23.7.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 191/1

23.7.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 191/3

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 162 artiklan 1 kohdan mukaan mainitun asetuksen liitteessä I olevassa XV osassa tarkoitettujen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen ja unionin hintojen välinen ero voidaan kattaa vientituella.

(2)

Naudanlihamarkkinoiden nykytilanne huomioon ottaen vientituet olisi vahvistettava asetuksen (EY) N:o 1234/2007 162, 163, 164, 167 ja 170 artiklassa säädettyjen sääntöjen ja perusteiden mukaisesti.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 164 artiklan 1 kohdassa säädetään, että vientituki voi vaihdella määräpaikan mukaan, erityisesti jos maailmanmarkkinatilanne, tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset tai perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista johtuvat velvoitteet niin edellyttävät.

(4)

Tukea olisi myönnettävä ainoastaan tuotteille, joilla on vapaa liikkuvuus unionissa ja joissa on eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 (2) 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetty terveysmerkki. Kyseisten tuotteiden olisi täytettävä myös elintarvikehygieniasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 852/2004 (3) ja eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 854/2004 (4) säädetyt vaatimukset.

(5)

Tiettyjen luuttomien naudanlihojen vientiin myönnettävää erityistukea koskevista edellytyksistä 21 päivänä marraskuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1359/2007 (5) 7 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaan erityistukea alennetaan, jos vietäväksi tarkoitetun luuttoman lihan määrä on vähintään 85 prosenttia mutta alle 95 prosenttia luuttomaksi leikkaamisesta syntyvien palojen kokonaispainosta.

(6)

Sen vuoksi komission asetus (EU) N:o 338/2010 (6) olisi kumottava ja korvattava uudella asetuksella.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

23.7.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 191/7

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 162 artiklan 1 kohdassa säädetään, että mainitun asetuksen liitteessä I olevassa XVI osassa lueteltujen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen ja unionin markkinahintojen välinen ero voidaan kattaa vientituella.

(2)

Maito- ja maitotuotealan markkinoiden nykytilanne huomioon ottaen vientituet olisi vahvistettava asetuksen (EY) N:o 1234/2007 162, 163, 164, 167, 169 ja 170 artiklassa säädettyjen sääntöjen ja tiettyjen perusteiden mukaisesti.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 164 artiklan 1 kohdassa säädetään, että tuki voi vaihdella määräpaikan mukaan, erityisesti jos maailmanmarkkinatilanne, tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset tai perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista johtuvat velvoitteet niin edellyttävät.

(4)

Maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

23.7.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 191/11

(1)

Eräiden maitotuotteiden vientitukia koskevan pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta 27 päivänä kesäkuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 619/2008 (2) säädetään pysyvästä tarjouskilpailumenettelystä.

(2)

Eräiden maataloustuotteiden vientitukien vahvistamista koskevan tarjouskilpailumenettelyn yhteisistä säännöistä 10 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1454/2007 (3) 6 artiklan mukaisesti ja tarjouskilpailussa jätettyjen tarjousten tutkinnan perusteella on aiheellista olla myöntämättä vientitukea 20 päivänä heinäkuuta 2010 päättyvällä tarjouskilpailujaksolla.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

23.7.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 191/12

(1)

Eräiden maitotuotteiden vientitukia koskevan pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta 27 päivänä kesäkuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 619/2008 (2) säädetään pysyvästä tarjouskilpailumenettelystä.

(2)

Eräiden maataloustuotteiden vientitukien vahvistamista koskevan tarjouskilpailumenettelyn yhteisistä säännöistä 10 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1454/2007 (3) 6 artiklan mukaisesti ja tarjouskilpailussa jätettyjen tarjousten tutkinnan perusteella on aiheellista olla myöntämättä vientitukea 20 päivänä heinäkuuta 2010 päättyvällä tarjouskilpailujaksolla.

(3)

Maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

23.7.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 191/13

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 162 artiklan 1 kohdassa säädetään, että mainitun asetuksen liitteessä I olevassa XIX osassa lueteltujen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen ja unionin markkinahintojen välinen ero voidaan kattaa vientituella.

