ISSN 1725-261X

doi:10.3000/1725261X.L_2011.029.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 29

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

54. vuosikerta
3. helmikuu 2011


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission asetus (EU) N:o 87/2011, annettu 2 päivänä helmikuuta 2011, mehiläisten terveyttä käsittelevän EU:n vertailulaboratorion nimeämisestä, kyseisen laboratorion lisävastuualueiden ja -tehtävien vahvistamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 liitteen VII muuttamisesta

1

 

*

Komission asetus (EU) N:o 88/2011, annettu 2 päivänä helmikuuta 2011, koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 452/2008 täytäntöönpanemisesta koulutusjärjestelmiä koskevien tilastojen osalta ( 1 )

5

 

 

Komission asetus (EU) N:o 89/2011, annettu 2 päivänä helmikuuta 2011, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

28

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

2011/73/EU

 

*

Komission päätös, annettu 2 päivänä helmikuuta 2011, Lentinula edodesin (siitakesienten) sienirihmastosta saatavan uutteen markkinoille saattamisen sallimisesta elintarvikkeiden uutena ainesosana Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 258/97 mukaisesti (tiedoksiannettu numerolla K(2011) 442)

30

 

 

2011/74/EU

 

*

Komission päätös, annettu 2 päivänä helmikuuta 2011, päätöksen 2003/248/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse niiden väliaikaisten poikkeusten voimassaoloajan pidentämisestä, joita tehdään neuvoston direktiivin 2000/29/EY tietyistä säännöksistä Argentiinasta peräisin olevien istutettaviksi tarkoitettujen mansikantaimien (Fragaria L.) osalta, siemeniä lukuun ottamatta (tiedoksiannettu numerolla K(2011) 447)

32

 

 

2011/75/EU

 

*

Komission päätös, annettu 2 päivänä helmikuuta 2011, päätöksen 2003/249/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse niiden väliaikaisten poikkeusten voimassaoloajan pidentämisestä, joita tehdään neuvoston direktiivin 2000/29/EY tietyistä säännöksistä Chilestä peräisin olevien istutettaviksi tarkoitettujen mansikantaimien (Fragaria L.) osalta, siemeniä lukuun ottamatta (tiedoksiannettu numerolla K(2011) 477)

33

 

 

2011/76/EU

 

*

Komission päätös, annettu 2 päivänä helmikuuta 2011, Aspergillus nigeristä saatavan kitiiniglukaanin markkinoille saattamisen sallimisesta elintarvikkeiden uutena ainesosana Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 258/97 mukaisesti (tiedoksiannettu numerolla K(2011) 480)

34

 

 

IV   EY-sopimuksen, EU-sopimuksen ja Euratom-sopimuksen nojalla ennen 1. joulukuuta 2009 annetut säädökset

 

*

EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 205/09/KOL, tehty 8 päivänä toukokuuta 2009, perustaltaan terveiden pankkien pääomapohjan tilapäiseen vahvistamiseen tarkoitetusta järjestelystä rahoitusjärjestelmän vakauden ja reaalitalouden luotonsaannin edistämiseksi (Norja)

36

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

3.2.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 29/1


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 87/2011,

annettu 2 päivänä helmikuuta 2011,

mehiläisten terveyttä käsittelevän EU:n vertailulaboratorion nimeämisestä, kyseisen laboratorion lisävastuualueiden ja -tehtävien vahvistamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 liitteen VII muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 (1) ja erityisesti sen 32 artiklan 5 ja 6 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 882/2004 säädetään elintarvikkeiden ja rehujen sekä eläinten terveyden alalla toimivien EU:n vertailulaboratorioiden yleisistä tehtävistä, velvollisuuksista ja vaatimuksista. EU:n vertailulaboratoriot eläinten terveyttä ja eläviä eläimiä varten on lueteltu kyseisen asetuksen liitteessä VII olevassa II osassa.

(2)

Valintamenettely on saatettu päätökseen, joten valittu laboratorio Agence Nationale de Sécurité Sanitaire de l’alimentation, de l’environnement et du travail (ANSES) ja sen mehiläisten tautien tutkimuslaboratorio Sophia-Antipoliksessa, Ranskassa olisi nimettävä EU:n vertailulaboratorioksi mehiläisten terveyden alalla viiden vuoden pituiseksi ajanjaksoksi 1 päivästä huhtikuuta 2011.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 882/2004 32 artiklan 2 kohdassa säädettyjen yleisten tehtävien ja vastuualueiden lisäksi unionin tasolla olisi otettava hoidettavaksi tiettyjä mehiläisten terveyteen mahdollisesti vaikuttavien taudinaiheuttajien ominaisuuksiin liittyviä erityisvastuualueita ja -tehtäviä paremman koordinoinnin varmistamiseksi. Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi vahvistettava nämä mehiläisten terveyttä käsittelevän EU:n vertailulaboratorion erityiset lisävastuualueet ja -tehtävät.

(4)

Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 882/2004 liitteessä VII olevaa II osaa olisi muutettava.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Nimetään Agence Nationale de Sécurité Sanitaire de l’alimentation, de l’environnement et du travail (ANSES) ja sen Sophia-Antipoliksessa, Ranskassa toimiva mehiläisten tautien tutkimuslaboratorio EU:n vertailulaboratorioksi mehiläisten terveyden alalla 1 päivän huhtikuuta 2011 ja 31 päivän maaliskuuta 2016 väliseksi ajaksi.

Tämän asetuksen liitteessä esitetään tietyt tämän laboratorion vastuualueet ja tehtävät.

2 artikla

Lisätään asetuksen (EY) N:o 882/2004 liitteessä VII olevaan II osaan 18 kohta seuraavasti:

”18.

Mehiläisten terveyttä käsittelevä EU:n vertailulaboratorio

Agence Nationale de Sécurité Sanitaire de l’alimentation, de l’environnement et du travail

Sophia-Antipolis Laboratory

Les Templiers

105 Route des Chappes

BP 111

06902 Sophia-Antipolis

Ranska”.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 2 päivänä helmikuuta 2011.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1.


LIITE

Mehiläisten terveyttä käsittelevän EU:n vertailulaboratorion tietyt vastuualueet ja tehtävät

Asetuksen (EY) N:o 882/2004 32 artiklan 2 kohdassa mainittujen, eläinten terveyden alalla toimivien EU:n vertailulaboratorioiden yleisten tehtävien lisäksi mehiläisten terveyttä käsittelevällä EU:n vertailulaboratoriolla on seuraavat vastuualueet ja tehtävät:

1.

Se koordinoi yhteistyössä komission kanssa jäsenvaltioissa olennaisten mehiläisten tautien diagnosoinnissa käytettäviä menetelmiä tarvittaessa erityisesti siten, että se

a)

tyypittää, varastoi ja tarvittaessa toimittaa taudinaiheuttajien kantoja unionin diagnoosipalvelun helpottamiseksi;

b)

tyypittää taudinaiheuttajat ja kartoittaa niiden antigeenit ja geenit, silloin kun se on asianmukaista ja tarpeen, esimerkiksi epidemiologisia jatkotoimia tai taudinmäärityksen varmentamista varten;

c)

toimittaa standardiseerumit ja muut vertailureagenssit kansallisille vertailulaboratorioille jäsenvaltioissa käytettyjen testien ja reagenssien standardoimiseksi, silloin kun edellytetään serologisia testejä;

d)

järjestää unionin diagnostisia menetelmiä vertailevat määräajoin suoritettavat testit kansallisten vertailulaboratorioiden kanssa tiedon hankkimiseksi unionissa käytetyistä diagnostisista menetelmistä ja unionissa tehtyjen testien tuloksista;

e)

pitää yllä asiantuntemusta Tropilaelaps-punkeista ja pienistä pesäkuoriaisista (Aethina tumida) ja muista olennaisista taudinaiheuttajista nopean erotusdiagnoosin mahdollistamiseksi;

f)

määrittää taudinaiheuttajan tarvittaessa läheisessä yhteistyössä Maailman eläintautijärjestön (OIE) nimeämien alueellisten vertailulaboratorioiden kanssa;

g)

kokoaa ja pitää yllä ajantasaista taudinaiheuttajien ja niiden kantojen kokoelmaa ja ajantasaista mehiläisten tautien aiheuttajien spesifisten vastaseerumien ja muiden reagenssien kokoelmaa, jos tällaiset ovat saatavilla;

h)

toteuttaa kartoituksen eri laboratorioissa nykyisin käytössä olevista menetelmistä;

i)

ehdottaa standardoituja testejä ja testimenetelmiä tai vertailureagensseja sisäiseen laadunvalvontaan;

j)

opastaa komissiota mehiläisten terveyteen liittyvissä tieteellisissä näkökohdissa.

2.

EU:n vertailulaboratorion on

a)

avustettava aktiivisesti kyseisen taudin taudinpurkausten diagnosoimisessa jäsenvaltioissa tutkimalla sille taudinmäärityksen vahvistamista, luonnehdintaa ja epidemiologisia tutkimuksia varten lähetettyjä taudinaiheuttajien isolaatteja ja annettava tällaisten tutkimusten tulokset välittömästi tiedoksi komissiolle, jäsenvaltioille ja asianomaisille kansallisille laboratorioille;

b)

helpotettava laboratoriodiagnostiikan asiantuntijoiden koulutusta tai jatkokoulutusta diagnostisten menetelmien yhdenmukaistamiseksi koko unionissa;

c)

järjestettävä työohjelman mukaisesti workshopeja kansallisille vertailulaboratorioille, mukaan luettuna jäsenvaltioiden ja tarvittaessa kolmansien maiden asiantuntijoiden kouluttaminen uusien analyyttisten menetelmien käytössä;

d)

annettava komissiolle teknistä apua ja osallistuttava sen pyynnöstä kansainvälisten foorumien toimintaan etenkin siltä osin kuin on kyse analyyttisten menetelmien standardoinnista ja toteuttamisesta;

e)

kehitettävä seurantatoimia ja koordinoitava mahdollisuuksien mukaan mehiläisten terveystilanteen parantamiseen unionissa tähtääviä toimia erityisesti siten, että se

i)

toteuttaa itse tai yhteistyössä asianomaisten kansallisten vertailulaboratorioiden kanssa testien validointikokeita;

ii)

antaa komissiolle tieteellistä ja teknistä apua ja kerää unionin vertailulaboratorion toimintaan liittyviä tietoja ja raportteja;

iii)

suunnittelee ja koordinoi tutkimuksen, joka koskee mehiläisyhdyskuntien tuhoutumishäiriötä (CCD) unionissa, perustason määrittämiseksi mehiläisten tavanomaiselle kausikuolleisuudelle;

f)

tehtävä yhteistyötä mehiläisten tautien diagnoosimenetelmien osalta sellaisten kolmansien maiden asianomaisten toimivaltaisten laboratorioiden kanssa, joissa kyseisiä tauteja esiintyy;

g)

tehtävä yhteistyötä eksoottisten tautien osalta OIE:n nimeämien asianomaisten alueellisten vertailulaboratorioiden kanssa (Tropilaelaps-punkit, pienet pesäkuoriaiset (Aethina tumida) ja mahdolliset muut unionissa eksoottiset taudit);

h)

koottava ja toimitettava eteenpäin tietoa komissiolle ja kansallisille vertailulaboratorioille niistä eksoottisista ja kotoperäisistä taudeista tai tuholaisista, mukaan luettuna mehiläisyhdyskuntien tuhoutumishäiriö (CCD), joita on mahdollisesti kehittymässä unionissa ja joilla voi olla vaikutusta unioniin.

3.

Lisäksi EU:n vertailulaboratorion on

a)

toteutettava kokeiluja ja kenttäkokeita komissiota kuullen mehiläisten spesifisten tautien torjunnan parantamiseksi;

b)

tarkasteltava kansallisten vertailulaboratorioiden vuosikokouksessa OIE:n maaeläinten terveyttä koskevassa säännöstössä ja maaeläinten diagnostisia testejä ja rokotteita käsittelevässä käsikirjassa vahvistettuja asiaan liittyviä testausvaatimuksia;

c)

autettava komissiota tarkastelemaan OIE:n suosituksia (maaeläinten terveyttä koskeva säännöstö ja maaeläinten diagnostisia testejä ja rokotteita käsittelevä käsikirja).


3.2.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 29/5


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 88/2011,

annettu 2 päivänä helmikuuta 2011,

koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 452/2008 täytäntöönpanemisesta koulutusjärjestelmiä koskevien tilastojen osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä 23 päivänä huhtikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 452/2008 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksella (EY) N:o 452/2008 vahvistetaan yhteiset puitteet koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien Euroopan tilastojen järjestelmälliselle tuottamiselle kolmella määritellyllä alueella; tämä tapahtuu panemalla täytäntöön tilastotoimia.

(2)

On tarpeen hyväksyä toimenpiteet, joilla pannaan täytäntöön yksittäiset tilastotoimet asetuksen (EY) N:o 452/2008 alueeseen 1 kuuluvien koulutusjärjestelmiä koskevien tilastojen tuottamiseksi.

(3)

Kansallisten ja Euroopan tilastoviranomaisten olisi koulutusjärjestelmiä koskevia Euroopan tilastoja tuottaessaan ja levittäessään otettava huomioon Euroopan tilastoja koskevissa käytännesäännöissä vahvistetut periaatteet, jotka komissio on kansallisten ja yhteisön tilastoviranomaisten riippumattomuudesta, koskemattomuudesta ja vastuuvelvollisuudesta 25 päivänä toukokuuta 2005 antamassaan suosituksessa (2) vahvistanut.

(4)

Koulutusjärjestelmiä koskevien tilastojen tuottamista koskevissa täytäntöönpanotoimenpiteissä olisi otettava huomioon oppilaitoksille ja henkilöille mahdollisesti aiheutuva rasite sekä komission (Eurostat) viimeisin Unescon Tilastoinstituutin (UIS) ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kanssa tehty sopimus, joka koskee käsitteitä, määritelmiä, tietojen käsittelyä, ajanjaksoja sekä tulosten toimittamisen määräaikoja. Tähän kuuluu koulutusjärjestelmätietojen siirtomuoto, joka määritetään Unescon/OECD:n/Eurostatin tiedonkeruuta koskevien yksityiskohtaisten ohjeiden viimeisimmässä versiossa.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt asetuksen (EY) N:o 452/2008 panemiseksi täytäntöön alueeseen 1 kuuluvien koulutusjärjestelmiä koskevien tilastotietojen keräämisen, toimittamisen ja käsittelyn osalta.

2 artikla

Tilastokohteet ja niiden ominaisuudet

Liitteessä I esitetään koulutusjärjestelmiä koskevan alueen 1 kattamat tilastokohteet ja niiden määrittelyt sekä yksityiskohtainen luettelo niiden ominaisuuksista ja niiden jaottelut.

3 artikla

Viitejaksot ja tulosten toimittaminen

1.   Oppilaitokseen ilmoittautuneita opiskelijoita, opiskelunsa aloittaneita, henkilöstöä, opiskeltuja vieraita kieliä ja luokkakokoa koskevat tiedot liittyvät kansallisella tasolla määriteltyyn lukuvuoteen (vuosi t). Vuotuiset tiedot oppilaitokseen ilmoittautuneista opiskelijoista, opiskelunsa aloittaneista, henkilöstöstä, opiskelluista vieraista kielistä ja luokkakoosta on toimitettava komissiolle (Eurostat) vuosittain viimeistään 30 päivänä syyskuuta vuonna t+2. Syyskuussa 2012 toimitettavien ensimmäisten tietojen on liityttävä kansallisesti määriteltyyn lukuvuoteen 2010–2011.

2.   Loppututkinnon suorittaneita / loppututkintoja koskevat tiedot liittyvät kansallisesti määriteltyyn lukuvuoteen (vuosi t) tai kalenterivuoteen (vuosi t+1). Vuotuiset tiedot loppututkinnon suorittaneista / loppututkinnoista on toimitettava komissiolle (Eurostat) vuosittain viimeistään 30 päivänä marraskuuta vuonna t+2. Marraskuussa 2012 toimitettavien ensimmäisten tietojen on liityttävä kansallisesti määriteltyyn lukuvuoteen 2010–2011 tai kalenterivuoteen 2011.

3.   Koulutusmenoja koskevat tiedot liittyvät kansallisesti määriteltyyn jäsenvaltion varainhoitovuoteen (vuosi t). Vuotuiset tiedot koulutusmenoista on toimitettava komissiolle (Eurostat) vuosittain viimeistään 30 päivänä marraskuuta vuonna t+2. Marraskuussa 2012 toimitettavien ensimmäisten tietojen on liityttävä varainhoitovuoteen 2010.

4 artikla

Tietojen laatuvaatimukset ja laatuselvityksen puitteet

1.   Liitteessä II esitetään koulutusjärjestelmiä koskevien tietojen laatuvaatimukset ja laatuselvityksen puitteet.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) joka vuosi laatuselvitys liitteessä II esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Ensimmäisen selvityksen on liityttävä tiedonkeruuvuoteen 2012. Edellä olevassa 3 artiklassa säädettyjä viitejaksoja koskeva laatuselvitys on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä tammikuuta vuonna t+3. Ensimmäinen vuoden 2012 tiedonkeruuta koskeva laatuselvitys on poikkeuksellisesti toimitettava viimeistään 31 päivänä maaliskuuta vuonna t+3.

3.   Jäsenvaltioiden on hankittava tarvittavat tiedot yhdistelemällä erilaisia lähteitä, kuten otantakyselyitä, hallinnollisia tietolähteitä tai muita tietolähteitä.

4.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) tietoa niiden tietojen keruumenetelmistä ja laadusta, jotka on hankittu muista lähteistä kuin 3 kohdassa tarkoitetuista otantakyselyistä ja hallinnollisista tietolähteistä.

5 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2012.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 2 päivänä helmikuuta 2011.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 145, 4.6.2008, s. 227.

(2)  KOM(2005) 217 lopullinen.


LIITE I

Tilastokohteet, yksityiskohtainen luettelo ominaisuuksista ja niiden jaottelut

Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

ENRL-Bologna

Opiskelijoiden lukumäärä koulutusasteen (korkea-asteella), sukupuolen ja yksityiskohtaisen koulutusalan mukaan Bolognan tutkintorakenteen (kaksivaiheinen kandidaatin / maisterin tutkinto ja tohtorin tutkinto) mukaisesti ilmoitettuna

Jaottelut

Määrittelyt

Koulutusaste

Niiden opiskelijoiden lukumäärä, jotka noudattavat Bolognan rakenteita (tai jotka ovat ohjelmissa, jotka johtavat samanlaiseen tutkintoon Euroopan ulkopuolisissa maissa), sellaisiin ohjelmiin osallistuvien opiskelijoiden lukumäärä, joissa Bolognan rakenteita ei ole otettu käyttöön (ISCED 1997 -luokituksen mukaisesti) (tai jotka ovat ohjelmissa, jotka johtavat muihin tutkintoihin Euroopan ulkopuolisissa maissa)

Bolognan rakenteet

Alle 3-vuotiset ohjelmat, joiden kuitenkin katsotaan olevan korkea-asteen koulutusta ja osa Bolognan rakennetta (johtavat ensimmäiseen tutkintoon); kandidaatin tutkintoon johtavat 3–4-vuotiset ohjelmat, jotka johtavat ensimmäiseen tutkintoon; kumulatiiviselta kestoltaan 4–6-vuotiset maisterin tutkintoon johtavat ohjelmat (johtavat toiseen tutkintoon); pitkäkestoiset ensimmäiset tutkinto-ohjelmat, joiden katsotaan olevan osa Bolognan rakennetta (kesto 5 vuotta tai enemmän); tohtorikoulutus ja vastaavan tasoiset koulutusohjelmat (johtavat kolmanteen tutkintoon – tohtorin tutkinnon jälkeiseen tutkintoon).

