ISSN 1725-261X

doi:10.3000/1725261X.L_2010.201.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 201

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

53. vuosikerta
3. elokuu 2010


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission asetus (EU) N:o 691/2010, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2010, lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskyvyn kehittämisjärjestelmästä ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoamista koskevista yhteisistä vaatimuksista annetun asetuksen (EY) N:o 2096/2005 muuttamisesta ( 1 )

1

 

*

Komission asetus (EU) N:o 692/2010, annettu 30 päivänä heinäkuuta 2010, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

23

 

 

Komission asetus (EU) N:o 693/2010, annettu 2 päivänä elokuuta 2010, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

26

 

 

Komission asetus (EU) N:o 694/2010, annettu 2 päivänä elokuuta 2010, asetuksessa (EY) N:o 877/2009 markkinointivuodeksi 2009/10 vahvistettujen sokerialan tiettyjen tuotteiden edustavien hintojen ja niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien muuttamisesta

28

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

2010/427/EU

 

*

Neuvoston päätös, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta

30

 

 

2010/428/EU

 

*

Komission päätös, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2010, muuntogeenistä maissia 59122x1507xNK603 (DAS-59122-7xDAS-Ø15Ø7xMON-ØØ6Ø3-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (tiedoksiannettu numerolla K(2010) 5138)  ( 1 )

41

 

 

2010/429/EU

 

*

Komission päätös, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2010, muuntogeenistä maissia MON 88017 x MON 810 (MON-88Ø17-3 x MON-ØØ81Ø-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (tiedoksiannettu numerolla K(2010) 5139)  ( 1 )

46

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

3.8.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 201/1


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 691/2010,

annettu 29 päivänä heinäkuuta 2010,

lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskyvyn kehittämisjärjestelmästä ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoamista koskevista yhteisistä vaatimuksista annetun asetuksen (EY) N:o 2096/2005 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisen puitteista 10 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 549/2004, jäljempänä ’puiteasetus’ (1), ja erityisesti sen 11 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 549/2004 edellytetään, että lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskyvyn kehittämisjärjestelmä perustetaan täytäntöönpanosäännöillä.

(2)

Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän olisi myötävaikutettava lentoliikennejärjestelmän kestävään kehitykseen parantamalla lennonvarmistuspalvelujen yleistä tehokkuutta turvallisuutta, ympäristöä, kapasiteettia ja kustannustehokkuutta koskevilla suorituskyvyn kannalta keskeisillä osa-alueilla ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman suorituskykypuitteiden mukaisesti ensisijaiset turvallisuustavoitteet huomioon ottaen.

(3)

Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmässä olisi oltava suorituskyvyn kannalta keskeisiä osa-alueita koskevia indikaattoreita ja sitovia tavoitteita, jotta vaaditut turvallisuustasot saavutetaan täysimääräisesti ja pysyvästi, ja samalla mahdollistettava suorituskykytavoitteiden vahvistaminen muilla suorituskyvyn kannalta keskeisillä osa-alueilla.

(4)

Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän perustamisessa ja toiminnassa olisi otettava huomioon pitkän aikavälin yhteiskunnalliset tavoitteet.

(5)

Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän olisi koskettava lennonvarmistuspalveluja ”portilta portille”, mukaan lukien lentoasemia, verkoston yleisen suorituskyvyn parantamiseksi.

(6)

Kansallisen tason, toiminnallisen ilmatilan lohkon tason ja verkoston tason väliset riippuvuussuhteet sekä suorituskykytavoitteiden väliset riippuvuussuhteet olisi otettava suorituskyvyn kehittämisjärjestelmää valmisteltaessa ja seurattaessa asianmukaisesti huomioon ensisijaisten turvallisuustavoitteiden mukaisesti.

(7)

Jäsenvaltioiden olisi annettava suorituskyvyn kehittämissuunnitelmissa sitoumus saavuttaa yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan tavoitteet koko viiteajanjaksolla ja sovittaa yhteen kaikkien ilmatilan käyttäjien tarpeet ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien palvelutarjonta.

(8)

Kansallisilla valvontaviranomaisilla on keskeinen asema suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän täytäntöönpanossa. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ne pystyvät tosiasiallisesti huolehtimaan näistä lisävastuista.

(9)

Suorituskykysuunnitelmissa olisi kuvattava kannustinjärjestelmien kaltaiset toimenpiteet, joilla pyritään ohjaamaan sidosryhmien käyttäytymistä suorituskyvyn parantamiseen kansallisella tasolla, toiminnallisen ilmatilan lohkon tasolla ja EU:n tasolla.

(10)

Asianmukaisten varoitusjärjestelmien perustamisen olisi mahdollistettava turvallisuusvaatimusten säilyttämiseen ja palveluntarjonnan jatkamiseen tähtäävien soveltuvien toimenpiteiden täytäntöönpano olosuhteissa, joita oli mahdotonta ennakoida suorituskykysuunnitelmien hyväksyntähetkellä ja jotka ovat ylitsepääsemättömiä sekä riippumattomia jäsenvaltioista ja yksiköistä, joihin suorituskykytavoitteita sovelletaan.

(11)

Tosiasiallisia osapuolten kuulemisia olisi järjestettävä kansallisella ja/tai toiminnallisen ilmatilan lohkon tasolla sekä Euroopan unionin tasolla.

(12)

Sotilasoperaatioiden tehokkuus huomioon ottaen siviili- ja sotilasalan yhteistyö ja koordinaatio on välttämätöntä suorituskykytavoitteiden saavuttamiseksi.

(13)

Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmät eivät saa rajoittaa keskeisten turvallisuus- tai puolustusetujen suojaamiseen tähtäävien asetuksen (EY) N:o 549/2004 13 artiklan säännösten soveltamista.

(14)

Valittavien keskeisten suorituskykyindikaattoreiden olisi oltava tarkasti määriteltyjä ja mitattavia, ja niiden olisi mahdollistettava vastuun jakaminen suorituskykytavoitteiden saavuttamiseksi. Niihin liittyvien tavoitteiden olisi oltava saavutettavia, realistisia ja ajankohtaisia, ja niillä olisi tosiasiallisesti ohjattava lennonvarmistuspalvelujen tarjoajia kohti kestävää suorituskykyä.

(15)

Kannustimia, jotka voivat olla luonteeltaan taloudellisia, sisältävien sitovien suorituskykytavoitteiden täytäntöönpano edellyttää asianmukaista yhteyttä lennonvarmistuspalvelujen yhteisestä maksujärjestelmästä 6 päivänä joulukuuta 2006 annettuun komission asetukseen (EY) N:o 1794/2006 (2).

(16)

Keskeisten suorituskykyindikaattoreiden ja suorituskykytavoitteiden vahvistaminen ja täytäntöönpano edellyttävät, että ne ovat asianmukaisella tavalla yhdenmukaisia yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä neuvoston direktiivin 91/670/ETY, asetuksen (EY) N:o 1592/2002 ja direktiivin 2004/36/EY kumoamisesta 20 päivänä helmikuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 216/2008 (3) ja sen täytäntöönpanosäännöissä säädettyjen turvallisuustavoitteiden ja -vaatimusten kanssa sekä Euroopan unionin näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi toteuttamien toimenpiteiden kanssa.

(17)

Viiteajanjaksojen aikana olisi noudatettava toimivaa suorituskyvyn seurantaprosessia sen varmistamiseksi, että suorituskyvyn kehitys mahdollistaa tavoitteiden saavuttamisen ja tarvittaessa asianmukaisten toimenpiteiden toteuttamisen.

(18)

Kun Euroopan unionin laajuiset suorituskykytavoitteet hyväksytään ensimmäiselle viiteajanjaksolle, komission olisi otettava asianmukaisesti huomioon lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien tosiasiallinen taloudellinen tilanne, johon ovat varsinkin vuodesta 2009 alkaen vaikuttaneet jo toteutetut kustannustehokkuustoimenpiteet, sekä edeltäviltä vuosilta mahdollisesti siirrettävien lentoreittimaksujen yli- tai alijäämät. Asianmukaista huomiota olisi kiinnitettävä myös nykyisillä toiminnallisilla ilmatilan lohkoilla jo saavutettuun kehitykseen.

(19)

Asetuksen (EY) N:o 549/2004 11 artiklan 1 kohdan nojalla tätä asetusta olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 551/2004 (4) 6 artiklassa tarkoitettuihin ilmaliikenteenhallintoverkon toimintoihin mainittuun asetukseen tehtävän asianmukaisen muutoksen kautta.

(20)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat yhtenäisen ilmatilan komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tässä asetuksessa säädetään tarvittavat toimenpiteet lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen yleisen suorituskyvyn parantamiseksi yleisessä ilmaliikenteessä ICAO:n EUR- ja AFI-alueilla, joilla jäsenvaltiot vastaavat lennonvarmistuspalvelujen tarjonnasta, kaikkien ilmatilan käyttäjien vaatimusten täyttämiseksi.

2.   Tavoitteiden vahvistamisen osalta tätä asetusta sovelletaan lennonvarmistuspalveluihin, joita tarjoavat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 550/2004 (5) 8 artiklan mukaisesti nimetyt ilmaliikennepalvelujen tarjoajat sekä sääpalvelujen tarjoajat, jos niitä on nimetty mainitun asetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3.   Jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta tätä asetusta sellaisilla lentoasemilla tarjottaviin lennonvarmistuspalveluihin, joilla on alle 50 000 kaupallista ilmaliikennetapahtumaa vuodessa. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle. Jos kaupallisten ilmaliikennetapahtumien vuotuinen lukumäärä on jonkin jäsenvaltion kaikilla lentoasemilla alle 50 000, suorituskykytavoitteita on sovellettava ainakin sillä lentoasemalla, jolla kaupallisten ilmaliikennetapahtumien lukumäärä on suurin.

4.   Jos jäsenvaltio katsoo, että jotkin tai kaikki sen lentoasemilla tarjottavat lennonvarmistuspalvelut ovat markkinaehtojen mukaisia, sen on arvioitava asetuksen (EY) N:o 1794/2006 1 artiklan 6 kohdassa säädettyjä menettelyjä noudattaen ja kansallisen valvontaviranomaisen tuella viimeistään 12 kuukautta ennen kunkin viiteajanjakson alkua, täyttyvätkö mainitun asetuksen liitteessä I säädetyt edellytykset. Jos jäsenvaltio toteaa, että nämä edellytykset täyttyvät, se voi kaupallisten ilmaliikennetapahtumien lukumäärästä riippumatta päättää olla vahvistamatta mainitun asetuksen mukaisia määritettyjä kustannuksia ja olla soveltamatta sitovia tavoitteita näiden palvelujen kustannustehokkuuteen.

5.   Asetuksen (EY) N:o 549/2004 11 artiklan 6 kohdan c alakohdan ii alakohdan sekä asetuksen (EY) N:o 550/2004 15 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan nojalla kustannustehokkuutta koskevaa tavoitetta on sovellettava kaikkiin ilmatilan käyttäjiltä veloitettaviin määritettyihin kustannuksiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdan soveltamista.

6.   Jäsenvaltiot voivat soveltaa tätä asetusta myös

a)

niiden vastuulle kuuluvaan ilmatilaan muilla ICAO:n alueilla, edellyttäen että ne ilmoittavat siitä komissiolle ja muille jäsenvaltioille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vuonna 1944 tehdyssä kansainvälisessä siviili-ilmailun yleissopimuksessa (Chicagon yleissopimuksessa) määrättyjen oikeuksien ja velvoitteiden soveltamista;

b)

sellaisiin lennonvarmistuspalvelujen tarjoajiin, jotka saavat tarjota lennonvarmistuspalveluja ilman lupaa asetuksen (EY) N:o 550/2004 7 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

7.   Sen estämättä, mitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/42/EY (6) ja sen täytäntöönpanoasetusten, komission asetusten (EY) N:o 1321/2007 (7) ja (EY) N:o 1330/2007 (8), tietosuojasäännöksissä säädetään, V luvussa määriteltyjä tietojen toimittamista koskevia vaatimuksia sovelletaan kansallisiin viranomaisiin, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajiin, lentoaseman pitäjiin, lentoaseman koordinaattoreihin ja lentoliikenteen harjoittajiin liitteessä IV säädetyin edellytyksin.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 549/2004 2 artiklan määritelmiä.

Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)

”lentoaseman pitäjällä” lähtö- ja saapumisaikojen jakamista yhteisön lentoasemilla koskevista yhteisistä säännöistä 18 päivänä tammikuuta 1993 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 95/93 (9) määriteltyä ”lentoaseman hallintoelintä”;

b)

”tiedoilla” lennonvarmistuksen suorituskykyä koskevia laadullisia, määrällisiä ja muita asiaankuuluvia tietoja, jotka komissio on kerännyt ja järjestelmällisesti käsitellyt tai jotka on kerätty ja järjestelmällisesti käsitelty sen puolesta suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän täytäntöönpanemiseksi;

c)

”suorituskykyindikaattoreilla” suorituskyvyn seurannassa, vertailuanalyysissa ja tarkastelussa käytettäviä indikaattoreita;

d)

”keskeisillä suorituskykyindikaattoreilla” suorituskykytavoitteiden vahvistamisessa käytettäviä suorituskykyindikaattoreita;

e)

”kaupallisilla ilmaliikennetapahtumilla” maksua tai muuta korvausta vastaan tapahtuvaan matkustajien, rahdin tai postin kuljetukseen liittyvien nousujen ja laskujen yhteismäärää, joka lasketaan suorituskykysuunnitelman hyväksyntää edeltävien kolmen vuoden keskiarvona riippumatta suurimmasta sallitusta lentoonlähtömassasta ja käytettyjen matkustajapaikkojen määrästä;

f)

”sitovalla tavoitteella” jäsenvaltioiden kansallisen suorituskykysuunnitelman tai toiminnallisen ilmatilan lohkon suorituskykysuunnitelman osana hyväksymää suorituskykytavoitetta, johon sovelletaan palkkioita, pidäkkeitä ja/tai korjaussuunnitelmia sisältävää kannustinjärjestelmää;

g)

”lentoliikenteen harjoittajalla” ilmakuljetusyritystä, jolla on jonkin jäsenvaltion Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti myöntämä voimassa oleva liikennelupa;

h)

”ilmatilan käyttäjien edustajalla” kaikkia luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, jotka edustavat yhtä tai useampaa lennonvarmistuspalvelujen käyttäjäryhmää;

i)

”määritetyillä kustannuksilla” asetuksen (EY) N:o 550/2004 15 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa määriteltyjä kustannuksia;

j)

”kansallisilla viranomaisilla” kansallisia sääntelyviranomaisia tai toiminnallisten ilmatilan lohkojen sääntelyviranomaisia, joiden lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisesta aiheutuneet kustannukset voidaan periä takaisin ilmatilan käyttäjiltä asetuksen (EY) N:o 1794/2006 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

k)

”oikeudenmukaisella toimintaympäristöllä” toimintaympäristöä, jossa etulinjan toimijoita tai muita toimijoita ei rangaista niiden toimista, laiminlyönneistä tai päätöksistä, jotka ovat niiden kokemuksen ja koulutuksen kannalta oikeasuhteisia, mutta jossa ei suvaita törkeää huolimattomuutta, tahallisia rikkomuksia ja turmiollisia toimia;

l)

”lentoaseman koordinaattorilla” asetuksen (ETY) N:o 95/93 mukaisesti koordinoiduille lentoasemille perustettua tehtävää;

m)

”suorituskyvyn seurannalla” jatkuvaa tiedon keräys- ja analysointiprosessia, jossa järjestelmän tosiasiallista toimintaa verrataan etukäteen määriteltyihin tavoitteisiin.

3 artikla

Suorituskyvyn tarkastuselin

1.   Jos komissio päättää nimetä suorituskyvyn tarkastuselimen avustamaan sitä suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän täytäntöönpanossa, tarkastuselin nimetään viiteajanjaksoja vastaavaksi määräajaksi.

2.   Suorituskyvyn tarkastuselimellä on oltava asianmukaiset toimivaltuudet ja sen on oltava puolueeton, jotta se voi hoitaa komission sille antamat tehtävät riippumattomasti erityisesti sovellettavilla suorituskyvyn kannalta keskeisillä osa-alueilla.

3.   Suorituskyvyn tarkastuselin avustaa komissiota suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän täytäntöönpanossa erityisesti seuraavissa tehtävissä:

a)

suorituskykyyn liittyvän tiedon kerääminen, tarkastelu, validointi ja levittäminen;

b)

8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu uusien suorituskyvyn kannalta keskeisten osa-alueiden määritteleminen tai niiden mukauttaminen ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman suorituskykypuitteiden mukaisesti sekä niihin liittyvien uusien keskeisten suorituskykyindikaattoreiden määritteleminen tai niiden mukauttaminen;

c)

toista viiteajanjaksoa ja sen jälkeisiä viiteajanjaksoja varten asianmukaisten keskeisten suorituskykyindikaattoreiden määritteleminen, jotta kaikilla suorituskyvyn kannalta keskeisillä osa-alueilla voidaan kattaa verkkotoimintojen ja lennonvarmistuspalvelujen suorituskyky sekä reitillä että lentoasemalla annettavissa palveluissa;

d)

Euroopan unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden vahvistaminen tai tarkistaminen;

e)

9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen varoitusjärjestelmien aktivointikynnysten vahvistaminen;

f)

sen arvioiminen, ovatko hyväksytyt suorituskykysuunnitelmat, mukaan lukien suorituskykytavoitteet, yhdenmukaisia Euroopan unionin laajuisten tavoitteiden kanssa;

g)

tarvittaessa sen arvioiminen, ovatko 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksytyt varoituskynnykset yhdenmukaisia 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen Euroopan unionin laajuisten varoituskynnysten kanssa;

h)

tarvittaessa tarkistettujen suorituskykytavoitteiden tai asianomaisen jäsenvaltion toteuttamien korjaavien toimenpiteiden arvioiminen;

i)

lennonvarmistuspalvelujen suorituskyvyn seuranta, vertailuanalyysi ja tarkastelu kansallisella tasolla tai toiminnallisen ilmatilan lohkon ja Euroopan unionin tasolla;

j)

verkkotoimintojen suorituskyvyn seuranta, vertailuanalyysi ja tarkastelu;

k)

ilmaliikenteen hallintaverkon yleisen suorituskyvyn jatkuva seuranta, mukaan lukien vuosikertomusten laatiminen yhtenäisen ilmatilan komitealle;

l)

suorituskykytavoitteiden saavuttamisen arviointi kunkin viiteajanjakson lopussa seuraavan kauden valmisteluja varten.

4.   Komission pyynnöstä suorituskyvyn tarkastuselimen on annettava tapauskohtaisia tietoja tai kertomuksia suorituskykyyn liittyvistä kysymyksistä.

5.   Suorituskyvyn tarkastuselin voi raportoida ja antaa suosituksia komissiolle järjestelmän parantamiseksi.

6.   Suorituskyvyn tarkastuselimen ja kansallisten valvontaviranomaisten välisten suhteiden osalta

a)

suorituskyvyn tarkastuselimen on saatava kansallisilta valvontaviranomaisilta tarvittavat tiedot kansallisista tai toiminnallisen ilmatilan lohkon toimintasuunnitelmista voidakseen hoitaa ilmaliikenteen hallintaverkon yleisen suorituskyvyn jatkuvaan seurantaan liittyvän tehtävänsä;

b)

suorituskyvyn tarkastuselin avustaa kansallisia valvontaviranomaisia niiden tätä pyytäessä esittämällä riippumattoman näkemyksen kansalliseen suorituskykyyn tai toiminnallisen ilmatilan lohkon suorituskykyyn liittyvistä kysymyksistä esimerkiksi tekemällä tosiasioihin perustuvia vertailuja samanlaisissa ympäristöissä toimivista lennonvarmistuspalvelujen tarjoajista (vertailuanalyysi) taikka analysoimalla suorituskyvyn muuttumista viimeisten viiden vuoden aikana tai pitkän tähtäimen ennusteita;

c)

kansalliset valvontaviranomaiset voivat pyytää suorituskyvyn tarkastuselimen apua ohjeellisten arvojen vaihteluvälien määrittämiseksi kansallisia tavoitteita tai toiminnallisen ilmatilan lohkon tavoitteita varten eurooppalainen ulottuvuus huomioon ottaen. Tällaisten arvojen on oltava kansallisten valvontaviranomaisten, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien, lentoaseman pitäjien ja ilmatilan käyttäjien saatavilla.

7.   Suorituskyvyn tarkastuselin tekee tarvittaessa yhteistyötä Euroopan lentoturvallisuusviraston kanssa 3 kohdassa tarkoitetuissa turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä varmistaakseen yhdenmukaisuuden asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti vahvistettujen ja täytäntöönpantujen tavoitteiden ja vaatimusten kanssa.

8.   Jotta suorituskyvyn tarkastuselin voi suorittaa ilmaliikenteen hallintaverkon yleisen suorituskyvyn jatkuvaa seurantaa koskevan tehtävänsä, sen on kehitettävä asianmukaiset työjärjestelyt lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien, lentoaseman pitäjien, lentoasemien koordinaattoreiden ja lentoliikenteen harjoittajien kanssa.

4 artikla

Kansalliset valvontaviranomaiset

1.   Kansalliset valvontaviranomaiset vastaavat kansallisella tasolla tai toiminnallisen ilmatilan lohkon tasolla suorituskykysuunnitelmien laatimisesta, suorituskyvyn valvonnasta sekä suorituskykysuunnitelmien ja -tavoitteiden seurannasta. Niiden on näitä tehtäviä hoitaessaan toimittava puolueettomasti, riippumattomasti ja avoimesti.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisilla valvontaviranomaisilla on kaikilla suorituskyvyn kannalta keskeisillä osa-alueilla tarvittavat resurssit ja valmiudet tai nämä ovat niiden saatavilla, jotta ne voivat hoitaa tässä asetuksessa säädetyt tehtävät, mukaan lukien 19 artiklassa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi tarvittavat tutkintavaltuudet.

3.   Jos jossakin jäsenvaltiossa on useampi kuin yksi kansallinen valvontaviranomainen, sen on ilmoitettava komissiolle, mikä kansallinen valvontaviranomainen vastaa kansallisesta koordinoinnista ja suhteista komissioon tämän asetuksen täytäntöönpanon osalta.

5 artikla

Toiminnalliset ilmatilan lohkot

1.   Jäsenvaltioiden on edistettävä kansallisten valvontaviranomaistensa välistä tiivistä yhteistyötä suorituskykysuunnitelmien laatimiseksi toiminnallisen ilmatilan lohkon tasolla.

2.   Jos jäsenvaltiot päättävät hyväksyä suorituskykysuunnitelman toiminnallisen ilmatilan lohkon tasolla, niiden on

a)

varmistettava, että suorituskykysuunnitelma on liitteessä II säädetyn mallin mukainen;

b)

ilmoitettava komissiolle, mikä kansallinen valvontaviranomainen tai -elin vastaa koordinoinnista asianomaisessa toiminnallisessa ilmatilan lohkossa ja suhteista komissioon suorituskykysuunnitelman täytäntöönpanon osalta;

c)

suoritettava asianmukaiset järjestelyt varmistaakseen, että

i)

kullekin suorituskykyindikaattorille vahvistetaan yksi tavoite;

ii)

asetuksen (EY) N:o 549/2004 11 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet määritellään ja niitä sovelletaan viiteajanjakson aikana, jos tavoitteita ei saavuteta. Tätä varten on käytettävä suorituskykysuunnitelman vuotuisia arvoja;

iii)

tavoitteiden saavuttamisen tai saavuttamatta jättämisen seuraukset jakautuvat asianmukaisesti toiminnallisessa ilmatilan lohkossa;

d)

oltava yhteisesti vastuussa asianomaiselle toiminnalliselle ilmatilan lohkolle vahvistettujen suorituskykytavoitteiden saavuttamisesta;

e)

koottava kansalliset kustannustehokkuustavoitteet yhteen ja annettava tiedoksi kustannustehokkuutta toiminnallisen ilmatilanlohkon tasolla ilmaiseva yleinen luku, jos asetuksen (EY) N:o 1794/2006 4 artiklassa tarkoitettua yhteistä maksualuetta ei ole perustettu.

3.   Jos jonkin toiminnallisen ilmatilan lohkon jäsenvaltiot eivät hyväksy tavoitteita sisältävää suorituskykysuunnitelmaa toiminnallisen ilmatilan lohkon tasolla, niiden on annettava komissiolle tiedoksi yhteenkootut suorituskykytavoitteet ja osoitettava, että yhdenmukaisuus Euroopan unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa toteutuu toiminnallisen ilmatilan lohkon tasolla.

