ISSN 1725-261X

doi:10.3000/1725261X.L_2010.267.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 267

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

53. vuosikerta
9. lokakuuta 2010


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

2010/597/EU

 

*

Euroopan keskuspankin päätös, tehty 16 päivänä syyskuuta 2010, eurosetelien aitouden ja kunnon tarkastamisesta sekä kiertoon palauttamisesta (EKP/2010/14)

1

 

 

SUUNTAVIIVAT

 

 

2010/598/EU

 

*

Euroopan keskuspankin suuntaviivat, annettu 16 päivänä syyskuuta 2010, eurojärjestelmän rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä annettujen suuntaviivojen EKP/2000/7 muuttamisesta (EKP/2010/13)

21

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

PÄÄTÖKSET

9.10.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 267/1


EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,

tehty 16 päivänä syyskuuta 2010,

eurosetelien aitouden ja kunnon tarkastamisesta sekä kiertoon palauttamisesta

(EKP/2010/14)

(2010/597/EU)

Euroopan keskuspankin neuvosto, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 128 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ”EKPJ:n perussääntö”) ja erityisesti sen 16 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 128 artiklan 1 kohdassa ja EKPJ:n perussäännön 16 artiklassa määrätään, että Euroopan keskuspankilla (EKP) on yksinoikeus antaa lupa eurosetelien liikkeeseen laskemiseen unionissa. Tähän sisältyy toimivalta toteuttaa toimenpiteitä, joilla voidaan suojata eurosetelien luotettavuutta maksuvälineenä.

(2)

Eurosetelien luotettavuuden suojaamiseksi ja väärennösten asianmukaiseksi havaitsemiseksi liikkeessä olevat eurosetelit on pidettävä hyvässä kunnossa, jotta voidaan varmistua siitä, että niiden aitous voidaan helposti ja luotettavasti tarkastaa; sen vuoksi eurosetelien kunto on tarkastettava. Lisäksi epäilyttävät eurosetelit on havaittava nopeasti ja toimitettava toimivaltaisille kansallisille viranomaisille.

(3)

Euron väärentämisen torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä 28 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1338/2001 (1) 6 artiklassa asetettiin alun perin luottolaitoksille ja muille asiaankuuluville laitoksille velvollisuus poistaa kierrosta kaikki saamansa eurosetelit, joiden ne tietävät tai riittävin perustein uskovat olevan vääriä.

(4)

Jotta luotaisiin yhdenmukaistetut standardit eurosetelien kiertoon palauttamiselle, EKP julkaisi vuonna 2005 eurosetelien palauttamista kiertoon koskevan toimintamallin (2), jossa määriteltiin eurosetelien aitouden ja kunnon tarkastamista koskevat yleiset säännöt ja menettelytavat, mukaan lukien setelinkäsittelylaitteita koskevat toimintamallit. Tämän jälkeen EKP hyväksyi yleisesti sovellettavat menettelyt kansallisten keskuspankkien toteuttamaa setelinkäsittelylaitteiden testausta varten.

(5)

Asetusta (EY) N:o 1338/2001 on muutettu (3) siten, että siinä laajennetaan niiden laitosten piiriä, joihin asetusta sovelletaan, ja velvoitetaan nämä laitokset varmistamaan, että niiden vastaanottamien ja kiertoon palautettaviksi tarkoitettujen eurosetelien aitous tarkastetaan ja väärät setelit havaitaan. Tältä osin asetuksessa (EY) N:o 1338/2001 säädetään, että eurosetelien osalta tämä tarkastus suoritetaan EKP:n määrittelemien menettelytapojen mukaisesti. Sen vuoksi on asianmukaista vahvistaa nämä menettelyt lainsäädännössä.

(6)

Vaikka jäsenvaltioilla on toimivalta määrätä seuraamuksia niille asetuksen (EY) N:o 1338/2001 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille laitoksille, jotka eivät noudata kyseiseen säännökseen perustuvia velvoitteitaan, eurojärjestelmän on voitava ryhtyä asianmukaisiin hallinnollisiin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että EKP:n määrittelemiä menettelyjä noudatetaan ja että tässä päätöksessä asetettuja sääntöjä ja menettelyjä ei kierretä, mistä seuraisi vaara siitä, että vääriä ja huonokuntoisia seteleitä ei havaita tai että ne palautetaan kiertoon,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Soveltamisala

Tässä päätöksessä määrätään yhteisistä säännöistä ja menettelyistä, jotka koskevat eurosetelien aitouden ja kunnon tarkastamista ja niiden palauttamista kiertoon asetuksen (EY) N:o 1338/2001 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

1.

”Kansallisella keskuspankilla” sellaisen jäsenvaltion kansallista keskuspankkia, jonka rahayksikkö on euro.

2.

”Rahaa käsittelevillä laitoksilla” asetuksen (EY) N:o 1338/2001 6 artiklan 1 kohdassa mainittuja laitoksia ja talouden toimijoita.

3.

”Kiertoon palauttamisella” sellaista rahaa käsittelevien laitosten toimintaa, jossa ne palauttavat kiertoon suoraan tai epäsuorasti joko yleisöltä maksuna tai talletuksena pankkitilille tai toiselta rahaa käsittelevältä laitokselta vastaanottamiaan euroseteleitä.

4.

”Setelinkäsittelylaitteella” asiakkaiden käyttämää tai henkilökunnan käyttämää laitetta, sellaisena kuin se on määritelty liitteessä I.

5.

”Setelinkäsittelylaitteen tyypillä” setelinkäsittelylaitetta, joka voidaan erottaa muista setelinkäsittelylaitteista, kuten liitteessä I on kuvattu.

6.

”Yleisillä testimenettelyillä” EKP:n täsmentämiä testimenettelyjä, joita kansallisten keskuspankkien on sovellettava testatakseen setelinkäsittelylaitetyyppejä.

7.

”Koulutetulla henkilökunnalla” rahaa käsittelevien laitosten työntekijöitä, a) jotka tuntevat eurosetelien erilaiset yleisessä tiedossa olevat turvatekijät, sellaisina kuin eurojärjestelmä on täsmentänyt ja julkaissut ne, ja pystyvät tarkastamaan ne ja b) jotka tuntevat liitteessä III b luetellut lajitteluperusteet ja pystyvät tarkastamaan eurosetelit niiden mukaisesti.

8.

”Väärillä euroseteleillä” asetuksen (EY) N:o 1338/2001 2 artiklan a kohdassa määriteltyjä vääriä seteleitä.

9.

”Käteisautomaatilla” itsepalveluun perustuvaa laitetta kuten käteistä jakavaa pankkiautomaattia, josta yleisö saa pankkikortin tai muun välineen avulla euroseteleitä niin, että pankkitiliä veloitetaan. Käteisautomaateiksi katsotaan myös itsepalveluun perustuvat maksupäätteet, joiden avulla yleisö voi maksaa tuotteita tai palveluja joko pankkikortin, käteisen rahan tai muun maksuvälineen avulla ja joissa on käteisnostotoiminto.

10.

”Toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla” asetuksen (EY) N:o 1338/2001 2 artiklan b kohdassa määriteltyjä viranomaisia.

11.

”Huonokuntoisilla seteleillä” euroseteleitä, jotka on arvioitu kiertoon kelpaamattomiksi sen jälkeen, kun niiden kunto on tarkastettu 6 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

12.

”Luottolaitoksella” luottolaitosta, sellaisena kuin se on määritelty luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/48/EY (4) 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa.

3 artikla

Yleiset periaatteet

1.   Rahaa käsittelevien laitosten velvollisuus tarkastaa eurosetelien aitous ja kunto pannaan täytäntöön tässä päätöksessä määrättyjen menettelyjen mukaisesti.

2.   Jos samojen eurosetelien kiertoon palauttamiseen osallistuu kaksi tai useampi rahaa käsittelevä laitos, se rahaa käsittelevä laitos, joka on vastuussa kyseisten eurosetelien aitouden ja kunnon tarkastamisesta, nimetään kansallisten säännösten mukaan tai jollei mainitunlaisia säännöksiä ole, asianomaisten rahaa käsittelevien laitosten välisillä keskinäisillä sopimuksilla.

3.   Aitous ja kunto tarkastetaan joko setelinkäsittelylaitteella, jonka tyyppi on läpäissyt kansallisen keskuspankin testauksen, tai manuaalisesti koulutetun henkilökunnan toimesta.

4.   Eurosetelit voidaan palauttaa kiertoon asiakkaiden käyttämien laitteiden tai käteisautomaattien välityksellä ainoastaan, jos niiden aitous ja kunto on tarkastettu sellaisella setelinkäsittelylaitteella, jonka tyyppi on läpäissyt kansallisen keskuspankin testauksen, ja jos ne on luokiteltu aidoiksi ja hyväkuntoisiksi. Tätä vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta euroseteleihin, jotka kansallinen keskuspankki tai toinen rahaa käsittelevä laitos, joka on jo tarkastanut eurosetelien aitouden ja kunnon tällä tavoin, on suoraan toimittanut rahaa käsittelevälle laitokselle.

5.   Rahaa käsittelevät laitokset voivat ottaa käyttöön setelien aitouden ja kunnon tarkastamiseen käytettäviä, henkilökunnan käyttämiä laitteita sekä asiakkaiden käyttämiä laitteita ainoastaan, jos ne ovat läpäisseet kansallisen keskuspankin testauksen ja ne sisältyvät EKP:n verkkosivuilla olevaan luetteloon siten kuin 9 artiklan 2 kohdassa määrätään. Laitteita käytetään testauksen läpäisseillä tehtaan standardiasetuksilla kaikki niiden päivitykset mukaan lukien, elleivät kansallinen keskuspankki ja rahaa käsittelevä laitos ole sopineet tiukemmista asetuksista.

6.   Mikäli koulutettu henkilökunta on tarkastanut eurosetelien aitouden ja kunnon ja luokitellut ne aidoiksi ja hyväkuntoisiksi, mutta seteleitä ei ole tarkastettu sellaisella setelinkäsittelylaitteella, jonka tyyppi on läpäissyt kansallisen keskuspankin testauksen, setelit voidaan palauttaa kiertoon ainoastaan laitoksen kassalta.

7.   Tätä päätöstä ei sovelleta kansallisten keskuspankkien suorittamaan eurosetelien aitouden ja kunnon tarkastamiseen.

4 artikla

Eurosetelien luokittelu ja käsittely setelinkäsittelylaitteilla

1.   Asiakkaiden käyttämillä laitteilla tarkastettujen eurosetelien luokittelussa ja käsittelyssä sovelletaan liitettä IIa.

2.   Henkilökunnan käyttämillä laitteilla tarkastettujen eurosetelien luokittelussa ja käsittelyssä sovelletaan liitettä IIb.

5 artikla

Väärien eurosetelien havaitseminen

Rahaa käsittelevien laitosten on luovutettava välittömästi, kansallisten säädösten mukaisesti ja joka tapauksessa viimeistään 20 työpäivän kuluessa toimivaltaisille kansallisille viranomaisille setelit, joita ei ole vahvistettu aidoiksi euroseteleiksi liitteen IIa tai IIb mukaan tehdyn luokittelun tai koulutetun henkilökunnan suorittaman manuaalisen aitouden tarkastuksen perusteella.

6 artikla

Huonokuntoisten eurosetelien havaitseminen

1.   Setelien kunnon tarkastus suoritetaan liitteissä IIIa ja IIIb kuvattujen vähimmäisvaatimusten mukaisesti.

2.   Kansallinen keskuspankki voi EKP:lle ilmoitettuaan määrätä yhtä tai useampaa eurosetelien nimellisarvoa koskevista tiukemmista vaatimuksista mikäli se on perusteltua esimerkiksi kierrossa olevien eurosetelien laadun heikkenemisen vuoksi kyseisessä jäsenvaltiossa.

3.   Huonokuntoiset eurosetelit luovutetaan kansalliselle keskuspankille kansallisten säädösten mukaisesti.

7 artikla

Poikkeukset

1.   Kansalliset keskuspankit voivat antaa sellaisten luottolaitosten syrjäisille sivukonttoreille, joilla on vain vähän käteistoimintoja, luvan siihen, että koulutettu henkilökunta tarkastaa manuaalisesti asiakkaiden käyttämien laitteiden tai käteisautomaattien välityksellä kiertoon palautettavien eurosetelien kunnon, jos setelien aitous tarkastetaan sellaisella setelinkäsittelylaitteella, jonka tyyppi on läpäissyt kansallisen keskuspankin testauksen. Hakiessaan tällaista lupaa luottolaitosten on toimitettava jäsenvaltionsa kansalliselle keskuspankille todisteet kyseisen sivukonttorin syrjäisestä sijainnista ja sen käteistoimintojen vähäisyydestä. Jokainen kansallinen keskuspankki varmistaa sen, että tällä tavalla manuaalisesti tarkastettujen eurosetelien määrä ei ylitä viittä prosenttia kaikkien niiden eurosetelien määrästä, jotka jaetaan vuosittain asiakkaiden käyttämien laitteiden tai käteisautomaattien välityksellä. Kansalliset keskuspankit päättävät, sovelletaanko viiden prosentin rajaa kuhunkin luottolaitokseen erikseen vai kaikkiin luottolaitoksiin kansallisella tasolla.

2.   Mikäli poikkeuksellisen tapahtuman vuoksi eurosetelien toimituksessa jäsenvaltiossa esiintyy merkittäviä häiriöitä, rahaa käsittelevien laitosten koulutettu henkilökunta voi väliaikaisesti ja asianomaisen kansallisen keskuspankin todettua, että tapahtuma on poikkeuksellinen, tarkastaa manuaalisesti sellaisten eurosetelien aitouden ja kunnon, jotka palautetaan kiertoon asiakkaiden käyttämien laitteiden tai käteisautomaattien välityksellä.

8 artikla

Eurojärjestelmän sitoumukset

1.   Eurojärjestelmä toimittaa täsmentämänsä euroseteleitä ja niiden koneellisesti luettavissa olevia turvatekijöitä koskevat tiedot valmistajille etukäteen ennen uuden setelisarjan liikkeeseenlaskua sekä myöhemmin, jotta setelinkäsittelylaitteet voidaan valmistaa yhteisiä testausmenetelmiä koskevien vaatimusten mukaisesti ja sopeuttaa uusia vaatimuksia vastaaviksi.

2.   Eurojärjestelmä antaa eurojärjestelmän täsmentämiä euroseteleitä ja niiden yleisessä tiedossa olevia turvatekijöitä koskevia tietoja rahaa käsitteleville laitoksille etukäteen ennen uuden eurosetelisarjan liikkeeseenlaskua sekä myöhemmin, jotta henkilökunnalle voidaan antaa tarpeellinen koulutus.

3.   Eurojärjestelmä tukee rahaa käsittelevien laitosten henkilökunnalleen järjestämää koulutusta sen varmistamiseksi, että koulutettu henkilökunta on pätevä tarkastamaan eurosetelien aitouden ja kunnon.

4.   Eurojärjestelmä ilmoittaa rahaa käsitteleville laitoksille väärennösten uhasta silloin, kun se on asianmukaista, ja eurojärjestelmä voi edellyttää, että rahaa käsittelevät laitokset ryhtyvät toimenpiteisiin, mukaan lukien nimellisarvoltaan kyseisen suuruisten setelien kiertoon palauttamista koskeva väliaikainen kielto.

5.   Eurojärjestelmä ilmoittaa setelinkäsittelylaitteiden valmistajille väärennösten uhasta asianmukaisella tavalla.

9 artikla

Setelinkäsittelylaitteita koskevat eurojärjestelmän yhteiset testausmenetelmät

1.   Kansalliset keskuspankit testaavat setelinkäsittelylaitteiden tyypit yhteisiä testausmenetelmiä noudattaen.

2.   Testauksen läpäisseet setelinkäsittelylaitteiden tyypit sisällytetään 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla EKP:n verkkosivuilla olevaan luetteloon niin kauan kuin testitulokset ovat voimassa. Jos tietyntyyppinen setelinkäsittelylaite menettää tänä aikana kykynsä havaita kaikki eurojärjestelmän tiedossa olevat väärät eurosetelit, tyyppi poistetaan luettelosta EKP:n täsmentämän menettelyn mukaisesti.

3.   Kun setelinkäsittelylaitteen tyyppi on läpäissyt testauksen, testitulokset ovat voimassa koko euroalueella vuoden ajan sen kuukauden päättymisestä lukien, jona testitulos on julkaistu EKP:n verkkosivuilla edellyttäen, että setelinkäsittelylaitteen tyyppi säilyttää kyvyn havaita kaikki eurojärjestelmän tiedossa olevat väärät eurosetelit kyseisen ajanjakson ajan.

4.   Eurojärjestelmä ei ole vastuussa siitä, että testauksen läpäissyt tietyntyyppinen setelinkäsittelylaite ei pysty luokittelemaan ja käsittelemään euroseteleitä liitteissä IIa ja IIb kuvatulla tavalla.

10 artikla

Eurojärjestelmän valvontatoimenpiteet ja korjaustoimenpiteet

1.   Jollei kansallisen oikeuden vaatimuksista muuta johdu, kansallisilla keskuspankeilla on oikeus i) tehdä tarkastuksia paikan päällä, myös ilmoittamatta, rahaa käsittelevien laitosten tiloissa valvoakseen niiden setelinkäsittelylaitteita ja erityisesti laitteiden kykyä tarkastaa aitous ja kunto ja yhdistää mahdollisesti väärät eurosetelit ja sellaiset eurosetelit, jotka eivät ole selvästi oikeita, tilinhaltijaan ja ii) tarkastaa setelinkäsittelylaitteiden käyttöä ja valvontaa, tarkastettujen eurosetelien käsittelyä sekä manuaalista aitous- ja kuntotarkastusta ohjaavat prosessit.

2.   Jollei kansallisen oikeuden vaatimuksista muuta johdu, kansallisilla keskuspankeilla on oikeus ottaa näytteitä käsitellyistä euroseteleistä tarkastaakseen ne omissa tiloissaan.

3.   Jos kansallinen keskuspankki havaitsee paikalla tehtävän tarkastuksen kuluessa, että tämän päätöksen määräyksiä ei ole noudatettu, sen tulee vaatia, että rahaa käsittelevä laitos ottaa käyttöön korjaavat toimenpiteet määrätyn ajan kuluessa. Vaatimuksen esittänyt kansallinen keskuspankki voi EKP:n puolesta kieltää rahaa käsittelevää laitosta palauttamasta kiertoon tietyn arvoisia euroseteleitä, kunnes päätöksen määräysten noudattamatta jättäminen on korjattu. Jos päätöksen määräysten noudattamatta jättäminen johtuu siitä, että tietyntyyppinen setelinkäsittelylaite ei toimi asianmukaisesti, mainittu laite voidaan tämän johdosta poistaa 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta luettelosta.

4.   Määräysten noudattamatta jättämiseksi katsotaan se, että rahaa käsittelevä laitos ei tee tarkastuksen yhteydessä yhteistyötä kansallisen keskuspankin kanssa.

11 artikla

Raportointivelvoitteet

Jotta EKP ja kansalliset keskuspankit voivat valvoa sitä, noudattavatko rahaa käsittelevät laitokset tätä päätöstä ja valvoa rahan kierron kehitystä, rahaa käsittelevien laitosten on i) ilmoitettava kansallisille keskuspankeille kirjallisesti, elektroniset välineet mukaan lukien, ennen kuin tietyntyyppinen setelinkäsittelylaite otetaan käyttöön ja ii) toimitettava kansallisille keskuspankeille liitteessä IV täsmennetyt tiedot.

12 artikla

Kustannukset

1.   Eurojärjestelmä ei korvaa rahaa käsitteleville laitoksille niille tämän päätöksen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia.

2.   Eurojärjestelmä ei korvaa lisäkustannuksia, joita rahaa käsitteleville laitoksille aiheutuu liikkeeseen laskettavien eurosetelien muutetuista tai uusista turvatekijöistä.

13 artikla

Loppumääräykset

1.   Tämä päätös tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2011. Kukin kansallinen keskuspankki voi päättää antaa omissa jäsenvaltioissaan rahaa käsitteleville laitoksille siirtymäajan liitteessä IV tarkoitettujen tilastotietojen raportoinnin osalta. Liitettä IV sovelletaan viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2012.

2.   Rahaa käsittelevillä laitoksilla on niissä jäsenvaltioissa, jotka ottavat euron käyttöön 1 päivänä tammikuuta 2011 tai sen jälkeen, euron käyttöönottopäivästä lukien vuoden siirtymäaika tämän päätöksen soveltamiseen.

Tehty Frankfurt am Mainissa 16 päivänä syyskuuta 2010.

EKP:n puheenjohtaja

Jean-Claude TRICHET


(1)  EYVL L 181, 4.7.2001, s. 6.

(2)  Eurosetelien palauttaminen kiertoon – toimintamalli väärennösten havaitsemista ja setelien laatuun perustuvaa lajittelua varten luottolaitoksille ja muille rahaa ammattimaisesti käsitteleville laitoksille.

(3)  Euron väärentämisen torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 1338/2001 muuttamisesta 18 päivänä joulukuuta 2008 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 44/2009 (EUVL L 17, 22.1.2009, s. 1).

(4)  EUVL L 177, 30.6.2006, s. 1.


LIITE I

SETELINKÄSITTELYLAITTEET

1.   Yleiset tekniset vaatimukset

1.1   Jotta laitetta voidaan pitää setelinkäsittelylaitteena, sen on kyettävä käsittelemään eurosetelieriä, luokittelemaan yksittäiset eurosetelit ja fyysisesti erottelemaan eurosetelit niiden saamien luokitusten mukaan ilman koneen käyttäjän myötävaikutusta liitteen IIa ja IIb mukaisesti. Setelinkäsittelylaitteissa on oltava vaadittu määrä tarkoitukseen varattuja lajittelulokeroita ja/tai muita keinoja, joilla voidaan varmistaa se, että käsitellyt eurosetelit erotellaan toisistaan luotettavasti.

1.2   Setelinkäsittelylaitteiden on oltava muunneltavissa sen varmistamiseksi, että ne kykenevät luotettavasti havaitsemaan uudet väärennökset. Lisäksi niiden on oltava muunneltavissa, jotta on mahdollista asettaa tiukempia tai vähemmän tiukkoja kuntoa koskevia lajittelukriteereitä, jos se on tarpeen.

2.   Setelinkäsittelylaitteiden ryhmät

Setelinkäsittelylaitteet ovat joko asiakkaiden käyttämiä laitteita tai henkilökunnan käyttämiä laitteita:

Taulukko 1

Asiakkaiden käyttämät laitteet

A.   Asiakkaiden käyttämät laitteet, joihin käteistä talletetaan niin, että asiakas kyetään jäljittämään

1.

Talletusautomaatit

Talletusautomaatit antavat asiakkaille mahdollisuuden pankkikorttia tai muita keinoja käyttämällä tallettaa euroseteleitä pankkitileilleen, mutta niissä ei ole käteisnostotoimintoa. Talletusautomaatit tarkastavat eurosetelien aitouden ja mahdollistavat tilinhaltijan jäljittämisen; kuntotarkastukset ovat valinnaisia.

2.

Käteisen kierrätysautomaatit

Käteisen kierrätysautomaatit antavat asiakkaille mahdollisuuden pankkikorttia tai muita keinoja käyttämällä tallettaa euroseteleitä pankkitileilleen ja nostaa euroseteleitä pankkitileiltään. Käteisen kierrätysautomaatit tarkastavat eurosetelien aitouden ja kunnon ja mahdollistavat tilinhaltijan jäljittämisen. Nostoihin käteisen kierrätysautomaatit voivat käyttää aitoja ja hyväkuntoisia euroseteleitä, jotka muut asiakkaat ovat tallettaneet aiemmissa tapahtumissa.

3.

Yhdistetyt talletusautomaatit

Yhdistetyt talletusautomaatit antavat asiakkaille mahdollisuuden pankkikorttia tai muita keinoja käyttämällä tallettaa euroseteleitä pankkitileilleen ja nostaa euroseteleitä pankkitileiltään. Yhdistetyt talletusautomaatit tarkastavat eurosetelien aitouden ja mahdollistavat tilinhaltijan jäljittämisen; kuntotarkastukset ovat valinnaisia. Nostoihin yhdistetyt talletusautomaatit eivät käytä sellaisia euroseteleitä, jotka muut asiakkaat ovat tallettaneet aiemmissa tapahtumissa, vaan ainoastaan erikseen niihin ladattuja euroseteleitä.

B.   Muut asiakkaiden käyttämät laitteet

4.

Käteisnostoautomaatit

Käteisnostoautomaatit ovat käteisnostolaitteita, jotka tarkastavat eurosetelien aitouden ja kunnon ennen niiden jakamista asiakkaille. Käteisnostoautomaatit käyttävät rahaa käsittelevien laitosten tai muiden automatisoitujen järjestelmien (kuten myyntiautomaattien) niihin lataamia euroseteleitä.


