20.12.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 336/1

(1)

Neuvosto valtuutti 16 päivänä heinäkuuta 1999 komission neuvottelemaan Euroopan neuvostossa Euroopan yhteisön puolesta ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn yleissopimuksen.

(2)

Euroopan neuvosto hyväksyi 24 päivänä tammikuuta 2001 Eurooppalaisen yleissopimuksen ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta, jäljempänä ’yleissopimus’.

(3)

Yleissopimuksella otetaan käyttöön lähes samanlaiset sääntelypuitteet kuin ehdolliseen pääsyyn perustuvien tai ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta 20 päivänä marraskuuta 1998 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 98/84/EY (1).

(4)

Yleissopimus tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2003, ja se on Euroopan unionille ja sen jäsenvaltioille avoinna allekirjoitusta varten.

(5)

Yleissopimuksen allekirjoittaminen mahdollistaisi osaltaan direktiivin 98/84/EY sisältämien kanssa samankaltaisten säännösten soveltamisen ulottamisen unionin rajojen ulkopuolelle sekä loisi ehdolliseen pääsyyn perustuvia palveluja koskevan säännöstön, jota voitaisiin soveltaa koko Euroopassa.

(6)

Unioni on antamalla direktiivin 98/84/EY käyttänyt sisäistä toimivaltaansa yleissopimuksen kattamilla aloilla lukuun ottamatta sen 6 ja 8 artiklaa, siltä osin kuin 8 artikla liittyy 6 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin. Näin ollen sekä unionin että sen jäsenvaltioiden olisi allekirjoitettava yleissopimus.

(7)

Yleissopimus olisi allekirjoitettava unionin puolesta sillä varauksella, että se tehdään,

20.12.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 336/6

(1)

Komissio otti asetuksella (EU) N:o 627/2011 (2), jäljempänä ’väliaikaista tullia koskeva asetus’, käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnissa.

(2)

Menettely pantiin vireille, koska Euroopan unionin saumattomien teräsputkien valmistajien etuja valvova Defence Committee of the Seamless Steel Tube Industry of the European Union, jäljempänä ’etukomitea’, teki 16 päivänä elokuuta 2010 valituksen, jäljempänä ’valitus’, sellaisten unionin kahden tuottajaryhmän puolesta, jäljempänä ’valituksen tekijät’, joiden tuotanto muodostaa pääosan eli yli 50 prosenttia tiettyjen ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien kokonaistuotannosta unionissa.

(3)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 14 kappaleessa todetaan, polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2009 ja 30 päivän kesäkuuta 2010 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon arvioinnin kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2006 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(4)

Niiden olennaisten tosiseikkojen ja huomioiden ilmoittamisen jälkeen, jäljempänä ’alustavien päätelmien ilmoittaminen’, joiden perusteella päätettiin ottaa käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, useat asianomaiset osapuolet esittivät kirjallisesti huomautuksensa alustavista päätelmistä. Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi. Komissio jatkoi lopullisia päätelmiään varten tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista.

(5)

Yksilöllistä tarkastelua koskevien kolmen pyynnön osalta on päätetty lopullisesti, ettei yksilöllisiä tarkasteluja myönnetä, koske ne hankaloittaisivat tutkimusta kohtuuttomasti ja estäisivät tutkimuksen loppuun saattamisen hyvissä ajoin. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 6 kappaleessa todettiin, komissio oli valinnut edustavan otoksen, johon kuuluvien yritysten osuus oli 25 prosenttia Eurostatin tutkimusajanjaksolla rekisteröimästä kokonaistuonnista ja yli 38 prosenttia yhteistyössä toimineiden viejien kokonaisvientimäärästä tutkimusajanjaksolla. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 13 kappaleessa todettiin, otokseen kuuluneista kolmesta vientiä harjoittavasta tuottajasta kaksi on osa suurta yritysryhmää. Ryhmien koko hankaloitti tutkimusta sekä tutkimukseen käytettävän työmäärän että analysoinnin osalta. Näissä olosuhteissa oli mahdotonta suostua yksilöllistä tarkastelua koskeviin muiden vientiä harjoittavien tuottajien pyyntöihin.

(6)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 15 kappaleessa todetaan, tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin olevat tällä hetkellä CN-koodeihin 7304 11 00, 7304 22 00, 7304 24 00, ex 7304 41 00, 7304 49 10, ex 7304 49 93, ex 7304 49 95, ex 7304 49 99 ja ex 7304 90 00 luokiteltavat ruostumattomasta teräksestä valmistetut saumattomat putket (muut kuin ne, joissa on liitos- ja muita osia ja jotka soveltuvat kaasujen ja nesteiden johtamiseen ja joita käytetään siviili-ilma-aluksissa), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(7)

Koska alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen ei ole esitetty muita huomautuksia tarkasteltavana olevasta tuotteesta ja samankaltaisesta tuotteesta, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 15–19 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(8)

Koska huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 20 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(9)

Jotkin osapuolet kiistivät alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen osan markkinatalouskohtelun myöntämistä koskevista päätelmistä, jotka esitettiin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 21–43 kappaleessa.

(10)

Eräs osapuoli väitti, ettei komissio paljastanut EU:n ja Kiinan markkinoiden välistä raaka-aineiden hintaeroa. Tältä osin on syytä huomata, että sekä markkinatalouskohtelua koskevasta päätöksestä ilmoittamisen että väliaikaista tullia koskevan asetuksen yhteydessä kerrottiin raaka-aineiden nimellinen hintaero EU:n, Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 27 kappaleessa todettiin, että hintaero on teräslaadusta riippuen noin 30 prosenttia. Komissio käytti vertailun perustana tutkimuksessa yhteistyössä toimineilta EU:n tuottajilta ja kiinalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta saatuja tietoja. Tiedot on tarkistettu vertaamalla niitä julkisesti saatavilla oleviin tietoihin (3).

(11)

Lisäksi väitettiin, ettei komissio verrannut toisiinsa Kiinaan tuodun rautamalmin hintoja ja rautamalmin kansainvälisiä markkinahintoja. Tähän liittyvässä väitteessä todettiin, ettei tietoja rautamalmin vaikutuksista tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajien hankkimien raaka-aineiden (billettien, valanteiden ja pyöreiden tankojen) kustannuksiin ollut annettu. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 28 kappaleessa oleva viittaus rautamalmiin koski suhteellista etua, joka saattaisi selittää billettien, valanteiden ja pyöreiden tankojen alhaiset hinnat Kiinassa. Rautamalmi, nikkeli ja kromi ovat tärkeimmät kustannustekijät ruostumattomasta teräksestä valmistettujen billettien, valanteiden ja pyöreiden tankojen tuotannossa. Koska rautamalmin, nikkelin ja kromin hinnat perustuvat yleensä kuitenkin kansainvälisiin markkinahintoihin, niillä voi olla ainoastaan rajallinen vaikutus toisaalta EU:ssa ja toisaalta Kiinassa valmistettujen billettien, valanteiden ja pyöreiden tankojen sekä näin ollen myös ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien väliseen hinta-eroon. Tämän vuoksi markkinatalouskohtelun myöntämistä koskevan vaatimuksen 1 hylkääminen ei perustunut rautamalmin hintoihin vaan raaka-aineiden eli tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuksessa suoraan käytettävien billettien, valanteiden ja pyöreiden tankojen väliseen hintaeroon; tämä hintaero sekä valtion puuttuminen (vientivero ja alv-hyvityksen poistaminen) johtivat siihen päätelmään, ettei markkinatalouskohtelun myöntämistä koskevan vaatimuksen 1 osoitettu täyttyneen.

