ISSN 1977-0812

doi:10.3000/19770812.L_2011.321.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 321

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

54. vuosikerta
5. joulukuuta 2011


Sisältö

 

I   Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1255/2011, annettu 30 päivänä marraskuuta 2011, yhdennetyn meripolitiikan edelleenkehittämistä koskevasta tukiohjelmasta ( 1 )

1

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

5.12.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 321/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1255/2011,

annettu 30 päivänä marraskuuta 2011,

yhdennetyn meripolitiikan edelleenkehittämistä koskevasta tukiohjelmasta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan, 91 artiklan 1 kohdan, 100 artiklan 2 kohdan, 173 artiklan 3 kohdan, 175 ja 188 artiklan, 192 artiklan 1 kohdan, 194 artiklan 2 kohdan ja 195 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin yhdennetystä meripolitiikasta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle 10 päivänä lokakuuta 2007 annetun komission tiedonannon, jäljempänä ’komission tiedonanto’, mukaan unionin yhdennetyn meripolitiikan, jäljempänä ’yhdennetty meripolitiikka’, pääasiallinen tavoite on kehittää ja ottaa käyttöön yhdennetty, koordinoitu, johdonmukainen, avoin ja kestävä lähestymistapa meriin, valtameriin, rannikko- ja saarialueisiin sekä syrjäisimpiin alueisiin ja merialoihin.

(2)

Komission tiedonantoon liittyvässä toimintasuunnitelmassa esitetään toimia, joiden toteuttamista komissio ehdottaa unionin uuden yhdennetyn meripolitiikan täytäntöönpanon ensimmäisenä vaiheena.

(3)

EU:n yhdennetyn meripolitiikan edistymisestä 15 päivänä lokakuuta 2009 annetussa komission kertomuksessa esitetään yhteenveto yhdennetyn meripolitiikan tärkeimmistä siihenastisista saavutuksista sekä kartoitetaan reitti sen täytäntöönpanon seuraavaa vaihetta varten.

(4)

Neuvosto korosti yhdennetystä meripolitiikasta 16 päivänä marraskuuta 2009 antamissaan päätelmissä yhdennetyn meripolitiikan edelleenkehittämiseen ja täytäntöönpanoon myönnettävän rahoituksen merkitystä kehottamalla komissiota esittämään tarvittavat ehdotukset yhdennettyä meripolitiikkaa koskevien toimien rahoituksesta nykyisen rahoituskehyksen mukaisesti, jotta ne voitaisiin toteuttaa viimeistään vuonna 2011.

(5)

Euroopan parlamentti totesi 21 päivänä lokakuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa ”Yhdennetty meripolitiikka – edistyksen arviointi ja uudet haasteet”, että se ”tukee komission ilmoittamaa aikomusta käyttää 50 miljoonaa euroa yhdennetyn meripolitiikan rahoittamiseen kahden seuraavan vuoden aikana eri toimia, hallintaa, kestävyyttä ja valvontaa koskevien aikaisempien hankkeiden edelleen kehittämiseen”.

(6)

Tässä asetuksessa vahvistetussa yhdennetyn meripolitiikan rahoituskehyksessä otetaan huomioon sekä tämänhetkinen talouden taantuma että se seikka, että tämä on ensimmäinen yhdennetyn meripolitiikan täytäntöönpanoon erityisesti tarkoitettu toimintaohjelma.

(7)

Unionin rahoitus on edelleenkin tarpeen, jotta unionin on mahdollista panna yhdennetty meripolitiikka täytäntöön ja jatkaa sen kehittämistä yhdennetystä meripolitiikasta 20 päivänä toukokuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman (4) mukaisesti sekä saavuttaa yleiset tavoitteensa, jotka asetettiin komission tiedonannossa ja jotka vahvistettiin lokakuun 2009 edistymiskertomuksessa sekä 16 päivänä marraskuuta 2009 annetuissa neuvoston päätelmissä.

(8)

Kun kaikkia yhdennetyn meripolitiikan tavoitteita ja painopistealoja ei rahoiteta olemassa olevista unionin välineistä, joita ovat esimerkiksi koheesiorahasto, Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan kalatalousrahasto, seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma, liittymistä valmisteleva tukiväline ja eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline, on sen vuoksi tarpeen ottaa käyttöön ohjelma yhdennetyn meripolitiikan edelleenkehittämisen tukemiseksi, jäljempänä ’ohjelma’.