Taulukko 2

Henkilökunnan käyttämät laitteet

1.

Setelinlajittelulaite

Setelinlajittelulaitteet tarkastavat eurosetelien aitouden ja kunnon.

2.

Setelien aitouden tarkastuslaite

Setelien aitouden tarkastuslaitteet tarkastavat eurosetelien aitouden.

3.

Pankkivirkailijaa avustavat käteistä kierrättävät laitteet

Pankkivirkailijaa avustavat käteistä kierrättävät laitteet ovat käteistä kierrättäviä laitteita, joita käyttävät rahaa käsittelevät laitokset ja jotka tarkastavat eurosetelien aitouden ja kunnon. Pankkivirkailijaa avustavat käteistä kierrättävät laitteet voivat käyttää nostoihin aitoja ja hyväkuntoisia euroseteleitä, jotka muut asiakkaat ovat tallettaneet aiemmissa tapahtumissa. Sen lisäksi ne pitävät eurosetelit turvassa ja mahdollistavat sen, että rahaa käsittelevät laitokset hyvittävät tai veloittavat asiakkaiden pankkitilejä.

4.

Pankkivirkailijaa avustavat laitteet

Pankkivirkailijaa avustavat laitteet ovat laitteita, joita rahaa käsittelevät laitokset käyttävät ja jotka tarkastavat eurosetelien aitouden. Sen lisäksi ne pitävät eurosetelit turvassa ja mahdollistavat sen, että rahaa käsittelevät laitokset hyvittävät tai veloittavat asiakkaiden pankkitilejä.

Kun asiakkaat syöttävät talletettavia euroseteleitä pankkivirkailijaa avustaviin käteistä kierrättäviin laitteisiin tai pankkivirkailijaa avustaviin laitteisiin tai ottavat näiden laitteiden jakamia euroseteleitä, kyseisiä laitteita on pidettävä asiakkaiden käyttäminä laitteina ja niiden on luokiteltava ja käsiteltävä euroseteleitä liitteen IIa mukaisesti.

3.   Setelinkäsittelylaitetyypit

Eurojärjestelmä testaa setelinkäsittelylaitetyyppejä. Setelinkäsittelylaitetyypit voidaan erottaa toisistaan niiden erityisten havaitsemisjärjestelmien, ohjelmiston ja muiden niiden ydintoimintojen suorittamisen osatekijöiden avulla. Niitä ovat a) aitojen eurosetelien tunnistaminen; b) vääriksi epäiltyjen eurosetelien havaitseminen ja erotteleminen; c) huonokuntoisten eurosetelien havaitseminen ja erotteleminen hyväkuntoisista euroseteleistä, jos näin tehdään ja d) mahdollisesti vääriksi euroseteleiksi tunnistettujen esineiden ja sellaisten eurosetelien jäljittäminen, joita ei ole selvästi todettu aidoiksi, jos näin tehdään.


LIITE IIa

EUROSETELIEN LUOKITTELU JA KÄSITTELY ASIAKKAIDEN KÄYTTÄMILLÄ LAITTEILLA

Eurosetelit luokitellaan yhteen seuraavista ryhmistä ja erotellaan fyysisesti ryhmittäin. Laitteiden, jotka eivät tarkasta eurosetelien kuntoa, ei tarvitse erotella ryhmiä 4a ja 4b.

Taulukko 1

Eurosetelien luokittelu ja käsittely Asiakkaiden käyttämillä laitteilla, joihin talletetaan käteistä rahaa ja jotka jäljittävät asiakkaan

Ryhmä

Ominaisuudet

Toimenpiteet

1

Esineet, joita ei ole tunnistettu euroseteleiksi

Ei ole tunnistettu euroseteleiksi jostakin seuraavasta syystä:

kyseessä on muu kuin euroseteli

kyseessä on eurosetelin kaltainen esine

kuva tai koko on väärä

kulmassa tai kulmissa on suuri taitos tai osa tai osia puuttuu

laitteessa on syöttö- tai siirtovirhe.

Laite palauttaa esineen asiakkaalle.

2

Mahdollisesti väärät eurosetelit

Kuva ja muoto tunnistettu, mutta yksi tai useampi aitoustekijä, jonka laite on tarkastanut, on jäänyt havaitsematta tai se on selkeästi sietorajan ulkopuolella.

Kierrosta poistaminen.

Toimitettava toimivaltaisille kansallisille viranomaisille aitouden tarkastamista varten yhdessä tilinhaltijaa koskevien tietojen kanssa välittömästi tai viimeistään 20 työpäivän kuluessa laitteeseen tallettamisesta. Tilinhaltijan tiliä ei hyvitetä.

3

Eurosetelit, joita ei ole selvästi tunnistettu oikeiksi

Kuva ja muoto tunnistettu, mutta kaikkia laitteen tarkastamia aitoustekijöitä ei ole tunnistettu laatu- ja/tai sietorajapoikkeamien vuoksi. Useimmissa tapauksissa huonokuntoisia euroseteleitä.

Kierrosta poistaminen.

Eurosetelit käsitellään erikseen ja toimitetaan toimivaltaisille kansallisille viranomaisille aitouden tarkastamista varten välittömästi tai viimeistään 20 työpäivän kuluessa laitteeseen tallettamisesta.

Tiedot tilinhaltijasta säilytetään kahdeksan viikon ajan sen jälkeen, kun laite on havainnut eurosetelit. Tiedot annetaan toimivaltaisille kansallisille viranomaisille niiden pyynnöstä. Vaihtoehtoisesti toimivaltaisen kansallisen viranomaisen kanssa voidaan sopia, että tilinhaltijan jäljittämisen mahdollistavat tiedot toimitetaan kyseisille viranomaisille yhdessä eurosetelien kanssa.

Tilinhaltijan tiliä voidaan hyvittää.

4a

Eurosetelit, jotka on tunnistettu aidoiksi ja hyväkuntoisiksi

Kaikki laitteen suorittamat aitous- ja kuntotarkastukset antavat positiivisen tuloksen.

Seteli voidaan palauttaa kiertoon.

Tilinhaltijan tiliä hyvitetään.

4b

Eurosetelit, jotka on tunnistettu aidoiksi ja huonokuntoisiksi

Kaikki laitteen suorittamat aitoustarkastukset antavat positiivisen tuloksen. Ainakin yksi tarkastetuista kuntokriteereistä antaa negatiivisen tuloksen.

Ei voida palauttaa kiertoon ja palautetaan kansalliselle keskuspankille.

Tilinhaltijan tiliä hyvitetään.

Laite ei palauta asiakkaalle 2- ja 3-ryhmiin kuuluvia euroseteleitä, jos laite sallii talletustapahtuman peruuttamisen. Mainitunlaisten eurosetelien pitäminen laitteessa silloin, kun tapahtuma peruutetaan, voidaan toteuttaa varastoimalla ne laitteessa olevaan erilliseen väliaikaiseen varastoon.

Kansallinen keskuspankki voi sopia rahaa käsittelevän laitoksen kanssa, että 3-ryhmän euroseteleitä ei erotella fyysisesti 4a- ja 4b-ryhmien euroseteleistä ja että sellaisessa tapauksessa kaikkia kolmea ryhmää käsitellään 3-ryhmän euroseteleinä.

Taulukko 2

Eurosetelien luokittelu ja käsittely muilla asiakkaiden käyttämillä laitteilla

Ryhmä

Ominaisuudet

Toimenpiteet

A

i)

Esineet, joita ei ole tunnistettu euroseteleiksi;

ii)

mahdollisesti väärät eurosetelit tai

iii)

eurosetelit, joita ei ole selvästi tunnistettu oikeiksi

i)

Ei ole tunnistettu euroseteleiksi jostakin seuraavasta syystä:

kyseessä on muu kuin euroseteli

kyseessä on eurosetelin kaltainen esine

kuva tai koko on väärä

kulmassa tai kulmissa on suuri taitos tai osa tai osia puuttuu

laitteessa on syöttö- tai siirtovirhe.

ii)

Tunnistettu mahdollisesti vääräksi euroseteliksi, koska kuva ja muoto on tunnistettu, mutta yksi tai useampi aitoustekijä, jonka laite on tarkastanut, on jäänyt havaitsematta tai se on selkeästi sietorajan ulkopuolella.

iii)

Eurosetelit, joita ei ole selvästi tunnistettu oikeiksi, koska kuva ja muoto on tunnistettu, mutta kaikkia laitteen tarkastamia aitoustekijöitä ei ole tunnistettu laatu- ja/tai sietorajapoikkeamien vuoksi. Useimmissa tapauksissa huonokuntoisia euroseteleitä.

Kierrosta poistaminen.

Toimitettava oikeaksi tunnistamista varten toimivaltaisille kansallisille viranomaisille välittömästi tai viimeistään 20 työpäivän kuluessa siitä, kun laite on havainnut ne.

B1

Eurosetelit, jotka on tunnistettu aidoiksi ja hyväkuntoisiksi

Kaikki laitteen suorittamat aitous- ja kuntotarkastukset antavat positiivisen tuloksen.

Voidaan jakaa asiakkaille.

B2

Eurosetelit, jotka on tunnistettu aidoiksi ja huonokuntoisiksi

Kaikki laitteen suorittamat aitoustarkastukset antavat positiivisen tuloksen. Ainakin yksi tarkastetuista kuntokriteereistä antaa negatiivisen tuloksen.

Ei voida jakaa asiakkaille ja palautetaan kansalliseen keskuspankkiin.


LIITE IIb

EUROSETELIEN LUOKITTELU JA KÄSITTELY HENKILÖKUNNAN KÄYTTÄMILLÄ LAITTEILLA

Eurosetelit luokitellaan yhteen seuraavista ryhmistä ja erotellaan fyysisesti ryhmittäin. Laitteiden, jotka eivät tarkasta eurosetelien kuntoa, ei tarvitse erotella ryhmiä B1 ja B2.

Eurosetelien luokittelu ja käsittely henkilökunnan käyttämillä laitteilla

Ryhmä

Ominaisuudet

Toimenpiteet

A

i)

Esineet, joita ei ole tunnistettu euroseteleiksi;

ii)

mahdollisesti väärät eurosetelit tai

iii)

eurosetelit, joita ei ole selvästi tunnistettu oikeiksi

i)

Ei ole tunnistettu euroseteleiksi jostakin seuraavasta syystä:

kyseessä on muu kuin euroseteli

kyseessä on setelien kaltainen esine

kuva tai koko on väärä

kulmassa tai kulmissa on suuri taitos tai osa tai osia puuttuu

laitteessa on syöttö- tai siirtovirhe.

ii)

Tunnistettu mahdollisesti vääräksi euroseteliksi, koska kuva ja muoto on tunnistettu, mutta yksi tai useampi aitoustekijä, jonka laite on tarkastanut, on jäänyt havaitsematta tai se on selkeästi sietorajan ulkopuolella.

iii)

Eurosetelit, joita ei ole selvästi tunnistettu oikeiksi, koska kuva ja muoto on tunnistettu, mutta kaikkia laitteen tarkastamia aitoustekijöitä ei ole tunnistettu laatu- ja/tai sietorajapoikkeamien vuoksi. Useimmissa tapauksissa huonokuntoisia euroseteleitä.

Laite palauttaa esineen käyttäjälle jatkoarviointia ja käsittelyä varten.

i)

Esineet, joita ei ole tunnistettu euroseteleiksi: sen jälkeen, kun henkilökunta on arvioinut ne ulkonäön perusteella, nämä esineet erotetaan mahdollisesti vääristä euroseteleistä ja euroseteleistä, joita ei ole selvästi tunnistettu oikeiksi;

ii)

mahdollisesti väärät eurosetelit ja

iii)

eurosetelit, joita ei ole selvästi tunnistettu oikeiksi: Nämä käsitellään erikseen ja toimitetaan toimivaltaisille kansallisille viranomaisille aitouden lopullista tarkastamista varten välittömästi tai viimeistään 20 työpäivän kuluessa laitteeseen tallettamisesta.

B1

Eurosetelit, jotka on tunnistettu aidoiksi ja hyväkuntoisiksi

Kaikki laitteen suorittamat aitous- ja kuntotarkastukset antoivat positiivisen tuloksen

Seteli voidaan palauttaa kiertoon.

Tilinhaltijan tiliä hyvitetään.

B2

Eurosetelit, jotka on tunnistettu aidoiksi ja huonokuntoisiksi

Kaikki laitteen suorittamat aitoustarkastukset antoivat positiivisen tuloksen. Ainakin yksi tarkastetuista kuntokriteereistä antoi negatiivisen tuloksen.

Ei voida palauttaa kiertoon ja palautetaan kansalliselle keskuspankille.

Tilinhaltijan tiliä hyvitetään.

Erityiset luokittelu- ja lajittelusäännöt eräille henkilökunnan käyttämille laitteille

1.   Setelinlajittelulaitteet luokittelevat ja lajittelevat fyysisesti eurosetelit A-, B1- ja B2-ryhmiin siten kuin liitteessä IIb on määrätty, mitä varten tarvitaan ainakin kolme tarkoitusta varten varattua lajittelulokeroa, jotta voidaan välttää laitteen käyttäjän puuttuminen laitteen toimintaan.

2.   Sellaiset setelinlajittelulaitteet, joissa on vain kaksi tarkoitukseen varattua lajittelulokeroa, voivat kuitenkin luokitella ja lajitella euroseteleitä, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

Aitous- ja kuntotarkastukset tehdään samalla syöttökerralla. Mainitulla syöttökerralla kaikki B1-ryhmään kuuluvat eurosetelit on lajiteltava yhteen lajittelulokeroon, kun taas sekä A- että B2-ryhmään kuuluvat eurosetelit lajitellaan toiseen erilliseen lajittelulokeroon, joka ei ole missään fyysisessä kosketuksessa minkään B1-ryhmään kuuluvan eurosetelin kanssa.

b)

Jos A-ryhmän eurosetelin todetaan olevan toisessa lajittelulokerossa, käyttäjän on syötettävä toisessa lajittelulokerossa olevat eurosetelit uudelleen laitteen läpi. Tällä toisella syöttökerralla ne eurosetelit, jotka ovat mahdollisesti vääriä, on erotettava B2-ryhmän euroseteleistä lajittelemalla ensin mainitut tarkoitukseen varattuun lajittelulokeroon.

3.   Setelien aitouden tarkastuslaitteet luokittelevat ja fyysisesti lajittelevat eurosetelit A- ja B-ryhmiin, mitä varten tarvitaan ainakin kaksi tarkoitukseen varattua lajittelulokeroa, jotta voidaan välttää laitteen käyttäjän puuttuminen laitteen toimintaan.

4.   Sellaiset setelien aitouden tarkastuslaitteet, joissa on vain yksi tarkoitukseen varattu lajittelulokero, voivat kuitenkin luokitella ja lajitella euroseteleitä, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

Aina kun käsitellään A-ryhmään kuuluvaa euroseteliä, laitteen on välittömästi lopetettava käsittely ja pidettävä A-ryhmään kuuluva euroseteli sellaisessa asennossa, joka estää fyysisen kosketuksen aidoiksi todettuihin euroseteleihin.

b)

Aitoustarkastuksen tulos on ilmoitettava jokaisesta yksittäisestä A-ryhmän eurosetelistä näytöllä.

c)

Laitteen on tarkastettava, onko laitteessa A-ryhmän euroseteli, kun se lopettaa käsittelyn, ja käsittelyä voidaan jatkaa vasta sen jälkeen, kun laitteen käyttäjä on poistanut fyysisesti A-ryhmän eurosetelin.

d)

Kussakin käsittelymoodin keskeytyksessä vain yksi A-ryhmän euroseteli saa olla laitteen käyttäjän saatavilla.


LIITE IIIa

VÄHIMMÄISVAATIMUKSET EUROSETELIEN AUTOMATISOIDULLE KUNTOTARKASTUKSELLE

Tässä liitteessä asetetaan vähimmäisvaatimukset eurosetelien automatisoidulle kuntotarkastukselle setelinkäsittelylaitteilla.

Kuntotarkastuksessa katsotaan huonokuntoisiksi sellaiset eurosetelit, joissa on jokin jäljempänä määrättyjä pakollisia vaatimuksia koskeva puute.

Hyväksyttävä sietoraja setelinkäsittelylaitteiden suorittamille kuntotarkastuksille on viisi prosenttia. Tämä merkitsee sitä, että laitteet voivat luokitella virheellisesti ja lajitella hyväkuntoisiksi korkeintaan viisi prosenttia niistä euroseteleistä, jotka eivät täytä kuntokriteereitä.

Taulukko 1

Luettelo lajittelukriteereistä automatisoitua kuntoon perustuvaa lajittelua varten

Puute

Määritelmä

1.

Lika

Seteli likaantunut kauttaaltaan

2.

Tahra

Yhdessä kohtaa seteliä oleva likakeskittymä

3.

Töherrys

Euroseteliin lisätty kuva tai kirjaimet, jotka on kirjoitettu tai merkitty millä hyvänsä tavalla

4.

Haalistunut seteli

Painoväri irronnut eurosetelistä tai sen osasta esim. pesussa

5.

Repeytymä

Ei kaipaa tarkempaa selitystä

6.

Reikä

Ei kaipaa tarkempaa selitystä

7.

Rikkinäinen seteli

Eurosetelin vähintään yhdestä reunasta puuttuu osa tai osia (vrt. osan puuttuminen setelin keskeltä katsotaan reiäksi)

8.

Korjaus

Osia yhdestä tai useammasta eurosetelistä liitetty yhteen teipillä tai liimalla

9.

Rypistynyt seteli

Useita epäsäännöllisiä taitteita

10.

Pehmennyt seteli

Setelin rakenne on heikentynyt siten, että seteli on menettänyt jäykkyytensä

11.

Taitos

Ei kaipaa tarkempaa selitystä

12.

Taitettu kulma

Ei kaipaa tarkempaa selitystä

Tarkempaa tietoa lajittelukriteereistä

1.   Lika

Lika lisää eurosetelien optista tiheyttä. Seuraavassa taulukossa täsmennetään hyväkuntoisiksi luokiteltavien setelien suurin sallittu tiheyden lisäys raja-arvoa edustavissa näytteissä verrattuna uusiin euroseteleihin:

Taulukko 2:

Optisen tiheyden tasot

Setelin nimellisarvo

Suurin sallittu tiheyden lisäys raja-arvoa edustavassa näytteessä verrattuna uuteen euroseteliin

Suodatin

5 euroa

0,06

Magenta

10 euroa

0,06

Magenta

20 euroa

0,08

Magenta

50 euroa

0,07

Magenta

100 euroa

0,07

Magenta

200 euroa

0,04

Magenta

500 euroa

0,04

Magenta

Eurosetelit ovat huonokuntoisia, jos ne eivät täytä näitä kriteerejä. Kansalliset keskuspankit pitävät mallieuroseteleitä, joista ilmenee näihin kriteereihin perustuva likaisuuden aste. Mallieurosetelien tiheysmitat perustuvat seuraaviin kriteereihin:

Tiheysmittastandardi: ISO 5 osat 3 ja 4

Suodatinstandardi: DIN 16536

Absoluuttiset mitat: standardi kalibrointi (valkoinen ruutu)

Polarisaatiosuodatin: päällä

Aukko: 3 mm

Valotus: D65/2

Tausta: valkoinen ruutu standardi kalibrointi

Tiheyden lisäys mallisetelissä on korkein arvo vähintään neljän mittauspisteen keskiarvoista setelin etu- ja takapuolelta mitattuna alueella, jolla ei ole painojälkeä eikä vesileimamodulaatiota.

2.   Tahra

Eurosetelit ovat huonokuntoisia, jos niissä on vähintään 9 mm kertaa 9 mm:n alueen peittävä paikallinen likakeskittymä kohdassa, jossa ei ole painojälkeä, tai vähintään 15 mm kertaa 15 mm:n alueen peittävä likakeskittymä kohdassa, jossa on painojälki.

3.   Töherrys

Tällä hetkellä töherryksen havaitsemisesta ei ole pakollisia vaatimuksia.

4.   Haalistunut seteli

Euroseteli voi haalistua esimerkiksi pesussa tai joutuessaan tekemisiin vahvojen kemiallisten aineiden kanssa. Tällaiset huonokuntoiset eurosetelit voidaan mahdollisesti havaita tarkastettaessa kuvaa tai ultraviolettivalossa näkyviä aitoustekijöitä.

5.   Repeytymä

Eurosetelit ovat huonokuntoisia, jos niissä on avoimia repeytymiä, joita laitteen kuljetushihna(t) ei(vät) osittain tai kokonaan peitä ja jos repeytymä on kooltaan jäljempänä ilmoitettua suurempi.

Taulukko 3

Repeytymä

Suunta

Leveys

Pituus

Pystysuunnassa

4 mm

8 mm

Vaakasuunnassa

4 mm

15 mm

Viistossa

4 mm

18 mm (1)

6.   Reikä

Eurosetelit ovat huonokuntoisia, jos niissä on reikiä, joita laitteen kuljetushihna(t) ei(vät) osittain tai kokonaan peitä ja jos reikä on suurempi kuin 10 mm2.

7.   Rikkinäinen seteli

Eurosetelit ovat huonokuntoisia, jos pituutta on pienennetty vähintään 6 mm tai leveyttä vähintään 5 mm. Mittoja verrataan eurosetelien nimellispituuksiin ja -leveyksiin.

8.   Korjaus

Korjatussa eurosetelissä osia yhdestä tai useammasta setelistä on liitetty yhteen esimerkiksi teippaamalla tai liimaamalla. Euroseteli on huonokuntoinen, jos yli 50 µm paksu teippi peittää sen pinnasta yli 10 mm kertaa 40 mm:n alueen.

9.   Rypistynyt seteli

Rypistyneet eurosetelit havaitaan yleensä sen vuoksi, että niiden heijastavuus tai jäykkyys on kärsinyt. Niiden osalta ei ole mitään pakollisia vaatimuksia.

10.   Pehmennyt seteli

Eurosetelit, joiden jäykkyys on hyvin vähäistä, lajitellaan huonokuntoisiksi, mikäli se on mahdollista. Koska pehmenemistä yleensä esiintyy lähinnä likaantumisen yhteydessä, pehmenneet eurosetelit havaitaan yleensä likaisuutta tarkastettaessa. Niiden osalta ei ole mitään pakollisia vaatimuksia.

11.   Taitos

Taitetut eurosetelit voidaan havaita eurosetelien kokoa mittaavilla sensoreilla, koska niiden pituus tai leveys on pienentynyt. Taitokset voidaan havaita myös tarkastettaessa setelin paksuutta. Teknisten rajoitusten vuoksi kuitenkin vain sellaiset taitokset, jotka täyttävät rikkinäisyyttä koskevat kriteerit, eli taitokset, jotka johtavat pituuden pienenemiseen yli 6 mm:llä tai leveyden pienenemiseen yli 5 mm:llä, voidaan havaita ja vain tällaisia taitoksia sisältävät setelit ovat huonokuntoisia.

12.   Taitettu kulma

Euroseteli on huonokuntoinen, jos siinä on taitettu kulma, jonka pinta-ala on yli 130 mm2 ja jonka lyhyemmän reunan pituus on suurempi kuin 10 mm.


(1)  Tämä mitataan setelin siitä reunasta, josta repeytymä alkaa (repeytymän kohtisuora projektio setelin reunalla), ei itse repeytymän pituutena.


LIITE IIIb

VÄHIMMÄISVAATIMUKSET EUROSETELIEN MANUAALISELLE KUNTOTARKASTUKSELLE

Tässä liitteessä esitetään vähimmäisvaatimukset koulutetun henkilökunnan suorittamalle eurosetelien manuaaliselle kuntotarkastukselle.

Kuntotarkastuksessa eurosetelit, joissa on jokin jäljempänä esitetyssä taulukossa mainittu puute tai selvästi havaittava näkyviä turvatekijöitä koskeva puute, katsotaan huonokuntoisiksi. Taitetut eurosetelit ja eurosetelit, joista kulma on taitettu, voidaan kuitenkin korjata taittamalla ne käsin takaisin oikeaan asentoon, jos se on mahdollista. Kuntotarkastukset suoritetaan tarkastamalla yksittäiset eurosetelit silmämääräisesti eivätkä ne edellytä minkäänlaisten välineiden käyttöä.

Luettelo lajittelukriteereistä manuaalista kuntotarkastusta varten

Tarkastettava seikka

Kuvaus

1.

Lika

Silmin havaittava eurosetelin likaisuus

2.

Tahra

Silmin havaittava likakeskittymä

3.

Töherrys

Silmin havaittava euroseteliin lisätty kuva tai kirjaimet, jotka on kirjoitettu tai merkitty millä hyvänsä tavalla

4.