6 artikla

Koordinointi Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) kanssa

Asetuksen (EY) N:o 549/2004 13 a artiklan soveltamiseksi ja asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti komissio koordinoi EASAn kanssa tarvittaessa

a)

suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän turvallisuusnäkökohtia, mukaan lukien keskeisten turvallisuutta koskevien suorituskykyindikaattoreiden ja Euroopan unionin laajuisten turvallisuutta koskevien suorituskykytavoitteiden vahvistaminen, tarkistaminen ja täytäntöönpano, sekä asianmukaisia toimia ja toimenpiteitä koskevien ehdotusten esittämistä varoitusjärjestelmän aktivoitumisen jälkeen;

b)

keskeisten turvallisuutta koskevien suorituskykyindikaattoreiden ja tavoitteiden yhdenmukaisuutta Euroopan unionin mahdollisesti hyväksymän Euroopan lentoturvallisuusohjelman täytäntöönpanon kanssa.

7 artikla

Viiteajanjaksojen kesto

1.   Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän ensimmäinen viiteajanjakso kattaa kalenterivuodet 2012, 2013 ja 2014. Seuraavat viiteajanjaksot ovat viiden kalenterivuoden pituisia, jollei toisin päätetä tätä asetusta muutettaessa.

2.   Samaa viiteajanjaksoa sovelletaan Euroopan unionin laajuisiin suorituskykytavoitteisiin sekä kansallisiin ja toiminnallisen ilmatilan lohkon tason suorituskykysuunnitelmiin ja -tavoitteisiin.

8 artikla

Suorituskyvyn kannalta keskeiset osa-alueet ja suorituskykyindikaattorit

1.   Tavoitteiden vahvistamisen osalta komissio päättää asetuksen (EY) N:o 549/2004 11 artiklan 4 kohdan b alakohdan nojalla tapahtuvasta muiden suorituskyvyn kannalta keskeisten osa-alueiden lisäämisestä tai mukauttamisesta mainitun asetuksen 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

2.   Tavoitteiden vahvistamisen osalta kutakin suorituskyvyn kannalta keskeistä osa-aluetta on vastattava yksi tai rajoitettu määrä keskeisiä suorituskykyindikaattoreita. Lennonvarmistuspalvelujen suorituskykyä on arvioitava sitovien tavoitteiden avulla kullakin suorituskyvyn kannalta keskeisellä osa-alueella.

3.   Kullekin suorituskyvyn kannalta keskeiselle osa-alueelle valitut Euroopan unionin laajuisten tavoitteiden vahvistamisessa käytettävät keskeiset suorituskykyindikaattorit ovat liitteessä I olevassa 1 jaksossa.

4.   Kansallisten suorituskykytavoitteiden tai toiminnallisen ilmatilan lohkojen suorituskykytavoitteiden vahvistamisessa käytettävät keskeiset suorituskykyindikaattorit ovat liitteessä I olevassa 2 jaksossa.

5.   Keskeisiä suorituskykyindikaattoreita ei saa muuttaa viiteajanjakson aikana. Muutokset niihin on tehtävä tätä asetusta muuttamalla viimeistään kuusi kuukautta ennen uusien Euroopan unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden hyväksymistä.

6.   Tässä artiklassa tarkoitettujen suorituskyvyn kannalta keskeisten osa-alueiden ja keskeisten suorituskykyindikaattoreiden lisäksi jäsenvaltiot voivat kansallisella tasolla tai toiminnallisen ilmatilan lohkon tasolla päättää vahvistaa ja käyttää muitakin kuin liitteessä I olevassa 2 jaksossa vahvistettuja suorituskykyindikaattoreita ja niihin liittyviä tavoitteita oman suorituskykynsä seuraamiseksi ja/tai osana omia suorituskykysuunnitelmiaan. Näiden ylimääräisten indikaattoreiden ja tavoitteiden on tuettava Euroopan unionin laajuisten tavoitteiden ja niistä johtuvien kansallisten tavoitteiden tai toiminnallisen ilmatilan lohkon tavoitteiden saavuttamista. Niissä voidaan esimerkiksi ottaa huomioon ja kuvata suorituskykysuunnitelman siviili- ja sotilasulottuvuus tai meteorologinen ulottuvuus. Näihin ylimääräisiin indikaattoreihin ja tavoitteisiin voi liittyä kansallisella tai toiminnallisen ilmatilan lohkon tasolla vahvistettuja asianmukaisia kannustinjärjestelmiä.

II   LUKU

SUORITUSKYKYSUUNNITELMIEN VALMISTELU

9 artikla

Euroopan unionin laajuiset suorituskykytavoitteet

1.   Komissio hyväksyy Euroopan unionin laajuiset suorituskykytavoitteet asetuksen (EY) N:o 549/2004 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen kansallisten valvontaviranomaisten asiaankuuluva panos huomioon ottaen sen jälkeen, kun mainitun asetuksen 10 artiklassa tarkoitettu sidosryhmien kuuleminen on saatu päätökseen ja tarvittaessa on kuultu muita asiaankuuluvia järjestöjä sekä Euroopan lentoturvallisuusvirastoa suorituskyvyn turvallisuusnäkökohdista.

2.   Euroopan komissio ehdottaa Euroopan unionin laajuisia tavoitteita viimeistään 15 kuukautta ennen viiteajanjakson alkua ja hyväksyy ne viimeistään 12 kuukautta ennen viiteajanjakson alkua.

3.   Euroopan unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden hyväksymisen yhteydessä komissio määrittää kullekin keskeiselle suorituskykyindikaattorille varoituskynnykset, joiden ylittyessä 18 artiklassa tarkoitetut varoitusjärjestelmät voivat aktivoitua. Kustannustehokkuutta koskevan keskeisen suorituskykyindikaattorin varoituskynnyksissä on otettava huomioon sekä liikenteen että kustannusten kehittyminen.

4.   Komissio perustelee kutakin Euroopan laajuista suorituskykytavoitetta esittämällä kuvauksen näiden tavoitteiden vahvistamisessa käytetyistä oletuksista ja perusteista, kuten kansallisilta valvontaviranomaisilta saadun panoksen ja muiden tosiasiatietojen käyttämisestä, liikenne-ennusteista ja soveltuvin osin määritettyjen kustannusten oletetusta tasosta Euroopan unionissa.

10 artikla

Suorituskykysuunnitelmien laatiminen

1.   Kansallisten sääntelyviranomaisten on joko kansallisella tasolla tai toiminnallisen ilmatilan lohkon tasolla laadittava suorituskykysuunnitelmat, joihin sisältyy Euroopan unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden ja liitteessä III vahvistettujen arviointiperusteiden kanssa yhdenmukaisia tavoitteita. Suorituskykysuunnitelmia saa olla vain yksi kutakin jäsenvaltiota kohden tai yksi kutakin toiminnallista ilmatilan lohkoa kohden, jos asianomaiset jäsenvaltiot päättävät laatia suorituskykysuunnitelman toiminnallisen ilmatilan lohkon tasolla 5 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti.

2.   Suorituskykysuunnitelmien valmistelun tukemiseksi kansallisten valvontaviranomaisten on varmistettava, että

a)

lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat antavat tiedoksi Euroopan unionin laajuisten tavoitteiden mukaisesti laadittujen liiketoimintasuunnitelmiensa asiaankuuluvat kohdat;

b)

sidosryhmiä kuullaan asetuksen (EY) N:o 549/2004 10 artiklan mukaisesti suorituskykysuunnitelmista ja -tavoitteista. Sidosryhmille on annettava riittävät tiedot viimeistään kolme viikkoa ennen kuulemista.

3.   Suorituskykysuunnitelmissa on oltava erityisesti

a)

kutakin viiteajanjakson vuotta koskevat palveluyksikköinä ilmaistavat liikenne-ennusteet ja perusteet niissä käytetyistä luvuista;

b)

jäsenvaltioiden asetuksen (EY) N:o 550/2004 15 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan säännösten mukaisesti vahvistamat lennonvarmistuspalvelujen määritetyt kustannukset;

c)

kuvaus suorituskykytavoitteiden saavuttamisen edellyttämistä investoinneista ja niiden merkityksestä eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman kannalta sekä niiden yhdenmukaisuudesta kyseisessä suunnitelmassa vahvistettujen kehityksen ja muutoksen pääalueiden ja -suuntausten kanssa;

d)

kaikkien asiaankuuluvien suorituskyvyn kannalta keskeisten osa-alueiden suorituskykytavoitteet, jotka on vahvistettu kunkin keskeisen suorituskykyindikaattorin osalta koko viiteajanjaksolle, ja käytettävät vuotuiset arvot seurantaa ja kannustustarkoituksia varten;

e)

suunnitelman siviili- ja sotilasulottuvuutta koskeva kuvaus, jossa määritellään, miten ilmatilan joustavaa käyttöä sovelletaan kapasiteetin lisäämiseksi sotilastoimien tehokkuus huomioon ottaen, sekä tarvittaessa suorituskykysuunnitelman indikaattoreiden ja tavoitteiden mukaiset asiaankuuluvat suorituskykyindikaattorit ja -tavoitteet;

f)

kuvaus ja perustelut sen osalta, miten d alakohdassa tarkoitetut suorituskykytavoitteet saatetaan Euroopan unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden mukaisiksi ja miten ne myötävaikuttavat näiden tavoitteiden saavuttamiseen;

g)

sellaisten yksikköjen yksilöiminen, jotka vastaavat tavoitteiden saavuttamisesta, sekä kuvaus siitä, miten ne myötävaikuttavat tavoitteiden saavuttamiseen;

h)

kuvaus eri vastuuyksikköihin sovellettavista kannustinjärjestelmistä, joilla edistetään tavoitteiden saavuttamista viiteajanjakson aikana;

i)

kansallisten valvontaviranomaisten toteuttamat toimenpiteet suorituskykytavoitteiden saavuttamisen seuraamiseksi;

j)

kuvaus sidosryhmien kuulemisen tuloksista, mukaan lukien osallistujien esille ottamat seikat ja sovitut toimet.

4.   Suorituskykysuunnitelmien on perustuttava liitteessä II vahvistettuun malliin ja siihen voi sisältyä muitakin indikaattoreita ja niihin liittyviä tavoitteita, jos jäsenvaltiot näin päättävät 8 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

11 artikla

Kannustinjärjestelmät

1.   Kannustinjärjestelmien, joita jäsenvaltiot soveltavat osana suorituskykysuunnitelmiaan, on oltava seuraavien yleisten periaatteiden mukaisia:

a)

niiden on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja uskottavia eikä niitä saa muuttaa viiteajanjakson aikana;

b)

ne on pantava täytäntöön syrjimättömästi ja avoimesti palveluntarjonnan suorituskyvyn parantamiseksi;

c)

niiden on oltava osa kaikkien sidosryhmien etukäteen tuntemaa sääntely-ympäristöä ja niitä on sovellettava koko viiteajanjakson ajan;

d)

niiden on ohjattava sellaisten yksikköjen käyttäytymistä, joihin sovelletaan vahvistettuja tavoitteita, jotta korkeatasoinen suorituskyky ja siihen liittyvät tavoitteet voidaan saavuttaa.

2.   Turvallisuustavoitteita koskevilla kannustimilla on pyrittävä edistämään vaadittavien turvallisuustavoitteiden täysimääräistä saavuttamista ja ylläpitämistä ja samalla mahdollistettava suorituskyvyn paraneminen muilla suorituskyvyn kannalta keskeisillä osa-alueilla. Ne eivät saa olla luonteeltaan taloudellisia, ja niiden on perustuttava lennonvarmistuspalvelujen tarjoamista koskevista yhteisistä vaatimuksista 20 päivänä joulukuuta 2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2096/2005 (10) ja/tai asetuksen (EY) N:o 216/2008 täytäntöönpanosääntöjen mukaisiin määräaikoja ja/tai liitännäistoimenpiteitä sisältäviin toimintasuunnitelmiin.

3.   Kustannustehokkuustavoitteita koskevien kannustimien on oltava luonteeltaan taloudellisia ja niihin on sovellettava asetuksen (EY) N:o 1794/2006 11 artiklan 1 ja 2 kohdan asianmukaisia säännöksiä. Niihin on kuuluttava joko kansallisen tason tai toiminnallisen ilmatilan lohkon tason riskinjakomekanismi.

4.   Kapasiteettitavoitteita koskevat kannustimet voivat olla luonteeltaan taloudellisia tai muunlaisia, kuten määräaikoja sekä bonuksien ja seuraamuksien kaltaisia liitännäistoimenpiteitä sisältäviä korjaussuunnitelmia, jotka jäsenvaltiot ovat hyväksyneet. Jos kannustimet ovat luonteeltaan taloudellisia, niihin on sovellettava asetuksen (EY) N:o 1794/2006 12 artiklan säännöksiä.

5.   Ympäristötavoitteita koskevilla kannustimilla on pyrittävä edistämään vaadittavan ympäristötehokkuuden saavuttamista ja mahdollistaa suorituskyvyn paraneminen muilla suorituskyvyn kannalta keskeisillä osa-alueilla. Niiden on oltava luonteeltaan taloudellisia tai muunlaisia, ja jäsenvaltioiden on päätettävä niistä paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

6.   Lisäksi jäsenvaltiot voivat perustaa tai hyväksyä kansallisella tasolla tai toiminnallisen ilmatilan lohkon tasolla asetuksen (EY) N:o 1794/2006 12 artiklassa säädettyjä ilmatilan käyttäjiä koskevia kannustinjärjestelmiä.

III   LUKU

SUORITUSKYKYSUUNNITELMIEN HYVÄKSYMINEN

12 artikla

Suorituskykysuunnitelmien ensimmäinen hyväksyntä

Kansallisten valvontaviranomaisten ehdotuksesta jäsenvaltioiden on joko kansallisella tasolla tai toiminnallisen ilmatilan lohkon tasolla hyväksyttävä ja annettava tiedoksi komissiolle sitovat suorituskykytavoitteet sisältävät suorituskykysuunnitelmansa kuuden kuukauden kuluessa Euroopan unionin laajuisten tavoitteiden hyväksymisestä.

13 artikla

Suorituskykysuunnitelmien arviointi ja tavoitteiden tarkistus

1.   Komissio arvioi suorituskykysuunnitelmia, niiden tavoitteita ja etenkin niiden yhdenmukaisuutta Euroopan unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa ja niiden riittävää myötävaikutusta näiden tavoitteiden saavuttamiseen liitteessä III säädettyjen perusteiden mukaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon Euroopan unionin laajuisten tavoitteiden hyväksyntäpäivän ja suorituskykysuunnitelman arviointipäivän välisenä aikana mahdollisesti tapahtuneen kehityksen.

2.   Jos suorituskykysuunnitelmaan sisältyvät suorituskykytavoitteet todetaan yhdenmukaisiksi Euroopan unionin laajuisten tavoitteiden kanssa ja niiden todetaan myötävaikuttaneen riittävästi näiden tavoitteiden saavuttamiseen, komissio ilmoittaa tästä jäsenvaltiolle (jäsenvaltioille) neljän kuukauden kuluessa suunnitelman vastaanottamisesta.

3.   Jos todetaan, että yksi tai useampi suorituskykysuunnitelmaan sisältyvä suorituskykytavoite ei ole yhdenmukainen Euroopan unionin laajuisten tavoitteiden kanssa eikä sen/niiden todeta myötävaikuttaneen riittävästi näiden tavoitteiden saavuttamiseen, komissio voi neljän kuukauden kuluessa suunnitelman vastaanottamisesta päättää asetuksen (EY) N:o 549/2004 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen suosittaa asianomaista jäsenvaltiota / asianomaisia jäsenvaltioita hyväksymään yhden tai useamman tarkistetun suorituskykytavoitteen. Tällainen päätös on tehtävä sen jälkeen, kun asianomaista jäsenvaltiota / asianomaisia jäsenvaltioita on kuultu, ja siinä on yksilöitävä tarkasti, mikä tavoite / mitkä tavoitteet on tarkistettava, ja komission arviointiperusteet.

4.   Tällaisessa tapauksessa asianomaisen jäsenvaltion / asianomaisten jäsenvaltioiden on kahden kuukauden kuluessa suosituksen antamisesta hyväksyttävä tarkistetut suorituskykytavoitteet ottaen asianmukaisesti huomioon komission näkemykset sekä toteutettava asianmukaiset toimenpiteet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja ilmoitettava tästä komissiolle.

14 artikla

Tarkistettujen suorituskykytavoitteiden arvioiminen ja korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen

1.   Komissio arvioi tarkistetut suorituskykytavoitteet liitteessä III säädettyjen arviointiperusteiden mukaisesti kahden kuukauden kuluessa ilmoittamisesta ja arvioi erityisesti, ovatko ne yhdenmukaisia Euroopan unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa ja myötävaikuttavatko ne riittävästi näiden tavoitteiden saavuttamiseen.

2.   Jos 13 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tavoitteet todetaan yhdenmukaisiksi Euroopan unionin laajuisten tavoitteiden kanssa ja niiden todetaan myötävaikuttaneen riittävästi näiden tavoitteiden saavuttamiseen, komissio ilmoittaa tästä jäsenvaltiolle (jäsenvaltioille) kahden kuukauden kuluessa tarkistettujen tavoitteiden vastaanottamisesta.

3.   Jos tarkistetut suorituskykytavoitteet ja asianmukaiset toimenpiteet eivät edelleenkään ole yhdenmukaisia Euroopan unionin laajuisten tavoitteiden kanssa eivätkä ne myötävaikuta riittävästi näiden tavoitteiden saavuttamiseen, komissio voi kahden kuukauden kuluessa tarkistettujen tavoitteiden vastaanottamisesta päättää asetuksen (EY) N:o 549/2004 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, että asianomaisen jäsenvaltion / asianomaisten jäsenvaltioiden on toteutettava korjaavia toimenpiteitä.

4.   Tällaisessa päätöksessä on yksilöitävä tarkasti, mikä tavoite / mitkä tavoitteet on tarkistettava, ja komission arviointiperusteet. Siinä voidaan mainita näiltä tavoitteilta odotettava suorituskyvyn taso, jotta asianomainen jäsenvaltio voi / asianomaiset jäsenvaltiot voivat toteuttaa asianmukaiset korjaavat toimenpiteet, ja/tai se voi sisältää ehdotuksia tällaisista asianmukaisista toimenpiteistä.

5.   Asianomaisen jäsenvaltion / asianomaisten jäsenvaltioiden hyväksymät korjaavat toimenpiteet on annettava tiedoksi komissiolle kahden kuukauden kuluessa komission päätöksestä ja ilmoitettava samalla, miten yhdenmukaisuus komission päätöksen kanssa varmistetaan.

15 artikla

Viiteajanjakson alkamisen jälkeen hyväksytyt suorituskykysuunnitelmat ja tavoitteet

Edellä 13 ja 14 artiklassa säädettyjen menettelyjen noudattamisen vuoksi viiteajanjakson alkamisen jälkeen hyväksyttyjä suorituskykysuunnitelmia ja korjaavia toimenpiteitä on sovellettava takautuvasti viiteajanjakson ensimmäisestä päivästä alkaen.

16 artikla

Euroopan unionin laajuisten tavoitteiden tarkistus

1.   Komissio voi päättää tarkistaa Euroopan unionin laajuisia tavoitteita asetuksen (EY) N:o 549/2004 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen

a)

ennen viiteajanjakson alkamista, jos sillä on konkreettisia todisteita siitä, että alkuperäisten Euroopan unionin laajuisten tavoitteiden vahvistamisessa käytetyt alkuperäiset tiedot, oletukset ja perusteet eivät pidä enää paikkaansa;

b)

viiteajanjakson aikana 18 artiklassa tarkoitetun varoitusjärjestelmän soveltamisen vuoksi.

2.   Euroopan unionin laajuisten tavoitteiden tarkistaminen voi johtaa voimassa olevien suorituskykysuunnitelmien muuttamiseen. Tällaisessa tapauksessa komissio voi päättää asianmukaisesta mukautuksesta tämän asetuksen II ja III luvussa vahvistettuun aikatauluun.

IV   LUKU

SUORITUSKYVYN SAAVUTTAMISEN SEURANTA

17 artikla

Jatkuva seuranta ja raportointi

1.   Kansallisen valvontaviranomaisen on kansallisella tai toiminnallisen ilmatilan lohkon tasolla seurattava yhdessä komission kanssa suorituskykysuunnitelmien täytäntöönpanoa. Jos tavoitteita ei saavuteta viiteajanjaksolla, kansallisten valvontaviranomaisten on toteutettava suorituskykysuunnitelmassa määritetyt asianmukaiset toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi. Tätä tarkoitusta varten on käytettävä suorituskykysuunnitelman vuotuisia arvoja.

2.   Jos komissio havaitsee jossakin jäsenvaltiossa tai toiminnallisen ilmatilan lohkossa merkittävän ja pysyvän suorituskyvyn heikkenemisen, joka vaikuttaa muihin yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan osapuoliin ja/tai koko Euroopan ilmatilaan, se voi pyytää asianomaisia jäsenvaltioita ja kansallista tai toiminnallisen ilmatilan lohkon valvontaviranomaista tai asianomaista elintä määrittämään niiden suorituskykysuunnitelmassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat asianmukaiset toimenpiteet, soveltamaan niitä ja antamaan ne tiedoksi komissiolle.

3.   Jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle kansallisten tai toiminnallisen ilmatilan lohkon valvontaviranomaistensa suorittamasta suorituskykysuunnitelmien ja -tavoitteiden seurannasta vähintään kerran vuodessa ja silloin, kun suorituskykytavoitteet ovat vaarassa jäädä saavuttamatta. Komissio raportoi yhtenäisen ilmatilan komitealle suorituskykytavoitteiden saavuttamisesta vähintään kerran vuodessa.

18 artikla

Varoitusjärjestelmät

1.   Jos 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut varoituskynnykset saavutetaan Euroopan unionin tasolla sellaisten olosuhteiden vuoksi, joita oli mahdotonta ennakoida ajanjakson alussa ja jotka ovat samalla ylitsepääsemättömiä ja jäsenvaltioista riippumattomia, komissio tarkastelee tilannetta kuullen jäsenvaltioita yhtenäisen ilmatilan komiteassa ja antaa kolmen kuukauden kuluessa ehdotuksia asianmukaisiksi toimiksi, joihin voi kuulua Euroopan unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden tarkistaminen ja siitä johtuva kansallisten suorituskykytavoitteiden tai toiminnallisen ilmatilan lohkon suorituskykytavoitteiden tarkistaminen.

2.   Jos 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut varoituskynnykset saavutetaan kansallisella tasolla tai toiminnallisen ilmatilan lohkon tasolla sellaisten olosuhteiden vuoksi, joita oli mahdotonta ennakoida ajanjakson alussa ja jotka ovat samalla ylitsepääsemättömiä ja jäsenvaltioista riippumattomia, asianomainen kansallisen valvontaviranomaisen tai -elimen on tarkasteltava tilannetta yhdessä komission kanssa, ja se voi antaa kolmen kuukauden kuluessa ehdotuksia asianomaisiksi toimenpiteiksi, joihin voi kuulua kansallisten suorituskykytavoitteiden tai toiminnallisen ilmatilan lohkon suorituskykytavoitteiden tarkistaminen.

3.   Jäsenvaltiot voivat päättää kansallisella tai toiminnallisen ilmatilan lohkon tasolla hyväksyä 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista varoituskynnyksistä poikkeavia varoituskynnyksiä ottaakseen huomioon paikalliset olosuhteet ja erityispiirteet. Tällaisessa tapauksessa nämä kynnykset on vahvistettava suorituskykysuunnitelmissa ja niiden on oltava yhdenmukaisia 9 artiklan 3 kohdan nojalla hyväksyttyjen kynnysten kanssa. Poikkeamat on perusteltava yksityiskohtaisesti. Kun nämä kynnykset aktivoituvat, 2 kohdassa säädettyä prosessia sovelletaan.

4.   Jos varoitusjärjestelmän täytäntöönpano johtaa suorituskykysuunnitelmien ja -tavoitteiden tarkistamiseen, komissio helpottaa tätä tarkistusta mukauttamalla asianmukaisella tavalla noudatettavaa aikataulua tämän asetuksen II ja III luvussa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

19 artikla

Vaatimustenmukaisuuden valvonnan helpottaminen

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien on helpotettava tarkastuksia ja selvityksiä, mukaan lukien paikalla tehtäviä tarkastuksia, joita suorittavat tarvittaessa komissio ja niiden valvonnasta vastaavat kansalliset valvontaviranomaiset, viimeksi mainitun puolesta toimiva valtuutettu yksikkö tai EASA. Rajoittamatta kansallisille valvontaviranomaisille ja EASAlle myönnettyjen valvontavaltuuksien soveltamista valtuutetuille henkilöille on annettava toimivalta

a)

tutkia kaikkiin suorituskyvyn kannalta keskeisiin osa-alueisiin liittyviä asiaankuuluvia asiakirjoja ja muuta suorituskykysuunnitelmien ja -tavoitteiden laatimisen kannalta merkittävää aineistoa;

b)

ottaa jäljennöksiä ja otteita tällaisista asiakirjoista;

c)

pyytää suullista selvitystä paikalla.

Tällaiset tarkastukset ja selvitykset on tehtävä siinä jäsenvaltiossa voimassa olevia menettelyjä noudattaen, jossa ne suoritetaan.