(9)

Tarvitaan riittävästi rahoitusta sen varmistamiseksi, että voidaan kehittää yhdennetyn meripolitiikan tavoitteita ja saavuttaa ne vähentämättä muihin politiikan aloihin osoitettuja varoja edistämällä samalla merialueiden kestävää kehitystä unionissa, myös saarilla ja syrjäisimmillä alueilla, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta tuleviin neuvotteluihin vuoden 2013 jälkeisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä. Tämän vuoksi on olennaista sisällyttää yhdennetty meripolitiikka vuoden 2013 jälkeiseen monivuotiseen rahoituskehykseen. Lisäksi olisi tarvittaessa laadittava asianmukaisen rahoituksen sisältävä ehdotus ohjelman jatkamisesta vuoden 2013 jälkeen.

(10)

Meriasioiden edistäminen tukemalla yhdennettyyn meripolitiikkaan liittyviä toimia taloudellisesti vaikuttaa huomattavasti taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen.

(11)

Unionin rahoituksella olisi tuettava sellaisia toimia koskevaa tutkimustoimintaa, joiden tarkoituksena on edistää yhdennetyn meripolitiikan strategisia tavoitteita ottaen asianmukaisesti huomioon ekosysteemiin perustuvan lähestymistavan ja tavoitteiden yhteisvaikutukset kestävään ”siniseen” talouskasvuun, työllisyyteen, innovointiin ja kilpailukykyyn rannikko- ja saarialueilla ja syrjäisimmillä alueilla sekä yhdennetyn meripolitiikan kansainvälisen ulottuvuuden kehittämiseen.

(12)

Yhdennetyn meripolitiikan strategisiin tavoitteisiin kuuluvat meriasioiden yhdennetty hallinnointi kaikilla tasoilla, Euroopan eri merialueiden erityistarpeiden mukaan räätälöityjen yhdennettyjen merialuestrategioiden edelleenkehittäminen ja täytäntöönpano, yhdennetyn meripolitiikan monialaisten välineiden edelleenkehittäminen, jonka tavoitteena on lisätä nykyisten politiikkojen ja välineiden yhteisvaikutusta ja niiden keskinäistä yhteensovittamista myös merialaan liittyvien tietojen ja osaamisen jakamisen kautta, sidosryhmien tiiviimpi osallistuminen meriasioiden yhdennetyn hallinnoinnin järjestelmiin, merien ja rannikkojen luonnonvarojen suojeleminen ja kestävä käyttö ja ihmisen toiminnan kestävän kehityksen rajojen määritteleminen sekä meri- ja rannikkoympäristön ja biologisen monimuotoisuuden suojelu yhdennetyn meripolitiikan ympäristöpilarin muodostavan meristrategiadirektiivin (5) sekä vesipuitedirektiivin (6) mukaisesti.

(13)

On tärkeää, että ohjelma nivoutuu hyvin yhteen muiden merialaan mahdollisesti liittyvien unionin toimintalinjojen kanssa ja erityisesti rakennerahastojen, Euroopan laajuisten liikenneverkkojen, yhteisen kalastuspolitiikan, matkailun, ympäristö- ja ilmastonmuutosnäkökohtien, tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelman sekä energiapolitiikan kanssa.

(14)

Ohjelman eri näkökohtien johdonmukaisuuden varmistamiseksi olisi laadittava sen yleistavoitteet. Kunkin yleistavoitteen osalta olisi laadittava yksityiskohtaisemmat toiminnalliset tavoitteet. Varojen jakautuminen yleistavoitteiden osalta vuosina 2011–2013 esitetään liitteessä. Tämä jako tuo joustoa siihen, että yleisen rahoituksen kohdentamista tavoitekohtaisesti voidaan lisätä/vähentää ylittämättä kokonaisrahoituskehystä.

(15)

Unionin rahoituksen olisi mahdollistettava merivalvonnan yhdentämisen kehittäminen 21 päivänä lokakuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman ja merivalvonnan yhdentämisestä 17 päivänä marraskuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien mukaisesti ja ottaen huomioon etenemissuunnitelma EU:n merialan yhteisen tietojenvaihtojärjestelmän perustamiseksi. Tämä erityisrahoitus olisi sen vuoksi rajoitettava hajautetun tietojenvaihtojärjestelmän kehittämiseen eli toimenpiteisiin ja ohjelmistoihin, joilla tehostetaan valvontajärjestelmien liittymäkohtia. Ohjelmassa olisi otettava huomioon hajautettua merivalvontajärjestelmää koskevien muiden hankkeiden tulokset.

(16)

Ohjelman täytäntöönpanon kolmansissa maissa olisi edistettävä edunsaajamaan kehitystavoitteiden saavuttamista ja oltava johdonmukaista suhteessa unionin muihin yhteistyövälineisiin, asiaankuuluvien unionin politiikkojen tavoitteet ja painopisteet, unionin säännöstö ja asiaankuuluvat kansainväliset yleissopimukset mukaan luettuina.