Haalistunut seteli

Painoväri irronnut eurosetelistä tai sen osasta silmin havaittavalla tavalla esim. pesussa

5.

Repeytymä

Euroseteli, jonka ainakin yksi reuna on revennyt

6.

Reikä

Euroseteli, jossa on ainakin yksi silmin havaittava reikä

7.

Rikkinäinen seteli

Euroseteli, jonka ainakin yhdestä reunasta puuttuu osa/osia (vrt. reikä), esim. puuttuva kulma

8.

Korjaus

Osia yhdestä tai useammasta eurosetelistä on liitetty yhteen teipillä, liimalla tai muulla tavalla

9.

Rypistynyt seteli

Euroseteli, jossa on useita satunnaisia taitoksia, jotka vaikuttavat huomattavasti sen ulkonäköön

10.

Pehmennyt seteli

Euroseteli, jonka rakenne on heikentynyt siten, että seteli on selvästi menettänyt jäykkyytensä

11.

Taitettu euroseteli

Euroseteli, joka on taitettu, mukaan lukien euroseteli, jota ei voida taittaa takaisin oikeaan asentoon

12.

Taitettu kulma

Euroseteli, jossa on ainakin yksi selvästi havaittava taitettu kulma


LIITE IV

TIEDONKERUU RAHAA KÄSITTELEVILTÄ LAITOKSILTA

1.   Tavoitteet

Tiedonkeruun tavoitteena on mahdollistaa se, että kansalliset keskuspankit ja EKP valvovat rahaa käsittelevien laitosten asianomaista toimintaa ja rahan kierron kehitystä.

2.   Yleiset periaatteet

2.1   Setelinkäsittelylaitteita koskevat tiedot ilmoitetaan vain silloin, kun laitteita käytetään setelien kiertoon palauttamiseen.

2.2   Rahaa käsittelevät laitokset toimittavat jäsenvaltioidensa kansallisille keskuspankeille säännöllisesti seuraavat tiedot:

tiedot laitoksista, joissa rahaa käsitellään, kuten sivukonttoreista ja

tiedot setelinkäsittelylaitteista ja käteisautomaateista.

2.3   Lisäksi rahaa käsittelevät laitokset, jotka palauttavat euroseteleitä kiertoon seteleitä käsittelevien laitteiden ja käteisautomaattien välityksellä, toimittavat jäsenvaltionsa kansalliselle keskuspankille säännöllisesti seuraavat tiedot:

tiedot setelinkäsittelylaitteilla ja käteisautomaateilla suoritettujen käteisoperaatioiden määrästä (käsiteltyjen eurosetelien lukumäärä)

tiedot syrjäseuduilla sijaitsevista luottolaitosten konttoreista, joissa käteispalvelujen käyttö on vähäistä ja setelien kunto tarkastetaan käsin.

3.   Tiedon tyyppi ja raportointivaatimukset

3.1   Kerätty tieto jaetaan tyyppinsä mukaan perustietoihin (master data) ja toiminnallisiin tietoihin.

Perustiedot

3.2   Perustiedot kattavat seuraavat tiedot: a) yksittäiset rahaa käsittelevät laitokset ja niiden käytössä olevat setelien käsittelylaiteet ja käteisautomaatit ja b) luottolaitosten syrjäiset sivukonttorit.

3.3   Perustiedot toimitetaan kansallisille keskuspankeille tämän päätöksen soveltamispäivänä ja kuuden kuukauden välein soveltamispäivästä lukien. Lisäyksessä 1 esitetyssä mallissa yksilöidyt tiedot on toimitettava, vaikka kansallinen keskuspankki voi edellyttää, että ne toimitetaan eri muodossa. Kansalliset keskuspankit voivat siirtymäkauden ajan pyytää kuukausittaista raportointia, jos niiden käytäntö oli sellainen ennen tämän päätöksen voimaantuloa, tai neljännesvuosittaista raportointia.

3.4   Kansallinen keskuspankki voi päättää valvontasyistä kerätä tietoa paikallistasolla kuten sivukonttoreilta.

3.5   Kansallinen keskuspankki voi päättää sulkea raportointivaatimusten soveltamisalan ulkopuolelle sellaiset eurosetelien käsittelylaitteet, joita käytetään vain kassalta jaettujen eurosetelien käsittelyyn.

3.6   Lisäyksessä 3 esitetyssä mallissa yksilöidyt syrjäisiä sivukonttoreita koskevat tiedot on toimitettava, vaikka kansallinen keskuspankki voi edellyttää, että ne toimitetaan eri muodossa.

Toiminnalliset tiedot

3.7   Toiminnallisiksi tiedoiksi luokitellaan tiedot, jotka saadaan rahaa käsittelevien laitosten suorittamasta eurosetelien käsittelystä ja kiertoon palauttamisesta.

3.8   Kansallinen keskuspankki voi päättää, että asetuksen (EY) N:o 1338/2001 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla muilla talouden toimijoilla ei ole velvollisuutta toimittaa toiminnallisia tietoja, jos niiden eurosetelien lukumäärä, jonka ne palauttavat kiertoon käteisautomaattien välityksellä alittaa tietyn kansallisen keskuspankin määrittämän rajan.

3.9   Tiedot toimitetaan kuuden kuukauden ajanjaksoilta. Tiedot ilmoitetaan kansalliselle keskuspankille viimeistään kahden kuukauden kuluttua asianomaisesta raportointijaksosta eli helmikuun ja elokuun lopussa. Tiedot voidaan toimittaa käyttämällä lisäyksessä 2 olevaa mallia. Kansalliset keskuspankit voivat siirtymäkauden ajan pyytää kuukausittaista raportointia, jos niiden käytäntö oli sellainen ennen tämän päätöksen voimaantuloa, tai neljännesvuosittaista raportointia.

3.10   Tietoja toimittavat rahaa käsittelevät laitokset, jotka fyysisesti käsittelevät euroseteleitä. Jos rahaa käsittelevä laitos hankkii aitous- ja kuntotarkastukset alihankintana toiselta rahaa käsittelevältä laitokselta, tiedot toimittaa 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti nimetty rahaa käsittelevä laitos.

3.11   Rahaa käsittelevät laitokset ilmoittavat tiedot kappaleina (määrä), yhteenlaskettuina kansallisella tasolla ja jaoteltuina eurosetelien nimellisarvoittain. Luottolaitosten syrjäisten sivukonttoreiden osalta toiminnalliset tiedot raportoidaan erikseen.

3.12   Kansallinen keskuspankki voi päättää valvontasyistä kerätä tietoa paikallistasolla, kuten sivukonttoreilta.

3.13   Kansallinen keskuspankki voi päättää sulkea raportointivaatimusten soveltamisalan ulkopuolelle sellaiset eurosetelit, jotka käsitellään eurosetelien käsittelylaitteilla ja jotka jaetaan kassalta.

3.14   Rahaa käsitteleviä laitoksia, jotka ovat hankkineet aitous- ja kuntotarkastukset alihankintana muilta rahaa käsitteleviltä laitoksilta, saatetaan pyytää toimittamaan kansalliselle keskuspankille yksityiskohtaisia tietoja viimeksi mainituista.

3.15   Lisäyksessä 3 esitetyssä mallissa yksilöidyt syrjäisiä sivukonttoreita koskevat tiedot on toimitettava, vaikka kansallinen keskuspankki voi edellyttää tietojen toimittamista eri muodossa ja sopia rahaa käsittelevien laitosten kanssa siitä, että ne keräävät laajempia tietoja.

4.   Tietojen luottamuksellisuus ja julkaiseminen

4.1   Sekä perustietoja että toiminnallisia tietoja käsitellään luottamuksellisina.

4.2   Kansalliset keskuspankit ja EKP voivat päättää julkaista raportteja tai tilastoja, joissa käytetään tämän liitteen mukaisesti hankittuja tietoja. Tietoja julkaistessa ilmoitetaan vain kokonaissummat niin, ettei tietoja voida yhdistää yksittäisiin raportointiyksiköihin.

LISÄYS 1

RAPORTOINTIMALLI

Perustiedot

Nämä tiedot on toimitettava seuraavalle taholle:

[Kansallisen keskuspankin nimi; yhteystiedot tiedusteluja varten; osoite]

1.   Rahaa käsittelevän laitoksen tiedot

Rahaa käsittelevän laitoksen nimi:

Päätoimipaikan osoite:

Postinumero:

Kaupunki:

Katuosoite:

Yrityksen tyyppi:

Luottolaitos

Valuutanvaihtopiste

Arvokuljetusyritys, joka ei ole maksulaitos

Kauppias (vähittäismyyjä)

Kasino

Muu, mukaan lukien maksulaitokset, jotka eivät sisälly yllä olevaan luetteloon (täsmennä)

Yhteyshenkilöt:

Nimet:

Puhelinnumerot:

Faksinumerot:

Sähköpostiosoitteet:

Alihankkija (jos sellainen on)

Nimi:

Osoite:

Postinumero:

Kaupunki:

2.   Asiakkaiden käyttämät laitteet

Tyyppi

Valmistaja (1)

Laitteen nimi (1)

Tunnistusmenetelmä (1)

(ilmaisinjärjestelmä/ohjelmistoversiot)

Käytössä olevien laitteiden lukumäärä yhteensä

Talletusautomaatit

 

 

 

 

Käteisen kierrätysautomaatit

 

 

 

 

Yhdistetyt talletusautomaatit

 

 

 

 

Käteisnostoautomaatit

 

 

 

 

Pankkivirkailijaa avustavat käteistä kierrättävät laitteet (2)

 

 

 

 

Pankkivirkailijaa avustavat laitteet (2)

 

 

 

 

3.   Henkilökunnan käyttämät laitteet

Tyyppi

Valmistaja (3)

Laitteen nimi (3)

Tunnistusmenetelmä (3)

(ilmaisinjärjestelmä/ohjelmistoversiot)

Käytössä olevien laitteiden lukumäärä yhteensä

Setelinlajittelulaitteet

 

 

 

 

Setelien aitouden tarkastuslaitteet

 

 

 

 

Pankkivirkailijaa avustavat käteistä kierrättävät laitteet (4)

 

 

 

 

Pankkivirkailijaa avustavat laitteet (4)

 

 

 

 

4.   Käteisautomaatit

Tyyppi

Käytössä olevien laitteiden lukumäärä yhteensä

Pankkiautomaatit

 

Itsepalveluun perustuvat maksupäätteet

 

Muut

 


(1)  Nämä kohdat täytetään EKP:n verkkosivuilla olevien vastaavien kohtien mukaan, ellei EKP ole antanut käyttöön yksilöllistä tunnistenumeroa.

(2)  Kun niitä käytetään asiakkaiden käyttäminä laitteina.

(3)  Nämä kohdat täytetään EKP:n verkkosivuilla olevien vastaavien kohtien mukaan, ellei EKP ole antanut käyttöön yksilöllistä tunnistenumeroa.

(4)  Kun niitä käytetään yksinomaan henkilökunnan käyttäminä laitteina.

LISÄYS 2

RAPORTOINTIMALLI

Toiminnalliset tiedot

1.   Rahaa käsittelevän laitoksen tiedot

Rahaa käsittelevän laitoksen nimi

 

Raportointijakso

 

2.   Tiedot

Ilmoita tiedot yhteenlaskettuina kansallisella tai alueellisella tasolla, siten kuin kansallinen keskuspankki on päättänyt, syrjäisiä sivukonttoreita lukuun ottamatta.

 

Käsiteltyjen eurosetelien lukumäärä yhteensä (1)

Joista huonokuntoisia (1)

Joista palautettu kiertoon (2)

5 euroa

 

 

 

10 euroa

 

 

 

20 euroa

 

 

 

50 euroa

 

 

 

100 euroa

 

 

 

200 euroa

 

 

 

500 euroa

 

 

 


Niiden eurosetelien lukumäärä, jotka on jaettu asiakkaiden käyttämien laitteiden ja käteisautomaattien välityksellä

 

Nämä tiedot ovat pakollisia luottolaitosten osalta.


(1)  Tämä kohta kattaa sekä henkilökunnan käyttämät että asiakkaiden käyttämät laitteet.

(2)  Euroseteleitä, jotka palautetaan kansallisille keskuspankeille, ja euroseteleitä, jotka palautetaan kiertoon kassalta ja joita ei ole käsitelty henkilökunnan käyttämällä laitteella, ei sisällytetä tähän.

LISÄYS 3

LUOTTOLAITOSTEN SYRJÄISET SIVUKONTTORIT

Vain sellaiset luottolaitokset, joilla on 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja syrjäisiä sivukonttoreita, toimittavat nämä tiedot.

1.   Luottolaitosta koskevat tiedot

Luottolaitoksen nimi

 

Raportointijakso

 

2.   Tiedot

Syrjäisen sivukonttorin nimi

Osoite

Niiden eurosetelien lukumäärä, jotka on jaettu asiakkaiden käyttämien laitteiden ja käteisautomaattien välityksellä

 

 

 


SUUNTAVIIVAT

9.10.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 267/21


EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT,

annettu 16 päivänä syyskuuta 2010,

eurojärjestelmän rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä annettujen suuntaviivojen EKP/2000/7 muuttamisesta

(EKP/2010/13)

(2010/598/EU)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 12.1 ja 14.3 artiklan, yhdessä perussäännön 3.1 artiklan ensimmäisen luetelmakohdan, 18.2 artiklan ja 20 artiklan ensimmäisen kohdan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisen rahapolitiikan toteuttaminen edellyttää niiden välineiden ja menettelyjen määrittelemistä, joita niiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro (jäljempänä ”rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot”), kansallisista keskuspankeista ja Euroopan keskuspankista (EKP) muodostuva eurojärjestelmä käyttää pannakseen rahapolitiikan yhdenmukaisesti täytäntöön kaikissa rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa.

(2)

EKP:llä on oikeus antaa tarvittavat suuntaviivat eurojärjestelmän rahapolitiikan toteuttamiseksi, ja kansalliset keskuspankit ovat velvollisia toimimaan näiden suuntaviivojen mukaisesti.

(3)

Eurojärjestelmän rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä 31 päivänä elokuuta 2000 annettuja suuntaviivoja EKP/2000/7 (1) on tarpeen muuttaa, jotta ne heijastaisivat muutoksia eurojärjestelmän rahapolitiikan menettelyjen ja operaatioiden määrittelyssä ja toimeenpanossa. Tärkeimmät muutokset koskevat seuraavia seikkoja: a) eurojärjestelmän luotto-operaatioiden riskienhallintajärjestelmän uudistaminen; b) yhtenäisyyden varmistaminen laiminlyöntitapausten kohtelussa; c) sellaisten harkinnanvaraisten toimenpiteiden tehostaminen ja vahvistaminen, joihin eurojärjestelmä voi turvautua reagoidakseen vastapuolen taloudellisen aseman terveyttä koskeviin epäilyksiin; d) EKP:n neuvoston valtuuttaminen päättämään, että poikkeuksellisissa olosuhteissa EKP voi toteuttaa suoria transaktioita keskitetysti; e) transaktion peräyttämiseen liittyvien riskien vähentäminen ja näin ollen luottoriskien ja oikeudellisten riskien vähentäminen siten, että omaisuusvakuudellisten arvopapereiden alkuunpanijoiden ja vakuutena olevien omaisuuserien edellytetään olevan Euroopan talousalueelta (ETA); f) uusien kelpoisuusvaatimusten käyttöönotto muiden kuin sijoitusrahastodirektiivin mukaisten (non-UCITS) katettujen joukkovelkakirjalainojen (strukturoidut joukkovelkakirjalainat), joiden vakuutena on asuntolainoja, omaa käyttöä varten; g) uusien käsitteiden lisääminen liitteen I lisäykseen 2 ja eräiden käsitteiden tarkempi määrittely; h) liitteen I lisäyksen 4 muuttaminen, jotta se heijastaisi tilastoasetuksista johtuvia muutoksia; i) säännösten yhdenmukaistaminen ja sellaisten muiden vähäisten muutosten tekeminen, joilla lisätään johdonmukaisuutta ja avoimuutta,

ON HYVÄKSYNYT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:

1 artikla

Suuntaviivoja EKP/2000/7 muutetaan seuraavasti:

1.

Suuntaviivojen EKP/2000/7 liitettä I muutetaan näiden suuntaviivojen liitteiden I ja II mukaisesti.

2.

Suuntaviivojen EKP/2000/7 liitettä II muutetaan näiden suuntaviivojen liitteen III mukaisesti.

2 artikla

Tarkistaminen

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle 9 päivään lokakuuta 2010 mennessä yksityiskohtaiset tiedot suuntaviivojen noudattamista varten laatimistaan asiakirjoista ja käyttämistään keinoista.

3 artikla

Voimaantulo

1.   Nämä suuntaviivat tulevat voimaan toisena päivänä niiden antamisen jälkeen.

2.   Liitteitä I ja III sovelletaan ensimmäisestä päivästä sen jälkeen, kun suuntaviivat on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3.   Liitettä II sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2011.

4 artikla

Adressaatit

Nämä suuntaviivat on osoitettu rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisille keskuspankeille.

Annettu Frankfurt am Mainissa 16 päivänä syyskuuta 2010.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Jean-Claude TRICHET


(1)  EYVL L 310, 11.12.2000, s. 1.


LIITE I

Muutetaan suuntaviivojen EKP/2000/7 liitettä I seuraavasti:

1.   Korvataan johdantokappaleen alaviite (1) seuraavasti:

”(1)

Euroopan keskuspankin neuvosto käyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 282 artiklan 1 kohdan mukaisesti käsitettä ’eurojärjestelmä’ siitä kokoonpanosta, jossa Euroopan keskuspankkijärjestelmä suorittaa perustehtävänsä. Eurojärjestelmän muodostavat siis Euroopan keskuspankki ja niiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, jotka ovat ottaneet yhteisen rahan käyttöön Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti.”

2.   Korvataan 1.1 kohta seuraavasti:

”Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) muodostavat Euroopan keskuspankki (EKP) ja Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit. (1) EKPJ toimii Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä EKPJ:n perussääntö) mukaisesti. EKPJ:tä johtavat EKP:n päätöksentekoelimet. EKP:n neuvosto vastaa rahapolitiikan määrittelystä, ja johtokunnalla on toimivalta toteuttaa rahapolitiikkaa EKP:n neuvoston tekemien päätösten ja antamien suuntaviivojen mukaisesti. Siltä osin kuin on mahdollista ja tarkoituksenmukaista, ja jos toiminnan tehokkuuden varmistaminen sitä edellyttää, EKP käyttää kansallisia keskuspankkeja (2) eurojärjestelmän tehtäviin kuuluvien operaatioiden toteuttamiseen. Jos rahapolitiikan toteuttaminen niin vaatii, eurojärjestelmään kuuluvat kansalliset keskuspankit voivat toimittaa EKP:lle ja toisilleen eurojärjestelmän operaatioihin osallistuvia vastapuolia koskevia tietoja, kuten operatiivisia tietoja. (3) Eurojärjestelmän rahapoliittiset operaatiot toteutetaan yhdenmukaisin ehdoin kaikissa jäsenvaltioissa. (4)

3.   Korvataan 1.2 kohta seuraavasti:

”Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 127 artiklan 1 kohdassa määritelty eurojärjestelmän ensisijainen tavoite on pitää yllä hintatason vakautta. Ensisijaisesta hintavakauden tavoitteesta tinkimättä eurojärjestelmän on tuettava EU:n yleistä talouspolitiikkaa. Pyrkiessään tavoitteisiinsa eurojärjestelmän on voimavarojen tehokasta kohdentamista suosien noudatettava vapaaseen kilpailuun perustuvan avoimen markkinatalouden periaatetta.”

4.   Muutetaan 1.3.1 kohtaa seuraavasti:

a)

Korvataan johdanto-osa seuraavasti:

”Avomarkkinaoperaatioilla on tärkeä sija eurojärjestelmän rahapolitiikassa. Niillä säädellään korkoja, hallitaan markkinoiden likviditeettiä ja viestitään rahapolitiikan linjasta. Eurojärjestelmällä on käytössään viisi eri välinettä, joilla se voi toteuttaa avomarkkinaoperaatioita. Tärkein väline ovat käänteisoperaatiot (jotka perustuvat takaisinostosopimuksiin tai vakuudellisiin lainoihin). Eurojärjestelmä voi myös tehdä suoria kauppoja, laskea liikkeeseen EKP:n velkasitoumuksia, tehdä valuuttaswapeja ja kerätä määräaikaistalletuksia. Avomarkkinaoperaatiot käynnistää EKP, joka myös päättää, mitä välinettä käytetään ja millä ehdoilla operaatiot toteutetaan. Operaatiot voidaan toteuttaa vakiohuutokauppoina, pikahuutokauppoina tai kahdenvälisinä kauppoina. (5) Tarkoituksensa, säännöllisyytensä ja menettelyjensä mukaan eurojärjestelmän avomarkkinaoperaatiot voidaan jakaa neljään ryhmään seuraavasti (ks. myös taulukko 1):

b)

Korvataan kolmas luetelmakohta seuraavasti:

Hienosäätöoperaatioita toteutetaan tarpeen mukaan markkinoiden likviditeetin hallitsemiseksi ja korkojen säätelemiseksi, erityisesti markkinoiden likviditeetin odottamattomista vaihteluista johtuvien korkovaikutusten tasaamiseksi. Hienosäätöoperaatioita voidaan toteuttaa vähimmäisvarantojen pitoajanjakson viimeisenä päivänä viimeisimmän perusrahoitusoperaation jälkeen mahdollisesti kertyneen likviditeetin yli- tai alijäämän tasaamiseksi. Hienosäätöoperaatiot toteutetaan pääasiassa käänteisoperaatioina, mutta niitä voidaan tehdä myös valuuttaswapeina tai keräämällä määräaikaistalletuksia. Hienosäätöoperaatioiden toteuttamisessa käytettävät välineet ja menettelyt mukautetaan kulloiseenkin kaupantekotapaan ja niihin erityistavoitteisiin, joihin operaatioilla pyritään. Kansalliset keskuspankit toteuttavat hienosäätöoperaatiot yleensä joko pikahuutokauppoina tai kahdenvälisinä kauppoina. EKP:n neuvosto voi päättää, että EKP toteuttaa itse kahdenvälisiä hienosäätöoperaatioita poikkeustilanteissa.”

c)

Korvataan neljäs luetelmakohta seuraavasti:

”Lisäksi eurojärjestelmä voi toteuttaa rakenteellisia operaatioita laskemalla liikkeeseen EKP:n velkasitoumuksia sekä tekemällä käänteisoperaatioita ja suoria kauppoja. Näillä operaatioilla EKP pyrkii harkintansa mukaan vaikuttamaan eurojärjestelmän rakenteelliseen asemaan rahoitussektoriin nähden (säännöllisin tai epäsäännöllisin väliajoin). Kansalliset keskuspankit toteuttavat käänteisoperaatioiden ja velkasitoumusten liikkeeseenlaskujen muodossa tehtävät rakenteelliset operaatiot vakiohuutokauppoina ja suorien kauppojen muodossa tehtävät rakenteelliset operaatiot yleensä kahdenvälisinä kauppoina. EKP:n neuvosto voi päättää, että EKP toteuttaa itse rakenteellisia operaatioita poikkeustilanteissa.”

5.   Korvataan 1.3 kohdan taulukon 1 kolmannen sarakkeen neljännellä rivillä olevat sanat ”Velkasitoumusten liikkeeseenlasku” sanoilla ”EKP:n velkasitoumusten liikkeeseenlasku”.

6.   Korvataan 1.4 kohta seuraavasti:

”Eurojärjestelmän rahapolitiikan ohjausjärjestelmä on muodostettu sitä silmällä pitäen, että osallistumisoikeus on laajalla joukolla vastapuolia. Laitoksilla, jotka EKPJ:n perussäännön 19.1 artiklan mukaan ovat vähimmäisvarantovelvollisia, on oikeus käyttää maksuvalmiusjärjestelmää ja osallistua vakiohuutokauppoina toteutettaviin avomarkkinaoperaatioihin sekä suoriin kauppoihin. Eurojärjestelmä voi valikoida hienosäätöoperaatioihin rajoitetun määrän vastapuolia. Rahapoliittisissa valuuttaswapeissa vastapuolina käytetään valuuttamarkkinoiden aktiivisia toimijoita. Näiden operaatioiden vastapuolina voi olla ainoastaan euroalueelle sijoittautuneita eurojärjestelmän valuuttainterventioihin valittuja laitoksia.”

