1.

’turkiseläimillä’ turkisten tuotantoa varten pidettäviä tai kasvatettavia eläimiä, joita ei käytetä ihmisravinnoksi;

2.

’verellä’ tuoretta kokoverta;

3.

’rehuaineella’ asetuksen (EY) N:o 767/2009 3 artiklan 2 kohdan g alakohdassa määriteltyjä eläinperäisiä rehuaineita, mukaan luettuina käsitelty eläinvalkuainen, verituotteet, renderöidyt rasvat, munatuotteet, kalaöljy, rasvajohdannaiset, kollageeni, gelatiini, hydroloidut proteiinit, dikalsiumfosfaatti, trikalsiumfosfaatti, maito, maitopohjaiset tuotteet, maidosta johdetut tuotteet, ternimaito, ternimaitotuotteet sekä linkoihin tai separaattoreihin jäänyt aine;

4.

’verituotteilla’ verestä tai verifraktioista johdettuja tuotteita verijauhoa lukuun ottamatta; niihin sisältyvät kuivattu/jäädytetty/nestemäinen plasma, kuivattu kokoveri, kuivatut/jäädytetyt/nestemäiset punasolut tai niiden fraktiot ja sekoitukset;

5.

’käsitellyllä eläinvalkuaisella’ eläinvalkuaista, joka on saatu yksinomaan luokkaan 3 kuuluvasta aineksesta ja joka on käsitelty liitteessä X olevan II luvun 1 jakson mukaisesti (veri- ja kalajauho mukaan luettuina) niin, että se soveltuu käytettäväksi suoraan rehuaineena tai muuten käytettäväksi rehuissa, myös lemmikkieläinten ruoassa, taikka käytettäväksi orgaanisissa lannoitteissa tai maanparannusaineissa; siihen eivät kuitenkaan kuulu verituotteet, maito, maitopohjaiset tuotteet, maidosta johdetut tuotteet, ternimaito, ternimaitotuotteet, linkoihin tai separaattoreihin jäänyt aine, gelatiini, hydroloidut proteiinit, dikalsiumfosfaatti, munat ja munatuotteet munankuoret mukaan luettuina, trikalsiumfosfaatti ja kollageeni;

6.

’verijauholla’ käsiteltyä eläinvalkuaista, joka on johdettu veren tai verifraktioiden lämpökäsittelystä liitteessä X olevan II luvun 1 jakson mukaisesti;

7.

’kalajauholla’ vesieläimistä, merinisäkkäitä lukuun ottamatta, johdettua käsiteltyä eläinvalkuaista;

8.

’renderöidyillä rasvoilla’ rasvoja, jotka on saatu käsittelemällä

9.

’kalaöljyllä’ vesieläinten käsittelystä johdettua öljyä tai ihmisravinnoksi tarkoitetun kalan käsittelystä saatua öljyä, jonka toimija on tarkoittanut muihin tarkoituksiin kuin ihmisravinnoksi;

10.

’mehiläishoidon sivutuotteilla’ muuksi kuin ihmisravinnoksi tarkoitettua hunajaa, mehiläisvahaa, emoainetta, kittivahaa ja siitepölyä;

11.

’kollageenilla’ proteiinipohjaisia tuotteita, jotka on johdettu eläinten vuodista, nahoista, luista ja jänteistä;

12.

’gelatiinilla’ luonnollista, liukoista ja hyytelöivää tai ei-hyytelöivää proteiinia, jota saadaan eläinten luista, vuodasta, nahasta ja jänteistä valmistetun kollageenin osittaisella hydrolyysilla;

13.

’rasvan sulatuksessa syntyvällä proteiinijäännöksellä’ proteiineja sisältävä rasvan sulatuksen jäännöstä rasvan ja veden osittaisen erottamisen jälkeen;

14.

’hydroloiduilla proteiineilla’ eläimistä saatavien sivutuotteiden hydrolyysilla saatuja polypeptidejä, peptidejä ja aminohappoja ja niiden seoksia;

15.

’valkoisella vedellä’ maidon, maitopohjaisten tuotteiden tai maidosta johdettujen tuotteiden sekä veden seosta, joka kerätään talteen huuhdeltaessa meijerilaitteistoja, maitotuotteiden säiliöt mukaan luettuina, ennen niiden pesua ja desinfiointia;

16.

’purkitetulla lemmikkieläinten ruoalla’ lämpökäsiteltyä lemmikkieläinten ruokaa ilmatiiviisti suljetuissa säiliöissä;

17.

’puruluilla’ lemmikkieläimille tarkoitettuja syötäviä tuotteita, jotka on valmistettu parkitsemattomista sorkka- ja kavioeläinten vuodista ja nahoista tai muusta eläinperäisestä aineksesta;

18.

’arominvahventeilla’ nestemäistä tai kuivattua johdettua eläinperäistä tuotetta, jota käytetään lemmikkieläinten ruokien maistuvuuden parantamiseen;

19.

’lemmikkieläinten ruoalla’ lemmikkieläinten ruokaa ja puruluita, jotka

20.

’käsitellyllä lemmikkieläinten ruoalla’ lemmikkieläinten ruokaa, lukuun ottamatta raakaa lemmikkieläinten ruokaa, joka on valmistettu liitteessä XIII olevan II jakson 3 kohdan mukaisesti;

21.

’raa’alla lemmikkieläinten ruoalla’ luokkaan 3 kuuluvaa ainesta sisältävää lemmikkieläinten ruokaa, jolle ei ole tehty mitään muuta säilyttävää käsittelyä kuin jäähdytys tai pakastaminen;

22.

’ruokajätteellä’ kaikkia ravintoloista, pitopalveluista ja keittiöistä, mukaan luettuina keskuskeittiöt ja kotitalouksien keittiöt, peräisin olevaa jäteruokaa, myös käytettyä ruokaöljyä,

23.

’mädätteellä’ biokaasulaitoksessa tapahtuvan eläimistä saatavien sivutuotteiden muuntamisen tuloksena syntyviä jätteitä;

24.

’ruoansulatuskanavan sisällöllä’ nisäkkäiden ja sileälastaisten lintujen ruoansulatuskanavan sisältöä;

25.

’rasvajohdannaisilla’ tuotteita, jotka on johdettu renderöidystä rasvasta, joka on luokkaan 1 tai 2 kuuluvien renderöityjen rasvojen osalta käsitelty liitteessä XIII olevan XI luvun mukaisesti;

26.

’guanolla’ lepakoiden tai luonnonvaraisten merilintujen ulosteesta saatua luonnontuotetta, jota ei ole mineralisoitu;

27.

’liha-luujauholla’ luokkaan 1 tai 2 kuuluvista aineksista jollakin liitteessä IV olevassa III luvussa esitetyllä käsittelymenetelmällä johdettua eläinvalkuaista;

28.

’käsitellyillä vuodilla ja nahoilla’ käsittelemättömistä vuodista ja nahkoista johdettuja tuotteita, puruluita lukuun ottamatta,

29.

’käsittelemättömillä vuodilla ja nahoilla’ kaikkia nahkakudoksia ja nahanalaisia kudoksia, joille ei ole tehty muita käsittelyjä kuin leikkaus, jäähdytys tai pakastaminen;

30.

’käsittelemättömillä sulilla ja höyhenillä ja niiden osilla’ sulkia ja höyheniä ja niiden osia lukuun ottamatta sulkia ja höyheniä, joita on käsitelty

31.

’käsittelemättömällä villalla’ muuta villaa kuin sellaista,

32.

’käsitellyllä karvalla’ muuta karvaa kuin sellaista,

33.

’käsittelemättömillä sianharjaksilla’ muita sianharjaksia kuin sellaisia,

34.

’näyttelyesineellä’ eläimistä saatavia sivutuotteita ja niistä johdettuja tuotteita, jotka on tarkoitettu käytettäviksi näyttelyissä tai taiteellisessa toiminnassa;

35.

’välituotteella’ johdettua tuotetta

36.