(2)

Munien markkinoiden nykytilanne huomioon ottaen vientituet olisi vahvistettava asetuksen (EY) N:o 1234/2007 162, 163, 164, 167, 169 ja 170 artiklassa säädettyjen sääntöjen ja tiettyjen perusteiden mukaisesti.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 164 artiklan 1 kohdassa säädetään, että tuki voi vaihdella määräpaikan mukaan, erityisesti jos maailmanmarkkinatilanne, tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset tai perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista johtuvat velvoitteet niin edellyttävät.

(4)

Tukea olisi myönnettävä ainoastaan tuotteille, joilla on vapaa liikkuvuus unioniin ja jotka noudattavat elintarvikehygieniasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 852/2004 (2) ja eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 853/2004 (3) säädettyjä vaatimuksia sekä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä XIV olevan A kohdan merkintävaatimuksia.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

23.7.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 191/15

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 162 artiklan 1 kohdan mukaan mainitun asetuksen liitteessä I olevassa XVII osassa tarkoitettujen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen ja unionin hintojen välinen ero voidaan kattaa vientituella.

(2)

Sianlihamarkkinoiden nykytilanne huomioon ottaen vientituet olisi vahvistettava asetuksen (EY) N:o 1234/2007 162, 163, 164, 167, 169 ja 170 artiklassa säädettyjen sääntöjen ja perusteiden mukaisesti.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 164 artiklan 1 kohdassa säädetään, että vientituki voi vaihdella määräpaikan mukaan, erityisesti jos maailmanmarkkinatilanne, tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset tai perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista johtuvat velvoitteet niin edellyttävät.

(4)

Tukea olisi myönnettävä ainoastaan tuotteille, joilla on vapaa liikkuvuus unionissa ja joissa on eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 (2) 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetty tunnistusmerkki. Kyseisten tuotteiden olisi täytettävä myös elintarvikehygieniasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 852/2004 (3) ja ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 854/2004 (4) säädetyt vaatimukset.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

23.7.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 191/17

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1484/95 (3) vahvistetaan siipikarjanliha- ja muna-alan sekä muna-albumiinin tuonnissa sovellettavien lisätullien järjestelmän soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja edustavat hinnat.

(2)

Siipikarjanliha- ja muna-alan tuotteiden ja muna-albumiinin edustavien hintojen vahvistamisen perustana olevien tietojen säännöllisen tarkastuksen perusteella on välttämätöntä muuttaa eräiden tuotteiden edustavat tuontihinnat ottaen huomioon hintojen vaihtelu alkuperän mukaan. Sen vuoksi edustavat hinnat olisi julkaistava.

(3)

Markkinoiden tilanne huomioon ottaen tätä muutosta on tarpeen soveltaa mahdollisimman nopeasti.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

23.7.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 191/19

(1)

Komission asetuksella (EU) N:o 446/2010 (2) aloitettiin voin myynti tarjouskilpailumenettelyllä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maataloustuotteiden julkisten interventio-ostojen ja -myyntien osalta 11 päivänä joulukuuta 2009 annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1272/2009 (3) säädetyin edellytyksin.

(2)

Kussakin yksittäisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen komissio vahvistaa asetuksen (EU) N:o 1272/2009 46 artiklan 1 kohdan mukaisesti vähimmäismyyntihinnan tai päättää olla vahvistamatta sitä.

(3)

Neljännessä yksittäisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen vähimmäismyyntihinta on aiheellista jättää vahvistamatta.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

23.7.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 191/20

(1)

Komission asetuksella (EU) N:o 447/2010 (2) aloitettiin rasvattoman maitojauheen myynti tarjouskilpailumenettelyllä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maataloustuotteiden julkisten interventio-ostojen ja -myyntien osalta 11 päivänä joulukuuta 2009 annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1272/2009 (3) säädetyin edellytyksin.

(2)

Kussakin yksittäisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen komissio vahvistaa asetuksen (EU) N:o 1272/2009 46 artiklan 1 kohdan mukaisesti vähimmäismyyntihinnan tai päättää olla vahvistamatta sitä.

(3)

Neljännessä yksittäisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen vähimmäismyyntihinta on aiheellista jättää vahvistamatta.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

23.7.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 191/21

(1)

Valkoisen sokerin, raakasokerin ja eräiden siirappien edustavien hintojen sekä niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien määrät markkinointivuodeksi 2009/10 on vahvistettu komission asetuksessa (EY) N:o 877/2009 (3). Kyseiset hinnat ja tullien määrät on viimeksi muutettu komission asetuksella (EU) N:o 645/2010 (4).