7.   Muutetaan 2.1 kohtaa seuraavasti:

a)

Korvataan ensimmäisen alakohdan toinen luetelmakohta seuraavasti:

”Vastapuolten rahoitusaseman on oltava vakaa. EU:n/ETA:n kansallisten viranomaisten harjoittaman yhdenmukaistetun valvonnan on ulotuttava niihin ainakin jossakin muodossa. (6) Vastapuoliksi voidaan hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 123 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja rahoitusasemaltaan vakaita laitoksia, jotka ovat toimivaltaisten kansallisten viranomaisten suorittamaa valvontaa vastaavan valvonnan alaisia, ottaen huomioon näiden laitosten erityisen aseman Euroopan unionin oikeudessa. Vastapuoliksi voidaan hyväksyä myös rahoitusasemaltaan vakaita laitoksia, jotka ovat toimivaltaisten kansallisten viranomaisten yhdenmukaistamattomassa mutta EU:n/ETA:n yhdenmukaistetun valvonnan tasoisessa valvonnassa; tällaisia laitoksia ovat esimerkiksi kotipaikkaansa Euroopan talousalueen ulkopuolella pitävien laitosten euroalueelle sijoittautuneet sivukonttorit.

b)

Korvataan kolmas alakohta seuraavasti:

”Laitos voi osallistua eurojärjestelmän maksuvalmiusjärjestelmään ja vakiohuutokauppoina toteutettaviin avomarkkinaoperaatioihin vain sen jäsenvaltion kansallisen keskuspankin välityksellä, jossa sillä on kotipaikka. Jos laitos on sijoittautunut (päätoimipaikan tai sivukonttoreiden kautta) useampaan kuin yhteen jäsenvaltioon, kukin toimipaikka voi osallistua näihin operaatioihin sen jäsenvaltion kansallisen keskuspankin kautta, johon se on sijoittautunut; laitoksen huutokauppatarjoukset voi kuitenkin tehdä kussakin jäsenvaltiossa vain yksi toimipaikka (joko päätoimipaikka tai nimetty sivukonttori).”

8.   Muutetaan 2.2 kohtaa seuraavasti:

a)

Korvataan toinen alakohta seuraavasti:

”Rahapoliittisiin valuuttaswapeihin osallistuvien vastapuolten on pystyttävä toteuttamaan isoja valuuttaoperaatioita tehokkaasti kaikissa markkinaoloissa. Valuuttaswapien vastapuolten joukko vastaa eurojärjestelmän valuuttainterventioihin valittujen euroalueelle sijoittautuneiden vastapuolten joukkoa. Valuuttainterventioihin osallistuvien vastapuolten valinnassa noudatettavat perusteet ja menettelyt esitetään liitteessä 3.”

b)

Korvataan viides alakohta seuraavasti:

”EKP:n neuvosto voi päättää, että EKP toteuttaa itse kahdenvälisiä hienosäätöoperaatioita poikkeustilanteissa. Jos EKP toteuttaa kahdenvälisiä operaatioita, se valitsee vastapuolet näissä tapauksissa vuorojärjestelmällä niistä euroalueella toimivista vastapuolista, jotka täyttävät pikahuutokauppojen ja kahdenvälisten kauppojen vastapuolten kelpoisuusvaatimukset, jotta kaikilla vastapuolilla olisi yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet.”

9.   Muutetaan 2.3 kohtaa seuraavasti:

a)

Korvataan kolmas alakohta seuraavasti:

”Seuraamuksia määrätään a) huutokauppasääntöjen rikkomisesta, jos vastapuoli jättää siirtämättä riittävän määrän vakuuksia tai rahaa (7) sille likviditeettiä lisäävässä operaatiossa jaetun osuuden suorittamiseksi (suorituspäivänä) tai jättää kattamatta tämän osuuden vakuuksien muutospyynnön yhteydessä operaation erääntymiseen saakka, tai jos se jättää toimittamatta riittävän määrän rahaa sille jaetun osuuden suorittamiseksi likviditeettiä vähentävässä operaatiossa; ja b) kahdenvälisiä kauppoja koskevien sääntöjen rikkomisesta, jos vastapuoli jättää toimittamatta riittävän määrän hyväksyttäviä vakuuksia tai riittävän määrän rahaa kahdenvälisessä kaupassa sovitun määrän suorittamiseksi, tai jos se jättää kattamatta avoinna olevan kahdenvälisen kaupan vakuuksien muutospyynnön yhteydessä milloin tahansa operaation erääntymiseen saakka.

b)

Korvataan viides alakohta seuraavasti:

”Velvoitteensa laiminlyöneen vastapuolen sulkeminen pois rahapoliittisista operaatioista voidaan ulottaa koskemaan myös laitoksen muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneita sivukonttoreita. Jos velvoitteiden laiminlyönti on vakava – esimerkiksi toistuva tai pitkäkestoinen – voidaan vastapuoli poikkeuksellisena toimenpiteenä sulkea määräajaksi pois kaikista rahapoliittisista operaatioista.”

10.   Korvataan 2.4 kohta seuraavasti:

”2.4   Vakavaraisuussyistä tai maksukyvyttömyydestä johtuva tilapäinen tai pysyvä poissulkeminen rahapoliittisista operaatioista tai osallistumisen rajoittaminen

Kansallisen keskuspankin (tai EKP:n) soveltamien sopimusten tai sääntöjen mukaisesti eurojärjestelmä voi toiminnan vakauteen liittyvistä syistä poistaa vastapuolelta tilapäisesti tai pysyvästi oikeuden rahapolitiikan välineiden käyttöön tai rajoittaa sitä.

Tilapäinen tai pysyvä poissulkeminen taikka osallistumisen rajoittaminen saattaa myös olla aiheellinen joissakin sellaisissa laiminlyöntitapauksissa, jotka on määritelty kansallisen keskuspankin soveltamissa sopimuksissa tai säännöissä.

Lopuksi eurojärjestelmä voi vakavaraisuussyistä myös tiettyjen vastapuolten kohdalla kieltäytyä hyväksymästä omaisuuseriä, rajoittaa omaisuuserien käyttöä tai soveltaa vakuudeksi toimitettuihin omaisuuseriin ylimääräistä aliarvostusta eurojärjestelmän luotto-operaatioissa.”

11.   Korvataan 3 luvun johdantokappale seuraavasti:

”Avomarkkinaoperaatioilla on tärkeä sija eurojärjestelmän rahapolitiikassa. Niillä säädellään korkoja, hallitaan markkinoiden likviditeettiä ja viestitään rahapolitiikan linjasta. Tarkoituksensa, säännöllisyytensä ja menettelyjensä mukaan eurojärjestelmän avomarkkinaoperaatiot voidaan jakaa neljään ryhmään: perusrahoitusoperaatioihin, pitempiaikaisiin rahoitusoperaatioihin, hienosäätöoperaatioihin ja rakenteellisiin operaatioihin. Eurojärjestelmän tärkein avomarkkinaoperaatioiden väline ovat käänteisoperaatiot, joita voidaan käyttää kaikkien neljän operaatioryhmän yhteydessä. EKP:n velkasitoumuksia voidaan käyttää likviditeettiä vähentävissä rakenteellisissa operaatioissa. Rakenteelliset operaatiot voidaan toteuttaa myös suorina kauppoina eli ostoina ja myynteinä. Lisäksi eurojärjestelmällä on käytettävissään kaksi muuta hienosäätöoperaatioiden välinettä: valuuttaswapit ja määräaikaistalletusten kerääminen. Seuraavissa kohdissa käsitellään yksityiskohtaisesti eurojärjestelmän avomarkkinaoperaatioissaan käyttämien eri välineiden erityisominaisuuksia.”

12.   Korvataan 3.1.4 kohdan toisen alakohdan kuudes luetelmakohta seuraavasti:

”Käänteiset hienosäätöoperaatiot toteutetaan yleensä hajautetusti kansallisissa keskuspankeissa (EKP:n neuvosto voi päättää, että EKP toteuttaa kahdenväliset käänteiset hienosäätöoperaatiot poikkeustilanteissa itse).”

13.   Korvataan 3.2 kohdan neljännen alakohdan neljäs luetelmakohta seuraavasti:

”Ne toteutetaan yleensä hajautetusti kansallisissa keskuspankeissa (EKP:n neuvosto voi päättää, että EKP toteuttaa suorat kaupat poikkeustilanteissa itse).”

14.   Muutetaan 3.3 kohtaa seuraavasti:

a)

Korvataan toinen alakohta seuraavasti:

”EKP:n velkasitoumukset ovat EKP:n sitoumuksia maksaa velka sitoumuksen haltijalle. Ne lasketaan liikkeeseen arvo-osuuksina, ja niitä säilytetään euroalueella sijaitsevissa arvopaperikeskuksissa. EKP ei aseta mitään rajoituksia sitoumusten siirtokelpoisuudelle. EKP:n velkasitoumuksia koskevat säännökset ilmenevät tarkemmin näiden velkasitoumusten ehdoista.”

b)

Korvataan kolmas alakohta seuraavasti:

”EKP:n velkasitoumukset lasketaan liikkeeseen diskontattuina, eli niiden emissiohinta on nimellisarvoa alhaisempi, ja ne lunastetaan eräpäivänä nimellisarvostaan. Emissiohinnan ja lunastushinnan erotus on yhtä kuin korko, joka emissiohinnalle on kertynyt sovitun korkoprosentin mukaan sitoumuksen juoksuajalta. Korko on yksinkertainen korko, jonka laskukäytäntönä on ’todelliset päivät / 360’. Emissiohinta lasketaan kehikossa 1 esitetyllä tavalla.”

c)

Korvataan kehikko 1 seuraavasti:

15.   Korvataan 3.4 kohdan neljännen alakohdan viides luetelmakohta seuraavasti:

”Ne toteutetaan yleensä hajautetusti kansallisissa keskuspankeissa (EKP:n neuvosto voi päättää, että EKP toteuttaa kahdenväliset valuuttaswapit poikkeustilanteissa itse).”

16.   Korvataan 3.5 kohdan neljännen alakohdan viides luetelmakohta seuraavasti:

”Talletuksia kerätään yleensä hajautetusti kansallisissa keskuspankeissa (EKP:n neuvosto päättää, että EKP kerää määräaikaistalletuksia (8) kahdenvälisillä kaupoilla poikkeustilanteissa itse).

17.   Korvataan 4.1 kohdan kolmannen alakohdan alaviitteet 1 ja 2 seuraavasti:

”(1)

TARGETin hajautettu tekninen infrastruktuuri korvattiin 19.5.2008 lukien TARGET2:lla. TARGET2 muodostuu yhteisestä jaetusta laitealustasta (jonka välityksellä kaikki maksumääräykset lähetetään ja käsitellään ja jonka välityksellä maksut vastaanotetaan teknisesti samalla tavalla) sekä soveltuvin osin kansallisten keskuspankkien omista kotitilijärjestelmistä.

(2)

Lisäksi maksuvalmiusluottoa myönnetään vain vastapuolille, joilla on kansallisessa keskuspankissa käytössä tili, jonka välityksellä transaktioon liittyvät maksut voidaan suorittaa esimerkiksi TARGET2:n yhteisellä jaettavalla laitealustalla.”

18.   Muutetaan 4.2 kohtaa seuraavasti:

a)

Lisätään seuraava alaviite (*) kolmannen alakohdan loppuun (ensimmäinen alakohta otsikon ”Käytön edellytykset” alla):

”(*)

Lisäksi maksuvalmiusluottoa myönnetään vain vastapuolille, joilla on kansallisessa keskuspankissa käytössä tili, jonka välityksellä transaktioon liittyvät maksut voidaan suorittaa esimerkiksi TARGET2:n yhteisellä jaettavalla laitealustalla.”

b)

Korvataan seitsemännessä alakohdassa (toinen alakohta otsikon ”Maturiteetti ja korkoehdot” alla) oleva alaviite 12 seuraavasti:

”(12)

Ks. tämän luvun alaviite 6.”

19.   Korvataan 5.1.1 kohdassa oleva kehikko 3 seuraavasti:

20.   Muutetaan 5.1.3 kohtaa seuraavasti:

a)

Korvataan ensimmäisen alakohdan johdanto-osa seuraavasti:

”Eurojärjestelmän vakiohuutokaupoista ilmoitetaan julkisesti sähköisiä markkinainformaatiojärjestelmiä käyttäen sekä EKP:n verkkosivuilla. Lisäksi kansalliset keskuspankit voivat ilmoittaa huutokaupoista suoraan niille vastapuolille, joilla ei ole yhteyttä tällaisiin markkinainformaatiojärjestelmiin. Julkinen huutokauppailmoitus sisältää yleensä seuraavat tiedot:”

b)

Korvataan ensimmäisen alakohdan kymmenes luetelmakohta seuraavasti:

”operaation alkamis- ja eräpäivä (soveltuvin osin) tai instrumentin arvo- ja eräpäivä (EKP:n velkasitoumusten liikkeeseenlaskuissa)”.

c)

Korvataan ensimmäisen alakohdan seitsemästoista luetelmakohta seuraavasti:

”velkasitoumusten denominaatio (EKP:n velkasitoumusten liikkeeseenlaskuissa)”.

d)

Korvataan ensimmäisen alakohdan kahdeksastoista luetelmakohta seuraavasti:

”liikkeeseenlaskun ISIN-koodi (EKP:n velkasitoumusten liikkeeseenlaskuissa).”

21.   Muutetaan 5.1.4 kohtaa seuraavasti:

a)

Korvataan kolmas alakohta seuraavasti:

”Vaihtuvakorkoisissa huutokaupoissa vastapuolet voivat tehdä tarjouksia kymmenellä eri korko-/hinta-/swap-pistetasolla. Eurojärjestelmä voi poikkeuksellisissa olosuhteissa rajoittaa vaihtuvakorkoisissa huutokaupoissa annettavien tarjousten lukumäärää. Vastapuolien on kussakin tarjouksessa ilmoitettava rahamäärä, jolla ne haluavat käydä kauppaa eurojärjestelmän kanssa, ja vastaava korko (9), (10). Korkotarjous on ilmoitettava prosenttiyksikön sadasosan kerrannaisina. Vaihtuvakorkoisissa valuuttaswaphuutokaupoissa swap-pisteet noteerataan vakiintuneiden markkinakäytäntöjen mukaan ja korkotarjous on ilmoitettava swap-pisteen sadasosan kerrannaisina.

b)

Korvataan seitsemäs alakohta seuraavasti:

”Vastapuolten edellytetään aina pystyvän kattamaan niille huutokaupassa jaetun määrän riittävällä määrällä vakuuskelpoisia omaisuuseriä (11). Kunkin kansallisen keskuspankin soveltamat sopimukset tai säännöt antavat mahdollisuuden määrätä seuraamuksia, jos vastapuoli jättää siirtämättä riittävän määrän vakuuksia tai rahaa huutokaupassa sen osuudeksi tulleen määrän katteeksi.

22.   Korvataan 5.1.5 kohdan kolmas alakohta (toinen alakohta otsikon ”Vaihtuvakorkoiset euromääräiset huutokaupat” alla) seuraavasti:

”Likviditeettiä vähentävät vaihtuvakorkoiset huutokaupat (joita käytetään laskettaessa liikkeeseen EKP:n velkasitoumuksia ja kerättäessä määräaikaistalletuksia) toteutetaan siten, että tarjoukset asetetaan koron mukaan nousevaan järjestykseen (tai hinnan mukaan laskevaan järjestykseen). Tarjoukset, joissa korkotaso on alin (hinta korkein), hyväksytään ensin. Tätä korkeammat korkotarjoukset (alemmat hintatarjoukset) hyväksytään koron mukaan määräytyvässä järjestyksessä, kunnes likviditeetti on kokonaan sidottu. Jos niiden tarjousten yhteismäärä, joissa on ollut korkein hyväksyttävä korko tai alin hyväksyttävä hinta (marginaalikorko/-hinta), ylittää jäljellä olevan jaettavan määrän, tämä jaetaan tarjousten kesken jäljellä olevan jaettavan määrän suhteessa marginaalikorkoisten/-hintaisten tarjousten kokonaismäärään (ks. kehikko 5). EKP:n velkasitoumusten liikkeeseenlaskuissa kullekin vastapuolelle jaettava määrä pyöristetään lähimpään velkasitoumusten denominaation kerrannaiseen. Muissa likviditeettiä vähentävissä operaatioissa kullekin vastapuolelle jaettava määrä pyöristetään lähimpään euroon.”

23.   Muutetaan 5.1.6 kohtaa seuraavasti:

a)

Korvataan ensimmäisen alakohdan johdanto-osa seuraavasti:

”Vakio- ja pikahuutokauppojen tulokset ilmoitetaan julkisesti sähköisiä markkinainformaatiojärjestelmiä käyttäen sekä EKP:n verkkosivuilla. Kansalliset keskuspankit voivat myös ilmoittaa huutokaupan tuloksesta suoraan niille vastapuolille, joilla ei ole yhteyttä sähköisiin markkinainformaatiojärjestelmiin. Julkinen ilmoitus huutokaupan tuloksesta sisältää yleensä seuraavat tiedot:”

b)

Korvataan kolmastoista luetelmakohta seuraavasti:

”operaation alkamis- ja eräpäivä (soveltuvin osin) tai instrumentin arvo- ja eräpäivä (EKP:n velkasitoumusten liikkeeseenlaskuissa)”.

c)

Korvataan kuudestoista luetelmakohta seuraavasti:

”velkasitoumusten denominaatio (EKP:n velkasitoumusten liikkeeseenlaskuissa)”.

d)

Korvataan seitsemästoista luetelmakohta seuraavasti:

”liikkeeseenlaskun ISIN-koodi (EKP:n velkasitoumusten liikkeeseenlaskuissa).”

24.   Korvataan 5.2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Kansalliset keskuspankit voivat toteuttaa operaatioita kahdenvälisinä kauppoina. Niitä voidaan käyttää hienosäätöoperaatioissa ja rakenteellisissa suorissa kaupoissa. (12) Ne määritellään laajassa merkityksessä kaupoiksi, joissa eurojärjestelmä tekee kaupan yhden tai useamman vastapuolen kanssa ilman huutokauppaa. Kahdenvälisiä kauppoja on kahta tyyppiä: operaatioita, joissa eurojärjestelmä ottaa suoraan yhteyttä vastapuoliin, ja operaatioita, jotka toteutetaan arvopaperipörssien tai markkinavälittäjien kautta.

25.   Korvataan 5.3.1 kohdan taulukko 3 seuraavasti:

”Taulukko 3

Eurojärjestelmän avomarkkinaoperaatioiden normaalit maksujen suorituspäivät (13)

Rahapolitiikan väline

Vakiohuutokauppoina toteutettujen operaatioiden maksujen suorituspäivä

Pikahuutokauppoina tai kahdenvälisinä kauppoina toteutettujen operaatioiden maksujen suorituspäivä

Käänteisoperaatiot

T + 1 (14)

T

Suorat kaupat

Vakuuksiin sovellettavan markkinakäytännön mukaan

EKP:n velkasitoumusten liikkeeseenlaskut

T + 2

Valuuttaswapit

T, T + 1 or T + 2

Määräaikaistalletusten kerääminen

T

26.   Korvataan 5.3.2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Vakiohuutokauppoina toteutettavissa avomarkkinaoperaatioissa eli perusrahoitusoperaatiossa, pitempiaikaisissa rahoitusoperaatioissa ja rakenteellisissa operaatioissa maksut ja toimitukset suoritetaan yleensä ensimmäisenä sellaisena kaupantekopäivän jälkeisenä päivänä, jona TARGET2-järjestelmä ja kaikki asianomaiset arvopaperikaupan selvitysjärjestelmät ovat avoinna. EKP:n velkasitoumusten liikkeeseenlaskujen maksut ja toimitukset tapahtuvat kuitenkin toisena sellaisena kaupantekopäivää seuraavana päivänä, jona TARGET2-järjestelmä ja kaikki asianomaiset arvopaperikaupan selvitysjärjestelmät ovat avoinna. Eurojärjestelmän periaatteellisena tavoitteena on hoitaa avomarkkinaoperaatioihin liittyvät maksut ja toimitukset samanaikaisesti kaikissa jäsenvaltioissa kaikkien niiden vastapuolten kanssa, jotka ovat toimittaneet riittävän vakuusmateriaalin. Toiminnallisten rajoitusten ja arvopaperikaupan selvitysjärjestelmien teknisten ominaisuuksien takia avomarkkinaoperaatioiden maksujen suorituspäivän sisäisissä ajoituksissa voi kuitenkin ilmetä euroalueen sisäisiä eroja. Perusrahoitusoperaatioiden ja pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden suorituspäivä on yleensä edellisen maturiteetiltaan vastaavan pituisen operaation takaisinmaksupäivä.”

27.   Poistetaan 6.1 kohdan toisen alakohdan alaviite 2.

28.   Muutetaan 6.2.1 kohtaa seuraavasti:

a)

Korvataan viides alakohta seuraavasti:

”Omaisuusvakuudellisten arvopapereiden vakuutena olevien kassavirtaa synnyttävien omaisuuserien on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)

Omaisuuserien hankintaan sovelletaan jonkin EU:n jäsenvaltion lainsäädäntöä.

b)

Arvopaperistamista varten perustettu erillisyhtiö (special purpose vehicle) on hankkinut omaisuuserät alullepanijalta tai välittäjältä tavalla, jota eurojärjestelmä pitää ’todellisena myyntinä’, joka on täytäntöönpanokelpoinen kolmansiin osapuoliin nähden ja jonka myötä omaisuuserät ovat alullepanijan ja tämän velkojien sekä välittäjän ja tämän velkojien ulottumattomissa, mukaan lukien tilanteet, joissa alullepanija tai välittäjä on maksukyvytön.

c)

Ne ovat peräisin Euroopan talousalueella kotipaikkaansa pitävältä alkuunpanijalta tai mahdolliselta välittäjältä, joka on myynyt ne liikkeeseenlaskijalle.

d)

Ne eivät koostu – kokonaan tai osittain, tosiasiallisesti tai mahdollisesti – muiden omaisuusvakuudellisten arvopapereiden etuoikeusluokista (15). Ne eivät myöskään koostu – kokonaan tai osittain, tosiasiallisesti tai mahdollisesti – luottoriskin vaihtolainoista (credit-linked notes), swapeista tai muista johdannaisinstrumenteista (16), eivätkä synteettisistä arvopapereista (17).

e)

Mikäli ne ovat lainasaamisia, velallisten ja velkojien (myös luonnollisten henkilöiden) kotipaikka on Euroopan talousalueella ja mahdollinen liitännäinen arvopaperi sijaitsee Euroopan talousalueella. Lainasaamisiin sovelletaan Euroopan talousalueeseen kuuluvan maan lakia. Jos ne ovat joukkovelkakirjoja, niiden liikkeeseenlaskijan kotipaikka on Euroopan talousalueella, ne on laskettu liikkeeseen Euroopan talousalueeseen kuuluvassa maassa Euroopan talousalueeseen kuuluvan maan lainsäädännön mukaisesti ja mahdolliset liitännäiset arvopaperit sijaitsevat Euroopan talousalueella. (17)

Tapauksissa, joissa alkuunpanijoiden tai mahdollisten välittäjien kotipaikka on euroalueella tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa, eurojärjestelmä on tarkistanut, ettei kyseisillä lainkäyttöalueilla sovelleta ankaria transaktion peräyttämistä koskevia säännöksiä. Jos alkuunpanijalla tai mahdollisella välittäjällä on kotipaikka muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa maassa, omaisuusvakuudelliset arvopaperit voidaan katsoa vakuuskelpoisiksi vain, jos eurojärjestelmä varmistaa, että sen oikeudet ovat asianmukaisella tavalla suojattuja ottaen huomioon sellaiset kyseisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan maan lainsäädäntöön kuuluvat peräyttämistä koskevat säännökset, joita eurojärjestelmä pitää olennaisina. Ennen kuin omaisuusvakuudelliset arvopaperit voidaan hyväksyä vakuuskelpoisiksi, tätä tarkoitusta varten toimitetaan eurojärjestelmän kannalta hyväksyttävässä muodossa riippumaton oikeudellinen arvio, jossa selvitetään kyseisessä maassa sovellettavien peräyttämistä koskevien sääntöjen sisältö. (17) Jotta eurojärjestelmä voisi päättää, ovatko sen oikeudet asianmukaisesti suojattuja peräyttämistä koskevia sääntöjä vastaan, se voi pyytää muita asiakirjoja, mukaan lukien todistus siirronsaajan vakavaraisuudesta kriittisen ajanjakson ajalta. Niihin peräyttämistä koskeviin sääntöihin, joiden eurojärjestelmä katsoo olevan vakavia eikä näin ollen hyväksyttäviä, kuuluvat myös säännöt, joiden mukaan selvitysmies voi kumota vakuutena olevien omaisuuserien myynnin yksinomaan sillä perusteella, että myynti on tapahtunut tietyn ajanjakson aikana (kriittinen ajanjakso) ennen myyjän (alkuunpanija/välittäjä) maksukyvyttömyyden toteamista, tai joiden mukaan siirronsaaja voi estää kumoamisen ainoastaan mikäli pystyy näyttämään, ettei ollut tietoinen myyjän (alkuunpanija/välittäjä) maksukyvyttömyydestä myynnin tapahtuessa.

