ISSN 1725-261X doi:10.3000/1725261X.L_2011.215.fin |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 215 |
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
54. vuosikerta |
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti |
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
ASETUKSET
20.8.2011 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 215/1 |
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 834/2011,
annettu 19 päivänä elokuuta 2011,
vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 689/2008 liitteen I muuttamisesta
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista 17 päivänä kesäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 689/2008 (1) ja erityisesti sen 22 artiklan 4 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksella (EY) N:o 689/2008 pannaan täytäntöön kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä tehty Rotterdamin yleissopimus, joka allekirjoitettiin 11 päivänä syyskuuta 1998 ja jonka yhteisö hyväksyi neuvoston päätöksellä 2003/106/EY (2). |
(2) |
Asetuksen (EY) N:o 689/2008 liite I olisi muutettava, jotta voidaan ottaa huomioon ne tiettyjen kemikaalien osalta toteutetut sääntelytoimet, jotka perustuvat kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 15 päivänä heinäkuuta 1991 annettuun neuvoston direktiiviin 91/414/ETY (3), biosidituotteiden markkinoille saattamisesta 16 päivänä helmikuuta 1998 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 98/8/EY (4) sekä kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18 päivänä joulukuuta 2006 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1907/2006 (5). |
(3) |
Aineita etalfluraliini, indolyylietikkahappo ja tiobenkarbi ei ole sisällytetty tehoaineina direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I sillä seurauksella, että näiden tehoaineiden käyttö torjunta-aineissa on kielletty; tästä syystä ne olisi lisättävä asetuksen (EY) N:o 689/2008 liitteessä I oleviin 1 ja 2 osien kemikaaliluetteloihin. |
(4) |
Guatsatiinia ei ole sisällytetty tehoaineena direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I, eikä guatsatiinitriasetaatin nimellä mainittua guatsatiinia ole sisällytetty tehoaineena direktiivin 98/8/EY liitteisiin I, IA tai IB sillä seurauksella, että guatsatiinin käyttö torjunta-aineissa on kielletty; tästä syystä se olisi lisättävä asetuksen (EY) N:o 689/2008 liitteessä I oleviin 1 ja 2 osien kemikaaliluetteloihin. Toimet guatsatiinin lisäämiseksi liitteeseen I keskeytettiin, koska oli tehty uusi hakemus kyseisen aineen sisällyttämisestä direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I, ja tämä hakemus oli jätetty yksityiskohtaisista säännöistä neuvoston direktiivin 91/414/ETY soveltamiseksi siltä osin kuin on kyse direktiivin 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun työohjelmaan kuuluneiden mutta direktiivin liitteeseen I sisällyttämättömien tehoaineiden tavanomaisesta ja nopeutetusta arviointimenettelystä 17 päivänä tammikuuta 2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 33/2008 (6) 13 artiklan mukaisesti. Hakija on vetänyt pois tämän uuden hakemuksen, minkä johdosta ei ole enää perustetta keskeyttää toimia aineen lisäämiseksi liitteeseen I. Tämän vuoksi aine guatsatiini olisi lisättävä asetuksen (EY) N:o 689/2008 liitteessä I olevassa 1 ja 2 osassa oleviin kemikaaliluetteloihin. |
(5) |
Ainetta 1,3-diklooripropeeni ei ole sisällytetty tehoaineena direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I sillä seurauksella, että 1,3-diklooripropeenin käyttö torjunta-aineissa on kielletty; tästä syystä se olisi lisättävä asetuksen (EY) N:o 689/2008 liitteessä I oleviin 1 ja 2 osien kemikaaliluetteloihin. Toimet 1,3-diklooripropeenin lisäämiseksi liitteessä I olevaan 2 osaan keskeytettiin, koska oli tehty uusi hakemus kyseisen aineen sisällyttämisestä direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I, ja tämä hakemus oli jätetty asetuksen (EY) N:o 33/2008 13 artiklan mukaisesti. Tämän uuden hakemuksen jälkeen päätettiin uudelleen, ettei ainetta 1,3-diklooripropeeni sisällytetä tehoaineena direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I sillä seurauksella, että 1,3-diklooripropeenin käyttö torjunta-aineissa on edelleen kielletty, minkä johdosta ei ole enää perustetta keskeyttää toimia aineen lisäämiseksi liitteessä I olevaan 2 osaan. Tämän vuoksi 1,3-diklooripropeeni olisi lisättävä asetuksen (EY) N:o 689/2008 liitteessä I olevassa 2 osassa esitettyyn kemikaaliluetteloon. |
(6) |
Aine haloksifoppi-P on sisällytetty tehoaineena direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I sillä seurauksella, että haloksifoppi-P:n käyttö torjunta-aineissa ei ole enää kielletty. Kyseinen haloksifoppi-R:ksi kutsuttu tehoaine olisi siksi poistettava asetuksen (EY) N:o 689/2008 liitteessä I olevasta 1 osasta. |
(7) |
Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 689/2008 liitettä I olisi muutettava. |
(8) |
Jotta jäsenvaltioille ja teollisuudelle jää riittävästi aikaa tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseksi, tämän asetuksen soveltamista olisi lykättävä. |
(9) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 1907/2006 133 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 689/2008 liite I tämän asetuksen liitteen mukaisesti.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä lokakuuta 2011 alkaen.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 19 päivänä elokuuta 2011.
Komission puolesta
José Manuel BARROSO
Puheenjohtaja
(1) EUVL L 204, 31.7.2008, s. 1.
(2) EUVL L 63, 6.3.2003, s. 27.
(3) EYVL L 230, 19.8.1991, s. 1.
(4) EYVL L 123, 24.4.1998, s. 1.
(5) EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.
(6) EUVL L 15, 18.1.2008, s. 5.