(17)

Ohjelman olisi täydennettävä nykyisiä ja tulevia rahoitusvälineitä, joita unioni ja jäsenvaltiot ovat asettaneet käytettäväksi kansallisella ja sitä alemmalla tasolla merten, valtamerten ja rannikoiden suojelun ja kestävän käytön edistämiseen, jäsenvaltioiden ja niiden rannikko- ja saarialueiden sekä syrjäisimpien alueiden välisen yhteistyön tehostamiseen sekä kansallisten ja paikallisten hankkeiden priorisoinnin ja edistymisen huomioon ottamiseen, ja oltava johdonmukainen niiden kanssa.

(18)

Tämän ohjelman mukaisilla toimilla olisi täydennettävä unionin muita toimia niin, että varmistetaan asiaankuuluviin alakohtaisiin politiikkoihin kuuluvien unionin säädösten johdonmukainen täytäntöönpano välttäen samalla päällekkäisyyttä.

(19)

On myös tarpeen vahvistaa säännöt, jotka koskevat toimenpiteiden suunnittelua, menojen tukikelpoisuutta, unionin rahoitustuen tasoa, tärkeimpiä edellytyksiä sen myöntämiseksi sekä ohjelman kokonaismäärärahoja.

(20)

Ohjelma olisi toteutettava Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (7), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, ja Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (8) mukaisesti.

(21)

Tässä asetuksessa vahvistetaan monivuotisen ohjelman rahoituskehys, jota budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (9) 37 kohdassa tarkoitettuna ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(22)

Jotta komission olisi helpompi valvoa tämän asetuksen täytäntöönpanoa, olisi voitava rahoittaa valvontaan, tarkastuksiin ja arviointiin liittyviä menoja.

(23)

Ohjelman täytäntöönpanoa varten vahvistettavista vuotuisista työohjelmista olisi päätettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (10) mukaisesti.

(24)

Tämän asetuksen nojalla rahoitettaviin toimiin liittyen on tarpeen varmistaa unionin taloudellisten etujen suojaaminen soveltamalla Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 2988/95 (11), komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annettua neuvoston asetusta (Euratom, EY) N:o 2185/96 (12) ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1073/1999 (13).

(25)

Unionin rahoituksen tehokkuuden varmistamiseksi tämän asetuksen nojalla rahoitettuja toimia olisi arvioitava säännöllisesti.

(26)

Minkään ohjelmaan kuuluvista toimista ei katsota edellyttävän muun oikeusperustan käyttämistä.

(27)

Jäsenvaltiot eivät voi yksin toimiessaan riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan ohjelmasta rahoitettavien toimien laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella otetaan käyttöön ohjelma, josta tuetaan toimenpiteitä unionin yhdennetyn meripolitiikan edelleenkehittämisen ja täytäntöönpanon edistämiseksi, jäljempänä ’ohjelma’.

Unionin yhdennetyllä meripolitiikalla, jäljempänä ’yhdennetty meripolitiikka’, edistetään yhteensovitettua ja johdonmukaista päätöksentekoa, jonka tavoitteena on maksimoida jäsenvaltioiden, erityisesti unionin rannikko- ja saarialueiden ja syrjäisimpien alueiden osalta, ja merialojen kestävä kehitys, talouskasvu ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus johdonmukaisella meriasioihin liittyvällä politiikalla ja asiaankuuluvalla kansainvälisellä yhteistyöllä.

Ohjelmalla tuetaan merten ja valtamerten kestävää hyödyntämistä ja tieteellisen tiedon levittämistä.

2 artikla

Yleiset tavoitteet

Ohjelmalla on seuraavat yleiset tavoitteet:

a)

edistää mereen ja rannikkoon liittyvien kysymysten yhdennetyn hallinnoinnin kehittämistä ja täytäntöönpanoa;

b)

auttaa kehittämään monialaisia välineitä, erityisesti merten aluesuunnittelua, yhteistä tietojenvaihtoympäristöä ja meriosaamista unioniin rajoittuvilla valtamerillä, merillä ja rannikkoalueilla yhteisvaikutusten kehittämiseksi sekä meriä ja rannikkoalueita koskevien politiikkojen tukemiseksi erityisesti aloilla, jotka liittyvät talouskehitykseen, työllisyyteen, ympäristönsuojeluun, tutkimukseen, meriturvallisuuteen, energiaan ja ympäristöä säästävien meriteknologioiden kehittämiseen ottaen huomioon olemassa olevat välineet ja aloitteet ja käyttäen niitä lähtökohtina;

c)

