6.10.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 261/1

6.10.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 261/2

(1)

Neuvosto otti asetuksella (ETY) N:o 2474/93 (2) käyttöön Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien polkupyörien tuonnissa lopullisen polkumyyntitullin, joka oli suuruudeltaan 30,6 prosenttia, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’. Perusasetuksen 13 artiklan mukaisen toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen seurauksena kyseinen tulli laajennettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 71/97 (3) koskemaan myös tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien polkupyörän osien tuontia. Lisäksi päätettiin perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan nojalla luoda ’vapautusjärjestelmä’. Järjestelmästä säädettiin yksityiskohtaisesti komission asetuksessa (EY) N:o 88/97 (4). Saadakseen vapautuksen laajennetusta tullista unionin polkupyöränvalmistajien on noudatettava perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan mukaisia edellytyksiä eli kiinalaisten polkupyörän osien osuuden on oltava alle 60 prosenttia niiden toiminnasta tai toiminnassa käytettävien osien arvonlisäyksen on oltava enemmän kuin 25 prosenttia. Tähän mennessä on myönnetty yli 250 vapautusta.

(2)

Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti suoritetun toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen neuvosto päätti asetuksella (EY) N:o 1524/2000 (5) pitää voimassa edellä mainitut toimenpiteet.

(3)

Perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti suoritetun välivaiheen tarkastelun, jäljempänä ’aiempi tutkimus’, jälkeen neuvosto päätti asetuksella (EY) N:o 1095/2005 (6) nostaa voimassa olevan polkumyyntitullin 48,5 prosenttiin.

(4)

Komissio ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä13 päivänä heinäkuuta 2010 julkaistulla ilmoituksella (7), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, Kiinasta peräisin olevien polkupyörien tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta.

(5)

Tarkastelu pantiin vireille, kun Euroopan polkupyörävalmistajia edustava European Bicycles Manufacturers Association (EBMA), jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, oli esittänyt asiaa koskevan perustellun pyynnön sellaisten unionin tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa merkittävän osan eli tässä tapauksessa yli 25 prosenttia polkupyörien tuotannosta unionissa.

(6)

Pyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen.

(7)

Komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta virallisesti pyynnön esittäjälle, pyynnössä mainituille unionin tuottajille, kaikille muille tiedossa oleville unionin tuottajille sekä niille vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille ja järjestöille, joita tutkimuksen vireillepanon tiedettiin koskevan, samoin kuin Kiinan viranomaisille.

(8)

Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetuissa määräajoissa.

(9)

Eräät pyynnön esittäjän edustamat unionin tuottajat, muut tutkimuksessa yhteistyössä toimineet unionin tuottajat, vientiä harjoittavat tuottajat, tuojat ja käyttäjiä edustavat järjestöt esittivät näkökantansa.

(10)

Mahdollisuus tulla kuulluksi myönnettiin kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(11)

Koska tutkimuksessa oli osallisena suuri määrä vientiä harjoittavia tuottajia, unionin tuottajia ja tuojia, vireillepanoilmoituksessa esitettiin otantamenetelmän käyttöä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(12)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi vientiä harjoittavia tuottajia ja niiden edustajia, unionin tuottajia ja tuojia ilmoittautumaan ja toimittamaan sille vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot. Komissio otti lisäksi yhteyttä tiedossa oleviin vientiä harjoittavien tuottajien järjestöihin ja Kiinan viranomaisiin. Nämä osapuolet eivät vastustaneet otantamenetelmän käyttöä.

(13)

Yhteensä seitsemän viejää/tuottajaa, noin sata unionin tuottajaa ja neljä tuojaa toimitti vaaditut tiedot esitetyissä määräajoissa.

(14)

Koska vain seitsemän kiinalaista tuottajaa vastasi vireillepanoilmoituksessa pyydettyihin otantaa koskeviin tietoihin, otantaan päätettiin olla ryhtymättä. Kyselylomakkeet lähetettiin näille seitsemälle yritykselle, joista vain kolme vastasi. Näistä kolmesta yrityksestä vain kaksi ilmoitti vieneensä tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin 1 päivän huhtikuuta 2009 ja 31 päivän maaliskuuta 2010 välisellä ajanjaksolla, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’.

(15)

Unionin tuottajia koskeva otos valittiin perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti alaa edustavaa järjestöä kuullen ja sen suostumuksella käyttäen perusteena suurinta mahdollista edustavaa tuotanto- ja myyntimäärää unionissa. Otokseen valittiin tämän perusteella kahdeksan unionin tuottajaa. Komissio lähetti kyseisille kahdeksalle yritykselle kyselylomakkeen, jonka kukin niistä palautti asianmukaisesti täytettynä.

(16)

Otantaa koskevaan kyselyyn vastanneita, yhteistyöhaluisia tuojia oli niin vähän (neljä tuojaa), että otantaa ei niiden tapauksessa pidetty tarpeellisena. Komissio lähetti näille neljälle tuojalle kyselylomakkeet. Ainoastaan yksi tuoja vastasi kyselylomakkeeseen, mutta vastaus oli puutteellinen, koska kyseinen tuoja oli lopettamassa toimintaansa.

(17)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden ja unionin edun määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot. Seuraavien yritysten toimittamat tiedot tarkistettiin paikan päällä:

(18)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson. Kehityssuuntien tarkastelu vahingon määrityksen yhteydessä kattoi tammikuun 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(19)

Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin asetuksessa (EY) N:o 1524/2000 tarkoitettu tuote eli CN-koodeihin ex 8712 00 10, 8712 00 30 ja ex 8712 00 80 luokiteltavat moottorittomat polkupyörät (myös kolmipyöräiset tavarankuljetuspolkupyörät, ei kuitenkaan yksipyöräiset).

(20)

Aiemman tutkimuksen tapaan polkupyörät luokiteltiin seuraavasti:

(21)

Kaikki edellä luetellut polkupyörätyypit ovat fyysisiltä ja teknisiltä perusominaisuuksiltaan samanlaisia. Lisäksi niitä myydään unionin markkinoilla samojen jakelukanavien kuten erikoisliikkeiden, urheiluliikeketjujen ja suurmyymälöiden kautta. Koska eri polkupyörien peruskäyttötarkoitus on sama, ne voivat pitkälti korvata toisensa, joten eri luokkiin kuuluvat mallit kilpailevat keskenään. Tällä perusteella pääteltiin, että kaikki nämä tuoteluokat muodostavat yhden ainoan tuotteen.

(22)

Tutkimuksessa todettiin myös, että unionin tuotannonalan unionin markkinoilla tuottamilla ja myymillä polkupyörillä, vertailumaan markkinoilla tuotetuilla ja myydyillä polkupyörillä ja Kiinasta unionin markkinoille tuoduilla polkupyörillä on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja samat peruskäyttötarkoitukset.

(23)

Yksi osapuoli väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että kiinalaisten polkupyörien ja unionin markkinoilla tuotettujen polkupyörien välillä on vain vähän tai ei ollenkaan kilpailua. Aineistosta ei kuitenkaan löytynyt mitään tietoja tämän väitteen tueksi, eikä väitteen tueksi toimitettu asiakirjoja. Tässä yhteydessä on mainittava, kuten jäljempänä johdanto-osan 26 kohdassa selvitetään, että kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyöhalukkuus oli erittäin vähäistä ja ne toimittivat erittäin vähän tietoja kiinalaisten tuottajien tuottamista ja unionin markkinoille myymistä tuotteista. Tästä syystä ja luotettavampien tietojen puuttuessa väite hylättiin.

(24)

Unionin tuotannonalan unionin markkinoilla tuottamia ja myymiä polkupyöriä, vertailumaan markkinoilla tuotettuja ja myytyjä polkupyöriä sekä Kiinasta unionin markkinoille tuotuja polkupyöriä pidetään tämän vuoksi perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(25)

Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkittiin, oliko polkumyynnin jatkuminen tai toistuminen todennäköistä, jos voimassa olevien toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(26)

Yhteistyöhalukkuus oli tämän menettelyn alusta lähtien erittäin vähäistä. Kuten johdanto-osan 14 kappaleessa todettiin, ainoastaan kolme kiinalaista tuottajaa toimitti vastaukset kyselylomakkeeseen ja oli alun perin halukkaita yhteistyöhön. Näistä kolmesta yrityksestä ainoastaan kaksi ilmoitti vieneensä tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, ja niiden yhteenlaskettu osuus tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaisviennistä unioniin oli alle 10 prosenttia.

(27)

Tarkastuskäyntejä tehtiin niiden kahden yrityksen toimitiloihin, joilla oli vientimyyntiä unioniin. Toisen yrityksen kohdalla ei voitu tarkastaa kyselyvastauksessa annettuja tietoja, koska yritys ei pystynyt näyttämään asiakirjoja esittämiensä tietojen tueksi. Toinen yritys teki yhteistyötä tyydyttävällä tavalla, mutta sen vienti unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli alle 5 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaisviennistä Kiinasta unioniin.

(28)

Kiinan viranomaisille ja kyseisille kolmelle yritykselle ilmoitettiin edellä sanotun pohjalta, että perusasetuksen 18 artiklaa saatetaan joutua soveltamaan vientiä harjoittavien tuottajien vähäisen yhteistyöhalukkuuden vuoksi, ja niille annettiin tilaisuus esittää huomautuksia. Komissiolle ei esitetty huomautuksia tämän ilmoituksen pohjalta. Näin ollen jäljempänä esitettävät päätelmät polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyydestä perustuvat perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä oleviin tietoihin eli kauppatilastoihin ja asianomaisten osapuolten esittämiin tietoihin, pyyntö mukaan luettuna.

(29)

Vireillepanoilmoituksessa ehdotettiin Meksikoa vertailumaaksi normaaliarvon määrittämiseksi Kiinalle. Asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään näkökantansa tämän vertailumaan sopivuudesta.

(30)

Yksi osapuoli kommentoi Meksikon sopivuutta vertailumaaksi ja totesi, että polkupyörien kotimarkkinahinnat eivät ole Meksikossa luotettavia eivätkä sovellu tämän tutkimuksen tarkoituksiin. Intiaa ehdotettiin vaihtoehdoksi. Väitteen tueksi ei kuitenkaan esitetty näyttöä, joten se hylättiin.

(31)

Meksikoa käytettiin vertailumaana aiemmissa tutkimuksissa, eikä minkään sellaisten uusien tai muuttuneiden olosuhteiden olemassaoloa osoitettu, jotka olisivat oikeuttaneet muutoksen. Meksikon markkinaprofiili tarkasteltavana olevan tuotteen osalta, toimijoiden lukumäärä, kotimainen kilpailu ja tuotantoprosessin piirteet vahvistivat, että Meksiko soveltuu edelleen vertailumaaksi.

(32)

Kyselylomakkeet lähetettiin kolmelle meksikolaiselle yritykselle. Näistä kolmesta yrityksestä ainoastaan yksi oli halukas yhteistyöhön ja toimitti vastauksen kyselylomakkeeseen.

(33)

Vertailumaan kotimarkkinahintoja käytettiin keskimääräisen normaaliarvon vahvistamiseksi käyttäen euron ja peson keskimääräistä valuuttakurssia tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson ajalta euromääräisen noudettuna lähettäjältä -hinnan painotetun keskiarvon saamiseksi selville.

(34)

Vientihinnat määritettiin lähinnä Eurostatilta saatujen tietojen ja ainoan kiinalaisen yhteistyössä toimineen viejän toimittamien tietojen pohjalta – syynä tähän olivat 18 artiklan soveltaminen ja muiden luotettavien tietojen puuttuminen.

(35)

Aiemmassa tutkimuksessa todettiin, että Eurostatin tietoihin perustuvat hinnat eivät olleet riittävän luotettavia tutkimuksen tarkoituksiin. (8) Kiinalaisten viejien vähäisen yhteistyöhalukkuuden vuoksi komissio kuitenkin katsoi, että Eurostatilta saadut tiedot Kiinasta peräisin olevan tuonnin hinnoista ovat kohtuullinen lähde tämän tutkimuksen kannalta. Komissio on kuitenkin tietoinen tämän analyysin rajoituksista ja siitä, että se voi antaa vain viitteitä hintakehityksestä.