ISCED-koulutusasteet

ISCED 5A 3–alle 5 vuotta (johtaa ensimmäiseen tutkintoon), ISCED 5A 5 vuotta tai enemmän (johtaa ensimmäiseen tutkintoon), ISCED 5A (johtaa toiseen tutkintoon), ISCED 5B (johtaa ensimmäiseen tutkintoon), ISCED 5B (johtaa toiseen tutkintoon), ISCED 6 (tohtorin ja vastaavan tasoiset tutkinnot / tohtorin tutkinnon jälkeiset tutkinnot)

Koulutusala yksityiskohtaisesti

Field of education and training manual, joulukuu 1999

Vapaaehtoinen


Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

ENRL1

Opiskelijoiden lukumäärä koulutusasteen, koulutusohjelman suuntautumisen, koulutusohjelman sijoittumistavoitteen, osallistumisen intensiteetin, sukupuolen ja iän mukaan

Jaottelut

Määrittelyt

Koulutusaste

ISCED 0, ISCED 1, ISCED 2, ISCED 3, ISCED 4, ISCED 5, ISCED 6, ei luokiteltu koulutusasteen mukaan

Koulutusohjelman suuntautuminen

ISCED 3 yleissivistävä koulutus, ISCED 3 esiammatillinen/ammatillinen koulutus, ISCED 4 yleissivistävä koulutus, ISCED 4 esiammatillinen/ammatillinen koulutus

Koulutusohjelman sijoittumistavoite

ISCED 3A/B, ISCED 3C, ISCED 4A/B, ISCED 4C, ISCED 5A, ISCED 5B

Osallistumisen intensiteetti

Kokopäiväiset ja osa-aikaiset yhteensä, kokopäiväiset

Sukupuoli

Miehet, naiset

Ikä

Alle 3-vuotiaat, yksivuotisikäryhmittäin 3–29-vuotiaat, 30–34-vuotiaat, 35–39-vuotiaat, 40-vuotiaat ja vanhemmat, ikä tuntematon

Pakollinen (lukuun ottamatta saraketta 5, joka koskee osallistumista sellaisiin pienille lapsille tarkoitettuihin ohjelmiin, jotka eivät kuulu ISCED-luokituksen koulutusasteelle 0 tai 1)


Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

ENRL1_Adult

Opiskelijoiden lukumäärä aikuiskoulutusohjelmissa ENRL1-taulukon mukaisesti koulutusasteen, koulutusohjelman suuntautumisen, osallistumisen intensiteetin, sukupuolen ja iän mukaan

Jaottelut

Määrittelyt

Koulutusaste

ISCED 1, ISCED 2, ISCED 3, ISCED 4

Koulutusohjelman suuntautuminen

ISCED 3 yleissivistävä koulutus, ISCED 3 esiammatillinen/ammatillinen koulutus, ISCED 4 yleissivistävä koulutus, ISCED 4 esiammatillinen/ammatillinen koulutus

Osallistumisen intensiteetti

Kokopäiväiset ja osa-aikaiset yhteensä, kokopäiväiset

Sukupuoli

Miehet, naiset

Ikä

Alle 15-vuotiaat, yksivuotisikäryhmittäin 15–29-vuotiaat, 30–34-vuotiaat, 35–39-vuotiaat, 40-vuotiaat ja vanhemmat, ikä tuntematon

Pakollinen


Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

ENRL1a

Opiskelijoiden lukumäärä koulutusasteen, koulutusohjelman suuntautumisen, koulutusohjelman sijoittumistavoitteen, oppilaitoksen tyypin, osallistumisen intensiteetin ja sukupuolen mukaan

Jaottelut

Määrittelyt

Koulutusaste

ISCED 0, ISCED 1, ISCED 2, ISCED 3, ISCED 4, ISCED 5A, ISCED 5B, ISCED 6, ei luokiteltu koulutusasteen mukaan

Koulutusohjelman suuntautuminen

ISCED 2 yleissivistävä koulutus, ISCED 2 esiammatillinen koulutus, ISCED 2 ammatillinen koulutus, ISCED 3 yleissivistävä koulutus, ISCED 3 esiammatillinen koulutus, ISCED 3 ammatillinen koulutus, ISCED 4 yleissivistävä koulutus, ISCED 4 esiammatillinen koulutus, ISCED 4 ammatillinen koulutus

Koulutusohjelman sijoittumistavoite

ISCED 3A, ISCED 3B, ISCED 3C, ISCED 4A, ISCED 4B, ISCED 4C, ISCED 5A ensimmäinen tutkinto, ISCED 5A toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot, ISCED 5B ensimmäinen tutkinto, ISCED 5B toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot

Osallistumisen intensiteetti

Kokopäiväiset ja osa-aikaiset yhteensä, kokopäiväiset, osa-aikaiset, FTE-luku (full time equivalents)

kokopäiväiset ja osa-aikaiset yhteensä

joista: opiskelijat koulutuksen ja työskentelyn yhdistävässä ohjelmassa (ISCED:n koulutusasteet 3 ja 4)

Sukupuoli

Miehet, naiset

kokopäiväiset

joista: opiskelijat koulutuksen ja työskentelyn yhdistävässä ohjelmassa (ISCED:n koulutusasteet 3 ja 4)

Sukupuoli

Miehet, naiset

osa-aikaiset

joista: opiskelijat koulutuksen ja työskentelyn yhdistävässä ohjelmassa (ISCED:n koulutusasteet 3 ja 4)

FTE-luku (full time equivalents)

joista: opiskelijat koulutuksen ja työskentelyn yhdistävässä ohjelmassa (ISCED:n koulutusasteet 3 ja 4)

Oppilaitoksen tyyppi

Julkiset laitokset, kaikki yksityiset laitokset

Osallistumisen intensiteetti

Kokopäiväiset, osa-aikaiset, FTE-luku (full time equivalents)

Pakollinen (lukuun ottamatta rivejä C5–C12 (valtion tukemat yksityiset laitokset ja riippumattomat yksityiset laitokset) ja saraketta 5 (osallistuminen sellaisiin pienille lapsille tarkoitettuihin ohjelmiin, jotka eivät kuulu ISCED-luokituksen koulutusasteelle 0 tai 1), jotka ovat edelleen vapaaehtoisia)


Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

ENRL1a_adult

Opiskelijoiden lukumäärä aikuiskoulutusohjelmissa ENRL1a-taulukon mukaisesti koulutusasteen, koulutusohjelman suuntautumisen, oppilaitoksen tyypin, osallistumisen intensiteetin ja sukupuolen mukaan

Jaottelut

Määrittelyt

Koulutusaste

ISCED 0, ISCED 1, ISCED 2, ISCED 3, ISCED 4

Koulutusohjelman suuntautuminen

ISCED 2 yleissivistävä koulutus, ISCED 2 esiammatillinen koulutus, ISCED 2 ammatillinen koulutus, ISCED 3 yleissivistävä koulutus, ISCED 3 esiammatillinen koulutus, ISCED 3 ammatillinen koulutus, ISCED 4 yleissivistävä koulutus, ISCED 4 esiammatillinen koulutus, ISCED 4 ammatillinen koulutus

Oppilaitoksen tyyppi

Julkiset laitokset, kaikki yksityiset laitokset, valtion tukemat yksityiset laitokset, riippumattomat yksityiset laitokset

Osallistumisen intensiteetti

Kokopäiväiset, osa-aikaiset, FTE-luku (full time equivalents)

Vapaaehtoinen


Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

ENRL3

Opiskelijoiden ja saman luokan uudelleen suorittavien (ISC 123) lukumäärä yleissivistävissä koulutusohjelmissa koulutusasteen, sukupuolen ja luokka-asteen mukaan

Jaottelut

Määrittelyt

Opiskelijatyyppi / saman luokan uudelleen suorittava

Opiskelijoiden lukumäärä, saman luokan uudelleen suorittavien lukumäärä

Koulutusaste

ISCED 1

Koulutusohjelman sijoittumistavoite

ISCED 2 yleissivistävä koulutus, ISCED 3 yleissivistävä koulutus

Sukupuoli

Miehet, naiset

Luokka-aste

1. luokka-aste, 2. luokka-aste, 3. luokka-aste, 4. luokka-aste, 5. luokka-aste, 6. luokka-aste, 7. luokka-aste, 8. luokka-aste, 9. luokka-aste, 10. luokka-aste, luokka-aste tuntematon

Vapaaehtoinen


Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

ENRL4

Opiskelijoiden lukumäärä 1. luokka-asteella sukupuolen ja iän mukaan

Jaottelut

Määrittelyt

Koulutusaste

1. luokka-aste alemmalla perusasteella (ISCED 1)

Sukupuoli

Miehet, naiset

Ikäryhmä

Alle 4-vuotiaat, yksivuotisikäryhmittäin 4–14-vuotiaat, 15-vuotiaat ja vanhemmat, ikä tuntematon

Vapaaehtoinen


Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

ENRL5

Opiskelijoiden lukumäärä (ISC 56) koulutusasteen, koulutusohjelman sijoittumistavoitteen, koulutusalan ja sukupuolen mukaan

Jaottelut

Määrittelyt

Koulutusaste

ISCED 5/6

Koulutusohjelman sijoittumistavoite

ISCED 5A, ISCED 5B, ISCED 6

Sukupuoli

Miehet, naiset

Koulutusala

Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus (ISC 14), opettajankoulutus (ISC 141), kasvatustieteellinen koulutus (ISC 142), humanistinen ja taidealan koulutus, taidealan koulutus (ISC 21), humanistinen koulutus (ISC 22), kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutus, yhteiskunta- ja käyttäytymistiede (ISC 31), viestintä- ja informaatioalan koulutus (ISC 32), liiketalous, markkinointi, toimistoala (ISC 34), oikeustieteet (ISC 38), luonnontieteellinen koulutus, biotieteet (ISC 42), luonnontieteet (ISC 44), matematiikka ja tilastotiede (ISC 46), tietojenkäsittelytiede (ISC 48), tekniikan koulutus, tekniikka, tuotanto (ISC 52), tuotantotekniikka (ISC 54), arkkitehtuuri ja rakentaminen (ISC 58), maa- ja metsätalousalan koulutus, maa-, metsä- ja kalatalous (ISC 62), eläinlääketieteellinen koulutus (ISC 64), terveys- ja sosiaalialan koulutus, terveysala (ISC 72), sosiaaliala (ISC 76), palvelualojen koulutus, henkilökohtaiset palvelut (ISC 81), liikenne- ja kuljetuspalvelut (ISC 84), ympäristönsuojelu (ISC 85), turvallisuusala (ISC 86), muu tai tuntematon koulutusala

Pakollinen


Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

ENRL6

Liikkuvien ja ulkomaisten opiskelijoiden lukumäärä (ISCED 5 ja 6) koulutusasteen, koulutusohjelman sijoittumistavoitteen ja koulutusalan mukaan

Jaottelut

Määrittelyt

Opiskelijatyyppi

Liikkuvat ja ulkomaiset opiskelijat

Koulutusaste

ISCED 5 ja 6

Koulutusohjelman sijoittumistavoite

ISCED 5A, ISCED 5B, ISCED 6

Koulutusala

Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus (ISC 14), opettajankoulutus (ISC 141), kasvatustieteellinen koulutus (ISC 142), humanistinen ja taidealan koulutus, taidealan koulutus (ISC 21), humanistinen koulutus (ISC 22), kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutus, yhteiskunta- ja käyttäytymistiede (ISC 31), viestintä- ja informaatioalan koulutus (ISC 32), liiketalous, markkinointi, toimistoala (ISC 34), oikeustieteet (ISC 38), luonnontieteellinen koulutus, biotieteet (ISC 42), luonnontieteet (ISC 44), matematiikka ja tilastotiede (ISC 46), tietojenkäsittelytiede (ISC 48), tekniikan koulutus, tekniikka, tuotanto (ISC 52), tuotantotekniikka (ISC 54), arkkitehtuuri ja rakentaminen (ISC 58), maa- ja metsätalousalan koulutus, maa-, metsä- ja kalatalous (ISC 62), eläinlääketieteellinen koulutus (ISC 64), terveys- ja sosiaalialan koulutus, terveysala (ISC 72), sosiaaliala (ISC 76), palvelualojen koulutus, henkilökohtaiset palvelut (ISC 81), liikenne- ja kuljetuspalvelut (ISC 84), ympäristönsuojelu (ISC 85), turvallisuusala (ISC 86), muu tai tuntematon koulutusala

Vapaaehtoinen


Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

ENRL7

Liikkuvien ja ulkomaisten opiskelijoiden lukumäärä koulutusasteen, koulutusohjelman sijoittumistavoitteen ja sen mukaan, onko opiskelija EU:n kansalainen vai ei, sekä sukupuolen mukaan

Jaottelut

Määrittelyt

Opiskelijatyyppi

Liikkuvat opiskelijat alkuperän mukaan (EU-maa, EU:n ulkopuolinen maa tai alkuperä tuntematon)

Koulutusaste

ISCED 5, ISCED 6, ei luokiteltu koulutusasteen mukaan

Koulutusohjelman sijoittumistavoite

ISCED 5A ensimmäinen tutkinto, ISCED 5A toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot, ISCED 5B ensimmäinen tutkinto, ISCED 5B toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot

Sukupuoli

Miehet, naiset

Opiskelijatyyppi

Opiskelijat, jotka eivät ole ilmoittavan maan kansalaisia

joista opiskelijat, jotka ovat EU-maan kansalaisia

joista opiskelijat, jotka ovat muun kuin EU-maan kansalaisia

joista opiskelijat, joiden kansalaisuus on tuntematon

Koulutusaste

ISCED 0, ISCED 1, ISCED 2, ISCED 3, ISCED 4, ISCED 5, ISCED 6, ei luokiteltu koulutusasteen mukaan

Koulutusohjelman sijoittumistavoite

ISCED 5A ensimmäinen tutkinto, ISCED 5A toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot, ISCED 5B ensimmäinen tutkinto, ISCED 5B toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot

Sukupuoli

Miehet, naiset

Vapaaehtoinen


Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

ENRL8

Opiskelijoiden lukumäärä (ISCED 5/6) koulutusasteen, koulutusohjelman sijoittumistavoitteen ja kansalaisuuden (maa) mukaan

Jaottelut

Määrittelyt

Opiskelijatyyppi

Kaikki opiskelijat

Koulutusaste

ISCED 5, ISCED 6

Koulutusohjelman sijoittumistavoite

ISCED 5A, ISCED 5B

Kansalaisuus (maa)

Tilastoissa käytetään niitä vakiomuotoisia maa- ja aluekoodeja, jotka YK:n tilastotoimisto on määritellyt ja saattanut voimaan (kansainvälinen standardi ISO 3166-1), m49alpha.

Pakollinen


Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

ENRL9

Opiskelijoiden lukumäärä (ISC 5/6) koulutusasteen, koulutusohjelman sijoittumistavoitteen ja alkuperämaan (tavanomainen asuinpaikka ja/tai maa, jossa aiempi koulutus on hankittu) mukaan

Jaottelut

Määrittelyt

Opiskelijatyyppi

Opiskelijat alkuperämaan mukaan

Koulutusaste

ISCED 6

Koulutusohjelman sijoittumistavoite

ISCED 5A, ISCED 5B

Maa tai alue, jossa/jolla sijaitsee tavanomainen asuinpaikka tai aiempi koulutus on hankittu

Tilastoissa käytetään niitä vakiomuotoisia maa- ja aluekoodeja, jotka YK:n tilastotoimisto on määritellyt ja saattanut voimaan(kansainvälinen standardi ISO 3166-1), m49alpha.

Vapaaehtoinen


Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

ENTR1

Vuosittain otettu määrä opiskelijoita koulutusasteen ja koulutusohjelman sijoittumistavoitteen mukaan

Jaottelut

Määrittelyt

Koulutusaste

Keskiasteen koulutus ISCED 3, keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta ISCED 4, korkea-asteen koulutus

Koulutusohjelman sijoittumistavoite

ISCED 5A, ISCED 5B, ISCED 6

Opiskelijatyyppi

Uudet opiskelunsa aloittaneet, uudelleen opiskelunsa aloittaneet, jatkavat opiskelijat

Uudet opiskelunsa aloittaneet

Aiempaa muuta korkea-asteen koulutusta, ei aiempaa muuta korkea-asteen koulutusta

Vapaaehtoinen


Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

ENTR2

Uusien opiskelunsa aloittaneiden lukumäärä koulutusasteen, sukupuolen ja iän mukaan

Jaottelut

Määrittelyt

Koulutusaste

Keskiasteen koulutus (ISCED 3), keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta (ISCED 4), korkea- asteen koulutus

Koulutusohjelman sijoittumistavoite

ISCED 5A, ISCED 5B, ISCED 6

Sukupuoli

Miehet, naiset

Ikä

Alle 14-vuotiaat, yksivuotisikäryhmittäin 14–29-vuotiaat, 30–34-vuotiaat, 35–39-vuotiaat, 40-vuotiaat ja vanhemmat, ikä tuntematon

Pakollinen, lukuun ottamatta sarakkeita 1 ja 2 (ISCED:n koulutusasteet 3 ja 4), jotka ovat vapaaehtoisia.


Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

ENTR3

Uusien opiskelunsa aloittaneiden lukumäärä koulutusasteen, sukupuolen ja koulutusalan mukaan

Jaottelut

Määrittelyt

Koulutusaste

Korkea-asteen koulutus

Koulutusohjelman sijoittumistavoite

ISCED 5A, ISCED 5B, ISCED 6

Sukupuoli

Miehet, naiset

Koulutusala

Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus (ISC 14), opettajankoulutus (ISC 141), kasvatustieteellinen koulutus (ISC 142), humanistinen ja taidealan koulutus, taidealan koulutus (ISC 21), humanistinen koulutus (ISC 22), kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutus, yhteiskunta- ja käyttäytymistiede (ISC 31), viestintä- ja informaatioalan koulutus (ISC 32), liiketalous, markkinointi, toimistoala (ISC 34), oikeustieteet (ISC 38), luonnontieteellinen koulutus, biotieteet (ISC 42), luonnontieteet (ISC 44), matematiikka ja tilastotiede (ISC 46), tietojenkäsittelytiede (ISC 48), tekniikan koulutus, tekniikka, tuotanto (ISC 52), tuotantotekniikka (ISC 54), arkkitehtuuri ja rakentaminen (ISC 58), maa- ja metsätalousalan koulutus, maa-, metsä- ja kalatalous (ISC 62), eläinlääketieteellinen koulutus (ISC 64), terveys- ja sosiaalialan koulutus, terveysala (ISC 72), sosiaaliala (ISC 76), palvelualojen koulutus, henkilökohtaiset palvelut (ISC 81), liikenne- ja kuljetuspalvelut (ISC 84), ympäristönsuojelu (ISC 85), turvallisuusala (ISC 86), muu tai tuntematon koulutusala

Pakollinen


Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

GRAD-Bologna

Tutkinnon suorittaneiden / tutkintojen lukumäärä (korkea-asteella) sukupuolen ja yksityiskohtaisen koulutusalan mukaan Bolognan tutkintorakenteen (kaksivaiheinen kandidaatin / maisterin tutkinto ja tohtorin tutkinto) mukaisesti ilmoitettuna

Jaottelut

Määrittelyt

Koulutusaste

Niiden tutkinnon suorittaneiden / tutkintojen lukumäärä, jotka noudattavat Bolognan rakenteita (tai jotka ovat ohjelmissa, jotka johtavat samanlaiseen tutkintoon Euroopan ulkopuolisissa maissa), sellaisiin ohjelmiin osallistuvien tutkinnon suorittaneiden / sellaisista ohjelmista saatujen tutkintojen lukumäärä, joissa Bolognan rakenteita ei ole otettu käyttöön (ISCED 1997 -luokituksen mukaisesti) (tai jotka ovat ohjelmissa, jotka johtavat muihin tutkintoihin Euroopan ulkopuolisissa maissa)

Bolognan rakenteet

Alle 3-vuotiset opinnot, joiden kuitenkin katsotaan olevan korkea-asteen koulutusta ja osa Bolognan rakennetta (johtavat ensimmäiseen tutkintoon); kandidaatin opinnot, jotka ovat kestoltaan 3–4 vuotta ja johtavat ensimmäiseen tutkintoon; kumulatiiviselta kestoltaan 4–6-vuotiset maisterin opinnot (johtavat toiseen tutkintoon); pitkäkestoiset ensimmäiset tutkinnot, joiden katsotaan olevan osa Bolognan rakennetta (kesto 5 vuotta tai enemmän); tohtorikoulutus ja vastaavan tasoiset koulutusohjelmat