b)

Korvataan 6 alakohta seuraavasti:

”Strukturoitujen lainojen liikkeeseenlaskuissa vakuuskelpoisuuden edellytyksenä on se, että etuoikeusluokan (tai sen alaluokan) etuoikeus ei ole saman lainan muiden etuoikeusluokkien etuoikeutta huonompi. Etuoikeusluokan (tai sen alaluokan) etuoikeuden ei katsota olevan saman lainan muiden etuoikeusluokkien (tai alaluokkien) etuoikeutta huonompi, jos maksujen etuoikeusjärjestys täytäntöönpanoilmoituksen (enforcement notice) toimittamisen jälkeen on tarjousesitteen mukaan sellainen, ettei millään muulla etuoikeusluokalla (tai alaluokalla) ole oikeutta saada maksua (pääomaa ja korkoja) ennen kyseistä etuoikeusluokkaa (tai alaluokkaa), eli sille näin ollen aiheutuu tappiota viimeisenä strukturoidun lainan etuoikeusluokista (tai alaluokista). Sellaisten strukturoitujen lainojen liikkeeseenlaskuissa, joiden tarjousesitteessä mainitaan nopeutettua takaisinmaksua koskevan ilmoituksen (acceleration notice) ja täytäntöönpanoilmoituksen toimittamisesta, etuoikeusluokan (tai sen alaluokan) etuoikeus on varmistettava sekä nopeutettua takaisinmaksua koskevan ilmoituksen että täytäntöönpanoilmoituksen toimittamisen jälkeisessä maksujen etuoikeusjärjestyksessä.”

c)

Korvataan yhdeksännen alakohdan (otsikon ”Liikkeeseenlaskupaikka” alla) alaviite 7 (alakohdan ensimmäinen alaviite) seuraavasti:

”(7)

Maailmanlaajuisen haltijavelkakirjan muodossa olevat kansainväliset velkapaperit (international debt securities in global bearer form), jotka on laskettu liikkeeseen 1.1.2007 tai sen jälkeen kansainvälisten arvopaperikeskusten Euroclear Bankin (Belgia) tai Clearstream Banking Luxembourgin kautta, ovat vakuuskelpoisia, jos ne on laskettu liikkeeseen NGN-muodossa (new global note) ja talletettu yhteisenä säilyttäjänä (common safekeeper) toimivaan kansainväliseen arvopaperikeskukseen tai mahdolliseen muuhun arvopaperikeskukseen, joka täyttää EKP:n asettamat vähimmäisvaatimukset. Maailmanlaajuisen haltijavelkakirjan muodossa olevat kansainväliset velkapaperit, jotka on laskettu liikkeeseen CGN-muodossa (classical global note) ennen 1.1.2007, ja – jos kyseessä ovat useammassa erässä liikkeeseen lasketut velkakirjat – samalla ISIN-koodilla kyseisenä päivänä tai sen jälkeen liikkeeseen lasketut erät ovat vakuuskelpoisia eräpäivään saakka. Kansainväliset velkapaperit, jotka kansainvälinen arvopaperikeskus Euroclear Bank (Belgia) tai Clearstream Banking Luxembourg on laskenut liikkeeseen global registered form -muodossa 30.9.2010 jälkeen, ovat vakuuskelpoisia, jos ne on laskettu liikkeeseen noudattaen kansainvälisten velkapaperien uutta säilytysstruktuuria. Maailmanlaajuisen rekisteröidyn velkakirjan muodossa (global registered form) olevat kansainväliset velkapaperit, jotka on laskettu liikkeeseen 30.9.2010 tai sitä ennen, ovat vakuuskelpoisia eräpäivään saakka. Yhden velkakirjan (individual note) muodossa olevat kansainväliset velkapaperit eivät ole enää vakuuskelpoisia, jos ne on laskettu liikkeeseen 30.9.2010 jälkeen. Yhden velkakirjan muodossa olevat kansainväliset velkapaperit, jotka on laskettu liikkeeseen 30.9.2010 tai sitä ennen, ovat vakuuskelpoisia eräpäivään saakka.”

d)

Korvataan kymmenes alakohta (ensimmäinen alakohta otsikon ”Maksu- ja toimitusmenettelyt” alla) seuraavasti:

”Velkainstrumenttien tulee olla siirrettävissä arvo-osuusmuodossa. Niitä tulee säilyttää ja ne tulee toimittaa euroalueella eurojärjestelmässä olevan tilin kautta tai EKP:n vähimmäisvaatimukset täyttävän arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän kautta siten, että vakuuden asettamismenettelyyn ja realisointiin sovelletaan jonkin jäsenvaltion lakia.”

e)

Korvataan kahdennentoista alakohdan (otsikon ”Hyväksyttävät markkinat” alla oleva ainoa alakohta) alaviite 13 (viimeinen alaviite) seuraavasti:

”(13)

Kakkoslistan omaisuuserinä hyväksytyt jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät, jotka on laskettu liikkeeseen ennen 31.5.2007 ja joilla käydään kauppaa sellaisilla ei-säännellyillä markkinoilla, jotka täyttävät turvallisuutta ja osallistumismahdollisuuksia koskevat eurojärjestelmän vaatimukset mutta eivät avoimuusvaatimuksia, ovat vakuuskelpoisia 31.12.2010 saakka – edellyttäen että ne täyttävät kaikki muut vakuuskelpoisuuden edellytykset – minkä jälkeen ne eivät enää kelpaa vakuudeksi. Tätä ei sovelleta luottolaitosten liikkeeseen laskemiin kattamattomiin jälkimarkkinakelpoisiin omaisuuseriin, jotka hyväksyttiin kakkoslistan omaisuuserinä ja jotka menettivät vakuuskelpoisuutensa 31.5.2007 lukien.”

f)

Korvataan viidestoista alakohta (toinen alakohta otsikon ”Liikkeeseenlaskijan/takaajan sijoittautumispaikka” alla) seuraavasti:

”Takaajien tulee olla sijoittautuneita Euroopan talousalueelle, paitsi siinä tapauksessa, että takausta ei tarvita jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien hyvälle luottokelpoisuudelle asetettujen vaatimusten täyttämiseksi 6.3.2 kohdassa tarkoitetulla tavalla.”

29.   Muutetaan 6.2.2 kohtaa seuraavasti:

a)

Korvataan toisen alakohdan (otsikon ”Lainasaamiset” alla oleva ensimmäinen alakohta) toinen luetelmakohta seuraavasti:

Velallinen/takaaja: Hyväksyttäviä velallisia ja takaajia ovat yritykset (18), julkisyhteisöt sekä kansainväliset tai ylikansalliset laitokset. Jokainen velallinen vastaa yhteisvastuullisesti koko lainan takaisinmaksusta (määräosavastuuta, jossa velalliset vastaavat velasta sovituin osin, ei hyväksytä).

b)

Korvataan toisen alakohdan kolmas luetelmakohta seuraavasti:

Velallisen ja takaajan sijoittautumispaikka: Velallisen täytyy olla sijoittautunut euroalueelle. Myös takaajan täytyy olla sijoittautunut euroalueelle, paitsi siinä tapauksessa, että takausta ei tarvita jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien hyvälle luottokelpoisuudelle asetettujen vaatimusten täyttämiseksi kohdassa 6.3.2 tarkoitetulla tavalla. Tämä vaatimus ei koske kansainvälisiä tai ylikansallisia laitoksia.”

c)

Korvataan toisen alakohdan neljäs luetelmakohta seuraavasti:

Luottokelpoisuus: Lainasaamisten laatu arvioidaan velallisen tai takaajan luottokelpoisuuden perusteella. Lainasaamisilta vaaditaan eurojärjestelmän luottoriskinarvioinnissa ei-jälkimarkkinakelpoisilta omaisuuseriltä edellytettyä hyvää luottokelpoisuutta kohdassa 6.3.3 täsmennetyllä tavalla.”

d)

Korvataan toisen alakohdan seitsemäs luetelmakohta seuraavasti:

Sovellettava lainsäädäntö: Sekä lainasaamissopimukseen että vastapuolen ja kansallisen keskuspankin väliseen sopimukseen, jolla lainasaaminen otetaan käyttöön vakuutena (jäljempänä ’vakuudeksiottosopimus’), tulee soveltaa jonkin jäsenvaltion lainsäädäntöä. Lisäksi a) vastapuoleen, b) velkojaan, c) velalliseen, d) takaajaan (soveltuvin osin), e) lainasaamissopimukseen ja f) vakuudeksiottosopimukseen voidaan soveltaa yhteensä enintään kahden maan lainsäädäntöä.”

e)

Korvataan toisen alakohdan kahdeksannen luetelmakohdan alaviite 20 seuraavasti:

”(20)

Ks. tämän luvun alaviite 20.”

f)

Korvataan kolmannen alakohdan (otsikon ”Ei-jälkimarkkinakelpoiset kiinteistövakuudelliset velkainstrumentit” alla oleva ensimmäinen alakohta) neljäs luetelmakohta seuraavasti:

Liikkeeseenlaskijan sijoittautumispaikka: Liikkeeseenlaskijan täytyy olla sijoittautunut euroalueelle.”

g)

Korvataan kolmannen alakohdan kuudennen luetelmakohdan alaviite 22 seuraavasti:

”(22)

Ks. tämän luvun alaviite 20.”

30.   Muutetaan 6.2.3 kohtaa seuraavasti:

a)

Lisätään seuraava alakohta viidennen alakohdan (kolmas alakohta otsikon ”Vakuuskelpoisten omaisuuserien käyttöä koskevat säännöt”) jälkeen:

”Rahapolitiikan täytäntöönpanoa varten – erityisesti valvottaessa niiden sääntöjen noudattamista, jotka koskevat läheisiä sidoksia vakuuskelpoisten omaisuuserien vakuuskäytössä – eurojärjestelmä jakaa sisäisesti pääomasijoituksia koskevia tietoja, jotka on saatu valvontaviranomaisilta tätä tarkoitusta varten. Tietoihin sovelletaan asianomaisten valvontaviranomaisten noudattamia salassapitostandardeja.”

b)

Korvataan kuudes alakohta (neljäs alakohta otsikon ”Vakuuskelpoisten omaisuuserien käyttöä koskevat säännöt” jälkeen) seuraavasti:

”Edellä olevat läheisiä sidoksia koskevat määräykset eivät koske a) läheisiä sidoksia vastapuolen ja ETA-maan veronkantoon oikeutetun julkisen viranomaisen välillä, eivätkä tapauksia, joissa velkainstrumentin takaajana on ETA-maan veronkantoon oikeutettu julkinen viranomainen, b) pankkien katettuja joukkovelkakirjalainoja, jotka on laskettu liikkeeseen yhteissijoitusdirektiivin 22 artiklan 4 kohdassa mainittujen kriteerien mukaisesti, eikä c) tapauksia, joissa velkainstrumentit on suojattu vastaavin lainsäädännöllisin erityiskeinoin kuin b kohdassa tarkoitetut instrumentit, esimerkiksi kun kyse on i) ei-jälkimarkkinakelpoisista kiinteistövakuudellisista velkainstrumenteista, jotka eivät ole arvopapereita, tai ii) strukturoiduista katetuista joukkovelkakirjalainoista (eli tietyistä katetuista joukkovelkakirjalainoista, joita Euroopan komissio ei ole todennut sijoitusrahastodirektiivin mukaisiksi), joiden vakuutena on asuntolainoja ja jotka täyttävät kaikki 6.2 ja 6.3 kohdassa täsmennetyt omaisuusvakuudellisia arvopapereita koskevat vaatimukset, myös seuraavat lisävaatimukset (19):

Strukturoitujen joukkovelkakirjalainojen vakuutena olevien asuntolainojen tulee olla euromääräisiä; liikkeeseenlaskijalla (sekä velallisella ja takaajalla, mikäli ne ovat oikeushenkilöitä) tulee olla kotipaikka jossakin jäsenvaltiossa, asuntolainan vakuutena olevien omaisuuserien tulee sijaita jossakin jäsenvaltiossa ja lainaan tulee soveltaa jonkin jäsenvaltion lainsäädäntöä.

Asuntolainat hyväksytään asianomaisen strukturoidun katetun joukkovelkakirjalainan vakuussammioon, jos niiden vakuutena on hyväksyttävä takaus tai kiinnitys. Hyväksyttävän takauksen tulee olla maksettavissa 24 kuukauden kuluessa laiminlyönnistä. Takauksella suojattujen lainojen vakuudeksi hyväksyttävä takaus voidaan antaa erityyppisten sopimusten muodossa, myös vakuutussopimuksena, edellyttäen että takauksen on antanut julkisyhteisö tai viranomaisvalvonnan kohteena oleva rahoituslaitos. Tällaisten takauksella suojattujen lainojen takaajalla ei saa olla läheistä sidosta katetun joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskijaan, ja takaajalla tulee olla transaktion ajan hyväksytyn luottoluokituslaitoksen antama luottoluokitus, joka on vähintään A+/A1/AH.

Vakuudeksi hyväksytään hyvän luottokelpoisuuden omaavia korvaavia vakuuksia enintään 10 % vakuussammion arvosta. Tämä kynnysarvo voidaan ylittää ainoastaan asianomaisen kansallisen keskuspankin antaman perusteellisen arvion jälkeen.

Kunkin sellaisen yksittäisen vakuuskelpoisen lainan, joka voidaan rahoittaa strukturoidun katetun joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskulla, luototusaste voi olla enintään 80 %. Luototusasteen laskennan tulee perustua varovaiseen markkina-arvoon.

Vakuuden arvon on ylitettävä lainan määrä vähintään 8 prosentilla.

Asuntolainojen enimmäismäärä on miljoona euroa.

Vakuussammiota koskevan luottoluokituksen on vastattava maksukyvyttömyyden 0,10 prosentin todennäköisyyttä vuositasolla yhden A:n kynnysarvoa vastaavasti (ks. 6.3.1 kohta).

Pitkän aikavälin yhden A:n (Fitchin tai Standard & Poorsin ’A-’, Moodys’in ’A3’ tai DBRS:n ’AL’) vähimmäisvaatimusta on sovellettava liikkeeseenlaskijaan ja muihin liitännäisiin yksiköihin, jotka osallistuvat strukturoitua katettua joukkovelkakirjalainaa koskevaan transaktioon tai jotka liittyvät transaktioon olennaisella tavalla.

Lisäksi vastapuolten on toimitettava hyvämaineisen lakiasiaintoimiston antama oikeudellinen lausunto, jossa vahvistetaan seuraavien edellytysten täyttyminen:

Joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskijana on luottolaitos, jonka kotipaikka on EU:n jäsenvaltiossa, eikä erillisyhtiö (special purpose vehicle) siinäkin tapauksessa, että joukkovelkakirjalainojen takaajana on luottolaitos, jonka kotipaikka on EU:n jäsenvaltiossa.

Joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija ja liikkeeseenlasku ovat sen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, jossa liikkeeseenlaskijalla on kotipaikka tai jossa joukkovelkakirjalainat laskettiin liikkeeseen, sellaisen erityisen julkisen valvonnan kohteena, jonka tarkoituksena on suojata joukkovelkakirjalainojen haltijoita.

Joukkovelkakirjalainojen haltijat ovat etusijalla pääoman ja vakuutena olevista omaisuuseristä syntyvän koron maksunsaajina siinä tapauksessa, että liikkeeseenlaskija tulee maksukyvyttömäksi.

Joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskusta johtuvat summat on sijoitettava (joukkovelkakirjalainaan liittyvissä asiakirjoissa täsmennettyjen sijoittamissääntöjen mukaan) noudattaen katettuihin joukkovelkakirjalainoihin sovellettavaa kansallista lainsäädäntöä tai muuta kyseisiin omaisuuseriin sovellettavaa lainsäädäntöä.

c)

Korvataan taulukko 4 seuraavasti:

”Taulukko 4

Eurojärjestelmän rahapoliittisiin operaatioihin hyväksyttävät omaisuuserät

Kelpoisuusvaatimukset

Jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät (20)

Ei-jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät (21)

Omaisuuserän tyyppi

EKP:n velkasitoumukset

Muut jälkimarkkinakelpoiset velkainstrumentit (22)

Lainasaamiset

Kiinteistövakuudelliset velkainstrumentit

Luottokelpoisuus

Omaisuuserän on täytettävä hyvän luottokelpoisuuden vaatimukset. Hyvä luottokelpoisuus arvioidaan jälkimarkkinakelpoisia omaisuuseriä koskevien eurojärjestelmän luottoriskinarviointisääntöjen mukaisesti. (22)

Velallisen/takaajan on täytettävä hyvän luottokelpoisuuden vaatimukset. Luottokelpoisuus arvioidaan lainasaamisia koskevien eurojärjestelmän luottoriskinarviointisääntöjen mukaisesti.

Omaisuuserän on täytettävä hyvän luottokelpoisuuden vaatimukset. Hyvä luottokelpoisuus arvioidaan kiinteistövakuudellisia velkainstrumentteja koskevien eurojärjestelmän luottoriskinarviointisääntöjen mukaisesti.

Liikkeeseenlaskupaikka

ETA (22)

Toimitusmenettelyt ja käsittelyssä noudatettavat menettelyt

Toimituspaikka: euroalue

Instrumenttien tulee olla keskitetysti talletettuina arvo-osuuksina keskuspankeissa tai EKP:n vähimmäisvaatimukset täyttävässä arvopaperikeskuksessa.

Eurojärjestelmän menettelyt

Eurojärjestelmän menettelyt

Liikkeeseenlaskija/velallinen/takaajat

Keskuspankit

Julkinen sektori

Yksityinen sektori

Kansainväliset ja ylikansalliset laitokset

Julkinen sektori

Yritykset

Kansainväliset ja ylikansalliset laitokset

Luottolaitokset

Liikkeeseenlaskijan, velallisen ja takaajan sijoittautumispaikka

Liikkeeseenlaskija (22): ETA-maat tai ETA:n ulkopuoliset G10-maat

Velallinen: ETA

Takaaja (22): ETA

Euroalue

Euroalue

Hyväksyttävät markkinat

Säännellyt markkinat

EKP:n hyväksymät ei-säännellyt markkinat

Valuutta

Euro

Euro

Euro

Minimikoko

Minimikoko silloin, kun lainasopimusta tarjotaan vakuudeksi

1.1.2007–31.12.2011:

Kotimaiset lainasaamiset: kansallisten keskuspankkien päätettävissä

Toisessa maassa olevat lainasaamiset: yhteinen minimikoko 500 000 euroa

1.1.2012 alkaen:

yhteinen minimikoko 500 000 euroa kaikkialla euroalueella

Sovellettava lainsäädäntö

Omaisuusvakuudellisten arvopaperien vakuutena olevien omaisuuserien hankintaan on sovellettava jonkin EU:n jäsenvaltion lainsäädäntöä. Vakuutena oleviin lainasaamisiin on sovellettava jonkin ETA-maan lainsäädäntöä.

Lainasaamissopimukseen ja vakuudeksiottosopimukseen on sovellettava jonkin jäsenvaltion lainsäädäntöä.

Yhteensä enintään kahden maan lainsäädäntöä voidaan soveltaa

a)

vastapuoleen,

b)

velkojaan,

c)

velalliseen,

d)

takaajaan (soveltuvin osin),

e)

lainasaamissopimukseen ja

f)

vakuudeksiottosopimukseen.

Toisessa maassa olevien omaisuuserien käyttö

Sallitaan

Sallitaan

Sallitaan

31.   Muutetaan 6.3.1 kohtaa seuraavasti:

a)

Korvataan neljäs alakohta seuraavasti:

”Ulkoisten luottoluokituslaitosten tapauksessa arvion pohjana on julkinen luokitus. Eurojärjestelmä pidättää itsellään oikeuden vaatia tarvittaessa lisäselvityksiä. Omaisuusvakuudellisille arvopapereille annettujen luokitusten perusteista on oltava julkisesti saatavilla yksityiskohtainen luottoluokitusraportti, joko ennakko- tai liikkeeseenlaskuraportti, jossa esitetään muun muassa kattava rakenteellinen ja oikeudellinen analyysi, yksityiskohtainen arvio vakuuksista sekä analyysit transaktion osapuolista ja mahdollisista muista transaktioon liittyvistä erityispiirteistä. Ulkoisten luottoluokituslaitosten on lisäksi julkaistava omaisuusvakuudellisista arvopapereista valvontaraportteja säännöllisesti. Näiden raporttien julkaisu tulisi ajoittaa kuponkikoron maksuväliä ja maksuajankohtaa vastaavasti. Raporttien tulisi sisältää ainakin päivitetyt keskeiset transaktiotiedot (vakuutena olevat omaisuuserät, transaktion osapuolet, pääomarakenne) ja tunnuslukutiedot.”

b)

Korvataan viides alakohta seuraavasti:

”Eurojärjestelmän luottokelpoisuusvaatimuksissa hyvän luottokelpoisuuden vähimmäisvaatimukseksi (luottokelpoisuuden alaraja) on määritelty yhtä A:ta vastaava luottoluokitus (23). Eurojärjestelmä on määritellyt, että maksukyvyttömyyden 0,10 prosentin todennäköisyys vuoden aikajänteellä vastaa yhden A:n luottoluokitusta. Arviointi uusitaan säännöllisin väliajoin. Eurojärjestelmän luottoriskinarvioinnissa noudatetaan ns. vakavaraisuusdirektiiviin (Capital Requirements Directive) sisältyvää maksukyvyttömyyden määritelmää. (24) Eurojärjestelmä julkaisee alimman vakuuksille sallitun luottoluokituksen kultakin hyväksytyltä ulkoiselta luottoluokituslaitokselta, mutta eurojärjestelmällä ei ole vastuuta ulkoisia luottoluokituslaitoksia koskevasta arvioinnistaan. Arviointi uusitaan säännöllisin väliajoin. Eurojärjestelmän omaisuusvakuudellisten arvopaperien liikkeeseenlaskun yhteydessä soveltamaksi luottokelpoisuuden alarajaksi on määritelty luottoluokitus ’AAA’ (25). Omaisuusvakuudellisen arvopaperin juoksuaikana eurojärjestelmä vaatii vähintään yhden A:n luottoluokitustasoa.

c)

Korvataan seitsemäs alakohta seuraavasti:

”Omaisuuserät voidaan poistaa vakuuskelpoisten omaisuuserien listalta, jos niiden liikkeeseenlaskijan tai takaajan varat on jäädytetty ja/tai varojen käyttöä rajoittaa jokin muu toimi, jonka on määrännyt EU Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 75 artiklan nojalla taikka jokin EU:n jäsenvaltio, tai jos EKP:n neuvosto on päättänyt sulkea liikkeeseenlaskijan/takaajan joko tilapäisesti tai kokonaan pois avomarkkinaoperaatioista tai eurojärjestelmän maksuvalmiusjärjestelmästä.”

32.   Muutetaan 6.3.2 kohtaa seuraavasti:

a)

Korvataan ensimmäisen alakohdan toinen luetelmakohta seuraavasti:

Omaisuusvakuudellisia arvopapereita koskeva ulkoisen luottoluokituslaitoksen luokitus: Eurojärjestelmä vaatii 1.3.2010 tai sen jälkeen liikkeeseen lasketuilta omaisuusvakuudellisilta arvopapereilta liikkeeseenlaskun yhteydessä vähintään kahta luottoluokitusta miltä tahansa hyväksytyiltä ulkoisilta luottoluokituslaitoksilta. Näiden omaisuusvakuudellisten arvopapereiden vakuuskelpoisuuden määrittelemiseksi sovelletaan ’toiseksi paras -sääntöä’, jolla tarkoitetaan sitä, ettei ainoastaan parhaan vaan myös toiseksi parhaan saatavissa olevan ulkoisen luottoluokituslaitoksen luokituksen on oltava vähintään omaisuusvakuudellisille arvopapereille asetetun luottokelpoisuuden alarajan mukainen. Tämän säännön perusteella eurojärjestelmä vaatii arvopaperien vakuuskelpoisuuden edellytyksenä, että molemmat luottoluokitukset ovat liikkeeseenlaskun yhteydessä tasoa ’AAA’/’Aaa’ ja arvopapereiden juoksuaikana vähintään yhden A:n tasoa.

Kaikilla omaisuusvakuudellisilla arvopapereilla on niiden liikkeeseenlaskupäivästä riippumatta oltava 1.3.2011 lähtien liikkeeseenlaskun yhteydessä vähintään kaksi luottoluokitusta miltä tahansa hyväksytyiltä ulkoisilta luottoluokituslaitoksilta, ja toiseksi paras -sääntöä on noudatettava, jotta arvopaperit pysyvät vakuuskelpoisina.

