ISSN 1725-261X

doi:10.3000/1725261X.L_2010.177.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 177

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

53. vuosikerta
10. heinäkuu 2010


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET

 

*

Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 1 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat epäsymmetrisen lähivalon ja/tai kaukovalon tuottavien ja R2- ja/tai HS1-luokan hehkulampuilla varustettujen moottoriajoneuvoihin tarkoitettujen ajovalaisimien tyyppihyväksyntää

1

 

*

Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 6 – Moottoriajoneuvoissa ja niiden perävaunuissa käytettävien suuntavalaisimien hyväksyntää koskevat yhdenmukaiset vaatimukset

40

 

*

Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 8 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat epäsymmetrisen lähivalon tai kaukovalon tai molemmat tuottavien, halogeenihehkulampuilla (H1, H2, H3, HB3, HB4, H7, H8, H9, HIR1, HIR2 ja/tai H11) varustettujen moottoriajoneuvoihin tarkoitettujen ajovalaisimien hyväksyntää

71

 

*

Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 19 – Moottoriajoneuvojen etusumuvalaisimien hyväksyntää koskevat yhdenmukaiset vaatimukset

113

 

*

Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 20 –Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat epäsymmetrisen lähivalon tai kaukovalon tai molemmat tuottavien ja halogeenihehkulampuilla (H4-lampuilla) varustettujen moottoriajoneuvoihin tarkoitettujen ajovalaisimien tyyppihyväksyntää

170

 

*

Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 46 – epäsuoran näkemän tarjoavien laitteiden sekä tällaisten laitteiden asentamisen osalta moottoriajoneuvojen hyväksymistä koskevat yhdenmukaiset määräykset

211

 

*

Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 118 – tiettyjen moottoriajoneuvoluokkien sisäpuolisten rakenteiden valmistuksessa käytettävien materiaalien palo-ominaisuuksia koskevat yhdenmukaiset tekniset vaatimukset

263

 

*

Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 121 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat ajoneuvojen hyväksyntää hallintalaitteiden, merkkivalaisinten ja osoittimien sijainnin ja tunnistamisen osalta

290

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET

10.7.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 177/1


Vain alkuperäiset UNECE:n tekstit ovat kansainvälisen julkisoikeuden mukaan sitovia. Tämän säännön asema ja voimaantulopäivä on hyvä tarkastaa UNECE:n asiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta. Asiakirja saatavana osoitteessa: http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29fdocstts.html

Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 1 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat epäsymmetrisen lähivalon ja/tai kaukovalon tuottavien ja R2- ja/tai HS1-luokan hehkulampuilla varustettujen moottoriajoneuvoihin tarkoitettujen ajovalaisimien tyyppihyväksyntää

Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraaviin asti:

Muutossarja 02 – Voimaantulopäivä: 8. syyskuuta 2001

SISÄLTÖ

SÄÄNTÖ

Soveltamisala

1.

Määritelmät

2.

Hyväksynnän hakeminen

3.

Merkinnät

4.

Hyväksyntä

5.

Yleiset vaatimukset

6.

Valaistus

7.

Haitan mittaaminen

8.

Vakioajovalaisin

9.

Tuotannon vaatimustenmukaisuus

10.

Seuraamukset vaatimustenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

11.

Ajovalaisintyypin muutokset ja hyväksynnän laajentaminen

12.

Tuotannon lopettaminen

13.

Hyväksyntätesteistä vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet

14.

Siirtymäsäännökset

LIITTEET

Liite 1 –

Ilmoitus ajovalaisintyypin hyväksynnän myöntämisestä, laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta tai tuotannon lopettamisesta säännön nro 1 mukaisest

Liite 2 –

Maa- tai metsätaloustraktoreihin ja muihin hidaskulkuisiin ajoneuvoihin tarkoitetut erikoisajovalaisimet

Liite 3 –

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontamenettelyjä koskevat vähimmäisvaatimukset

Liite 4 –

Toiminnassa olevien ajovalaisimien fotometristen ominaisuuksien vakauden testaus

Liite 5 –

Esimerkkejä hyväksyntämerkeistä

Liite 6 –

Mittaustasot

Liite 7 –

Muovimateriaalista valmistettuja linssejä sisältäviä valaisimia koskevat vaatimukset – Linssi- tai materiaalinäytteiden ja täydellisten valaisimien testaus

Liite 8 –

Tarkastajan suorittamaa näytteenottoa koskevat vähimmäisvaatimukset

SOVELTAMISALA (1)

Tätä sääntöä sovelletaan moottoriajoneuvojen ajovalaisimiin, jotka voivat sisältää lasi- tai muovimateriaalista valmistettuja linssejä.

1.   MÄÄRITELMÄT

Tässä säännössä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1.1   ”Linssillä” tarkoitetaan ajovalaisimen (ajovalaisinyksikön) uloimmaista osaa, joka läpäisee valoa valaisevan pinnan kautta.

1.2   ”Pinnoitteella” tarkoitetaan linssin ulkopinnalle yhtenä tai useampana kerroksena lisättävää tuotetta.

”Erityyppisillä ajovalaisimilla” tarkoitetaan ajovalaisimia, jotka eroavat toisistaan olennaisilta ominaisuuksiltaan, joita ovat

1.3.1   kauppanimi tai tavaramerkki,

1.3.2   optisen järjestelmän ominaisuudet,

1.3.3   sellaiset valaisimeen sisältyvät lisäosat, jotka voivat muuttaa optisia ominaisuuksia heijastumisen, taittumisen, absorboitumisen ja/tai käytön aikana tapahtuvan muodonmuutoksen vuoksi,

1.3.4   soveltuvuus vasemman- tai oikeanpuoleiseen liikenteeseen tai molempiin,

1.3.5   kyky tuottaa lähivalo tai kaukovalo tai molemmat,

1.3.6   materiaalit, joista linssit ja mahdollinen päällyste muodostuvat,

1.3.7   kanta, joka on tarkoitettu R2- ja/tai HS1-luokan (2) hehkulamppuja varten.

2.   HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

2.1   Kauppanimen tai tavaramerkin omistajan tai tämän valtuutetun edustajan on haettava hyväksyntää. Hakemuksessa on ilmoitettava seuraavat tiedot: onko ajovalaisin tarkoitettu tuottamaan sekä lähivaloa että kaukovaloa vai ainoastaan toista näistä,

jos ajovalaisin on tarkoitettu tuottamaan lähivaloa, onko valaisin suunniteltu sekä vasemman- että oikeanpuoleista liikennettä vai vain jompaakumpaa varten,

jos ajovalaisin on varustettu säädettävällä heijastimella, ajovalaisimen kiinnitysasento (kiinnitysasennot) suhteessa maahan ja ajoneuvon pituussuuntaiseen keskitasoon.

Hakemukseen on liitettävä kunkin ajovalaisintyypin osalta seuraavat:

2.2.1   kolmena kappaleena riittävän yksityiskohtaiset piirustukset, jotka mahdollistavat tyypin tunnistamisen ja joissa esitetään ajovalaisin edestä päin siten, että linssin mahdollisen urituksen yksityiskohdat näkyvät, sekä poikkileikkaus. Piirustuksissa on esitettävä hyväksyntämerkille varattu tila.

Jos ajovalaisin on varustettu säädettävällä heijastimella, on esitettävä selvennys ajovalaisimen kiinnitysasennoista suhteessa maahan ja ajoneuvon pituussuuntaiseen keskitasoon, jos ajovalaisinta käytetään vain kyseisissä asennoissa.

2.2.2   lyhyt tekninen eritelmä,

2.2.3   kaksi ajovalaisintyypin näytekappaletta.

Linssien valmistuksessa käytetyn muovimateriaalin testaamista varten on toimitettava seuraavat:

Kolmetoista linssiä.

2.2.4.1.1   Kuusi näistä linsseistä voidaan korvata kuudella vähintään 60 × 80 mm:n suuruisella materiaalinäytteellä, joissa on tasomainen tai kupera ulkopinta ja keskellä olennaisilta osin tasomainen vähintään 15 × 15 mm:n suuruinen alue (kaarevuussäde vähintään 300 mm).

2.2.4.1.2   Kunkin tällaisen linssin tai materiaalinäytteen on oltava valmistettu massatuotannossa käytettävällä menetelmällä.

2.2.4.2   Lisäksi on toimitettava heijastin, johon linssit voidaan kiinnittää valmistajan ohjeiden mukaan.

2.3   Jos materiaalit, joista linssit ja mahdollinen pinnoite on valmistettu, on jo testattu, niiden mukana on toimitettava kyseisten materiaalien ja pinnoitteiden ominaisuuksia koskeva testausseloste.

2.4   Ennen tyyppihyväksynnän myöntämistä toimivaltaisen viranomaisen on todennettava, että on huolehdittu tyydyttävistä järjestelyistä, joiden avulla tuotannon vaatimustenmukaisuuden tehokas valvonta voidaan varmistaa.

3.   MERKINNÄT (3)

3.1   Hyväksyntää varten toimitetuissa ajovalaisimissa on oltava hakijan kauppanimi tai tavaramerkki.

3.2   Valaisimien linssissä ja päärungossa (4) on oltava riittävän kokoiset tilat 4 kohdassa tarkoitetulle hyväksyntämerkille ja lisätunnuksille. Nämä tilat on osoitettava 2.2.1 kohdassa tarkoitetuissa piirustuksissa.

