29.6.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 169/1

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä30 päivänä syyskuuta 2010 julkaistulla ilmoituksella (2) polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnissa.

(2)

Menettely pantiin vireille, kun Euroopan unionin saumattomien teräsputkien valmistajien etuja valvova Defence Committee of the Seamless Steel Tube Industry of the European Union, jäljempänä ’etukomitea’, teki 16 päivänä elokuuta 2010 valituksen sellaisten unionin kahden tuottajaryhmän, jäljempänä ’valituksen tekijät’, puolesta, joiden tuotanto muodostaa pääosan eli yli 50 prosenttia ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien koko tuotannosta unionissa. Valituksessa esitetty alustava näyttö kyseisen tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta aineellisesta vahingosta katsottiin riittäväksi menettelyn vireille panemiseksi.

(3)

Komissio ilmoitti virallisesti menettelyn vireillepanosta valituksen tekijöille, muille tiedossa olleille unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille, Kiinan edustajille sekä tiedossa oleville tuojille, tavarantoimittajille ja käyttäjille ja niiden järjestöille. Komissio ilmoitti myös tuottajille Amerikan yhdysvalloissa, jäljempänä ’Yhdysvallat’, koska sitä harkittiin mahdolliseksi vertailumaaksi. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(4)

Kaikkia niitä asianomaisia osapuolia kuultiin, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(5)

Koska vientiä harjoittavia tuottajia, etuyhteydettömiä tuojia ja unionin tuottajia oli ilmeisen runsaasti, vireillepanoilmoituksessa esitettiin polkumyynnin ja vahingon määrittämistä otantamenetelmällä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. Jotta komissio voisi päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen, kaikkia vientiä harjoittavia tuottajia, tuojia ja unionin tuottajia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan vireillepanoilmoituksen mukaisesti perustiedot tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen liittyvästä liiketoiminnastaan tutkimusajanjaksolta (1 päivän heinäkuuta 2009 ja 30 päivän kesäkuuta 2010 väliseltä ajalta). Lisäksi kuultiin Kiinan viranomaisia.

(6)

Ilmoittautuneista 31 kiinalaisesta vientiä harjoittavasta tuottajasta tai vientiä harjoittavien tuottajien ryhmästä komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti otoksen, joka perustui suurimpaan mahdolliseen edustavaan vientimäärään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Valittuun otokseen sisältyi kolme yritystä (yritysryhmää), joiden osuus oli 25 prosenttia Eurostatin tutkimusajanjaksolla rekisteröimästä kokonaistuonnista ja yli 38 prosenttia yhteistyössä toimineiden viejien kokonaisvientimäärästä tutkimusajanjaksolla. Asianomaisia osapuolia ja Kiinan viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti, eivätkä ne vastustaneet ehdotettua otosta.

(7)

Niistä 21:stä unionin tuottajasta, joihin komissio otti yhteyttä, 11 toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Näiltä yhteistyössä toimineilta unionin tuottajilta saatujen tietojen perusteella komissio valitsi otokseen kaksi ryhmää, jotka edustivat viittä unionin tuottajaa. Otos valittiin myynti- ja tuotantomäärien perusteella. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus oli 48 prosenttia kaikkien unionin tuottajien kokonaismyynnistä EU:ssa ja 80 prosenttia niistä tuottajista, jotka ilmoittautuivat.

(8)

Niistä 62:sta etuyhteydettömästä tuojayrityksestä, joihin komissio otti yhteyttä, vain viisi vastasi otantaa koskeviin kysymyksiin annetussa määräajassa. Sen vuoksi katsottiin, että otanta ei ollut tarpeen, ja kaikille näille yrityksille lähetettiin kyselylomake. Loppujen lopuksi vain kaksi tuojaa vastasi kyselyyn ja toimi tutkimuksessa täysimääräisesti yhteistyössä.

(9)

Jotta otokseen valitut Kiinassa toimivat vientiä harjoittavat tuottajat pystyisivät halutessaan esittämään markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön, komissio lähetti siihen tarvittavat lomakkeet otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille. Kaikki vientiä harjoittavien tuottajien ryhmät pyysivät perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan nojalla markkinatalouskohtelua tai vaihtoehtoisesti yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, etteivät ne tutkimuksen mukaan täytä markkinatalouskohtelun myöntämisen edellytyksiä.

(10)

Kolme yritystä (yritysryhmää) pyysi yksilöllistä tarkastelua. Näiden pyyntöjen tarkastelua ei pystytty tekemään alustavassa vaiheessa aikarajoitusten vuoksi. Päätös siitä, myönnetäänkö näistä yrityksistä joillekin yksilöllinen tarkastelu, tehdään menettelyn loppuvaiheessa.

(11)

Komissio ilmoitti virallisesti markkinatalouskohtelun myöntämistä koskevista tuloksista asianomaisille otokseen valituille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille sekä otokseen valituille unionin tuottajille.

(12)

Kyselylomakevastaukset saatiin otokseen valituilta kiinalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta, kaikilta otokseen valituilta unionin tuottajilta, kahdelta etuyhteydettömältä unionin tuojalta ja yhdeltä käyttäjältä.

(13)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki markkinatalouskohtelun tai yksilöllisen kohtelun analysointia sekä polkumyynnin, siitä aiheutuneen vahingon ja unionin edun alustavaa määrittämistä varten tarvitsemansa tiedot. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

—

Changshu Walsin Specialty Steel Co., Ltd., Haiyu Town, Changshu City ja siihen etuyhteydessä olevat yritykset: Shanghai Baihe Walsin Lihwa Specialty Steel Products Co., Ltd., Baihe Town, Qingpu District, Shanghai; Yantai Jin Cheng Precision Wire Rod Co., Ltd., ETDZ Yantai City, Shandong; Yantai Dazhong Recycling Resource Co., Ltd., ETDZ Yantai City, Shandong;

—

Shanghai Jinchang Stainless Steel Tube Manufacturing Co., Ltd., Situan Town, Fengxian District, Shanghai ja siihen etuyhteydessä olevat yritykset: Shanghai Jinchang International Trade Co., Ltd., Situan Town, Fengxian District, Shanghai; Shanghai Jinchang international trading Chongqing Co., Ltd., Jieshi Town, Banan District, Chongqing;

—

Wenzhou Jiangnan Steel Pipe Manufacturing Co., Ltd.,Yongzhong, Longwan district, Wenzhou.

—

Salzgitter Mannesmann Stainless Tubes Headquarters; Mülheim an der Ruhr, Saksa;

—

Salzgitter Mannesmann Stainless Tubes Deutschland; Remscheid, Saksa;

—

Tubacex Tubos Inoxidables, S.A., Llodio, Espanja.

—

PEXCO, Scranton, Pennsylvania;

—

Salem Tube, Greenville, Pennsylvania;

—

Salzgitter Mannesmann Stainless Tubes USA, Houston, Texas;

—

Sandvik Materials Technology, Scranton, Pennsylvania.

(14)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2009 ja 30 päivän kesäkuuta 2010 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon määrittämisen kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi kauden vuodesta 2006 tutkimusajanjakson päättymiseen, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(15)

Vireillepanoilmoituksessa kuvattu tarkasteltavana oleva tuote sisältää tällä hetkellä CN-koodeihin 7304 11 00, 7304 22 00, 7304 24 00, ex 7304 41 00, 7304 49 10, ex 7304 49 93, ex 7304 49 95, ex 7304 49 99 ja ex 7304 90 00 luokiteltavat tietyt ruostumattomasta teräksestä valmistetut saumattomat putket, muut kuin ne, joissa on liitos- ja muita osia, jotka soveltuvat kaasujen ja nesteiden johtamiseen ja joita käytetään siviili-ilma-aluksissa, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’. Tähän sisältyvät muokkaamattomat ainesputket, kuumamuokatut tuotteet ja kylmämuokatut tuotteet.

(16)

Tuotantoprosessissa käytetään yleensä raaka-aineena ruostumattomasta teräksestä valmistettuja sylintereitä (”billettejä”). Ensimmäisessä tuotantovaiheessa tuotetaan muokkaamaton ainesputki käyttämällä joko pursotusta tai kuumalävistysprosessia. Tämän jälkeen ainesputki voidaan ensin käsitellä kuumamuokkauksella, josta saadaan kuumamuokattu putki, minkä jälkeen se jatkokäsitellään kylmämuokkauksella (pilger-menetelmällä), tai kylmävedolla, josta saadaan kylmämuokattu putki. Kaikilla tuotelajeilla (ainesputkilla sekä kuumamuokatuilla ja kylmämuokatuilla putkilla) on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja samat käyttötarkoitukset.

(17)

Ruostumattomasta teräksestä valmistettuja saumattomia putkia käytetään pääasiassa seuraavilla teollisuudenaloilla: kemian- ja petrokemianteollisuus, lannoitetuotanto, sähkövoiman tuottaminen, maa- ja vesirakennus, rakennusala, farmakologia ja lääketieteellinen teknologia, bioteknologia, vedenkäsittely ja jätteenpoltto, öljyn ja kaasun etsintä ja tuotanto, hiilen ja kaasun käsittely sekä elintarvikkeiden jalostus.

(18)

Yksi unionin tuottaja, joka jatkokäsittelee ruostumattomasta teräksestä valmistettuja putkia, väitti, että jos toimenpiteitä otetaan käyttöön, CN-koodi 7304 49 10 olisi jätettävä toimenpiteiden ulkopuolelle, koska se kattaa muokkaamattomat ainesputket, joita käytetään vain jatkokäsittelyä varten. Tutkimuksessa kuitenkin kävi ilmi, että sekä unionin että kiinalaiset tavarantoimittajat ilmoittivat tälle unionin tuottajalle myydyt tuotteet joko kuumamuokattuina tai kylmämuokattuina tuotteina.