(36)

Eurostatilta saatu vientihinta on CIF-hinta, joka oli oikaistava liiketapahtumakohtaisesti merirahdin keskimääräisten kustannusten mukaan noudettuna lähettäjältä -tason laskemiseksi. Ainoan yhteistyössä toimineen kiinalaisen tuottajan vastaukseen sisältyneitä tietoja käytettiin merirahdin keskimääräisten kustannusten määrittämiseksi yksikköä kohti (8,30 euroa). Ainoan yhteistyössä toimineen kiinalaisen yrityksen noudettuna lähettäjältä -vientihinta unioniin määritettiin samalta pohjalta. Saatua yksikköhintaa käytettiin sitten Kiinan noudettuna lähettäjältä -hinnan painotetun keskiarvon laskemiseen.

(37)

Meksikon normaaliarvon painotettua keskiarvoa verrattiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti Kiinan vientihinnan painotettuun keskiarvoon noudettuna lähettäjältä -tasolla. Näin vahvistettiin painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali.

(38)

Polkumyyntilaskelmissa ilmeni yli 20 prosentin suuruinen koko maata koskeva polkumyyntimarginaali. Tätä tasoa olisi kuitenkin pidettävä maltillisena arviona, koska Eurostatin tiedoissa ei oteta huomioon tarkasteltavana olevan tuotteen eri tyyppien merkittäviä hintaeroja. Olisi huomattava, että pyynnössä esitettyjen tietojen mukaan polkumyyntimarginaalit ylsivät jopa yli sataan prosenttiin.

(39)

Kiinasta tulevan tuonnin todennäköistä kehitystä arvioitiin sekä odotettujen hintasuuntausten että määrän kannalta.

(40)

Pyynnössä esitettyjen tietojen pohjalta Kiinan polkupyöränvalmistusteollisuus on määrällisesti maailman suurin. Kiinan tuotantokapasiteetti on 100–110 miljoonaa polkupyörää ja tuotanto noin 80 miljoonaa pyörää vuodessa. Kiinan polkupyöräteollisuus on vientihakuista: vuosittaisista 80 miljoonasta polkupyörästä 25 miljoonaa on tarkoitettu kotimarkkinoille ja loput 55 miljoonaa (eli 69 prosenttia koko tuotannosta) vientiin.

(41)

Arvioitu vuosittainen käyttämätön kapasiteetti Kiinassa on noin 20–30 miljoonaa polkupyörää, joka on enemmän kuin kaksi kertaa unionin nykyisen tuotannon suuruinen, kuten johdanto-osan 66 kappaleessa todetaan. Tutkimuksen kuluessa saaduista tiedoista ilmenee lisäksi, että Kiinan tuotantokapasiteettia polkupyörien alalla voidaan helposti lisätä muun muassa palkkaamalla lisää työvoimaa, jos kysyntä kasvaa.

(42)

Edellä esitetyn perusteella ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että ilman polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä Kiinan käyttämätöntä kapasiteettia voitaisiin hyödyntää unioniin suuntautuvan viennin lisäämiseen.

(43)

Yksi osapuoli väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että asetuksessa mainitulle Kiinan tuotantokapasiteetille ei löydy perusteluja ja se pohjautuu puhtaaseen spekulaatioon. Tässä yhteydessä muistutetaan, että kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyöhalukkuus oli erittäin vähäistä ja että päätelmät oli suurelta osin pohjattava käytettävissä oleviin tietoihin. Tässä tapauksessa, ja kuten edellä johdanto-osan 40 kappaleessa mainitaan, muiden luotettavampien tietojen puuttuessa komissio käytti pyynnössä esitettyä alustavaa näyttöä. Tutkimuksessa ei paljastunut mitään tietoja, joiden mukaan tällainen alustava näyttö olisi ollut epätarkkaa. Kyseinen osapuoli ei myöskään toimittanut mitään tietoa tai näyttöä, joka olisi osoittanut Kiinan käyttämättömän kapasiteetin olevan suuruudeltaan aivan eri luokkaa. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(44)

Eurostatilta ja pyynnön pohjalta saaduista tiedoista ilmenee, että unioni on kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille houkutteleva markkina-alue.

(45)

Ainoalta yhteistyössä toimineelta kiinalaiselta vientiyritykseltä saadut hintatiedot osoittavat, että tuotteen noudettuna lähettäjältä -vientihintojen painotettu keskiarvo kolmansien maiden osalta on alhaisempi kuin noudettuna lähettäjältä -myyntihintojen keskiarvo unionissa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Kun otetaan huomioon Kiinan tuotantokapasiteetti ja unionin markkinoiden kysyntä, on varsin todennäköistä, että kiinalaiset valmistajat lisäisivät välittömästi polkupyörien vientiään unioniin, jos toimenpiteet kumottaisiin. Kiinalaiset valmistajat voivat lisäksi nykyisen ylikapasiteetin vuoksi tulla Euroopan markkinoille erittäin alhaisilla hinnoilla.

(46)

Kun otetaan huomioon, että Eurostatin lukuja käyttäen tehdyn maltillisen vertailun ja ainoan yhteistyössä toimineen kiinalaisen viejän toimittamien tietojen pohjalta Kiinan viennin polkumyyntimarginaalin osoitettiin olevan yli 20 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla – jopa nykyisten toimenpiteiden ollessa voimassa, on erittäin todennäköistä, että polkumyynti tulee jatkumaan, jos toimenpiteitä ei ole käytössä.

(47)

Edellä esitetty analyysi osoitti, että kiinalaisia tuotteita tuotiin edelleen unionin markkinoille polkumyyntihinnoin. Kun pidetään mielessä Kiinassa saatavilla oleva käyttämätön kapasiteetti, jota voidaan tarvittaessa lisätä helposti vielä entisestään, sekä unionin ja muiden kolmansien maiden hintoja koskeva analyysi, voidaan todeta, että polkumyynnin jatkuminen on todennäköistä, jos toimenpiteet poistetaan.

(48)

Tämän tutkimuksen kuluessa todettiin, että polkupyöriä valmistaa noin sata tuottajaa unionissa, jotka ilmoittautuivat tutkimukseen; näiden lisäksi on vielä muita tuottajia, joista useimpia edustaa niiden kansallinen järjestö. Nämä yritykset muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun unionin tuotannonalan. Tutkimus osoitti lisäksi, että tuotannonala käyttää hyväkseen edellä 1 kappaleessa kuvattua vapautusjärjestelmää.

(49)

Unionin kokonaistuotannon määrittämiseksi käytettiin kaikkia saatavilla olevia tietoja, myös pyynnössä esitettyjä tietoja sekä unionin tuottajilta ja kansallisilta järjestöiltä ennen tutkimuksen aloittamista ja sen jälkeen kerättyjä tietoja samoin kuin yleisiä tuotantotilastoja.

(50)

Unionin tuottajien myynti arvioitiin tuottajilta otantaa koskevan kyselylomakkeen avulla kerättyjen tietojen ja pyynnön esittäjän tekemässä pyynnössä ilmoitettujen tietojen pohjalta. Pyyntöön sisältyneet tiedot oli kerätty unionin polkupyörävalmistajia edustavilta eri järjestöiltä.

(51)

Unionin todettavissa olevaa kulutusta laskettaessa huomioon otettiin johdanto-osan 68 kappaleessa esitetyllä tavalla arvioitu unionin tuottajien myynti unionin markkinoilla ja kaikista maista peräisin oleva tuonti sellaisena kuin se käy ilmi Eurostatin tiedoista.

(52)

Unionin kulutus vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä laski 11 prosenttia 22 912 066 yksiköstä vuonna 2007 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikaiseen 20 336 813 yksikköön. Kulutus väheni erityisesti vuosien 2008 ja 2009 välillä. Yksikkömäärinä ilmaistuna kehitys oli seuraava:

Taulukko 1 –   Kulutus

(53)

Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrä määritettiin Eurostatilta saatujen tilastotietojen avulla. Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä laski 38 prosenttia tarkastelujaksolla 615 920 yksikköön tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana (ks. taulukko 2). Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Kiinasta tarkastelujakson alussa oli 26 prosenttia suurempaa kuin edelliseen tutkimukseen kuuluneen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana tapahtunut tuonti (1 päivän huhtikuuta 2003 ja 31 päivän maaliskuuta 2004 välinen aika: 733 901 yksikköä (9)). Suurin romahdus tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa tapahtui vuosien 2008 ja 2009 välillä, mikä on linjassa sen kanssa, mitä unionin kokonaiskulutuksessa tapahtui (ks. taulukko 1 ja 2).

(54)

Koska tuonti Kiinasta väheni enemmän kuin kulutus tarkastelujaksolla, Kiinan markkinaosuus pieneni hieman 4,4 prosentista (vuonna 2007) 3,1 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(55)

Kiinasta peräisin olevien polkupyörien tuonnin ja markkinaosuuden kehitys tarkastelujaksolla käy ilmi seuraavasta taulukosta:

Taulukko 2 –   Tuonti Kiinasta

(56)

Kuten johdanto-osan 35 kappaleessa todettiin, komissio piti Eurostatilta saatuja tietoja Kiinasta peräisin olevan tuonnin hinnoista kohtuullisena lähteenä tämän tutkimuksen kannalta.

(57)

Eurostatin tietoihin perustuvat painotetut keskimääräiset tuontihinnat, jotka esitetään jäljempänä indeksilukuina, laskivat Kiinan tapauksessa 125 prosenttia vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Tuontihinnat nousivat merkittävästi vuonna 2009 ja pysyivät sen jälleen lähes samalla tasolla. Seuraavassa taulukossa esitetään asiaa koskevat yksityiskohtaiset tiedot:

Taulukko 3 –   Tarkasteltavana olevan tuonnin hinnat

(58)

Määrittäessään Kiinasta peräisin olevien polkupyörien hintojen alittavuutta komissio käytti tarkastelunsa pohjana otokseen kuuluneiden unionin tuottajien tutkimuksen aikana toimittamia tietoja ja Eurostatilta saatuja keskimääräisiä hintoja koskevia tietoja. Unionin tuotannonalan myyntihinnat olivat riippumattomilta asiakkailta veloitettuja hintoja, jotka tarvittaessa oikaistiin noudettuna lähettäjältä -tasolle. Vertailu osoitti, että Kiinasta tulevan tuonnin hinnat olivat 53 prosenttia unionin tuotannonalan hintoja alempia, kun niistä oli vähennetty voimassa oleva polkumyyntitulli.

(59)

Eurostatin tietojen mukaan tuonti muista kolmansista maista väheni vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä yhteensä 6 prosenttia eli 9 087 000 yksiköstä 8 587 000 yksikköön. Tämä tuonti seurasi unionin kulutuksen laskevaa suuntausta (–11 prosenttia) mutta hitaampaan tahtiin. Kolmansien maiden markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla 40 prosentista 42 prosenttiin. Kuten johdanto-osan 35 ja 56 kappaleessa kuitenkin todettiin, Eurostatilta saaduissa hintatiedoissa ei ole otettu huomioon kunkin maan tuotevalikoimaa, joten hintakehityksen osoittamiseen käytetään pelkästään indeksilukuja. Koska muista kolmansista maista peräisin olevan tuonnin tuotevalikoimaa ei tunneta, kyseisen tuonnin hintoja ei ole mielekästä verrata unionin tuotannonalan hintoihin. Eräitä lisätietoja hankittiin kuitenkin niistä maista tulevasta tuonnista, joista pääosa muusta polkupyörätuonnista on peräisin. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään seuraavassa taulukossa:

Taulukko 4 –   Tuonti muista maista

(60)

Tuonti Taiwanista väheni tarkastelujaksolla 3 158 600 yksiköstä vuonna 2007 2 958 000 yksikköön tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, ja Taiwanin markkinaosuus kasvoi hieman 14 prosentista 15 prosenttiin saman ajanjakson kuluessa. Taiwanista tuotavat polkupyörät ovat kalliimman hintaluokan tuotteita. Tutkimuksen aikana osoitettiin mallien vertailun avulla, että Taiwanista tuodut mallit myydään kalliimmalla hinnalla kuin vastaavat unionin tuotannonalan tuottamat mallit, kuten aiemmankin tutkimuksen ajankohtaan. (10) Tuonnin hinnat olivat lisäksi tarkastelujaksolla nousussa siten, että nousu oli 25 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla verrattuna vuoteen 2007.

