30.12.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

L 346/1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1232/2010,

annettu 15 päivänä joulukuuta 2010,

Irlannin kansainväliselle rahastolle annettavasta Euroopan unionin rahoitustuesta (2007–2010)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan ja 352 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 352 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä virkkeessä määrättyä vaatimusta neuvoston yksimielisyydestä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Irlannin kansainvälinen rahasto, jäljempänä ’rahasto’, perustettiin vuonna 1986 syyskuun 18 päivänä 1986 tehdyllä Irlannin sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan hallitusten välisellä sopimuksella Irlannin kansainvälisestä rahastosta, jäljempänä ’sopimus’, taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi sekä kansallismielisten ja unionistien yhteyksien, vuoropuhelun ja sovinnon edistämiseksi kaikkialla Irlannissa, jolloin tavoitteena oli panna täytäntöön eräs Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin välillä 15 päivänä marraskuuta 1985 tehdyssä sopimuksessa asetetuista tavoitteista.

(2)

Unioni, joka toteaa rahaston tavoitteiden vastaavan unionin omia tavoitteita, on myöntänyt varoja rahastoon vuodesta 1989. Yhteisön rahoitustuesta Irlannin kansainväliselle rahastolle 24 päivänä tammikuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 177/2005 (3) mukaisesti varainhoitovuosina 2005 ja 2006 yhteisön talousarviosta sidottiin rahastoon kumpanakin vuonna 15 miljoonaa euroa. Mainitun asetuksen voimassaolo päättyi 31 päivänä joulukuuta 2006.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 177/2005 5 artiklan mukaisesti tehdyistä arvioinneista käy ilmi, että rahaston toimien tukemista on jatkettava, samalla kun pyritään edelleen parantamaan tavoitteiden yhteisvaikutusta sekä yhteensovittamista rakennerahastojen tukitoimien ja etenkin rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä 21 päivänä kesäkuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 (4) mukaisesti perustetun Pohjois-Irlannin ja Irlannin rajakreivikuntien rauhaan ja sovintoon tähtäävän erityisohjelman, jäljempänä ’Peace-ohjelma’, kanssa.

(4)

Pohjois-Irlannin rauhanprosessi edellyttää unionin tuen jatkumista 31 päivän joulukuuta 2006 jälkeen. Tunnustuksena rauhanprosessia tukeville pyrkimyksille Peace-ohjelmalle on myönnetty lisätukea rakennerahastoista vuosiksi 2007–2013 Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta 11 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 (5) liitteessä II olevan 22 kohdan nojalla.

(5)	Eurooppa-neuvosto pyysi Brysselissä 15 ja 16 päivänä joulukuuta 2005 pitämässään kokouksessa komissiota toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet yhteisön jatkuvan tuen antamiseksi rahastolle sen aloittaessa toimintansa viimeisen, ratkaisevan tärkeän vaiheen, joka päättyy vuonna 2010.

(6)	Tämän asetuksen pääasiallisena tarkoituksena on tukea rauhaa ja sovintoa toimin, jotka ovat monipuolisempia kuin rakennerahastojen mukaiset toimet ja jotka ylittävät taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevan unionin politiikan soveltamisalan.

(7)	Rahastolle annettava unionin rahoitustuki olisi toteutettava rahoitusosuuksina vuosina 2007, 2008, 2009 ja 2010, jolloin tuki päättyy samaan aikaan kuin rahaston toiminta.

(8)	Unionin rahoitustukea jaettaessa rahastossa olisi asetettava etusijalle eri alueiden rajat ylittävät ja eri yhteiskuntaryhmien väliset hankkeet siten, että ne täydennetään Peace-ohjelmasta kaudella 2007–2010 rahoitettavia toimia.

(9)	Sopimuksen mukaisesti kaikkien rahastoon rahoitusta antavien olisi osallistuttava tarkkailijoina rahaston hallintoneuvoston kokouksiin.

(10)	On oleellista varmistaa, että rahastosta rahoitettavat toimet ja rakennerahastoista rahoitettavat, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 175 artiklassa määrätyt toimet ja etenkin Peace-ohjelma sovitetaan asianmukaisesti yhteen.

(11)

Tähän asetukseen vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjän on pidettävä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (6) 37 kohdan mukaisena ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(12)	Unionin rahoitustuen rahastolle olisi nykyarvona ilmaistuna oltava 15 miljoonaa euroa vuosina 2007, 2008, 2009 ja 2010.

(13)

Rahaston toiminnan viimeistä vaihetta (2006–2010) varten käynnistetty strategia, jolle on annettu nimeksi ”Sharing this Space”, keskittyy neljään keskeiseen alaan, jotka ovat perustan rakentaminen sovinnolle kaikkein syrjäytyneimmissä yhteiskuntaryhmissä, siltojen rakentaminen eri yhteiskuntaryhmien välisiä yhteyksiä varten, pyrkiminen kohti yhdentynyttä yhteiskuntaa ja perinnön jättäminen jälkipolville. Tästä seuraa, että rahaston ja tämän asetuksen perimmäisenä tavoitteena on yhteiskuntaryhmien välisen sovinnon edistäminen.

(14)	Unionin tuella vahvistetaan edelleen jäsenvaltioiden ja niiden kansojen keskinäistä yhteisvastuullisuutta.

(15)	Rahaston tukea voidaan pitää tehokkaana vain siinä tapauksessa, että se johtaa kestävään taloudelliseen kehitykseen ja sosiaalisiin parannuksiin eikä sitä käytetä muun julkisen tai yksityisen rahoituksen korvikkeena.