3.3   Jos ajovalaisimet on suunniteltu täyttämään sekä oikean- että vasemmanpuoleiselle liikenteelle asetetut vaatimukset, merkitään optisen yksikön kaksi asetusta ajoneuvoon tai hehkulampun kaksi asetusta heijastimeen isoilla kirjaimilla R ja D (oikeanpuoleinen liikenne) sekä L ja G (vasemmanpuoleinen liikenne).

4.   HYVÄKSYNTÄ

4.1   Yleistä

4.1.1   Jos ajovalaisintyypin kaikki 2 kohdan mukaisesti hyväksyntää varten toimitetut näytekappaleet täyttävät tämän säännön vaatimukset, hyväksyntä on myönnettävä.

4.1.2   Jos ryhmitetyt, yhdistetyt tai rakenteellisesti yhdistetyt valaisimet täyttävät useamman kuin yhden säännön vaatimukset, yksi kansainvälinen hyväksyntämerkki riittää edellyttäen, että kukin ryhmitetyistä, yhdistetyistä tai rakenteellisesti yhdistetyistä valaisimista täyttää siihen sovellettavat vaatimukset. Yksittäistä valoa hyväksyttäessä tätä vaatimusta ei sovelleta ajovalaisimiin, joissa on kaksoishehkulangalla varustettu lamppu.

4.1.3   Kullekin hyväksytylle tyypille on annettava hyväksyntänumero. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle tämän säännön soveltamisalaan kuuluvalle ajovalaisintyypille paitsi, jos kyseessä on hyväksynnän laajentaminen laitteeseen, joka eroaa edellä tarkoitetusta tyypistä ainoastaan säteilevän valon värin osalta.

4.1.4   Tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille on ilmoitettava tähän sääntöön perustuvasta ajovalaisintyypin hyväksynnästä, hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopettamisesta tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella, johon on liitetty 2.2.1 kohdassa tarkoitetut tiedot. Jos ajovalaisin on varustettu säädettävällä heijastimella ja jos kyseistä ajovalaisinta käytetään ainoastaan 2.2.1 kohdan mukaisesti ilmoitetuissa kiinnitysasennoissa, hyväksyntä velvoittaa hakijan ilmoittamaan käyttäjälle oikeasta kiinnitysasennosta asianmukaisella tavalla.

4.1.5   Edellä 3.1 kohdassa tarkoitetun merkin lisäksi jokaiseen tämän säännön mukaisesti hyväksytyn tyypin mukaiseen ajovalaisimeen on kiinnitettävä 4.2 ja 4.3 kohdassa tarkoitettu hyväksyntämerkki edellä 3.2 kohdassa tarkoitettuihin tiloihin.

4.2   Hyväksyntämerkin koostumus

Hyväksyntämerkki muodostuu seuraavista osista:

Kansainvälinen hyväksyntämerkki, jonka osat ovat

4.2.1.1   E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (5), jotka ovat ympyrän sisällä,

4.2.1.2   edellä 4.1.3 kohdassa tarkoitettu hyväksyntänumero.

Seuraavat lisäsymbolit:

4.2.2.1   ainoastaan vasemmanpuoleisen liikenteen vaatimukset täyttävissä ajovalaisimissa vaakasuora nuoli, joka osoittaa ajovalaisimen edestä katsottuna oikealle, eli liikennesuunnan puolelle,

4.2.2.2   ajovalaisimissa, jotka on suunniteltu täyttämään sekä oikean- että vasemmanpuoleisen liikenteen vaatimukset, kun optisen yksikön tai hehkulampun asento säädetään asianmukaisesti, vaakasuora kaksipäinen nuoli, jonka toinen pää osoittaa vasemmalle ja toinen oikealle,

4.2.2.3   ajovalaisimissa, jotka ovat tämän säännön vaatimusten mukaiset ainoastaan lähivalon osalta, kirjain C,

4.2.2.4   ajovalaisimissa, jotka ovat tämän säännön vaatimusten mukaiset ainoastaan kaukovalon osalta, kirjain R,

4.2.2.5   ajovalaisimissa, jotka ovat tämän säännön vaatimusten mukaiset sekä lähi- että kaukovalon osalta, kirjaimet CR,

4.2.2.6   ajovalaisimissa, joissa on muovimateriaalista valmistettu linssi, kirjaintunnus PL, joka on merkittävä 4.2.2.3–4.2.2.5 kohdassa tarkoitettujen tunnusten lähelle.

4.2.2.7   Hyväksyntätodistuksissa ja tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille toimitettavissa ilmoituslomakkeissa on aina annettava tiedot liitteessä 4 olevan 1.1.1.1 kohdan mukaisen testausmenettelyn kuluessa käytetystä asiaankuuluvasta toimintamuodosta ja liitteessä 4 olevan 1.1.1.2 kohdan mukaisista sallituista jännitteistä.

Laite on merkittävä tapauksen mukaan seuraavasti:

Tämän säännön vaatimuksia vastaavissa ajovalaisimissa, jotka on suunniteltu siten, että lähivalon hehkulanka ei saa olla toiminnassa samanaikaisesti muun valaisutoiminnon kanssa, jonka kanssa se voi olla rakenteellisesti yhdistetty, hyväksyntämerkin lähivalotunnuksen jälkeen on merkittävä vinoviiva (/).

Ajovalaisimiin, jotka vastaavat tämän säännön liitteen 4 vaatimuksia ainoastaan 6 V:n tai 12 V:n jännitteellä, on kiinnitettävä lähelle hehkulampun kantaa tunnus, joka koostuu luvusta 24, jonka yli on vedetty risti (X).

4.2.2.8   Hyväksyntänumeron kaksi numeroa, jotka ilmoittavat hyväksynnän myöntämispäivänä voimassaolevan muutossarjan, ja vaadittu nuoli (tarvittaessa) voidaan merkitä edellä tarkoitettujen lisätunnusten lähelle.

4.2.2.9   Edellä 4.2.1 ja 4.2.2 kohdassa tarkoitettujen merkkien ja tunnusten on oltava helposti luettavissa ja pysyviä silloinkin, kun laite on asennettu ajoneuvoon.

4.3   Hyväksyntämerkin sijoittelu

4.3.1   Erilliset valaisimet

Tämän säännön liitteen 5 kuvissa 1–9 esitetään esimerkkejä hyväksyntämerkin sijoittelusta edellä mainittujen lisätunnusten kanssa.

4.3.2   Ryhmitetyt, yhdistetyt ja rakenteellisesti toisiinsa yhdistetyt valaisimet

Jos ryhmitetyt, yhdistetyt tai rakenteellisesti yhdistetyt valaisimet täyttävät useiden sääntöjen vaatimukset, valaisimeen voidaan kiinnittää yksi kansainvälinen hyväksyntämerkki. Merkki koostuu ympyrästä, jonka sisällä on E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero, sekä hyväksyntänumerosta. Tämä hyväksyntämerkki voidaan sijoittaa ryhmitetyissä, yhdistetyissä tai rakenteellisesti yhdistetyissä valaisimissa mihin tahansa valaisimien kohtaan edellyttäen, että

4.3.2.1.1   merkki näkyy valaisimien asennuksen jälkeen,

4.3.2.1.2   mitään ryhmitettyjen, yhdistettyjen tai rakenteellisesti yhdistettyjen valaisimien valoa läpäisevää osaa ei voida irrottaa irrottamatta samalla hyväksyntämerkkiä.

Kunkin valaisimen tunnus (joka vastaa sääntöä, jonka mukaisesti hyväksyntä on myönnetty) ja muutossarjalle annettu, viimeisimpiä sääntöön tehtyjä tärkeitä teknisiä muutoksia vastaava järjestysnumero hyväksynnän myöntämispäivänä sekä vaadittu nuoli (tarvittaessa) on merkittävä

4.3.2.2.1   joko asianomaiseen valoa säteilevään pintaan

4.3.2.2.2   tai ryhmässä siten, että kukin ryhmitetyistä, yhdistetyistä tai rakenteellisesti yhdistetyistä valaisimista on helposti tunnistettavissa (ks. liitteen 5 neljä esimerkkiä).

4.3.2.3   Yksittäisen hyväksyntämerkin osien koko ei saa olla pienempi kuin vähimmäiskoko, joka vahvistetaan pienimmälle yksittäiselle merkille säännössä, jonka perusteella hyväksyntä on myönnetty.

4.3.2.4   Kullekin hyväksytylle tyypille on annettava hyväksyntänumero. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle tämän säännön soveltamisalaan kuuluvalle ryhmitetylle, yhdistetylle tai rakenteellisesti yhdistetylle valaisimelle.

4.3.2.5   Tämän säännön liitteen 5 kuvassa 10 annetaan esimerkkejä ryhmitettyjen, yhdistettyjen tai rakenteellisesti yhdistettyjen ajovalaisimien hyväksyntämerkkien järjestelyistä edellä mainittujen lisätunnusten kanssa.

Valaisimet, jotka on mahdollisesti rakenteellisesti yhdistetty muihin valaisimiin tai ryhmitetty muiden valaisimien kanssa ja joiden linssejä käytetään myös muuntyyppisissä ajovalaisimissa

Sovelletaan edellä olevan 4.3.2 kohdan säännöksiä.