(61)

Tuonti Thaimaasta väheni tarkastelujaksolla 1 534 000 yksiköstä vuonna 2007 1 397 000 yksikköön tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tuonnin vähentyminen vastasi kulutuksen kehitystä, koska maan markkinaosuus pysyi koko ajan 7 prosentissa. Thaimaasta tuotavat polkupyörät ovat keskihintaisia, ja tutkimuksessa ilmeni, että mallien vertailun pohjalta voidaan todeta, että Thaimaasta tuotavat mallit myydään kalliimmalla hinnalla kuin vastaavat unionin tuotannonalan tuottamat mallit. Tuonnin hinnat olivat lisäksi tarkastelujaksolla nousussa siten, että nousu oli 27 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla verrattuna vuoteen 2007.

(62)

Tuonti Sri Lankasta lähes kaksinkertaistui tarkastelujaksolla 574 000 yksiköstä vuonna 2007 1 101 000 yksikköön tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, ja maan markkinaosuus nousi 5 prosenttiin tarkastelujakson lopulla. Eräs osapuoli on kuitenkin väittänyt, että kiinalaiset viejät kiertävät polkumyyntitulleja jälleenlaivaamalla tavaraa Sri Lankan kautta. Komissiolla ei tällä hetkellä ole riittävästi tietoa päätelmien tekemiseksi tämän tuonnin tilanteesta. Näissä olosuhteissa ei ole mahdollista sulkea pois sitä mahdollisuutta, että Sri Lankasta peräisin olevaksi ilmoitettu tuonti myötävaikuttaisi unionin tuotannonalalle aiheutuvaan vahinkoon.

(63)

Yksi asianomainen osapuoli väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että Sri Lankan kautta tapahtuvaa mahdollista tullien kiertämistä koskevat päätelmät ovat vain arvailua ja ettei lopullisissa päätelmissä pitäisi ottaa huomioon mitään Sri Lankan kautta tapahtuvia kiertämiskäytäntöjä koskevia väitteitä. Vastauksena tähän väitteeseen olisi korostettava, että kuten edellä olevassa johdanto-osan 62 kappaleessa selvästi todetaan, komissio ei tehnyt asiasta päätelmiä.

(64)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia olennaisia taloudellisia tekijöitä ja indikaattoreita, jotka vaikuttavat unionin tuotannonalan tilanteeseen.

(65)

Kuten edellä selitettiin, valituksessa mukana olleiden unionin tuottajien suuren määrän vuoksi oli käytettävä otantaa. Vahinkoindikaattorit on määritetty vahingon tarkastelua varten seuraavasti:

(66)

Unionin tuotannonalan tuotanto väheni tarkastelujakson aikana joka vuosi hieman. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun mennessä tuotanto oli laskenut 11 prosentilla verrattuna vuoteen 2007 kulutuksen kehityksen mukaisesti. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään taulukossa 5:

Taulukko 5 –   Unionin kokonaistuotanto

(67)

Tuotantokapasiteetti lisääntyi hiukan (2 prosenttia) vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana. Koska tuotanto väheni, kapasiteetin käyttö väheni kokonaisuutena katsoen 13 prosenttia vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana ja oli kyseisen jakson lopussa 81 prosenttia. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään seuraavassa taulukossa:

Taulukko 6 –   Tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(68)

Unionin tuotannonalan unionin markkinoilla etuyhteydettömille asiakkaille tapahtuvan myynnin määrä laski 13 prosenttia vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana. Tämä kehitys noudattelee kulutuksen supistumiseen liittyvää yleistä suuntausta unionin markkinoilla. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään seuraavassa taulukossa:

Taulukko 7 –   Myynti etuyhteydettömille asiakkaille

(69)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus vaihteli hieman vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Kokonaisuudessaan se laski 1,3 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään seuraavassa taulukossa:

Taulukko 8 –   Unionin markkinaosuus

(70)

Työllisyys laski 9 prosenttia tarkastelujaksolla 14 925 työntekijästä (vuonna 2007) 13 646 työntekijään tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(71)

Tuottavuus kasvoi hieman vuonna 2008 verrattuna vuoteen 2007 mutta väheni sen jälkeen. Kaiken kaikkiaan tuottavuus laski hieman eli 3 prosenttia tarkastelujakson aikana. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään seuraavassa taulukossa:

Taulukko 9 –   Unionin kokonaistyöllisyys ja -tuottavuus

(72)

Kokonaisuutena katsoen on todettava, että unionin tuottajien markkinaosuus pieneni hieman eli 1,3 prosenttiyksikköä samalla, kun kulutus laski 11 prosenttia, mikä osoittaa selvästi, että niillä ei ole ollut kasvumahdollisuuksia.

(73)

Polkumyynti Kiinasta jatkui tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Kuten johdanto-osan 34 kappaleessa selitettiin, polkumyyntilaskelmat perustuivat Eurostatilta saatuihin keskimääräisiin hintoihin kiinalaisten viejien vähäisen yhteistyöhalukkuuden vuoksi. Kuten johdanto-osan 35 kappaleessa todettiin, Eurostatin keskimääräisiä hintoja koskevat tiedot sisältävät vain vähän tietoa tuotevalikoimasta, jolla on suuri merkitys polkumyyntimarginaalin laskennan kannalta; kuitenkin kun otetaan huomioon Kiinan käyttämätön kapasiteetti, tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutusta unionin tuotannonalaan ei voida pitää vähäpätöisenä.

(74)

Tutkimuksessa selvitettiin, oliko unionin tuotannonala toipunut aiemman polkumyynnin vaikutuksista. Unionin tuotannonala ei ole toipunut odotetusti aiemman polkumyynnin vaikutuksista, mikä näkyy erityisesti jatkuvasti heikossa kannattavuudessa ja kapasiteetin käyttöasteen alenemisessa.

(75)

Yksi tuottaja ei nykyisen sisäisen rakenteensa vuoksi kyennyt esittämään johdonmukaisia tietoja varastoistaan tarkastelujaksolla. Tämän vuoksi kyseistä yritystä koskevat tiedot oli jätettävä huomioon ottamatta tarkasteltaessa varastojen kehitystä tarkastelujaksolla.

(76)

Polkupyörien varastot kasvoivat tarkastelujaksolla 880 935 yksiköstä vuonna 2007 1 091 516 yksikköön tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, mikä vastaa 24 prosentin lisäystä. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään seuraavassa taulukossa:

Taulukko 10 –   Varastot

(77)

Unionin tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta (noudettuna lähettäjältä -tasolla) etuyhteydettömille asiakkaille unionin markkinoilla nousi tarkastelujaksolla hieman. Kokonaisuudessaan unionin tuotannonala nosti hintojaan 9 prosentilla vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä tuotantokustannusten kasvun mukaisesti, kuten 79 kappaleessa selitetään.

Taulukko 11 –   Yksikköhinta unionin markkinoilla

(78)

Tuotantokustannukset laskettiin otokseen kuuluneiden tuottajien valmistaman samankaltaisen tuotteen kaikkien tyyppien painotetun keskiarvon perusteella.

(79)

Tuotantokustannukset nousivat koko ajanjaksolla kokonaisuutena katsoen 9 prosenttia. Tämä nousu johtuu lähinnä tuotevalikoiman muuttumisesta. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään seuraavassa taulukossa:

Taulukko 12 –   Tuotannon yksikkökustannukset

(80)

Yksi osapuoli väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että tuotantokustannukset kasvoivat tilanteessa, jossa joidenkin raaka-aineiden, lähinnä teräksen ja alumiinin, kustannukset laskivat merkittävästi, mikä viittaisi siihen, että kärsitty vahinko oli itse aiheutettua. Tätä väitettä ei kuitenkaan perusteltu riittävällä näytöllä. Osapuoli toimitti itse asiassa vain tietoja, jotka osoittivat hyvin yleisesti alumiinin ja teräksen hintojen kehityksen tarkasteltavana olevalla ajanjaksolla, mutteivät osoittaneet, missä määrin tämän kehityksen olisi pitänyt vaikuttaa polkupyörien kaikkiin tuotantokustannuksiin. Tämä väite esitettiin lisäksi vasta päätelmien ilmoittamisen jälkeen eli menettelyn myöhäisessä vaiheessa, jolloin sitä ei voitu enää todentaa. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(81)

Otokseen kuuluneiden tuottajien kokonaiskannattavuus tarkasteltavana olevan tuotteen osalta oli tarkastelujakson ensimmäisenä vuonna negatiivinen (–1,7 prosenttia). Vuonna 2008 unionin tuottajien toiminta tuli kannattavaksi. Kuitenkin vuonna 2009 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuotannonala oli jälleen tappiollinen.

(82)

Edellä kuvattu suuntaus osoittaa, että tuotannonala on vaikeassa tilanteessa verrattuna aiempaan tutkimukseen, jonka tutkimusajanjakson aikana unionin tuotannonalan kannattavuus oli 3,6 prosenttia.

Taulukko 13 –   Kannattavuus

(83)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen väitettiin esittämättä kuitenkaan mitään todisteita, että unionin tuotannonala ei ollut onnistunut parantamaan tehokkuuttaan ja suorituskykyään. Tutkimus osoitti päinvastoin, että unionin tuotannonala on selvästi pyrkinyt mukautumaan polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvaan hintapaineeseen sijoittamalla tuotantolaitoksiaan unionissa uudelleen ja lisäämään näin kustannustehokkuuttaan, kuten jäljempänä olevassa johdanto-osan 85 kappaleessa todetaan. Nämä väitteet hylättiin tämän vuoksi.

(84)

Tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevaan liiketoimintaan tehdyt investoinnit vähentyivät merkittävästi tarkastelujaksolla laskien vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 21 491 000 eurosta 11 738 000 euroon. Tämä johtui ennen kaikkea talouskriisistä, joka alkoi vuonna 2008 ja oli pahimmillaan tutkimusajanjakson aikana, jolloin uuden pääoman saanti oli entistäkin hankalampaa ja myyntiennusteet olivat pessimistisiä.

(85)

Huomattava osa investoinneista on tehty valmistusprosessin tehostamiseksi ja uusimman teknologian tahdissa pysymiseksi. Tämän prosessin kuluessa osa tuotantokapasiteetista on siirretty Länsi-Euroopan maista Itä-Euroopan maihin – tuotantopohjaa on tällä tavoin laajennettu lähes kaikkiin jäsenvaltioihin, mikä on osoituksena unionin tuotannonalan elinvoimaisuudesta ja pyrkimyksistä pysyä kilpailukykyisenä.

Taulukko 14 –   Investoinnit ja sijoitetun pääoman tuotto

(86)

Yksi tuottaja ei sisäisen rakenteensa vuoksi kyennyt esittämään johdonmukaisia tietoja käyttöomaisuuden nettotuotannosta tarkastelujakson ajalta sijoitetun pääoman tuoton laskemiseksi. Tämän vuoksi kyseistä yritystä koskevat tiedot oli jätettävä huomioon ottamatta tarkasteltaessa sijoitetun pääoman tuoton kehitystä tarkastelujaksolla.

(87)

Sijoitetun pääoman tuotto noudatteli kannattavuuden suuntausta. Otokseen kuuluneet unionin tuottajat kirjasivat vuonna 2007 sijoitetun pääoman negatiiviseksi tuotoksi 16 prosenttia; tuotto parani tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana hieman eli –10 prosenttiin.

(88)

Yksi tuottaja ei voinut esittää johdonmukaisia tietoja kassavirrasta tarkastelujaksolla; tähän oli syynä sen rakenne, jonka vuoksi se ei voinut arvioida pelkästään polkupyöriin liittyvän toimintansa osa-alueen kassavirtaa. Tämän vuoksi kyseistä yritystä koskevat tiedot oli jätettävä huomioon ottamatta tarkasteltaessa kassavirtoja tarkastelujaksolla.