(12)

Eräs osapuoli toisti useaan kertaan saman väitteen, joka koski markkinatalouskohtelun määrittämisessä käytettyyn menettelyyn liittyviä seikkoja. Väite koski jäsenvaltioiden neuvoa-antavan komitean kuulemista ja tietoja, joita komitealle oli toimitettu nykyisen tutkimuksen kuluessa. Asiaa on selvitetty osapuolelle lähetetyissä kahdessa kirjeessä, ja siitä vaihdettiin useaan kertaan tietoja kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan kanssa. Tässä yhteydessä on syytä huomata, että perusasetuksen 19 artiklan 5 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden neuvoa-antavan komitean kuulemista koskevia tietoja ei saa luovuttaa, paitsi jos niiden luovuttamisesta nimenomaan säädetään perusasetuksessa. Voimassa olevat säännökset eivät siis salli, että osapuolet saisivat tietoa komission ja jäsenvaltioiden välisestä tiedonvaihdosta.

(13)

Sama osapuoli esitti väitteitä, jotka koskivat lähinnä raaka-ainemarkkinoiden vääristymiä. Väitettiin, että Kiinan kotimarkkinoilla ostetut ruostumattomasta teräksestä valmistetut billetit muodostivat ainoastaan osan tutkimusajanjakson aikana tehdyistä raaka-aineiden ostoista. Tältä osin todettakoon ensinnäkin, että perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa ei vahvisteta kynnysarvoa sellaiselle raaka-aineostosten osuudelle, johon vääristymien olisi pitänyt vaikuttaa. Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa edellytetään, että kustannukset ja huomattavat tuotantopanokset heijastavat merkittävässä määrin niiden arvoa markkinoilla. Tärkeämpi on kuitenkin se komission esittämä seikka, että Kiinan raaka-ainemarkkinoiden vääristymät koskivat ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuotannossa käytettäviä pääraaka-aineita eikä ainoastaan billettejä. Ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuotannossa käytettävien pääraaka-aineiden eli ruostumattomasta teräksestä valmistettujen billettien, valanteiden ja pyöreiden tankojen osuus on yli 50 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokustannuksista. Kaikki nämä raaka-aineet kuuluvat HS-koodiin 7218 10 (valanteet ja muu alkumuodossa oleva ruostumaton teräs). Niihin kaikkiin sovelletaan 15 prosentin vientiveroa, eikä niistä myönnetä 17 prosentin alv-hyvitystä viennin yhteydessä. Tältä osin on vahvistettu vääristymien olemassaolo, minkä perusteella pääteltiin, ettei yksikään otokseen kuuluneista kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista täyttänyt markkinatalouskohtelua koskevan arvioinnin vaatimusta 1. Tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon käytetyt Kiinan kotimarkkinoilta ostetut raaka-aineet muodostivat huomattavan osan eli noin 30 prosenttia kyseisen yrityksen ostoista. Lisäksi on syytä huomata, että toinen huomattava osa tuodaan etuyhteydessä olevilta yrityksiltä.

Kun tarkastellaan ostoja etuyhteydettömiltä toimittajilta, jopa 56 prosenttia niistä on ostettu kotimaisilta toimittajilta. Näin ollen voidaan todeta, että toisin kuin kyseinen osapuoli väittää, tosiseikkoja ei tulkittu väärin markkinatalouskohtelun määrittämisen osalta; tämä koskee sekä viestintää kyseisen osapuolen kanssa että kuulemismenettelyä neuvoa-antavan komitean kanssa, joka sai tiedon kaikista osapuolten toimittamista väitteistä. Väite on näin ollen hylättävä.

(14)

Eräs yritys väitti, että markkinatalouskohtelun kieltämistä koskevan päätöksen tulisi olla yrityskohtainen ja että tässä tapauksessa toimielimet laajensivat maan tasolla tehdyt yleiset havainnot koskemaan yksittäisiä tuottajia. Tätä väitettä ei voida hyväksyä; toimielimet olivat tehneet erilliset analyysit kullekin otoksessa mukana olleelle tuottajalle. On totta, että toimielimet ovat päätyneet samaan päätelmään kaikkien kolmen tuottajan tapauksessa, mutta tämä johtuu siitä, että valtio puuttuu kaikkien niiden päätöksentekoon, kuten väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa selitetään.

(15)

Edellä esitetyn perusteella vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 21–43 kappaleessa esitetty päätelmä, että kaikki markkinatalouskohtelua koskevat pyynnöt olisi hylättävä.

(16)

Eräs osapuoli väitti, että vertailumaana olisi pitänyt käyttää Yhdysvaltoja. On syytä huomata, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 46–48 kappaleessa on esitetty yksityiskohtaiset perustelut päätökselle, jonka mukaan Yhdysvaltoja ei käytetä vertailumaana. Koska kyseinen osapuoli ei perustellut väitettään eikä esittänyt lisätietoja, jotka voisivat muuttaa päätelmiä, jotka koskevat mahdollisuutta käyttää Yhdysvaltoja vertailumaana, väite on hylättävä.

(17)

On kuitenkin korostettava, että komissio pyrki edelleen löytämään soveltuvan vertailumaan, joka tekisi yhteistyötä tutkimuksessa. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 47 kappaleessa mainittujen pyrkimysten lisäksi komissio otti yhteyttä tuottajiin Brasiliassa, Etelä-Afrikassa, Etelä-Koreassa, Kanadassa, Malesiassa, Meksikossa, Taiwanissa ja Ukrainassa. Yhteyttä on otettu yhteensä 46 yritykseen, mutta yksikään ei ole suostunut toimimaan yhteistyössä.

(18)

Edellä esitetty huomioon ottaen vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 51 kappaleessa esitetty alustava päätelmä, jonka mukaan normaaliarvon tulisi perustua samankaltaisesta tuotteesta tosiasiallisesti unionissa maksettuun tai maksettavaan hintaan, jota on tarvittaessa oikaistu kohtuullisella voittomarginaalilla.

(19)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 49–51 kappaleessa todettiin, normaaliarvon perustana käytettiin tuotelajeja eniten muistuttavista samankaltaisista tuotteista, joilla on sama halkaisija, teräslaatu ja tuotelaji (esimerkiksi kylmä- tai kuumavedetyt), tosiasiallisesti unionissa maksettua tai maksettavaa hintaa, jota on tarvittaessa oikaistu kohtuullisella voittomarginaalilla.

(20)

Unionissa tosiasiallisesti maksettuja tai maksettavia hintoja sekä oikaisuja (esimerkiksi kaupan porrasta ja tuotteen havaittua laatua) koskevia osapuolten huomautuksia on käsitelty jäljempänä johdanto-osan 45 ja 46 kappaleessa.

(21)

Eräs yritys väitti, että normaaliarvon laskennan perustana voitaisiin käyttää ruostumattomasta teräksestä valmistettujen ainesputkien tuontihintoja Euroopan unionista Yhdysvaltoihin tai unionin tuottajien tuontihintoja Euroopan unioniin. Väitteelle ei esitetty lisäperusteluja. Yritys ei esittänyt perusteita sille, miksi tällainen laskentamalli soveltuisi normaaliarvon määrittämiseen paremmin kuin väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa käytetty menetelmä. Perusteita ei esitetty etenkään sille, miksi normaaliarvo olisi syytä laskea ainesputkien hintojen perusteella eikä unionin tuotannonalan tuottaman samankaltaisen tuotteen hintojen perusteella.

(22)

Ei myöskään ole esitetty perusteita sille, miksi pitäisi tarkastella EU:n vientiä Yhdysvaltoihin. Tämä vaihtoehto ei vaikuta tarkoituksenmukaiselta, koska kaikkien yhteistyössä toimineiden yhdysvaltalaisten tuottajien toiminta nojautuu tuontiin EU:ssa toimivilta emoyhtiöiltä, kuten jo todettiin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 48 kappaleessa. Ehdotettu menetelmä ei olisi tarkoituksenmukainen myöskään yhdysvaltalaisten yhteistyössä toimineiden tuottajien korkeiden jalostuskustannusten takia, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 48 kappaleessa todettiin, ja juuri tästä syystä Yhdysvaltojen ei katsottu soveltuvan vertailumaaksi.