ISCED:n koulutusasteet

ISCED 5A ensimmäinen tutkinto 3–alle 5 vuotta, ISCED 5A ensimmäinen tutkinto 5 vuotta tai enemmän, ISCED 5A (johtaa toiseen tutkintoon), ISCED 5B (johtaa ensimmäiseen tutkintoon), ISCED 5B (johtaa toiseen tutkintoon), ISCED 6 (tohtorin ja vastaavan tasoiset tutkinnot / tohtorin tutkinnon jälkeiset tutkinnot)

Koulutusala yksityiskohtaisesti

Field of education and training manual, joulukuu 1999

Vapaaehtoinen


Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

GRAD1

Tutkinnon suorittaneiden lukumäärä (ISCED 3 ja 4) koulutusasteen, koulutusohjelman sijoittumistavoitteen, koulutusohjelman suuntautumisen, oppilaitoksen tyypin, sukupuolen sekä sukupuolen perusteella jaoteltujen liikkuvien ja ulkomaisten opiskelijoiden mukaan

Jaottelut

Määrittelyt

Tutkinnon suorittaneen tyyppi

Tutkinnon suorittaneet, jotka ovat ulkomaan kansalaisia ilmoittavassa maassa, tutkinnon suorittaneet, jotka ovat liikkuvia opiskelijoita ilmoittavassa maassa

Koulutusaste

Keskiasteen koulutus (ISCED 3), keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta (ISCED 4)

Koulutusohjelman sijoittumistavoite

ISCED 3A, ISCED 3B, ISCED 3C, joka on kestoltaan samanlainen kuin tyypilliset 3A- tai 3B-ohjelmat, ISCED 3C, joka on kestoltaan lyhyempi kuin tyypilliset 3A- tai 3B-ohjelmat, ISCED 4A, ISCED 4B, ISCED 4C

Koulutusohjelman suuntautuminen

ISCED 3 yleissivistävät ohjelmat, ISCED 3 esiammatilliset ohjelmat, ISCED 3 ammatilliset ohjelmat, ISCED 4 yleissivistävät ohjelmat, ISCED 4 esiammatilliset ohjelmat, ISCED 4 ammatilliset ohjelmat

Sukupuoli

Miehet, naiset

Tutkinnon suorittaneen / liikkuvan opiskelijan tyyppi

Tutkinnon suorittaneet, joiden alkuperämaa on muu kuin ilmoittava maa

Koulutusaste

Keskiasteen koulutus (ISCED 3), keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta (ISCED 4)

Koulutusohjelman sijoittumistavoite

ISCED 3A, ISCED 3B, ISCED 3C, joka on kestoltaan samanlainen kuin tyypilliset 3A- tai 3B-ohjelmat, ISCED 3C, joka on kestoltaan lyhyempi kuin tyypilliset 3A- tai 3B-ohjelmat

Koulutusohjelman suuntautuminen

ISCED 3 yleissivistävät ohjelmat, ISCED 3 esiammatilliset ohjelmat, ISCED 3 ammatilliset ohjelmat, ISCED 4 yleissivistävät ohjelmat, ISCED 4 esiammatilliset ohjelmat, ISCED 4 ammatilliset ohjelmat

Sukupuoli

Miehet, naiset

Oppilaitoksen tyyppi

Julkiset laitokset, kaikki yksityiset laitokset

Sukupuoli

Miehet, naiset

Koulutusaste

Keskiasteen koulutus (ISCED 3), keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta (ISCED 4)

Koulutusohjelman sijoittumistavoite

ISCED 3A, ISCED 3B, ISCED 3C, joka on kestoltaan samanlainen kuin tyypilliset 3A- tai 3B-ohjelmat, ISCED 3C, joka on kestoltaan lyhyempi kuin tyypilliset 3A- tai 3B-ohjelmat

Koulutusohjelman suuntautuminen

ISCED 3 yleissivistävät ohjelmat, ISCED 3 esiammatilliset ohjelmat, ISCED 3 ammatilliset ohjelmat, ISCED 4 yleissivistävät ohjelmat, ISCED 4 esiammatilliset ohjelmat, ISCED 4 ammatilliset ohjelmat

Vapaaehtoinen


Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

GRAD2

Tutkinnon suorittaneiden lukumäärä (ISCED 3 ja 4) koulutusasteen, koulutusohjelman sijoittumistavoitteen, koulutusohjelman suuntautumisen, iän ja sukupuolen mukaan

Jaottelut

Määrittelyt

Koulutusaste

Keskiasteen koulutus (ISCED 3), keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta (ISCED 4)

Tutkinnon suorittaneen tyyppi

Kaikki tutkinnon suorittaneet, ensimmäisen tutkintonsa suorittaneet

Koulutusohjelman sijoittumistavoite

ISCED 3A, ISCED 3B, ISCED 3C, joka on kestoltaan samanlainen kuin tyypilliset 3A- tai 3B-ohjelmat, ISCED 3C, joka on kestoltaan lyhyempi kuin tyypilliset 3A- tai 3B-ohjelmat, ensi kertaa ISCED 3A & 3B -tutkinnon suorittaneet, ensi kertaa ISCED 3A, 3B ja 3C -tutkinnon suorittaneet – kun kesto on samanlainen kuin tyypillisillä 3A- tai 3B-ohjelmilla, ISCED 4A, ISCED 4B, ISCED 4C

Koulutusohjelman suuntautuminen

ISCED 3 yleissivistävät ohjelmat, ISCED 3 esiammatilliset ohjelmat, ISCED 3 ammatilliset ohjelmat, ISCED 4 yleissivistävät ohjelmat, ISCED 4 esiammatilliset ohjelmat, ISCED 4 ammatilliset ohjelmat

Sukupuoli

Miehet, naiset

Ikä

Alle 11-vuotiaat, yksivuotisikäryhmittäin 11–29-vuotiaat, 30–34-vuotiaat, 35–39-vuotiaat, 40-vuotiaat ja vanhemmat, ikä tuntematon

Pakollinen


Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

GRAD3

Tutkinnon suorittaneiden lukumäärä (ISCED 5 ja 6) koulutusasteen, koulutusohjelman sijoittumistavoitteen, kumulatiivisen keston, oppilaitoksen tyypin, sukupuolen sekä sukupuolen perusteella jaoteltujen liikkuvien ja ulkomaisten opiskelijoiden mukaan

Jaottelut

Määrittelyt

Tutkinnon suorittaneen tyyppi/alkuperä

Tutkinnon suorittaneet, jotka ovat liikkuvia opiskelijoita ilmoittavassa maassa

Koulutusaste

ISCED 5A, ISCED 5B, ISCED 6

Koulutusohjelman sijoittumistavoite

ISCED 5A ensimmäinen tutkinto koulutuksen kumulatiivisen keston mukaan, ISCED 5A toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot koulutuksen kumulatiivisen keston mukaan, ISCED 5B ensimmäinen tutkinto koulutuksen kumulatiivisen keston mukaan, ISCED 5B toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot koulutuksen kumulatiivisen keston mukaan, ISCED 6 tohtorin ja vastaavan tasoiset tutkinnot, ISCED 6 tohtorin tutkinnon jälkeiset tutkinnot

Kumulatiivinen kesto

ISCED 5A ensimmäinen tutkinto 3–alle 5 vuotta, ISCED 5A ensimmäinen tutkinto 5–6 vuotta, ISCED 5A ensimmäinen tutkinto yli 6 vuotta, ISCED 5A toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot alle 5 vuotta, ISCED 5A toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot alle 5–6 vuotta, ISCED 5A toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot yli 6 vuotta, ISCED 5A ensimmäinen tutkinto 3–alle 5 vuotta, ISCED 5A ensimmäinen tutkinto 5–6 vuotta, ISCED 5A ensimmäinen tutkinto yli 6 vuotta, ISCED 5B ensimmäinen tutkinto 2–alle 3 vuotta, ISCED 5B ensimmäinen tutkinto 3–alle 5 vuotta, ISCED 5B ensimmäinen tutkinto yli 5 vuotta, ISCED 5B toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot 3–alle 5 vuotta, ISCED 5B toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot 5 vuotta tai enemmän

Sukupuoli

Miehet, naiset

Tutkinnon suorittaneen tyyppi/kansalaisuus

Tutkinnon suorittaneet, jotka ovat ulkomaan kansalaisia ilmoittavassa maassa

Koulutusaste

ISCED 5A, ISCED 5B, ISCED 6

Koulutusohjelman sijoittumistavoite

ISCED 5A ensimmäinen tutkinto koulutuksen kumulatiivisen keston mukaan, ISCED 5A toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot koulutuksen kumulatiivisen keston mukaan, ISCED 5B ensimmäinen tutkinto koulutuksen kumulatiivisen keston mukaan, ISCED 5B toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot koulutuksen kumulatiivisen keston mukaan, ISCED 6 tohtorin ja vastaavan tasoiset tutkinnot, ISCED 6 tohtorin tutkinnon jälkeiset tutkinnot

Kumulatiivinen kesto

ISCED 5A ensimmäinen tutkinto 3–alle 5 vuotta, ISCED 5A ensimmäinen tutkinto 5–6 vuotta, ISCED 5A ensimmäinen tutkinto yli 6 vuotta, ISCED 5A toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot alle 5 vuotta, ISCED 5A toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot alle 5–6 vuotta, ISCED 5A toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot yli 6 vuotta, ISCED 5A ensimmäinen tutkinto 3–alle 5 vuotta, ISCED 5A ensimmäinen tutkinto 5–6 vuotta, ISCED 5A ensimmäinen tutkinto yli 6 vuotta, ISCED 5B ensimmäinen tutkinto 2–alle 3 vuotta, ISCED 5B ensimmäinen tutkinto 3–alle 5 vuotta, ISCED 5B ensimmäinen tutkinto yli 5 vuotta, ISCED 5B toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot 3–alle 5 vuotta, ISCED 5B toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot 5 vuotta tai enemmän

Sukupuoli

Miehet, naiset

Oppilaitoksen tyyppi

Julkiset laitokset, kaikki yksityiset laitokset

Koulutusaste

ISCED 5A, ISCED 5B, ISCED 6

Koulutusohjelman sijoittumistavoite

ISCED 5A ensimmäinen tutkinto koulutuksen kumulatiivisen keston mukaan, ISCED 5A toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot koulutuksen kumulatiivisen keston mukaan, ISCED 5B ensimmäinen tutkinto koulutuksen kumulatiivisen keston mukaan, ISCED 5B toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot koulutuksen kumulatiivisen keston mukaan, ISCED 6 tohtorin ja vastaavan tasoiset tutkinnot, ISCED 6 tohtorin tutkinnon jälkeiset tutkinnot

Kumulatiivinen kesto

ISCED 5A ensimmäinen tutkinto 3–alle 5 vuotta, ISCED 5A ensimmäinen tutkinto 5–6 vuotta, ISCED 5A ensimmäinen tutkinto yli 6 vuotta, ISCED 5A toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot alle 5 vuotta, ISCED 5A toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot alle 5–6 vuotta, ISCED 5A toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot yli 6 vuotta, ISCED 5A ensimmäinen tutkinto 3–alle 5 vuotta, ISCED 5A ensimmäinen tutkinto 5–6 vuotta, ISCED 5A ensimmäinen tutkinto yli 6 vuotta, ISCED 5B ensimmäinen tutkinto 2–alle 3 vuotta, ISCED 5B ensimmäinen tutkinto 3–alle 5 vuotta, ISCED 5B ensimmäinen tutkinto yli 5 vuotta, ISCED 5B toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot 3–alle 5 vuotta, ISCED 5B toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot 5 vuotta tai enemmän

Sukupuoli

Miehet, naiset

Vapaaehtoinen


Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

GRAD4

Tutkinnon suorittaneiden lukumäärä (ISCED 5 ja 6) koulutusasteen, koulutusohjelman sijoittumistavoitteen, kumulatiivisen keston, iän ja sukupuolen mukaan

Jaottelut

Määrittelyt

Koulutusaste

Kaikki ISCED:n 5- ja 6-koulutusasteilla tutkinnon suorittaneet: ISCED 5A, ISCED 5B, ISCED 6. Ensi kertaa tutkinnon suorittaneet (ei kaksinkertaista laskentaa): ISCED 5A, ISCED 5B

Koulutusohjelman sijoittumistavoite

ISCED 5A ensimmäinen tutkinto koulutuksen kumulatiivisen keston mukaan, ISCED 5A toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot koulutuksen kumulatiivisen keston mukaan, ISCED 5B ensimmäinen tutkinto koulutuksen kumulatiivisen keston mukaan, ISCED 5B toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot koulutuksen kumulatiivisen keston mukaan, ISCED 6 tohtorin ja vastaavan tasoiset tutkinnot, ISCED 6 tohtorin tutkinnon jälkeiset tutkinnot, ensi kertaa ISCED 5A -tutkinnon suorittaneet (ei kaksinkertaista laskentaa) yhteensä koulutuksen kumulatiivisen keston mukaan, ISCED 5B yhteensä

Kumulatiivinen kesto

ISCED 5A ensimmäinen tutkinto 3–alle 5 vuotta, ISCED 5A ensimmäinen tutkinto 5–6 vuotta, ISCED 5A ensimmäinen tutkinto yli 6 vuotta, ISCED 5A toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot alle 5 vuotta, ISCED 5A toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot alle 5–6 vuotta, ISCED 5A toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot yli 6 vuotta, ISCED 5A ensimmäinen tutkinto 3–alle 5 vuotta, ISCED 5A ensimmäinen tutkinto 5–6 vuotta, ISCED 5A ensimmäinen tutkinto yli 6 vuotta, ISCED 5B ensimmäinen tutkinto 2–alle 3 vuotta, ISCED 5B ensimmäinen tutkinto 3–alle 5 vuotta, ISCED 5B ensimmäinen tutkinto yli 5 vuotta, ISCED 5B toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot 3–alle 5 vuotta, ISCED 5B toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot 5 vuotta tai enemmän, ensi kertaa ISCED 5A -tutkinnon suorittaneet (ei kaksinkertaista laskentaa) 3–alle 5 vuotta, ensi kertaa ISCED 5A -tutkinnon suorittaneet (ei kaksinkertaista laskentaa) 5–6 vuotta, ensi kertaa ISCED 5A -tutkinnon suorittaneet (ei kaksinkertaista laskentaa) yli 6 vuotta

Sukupuoli

Miehet, naiset

Ikä

Alle 15-vuotiaat, yksivuotisikäryhmittäin 15–29-vuotiaat, 30–34-vuotiaat, 35–39-vuotiaat, 40-vuotiaat ja vanhemmat, ikä tuntematon

Pakollinen


Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

GRAD5

Tutkintojen lukumäärä koulutusasteen, koulutusohjelman suuntautumisen, sukupuolen ja koulutusalan mukaan

Jaottelut

Määrittelyt

Koulutusaste

ISCED 3, ISCED 4, ISCED 5A, ISCED 5B, ISCED 6

Koulutusohjelman suuntautuminen

ISCED 3 ammatillinen/esiammatillinen tutkinto, ISCED 4 ammatillinen/esiammatillinen tutkinto, ISCED 5A ensimmäinen tutkinto 3–alle 5 vuotta, ISCED 5A ensimmäinen tutkinto 5–6 vuotta, ISCED 5A ensimmäinen tutkinto yli 6 vuotta, ISCED 5A toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot, ISCED 5B ensimmäinen tutkinto, ISCED 5B toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot, ISCED 6 tohtorin ja vastaavan tasoiset tutkinnot, ISCED 6 tohtorin tutkinnon jälkeiset tutkinnot

Sukupuoli

Miehet, naiset

Koulutusala

Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus (ISC 14), opettajankoulutus (ISC 141), kasvatustieteellinen koulutus (ISC 142), humanistinen ja taidealan koulutus, taidealan koulutus (ISC 21), humanistinen koulutus (ISC 22), kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutus, yhteiskunta- ja käyttäytymistiede (ISC 31), viestintä- ja informaatioalan koulutus (ISC 32), liiketalous, markkinointi, toimistoala (ISC 34), oikeustieteet (ISC 38), luonnontieteellinen koulutus, biotieteet (ISC 42), luonnontieteet (ISC 44), matematiikka ja tilastotiede (ISC 46), tietojenkäsittelytiede (ISC 48), tekniikan koulutus, tekniikka, tuotanto (ISC 52), tuotantotekniikka (ISC 54), arkkitehtuuri ja rakentaminen (ISC 58), maa- ja metsätalousalan koulutus, maa-, metsä- ja kalatalous (ISC 62), eläinlääketieteellinen koulutus (ISC 64), terveys- ja sosiaalialan koulutus, terveysala (ISC 72), sosiaaliala (ISC 76), palvelualojen koulutus, henkilökohtaiset palvelut (ISC 81), liikenne- ja kuljetuspalvelut (ISC 84), ympäristönsuojelu (ISC 85), turvallisuusala (ISC 86), muu tai tuntematon koulutusala

Pakollinen


Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

Keskimääräinen kesto

Korkea-asteen koulutuksen keskimääräinen kesto

Jaottelut

Määrittelyt

Koulutusaste

ISCED korkea-aste, ISCED 6

Koulutusohjelman suuntautuminen

ISCED 5A, ISCED 5B, ISCED 5A/6

Keskimääräinen kesto

 

Kaava

(ennalta määritelty)

Kesto ketjutusmenetelmän mukaan

Ehdollinen todennäköisyys sille, että ensimmäisen opiskeluvuoden aikana ei ole yhtään opintonsa keskeyttänyttä, ehdollinen todennäköisyys sille, että 1. opiskeluvuodelta siirrytään toiselle, ehdollinen todennäköisyys sille, että 2. opiskeluvuodelta siirrytään kolmannelle, ehdollinen todennäköisyys sille, että 3. opiskeluvuodelta siirrytään neljännelle, ehdollinen todennäköisyys sille, että 4. opiskeluvuodelta siirrytään viidennelle, ehdollinen todennäköisyys sille, että 5. opiskeluvuodelta siirrytään kuudennelle, ehdollinen todennäköisyys sille, että 6. opiskeluvuodelta siirrytään seitsemännelle, ehdollinen todennäköisyys sille, että 7. opiskeluvuodelta siirrytään kahdeksannelle, ehdollinen todennäköisyys sille, että 8. opiskeluvuodelta siirrytään yhdeksännelle, ehdollinen todennäköisyys sille, että 9. opiskeluvuodelta siirrytään 10:nnelle, ehdollinen todennäköisyys sille, että 10. opiskeluvuodelta siirrytään 11:nnelle

Vapaaehtoinen. Kerättävä joka kolmas vuosi.


Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

Loppuunsuorittamisasteet

Vuoden 2009 tutkimus sen arvioimiseksi, kuinka suuri osa koti- ja ulkomaisista opiskelijoista suorittaa korkea-asteen koulutuksen loppuun

Jaottelut

Määrittelyt

Ensimmäisen tutkinnon suorittavat

 

Kumulatiivinen kesto

ISCED 5A ensimmäinen tutkinto 3–alle 5 vuotta, ISCED 5A ensimmäinen tutkinto 5–6 vuotta, ISCED 5A ensimmäinen tutkinto yli 6 vuotta, ISCED 5A toinen tutkinto ja myöhemmät tutkinnot (ei kaksinkertaista laskentaa), ISCED 5B ensimmäinen tutkinto 2–alle 3 vuotta, ISCED 5B ensimmäinen tutkinto 3–alle 5 vuotta, ISCED 5B ensimmäinen tutkinto yli 5 vuotta, ISCED 5B 1. ja 2. tutkinto (ei kaksinkertaista laskentaa)

Siirtyminen korkea-asteen koulutuksessa A- ja B-ohjelmien välillä

siirtyminen 5B-ohjelmista 5A-ohjelmiin

Tutkinnon suorittaneiden lukumäärä

5A-ohjelmassa aloittaneet opiskelijat, jotka eivät suorittaneet ensimmäistä 5A-tutkintoaan mutta jotka suuntautuvat uudelleen 5B-ohjelmaan ja suorittavat ensimmäisen 5B-tutkintonsa, korkea-asteen A-ohjelmassa tutkinnon suorittaneet, jotka aloittavat myöhemmin 5B-ohjelman ja suorittavat ensimmäisen 5B-tutkintonsa, 5B-ohjelmassa aloittaneet opiskelijat, jotka eivät suorittaneet ensimmäistä 5B-tutkintoaan mutta suuntautuvat uudelleen 5A-ohjelmaan ja suorittavat ensimmäisen 5A-tutkintonsa, korkea-asteen B-ohjelmassa tutkinnon suorittaneet, jotka aloittavat myöhemmin 5A-ohjelman ja suorittavat ensimmäisen 5A-tutkintonsa

Osallistumisen intensiteetti

Kokopäiväiset ja osa-aikaiset yhteensä, kokopäiväiset, osa-aikaiset

Loppuunsuorittamisasteet

(ennalta määritelty)

Vapaaehtoinen. Kerättävä joka kolmas vuosi.


Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

Class 1

Keskimääräinen luokkakoko koulutusasteen ja oppilaitostyypin mukaan

Jaottelut

Määrittelyt

Koulutusaste

Alemman perusasteen koulutus (ISC 1), ylemmän perusasteen oppilaitokset (ISC 2)

Oppilaitoksen tyyppi

Julkiset laitokset, valtion tukemat yksityiset laitokset, riippumattomat yksityiset laitokset

Keskimääräinen luokkakoko

Oppilaiden lukumäärä, luokkien lukumäärä

Vapaaehtoinen


Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

PERS_ENRL2

Opiskelijoiden lukumäärä vastaavalla rajauksella kuin opetushenkilöstöä koskevissa tilastoissa koulutusasteen, koulutusohjelman suuntautumisen, koulutusohjelman sijoittumistavoitteen, oppilaitoksen tyypin ja opiskelutavan mukaan

Jaottelut

Määrittelyt

Koulutusaste

ISCED 0, ISCED 1, ISCED 2, ISCED 3, ISCED 4, ISCED 5/6, ei luokiteltu koulutusasteen mukaan

Koulutusohjelman suuntautuminen

ISCED 1, ISCED 2, ISCED 3 yleissivistävä koulutus, ISCED 3 esiammatillinen ja ammatillinen koulutus, ISCED 4 yleissivistävä koulutus, ISCED 4 esiammatillinen ja ammatillinen koulutus, ISCED 5B, ISCED 5A/6

Koulutusohjelman suuntautuminen/sijainti

ISCED 3 esiammatillinen ja ammatillinen koulutus koulussa, ISCED 3 esiammatillinen ja ammatillinen koulutus koulussa ja työpaikalla, ISCED 4 esiammatillinen ja ammatillinen koulutus koulussa, ISCED 4 esiammatillinen ja ammatillinen koulutus koulussa ja työpaikalla

Oppilaitoksen tyyppi

Julkiset laitokset, kaikki yksityiset laitokset

Opiskelutapa

Kokopäiväiset, osa-aikaiset, FTE-luku (full time equivalents)

Pakollinen. Rivit C4–C9, jotka koskevat valtion tukemia yksityisiä laitoksia ja riippumattomia yksityisiä laitoksia, ovat vapaaehtoisia. Sarakkeet 9–10 (ISCED:n koulutusaste 3 ammatillinen ja esiammatillinen koulutus koulussa sekä koulussa ja työpaikalla), 14–15 vapaaehtoisia (ISCED:n koulutusaste 4 ammatillinen ja esiammatillinen koulutus koulussa sekä koulussa ja työpaikalla).


Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

PERS1

Luokanopettajat (ISCED 0–4) ja korkeakoulujen opetushenkilöstö (ISCED 5–6) koulutusasteen, koulutusohjelman suuntautumisen, sukupuolen, iän, oppilaitoksen tyypin ja työsuhteen laadun mukaan

Jaottelut

Määrittelyt

Koulutusaste

ISCED 0, ISCED 1, ISCED 2, ISCED 3, ISCED 4, ISCED 5 ja 6, ei luokiteltu koulutusasteen mukaan

Koulutusohjelman suuntautuminen

ISCED 3 yleissivistävä koulutus, ISCED 3 esiammatillinen ja ammatillinen koulutus koulussa, ISCED 3 esiammatillinen ja ammatillinen koulutus koulussa ja työpaikalla, ISCED 4 yleissivistävä koulutus, ISCED 4 esiammatillinen ja ammatillinen koulutus koulussa, ISCED 4 esiammatillinen ja ammatillinen koulutus koulussa ja työpaikalla, ISCED 5B, ISCED 5A ja 6

Sukupuoli

Miehet, naiset

Ikä

Alle 25-vuotiaat, 25–29-vuotiaat, 30–34-vuotiaat, 35–39-vuotiaat, 40–44-vuotiaat, 45–49-vuotiaat, 50–54-vuotiaat, 55–59- vuotiaat, 60–64-vuotiaat, 65-vuotiaat ja vanhemmat, ikä tuntematon

Työsuhteen laatu

Kokopäiväiset, osa-aikaiset, FTE-luku (full time equivalents)

Sukupuoli

Miehet, naiset

Oppilaitoksen tyyppi

Julkiset laitokset, kaikki yksityiset laitokset

Työsuhteen laatu

Kokopäiväiset, osa-aikaiset, FTE-luku (full time equivalents)

Pakollinen. Rivit A54–A61, jotka koskevat valtion tukemia yksityisiä laitoksia ja riippumattomia yksityisiä laitoksia, ovat vapaaehtoisia. Sarakkeet 9–10 (ISCED:n koulutusaste 3 ammatillinen ja esiammatillinen koulutus koulussa sekä koulussa ja työpaikalla), 14–15 vapaaehtoisia (ISCED:n koulutusaste 4 ammatillinen ja esiammatillinen koulutus koulussa sekä koulussa ja työpaikalla) (molemmat riveiltä A1–A36).


Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

PERS2

Koulun hallintohenkilöstö ja opettajien avustajat ISCED:n koulutusasteilla 0, 1, 2 ja 3

Jaottelut

Määrittelyt

Koulutusaste

ISCED 0, ISCED 1, ISCED 2, ISCED 3, ISCED 1 ja 2 yhdistelmä, ISCED 2 ja 3 yhdistelmä

Koulun hallintohenkilöstö

 

Sukupuoli

Miehet, naiset

Työsuhteen laatu

Kokopäiväiset, osa-aikaiset, FTE-luku (full time equivalents)

Opettajien avustajat

 

Sukupuoli

Miehet, naiset

Työsuhteen laatu

Kokopäiväiset, osa-aikaiset, FTE-luku (full time equivalents)

Vapaaehtoinen


Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

FIN_ENRL2

Opiskelijoiden lukumäärä vastaavalla rajauksella kuin koulutuksen rahoitusta koskevissa tilastoissa koulutusasteen, koulutusohjelman suuntautumisen, koulutusohjelman sijoittumistavoitteen, oppilaitoksen tyypin ja opiskelutavan mukaan

Jaottelut

Määrittelyt

Koulutusaste

ISCED 0, ISCED 1, ISCED 2, ISCED 3, ISCED 4, ISCED 5/6, ei luokiteltu koulutusasteen mukaan

Koulutusohjelman suuntautuminen

ISCED 2 yleissivistävä koulutus, ISCED 2 esiammatillinen ja ammatillinen koulutus, ISCED 3 yleissivistävä koulutus, ISCED 3 esiammatillinen ja ammatillinen koulutus, ISCED 4 yleissivistävä koulutus, ISCED 4 esiammatillinen ja ammatillinen koulutus, ISCED 5B, ISCED 5A/6

Oppilaitoksen tyyppi

Julkiset laitokset, kaikki yksityiset laitokset

Opiskelutapa

Kokopäiväiset, osa-aikaiset, FTE-luku (full time equivalents)

Pakollinen. Rivit C4–C9, jotka koskevat valtion tukemia yksityisiä laitoksia ja riippumattomia yksityisiä laitoksia, ovat vapaaehtoisia. Sarakkeet 4, 5, 7, 8, 11, 12, 13 ja 14 ovat vapaaehtoisia. Sarake 10 voidaan ilmoittaa yhdessä sarakkeen 9 kanssa.


Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

FINANCE1

Koulutusmenot koulutusasteen, lähteen ja toimityypin mukaan

Jaottelut

Määrittelyt

Koulutusaste

ISCED 0, ISCED 1, ISCED 2, ISCED 3, ISCED 4, ISCED 5/6

Koulutusohjelman suuntautuminen

ISCED 2 yleissivistävä koulutus, ISCED 2 esiammatillinen ja ammatillinen koulutus, ISCED 3 yleissivistävä koulutus, ISCED 3 esiammatillinen ja ammatillinen koulutus, ISCED 4 yleissivistävä koulutus, ISCED 4 esiammatillinen ja ammatillinen koulutus, ISCED 5B, ISCED 5A/6

Lähde (1)

keskushallinnon menot, aluehallinnon menot, paikallishallinnon menot

Toimityyppi (1)

suorat menot julkisille laitoksille, suorat menot yksityisille laitoksille, siirrot aluehallinnolle (netto), siirrot paikallishallinnolle (netto), apurahat ja muut tuet opiskelijoille/kotitalouksille, opintolainat, siirrot ja maksut muille yksityisille tahoille

Lähde (2)

varat kansainvälisiltä elimiltä ja muista ulkomaisista lähteistä

Toimityyppi (2)

kansainväliset maksut suoraan julkisille laitoksille, kansainväliset maksut suoraan yksityisille laitoksille, siirrot kansainvälisistä lähteistä keskushallinnolle, siirrot kansainvälisistä lähteistä aluehallinnolle, siirrot kansainvälisistä lähteistä paikallishallinnolle

Lähde (3)

kotitalouksien menot

Toimityyppi (3)

maksut julkisille laitoksille (netto), maksut yksityisille laitoksille (netto), maksut oppilaitosten suoraan ja välillisesti pyytämistä tavaroista, maksut tavaroista, jotka eivät ole suoranaisesti välttämättömiä osallistumisen kannalta, maksut yksityisopetuksesta

Lähde (4)

muiden yksityisten tahojen menot

Toimityyppi (4)

apurahat ja muut tuet opiskelijoille/kotitalouksille, opintolainat

Pakollinen. Yksityiskohtaiset jaottelut riveillä F1, F4, F6, F7, F8, H2, H3, H5B, H15, H16, H17, E2, E3, E5A ja E5B ovat vapaaehtoisia. Sarakkeet 4, 5, 7, 8, 11, 12, 13 ja 14 ovat vapaaehtoisia. Sarake 10 voidaan ilmoittaa yhdessä sarakkeen 9 kanssa.


Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

FINANCE2

Koulutusmenot koulutusasteen, niiden luonteen ja menolajin mukaan

Jaottelut

Määrittelyt

Koulutusaste

ISCED 0, ISCED 1, ISCED 2, ISCED 3, ISCED 4, ISCED 5/6

Koulutusohjelman suuntautuminen

ISCED 2 yleissivistävä koulutus, ISCED 2 esiammatillinen ja ammatillinen koulutus, ISCED 3 yleissivistävä koulutus, ISCED 3 esiammatillinen ja ammatillinen koulutus, ISCED 4 yleissivistävä koulutus, ISCED 4 esiammatillinen ja ammatillinen koulutus, ISCED 5B, ISCED 5A/6

Julkisten laitosten menot

käyttömenot henkilöstön palkkaukseen (1)

opettajat, - muu opetus-, hallinto- ja asiantuntijahenkilöstö + tukihenkilöstö

käyttömenot henkilöstön palkkaukseen (2)

palkat, eläkemenot, muut menot

muut käyttömenot

 

pääomamenot

 

taseen muutosten oikaisut

 

avustavien palvelujen menot julkisissa laitoksissa

 

t&k-toiminnan menot julkisissa laitoksissa

 

Yksityisten laitosten menot

henkilöstön palkkauksesta aiheutuvat käyttömenot yhteensä

 

muut kuin henkilöstön palkkauksesta aiheutuvat käyttömenot yhteensä

 

pääomamenot yhteensä

 

taseen muutosten oikaisut

 

avustavien palvelujen menot yhteensä yksityisissä laitoksissa

 

t&k-toiminnan menot yhteensä yksityisissä laitoksissa

 

Pakollinen. Rivit X1, X5, X7, X8, X9 plus Y1–Y40 ja Z1–Z40 ovat vapaaehtoisia (valtion tukemat yksityiset laitokset ja riippumattomat yksityiset laitokset). Sarakkeet 4, 5, 7, 8, 11, 12, 13 ja 14 ovat vapaaehtoisia. Sarake 10 voidaan ilmoittaa yhdessä sarakkeen 9 kanssa.


Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

REGIO1

Opiskelijoiden lukumäärä koulutusasteen, koulutusohjelman suuntautumisen, sukupuolen ja alueen mukaan

Jaottelut

Määrittelyt

Koulutusaste

ISCED 0, ISCED 1, ISCED 2, ISCED 3, ISCED 4, ISCED 5, ISCED 6

Koulutusohjelman suuntautuminen

ISCED 3 yleissivistävä koulutus, ISCED 3 esiammatillinen/ammatillinen koulutus, ISCED 4 yleissivistävä koulutus, ISCED 4 esiammatillinen/ammatillinen koulutus, ISCED 5A, ISCED 5B

Sukupuoli

Miehet, naiset

Alue

NUTS-taso 2 kaikille muille maille paitsi Saksalle ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle (NUTS-taso 1). Alueellisia tietoja ei edellytetä Kyprokselta, Latvialta, Liettualta, Luxemburgilta, Maltalta, Virolta, Islannilta eikä Liechtensteinilta (näissä maissa ei ole NUTS-tasoa 2).

Pakollinen


Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

REGIO2

Opiskelijoiden lukumäärä iän, sukupuolen ja alueen mukaan

Jaottelut

Määrittelyt

Ikä

Alle 3-vuotiaat, yksivuotisikäryhmittäin 3–29-vuotiaat, 30–34-vuotiaat, 35–39-vuotiaat, 40-vuotiaat ja vanhemmat, ikä tuntematon

Sukupuoli

Miehet, naiset

Alue

NUTS-taso 2 kaikille muille maille paitsi Saksalle ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle (NUTS-taso 1). Alueellisia tietoja ei edellytetä Kyprokselta, Latvialta, Liettualta, Luxemburgilta, Maltalta, Virolta, Islannilta eikä Liechtensteinilta (näissä maissa ei ole NUTS-tasoa 2).

Pakollinen


Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

ENRLLNG1

Opiskelijoiden lukumäärä koulutusasteen, koulutusohjelman suuntautumisen ja opiskeltujen vieraiden nykykielten mukaan

Jaottelut

Määrittelyt

Koulutusaste

ISCED 1, ISCED 2, ISCED 3

Koulutusohjelman suuntautuminen

ISCED 3 yleissivistävä koulutus, ISCED 3 esiammatillinen/ammatillinen koulutus

Vieras nykykieli

Bulgaria, tšekki, tanska, englanti, hollanti, viro, suomi, ranska, saksa, kreikka, unkari, iiri, italia, latvia, liettua, malta, puola, portugali, romania, slovakki, sloveeni, espanja, ruotsi, arabia, kiina, japani, venäjä, muut nykykielet

Vastaava opiskelijamäärä

 

Pakollinen. Sarakkeet 4 ja 5 (yleissivistävät sekä esiammatilliset ja ammatilliset ohjelmat ISCED:n koulutusasteella 3) ovat vapaaehtoisia.


Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

ENRLLNG2

Opiskelijoiden lukumäärä koulutusasteen, koulutusohjelman suuntautumisen, iän ja opiskeltujen vieraiden nykykielten mukaan

Jaottelut

Määrittelyt

Koulutusaste

ISCED 1, ISCED 2, ISCED 3

Koulutusohjelman suuntautuminen

ISCED 3 yleissivistävä koulutus, ISCED 3 esiammatillinen/ammatillinen koulutus

Vieraiden kielten lukumäärä

ei vieraita kieliä, yksi vieras kieli, kaksi tai useampi vierasta kieltä

Ikä

Alle 6-vuotiaat, yksivuotisikäryhmittäin 6–19-vuotiaat, 20-vuotiaat tai vanhemmat, ei määritelty iän mukaan

Vastaava opiskelijamäärä

 

Pakollinen. Rivit A2–A18 vapaaehtoisia, sarakkeet 13–16 (ISCED:n koulutusaste 3 esiammatillinen ja ammatillinen suuntautuminen) vapaaehtoisia.


Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

ISCMAP_PROGR

Kansallisten koulutusohjelmien kartoitus

Jaottelut

Määrittelyt

Sarakkeen otsikot

Sarake 1

Ohjelman numero (ohjelma<ISCED-koulutusaste>.<numero koulutusasteella>)

Sarake 2

Ohjelman perustamisvuosi

Sarake 3

ISCED-koulutusaste

Sarake 4

Ohjelman sijoittumistavoite

Sarake 5

Ohjelman suuntautuminen

Sarake 6

Suunniteltu kumulatiivinen kesto ISCED:n koulutusasteella 5

Sarake 7

Asema kansallisessa tutkintorakenteessa

Sarake 8

Asema korkea-asteen koulutuksen rakenteessa (kandidaatti-maisteri-tohtori)

Sarake 9

Huomautukset, jotka koskevat ohjelmia, jotka ulottuvat useille ISCED:n koulutusasteille tai alaryhmiin

Sarake 10

Ohjelman kansallinen nimi

Sarake 11

Ohjelman kuvailunimi englanniksi

Sarake 12

Vähimmäispääsyvaatimus (ISCED-koulutusaste tai muu)

Sarake 13

Saatu tutkinto

Sarake 14

Tutkintokoodi ISCMAP-QUAL-taulukossa

Sarake 15

Suunniteltu aloitusikä

Sarake 16

Ohjelman suunniteltu kesto

Sarake 17

Suunnitellut kumulatiiviset koulutusvuodet ohjelman lopussa

Sarake 18

Onko ohjelmassa mukana työelämässä toteutettava osio? (kyllä/ei)

Sarake 19

Erityisesti aikuisille suunniteltu ohjelma (K/E)

Sarake 20

Erityisesti osa-aikaopiskeluun suunniteltu ohjelma (K/E)

Sarake 21

Ilmoitettu UOE-tiedonkeruussa (K/E/Osittain)

Sarake 22

Ilmoitettu UOE FINANCE -taulukoissa (K/E/Osittain)

Sarake 23

Opiskelijoiden lukumäärä

Sarake 24

Huomautuksia

Vapaaehtoinen


Taulukon nimi ja jaottelut

Nimi ja määrittelyt

ISCMAP_QUAL

Kansallisten tutkintojen kartoitus

Jaottelut

Määrittelyt

Sarakkeen otsikot

Sarake 1

Tutkinnon numero (tutkinto<numero koulutusasteella>)

Sarake 2

Vuosi, jona tutkinto otettiin käyttöön

Sarake 3

Tutkinnon ISCED-koulutusaste

Sarake 4

Sijoittumistavoite (A/B/C)

Sarake 5

Kansallinen nimi

Sarake 6

Nimi englanniksi

Sarake 7

Tutkintoon johtavat ohjelmat

Sarake 8

Loppukoe (K/E)

Sarake 9

Kokeet ohjelman aikana (K/E)

Sarake 10

Määritelty määrä kurssitunteja JA koe (K/E)

Sarake 11

Arvio (prosentteina) siitä, kuinka suuresta osasta kurssiainesta pidetään koe

Sarake 12

Pelkästään määritelty määrä kurssitunteja (K/E)

Sarake 13

Kurssitunnit

Sarake 14

Erityiset vaatimukset

Sarake 15

Voidaanko tutkinto saada ilman, että osallistutaan tiettyyn ohjelmaan? (K/E)

Sarake 16

Millä edellytyksin?