LIITE
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 689/2008 liite I seuraavasti:
1) |
Muutetaan 1 osa seuraavasti:
|
2) |
2 osaan lisätään seuraavat kohdat:
|
20.8.2011 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 215/4 |
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 835/2011,
annettu 19 päivänä elokuuta 2011,
asetuksen (EY) N:o 1881/2006 muuttamisesta siltä osin kuin kyse on elintarvikkeissa olevien polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen enimmäismääristä
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon elintarvikkeissa olevia vieraita aineita koskevista yhteisön menettelyistä 8 päivänä helmikuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 315/93 (1) ja erityisesti sen 2 artiklan 3 kohdan
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Tiettyjen elintarvikkeissa olevien vierasaineiden enimmäismäärien vahvistamisesta annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1881/2006 (2) vahvistetaan bentso(a)pyreenin enimmäismäärät erinäisissä elintarvikkeissa. |
(2) |
Bentso(a)pyreeni kuuluu polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen, jäljempänä ”PAH-yhdisteet”, ryhmään, ja sitä käytetään elintarvikkeiden sisältämien syöpää aiheuttavien PAH-yhdisteiden esiintymisen ja vaikutusten merkkiaineena aiemman elintarvikealan tiedekomitean tieteellisen lausunnon (3) perusteella. Joulukuussa 2002 antamassaan lausunnossa elintarvikealan tiedekomitea suositteli, että näiden PAH-yhdisteiden suhteellista osuutta elintarvikkeissa olisi tutkittava tarkemmin, jotta tulevaa uudelleentarkastelua varten saadaan tietoa bentso(a)pyreenin soveltuvuudesta edelleen merkkiaineeksi. |
(3) |
Jäsenvaltiot ovat keränneet uutta tietoa elintarvikkeiden sisältämistä syöpää aiheuttavista PAH-yhdisteistä komission suosituksen 2005/108/EY (4) mukaisesti. Komissio pyysi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista, jäljempänä ”EFSA”, tarkastelemaan elintarvikealan tiedekomitean lausuntoa ottaen huomioon uudet esiintymistä koskevat tiedot, muut asiaan liittyvät uudet tieteelliset tiedot sekä altistumismarginaaliin (Margin of Exposure, MOE) perustuva lähestymistapa. EFSAa pyydettiin tarkastelunsa yhteydessä arvioimaan uudelleen, soveltuuko bentso(a)pyreeni edelleen merkkiaineeksi. |
(4) |
EFSAn alainen elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä tiedelautakunta (CONTAM) antoi 9 päivänä kesäkuuta 2008 lausunnon (5) elintarvikkeiden sisältämistä polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä. Lausunnossaan EFSA totesi, että bentso(a)pyreeni ei sovellu merkkiaineeksi, jolla osoitetaan polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen esiintyminen elintarvikkeissa, vaan että sopivimpia indikaattoreita PAH-yhdisteiden esiintymisen osoittamiseksi elintarvikkeissa olisivat neljästä (PAH4 (6)) tai kahdeksasta (PAH8 (7)) erityisestä aineesta koostuvat järjestelmät. EFSA totesi lisäksi, ettei kahdeksasta aineesta koostuva järjestelmä (PAH8) toisi paljonkaan lisäarvoa verrattuna neljästä aineesta koostuvaan järjestelmään (PAH4). |
(5) |
CONTAM-lautakunta totesi altistumismarginaaliin perustuvaa lähestymistapaa soveltaen, ettei keskimääräinen arvioitu ravinnon kautta tapahtuva altistuminen aiheuta suurta vaaraa kuluttajien terveydelle. Suurkuluttajien tapauksessa altistumismarginaalit lähentelivät kuitenkin arvoa 10 000, mikä on osoitus mahdollisesta vaarasta kuluttajien terveydelle. |
(6) |
EFSAn päätelmien perusteella nykyistä järjestelmää, jossa käytetään bentso(a)pyreeniä ainoana polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen ryhmän merkkiaineena, ei voida enää pitää voimassa. Asetusta (EY) N:o 1881/2006 on sen vuoksi tarpeen muuttaa. |
(7) |
Olisi vahvistettava uudet enimmäismäärät neljän aineen (PAH4) (bentso(a)pyreeni, bentso(a)antraseeni, bentso(b)fluoranteeni ja kryseeni) summalle ja samalla säilytettävä erillinen bentso(a)pyreenin enimmäismäärä. |
(8) |
Tällaisella järjestelmällä varmistettaisiin, että elintarvikkeiden PAH-tasot pysyvät sellaisina, että ne eivät aiheuta vaaraa terveydelle, ja että PAH-yhdisteiden määrä pystytään tarkastamaan myös sellaisista näytteistä, joissa bentso(a)pyreeniä ei havaita mutta joissa on muita PAH-yhdisteitä. |
(9) |
Erillinen bentso(a)pyreenin enimmäismäärä säilytetään, jotta aiemmat ja tulevat tiedot ovat keskenään vertailukelpoisia. Kun muutosta on sovellettu jonkin aikaa ja kun on saatu käyttöön uutta tietoa, olisi arvioitava uudelleen, onko bentso(a)pyreenin erillisen enimmäismäärän säilyttämiseen vielä tarvetta. |
(10) |
Neljän aineen (PAH4) summan osalta olisi vaatimustenmukaisuuspäätöksiä tehtäessä käytettävä perustana alempia pitoisuuksia. |
(11) |
Polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen enimmäismäärien on oltava turvallisia ja niin pieniä kuin on kohtuudella mahdollista hyvien tuotanto- sekä maatalous- ja kalatalouskäytäntöjen perusteella. Uudet tiedot PAH-yhdisteiden esiintymisestä osoittavat, että PAH-yhdisteiden taustatasot ovat eräissä elintarvikkeissa aiemmin luultua pienemmät. Bentso(a)pyreenin enimmäismääriä on sen vuoksi tarkistettu niin, että ne vastaavat realistisempia, pienempiä taustatasoja tuoreissa ja savustetuissa simpukoissa. |
(12) |
Myös savustettua kalaa ja savustettua lihaa koskevat tiedot ovat osoittaneet, että pienemmät enimmäismäärät ovat saavutettavissa. Joissain tapauksissa on kuitenkin mahdollisesti tehtävä muutoksia savustuksessa nykyisin käytettävään teknologiaan. Sen vuoksi olisi vahvistettava savustetun lihan ja savustetun kalan osalta kaksivaiheinen menettely, jolla myönnetään tämän asetuksen soveltamispäivästä alkava kahden vuoden siirtymäaika, ennen kuin pienempiä enimmäismääriä aletaan soveltaa. |
(13) |