4.3.3.1   Lisäksi, jos käytetään samaa linssiä, siihen voidaan kiinnittää kaikki erilaiset, erityyppisiin ajovalaisimiin tai valaisinyksiköihin viittaavat hyväksyntämerkit, jos myös ajovalaisimen päärungolla, vaikka sitä ei voisi erottaa linssistä, on edellä 3.2 kohdassa kuvattu tila, jossa on hyväksyntämerkit varsinaisille toiminnoille. Jos erityyppisillä ajovalaisimilla on sama päärunko, kaikki erilaiset hyväksyntämerkit voidaan kiinnittää siihen.

4.3.3.2   Tämän säännön liitteen 5 kuvassa 11 annetaan esimerkkejä hyväksyntämerkkien järjestelyistä edellä mainitussa tapauksessa.

5.   YLEISET VAATIMUKSET

5.1   Jokaisen näytekappaleen on täytettävä 6 ja 7 kohdan vaatimukset.

5.2   Ajovalaisimien on oltava siten valmistettuja, että ne säilyttävät niille asetetut fotometriset ominaisuudet ja pysyvät tavanomaisessa käytössä hyvässä toimintakunnossa niihin mahdollisesti kohdistuvasta tärinästä huolimatta.

5.3   Ajovalaisimet on varustettava laitteella, joka mahdollistaa niiden säädön ajoneuvoissa siten, että valaisimet täyttävät niitä koskevat määräykset. Kyseistä laitetta ei tarvitse asentaa valaisimiin, joissa heijastinta ja valoa hajottavaa linssiä ei voida erottaa toisistaan, jos kyseisiä yksiköitä käytetään ainoastaan ajoneuvoissa, joissa ajovalaisimia voidaan säätää muulla tavoin. Jos kaukovalon aikaansaava ajovalaisin ja lähivalon aikaansaava ajovalaisin, jotka kumpikin on varustettu omalla hehkulampulla, asennetaan niin, että ne muodostavat yksikön, säätölaitteella on voitava asianmukaisesti säätää kumpaakin optista järjestelmää erikseen.

Tätä säännöstä ei kuitenkaan sovelleta ajovalaisinyhdistelmiin, joiden heijastimet eivät ole jaettavissa ajovalaisimittain. Tämäntyyppisiin yhdistelmiin sovelletaan jäljempänä olevan 6 kohdan vaatimuksia.

5.4   Komponentit, joiden avulla hehkulamppu on kiinnitetty heijastimeen, on valmistettava niin, että hehkulamppu voidaan pimeässäkin kiinnittää ainoastaan oikeaan asentoonsa. Hehkulampun kannan on vastattava seuraavissa IEC-julkaisun 61-2 tietolomakkeissa esitettyjä ominaisuuksia:

Hehkulamppu

Kanta

Tietolomake

R2

P45t-41

7005-95-1

H51

PX43t

7005-34-1

5.5   Ajovalaisimet, jotka on suunniteltu täyttämään vaatimukset sekä maissa, joissa on oikeanpuoleinen liikenne että maissa, joissa on vasemmanpuoleinen liikenne, voidaan mukauttaa tietynpuoleista liikennettä varten joko asianmukaisella alkusäädöllä, kun ajovalaisimet asennetaan ajoneuvoon, tai käyttäjän suorittamalla säädöllä. Alkusäätö tai käyttäjän suorittama säätö voidaan tehdä esimerkiksi asettamalla optinen yksikkö tiettyyn kulmaan ajoneuvon nähden tai asettamalla hehkulamppu tiettyyn kulmaan optiseen yksikköön nähden. Kaikissa tapauksissa ainoastaan kaksi toisistaan selvästi erotettavaa asentoa saavat olla mahdollisia siten, että toinen asento on tarkoitettu oikeanpuoleiselle ja toinen vasemmanpuoleiselle liikenteelle, ja rakenteen on oltava sellainen, että ajovalaisimen tahaton vaihtaminen asennosta toiseen tai ajovalaisimen asettaminen väliasentoon ei ole mahdollista. Jos hehkulampulle on olemassa kaksi erilaista asennusasentoa, on komponenttien, jotka kiinnittävät hehkulampun heijastimeen, oltava siten suunniteltuja ja valmistettuja, että kummassakin asennossa hehkulamppu pysyy paikallaan samalla tarkkuudella, jota vaaditaan niiden ajovalaisimien osalta, jotka on tarkoitettu käytettäviksi ainoastaan vasemman- tai oikeanpuoleisessa liikenteessä.

5.6   Täydentäviä testejä on suoritettava liitteen 4 vaatimusten mukaisesti sen varmistamiseksi, että fotometriset ominaisuudet eivät kohtuuttomasti muutu.

5.7   Edellä olevien 5.2–5.5 kohdan vaatimusten täyttyminen on tarkastettava silmämääräisesti ja tarvittaessa koeasennuksella.

5.8   Jos ajovalaisimessa on muovimateriaalista valmistettu linssi, testit on tehtävä liitteen 7 vaatimusten mukaisesti.

6.   VALAISTUS

6.1.1   Ajovalaisimien on oltava sellaisia, että sopivilla R2- ja/tai HS1-hehkulampuilla varustettuina niiden lähivalotoiminto tuottaa riittävän valaistuksen aiheuttamatta häikäisyä ja kaukovalotoiminto tuottaa hyvän valaistuksen.

6.1.2   Ajovalaisimen tuottama valaistus on tarkastettava pystysuoralla mittaustasolla, joka sijaitsee 25 m:n etäisyydellä ajovalaisimen etupuolella ja on suorassa kulmassa ajovalaisimen akseliin nähden (ks. liite 6).

6.1.3   Ajovalaisin on tarkastettava käyttäen vakiohehkulamppuja, jotka on suunniteltu 12 V:n nimellisjännitteelle ja joiden mahdolliset vaaleankeltaiset suodattimet (6) on korvattu geometrisesti samanlaisilla värittömillä suodattimilla, joiden siirtokerroin on vähintään 80 prosenttia. Ajovalaisimen tarkastuksen aikana hehkulampun napojen jännitettä on säädettävä niin, että saavutetaan seuraavat ominaisuudet:

Hehkulampun luokka

Likimääräinen syöttöjännite (V) mittausta varten

Valovirta (lumeneina)

kaukovalon lähivalon

hehkulanka hehkulanka

R2

12

700

450

H51

12

700

450

6.1.4   Mitat, jotka määrittelevät vakiohehkulampun sisällä olevien hehkulankojen ja suojuksen paikan, esitetään säännössä nro 37 olevassa asiaa koskevassa tietolomakkeessa.

6.1.5   Vakiohehkulampun kuvun on oltava optiselta muodoltaan ja laadultaan sellainen, että se ei saa aikaan valon jakaantumiseen kielteisesti vaikuttavaa heijastusta tai taittumista. Tämän vaatimuksen täyttyminen on tarkastettava mittaamalla valonjakauma, joka saadaan, kun vakioajovalaisimeen asennetaan vakiohehkulamppu.

Lähivalon on tuotettava tarpeeksi terävä valoraja, jotta sen avulla voidaan suorittaa tyydyttävä säätö. Valorajan on oltava suora vaakasuuntainen viiva sen liikenteensuunnan vastakkaisella puolella, jolle ajovalaisin on tarkoitettu. Toisella puolella sen olisi oltava vaakasuora tai enintään 15 asteen kulmassa vaakatason yläpuolella.

Ajovalaisimen on oltava siten säädetty, että

6.2.1   jos ajovalaisimet on suunniteltu täyttämään oikeanpuoleisen liikenteen vaatimukset, valoraja on vaakasuora mittaustason vasemmalla puolella (7), ja jos ajovalaisimet on suunniteltu täyttämään vasemmanpuoleisen liikenteen vaatimukset, valoraja on vaakasuora mittaustason oikealla puolella,

6.2.2   valorajan vaakasuora osa sijaitsee mittaustasolla 25 cm sen vaakatason alapuolella, joka kulkee ajovalaisimen keskipisteen kautta (ks. tämän säännön liite 6),

6.2.3   mittaustaso on liitteessä 6 esitetyssä asennossa. (8)

Asianmukaisesti säädettynä ajovalaisimen, joka on tarkoitettu tuottamaan lähi- ja kaukovaloa, on täytettävä 6.3 ja 6.5 kohdassa tarkoitetut vaatimukset. Jos ajovalaisimen on tarkoitus tuottaa ensisijaisesti lähivaloa, sen tarvitsee täyttää vain 6.3. kohdassa tarkoitetut vaatimukset. (9)

Jos näin suunnattu ajovalaisin ei täytä 6.3 ja 6.5 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia, sen suuntausta voidaan muuttaa sillä edellytyksellä, että sädekimpun akselin tai tämän säännön liitteessä 6 esitetyn leikkauspisteen HV siirtymä oikealle tai vasemmalle on enintään 1° (= 44 cm). (10) Valorajan avulla tapahtuvan säädön helpottamiseksi ajovalaisin voidaan osittain peittää valorajan terävöittämiseksi.

Jos ajovalaisin on suunniteltu tuottamaan vain kaukovaloa, se on säädettävä siten, että voimakkaimman valaistuksen alue keskitetään suorien hh ja vv leikkauspisteeseen. Kyseisen ajovalaisimen tarvitsee täyttää vain 6.5 kohdassa tarkoitetut vaatimukset.