Sellaisille ennen 1.3.2010 liikkeeseen lasketuille omaisuusvakuudellisille arvopapereille, joilla on vain yksi luottoluokitus, on saatava toinenkin luokitus ennen 1.3.2011. Ennen 1.3.2009 liikkeeseen laskettujen omaisuusvakuudellisten arvopapereiden molempien luokitusten on oltava yhden A:n tasoa arvopaperin koko juoksuajan. Jos omaisuusvakuudelliset arvopaperit on laskettu liikkeeseen 1.3.2009 ja 28.2.2010 välisenä aikana, ensimmäisen luottoluokituksen on oltava liikkeeseenlaskun yhteydessä tasoa ’AAA’/’Aaa’ ja arvopaperin juoksuaikana vähintään yhden A:n tasoa ja toisen luottoluokituksen on oltava vähintään yhden A:n tasoa sekä liikkeeseenlaskun yhteydessä (26) että arvopaperin juoksuaikana.

Omaisuusvakuudellisten arvopaperien aiemman liikkeeseenlaskun kasvattaminen katsotaan omaisuusvakuudellisten arvopaperien uudeksi liikkeeseenlaskuksi. Kaikkien saman ISIN-koodin alla liikkeeseen laskettujen omaisuusvakuudellisten arvopaperien on täytettävä vakuuskelpoisuusvaatimukset, jotka ovat voimassa viimeisen erän liikkeeseenlaskupäivänä. Jos kaikki saman ISIN-koodin alla liikkeeseen lasketut omaisuusvakuudelliset arvopaperit eivät vastaa viimeisen erän liikkeeseenlaskupäivänä voimassa olevia kelpoisuusvaatimuksia, mitkään samalla ISIN-koodilla liikkeeseen lasketut omaisuusvakuudelliset arvopaperit eivät kelpaa vakuudeksi. Tätä sääntöä ei sovelleta, jos kyse on saman ISIN-koodin alla liikkeeseen lasketuista omaisuusvakuudellisista arvopapereista, jotka olivat eurojärjestelmän vakuuskelpoisten omaisuuserien listalla 10. lokakuuta 2010, ja jos viimeisen erän liikkeeseenlasku tapahtui ennen mainittua päivää. Jos uudella liikkeeseenlaskulla ei kasvateta aikaisempaa liikkeeseenlaskua, liikkeeseenlaskujen katsotaan koskevan eri arvopapereita.

b)

Korvataan ensimmäisen alakohdan kolmannen luetelmakohdan kolmas luetelmakohta seuraavasti:

”Takaukseen on sovellettava jonkin EU:n jäsenvaltion lainsäädäntöä, sen on oltava juridisesti pätevä ja sitova, ja se tulee voida panna täytäntöön takaajaan nähden.”

c)

Korvataan toisen alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan johdanto-osa seuraavasti:

Julkisen sektorin liikkeeseenlaskijat tai takaajat euroalueella: Jos jälkimarkkinakelpoisen omaisuuserän euroalueelle sijoittautunut liikkeeseenlaskija tai takaaja luetaan alue- tai paikallishallintoon tai julkisyhteisöihin vakavaraisuusdirektiivin määritelmän mukaisesti, menettely on seuraava:”

d)

Korvataan toisen alakohdan toinen luetelmakohta seuraavasti:

Yrityssektorin liikkeeseenlaskijat tai takaajat euroalueella: Jollei euroalueelle sijoittautuneiden yritysten (27) liikkeeseen laskemien tai takaamien jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien liikkeeseenlaskulla, liikkeeseenlaskijalla tai takaajalla ole ulkoisen luottoluokituslaitoksen luokitusta, jonka perusteella luottokelpoisuusvaatimusten täyttyminen voitaisiin todeta, voidaan soveltaa samoja eurojärjestelmän luottoriskinarviointisääntöjä kuin lainasaamisiin, eli vastapuolet saavat käyttää omia sisäisten luottoluokitusten menetelmiään, kansallisten keskuspankkien luottoriskinarviointijärjestelmiä tai kolmansien osapuolten luottoluokitusvälinepalveluita. Yritysten liikkeeseen laskemia jälkimarkkinakelpoisia velkainstrumentteja, joilla ei ole julkista luottoluokitusta, ei julkaista vakuuskelpoisten jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien listalla.

33.   Muutetaan 6.3.3 kohtaa seuraavasti:

a)

Korvataan viidennen alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan (Julkisen sektorin velalliset ja takaajat) ii) alakohdassa oleva alaviite 35 seuraavasti:

”(35)

Ks. tämän luvun alaviite 34.”

b)

Korvataan viidennen alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan iii) alakohdassa oleva alaviite 36 seuraavasti:

”(36)

Ks. tämän luvun alaviite 39.”

c)

Korvataan viidennen alakohdan toisen luetelmakohdan (Yrityssektorin velalliset ja takaajat) alaviite 37 (luetelmakohdan ensimmäinen alaviite) seuraavasti:

”(37)

Jos vastapuoli on valinnut ensisijaiseksi luottoluokituslähteekseen ulkoiset luottoluokituslaitokset, se voi käyttää parasta saatavilla olevaa luokitusta (ks. tämän luvun alaviite 34).”

d)

Korvataan kuudennen alakohdan kolmas luetelmakohta seuraavasti:

”Takaukseen on sovellettava jonkin EU:n jäsenvaltion lainsäädäntöä, sen on oltava juridisesti pätevä ja sitova, ja se tulee voida panna täytäntöön takaajaan nähden.”

34.   Korvataan 6.3.4 kohdan neljästoista alakohta (ensimmäinen alakohta otsikon ”Kolmansien osapuolten tarjoamat luottoluokitusvälinepalvelut lähteenä” alla) seuraavasti:

”Luottoluokitusvälinepalveluilla tarkoitetaan yhteisöjä, jotka arvioivat velallisten luottokelpoisuuden käyttämällä ensisijaisesti kvantitatiivisia malleja systemaattisella ja mekaanisella tavalla, ja tukeutuvat arviossaan muiden tietojen ohella tarkastettuihin tilinpäätöstietoihin, ja joiden luottoluokituksia ei ole tarkoitettu yleisesti julkaistaviksi. Luottoluokitusvälinepalvelun tarjoajan, joka haluaa osallistua luottokelpoisuuden arviointiin eurojärjestelmässä, tulee toimittaa hakemus sen maan kansalliselle keskuspankille, jossa sillä on kotipaikka. Hakemuksessa on käytettävä eurojärjestelmän laatimaa lomaketta, ja siihen on liitettävä hakulomakkeessa edellytetyt asiakirjat. Jos vastapuoli haluaa käyttää eurojärjestelmälle tarjoamiensa vakuuksien arvioinnissa jotakin tiettyä kolmannen osapuolen luottoluokitusvälinepalvelua, jota eurojärjestelmä ei ole hyväksynyt, vastapuolen tulee toimittaa hakemus sen maan kansalliselle keskuspankille, jossa sillä on kotipaikka. Hakemuksessa on käytettävä eurojärjestelmän laatimaa lomaketta, ja siihen on liitettävä hakulomakkeessa edellytetyt asiakirjat. Eurojärjestelmä päättää ehdotettujen luottoluokitusvälinepalvelujen hyväksymisestä arvioituaan, miten hyvin palvelu täyttää eurojärjestelmän asettamat hyväksymisvaatimukset. (28)

35.   Korvataan 6.4.1 kohdassa oleva kehikko 7 seuraavasti:

36.   Muutetaan 6.4.2 kohtaa seuraavasti:

a)

Korvataan kolmas luetelmakohta seuraavasti:

”Eurojärjestelmä rajoittaa sellaisten kattamattomien velkainstrumenttien käyttöä, joiden liikkeeseenlaskijana on luottolaitos tai mikä tahansa muu yhteisö, johon luottolaitoksella on 6.2.3 kohdassa tarkoitettu läheinen sidos. Vastapuoli voi käyttää tällaisia omaisuuseriä vakuutena ainoastaan siltä osin kuin eurojärjestelmän kyseiselle vakuudelle määrittämä arvo aliarvostusten jälkeen on enintään 10 prosenttia kyseisen vastapuolen toimittamien vakuuksien yhteenlasketusta arvosta aliarvostusten jälkeen. Tätä rajoitusta ei sovelleta omaisuuseriin, joiden takaajana on veronkantoon oikeutettu julkinen viranomainen, eikä silloin, jos omaisuuserien arvo aliarvostusten jälkeen on enintään 50 miljoonaa euroa. Siinä tapauksessa, että omaisuuserien liikkeeseenlaskijoista kaksi tai useampi sulautuu tai tällaisten liikkeeseenlaskijoiden välille muodostuu läheinen sidos, liikkeeseenlaskijoita kohdellaan liikkeeseenlaskijaryhmänä tämän rajoituksen osalta ainoastaan vuoden ajan sulautumisesta tai läheisen sidoksen muodostumisesta.”

b)

Korvataan taulukon 6 alaviite 4 seuraavasti:

”(4)

Ainoastaan EKP:n valtiosidonnaisiksi laitoksiksi luokittelemien liikkeeseenlaskijoiden liikkeeseen laskemat jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät kuuluvat II likvidiysluokkaan. Muiden valtiosidonnaisten laitosten liikkeeseen laskemat jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät kuuluvat III tai IV likvidiysluokkaan liikkeeseenlaskijan ja omaisuuserätyypin mukaan.”

37.   Muutetaan 6.6.1 kohtaa seuraavasti:

a)

Korvataan toisen alakohdan alaviite 52 seuraavasti:

”(52)

Ks. tämän luvun alaviite 57.”

b)

Korvataan kolmannen alakohdan alaviite 53 seuraavasti:

”(53)

Ks. tämän luvun alaviite 57.”

38.   Korvataan 6.7 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

”Vastapuolet, jotka ovat sellaisten luottolaitosten sivukonttoreita, joiden kotipaikka on Euroopan talousalueen tai Sveitsin ulkopuolella, eivät voi käyttää tällaisia omaisuuseriä vakuutena.”

39.   Korvataan 7.1 kohdan neljäs alakohta seuraavasti:

”Vähimmäisvarantovelvoitetta soveltaessaan EKP:n on noudatettava eurojärjestelmälle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 127 artiklan 1 kohdassa ja EKPJ:n perussäännön 2 artiklassa määriteltyjä tavoitteita. Näihin tavoitteisiin kuuluu mm. olla edistämättä sellaista epäsuotavaa kehitystä, että rahoituksen välitys siirtyisi merkittävässä määrin pankkien ulkopuolelle tai pois maasta.”

40.   Korvataan 7.2 kohta seuraavasti:

”EKPJ:n perussäännön 19.1 artiklan mukaan EKP vaatii jäsenvaltioihin sijoittautuneita luottolaitoksia pitämään vähimmäisvarantoja. Tämä merkitsee sitä, että eurojärjestelmän vähimmäisvarantojärjestelmän alaisia ovat myös euroalueen ulkopuolella kotipaikkaansa pitävien luottolaitosten euroalueelle sijoittautuneet sivukonttorit. Euroalueella kotipaikkaansa pitävien luottolaitosten euroalueen ulkopuolelle sijoittautuneet sivukonttorit eivät kuitenkaan ole tämän järjestelmän alaisia.

Laitos vapautetaan automaattisesti varantovelvoitteesta sen pitoajanjakson alusta, jonka aikana sen toimilupa on peruutettu tai jonka aikana se on luopunut toimiluvastaan tai jonka aikana jäsenvaltion oikeusviranomainen tai muu toimivaltainen viranomainen on tehnyt päätöksen laitoksen asettamisesta selvitystilamenettelyyn. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2531/98 ja asetuksen EKP/2003/9 mukaan EKP voi syrjintää harjoittamatta myös vapauttaa luottolaitoksia eurojärjestelmän vähimmäisvarantojärjestelmän velvoitteista, jos ne ovat tervehdyttämismenettelyn kohteena tai niiden varat on jäädytetty ja/tai niiden varojen käyttöä rajoittaa jokin muu toimi, jonka on määrännyt EU Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 75 artiklan nojalla taikka jokin EU:n jäsenvaltio, tai jos EKP:n neuvosto on päättänyt sulkea luottolaitoksen joko tilapäisesti tai kokonaan pois avomarkkinaoperaatioista tai eurojärjestelmän vähimmäisvarantojärjestelmästä tai jos velvoitteiden asettaminen näille laitoksille ei vastaisi eurojärjestelmän vähimmäisvarantojärjestelmän tarkoitusta. Viimeksi mainitussa tapauksessa EKP ottaa vapauttamispäätöksiä tehdessään huomioon ainakin yhden seuraavista kriteereistä:

Laitoksella on lupa harjoittaa ainoastaan toimintoja, joilla on jokin erityistarkoitus.

Laitos ei saa harjoittaa aktiivista pankkitoimintaa eikä kilpailla muiden luottolaitosten kanssa.

Kaikki laitoksen talletukset on lain mukaan korvamerkittävä alueellista ja/tai kansainvälistä kehitysapua palveleviin tarkoituksiin.

EKP laatii listan eurojärjestelmän vähimmäisvarantojärjestelmään kuuluvista laitoksista ja ylläpitää sitä. EKP julkistaa listan myös niistä laitoksista, jotka on vapautettu tämän järjestelmän mukaisista velvoitteistaan muista syistä kuin tervehdyttämismenettelyyn joutumisen, varojen jäädyttämisen ja/tai jonkin muun sellaisen varojen käyttöä rajoittavan toimen vuoksi, jonka on määrännyt EU Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 75 artiklan nojalla tai jokin EU:n jäsenvaltio, tai sen vuoksi, että EKP:n neuvosto on päättänyt sulkea laitoksen joko tilapäisesti tai kokonaan pois avomarkkinaoperaatioista tai eurojärjestelmän maksuvalmiusjärjestelmästä. (29) Vastapuolet voivat käyttää näitä listoja tarkistaakseen, onko niillä velkoja toiselle vähimmäisvarantovelvoitteen alaiselle laitokselle. Listat ovat yleisön saatavana kunakin kalenterikuukautena eurojärjestelmän viimeisen pankkipäivän päätyttyä, ja niitä käytetään laskettaessa sen pitoajanjakson varantopohjaa, joka alkaa kahden kalenterikuukauden kuluttua. Esimerkiksi huhtikuussa alkavan pitoajanjakson varantopohjan laskennassa käytettäisiin helmikuun lopussa julkaistua listaa.

41.   Muutetaan 7.3 kohtaa seuraavasti:

a)

Korvataan seitsemännen alakohdan (toinen alakohta otsikon ”Varantovelvoitteen laskeminen” alla) alaviite 7 seuraavasti:

”(7)

Laitokset, jotka saavat antaa tilastotietonsa kootusti ryhmänä EKP:n raha- ja pankkitilastointia koskevan tiedonkeruun säännösten mukaisesti (ks. liite 4), voivat tehdä vain yhden koko konsernia koskevan vähennyksen, elleivät ne toimita varantopohjaa ja varantotalletuksia koskevia tietojaan niin tarkasti eriteltyinä, että eurojärjestelmä voi tarkistaa niiden paikkansapitävyyden ja laadun sekä määritellä varantovelvoitteen kullekin yksittäiselle ryhmään kuuluvalle laitokselle.”

b)

Korvataan kehikon 9 alaviite (*) seuraavasti:

”(*)

Rahalaitossektorin taseesta 19 päivänä joulukuuta 2008 annettuun Euroopan keskuspankin asetukseen (EY) N:o 25/2009 (uudelleen laadittu toisinto) (EKP/2008/32) (EUVL L 15, 20.1.2009, s. 14) sisältyy nimenomainen vaatimus talletusvelkojen ilmoittamisesta nimellisarvoon. Nimellisarvolla tarkoitetaan pääoman määrää, joka velallisen on sopimuksen perusteella maksettava takaisin velkojalle. Muutos oli tarpeen, sillä pankkien ja muiden rahoituslaitosten tilinpäätöksestä ja konsolidoidusta tilinpäätöksestä 8 päivänä joulukuuta 1986 annettua neuvoston direktiiviä 86/635/ETY (EYVL L 372, 31.12.1986, s. 1) on muutettu siten, että tietyt rahoitusinstrumentit voidaan arvostaa käypään arvoon.”

42.   Korvataan 7.4 kohdan toinen alakohta (ensimmäinen alakohta otsikon ”Varantotalletukset” alla) seuraavasti:

”Jokaisen laitoksen on pidettävä vähimmäisvarantoaan sen jäsenvaltion, jossa sillä on kotipaikka, kansallisessa keskuspankissa olevalla yhdellä tai useammalla varantotilillä. Jos laitoksella on jäsenvaltiossa useampi kuin yksi toimipaikka, laitoksen hallinnollinen päätoimipaikka on velvollinen täyttämään kaikkien kotimaisten toimipaikkojen yhteenlasketut vähimmäisvarannot. (30) Jos laitoksella on toimipaikkoja useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa, sen on pidettävä vähimmäisvarantoa kunkin sellaisen jäsenvaltion keskuspankissa, jossa sillä on toimipaikka. Varannon määrä lasketaan sen varantopohjan mukaan, joka laitoksella kussakin jäsenvaltiossa on.

43.   Muutetaan lisäystä 2 seuraavasti:

a)

Korvataan läheisen sidoksen määritelmä seuraavasti:

Läheinen sidos (close links): Tilanne, jossa vastapuolella on sidos vakuuskelpoisten omaisuuserien liikkeeseenlaskijaan/velalliseen/takaajaan siitä syystä, että a) vastapuoli omistaa suoraan tai välillisesti yhden tai useamman muun yrityksen kautta vähintään 20 % liikkeeseenlaskijan/velallisen/takaajan pääomasta, tai b) liikkeeseenlaskija/velallinen/takaaja omistaa suoraan tai välillisesti yhden tai useamman muun yrityksen kautta vähintään 20 % vastapuolen pääomasta, tai c) kolmas osapuoli omistaa suoraan tai välillisesti yhden tai useamman muun yrityksen kautta enemmän kuin 20 % sekä vastapuolen että liikkeeseenlaskijan/velallisen/takaajan pääomasta.”

b)

Korvataan luottolaitoksen määritelmä seuraavasti:

Luottolaitos: Luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/48/EY (uudelleenlaadittu teksti) (31), sellaisena kuin se on pantu täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä, 2 artiklassa ja 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu luottolaitos, joka on toimivaltaisen viranomaisen valvonnan alainen, tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 123 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu muu luottolaitos, joka on toimivaltaisen kansallisen viranomaisen valvontaa vastaavan valvonnan alainen.

c)

Poistetaan sähköisen rahan määritelmä.

d)

Lisätään määritelmä ”rahoitustuki omaisuusvakuudellisia arvopapereita koskevissa transaktioissa”:

Rahoitustuki omaisuusvakuudellisia arvopapereita koskevissa transaktioissa (liquidity support in an ABS transaction): Mikä tahansa rakenteellinen toiminto, jota voidaan käyttää transaktion aikana tilapäisen puuttuvan kassavirran kattamiseen.”

e)

Korvataan luottoluokitusvälinepalvelun määritelmä seuraavasti:

Luottoluokitusvälinepalvelu (rating tools): Yksi eurojärjestelmän luottoriskinarvioinnissa (ECAF) käytettävistä luottoluokituslähteistä. Luottoluokitusvälinepalveluja tarjoajia ovat yhteisöt, jotka arvioivat velallisten luottokelpoisuuden käyttäen ensisijaisesti kvantitatiivisia malleja systemaattisella ja mekaanisella tavalla, tukeutuen muiden tietojen ohella tarkastettuihin tilinpäätöstietoihin, ja joiden luottoluokituksia ole tarkoitettu yleisesti julkaistaviksi. Näiden yhteisöjen on saatava eurojärjestelmän hyväksyntä ennen kuin niiden arvioita voidaan käyttää eurojärjestelmän luottoriskinarvioinnissa.”

f)

Korvataan perustamissopimuksen määritelmä seuraavasti:

Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus (Treaty): Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus.” (32)

44.   Muutetaan lisäystä 4 seuraavasti:

a)

Lisätään 1 kohtaan seuraava alaviite asetuksen (EY) N:o 2533/98 nimen jälkeen:

”(*)

EYVL L 318, 27.11.1998, s. 8.”

b)

Korvataan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Rahalaitossektorin taseesta (uudelleen laadittu toisinto) 19 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan keskuspankin asetuksen (EY) N:o 25/2009 (EKP/2008/32) (33) tarkoituksena on antaa EKP:lle sekä EKPJ:n perussäännön 5.2 artiklan mukaisesti kansallisille keskuspankeille – jotka toteuttavat käytännön työn mahdollisimman pitkälle – edellytykset kerätä tilastoaineisto, jota tarvitaan EKPJ:n tehtävien suorittamiseksi ja erityisesti unionin rahapolitiikan määrittelemiseksi ja toteuttamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti. Asetuksen EKP/2008/32 mukaisesti kerättävien tilastotietojen avulla laaditaan rahalaitossektorin konsolidoitu tase, jonka päätarkoituksena on antaa EKP:lle kattava tilastollinen kuva rahatalouden kehityksestä euroalueen jäsenvaltioissa (joita tarkastellaan yhtenä talousalueena) sijaitsevien rahalaitosten yhteenlaskettujen saamisten ja velkojen pohjalta.

c)

Korvataan 2 kohdan neljäs alakohta seuraavasti:

”Toiseksi asetuksessa EKP/2008/32 määriteltyjen raportointivaatimusten täytyy olla avoimuuden ja oikeusvarmuuden periaatteiden mukaisia. Näin on siitä syystä, että tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava ja sitä sovelletaan sellaisenaan koko euroalueella Asetuksesta seuraa suoria velvoitteita luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille, joille EKP voi määrätä seuraamuksia, jos ne eivät täytä EKP:n tilastointiin liittyviä raportointivaatimuksia (ks. asetuksen (EY) N:o 2533/98 7 artikla). Raportointivaatimukset määritellään tämän vuoksi selvästi, ja tapauksissa, joissa EKP voi käyttää harkintavaltaa tarkastaessaan tilastotietoja tai toimittaessaan tilastotietojen pakollisen keruun, se noudattaa harkintavallan käytössä selkeitä periaatteita. Kolmanneksi EKP:n on pyrittävä saamaan raportoinnista tiedonantajille koituva rasite mahdollisimman pieneksi EKPJ:n suorittamaa tilastojen kehittämistä, tuottamista ja jakelua koskevien tilastointiperiaatteiden mukaisesti (ks. asetuksen (EY) N:o 2533/98 3 artiklan a alakohta). Näitä periaatteita on edelleen täsmennetty EKP:n verkkosivuilla (’EKPJ:n tilastoinnin perusta’).”

d)

Korvataan 2 kohdan viides alakohta seuraavasti:

”Tilastotietoja, joita kansalliset keskuspankit keräävät asetuksen EKP/2008/32 perusteella, käytetään sen vuoksi myös varantopohjan laskemiseksi vähimmäisvarantojen soveltamisesta koskevan, 12 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan keskuspankin asetuksen (EY) N:o 1745/2003 (EKP/2003/9) (34) mukaisesti.

e)

Korvataan 2 kohdan kuudes alakohta seuraavasti:

”Asetuksessa EKP/2008/32 määritellään vain pääpiirteittäin varsinainen tiedonantajien joukko ja sen raportointivaatimukset sekä periaatteet, joiden mukaan EKP ja kansalliset keskuspankit yleensä käyttävät valtuuksiaan tilastotietojen tarkastamiseksi tai niiden pakollisen keruun toimittamiseksi. Asetuksen EKP/2008/32 liitteissä I–IV on tarkat kuvaukset EKP:n tilastointivaatimusten täyttämiseksi annettavista tilastotiedoista sekä noudatettavista vähimmäisvaatimuksista.”

f)

Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”Rahalaitoksia ovat kotimaassa olevat luottolaitokset, siten kuin ne on määritelty unionin lainsäädännössä, ja kaikki muut kotimaassa olevat rahoituslaitokset, jotka ottavat vastaan talletuksia ja/tai niiden läheisiä vastineita muilta kuin rahalaitoksilta ja myöntävät luottoja ja/tai tekevät arvopaperisijoituksia omaan lukuunsa (ainakin taloudellisessa mielessä). EKP laatii luettelon tämän määritelmän mukaisista laitoksista asetuksen EKP/2008/32 liitteessä I esitettyjen luokitteluperiaatteiden mukaan ja ylläpitää sitä. Tämän tilastoinnissa käytettävän rahalaitosten luettelon laadintaa ja ylläpitoa koskeva on EKP:n johtokunnalla. Varsinaisen tiedonantajien joukon muodostavat euroalueella olevat rahalaitokset. Kansallisilla keskuspankeilla on oikeus myöntää pienille rahalaitoksille poikkeuksia raportointivaatimuksista asetuksen EKP/2008/32 8 artiklan mukaan. Näiden poikkeusten avulla kansalliset keskuspankit voivat helpottaa pienten rahalaitosten raportointivaatimuksia (ns. ’cutting off the tail’).”

g)

Korvataan 4 kohta seuraavasti:

”Konsolidoidun taseen laatimiseksi varsinaisen tiedonantajien joukon on toimitettava taseeseen perustuvat tilastotiedot kuukausittain. Lisätietoja tarvitaan neljännesvuosittain. Raportoitavat tilastotiedot on selostettu tarkemmin asetuksen EKP/2008/32 liitteessä I. Kansalliset keskuspankit keräävät tilastotiedot ja määrittelevät niiden toimittamisessa sovellettavat menettelyt.