(23)

Yhdysvalloista Euroopan unioniin suuntautuvaa vientiä on käsitelty väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 49 kappaleessa. Katsottiin, että Yhdysvaltojen vientihinnat ovat vääristyneet korkeiden tuotantokustannusten vuoksi ja että vientimäärät ovat vähäisiä.

(24)

Sama yritys ehdotti, että normaaliarvo laskettaisiin ruostumattomasta teräksestä valmistettujen ainesputkien tosiasiallisten EU:n tuottajien tuontihintojen perusteella. EU:n tuottaja, joka tuo ainesputkia Intiasta Euroopan unioniin, kuten valituksessa mainitaan, ei kuitenkaan toimi yhteistyössä tässä tutkimuksessa. Yksikään otokseen kuuluvista unionin tuottajista ei myöskään tuo ainesputkia yhdestäkään EU:n ulkopuolisesta maasta. Näin ollen ehdotettua menetelmää ei voida käyttää.

(25)

Edellä esitetyn perusteella väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 49–51 kappaleessa vahvistetut normaaliarvon määrittämistä koskevat päätelmät vahvistetaan.

(26)

Eräs osapuoli toisti väitteensä, että tasapuolisen vertailun varmistamiseksi myyntipäivänä tulisi pitää tilauspäivää eikä laskutuspäivää. Väitteen yhteydessä viitattiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan j alakohtaan. Kuten osapuolelle selvitettiin kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan kanssa 11 päivänä maaliskuuta 2011 järjestetyn kuulemisen aikana, kyseinen säännös koskee nimenomaan valuutan muuntamista eli vaihtokursseja, joita on käytettävä silloin kun hintojen vertailu vaatii valuutan muuntamista. Viittaus tilauksen päivämäärään koskee siis valuutan muuntamista vientihinnan ja normaaliarvon tasapuolisen vertailun osalta, eikä se koske liikevaihtoa eikä unioniin tulevan vientimyynnin määrää tutkimusajanjaksolla.

(27)

Kaikissa tapauksissa tarkasteltavana olevaa tuotetta oli viety unioniin riippumattomille asiakkaille, minkä vuoksi vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti eli tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella. Tämän vuoksi vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 52 kappaleessa esitetyt päätelmät.

(28)

Kuten edellä olevassa johdanto-osan 20 kappaleessa todettiin, unionissa tosiasiallisesti maksettuja tai maksettavia hintoja sekä oikaisuja (esimerkiksi kaupan porrasta ja tuotteen havaittua laatua) koskevia osapuolten huomautuksia on käsitelty jäljempänä johdanto-osan 45 ja 46 kappaleessa.

(29)

Eräs osapuoli ei hyväksynyt menetelmää, jossa vientihinnan ja normaaliarvon vertailu perustui kolmeen ominaisuuteen (halkaisijaan, teräslaatuun ja tuotelajiin, esim. kylmä- tai kuumavedetyt). Osapuoli väitti, että vertailut olisi pitänyt tehdä yksityiskohtaisemmalla tasolla, toisin sanoen huomioon olisi pitänyt ottaa myös muita ominaisuuksia, muun muassa seinämän paksuus, pituus ja testaus.

(30)

Komission yksiköt ovat todellakin keränneet tietoa myös muista ominaisuuksista, muun muassa pituudesta, seinämän paksuudesta ja testauksesta.

(31)

Polkumyyntimarginaali määritetään perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti yleensä normaaliarvon painotetun keskiarvon ja kaiken viennin hintojen painotetun keskiarvon välisen vertailun perusteella. Perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdassa vaaditaan, että polkumyyntiä koskevien laskelmien tulisi perustua ’kaikkeen yhteisöön suuntautuvaan vientiin’ mutta niihin olisi sovellettava ’tasapuolista vertailua koskevia säännöksiä’. Yritys viittasi niin kutsuttuun tuotevalvontakoodiin ja siihen sisältyviin parametreihin. Tässä yhteydessä on syytä huomata, että tuotevalvontakoodi on tutkimuksessa käytettävä työväline, jota käyttämällä voidaan jäsentää ja järjestää huomattavat määrät yritysten toimittamaa hyvin yksityiskohtaista tietoa. Se on apuväline, jonka avulla voidaan analysoida yksityiskohtaisemmin tarkasteltavana olevan tuotteen ja samankaltaisen tuotteen luokkiin kuuluvien tuotteiden erilaiset ominaisuudet. Vertailu perustui tärkeimpiin ominaisuuksiin tasapuolisen vertailun varmistamiseksi.

(32)

Yrityksen esittämän vaatimuksen jälkeen komissio kertoi kirjeessä, että putken seinämän paksuus vaikuttaa suhteellisesti putken painoon ja se otettiin näin ollen välillisesti huomioon vertailussa. Muilla ominaisuuksilla, esimerkiksi testauksella, on vain pientä vaikutusta vertailuun. Lähes kaikille tarkasteltavana oleville tuotteille tehdään esimerkiksi standarditestit.

(33)

Korostettakoon, ettei komissio jättänyt huomiotta mitään tietoja, vaikka osapuoli näin väittääkin. Ei kuitenkaan ole tavatonta, että joillakin tuotevalvontanumerossa käytetyillä ominaisuuksilla on vähäisempi painoarvo ja että tietyt ominaisuudet toimivat muita paremmin tasapuolisen vertailun perustana. Mitään putkia ei jätetty pois vertailusta fyysisten erojen tai muiden syiden takia, eikä uusia tuotelajeja ole luotu. Päinvastoin, kaikki myynti oli mukana vertailussa putken halkaisijasta tai pituudesta riippumatta.

(34)

Yritys väitti myös, että komission käyttämä lähestymistapa esti sitä esittämästä fyysisiä ominaisuuksia koskevaa oikaisuvaatimusta. Myös tämä väite perustui siihen, että komissio suoritti vertailun vain kolmen parametrin perusteella, ja aihetta on jo käsitelty edellä johdanto-osan 31 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa.

(35)

Sama osapuoli otti esiin myös vertailussa käytettyyn menettelyyn liittyviä näkökohtia, ja niiden osalta on sanottava, että yrityksellä on ollut hyvä mahdollisuus kommentoida sen tapauksessa tehtyjä laskelmia. Yksityiskohtaiset tiedot laskemista on ilmoitettu väliaikaista tullia koskevan asetuksen julkaisupäivänä. Yritys esitti huomautuksia vertailussa käytetyistä ominaisuuksista ja vaati tarkennuksia asiaan 11 päivänä heinäkuuta 2011 päivätyssä kirjeessä. Komission yksiköt antoivat vastauksensa 19 päivänä heinäkuuta 2011. Tämän jälkeen yritys toisti kannanottonsa 29 päivänä heinäkuuta 2011 päivätyssä kirjeessä. Yritys oli eri mieltä vertailun perustasta ja väitti toistuvasti, että seinämän paksuuden, pituuden tai testauksen kaltaisilla ominaisuuksilla oli vaikutusta hintoihin. Kuten edellä todettiin, komissio on tietoinen siitä, että kyseisillä ominaisuuksilla oli vaikutusta hintoihin. Pidettiin kuitenkin tarkoituksenmukaisempana, että laskelmat perustuisivat tärkeimpiin kolmeen ominaisuuteen, sillä siten saavutetaan paras vastaavuus ja on mahdollista löytää vastaavat myynnit kaikkien vientitapahtumien osalta.

(36)

Yritys väitti, että siltä estettiin mahdollisuus esittää oikaisua koskevia vaatimuksia. Tämä väite on hylättävä. Vaatimusten esittäminen oli mahdollista koko menettelyn ajan ja varsinkin alustavien havaintojen ilmoittamisen aikana, jolloin yritys sai yksityiskohtaiset tiedot laskelmista.

(37)

Eräs osapuoli väitti, että halkaisijaltaan pienempien putkien tuotantokustannusten soveltaminen suurempiin putkiin ei kuvastanut todellisia kustannuksia, koska halkaisijaltaan suurempien putkien kustannukset olivat paljon suuremmat. Osapuoli ei kuitenkaan esittänyt vaihtoehtoja tai perustellut väitettään. Koska vaihtoehtoista menetelmää ei ole esitetty, käytettyä menetelmää pidetään tarkoituksenmukaisimpana.