(89)

Kassavirta, joka osoittaa tuotannonalan kykyä rahoittaa itse toimintaansa, pysyi positiivisena tutkimusajanjaksolla. Se heikkeni kuitenkin noin 33 prosenttia vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään seuraavassa taulukossa:

Taulukko 15 –   Kassavirta

(90)

Otokseen kuuluneet tuottajat hankkivat pääomaa joko sisäisin järjestelyin, jos ne ovat osa yritysryhmää, tai pankkilainaa ottamalla. Muissa tapauksissa rahoituslähteenä käytetään yrityksen synnyttämää kassavirtaa. Yhdelläkään otokseen kuuluneista tuottajista ei ollut mainittavia vaikeuksia saada pääomaa.

(91)

Tarkastelujaksolla palkkakustannukset työntekijää kohti kasvoivat 11 prosenttia. Tämä osoittaa tuotannon siirtyneen hieman kehittyneempiin tuotteisiin.

Taulukko 16 –   Palkat

(92)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen väitettiin, että palkkakustannukset työntekijää kohden kasvoivat kysynnän samalla romahdettua, mikä antaisi olettaa, että vahinko oli itse aiheutettu. Kuten edellä olevasta taulukosta ilmenee, palkkakustannukset työntekijää kohden kasvoivat 11 prosenttia tarkastelujaksolla. Kuitenkin työntekijöiden määrä pieneni 9 prosenttia, kuten johdanto-osan 70 kappaleessa selitettiin. Näin ollen palkkojen kokonaiskustannukset kasvoivat vain 2 prosenttia. Tämän vuoksi kokonaisvaikutuksen unionin tuotannonalan kannattavuuteen todettiin olevan erittäin pieni.

(93)

Nykyiset polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ovat selvästi vaikuttaneet unionin tuotannonalan tilanteeseen. Unionin tuotannonala on itse asiassa jossakin määrin kyennyt hyötymään näistä vakaata markkinaosuutta ylläpitävistä toimenpiteistä. Unionin tuotanto kuitenkin väheni ja voittomarginaali oli edelleen riittämätön. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aikaansaamat hinta- ja määräpaineet ovat vieneet pohjan kaikilta lisäkasvun ja -voittojen mahdollisuuksilta.

(94)

Kuten johdanto-osan 53 kappaleessa todettiin, Kiinasta tulevan tuonnin määrä väheni vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana. Tuonnin määrä väheni kuitenkin eniten vuosien 2008 ja 2009 välillä, jolloin Kiinasta tulevan tuonnin hinnat kasvoivat merkittävästi. Kuten tutkimuksesta kävi ilmi ja johdanto-osan 58 kappaleessa selitettiin, tämä hinnannousu ei kuitenkaan riittänyt siihen, että tuotannonala olisi voinut kohentaa tilannettaan. Kiinasta tuleva tuonti alitti unionin tuotannonalan hinnat 53 prosentilla.

(95)

Tuotannonala on selkeästi vaikeassa tilanteessa, sillä se on tappiollinen. Lähes kaikki unionin tuottajien taloudelliseen tilanteeseen liittyvät vahinkoindikaattorit, kuten kannattavuus, investointien tuotto ja kassavirta, heikkenivät tarkastelujaksolla. Näin ollen ei voida päätellä, että unionin tuotannonalan asema on nyt turvattu. Tilannetta olisi voinut pahentaa lisää mahdollisesta tulleja kiertävästä tuonnista aiheutuva paine.

(96)

Tämän perusteella päätellään, että unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne on kokonaisuutena katsoen edelleen heikko ja että sille on edelleen aiheutunut perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(97)

Kiinasta peräisin olevan tuonnin markkinaosuus pieneni 4,4 prosentista 3,1 prosenttiin (ks. johdanto-osan 53 kappale) samanaikaisesti kuin kulutus unionissa supistui. Kuten edellä johdanto-osan 58 kappaleessa todettiin, polkumyyntitullin vaikutuksen poissulkeva laskelma osoitti, että Kiinasta tulevan tuonnin hinnat alittivat unionin tuotannonalan hinnat 53 prosentilla tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Tullin määrä on siis 48,5 prosenttia. Todettu hinnan alittavuuden taso osoittaa näin ollen toisaalta voimassa olevien tullien tehokkuuden ja toisaalta sen, että toimenpiteiden voimassaoloa on tarpeen jatkaa. Tätä päätelmää tukee se seikka, että hinnan alittavuus oli samalla tasolla kuin edellisessä tarkastelussa. Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin haitallinen hintavaikutus unionin markkinoihin on näin ollen edelleen huomattava ja, kuten edellä johdanto-osan 58 kappaleessa selitettiin, se tulee todennäköisesti jatkumaan.

(98)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vallinneiden kielteisten taloudellisten olosuhteiden vuoksi polkupyörien kulutus on vähentynyt. Myös tuotanto ja työllisyys laskivat kulutuksessa vallinneiden suuntausten mukaisesti. Koska polkupyöräteollisuudella ei ole korkeita kiinteitä kustannuksia, tuotannon vähentyminen ei vaikuttanut polkupyöriä valmistavan unionin tuotannonalan kannattavuuteen.

(99)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen väitettiin, että unionin tuotannonala loi ylimääräistä tuotantokapasiteettia unionin kulutuksen ollessa vähentymässä, mikä olisi vaikuttanut kielteisesti unionin tuotannonalan tilanteeseen. Tämä lausuma on ristiriidassa edellä johdanto-osan 52 ja 67 kappaleessa kuvatun kulutuksen ja kapasiteetin kehityksen kanssa. Kulutus väheni lähinnä vuosina 2008–2009, ja tuotantokapasiteetti oli vähentynyt jo vuotta aiemmin eli vuosina 2007 ja 2008. Näin ollen väite hylättiin.

(100)

Kuten johdanto-osan 59 kappaleesta käy ilmi, tuonti muista kolmansista maista väheni kulutussuuntauksen myötä 6 prosenttia. Muista maista tulevan tuonnin markkinaosuus kohosi 40 prosentista 42 prosenttiin vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana. Tämän tuonnin keskihinta nousi samaan aikaan 6 prosenttia. Tarkasteltavana olevaa tuotetta tuotiin lähinnä Taiwanista, Thaimaasta ja Sri Lankasta.

(101)

Taiwanista peräisin olevan tuonnin markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla hieman (14 prosentista 15 prosenttiin). Käytettävissä olevista tiedoista ilmenee kuitenkin, kuten johdanto-osan 60 kappaleessa todettiin, että Taiwanista tuleva tuonti kilpailee tasavertaisesti unionissa tuotettujen polkupyörien kanssa.

(102)

Thaimaasta suuntautuvan tuonnin markkinaosuus on pysynyt vakiona tarkastelujaksolla. Kuten johdanto-osan 61 kappaleessa selitettiin, tämä tuonti myytiin käytettävissä olevien tietojen mukaan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla samanlaisten unionissa tuotettujen polkupyörien kanssa kilpailukykyiseen hintaan.

(103)

Sri Lankasta peräisin oleva tuonti lisääntyi tarkastelujaksolla 92 prosenttia. Sen markkinaosuus oli tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana 5 prosenttia. Kuten johdanto-osan 62 kappaleessa selitettiin, Sri Lankasta suuntautuvan tuonnin väitetään sisältävän kiinalaista alkuperää olevia polkupyöriä.

(104)

Päätelmänä voidaan todeta, että Taiwanista ja Thaimaasta – jotka kuuluvat suurimpiin polkupyörien viejiin unioniin – suuntautuvalla tuonnilla ei voi olla kielteistä vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen lähinnä niiden hintatason vuoksi (niiden pyytämät hinnat ovat samanlaiset tai jopa korkeammat kuin unionin tuotannonalan pyytämät hinnat). Sen sijaan ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että Sri Lankasta peräisin olevaksi ilmoitettu tuonti myötävaikuttaisi unionin tuotannonalalle aiheutuvaan vahinkoon.

(105)

Kiinalaisten viejien on todistetusti väitetty edelleen kiertävän toimenpiteitä harjoittamalla tuontia useiden maiden kautta ja aiheuttavan tällä tuonnilla vahinkoa unionin tuotannonalalle. Kun otetaan huomioon Euroopan petostentorjuntaviraston OLAFin aiemmin, erityisesti Filippiineiltä tulevan tuonnin yhteydessä, havaitsemasta toimenpiteiden kiertämisestä saama näyttö, ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että tällaista sääntöjenvastaista toimintaa esiintyy edelleen markkinoilla aiheuttaen vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(106)

Kuten johdanto-osan 66–91 kappaleessa selostettiin, polkumyynnin vastaiset toimenpiteet korjasivat unionin tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa vain osittain. Unionin tuotannonala oli tarkastelujaksolla vaikeassa ja riskialttiissa tilanteessa ja edelleen alttiina Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vahinkoa aiheuttaville vaikutuksille.

(107)

Asianomaisesta maasta tulevaa tuontia arvioitiin perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti sen määrittämiseksi, oliko vahingon toistuminen todennäköistä.

(108)

Kuten johdanto-osan 40 kappaleessa mainittiin, Kiinan polkupyöräteollisuus on vientihakuista. Kiinalaisia polkupyöriä on myynnissä maailmanlaajuisesti tärkeimmillä markkinoilla erityisesti Yhdysvalloissa ja Japanissa, jossa niillä on määräävä markkina-asema. Kuten aiemmassa tutkimuksessa (11) todettiin, 90-luvun loppupuolella, kun kiinalaisia polkupyöriä ei ollut polkumyyntitullien käyttöönoton jälkeen kahteen vuoteen ollut Yhdysvaltain markkinoilla, kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat onnistuivat merkittävästi lisäämään läsnäoloaan kyseisillä markkinoilla erittäin lyhyessä ajassa. Vuonna 2009 kiinalaisten polkupyörien vienti Yhdysvaltoihin oli 14 055 000 yksikön luokkaa kokonaiskulutuksen ollessa 14 888 000 yksikköä.

(109)

Tämä tilanne osoittaa, että kiinalaiset tuottajat kykenevät nopeasti viemään ja tunkeutumaan uusille markkinoille ja säilyttämään siellä määräävän aseman pitkän aikaa.

(110)

Yksi osapuoli väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, kiinalaisten polkupyörien tuonti ei lisääntyisi merkittävästi, koska kiinalaisilla viejillä on vaikeuksia täyttää eurooppalaiset polkupyörien turvallisuusstandardit (EN 14764, EN 14765, EN 14766 ja EN 14781). Tämän väitteen tueksi ei kuitenkaan esitetty mitään asiakirjoja. Tutkimuksessa on päinvastoin käynyt ilmi, että jo huomattavan suuri osa Kiinasta tuotavista polkupyöristä ja polkupyörien osista täyttää tarvittavat turvallisuusstandardit. Näin ollen ei ollut mitään syytä uskoa, etteivätkö kiinalaiset tuottajat kykenisi täyttämään polkupyöriä koskevia voimassa olevia turvallisuusstandardeja. Väite hylättiin tämän vuoksi.

(111)

Kuten johdanto-osan 41 kappaleessa todettiin, tutkimuksen aikana kerätyt tiedot osoittivat, että Kiinassa on huomattava määrä käyttämätöntä kapasiteettia. Oli selviä viitteitä siitä, että suurta osaa tästä vapaasta kapasiteetista voitaisiin käyttää unioniin suuntautuvan viennin lisäämiseen, jos polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä ei olisi käytössä. Tätä päätelmää tukee erityisesti se seikka, että mikään ei osoita kolmansien maiden markkinoiden tai Kiinan kotimarkkinoiden voivan ottaa vastaan Kiinan lisätuotantoa.