(16)	Yhteisön rahoitustuesta Irlannin kansainväliselle rahastolle (2007–2010) 21 päivänä joulukuuta 2006 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1968/2006 (7) vahvistettiin rahoitusohje yhteisön rahoitusosuuden maksamiseksi rahastolle kaudella 2007–2010.

(17)

Yhteisöjen tuomioistuin kumosi asiassa C-166/07, Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto, 3 päivänä syyskuuta 2009 antamallaan tuomiolla (8) asetuksen (EY) N:o 1968/2006, koska se perustui ainoastaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 308 artiklaan, kun taas tuomion mukaan asianmukaisen oikeusperustan muodostavat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 159 artiklan kolmas kohta ja 308 artikla. Tuomioistuimen ratkaisun mukaan asetuksen (EY) N:o 1968/2006 vaikutukset kuitenkin pysytetään siihen asti, kun asianmukaisten oikeusperustojen nojalla kohtuullisessa ajassa annettu uusi asetus tulee voimaan, eikä asetuksen (EY) N:o 1968/2006 kumoaminen vaikuta sen perusteella suoritettujen maksujen eikä tehtyjen maksusitoumusten pätevyyteen. Tältä osin on oikeusvarmuuden vuoksi säädettävä, että tämän asetuksen 6 artiklaa on sovellettava takautuvasti, koska se kattaa koko ohjelmakauden 2007–2010,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Rahoituspuitteet rahoitusosuuden maksamiseksi Irlannin kansainväliselle rahastolle, jäljempänä ’rahasto’, kaudella 2007–2010 ovat 60 miljoonaa euroa.

Budjettivallan käyttäjä hyväksyy vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen puitteissa.

2 artikla

Rahaston on käytettävä saamansa rahoitustuki Irlannin kansainvälisestä rahastosta 18 päivänä syyskuuta 1986 tehdyn Irlannin sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan hallitusten välisen sopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, mukaisesti.

Rahoitustukea jakaessaan rahaston on asetettava etusijalle alueiden rajat ylittävät ja yhteiskuntaryhmien väliset hankkeet siten, että täydennetään rakennerahastoista rahoitettavia toimia ja etenkin niitä, joita rahoitetaan Pohjois-Irlannin ja Irlannin rajakreivikuntien rauhaan ja sovintoon tähtäävästä erityisohjelmasta, jäljempänä ’Peace-ohjelma’.

Rahoitustukea on käytettävä niin, että sillä saadaan aikaan kestävää taloudellista kehitystä ja sosiaalisia parannuksia kyseisillä alueilla. Sitä ei saa käyttää muun julkisen tai yksityisen rahoituksen korvikkeena.

3 artikla

Komissio edustaa unionia tarkkailijana rahaston hallintoneuvoston kokouksissa.

Rahaston edustaja osallistuu tarkkailijana Peace-ohjelman seurantakomitean ja tarpeen mukaan muita rakennerahastotoimia koskeviin kokouksiin.

4 artikla

Komissio päättää yhteistyössä rahaston hallintoneuvoston kanssa sopivista menettelyistä, joiden avulla voidaan kaikilla tasoilla edistää rahaston sekä kyseisten rakennerahastojen tukitoimia ja etenkin Peace-ohjelmaa hallinnoivien viranomaisten ja toimeenpanevien elinten toimien yhteensovittamista.

5 artikla

Komissio päättää yhteistyössä rahaston hallintoneuvoston kanssa sopivista julkistamis- ja tiedotustavoista, joilla unionin rahoitustuki rahastosta rahoitetuille hankkeille tehdään tunnetuksi.

6 artikla

Rahasto toimittaa komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2008 toimintansa päättämistä koskevan strategian, johon kuuluu

a)	toimintasuunnitelma, johon sisältyvät suunnitellut maksut ja rahaston toiminnan lopettamispäivä;

b)	maksusitoumusten vapautusmenettely;

c)	rahastossa sen päättämishetkellä jäljellä olevien määrien ja saatujen korkojen käsittely.

Rahastoon myöhemmin suoritettavien maksujen edellytyksenä on, että komissio hyväksyy tämän päättämistä koskevan strategian. Jos päättämistä koskevaa strategiaa ei toimiteta komissiolle 30 päivään kesäkuuta 2008 mennessä, rahastolle osoitetut maksut keskeytetään siihen asti, kun strategia toimitetaan.

7 artikla

1. Komissio vastaa tuen hallinnoinnista.

Jollei 2 kohdasta muuta johdu, vuosittainen rahoitustuki maksetaan erissä seuraavasti:

a)	ensimmäinen 40 prosentin suuruinen ennakko maksetaan, kun komissio on saanut rahaston hallintoneuvoston puheenjohtajan allekirjoittaman sitoumuksen, jonka mukaan rahasto noudattaa rahoitustuen myöntämiseen tämän asetuksen mukaisesti liitettyjä edellytyksiä;

b)	toinen 40 prosentin suuruinen ennakko maksetaan kuusi kuukautta myöhemmin;

c)	viimeinen 20 prosentin suuruinen loppumaksu maksetaan, kun komissio on saanut ja hyväksynyt rahaston vuosittaisen toimintakertomuksen ja kyseisen vuoden tarkastetun tilinpäätöksen.

2. Ennen kunkin maksuerän suorittamista komissio arvioi rahaston rahoitustarpeen kunkin maksun maksuajankohtana rahaston käteistaseen perusteella. Jos arvioinnin perusteella päätellään, ettei rahaston rahoitustarve edellytä maksuerän suorittamista, asianomainen maksu jätetään maksamatta. Komissio arvioi tätä maksamatta jättämistä uudelleen rahaston toimittamien uusien tietojen perusteella ja jatkaa maksujen suorittamista heti, kun maksujen katsotaan olevan perusteltuja.

8 artikla

Rahastosta voidaan maksaa tukea toimille, jotka saavat tai tulevat saamaan tukea rakennerahastosta, ainoastaan jos rakennerahastotuki yhdessä rahaston 40 prosentin rahoitusosuuden kanssa on enintään 75 prosenttia toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

9 artikla

Komissiolle on toimitettava loppukertomus kuusi kuukautta ennen rahaston päättämistä koskevassa strategiassa suunniteltua rahaston toiminnan lopettamispäivää tai kuusi kuukautta 7 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetun loppumaksun suorittamisesta sen mukaan, kumpi päivä on aiempi; kertomuksessa on esitettävä kaikki tarvittavat tiedot, joiden perusteella komissio voi arvioida myönnetyn avun täytäntöönpanoa ja rahaston tavoitteiden saavuttamista.

10 artikla

Viimeisen vuoden rahoitustuki maksetaan 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun rahoitustarpeita koskevan selvityksen mukaisesti ja edellyttäen, että rahaston toiminnassa noudatetaan rahaston päättämistä koskevaa strategiaa.

11 artikla

Kustannukset eivät ole tukikelpoisia 31 päivän joulukuuta 2013 jälkeen.

12 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sen 6 artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007.

Tämän asetuksen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2010.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 15 päivänä joulukuuta 2010.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BUZEK

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

O. CHASTEL

(1) Lausunto annettu 29. huhtikuuta 2010 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 15. kesäkuuta 2010 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 10. joulukuuta 2010.

(3) EUVL L 30, 3.2.2005, s. 1.

(4) EYVL L 161, 26.6.1999, s. 1.

(5) EUVL L 210, 31.7.2006, s. 25.

(6) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(7) EUVL L 409, 30.12.2006, s. 86.

(8) Asia C-166/07, parlamentti v. neuvosto, tuomio3.9.2009, Kok., s. I-7135.

30.12.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

L 346/5

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1233/2010,

annettu 15 päivänä joulukuuta 2010,

yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta annetun asetuksen (EY) N:o 663/2009 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 194 artiklan 1 kohdan c alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 663/2009 (3) perustettiin Euroopan energia-alan elvytysohjelma (EEPR), jonka tarkoituksena on tukea talouden elpymistä 3,98 miljardia euron suuruisilla rahoituspuitteilla vuosina 2009 ja 2010.

(2)

Tällä asetuksella ei pitäisi vaikuttaa kielteisesti tavoitteeseen myöntää 3,98 miljardin euron rahoituspuitteista mahdollisimman suuri osa vuoden 2010 loppuun mennessä asetuksen (EY) N:o 663/2009 II luvussa tarkoitetuille alaohjelmille. On kuitenkin todettu, että osa edellä mainitusta summasta jää sitomatta kyseisiin alaohjelmiin.

(3)

Uusiutuvien energialähteiden kehittämisellä ja energiatehokkuuden edistämisellä voitaisiin kestävää kasvua ja työllisyyttä koskevan Eurooppa 2020 -strategian hengessä ja EU: n ilmasto- ja energiapaketin sekä sen energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman (2006) mukaisesti tukea ”vihreämpää kasvua”, rakentaa kilpailukykyistä ja kestävää taloutta ja hillitä ilmastonmuutosta. Näitä aloja tukemalla unioniin voidaan luoda uusia työpaikkoja ja vihreitä markkinamahdollisuuksia, jotka edesauttavat kilpailukykyisen, vakaan ja kestävän talouden kehittymistä. Hallinnon eri tasojen välinen yhteistyö (monitasoinen hallinto) on oleellisen tärkeää tässä yhteydessä.

(4)

Paremmat taloudelliset kannustimet ovat oleellisia, jotta voitaisiin helpottaa suurista alkukustannuksista aiheutuvaa ongelmaa ja aikaansaada kestäviä energiaparannuksia. Siksi olisi luotava erityinen rahoitusväline (jäljempänä ’rahoitusväline’) sen asetuksen (EY) N:o 663/2009 II luvussa tarkoitetun rahoituksen käyttämiseksi, jota ei voida sitoa vuoden 2010 loppuun mennessä. Rahoitusvälineen luomista olisi harkittava komission ehdottama kestävän energian rahoitusaloite huomioon ottaen. Rahoitusvälineellä olisi tuettava energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian alan hankkeiden kehittämistä ja helpotettava paikallisten, ja alueellisten ja kansallisten viranomaisten energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyvien investointiohjelmien rahoittamista erityisesti kaupunkiympäristöissä. Tässä prosessissa olisi kiinnitettävä huomiota synergiaetuihin jäsenvaltioiden käytettävissä olevien muiden rahoituslähteiden kanssa, kuten rakenne- ja koheesiorahastot, teknisen avun väline ELENA (European Local Energy Assistance) ja Euroopan aluekehitysrahasto, ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 397/2009 (4), jotta vältetään päällekkäisyydet muiden rahoitusvälineiden kanssa.

(5)

Kestävän energian alalla investointituki on tuloksellisinta ja hyödyllisintä, kun se kohdennetaan paikallistasolle. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voi olla kuitenkin tarkoituksenmukaisempaa kohdentaa se kansalliselle tasolle, esimerkiksi kun on kyse asiaan liittyvien hallinnollisten rakenteiden saatavilla olosta tai toiminnasta.

(6)

Jotta EU: n rahoituksella olisi lyhyellä aikavälillä mahdollisimman suuri vaikutus, rahoitusvälineen hallinnoinnista vastaamaan olisi valittava yksi tai useampi rahoitusalan toimija, kuten kansainvälinen rahoituslaitos. Valinnan olisi perustuttava niiden osoitettuun kykyyn käyttää rahoitusta mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti siten, että tavoitteena on muiden julkisten ja yksityisten sijoittajien mahdollisimman laaja osallistuminen mahdollisimman lyhyessä ajassa ja EU-rahoituksen mahdollisimman suuri vipuvaikutus kokonaisinvestointeihin, jotta EU: ssa saataisiin aikaan merkittävä määrä investointeja. Aikana, jolloin rahoitus- ja talouskriisi vaikuttaa erityisen haitallisesti paikallis- ja alueviranomaisten talouteen, olisi kuitenkin varmistettava, ettei kyseisten viranomaisten vaikea taloudellinen tilanne estä niitä saamasta rahoitusvälineen varoja.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 663/2009 mukaisesti rahoitusvälineellä olisi rahoitettava ainoastaan sellaisia investointihankkeita, joilla on nopea, mitattavissa oleva ja merkittävä vaikutus unionin talouden elpymiseen, energian toimitusvarmuuden parantumiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen. Tällaiset investointihankkeet edistävät ”vihreämpää kasvua”, kilpailukykyisen, verkottuneen, kestävän ja ympäristöystävällisen talouden kehittymistä, työpaikkojen säilyttämistä ja luomista sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti.

(8)

Uudella rahoitusvälineellä rahoitettavien hankkeiden valinnassa ja rahoituskelpoisuuden arvioinnissa olisi käytettävä asetuksessa (EY) N:o 663/2009 vahvistettuja kriteerejä. Myös hankkeiden maantieteellinen jakautuminen olisi otettava huomioon keskeisenä tekijänä, jotta varmistetaan tämän asetuksen taloutta elvyttävien vaikutusten ulottuvan koko unioniin sekä otetaan huomioon, että eräissä jäsenvaltioissa ei hankkeita ole rahoitettu tai on rahoitettu vain osittain asetuksen (EY) N:o 663/2009 II luvun nojalla.

(9)	Kun otetaan huomioon tällä asetuksella tavoiteltujen taloudellisten vaikutusten lyhytaikaisuus, hanketta koskevan hakemuksen vastaanottamisen ja hakemusta koskevan lopullisen päätöksen tekemisen välinen aika ei saisi olla pidempi kuin kuusi kuukautta.

(10)	Asetuksen II a luvun mukaisten talousarviositoumusten täytäntöönpanoa koskevat yksittäiset oikeudelliset sitoumukset olisi tehtävä 31 päivään maaliskuuta 2011 mennessä.

(11)	Rahoitusvälineestä ei saisi muodostua ennakkotapausta unionin yleisen talousarvion toteuttamisen ja mahdollisten tulevien, myös energia-alaa koskevien rahoitustoimien suhteen, vaan sitä olisi pikemminkin pidettävä taloudellisesti vaikeana aikana hyväksyttynä poikkeuksellisena toimenpiteenä.

(12)

Koska talouskriisiin on vastattava viipymättä, olisi asetuksen (EY) N:o 663/2009 II luvun perusteella aiheutuneiden kustannusten oltava korvattavissa 13 päivästä heinäkuuta 2009 alkaen, koska monet hakijat toivoivat kustannusten olevan tukikelpoisia avustushakemuksen jättämisestä lähtien Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (5) 112 artiklan mukaisesti. Asetuksen II a luvussa tarkoitettujen kustannusten olisi oltava tukikelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2011 alkaen.

(13)	Koska talouskriisi vaatii kiireellisiä toimia, tämän asetuksen olisi tultava voimaan välittömästi sen jälkeen, kun se on julkaistu,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 663/2009 muutokset

Muutetaan asetus (EY) N:o 663/2009 seuraavasti:

1)	Lisätään 1 artiklaan kohta seuraavasti: ”Tässä asetuksessa säädetään rahoitusvälineen luomisesta energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyvien aloitteiden tukemiseksi.”

Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Vuosina 2009 ja 2010 tehtyjen talousarviositoumusten täytäntöönpanoa koskevat II luvun mukaiset yksittäiset oikeudelliset sitoumukset on tehtävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010. Jäljempänä olevan II a luvun mukaiset yksittäiset oikeudelliset sitoumukset on tehtävä viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2011.”

Lisätään kohta seuraavasti:

”3. Liitteessä II tarkoitettujen rahoituksen välittäjien on pyrittävä kohdentamaan kaikki unionin osuuteen rahoitusvälineessä sisältyvät varat, jotka ovat käytettävissä energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyvien investointihankkeisiin ja teknistä apua koskeviin aloitteisiin, 31 päivään maaliskuuta 2014 mennessä. Kyseisen päivän jälkeen ei unionin rahoitusosuudesta voi enää kohdentaa varoja. Kaikki unionin rahoitusosuuteen sisältyvät varat, joita rahoituksen välittäjät eivät ole kohdentaneet 31 päivään maaliskuuta 2014 mennessä, palautetaan unionin yleiseen talousarvioon. Unionin rahoitusosuudesta investointihankkeisiin kohdennettujen varojen on pysyttävä sijoitettuina tietyn määräajan, jonka on päätyttävä viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2034. Unionilla on oikeus rahoitusvälineeseen tekemiensä investointien tuottamiin voittoihin rahoitusvälineen olemassaolon ajan siten, että voitot vastaavat unionin osuutta rahoitusvälineessä ja ovat unionin osakkeenomistajan oikeuksien mukaisia.”