Sarake 17

Tutkinnon myöntävä(t) organisaatio(t)

Sarake 18

Ohjelmien numerot

Sarake 19

Tutkinnon suorittaneiden lukumäärä

Sarake 20

Ohjelmien numerot

Sarake 21

Tutkinnon suorittaneiden lukumäärä

Sarake 22

Huomautuksia

Vapaaehtoinen


LIITE II

Tietojen laatuvaatimukset ja laatuselvityksen puitteet

Tietojen laatuvaatimukset

Koulutusjärjestelmien tietoja koskevissa laatuvaatimuksissa (tai laatuselvitysten kriteereissä) kiinnitetään huomiota relevanssiin, tarkkuuteen, ajantasaisuuteen ja oikea-aikaisuuteen, saatavuuteen ja selkeyteen sekä vertailukelpoisuuteen ja yhtenäisyyteen.

Tietojen on erityisesti noudatettava koulutusjärjestelmistä tapahtuvaa tiedonkeruuta koskevissa Unescon/OECD:n/Eurostatin yksityiskohtaisissa ohjeissa annettuja määritelmiä ja käsitteitä.

Selvitys tietojen laadusta

Komissio (Eurostat) toimittaa jäsenvaltioille vuosittain 3 kuukautta ennen 4 artiklan 2 kohdassa tietojen toimittamiselle asetettua määräaikaa laatuselvitysten luonnokset, jotka on osittain esitäytetty jo saatavilla olevilla määrällisillä indikaattoreilla ja muilla komission (Eurostat) käytettävissä olevilla tiedoilla. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu laatuselvitys täytettynä.

Laatuselvitys on jaettava seuraaviin 7 osaan: oppilaitokseen ilmoittautuneet, opiskelunsa aloittaneet, henkilöstö, loppututkinnon suorittaneet/loppututkinnot, rahoitus, opiskellut vieraat kielet ja alueelliset ilmoittautumisia koskevat tiedot.

Laatuselvityksestä on käytävä ilmi, että relevanssi, tarkkuus, ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus, saatavuus ja selkeys sekä vertailukelpoisuus ja yhtenäisyys toteutuvat.

Selvityksestä on erityisesti käytävä ilmi, että koulutusjärjestelmistä tapahtuvaa tiedonkeruuta koskevissa Unescon/OECD:n/Eurostatin yksityiskohtaisissa ohjeissa annettuja määritelmiä ja käsitteitä on noudatettu.

Jos koulutusjärjestelmistä tapahtuvaa tiedonkeruuta koskevissa Unescon/OECD:n/Eurostatin yksityiskohtaisissa ohjeissa annetuista määritelmistä ja käsitteistä poiketaan, tämä on dokumentoitava ja selitettävä ja mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava määrällisesti.

Jäsenvaltioiden on erityisesti annettava kuvaus liitteen I taulukoihin käytetyistä lähteistä, ja estimaattien ja tarkistusten käyttö taulukoissa ja jaotteluissa on selkeästi ilmoitettava.


3.2.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 29/28


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 89/2011,

annettu 2 päivänä helmikuuta 2011,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (2) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XV olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 3 päivänä helmikuuta 2011.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 2 päivänä helmikuuta 2011.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

José Manuel SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

IL

116,3

JO

85,0

MA

59,8

TN

125,1

TR

100,8

ZZ

97,4

0707 00 05

JO

86,2

MA

100,1

TR

175,4

ZZ

120,6

0709 90 70

MA

56,6

TR

133,1

ZZ

94,9

0709 90 80

EG

82,2

ZZ

82,2

0805 10 20

AR

41,5

BR

41,5

EG

54,1

IL

67,8

MA

52,0

TN

54,5

TR

70,6

ZA

41,5

ZZ

52,9

0805 20 10

IL

162,8

MA

77,2

TR

79,6

ZZ

106,5

0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90

CN

57,9

EG

57,7

IL

98,7

JM

91,5

MA

88,7

PK

51,1

TR

67,0

US

79,6

ZZ

74,0

0805 50 10

AR

45,3

EG

41,5

TR

56,6

UY

45,3

ZZ

47,2

0808 10 80

BR

55,2

CA

96,6

CL

90,0

CN

86,6

MK

42,6

US

126,3

ZZ

82,9

0808 20 50

CN

76,0

US

108,9

ZA

96,8

ZZ

93,9


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


PÄÄTÖKSET

3.2.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 29/30


KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 2 päivänä helmikuuta 2011,

Lentinula edodesin (siitakesienten) sienirihmastosta saatavan uutteen markkinoille saattamisen sallimisesta elintarvikkeiden uutena ainesosana Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 258/97 mukaisesti

(tiedoksiannettu numerolla K(2011) 442)

(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

(2011/73/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon uuselintarvikkeista ja elintarvikkeiden uusista ainesosista 27 päivänä tammikuuta 1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 258/97 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yritys GlycaNova Norge AS esitti 19 päivänä joulukuuta 2007 Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaisille viranomaisille hakemuksen siitakesienten (Lentinula edodes, aiemmin Lentinus edodes) sienirihmastosta saatavan uutteen saattamisesta markkinoille elintarvikkeiden uutena ainesosana.

(2)

Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltainen elintarvikkeiden arviointielin antoi 3 päivänä marraskuuta 2008 ensiarvioraporttinsa. Raportissaan viranomainen päätteli, että Lentinula edodesin sienirihmastosta saatavan uutteen käyttö elintarvikkeiden ainesosana on hyväksyttävää.

(3)

Komissio toimitti ensiarvioraportin kaikille jäsenvaltioille 7 päivänä tammikuuta 2009.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 258/97 6 artiklan 4 kohdassa säädetyssä 60 päivän määräajassa esitettiin kyseisen kohdan mukaisia perusteltuja huomautuksia tuotteen saattamisesta markkinoille.

(5)

Sen vuoksi kuultiin Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista (EFSA) 24 päivänä syyskuuta 2009.

(6)

EFSAn erityisruokavaliovalmisteita, ravitsemusta ja allergioita käsittelevä tiedelautakunta totesi 9 päivänä heinäkuuta 2010 antamassaan tieteellisessä lausunnossa (2), joka koski Lentinula edodes -uutteen turvallisuutta elintarvikkeiden uutena ainesosana, että Lentinula edodesin sienirihmastosta saatava uute on ehdotetuissa käyttöolosuhteissa ja ehdotetuilla saantimäärillä turvallinen.

(7)

Tieteellisen arvioinnin perusteella todetaan, että Lentinula edodesin sienirihmastosta saatava uute täyttää asetuksen (EY) N:o 258/97 3 artiklan 1 kohdassa säädetyt vaatimukset.

(8)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Lentinula edodesin sienirihmastosta saatava uute, sellaisena kuin se on määritelty liitteessä I, voidaan saattaa unionin markkinoille elintarvikkeiden uutena ainesosana käytettäväksi liitteessä II mainittuihin käyttötarkoituksiin.

2 artikla

Tällä päätöksellä sallitun Lentinula edodesin sienirihmastosta saatavan uutteen nimitys sitä sisältävien elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä on ”Lentinula edodes -sienistä saatava uute” tai ”siitakesienistä saatava uute”.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu yritykselle GlycaNova Norge AS, Oraveien 2, 1630 Gamle Fredrikstad, Norja.

Tehty Brysselissä 2 päivänä helmikuuta 2011.

Komission puolesta

John DALLI

Komission jäsen


(1)  EYVL L 43, 14.2.1997, s. 1.

(2)  EFSA Journal 2010, 8(7): 1685.


LIITE I

Lentinula edodesin sienirihmastosta saatavan uutteen eritelmä

Kuvaus:

Kyseinen elintarvikkeiden uusi ainesosa on steriili vesiliuosuute, joka saadaan fermentorissa uppoviljelmänä kasvatetusta Lentinula edodesin sienirihmastosta. Liuos on vaaleanruskea ja hiukan samea.

Lentinaani on β-(1-3)-β-(1-6)-D-glukaani, jonka molekyylipaino on noin 5 × 105 daltonia ja haarautumisaste 2/5 ja jolla on kolmikierteinen tertiäärirakenne.

Lentinula edodesin sienirihmastosta saatavan uutteen koostumus

Kosteus

98 %

Kuiva-aine

2 %

Vapaa glukoosi

alle 20 mg/ml

Kokonaisproteiini (1)

alle 0,1 mg/ml

Typpeä sisältävät ainesosat (2)

alle 10 mg/ml

Lentinaani

0,8–1,2 mg/ml


(1)  Bradford-menetelmä

(2)  Kjeldahl-menetelmä


LIITE II

Lentinula edodesin sienirihmastosta saatavan uutteen käyttötarkoitukset

Tuoteryhmä

Lentinula edodesin sienirihmastosta saatavan uutteen enimmäispitoisuus

Leipätuotteet

2 ml/100 g

Virvoitusjuomat

0,5 ml/100 ml

Valmisateriat

2,5 ml/ateria

Jogurttipohjaiset elintarvikkeet

1,5 ml/100 ml

(Direktiivissä 2002/46/EY (1) määritellyt) ravintolisät

2,5 ml/päiväannos


(1)  EYVL L 183, 12.7.2002, s. 51.


3.2.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 29/32


KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 2 päivänä helmikuuta 2011,

päätöksen 2003/248/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse niiden väliaikaisten poikkeusten voimassaoloajan pidentämisestä, joita tehdään neuvoston direktiivin 2000/29/EY tietyistä säännöksistä Argentiinasta peräisin olevien istutettaviksi tarkoitettujen mansikantaimien (Fragaria L.) osalta, siemeniä lukuun ottamatta

(tiedoksiannettu numerolla K(2011) 447)

(2011/74/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kasveille ja kasvituotteille haitallisten organismien yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä 8 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/29/EY (1) ja erityisesti sen 15 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivin 2000/29/EY mukaisesti Euroopan ulkopuolisista maista, lukuun ottamatta Välimeren maita, Australiaa, Uutta-Seelantia, Kanadaa ja Amerikan yhdysvaltojen mantereella sijaitsevia osavaltioita, peräisin olevia istutettaviksi tarkoitettuja mansikantaimia (Fragaria L.), siemeniä lukuun ottamatta, ei periaatteessa saa tuoda unioniin. Kyseisessä direktiivissä sallitaan kuitenkin poikkeukset tästä säännöstä edellyttäen, ettei haitallisten organismien leviämisestä ole vaaraa.

(2)

Komission päätöksellä 2003/248/EY (2) annetaan jäsenvaltioille lupa säätää väliaikaisia poikkeuksia direktiivin 2000/29/EY tietyistä säännöksistä, jotta voidaan sallia Argentiinasta peräisin olevien istutettaviksi tarkoitettujen mansikantaimien (Fragaria L.) tuonti, siemeniä lukuun ottamatta.

(3)

Päätöksellä 2003/248/EY annetun luvan perusteena olevat olosuhteet vallitsevat edelleen, eikä erityisedellytysten tarkistukselle ole ilmennyt uusia perusteita.

(4)

Komission direktiivillä 2008/64/EY (3) poistettiin direktiivin 2000/29/EY liitteessä II olevan A osan II jakson c kohdasta Colletotrichum acutatum Simmonds -kasvintuhooja. Sen vuoksi kyseisen organismin ei enää tulisi sisältyä päätöksen 2003/248/EY liitteeseen.

(5)

Päätöksen 2003/248/EY soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella on asianmukaista jatkaa kyseisen luvan voimassaoloaikaa kymmenellä vuodella.

(6)

Sen vuoksi päätöstä 2003/248/EY olisi muutettava.

(7)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvinsuojelukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätös 2003/248/EY seuraavasti:

1)

Korvataan päätöksen 2003/248/EY 1 artiklan toinen kohta seuraavasti:

”Edellä olevassa 1 kohdassa säädetty lupa säätää poikkeuksia, jäljempänä ’lupa’, edellyttää direktiivin 2000/29/EY liitteissä I, II ja IV vahvistettujen vaatimusten lisäksi tämän päätöksen liitteessä vahvistettujen edellytysten täyttämistä, ja sitä sovelletaan ainoastaan taimiin, jotka tuodaan unioniin kunakin vuonna 1 päivän kesäkuuta ja 30 päivän syyskuuta välisellä ajanjaksolla.”

2)

Lisätään 3 a artikla seuraavasti:

”3 a artikla

Tämän päätöksen voimassaolo päättyy 30 päivänä syyskuuta 2020.”

3)

Poistetaan liitteessä olevan 1 kohdan c alakohdan toinen luetelmakohta.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 2 päivänä helmikuuta 2011.

Komission puolesta

John DALLI

Komission jäsen


(1)  EYVL L 169, 10.7.2000, s. 1.

(2)  EUVL L 93, 10.4.2003, s. 28.

(3)  EUVL L 168, 28.6.2008, s. 31.


3.2.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 29/33


KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 2 päivänä helmikuuta 2011,

päätöksen 2003/249/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse niiden väliaikaisten poikkeusten voimassaoloajan pidentämisestä, joita tehdään neuvoston direktiivin 2000/29/EY tietyistä säännöksistä Chilestä peräisin olevien istutettaviksi tarkoitettujen mansikantaimien (Fragaria L.) osalta, siemeniä lukuun ottamatta

(tiedoksiannettu numerolla K(2011) 477)

(2011/75/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kasveille ja kasvituotteille haitallisten organismien yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä 8 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/29/EY (1) ja erityisesti sen 15 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivin 2000/29/EY mukaisesti Euroopan ulkopuolisista maista, lukuun ottamatta Välimeren maita, Australiaa, Uutta-Seelantia, Kanadaa ja Amerikan yhdysvaltojen mantereella sijaitsevia osavaltioita, peräisin olevia istutettaviksi tarkoitettuja mansikantaimia (Fragaria L.), siemeniä lukuun ottamatta, ei periaatteessa saa tuoda unioniin. Kyseisessä direktiivissä sallitaan kuitenkin poikkeuksia tästä säännöstä edellyttäen, että haitallisten organismien leviämisestä ei ole riskiä.

(2)

Komission päätöksellä 2003/249/EY (2) annetaan jäsenvaltioille lupa säätää väliaikaisia poikkeuksia direktiivin 2000/29/EY tietyistä säännöksistä, jotta voidaan sallia Chilestä peräisin olevien istutettaviksi tarkoitettujen mansikantaimien (Fragaria L.) tuonti, siemeniä lukuun ottamatta.

(3)

Päätöksellä 2003/249/EY annetun luvan perusteena olevat olosuhteet vallitsevat edelleen, eikä erityisedellytysten tarkistukselle ole ilmennyt uusia perusteita.

(4)

Komission direktiivillä 2008/64/EY (3) poistettiin direktiivin 2000/29/EY liitteessä II olevan A osan II jakson c kohdasta Colletotrichum acutatum Simmonds -kasvintuhooja. Sen vuoksi kyseisen organismin ei enää tulisi sisältyä päätöksen 2003/249/EY liitteeseen.

(5)

Päätöksen 2003/249/EY soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella on asianmukaista jatkaa kyseisen luvan voimassaoloaikaa kymmenellä vuodella.

(6)

Sen vuoksi päätöstä 2003/249/EY olisi muutettava.

(7)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvinsuojelukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätös 2003/249/EY seuraavasti:

1)

Korvataan päätöksen 2003/249/EY 1 artiklan toinen kohta seuraavasti:

”Edellä olevassa 1 kohdassa säädetty lupa säätää poikkeuksia, jäljempänä ’lupa’, edellyttää direktiivin 2000/29/EY liitteissä I, II ja IV vahvistettujen vaatimusten lisäksi tämän päätöksen liitteessä vahvistettujen edellytysten täyttämistä, ja sitä sovelletaan ainoastaan taimiin, jotka tuodaan unioniin kunakin vuonna 1 päivän kesäkuuta ja 30 päivän syyskuuta välisellä ajanjaksolla.”

2)

Lisätään 3 a artikla seuraavasti:

”3 a artikla

Tämän päätöksen voimassaolo päättyy 30 päivänä syyskuuta 2020.”

3)

Poistetaan liitteessä olevan 1 kohdan c alakohdan toinen luetelmakohta.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 2 päivänä helmikuuta 2011.

Komission puolesta

John DALLI

Komission jäsen


(1)  EYVL L 169, 10.7.2000, s. 1.

(2)  EUVL L 93, 10.4.2003, s. 32.

(3)  EUVL L 168, 28.6.2008, s. 31.


3.2.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 29/34


KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 2 päivänä helmikuuta 2011,

Aspergillus nigeristä saatavan kitiiniglukaanin markkinoille saattamisen sallimisesta elintarvikkeiden uutena ainesosana Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 258/97 mukaisesti

(tiedoksiannettu numerolla K(2011) 480)

(Ainoastaan ranskankielinen teksti on todistusvoimainen)

(2011/76/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon uuselintarvikkeista ja elintarvikkeiden uusista ainesosista 27 päivänä tammikuuta 1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 258/97 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yritys Kitozyme SA esitti 15 päivänä tammikuuta 2008 Belgian toimivaltaisille viranomaisille hakemuksen Aspergillus nigeristä saatavan kitiiniglukaanin saattamisesta markkinoille elintarvikkeiden uutena ainesosana.

(2)

Belgian toimivaltainen elintarvikkeiden arviointielin antoi 5 päivänä marraskuuta 2008 ensiarvioraporttinsa. Raportissaan viranomainen päätteli, että tarvittiin lisäarviointia.

(3)

Komissio toimitti ensiarvioraportin kaikille jäsenvaltioille 12 päivänä maaliskuuta 2009. Useat jäsenvaltiot toimittivat lisähuomautuksia.

(4)

Sen vuoksi kuultiin Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista (EFSA) 27 päivänä elokuuta 2009.

(5)

EFSAn erityisruokavaliovalmisteita, ravitsemusta ja allergioita käsittelevä tiedelautakunta totesi 9 päivänä heinäkuuta 2010 antamassaan tieteellisessä lausunnossa (2), joka koski kitiiniglukaanin turvallisuutta elintarvikkeiden uutena ainesosana, että Aspergillus nigeristä saatava kitiiniglukaani on ehdotetuissa käyttöolosuhteissa ja ehdotetuilla saantimäärillä turvallinen.

(6)

Tieteellisen arvioinnin perusteella todetaan, että Aspergillus nigeristä saatava kitiiniglukaani täyttää asetuksen (EY) N:o 258/97 3 artiklan 1 kohdassa säädetyt vaatimukset.

(7)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Aspergillus nigeristä saatava kitiiniglukaani, sellaisina kuin ne on määritelty liitteessä, voidaan saattaa unionin markkinoille elintarvikkeiden uutena ainesosana käytettäväksi ravintolisissä siten, että päivittäisannos on enintään 5 grammaa.

2 artikla

Tällä päätöksellä sallitun Aspergillus nigeristä saatavan kitiiniglukaanin nimitys sitä sisältävien elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä on ”Aspergillus nigeristä saatava kitiiniglukaani”.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu yritykselle Kitozyme SA, Rue Haute Claire, 4, Parc Industriel des Hauts-Sarts, Zone 2, 4040 Herstal, Belgia.

Tehty Brysselissä 2 päivänä helmikuuta 2011.

Komission puolesta

John DALLI

Komission jäsen


(1)  EYVL L 43, 14.2.1997, s. 1.

(2)  EFSA Journal 2010, 8(7): 1685.


LIITE

ASPERGILLUS NIGERISTÄ SAATAVAN KITIINIGLUKAANIN ERITELMÄ

Kuvaus:

Kitiiniglukaani saadaan Aspergillus nigerin sienirihmastosta. Se on kellertävä, hajuton, vapaasti juokseva jauhe. Sen kuiva-aineen pitoisuus on vähintään 90 prosenttia.

Kitiiniglukaani muodostuu pääasiallisesti kahdesta polysakkaridista:

kitiini, joka koostuu toistuvista N-asetyyli-D-glukosamiiniyksiköistä (CAS-nro: 1398-61-4);

beeta(1,3)-glukaani, joka koostuu toistuvista D-glukoosiyksiköistä (CAS-nro: 9041-22-9).