(2)

Komissiolla tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella kyseisiä määriä olisi muutettava asetuksessa (EY) N:o 951/2006 säädettyjen sääntöjen mukaisesti,

23.7.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 191/23

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 162 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan kyseisen asetuksen 1 artiklan 1 kohdan s alakohdassa tarkoitettujen ja kyseisen asetuksen liitteessä I olevassa XIX osassa lueteltujen tuotteiden kansainvälisten kauppahintojen ja unionin hintojen välinen erotus voidaan kattaa vientituella, jos kyseiset tuotteet viedään kyseisen asetuksen liitteessä XX olevassa V unionissa lueteltuina tavaroina.

(2)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1216/2009 täytäntöönpanosta tiettyjen perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietävien maataloustuotteiden vientituen myöntämisjärjestelmän ja tuen määrän vahvistamisperusteiden osalta 29 päivänä kesäkuuta 2010 annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 578/2010 (2) täsmennetään kyseisistä tuotteista ne, joille on tarkoitus vahvistaa niitä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä XX olevassa V osassa mainittuina tavaroina vietäessä sovellettava tuen määrä.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 578/2010 14 artiklan 1 kohdan mukaan tuen määrä 100 kilogrammalle kutakin kyseistä perustuotetta olisi vahvistettava samaksi ajanjaksoksi, joka otetaan huomioon vahvistettaessa näihin samoihin sellaisenaan vietäviin tuotteisiin sovellettavat tuet.

(4)

Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen osana tehdyn maataloutta koskevan sopimuksen 11 artiklassa määrätään, että tavaraan sisältyvälle tuotteelle myönnettävä vientituki ei saa olla suurempi kuin kyseiseen tuotteeseen sitä sellaisenaan vietäessä sovellettava tuki.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

23.7.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 191/25

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 162 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan kyseisen asetuksen 1 artiklan 1 kohdan p alakohdassa tarkoitettujen ja kyseisen asetuksen liitteessä I olevassa XVI osassa lueteltujen tuotteiden kansainvälisten kauppahintojen ja unionin hintojen välinen erotus voidaan kattaa vientituella, jos kyseiset tuotteet viedään kyseisen asetuksen liitteessä XX olevassa IV osassa lueteltuina tavaroina.

(2)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1216/2009 täytäntöönpanosta tiettyjen perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietävien maataloustuotteiden vientituen myöntämisjärjestelmän ja tuen määrän vahvistamisperusteiden osalta 29 päivänä kesäkuuta 2010 annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 578/2010 (2) täsmennetään kyseisistä tuotteista ne, joille on tarkoitus vahvistaa niitä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä XX olevassa IV osassa mainittuina tavaroina vietäessä sovellettava tuen määrä.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 578/2010 14 artiklan 1 kohdan mukaan tuen määrä 100 kilogrammalle kutakin kyseistä perustuotetta olisi vahvistettava samaksi ajanjaksoksi, joka otetaan huomioon vahvistettaessa näihin samoihin sellaisenaan vietäviin tuotteisiin sovellettavat tuet.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 162 artiklan 2 kohdassa määrätään, että tavaraan sisältyvälle tuotteelle myönnettävä vientituki ei saa olla suurempi kuin kyseiseen tuotteeseen sitä sellaisenaan vietäessä sovellettava tuki.

(5)

Tiettyjen perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietävien maitotuotteiden tapauksessa korkeiden tukimäärien vahvistaminen etukäteen voi vaarantaa kyseisiin tukiin liittyvät maksusitoumukset. Vaaran välttämiseksi on tarpeen toteuttaa asiaankuuluvia varotoimenpiteitä sulkematta kuitenkaan pois mahdollisuutta pitkäaikaisten sopimusten tekemiseen. Nämä kaksi tavoitetta ovat saavutettavissa, jos kyseisille tuotteille vahvistetaan erityiset tukimäärät niitä tapauksia varten, joissa käytetään tukien ennakkovahvistusta.