(112)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen väitettiin lisäksi, että Kiinan työvoimakustannusten nousu rajoittaisi vahvasti Kiinan tuotantokapasiteetin kasvua. Tässä yhteydessä mainitaan, kuten todettiin jo johdanto-osan 26 kappaleessa edellä, että kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyöhalukkuus oli hyvin vähäistä eikä Kiinan työvoimakustannuksia ja kapasiteettia koskevia lukuja ole toimitettu. Asianomainen osapuoli ei myöskään toimittanut mitään näyttöä väitteensä tueksi. Väite oli näin ollen hylättävä.

(113)

Kuten johdanto-osan 105 kappaleessa selitettiin, on esitetty väite ja näyttöä sen tueksi, että kiinalaiset viejät kiertävät jatkuvasti toimenpiteitä harjoittamalla tuontia useiden maiden kautta. OLAF on vahvistanut tämän Filippiinien tapauksessa. Tämäntyyppinen toiminta osoittaa, että kiinalaiset viejät ovat erittäin kiinnostuneita houkuttelevista unionin markkinoista.

(114)

Unionin tuotannonala on kärsinyt Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutuksista jo vuosien ajan ja sen taloudellinen tilanne on edelleen epävarma.

(115)

Kuten edellä todettiin, unionin tuotannonala pystyi toipumaan kiinalaisten viejien polkumyyntikäytännöistä voimassa olevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden ansiosta. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla se kuitenkin joutui vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. Tässä tilanteessa on todennäköistä, että jos asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuva halpatuonti lisääntyisi, unionin tuotannonalan myynti, markkinaosuus ja myyntihinnat laskisivat ja sen taloudellinen tilanne heikkenisi lisää.

(116)

Kuten edellä johdanto-osan 58 kappaleessa todettiin, se seikka, että kiinalaisten tuottajien myyntihinnat alittavat unionin tuotannonalan hinnat keskimäärin 53 prosentilla, näyttää myös osoittavan, että ilman polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat todennäköisesti veisivät tarkasteltavana olevaa tuotetta unionin markkinoille huomattavasti unionin tuotannonalan hintoja alemmilla hinnoilla.

(117)

Kun otetaan huomioon tutkimuksen yhteydessä tehdyt päätelmät Kiinassa olevasta käyttämättömästä kapasiteetista, Kiinan tuotannonalan vientihakuisuudesta ja kiinalaisten viejien aiemmasta käyttäytymisestä ulkomaanmarkkinoilla, on todennäköistä, että toimenpiteiden kumoaminen johtaisi vahingon jatkumiseen.

(118)

Lopuksi voidaan todeta, että kuten johdanto-osan 105 ja 113 kappaleessa esitettiin, toimenpiteiden kiertäminen vahvistaa voimakkaasti päätelmää vahingon jatkumisen todennäköisyydestä. Se osoittaa selvästi, että unionin markkinat ovat edelleen houkuttelevat kiinalaisille tuottajille, jotka ilman polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä todennäköisesti lisäisivät vientiä unioniin.

(119)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti on tutkittu, voidaanko vahingollista polkumyyntiä koskevista päätelmistä huolimatta selkeästi päätellä, että Kiinasta suuntautuvaan tuontiin kohdistuvien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden säilyttäminen ei olisi unionin edun mukaista.

(120)

Olisi muistettava, että toimenpiteiden käyttöönottoa ei aiemmissa tutkimuksissa pidetty unionin edun vastaisena. Koska tämä tutkimus lisäksi on toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu, siinä analysoidaan tilannetta, jossa polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ovat jo olleet voimassa. Sen avulla voidaan siis myös arvioida, onko nykyisillä toimenpiteillä mahdollisesti ollut kohtuuttoman kielteinen vaikutus asianomaisiin osapuoliin.

(121)

Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

(122)

Unionin polkupyöräteollisuuden yritykset ovat osoittaneet olevansa elinkelpoisia ja kilpailukykyisiä tasapuolisissa markkinaolosuhteissa. Tutkimus on kuitenkin osoittanut, että tuotannonala on edelleen heikossa tilanteessa ja sen taloudellinen tulos lähellä kannattavuusrajaa. Tästä syystä unionin markkinoilla on säilytettävä tehokkaan kilpailun edellytykset.

(123)

Koska uusia polkupyörämalleja kehitetään paljolti unionin tuotannonalan työn tuloksena, unionin tuottajat pääsisivät myös täysimääräisesti hyötymään tästä kehitystyöstä myyntimäärien ja -hintojen nousun myötä, jos polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttama paine pidettäisiin toimenpiteiden avulla kurissa.

(124)

Toimenpiteiden voimassaolon jatkamisen katsotaan hyödyttävän unionin tuotannonalaa, jonka pitäisi sen ansiosta pystyä pitämään yllä ja mahdollisesti lisäämään myyntimääriä ja todennäköisesti korottamaan myyntihintoja, jolloin se pääsisi sellaiselle tuottotasolle, joka mahdollistaisi uuteen teknologiaan tehtävien investointien jatkamisen.

(125)

Jos Kiinasta suuntautuvaan tuontiin kohdistuvien toimenpiteiden sitä vastoin annettaisiin raueta, kaupan vääristyminen todennäköisesti jatkuu, mikä johtaisi väistämättä unionin tuotannonalan elpymiskehityksen pysähtymiseen. Ottaen huomioon Kiinan käyttämättömän tuotantokapasiteetin ja kiinalaisten viejien aikaisemman toiminnan ulkomaanmarkkinoilla on selvää, että jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, unionin tuotannonalan olisi erittäin vaikeaa, jollei aivan mahdotonta toipua ja edes säilyttää asemansa. Tällöin unionin tuotannonalan vaikea tilanne todennäköisesti pahenee entisestään, mikä saattaa pakottaa vähentämään lisää tuotantokapasiteettia unionissa ja sulkemaan useita tuotantoyrityksiä. Tämän vuoksi katsotaan, että polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ovat unionin tuotannonalan edun mukaisia.

(126)

Kun otetaan huomioon edellä johdanto-osan 93–96 kappaleessa esitetyt päätelmät unionin tuotannonalan tilanteesta sekä johdanto-osan 106–117 kappaleessa selostetut perusteet, jotka liittyvät vahingon jatkumisen todennäköisyyttä koskevaan analyysiin, voidaan myös katsoa, että unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkenisi todennäköisesti vakavasti, jos polkumyyntitullien voimassaolon annettaisiin päättyä.

(127)

Euroopan pyöräilijöiden järjestö (European Cyclists’ Federation, ECF), joka on kansallisten pyöräilijöiden järjestöjen kattojärjestö Euroopassa, tukee tätä tutkimusta.

(128)

ECF katsoo, että Eurooppa on nykyaikaisten pyöräilytuotteiden tärkein markkina-alue, jolla on korkeat laatu- ja turvallisuusnormit, ja että tuotteiden tulva Kiinasta heikentäisi näitä normeja. ECF katsoo lisäksi, että polkupyöräteollisuudella on unionin taloudessa valtavaa kasvupotentiaalia, joka vaarantuisi, jos polkumyyntitullit poistettaisiin.

(129)

Olisi muistettava, että aiempien tutkimusten mukaan toimenpiteillä ei olisi huomattavaa vaikutusta käyttäjiin. Polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä huolimatta unionin tuojat/käyttäjät pystyivät hankkimaan tarkasteltavana olevaa tuotetta edelleen myös Kiinasta. Ne eivät myöskään ilmoittaneet, että niillä olisi ollut vaikeuksia löytää muita lähteitä. Näin ollen voidaan päätellä, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden pitäminen voimassa ei todennäköisesti vaikuttaisi vakavasti unionin käyttäjiin.

(130)

Polkupyörän osien valmistajia edustava Association of the Bicycles Parts Producers (COLIPED) ilmoittautui tutkimuksen aikana. COLIPED totesi, että unionissa on noin 300 polkupyörien tuottajille osia toimittavaa tehdasta, jotka työllistävät noin 7 300 työntekijää, ja että näiden toimittajien toiminnan jatkuminen riippuu väistämättä polkupyörätuotannon jatkumisesta Euroopassa. Tältä osin voitiin todeta, että ilman polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä polkupyörien tuotannon Euroopassa lopettaa yhä useampi yritys, mikä vaikuttaisi kielteisesti polkupyörän osia valmistavaan unionin tuotannonalaan ja vaarantaisi sen työpaikat. Tästä syystä päätellään, että polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisivat tavarantoimittajien edun mukaiset.

(131)

Ainoastaan yksi etuyhteydetön tuoja vastasi Kiinasta tapahtuvaa tuontia koskevaan kyselyyn, mutta vastaus oli puutteellinen, koska yritys oli lopettamassa toimintaansa syistä, jotka se jätti ilmoittamatta.

(132)

Tässä yhteydessä olisi ensinnäkin huomattava, että koska tuojien yhteistyöhalukkuus oli vähäistä, toimenpiteiden käyttöönoton tai siitä luopumisen mahdollisista vaikutuksista ei voitu tehdä asianmukaista ja kattavaa arviointia. Olisi lisäksi muistettava, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tarkoituksena ei ole estää tuontia vaan palauttaa tasavertaiset kaupankäyntiedellytykset ja varmistaa, että tuonti ei tapahdu vahinkoa aiheuttavin polkumyyntihinnoin. Koska hyvän kauppatavan mukaisesti hinnoiteltuja tuotteita voi edelleen tuoda unionin markkinoille ja koska tuonti muista kolmansista maista tulee myös jatkumaan, on todennäköistä, että toimenpiteet eivät merkittävästi haittaa tuojien perinteistä liiketoimintaa. Lisäksi on selvää, että unionin tuottajien kapasiteetti riittää tyydyttämään mahdollisen polkupyörien kysynnän kasvun. Edellä johdanto-osan 59 kappaleessa olevasta taulukosta käy sitä paitsi ilmi, että muissa kolmansissa maissa on merkittävästi kapasiteettia polkupyörien tuottamiseen. Tästä syystä on erittäin epätodennäköistä, että polkupyöriä ei olisi riittävästi tarjolla.

(133)

Koska hyvän kauppatavan mukaisesti hinnoiteltuja tuotteita voi edelleen tuoda unionin markkinoille, on todennäköistä, että tuojien perinteinen liiketoiminta jatkuu, vaikka polkumyynnillä Kiinasta tapahtuvassa tuonnissa pidetään voimassa polkumyynnin vastaiset toimenpiteet. Tätä päätelmää tukee myös etuyhteydettömien tuojien vähäinen yhteistyöhalukkuus ja se seikka, että tutkimuksessa ei löydetty mitään näyttöä siitä, että tuojilla olisi ollut erityisiä vaikeuksia Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevien toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen.

(134)

Kiinasta peräisin olevien polkupyörien tuontiin sovellettavien toimenpiteiden jatkaminen olisi selvästi unionin tuotannonalan, kuluttajien ja polkupyörän osien unionissa toimivien toimittajien edun mukaista. Toimenpiteiden ansiosta unionin tuotannonala voi kasvaa ja kohentaa tilannettaan palautetuissa tasapuolisen kilpailun olosuhteissa. Toimenpiteet eivät myöskään vaikuta merkittävästi tuojien toimintaan, sillä kohtuuhintaisia polkupyöriä on edelleen tarjolla markkinoilla. Jos toimenpiteitä ei sitä vastoin ole käytössä, polkupyöränvalmistajat unionissa joutuvat todennäköisesti lopettamaan toimintansa, mikä uhkaa myös polkupyörän osien unionissa toimivien toimittajien olemassaoloa.

(135)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, ettei ole olemassa pakottavia syitä luopua polkumyyntitullien käyttöönotosta Kiinasta peräisin olevien polkupyörien tuonnissa.

(136)

Polkupyöriin sovellettavat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi edellä esitetyn perusteella pidettävä voimassa. Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun seurauksena jatkettuja toimenpiteitä sovelletaan yleensä viiden vuoden ajan, ellei ole erityisiä perusteita tai olosuhteita, jotka edellyttävät lyhempää kautta.