edistää meriympäristön suojelua, erityisesti sen biologista monimuotoisuutta, ja meri- ja rannikkoalueiden varojen kestävää käyttöä sekä määritellä tarkemmin meriympäristöön vaikuttavan ihmisen toiminnan kestävän kehityksen rajat erityisesti direktiivin 2008/56/EY (meristrategiadirektiivi) mukaisesti;

d)

tukea merialuestrategioiden kehittämistä ja täytäntöönpanoa;

e)

parantaa ja tehostaa ulkoista yhteistyötä ja koordinointia yhdennetyn meripolitiikan tavoitteisiin nähden syventämällä tästä aiheesta kansainvälisillä foorumeilla käytävää keskustelua; kolmansia maita kehotetaan tältä osin ratifioimaan ja panemaan täytäntöön Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimus;

f)

tukea kestävää talouskasvua, työllisyyttä, innovointia ja uusia teknologioita merialoilla ja unionin rannikko- ja saarialueilla sekä syrjäisimmillä alueilla.

3 artikla

Toiminnalliset tavoitteet

1.   Edellä 2 artiklan a alakohdassa (meriasioiden yhdennetty hallinnointi) vahvistetun tavoitteen mukaisesti ohjelmalla

a)

edistetään toimia, joilla kannustetaan jäsenvaltioita ja EU:n alueita kehittämään meriasioiden yhdennettyä hallinnointia, ottamaan se käyttöön tai panemaan se täytäntöön;

b)

edistetään monialaisia yhteistyöfoorumeja ja -verkostoja, joihin osallistuvat julkisten viranomaisten ja paikallis- ja alueviranomaisten, teollisuuden, tutkimusorganisaatioiden, kansalaisten, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja työmarkkinaosapuolten edustajat;

c)

lisätään meriasioita koskevan yhdennetyn lähestymistavan näkyvyyttä ja lisätään viranomaisten, yksityisen sektorin ja yleisön tietoa siitä.

2.   Edellä 2 artiklan b alakohdassa (monialaiset välineet) vahvistetun tavoitteen mukaisesti ohjelmalla kehitetään seuraavia:

a)

unionin merialan yhteinen tietojenvaihtojärjestelmä, jolla edistetään monialaista ja rajat ylittävää valvontatoimintaa koskevaa tietojenvaihtoa ja yhdistetään kaikki käyttäjäyhteisöt yhdennetyn merivalvonnan periaatteiden mukaisesti, jotta vahvistetaan merialueen suojattua, turvallista ja kestävää käyttöä ottaen huomioon alakohtaisissa politiikoissa valvonnan suhteen saavutettu edistyminen ja edistetään tapauksen mukaan niiden tarpeellista kehittämistä;

b)

merten aluesuunnittelu ja rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito, jotka ovat kumpikin tärkeitä välineitä merialueiden ja rannikkoalueiden kestävässä kehittämisessä ja edistävät ekosysteemipohjaisen hallinnoinnin tavoitteiden saavuttamista, sekä meri- ja maayhteyksien kehittäminen ja jäsenvaltioiden yhteistyön helpottaminen esimerkiksi kehittämällä kokeellisia ja muita toimia, joissa yhdistyvät uusiutuvan energian tuotanto ja kalanviljely;

c)

kattava, julkisesti saatavilla oleva ja korkealaatuinen merialan tietokanta, joka helpottaa kyseisten tietojen jakamista, uudelleenkäyttöä ja levittämistä eri käyttäjäryhmien kesken olemassa olevia tietoja käyttäen ja tietokantojen päällekkäisyyttä välttäen; tätä varten hyödynnetään mahdollisimman hyvin olemassa olevia unionin ja jäsenvaltioiden ohjelmia, kuten INSPIRE (14) ja GMES (15);

3.   Edellä 2 artiklan c alakohdassa (meriympäristön suojelu) vahvistetun tavoitteen mukaisesti ohjelmalla

a)

tuetaan meri- ja rannikkoympäristön suojelua ja säilyttämistä sekä ehkäistään ja vähennetään päästöjä meriympäristöön, mukaan luettuna merien roskaantuminen, saastumisen asteittaiseksi vähentämiseksi;

b)

edistetään meri- ja rannikkoalueiden ekosysteemien terveyttä, biologista monimuotoisuutta ja sietokykyä;

c)

helpotetaan jäsenvaltioiden ja muiden toimijoiden koordinointia ihmisen toiminnan hallintaa koskevan ekosysteemipohjaisen lähestymistavan ja ennalta varautumisen periaatteen täytäntöönpanossa;

d)

helpotetaan menetelmien ja normien kehittämistä;

e)

edistetään toimia, joilla lievennetään ilmastonmuutoksen vaikutuksia meri-, rannikko- ja saariympäristöön ja sopeutumista siihen siten, että kiinnitetään erityistä huomiota ilmastonmuutokselle altteimpiin alueisiin;

f)

tuetaan strategisten lähestymistapojen kehittämistä tutkimukseen, jolla pyritään arvioimaan ekosysteemien nykytilaa, jolloin tarjotaan perusta ekosysteemipohjaiselle hallinnoinnille sekä alueellisen ja kansallisen tason suunnittelulle.

