ISSN 1725-261X

doi:10.3000/1725261X.L_2011.159.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 159

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

54. vuosikerta
17. kesäkuu 2011


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

 

 

2011/343/EU

 

*

Neuvoston päätös, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, Euroopan yhteisön ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisen tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen tekemisestä

1

 

 

ASETUKSET

 

*

Neuvoston asetus (EU) N:o 572/2011, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2011, Libyan tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 204/2011 muuttamisesta

2

 

*

Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 573/2011, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2011, Libyan tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 204/2011 16 artiklan 2 kohdan täytäntöönpanosta

5

 

*

Komission asetus (EU) N:o 574/2011, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2011, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/32/EY liitteen I muuttamisesta siltä osin kuin on kyse nitriitin, melamiinin ja Ambrosia spp:n enimmäispitoisuuksista ja tiettyjen kokkidiostaattien ja histomonostaattien siirtymisestä sekä liitteiden I ja II konsolidoinnista ( 1 )

7

 

*

Komission asetus (EU) N:o 575/2011, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2011, rehuaineluettelosta ( 1 )

25

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 576/2011, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2011, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä siipikarjanlihan kaupan pitämisen vaatimusten osalta annetun asetuksen (EY) N:o 543/2008 muuttamisesta

66

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 577/2011, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2011, tiettyihin Osama bin Ladenia, al-Qaida-verkostoa ja Talebania lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2002 muuttamisesta 149. kerran

69

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 578/2011, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2011, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

86

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

2011/344/EU

 

*

Neuvoston täytäntöönpanopäätös, annettu 30 päivänä toukokuuta 2011, unionin Portugalille myöntämästä rahoitustuesta

88

 

*

Neuvoston täytäntöönpanopäätös 2011/345/YUTP, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2011, Libyan tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2011/137/YUTP täytäntöönpanosta

93

 

 

2011/346/EU

 

*

Komission päätös, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2010, valtiontuesta C 33/09 (ex NN 57/09 ja CP 191/09), jonka Portugali on toteuttanut myöntämällä valtiontakauksen BPP:lle (tiedoksiannettu numerolla K(2010) 4932)  ( 1 )

95

 

 

2011/347/EU

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2011, unionin rahoitustuen myöntämisestä epidemiologisen selvityksen ja bluetongue-taudin seurantatoimien täytäntöönpanoon kyseisen taudin torjumiseksi Alankomaissa vuosina 2006 ja 2007 toteutettujen hätätoimenpiteiden yhteydessä (tiedoksiannettu numerolla K(2011) 4146)

105

 

 

IV   EY-sopimuksen, EU-sopimuksen ja Euratom-sopimuksen nojalla ennen 1. joulukuuta 2009 annetut säädökset

 

 

2011/348/EY

 

*

Neuvoston päätös, tehty 10 päivänä marraskuuta 2009, Euroopan yhteisön ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisen tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan yhteisön puolesta sekä sen väliaikaisesta soveltamisesta

107

Euroopan yhteisön ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan hallituksen välinen sopimus tieteellisestä ja teknologisesta yhteistyöstä

108

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

17.6.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 159/1


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011,

Euroopan yhteisön ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisen tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen tekemisestä

(2011/343/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 186 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan v alakohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio neuvotteli yhteisön puolesta Euroopan yhteisön ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisen tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen.

(2)

Sopimuspuolten edustajat allekirjoittivat sopimuksen Brysselissä 30 päivänä marraskuuta 2009, ja sopimusta on sen 7 artiklan 2 kohdan nojalla sovellettu väliaikaisesti sen allekirjoittamisesta alkaen, kunnes se tehdään.

(3)

Lissabonin sopimuksen tultua voimaan 1 päivänä joulukuuta 2009 Euroopan unioni on korvannut Euroopan yhteisön, jonka seuraaja se on.

(4)

Sopimus olisi tehtävä unionin puolesta,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään unionin puolesta Euroopan yhteisön ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välinen tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskeva sopimus (1).

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja antaa unionin puolesta sopimuksen 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen ja antaa Jordanian hašemiittiselle kuningaskunnalle seuraavan ilmoituksen:

”Lissabonin sopimuksen tultua voimaan 1 päivänä joulukuuta 2009 Euroopan unioni on korvannut Euroopan yhteisön, jonka seuraaja se on, ja se käyttää mainitusta päivästä alkaen kaikkia Euroopan yhteisön oikeuksia ja ottaa vastatakseen kaikki Euroopan yhteisön velvoitteet. Sopimuksessa olevat viittaukset ’Euroopan yhteisöön’ on siten tilanteen mukaan ymmärrettävä viittauksiksi ’Euroopan unioniin’.”

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 9 päivänä maaliskuuta 2011.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

CSÉFALVAY Z.


(1)  Katso tämän virallisen lehden sivu 108.


ASETUKSET

17.6.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 159/2


NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 572/2011,

annettu 16 päivänä kesäkuuta 2011,

Libyan tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 204/2011 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 215 artiklan,

ottaa huomioon Libyan tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä 28 päivänä helmikuuta 2011 annetun neuvoston päätöksen 2011/137/YUTP (1),

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisen ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Päätöksessä 2011/137/YUTP, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä 2011/332/YUTP (2), säädetään erityisestä poikkeuksesta tiettyjen yhteisöjen (satamat) varojen jäädyttämisen yhteydessä.

(2)

On syytä varmistaa humanitaaristen toimien ja siviiliväestön perustarpeisiin tarkoitettujen raaka-aineiden ja tarvikkeiden toimitusten sekä Libyasta tehtäviin evakuointeihin tarvittavien toimien jatkuminen.

(3)

Nämä toimenpiteet kuuluvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen soveltamisalaan, ja sen vuoksi niiden täytäntöönpano edellyttää lainsäädäntöä unionin tasolla erityisesti sen varmistamiseksi, että voitaisiin varmistaa, että talouden toimijat soveltavat sitä yhtenäisesti kaikissa jäsenvaltioissa.

(4)

Libyan tilanteen vakavuus huomioon ottaen ja päätöksen 2011/137/YUTP mukaisesti neuvoston asetuksen (EU) N:o 204/2011 (3) liitteessä III olevaan luetteloon henkilöistä ja yhteisöistä, joihin sovelletaan rajoittavia toimenpiteitä, olisi lisättävä uusia yhteisöjä.

(5)

Sen varmistamiseksi, että tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tehokkaita, asetuksen olisi tultava voimaan sen julkaisupäivänä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) N:o 204/2011 seuraavasti:

1)

Korvataan 8 a artikla seuraavasti:

”8 a artikla

Poiketen siitä, mitä 5 artiklassa säädetään, liitteessä IV luetellut jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa luvan tarkoituksenmukaisiksi katsominsa ehdoin liitteessä III luetelluille henkilöille, yhteisöille tai elimille kuuluvien jäädytettyjen varojen vapauttamiseen tai tiettyjen varojen tai taloudellisten resurssien asettamisen liitteessä III lueteltujen henkilöiden, yhteisöjen tai elinten saataville, jos kyseiset viranomaiset katsovat tämän olevan tarpeen humanitaarisia tarkoituksia varten, kuten humanitaarisen avun toimittamiseksi tai humanitaarisen avun toimittamisen helpottamiseksi, siviiliväestön perustarpeiden kannalta välttämättömien raaka-aineiden ja tarvikkeiden toimittamiseksi, mukaan lukien elintarvikkeiden ja niiden tuottamiseksi tarvittavien maataloustuotteiden sekä lääkkeiden ja sähkön toimittaminen, tai evakuointien suorittamiseksi Libyasta. Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava toisille jäsenvaltioille ja komissiolle tämän artiklan nojalla annetuista luvista kahden viikon kuluessa niiden antamisesta.”

2)

Lisätään artikla seuraavasti:

”10 a artikla

Poiketen siitä, mitä 5 artiklan 2 kohdassa säädetään, liitteessä IV luetelluilla verkkosivuilla nimetyt jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa luvan tiettyjen varojen tai taloudellisten resurssien asettamiseen liitteessä III lueteltujen satamaviranomaisten saataville, kun kyseessä on ennen 7 päivää kesäkuuta 2011 tehtyjen sopimusten täytäntöönpano 15 päivään heinäkuuta 2011 asti öljyyn, kaasuun ja jalostettuihin öljytuotteisiin liittyviä sopimuksia lukuun ottamatta. Jäsenvaltion on ilmoitettava toisille jäsenvaltioille ja komissiolle tämän artiklan nojalla annetuista luvista kahden viikon kuluessa niiden antamisesta.”

2 artikla

Lisätään tämän asetuksen liitteessä luetellut yhteisöt asetuksen (EU) N:o 204/2011 liitteessä III olevaan luetteloon.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä kesäkuuta 2011.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

MARTONYI J.


(1)  EUVL L 58, 3.3.2011, s. 53.

(2)  EUVL L 149, 8.6.2011, s. 10.

(3)  EUVL L 58, 3.3.2011, s. 1.


LIITE

2 artiklassa tarkoitetut yhteisöt

 

Nimi

Tunnistamistiedot

Perusteet

Luetteloon merkitsemisen päivämäärä

 

Tripolin satamaviranomainen

Satamaviranomainen:

Socialist Ports Company (Tripolin sataman toiminnan osalta)

P. +218 21 43946

Gaddafin hallituksen valvonnassa

7.6.2011

 

Al Khomsin satamaviranomainen

Satamaviranomainen:

Socialist Ports Company (Al Khomsin sataman toiminnan osalta)

P. +218 21 43946

Gaddafin hallituksen valvonnassa

7.6.2011

 

Bregan satamaviranomainen

 

Gaddafin hallituksen valvonnassa

7.6.2011

 

Ras Lanufin satamaviranomainen

Satamaviranomainen:

Veba Oil Operations BV

Osoite: PO Box 690

Tripoli, Libya

P. +218 21 333 0081

Gaddafin hallituksen valvonnassa

7.6.2011

 

Zawian satamaviranomainen

 

Gaddafin hallituksen valvonnassa

7.6.2011

 

Zuwaran satamaviranomainen

Satamaviranomainen:

Port Authority of Zuara

Osoite: PO Box 648

Port Affairs and Marine Transport

Tripoli

Libya

P. +218 25 25305

Gaddafin hallituksen valvonnassa

7.6.2011


17.6.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 159/5


NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 573/2011,

annettu 16 päivänä kesäkuuta 2011,

Libyan tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 204/2011 16 artiklan 2 kohdan täytäntöönpanosta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Libyan tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä 2 päivänä maaliskuuta 2011 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 204/2011 (1) ja erityisesti sen 16 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

Libyan tapahtumien vuoksi olisi muutettava asetuksen (EU) N:o 204/2011 liitteessä III oleva luettelo henkilöistä ja yhteisöistä, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Poistetaan tämän asetuksen liitteessä mainittua henkilöä koskeva merkintä asetuksen (EU) N:o 204/2011 liitteessä III olevasta luettelosta.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä kesäkuuta 2011.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

MARTONYI J.


(1)  EUVL L 58, 3.3.2011, s. 1.


LIITE

1 artiklassa tarkoitettu henkilö

14.

ZARTI, Mustafa


17.6.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 159/7


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 574/2011,

annettu 16 päivänä kesäkuuta 2011,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/32/EY liitteen I muuttamisesta siltä osin kuin on kyse nitriitin, melamiinin ja Ambrosia spp:n enimmäispitoisuuksista ja tiettyjen kokkidiostaattien ja histomonostaattien siirtymisestä sekä liitteiden I ja II konsolidoinnista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon haitallisista aineista eläinten rehuissa 7 päivänä toukokuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/32/EY (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 1 kohdan ja 8 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivissä 2002/32/EY kielletään sellaisten rehuksi tarkoitettujen tuotteiden käyttö, joissa haitallisten aineiden pitoisuus ylittää kyseisen direktiivin liitteessä I säädetyt enimmäispitoisuudet. Eräiden haitallisten aineiden osalta jäsenvaltioiden on suoritettava tutkimuksia kyseisten aineiden lähteiden havaitsemiseksi, jos mainitun direktiivin II liitteessä vahvistetut enimmäispitoisuudet ylittyvät.

(2)

Nitriitin osalta havaittiin, että sokerijuurikkaasta ja sokeriruo’osta sekä tärkkelystuotannosta saadut tuotteet ja sivutuotteet sisältävät tietyissä olosuhteissa nitriittiä siinä määrin, että direktiivin 2002/32/EY liitteessä I vastikään vahvistetut enimmäispitoisuudet ylittyvät. Lisäksi näyttää siltä, että rehun nitriittipitoisuuden määrittämisessä käytettävä analyysimenetelmä ei aina tuota luotettavia analyyttisia tuloksia sokerijuurikkaasta ja sokeriruo’osta sekä tärkkelystuotannosta saatavien tuotteiden ja sivutuotteiden osalta. Koska Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) totesi 25 päivänä maaliskuuta 2009 antamassaan lausunnossa (2), että nitriitin esiintyminen eläintuotteissa ei aiheuta vaaraa ihmisten terveydelle, rehuaineissa esiintyvän nitriitin enimmäispitoisuus olisi jätettävä vahvistamatta kyseisille tuotteille, kunnes kyseisten niiden nitriittipitoisuuksia ja asianmukaisia analyysimenetelmiä on tutkittu tarkemmin.

(3)

Melamiinin osalta EFSA antoi 18 päivänä maaliskuuta 2010 tieteellisen lausunnon melamiinista elintarvikkeissa ja rehuissa (3). EFSA:n havaintojen mukaan altistuminen melamiinille voi johtaa kiteiden muodostumiseen virtsateihin. Nämä kiteet voivat vahingoittaa proksimaalista tubulusta, ja niitä on havaittu eläimissä ja lapsissa, kun rehua ja äidinmaidonkorviketta on väärennetty lisäämällä siihen melamiinia, ja tämä on johtanut eräissä tapauksissa kuolemaan. Codex Alimentarius -komissio on vahvistanut melamiinin enimmäispitoisuudet rehussa ja elintarvikkeissa (4). On aiheellista sisällyttää nämä enimmäispitoisuudet direktiivin 2002/32/EY liitteeseen I eläinten terveyden ja kansanterveyden suojelemiseksi, sillä kyseiset pitoisuudet ovat EFSA:n lausunnon päätelmien mukaiset. On aiheellista jättää enimmäispitoisuudet vahvistamatta eräille rehun lisäaineille, sillä niiden melamiinipitoisuus ylittää väistämättä enimmäispitoisuuden tavanomaisen tuotantoprosessin johdosta.

(4)

Ambrosia spp:n osalta EFSA totesi 4 päivänä kesäkuuta 2010 antamassaan lausunnossa (5), että linnunruoka saattaa olla merkittävä Ambrosia spp:n leviämistapa erityisesti alueilla, joilla Ambrosia spp:tä ei ole aikaisemmin esiintynyt, sillä linnunruoka sisältää usein merkittäviä määriä Ambrosia spp:n jalostamattomia siemeniä. Tämän vuoksi on todennäköistä, että sellaisen linnunruoan käytön estäminen, joka on kontaminoitunut Ambrosia spp:n jalostamattomista siemenistä, vähentää Ambrosia spp:n leviämistä unionissa. Ambrosia spp. aiheuttaa kansanterveyteen liittyvää huolta, sillä sen siitepölyllä on allergisoivia ominaisuuksia. Kasvin siitepölyn hengittäminen voi aiheuttaa muun muassa rinokonjunktiviittia ja astmaa. On myös jonkin verran näyttöä eläinten allergisuudesta Ambrosia spp:n siitepölylle. Tämän vuoksi on aiheellista rajoittaa Ambrosia spp:n siementen esiintymistä niissä rehuaineissa ja rehuseoksissa, jotka sisältävät jauhamattomia jyviä ja siemeniä, ja vahvistaa Ambrosia spp:n siementen enimmäispitoisuus jauhamattomissa jyvissä ja siemenissä niin alhaiseksi kuin on kohtuudella mahdollista (ALARA) hyvien maatalouskäytäntöjen ja puhdistusmenetelmien avulla.

(5)

Kokkidiostaattien ja histomonostaattien osalta kulkeutuminen yhdestä tuotantoerästä toiseen voi tapahtua, kun kyseisiä aineita käytetään hyväksyttyinä rehun lisäaineina. Tällainen kulkeutuminen voi johtaa tuotetun rehun kontaminaatioon niin, että siinä on teknisesti väistämättömistä syistä jäämiä kyseisistä aineista, eli kyse on väistämättömästä siirtymisestä tai ristikontaminaatiosta rehuissa, joissa kokkidiostaatit ja histomonostaatit eivät ole hyväksyttyjä, toisin sanoen muissa kuin kohderehuissa. Kun otetaan huomioon hyvien tuotantotapojen soveltaminen, muihin kuin kohderehuihin väistämättä siirtyvien kokkidiostaattien tai histomonostaattien enimmäispitoisuudet olisi vahvistettava ALARA-periaatteen (As Low As Reasonably Achievable) mukaisesti. Jotta rehun valmistaja voisi hallita väistämätöntä siirtymistä, olisi vähemmän herkkien, muiden kuin kohteena olevien eläinlajien rehun kohdalla harkittava noin 3 prosentin siirtymämäärää sallitusta enimmäispitoisuudesta, ja herkkien, muiden kuin kohteena olevien eläinlajien rehun ja teurastusta edeltävänä ajanjaksona käytetyn rehun kohdalla olisi katsottava hyväksyttäväksi noin 1 prosentin siirtymämäärä sallitusta enimmäispitoisuudesta. Yhden prosentin siirtymämäärä olisi katsottava hyväksyttäväksi myös kohteena oleville eläinlajeille tarkoitettujen sellaisten muiden rehujen ristikontaminaation osalta, joihin ei ole lisätty kokkidiostaatteja tai histomonostaatteja, sekä ”jatkuvasti elintarviketuotantoon käytettävien eläinten”, kuten lypsylehmien tai munivien kanojen, muun kuin kohderehun osalta, kun on näyttöä rehuista eläinperäisiin elintarvikkeisiin tapahtuvasta siirtymisestä. Jos rehuaineita syötetään suoraan eläimille tai jos käytetään täydennysrehuja, tämä ei saisi altistaa eläintä kokkidiostaateille tai histomonostaateille enempää kuin ne voisivat vahvistettujen enimmäismäärien mukaisesti altistua siinä tapauksessa, että päiväannoksessa käytetään vain täysrehuja.

(6)

Direktiivin 2002/32/EY liitettä I olisi muutettava kokkidiostaattien narasiini, nikarbatsiini ja lasalosidinatrium osalta ottaen huomioon viimeaikaiset kyseisten aineiden lupia koskevat muutokset, ja lisäksi enimmäispitoisuuksien asettamisesta kokkidiostaattien tai histomonostaattien väistämättömästä siirtymisestä muihin kuin kohderehuihin johtuvalle esiintymiselle elintarvikkeissa 10 päivänä helmikuuta 2009 annettua komission asetusta (EY) N:o 124/2009 (6) olisi muutettava.

(7)

Direktiivin 2002/32/EY liitteitä I ja II on jo aikaisemmin muutettu huomattavasti useita kertoja. Sen vuoksi on aiheellista konsolidoida kyseiset liitteet. Liitteiden selkeyden ja luettavuuden parantamiseksi on aiheellista jäsennellä ne uudestaan ja yhdenmukaistaa terminologia. Koska liitteiden säännöksiä sovelletaan suoraan ja ne ovat kokonaisuudessaan sitovia, on aiheellista vahvistaa liitteet asetuksella.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset, eivätkä Euroopan parlamentti ja neuvosto ole vastustaneet niitä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan direktiivin 2002/32/EY liitteet I ja II tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2011.

Ambrosia spp:tä koskevia säännöksiä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2012.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä kesäkuuta 2011.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)  EYVL L 140, 30.5.2002, s. 10.

(2)  EFSA Panel on contaminants in the Food Chain (Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen alainen elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä tiedelautakunta), Scientific Opinion on Nitrite as undesirable substances in animal feed, The EFSA Journal (2009) 1017, s. 1–47. Saatavilla osoitteessa http://www.efsa.europa.eu/en/scdocs/doc/1017.pdf.

(3)  EFSA Panel on Contaminants in the Food Chain (CONTAM) ja EFSA Panel on Food Contact Materials, Enzymes, Flavourings and Processing Aids (CEF); Scientific Opinion on Melamine in Food and Feed. EFSA Journal 2010; 8(4):1573. [145 s.]. doi:10.2903/j.efsa.2010.1573. Saatavilla osoitteessa http://www.efsa.europa.eu/en/scdocs/doc/1573.pdf.

(4)  Report on the Thirty-Third Session of the Joint FAO/WHO Food Standards Programme, Codex Alimentarius Commission, Geneva, Switzerland, 5–9 July 2010 (ALINORM 10/33/REP).

(5)  EFSA Panel on Contaminants in the Food Chain (CONTAM), EFSA Panel on Dietetic Products, Nutrition and Allergies (NDA) ja EFSA Panel on Plant Health (PLH); Scientific Opinion on the effect on public or animal health or on the environment on the presence of seeds of Ambrosia spp. in animal feed. EFSA Journal 2010; 8(6):1566 [37 s.]. doi:10.2903/j.efsa.2010.1566. Saatavilla osoitteessa http://www.efsa.europa.eu/en/scdocs/doc/1566.pdf.

(6)  EUVL L 140, 11.2.2009, s. 7.


LIITE

Korvataan direktiivin 2002/32/EY liitteet I ja II seuraavasti:

LIITE I

3 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETTUJEN HAITALLISTEN AINEIDEN ENIMMÄISPITOISUUDET

I JAKSO:   EPÄORGAANISET VIERASAINEET JA TYPPIYHDISTEET

Haitalliset aineet

Eläinten rehuksi tarkoitetut tuotteet

Enimmäispitoisuus mg/kg (ppm) rehussa, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

1.

Arseeni (1)

Rehuaineet

2

paitsi:

 

viherjauho, sinimailas- ja apilajauho sekä kuivattu sokerijuurikasjätemassa ja melassit ko. massasta

4

palmukakku

4 (2)

fosfaatit ja kalkkipitoinen merilevä

10

kalsiumkarbonaatti

15

magnesiumoksidi ja magnesiumkarbonaatti

20

kala, muut vesieläimet ja niistä johdetut tuotteet

25 (2)

merileväjauho ja merilevästä saadut rehuaineet

40 (2)

Merkkiaineena käytetyt rautahiukkaset

50

Hivenaineyhdisteiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvat rehun lisäaineet

30

paitsi:

 

kupari(II)sulfaattipentahydraatti ja kupari(II)karbonaatti;

50

sinkkioksidi, mangaani(II)oksidi ja kupari(II)oksidi

100

Täydennysrehut

4

paitsi:

 

kivennäisrehut

12

Täysrehut

2

paitsi:

 

kalojen ja turkiseläinten täysrehut

10 (2)

2.

Kadmium

Kasviperäiset rehuaineet

1

Eläinperäiset rehuaineet

2

Kivennäisperäiset rehuaineet

2

paitsi:

 

fosfaatit

10

Hivenaineyhdisteiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvat rehun lisäaineet

10

paitsi:

 

kupari(II)oksidi, mangaani(II)oksidi, sinkkioksidi ja mangaani(II)sulfaattimonohydraatti

30

Sidonta-aineiden ja paakkuuntumisenestoaineiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvat rehun lisäaineet

2

Esiseokset (6)

15

Täydennysrehut

0,5

paitsi:

 

kivennäisrehut

 

– –

sisältävät < 7 % fosforia (8)

5

– –

sisältävät ≥ 7 % fosforia (8)

0,75 per 1 % fosforia (8), enintään 7,5

lemmikkieläinten täydennysrehut

2

Täysrehut

0,5

paitsi:

 

nautakarjan (vasikoita lukuun ottamatta), lampaiden (karitsoita lukuun ottamatta), vuohien (kilejä lukuun ottamatta) ja kalojen täysrehut

1

lemmikkieläinten täysrehut

2

3.

Fluori (7)

Rehuaineet

150

paitsi:

 

eläinperäiset rehuaineet, paitsi meriäyriäiset kuten krilli

500

meriäyriäiset kuten krilli

3 000

fosfaatit

2 000

kalsiumkarbonaatti

350

magnesiumoksidi

600

kalkkipitoinen merilevä

1 000

Vermikuliitti (E 561)

3 000

Täydennysrehut:

 

sisältävät ≤ 4 % fosforia (8)

500

sisältävät > 4 % fosforia (8)

125 per 1 % fosforia (8)

Täysrehut

150

paitsi:

 

sikojen täysrehut

100

siipikarjan (kananpoikasia lukuun ottamatta) ja kalojen täysrehut

350

kananpoikasten täysrehut

250

nautakarjan, lampaiden ja vuohien täysrehut

 

– –

imetyksen aikana

30

– –

muu

50

4.

Lyijy

Rehuaineet

10

paitsi:

 

nurmirehu (3)

30

fosfaatit ja kalkkipitoinen merilevä

15

kalsiumkarbonaatti

20

hiivat

5

Hivenaineyhdisteiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvat rehun lisäaineet

100

paitsi:

 

sinkkioksidi

400

mangaani(II)oksidi, ferrokarbonaatti, kupari(II)karbonaatti

200

Sidonta-aineiden ja paakkuuntumisenestoaineiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvat rehun lisäaineet

30

paitsi:

 

tuliperäinen klinoptiloliitti

60

Esiseokset (6)

200

Täydennysrehut

10

paitsi:

 

kivennäisrehut

15

Täysrehut

5

5.

Elohopea (4)

Rehuaineet

0,1

paitsi:

 

kala, muut vesieläimet ja niistä johdetut tuotteet

0,5

kalsiumkarbonaatti

0,3

Rehuseos

0,1

paitsi:

 

kivennäisrehut

0,2

kalojen rehuseokset

0,2

koirien, kissojen ja turkiseläinten rehuseokset

0,3

6.

Nitriitti (5)

Rehuaineet

15

paitsi:

 

kalajauho

30

säilörehu

sokerijuurikkaasta ja sokeriruo’osta sekä tärkkelystuotannosta saatavat tuotteet ja sivutuotteet

Täysrehut

15

paitsi:

 

koirien ja kissojen täysrehu, jonka kosteuspitoisuus on yli 20 %

7.

Melamiini (9)

Rehu

2,5

paitsi rehun lisäaineet:

 

guanidinoetikkahappo

urea

biureetti


II JAKSO:   MYKOTOKSIINIT

Haitalliset aineet

Eläinten rehuksi tarkoitetut tuotteet

Enimmäispitoisuus mg/kg (ppm) rehussa, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

1.

Aflatoksiini B1

Rehuaineet

0,02

Täydennys- ja täysrehut

0,01

paitsi:

 

lypsykarjan ja vasikoiden, lypsyuuhien ja karitsojen, lypsykuttujen ja kilien, porsaiden ja nuoren siipikarjan rehuseokset

0,005

nautakarjan (lypsykarjaa ja vasikoita lukuun ottamatta), lampaiden (lypsyuuhia ja karitsoja lukuun ottamatta), vuohien (lypsykuttuja ja kilejä lukuun ottamatta), sikojen (porsaita lukuun ottamatta) ja siipikarjan (nuoria eläimiä lukuun ottamatta) rehuseokset

0,02

2.

Rukiin torajyvä (Claviceps purpurea)

Jauhamatonta viljaa sisältävät rehuaineet ja rehuseokset

1 000


III JAKSO:   LUONTAISET KASVIMYRKYT

Haitalliset aineet

Eläinten rehuksi tarkoitetut tuotteet

Enimmäispitoisuus mg/kg (ppm) rehussa, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

1.