’laboratorioreagenssilla’ pakattua käyttövalmista tuotetta, joka sisältää eläimistä saatavia sivutuotteita tai niistä johdettuja tuotteita ja joka on tarkoitettu laboratoriokäyttöön käytettäväksi yksin tai yhdistelmässä muun kuin eläinperäisen aineen kanssa reagenssina tai reagenssituotteena, kalibrointiaineena tai kontrolliaineena muiden aineiden havaitsemiseksi, mittaamiseksi, tutkimiseksi tai valmistamiseksi;

37.

’in vitro -analyysissa käytetyllä tuotteella’ pakattua käyttövalmista tuotetta, joka sisältää verituotetta tai muuta eläimestä saatavaa sivutuotetta ja jota käytetään yksin tai yhdistelmän osana reagenssina, reagenssituotteena, kalibrointiaineena, testipakkauksena tai muuna järjestelmänä ja joka on tarkoitettu käytettäväksi ihmisestä tai eläimistä otettujen näytteiden in vitro -tutkimukseen yksinomaan tai pääasiallisesti fysiologisen tilan, terveydentilan, sairauden tai geneettisen epänormaaliuden analysoimiseksi tai turvallisuuden ja yhteensopivuuden määrittämiseksi reagenssien kanssa;

38.

’tutkimusnäytteillä ja diagnostisilla näytteillä’ eläimistä saatavia sivutuotteita ja niistä johdettuja tuotteita, jotka on tarkoitettu seuraaviin tarkoituksiin: tutkimukset osana diagnostisia toimia tai määritykset tieteen ja tekniikan kehityksen edistämiseksi osana opetus- tai tutkimustoimintaa;

39.

’kaupallisella näytteellä’ eläimistä saatavia sivutuotteita tai niistä johdettuja tuotteita, jotka on tarkoitettu tiettyihin tutkimuksiin tai määrityksiin tarkoituksena suorittaa tuotantoprosessi tai kehittää rehuja tai muita johdettuja tuotteita, koneiden testaus mukaan luettuna, käytettäväksi laitoksessa, joka

40.

’rinnakkaispoltolla’ eläimistä saatavien sivutuotteiden tai niistä johdettujen tuotteiden, jos ne ovat jätettä, hyödyntämistä tai hävittämistä rinnakkaispolttolaitoksessa;

41.

’palamisella’ prosessia, jossa polttoaineita hapetetaan eläimistä saatavien sivutuotteiden tai niistä johdettujen tuotteiden, jos ne eivät ole jätettä, energia-arvon käyttämiseksi;

42.

’polttamisella’ eläimistä saatavien sivutuotteiden tai niistä johdettujen tuotteiden hävittämistä jätteenä direktiivin 2000/76/EY 3 artiklan 4 kohdassa määritellyssä polttolaitoksessa;

43.

’poltto- tai rinnakkaispolttoprosessista syntyvällä polttojätteellä’ direktiivin 2000/76/EY 3 artiklan 13 kohdassa tarkoitettua polttojätettä, joka syntyy eläimistä saatavia sivutuotteita tai niistä johdettuja tuotteita käsittelevissä poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksissa;

44.

’värikoodeilla’ liitteessä VIII olevan II luvun 1 kohdan c alakohdassa esitettyjen värien järjestelmällinen käyttö tässä asetuksessa säädettyjen tietojen ilmoittamiseksi pakkauksen, säiliön tai ajoneuvon pinnalla tai pinnan osalla tai niihin kiinnitetyssä etiketissä tai merkissä;

45.

’väliasteen toimilla’ 19 artiklan b alakohdassa tarkoitettuja muita toimia kuin varastointia;

46.

’parkitsemisella’ vuotien kovettamista käyttämällä kasviparkitusaineita, kromisuoloja tai muita aineita kuten alumiinisuoloja, rautasuoloja, piihapon suoloja, aldehydejä ja kinoneja tai muita synteettisiä kovetteita;

47.

’eläinten täyttämisellä’ eläinten nahan preparointia, täyttämistä ja kokoamista luonnollisen näköiseksi eläimeksi niin, että täytetyn eläimen nahasta ei aiheudu ihmisten ja eläinten terveydelle kohtuuttomia riskejä;

48.

’kaupalla’ Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 28 artiklassa tarkoitettua jäsenvaltioiden välistä tavaroiden kauppaa;

49.

’käsittelymenetelmillä’ liitteessä IV olevassa III ja IV luvussa lueteltuja menetelmiä;

50.

’erällä’ yksittäisessä laitoksessa samoja tuotantoparametreja (esimerkiksi ainesten alkuperä) käyttäen tuotettua tuotannon määrää tai useita tällaisia määriä, kun ne yhteisvarastoidaan lähetyseränä;

51.

’ilmatiiviisti suljetulla säiliöllä’ säiliötä, joka on suunniteltu ja tarkoitettu suojaamaan mikro-organismien sisäänpääsyltä;

52.

’biokaasulaitoksella’ laitosta, jossa eläimistä saatavat sivutuotteet ja niistä johdetut tuotteet muodostavat ainakin osan aineksesta, joka hajotetaan biologisesti anaerobisissa olosuhteissa;

53.

’keräyskeskuksilla’ tiloja, jotka ovat muita kuin käsittelylaitoksia ja joissa kerätään asetuksen (EY) N:o 1069/200918 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja eläimistä saatavia sivutuotteita käytettäviksi samassa artiklassa tarkoitettujen eläinten ruokintaan;

54.

’kompostointilaitoksella’ laitosta, jossa eläimistä saatavat sivutuotteet ja niistä johdetut tuotteet muodostavat ainakin osan aineksesta, joka hajotetaan biologisesti aerobisissa olosuhteissa;

55.

’rinnakkaispolttolaitoksella’ direktiivin 2000/76/EY 3 artiklan 5 kohdassa määriteltyä kiinteää tai liikkuvaa laitosta, jonka pääasiallisena tarkoituksena on tuottaa energiaa tai aineellisia tuotteita;

56.

’polttolaitoksella’ direktiivin 2000/76/EY 3 artiklan 4 kohdassa määriteltyä kiinteää tai liikkuvaa teknistä yksikköä ja laitteistoa, joka on tarkoitettu jätteiden lämpökäsittelyyn;

57.

’lemmikkieläinten ruokia valmistavalla laitoksella’ asetuksen (EY) N:o 1069/2009 24 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuja tiloja tai laitosta, jossa valmistetaan lemmikkieläinten ruokia tai arominvahventeita;

58.

’käsittelylaitoksella’ tiloja tai laitosta, jossa käsitellään eläimistä saatavia sivutuotteita asetuksen (EY) N:o 1069/2009 24 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla ja liitteen IV ja/tai liitteen X mukaisesti.

1.

Seuraavia turkiseläimiä voidaan Virossa, Latviassa ja Suomessa ruokkia saman lajin eläinten ruhoista tai ruhonosista johdetuilla liha-luujauhoilla ja muilla tuotteilla, jotka on käsitelty liitteessä IV olevan III luvun mukaisesti:

2.

Virossa ja Latviassa voidaan ruokkia minkkejä (Mustela vison) saman lajin eläinten ruhoista tai ruhonosista johdetulla liha-luujauholla ja muilla tuotteilla, jotka on käsitelty liitteessä IV olevassa III luvussa esitetyillä käsittelymenetelmillä.

3.

Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu ruokinta on suoritettava seuraavin edellytyksin:

a)

asetuksen (EY) N:o 1069/2009 11 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua vähintään 21 päivän varoaikaa on noudatettava;

b)

on käytettävä ainoastaan asetuksen (EY) N:o 1069/2009 32 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä tämän asetuksen liitteessä XI olevan II luvun mukaisia orgaanisia lannoitteita ja maanparannusaineita.

a)

lanta ja guano;

b)

ruoansulatuskanavan sisältö, maito, maitopohjaiset tuotteet, maidosta johdetut tuotteet, ternimaito ja ternimaitotuotteet, joiden toimivaltainen viranomainen ei katso aiheuttavan vakavan eläintaudin leviämisriskiä.