(38)

Eräs yritys väitti, että oikaisujen lukumäärä (oikaisut havaitun laadun ja kaupan portaan vuoksi sekä siksi, että komissio käytti useamman ominaisuuden sijasta kolmea ominaisuutta), viittaa siihen, että EU:n tuottajien tuotteet eivät ole verrattavissa tuotuihin kiinalaisiin tuotteisiin. Tältä osin huomautetaan, että toimielinten tekemät oikaisut ovat olennainen osa polkumyyntilaskelmia. Oikaisuista säädetään perusasetuksessa, eikä niiden käyttäminen aseta sellaisenaan kyseenalaiseksi tarkasteltavana olevan tuotteen ja samankaltaisen tuotteen vertailukelpoisuutta. Korkea vastaavuussuhde itse asiassa vahvistaa sen, että tarkasteltavana oleva tuote ja samankaltainen tuote ovat täysin vertailukelpoisia.

(39)

Edellä esitetyn perusteella väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 53–54 kappaleen päätelmät vahvistetaan.

(40)

Eräs osapuoli väitti, että nikkelin hinnan voimakkaiden vaihteluiden vuoksi polkumyyntimarginaali olisi pitänyt laskea neljännesvuosikohtaisesti. Tältä osin todetaan, että nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa vientihinnan ja normaaliarvon välinen vertailu ei ole vertailua hintojen ja kustannusten välillä vaan ainoastaan painotettujen keskimääräisten myyntihintojen välillä (normaaliarvo vahvistettiin EU:n tuotannonalan myyntihintojen perusteella). Lisäksi nikkelin hinnannousu johtui maailmanmarkkinahintojen noususta, eikä siten ollut pelkästään Kiinaan rajoittuva ilmiö. Hintojen nousu vaikutti enintään kolmen kuukauden pituiseen jaksoon tutkimusajanjakson aikana, kun tarkasteltavana olevaa tuotetta myytiin koko tutkimusajanjakson ajan. Tällaisia raaka-aineiden hintojen muutoksia on lisäksi pidettävä tavanomaisena osana liiketoimintaa. Nikkelin hintojen nousun pitäisi vaikuttaa yhtä lailla sekä unionin että Kiinan tuottajiin, sillä nikkelin hinta noteerataan Lontoon metallipörssissä (London Metal Exchange). Mahdolliset erot johtuisivat raaka-ainehintojen vääristymistä Kiinassa, eikä niitä siksi pitäisi ottaa huomioon laskelmissa. Näin ollen väite on hylättävä, ja vertailun tulee perustua kiinalaisten vuotuisiin keskimääräisiin vientihintoihin ja EU:n vuotuisiin keskimääräisiin hintoihin, joita on tarvittaessa oikaistu kohtuullisella voittomarginaalilla. Näin ollen väite hylättiin.

(41)

Eräs kiinalainen tuottaja esitti perustellun väitteen, että oikaisut oli laskettu väärin sitä koskevassa polkumyyntilaskelmassa. Komissio hyväksyi väitteen ja teki uuden laskelman, jonka seurauksena polkumyyntimarginaaliksi tuli 83,7 prosenttia. Tätä muutosta lukuun ottamatta vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 55–61 kappaleessa esitetyt päätelmät. Tarkistetut polkumyyntimarginaalit ovat seuraavat:

(42)

Unionin tuotannonalan määritelmästä tai unionin tuottajien otoksen edustavuudesta ei esitetty väitteitä alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen. Näin ollen väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 62 ja 63 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(43)

Unionin kulutusta koskevia väitteitä ei ole esitetty. Näin ollen väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 64–66 kappaleessa olevat päätelmät vahvistetaan.

(44)

Asianomaiset osapuolet eivät ole esittäneet väitteitä polkumyyntituonnin määrää, markkinaosuutta ja hintakehitystä koskevista päätelmistä, jotka esitettiin väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa. Näin ollen väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 67–69 kappaleessa olevat päätelmät vahvistetaan.

(45)

Kiinasta tulevan tuonnin hintojen alittavuutta koskevan laskelman osalta sekä kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat että unionin tuotannonala pyysivät lisätietoa laskennassa käytetystä menetelmästä, jolla tietyt oikaisut (tuonnin jälkeiset kustannukset, kaupan porras ja markkinoilla havaittu tuotteen laatu) määriteltiin. Komissio vastasi pyyntöihin antamalla tiedot siitä, kuinka oikaisut määriteltiin, mutta varmisti samalla, että luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä noudatettiin.

(46)

Erään kiinalaisen tuottajan esittämien huomautusten perusteella hintojen alittavuutta koskevaan laskelmaan tehtiin pieni korjaus, koska väliaikaista tullia koskevassa laskelmassa kaupan porrasta koskevaan oikaisuun sisältyi myös osa tuontikustannuksista, jotka oli samaan aikaan otettu huomioon erillisessä tuonnin jälkeisiä kustannuksia koskevassa oikaisussa. Korjaus aiheutti alle 1 prosenttiyksikön muutoksen hintojen alittavuuden marginaaleihin ja vahingon korjaavaan tasoon verrattuna alustavaan vaiheeseen (ks. jäljempänä johdanto-osan 82 ja 83 kappale vahingon korjaavaa tasoa koskevasta tarkistuksesta).

(47)

Koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 70 ja 71 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan edellä esitettyjen muutosten jälkeen.

(48)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen jotkin kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että jotkin indikaattorit olisi jätettävä pois vahinkoa koskevasta analyysista. Ne väittivät, että tuotanto ja kapasiteetin käyttö laskivat samaa tahtia unionin kulutuksen kanssa, eikä näitä indikaattoreita pitäisi siksi ottaa huomioon merkittävää vahinkoa koskevassa analyysissa. Samankaltainen väite esitettiin unionin myynnin laskun osalta, jonka väitettiin myös tapahtuneen samaa tahtia kuin kulutuksen pieneneminen.

(49)

On syytä huomata, että perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaan vahingon arvioinnissa on otettava huomioon ”kaikki olennaiset taloudelliset tekijät ja seikat, jotka vaikuttavat kyseisen teollisuuden tilanteeseen”. Muita tekijöitä, jotka olisivat voineet vaikuttaa vahinkoon polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisäksi, käsitellään luvussa ”F. SYY-YHTEYS” ja etenkin sen kohdassa, joka koskee muiden tekijöiden vaikutuksia (ks. jäljempänä johdanto-osan 59–69 kappale).

(50)

Koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 72–89 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(51)

Koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 90–92 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(52)

Eräät osapuolet toistivat alustavan tutkimuksen aikana esittämänsä väitteet, että huomattava osa unionin tuotannonalan kärsimästä merkittävästä vahingosta johtui muista tekijöistä kuin polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

(53)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen eräät vientiä harjoittavat kiinalaiset tuottajat väittivät etenkin, että myyntimäärien lasku ja markkinaosuuden menetys johtuivat suurelta osin kysynnän laskusta, joka oli seurausta pikemminkin talouskriisistä kuin Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista. Ne väittivät lisäksi, että kiinalaisen tuonnin ja unionin tuotannonalan hintojen toisiinsa verrattavissa oleva lasku tarkastelujaksolla (9 % Kiinan ja 8 % unionin tuotannonalan osalta) oli myös osoitus siitä, että unionin tuotannonalan hintojen lasku johtui yksinomaan kysynnän laskusta markkinoilla, ei niinkään polkumyyntituonnin vaikutuksista.

(54)

Ensinnäkin on todettava, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 103–106 kappaleessa otetaan huomioon, että talouden taantuma ja siitä johtuva kysynnän lasku heikensivät unionin tuotannonalan tilannetta ja ovat siten saattaneet vaikuttaa unionin tuotannonalan kärsimään vahinkoon. Tämä ei kuitenkaan vähennä Kiinasta alhaisin hinnoin tulleen polkumyyntituonnin vahingollista vaikutusta, ja tällainen tuonti on kasvattanut markkinaosuuttaan unionissa koko tarkastelujakson ajan.