6.3   Lähivalon mittaustasolle tuottaman valaistuksen on täytettävä seuraavassa taulukossa esitetyt vaatimukset: (11)

Piste mittaustasolla

Vaadittu valaistusvoimakkuus lukseina

Oikeanpuoleisen liikenteen ajovalaisimet

Vasemmanpuoleisen liikenteen ajovalaisimet

Piste R 50 L

Piste H 50 R

≤ 0–4

Piste 75 R

Piste 75 L

≥ 6

Piste 50 R

Piste 50 L

≥ 6

Piste 25 L

Piste 25 R

≥ 1,5

Piste 25 R

Piste 25 L

≥ 1,5

Mikä tahansa piste vyöhykkeellä III

≤ 0,7

Mikä tahansa piste vyöhykkeellä IV

≥ 2

Mikä tahansa piste vyöhykkeellä I

≤ 20

Kun mittauksiin käytetyn vakiohehkulampun valovirta on muu kuin 450 lumenia, tehdyt mittaukset on korjattava suhteellisesti valovirta-arvoihin nähden. Hyvää näkyvyyttä haittaavaa sivuttaista vaihtelua ei saa esiintyä millään vyöhykkeistä I, II, III ja IV.

Ajovalaisimien, jotka on suunniteltu täyttämään sekä oikean- että vasemmanpuoleista liikennettä koskevat vaatimukset, on täytettävä kyseiselle liikennejärjestelmälle edellä asetetut vaatimukset molemmissa optisen yksikön tai hehkulampun säätöasennoissa.

6.4   Liitteen 6 kuvassa C esitetyt valaistusarvot vyöhykkeillä A ja B on tarkastettava mittaamalla fotometriset arvot kyseisen kuvan pisteissä 1–8. Arvojen on oltava seuraavien rajojen sisällä:

1 + 2 + 3 ≥ 0,3 lx, ja

4 + 5 + 6 ≥ 0,6 lx, ja

0,7 lx ≥ 7 ≥ 0,1 lx ja

0,7 lx ≥ 8 ≥ 0,2 lx.

Kyseisiä uusia arvoja ei vaadita niiltä ajovalaisimilta, joille on myönnetty hyväksyntä ennen tämän säännön muutossarjaan 01 tehdyn lisäyksen 3 soveltamispäivämäärää (2. joulukuuta 1992), eikä näiden hyväksyntöjen laajennuksilta.

Säädettävällä heijastimella varustettujen ajovalaisimien osalta 6.2–6.4 kohdan vaatimuksia sovelletaan kaikkiin 2.1 kohdan mukaisesti ilmoitettuihin kiinnitysasentoihin. Tarkastuksessa on käytettävä seuraavaa menettelyä:

6.5.1   Kukin hyväksyntähakemuksessa ilmoitettu asento todennetaan testausgoniometrillä siihen suoraan nähden, joka liittää toisiinsa valonlähteen keskustan ja mittaustasolla olevan pisteen HV. Säädettävä heijastin siirretään sitten asentoon, jossa mittaustasolle heijastuvan valon kuvio vastaa 6.1, 6.2 ja/tai 6.4 kohdassa esitettyjä suuntausta koskevia määräyksiä.

6.5.2   Kun heijastin on alkuasennossaan 6.5.1 kohdan vaatimusten mukaisesti, ajovalaisimen on täytettävä 6.2, 6.3 ja 6.4 kohdassa esitetyt asianomaiset fotometriset vaatimukset.

6.5.3   Lisätestejä suoritetaan sen jälkeen, kun heijastimen asentoa on muutettu ajovalaisimien säätölaitteen avulla alkuasennosta pystysuunnassa ± 2° tai vähintään ääriasentoon, jos se on pienempi kuin 2°. Kun ajovalaisin on kokonaisuudessaan suunnattu uudelleen (esimerkiksi goniometrin avulla) vastaavaan vastakkaiseen suuntaan, tarkistetaan valoteho seuraaviin suuntiin (ja valotehon on oltava vaadittujen rajojen sisällä): lähivalo – pisteet HV ja 75 R (tai 75 L); kaukovalo – piste HV (prosentteina Emax-arvosta).

6.5.4   Jos hakija on ilmoittanut useamman kuin yhden kiinnitysasennon, 6.5.1–6.5.3 kohdan menettely toistetaan kaikkien muiden asentojen osalta.

6.5.5   Jos hakija ei ole pyytänyt käyttämään erityisiä kiinnitysasentoja, ajovalaisin suunnataan 6.2–6.4 kohdassa tarkoitettuja mittauksia varten ajovalaisimien säätölaitteella keskiasentoonsa. Edellä olevassa 6.5.3 kohdassa tarkoitetut lisätestit suoritetaan, kun heijastin on siirrettynä ääriasentoihinsa (± 2 asteen sijaan) ajovalaisimien säätölaitteella.

6.6   Kaukovalon mittaustasolle tuottaman valaistuksen mittaukset on tehtävä samalla ajovalaisimen säädöllä kuin 6.3 kohdassa tarkoitetut mittaukset, tai mikäli ajovalaisin tuottaa vain kaukovaloa, 6.2.3 kohdan viimeisen alakohdan mukaisesti. Jos kaukovalon tuottamiseen käytetään useampaa kuin yhtä valonlähdettä, valaistusvoimakkuuden enimmäisarvo (Emax) on määritettävä käyttäen kaikkia valon tuottamiseen osallistuvia valonlähteitä.

Kaukovalon mittaustasolle tuottaman valaistuksen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Suorien hh ja vv leikkauspisteen HV on sijaittava alueella, jonka rajaa isoluksikäyrä, joka vastaa 90:tä prosenttia enimmäisvalaistuksesta.

Enimmäisarvon on oltava vähintään 32 luksia.

Leikkauspisteestä HV vaakasuuntaan vasemmalle ja oikealle valaistuksen on oltava vähintään 16 luksia 1,125 m:n etäisyydelle saakka ja vähintään 4 luksia 2,25 m:n etäisyydelle saakka. (Kun mittauksiin käytetyn vakiohehkulampun valovirta on muu kuin 700 lumenia, tehdyt mittaukset on korjattava suhteellisesti valovirta-arvoihin nähden.)

6.7   Edellä 6.2.5–6.3.2.3 kohdassa tarkoitetut valaistusarvot mittaustasolla on mitattava valokennolla, jonka tehoalueen on oltava sivuiltaan 65 mm:n suuruisen neliön sisällä.

7.   HAITAN MITTAAMINEN

Ajovalaisimien lähivalon aiheuttama haitta on mitattava. (12)

8.   VAKIOAJOVALAISIN

Ajovalaisin katsotaan vakioajovalaisimeksi, jos

8.1   ajovalaisin täyttää edellä mainitut hyväksyntävaatimukset,

8.2   ajovalaisimen tehollinen halkaisija on vähintään 160 mm,

ajovalaisin tuottaa vakiohehkulampulla edellä 6.3 kohdassa tarkoitetuissa eri pisteissä ja eri alueilla valaistuksen, joka on

8.3.1   enintään 90 prosenttia enimmäisarvoista ja

8.3.2   vähintään 120 prosenttia 6.3 kohdan taulukossa määritellyistä vähimmäisarvoista.

9.   TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

9.1   Tämän säännön mukaisesti hyväksytyt ajovalaisimet on valmistettava siten, että ne vastaavat hyväksyttyä tyyppiä ja täyttävät 6 kohdan vaatimukset.

9.2   Valmistusta on valvottava asianmukaisesti, jotta 9.1 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten täyttyminen voidaan varmistaa.

Hyväksynnän haltijan on

9.3.1   varmistettava, että tuotteiden laaduntarkastukseen sovellettavat menettelyt ovat riittäviä,

9.3.2   voitava käyttää välineitä, joita tarvitaan kunkin hyväksytyn tyypin vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseen,

9.3.3   varmistettava, että testitulosten tiedot talletetaan ja että asiaan liittyvät asiakirjat ovat saatavilla hallinnollisen yksikön kanssa sovittavan ajan,

9.3.4   analysoitava kunkin testityypin tulokset tarkastaakseen ja varmistaakseen tuotteen ominaisuuksien pysyvyyden kuitenkin niin, että teollisessa tuotannossa esiintyvät vaihtelut sallitaan,

9.3.5   varmistettava, että kullekin tuotetyypille suoritetaan vähintään tämän säännön liitteessä 3 määrätyt testit,

9.3.6   varmistettava, että aina, jos näyte-erä ei vastaa kyseisen testityypin vaatimuksia, otetaan uudet näytteet ja tehdään uusi testi. Kaikki tarpeelliset toimenpiteet on toteutettava, jotta kyseinen tuotanto saadaan jälleen vaatimusten mukaiseksi.

Tyyppihyväksynnän myöntänyt toimivaltainen viranomainen saa milloin tahansa tarkastaa kussakin tuotantoyksikössä sovellettavat vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät.

9.4.1   Testejä ja tuotantoa koskevat asiakirjat on annettava vierailevan tarkastajan käyttöön kussakin tarkastuksessa.

9.4.2   Tarkastaja voi ottaa satunnaisnäytteitä testattavaksi valmistajan laboratoriossa. Näytteiden vähimmäismäärä voidaan määrittää valmistajan omien tarkastusten tulosten mukaisesti.