V   LUKU

LENNONVARMISTUKSEN SUORITUSKYKYÄ KOSKEVIEN TIETOJEN KERÄÄMINEN, VALIDOINTI, TARKASTELU, ARVIOINTI JA JAKAMINEN YHTENÄISTÄ EUROOPPALAISTA ILMATILAA VARTEN

20 artikla

Tietojen kerääminen ja validointi suorituskyvyn tarkastelua varten

1.   Komission muiden Euroopan unionin välineiden kautta jo keräämien tietojen, joita voidaan käyttää myös suorituskyvyn tarkastelussa, lisäksi kansallisten viranomaisten, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien, lentoasemien pitäjien, lentoasemien koordinaattoreiden ja lentoliikenteen harjoittajien on varmistettava, että komissiolle toimitetaan liitteessä IV tarkoitetut tiedot mainitussa liitteessä säädettyjä vaatimuksia noudattaen.

2.   Kansalliset viranomaiset voivat kokonaan tai osittain siirtää tai järjestää uudelleen tehtävän, joka liittyy tietojen toimittamiseen kansallisten valvontaviranomaistensa, lennonvarmistuspalvelun tarjoajien, lentoasemien pitäjien ja lentoaseman koordinaattoreiden välillä, ottaakseen huomioon paikalliset erityispiirteet ja käytössä olevat tiedotuskanavat.

3.   Tietojen toimittajien on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen tietojen laadun, validoinnin ja oikea-aikaisen toimittamisen; tietoihin voivat sisältyä todisteet tietojen toimittajan laaduntarkistuksista ja validointiprosesseista, Euroopan komission esittämiin tietojen laatuun liittyviin erityispyyntöihin annetut selvitykset ja tarvittaessa tietojen laadun parantamiseksi toteutetut toimintasuunnitelmat. Tiedot on toimitettava vastikkeetta soveltuvin osin sähköisesti komission määrittelemässä muodossa.

4.   Komissio arvioi 1 kohdan mukaisesti toimitettujen tietojen laadun ja validoi ne. Jos tietojen perusteella ei voida tehdä suorituskyvyn tarkastusta moitteettomasti, komissio voi toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä arvioidakseen ja parantaakseen tietojen laatua yhteistyössä jäsenvaltioiden ja erityisesti niiden kansallisten valvontaviranomaisten kanssa.

5.   Tämän asetuksen soveltamiseksi 1 kohdassa tarkoitettuja suorituskykyä koskevia tietoja, jotka on jo toimitettu Eurocontrolille, on pidettävä komissiolle toimitettuna. Jos näin ei ole, komissio ja Eurocontrol suorittavat tarvittavat järjestelyt varmistaakseen, että tällaiset tiedot ovat komission saatavilla 3 kohdassa kuvatuin edellytyksin.

6.   Kun uusia merkittäviä tietovaatimuksia todetaan tai kun on odotettavissa, että tietojen laatu on riittämätön, komissio voi tehdä esitutkimuksia, joihin jäsenvaltiot osallistuvat vapaaehtoisuuden pohjalta ennen kuin uudet tietovaatimukset otetaan käyttöön tätä asetusta muuttamalla. Tällaiset esitutkimukset tehdään asiaankuuluvan tiedonkeruun toteutettavuuden arvioimiseksi ottaen huomioon tietojen saatavuuden tarjoamat edut suhteessa sen keruun kustannuksiin ja vastaajille aiheutuvaan rasitteeseen.

21 artikla

Tietojen levittäminen

1.   Komissio levittää yleisiä tietoja asetuksen (EY) N:o 549/2004 11 artiklassa vahvistettuja tavoitteita varten Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (11) ja erityisesti sen 4 artiklan sekä asetuksen (EY) N:o 550/2004 18 artiklan mukaisesti.

2.   Edellä 3 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tietojen on oltava asianomaisten osapuolten julkisesti saatavilla erityisesti sähköisesti.

3.   Edellä 3 artiklan 3 kohdan k alakohdassa tarkoitettujen vuosikertomusten on oltava julkisesti saatavilla. Viittaukset näihin kertomuksiin on julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Komissio voi päättää antaa muita yleisiä tietoja säännöllisesti asianomaisille osapuolille erityisesti sähköisesti.

4.   Edellä 9 artiklassa tarkoitettujen Euroopan unionin laajuisten tavoitteiden ja viittauksen III luvussa tarkoitettuihin hyväksyttyihin suorituskykysuunnitelmiin on oltava julkisesti saatavilla ja julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5.   Yksittäinen pääsy erityistietoihin, kuten validoituihin tietoihin ja tilastoihin, on myönnettävä sellaiselle tietojen toimittajalle, johon kyseiset tiedot ja toimet liittyvät suoraan.

VI   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

22 artikla

Muutoksenhaku

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän asetuksen nojalla tehtävät päätökset perustellaan asianmukaisesti ja että niihin sovelletaan asianmukaista tarkistus- ja/tai muutoksenhakumenettelyä.

23 artikla

Siirtymätoimenpiteet

Kun jäsenvaltiot päättävät hyväksyä tavoitteita sisältävän suorituskykysuunnitelman toiminnallisen ilmatilan lohkon tasolla ensimmäisen viiteajanjakson aikana, niiden on varmistettava, että

a)

suunnitelma korvaa kansalliset suunnitelmat jonkin viiteajanjakson vuoden 1 päivästä tammikuuta;

b)

suunnitelma ei ole voimassa pidempään kuin mitä viiteajanjaksosta on jäljellä;

c)

suunnitelmassa osoitetaan, että sen suorituskykytavoitteet ovat vähintään yhtä kunnianhimoiset kuin aiemmat kansalliset tavoitteet yhteensä.

24 artikla

Järjestelmän uudelleentarkastelu

Komissio tarkastelee uudelleen prosessin tehokkuutta viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2013. Viimeistään vuoden 2014 lopussa ja säännöllisesti tämän jälkeen komissio tarkastelee suorituskyvyn kehittämisjärjestelmää ja erityisesti analysoi järjestelmän vaikutusta, tehokkuutta ja soveltamisalaa ottaen asianmukaisesti huomioon ICAO:n tällä alalla tekemän työn.

25 artikla

Asetuksen (EY) N:o 2096/2005 muutokset

Muutetaan asetus (EY) N:o 2096/2005 seuraavasti:

1)

Korvataan liitteessä I oleva 2.2 jakso seuraavasti:

”2.2   Organisaatiohallinto

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan on laadittava vähintään viisi vuotta kattava liiketoimintasuunnitelma. Liiketoimintasuunnitelmassa

a)

asetetaan lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan yleiset päämäärät ja tavoitteet ja laaditaan sen strategia niiden saavuttamiseksi tavalla, jossa otetaan huomioon palveluntarjoajan mahdollinen pitkän aikavälin suunnitelma sekä infrastruktuurin ja teknologian kehittämiseen liittyvät Euroopan unionin vaatimukset;

b)

esitetään asianmukaiset suorituskykytavoitteet soveltuvin osin turvallisuuden, kapasiteetin, ympäristön ja kustannustehokkuuden osalta.

Edellä a ja b alakohdassa olevien tietojen on oltava yhdenmukaisia asetuksen (EY) N:o 549/2004 11 artiklassa tarkoitettujen kansallisten suorituskykysuunnitelmien ja toiminnallisen ilmatilan lohkon suorituskykysuunnitelmien kanssa sekä turvallisuustietojen osalta ICAO Annex 11:n (muutos 47B-A, 20.7.2009) standardissa 2.27.1 tarkoitetun valtion turvallisuusohjelman kanssa soveltuvin osin.

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan on esitettävä turvallisuus- ja liiketoimintaperusteet merkittäville investointihankkeille, mukaan lukien soveltuvin osin arvioitu vaikutus 2.2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin asianmukaisiin suorituskykytavoitteisiin, ja yksilöitävä SESARin täytäntöönpanoon liittyvistä lainsäädännöllisistä vaatimuksista johtuvat investoinnit.

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan on laadittava tulevaa vuotta koskeva vuotuinen suunnitelma, jossa eritellään yksityiskohtaisemmin liiketoimintasuunnitelman kohdat ja määritellään kaikki siihen tehtävät muutokset.

Vuotuiseen suunnitelmaan on sisällyttävä seuraavat palvelun tasoa ja laatua koskevat seikat, jotka liittyvät soveltuvin osin esimerkiksi ennakoituun kapasiteetin tasoon, turvallisuuteen, ympäristöön ja kustannustehokkuuteen:

a)

tiedot uuden infrastruktuurin tai muiden uudistusten toteuttamisesta ja selvitys siitä, miten niillä parannetaan lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan suorituskykyä, mukaan lukien palvelujen tasoa ja laatua;

b)

asetuksen (EY) N:o 549/2004 11 artiklassa tarkoitettujen kansallisten suorituskykysuunnitelmien tai toiminnallisen ilmatilan lohkon suorituskykysuunnitelmien mukaiset suorituskykyindikaattorit, joiden avulla suorituskyvyn tasoa ja palvelun laatua voidaan kohtuudella arvioida;

c)

tiedot lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan turvallisuussuunnitelmassa yksilöityjen turvallisuusriskien lieventämiseksi suunnitelluista toimenpiteistä, mukaan lukien turvallisuusriskiä ja soveltuvien lievennystoimenpiteiden arvioituja kustannuksia mittaavat turvallisuusindikaattorit;

d)

palveluntarjoajan ennakoitu taloudellinen asema lyhyellä tähtäimellä sekä kaikki liiketoimintasuunnitelmaan tehtävät muutokset ja siihen vaikuttavat tekijät.

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan on pyydettäessä annettava komissiolle mahdollisuus tutustua liiketoimintasuunnitelman ja vuosikertomuksen suorituskykyosion sisältöön kansallisen valvontaviranomaisen kansallisen lainsäädännön mukaisesti vahvistamin edellytyksin.”

2)

Korvataan liitteessä I oleva 9 jakso seuraavasti:

”9.   RAPORTOINTIVAATIMUKSET

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan on kyettävä toimittamaan sen toimintaa koskeva vuosikertomus asiaankuuluvalle kansalliselle valvontaviranomaiselle. Kertomuksessa on esitettävä sen taloudelliset tulokset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 550/2004 12 artiklan soveltamista, sekä sen toiminnallinen suorituskyky ja kaikki muut merkittävät toiminnot ja muutokset erityisesti turvallisuuden alalla.

Vuosikertomuksessa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

arviointi tuotetun palvelun suorituskyvyn tasosta,

lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan suorituskyky verrattuna liiketoimintasuunnitelmassa esitettyihin suorituskykytavoitteisiin siten, että tosiasiallista suorituskykyä verrataan vuotuiseen suunnitelmaan siinä määriteltyjä suorituskykyindikaattoreita käyttäen,

selvitys tavoitteista poikkeamiselle ja toimenpiteet, joilla mahdolliset puutteet korjataan asetuksen (EY) N:o 549/2004 11 artiklassa tarkoitetun viiteajanjakson aikana,

toiminnan ja infrastruktuurin tasolla tapahtuneet muutokset,

taloudelliset tulokset, jos niitä ei ole erikseen julkaistu asetuksen (EY) N:o 550/2004 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti,

tiedot palvelujen tarjoajan tarjoamien palvelujen käyttäjien kanssa toteutetusta virallisesta kuulemisprosessista,

tiedot henkilöstöpolitiikasta.

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan on annettava Euroopan komissiolle tämän pyynnöstä ja yleisölle mahdollisuus tutustua tämän vuosikertomuksen sisältöön kansallisen valvontaviranomaisen kansallisen lainsäädännön mukaisesti määrittelemin edellytyksin.”

26 artikla

Voimaantulo

1.   Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.   V lukua sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2011. Ensimmäinen viiteajanjakso alkaa 1 päivänä tammikuuta 2012.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä heinäkuuta 2010.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 96, 31.3.2004, s. 1.

(2)  EUVL L 341, 7.12.2006, s. 3.

(3)  EUVL L 79, 19.3.2008, s. 1.

(4)  EUVL L 96, 31.3.2004, s. 20.

(5)  EUVL L 96, 31.3.2004, s. 10.

(6)  EUVL L 167, 4.7.2003, s. 23.

(7)  EUVL L 294, 13.11.2007, s. 3.

(8)  EUVL L 295, 14.11.2007, s. 7.

(9)  EYVL L 14, 22.1.1993, s. 1.

(10)  EUVL L 335, 21.12.2005, s. 13.

(11)  EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.


LIITE I

KESKEISET SUORITUSKYKYINDIKAATTORIT

1 osa:   Euroopan unionin laajuisten tavoitteiden vahvistaminen:

1.   TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄT KESKEISET SUORITUSKYKYINDIKAATTORIT

a)

Ensimmäinen Euroopan unionin laajuinen turvallisuuteen liittyvä keskeinen suorituskykyindikaattori on jäljempänä 2 osan 1 kohdan a alakohdassa määritellyn ensimmäisen turvallisuuteen liittyvän keskeisen suorituskykyindikaattorin vähimmäistaso lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien ja kansallisten valvontaviranomaisten osalta.

b)

Toinen Euroopan unionin laajuinen turvallisuuteen liittyvä keskeinen suorituskykyindikaattori on jäljempänä 2 osan 1 kohdan b alakohdassa määritellyn riskianalyysivälineen vakavuusluokituksen soveltamisprosentti niissä valtioissa, joissa tätä asetusta sovelletaan, jotta porrastusminimin rikkomisten, kiitoradalle tunkeutumisten ja ilmaliikenteen hallintaan liittyvien teknisten tapahtumien vakavuuden arvioinnin raportoiminen tapahtuisi yhdenmukaisesti.

c)

Kolmas Euroopan unionin laajuinen turvallisuuteen liittyvä keskeinen suorituskykyindikaattori on jäljempänä 2 osan 1 kohdan c alakohdassa määritellyn oikeudenmukaisen toimintaympäristön arviointiin käytetyn mittayksikön vähimmäistaso viiteajanjakson päättyessä.

Yllä mainituille keskeisille suorituskykyindikaattoreille ei aseteta EU:n laajuisia tavoitteita ensimmäisellä viiteajanjaksolla. Ensimmäisen viiteajanjakson aikana komissio käyttää kerättyjä tietoja näiden keskeisten suorituskykyindikaattoreiden validoimiseen ja arvioimiseen turvallisuusriskien tunnistamisen, lieventämisen ja asianmukaisen hallinnan varmistamiseksi. Tämän perusteella komissio hyväksyy tarvittaessa uusia turvallisuuteen liittyviä keskeisiä suorituskykyindikaattoreita tätä liitettä muuttamalla.

2.   YMPÄRISTÖINDIKAATTORI

2.1

Ensimmäinen viiteajanjakso:

 

Ensimmäinen Euroopan unionin laajuinen ympäristöön liittyvä keskeinen suorituskykyindikaattori on keskimääräinen horisontaalinen reitinaikainen lentojen tehokkuus, joka määritellään seuraavasti:

Keskimääräinen horisontaalinen reitinaikainen lentojen tehokkuuden indikaattori on tosiasiallisen lentoradan reittiosuuden ja optimaalisen lentoradan, joka on keskimäärin isoympyrä, välinen erotus.

”Reittiosuudella” tarkoitetaan välimatkaa, joka lennetään lentoasemaa ympäröivän 40 NM:n ympyrän ulkopuolella.

Tämä indikaattori koskee seuraavia lentoja:

a)

Kaikki eurooppalaisessa ilmatilassa lennetyt kaupalliset IFR-lennot (mittarilentosääntöjen mukaiset lennot).

b)

Kun lento lähtee eurooppalaisen ilmatilan ulkopuolelta tai saapuu sen ulkopuolelle, otetaan huomioon ainoastaan eurooppalaisen ilmatilan alueella lennetty osuus.

Indikaattorin soveltamisalaan eivät kuulu kiertoajelulennot eivätkä lennot, joiden terminaalialueiden isoympyräetäisyys on lyhyempi kuin 80 NM.

 

Toinen Euroopan unionin laajuinen ympäristöön liittyvä keskeinen suorituskykyindikaattori on siviili-/sotilasilmatilan rakenteiden tehokas käyttö, esim. CDR:t (ehdolliset reitit). Komissio seuraa tätä indikaattoria ensimmäisen viiteajanjakson ajan. Tavoitteiden vahvistaminen alkaa toisesta viiteajanjaksosta.

2.2

Toisesta viiteajanjaksosta alkaen kehitetään kolmas Euroopan laajuinen ympäristöön liittyvä keskeinen suorituskykyindikaattori, jonka avulla tarkastellaan lentoasemien lennonvarmistuspalveluihin liittyviä ympäristönäkökohtia.

3.   KAPASITEETTI-INDIKAATTORI

3.1

Ensimmäinen viiteajanjakso:

 

Euroopan unionin laajuinen kapasiteettiin liittyvä keskeinen suorituskykyindikaattori on reitin minuuttimääräinen ilmaliikennevirtojen säätelystä johtuva viivästys lentoa kohti, joka määritellään seuraavasti:

a)

Reitin ilmaliikennevirtojen säätelystä johtuva viivästys on viive, jonka ilmaliikennevirtojen säätelyä koskevista yhteisistä säännöistä 25 päivänä maaliskuuta 2010 annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 255/2010 (1) määritelty keskitetty ilmaliikennevirtojen säätelyn yksikkö laskee ja joka ilmaistaan ilma-aluksen käyttäjän viimeisessä toimittamassaan lentosuunnitelmassa pyytämän lentoonlähtöajan ja keskitetyn ilmaliikennevirtojen säätelyn yksikön antaman lasketun lentoonlähtöajan välisenä erotuksena.

b)

Indikaattorin soveltamisalaan kuuluvat kaikki eurooppalaisen ilmatilan alueella lennetyt IFR-lennot, ja se kattaa ilmaliikennevirtojen säätelystä johtuvat viivästyssyyt.

c)

Indikaattori lasketaan kokonaiselle kalenterivuodelle.

 

Toisen Euroopan unionin laajuisen kapasiteettiin liittyvän keskeisen suorituskykyindikaattorin kehittämistä valmistellakseen komissio kerää, yhdistää ja seuraa ensimmäiseltä viiteajanjaksolta seuraavia tietoja:

a)

yhteenlasketut ilmaliikennevirtojen säätelystä johtuvat viivästykset, jotka johtuvat terminaalien ja lentoasemien lennonvarmistuspalveluista;

b)

lisäaika rullausvaiheessa;

c)

saapumisten järjestely- ja mittausalueen ASMA:n (Arrival Sequencing and Metering Area) niitä lentoasemia varten, joilla on yli 100 000 kaupallista ilmaliikennetapahtumaa vuotta kohti, vaatima lisäaika.

3.2

Toisesta viiteajanjaksosta alkaen kehitetään 3.1 kohdassa kuvatun seurannan perusteella toinen Euroopan unionin laajuinen kapasiteettiin liittyvä keskeinen suorituskykyindikaattori, jonka avulla tarkastellaan lentoasemien lennonvarmistuspalveluiden kapasiteettiin liittyviä näkökohtia.

4.   KUSTANNUSTEHOKKUUSINDIKAATTORI

4.1

Ensimmäinen viiteajanjakso:

Euroopan unionin laajuinen kustannustehokkuuteen liittyvä keskeinen suorituskykyindikaattori on Euroopan unionin laajuinen määritetty reitinaikaisten lennonvarmistuspalveluiden keskimääräinen yksikköhinta, ja se määritellään seuraavasti:

a)

Indikaattori on tulos, joka saadaan määritettyjen kustannusten ja palveluyksikköinä ilmaistun ennustetun liikenteen määrän suhteesta, joka on odotettavissa kyseiselle ajanjaksolle Euroopan unionin tasolla, sellaisena kuin se on esitettynä komission oletuksissa Euroopan unionin laajuisten tavoitteiden asettamiseksi 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

b)

Indikaattori ilmaistaan euroissa ja reaalisesti.

c)

Indikaattori toimitetaan jokaisen viiteajanjaksoon kuuluvan vuoden osalta.

Ensimmäisen viiteajanjakson aikana komissio kerää, yhdistää ja seuraa terminaalin lennonvarmistuspalveluiden kustannuksia ja yksikköhintoja asetuksen (EY) N:o 1794/2006 mukaisesti.

4.2

Toisesta viiteajanjaksosta alkaen toinen Euroopan unionin laajuinen kustannustehokkuuteen liittyvä keskeinen suorituskykyindikaattori on keskimääräinen Euroopan unionin määritetty terminaalin lennonvarmistuspalveluiden yksikköhinta.

2 osa:   Kansallisten tai toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskevien tavoitteiden vahvistaminen:

1.   TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄT KESKEISET SUORITUSKYKYINDIKAATTORIT

a)

Ensimmäinen kansallinen tai toiminnallista ilmatilan lohkoa koskeva turvallisuuteen liittyvä keskeinen suorituskykyindikaattori on turvallisuusjohtamisen tehokkuus ATM Safety Maturity Survey Framework -ohjelman menetelmin mitattuna. Komissio, jäsenvaltiot, EASA ja Eurocontrol kehittävät indikaattorin yhdessä, ja komissio hyväksyy sen ennen ensimmäisen viiteajanjakson alkua. Ensimmäisen viiteajanjakson aikana kansalliset valvontaviranomaiset seuraavat kyseisiä keskeisiä suorituskykyindikaattoreita ja julkaisevat ne, ja jäsenvaltiot voivat vahvistaa vastaavia tavoitteita.

b)

Toinen kansallinen tai toiminnallista ilmatilan lohkoa koskeva turvallisuuteen liittyvä keskeinen suorituskykyindikaattori on riskianalyysivälineen vakavuusluokituksen käyttäminen porrastusminimin rikkomisten, kiitoradalle tunkeutumisten ja ilmaliikenteen hallintaan liittyvien teknisten tapahtumien vakavuuden arvioinnin raportoimisen yhdenmukaistamiseen kaikissa lennonjohtokeskuksissa ja lentoasemilla, joilla on yli 150 000 tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvaa kaupallista ilmaliikennetapahtumaa vuotta kohti (kyllä/ei-arvo). Komissio, jäsenvaltiot, EASA ja Eurocontrol kehittävät vakavuusluokituksen yhdessä, ja komissio hyväksyy sen ennen ensimmäisen viiteajanjakson alkua. Ensimmäisen viiteajanjakson aikana kansalliset valvontaviranomaiset seuraavat kyseisiä keskeisiä suorituskykyindikaattoreita ja julkaisevat ne, ja jäsenvaltiot voivat vahvistaa vastaavia tavoitteita.

c)

Kolmas kansallinen tai toiminnallista ilmatilan lohkoa koskeva turvallisuuteen liittyvä keskeinen suorituskykyindikaattori on oikeudenmukaisesta toimintaympäristöstä raportoiminen. Komissio, jäsenvaltiot, EASA ja Eurocontrol kehittävät tämän mittayksikön yhdessä, ja komissio hyväksyy sen ennen ensimmäisen viiteajanjakson alkua. Ensimmäisen viiteajanjakson aikana kansalliset valvontaviranomaiset seuraavat kyseistä mittayksikköä ja julkaisevat sen, ja jäsenvaltiot voivat vahvistaa vastaavia tavoitteita.

2.   YMPÄRISTÖINDIKAATTORI

2.1

Ensimmäisellä viiteajanjaksolla ei ole käytössä pakollista kansallista tai toiminnallista ilmatilan lohkoa koskevaa ympäristöön liittyvää keskeistä suorituskykyindikaattoria.

Jäsenvaltioiden on kehitettävä yhteistyössä komission kanssa ympäristöön liittyvä keskeinen suorituskykyindikaattori, jonka avulla tarkastellaan lentoasemien lennonvarmistuspalveluihin liittyviä ympäristönäkökohtia ja joka otetaan käyttöön toisesta viiteajanjaksosta alkaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta paikallisten ympäristömääräysten soveltamista.

2.2

Toisen viiteajanjakson aikana kansallinen tai toiminnallista ilmatilan lohkoa koskeva ympäristöön liittyvä keskeinen suorituskykyindikaattori on kansallisen tai toiminnallista ilmatilan lohkoa koskevan reittisuunnittelun parantamismenetelmän kehittäminen, johon sisältyy siviili-/sotilasilmatilan rakenteiden tehokas käyttö (esim. ehdolliset reitit), ennen kyseisen viiteajanjakson päättymistä.

3.   KAPASITEETTI-INDIKAATTORI

3.1

Ensimmäinen viiteajanjakso:

Kansallinen tai toiminnallista ilmatilan lohkoa koskeva kapasiteettiin liittyvä keskeinen suorituskykyindikaattori on reitin minuuttimääräinen ilmaliikennevirtojen säätelystä johtuva viivästys lentoa kohti. Se määritellään seuraavasti:

a)

Indikaattori määritellään 1 osan 3.1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

b)

Indikaattori annetaan jokaisen viiteajanjaksoon kuuluvan vuoden osalta.