1.

Tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksen toiminnanharjoittajan on varmistettava, että hänen valvonnassaan oleva laitos täyttää seuraavat hygieniaedellytykset:

2.

Poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksen toiminnanharjoittajan on toteutettava kaikki eläimistä saatavien sivutuotteiden tai niistä johdettujen tuotteiden vastaanottoon liittyvät varotoimet, jotta ehkäistään ihmisten ja eläinten terveydelle aiheutuvat välittömät vaarat tai vähennetään niitä niin paljon kuin on käytännössä mahdollista.

3.

Eläimillä ei saa olla pääsyä laitokseen eivätkä ne saa päästä käsiksi polttoa tai rinnakkaispolttoa odottaviin eläimistä saataviin sivutuotteisiin ja niistä johdettuihin tuotteisiin taikka eläimistä saatavien sivutuotteiden poltosta tai rinnakkaispoltosta syntyneeseen tuhkaan.

4.

Jos poltto- tai rinnakkaispolttolaitos sijaitsee karjatilalla,

5.

Polttoa tai rinnakkaispolttoa odottavat eläimistä saatavat sivutuotteet ja niistä johdetut tuotteet sekä tuhka on varastoitava kannellisiin, asianmukaisesti tunnistemerkittyihin ja tapauksen mukaan tiiviisiin säiliöihin.

6.

Puutteellisesti poltetut eläimistä saatavat sivutuotteet on poltettava uudelleen tai hävitettävä muilla tavoilla asetuksen (EY) N:o 1069/2009 12, 13 ja 14 artiklan mukaisesti, ei kuitenkaan hautaamalla hyväksytylle kaatopaikalle.

1.

Poltto- tai rinnakkaispolttoprosessista syntyvän polttojätteen määrä ja haitallisuus on minimoitava. Silloin kun se on asianmukaista, polttojäte on hyödynnettävä itse laitoksessa tai sen ulkopuolella asiaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti tai toimitettava hyväksytylle kaatopaikalle.

2.

Kuiva polttojäte, pöly mukaan luettuna, on kuljetettava ja välivarastoitava esimerkiksi suljetuissa säiliöissä siten, että estetään kyseisen jätteen joutuminen ympäristöön.

1.

On käytettävä tekniikoita, joilla voidaan seurata poltto- tai rinnakkaispolttoprosessin kannalta merkityksellisiä muuttujia ja olosuhteita.

2.

Lämpötilanmittausta koskevat vaatimukset on vahvistettava toimivaltaisen viranomaisen myöntämässä hyväksynnässä tai siihen liitetyissä ehdoissa.

3.

Kaiken seurantaan käytettävän automaattisen laitteiston toimintaa on valvottava ja laitteistolle on tehtävä tarkastustesti kerran vuodessa.

4.

Lämpötilanmittaustulokset on tallennettava ja esitettävä tarkoituksenmukaisella tavalla, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat tarkistaa päättämiensä menettelyjen mukaisesti, noudatetaanko tässä asetuksessa säädettyjä sallittuja toimintaolosuhteita.

a)

Laitoksen jokainen linja on varustettava vähintään yhdellä lisäpolttimella. Lisäpolttimen on kytkeydyttävä toimintaan automaattisesti, kun palamiskaasujen lämpötila laskee polttoilman viimeisen syötön jälkeen tapauksen mukaan alle 850 tai 1 100 °C:n. Sitä on käytettävä myös laitoksen käynnistys- ja pysäytystoimien aikana sen varmistamiseksi, että tapauksen mukaan 850 tai 1 100 °C:n lämpötila pysyy yllä kaiken aikaa näiden toimien aikana ja niin kauan kuin kammiossa, jossa poltto tai rinnakkaispoltto tapahtuu, on polttamatonta ainesta.

b)

Jos eläimistä saatavat sivutuotteet tai niistä johdetut tuotteet syötetään kammioon, jossa poltto tai rinnakkaispoltto tapahtuu, jatkuvana prosessina, laitoksessa on oltava automaattinen järjestelmä, joka estää eläimistä saatavien sivutuotteitten tai niistä johdettujen tuotteiden syötön ennen kuin lämpötila on tapauksen mukaan 850 tai 1 100 °C ja aina kun lämpötila ei pysy yllä.

c)

Toiminnanharjoittajan on käytettävä polttolaitosta siten, että saavutetaan sellainen polttotaso, että kuonassa ja pohjatuhkassa olevan orgaanisen hiilen kokonaismäärä on alle kolme prosenttia tai niiden polttohävikki alle viisi prosenttia aineen kuivapainosta. Tarvittaessa on käytettävä sopivia esikäsittelymenetelmiä.

1.

Poltto- ja rinnakkaispolttolaitokset ja niissä eläimistä saatavien sivutuotteiden varastointiin käytettävät alueet on suunniteltava siten, että estetään pilaavien aineiden luvattomat ja tahattomat päästöt maaperään, pintavesiin ja pohjavesiin.

2.

Laitosalueen saastuneille hulevesille taikka vuodoista tai palonsammutustoimista peräisin oleville saastuneille vesille on oltava varastokapasiteettia.

Toiminnanharjoittajan on tapauksen mukaan varmistettava, että tällaiset hulevedet ja muut vedet voidaan tarvittaessa testata ja käsitellä ennen hävittämistä.

a)

Laitoksia voidaan käyttää vain seuraavien hävittämiseen:

b)

jos pienkapasiteetin laitokseen tuodaan asetuksen (EY) N:o 1069/2009 8 artiklan b alakohdassa tarkoitettua luokkaan 1 kuuluvaa ainesta, laitos on varustettava lisäpolttimella;

c)

laitosten on toimittava siten, että eläimistä saatava sivutuotteet muuttuvat kokonaan tuhkaksi.

1.

Käsittelylaitosten, joissa käsittely tapahtuu painesteriloimalla tai asetuksen (EY) N:o 1069/2009 15 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja käsittelymenetelmiä käyttäen, on oltava seuraavien vaatimusten mukaisia:

2.

Käsittelylaitoksessa on oltava asianmukaiset laitteet säiliöiden tai astioiden, joissa eläimistä saatavat sivutuotteet vastaanotetaan, ja niiden kuljetukseen käytettyjen kuljetusvälineiden, laivoja lukuun ottamatta, puhdistusta ja desinfiointia varten.

3.

Kun ajoneuvot lähtevät käsittelylaitoksen likaiselta alueelta, ajoneuvojen pyörien ja muiden osien desinfiointia varten on tarvittaessa oltava asianmukaiset välineet.

4.

Kaikilla käsittelylaitoksilla on oltava toimivaltaisen viranomaisen unionin lainsäädännön mukaisesti asettamat vaatimukset täyttävä jäteveden poistojärjestelmä.

5.

Käsittelylaitoksella on oltava oma laboratorio tai sen on käytettävä ulkopuolisen laboratorion palveluja. Laboratoriossa on oltava varustus tarvittavien analyysien tekemiseksi, sillä on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä, joka on myönnetty laboratorion mainittujen analyysien suoritusvalmiutta koskevan arvioinnin perusteella, sen on oltava kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien mukaisesti akkreditoitu tai toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä sille säännöllisesti tarkastuksia mainittujen analyysien suoritusvalmiuden arvioimiseksi.

6.

Jos käsiteltävien tuotteiden määrä edellyttää riskianalyysin perusteella toimivaltaisen viranomaisen säännöllistä tai jatkuvaa läsnäoloa, käsittelylaitoksessa on oltava tarkastusyksikön yksinomaiseen käyttöön varattu asianmukaisesti varustettu lukittava huone.

1.

Luokkaan 1 kuuluvaa ainesta käsittelevissä käsittelylaitoksissa ja muissa tiloissa, joissa poistetaan erikseen määriteltyä riskiainesta, teurastamoissa ja luokkaan 2 kuuluvaa ainesta käsittelevissä käsittelylaitoksissa on oltava jäteveden käsittelyn ensimmäisenä vaiheena esikäsittelyprosessi eläinperäisen aineksen talteenottamiseksi ja keräämiseksi.