Gossypoli (vapaa)

Rehuaineet

20

paitsi:

 

puuvillansiemenet

5 000

puuvillansiemenkakut ja puuvillansiemenjauho

1 200

Täysrehut

20

paitsi:

 

nautakarjan (vasikoita lukuun ottamatta) täysrehut;

500

lampaiden (karitsoja lukuun ottamatta) ja vuohien (kilejä lukuun ottamatta) täysrehut

300

siipikarjan (munivia kanoja lukuun ottamatta) ja vasikoiden täysrehut

100

kaniinien, karitsojen, kilien ja sikojen (porsaita lukuun ottamatta) täysrehut

60

2.

Syaanivetyhappo

Rehuaineet

50

paitsi:

 

pellavansiemenet

250

pellavansiemenkakut

350

maniokkituotteet ja mantelikakut

100

Täysrehut

50

paitsi:

 

nuorten kananpoikien (< 6 viikkoa) täysrehut

10

3.

Teobromiini

Täysrehut

300

paitsi:

 

sikojen täysrehut

200

koirien, kaniinien, hevosten ja turkiseläinten täysrehut

50

4.

Vinyylitio-oksatsolidoni (5-vinyylioksatsolidiini-2-tioni)

Siipikarjan täysrehut

1 000

paitsi:

 

munivien kanojen täysrehut

500

5.

Haihtuva sinappiöljy (10)

Rehuaineet

100

paitsi:

 

rypsi- ja rapsikakut

4 000

Täysrehut

150

paitsi:

 

nautakarjan (vasikoita lukuun ottamatta), lampaiden (karitsoita lukuun ottamatta) ja vuohien (kilejä lukuun ottamatta) täysrehut

1 000

sikojen (porsaita lukuun ottamatta) ja siipikarjan täysrehut

500


IV JAKSO:   ORGAANISET KLOORIYHDISTEET (PAITSI DIOKSIINIT JA PCB:T)

Haitalliset aineet

Eläinten rehuksi tarkoitetut tuotteet

Enimmäispitoisuus mg/kg (ppm) rehussa, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

1.

Aldriini (11)

Rehuaineet ja rehuseokset

0,01 (12)

2.

Dieldriini (11)

paitsi:

 

rasvat ja öljyt

0,1 (12)

kalojen rehuseokset

0,02 (12)

3.

Kamfekloori (toksafeeni) – indikaattoriyhdisteiden CHB 26, 50 ja 62 (13) summa

Kala, muut vesieläimet ja niistä johdetut tuotteet

0,02

paitsi

 

kalaöljy

0,2

Kalojen täysrehut

0,05

4.

Klordaani (cis- ja transisomeerien ja oksiklordaanin summa, ilmaistuna klordaanina)

Rehuaineet ja rehuseokset

0,02

paitsi:

 

rasvat ja öljyt

0,05

5.

DDT (DDT-, DDD- (tai TDE-) ja DDE-isomeerien summa, ilmaistuna DDT:nä)

Rehuaineet ja rehuseokset

0,05

paitsi:

 

rasvat ja öljyt

0,5

6.

Endosulfaani (alfa- ja beeta-isomeerien ja endosulfaanisulfaatin summa, ilmaistuna endosulfaanina)

Rehuaineet ja rehuseokset

0,1

paitsi:

 

maissi ja sen johdannaisena saadut maissituotteet

0,2

öljynsiemenet ja niiden johdannaisena saadut tuotteet raakaa kasviöljyä lukuun ottamatta

0,5

raaka kasviöljy

1,0

kalojen täysrehut

0,005

7.

Endriini (endriinin ja deltaketoendriinin summa, ilmaistuna endriininä)

Rehuaineet ja rehuseokset

0,01

paitsi:

 

rasvat ja öljyt

0,05

8.

Heptakloori (heptakloorin ja heptaklooriepoksidin summa, ilmaistuna heptakloorina)

Rehuaineet ja rehuseokset

0,01

paitsi:

 

rasvat ja öljyt

0,2

9.

Heksaklooribentseeni (HCB)

Rehuaineet ja rehuseokset

0,01

paitsi:

 

rasvat ja öljyt

0,2

10.   

Heksakloorisykloheksaani (HCH)

alfa-isomeerit

Rehuaineet ja rehuseokset

0,02

paitsi:

 

rasvat ja öljyt

0,2

beeta-isomeerit

Rehuaineet

0,01

paitsi:

 

rasvat ja öljyt

0,1

Rehuseokset

0,01

paitsi:

 

lypsykarjan rehuseokset

0,005

gamma-isomeerit

Rehuaineet ja rehuseokset

0,2

paitsi:

 

rasvat ja öljyt

2,0


V JAKSO:   DIOKSIINIT JA PCB:T

Haitalliset aineet

Eläinten rehuksi tarkoitetut tuotteet

Enimmäispitoisuus ng:nä WHO-PCDD/F-TEQ/kg (ppt) ( (14), (15)) rehussa, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

1.

Dioksiinit (polykloorattujen dibentso-para-dioksiinien (PCDD:t) ja polykloorattujen dibentsofuraanien (PCDF:t) summa) ilmaistuna Maailman terveysjärjestön WHO:n toksisuusekvivalentteina käyttäen WHO:n toksisuusekvivalenssikertoimia (TEF, 1997) (17)

Kasviperäiset rehuaineet

0,75

paitsi:

 

kasviöljyt ja niiden sivutuotteet

0,75

Kivennäisperäiset rehuaineet

1,0

Eläinperäiset rehuaineet:

 

eläinrasva, maito- ja munarasva mukaan luettuina

2,0

muut maaeläimistä saatavat tuotteet, maito ja maitotuotteet sekä munat ja munatuotteet mukaan luettuina

0,75

kalaöljy

6,0

kala, muut vesieläimet ja niistä johdetut tuotteet, lukuun ottamatta kalaöljyä ja yli 20 % rasvaa sisältäviä kalaproteiinihydrolysaatteja (16)

1,25

yli 20 % rasvaa sisältävät kalaproteiinihydrolysaatit

2,25

Sidonta-aineiden ja paakkuuntumisenestoaineiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvat rehun lisäaineet kaoliniittisavi, kalsiumsulfaattidihydraatti, vermikuliitti, natroliitti-fonoliitti, synteettiset kalsiumaluminaatit ja sedimenttialkuperää oleva klinoptiloliitti

0,75

Hivenaineyhdisteiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvat rehun lisäaineet

1,0

Esiseokset

1,0

Rehuseokset

0,75

paitsi:

 

lemmikkieläinten ja kalojen rehuseokset

2,25

turkiseläinten rehuseokset

2.

Dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden summa (polykloorattujen dibentso-para-dioksiinien (PCDD:t), polykloorattujen dibentsofuraanien (PCDF:t) ja polykloorattujen bifenyylien (PCB:t) summa) ilmaistuna Maailman terveysjärjestön WHO:n toksisuusekvivalentteina käyttäen WHO:n toksisuusekvivalenssikertoimia (TEF, 1997) (17)

Kasviperäiset rehuaineet

1,25

paitsi:

 

kasviöljyt ja niiden sivutuotteet

1,5

Kivennäisperäiset rehuaineet

1,5

Eläinperäiset rehuaineet:

 

eläinrasva, maito- ja munarasva mukaan luettuina

3,0

muut maaeläimistä saatavat tuotteet, maito ja maitotuotteet sekä munat ja munatuotteet mukaan luettuina

1,25

kalaöljy

24,0

kala, muut vesieläimet ja niistä johdetut tuotteet, lukuun ottamatta kalaöljyä ja yli 20 % rasvaa sisältäviä kalaproteiinihydrolysaatteja (16)

4,5

yli 20 % rasvaa sisältävät kalaproteiinihydrolysaatit

11,0

Sidonta-aineiden ja paakkuuntumisenestoaineiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvat rehun lisäaineet kaoliniittisavi, kalsiumsulfaattidihydraatti, vermikuliitti, natroliitti-fonoliitti, synteettiset kalsiumaluminaatit ja sedimenttialkuperää oleva klinoptiloliitti

1,5

Hivenaineyhdisteiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvat rehun lisäaineet

1,5

Esiseokset

1,5

Rehuseokset

1,5

paitsi:

 

lemmikkieläinten ja kalojen rehuseokset

7,0

turkiseläinten rehuseokset


VI JAKSO:   HAITALLISET KASVIPERÄISET EPÄPUHTAUDET

Haitalliset aineet

Eläinten rehuksi tarkoitetut tuotteet

Enimmäispitoisuus mg/kg (ppm) rehussa, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

1.

Rikkakasvien siemenet ja kokonaiset hedelmät, jotka sisältävät alkaloideja, glukosideja tai muita myrkyllisiä aineita yksinään tai yhdessä

Rehuaineet ja rehuseokset

3 000

Datura sp.

 

1 000

2.

Crotalaria spp.

Rehuaineet ja rehuseokset

100

3.

Ricinus communis L:n, Croton tiglium L:n ja Abrus precatorius L:n siemenet ja kuoret sekä niistä saadut tuotteet (18), yksinään tai yhdessä

Rehuaineet ja rehuseokset

10 (19)

4.

Kuorimaton pyökinpähkinä – Fagus silvatica L.

5.

Purghera – Jatropha curcas L.

6.

Intian sinappi – Brassica juncea (L.) Czern. ja Coss. ssp. integrifolia (West.) Thell.

7.

Sareptan sinappi – Brassica juncea (L.) Czern. ja Coss. ssp. juncea

8.

Kiinalainen sinappi – Brassica juncea (L.) Czern. ja Coss. ssp. juncea var. lutea Batalin

9.

Musta sinappi – Brassica nigra (L.) Koch

10.

Etiopian sinappi – Brassica carinata A. Braun

Rehuaineet ja rehuseokset

Lueteltujen kasvilajien siemeniä ja hedelmiä tai niistä saatuja tuotteita sallitaan rehuissa ainoastaan niin vähäisiä määriä, ettei niitä voida havaita kvantitatiivisessa määrityksessä

11.

Ambrosia spp:n siemenet

Rehuaineet

50

paitsi

 

Hirssi (hirssin, Panicum miliaceum L. jyvät) ja durra (durran, Sorghum bicolor (L) Moench s.l. jyvät), joita ei syötetä suoraan eläimille

200

Rehuseokset, jotka sisältävät jauhamattomia jyviä ja siemeniä

50


VII JAKSO:   HYVÄKSYTYT REHUN LISÄAINEET MUISSA KUIN KOHDEREHUISSA VÄISTÄMÄTTÖMÄN SIIRTYMISEN JOHDOSTA

Kokkidiostaatit

Eläinten rehuksi tarkoitetut tuotteet (20)

Enimmäispitoisuus mg/kg (ppm) rehussa, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

1.

Dekokinaatti

Rehuaineet

0,4

Rehuseokset seuraaville eläimille:

 

munivat linnut ja kananuorikot (> 16 viikkoa)

0,4

broilerit teurastusta edeltävänä ajanjaksona, jolloin dekokinaatin käyttö on kiellettyä (varoaikana käytettävä rehu)

0,4

muut eläinlajit

1,2

Esiseokset käytettäviksi rehussa, jossa dekokinaatin käyttöä ei ole hyväksytty

 (21)

2.

Diklatsuriili

Rehuaineet

0,01

Rehuseokset seuraaville eläimille:

 

munivat linnut, kananuorikot (> 16 viikkoa) ja lihakalkkunat (> 12 viikkoa)

0,01

broileri- ja siitoskaniinit teurastusta edeltävänä ajanjaksona, jolloin diklatsuriilin käyttö on kiellettyä (varoaikana käytettävä rehu)

0,01

muut eläinlajit kuin kananuorikot (< 16 viikkoa), broilerit, helmikanat ja lihakalkkunat (< 12 viikkoa)

0,03

Esiseokset käytettäviksi rehussa, jossa diklatsuriilin käyttöä ei ole hyväksytty

 (21)

3.

Halofuginonihydrobromidi

Rehuaineet

0,03

Rehuseokset seuraaville eläimille:

 

munivat linnut, kananuorikot ja kalkkunat (> 12 viikkoa)

0,03

broilerit ja kalkkunat (< 12 viikkoa) teurastusta edeltävänä ajanjaksona, jolloin halofuginonihydrobromidin käyttö on kiellettyä (varoaikana käytettävä rehu)

0,03

muut eläinlajit

0,09

Esiseokset käytettäviksi rehussa, jossa halofuginonihydrobromidin käyttöä ei ole hyväksytty

 (21)

4.

Lasalosidinatrium

Rehuaineet

1,25

Rehuseokset seuraaville eläimille:

 

koirat, vasikat, kaniinit, hevoseläimet, lypsettävät eläimet, munivat linnut, kalkkunat (> 16 viikkoa) ja kananuorikot (> 16 viikkoa)

1,25

broilerit, kananuorikot (< 16 viikkoa) ja kalkkunat (< 16 viikkoa) teurastusta edeltävänä ajanjaksona, jolloin lasalosidinatriumin käyttö on kiellettyä (varoaikana käytettävä rehu)

1,25

muut eläinlajit

3,75

Esiseokset käytettäviksi rehussa, jossa lasalosidinatriumin käyttöä ei ole hyväksytty

 (21)

5.

Maduramisiiniammonium, alfa

Rehuaineet

0,05

Rehuseokset seuraaville eläimille:

 

hevoseläimet, kaniinit, kalkkunat (> 16 viikkoa), munivat linnut ja kananuorikot (> 16 viikkoa)

0,05

broilerit ja kalkkunat (< 16 viikkoa) teurastusta edeltävänä ajanjaksona, jolloin maduramisiiniammonium alfan käyttö on kiellettyä (varoaikana käytettävä rehu)

0,05

muut eläinlajit

0,15

Esiseokset käytettäviksi rehussa, jossa maduramisiiniammonium alfan käyttöä ei ole hyväksytty

 (21)

6.

Monensiininatrium

Rehuaineet

1,25

Rehuseokset seuraaville eläimille:

 

hevoseläimet, koirat, pienet märehtijät (lampaat ja vuohet), ankat, nautaeläimet, lypsykarja, munivat linnut, kananuorikot (> 16 viikkoa) ja kalkkunat (> 16 viikkoa)

1,25

broilerit, kananuorikot (< 16 viikkoa) ja kalkkunat (< 16 viikkoa) teurastusta edeltävänä ajanjaksona, jolloin monensiininatriumin käyttö on kiellettyä (varoaikana käytettävä rehu)

1,25

muut eläinlajit

3,75

Esiseokset käytettäviksi rehussa, jossa monensiininatriumin käyttöä ei ole hyväksytty

 (21)

7.

Narasiini

Rehuaineet

0,7

Rehuseokset seuraaville eläimille:

 

kalkkunat, kaniinit, hevoseläimet, munivat linnut ja kananuorikot (> 16 viikkoa)

0,7

muut eläinlajit

2,1

Esiseokset käytettäviksi rehussa, jossa narasiinin käyttöä ei ole hyväksytty

 (21)

8.

Nikarbatsiini

Rehuaineet

1,25

Rehuseokset seuraaville eläimille:

 

hevoseläimet, munivat linnut ja kananuorikot (> 16 viikkoa)

1,25

muut eläinlajit

3,75

Esiseokset käytettäviksi rehussa, jossa nikarbatsiinin käyttöä (yksin tai yhdessä narasiinin kanssa) ei ole hyväksytty

 (21)

9.

Robenidiinihydrokloridi

Rehuaineet

0,7

Rehuseokset seuraaville eläimille:

 

munivat linnut ja kananuorikot (> 16 viikkoa)

0,7

broilerit, broileri- ja siitoskaniinit ja kalkkunat teurastusta edeltävänä ajanjaksona, jolloin robenidiinihydrokloridin käyttö on kiellettyä (varoaikana käytettävä rehu)

0,7

muut eläinlajit

2,1

Esiseokset käytettäviksi rehussa, jossa robenidiinihydrokloridin käyttöä ei ole hyväksytty

 (21)

10.

Salinomysiininatrium

Rehuaineet

0,7

Rehuseokset seuraaville eläimille:

 

hevoseläimet, kalkkunat, munivat linnut ja kananuorikot (> 12 viikkoa)

0,7

broilerit, kananuorikot (< 12 viikkoa) ja broilerikaniinit teurastusta edeltävänä ajanjaksona, jolloin salinomysiininatriumin käyttö on kiellettyä (varoaikana käytettävä rehu)

0,7

muut eläinlajit

2,1

Esiseokset käytettäviksi rehussa, jossa salinomysiininatriumin käyttöä ei ole hyväksytty

 (21)

11.

Semduramisiininatrium

Rehuaineet

0,25

Rehuseokset seuraaville eläimille:

 

munivat linnut ja kananuorikot (> 16 viikkoa)

0,25

broilerit teurastusta edeltävänä ajanjaksona, jolloin semduramisiininatriumin käyttö on kiellettyä (varoaikana käytettävä rehu)

0,25

muut eläinlajit

0,75

Esiseokset käytettäviksi rehussa, jossa semduramisiininatriumin käyttöä ei ole hyväksytty

 (21)

LIITE II

TOIMINTARAJAT JÄSENVALTIOIDEN TUTKIMUSTEN KÄYNNISTÄMISEKSI 4 ARTIKLAN 2 KOHDAN MUKAISESTI

JAKSO:

DIOKSIINIT JA PCB:T

Haitalliset aineet

Eläinten rehuksi tarkoitetut tuotteet

Toimintaraja ng:nä WHO-PCDD/F-TEQ/kg (ppt) (23), (24) rehussa, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

Huomautukset ja lisätiedot (esim. suoritettavat tutkimukset)

1.

Dioksiinit (polykloorattujen dibentso-para-dioksiinien (PCDD:t) ja polykloorattujen dibentsofuraanien (PCDF:t) summa) ilmaistuna Maailman terveysjärjestön WHO:n toksisuusekvivalentteina käyttäen WHO:n toksisuusekvivalenssikertoimia (TEF, 1997) (22)

Kasviperäiset rehuaineet

0,5

 (25)

paitsi:

 

 

kasviöljyt ja niiden sivutuotteet

0,5

 (25)

Kivennäisperäiset rehuaineet

0,5

 (25)

Eläinperäiset rehuaineet:

 

 

eläinrasva, maito- ja munarasva mukaan luettuina

1,0

 (25)

muut maaeläimistä saatavat tuotteet, maito ja maitotuotteet sekä munat ja munatuotteet mukaan luettuina

0,5

 (25)

kalaöljy

5,0

 (26)

kala, muut vesieläimet, niistä saatavat tuotteet ja sivutuotteet, lukuun ottamatta kalaöljyä ja yli 20 % rasvaa sisältäviä kalaproteiinihydrolysaatteja (24)

1,0

 (26)

yli 20 % rasvaa sisältävät kalaproteiinihydrolysaatit

1,75

 (26)

Sidonta-aineiden ja paakkuuntumisenestoaineiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvat rehun lisäaineet

0,5

 (26)

Hivenaineyhdisteiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvat rehun lisäaineet

0,5

 (25)

Esiseokset

0,5

 (25)

Rehuseokset

0,5

 (25)

paitsi:

 

 

lemmikkieläinten ja kalojen rehuseokset

1,75

 (26)

turkiseläinten rehuseokset

 

2.

Dioksiinin kaltaiset PCB-yhdisteet (polykloorattujen bifenyylien (PCB:t) summa) ilmaistuna Maailman terveysjärjestön WHO:n toksisuusekvivalentteina käyttäen WHO:n toksisuusekvivalenssikertoimia (TEF, 1997) (22)

Kasviperäiset rehuaineet

0,35

 (25)

paitsi:

 

 

kasviöljyt ja niiden sivutuotteet

0,5

 (25)

Kivennäisperäiset rehuaineet

0,35

 (25)

Eläinperäiset rehuaineet:

 

 

eläinrasva, maito- ja munarasva mukaan luettuina

0,75

 (25)

muut maaeläimistä saatavat tuotteet, maito ja maitotuotteet sekä munat ja munatuotteet mukaan luettuina

0,35

 (25)

kalaöljy

14,0

 (26)

kala, muut vesieläimet ja niistä johdetut tuotteet, lukuun ottamatta kalaöljyä ja yli 20 % rasvaa sisältäviä kalaproteiinihydrolysaatteja (24)

2,5

 (26)

yli 20 % rasvaa sisältävät kalaproteiinihydrolysaatit

7,0

 (26)

Sidonta-aineiden ja paakkuuntumisenestoaineiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvat rehun lisäaineet

0,5

 (25)

Hivenaineyhdisteiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvat rehun lisäaineet

0,35

 (25)

Esiseokset

0,35

 (25)

Rehuseokset

0,5

 (25)

paitsi:

 

 

lemmikkieläinten ja kalojen rehuseokset

3,5

 (26)

turkiseläinten rehuseokset

 


(1)  Enimmäispitoisuudet koskevat kokonaisarseenia.

(2)  Vastuullisen toimijan on suoritettava toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä analyysi sen osoittamiseksi, että epäorgaanisen arseenin pitoisuus on alle 2 ppm. Analyysi on erityisen tärkeä merilevälajin Hizikia fusiforme osalta.

(3)  Nurmirehu kattaa eläinten rehuksi tarkoitetut tuotteet, joita ovat esimerkiksi heinä, säilörehu ja tuore ruoho.

(4)  Enimmäispitoisuudet koskevat kokonaiselohopeaa.

(5)  Enimmäispitoisuudet on ilmaistu natriumnitriittinä.

(6)  Esiseoksille vahvistetussa enimmäispitoisuudessa otetaan huomioon lisäaineet, joissa on korkeimmat lyijy- ja kadmiumpitoisuudet muttei eri eläinlajien herkkyyttä lyijylle ja kadmiumille. Kuten eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29) 16 artiklassa säädetään, esiseosten tuottajan vastuulla on eläinten terveyden ja kansanterveyden suojaamiseksi varmistaa, että esiseoksia koskevien enimmäispitoisuuksien noudattamisen lisäksi esiseosten käyttöohjeet ovat täydennys- ja täysrehuja koskevien enimmäispitoisuuksien mukaiset.

(7)  Enimmäispitoisuudet viittaavat fluorin analyyttiseen määritykseen, jossa uutto tehdään 1 N suolahapolla 20 minuutin ajan huoneenlämmössä. Määrityksessä voidaan käyttää vastaavia uuttomenetelmiä, joiden osalta voidaan osoittaa, että niiden uuttotehokkuus on samantasoinen.

(8)  Fosforipitoisuus rehussa, jonka kosteuspitoisuus on 12 %.

(9)  Enimmäispitoisuus koskee vain melamiinia. Rakenteellisesti samankaltaisten yhdisteiden syanuurihapon, ammeliinin ja ammeliidin lisäämistä kyseisen enimmäispitoisuuden kohdalle harkitaan myöhemmässä vaiheessa.

(10)  Enimmäispitoisuudet on ilmaistu allyyli-isotiosyanaattina.

(11)  Yksin tai yhdessä, ilmaistuna dieldriininä.

(12)  Aldriinin ja dieldriinin enimmäispitoisuudet yksin tai yhdessä, ilmaistuna dieldriininä.

(13)  Parlar-järjestelmän mukainen numerointi, numeron edessä joko ”CHB” tai ”Parlar”.

 

CHB 26: 2-endo,3-ekso,5-endo,6-ekso,8,8,10,10-oktoklorobornaani

 

CHB 50: 2-endo,3-ekso,5-endo,6-ekso,8,8,9,10,10-nonaklorobornaani

 

CHB 62: 2,2,5,5,8,9,9,10,10-nonaklorobornaani.

(14)  Ylemmät pitoisuudet: ylemmät pitoisuudet lasketaan antamalla kaikille toteamisrajan alittaville yhdisteille toteamisrajaa vastaava arvo.

(15)  Dioksiineille (PCDD/F:t) asetettuja erillisiä enimmäispitoisuuksia sovelletaan edelleen siirtymäkauden ajan. Eläinten rehuksi tarkoitetut 1 kohdassa mainitut tuotteet eivät kyseisen siirtymäkauden aikana saa ylittää dioksiineille eivätkä dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden summalle asetettuja enimmäismääriä.

(16)  Enimmäispitoisuuksia ei sovelleta tuoreeseen kalaan ja muihin vesieläimiin, jotka toimitetaan suoraan ja käytetään ilman välijalostusta turkiseläinten rehujen valmistukseen. Välittömästi lemmikkieläinten, eläintarhojen eläinten tai sirkuseläinten ruokintaan tai lemmikkieläinten ruoan tuotannossa rehuaineena käytettävään tuoreeseen kalaan sovelletaan enimmäispitoisuuksia 4,0 ng WHO-PCDD/F-TEQ/kg tuotetta ja 8,0 ng WHO-PCDD/F-PCB-TEQ/kg tuotetta, ja kalanmaksaan sovelletaan enimmäispitoisuutta 25,0 ng WHO-PCDD/F-PCB-TEQ/kg. Näistä eläimistä (turkiseläimistä, lemmikkieläimistä sekä eläintarhojen ja sirkusten eläimistä) tuotetut tuotteet tai eläinperäinen proteiini eivät saa päästä elintarvikeketjuun, eikä niitä siksi saa käyttää sellaisten tuotantoeläinten ruokintaan, joita pidetään, lihotetaan tai kasvatetaan elintarvikkeiden tuotantoa varten.

(17)  Ihmisille aiheutuvan riskin arvioinnissa käytettävät WHO:n toksisuusekvivalenssikertoimet (TEF), jotka perustuvat Tukholmassa 15.–18. kesäkuuta 1997 pidetyn Maailman terveysjärjestön (WHO) kokouksen päätelmiin (Van den Berg et al., 1998, Toxic Equivalency Factors (TEFs) for PCBs, PCDDs, PCDFs for Humans and for Wildlife. Environmental Health Perspectives, 106(12), 775).

Yhdiste

TEF-arvo

Dibentso-para-dioksiinit (PCDD:t) ja dibentsofuraanit (PCDF:t)

2,3,7,8-TCDD

1

1,2,3,7,8-PeCDD

1

1,2,3,4,7,8-HxCDD

0,1

1,2,3,6,7,8-HxCDD

0,1

1,2,3,7,8,9-HxCDD

0,1

1,2,3,4,6,7,8-HpCDD

0,01

OCDD

0,0001

2,3,7,8-TCDF

0,1

1,2,3,7,8-PeCDF

0,05

2,3,4,7,8-PeCDF

0,5

1,2,3,4,7,8-HxCDF

0,1

1,2,3,6,7,8-HxCDF

0,1

1,2,3,7,8,9-HxCDF

0,1

2,3,4,6,7,8-HxCDF

0,1

1,2,3,4,6,7,8-HpCDF

0,01

1,2,3,4,7,8,9-HpCDF

0,01

OCDF

0,0001

Dioksiinin kaltaiset PCB-yhdisteet: ei-orto-PCB-yhdisteet ja mono-orto-PCB-yhdisteet

 

 

Ei-orto-PCB-yhdisteet

PCB 77

0,0001

PCB 81

0,0001

PCB 126

0,1

PCB 169

0,01

Mono-orto-PCB-yhdisteet

PCB 105

0,0001

PCB 114

0,0005

PCB 118

0,0001

PCB 123

0,0001

PCB 156

0,0005

PCB 157

0,0005

PCB 167

0,00001

PCB 189

0,0001

 

 

 

 

Käytetyt lyhenteet: T = tetra; Pe = penta; Hx = heksa; Hp = hepta; O = okta; CDD = klooridibentsodioksiini; CDF = klooridibentsofuraani; CB = klooribifenyyli.

(18)  Määritetään toistaiseksi analyyttisen mikroskopian avulla.