Asetus EKP/2008/32 ei estä kansallisia keskuspankkeja keräämästä varsinaiselta tiedonantajien joukolta EKP:n raportointivaatimusten täyttämiseksi tarvittavia tilastotietoja osana laajempaa tilastotiedonkeruuta, jonka kansalliset keskuspankit luovat hoitaakseen omalla vastuullaan olevan tiedonkeruun Euroopan unionin tai kansallisen lainsäädännön tai vakiintuneen käytännön mukaisesti ja joka palvelee muita tilastointitarkoituksia. Tämä menettelytapa ei saa kuitenkaan estää asetuksessa EKP/2008/32 määriteltyjen tilastovaatimusten täyttämistä. Erityistapauksissa EKP voi käyttää tällaisia muihin tarkoituksiin kerättyjä tilastotietoja omien vaatimustensa täyttämiseksi.

Jos kansallinen keskuspankki myöntää pienelle rahalaitokselle edellä mainitun poikkeuksen raportointivaatimuksista, laitokseen sovelletaan suppeampia raportointivaatimuksia (mm. tietojen toimittaminen vain neljännesvuosittain), jotka ovat välttämättömiä vähimmäisvarantojärjestelmää varten ja jotka määritellään asetuksen EKP/2008/32 liitteessä III. Muita tällaisia pieniä rahalaitoksia kuin luottolaitoksia koskevat vaatimukset on selostettu kyseisen asetuksen 8 artiklassa. Pienet rahalaitokset, jotka ovat saaneet poikkeuksen raportointivaatimuksista, voivat kuitenkin halutessaan täyttää ne täysimääräisesti.”

h)

Korvataan 5 kohdan kahdeksan ensimmäistä alakohtaa seuraavasti:

”Jotta tietojen antamisesta aiheutuva rasite saataisiin mahdollisimman pieneksi ja vältettäisiin päällekkäisyyksiä tilastotietojen keruussa, taseeseen perustuvia tilastotietoja, jotka rahalaitokset ilmoittavat asetuksen EKP/2008/32 mukaisesti, käytetään myös varantopohjan laskemiseksi asetuksen EKP/2003/9 mukaisesti.

Tiedonantajien tulee ilmoittaa tilastoinnissa tarvittavat tiedot kansallisille keskuspankeilleen oheisessa taulukossa 1 esitetyllä tavalla. Taulukko sisältyy asetuksen EKP/2008/32 liitteeseen III. Tiedonantajat käyttävät taulukossa 1 tähdellä (*) merkittyjä soluja varantopohjansa laskemisessa (ks. 7 luvun kehikko 9).

Jotta voitaisiin laskea oikein varantopohja, johon sovelletaan positiivista velvoiteprosenttia, tarvitaan yksityiskohtainen erittely yli 2 vuoden määräaikaistalletuksista, talletuksista, joiden irtisanomisaika on yli 2 vuotta, ja luottolaitosten reposopimuksiin liittyvistä veloista, jotka kohdistuvat kotimaan ja muiden rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden sektoreihin ’rahalaitokset’, ’varantovelvoitteen alaiset luottolaitokset, EKP ja kansalliset keskuspankit’ ja ’julkisyhteisöt’ sekä sektoriin ’ulkomaat’.

Kansallisista tiedonkeruujärjestelmistä riippuen ja rajoittamatta asetuksessa EKP/2008/32 esitettyjen määritelmien ja rahalaitostaseen luokitteluperiaatteiden täydellistä noudattamista varantovelvoitteen alaiset luottolaitokset voivat vaihtoehtoisesti ilmoittaa varantopohjan laskemiseksi tarvittavat tiedot, lukuun ottamatta tietoja jälkimarkkinakelpoisista instrumenteista, oheisen taulukon mukaisesti, edellyttäen että tämä ei vaikuta edellä olevassa taulukossa 1 lihavoidulla merkittyihin eriin.

Asetuksen EKP/2008/32 liite III sisältää vähimmäisvarantojärjestelmän soveltamiseen liittyvät erityis- ja siirtymäsäännökset sekä säännökset luottolaitoksia koskevista sulautumisista.

Asetuksen EKP/2008/32 liitteessä III on erityisesti säännöksiä pieniä luottolaitoksia koskevasta tiedonkeruusta. Pienten luottolaitosten on toimitettava vähintään neljännesvuosittaiset tiedot varantopohjan laskemiseksi taulukon 1a mukaisesti. Näiden luottolaitosten on varmistettava, että taulukon 1a mukaisesti toimitetut tiedot vastaavat täysin taulukon 1 määritelmiä ja luokituksia. Pienten laitosten varantopohjatiedot kolmea pitoajanjaksoa varten perustuvat vuosineljänneksen lopun tietoihin, jotka kansalliset keskuspankit keräävät.

Liitteessä III on myös säännökset tietojen antamisesta aggregoidusti luottolaitosten ryhmänä. Saatuaan luvan EKP:ltä luottolaitokset, jotka ovat vähimmäisvarantojärjestelmän alaisia samalla kansallisella alueella, voivat antaa konsolidoitua varantopohjaa koskevat tiedot ryhmänä edellyttäen, että kaikki asianomaiset laitokset ovat ilmoittaneet luopuvansa varantovelvoitteesta tehtävistä könttäsummavähennyksistä. Könttäsummavähennys jää kuitenkin koko ryhmän eduksi. Jos luottolaitoksille on annettu lupa pitää vähimmäisvarantoja välittäjän kautta mutta ne eivät raportoi ryhmänä, asianomainen kansallinen keskuspankki voi antaa välittäjälle luvan ilmoittaa (muuta kuin varantopohjaa koskevat) tilastotiedot aggregoidusti luottolaitosten ryhmän puolesta. Siinä tapauksessa könttäsummavähennys jää ryhmän kunkin jäsenen eduksi. Kaikki asianomaiset laitokset luetellaan erikseen EKP:n rahalaitosten luettelossa.

Liitteessä on myös säännöksiä luottolaitoksia koskevista sulautumisista. Käsitteillä ’sulautuminen’, ’sulautuvat laitokset’ ja ’vastaanottava laitos’ on asetuksen EKP/2003/9 1 artiklassa tarkoitettu merkitys. Vastaanottavan laitoksen varantovelvoite lasketaan ja se on täytettävä mainitun asetuksen 13 artiklan mukaisesti sen pitoajanjakson osalta, jonka kuluessa sulautuminen tulee voimaan. Seuraavia pitoajanjaksoja varten vastaanottavan laitoksen varantovelvoitteet lasketaan tarvittaessa erityissääntöjen mukaisesti ilmoitetun varantopohjan ja tilastotietojen perusteella (ks. asetuksen EKP/2008/32 liitteessä III oleva taulukko). Muussa tapauksessa tilastotietojen ilmoittamisessa ja varantovelvoitteiden laskemisessa sovelletaan asetuksen EKP/2003/9 3 artiklan mukaisia normaaleja sääntöjä. Asianomainen kansallinen keskuspankki voi myös antaa vastaanottavalle laitokselle luvan täyttää tilastoihin liittyvän tiedonantovelvollisuutensa väliaikaisin menettelyin. Poikkeus normaalista tiedonantomenettelystä on rajoitettava mahdollisimman lyhyeksi ajaksi, eikä se voi kestää kuutta kuukautta kauempaa siitä, kun sulautuminen tuli voimaan. Tämä poikkeus ei rajoita vastaanottavan laitoksen velvollisuutta täyttää tiedonantovelvoitteensa asetuksen EKP/2008/32 mukaisesti eikä sen velvollisuutta vastata sulautuvien laitosten tiedonantovelvollisuudesta, soveltuvin osin.”

i)

Korvataan 6 kohta seuraavasti:

”EKP sekä kansalliset keskuspankit käyttävät yleensä valtuuksiaan tarkastaa tilastotietoja ja toimittaa niiden pakollinen keruu silloin, kun tietojen toimittamisen, tarkkuuden, käsitteellisen vastaavuuden ja tietojen korjaamisen vähimmäisvaatimuksia ei ole noudatettu. Nämä vähimmäisvaatimukset on selostettu asetuksen EKP/2008/32 liitteessä IV.”

j)

Korvataan 7 kohta seuraavasti:

”Koska EKPJ:n perussäännön 34.1 artiklan mukaisesta asetuksesta ei johdu mitään oikeuksia tai velvoitteita jäsenvaltioille, joita koskee poikkeus (EKPJ:n perussäännön 42.1 artikla), tai Tanskalle (eräistä Tanskaa koskevista määräyksistä tehdyn pöytäkirjan 2 artikla), eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan (eräistä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeseen kuningaskuntaan liittyvistä määräyksistä tehdyn pöytäkirjan 8 artikla), asetusta EKP/2008/32 sovelletaan vain euroalueeseen osallistuviin jäsenvaltioihin.

Tästä huolimatta kaikissa EU:n jäsenvaltioissa sovelletaan EKPJ:n perussäännön 5 artiklaa, joka koskee EKP:n ja kansallisten keskuspankkien toimivaltaa tilastoinnin alalla, sekä asetusta (EY) N:o 2533/98. Tämä sekä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan toinen ja kolmas luetelmakohta tarkoittavat myös sitä, että niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät osallistu euroalueeseen, on suunniteltava ja toimeenpantava kansallisella tasolla kaikki asianmukaisiksi katsomansa toimenpiteet EKP:n tilastovaatimusten edellyttämän tiedonkeruun järjestämiseksi ja saatava tilastointiin liittyvät valmistelunsa ajoissa valmiiksi, jotta niistä voi tulla euroalueen jäseniä. Tämä velvoite on tuotu selvästi esiin asetuksen (EY) N:o 2533/98 4 artiklassa ja johdanto-osan 17 kappaleessa. Selvyyden vuoksi tämä erityisvaatimus on toistettu asetuksen EKP/2008/32 johdanto-osan kappaleissa.”

k)

Korvataan taulukko seuraavasti:

”Taulukko 1

Kuukausittaiset kantatiedot (35)

TASEERÄT

A. Kotimaa

B. Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot

C. Ulkomaat

D. Kohdistamattomat

Rahalaitokset (37)

Muut kuin rahalaitokset

Rahalaitokset (37)

Muut kuin rahalaitokset

Yhteensä

Pankit

Muut kuin pankit

 

Luottolaitokset

joista: varantovelvoitteiden alaiset luottolaitokset, EKP ja kansalliset keskuspankit

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset sektorit

 

Luottolaitokset

joista: varantovelvoitteiden alaiset luottolaitokset, EKP ja kansalliset keskuspankit

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset sektorit

Valtionhallinto (S.1311)

Muut julkisyhteisöt

Yhteensä

Muut rahoituslaitokset + rah. ja vak. välit. avust. laitokset (S.123 + S.124)

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (S.125)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa tavoittelematt. yht. (S.14 + S.15)

Valtionhallinto (S.1311)

Muut julkisyhteisöt

Yhteensä

Muut rahoituslaitokset + rah. ja vak. välit. avust. laitokset (S.123 + S.124)

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (S.125)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa tavoittelematt. yht. (S.14 + S.15)

 

joista: KVP (38)

joista: erityisyhteisöt

 

joista: KVP (38)

joista: erityisyhteisöt

(a)

(b)

(c)

(d)

(e)

(f)

(g)

(h)

(i)

(j)

(k)

(l)

(m)

(n)

(o)

(p)

(q)

(r)

(s)

(t)

VASTATTAVAA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

8

Liikkeessä oleva raha

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9

Talletukset

*

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

*

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

*

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: siirtokelpoisia

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: enintään 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: syndikoituja lainoja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9e

Euromääräiset

*

 

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

 

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.1e

Yön yli

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: siirtokelpoisia talletuksia

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.2e

Määräaikaiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 v mutta enintään 2 v

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 2 vuoden

*

 

*

*

*

*

 

 

 

 

 

 

*

 

*

*

*

*

 

 

 

 

 

 

*

 

 

 

9.3e

Irtisanomisehtoiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 3 kuukautta

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 3 kuukautta

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: yli 2 vuoden (36)

*

 

*

*

*

*

 

 

 

 

 

 

*

 

*

*

*

*

 

 

 

 

 

 

*

 

 

 

9.4e

Repot

*

 

*

*

*

*

 

 

 

 

 

 

*

 

*

*

*

*

 

 

 

 

 

 

*

 

 

 

9x

Ulkomaiset valuutat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.1x

Yön yli

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.2x

Määräaikaiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 v mutta enintään 2 v

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 2 vuoden

*

 

*

*

*

*

 

 

 

 

 

 

*

 

*

*

*

*

 

 

 

 

 

 

*

 

 

 

9.3x

Irtisanomisehtoiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 3 kuukautta

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 3 kuukautta

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: yli 2 vuoden (36)

*

 

*

*

*

*

 

 

 

 

 

 

*

 

*

*

*

*

 

 

 

 

 

 

*

 

 

 

9.4x

Repot

*

 

*

*

*

*

 

 

 

 

 

 

*

 

*

*

*

*

 

 

 

 

 

 

*

 

 

 

10

Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet  (37)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

11

Liikkeeseen lasketut velkapaperit

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

11e

Euromääräiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

yli 1 v mutta enintään 2 v

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

joista: enintään 2 vuoden ja 100 prosentin alittava nimellispääomavakuutus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

11x

Valuuttamääräiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

yli 1 v mutta enintään 2 v

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

joista: enintään 2 vuoden ja 100 prosentin alittava nimellispääomavakuutus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

12

Oma pääoma ja varaukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

13

Muut velat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


TASE-ERÄT

A. Kotimaa

B. Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot

C. Ulkomaat

D. Kohdistamattomat

Rahalaitokset

Muut kuin rahalaitokset

Rahalaitokset

Muut kuin rahalaitokset

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset sektorit

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset sektorit

Yhteensä (e)

Muut rahoituslaitokset + rah. ja vak. välit. avust. laitokset (S.123 + S.124) (f)

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (S.125)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa tavoittelematt. yht. (S.14 + S.15)

Yhteensä (p)

Muut rahoituslaitokset + rah. ja vak. välit. avust. laitokset (S.123 + S.124) (f)

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (S.125)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa tavoittelematt. yht. (S.14 + S.15)

 

joista: KVP (38)

joista: erityisyhteisöt

Yhteensä

Kulutusluotot

Asuntolainat

Muut lainat

 

joista: KVP (38)

joista: erityisyhteisöt

Yhteensä

Kulutusluotot

Asuntolainat

Muut lainat

 

joista: YE/YK (39)

 

joista: YE/YK (39)

VASTAAVAA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1

Käteinen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1e

joista euromääräisiä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2

Lainat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 v mutta enintään 5 v

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 5 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: syndikoituja lainoja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: repoja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2e

joista: euromääräisiä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: valmiusluottolimiittejä ja sekkiluottoja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: luottokorttien maksuaikaluottoja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: pidennettyjä luottokorttiluottoja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3

Muut arvopaperit kuin osakkeet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3e

Euromääräiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 v mutta enintään 2 v

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3x

Valuuttamääräiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 v mutta enintään 2 v

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4

Rahamarkkinarahastojen osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5

Osakkeet ja osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

6

Kiinteä omaisuus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

7

Muut saamiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

45.   Muutetaan lisäystä 6 seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdan johdanto-osan alaviitteet 1 ja 2 seuraavasti:

”(1)

Jos vastapuoli jättää siirtämättä riittävän määrän vakuuksia tai rahaa (soveltuvin osin vakuuksien muutospyyntöjen osalta) suorituspäivänä sille likviditeettiä lisäävässä operaatiossa jaetun osuuden suorittamiseksi tai jättää kattamatta tämän osuuden vakuuksien muutospyynnön yhteydessä operaation erääntymiseen saakka, tai jos se jättää toimittamatta riittävän määrän rahaa sille jaetun osuuden suorittamiseksi likviditeettiä vähentävässä operaatiossa.

(2)

Jos vastapuoli jättää toimittamatta riittävän määrän hyväksyttyjä vakuuksia tai riittävän määrän rahaa kahdenvälisessä kaupassa sovitun määrän suorittamiseksi, tai jos se jättää kattamatta avoinna olevan kahdenvälisen kaupan vakuuksien muutospyynnön yhteydessä milloin tahansa operaation erääntymiseen saakka.”

b)

Korvataan 1 kohdan a alakohdan kolmas alakohta seuraavasti:

”Vakuuksien käyttöä koskevien sääntöjen rikkomiseen (40) sovellettava ylimääräinen korko lasketaan siitä määrästä vakuudeksi kelpaamattomia omaisuuseriä (tai omaisuuseriä, joita vastapuoli ei saa käyttää vakuutena), jotka 1) vastapuoli on joko toimittanut kansalliselle keskuspankille tai EKP:lle tai 2) joita vastapuoli ei ole poistanut 20 työpäivän kuluttua siitä, kun sen vakuuskelpoisista omaisuuseristä tuli vakuudeksi kelpaamattomia tai kun se ei enää saanut käyttää niitä vakuutena. Korko kerrotaan kertoimella 1/360.

c)

Korvataan 2.1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Jos rikkomisia on edeltäneiden 12 kuukauden aikana ollut neljä tai useampia, niihin sovelletaan edellä mainittuja taloudellisia sanktioita ja poissulkemista tämän estämättä 2.3 kohdan soveltamista.”

d)

Korvataan 2.2 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Jos rikkomisia on edeltäneiden 12 kuukauden aikana ollut neljä tai useampia, niihin sovelletaan edellä mainittuja taloudellisia sanktioita ja poissulkemista tämän estämättä 2.3 kohdan soveltamista.”


(1)  On huomattava, että niiden jäsenvaltioiden kansallisilla keskuspankeilla, jotka eivät ole ottaneet käyttöön yhteistä rahaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti, säilyy kansallisen lain mukainen rahapoliittinen toimivalta eivätkä ne siis osallistu yhteisen rahapolitiikan harjoittamiseen.

(2)  Tässä asiakirjassa ’kansallisilla keskuspankeilla’ tarkoitetaan niiden jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja, jotka ovat ottaneet käyttöön yhteisen rahan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti.

(3)  Tällaiset tiedot kuuluvat salassapitovelvollisuuden piiriin EKPJ:n perussäännön 37 artiklan mukaisesti.

(4)  Tässä asiakirjassa ’jäsenvaltiolla’ tarkoitetaan jäsenvaltiota, joka on ottanut käyttöön yhteisen rahan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti.”

(5)  Eurojärjestelmän avomarkkinaoperaatioiden eri toteuttamismenettelyjä, ts. vakiohuutokauppoja, pikahuutokauppoja ja kahdenvälisiä kauppoja, selostetaan 5 luvussa. Vakiohuutokaupoissa kaupan tulos ilmoitetaan viimeistään 24 tunnin kuluttua siitä, kun huutokaupasta ilmoitettiin. Kaikki vastapuolet, jotka täyttävät kohdassa 2.1 esitetyt yleiset kelpoisuusehdot, voivat osallistua vakiohuutokauppoihin. Pikahuutokaupat toteutetaan yleensä puolentoista tunnin kuluessa. Eurojärjestelmä voi valikoida pikahuutokauppoihin rajoitetun määrän vastapuolia. Kahdenvälisillä kaupoilla tarkoitetaan menettelyjä, joissa eurojärjestelmä suorittaa transaktion yhden tai useamman vastapuolen kanssa ilman huutokauppoja. Kahdenvälisiin kauppoihin kuuluvat myös pörssin tai välittäjien välityksellä tehtävät kaupat.”

(6)  Luottolaitosten yhdenmukaistettu valvonta perustuu luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 2006 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2006/48/EY (uudelleenlaadittu teksti) (EUVL L 177, 30.6.2006, s. 1).”

(7)  Soveltuvin osin vakuuksien muutospyyntöjen osalta.”

(8)  Määräaikaistalletuksia pidetään kansallisissa keskuspankeissa olevilla tileillä niissäkin tapauksissa, joissa EKP toteuttaa nämä operaatiot keskitetysti.”

(9)  EKP:n velkasitoumusten liikkeeseenlaskun yhteydessä EKP voi päättää, että tarjoukset on ilmoitettava hinnan eikä koron muodossa. Tällöin hinnat ilmoitetaan prosentteina nimellisarvosta.

(10)  Vaihtuvakorkoisissa valuuttaswapeissa vastapuolen on ilmoitettava kiinteänä pidettävä valuutan määrä, jolla se haluaa käydä kauppaa eurojärjestelmän kanssa, ja vastaava swap-pistetarjous.”

(11)  Tai toimittamaan riittävän määrän rahaa osuutensa suorittamiseksi likviditeettiä vähentävissä operaatioissa.”

(12)  EKP:n neuvosto voi päättää, että EKP toteuttaa näitä operaatioita poikkeustilanteissa itse.”

(13)  T tarkoittaa kaupantekopäivää. Maksujen suorituspäivää koskevilla merkinnöillä tarkoitetaan eurojärjestelmän pankkipäiviä.

(14)  Jos perusrahoitusoperaation tai pitempiaikaisen rahoitusoperaation maksujen normaali suorituspäivä osuu kansalliseksi vapaapäiväksi, EKP voi käyttää muuta suorituspäivää, myös maksua ja toimitusta saman päivän arvolla. Perus- ja pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden maksujen suorituspäivät ilmoitetaan etukäteen eurojärjestelmän huutokauppakalenterissa (ks. kohta 5.1.2).”

(15)  Tämä vaatimus ei sulje pois omaisuusvakuudellisia arvopapereita, joiden liikkeeseenlasku rakentuu kahdelle erillisyhtiölle ja jossa ’todellisen myynnin’ vaatimus täyttyy näiden erillisyhtiöiden osalta niin, että jälkimmäisen erillisyhtiön liikkeeseen laskemien velkainstrumenttien vakuutena on suoraan tai välillisesti alkuperäinen vakuussammio ja kaikki kassavirtaa tuottavista omaisuuseristä johtuvat kassavirrat siirretään ensimmäisestä erillisyhtiöstä toiseen.

(16)  Tämä rajoitus ei koske omaisuusvakuudellisia arvopapereita koskevissa transaktioissa käytettäviä swapeja, joiden tarkoituksena on ainoastaan riskeiltä suojautuminen.

(17)  Tämä rajoitus ei koske omaisuusvakuudellisia arvopapereita, jotka ovat vakuuskelpoisten jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien listalla 10. lokakuuta 2010. Nämä arvopaperit säilyttävät vakuuskelpoisuutensa 9. lokakuuta 2011 saakka.

(18)  EKT 95:n määritelmän mukaan.”

(19)  Strukturoituja katettuja joukkovelkakirjalainoja, jotka on toimitettu ennen 10. lokakuuta 2010 ja jotka eivät täytä näitä vaatimuksia, voidaan edelleen käyttää vakuutena 31.3.2011 saakka.”

(20)  Tarkempi selvitys kohdassa 6.2.1.

(21)  Tarkempi selvitys kohdassa 6.2.2.

(22)  Jos yritysten liikkeeseen laskemilla tai takaamilla jälkimarkkinakelpoisilla velkainstrumenteilla ei ole luottoluokitusta, niiden luottoluokitus määritetään vastapuolen valitseman luottoluokituslähteen perusteella. Vastapuolet noudattavat luottoluokituslähdettä valitessaan lainasaamisia koskevia eurojärjestelmän luottoriskinarviointisääntöjä, jotka on selostettu kohdassa 6.3.3. Näiden jälkimarkkinakelpoisten velkainstrumenttien kohdalla jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien kelpoisuusvaatimuksia on muutettu seuraavasti: liikkeeseenlaskijan/takaajan sijoittautumispaikka: euroalue; liikkeeseenlaskupaikka: euroalue.”

(23)  ’Yhden A:n’ luottoluokituksella tarkoitetaan, että Fitchin tai Stardard & Poor’sin pitkän aikavälin luokitus on ollut vähintään A-, Moody’sin vähintään A3 tai DBRS:n vähintään AL.

(24)  Vakavaraisuusdirektiiviin sisältyvät luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/48/EY (uudelleenlaadittu teksti) (EUVL L 177, 30.6.2006, s. 1) sekä sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten omien varojen riittävyydestä 14 päivänä kesäkuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/49/EY (uudelleenlaadittu teksti) (EUVL L 177, 30.6.2006, s. 201).