Jäsenvaltioiden on toisen kansallisen tai toiminnallista ilmatilan lohkoa koskevan kapasiteettiin liittyvän keskeisen suorituskykyindikaattorin kehittämisen valmistelemiseksi ilmoitettava ensimmäiseltä viiteajanjaksolta seuraavat tiedot:

a)

yhteenlasketut ilmaliikennevirtojen säätelystä johtuvat viivästykset, jotka johtuvat terminaalien ja lentoasemien lennonvarmistuspalveluista;

b)

lisäaika rullausvaiheessa;

c)

saapumisten järjestely- ja mittausalue ASMA:n (Arrival Sequencing and Metering Area) niitä lentoasemia varten, joilla on yli 100 000 kaupallista ilmaliikennetapahtumaa vuotta kohti, vaatima lisäaika.

3.2

Toisesta viiteajanjaksosta lähtien otetaan käyttöön toinen kansallinen tai toiminnallista ilmatilan lohkoa koskeva kapasiteettiin liittyvä keskeinen suorituskykyindikaattori, jonka avulla tarkastellaan terminaalien ja lentoasemien kapasiteettia.

4.   KUSTANNUSTEHOKKUUSINDIKAATTORI

4.1

Ensimmäisen viiteajanjakson aikana kansallinen tai toiminnallista ilmatilan lohkoa koskeva kustannustehokkuuteen liittyvä keskeinen suorituskykyindikaattori on kansallinen tai toiminnallista ilmatilan lohkoa koskeva määritetty reitinaikaisten lennonvarmistuspalveluiden yksikköhinta, joka määritellään seuraavasti:

a)

Indikaattori on 10 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdan mukaisiin suorituskykysuunnitelmiin sisältyvien määritettyjen kustannusten ja ennustetun liikennemäärän välisen suhteen tulos.

b)

Indikaattori ilmaistaan kansallisessa valuutassa ja reaalisesti.

c)

Indikaattori toimitetaan kultakin viiteajanjaksoon kuuluvalta vuodelta.

Lisäksi jäsenvaltioiden on raportoitava terminaalin lennonvarmistuspalveluiden kustannukset ja yksikköhinnat asetuksen (EY) N:o 1794/2006 mukaisesti sekä perusteltava komissiolle kaikki poikkeamat ennusteista.

4.2

Toisesta viiteajanjaksosta alkaen otetaan käyttöön toinen kansallinen tai toiminnallista ilmatilan lohkoa koskeva kustannustehokkuuteen liittyvä keskeinen suorituskykyindikaattori, joka on kansallinen tai toiminnallista ilmatilan lohkoa koskeva määritetty terminaalin lennonvarmistuspalveluiden yksikköhinta/yksikköhinnat.


(1)  EUVL L 80, 26.3.2010, s. 10.


LIITE II

SUORITUSKYKYSUUNNITELMIEN MALLI

Kansallisten tai toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskevien suorituskykysuunnitelmien on perustuttava seuraavaan rakenteeseen:

1   JOHDANTO

1.1   Tilanteen kuvaus (suunnitelman soveltamisala ja soveltamisalaan kuuluvat tahot, kansallinen vai toiminnallista ilmatilan lohkoa koskeva suunnitelma jne.)

1.2   Viiteajanjakson makrotaloudellisten olosuhteiden kuvaus, joka sisältää muun muassa kokonaisoletukset (liikenne-ennuste, yksikköhintojen kehitys jne.)

1.3   Kuvaus suorituskykysuunnitelman valmisteluvaiheessa järjestetyn sidosryhmien kuulemisen tuloksista (osallistujien esille nostamat tärkeimmät näkökohdat ja tehdyt kompromissit mahdollisuuksien mukaan).

2.   SUORITUSKYKYTAVOITTEET KANSALLISELLA JA/TAI TOIMINNALLISEN ILMATILAN LOHKON TASOLLA

2.1   Kutakin suorituskyvyn kannalta keskeistä osa-aluetta koskevat suorituskykytavoitteet, jotka on asetettu kunkin keskeisen suorituskykyindikaattorin perusteella koko viiteajanjaksolle ja jotka sisältävät vuosittaisia arvoja, joita käytetään seuranta- ja kannustintarkoituksiin:

a)   Turvallisuus

—   Turvallisuusjohtamisen tehokkuus: liitteessä I olevan 2 osan 1 kohdan a alakohdassa määritellyt kansalliset tai toiminnallista ilmatilan lohkoa koskevat tavoitteet kullekin viiteajanjaksoon kuuluvalle vuodelle (valinnainen ensimmäisen viiteajanjakson osalta).

—   Riskianalyysivälineen vakavuusluokituksen käyttäminen: liitteessä I olevan 2 osan 1 kohdan b alakohdassa määritellyt kansalliset tai toiminnallista ilmatilan lohkoa koskevat tavoitteet kullekin viiteajanjaksoon kuuluvalle vuodelle (kyllä/ei-arvot).

—   Oikeudenmukainen toimintaympäristö: liitteessä I olevan 2 osan 1 kohdan c alakohdassa määritellyt kansalliset tai toiminnallista ilmatilan lohkoa koskevat tavoitteet kullekin viiteajanjaksoon kuuluvalle vuodelle (valinnainen ensimmäisen viiteajanjakson osalta).

b)   Kapasiteetti

Reitin ilmaliikennevirtojen säätelystä johtuvan viivästyksen minuuttimäärä lentoa kohti

c)   Ympäristö

Kansallisen tai toiminnallista ilmatilan lohkoa koskevan reittisuunnittelun parantamismenetelmän kuvaus (valinnainen ensimmäisen viiteajanjakson osalta).

d)   Kustannustehokkuus

Asetuksen (EY) N:o 550/2004 15 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan säännösten mukaisesti ja asetuksen (EY) N:o 1794/2006 säännöksiä soveltaen vahvistetut reitinaikaisten lennonvarmistuspalveluiden ja terminaalin lennonvarmistuspalveluiden määritetyt kustannukset kunkin viiteajanjaksoon kuuluvan vuoden osalta.

Reitillä annettavien palveluyksiköiden ennuste kullekin viiteajanjaksoon kuuluvalle vuodelle.

Tämän perusteella määritetyt yksikköhinnat viiteajanjaksolle.

Kuvaus lennonvarmistuspalveluiden tarjoajan oman pääoman tuotosta suhteessa todelliseen riskiin ja sen perustelut.

Kuvaus suorituskykytavoitteiden saavuttamisen edellyttämistä investoinneista ja niiden merkityksestä eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman kannalta sekä niiden yhdenmukaisuudesta kyseisessä suunnitelmassa vahvistettujen kehityksen ja muutoksen pääalueiden ja -suuntausten kanssa.

2.2   Kuvaus ja selvitys suorituskykytavoitteiden yhdenmukaisuudesta Euroopan unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa.

2.3   Kuvaus ja selvitys viiteajanjaksoa edeltäviltä varainhoitovuosilta siirretyistä varoista.

2.4   Jäsenvaltioiden riskin jakamisen ja kannustimien määrittämiseen käyttämien tunnuslukujen kuvaus.

3.   KUNKIN VASTUUSSA OLEVAN TAHON OSALLISTUMINEN

3.1   Kutakin vastuussa olevaa tahoa koskevat yksilölliset suorituskykytavoitteet.

3.2   Kuvaus kuhunkin vastuussa olevaan tahoon sovellettavasta kannustinjärjestelmästä, jonka tarkoituksena on edistää tavoitteiden saavuttamista viiteajanjakson aikana.

4.   SUUNNITELMAN SOTILAALLINEN ULOTTUVUUS

Suunnitelman siviili- ja sotilasulottuvuutta koskeva kuvaus, jossa määritellään, miten ilmatilan joustavaa käyttöä sovelletaan kapasiteetin lisäämiseksi sotilastoimien tehokkuus huomioon ottaen, sekä tarvittaessa suorituskykysuunnitelman indikaattoreiden ja tavoitteiden mukaiset asiaankuuluvat suorituskykyindikaattorit ja -tavoitteet.

5.   HERKKYYSANALYYSI JA VERTAILU AIEMPAAN SUORITUSKYKYSUUNNITELMAAN

5.1   Herkkyys ulkoisille oletuksille.

5.2   Vertailu edelliseen suorituskykysuunnitelmaan (ei koske ensimmäistä viiteajanjaksoa).

6.   SUORITUSKYKYSUUNNITELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kuvaus kansallisten valvontaviranomaisten suorituskykytavoitteiden saavuttamiseksi toteuttamista toimenpiteistä, kuten:

seurantajärjestelmät lennonvarmistuspalveluiden turvallisuusohjelmien ja liiketoimintasuunnitelmien täytäntöönpanon varmistamiseksi,

suorituskykysuunnitelmien täytäntöönpanon seuranta- ja raportointitoimenpiteet, mukaan lukien toimintatapa siinä tapauksessa, ettei tavoitteita saavuteta viiteajanjakson aikana.


LIITE III

PERIAATTEET EUROOPAN UNIONIN LAAJUISTEN JA KANSALLISTEN TAI TOIMINNALLISIA ILMATILAN LOHKOJA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN YHDENMUKAISUUDEN ARVIOIMISEKSI

Komissio käyttää seuraavia arviointiperusteita:

1.   Yleiset perusteet

a)

Suorituskykysuunnitelman valmisteluun ja hyväksymiseen liittyvien vaatimusten noudattaminen sekä erityisesti suorituskykysuunnitelmassa esitettyjen perustelujen arviointi;

b)

Tosiasioihin perustuva analyysi, jossa otetaan huomioon kunkin yksittäisen valtion kokonaistilanne;

c)

Kaikkien suorituskykytavoitteiden keskinäiset suhteet;

d)

Suorituskyvyn taso viiteajanjakson alkaessa ja siihen perustuvat parannusmahdollisuudet.

2.   Turvallisuus

a)   Turvallisuusjohtamisen tehokkuus: suorituskykysuunnitelmassa käytetyn ja komission arvioiman lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien sekä kansallisten valvontaviranomaisten lisämarginaalin on oltava samansuuruinen tai suurempi kuin vastaavien Euroopan unionin laajuisten indikaattoreiden tulosten lisämarginaali ensimmäisen viiteajanjakson lopussa (valinnainen ensimmäisen viiteajanjakson aikana).

b)   Riskianalyysivälineen vakavuusluokituksen käyttäminen: liitteessä I olevan 2 osan 1 kohdan b alakohdassa määritellyn paikallisen keskeisen suorituskykyindikaattorin yhdenmukaisuus EU:n laajuisen indikaattorin kanssa kunakin viiteajanjaksoon kuuluvana vuonna.

c)   Oikeudenmukainen toimintaympäristö: kansallisen tai toiminnallista ilmatilan lohkoa koskevan suorituskykytavoitteen tason on oltava viiteajanjakson lopussa liitteessä I olevan 2 osan 1 kohdan c alakohdassa määriteltyä keskeistä suorituskykyindikaattoria käyttäen sama tai korkeampi kuin liitteessä I olevan 1 osan 1 kohdan c alakohdassa määritellyn EU:n laajuisen tavoitteen (valinnainen ensimmäisen viiteajanjakson aikana).

3.   Ympäristö

Reittisuunnittelu: ei sovelleta ensimmäisellä viiteajanjaksolla. Toisella viiteajanjaksolla arvioidaan suorituskykysuunnitelmassa esitetty reittisuunnittelua koskeva menettely.

4.   Kapasiteetti

Viivästysten taso: Suorituskykysuunnitelmissa käytetyn reitin ilmaliikennevirtojen säätelystä johtuvan viivästyksen ennustetun tason vertaaminen Eurocontrolin kapasiteetinsuunnitteluprosessista saatuun viitearvoon.

5.   Kustannustehokkuus

a)   Yksikköhinnan kehitys: sen arvioiminen, ennustetaanko suunnitelmassa ilmoitettujen määritettyjen yksikköhintojen kehittyvän yhdenmukaisesti Euroopan unionin laajuisen kustannustehokkuustavoitteen kanssa ja edistävätkö ne asiaankuuluvasti edellä mainitun tavoitteen saavuttamista koko viiteajanjakson ajan sekä kunkin siihen kuuluvan yksittäisen vuoden osalta.

b)   Määritetyn yksikköhinnan taso: suunnitelmassa ilmoitettujen paikallisten yksikköhintojen vertaaminen sellaisten jäsenvaltioiden tai toiminnallisten ilmatilan lohkojen keskimääräiseen yksikköhintaan, joilla on komission määritelmän mukaan samankaltainen toiminta- ja talousympäristö.

c)   Oman pääoman tuotto: lennonvarmistuspalveluiden tarjoajan oman pääoman tuoton arvioiminen suhteessa todelliseen riskiin.

d)   Liikenne-ennusteoletukset: suorituskykysuunnitelmassa käytettyjen paikallisten palveluyksikköennusteiden vertaaminen viite-ennusteisiin, kuten Eurocontrolin tilasto- ja ennustepalvelun (STATFOR) liikenne-ennusteisiin.

e)   Taloudelliset oletukset: suorituskykysuunnitelmassa käytettyjen inflaatio-oletusten yhteneväisyyden tarkistaminen suhteessa Kansainvälisen valuuttarahaston/Eurostatin ennusteisiin.


LIITE IV

LUETTELO TÄTÄ ASETUSTA VARTEN TOIMITETTAVISTA TIEDOISTA

1.   KANSALLISET VIRANOMAISET

1.1   Tietojen erittely

Kansallisten viranomaisten on toimitettava suorituskyvyn tarkastelua varten seuraavat tiedot:

a)

liitteessä I olevan 2 osan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun turvallisuuteen liittyvän keskeisen suorituskykyindikaattorin noudattamiseksi tarvittavat tiedot;

b)

ICAO Annex 11:n (muutos 47-B, 20.7.2009) standardissa 2.27.1 vaadittu valtion turvallisuusohjelma.

Lisäksi kansallisten viranomaisten on varmistettava, että seuraavat tiedot ovat saatavilla suorituskyvyn tarkastelua varten:

c)

ilmaliikennevirtojen säätelyä koskevassa asetuksessa (EU) N:o 255/2010 tarkoitetun keskitetyn ilmaliikennevirtojen säätelyn yksikön käyttämät ja laskemat tiedot, kuten mittarilentosääntöjen mukaisen yleisen ilmaliikenteen lentosuunnitelmat, todelliset lentoreitit, valvontatiedot, ilmaliikenteen hallintaan liittyvät reitinaikaiset ja lentoasemilla tapahtuneet viivästykset, poikkeukset ilmaliikennevirtojen säätelytoimenpiteistä, ilmaliikenteen hallinnan lähtö- ja saapumisaikojen noudattaminen, ehdollisten reittien käytön esiintymistaajuus;

d)

Eurocontrolin turvallisuusvaatimuksissa (ESARR 2, laitos 3.0) ”Reporting and Assessment of Safety Occurrences in ATM” määritellyt ilmaliikenteen hallintaan liittyvät turvallisuuspoikkeamat;

e)

komission asetuksen (EY) N:o 1315/2007 (1) 6, 7 ja 14 artiklassa tarkoitetut kansallisten turvallisuusviranomaisten turvallisuusraportit sekä kansallisten turvallisuusviranomaisten raportit havaittujen turvallisuuspuutteiden, joita varten laaditaan korjaussuunnitelma, korjaamisesta;

f)

tiedot turvallisuussuosituksista ja korjaavista toimista, jotka on toteutettu ilmaliikenteen hallintaan liittyvien vaaratilanteiden analyysin/tutkinnan perusteella onnettomuuksien tutkinnasta annetun neuvoston direktiivin 94/56/EY (2) ja poikkeamien ilmoittamisesta siviili-ilmailun alalla annetun direktiivin 2003/42/EY mukaisesti;

g)

tiedot tekijöistä, jotka tukevat oikeudenmukaista toimintaympäristöä;

h)

ilmatilan joustavaa käyttöä koskevista yhteisistä säännöistä 23 päivänä joulukuuta 2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2150/2005 (3) 4 artiklan m ja n alakohdassa mainittuja toimia tukevat tiedot.

1.2   Tietojen toimittamisen jaksoittaisuus ja määräajat

Edellä 1.1 kohdan a, b, d, e, g ja h alakohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava vuosittain.

Edellä 1.1 kohdan c ja f alakohdassa tarkoitettujen tietojen on oltava saatavilla kuukausittain.

2.   LENNONVARMISTUSPALVELUJEN TARJOAJAT

Tämä osa koskee lennonvarmistuspalvelujen tarjoajia, jotka tarjoavat 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja palveluja. Yksittäistapauksissa kansalliset viranomaiset voivat ottaa huomioon lennonvarmistuspalvelujen tarjoajia, jotka jäävät kyseisen 1 artiklan 2 kohdan kynnysarvon alapuolelle. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle.

2.1   Tietojen erittely

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien on toimitettava suorituskyvyn tarkastelua varten seuraavat tiedot:

a)

Eurocontrolin 31. joulukuuta 2008 päivätyssä standardissa EUROCONTROL-SPEC-0117 ”EUROCONTROL Specification for Economic Information Disclosure”, laitos 2.6, mainitut tiedot;

b)

lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan lennonvarmistuspalvelujen tarjoamista koskevista yhteisistä vaatimuksista annetun asetuksen liitteessä I olevan 2.2 kohdan ja 9 kohdan mukaisesti laatimat vuosikertomukset sekä liiketoimintasuunnitelman ja vuosisuunnitelman suorituskykyä käsittelevät osat;

c)

liitteessä I olevan 2 osan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun turvallisuuteen liittyvän keskeisen suorituskykyindikaattorin noudattamiseksi tarvittavat tiedot;

d)

tiedot tekijöistä, jotka tukevat oikeudenmukaista toimintaympäristöä.

2.2   Tietojen toimittamisen jaksoittaisuus ja määräajat

Edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut vuotta (n) koskevat tiedot on toimitettava vuosittain ennen vuoden (n + 1) heinäkuun 15. päivää lukuun ottamatta ennakoivia tietoja, jotka on toimitettava vuoden (n + 1) marraskuun 1. päivään mennessä. Ensimmäinen viitevuosi (n) on 2010.

Edellä 2 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava vuosittain.

3.   LENTOASEMAN PITÄJÄT

Tämä osa koskee lentoaseman pitäjiä, jotka tarjoavat palveluja yhteisön lentoasemilla, joilla on yli 150 000 kaupallista ilmaliikennetapahtumaa vuodessa, sekä kaikkia koordinoituja ja aikatauluneuvonnan alaisia lentoasemia, joilla on yli 50 000 ilmaliikennetapahtumaa vuodessa. Yksittäistapauksissa jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon myös tämän kynnysarvon alapuolelle jääviä lentoasemia. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle.

3.1   Määritelmät

Tässä nimenomaisessa liitteessä tarkoitetaan:

a)

’lentoaseman tunnuksella’ ICAOn asiakirjan ICAO Doc. 7910 (120. laitos, kesäkuu 2006) mukaista nelikirjaimista koodia;

b)

’koordinointiparametreilla’ asetuksessa (ETY) N:o 95/93 määriteltyjä koordinointiparametreja;

c)

’lentoaseman ilmoitetulla kapasiteetilla’ koordinointiparametreja, jotka ilmoitetaan niiden annettujen lähtö- ja saapumisaikojen, jotka koordinaattorin on mahdollista antaa, enimmäismääränä aikayksikköä kohti (lentojakso). Jaksojen pituus voi vaihdella ja lisäksi eripituisia jaksoja voidaan yhdistää lentojen tiheyden hallitsemiseksi tietyn ajanjakson osalta. Ilmoitettujen kapasiteettiarvojen käyttäminen koko kaudelle merkitsee kausittaisen lentoasemainfrastruktuurikapasiteetin vahvistamista varhaisessa vaiheessa;

d)

’ilma-aluksen rekisteritunnuksella’ aakkosnumeerisia merkkejä, jotka vastaavat ilma-aluksen tosiasiallista rekisteritunnusta;

e)

’ilma-alustyypillä’ ICAOn määräysten mukaista ilma-alustyypin tunnusta (korkeintaan neljä merkkiä);

f)

’lennon tunnisteella’ aakkosnumeeristen merkkien ryhmää, jonka avulla lento yksilöidään;

g)

’koodatulla lähtölentopaikalla’ ja ’koodatulla määrälentopaikalla’ lentoaseman koodia, joka on ilmaistu käyttämällä ICAOn nelikirjaimisia tai IATAn kolmikirjaimisia lentoaseman tunnuksia;

h)

’Out-Off-On-In-aikaleimoilla’ seuraavia tietoja, ilmaistuna minuutin tarkkuudella:

aikataulun mukainen liikkeellelähtöaika (off block),

todellinen liikkeellelähtöaika (off block),

todellinen lentoonlähtöaika,

todellinen laskeutumisaika,

aikataulun mukainen pysähtymisaika (in block),

todellinen pysähtymisaika (in block),

i)

’aikataulun mukaisella liikkeellelähtöajalla (off block)’ päivämäärää ja kellonaikaa, jolloin lento aikataulun mukaan lähtee lähtöpaikalta;

j)

’todellisella liikkeellelähtöajalla (off block)’ todellista päivämäärää ja kellonaikaa, jolloin ilma-alus on jättänyt pysäköintiaseman (työnnettynä tai oman moottorinsa voimalla);

k)

’todellisella lentoonlähtöajalla’ päivämäärää ja kellonaikaa, jolloin ilma-alus on noussut kiitotieltä (pyörät ylhäällä);

l)

’todellisella laskeutumisajalla’ päivämäärää ja kellonaikaa, jolloin ilma-alus on laskeutunut (maakosketus);

m)

’aikataulun mukaisella pysähtymisajalla (in block)’ päivämäärää ja kellonaikaa, jolloin lento aikataulun mukaan saapuu saapumispaikalle;

n)

’todellisella pysähtymisajalla (in block)’ todellista päivämäärää ja kellonaikaa, jolloin pysäköintijarrut on kytketty päälle saapumispaikalla;

o)

’lentosäännöillä’ sääntöjä, joiden mukaan lento lennetään. ’IFR’ tarkoittaa lentoja, jotka lennetään Chicagon yleissopimuksen liitteessä 2 määriteltyjen mittarilentosääntöjen mukaisesti, ja ’VFR’ lentoja, jotka lennetään edellä mainitussa liitteessä määriteltyjen näkölentosääntöjen mukaisesti. Operatiivinen lentoliikenne (OAT) koskee valtion ilma-aluksia, jotka eivät noudata Chicagon yleissopimuksen liitteen 2 sääntöjä;

p)

’lentotyypillä’ IFR:ää niiden lentojen osalta, jotka lennetään vuoden 1944 Chicagon yleissopimuksen liitteessä 2 (kymmenes laitos, heinäkuu 2005) määriteltyjen mittarilentosääntöjen mukaisesti tai VFR:ää niiden lentojen osalta, jotka lennetään edellä mainitussa liitteessä määriteltyjen näkölentosääntöjen mukaisesti;

q)

’saapumisajalla lentoasemalle’ ja ’lähtöajalla lentoasemalta’ asetuksessa (ETY) N:o 95/93 määriteltyjä saapumis- tai lähtöaikoja;

r)

’saapumiseen käytetyn kiitotien tunnusmerkinnällä’ ja ’lähtöön käytetyn kiitotien tunnusmerkinnällä’ lentoonlähtöön käytetyn kiitotien ICAO-tunnusmerkintää (esim. 10L);

s)

’saapumispaikalla’ ensimmäisen saapumispaikan, johon ilma-alus pysäköitiin sen saavuttua, tunnusmerkintää;

t)

’lähtöpaikalla’ viimeisen seisontapaikan, johon ilma-alus oli pysäköitynä ennen sen lähtöä lentoasemalta, tunnusmerkintää;

u)

’viivästymisen syillä’ IATAn viivästyskoodeja, jotka on määritelty julkaisun ’Digest – Annual 2008 Delays to Air Transport in Europe (ECODA)’ liitteessä 2 (4), sekä viivästyksen kestoa. Kun lennon viivästymiseen voi olla useita syitä, on toimitettava luettelo viivästymisen syistä;

v)

’tiedoilla jäänpoistosta tai jäänestosta’ merkintää siitä, onko jäänpoistoon tai jäänestoon liittyviä toimenpiteitä tehty ja jos on, missä ne on suoritettu (ennen lähtöpaikalta poistumista vai ilma-aluksen jo lähdettyä lähtöpaikalta eli off block -ajan jälkeen);

w)

’operatiivisella peruutuksella’ lentoa, jonka saapuminen tai lähtö oli ennalta sovittu ja johon pätevät seuraavat ehdot:

lennolle on annettu lähtö- tai saapumisaika, ja

lentoliikenteen harjoittaja on vahvistanut lennon päivää ennen liikennöintiä ja/tai se oli merkitty päivittäiseen lentoaikataululuetteloon, jonka lentoaseman pitäjä laati liikennöintiä edeltävänä päivänä, mutta

tosiasiallista laskeutumista tai lentoonlähtöä ei tapahtunut.

3.2   Tietojen erittely

3.2.1

Koordinoitujen ja aikatauluneuvonnan alaisten lentoasemien pitäjien on toimitettava seuraavat tiedot:

lentoaseman tunnus,

lentoaseman ilmoitettu kapasiteetti,

kaikki lennonvarmistuspalveluiden kannalta merkitykselliset koordinointiparametrit,

lentoaseman kapasiteetti-ilmoitukseen liittyvä suunniteltu palvelun laadun taso (viivästykset, täsmällisyys jne.), jos sellainen on laadittu,

suunnitellun palvelun tason määrittämiseen käytettävien indikaattoreiden yksityiskohtainen kuvaus, jos määritetty.