Esikäsittelyprosessissa käytettyjen laitteiden on koostuttava vesilukoista tai seuloista, joiden aukkojen suodattimen huokoskoko tai silmäkoko on prosessin loppupäässä enintään 6 millimetriä, tai vastaavista järjestelmistä, joilla taataan, että niiden läpi virranneessa jätevedessä olevat kiinteät partikkelit ovat enintään 6 millimetrin suuruisia.

2.

Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista tiloista peräisin olevan jäteveden on läpikäytävä esikäsittelyprosessi, jolla taataan, että kaikki jätevesi on suodatettu prosessin kautta ennen sen juoksuttamista pois tiloista. Jauhaminen, liotus tai muu käsittely tai painekäsittely, joka voisi helpottaa kiinteän eläinperäisen aineksen kulkeutumista esikäsittelyprosessin läpi, on kielletty.

3.

Kaikki esikäsittelyprosessilla 1 kohdassa tarkoitetuissa tiloissa talteenotettu eläinperäinen aines on kerättävä ja kuljetettava tapauksen mukaan joko luokkaan 1 tai luokkaan 2 kuuluvana aineksena, ja se on hävitettävä asetuksen (EY) N:o 1069/2009 säännösten mukaisesti.

4.

Jätevesi, joka on läpikäynyt esikäsittelyprosessin 1 kohdassa tarkoitetuissa tiloissa, sekä muista tiloista, joissa käsitellään tai prosessoidaan eläimistä saatavia sivutuotteita, peräisin oleva jätevesi on käsiteltävä unionin lainsäädännön mukaisesti ilman tästä asetuksesta johtuvia rajoituksia.

5.

Toimivaltainen viranomainen voi 4 kohdassa säädettyjen vaatimusten lisäksi velvoittaa toimijat käsittelemään jäteveden, joka on peräisin käsittelylaitosten likaiselta alueelta tai laitoksista, joissa suoritetaan väliasteen toimia luokkaan 1 tai 2 kuuluvalla aineksella tai varastoidaan luokkaan 1 tai 2 kuuluvaa ainesta, sellaisin edellytyksin, joilla varmistetaan taudinaiheuttajista johtuvan riskin pieneneminen.

6.

Eläimistä saatavien sivutuotteiden, veri ja maito mukaan luettuina, tai johdettujen tuotteiden hävittäminen jätevesivirrassa on kielletty, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1–5 kohdan soveltamista.

Linkoihin tai separaattoreihin jäävästä aineesta koostuva luokkaan 3 kuuluva aines voidaan kuitenkin hävittää jätevesivirrassa, jos sille on tehty jokin tämän asetuksen liitteessä X olevan II luvun 4 jakson III osassa esitetty linkoihin tai separaattoreihin jäävää ainesta koskeva käsittely.

1.

Luokkaan 3 kuuluvaa ainesta käsittelevä käsittelylaitos ei saa olla samalla laitosalueella kuin luokkaan 1 tai luokkaan 2 kuuluvaa ainesta käsittelevä käsittelylaitos, ellei se sijaitse täysin erillisessä rakennuksessa.

2.

Toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin sallia, että luokkaan 3 kuuluvaa ainesta käsitellään paikassa, jossa käsitellään tai prosessoidaan myös luokkaan 1 tai luokkaan 2 kuuluvaa ainesta, jos ristikontaminaatio estetään seuraavin keinoin:

3.

Luokkaan 3 kuuluvaa ainesta käsittelevissä käsittelylaitoksissa on oltava käytössä laitteet, joilla seulotaan eläimistä saatavissa sivutuotteissa tai niistä johdetuissa tuotteissa olevia epäpuhtauksia, kuten pakkausmateriaaleja tai metallinpalasia, jos käsiteltävät ainekset on tarkoitettu käytettäväksi ruokinnassa. Tällaiset epäpuhtaudet on poistettava ennen käsittelyä tai sen aikana.

1.

Prosessointiolosuhteiden jatkuvan seuraamisen varmistamiseksi on käytettävä asianmukaisesti kalibroituja mittareita/kirjaamislaitteita. Mittareiden/kirjaamislaitteiden kalibrointiajankohdista on pidettävä kirjaa.

2.

Aines, joka ei mahdollisesti ole käynyt läpi täsmennettyä lämpökäsittelyä (kuten prosessin alussa ulos päässyt aines tai keitinvuoto), on kierrätettävä uudelleen lämpökäsittelyn läpi tai kerättävä ja käsiteltävä uudelleen tai hävitettävä asetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukaisesti.

1.

Kriittisten valvontapisteiden, joiden perusteella käsittelyn aikana käytettyjen lämpökäsittelyjen laajuus määräytyy, on sisällettävä kunkin III luvussa täsmennetyn käsittelymenetelmän osalta seuraavat:

2.

Jos toimivaltainen viranomainen on sallinut, että III luvun G kohdan mukaisena käsittelymenetelmänä 7 käytetään kemiallisia käsittelyjä, kriittisten valvontapisteiden, joiden perusteella kemiallisten käsittelyjen laajuus määräytyy, on sisällettävä saavutettu mukautettu pH-arvo.

3.

Jokaisen kriittisen valvontapisteen vähimmäisprosessointiarvojen noudattamisen osoittamiseksi on pidettävä kirjaa, ja ne on säilytettävä vähintään kahden vuoden ajan.

4.

Luokkaan 3 kuuluvaa ainesta on käsiteltävä jollakin III luvussa esitetyistä käsittelymenetelmistä 1–5 tai 7, tai jos kyse on vesieläinperäisestä aineksesta, jollakin käsittelymenetelmistä 1–7.

1.

Jos käsiteltävien eläimistä saatavien sivutuotteiden partikkelikoko on yli 50 millimetriä, kyseisten tuotteiden kokoa on pienennettävä asianmukaisilla välineillä niin, että hienonnuksen jälkeen partikkelikoko ei ylitä 50:tä millimetriä. Laitteiden tehokkuus on tarkastettava päivittäin, ja laitteiden kunto on kirjattava. Jos tarkastuksissa havaitaan yli 50 millimetrin suuruisia partikkeleita, on prosessi keskeytettävä ja korjauksia suoritettava ennen prosessin jatkamista.

2.

Eläimistä saatavat sivutuotteet, joiden partikkelikoko on enintään 50 millimetriä, on kuumennettava keskeytyksettä yli 133 °C:n sisälämpötilaan vähintään 20 minuutin ajaksi vähintään 3 baarin (absoluuttisessa) paineessa. Paine on tuotettava poistamalla kaikki ilma sterilointitilasta ja korvaamalla se höyryllä (”kyllästetty höyry”); lämpökäsittelyä voidaan käyttää yksinomaisena prosessina tai prosessia edeltävänä tai sitä seuraavana sterilointivaiheena.

3.

Prosessointi voidaan suorittaa panosprosessina tai jatkuvana prosessina.

1.

Jos käsiteltävien eläimistä saatavien sivutuotteiden partikkelikoko on yli 150 millimetriä, kyseisten tuotteiden kokoa on pienennettävä asianmukaisilla välineillä niin, että hienonnuksen jälkeen partikkelikoko ei ylitä 150:tä millimetriä. Laitteiden tehokkuus on tarkastettava päivittäin, ja laitteiden kunto on kirjattava. Jos tarkastuksissa havaitaan yli 150 millimetrin suuruisia partikkeleita, on prosessi keskeytettävä ja korjauksia suoritettava ennen prosessin jatkamista.

2.

Hienonnuksen jälkeen eläimistä saatavat sivutuotteet on lämmitettävä siten, että sisälämpötila on yli 100 °C vähintään 125 minuutin ajan, yli 110 °C vähintään 120 minuutin ajan ja yli 120 °C vähintään 50 minuutin ajan.

Sisälämpötilat on saavutettava joko peräkkäin tai mainitut lämpötilat on saavutettava mainituiksi ajanjaksoiksi kokonaisajan puitteissa.