9.4.3   Jos katsotaan, että laatutaso ei ole tyydyttävä tai että 9.4.2 kohdassa tarkoitettujen testien pätevyys on tarpeellista tarkastaa, tarkastaja valitsee liitteen 8 perusteiden mukaisesti näytteet, jotka toimitetaan tyyppihyväksyntätestit suorittaneelle tekniselle tutkimuslaitokselle.

9.4.4   Toimivaltainen viranomainen voi suorittaa minkä tahansa tähän sääntöön perustuvan testin. Kyseiset testit suoritetaan satunnaisnäytteille, jotka otetaan valmistajan toimitussitoumuksia vääristämättä ja liitteen 8 perusteiden mukaisesti.

9.4.5   Toimivaltaisen viranomaisen on pyrittävä suorittamaan tarkastus kahden vuoden välein. Viranomainen voi kuitenkin päättää tästä oman harkintansa ja sen mukaan, miten se luottaa tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonnan tehokkuuteen. Jos tulokset eivät tyydytä, toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kaikki tarpeelliset toimenpiteet toteutetaan tuotannon saattamiseksi vaatimustenmukaiseksi mahdollisimman pian.

9.5   Ajovalaisimia, joissa on selviä vikoja, ei oteta huomioon.

9 6   Viitemerkkiä ei oteta huomioon.

10.   SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

10.1   Ajovalaisimelle tämän säännön mukaisesti myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos edellä esitetyt vaatimukset eivät täyty tai jos hyväksyntämerkillä varustettu ajovalaisin ei vastaa hyväksyttyä tyyppiä.

10.2   Jos tätä sääntöä soveltava sopimuksen osapuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on viipymättä ilmoitettava tästä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuksen osapuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

11.   AJOVALAISINTYYPIN MUUTOKSET JA HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

Ajovalaisintyyppiin mahdollisesti tehtävistä muutoksista on ilmoitettava hallinnolliselle yksikölle, joka on hyväksynyt kyseisen ajovalaisintyypin. Hallinnollinen yksikkö voi tämän jälkeen

11.1.1   katsoa, ettei tehdyillä muutoksilla todennäköisesti ole havaittavaa kielteistä vaikutusta ja että ajovalaisin joka tapauksessa edelleen täyttää vaatimukset, tai

11.1.2   vaatia testien suorittamisesta vastaavalta tekniseltä tutkimuslaitokselta uuden testausselosteen.

11.2   Hyväksynnän vahvistamisesta tai epäämisestä ja muutoksista on ilmoitettava tätä sääntöä soveltaville sopimuksen osapuolille 4.1.4 kohdan mukaisella menettelyllä.

11.3   Hyväksynnän laajennuksen myöntäneen toimivaltaisen viranomaisen on annettava laajennukselle sarjanumero ja ilmoitettava siitä muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen osapuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

11.4   Ennen 18 päivää maaliskuuta 1986 myönnetyt hyväksynnät jäävät edelleen voimaan.

12.   TUOTANNON LOPETTAMINEN

Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön perusteella hyväksytyn ajovalaisimen valmistamisen, hyväksynnän haltijan on ilmoitettava tästä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Ilmoituksen saatuaan viranomaisen on ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen osapuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

13.   HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TEKNISTEN TUTKIMUSLAITOSTEN SEKÄ HALLINNOLLISTEN YKSIKÖIDEN NIMET JA OSOITTEET

Tätä sääntöä soveltavien vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolien on ilmoitettava Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä niiden hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnän ja joille toimitetaan lomakkeet todistukseksi muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopettamisesta.

14.   SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

14.1   Kuuden kuukauden kuluttua säännön nro 112 virallisesta voimaantulopäivästä tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on lakattava myöntämästä ECE-hyväksyntöjä tämän säännön perusteella.

14.2   Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät voi kieltäytyä laajentamasta hyväksyntää, joka on annettu tämän muutossarjan tai tämän säännön aiempien muutossarjojen perusteella.

14.3   Hyväksynnät, jotka on myönnetty tämän säännön perusteella ennen säännön nro 112 voimaantuloa, sekä kaikki hyväksyntien laajennukset, mukaan luettuina myöhemmin myönnettävät laajennukset aikaisemman muutossarjan mukaisiin hyväksyntiin, pysyvät voimassa rajoittamattoman ajan.

14.4   Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on edelleen myönnettävä hyväksyntiä tämän muutossarjan ja tämän säännön kaikkien aikaisempien muutossarjojen perusteella, jos kyseiset ajovalaisimet on tarkoitettu varaosiksi käytössä oleviin ajoneuvoihin.

14.5   Säännön nro 112 virallisesta voimaantulopäivästä alkaen mikään tätä sääntöä soveltava sopimuspuoli ei saa kieltää sellaisen ajovalaisintyypin asentamista uuteen ajoneuvoon, joka on hyväksytty säännön nro 112 mukaisesti.

14.6   Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on edelleen sallittava tämän säännön mukaisesti hyväksytyn ajovalaisimen asentaminen ajoneuvotyyppiin tai ajoneuvoon.

14.7   Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on edelleen sallittava tämän säännön mukaisesti hyväksytyn ajovalaisimen asentaminen ja käyttö käytössä olevassa ajoneuvossa sillä edellytyksellä, että ajovalaisin on tarkoitettu varaosaksi.


(1)  Tämän säännön vaatimukset eivät estä tätä sääntöä soveltavaa sopimuspuolta kieltämästä tämän säännön mukaisesti hyväksytyn ajovalaisimen, jossa on muovimateriaalista valmistettu linssi, ja mekaanisen (pyyhkimillä varustetun) ajovalaisimen puhdistuslaitteen yhdistelmää.

(2)  Ajovalaisimen hyväksyntää koskevasta hakemuksesta, ks. sääntö nro 37. ”Hehkulampun tyyppiä” ei pidä sekoittaa ”hehkulampun luokkaan”. Tämä sääntö koskee ajovalaisimia, joissa käytetään R2- ja/tai HS1-luokan hehkulamppuja. Nämä hehkulamppujen luokat eroavat toisistaan olennaisesti suunnittelun ja erityisesti kannan osalta. Lamppuja ei voi vaihtaa keskenään, mutta yhteen hehkulamppuluokkaan kuuluu tavallisesti useampia tyyppejä.

(3)  Jos ajovalaisimet on suunniteltu täyttämään ainoastaan joko oikeanpuoleiselle tai vasemmanpuoleiselle liikenteelle asetetut vaatimukset, suositellaan että alue, joka voidaan pimentää tienkäyttäjille aiheutuvan haitan estämiseksi niissä maissa, joissa liikenne kulkee tien vastakkaista puolta, rajataan pysyvästi etulinssiin. Tämä rajaus ei ole kuitenkaan välttämätön silloin, kun alue käy selvästi ilmi muotoilusta.

(4)  Jos linssiä ei voi irrottaa ajovalaisimen päärungosta riittää, että kyseinen tila on linssissä tai rungossa.

(5)  Saksa 1, Ranska 2, Italia 3, Alankomaat 4, Ruotsi 5, Belgia 6, Unkari 7, Tšekki 8, Espanja 9, Jugoslavia 10, Yhdistynyt kuningaskunta 11, Itävalta 12, Luxemburg 13, Sveitsi 14, 15 (antamatta), Norja 16, Suomi 17, Tanska 18, Romania 19, Puola 20, Portugali 21, Venäjä 22, Kreikka 23, 24 (antamatta), Kroatia 25, Slovenia 26, Slovakia 27, Valko-Venäjä 28, Viro 29, 30–36 (antamatta) ja Turkki 37. Seuraavat numerot annetaan muille maille aikajärjestyksessä sitä mukaa kuin ne ratifioivat moottoriajoneuvojen varusteiden ja osien hyväksymisehtojen yhdenmukaistamista ja hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen tai liittyvät siihen, ja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri ilmoittaa näin annetuista numeroista sopimuksen sopimuspuolille.

(6)  Näihin suodattimiin luetaan kaikki komponentit (linssi mukaan luettuna), joiden tarkoituksena on värittää valoa.

(7)  Mittaustason on oltava riittävän leveä, jotta valorajaa voidaan tarkastella vähintään 5°:n alueella suorasta vv.

(8)  Jos fokaaliakseli poikkeaa merkittävästi sädekimpun yleisestä suunnasta, kun kyseessä on ajovalaisin, joka on suunniteltu täyttämään tämän säännön vaatimukset ainoastaan lähivalon osalta, käytetään sivuttaissuuntausta tavalla, joka tehokkaimmin täyttää valaistusta koskevat vaatimukset pisteissä 75 ja 50.

(9)  Tällaisen lähivalon tuottavan ajovalaisimen mahdollisesti tuottamalle kaukovalolle ei ole asetettu vaatimuksia.

(10)  Tämä 1 asteen enimmäispoikkeama oikealle tai vasemmalle ei ole ristiriidassa pystysäädön enimmäispoikkeaman kanssa. Pystysäätöä rajoittavat ainoastaan 6.5 kohdan vaatimukset.