(6)

Asetuksen (EU) N:o 578/2010 15 artiklan 2 kohdassa säädetään, että tuen määrää vahvistettaessa otetaan soveltuvissa tapauksissa huomioon asetuksen (EU) N:o 578/2010 liitteessä I lueteltujen perustuotteiden tai niihin rinnastettavien tuotteiden osalta kaikissa jäsenvaltioissa sovellettavat, avustukset tai muut vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen mukaisesti.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 100 artiklan 1 kohdan mukaan unionissa tuotetulle ja kaseiiniksi muutetulle rasvattomalle maidolle myönnetään tukea, jos tämä maito ja tästä maidosta valmistettu kaseiini täyttävät tietyt edellytykset.

(8)

Maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

23.7.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 191/28

(1)

Perussopimuksessa määrätään, että jäsenvaltiot pitävät talouspolitiikkaansa yhteistä etua koskevana asiana ja sovittavat talouspolitiikkansa yhteen neuvostossa. Perussopimuksen määräysten mukaisesti Euroopan unioni on kehittänyt ja pannut täytäntöön politiikan yhteensovittamisvälineitä finanssipolitiikan (vakaus- ja kasvusopimus) ja makrotalouspolitiikan alalla.

(2)

Perussopimuksessa määrätään, että neuvosto vahvistaa työllisyyden suuntaviivat ja talouspolitiikan laajat suuntaviivat ohjaamaan jäsenvaltioiden politiikkoja.

(3)

Vuonna 2000 käynnistetty Lissabonin strategia perustui sen tunnustamiseen, että Euroopan unionin on parannettava työllisyyttä, tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä lisättävä sosiaalista yhteenkuuluvuutta tilanteessa, jota leimaavat maailmanlaajuinen kilpailu, teknologian muutokset, ympäristöhaasteet ja väestön ikääntyminen. Lissabonin strategia uudistettiin vuonna 2005 sen jälkeen, kun siitä oli tehty väliarviointi, jonka perusteella keskityttiin enemmän kasvuun sekä uusien ja parempien työpaikkojen luomiseen.

(4)

Kasvua ja työllisyyttä koskeva Lissabonin strategia auttoi pääsemään yhteisymmärrykseen unionin talous- ja työllisyyspolitiikkojen yleisestä suunnasta. Neuvosto hyväksyi strategian mukaisesti talouspolitiikan laajat suuntaviivat ja työllisyyspolitiikan suuntaviivat vuonna 2005 (1) ja tarkisti niitä vuonna 2008 (2). Niiden 24 suuntaviivaa muodostivat perustan kansallisille uudistusohjelmille, ja niissä esitettiin koko unionin tärkeimmät painopisteet makro- ja mikrotaloudessa sekä työmarkkinauudistuksen osalta. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että suuntaviivat eivät asettaneet tarpeeksi selkeitä prioriteetteja ja että niiden väliset yhteydet olisivat voineet olla vahvemmat. Tämä rajoitti niiden vaikutusta kansallisten politiikkojen laadintaan.

(5)

Vuonna 2008 alkanut rahoitus- ja talouskriisi on johtanut huomattaviin työpaikkojen menetyksiin ja potentiaalisen tuotannon supistumiseen sekä julkisen talouden tilanteen dramaattiseen heikkenemiseen. Euroopan talouden elvytyssuunnitelma (3) on kuitenkin auttanut jäsenvaltioita selviytymään kriisistä, mihin yhteen sovitetuilla finanssipoliittisilla elvytystoimilla on ollut omalta osaltaan vaikutusta, ja euro on ollut makrotaloudellisen vakauden tukipilari. Kriisi onkin osoittanut, että talouspolitiikan yhteensovittaminen unionin tasolla voi tuottaa merkittäviä tuloksia, jos sitä vahvistetaan ja tehostetaan. Kriisi korosti myös jäsenvaltioiden talouksien ja työmarkkinoiden tiivistä keskinäistä riippuvuutta.

(6)

Komissio ehdotti uuden strategian eli Eurooppa 2020 -strategian laatimista (4) seuraavalle vuosikymmenelle, jotta unioni voisi selviytyä kriisistä vahvempana ja ohjata taloutensa kohti älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. Asianomaisten suuntaviivojen alla luetellut viisi yleistavoitetta muodostavat yhteiset tavoitteet, jotka ohjaavat jäsenvaltioiden toimia, niiden suhteelliset lähtökohdat ja kansalliset olosuhteet huomioon ottaen, sekä unionin toimia. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä kaikin tavoin saavuttamaan kansalliset tavoitteet ja poistamaan kasvua rajoittavat pullonkaulat.