4.   Edellä 2 artiklan d alakohdassa (merialuestrategiat) vahvistetun tavoitteen mukaisesti ohjelmalla

a)

tuetaan yhdennettyjen merialuestrategioiden kehittämistä ja täytäntöönpanoa ottaen huomioon kaikilla merialueilla tasapainoinen lähestymistapa sekä merialueiden ja niiden osa-alueiden erityispiirteet, ja tarpeen mukaan asiaankuuluvat makroaluestrategiat ja erityisesti sellaiset, joiden yhteydessä tietojen ja kokemusten vaihto eri maiden välillä on jo vakiintunut ja joilla on monikansallisia toimintarakenteita;

b)

edistetään ja helpotetaan yhteisvaikutusten hyödyntämistä kansallisen, alueellisen ja unionin tasojen välillä, tiedon jakamista, myös menetelmistä ja normeista, ja parhaiden käytänteiden vaihtoa meripolitiikasta, mukaan luettuna meripolitiikan hallinnointi sekä aluemeriin ja rannikkoalueisiin vaikuttavat alakohtaiset politiikat.

5.   Edellä 2 artiklan e alakohdassa (kansainvälinen ulottuvuus) vahvistetun tavoitteen mukaisesti ohjelmalla

a)

kannustetaan tiiviin yhteistyön jatkamista jäsenvaltioiden kanssa yhdennetyn lähestymistavan aikaansaamiseksi sellaisten kolmansien maiden ja kolmansissa maissa olevien toimijoiden kanssa, jotka jakavat merialueen unionin jäsenvaltioiden kanssa, muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen ratifioimiseksi ja panemiseksi täytäntöön;

b)

kannustetaan vuoropuhelua kolmansien maiden kanssa, merioikeusyleissopimus ja siihen perustuvat asiaankuuluvat voimassa olevat kansainväliset yleissopimukset huomioon ottaen;

c)

kannustetaan nykyisiä aloitteita täydentävien parhaiden käytänteiden vaihtoa, ottaen huomioon alueellisten strategioiden kehittäminen osa-alueiden tasolla.

Tähän toiminnalliseen tavoitteeseen pyritään tavalla, joka on sopusoinnussa unionin yhteistyövälineiden kanssa, ottaen huomioon kansallisten ja alueellisten kehittämisstrategioiden tavoitteet.

6.   Edellä 2 artiklan f alakohdassa (kasvu, työllisyys ja innovaatio) vahvistetun tavoitteen mukaisesti ohjelmalla

a)

edistetään kasvuun ja työllisyyteen liittyviä aloitteita merialoilla sekä rannikko- ja saarialueilla;

b)

edistetään merialan ammatteihin liittyvää koulutusta ja uramahdollisuuksia;

c)

edistetään ympäristöä säästävän teknologian, meren uusiutuvien energialähteiden, ympäristöä säästävän merenkulun ja lähimerenkulun kehittämistä;

d)

edistetään rannikko-, meri- ja saarimatkailun kehittämistä.

4 artikla

Tukikelpoiset toimet

Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitustukea 2 ja 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti seuraavanlaisiin toimiin:

a)

hankkeet, myös testihankkeet, selvitykset, tutkimukseen ja toimintaan liittyvät yhteistyöohjelmat, myös koulutusta, ammatillista koulutusta ja uudelleenkoulutusta koskevat ohjelmat;

b)

tiedottaminen ja parhaiden käytänteiden jakaminen, tietoisuuden lisääminen ja siihen liittyvä viestintä, mukaan luettuina mainoskampanjat ja tapahtumat, sekä verkkosivujen ja asiaankuuluvien sosiaalisten verkostojen ja tietokantojen kehittäminen ja ylläpito;

c)

konferenssit, seminaarit, työpajat ja sidosryhmäfoorumit;

d)

merkittävän tietomäärän, parhaiden käytänteiden ja unionin rahoittamia alueellisia hankkeita koskevien tietokantojen kokoaminen, valvonta ja havainnollistaminen, joka helpottaa yhtenäisten, yhteisten standardien hyväksymistä tiedon keruuta ja käsittelyä varten, sekä näiden tietojen julkisen saatavuuden varmistaminen tarvittaessa myös yhteen tai useampaan näistä tarkoituksista perustetun sihteeristön avulla;

e)

monialaisiin välineisiin liittyvät toimet, testihankkeet mukaan luettuina.