Savustetuissa kilohaileissa ja savukilohailisäilykkeissä on havaittu suurempia PAH-yhdistepitoisuuksia kuin muissa savustetuissa kaloissa. Savustetuille kilohaileille ja savukilohailisäilykkeille olisi vahvistettava erityiset enimmäismäärät, jotka vastaavat sitä, mihin näiden elintarvikkeiden kohdalla on mahdollista päästä. |
(14) |
Aiemmin vahvistettiin ympäristön mahdollisen saastumisen indikaattoriksi bentso(a)pyreenin enimmäismäärä ”muun kuin savustetun kalan lihassa”. On kuitenkin osoitettu, että PAH-yhdisteet metaboloituvat nopeasti tuoreessa kalassa eivätkä kerry kalan lihaan. Sen vuoksi ei ole enää tarpeen pitää voimassa PAH-yhdisteiden enimmäismäärää tuoreessa kalassa. |
(15) |
Eräissä loppukuluttajille myytävissä lämpökäsitellyissä lihoissa ja lihavalmisteissa on havaittu suuria PAH-yhdistemääriä. Tällaiset määrät voidaan välttää, kun prosessiolosuhteet ja käytettävät laitteet ovat asianmukaiset. Sen vuoksi on asianmukaista vahvistaa PAH-yhdisteiden enimmäismäärät lihalle ja lihavalmisteille, joille on tehty sellainen lämpökäsittely, jonka tiedetään voivan johtaa PAH-yhdisteiden muodostumiseen; kyse on toisin sanoen pelkästään grillaamisesta. |
(16) |
Kaakaovoi jätettiin tilapäisesti asetuksessa (EY) N:o 1881/2006 öljyille ja rasvoille vahvistetun bentso(a)pyreenin enimmäismäärän soveltamisen ulkopuolelle, ja tarvetta vahvistaa enimmäismäärä PAH-yhdisteille kaakaovoissa oli määrä tarkastella uudelleen 1 päivään huhtikuuta 2007 mennessä. Uudelleentarkastelua lykättiin odoteltaessa tuloksia silloin meneillään olleesta PAH-yhdisteitä koskevasta EFSAn tieteellisestä uudelleenarvioinnista. |
(17) |
Kaakaovoissa esiintyy suurempia määriä PAH-yhdisteitä kuin muissa öljyissä ja rasvoissa. Tämä johtuu pääasiassa kaakaopapujen kuivaamisessa käytettävistä epäasianmukaisista menettelyistä ja siitä, ettei kaakaovoita voida puhdistaa samoin kuin muita kasviöljyjä ja -rasvoja. Kaakaovoi on kaakaoraakavalmisteiden (esimerkiksi kaakaopapujen, kaakaomassan ja murskattujen kaakaopapujen) pääainesosa, jota on suklaassa ja muissa kaakaotuotteissa, joita lapset usein nauttivat. Näin ollen se lisää ihmisten ja erityisesti lasten altistumista. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa enimmäismäärät PAH-yhdisteille kaakaopavuissa ja niistä saatavissa tuotteissa ja ottaa mukaan myös kaakaovoi. |
(18) |
Enimmäismäärät PAH-yhdisteille kaakaopavuissa olisi vahvistettava niin pieniksi kuin on kohtuudella mahdollista saavuttaa ja ottaen huomioon tuottajamaiden tämänhetkiset teknologiset valmiudet. Enimmäismäärät olisi vahvistettava rasvassa olevan pitoisuuden perusteella, sillä PAH-yhdisteet keskittyvät tuotteen rasvaosuuteen, siis kaakaovoihin. Jotta tuottajamaat voisivat tehdä teknologisia parannuksia mukautuakseen enimmäismääriin, kaakaopapuja ja niistä saatuja tuotteita koskevien enimmäismäärien soveltamista olisi lykättävä. Näihin tuotteisiin olisi lisäksi aluksi sovellettava suurempaa neljän aineen summan enimmäismäärää. Kahden vuoden siirtymäajan jälkeen olisi sovellettava pienempää enimmäismäärää. PAH-yhdisteiden määriä kaakaopavuissa ja niistä saatavissa tuotteissa olisi seurattava säännöllisesti, jotta voidaan arvioida, onko enimmäismääriä jatkossa mahdollista pienentää. |
(19) |
On saatu tietoja, jotka osoittavat, että kookosöljyssä voi olla suurempia PAH4-yhdistemääriä kuin muissa kasviöljyissä ja -rasvoissa. Tämä johtuu siitä, että kookosöljyssä on suhteellisesti enemmän bentso(a)antraseenia ja kryseeniä, joita ei ole helppo poistaa öljyä puhdistettaessa. Kookosöljyn osalta olisi siksi vahvistettava erityiset enimmäismäärät niin pieniksi kuin on kohtuudella mahdollista saavuttaa ja ottaen huomioon tuottajamaiden tämänhetkiset teknologiset valmiudet. Koska tuottajamaissa odotetaan tapahtuvan teknologisia parannuksia, PAH-yhdisteiden määriä kookosöljyssä olisi seurattava säännöllisesti, jotta voidaan arvioida mahdollisuus vahvistaa myöhemmin pienemmät määrät. |
(20) |
Nykyiset tiedot PAH-yhdisteiden esiintymisestä viljoissa ja vihanneksissa ovat vähäiset. Käytettävissä olevien tietojen mukaan viljoissa ja vihanneksissa on suhteellisen pieniä määriä PAH-yhdisteitä. Nykyisin käytettävissä olevien esiintymistietojen osoittamat pienet määrät eivät anna perustetta sille, että enimmäismääriä voitaisiin vahvistaa välittömästi. EFSA on kuitenkin todennut, että viljoilla ja vihanneksilla on suuri merkitys ihmisten altistumiselle, koska niitä kulutetaan paljon. Sen vuoksi PAH-yhdisteiden määriä näissä kahdessa tuoteryhmässä olisi seurattava edelleen. Lisätietojen perusteella arvioidaan tarvetta vahvistaa enimmäismäärät. |
(21) |
Eräissä ravintolisissä on havaittu suuria määriä PAH-yhdisteitä. Määrät kuitenkin vaihtelevat ja riippuvat kulloisenkin ravintolisän tyypistä. Ravintolisien osalta tarvitaan lisää tietoa, jota pitäisi kerätä. Kun tiedot tulevat saataville, arvioidaan tarve vahvistaa enimmäismäärät PAH-yhdisteille ravintolisissä. |
(22) |
Jäsenvaltioille ja elintarvikealan toimijoille olisi annettava aikaa sopeutua tässä asetuksessa vahvistettuihin enimmäismääriin. Sen vuoksi tämän asetuksen soveltamista olisi lykättävä. Olisi säädettävä siirtymäajasta, joka koskee tuotteita, jotka on saatettu markkinoille ennen tällä asetuksella säädettyjen muutosten soveltamispäivää. |
(23) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset, eivätkä Euroopan parlamentti ja neuvosto ole vastustaneet niitä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1881/2006 liite tämän asetuksen liitteen mukaisesti.
2 artikla
1. Elintarvikkeita, jotka eivät ole asetuksen (EY) N:o 1881/2006, sellaisena kuin se on muutettuna tällä asetuksella, liitteessä olevan 6 jakson ”Polysykliset aromaattiset hiilivedyt” nojalla 1 päivästä syyskuuta 2012 sovellettavien enimmäismäärien mukaisia mutta jotka on laillisesti saatettu markkinoille ennen 1 päivää syyskuuta 2012, voidaan pitää kaupan kyseisen päivämäärän jälkeen niiden vähimmäissäilyvyysajan tai viimeiseen käyttöpäivään saakka.