3.

Prosessointi on suoritettava panosprosessina.

1.

Jos käsiteltävien eläimistä saatavien sivutuotteiden partikkelikoko on yli 30 millimetriä, kyseisten tuotteiden kokoa on pienennettävä asianmukaisilla välineillä niin, että hienonnuksen jälkeen partikkelikoko ei ylitä 30:tä millimetriä. Laitteiden tehokkuus on tarkastettava päivittäin, ja laitteiden kunto on kirjattava. Jos tarkastuksissa havaitaan yli 30 millimetrin suuruisia partikkeleita, on prosessi keskeytettävä ja korjauksia suoritettava ennen prosessin jatkamista.

2.

Hienonnuksen jälkeen eläimistä saatavat sivutuotteet on lämmitettävä siten, että sisälämpötila on yli 100 °C vähintään 95 minuutin ajan, yli 110 °C vähintään 55 minuutin ajan ja yli 120 °C vähintään 13 minuutin ajan.

Sisälämpötilat on saavutettava joko peräkkäin tai mainitut lämpötilat on saavutettava mainituiksi ajanjaksoiksi kokonaisajan puitteissa.

3.

Prosessointi voidaan suorittaa panosprosessina tai jatkuvana prosessina.

1.

Jos käsiteltävien eläimistä saatavien sivutuotteiden partikkelikoko on yli 30 millimetriä, kyseisten tuotteiden kokoa on pienennettävä asianmukaisilla välineillä niin, että hienonnuksen jälkeen partikkelikoko ei ylitä 30:tä millimetriä. Laitteiden tehokkuus on tarkastettava päivittäin, ja laitteiden kunto on kirjattava. Jos tarkastuksissa havaitaan yli 30 millimetrin suuruisia partikkeleita, on prosessi keskeytettävä ja korjauksia suoritettava ennen prosessin jatkamista.

2.

Hienonnuksen jälkeen eläimistä saatavat sivutuotteet on laitettava astiaan, johon lisätään rasva, ja lämmitettävä siten, että sisälämpötila on yli 100 °C vähintään 16 minuutin ajan, yli 110 °C vähintään 13 minuutin ajan, yli 120 °C vähintään 8 minuutin ajan ja yli 130 °C vähintään 3 minuutin ajan.

Sisälämpötilat on saavutettava joko peräkkäin tai mainitut lämpötilat on saavutettava mainituiksi ajanjaksoiksi kokonaisajan puitteissa.

3.

Prosessointi voidaan suorittaa panosprosessina tai jatkuvana prosessina.

1.

Jos käsiteltävien eläimistä saatavien sivutuotteiden partikkelikoko on yli 20 millimetriä, kyseisten tuotteiden kokoa on pienennettävä asianmukaisilla välineillä niin, että hienonnuksen jälkeen partikkelikoko ei ylitä 20:tä millimetriä. Laitteiden tehokkuus on tarkastettava päivittäin, ja laitteiden kunto on kirjattava. Jos tarkastuksissa havaitaan yli 20 millimetrin suuruisia partikkeleita, on prosessi keskeytettävä ja korjauksia suoritettava ennen prosessin jatkamista.

2.

Hienonnuksen jälkeen eläimistä saatavia sivutuotteita on lämmitettävä niin kauan, että ne hyytyvät, minkä jälkeen niitä on puristettava, jotta rasva ja vesi poistuvat valkuaispitoisesta aineksesta. Valkuaispitoinen aines on lämmitettävä tämän jälkeen siten, että sisälämpötila on yli 80 °C vähintään 120 minuutin ajan ja yli 100 °C vähintään 60 minuutin ajan.

Sisälämpötilat on saavutettava joko peräkkäin tai mainitut lämpötilat on saavutettava mainituiksi ajanjaksoiksi kokonaisajan puitteissa.

3.

Prosessointi voidaan suorittaa panosprosessina tai jatkuvana prosessina.

1.

Eläimistä saatavat sivutuotteet on hienonnettava partikkelikokoon, joka on enintään

Tämän jälkeen niihin on lisättävä muurahaishappoa pH-arvon alentamiseksi pysyvästi enintään 4,0:aan. Seos on varastoitava vähintään 24 tunniksi ennen uutta käsittelyä.

2.

Hienontamisen jälkeen seos on lämmitettävä

Jatkuvaa lämpövirtaa käytettäessä tuotteen siirtymistä lämpömuuntimen läpi on valvottava mekaanisilla käskyillä, jotka rajoittavat sen siirtymistä niin, että lämpökäsittelyn loputtua tuote on käynyt läpi ajallisesti ja lämpötilan kannalta riittävän prosessin.

3.

Prosessointi voidaan suorittaa panosprosessina tai jatkuvana prosessina.

1.

Mikä tahansa toimivaltaisen viranomaisen sallima käsittelymenetelmä, kun toimija on osoittanut kyseiselle viranomaiselle seuraavat seikat:

2.

Tiedot kriittisistä valvontapisteistä, joita noudattaen jokainen käsittelylaitos täyttää tyydyttävästi mikrobiologiset vaatimukset, on talletettava ja säilytettävä siten, että toiminnanharjoittaja ja toimivaltainen viranomainen voivat valvoa kyseisen käsittelylaitoksen toimintaa. Talletettavat ja valvottavat tiedot ovat partikkelikoko, kriittinen lämpötila ja tapauksen mukaan käsittelyn absoluuttinen kesto, paineprofiili, raaka-aineiden syöttönopeus ja rasvan uudelleenkierrätysnopeus.

3.

Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi sallia sellaisten käsittelymenetelmien käytön, jotka on hyväksytty ennen tämän asetuksen voimaantuloa asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteessä V olevan III luvun mukaisesti.

4.

Toimivaltaisen viranomaisen on keskeytettävä 1 ja 3 kohdassa tarkoitettujen käsittelymenetelmien käyttö lopullisesti tai väliaikaisesti, jos se saa todisteet siitä, että jokin 1 kohdan a tai b alakohdassa mainittu olosuhde on merkittävästi muuttunut.

5.

Toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle tämän pyynnöstä käytössään olevat 1 ja 2 kohdan mukaiset tiedot sallitusta käsittelymenetelmästä.

1.

Luokkaan 1 tai 2 kuuluvan aineksen käsittelystä peräisin olevaan ainekseen, tämän luvun 2 jakson D kohdan mukaisesti tuotettua biodieseliä lukuun ottamatta, on tehtävä pysyvät merkinnät liitteessä VIII olevassa V luvussa esitettyjen eräiden johdettujen tuotteiden merkitsemistä koskevien vaatimusten mukaisesti.

2.

Uuden vaihtoehtoisen menetelmän käyttöönoton helpottamiseksi jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on pyynnöstä toimitettava virallisen valvonnan tulokset toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle silloin kun vaihtoehtoista menetelmää käytetään toisessa jäsenvaltiossa ensimmäisen kerran.

a)

Menetelmässä on käytettävä sellaista moolimäärää NaOH-liuosta tai KOH-liuosta tai näiden yhdistelmää, että se vastaa likimäärin mädätettävien eläimistä saatujen sivutuotteiden painoa, tyyppiä ja koostumusta.