(19)  Sisältää myös siementen kuoriosia.

(20)  Rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29) puitteissa hyväksyttyjä pitoisuuksia.

(21)  Aineen enimmäispitoisuus esiseoksessa on pitoisuus, jonka seurauksena aineen määrä ei nouse suuremmaksi kuin 50 prosenttia rehun osalta vahvistetuista enimmäispitoisuuksista, kun esiseoksen käyttöohjeita noudatetaan.

(22)  Ihmisille aiheutuvan riskin arvioinnissa käytettävät WHO:n toksisuusekvivalenssikertoimet (TEF), jotka perustuvat Tukholmassa 15.–18. kesäkuuta 1997 pidetyn Maailman terveysjärjestön (WHO) kokouksen päätelmiin (Van den Berg et al., 1998, Toxic Equivalency Factors (TEFs) for PCBs, PCDDs, PCDFs for Humans and for Wildlife. Environmental Health Perspectives, 106(12), 775).

(23)  Ylemmät pitoisuudet: ylemmät pitoisuudet lasketaan antamalla kaikille toteamisrajan alittaville yhdisteille toteamisrajaa vastaava arvo.

(24)  Komissio tarkastelee toimintarajoja uudelleen samalla, kun se tarkastelee uudelleen dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden summan enimmäismääriä.

(25)  Saastumisen lähteen määrittäminen. Kun saastumisen lähde on määritetty, toteutetaan asianmukaisia toimenpiteitä lähteen vähentämiseksi tai poistamiseksi silloin, kun se on mahdollista.

(26)  Monissa tapauksissa ei ole tarpeen suorittaa tutkimuksia saastumisen lähteen määrittämiseksi, koska joillakin alueilla taustapitoisuudet ovat lähellä toimintarajaa tai sen yläpuolella. Tapauksissa, joissa toimintaraja ylittyy, kaikki tiedot, kuten näytteenottokausi, maantieteellinen alkuperä, kalalaji jne., on kuitenkin kirjattava tulevien toimenpiteiden varalta, joilla hallitaan dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten yhdisteiden esiintymistä rehuun tarkoitetuissa aineissa.

Yhdiste

TEF-arvo

Dibentso-para-dioksiinit (PCDD:t) ja dibentsofuraanit (PCDF:t)

2,3,7,8-TCDD

1

1,2,3,7,8-PeCDD

1

1,2,3,4,7,8-HxCDD

0,1

1,2,3,6,7,8-HxCDD

0,1

1,2,3,7,8,9-HxCDD

0,1

1,2,3,4,6,7,8-HpCDD

0,01

OCDD

0,0001

2,3,7,8-TCDF

0,1

1,2,3,7,8-PeCDF

0,05

2,3,4,7,8-PeCDF

0,5

1,2,3,4,7,8-HxCDF

0,1

1,2,3,6,7,8-HxCDF

0,1

1,2,3,7,8,9-HxCDF

0,1

2,3,4,6,7,8-HxCDF

0,1

1,2,3,4,6,7,8-HpCDF

0,01

1,2,3,4,7,8,9-HpCDF

0,01

OCDF

0,0001

Dioksiinin kaltaiset PCB-yhdisteet: ei-orto-PCB-yhdisteet ja mono-orto-PCB-yhdisteet

 

 

Ei-orto-PCB-yhdisteet

PCB 77

0,0001

PCB 81

0,0001

PCB 126

0,1

PCB 169

0,01

Mono-orto-PCB-yhdisteet

PCB 105

0,0001

PCB 114

0,0005

PCB 118

0,0001

PCB 123

0,0001

PCB 156

0,0005

PCB 157

0,0005

PCB 167

0,00001

PCB 189

0,0001

 

 

 

 

Käytetyt lyhenteet: T = tetra; Pe = penta; Hx = heksa; Hp = hepta; O = okta; CDD = klooridibentsodioksiini; CDF = klooridibentsofuraani; CB = klooribifenyyli.


17.6.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 159/25


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 575/2011,

annettu 16 päivänä kesäkuuta 2011,

rehuaineluettelosta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon rehun markkinoille saattamisesta ja käytöstä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 79/373/ETY, komission direktiivin 80/511/ETY, neuvoston direktiivien 82/471/ETY, 83/228/ETY, 93/74/ETY, 93/113/EY ja 96/25/EY ja komission päätöksen 2004/217/EY kumoamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 767/2009 (1) ja erityisesti sen 26 artiklan 2 ja 3 kohdan

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Rehuaineluettelon laatimisesta 19 päivänä maaliskuuta 2010 annetulla komission asetuksella (EU) N:o 242/2010 (2) vahvistettiin rehuaineluettelon ensimmäinen versio. Se muodostuu jo direktiivin 96/25/EY liitteen B osassa ja direktiivin 82/471/ETY liitteessä olevassa 2, 3 ja 4 sarakkeessa luetelluista rehuaineista sekä direktiivin 96/25/EY liitteessä olevan A osan IV kohdassa vahvistetusta sanastosta.

(2)

Euroopan rehualojen asiaankuuluvat edustajat ovat muita asianomaisia osapuolia kuullen, yhteistyössä toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen antamista lausunnoista saatu asiaan liittyvä kokemus ja tieteen ja tekniikan kehitys huomioon ottaen tehneet muutoksia asetukseen (EU) N:o 242/2010. Nämä muutokset koskevat uusia merkintöjä ja nykyisten merkintöjen parannuksia.

(3)

Komissio on arvioinut toimitetut muutokset, tarkistanut, että asetuksen (EY) N:o 767/2009 26 artiklassa säädettyjä menettelyä ja edellytyksiä noudatetaan, ja hyväksynyt muutokset arvioinnin aikana muutetussa muodossaan.

(4)

Koska asetukseen (EU) N:o 242/2010 on tehtävä erittäin paljon muutoksia, on johdonmukaisuuden, selkeyden ja yksinkertaistamisen vuoksi aiheellista kumota ja korvata kyseinen asetus.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 767/2009 24 artiklassa tarkoitettu rehuaineluettelo tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Kumotaan asetus (EU) N:o 242/2010.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä kesäkuuta 2011.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 229, 1.9.2009, s. 1.

(2)  EUVL L 77, 24.3.2010, s. 17.


LIITE

REHUAINELUETTELO

A   OSA

Yleiset säännökset

(1)

Rehualan toimijat voivat käyttää tätä luetteloa vapaaehtoisesti. C osassa lueteltua rehuaineen nimeä voidaan kuitenkin käyttää ainoastaan rehuaineesta, joka täyttää kyseistä merkintää koskevat vaatimukset.

(2)

Kaikkien C osassa olevan rehuaineluettelon merkintöjen on oltava rehuaineiden käyttöä koskevien rajoitusten mukaisia asiaan liittyvän unionin lainsäädännön mukaisesti. Luetteloon sisällytettyä rehuainetta käyttävien rehualan toimijoiden on varmistettava, että rehuaine täyttää asetuksen (EY) N:o 767/2009 4 artiklan vaatimukset.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 183/2005 4 artiklassa tarkoitettujen hyvien käytäntöjen mukaisesti rehuaineissa ei saa olla niiden valmistusprosessista ja valmistuksen apuaineista johtuvia kemiallisia epäpuhtauksia, ellei niille ole vahvistettu erityistä enimmäispitoisuutta luettelossa.

(4)

Rehuaineen kasvitieteellisen puhtauden on oltava vähintään 95 prosenttia. Edeltävästä valmistusprosessista johtuvien kasvitieteellisten epäpuhtauksien, kuten muiden öljypitoisten siementen tai hedelmien jäämien, pitoisuus saa olla enintään 0,5 prosenttia kunkin öljypitoisen siemen- tai hedelmälajin osalta. Jos näistä yleisistä säännöistä poiketaan, vahvistetaan C osan rehuaineluettelossa erityinen taso.

(5)

Yhden tai useamman valmistusmenetelmän yleisnimi/laatumäärite, joka mainitaan B osassa olevan valmistusmenetelmiä koskevan sanaston viimeisessä sarakkeessa, voidaan lisätä rehuaineen nimeen sen osoittamiseksi, että kyseinen rehuaine on käynyt läpi mainitun valmistusmenetelmän tai mainitut valmistusmenetelmät.

(6)

Jos jonkin rehuaineen valmistusmenetelmä poikkeaa asianomaisen menetelmän kuvauksesta, joka esitetään B osassa olevassa valmistusmenetelmiä koskevassa sanastossa, tämä valmistusmenetelmä on esitettävä kyseisen rehuaineen kuvauksessa.

(7)

Useiden rehuaineiden kohdalla voidaan käyttää synonyymejä. Tällaiset synonyymit sisällytetään hakasulkeisiin kyseisen rehuaineen merkinnöissä C osan rehuaineluettelon sarakkeeseen ”Nimi”.

(8)

C osan rehuaineluettelon rehuainetta koskevassa kuvauksessa käytetään sanaa ”tuote” sanan ”sivutuote” sijasta; näin halutaan kuvastaa markkinatilannetta ja rehualan toimijoiden keskuudessa omaksuttua kielenkäyttöä, jolla pyritään tuomaan esiin rehuaineiden kaupallinen arvo.

(9)

Kasvin tieteellinen nimi mainitaan kyseisen kasvin kuvauksessa ainoastaan siinä kohdassa, jossa kasvi esiintyy ensimmäisen kerran C osan rehuaineluettelossa.

(10)

Tietyn luetteloon sisältyvän rehuaineen ravintoaineiden pakollisen merkitsemisen peruslähtökohdaksi on otettu se, sisältääkö tietty tuote jotakin tiettyä ainetta suurina pitoisuuksina tai onko valmistusmenetelmä muuttanut tuotteen ravitsemuksellisia ominaisuuksia.

(11)

Asetuksen (EY) N:o 767/2009 15 artiklan g alakohdassa ja kyseisen asetuksen liitteessä I olevassa 6 kohdassa vahvistetaan merkintävaatimukset kosteuspitoisuuden osalta. Mainitun asetuksen 16 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja sen liitteessä V vahvistetaan merkintävaatimukset muiden ravintoaineiden osalta. Lisäksi asetuksen (EY) N:o 767/2009 liitteessä I olevassa 5 kohdassa edellytetään, että suolahappoon liukenemattoman tuhkan pitoisuus on ilmoitettava, jos pitoisuus on yli 2,2 prosenttia yleisesti tai tietyn rehuaineen osalta, jos se ylittää mainitun asetuksen liitteen V asiaankuuluvassa kohdassa asetetun pitoisuuden. Jotkin C osan rehuaineluetteloon sisältyvät merkinnät poikkeavat kuitenkin näistä säännöistä seuraavasti:

a)

C osan rehuaineluetteloon sisältyviä ravintoaineita koskevat pakolliset ilmoitukset korvaavat asetuksen (EY) N:o 767/2009 liitteen V asianomaisessa kohdassa esitetyt pakolliset ilmoitukset.

b)

Jos C osan rehuaineluettelon pakollisia ilmoituksia koskeva sarake jätetään tyhjäksi sellaisten ravintoaineiden osalta, jotka täytyisi ilmoittaa asetuksen (EY) N:o 767/2009 liitteessä V olevan asianmukaisen kohdan mukaisesti, mitään kyseisistä aineista ei tarvitse merkitä. Suolahappoon liukenemattoman tuhkan pitoisuus on kuitenkin ilmoitettava, silloin kun C osan rehuaineluettelossa ei ole asetettu kyseistä pitoisuutta ja se on yli 2,2 prosenttia.

c)

Jos C osan rehuaineluettelon pakollisia ilmoituksia koskevassa sarakkeessa on asetettu yksi tai useampi täsmällinen kosteuspitoisuus, on sovellettava kyseisiä pitoisuuksia eikä asetuksen (EY) N:o 767/2009 liitteessä I olevassa 6 kohdassa asetettuja pitoisuuksia. Jos kosteuspitoisuus on vähemmän kuin 14 prosenttia, sitä ei kuitenkaan ole pakollista ilmoittaa. Jos kyseisessä sarakkeessa ei ole asetettu täsmällistä kosteuspitoisuutta, sovelletaan asetuksen (EY) N:o 767/2009 liitteessä I olevaa 6 kohtaa.

(12)

”Teknisellä laadulla” tarkoitetaan, että aine on tuotettu valvotulla kemiallisella tai fysikaalisella menetelmällä, joka täyttää unionin rehulainsäädännön asianmukaiset vaatimukset.

(13)

Rehualan toimijan, joka väittää, että jollakin rehuaineella on enemmän ominaisuuksia kuin C osan rehuaineluettelon sarakkeessa ”Kuvaus” mainitut ominaisuudet, on täytettävä asetuksen (EY) N:o 767/2009 13 artiklan vaatimukset. Rehuaineilla saattaa lisäksi olla erityinen ravitsemuksellinen tarkoitus asetuksen (EY) N:o 767/2009 9 ja 10 artiklan mukaisesti.

B   OSA

Valmistusmenetelmiä koskeva sanasto

 

Valmistusmenetelmä

Määritelmä

Yleisnimi/laatumäärite

1

Ilmaerottelu

Hiukkasten erottelu ilmavirran avulla.

Ilmaeroteltu

2

Aspirointi

Menetelmä pölyn, pienten hiukkasten ja muiden hienonnetun viljan seoksen osien erottamiseksi jyvän pääosasta siirron aikana ilmavirran avulla.

Aspiroitu

3

Ryöppääminen

Menetelmä, joka koostuu orgaanisen aineen lämpökäsittelystä kiehuttamalla tai höyryttämällä luonnollisten entsyymien denaturoimiseksi, kudoksen pehmittämiseksi ja raa'an aromin poistamiseksi sekä tämän jälkeen upottamisesta kylmään veteen kypsymisen pysäyttämiseksi.

Ryöpätty

4

Valkaiseminen

Luonnollisesti esiintyvän värin poistaminen.

Valkaistu

5

Jäähdyttäminen

Lämpötilan alentaminen ympäristön lämpötilan alapuolelle mutta jäätymispisteen yläpuolelle säilyvyyden parantamiseksi.

Jäähdytetty

6

Pilkkominen

Partikkelikoon pienentäminen käyttäen yhtä tai useampaa veistä.

Pilkottu

7

Puhdistaminen

Aineksen (vierasaineet, esim. kivet) tai kasvin kasvullisen osan, esim. irrallisten olkien tai kuorten tai rikkakasvien osien, erottaminen.

Puhdistettu / Lajiteltu

8

Väkevöiminen (1)

Tuotteen tiettyjen ainesosien pitoisuuksien lisääminen vettä ja/tai muita aineksia poistamalla.

Tiivistetty

9

Tiivistäminen

Aineen muuntaminen kaasumaisesta nestemäiseksi.

Nesteytetty

10

Kypsentäminen

Lämmön käyttö rehuaineen fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien muuttamiseksi.

Kypsytetty

11

Murskaaminen

Partikkelikoon pienentäminen murskainta käyttäen.

Murskattu, murska

12

Kiteyttäminen

Puhdistaminen muodostamalla kiinteitä kiteitä nesteliuoksesta. Nesteessä olevat epäpuhtaudet eivät tavallisesti yhdisty kiteen hilarakenteeseen.

Kiteytetty

13

Kuoriminen (2)

Jyvien, siementen, hedelmien, pähkinöiden ja muiden tuotteiden ulompien kerrosten poistaminen osittain tai kokonaan.

Kuorittu, osittain kuorittu

14

Kuoriminen

Papujen, jyvien ja siementen ulompien kuorten/akanoiden poistaminen yleensä fysikaalisesti.

Kuorittu

15

Pektiinin poisto

Pektiinien uuttaminen rehuaineesta.

Pektiinitön

16

Kuivattaminen

Menetelmä kosteuden poistamiseksi.

Kuivattu

17

Liman poistaminen

Menetelmä liman poistamiseksi pinnalta.

Limaton

18

Sokerien poistaminen

Mono- tai disakkaridien täydellinen tai osittainen poistaminen melassista ja muista sokeria sisältävistä aineista kemiallisin tai fysikaalisin menetelmin.

Sokeriton/vähäsokerinen

19

Myrkyttömäksi tekeminen

Menetelmä, jolla myrkylliset vierasaineet tuhotaan tai niiden pitoisuutta vähennetään.

Myrkytön

20

Tislaus

Nesteiden jakotislaus keittämällä ja keräämällä tiivistetty höyry erilliseen astiaan.

Tislattu

21

Kuivaaminen

Kuivaaminen keinotekoisesti tai luonnollisesti.

Kuivattu (auringossa tai keinotekoisesti)

22

Säilöminen

Rehuaineiden säilöminen siiloon mahdollisesti lisäämällä säilöntäaineita tai käyttämällä anaerobisia olosuhteita mahdollisesti säilörehun säilöntäaineiden kera.

Säilötty

23

Haihdutus

Vesipitoisuuden vähentäminen.

Haihdutettu

24

Ekspandointi

Lämpökäsittelymenetelmä, jossa tuotteen sisäinen, äkillisesti höyrystyvä vesi johtaa tuotteen rakenteen rikkoontumiseen.

Ekspandoitu

25

Puristaminen

Öljyn/rasvan erottaminen puristamalla.

Puriste/kakku ja öljy/rasva

26

Uuttaminen

Rasvojen ja öljyjen erottaminen tietyistä aineista orgaanisilla liuottimilla tai sokerien tai muiden vesiliukoisten ainesten erottaminen vesiliuoksella.

Uutettu/rouhe ja rasva/öljy, melassi/pulppa ja sokeri tai muut vesiliukoiset ainekset

27

Ekstruusio

Lämpökäsittelymenetelmä, jossa tuotteen sisäinen, äkillisesti höyrystyvä vesi johtaa tuotteen rakenteen rikkoontumiseen ja johon yhdistetään tuotteen erityinen muotoilu pursottamalla suuttimen läpi.

Ekstrudoitu

28

Käyminen

Menetelmä, jossa tuotetaan tai käytetään bakteerien, sienten tai hiivojen kaltaisia mikro-organismeja toimimaan aineessa sen kemiallisen koostumuksen/ominaisuuksien muuttamiseksi.

Käynyt/fermentoitu

29

Suodatus

Nesteen ja kiinteiden aineiden seoksen erottaminen suodattamalla neste huokoisen väliaineen tai kalvon läpi.

Suodatettu

30

Hiutaloiminen

Kostean, lämpökäsitellyn tuotteen valssaaminen.

Hiutaleet

31

Myllytys

Kuivattujen jyvien koon pienentäminen, jotta jyvä erottuisi helpommin eri jakeiksi (erityisesti jauhoksi, leseiksi ja rehujauhoksi).

Jauhot, leseet, rehujauho (3), rehu

32

Lajitteleminen

Rehuaineen osasten erottaminen seulomalla ja/tai ilmavirran avulla, joka kuljettaa kevyet kuoren palaset pois.

Lajiteltu

33

Paloittelu

Menetelmä rehuaineen rikkomiseksi paloihin.

Paloiteltu

34

Paistaminen

Rehuaineen kypsentäminen öljyssä tai rasvassa.

Paistettu

35

Hyytelöiminen

Menetelmä, jolla muodostetaan hyytelöä, kiinteää hyytelömäistä ainetta, joka voi vaihdella pehmeästä ja hauraasta kovaan ja sitkeään, käyttäen tavallisesti hyytelöimisaineita.

Hyytelöity

36

Granulointi

Rehuaineiden käsittely tietyn partikkelikoon ja koostumuksen saavuttamiseksi.

Granuloitu

37

Jauhatus

Kiinteän rehuaineen partikkelikoon pienentäminen kuivaa tai märkää menetelmää käyttäen.

Jauhettu

38

Kuumentaminen

Erityisolosuhteissa toteutettuja lämpökäsittelyjä.

Lämpökäsitelty

39

Hydraaminen

Tyydyttymättömien glyseridien muuntaminen katalyytin avulla tyydytetyiksi glyserideiksi (öljyjen ja rasvojen kovettaminen) tai vapaiksi rasvahapoiksi tai pelkistävien sokerien muuntaminen vastaaviksi polyoleiksi.

Hydrattu, osittain hydrattu

40

Hydrolyysi

Hajottaminen yksinkertaisimmiksi kemiallisiksi yhdisteiksi soveltuvalla käsittelyllä vettä ja joko entsyymeitä tai happoja/emäksiä käyttäen.

Hydrolysoitu

41

Nesteyttäminen

Muuntaminen kiinteästä tai kaasumaisesta olomuodosta nestemäiseen.

Nesteytetty

42

Maserointi

Rehuaineiden koon pienentäminen mekaanisin keinoin usein vedessä tai muussa nesteessä.

Maseroitu

43

Mallastaminen

Menetelmä, jossa jyvän annetaan alkaa itää, jotta voidaan aktivoida luonnollisesti esiintyviä entsyymejä, jotka voivat hajottaa tärkkelyksen käymiskelpoisiksi hiilihydraateiksi ja valkuaisaineet aminohapoiksi ja peptideiksi.

Mallastettu

44

Sulattaminen

Muuntaminen kiinteästä olomuodosta nestemäiseen lämmön avulla.

Sulatettu

45

Mikronointi

Menetelmä, jolla pienennetään kiinteän aineen hiukkasten keskimääräinen halkaisija mikrometriluokkaan.

Mikronoitu

46

Esikeittäminen

Menetelmä, jossa kypsennetään osittain kiehuttamalla lyhyen aikaa.

Esikeitetty

47

Pastörointi

Kuumentaminen kriittiseen lämpötilaan määrätyn pituiseksi ajaksi haitallisten mikro-organismien tuhoamiseksi, minkä jälkeen nopea jäähdytys.

Pastöroitu

48

Kuoriminen

Hedelmien ja vihannesten kuoren poistaminen.

Kuorittu

49

Rakeistaminen

Tuotteen saattaminen tiettyyn muotoon puristamalla matriisin läpi.

Pelletti, rakeistettu

50

Kiillottaminen

Kuoritun jyvän, esim. riisin, kiillottaminen rummuissa kierrättämällä, tuloksena kirkas ja kiiltävä jyvä.

Kiillotettu

51

Esigelatinointi

Tärkkelyksen muuttaminen siten, että parannetaan huomattavasti sen turpoamisominaisuuksia kylmässä vedessä.

Esigelatinoitu (4), paisutettu

52

Puristaminen (5)

Nesteiden, kuten rasvan, öljyn, veden tai mehun, fyysinen erottaminen kiinteistä aineista.

Puriste/kakku (öljypitoiset aineet)

Massa, pulppa (hedelmät jne.)

Puristettu juurikasleike (sokerijuurikkaiden tapauksessa)

53

Raffinoiminen

Epäpuhtauksien tai epätoivottujen ainesosien poistaminen kokonaan tai osittain kemiallisella/fysikaalisella käsittelyllä.

Raffinoitu, osittain raffinoitu

54

Paahtaminen

Rehuaineiden kuumentaminen kuivana sulavuuden parantamiseksi, värin lisäämiseksi ja/tai luonnollisesti esiintyvien ravitsemukseen haitallisesti vaikuttavien tekijöiden vähentämiseksi.

Paahdettu

55

Valssaus

Partikkelikoon pienentäminen kuljettamalla rehuaine, esim. jyvät, rullien välissä.

Valssattu

56

Pötsisuojaaminen

Menetelmä, jolla joko fysikaalisen käsittelyn avulla lämpöä, painetta, höyryä tai näiden yhdistelmää käyttäen ja/tai valmistuksen apuaineita käyttäen pyritään suojaamaan ravintoaineita pötsihajotukselta.

Pötsisuojattu

57

Seulominen/siivilöinti

Erikokoisten partikkelien erottelu ravistamalla tai kaatamalla rehuaine siivilän läpi.

Seulottu, siivilöity

58

Kuoriminen

Nesteen pintakerroksen erottaminen mekaanisin keinoin, esim. maidon rasva.

Kuorittu

59

Viipaloiminen

Rehuaineen leikkaaminen litteiksi palasiksi.

Viipaloitu

60

Kostuttaminen/liottaminen

Rehuaineen, yleensä siementen, kostuttaminen ja pehmentäminen kypsennysajan lyhentämiseksi, siemenkuoren irrottamisen helpottamiseksi, veden imeytymisen helpottamiseksi itämisen aktivoimiseksi tai luonnollisesti esiintyvien ravitsemukseen haitallisesti vaikuttavien tekijöiden pitoisuuden vähentämiseksi.

Liotettu

61

Sumutuskuivaus

Nesteen kosteuspitoisuuden vähentäminen luomalla rehuaineesta sumu, jotta voidaan lisätä sitä pinta-alaa suhteessa painoon, johon lämmintä ilmaa puhalletaan.

Sumutuskuivattu

62

Höyryttäminen

Menetelmä, jossa käytetään paineistettua höyryä kuumentamiseen ja kypsentämiseen sulavuuden lisäämiseksi.

Höyrytetty

63

Paahtaminen

Yleensä öljykasvin siemeniin käytetty kuumentaminen kuivassa lämmössä esim. luonnollisesti esiintyvien ravitsemukseen haitallisesti vaikuttavien tekijöiden vähentämiseksi tai poistamiseksi.

Paahdettu

64

Ultrasuodatus

Nesteiden suodatus käyttäen kalvoa, joka läpäisee vain pienet molekyylit.

Ultrasuodatettu

C   OSA

Rehuaineluettelo

1.   Viljojen jyvät ja niistä saatavat tuotteet

Numero

Nimi

Kuvaus

Pakolliset ilmoitukset

1.1.1

Ohra

Ohran, Hordeum vulgare L., jyvät. Voi olla pötsisuojattu.

Pötsisuojausmenetelmä, jos tarpeen

1.1.2

Ohra, paisutettu

Jauhetusta tai rouhitusta ohrasta kosteus-, lämpö- ja painekäsittelyn avulla saatu tuote.

Tärkkelys

1.1.3

Ohra, paahdettu

Vaalean värinen, lievästi paahdettu ohra.

Tärkkelys, jos > 10 %

Raakavalkuainen, jos > 15 %

1.1.4

Ohrahiutaleet

Kuoritusta ohrasta höyryttämällä ja valssaamalla saatu hiutale. Se saattaa sisältää hieman kuorta. Voi olla pötsisuojattu.

Tärkkelys

Pötsisuojausmenetelmä, jos tarpeen

1.1.5

Ohrakuitu

Ohratärkkelysteollisuuden tuote, joka koostuu endospermin osasista ja pääasiassa kuidusta.

Raakakuitu

Raakavalkuainen, jos > 10 %

1.1.6

Ohrankuoret

Etanoli-tärkkelysteollisuuden tuote, joka saadaan kuivajauhamalla, seulomalla ja kuorimalla ohran jyvistä.

Raakakuitu

Raakavalkuainen, jos > 10 %

1.1.7

Ohrarehujauho

Tuote, joka saadaan ohran seulonnan ja kuorinnan yhteydessä ohrasuurimoita, ohraydinjauhoa tai ohrajauhoa valmistettaessa. Se koostuu pääasiassa endospermin osasista sekä uloimpien kuorikerrosten hienojakoisista partikkeleista ja jyvien seulontajakeista.

Raakakuitu

Tärkkelys

1.1.8

Ohravalkuainen

Ohrasta tärkkelyksen ja leseen erottamisen jälkeen saatava tuote. Se koostuu pääasiassa valkuaisesta.

Raakavalkuainen

Tärkkelys

1.1.9

Ohravalkuaisrehu

Ohrasta tärkkelyksen erottamisen jälkeen saatava tuote. Se koostuu pääasiassa valkuaisesta ja endospermin osasista. Se voidaan kuivata.