2. Elintarvikkeita, jotka eivät ole asetuksen (EY) N:o 1881/2006, sellaisena kuin se on muutettuna tällä asetuksella, liitteessä olevan 6.1.4 ja 6.1.5 kohdan nojalla 1 päivästä syyskuuta 2014 sovellettavien enimmäismäärien mukaisia mutta jotka on laillisesti saatettu markkinoille ennen 1 päivää syyskuuta 2014, voidaan pitää kaupan kyseisen päivämäärän jälkeen niiden vähimmäissäilyvyysajan tai viimeiseen käyttöpäivään saakka.
3. Elintarvikkeita, jotka eivät ole asetuksen (EY) N:o 1881/2006, sellaisena kuin se on muutettuna tällä asetuksella, liitteessä olevan 6.1.2 kohdan nojalla 1 päivästä huhtikuuta 2013 sovellettavien enimmäismäärien mukaisia mutta jotka on laillisesti saatettu markkinoille ennen 1 päivää huhtikuuta 2013, voidaan pitää kaupan kyseisen päivämäärän jälkeen niiden vähimmäissäilyvyysajan tai viimeiseen käyttöpäivään saakka.
4. Elintarvikkeita, jotka eivät ole asetuksen (EY) N:o 1881/2006, sellaisena kuin se on muutettuna tällä asetuksella, liitteessä olevan 6.1.2 kohdan nojalla 1 päivästä huhtikuuta 2015 sovellettavan enimmäismäärän mukaisia mutta jotka on laillisesti saatettu markkinoille ennen 1 päivää huhtikuuta 2015, voidaan pitää kaupan kyseisen päivämäärän jälkeen niiden vähimmäissäilyvyysajan tai viimeiseen käyttöpäivään saakka.
3 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä syyskuuta 2012.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 19 päivänä elokuuta 2011.
Komission puolesta
José Manuel BARROSO
Puheenjohtaja
(1) EYVL L 37, 13.2.1993, s. 1.
(2) EUVL L 364, 20.12.2006, s. 5.
(3) Elintarvikealan tiedekomitean lausunto elintarvikkeiden sisältämien polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen ihmisten terveydelle aiheuttamista vaaroista (annettu 4. joulukuuta 2002).
Ks. http://ec.europa.eu/food/fs/sc/scf/out153_en.pdf.
(4) EUVL L 34, 8.2.2005, s. 43.
(5) The EFSA Journal (2008) 724, 1-114.
(6) Bentso(a)pyreeni, kryseeni, bentso(a)antraseeni, bentso(b)fluoranteeni.
(7) Bentso(a)pyreeni, kryseeni, bentso(a)antraseeni, bentso(b)fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni, bentso(g,h,i)peryleeni, dibentso(a,h)antraseeni ja indeno(1,2,3-c,d)pyreeni.
LIITE
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1881/2006 liite seuraavasti:
(1) |
Korvataan 6 jakso Polysykliset aromaattiset hiilivedyt seuraavasti: ”6 jakso Polysykliset aromaattiset hiilivedyt
|
(2) |
Poistetaan loppuviite (35). |
(1) Alemmat pitoisuudet lasketaan antamalla kaikille määritysrajan alittaville neljälle aineelle arvoksi nolla.
(2) Liha ja lihavalmisteet, joille on tehty lämpökäsittely, joka voi johtaa PAH-yhdisteiden muodostumiseen, ts. ainoastaan grillaaminen.
(3) Säilykkeen analyysi tehdään tölkin koko sisällöstä. Koko yhdistelmätuotetta koskevan enimmäismäärän osalta sovelletaan 2 artiklan 1 kohdan c alakohtaa ja 2 kohdan 2 alakohtaa.”
20.8.2011 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 215/9 |
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 836/2011,
annettu 19 päivänä elokuuta 2011,
näytteenotto- ja määritysmenetelmistä elintarvikkeiden lyijy-, kadmium-, elohopea-, epäorgaanisen tinan, 3-MCPD- ja bentso(a)pyreenipitoisuuksien virallista tarkastusta varten annetun asetuksen (EY) N:o 333/2007 muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 (1) ja erityisesti sen 11 artiklan 4 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Tiettyjen elintarvikkeissa olevien vierasaineiden enimmäismäärien vahvistamisesta 19 päivänä joulukuuta 2006 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1881/2006 vahvistetaan vierasaineiden, kuten bentso(a)pyreenin, enimmäismäärät elintarvikkeissa (2). |
(2) |
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, jäljempänä ”EFSA”, alainen elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä tiedelautakunta antoi 9 päivänä kesäkuuta 2008 lausunnon polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä. (3) EFSA totesi, että bentso(a)pyreeni ei sovellu merkkiaineeksi, jolla osoitetaan polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen, jäljempänä ”PAH-yhdisteiden”, esiintyminen elintarvikkeissa, vaan että PAH-yhdisteiden esiintyminen elintarvikkeissa voitaisiin parhaiten osoittaa neljästä tai kahdeksasta erityisestä aineesta koostuvan järjestelmän avulla. EFSA totesi myös, ettei kahdeksasta aineesta koostuva järjestelmä toisi paljonkaan lisäarvoa verrattuna neljästä aineesta koostuvaan järjestelmään. |
(3) |
Sen vuoksi komission asetuksella (EU) N:o 835/2011 (4) muutettiin asetusta (EY) N:o 1881/2006, jotta voitiin vahvistaa enimmäismäärät neljän polysyklisen aromaattisen hiilivedyn (bentso(a)pyreeni, bentso(a)antraseeni, bentso(b)fluoranteeni ja kryseeni) summalle. |
(4) |
Komission asetuksessa (EY) N:o 333/2007 (5) vahvistetaan analyyttiset suoritusarvovaatimukset vain bentso(a)pyreenin osalta. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa analyyttiset suoritusarvovaatimukset niille kolmelle muulle aineelle, joille on vahvistettu enimmäismäärät asetuksessa (EY) N:o 1881/2006. |
(5) |