3.2.2

Lentoasemien pitäjien on toimitettava suorituskyvyn tarkastelua varten seuraavat operatiiviset tiedot kunkin saapuvan tai lähtevän lennon osalta:

ilma-aluksen rekisteritunnus,

ilma-alustyyppi,

lennon tunniste,

koodattu lähtö- ja määrälentopaikka,

Out-Off-On-In-aikaleimat,

lentosäännöt ja lentotyyppi,

saapumisaika lentoasemalle ja lähtöaika lentoasemalta, jos tiedossa,

saapumiseen ja lähtöön käytettyjen kiitoteiden tunnusmerkinnät,

saapumis- ja lähtöpaikka,

viivästymisen syyt, jos tiedossa (ainoastaan lähtevien lentojen osalta),

tiedot jäänpoistosta tai jäänestosta, jos tiedossa.

3.2.3

Lentoasemien pitäjien on toimitettava suorituskyvyn tarkastelua varten seuraavat operatiiviset tiedot kunkin operatiivisen peruutuksen osalta:

lennon tunniste,

ilma-alustyyppi,

aikataulun mukainen lähtö- ja määrälentoasema,

saapumisaika lentoasemalle ja lähtöaika lentoasemalta, jos tiedossa,

peruutuksen syy.

3.2.4

Lentoaseman pitäjät voivat toimittaa suorituskyvyn tarkastelua varten:

vapaaehtoisia selontekoja lennonvarmistuspalveluiden heikentymisestä tai häiriöistä lentoasemilla,

vapaaehtoisia selontekoja lennonvarmistuspalveluiden turvallisuuteen liittyvistä poikkeamista,

vapaaehtoisia selontekoja terminaalin kapasiteettivajauksista,

vapaaehtoisia selontekoja lennonvarmistuspalveluiden tarjoajien ja valtioiden välisistä neuvotteluista.

3.3   Tietojen toimittamisen jaksoittaisuus ja määräajat

Edellä 3.2.1 kohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava kaksi kertaa vuodessa asetuksen (ETY) N:o 95/93 6 artiklassa asetettujen määräaikojen mukaisesti.

Kun 3.2.2 ja 3.2.3 kohdassa tarkoitettuja tietoja toimitetaan, ne on toimitettava kuukausittain ja kuukauden kuluessa kunkin lentokuukauden päättymisestä.

Edellä 3.2.4 kohdassa tarkoitetut selonteot voidaan toimittaa milloin tahansa.

4.   LENTOASEMAN KOORDINAATTORIT

4.1   Tietojen erittely

Lentoaseman koordinaattoreiden on toimitettava suorituskyvyn tarkastelua varten seuraavat tiedot:

Asetuksen (ETY) N:o 95/93 4 artiklan 8 kohdassa tarkoitetut tiedot.

4.2   Tietojen toimittamisen jaksoittaisuus ja määräajat

Tiedot on asetettava saataville kaksi kertaa vuodessa asetuksen (ETY) N:o 95/93 6 artiklassa asetettujen määräaikojen mukaisesti.

5.   LENTOLIIKENTEEN HARJOITTAJAT

Tämä osa koskee lentoliikenteen harjoittajia, jotka liikennöivät Euroopan ilmatilassa yli 35 000 lentoa vuodessa kolmen edellisen vuoden keskiarvon perusteella laskettuna.

5.1   Määritelmät

5.1.1

Tässä liitteessä sovelletaan liitteessä IV olevan 3.1. kohdan määritelmiä sekä lisäksi tarkoitetaan:

a)

’polttoaineen kulutuksella’ todellista polttoainemäärää, joka on kulutettu lennon aikana (portilta portille);

b)

’todellisella rullauspainolla’ ilma-aluksen todellista tonneissa ilmaistua massaa ennen moottoreiden käynnistämistä.

5.2   Tietojen erittely

5.2.1

Lentoliikenteen harjoittajien on toimitettava suorituskyvyn tarkastelua varten seuraavat tiedot kunkin tämän asetuksen kattamalla maantieteellisellä alueella liikennöimänsä lennon osalta:

ilma-aluksen rekisteritunnus,

lennon tunniste,

lentosäännöt ja lentotyyppi,

koodattu lähtö- ja määrälentopaikka,

saapumiseen ja lähtöön käytettyjen kiitoteiden tunnusmerkinnät, jos tiedossa,

saapumis- ja lähtöpaikka, jos tiedossa,

sekä aikataulun mukaiset että todelliset Out-Off-On-In-aikaleimat,

viivästyksen syyt,

tiedot jäänpoistosta tai jäänestosta, jos tiedossa.

5.2.2

Lentoliikenteen harjoittajien on toimitettava suorituskyvyn tarkastelua varten liitteessä IV olevassa 3.2.3 kohdassa tarkoitetut tiedot kustakin operatiivisesta peruutuksesta, joka tapahtuu tämän asetuksen kattamalla maantieteellisellä alueella.

5.2.3

Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13 päivänä lokakuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (5) liitteessä IV olevan B osan vaatimusten mukaisesti toimitettavien tietojen lisäksi lentoliikenteen harjoittajat voivat toimittaa komissiolle seuraavat tiedot kunkin tämän asetuksen kattamalla maantieteellisellä alueella liikennöimänsä lennon osalta:

polttoaineen kulutus,

todellinen rullauspaino.

5.2.4

Lentoliikenteen harjoittajat voivat toimittaa suorituskyvyn tarkastelua varten:

vapaaehtoisia selontekoja ilmatilan käyttömahdollisuuksista,

vapaaehtoisia selontekoja lennonvarmistuspalveluiden heikentymisestä tai häiriöistä lentoasemilla,

vapaaehtoisia selontekoja lennonvarmistuspalveluiden turvallisuuteen liittyvistä poikkeamista,

vapaaehtoisia selontekoja reitin kapasiteettivajeista, lentokorkeuden rajoittamisesta (level capping) tai uudelleenreitityksestä,

vapaaehtoisia selontekoja lennonvarmistuspalveluiden tarjoajien ja valtioiden välisistä neuvotteluista.

5.3   Tietojen toimittamisen jaksoittaisuus

Liitteessä IV olevassa 5.2.1, 5.2.2 ja 5.2.3 kohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava kuukausittain.

Mainitun liitteen 5.2.4 kohdassa tarkoitetut selonteot voidaan toimittaa milloin tahansa.


(1)  EUVL L 291, 9.11.2007, s. 16.

(2)  EYVL L 319, 12.12.1994, s. 14.

(3)  EUVL L 342, 24.12.2005, s. 20.

(4)  https://extranet.eurocontrol.int/http://prisme-web.hq.corp.eurocontrol.int/ecoda/coda/public/standard_page/codarep/2008/2008DIGEST.pdf

(5)  EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32.


3.8.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 201/23


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 692/2010,

annettu 30 päivänä heinäkuuta 2010,

tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitettyjen tavaroiden luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt; näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan unionin erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi.

(3)

Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetyt tavarat luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodeihin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

On asianmukaista, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisten tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön antamiin sitoviin tariffitietoihin, jotka eivät ole tällä asetuksella vahvistettujen säännösten mukaisia, voi haltija edelleen vedota yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2) 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti 60 päivän ajan.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Liitteenä olevan taulukon sarakkeessa 1 esitetyt tavarat luokitellaan yhdistetyssä nimikkeistössä mainitun taulukon sarakkeen 2 CN-koodeihin.

2 artikla

Jäsenvaltioiden tulliviranomaisten antamiin sitoviin tariffitietoihin, jotka eivät ole tässä asetuksessa vahvistettujen säännösten mukaisia, voidaan vedota asetuksen (ETY) N:o 2913/92 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti vielä 60 päivän ajan.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 30 päivänä heinäkuuta 2010.

Komission puolesta

Neelie KROES

Varapuheenjohtaja


(1)  EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.

(2)  EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1.


LIITE

Tavaran kuvaus

Luokittelu

(CN-koodi)

Perusteet

(1)

(2)

(3)

1.

Puoliympyrän muotoinen paksu tavara, jonka pituus on noin 75 cm ja leveys noin 45 cm. Se on tehty kehrätyistä kookoskuiduista kudotusta tekstiilikankaasta, joka muodostaa suurimman osan pinnasta. Tavarassa on kumialusta ja sen ympärillä on koristeellinen kumireunus. (ovimatto)

Ks. kuva nro 652 (1)

5702 20 00

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 yleisen tulkintasäännön, 3 yleisen tulkintasäännön b kohdan, 6 yleisen tulkintasäännön, 40 ryhmän 2 huomautuksen a kohdan, 46 ryhmän 1 huomautuksen, 57 ryhmän 1 huomautuksen sekä CN-koodien 5702 ja 5702 20 00 nimiketekstin mukaisesti.

Kookoskuidut ovat kasvitekstiilikuituja, jotka kehrättyinä kuuluvat nimikkeeseen 5308 ja näin ollen yhdistetyn nimikkeistön XI jaksoon (tekstiiliaineet ja tekstiilitavarat).

Tavaran pinta on valmistettu kookoskuitulangasta kudotusta kankaasta ja kumista. Kookoskuidut antavat pinnalle sen 3 yleisen tulkintasäännön b kohdassa tarkoitetun olennaisen luonteen, koska siihen voidaan pyyhkiä kengänpohjat ja koska kookoskuidut muodostavat suurimman osan pinnasta.

Koska tekstiiliaine (kookoskuitulangasta kudottu kangas) on tavaran kulutuspintana tavaraa käytettäessä, tavara on 57 ryhmän 1 huomautuksessa tarkoitettu ”tekstiiliainetta oleva lattianpäällyste”.

Tavaran koon, paksuuden, jäykkyyden ja lujuuden vuoksi sillä on tekstiiliainetta olevan lattianpäällysteen (ovimaton) objektiiviset ominaisuudet.

Lisäksi nimikkeen 5702 nimiketekstin mukaan siihen kuuluvat ”muut tekstiiliainetta olevat kudotut lattianpäällysteet” erottelematta mattojen kokoa ja sitä, onko ne tarkoitettu ulko- vai sisäkäyttöön.

Näin ollen tätä tavaraa ei 40 ryhmän 2 huomautuksen a kohdan mukaisesti voida luokitella 40 ryhmään, koska XI jakson tavarat (tekstiiliaineet ja tekstiilitavarat) eivät kuulu kyseiseen ryhmään.

Tavaraa ei myöskään voida luokitella 46 ryhmään, koska mainitun ryhmän 1 huomautuksen mukaan siihen eivät kuulu kehrätyt luonnon tekstiilikuidut.

Sen vuoksi tavara on luokiteltava 57 ryhmään tekstiiliainetta olevana lattianpäällysteenä.

2.

Neliön muotoinen tavara, jonka pituus on noin 60 cm ja leveys noin 40 cm. Se on valmistettu kookoskuiduista, jotka muodostavat nukkapäällisen. Kookoskuidut on kiinnitetty poly(vinyylikloridi)alustaan. Mattoa ympäröi koristeellinen poly(vinyylikloridi)reunus. (ovimatto)

Ks. kuva nro 653 (1)

5705 00 90

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 yleisen tulkintasäännön, 3 yleisen tulkintasäännön b kohdan, 6 yleisen tulkintasäännön, 39 ryhmän 2 huomautuksen p kohdan, 57 ryhmän 1 huomautuksen sekä CN-koodien 5705 ja 5705 00 90 nimiketekstin mukaisesti.

Kookoskuidut ovat nimikkeen 5305 kasvitekstiilikuituja, ja ne kuuluvat sen vuoksi yhdistetyn nimikkeistön XI jaksoon (tekstiiliaineet ja tekstiilitavarat).

Tavaran pinta on valmistettu kookoskuiduista ja poly(vinyylikloridi)sta. Kookoskuidut antavat pinnalle sen 3 yleisen tulkintasäännön b kohdassa tarkoitetun olennaisen luonteen, koska siihen voidaan pyyhkiä kengänpohjat.

Koska tekstiiliaine (kookoskuidut) on tavaran kulutuspintana tavaraa käytettäessä, tavara on 57 ryhmän 1 huomautuksessa tarkoitettu ”tekstiiliainetta oleva lattianpäällyste”.

Tavaran koon, paksuuden, jäykkyyden ja lujuuden vuoksi sillä on tekstiiliainetta olevan lattianpäällysteen (ovimaton) objektiiviset ominaisuudet.

Lisäksi nimikkeeseen 5705 kuuluvat matot ja tekstiiliainetta olevat lattianpäällysteet erottelematta mattojen kokoa ja sitä, onko ne tarkoitettu ulko- vai sisäkäyttöön (ks. myös harmonoidun järjestelmien selitykset, nimike 5705, ensimmäinen kappale). Kyseiseen nimikkeeseen kuuluvat liimalla sidotut nukkamatot, joissa nukkapäällinen kiinnitetään alustaan tai liima-aineeseen, joka muodostaa alustan (ks. myös harmonoidun järjestelmän selitykset, nimike 5705, toisen kappaleen 1 kohta).

Näin ollen tätä tavaraa ei 39 ryhmän 2 huomautuksen p kohdan mukaisesti voida luokitella 39 ryhmään, koska XI jakson tavarat (tekstiiliaineet ja tekstiilitavarat) eivät kuulu kyseiseen ryhmään.

Sen vuoksi tavara on luokiteltava 57 ryhmään tekstiiliainetta olevana lattianpäällysteenä.

Image

Image


(1)  Valokuva on ainoastaan ohjeellinen.


3.8.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 201/26


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 693/2010,

annettu 2 päivänä elokuuta 2010,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (2) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XV olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 3 päivänä elokuuta 2010.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 2 päivänä elokuuta 2010.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

MK

27,7

TR

50,2

ZZ

39,0

0707 00 05

TR

105,8

ZZ

105,8

0709 90 70

TR

110,0

ZZ

110,0

0805 50 10

AR

117,4

UY

81,1

ZA

103,0

ZZ

100,5

0806 10 10

CL

134,6

EG

129,8

IL

126,4

MA

157,0

TR

150,5

ZA

98,7

ZZ

132,8

0808 10 80

AR

83,7

BR

76,0

CL

103,0

CN

87,3

NZ

101,5

US

98,3

UY

112,9

ZA

104,3

ZZ

95,9

0808 20 50

AR

74,3

CL

178,9

CN

93,7

ZA

105,5

ZZ

113,1

0809 20 95

TR

223,1

ZZ

223,1

0809 30

TR

162,4

ZZ

162,4

0809 40 05

BA

62,1

IL

162,3

XS

70,3

ZZ

98,2


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


3.8.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 201/28


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 694/2010,

annettu 2 päivänä elokuuta 2010,

asetuksessa (EY) N:o 877/2009 markkinointivuodeksi 2009/10 vahvistettujen sokerialan tiettyjen tuotteiden edustavien hintojen ja niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (ETY) N:o 318/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vilja-alan tuontitullien osalta 30 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 951/2006 (2) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan toisen virkkeen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Valkoisen sokerin, raakasokerin ja eräiden siirappien edustavien hintojen sekä niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien määrät markkinointivuodeksi 2009/10 on vahvistettu komission asetuksessa (EY) N:o 877/2009 (3). Kyseiset hinnat ja tullien määrät on viimeksi muutettu komission asetuksella (EU) N:o 689/2010 (4).

(2)

Komissiolla tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella kyseisiä määriä olisi muutettava asetuksessa (EY) N:o 951/2006 säädettyjen sääntöjen mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 951/2006 36 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden asetuksessa (EY) N:o 877/2009 markkinointivuodeksi 2009/10 vahvistetut edustavat hinnat ja tuonnissa sovellettavat lisätullit ja esitetään ne tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 3 päivänä elokuuta 2010.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 2 päivänä elokuuta 2010.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 178, 1.7.2006, s. 24.

(3)  EUVL L 253, 25.9.2009, s. 3.

(4)  EUVL L 199, 31.7.2010, s. 21.


LIITE

Valkoisen sokerin, raakasokerin ja CN-koodiin 1702 90 95 kuuluvien tuotteiden edustavien hintojen ja tuonnissa sovellettavien lisätullien muutetut määrät, joita sovelletaan 3 päivästä elokuuta 2010

(EUR)

CN-koodi

Edustava hinta 100 nettokilogrammalta tuotetta

Lisätulli 100 nettokilogrammalta tuotetta

1701 11 10 (1)

44,37

0,00

1701 11 90 (1)

44,37

1,59

1701 12 10 (1)

44,37

0,00

1701 12 90 (1)

44,37

1,30

1701 91 00 (2)

45,04

3,96

1701 99 10 (2)

45,04

0,83

1701 99 90 (2)

45,04

0,83

1702 90 95 (3)

0,45

0,24


(1)  Vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä IV olevassa III kohdassa määritellylle vakiolaadulle.

(2)  Vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä IV olevassa II kohdassa määritellylle vakiolaadulle.

(3)  Vahvistetaan yhden prosentin sakkaroosipitoisuudelle.


PÄÄTÖKSET

3.8.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 201/30


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 26 päivänä heinäkuuta 2010,

Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta

(2010/427/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 27 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, jäljempänä ’korkea edustaja’, ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

ottaa huomioon Euroopan komission hyväksynnän,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tämän päätöksen tarkoituksena on Euroopan ulkosuhdehallinnon, jäljempänä ’EUH’ tai ’ulkosuhdehallinto’, organisaation ja toiminnan vahvistaminen. EUH on korkean edustajan alaisuudessa toimiva unionin elin, joka toiminnallisesti itsenäinen ja joka on perustettu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, sellaisena kuin se on muutettuna Lissabonin sopimuksella, 27 artiklan 3 kohdalla. Tätä päätöstä ja erityisesti viittausta käsitteeseen ’korkea edustaja’ tulkitaan SEU-sopimuksen 18 artiklassa korkealle edustajalle määrättyjen eri tehtävien mukaisesti.

(2)

SEU-sopimuksen 21 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaan unioni huolehtii johdonmukaisuudesta ulkoisen toimintansa eri alojen välillä sekä näiden ja muiden politiikkojensa välillä. Neuvosto ja komissio varmistavat unionin korkean edustajan avustamana tämän johdonmukaisuuden ja tekevät siinä tarkoituksessa yhteistyötä.

(3)

EUH tukee korkeaa edustajaa, joka on myös komission varapuheenjohtaja ja ulkoasiainneuvoston puheenjohtaja, hänen suorittaessaan Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan, jäljempänä ’YUTP’, johtamiseen ja unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuuden varmistamiseen liittyviä tehtäviään sellaisina kuin ne on esitetty erityisesti SEU-sopimuksen 18 ja 27 artiklassa. EUH tukee korkeaa edustajaa hänen toimiessaan ulkoasiainneuvoston puheenjohtajana, tämän kuitenkaan vaikuttamatta neuvoston pääsihteeristön tavanomaisiin tehtäviin. EUH tukee korkeaa edustajaa myös hänen toimiessaan komission varapuheenjohtajana, kun on kyse komissiolle ulkosuhteiden alalla kuuluvien tehtävien hoitamisesta komissiossa ja unionin ulkoisen toiminnan yhteensovittamisesta muilta osin, tämän kuitenkaan vaikuttamatta komission yksiköiden tavanomaisiin tehtäviin.

(4)

Osallistuessaan unionin ulkoisen yhteistyön ohjelmiin EUH:n olisi pyrittävä varmistamaan, että nämä ohjelmat täyttävät ulkoisen toiminnan tavoitteet sellaisina kuin ne on asetettu SEU-sopimuksen 21 artiklassa ja erityisesti sen 2 kohdan d alakohdassa, ja että ne noudattavat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 208 artiklan mukaisia unionin kehityspolitiikan tavoitteita. Tässä yhteydessä ulkosuhdehallinnon olisi myös edistettävä kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen (1) ja humanitaarista apua koskevan eurooppalaisen konsensuksen (2) tavoitteiden täyttymistä.

(5)

Lissabonin sopimuksen mukaan EUH:n on oltava toimintakykyinen mahdollisimman pian mainitun sopimuksen voimaantulon jälkeen, jotta mainitun sopimuksen määräykset voidaan panna täytäntöön.

(6)

Euroopan parlamentti toteuttaa täysimääräisesti tehtävänsä unionin ulkoisen toiminnan alalla, mukaan lukien poliittinen valvonta, josta se huolehtii SEU-sopimuksen 14 artiklan 1 kohdassa säädetyn mukaisesti, sekä lainsäädäntöön ja talousarvioon liittyvissä asioissa perussopimusten mukaisesti. Lisäksi korkea edustaja kuulee SEU-sopimuksen 36 artiklan mukaisesti säännöllisesti Euroopan parlamenttia YUTP:n keskeisistä näkökohdista ja perusvalinnoista sekä huolehtii siitä, että Euroopan parlamentin näkemykset otetaan asianmukaisesti huomioon. EUH avustaa korkeaa edustajaa tältä osin. Euroopan parlamentin jäsenten pääsy turvallisuusluokiteltuihin asiakirjoihin ja tietoihin YUTP:n alalla edellyttää erityisjärjestelyjä. Siihen asti kun tällaiset järjestelyt on hyväksytty, sovelletaan neuvoston arkaluonteisten turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alan tietojen saamisesta Euroopan parlamentin tutustuttavaksi 20 päivänä marraskuuta 2002 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston toimielinten välisen sopimuksen (3) voimassa olevia määräyksiä.

(7)

Korkean edustajan tai hänen edustajansa olisi täytettävä Euroopan puolustusviraston (4), Euroopan unionin satelliittikeskuksen (5), Euroopan unionin turvallisuusalan tutkimuslaitoksen (6) sekä Euroopan turvallisuus- ja puolustusakatemian (7) osalta niiden kunkin perustamissäädöksissä säädetyt velvollisuudet. EUH:n olisi annettava näille yksiköille tuki, josta neuvoston pääsihteeristö tällä hetkellä huolehtii.

(8)

Olisi hyväksyttävä EUH:n henkilöstöön ja sen palvelukseen ottamiseen liittyvät säännökset, jos ne ovat tarpeen ulkosuhdehallinnon organisaation ja toiminnan kannalta. Samalla olisi tehtävä SEUT-sopimuksen 336 artiklan mukaisesti tarpeelliset muutokset Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettaviin henkilöstösääntöihin, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, sekä yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettaviin palvelussuhteen ehtoihin, jäljempänä ’palvelussuhteen ehdot’ (8), sanotun kuitenkaan vaikuttamatta SEUT-sopimuksen 298 artiklaan. EUH:ta olisi sen henkilöstöä koskevilta osin pidettävä henkilöstösäännöissä ja palvelussuhteen ehdoissa tarkoitettuna toimielimenä. Korkea edustaja on nimittävä viranomainen sekä niiden virkamiesten osalta, joihin sovelletaan henkilöstösääntöjä, että sen henkilöstön osalta, joihin sovelletaan palvelussuhteen ehtoja. Ulkosuhdehallinnon virkamiesten ja muun henkilöstön lukumäärä päätetään vuosittain osana talousarviomenettelyä, ja se otetaan huomioon henkilöstötaulukossa.

(9)

Ulkosuhdehallinnon henkilöstön olisi suoritettava tehtävänsä ja toimittava ainoastaan unionin edun mukaisesti.

(10)

Palvelukseen ottamisen olisi perustuttava ansioihin samalla kun siinä varmistetaan asianmukainen maantieteellinen ja sukupuolten välinen tasapaino. Ulkosuhdehallinnon henkilöstössä tulisi olla tarkoituksenmukainen määrä kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisia. Vuonna 2013 suoritettavassa tarkastelussa olisi käsiteltävä myös tätä kysymystä, mukaan lukien tarvittaessa ehdotuksia erityisiksi lisätoimenpiteiksi mahdollisen epätasapainon korjaamiseksi.

(11)

Ulkosuhdehallinto koostuu SEU-sopimuksen 27 artiklan 3 kohdan mukaisesti neuvoston pääsihteeristön ja komission virkamiehistä sekä jäsenvaltioiden lähettämästä ulkoasiainhallinnon henkilöstöstä. Asiaankuuluvat yksiköt ja tehtävät neuvoston pääsihteeristössä ja komissiossa sekä virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt, joilla on virka tai toimi näissä yksiköissä tai jotka toimivat näissä tehtävissä, siirretään sitä varten ulkosuhdehallintoon. EUH ottaa palvelukseen ennen 1 päivää heinäkuuta 2013 yksinomaan neuvoston pääsihteeristöstä ja komissiosta lähtöisin olevia virkamiehiä sekä jäsenvaltioiden lähettämää ulkoasiainhallinnon henkilöstöä. Tuon päivän jälkeen kaikkien Euroopan unionin virkamiesten ja sen muun henkilöstön olisi voitava hakea ulkosuhdehallinnossa avoimena olevia virkoja tai toimia.