(19)

Näiden tuotteiden ilmoittaminen ryhmään ”valmistamattomat, suorat ja seinämiltään tasapaksuiset, ainoastaan sellaisten putkien valmistukseen tarkoitetut, joilla on erilainen poikkileikkaus ja eri seinämän paksuus” koskee tuotteita, joilla ei välttämättä ole erilaiset fyysiset ominaisuudet vaan vain erilainen käyttötarkoitus. Näin ollen pääteltiin alustavasti, ettei ole syytä jättää muokkaamattomia ainesputkia tuotteen määritelmän ulkopuolelle.

(20)

Tarkasteltavana olevalla tuotteella sekä tietyillä Kiinan kotimarkkinoilla myydyillä ruostumattomasta teräksestä valmistetuilla saumattomilla putkilla ja tietyillä unionin tuotannonalan unionissa myymillä ruostumattomasta teräksestä valmistetuilla saumattomilla putkilla havaittiin olevan samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset. Tämän vuoksi niitä pidetään alustavasti perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(21)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaan Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa normaaliarvo on määritettävä kyseisen artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niiden tuottajien osalta, joiden todetaan täyttävän kaikki perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut vaatimukset.

(22)

Kyseiset vaatimukset ovat lyhyesti seuraavat:

(23)

Tässä tutkimuksessa kaikki otokseen valitut kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa (tuottajaryhmää) hakivat perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla markkinatalouskohtelua ja palauttivat markkinatalouskohtelun hakemiseen tarkoitetut lomakkeet annetun määräajan kuluessa.

(24)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että mikään otokseen valituista kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista (tuottajaryhmistä) ei täyttänyt perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa esitettyjä vaatimuksia markkinatalouskohtelun myöntämiseksi, minkä vuoksi niille ei voida myöntää markkinatalouskohtelua.

(25)

Mikään yrityksistä ei täyttänyt vaatimusta 1, koska valtio puuttui tärkeimpien raaka-aineiden (erityisesti ruostumattomasta teräksestä valmistettujen billettien, valanteiden ja pyöreiden tankojen) hankintaa koskeviin päätöksiin. Näiden raaka-aineiden osuus on yli 50 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen (ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien) tuotantokustannuksista. Näin ollen kyseiset raaka-aineet ovat selvästi tärkein tuotantopanos tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa.

(26)

Kiinan valtiolla on ratkaiseva asema ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien raaka-ainehintojen asettamisessa, ja se puuttuu markkinoiden toimintaan jatkuvasti seuraavin välinein: vientivero ja alv-hyvityksen poistaminen. Ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tärkeimpiin raaka-aineisiin on sovellettu 15 prosentin vientiveroa 1 päivästä tammikuuta 2008. Lisäksi valtio ei myönnä alv-hyvitystä näiden raaka-aineiden viennistä.

(27)

Otokseen valitut yritykset hankkivat ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuotantoon käytetyt tärkeimmät raaka-aineet Kiinan kotimarkkinoilta. Tutkimuksessa vahvistettiin, että raaka-aineiden hinnat Kiinan markkinoilla ovat keskimäärin – ja teräslaadusta riippuen – noin 30 prosenttia alemmat kuin hinnat maailmanmarkkinoilla (Yhdysvalloissa tai EU:ssa).

(28)

Koska Kiinan on tuotava pääosa rautamalmistaan kansainvälisillä markkinahinnoilla, on selvää, että se ei hyödy mistään luontaisesta suhteellisesta edusta, joka selittäisi nämä tärkeimpien raaka-aineiden alhaiset hinnat Kiinan kotimarkkinoilla. Myös erilaiset tutkimukset osoittavat, että valtio on puuttunut merkittävästi sektorin toimintaan useiden vuosien ajan. (3) Kyseisten raporttien mukaan Kiinan valtio on yksilöinyt 14 avainalaa ja seitsemän pilarialaa. Erityisteräksen tärkeimmät käyttäjät jalostusketjun loppupäässä kuuluvat Kiinan valtion teollisuuspolitiikkansa kautta tukemiin seitsemään pilarialaan. (4) Vientiverojen ja osittaisen alv-hyvityksen negatiivinen vaikutus tuotiin esiin myös WTO:n kauppapoliittisissa maatutkinnoissa, jotka koskivat Kiinan kauppapolitiikkaa ja -käytäntöjä. (5)

(29)

Kuten WTO:n kauppapoliittisissa maatutkinnoissa todettiin, vientiverot ja alv-hyvitykset ovat poliittisia välineitä, joiden käyttö vähentää kyseisten raaka-aineiden vientimääriä, ohjaa tarvikkeita kotimarkkinoille ja johtaa kyseisten tuotteiden kotimarkkinahintojen alentamispaineeseen. (6) Tässäkin tutkimuksessa vahvistettiin, että kotimarkkinahintojen ja maailmanmarkkinahintojen välillä oli merkittävä ero. Tällainen ero tarkoittaa implisiittistä apua kotimaisille jalostusketjun loppupään tuotannonaloille ja antaa niille kilpailuedun. Tätä väitettä vahvistaa vielä se, että tarkasteltavana olevan tuotteen (ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien) viennistä ei peritä vientiveroa, ja siihen myönnetään lisäksi alv-hyvitys.

(30)

Tässä tutkimuksessa vahvistettiin vientiverojen ja alv-hyvitysten erilainen soveltaminen jalostusketjun alkupään ja loppupään tuotannonaloihin ja osoitettiin siten valtion puuttuminen toimintaan, mikä voidaan päätellä ruostumattomasta teräksestä valmistettujen raaka-aineiden (erityisesti ruostumattomasta teräksestä valmistettujen billettien, valanteiden ja pyöreiden tankojen) merkittävistä hintaeroista Kiinan markkinoilla ja maailmanmarkkinoilla.

(31)

Kun otetaan huomioon Kiinan kotimarkkinoiden ja maailmanmarkkinoiden välinen hintaero, jos valtio ei puuttuisi toimintaan, edellä mainittujen raaka-aineiden kotimaiset tuottajat olisivat halukkaita viemään tuotteitaan korkeampien hintojen markkinoille, joilta ne voisivat saavuttaa suuremmat voitot. Kiinan tullitilastot vahvistavatkin, että ruostumattomasta teräksestä valmistettuja billettejä ei viedä käytännössä lainkaan Kiinasta muualle maailmaan. Vuonna 2009 ruostumattomasta teräksestä valmistettujen valanteiden ja muun alkumuodossa olevan ruostumattoman teräksen vienti oli alle 2 tonnia ja vuonna 2010 alle 5 tonnia. Tämä on lisäosoitus valtion puuttumisesta raaka-ainemarkkinoiden toimintaan.

(32)

Kiinan käytäntöjen katsottiin olevan taustatekijänä valtion puuttumisessa raaka-aineita koskeviin yritysten päätöksiin. Nykyinen Kiinan järjestelmä, jossa raaka-aineiden viennillä on korkeat vientitullit eikä alv-hyvityksiä, onkin johtanut tilanteeseen, jossa Kiinan raaka-aineiden hinnat ovat tulosta valtion puuttumisesta asiaan ja joka kaikella todennäköisyydellä tarjoaa jatkossakin tukea ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien kiinalaisille tuottajille.

(33)

Lisäksi vaatimuksen 1 osalta yksi yrityksistä ei sisällyttänyt otantaa koskevaan kyselyyn eikä markkinatalouskohtelua koskevaan pyyntöön tietoja kahdesta etuyhteydessä olevasta raaka-ainetoimittajasta. Yritys väitti, että kyseiset tavarantoimittajat toimittavat vain pieniä määriä, minkä vuoksi sillä, että niitä ei ilmoitettu, ei voi olla eikä olekaan mitään merkittävää vaikutusta tutkimuksen lopputulokseen. On huomattava, että komission on saatava täydellinen kuva kaikista ryhmään kuuluvista yrityksistä, jotka osallistuvat tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon tai myyntiin, riippumatta yritysten koosta tai niiden myyntimääristä. Lisäksi on huomattava, että raaka-aineiden toimitukset ovat melko hajanaisia ja jakautuneet usean pienen toimittajan kesken. Pääteltiin, että yritys ei – ottamatta huomioon edellä kuvattua pääpanosten vääristymistä – onnistunut osoittamaan, että sen liiketoimintapäätökset tehtiin markkinasignaalien perusteella ilman merkittävää valtion puuttumista asiaan ja että kustannukset heijastivat markkina-arvoa.

(34)

Vaatimuksen 1 lisäksi jotkin yritykset eivät myöskään onnistuneet osoittamaan, että ne täyttivät vaatimukset 2 ja 3. Kaksi yritystä ei pystynyt osoittamaan, että niillä oli yksi ainoa selkeä kirjanpito, joka on riippumattoman tarkastuksen kohteena ja kansainvälisten kirjanpitonormien mukainen. Yhden yrityksen osalta kirjanpidossa olevia epäselvyyksiä ei tuotu esiin tilintarkastajan raportissa. Toinen yritys ei pystynyt esittämään tilinpäätöksiä joiltakin toimintavuosilta.

(35)

Yksi yritys sai vielä lainoja valtion omistamista pankeista edullisilla koroilla, jotka olivat merkittävästi markkinakorkoja alemmat. Tämä osoittaa, että tuotantokustannuksiin ja rahoitustilanteeseen kohdistui merkittäviä vääristymiä, jotka johtuivat aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä.

(36)

Markkinatalouskohtelua koskevien päätelmien ilmoittamisen jälkeen saatiin huomautuksia unionin tuotannonalalta ja kolmelta otokseen valitulta vientiä harjoittavalta tuottajalta (tuottajaryhmältä).

(37)

Yksi yritys väitti, että komission päätökseen markkinatalouskohtelun hylkäämisestä vaikutti vääristävästi polkumyyntimarginaalin laskeminen. On muistettava, että markkinatalouskohtelun määrittäminen tehdään ennen polkumyyntilaskelmia ja kaikki tarkistukset, joita tehtiin, liittyivät yksinomaan markkinatalouskohtelupäätökseen liittyviin tietoihin. Väite on näin ollen perusteeton.