(137)

Tässä yhteydessä olisi huomattava, että tälle menettelylle ovat ominaisia johdanto-osan 1 ja 48 kappaleessa tarkoitetut erityiset olosuhteet, minkä olisi myös riittävästi näyttävä polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden kestossa. Pääasiallisesti voidaan todeta, että unionin tuotannonala hyödyntää epätyypillisiä toimenpiteitä, joihin kuuluvat sekä valmiille polkupyörille asetetut arvotullit että vapautusjärjestelmä, jonka ansiosta tämä tuotannonala voi käyttää kiinalaisia polkupyörän osia toimenpiteiden kiertämisen estävistä tulleista vapaasti edellyttäen, että erityisedellytykset täyttyvät.

(138)

Nykyinen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu on vahvistanut polkupyöräsektorin monimutkaisuuden ja sen tiiviin kytkeytymisen polkupyörän osia valmistavaan sektoriin. Tutkimuksessa osoitettiin, että unionin polkupyöräteollisuus käyttää suurelta osin, kuten 1 kappaleessa todettiin, polkupyörän osien tuontiin sovellettavaa vapautusjärjestelmää. Tämän vuoksi on tärkeää, että näiden toimenpiteiden toimivuutta tarkastellaan uudelleen säännöllisesti. Tältä pohjalta pohdittiin, olisiko toimenpiteet rajattava kolmeen vuoteen.

(139)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen useat unionin tuottajat ja niiden järjestöt vaativat, että toimenpiteitä olisi jatkettava viidellä vuodella. Osapuolet totesivat lähinnä, että polkupyörien valmistajat ovat valmiit investoimaan polkupyörän osien tuotantoon vähentääkseen riippuvuuttaan kiinalaisten polkupyörän osien tuonnista, mutta kolme vuotta ei riitä siihen, että tällaisista investoinneista saataisiin tuottoa.

(140)

Tältä osin argumentti, jonka mukaan useat osapuolet ovat tehneet tai aikovat tehdä investointeja polkupyöräsektorille tai polkupyörän osiin, ei ole merkityksellinen arvioitaessa polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tarpeellisuutta ja kestoa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun yhteydessä. Jälkimmäinen voi itse asiassa perustua vain siihen päätelmään, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

(141)

Kuten edellä olevassa johdanto-osan 137 kappaleessa jo selitettiin, on syytä muistaa, että sen jälkeen, kun toimenpiteet otettiin alun perin käyttöön vuonna 1993 ja kun niitä vuonna 1997 laajennettiin polkupyörän osiin, polkupyörien tuotannon tilanne on unionissa muuttunut merkittävästi, koska on myönnetty yli 250 vapautusta. Polkupyöriä koskevat toimenpiteet liittyvät lisäksi suoraan polkupyörän osiin laajennettuihin toimenpiteisiin ja luotuun vapautusjärjestelmään. Tätä silmällä pitäen päätelmä, jonka mukaan toimenpiteet antavat oikeutuksen uudelleentarkasteluun edellä olevan johdanto-osan 138 kappaleen mukaisesti, on edelleen voimassa. Neuvosto toteaa tältä osin, että komissio voi perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan nojalla omasta aloitteestaan panna vireille välivaiheen tarkastelun, joka kattaa polkumyynnin, vahingon ja vapautusjärjestelmään liittyvät näkökohdat.

(142)

Näistä syistä ja ottaen huomioon sen seikan, että toimenpiteiden voimassaoloaika otettaisiin joka tapauksessa esille mahdollisessa tarkastelussa, on ennenaikaista arvioida tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun puitteissa, onko olemassa erityisiä syitä tai olosuhteita, joiden vuoksi voimassaoloajan pitäisi poiketa tavanomaisesta perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdassa määritetystä viiden vuoden ajanjaksosta. Tämän vuoksi katsotaan, että toimenpiteitä olisi jatkettava viidellä vuodella. Edellä sanottu ei kuitenkaan vaikuta siihen, että nykyisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden kestoa voidaan tehtyjen päätelmien perusteella arvioida uudelleen mahdollisessa myöhemmässä täysimääräisessä välivaiheen tarkastelussa.

(143)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella voimassa olevien toimenpiteiden soveltamisen jatkamista aiottiin suositella. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Toimitetut tiedot ja huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon aina, kun se oli perusteltua.

(144)

Edellä esitetyn perusteella polkumyyntitullit olisi pidettävä voimassa 5 vuoden ajan,

6.10.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 261/19

(1)

Eläinten terveyttä ja kansanterveyttä koskevista edellytyksistä ja todistusmalleista ihmisravinnoksi tarkoitettujen tiettyjen lihavalmisteiden ja käsiteltyjen mahojen, rakkojen ja suolten tuonnissa kolmansista maista sekä päätöksen 2005/432 kumoamisesta 29 päivänä marraskuuta 2007 tehdyssä komission päätöksessä 2007/777/EY (3) vahvistetaan säännöt, jotka koskevat lihavalmiste-erien ja käsiteltyjen mahojen, rakkojen ja suolten erien, sellaisina kuin ne on määritelty eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 853/2004 (4), tuontia unioniin sekä kauttakulkua ja varastointia unionissa.

(2)

Päätöksessä 2007/777/EY vahvistetaan myös luettelot niistä kolmansista maista ja kolmansien maiden osista, joista tällaisten tuotteiden tuonti, kauttakulku ja varastointi sallitaan, ja kansanterveyttä ja eläinten terveyttä koskevat todistusmallit sekä kyseisten tuotteiden alkuperäsäännöt ja niiltä edellytetyt käsittelyt.

(3)

Sellaisten kolmansien maiden ja niiden alueiden, vyöhykkeiden tai erillisalueiden luettelon vahvistamisesta, joista saa tuoda yhteisöön tai kuljettaa yhteisön kautta siipikarjaa ja siipikarjatuotteita, sekä eläinlääkärintodistuksia koskevista vaatimuksista 8 päivänä elokuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 798/2008 (5) säädetään eläinlääkärintodistuksia koskevista vaatimuksista, joita sovelletaan tuotaessa unioniin ja kuljetettaessa unionin kautta, kauttakulun aikainen varastointi mukaan lukien, seuraavia hyödykkeitä: siipikarjaa, siitosmunia, untuvikkoja ja erikseen määritellyistä taudinaiheuttajista vapaita munia sekä siipikarjan, sileälastaiset linnut ja luonnonvaraiset riistalinnut mukaan luettuina, lihaa, jauhelihaa ja mekaanisesti erotettua lihaa, munia ja munatuotteita. Mainitussa asetuksessa säädetään, että näitä hyödykkeitä saa tuoda unioniin ainoastaan sellaisista kolmansista maista ja niiden alueilta, vyöhykkeiltä tai erillisalueilta, jotka on lueteltu kyseisen asetuksen liitteessä I olevan 1 osan taulukossa.

(4)

Etelä-Afrikassa esiintyneiden korkeapatogeenisen lintuinfluenssan (HPAI) tuoreiden taudinpurkausten vuoksi päätöstä 2007/777/EY ja asetusta (EY) N:o 798/2008 muutettiin komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 536/2011 (6), jotta ihmisravinnoksi tarkoitettujen tarhatuista sileälastaisista linnuista saatujen lihavalmisteiden ja käsiteltyjen mahojen, rakkojen ja suolten sekä kuivatun lihan ja pastöroitujen lihavalmisteiden, jotka koostuvat tarhattujen riistalintujen, sileälastaisten lintujen ja luonnonvaraisten riistalintujen lihasta tai sisältävät niiden lihaa, tuonnille Etelä-Afrikasta voidaan määrätä erityiskäsittelyjä, jotka ovat riittäviä poistamaan näihin hyödykkeisiin liittyvät eläinten terveysriskit, sekä kieltää jalostukseen tai tuotantoon tarkoitettujen sileälastaisten lintujen ja sileälastaisten lintujen untuvikkojen, siitosmunien ja lihan tuonti koko Etelä-Afrikan alueelta, johon asetusta (EY) N:o 798/2008 sovelletaan.

(5)

Etelä-Afrikka on toimittanut komissiolle tiedot korkeapatogeenisen lintuinfluenssan tuoreiden taudinpurkausten yhteydessä toteutetuista torjuntatoimenpiteistä. Komissio on arvioinut saadut tiedot ja Etelä-Afrikassa vallitsevan epidemiologisen tilanteen edellä tarkoitettujen Etelä-Afrikassa esiintyneiden taudinpurkausten jälkeen.

(6)

Lisäksi unionin eläinlääkinnällinen kriisiryhmä teki työmatkan Etelä-Afrikkaan arvioidakseen tilannetta ja antaakseen taudin torjuntaa koskevia suosituksia.

(7)

Etelä-Afrikka on hävittänyt kaikki altistuneet eläimet taudin torjumiseksi ja sen leviämisen estämiseksi. Lisäksi Etelä-Afrikassa toteutetaan lintuinfluenssan valvontatoimia, jotka näyttävät vastaavan asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä IV olevassa II osassa vahvistettuja vaatimuksia.

(8)

Tautitilanteen arvioinnista saadut myönteiset tulokset ja Etelä-Afrikan tekemät epidemiologiset tutkimukset mahdollistavat sen, että sileälastaisten lintujen lihaa koskevat unioniin suuntautuvan tuonnin rajoitukset voidaan rajoittaa koskemaan vain sitä Etelä-Afrikan aluetta, jolla tautia esiintyy ja johon Etelä-Afrikka soveltaa rajoituksia. Eläviä sileälastaisia lintuja ja niiden siitosmunia koskevat tuontirajoitukset olisi kuitenkin pidettävä edelleen voimassa koko Etelä-Afrikan osalta, koska niiden osalta riski viruksen siirtymisestä unioniin on suurempi.

(9)

Niitä tietyille ihmisravinnoksi tarkoitetuille lihavalmisteille, käsitellyille mahoille, rakoille ja suolille sekä kuivatulle lihalle ja pastöroiduille lihavalmisteille päätöksessä 2007/777/EY säädettyjä käsittelyjä, joita sovellettiin ennen korkeapatogeenisen lintuinfluenssataudinpurkauksia, olisi sovellettava jälleen niihin hyödykkeisiin, jotka ovat peräisin taudilta vapaalta Etelä-Afrikan alueelta.

(10)

Päätöksen 2007/777/EY liitteessä II olevassa 1 osassa luetellaan ne kolmansien maiden alueet tai alueiden osat, joihin eläinten terveyttä koskeviin syihin perustuvaa aluejakoa sovelletaan. Olisi otettava huomioon kyseisen kolmannen maan korkeapatogeenistä lintuinfluenssaa koskeva tautitilanne ja siitä asianomaisia hyödykkeitä koskeviin unionin tuontirajoituksiin johtuvat seuraukset sekä muutettava Etelä-Afrikkaa koskevaa kohtaa.

(11)

Päätöstä 2007/777/EY ja asetusta (EY) N:o 798/2008 olisi tämän vuoksi muutettava.

(12)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

6.10.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 261/23

6.10.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 261/25

(1)

Neuvosto hyväksyi 22 päivänä joulukuuta 2009 ja 18 päivänä tammikuuta 2010 päätökset 2009/1014/EU (1) ja 2010/29/EU (2) alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivän tammikuuta 2010 ja 25 päivän tammikuuta 2015 väliseksi ajaksi.

(2)

Kaksi alueiden komitean varajäsenen paikkaa on vapautunut Michelle MULHERINin ja Denis LANDYn toimikausien päätyttyä. Alueiden komiteassa on vapautunut varajäsenen paikka Terry BRENNANin toimikauden päätyttyä,

a)

jäseniksi:

sekä

b)

varajäseneksi:

6.10.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 261/26

(1)

Neuvosto hyväksyi 22 päivänä joulukuuta 2009 ja 18 päivänä tammikuuta 2010 päätökset 2009/1014/EU (1) ja 2010/29/EU (2) alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivän tammikuuta 2010 ja 25 päivän tammikuuta 2015 väliseksi kaudeksi.