(7)

Jäsenvaltioiden olisi osana laaja-alaisia strategioita talouskriisistä irtautumiseksi toteutettava kunnianhimoisia uudistusohjelmia, joilla varmistetaan makrotalouden vakaus ja julkisen talouden kestävyys, parannetaan kilpailukykyä, vähennetään makrotaloudellista epätasapainoa ja parannetaan työmarkkinoiden toimivuutta. Kriisin ratkaisemiseksi käyttöön otetuista tilapäisistä toimenpiteistä olisi tarvittaessa luovuttava yhteen sovitetulla tavalla, kun elpyminen on varmistettu. Finanssipoliittiset elvytystoimet olisi purettava yhteen sovitetulla tavalla vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa.

(8)

Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti jäsenvaltioiden ja unionin olisi pantava täytäntöön uudistuksia, joilla pyritään ”älykkääseen kasvuun” eli osaamiseen ja innovointiin perustuvaan kasvuun. Uudistuksilla olisi pyrittävä parantamaan koulutuksen laatua, varmistamaan sen saatavuus kaikille, tehostamaan tutkimus- ja yritystoimintaa sekä parantamaan sääntelykehystä innovaatioiden ja osaamisen siirtämisen edistämiseksi koko unionin sisällä. Uudistuksilla olisi kannustettava yrittäjyyttä ja helpotettava luovien ideoiden kehittämistä innovatiivisiksi tuotteiksi, palveluiksi ja prosesseiksi, jotka voivat lisätä kasvua, laadukkaita työpaikkoja sekä alueellista, taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, ja vastattava tehokkaammin eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tässä yhteydessä on keskeistä hyödyntää kaikkia tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia.

(9)

Unionin ja jäsenvaltioiden politiikoissa, myös uudistusohjelmissa, olisi pyrittävä kestävään kasvuun. Kestävällä kasvulla tarkoitetaan resurssien käytöstä riippumatonta talouskasvua, energia- ja resurssitehokkaan, kestävän ja kilpailukykyisen talouden luomista, kustannusten ja hyötyjen oikeudenmukaista jakoa sekä Euroopan johtajuuden hyödyntämistä kilpailussa uusien prosessien ja teknologioiden kehittämiseksi, vihreä teknologia mukaan lukien. Jäsenvaltioiden ja unionin olisi toteutettava tarvittavat uudistukset, joilla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä ja käytetään resursseja tehokkaasti ja jotka myös auttavat estämään ympäristön tilan heikkenemistä ja biologisen monimuotoisuuden katoamista. Niiden olisi myös kehitettävä liiketoimintaympäristöä, edistettävä ”vihreiden työpaikkojen” luomista ja autettava yrityksiä uudenaikaistamaan teollista perustaansa.

(10)

Unionin politiikoissa ja jäsenvaltioiden uudistusohjelmissa olisi lisäksi pyrittävä myös ”osallistavaan kasvuun”. Osallistava kasvu tarkoittaa sellaisen yhteenkuuluvuutta lisäävän yhteiskunnan rakentamista, jossa ihmiset pystyvät ennakoimaan ja hallitsemaan muutosta sekä osallistumaan näin aktiivisesti yhteiskunta- ja talouselämään. Jäsenvaltioiden uudistuksilla olisi siksi varmistettava, että kaikille on köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vähentäen tarjolla mahdollisuuksia koko elämän ajan, poistamalla erityisesti naisten, iäkkäiden työntekijöiden, nuorten, vammaisten ja osatyökykyisten sekä laillisten maahanmuuttajien esteitä työmarkkinoille osallistumiseen.

Jäsenvaltioiden olisi kaikissa näissä politiikoissa otettava huomioon sukupuolinäkökulma. Uudistuksilla olisi myös varmistettava, että talouskasvun hyödyt saavuttavat kaikki kansalaiset ja kaikki alueet. Jäsenvaltioiden uudistusohjelmien pääpainon olisi siksi oltava työmarkkinoiden tehokkaan toiminnan varmistamisessa siten, että investoidaan onnistuneisiin siirtymiin, osaamisen asianmukaiseen kehittämiseen, työpaikkojen laadun parantamiseen ja työmarkkinoiden segmentoitumisen, rakennetyöttömyyden ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisen torjuntaan samalla varmistaen riittävä ja kestävä sosiaaliturva ja aktiivinen osallistaminen köyhyyden vähentämiseksi sitoutuen samanaikaisesti julkisen talouden vakauttamiseen sovitulla tavalla.