(38)

Yksi yritys väitti, että sitä ei pyydetty toimittamaan markkinatalouskohtelua koskevia pyyntöjä etuyhteydessä olevien raaka-ainetoimittajien osalta. Tämä väite on hylättävä. Vireillepanoilmoituksessa ilmoitetaan selvästi, että komissiolle on toimitettava kaikkien tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja/tai myyntiin (vienti- ja/tai kotimarkkinoille) osallistuvien etuyhteydessä olevien yritysten nimet ja tarkka kuvaus niiden toiminnasta.

(39)

Lisäksi kyseinen yritys väitti, että raaka-ainemarkkinoiden vääristymät eivät olleet merkittäviä, koska 17,5 prosenttia raaka-aineesta tuodaan etuyhteydettömiltä kansainvälisiltä tavarantoimittajilta ja loput ostetaan pääasiassa etuyhteydessä olevilta yrityksiltä. Komission käytössä olevat tiedot osoittavat, että noin 30 prosenttia raaka-aineesta ostetaan paikallisesti ja loput tuodaan pääasiassa etuyhteydessä olevilta tavarantoimittajilta. On huomattava, että etuyhteydessä olevien tavarantoimittajien siirtohintoja ei yleensä pidetä luotettavina tietoina. Yrityksen riippumattomilta toimittajilta ostaman raaka-aineen hinnat ovat yleisesti merkittävästi alemmat kuin hinnat EU:ssa tai Yhdysvalloissa, kuten muidenkin tutkimuksen kohteena olevien vientiä harjoittavien tuottajien osalta. Näin ollen väite hylättiin.

(40)

Yksi yritys kiisti komission laskelmat Kiinan kotimarkkinoiden ja maailmanmarkkinoiden raaka-aineiden hintaeroista. Tarkistuksen jälkeen komissio vahvisti laskelmansa. Yritys ei ottanut huomioon metalliseosten lisämaksuja, joita Yhdysvaltojen ja EU:n toimittajat soveltavat. Näin ollen väite oli hylättävä.

(41)

Yksi yritys väitti lisäksi, että tuloveroilmoituksen ja tilinpäätöksen väliset eroavaisuudet olivat normaaleja eivätkä merkittäviä, minkä vuoksi tilinpäätöksen huomautuksissa ei ollut mitään velvoitetta antaa selityksiä. Tämän vuoksi tällä ei olisi pitänyt olla vaikutusta komission tekemiin päätelmiin. On huomattava, että vuotuista voittoa koskevat eroavaisuudet olivat lähes 30 miljoonaa Kiinan juania (RMB), minkä vuoksi ne olisi pitänyt katsoa merkittäviksi ja selittää tilinpäätöksen huomautuksissa.

(42)

Yksi väite liittyi WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen sekä EU:n tukien vastaisen perusasetuksen (7) väitettyyn rikkomiseen. Yritys totesi, että jos markkinatalouskohtelu hylätään sillä perusteella, että yritykset saattavat saada tukia, tämä merkitsee viejien rankaisemisesta tuista, joita pidetään laittomina, ilman perusteita. Tämä väite on hylättävä. Markkinatalouskohtelupyyntöjä ei hylätty mahdollisten tukien perusteella vaan täsmällisin perustein, jotka on esitetty edellä olevissa johdanto-osan kappaleissa samoin kuin osapuolille toimitetuissa markkinatalouskohtelua koskevissa yksityiskohtaisissa asiakirjoissa. Markkinatalouskohtelun hylkäämisen pääsyynä olivat vääristymät, joita havaittiin raaka-ainemarkkinoilla. Lisäsi on vielä korostettava, että yritykset saivat esimerkiksi lainoja valtion omistamilta pankeilta edullisin koroin, jotka olivat merkittävästi markkinakorkoja alemmat, mikä on selvästi peräisin aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä.

(43)

Päätelmänä voidaan todeta, että mikään saaduista huomautuksista ei ollut sellainen, että se olisi muuttanut markkinatalouskohtelun myöntämistä koskevia havaintoja.

(44)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan kyseisen artiklan soveltamisalaan kuuluville maille vahvistetaan tarvittaessa koko maata koskeva tulli lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa, että ne täyttävät kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut edellytykset. Kyseiset vaatimukset, jotka ovat pelkästään viitteellisiä, ovat lyhyesti seuraavat:

(45)

Edellä mainitut otokseen valitut kolme yritystä (yritysryhmää), joilta evättiin markkinatalouskohtelu, hakivat myös yksilöllistä kohtelua. Alustavasti havaittiin, että nämä otokseen valitut kolme yritystä (yritysryhmää) täyttivät perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan edellytykset ja niille voitiin näin ollen myöntää yksilöllinen kohtelu.

(46)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaan normaaliarvo niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei ole myönnetty markkinatalouskohtelua, on määritettävä kotimarkkinahintojen tai vertailumaan laskennallisen normaaliarvon perusteella.

(47)

Vireillepanoilmoituksessa komissio ehdotti Yhdysvaltoja vertailumaaksi normaaliarvon määrittämiseksi Kiinalle. Yksi osapuoli väitti, että Intia olisi parempi vertailumaa, koska sen kehitystaso vastaa Kiinaa. Intialaiset tuottajat eivät ilmoittaneet yhteistyöhalukkuudestaan komissiolle. Yhdysvaltoja pidettiin aluksi sopivana, koska tuonti on avointa kilpailulle (tullitariffi 0 % ja Intiassa 10 %) ja kotimarkkinoilla on melko paljon kilpailua (15–20 yhdysvaltalaista tuottajaa).

(48)

Kyselylomakevastaukset ja tarkastuskäynti kuitenkin paljastivat, että Yhdysvallat ei sovellu vertailumaaksi. Kaikkien yhteistyössä toimineiden yhdysvaltalaisten tuottajien toiminta nojautuu perusraaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden tuontiin EU:ssa toimivilta emoyhtiöiltä, ja niillä on Yhdysvalloissa vain vähäistä tuotantotoimintaa, pääasiassa räätälöityihin tai pikaisiin toimituksiin vastaamiseksi. Yhteistyössä toimineiden yhdysvaltalaisten tuottajien tuotantomäärä on itse asiassa vain murto-osa niiden eurooppalaisten emoyhtiöiden tuotannosta. Tärkein ero on kuitenkin se, että yhdysvaltalaisilla yhteistyössä toimineilla tuottajilla on korkeat jalostuskustannukset, jotka ilmentävät niiden erityisiä tuotanto-olosuhteita. Nämä kustannukset näkyvät korkeina kotimarkkinahintoina Yhdysvaltojen markkinoilla.

(49)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvo määritetään markkinataloutta toteuttavassa kolmannessa maassa sovellettujen hintojen tai laskennallisen arvon perusteella taikka tällaisesta maasta muihin maihin, myös EU:hun, suuntautuvan viennin hintojen perusteella. Koska normaaliarvoa ei voitu vahvistaa Yhdysvalloissa sovellettujen hintojen tai laskennallisen arvon perusteella edeltävässä kappaleessa mainituista syistä, tutkittiin toisen menetelmän käyttöä. Jäljempänä esitetyistä syistä tämäkään menetelmä ei ollut sopiva tässä tapauksessa. Yhdysvaltojen kotimarkkinamyyntihintojen tavoin myös Yhdysvaltojen vientihinnat ovat vääristyneet korkeiden tuotantokustannusten vuoksi ja siksi, että vientimäärät ovat vähäiset (alle 2 % Kiinan viennistä EU:hun). Vaikuttaisi myös siltä, että osa tästä viennistä suuntautuu etuyhteydessä oleviin yrityksiin eikä näin ollen ole luotettavaa normaaliarvon määrittämistä varten.

(50)

Vaihtoehtona edellä mainituille kahdelle menetelmälle perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdassa säädetään, että normaaliarvo voidaan määrittää millä tahansa hyväksyttävällä perusteella, mukaan lukien samankaltaisesta tuotteesta tosiasiallisesti unionissa maksettu tai maksettava hinta, jota on tarvittaessa oikaistu kohtuullisella voittomarginaalilla. Tätä menetelmää on alustavasti käytetty tässä tapauksessa, koska tutkimuksessa vahvistettiin tässä vaiheessa, että Yhdysvallat ei ole sopiva vertailumaa.

(51)

Niiden tuotelajien osalta, joita otokseen valitut kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat (tuottajaryhmät) veivät mutta joita otokseen valitut unionin tuottajat eivät myyneet, komissio käytti alustavasti tuotelajeja eniten muistuttavista samankaltaisista tuotteista, joilla on sama halkaisija, teräslaatu ja tuotelaji (esim. kylmä- tai kuumavedetyt), tosiasiallisesti unionissa maksettua tai maksettavaa hintaa, jota on tarvittaessa oikaistu kohtuullisella voittomarginaalilla.

(52)

Kaikissa tapauksissa tarkasteltavana olevaa tuotetta oli viety unioniin riippumattomille asiakkaille, minkä vuoksi vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti eli tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella.

(53)

Polkumyyntimarginaalit määritettiin vertailemalla otokseen valittujen viejien yksittäisiä noudettuna lähettäjältä -vientihintoja otokseen valittujen unionin tuottajien kotimaan myyntihintoihin, jotka vahvistettiin 50 kappaleessa.

(54)

Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolista, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Asianmukaisia oikaisuja tehtiin kaikissa tapauksissa, joissa niitä pidettiin kohtuullisina ja paikkansa pitävinä ja joissa niistä esitettiin todennettu näyttö. Oikaisuja tehtiin erityisesti välillisistä veroista, merirahdista ja vakuutuksesta, rahdista viejämaassa, takuukustannuksista, palkkioista, luottokustannuksista, pankkimaksuista, kaupan portaan eroista ja laadusta (ks. 70 kappale).

(55)

Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit ilmaistiin prosentteina cif-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana.