(2)

Yksi alueiden komitean jäsenen paikka on vapautunut Paul Henri MEYERSin toimikauden päätyttyä. Yksi varajäsenen paikka on vapautunut, kun Gilles ROTH nimettiin alueiden komitean jäseneksi,

a)

jäseneksi:

ja

b)

varajäseneksi:

6.10.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 261/27

(1)

Ranskan pysyvä edustusto Euroopan unionissa ilmoitti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (jäljempänä ’SEUT-sopimus’) (1) 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti 7 päivänä marraskuuta 2003 päivätyllä kirjeellä komissiolle toimenpiteestä, joka koski tiettyjen lihan vähittäismyyntiyritysten vapauttamista renderointimaksusta.

(2)

Alkuperäinen ilmoitus koski vuonna 2003 myönnettyjä tukia ja vuodeksi 2004 ja siitä eteenpäin suunniteltuja tukia. Koska osa tuista oli jo myönnetty, komissio päätti jakaa tukiohjelman. Tässä päätöksessä tutkitaan ainoastaan vuonna 2003 myönnetty vapautus renderointimaksusta.

(3)

Renderointimaksu poistettiin käytöstä 1 päivänä tammikuuta 2004. Julkisen renderointipalvelun rahoitus varmistetaan jatkossa ”teurastusmaksulla”, jota komissio päätti olla vastustamatta (2).

(4)

”Teurastusmaksua” (valtiontuki N 515A/03) koskevan tapauksen tutkinnan yhteydessä ja erityisesti 29 päivänä joulukuuta 2003 päivätyssä kirjeessä Ranskan viranomaiset toimittivat komissiolle myös tämän tapauksen kannalta merkityksellisiä tietoja.

(5)

Komissio pyysi 4 päivänä maaliskuuta 2005 päivätyllä kirjeellä lisätietoja, jotka Ranskan viranomaiset toimittivat 7 päivänä huhtikuuta 2005 päivätyllä ja 12 päivänä huhtikuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

(6)

Komissio aloitti SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn kyseisestä tuesta 7 päivänä heinäkuuta 2005 päivätyllä kirjeellä nro SG(2005)D/202956.

(7)

Päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (3). Komissio kehotti muita jäsenvaltioita ja asianomaisia esittämään huomautuksensa kyseisistä tuista.

(8)

Ranskan viranomaiset lähettivät huomauksensa 20 päivänä syyskuuta 2005 ja 15 päivänä marraskuuta 2005 päivätyillä ja 17 päivänä marraskuuta 2005 saapuneiksi kirjatuilla kirjeillä.

(9)

Lisäksi komissio sai huomautuksia Confédération de la boucherie, boucherie-charcuterie, traiteursilta (liha-, leikkele- ja lihajalostealan liitto, jäljempänä ’CFBCT’) 18 päivänä lokakuuta 2005 päivätyllä kirjeellä ja eräältä yksityisyritykseltä (4)17 päivänä lokakuuta 2005 ja 11 päivänä heinäkuuta 2008 päivätyillä kirjeillä.

(10)

Ranskan viranomaiset vahvistivat 18 päivänä huhtikuuta 2011 päivätyllä kirjeellä, että tietyille maataloustuotteiden markkinointiyrityksille lihanostosta perittävästä maksusta (jäljempänä ’renderointimaksu’) vuonna 2003 myönnetty vapautus kuuluu perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen 15 päivänä joulukuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1998/2006 (5) soveltamisalaan.

(11)

Toimenpiteessä on kyse renderointia ja kaupalliseen käyttöön soveltumattoman lihaluujauhon tuhoamista koskevan julkisen palvelun rahoittamisesta vuonna 2003.

(12)

Julkinen renderointipalvelu rahoitettiin aikaisemmin renderointimaksulla, joka otettiin käyttöön 26 päivänä joulukuuta 1996 annetun eläinten ruhojen ja teurastusjätteiden keruuta ja hävittämistä koskevan Ranskan lain nro 96–1139 1 pykälään perustuvan, yleisen verolain (Code géneral des impôts) 302 bis ZD pykälän nojalla (jäljempänä ’vuoden 1996 verolaki’).

(13)

Renderointimaksu koski lihan ja muiden eriteltyjen tuotteiden ostoa kaikkien näitä tuotteita vähittäismyynnissä myyvien henkilöiden toimesta. Maksu perittiin periaatteessa kaikilta vähittäismyyntiä harjoittavilta henkilöiltä. Sen määräytymisperusteena oli seuraavien, alkuperältään kaikenlaisten tuotteiden ostoarvo ilman alv:tä:

(14)

Maksusta vapautettiin yritykset, joiden liikevaihto oli edellisenä kalenterivuonna alle 2 500 000 Ranskan frangia (FRF) (6) (381 122 euroa) ilman alv:tä. Ilman alv:tä vahvistetuksi maksuprosentiksi vahvistettiin 0,5 prosenttia 125 000 Ranskan frangin (19 056 euroa) suuruisiin kuukausittaisiin ostoeriin asti ja 0,9 prosenttia 125 000 Ranskan frangia ylittävien ostoerien osalta. Vuoden 2000 lisätalousarviota korjaavan lain (30 päivänä joulukuuta 2000 annettu laki nro 2000–1353) 35 pykälällä tehtiin renderointimaksun rakenteeseen muutoksia, jotka tulivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001. Näiden muutosten tarkoituksena oli torjua BSE-kriisin vaikutuksia ja siitä aiheutuvia lisäkuluja. Näin ollen maksu laajennettiin koskemaan myös ”muita eläinperäisiä tuotteita”. Maksuprosentiksi vahvistettiin 2,1 prosenttia 125 000 Ranskan frangin (19 056 euroa) suuruisiin kuukausittaisiin ostoeriin asti ja 3,9 prosenttia tämän ylittävien ostoerien osalta. Lisäksi kaikki yritykset, joiden liikevaihto oli edellisenä kalenterivuonna alle 5 000 000 Ranskan frangia (762 245 euroa) ilman alv:tä, vapautettiin maksun suorittamisesta.

(15)

Alun perin eli 1 päivästä tammikuuta 1997 lähtien maksusta saatavat tulot siirrettiin tätä varten perustettuun rahastoon, josta oli tarkoitus rahoittaa ihmisten ja eläinten ravinnoksi kelpaamattomien eläinten ruhojen ja teurasjätteiden keruu- ja hävittämispalveluun sisältyvät toimet, jotka määritellään maaseutulain 264 pykälässä julkisen palvelun tehtäväksi. Rahastoa hoiti kansallinen maatilarakenteiden kunnostuskeskus (CNASEA).

(16)

Renderointimaksuista kertyvät tulot on 1 päivästä tammikuuta 2001 alkaen siirretty suoraan valtion yleiseen talousarvioon eikä enää tätä tarkoitusta varten perustettuun rahastoon. Vuonna 2003 määrärahat avattiin vuoden 2003 varainhoitolain soveltamisesta 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun säädöksen nro 2002–1580 nojalla maatalous-, elintarvike-, kalastus- ja maaseutuministeriölle. Ne kirjattiin ministeriön tavanomaisiin toimintakustannuksiin talousarvion IV luvun (Valtion tukitoimet) 4 momentille (elinkeinotoimet, kannustimet ja tuet). Renderointimaksuista kertyi tuloa arviolta 550 miljoonaa euroa vuonna 2003.

(17)

Vuoden 2003 ilmoitus koski tukien myöntämistä lihaluujauhon varastointiin ja hävittämiseen sekä kuolleiden eläinten ja teurasjätteen kuljettamiseen ja hävittämiseen. Lisäksi vuoden 1996 verolaissa vapautettiin renderointimaksusta lihatuotteiden vähittäismyyntiyritykset, joiden liikevaihto on alle 762 245 euroa. Komission saatavilla olevien tietojen mukaan vuoden 1996 verolaki oli voimassa koko vuoden 2003 ajan.

(18)

Tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään komissio totesi, että tuet kuolleiden eläinten ja teurasjätteen kuljettamiseen ja hävittämiseen sekä lihaluujauhon varastointiin ja hävittämiseen eivät muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Niihin voitiin siten soveltaa SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettua poikkeusta toimenpiteille, jotka edistävät alan kehitystä. Renderointimaksuista vapautetuille yrityksille myönnetyn tuen osalta komissio päätti kuitenkin aloittaa SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn, jossa tutkitaan tuen olemassaolo ja soveltuvuus sisämarkkinoille.

(19)

Tutkintamenettelyä aloittaessaan komissio katsoi, että renderointimaksusta vapauttaminen merkitsee valtiolle varojen menetystä, eikä se vaikuta perustellulta valtion varojen turvaamiseen tähtäävän verotusjärjestelmän luonteen ja taloudellisen rakenteen kannalta. Komission saatavilla olleiden tietojen perusteella vapautus ei nimittäin viitannut lihan myynnillä saavutettuun liikevaihtoon vaan kokonaismyyntiin.

(20)

Koska maksu lasketaan lihatuotteiden arvosta, ei vaikuttanut perustellulta vapauttaa maksusta yritystä, jonka liikevaihto on lihan myynnin osalta suurempi, samalla kun maksua sovellettaisiin kilpailevaan yritykseen, jonka lihatuotteiden avulla saavuttama liikevaihto on pienempi.

(21)

Näin ollen komissio katsoi, että vapautuksella myönnettiin valikoivaa etua. Kyseessä oli tuki maksusta vapautetuille myyjille, sillä näiden verorasitus keveni. Lihan kauppaa koskevien lukujen perusteella komissio totesi, että kauppiaille, joiden liikevaihto oli alle 762 245 euroa, vuonna 2003 myönnetty maksuvapautus merkitsi etuutta, jota on pidettävä SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaisena valtiontukena.

(22)

Komissio ei voinut sulkea pois sitä, että maksusta vapauttaminen vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan etenkin rajaseuduilla.

(23)

Näin ollen komissio päätyi siihen, että kauppiaille, joiden liikevaihto on alle 762 245 euroa, myönnetty maksuvapautus on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(24)

Tässä tapauksessa vapautuksessa vaikutti olevan kyse kustannusten keventämisestä, johon ei sisältynyt minkäänlaisia kannustavia piirteitä eikä vastasuoritusta tuensaajalta. Vapautuksen yhteensopivuutta kilpailusääntöjen kanssa ei ollut siis osoitettu.

(25)

Tällä perusteella komissio katsoi tuen kuuluvan tuolloin sovellettujen maatalousalan valtiontukea koskevien yhteisön suuntaviivojen (7) 3.5 kohdan soveltamisalaan. Kyseisessä kohdassa määrätään, että tukitoimenpiteeseen on aina sisällyttävä jokin kannustava piirre tai siinä on edellytettävä tuensaajalta jonkinlaista vastasuoritusta, jotta sitä voitaisiin pitää yhteismarkkinoille soveltuvana. Ellei yhteisön lainsäädännössä tai maatalouden suuntaviivoissa ole erityisesti mainittu poikkeuksesta, katsotaan yksinomaan tuottajien taloudellisen aseman parantamiseen tarkoitetut yksipuoliset valtiontuet, jotka eivät millään tavoin edistä alan kehitystä, toimintatuiksi, jotka eivät sovellu yhteismarkkinoille.

(26)

Komissio ei siten voinut sulkea pois sitä, että yritysten vapauttaminen renderointimaksusta on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea ja että kyseessä on toimintatuki, jonka soveltuvuus sisämarkkinoille vaikutti komissiosta kyseenalaiselta.

(27)

Ranskan viranomaiset esittivät huomautuksensa 20 päivänä syyskuuta 2005 ja 15 päivänä marraskuuta 2005 päivätyillä kirjeillä. Niiden mukaan ei voida kiistää, että maksuvapautus on EY:n perustamissopimuksessa tarkoitettua tukea vapautetuille yrityksille. Ne huomauttavat, että komissio päätyi vastaavaan luonnehdintaan 1 päivän tammikuuta 1997 ja 31 päivän joulukuuta 2002 välisenä aikana sovelletusta vapautuksesta tekemässään päätöksessä 2005/474/EC (8) (tuki NN 17/2001, joka rekisteröitiin uudelleen numerolla C 49/2002).