(11)

Jäsenvaltioiden ja unionin olisi keskeisenä osatekijänä jatkettava ja lisättävä pyrkimyksiään sääntelykehyksensä parantamiseksi, varsinkin eurooppalaisia yrityksiä varten. Jäsenvaltioiden ja unionin olisi järkevien sääntelyvälineidensä parantamisella taattava, että lainsäädäntö on hyvin laadittua ja oikeasuhteista, että sitä tarkistetaan säännöllisesti ja ettei siitä aiheudu tarpeettomia rasitteita. Eräänä painopisteenä on edelleen hallinnollisten rasitteiden vähentämistä koskevan tavoitteen saavuttaminen.

(12)

Unionin ja jäsenvaltioiden rakenneuudistukset voivat edistää tehokkaasti kasvua ja työpaikkojen luomista, jos ne parantavat unionin kilpailukykyä globaalissa taloudessa, avaavat uusia mahdollisuuksia eurooppalaisille viejille ja mahdollistavat elintärkeän tuonnin kilpailukykyisin hinnoin. Uudistuksissa olisi sen vuoksi otettava huomioon niiden ulkoiset kilpailukykyvaikutukset Euroopan kasvun sekä avoimille ja oikeudenmukaisille maailmanmarkkinoille osallistumisen edistämiseksi.

(13)

Eurooppa 2020 -strategiaa on tuettava yhdennetyillä eurooppalaisilla ja kansallisilla toimintalinjoilla, jotka jäsenvaltioiden ja unionin olisi pantava täytäntöön kokonaisuudessaan ja samassa tahdissa, jotta yhteen sovitettujen rakenneuudistusten myönteisistä heijastusvaikutuksista voidaan hyötyä ja eurooppalaisten politiikkojen osuus strategian tavoitteiden saavuttamisessa olisi johdonmukaisempaa ottaen huomioon kansalliset lähtökohdat.

(14)

Vaikka nämä suuntaviivat on osoitettu jäsenvaltioille ja Euroopan unionille, Eurooppa 2020 -strategia olisi toteutettava kaikkien kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa kumppanuudessa, jossa parlamentit, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat tiiviisti mukana osallistuen kansallisten uudistusohjelmien laatimiseen ja toteuttamiseen sekä strategiaa koskevaan yleiseen viestintään.

(15)

Eurooppa 2020 -strategian tueksi esitetään pienempi joukko suuntaviivoja, jotka korvaavat aiemman 24 suuntaviivan joukon ja joissa käsitellään johdonmukaisella tavalla työllisyyspolitiikan kysymyksiä ja laajoja talouspolitiikan aiheita. Tähän suositukseen liitetyt jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan suuntaviivat kytkeytyvät kiinteästi asianomaisiin työllisyyspolitiikan suuntaviivoihin. Ne muodostavat yhdessä Eurooppa 2020 -strategian yhdennetyt suuntaviivat.

(16)

Nämä uudet yhdennetyt suuntaviivat ovat Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisia. Jäsenvaltioille annetaan niissä täsmällisiä ohjeita niiden kansallisten uudistusohjelmien määrittelemisestä ja uudistusten toteuttamisesta niin, että niissä otetaan huomioon keskinäinen riippuvuus ja että ne ovat vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia. Suuntaviivat muodostavat perustan maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto voi antaa jäsenvaltioille, tai talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kohdalla varoituksille, joita komissio voi antaa silloin, kun maakohtaisiin suosituksiin perustuvien jatkotoimien toteuttaminen on riittämätöntä.

(17)

Nämä suuntaviivat olisi pidettävä vakaina vuoteen 2014, jotta varmistetaan keskittyminen niiden täytäntöönpanoon,

1)

Jäsenvaltioiden ja aiheellisilta osin Euroopan unionin olisi otettava talouspolitiikassaan huomioon liitteessä esitetyt suuntaviivat.

2)

Jäsenvaltioiden olisi laadittava kansalliset uudistusohjelmansa ”Eurooppa 2020 -strategian yhdennetyissä suuntaviivoissa” asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

23.7.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 191/35