(56)

Perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti otokseen valituille yhteistyössä toimiville vientiä harjoittaville tuottajille, joille myönnettiin yksilöllinen kohtelu, vahvistettiin polkumyyntimarginaalit vertaamalla painotettua keskimääräistä normaaliarvoa, joka vahvistettiin tosiasiallisesti unionissa maksetun tai maksettavan hinnan perusteella, jota on tarvittaessa oikaistu kohtuullisella voittomarginaalilla (ks. 50 ja 51 kappale), ja kunkin yrityksen tarkasteltavana olevan tuotteen painotettua keskimääräistä vientihintaa unioniin (ks. edellä).

(57)

Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit ilmaistaan prosentteina cif-hinnoista unionin rajalla tullaamattomana, ja ne ovat seuraavat:

(58)

Polkumyyntimarginaali muille kiinalaisille yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille, joita ei valittu otokseen, laskettiin painotettuna keskiarvona otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaaleista perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

(59)

Näin saatu väliaikainen polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina cif-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana on 71,1 prosenttia.

(60)

Kun otetaan huomioon, että yhteistyöhön osallistumisen taso tutkimuksessa oli korkea (yhteistyössä toimineiden yritysten osuus Eurostatin kirjaamasta kokonaistuonnista tutkimusajanjaksolla oli noin 64 prosenttia), koko maata koskeva marginaali yhteistyöstä kieltäytyneille yrityksille määritettiin käyttämällä otokseen valituille yrityksille (yritysryhmille) vahvistettua korkeinta marginaalia.

(61)

Näin saatu väliaikainen koko maata koskeva polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina cif-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana on 83,2 prosenttia.

(62)

Tutkimusajanjaksolla samankaltaista tuotetta valmisti 21 tuottajaa unionissa. Kaikkien 21 tuottajan katsotaan muodostavan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti unionin tuotannonalan, ja sen vuoksi niistä käytetään jäljempänä nimitystä ’unionin tuotannonala’.

(63)

Kuten 7 kappaleessa todettiin, otokseen valittiin kaksi unionin tuottajien ryhmää, jotka muodostuivat viidestä unionin tuottajasta ja joiden osuus oli yli 50 prosenttia samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotannosta. Muista yhteistyössä toimineista unionin tuottajista se yritys, joka pyysi tuotteen määritelmän supistamista (ks. 16 ja 17 kappale), ei hyväksynyt otoksen valintaa. Tuottaja kritisoi erityisesti sitä, että otokseen sisältyy vain sekä lopputuotteiden markkinoilla että lähtömateriaalimarkkinoilla toimivia yrityksiä ja vain valituksen tehneitä yrityksiä. On syytä muistaa, että kyseinen yritys ostaa lähtömateriaalia sekä Kiinasta että unionin tuotannonalalta. Tuottaja ei kuitenkaan pystynyt osoittamaan, että tällaiset kahdet eri markkinat ovat olemassa. Lisäksi kyseisen tuottajan osuus oli alle 2 prosenttia unionin kokonaistuotannosta tutkimusajanjaksolla ja kaksi yritysryhmää valittiin objektiivisin perustein (ks. 7 ja 8 kappale).

(64)

Unionin kulutus määritettiin unionin tuotannonalan myyntimäärän perusteella unionin markkinoilla; tiedot saatiin valituksen tekijöitä edustavalta etukomitealta (ks. 2 kappale) sekä unionin markkinoille tuotuja määriä koskevista Eurostatin tiedoista. Eurostatin tietoja oli oikaistava hieman Etelä-Afrikasta ja Japanista tiettyinä kausina tulevan tuonnin osalta, koska tietoihin sisältyi joitakin tietojen virheellisestä raportoinnista johtuvia vääristymiä.

(65)

Unionin kulutus putosi voimakkaasti 35 prosentilla vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Kulutus kohosi kuitenkin hieman vuosien 2006 ja 2007 välillä, oli huipussaan vuonna 2007 ja sitten laski jatkuvasti vuosittain tutkimusajanjaksoon saakka.

Taulukko 1

(66)

Tarkastelujaksolla markkinoilla oli merkittäviä vaihteluja, jotka johtuivat pääasiassa ruostumattomasta teräksestä valmistettujen putkien kysynnän valtavista heilahteluista. Vuodelle 2007 sekä vuoden 2008 kolmelle ensimmäiselle neljännekselle olivat ominaista vankasti kukoistavat markkinat. Myöhemmin talouskriisillä oli suurta vaikutusta kysyntään. Vaikutus alkoi näkyä vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä, paheni vuonna 2009 ja jatkui vielä vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla ja kohdistui näin koko tutkimusajanjaksoon. Tämä kaikki tulee selvästi näkyviin unionin kulutuksen suuntauksessa: kulutus oli huipussaan vuonna 2007, jonka jälkeen se kutistui vuosittain.

(67)

Tarkasteltavana olevan tuotteen tuontimäärä Kiinasta unionin markkinoille kasvoi tarkastelujakson aikana. Tuonti Kiinasta kasvoi tarkastelujakson aikana yhteensä 14 prosenttia. Vuosien 2006 ja 2007 välillä tuonti Kiinasta lähes kaksinkertaistui mutta laski vuosittain vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välillä, suureksi osaksi siksi, että kulutus laski (markkinaosuus pysyi vakaana vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä; ks. 68 kappale).

Taulukko 2

(68)

Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin markkinaosuus lähes kaksinkertaistui tarkastelujaksolla: se kasvoi 76 prosenttia (7,9 prosenttiyksikköä). Markkinaosuuden kasvu tapahtui pääasiassa vuosien 2006 ja 2007 välillä ja pysytteli tämän jälkeen korkealla tasolla.

Taulukko 3

(69)

Seuraavassa taulukossa esitetään Eurostatin tietojen perusteella Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin keskimääräinen hinta Euroopan unionin rajalla tullaamattomana. Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat kasvoivat tarkastelujaksolla vuoteen 2008 asti, minkä jälkeen ne laskivat vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä.

Taulukko 4

(70)

Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien ja otokseen valittujen unionin tuottajien myyntihintoja unionissa vertailtiin keskenään tuotelajikohtaisesti. Tätä varten otokseen valittujen unionin tuottajien hintoja etuyhteydettömille asiakkaille vertailtiin otokseen valittujen asianomaisen maan vientiä harjoittavien tuottajien hintoihin. Oikaisuja tehtiin tarvittaessa markkinoilla havaitun tuotteen laadun, kaupan portaan erojen ja tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi.

(71)

Vertailusta kävi ilmi, että Kiinasta peräisin olevia tarkasteltavana olevia tuontituotteita myytiin tutkimusajanjakson aikana unionissa hinnoilla, jotka alittivat unionin tuotannonalan hinnat 21–32 prosentilla (ilmaistuna prosentteina unionin tuotannonalan hinnoista).

(72)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia olennaisia taloudellisia tekijöitä ja indikaattoreita, jotka vaikuttavat unionin tuotannonalan tilanteeseen. Seuraavassa esitettävät tiedot liittyvät myynti- ja markkinaosuustietojen osalta kaikkiin unionin tuottajiin ja muiden indikaattorien osalta otokseen valittuihin unionin tuottajiin. Koska otos koostuu vain kahdesta tuottajien ryhmästä, otokseen valittuihin tuottajiin perustuvat indikaattorit esitetään indeksoituina indikaattoreiden suuntauksen osoittamiseksi, koska jäljempänä olevissa taulukoissa ei luottamuksellisuussyistä voitu esittää aggregoituja tietoja.

(73)

Unionin tuotantomäärät kasvoivat vuosien 2006 ja 2008 välillä mutta putosivat sitten jyrkästi vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä. Tuotannon merkittävä lasku aiheutui sekä markkinoiden supistumisesta että polkumyynnillä tulevan tuonnin kasvavasta paineesta.

Taulukko 5

(74)

Unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti pysyi suhteellisen vakaana tarkastelujakson ajan. Kapasiteetin käyttöaste kuitenkin laski 35 prosentilla vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välillä. Tutkimusajanjaksolla kapasiteetin käyttöaste putosi vähän yli puoleen vuonna 2008 saavutetusta tasosta.

Taulukko 6

(75)

Jäljempänä olevasta taulukosta näkyy, että loppuvarastot kasvoivat ensin vuoteen 2008 asti, kun unionin tuotanto oli huipussaan, mutta alkoivat sitten pienentyä, kun tuotantotoiminta väheni.

Taulukko 7

(76)

Kaikkien unionin tuottajien myyntimäärä EU:n markkinoilla väheni kokonaisuudessaan 39 prosenttia, kun taas kiinalainen vienti lisääntyi 14 prosenttia samaan aikaan, kuten 68 kappaleessa todetaan. Unionin tuotannonalan myyntimäärä unionissa kehittyi seuraavasti:

Taulukko 8

(77)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni 3,4 prosenttiyksikköä vuosien 2006 ja 2007 välillä ja pysytteli kohtalaisen vakaana tarkastelujakson loppuajan; vuonna 2009 havaittiin pieni väliaikainen kohoaminen. Unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni yhteensä 3,6 prosenttiyksikköä, ja kuten taulukosta 3 käy ilmi, Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin markkinaosuus melkein kaksinkertaistui tarkastelujaksolla.

Taulukko 9

(78)

Jäljempänä olevasta taulukosta näkyy keskimääräisten myyntihintojen osalta, että vuonna 2007 unionin tuotannonala nosti myyntihintojaan ja sitten asteittain alensi niitä vuosittain tutkimusajanjaksolle asti, jolloin hintatasot olivat alle vuoden 2006 tasojen. Myyntihintojen kehitys ja suuri vaihtelu johtuivat osittain raaka-ainekustannusten suuresta vaihtelusta.