(11)  Maa- tai metsätaloustraktoreiden ja muiden hidaskulkuisten ajoneuvojen erikoisajovalaisimet, ks. liite 2.

(12)  Tästä vaatimuksesta annetaan suositus viranomaisia varten.


LIITE 1

ILMOITUS

(Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

Image 1

 (1)

Antaja:

Viranomaisen nimi:

Aihe (2):

Ajovalaisintyypin

HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

HYVÄKSYNNÄN EPÄÄMINEN

HYVÄKSYNNÄN PERUUTTAMINEN

TUOTANNON LOPETTAMINEN

säännön nro 1 mukaisesti

Hyväksyntänumero: … Laajennuksen numero: …

1.

Laitteen kauppanimi tai tavaramerkki: …

2.

Valmistajan laitetyypille antama nimi: …

3.

Valmistajan nimi ja osoite: …

4.

Valmistajan mahdollisen edustajan nimi ja osoite: …

5.

Hyväksyntähakemuksen päiväys: …

6.

Hyväksyntätesteistä vastaava tekninen tutkimuslaitos: …

7.

Testausselosteen päiväys: …

8.

Testausselosteen numero: …

9.

Lyhyt kuvaus:

Luokka asianomaisen merkinnän mukaisesti: (3)

Hehkulamppujen numerot ja luokat: …

Säteilevän valon väri: valkoinen/vaaleankeltainen (2)

10.

Hyväksyntämerkin sijainti: …

11.

Hyväksynnän laajennuksen perusteet (tarvittaessa): …

12.

Hyväksyntä myönnetty/evätty/laajennettu/peruutettu (2)

13.

Paikka: …

14.

Päiväys: …

15.

Allekirjoitus: …

16.

Tämän lomakkeen liitteenä on luettelo hyväksynnän myöntäneen hallinnollisen yksikön haltuun annetuista asiakirjoista, jotka ovat pyynnöstä saatavilla.


(1)  Hyväksynnän myöntäneen/laajentaneen/evänneen/peruuttaneen maan tunnusnumero (ks. säännössä olevat hyväksyntää koskevat määräykset).

(2)  Tarpeeton viivataan yli.

(3)  Ilmoitetaan seuraavasta luettelosta valittu asiaankuuluva merkintä:

Image 2

Teksti kuva

LIITE 2

Maa- tai metsätaloustraktoreihin ja muihin hidaskulkuisiin ajoneuvoihin tarkoitetut erikoisajovalaisimet

Tämän säännön vaatimuksia sovelletaan seuraavassa mainituin muutoksin myös sellaisten maa- tai metsätaloustraktoreiden ja muiden hidaskulkuisten ajoneuvojen erikoisajovalaisimien hyväksyntiin, jotka on tarkoitettu antamaan sekä kauko- että lähivaloa ja joiden läpimitta D on alle 160 mm (1):

a)

Tämän säännön 6.3 kohdassa esitettyjä valaistuksen vähimmäisvaatimuksia pienennetään suhteessa

Formula

niin, että absoluuttiset vähimmäisarvot ovat seuraavat:

3 luksia joko pisteessä 75 R tai pisteessä 75 L,

5 luksia joko pisteessä 50 R tai pisteessä 50 L,

1,5 luksia vyöhykkeellä IV.

b)

Tämän säännön 4.2.2.5 kohdassa määrätyn tunnuksen CR sijaan ajovalaisimeen merkitään kirjain M kärjellään olevan kolmion sisään.

c)

Liitteessä 1 olevan hyväksyntäilmoituksen 9 kohtaan on merkittävä seuraava tieto: ”Ainoastaan hidaskulkuisiin ajoneuvoihin tarkoitettu ajovalaisin”.


(1)  Jos heijastimen näkyvä pinta ei ole ympyränmuotoinen, läpimittana käytetään sen ympyrän läpimittaa, joka pinta-alaltaan vastaa heijastimen näkyvää tehokasta pintaa.


LIITE 3

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontamenettelyjä koskevat vähimmäisvaatimukset

1.   YLEISTÄ

1.1   Vaatimustenmukaisuutta koskevat mekaaniset ja geometriset vaatimukset katsotaan täytetyiksi, jos eroavuudet eivät ylitä väistämättömiä valmistuspoikkeamia tämän säännön vaatimusten rajoissa.

Sarjatuotantona valmistettujen ajovalaisimien vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi fotometristen ominaisuuksien osalta, jos minkä tahansa sattumanvaraisesti valitun ja vakiohehkulampulla varustetun ajovalaisimen fotometrisiä ominaisuuksia testattaessa

1.2.1   mikään mitattu arvo ei poikkea negatiivisesti yli 20 prosentilla tässä säännössä määritellyistä arvoista. Arvojen B 50 L (tai R) ja vyöhykkeen III osalta kielteiset poikkeamat saavat olla enintään:

B 50 L (tai R)

0,2 luksia, eli 20 prosenttia

 

0,3 luksia, eli 30 prosenttia

Vyöhyke III

0,3 luksia, eli 20 prosenttia

 

0,45 luksia, eli 30 prosenttia

tai jos

1.2.2.1   lähivalon osalta tässä säännössä määrätyt arvot täyttyvät pisteessä HV (sallittu toleranssi +0,2 luksia) ja ajovalaisimen ollessa suunnattuna samalla tavalla vähintään yhdessä pisteessä kullakin niistä alueista, jotka säteeltään 15 cm:n suuruinen ympyrä rajaa mittaustasolle (etäisyys 25 m) pisteiden B 50 L (tai R) (1) (sallittu toleranssi +0,1 luksia), 75 R (tai L), 25 R ja 25 L ympärille, sekä lisäksi vyöhykkeen IV koko sillä alueella, joka on enintään 22,5 cm suorien 25 R ja 25 L yläpuolella,

1.2.2.2   ja jos kaukovalon osalta missä tahansa tämän säännön 6.6 kohdassa määritellyssä mittauspisteessä fotometrisille arvoille saadaan +20 prosentin toleranssi enimmäisarvojen ja –20 prosentin toleranssi vähimmäisarvojen osalta pisteen HV sijaitessa alueella, jossa isoluksi on 0,75 Emax.

1.2.3   Jos edellä kuvattujen testien tulokset eivät vastaa vaatimuksia, ajovalaisimen suuntausta voidaan muuttaa sillä edellytyksellä, että sädekimpun akselia siirretään sivuun oikealle tai vasemmalle enintään 1 asteen verran. (2)

1.2.4   Jos edellä kuvattujen testien tulokset eivät vastaa vaatimuksia, ajovalaisimille suoritettavat testit on toistettava käyttämällä toista vakiohehkulamppua.

1.3   Tarkastettaessa lämmön vaikutuksesta johtuvaa valorajan pystysuuntaista siirtymää on sovellettava seuraavaa menettelyä:

Yksi ajovalaisinnäytteistä on testattava liitteessä 4 olevan 2.1 kohdan menettelyn mukaisesti sen jälkeen, kun ajovalaisin on käynyt kolmesti peräkkäin läpi liitteessä 4 olevassa 2.2.2 kohdassa määritellyn syklin.

Ajovalaisin katsotaan hyväksyttäväksi, jos arvo Δr on enintään 1,5 mrad.

Jos arvo on suurempi kuin 1,5 mrad mutta enintään 2,0 mrad, testataan toinen ajovalaisin, minkä jälkeen molemmista näytteistä mitattujen itseisarvojen keskiarvo saa olla enintään 1,5 mrad.

1.4   Värikoordinaatteja koskevien vaatimusten on täytyttävä.

Vaaleankeltaista valoa säteilevän ajovalaisimen fotometristen ominaisuuksien on täytettävä tähän sääntöön sisältyvät arvot kerrottuna arvolla 0,84.

2.   VALMISTAJAN SUORITTAMAA VAATIMUSTENMUKAISUUDEN TARKASTUSTA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

Hyväksyntämerkin haltijan on suoritettava kullekin ajovalaisintyypille asianmukaisin väliajoin ainakin seuraavassa esitetyt testit. Testit on suoritettava tämän säännön määräysten mukaisesti.

Jos näyte ei täytä kyseisen testityypin vaatimuksia, on otettava lisää näytteitä ja testattava ne. Valmistajan on toteutettava tarvittavat toimet kyseisen tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi.

2.1   Testien luonne

Tässä säännössä esitetyt vaatimustenmukaisuustestit koskevat fotometrisiä ominaisuuksia ja lämmön vaikutuksesta johtuvan valorajan pystysuuntaisen siirtymän todentamista.

2.2   Testausmenetelmät

2.2.1   Testit on yleensä suoritettava tässä säännössä esitettyjen menetelmien mukaisesti.

2.2.2   Valmistajan suorittamissa vaatimustenmukaisuustesteissä voidaan käyttää muita tässä säännössä esitettyjä menetelmiä vastaavia menetelmiä tyyppihyväksyntätesteistä vastaavan toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella. Valmistajan vastuulla on osoittaa, että käytetyt menetelmät vastaavat tässä säännössä esitettyjä menetelmiä.

2.2.3   Edellä olevan 2.2.1 ja 2.2.2 kohdan soveltamisen edellytyksenä on, että testilaite kalibroidaan säännöllisesti ja että se vastaa toimivaltaisen viranomaisen suorittamia mittauksia.