Kosteus, jos < 45 % tai > 60 %

Jos kosteus < 45 %:

Raakavalkuainen

Tärkkelys

1.1.10

Ohran liukoiset aineet

Ohran valkuaisen ja tärkkelyksen märkäerottelusta saatava tuote.

Raakavalkuainen

1.1.11

Ohralese

Seulotun ja kuoritun ohran jauhamisesta saatava tuote. Se koostuu pääasiassa uloimpien kuorikerrosten palasista sekä jyvän osasista, joista suurin osa endospermiä on poistettu.

Raakakuitu

1.1.12

Ohratärkkelys, nestemäinen

Ohran tärkkelyksen valmistuksessa saatava sekundäärinen tärkkelysjae.

Jos kosteus < 50 %:

Tärkkelys

1.1.13

Mallasohran seulontajakeet

Mallasohran puhdistuksessa syntyvä tuote, joka koostuu pienistä mallasohran jyvistä ja rouhitun mallasohran jyvien jakeista, jotka on eroteltu ennen mallastusta.

Raakakuitu

Tuhka, jos > 2,2 %

1.1.14

Mallasohra ja mallasjae

Mallasohran ja maltaan siirtokuljettimien ilmaerottelussa erottuva pöly.

Raakakuitu

1.1.15

Mallasohran kuoret

Mallasohran puhdistuksessa syntyvä tuote, joka koostuu kuoren jakeista ja hienojakeisesta aineksesta.

Raakakuitu

1.1.16

Ohrarankin kiinteä osa, sellaisenaan

Ohraetanolin valmistuksen tuote. Se sisältää kiinteitä rehujakeita tislauksesta.

Kosteus, jos < 65 % tai > 88 %

Jos kosteus < 65 %:

Raakavalkuainen

1.1.17

Ohrarankin liukoinen osa

Ohraetanolin valmistuksen tuote. Se sisältää liukoisia rehujakeita tislauksesta.

Kosteus, jos < 45 % tai > 70 %

Jos kosteus < 45 %:

Raakavalkuainen

1.1.18

Maltaat (6)

Idätetystä viljasta saatava tuote, joka on kuivattu, jauhettu ja/tai uutettu.

 

1.1.19

Mallasidut (6)

Mallastetun viljan idätyksestä ja maltaan puhdistuksesta syntyvä tuote, joka koostuu iduista, mallaspölystä, kuorista ja rikkonaisista maltaan jyvistä. Se voidaan jauhaa.

 

1.2.1

Maissi (7)

Maissin, Zea mays L. ssp. mays, jyvät. Voi olla pötsisuojattu.

Pötsisuojausmenetelmä, jos tarpeen

1.2.2

Maissihiutaleet

Kuoritusta maissista höyryttämällä ja valssaamalla saatu hiutale. Saattaa sisältää hieman kuorta.

Tärkkelys

1.2.3

Maissirehujauho

Maissijauhon tai maissisuurimoiden valmistuksen tuote. Se koostuu pääasiassa uloimpien kuorikerrosten palasista ja jyvän osasista, joista endospermiä on poistettu vähemmän kuin maissileseistä.

Raakakuitu

Tärkkelys

1.2.4

Maissilese

Maissijauhon tai maissisuurimoiden valmistuksen tuote. Se koostuu pääasiassa ulommista kuorikerroksista sekä maissinalkion ja endospermin palasista.

Raakakuitu

1.2.5

Maissintähkät

Maissintähkän ydinosa. Se koostuu erottelemattomista tähkälapakoista, jyvistä ja lehdistä.

Raakakuitu

Tärkkelys

1.2.6

Maissin seulontajakeet

Maissin jakeet, jotka ovat jäljellä seulonnan jälkeen.

 

1.2.7

Maissikuitu

Maissitärkkelyksen valmistuksen tuote. Se koostuu pääasiassa kuidusta.

Kosteus, jos < 50 % tai > 70 %

Jos kosteus < 50 %:

Raakakuitu

1.2.8

Maissigluteeni

Maissitärkkelyksen valmistuksen tuote. Se koostuu pääasiassa tärkkelyksen erotuksessa saatavasta gluteenista.

Raakavalkuainen

Kosteus, jos < 70 % tai > 90 %

1.2.9

Maissigluteenirehu

Maissitärkkelyksen valmistuksen tuote. Se koostuu leseistä ja maissin liukoisista aineista. Tuote voi lisäksi sisältää rouhittua maissia ja maissinjyvistä uutetun öljyn jakeita. Muita tärkkelyksestä ja tärkkelystuotteiden raffinoimisesta tai käymisestä saatavia tuotteita voidaan lisätä, ja tuote voidaan kuivata.

Kosteus, jos < 40 % tai > 65 %

Jos kosteus < 40 %:

Raakavalkuainen

Raakakuitu

Tärkkelys

Raakarasva

1.2.10

Maissinalkio

Maissijauhon, maissisuurimoiden tai maissitärkkelyksen valmistuksen tuote. Se koostuu pääasiassa maissinalkiosta, ulommista kuorikerroksista sekä endospermin osista.

Kosteus, jos < 40 % tai > 60 %

Jos kosteus < 40 %:

Raakavalkuainen

Raakarasva

1.2.11

Maissinalkiopuriste

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan puristamalla käsitellyistä maissinalkioista, joissa osa endospermiä ja kuorta voi vielä olla jäljellä.

Raakavalkuainen

Raakarasva

1.2.12

Maissinalkiorouhe

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan uuttamalla käsitellyistä maissinalkioista.

Raakavalkuainen

1.2.13

Maissinalkioöljy, raaka

Maissinalkioista saatava tuote.

Raakarasva

1.2.14

Maissi, paisutettu

Maissijauhosta tai maissirouheesta kosteus-, lämpö- ja painekäsittelyn avulla saatava tuote.

Tärkkelys

1.2.15

Maissinliotusvesi

Väkevöity nestejae maissin liotusprosessista.

Kosteus, jos < 45 % tai > 65 %

Jos kosteus < 45 %:

Raakavalkuainen

1.2.16

Sokerimaissintähkäsäilörehu

Sokerimaissinvalmistusteollisuuden sivutuote, joka koostuu tähkän ydinosasta, kuorista ja ytimestä, jotka on pilkottu ja kuivattu tai puristettu. Tehdään pilkkomalla sokerimaissin tähkät, kuoret ja lehdet, ja mukana on sokerimaissin ytimet.

Raakakuitu

1.3.1

Hirssi

Hirssin, Panicum miliaceum L., jyvät.

 

1.4.1

Kaura

Kauran, Avena sativa L., ja muiden viljeltyjen kauralajien jyvät.

Pötsisuojausmenetelmä, jos tarpeen

1.4.2

Kaura, kuorittu

Kuoritut kauranjyvät. Ne voidaan käsitellä höyryllä.

 

1.4.3

Kaurahiutaleet

Tuote, joka saadaan höyryttämällä ja valssaamalla kuorittua kauraa. Se voi sisältää pienen määrän kaurankuoria.

Tärkkelys

1.4.4

Kaurarehujauho

Tuote, joka saadaan kauran seulonnan ja kuorinnan yhteydessä kaurasuurimoita ja kaurajauhoa valmistettaessa. Se koostuu pääasiassa kauraleseistä ja osasta endospermiä.

Raakakuitu

Tärkkelys

1.4.5

Kauralese

Seulotun ja kuoritun kauran jauhamisesta saatava tuote. Se koostuu pääasiassa uloimpien kuorikerrosten palasista sekä jyvän osasista, joista suurin osa endospermiä on poistettu.

Raakakuitu

1.4.6

Kaurankuoret

Tuote, joka saadaan kauranjyvien kuorinnan yhteydessä.

Raakakuitu

1.4.7

Kaura, paisutettu

Kaurajauhon tai kaurarouheen kosteus-, lämpö- ja painekäsittelyllä saatu tuote.

Tärkkelys

1.4.8

Kaurasuurimot

Puhdistettu kaura, josta on poistettu kuori.

Raakakuitu

Tärkkelys

1.4.9

Kaurajauho

Tuote, joka saadaan jauhamalla kauranjyviä.

Raakakuitu

Tärkkelys

1.4.10

Kaurarehujauho

Runsastärkkelyksinen kauratuote, joka on saatu kuorimisen jälkeen.

Raakakuitu

1.4.11

Kaurarehu

Tuote, joka saadaan kauran seulonnan ja kuorinnan yhteydessä kaurasuurimoita ja kaurajauhoa valmistettaessa. Se koostuu pääasiassa kauraleseistä ja osasta endospermiä.

Raakakuitu

1.5.1

Kvinoansiemenrouhe

Kvinoan (Chenopodium quinoa Willd.) puhdistettu kokonainen siemen, josta siementen ulommassa kerroksessa oleva saponiini on poistettu.

 

1.6.1

Riisi, rouhittu

Riisin (Oryza sativa L.) lajittelussa ja seulonnassa saatujen pienten ja rikkonaisten jyvien jauhamisesta saatava tuote.

Tärkkelys

1.6.2

Riisi, jauhettu

Esikuorittu riisi, josta on jauhamalla poistettu lese ja alkio kokonaan tai osittain.

Tärkkelys

1.6.3

Riisi, esigelatinoitu

Riisijauhon tai riisirouheen kosteus-, lämpö- ja painekäsittelyn avulla saatu tuote.

Tärkkelys

1.6.4

Riisi, ekstrudoitu

Riisijauhoa ekstrudoimalla saatu tuote.

Tärkkelys

1.6.5

Riisihiutaleet;

[Riisi, esigelatinoitu]

Esigelatinoituja riisinjyviä tai rouhittuja jyviä hiutaloimalla saatu tuote.

Tärkkelys

1.6.6

Riisi, esikuorittu/ruskea

Raakariisi, josta ainoastaan ulkokuori on poistettu.

Tärkkelys

Raakakuitu

1.6.7

Jauhettu rehuriisi

Rehuriisin jauhamisessa syntyvä tuote, joka koostuu joko esikuoritun riisin valmistukseen liittyvän seulonnan yhteydessä saatavista vihreistä kypsymättömistä tai liitumaisista jyvistä tai normaalisti muodostuneista, esikuorituista, täplikkäistä tai keltaisista riisinjyvistä.

Tärkkelys

1.6.8

Riisijauho

Riisiä jauhamalla saatu tuote.

Tärkkelys

1.6.9

Ruskeariisijauho

Ruskeaa riisiä jauhamalla saatu tuote.

Raakakuitu

Tärkkelys

1.6.10

Riisilese

Esikuoritun riisin jauhatuksessa syntyvä tuote, joka koostuu ytimen ulommista kerroksista (siemenkalvo, siemenkuori, ydin, aleuronikerros) ja osasta alkiota.

Raakakuitu

1.6.11

Riisilese, kalsiumkarbonaattipitoinen

Esikuoritun riisin kiillotuksessa syntyvä tuote, joka koostuu pääasiassa hopeaketosta sekä aleuronikerroksen, endospermin ja alkion osasista; se sisältää vaihtelevan määrän kiillotuksessa käytettävää kalsiumkarbonaattia.

Raakakuitu

Kalsiumkarbonaatti

1.6.12

Riisilese, rasvaton

Riisileseet, jotka saadaan öljyn uuttamisesta.

Raakakuitu

1.6.13

Riisileseöljy

Öljy, joka on uutettu stabiloidusta riisileseestä.

Raakarasva

1.6.14

Riisirehujauho

Riisijauhon ja -tärkkelyksen valmistuksen tuote, joka saadaan kuiva- tai märkäjauhatuksella ja seulomalla. Se koostuu pääasiassa tärkkelyksestä, valkuaisesta, rasvasta ja kuidusta.

Tärkkelys, jos > 20 %

Raakavalkuainen, jos > 10 %

Raakarasva, jos > 5 %

Raakakuitu

1.6.15

Riisirehujauho esikypsytetystä riisistä

Esikuoritun, esikypsytetyn riisin kiillotuksessa syntyvä tuote, joka koostuu pääasiassa hopeaketosta sekä aleuronikerroksen, endospermin ja alkion osasista; se sisältää vaihtelevan määrän kiillotuksessa käytettävää kalsiumkarbonaattia.

Raakakuitu

Kalsiumkarbonaatti

1.6.16

Panimoriisi

Riisin jauhatuksesta saatavat pienimmät rouhitut palaset, yleensä noin neljännes kokonaisesta jyvästä.

Tärkkelys

1.6.17

Riisinalkio

Tuote, joka koostuu pääasiassa riisin jauhatuksessa poistetusta ja leseestä erotellusta alkiosta.

Raakarasva

Raakavalkuainen

1.6.18

Riisinalkiopuriste

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan puristamalla riisinalkioista, joissa osa endospermiä ja kuorta on vielä tallella.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Raakakuitu

1.6.19

Riisinalkiorouhe

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan uuttamalla riisinalkioista, joissa osa endospermiä ja kuorta on vielä tallella.

Raakavalkuainen

1.6.20

Riisivalkuainen

Rouhitusta riisistä saatava riisitärkkelyksen valmistuksen tuote, joka saadaan märkäjauhatuksella, siivilöimällä, erottelemalla, väkevöimällä ja kuivaamalla.

Raakavalkuainen

1.6.21

Nestemäinen kiillotettu riisirehu

Väkevöity nestemäinen tuote, joka saadaan riisin märkäjauhatuksesta ja siivilöinnistä.

Tärkkelys

1.7.1

Ruis

Rukiin, Secale cereale L., jyvät.

 

1.7.2

Ruisrehujauho

Seulotun rukiin jauhatuksesta saatava tuote. Se koostuu pääasiassa endospermin osasista sekä uloimpien kuorikerrosten hienojakoisista palasista ja joistakin sekalaisista jyvän osista.

Tärkkelys

Raakakuitu

1.7.3

Ruisrehu

Seulotun rukiin jauhatuksesta saatava tuote. Se koostuu pääasiassa uloimpien kuorikerrosten palasista sekä jyvän osasista, joista endospermiä on poistettu vähemmän kuin ruisleseistä.

Tärkkelys

Raakakuitu

1.7.4

Ruislese

Seulotun rukiin jauhatuksesta saatava tuote. Se koostuu pääasiassa uloimpien kuorikerrosten palasista sekä jyvän osasista, joista suurin osa endospermiä on poistettu.

Tärkkelys

Raakakuitu

1.8.1

Durra; [Milo]

Durran, Sorghum bicolor (L.) Moench, jyvät/siemenet.

 

1.8.2

Valkoinen durra

Valkoisen durran jyvät.

 

1.8.3

Durragluteenirehu

Kuivattu tuote, joka saadaan durratärkkelyksen erotuksessa. Se koostuu pääasiassa leseestä ja pienestä määrästä gluteenia. Tuote voi lisäksi sisältää maserointiveden kuivaa jaetta, ja siihen on voitu lisätä alkioita.

Raakavalkuainen

1.9.1

Spelttivehnä

Spelttivehnän Triticum spelta L., Triticum dicoccum Schrank, Triticum monococcum, jyvät.

 

1.9.2

Spelttilese

Spelttijauhon valmistuksesta saatava tuote. Se koostuu pääasiassa ulommista kuorikerroksista sekä joistakin spelttialkion ja endospermin palasista.

Raakakuitu

1.9.3

Speltinkuoret

Tuote, joka saadaan speltinjyvien kuorinnan yhteydessä.

Raakakuitu

1.9.4

Spelttirehujauho

Tuote, joka saadaan speltin seulonnan ja kuorinnan yhteydessä spelttijauhoa valmistettaessa. Se koostuu pääasiassa endospermin osasista sekä uloimpien kuorikerrosten hienojakoisista palasista ja jossakin määrin jyvien seulontajakeesta.

Raakakuitu

Tärkkelys

1.10.1

Ruisvehnä

Ruisvehnän, Triticum X Secale cereale L. -hybridi, jyvät.

 

1.11.1

Vehnä

Vehnän, Triticum aestivum L., Triticum durum Desf. ja muiden viljeltyjen vehnälajien jyvät. Voi olla pötsisuojattu.

Pötsisuojausmenetelmä, jos tarpeen

1.11.2

Vehnäidut

Mallasvehnän idätyksessä ja maltaan puhdistuksessa syntyvä tuote, joka koostuu iduista, hienonnetusta viljasta, kuorista ja pienistä rikkoontuneista mallastetun vehnän jyvistä.

 

1.11.3

Vehnä, esigelatinoitu

Jauhetusta tai rouhitusta vehnästä kosteus-, lämpö- ja painekäsittelyn avulla saatu tuote.

Tärkkelys

1.11.4

Vehnärehujauho

Myllytyksen tuote, joka saadaan seulotuista vehnän tai kuoritun spelttivehnän jyvistä. Se koostuu pääasiassa endospermin osasista sekä uloimpien kuorikerrosten hienojakoisista palasista ja jossakin määrin jyvien seulontajakeesta.

Raakakuitu

Tärkkelys

1.11.5

Vehnähiutaleet

Tuote, joka saadaan höyryttämällä ja valssaamalla kuorittua vehnää. Se voi sisältää pienen määrän vehnänkuoria. Voi olla pötsisuojattu.

Raakakuitu

Tärkkelys

Pötsisuojausmenetelmä, jos tarpeen

1.11.6

Vehnärehu

Myllytyksen tai mallastuksen tuote, joka saadaan seulotuista vehnän tai kuoritun spelttivehnän jyvistä. Se koostuu pääasiassa uloimpien kuorikerrosten palasista sekä jyvän osasista, joista endospermiä on poistettu vähemmän kuin vehnäleseistä.

Raakakuitu

1.11.7

Vehnälese (8)

Myllytyksen tai mallastuksen tuote, joka saadaan seulotuista vehnän tai kuoritun spelttivehnän jyvistä. Se koostuu pääasiassa uloimpien kuorikerrosten palasista sekä jyvän osasista, joista suurin osa endospermiä on poistettu.

Raakakuitu

1.11.8

Mallastetut, fermentoidut vehnän osaset

Tuote, joka on saatu yhdistämällä vehnän ja vehnäleseen mallastus ja käyminen. Tämän jälkeen tuote kuivataan ja jauhetaan.

Tärkkelys

Raakakuitu

1.11.10

Vehnäkuitu

Vehnän prosessoinnissa erotettu kuitu. Se koostuu pääasiassa kuidusta.

Kosteus, jos < 60 % tai > 80 %

Jos kosteus < 60 %:

Raakakuitu

1.11.11

Vehnänalkio

Myllytyksen tuote, joka koostuu pääasiassa valssatuista tai muuten käsitellyistä vehnänalkioista, joissa voi olla vielä jäljellä endospermin ja ulomman kuoren palasia.

Raakavalkuainen

Raakarasva

1.11.12

Vehnänalkio, fermentoitu

Vehnänalkioiden käymisessä saatava tuote, jossa on inaktivoituja mikro-organismeja.

Raakavalkuainen

Raakarasva

1.11.13

Vehnänalkiopuriste

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan puristamalla vehnänalkioista (Triticum aestivum L., Triticum durum Desf. ja muut viljellyt vehnälajit ja kuorittu spelttivehnä (Triticum spelta L., Triticum dicoccum Schrank, Triticum monococcum L.)), joissa osa endospermiä ja kuorta voi olla jäljellä.

Raakavalkuainen

1.11.15

Vehnävalkuainen

Vehnävalkuainen, joka erotetaan tärkkelyksen tai etanolin valmistuksen aikana, voi olla osittain hydrolysoitu.

Raakavalkuainen

1.11.16

Vehnägluteenirehu

Vehnätärkkelyksen ja -gluteenin valmistuksessa syntyvä tuote. Se koostuu leseistä, joista on voitu osittain poistaa alkiot. Niihin on voitu lisätä vehnän liukoisia osia, rouhittua vehnää ja muita tärkkelyksestä ja tärkkelystuotteiden raffinoimisesta saatavia tuotteita.

Kosteus, jos < 45 % tai > 60 %

Jos kosteus < 45 %:

Raakavalkuainen

Tärkkelys

1.11.18

Puhdas vehnägluteeni

Vehnävalkuainen, jolle on ominaista suuri viskoelastisuus kosteana ja jonka kuiva-aineesta on vähintään 80 % valkuaista (Nx6.25) ja enintään 2 % tuhkaa.

Raakavalkuainen

1.11.19

Vehnätärkkelys, nestemäinen

Vehnästä tärkkelyksen/glukoosin ja gluteenin valmistuksessa saatava tuote.

Kosteus, jos < 65 % tai > 85 %

Jos kosteus < 65 %:

Tärkkelys

1.11.20

Vehnätärkkelys, valkuaispitoinen, vähäsokerinen

Vehnätärkkelyksen valmistuksen yhteydessä saatava tuote, joka koostuu osittain sokerit sisältävästä tärkkelyksestä, liukenevista valkuaisista ja muista endospermin liukenevista osista.

Raakavalkuainen

Tärkkelys

Sakkaroosina laskettu kokonaissokeripitoisuus

1.11.21

Vehnän liukoiset aineet

Vehnän valkuaisen ja tärkkelyksen märkäerottelusta saatava tuote. Tuote saattaa olla hydrolysoitu.

Kosteus, jos < 55 % tai > 85 %

Jos kosteus < 55 %:

Raakavalkuainen

1.11.22

Vehnähiivatiiviste

Alkoholin valmistuksessa vehnätärkkelyksen fermentoinnissa muodostuva nestemäinen sivutuote.

Kosteus, jos < 60 % tai > 80 %

Jos kosteus < 60 %:

Raakavalkuainen

1.11.23

Mallastetun vehnän seulontajakeet

Vehnämaltaan puhdistuksessa syntyvä tuote, joka koostuu pienistä mallastetun vehnän jyvistä ja rouhitun, mallastetun vehnän jyvien jakeista, jotka on eroteltu ennen mallastusta.

Raakakuitu

1.11.24

Mallastettu vehnä ja mallasjae

Vehnän siirtokuljettimien ilmaerottelussa erottuva pöly.

Raakakuitu

1.11.25

Mallastetun vehnän kuoret

Mallastetun vehnän puhdistuksessa syntyvä tuote, joka koostuu kuoren jakeista ja hienonnetuista osista.

Raakakuitu

1.12.2

Viljajauho (9)

Viljasta jauhamalla saatu jauho.

Tärkkelys

Raakakuitu

1.12.3

Viljavalkuaistiiviste (9)

Kuivattu tiiviste, joka on saatu viljasta sen jälkeen, kun tärkkelys on poistettu hiivan fermentoinnin avulla.

Raakavalkuainen

1.12.4

Viljan jyvien seulontajakeet (9)

Viljojen ja maltaan seulonnasta jäävä tuote.

Raakakuitu

1.12.5

Viljanalkiot (9)

Myllytyksen ja tärkkelyksen valmistuksen tuote, joka koostuu pääasiassa valssatuista tai muuten käsitellyistä viljanjyvän alkioista, joissa voi olla vielä jäljellä endospermin ja ulomman kuoren palasia.

Raakavalkuainen

Raakarasva

1.12.6

Haihduttamalla tiivistetty rankki (9)

Viljasta saatava tuote, joka on haihduttamalla saatu rankin kiintoaine viljapohjaisen alkoholin fermentoinnista ja tislauksesta.

Kosteus, jos < 45 % tai > 70 %

Jos kosteus < 45 %:

Raakavalkuainen

1.12.7

Rankki, tuore (9)

Nestemäinen tuote, joka on sentrifugoitu ja/tai suodatettu viljapohjaisen alkoholin fermentoinnista ja tislauksesta syntyvästä rankista.

Kosteus, jos < 65 % tai > 88 %

Jos kosteus < 65 %:

Raakavalkuainen

1.12.8

Rankin liukoisten aineiden tiiviste (9)

Alkoholin valmistuksesta peräisin oleva tuoretuote, joka saadaan tislaamalla vehnämäski ja sokerisiirappi, kun lese ja gluteeni on erotettu jo aiemmin.

Kosteus, jos < 65 % tai > 88 %

Jos kosteus < 65 %:

Raakavalkuainen, jos > 10 %

1.12.9

Rankki ja liukoiset aineet (9)

Tuote, joka saadaan alkoholin valmistuksessa tislaamalla viljamallasmäskiä ja/tai muita tärkkelystä ja sokeria sisältäviä tuotteita. Voi olla pötsisuojattu.

Kosteus, jos < 60 % tai > 80 %

Jos kosteus < 60 %:

Raakavalkuainen

Pötsisuojausmenetelmä, jos tarpeen

1.12.10

Rankki, kuivattu (9)

Alkoholin valmistuksen tuote, joka saadaan kuivaamalla fermentoidun viljan kiinteitä jakeita. Voi olla pötsisuojattu.

Raakavalkuainen

Pötsisuojausmenetelmä, jos tarpeen

1.12.11

Rankki, tumma (9) [Rankki kuivattu ja liukoiset aineet] (9)

Alkoholinvalmistuksen tuote, joka saadaan kuivaamalla fermentoidun viljan kiintoaineet ja johon on lisätty tislausjäännöstiivistettä tai tiivistettyä rankkia. Voi olla pötsisuojattu.

Raakavalkuainen

Pötsisuojausmenetelmä, jos tarpeen

1.12.12

Mäski

Oluenvalmistuksesta saatava tuote, jossa on mallastetusta tai mallastamattomasta viljasta ja muista tärkkelyspitoisista tuotteista jäävä aines, joka saattaa sisältää humalaa. Myydään tavallisesti tuoreena mutta voidaan myös myydä kuivattuna.

Kosteus, jos < 65 % tai > 88 %

Jos kosteus < 65 %:

Raakavalkuainen

1.12.13

Mäski

Mallasviskin valmistuksessa saatava kiinteä tuote. Se koostuu ohramaltaan kuumavesiuutosta jäljelle jääneistä kiintoaineista. Myydään tavallisesti tuoreena sen jälkeen, kun uute on poistettu painovoiman avulla.

Kosteus, jos < 65 % tai > 88 %

Jos kosteus < 65 %:

Raakavalkuainen

1.12.14

Suotopuristinmäski

Kiinteä tuote, joka saadaan oluen, mallasuutteen ja viskin valmistuksessa. Se koostuu ohramaltaan ja mahdollisten sokerien ja tärkkelyspitoisten apuaineiden kuumavesiuutosta jäljelle jääneistä kiintoaineista. Myydään tavallisesti tuoreena sen jälkeen, kun uute on poistettu puristamalla.

Kosteus, jos < 65 % tai > 88 %

Jos kosteus < 65 %:

Raakavalkuainen

1.12.15

Tislausjäännös

Tislauslaitteeseen ensimmäisen tislauksen jälkeen mallastislaamossa jäävä tuote.

Raakavalkuainen, jos > 10 %

1.12.16

Tislausjäännöstiiviste

Ensimmäisen tislauksen jälkeen mallastislaamossa syntyvä tuote, joka saadaan haihduttamalla tislauslaitteessa jäljellä oleva tislausjäännös.

Kosteus, jos < 45 % tai > 70 %

Jos kosteus < 45 %:

Raakavalkuainen


2.   Öljykasvien siemenet, öljypitoiset hedelmät ja niistä saatavat tuotteet

Numero

Nimi

Kuvaus

Pakolliset ilmoitukset

2.1.1

Babassupalmupuriste

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan babassupalmun Orbignya-lajikkeiden pähkinöistä puristamalla.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Raakakuitu

2.2.1

Camelinansiemenet

Ruistankion, Camelina sativa L. Crantz, siemenet.

 

2.2.2

Camelinapuriste

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan ruistankion siemenistä puristamalla.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Raakakuitu

2.2.3

Camelinarouhe

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan ruistankiosiemenpuristeesta uuttamalla ja tarkoituksenmukaisella lämpökäsittelyllä.