Taulukko 10

(79)

Työllisyystaso noudatteli pääasiassa tuotantomäärien kehitystä (ks. taulukko 5), mikä osoittaa, että unionin tuotannonala pyrki järkeistämään valmistuskustannuksia tarpeen mukaan. Unionin tuotannonala yritti mukauttaa työvoimaansa heikkeneviin markkinaolosuhteisiin vähentämällä työtunteja pikemminkin kuin vähentämällä työvoiman määrää. Sen vuoksi jäljempänä olevassa taulukossa esitetään työllisyystaso kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna (FTE). Unionin tuottajien FTE-työllisyys kohosi 11 prosenttiyksikköä vuosien 2006 ja 2008 välillä, minkä jälkeen se laski 19 prosenttiyksikköä vuodesta 2008 tutkimusajanjaksolle. Kokonaisuudessaan kokoaikaisiksi muutettujen työntekijöiden määrä laski 8 prosenttia tarkastelujaksolla.

Taulukko 11

(80)

Unionin tuotannonalan edellä esitetyistä pyrkimyksistä huolimatta unionin tuottajien tuotos FTE:tä kohti putosi huomattavasti, kokonaisuudessaan 29 prosenttia. Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin vakavat vaikutukset kaudella, jolloin markkinoiden kysyntä romahti, estivät unionin tuotannonalaa pitämästä yllä tuottavuustasoaan.

Taulukko 12

(81)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonala pystyi hallitsemaan työvoimakustannuksia. Seuraavasta taulukosta käy ilmi, että keskimääräiset vuotuiset työvoimakustannukset kasvoivat hieman vuosina 2007 ja 2008 mutta laskivat vuonna 2009 ja tutkimusajanjakson aikana. Koko jakson aikana yksikkötyövoimakustannukset laskivat 2 prosenttia. Lasku olisi ollut jyrkempi, jos erorahoja ei olisi otettu huomioon.

Taulukko 13

(82)

Unionin tuotannonalan kannattavuus määritettiin ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä EU:n markkinoilla etuyhteydettömille asiakkaille saatu nettovoitto ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Unionin tuotannonalan kannattavuus kehittyi seuraavasti tarkastelujaksolla:

Taulukko 14

(83)

Kuten edellä olevasta taulukosta näkyy, unionin tuotannonalan kannattavuus oli huipussaan vuonna 2007 epätavallisten markkinaedellytysten vuoksi, joista kaikki markkinatoimijat hyötyivät. Keskimääräinen kannattavuus heikkeni merkittävästi vuodesta 2007 lähtien, ja voitot kääntyivät merkittäviksi tappioiksi vuonna 2009 ja tutkimusajanjaksolla.

(84)

Investointien tuotto (ilmaistuna voittoprosenttina investointien nettokirjanpitoarvosta) näyttää noudattaneen kannattavuuden kehitystä.

(85)

Toiminnan nettokassavirta kehittyi seuraavasti (koska summa oli negatiivinen vuonna 2006, tässä taulukossa pidettiin vuotta 2007 poikkeuksellisesti viitevuotena kassavirran kehityksen kuvaamisessa):

Taulukko 15

(86)

Edellä olevasta taulukosta käy ilmi, että unionin tuotannonalan kassavirta oli huipussaan vuonna 2008, minkä jälkeen se laski tarkastelujakson loppuun asti ja oli melko alhaisella tasolla tutkimusajanjaksolla.

(87)

Otokseen valittujen unionin tuottajien investoinnit kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 16

(88)

Kuten edellä olevasta taulukosta näkyy, unionin tuottajat päättivät tehdä edelleen investointeja huolimatta heikosta taloudellisesta tilanteestaan vuonna 2009 ja tutkimusajanjaksolla. Tähän on syynä se, että i) tämän tyyppinen tuotannonala edellyttää normaalisti monivuotisia investointeja, jotka on tehtävä markkinatilanteesta riippumatta, ja ii) tiheät koneiden päivitykset ovat alalla edellytys, jotta voidaan tuottaa suuria määriä korkealaatuisia tuotteita (kun pyritään säilyttämään kilpailukyky muihin valmistajiin nähden).

(89)

Kiinasta tulevan tuonnin polkumyyntimarginaalit ovat erittäin korkeat kuten johdanto-osan 57 kappaleessa todettiin. Kun otetaan huomioon polkumyyntituonnin määrä, markkinaosuus ja hinnat, polkumyyntimarginaalien vaikutusta voidaan pitää merkittävänä.

(90)

Vahinkoindikaattorit kehittyivät negatiivisesti tarkastelujaksolla. Tämä oli erityisen merkittävää kannattavuutta, tuotantomäärää, kapasiteetin käyttöastetta, myyntimäärää ja markkinaosuutta koskevien indikaattoreiden osalta, jotka kaikki osoittivat selvästi heikkenevää suuntausta.

(91)

Samaan aikaan Kiinasta tuotujen ruostumattomasta teräksestä valmistettujen putkien hinnat alittivat unionin tuotannonalan hinnat jopa 32 prosentilla tutkimusajanjaksolla (ks. 71 kappale).

(92)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(93)

Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti, oliko polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut unionin tuotannonalalle vahinkoa siinä määrin, että sitä voidaan pitää merkittävänä. Muita polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ohella tiedossa olevia tekijöitä, jotka olisivat samaan aikaan voineet aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle, tutkittiin sen varmistamiseksi, ettei niiden mahdollisesti aiheuttamaa vahinkoa pidettäisi polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamana.

(94)

Vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä kasvoi 14 prosenttia markkinoilla, jotka supistuivat 35 prosentilla, mikä johti markkinaosuuden kasvuun 76 prosentilla eli 10,5 prosentista 18,4 prosenttiin unionin markkinoista.

(95)

Kiinasta polkumyynnillä tulevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kasvu tarkastelujaksolla tapahtui samaan aikaan unionin tuotannonalan useimpien vahinkoindikaattoreiden laskusuuntauksen kanssa. Unionin tuotannonala menetti markkinaosuudestaan 3,6 prosenttiyksikköä ja sen myyntihinnat laskivat 8 prosenttia alhaiseen hintaan myydyn polkumyyntituonnin unionin markkinoilla aiheuttaman hintapaineen johdosta. Merkittävä hinnan alittavuus esti unionin tuotannonalaa siirtämästä lisääntyneitä tuotantokustannuksia myyntihintoihin riittävällä tavalla, mikä johti negatiiviseen kannattavuuteen tutkimusajanjaksolla.

(96)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että Kiinasta alhaiseen hintaan tuleva polkumyyntituonti, joka suuntautui unionin markkinoille suurina ja jatkuvasti kasvavina määrinä ja joka alitti merkittävästi unionin tuotannonalan hinnat koko tarkastelujaksolla, aiheuttaa merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(97)

Tarkastelujaksolla muista kolmansista maista peräisin olevaa tuontia oli vähän. Muista maista kuin Kiinasta tulevan tuonnin koko markkinaosuus laski 4,3 prosenttiyksiköllä eli 26,8 prosentista 22,5 prosenttiin.

(98)

Seuraavaksi suurimmat tuontilähteet tutkimusajanjaksolla olivat Japani ja Ukraina. Niiden molempien markkinaosuus oli 5,2 prosenttia. Intian markkinaosuus oli 3,0 prosenttia ja Yhdysvalloista tulevan tuonnin markkinaosuus 2,7 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Seuraavasta taulukosta näkyy neljän Kiinan jälkeen suurimman tuojamaan tuontimäärien, hintojen ja markkinaosuuksien sekä kaikkien muiden kolmansien maiden tuonnin kehitys (kaikki tiedot on saatu Eurostatista). Kuten jo 64 kappaleessa mainittiin, Japanista tulevaa tuontia koskevat Eurostatin tiedot edellyttivät pieniä mukautuksia, jotta voitiin sulkea pois virheellisestä raportoinnista johtuvat vääristymät.

Taulukko 17

(99)

Kuten edellä olevasta taulukosta näkyy, Japanin markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla hieman, 0,8 prosenttiyksiköllä eli 4,4 prosentista 5,2 prosenttiin. Japanista tulevan tuonnin hinnat vaikuttavat kuitenkin olevan enemmän verrattavissa unionin hintoihin kuin Kiinasta tulevan tuonnin hintoihin. Mikä tärkeintä, tutkimusajanjaksolla Japanista tulevan tuonnin hinnat olivat merkittävästi korkeammat kuin unionin tuotannonalan hinnat.

(100)

Tuonti Yhdysvalloista tapahtui huomattavasti unionin tuotannonalan hintoja korkeammilla hinnoilla tarkastelujaksolla (vuotta 2007 lukuun ottamatta). Ukrainasta ja Intiasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat olivat yleisesti alemmat kuin unionin hinnat, mutta molemmilla oli suhteellisen vakaa markkinaosuus unionin markkinoilla: Ukrainan markkinaosuus pieneni 5,9 prosentista 5,2 prosenttiin ja Intian kasvoi 2,8 prosentista 3,0 prosenttiin tarkastelujaksolla.

(101)

Päätelmänä voidaan todeta, että kaikista kolmansista maista Kiinaa lukuun ottamatta tulevan tuonnin markkinaosuus laski 4,3 prosenttiyksikköä (26,8 %:sta 22,5 %:iin) tarkastelujaksolla. Kaikista muista kolmansista maista kuin Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat kohosivat 34 prosenttia tarkastelujaksolla (5 586 eurosta/tonni 7 484 euroon/tonni); tässä on selvä ero Kiinan jo valmiiksi alhaisiin hintoihin, jotka laskivat 9 prosenttia, ja unionin keskimääräisiin hintoihin, jotka laskivat 8 prosenttia.

(102)

Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että tuonti muista kolmansista maista kuin Kiinasta ei ole vaikuttanut unionin tuotannonalalle tutkimusajanjaksolla aiheutuneeseen vahinkoon.

(103)

Vuodelle 2007 ja vuoden 2008 kolmelle ensimmäiselle neljännekselle oli ominaista ruostumattomasta teräksestä valmistettujen putkien vankasti kukoistavat markkinat, mutta talouskriisillä oli myös tähän sektoriin suuri vaikutus. Talouden taantuma alkoi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä, jatkui läpi vuoden 2009 ja vaikutti vielä vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskollakin eli koko tutkimusajanjakson ajan. Tämä kaikki tulee selvästi näkyviin unioni kulutuksen suuntauksessa: kulutus oli huipussaan vuonna 2007, jonka jälkeen se kutistui vuosittain (ks. taulukko 1).