(12)

Ulkoasiainhallinto voi erityistapauksissa käyttää erikoistuneita lähetettyjä kansallisia asiantuntijoita, jotka ovat korkean edustajan alaisuudessa. Lähetettyjä kansallisia asiantuntijoita, joilla on toimi EUH:ssa, ei lasketa siihen kolmannekseen ulkoasiainhallinnon koko hallintovirkamiestason, jäljempänä ’AD-taso’, henkilöstöstä, jota jäsenvaltioiden henkilöstön olisi edustettava EUH:n saavutettua täyden toimintakykynsä. Heidän siirtonsa ulkoasiainhallinnon perustamisvaiheessa ei ole ilman eri toimenpiteitä tapahtuva ja se tapahtuu lähtöjäsenvaltion viranomaisten suostumuksella. Ulkosuhdehallintoon 7 artiklan mukaisesti lähetetyn kansallisen asiantuntijan työsopimuksen päättyessä asianomainen tehtävä muutetaan väliaikaisen toimihenkilön toimeksi, jos tehtävä, jota kansallinen asiantuntija hoitaa, vastaa AD-tason henkilöstön tavallisesti hoitamaa tehtävää, edellyttäen, että henkilöstötaulukossa on saatavilla tarvittava toimi.

(13)

Komissio ja EUH sopivat yksityiskohtaisista järjestelyistä, jotka liittyvät ohjeiden antamiseen komissiolta edustustoille. Niissä olisi erityisesti määrättävä, että komission antaessa edustustoille ohjeita se toimittaa samanaikaisesti niistä jäljennöksen edustuston päällikölle ja EUH:n keskushallinnolle.

(14)

Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (9), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, olisi muutettava EUH:n sisällyttämiseksi sen 1 artiklaan ja jotta sillä olisi unionin talousarviossa erillinen pääluokka. Sovellettavien sääntöjen mukaisesti ja samoin kuin muiden toimielinten osalta tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa on myös EUH:ta koskeva osa, ja EUH antaa vastauksensa näihin kertomuksiin. Ulkosuhdehallintoon sovelletaan vastuuvapausmenettelyjä, joista määrätään SEUT-sopimuksen 319 artiklassa ja varainhoitoasetuksen 145–147 artiklassa. Korkea edustaja antaa Euroopan parlamentille kaiken tarpeellisen tuen, jotta Euroopan parlamentti voi käyttää oikeuksiaan vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena. Komissio vastaa toimintatalousarvion täytäntöönpanosta SEUT-sopimuksen 317 artiklan mukaisesti. Päätöksissä, joilla on rahoitusvaikutuksia, noudatetaan erityisesti varainhoitoasetuksen IV osastossa säädettyjä vastuita, ennen muuta sen 64–68 artiklaa taloushallinnon henkilöstön vastuualueiden osalta sekä sen 75 artiklaa menotapahtumien osalta.

(15)

EUH:n perustamisessa olisi noudatettava kustannustehokkuuden periaatetta ja pyrittävä välttämään budjettivaikutuksia. Tätä varten on käytettävä siirtymäjärjestelyjä ja valmiuksia on kehitettävä asteittain. Tehtävien, toimialojen ja resurssien tarpeetonta päällekkäisyyttä muiden rakenteiden kanssa olisi vältettävä. Kaikkia mahdollisuuksia toiminnan järkiperäistämiseen olisi hyödynnettävä.

Jäsenvaltioiden väliaikaisia toimihenkilöitä varten tarvitaan tämän lisäksi joitakin toimia, jotka on rahoitettava voimassa olevan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa.

(16)

Ulkosuhdehallinnon ja sen henkilöstön toimintaa varten olisi laadittava turvallisuutta, turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista ja avoimuutta koskevat säännöt.

(17)

Palautetaan mieliin, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehtyä pöytäkirjaa sovelletaan ulkosuhdehallintoon sekä sen virkamiehiin ja muihin toimihenkilöihin, joihin sovelletaan joko henkilöstösääntöjä tai palvelussuhteen ehtoja.

(18)

Euroopan unionilla ja Euroopan atomienergiayhteisöllä on edelleen yhteinen toimielinjärjestelmä. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää varmistaa molempien ulkosuhteiden keskinäinen johdonmukaisuus ja antaa unionin edustustoille oikeus edustaa Euroopan atomienergiayhteisöä kolmansissa maissa ja kansainvälisissä järjestöissä.

(19)

Korkean edustajan olisi tarkasteltava vuoden 2013 puoliväliin mennessä EUH:n organisaatiota ja toimintaa, ja tarkasteluun olisi liitettävä tarvittaessa ehdotuksia tämän päätöksen tarkistamiseksi. Tällainen tarkistus olisi hyväksyttävä viimeistään vuoden 2014 alussa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Luonne ja toiminta-ala

1.   Tällä päätöksellä annetaan määräykset Euroopan ulkosuhdehallinnon, jäljempänä ’EUH’ tai ’ulkosuhdehallinto’, organisaatiosta ja toiminnasta.

2.   EUH, jonka päätoimipaikka on Brysselissä, on toiminnallisesti itsenäinen, neuvoston pääsihteeristöstä ja komissiosta erillinen Euroopan unionin elin, jolla on tehtäviensä suorittamiseksi ja tavoitteidensa saavuttamiseksi tarvittava oikeuskelpoisuus.

3.   EUH toimii unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, jäljempänä ’korkea edustaja’, alaisuudessa.

4.   EUH muodostuu keskushallinnosta sekä kolmansissa maissa ja kansainvälisissä järjestöissä olevista unionin edustustoista.

2 artikla

Tehtävät

1.   EUH tukee korkeaa edustajaa hänen suorittaessaan erityisesti SEU-sopimuksen 18 ja 27 artiklan mukaisia tehtäviään:

hänen suorittaessaan tehtäväänsä johtaa Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jäljempänä ’YUTP’, mukaan lukien yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, jäljempänä ’YTPP’, osallistua ehdotuksillaan tämän politiikan muotoiluun, jota hän toteuttaa neuvoston valtuuttamana, sekä varmistaa unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuus,

hänen toimiessaan ulkoasiainneuvoston puheenjohtajana, tämän kuitenkaan vaikuttamatta neuvoston pääsihteeristön tavanomaisiin tehtäviin,

hänen toimiessaan komission varapuheenjohtajana, kun on kyse komissiolle ulkosuhteiden alalla kuuluvien tehtävien hoitamisesta komissiossa ja unionin ulkoisen toiminnan yhteensovittamisesta muilta osin, tämän kuitenkaan vaikuttamatta komission yksiköiden tavanomaisiin tehtäviin.

2.   EUH avustaa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa, komission puheenjohtajaa ja komissiota näille ulkosuhteiden alalla kuuluvien tehtävien hoidossa.

3 artikla

Yhteistyö

1.   EUH tukee jäsenvaltioiden ulkoasiainhallintoja sekä neuvoston pääsihteeristöä ja komission yksiköitä ja toimii niiden kanssa yhteistyössä, jotta voidaan varmistaa unionin ulkoisen toiminnan eri alojen välinen sekä näiden ja muiden unionin politiikkojen välinen johdonmukaisuus.

2.   EUH ja komission yksiköt neuvottelevat omia tehtäviään suorittaessaan keskenään kaikista unionin ulkoiseen toimintaan liittyvistä kysymyksistä, YTPP:n piiriin kuuluvia kysymyksiä lukuun ottamatta. Ulkosuhdehallinto osallistuu sellaisten toimien valmisteluun ja niitä koskeviin menettelyihin, joita komissio valmistelee tällä alalla.

Tämä kohta pannaan täytäntöön SEU-sopimuksen V osaston 1 luvun ja SEUT-sopimuksen 205 artiklan mukaisesti.

3.   EUH voi tehdä yksikkötason järjestelyjä asiaankuuluvien neuvoston pääsihteeristön yksikköjen, komission tai unionin muiden laitosten tai toimielinten välisten elinten kanssa.

4.   EUH tukee asiaankuuluvalla tavalla unionin muita toimielimiä ja elimiä, erityisesti Euroopan parlamenttia, ja tekee niiden kanssa asiaankuuluvaa yhteistyötä. EUH voi myös saada tarpeen mukaan tukea näiltä toimielimiltä ja elimiltä, virastot mukaan luettuina, ja tehdä niiden kanssa yhteistyötä. EUH:n sisäinen tarkastaja toimii yhteistyössä komission sisäisen tarkastajan kanssa tarkastuspolitiikan johdonmukaisuuden varmistamiseksi, erityisesti komissiolla toimintamenoista olevan vastuun osalta. Lisäksi ulkosuhdehallinto tekee yhteistyötä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kanssa asetuksen (EY) N:o 1073/1999 (10) mukaisesti. Sen on erityisesti hyväksyttävä viipymättä mainitun asetuksen edellyttämä päätös sisäisten tutkimusten edellytyksistä ja yksityiskohtaisista säännöistä. Mainitussa asetuksessa säädetyin tavoin jäsenvaltiot, kansallisten säännösten mukaisesti, sekä toimielimet avustavat petostentorjuntaviraston henkilöstöä sen tehtävien suorittamisessa.

4 artikla

EUH:n keskushallinto

1.   Ulkosuhdehallintoa johtaa toimeenpaneva pääsihteeri, joka toimii korkean edustajan alaisuudessa. Toimeenpaneva pääsihteeri toteuttaa kaikki ulkosuhdehallinnon moitteettoman toiminnan varmistamiseksi tarvittavat toimenpiteet, mukaan lukien ne, jotka koskevat sen hallintoa ja budjettihallintoa. Toimeenpaneva pääsihteeri huolehtii siitä, että toimet sovitetaan tehokkaasti yhteen sekä keskushallinnon kaikkien yksiköiden välillä että unionin edustustojen kanssa.

2.   Toimeenpanevaa pääsihteeriä avustaa kaksi apulaispääsihteeriä.

3.   EUH:n keskushallinto jakautuu pääosastoihin.

a)

Näitä ovat erityisesti seuraavat:

pääosastot, jotka muodostuvat maantieteellisistä maailman kaikki maat ja alueet kattavista sekä monenvälisistä ja aihekohtaisista jaoksista. Nämä yksiköt sovittavat tarvittaessa toimintansa yhteen neuvoston pääsihteeristön sekä komission asianomaisten yksiköiden kanssa,

pääosasto, joka hoitaa hallintoon, henkilöstöön, talousarvioon, turvallisuuteen sekä viestintä- ja tietojärjestelmiin liittyviä kysymyksiä ja joka toimii toimeenpanevan pääsihteerin hallinnoiman EUH:n puitteissa. Korkea edustaja nimittää tavanomaisten palvelukseen ottoa koskevien sääntöjen mukaisesti talousarvioista ja hallinnosta huolehtivan pääjohtajan, joka toimii korkean edustajan alaisuudessa. Hän vastaa korkealle edustajalle EUH:n hallinnosta ja sisäisestä budjettihallinnosta. Hän noudattaa samoja budjettikohtia ja hallinnollisia sääntöjä, joita sovelletaan unionin talousarvion pääluokan III siinä osassa, joka kuuluu monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 5,

kriisinhallinta- ja suunnitteluosasto, siviilialan suunnittelu- ja toteutusvoimavara, Euroopan unionin sotilasesikunta ja Euroopan unionin tilannekeskus, jotka toimivat suoraan korkean edustajan alaisuudessa ja vastuulla ja jotka avustavat korkeaa edustajaa hänen johtaessaan unionin YUTP:aa perussopimuksen määräysten mukaisesti ja ottamalla huomioon muut unionin toimivaltuudet SEU-sopimuksen 40 artiklan mukaisesti.

Näiden rakenteiden erityisominaisuudet sekä niiden toimintaan, palvelukseen ottoon ja henkilöstön asemaan liittyvät ominaispiirteet otetaan huomioon.

On varmistettava täysimääräinen yhteensovittaminen ulkosuhdehallinnon kaikkien rakenteiden välillä.

b)

EUH:n keskushallintoon kuuluu myös:

strateginen politiikan suunnitteluyksikkö,

oikeudellinen yksikkö, joka on toimeenpanevan pääsihteerin hallintovallan alainen ja joka toimii tiiviisti yhdessä neuvoston ja komission oikeudellisten yksiköiden kanssa,

yksiköitä, jotka hoitavat toimielinten välisiä suhteita, tiedotusta ja julkisuusdiplomatiaa, sisäistä tilintarkastusta ja tarkastusta sekä henkilötietojen suojaa.

4.   Korkea edustaja nimittää niiden neuvoston valmisteluelinten puheenjohtajat, joiden puheenjohtajuudesta huolehtii hänen edustajansa, mukaan lukien poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean puheenjohtajan, neuvoston puheenjohtajuuden hoitamista koskevan Eurooppa-neuvoston päätöksen täytäntöönpanotoimenpiteistä ja neuvoston valmisteluelinten puheenjohtajuudesta 1 päivänä joulukuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2009/908/EU (11) liitteessä II esitettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

5.   Neuvoston pääsihteeristö ja komission asiaankuuluvat yksiköt avustavat tarvittaessa korkeaa edustajaa ja ulkosuhdehallintoa. EUH, neuvoston pääsihteeristö ja asiaankuuluvat komission yksiköt voivat tehdä tätä varten yksikkötason järjestelyjä.

5 artikla

Unionin edustustot

1.   Korkea edustaja tekee päätöksen edustuston avaamisesta tai sulkemisesta yhteisymmärryksessä neuvoston ja komission kanssa.

2.   Kukin unionin edustusto toimii edustuston päällikön alaisuudessa.

Edustuston päälliköllä on määräysvalta edustuston koko henkilöstön suhteen, siihen kuuluvien asemasta riippumatta, ja edustuston kaikkeen toimintaan nähden. Hän on vastuussa korkealle edustajalle edustuston työskentelyn yleisestä hallinnosta sekä unionin kaikkien toimien yhteensovittamisesta huolehtimisesta.

Edustustojen henkilöstöön kuuluu EUH:n henkilöstöä sekä komission henkilöstöä, jos se on asianmukaista unionin talousarvion toteuttamisen ja niiden unionin muiden politiikkojen kannalta, jotka eivät kuulu EUH:n toimeksiantoon.

3.   Edustuston päällikkö saa ohjeet korkealta edustajalta ja EUH:lta, ja hän vastaa näiden ohjeiden täytäntöönpanosta.

Aloilla, joilla komissio käyttää sille perussopimusten nojalla annettuja toimivaltuuksia, myös komissio voi SEUT-sopimuksen 221 artiklan 2 kohdan mukaisesti antaa ohjeita edustustoille. Edustuston päälliköllä on kokonaisvastuu näiden ohjeiden täytäntöönpanosta.

4.   Edustuston päällikkö käyttää kyseisessä kolmannessa maassa toteutettaviin unionin hankkeisiin osoitettuja toimintamäärärahoja varainhoitoasetuksen mukaisesti, jos komissio on siirtänyt hänelle tätä koskevan toimivallan.

5.   EUH:n toimeenpaneva pääsihteeri arvioi kunkin edustuston toimintaa määräajoin. Arviointiin sisältyy tilintarkastus ja hallinnon tarkastus. EUH:n toimeenpaneva pääsihteeri voi pyytää tätä varten asiaankuuluvien komission yksiköiden apua. EUH:n sisäisten toimenpiteiden lisäksi OLAF käyttää toimivaltaansa erityisesti toteuttaessaan petostentorjuntatoimenpiteitä asetuksen (EY) N:o 1073/1999 mukaisesti.

6.   Korkea edustaja sopii tarvittavista järjestelyistä asemamaan, kansainvälisen järjestön tai asianomaisen kolmannen maan kanssa. Korkea edustaja toteuttaa erityisesti tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että asemamaa myöntää unionin edustustolle ja sen henkilöstölle sekä näiden omaisuudelle vastaavat erioikeudet ja vapaudet kuin ne, joita tarkoitetaan 18 päivänä huhtikuuta 1961 tehdyssä diplomaattisia suhteita koskevassa Wienin yleissopimuksessa.

7.   Unionin edustustoilla on valmiudet vastata myös muiden toimielinten, erityisesti Euroopan parlamentin, tarpeisiin, jotka koskevat näiden toimielinten yhteyksiä niihin kansainvälisiin järjestöihin tai kolmansiin maihin, joihin edustustot on akkreditoitu.

8.   Edustuston päälliköllä on valtuudet edustaa unionia edustuston akkreditointimaassa, erityisesti kun on kyse sopimusten tekemisestä tai osallistumisesta oikeudenkäyntiin osapuolena.

9.   Unionin edustustot toimivat läheisessä yhteistyössä ja jakavat tietoja jäsenvaltioiden ulkoasiainhallintojen kanssa.

10.   Unionin edustustot tukevat SEU-sopimuksen 35 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti ja jäsenvaltioiden pyynnöstä jäsenvaltioita niiden diplomaattisuhteissa ja niiden konsuliviranomaisten antaessa suojelua unionin kansalaisille kolmansissa maissa tämän vaikuttamatta voimavaroihin.

6 artikla

Henkilöstö

1.   Tätä artiklaa, sen 3 kohtaa lukuun ottamatta, sovelletaan rajoittamatta Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, sekä näiden yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja, jäljempänä ’palvelussuhteen ehdot’, mukaan lukien näihin sääntöihin SEUT-sopimuksen 336 artiklan mukaisesti tehdyt muutokset niiden mukauttamiseksi EUH:n tarpeisiin.

2.   EUH käsittää Euroopan unionin virkamiehiä ja muuta henkilöstöä, mukaan lukien väliaikaisiksi toimihenkilöiksi nimitettyjä jäsenvaltioiden ulkoasiainhallinnon henkilöstöön kuuluvia.

Tähän henkilöstöön sovelletaan henkilöstösääntöjä ja palvelussuhteen ehtoja.

3.   Tarvittaessa EUH voi erityistapauksissa käyttää rajoitettua määrää erikoistuneita lähetettyjä kansallisia asiantuntijoita.

Korkea edustaja hyväksyy neuvoston pääsihteeristön palvelukseen määräaikaisesti otettaviin kansallisiin asiantuntijoihin ja neuvoston pääsihteeristön palvelukseen määräaikaisesti siirrettävään kansalliseen sotilashenkilöstöön sovellettavista säännöistä 16 päivänä kesäkuuta 2003 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2003/479/EY (12) vahvistettuja sääntöjä vastaavat säännöt, joiden mukaisesti lähetetyt kansalliset asiantuntijat ovat EUH:n käytettävissä antaakseen erityistä asiantuntemusta.

4.   EUH:n henkilöstöön kuuluvien on suoritettava tehtävänsä ja toimittava ainoastaan unionin edun mukaisesti. He eivät saa pyytää eivätkä ottaa ohjeita miltään hallitukselta, viranomaiselta, organisaatiolta tai ulkosuhdehallinnon ulkopuoliselta henkilöltä taikka miltään muulta elimeltä tai henkilöltä kuin korkealta edustajalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan 1 kohdan kolmannen luetelmakohdan, 2 artiklan 2 kohdan ja 5 artiklan 3 kohdan soveltamista. Henkilöstösääntöjen 11 artiklan toisen kohdan mukaisesti EUH:n henkilöstö ei saa ottaa vastaan minkäänlaista palkkiota mistään ulkosuhdehallinnon ulkopuolisesta lähteestä.

5.   Valtuudet, jotka henkilöstösääntöjen mukaan kuuluvat nimittävälle viranomaiselle ja viranomaiselle, jolla on palvelussuhteen ehtojen mukainen toimivalta tehdä sopimuksia, annetaan korkealle edustajalle, joka voi siirtää näitä valtuuksia EUH:n sisällä.

6.   EUH:n palvelukseen otto perustuu ansioihin, samalla kun huolehditaan riittävän maantieteellisen ja sukupuolten välisen tasapainon varmistamisesta. Ulkosuhdehallinnon henkilöstössä on oltava tarkoituksenmukainen määrä kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisia. Jäljempänä 13 artiklan 3 kohdassa säädetty tarkastelu koskee myös tätä kysymystä, ja se käsittää tarvittaessa ehdotuksia tarkemmiksi lisätoimenpiteiksi, joilla mahdollinen epätasapaino voidaan korjata.

7.   Unionin virkamiehillä ja jäsenvaltioiden ulkoasiainhallinnoista tulevilla väliaikaisilla toimihenkilöillä on samat oikeudet ja velvollisuudet ja heitä kohdellaan tasavertaisesti, erityisesti siltä osin kuin on kyse kelpoisuudesta tulla valituksi kaikkiin tehtäviin samanlaisin ehdoin. Kansallisista ulkoasiainhallinnoista tulevien väliaikaisten toimihenkilöiden ja unionin virkamiesten välillä ei saa tehdä eroa määrättäessä heitä tehtäviin kaikilla EUH:n toiminnan ja politiikan aloilla. Varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti jäsenvaltiot tukevat unionia jäsenvaltioiden ulkoasiainhallinnoista tulevien EUH:n väliaikaisten toimihenkilöiden niiden taloudellisten vastuiden täytäntöönpanossa, jotka johtuvat varainhoitoasetuksen 66 artiklan mukaisesta vastuusta.

8.   Korkea edustaja vahvistaa EUH:n henkilöstön valintamenettelyt, jotka toteutetaan ansioihin perustuvalla avoimella menettelyllä ja joiden tavoitteena on varmistaa, että palvelukseen saadaan mahdollisimman päteviä, tehokkaita ja ehdottoman luotettavia henkilöitä, samalla kun varmistetaan riittävä maantieteellinen ja sukupuolten välinen tasapaino ja kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisten tarkoituksenmukainen edustus ulkosuhdehallinnossa. Jäsenvaltioiden, neuvoston pääsihteeristön ja komission edustajat osallistuvat ulkosuhdehallinnon avoimia virkoja ja toimia koskevaan palvelukseenottomenettelyyn.

9.   Kun EUH on täysin toimintakykyinen, olisi 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun jäsenvaltioiden henkilöstön edustettava vähintään yhtä kolmasosaa EUH:n koko AD-tason henkilöstöstä. Samoin vakituisten unionin virkamiesten olisi edustettava vähintään 60:tä prosenttia EUH:n koko AD-tason henkilöstöstä, mihin olisi luettava mukaan ne jäsenvaltioiden ulkoasiainhallinnoista tulevat henkilöstöön kuuluvat, joista on tullut vakituisia unionin virkamiehiä henkilöstösääntöjen määräysten mukaisesti. Korkea edustaja esittää vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle selvityksen ulkosuhdehallinnon virkojen ja toimien täyttämisestä.

10.   Korkea edustaja vahvistaa tehtäväkiertoa koskevat säännöt, jotta varmistetaan ulkosuhdehallinnon henkilöstön jäsenten suuri liikkuvuus. Edellä 4 artiklan 3 kohdan a alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettuun henkilöstöön sovelletaan erityisiä yksityiskohtaisia järjestelyjä. Periaatteessa kaikki ulkosuhdehallinnon henkilöstöön kuuluvat työskentelevät määräajoin unionin edustustoissa. Korkea edustaja vahvistaa tätä koskevat säännöt.

11.   Kunkin jäsenvaltion on kansallisen lainsäädäntönsä sovellettavien määräysten mukaisesti taattava virkamiehilleen, joista on tullut EUH:n väliaikaisia toimihenkilöitä, välitön paluu entisiin tehtäviin sen kauden päätyttyä, jonka he ovat olleet ulkosuhdehallinnon palveluksessa. Palvelussuhteen ehtojen 50 b artiklan mukaisesti tämä palveluksessa olon kesto ei saa ylittää kahdeksaa vuotta, jollei sitä jatketa enintään kahdella vuodella poikkeuksellisissa oloissa ja yksikön edun nimissä.

Ulkosuhdehallinnon palveluksessa olevilla unionin virkamiehillä on oikeus hakea alkuperäisen toimielimensä virkoja samoin ehdoin sisäisten ehdokkaiden kanssa.

12.   EUH:n henkilöstön asianmukaista yhteistä koulutusta varten toteutetaan toimenpiteitä hyödyntäen erityisesti voimassa olevia kansallisen ja unionin tason käytäntöjä ja rakenteita. Korkea edustaja toteuttaa tätä varten asianmukaiset toimenpiteet vuoden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta.

7 artikla

Henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset

1.   Liitteessä luetellut neuvoston pääsihteeristön ja komission asiaankuuluvat yksiköt ja tehtävät siirretään EUH:oon. Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt, joilla on virka tai toimi liitteessä luetelluissa yksiköissä tai jotka hoitavat liitteessä lueteltuja tehtäviä, siirretään ulkosuhdehallintoon. Tämä koskee soveltuvin osin tällaisissa yksiköissä tai tehtävissä toimivaa sopimussuhteista tai paikalta palkattua henkilöstöä. Näissä yksiköissä tai tehtävissä toimivat lähetetyt kansalliset asiantuntijat siirretään myös ulkosuhdehallintoon heidät lähettäneiden jäsenvaltioiden viranomaisten suostumuksella.

Nämä siirrot tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.

Henkilöstösääntöjen mukaisesti korkea edustaja määrää henkilöstön siirtyessä ulkosuhdehallinnon palvelukseen kunkin virkamiehen hänen palkkaluokkaansa vastaavaan virkaan asianomaisen virkamiehen tehtäväryhmässä.