Aspergillus nigeristä saatavan kitiiniglukaanin eritelmä

Kuivaushäviö

≤ 10 %

Kitiiniglukaani

≥ 90 %

Kitiinin suhde glukaaniin

30:70–60:40

Tuhka

≤ 3 %

Rasvat

≤ 1 %

Proteiinit

≤ 6 %


IV EY-sopimuksen, EU-sopimuksen ja Euratom-sopimuksen nojalla ennen 1. joulukuuta 2009 annetut säädökset

3.2.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 29/36


EFTAn VALVONTAVIRANOMAISEN PÄÄTÖS

N:o 205/09/KOL,

tehty 8 päivänä toukokuuta 2009,

perustaltaan terveiden pankkien pääomapohjan tilapäiseen vahvistamiseen tarkoitetusta järjestelystä rahoitusjärjestelmän vakauden ja reaalitalouden luotonsaannin edistämiseksi (Norja)

EFTAN VALVONTAVIRANOMAINEN (1), joka

OTTAA HUOMIOON Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (2) ja erityisesti sen 61–63 artiklan sekä pöytäkirjan 26,

OTTAA HUOMIOON valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn EFTA-valtioiden sopimuksen (3) ja erityisesti sen 24 artiklan,

OTTAA HUOMIOON valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 (4) olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan ja II osan 4 artiklan 3 kohdan,

OTTAA HUOMIOON valvontaviranomaisen suuntaviivat ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklan soveltamisesta ja tulkinnasta (5) ja erityisesti niiden jakson, jonka aiheena on rahoituslaitosten pääomapohjan vahvistaminen tämänhetkisessä finanssikriisissä: tuen rajaaminen välttämättömään vähimmäismäärään ja suojatoimet kilpailun kohtuuttoman vääristymisen estämiseksi (6),

OTTAA HUOMIOON pöytäkirjassa 3 olevan II osan 27 artiklassa tarkoitetuista täytäntöönpanosäännöksistä 14 päivänä heinäkuuta 2004 tehdyn päätöksen N:o 195/04/KOL (7)

SEKÄ KATSOO SEURAAVAA:

I   TOSISEIKAT

1.   Menettely

Norjan viranomaiset ilmoittivat 28. huhtikuuta 2009 pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti perustaltaan terveiden pankkien pääomapohjan tilapäiseen vahvistamiseen tarkoitetusta järjestelystä rahoitusjärjestelmän vakauden ja reaalitalouden luotonsaannin edistämiseksi (tapahtuma nro 516522) (8).

2.   Tukitoimenpiteen tavoitteet

Norjan viranomaiset ovat selostaneet, että vallitsee huomattava epävarmuus siitä, miten Norjan talous sekä pankkien luotonantopolitiikka ja -toiminta kehittyvät. Reaalitalouden ja rahoitusjärjestelmän välillä on vahva keskinäinen riippuvuussuhde. Kun pankit haluavat lisääntyvien tappioiden vuoksi ottaa vähemmän riskejä, seurauksena saattaa olla luottojen tarjonnan kiristyminen. Norjan talous kärsii ulkoisen kysynnän vähentymisestä, ja tilannetta heikentää yrityksille ja kotitalouksille suunnatun luotonannon ehtojen kiristyminen. Tämä puolestaan haittaa investointeja ja reaalitalouden toimintaa ja kärjistää kaiken kaikkiaan yleisen taloustaantuman kielteisiä vaikutuksia.

Norjan viranomaisten mukaan Norjan keskuspankin (Norges Bank) ja rahoitusvalvontaviranomaisen (Kredittilsynet) suorittamista luotonantoa käsittelevistä kyselytutkimuksista ilmenee, että pankit ovat tiukentaneet varsinkin yritysluottojen luottokelpoisuusvaatimuksia huomattavasti. Vakavaraisuussuhde on pankkien kannalta tärkeä kysymys arvioitaessa niiden luotonantopolitiikkaa. Norjalaiset pankit ovat nykyisin vakavaraisia, mutta niiden on vahvistettava ensisijaisia omia varojaan, jotta ne pystyvät pitämään luottojen tarjonnan normaalilla tasolla.

Norges Bank suositteli joulukuussa 2008, että hallituksen olisi toteutettava pankkien vakavaraisuutta parantavia toimenpiteitä, jotta reaalitalouden luotonsaanti kohentuisi. Rahoitusvalvontaviranomainen kannatti tätä suositusta.

Norjan viranomaiset ovat selostaneet, että ensisijaisten omien varojen suhde on eräissä suurissa norjalaisissa pankeissa suhteellisen alhainen ja että kyseisten pankkien pääomapohjaa on tarpeen vahvistaa, jotta ne pystyvät jatkamaan luotonantoa reaalitaloudelle (9). Myös pienet pankit, joilla on korkea vakavaraisuussuhde, voivat tarvita lisää ensisijaisia omia varoja, jotta ne pystyvät pitämään luotonannon ennallaan tai lisäämään sitä ilmoitetun järjestelyn tavoitteiden mukaisesti. Norjan viranomaiset ennakoivat, että tietyillä pienillä pankeilla saattaa olla vähemmän mahdollisuuksia saada rahoitusta ja että niiden luottosalkku saattaa olla melko suppea. Näin ollen tällaiset pankit ovat alttiimpia maksuvalmiusriskeille verrattuina pankkeihin, joilla on laajempi liiketoimintapohja. Vaikka niillä on alun perin ollut korkeampi vakavaraisuussuhde, tällaiset tekijät saattavat merkitä, että niiden ensisijaiset omat varat ehtyvät helpommin kuin muiden pankkien. Norjan viranomaiset ovatkin todenneet, että pankkisektorin tilanteen ja Norjan talousnäkymien vuoksi tarvitaan valtion toimenpidettä, jolla pääomitetaan perustaltaan terveitä pankkeja rahoitusjärjestelmän vakauden ja reaalitalouden luotonsaannin edistämiseksi.

Järjestelyn tavoitteena on lisätä pankkien Tier 1 -pääomaa (10), jotta niillä olisi vahvempi asema ja paremmat mahdollisuudet ylläpitää tavanomaista luotonantotoimintaa. Järjestely on tarkoitettu vain perustaltaan terveille pankeille, ja Norjan viranomaisten mukaan järjestelyn avulla pyritään varmistamaan reaalitalouden luotonsaanti ja minimoimaan kilpailun vääristyminen.

Pääomitusjärjestelyn yhteydessä on perustettu valtion rahasto (Statens finansfond) (11), jonka tarkoituksena on tilapäisesti tarjota Tier 1 -pääomaa norjalaisille pankeille (12): rahasto hankkii joko hybridi-instrumentteja tai etuoikeutettuja pääomainstrumentteja kunkin pankin toimittaman hakemuksen pohjalta. Toiminnan ehtoja sääntelee rahaston ja kyseisen pankin välinen sopimus, jossa vahvistetaan pääomituksen yksityiskohdat (esim. nimellisarvo, määrä, vastike ja irtautumiskannustimet).

3.   Tukitoimenpiteiden kansallinen oikeusperusta

Kansallinen oikeusperusta rahaston perustamiselle on Lov 6. mars 2009 nr. 12 om Statens finansfond. Rahastoon ja sen toimintoihin liittyvä täytäntöönpanoasetus on myös määrä antaa. (13)

4.   Ohjelman talousarvio ja kesto

Vuonna 2008 Norges Bank toteutti makroekonomisen stressitestin, joka koski Norjan kuutta suurinta pankkia. Testissä jäljiteltiin synkkää skenaariota, jossa pankkien tappiot olisivat keskimäärin 2,3 % niiden riskipainotetuista omaisuuseristä. Testin pohjalta Norges Bank arvioi, että Norjan kymmenen suurimman pankin pääomatuen tarve on 34 miljardia Norjan kruunua. Testin tulosten mukaisesti rahastolle osoitettiin tähän riittävät varat (50 miljardia Norjan kruunua eli noin 5,1 miljardia euroa).

Järjestely on tilapäinen ja sääntöjen odotetaan tulevan voimaan toukokuussa 2009, jolloin rahastolle jää kuuden kuukauden toimintajakso, jonka aikana pääomatukea hakevien pankkien kanssa tehdään sopimukset. Rahastolle toimitettavien hakemusten määräajaksi asetetaan kuusi viikkoa ennen mainitun kuuden kuukauden mittaisen toimintajakson päättymistä, jotta rahastolle jää aikaa tehdä sopimus hakijapankin kanssa, ennen kuin toimintajakso päättyy marraskuussa 2009. Tänä aikana Norjan viranomaiset myös arvioivat, tarvittaisiinko toimenpidettä pidemmäksi aikaa. Jos näin on, järjestelystä ilmoitetaan uudelleen.

5.   Pääomitusjärjestely

5.1   Tuensaajat

Norjan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että ilmoitetusta järjestelystä voidaan myöntää tukea ainoastaan vakavaraisille norjalaisille pankeille.

Norjan rahoitusvalvontaviranomainen toimii portinvartijana, joka määrittää, onko pankki tukikelpoinen tämän järjestelyn mukaisesti. (14) Osana tavanomaisia valvontatehtäviään rahoitusvalvontaviranomainen saa kultakin pankilta tietoja lainasalkuista ja muista sen taseen eristä, liiketoimintasuunnitelmista sekä pankin oman arvion tulevista riskitekijöistä. Kun pankki hakee rahastolta pääomanlisäystä, rahoitusvalvontaviranomaista pyydetään antamaan arvio siitä, onko pankki järjestelyn mukaisesti tukikelpoinen. Asetuksen 2 artiklan mukaan ehtona on, että ”pankit selvästi täyttävät Tier 1 -vakavaraisuussuhdetta koskevan vaatimuksen myös silloin, kun lähitulevaisuuden todennäköiset muutokset otetaan huomioon.” Norjan viranomaisten mukaan rahoitusvalvontaviranomainen olettaa, että tämä vaatimus täyttyy, jos pankin ensisijaisten omien varojen suhdeluku on vähintään 6 % eli kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin säädetty vähimmäisvaatimus. Rahoitusvalvontaviranomainen perustaa tarkastelunsa joka tapauksessa ajantasaisiin tietoihin, joissa otetaan huomioon pankin altistuminen erilaisille riskeille, omaisuuserien laatu ja liiketoiminnan näkymät sekä omien varojen riittävyydelle muodollisesti määritetyt suhdeluvut, jotta voidaan päätellä, onko pankki perustaltaan terve myös lähitulevaisuuden todennäköisen kehityksen valossa.

5.2   Pääoman korotusten enimmäismäärät

Rahastosta pääomanlisäysten muodossa tehtävien ensisijaisten omien varojen korotusten enimmäisarvoiksi on vahvistettu seuraavat:

a)

sellaisen pankin pääomapohjaa, jonka ensisijaisten omien varojen suhde on alle 7 %, voidaan vahvistaa siten, että ensisijaisten omien varojen suhde on enintään 10 %

b)

sellaisen pankin pääomapohjaa, jonka ensisijaisten omien varojen suhde on 7–10 %, voidaan vahvistaa enintään 3 prosenttiyksikköä mutta ei siten, että ensisijaisten omien varojen suhde on yli 12 %

c)

sellaisen pankin pääomapohjaa, jonka ensisijaisten omien varojen suhde on yli 10 %, voidaan vahvistaa enintään 2 prosenttiyksikköä. (15)

Pankkien, joiden ensisijaisten omien varojen on suurempi kuin 12 % valtion toteuttamien pääomanlisäysten jälkeen, on asiakirjapohjaisesti osoitettava pääoman tarpeensa, ja rahasto arvioi tapauksen pankin tilanteen pohjalta sekä sen mukaisesti, miten reaalitalouden luotonsaantia voidaan edistää.

Hakemuksiin, jotka koskevat ensisijaisten omien varojen korotusta, joka on suurempi kuin 2 prosenttiyksikköä, on myös liitettävä asianmukaiset asiakirjat, joilla perustellaan näin mittavan pääomanlisäyksen tarve.

Rahasto päättää myönnettävän sijoituksen määrästä erilaisten riskitekijöiden, liiketoimintasuunnitelmien ja näkymien arvioinnin perusteella. Norjan viranomaiset ovat selittäneet, että jos rahasto ei toimitetun näytön pohjalta ole vakuuttunut siitä, että järjestelyn mukainen tuki on tarpeen, se hylkää hakemuksen. Korkeimpaan riskiluokkaan kuuluvat pankit, jotka hakevat yli 2 prosenttiyksikön pääomankorotusta, kuuluvat erityisen tutkimuksen piiriin.

Tapaukset, joissa pääoman vahvistaminen on enemmän kuin 2 prosenttiyksikköä ensisijaisten omien varojen suhteesta, ilmoitetaan valvontaviranomaiselle.

5.3   Riskiluokan määrittäminen

Rahasto määrittää objektiivisten perusteiden mukaisesti kullekin pankille yhden kaikkiaan kolmesta riskiluokasta. (16) Riskiluokan mukaan määräytyy rahastosta sijoitetusta pääomasta maksettava korko, joka on kiinteä pankin ja rahaston välisen sopimuksen keston ajan.

Asetukseen mukaan riskiluokka on määritettävä seuraavasti niiden pankkien osalta, joilla on tunnustetun luottokelpoisuusluokituslaitoksen antama ulkoinen luokitus:

Riskiluokka

1

2

3

Luottoluokitus

AA- tai parempi

A- – A+

BBB + tai heikompi

Norjan viranomaiset ovat selvittäneet, että vain harvoilla Norjan pankeilla on kansainvälisten luottokelpoisuusluokituslaitosten antama luokitus. Norjan suurimmat pankit antavat kuitenkin säännöllisesti luokituksia muille pankeille. Pankit, joilla ei ole tunnustetun luottokelpoisuusluokituslaitoksen antamaa ulkoista luokitusta, arvioidaan periaatteiden mukaisesti, jotka muistuttavat virallisten luottokelpoisuusluokituslaitosten soveltamia periaatteita. (17)

Norjan viranomaiset arvioivat, että hyvin harvat norjalaiset pankit kuuluvat riskiluokkaan 1, joitakin pankkeja kuuluu riskiluokkaan 2 ja että suurin osa pankeista määritetään riskiluokkaan 3 (noin kolme neljännestä kaikista Norjan pankeista).

5.4   Pääomituksen instrumentit

Lainsäädännössä säädetään kahdesta vaihtoehtoisesta pääomainstrumentista: Tier 1 -hybridi-instrumentista (fondsobligasjon) ja Tier 1 -etuoikeutetun pääoman instrumentista (preferansekapitalinstrument). Kumpaakin instrumenttia voidaan pitää Tier 1 -pääomana eikä niihin liity äänioikeutta. Instrumenteilla on etuoikeus ei-kumulatiiviseen osuuteen vuosikorosta, minkä edellytyksenä on voitollisuus ja vakavaraisuussuhde, joka on vähintään 0,2 % suurempi kuin kullakin hetkellä edellytetty vähimmäisvakavaraisuussuhde. Korko katetaan, kunnes se on joko maksettu kokonaan tai voitto on käytetty loppuun.

Pääomituksen hinta määritetään kullekin pankille yksilöllisesti sovellettavan koron pohjalta. Lisäksi on pankin riskiluokan ja valitun instrumentin tyypin mukaisesti määräytyvä lisäosa.

Norjan viranomaiset katsovat, että järjestelmä, jolla korko lasketaan kunkin pankin ja instrumentin osalta, vastaa Euroopan keskuspankin (18)20. marraskuuta 2008 antamassa suosituksessa vahvistamaa menetelmää (19) ja on sen vuoksi pääomapohjan vahvistamista koskevien suuntaviivojen mukainen.

Norjan viranomaiset ovat selvittäneet, että Norjan pankkien omaisuuserät ovat suurelta osin vaihtuvakorkoisia. Korkoriskin minimoimiseksi pankit pyrkivät yleensä siihen, että korkosopimusten kesto on sama taseen kummallakin puolella. Erääntymisaikojen vastaavuus edellyttää näin ollen, että Norjan pankeilla on pääosin vaihtuvakorkoisia velkoja. Tätä taustaa vasten Norjan viranomaiset ovat ehdottaneet, että pääomituksesta maksettava korko perustuu joko valtion lyhytaikaisen kuuden kuukauden velkasitoumuksen tai valtion viiden vuoden joukkovelkakirjalainojen tuottoon.

Norjan viranomaisten antamisen selvitysten mukaan pääomituksesta pankille koituvat kustannukset pysyvät viisivuotisen kauden ajan muuttumattomina riippumatta siitä, minkä vaihtoehdon pankki valitsee. Tämän seikan tueksi viranomaiset vertaavat pääomituksesta pankeille koituvia nykyisiä nettokustannuksia, kun käytetään vaihtoehtona valtion viiden vuoden joukkovelkakirjalainojen tuottoa, ja toisaalta pääomituksesta pankeille koituvia nykyisiä nettokustannuksia, kun käytetään vaihtoehtona valtion kuuden kuukauden velkasitoumusten tuottoa viiden vuoden ajalta. (20)

Norjan viranomaiset katsovatkin, että vaikka valtion kuuden kuukauden velkasitoumuksen tuotto on nyt pienempi kuin valtion viiden vuoden joukkovelkakirjalainan tuotto, pääomituksesta pankeille koituvat kustannukset ovat viiden vuoden jaksolla samanlaiset riippumatta valitusta vaihtoehdosta.

5.4.1   Tier 1 -hybridi-instrumentti

Tier 1 -hybridi-instrumentin on katettava tappioita tavanomaisen osakepääoman jälkeen (ensisijaisuus tappioiden kattamisen osalta). Sen on tarkoitus olla kestoltaan rajoittamaton ja lunastettavissa oleva, ja sen kiinteäksi koroksi on määritetty Norjan valtion joukkolainakorko seuraavasti lisättynä:

5,0 % riskiluokan 1 pankeille

5,5 % riskiluokan 2 pankeille

6,0 % riskiluokan 3 pankeille. (21)

EKP:n suosituksen mukaisesti lisäosan vähimmäismäärä lasketaan siten, että liikkeeseen laskevan pankin etuoikeusasemaltaan huonompiin velkoihin perustuvien viiden vuoden luottoriskinvaihtosopimusten hintoihin viitejaksolla 1. tammikuuta 2007–31. elokuuta 2008 lisätään 200 peruspistettä toimintakustannusten kattamiseksi sekä 100 peruspistettä sen kuvastamiseksi, että hybridin etuoikeusasema on parempi kuin etuoikeusasemaltaan huonompien velkojen. Tämän jälkeen sovelletaan korotusta riskiluokkiin 2 ja 3 kuuluviin pankkeihin.

Norjan viranomaiset on ilmaisseet, että Norges Bankin arvion mukaan etuoikeusasemaltaan huonompiin velkoihin perustuvien luottoriskinvaihtosopimusten keskihinta DnB NOR:in (22) osalta, joka on ainoa norjalainen pankki, jonka luottoriskinvaihtosopimuksilla käydään kauppaa, on 100 peruspistettä kaudella 1. tammikuuta 2007–31. elokuuta 2008. (23)

Takaisinmaksun edistämiseksi korkoa nostetaan 1 prosenttiyksikkö sekä vuoden 4 että 5 jälkeen. Instrumentin nostettu kiinteä korko pysyy voimassa takaisinmaksuun asti. Takaisinmaksun edellytyksenä on, että rahoitusvalvontaviranomainen myöntää siihen luvan varmistettuaan, että vakavaraisuusvaatimukset täyttyvät myös takaisinmaksun jälkeen.

5.4.2   Tier 1 -etuoikeutetun pääoman instrumentti

Tier 1 -etuoikeutetun pääoman instrumentti on tasavertainen kantaosakkeiden kanssa (tappioiden kattaminen rinnakkain). Se voidaan lunastaa kolmen vuoden jälkeen. Se on tarkoitettu pakolliseksi vaihdettavaksi instrumentiksi, ja se vaihdetaan kantaosakkeiksi viiden vuoden kuluttua, ellei sitä makseta takaisin tai vaihdeta ennen sitä. Instrumentilla on kiinteä korko, joksi on määritetty Norjan valtion joukkolainakorko seuraavasti lisättynä:

6,0 % riskiluokan 1 pankeille

6,5 % riskiluokan 2 pankeille

7,0 % riskiluokan 3 pankeille. (24)

EKP:n suosituksen mukaisesti lisäosan vähimmäismääräksi on vahvistettu 600 peruspistettä (500 peruspistettä osakeriskipreemiota ja 100 peruspistettä toimintakustannusten kattamiseksi). Tämän jälkeen sovelletaan korotusta riskiluokkiin 2 ja 3 kuuluviin pankkeihin.