(25)  ’Kolmen A:n’ luottoluokituksella tarkoitetaan Fitchin, Standard & Poor’sin tai DBRS:n pitkän aikavälin luokitusta ’AAA’ tai Moody’sin vastaavaa luokitusta ’Aaa’ tai, mikäli näitä luokituksia ei ole käytettävissä, Fitchin lyhyen aikavälin luokitusta ’F1+’, Standard & Poorsin vastaavaa luokitusta ’A-1+’ tai DBRS:n vastaavaa luokitusta ’R-1H’.”

(26)  Toisen ulkoisen luottoluokituslaitoksen antaman luokituksen osalta luokituksella liikkeeseenlaskun yhteydessä tarkoitetaan luokitusta silloin, kun ulkoinen luottoluokituslaitos ensimmäisen kerran antaa tai julkaisee sen.”

(27)  Ks. tämän luvun alaviite 12.”

(28)  Hyväksymisvaatimukset on julkaistu EKP:n verkkosivuilla (www.ecb.europa.eu).”

(29)  Listat ovat julkisia ja saatavissa EKP:n verkkosivustolta (www.ecb.europa.eu).”

(30)  Jos laitoksella ei ole hallinnollista päätoimipaikkaa jäsenvaltiossa, johon se on sijoittautunut, sen tulee nimetä vastaava sivukonttori, joka on vastuussa kaikkien laitoksen kyseisessä jäsenvaltiossa olevien toimipaikkojen yhteenlasketun vähimmäisvarantovelvoitteen täyttämisestä.”

(31)  EUVL L 177, 30.6.2006, s. 1.”

(32)  Kaikilla suuntaviivoissa esiintyvillä viittauksilla perustamissopimukseen on katsottava viitattavan Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen.

(33)  EUVL L 15, 20.1.2009, s. 14.”

(34)  EUVL L 250, 2.10.2003, s. 10.”

(35)  Tähdellä ’*’ merkittyjä taulukon soluja käytetään varantopohjan laskemisessa. Velkapaperien osalta luottolaitosten on joko osoitettava varantopohjasta vähennettävät velkansa tai tehtävä EKP:n määrittämän kiinteän prosenttimäärän suuruinen vakiovähennys. Ohuella kirjasintyypillä painettujen solujen mukaiset tiedot vaaditaan vain vähimmäisvarantovelvoitteen alaisilta luottolaitoksilta. Ks. myös asetuksen EKP/2008/32 liitteestä III vähimmäisvarantovelvoitteiden soveltamiseen liittyvät erityissäännöt.

(36)  Tämän erän ilmoittaminen on toistaiseksi vapaaehtoista.

(37)  Tämän erän mukaisiin tietoihin voidaan soveltaa erilaisia tilastotietojen keräämismenetelmiä siten kuin kansallinen keskuspankki niistä päättää asetuksen EKP/2008/32 liitteessä I olevassa 2 osassa esitettyjen sääntöjen perusteella.

(38)  Keskusvastapuolet.

(39)  Yksityiset elinkeinonharjoittajat/yhtiökumppanuudet.”

(40)  Seuraavia sääntöjä sovelletaan myös, kun a) vastapuoli on käyttänyt vakuudeksi kelpaamattomia omaisuuseriä tai vastapuolen antama tieto esimerkiksi käytetyn lainasaamisen jäljellä olevasta pääomasta osoittautuu virheelliseksi tai vanhentuneeksi ja heikentää vakuusarvoa, tai b) vastapuoli käyttää omaisuuseriä, jotka eivät kelpaa vakuudeksi liikkeeseenlaskijan/takaajan ja vastapuolen välillä olevan läheisen sidoksen vuoksi.”


LIITE II

Muutetaan suuntaviivojen EKP/2000/7 liitteessä I olevia 6.3 ja 6.4 kohtaa sekä liitteen I lisäystä 2 seuraavasti:

1)   Korvataan 6.3.1 kohdan viides alakohta seuraavasti:

”Eurojärjestelmän luottokelpoisuusvaatimuksissa hyvän luottokelpoisuuden vähimmäisvaatimukseksi (luottokelpoisuuden alaraja) on määritelty eurojärjestelmän yhdenmukaistetun luokitusasteikon luokkaa 3 vastaava luottoluokitus (1). Eurojärjestelmän määritelmän mukaan maksukyvyttömyyden 0,40 prosentin todennäköisyys vuoden aikajänteellä vastaa luokitusasteikon luokkaa 3. Arviointi uusitaan säännöllisin väliajoin. Eurojärjestelmän luottoriskinarvioinnissa noudatetaan ns. vakavaraisuusdirektiiviin (Capital Requirements Directive) (2) sisältyvää maksukyvyttömyyden määritelmää. Eurojärjestelmä julkaisee alimman vakuuksille sallitun luottoluokituksen kultakin hyväksytyltä ulkoiselta luottoluokituslaitokselta, mutta eurojärjestelmällä ei ole vastuuta ulkoisia luottoluokituslaitoksia koskevasta arvioinnistaan. Arviointi uusitaan säännöllisin väliajoin. Eurojärjestelmän omaisuusvakuudellisten arvopaperien liikkeeseenlaskun yhteydessä soveltamaksi luottokelpoisuuden alarajaksi on määritelty luottoluokitus ’AAA’ (3). Omaisuusvakuudellisen arvopaperin juoksuaikana eurojärjestelmä vaatii vähintään eurojärjestelmän yhdenmukaistetun luokitusasteikon luokkaa 2 vastaavaa luottoluokitusta (yhden A:n luottoluokitus) (4). Eurojärjestelmän kiinteistövakuudellisiin velkainstrumentteihin soveltama luottokelpoisuuden alaraja määritellään siten, että luottoluokituksen tulee vähintään vastata eurojärjestelmän yhdenmukaistetun luokitusasteikon luokkaa 2 (yhden A:n luottoluokitus). Eurojärjestelmän määritelmän mukaan maksukyvyttömyyden 0,10 prosentin todennäköisyys vuoden aikajänteellä vastaa luokitusasteikon luokkaa 2. Arviointi uusitaan säännöllisin väliajoin.

2)   Korvataan 6.3.3 kohdan seitsemäs alakohta (ainoa alakohta otsikon ”Ei-jälkimarkkinakelpoiset kiinteistövakuudelliset velkainstrumentit” alla) seuraavasti:

”Ei-jälkimarkkinakelpoisten kiinteistövakuudellisten velkainstrumenttien kohdalla hyvä luottokelpoisuus edellyttää, että niiden luottoluokitus vastaa vähintään eurojärjestelmän yhdenmukaistetun luokitusasteikon luokkaa 2 (5). Kansalliset keskuspankit määrittelevät kansallisissa asiakirjoissa lainsäädäntöaluekohtaiset luottoriskinarviointimenetetlyt näitä velkainstrumentteja varten.

3)   Korvataan 6.3.5 kohdan toinen ja kolmas alakohta seuraavasti:

”Tarkasteluvuoden alussa luottoriskinarvioija kokoaa hyväksyttävien velallisten joukot, joihin otetaan kaikki yrityssektorin ja julkisen sektorin velalliset, jotka järjestelmän osoittaman luottoluokituksen perusteella täyttävät toisen seuraavista ehdoista:

Joukko

Ehto

Joukko luokitusasteikon luokille 1 ja 2

PD(i,t) (6)≤ 0,10 %

Joukko luokitusasteikon luokalle 3

0,10 % < PD(i,t) ≤ 0,40 %

Velalliset, jotka täyttävät toisen näistä ehdoista ajanjakson t alussa, otetaan asianomaiseen joukkoon ajanjaksoksi t. Kahdentoista kuukauden pituisen ajanjakson päättyessä lasketaan toteutuneiden maksukyvyttömyyksien osuus velallisten joukoissa ajanjaksolla t. Luottoriskinarvioijien tulee ilmoittaa eurojärjestelmälle vuosittain, kuinka monta hyväksyttävää velallista tarkasteltaviin joukkoihin otettiin ajanjakson t alussa ja kuinka moni näistä velallisista tuli maksukyvyttömäksi kuluneella 12 kuukauden ajanjaksolla.”

4)   Muutetaan 6.4.2 kohtaa seuraavasti:

a)

Korvataan ainoan alakohdan neljäs luetelmakohta seuraavasti:

”V luokkaan kuuluviin velkainstrumentteihin sovellettava instrumenttikohtainen aliarvostus on 16 % maturiteetista ja korosta riippumatta.”

b)

Korvataan ainoan alakohdan viides luetelmakohta seuraavasti:

”Jos omaisuusvakuudelliset arvopaperit, pankkien katetut joukkovelkakirjalainat (pankkien katetut jumbolainat, perinteiset pankkien joukkovelkakirjalainat sekä muut pankkien katetut joukkovelkakirjalainat) ja luottolaitosten vakuudettomat velkainstrumentit arvostetaan 6.5 kohdan mukaisesti teoreettisen hinnan perusteella, arvostuksessa käytetään ylimääräistä markkina-arvon aliarvostusta (haircut). Aliarvostus tehdään vähentämällä suoraan 5 % kunkin velkainstrumentin teoreettisesta hinnasta.”

c)

Korvataan taulukko 6 seuraavasti:

”Taulukko 6

Jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien likvidiysluokat (7)

I luokka

II luokka

III luokka

IV luokka

V luokka

Keskushallinnon liikkeeseen laskemat velkainstrumentit

Alueellisten ja paikallisviranomaisten liikkeeseen laskemat velkainstrumentit

Perinteiset pankkien katetut joukkovelkakirjalainat

Luottolaitosten liikkeeseen laskemat (vakuudettomat) velkainstrumentit

Omaisuusvakuudelliset arvopaperit

Keskuspankkien liikkeeseen laskemat velkainstrumentit (8)

Jumbolainat (pankkien katetut joukkovelkakirjalainat) (9)

Yritysten ja muiden liikkeeseenlaskijoiden liikkeeseen laskemat velkainstrumentit (10)

Muiden rahoitusyritysten kuin luottolaitosten liikkeeseen laskemat (vakuudettomat) velkainstrumentit

 

 

Valtiosidonnaisten laitosten liikkeeseen laskemat velkainstrumentit (10)

Muut pankkien katetut joukkovelkakirjalainat (11)

 

 

 

Ylikansallisten laitosten liikkeeseen laskemat velkainstrumentit

 

 

 

d)

Korvataan ainoan alakohdan seitsemäs luetelmakohta seuraavasti:

”I–IV likvidiysluokan vaihtuvakorkoisiin jälkimarkkinakelpoisiin velkainstrumentteihin (12) sovelletaan samaa markkina-arvon aliarvostusta kuin nollasta yhteen vuoteen ulottuvan maturiteettiluokan kiinteäkorkoisiin instrumentteihin siinä likvidiysluokassa ja luottokelpoisuusluokassa, johon instrumentti kuuluu.

e)

Korvataan taulukko 7 seuraavasti:

”Taulukko 7

Vakuuskelpoisiin jälkimarkkinakelpoisiin omaisuuseriin sovellettavat aliarvostusprosentit

 

 

Likvidiysluokat

Luotto-luokitus

Jäljellä oleva Maturiteetti (vuotta)

I luokka

II luokka (13)

III luokka (13)

IV luokka (13)

V luokka (13)

Kiinteäkorkoinen

Nollakorkoinen

Kiinteäkorkoinen

Nollakorkoinen

Kiinteäkorkoinen

Nollakorkoinen

Kiinteäkorkoinen

Nollakorkoinen

 

Luokat 1 ja 2 (AAA–A-) (14)

0–1

0,5

0,5

1,0

1,0

1,5

1,5

6,5

6,5

16

1–3

1,5

1,5

2,5

2,5

3,0

3,0

8,5

9,0

3–5

2,5

3,0

3,5

4,0

5,0

5,5

11,0

11,5

5–7

3,0

3,5

4,5

5,0

6,5

7,5

12,5

13,5

7–10

4,0

4,5

5,5

6,5

8,5

9,5

14,0

15,5

> 10

5,5

8,5

7,5

12,0

11,0

16,5

17,0

22,5

Luokka 3 (BBB+–BBB-) (14)

0–1

5,5

5,5

6,0

6,0

8,0

8,0

15,0

15,0

Ei vakuuskelpoinen

1–3

6,5

6,5

10,5

11,5

18,0

19,5

27,5

29,5

3–5

7,5

8,0

15,5

17,0

25,5

28,0

36,5

39,5

5–7

8,0

8,5

18,0

20,5

28,0

31,5

38,5

43,0

7–10

9,0

9,5

19,5

22,5

29,0

33,5

39,0

44,5

> 10

10,5

13,5

20,0

29,0

29,5

38,0

39,5

46,0

f)

Korvataan taulukko 8 seuraavasti:

”Taulukko 8

I–IV luokkaan kuuluviin vakuuskelpoisiin jälkimarkkinakelpoisiin käänteisesti vaihtuvakorkoisiin velkainstrumentteihin sovellettavat aliarvostusprosentit

Luottoluokitus

Jäljellä oleva maturiteetti (vuotta)

Käänteisesti vaihtuvakorkoinen instrumentti

Luokat 1 ja 2 (AAA–A-)

0–1

7,5

1–3

11,5

3–5

16,0

5–7

19,5

7–10

22,5

> 10

28,0

Luokka 3 (BBB+–BBB-)

0–1

21,0

1–3

46,5

3–5

63,5

5–7

68,0

7–10

69,0

> 10

69,5”

5)   Muutetaan 6.4.3 kohtaa seuraavasti:

a)

Korvataan ensimmäisen alakohdan ensimmäiset kaksi alakohtaa seuraavasti:

”Yksittäisiin lainasaamisiin sovelletaan erityistä markkina-arvon aliarvostusta. Aliarvostuksen suuruus määräytyy jäljellä olevan maturiteetin, koronmaksutyypin (kiinteä tai vaihtuva korko), luottokelpoisuusluokan ja kansallisen keskuspankin soveltaman arvostusmenettelyn mukaan (ks. 6.5 kohta), kuten taulukossa 9 esitetään (15).

Vaihtuvakorkoisiin lainasaamisiin sovelletaan samaa markkina-arvon aliarvostusta kuin nollasta yhteen vuoteen ulottuvan maturiteettiluokan kiinteäkorkoisiin lainasaamisiin, jotka kuuluvat samaan luottokelpoisuusluokkaan samaa arvostusmenetelmää sovellettaessa (arvostus perustuu kansallisen keskuspankin määrittämään teoreettiseen hintaan tai kansallisen keskuspankin määrittämään jäljellä olevaan lainapääomaan). Korko katsotaan vaihtuvakorkoiseksi, jos korko on sidottu viitekorkoon ja jos tätä korkoa vastaava koronasetantakausi ei ole vuotta pidempi. Korko, jonka koronasetantakausi on pidempi kuin vuosi, katsotaan kiinteäkorkoiseksi; aliarvostus määräytyy lainasaamisen jäljellä olevan maturiteetin mukaan.

b)

Korvataan taulukko 9 seuraavasti:

”Taulukko 9

Kiinteäkorkoisiin lainasaamisiin sovellettavat aliarvostusprosentit

 

 

Arvostusmenetelmä

Luottoluokitus

Jäljellä oleva maturiteetti (vuotta)

Kiinteä korko ja kansallisen keskuspankin arvostusperusteena teoreettinen hinta

Kiinteä korko ja kansallisen keskuspankin arvostusperusteena jäljellä oleva lainapääoma

Luokat 1 ja 2

(AAA–A-)

0–1

8,0

10,0

1–3

11,5

17,5

3–5

15,0

24,0

5–7

17,0

29,0

7–10

18,5

34,5

> 10

20,5

44,5

Luokka 3

(BBB+–BBB-)

0–1

15,5

17,5

1–3

28,0

34,0

3–5

37,0

46,0

5–7

39,0

51,0

7–10

39,5

55,5

> 10

40,5

64,5”

c)

Korvataan toinen alakohta seuraavasti:

”Ei-jälkimarkkinakelpoisiin kiinteistövakuudellisiin velkainstrumentteihin, jotka eurojärjestelmän yhdenmukaistetun luokitusasteikon mukaan kuuluvat luokkaan 2, sovelletaan 24 prosentin aliarvostusta.”

6)   Muutetaan lisäystä 2 seuraavasti:

Korvataan määritelmä ”hinnanalennus arvonmäärityksessä” seuraavasti:

”Hinnanalennus arvonmäärityksessä (valuation markdown): Riskienhallintamenettely, jossa keskuspankki alentaa käänteisoperaatioissa vakuutena käytettävien omaisuuserien teoreettista hintaa tietyllä prosenttimäärällä ennen kuin se suorittaa markkina-arvon aliarvostuksen.”


(1)  Eurojärjestelmän yhdenmukaistettu luokitusasteikko on julkaistu EKP:n verkkosivuilla (www.ecb.europa.eu). Luokitusasteikon luokalla 3 tarkoitetaan, että Fitchin tai Standard & Poor’sin pitkän aikavälin luokitus on ollut vähintään ’BBB-’, Moody’sin vähintään ’Baa3’ tai DBRS:n vähintään ’BBB’.

(2)  Vakavaraisuusdirektiiviin sisältyvät luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/48/EY (uudelleenlaadittu teksti) (EUVL L 177, 30.6.2006, s. 1) sekä sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten omien varojen riittävyydestä 14 päivänä kesäkuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/49/EY (uudelleenlaadittu teksti) (EUVL L 177, 30.6.2006, s. 201).

(3)  ’Kolmen A:n’ luottoluokituksella tarkoitetaan Fitchin, Standard & Poor’sin tai DBRS:n pitkän aikavälin luokitusta ’AAA’ tai Moody’sin vastaavaa luokitusta ’Aaa’ tai, mikäli näitä luokituksia ei ole käytettävissä, Fitchin lyhyen aikavälin luokitusta ’F1’, Standard & Poorsin vastaavaa luokitusta ’A-1+’ tai DBRS:n vastaavaa luokitusta ’R-1H’.

(4)  ’Yhden A:n’ luottoluokituksella tarkoitetaan, että Fitchin tai Stardard & Poor’sin pitkän aikavälin luokitus on ollut vähintään ’A-’, Moody’sin vähintään ’A3’ tai DBRS:n vähintään ’AL’.”

(5)  Täsmennetty eurojärjestelmän yhdenmukaistetussa luokitusasteikossa, joka on julkaistu EKP:n verkkosivuilla (www.ecb.europa.eu).”

(6)  PD(i,t) tarkoittaa sitä maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä, jonka luottoluokitusjärjestelmä osoittaa velalliselle i ajankohtana t.

(7)  Yleensä likvidiysluokka määräytyy liikkeeseenlaskijaryhmän mukaan. Poikkeuksena tästä ovat kaikki omaisuusvakuudelliset arvopaperit, jotka kuuluvat V likvidiysluokkaan liikkeeseenlaskijan ryhmästä riippumatta, ja jumbolainat (katetut pankkien joukkovelkakirjalainat), jotka kuuluvat II likvidiysluokkaan, kun taas perinteiset pankkien katetut joukkovelkakirjalainat ja muut luottolaitosten liikkeeseen laskemat velkainstrumentit kuuluvat III ja IV likvidiysluokkaan.

(8)  EKP:n liikkeeseen laskemat velkasitoumukset ja kansallisten keskuspankkien omissa maissaan ennen euron käyttöönottoa liikkeeseen laskemat velkainstrumentit sisältyvät I likvidiysluokkaan.

(9)  Instrumentit luetaan kuuluviksi jumbolainoihin (katettuihin pankkien joukkovelkakirjalainoihin) vain, jos niiden emissioiden volyymi on vähintään 1 miljardi euroa ja jos vähintään kolme markkinatakaajaa antaa niille säännöllisesti osto- ja myyntinoteeraukset.

(10)  Ainoastaan EKP:n valtiosidonnaisiksi laitoksiksi luokittelemien liikkeeseenlaskijoiden liikkeeseen laskemat jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät kuuluvat II likvidiysluokkaan. Muiden valtiosidonnaisten laitosten liikkeeseen laskemat jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät kuuluvat III tai IV likvidiysluokkaan liikkeeseenlaskijan ja omaisuuserätyypin mukaan.

(11)  Muut kuin sijoitusrahastodirektiivin mukaiset (non-UCITS) katetut joukkovelkakirjalainat, mukaan lukien strukturoidut katetut joukkovelkakirjalainat ja usean liikkeeseenlaskijan katetut joukkovelkakirjalainat, kuuluvat likvidiysluokkaan III.”

(12)  Kuponkimaksu katsotaan vaihtuvakorkoiseksi maksuksi, jos korko on sidottu viitekorkoon ja jos tätä korkoa vastaava koronasetantakausi ei ole vuotta pidempi. Kuponkimaksut, joissa koronasetantakausi on pidempi kuin vuosi, katsotaan kiinteäkorkoisiksi maksuiksi; kiinteäkorkoisten instrumenttien aliarvostus määräytyy instrumentin jäljellä olevan maturiteetin mukaan.”

(13)  Jos omaisuusvakuudelliset arvopaperit, pankkien katetut joukkovelkakirjalainat (pankkien katetut jumbolainat, perinteiset pankkien katetut joukkovelkakirjalainat sekä muut pankkien katetut joukkovelkakirjalainat) ja kattamattomat pankkien joukkovelkakirjalainat arvostetaan 6.5 kohdan mukaisesti teoreettisen hinnan perusteella, arvostuksessa käytetään ylimääräistä aliarvostusta (haircut). Aliarvostus tehdään vähentämällä suoraan 5 % kunkin velkainstrumentin teoreettisesta hinnasta.

(14)  Luokitukset sellaisina kuin ne on täsmennetty eurojärjestelmän yhdenmukaistetussa arviointiasteikossa, joka on julkaistu EKP:n verkkosivuilla (www.ecb.europa.eu).”

(15)  Kiinteäkorkoisten lainasaamisten aliarvostusprosentteja voidaan soveltaa myös sellaisiin lainasaamisiin, joiden korko on sidottu inflaatioon.”


LIITE III

Muutetaan suuntaviivojen EKP/2000/7 liitettä II seuraavasti:

Muutetaan I kohtaa seuraavasti:

1)

Korvataan 6 alakohdan p alakohta seuraavasti:

”vastapuolen varat on jäädytetty ja/tai sen varojen käyttöä rajoittaa jokin muu toimi, jonka on määrännyt EU Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 75 artiklan nojalla; tai”.

2)

Korvataan 6 alakohdan q alakohta seuraavasti:

”vastapuolen varat on jäädytetty ja/tai sen varojen käyttöä rajoittaa jokin muu toimi, jonka on määrännyt EU:n jäsenvaltio; tai”.

3)

Korvataan 7 alakohta seuraavasti:

”Kansallisen keskuspankin soveltamilla asianmukaisilla sopimus- tai sääntelyjärjestelmillä varmistetaan se, että laiminlyöntitapauksessa kansallisella keskuspankilla on oikeus käyttää seuraavia keinoja: a) vastapuolen sulkeminen tilapäisesti tai kokonaan pois avomarkkinaoperaatioista tai osallistumisen rajoittaminen; b) vastapuolen sulkeminen tilapäisesti tai kokonaan pois eurojärjestelmän maksuvalmiusjärjestelmästä tai osallistumisen rajoittaminen; c) kaikkien sopimusten ja operaatioiden päättäminen tai erääntymättömien taikka d) ehdollisten saamisten nopeutetun suorittamisen vaatiminen. Lisäksi kansallisella keskuspankilla voi olla oikeus käyttää seuraavia keinoja: a) vastapuolella kansallisessa keskuspankissa olevien talletusten käyttäminen kyseiseltä vastapuolelta olevien saamisten kuittaamiseen; b) kyseistä vastapuolta kohtaan olevien velvoitteiden täyttämisen keskeyttäminen siihen saakka, kunnes vastapuolelta oleva saaminen on maksettu; c) viivästyskoron vaatiminen; tai d) korvausvaatimus niistä vahingoista, joita vastapuolen laiminlyönnistä on aiheutunut. Kansallisen keskuspankin soveltamilla asianmukaisilla sopimus- tai sääntelyjärjestelmillä varmistetaan se, että jos laiminlyönti tapahtuu, kansallinen keskuspankki voi laillisesti ilman tarpeettomia viivytyksiä realisoida kaikki vakuutena olevat arvopaperit siten, että kansallisella keskuspankilla on oikeus realisoida myönnetyn luoton arvo, jos vastapuoli ei hoida velkasaldoaan viipymättä. Toimenpiteiden yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi EKP:n neuvosto voi päättää käytettävistä keinoista, mukaan lukien siitä, että vastapuoli suljetaan tilapäisesti tai kokonaan pois avomarkkinaoperaatioista tai eurojärjestelmän maksuvalmiusjärjestelmästä tai että sen osallistumista rajoitetaan.”