Jos eläimistä saaduissa sivutuotteissa on korkea rasvapitoisuus, joka neutraloi emäksen, emästä on lisättävä siten, että saavutetaan tarkoitettu moolimäärä;

b)

eläimistä saadut sivutuotteet on sijoitettava terässäiliöön. Mitattu määrä emästä on lisättävä kiinteänä tai a alakohdassa tarkoitettuna nesteenä;

c)

säiliö on suljettava ja eläimistä saatuja sivutuotteita ja emässeosta lämpökäsiteltävä vähintään 150 °C:n sisälämpötilassa vähintään 4 baarin (absoluuttisessa) paineessa vähintään

d)

prosessointi on suoritettava panosprosessina, ja säiliössä olevaa ainesta on sekoitettava koko ajan mädätysprosessin tehostamiseksi, kunnes kudokset ovat liuenneet ja luut ja hampaat pehmenneet; ja

e)

eläimistä saatuja sivutuotteita on käsiteltävä niin, että aikaa, lämpötilaa ja painetta koskevat vaatimukset täyttyvät samanaikaisesti.

a)

Eläimistä saatavia sivutuotteita on lämpökäsiteltävä epäsuorasti kohdistetulla höyryllä biolyysireaktorissa vähintään 180 °C:n sisälämpötilassa vähintään 40 minuutin ajan keskeytyksettä vähintään 12 baarin (absoluuttisessa) paineessa;

b)

käsittely on suoritettava panosprosessina, ja säiliössä olevaa ainesta on sekoitettava koko ajan; ja

c)

eläimistä saatavia sivutuotteita on käsiteltävä niin, että aikaa, lämpötilaa ja painetta koskevat vaatimukset täyttyvät samanaikaisesti.

a)

Eläimistä saadut sivutuotteet on käsiteltävä ensin hyväksytyssä käsittelylaitoksessa luvussa III esitetyllä käsittelymenetelmällä 1 (painesterilointi).

b)

Edellä a alakohdassa tarkoitetun käsittelyn jälkeen aineksia, joista rasva on poistettu, on käsiteltävä vähintään 220 °C:n lämpötilassa ja vähintään 25 baarin (absoluuttisessa) paineessa. Lämmityksen on tapahduttava kahdessa vaiheessa: ensin suoralla höyryllä ja sitten epäsuorasti samakeskeisessä lämmönvaihtimessa.

c)

Prosessointi on suoritettava panosprosessina tai jatkuvana prosessina, ja ainesta on sekoitettava koko ajan.

d)

Eläimistä saatavia sivutuotteita on käsiteltävä niin, että aikaa, lämpötilaa ja painetta koskevat vaatimukset täyttyvät samanaikaisesti.

e)

Tuloksena oleva aines on sekoitettava veteen, ja sitä on käytettävä anaerobisesti (biokaasumuunto) biokaasureaktorissa.

f)

Jos lähtöaineena on luokkaan 1 kuuluvaa ainesta, koko prosessin on tapahduttava samalla laitosalueella suljetussa järjestelmässä, ja käsittelyn aikana tuotettu biokaasu on poltettava nopeasti samassa laitoksessa vähintään 900 °C:n lämpötilassa, minkä jälkeen tehdään nopea jäähdytys.

a)

Jollei käytetä asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan VIII tai XII jakson mukaisesti tuotettua kalaöljyä tai renderöityä rasvaa, eläimistä saatavien sivutuotteiden rasvaosat on käsiteltävä ensin käyttämällä

b)

Käsiteltyä rasvaa on käsiteltävä edelleen käyttämällä yhtä seuraavista menetelmistä:

a)

Jälkipolttokammio on lämmitettävä maakaasulla.

b)

Eläimistä saadut sivutuotteet on asetettava kaasutusuunin ensiökammioon ja luukku suljettava. Ensiökammiossa ei saa olla polttimia, vaan sen on lämmittävä johtumisen kautta ensiökammion alapuolella sijaitsevan jälkipolttokammion lämmöllä. Ensiökammioon saa tulla ilmaa ainoastaan pääluukussa olevien kolmen venttiilin kautta prosessin tehostamiseksi.

c)

Eläimistä saaduista sivutuotteista muodostuu monimutkaisia hiilivetyjä, ja tuloksena olevien kaasujen on virrattava ensiökammiosta takaseinässä olevan kapean aukon kautta sekoitus- ja krakkausosaan, jossa ne on hajotettava alkuaineikseen. Lopuksi kaasujen on siirryttävä jälkipolttokammioon, jossa niiden täytyy palaa maakaasupolttimen liekissä ilmaylimäärän vallitessa.

d)

Kussakin yksikössä on oltava kaksi poltinta ja kaksi toisioilmapuhallinta polttimen tai puhaltimen vikaantumisen varalta. Toisiokammio on suunniteltava niin, että vähimmäisviipymäaika on kaksi sekuntia vähintään 950 °C:n lämpötilassa kaikissa palamisolosuhteissa.

e)

Lähtiessään toisiokammiosta poistokaasujen on kuljettava poistoputken alaosassa olevan barometrisen säätöläpän kautta, joka jäähdyttää kaasut, laimentaa ne ympäröivällä ilmalla ja pitää ensiö- ja toisiokammioiden paineen tasaisena.

f)

Prosessin toimintasyklin on kestettävä 24 tuntia, johon sisältyy täyttäminen, käsittely, jäähdytys ja tuhkan poisto. Syklin lopussa syntynyt tuhka on poistettava ensiökammiosta imujärjestelmällä umpinaisiin pusseihin, jotka on suljettava ja kuljetettava muualle.

g)

Muiden ainesten kuin eläimistä saatujen sivutuotteiden kaasutus ei ole sallittua.

a)

Jollei käytetä asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan VIII tai XII mukaisesti tuotettua kalaöljyä tai renderöityä rasvaa, eläimistä saatavista sivutuotteista johdetut rasvaosat on käsiteltävä ensin käyttämällä

b)

Rasvaosa on erotettava proteiinista, ja toisessa laitoksessa poltettavaksi tarkoitetun märehtijäperäisen rasvan osalta on poistettava liukenemattomat epäpuhtaudet niin, että niiden määrä on enintään 0,15 painoprosenttia.

c)

Edellä a ja b alakohdassa tarkoitetun käsittelyn jälkeen rasva on

d)

Muun eläinperäisen aineksen kuin eläinrasvan polttaminen ei ole sallittua.

e)

Luokkaan 1 tai 2 kuuluvasta aineksesta saatu rasva on poltettava samassa laitoksessa, jossa rasva renderöidään, jotta saatu energia voidaan käyttää renderöintiprosessissa. Toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin sallia kyseessä olevan rasvan kuljetuksen muihin laitoksiin poltettavaksi edellyttäen, että

f)

Polttamisen on tapahduttava unionin ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti ja ottaen erityisesti huomioon kyseisessä lainsäädännössä vahvistetut standardit, jotka koskevat päästöjen tarkkailuun ja seurantaan liittyviä parhaita käytettävissä olevia tekniikoita.

a)

Eläimistä saadut sivutuotteet on sijoitettava muuntimeen, ja niitä on käsiteltävä 80 °C:n lämpötilassa kahdeksan tunnin ajan. Käsittelyn aikana aineksen partikkelikokoa on pienennettävä jatkuvasti asianmukaisilla mekaanisilla välineillä.

b)

Sen jälkeen ainesta on käsiteltävä 100 °C:n lämpötilassa vähintään kahden tunnin ajan.

c)

Tuloksena olevan aineksen partikkelikoko saa olla enintään 20 millimetriä.

d)

Eläimistä saatuja sivutuotteita on käsiteltävä niin, että a ja b alakohdassa esitetyt aikaa ja lämpötilaa koskevat vaatimukset täyttyvät samanaikaisesti.

e)

Aineksen lämpökäsittelyn aikana haihtuvaa vettä on poistettava jatkuvasti biopolttoaineen yläpuolella olevasta ilmatilasta ja johdettava ruostumattomasta teräksestä olevaan kondensaattoriin. Kondensaattia on pidettävä vähintään 70 °C lämpötilassa vähintään yhden tunnin ajan ennen kuin se poistetaan jätevetenä.

f)

Aineksen lämpökäsittelyn jälkeen saatu biopolttoaine on tyhjennettävä muuntimesta ja siirrettävä kokonaan suljetulla tai eristetyllä kuljettimella poltettavaksi tai yhteispolttoon samalla laitosalueella.

g)

Prosessointi on suoritettava panosprosessina.

1.

Johdettuihin tuotteisiin sovelletaan seuraavaa:

2.

Käsiteltyyn ainekseen sovelletaan sen käsittelymenetelmän mukaan seuraavaa:

3.