Kuten edellä todettiin, instrumentti voidaan lunastaa kolmen vuoden kuluttua. Lunastusarvon laskemismenetelmä täsmennetään pankin kanssa tehtävässä sopimuksessa eikä se voi olla pienempi kuin nimellisarvo. (25) Nopeaa takaisinmaksua edistetään esimerkiksi sisällyttämällä sopimukseen takaisinmaksukoron korotus neljäntenä ja viidentenä vuonna, jolloin aikaisempi takaisinmaksu on edullisempaa.

Takaisinmaksun kannustimena on myös se, että pakollisen muunnon sallimisen sijaan viiden vuoden kuluttua vahvistetaan muuntokurssi, joka on rahastolle edellisempi kuin muunto silloiseen markkinahintaan ja myös edellisempi rahastolle kuin takaisinmaksu ennen vuoden viisi loppua (eli valitulla menetelmällä säädetään nykyisten omistajien omistusta huomattavasti vähentävästä vaikutuksesta).

Norjan viranomaiset ovat selvittäneet, että rahastolla on oikeus muuntaa instrumentti kantaosakkeiksi/ensisijaisiksi pääomatodistuksiksi, jos etuoikeutettu pääoma muodostaa merkittävän osan pankin kirjanpidollisesta omasta pääomasta. Rahasto määrittää kunkin pankin kanssa tehtävässä sopimuksessa, mikä muodostaa merkittävän osuuden. Merkittävän osuuden kynnysarvo ei voi olla suurempi kuin 50 %. (26)

Yksittäiseen sopimukseen voi myös sisältyä pankin mahdollisuus muuntaa instrumentti kantaosakkeiksi/ensisijaisiksi pääomatodistuksiksi, jos ”omien varojen” arvoa on alennettu merkittävästi (yli 20 %). Menetelmä, jolla lasketaan rahaston muunnon yhteydessä saamien osakkeiden määrä, täsmennetään pankin kanssa tehtävässä sopimuksessa, ja sen avulla varmistetaan lunastusarvon ja potentiaalisen voiton sekä toisaalta muunnon ja potentiaalisen tappion välinen kohtuullinen suhde. (27)

5.5   Toimintalinjoihin liittyvät suojatoimet

Norjan viranomaisten mukaan järjestelyä täydennetään tietyillä toimintalinjoihin liittyvillä suojatoimilla.

Rahaston toteuttamien pääomitusten ehtona on, että tukea käytetään järjestelyn tavoitteiden mukaisesti eikä niiden vastaisesti ja että pankki ei käytä pääomitusta markkinoinnissaan tai toteuttaakseen aggressiivisia kaupallisia strategioita. (28)

Lisärajoituksina on esimerkiksi i) johtajien palkkojen ja muiden etujen nostamista koskeva kielto 31. joulukuuta 2010 asti, ii) bonusten lähes täydellinen kielto tilivuosina 2009 ja 2010 sekä kertyneiden bonusten maksukielto tämän jälkeen, iii) johtajille edullisin ehdoin myönnettävien osakkeiden tai vastaavien kielto ja iv) uusien osakeoptio-ohjelmien käynnistämistä tai nykyisten laajentamista tai uudistamista koskeva kielto.

II   ARVIOINTI

1.   Onko kyse valtiontuesta?

Sopimuksessa Euroopan talousalueesta 61 artiklan 1 kohta kuuluu seuraavasti:

”Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, EY:n jäsenvaltion tai EFTA-valtion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu tämän sopimuksen toimintaan, siltä osin kuin se vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan.”

Jotta toimenpide olisi valtiontukea, valtion on täytynyt myöntää se tai se on täytynyt myöntää valtion varoista. Ilmoitettu järjestely koostuu rahaston toteuttamista pääomanlisäyksistä, joiden varat saadaan valtion talousarviosta. Rahastolle on tätä varten osoitettu 50 miljardin Norjan kruunun kokonaisvarat.

Lisäksi edunsaajat voivat pääomitustoimenpiteiden ansiosta turvata vaadittavan pääoman edellisemmin ehdoin kuin rahoitusmarkkinoilla vallitsevien olosuhteiden puitteissa muutoin olisi mahdollista. Valvontaviranomainen katsoo, että pääomamarkkinoiden nykyisten vaikeuksien vuoksi investointeja tekee valtio, sillä mikään markkinoiden taloudellinen toimija ei olisi halukas investoimaan samoin ehdoin. Ilmoitettu toimenpide on lisäksi valikoiva siinä mielessä, että järjestelyn mukaisesti tukikelpoisia ovat ainoastaan perustaltaan terveet norjalaiset pankit eivätkä muut rahoituslaitokset tai yritykset. Tämä mahdollisuus puolestaan antaa tuensaajille taloudellista etua ja vahvistaa niiden asemaa suhteessa kilpailijoihin Norjassa ja muissa ETA:n jäsenvaltioissa. Sen vuoksi on katsottava, että tuki vääristää kilpailua ja vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan.

Näistä syistä valvontaviranomainen katsoo, että ilmoitettu pääomitusjärjestely on ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

2.   Menettelytapoja koskevat vaatimukset

Pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaan ”EFTAn valvontaviranomaiselle on ilmoitettava tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa (…). Asianomainen valtio ei saa panna ehdottamiaan toimenpiteitä täytäntöön ennen kuin menettelyn tuloksena on saatu aikaan lopullinen päätös.”

Norjan viranomaiset ilmoittivat pääomitusjärjestelystä 28. huhtikuuta 2009 ja täyttivät näin ilmoitusvaatimuksen. Norjan viranomaiset ovat sitoutuneet siihen, että järjestelyä ei panna täytäntöön, ennen kuin valvontaviranomainen on hyväksynyt toimenpiteet, mikä on lopullisen päätöksen odottamista koskevan velvoitteen mukaista.

Valvontaviranomainen toteaa sen vuoksi, että Norjan viranomaiset ovat noudattaneet pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisia velvoitteitaan.

3.   Tuen sääntöjenmukaisuus

3.1   ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan b alakohdan ja pääomapohjan vahvistamista koskevien suuntaviivojen soveltaminen

ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaan ”tukea Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen edistämiseksi taikka EY:n jäsenvaltion tai EFTA-valtion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseksi” (korostus lisätty) voidaan pitää sopimuksen toimintaan soveltuvana.

Valvontaviranomainen ei kiistä Norjan viranomaisten esittämää analyysia, jonka mukaan nykyinen globaali rahoituskriisi on supistanut reaalitalouden luotonsaantia kansallisella tasolla. Jos tilanteeseen ei puututtaisi, sillä olisi systeeminen vaikutus Norjan koko talouteen. Valvontaviranomainen katsoo tämän vuoksi, ilmoitetulla järjestelyllä pyritään korjaamaan Norjan talouden vakavaa häiriötä.

ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan b alakohdan pohjalta valvontaviranomainen antoi tammikuussa 2009 pääomapohjan vahvistamista koskevat suuntaviivat, joissa vahvistetaan säännöt nykyisen rahoituskriisin yhteydessä pääomittamisen muodossa myönnetyn tuen arviointia varten. Tämän vuoksi valvontaviranomainen arvio käsillä olevaa ilmoitusta pääomapohjan vahvistamista koskevien suuntaviivojen määräysten pohjalta.

Pääomapohjan vahvistamista koskevien suuntaviivojen mukaan ”rahoitusmarkkinoiden nykytilanteessa pankkien pääomapohjan vahvistaminen voi palvella useita tavoitteita. Ensinnäkin pääomasijoitukset vaikuttavat rahoitusjärjestelmän vakauden palauttamiseen ja auttavat palauttamaan luottamuksen, jota tarvitaan pankkien välisen luotonannon elvyttämiseksi. […] Toiseksi pääomasijoitusten tavoitteena voi olla reaalitalouden luotonsaannin varmistaminen.” (29) Lisäksi ”pankkien on voitava saada pääomaa riittävän edullisin ehdoin, jotta niiden pääomapohjan vahvistaminen tehoaa tarvittavalla tavalla. Toisaalta pääomasijoitustoimenpiteisiin liittyvillä ehdoilla olisi varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset ja pidemmällä aikavälillä palaaminen tavanomaisiin markkinaolosuhteisiin. Siksi valtion tukitoimien olisi oltava oikeasuhteisia ja tilapäisiä, ja ne olisi suunniteltava niin, että ne kannustavat pankkeja irtautumaan valtion tuesta heti kun markkinatilanne sen sallii (…). EFTA-valtioiden olisi aina varmistettava, että pankkien pääomapohjan vahvistaminen perustuu todelliseen tarpeeseen” (korostus lisätty). (30)

Ilmoitettujen toimenpiteiden on siis täytettävä seuraavat ehdot:

—   Tarkoituksenmukaisuus (toimenpiteen riittävyys asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi): tukitoimenpiteen on oltava hyvin kohdennettu, jotta voidaan tehokkaasti täyttää tavoite, jonka mukaan on edistettävä rahoitusjärjestelmän vakautta ja reaalitalouden luotonsaantia.

—   Tuen tarpeellisuus: tukitoimenpiteen on vastattava määrältään ja muodoltaan sitä, mikä on välttämätöntä ilmoitetun tavoitteen saavuttamiseksi. (31)

—   Oikeasuhteisuus: tukitoimenpiteen myönteisten vaikutusten on oltava oikeassa suhteessa kilpailua vääristäviin vaikutuksiin, jotta kilpailun vääristyminen voidaan rajoittaa toimenpiteen tavoitteiden saavuttamisen kannalta välttämättömään.

3.2   Tarkoituksenmukaisuus

Valvontaviranomaisen on ensiksi arvioitava, onko ehdotettu toimenpide eli valtion toteuttama perustaltaan terveiden pankkien pääomapohjan vahvistaminen soveltuva, jotta saavutettaisiin ilmoitetut tavoitteet, jotka ovat rahoitusjärjestelmän vakauden ja reaalitalouden luotonsaannin edistäminen.

Valvontaviranomainen myöntää, että luottolaitokset saattavat tarvita lisäpääomaa nykyisessä markkinatilanteessa, jotta voitaisiin varmistaa riittävä luotonsaanti koko talouteen ja näin torjua kriisin jatkuvaa syvenemistä. Epävarmuus talousnäkymistä on lisäksi heikentänyt luottamusta rahoituslaitosten pitkän aikavälin vakauteen. Perustaltaan terveiden pankkien pääomituksilla on tarkoitus varmistaa, että rahoituslaitokset ovat pääomaltaan riittävän vahvoja, jotta ne kestävät mahdolliset tappiot paremmin ja voivat ylläpitää tavanomaista antolainaustoimintaansa.

Pääoman tarjoamista perustaltaan terveille pankeille voidaan näin olleen pitää tarkoituksenmukaisena toimenpiteenä, kun varmistetaan reaalitalouden luotonsaanti, kuten pääomapohjan vahvistamista koskevissa suuntaviivoissa edellytetään.

3.3   Tuen tarpeellisuus

Tukitoimenpiteen on vastattava määrältään ja muodoltaan sitä, mikä on välttämätöntä ilmoitetun tavoitteen saavuttamiseksi, kun otetaan huomioon nyt vallitsevat poikkeukselliset olosuhteet. Tämän vuoksi voidaan katsoa, että ainoastaan perustaltaan terveille pankeille annettava tuki on tarpeen mainittujen tavoitteiden kannalta.

Norjan viranomaiset ovat suunnitelleet, että ilmoitettu järjestely tulisi voimaan toukokuussa 2009 ja olisi toiminnassa kuuden kuukauden ajan. Pääomanlisäystä koskevien hakemusten määräajaksi asetetaan kuusi viikkoa ennen mainitun kuuden kuukauden toimintajakson päättymistä (syyskuun 2009 puolivälin aikoihin).

Pääomanlisäysten on lisäksi tarkoitus olla tilapäisiä. Ohjelmaan kuuluu kannustimia, joilla rohkaistaan pankkeja maksamaan niihin sijoitettu pääoma takaisin, ja ohjelmassa on määrätty monista toimintaa koskevista rajoitteista, joille myös kannustetaan paluuta tavanomaisiin markkinaoloihin.

Valvontaviranomainen katsoo, että rajoittamalla järjestelyn kestoa Norjan viranomaiset ovat rajanneet potentiaalisen valtiontuen koskemaan rahamarkkinoiden nykytilannetta ja niitä vakavia häiriöitä, joita Norjan taloudessa nyt esiintyy.

Pääomapohjan vahvistamista koskevissa suuntaviivoissa korostuu tarve tehdä ero perustaltaan terveiden, hyvin suoriutuvien pankkien ja heikommin suoriutuvien ongelmapankkien välille. (32)

Norjan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että ilmoitetusta järjestelystä voidaan myöntää tukea ainoastaan perustaltaan terveille pankeille. Niiden tietojen pohjalta, joita pankit toimittavat hakiessaan pääomanlisäystä, sekä objektiivisten tietojen perusteella (muodollisesti määritetyt vakavaraisuussuhteet, analyysi kunkin pankin altistumisesta erilaisille riskeille, omaisuuserien laatu, liiketoiminnan näkymät jne.) Norjan rahoitusvalvontaviranomainen harjoittaa portinvartijatoimintaa ja arvioi, onko pankki perustaltaan terve. Järjestely on avoin ainoastaan niille pankeille, joiden rahoitusvalvontaviranomainen toteaa täyttävän Tier 1 -pääomaa koskevat vaatimukset ”reippaalla marginaalilla myös silloin, kun lähitulevaisuuden muutokset otetaan huomioon.” (33)

Voidaankin päätellä, että ilmoitetussa järjestelyssä noudatetaan pääomapohjan vahvistamista koskevissa suuntaviivoissa käytettyä erottelua eikä järjestelyä käytetä sellaisten pankkien pääomapohjan vahvistamiseen, jotka eivät ole perustaltaan terveitä.

EFTA-valtioiden olisi varmistettava, että pankkien pääomapohjan vahvistaminen perustuu todelliseen tarpeeseen. (34) Joulukuussa 2008 Norges Bank toteutti stressitestin, joka koski Norjan kuutta suurinta pankkia. Testissä jäljiteltiin synkkää skenaariota, jossa pankkien tappiot olisivat keskimäärin 2,3 % niiden riskipainotetuista omaisuuseristä. Norges Bank arvioi kymmenen suurimman pankin pääoman vahvistamistarpeeksi noin 34 miljardia Norjan kruunua tällaisten simuloitujen kielteisten tapahtumien seurauksena. Näiden päätelmien pohjalta Norjan viranomaiset ovat arvioineet, että 50 miljardia Norjan kruunua riittää lisäämään kaikkien Norjan pankkien ensisijaisia omia varoja keskimäärin 2,3 %. Järjestelyn budjetti on tämän vuoksi 50 miljardia Norjan kruunua.

Norjan viranomaisten ehdottama pääomanlisäysten taso on siis suhteutettu Norjan pankkimarkkinoilla vallitseviin erityisiin olosuhteisiin. Norjan viranomaiset ovat asettaneet enimmäisrajat niille ensisijaisten omien varojen suhteen lisäyksille, jotka tehdään pääomanlisäyksinä rahaston kautta, ja ne ovat yhteydessä pankin ensisijaisen pääoman tasoon ennen valtion toteuttamia toimia. Pankit, joiden ensisijaisten omien varojen suhde on pienempi kuin 7 % voivat näin ollen hakea pääomitusta, jolla niiden ensisijaisten omien varojen suhde nostetaan enintään 10 %:iin. (35) Pankit, joiden ensisijaisten omien varojen suhde on 7–10 % voivat hakea pääomasijoitusta enintään 3 prosenttiyksikköä, mutta enintään siten, että ensisijaisten omien varojen suhteeksi tulee 12 %. Pankit, joiden ensisijaisten omien varojen suhde on suurempi kuin 10 % voivat hakea pääomanlisäystä, jolla niiden ensisijaisten omien varojen suhdetta nostetaan enintään 2 prosenttiyksikköä.

Kuten edellä todettiin, pääomanlisäyksen todellisen määrän päättää rahasto ja se täsmennetään kunkin hakijapankin kanssa tehtävässä sopimuksessa. Etusijalle asetetaan lisäksi sellaisten pankkien hakemukset, joilla on systeemistä merkitystä, jolloin varmistetaan, että huomioon otetaan myös rahoitusmarkkinoiden vakauden palauttamista koskeva tavoite. (36) Lisäksi rahasto edellyttää lisäperusteluita kaikilta niiltä hakemuksilta, jotka koskevat yli 2 prosenttiyksikön pääomalisäystä, jotta voidaan varmistaa, että näin merkittävä pääomanlisäys on tarpeen.

Jos pääomanlisäys on ollut suurempi kuin 2 %, siitä ilmoitetaan valvontaviranomaiselle.

Rahasto edellyttää lisäperusteluita myös hakemuksista, jotka koskevat pääomanlisäystä, jonka myötä hakijapankin ensisijaisten ominen varojen suhde nousee yli 12 %:iin. Näin olleen rahasto pystyy varmistamaan, että valtion toiminta on tarpeen, vaikka pääomapohja on jo korkealla tasolla. Valvontaviranomainen huomauttaa, että tämä tilanne koskee lähinnä pieniä säästöpankkeja, joilla keinot omaan rahoitukseen ovat rajalliset. Nämä pankit edustavat pientä osaa markkinoista (vain 11 % pankkien yhteenlasketuista omaisuuseristä) ja toimivat lähinnä paikallisilla markkinoilla. Jos pankin erityistarvetta ei perustella riittävästi, rahasto hylkää hakemuksen.

Edellä esitettyjen seikkojen pohjalta valvontaviranomainen päättelee ilmoitetun järjestelyn rakentuvan siten, että kaikkien pääomalisäysten perustana oleva todellinen tarve varmistetaan.

3.4   Oikeasuhteisuus

Valvontaviranomaisen on lopuksi arvioitava, onko pääomanlisäykset tehty sellaisilla ehdoilla, joiden avulla tuen määrä voidaan minimoida ja kilpailun vääristyminen rajoittaa mahdollisimman vähäiseksi, kun ilmoitetut tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Pääomapohjan vahvistamista koskevien suuntaviivojen mukaisesti kilpailun vääristymistä voidaan parhaiten rajoittaa pysyttelemällä hinnoittelussa lähellä markkinahintoja. (37) Pääomasijoitus pitäisikin suunnitella siten, että siinä otetaan huomioon kunkin laitoksen markkinatilanne ja kannustetaan pankkia luopumaan valtion sijoituksesta heti kun se on mahdollista. Pääomasijoitustoimenpiteiden arviointiin olisi tämän vuoksi käytettävä seuraavia tekijöitä: pääomasijoituksen tavoite, tuensaajapankin vakaus, vastike, irtautumiskannustimet, suojatoimet tuen väärinkäyttöä ja kilpailun vääristymistä vastaan.