(104)

Edellä esitetyllä talouden taantumasta johtuvalla kulutuksen laskulla oli eittämättä vaikutusta myös unionin tuotannonalan tilanteeseen. On kuitenkin huomattava, että tätä negatiivista vaikutusta pahensi vakavasti Kiinasta polkumyynnillä tuleva tuonti, joka alitti merkittävästi unionin tuotannonalan hinnat. Vaikka talouden taantumaa voidaankin pitää tutkimusajanjaksolla vahinkoon vaikuttaneena tekijänä, se ei kuitenkaan voi millään tavoin vähentää niitä vahingollisia vaikutuksia, joita Kiinasta unionin markkinoille halvoin hinnoin tulevalla polkumyyntituonnilla oli. Jos tällaista vilpillistä kilpailua ei olisi tullut Kiinasta ja sen aiheuttamaa määrä- ja hintapainetta ei olisi kohdistunut unionin tuottajiin, niillä olisi ollut mahdollisuus pitää myyntihinnat ja kannattavuus suhteellisen hyväksyttävällä tasolla jopa tilanteessa, jossa kysyntä väheni.

(105)

Kiinasta polkumyynnillä tulevaa tuontia, jonka hinnat alittivat merkittävästi unionin myyntihinnat tutkimusajanjaksolla, voidaan itse asiassa pitää vieläkin vahingollisempana talouskriisin aikana, kun myyntimääriin ja -hintoihin joka tapauksessa kohdistuu painetta alhaisen kulutuksen vuoksi.

(106)

Edellä mainitut olosuhteet huomioon ottaen ei voida katsoa, että taloudellinen taantuma olisi tekijä, joka poistaisi syy-yhteyden unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon ja Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin väliltä.

(107)

Jos tarkastellaan unionin tuotannonalan vientimyynnin kehitystä, vienti laski vähemmän kuin kotimarkkinamyynti riippumatta siitä, otetaanko huomioon kaikki unionin tuottajat vaiko vain otokseen valitut tuottajat. Unionin tuotannonalan vientimyynnin määrien kehityksestä voidaan esittää seuraava suuntaus tarkastelujaksolla:

Taulukko 18

(108)

On huomattava, että unionin tuotannonalan vientimyynti supistui hitaammin kuin sen myynti unionin markkinoilla. Tämä saattaa osoittaa sitä, että Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin paine on erityisen voimakasta unionin markkinoilla. Kun otetaan huomioon tämä samoin kuin unionin tuotannonalan viennin merkittävä osuus kokonaismyynnistä (jatkuvasti 39–45 % tarkastelujaksolla), voidaan varmuudella sanoa, että kyse ei ole unionin tuottajien kilpailukyvyn puutteesta.

(109)

Metalliseosten hintojen suuri heilahtelu sekä yleinen kehitys markkinoiden kysynnässä saivat aikaan suuria vaihteluita tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuksen tärkeimmän raaka-aineen kustannuksissa. Unionin tuotannonalan keskimääräiset yksikkötuotantokustannukset kehittyivät seuraavasti tarkastelujaksolla:

Taulukko 19

(110)

Kuten jo 78 kappaleessa todettiin, tärkeimpien raaka-aineiden markkinat Kiinassa ovat erittäin vääristyneet. Vääristymisen vuoksi kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla vaikuttaa olevan mahdollisuus harjoittaa tarkasteltavana olevan tuotteen vientimyyntiä unionin markkinoille hinnoilla, jotka todennäköisesti eivät riipu niin paljon raaka-aineiden hinnoista, minkä tuloksena hinnat alittavat unionin markkinoiden hinnat. Toisin sanoen Kiinan raaka-ainemarkkinoiden vääristymien vuoksi ruostumattomasta teräksestä valmistettujen putkien valmistajilla Kiinassa on kohtuutonta kilpailuetua unionin tuotannonalaan verrattuna. Nämä vääristymät ovat vaikuttaneet siihen, että kiinalaiset tuottajat ovat pystyneet pitämään Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin hintatason alhaisena.

(111)

Edellä esitetyn analyysin perusteella voidaan päätellä, että tuonti Kiinasta on kasvanut määrällisesti ja saanut huomattavan markkinaosuuden tarkastelujaksolla. Lisäksi nämä lisämäärät, jotka ovat tulleet unionin markkinoille polkumyyntihinnoilla, alittavat merkittävästi unionin tuotannonalan hinnat. Unionin tuotannonala oli tietyn ajanjakson ajan pystynyt kompensoimaan kyseisen paineen aiheuttamat kielteiset vaikutukset poikkeuksellisen suotuisten markkinaedellytysten ansiosta vuosina 2007 ja 2008, mutta tämä ei ollut enää mahdollista talouskriisin vähennettyä huomattavasti kysyntää.

(112)

Myös muita tekijöitä, jotka olisivat voineet aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle, on tarkasteltu. Tältä osin todettiin, että kolmansista maista tuleva tuonti, talouskriisin vaikutus, unionin tuotannonalan vientitulos ja muut tekijät, mukaan luettuina Kiinan raaka-ainemarkkinoiden vääristymiin liittyvät tekijät, eivät vaikuta olevan sellaisia, että ne poistaisivat polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välisen syy-yhteyden.

(113)

Edellä esitetyn analyysin perusteella, jossa asianmukaisesti erotettiin kaikkien tiedossa olevien tekijöiden vaikutukset unionin tuotannonalan tilanteeseen polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vahingollisista vaikutuksista, päätellään alustavasti, että Kiinasta tuleva tuonti on aiheuttanut unionin tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(114)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tutki, olisiko polkumyyntiä, vahinkoa ja syy-yhteyttä koskevista päätelmistä huolimatta olemassa syitä, joiden perusteella komissio voisi selvästi päätellä, että toimenpiteiden käyttöönotto ei tässä tapauksessa olisi unionin edun mukaista. Tätä tarkoitusta varten komissio tarkasteli perusasetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti mahdollisten toimenpiteiden todennäköistä vaikutusta kaikkiin osapuoliin, ja myös todennäköisiä seurauksia, jos toimenpiteisiin ei ryhdyttäisi.

(115)

Komissio lähetti kyselylomakkeen riippumattomille tuojille ja käyttäjille. Kaksi tuojaa ja yksi käyttäjä vastasivat kyselylomakkeeseen määräajassa.

(116)

Yksi unionin tuottaja vastusti polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönottoa, koska yritys hankkii muokkaamattomia ruostumattomasta teräksestä valmistettuja ainesputkia osittain Kiinasta jalostaakseen ne valmiiksi putkiksi. Tuottajan osuus unionin kokonaistuotannosta on kuitenkin alle 2 prosenttia.

(117)

On muistettava, että vahinkoindikaattorit osoittivat yleisesti ottaen negatiivista suuntausta ja että erityisesti tuotantoon, myyntimäärään, markkinaosuuteen ja unionin tuotannonalan taloudelliseen tulokseen liittyvät vahinkoindikaattorit, kuten kannattavuus ja investointien tuotto, olivat erityisen negatiivisia.

(118)

Jos toimenpiteet otetaan käyttöön, on odotettavissa, että hintojen lasku ja markkinaosuuden menetys lievenevät ja unionin tuotannonalan myyntihinnat alkavat jälleen nousta, minkä seurauksena unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne paranee huomattavasti.

(119)

Toisaalta jos polkumyyntitoimenpiteitä ei oteta käyttöön, on todennäköistä, että unionin tuotannonalan markkinatilanteen ja taloudellisen tilanteen heikkeneminen jatkuu. Tällöin unionin tuotannonala menettäisi vielä lisää markkinaosuuttaan, koska se ei voi seurata Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin asettamia markkinahintoja. Todennäköisiä vaikutuksia olisivat tuotannon supistaminen edelleen ja tuotantolaitosten sulkeminen unionissa, minkä johtaisi merkittäviin työpaikkojen menetyksiin.

(120)

Kaikki edellä esitetyt tekijät huomioon ottaen päätellään alustavasti, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto olisi unionin tuotannonalan edun mukaista.

(121)

Kuten edellä on todettu, otantaa ei sovellettu etuyhteydettömiin tuojiin, koska vain kaksi etuyhteydetöntä tuojaa toimi täydessä yhteistyössä tässä tutkimuksessa toimittamalla kyselylomakevastaukset. Vain pieni osa näiden tuojien liikevaihdosta liittyi Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen jälleenmyyntiin.

(122)

Kyseisen kahden tuojan ilmoittama tuonti edusti kuitenkin suhteellisen pientä osaa kaikesta Kiinasta peräisin olleesta tuonnista tutkimusajanjakson aikana (huomattavasti alle 10 prosenttia). Kun otetaan huomioon korkeat marginaalit, jotka tuojat saivat tarkasteltavana olevan tuotteen jälleenmyynnistä tutkimusajanjaksolla, voidaan olettaa, että polkumyyntitullien käyttöönotto voisi johtaa alempiin voittotasoihin. Kumpikaan tuojista ei kuitenkaan esittänyt väitteitä, joiden mukaan polkumyyntitullien käyttöönotto olisi vastoin niiden etua. Koska ne molemmat lisäksi jälleenmyyvät muualta kuin Kiinasta (myös unionista) peräisin olevia ruostumattomasta teräksestä valmistettuja putkia, ne saattavat yhtä hyvin päättää ryhtyä hankkimaan muilta kuin kiinalailta toimittajilta, joihin tullit eivät vaikuta.

(123)

Muut tuojat eivät toimittaneet kyselylomakevastauksia eivätkä esittäneet perusteltuja huomautuksia. Tämän perusteella päätellään alustavasti, että väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotolla ei ole merkittäviä kielteisiä vaikutuksia unionin tuojien etuun.