Euroopan unionin polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen vertailulaboratorio, jäljempänä ”EU:n PAH-vertailulaboratorio”, teki yhteistyössä kansallisten vertailulaboratorioiden kanssa selvityksen virallisten valvontalaboratorioiden keskuudessa tarkoituksena arvioida, millaiset analyyttiset suoritusarvovaatimukset olisivat toteutettavissa elintarvikematriiseissa olevan bentso(a)pyreenin, bentso(a)antraseenin, bentso(b)fluoranteenin ja kryseenin osalta. EU:n PAH-vertailulaboratorio esitti tiivistelmän selvityksen tuloksista raportissaan Performance characteristics of analysis methods for the determination of 4 polycyclic aromatic hydrocarbons in food. (6) Selvityksen tulokset osoittavat, että bentso(a)pyreeniin tällä hetkellä sovellettavat analyyttiset suoritusarvovaatimukset soveltuvat myös muihin kolmeen aineeseen. |
(6) |
Asetuksen (EY) N:o 333/2007 täytäntöönpanosta saatu kokemus osoitti, että nykyiset näytteenottosäännökset saattavat olla joissain tapauksissa epäkäytännöllisiä tai aiheuttaa kohtuutonta taloudellista vahinkoa tutkittavalle erälle. Tällaisissa tapauksissa pitäisi olla sallittua poiketa näytteenottomenetelmistä, kunhan näyte edustaa riittävän hyvin tutkittavaa erää tai osaerää ja menetelmä dokumentoidaan tarkasti. Vähittäismyyntivaiheessa on jo entuudestaan ollut mahdollista joustaa näytteenottomenetelmistä. Vähittäismyyntivaiheessa tapahtuvaa näytteenottoa koskevat säännökset olisi saatettava linjaan yleisten näytteenottomenetelmien kanssa. |
(7) |
PAH-yhdisteiden analyysissa käytettävien näyteastioiden materiaalista olisi säädettävä tarkemmin. Toimeenpanoviranomaiset käyttävät laajalti muoviastioita, jotka eivät kuitenkaan sovellu PAH-yhdisteiden analyysia varten tehtävään näytteenottoon, koska muovimateriaalit voivat muuttaa näytteen PAH-pitoisuutta. |
(8) |
Analyysimenetelmiin liittyviä erityisiä vaatimuksia olisi joiltakin osin selkeytettävä; tämä koskee etenkin vaatimuksia, jotka liittyvät suoritusarvovaatimusten ja tarkoitukseensopivuuteen perustuvan lähestymistavan käyttöä. Suoritusarvovaatimukset sisältävien taulukkojen esittämismuotoa olisi lisäksi muutettava niin, että se olisi nykyistä yhdenmukaisempi kaikkien määritettävien aineiden osalta. |
(9) |
Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 333/2007 olisi muutettava. Koska asetus (EU) N:o 835/2011 ja tämä asetus ovat kytköksissä toisiinsa, molempien asetusten soveltamisen pitäisi alkaa samasta päivästä. |
(10) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset, eivätkä Euroopan parlamentti ja neuvosto ole vastustaneet niitä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (EY) N:o 333/2007 seuraavasti:
1) |
Korvataan otsikko seuraavasti: |
2) |
Korvataan 1 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1. Asetuksen (EY) N:o 1881/2006 liitteessä olevassa 3, 4 ja 6 jaksossa vahvistettujen lyijy-, kadmium-, elohopea-, epäorgaanisen tinan, 3-MCPD:n ja polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen, jäljempänä ”PAH-yhdisteiden”, pitoisuuksien viralliseen tarkastukseen liittyvä näytteenotto ja määritys on suoritettava tämän asetuksen liitteen mukaisesti.” |
3) |
Muutetaan liite tämän asetuksen liitteen mukaisesti. |
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä syyskuuta 2012.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 19 päivänä elokuuta 2011.
Komission puolesta
José Manuel BARROSO
Puheenjohtaja
(1) EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1.
(2) EUVL L 364, 20.12.2006, s. 5.
(3) The EFSA Journal (2008) 724, s. 1.
(4) Ks. tämän virallisen lehden s. 4.
(5) EUVL L 88, 29.3.2007, s. 29.
(6) JRC Report 59046, 2010.
LIITE
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 333/2007 liite seuraavasti:
1) |
Lisätään B.1.7 kohdan ”Näytteiden pakkaaminen ja lähettäminen” jälkeen toinen kohta seuraavasti: ”Otettaessa näytteitä PAH-analyysia varten on mahdollisuuksien mukaan vältettävä muoviastioiden käyttöä, koska ne voivat muuttaa näytteen PAH-pitoisuutta. Aina kun mahdollista, on käytettävä PAH-yhdisteitä sisältämättömiä inerttejä lasiastioita, jotka asianmukaisesti suojaavat näytteen valolta. Jos tämä ei ole käytännössä mahdollista, on vähintään vältettävä näytteen joutumista suoraan kosketukseen muovien kanssa esimerkiksi käärimällä kiinteät näytteet alumiinifolioon ennen näytteen asettamista näyteastiaan.” |
2) |
Korvataan B.2 ja B.3 kohta seuraavasti: ”B.2 NÄYTTEENOTTOSUUNNITELMAT B.2.1 Erien jakaminen osaeriksi Suuret erät on jaettava osaeriksi, jos osaerien erottaminen on fyysisesti mahdollista. Irtotavaraerinä myytäviin tuotteisiin (esim. viljat) sovelletaan taulukkoa 1. Muihin tuotteisiin sovelletaan taulukkoa 2. Koska erän paino ei aina ole osaerien painojen täsmällinen summa, osaerän paino saa ylittää ilmoitetun painon enintään 20 prosentilla. B.2.2 Perusnäytteiden lukumäärä Kokoomanäytteen koon on oltava vähintään 1 kilogramma tai 1 litra, ellei tämä ole mahdotonta esimerkiksi siksi, että näyte koostuu yhdestä pakkauksesta tai yksiköstä. Erästä tai osaerästä otettavien perusnäytteiden vähimmäismäärän on oltava taulukossa 3 annetun mukainen. Kun kyseessä on irtotavarana myytävä nestemäinen tuote, erä tai osaerä on sekoitettava huolellisesti joko käsin tai koneellisesti juuri ennen näytteenottoa, jos se on mahdollista, ja edellyttäen, että se ei vaikuta tuotteen laatuun. Tällöin voidaan olettaa, että vierasaineet ovat jakautuneet homogeenisesti tietyssä erässä tai osaerässä. Sen vuoksi riittää, että erästä tai osaerästä otetaan kolme perusnäytettä kokoomanäytettä varten. Perusnäytteiden on oltava painoltaan/tilavuudeltaan samanlaisia. Perusnäytteiden painon/tilavuuden on oltava vähintään 100 grammaa tai 100 millilitraa, ja niistä muodostettavan kokoomanäytteen on oltava kooltaan vähintään 1 kilogramma tai 1 litra. Jos tästä menetelmästä poiketaan, siitä on ilmoitettava tämän liitteen B.1.8 kohdassa tarkoitetussa näytteenottotodistuksessa. Taulukko 1 Irtotavarana myytävien tuote-erien jakaminen osaeriksi