(55)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 104–105 kappaleessa selvitettiin, polkumyyntituonnin vaikutukset ovat itse asiassa vahingollisempia laskevan kysynnän aikaan kuin nopean kasvun vuosina. Kiinasta tulevan tuonnin hinnat näyttävät jatkuvasti alittaneen unionin hinnat tarkastelujakson aikana. Lisäksi tutkimusajanjaksolla hintojen alittavuus vaihteli 21 ja 32 prosentin välillä, ja kiinalaisen tuonnin osuus kasvoi tarkastelujakson aikana huomattavasti eli 7,9 prosenttiyksikköä ja oli sen seurauksena yli 18 prosenttia unionin markkinaosuudesta. Samalla kun kiinalainen tuonti aiheutti selvää hintapainetta, joka esti unionin tuotannonalaa asettamasta kustannukset kattavia (saatikka kannattavia) hintoja, kiinalaisen tuonnin määrän ja markkinaosuuden kasvu johti siihen, ettei unionin tuotannonala voinut kasvattaa tuotantomääriä, kapasiteetin käyttöastetta ja myyntiä etenkään niiden kulutushyödykkeiden osalta, jotka pääosin myydään välittäjien kautta.

(56)

Toiseksi mainittakoon, että tässä tapauksessa päätelmien tekeminen yksinomaan myyntimäärän ja markkinaosuuden tapaisten valikoitujen vahinkoindikaattorien tai yksinomaan myyntihintojen perusteella vääristäisi analyysiä. Esimerkiksi myyntimäärän ja markkinaosuuden laskuun yhdistyi muun muassa vakava kannattavuuden heikkeneminen, ja pääosin nämä johtuivat polkumyyntituonnin aiheuttamasta hintapaineesta. Unionin tuotannonala menetti tarkastelujaksolla 3,6 prosenttiyksikköä markkinaosuudestaan kiinalaiselle tuonnille. Kun otetaan huomioon hinnan alittavuuden taso ja kiinalaisen tuonnin sekä suhteellinen että absoluuttinen lisääntyminen, ei missään nimessä voida katsoa, ettei unionin tuottajien hintojen lasku liittyisi polkumyyntituonnin hintatasoon.

(57)

Edellä esitetyn kiinalaisen tuonnin merkittävän määrän ja sen unionin tuotannonalalle aiheuttaman hintapaineen perusteella vahvistetaan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja todetun merkittävän vahingon välinen syy-yhteys.

(58)

Koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 94–96 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(59)

Jotkin kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ottivat esiin muista kolmansista maista unioniin tulevan tuonnin ja väittivät, että 1 prosenttiyksikkö unionin tuotannonalan markkinaosuuden 3,6 prosenttiyksikön menetyksestä johtui Japanista ja Intiasta tulevasta tuonnista. Itse asiassa kiinalainen tuonti kasvatti kuitenkin markkinaosuuttaan sekä muista maista tulevan tuonnin että unionin tuotannonalan kustannuksella. Kiinalaisen tuonnin markkinaosuuden 7,9 prosenttiyksikön kasvu voidaan jakaa siten, että unionin tuotannonala menetti 3,6 prosenttiyksikköä ja muut tuojat 4,3 prosenttiyksikköä markkinaosuudestaan.

(60)

Samat kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että tiettyjen kolmansien maiden, etenkin Ukrainan, Intian ja Yhdysvaltojen tuonnin keskimääräiset hinnat olivat myös laskeneet merkittävästi, mikä olisi voinut aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Tältä osin on kuitenkin todettava, että keskimääräiset tuontihinnat kaikista muista maista Kiinaa lukuun ottamatta ovat itse asiassa yleisesti ottaen nousseet 34 prosenttia tarkastelujakson aikana. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 100 kappaleessa todettiin, keskimääräinen tuontihinta Yhdysvalloista on suurelta osin ylittänyt unionin markkinoiden hinnat. Samassa johdanto-osan kappaleessa korostettiin myös, että Ukrainan markkinaosuus pieneni kun taas Yhdysvaltojen ja Intian markkinaosuudet pysyivät suhteellisen vakaina. Näistä maista tulevaa tuontia koskevien Eurostatin tietojen perusteella ei kuitenkaan voida päätellä, että muista kolmansista maista tulevalla tuonnilla olisi ollut merkittävä rooli unionin tuotannonalan tilanteen heikkenemisessä, eikä se näin ollen poista kiinalaisen polkumyyntituonnin ja vahingon välistä syy-yhteyttä.

(61)

Koska muita huomautuksia väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 97–102 kappaleessa esitetyistä päätelmistä ei tehty, päätelmät vahvistetaan.

(62)

Talouden taantumaa ei myöskään pidetä sellaisena tekijänä, että se poistaisi syy-yhteyden, ja syitä tähän analysoidaan edellä olevissa johdanto-osan 52–58 kappaleessa. Koska yksikään esitetyistä huomautuksista ei osoittanut päinvastaista, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 103–106 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(63)

Koska väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 107–108 kappaleessa esitetyistä unionin tuotannonalan vientitulosta koskevista päätelmistä ei esitetty huomautuksia, kyseiset päätelmät vahvistetaan.

(64)

Useat kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 109 kappaleessa kuvatulla yksikkötuotantokustannusten 18 prosentin kasvulla oli polkumyyntituontia merkittävämpi vaikutus unionin tuotannonalan kannattavuuden heikkenemiseen, ja vaativat yksityiskohtaisempaa analyysia yksikkökustannusten kasvun vaikutuksista.

(65)

Komissio tutki asian ja havaitsi, että yksikkötuotantokustannusten nousun voidaan katsoa johtuvan seuraavista tekijöistä: raaka-aineen hintojen noususta johtuvat korkeammat valmistuskustannukset; korkeammat kiinteät kulut, esimerkiksi suorat työvoimakulut, poistot, tuotannolliset yleiskulut, myynti-, yleis- ja hallintokulut; tuotannon nopea lasku.

(66)

Koska unionin tuotannonalan hinnoittelujärjestelmä – niin kutsutussa seostelisäjärjestelmässä hinnat yhdistetään suoraan nikkelin, molybdeenin ja kromin kaltaisten tärkeimpien raaka-aineiden hintanoteerauksiin – ottaa huomioon raaka-aineen kustannusvaihtelut, niiden vaikutus kannattavuuteen ei todennäköisesti ole merkittävä. Muilla riittämättömään tuotantoon ja myyntimäärään liittyvillä tekijöillä sen sijaan oli suora vaikutus kannattavuustasoihin. Koska unionin tuotannonalan tuotanto- ja myyntimäärät olisivat olleet tuntuvasti suuremmat, jos polkumyynnillä tapahtunutta tuontia ei olisi ollut, ei voida päätellä, että yksikkötuotantokustannusten nousu on itsessään polkumyyntituontia merkittävämpi vahinkoon johtanut tekijä, sillä se liittyy erottamattomasti polkumyyntituonnin määrän kasvuun.

(67)

Jotkin vientiä harjoittavat kiinalaiset tuottajat väittivät myös, että eräs merkittävä todettuun vahinkoon johtanut tekijä oli se, ettei unionin tuotannonala toteuttanut rakenneuudistusta kulutuksen vähenemisestä huolimatta.