2.   Menettelyt, jotka koskevat henkilöstön ottamista palvelukseen ulkosuhdehallintoon siirrettäviin virkoihin ja toimiin ja jotka ovat meneillään tämän päätöksen voimaantulopäivänä, jäävät voimaan. Ne toteutetaan ja saatetaan päätökseen korkean edustajan alaisuudessa asianomaisia avoimia virkoja ja toimia koskevien ilmoitusten sekä henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen asiassa sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

8 artikla

Talousarvio

1.   Tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävät Euroopan unionin talousarvion EUH:ta koskevan pääluokan osalta jaetaan varainhoitoasetuksen 59 artiklan mukaisesti. Korkea edustaja hyväksyy sisäiset säännöt hallinnollisia toimenpiteitä koskevien budjettikohtien hallintoa varten. Toimintamenot jäävät komissiota koskevaan budjettikohtaan.

2.   EUH käyttää toimivaltuuksiaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen mukaisesti sille osoitettujen määrärahojen rajoissa.

3.   Laatiessaan arvioita EUH:n hallintomenoista korkea edustaja kuulee kehitysyhteistyöpolitiikasta vastaavaa komission jäsentä ja naapuruuspolitiikasta vastaavaa komission jäsentä näiden vastuualueiden osalta.

4.   SEUT-sopimuksen 314 artiklan 1 kohdan mukaisesti EUH laatii ennakkoarviot seuraavan varainhoitovuoden menoistaan. Komissio kokoaa nämä ennakkoarviot talousarvioesitykseen, joka voi sisältää edellä mainituista poikkeavia arvioita. Komissio voi muuttaa talousarvioesitystä siten kuin SEUT-sopimuksen 314 artiklan 2 kohdassa on määrätty.

5.   Talousarvion avoimuuden varmistamiseksi unionin ulkosuhteiden alalla komissio toimittaa budjettivallan käyttäjälle Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan esityksen kanssa valmisteluasiakirjan, jossa esitetään kattavasti kaikki unionin ulkosuhteisiin liittyvät menot.

6.   Ulkosuhdehallintoon sovelletaan vastuuvapausmenettelyjä, joista määrätään SEUT-sopimuksen 319 artiklassa ja varainhoitoasetuksen 145–147 artiklassa. EUH toimii tällöin täydessä yhteistyössä vastuuvapausmenettelyyn osallistuvien toimielinten kanssa ja toimittaa tarvittaessa tarpeelliset lisätiedot, mukaan lukien osallistumalla asiaan kuuluvien elinten kokouksiin.

9 artikla

Ulkoisen toiminnan välineet ja ohjelmasuunnittelu

1.   Komissio vastaa unionin ulkoisen yhteistyön ohjelmien hallinnoinnista, tämän kuitenkaan vaikuttamatta komission ja EUH:n tehtäviin seuraavissa kohdissa esitetyssä ohjelmasuunnittelussa.

2.   Korkea edustaja varmistaa unionin ulkoisen toiminnan yleisen poliittisen yhteensovittamisen huolehtien samalla unionin ulkoisen toiminnan yhtenäisyydestä, johdonmukaisuudesta ja tehokkuudesta erityisesti seuravilla ulkoisen avun välineillä:

kehitysyhteistyön rahoitusväline (13),

Euroopan kehitysrahasto (14),

demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline (15),

eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline (16),

teollistuneiden maiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusväline (17),

ydinturvallisuusalan yhteistyöväline (18),

vakautusväline asetuksen (EY) N:o 1717/2006 (19) 4 artiklassa säädetyn avun osalta.

3.   EUH edistää 2 kohdassa tarkoitettujen välineiden ohjelmasuunnittelua ja hallinnointisykliä näissä välineissä asetettujen toimintapoliittisten tavoitteiden pohjalta. Se vastaa seuraavien ohjelmasuunnitteluun sisältyvien strategisia ja monivuotisia vaiheita koskevien komission päätösten valmistelusta:

i)

maakohtaiset määrärahat kunkin alueen kokonaisrahoituksen määrittämiseksi monivuotisen rahoituskehyksen alustavan erittelyn mukaisesti. Osa rahoituksesta varataan kullakin alueella alueellisia ohjelmia varten;

ii)

maa- ja aluekohtaiset strategia-asiakirjat;

iii)

maa- ja alueohjelmat.

Edellä olevan 3 artiklan mukaisesti korkea edustaja ja ulkosuhdehallinto toimivat yhteistyössä asianomaisten komission jäsenten ja yksiköiden kanssa 2 kohdassa tarkoitettujen välineiden koko ohjelmasuunnittelu- ja täytäntöönpanovaiheen ajan, tämän kuitenkaan vaikuttamatta 1 artiklan 3 kohdan soveltamiseen. Kaikki päätösehdotukset laaditaan komission menettelyjä noudattaen ja ne toimitetaan komission hyväksyttäviksi.

4.   Euroopan kehitysrahastoa ja kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä koskevat ehdotukset, myös ne, joissa on kyse perusasetusten ja 3 kohdassa tarkoitettujen ohjelma-asiakirjojen muutoksista, laaditaan yhdessä ulkosuhdehallinnon ja komission asianmukaisissa yksiköissä kehitysyhteistyöstä vastaavan komission jäsenen vastuulla ja ne esitetään yhdessä korkean edustajan kanssa komission hyväksyttäviksi.

Aihekohtaiset ohjelmat, demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevaa eurooppalaista rahoitusvälinettä, ydinturvallisuusalan yhteistyövälinettä ja 2 kohdan seitsemännessä luetelmakohdassa tarkoitettua vakausvälineen osaa lukuun ottamatta, laatii asianomainen komission yksikkö kehitysyhteistyöpolitiikasta vastaavan komission jäsenen ohjauksella. Ne esitetään komission kollegiolle korkean edustajan ja muiden asianomaisten komission jäsenten suostumuksella.

5.   Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevat ehdotukset, myös ne, joissa on kyse perusasetusten ja 3 kohdassa tarkoitettujen ohjelma-asiakirjojen muutoksista, laaditaan yhdessä ulkosuhdehallinnon ja komission asianmukaisissa yksiköissä naapuruuspolitiikasta vastaavan komission jäsenen vastuulla, ja ne esitetään yhdessä korkean edustajan kanssa komission hyväksyttäviksi.

6.   Korkea edustaja / EUH vastaa YUTP:n talousarvion, vakautusvälineen, 2 kohdan seitsemännessä luetelmakohdassa tarkoitettua osaa lukuun ottamatta, teollistuneiden maiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen nojalla sekä viestinnän ja julkisuusdiplomatian sekä vaalitarkkailuvaltuuskuntien puitteissa toteutettavista toimista. Komissio vastaa niiden rahoituksen toteutuksesta korkean edustajan alaisuudessa hänen ominaisuudessaan komission varapuheenjohtajana. Tästä toteutuksesta vastaava komission yksikkö toimii EUH:n tiloissa.

10 artikla

Turvallisuus

1.   Korkea edustaja päättää neuvoston turvallisuussääntöjen vahvistamisesta 19 päivänä maaliskuuta 2001 tehdyn neuvoston päätöksen 2001/264/EY (20) liitteessä olevan II osan I jakson 3 kohdassa tarkoitettua komiteaa kuultuaan ulkosuhdehallinnon turvallisuussäännöistä ja toteuttaa kaikki asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että EUH hallitsee tehokkaasti henkilöstöönsä, fyysiseen omaisuuteensa ja tietoihin kohdistuvat riskit ja että se täyttää tätä koskevan huolellisuusvelvoitteensa. Näitä sääntöjä sovelletaan kaikkiin ulkosuhdehallinnon henkilöstöön kuuluviin ja kaikkiin unionin edustustojen henkilöstön jäseniin heidän hallinnollisesta asemastaan tai alkuperästään riippumatta.

2.   Kunnes 1 kohdassa tarkoitettu päätös on annettu:

turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisen osalta EUH soveltaa päätöksen 2001/264/EY liitteessä olevia turvallisuustoimenpiteitä,

muiden turvallisuusnäkökohtien osalta EUH soveltaa komission turvallisuussääntöjä, jotka ovat komission työjärjestyksen (21) asianomaisessa liitteessä.

3.   EUH:lla on turvallisuusasioista vastaava yksikkö, jota jäsenvaltioiden asianomaiset yksiköt avustavat.

4.   Korkea edustaja toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet ulkosuhdehallintoa koskevien turvallisuussääntöjen panemiseksi täytäntöön, erityisesti turvallisuusluokiteltujen tietojen suojelemiseksi ja toimenpiteiden toteuttamiseksi, jos ulkosuhdehallinnon henkilöstö ei ole noudattanut turvallisuussääntöjä. Tätä varten ulkosuhdehallinto pyytää neuvoja neuvoston pääsihteeristön turvallisuusyksiköltä sekä komission ja jäsenvaltioiden asianomaisilta yksiköiltä.

11 artikla

Asiakirjojen, arkistojen saatavuus ja tietosuoja

1.   EUH soveltaa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 (22) vahvistettuja sääntöjä. Korkea edustaja päättää ulkosuhdehallintoa koskevista täytäntöönpanosäännöistä.

2.   EUH:n toimeenpaneva pääsihteeri huolehtii ulkosuhdehallinnon arkistoja koskevista järjestelyistä. Neuvoston pääsihteeristöstä ja komissiosta siirrettyjen yksiköiden asiaankuuluvat arkistot siirretään ulkosuhdehallintoon.

3.   EUH suojelee yksilöitä heidän henkilötietojensa käsittelyssä yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 45/2001 (23) vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. Korkea edustaja päättää ulkosuhdehallintoa koskevista täytäntöönpanosäännöistä.

12 artikla

Kiinteä omaisuus

1.   Neuvoston pääsihteeristö ja asiaankuuluvat komission yksiköt toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta 7 artiklassa tarkoitettujen siirtojen yhteydessä voidaan tehdä EUH:n toiminnan edellyttämät neuvoston ja komission rakennuksia koskevat siirrot.

2.   Korkea edustaja ja neuvoston pääsihteeristö sekä komissio päättävät yhdessä ehdoista, joilla kiinteä omaisuus annetaan ulkosuhdehallinnon keskushallinnon ja unionin edustustojen käyttöön.

13 artikla

Loppusäännökset ja yleissäännökset

1.   Korkea edustaja, neuvosto, komissio ja jäsenvaltiot vastaavat tämän päätöksen täytäntöönpanosta ja toteuttavat kaikki sen edellyttämät toimenpiteet.

2.   Korkea edustaja antaa vuoden 2011 loppuun mennessä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kertomuksen ulkosuhdehallinnon toiminnasta. Kertomus koskee erityisesti 5 artiklan 3 ja 10 kohdan sekä 9 artiklan täytäntöönpanoa.

3.   Korkea edustaja tarkastelee vuoden 2013 puoliväliin mennessä EUH:n organisaatiota ja toimintaa. Tarkastelu koskee muun muassa 6 artiklan 6, 8 ja 11 kohdan täytäntöönpanoa. Tämän tarkastelun yhteydessä tehdään tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia tämän päätöksen tarkistamiseksi. Siinä tapauksessa neuvosto tarkistaa SEU-sopimuksen 27 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja mainitun tarkastelun perusteella tätä päätöstä viimeistään vuoden 2014 alussa.

4.   Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään. Varainhoitoa ja palvelukseen ottamista koskevat säännökset tulevat voimaan sen jälkeen kun henkilöstösääntöjen, palvelussuhteen ehtojen ja varainhoitoasetuksen tarvittavat muutokset sekä lisätalousarvio on hyväksytty. Korkea edustaja, neuvoston pääsihteeristö ja komissio sopivat tarpeellisista järjestelyistä kitkattoman siirtymisen varmistamiseksi ja ne neuvottelevat tällöin jäsenvaltioiden kanssa.

5.   Korkea edustaja toimittaa kuukauden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta komissiolle lisätalousarvioesityksen antamista varten arvion ulkosuhdehallinnon tuloista ja menoista sekä henkilöstötaulukon.

6.   Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 26 päivänä heinäkuuta 2010.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

S. VANACKERE


(1)  EUVL C 46, 24.2.2006, s. 1.

(2)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Kohti humanitaarista apua koskevaa eurooppalaista konsensusta (KOM/2007/0317 lopull.). Ei ole julkaistu virallisessa lehdessä.

(3)  EYVL C 298, 30.11.2002, s. 1.

(4)  Neuvoston yhteinen toiminta 2004/551/YUTP, hyväksytty 12 päivänä heinäkuuta 2004, Euroopan puolustusviraston perustamisesta (EUVL L 245, 17.7.2004, s. 17).

(5)  Neuvoston yhteinen toiminta 2001/555/YUTP, hyväksytty 20 päivänä heinäkuuta 2001, Euroopan unionin satelliittikeskuksen perustamisesta (EYVL L 200, 25.7.2001, s. 5).

(6)  Neuvoston yhteinen toiminta 2001/554/YUTP, hyväksytty 20 päivänä heinäkuuta 2001, Euroopan unionin turvallisuusalan tutkimuskeskuksen perustamisesta (EYVL L 200, 25.7.2001, s. 1).

(7)  Neuvoston yhteinen toiminta 2008/550/YUTP, hyväksytty 23 päivänä kesäkuuta 2008, Euroopan turvallisuus- ja puolustusakatemian (ETPA) perustamisesta (EUVL L 176, 4.7.2008, s. 20).

(8)  Asetus N:o 31/ETY, 11/Euratom, Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiajärjestön virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta (EYVL 45, 14.6.1962, s. 1387/62).

(9)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1073/1999, annettu 25 päivänä toukokuuta 1999, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista (EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1).

(11)  EUVL L 322, 9.12.2009, s. 28.

(12)  EUVL L 160, 28.6.2003, s. 72.

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1905/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta (EUVL L 378, 27.12.2006, s. 41).

(14)  Neuvoston asetus N:o 5, säännöistä, jotka liittyvät merentakaisten maiden ja alueiden kehitysrahaston varoista suoritettavan rahoitustuen pyytämiseen ja antamiseen sekä sen talousarviota koskeviin järjestelyihin ja voimavarojen hallintoon (EYVL 33, 31.12.1958, s. 681/58).

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1889/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä (EUVL L 386, 29.12.2006, s. 1).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1638/2006, annettu 24 päivänä lokakuuta 2006, eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä (EUVL L 310, 9.11.2006, s. 1).

(17)  Neuvoston asetus (EY) N:o 382/2001, annettu 26 päivänä helmikuuta 2001, Euroopan unionin ja Pohjois-Amerikan, Kaukoidän ja Australaasian teollisuusmaiden välistä yhteistyötä ja kaupallisia suhteita edistävien hankkeiden täytäntöönpanosta (EYVL L 57, 27.2.2001, s. 10).

(18)  Neuvoston asetus (Euratom) N:o 300/2007, annettu 19 päivänä helmikuuta 2007, välineen perustamisesta ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten (EUVL L 81, 22.3.2007, s. 1).

(19)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1717/2006, annettu 15 päivänä marraskuuta 2006, vakautusvälineen perustamisesta (EUVL L 327, 24.11.2006, s. 1).

(20)  EYVL L 101, 11.4.2001, s. 1.

(21)  EYVL L 308, 8.12.2000, s. 26.

(22)  EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

(23)  EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.


LIITE

EUROOPAN ULKOSUHDEHALLINTOON SIIRRETTÄVÄT YKSIKÖT JA TEHTÄVÄT  (1)

Jäljempänä on luettelo kaikista hallinnollisista yksiköistä, jotka siirretään kokonaisuudessaan Euroopan ulkosuhdehallintoon, jäljempänä (”EUH” tai ”ulkosuhdehallinto”. Tämä ei vaikuta mahdollisiin lisätarpeisiin tai resurssien kohdentamiseen, joista päätetään EUH:n perustamiseen liittyvissä kokonaistalousarviosta käytävissä neuvotteluissa, eikä tarvittavan tukitoiminnoista vastaavan henkilöstön palkkaamista koskeviin päätöksiin, eikä tästä johtuviin neuvoston pääsihteeristön ja komission sekä EUH:n välisiin yksikkötason järjestelyihin.

1.   NEUVOSTON PÄÄSIHTEERISTÖ

Jäljempänä mainituissa yksiköissä ja tehtävissä työskentelevä henkilöstö siirretään kokonaisuudessaan ulkosuhdehallintoon, lukuun ottamatta hyvin vähäistä määrää sellaista henkilöstöä, joka suorittaa 2 artiklan 1 kohdan toisen luetelmakohdan mukaisia neuvoston pääsihteeristön tavanomaisia tehtäviä, sekä tiettyjä jäljempänä mainittuja erityistehtäviä:

Toimintayksikkö

YTPP ja kriisinhallintarakenteet

Kriisinhallinta- ja suunnitteluosasto (CMPD)

Siviilialan suunnittelu- ja toteutusvoimavara (CPCC)

Euroopan unionin sotilasesikunta (EUSE)

Suoraan EUSE:n pääjohtajan alaisuudessa toimivat osastot

Toiminta-ajatukset ja voimavarat -osasto

Tiedustelusta vastaava osasto

Operaatio-osasto

Logistiikkaosasto

Viesti- ja tietojärjestelmät -osasto

EU:n tilannekeskus (SitCen)

Poikkeus:

Turvallisuusjärjestelyt hyväksyvän viranomaisen tukihenkilöstö SitCenissä

Pääosasto E

Suoraan pääjohtajan alaisuudessa toimivat toimintayksiköt

Pohjois- ja Etelä-Amerikan ja Yhdistyneiden kansakuntien osasto

Länsi-Balkanin, Itä-Euroopan ja Keski-Aasian osasto

Joukkotuhoaseiden leviämisen estämisen osasto

Parlamentin kanssa käsiteltävien YUTP-asioiden osasto

New Yorkin yhteystoimisto

Geneven yhteystoimisto

Euroopan unionin erityisedustajien palvelukseen ja YTPP-operaatioihin väliaikaisesti siirretyt neuvoston pääsihteeristön virkamiehet

2.   KOMISSIO (EDUSTUSTOT MUKAAN LUKIEN)

Jäljempänä mainituissa yksiköissä ja tehtävissä työskentelevä henkilöstö siirretään kokonaisuudessaan ulkosuhdehallintoon, lukuun ottamatta hyvin rajoitettua määrää sellaista henkilöstöä, joka on mainittu jäljempänä poikkeuksina.

Ulkosuhteiden pääosasto

Koko hallintotehtävissä oleva ja siihen suoraan liittyvä tukihenkilöstö

Linja A (Kriisinhallintatoimet ja YUTP:n koordinointi)

Linja B (Monenväliset suhteet ja ihmisoikeudet)

Linja C (Pohjois-Amerikka, Itä-Aasia, Australia, Uusi-Seelanti, ETA, Efta, San Marino, Andorra ja Monaco)

Linja D (Euroopan naapuruuspolitiikan koordinointi)

Linja E (Itä-Eurooppa, Etelä-Kaukasia ja Keski-Aasian tasavallat)

Linja F (Lähi- ja Keski-itä, Välimeren eteläpuoliset maat)

Linja G (Latinalainen Amerikka)

Linja H (Aasia, Japani ja Korea)

Linja I (Päätoimipaikan resurssit, tiedotus, toimielinten väliset suhteet)

Linja K (Ulkomaanedustus)

Linja L (Strategia, koordinointi ja analyysi)

Itäisen kumppanuuden työryhmä

Yksikkö-01 (Sisäinen tarkastus)

Poikkeukset:

Rahoitusvälineiden hallinnoinnista vastaava henkilöstö

Edustustojen henkilöstön palkkojen ja lisien maksatuksesta vastaava henkilöstö

Ulkomaanedustus

Kaikki edustustojen päälliköt ja varapäälliköt sekä heihin suoraan liittyvä tukihenkilöstö

Kaikki poliittiset jaokset tai solut ja niiden henkilöstö

Kaikki tiedotus- ja julkisuusdiplomatiajaokset ja niiden henkilöstö

Kaikki hallinnolliset jaokset

Poikkeukset:

Rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta vastaava henkilöstö

Kehitysyhteistyön pääosasto

Linja D (AKT II – Länsi- ja Keski-Afrikka, Karibian alue sekä merentakaiset maat ja alueet) merentakaisten maiden työryhmää lukuun ottamatta

Linja E (Afrikan sarvi, Itä-Afrikka, eteläinen Afrikka, Intian valtameri ja Tyynimeri)

Yksikkö C1 (AKT 1: Avun suunnittelu ja hallinnointi): Suunnittelusta vastaava henkilöstö

Yksikkö C2 (Yleisafrikkalaiset kysymykset ja instituutiot, hallinto ja muuttoliike): Yleisafrikkalaisista kysymyksistä vastaava henkilöstö

Asianomainen hallintotehtävissä oleva ja siihen suoraan liittyvä tukihenkilöstö.


(1)  Koko siirrettävän henkilöstön toimintamenot otetaan monivuotisen rahoituskehyksen menoja koskevasta budjettikohdasta 5 (Hallinto).


3.8.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 201/41


KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 28 päivänä heinäkuuta 2010,

muuntogeenistä maissia 59122x1507xNK603 (DAS-59122-7xDAS-Ø15Ø7xMON-ØØ6Ø3-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti

(tiedoksiannettu numerolla K(2010) 5138)

(Ainoastaan ranskan- ja hollanninkieliset tekstit ovat todistusvoimaiset)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2010/428/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan ja 19 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Pioneer Overseas Corporation toimitti 26 päivänä elokuuta 2005 Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisen hakemuksen maissia 59122x1507xNK603 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamiseksi markkinoille, jäljempänä ’hakemus’.

(2)

Hakemus kattaa myös sellaisten muiden maissia 59122x1507xNK603 sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden markkinoille saattamisen, joita viljelyä lukuun ottamatta käytetään samoihin käyttötarkoituksiin kuin mitä tahansa muuta maissia. Näin ollen hakemus sisältää asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 artiklan 5 kohdan ja 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön ja neuvoston direktiivin 90/220/ETY kumoamisesta 12 päivänä maaliskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY (2) liitteissä III ja IV vaaditut tiedot sekä direktiivin 2001/18/EY liitteessä II säädettyjen periaatteiden mukaisesti suoritetun riskinarvioinnin tiedot ja päätelmät. Lisäksi hakemus sisältää direktiivin 2001/18/EY liitteen VII mukaisen ympäristövaikutusten seurantasuunnitelman.

(3)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’EFSA’, antoi 8 päivänä huhtikuuta 2009 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 ja 18 artiklan mukaisesti myönteisen lausunnon ja esitti päätelmänään, että maissi 59122x1507xNK603 on mahdollisten ihmisten ja eläinten terveydelle tai ympäristölle aiheutuvien vaikutustensa osalta yhtä turvallista kuin sen ei-muuntogeeninen vastine. Näin ollen se katsoi, ettei hakemuksessa kuvattua maissia 59122x1507xNK603 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden, jäljempänä ’tuotteet’, saattamisesta markkinoille todennäköisesti aiheudu haittavaikutuksia ihmisten tai eläinten terveydelle tai ympäristölle, kun tuotteita käytetään esitetyissä käyttötarkoituksissa (3). Lausunnossaan EFSA tarkasteli kaikkia niitä erityisiä kysymyksiä ja huolenaiheita, joita jäsenvaltiot olivat tuoneet esiin mainitun asetuksen 6 artiklan 4 kohdassa ja 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten antamissa lausunnoissa.

(4)

Lausunnossaan EFSA totesi myös, että hakijan toimittama ympäristönseurantasuunnitelma, joka sisältää yleisen seurantasuunnitelman, on tuotteiden esitetyn käyttötarkoituksen mukainen.

(5)

Kyseiset seikat huomioon ottaen tuotteille olisi myönnettävä lupa.

(6)

Jokaiselle muuntogeeniselle organismille olisi osoitettava yksilöllinen tunniste järjestelmän perustamisesta yksilöllisten tunnisteiden kehittämiseksi ja osoittamiseksi muuntogeenisille organismeille 14 päivänä tammikuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 65/2004 (4) mukaisesti.

(7)

EFSAn antaman lausunnon perusteella maissia 59122x1507xNK603 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun osalta ei näytä olevan tarpeen esittää muita erityisiä merkitsemisvaatimuksia kuin ne, joista säädetään asetuksen (EY) N:o 1829/2003 13 artiklan 1 kohdassa ja 25 artiklan 2 kohdassa. Jotta kuitenkin varmistetaan tuotteiden käyttö tässä päätöksessä säädetyn luvan rajoissa, niiden muuntogeenistä organismia sisältävien tai siitä koostuvien rehujen sekä elintarvikkeisiin ja rehuihin kuulumattomien tuotteiden, joille haetaan lupaa, merkintöjä olisi täydennettävä selkeällä maininnalla, että kyseisiä tuotteita ei saa käyttää viljelyyn.