(124)

Tämän menettelyn kohteena olevia ruostumattomasta teräksestä valmistettuja saumattomia putkia käytetään monissa sovelluksissa (ks. 17 kappale). Tästä huolimatta yhteistyössä toimi vain yksi käyttäjä, joka käyttää ruostumattomasta teräksestä valmistettuja putkia rivoitettujen jäähdyttimien ja ilmajäähdytteisten lauhduttimien valmistukseen ja jonka osuus Kiinasta tulevasta kokonaistuonnista oli alle 1 prosentti tutkimusajanjaksolla. Alustavasti voidaan kuitenkin päätellä, että käyttäjien erittäin vähäinen yhteistyössä toimiminen vaikuttaa osoittavan, että yleisesti ottaen vaikutus käyttäjäteollisuuden kannattavuuteen ja taloudelliseen tilanteeseen on melko vähäinen.

(125)

Tämän yhden käyttäjän kyselylomakevastausten perusteella vaikuttaa siltä, että polkumyyntitoimenpiteet eivät vaikuta vakavasti yritykseen, eikä edes sen siihen osaan, joka käyttää ruostumattomasta teräksestä valmistettuja putkia. Kun verrataan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin arvoa tuotuja tuotteita käyttävän yrityksen osan liikevaihtoon, vaikutusta voidaan pitää merkityksettömänä.

(126)

Tämän käyttäjän tietojen perusteella ei voida kuitenkaan sulkea pois mahdollisuutta, että polkumyyntitoimenpiteillä voisi olla kielteistä vaikutusta tiettyihin käyttäjäyrityksiin, jotka käyttävät suurempia määriä Kiinasta tuotuja ruostumattomasta teräksestä valmistettuja putkia.

(127)

Ainoan yhteistyössä toimineen käyttäjän toimittamien tietojen perusteella on mahdotonta arvioida unionin koko käyttäjäteollisuuden kokonaistyöllisyyttä, kun otetaan huomioon yrityksen vähäinen edustavuus ja sovellusten laaja valikoima.

(128)

On myös huomattava, että toimenpiteiden taso ei todennäköisesti estä Kiinasta unionin markkinoille tulevan tuonnin jatkumista, joskin korkeammilla hinnoilla, jotka eivät aiheuta vahinkoa. Unionin tuotannonalan käyttämätön tuotantokapasiteetti sekä vaihtoehtoiset tuontimahdollisuudet useista muista kolmansista maista osoittavat lisäksi, että ruostumattomasta teräksestä valmistettujen putkien toimitusvarmuus unionin markkinoilla ei vaarannu.

(129)

Unionin tuotannonalan hiljattaisista vaikeuksista huolimatta se on edelleen suurin toimittaja unionin käyttäjäteollisuudelle. Jos unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkenee, ilman toimenpiteiden käyttöönottoa unionin tuotannonalan olemassaoloa vaarantuu, mikä aiheuttaisi toimitusriskejä myös unionissa toimiville käyttäjille.

(130)

Kun tarkastellaan polkumyyntitoimenpiteiden vaikutuksia kaiken kaikkiaan, positiiviset vaikutukset unionin tuotannonalaan vaikuttavat selvästi voittavan mahdolliset negatiiviset vaikutukset muihin asianomaisiin osapuoliin. Sen vuoksi päätellään alustavasti, että polkumyyntitullit eivät ole unionin edun vastaisia.

(131)

Voidaan siis päätellä, että toimenpiteiden käyttöönotto Kiinasta polkumyynnillä tulevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa antaisi unionin tuotannonalalle mahdollisuuden parantaa tilannettaan lisäämällä myyntimääriään, korottamalla myyntihintojaan ja nostamalla markkinaosuuttaan. Vaikka joitakin kielteisiä vaikutuksia ilmenisikin, kuten kustannusten kohoaminen tiettyjen käyttäjien osalta, ne eivät todennäköisesti ole yhtä merkittäviä kuin tuottajille ja niiden toimittajille odotettavissa olevat edut.

(132)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että ei ole olemassa pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa.

(133)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa, jotta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei pääsisi aiheuttamaan lisävahinkoa unionin tuotannonalalle.

(134)

Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevien väliaikaisten toimenpiteiden tason olisi oltava riittävä poistamaan polkumyynti ylittämättä polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista unionin tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa. Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsotaan, että toimenpiteillä pitäisi taata unionin tuotannonalalle mahdollisuus kattaa tuotantokustannuksensa ja saada kaiken kaikkiaan sellainen ennen veroja laskettu myyntivoitto, jonka se voisi kohtuudella saada tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin puuttuessa.

(135)

Unionin tuotannonala väitti, että vahingon korjaavan tason määrittämisessä olisi käytettävä 12 prosentin voittotavoitetta. Tähänastinen näyttö ei kuitenkaan ole osoittanut, että tällainen voitto voitaisiin saavuttaa tavanomaisessa markkinatilanteessa. Unionin tuotannonala ei saavuttanut näin suurta voittoa edes poikkeuksellisena vuonna 2007. Tutkimuksessa kerättyjen tietojen perusteella katsotaan alustavasti, että 5 prosentin voitto on asianmukainen vahingon korjaavan tason määrittämiseksi.

(136)

Tämän perusteella unionin tuotannonalalle laskettiin samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamaton hinta. Vahinkoa aiheuttamaton hinta määritettiin vähentämällä tosiasiallinen voittomarginaali noudettuna lähettäjältä -hinnasta ja lisäämällä edellä mainittu tavoitevoittomarginaali näin laskettuun kannattavuusrajaa vastaavaan hintaan.

(137)

Seuraavat vahingon korjaavat tasot on vahvistettu alustavasti:

(138)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia koskeva väliaikainen polkumyyntitulli olisi otettava käyttöön alimman polkumyyntimarginaalin ja vahingon korjaavan tason suuruisena alhaisimman tullin säännön mukaisesti; alhaisin tulli on kaikissa tapauksissa vahinkomarginaali.

(139)

Kun otetaan huomioon kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien korkea yhteistyötaso, kaikkia muita yrityksiä koskeva tulli on asetettu sen otokseen valitun yhteistyössä toimineen yrityksen tasolle, jolla oli korkein tulli. Liitteessä lueteltujen yhteistyössä toimineiden mutta otoksen ulkopuolisten yritysten väliaikainen tulli on asetettu otokseen valittujen yritysten painotetun keskimääräisen tullin tasolle. Edellä esitetyn perusteella ehdotetut tullit ovat seuraavat:

(140)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Tästä syystä ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevia, ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavia tulleja) yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeussubjektien tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yrityksen nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(141)

Kaikki näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt pyynnöt) on toimitettava viipymättä komissiolle (8), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Asetusta muutetaan tarvittaessa tämän mukaisesti saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

(142)

Polkumyyntitullin moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikkia muita yrityksiä koskevaa tullia olisi sovellettava sekä yhteistyöstä kieltäytyneisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että niihin tuottajiin, jotka eivät harjoittaneet vientiä unioniin tutkimusajanjakson aikana.

(143)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi vahvistettava määräaika, jonka kuluessa ne asianomaiset osapuolet, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa, voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisista lopullisista toimenpiteistä päätettäessä,

European Commission

Directorate-General for Trade

Direction H

Office Nerv 105

B-1049 Brussels

29.6.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 169/23

29.6.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 169/25

(1)

Valkoisen sokerin, raakasokerin ja eräiden siirappien edustavien hintojen sekä niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien määrät markkinointivuodeksi 2010/11 on vahvistettu komission asetuksessa (EU) N:o 867/2010 (3). Kyseiset hinnat ja tullien määrät on viimeksi muutettu komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 625/2011 (4).

(2)

Komissiolla tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella kyseisiä määriä olisi muutettava asetuksessa (EY) N:o 951/2006 säädettyjen sääntöjen mukaisesti,

29.6.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 169/27

(1)

Neuvosto hyväksyi 14 päivänä kesäkuuta 2010 päätöksen 2010/330/YUTP (1), jolla Euroopan unionin yhdennettyä oikeusvaltio-operaatiota Irakia varten, EUJUST LEX – IRAQ, jäljempänä ’operaatio’, voimassaoloa jatkettiin 24 kuukaudella 30 päivään kesäkuuta 2012. Neuvoston on määrä päättää rahoitusohjeesta 1 päivän heinäkuuta 2011 ja 30 päivän kesäkuuta 2012 väliseksi ajaksi.

(2)

Operaation tehtävä toteutetaan olosuhteissa, jotka voivat huonontua ja saattaisivat haitata Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa määriteltyjen unionin ulkoisen toiminnan tavoitteiden saavuttamista.

(3)

Päätös 2010/330/YUTP olisi muutettava vastaavasti,

1.

Korvataan 2 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Koulutustoimet järjestetään Irakissa ja asianomaisella alueella sekä unionissa. EUJUST LEX IRAQ -operaatiolla on toimistot Brysselissä ja Bagdadissa, mukaan lukien aluetoimisto Basrassa, millä valmistellaan mahdollisen toimiston avaamista edellyttäen, että asiasta hyväksytään asianmukainen päätös. EUJUST LEX IRAQ -operaatiolla on toimisto myös Erbilissä (Kurdistanin alueella).”

2.

Korvataan 11 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Operaatioon liittyviin menoihin tarkoitettu rahoitusohje 1 päivän heinäkuuta 2011 ja 30 päivän kesäkuuta 2012 välisenä aikana on 27 250 000 euroa.”

29.6.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 169/28

(1)

Asetuksen (EY) N:o 66/2010 mukaan EU-ympäristömerkki voidaan myöntää sellaisille tuotteille, joilla on elinkaarensa aikana vähemmän haitallisia vaikutuksia ympäristöön.

(2)

Asetuksessa (EY) N:o 66/2010 säädetään, että erityiset EU-ympäristömerkin myöntämisperusteet vahvistetaan tuoteryhmittäin.