(28)

Ennen asetuksen (EY) N:o 1998/2006 voimaantuloa Ranskan viranomaiset kuitenkin väittivät, että tuet kuuluvat EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 69/2001 (9) soveltamisalaan. Niiden mukaan maksusta vapautettujen yritysten lukumäärä (vuosittain keskimäärin yli 100 000 yritystä) ja vapautuksen perusteena sovellettu liikevaihdon kynnysarvo (762 245 euroa) osoittavat, että mahdolliseksi valtiontueksi luonnehditun vapautuksen määrä ei missään vaiheessa ylittänyt 100 000 euron enimmäismäärää asetuksessa (EY) N:o 69/2001 tarkoitetulla kolmen vuoden ajanjaksolla.

(29)

Ranskan viranomaiset sovelsivat kahta laskentamenetelmää osoittaakseen, että yrityksille vuonna 2003 myönnetyn vapautuksen määrä jäi kolmen vuoden ajanjaksolla järjestelmällisesti alle 100 000 euron enimmäismäärän.

(30)

Ensinnäkin Ranskan viranomaiset laskivat liikevaihdon olettaen, että yritykseltä on kolmen vuoden ajanjaksolla peritty 100 000 euroa eli vuosittain keskimäärin 33 333 euroa renderointimaksua. Tulokseksi saadun, veroluokan (2,1 % ja 3,9 %) mukaan jaotellun liikevaihdon perusteella muodostettiin yrityksen lihanostoista perittävän renderointimaksun määräytymisperuste. Näin määritetystä lihanostojen arvosta johdettiin lopuksi yrityksen arvioitu vuotuinen liikevaihto sillä maksimalistisella oletuksella, että kyseessä on lihan kauppaan erikoistunut yritys. Tällä laskentamenetelmällä tulokseksi saatu liikevaihto on huomattavasti verovapautuksen kynnysarvoa suurempi. Vapautuksen kynnysarvo 762 245 euroa ylittyy siis selvästi, mikä tarkoittaa, että yritystä, jolta peritään maksua 100 000 euroa kolmen vuoden ajanjaksolla, ei missään tapauksessa voida vapauttaa lihanostosta perittävästä maksusta.

(31)

Toiseksi Ranskan viranomaiset laskivat veron määrän sillä oletuksella, että liha-alalle erikoistuneen yrityksen liikevaihto on 762 000 euroa eli juuri alle kynnysarvon. Liikevaihdosta vähennettiin yrityksen lihanostojen määrä eli 441 960 euroa, joka saatiin kertomalla liikevaihto ostojen/liikevaihdon suhdeluvulla 0,58 (10) (762 000 * 0,58). Tämän laskentamenetelmän mukaan vapautusta myönnettiin vuosittain enintään 13 132 euroa yritystä kohti eli sen kokonaismäärä jää joka tapauksessa alle 100 000 euron kolmen vuoden ajanjaksolla.

(32)

Asetuksen (EY) N:o 1998/2006 voimaantulon jälkeen Ranskan viranomaiset vahvistivat, että tietyille maataloustuotteiden markkinointiyrityksille lihanostosta perittävästä maksusta (jäljempänä ’renderointimaksu’) vuodeksi 2003 myönnetty vapautus kuuluu kyseisen asetuksen ja erityisesti sen siirtymätoimenpiteitä koskevan 5 artiklan soveltamisalaan.

(33)

Ensinnäkin CFBCT väittää, ettei toimenpide täytä valtiontueksi luokittelun edellytyksiä ja että tiettyihin yrityksiin liikevaihdon perusteella sovellettavaa maksumekanismia voidaan perustella verotusjärjestelmän yleisellä rakenteella. CFBCT:n mukaan renderointimaksua perittiin ja sen perimistä valvottiin arvonlisäveroa ja veronluonteisia maksuja koskevien sääntöjen mukaisesti. Vapautuksen kynnysarvo määritettiin samoilla objektiivisilla ja järkevillä perusteilla kuin muidenkin veronluonteisten maksujen kynnysarvot. Vuoden 1996 verolaki vastaa täysin arvonlisäveron kantoa koskevan Ranskan järjestelmän sisäistä logiikkaa. Sillä ei siis pyritty tuottamaan erityistä etua tietyille yrityksille, vaan tosiasiallisesti sen tarkoituksena oli huomioida yritysten veronmaksukyky ja etenkin lihakauppojen kannattavuus vahvistamalla verotukselle tietty kynnysarvo.

(34)

CFBCT:n mukaan toimenpide ei myöskään vaikuttanut yhteisön sisäiseen kauppaan. Toimenpiteen kohteena olleiden yritysten erittäin pieni koko ja niiden markkina-alueiden pienuus osoittavat, että kyseessä tuskin oli SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki.

(35)

Vaikka katsottaisiin, että renderointimaksusta vapautetut yritykset ovat saaneet valtiontukea, CFBCT:n mukaan tuki on joka tapauksessa perussopimuksen sääntöjen mukainen.

(36)

Näin ollen komission olisi todettava, että pienten liha-alan yritysten ja lihakauppojen vapauttaminen oli tässä tapauksessa oikeutettua hullun lehmän taudin torjuntaan ja vaarallisten tuotteiden käsittelyyn liittyvien, yleistä etua koskevien tavoitteiden perusteella. Lisäksi toimenpide koski ainoastaan pk-yrityksiä, ja se saattaa kuulua myös kyseisenä aikana sovellettujen poikkeusasetusten, nimittäin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 70/2001 (11) ja EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen 23 päivänä joulukuuta 2003 annetun komission asetuksen (12) soveltamisalaan.

(37)

CFBCT väittää, että tuen takaisin perimisen vaatiminen, joka seuraisi toimenpiteen mahdollisesta toteamisesta sisämarkkinoille soveltumattomaksi valtiontueksi, olisi joka tapauksessa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (13) 14 artiklan vastaista, koska komission kielteisellä päätöksellä ja takaisin perimisellä loukattaisiin tuensaajayritysten perusteltua luottamusta.

(38)

Tuen määrän arvioiminen jälkikäteen taannehtivasti sovellettavan kiinteän määrän perusteella johtaisi todennäköisesti joka tapauksessa vähämerkityksistä tukea koskevien kynnysarvojen alittumiseen, koska suurin osa mahdollisista tuensaajayrityksistä on mikroyrityksiä.

(39)

Komission saatavilla olevien tietojen mukaan huomautukset esittänyt yksityisyritys harjoittaa Ranskassa elintarvikkeiden vähittäiskauppaa. Koska tämä yritys on maksanut renderointimaksua vuosina 2001–2003 ja jättänyt Ranskan verohallinnolle korvaushakemuksen maksamistaan summista, se katsoo, että sillä on perusteltu intressi esittää huomautuksensa tässä menettelyssä.

(40)

Yrityksen mukaan komissio oli väärässä, kun se katsoi tutkintamenettelyn aloittamisesta 5 päivänä heinäkuuta 2005 tekemässään päätöksessä (2005/C 228/06) (14), ettei lihanostoista perityllä maksulla ole mitään yhteyttä renderointialan valtiontukiin. Yritys toteaa, että vuonna 2003 peritty renderointimaksu perustuu yleisen verolain 302 bis ZD pykälään, ja sillä rahoitetaan SEUT-sopimuksen 107 artiklassa tarkoitettua valtiontukiohjelmaa. Koska ohjelmaa ei ilmoitettu ennakolta komissiolle, se olisi todettava sääntöjenvastaiseksi.

(41)

Lisäksi yritys väittää, että vapautus on SEUT-sopimuksen 107 artiklan perusteella sisämarkkinoille soveltumaton ja että maksu on siten ristiriidassa julkisten menojen tasapuolisuuden periaatteen ja siten myös kilpailusääntöjen kanssa.

(42)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätään, että mainitussa sopimuksessa määrättyjä poikkeuksia lukuun ottamatta jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(43)

Sianliha-alaan sovelletaan SEUT-sopimuksen 107, 108 ja 109 artiklaa sianliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä lokakuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2759/75 (15) 21 artiklan nojalla. Naudanliha-alaan sovelletaan samoja artikloja naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 (16) 40 artiklan nojalla. Ennen viimeksi mainitun asetuksen antamista naudanliha-alaan sovellettiin kyseisiä artikloja naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 805/68 (17) 24 artiklan nojalla. Niitä sovelletaan lampaan- ja vuohenliha-alaan lampaan- ja vuohenliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 3 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2467/98 (18) 22 artiklan nojalla. Siipikarjanliha-alaan sovelletaan mainittuja artikloja siipikarjanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä lokakuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2777/75 (19) 19 artiklan nojalla. Edellä mainitut asetukset on sittemmin kumottu maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1234/2007 (20), jonka 180 artiklan mukaan valtiontukisääntöjä sovelletaan kaikkiin edellä mainittuihin tuotteisiin.

(44)

Ranskan viranomaiset ovat vahvistaneet, että tietyille maataloustuotteita kaupan pitäville yrityksille lihanostosta perittävästä maksusta (”renderointimaksu”) vuonna 2003 myönnetty vapautus kuuluu asetuksen (EY) N:o 1998/2006 soveltamisalaan.

(45)

Asetuksen (EY) N:o 1998/2006 mukaan siinä määritellyt edellytykset täyttävien tukien ei katsota täyttävän kaikkia SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan perusteita, joten ne vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta.

(46)

Asetusta (EY) N:o 1998/2006 sovelletaan kaikkien alojen yrityksille myönnettyihin tukiin, mutta EY:n perustamissopimuksen liitteessä I lueteltujen maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoille saattamisen alalla toimivien yritysten tapauksessa sitä ei sovelleta, jos tuen määrä on vahvistettu alkutuottajilta ostettujen tai kyseisten yritysten markkinoille saattamien tuotteiden hinnan tai määrän mukaan ja jos tuen ehtona on, että sen pitää siirtyä osittain tai kokonaan alkutuottajille.

(47)

Asetuksen (EY) N:o 1998/2006 5 artiklan 1 kohdan mukaan kyseistä asetusta sovelletaan ennen sen voimaantuloa maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoille saattamisen alalla toimiville yrityksille myönnettyyn tukeen, jos tuki täyttää kaikki 1 ja 2 artiklassa säädetyt edellytykset. Asetus (EY) N:o 1998/2006 tuli voimaan 29 päivänä joulukuuta 2006.

(48)

Asetuksen (EY) N:o 1998/2006 2 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaan yhdelle yritykselle myönnettävän vähämerkityksisen tuen kokonaismäärä ei saa olla yli 200 000 euroa minkään kolmen verovuoden jakson aikana. Edellä tarkoitettu enimmäismäärä ilmaistaan käteisavustuksena. Kaikkien käytettävien lukujen on oltava bruttomääriä, toisin sanoen ne on ilmoitettava ennen veroja tai muita maksuja. Jos tukea myönnetään muussa muodossa kuin avustuksena, tuen määrä on tuen bruttoavustusekvivalentti.

(49)

Kyseiset yritykset toimivat EY:n perustamissopimuksen liitteessä I tarkoitettujen maataloustuotteiden ja muiden tuotteiden jalostuksen ja markkinoille saattamisen alalla, ja ne vapautettiin renderointimaksusta vuonna 2003. Asetuksen (EY) N:o 1998/2006 5 artiklassa annettujen siirtymätoimenpiteitä koskevien säännösten mukaan kyseistä asetusta siis sovelletaan tähän tapaukseen.

(50)

Ranskan viranomaiset ovat osoittaneet asetuksessa (EY) N:o 1998/2006 vahvistettujen edellytysten täyttyvän näyttämällä toteen, että tuen bruttoavustusekvivalentti tuensaajaa kohti ei kolmen vuoden ajanjaksolla ylittänyt missään vaiheessa 200 000 euron enimmäismäärää, sillä vapautuksen vuosittainen enimmäismäärä oli 13 132 euroa yritystä kohti (ks. edellä 29 kappale).

(51)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että vuonna 2003 myönnetty maksuvapautus sellaisille lihatuotteiden vähittäismyyntiyrityksille, joiden liikevaihto on alle 762 245 euroa, kuuluu asetuksen (EY) N:o 1998/2006 soveltamisalaan ja täyttää siinä vahvistetut edellytykset. Näin ollen kyseinen vapautus ei ole SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea,