12.10.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

L 268/1

NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 904/2010,

annettu 7 päivänä lokakuuta 2010,

hallinnollisesta yhteistyöstä ja petosten torjunnasta arvonlisäverotuksen alalla

(uudelleenlaadittu)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 113 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Hallinnollisesta yhteistyöstä arvonlisäverotuksen alalla 7 päivänä lokakuuta 2003 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1798/2003 (3) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin. Koska siihen on tehtävä uusia muutoksia, se olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

(2)

Asetukseen 1798/2003 sisältyviä petosten torjuntaa arvonlisäverotuksen alalla koskevia välineitä olisi parannettava ja täydennettävä 7 päivänä lokakuuta 2008 annetuissa neuvoston päätelmissä todetun mukaisesti, ottamalla huomioon komission koordinoidusta strategiasta alv-petosten torjunnan tehostamiseksi Euroopan unionissa neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle antaman tiedonannon ja komission neuvostolle ja Euroopan parlamentille antaman kertomuksen arvonlisäverotuksen alalla tehtävää hallinnollista yhteistyötä koskevan neuvoston asetuksen (EY) N:o 1798/2003 soveltamisesta, jäljempänä ’komission kertomus’. Asetuksen säännöksiin tarvitaan myös sanamuotoon liittyviä tai käytännön tarpeista aiheutuvia selvennyksiä.

(3)	Jäsenvaltioiden rajojen yli ulottuva veronkierto ja veron välttäminen johtavat verotulojen menetyksiin ja ovat vastoin oikeudenmukaisen verotuksen periaatetta. Lisäksi ne saattavat aiheuttaa vääristymiä pääomien liikkeisiin ja kilpailuolosuhteisiin. Ne vaikuttavat siten sisämarkkinoiden toimintaan.

(4)	Arvonlisäveron kierron torjunta edellyttää alan säännösten täytäntöönpanosta kussakin jäsenvaltiossa vastaavien toimivaltaisten viranomaisten tiivistä yhteistyötä.

(5)

Sisämarkkinoiden toteuttamiseksi suoritettuihin verotuksen yhdenmukaistamistoimenpiteisiin olisi sen vuoksi sisällyttävä yhteisen järjestelmän luominen erityisesti tietojenvaihtoa koskevaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä varten, jonka mukaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on autettava toisiaan ja toimittava komission kanssa yhteistyössä tavaroiden ja palvelujen myynnistä, tavaroiden yhteisöhankinnasta sekä tavaroiden maahantuonnista kannettavan arvonlisäveron moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi.

(6)	Hallinnollinen yhteistyö ei saisi johtaa aiheettomaan hallinnollisen rasituksen siirtoon jäsenvaltioiden välillä.

(7)

Maksettavan veron kantamiseksi jäsenvaltioiden olisi oltava yhteistyössä sen varmistamiseksi, että arvonlisäverotus toimitetaan oikein. Sen vuoksi niiden on paitsi valvottava, että niiden alueella toimitettava veronkanto suoritetaan oikein, myös tarjottava apua muille jäsenvaltioille sen varmistamiseksi, että niiden omalla alueella suoritettavaan toimintaan liittyvä mutta toisessa jäsenvaltiossa kannettavaa veroa sovelletaan moitteettomasti.

(8)

Muussa jäsenvaltiossa kuin palvelun suorittajan tai tavaran luovuttajan sijoittautumisjäsenvaltiossa verollisia rajatylittäviä liiketoimia koskevan arvonlisäveron moitteettoman soveltamisen valvonta riippuu tiedoista, jotka ovat sijoittautumisjäsenvaltion hallussa tai jotka tämä jäsenvaltio voi saada helpommin. Tällaisten liiketoimien tehokas valvonta riippuu siten siitä, että sijoittautumisjäsenvaltio kerää tai pystyy keräämään kyseiset tiedot.

(9)

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetussa neuvoston direktiivissä 2006/112/EY (4) säädetyn yhden yhteyspisteen järjestelmän perustamiseksi ja yksityiskohtaisista säännöistä direktiivissä 2006/112/EY säädetyn arvonlisäveron palauttamiseksi palautusjäsenvaltioon sijoittautumattomille mutta toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneille verovelvollisille 12 päivänä helmikuuta 2008 annetussa direktiivissä 2008/9/EY (5) säädetyn arvonlisäveron palauttamista palautusjäsenvaltioon sijoittautumattomille verovelvollisille koskevan menettelyn soveltamiseksi on laadittava säännöt jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta ja tietojen säilyttämisestä.

(10)	Rajatylittävissä tilanteissa on tärkeää täsmentää kunkin jäsenvaltion velvoitteet, jotta veroa voidaan valvoa tehokkaasti siinä jäsenvaltiossa, jossa se on kannettava.

(11)

Tiettyjen arvonlisäveron valvontatarkoituksiin tarvittavien tietojen sähköinen tallettaminen ja siirtäminen on välttämätöntä arvonlisäverojärjestelmän moitteettoman toiminnan kannalta. Ne mahdollistavat nopean tietojenvaihdon ja automatisoidun pääsyn tietoihin, mikä tehostaa petosten torjuntaa. Tämä on mahdollista, jos arvonlisäverovelvollisia ja niiden yhteisönsisäisiä liiketoimia koskevia tietokantoja laajennetaan lisäämällä niihin tiettyjä tietoja verovelvollisista ja näiden liiketoimista.

(12)

Jäsenvaltioiden olisi pantava täytäntöön asianmukaiset tarkistusmenettelyt, joilla varmistetaan tietojen ajantasaisuus, vertailukelpoisuus ja laatu, mikä lisää niiden luotettavuutta. Olisi määriteltävä selkeästi ehdot sähköisesti talletettujen tietojen vaihdolle ja jäsenvaltioiden automatisoidulle pääsylle näihin tietoihin.

(13)	Petosten tehokkaan torjumisen kannalta on tarpeen säätää tietojen vaihdosta ilman edeltävää pyyntöä. Tietojen vaihdon helpottamiseksi olisi määritettävä tietoluokat, joiden osalta on tarpeen siirtyä automaattiseen tietojenvaihtoon.

(14)	Kuten komission kertomuksessa todetaan, annettava palaute on asianmukainen keino varmistaa vaihdettavien tietojen laadun jatkuva paraneminen. Sen vuoksi olisi säädettävä puitteet palauteperiaatteen soveltamiselle.

(15)	Rajatylittäviä liiketoimia koskevan tehokkaan arvonlisäverovalvonnan kannalta on tarpeen säätää mahdollisuudesta, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat suorittaa samanaikaisesti tarkastuksia ja jäsenvaltion virkamiesten voivat olla läsnä toisen jäsenvaltion alueella hallinnollisen yhteistyön puitteissa.

(16)	Toimijat käyttävät yhä enemmän hyväkseen mahdollisuutta saada internetissä vahvistus arvonlisäverotunnisteiden pätevyydestä. Toimijoiden olisi saatava arvonlisäverotunnisteiden pätevyyden vahvistusjärjestelmästä automatisoitu vahvistus asiaankuuluville tiedoille.

(17)

Eräisiin verovelvollisiin sovelletaan erityisesti laskutuksen osalta erityisiä velvoitteita, jotka poikkeavat niiden sijoittautumisjäsenvaltiossa voimassa olevista velvoitteista, kun ne luovuttavat tavaroita tai suorittavat palveluja toisen jäsenvaltion alueelle sijoittautuneille asiakkaille. Olisi perustettava järjestelmä, josta nämä verovelvolliset voivat saada helposti tietoja tällaisista velvoitteista.

(18)

Asetuksen (EY) N:o 1798/2003 soveltamisesta karusellipetosten torjuntaan viime aikoina saatu käytännön kokemus osoittaa, että tehokas petosten torjunta edellyttää eräissä tapauksissa ehdottomasti huomattavasti nopeampaa tietojenvaihtojärjestelmää, jossa käsiteltävät tiedot ovat huomattavasti laajempia ja kohdennetumpia. Neuvoston 7 päivänä lokakuuta 2008 annettujen päätelmien mukaisesti olisi tämän asetuksen puitteissa perustettava monenvälisen ja hajautetun yhteistyön edistämiseksi ja helpottamiseksi kohdennetuin ja nopein toimin tiettyjen petostyyppien torjumiseksi kaikki jäsenvaltiot käsittävä hajautettu Eurofisc-verkosto, joka ei olisi oikeushenkilö.

(19)

Kulutusjäsenvaltio on ensisijaisesti vastuussa siitä, että sijoittautumattomat toimittajat noudattavat velvoitteitaan. Tätä varten direktiivin 2006/112/EY XII osaston 6 luvussa säädetyn sähköisesti tuotettavia palveluja koskevan tilapäisen erityisjärjestelmän soveltaminen edellyttää tunnistamisjäsenvaltion ja kulutusjäsenvaltion välistä tietojen toimittamista ja rahansiirtoa koskevien sääntöjen määrittelemistä.

(20)	Jäsenvaltion kolmansilta mailta saadut tiedot voivat olla erittäin hyödyllisiä muille jäsenvaltioille. Jäsenvaltiolta saadut tiedot voivat samoin olla erittäin hyödyllisiä kolmansille maille. Siksi olisi määritettävä tällaisen tietojenvaihdon edellytykset.

(21)	Pankkisalaisuutta koskevat kansalliset säännöt eivät saisi estää tämän asetuksen soveltamista.

(22)	Tällä asetuksella ei saisi olla vaikutusta muihin unionin tasolla hyväksyttyihin toimenpiteisiin, jotka edistävät arvonlisäveropetosten torjuntaa.

(23)	Tehokkuuden ja nopeuden vuoksi ja kustannussyistä on välttämätöntä, että tämän asetuksen mukaisesti toimitettavat tiedot lähetetään mahdollisuuksien mukaan sähköisesti.

(24)	Kun otetaan huomioon tiettyjen pyyntöjen toistuvuus ja unionin kielellinen monimuotoisuus, on tärkeää edistää tietojenvaihdossa käytettävien vakiolomakkeiden käyttöä, jotta tietopyynnöt voidaan käsitellä nopeammin.

(25)	Tässä asetuksessa tietojen toimittamiselle asetetut määräajat on ymmärrettävä enimmäismääräaikoina, joita ei saa ylittää, ja tehokkaan yhteistyön varmistamiseksi olisi noudatettava periaatetta, jonka mukaan pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion jo käytettävissä olevat tiedot toimitetaan viipymättä.

(26)

Tämän asetuksen soveltamiseksi olisi harkittava yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/EY (6) säädettyjen tiettyjen oikeuksien ja velvollisuuksien rajoittamista mainitun direktiivin 13 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen intressien turvaamiseksi. Tällaiset rajoitukset ovat tarpeellisia ja oikeasuhteisia, kun otetaan huomioon jäsenvaltioille mahdollisesti aiheutuvat tulonmenetykset ja se, kuinka tärkeitä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat tiedot ovat petosten tehokkaan torjunnan kannalta.

(27)

Koska tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet ovat menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (7) 2 artiklassa tarkoitettuja laajakantoisia toimenpiteitä, ne on hyväksyttävä mainitun päätöksen 5 artiklassa säädettyä sääntelymenettelyä noudattaen.

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

1. Tällä asetuksella vahvistetaan edellytykset, joiden mukaisesti arvonlisäverolainsäädännön soveltamisesta vastaavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on määrä toimia yhteistyössä keskenään sekä komission kanssa tämän lainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi.

Tätä varten tässä asetuksessa määritellään säännöt ja menettelyt, joiden ansiosta jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat toimia yhteistyössä ja vaihtaa keskenään tietoja, joiden avulla arvonlisäverotus voidaan toimittaa oikein, arvonlisäveron moitteetonta soveltamista valvoa erityisesti yhteisöliiketoimien osalta ja arvonlisäveropetoksia torjua. Siinä määritellään erityisesti säännöt ja menettelyt, joita noudattaen jäsenvaltiot voivat kerätä ja vaihtaa kyseisiä tietoja sähköisesti.

2. Tässä asetuksessa määritetään ehdot, joita noudattaen 1 kohdassa tarkoitettujen viranomaisten on avustettava arvonlisäverotulojen suojaamisessa kaikissa jäsenvaltioissa.

3. Tällä asetuksella ei ole vaikutusta keskinäistä apua rikosoikeuden alalla koskevien sääntöjen soveltamiseen jäsenvaltioissa.

4. Tässä asetuksessa säädetään myös säännöistä ja menettelyistä, joita sovelletaan direktiivin 2006/112/EY XII osaston 6 luvussa tarkoitetun erityisjärjestelmän mukaiseen sähköisesti suoritettavia palveluja koskevien arvonlisäverotietojen vaihtoon sähköisesti ja myös myöhempään tietojen vaihtoon sekä, siltä osin kuin kyseessä ovat tuon erityisjärjestelmän piiriin kuuluvat palvelut, rahansiirtoon jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä.

2 artikla

1. Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)	’keskusyhteystoimistolla’ 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimettyä virastoa, joka pääasiallisesti vastaa yhteydenpidosta muihin jäsenvaltioihin hallinnollisen yhteistyön alalla;

b)	’yhteysviranomaisella’ virastoa, joka ei ole keskusyhteystoimisto ja jonka toimivaltainen viranomainen on nimennyt yhteysviranomaiseksi 4 artiklan 2 kohdan nojalla vaihtamaan suoraan tietoja tämän asetuksen perusteella;

c)	’toimivaltaisella virkamiehellä’ virkamiestä, joka on 4 artiklan 3 kohdan nojalla nimetty vaihtamaan suoraan tietoja tämän asetuksen perusteella;

d)	’pyynnön esittävällä viranomaisella’ toimivaltaisen viranomaisen puolesta avunpyynnön esittävää jäsenvaltion keskusyhteystoimistoa, yhteysviranomaista tai toimivaltaista virkamiestä;

e)	’pyynnön vastaanottavalla viranomaisella’ toimivaltaisen viranomaisen puolesta avunpyynnön vastaanottavaa jäsenvaltion keskusyhteystoimistoa, yhteysviranomaista tai toimivaltaista virkamiestä;

f)	’yhteisöliiketoimilla’ yhteisönsisäisiä tavaroiden luovutuksia ja palvelujen suorituksia;

g)	’yhteisönsisäisellä tavaroiden luovutuksella’ tavaroiden luovutusta, joka on ilmoitettava direktiivin 2006/112/EY 262 artiklassa säädetyssä yhteenvetoilmoituksessa;

h)	’yhteisönsisäisellä palvelujen suorituksella’ palvelujen suoritusta, joka on ilmoitettava direktiivin 2006/112/EY 262 artiklassa säädetyssä yhteenvetoilmoituksessa;

i)	’tavaroiden yhteisöhankinnalla’ omistajan määräämisvallan saamista irtaimeen aineelliseen omaisuuteen direktiivin 2006/112/EY 20 artiklan mukaisesti;

j)	’arvonlisäverotunnisteella’ direktiivin 2006/112/EY 214, 215 ja 216 artiklassa säädettyä numeroa;

k)	’hallinnollisella tutkimuksella’ kaikkia tarkastuksia, tarkistuksia ja muita toimia, joita jäsenvaltiot suorittavat hoitaessaan arvonlisäverolainsäädännön moitteettomaan soveltamisen varmistamiseen tähtääviä tehtäviään;

l)	’automaattisella tietojenvaihdolla’ ilman edeltävää pyyntöä järjestelmällisesti suoritettua ennalta määriteltyjen tietojen välittämistä toiselle jäsenvaltiolle;

m)	’oma-aloitteisella tietojenvaihdolla’ milloin tahansa ilman edeltävää pyyntöä tapahtuvaa satunnaista tietojen ilmoittamista toiselle jäsenvaltiolle;

’henkilöllä’

i)	luonnollista henkilöä,

ii)	oikeushenkilöä,

iii)	jos voimassa olevassa lainsäädännössä sitä edellytetään, oikeustoimikelpoiseksi tunnustettua henkilöiden yhteenliittymää, jolla ei kuitenkaan ole oikeushenkilön oikeudellista asemaa,

iv)	muuta minkä tahansa luonteista tai muotoista oikeudellista järjestelyä, siitä riippumatta, onko se oikeushenkilö, jonka puitteissa suoritetaan liiketoimia, joista kannetaan arvonlisäveroa;

o)	’automatisoidulla pääsyllä’ mahdollisuutta päästä viivytyksettä sähköiseen järjestelmään tiettyihin siellä oleviin tietoihin tutustumiseksi;

p)	’sähköisesti’ tietojen käsittelyyn (mukaan lukien tietojen digitaalinen pakkaaminen) ja tallentamiseen tarkoitetun sähköisen välineistön käyttämistä johtojen välityksellä, radioteitse, optisesti tai muulla sähkömagneettisella menetelmällä;

q)	’CCN/CSI-verkolla’ unionin toimivaltaisten tulli- ja veroviranomaisten välisen kaiken sähköisen tiedonsiirron varmistamiseksi kehittämään yhteiseen tietoliikenneverkkoon, jäljempänä ’CCN’ ja yhteiseen järjestelmien rajapintaan, jäljempänä ’CSI’, perustuvaa yhteistä ympäristöä;

r)	’samanaikaisella tarkastuksella’ yhden tai useamman toisiinsa sidoksissa olevan verovelvollisen verotuksellisen tilanteen yhteen sovitettua tarkastamista, jonka toteuttaa vähintään kaksi yhteisen tai toisiaan täydentävän edun omaavaa osallistuvaa jäsenvaltiota.

2. Direktiivin 2006/112/EY 358, 358 a ja 369 a artiklassa olevia määritelmiä sovelletaan myös tätä asetusta sovellettaessa 1 päivästä tammikuuta 2015.

3 artikla

Toimivaltaisia viranomaisia ovat ne viranomaiset, joiden nimissä tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan joko suoraan tai toimivallan siirron kautta.

Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä joulukuuta 2010 toimivaltainen viranomaisensa, joka huolehtii tämän direktiivin soveltamisesta, ja ilmoitettava komissiolle sen jälkeen viipymättä kaikista mahdollisista sitä koskevista muutoksista.

Komissio saattaa kaikkien toimivaltaisten viranomaisten luettelon jäsenvaltioiden saataville ja julkaisee nämä tiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

1. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä yksi keskusyhteystoimisto, jolle siirretään pääasiallinen vastuu yhteydenpidosta muihin jäsenvaltioihin hallinnollisen yhteistyön alalla. Sen on ilmoitettava tästä komissiolle ja muille jäsenvaltioille. Keskusyhteystoimisto voidaan myös nimetä vastaamaan yhteydenpidosta komissioon.

2. Kunkin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi nimetä yhteysviranomaisia. Keskusyhteystoimiston tehtävänä on pitää näitä yhteysviranomaisia koskeva luettelo ajan tasalla ja asettaa se muiden asianomaisten jäsenvaltioiden keskusyhteystoimistojen saataville.

3. Kunkin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi lisäksi määrittelemiensä edellytysten mukaisesti nimetä toimivaltaisia virkamiehiä, jotka voivat suoraan vaihtaa tietoja tämän asetuksen perusteella. Näin tehdessään se voi rajoittaa tällaisen valtuutuksen alaa. Keskusyhteystoimiston tehtävänä on pitää näitä virkamiehiä koskeva luettelo ajan tasalla ja asettaa se muiden asianomaisten jäsenvaltioiden keskusyhteystoimistojen saataville.

4. Virkamiehiä, jotka vaihtavat tietoja 28, 29 ja 30 artiklan nojalla, pidetään joka tapauksessa tähän tarkoitukseen toimivaltaisina virkamiehinä toimivaltaisten viranomaisten määrittelemien edellytysten mukaisesti.

5 artikla

Jos yhteysviranomainen tai toimivaltainen virkamies esittää tai vastaanottaa avunpyynnön tai saa vastauksen avunpyyntöön, sen tai hänen on ilmoitettava tästä oman jäsenvaltionsa keskusyhteystoimistolle tämän määrittelemien edellytysten mukaisesti.

6 artikla

Jos yhteysviranomainen tai toimivaltainen virkamies saa avunpyynnön, joka edellyttää toimia yhteysviranomaisen tai toimivaltaisen virkamiehen maantieteellisen tai toiminnallisen alueen ulkopuolella, sen tai hänen on välitettävä tällainen pyyntö viipymättä oman jäsenvaltionsa keskusyhteystoimistolle ja ilmoitettava tästä pyynnön esittäneelle viranomaiselle. Tässä tapauksessa 10 artiklassa säädetty määräaika alkaa avunpyynnön keskusyhteystoimistolle välittämistä seuraavana päivänä.

II LUKU

PYYNTÖÖN PERUSTUVA TIETOJEN VAIHTO

1 JAKSO

Tietoja ja hallinnollisia tutkimuksia koskeva pyyntö

7 artikla

1. Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on toimitettava pyynnön esittävälle viranomaiselle tämän pyynnöstä 1 artiklassa tarkoitetut tiedot, myös yhden tai useamman konkreettisen tapauksen osalta.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tietojen toimittamista varten pyynnön vastaanottava viranomainen teettää tietojen hankkimiseksi tarvittavat hallinnolliset tutkimukset.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu pyyntö voi 31 päivään joulukuuta 2014 asti sisältää hallinnollista tutkimusta koskevan perustellun pyynnön. Jos pyynnön vastaanottava viranomainen katsoo, että hallinnollista tutkimusta ei tarvita, sen on välittömästi ilmoitettava pyynnön esittäneelle viranomaiselle syyt tähän.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu pyyntö voi 1 päivästä tammikuuta 2015 lukien sisältää tiettyä hallinnollista tutkimusta koskevan perustellun pyynnön. Jos pyynnön vastaanottava viranomainen katsoo, että mitään hallinnollista tutkimusta ei tarvita, sen on välittömästi ilmoitettava pyynnön esittäneelle viranomaiselle syyt tähän.

Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jäsenvaltio voi kieltäytyä suorittamasta tutkimusta, joka koskee verovelvollisen ilmoittamia määriä, jotka liittyvät niiden liitteessä I lueteltuihin tavaroiden luovutuksiin tai palvelujen suorituksiin, jotka pyynnön vastaanottavan viranomaisen jäsenvaltioon sijoittautunut verovelvollinen on toteuttanut ja jotka verotetaan siinä jäsenvaltiossa, jossa pyynnön esittävä viranomainen on, ainoastaan

a)	54 artiklan 1 kohdassa säädetyillä perusteilla, jotka pyynnön vastaanottava viranomainen on arvioinut 58 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen hyväksyttävän, tämän kohdan ja 54 artiklan 1 kohdan yhteisvaikutuksista annettavan hyviä toimintatapoja koskevan ilmoituksen mukaisesti;

b)	54 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa säädetyillä perusteilla; tai

c)	sillä perusteella, että pyynnön vastaanottava viranomainen on jo toimittanut pyynnön esittävälle viranomaiselle asianomaista verovelvollista koskevia tietoja, jotka on saatu alle kaksi vuotta aiemmin suoritetussa hallinnollisessa tutkimuksessa.

Jos pyynnön vastaanottava viranomainen kieltäytyy suorittamasta toisessa alakohdassa tarkoitettua hallinnollista tutkimusta a ja b alakohdassa mainituilla perusteilla, sen on kuitenkin ilmoitettava pyynnön esittävälle viranomaiselle niiden asianomaisten luovutusten ja suoritusten päivämäärät ja arvot, jotka verovelvollinen on toteuttanut kahden edeltävän vuoden aikana pyynnön esittävän viranomaisen jäsenvaltiossa.

5. Pyydettyjen tietojen saamiseksi tai pyydettyjen hallinnollisten tutkimusten tekemiseksi pyynnön vastaanottavan viranomaisen tai hallintoviranomaisen, jonka käsiteltäväksi se on asian saattanut, on toimittava kuin se toimisi omaan lukuunsa tai oman maansa jonkin toisen viranomaisen pyynnöstä.

8 artikla

Edellä olevaan 7 artiklaan perustuvat tietoja ja hallinnollisia tutkimuksia koskevat pyynnöt toimitetaan lomakkeella, jonka malli hyväksytään 58 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen, paitsi 50 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa tai poikkeustapauksissa, joissa pyyntöön on liitetty selvitys siitä, miksi pyynnön esittävä viranomainen katsoo, ettei vakiolomake sovellu.

9 artikla

1. Pyynnön vastaanottava viranomainen toimittaa pyynnön esittävälle viranomaiselle tämän pyynnöstä raporttien, todistusten ja muiden mahdollisten asiakirjojen muodossa tai niiden oikeaksi todistettuina jäljennöksinä tai niiden otteina kaikki hankkimansa tai hallussaan olevat asiaankuuluvat tiedot sekä hallinnollisten tutkimusten tulokset.

2. Alkuperäiset asiakirjat toimitetaan ainoastaan, jos se ei ole vastoin siinä jäsenvaltiossa, jossa pyynnön vastaanottava viranomainen sijaitsee, voimassa olevia säännöksiä.

2 JAKSO

Tietojen toimittamisen määräaika

10 artikla

Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on toimitettava 7 ja 9 artiklassa tarkoitetut tiedot mahdollisimman nopeasti ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua pyynnön vastaanottamispäivästä.

Jos nämä tiedot ovat jo pyynnön vastaanottavan viranomaisen hallussa, määräaika on kuitenkin enintään kuukausi.

11 artikla

Tietyn tyyppisissä erikoistapauksissa pyynnön vastaanottava viranomainen ja pyynnön esittävä viranomainen voivat sopia määräajoista, jotka poikkeavat 10 artiklassa säädetyistä.

12 artikla

Jos pyynnön vastaanottava viranomainen ei kykene vastaamaan pyyntöön määräajassa, sen on ilmoitettava välittömästi pyynnön esittävälle viranomaiselle kirjallisesti, miksi se ei voi noudattaa määräaikaa ja milloin se katsoo voivansa todennäköisesti vastata.

III LUKU

ILMAN EDELTÄVÄÄ PYYNTÖÄ TAPAHTUVA TIETOJEN VAIHTO

13 artikla

1. Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilman edeltävää pyyntöä toimitettava minkä tahansa toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle 1 artiklassa tarkoitetut tiedot seuraavissa tilanteissa, joissa:

a)	verotuksen on määrä tapahtua määräjäsenvaltiossa ja alkuperäjäsenvaltion toimittamia tietoja tarvitaan määräjäsenvaltion tarkastusjärjestelmän tehokasta toimintaa varten;

b)	jäsenvaltiolla on syytä uskoa, että toisessa jäsenvaltiossa on tapahtunut tai on todennäköisesti tapahtunut arvonlisäverolainsäädännön rikkominen;

c)	toisessa jäsenvaltiossa on verotulojen menetyksen vaara.

2. Ilman edeltävää pyyntöä tapahtuva tietojen vaihto on joko automaattista 14 artiklan mukaisesti tai oma-aloitteista 15 artiklan mukaisesti.

3. Tiedot on toimitettava 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyttävillä vakiolomakkeilla.

14 artikla

1. Seuraavat seikat on määriteltävä 58 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen:

a)	automaattisesti vaihdettavien tietojen täsmälliset luokat;

b)	tietojen vaihdon tiheys kuhunkin automaattisesti vaihdettavien tietojen luokkaan kuuluvien tietojen osalta; ja

c)	automaattisen tietojen vaihdon käytännön järjestelyt.

Jäsenvaltio voi pidättyä osallistumasta yhteen tai useampaan luokkaan kuuluvien tietojen automaattiseen vaihtoon, jos tietojen kerääminen tällaista vaihtoa varten edellyttäisi uusien velvollisuuksien asettamista arvonlisäverovelvollisille tai kohtuutonta hallinnollista rasitusta tuolle jäsenvaltiolle.

Jäljempänä 58 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu komitea tarkastelee kutakin tietoluokkaa koskevan automaattisen tietojen vaihdon tuloksia kerran vuodessa sen varmistamiseksi, että tämäntyyppistä tietojen vaihtoa suoritetaan ainoastaan silloin kun se on tehokkain tapa vaihtaa tietoja.

2. Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on 1 päivästä tammikuuta 2015 lukien vaihdettava automaattisesti tietoja, joiden avulla kulutusjäsenvaltiot voivat varmistaa, että niiden alueelle sijoittautumattomat verovelvolliset ilmoittavat ja maksavat asiaankuuluvalla tavalla arvonlisäveron televiestintäpalveluista, radio- ja televisiolähetyspalveluista sekä sähköisesti suoritetuista palveluista riippumatta siitä, käyttävätkö kyseiset verovelvolliset direktiivin 2006/112/EY XII osaston 6 luvun 3 jaksossa tarkoitettua erityisjärjestelmää. Sijoittautumisjäsenvaltion on ilmoitettava kaikista tietoonsa tulleista epäselvyyksistä kulutusjäsenvaltiolle.

15 artikla

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava oma-aloitteisesti muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille tiedossaan olevat 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot, joita ei ole toimitettu 14 artiklassa tarkoitetun automaattisen tiedonvaihdon puitteissa ja joiden ne katsovat voivan olla hyödyksi näille toimivaltaisille viranomaisille.

IV LUKU

PALAUTE

16 artikla

Jos toimivaltainen viranomainen antaa tietoja 7 tai 15 artiklan mukaisesti, se voi pyytää tiedot saanutta toimivaltaista viranomaista antamaan tätä koskevaa palautetta. Jos tällainen pyyntö esitetään, tiedot saaneen toimivaltaisen viranomaisen on, sanotun vaikuttamatta sen jäsenvaltiossa sovellettaviin verosalaisuutta ja tietosuojaa koskeviin sääntöihin ja edellyttäen, että tästä ei aiheudu kohtuutonta hallinnollista rasitusta, lähetettävä palaute mahdollisimman pian. Käytännön järjestelyt määritetään 58 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

V LUKU

YKSITTÄISTEN TIETOJEN TALLETTAMINEN JA VAIHTO

17 artikla

1. Kunkin jäsenvaltion on talletettava sähköisessä järjestelmässä seuraavat tiedot:

a)	direktiivin 2006/112/EY XI osaston 6 luvun mukaisesti keräämänsä tiedot;

b)	direktiivin 2006/112/EY 213 artiklan mukaisesti kerätyt tiedot sellaisten henkilöiden henkilöllisyydestä, toiminnasta, oikeudellisesta muodosta ja osoitteesta, joille se on antanut arvonlisäverotunnisteen, ja päivä, jona tämä tunniste on myönnetty;

c)	tiedot sen antamista arvonlisäverotunnisteista, joiden voimassaolo on lakannut, ja päivä, jona niiden voimassaolo on lakannut; ja

d)	direktiivin 2006/112/EY 360, 361, 364 ja 365 artiklan mukaisesti keräämänsä tiedot sekä 1 päivästä tammikuuta 2015 tiedot, jotka se kerää mainitun direktiivin 369 c, 369 f ja 369 g artiklan nojalla.

2. Edellä 1 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitettuja tietoja koskevaa automatisoitua pyyntöä koskevat tekniset yksityiskohdat hyväksytään 58 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

18 artikla

Jotta 17 artiklassa tarkoitettuja tietoja voidaan käyttää tässä asetuksessa säädetyissä menettelyissä, niiden on oltava saatavilla vähintään viisi vuotta sen ensimmäisen kalenterivuoden päättymisestä, jona ne on asetettava saataville.

19 artikla

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että 17 artiklassa tarkoitetussa sähköisessä järjestelmässä saatavilla olevat tiedot ovat ajan tasalla sekä aukottomia ja täsmällisiä.

Jäljempänä 58 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen vahvistetaan perusteet, joilla määritetään, mitkä muutokset eivät ole asiaankuuluvia, olennaisia tai hyödyllisiä ja joita siten ei tarvitse tehdä.

20 artikla

1. Kaikki 17 artiklassa tarkoitetut tiedot on syötettävä viipymättä sähköiseen järjestelmään.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, 17 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tiedot on syötettävä sähköiseen järjestelmään viimeistään kuukauden kuluttua sen kauden päättymisestä, jota kyseiset tiedot koskevat.

3. Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, jos sähköisessä järjestelmässä olevia tietoja on oikaistava tai jos siihen on lisättävä tietoja 19 artiklan mukaisesti, kyseiset tiedot on syötettävä viimeistään kuukauden kuluttua sen kauden päättymisestä, jonka aikana kyseiset tiedot on kerätty.

21 artikla

1. Kunkin jäsenvaltion on myönnettävä toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle automatisoitu pääsy 17 artiklan mukaisesti talletettuihin tietoihin.

2. Edellä 17 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista tiedoista on oltava saatavilla vähintään seuraavat:

a)	arvonlisäverotunnisteet, jotka tiedot vastaanottava jäsenvaltio on antanut;

b)	niiden tavaroiden yhteisönsisäisten luovutusten kokonaisarvo ja niiden palvelujen yhteisönsisäisten suoritusten kokonaisarvo, jotka tiedot antavassa jäsenvaltiossa arvonlisäverotunnisteen saaneet toimijat ovat myyneet a alakohdassa tarkoitetun arvonlisäverotunnisteen haltijoille;

c)	niiden henkilöiden arvonlisäverotunnisteet, jotka ovat toteuttaneet b alakohdassa tarkoitettuja tavaroiden luovutuksia ja palvelujen suorituksia;

d)	kunkin c alakohdassa tarkoitetun henkilön kullekin a alakohdassa tarkoitetun arvonlisäverotunnisteen haltijalle toteuttamien b alakohdassa tarkoitettujen tavaroiden luovutusten ja palvelujen suoritusten kokonaisarvo;

kunkin c alakohdassa tarkoitetun henkilön kullekin jonkin muun jäsenvaltion antaman arvonlisäverotunnisteen haltijalle toteuttamien b alakohdassa tarkoitettujen tavaroiden luovutusten ja palvelujen suoritusten kokonaisarvo seuraavin edellytyksin:

i)	pääsy liittyy epäillyn petoksen tutkintaan;

ii)	pääsy tapahtuu sellaisen 36 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun Eurofisc-yhteysvirkamiehen välityksellä, jolla on sähköisten järjestelmien henkilökohtainen käyttäjätunnus, joka mahdollistaa pääsyn näihin tietoihin; ja

iii)	pääsy on mahdollinen vain yleisenä virka-aikana.

Edellä b, d ja e alakohdassa tarkoitetut arvot on ilmoitettava tiedot toimittavan jäsenvaltion valuutan määräisinä ja direktiivin 2006/112/EY 263 artiklan mukaisesti kullekin verovelvolliselle vahvistetun yhteenvetoilmoituksen antamista koskevan kauden osalta.

22 artikla

1. Tarjotakseen veroviranomaisille kohtuulliset takeet 17 artiklassa tarkoitetussa sähköisessä järjestelmässä saatavilla olevien tietojen laadusta ja luotettavuudesta jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tiedot, jotka verovelvolliset samoin kuin oikeushenkilöt, jotka eivät ole verovelvollisia, ovat toimittaneet rekisteröityäkseen arvonlisäverotarkoituksiin direktiivin 2006/112/EY 214 artiklan mukaisesti, ovat jäsenvaltioiden arvion mukaan täydelliset ja täsmälliset.

Jäsenvaltioiden on toteutettava riskinarviointinsa tulosten edellyttämät menettelyt näiden tietojen tarkistamiseksi. Tarkistukset on tehtävä pääsääntöisesti ennen arvonlisäverotarkoituksiin rekisteröintiä tai, jos ennen rekisteröintiä tehdään ainoastaan alustavia tarkistuksia, viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tällaisesta rekisteröimisestä.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava 58 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle toimenpiteet, jotka on toteutettu kansallisella tasolla tietojen laatua ja luotettavuutta koskevien tavoitteiden varmistamiseksi 1 kohdan mukaisesti.

23 artikla

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että direktiivin 2006/211/EY 214 artiklassa tarkoitettu arvonlisäverotunniste on merkitty pätemättömäksi tämän artiklan 17 artiklassa tarkoitettuun sähköiseen järjestelmään ainakin seuraavissa tilanteissa:

arvonlisäverotusta varten rekisteröityneet henkilöt ovat ilmoittaneet lopettaneensa direktiivin 2006/112/EY 9 artiklassa määritellyn liiketoiminnan harjoittamisen tai joiden toimivaltainen veroviranomainen katsoo lopettaneen liiketoiminnan harjoittamisen. Veroviranomainen voi olettaa henkilön lopettaneen liiketoiminnan harjoittamisen erityisesti silloin, kun tämä on pyynnöstä huolimatta jättänyt antamatta arvonlisävero- ja yhteenvetoilmoitukset vuoden ajalta siitä, kun ensimmäisen toimittamatta jääneen ilmoituksen toimittamista koskeva määräaika meni umpeen. Henkilölle on annettava mahdollisuus osoittaa liiketoiminnan harjoittaminen muilla keinoin.

b)	henkilöitä jotka ovat ilmoittaneet vääriä tietoja saadakseen arvonlisäverotunnisteen tai jättäneet ilmoittamatta niitä koskevien tietojen muutokset ja, jos verohallinto olisi tiennyt asiasta, se olisi evännyt arvonlisäverotarkoituksiin rekisteröimisen tai peruuttanut arvonlisäverotunnisteen.

24 artikla

Jos jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset 17–21 artiklaa soveltaessaan vaihtavat tietoja keskenään sähköisessä muodossa, niiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet 55 artiklan noudattamisen varmistamiseksi.

Jäsenvaltiot vastaavat kaikilta osin järjestelmiensä kehittämisestä sellaisiksi, että niiden välityksellä voidaan vaihtaa näitä tietoja CCN/CSI-verkkoa käyttäen.

VI LUKU

HALLINNOLLISTA TIEDOKSIANTOA KOSKEVA PYYNTÖ

25 artikla

Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on annettava pyynnön esittävän viranomaisen pyynnöstä vastaanottajalle tiedoksi kaikki toimivaltaisten viranomaisten asiakirjat ja päätökset, jotka koskevat arvonlisäverolainsäädännön soveltamista pyynnön esittävän viranomaisen kotipaikkajäsenvaltiossa, noudattaen siinä jäsenvaltiossa, jossa pyynnön vastaanottava viranomainen sijaitsee, voimassa olevia vastaavien asiakirjojen tiedoksi antamista koskevia säännöksiä.

26 artikla

Tiedoksiantamista koskevassa pyynnössä, jossa on mainittava tiedoksi annettavan asiakirjan tai päätöksen aihe, on ilmoitettava vastaanottajan nimi, osoite ja muut mahdollisesti tämän yksilöimiseksi tarvittavat tiedot.

27 artikla

Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on ilmoitettava viipymättä pyynnön esittävälle viranomaiselle toimistaan tiedoksiantamista koskevan pyynnön suhteen, erityisesti päivä, jona päätös tai asiakirja on annettu tiedoksi vastaanottajalle.

VII LUKU

LÄSNÄOLO VIRASTOISSA JA OSALLISTUMINEN HALLINNOLLISIIN TUTKIMUKSIIN

28 artikla

1. Pyynnön esittävän viranomaisen valtuuttamat toimivaltaiset virkamiehet voivat kyseisen viranomaisen sekä pyynnön vastaanottavan viranomaisen sopimuksesta ja viimeksi mainitun vahvistamien järjestelyjen mukaisesti olla 1 artiklassa tarkoitettujen tietojen vaihtamiseksi läsnä pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion hallintovirkamiesten virastoissa tai muissa paikoissa, joissa nämä viranomaiset suorittavat tehtäviään. Jos pyydetyt tiedot sisältyvät asiakirjoihin, jotka ovat pyynnön vastaanottavan viranomaisen virkamiesten saatavilla, pyynnön esittävän viranomaisen virkamiehille on annettava niistä jäljennökset.

2. Pyynnön esittävän viranomaisen nimeämät toimivaltaiset virkamiehet voivat kyseisen viranomaisen sekä pyynnön vastaanottavan viranomaisen sopimuksesta ja viimeksi mainitun vahvistamien järjestelyjen mukaisesti olla läsnä pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion alueella toteutetuissa hallinnollisissa tutkimuksissa 1 artiklassa tarkoitettujen tietojen vaihtamiseksi. Ainoastaan pyynnön vastaanottavan viranomaisen virkamiehet suorittavat nämä hallinnolliset tutkimukset. Pyynnön esittävän viranomaisen virkamiehet eivät saa käyttää pyynnön vastaanottavan viranomaisen virkamiehille myönnettyjä tarkastusvaltuuksia. Heillä on kuitenkin oikeus päästä samoihin toimitiloihin ja saada käyttöönsä samat asiakirjat kuin pyynnön vastaanottaneen viranomaisen virkamiehet viimeksi mainittujen välityksellä, mutta vain kyseistä hallinnollista tutkimusta varten.

3. Pyynnön esittävän viranomaisen virkamiesten, jotka 1 ja 2 kohdan mukaisesti ovat läsnä toisessa jäsenvaltiossa, on milloin tahansa voitava esittää kirjallinen valtuutus, josta ilmenee heidän henkilöllisyytensä ja virka-asemansa.

VIII LUKU

SAMANAIKAISET TARKASTUKSET

29 artikla

Jäsenvaltiot voivat sopia samanaikaisten tarkastusten suorittamisesta aina, kun ne katsovat, että tällaiset tarkastukset ovat tehokkaampia kuin vain yhden jäsenvaltion suorittamat tarkastukset.

30 artikla

1. Jäsenvaltion on yksilöitävä itsenäisesti verovelvolliset, joiden osalta se aikoo ehdottaa samanaikaista tarkastusta. Kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat muiden jäsenvaltioiden, joita asia koskee, toimivaltaisille viranomaisille samanaikaisten tarkastusten kohteiksi ehdotetut tapaukset. Se perustelee valintansa toimittamalla mahdollisuuksien mukaan tiedot, joiden perusteella se päätyi valintaansa. Se ilmoittaa ajanjakson, jona tarkastukset olisi suoritettava.

2. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jolle samanaikaista tarkastusta on ehdotettu, ilmoittaa vastaavalle toisen jäsenvaltion viranomaiselle suostumuksestaan tarkastukseen tai ilmoittaa sille perustellun kieltäytymisensä pääsääntöisesti kahden viikon mutta viimeistään kuukauden kuluessa ehdotuksen vastaanottamisesta.

3. Kukin asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltainen viranomainen nimeää edustajan, jonka tehtävänä on tarkastuksen johto ja yhteensovittaminen.

IX LUKU

TIETOJEN ANTAMINEN VEROVELVOLLISILLE

31 artikla

1. Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on huolehdittava siitä, että henkilöillä, joita yhteisönsisäiset tavaroiden luovutukset tai palvelujen suoritukset koskevat, sekä sijoittautumattomilla verovelvollisilla, jotka suorittavat televiestintäpalveluja, radio- ja televisiolähetyspalveluja ja sähköisesti suoritettavia palveluja, erityisesti niitä, joita tarkoitetaan direktiivin 2006/112/EY liitteessä II, on oikeus saada tällaisia liiketoimia varten vahvistus sähköisesti kenen tahansa tietyn henkilön arvonlisäverotunnisteen voimassaolosta sekä siihen liittyvästä nimestä ja osoitteesta. Näiden tietojen on oltava yhdenmukaiset 17 artiklassa tarkoitettujen samojen tietojen kanssa.

2. Kunkin jäsenvaltion on kansallisten tietosuojasääntöjensä mukaisesti vahvistettava sähköisesti sen henkilön nimi ja osoite, jolle tunniste on annettu.

3. Direktiivin 2006/112/EY 357 artiklassa säädetyn ajanjakson aikana ei 1 kohtaa sovelleta sijoittautumattomiin verovelvollisiin, jotka suorittavat televiestintäpalveluja tai radio- ja televisiolähetyspalveluja.

32 artikla

1. Komissio julkaisee jäsenvaltioiden ilmoittamien tietojen perusteella internetsivustollaan kussakin jäsenvaltiossa direktiivin 2006/112/EY XI osaston 3 luvun täytäntöönpanemiseksi annetut säännökset yksityiskohtaisina.

2. Toimitettavien tietojen yksityiskohdat sekä muoto, jossa nämä tiedot annetaan, päätetään 58 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

X LUKU

EUROFISC

33 artikla

1. Arvonlisäveropetosten torjumiseksi tehtävän monenvälisen yhteistyön edistämiseksi ja helpottamiseksi tässä luvussa perustetaan kohdennettujen tietojen nopeaan jäsenvaltioiden väliseen vaihtoon tarkoitettu verkosto, jäljempänä ’Eurofisc’.

2. Jäsenvaltioiden on Eurofiscin puitteissa

a)	perustettava monenvälinen varhaisvaroitusjärjestelmä arvonlisäveropetosten torjuntaa varten;

b)	sovitettava yhteen kohdennettujen tietojen nopeaa monenvälistä tietojen vaihtoa aloilla, joilla Eurofisc toimii, jäljempänä ’Eurofiscin työalat’;

c)	sovitettava yhteen osallistuvien jäsenvaltioiden Eurofisc-yhteysvirkamiesten työtä vastaanotettujen varoitusten käsittelemiseksi.

34 artikla

1. Jäsenvaltiot osallistuvat Eurofiscin työaloihin valintansa mukaan ja ne voivat myös päättää lopettaa osallistumisensa;

2. Jäsenvaltioiden, jotka ovat päättäneet osallistua johonkin Eurofiscin työalaan, on osallistuttava aktiivisesti monenväliseen kohdennettujen tietojen vaihtoon kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden välillä;

3. Vaihdettujen tietojen on oltava luottamuksellisia siten kuin 55 artiklassa säädetään.

35 artikla

Komissio antaa Eurofiscille teknistä ja logistista tukea. Komissiolla ei ole pääsyä 1 artiklassa tarkoitettuihin tietoihin, joita voidaan vaihtaa Eurofiscissä.

36 artikla

1. Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on nimettävä ainakin yksi Eurofisc-yhteysvirkamies. Eurofisc-yhteysvirkamiehet ovat 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja toimivaltaisia virkamiehiä, jotka suorittavat 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä. Yhteysvirkamiehet ovat ainoastaan kansallisen hallintonsa alaisia.

2. Eurofiscin johonkin työalaan osallistuvien jäsenvaltioiden yhteysvirkamiesten, jäljempänä ’osallistuvat Eurofisc-yhteysvirkamiehet’, on nimettävä koordinaattori, jäljempänä ’Eurofiscin työalakoordinaattori’, osallistuvien Eurofisc-yhteysvirkamiesten joukosta rajoitetutuksi kaudeksi. Eurofiscin työalakoordinaattorit:

a)	kokoavat ja lajittelevat osallistuvilta Eurofisc-yhteysvirkamiehiltä saadut tiedot ja asettavat kaikki tiedot muiden osallistuvien Eurofisc-yhteysvirkamiesten saataville. Tiedot vaihdetaan sähköisesti;

b)	varmistavat, että osallistuvilta Eurofisc-yhteysvirkamiehiltä saadut tiedot käsitellään työalaan osallistuvien kesken sovitulla tavalla ja asettavat tulokset osallistuvien Eurofisc-yhteysvirkamiesten saataville;

c)	antavat palautetta osallistuville Eurofisc-yhteysvirkamiehille.

37 artikla

Eurofiscin työalakoordinaattorit toimittavat 58 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle vuosittain kaikkia työaloja koskevan kertomuksen.

XI LUKU

DIREKTIIVIN 2006/112/EY XII OSASTON 6 LUVUN ERITYISJÄRJESTELMIÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

1 JAKSO

31 päivään joulukuuta 2014 sovellettavat säännökset

38 artikla

Jäljempänä olevia säännöksiä sovelletaan direktiivin 2006/112/EY XII osaston 6 luvussa säädettyjen erityisjärjestelmien osalta. Kyseisen direktiivin 358 artiklan määritelmiä sovelletaan myös tätä lukua sovellettaessa.

39 artikla

1. Tiedot, jotka yhteisöön sijoittautumattoman verovelvollisen on toimintaansa aloittaessaan annettava tunnistamisjäsenvaltiolle direktiivin 2006/112/EY 361 artiklan nojalla, on toimitettava sähköisesti. Tekniset yksityiskohdat, mukaan lukien yhteinen sähköinen viesti, määritellään tämän asetuksen 58 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

2. Tunnistamisjäsenvaltion on toimitettava 1 kohdassa tarkoitetut tiedot sähköisesti muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille 10 päivän kuluessa sen kuukauden päättymisestä, jona tiedot saatiin yhteisöön sijoittautumattomalta verovelvolliselta. Samoin on muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ilmoitettava annettu tunnistenumero. Tekniset yksityiskohdat, mukaan lukien tietojen toimittamisessa käytettävä yhteinen sähköinen viesti, määritellään tämän asetuksen 58 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

3. Tunnistamisjäsenvaltion on ilmoitettava viipymättä sähköisesti muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, jos yhteisöön sijoittautumaton verovelvollinen poistetaan tunnistamisrekisteristä.

40 artikla

1. Veroilmoitus yhdessä direktiivin 2006/112/EY 365 artiklassa tarkoitettujen tietojen kanssa on toimitettava sähköisesti. Tekniset yksityiskohdat, mukaan lukien yhteinen sähköinen viesti, määritellään tämän asetuksen 58 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

2. Tunnistamisjäsenvaltion on toimitettava nämä tiedot sähköisesti asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle 10 päivän kuluessa sen kuukauden päättymisestä, jonka aikana veroilmoitus vastaanotettiin. Jäsenvaltioiden, jotka ovat edellyttäneet veroilmoituksen tekemistä muuna kansallisena valuuttana kuin euroina, on muunnettava summat euromääräisiksi käyttäen valuuttakurssia, joka on voimassa verokauden viimeisenä päivänä. Muuntamisessa on käytettävä Euroopan keskuspankin kyseiselle päivälle julkaisemia valuuttakursseja tai, jos kursseja ei ole julkaistu tuona päivänä, seuraavan julkaisupäivän valuuttakursseja. Tekniset yksityiskohdat, joita tietojen toimittamiseen on sovellettava, määritellään tämän asetuksen 58 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

3. Tunnistamisjäsenvaltion on toimitettava sähköisesti kulutusjäsenvaltiolle tiedot, joita tarvitaan kunkin maksun yhdistämiseksi asiaankuuluvan neljännesvuoden veroilmoitukseen.

41 artikla

1. Tunnistamisjäsenvaltion on varmistettava, että sijoittautumattoman verovelvollisen maksama määrä siirretään sen kulutusjäsenvaltion nimeämälle euromääräiselle pankkitilille, jolle maksu kuuluu. Jäsenvaltioiden, jotka ovat edellyttäneet maksujen suorittamista muuna kansallisena valuuttana kuin euroina, on muunnettava summat euromääräisiksi käyttäen valuuttakurssia, joka on voimassa kertomuskauden viimeisenä päivänä. Muuntamisessa on käytettävä Euroopan keskuspankin kyseiselle päivälle julkaisemia valuuttakursseja tai, jos kursseja ei ole julkaistu tuona päivänä, seuraavan julkaisupäivän valuuttakursseja. Siirto on tehtävä viimeistään kymmenentenä päivänä sen kuukauden päättymisen jälkeen, jonka aikana maksu vastaanotettiin.

2. Jos sijoittautumaton verovelvollinen ei maksa kannettavaa veroa kokonaisuudessaan, tunnistamisjäsenvaltion on varmistettava, että maksu siirretään kulutusjäsenvaltioille suhteutettuna kussakin jäsenvaltiossa kannettavan veron määrään. Tunnistamisjäsenvaltion on ilmoitettava tästä sähköisesti kulutusjäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

42 artikla

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava sähköisesti muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille asiaankuuluvat pankkitilien numerot maksujen vastaanottamista varten 41 artiklan mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava yleisen verokannan muutokset viipymättä sähköisesti muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle.

2 JAKSO

1 päivästä tammikuuta 2015 sovellettavat säännökset

43 artikla

Jäljempänä olevia säännöksiä sovelletaan direktiivin 2006/112/EY XII osaston 6 luvussa säädettyjen erityisjärjestelmien osalta.

44 artikla

2. Tunnistamisjäsenvaltion on toimitettava 1 kohdassa tarkoitetut tiedot sähköisesti muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille 10 päivän kuluessa sen kuukauden päättymisestä, jona tiedot saatiin yhteisöön sijoittautumattomalta verovelvolliselta. Vastaavat tiedot direktiivin 2006/112/EY 369 b artiklan mukaista erityisjärjestelmää käyttävän verovelvollisen tunnistamiseksi on toimitettava 10 päivän kuluessa sen kuukauden päättymisestä, jona verovelvollinen ilmoitti tämän erityisjärjestelmän mukaisen verollisen toimintansa alkamisesta. Annettu tunnistenumero on samalla tavoin ilmoitettava muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

Tekniset yksityiskohdat, mukaan lukien tietojen toimittamisessa käytettävä yhteinen sähköinen viesti, määritellään tämän asetuksen 58 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

45 artikla

1. Veroilmoitus yhdessä direktiivin 2006/112/EY 365 artiklassa ja 369 g artiklassa tarkoitettujen tietojen kanssa on toimitettava sähköisesti. Tekniset yksityiskohdat, mukaan lukien yhteinen sähköinen viesti, määritellään tämän asetuksen 58 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

2. Tunnistamisjäsenvaltion on toimitettava nämä tiedot sähköisesti asianomaisen kulutusjäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle 10 päivän kuluessa sen kuukauden päättymisestä, jonka aikana veroilmoitus vastaanotettiin. Direktiivin 2006/112/EY 369 g artiklan toisen kohdan mukaiset tiedot on toimitettava myös asianomaisen sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Jäsenvaltioiden, jotka ovat edellyttäneet veroilmoituksen tekemistä muuna kansallisena valuuttana kuin euroina, on muunnettava summat euromääräisiksi käyttäen valuuttakurssia, joka on voimassa verokauden viimeisenä päivänä. Muuntamisessa on käytettävä Euroopan keskuspankin kyseiselle päivälle julkaisemia valuuttakursseja tai, jos kursseja ei ole julkaistu tuona päivänä, seuraavan julkaisupäivän valuuttakursseja. Tekniset yksityiskohdat, joita tietojen toimittamiseen on sovellettava, määritellään tämän asetuksen 58 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

3. Tunnistamisjäsenvaltion on toimitettava sähköisesti kulutusjäsenvaltiolle tiedot, jotka tarvitaan kunkin maksun yhdistämiseksi asiaankuuluvan neljännesvuoden veroilmoitukseen.

46 artikla

1. Tunnistamisjäsenvaltion on varmistettava, että yhteisöön sijoittautumattoman verovelvollisen maksama määrä siirretään sen kulutusjäsenvaltion nimeämälle euromääräiselle pankkitilille, jolle maksu kuuluu. Jäsenvaltioiden, jotka ovat edellyttäneet maksujen suorittamista muuna kansallisena valuuttana kuin euroina, on muunnettava summat euromääräisiksi käyttäen valuuttakurssia, joka on voimassa kertomuskauden viimeisenä päivänä. Muuntamisessa on käytettävä Euroopan keskuspankin kyseiselle päivälle julkaisemia valuuttakursseja tai, jos kursseja ei ole julkaistu tuona päivänä, seuraavan julkaisupäivän valuuttakursseja. Siirto on tehtävä viimeistään kymmenentenä päivänä sen kuukauden päättymisen jälkeen, jonka aikana maksu vastaanotettiin.

2. Jos yhteisöön sijoittautumaton verovelvollinen ei maksa kannettavaa veroa kokonaisuudessaan, tunnistamisjäsenvaltion on varmistettava, että maksu siirretään kulutusjäsenvaltioille suhteutettuna kussakin jäsenvaltiossa kannettavan veron määrään. Tunnistamisjäsenvaltion on ilmoitettava tästä sähköisesti kulutusjäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

3. Niiden maksujen osalta, jotka siirretään kulutusjäsenvaltioon direktiivin 2006/112/EY XII osaston 6 luvun 3 jaksossa säädetyn erityisjärjestelmän mukaisesti, tunnistamisjäsenvaltiolla on oikeus pidättää 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista määristä

a)	1 päivästä tammikuuta 2015 alkaen 31 päivään joulukuuta 2016 saakka 30 prosenttia,

b)	1 päivästä tammikuuta 2017 alkaen 31 päivään joulukuuta 2018 saakka 15 prosenttia,

c)	1 päivästä tammikuuta 2019 alkaen 0 prosenttia.

47 artikla

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava sähköisesti muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille asiaankuuluvat pankkitilien numerot maksujen vastaanottamista varten 46 artiklan mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava viipymättä sähköisesti muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle televiestintä-, radio- ja televisiolähetyspalvelujen sekä sähköisten palvelujen suorittamiseen sovellettavan verokannan muutokset.

XII LUKU

TIETOJEN VAIHTO JA SÄILYTTÄMINEN, KUN SOVELLETAAN ARVONLISÄVERON PALAUTUSMENETTELYÄ VEROVELVOLLISIIN, JOTKA EIVÄT OLE SIJOITTAUTUNEET PALAUTUSJÄSENVALTIOON VAAN MUUHUN JÄSENVALTIOON

48 artikla

1. Kun sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltainen viranomainen vastaanottaa direktiivin 2008/9/EY 5 artiklan mukaisen arvonlisäveron palautushakemuksen ja jos kyseisen direktiivin 18 artiklaa ei sovelleta, sen on 15 kalenteripäivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta toimitettava se sähköisesti kunkin asianomaisen palautusjäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ja vahvistettava, että direktiivin 2008/9/EY 2 artiklan 5 alakohdan määritelmän mukainen hakija on arvonlisäverovelvollinen ja että tämän henkilön antama arvonlisäverotunniste tai verorekisterinumero on voimassa palautusajanjaksolla.

2. Kunkin palautusjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava sähköisesti muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille kaikki direktiivin 2008/9/EY 9 artiklan 2 kohdan nojalla vaatimansa tiedot. Tekniset yksityiskohdat, mukaan lukien tietojen toimittamisessa käytettävä yhteinen sähköinen viesti, määritellään tämän asetuksen 58 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

3. Kunkin palautusjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava sähköisesti muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, jos se haluaa käyttää direktiivin 2008/9/EY 11 artiklan mukaista mahdollisuutta vaatia hakijaa toimittamaan kuvauksen liiketoiminnastaan yhdenmukaistettuja koodeja käyttäen.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut yhdenmukaistetut koodit määritellään tämän asetuksen 58 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen ja tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta 20 päivänä joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 (8) vahvistetun NACE-luokituksen pohjalta.

XIII LUKU

SUHTEET KOMISSIOON

49 artikla

1. Jäsenvaltiot ja komissio tarkastelevat ja arvioivat tässä asetuksessa säädettyjen hallinnollista yhteistyötä koskevien järjestelyjen toimivuutta. Komissio kokoaa yhteen jäsenvaltioiden kokemukset parantaakseen näiden järjestelyjen toimivuutta.

2. Jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle kaikki käytettävissä olevat tiedot, joilla on merkitystä niiden soveltaessa tätä asetusta.

3. Tämän asetuksen arvioimiseen tarvittavien tilastotietojen luettelo määritellään 58 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Jäsenvaltiot toimittavat kyseiset tiedot komissiolle siltä osin kuin niitä on saatavilla ja kuin tästä ei todennäköisesti aiheudu kohtuutonta hallinnollista rasitetta.

4. Tämän hallinnollisen yhteistyön järjestelmän tehokkuuden arvioimiseksi veronkierron ja veron välttämisen torjunnassa jäsenvaltiot voivat toimittaa komissiolle kaikkia muita 1 artiklassa tarkoitettuja tietoja.

5. Komissio ilmoittaa 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut tiedot muille jäsenvaltioille, joita asia koskee.

6. Sen lisäksi, mitä muissa tämän asetuksen säännöksissä edellytetään, komissio toimittaa tarvittaessa jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille kaikki mahdolliset tiedot, joiden avulla nämä viranomaiset voisivat torjua arvonlisäpetoksia heti, kun se on saanut sellaiset tiedot haltuunsa.

7. Komissio voi antaa jäsenvaltion pyynnöstä asiantuntija-apuaan, teknistä tai logistista apua, tai mitä tahansa muuta tukea tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

XIV LUKU

SUHTEET KOLMANSIIN MAIHIN

50 artikla

1. Kun jokin kolmas maa ilmoittaa tietoja jonkin jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, tämä voi toimittaa ne sellaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, joille nämä tiedot saattavat olla kiinnostavia, ja joka tapauksessa tätä pyytävien jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, mikäli virka-apujärjestelyt kyseisen kolmannen maan kanssa sallivat sen.

2. Toimivaltaiset viranomaiset voivat kansallisia henkilötietojen toimittamista kolmansille maille koskevia säännöksiään noudattaen toimittaa tämän asetuksen mukaisesti saadut tiedot kolmannelle maalle edellyttäen, että seuraavat ehdot täyttyvät:

a)	jäsenvaltion, josta tiedot ovat peräisin, toimivaltaiset viranomaiset ovat suostuneet tietojen toimittamiseen; ja

b)	kyseinen kolmas maa on sitoutunut yhteistyöhön, joka on tarpeen näytön keräämiseksi arvonlisäverolainsäädännön vastaisiksi epäiltyjen liiketoimien lainvastaisuudesta.

XV LUKU

TIETOJENVAIHDON EDELLYTYKSET

51 artikla

1. Tämän asetuksen nojalla annettavat tiedot toimitetaan mahdollisuuksien mukaan sähköisessä muodossa 58 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen hyväksyttävien järjestelyjen mukaisesti.

2. Jos pyyntöä ei ole kokonaisuudessaan tehty sähköistä järjestelmää käyttäen, pyynnön vastaanottavan viranomaisen on lähetettävä sähköinen vahvistus pyynnön vastaanottamisesta viipymättä ja joka tapauksessa viimeistään viiden työpäivän kuluttua vastaanottamisesta.

Jos viranomainen on vastaanottanut pyynnön tai tietoja, joita ei ole tarkoitettu sille, sen on lähetettävä lähettäjälle sähköisesti varoitusviesti viipymättä ja joka tapauksessa viimeistään viiden työpäivän kuluttua vastaanottamisesta.

52 artikla

Avunpyynnöt, mukaan lukien pyynnöt tiedoksi antamisesta, ja niihin liitetyt asiakirjat voidaan laatia millä tahansa pyynnön vastaanottavan ja sen esittävän viranomaisen kesken sovitulla kielellä. Mainittuihin pyyntöihin on liitettävä käännös pyynnön vastaanottavan viranomaisen kotipaikkajäsenvaltion viralliselle kielelle tai yhdelle sen virallisista kielistä ainoastaan erityistapauksissa, kun pyynnön vastaanottanut viranomainen perustelee tällaista käännöstä koskevan pyyntönsä.

53 artikla

Komission ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytettävissä ovat sellaiset nykyiset tai uudet viestintä- ja tiedonvaihtojärjestelmät, joita tässä asetuksessa esitetty tietojenvaihto edellyttää. Palvelutasosopimuksesta, jolla varmistetaan komission ja jäsenvaltioiden näiden viestintä- ja tiedonvaihtojärjestelmien toimintaa varten toimittamien palvelujen tekninen laatu ja määrä, päätetään 58 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Komissio vastaa tämän jäsenvaltioiden välisen tietojenvaihdon edellyttämän CCN/CSI-verkon kehittämisestä. Jäsenvaltiot vastaavat järjestelmiensä kehittämisestä siten, että tämä tietojen vaihto on mahdollista CCN/CSI-verkkoa käyttäen.

Jäsenvaltioiden on luovuttava kaikista tämän asetuksen soveltamisesta johtuvia kustannuksia koskevista korvausvaatimuksista lukuun ottamatta niitä, jotka koskevat asiantuntijoille tarvittaessa maksettuja palkkioita.

54 artikla

1. Pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion viranomaisen on toimitettava pyynnön esittävälle toisen jäsenvaltion viranomaiselle 1 artiklassa tarkoitetut tiedot edellyttäen, että

a)	pyynnön esittävän viranomaisen tietopyyntöjen määrä ja luonne tiettynä ajanjaksona eivät aiheuta pyynnön vastaanottavalle viranomaiselle kohtuutonta hallinnollista rasitusta;

b)	pyynnön esittävä viranomainen on käyttänyt kaikki tavanomaiset tietolähteet, joita se kyseisissä olosuhteissa on voinut käyttää, pyydettyjen tietojen saamiseksi vaarantamatta tavoitellun lopputuloksen saavuttamista.

2. Tämä asetus ei velvoita tekemään selvityksiä tai antamaan tiettyä tapausta koskevia tietoja silloin, kun sen jäsenvaltion, jonka olisi annettava tiedot, lainsäädännön tai hallinnollisen käytännön mukaan jäsenvaltio ei saa tehdä näitä selvityksiä eikä koota tai käyttää näitä tietoja kyseisen jäsenvaltion omiin tarpeisiin.

3. Pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi kieltäytyä antamasta tietoja, jos pyynnön esittävä jäsenvaltio ei voi oikeudellisista syistä toimittaa vastaavia tietoja. Pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle kieltäytymisen syyt.

4. Tietojen antamisesta voidaan kieltäytyä, jos se johtaisi liike-, elinkeino- tai ammattisalaisuuden taikka kaupallisen menettelyn ilmaisemiseen tai sellaisten tietojen ilmaisemiseen, joiden ilmaiseminen olisi yleisen järjestyksen vastaista.

5. Edellä olevaa 2, 3 ja 4 kohtaa ei saa missään tapauksessa tulkita siten, että niillä valtuutettaisiin jäsenvaltion pyynnön vastaanottava viranomainen kieltäytymään toimittamasta tietoja verovelvollisesta, jolle on annettu arvonlisäverotunniste pyynnön esittävän viranomaisen jäsenvaltiossa, pelkästään siitä syystä, että kyseiset tiedot ovat pankin, muun rahoituslaitoksen, nimetyn henkilön taikka asiamiehenä tai uskottuna miehenä toimivan henkilön hallussa tai sen vuoksi, että ne liittyvät omistusosuuksiin oikeushenkilössä.

6. Pyynnön vastaanottava viranomainen ilmoittaa pyynnön esittävälle viranomaiselle syyt, joiden vuoksi avunpyyntöä ei voida täyttää.

7. Avunpyynnön edellytyksenä oleva vähimmäismäärä voidaan hyväksyä 58 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

55 artikla

1. Tämän asetuksen nojalla missä tahansa muodossa ilmoitettuja tai kerättyjä tietoja, mukaan lukien tiedot, jotka ovat virkamiehen saatavilla VII luvussa, VIII luvussa ja X luvussa säädetyissä olosuhteissa ja tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, koskee salassapitovelvollisuus, ja niihin on sovellettava tiedot vastaanottavan jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä samankaltaisille tiedoille säädettyä tietosuojaa sekä vastaavia unionin viranomaisiin sovellettavia säännöksiä. Näitä tietoja voidaan käyttää ainoastaan tässä asetuksessa säädetyissä olosuhteissa.

Näitä tietoja voidaan käyttää verojen määräämiseen, kantoon tai hallinnolliseen valvontaan.

Tietoja voidaan käyttää myös keskinäisestä avunannosta tiettyihin maksuihin, tulleihin, veroihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä 26 päivänä toukokuuta 2008 annetun neuvoston direktiivin 2008/55/EY (9) 2 artiklassa tarkoitettujen muiden maksujen, tullien ja verojen määräämiseen.

Niitä voidaan lisäksi käyttää verolainsäädännön rikkomisesta johtuvassa oikeudellisessa menettelyssä, joka voi johtaa seuraamuksiin, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta yleisiin sääntöihin ja oikeudellisiin määräyksiin, jotka koskevat vastaajan ja todistajien oikeuksia tällaisissa menettelyissä.

2. Nämä tiedot voivat olla komission tietotekniikan turvallisuusvastaavan asianmukaisesti valtuuttamien henkilöiden käytettävissä vain, jos yhteinen tietoliikenneverkko / yhteinen järjestelmien rajapinta (CCN/CSI) -järjestelmän huolto, ylläpito ja kehittäminen edellyttävät sitä.

3. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tiedot toimittavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on sallittava näiden tietojen käyttö muihin tarkoituksiin pyynnön esittävän viranomaisen jäsenvaltiossa, jos tietojen käyttö vastaaviin tarkoituksiin on pyynnön vastaanottavan viranomaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan sallittua.

4. Jos pyynnön esittävä viranomainen katsoo pyynnön vastaanottaneelta viranomaiselta saamiensa tietojen voivan olla hyödyksi jonkin muun jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, se voi toimittaa ne sille. Sen on ilmoitettava asiasta etukäteen pyynnön vastaanottaneelle viranomaiselle. Pyynnön vastaanottanut viranomainen voi vaatia, että tietojen toimittaminen kolmannelle osapuolelle edellyttää sen etukäteen antamaa suostumusta.

5. Tässä asetuksessa tarkoitettuihin tietojen tallentamiseen ja vaihtoon on sovellettava direktiivin 95/46/EY täytäntöönpanosäännöksiä. Jäsenvaltioiden on kuitenkin tämän asetuksen asianmukaiseksi soveltamiseksi rajoitettava direktiivin 95/46/EY 10 artiklassa, 11 artiklan 1 kohdassa sekä 12 ja 21 artiklassa tarkoitettujen velvollisuuksien ja oikeuksien soveltamisalaa siinä määrin kuin se on tarpeen mainitun direktiivin 13 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen etujen turvaamiseksi.

56 artikla

Pyynnön esittävän viranomaisen jäsenvaltion toimivaltaiset elimet voivat käyttää kaikkia pyynnön vastaanottavan viranomaisen edustajien saamia ja pyynnön esittävälle viranomaiselle tämän asetuksen edellyttämänä apuna toimitettuja selvityksiä, lausuntoja ja kaikkia muita asiakirjoja tai niiden oikeaksi todistettuja jäljennöksiä tai otteita näyttönä samaan tapaan kuin vastaavia kyseisen maan jonkin toisen viranomaisen toimittamia asiakirjoja.

57 artikla

1. Tätä asetusta sovellettaessa jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla

a)	varmistetaan tehokas sisäinen koordinointi toimivaltaisten viranomaisten välillä;

b)	saadaan aikaan suora yhteistyö erityisesti tähän koordinointiin valtuutettujen viranomaisten välillä;

c)	varmistetaan tässä asetuksessa säädetyn tietojenvaihtojärjestelmän moitteeton toiminta.

2. Komissio toimittaa mahdollisimman nopeasti kullekin jäsenvaltiolle ne saamansa tiedot, jotka se voi toimittaa.

XVI LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

58 artikla

1. Komissiota avustaa hallinnollisen yhteistyön pysyvä komitea.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa säädetyksi määräajaksi vahvistetaan kolme kuukautta.

59 artikla

1. Komissio antaa viimeistään 1 päivänä marraskuuta 2013 ja sen jälkeen joka viides vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kirjallisina kaikki kansalliset säännökset, jotka ne antavat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa kysymyksissä.

60 artikla

1. Tämän asetuksen säännökset eivät estä noudattamasta muihin säädöksiin, myös kahden- tai monenvälisiin sopimuksiin, perustuvia laaja-alaisempia keskinäistä apua koskevia velvoitteita.

2. Kun jäsenvaltiot sopivat kahdenvälisesti tässä asetuksessa erityisesti 11 artiklan mukaisesti tarkoitetuista kysymyksistä muutoin kuin yksittäistapauksissa, niiden on ilmoitettava siitä komissiolle viipymättä. Komissio puolestaan ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille.

61 artikla

Kumotaan asetus (EY) 1798/2003 1 päivästä tammikuuta 2012. Asetuksen 2 artiklan 1 kohta on kuitenkin voimassa siihen päivään saakka, jona komissio julkaisee luettelon tämän asetuksen 3 artiklassa tarkoitetuista toimivaltaisista viranomaisista.

Mainitun asetuksen V luvun, lukuun ottamatta 27 artiklan 4 kohtaa, vaikutukset pysyvät voimassa 31 päivään joulukuuta 2012.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen.

62 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2012.

Sen 33–37 artiklaa sovelletaan kuitenkin 1 päivästä marraskuuta 2010 alkaen;

sen V lukua, lukuun ottamatta 22 ja 23 artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2013;

—	sen 38–42 artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 201231 päivään joulukuuta 2014 ja

—	sen 43–47 artiklaa 1 päivästä tammikuuta 2015.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 7 päivänä lokakuuta 2010.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

S. VANACKERE

(1) Lausunto annettu 5 päivänä toukokuuta 2010 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2) Lausunto annettu 17 päivänä helmikuuta 2010 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3) EUVL L 264, 15.10.2003, s. 1.

(4) EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1.

(5) EUVL L 44, 20.2.2008, s. 23.

(6) EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

(7) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(8) EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1.

(9) EUVL L 150, 10.6.2008, s. 28.

LIITE I

Luettelo tavaroiden luovutuksista ja palvelujen suorituksista, joihin sovelletaan 7 artiklan 3 ja 4 kohtaa

1.	Etämyynti (direktiivin 2006/112/EY 33 ja 34 artikla).

2.	Kiinteään omaisuuteen liittyvät palvelut (direktiivin 2006/112/EY 47 artikla).

3.	Televiestintäpalvelut ja radio- ja televisiolähetyspalvelut sekä sähköisesti suoritettavat palvelut (direktiivin 2006/112/EY 58 artikla).

4.	Kulkuneuvon vuokraus muuten kuin lyhytaikaisesti muulle kuin verovelvolliselle henkilölle (direktiivin 2006/112/EY 56 artikla).

LIITE II

Kumottu asetus ja sen muutokset

Neuvoston asetus (EY) N:o 1798/2003	EUVL L 264, 15.10.2003, s. 1.
Neuvoston asetus (EY) N:o 885/2004	EUVL L 168, 1.5.2004, s. 1.
Neuvoston asetus (EY) N:o 1791/2006	EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1.
Neuvoston asetus (EY) N:o 143/2008	EUVL L 44, 20.2.2008, s. 1.
Neuvoston asetus (EY) N:o 37/2009	EUVL L 14, 20.1.2009, s. 1.

LIITE III

VASTAAVUUSTAULUKKO

Asetus (EY) N:o 1798/2003	Tämä asetus
1 artiklan 1 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta	1 artiklan 1 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta
1 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta	—
1 artiklan 1 kohdan neljäs alakohta	1 artiklan 4 kohta
1 artiklan 2 kohta	1 artiklan 3 kohta
2 artiklan 1 kohdan 1 kohta	3 artikla
2 artiklan 1 kohdan 2 kohta	2 artiklan 1 kohdan a alakohta
2 artiklan 1 kohdan 3 kohta	2 artiklan 1 kohdan b alakohta
2 artiklan 1 kohdan 4 kohta	2 artiklan 1 kohdan c alakohta
2 artiklan 1 kohdan 5 kohta	2 artiklan 1 kohdan d alakohta
2 artiklan 1 kohdan 6 kohta	2 artiklan 1 kohdan e alakohta
2 artiklan 1 kohdan 7 kohta	2 artiklan 1 kohdan f alakohta
2 artiklan 1 kohdan 8 kohta	2 artiklan 1 kohdan g alakohta
2 artiklan 1 kohdan 9 kohta	2 artiklan 1 kohdan h alakohta
2 artiklan 1 kohdan 10 kohta	2 artiklan 1 kohdan i alakohta
2 artiklan 1 kohdan 11 kohta	2 artiklan 1 kohdan j alakohta
2 artiklan 1 kohdan 12 kohta	2 artiklan 1 kohdan k alakohta
2 artiklan 1 kohdan 13 kohta	2 artiklan 1 kohdan l alakohta
2 artiklan 1 kohdan 14 kohta	—
2 artiklan 1 kohdan 15 kohta	2 artiklan 1 kohdan m alakohta
2 artiklan 1 kohdan 16 kohta	2 artiklan 1 kohdan n alakohta
2 artiklan 1 kohdan 17 kohta	—
2 artiklan 1 kohdan 18 kohta	2 artiklan 1 kohdan p alakohta
2 artiklan 1 kohdan 19 kohta	2 artiklan 1 kohdan q alakohta
2 artiklan 2 kohta	2 artiklan 2 kohta
3 artiklan 1 kohta	—
3 artiklan 2 kohta	4 artiklan 1 kohta
3 artiklan 3 kohta	4 artiklan 2 kohta
3 artiklan 4 kohta	4 artiklan 3 kohta
3 artiklan 5 kohta	4 artiklan 4 kohta
3 artiklan 6 kohta	5 artikla
3 artiklan 7 kohta	6 artikla
4 artikla	—
5 artiklan 1 kohta	7 artiklan 1 kohta
5 artiklan 2 kohta	7 artiklan 2 kohta
5 artiklan 3 kohta	31 päivään joulukuuta 2014 saakka: 7 artiklan 3 kohta 1 päivästä tammikuuta 2015 alkaen: 7 artiklan 4 kohta
5 artiklan 4 kohta	7 artiklan 5 kohta
6 artikla	8 artikla
7 artikla	9 artikla
8 artikla	10 artikla
9 artikla	11 artikla
10 artikla	12 artikla
11 artikla	28 artikla
12 artikla	29 artikla
13 artikla	30 artikla
14 artikla	25 artikla
15 artikla	26 artikla
16 artikla	27 artikla
17 artiklan ensimmäinen kohta	17 artiklan toinen kohta
13 artiklan 1 kohta	14 artiklan 2 kohta
18 artikla	14 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta
19 artikla	—
20 artikla	—
21 artikla	14 artiklan 1 kohdan toinen alakohta
22 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta	17 artiklan 1 kohdan a alakohta
22 artiklan 1 kohdan toinen alakohta	18 artikla
22 artiklan 2 kohta	19 artikla
23 artiklan ensimmäinen kohta	21 artiklan 2 kohdan a ja b alakohta
23 artiklan toinen kohta	21 artiklan 2 kohdan toinen alakohta
24 artiklan ensimmäisen kohdan 1 alakohta	21 artiklan 2 kohdan c alakohta
24 artiklan ensimmäisen kohdan 2 alakohta	21 artiklan 2 kohdan d alakohta
24 artiklan toinen kohta	21 artiklan 2 kohdan toinen alakohta
25 artiklan 1 kohta	20 artiklan 1 kohta
25 artiklan 2 kohta	20 artiklan 2 kohta
25 artiklan 3 kohta	—
26 artikla	24 artiklan ensimmäinen kohta
27 artiklan 1 kohta	17 artiklan 1 kohdan b alakohta
27 artiklan 2 kohta	17 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 21 artiklan 1 kohta
27 artiklan 3 kohta	17 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 21 artiklan 1 kohta
27 artiklan 4 kohta	31 artikla
27 artiklan 5 kohta	24 artikla
28 artikla	31 päivään joulukuuta 2014 saakka: 38 artikla 1 päivästä tammikuuta 2015 alkaen: 43 artikla
29 artikla	31 päivään joulukuuta 2014 saakka: 39 artikla 1 päivästä tammikuuta 2015 alkaen: 44 artikla
30 artikla	31 päivään joulukuuta 2014 saakka: 40 artikla 1 päivästä tammikuuta 2015 alkaen: 45 artikla
31 artikla	17 artiklan 1 kohdan d alakohta
32 artikla	31 päivään joulukuuta 2014 saakka: 41 artikla 1 päivästä tammikuuta 2015 alkaen: 46 artikla
33 artikla	31 päivään joulukuuta 2014 saakka: 42 artikla 1 päivästä tammikuuta 2015 alkaen: 47 artikla
34 artikla	—
34 a artikla	48 artikla
35 artikla	49 artikla
36 artikla	50 artikla
37 artikla	51 artiklan 1 kohta
38 artikla	52 artikla
39 artikla	53 artikla
40 artikla	54 artikla
41 artikla	55 artikla
42 artikla	56 artikla
43 artikla	57 artikla
44 artikla	58 artikla
45 artikla	59 artikla
46 artikla	60 artikla
47 artikla	61 artikla
48 artikla	62 artikla

12.10.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

L 268/19

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 905/2010,

annettu 11 päivänä lokakuuta 2010,

asetuksen (EY) N:o 1580/2007 muuttamisesta niiden määrien osalta, joista alkaen kurkuista, latva-artisokista, klementiineistä, mandariineista ja appelsiineista kannetaan lisätullia

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 143 artiklan b alakohdan yhdessä 4 artiklan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 (2) säädetään sen liitteessä XVII lueteltujen tuotteiden tuonnin valvonnasta. Valvonta tapahtuu tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (3) 308 d artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

(2)

Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen yhteydessä tehdyn maataloussopimuksen (4) 5 artiklan 4 kohdan soveltamiseksi ja vuosilta 2007, 2008 ja 2009 saatavilla olevien viimeisimpien tietojen perusteella olisi mukautettava määrää, josta alkaen kurkuista, latva-artisokista, klementiineistä, mandariineista ja appelsiineista kannetaan lisätullia.

(3)	Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1580/2007 olisi muutettava.

(4)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1580/2007 liite XVII tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä marraskuuta 2010.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä lokakuuta 2010.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.

(3) EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1.

(4) EYVL L 336, 23.12.1994, s. 22.

LIITE

”LIITE XVII

LISÄTUONTITULLIT: IV OSASTON II LUVUN 2 JAKSO

Tavaran kuvauksen sanamuotoa on pidettävä ainoastaan ohjeellisena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhdistetyn nimikkeistön tulkintasääntöjen soveltamista. Lisätullien soveltamisala määräytyy tässä liitteessä CN-koodien sisällön mukaan, sellaisena kuin ne ovat tämän asetuksen antamishetkellä.

Järjestysnumero	CN-koodi	Tavaran kuvaus	Soveltamisaika	Kynnystaso (tonnia)
78.0015	0702 00 00	Tomaatit	1 päivästa lokakuuta–31 päivään toukokuuta	1 215 717
78.0020	0702 00 00	Tomaatit	1 päivästa kesäkuuta–30 päivään syyskuuta	966 474
78.0065	0707 00 05	Kurkut	1 päivästa toukokuuta–31 päivään lokakuuta	12 303
78.0075	0707 00 05	Kurkut	1 päivästa marraskuuta–30 päivään huhtikuuta	33 447
78.0085	0709 90 80	Latva-artisokat	1 päivästa marraskuuta–30 päivään kesäkuuta	17 258
78.0100	0709 90 70	Kesäkurpitsat	1 päivästa tammikuuta–31 päivään joulukuuta	55 369
78.0110	0805 10 20	Appelsiinit	1 päivästa joulukuuta–31 päivään toukokuuta	368 535
78.0120	0805 20 10	Klementiinit	1 päivästa marraskuuta alkaen helmikuun loppuun	175 110
78.0130	0805 20 30 0805 20 50 0805 20 70 0805 20 90	Mandariinit (myös tangeriinit ja satsumat); wilkingit ja muut niiden kaltaiset sitrushedelmähybridit	1 päivästa marraskuuta alkaen helmikuun loppuun	115 625
78.0155	0805 50 10	Sitruunat	1 päivästa kesäkuuta–31 päivään joulukuuta	329 903
78.0160	0805 50 10	Sitruunat	1 päivästa tammikuuta–31 päivään toukokuuta	92 638
78.0170	0806 10 10	Syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet	21 päivästa heinäkuuta–20 päivään marraskuuta	146 510
78.0175	0808 10 80	Omenat	1 päivästa tammikuuta–31 päivään elokuuta	1 262 435
78.0180	0808 10 80	Omenat	1 päivästa syyskuuta–31 päivään joulukuuta	95 357
78.0220	0808 20 50	Päärynät	1 päivästa tammikuuta–30 päivään huhtikuuta	280 764
78.0235	0808 20 50	Päärynät	1 päivästa heinäkuuta–31 päivään joulukuuta	83 435
78.0250	0809 10 00	Aprikoosit	1 päivästa kesäkuuta–31 päivään heinäkuuta	49 314
78.0265	0809 20 95	Kirsikat (muut kuin hapankirsikat)	21 päivästa toukokuuta–10 päivään elokuuta	90 511
78.0270	0809 30	Persikat (myös nektariinit)	11 päivästa kesäkuuta–30 päivään syyskuuta	6 867
78.0280	0809 40 05	Luumut	11 päivästa kesäkuuta–30 päivään syyskuuta	57 764”

12.10.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

L 268/21

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 906/2010,

annettu 11 päivänä lokakuuta 2010,

tiettyihin Osama bin Ladenia, al-Qaida-verkostoa ja Talebania lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2002 muuttamisesta 137. kerran

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tiettyihin Osama bin Ladenia, al-Qaida-verkostoa ja Talebania lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä sekä Afganistaniin suuntautuvan tiettyjen tavaroiden ja palvelujen viennin kieltämisestä, Afganistanin Talebania koskevien lentokiellon ja varojen sekä muiden taloudellisten resurssien jäädyttämisen laajentamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 467/2001 kumoamisesta 27 päivänä toukokuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2002 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 7 a artiklan (2) 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (EY) N:o 881/2002 liitteessä I on luettelo henkilöistä, ryhmistä ja yhteisöistä, joita asetuksessa tarkoitettu varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee.

(2)	Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston pakotekomitea päätti 27 ja 29 päivänä syyskuuta 2010 muuttaa kahden luonnollisen henkilön tietoja luettelossa henkilöistä, ryhmistä ja yhteisöistä, joita varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee.

(3)	Sen vuoksi liitettä I olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 881/2002 liite I tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä lokakuuta 2010.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Karel KOVANDA

Ulkosuhteiden pääosaston vt. pääjohtaja

(1) EYVL L 139, 29.5.2002, s. 9.

(2) 7 a artikla on lisätty asetuksella (EU) N:o 1286/2009 (EUVL L 346, 23.12.2009, s. 42).

LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 881/2002 liite I seuraavasti:

(1)

Korvataan luonnollisten henkilöiden luettelossa kohta ”Yasser Mohamed Ismail Abu Shaweesh (alias Yasser Mohamed Abou Shaweesh). Syntynyt 20.11.1973 Benghazissa, Libyassa. Passin numero: a) 939254 (egyptiläinen matkustusasiakirja), b) 0003213 (Egyptin passi), c) 981358 (Egyptin passi), d) C00071659 (Saksan liittotasavallan myöntämä passin korvaava asiakirja). Lisätietoja: pidätettynä Wuppertalissa, Saksassa tammikuusta 2005 lähtien. 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 6.12.2005.” seuraavasti:

”Yasser Mohamed Ismail Abu Shaweesh (alias Yasser Mohamed Abou Shaweesh). Syntynyt 20.11.1973 Benghazissa, Libyassa. Passin numero: a) 939254 (egyptiläinen matkustusasiakirja), b) 0003213 (Egyptin passi), c) 981358 (Egyptin passi), d) C00071659 (Saksan liittotasavallan myöntämä passin korvaava asiakirja). Lisätietoja: veljen nimi Ismail Mohamed Ismail Abu Shaweesh. 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 6.12.2005.”.

(2)

Korvataan luonnollisten henkilöiden luettelossa kohta ”Mohammed Benhammedi (alias a) Mohamed Hannadi, b) Mohamed Ben Hammedi, c) Muhammad Muhammad Bin Hammidi, d) Ben Hammedi, e) Panhammedi, f) Abu Hajir, g) Abu Hajir Al Libi, h) Abu Al Qassam). Osoite: Midlands, Yhdistynyt kuningaskunta. Syntymäaika: 22.9.1966. Syntymäpaikka: Libya. Kansalaisuus: libyalainen.” seuraavasti:

”Mohammed Benhammedi (alias a) Mohamed Hannadi, b) Mohamed Ben Hammedi, c) Muhammad Muhammad Bin Hammidi, d) Ben Hammedi, e) Panhammedi, f) Abu Hajir, g) Abu Hajir Al Libi, h) Abu Al Qassam, i) Hammedi Mohamedben). Osoite: Midlands, Yhdistynyt kuningaskunta. Syntynyt 22.9.1966 Libyassa. Libyan kansalainen.”.

12.10.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

L 268/23

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 907/2010,

annettu 11 päivänä lokakuuta 2010,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (2) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XV olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 12 päivänä lokakuuta 2010.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä lokakuuta 2010.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.

LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	MA	80,7
	MK	56,9
	TR	78,0
	XS	50,2
	ZZ	66,5
0707 00 05	MK	54,8
	TR	135,2
	ZZ	95,0
0709 90 70	TR	120,5
0709 90 70	ZZ	120,5
0805 50 10	AR	92,3
	BR	100,4
	CL	62,4
	IL	102,3
	TR	98,9
	UY	117,2
	ZA	73,9
	ZZ	92,5
0806 10 10	BR	221,3
	TR	124,4
	ZA	64,2
	ZZ	136,6
0808 10 80	AR	75,7
	BR	51,1
	CL	121,2
	CN	82,6
	NZ	96,3
	ZA	86,9
	ZZ	85,6
0808 20 50	CN	75,4
	ZA	77,5
	ZZ	76,5

(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

12.10.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

L 268/25

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 908/2010,

annettu 11 päivänä lokakuuta 2010,

asetuksessa (EU) N:o 867/2010 markkinointivuodeksi 2010/11 vahvistettujen sokerialan tiettyjen tuotteiden edustavien hintojen ja niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vilja-alan tuontitullien osalta 30 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 951/2006 (2) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan toisen virkkeen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Valkoisen sokerin, raakasokerin ja eräiden siirappien edustavien hintojen sekä niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien määrät markkinointivuodeksi 2010/11 on vahvistettu komission asetuksessa (EU) N:o 867/2010 (3). Kyseiset hinnat ja tullien määrät on viimeksi muutettu komission asetuksella (EU) N:o 903/2010 (4).

(2)	Komissiolla tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella kyseisiä määriä olisi muutettava asetuksessa (EY) N:o 951/2006 säädettyjen sääntöjen mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 951/2006 36 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden asetuksessa (EU) N:o 867/2010 markkinointivuodeksi 2010/11 vahvistetut edustavat hinnat ja tuonnissa sovellettavat lisätullit ja esitetään ne tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 12 päivänä lokakuuta 2010.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä lokakuuta 2010.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 178, 1.7.2006, s. 24.

(3) EUVL L 259, 1.10.2010, s. 3.

(4) EUVL L 266, 9.10.2010, s. 58.

LIITE

Valkoisen sokerin, raakasokerin ja CN-koodiin 1702 90 95 kuuluvien tuotteiden edustavien hintojen ja tuonnissa sovellettavien lisätullien muutetut määrät, joita sovelletaan 12 päivästä lokakuuta 2010

(EUR)
CN-koodi	Edustava hinta 100 nettokilogrammalta tuotetta	Lisätulli 100 nettokilogrammalta tuotetta
1701 11 10 (1)	57,56	0,00
1701 11 90 (1)	57,56	0,00
1701 12 10 (1)	57,56	0,00
1701 12 90 (1)	57,56	0,00
1701 91 00 (2)	48,93	2,79
1701 99 10 (2)	48,93	0,00
1701 99 90 (2)	48,93	0,00
1702 90 95 (3)	0,49	0,22

(1) Vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä IV olevassa III kohdassa määritellylle vakiolaadulle.

(2) Vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä IV olevassa II kohdassa määritellylle vakiolaadulle.

(3) Vahvistetaan yhden prosentin sakkaroosipitoisuudelle.

12.10.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

L 268/27

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 909/2010,

annettu 11 päivänä lokakuuta 2010,

tietyissä GATT-sopimuksesta johtuvissa kiintiöissä Amerikan yhdysvaltoihin vuonna 2011 vietäviä juustoja koskeviin vientitodistushakemuksiin sovellettavasta jakokertoimesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista erityissäännöistä maito- ja maitotuotealan vientitodistusten ja vientitukien osalta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1187/2009 (2) ja erityisesti sen 23 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan ja 3 kohdan ensimmäisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tietyissä GATT-kiintiöissä Amerikan yhdysvaltoihin vuonna 2011 vietävien juustojen vientitodistusten myöntämistä koskevan menettelyn aloittamisesta 19 päivänä heinäkuuta 2010 annetulla asetuksella (EU) N:o 635/2010 (3) aloitetaan menettely asetuksen (EY) N:o 1187/2009 21 artiklassa tarkoitetuissa GATT-sopimuksesta johtuvissa kiintiöissä Amerikan yhdysvaltoihin vuonna 2011 vietävien juustojen vientitodistusten myöntämiseksi.

(2)	Todistushakemukset ylittävät joidenkin kiintiöiden ja tuoteryhmien osalta kiintiövuoteen 2011 liittyvät käytettävissä olevat määrät. Sen vuoksi olisi vahvistettava jakokertoimet asetuksen (EY) N:o 1187/2009 23 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(3)

Niiden tuoteryhmien osalta, joita koskevia hakemuksia jätetään pienemmille määrille kuin mitä on käytettävissä, olisi asetuksen (EY) N:o 1187/2009 23 artiklan 3 kohdan mukaisesti säädettävä jäljelle jäävien määrien jakamisesta hakijoille suhteessa haettuihin määriin. Kyseisten lisämäärien myöntämisen edellytyksenä olisi oltava asianomaisen toimijan toimivaltaiselle viranomaiselle tekemä ilmoitus hyväksytyistä määristä ja asianomaisten toimijoiden asettama vakuus.

(4)	Tätä asetusta olisi sovellettava mahdollisimman pian ottaen huomioon asetuksen (EU) N:o 635/2010 4 artiklassa säädetty määräaika kyseisten kertoimien määrittelemistä koskevan menettelyn täytäntöönpanemiseksi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tämän asetuksen liitteessä olevan 3 sarakkeen kohtiin 16-Tokyo, 16-, 17-, 18-, 20- ja 21-Uruguay kuuluvien tuoteryhmien ja kiintiöiden asetuksen (EU) N:o 635/2010 mukaisesti jätetyt vientitodistuksia koskevat hakemukset hyväksytään edellyttäen, että kyseisessä liitteessä olevassa 5 sarakkeessa ilmoitettuja jakokertoimia sovelletaan.

2 artikla

Tämän asetuksen liitteessä olevan 3 sarakkeen kohtaan 22- ja 25-Tokyo, 22- ja 25-Uruguay kuuluvien tuoteryhmien ja kiintiöiden asetuksen (EU) N:o 635/2010 mukaisesti jätetyt vientitodistuksia koskevat hakemukset hyväksytään haetuille määrille.

Vientitodistuksia voidaan myöntää lisämäärille soveltamalla liitteessä olevassa 6 sarakkeessa esitettyjä jakokertoimia toimijan viikon kuluessa tämän asetuksen julkaisemisesta antaman hyväksynnän jälkeen ja edellyttäen, että asetetaan vakuus.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä lokakuuta 2010.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 318, 4.12.2009, s. 1.

(3) EUVL L 186, 20.7.2010, s. 16.

LIITE

Amerikan yhdysvaltojen yhtenäistetyn tariffinimikkeistön 4 luvun lisähuomautusten mukaiset ryhmät		Ryhmä ja kiintiö	Käytettävissä oleva määrä 2011 (tonnia)	1 artiklassa säädetty jakokerroin	2 artiklassa säädetty jakokerroin
Huomautuksen nro	Ryhmä	Ryhmä ja kiintiö	Käytettävissä oleva määrä 2011 (tonnia)	1 artiklassa säädetty jakokerroin	2 artiklassa säädetty jakokerroin
(1)	(2)	(3)	(4)	(5)	(6)
16	Not specifically provided for (NSPF)	16-Tokyo	908,877	0,2409568
16	Not specifically provided for (NSPF)	16-Uruguay	3 446,000	0,1832277
17	Blue Mould	17-Uruguay	350,000	0,0542064
18	Cheddar	18-Uruguay	1 050,000	0,3125000
20	Edam/Gouda	20-Uruguay	1 100,000	0,1776486
21	Italian type	21-Uruguay	2 025,000	0,0851556
22	Swiss or Emmenthaler cheese other than with eye formation	22-Tokyo	393,006		4,9125750
22	Swiss or Emmenthaler cheese other than with eye formation	22-Uruguay	380,000		4,7500000
25	Swiss or Emmenthaler cheese with eye formation	25-Tokyo	4 003,172		4,2262326
25	Swiss or Emmenthaler cheese with eye formation	25-Uruguay	2 420,000		2,5548447

12.10.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

L 268/29

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 910/2010,

annettu 11 päivänä lokakuuta 2010,

vilja-alalla 1 päivästä lokakuuta 2010 kannettavien tuontitullien vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 869/2010 muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vilja-alan tuontitullien osalta 20 päivänä heinäkuuta 2010 annetun komission asetuksen (EU) N:o 642/2010 (2) ja erityisesti sen 2 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Vilja-alalla 1 päivästä lokakuuta 2010 kannettavat tuontitullit vahvistetaan komission asetuksessa (EU) N:o 869/2010 (3).

(2)	Koska tuontitullien laskettu keskiarvo poikkeaa vahvistetusta tullista yli viisi euroa tonnilta, asetuksessa (EU) N:o 869/2010 vahvistettuja tuontitulleja olisi mukautettava vastaavasti.

(3)	Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 869/2010 olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EU) N:o 869/2010 liitteet I ja II tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 12 päivänä lokakuuta 2010.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä lokakuuta 2010.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 187, 21.7.2010, s. 5.

(3) EUVL L 259, 1.10.2010, s. 7.

LIITE I

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin 12 päivästä lokakuuta 2010 alkaen sovellettavat tuontitullit

CN-koodi	Tavaran kuvaus	Tuontitulli (1) (EUR/t)
1001 10 00	Durum VEHNÄ, korkealaatuinen	0,00
	keskilaatuinen	0,00
	heikkolaatuinen	0,00
1001 90 91	Tavallinen VEHNÄ, siemenvilja	0,00
ex 1001 90 99	Tavallinen VEHNÄ, korkealaatuinen, muu kuin siemenvilja	0,00
1002 00 00	RUIS	14,39
1005 10 90	MAISSI, siemenvilja, muu kuin hybridi	0,00
1005 90 00	MAISSI, muu kuin siemenvilja (2)	0,00
1007 00 90	DURRA, muu kuin kylvämiseen tarkoitettu hybridi	14,39

(1) Atlantin valtameren tai Suezin kanavan kautta unioniin saapuvan tavaran tuojaan voidaan soveltaa asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti seuraavia tullinalennuksia:

—	3 EUR/t, jos purkamissatama sijaitsee Välimerellä tai Mustallamerellä,

—	2 EUR/t, jos purkamissatama sijaitsee Tanskassa, Virossa, Irlannissa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Suomessa, Ruotsissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Pyreneiden niemimaan Atlantin puoleisella rannikolla.

(2) Tuojaan voidaan soveltaa kiinteämääräistä alennusta 24 euroa tonnilta, jos asetuksen (EU) N:o 642/2010 3 artiklan vahvistetut edellytykset täyttyvät.

LIITE II

Liitteessä I vahvistettujen tullien laskemista koskevat tekijät

30.9.2010-8.10.2010

Asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitejakson keskiarvot:

(EUR/t)
	Tavallinen vehnä (1)	Maissi	Durumvehnä, korkealaatuinen	Durumvehnä, keskilaatuinen (2)	Durumvehnä, heikkolaatuinen (3)	Ohra
Pörssi	Minnéapolis	Chicago	—	—	—	—
Noteeraus	221,79	150,02	—	—	—	—
FOB-hinta USA	—	—	182,97	172,97	152,97	93,04
Palkkio Meksikon-lahdella	—	15,90	—	—	—	—
Palkkio Suurilla järvillä	13,18	—	—	—	—	—

Asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitejakson keskiarvot:

Rahtikustannukset: Meksikonlahti–Rotterdam	20,48 EUR/t
Rahtikustannukset: Suuret järvet–Rotterdam:	49,61 EUR/t

(1) Sisältää palkkion 14 EUR/t (asetuksen (EU) N:o 642/2010 5 artiklan 3 kohta).

(2) Alennus 10 EUR/t (asetuksen (EU) N:o 642/2010 5 artiklan 3 kohta).

(3) Alennus 30 EUR/t (asetuksen (EU) N:o 642/2010 5 artiklan 3 kohta).

12.10.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

L 268/32

KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 6 päivänä heinäkuuta 2010,

toimenpiteestä N:o C 48/07 (ex NN 60/07), jonka Puola on toteuttanut WRJ- ja WRJ-Serwis-nimisten yritysten hyväksi

(tiedoksiannettu numerolla K(2010) 4476)

(Ainoastaan puolankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2010/612/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 108 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

ottaa huomioon liittymissopimuksen pöytäkirjan N:o 8 Puolan terästeollisuuden rakenneuudistuksesta (1),

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa (2) ja ottaa huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

1. MENETTELY

(1)

Komissio sai tietää Puolan teräsputkiteollisuudessa ilmenneistä sääntöjenvastaisuuksista Puolan terästeollisuuden rakenneuudistuksen valvonnan yhteydessä. Yrityksille Walcownia Rur Jedność Sp. z o.o., jäljempänä ’WRJ’, ja WRJ-Serwis Sp. z o.o., jäljempänä ’WRJ-Serwis’, myönnetty tuki tutkittiin viran puolesta sen jälkeen kun Puola oli liittynyt Euroopan unioniin. Komissio pyysi Puolan viranomaisilta tietoja 6 päivänä huhtikuuta 2005, 4 päivänä elokuuta 2005, 3 päivänä marraskuuta 2005, 4 päivänä toukokuuta 2006, 17 päivänä marraskuuta 2006 ja 11 päivänä heinäkuuta 2007 päivätyillä kirjeillä. Puolan viranomaiset vastasivat 7 päivänä kesäkuuta 2005, 29 päivänä syyskuuta 2005, 2 päivänä joulukuuta 2005, 18 päivänä toukokuuta 2006, 31 päivänä toukokuuta 2006, 10 päivänä tammikuuta 2007 ja 3 päivänä elokuuta 2007 päivätyillä kirjeillä.

(2)	Komissio ilmoitti Puolalle 23 päivänä lokakuuta 2007 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 108 artiklan (3) 2 kohdassa tarkoitettu menettely useiden yrityksille WRJ ja WRJ-Serwis myönnettyjen tukitoimenpiteiden osalta.

(3)	Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä24 päivänä marraskuuta 2007 (4). Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa kyseisistä toimenpiteistä.

(4)

Komissio on saanut huomautuksia yhdeltä asianomaiselta. Komissio toimitti huomautukset edelleen Puolan viranomaisille kommentoitavaksi, ja Puolan viranomaiset toimittivat huomautuksensa 16 päivänä helmikuuta 2009 päivätyllä kirjeellä. Puolan viranomaiset esittivät huomautuksensa muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta 21 päivänä tammikuuta 2008 ja 1 päivänä helmikuuta 2008 päivätyillä kirjeillä.

(5)	Komissio pyysi 16 päivänä helmikuuta 2009 lisätietoja, jotka toimitettiin 4 päivänä kesäkuuta 2009 päivätyllä kirjeellä.

2. YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS TOIMENPITEISTÄ

2.1 Tuensaajat

2.1.1 WRJ

(6)

WRJ:n päätoimipaikka on Katowicessa. Yrityksessä on 12 työntekijää hallintotehtävissä. Yrityksen osakkeista 40,736 prosenttia omistaa Towarzystwo Finansowe Silesia Sp. z o.o., jäljempänä ’TFS’, jonka osakkeista valtio puolestaan omistaa 99,6 prosenttia. Loput 7,234 prosenttia WRJ:n osakkeista omistaa Walcownia Rur Silesia SA, jäljempänä ’Walcownia Rur Silesia’, joka on TFS:n tytäryhtiö ja kokonaan sen määräysvallassa.

(7)

Muut osakkeenomistajat ovat:

—	PIW Enpol Sp. z o.o. (19,009 prosenttia osakkeista),

—	Polskie Górnictwo Naftowe i Gazownictwo SA (8,3 prosenttia osakkeista),

—	Kulczyk Privatstiftung (4,533 prosenttia osakkeista),

—	Huta Jedność (4,533 prosenttia osakkeista),

—	joukko muita vähemmistöosakkaita, joiden osuudet ovat 0,004–3,4 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä.

(8)	WRJ perustettiin vuonna 1995, koska tarkoituksena oli rakentaa uusi saumattomien teräsputkien valssaamo, jonka vuotuinen tuotantokapasiteetti olisi 160 000 tonnia, jäljempänä ’WRJ-hanke’.

(9)

Alun perin eräs toinen yritys, Huta Jedność, oli ryhtynyt vuonna 1978 rakentamaan saumattomien teräsputkien valssaamoa, jonka tuotantokapasiteetti oli 400 000 tonnia. Tämä hanke kuitenkin keskeytettiin vuonna 1980, koska valtionavustusten myöntäminen lopetettiin. Huta Jedność yritti turhaan käynnistää hanketta uudelleen useaan kertaan. Lopulta yritys teki konkurssihakemuksen, johon sisältyi sen omaisuuden realisointi. Hallitus kuitenkin hylkäsi hakemuksen. Tällä hetkellä Huta Jedność on selvitystilassa oleva yritys, joka vuokraa tuotanto-omaisuuttaan ja välittää hyödykkeitä muille yrityksille.

(10)

WRJ-hanke käsitti osan infrastruktuurista, koneista ja laitteista, jotka Huta Jedność oli alun perin koonnut omaa hankettaan varten. WRJ-hanke oli myös tarkoitus toteuttaa aiemmin Huta Jednośćille kuuluneella tontilla. Uusia investoijia kutsuttiin osallistumaan WRJ-hankkeeseen, jota ryhdyttiin toteuttamaan vuonna 1997. Hanke kuitenkin keskeytettiin vuonna 2001, minkä jälkeen eräät investoijat ovat vetäytyneet siitä. Vaikka töistä on toteutettu ilmeisesti 86 prosenttia, WRJ ei ole harjoittanut lainkaan tuotantotoimintaa.

(11)

Walcownia Rur Silesia, kokonaan TFS:n määräysvallassa oleva tytäryhtiö, joka perustettiin Puolan teräsputkiteollisuuden konsolidointisuunnitelmien yhteydessä (ks. lähemmin johdanto-osan 15–17 kappale), teki 4 päivänä syyskuuta 2007 hakemuksen WRJ:n asettamisesta konkurssimenettelyyn, johon sisältyisi myös yrityksen omaisuuden realisointi. Katowicen aluehallitus julistikin 23 päivänä tammikuuta 2008 WRJ:n konkurssiin, määräsi sen omaisuuden realisoitavaksi ja nimitti tätä varten konkurssipesän hoitajan. Ilmeisesti konkurssimenettelyn yhteydessä ei kuitenkaan ole tähän mennessä myyty mitään omaisuutta.

2.1.2 WRJ-Serwis

(12)

WRJ-Serwis perustettiin vuonna 2001, vuonna 1999 perustetun yrityksen Zakład Usług Energomechanicznych ”Jedność” S.A:n pohjalta. Yrityksen osakkaita ovat TFS (54,66 prosenttia osakkeista), PIW ENPOL Sp. z o.o. (36,77 prosenttia osakkeista), Commplex Sp. z o.o. (8,29 prosenttia osakkeista) ja Huta Jedność (0,28 prosenttia osakkeista).

(13)

WRJ-Serwisin alkuperäisenä tavoitteena oli realisoida osa WRJ-hankkeen omaisuudesta ja parantaa WRJ:n luotonsaantimahdollisuuksia. WRJ-Serwis ei kuitenkaan aloittanut investointitoimintaa, vaan sen jälkeen kun Huta Jedność lopetti vetämön tuotantotoiminnan vuoden 2004 alussa, se on toukokuusta 2004 alkaen tuottanut kylmävedettyjä saumattomia teräsputkia. Toiminnassa käytetty tuotanto-omaisuus vuokrattiin alun perin Huta Jednośćilta. Sittemmin kyseisen omaisuuden otti haltuunsa ensin ING Bank Śląski SA ja lopulta Walcownia Rur Silesia. Lisäksi WRJ-Serwis on hankkinut 9/10 pysyvästä nautintaoikeudesta tonttiin, jolla WRJ-hanke sijaitsi, sekä 9/10 tontilla sijaitsevien rakennusten omistusoikeudesta.

(14)	WRJ-Serwis lopetti tuotantotoimintansa huhtikuussa 2008, jolloin Walcownia Rur Silesia aloitti teräsputkien tuotannon vetämössä.

2.1.3 WRJ:n ja WRJ-Serwisin konsolidointi ja toimet niiden yksityistämiseksi

(15)

Vuonna 2004 TFS alkoi etsiä WRJ:lle ja WRJ-Serwisille strategista investoijaa. Vuonna 2005 pyydettiin tarjouksia asianomaisilta osapuolilta, joista kaksi tekikin tarjouksen. Lopulta toisen tarjoajan kanssa tehtiin puitesopimus, jonka mukaan se ostaisi WRJ:n ja WRJ-Serwisin omaisuuden kaikista rasitteista vapautettuna. Sopimus kuitenkin purettiin lokakuussa 2006, koska sen ehdot eivät täyttyneet. Joulukuussa 2006 TFS aloitti uuden tarjouspyyntömenettelyn, jonka perusteella ei tehty sitovia tarjouksia.

(16)

Seuraavan, vuonna 2007 julkaistun tarjouspyynnön jälkeen TFS päätti konsolidoida WRJ:n ja WRJ-Serwisin helpottaakseen niiden yksityistämistä. Tätä varten se perusti kaksi uutta yritystä, jotka olivat FEREX Sp. z o.o., jäljempänä ’FEREX’, ja Walcownia Rur Silesia. TFS omistaa kummankin yrityksen osakkeista 100 prosenttia. Walcownia Rur Silesian ja FEREXin välityksellä TFS osti WRJ-hankkeen toteuttamista varten tarvittavan omaisuuden ja otti haltuunsa WRJ:n ja WRJ-Serwisin velat:

Walcownia Rur Silesiasta tuli WRJ:n velkoja, kun se osti pankkien yhteenliittymältä (168 940 469 zlotyn arvosta) ja Stalexport-nimiseltä yritykseltä (95 595 057 zlotyn arvosta) niiden saamisia WRJ:ltä. Lisäksi Walcownia Rur Silesia osti ING Bank Śląskin johtamalta pankkien yhteenliittymältä vetämön laitteista muodostuvan irtaimen omaisuuden;

b)	myös FEREXistä tuli WRJ:n velkoja, kun se osti pankeilta niiden saamiset WRJ:ltä (yhteensä 142 941 270,43 zlotya). Saamisten vakuutena oli kiinnitys WRJ:lle ja WRJ-Serwisille kuuluviin tontteihin.

(17)

Elokuussa 2008 Puolan viranomaiset yrittivät jälleen kerran myydä WRJ:n, WRJ-Serwisin, FEREXin ja Walcownia Rur Silesian. TFS ja Walcownia Rur Silesia kutsuivat asianomaiset osapuolet neuvottelemaan mahdollisuudesta tehdä yhteishankinta, johon kuuluisivat Walcownia Rur Silesian omaisuus, FEREXin osakepääoma, TFS:n saamiset FEREXiltä ja TFS:n osuus WRJ-Serwisin osakepääomasta. Menettely päättyi 15 päivänä tammikuuta 2009, eikä sen tuloksena myyty ainoatakaan tarjotuista omaisuuseristä.

2.2 Toimenpiteiden arviointi

(18)	WRJ:n hyväksi toteutetut toimenpiteet käsittävät TFS:n toteuttaman pääomasijoituksen (2.2.1), TFS:n myöntämät takaukset (2.2.2) ja valtiokonttorin myöntämät vakuudet (2.2.3). WRJ-Serwisin hyväksi toteutetut toimenpiteet käsittävät TFS:n toteuttaman pääomasijoituksen (2.2.4).

2.2.1 TFS:n pääomasijoitukset WRJ:n hyväksi

(19)

TFS toteutti ensimmäisen pääomasijoituksen WRJ:hin 26 päivänä kesäkuuta 2002, jolloin WRJ:n osakkeenomistajat päättivät korottaa yrityksen osakepääomaa. Saamisten vastineeksi TFS sai osakkeita, joiden nimellisarvo on 15 miljoonaa zlotya: kyseessä olivat TFS:n saamiset Huta Andrzejlta ja Huta Katowicelta ja niiden yhteenlaskettu arvo oli 15 miljoonaa zlotya. Pääomankorotus rekisteröitiin, ja se tuli voimaan 22 päivänä marraskuuta 2002.

(20)

WRJ:n osakkeenomistajat päättivät toisen pääomankorotuksen toteuttamisesta 17 päivänä tammikuuta 2003. Vastineeksi saamisista WRJ:ltä TFS sai osakkeet, joiden nimellisarvo oli 40 miljoonaa zlotya (velkojen muuntaminen osuudeksi osakepääomasta). Saamisten nimellisarvo oli 40 miljoonaa zlotya, ja TFS oli ottanut ne haltuunsa jo aiemmin, joulukuussa 2002, ING Bank Śląski S.A:lta. Pääomankorotus rekisteröitiin, ja se tuli voimaan 25 päivänä elokuuta 2003.

2.2.2 TFS:n WRJ:lle myöntämät takaukset

(21)	Vuonna 2001 TFS myönsi WRJ:lle takauksen, joka kattoi 5 miljoonan zlotyn erän yhteensä 20 miljoonan zlotyn suuruisesta lainasta. Lainan oli myöntänyt WRJ:lle vuonna 1999 Wojewódzki Fundusz Ochrony Środowiska i Gospodarki Wodnej (voivodikunnan ympäristönsuojelu- ja vesitalousrahasto).

(22)	Niin ikään vuonna 2001 TFS myönsi WRJ:lle takauksen, joka kattoi 50 miljoonan zlotyn erän yhteensä 115 miljoonan zlotyn suuruisesta lainasta. Lainan oli myöntänyt WRJ:lle vuonna 1996 Narodowy Fundusz Ochrony Środowiska i Gospodarki Wodnej (kansallinen ympäristönsuojelu- ja vesitalousrahasto).

2.2.3 Valtiokonttorin WRJ:lle myöntämä vakuus

(23)	Valtiokonttori myönsi WRJ:lle 14 päivänä lokakuuta 1997 vakuuden, joka kattoi 45 prosenttia kahden, yhteensä 262,5 miljoonan zlotyn lainan pääomasta ja koroista. Kyseessä olivat pankkien yhteenliittymän vuonna 1997 myöntämät lainat, joista toinen oli valuutta- ja toinen zlotymääräinen.

(24)	Hallitus korotti valtion vakuuden osuuden 55 prosenttiin 2 päivänä tammikuuta 2003 allekirjoitetulla asiakirjalla. Vakuuden korotusta ei ole pantu täytäntöön.

2.2.4 TFS:n pääomasijoitukset WRJ-Serwisin hyväksi

(25)

TFS teki joulukuussa 2003 pääomasijoituksia WRJ-Serwisiin saavuttaakseen enemmistöosakkuuden, jonka avulla se saisi määräysvallan WRJ-hankkeessa. WRJ-Serwisin osakkaat hyväksyivät joulukuussa 2003 tekemällään päätöksellä TFS:n aikeen hankkia yrityksen osakkeita. Osakkeiden nimellisarvo oli 7 910 000 zlotya. Valtaosa osakkeista oli vastiketta TFS:n saamisista Huta Jednośćilta. Saamiset siirrettiin WRJ-Serwisille. Lisäksi TFS maksoi osakkeista käteistä (890 000 zlotya) ja luontoissuorituksen (jatkojalostukseen tarkoitettuja Huta Jednośćin valmistamia metallisiruja, joiden siirtoarvo oli 450 000 zlotya). Sopimus osakkeiden hankinnasta allekirjoitettiin 8 päivänä kesäkuuta 2004. Pääomankorotus rekisteröitiin kuitenkin vasta 17 päivänä elokuuta 2007.

(26)	Korotetun osakepääoman osakkeita hankkivat samaan aikaan TFS:n kanssa eräs toinenkin tuolloinen osakkeenomistaja, PIW Enpol Sp. z o.o., ja uusi osakkeenomistaja Commplex Sp. z o.o. (molemmat yksityisyrityksiä). Nämä yritykset saivat osakkeet siirtämällä saamisensa Huta Jednośćilta WRJ-Serwisille.

3. SYYT MUODOLLISEN TUTKINTAMENETTELYN ALOITTAMISEEN

(27)

Kuten johdanto-osan 3 kappaleessa todetaan, komissio teki 23 päivänä lokakuuta 2007 päätöksen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta, jäljempänä ’päätös menettelyn aloittamisesta’. Päätöksessä menettelyn aloittamisesta komissio totesi aluksi katsovansa, että sillä on toimivalta ratkaista asia ja että tarkastelun kohteena olevat toimenpiteet ovat sisämarkkinoille soveltumatonta valtiontukea.

3.1 Sovellettava lainsäädäntö ja komission toimivalta

(28)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio katsoi, että SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaa (tuolloin EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artikla) ei yleensä sovelleta ennen liittymistä myönnettyyn tukeen, jota ei sovelleta enää liittymisen jälkeen. Liittymissopimukseen liitetyn, Puolan terästeollisuuden rakenneuudistusta koskevan pöytäkirjan N:o 8, jäljempänä ’pöytäkirja N:o 8’, määräyksiä voidaan kuitenkin pitää SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklassa tarkoitettuna erityissäädöksenä (lex specialis), jolla SEUT-sopimukseen perustuva valtiontukien valvonta ulotetaan koskemaan kaikkia Puolan terästeollisuuden rakenneuudistukseen vuosina 1997–2006 myönnettyjä tukia. Tämän perusteella komissiolla olisi periaatteessa toimivalta arvioida tällaista tukea.

(29)

Pohtiessaan, ovatko WRJ:n ja WRJ-Serwisin kaltaiset yritykset osa Puolan terästeollisuussektoria pöytäkirjassa N:o 8 tarkoitetulla tavalla, komissio otti huomioon seuraavat seikat: pöytäkirja N:o 8 perustui kansalliseen rakenneuudistusohjelmaan (Puolan terästeollisuuden rakenneuudistus- ja kehittämisohjelma, jäljempänä ’KRO’). Sen enempää KRO:n kuin pöytäkirjan N:o 8 soveltamisalaa ei ollut rajoitettu yksinomaan Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä ’EHTY-sopimus’, liitteeseen I, vaan se käsitti myös eräitä terästeollisuuden sektoreita, kuten saumattomat teräsputket ja suuret hitsatut putket.

(30)

Menettelyn aloittamisesta tehdyn päätöksen mukaan edellä mainittu tulkinta vastasi ensinnäkin EU:n valtiontukisäännöissä esitettyä terästeollisuuden määritelmää ja erityisesti monialaisten puitteiden (5) liitteessä B esitettyä määritelmää. Toiseksi tämä kävi ilmi KRO:n soveltamisalasta, sillä puolet sen tuensaajista oli putkituottajia. WRJ:n ja WRJ-Serwisin edeltäjä Huta Jedność itse asiassa osallistui rakenneuudistusohjelmassa määriteltyyn prosessiin, ja se myös mainitaan ohjelmaluonnoksessa useaan kertaan. Lopulta sitä ei kuitenkaan pidetty soveltuvana tuensaajana, koska siinä vaiheessa suunniteltiin yrityksen lakkauttamista vuonna 2002 julistetun konkurssin seurauksena.

(31)	Tämän perusteella komissio katsoi, että kielto myöntää tukea KRO:n ja pöytäkirjan N:o 8 ulkopuolella koskee myös yrityksiä Huta Jedność, WRJ ja WRJ-Serwis.

3.2 Valtiontuen olemassaolo

(32)

Komissio epäili vahvasti, että TFS:n sijoitukset WRJ:hin ja sen yritykselle myöntämät takaukset eivät olleet markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaisia. Toimenpiteiden toteuttamisajankohtana WRJ kamppaili talousvaikeuksien kanssa eikä olisi pystynyt hankkimaan vastaavaa rahoitusta pääomamarkkinoilta. Komissio epäili myös, pystyisikö TFS saamaan sijoitukselleen riittävän tuoton. Lisäksi komissio katsoi, että sijoitusta tuskin voitiin perustella sillä, että TFS aikoi myöhemmin yksityistää WRJ:n.

(33)

Valtiokonttorin WRJ:lle myöntämän vakuuden osalta komissio huomautti, ettei ollut selvää, oliko WRJ talousvaikeuksissa silloin kun vakuus myönnettiin vuonna 1997. Toisaalta vakuuden korottaminen vuonna 2003 osoitti, että WRJ oli vaikeassa tilanteessa. Komissio suhtautuikin epäilevästi siihen, täyttäisikö vakuuden korottaminen markkinataloussijoittajaperiaatteen edellytykset.

(34)	Komissio epäili myös, että TFS:n sijoitukset WRJ-Serwisiin eivät olleet markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaisia. Komissio huomautti, että yritys oli vuonna 2003 talousvaikeuksissa, minkä vuoksi oli syytä epäillä, saataisiinko sijoituksista tyydyttävä tuotto.

3.3 Valtiontuen soveltuvuus sisämarkkinoille

(35)

Komissio ei havainnut mitään perustetta, jonka nojalla mahdollisesti myönnetty valtiontuki olisi voitu katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi, sillä terästeollisuuden hyväksi toteutettavat investoinnit ja rakenneuudistustuki oli vuosina 1997–2006 kielletty pöytäkirjan N:o 8 ja siten EU:n valtiontukisääntöjen nojalla.

4. PUOLAN HUOMAUTUKSET MENETTELYN ALOITTAMISTA KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

(36)

Puola esitti omat huomautuksensa menettelyn aloittamisesta 21 päivänä tammikuuta 2008 ja 1 päivänä helmikuuta päivätyillä kirjeillä. Yhteenvetona voidaan todeta, että Puola ei hyväksy pöytäkirjaa N:o 8 koskevaa komission tulkintaa, vaan katsoo, että menettelyn kohteena olevat toimenpiteet eivät ole valtiontukea.

4.1 Sovellettava lainsäädäntö ja komission toimivalta

(37)	Puola katsoo, että pöytäkirjaa N:o 8 ei pitäisi tulkita yleistävästi, koska se muodostaa poikkeuksen ennen liittymistä myönnettyä valtiontukea koskevaan puuttumattomuusperiaatteeseen.

(38)

Puola huomauttaa ensinnäkin, että Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Puolan tasavallan välisestä assosioinnista tehdyn Eurooppa-sopimuksen (6) pöytäkirjassa n:o 2 oleva liite I, jäljempänä ’Eurooppa-sopimuksen pöytäkirja n:o 2’, ei koskenut putkituottajia eikä niiden tuotteita, minkä vuoksi nämä eivät kuuluneet liitteen soveltamisalaan.

(39)

Toiseksi valtiontuen myöntäminen putkituottajille kiellettiin jäsenvaltioissa 24 päivänä heinäkuuta 2002 voimaan tulleessa monialaisten puitteiden liitteessä B, jossa määritellään käsitteen ”terästeollisuus” soveltamisala. Määritelmän mukaan myös saumattomat teräsputket ja suuret hitsatut putket katsotaan osaksi terästeollisuutta. Tällä perusteella myös komission vuonna 2003 hyväksymä KRO ja pöytäkirja N:o 8 koskivat myös putkituottajia. Aiemmin, sovellettaessa EHTYn perustamissopimusta, putkisegmentti oli suljettu soveltamisalan ulkopuolelle.

(40)

Puola katsoo, että pöytäkirjaa N:o 8 on tulkittava siten, että putkituottajille ennen 24 päivää heinäkuuta 2002 myönnetty tuki ei kuulu komission valvontavallan piiriin (niin kuin eivät muutkaan ennen liittymissopimuksen voimaantuloa toteutetut toimenpiteet). Tuon määräajan jälkeen putkituottajat ovat sen sijaan kuuluneet edellä mainittujen rajoitusten piiriin.

(41)	Tuensaajien tietoisuuden osalta Puola katsoo, että WRJ-Serwis voidaan luokitella teräksentuottajaksi vasta vuodesta 2004 alkaen, jolloin se käynnisti toiminnan vetämössä. Tämän vuoksi yritykselle ennen tätä myönnetty valtiontuki ei ole ollut terästeollisuudelle myönnettyä valtiontukea.

(42)	Lisäksi Puola korostaa, että WRJ-hanke ei ole aiemman Huta Jedność -hankkeen jatkoa.

4.2 Valtiontuen olemassaolo

(43)

Lisäksi Puola väittää, että vaikka TFS on valtiokonttorin valvonnassa, se toimii markkinaperiaatteiden mukaisesti voittoa tavoitellen. TFS:n toimenpiteet WRJ:n ja WRJ-Serwisin hyväksi eivät näin ollen johtuneet mistään erityisestä valtion valvonnasta tai määräysvallasta. Valtiokonttori ei siis välttämättä harjoittanut tuomiossa Stardust Marine (7) tarkoitettua valvontaa.

(44)

Puola katsoo, että WRJ:n pääomankorotus ja TFS:n myöntämät takaukset eivät muodostaneet merkittävää pääomavirtaa WRJ-hankkeen hyväksi. Saamisten muuntaminen WRJ:n osakkeiksi oli sitä paitsi taloudellisesti järkevämpää kuin niiden välitön täytäntöönpano. Silloin kun TFS sijoitti pääomaa WRJ:hin, sillä oli lisäksi käytettävissään liiketoimintasuunnitelmat, jotka osoittivat WRJ-hankkeen kannattavuuden. Myös pankkien yhteenliittymä oli tuolloin valmis turvaamaan WRJ:n rahoituksen jatkossa. TFS toimi näin ollen yksityisen sijoittajan tavoin.

(45)

Puola katsoo, että WRJ:lle myönnetyn valtiontakauksen korottaminen oli markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaista, koska myös vakuuden arvo nousi ja WRJ suoritti valtiokonttorille takauksen korotuksesta markkinakorkojen mukaisen takausmaksun. Lisäksi takauksen ehtona oli se, että pankit myöntäisivät WRJ-hankkeelle jatkorahoitusta, mikä ei kuitenkaan toteutunut. Tämän vuoksi takauksen korotusta ei koskaan toteutettu, joten Puola katsoo, että WRJ ei saanut siitä hyötyä.

(46)

WRJ-Serwisin hyväksi toteutettu pääomasijoitus katsotaan markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaiseksi. Ensinnäkin osakkeita hankkivat TFS:n lisäksi myös yksityiset osakkeenomistajat. Toiseksi WRJ-Serwis ei ollut talousvaikeuksissa, ja TFS teki päätöksensä saadakseen aikanaan osan WRJ-Serwisin tuottamasta voitosta. Lisäksi TFS sai määräysvallan WRJ-Serwisiin ja tonttiin, jolle WRJ-hanke oli rakennettu.

(47)	Puola vakuuttaa, että WRJ:n ja WRJ-Serwisin konsolidointi oli ainoa keino siirtää WRJ-hanke nopeasti yksityiselle sijoittajalle loppuun saatettavaksi ja samalla varmistaa, että valtion hankkeeseen siihen asti sijoittamasta pääomasta saatiin takaisin mahdollisimman suuri osa.

5. ASIANOMAISTEN OSAPUOLTEN ESITTÄMÄT HUOMAUTUKSET

(48)

Komissio sai huomautuksia yhdeltä asianomaiselta osapuolelta, joka vastusti tiukasti Puolan myöntämää tukea. Kyseinen osapuoli muistutti, että putket eivät kuuluneet EHTYn perustamissopimuksen soveltamisalaan ja että putkiteollisuuden oli toteutettava rakenneuudistus omalla kustannuksellaan, ilman valtiontukea. Tuen hyväksyminen tarkasteltavana olevassa tapauksessa vahingoittaisi Euroopan putkiteollisuutta. Asianomaisen osapuolen mukaan tuen hyväksyminen saattaisi myös uhata pyrkimyksiä osoittaa, että eräät maat tuovat EU:hun putkia tuetuilla tai polkumyyntihinnoilla. Osapuoli väitti myös, että Euroopan saumattomien putkien alalla on vallinnut erityinen taloudellinen tilanne, johon ovat vaikuttaneet ylikapasiteetti ja tarve viedä suuri osa tuotannosta ulkomaille samaan aikaan kun tuonti Kiinasta lisääntyi vuonna 2007.

6. PUOLAN HUOMAUTUKSET ASIANOMAISEN OSAPUOLEN HUOMAUTUKSISTA

(49)	Asianomaisen osapuolen huomautukset toimitettiin Puolalle, joka esitti omat huomautuksensa 16 päivänä helmikuuta 2009. Puola tukee näkemystä, jonka mukaan putkimarkkinoiden reilun kilpailun turvaamiseksi tarvitaan selkeät säännöt.

(50)

Puola on asianomaisen osapuolen kanssa yhtä mieltä siitä, että putket eivät kuuluneet EHTYn perustamissopimuksen soveltamisalaan, ja toistaa, että putkituottajien katsottiin olevan osa ”terästeollisuutta” vasta 24 päivänä heinäkuuta 2002 voimaan tulleiden monialaisten puitteiden nojalla. Tämän vuoksi valtiontuen myöntäminen putkialalla on kielletty vasta 24 päivästä heinäkuuta 2002 alkaen, jolloin tämä ”laajennettu” terästeollisuuden määritelmä tuli voimaan.

(51)	Lisäksi Puola muistuttaa, että WRJ ei koskaan aloittanut tuotantotoimintaa ja että WRJ-Serwis keskeytti tuotannon vuonna 2008. Puola korostaa, ettei se ole koskaan myöntänyt valtiontukea WRJ:lle.

7. TOIMENPITEEN ARVIOINTI

7.1 Sovellettava lainsäädäntö ja komission toimivalta

(52)

Tarkastelun kohteena olevat toimenpiteet on toteutettu ennen kuin Puola liittyi Euroopan unioniin 1 päivänä toukokuuta 2004. SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaa ei periaatteessa sovelleta ennen liittymistä myönnettyyn tukeen, jota ei sovelleta enää liittymisen jälkeen. (8) Tästä yleissäännöstä poiketen komissiolla on liittymissopimuksen pöytäkirjan N:o 8 nojalla toimivalta tarkastella valtiontukea, jonka Puola on myöntänyt ennen EU:hun liittymistä terästeollisuuden kansallisen rakenneuudistusohjelman puitteissa.

7.1.1 Pöytäkirja N:o 8 erityissäädöksenä (lex specialis)

(53)

Pöytäkirjassa N:o 8 on määräys, jonka nojalla Puola voi saattaa päätökseen ennen liittymistä aloitetun terästeollisuuden rakenneuudistuksen. Puolan terästeollisuuden rakenneuudistus aloitettiin ennen liittymistä Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjan n:o 2 nojalla, ja sitä jatkettiin EU–Puola-assosiaationeuvoston päätöksen (9), jäljempänä ’assosiaationeuvoston päätös’, nojalla.

(54)	Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjassa n:o 2 Puolalle myönnettiin viiden vuoden karenssiaika (vuodesta 1992 vuoden 1996 loppuun), jonka kuluessa sillä oli lupa myöntää julkista tukea EHTYn perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvan terästeollisuutensa rakenneuudistuksen toteuttamiseen.

(55)

Karenssiaikaa pidennettiin assosiaationeuvoston päätöksellä 1 päivästä tammikuuta 1997 alkaen kahdeksalla vuodella tai kunnes Puola liittyisi EU:hun. Tänä aikana Puolalla oli poikkeuksellisesti oikeus myöntää ”terästuotteille” rakenneuudistukseen tarkoitettua julkista tukea Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjassa n:o 2 asetetuin edellytyksin (joiden soveltamista jatkettiin assosiaationeuvoston päätöksellä) ja kansallisen rakenneuudistusohjelman nojalla. Puola esitti kyseisen ohjelman komissiolle huhtikuussa 2003. Komission tutkittua rakenneuudistusohjelman jäsenvaltiot hyväksyivät Puolan hakemuksen heinäkuussa 2003 (10).

(56)

Pöytäkirjan N:o 8 mukaisesti komissiolla on toimivalta valvoa Puolan EU:hun liittymisen jälkeen valtiontukea, jota Puola on myöntänyt maan terästeollisuudelle Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjan n:o 2 (ja myöhemmin assosiaationeuvoston päätöksen) nojalla ja KRO:n mukaisesti. Tämän lisäksi pöytäkirjassa N:o 8 määrätään, että komissiolla on toimivalta määrätä perittäväksi takaisin tuki, joka on myönnetty Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjan n:o 2 tai KRO:n vastaisesti. Tämän perusteella pöytäkirja N:o 8 on luonteeltaan erityissäädös (lex specialis), jolla yleisperiaatteesta poiketen sallitaan Puolan terästeollisuudelle ennen liittymistä myönnetyn valtiontuen valvonta ja tutkinta poikkeuksellisesti ja taannehtivasti. Tuomioistuin on vahvistanut tämän katsoessaan, että pöytäkirja N:o 8 on SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan nähden erityissäädös (lex specialis), jolla komission SEUT-sopimuksen nojalla suorittama valtiontukien valvonta laajennetaan koskemaan Puolan terästeollisuuden rakenneuudistukseen vuosina 1997–2003 myönnettyä tukea. (11)

7.1.2 Pöytäkirjaan N:o 8 perustuvan komission taannehtivan valvontavallan soveltamisala

(57)

Tässä menettelyssä komission on arvioitava, kattavatko poikkeukselliset ja taannehtivat valvontavaltuudet, joita käsitellään edellä johdanto-osan 53–56 kappaleessa, myös toimenpiteet, jotka Puola oli toteuttanut putkituottajien hyväksi ennen Puolan liittymistä EU:hun. Tätä varten on tulkittava asiaan sovellettavia oikeusperustoja eli pöytäkirjaa N:o 8 yhdessä Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjan n:o 2 ja assosiaationeuvoston päätöksen kanssa sen selvittämiseksi, kattavatko niiden määräykset myös tuen, jota Puolan putkituottajille myönnettiin ennen Puolan liittymistä EU:hun.

(58)

Yleisesti tunnustetun oikeusperiaatteen mukaisesti erityissäädöstä (lex specialis), joka muodostaa poikkeuksen yleisperiaatteesta, on tulkittava rajoittavasti. Kun rajoitettua tulkintaa sovelletaan edellä mainittuihin oikeusperustoihin (ks. johdanto-osan 59–65 kappale), päädytään johtopäätökseen, jonka mukaan komission poikkeuksellinen ja taannehtiva valvontavalta rajoittuu toimenpiteisiin, jotka on myönnetty EHTY-tuotteiden tuottajille ennen Puolan liittymistä EU:hun. Tämä tarkoittaa sitä, että valvontavalta ei kata putkituottajien hyväksi toteutettuja toimenpiteitä.

7.1.3 Oikeusperustojen tulkinta

(59)

Komission valtuudet seurata ja valvoa taannehtivasti Puolan terästeollisuudelle ennen liittymistä myönnettyä tukea määritellään pöytäkirjassa N:o 8 olevassa 12 ja 18 kohdassa. Pöytäkirjan 12 artiklan nojalla komissiolla ja neuvostolla on toimivalta seurata KRO:n toteuttamista sekä ennen liittymistä että sen jälkeen vuoteen 2006 asti. Pöytäkirjan 18 kohdan nojalla komissiolla on valtuudet vaatia valtiontuen takaisinperimistä, jos tuki on myönnetty pöytäkirjan 8 kohdassa asetettujen edellytysten vastaisesti.

(60)

Pöytäkirjassa N:o 8 olevassa 1 kohdassa määrätään, että Puolan myöntämää ”Puolan terästeollisuuden tiettyjen osien” rakenneuudistukseen tarkoitettua valtiontukea pidetään yhteismarkkinoille soveltuvana edellyttäen, että: ”Eurooppa-sopimuksen (…) EHTY-tuotteista tehdyssä pöytäkirjassa n:o 2 olevan 8 artiklan 4 kohdassa vahvistettua määräaikaa on pidennetty liittymispäivään saakka”; rakenneuudistusohjelmassa vahvistettuja ehtoja noudatetaan; pöytäkirjassa N:o 8 esitetyt edellytykset täyttyvät, ja ”Puolan terästeollisuudelle ei makseta rakenneuudistusta varten valtion tukea liittymispäivän jälkeen”.

(61)

Lisäksi pöytäkirjassa N:o 8 olevassa 2 kohdassa määrätään, että liitteessä 1 lueteltujen yhtiöiden yksittäisissä liiketoimintasuunnitelmissa esitettyjen edellytysten mukainen Puolan teräsalan rakenneuudistus saatetaan päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006. Pöytäkirjassa N:o 8 olevassa 3 kohdassa määrätään, että Puolan teräsalan rakenneuudistusohjelman puitteissa voidaan myöntää valtion tukea ainoastaan liitteessä 1 luetelluille yhtiöille.

(62)

Pöytäkirjassa N:o 8 olevassa 1 kohdassa viitataan myös suoraan Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjassa n:o 2 olevan 8 artiklan 2 kohtaan (jonka soveltamista jatkettiin assosiaationeuvoston päätöksellä). Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjaa n:o 2 oli määrä soveltaa ainoastaan ”EHTY-tuotteisiin” (pöytäkirjassa n:o 2 olevan 8 artiklan 4 kohta), ja kyseiset terästuotteet puolestaan luetellaan liitteessä. Liitteen sisältö on sama kuin EHTY-sopimuksen liitteessä I oleva EHTY-tuotteiden luettelo, jossa jätetään selkeästi ”EHTY-terästuotteiden” määritelmän ulkopuolelle putket (”teräsputket (saumattomat tai hitsatut) (…) hiotut tai kiillotetut terästangot ja teräsvalanteet (putket ja putkiliitokset sekä muut teräsvalanteet)”).

(63)

EHTY-sopimuksen voimassaolo päättyi 23 päivänä heinäkuuta 2002. Tuosta päivästä alkaen terästeollisuudelle myönnetty valtiontuki kuuluu EY:n yleisten oikeussääntöjen soveltamisalaan. Samalla päätettiin, että Euroopan terästeollisuuden määritelmä laajennettaisiin käsittämään myös putkituottajat. Muutettu määritelmä on sisällytetty monialaisten puitteiden 27 artiklaan ja liitteeseen B, joiden mukaan EU:n terästeollisuus käsittää ”saumattomat putket ja profiiliputket” sekä ”hitsatut rauta- ja teräsputket”. Terästeollisuuden laajennettu määritelmä toistetaan myös vuosien 2007–2013 alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen (12) liitteessä I ja yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (13) 2 artiklan 29 kohdassa.

(64)

Vastaavaa muutosta, jossa otettaisiin huomioon EU:n terästeollisuuden uusi määritelmä, joka kattaa myös putkituottajat, ei kuitenkaan ole tehty sen enempää Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjaan N:o 2 kuin assosiaationeuvoston päätökseenkään. Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjan N:o 2 voimassaolo päättyi 31 päivänä joulukuuta 1996. Assosiaationeuvoston päätöksellä Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjan n:o 2 soveltamista jatkettiin 1 päivästä 1997 alkaen kahdeksalla vuodella tai siihen asti, että Puola liittyy EU:hun (riippuen siitä, kumpi ajankohdista on aikaisempi). Assosiaationeuvoston päätöksen 1 artikla koskee ”terästuotteita” yleensä, mutta sen soveltamisala liittyy selkeästi Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjassa n:o 2 olevan 8 artiklan 4 kohtaan, joka koskee yksinomaan EHTY-terästuotteita. Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjan N:o 2 voimassaolon pidentämisen ehdoiksi asetettiin erityisesti, että Puola esittää komissiolle kansallisen rakenneuudistusohjelman ja tuensaajien liiketoimintasuunnitelmat, jotka ”täyttävät pöytäkirjassa n:o 2 olevan 8 artiklan 4 kohdassa luetellut vaatimukset ja jotka Puolan tasavallan kansallinen valtion tuen valvontaviranomainen (kilpailu- ja kuluttajansuojavirasto) on arvioinut ja hyväksynyt”.

(65)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että pöytäkirjassa N:o 8 oleva 18 kohta, jota tulkitaan ottaen huomioon pöytäkirjassa N:o 8 olevan 1–3 kohta, Eurooppa-sopimuksen pöytäkirja n:o 2 ja assosiaationeuvoston päätös, ei anna komissiolle toimivaltaa valvoa Puolan putkituottajille ennen liittymistä myönnettyä tukea.

7.1.4 Eurooppa-sopimuksen täytäntöönpanosäännöt tulkintavälineenä

(66)

Edellä johdanto-osan 59–65 kappaleessa esitetyn sovellettavien oikeusperustojen (pöytäkirja N:o 8, Eurooppa-sopimuksen pöytäkirja n:o 2 ja assosiaationeuvoston päätös) oikeudellisen tulkinnan lisäksi komissio on tutkinut, voidaanko komission täytäntöönpanovalta tarkastella Puolan putkituottajille ennen liittymistä myönnettyä tukea taannehtivasti, määritellä niiden täytäntöönpanosääntöjen nojalla, jotka EU–Puola-assosiaationeuvosto hyväksyi vuonna 2001 Eurooppa-sopimukseen ja pöytäkirjaan n:o 2 sisältyvien valtiontukimääräysten täytäntöönpanoa varten, jäljempänä ’täytäntöönpanosäännöt’ (14).

(67)

Periaatteessa täytäntöönpanosäännöissä annetaan menettelyohjeet, jotka on erotettava Eurooppa-sopimuksessa ja sen pöytäkirjassa n:o 2 vahvistetuista valtiontukea koskevista aineellisista määräyksistä. On kuitenkin huomattava, että täytäntöönpanosääntöihin sisältyy myös erityissäännöksiä siitä, minkä kriteerien nojalla arvioidaan tuen yhteensopivuutta Eurooppa-sopimuksen ja sen pöytäkirjan n:o 2 määräysten kanssa.

(68)

Täytäntöönpanosääntöjen 1 artikla kuuluu seuraavasti: ”Yksittäisten tukien ja tukiohjelmien yhteensopivuutta Eurooppa-sopimuksen määräysten kanssa arvioidaan näiden sääntöjen 1 artiklan mukaisesti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 artiklan määräysten soveltamisesta johtuvien perusteiden mukaisesti, mukaan lukien voimassa oleva ja tuleva johdettu oikeus, puitteet, suuntaviivat ja muut yhteisössä voimassa olevat asiaa koskevat hallinnolliset määräykset sekä Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö ja kaikki päätökset, jotka assosiaationeuvosto mahdollisesti tekee 4 artiklan 3 kohdan nojalla”. Siinä esitetyn yleisperiaatteen mukaan ne aineelliset kriteerit, joiden perusteella arvioidaan valtiontuen yhteensopivuutta Eurooppa-sopimuksen kanssa yleensä, ovat siinä mielessä ”kehittyviä”, että niissä otetaan huomioon EU:n oikeuteen ja tuomioistuimen oikeuskäytäntöön ajan myötä tehtävät muutokset.

(69)

Täytäntöönpanosääntöjen 2 artiklan 1 kohdan toisessa virkkeessä viitataan erityisesti pöytäkirjan n:o 2 nojalla sovellettaviin arviointikriteereihin: ”Jos tuet ja tukiohjelmat koskevat Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjan n:o 2 soveltamisalaan kuuluvia tuotteita, tämän kohdan ensimmäistä virkettä sovelletaan täysimääräisesti sillä poikkeuksella, että arviointia ei tehdä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 artiklan määräysten soveltamisesta johtuvien perusteiden mukaisesti, vaan Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen valtiontukia koskevien määräysten soveltamisesta johtuvien perusteiden mukaisesti”. Muotoilu kertoo selkeästi, että toisin kuin yleisen tuen, josta säädetään 2 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä virkkeessä (ks. edellä johdanto-osan 68 kappale), Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjan n:o 2 soveltamisalaan kuuluvan tuen arviointikriteerien kehitys on sidottu EHTYn perustamissopimukseen. Sen sijaan ei ole otettu selkeästi kantaa siihen, miten arviointikriteerit kehittyvät sen jälkeen kun EHTYn perustamissopimuksen voimassaolo päättyi vuonna 2002.

(70)

Täytäntöönpanosääntöjen 2 artiklan 2 ja 3 kohdassa vahvistetaan mekanismi, jonka mukaisesti määritellään ne yhteensopivuutta koskevien EU:n kriteerien muutokset, joita Puolan on sovellettava. Puolalle on ilmoitettava erityisesti kaikista niistä EU:n yhteensopivuuskriteerien muutoksista, joita ei ole julkaistu, ja ”jos Puolan tasavalta ei vastusta tällaisia muutoksia kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut muutoksista virallisen tiedon, niistä tulee yhteensopivuuden arvioinnin perusteita tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti. Jos Puolan tasavalta vastustaa muutoksia, käydään neuvotteluja näiden sääntöjen 7 ja 8 artiklan mukaisesti ottaen huomioon Eurooppa-sopimuksen määräykset lainsäädäntöjen lähentämisestä.”

(71)

Vaikka Puola ei olisi vastustanut kolmen kuukauden määräajan kuluessa vuonna 2002 tehtyä muutosta, jolla yhteisön terästeollisuuden määritelmään sisällytettiin myös putkituottajat, tällaisia yhteisön oikeuden muutoksia ei olisi voitu soveltaa toimenpiteisiin, jotka eivät kuulu Eurooppa-sopimuksen soveltamisalaan, eli toimenpiteisiin, jotka eivät kuulu EHTYn perustamissopimuksen soveltamisalaan. Lisäksi pöytäkirja N:o 8 on luonteeltaan erityissäädös (lex specialis), minkä vuoksi komissio ei voi sen soveltamisalaa määritellessään tukeutua unionin terästeollisuuden määritelmän laajentamiseen EHTYn perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen. Sen vuoksi on katsottava, että on selkeästi erotettava toisistaan yhtäältä Puolan terästeollisuudelle Eurooppa-sopimuksen nojalla ennen Puolan liittymistä EU:hun myönnettyyn valtiontukeen sovellettavan lainsäädännön ”kehittyminen” ja toisaalta tarve tulkita pöytäkirjaan N:o 8, Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjaan n:o 2 ja assosiaationeuvoston päätökseen perustuvaa komission taannehtivaa valvontavaltaa rajoittavasti.

8. PÄÄTELMÄT

(72)

Tämän perusteella komission on katsottava, ettei sillä ole toimivaltaa tarkastella Puolan putkituottajille ennen liittymistä ja erityisesti vuosina 1997–2003 pöytäkirjan N:o 8 nojalla myönnettyä tukea. Tämä menettely lopetetaan, koska komissiolla ei ole toimivaltaa tarkastella sen kohteena olevia toimenpiteitä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Lopetetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu, 23 päivänä lokakuuta 2007 aloitettu Puolaa koskeva muodollinen tutkintamenettely sen vuoksi, että komissiolla ei ole Puolan liittymissopimuksen pöytäkirjassa N:o 8 tarkoitettua toimivaltaa tarkastella Puolan WRJ- ja WRJ-Serwis-yritysten hyväksi vuosina 2001, 2002 ja 2003 toteuttamia toimenpiteitä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Puolan tasavallalle.

Tehty Brysselissä 6 päivänä heinäkuuta 2010.

Komission puolesta

Joaquín ALMUNIA

Varapuheenjohtaja

(1) EUVL L 236, 23.9.2003, s. 948.

(2) EUVL C 282, 24.11.2007, s. 21.

(3) EY:n perustamissopimuksen 87 artiklasta tuli 1 päivänä joulukuuta 2009 SEUT-sopimuksen 107 artikla ja perustamissopimuksen 88 artiklasta SEUT-sopimuksen 108 artikla. Kyseiset kaksi määräyskokonaisuutta ovat asiasisällöltään samanlaiset. Tässä päätöksessä SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan tehtyjä viittauksia on tarvittaessa pidettävä viittauksina EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklaan.

(4) Ks. alaviite 2.

(5) Ks. monialaisten puitteiden liite B, EYVL C 70, 19.3.2002, s. 8, jota sovellettiin 24 päivästä heinäkuuta 2002 (39 kohta) ja joka on korvattu vuosien 2007–2013 alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen liitteellä I, EUVL C 54, 4.3.2006, s. 13.

(6) EYVL L 348, 31.12.1993, s. 2.

(7) Asia C-482/99, Stardust Marine, Kok. 2002, s. I-4397.

(8) Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on katsonut yhdistetyissä asioissa T-273/06 ja T-297/06, ISD Polska v. Euroopan yhteisöjen komissio, 1 päivänä heinäkuuta 2009 antamansa tuomion 90 kohdassa, että ”asianosaiset ovat yhtä mieltä siitä, että EY 87 ja EY 88 artiklaa ei lähtökohtaisesti sovelleta sellaisiin ennen liittymistä myönnettyihin tukiin, jotka eivät enää jatku liittymisen jälkeen”. Ks. myös valtiontukiasiassa C 20/04 (ex NN 25/04) Huta Częstochowa SA, 5 päivänä heinäkuuta 2005 tehdyn komission päätöksen 2006/937/EY (EUVL L 366, 21.12.2006, s. 1) johdanto-osan 108 kappale, sekä Puolan Szczeczinin telakalle myöntämää valtiontukea koskevassa asiassa C 19/05 (ex N 203/05) 6 päivänä marraskuuta 2008 tehdyn komission päätöksen 2010/3/EY johdanto-osan 202 kappale ja sitä seuraavat kappaleet (EUVL L 5, 8.1.2010, s. 1).

(9) EU–Puola-assosiaationeuvoston päätös N:o 3/2002, tehty 23 päivänä lokakuuta 2002, Eurooppa-sopimuksen Euroopan hiili- ja teräsyhteisön tuotteita koskevassa pöytäkirjassa n:o 2 olevan 8 artiklan 3 kohdassa määrätyn kauden pidentämisestä (EUVL L 186, 25.7.2003, s. 38).

(10) Neuvoston päätös 2003/588/EY, tehty 21 päivänä heinäkuuta 2003, Eurooppa-sopimuksen Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) tuotteita koskevassa pöytäkirjassa n:o 2 olevan 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun ajanjakson pidentämisestä 23 päivänä lokakuuta 2002 tehdyn EU:n ja Puolan assosiaationeuvoston päätöksen N:o 3/2002 3 artiklassa tarkoitettujen edellytysten täyttymisestä (EUVL L 199, 7.8.2003, s. 17).

(11) Asiassa T-288/06, Huta Częstochowa 1 päivänä heinäkuuta 2009 annettu tuomio, 44 kohta.

(12) EUVL C 54, 4.3.2006, s. 13.

(13) EUVL L 214, 9.8.2008, s. 3.

(14) EU–Puola-assosiaationeuvoston päätös N:o 3/2001, tehty 23 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Puolan tasavallan välisestä assosiaatiosta tehdyn Eurooppa-sopimuksen 63 artiklan 3 kohdan nojalla annettavien, 63 artiklan 1 kohdan iii alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettujen sekä sopimuksen EHTY-tuotteista tehdyn pöytäkirjan n:o 2 8 artiklan 1 kohdan iii alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettujen valtiontukia koskevien määräysten soveltamista koskevien täytäntöönpanosääntöjen vahvistamisesta (EYVL L 215, 9.8.2001, s. 39).

12.10.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

L 268/40

KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 8 päivänä lokakuuta 2010,

päätöksistä 92/260/ETY ja 2004/211/EY poikkeamisesta siltä osin kuin kyse on Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna 2011 järjestettävien esiolympialaisten taikka vuonna 2012 järjestettävien olympialaisten tai paralympialaisten hevosurheilutapahtumiin osallistuvien tiettyjen rekisteröityjen urospuolisten hevosten tilapäisestä maahantuonnista

(tiedoksiannettu numerolla K(2010) 6854)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2010/613/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista elävien hevoseläinten liikkuvuuden ja kolmansista maista tapahtuvan tuonnin osalta 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/426/ETY (1) ja erityisesti sen 19 artiklan ii alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista ja eläinlääkärintodistuksista rekisteröityjen hevosten tilapäisessä tuonnissa 10 päivänä huhtikuuta 1992 tehdyssä komission päätöksessä 92/260/ETY (2) määritellään kolmansille maille, joista rekisteröityjen hevosten tilapäinen tuonti unioniin on sallittava, erityinen terveysluokitus kyseisen päätöksen liitteessä II olevien terveystodistusten mallien tapaukseen soveltuvaa käyttöä varten. Päätöksessä säädetään takeista, joilla osoitetaan, etteivät yli 180 päivän ikäiset kuohitsemattomat urospuoliset hevoset aiheuta hevoseläinten virusarteriitin riskiä.

(2)

Niiden kolmansien maiden ja kolmansien maiden alueiden osien alueiden luettelosta, joista jäsenvaltiot sallivat elävien hevoseläinten ja hevoseläinten siemennesteen, munasolujen ja alkioiden tuonnin, 6 päivänä tammikuuta 2004 tehdyssä komission päätöksessä 2004/211/EY (3) vahvistetaan luettelo niistä kolmansista maista ja niiden osista, joista jäsenvaltioiden on sallittava rekisteröityjen hevosten tilapäinen tuonti, sekä hevoseläinten tuontiin kolmansista maista sovellettavat vaatimukset.

(3)

XXX olympiadin kesäkisat, jäljempänä ’olympialaiset’ pidetään Lontoossa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, 27 päivän heinäkuuta ja 12 päivän elokuuta 2012 välisenä aikana ja niiden jälkeen XIV kesäparalympialaiset, jäljempänä ’paralympialaiset’, 29 päivän elokuuta ja 9 päivän syyskuuta 2012 välisenä aikana. Olympialaisten ja paralympialaisten hevosurheilutapahtumia, jotka ovat kiinteä osa vuoden 2012 olympialaisia ja paralympialaisia, edeltää esiolympialaisten yhteydessä 4 ja 10 päivän heinäkuuta 2011 välisenä aikana järjestettävä hevosurheilutapahtuma, jonka on tarkoitus olla kahden tähden kansainvälinen kenttäkilpailu.

(4)	Esiolympialaisten, olympialaisten ja paralympialaisten hevosurheilutapahtumiin osallistuvat rekisteröidyt hevoset ovat Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaisten viranomaisten ja järjestäjänä toimivan Maailman ratsastajainliiton (FEI) eläinlääkinnällisessä valvonnassa.

(5)

Jotkin urospuoliset rekisteröidyt hevoset, jotka ovat saaneet oikeuden osallistua mainittuihin korkean tason hevosurheilutapahtumiin, eivät välttämättä täytä päätöksissä 92/260/ETY ja 2004/211/EY vahvistettuja hevoseläinten virusarteriittia koskevia vaatimuksia. Sen vuoksi olisi säädettävä vaatimuksista tehtävästä poikkeuksesta, joka koskee kuohitsemattomien urospuolisten rekisteröityjen hevosten tilapäistä maahantuontia kyseisiin urheilutapahtumiin osallistumista varten. Poikkeuksessa olisi vahvistettava eläinten terveyttä ja eläinlääkärintodistusta koskevat vaatimukset, joilla suljetaan pois hevoseläinten virusarteriitin leviämisen riski jalostuksen tai siemennesteen keräämisen kautta.

(6)

Koska hevoseläinten virusarteriitti on Etelä-Afrikassa pakollisesti ilmoitettava tauti, koska sen esiintymisestä ei ole ilmoitettu sitten vuoden 2001 ja koska sitä valvotaan kyseisessä maassa, poikkeusta ei ole tarpeen ulottaa koskemaan hevosia, joiden mukana seuraa päätöksen 92/260/ETY liitteessä II olevan mallin ”F” mukainen terveystodistus.

(7)	Kolmansista maista tulevassa tuonnissa tehtäviä eläinlääkärintarkastuksia koskevista vaatimuksista säädetään kolmansista maista yhteisöön tuotavien eläinten eläinlääkintätarkastusten järjestämistä koskevista periaatteista 15 päivänä heinäkuuta 1991 annetussa neuvoston direktiivissä 91/496/ETY. (4)

(8)

Yhdennetyn eläinlääkinnällisen Traces-tietojärjestelmän kehittämisestä 19 päivänä elokuuta 2003 tehdyssä komission päätöksessä 2003/623/EY (5) säädetyn yhdennetyn eläinlääkinnällisen Traces-tietojärjestelmän kehittämisen osana yhdenmukaistetaan ilmoittamiseen ja tarkastuksiin liittyvät asiakirjat, jotta kerättyjä tietoja voidaan hallinnoida ja käsitellä asianmukaisesti ja parantaa siten terveyteen liittyvää turvallisuutta Euroopan unionissa. Komissio antoi sen vuoksi 18 päivänä helmikuuta 2004 asetuksen (EY) N:o 282/2004 (6) kolmansista maista yhteisöön tuotavien eläinten ilmoittamista ja eläinlääkärintarkastuksia koskevan asiakirjan laadinnasta.

(9)

Traces-järjestelmän käyttöönotosta 30 päivänä maaliskuuta tehdyllä 2004 komission päätöksellä 2004/292/EY (7) luotiin yhtenä rakenteena toimiva sähköinen tietokanta, jäljempänä ’Traces’, jolla seurataan eläinten siirtoja Euroopan unionissa ja kolmansista maista unioniin ja tarjotaan kaikki tällaiseen kauppaan liittyvät viitetiedot.

(10)

Eläinten ja eläinperäisten tuotteiden yhteisön sisäiseen kauppaan liittyvän yhdenmukaisen todistusmallin ja tarkastuspöytäkirjan hyväksymisestä 30 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 599/2004 (8) vahvistetaan erän yksilöintiä varten malli, jonka avulla voidaan luoda yhteys niihin eläinten terveyttä koskeviin asiakirjoihin, jotka olivat eläimen mukana sillä rajatarkastusasemalla, jonka kautta eläin tuotiin Euroopan unioniin.

(11)

Hyväksyttyjen rajatarkastusasemien luettelon laatimisesta, komission eläinlääkintäalan asiantuntijoiden tekemiä tarkastuksia koskevien tiettyjen sääntöjen vahvistamisesta sekä Traces-järjestelmän eläinlääkintäyksikköjen määrittämisestä 28 päivänä syyskuuta 2009 tehdyssä komission päätöksessä 2009/821/EY (9) vahvistetaan yksityiskohdat jäsenvaltioiden eläinlääkintäyksiköt yhdistävälle viestintäverkolle, jonka avulla pystytään seuraamaan esimerkiksi tilapäisesti maahantuotujen rekisteröityjen hevosten siirtoja.

(12)

Asetuksen (EY) N:o 282/2004 mukaisesti annettu yhteinen eläinlääkinnällinen tuloasiakirja muodostaa yhdessä kyseisten hevosten siirtoja ensimmäisenä määräpaikkana olevasta jäsenvaltiosta toisiin jäsenvaltioihin koskevan todistuksen, jäljempänä ’myöhempiä siirtoja koskeva todistus’, kanssa sopivimman välineen sen varmistamiseen, että kuohitsemattomat urospuoliset rekisteröidyt hevoset, jotka on tilapäisesti tuotu Euroopan unioniin hevoseläinten virusarteriittia koskevien erityisten edellytysten mukaisesti, poistuvat Euroopan unionista vähemmän kuin 90 päivän kuluessa tulostaan ja viipymättä sen hevosurheilutapahtuman jälkeen, johon ne osallistuivat.

(13)

Koska päätöksen 92/260/ETY mukaisen terveystodistusmallin VII kohdan mukaista myöhempiä siirtoja koskevaa todistusta ei ole toteutettu Traces-järjestelmässä, on kuitenkin syytä luoda yhteys tästä myöhempiä siirtoja koskevasta todistuksesta yhteisen eläinlääkinnällisen tuloasiakirjan kautta direktiivin 90/426/ETY liitteen B mukaiseen terveystodistukseen.

(14)	Kun otetaan huomioon tapahtuman merkitys ja se, että tunnettuja yksittäisiä hevosia tulee Euroopan unioniin tässä päätöksessä säädetyin erityisin edellytyksin suhteellisen pieni määrä, hallinnolliset lisämenettelyt vaikuttaisivat asianmukaisilta.

(15)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Poiketen siitä, mitä päätöksen 92/260/ETY 1 artiklassa ja päätöksen 2004/211/EY 6 artiklan a alakohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on sallittava sellaisten kuohitsemattomien urospuolisten rekisteröityjen hevosten, jotka eivät täytä päätöksen 92/260/ETY liitteessä II vahvistetuissa todistusmalleissa ”A”–”E” olevan III kohdan e alakohdan v alakohdassa vahvistettua hevoseläinten virusarteriittia koskevaa vaatimusta, tilapäinen maahantuonti seuraavin edellytyksin:

kyseisten hevosten on tarkoitus osallistua hevosurheilutapahtumiin seuraavissa Lontoossa Yhdistyneessä kuningaskunnassa järjestettävissä tapahtumissa:

i)	4 päivän heinäkuuta ja 10 päivän heinäkuuta 2011 välisenä aikana järjestettävät esiolympialaiset;

ii)	27 päivän heinäkuuta ja 12 päivän elokuuta 2012 välisenä aikana järjestettävät XXX olympiadin kisat, jäljempänä ’olympialaiset’;

iii)	29 päivän elokuuta ja 9 päivän syyskuuta 2012 välisenä aikana järjestettävät XVI kesäparalympialaiset, jäljempänä ’paralympialaiset’;

b)	kyseiset hevoset täyttävät tämän päätöksen 2 artiklassa vahvistetut edellytykset.

2 artikla

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 artiklassa tarkoitettujen hevosten, jäljempänä ’hevoset’, mukana seuraa terveystodistus, joka vastaa tapauksen mukaista päätöksen 92/260/ETY liitteessä II vahvistettua todistusmallia ”A”–”E” ja jota on muutettu seuraavasti:

Lisätään hevoseläinten virusarteriittiin liittyvään III kohdan e alakohdan v alakohtaan seuraava:

”tai

—	kyseisen rekisteröidyn hevosen maahantuonti on sallittava komission päätöksen 2010/613/EU mukaisesti.”

Lisätään IV kohtaan, jonka virkaeläinlääkäri täyttää, seuraavat luetelmakohdat:

”—	hevosen on tarkoitus osallistua heinäkuussa 2011 järjestettävien esiolympialaisten/heinä–elokuussa 2012 järjestettävien olympialaisten/elo–syyskuussa 2012 järjestettävien paralympialaisten hevosurheilutapahtumiin (soveltuva vaihtoehto alleviivataan ja soveltumattomat yliviivataan),

—	on tehty järjestelyt, jotta hevonen kuljetetaan pois Euroopan unionista viipymättä esiolympialaisten/olympialaisten/paralympialaisten (soveltuva vaihtoehto alleviivataan ja soveltumattomat yliviivataan) hevosurheilutapahtuman jälkeen … (päivämäärä) poistumispaikan … (poistumispaikan nimi) kautta,

—	hevosta ei ole tarkoitettu käytettäväksi jalostuksessa tai siemennesteen keräämisessä sinä alle 90 päivää kestävänä aikana, jonka se oleskelee Euroopan unionin jäsenvaltiossa.”

2. Jäsenvaltiot eivät saa panna täytäntöön näiden hevosten osalta direktiivin 90/426/ETY 6 artiklassa säädettyä vaihtoehtoista valvontajärjestelmää.

3. Hevosten asemaa ei voida muuttaa tilapäisestä pääsystä vakinaiseksi pääsyksi.

3 artikla

1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että hevosille direktiivin 91/496/ETY mukaisesti tehtävien eläinlääkärintarkastusten lisäksi ne eläinlääkintäviranomaiset, jotka antavat yhteisen eläinlääkinnällisen tuloasiakirjan, jäljempänä ’CVED-todistus’, asetuksen (EY) N:o 282/2004 mukaisesti, myös

a)	ilmoittavat CVED-todistuksen 20 kohdassa sen 2 artiklan b alakohdassa tarkoitetun todistuksen IV kohdassa ilmoitetun poistumispaikan, jonka kautta hevonen on tarkoitus viedä pois Euroopan unionista; sekä

b)	ilmoittavat hevosten saapumisesta faksitse tai sähköpostitse päätöksen 2009/821/EY 2 artiklan b alakohdan iii alakohdassa määritellylle paikallisyksikölle (GB04001), joka vastaa 1 artiklassa tarkoitetun hevosurheilutapahtuman järjestämispaikasta, jäljempänä ’järjestämispaikka’.

2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että kun hevoset siirtyvät CVED-todistuksessa ilmoitetusta ensimmäisestä määräpaikastaan toiseen jäsenvaltioon tai tapahtuman järjestämispaikalle, niiden mukana on seuraavat terveystodistukset:

a)	2 artiklan 1 kohdan mukaisesti täytetty terveystodistus, jonka VII kohta, joka koskee jäsenvaltioiden välisiä siirtoja varten annettavaa todistusta, on täytetty; sekä

b)	direktiivin 90/426/ETY liitteen B mukainen terveystodistus, joka on annettava tiedoksi määräpaikkaan asetuksessa (EY) N:o 599/2004 vahvistettua mallia käyttäen ja jossa viitataan kyseisen todistusmallin I osan I.6 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun todistukseen.

3. Jäsenvaltioiden, joilla on ilmoitettu hevosten siirroista 2 artiklan mukaisesti, on vahvistettava hevosten saapuminen CVED-todistuksen 3 osan 45 kohdassa.

4 artikla

Yhdistyneen kuningaskunnan on huolehdittava siitä, että toimivaltainen viranomainen toteuttaa yhdessä 1 artiklassa tarkoitettujen tapahtumien järjestäjän ja asianomaisen kuljetusyrityksen kanssa tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan, että hevoset

a)	pääsevät järjestämispaikalle vain siinä tapauksessa, että niiden siirrot CVED-todistuksessa ilmoitetusta ensimmäisenä määräpaikkana olevasta jäsenvaltiosta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan on dokumentoitu 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti; sekä

b)	poistuvat Euroopan unionista viipymättä tapahtuman päättymisen jälkeen.

5 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 8 päivänä lokakuuta 2010.

Komission puolesta

John DALLI

Komission jäsen

(1) EYVL L 224, 18.8.1990, s. 42.

(2) EYVL L 130, 15.5.1992, s. 67.

(3) EUVL L 73, 11.3.2004, s. 1.

(4) EYVL L 268, 24.9.1991, s. 56.

(5) EUVL L 216, 28.8.2003, s. 58.

(6) EUVL L 49, 19.2.2004, s. 11.

(7) EUVL L 94, 31.3.2004, s. 63.

(8) EUVL L 94, 31.3.2004, s. 44.

(9) EUVL L 296, 12.11.2009, s. 1.

12.10.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

L 268/43

Oikaistaan komission asetus (EU) N:o 665/2010, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2010, riisiä koskevien tuontitodistusten myöntämisestä asetuksella (EY) N:o 327/98 avattujen tariffikiintiöiden mukaisesti heinäkuun 2010 osakaudella

( Euroopan unionin virallinen lehti L 193, 24. heinäkuuta 2010 )

Sivulla 13, liitteessä, taulukko ”a) Asetuksen (EY) N:o 327/98 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetty CN-koodiin 1006 30 kuuluvan osittain tai kokonaan hiotun riisin kiintiö:” korvataan seuraavasti:

”Alkuperä	Järjestysnumero	Heinäkuun 2010 osakauden jakokerroin	Syyskuun 2010 osakaudella käytettävissä olevat kokonaismäärät (kg)
Amerikan yhdysvallat	09.4127	— (1)	10 026 128
Thaimaa	09.4128	— (1)	2 623 395
Australia	09.4129	— (1)	790 000
Muut alkuperät	09.4130	— (2)	0

(1) Hakemuksissa olevat määrät ovat pienempiä tai yhtä suuria kuin käytettävissä olevat määrät; kaikki hakemukset voidaan näin ollen hyväksyä.

(2) Tälle osakaudelle ei ole enää käytettävissä olevia määriä.”

		ISSN 1725-261X doi:10.3000/1725261X.L_2010.268.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		L 268

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	53. vuosikerta 12. lokakuuta 2010

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Neuvoston asetus (EU) N:o 904/2010, annettu 7 päivänä lokakuuta 2010, hallinnollisesta yhteistyöstä ja petosten torjunnasta arvonlisäverotuksen alalla	1
	*	Komission asetus (EU) N:o 905/2010, annettu 11 päivänä lokakuuta 2010, asetuksen (EY) N:o 1580/2007 muuttamisesta niiden määrien osalta, joista alkaen kurkuista, latva-artisokista, klementiineistä, mandariineista ja appelsiineista kannetaan lisätullia	19
	*	Komission asetus (EU) N:o 906/2010, annettu 11 päivänä lokakuuta 2010, tiettyihin Osama bin Ladenia, al-Qaida-verkostoa ja Talebania lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2002 muuttamisesta 137. kerran	21
		Komission asetus (EU) N:o 907/2010, annettu 11 päivänä lokakuuta 2010, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	23
		Komission asetus (EU) N:o 908/2010, annettu 11 päivänä lokakuuta 2010, asetuksessa (EU) N:o 867/2010 markkinointivuodeksi 2010/11 vahvistettujen sokerialan tiettyjen tuotteiden edustavien hintojen ja niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien muuttamisesta	25
		Komission asetus (EU) N:o 909/2010, annettu 11 päivänä lokakuuta 2010, tietyissä GATT-sopimuksesta johtuvissa kiintiöissä Amerikan yhdysvaltoihin vuonna 2011 vietäviä juustoja koskeviin vientitodistushakemuksiin sovellettavasta jakokertoimesta	27
		Komission asetus (EU) N:o 910/2010, annettu 11 päivänä lokakuuta 2010, vilja-alalla 1 päivästä lokakuuta 2010 kannettavien tuontitullien vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 869/2010 muuttamisesta	29
		PÄÄTÖKSET
		2010/612/EU
	*	Komission päätös, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2010, toimenpiteestä N:o C 48/07 (ex NN 60/07), jonka Puola on toteuttanut WRJ- ja WRJ-Serwis-nimisten yritysten hyväksi (tiedoksiannettu numerolla K(2010) 4476) ( 1 )	32
		2010/613/EU
	*	Komission päätös, annettu 8 päivänä lokakuuta 2010, päätöksistä 92/260/ETY ja 2004/211/EY poikkeamisesta siltä osin kuin kyse on Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna 2011 järjestettävien esiolympialaisten taikka vuonna 2012 järjestettävien olympialaisten tai paralympialaisten hevosurheilutapahtumiin osallistuvien tiettyjen rekisteröityjen urospuolisten hevosten tilapäisestä maahantuonnista (tiedoksiannettu numerolla K(2010) 6854) ( 1 )	40

		Oikaisuja
		Oikaistaan komission asetus (EU) N:o 665/2010, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2010, riisiä koskevien tuontitodistusten myöntämisestä asetuksella (EY) N:o 327/98 avattujen tariffikiintiöiden mukaisesti heinäkuun 2010 osakaudella (EUVL L 193, 24.7.2010)	43