2.2.4   Vertailumenetelminä on käytettävä kaikissa tapauksissa tämän säännön vertailumenetelmiä, erityisesti hallinnollisten tarkastusten ja näytteenottojen osalta.

2.3   Näytteenotto

Ajovalaisinnäytteet on valittava sattumanvaraisesti yhdenmukaisen erän tuotannosta. Yhdenmukaisella erällä tarkoitetaan samaa tyyppiä edustavien ajovalaisimien sarjaa, joka on määritetty valmistajan tuotantomenetelmien mukaisesti.

Arvioinnin on yleensä kohdistuttava yksittäisten tehtaiden sarjatuotantoon. Valmistaja voi kuitenkin ryhmittää yhteen useista eri tehtaista saadut samaa tyyppiä koskevat tiedot, jos tehtaissa sovelletaan samaa laatujärjestelmää ja laadunhallintaa.

2.4   Mitattavat ja tallennettavat fotometriset ominaisuudet

Ajovalaisimien näytekappaleista on tehtävä fotometrisiä mittauksia säännössä määrätyistä pisteistä; lukemat otetaan kaukovalon osalta pisteistä Emax, HV (3), HL ja HR (4) ja lähivalon osalta pisteistä B 50 L (tai R), HV, 75 R (tai L) ja 25 L (tai R) (ks. liitteen 6 kuva).

2.5   Hyväksyttävyysperusteet

Valmistajan vastuulla on laatia testituloksista tilastollinen tutkimus ja määrittää toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella hyväksyttävyysperusteet tuotteilleen, jotta tuotteiden vaatimustenmukaisuuden todentamiselle tämän säännön 9.1 kohdassa asetetut edellytykset täyttyvät.

Hyväksyttävyysperusteiden on oltava sellaiset, että 95 prosentin luotettavuustasolla liitteen 8 (ensimmäinen näytteenotto) mukaisesti suoritetun pistokokeen läpäisemisen vähimmäistodennäköisyys on 0,95.


(1)  Suluissa olevat kirjaimet viittaavat vasemmanpuoleisessa liikenteessä käytettäviksi tarkoitettuihin ajovalaisimiin.

(2)  Tämä 1 asteen enimmäispoikkeama oikealle tai vasemmalle ei ole ristiriidassa pystysäädön enimmäispoikkeaman kanssa. Pystysäätöä rajoittavat ainoastaan 6.5 kohdan vaatimukset.

(3)  Kun ajovalo on rakenteellisesti yhdistetty lähivalon kanssa, ajovalon piste HV on sama kuin lähivalon mittauspiste.

(4)  HL ja HR: Pisteet suoralla ”hh” 1,125 metrin etäisyydellä pisteen HV vasemmalla ja oikealla puolella.


LIITE 4

Toiminnassa olevien ajovalaisimien fotometristen ominaisuuksien vakauden testaus

Kun fotometriset arvot on mitattu tämän säännön määräysten mukaisesti pisteessä Emax kaukovalon osalta ja pisteissä HV, 50 R ja B 50 L lähivalon osalta (tai pisteissä HV, 50 L ja B 50 R vasemmanpuoleiseen liikenteeseen suunniteltujen ajovalaisimien osalta), on testattava täydellistä ajovalaisinta edustavan näytekappaleen fotometristen ominaisuuksien vakaus valaisimen toimiessa. ”Täydellisellä ajovalaisimella” tarkoitetaan täydellistä valaisinta itseään ja niitä valaisimen ympärillä olevia korin osia ja valaisimia, jotka saattavat vaikuttaa testattavan valaisimen lämpöhäviöön.

1.   FOTOMETRISTEN OMINAISUUKSIEN VAKAUDEN TESTAUS

Testit on suoritettava kuivassa ja ilmavirrattomassa ympäristössä, jonka lämpötila on 23 °C ± 5 °C, siten, että täydellinen etusumuvalaisin on kiinnitettynä alustaan tavalla, joka vastaa asianmukaista asennusta ajoneuvoon.

1.1   Puhdas ajovalaisin

Ajovalaisimen on oltava toiminnassa 12 tunnin ajan 1.1.1 kohdan mukaisesti, ja se on tarkastettava 1.1.2 kohdan mukaisesti.

1.1.1   Testausmenettely

Ajovalaisimen on oltava toiminnassa määrätty aika seuraavasti:

1.1.1.1   

a)

Kun hyväksyttävänä on ainoastaan yksi valaisutoiminto (kauko- tai lähivalo), tätä toimintoa vastaavan hehkulangan on oltava toiminnassa määrätty aika. (1)

b)

Kun hyväksyttävänä on rakenteellisesti yhdistetty lähivalaisin ja kaukovalaisin (kaksoishehkulanka tai kaksi hehkulamppua), on meneteltävä seuraavasti:

Jos hakija ilmoittaa, että ajovalaisinta on tarkoitus käyttää siten, että vain yksi hehkulanka on toiminnassa kerrallaan (2), testi on suoritettava tämän edellytyksen mukaisesti niin, että kukin eritellyistä toiminnoista aktivoidaan vuorollaan ajaksi, joka on puolet 1.1 kohdassa tarkoitetusta ajasta.

Kaikissa muissa tapauksissa, ajovalaisimen on oltava toiminnassa seuraavan syklin mukaisesti, kunnes annettu aika täyttyy:

15 minuuttia – lähivalo toiminnassa,

5 minuuttia – kaikki hehkulangat toiminnassa.

c)

Kun hyväksyttävänä ovat ryhmitellyt valaisutoiminnot, kaikkien yksittäisten toimintojen on oltava samanaikaisesti toiminnassa yksittäisille valaisutoiminnoille määritellyn ajan

a)

ottaen huomioon myös rakenteellisesti yhdistettyjen valaisutoimintojen käyttö

b)

valmistajan ohjeiden mukaisesti.

1.1.1.2   Testausjännite

Jännite on säädettävä siten, että saavutetaan 15 prosenttia suurempi teho kuin hehkulamppuja koskevassa säännössä (nro 37) määritetty 6 V:n ja 12 V:n hehkulampulle tarkoitettu nimellisteho ja 26 prosenttia suurempi teho kuin säännössä määritetty 24 V:n hehkulampulle tarkoitettu nimellisteho.

Syötettävän tehon on aina oltava nimellisjännitteeltään 12 V:n hehkulampun tehon mukainen, jollei hyväksynnän hakija ilmoita, että ajovalaisinta voidaan käyttää tästä poikkeavalla jännitteellä. Jälkimmäisessä tapauksessa testi on suoritettava tehokkainta tarkoitukseen sopivaa hehkulamppua käyttäen.

1.1.2   Testitulokset

1.1.2.1   Silmämääräinen tarkastus

Kun ajovalaisimen lämpötila on tasaantunut ympäristön lämpötilaa vastaavaksi, ajovalaisimen linssi ja mahdollinen ulkolinssi on puhdistettava puhtaalla, kostealla puuvillakankaalla. Tämän jälkeen ajovalaisin tarkastetaan silmämääräisesti. Ajovalaisimien linsseissä tai mahdollisissa ulkolinsseissä ei saa olla havaittavissa vääristymiä, muodonmuutoksia, murtumia taikka värimuutoksia.

1.1.2.2   Fotometrinen testi

Fotometristen vaatimusten täyttyminen on tarkastettava seuraavista pisteistä:

Lähivalo:

50 R - B 50 L - HV oikeanpuoleiseen liikenteeseen tarkoitettujen ajovalaisimien osalta,

50 L - B 50 R - HV vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tarkoitettujen ajovalaisimien osalta.

Kaukovalo:

Piste Emax

Lämmön aiheuttaman ajovalaisimen alustan mahdollisen muodonmuutoksen huomioon ottamiseksi voidaan suorittaa toinen suuntaus (valorajan siirtymä käsitellään tämän liitteen 2 kohdassa). Fotometristen ominaisuuksien ja ennen testiä mitattujen arvojen välillä sallitaan 10 prosentin poikkeama, johon luetaan kuuluvaksi myös fotometrisen mittausmenettelyn toleranssit.

1.2   Likainen ajovalaisin

Kun ajovalaisin on testattu 1.1 kohdan mukaisesti ja sitten valmisteltu 1.2.1 kohdan mukaisesti, valaisinta on pidettävä toiminnassa yhden tunnin ajan 1.1.1 kohdan mukaisesti. Tämän jälkeen se on tarkastettava 1.1.2 kohdan mukaisesti.

1.2.1   Ajovalaisimen valmistelu

1.2.1.1   Testiseos

1.2.1.1.1   Ajovalaisimelle, jonka ulkolinssi on valmistettu lasista:

Ajovalaisimelle levitetään veden ja epäpuhtaan aineen seos, joka on koostumukseltaan seuraava:

9 paino-osaa silikahiekkaa, jonka hiukkaskoko on 0–100 μm,

1 paino-osa kasviperäistä hiilipölyä (pyökki), jonka hiukkaskoko on 0–100 µm,

0,2 paino-osaa NaCMC:tä (3) ja

sopiva määrä tislattua vettä, jonka johtavuus on ≤ 1 mS/m.

Seos saa olla enintään 14 vuorokautta vanha.