(3)

Komission päätöksessä 2005/360/EY (2) on vahvistettu voiteluaineisiin sovellettavat ekologiset arviointiperusteet ja niihin liittyvät arviointi- ja todentamisvaatimukset, jotka ovat voimassa 30 päivään kesäkuuta 2011.

(4)

Arviointiperusteita on tarkasteltu uudelleen teknologian kehitys huomioon ottaen. Uusien arviointiperusteiden sekä niihin liittyvien arviointi- ja todentamisvaatimusten olisi oltava voimassa neljä vuotta tämän päätöksen antamispäivästä.

(5)

Päätös 2005/360/EY olisi selvyyden vuoksi korvattava.

(6)

Tuottajille, joiden tuotteille on myönnetty voiteluaineita koskeva EU-ympäristömerkki päätöksessä 2005/360/EY esitetyillä arviointiperusteilla, olisi myönnettävä siirtymäkausi, jotta niillä olisi riittävästi aikaa mukauttaa tuotteensa tarkistettujen arviointiperusteiden ja vaatimusten mukaisiksi. Tuottajien olisi sallittava toimittaa hakemuksia, jotka on laadittu päätöksessä 2005/360/EY tai tässä päätöksessä vahvistettujen arviointiperusteiden nojalla, päätöksen 2005/360/EY voimassaolon päättymiseen saakka.

(7)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 66/2010 16 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

Luokka 1

:

hydraulinesteet ja traktoreiden vaihteistoöljyt

Luokka 2

:

voitelurasvat ja akselihylsyrasvat

Luokka 3

:

teräketjuöljyt, betoniteollisuuden muottiöljyt, teräsköysien voiteluaineet, akselihylsyöljyt ja muut käytössä kokonaan ympäristöön joutuvat voiteluaineet

Luokka 4

:

kaksitahtiöljyt

Luokka 5

:

teollisuuden ja merenkulun vaihteistoöljyt.

1)

‘voiteluaineella’ perusöljyistä ja lisäaineista koostuvaa valmistetta;

2)

‘perusöljyllä’ voitelevaa öljyä, jonka viskositeettia, käyttöikää, voitelevuus- ja kulumisenesto-ominaisuuksia tai kiinteiden epäpuhtauksien muodostumisen estämiseen liittyviä ominaisuuksia ei ole parannettu lisäaineilla;

3)

‘aineella’ alkuaineita ja niiden yhdisteitä sellaisina kuin ne esiintyvät luonnossa tai tuotantomenetelmin valmistettuina, mukaan lukien tuotteen pysyvyyden säilyttämiseksi tarvittavat lisäaineet ja käytetyssä menetelmässä muodostuvat epäpuhtaudet, ei kuitenkaan liuottimia, jotka voidaan erottaa vaikuttamatta aineen pysyvyyteen tai muuttamatta sen koostumusta;

4)

‘sakeuttamisaineella’ yhtä tai useampaa perusöljyn sisältämää viskositeetti-indeksin parantajaa, jota käytetään parantamaan voiteluöljyn tai -rasvan viskositeettiominaisuuksia;

5)

‘keskeisellä ainesosalla’ ainetta, jota on voiteluaineessa yli viisi painoprosenttia;

6)

‘lisäaineella’ ainetta tai seosta, jonka keskeisenä tarkoituksena on parantaa voiteluaineen viskositeettia, käyttöikää, voitelevuus- ja kulumisenesto-ominaisuuksia tai kiinteiden epäpuhtauksien muodostumisen estämiseen liittyviä ominaisuuksia;

7)

‘voitelurasvalla’ jähmeää tai puolijähmeää seosta, joka koostuu nestemäisestä voiteluaineesta sekä sakeuttamisaineesta ja mahdollisista muista aineosista, jotka antavat voiteluaineelle erityisominaisuuksia.

29.6.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 169/40

(1)

Asetuksen (EY) N:o 66/2010 mukaan EU-ympäristömerkki voidaan myöntää sellaisille tuotteille, joilla on elinkaarensa aikana vähemmän haitallisia vaikutuksia ympäristöön.

(2)

Asetuksessa (EY) N:o 66/2010 säädetään, että erityiset EU-ympäristömerkin myöntämisperusteet vahvistetaan tuoteryhmittäin.

(3)

Komission päätöksessä 2005/342/EY (2) vahvistetaan käsitiskiaineita koskevat ekologiset arviointiperusteet ja niihin liittyvät arviointi- ja todentamisvaatimukset, jotka ovat voimassa 30 päivään kesäkuuta 2011.

(4)

Näitä perusteita on jälleen tarkasteltu uudelleen tieteellisen kehityksen huomioon ottamiseksi. Näiden uusien arviointiperusteiden sekä niihin liittyvien arviointi- ja todentamisvaatimusten olisi oltava voimassa neljä vuotta tämän päätöksen tekemisestä.

(5)

Päätös 2005/342/EY olisi selvyyden vuoksi korvattava.

(6)

Tuottajille, joiden tuotteille on myönnetty käsitiskiaineita koskeva ympäristömerkki päätöksessä 2005/342/EY vahvistettujen arviointiperusteiden perusteella, olisi myönnettävä siirtymäkausi, jotta niillä olisi riittävästi aikaa mukauttaa tuotteensa tarkistettujen arviointiperusteiden ja vaatimusten mukaisiksi. Päätöksen 2005/342/EY voimassaolon päättymiseen asti tuottajien olisi myös voitava toimittaa hakemuksia joko mainitussa päätöksessä tai tässä päätöksessä vahvistettujen arviointiperusteiden nojalla.

(7)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 66/2010 16 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

1.

’aineella’ tarkoitetaan alkuaineita ja niiden yhdisteitä sellaisina kuin ne esiintyvät luonnossa tai tuotantomenetelmin valmistettuina, mukaan lukien tuotteen pysyvyyden säilyttämiseksi tarvittavat lisäaineet ja käytetyssä menetelmässä muodostuvat epäpuhtaudet, ei kuitenkaan liuottimia, jotka voidaan erottaa vaikuttamatta aineen pysyvyyteen tai muuttamatta sen koostumusta.

2.

’tuotteella’ (tai ’seoksella’) tarkoitetaan kahden tai useamman keskenään reagoimattoman aineen seosta tai niistä valmistettua liuosta.

29.6.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 169/52

(1)

Asetuksen (EY) N:o 66/2010 mukaan EU-ympäristömerkki voidaan myöntää sellaisille tuotteille, joilla on elinkaarensa aikana vähemmän haitallisia vaikutuksia ympäristöön.

(2)

Asetuksessa (EY) N:o 66/2010 säädetään, että erityiset EU-ympäristömerkin myöntämisperusteet vahvistetaan tuoteryhmittäin.

(3)

Komission päätöksessä 2005/344/EY (2) vahvistetaan yleispuhdistusaineita ja saniteettitilojen puhdistusaineita koskevat ekologiset arviointiperusteet ja niihin liittyvät arviointi- ja todentamisvaatimukset, jotka ovat voimassa 30 päivään kesäkuuta 2011.

(4)

Näitä perusteita on jälleen tarkasteltu uudelleen tieteellisen kehityksen huomioon ottamiseksi. Näiden uusien arviointiperusteiden sekä niihin liittyvien arviointi- ja todentamisvaatimusten olisi oltava voimassa neljä vuotta tämän päätöksen tekemisestä.

(5)

Päätös 2005/344/EY olisi selvyyden vuoksi korvattava.

(6)

Tuottajille, joiden tuotteille on myönnetty yleispuhdistusaineita ja saniteettitilojen puhdistusaineita koskeva ympäristömerkki päätöksessä 2005/344/EY esitetyillä arviointiperusteilla, olisi myönnettävä siirtymäkausi, jotta niillä olisi riittävästi aikaa mukauttaa tuotteensa tarkistettujen arviointiperusteiden ja vaatimusten mukaisiksi. Päätöksen 2005/344/EY voimassaolon päättymiseen asti tuottajien olisi myös voitava toimittaa hakemuksia joko mainitussa päätöksessä tai tässä päätöksessä vahvistettujen arviointiperusteiden nojalla.

(7)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 66/2010 16 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

a)

Yleispuhdistusaineet ovat puhdistusaineita, jotka on tarkoitettu lattioiden, seinien, kattojen, ikkunoiden ja muiden kiinteiden pintojen tavanomaiseen puhdistukseen ja jotka laimennetaan vedellä ennen käyttöä tai joita käytetään laimentamattomina. Yleispuhdistusaineilla tarkoitetaan tuotteita, jotka on tarkoitettu käytettäväksi sisätiloissa kotitalouksissa sekä liike- ja teollisuustiloissa.

b)

Ikkunanpuhdistusaineet ovat erikoispuhdistusaineita, jotka on tarkoitettu ikkunoiden tavanomaiseen puhdistukseen laimentamattomina.

c)

Saniteettitilojen puhdistusaineet ovat pesuainetuotteita, jotka on tarkoitettu lian ja/tai saostumien tavanomaiseen poistoon (myös hankaamalla) saniteettitiloissa, kuten pyykinpesutiloissa, WC-tiloissa, kylpyhuoneissa, suihkuissa ja keittiöissä. Tähän alaryhmään kuuluvat näin ollen kylpyhuoneen puhdistusaineet ja keittiön puhdistusaineet.

1)

’aineella’ tarkoitetaan alkuaineita ja niiden yhdisteitä sellaisina kuin ne esiintyvät luonnossa tai tuotantomenetelmin valmistettuina, mukaan lukien tuotteen pysyvyyden säilyttämiseksi tarvittavat lisäaineet ja käytetyssä menetelmässä muodostuvat epäpuhtaudet, ei kuitenkaan liuottimia, jotka voidaan erottaa vaikuttamatta aineen pysyvyyteen tai muuttamatta sen koostumusta.

2)

’tuotteella’ (tai ’seoksella’) tarkoitetaan kahden tai useamman keskenään reagoimattoman aineen seosta tai niistä valmistettua liuosta.