(68)

Tässä yhteydessä on ensiksi todettava, että unionin tuotannonalan oli selvittävä sekä kulutuksen laskun vaikutuksista että vaikutuksista, joita polkumyynnillä tapahtuneella tuonnilla oli aikana, jolloin kysyntä laski. Tutkimus on kuitenkin osoittanut, että unionin tuotannonala i) säilytti tuotantokapasiteettinsa olettaen, että kriisi on väliaikainen ja että elpyminen seuraa piakkoin, eikä sen voitu olettaa mukauttavan kapasiteettiaan Kiinasta epänormaalin matalin, poljetuin hinnoin tapahtuvan tuonnin lisääntymisen vuoksi, ii) kehitti jatkuvasti tuotevalikoimaansa painottaen arvoltaan suurempia erikoistuotteita, joiden osalta kiinalainen kilpailu on vähäisempää ja iii) vähensi työvoimaansa 8 prosentilla ja leikkasi keskimääräisiä työntekijäkohtaisia työvoimakustannuksia 2 prosentilla tarkastelujaksolla (kriisikaudella eli vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä vastaavat määrät olivat 19 ja 11 prosenttiyksikköä). Kaikki nämä seikat osoittavat, että unionin tuotannonala toteutti hyvin aktiivisesti toimenpiteitä ja reagoi aiheutuneen vahingon negatiivisiin vaikutuksiin. Edellä esitetyt toimenpiteet osoittautuivat kuitenkin riittämättömiksi polkumyynnin vahingollisten vaikutusten torjumiseen aikana, jolloin kysyntä oli heikkoa.

(69)

Koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 109 ja 110 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(70)

Yksikään asianomaisten osapuolten esittämistä väitteistä ei osoita, että jonkin muun tekijän kuin Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutus olisi sellainen, että se poistaisi syy-yhteyden polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin ja havaitun merkittävän vahingon väliltä. Edellä esitetyn perusteella päätellään, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtuva tuonti aiheutti unionin tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(71)

Sen vuoksi vahvistetaan syy-yhteyttä koskevat päätelmät, jotka esitetään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 111–113 kappaleessa.

(72)

Osapuolten esittämien huomautusten vuoksi komissio jatkoi kaikkien unionin etua koskevien seikkojen analysointia.

(73)

Unionin tuotannonalan etua koskevia kommentteja tai tietoja ei esitetty. Tämän vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 116–120 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(74)

Koska tästä asiasta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 121–123 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(75)

Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen eräs käyttäjäyritys, joka ei ollut toiminut yhteistyössä, esitti unionin etua koskevia huomautuksia. Käyttäjä väitti, että polkumyyntitoimenpiteiden vaikutukset olisivat yrityksen kannalta huomattavia. Se väitti, että ruostumattomasta teräksestä valmistetut putket ovat tärkeä komponentti useissa myös kyseisen käyttäjän valmistamissa jatkojalostustuotteissa (esimerkiksi lämmönvaihtimissa), ja että lisähuolta aiheutti toimitusvarmuus, koska yrityksellä oli kokemusta unionin tuottajien toimitusten myöhästymisistä.

(76)

Koska kyseinen käyttäjä ostaa kuitenkin vain 5 prosenttia ruostumattomasta teräksestä valmistetuista putkistaan Kiinasta, tähän yritykseen kohdistuvat vaikutukset vaikuttavat sekä kustannusten että toimitusvarmuuden osalta vähäisiltä.

(77)

Yritys ei myöskään toimittanut varsinaisia tietoja väitetyistä kustannusvaikutuksista. Lisäksi on syytä muistaa, että kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 124–125 kappaleessa todetaan, kustannusvaikutukset ainoaan yhteistyössä toimineeseen käyttäjään – koko yritykseen tai sen siihen osaan, joka käyttää ruostumattomasta teräksestä valmistettuja putkia – ovat hyvin pieniä.

(78)

Käyttäjän esiintuoman toimitusvarmuuden osalta on syytä muistaa, että Kiinan lisäksi on useita muita kolmansia maita, jotka tuovat edelleen ruostumattomasta teräksestä valmistettuja putkia unioniin. Lisäksi unionin tuotannonala on edelleen tuotteen huomattavin toimittaja, ja sen säilyminen on olennaisen tärkeää myös käyttäjäteollisuuden kannalta.

(79)

Vaikka alustavien päätelmien yhteydessä katsottiin, että polkumyyntitoimenpiteillä voisi olla vakavampi vaikutus niihin käyttäjiin, jotka käyttävät huomattavia määriä Kiinasta tuotuja ruostumattomasta teräksestä valmistettuja putkia jatkojalostustuotteittensa valmistukseen (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 126 kappale), alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen ei ole esitetty asiasta perusteltuja väitteitä tai uutta tietoa ja näin ollen voidaan päätellä, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotosta yhteisön tuotannonalalle koituvat edut ovat merkittävämpiä kuin odotetut negatiiviset vaikutukset tällaisiin käyttäjiin. Sen vuoksi vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 124–130 kappaleessa esitetyt, käyttäjien etua koskevat päätelmät.

(80)

Edellä esitetyn perusteella päätellään lopullisesti, ettei ole olemassa pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön lopullisia polkumyyntitulleja Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa. Näin ollen vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 131 ja 132 kappaleessa esitetyt päätelmät.

(81)

Valituksen tekijät väittivät, että alustavien päätelmien yhteydessä vahvistettu 5 prosentin voittotavoite oli aivan liian matala, ja toistivat näkemyksensä, että 12 prosentin taso olisi perusteltu, kun otetaan huomioon, että kyseinen tuotannonala on pääomaintensiivinen ja edellyttää jatkuvasti tekniikan ja innovaatioiden päivittämistä ja näin ollen huomattavia investointeja. Valituksen tekijät väittivät, että tällainen kannattavuustaso olisi tarpeen, jotta pääoman tuotto olisi riittävää ja kyseisten investointien tekeminen mahdollista. Edellä esitetyn väitteen tueksi ei kuitenkaan esitetty varsinaisia lukuja. Sen vuoksi päätellään, että alustavien päätelmien yhteydessä vahvistettu 5 prosentin voittomarginaali olisi säilytettävä.

(82)

Vahingon korjaavan tason määrittämisen osalta todettakoon, että edellä johdanto-osan 45 kappaleessa esitetty kaupan porrasta koskevaan oikaisuun tehty pieni korjaus, joka vaikutti hintojen alittavuutta koskevaan laskelmaan, tehtiin myös vahingon korjaavaa tasoa koskevaan laskelmaan.

(83)

Edellä mainittu tarkistus muutti hiukan vahingon korjaavaa tasoa. Sen tuloksena vahingon korjaava taso on 48,3–71,9 prosenttia, kuten jäljempänä olevassa taulukossa esitetään:

(84)

Eräs kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että talouskriisin aiheuttaman vahingon vuoksi vahinkomarginaalin tulisi perustua hintojen alittavuuteen eikä viitehinnan alittavuuteen, koska tätä menetelmää oli noudatettu useissa polkumyyntimenettelyissä (4). Kaikissa tämän vientiä harjoittavan tuottajan mainitsemissa tutkimuksissa oli kuitenkin erityisiä tuotannonalaa tai taloussektoria koskevia perusteltuja syitä (esimerkiksi monopolin syntymistä koskeva uhka, unionin tuotannonalan kapasiteetin huomattava kasvu kasvunsa lopettaneilla markkinoilla tai pitkään kestänyt tuotannonalan maailmanlaajuinen kannattamattomuus) siihen, että on sovellettu tätä poikkeuksellista menetelmää. Nyt käynnissä olevassa tutkimuksessa ei ole kyse tällaisesta tapauksesta, koska talouskriisi vaikutti globaalitalouteen kokonaisuudessaan, eikä sitä voida pitää nimenomaan ruostumattomasta teräksestä valmistettuja saumattomia putkia tuottavaan alaan kohdistuneena.

(85)

Polkumyynnistä, vahingosta, syy-yhteydestä ja unionin edusta tehtyjen päätelmien perusteella katsotaan, että perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti olisi otettava käyttöön tarkasteltavana olevaan tuotteeseen sovellettava lopullinen polkumyyntitulli polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisena alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Koska vahingon korjaavat tasot ovat tässä tapauksessa matalammat kuin määritetyt polkumyyntimarginaalit, lopullisten toimenpiteiden olisi perustuttava vahingon korjaavaan tasoon.