Taulukko 2 Muiden tuote-erien jakaminen osaeriksi
Taulukko 3 Tutkittavasta erästä tai osaerästä otettavien perusnäytteiden vähimmäislukumäärä
Jos erä tai osaerä koostuu erillisistä pakkauksista tai yksiköistä, kokoomanäytteen muodostamiseksi otettavien pakkausten tai yksiköiden lukumäärä on taulukon 4 mukainen. Taulukko 4 Kokoomanäytteen muodostamiseksi otettavien pakkausten tai yksiköiden (perusnäytteiden) lukumäärä, jos erä tai osaerä koostuu erillisistä pakkauksista tai yksiköistä
Epäorgaanisen tinan enimmäismäärät koskevat kunkin tölkin sisältöä, mutta käytännön syistä on tarpeen käyttää kokoomanäytemenetelmää. Jos tölkkien kokoomanäytteen testitulos on alle epäorgaanisen tinan enimmäismäärän mutta kuitenkin sitä lähellä ja epäillään, että yksittäisissä tölkeissä enimmäismäärä voi ylittyä, lisätutkimusten tekeminen voi olla tarpeen. Jos tässä luvussa esitettyä näytteenottomenetelmää ei voida soveltaa kohtuuttomien taloudellisten seurausten vuoksi (esim. pakkaustapa, erän vahingoittuminen tms.) tai jos yllä mainittua näytteenottomenetelmää ei voida käytännössä soveltaa, voidaan käyttää vaihtoehtoista menetelmää, kunhan se edustaa riittävän hyvin tutkittavaa erää tai osaerää ja käytetty menetelmä on tarkkaan dokumentoitu. B.2.3 Erityiset säännökset, joita sovelletaan otettaessa näytteitä suurina erinä saapuvista suurikokoisista kaloista Jos tutkittava erä tai osaerä sisältää suurikokoisia kaloja (yksittäisten kalojen paino yli 1 kg) ja erä tai osaerä painaa yli 500 kilogrammaa, perusnäyte otetaan kalan keskiosasta. Kunkin perusnäytteen on painettava vähintään 100 grammaa. B.3 NÄYTTEENOTTO VÄHITTÄISMYYNTIVAIHEESSA Elintarvikkeista on vähittäismyyntivaiheessa mahdollisuuksien mukaan otettava näytteet tämän liitteen B.2.2 kohdassa vahvistettujen näytteenottosäännösten mukaisesti. Jos B.2.2 kohdassa esitettyä näytteenottomenetelmää ei voida soveltaa kohtuuttomien taloudellisten seurausten vuoksi (esim. pakkaustapa, erän vahingoittuminen tms.) tai jos yllä mainittua näytteenottomenetelmää ei voida käytännössä soveltaa, voidaan käyttää vaihtoehtoista menetelmää, kunhan se edustaa riittävän hyvin tutkittavaa erää tai osaerää ja käytetty menetelmä on tarkkaan dokumentoitu.” |
3) |
Poistetaan C.1 kohdan ”Laboratorioiden laatuvaatimukset” ensimmäisestä kappaleesta alaviite 1. |
4) |
Korvataan C.2.2.1 kohdan ”Lyijyä, kadmiumia, elohopeaa ja epäorgaanista tinaa koskevat erityismenettelyt” toinen kappale seuraavasti: ”On olemassa useita hyväksyttäviä erityisiä näytteenvalmistusmenettelyjä, joita voidaan käyttää tarkasteltaviin tuotteisiin. Sellaisten näkökohtien osalta, jotka eivät nimenomaisesti kuulu tämän asetuksen piiriin, Euroopan standardointikomitean (CEN) standardissa Foodstuffs – Determination of trace elements – Performance criteria, general considerations and sample preparation (1) kuvatut näytteenvalmistusmenettelyt on todettu asianmukaisiksi, mutta muutkin menetelmät voivat olla yhtä päteviä.” |
5) |
Korvataan C.2.2.2 kohta seuraavasti: ”C.2.2.2 Määrityksen tekijän on varmistettava, että näytteet eivät kontaminoidu niiden valmistamisen aikana. Kontaminaatioriskin minimoimiseksi astiat on ennen käyttöä huuhdeltava erittäin puhtaalla asetonilla tai heksaanilla. Jos mahdollista, näytteen kanssa kosketuksiin joutuvien laitteiden on oltava inertistä materiaalista, kuten alumiinista, lasista tai kiillotetusta ruostumattomasta teräksestä, valmistettuja. Muoveja, kuten polypropeenia tai PTFE:tä, on vältettävä, koska määritettävä aine voi imeytyä kyseisiin materiaaleihin.” |
6) |
Muutetaan C.3.1 kohta ”Määritelmät” seuraavasti:
|
7) |
korvataan C.3.2 kohta seuraavasti: ”C.3.2 Yleiset vaatimukset Elintarvikkeiden tarkastuksessa käytettyjen määritysmenetelmien on täytettävä asetuksen (EY) N:o 882/2004 liitteessä III olevat vaatimukset. Tinan kokonaismäärän määrittämiseen tarkoitetut menetelmät soveltuvat epäorgaanisen tinan pitoisuuksien viralliseen tarkastukseen. Määritettäessä viinin lyijypitoisuutta sovelletaan OIV:n (6) vahvistamia menetelmiä ja sääntöjä neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 (7) 31 artiklan mukaisesti. |
8) |
Korvataan C.3.3.1 kohta seuraavasti: ”C.3.3.1 Jos erityisistä menetelmistä elintarvikkeissa olevien vierasaineiden määrittämiseksi ei ole säädetty Euroopan unionin tasolla, laboratoriot voivat valita minkä tahansa validoidun määritysmenetelmän asianomaista matriisia varten edellyttäen, että valittu menetelmä on taulukoissa 5, 6 ja 7 vahvistettujen erityisten suoritusarvovaatimusten mukainen. On suositeltavaa käyttää täysin validoituja menetelmiä (eli sellaisia, jotka on validoitu kollaboratiivisella kokeella asianomaisen matriisin osalta), silloin kun se on tarkoituksenmukaista ja menetelmiä on saatavilla. Myös muita soveltuvia validoituja menetelmiä (esimerkiksi asianomaisen matriisin osalta sisäisellä validoinnilla validoituja menetelmiä) voidaan käyttää, kunhan ne täyttävät taulukoissa 5, 6 ja 7 vahvistetut suoritusarvovaatimukset. Jos mahdollista, sisäisesti validoitujen menetelmien validoinnissa on käytettävä sertifioitua vertailumateriaalia.