Lisätään luku seuraavasti:

”II a LUKU

RAHOITUSVÄLINE

21 a artikla

Varat, joita ei voida sitoa II luvun nojalla

1. Suuruudeltaan 146 344 644,50 miljoonan euron erä, josta ei ole voitu tehdä 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti II luvussa tarkoitettuja yksittäisiä oikeudellisia sitoumuksia, on osoitettava 1 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitettuun välineeseen asianmukaisten rahoitusvälineiden kehittämiseksi yhdessä rahoituslaitosten kanssa, jotta voidaan merkittävästi edistää energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteiden hyödyntämiseen liittyviä hankkeita.

2. Rahoitusväline toteutetaan liitteen II mukaisesti. Rahoitusvälineeseen ei sovelleta 23 artiklan 1 kohtaa.

3. Unionin rahoitusriski rahoitusvälineen osalta, mukaan lukien hallinnolliset maksut ja muut tukikelpoiset kustannukset, rajoittuu edellä 1 kohdan mukaisesti rahoitusvälineeseen osoitettuun unionin rahoitusosuuteen, eikä Euroopan unionin yleiseen talousarvioon voi kohdistua muita vastuuvaateita.”

4)	Kumotaan 22 artikla.

Muutetaan 23 artikla seuraavasti:

Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. EEPR-tuki saa kattaa ainoastaan ne hankkeeseen liittyvät kulut, jotka ovat aiheutuneet tuensaajille ja 9 artiklan mukaisten hankkeiden osalta myös hankkeen toteutuksesta vastaaville kolmansille osapuolille. Asetuksen II luvun perusteella aiheutuneet kustannukset voivat olla tukikelpoisia 13 päivästä heinäkuuta 2009 alkaen.”

lisätään kohta seuraavasti:

”2 a. Tämän asetuksen II a luvun mukaisesti myönnetyllä rahoitustuella on katettava liitteessä II olevan A osan 3 kohdassa tarkoitetuille edunsaajille aiheutuneita kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet investointihankkeista ja energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä hankkeita koskevasta teknisestä avusta. Tällaiset kustannukset voivat olla tukikelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2011 alkaen.”

Muutetaan 27 artikla seuraavasti:

Lisätään kohta seuraavasti:

”1 a. Komissio antaa 30 päivään kesäkuuta 2013 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle II a luvun mukaisesti toteutettuja toimenpiteitä koskevan välivaiheen arviointikertomuksen, jossa tarkastellaan erityisesti:

a)	sitä, missä määrin rahoitusvälineen kustannustehokkuus, kerrannaisvaikutukset ja täydentävyys ovat osoitettavissa;

b)	todisteita moitteettomasta varainhoidosta;

c)	sitä, missä määrin rahoitusvälineellä on saavutettu tämän asetuksen tavoitteet;

d)	sitä, missä määrin on tarpeen jatkaa energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin liittyvien hankkeiden tukemista rahoitusvälineestä.

Välivaiheen arviointikertomukseen on tarvittaessa ja erityisesti siinä tapauksessa, että komission arvio II a luvun nojalla toteutetuista toimenpiteistä on myönteinen, liitettävä rahoitusvälineen jatkamista koskeva lainsäädäntöehdotus.”

b)	Korvataan 3 kohta seuraavasti: ”3. Komissio esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle arviointikertomuksen Euroopan energia-alan elvytysohjelman tuloksista varainhoitoasetuksen 27 artiklan 4 kohdan mukaisesti.”

7)	Lisätään 28 artiklaan kohta seuraavasti: ”Kertomuksen on sisällettävä tiedot kaikista II a luvun mukaisesti perustetun rahoitusvälineen luomiseen ja täytäntöönpanoon liittyvistä yleiskustannuksista.”

Nimetään liite uudelleen liitteeksi I ja lisätään liite seuraavasti:

”LIITE II

RAHOITUSVÄLINE

A. Kestävän energian hankkeiden rahoitusvälineen toteutus

1. Rahoitusvälineen soveltamisala

Rahoitusvälinettä käytetään energian säästämisen, energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian alan hankkeiden kehittämiseksi ja sillä helpotetaan paikallisten, alueellisten ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa kansallisten viranomaisten kyseisiin aloihin liittyvien investointien rahoittamista. Rahoitusväline toteutetaan noudattaen varainhoitoasetuksessa ja sen soveltamissäännöissä vahvistettuja talousarvion toteuttamistehtävien siirtämistä koskevia säännöksiä.

Rahoitusvälinettä käytetään kestävän energian hankkeisiin erityisesti kaupunkiympäristöissä. Tähän sisältyvät erityisesti seuraavat hankkeet:

a)	julkisia ja yksityisiä rakennuksia koskevat hankkeet, joissa toteutetaan energiatehokkuuteen ja/tai uusiutuvaan energiaan liittyviä ratkaisuja, mukaan lukien tieto- ja viestintäteknologian käyttöön perustuvat ratkaisut;

b)	investoinnit erittäin energiatehokkaaseen ja varsinkin uusiutuvia energialähteitä käyttävään sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, mukaan lukien mikroyhteistuotantoon, ja kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkkoihin;

c)	paikallisympäristöihin sulautetut hajautetut uusiutuvan energian lähteet ja niiden integrointi sähköverkkoihin;

d)	mikroyhteistuotanto uusiutuvista energialähteistä;

e)	puhdas kaupunkiliikenne, jolla tuetaan energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä ja joka painottuu julkiseen liikenteeseen, sähkö- ja vetyajoneuvoihin sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen;

f)	paikallisinfrastruktuuri, mukaan lukien tehokas julkisen infrastruktuurin ulkovalaistus kuten katuvalaistus, sähkön varastointiratkaisut, älykkäät sähkönkulutuksen mittausmenetelmät ja älykäs sähköverkko, jossa hyödynnetään täysimääräisesti tieto- ja viestintäteknologiaa;

g)	innovointi- ja taloudellisia mahdollisuuksia sisältävät ja parhaita saatavilla olevia menettelyitä hyödyntävät energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevat teknologiat.

Rahoitusvälineellä voidaan luoda kannustimia ja antaa teknistä apua sekä lisätä paikallisten, alueellisten ja kansallisten viranomaisten tietoisuutta asiasta, jotta voidaan varmistaa rakenne- ja koheesiorahastojen optimaalinen käyttö erityisesti aloilla, joissa on kyse energiatehokkuudesta ja uusiutuvaan energiaan liittyvistä parannuksista asunnoissa ja muun tyyppisissä rakennuksissa. Välineellä tuetaan investointihankkeita, joiden taloudellinen ja rahoituksellinen toimivuus on osoitettu, rahoitusvälineestä rahoitettujen investointien takaisin saamiseksi ja julkisten ja yksityisten investointien houkuttelemiseksi. Rahoitusväline voi siten sisältää muun muassa varausten tekemisen ja pääoman kohdentamisen lainoja, takuita, omaa pääomaa ja muita rahoitustuotteita varten. Lisäksi enintään 15 prosentin osuus 21 a artiklassa tarkoitetusta rahoituksesta voidaan käyttää teknisen avun antamiseen paikallisille, alueellisille tai kansallisille viranomaisille energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä hankkeita koskevan teknologian valmistelemiseksi ja sen käyttöönottovaiheen toteuttamiseksi.

2. Synergia

Päällekkäisyyksien välttämiseksi muiden rahoitusvälineiden kanssa on rahoituksellista tai teknistä apua myönnettäessä kiinnitettävä huomiota myös synergiaan muiden, rakenne- ja koheesiorahastojen ja teknisen avun välineen ELENA n kaltaisten jäsenvaltioissa saatavilla olevien rahoituslähteiden kanssa.

3. Tuensaajat

Rahoitusvälineen tuensaajia ovat viranomaiset ensisijaisesti alue- ja paikallistasolla sekä viranomaisten puolesta toimivat julkiset tai yksityiset tahot.

B. Yhteistyö rahoituksen välittäjien kanssa

1. Valintamenettely ja yleiset vaatimukset, mukaan lukien kustannukset

Rahoitusväline perustetaan yhteistyössä yhden tai useamman rahoitusalan toimijan kanssa ja soveltuvat sijoittajat voivat osallistua siihen. Rahoituksen välittäjien valinta perustuu niiden osoitettuun kykyyn käyttää rahoitusta mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti tässä liitteessä esitettyjen sääntöjen ja kriteerien mukaisesti.

Komissio varmistaa, että rahoitusvälineen luomisesta ja toteuttamisesta aiheutuneiden yleiskustannusten, mukaan lukien hallintokustannukset ja muut hyväksyttävät rahoituksen välittäjien laskuttamat kustannukset, kokonaismäärä pysyy mahdollisimman pienenä vastaavia välineitä koskevien parhaiden käytäntöjen mukaisesti ja siten, että rahoitusvälineeltä edellytetty laatu taataan.

Komissio toteuttaa rahoitusvälineen unionin osuuden varainhoitoasetuksen 53 ja 54 artiklassa vahvistettujen säännösten mukaisesti.

Rahoituksen välittäjän on noudatettava varainhoitoasetuksessa ja sen soveltamissäännöissä vahvistettuja talousarvion toteuttamistehtävien siirtämistä koskevia säännöksiä, erityisesti hankintojen, sisäisen valvonnan, kirjanpidon ja ulkopuolisten tilintarkastusten osalta. Välittäjille ei anneta muita varoja kuin ne, jotka liittyvät hallintokustannuksiin ja rahoitusvälineen luomisesta ja toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Rahoitusvälineen perustamista ja sen yleisiä periaatteita ja seurantaa ja valvontaa koskevat yksityiskohtaiset ehdot ja edellytykset vahvistetaan komission ja rahoituksen välittäjän välisessä yhdessä tai useammassa sopimuksessa.

2. Tietojen saatavuus

Rahoitusväline asettaa sähköisesti saataville kaikki eri osapuolten tarvitsemat ohjelmien hallinnointia koskevat tiedot. Nämä tiedot koskevat erityisesti hakumenettelyjä ja parhaita käytäntöjä ja niihin sisältyy katsauksia hankkeisiin ja raportteihin.

C. Rahoitusehdot sekä tukikelpoisuus- ja valintakriteerit

1. Rahoituksen kohde

Rahoitusvälineellä rahoitetaan ainoastaan:

a)	tämän liitteen mukaisia investointihankkeita, joilla on nopea, mitattavissa oleva ja merkittävä vaikutus EU: n talouden elpymiseen, energian toimitusvarmuuden parantumiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen, ja

b)	tämän liitteen mukaista, energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä hankkeita koskevaa teknistä apua.

2. Huomioitavat tekijät

Hankkeiden valinnan yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota maantieteelliseen jakaumaan.

Investointihankkeiden rahoituksessa on kiinnitettävä asianmukaista huomiota siihen, että unionin rahoituksella on suuri vipuvaikutus kokonaisinvestointeihin, jotta unionissa saataisiin aikaan merkittävä määrä uusia investointeja. Yksittäisten investointihankkeiden vipuvaikutus voi kuitenkin vaihdella eri osatekijöiden, kuten hankkeen todellisen koon ja tyypin ja paikallisten olosuhteiden, kuten edunsaajan koon ja rahoitusvalmiuksien mukaan.