5 artikla

Rahoitustuen muoto

1.   Unionin myöntämä rahoitustuki voi olla oikeudelliselta muodoltaan

a)

avustus, jonka osalta unionin yhteisrahoitusosuuden enimmäismäärä toimea kohden on 80 prosenttia;

b)

julkisia hankintoja koskeva sopimus;

c)

hallinnollinen sopimus Yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa.

2.   Ohjelmasta voidaan myöntää avustuksia sekä yksittäisiin toimiin että toimintaan. Ellei varainhoitoasetuksessa toisin säädetä, avustusten tai julkisia hankintoja koskevien sopimusten saajat on valittava ehdotus- tai tarjouspyynnön perusteella.

6 artikla

Tuensaajat

1.   Ohjelman nojalla voidaan myöntää rahoitustukea ensisijaisesti luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille, joihin sovelletaan jonkin jäsenvaltion yksityisoikeutta tai julkisoikeutta taikka unionin oikeutta.

2.   Ohjelmasta voidaan myös tukea kolmansia maita ja sidosryhmiä kolmansissa maissa, jotka jakavat merialueen unionin jäsenvaltioiden kanssa, sekä kansainvälisiä järjestöjä tai elimiä, jotka edistävät yhtä tai useampaa 2 ja 3 artiklassa vahvistetuista yleisistä ja toiminnallisista tavoitteista. Toimissa on aina oltava osallistujia unionista.

3.   Menettelyyn osallistumista koskeva kelpoisuus on täsmennettävä asiaa koskevassa ehdotus- tai tarjouspyynnössä.

7 artikla

Täytäntöönpanoperiaatteet

1.   Ohjelman nojalla rahoitettaville toimille ei voida myöntää tukea muista unionin rahoitusvälineistä. Muiden unionin välineiden kanssa pyritään yhteisvaikutukseen ja täydentävyyteen. Ohjelman mukaiset toimet ovat asiaankuuluvia alakohtaisia politiikkoja täydentäviä.

2.   Komissio varmistaa, että ohjelman mukaisen rahoitustuen hakijat ja saajat toimittavat sille kattavat tiedot toimien rahoittamisesta. Ohjelmasta annetaan rahoitustukea vain, jos muuta unionin rahoitusta ei ole saatavilla.

3.   Ohjelmasta tuettavien toimien on vastattava vuosille 2020 ja 2050 asetettuja unionin tavoitteita ja toimintalinjoja. Kaikkien jäsenvaltioiden, merialojen ja rannikko- ja saarialueiden sekä syrjäisimpien alueiden on voitava saada tukea ohjelmasta, ja sen on tuotettava aitoa eurooppalaista lisäarvoa. Eri merialueilla toteuttavien toimien rahoituksessa on pyrittävä asianmukaiseen alueelliseen tasapainoon.

4.   Ohjelmalla tuettavilla toimilla vauhditetaan ja vahvistetaan vuoropuhelua, yhteistyötä ja yhteensovittamista jäsenvaltioiden, EU:n alueiden, sidosryhmien, kansalaisten, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja työmarkkinaosapuolten kanssa ja niiden kesken siten, että varmistetaan täysi avoimuus.

5.   Ohjelmalla tuettavien toimien on helpotettava yhteisvaikutusten hyödyntämistä, tiedon jakamista ja menetelmien, normien ja parhaiden käytänteiden vaihtoa.

6.   Ohjelman täytäntöönpanossa sovelletaan hyvän hallintotavan ja päätöksentekomenettelyjen avoimuuden periaatteita ja ohjelmalla pyritään tukemaan avoimuutta ja hyvää hallintotapaa kaikissa siihen liittyvissä alakohtaisissa toimintalinjoissa unionin, kansallisella ja alueellisella tasolla.

8 artikla

Täytäntöönpanomenettelyt

1.   Komissio noudattaa ohjelman täytäntöönpanossa varainhoitoasetusta.

2.   Ohjelman täytäntöönpanoa varten sen 2 ja 3 artiklassa määritettyjen tavoitteiden mukaisesti komissio hyväksyy vuotuiset työohjelmat 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

9 artikla

Talousarviovarat

1.   Rahoituskehykseksi ohjelman täytäntöönpanoa varten vahvistetaan 40 000 000 euroa 1 päivän tammikuuta 2011 ja 31 päivän joulukuuta 2013 väliseksi kaudeksi.