Tämän jakson mukaisesti käsitellyistä eläimistä saatavista sivutuotteista syntyvät jätteet, kuten liete, suodattimien sisältö, tuhka ja mädäte on hävitettävä asetuksen (EY) N:o 1069/2009 ja tämän asetuksen mukaisesti.

1.

Biokaasulaitoksessa on oltava laitokseen tuoduille eläimistä saataville sivutuotteille tai niistä johdetuille tuotteille, joiden partikkelikoko on ennen yksikköön siirtymistä enintään 12 millimetriä, pastörointi-/hygieniayksikkö, jota ei voi ohittaa ja jossa on oltava

2.

Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, pastörointi-/hygienisointiyksikkö ei kuitenkaan ole pakollinen biokaasulaitoksissa, jotka muuntavat ainoastaan

3.

Jos biokaasulaitos sijaitsee tiloissa, joissa pidetään tuotantoeläimiä, tai tällaisten tilojen vieressä, eikä biokaasulaitoksessa käytetä ainoastaan kyseisistä eläimistä saatavaa lantaa, maitoa tai ternimaitoa, sen on sijaittava riittävän etäällä alueesta, jolla eläimiä pidetään.

Kyseinen välimatka on määriteltävä siten, että varmistetaan, ettei ihmisille tai eläimille aiheudu biokaasulaitoksen takia kohtuutonta tautien tartuntariskiä.

Biokaasulaitoksen on aina oltava fyysisesti täysin erotettu eläimistä, rehusta ja alusista, tarvittaessa aitauksen avulla.

4.

Kussakin biokaasulaitoksessa on oltava oma laboratorionsa, tai laitoksen on käytettävä ulkopuolista laboratoriota. Laboratoriossa on oltava varustus tarvittavien analyysien tekemiseksi, sillä on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä, sen on oltava kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien mukaisesti akkreditoitu, tai toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä sille säännöllisesti tarkastuksia.

1.

Kompostointilaitoksessa on oltava laitokseen tuotuja eläimistä saatavia sivutuotteita tai niistä johdettuja tuotteita varten suljettu kompostointireaktori tai suljettu alue, jota ei voi ohittaa ja jossa on oltava

2.

Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, muunlaisia kompostointijärjestelmiä voidaan sallia, jos

3.

Jos kompostointilaitos sijaitsee tiloissa, joissa pidetään tuotantoeläimiä, tai tällaisten tilojen vieressä, eikä kompostointilaitoksessa käytetä ainoastaan kyseisistä eläimistä saatavaa lantaa, maitoa tai ternimaitoa, sen on sijaittava riittävän etäällä alueesta, jolla eläimiä pidetään.

Kyseinen välimatka on määriteltävä siten, että varmistetaan, ettei ihmisille tai eläimille aiheudu kompostointilaitoksen takia kohtuutonta tautien tartuntariskiä.

Kompostointilaitoksen on aina oltava fyysisesti täysin erotettu eläimistä, rehusta ja alusista, tarvittaessa aitauksen avulla.

4.

Kussakin kompostointilaitoksessa on oltava oma laboratorionsa, tai laitoksen on käytettävä ulkopuolista laboratoriota. Laboratoriossa on oltava varustus tarvittavien analyysien tekemiseksi, sillä on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä, sen on oltava kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien mukaisesti akkreditoitu, tai toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä sille säännöllisesti tarkastuksia.

1.

Eläimistä saatavat sivutuotteet on muunnettava mahdollisimman pian niiden saavuttua biokaasu- tai kompostointilaitokseen. Ne on säilytettävä sopivalla tavalla kunnes ne käsitellään.

2.

Käsittelemättömän aineksen kuljetuksessa käytetyt säiliöt, astiat ja ajoneuvot on puhdistettava ja desinfioitava erikseen osoitetulla alueella.

Kyseinen alue on sijoitettava tai suunniteltava siten, että käsiteltyjen tuotteiden saastumisriski estetään.

3.

Lintuja, jyrsijöitä, hyönteisiä ja muita tuholaisia on torjuttava järjestelmällisesti.

Tätä tarkoitusta varten on käytettävä asiakirjoilla osoitettua tuholaisten torjuntaohjelmaa.

4.

Tilojen kaikille osille on vahvistettava puhdistusmenettelyt ja osoitettava ne asiakirjoin. Puhdistusta varten on oltava sopivat välineet ja puhdistusaineet.

5.

Hygieniavalvontaan on kuuluttava ympäristön ja laitteiden säännöllinen tarkastus. Tarkastusaikataulut ja -tulokset on osoitettava asiakirjoin.

6.

Koneet ja laitteet on pidettävä hyvässä kunnossa, ja mittauslaitteet on kalibroitava säännöllisin väliajoin.

7.

Mädätysjätteitä ja kompostia on käsiteltävä ja varastoitava biokaasu- tai kompostointilaitoksessa siten, ettei uudelleensaastuminen ole mahdollista.

1.

Luokkaan 3 kuuluvan aineksen, jota käytetään raaka-aineena pastörointi-/hygienisointiyksiköllä varustetussa biokaasulaitoksessa, on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:

Luokkaan 3 kuuluvia maitoa, maitopohjaisia tuotteita, maidosta johdettuja tuotteita, ternimaitoa ja ternimaitotuotteita saa kuitenkin käyttää raaka-aineina biokaasulaitoksessa ilman pastörointi-/hygienisointikäsittelyä, jos toimivaltainen viranomainen katsoo, ettei niihin sisälly vakavaa ihmisiin tai eläimiin tarttuvan taudin leviämisriskiä.

Tämän kohdan b ja c alakohdassa esitettyjä vähimmäisvaatimuksia sovelletaan myös luokkaan 2 kuuluvaan ainekseen, joka tuodaan biokaasulaitokseen ilman esikäsittelyä asetuksen (EY) N:o 1069/2009 13 artiklan e alakohdan ii alakohdan mukaisesti.

2.

Luokkaan 3 kuuluvan aineksen, jota käytetään raaka-aineena kompostointilaitoksessa, on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:

Tämän kohdan b ja c alakohdassa esitettyjä vähimmäisvaatimuksia sovelletaan myös luokkaan 2 kuuluvaan ainekseen, joka kompostoidaan ilman esikäsittelyä asetuksen (EY) N:o 1069/2009 13 artiklan e alakohdan ii alakohdan mukaisesti.

1.

Toimivaltainen viranomainen voi sallia muiden kuin I luvun 1 jakson 1 kohdassa esitettyjen parametrien ja muuntamista koskevien muiden kuin vakioparametrien käyttämisen, jos hakija osoittaa, että tällaisilla parametreilla taataan biologisten riskien vähenevän riittävästi. Osoituksen on sisällettävä validointi, joka on suoritettava seuraavasti:

2.

Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, siihen asti kun asetuksen (EY) N:o 1069/2009 15 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut säännöt annetaan, toimivaltainen viranomainen voi sallia muiden kuin tässä luvussa säädettyjen erityisten vaatimusten käytön – edellyttäen että taataan vastaava taudinaiheuttajien väheneminen – seuraavien osalta:

3.

Jos asetuksen (EY) N:o 1069/2009 2 artiklan b alakohdassa tarkoitetut ainekset tai 10 artiklan g alakohdassa tarkoitetut johdetut tuotteet ovat ainoita eläinperäisiä tuotteita, joita biokaasu- tai kompostointilaitoksessa käsitellään, toimivaltainen viranomainen voi sallia muiden kuin tässä luvussa esitettyjen erityisten vaatimusten käytön, jos se

4.

Toimijat voivat saattaa markkinoille mädätysjätettä ja kompostia, joka on tuotettu toimivaltaisen viranomaisen sallimia parametria noudattaen,

1.

jossa a tai b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa

2.

Mädäte tai komposti, joka ei ole tässä jaksossa asetettujen vaatimusten mukaista, on vietävä uudelleen muunnettavaksi tai kompostoitavaksi, ja salmonellan tapauksessa käsiteltävä tai hävitettävä toimivaltaisen viranomaisen antamien ohjeiden mukaisesti.

1.