(86)

Edellä esitetyn perusteella tullit prosentteina CIF yhteisön rajalla tullaamattomana -hinnasta ilmaistuna ovat seuraavat:

(87)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Tästä syystä ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevaa, ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia) yksinomaan Kiinasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeushenkilöiden tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yrityksen nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(88)

Tullien väliset suuret erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi katsotaan tässä tapauksessa tarvittavan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa polkumyyntitullien asianmukainen soveltaminen. Näihin erityissäännöksiin sisältyy vaatimus sellaisen pätevän kauppalaskun esittämisestä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille, joka täyttää tämän asetuksen liitteessä II esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka yhteydessä ei esitetä tällaista kauppalaskua, on sovellettava kaikkiin muihin viejiin sovellettavaa jäännöspolkumyyntitullia.

(89)

Jos sellaisen yrityksen, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä tullia, vientimäärä kasvaa huomattavasti polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan aloittaa toimenpiteiden kiertämistä koskeva tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tutkia muun muassa sitä, olisiko yksilölliset tullit syytä poistaa ja ottaa niiden sijasta käyttöön koko maata koskeva tulli.

(90)

Kaikki näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt pyynnöt) on toimitettava viipymättä komissiolle (5), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Asetusta muutetaan tarvittaessa saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

(91)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella Kiinasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuontiin sovellettavan lopullisen polkumyyntitullin käyttöönottoa. Osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat esittää huomautuksia tämän ilmoituksen johdosta.

(92)

Asianomaisten osapuolten huomautuksia tarkasteltiin asianmukaisesti. Yksikään kannanotoista ei ollut sellainen, että se olisi muuttanut tutkimuksen päätelmiä.

(93)

Polkumyyntitullin moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi koko maata koskevaa tullia olisi sovellettava sekä yhteistyöstä kieltäytyneisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että niihin tuottajiin, jotka eivät harjoittaneet vientiä unioniin tutkimusajanjaksolla.

(94)

Mahdollisten uusien viejien ja tämän asetuksen liitteessä I mainittujen otokseen kuulumattomien mutta tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden yritysten tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi olisi säädettävä siitä, että viimeksi mainituille yrityksille määrättyä painotettua keskimääräistä tullia sovelletaan kaikkiin sellaisiin uusiin viejiin, jotka muutoin olisivat oikeutettuja perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaiseen tarkasteluun, koska kyseistä kohtaa ei sovelleta, kun on käytetty otantaa.

(95)

Koska todetut polkumyyntimarginaalit ovat korkeat ja unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinko on merkittävä (tällä asetuksella käyttöön otettu lopullinen tulli on korkeampi kuin väliaikaista tullia koskevalla asetuksella käyttöön otettu tulli), katsotaan tarpeelliseksi kantaa lopullisesti väliaikaista tullia koskevan asetuksen mukaisen väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena olevat määrät,

—

se ei vienyt unioniin asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa kuvattua tuotetta tutkimusajanjakson (1 päivästä heinäkuuta 200930 päivään kesäkuuta 2010) aikana,

—

se ei ole etuyhteydessä yhteenkään Kiinassa toimivaan viejään tai tuottajaan, johon sovelletaan tällä asetuksella käyttöön otettuja toimenpiteitä,

—

se on tosiasiallisesti vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin toimenpiteiden perustana olevan tutkimusajanjakson jälkeen tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite merkittävän tuotemäärän viemisestä unioniin,

20.12.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 336/20

(1)

Olisi asetettava turvallisuusvaatimuksia sellaisten ilma-alusten käyttäjille, jotka on rekisteröity jossain jäsenvaltiossa tai jotka on rekisteröity jossain kolmannessa maassa mutta joita käyttää unionin lentoliikenteen harjoittaja, sekä sellaisten ilma-alusten käyttäjille, joita jonkin kolmannen maan lentoliikenteen harjoittaja käyttää unionissa.

(2)

Ilmaliikenteessä on tapahtunut ilma-alusten kohtaamisia, joissa turvallisuusmarginaalit on menetetty, mukaan lukien lento-onnettomuudet Yaizussa (Japanissa) vuonna 2001 ja Überlingenissä (Saksassa) vuonna 2002, minkä vuoksi yhteentörmäysvaarasta ilmassa varoittavan järjestelmän nykyistä ohjelmistoa olisi parannettava. Tutkimukset ovat osoittaneet, että yhteentörmäysvaarasta ilmassa varoittavan järjestelmän nykyisellä ohjelmistolla ilmassa tapahtuvan yhteentörmäyksen todennäköisyys on 2,7 × 10-8 lentotuntia kohden. Tämän vuoksi nykyiseen ACAS II -järjestelmän versioon 7.0 katsotaan liittyvän liian suuri turvallisuusriski.

(3)

On tarpeen ottaa käyttöön yhteentörmäysvaarasta ilmassa varoittavan järjestelmän (ACAS II) uusi ohjelmistoversio, jotta voidaan välttää kaikkien asetuksen (EY) N:o 216/2008 soveltamisalaan kuuluvassa ilmatilassa lentävien ilma-alusten yhteentörmäykset.

(4)

Jotta varmistettaisiin mahdollisimman korkea turvallisuustaso, ilma-aluksiin, jotka eivät kuulu pakollista varustamista koskevan vaatimuksen soveltamisalaan mutta jotka on varustettu ACAS II -laitteilla ennen tämän asetuksen voimaantuloa, olisi asennettava ACAS II -järjestelmä, joka sisältää yhteentörmäyksestä varoittavan ohjelmiston viimeisimmän version.

(5)

Jotta voitaisiin varmistaa uuteen ohjelmistoversioon liittyvien turvallisuushyötyjen saavuttaminen, kaikki ilma-alukset olisi varustettava kyseisellä ohjelmistolla niin pian kuin käytännössä mahdollista. Ilmailualalle olisi kuitenkin annettava riittävästi aikaa mukautua tähän uuteen asetukseen ottaen huomioon uusien laitteiden saatavuus.

(6)

Virasto laati täytäntöönpanosääntöjen luonnoksen, jonka se toimitti lausuntona komissiolle asetuksen (EY) N:o 216/2008 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 216/2008 65 artiklalla perustetun Euroopan lentoturvallisuusviraston komitean lausunnon mukaiset,

a)

asetuksen (EY) N:o 216/2008 4 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen ilma-alusten käyttäjiä, jotka lentävät unioniin, unionissa tai unionista, ja

b)

asetuksen (EY) N:o 216/2008 4 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen ilma-alusten käyttäjiä, jotka lentävät sen alueen yläpuolella olevassa ilmatilassa, johon perussopimusta sovelletaan, sekä missä tahansa muussa ilmatilassa, johon jäsenvaltiot soveltavat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 551/2004 (2).

1)

’yhteentörmäysvaarasta ilmassa varoittavalla järjestelmällä (ACAS)’ toisiotutkavastaimen (SSR-transponderin) signaaleihin perustuvaa ilma-aluksen järjestelmää, joka tarjoaa maalaitteista riippumattomasti lentäjälle tietoja mahdollisesti törmäysvaarassa olevista ilma-aluksista, joissa on toisiotutkavastain;

2)

’yhteentörmäysvaarasta ilmassa varoittavalla järjestelmällä II (ACAS II)’ yhteentörmäysvaarasta ilmassa varoittavaa järjestelmää, joka antaa liikennetiedotteiden lisäksi korkeussuuntaisia toimintaohjeita;

3)

’toimintaohjeella (Resolution advisory, RA)’ ohjaamomiehistölle annettavaa ohjetta, jossa suositellaan lentoliikettä riittävän porrastuksen aikaansaamiseksi kaikkiin uhkiin tai lentoliikkeiden rajoittamista porrastuksen säilyttämiseksi;

4)

’liikennetiedotteella (Traffic advisory, TA)’ ohjaamomiehistölle annettavaa tietoa siitä, että toisen ilma-aluksen läheisyys muodostaa mahdollisen uhan.