3. Viranomaisten pääsyä rahoitukseen koskevat edellytykset

Investointihankkeille tai energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä hankkeita koskevalle tekniselle avulle rahoitusta hakevien viranomaisten on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)	ne ovat poliittisesti sitoutuneet tai ovat sitoutumassa poliittisesti ilmastonmuutoksen lieventämiseen ja ovat tarvittaessa asettaneet konkreettisia tavoitteita, jotka koskevat esimerkiksi energiatehokkuuden parantamista ja/tai uusiutuvista lähteistä saadun energian käyttöä;

b)	ne ovat joko laatimassa ilmastonmuutoksen lieventämistä koskevia monivuotisia strategioita ja toteuttamassa tavoitteitaan, tai ne osallistuvat paikallisen, alueellisen tai kansallisen tason monivuotiseen strategiaan ilmastonmuutoksen lieventämiseksi;

c)	ne hyväksyvät olevansa julkisesti vastuussa kokonaisstrategiansa edistymisestä.

4. Rahoitusvälineellä rahoitettavien investointihankkeiden tukikelpoisuus- ja valintakriteerit

Rahoitusvälineellä rahoitettavien investointihankkeiden on täytettävä seuraavat tukikelpoisuus- ja valintakriteerit:

a)	lähestymistavan järkevyys ja tekninen sopivuus;

b)	rahoituksen varmuus ja kustannustehokkuus toimen koko investointivaiheen osalta;

c)	kaikkien tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien hankkeiden tasapuolinen maantieteellinen jakauma;

d)	hankkeen kehitysaste, joka määritellään sen perusteella, onko hankkeen toteutuksessa päästy investointivaiheeseen ja syntyykö merkittäviä pääomakustannuksia mahdollisimman pian;

e)	missä määrin toimen toteuttaminen viivästyy rahoituksen puutteen vuoksi;

f)	missä määrin rahoitusvälineestä myönnetty rahoitus panee liikkeelle uutta julkista ja yksityistä rahoitusta;

g)	määritetyt sosioekonomiset vaikutukset;

h)	määritetyt ympäristövaikutukset.

5. Uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyviä hankkeita koskevan teknisen avun tukikelpoisuus- ja valintakriteerit

Rahoitusvälineestä rahoitettujen uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyviä hankkeita koskevan teknisen avun on täytettävä edellä 4 kohdan a, c, e, f ja g alakohdassa tarkoitetut tukikelpoisuus- ja valintakriteerit.”

2 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 15 päivänä joulukuuta 2010.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BUZEK

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

O. CHASTEL

(1) Lausunto annettu 15. syyskuuta 2010 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 11. marraskuuta 2010 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 7. joulukuuta 2010.

(3) EUVL L 200, 31.7.2009, s. 31.

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 397/2009, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, Euroopan aluekehitysrahastosta annetun asetuksen (EY) N:o 1080/2006 muuttamisesta energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön asuntokannassa tehtävien investointien tukikelpoisuuden osalta (EUVL L 126, 21.5.2009, s. 3).

(5) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

30.12.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

L 346/11

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1234/2010,

annettu 15 päivänä joulukuuta 2010,

asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) muuttamisesta Saksan alkoholimonopolin puitteissa myönnettävän tuen osalta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 42 artiklan ensimmäisen kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (3) 182 artiklan 4 kohdan erityissäännösten, joiden mukaan Saksa voi myöntää tukea alkoholimonopolinsa, jäljempänä ’monopoli’, puitteissa, voimassaolo lakkaa 31 päivänä joulukuuta 2010.

(2)

Komission asetuksen (EY) N:o 1234/2007 184 artiklan 3 kohdan mukaisesti esittämän kertomuksen mukaan monopolin merkitys on viime vuosina vähentynyt. Vuosina 2001–2008 monopolista irtautui noin 70 maaseutualueiden sinettitislaamoa (landwirtschaftliche Verschlussbrennereien). Monopolin myymät määrät ovat vähentyneet vuodesta 2003 alkaen, ja talousarvio on pienentynyt vuoden 2003110 miljoonasta eurosta 80 miljoonaan euroon vuonna 2008. Osa tislaamoista onkin jo aloittanut valmistautumisen vapaille markkinoille siirtymiseksi perustamalla osuuskuntia, investoimalla vähemmän energiaa vieviin laitteisiin tuotantokustannusten alentamiseksi ja markkinoimalla yhä suuremman osan alkoholistaan suoraan. Sopeutumisaikaa tarvitaan kuitenkin enemmän, jotta tislaajat menestyisivät vapailla markkinoilla. Monopolin voimassaoloa on tarpeen pidentää usealla vuodella monopolin ja tuen lakkauttamisprosessin saattamiseksi päätökseen sekä asteittaisen lakkauttamisen mahdollistamiseksi.

(3)

Eräillä Saksan alueilla alkoholitislaamot ovat perinteisesti osa pieniä ja keskisuuria maatiloja, ja niillä on suuri merkitys tilojen toiminnan jatkumiselle, koska niiden ansiosta viljelijät saavat lisätuloja ja työpaikkoja säilyy maaseutualueilla. Lähinnä viljaa ja perunaa käyttävien maaseutualueiden sinettitislaamojen pitäisi sen vuoksi voida edelleen saada tukea monopolista 31 päivään joulukuuta 2013 saakka. Kaikkien sinettitislaamojen olisi kyseiseen päivämäärään mennessä siirryttävä vapaille markkinoille. Kyseisenä ajankohtana alkaa myös maaseudun kehittämisen uusi ohjelmakausi 2014–2020, joten Saksa voi siirtää osan monopoliin käytetyistä rahoista maaseudun kehittämisohjelmalleen.