2.   Ohjelmaan osoitetut budjettivarat sisällytetään unionin yleisen talousarvion vuosittaisiin määrärahoihin. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen puitteissa.

3.   Liitteessä esitetään varojen jakautuminen 2 artiklassa esitettyjen yleisten tavoitteiden osalta.

10 artikla

Tekninen apu

1.   Enintään 1 prosentilla 9 artiklan nojalla vahvistetusta rahoituskehyksestä voidaan kattaa myös tämän asetuksen nojalla tukikelpoisten toimien tosiasiallisen ja tehokkaan täytäntöönpanon ja sen tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarpeellisiin valmistelutoimiin, seurantaan, valvontaan, tarkastukseen tai arviointiin liittyviä välttämättömiä menoja.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja toimia voivat olla etenkin selvitykset, asiantuntijoiden kokoukset ja menot, jotka aiheutuvat tietoteknisistä välineistä, järjestelmistä ja verkoista sekä muusta teknisestä, tieteellisestä ja hallinnollisesta avusta ja asiantuntemuksesta, johon komissio voi joutua turvautumaan tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi.

11 artikla

Seuranta

1.   Rahoitustuen saajan on toimitettava komissiolle kertomuksia ohjelmasta rahoitetun toiminnan teknisestä ja taloudellisesta etenemisestä. Lisäksi on toimitettava loppukertomus kolmen kuukauden kuluessa kunkin hankkeen päättymisestä.

2.   Komission virkamiesten ja muun henkilöstön on tehtävä ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden ja muiden toimenpiteiden tarkastuksia paikalla, myös otantatarkastuksina, erityisesti varmistaakseen ohjelman tavoitteiden ja tämän asetuksen 2, 3 ja 4 artiklassa vahvistettujen toimia koskevien tukikelpoisuusvaatimusten noudattamisen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tilintarkastustuomioistuimen yhdessä kansallisten toimivaltaisten tilintarkastusviranomaisten kanssa suorittamia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisia tarkastuksia tai mainitun sopimuksen 322 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaista valvontaa.

3.   Tämän asetuksen täytäntöönpanon johdosta tehtäviin sopimuksiin on erityisesti sisällytettävä määräykset komission tai sen mahdollisesti valtuuttaman edustajan suorittamasta yleisestä ja varainhoitoon liittyvästä valvonnasta sekä tilintarkastustuomioistuimen suorittamista tarkastuksista, jotka voidaan tarvittaessa tehdä paikalla.

4.   Kunkin tuensaajan on säilytettävä komission saatavilla kaikki hankkeeseen liittyviä menoja koskevat asiakirjat viiden vuoden ajan viimeisen kyseistä hanketta koskevan maksun suorittamisesta.

5.   Tarvittaessa komissio mukauttaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen kertomusten ja otantatarkastusten perusteella alun perin myönnetyn rahoitustuen määrää tai ehtoja sekä maksuaikataulua.

6.   Komissio varmistaa, että rahoitetut toimet toteutetaan asianmukaisesti ja että ne ovat johdonmukaisia muiden alakohtaisten politiikkojen toimien ja välineiden kanssa ja tämän asetuksen sekä varainhoitoasetuksen kanssa.

12 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.   Ohjelmasta rahoitettuja toimia toteutettaessa komissio varmistaa, että unionin taloudellisia etuja suojataan

a)

soveltamalla petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäiseviä toimenpiteitä;

b)

tehokkailla tarkastuksilla;

c)

perimällä aiheettomasti maksetut varat takaisin, ja

d)

soveltamalla tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia, jos väärinkäytöksiä havaitaan.

2.   Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi komissio toimii asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95, asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja asetuksen (EY) N:o 1073/1999 mukaisesti.

3.   Komissio voi lykätä toimea varten myönnetyn rahoitustuen antamista, vähentää tuen määrää tai periä sen takaisin, jos se havaitsee väärinkäytöksiä, mukaan luettuna tämän asetuksen tai rahoitustuen myöntämistä koskevan päätöksen tai sopimuksen noudattamatta jättäminen, tai jos ilmenee, että toimea on komission hyväksyntää pyytämättä muutettu tavalla, joka on ristiriidassa sen luonteen tai toteutusta koskevien ehtojen kanssa.

4.   Jos määräaikoja ei ole noudatettu tai jos toimen toteutuksen edistyminen antaa perusteet vain osaan myönnetystä rahoitustuesta, komissio kehottaa tuensaajaa esittämään selvityksen asiasta tietyssä määräajassa. Jos tämä ei pysty esittämään hyväksyttävää perustelua, komissio voi peruuttaa taloudellisen avustuksen loppuosan ja vaatia jo maksettujen erien palauttamista.