|
9) |
Korvataan C.3.3.2 kohta seuraavasti: ”C.3.3.2 Tarkoitukseensopivuuteen perustuva lähestymistapa Sisäisellä validoinnilla validoitujen menetelmien soveltuvuutta viralliseen tarkastukseen voidaan arvioida vaihtoehtoisesti tarkoitukseensopivuuteen perustuvalla lähestymistavalla (10). Viralliseen tarkastukseen soveltuvilla menetelmillä on saatava tuloksia, joissa yhdistetty mittausten standardiepävarmuus (u) on pienempi kuin seuraavasta yhtälöstä laskettu standardiepävarmuuden enimmäisarvo:
jossa
Taulukko 8 Tämän kohdan yhtälössä käytettävät, merkittävään pitoisuuteen sidotut α:n numeeriset vakioarvot
Määrityksen tekijän on otettava huomioon raportti määritystuloksen, mittausepävarmuuden, saantokertoimien ja EU:n elintarvike- ja rehulainsäädännön säännösten välisestä suhteesta (Report on the relationship between analytical results, measurement uncertainty, recovery factors and the provisions of EU food and feed legislation) (11). |
10) |
Korvataan D.1.2 kohdan ”Saannon laskeminen” toinen kappale seuraavasti: ”Jos määritysmenetelmässä ei sovelleta uuttomenettelyä (esimerkiksi metallien ollessa kyseessä), tulokset voidaan raportoida saannon suhteen korjaamattomina, jos osoitetaan – mieluiten soveltuvaa sertifioitua vertailumateriaalia käyttäen –, että saavutetaan sertifioitu pitoisuus, mittauksen epävarmuus huomioon ottaen (eli mittauksen tarkkuus on korkeaa luokkaa), ja että menetelmä ei näin ollen ole harhainen. Jos tulos raportoidaan saannon suhteen korjaamattomana, siitä on oltava maininta.” |
11) |
Korvataan D.1.3 kohdan ”Mittauksen epävarmuus” toinen kappale seuraavasti: ”Määrityksen tekijän on otettava huomioon raportti määritystuloksen, mittausepävarmuuden, saantokertoimien ja EU:n elintarvike- ja rehulainsäädännön säännösten välisestä suhteesta (Report on the relationship between analytical results, measurement uncertainty, recovery factors and the provisions of EU food and feed legislation) (12). |
(1) Horwitz W. ja Albert, R., 2006, The Horwitz Ratio (HorRat): A useful Index of Method Performance with respect to Precision, Journal of AOAC International, Vol. 89, 1095–1109.
(2) M. Thompson, Analyst, 2000, s. 125, 385–386.”
(3) Horwitz W. ja Albert, R., 2006, The Horwitz Ratio (HorRat): A useful Index of Method Performance with respect to Precision, Journal of AOAC International, Vol. 89, 1095–1109.
(4) M. Thompson, Analyst, 2000, s. 125, 385–386.”
(5) International vocabulary of metrology – Basic and general concepts and associated terms (VIM), JCGM 200:2008.”
(6) Organisation internationale de la vigne et du vin.
(7) Neuvoston asetus (EY) N:o 479/2008, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2008, viinialan yhteisestä markkinajärjestelystä, asetusten (EY) N:o 1493/1999, (EY) N:o 1782/2003, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 3/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2392/86 ja (EY) N:o 1493/1999 kumoamisesta (EUVL L 148, 6.6.2008, s. 1).”
(8) M. Thompson, Analyst, 2000, s. 125, 385–386.
(9) W. Horwitz, L.R. Kamps, K.W. Boyer, J.Assoc.Off.Analy.Chem., 1980, 63, 1344.”
(10) M. Thompson ja R. Wood, Accred. Qual. Assur., 2006, s. 10 ja 471–478.
(11) http://ec.europa.eu/food/food/chemicalsafety/contaminants/report-sampling_analysis_2004_en.pdf”
(12) http://ec.europa.eu/food/food/chemicalsafety/contaminants/report-sampling_analysis_2004_en.pdf”.
20.8.2011 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 215/17 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 837/2011,
annettu 19 päivänä elokuuta 2011,
kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),
ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Täytäntöönpanosetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä elokuuta 2011.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 19 päivänä elokuuta 2011.
Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä
José Manuel SILVA RODRÍGUEZ
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.
(2) EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.
LIITE
Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
(EUR/100 kg) |
||
CN-koodi |
Kolmansien maiden koodi (1) |
Kiinteä tuontiarvo |
0702 00 00 |
AR |
38,5 |
MK |
29,3 |
|
ZZ |
33,9 |
|
0707 00 05 |
TR |
74,4 |
ZZ |
74,4 |
|
0709 90 70 |
EC |
45,6 |
TR |
125,7 |
|
ZZ |
85,7 |
|
0805 50 10 |
AR |
60,9 |
BR |
45,3 |
|
TR |
64,0 |
|
UY |
60,8 |
|
ZA |
79,4 |
|
ZZ |
62,1 |
|
0806 10 10 |
EG |
67,8 |
MK |
41,0 |
|
TR |
155,5 |
|
ZZ |
88,1 |
|
0808 10 80 |
AR |
85,5 |
BR |
43,8 |
|
CL |
112,6 |
|
CN |
64,4 |
|
NZ |
103,0 |
|
US |
209,5 |
|
ZA |
91,1 |
|
ZZ |
101,4 |
|
0808 20 50 |
AR |
161,3 |
CL |
156,9 |
|
CN |
52,2 |
|
TR |
148,9 |
|
ZA |
116,2 |
|
ZZ |
127,1 |
|
0809 30 |
TR |
125,4 |
ZZ |
125,4 |
|
0809 40 05 |
BA |
46,2 |
ZZ |
46,2 |
(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.