(4)

Pientislaamot, joille määritellään tuotannon vakiomäärä (Abfindungsbrennereien), tislaamoiden käyttäjät (Stoffbesitzer) ja hedelmäosuuskuntien tislaamot (Obstgemeinschaftsbrennereien) edistävät perinteisten maisemien ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä, sillä ne auttavat säilyttämään tislaajien raaka-aineiden lähteinä olevia hedelmäpuutarhoja. Ottaen huomioon nämä näkökohdat ja sen, että kyseisten tislaamojen tuotanto on paikallista ja hyvin vähäistä, niiden pitäisi sen vuoksi voida saada tukea monopolista vielä viimeisen ajanjakson ajan 31 päivään joulukuuta 2017 saakka. Monopoli on lakkautettava kyseiseen päivämäärään mennessä. Tuen lopullisen lakkauttamisen varmistamiseksi Saksan olisi toimitettava vuosittain asteittaista luopumista koskeva vuosisuunnitelma, alkaen vuodesta 2013.

(5)

Monopolin yhteydessä tapahtuva etyylialkoholin tuotanto on rajoitettua ja muodostaa nykyisellään alle 10 prosenttia maatalousperäisen etyylialkoholin kokonaistuotannosta Saksassa. Koska kaikkien sinettitislaamojen on tarkoitus siirtyä vapaille markkinoille viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013, kyseinen prosenttiosuus pienenee merkittävästi kyseisen päivämäärän jälkeen.

(6)	Tätä asetusta olisi tuen myöntämisen jatkuvuuden takaamiseksi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2011.

(7)	Asetusta (EY) N:o 1234/2007 olisi sen vuoksi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 182 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4. Tämän asetuksen 180 artiklan toiseen kohtaan sisältyvää poikkeusta sovelletaan tukeen, jota Saksa myöntää kansallisen alkoholimonopolinsa puitteissa tuotteille, joita monopoli pitää jatkojalostuksen jälkeen kaupan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I mainittuna maatalousperäisenä etyylialkoholina. Tätä poikkeusta sovelletaan ainoastaan 31 päivään joulukuuta 2017 saakka, se ei vaikuta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 1 kohdan ja 108 artiklan 3 kohdan ensimmäisen virkkeen soveltamiseen ja sen soveltaminen edellyttää, että seuraavia säännöksiä noudatetaan:

monopolin alaisen tukea saavan etyylialkoholin kokonaistuotannon on vähennyttävä asteittain vuoden 2011 600 000 hehtolitran suuruisesta enimmäismäärästä 420 000 hehtolitraan vuonna 2012 ja 240 000 hehtolitraan vuonna 2013, ja se voi olla enintään 60 000 hehtolitraa vuodessa ajanjaksolla 1 päivästä tammikuuta 201431 päivään joulukuuta 2017, jolloin monopolin on lakattava olemasta olemassa;

tukea saavien maaseutualueiden sinettitislaamoiden tuotannon on vähennyttävä asteittain vuoden 2011 540 000 hehtolitrasta 360 000 hehtolitraan vuonna 2012 ja 180 000 hehtolitraan vuonna 2013. Kaikkien maaseutualueiden sinettitislaamojen on irtauduttava monopolista viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013. Monopolista irtaantuville maaseutualueiden sinettitislaamoille myönnetään korvauksena 257,50 euroa hehtolitralta asiaan sovellettavassa Saksan lainsäädännössä tarkoitettuja nominaalisia tislausoikeuksia. Kyseinen korvaava tuki on myönnettävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013. Se voidaan kuitenkin maksaa useina erinä siten, että viimeinen erä maksetaan 31 päivään joulukuuta 2017 mennessä;

c)	monopolista voidaan myöntää tukea pientislaamoille, joille määritellään tuotannon vakiomäärä, tislaamojen käyttäjille ja hedelmäosuuskuntien tislaamoille 31 päivään joulukuuta 2017 saakka, jos tukea saava tuotanto ei ylitä 60 000:ta hehtolitraa vuodessa;

d)	tuen, joka maksetaan 1. tammikuuta 2011 ja 31. joulukuuta 2013 välisenä aikana, kokonaismäärä voi olla enintään 269,9 miljoonaa euroa, ja tuen, joka maksetaan 1. tammikuuta 2014 ja 31. joulukuuta 2017 välisenä aikana 2017, kokonaismäärä voi olla enintään 268 miljoonaa euroa; ja

Saksan on vuosittain ennen 30 päivää kesäkuuta toimitettava komissiolle edellisvuotta koskeva kertomus monopolin toiminnasta ja sen puitteissa myönnetystä tuesta. Komissio välittää raportin Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Lisäksi vuosina 2013–2016 toimitettaviin vuosikertomuksiin on sisällyttävä asteittaista luopumista koskeva seuraavan vuoden vuosisuunnitelma pientislaamoille, joille määritellään tuotannon vakiomäärä, tislaamojen käyttäjille ja hedelmäosuuskuntien tislaamoille.”

2 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2011.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 15 päivänä joulukuuta 2010.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BUZEK

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

O. CHASTEL

(1) Lausunto annettu 15 syyskuuta 2010 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 23 marraskuuta 2010 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 10 joulukuuta 2010.

(3) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

		ISSN 1725-261X doi:10.3000/1725261X.L_2010.346.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		L 346

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	53. vuosikerta 30. joulukuuta 2010

Sisältö		I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1232/2010, annettu 15 päivänä joulukuuta 2010, Irlannin kansainväliselle rahastolle annettavasta Euroopan unionin rahoitustuesta (2007–2010)	1
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1233/2010, annettu 15 päivänä joulukuuta 2010, yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta annetun asetuksen (EY) N:o 663/2009 muuttamisesta	5
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1234/2010, annettu 15 päivänä joulukuuta 2010, asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) muuttamisesta Saksan alkoholimonopolin puitteissa myönnettävän tuen osalta	11