Toimijan on varmistettava, että tutkimusnäytteiden ja diagnostisten näytteiden lähetysten mukana on kaupallinen asiakirja, jossa on mainittava

2.

Tutkimusnäytteitä ja diagnostisia näytteitä käsittelevän käyttäjän on sinä aikana, kun hänen hallussaan olevaa ainesta käsitellään, toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet ihmisiin tai eläimiin tarttuvien tautien leviämisen estämiseksi erityisesti hyvää laboratoriokäytäntöä noudattaen.

3.

Tutkimusnäytteiden ja diagnostisten näytteiden myöhempi käyttö muihin kuin liitteessä I olevassa 38 kohdassa tarkoitettuihin tarkoituksiin on kielletty.

4.

Jollei tutkimusnäytteitä, diagnostisia näytteitä ja näytteistä johdettuja tuotteita säilytetä vertailutarkoituksia varten, ne on hävitettävä

5.

Tutkimusnäytteitä ja diagnostisia näytteitä käsittelevien käyttäjien on pidettävä tällaisten näytteiden lähetyksistä rekisteriä.

Rekisterissä on oltava 1 kohdassa tarkoitetut tiedot sekä näytteiden ja johdettujen tuotteiden hävittämispäivät- ja menetelmät.

6.

Poiketen siitä, mitä 1, 4 ja 5 kohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi hyväksyä, että opetustarkoituksessa käytetyt tutkimusnäytteet ja diagnostiset näytteet hävitetään muilla edellytyksillä, jotka eivät aiheuta kohtuuttomia riskejä ihmisten ja eläinten terveydelle.

1.

Kaupallisia näytteitä ja näyttelyesineitä voi kuljettaa, käyttää ja hävittää ainoastaan 1 jakson 1–4 ja 6 kohdan mukaisesti.

2.

Jollei kaupallisia näytteitä ja näyttelyesineitä säilytetä vertailutarkoituksia varten, ne on sen jälkeen, kun tutkimukset tai määritykset on tehty,

3.

Kun näyttelyesineiden esilläpito tai niihin liittyvä taiteellinen toiminta on päättynyt, näyttelyesineet on lähetettävä takaisin alkuperäjäsenvaltioon, lähetettävä tai hävitettävä 2 kohdan mukaisesti.

1.

Eläimistä saatavat sivutuotteet on kuljetettava käyttäjille tai keräyskeskuksiin liitteessä VIII olevan I luvun 1 ja 3 jakson mukaisesti.

2.

Toimivaltaisten viranomaisten on rekisteröitävä keräyskeskukset, edellyttäen että

3.

Jäsenvaltiot voivat sallia luokkaan 2 kuuluvan aineksen käsittelylaitoksen käyttämisen keräyskeskuksena.

4.

Jos keräyskeskus toimittaa muuta ainesta kuin vesieläimistä tai vedessä elävistä selkärangattomista peräisin olevia sivutuotteita loppukäyttäjille, keräyskeskuksen toiminnanharjoittajan on varmistettava, että ainekselle tehdään jokin seuraavista käsittelyistä:

1.

Toimivaltainen viranomainen voi sallia asetuksen (EY) N:o 1069/2009 18 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun luokkaan 1 kuuluvan aineksen käytön uhanalaisten tai suojeltujen lajien ruokkimiseen ruokintapaikoilla seuraavin edellytyksin:

2.

Jos jäsenvaltio pyytää komissiota sisällyttämään sen 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun luetteloon, sen on toimitettava

1.

Toimivaltainen viranomainen katsoo asianomaisen lajin erityistilannetta ja elinympäristöä käsittelevän arvioinnin perusteella, että lajin suojelun taso paranee.

2.

Toimivaltainen viranomainen yksilöi luvassa maantieteellisesti rajatulla ruokintavyöhykkeellä sijaitsevat maatilat tai karjat seuraavin edellytyksin:

a)

Toimivaltainen viranomainen on myöntänyt ruokinnasta vastuussa olevalle toimijalle luvan. Toimivaltaisen viranomaisen on myönnettävä tällainen lupa, jos

b)

Toimivaltaisen viranomaisen myöntämä lupa on viipymättä peruttava väliaikaisesti, jos

c)

Ruokinnasta vastaavan toimijan on

1.

Jos toimivaltainen viranomainen sallii eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittämisen paikan päällä asetuksen (EY) N:o 1069/2009 19 artiklan 1 kohdan a, b, c ja e alakohdan mukaisesti, hävittäminen voidaan tehdä

2.

Kun eläimistä saatavia sivutuotteita poltetaan paikan päällä asetuksen (EY) N:o 1069/2009 19 artiklan 1 kohdan b, c ja e alakohdan mukaisesti, on varmistettava, että polttaminen tapahtuu

3.

Kun eläimistä saatavia sivutuotteita haudataan paikan päällä asetuksen (EY) N:o 1069/2009 19 artiklan 1 kohdan a, b, c ja e alakohdan mukaisesti, on varmistettava, että hautaaminen tapahtuu

4.

Jos hävittäminen tapahtuu asetuksen (EY) N:o 1069/2009 19 artiklan 1 kohdan a, b, c tai e alakohdan mukaisesti, eläimistä saatavat sivutuotteet on siirrettävä alkuperäpaikasta hävittämispaikkaan seuraavin edellytyksin:

a)

10 % asianomaisen jäsenvaltion nautaeläinpopulaatiosta;

b)

25 % asianomaisen jäsenvaltion lammas- ja vuohipopulaatiosta;

c)

10 % asianomaisen jäsenvaltion sikapopulaatiosta; ja

d)

muiden lajien populaatiosta prosenttiosuus, jonka toimivaltainen viranomainen määrittää sellaisen arvion perusteella, joka koskee kyseisten lajien polttamisesta tai hautaamisesta paikan päällä ihmisten ja eläinten terveydelle mahdollisesti aiheutuvia riskejä.

a)

laitoksesta, josta aines kerätään, saatavan aineksen määrä on viikossa enintään 20 kilogrammaa riippumatta aineksen alkuperälajista;

b)

aines kerätään, kuljetetaan ja hävitetään siten, ettei ihmisten ja eläinten terveydelle aiheudu kohtuuttomia riskejä;

c)

toimivaltainen viranomainen tekee tämän jakson säännösten noudattamisen varmistamiseksi säännöllisesti tarkastuksia, joihin kuuluvat myös toimijoiden kirjanpidon tarkastukset laitoksissa, joissa aines kerätään.

1.

Asetuksen (EY) N:o 1069/2009 20 artiklassa tarkoitetut eläimistä saatavien sivutuotteiden tai niistä johdettujen tuotteiden vaihtoehtoisia käyttö- tai hävittämismenetelmiä koskevat lupahakemukset, jäljempänä ’hakemus’, on jätettävä jollakin vuonna 1958 annetun asetuksen N:o 1 1 artiklassa tarkoitetulla Euroopan unionin virallisella kielellä.

2.

Intressitahon, joka jättää hakemuksensa muulla kuin englannin kielellä, on ennen arviointia hyväksyttävä hakemuksensa virallinen käännös, jonka Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) toimittaa.

Asetuksen (EY) N:o 1069/2009 20 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu ajanjakso alkaa vasta, kun intressitaho on hyväksynyt hakemuksen virallisen käännöksen.

1.

Jotta EFSA voisi arvioida ehdotetun vaihtoehtoisen menetelmän turvallisuuden, hakemuksessa on oltava kaikki tarvittavat tiedot seuraavista seikoista:

2.

Hakemukseen on liitettävä asiakirjatodisteet, erityisesti prosessin toiminnan vuokaavio, 1 kohdan c alakohdassa mainitut todisteet ja muut todisteet 1 kohdassa esitettyihin puitteisiin liittyvien selvitysten tueksi.

3.

Hakemuksessa on oltava intressitahon yhteystiedot mukaan luettuina intressitahona tai sen puolesta vastuussa olevan yhteyshenkilön nimi ja täydellinen osoite, puhelin- ja/tai faksinumero ja/tai sähköpostiosoite.