(8)

Luvanhaltijan olisi toimitettava vuosittain raportit ympäristövaikutusten seurantasuunnitelmassa esitettyjen toimien täytäntöönpanosta ja tuloksista. Tulokset olisi esitettävä raportointilomakkeiden vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti seurantatulosten ilmoittamiseksi muuntogeenisten organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön, tuotteina tai tuotteissa niiden saattamiseksi markkinoille 13 päivänä lokakuuta 2009 tehdyn komission päätöksen 2009/770/EY (5) mukaisesti.

(9)

EFSAn lausunnon perusteella ei ole tarpeen asettaa markkinoille saattamista koskevia erityisiä ehtoja tai rajoituksia ja/tai käyttöä ja käsittelyä koskevia erityisiä ehtoja tai rajoituksia, markkinoille saattamisen jälkeen toteutettavaa elintarvikkeiden ja rehun käytön seurantaa koskevat vaatimukset mukaan luettuina, eikä asettaa tiettyjen ekosysteemien tai ympäristöjen ja/tai maantieteellisten alueiden suojelua koskevia erityisiä ehtoja asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 artiklan 5 kohdan e alakohdan ja 18 artiklan 5 kohdan e alakohdan mukaisesti.

(10)

Kaikki tuotteiden lupaa koskevat oleelliset tiedot olisi kirjattava yhteisön muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen rekisteriin asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti.

(11)

Muuntogeenisten organismien jäljitettävyydestä ja merkitsemisestä ja muuntogeenisistä organismeista valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen jäljitettävyydestä sekä direktiivin 2001/18/EY muuttamisesta 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1830/2003 (6) 4 artiklan 6 kohdassa vahvistetaan muuntogeenisistä organismeista koostuvien tai niitä sisältävien tuotteiden merkitsemisvaatimukset.

(12)

Tästä päätöksestä on ilmoitettava bioturvallisuuden tiedonvälitysjärjestelmän kautta biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan sopimuspuolille muuntogeenisten organismien valtioiden rajat ylittävistä siirroista 15 päivänä heinäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1946/2003 (7) 9 artiklan 1 kohdan ja 15 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti.

(13)

Hakijaa on kuultu tässä päätöksessä säädetyistä toimenpiteistä.

(14)

Elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa.

(15)

Neuvosto ei kokouksessaan 29 päivänä kesäkuuta 2010 kyennyt tekemään määräenemmistöpäätöstä ehdotuksen puolesta eikä sitä vastaan. Neuvosto totesi, että asian käsittely oli sen osalta päättynyt. Näin ollen toimenpiteiden vahvistaminen kuuluu komissiolle,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muuntogeeninen organismi ja yksilöllinen tunniste

Muuntogeeniselle maissille (Zea mays L.) 59122x1507xNK603, sellaisena kuin se määritellään tämän päätöksen liitteessä olevassa b kohdassa, osoitetaan yksilöllinen tunniste DAS-59122-7xDAS-Ø15Ø7xMON-ØØ6Ø3-6 asetuksen (EY) N:o 65/2004 mukaisesti.

2 artikla

Lupa

Sovellettaessa asetuksen (EY) No 1829/2003 4 artiklan 2 kohtaa ja 16 artiklan 2 kohtaa seuraaville tuotteille myönnetään lupa tässä päätöksessä vahvistetuin edellytyksin:

a)

elintarvikkeet ja elintarvikkeiden ainesosat, jotka sisältävät maissia DAS-59122-7xDAS-Ø15Ø7xMON-ØØ6Ø3-6, koostuvat siitä tai on valmistettu siitä;

b)

rehu, joka sisältää maissia DAS-59122-7xDAS-Ø15Ø7xMON-ØØ6Ø3-6, koostuu siitä tai on valmistettu siitä;

c)

muut tuotteet kuin elintarvikkeet ja rehut, jotka sisältävät maissia DAS-59122-7xDAS-Ø15Ø7xMON-ØØ6Ø3-6 tai koostuvat siitä, samoihin käyttötarkoituksiin kuin mikä tahansa muu maissi viljelyä lukuun ottamatta.

3 artikla

Merkitseminen

1.   Asetuksen (EY) N:o 1829/2003 13 artiklan 1 kohdassa ja 25 artiklan 2 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 1830/2003 4 artiklan 6 kohdassa säädettyjä merkitsemisvaatimuksia sovellettaessa ”organismin nimi” on ”maissi”.

2.   Sanat ”ei viljelyyn” on mainittava 2 artiklan b ja c alakohdassa tarkoitettujen maissia DAS-59122-7xDAS-Ø15Ø7xMON-ØØ6Ø3-6 sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden merkinnöissä ja saateasiakirjoissa.

4 artikla

Ympäristövaikutusten seuranta

1.   Luvanhaltijan on varmistettava, että liitteessä olevassa h kohdassa esitetty ympäristövaikutusten seurantasuunnitelma on käytössä ja että se pannaan täytäntöön.

2.   Luvanhaltijan on toimitettava komissiolle vuosittain raportit seurantasuunnitelmassa esitettyjen toimien täytäntöönpanosta ja tuloksista päätöksen 2009/770/EY mukaisesti.

5 artikla

Yhteisön rekisteri

Tämän päätöksen liitteessä esitetyt tiedot on kirjattava asetuksen (EY) N:o 1829/2003 28 artiklassa säädettyyn yhteisön muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen rekisteriin.

6 artikla

Luvanhaltija

Luvanhaltija on Pioneer Overseas Corporation, Belgia, joka edustaa seuraavaa yritystä: Pioneer Hi-Bred International, Inc., Yhdysvallat.

7 artikla

Voimassaolo

Tätä päätöstä sovelletaan kymmenen vuoden ajan sen tiedoksiantopäivästä.

8 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu seuraavalle yritykselle: Pioneer Overseas Corporation, Avenue des Arts 44, 1040 Bryssel, BELGIA.

Tehty Brysselissä 28 päivänä heinäkuuta 2010.

Komission puolesta

John DALLI

Komission jäsen


(1)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1.

(2)  EYVL L 106, 17.4.2001, s. 1.

(3)  http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionLoader?question = EFSA-Q-2005-248

(4)  EUVL L 10, 16.1.2004, s. 5.

(5)  EUVL L 275, 21.10.2009, s. 9.

(6)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 24.

(7)  EUVL L 287, 5.11.2003, s. 1.


LIITE

a)   Hakija ja luvanhaltija:

Nimi

:

Pioneer Overseas Corporation

Osoite

:

Avenue des Arts 44, 1040 Bryssel, BELGIA

Seuraavan yrityksen puolesta: Pioneer Hi-Bred International, Inc., 7100 NW 62nd Avenue, P.O. Box 1014, Johnston, IA 50131–1014, Yhdysvallat.

b)   Tuotteiden nimet ja määritelmät:

1.

elintarvikkeet ja elintarvikkeiden ainesosat, jotka sisältävät maissia DAS-59122-7xDAS-Ø15Ø7xMON-ØØ6Ø3-6, koostuvat siitä tai on valmistettu siitä;

2.

rehu, joka sisältää maissia DAS-59122-7xDAS-Ø15Ø7xMON-ØØ6Ø3-6, koostuu siitä tai on valmistettu siitä;

3.

muut tuotteet kuin elintarvikkeet ja rehut, jotka sisältävät maissia DAS-59122-7xDAS-Ø15Ø7xMON-ØØ6Ø3-6 tai koostuvat siitä, samoihin käyttötarkoituksiin kuin mikä tahansa muu maissi viljelyä lukuun ottamatta.

Muuntogeeninen maissi DAS-59122-7xDAS-Ø15Ø7xMON-ØØ6Ø3-6, sellaisena kuin se on kuvattu hakemuksessa, on aikaansaatu risteyttämällä muunnostapahtumia DAS-59122-7, DAS-Ø15Ø7 ja MON-ØØ6Ø3-6 sisältävät maissit ja ilmentää Cry34Ab1- ja Cry35Ab1-proteiineja, jotka antavat suojan tiettyjä kovakuoriaisia vastaan, Cry1F-proteiinia, joka antaa suojan tiettyjä perhostuholaisia vastaan, PAT-proteiinia, jota käytettiin geenitunnistimena ja jonka ansiosta maissi kestää rikkakasvien torjunta-aineena käytettävää glufosinaattiammoniumia, sekä CP4 EPSPS -proteiinia, jonka ansiosta maissi kestää rikkakasvien torjunta-aineena käytettävää glyfosaattia.

c)   Merkitseminen:

1.

Asetuksen (EY) N:o 1829/2003 13 artiklan 1 kohdassa ja 25 artiklan 2 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 1830/2003 4 artiklan 6 kohdassa säädettyjä merkitsemisvaatimuksia sovellettaessa ”organismin nimi” on ”maissi”;

2.

Sanat ”ei viljelyyn” on mainittava tämän päätöksen 2 artiklan b ja c alakohdassa tarkoitettujen maissia DAS-59122-7xDAS-Ø15Ø7xMON-ØØ6Ø3-6 sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden merkinnöissä ja saateasiakirjoissa.

d)   Havaitsemismenetelmä:

Tapahtumakohtaiset reaaliaikaiset kvantitatiiviset PCR-tekniikkaan perustuvat menetelmät muuntogeenisiä maissilinjoja DAS-59122-7, DAS-Ø15Ø7 ja MON-ØØ6Ø3-6 varten, validoitu maissilla DAS-59122-7xDAS-Ø15Ø7xMON-ØØ6Ø3-6.

Validoija (validoitu siemenillä): asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 vahvistettu yhteisön vertailulaboratorio, julkaistu osoitteessa http://gmo-crl.jrc.ec.europa.eu/statusofdoss.htm

Viiteaineisto: ERM®-BF424 (DAS-59122-7:n osalta), ERM®-BF418 (DAS-Ø15Ø7:n osalta) ja ERM®-BF415 (MON-ØØ6Ø3-6:n osalta), saatavilla Euroopan komission Yhteiseen tutkimuskeskukseen (YTK) kuuluvan Vertailumateriaalien ja mittausten tutkimuslaitoksen (IRMM) kautta osoitteessa https://irmm.jrc.ec.europa.eu/rmcatalogue

e)   Yksilöllinen tunniste:

DAS-59122-7xDAS-Ø15Ø7xMON-ØØ6Ø3-6.

f)   Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan liitteen II mukaisesti vaadittavat tiedot:

Bioturvallisuuden tiedonvälitysjärjestelmä, kirjausnumero: ks. [täydennetään ilmoitettaessa].

g)   Tuotteen markkinoille saattamista, käyttöä ja käsittelyä koskevat ehdot tai rajoitukset:

Ei tarpeen.

h)   Seurantasuunnitelma

Direktiivin 2001/18/EY liitteen VII mukainen ympäristövaikutusten seurantasuunnitelma.

[Linkki: Internetissä julkaistu suunnitelma]

i)   Markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset ihmisravinnoksi tarkoitettujen elintarvikkeiden käytön osalta

Ei tarpeen.

Huom. Linkkejä asianmukaisiin asiakirjoihin on ehkä muutettava ajoittain. Kyseiset muutokset saatetaan yleisön tietoon päivittämällä yhteisön muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen rekisteri.


3.8.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 201/46


KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 28 päivänä heinäkuuta 2010,

muuntogeenistä maissia MON 88017 x MON 810 (MON-88Ø17-3 x MON-ØØ81Ø-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti

(tiedoksiannettu numerolla K(2010) 5139)

(Ainoastaan ranskan- ja hollanninkieliset tekstit ovat todistusvoimaiset)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2010/429/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan ja 19 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Monsanto Europe SA toimitti 29 päivänä marraskuuta 2005 Tšekin toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisen hakemuksen maissia MON 88017 x MON 810 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamiseksi markkinoille, jäljempänä ’hakemus’.

(2)

Hakemus kattaa myös sellaisten muiden maissia MON 88017 x MON 810 sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden markkinoille saattamisen, joita viljelyä lukuun ottamatta käytetään samoihin käyttötarkoituksiin kuin mitä tahansa muuta maissia. Näin ollen hakemus sisältää asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 artiklan 5 kohdan ja 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön ja neuvoston direktiivin 90/220/ETY kumoamisesta 12 päivänä maaliskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY (2) liitteissä III ja IV vaaditut tiedot sekä direktiivin 2001/18/EY liitteessä II säädettyjen periaatteiden mukaisesti suoritetun riskinarvioinnin tiedot ja päätelmät. Lisäksi hakemus sisältää direktiivin 2001/18/EY liitteen VII mukaisen ympäristövaikutusten seurantasuunnitelman.

(3)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’EFSA’, antoi 21 päivänä heinäkuuta 2009 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 ja 18 artiklan mukaisesti myönteisen lausunnon ja esitti päätelmänään, että maissi MON 88017 x MON 810 on mahdollisten ihmisten ja eläinten terveydelle tai ympäristölle aiheutuvien vaikutustensa osalta yhtä turvallista kuin sen ei-muuntogeeninen vastine. Näin ollen se katsoi, ettei hakemuksessa kuvattua maissia MON 88017 x MON 810 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden, jäljempänä ’tuotteet’, saattamisesta markkinoille todennäköisesti aiheudu haittavaikutuksia ihmisten tai eläinten terveydelle tai ympäristölle, kun tuotteita käytetään esitetyissä käyttötarkoituksissa (3). Lausunnossaan EFSA tarkasteli kaikkia niitä erityisiä kysymyksiä ja huolenaiheita, joita jäsenvaltiot olivat tuoneet esiin mainitun asetuksen 6 artiklan 4 kohdassa ja 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten antamissa lausunnoissa.

(4)

Lausunnossaan EFSA totesi myös, että hakijan toimittama ympäristönseurantasuunnitelma, joka sisältää yleisen seurantasuunnitelman, on tuotteiden esitetyn käyttötarkoituksen mukainen.

(5)

Kyseiset seikat huomioon ottaen tuotteille olisi myönnettävä lupa.

(6)

Jokaiselle muuntogeeniselle organismille olisi osoitettava yksilöllinen tunniste järjestelmän perustamisesta yksilöllisten tunnisteiden kehittämiseksi ja osoittamiseksi muuntogeenisille organismeille 14 päivänä tammikuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 65/2004 (4) mukaisesti.

(7)

EFSAn antaman lausunnon perusteella maissia MON 88017 x MON 810 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun osalta ei näytä olevan tarpeen esittää muita erityisiä merkitsemisvaatimuksia kuin ne, joista säädetään asetuksen (EY) N:o 1829/2003 13 artiklan 1 kohdassa ja 25 artiklan 2 kohdassa. Jotta kuitenkin varmistetaan tuotteiden käyttö tässä päätöksessä säädetyn luvan rajoissa, niiden muuntogeenistä organismia sisältävien tai siitä koostuvien rehujen sekä elintarvikkeisiin ja rehuihin kuulumattomien tuotteiden, joille haetaan lupaa, merkintöjä olisi täydennettävä selkeällä maininnalla, että kyseisiä tuotteita ei saa käyttää viljelyyn.

(8)

Luvanhaltijan olisi toimitettava vuosittain raportit ympäristövaikutusten seurantasuunnitelmassa esitettyjen toimien täytäntöönpanosta ja tuloksista. Tulokset olisi esitettävä raportointilomakkeiden vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti seurantatulosten ilmoittamiseksi muuntogeenisten organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön, tuotteina tai tuotteissa niiden saattamiseksi markkinoille 13 päivänä lokakuuta 2009 tehdyn komission päätöksen 2009/770/EY (5) mukaisesti.

(9)

EFSAn lausunnon perusteella ei ole tarpeen asettaa markkinoille saattamista koskevia erityisiä ehtoja tai rajoituksia ja/tai käyttöä ja käsittelyä koskevia erityisiä ehtoja tai rajoituksia, markkinoille saattamisen jälkeen toteutettavaa elintarvikkeiden ja rehun käytön seurantaa koskevat vaatimukset mukaan luettuina, eikä asettaa tiettyjen ekosysteemien tai ympäristöjen ja/tai maantieteellisten alueiden suojelua koskevia erityisiä ehtoja asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 artiklan 5 kohdan e alakohdan ja 18 artiklan 5 kohdan e alakohdan mukaisesti.

(10)

Kaikki tuotteiden lupaa koskevat oleelliset tiedot olisi kirjattava yhteisön muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen rekisteriin asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti.

(11)

Muuntogeenisten organismien jäljitettävyydestä ja merkitsemisestä ja muuntogeenisistä organismeista valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen jäljitettävyydestä sekä direktiivin 2001/18/EY muuttamisesta 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1830/2003 (6) 4 artiklan 6 kohdassa vahvistetaan muuntogeenisistä organismeista koostuvien tai niitä sisältävien tuotteiden merkitsemisvaatimukset.

(12)

Tästä päätöksestä on ilmoitettava bioturvallisuuden tiedonvälitysjärjestelmän kautta biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan sopimuspuolille muuntogeenisten organismien valtioiden rajat ylittävistä siirroista 15 päivänä heinäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1946/2003 (7) 9 artiklan 1 kohdan ja 15 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti.

(13)

Hakijaa on kuultu tässä päätöksessä säädetyistä toimenpiteistä.

(14)

Elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa.

(15)

Neuvosto ei kokouksessaan 29 päivänä kesäkuuta 2010 kyennyt tekemään määräenemmistöpäätöstä ehdotuksen puolesta eikä sitä vastaan. Neuvosto totesi, että asian käsittely oli sen osalta päättynyt. Näin ollen toimenpiteiden vahvistaminen kuuluu komissiolle,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muuntogeeninen organismi ja yksilöllinen tunniste

Muuntogeeniselle maissille (Zea mays L.) MON 88017 x MON 810, sellaisena kuin se määritellään tämän päätöksen liitteessä olevassa b kohdassa, osoitetaan yksilöllinen tunniste MON-88Ø17-3 x MON-ØØ81Ø-6 asetuksen (EY) N:o 65/2004 mukaisesti.

2 artikla

Lupa

Sovellettaessa asetuksen (EY) No 1829/2003 4 artiklan 2 kohtaa ja 16 artiklan 2 kohtaa seuraaville tuotteille myönnetään lupa tässä päätöksessä vahvistetuin edellytyksin:

a)

elintarvikkeet ja elintarvikkeiden ainesosat, jotka sisältävät maissia MON-88Ø17-3 x MON-ØØ81Ø-6, koostuvat siitä tai on valmistettu siitä;

b)

rehu, joka sisältää maissia MON-88Ø17-3 x MON-ØØ81Ø-6, koostuu siitä tai on valmistettu siitä;

c)

muut tuotteet kuin elintarvikkeet ja rehut, jotka sisältävät maissia MON-88Ø17-3 x MON-ØØ81Ø-6 tai koostuvat siitä, samoihin käyttötarkoituksiin kuin mikä tahansa muu maissi viljelyä lukuun ottamatta.

3 artikla

Merkitseminen

1.   Asetuksen (EY) N:o 1829/2003 13 artiklan 1 kohdassa ja 25 artiklan 2 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 1830/2003 4 artiklan 6 kohdassa säädettyjä merkitsemisvaatimuksia sovellettaessa ”organismin nimi” on ”maissi”.

2.   Sanat ”ei viljelyyn” on mainittava 2 artiklan b ja c alakohdassa tarkoitettujen maissia MON-88Ø17-3 x MON-ØØ81Ø-6 sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden merkinnöissä ja saateasiakirjoissa.

4 artikla

Ympäristövaikutusten seuranta

1.   Luvanhaltijan on varmistettava, että liitteessä olevassa h kohdassa esitetty ympäristövaikutusten seurantasuunnitelma on käytössä ja että se pannaan täytäntöön.

2.   Luvanhaltijan on toimitettava komissiolle vuosittain raportit seurantasuunnitelmassa esitettyjen toimien täytäntöönpanosta ja tuloksista päätöksen 2009/770/EY mukaisesti.

5 artikla

Yhteisön rekisteri

Tämän päätöksen liitteessä esitetyt tiedot on kirjattava asetuksen (EY) N:o 1829/2003 28 artiklassa säädettyyn yhteisön muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen rekisteriin.

6 artikla

Luvanhaltija

Luvanhaltija on Monsanto Europe SA, Belgia, joka edustaa seuraavaa yritystä: Monsanto Company, Yhdysvallat.

7 artikla

Voimassaolo

Tätä päätöstä sovelletaan kymmenen vuoden ajan sen tiedoksiantopäivästä.

8 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu seuraavalle yritykselle: Monsanto Europe SA, Avenue de Tervuren 270–272, 1150 Bryssel, BELGIA.

Tehty Brysselissä 28 päivänä heinäkuuta 2010.

Komission puolesta

John DALLI

Komission jäsen


(1)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1.

(2)  EYVL L 106, 17.4.2001, s. 1.

(3)  http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionLoader?question = EFSA-Q-2006-020

(4)  EUVL L 10, 16.1.2004, s. 5.

(5)  EUVL L 275, 21.10.2009, s. 9.

(6)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 24.

(7)  EUVL L 287, 5.11.2003, s. 1.


LIITE

a)   Hakija ja luvanhaltija:

Nimi

:

Monsanto Europe SA.

Osoite

:

Avenue de Tervuren 270–272, 1150 Bryssel, BELGIA

seuraavan yrityksen puolesta: Monsanto Company, 800 N. Lindbergh Boulevard, St. Louis, Missouri 63167, Amerikan yhdysvallat.

b)   Tuotteiden nimet ja määritelmät:

1.

elintarvikkeet ja elintarvikkeiden ainesosat, jotka sisältävät maissia MON-88Ø17-3 x MON-ØØ81Ø-6, koostuvat siitä tai on valmistettu siitä;

2.

rehu, joka sisältää maissia MON-88Ø17-3 x MON-ØØ81Ø-6, koostuu siitä tai on valmistettu siitä;

3.

muut tuotteet kuin elintarvikkeet ja rehut, jotka sisältävät maissia MON-88Ø17-3 x MON-ØØ81Ø-6 tai koostuvat siitä, samoihin käyttötarkoituksiin kuin mikä tahansa muu maissi viljelyä lukuun ottamatta.

Muuntogeeninen maissi MON-88Ø17-3 x MON-ØØ81Ø-6, sellaisena kuin se on kuvattu hakemuksessa, on aikaansaatu risteyttämällä muunnostapahtumia MON-88Ø17-3 ja MON-ØØ81Ø-6 sisältävät maissit ja ilmentää Cry3Bb1- ja Cry1Ab-proteiineja, jotka antavat suojan tiettyjä kovakuoriaisia ja perhostuholaisia vastaan, sekä CP4 EPSPS -proteiinia, jonka ansiosta maissi kestää rikkakasvien torjunta-aineena käytettävää glyfosaattia.

c)   Merkitseminen:

1.

Asetuksen (EY) N:o 1829/2003 13 artiklan 1 kohdassa ja 25 artiklan 2 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 1830/2003 4 artiklan 6 kohdassa säädettyjä merkitsemisvaatimuksia sovellettaessa ”organismin nimi” on ”maissi”;

2.

Sanat ”ei viljelyyn” on mainittava tämän päätöksen 2 artiklan b ja c alakohdassa tarkoitettujen maissia MON-88Ø17-3 x MON-ØØ81Ø-6 sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden merkinnöissä ja saateasiakirjoissa.

d)   Havaitsemismenetelmä:

Tapahtumakohtaiset reaaliaikaiset kvantitatiiviset PCR-tekniikkaan perustuvat menetelmät muuntogeenisiä maissilinjoja MON-88Ø17-3 ja MON-ØØ81Ø-6 varten, validoitu maissilla MON-88Ø17-3 x MON-ØØ81Ø-6.

Validoija (validoitu siemenillä): asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 vahvistettu yhteisön vertailulaboratorio, julkaistu osoitteessa http://gmo-crl.jrc.ec.europa.eu/statusofdoss.htm

Viiteaineisto: AOCS 0406-D (MON-88Ø17-3:n osalta), saatavilla American Oil Chemists Societyn kautta osoitteessa http://www.aocs.org/tech/crm/, sekä ERM®-BF413 (MON-ØØ81Ø-6:n osalta), saatavilla Euroopan komission Yhteiseen tutkimuskeskukseen (YTK) kuuluvan Vertailumateriaalien ja mittausten tutkimuslaitoksen (IRMM) kautta osoitteessa https://irmm.jrc.ec.europa.eu/rmcatalogue

e)   Yksilöllinen tunniste:

MON-88Ø17-3 x MON-ØØ81Ø-6.

f)   Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan liitteen II mukaisesti vaadittavat tiedot:

Bioturvallisuuden tiedonvälitysjärjestelmä, kirjausnumero: ks. [täydennetään ilmoitettaessa].

g)   Tuotteen markkinoille saattamista, käyttöä ja käsittelyä koskevat ehdot tai rajoitukset:

Ei tarpeen.

h)   Seurantasuunnitelma

Direktiivin 2001/18/EY liitteen VII mukainen ympäristövaikutusten seurantasuunnitelma.

[Linkki: Internetissä julkaistu suunnitelma]

i)   Markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset ihmisravinnoksi tarkoitettujen elintarvikkeiden käytön osalta

Ei tarpeen.

Huom. Linkkejä asianmukaisiin asiakirjoihin on ehkä muutettava ajoittain. Kyseiset muutokset saatetaan yleisön tietoon päivittämällä yhteisön muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen rekisteri.