20.12.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 336/23

(1)

Banaanien laatuvaatimuksista 16 päivänä syyskuuta 1994 annettua komission asetusta (EY) N:o 2257/94 (2), banaanialan laatuvaatimusten noudattamisen valvontaan liittyvistä säännöksistä 15 päivänä joulukuuta 1995 annettua komission asetusta (EY) N:o 2898/95 (3) ja asetuksen (ETY) N:o 404/93 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä banaanialalla tehtäviä ilmoituksia koskevien vaatimusten osalta 6 päivänä maaliskuuta 2007 annettua komission asetusta (EY) N:o 239/2007 (4) on muutettu huomattavilta osilta (5). Sen vuoksi olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava mainitut asetukset yhdistämällä ne yhteen säädökseen.

(2)

Asetuksella (EY) N:o 1234/2007 vahvistetaan kaupan pitämistä koskevat vaatimukset banaaneille. Kyseisten vaatimusten tavoitteena on varmistaa, että markkinoilla saatavilla olevat tuotteet ovat yhtenäisiä ja laadultaan tyydyttäviä, erityisesti unionissa korjattavien banaanienlaatua olisi pyrittävä parantamaan.

(3)

Unionissa kaupan pidettävien lajikkeiden ja kaupan pitämiseen liittyvien käytäntöjen moninaisuuden vuoksi olisi vahvistettava vähimmäisvaatimukset vihreiden kypsyttämättömien banaanien osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toiseen kaupan pitämisen vaiheeseen sovellettavien vaatimusten myöhempää vahvistamista. Viikunabanaanien ei pitäisi kuulua unionin vaatimusten soveltamisalaan ominaispiirteidensä ja tavan, jolla niitä pidetään kaupan, vuoksi.

(4)

Vahvistettujen tavoitteiden vuoksi on aiheellista sallia banaaneja tuottavien jäsenvaltioiden soveltaa alueellaan kansallisia vaatimuksia tuotantoonsa ja ainoastaan kypsyttämättömien vihreiden banaanien myöhempiin vaiheisiin edellyttäen, että kyseiset säännöt eivät ole ristiriidassa unionin vaatimusten kanssa ja että ne eivät muodosta estettä banaanien vapaalle kaupalle unionissa.

(5)

Olisi otettava huomioon se, että ilmastollisista tekijöistä johtuvien epäsuotuisten tuotanto-olosuhteiden vuoksi Madeiralla, Azoreilla, Algarvessa, Kreetalla, Lakoniassa ja Kyproksella banaanit eivät kehity vaadittuun vähimmäispituuteen. Näissä tapauksissa kyseinen tuotanto olisi sallittava pitää kaupan, mutta se olisi luokiteltava II-luokkaan.

(6)

Olisi säädettävä toimenpiteistä yhtenäisen sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi banaanien kaupan pitämistä koskevien vaatimusten osalta, erityisesti vaatimustenmukaisuustarkastuksissa.

(7)

Hyvin helposti pilaantuvan tuotteen ominaisuudet ja kaupassa käytetyt kaupanpitotavat ja valvontakäytännöt huomioon ottaen olisi säädettävä, että vaatimustenmukaisuustarkastus suoritetaan periaatteessa siinä vaiheessa, jossa vaatimuksia sovelletaan.

(8)

Kyseisessä vaiheessa tarkastuksessa hyväksyttyä tuotetta on pidettävä vaatimusten mukaisena. Tämä arviointi oli suoritettava, jollei myöhemmissä vaiheissa aina kypsyttämispaikkaan asti tehdyistä pistotarkastuksista muuta johdu.

(9)

Vaatimustenmukaisuustarkastusta ei pitäisi tehdä systemaattisesti vaan tarkastamalla pistokokeella sattumanvaraisesti otettu kokonaisnäyte toimivaltaisen elimen valitsemasta ja edustavaksi arvioimasta erästä. Tästä syystä tarkastuksen suorittamiseksi sovelletaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (6) aiheellisia säännöksiä.

(10)

Banaanikauppa on erittäin kilpailtua. Kyseiset toimijat ovat itse ottaneet käyttöön tarkkoja valvontamenettelyjä. Sen vuoksi olisi vapautettava säädetyssä vaiheessa tarkastuksesta ne toimijat, joilla on soveltuvat takuut henkilöstön ja käsittelylaitteiden osalta ja jotka voivat taata unionissa kaupan pitämiensä banaanien unionin laatuvaatimusten mukaisuuden. Jäsenvaltion, jonka alueella tarkastus olisi periaatteessa suoritettava, olisi annettava tämä vapautus. Tämä vapautus olisi kuitenkin peruutettava, jos sille asetettuja vaatimuksia tai edellytyksiä ei noudateta.

(11)

Kyseisten toimijoiden olisi toimitettava tiedot toimivaltaisille elimille tarkastusten tekemiseksi.

(12)

Tarkastuksen yhteydessä annettavan vaatimustenmukaisuustodistuksen ei pitäisi olla liitettynä banaaneihin kaupan pitämisen loppuvaiheeseen asti, vaan se toimii todistuksena banaanien unionin vaatimustenmukaisuudesta kypsyttämispaikkavaiheeseen asti vaatimusten soveltamisalan mukaisesti ja esitetään toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä. Lisäksi olisi palautettava mieliin, että banaaneja, jotka eivät ole tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisia, ei voida pitää kaupan tuoreina kulutettaviksi unionissa.

(13)

Banaanimarkkinoiden toiminnan seuranta edellyttää, että komissio saa tietoja unionissa tuotettujen banaanien tuotannosta ja kaupan pitämisestä. Olisi vahvistettava säännöt, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden on ilmoitettava kyseiset tiedot.

(14)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

a)

eivät vaikuta kolmansista maista tai muilta unionin alueilta peräisin olevien ja 1 artiklassa tarkoitettujen kaupan pitämistä koskevien vaatimusten mukaisten banaanien vapaaseen vaihdantaan; ja

b)

eivät ole ristiriidassa 1 artiklassa tarkoitettujen kaupan pitämistä koskevien vaatimusten kanssa.

a)

kansallisten toimivaltaisten viranomaisten hyväksymän koulutuksen saaneita tarkastajia;

b)

tarkastusten vaatimiin tutkimuksiin ja määritysten tekemiseen tarvittavat välineet ja laitteet;

c)

tietojen toimittamiseen sopivat laitteet.

a)

niillä on palveluksessaan henkilökuntaa, jolla on kaupan pitämistä koskevien vaatimusten tuntemusta ja kokemusta käsittelylaitteista ja tarkastuslaitteista;

b)

ne pitävät kirjaa tekemistään toimista; ja

c)

ne esittävät takeet niiden kaupan pitämien banaanien 1 artiklassa tarkoitettujen kaupan pitämistä koskevien vaatimusten mukaisesta tasosta.

a)

niiden unionissa tuotettujen banaanien määrä, jotka pidetään kaupan:

b)

unionissa tuotettujen ja tuotantoalueella kaupan pidettyjen vihreiden banaanien keskimääräiset myyntihinnat paikallisilla markkinoilla;

c)

vihreiden banaanien keskimääräiset myyntihinnat siinä vaiheessa, kun banaanit on toimitettu ensimmäiseen purkamissatamaan (mutta niitä ei ole vielä purettu) unionissa tuotettujen, tuotantoalueen ulkopuolella unionissa kaupan pidettyjen banaanien osalta;

d)

kahta seuraavaa raportointijaksoa koskevat ennusteet a, b ja c alakohdassa tarkoitetuista tiedoista.

a)

Kanariansaaret;

b)

Guadeloupe;

c)

Martinique;

d)

Madeira, Azorit ja Algarve;

e)

Kreeta ja Lakonia;

f)

Kypros.

a)

tammikuu–huhtikuu;

b)

toukokuu–elokuu;

c)

syyskuu–joulukuu.

20.12.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 336/35

(1)

Korvataan liite I tämän asetuksen liitteellä I.

(2)

Korvataan liite II tämän asetuksen liitteellä II.