5.   Kaikki perusteettomasti maksetut erät on palautettava komissiolle. Niihin määriin, joita ei makseta takaisin ajoissa, lisätään korko varainhoitoasetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

6.   Tämän artiklan soveltamiseksi ’väärinkäytöksellä’ tarkoitetaan jokaista unionin oikeuden säännöksen tai määräyksen taikka sopimusvelvoitteen rikkomista, joka johtuu taloudellisen toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja jonka tuloksena on tai voisi olla perusteettomasta menosta aiheutuva vahinko unionin yleiselle talousarviolle tai unionin hallinnoimille talousarvioille.

13 artikla

Raportointi, arviointi ja jatkaminen

1.   Komissio tiedottaa säännöllisesti ja viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle työstään.

2.   Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle

a)

kertomuksen edistymisestä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012; edistymiskertomukseen sisältyy arviointi ohjelman vaikutuksesta unionin muihin politiikkoihin;

b)

jälkiarviointikertomuksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014.

3.   Komissio antaa tarvittaessa asianmukaiset rahoituspuitteet sisältävän lainsäädäntöehdotuksen ohjelman jatkamisesta vuoden 2013 jälkeen.

14 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

15 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 30 päivänä marraskuuta 2011.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BUZEK

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. VINCENT-ROSTOWSKI


(1)  EUVL C 107, 6.4.2011, s. 64.

(2)  EUVL C 104, 2.4.2011, s. 47.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 17. marraskuuta 2011 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 24. marraskuuta 2011.

(4)  EUVL C 279 E, 19.11.2009, s. 30.

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).

(7)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(8)  EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.

(9)  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(10)  EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

(11)  EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

(12)  EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

(13)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

(14)  Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuuri – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1).

(15)  Ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 911/2010, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, Euroopan maanseurantaohjelmasta (GMES) ja sen ensivaiheen toiminnasta (2011–2013) (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 1).


LIITE

YLEINEN RAHOITUKSEN KOHDENTAMINEN 2 ARTIKLASSA LUETELLUILLE MENOALOILLE  (1)

Yleiset tavoitteet (2 artikla)

 

a)

Mereen ja rannikkoon liittyvien kysymysten yhdennetyn hallinnoinnin kehittäminen ja täytäntöönpano ja yhdennetyn meripolitiikan näkyvyys

vähintään 4 %

b)

Monialaisten välineiden kehittäminen

vähintään 60 %

c)

Meriympäristön suojelu ja meri- ja rannikkoalueiden varojen kestävä käyttö

vähintään 8 %

d)

Merialuestrategioiden kehittäminen ja täytäntöönpano

vähintään 8 %

e)

Ulkoinen yhteistyö ja yhdennetyn meripolitiikan kansainvälisen ulottuvuuden koordinointi

enintään 1 %

f)

Kestävä talouskasvu, työllisyys, innovointi ja uudet teknologiat

vähintään 4 %


(1)  Enintään kolmasosa rahoituksesta, jota ei ole kohdennettu tässä liitteessä, käytetään 2 artiklan b kohdassa vahvistettuun tavoitteeseen (monialaiset välineet).


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON YHTEINEN LAUSUMA

Euroopan parlamentti ja neuvosto eivät sulje pois mahdollisuutta määrätä delegoiduista säädöksistä tulevissa vuoden 2013 jälkeisissä ohjelmissa komission asiaa koskevien ehdotusten perusteella.


EUROOPAN PARLAMENTIN, NEUVOSTON JA KOMISSION YHTEINEN LAUSUMA

Yhdennetyn meripolitiikan edelleenkehittämistä koskevan tukiohjelman toteuttamiseksi varattu rahoituskehys vuosiksi 2011–2013 on X artiklan mukaisesti 40 miljoonaa euroa. Tästä määrästä 23,14 miljoonaa euroa otetaan vuoden 2011 talousarviosta käyttämättä monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeessa 2 käytettävissä olevaa liikkumavaraa, 16,66 miljoonaa euroa, mukaan lukien tekniseen apuun kohdennettu määräraha, sisältyy talousarvioesitykseen ja on neuvoston vuoden 2012 talousarviokäsittelyn yhteydessä hyväksymä, ja lisäksi tekniseen apuun tarkoitettu 200 000 euron summa on määrä sisällyttää vuoden 2013 talousarvioon.

Tätä varten vuoden 2011 talousarviota olisi muutettava tarvittavan nimikkeistön luomiseksi ja määrärahojen ottamiseksi varaukseen. Vuosiksi 2012 ja 2013 hyväksyttyjen talousarvioiden olisi sisällettävä asiaankuuluvat määrät kyseisiksi vuosiksi.