Toimenpiteen tavoitetta ja pankkien vakautta on käsitelty edellä. Vastikkeessa on otettava asianmukaisesti huomioon seuraavat seikat:

tuensaajan riskiprofiili

valitun instrumentin erityispiirteet

irtautumiskannustimet ja

asianmukainen riskitön viitekorko. (38)

Suuntaviivoissa nimetään soveltuva menetelmä pääomasijoitusten hinnan määrittämiseksi. Siinä viitataan edellä mainitussa EKP:n suosituksessa esitettyihin menetelmiin. Menetelmään kuuluu hintahaarukan laskeminen erilaisten tekijöiden pohjalta. Alarajana on etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevan velan vaadittu tuottoaste ja ylärajana kantaosakkeiden vaadittu tuottoaste. Sekä ala- että yläraja koostuu valtion joukkovelkakirjalainan tuotosta ja ”lisäosista”. Kun hintahaarukkaa lasketaan jossakin tietyssä tilanteessa, olisi sekä kyseisten laitosten että EFTA-valtioiden erityispiirteiden kuvastuttava laskennassa. Valvontaviranomainen hyväksyy myös vaihtoehtoisia hinnoittelumenetelmiä edellyttäen, että ne johtavat korkeampaan tuottoon kuin EKP:n menetelmä. (39)

Etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevan velan vaadittu tuottoaste lasketaan näin ollen valtion joukkovelkakirjalainan tuottona, johon on lisätty liikkeeseen laskevan pankin luottoriskinvaihtosopimusten hinta sekä 200 peruspistettä toimintakustannusten kattamiseksi ja irtautumiskannustimien tarjoamiseksi. Etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevaa velkaa taloudellisilta ominaisuuksiltaan muistuttavien muiden hybridi-instrumenttien osalta näiden instrumenttien parempi etuoikeusasema toteutuu 100 peruspisteen lisäämisen avulla.

Norjan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että Tier 1 -hybridi-instrumentti kuuluu edellä annetun kuvauksen piiriin, ja laskeneet kyseisen instrumentin vastikkeen valtion joukkovelkakirjalainojen tuotoksi, johon lisätään 5,0 % riskiluokkaan 1 kuuluvien pankkien osalta (lisäys on 5,5 % riskiluokassa 2 ja 6,0 % riskiluokassa 3). Viranomaiset ovat ilmoittaneet, että Norges Bankin arvion mukaan DnB NOR:in (Norjan suurin pankki ja ainoa, jota koskevia luottoriskinvaihtosopimustietoja on saatavilla) luottoriskinvaihtosopimusten hinta on 100 peruspistettä. Koska tällaisia tietoja ei ole muista Norjan pankeista, viranomaiset ovat soveltaneet kaikkiin pankkeihin samanlaisia lisäosia. EKP:n menetelmän soveltaminen merkitsisi tässä tapauksessa vähintään 400 peruspisteen lisäosaa. Kuten edellä todettiin, ilmoitetun järjestelyn mukainen lisäosan vähimmäismäärä on 500 peruspistettä, joten se täyttää suuntaviivojen vaatimukset näiltä osin.

Kantaosakkeiden vaadittu tuottoaste lasketaan näin ollen valtion joukkovelkakirjalainan tuottona, johon on lisätty liikkeeseen laskevan pankin luottoriskinvaihtosopimusten hinta sekä 500 peruspistettä toimintakustannusten kattamiseksi ja irtautumiskannustimien tarjoamiseksi. Kantaosakkeita taloudellisilta ominaisuuksiltaan muistuttavien muiden instrumenttien (mukaan luettuina kestoltaan rajoittamattomat instrumentit, jotka muunnetaan kantaosakkeiksi) vaaditun tuottoasteen pitäisi olla lähellä kantaosakkeiden vastaavaa arvoa.

Norjan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että Tier 1 -etuoikeutetun pääoman instrumentti kuuluu edellä annetun kuvauksen piiriin, ja laskeneet kyseisen instrumentin vastikkeen valtion joukkovelkakirjalainojen tuotoksi, johon lisätään 6,0 % riskiluokkaan 1 kuuluvien pankkien osalta (lisäys on 6,5 % riskiluokassa 2 ja 7,0 % riskiluokassa 3). EKP:n menetelmän soveltaminen merkitsisi tässä tapauksessa lähes 600 peruspisteen lisäosaa, ja tämän vuoksi voidaan päätellä, että etuoikeutetun pääoman instrumentin lisäosa on suuntaviivojen mukainen.

Toinen vastikkeen tekijä on valtion joukkovelkakirjalainojen tuotto. (40) Ilmoitettu järjestely perustuu Norjan valtion viiden vuoden joukkovelkakirjaan. Ilmoitetussa järjestelyssä jätetään kuitenkin hakijapankeille mahdollisuus sitoa vastike valtion kuuden kuukauden velkasitoumukseen. Valvontaviranomainen panee merkille, että 6 kuukauden kelluva korko on tällä hetkellä noin 1 prosenttiyksikön alempi kuin viiden vuoden valtion kiinteä joukkolainakorko. Vastike olisi nyt näin ollen noin 1 prosenttiyksikön alhaisempi, jos pankki valitsee mahdollisuuden käyttää kuuden kuukauden kelluvaan korkoon perustuvaa vastiketta.

Norjan viranomaiset katsovat, että nämä kaksi pääomalisäyksen hinnoittelutapaa ovat yleensä samanarvoisia. Tämän tueksi viranomaiset esittävät vastikelaskelman sekä Norjan valtion nykyisen viiden vuoden joukkolainakoron että terminiinimarkkinoilta ostettujen valtion kuuden kuukauden velkasitoumusten nykyisten nettokustannusten pohjalta viiden vuoden ajalle. Perustana on teoria, jonka mukaan kiinteän ja kelluvan koron vastaavuus toteutuu ajan myötä.

Vaikka laskelmat perustuvat odotuksiin eikä niillä voida taata, että ennustettu korko toteutuu, valvontaviranomainen katsoo, että saatavilla olevien tietojen pohjalta on todennäköistä, että valtion kuuden kuukauden velkasitoumukseen sidottu vastike sijoittuu edellä kuvatulla menetelmällä määritettyyn hintahaarukkaan. Lisäksi valvontaviranomainen on pannut merkille, että lisäosat ovat suurempia kuin pääomapohjan vahvistamista koskevissa suuntaviivoissa edellytetyt vähimmäismäärät.

Kun asianmukainen viitekorko ja tarjottavan sijoitusinstrumentin ominaisuudet on käsitelty, on seuraavaksi tarkasteltava osana vastikkeen määritystä edunsaajan riskiprofiilia.

Kuten edellä todettiin, rahasto määrittää objektiivisten perusteiden mukaisesti kullekin pankille yhden kaikkiaan kolmesta riskiluokasta. (41) Riskiluokka määrää pääomalisäyksestä maksettavan koron. Pääomapohjan vahvistamista koskevien suuntaviivojen liitteessä 1 annetaan lisätietoja edunsaajan riskiprofiilin arvioinnista. Hakijapankin maksukyky, pääomalisäyksen suuruus, luottoriskinvaihtosopimusten nykyhinnat sekä hakijan luokitus ja näkymät nimetään merkittäviksi indikaattoreiksi.

Valvontaviranomainen katsoo, että edellä kohdassa I.5.3 kuvatussa rahaston arviointimenetelmässä otetaan riittävässä määrin huomioon nämä erilaiset indikaattorit ja että se näin olleen johtaa hakijapankin soveltuvaan riskiluokitukseen.

Norjan viranomaiset ovat lisänneet 50 peruspistettä riskiluokkaan 2 kuuluvien pankkien vastikkeeseen ja 100 peruspistettä riskiluokkaan 3 kuuluvien pankkien vastikkeeseen. Syyksi tähän on ilmoitettu ero, joka on havaittu DnB NOR:in ja muiden Norjan pankkien välillä etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevan velan luottoriskin aiheuttaman korkoeron osalta korotuksena DnB NOR:in arvioituun luottoriskinvaihtosopimusten hintaan nähden. Havaittiin, että ero matalimman ja korkeimman tuoton välillä on enintään noin 100 peruspistettä, joten keskitason riskin luokkien lisäosaksi asetettiin 50 ja korkean riskin luokkien lisäosaksi 100 peruspistettä.

Viimeisen suuntaviivoissa mainitun vastikkeiden osatekijän muodostavat järjestelmään rakennetut irtautumiskannustimet. Tältä osin valvontaviranomainen panee merkille, että Tier 1 -hybridi-instrumentin (josta voidaan luopua milloin tahansa) vastike kasvaa vuosina 4 ja 5 vuosittain 1 prosenttiyksiköllä ja että sen korko pysyy tällä korkeammalla tasolla takaisinmaksuun asti. Tier 1 -etuoikeutetun pääomainstrumentin osalta takaisinmaksu on mahdollista vasta kolmen vuoden kuluttua, ja viidennen vuoden lopulla instrumentti muunnetaan automaattisesti kantaosakkeiksi. Asetuksessa kuitenkin säädetään, että 1) takaisinmaksu tapahtuu vähintään nimellisarvoon ja arvoa korotetaan vuosina 4 ja 5 ja että 2) vuoden 5 lopussa tehtävä muuntaminen osakkeiksi tapahtuu ehdoilla, joilla kannustetaan pankkia luopumaan instrumentista ennen automaattista muuntamista. Norjan viranomaiset ovat myös ilmoittaneet, että luopumisen lisäkannustimena muuntomekanismin pitäisi olla rahastolle senhetkiseen markkina-arvoon tapahtuvaa muuntoa edullisempi, mikä edellyttäisi nykyisten omistajien omistusta huomattavasti vähentävää vaikutusta.

Valvontaviranomainen katsoo, että kun otetaan huomioon kaikki nämä tekijät, ilmoitetussa järjestelmässä säädetään yleisestä takaisin maksun tasosta, joka vastaa pääomapohjan vahvistamista koskevissa suuntaviivoissa vahvistettuja periaatteita.

Takaisin maksun ja irtautumiskannustimien lisäksi pääomapohjan vahvistamista koskevissa suuntaviivoissa viitataan suojatoimiin tuen väärinkäyttöä ja kilpailun vääristymistä vastaan ja edellytetään, että EFTA-valtiot liittävät pääomasijoituksiin vaikuttavia ja toteuttamiskelpoisia kansallisia suojatoimia, joilla varmistetaan, että sijoitettu pääoma käytetään reaalitalouden luotonsaannin ylläpitämiseen. Näin voidaan saavuttaa tehokkaasti tavoite eli reaalitalouden rahoittaminen. (42) Valvontaviranomainen panee tässä yhteydessä merkille, että ilmoitettuun järjestelyyn sisältyy pääomanlisäyksestä hyötyville pankeille määrättyjä käyttäytymissitoumuksia, joilla varmistetaan, että varoja ei käytetä muihin tarkoituksiin kuin reaalitalouden luotonsaannin tukemiseen. Asetuksen 6 kohdassa varmistetaan, että rahasto saa säännöllisesti tietoa edunsaajapankkien luotonannosta, 8 kohdassa edellytetään, että pääomanlisäyksestä hyötyvät pankit sitoutuvat käyttämään sen järjestelyn tavoitteiden mukaisesti eikä sen vastaisesti eli edistämään reaalitalouden luotansaantia ja 14 kohdassa myönnetään rahastolle valtuudet toteuttaa toimenpiteitä, jotta varmistetaan, että pääomanlisäystä koskevia ehtoja noudatetaan.

Valvontaviranomainen panee myös merkille, että Norjan viranomaisilla ei ole käynnissä muita pankkialalle suunnattuja valtiontukitoimenpiteitä.

4.   Päätelmät

Edellä esitetyn arvioinnin perusteella valvontaviranomainen katsoo, että perustaltaan terveiden pankkien pääomapohjan tilapäiseen vahvistamiseen tarkoitetuttu, rahoitusjärjestelmän vakautta ja reaalitalouden luotonsaantia edistävä järjestely jonka täytäntöönpanoa Norjan viranomaiset suunnittelevat, soveltuu ETA-sopimuksen toimintaan ETA-sopimuksen 61 artiklan nojalla, kun sitä tarkastellaan yhdessä pääomapohjan vahvistamista koskevien suuntaviivojen kanssa.

Norjan viranomaisia muistutetaan siitä, että ne ovat velvollisia toimittamaan vuosikertomuksen ohjelman täytäntöönpanosta, kuten pöytäkirjassa 3 olevan II osan 21 artiklassa ja päätöksen N:o 195/04/KOL 6 artiklassa säädetään.

Norjan viranomaisia muistutetaan myös siitä, että valvontaviranomaiselle on ilmoitettava suunnitelmista muuttaa tätä järjestelyä.

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

EFTAn valvontaviranomainen on päättänyt olla vastustamatta perustaltaan terveiden pankkien pääomapohjan tilapäiseen vahvistamiseen tarkoitetuttua järjestelyä rahoitusjärjestelmän vakauden ja reaalitalouden luotonsaannin edistämiseksi ETA-sopimuksen 61 artiklan nojalla, kun sitä tarkastellaan yhdessä pääomapohjan vahvistamista koskevien suuntaviivojen kanssa.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Norjan kuningaskunnalle.

3 artikla

Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen.

Tehty Brysselissä 8 päivänä toukokuuta 2009.

EFTAn valvontaviranomaisen puolesta

Per SANDERUD

Puheenjohtaja

Kurt JÄGER

Kollegion jäsen


(1)  Jäljempänä ’valvontaviranomainen’.

(2)  Jäljempänä ’ETA-sopimus’.

(3)  Jäljempänä ’valvonta- ja tuomioistuinsopimus’.

(4)  Jäljempänä ’pöytäkirja 3’.

(5)  Suuntaviivat ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklan sekä valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan soveltamista ja tulkitsemista varten, valvontaviranomainen hyväksynyt ja antanut 19. tammikuuta 1994, julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EYVL L 231, 3.9.1994, s. 1, ja ETA-täydennysosa N:o 32, 3.9.1994, s. 1). Jäljempänä ’valtiontuen suuntaviivat’. Valtiontuen suuntaviivojen ajantasaistettu versio on saatavilla valvontaviranomaisen verkkosivuilla: http://www.eftasurv.int/state-aid/legal-framework/state-aid-guidelines/

(6)  Jäljempänä ’pääomapohjan vahvistamista koskevat suuntaviivat’.

(7)  Päätös N:o 195/04/KOL, tehty 14. heinäkuuta 2004 (EUVL L 139, 25.5.2006, s. 37, ja ETA-täydennysosa N:o 26, 25.5.2006, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 319/05/KOL, tehty 14. joulukuuta 2005 (EUVL C 286, 23.11.2006, s. 9, ja ETA-täydennysosa N:o 57, 23.11.2006, s. 31).

(8)  Jäljempänä ’pääomitusjärjestely’.

(9)  Vuoden 2008 lopussa oli yhteensä 121 norjalaista säästöpankkia ja 18 norjalaista liikepankkia. Ensisijaisten omien varojensuhde oli noin 77 prosentilla norjalaisista pankeista suurempi kuin 12 prosenttia. Kyseiset pankit olivat kuitenkin lähinnä säästöpankkeja, joiden osuus pankkien yhteenlasketuista omaisuuseristä on vain noin 11 prosenttia. Toisaalta erittäin harvoilla pankeilla ensisijaisten omine varojen suhde oli alle 7 prosenttia.

(10)  Lainsäätäjän näkökulmasta Tier 1 -pääoma on pankin rahoitusvoimaan vaikuttava keskeinen tekijä. Tier 1 muodostuu ensisijaisesta pääomasta, johon kuuluvat lähinnä osakepääoma ja kertyneet rahastot (tai voittovarat), mutta siihen voi sisältyä myös ei-kumulatiivisia etuoikeutettuja osakkeita, joita ei lunasteta takaisin.

(11)  Jäljempänä ’rahasto’.

(12)  Käsitteeseen ’norjalaiset pankit’ sisältyvät ulkomaisten pankkien omistamat norjalaiset pankit mutta eivät ulkomaisten pankkien Norjassa toimivat sivukonttorit, muut luottolaitokset kuin pankit tai muun tyyppiset rahoituslaitokset.

(13)  Jäljempänä ’asetus’.

(14)  Asetuksen 2 artikla.

(15)  Asetuksen 2 artikla.

(16)  Asetuksen 10 artikla.

(17)  Tämä tarkoittaa sitä, että arvioinnissa käytetään useita perusteita, kuten ensisijaisen pääoman osuus, kokonaistuotto, luottosalkun kokoonpano ja luoton laatu, talletusten ja lainan suhde, tappiot ja riskialttius (kuten luottoriski, maksuvalmiusriski, markkinariski ja operatiivinen riski). Rahasto tai sen palkkaamat asiantuntijat voivat käyttää Norjassa toimivien suurimpien pankkien antamia luokituksia, esim. DnB NOR:in luottoanalyysia (Norjan suurin rahoituspalveluryhmä) lähtökohtana määrittäessään sopivaa riskiluokkaa.

(18)  Jäljempänä ’EKP’.

(19)  Jäljempänä ’EKP:n suositus’.

(20)  Pohjautuu terminiinimarkkinoilta ostettujen valtion kuuden kuukauden sijoitustodistusten tuottoon.

(21)  Asetuksen 11 artikla.

(22)  Norjan viranomaiset ovat laskeneet tämän luvun tavanomaisten etuoikeutettujen joukkovelkakirjalainojen kaikkien hintojen summasta suhteessa valtion joukkovelkakirjalainoihin ja luottoriskinvaihtosopimusten hinnoista suhteessa etuoikeutettuihin joukkovelkakirjalainoihin.

(23)  Euroalueella EKP on sitä vastoin arvioinut, että kaikkien etuoikeusasemaltaan huonompiin velkoihin perustuvien A-luottoriskinvaihtosopimusten hintojen keskiarvo on 73 peruspistettä.

(24)  Asetuksen 12 artikla.

(25)  Asetuksen 13 artikla.

(26)  Asetuksen 12 artikla.

(27)  Jos muuntokurssiksi vahvistettaisiin alkuperäisen markkinahinnan ja muuntohetken markkinahinnan keskiarvo, rahaston saama hinnannousu olisi varmistettava korottamalla vastaavasti lunastusarvoa, jolloin saavutetaan symmetria tappioriskin ja potentiaalisen voiton välillä. Jos muuntokurssiksi vahvistettaisiin muuntohetken markkinahinta, rahasto ei osallistuisi osakkeen arvonmenetykseen ennen muuntoa. Tällöin myös hinnannousun pitäisi rahaston osalta olla rajatumpi.

(28)  Asetuksen 8 artikla.

(29)  Pääomapohjan vahvistamista koskevien suuntaviivojen 4 ja 5 kohta.

(30)  Pääomapohjan vahvistamista koskevien suuntaviivojen 11 kohta.

(31)  Asia C-390/06 Nuova Agricast v. Ministero delle Attività Produttive, tuomio 15.4.2008 (ei vielä julkaistu), 68 kohta. Tuomioistuin katsoi, että ”[k]uten asiassa 730/79 […] ilmenee, tukea, jolla parannetaan tuensaajayrityksen taloudellista tilannetta ilman, että tuki on tarpeen EY 87 artiklan 3 kohdassa määrättyjen tavoitteiden saavuttamiseksi, ei voida pitää yhteismarkkinoille soveltuvana.”

(32)  Pääomapohjan vahvistamista koskevien suuntaviivojen 12 kohta.

(33)  Asetuksen 2 artikla.

(34)  Pääomapohjan vahvistamista koskevien suuntaviivojen 11 kohta.

(35)  Koska pankit, joiden ensisijaisen pääoman osuus on pienempi kuin 6 %, eivät yleensä ole tukikelpoisia tässä järjestelyssä, tähän luokkaan kuuluvien pankkien enimmäiskorotus on 4 prosenttiyksikköä. Kuten edellä alaviitteessä 9 mainittiin, vain erittäin harvojen pankkien ensisijaisen pääoman taso on pienempi kuin 7 %.

(36)  Asetuksen 2 artikla.

(37)  Pääomapohjan vahvistamista koskevien suuntaviivojen 19 kohta.

(38)  Pääomapohjan vahvistamista koskevien suuntaviivojen 23 kohta.

(39)  Pääomapohjan vahvistamista koskevien suuntaviivojen 30 kohta.

(40)  Tämä määritellään EKP:n suosituksessa seuraavasti: ”seuraavien summa: i) 5 vuoden EMU-viitelainan keskimääräinen tuotto pääomanlisäystä edeltävien 20 työpäivän aikana ja ii) valtion keskimääräinen tuottoero rahoituslaitoksen kotimaassa viitekaudella 1. tammikuuta 2007–31. elokuuta 2008.”

(41)  Ks. alaviite 17.

(42)  Pääomapohjan vahvistamista koskevien suuntaviivojen 39 kohta.