Raakavalkuainen

2.3.1

Kaakaopavun ulkokuoret

Kuivattujen ja paahdettujen kaakaopapujen, Theobroma cacao L., ulommat kuoret.

Raakakuitu

2.3.2

Kaakaopavun kuoret

Tuote, joka saadaan kaakaopapujen käsittelyn yhteydessä.

Raakakuitu

Raakavalkuainen

2.3.3

Kaakaorouhe osittain kuorituista pavuista

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan kuivatuista ja paahdetuista osittain kuorituista kaakaopavuista, Theobroma cacao L., uuttamalla.

Raakavalkuainen

Raakakuitu

2.4.1

Kookospuriste

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan kookospähkinän, Cocos nucifera L., kuivatusta sydämestä ja uloimmasta kuoresta puristamalla.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Raakakuitu

2.4.2

Kookospuriste, hydrolysoitu

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan kookospähkinän, Cocos nucifera L., kuivatusta sydämestä ja uloimmasta kuoresta puristamalla ja entsymaattisen hydrolysoinnin avulla.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Raakakuitu

2.4.3

Kookosrouhe

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan kookospähkinän kuivatusta ytimestä ja uloimmasta kuoresta uuttamalla.

Raakavalkuainen

2.5.1

Puuvillansiemenet

Puuvillan, Gossypium spp., siemenet, joista kuidut on poistettu. Voi olla pötsisuojattu.

Pötsisuojausmenetelmä, jos tarpeen

2.5.2

Puuvillansiemenrouhe osittain kuorituista siemenistä

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan uuttamalla puuvillansiemenistä, joista kuidut ja osa kuorista on poistettu.

(Raakakuitupitoisuus enintään 22,5 % kuiva-aineesta.) Voi olla pötsisuojattu.

Raakavalkuainen

Raakakuitu

Pötsisuojausmenetelmä, jos tarpeen

2.5.3

Puuvillansiemenpuriste

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan puristamalla puuvillansiemenistä, joista kuidut on poistettu.

Raakavalkuainen

Raakakuitu

Raakarasva

2.6.1

Maapähkinäpuriste osittain kuorituista pähkinöistä

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan osittain kuorituista Arachis hypogaea L. ja muiden Arachis-lajien maapähkinöistä puristamalla.

(Raakakuitupitoisuus enintään 16 % kuiva-aineesta.)

Raakavalkuainen

Raakarasva

Raakakuitu

2.6.2

Maapähkinärouhe osittain kuorituista pähkinöistä

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan uuttamalla osittain kuorittujen maapähkinöiden puristeesta.

(Raakakuitupitoisuus enintään 16 % kuiva-aineesta.)

Raakavalkuainen

Raakakuitu

2.6.3

Maapähkinäpuriste kuorituista pähkinöistä

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan kuorituista maapähkinöistä puristamalla.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Raakakuitu

2.6.4

Maapähkinärouhe kuorituista pähkinöistä

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan kuorittujen maapähkinöiden puristeesta uuttamisen jälkeen.

Raakavalkuainen

Raakakuitu

2.7.1

Kapokkipuriste

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan kapokin, Ceiba pentadra L. Gaertn., siemenistä puristamalla.

Raakavalkuainen

Raakakuitu

2.8.1

Pellavansiemenet

Pellavan, Linum usitatissimum L., siemenet (kasvitieteellinen puhtaus vähintään 93 %), kokonaisina, litistettyinä tai jauhettuina. Voi olla pötsisuojattu.

Pötsisuojausmenetelmä, jos tarpeen

2.8.2

Pellavansiemenpuriste

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan pellavansiemenistä puristamalla. (Kasvitieteellinen puhtaus vähintään 93 %.)

Raakavalkuainen

Raakarasva

Raakakuitu

2.8.3

Pellavansiemenrouhe

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan pellavansiemenpuristeesta uuttamalla ja tarkoituksenmukaisella lämpökäsittelyllä.

Voi sisältää enintään 1 % käytettyä valkaisusavea yhdistetyistä murskaus- ja jalostuslaitoksista tai suodatuksen apuaineita. Voi olla pötsisuojattu.

Raakavalkuainen

Pötsisuojausmenetelmä, jos tarpeen

2.9.1

Sinappilese

Sinapin, Brassica juncea L., valmistuksessa syntyvä tuote. Se koostuu uloimpien kuorikerrosten palasista sekä jyvän osasista.

Raakakuitu

2.9.2

Sinapinsiemenrouhe

Tuote, joka saadaan haihtuvan sinappiöljyn uutosta sinapinsiemenistä.

Raakavalkuainen

2.10.1

Niger-kasvin siemenet

Niger-kasvin, Guizotia abyssinica (L.F.) Cass., siemenet

 

2.10.2

Niger-siemenpuriste

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan Niger-kasvin siemenistä puristamalla. (HCl:ään liukenematonta tuhkaa enintään 3,4 %).

Raakavalkuainen

Raakarasva

Raakakuitu

2.11.1

Oliivirouhe

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan uuttamalla puristetuista oliiveista, Olea europaea L., joista ytimen palaset on mahdollisimman tarkkaan poistettu.

Raakavalkuainen

Raakakuitu

Raakarasva

2.12.1

Palmuydinpuriste

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan puristamalla lajien Elaeis guineensis Jacq., Corozo oleifera (HBK) L. H. Bailey (Elaeis melanococca auct.) pähkinöistä, joista kova ulkokuori on mahdollisimman tarkkaan poistettu.

Raakavalkuainen

Raakakuitu

Raakarasva

2.12.2

Palmuydinrouhe

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan uuttamalla öljypalmuihin kuuluvien palmujen pähkinöistä, joista kova ulkokuori on mahdollisimman tarkkaan poistettu.

Raakavalkuainen

Raakakuitu

2.13.1

Kurpitsansiemenet

Kurpitsan, Cucurbita pepo L., ja Cucurbita-suvun kasvien siemenet.

 

2.13.2

Kurpitsansiemenpuriste

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan kurpitsan, Cucurbita pepo L., ja Cucurbita-suvun kasvien, siemenistä puristamalla.

Raakavalkuainen

Raakarasva

2.14.1

Rapsinsiemenet (10)

Rapsilajien Brassica napus L. ssp. oleifera (Metzg.) Sinsk., Brassica napus L. var. glauca (Roxb.) O.E. Schulz ja Brassica rapa ssp. oleifera (Rypsi) (Metzg.) Sinsk., siemenet. Kasvitieteellinen puhtaus vähintään 94 %. Voi olla pötsisuojattu.

Pötsisuojausmenetelmä, jos tarpeen

2.14.2

Rapsipuriste

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan rapsinsiemenistä puristamalla. Voi sisältää enintään 1 % käytettyä valkaisusavea yhdistetyistä murskaus- ja jalostuslaitoksista tai suodatuksen apuaineita. Voi olla pötsisuojattu.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Raakakuitu

Pötsisuojausmenetelmä, jos tarpeen

2.14.3

Rapsirouhe

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan rapsinsiemenpuristeesta uuttamalla ja tarkoituksenmukaisella lämpökäsittelyllä. Voi sisältää enintään 1 % käytettyä valkaisusavea yhdistetyistä murskaus- ja jalostuslaitoksista tai suodatuksen apuaineita. Voi olla pötsisuojattu.

Raakavalkuainen

Pötsisuojausmenetelmä, jos tarpeen

2.14.4

Rapsinsiemenet, ekstrudoitu

Tuote, joka saadaan kokonaisista rapsinsiemenistä lisäämällä gelatinoitumista kosteus-, lämpö- ja painekäsittelyn avulla. Voi olla pötsisuojattu.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Pötsisuojausmenetelmä, jos tarpeen

2.14.5

Tiivistetty rapsinsiemenvalkuainen

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan erottamalla rapsinsiemenpuristeen tai rapsinsiemenen valkuaisjae.

Raakavalkuainen

2.15.1

Safflorinsiemenet

Safflorin, Carthamus tinctorius L., siemenet.

 

2.15.2

Safflorirouhe osittain kuorituista siemenistä

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan osittain kuorituista safflorinsiemenistä uuttamalla.

Raakavalkuainen

Raakakuitu

2.15.3

Safflorinsiementen kuoret

Tuote, joka saadaan safflorinsiementen kuorinnan yhteydessä.

Raakakuitu

2.16.1

Seesaminsiemenet

Seesamin, Sesamum indicum L., siemenet.

 

2.17.1

Seesaminsiemenet, osittain kuoritut

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan poistamalla osa kuorista.

Raakavalkuainen

Raakakuitu

2.17.2

Seesaminsiementen kuoret

Tuote, joka saadaan seesaminsiementen kuorinnan yhteydessä.

Raakakuitu

2.17.3

Seesaminsiemenpuriste

Kasviöljyteollisuuden sivutuote, joka saadaan seesam-kasvin siemenistä puristamalla (HCl:ään liukenematonta tuhkaa enintään 5 %).

Raakavalkuainen

Raakakuitu

Raakarasva

2.18.1

Paahdetut soija(pavut)

Tarkoituksenmukaisella lämpökäsittelyllä käsitellyt soijan, Glycine max L. Merr., pavut. (Ureaasiaktiivisuus enintään 0,4 mg N/g × min). Voi olla pötsisuojattu.

Pötsisuojausmenetelmä, jos tarpeen

2.18.2

Soija(papu)puriste

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan soijapavun siemenistä puristamalla.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Raakakuitu

2.18.3

Soija(papu)rouhe

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka soijapavuista uuttamalla ja tarkoituksenmukaisella lämpökäsittelyllä. (Ureaasiaktiivisuus enintään 0,4 mg N/g × min).

Voi sisältää enintään 1 % käytettyä valkaisusavea tai muita suodatuksen apuaineita yhdistetyistä murskaus- ja jalostuslaitoksista tai suodatuksen apuaineita. Voi olla pötsisuojattu.

Raakavalkuainen

Raakakuitu,

jos > 8 % kuiva-aineesta

Pötsisuojausmenetelmä, jos tarpeen

2.18.4

Soija(papu)rouhe kuorituista soijapavuista

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan kuorituista soijapavuista uuttamalla ja tarkoituksenmukaisella lämpökäsittelyllä. (Ureaasiaktiivisuus enintään 0,5 mg N/g × min). Voi sisältää enintään 1 % käytettyä valkaisusavea yhdistetyistä murskaus- ja jalostuslaitoksista tai suodatuksen apuaineita. Voi olla pötsisuojattu.

Raakavalkuainen

Pötsisuojausmenetelmä, jos tarpeen

2.18.5

Soijan (soijapavun) kuoret

Tuote, joka saadaan soijapapuja kuorittaessa.

Raakakuitu

2.18.6

Soijapavut, ekstrudoitu

Tuote, joka saadaan soijapavuista lisäämällä gelatinoitumista kosteus-, lämpö- ja painekäsittelyn avulla. Voi olla pötsisuojattu.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Pötsisuojausmenetelmä, jos tarpeen

2.18.7

Soija(papu)valkuaiskonsentraatti

Tuote, joka saadaan kuorituista, uutetuista soijapavuista, jotka on fermentoitu tai uutettu uudelleen typpeä sisältämättömän uutteen määrän pienentämiseksi.

Raakavalkuainen

2.18.8

Soijapapupulppa; [Soijapaputahna]

Tuote, joka saadaan uuttamalla soijapapuja elintarvikkeiden valmistusta varten.

Raakavalkuainen

2.18.9

Soija(papu)melassi

Soijapapujen prosessoinnin yhteydessä saatava tuote.

Raakavalkuainen

Raakarasva

2.18.10

Soijapapujen valmistuksen sivutuote

Tuote, joka saadaan jalostettaessa soijapapuja niitä sisältävien elintarvikevalmisteiden saamiseksi.

Raakavalkuainen

2.19.1

Auringonkukansiemenet

Auringonkukan, Helianthus annuus L.., siemenet. Voi olla pötsisuojattu.

Pötsisuojausmenetelmä, jos tarpeen

2.19.2

Auringokukkapuriste

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan auringonkukansiemenistä puristamalla.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Raakakuitu

2.19.3

Auringonkukkarouhe

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan auringonkukansiementen puristeesta uuttamalla ja tarkoituksenmukaisella lämpökäsittelyllä. Voi sisältää enintään 1 % käytettyä valkaisusavea yhdistetyistä murskaus- ja jalostuslaitoksista tai suodatuksen apuaineita. Voi olla pötsisuojattu.

Raakavalkuainen

Pötsisuojausmenetelmä, jos tarpeen

2.19.4

Auringonkukkarouhe kuorituista siemenistä

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan osittain tai kokonaan kuorittujen auringonkukansiementen puristeesta uuttamalla ja tarkoituksenmukaisella lämpökäsittelyllä. Voi sisältää enintään 1 % käytettyä valkaisusavea yhdistetyistä murskaus- ja jalostuslaitoksista tai suodatuksen apuaineita.

(Raakakuitupitoisuus enintään 27,5 % kuiva-aineesta.)

Raakavalkuainen

Raakakuitu

2.19.5

Auringonkukansiementen kuoret

Tuote, joka saadaan auringonkukansiementen kuorinnan yhteydessä.

Raakakuitu

2.20.1

Kasviöljy ja -rasva (11)

Kasveista saatava öljy ja rasva (paitsi risiinikasvista saatava risiiniöljy), josta on poistettu lesitiini ja joka on puhdistettu ja/tai hydrattu.

Kosteus, jos > 1 %

2.21.1

Raakalesitiinit

Öljykasvien siemenistä ja öljypitoisista hedelmistä saatavan raa'an öljyn lesitiinin poiston yhteydessä saatavat fosfolipidit.

 

2.22.1

Hampunsiemenet

Valvotun hampun, Cannabis sativa L., siemenet, joiden suurin THC-pitoisuus on EU:n lainsäädännön mukainen.

 

2.22.2

Hampunsiemenpuriste

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan hampunsiemenistä puristamalla.

Raakavalkuainen

Raakakuitu

2.22.3

Hamppuöljy

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan hamppukasvista ja hampunsiemenistä puristamalla.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Raakakuitu

2.23.1

Unikonsiemenet

Unikon, Papaver somniferum L., siemenet.

 

2.23.2

Unikonsiemenrouhe

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan uuttamalla unikonsiemenpuristeesta.

Raakavalkuainen


3.   Palkokasvien siemenet ja niistä saatavat tuotteet

Numero

Nimi

Kuvaus

Pakolliset ilmoitukset

3.1.1

Paahdetut pavut

Pavun, Phaseolus spp. tai Vigna spp., siemenet, jotka on lämpökäsitelty tarkoituksenmukaisella tavalla. Voi olla pötsisuojattu.

Pötsisuojausmenetelmä, jos tarpeen

3.1.2

Tiivistetty papuvalkuainen

Tuote, joka saadaan erotetusta pavun solunesteestä tärkkelyksen valmistuksen yhteydessä.

Raakavalkuainen

3.2.1

Johanneksenleipäpuu, kuivattu

Johanneksenleipäpuun, Ceratonia siliqua L., kuivatut hedelmät.

Raakakuitu

3.2.3

Johanneksenleipäpuun palot, kuivatut

Johanneksenleipäpuun kuivatuista hedelmistä (paloista), joista siemenet on poistettu, murskaamalla saatu tuote.

Raakakuitu

3.2.4

Kuivattu johanneksenleipäpuun palkorouhe, mikronoitu

Johanneksenleipäpuun kuivatuista hedelmistä, joista siemenet on poistettu, mikronoimalla saatu tuote.

Raakakuitu

Sakkaroosina laskettu kokonaissokeripitoisuus

3.2.5

Johanneksenleipäpuun alkio

Johanneksenleipäpuun siemenen alkio.

Raakavalkuainen

3.2.6

Johanneksenleipäpuunalkiopuriste

Kasviöljyteollisuuden tuote, joka saadaan johanneksenleipäpuun alkioista puristamalla.

Raakavalkuainen

3.2.7

Johanneksenleipäpuun siemenet

Johanneksenleipäpuun siemenet.

Raakakuitu

3.3.1

Kahviherneet

Kahviherneen, Cicer arietinum L., siemenet.

 

3.4.1

Linssivirvilä

Ervum ervilia L. -lajin siemenet.

 

3.5.1

Sarviapilan siemenet

Sarviapilan, Trigonella foenum-graecum, siemenet.

 

3.6.1

Guarkumirouhe

Tuote, joka saadaan guar-pavun, Cyamopsis tetragonoloba (L.) Taub., siemenistä uuttamalla niistä kumi.

Raakavalkuainen

3.6.2

Guarkuminalkiorouhe

Tuote, joka saadaan guar-pavun siementen alkioista uuttamalla niistä kumi.

Raakavalkuainen

3.7.1

Härkäpapu

Härkäpavun, Vicia faba L. ssp. faba var. equina Pers. ja var. minuta (Alef.) Mansf., siemenet.

 

3.7.2

Härkäpapuhiutaleet

Tuote, joka saadaan höyryttämällä ja valssaamalla kuorittuja härkäpapuja.

Tärkkelys

Raakavalkuainen

3.7.3

Härkäpavun kalvot; [Härkäpavun kuoret]

Tuote, joka saadaan härkäpavun siementen kuorinnan yhteydessä ja joka koostuu pääasiassa ulkokuorista.

Raakakuitu

Raakavalkuainen

3.7.4

Härkäpapu, kuorittu

Tuote, joka saadaan härkäpavun siementen kuorinnan yhteydessä ja joka koostuu pääasiassa härkäpavun siementen ytimistä.

Raakavalkuainen

Raakakuitu

3.7.5

Härkäpapuvalkuainen

Tuote, joka saadaan jauhamalla ja ilmaerottelemalla härkäpapuja.

Raakavalkuainen

3.8.1

Linssit

Linssin, Lens culinaris a.o. Medik., siemenet.

 

3.8.2

Linssin kuoret

Tuote, joka saadaan linssinsiementen kuorinnan yhteydessä.

Raakakuitu

3.9.1

Makealupiini

Makealupiinin, Lupinus spp., siemenet, jotka sisältävät vähän karvaita aineita.

 

3.9.2

Makealupiini, kuorittu

Kuoritut lupiininsiemenet.

Raakavalkuainen

3.9.3

Lupiinin kalvot; [Lupiinin kuoret]

Tuote, joka saadaan lupiininsiementen kuorinnan yhteydessä ja joka koostuu pääasiassa ulkokuorista.

Raakavalkuainen

Raakakuitu

3.9.4

Lupiinipulppa

Tuote, joka saadaan lupiinin ainesosia uuttamalla.

Raakakuitu

3.9.5

Lupiinirehujauho

Tuote, joka saadaan valmistettaessa lupiinista lupiinijauhoa. Se koostuu pääasiassa sirkkalehden osasista ja vähäisemmässä määrin kuorista.

Raakavalkuainen

Raakakuitu

3.9.6

Lupiinivalkuainen

Tuote, joka saadaan erotetusta lupiinin solunesteestä tärkkelyksen valmistuksen yhteydessä tai jauhamalla ja ilmaerottelemalla.

Raakavalkuainen

3.9.7

Lupiinivalkuaisjauho

Lupiinin jalostuksessa syntyvä tuote, kun tuotetaan runsaasti valkuaista sisältävää jauhoa.

Raakavalkuainen

3.10.1

Mungopapu

Kasvin Vigna radiata L. pavut.

 

3.11.1

Herne

Herneen, Pisum spp., siemenet. Voi olla pötsisuojattu.

Pötsisuojausmenetelmä, jos tarpeen

3.11.2

Hernelese

Tuote, joka saadaan herneitä jauhettaessa. Se koostuu pääasiassa herneitä kuorittaessa ja puhdistettaessa poistettavista kuorista.

Raakakuitu

3.11.3

Hernehiutaleet

Tuote, joka saadaan höyryttämällä ja valssaamalla kuorittuja herneen siemeniä.

Tärkkelys

3.11.4

Hernejauho

Tuote, joka saadaan jauhamalla herneitä.

Raakavalkuainen

3.11.5

Herneen kuoret

Tuote, joka saadaan valmistettaessa herneistä hernejauhoa. Se koostuu pääasiassa herneitä kuorittaessa ja puhdistettaessa poistettavista kuorista sekä vähäisemmässä määrin ytimistä.

Raakakuitu

3.11.6

Herne, kuorittu

Kuoritut herneensiemenet.

Raakavalkuainen

Raakakuitu

3.11.7

Hernerehujauho

Tuote, joka saadaan hernejauhoa valmistettaessa. Se koostuu pääasiassa sirkkalehden osasista ja vähäisemmässä määrin herneen kuorista.

Raakavalkuainen

Raakakuitu

3.11.8

Herneen seulontajakeet

Herneen jakeet, jotka ovat jäljellä seulonnan jälkeen.

Raakakuitu

3.11.9

Hernevalkuainen

Tuote, joka saadaan erotetusta herneen solunesteestä tärkkelyksen valmistuksen yhteydessä tai jauhamalla ja ilmaerottelemalla.

Raakavalkuainen

3.11.10

Hernepulppa

Tuote, joka saadaan herneistä tärkkelyksen ja valkuaisen märkäuutosta. Se koostuu pääasiassa sisäisestä kuidusta ja tärkkelyksestä.

Kosteus, jos < 70 % tai > 85 %

Tärkkelys

Raakakuitu

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 3,5 % kuiva-aineesta

3.11.11

Herneen liukoiset aineet

Tuote, joka saadaan herneistä tärkkelyksen ja valkuaisen märkäuutosta. Se koostuu pääasiassa liukoisista valkuaisista ja oligosakkarideista.

Kosteus, jos < 60 % tai > 85 %

Kokonaissokeripitoisuus

Raakavalkuainen

3.11.12

Hernekuitu

Tuote, joka saadaan uuttamalla kuoritun herneen jauhamisen ja siivilöinnin jälkeen.

Raakakuitu

3.12.1

Virnat

Vicia sativa L. var. sativa -lajin ja muiden lajikkeiden siemenet.

 

3.13.1

Peltonätkelmä (12)

Tarkoituksenmukaisella tavalla lämpökäsitellyt peltonätkelmän, Lathyrus sativus L., siemenet.

 

3.14.1

Yksikukkavirvilä

Vicia monanthos Desf. -lajien siemenet.

 


4.   Juurimukulat ja juurekset ja niistä saatavat tuotteet

Numero

Nimi

Kuvaus

Pakolliset ilmoitukset

4.1.1

Sokerijuurikas

Kasvin Beta vulgaris L. ssp. vulgaris var. altissima Doell juuret.

 

4.1.2

Sokerijuurikkaan juuren niska ja juuren häntä

Sokerin valmistuksessa saatava tuore tuote, joka koostuu pääasiassa sokerijuurikkaan puhdistuksesta jäävistä palasista, joissa saattaa olla mukana osia juurikkaan lehdistä.

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 5 % kuiva-aineesta

Kosteus, jos < 50 %

4.1.3

(Juurikas)sokeri; [Sakkaroosi]

Sokerijuurikkaasta veden avulla uutettu sokeri.

Sakkaroosi

4.1.4

(Sokeri)juurikasmelassi

Siirappimainen tuote, joka saadaan valmistettaessa tai puhdistettaessa sokeria sokerijuurikkaista.

Sakkaroosina laskettu kokonaissokeripitoisuus

Kosteus, jos > 28 %

4.1.5

Erotusmelassi

Tuote, joka saadaan toisen uuttamisen jälkeen käyttäen sakkaroosin vettä ja/tai sokerijuurikasmelassin betaiinia.

Sakkaroosina laskettu kokonaissokeripitoisuus

Kosteus, jos > 28 %

4.1.6

Isomaltuloosimelassi

Kiteytymätön jae, joka saadaan isomaltuloosin valmistuksessa sokerijuurikkaan sakkaroosin entsymaattisen muuntamisen avulla.

Kosteus, jos > 40 %

4.1.7

Tuore (sokeri)juurikasleike

Sokerinvalmistuksen tuote, joka koostuu vedellä uutetusta sokerijuurikasmassasta. Kosteuspitoisuus vähintään 82 %. Sokeripitoisuus on pieni ja lähenee nollaa (maitohappo)käymisen vuoksi.

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 5 % kuiva-aineesta

Kosteus, jos < 82 % tai > 92 %

4.1.8

Puristettu (sokeri)juurikasleike

Sokerinvalmistuksen tuote, joka koostuu vedellä uutetusta ja mekaanisesti puristetusta sokerijuurikasmassasta. Enimmäiskosteuspitoisuus 82 %. Sokeripitoisuus on pieni ja lähenee nollaa (maitohappo)käymisen vuoksi.

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 5 % kuiva-aineesta

Kosteus, jos < 65 % tai > 82 %

4.1.9

Puristettu (sokeri)juurikasleike, melassoitu

Sokerinvalmistuksen tuote, joka koostuu vedellä uutetusta ja mekaanisesti puristetusta sokerijuurikasmassasta, johon on lisätty melassia. Enimmäiskosteuspitoisuus 82 %. Sokeripitoisuus laskee (maitohappo)käymisen vuoksi.

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 5 % kuiva-aineesta

Kosteus, jos < 65 % tai > 82 %

4.1.10

Kuivattu (sokeri)juurikasleike

Sokerinvalmistuksen tuote, joka koostuu vedellä uutetusta ja kuivatusta sokerijuurikasmassasta.

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 3,5 % kuiva-aineesta

Sakkaroosina laskettu kokonaissokeripitoisuus, jos > 10,5 %

4.1.11

Kuivattu (sokeri)juurikasleike, melassoitu

Sokerinvalmistuksen tuote, joka koostuu vedellä uutetusta ja kuivatusta sokerijuurikasmassasta, johon on lisätty melassia.

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 3,5 % kuiva-aineesta

Sakkaroosina laskettu kokonaissokeripitoisuus

4.1.12

Sokerisiirappi

Tuote, joka saadaan jalostamalla sokeria ja/tai melassia.

Sakkaroosina laskettu kokonaissokeripitoisuus

Kosteus, jos > 35 %

4.1.13

(Sokeri)juurikkaan palat, keitetyt

Puristettu tai kuivattu tuote, joka saadaan valmistettaessa elintarvikesiirappia sokerijuurikkaista.

Jos kuivattu:

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 3,5 % kuiva-aineesta

Jos puristettu:

 

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 5 % kuiva-aineesta

 

Kosteus, jos < 50 %

4.1.14

Frukto-oligosakkaridit

Tuote, joka saadaan sokerijuurikkaan sokerista entsymaattisella menetelmällä.

Kosteus, jos > 28 %

4.2.1

Punajuurikasmehu

Mehu, joka saadaan puristamalla punajuurikkaasta, Beta vulgaris convar. crassa var. conditiva, ja joka väkevöidään ja pastöroidaan, mikä säilyttää tyypillisen vihannekselle ominaisen maun ja aromin.

Kosteus, jos < 50 % tai > 60 %

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 3,5 % kuiva-aineesta

4.3.1

Porkkana

Keltaisen tai punaisen porkkanan, Daucus carota L., juuret.

 

4.3.2

Porkkanan kuoret, höyrytetyt

Porkkananvalmistuksessa saatava tuore tuote, joka koostuu porkkanan höyrykuorinnalla saatavista kuorista, joihin saatetaan lisätä ylimääräistä hyytelömäistä porkkanan tärkkelystä. Enimmäiskosteuspitoisuus 97 %.

Tärkkelys

Raakakuitu

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 3,5 % kuiva-aineesta

Kosteus, jos < 87 % tai > 97 %

4.3.3

Kaavitut porkkanat

Tuore tuote, joka saadaan porkkanoiden valmistuksessa mekaanisen erottelun avulla ja koostuu pääasiassa kuivatuista porkkanoista ja porkkanan jäänteistä. Tuotteelle on voitu tehdä lämpökäsittely. Enimmäiskosteuspitoisuus 97 %.