20.8.2011 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 215/19 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 838/2011,
annettu 19 päivänä elokuuta 2011,
asetuksella (EY) N:o 620/2009 hallinnoitavassa korkealaatuisen naudanlihan tariffikiintiössä elokuun 2011 ensimmäisten seitsemän päivän aikana jätettyjen tuontitodistushakemusten myöntämisestä
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),
ottaa huomioon tuontitodistusjärjestelmän alaisten maataloustuotteiden tuontitariffikiintiöiden hallinnointia koskevista yhteisistä säännöistä 31 päivänä elokuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1301/2006 (2) ja erityisesti sen 7 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Korkealaatuisen naudanlihan tuontitariffikiintiön hallinnoinnista 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 620/2009 (3) säädetään tuontitodistusten hakemista ja myöntämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt. |
(2) |
Asetuksen (EY) N:o 1301/2006 7 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jos todistushakemuksissa haetut määrät ylittävät kyseisellä kiintiökaudella käytettävissä olevat määrät, kussakin todistushakemuksessa haetuille määrille olisi vahvistettava myöntämiskertoimet. Asetuksen (EY) N:o 620/2009 3 artiklan nojalla 1 ja 7 päivän elokuuta 2011 välisenä aikana jätetyissä tuontitodistushakemuksissa haetut määrät ylittävät käytettävissä olevat määrät. Sen vuoksi olisi määritettävä, missä määrin tuontitodistuksia voidaan myöntää, ja vahvistettava myöntämiskerroin, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EY) N:o 620/2009 3 artiklan mukaisesti 1 ja 7 päivän elokuuta 2011 välisenä aikana kiintiössä, jonka järjestysnumero on 09.4449, jätettyihin tuontitodistushakemuksiin on sovellettava jakokerrointa, joka on 0,490234 prosenttia.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 19 päivänä elokuuta 2011.
Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä
José Manuel SILVA RODRÍGUEZ
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.
(2) EUVL L 238, 1.9.2006, s. 13.
(3) EUVL L 182, 15.7.2009, s. 25.
PÄÄTÖKSET
20.8.2011 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 215/20 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,
annettu 19 päivänä elokuuta 2011,
luvan antamisesta soijan fosfolipideistä saatavan fosfatidyyliseriinin saattamiseksi markkinoille elintarvikkeiden uutena ainesosana Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 258/97 mukaisesti
(tiedoksiannettu numerolla K(2011) 5897)
(2011/513/EU)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon uuselintarvikkeista ja elintarvikkeiden uusista ainesosista 27 päivänä tammikuuta 1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 258/97 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Yritys Cantox Health Science International esitti 28 päivänä syyskuuta 2009 yrityksen Enzymotec Ltd puolesta Suomen toimivaltaisille viranomaisille hakemuksen soijan fosfolipideistä saatavan fosfatidyyliseriinin saattamisesta markkinoille elintarvikkeiden uutena ainesosana. |
(2) |
Suomen toimivaltainen elintarvikkeiden arviointielin antoi 14 päivänä huhtikuuta 2010 ensiarvioraporttinsa. Ensiarvioraportissaan se päätteli, että yritys Enzymotec on esittänyt riittävät tiedot, jotta soijan fosfolipideistä saatavan fosfatidyyliseriinin markkinoille saattaminen elintarvikkeiden uutena ainesosana voidaan hyväksyä. |
(3) |
Komissio toimitti ensiarvioraportin kaikille jäsenvaltioille 21 päivänä huhtikuuta 2010. |
(4) |
Asetuksen (EY) N:o 258/97 6 artiklan 4 kohdassa säädetyssä 60 päivän määräajassa esitettiin kyseisen kohdan mukainen yksi perusteltu koko päiväsaantia koskeva muistutus tuotteen saattamisesta markkinoille. 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti on annettava komission täytäntöönpanopäätös, jossa esitetty perusteltu muistutus otetaan huomioon. |
(5) |
Soijan fosfolipideistä saatava fosfatidyyliseriini täyttää asetuksen (EY) N:o 258/97 3 artiklan 1 kohdan vaatimukset. |
(6) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Soijan fosfolipideistä saatava fosfatidyyliseriini, sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä 1, voidaan saattaa unionin markkinoille elintarvikkeiden uutena ainesosana käytettäväksi liitteessä 2 eriteltyihin käyttötarkoituksiin.
2 artikla
Tällä päätöksellä soijan fosfolipideistä saatavan fosfatidyyliseriinin nimitys sitä sisältävien elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä on ”soijan fosfatidyyliseriini”.
3 artikla
Tämä päätös on osoitettu yritykselle Enzymotec Ltd., P.O. Box 6, Migdal HaEmeq, 23106 Israel.
Tehty Brysselissä 19 päivänä elokuuta 2011.
Komission puolesta
John DALLI
Komission jäsen
(1) EYVL L 43, 14.2.1997, s. 1.
LIITE I
Soijan fosfolipideistä saatavan fosfatidyyliseriinin eritelmä
Kuvaus:
Kyseinen elintarvikkeiden uusi ainesosa on jauhe, joka on väriltään lähes valkoisesta vaalean keltaiseen. Se on saatavilla myös nesteenä, jolloin se on väriltään kirkkaan ruskeasta oranssiin. Nestemäisessä muodossa on kantaja-aineena keskipitkäketjuisia triasyyliglyseridejä (MCT). Suuren öljypitoisuuden (MCT) vuoksi aine sisältää vähäisempiä määriä fosfatidyyliseriiniä.
Soijan fosfolipideistä saatavaa fosfatidyyliseriiniä muodostuu erittäin fosfatidyylikoliinipitoisen soijalesitiinin transfosfatidylaatioreaktiossa L-seriinin kanssa. Fosfatidyyliseriinissä on glyserofosfaattirunko, johon on liittynyt fosfodiesterisidoksella kaksi rasvahappoa ja L-seriini.
Rakennekaava:
Soijan fosfolipideistä saatavan fosfatidyyliseriinin ominaisuudet |
||
Muuttuja |
jauheena |
nesteenä |
Kosteus |
alle 2 % |
alle 2 % |
Fosfolipidit |
vähintään 85 % |
vähintään 25 % |
Fosfatidyyliseriini |
vähintään 61 % |
vähintään 20 % |
Glyseridit |
alle 2 % |
ei sovelleta |
Vapaa L-seriini |
alle 1 % |
alle 1 % |
Tokoferolit |
alle 0,3 % |
alle 0,3 % |
Fytosterolit |
alle 0,2 % |
alle 0,2 % |
LIITE II
Soijan fosfolipideistä saatavan fosfatidyyliseriinin käyttömäärä (mg) |
|
Jogurttipohjaiset juomat |
50 mg/100 ml |
Maitojauheisiin perustuvat jauheet |
3,5 g/100 g (vastaa 40 mg/100 ml nautintavalmista tuotetta) |
Jogurttipohjaiset elintarvikkeet |
80 mg/100 g |
Viljapatukat |
350 mg/100 g |
Suklaamakeiset |
200 mg/100 g |
Soijan fosfolipideistä saatavaa fosfatidyyliseriiniä voidaan käyttää elintarvikkeissa ainoastaan erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin komission direktiivin 1999/21/EY mukaisesti.