Tärkkelys

Raakakuitu

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 3,5 % kuiva-aineesta

Kosteus, jos < 87 % tai > 97 %

4.3.4

Porkkanahiutaleet

Tuote, joka saadaan hiutaloimalla keltaisen tai punaisen porkkanan juuret, jotka tämän jälkeen kuivataan.

 

4.3.5

Porkkana, kuivattu

Keltaisen tai punaisen porkkanan juuret olomuodosta riippumatta, kuivattuina.

Raakakuitu

4.3.6

Porkkanarehu, kuivattu

Tuote, joka koostuu soluseinämistä ja ulommista kuorikerroksista, jotka on kuivattu.

Raakakuitu

4.4.1

Sikurin juuret

Sikurin, Cichorium intybus L., juuret.

 

4.4.2

Sikurin juuren niska ja juuren häntä

Sikurinvalmistuksessa saatava tuore tuote. Se koostuu pääasiassa sikurin puhdistuksesta jäävistä palasista ja lehtien osista.

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 3,5 % kuiva-aineesta

Kosteus, jos < 50 %

4.4.3

Sikurinsiemenet

Sikurin, Cichorium intybus L., siemenet.

 

4.4.4

Puristettu sikuripulppa

Tuote, joka saadaan tuotettaessa inuliinia Cichorium intybus L. -kasvin juurista ja joka koostuu uutetuista ja mekaanisesti puristetuista sikurin viipaleista. (Liukoiset) sikurin hiilihydraatit ja vesi on osittain poistettu.

Raakakuitu

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 3,5 % kuiva-aineesta

Kosteus, jos < 65 % tai > 82 %

4.4.5

Kuivattu sikuripulppa

Tuote, joka saadaan tuotettaessa inuliinia Cichorium intybus L. -kasvin juurista ja joka koostuu uutetuista ja mekaanisesti puristetuista sikurin viipaleista, jotka kuivataan. (Liukoiset) sikurin hiilihydraatit on osittain uutettu.

Raakakuitu

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 3,5 % kuiva-aineesta

4.4.6

Sikurin juurijauhe

Tuote, joka saadaan pilkkomalla, kuivaamalla ja jauhamalla sikurin juuria.

Raakakuitu

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 3,5 % kuiva-aineesta

4.4.7

Sikurimelassi

Sikurinvalmistuksessa saatava tuote, joka saadaan inuliinin ja oligofruktoosin tuotannosta.

Raakavalkuainen

Kosteus, jos < 20 % tai > 30 %

4.4.8

Sikurirankki

Sikurinvalmistuksessa saatava tuote, joka saadaan inuliinin ja oligofruktoosin puhdistuksesta.

Raakavalkuainen

Kosteus, jos < 30 % tai > 40 %

4.4.9

Sikuri-inuliini

Inuliini on Cichorium intybus L. -kasvin juurista uutettu fruktaani.

 

4.4.10

Oligofruktoosisiirappi

Tuote, joka saadaan Cichorium intybus L. -kasvista saadun inuliinin osittaisella hydrolyysilla.

Kosteus, jos < 20 % tai > 30 %

4.4.11

Oligofruktoosi, kuivattu

Tuote, joka saadaan Cichorium intybus L. -kasvista saadun inuliinin osittaisella hydrolyysilla ja kuivauksella.

 

4.5.1

Valkosipuli, kuivattu

Puhtaan, jauhetun valkosipulin, Allium sativum L., valkoisesta keltaiseen vaihteleva jauhe.

 

4.6.1

Maniokki [tapioka]; [kassava]

Maniokin, Manihot esculenta Crantz, juuret olomuodosta riippumatta.

Kosteus, jos < 60 % tai > 70 %

4.6.2

Maniokki, kuivattu

Maniokin juuret olomuodosta riippumatta, kuivattuina.

Tärkkelys

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 3,5 % kuiva-aineesta

4.7.1

Sipulipulppa

Tuore tuote, joka saadaan sipuleita (Allium-suku) käsittelemällä ja joka koostuu sekä kuorista että kokonaisista sipuleista. Jos kyseessä on sipuliöljyn valmistuksessa saatava tuote, se koostuu pääasiassa kypsennetyistä sipulien jäänteistä.

Raakakuitu

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 3,5 % kuiva-aineesta

4.7.2

Sipuli, paistettu

Kuoritut ja murennetut sipulin palaset, jotka paistetaan.

Raakakuitu

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 3,5 % kuiva-aineesta

Raakarasva

4.8.1

Peruna

Perunan, Solanum tuberosum L., mukulat.

Kosteus, jos < 72 % tai > 88 %

4.8.2

Peruna, kuorittu

Perunat, jotka on kuorittu höyrykuorinnalla.

Tärkkelys

Raakakuitu

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 3,5 % kuiva-aineesta

4.8.3

Perunan kuoret, höyrytetyt

Perunanvalmistuksessa saatava tuore tuote, joka koostuu perunan mukulasta höyrykuorinnalla saatavista kuorista, joihin saatetaan lisätä ylimääräistä hyytelömäistä perunan tärkkelystä. Se voidaan soseuttaa.

Kosteus, jos < 82 % tai > 93 %

Tärkkelys

Raakakuitu

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 3,5 % kuiva-aineesta

4.8.4

Perunaleikkeet, raa'at

Tuote, joka saadaan perunoista valmistettaessa elintarvikkeeksi tarkoitettuja perunatuotteita. Ne on saatettu kuoria.

Kosteus, jos < 72 % tai > 88 %

Tärkkelys

Raakakuitu

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 3,5 % kuiva-aineesta

4.8.5

Perunankuorimassa

Tuore tuote, joka saadaan perunoiden valmistuksessa mekaanisen erottelun avulla ja koostuu pääasiassa kuivatuista perunoista ja perunan jäänteistä. Tuote on voitu lämpökäsitellä.

Kosteus, jos < 82 % tai > 93 %

Tärkkelys

Raakakuitu

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 3,5 % kuiva-aineesta

4.8.6

Peruna, soseutettu

Ryöpätty tai keitetty ja sitten soseutettu perunatuote.

Tärkkelys

Raakakuitu

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 3,5 % kuiva-aineesta

4.8.7

Perunahiutaleet

Tuote, joka saadaan kiertokuivaamalla pestyt, kuoritut tai kuorimattomat ja haudutetut perunat.

Tärkkelys

Raakakuitu

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 3,5 % kuiva-aineesta

4.8.8

Perunarehu

Perunatärkkelyksen valmistuksesta saatu tuote, joka koostuu uutetuista, jauhetuista perunoista.

Kosteus, jos < 77 % tai > 88 %

4.8.9

Perunarehu, kuivattu

Perunatärkkelyksen valmistuksesta saatu kuivattu tuote, joka koostuu uutetuista, jauhetuista perunoista.

 

4.8.10

Perunavalkuainen

Tärkkelyksen valmistuksen tuote, joka koostuu pääasiassa tärkkelyksen erotuksesta jäävistä valkuaisaineista

Raakavalkuainen

4.8.11

Perunavalkuainen, hydrolysoitu

Valkuainen, joka saadaan perunavalkuaisten valvotulla entsymaattisella hydrolyysilla.

Raakavalkuainen

4.8.12

Perunavalkuainen, fermentoitu

Tuote, joka saadaan perunavalkuaisen käymisen ja sumutuskuivauksen tuloksena.

Raakavalkuainen

4.8.13

Nestemäinen perunavalkuainen, fermentoitu

Nestemäinen tuote, joka saadaan perunavalkuaisen käymisen tuloksena.

Raakavalkuainen

4.8.14

Tiivistetty perunamehu

Perunatärkkelyksen valmistuksessa saatava väkevöity tuote, joka koostuu aineksesta, joka jää jäljelle, kun kokonaisten perunoiden pulpasta on poistettu osittain kuitu, valkuaiset ja tärkkelys ja osa vedestä on haihdutettu.

Kosteus, jos < 50 % tai > 60 %

Jos kosteus < 50 %:

Raakavalkuainen

Tuhka

4.8.15

Perunarakeet

Kuivatut perunat (perunat, jotka on pesty, kuorittu, pienitty – leikattu, hiutaloitu jne. ja joista on poistettu vesi).

 

4.9.1

Bataatti

Bataatin, Ipomoea batatas (L.), juurimukulat olomuodosta riippumatta.

Kosteus, jos < 57 % tai > 78 %

4.10.1

Maa-artisokka; [Topinambur]

Maa-artisokan, Helianthus tuberosus L., juurimukulat olomuodosta riippumatta.

Kosteus, jos < 75 % tai > 80 %


5.   Muut siemenet ja hedelmät ja niistä saatavat tuotteet

Numero

Nimi

Kuvaus

Pakolliset ilmoitukset

5.1.1

Tammenterho

Metsätammen Quercus robur L., talvitammen Quercus petraea (Matt.) Liebl., korkkitammen Quercus suber L. tai muiden tammilajien kokonaiset terhot.

 

5.1.2

Tammenterho, kuorittu

Tuote, joka saadaan tammenterhon kuorinnan yhteydessä.

Raakavalkuainen

Raakakuitu

5.2.1

Manteli

Mantelin, Prunus dulcis, kokonainen tai rikottu hedelmä, kuorineen tai ilman.

 

5.2.2

Mantelinkuoret

Mantelinkuoret, jotka saadaan kuorituista mantelinsiemenistä erottamalla ne fysikaalisesti ytimestä ja jauhosta.

Raakakuitu

5.3.1

Aniksensiemenet

Aniksen, Pimpinella anisum, siemenet.

 

5.4.1

Omenamassa, kuivattu; [Omenapulppa, kuivattu]

Tuote, joka saadaan, kun omenista, Malus domestica, tuotetaan mehua tai siideriä. Se koostuu pääasiassa hedelmälihasta ja ulommista kuorikerroksista, jotka on kuivattu. Siitä on voitu poistaa pektiini.

Raakakuitu

5.4.2

Omenamassa, puristettu; [Omenapulppa, puristettu]

Tuore tuote, joka saadaan, kun tuotetaan omenamehua tai siideriä. Se koostuu pääasiassa hedelmälihasta ja ulommista kuorikerroksista, jotka on puristettu. Siitä on voitu poistaa pektiini.

Raakakuitu

5.4.3

Omenamelassi

Tuote, joka saadaan omenamassasta pektiinin valmistuksen jälkeen. Siitä on voitu poistaa pektiini.

Raakavalkuainen

Raakakuitu

Raakarasva, jos > 10 %

5.5.1

Sokerijuurikkaan siemenet

Sokerijuurikkaan siemenet.

 

5.6.1

Tattari

Tattarin, Fagopyrum esculentum, siemenet.

 

5.6.2

Tattarinkuoret ja tattarilese

Tuote, joka saadaan tattarinjyvien jauhamisen yhteydessä.

Raakakuitu

5.6.3

Tattarirehujauho

Myllytyksen tuote, joka saadaan seulotusta tattarista. Se koostuu pääasiassa ytimen osasista sekä uloimpien kuorikerrosten hienojakoisista palasista ja joistakin sekalaisista jyvän osista. Se saa sisältää enintään 10 % raakakuitua.

Raakakuitu

Tärkkelys

5.7.1

Punakaalinsiemenet

Punakaalin, Brassica oleracea var. capitata f. Rubra, siemenet.

 

5.8.1

Kanarianhelpin siemenet

Kanarianhelpin, Phalaris canariensis, siemenet.

 

5.9.1

Kuminansiemenet

Kuminan, Carum carvi L., siemenet.

 

5.12.1

Rouhitut kastanjat

Kastanjajauhon valmistuksessa saatava tuote, joka koostuu pääasiassa ytimen osasista sekä uloimpien kuorikerrosten hienojakoisista palasista ja joistakin kastanjan (Castanea spp.) jäänteistä.

Raakavalkuainen

Raakakuitu

5.13.1

Sitruspulppa

Tuote, joka saadaan puristamalla sitrushedelmistä, Citrus (L.) spp., tai sitrusmehun valmistuksen yhteydessä. Siitä on voitu poistaa pektiini.

Raakakuitu

5.13.2

Sitruspulppa, kuivattu

Tuote, joka saadaan puristamalla sitrushedelmistä tai sitrusmehun valmistuksen yhteydessä ja joka sitten kuivataan. Siitä on voitu poistaa pektiini.

Raakakuitu

5.14.1

Puna-apilansiemenet

Puna-apilan, Trifolium pratense L., siemenet.

 

5.14.2

Valkoapilansiemenet

Valkoapilan, Trifolium repens L., siemenet.

 

5.15.1

Kahvinkuoret

Tuote, joka saadaan kahvikasvin, Coffea, kuorituista siemenistä.

Raakakuitu

5.16.1

Ruiskaunokin siemenet

Ruiskaunokin, Centaurea cyanus L., siemenet.

 

5.17.1

Kurkunsiemenet

Kurkun, Cucumis sativus L., siemenet.

 

5.18.1

Sypressinsiemenet

Sypressin, Cupressus L., siemenet.

 

5.19.1

Taateli

Taatelin, Phoenix dactylifera L., siemenet. Ne on voitu kuivata.

 

5.19.2

Taatelinsiemenet

Taatelikasvin kokonaiset siemenet.

Raakakuitu

5.20.1

Fenkolinsiemenet

Fenkolin, Foeniculum vulgare Mill., siemenet.

 

5.21.1

Viikuna

Viikunan, Ficus carica L., hedelmät. Ne on voitu kuivata.

 

5.22.1

Hedelmän ytimet (13)

Tuote, joka koostuu pähkinän tai hedelmäkiven sisällä olevista syötävistä siemenistä.

 

5.22.2

Hedelmäpulppa (13)

Tuote, joka saadaan hedelmämehun ja hedelmäsoseen valmistuksen yhteydessä. Siitä on voitu poistaa pektiini.

Raakakuitu

5.22.3

Hedelmäpulppa, kuivattu (13)

Tuote, joka saadaan hedelmämehun ja hedelmäsoseen valmistuksen yhteydessä ja joka sitten kuivataan. Siitä on voitu poistaa pektiini.

Raakakuitu

5.23.1

Vihanneskrassi

Vihanneskrassin, Lepidium sativum L., siemenet.

Raakakuitu

5.24.1

Heinäkasvien siemenet

Heimoihin Poaceae, Cyperaceae ja Juncaceae kuuluvien heinäkasvien siemenet.

 

5.25.1

Viinirypäleiden siemenet

Viinirypäleiden puristusjäämästä saadut siemenet, joista ei ole poistettu öljyä.

Raakarasva

Raakakuitu

5.25.2

Viinirypäleiden siemenrouhe

Tuote, joka saadaan uutettaessa öljyä viinirypäleiden siemenistä.

Raakakuitu

5.25.3

Viinirypälepulppa [Viinirypäleiden puristusjäämä]

Viinirypäleiden puristusjäämä, joka on kuivattu nopeasti alkoholin uuttamisen jälkeen ja josta on mahdollisuuksien mukaan poistettu kannat ja siemenet.

Raakakuitu

5.26.1

Hasselpähkinä

Hasselpähkinän, Corylus (L.) spp., kokonainen tai rikottu hedelmä, kuorineen tai ilman.

 

5.27.1

Pektiini

Kasvimateriaalista uutettu pektiini.

 

5.28.1

Perillansiemenet

Perillan, Perilla frutescens L., siemenet ja sen jauhatustuotteet.

 

5.29.1

Pinjansiemenet

Pinjan, Pinus (L.) spp., siemenet.

 

5.30.1

Pistaasipähkinä

Pistaasipähkinän, Pistacia vera L., siemenet.

 

5.31.1

Plantagonsiemenet

Plantagon, Plantago (L.) spp., siemenet.

 

5.32.1

Retiisinsiemenet

Retiisin, Raphanus sativus L., siemenet.

 

5.33.1

Pinaatinsiemenet

Pinaatin, Spinacia oleracea L., siemenet.

 

5.34.1

Ohdakkeensiemenet

Ohdakkeen, Carduus marianus L., siemenet.

 

5.35.1

Tomaattimassa [Tomaattipulppa]

Tuote, joka saadaan tomaattimehun valmistuksen yhteydessä tomaateista, Solanum lycopersicum L., puristamalla. Se koostuu pääasiassa tomaatin kuorista ja siemenistä.

Raakakuitu

5.36.1

Siankärsämön siemenet

Siankärsämön, Achillea millefolium L., siemenet.

 


6.   Nurmi- ja karkearehut ja niistä saatavat tuotteet

Numero

Nimi

Kuvaus

Pakolliset ilmoitukset

6.1.1

Juurikkaannaatit

Juurikkaan, Beta spp., lehdet.

 

6.2.1

Viljakasvit (14)

Viljalajien kasvit kokonaan tai niiden osat. Ne voivat olla kuivattuja, tuoreita tai säilöttyjä.

 

6.3.1

Viljan oljet (14)

Viljan oljet.

 

6.3.2

Käsitellyt viljan oljet (14)  (15)

Viljan oljista tarkoituksenmukaisella käsittelyllä saatu tuote.

Natrium, jos käsitelty NaOH:lla

6.4.1

Apilajauho

Apilasta, Trifolium spp., kuivaamalla ja jauhamalla saatu tuote, joka voi kuitenkin sisältää enintään 20 % sinimailasta (Medicago sativa L. ja Medicago var. Martyn) tai muita nurmirehukasveja, jotka on kuivattu ja jauhettu samaan aikaan apilan kanssa.

Raakavalkuainen

Raakakuitu

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 3,5 % kuiva-aineesta

6.5.1

Nurmirehujauho (16) [Ruohojauho] (16); [Viherjauho] (16)

Tuote, joka saadaan kuivaamalla ja jauhamalla ja joissakin tapauksissa tiivistämällä nurmirehukasveja.

Raakavalkuainen

Raakakuitu

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 3,5 % kuiva-aineesta

6.6.1

Pellolla kuivattu ruoho, [Heinä]

Kaikki ruoholajit, pellolla kuivatut.

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 3,5 % kuiva-aineesta

6.6.2

Lämpökuivattu ruoho

Ruohosta (mistä tahansa lajikkeesta) saatu tuote, joka on kuivattu keinotekoisesti (missä tahansa muodossa).

Raakavalkuainen

Kuitu

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 3,5 % kuiva-aineesta

6.6.3

Ruoho, yrtit, palkokasvit, [vihreä nurmirehu]

Tuoreet, säilötyt tai kuivatut peltokasvit, jotka koostuvat ruohosta, palkokasveista tai yrteistä ja joita kutsutaan yhteisellä nimellä säilörehu, säilöheinä, heinä tai viherrehu.

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 3,5 % kuiva-aineesta

6.7.1

Hamppujauho

Jauho, joka on jauhettu hampun, Cannabis sativa L., kuivatuista lehdistä.

Raakavalkuainen

6.7.2

Hamppukuitu

Vihreä, kuivattu ja säikeinen tuote, joka on valmistettu hampusta.

 

6.8.1

Härkäpavun oljet

Härkäpavun oljet.

 

6.9.1

Pellavan oljet

Pellavan (Linum usitatissimum L.) oljet.

 

6.10.1

Sinimailanen; [Alfalfa]

Sinimailasen, Medicago sativa L. ja Medicago var. Martyn, kasvit tai niiden osat.

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 3,5 % kuiva-aineesta

6.10.2

Pellolla kuivattu sinimailanen; [Pellolla kuivattu alfalfa]

Pellolla kuivattu sinimailanen.

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 3,5 % kuiva-aineesta

6.10.3

Lämpökuivattu sinimailanen; [Lämpökuivattu alfalfa]

Keinotekoisesti kuivattu sinimailanen missä tahansa muodossa.

Raakavalkuainen

Raakakuitu

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 3,5 % kuiva-aineesta

6.10.4

Sinimailanen, ekstrudoitu; [Alfalfa, ekstrudoitu]

Sinimailaspelletit, jotka on ekstrudoitu.

 

6.10.5

Sinimailasjauho; [Alfalfajauho] (17)

Sinimailasesta kuivaamalla ja jauhamalla saatu tuote. Se voi sisältää enintään 20 % apilaa tai muita nurmirehukasveja, jotka on kuivattu ja jauhettu samaan aikaan sinimailasen kanssa.

Raakavalkuainen

Raakakuitu

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 3,5 % kuiva-aineesta

6.10.6

Sinimailasen puristusmassa; [Alfalfan puristusmassa]

Kuivattu tuote, joka on saatu puristettaessa sinimailasesta mehua

Raakavalkuainen

Raakakuitu

6.10.7

Tiivistetty sinimailasvalkuainen [Tiivistetty alfalfavalkuainen]

Sinimailasen puristemehujakeista keinotekoisesti kuivaamalla saatu tuote, joka on erotettu sentrifugoimalla ja lämpökäsitelty valkuaisaineiden saostamiseksi.

Raakavalkuainen

Karoteeni

6.10.8

Sinimailasen liukoiset aineet

Tuote, joka on saatu uuttamalla valkuaiset sinimailasen mehusta. Se on saatettu kuivata.

Raakavalkuainen

6.11.1

Maissisäilörehu

Säilötyt maissin, Zea mays L. ssp. mays., kasvit tai niiden osat.

 

6.12.1

Herneen oljet

Herneen, Pisum spp., oljet.

 


7.   Muut kasvit, levät ja niistä saatavat tuotteet

Numero

Nimi

Kuvaus

Pakolliset ilmoitukset

7.1.1

Levät (18)

Elävät tai prosessoidut levät olomuodosta riippumatta, myös tuoreina, jäähdytettyinä tai pakastettuina.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Tuhka

7.1.2

Levät, kuivatut (18)

Levää kuivaamalla saatu tuote. Tämä tuote on voitu pestä jodipitoisuuden alentamiseksi.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Tuhka

7.1.3

Leväjauho (18)

Leväöljyn valmistuksen tuote, joka saadaan uuttamalla levästä.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Tuhka

7.1.4

Leväöljy (18)

Levästä saatavan öljyn valmistuksen tuote, joka saadaan uuttamalla levästä.

Raakarasva

Kosteus, jos > 1 %

7.1.5

Leväuute (18); [Leväjae] (18)

Vesi- tai alkoholipitoinen leväuute, joka sisältää pääasiassa hiilihydraatteja.

 

7.2.6

Merileväjauho

Makrolevästä ja erityisesti ruskolevästä kuivaamalla ja murskaamalla saatu tuote. Tämä tuote on voitu pestä jodipitoisuuden alentamiseksi.

Tuhka

7.3.1

Puun kuoret (11)

Puhdistetut ja kuivatut puiden tai pensaiden kuoret.

Raakakuitu

7.4.1

Kukat (11), kuivatut

Syötävien kasvien kuivattujen kukkien kaikki osat ja niiden jakeet.

Raakakuitu

7.5.1

Parsakaali, kuivattu

Tuote, joka saadaan kuivaamalla kasvi Brassica oleracea L. pesemisen, pienimisen (leikkaus, hiutalointi jne.) ja veden poistamisen jälkeen.

 

7.6.1

(Sokeri)ruokomelassi

Siirappimainen tuote, joka saadaan valmistettaessa tai puhdistettaessa sokeria sokeriruo'osta, Saccharum L.

Sakkaroosina laskettu kokonaissokeripitoisuus

Kosteus, jos > 30 %

7.6.2

(Sokeri)ruokomelassi, josta on

poistettu sokeri osittain

Tuote, joka saadaan sokeriruokomelassista sakkaroosin veden avulla tehdyn toisen uuttamisen jälkeen.

Sakkaroosina laskettu kokonaissokeripitoisuus

Kosteus, jos > 28 %

7.6.3

Sokeri(ruoko) [sakkaroosi]

Sokeriruo'osta veden avulla uutettu sokeri.

Sakkaroosi

7.6.4

Sokeriruokomassa

Tuote, joka saadaan uuttamalla veden avulla sokeri sokeriruo'osta. Se koostuu pääasiassa kuiduista.

Raakakuitu

7.7.1

Lehdet, kuivatut (11)

Syötävien kasvien kuivatut lehdet ja niiden jakeet.

Raakakuitu

7.8.1

Lignoselluloosa (11)

Tuote, joka saadaan käsittelemällä mekaanisesti raakaa, luonnonkuivattua puuta ja joka koostuu pääasiassa lignoselluloosasta.

Raakakuitu

7.9.1

Lakritsijuuri

Kasvin Glycyrrhiza L. juuret.

 

7.10.1

Minttu

Tuote, joka saadaan kuivaamalla kasvin Mentha apicata, Mentha piperita tai Mentha viridis (L.) versoista niiden olomuodosta riippumatta.

 

7.11.1

Pinaatti, kuivattu

Tuote, joka saadaan kuivaamalla kasvista Spinacia oleracea L. sen olomuodosta riippumatta.

 

7.12.1

Mojaven jukkapalmu

Jauheena oleva Yucca schidigera Roezl.

Raakakuitu

7.13.1

Kasvihiili; [puuhiili]

Tuote, joka on saatu karbonoimalla orgaanista kasviainesta.

Raakakuitu

7.14.1

Puu (11)

Kemiallisesti käsittelemätön hakkuukypsä puu tai kemiallisesti käsittelemättömät puukuidut.

Raakakuitu


8.   Maitotuotteet ja niistä saatavat tuotteet

Numero

Nimi

Kuvaus

Pakolliset ilmoitukset

8.1.1

Voi ja voituotteet

Voi ja voituotteet, jotka on saatu valmistamalla tai jalostamalla voita (esim. kirnupiimä), ellei niitä ole lueteltu erikseen.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Laktoosi

Kosteus, jos > 6 %

8.2.1

Piimä/Piimätiiviste/Piimäjauhe (19)

Tuote, joka saadaan kirnuamalla voita kermasta tai vastaavilla valmistusmenetelmillä.

Tuote voidaan väkevöidä tai kuivata.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Laktoosi

Kosteus, jos > 6 %

8.3.1

Kaseiini

Tuote, joka saadaan kuivaamalla rasvattomasta maidosta tai piimästä hapolla tai juoksutteella saostettua kaseiinia.

Raakavalkuainen

Kosteus, jos > 10 %

8.4.1

Kaseinaatti

Tuote, joka erotetaan juoksuttuneesta maidosta tai kaseiinista käyttämällä neutraloivia aineita ja kuivaamalla.

Raakavalkuainen

Kosteus, jos > 10 %

8.5.1

Juusto ja juustotuotteet

Juusto ja juusto- ja maitopohjaisista tuotteista valmistetut tuotteet.

Raakavalkuainen

Raakarasva

8.6.1

Ternimaito

Maitoa tuottavien eläinten maitorauhasista enintään viisi päivää poikimisen jälkeen erittyvä neste.

Raakavalkuainen

8.7.1

Meijeriteollisuuden sivutuotteet

Meijeriteollisuuden tuotteita valmistettaessa syntyvät tuotteet (muun muassa entiset meijerituotteet, linkoihin tai separaattoreihin jäävä aine, huuhdevesi, maidon kivennäisaineet).

Kosteus

Raakavalkuainen

Raakarasva

Kokonaissokeripitoisuus

8.8.1

Fermentoidut maitotuotteet

Maidon käymisen tuloksena saadut tuotteet (esim. jogurtti).

Raakavalkuainen

Raakarasva

8.9.1

Laktoosi

Maidosta tai herasta puhdistamalla ja kuivaamalla erotettu sokeri

Laktoosi

Kosteus, jos > 5 %

8.10.1

Maito/maitotiiviste/maitojauhe (19)

Tavanomainen utareista erittynyt tuote yhdeltä tai useammalta lypsykerralta. Tuote voidaan väkevöidä tai kuivata.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Kosteus, jos > 5 %

8.11.1

Rasvaton maito / Rasvaton maitotiiviste / Rasvaton maitojauhe (19)

Maito, jonka rasvapitoisuutta on vähennetty separoimalla.

Tuote voidaan väkevöidä tai kuivata.

Raakavalkuainen

Kosteus, jos > 5 %

8.12.1

Maitorasva

Tuote, joka saadaan kuorittaessa maitoa.

Raakarasva

8.13.1

Maitovalkuaisjauhe

Tuote, joka saadaan kuivaamalla maidosta kemiallisella tai fysikaalisella menetelmällä erotetut valkuaisaineet.

Raakavalkuainen

Kosteus, jos > 8 %

8.14.1

Tiivistetty ja haihdutustiivistetty maito ja siitä saatavat tuotteet

Tiivistetty ja haihduttamalla väkevöity maito ja sen valmistamisessa tai jalostuksessa saatavat tuotteet.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Kosteus, jos > 5 %

8.15.1

Maitopermeaatti/Maitopermeaattijauhe (19)

Tuote, joka saadaan suodattamalla (ultra, nano tai mikro) maitoa (kalvo läpäisten) ja josta laktoosi on voitu poistaa osittain.

Tuotteelle voidaan tehdä käänteisosmoosi ja se voidaan kuivata.

Tuhka

Raakavalkuainen

Laktoosi

Kosteus, jos > 8 %

8.16.1

Maitoretentaatti/Maitoretentaattijauhe (19)

Tuote, joka saadaan suodattamalla (ultra, nano tai mikro) maitoa (kalvon pidättämänä).

Tuote voidaan kuivata.

Raakavalkuainen

Tuhka

Laktoosi

Kosteus, jos > 8 %

8.17.1

Hera/Heratiiviste/Herajauhe (19)

Tuote, joka saadaan juuston, rasvattoman juuston ja kaseiinin valmistuksessa tai vastaavilla valmistusmenetelmillä.

Tuote voidaan väkevöidä tai kuivata.

Raakavalkuainen

Laktoosi

Kosteus, jos > 8 %

Tuhka

8.18.1

Laktoositon hera / Laktoositon herajauhe (19)

Hera, josta laktoosi on poistettu osittain.

Tuote voidaan kuivata.

Raakavalkuainen

Laktoosi

Kosteus, jos > 8 %

Tuhka

8.19.1

Heravalkuainen/Heravalkuaisjauhe (19)

Tuote, joka saadaan kuivaamalla kemiallisella tai fysikaalisella menetelmällä herasta uutetut valkuaisaineet. Tuote voidaan kuivata.

Raakavalkuainen

Kosteus, jos > 8 %

8.20.1

Demineralisoitu, laktoositon hera / Demineralisoitu, laktoositon herajauhe (19)

Hera, josta laktoosi ja kivennäisaineet on poistettu osittain.

Tuote voidaan kuivata.

Raakavalkuainen

Laktoosi

Tuhka

Kosteus, jos > 8 %

8.21.1

Herapermeaatti/Herapermeaattijauhe (19)

Tuote, joka saadaan suodattamalla (ultra, nano tai mikro) heraa (kalvo läpäisten) ja josta laktoosi on saatettu poistaa osittain.

Tuotteelle voidaan tehdä käänteisosmoosi ja se voidaan kuivata.

Tuhka

Raakavalkuainen

Laktoosi

Kosteus, jos > 8 %

8.22.1

Heraretentaatti/Heraretentaattijauhe (19)

Tuote, joka saadaan suodattamalla (ultra, nano tai mikro) heraa (kalvon pidättämänä).

Tuote voidaan kuivata.

Raakavalkuainen

Tuhka

Laktoosi

Kosteus, jos > 8 %


9.   Maaeläintuotteet ja niistä edelleen saatavat tuotteet

Numero

Nimi

Kuvaus

Pakolliset ilmoitukset

9.1.1

Eläimistä saatavat sivutuotteet (20)

Lämminveristen maaeläinten ruhot tai ruhonosat, tuoreet, jäädytetyt, kypsennetyt, happokäsitellyt tai kuivatut.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Kosteus, jos > 8 %

9.2.1

Eläinrasva (20)

Lämminveristen maaeläinten rasvasta koostuva tuote.

Raakarasva

Kosteus, jos > 1 %

9.3.1

Mehiläistenhoidon sivutuotteet

Hunaja, mehiläisvaha, emoaine, propolis ja siitepöly, käsitelty tai käsittelemätön.

Sakkaroosina laskettu kokonaissokeripitoisuus

9.4.1

Käsitelty eläinvalkuainen (20)

Lämminveristen maaeläinten ruhoista tai ruhonosista kuumentamalla, kuivaamalla ja jauhamalla saatu tuote, josta rasva on voitu osittain poistaa uuttamalla tai fysikaalisella käsittelyllä.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Tuhka

Kosteus, jos > 8 %

9.5.1

Gelatiinin valmistuksessa saadut valkuaiset (20)

Gelatiinin valmistuksessa saadut elintarvikelaatua olevat kuivatut eläinvalkuaiset.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Tuhka

Kosteus, jos > 8 %

9.6.1

Hydrolysoidut eläinvalkuaiset (20)

Eläinvalkuaisesta kemiallisella, mikrobiologisella tai entsymaattisella hydrolyysillä saadut hydrolysoidut valkuaiset.

Raakavalkuainen

Kosteus, jos > 8 %

9.7.1

Verijauho (20)

Teurastettujen lämminveristen eläinten verestä lämpökäsittelyllä saatu tuote.

Raakavalkuainen

Kosteus, jos > 8 %

9.8.1

Verituotteet (20)

Teurastettujen lämminveristen eläinten verestä tai veren fraktioista saadut tuotteet; niihin sisältyvät kuivattu/jäädytetty/nestemäinen plasma, kuivattu kokoveri, kuivatut/jäädytetyt/nestemäiset punasolut tai näiden fraktiot ja seokset.

Raakavalkuainen

Kosteus, jos > 8 %

9.9.1

Ruokajäte [Ruoan uusiokäyttö]

Kaikki ravintoloista, pitopalveluista ja keittiöistä, mukaan lukien keskuskeittiöt ja kotitalouksien keittiöt, peräisin oleva eläinperäistä ainesta sisältävä ruokajäte, myös käytetty ruokaöljy.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Tuhka

Kosteus, jos > 8 %

9.10.1

Kollageeni (20)

Eläinten luista, vuodista, nahoista ja jänteistä saatu valkuaispohjainen tuote.

Raakavalkuainen

Kosteus, jos > 8 %

9.11.1

Höyhenjauho

Teurastettujen eläinten höyhenistä kuivaamalla ja jauhamalla saatu tuote. Se on voitu hydrolysoida.

Raakavalkuainen

Kosteus, jos > 8 %

9.12.1

Gelatiini (20)

Luontainen, liukoinen ja hyytelöivä tai ei-hyytelöivä valkuainen, jota saadaan eläinten luista, vuodasta, nahasta ja jänteistä valmistetun kollageenin osittaisella hydrolyysilla.

Raakavalkuainen

Kosteus, jos > 8 %

9.13.1

Prosessoitu eläinrasva (20)

Talin, ihran ja muiden uuttamalla tai fysikaalisella käsittelyllä erotettujen eläinperäisten rasvojen valmistuksen yhteydessä syntyvä tuote, joka voi olla tuore, jäädytetty tai kuivattu.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Tuhka

Kosteus, jos > 8 %

9.14.1

Eläinperäiset tuotteet (20)

Tuotteet, joita ei ole enää tarkoitettu ihmiskäyttöön kaupallisista syistä tai valmistusongelmien tai pakkausvirheiden tai muiden sellaisten virheiden vuoksi, joista ei aiheudu riskiä ihmisten tai eläinten terveydelle. Sellaisenaan tai käsiteltynä, kuten tuoreena, jäädytettynä, kuivattuna.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Kosteus, jos > 8 %

9.15.1

Kananmunat

Gallus gallus L. -lajin kokonaiset munat kuorineen tai ilman.

 

9.15.2

Munanvalkuainen

Munista kuorten ja keltuaisen erottamisen jälkeen saatava pastöroitu ja mahdollisesti denaturoitu tuote.

Raakavalkuainen

Denaturointimenetelmä, jos tarpeen

9.15.3

Kuivatut munatuotteet

Tuotteet, jotka koostuvat pastöroiduista kuivatuista munista, ilman kuoria tai erilaisina kuivatun munanvalkuaisen ja kuivatun keltuaisen seoksina.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Kosteus, jos > 5 %

9.15.4

Sokeroitu munajauhe

Kuivatut, sokeroidut munat kokonaan tai niiden osat.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Kosteus, jos > 5 %

9.15.5

Kuivatut munankuoret

Siipikarjan munista saatu tuote, kun munan sisältö (keltuainen ja munanvalkuainen) on poistettu. Kuoret kuivataan.

Tuhka

9.16.1

Maaselkärangattomat (20)

Maalla elävät selkärangattomat kokonaisina tai niiden osat, kaikissa kehitysvaiheissaan, muut kuin eläimille tai ihmisille patogeeniset lajit; sellaisenaan tai käsiteltynä, kuten tuoreena, jäädytettynä, kuivattuna.

 


10.   Kalat, muut vesieläimet ja niistä saatavat tuotteet

Numero

Nimi

Kuvaus

Pakolliset ilmoitukset

10.1.1

Vedessä elävät selkärangattomat (21)

Meressä tai makeassa vedessä elävät selkärangattomat kokonaisina tai niiden osat, kaikissa kehitysvaiheissaan, muut kuin eläimille tai ihmisille patogeeniset lajit; sellaisenaan tai käsiteltynä, kuten tuoreena, jäädytettynä, kuivattuna.

 

10.2.1

Vesieläimistä saatavat sivutuotteet (21)

Tuotteet ovat peräisin laitoksista, joissa valmistetaan ihmisravinnoksi tarkoitettuja tuotteita; sellaisenaan tai käsiteltynä, kuten tuoreena, jäädytettynä, kuivattuna.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Tuhka

10.3.1

Äyriäisjauho

Tuote, joka saadaan kuumentamalla, puristamalla ja kuivaamalla kokonaisia äyriäisiä tai niiden osia, mukaan luettuina luonnonvaraiset ja viljellyt katkaravut.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Tuhka, jos > 20 %

Kosteus, jos > 8 %

10.4.1

Kala (22)

Kokonaiset kalat tai niiden osat: tuoreet, jäädytetyt, kypsennetyt, happokäsitellyt tai kuivatut.

Raakavalkuainen

Kosteus, jos > 8 %

10.4.2

Kalajauho (22)

Kokonaisista kaloista tai kalojen osista kuumentamalla, puristamalla ja kuivaamalla saatu tuote, johon on voitu lisätä liukoinen kalavalkuainen ennen kuivaamista.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Tuhka, jos > 20 %

Kosteus, jos > 8 %

10.4.3

Kalaliimavesi

Kalajauhon valmistuksessa syntyvä väkevöity tuote, joka on erotettu ja stabiloitu hapottamalla tai kuivaamalla.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Kosteus, jos > 5 %

10.4.4

Kalavalkuainen, hydrolysoitu

Happohydrolyysillä kokonaisista kaloista tai niiden osista saatu tuote, usein tiivistetty kuivaamalla.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Tuhka, jos > 20 %

Kosteus, jos > 8 %

10.4.5

Kalanruotojauho

Kalojen osista kuumentamalla, puristamalla ja kuivaamalla saatu tuote. Se koostuu pääasiassa kalanruodoista.

Tuhka

10.4.6

Kalaöljy

Kaloista tai niiden osista saatu öljy, joka sentrifugoidaan veden poistamiseksi (voi sisältää tiedon lajista, esim. turskanmaksaöljy).

Raakarasva

Kosteus, jos > 1 %

10.4.7

Kalaöljy, hydrattu

Kalaöljyä hydraamalla saatu öljy.

Kosteus, jos > 1 %

10.5.1

Krilliöljy

Keitetyistä ja puristetuista meriplanktoniin kuuluvista krilleistä saatu öljy, joka sentrifugoidaan veden poistamiseksi.

Kosteus, jos > 1 %

10.5.2

Tiivistetty krillivalkuainen, hydrolysoitu

Entsymaattisella hydrolyysillä kokonaisista krilleistä tai niiden osista saatu tuote, usein tiivistetty kuivaamalla.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Tuhka, jos > 20 %

Kosteus, jos > 8 %

10.6.1

Merimadoista tehty jauho

Kokonaisista merimadoista, Nereis virens. M. Sars. mukaan luettuna, tai niiden osista kuumentamalla ja kuivaamalla saatu tuote.

Rasva

Tuhka, jos > 20 %

Kosteus, jos > 8 %

10.7.1

Merieläinplanktonista tehty jauho

Merieläinplanktonista, esim. krilleistä, kuumentamalla, puristamalla ja kuivaamalla saatu tuote.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Tuhka, jos > 20 %

Kosteus, jos > 8 %

10.7.2

Merieläinplanktonista saatu öljy

Kypsennetystä ja puristetusta merieläinplanktonista saatu öljy, joka sentrifugoidaan veden poistamiseksi.

Kosteus, jos > 1 %

10.8.1

Nilviäisjauho

Kokonaisista nilviäisistä, kalmarit ja simpukat mukaan luettuina, tai niiden osista kuumentamalla ja kuivaamalla saatu tuote.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Tuhka, jos > 20 %

Kosteus, jos > 8 %

10.9.1

Kalmarijauho

Kokonaisista kalmareista tai niiden osista kuumentamalla, puristamalla ja kuivaamalla saatu tuote.

Raakavalkuainen

Raakarasva

Tuhka, jos > 20 %

Kosteus, jos > 8 %


11.   Kivennäiset ja niistä saatavat tuotteet

Numero

Nimi

Kuvaus

Pakolliset ilmoitukset

11.1.1

Kalsiumkarbonaatti (23); [Ruokintakalkki]

Kalsiumkarbonaattilähteistä, kuten kalkkikivestä, jauhamalla tai happamasta liuoksesta saostamalla saatu tuote.

Kalsium, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 5 %

11.1.2

Kalkkipitoiset merieläinten kuoret

Luonnosta peräisin oleva merieläinten kuorista, kuten osterin- tai simpukankuorista, jauhamalla tai granuloimalla saatu tuote.

Kalsium, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 5 %

11.1.3

Kalsium- ja magnesiumkarbonaattien seos

Kalsium- ja magnesiumkarbonaattien luonnosta peräisin oleva seos.

Kalsium, magnesium, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 5 %

11.1.4

Maerl

Luonnosta peräisin oleva kalkkipitoisesta merilevästä jauhamalla tai granuloimalla saatu tuote.

Kalsium, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 5 %

11.1.5

Lithothamn

Luonnosta peräisin oleva kalkkipitoisesta merilevästä, Phymatolithon calcareum (Pall.), jauhamalla tai granuloimalla saatu tuote.

Kalsium, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 5 %

11.1.6

Kalsiumkloridi

Teknistä laatua oleva kalsiumkloridi.

Kalsium, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 5 %

11.1.7

Kalsiumhydroksidi

Teknistä laatua oleva kalsiumhydroksidi.

Kalsium, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 5 %

11.1.8

Kalsiumsulfaatti, vedetön

Teknistä laatua oleva vedetön kalsiumsulfaatti, joka on saatu jauhamalla vedetöntä kalsiumsulfaattia tai kuivaamalla kalsiumsulfaattidihydraattia.

Kalsium, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 5 %

11.1.9

Kalsiumsulfaattihemihydraatti

Teknistä laatua oleva kalsiumsulfaattihemihydraatti, joka on saatu kuivaamalla osittain kalsiumsulfaattidihydraattia.

Kalsium, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 5 %

11.1.10

Kalsiumsulfaattidihydraatti

Teknistä laatua oleva kalsiumsulfaattidihydraatti, joka on saatu jauhamalla kalsiumsulfaattidihydraattia tai hydraamalla kalsiumsulfaattihemihydraattia.

Kalsium, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 5 %

11.1.11

Orgaanisten happojen kalsiumsuolat (24)

Syötävien orgaanisten happojen, joissa on vähintään neljä hiiliatomia, kalsiumsuolat.

Kalsium, orgaaninen happo

11.1.12

Kalsiumoksidi

Teknistä laatua oleva kalsiumoksidi, joka on saatu kalsinoimalla luonnossa esiintyvää kalkkikiveä.

Kalsium, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 5 %

11.1.13

Kalsiumglukonaatti

Glukonihapon, joka tavallisesti ilmaistaan muodossa Ca(C6H11O7)2, kalsiumsuola ja sen hydraatit.

Kalsium, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 5 %

11.1.15

Kalsiumsulfaatti/-karbonaatti

Natriumkarbonaatin valmistuksen yhteydessä saatava tuote.

Kalsium, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 5 %

11.1.16

Kalsiumpidolaatti

Teknistä laatua oleva kalsium-L-pidolaatti.

Kalsium, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 5 %

11.2.1

Magnesiumoksidi

Kalsinoitu magnesiumoksidi (MgO), vähintään 70 % MgO:ta.

Magnesium, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 15 %

11.2.2

Magnesiumsulfaattiheptahydraatti

Teknistä laatua oleva magnesiumsulfaatti (MgSO4 × 7 H2O).

Magnesium, rikki, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 15 %

11.2.3

Magnesiumsulfaattimonohydraatti

Teknistä laatua oleva magnesiumsulfaatti (MgSO4 × H2O).

Magnesium, rikki, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 15 %

11.2.4

Magnesiumsulfaatti, vedetön

Teknistä laatua oleva vedetön magnesiumsulfaatti (MgSO4).

Magnesium, rikki, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 10 %

11.2.5

Magnesiumpropionaatti

Teknistä laatua oleva magnesiumpropionaatti.

Magnesium

11.2.6

Magnesiumkloridi

Teknistä laatua oleva magnesiumkloridi tai liuos, joka saadaan merivedestä luontaisena pitoisuutena natriumkloridin saostumisen jälkeen.

Magnesium, kloori, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 10 %

11.2.7

Magnesiumkarbonaatti

Luonnon magnesiumkarbonaatti.

Magnesium, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 10 %

11.2.8

Magnesiumhydroksidi

Teknistä laatua oleva magnesiumhydroksidi.

Magnesium, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 10 %

11.2.9

Kaliummagnesiumsulfaatti

Teknistä laatua oleva kaliummagnesiumsulfaatti.

Magnesium, kalium, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 10 %

11.2.10

Orgaanisten happojen magnesiumsuolat (24)

Syötävien orgaanisten happojen, joissa on vähintään neljä hiiliatomia, magnesiumsuolat.

Magnesium, orgaaninen happo

11.3.1

Dikalsiumfosfaatti (25) [Kalsiumvetyortofosfaatti]

Teknistä laatua oleva luista tai epäorgaanisista lähteistä saatava kalsiummonovetyfosfaatti (CaHPO4 × H2O).

Ca/P > 1,2

Kalsium, kokonaisfosfori, 2-prosenttiseen sitruunahappoon liukenematon fosfori, jos > 10 %, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 5 %

11.3.2

Monodikalsiumfosfaatti

Kemiallisesti valmistettu tuote, joka sisältää dikalsium- ja monokalsiumfosfaattia (CaHPO4. Ca(H2PO4)2 × H2O)

0,8< Ca/P < 1,3

Kokonaisfosfori, kalsium, 2-prosenttiseen sitruunahappoon liukenematon fosfori, jos > 10 %

11.3.3

Monokalsiumfosfaatti; [Kalsiumtetravetydiortofosfaatti]

Teknistä laatua oleva kalsium-bis(divetyfosfaatti) (Ca(H2PO4)2 × H2O).

Ca/P < 0,9

Kokonaisfosfori, kalsium, 2-prosenttiseen sitruunahappoon liukenematon fosfori, jos > 10 %

11.3.4

Trikalsiumfosfaatti; [Trikalsiumortofosfaatti]

Teknistä laatua oleva luista tai epäorgaanisista lähteistä saatava trikalsiumfosfaatti (Ca3(PO4)2 × H2O).

Ca/P > 1,3

Kalsium, kokonaisfosfori, 2-prosenttiseen sitruunahappoon liukenematon fosfori, jos > 10 %

11.3.5

Kalsiummagnesiumfosfaatti

Teknistä laatua oleva kalsiummagnesiumfosfaatti.

Kalsium, magnesium, kokonaisfosfori, 2-prosenttiseen sitruunahappoon liukenematon fosfori, jos > 10 %

11.3.6

Defluorinoitu fosfaatti

Luonnonfosfaatti, joka on kalsinoitu ja lämpökäsitelty enemmän kuin ainoastaan epäpuhtauksien poistamiseksi.

Kokonaisfosfori, kalsium, natrium, 2-prosenttiseen sitruunahappoon liukenematon fosfori, jos > 10 %, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 5 %

11.3.7

Dikalsiumpyrofosfaatti; [Dikalsiumdifosfaatti]

Teknistä laatua oleva dikalsiumpyrofosfaatti.

Kokonaisfosfori, kalsium, 2-prosenttiseen sitruunahappoon liukenematon fosfori, jos > 10 %

11.3.8

Magnesiumfosfaatti

Teknistä laatua olevasta yksi- ja/tai kaksi- ja/tai kolmiemäksisestä magnesiumfosfaatista valmistettu tuote.

Kokonaisfosfori, magnesium, 2-prosenttiseen sitruunahappoon liukenematon fosfori, jos > 10 %, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 10 %

11.3.9

Natriumkalsiummagnesiumfosfaatti

Teknistä laatua olevasta natriumkalsiummagnesiumfosfaatista valmistettu tuote.

Kokonaisfosfori, magnesium, kalsium, natrium, 2-prosenttiseen sitruunahappoon liukenematon fosfori, jos > 10 %

11.3.10

Mononatriumfosfaatti; [Natriumdivetyortofosfaatti]

Teknistä laatua oleva mononatriumfosfaatti

(NaH2PO4 × H2O).

Kokonaisfosfori, natrium, 2-prosenttiseen sitruunahappoon liukenematon fosfori, jos > 10 %

11.3.11

Dinatriumfosfaatti; [Dinatriumvetyortofosfaatti]

Teknistä laatua oleva dinatriumfosfaatti (Na2HPO4 × H2O).

Kokonaisfosfori, natrium, 2-prosenttiseen sitruunahappoon liukenematon fosfori, jos > 10 %

11.3.12

Trinatriumfosfaatti; [Trinatriumortofosfaatti]

Teknistä laatua oleva trinatriumfosfaatti (Na3PO4).

Kokonaisfosfori, natrium, 2-prosenttiseen sitruunahappoon liukenematon fosfori, jos > 10 %

11.3.13

Natriumpyrofosfaatti; [Tetranatriumdifosfaatti]

Teknistä laatua oleva natriumpyrofosfaatti.

Kokonaisfosfori, natrium, 2-prosenttiseen sitruunahappoon liukenematon fosfori, jos > 10 %

11.3.14

Monokaliumfosfaatti; [Kaliumdivetyortofosfaatti]

Teknistä laatua oleva monokaliumfosfaatti (KH2PO4 × H2O).

Kokonaisfosfori, kalium, 2-prosenttiseen sitruunahappoon liukenematon fosfori, jos > 10 %

11.3.15

Dikaliumfosfaatti; [Dikaliumvetyortofosfaatti]

Teknistä laatua oleva dikaliumfosfaatti (K2HPO4 × H2O).

Kokonaisfosfori, kalium, 2-prosenttiseen sitruunahappoon liukenematon fosfori, jos > 10 %

11.3.16

Kalsiumnatriumfosfaatti

Teknistä laatua oleva kalsiumnatriumfosfaatti.

Kokonaisfosfori, kalsium, natrium, 2-prosenttiseen sitruunahappoon liukenematon fosfori, jos > 10 %

11.3.17

Monoammoniumfosfaatti; [Ammoniumdivetyortofosfaatti]

Teknistä laatua oleva monoammoniumfosfaatti (NH4H2PO4).

Kokonaistyppi, kokonaisfosfori, 2-prosenttiseen sitruunahappoon liukenematon fosfori, jos > 10 %

11.3.18

Diammoniumfosfaatti; [Diammoniumvetyortofosfaatti]

Teknistä laatua oleva diammoniumfosfaatti ((NH4)2HPO4).

Kokonaistyppi,

kokonaisfosfori,

2-prosenttiseen sitruunahappoon liukenematon fosfori, jos > 10 %

11.3.19

Natriumtripolyfosfaatti; [Pentanatriumtrifosfaatti]

Teknistä laatua oleva natriumtripolyfosfaatti.

Kokonaisfosfori,

natrium,

2-prosenttiseen sitruunahappoon liukenematon fosfori, jos > 10 %

11.3.20

Natriummagnesiumfosfaatti

Teknistä laatua oleva natriummagnesiumfosfaatti.

Kokonaisfosfori, magnesium, natrium, 2-prosenttiseen sitruunahappoon liukenematon fosfori, jos > 10 %

11.3.21

Magnesiumhypofosfiitti

Teknistä laatua oleva magnesiumhypofosfiitti (Mg(H2PO2)2 × 6H2O).

Magnesium,

kokonaisfosfori,

2-prosenttiseen sitruunahappoon liukenematon fosfori, jos > 10 %

11.3.22

Degelatinisoitu luujauho

Gelatiinittomat, steriloidut ja jauhetut luut, joista rasva on poistettu.

Kokonaisfosfori, kalsium, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 10 %

11.3.23

Luutuhka

Eläimistä saatavien sivutuotteiden polttamisesta, palamisesta tai kaasuttamisesta syntyvät mineraalijäännökset.

Kokonaisfosfori, kalsium, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 10 %

11.4.1

Natriumkloridi (23)

Teknistä laatua oleva natriumkloridi tai tuote, joka saadaan haihduttavan kiteyttämisen avulla suolavedestä (vakuumisuola) tai merivettä haihduttamalla (merisuola) tai vuorisuolasta jauhamalla.

Natrium, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 10 %

11.4.2

Natriumbikarbonaatti [Natriumvetykarbonaatti]

Teknistä laatua oleva natriumbikarbonaatti (NaHCO3).

Natrium, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 10 %

11.4.3

Natrium/ammonium(bi)karbonaatti [Natrium/ammonium(vety)karbonaatti]

Natriumkarbonaatin ja natriumbikarbonaatin valmistuksessa syntyvä tuote, jossa on vähäisiä määriä ammoniumbikarbonaattia (ammoniumbikarbonaatti, enint. 5 %).

Natrium, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 10 %

11.4.4

Natriumkarbonaatti

Teknistä laatua oleva natriumkarbonaatti (Na2CO3)

Natrium, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 10 %

11.4.5

Natriumseskvikarbonaatti [Trinatriumvetydikarbonaatti]

Teknistä laatua oleva natriumseskvikarbonaatti (Na3H(CO3)2).

Natrium, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 10 %

11.4.6

Natriumsulfaatti

Teknistä laatua oleva natriumsulfaatti.

Natrium, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 10 %

11.4.7

Orgaanisten happojen natriumsuolat

Syötävien orgaanisten happojen, joissa on vähintään neljä hiiliatomia, natriumsuolat.

Natrium, orgaaninen happo

11.5.1

Kaliumkloridi

Teknistä laatua oleva kaliumkloridi tai luonnon kaliumkloridista jauhamalla saatu tuote.

Kalium, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 10 %

11.5.2

Kaliumsulfaatti

Teknistä laatua oleva kaliumsulfaatti (K2SO4).

Kalium, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 10 %

11.5.3

Kaliumkarbonaatti

Teknistä laatua oleva kaliumkarbonaatti (K2CO3).

Kalium, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 10 %

11.5.4

Kaliumbikarbonaatti [Kaliumvetykarbonaatti]

Teknistä laatua oleva kaliumbikarbonaatti (KHCO3).

Kalium, HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 10 %

11.5.5

Orgaanisten happojen kaliumsuolat (24)

Syötävien orgaanisten happojen, joissa on vähintään neljä hiiliatomia, kaliumsuolat.

Kalium, orgaaninen happo

11.6.1

Rikkikukka

Teknistä laatua oleva jauhe, joka saadaan kivennäisaineen luonnollisista esiintymistä. Myös rikin valmistajien harjoittamasta öljynjalostuksesta saatava tuote.

Rikki

11.7.1

Attapulgiitti

Luonnon magnesium-alumiini-pii.

Magnesium

11.7.2

Kvartsi

Luonnossa esiintyvä kivennäisaine, jota saadaan jauhamalla kvartsin lähteistä.

 

11.7.3

Kristobaliitti

Piidioksidi, jota saadaan kvartsin uudelleen kiteyttämisestä.

 

11.8.1

Ammoniumsulfaatti

Teknistä laatua oleva ammoniumsulfaatti (NH4)2SO4), joka saadaan kemiallisen synteesin avulla.

Typpi ilmaistuna raakavalkuaisena, rikki

11.8.2

Ammoniumsulfaattiliuos

Ammoniumsulfaatti vesiliuoksessa, joka sisältää vähintään 35 % ammoniumsulfaattia.

Typpi ilmaistuna raakavalkuaisena

11.8.3

Orgaanisten happojen ammoniumsuolat

Syötävien orgaanisten happojen, joissa on vähintään neljä hiiliatomia, ammoniumsuolat.

Typpi ilmaistuna raakavalkuaisena, orgaaninen happo

11.8.4

Ammoniumlaktaatti

Ammoniumlaktaatti (CH3CHOHCOONH4). Sisältää ammoniumlaktaattia, joka saadaan heran ja Lactobacillus delbrueckii ssp. bulgaricus -bakteerin käymisen tuloksena, sisältää vähintään 44 % typpeä ilmaistuna raakavalkuaisena.

Typpi ilmaistuna raakavalkuaisena, tuhka

11.8.5

Ammoniumasetaatti

Ammoniumasetaatti (CH3COONH4) vesiliuoksessa, joka sisältää vähintään 55 % ammoniumasetaattia.

Typpi ilmaistuna raakavalkuaisena


12.   Mikro-organismeista, joiden solut on inaktivoitu tai tapettu, saatavat käymisen (sivu)tuotteet

Numero

Nimi

Kuvaus

Pakolliset ilmoitukset

12.1

Tietyillä alustoilla kasvatettujen tiettyjen mikro-organismien biomassasta saadut tuotteet

12.1.1

Methylophilus methylotrophus - bakteerista saatu valkuainen

Metanolissa kasvatetusta Methylophilus methylotrophus -bakteerista käymisreaktiolla tuotettu valkuaistuote (NCIMB kanta 10.515), raakavalkuaista on vähintään 68 % ja reflektanssi-indeksi vähintään 50.

Raakavalkuainen

Tuhka

Raakarasva

12.1.2

Bakteereista Methylococcus capsulatus (Bath), Alca ligenes acidovorans, Bacillus brevis ja Bacillus firmus saatu valkuainen

Luonnonkaasua (noin 91 % metaania, 5 % etaania, 2 % propaania, 0,5 % isobutaania, 0,5 % n-butaania), ammonium- ja kivennäissuoloja sisältävällä alustalla kasvatetuista bakteereista Methylococcus capsulatus (Bath) (NCIMB kanta 11132), Alcaligenes acidovorans (NCIMB kanta 12387), Bacillus brevis (NCIMB kanta 13288) ja Bacillus firmus (NCIMB kanta 13280) käymisreaktiolla tuotettu valkuaistuote, raakavalkuaista on vähintään 65 %.

Raakavalkuainen

Tuhka

Raakarasva

12.1.3

Escherichia coli -bakteerista saatu bakteerivalkuainen

Valkuaistuote, joka saadaan sivutuotteena tuotettaessa aminohappoja Escherichia coli K12 -bakteerista, käyttäen kasviperäistä tai kemiallista alustaa, joka sisältää ammonium- tai kivennäissuoloja; se on voitu hydrolysoida.

Raakavalkuainen

12.1.4

Corynebacterium glutamicum -bakteerista saatu bakteerivalkuainen

Corynebacterium glutamicum -bakteerista kasviperäisellä tai kemiallisella alustalla, joka sisältää ammonium- tai kivennäissuoloja, viljelemällä saaduista aminohapoista sivutuotteena saatu valkuaistuote; se on voitu hydrolysoida.

Raakavalkuainen

12.1.5

Hiivat ja samankaltaiset tuotteet [Panimohiiva] [Hiivatuote]

Kaikki hiivat ja niiden osat, jotka on tuotettu seuraavilla organismeilla: Saccharomyces cerevisiae, Saccharomyces carlsbergiensis, Kluyveromyces lactis, Kluyveromyces fragilis, Torulaspora delbrueckii, Candida utilis/Pichia jadinii, Saccharomyces uvarum, Saccharomyces ludwigii tai Brettanomyces spp.  (26) enimmäkseen kasviperäisillä alustoilla, kuten melassi, sokerisiirappi, alkoholi, tislausjakeet, vilja ja tuotteet, jotka sisältävät tärkkelystä, hedelmämehua, heraa, maitohappoa, sokeria, hydrolysoituja kasvikuituja ja fermentoinnin ravintoaineita, kuten ammonium- tai kivennäissuoloja.

Kosteus, jos < 75 % tai > 97 %

Jos kosteus < 75 %:

Raakavalkuainen

12.1.6

Penisilliinin valmistuksesta saatava myseelisäilörehu

Myseeli (typpipitoiset yhdisteet), Penicillium chrysogenum (ATCC48271) -homesienestä, eri hiilihydraattilähteillä ja niiden hydrolysaateilla tapahtuvan penisilliinin valmistuksen nestemäinen sivutuote, joka on lämpökäsitelty ja säilötty Lactobacillus brevis -bakteerin, plantarumin, saken, kollinoidien ja Streptococcus lactis -bakteerin avulla, jotta penisilliini inaktivoituu, raakavalkuaisena ilmaistua typpeä vähintään 7 %.

Typpi ilmaistuna raakavalkuaisena

Tuhka

12.2

Muut käymisen sivutuotteet

12.2.1

Vinassi [tiivistetty liukoinen melassi]

Mehun/vierteen teollisen tuotannon sivutuotteet, jotka saadaan muun muassa alkoholin, orgaanisten happojen ja hiivan valmistuksen käymisprosesseista. Ne muodostuvat nestemäisestä/tahnamaisesta fraktiosta, joka on saatu käymismehun/-vierteen erottamisen jälkeen. Niihin voi lisäksi sisältyä käymisessä käytettyjen mikro-organismien kuolleita soluja ja/tai niiden osia. Alustat ovat enimmäkseen kasviperäisiä, kuten melassi, sokerisiirappi, alkoholi, tislausjakeet, vilja ja tuotteet, jotka sisältävät tärkkelystä, hedelmämehua, heraa, maitohappoa, sokeria, hydrolysoituja kasvikuituja ja fermentoinnin ravintoaineita, kuten ammonium- tai kivennäissuoloja.

Raakavalkuainen

Tarvittaessa alusta ja maininta valmistusmenetelmästä

12.2.2

L-glutamiinihapon valmistuksesta saatavat sivutuotteet

Corynebacterium melassecola -bakteerista alustalla, joka koostuu sakkaroosista, melassista, tärkkelysvalmisteista ja niiden hydrolysaateista, ammoniumsuoloista ja muista typpiyhdisteistä, käymisreaktiolla valmistettavan L-glutamiinihapon väkevöidyt nestemäiset sivutuotteet.

Raakavalkuainen

12.2.3

Brevibacterium lactofermentum -bakteerin tuottaman L-lysiinimonokloorihydraatin valmistuksesta saatavat sivutuotteet

Brevibacterium lactofermentum -bakteerista alustalla, joka koostuu sakkaroosista, melassista, tärkkelysvalmisteista ja niiden hydrolysaateista, ammoniumsuoloista ja muista typpiyhdisteistä, käymisreaktiolla valmistettavan L-lysiinimonokloorihydraatin väkevöidyt nestemäiset sivutuotteet.

Raakavalkuainen

12.2.4

Corynbacterium glutamicum -bakteerin tuottamien aminohappojen valmistuksesta saatavat sivutuotteet

Corynbacterium glutamicum -bakteerista kasviperäisellä tai kemiallisella alustalla, joka sisältää ammonium- tai kivennäissuoloja, käymisreaktiolla valmistettavien aminohappojen valmistuksesta saatavat nestemäiset sivutuotteet.

Raakavalkuainen

Tuhka

12.2.5

Escherichia coli K12 -bakteerin tuottamien aminohappojen valmistuksesta saatavat sivutuotteet

Escherichia coli K12 -bakteerista kasviperäisellä tai kemiallisella alustalla, joka sisältää ammonium- tai kivennäissuoloja, käymisreaktiolla valmistettavien aminohappojen valmistuksesta saatavat nestemäiset sivutuotteet.

Raakavalkuainen

Tuhka

12.2.6

Aspergillus niger -organismin entsyymituotannon sivutuotteet

Aspergillus niger -organismin käymisreaktiolla vehnässä ja maltaassa tapahtuvan entsyymituotannon sivutuotteet.

Raakavalkuainen


13.   Muut

Numero

Nimi

Kuvaus

Pakolliset ilmoitukset

13.1.1

Leipomo- ja pastateollisuuden tuotteet

Leivän, keksien, vohvelikeksien ja pastan valmistuksessa saadut tuotteet. Ne voidaan kuivata.

Tärkkelys

Sakkaroosina laskettu kokonaissokeripitoisuus,

Raakarasva, jos > 5 %

13.1.2

Leivonnaisteollisuuden tuotteet

Leivonnaisten ja kakkujen valmistuksessa saadut tuotteet. Ne voidaan kuivata.

Tärkkelys

Sakkaroosina laskettu kokonaissokeripitoisuus,

Raakarasva, jos > 5 %

13.1.3

Aamiaismurojen valmistuksessa saatavat tuotteet

Aineet tai tuotteet, jotka on tarkoitettu ihmiskäyttöön tai joiden voidaan kohtuudella olettaa kelpaavan ihmisravinnoksi jalostetussa, osittain jalostetussa tai jalostamattomassa muodossaan. Ne voidaan kuivata.

Raakavalkuainen, jos > 10 %

Raakakuitu

Raakarasvat ja -öljyt, jos > 10 %

Tärkkelys, jos > 30 %

Sakkaroosina laskettu kokonaissokeripitoisuus, jos > 10 %

13.1.4

Makeisteollisuuden tuotteet

Makeisten, myös suklaan, valmistuksessa saadut tuotteet. Ne voidaan kuivata.

Tärkkelys

Raakarasva, jos > 5 %

Sakkaroosina laskettu kokonaissokeripitoisuus

13.1.5

Jäätelöteollisuuden tuotteet

Jäätelön valmistuksessa saadut tuotteet. Ne voidaan kuivata.

Tärkkelys

Sakkaroosina laskettu kokonaissokeripitoisuus,

Raakarasva

13.1.6

Tuoreiden hedelmien ja vihannesten käsittelyssä saatavat tuotteet ja sivutuotteet (27)

Tuoreita hedelmiä ja vihanneksia (mukaan luettuina kuoret, kokonaiset hedelmät/vihannekset ja niiden seokset) käsiteltäessä saadut tuotteet. Ne on voitu kuivata tai jäädyttää.

Tärkkelys

Raakakuitu

Raakarasva, jos > 5 %

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 3,5 %

13.1.7

Kasvien käsittelyssä saatavat tuotteet (27)

Kokonaisten kasvien tai niiden osien jäädyttämisessä tai kuivaamisessa saadut tuotteet.

Raakakuitu

13.1.8

Mausteiden ja maustevalmisteiden käsittelyssä saatavat tuotteet (27)

Mausteiden ja maustevalmisteiden tai niiden osien jäädyttämisessä tai kuivaamisessa saadut tuotteet.

Raakavalkuainen, jos > 10 %

Raakakuitu

Raakarasvat ja -öljyt, jos > 10 %

Tärkkelys, jos > 30 %

Sakkaroosina laskettu kokonaissokeripitoisuus, jos > 10 %

13.1.9

Yrttien käsittelyssä saatavat tuotteet (27)

Yrttien tai niiden osien murskaamisessa, jauhamisessa, jäädyttämisessä tai kuivaamisessa saadut tuotteet.

Raakakuitu

13.1.10

Perunateollisuuden tuotteet

Perunoita käsiteltäessä saadut tuotteet. Ne on voitu kuivata tai jäädyttää.

Tärkkelys

Raakakuitu

Raakarasva, jos > 5 %

HCl:ään liukenematon tuhka, jos > 3,5 %

13.1.11

Kastikkeiden valmistuksessa saatavat tuotteet ja sivutuotteet

Kastikkeiden valmistuksessa saadut aineet, jotka on tarkoitettu elintarvikkeeksi tai joiden voidaan kohtuudella olettaa kelpaavan ihmisravinnoksi jalostetussa, osittain jalostetussa tai jalostamattomassa muodossaan. Ne voidaan kuivata.

Raakarasva

13.1.12

Suolaisten välipalojen valmistuksessa saatavat tuotteet ja sivutuotteet

Suolaisten välipalojen – perunalastujen, peruna- ja/tai viljapohjaisten välipalojen (suoraan ekstrudoidut, taikinapohjaiset ja rakeistetut välipalat) ja pähkinöiden – valmistuksessa saadut tuotteet ja sivutuotteet.

Raakarasva

13.1.13

Sellaisenaan syötävien elintarvikkeiden valmistuksessa saatavat tuotteet

Sellaisenaan syötävien elintarvikkeiden valmistuksessa saadut tuotteet. Ne voidaan kuivata.

Raakarasva, jos > 5 %

13.1.14

Väkevien juomien valmistuksessa saatavat kasvisivutuotteet

Kasveista (myös marjoista ja siemenistä, kuten aniksesta) peräisin olevat kiinteät tuotteet, jotka saadaan, kun nämä kasvit on maseroitu alkoholiliuoksessa ja/tai alkoholin haihdutuksen/tislauksen jälkeen valmistettaessa aromeja väkevien juomien valmistusta varten. Tuotteet on tislattava alkoholijakeen poistamiseksi.

Raakavalkuainen, jos > 10 %

Raakakuitu

Raakarasvat ja -öljyt, jos > 10 %

13.1.15

Rehuolut

Oluenvalmistuksessa saatu tuote, joka ei kelpaa ihmisten juotavaksi.

Alkoholipitoisuus

13.2.1

Karamellisokeri

Minkä tahansa sokerin valvotussa kuumentamisessa saatu tuote.

Sakkaroosina laskettu kokonaissokeripitoisuus

13.2.2

Dekstroosi

Dekstroosi saadaan tärkkelyksen hydrolyysista ja koostuu puhtaasta, kiteytyneestä glukoosista, kideveden kanssa tai ilman.

Sakkaroosina laskettu kokonaissokeripitoisuus

13.2.3

Fruktoosi

Fruktoosi puhtaana, kiteisenä jauheena. Se saadaan glukoosisiirapin glukoosista glukoosi-isomeraasin avulla ja sakkaroosin inversiosta.

Sakkaroosina laskettu kokonaissokeripitoisuus

13.2.4

Glukoosisiirappi

Glukoosisiirappi on ravintosakkaridien puhdistettu ja väkevöity vesiliuos, joka saadaan tärkkelyksen hydrolyysista.

Kokonaissokeripitoisuus

Kosteus, jos > 30 %

13.2.5

Glukoosimelassi

Glukoosisiirapin raffinoimisen yhteydessä saatu tuote.

Kokonaissokeripitoisuus

13.2.6

Ksyloosi

Puusta eristetty sokeri.

 

13.2.7

Laktuloosi

Puolisynteettinen disakkaridi (4-O-D-galaktopyranosyyli-D-fruktoosi), joka on saatu laktoosista isomeroimalla glukoosi fruktoosiksi. Esiintyy lämpökäsitellyssä maidossa ja maitotuotteissa.

Laktuloosi

13.2.8

Glukosamiini (Kitosamiini)

Aminosokeri (monosakkaridi), joka on osa kitosaani- ja kitiini-polysakkaridien rakennetta. Sitä tuotetaan äyriäisten ja muiden niveljalkaisten, joilla on ulkoinen tukirakenne, hydrolyysin taikka maissin tai vehnän kaltaisten viljojen käymisen avulla.

Natrium tai kalium, tarpeen mukaan

13.3.1

Tärkkelys (28)

Teknistä laatua oleva tärkkelys.

Tärkkelys

13.3.2

Esigelatinoitu tärkkelys (28)

Tärkkelyksestä, jota on ekspandoitu lämpökäsittelyllä, koostuva tuote.

Tärkkelys

13.3.3

Tärkkelys (28)seos

Eri kasvilähteistä saadusta luontaisesta ja/tai muunnetusta elintarviketärkkelyksestä koostuva tuote.

Tärkkelys

13.3.4

Tärkkelyksen (28) hydrolysaatit kakkuna

Tärkkelyksen hydrolyysista saatu tuote. Se koostuu valkuaisesta, rasvasta ja suodatuksen apuaineista (esim. piimaa, puukuitu).

Kosteus, jos < 25 % tai > 45 %

Jos kosteus < 25 %:

Raakarasva

Raakavalkuainen

13.3.5

Dekstriini

Dekstriini on osittain hapolla hydrolysoitua tärkkelystä.

 

13.3.6

Maltodekstriini

Maltodekstriini on osittain hydrolysoitua tärkkelystä.

 

13.4.1

Polydekstroosi

Glukoosin massapolymeerejä, joissa sidokset sijaitsevat satunnaisesti ja jotka on tuotettu D-glukoosista termisen polymeroinnin avulla.

 

13.5.1

Polyolit

Hydraamalla tai käymisen avulla saatu tuote, joka koostuu pelkistetyistä mono-, di- tai oligosakkarideista tai polysakkarideista.

 

13.5.2

Isomaltitoli

Sokerialkoholi, joka saadaan sakkaroosista entsymaattisen muuntamisen ja hydraamisen jälkeen.

 

13.5.3

Mannitoli

Hydraamalla tai käymisen avulla saatu tuote, joka koostuu pelkistetystä glukoosista ja/tai fruktoosista.

 

13.5.4

Ksylitoli

Ksyloosin hydraamisesta ja käymisestä saatu tuote.

 

13.5.5

Sorbitoli

Glukoosin hydraamisesta saatu tuote.

 

13.6.1

Rasvahapot (29)

Tarkemmin määrittelemättömistä kasvi- tai eläinperäisistä öljyistä ja rasvoista lipeällä neutraloimalla tai tislaamalla saatu tuote. Voi olla myös tuote, joka saadaan rasvahappojen valmistuksessa käsittelemällä rasvoja ja öljyjä eri tavoin.

Raakarasva

Kosteus, jos > 1 %

13.6.2

Glyserolin rasvahappoesterit (29)

Kasviperäisellä glyserolilla esteröidyistä rasvahapoista saadut glyseridit.

Kosteus, jos > 1 %

Raakarasva

13.6.3

Rasvahappojen (29) mono- ja diglyseridit

Rasvahappojen mono- ja diglyseridit koostuvat elintarvikeöljyissä ja -rasvoissa esiintyvien rasvahappoglyseridien mono-, di- ja triestereiden seoksista.

Ne voivat sisältää pieniä määriä vapaita rasvahappoja ja glyserolia.

Raakarasva

13.6.4

Rasvahappojen (29) suolat

Tuote, joka saadaan vähintään 4-hiiliatomisten rasvahappojen reagoidessa kalsium-, magnesium-, natrium- tai kaliumyhdisteiden kanssa.

Raakarasva (hydrolyysin jälkeen)

Kosteus

Ca tai Na tai K tai Mg (tapauksen mukaan)

13.7.1

Kondroitiinisulfaatti

Rustoa ja pehmeää sidekudosta sisältävistä jänteistä, luista ja muista eläinkudoksista eristetty tuote.

Natrium

13.8.1

Glyseroli, raaka

Biodieselin (rasvahappojen metyyli- tai etyyliesterit) valmistuksen tuote, joka saadaan transesteröimällä tarkemmin määrittelemättömiä kasvi- tai eläinperäisiä öljyjä ja rasvoja. Kivennäis- ja orgaaniset suolat saattavat jäädä glyseroliin. (Metanolin enimmäispitoisuus 0,2 %.)

Myös mineraalirasvojen ja -öljyjen öljykemiallisen prosessoinnin tuote, mukaan luettuna transesteröinti, hydrolyysi tai saippuointi.

Glyseroli

Kalium

Natrium

13.8.2

Glyseroli

Biodieselin (rasvahappojen metyyli- tai etyyliesterit) valmistuksen tuote, joka saadaan transesteröimällä tarkemmin määrittelemättömiä kasvi- tai eläinperäisiä öljyjä ja rasvoja ja puhdistamalla tämän jälkeen glyseroli. (Glyserolin vähimmäispitoisuus 99 % kuiva-aineesta.)

Myös mineraalirasvojen ja -öljyjen öljykemiallisen prosessoinnin tuote, mukaan luettuna transesteröinti, hydrolyysi tai saippuointi.

Glyseroli

Kalium

Natrium

13.9.1

Metyylisulfonyylimetaani

Orgaaninen rikkiyhdiste ((CH3)2SO2), joka saadaan synteettisesti ja joka vastaa kasveissa luontaisesti esiintyvää yhdistettä.

Rikki

13.10.1

Turve

Kasvin (lähinnä rahkasammaleen) luonnollisesta hajoamisesta anaerobisessa ja niukkaravinteisessa ympäristössä syntyvä tuote.

Raakakuitu

13.11.1

Propyleeniglykoli

Tuotetta kutsutaan myös 1,2-propaanidioliksi tai propaani-1,2-dioliksi. Se on orgaaninen yhdiste (dioli tai kaksoisalkoholi), jonka kaava on C3H8O2. Se on sakea neste, joka maistuu hieman makealta, on hygroskooppinen ja liukenee veteen, asetoniin ja kloroformiin.

Propyleeniglykoli


(1)  Saksankielisessä toisinnossa ilmaisu ”Konzentrieren”, voidaan tarvittaessa korvata ilmaisulla ”Eindicken”. Tällöin olisi käytettävä ilmaisua ”eingedickt”.

(2)  ”Kuoriminen” voidaan tarvittaessa korvata ”silvimisellä”. Tällöin olisi käytettävä ilmaisua ”silvitty”.

(3)  Ranskankielisessä toisinnossa voidaan käyttää nimeä ”issues”.

(4)  Saksankielisessä toisinnossa voidaan käyttää laatumääritettä ”aufgeschlossen” ja nimeä ”Quellwasser” (viitattaessa tärkkelykseen). Tanskankielisessä toisinnossa voidaan käyttää laatumääritettä ”Kvældning” ja nimeä ”Kvældet” (viitattaessa tärkkelykseen).

(5)  Ranskankielisessä toisinnossa ilmaisu ”pressage” voidaan tarvittaessa korvata ilmaisulla ”extraction mécanique”.

(6)  Nimeen voidaan lisätä viljalaji.

(7)  On huomattava, että ”maissiin” (”maize”) voidaan viitata sellaisenaan tai käyttää ilmausta ”corn”. Tämä koskee kaikkia maissituotteita.

(8)  Jos tämä aines jauhetaan hienommaksi, nimitykseen voidaan lisätä määrite ”hienojakoinen” tai nimitys voidaan korvata vastaavalla nimityksellä.

(9)  Nimeen voidaan lisätä viljalaji.

(10)  Tarvittaessa nimitykseen voidaan lisätä maininta ”vähäglukosinolaattinen”, siten kuin se määritellään yhteisön lainsäädännössä. Tämä koskee kaikkia rapsinsiementuotteita.

(11)  Nimeen on lisättävä kasvilaji.

(12)  Tätä nimeä on täydennettävä maininnalla suoritetusta lämpökäsittelystä.

(13)  Tätä nimeä on täydennettävä tarkemmalla hedelmän kuvauksella.

(14)  Nimessä on ilmoitettava kasvilaji.

(15)  Nimeä on täydennettävä maininnalla suoritetusta käsittelystä.

(16)  Nurmirehukasvin laji voidaan lisätä nimeen.

(17)  Nimitys ”jauho” voidaan korvata nimityksellä ”pelletti”. Kuivausmenetelmä voidaan lisätä nimitykseen.

(18)  Nimeen on lisättävä laji.

(19)  Ilmaisut eivät ole synonyymejä ja eroavat pääasiassa kosteuspitoisuuden osalta; käytettävä aina asianmukaista ilmaisua.

(20)  Nimeen on lisättävä tarvittaessa

eläinlaji ja/tai

eläintuotteen osa ja/tai

käsitelty eläinlaji (esim. sika, märehtijä, lintu) ja/tai

sen eläinlajin nimi, jota ei ole käsitelty lajinsisäisen kierrätyskiellon vuoksi (esim. ei sisällä siipikarjaa) ja/tai

käsitelty aines (esim. luu, suuri tai pieni tuhkapitoisuus) ja/tai käsittelymenetelmät (esim. rasvanpoisto, puhdistus).

(21)  Nimeen on lisättävä laji.

(22)  Nimeen on lisättävä laji, kun on kyse viljelykalasta.

(23)  Tämä nimi voidaan korvata tuotteen alkuperällä tai tämä voidaan lisätä nimeen.

(24)  Nimeä on muutettava tai täydennettävä orgaanisen hapon yksilöimiseksi.

(25)  Valmistusmenetelmä voidaan ilmoittaa nimessä.

(26)  Hiivakannan käyttönimi voi vaihdella tieteellisen taksonomian mukaan; tämän vuoksi hiivakannoista voidaan käyttää myös synonyymeja.

(27)  Nimeä on tapauksen mukaan täydennettävä hedelmä-, vihannes-, kasvi-, mauste- ja yrttilajilla.

(28)  Nimeä on täydennettävä mainitsemalla kasvitieteellinen alkuperä.

(29)  Nimeä on muutettava tai täydennettävä käytettyjen rasvahappojen yksilöimiseksi.


17.6.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 159/66


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 576/2011,

annettu 16 päivänä kesäkuuta 2011,

neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä siipikarjanlihan kaupan pitämisen vaatimusten osalta annetun asetuksen (EY) N:o 543/2008 muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 121 artiklan e alakohdan yhdessä sen 4 artiklan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksen (EY) N:o 543/2008 (2) liitteessä XI on luettelo kansallisista vertailulaboratorioista.

(2)

Ranskan, Italian, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Alankomaiden ja Itävallan toimivaltaiset viranomaiset ovat ilmoittaneet komissiolle uudelleen nimeämänsä kansalliset vertailulaboratorionsa.

(3)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 543/2008 olisi muutettava.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 543/2008 liite XI tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä kesäkuuta 2011.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 157, 17.6.2008, s. 46.


LIITE

”LIITE XI

KANSALLISTEN VERTAILULABORATORIOIDEN LUETTELO

 

Belgia

Instituut voor Landbouw- en Visserijonderzoek (ILVO)

Eenheid Technologie en Voeding