1.2.1.1.2   Ajovalaisimelle, jonka ulkolinssi on valmistettu muovimateriaalista:

Ajovalaisimelle levitetään veden ja epäpuhtaan aineen seos, joka on koostumukseltaan seuraava:

9 paino-osaa silikahiekkaa, jonka hiukkaskoko on 0–100 μm,

1 paino-osa kasviperäistä hiilipölyä (pyökki), jonka hiukkaskoko on 0–100 µm,

0,2 paino-osaa NaCMC:tä (3),

13 paino-osaa tislattua vettä, jonka johtavuus on ≤ 1 mS/m, ja

2 ± 1 (4) paino-osaa pinta-aktiivista ainetta.

Seos saa olla enintään 14 vuorokautta vanha.

1.2.1.2   Testiseoksen levittäminen ajovalaisimelle

Testiseosta levitetään tasaisesti koko ajovalaisimen valoa säteilevälle pinnalle ja sen annetaan kuivua. Toimenpide toistetaan, kunnes valaistusarvo on laskenut 15–20 prosenttiin arvoista, jotka on mitattu seuraavista pisteistä tässä liitteessä tarkoitetuissa olosuhteissa:

kaukovalon fotometrisen jakauman piste Emax, kun kyseessä on kauko/lähivalaisimena toimiva valaisin,

kaukovalon fotometrisen jakauman piste Emax, kun kyseessä on ainoastaan kaukovalaisimena toimiva valaisin, 50 R ja 50 V (5), kun kyseessä on lähivalaisin, joka on tarkoitettu käytettäväksi oikeanpuoleisessa liikenteessä,

50 L ja 50 V, kun kyseessä on vasemmanpuoleisessa liikenteessä käytettäväksi suunniteltu, ainoastaan lähivalaisimena toimiva valaisin.

1.2.1.3   Mittauslaitteet

Testeissä on käytettävä samanlaisia mittauslaitteita kuin ajovalaisimien hyväksyntätesteissä. Fotometrisissä tarkastuksissa on käytettävä vakiohehkulamppua.

2.   LÄMMÖN VAIKUTUKSESTA TAPAHTUVAN VALORAJAN PYSTYSUUNTAISEN SIIRTYMÄN TESTAUS

Tässä testissä tarkastetaan, ettei lämmön vaikutuksesta johtuva valorajan pystysuuntainen siirtymä ylitä toiminnassa olevalle lähivalaisimelle määriteltyä arvoa.

Kun ajovalaisin on testattu tämän liitteen 1 kohdan mukaisesti, se on testattava tämän liitteen 2.1 kohdassa määritellyssä testissä irrottamatta valaisinta testausalustasta tai säätämättä sitä testausalustaan nähden.

2.1   Testi

Testi on suoritettava kuivassa ja ilmavirrattomassa ympäristössä, jonka lämpötila on 23 °C ± 5 °C.

Ajovalaisin on testattava lähivalolla käyttämällä sarjavalmisteista hehkulamppua, jota on poltettu vähintään tunnin ajan ennen testiä, eikä ajovalaisinta saa irrottaa testausalustasta eikä säätää testausalustaan nähden. (Tätä testiä varten jännite on säädettävä tämän liitteen 1.1.1.2 kohdan mukaisesti.) Valorajan vaakasuoran osan (suoran vv ja pystysuoran, oikeanpuoleisessa liikenteessä pisteen B 50 L kautta ja vasemmanpuoleisessa liikenteessä pisteen B 50 R kautta kulkevan suoran välisen osan) sijainti on määritettävä 3 minuuttia (r3) ja 60 minuuttia (r6o) valaisimen sytyttämisen jälkeen.

Edellä tarkoitetussa valorajan sijainnissa tapahtuneen vaihtelun mittaamisessa voidaan käyttää mitä tahansa menetelmää, joka antaa riittävän tarkat toistettavat tulokset.

2.2   Testitulokset

2.2.1   Milliradiaaneina (mrad) ilmoitettu testitulos katsotaan hyväksyttäväksi, jos ajovalaisimesta mitattu itseisarvo ΔrI = r3 – r60 on enintään 1,0 mrad (ΔrI ≤ 1,0 mrad).

2.2.2   Jos tämä arvo on kuitenkin yli 1,0 mrad mutta enintään 1,5 mrad (1,0 mrad < ΔrI ≤ 1,5 mrad), testataan toinen ajovalaisin tämän liitteen 2.1 kohdan mukaisesti sen jälkeen, kun ajovalaisin on kolme peräkkäistä kertaa läpikäynyt jäljempänä määritellyn syklin, jonka tarkoituksena on vakiinnuttaa ajovalaisimen mekaanisten osien sijainti alustassa, joka vastaa asianmukaista asennusta ajoneuvoon:

lähivalo toiminnassa tunnin ajan (jännite säädetään edellä olevan 1.1.1.2 kohdan mukaisesti),

lähivalo sammutettuna tunnin ajan.

Ajovalaisintyyppi katsotaan hyväksyttäväksi, jos ensimmäisestä näytteestä mitatun itseisarvon ΔrI ja toisesta näytteestä mitatun itseisarvon ΔrII keskiarvo on enintään 1,0 mrad, eli

Formula


(1)  Jos testattava ajovalaisin on ryhmitetty ja/tai rakenteellisesti yhdistetty merkkivalaisimen kanssa, merkkivalaisimen on oltava toiminnassa testin ajan. Jos kyseessä on suuntavalaisin, sitä on käytettävä vilkkutoiminnolla siten, että kytkentäaikojen suhde on suunnilleen yksi yhteen.

(2)  Jos hehkulangoista kaksi tai useampia on toiminnassa samanaikaisesti ajovalaisimia vilkutettaessa, tätä ei katsota tavanomaiseksi hehkulankojen samanaikaiseksi käytöksi.

(3)  NaCMC on karboksimetyyliselluloosan natriumsuola, josta käytetään yleisesti lyhennettä CMC. Epäpuhtausseoksessa käytettävän NaCMC:n substituutioaste on 0,6–0,7, ja 2-prosenttisen liuoksen viskositeetti 20 °C:n lämpötilassa on 200–300 cP.

(4)  Määrän toleranssi johtuu siitä, että on saatava aikaan epäpuhtaan aineen seos, joka levittyy oikealla tavalla koko muovilinssille.

(5)  50 V sijaitsee 375 mm HV:n alapuolella 25 m:n etäisyydellä olevan mittaustason pystysuoralla viivalla vv.


LIITE 5

ESIMERKKEJÄ HYVÄKSYNTÄMERKEISTÄ

(Ks. tämän säännön 4 kohta)

Kuva 1

Image 3

a = vähintään 12 mm

Edellä esitetyllä hyväksyntämerkillä varustettu ajovalaisin täyttää tämän säännön vaatimukset sekä lähi- että kaukovalon osalta ja on tarkoitettu ainoastaan oikeanpuoleiseen liikenteeseen.

Huomautus:

Hyväksyntänumero ja lisätunnukset on sijoitettava ympyrän lähelle ja joko E-kirjaimen ylä- tai alapuolelle tai sen oikealle tai vasemmalle puolelle. Hyväksyntänumeron muodostavien merkkien on oltava E-kirjaimen samalla puolella ja samansuuntaiset.

Roomalaisten numeroiden käyttämistä tyyppihyväksyntänumeroissa on vältettävä, jotta niitä ei sekoitettaisi muihin merkkeihin.

Kuva 2

Image 4

Kuva 3a

Image 5

Kuva 3b

Image 6

Edellä esitetyllä hyväksyntämerkillä varustettu ajovalaisin täyttää tämän säännön vaatimukset sekä lähi- että kaukovalon osalta ja on tarkoitettu

ainoastaan vasemmanpuoleiseen liikenteeseen.

sekä vasemman- että oikeanpuoleiseen liikenteeseen, kun optista yksikköä tai valonlähdettä säädetään halutulla tavalla ajoneuvossa.

Kuva 4

Image 7

Kuva 5

Image 8

Edellä esitetyllä hyväksyntämerkillä varustettu ajovalaisin on muovimateriaalista valmistetun linssin sisältävä ajovalaisin, joka täyttää tämän säännön vaatimukset ainoastaan lähivalon osalta ja joka on tarkoitettu

sekä vasemman- että oikeanpuoleiseen liikenteeseen.

ainoastaan oikeanpuoleiseen liikenteeseen.

Kuva 6

Image 9

Kuva 7

Image 10

Edellä esitetyllä hyväksyntämerkillä varustettu ajovalaisin täyttää tämän säännön vaatimukset

ainoastaan lähivalon osalta ja on tarkoitettu ainoastaan vasemmanpuoleiseen liikenteeseen.

ainoastaan kaukovalon osalta.

Kuva 8

Image 11

Kuva 9

Image 12

Edellä esitetyllä hyväksyntämerkillä varustettu ajovalaisin on varustettu muovimateriaalista valmistetulla linssillä ja täyttää säännön nro 1 vaatimukset

sekä lähi- että kaukovalon osalta ja on tarkoitettu ainoastaan oikeanpuoleiseen liikenteeseen.

ainoastaan lähivalon osalta ja on tarkoitettu ainoastaan vasemmanpuoleiseen liikenteeseen.

Lähivalaisimen hehkulanka ei saa toimia samanaikaisesti kaukovalaisimen hehkulangan ja/tai minkään muun lähivalaisimeen rakenteellisesti yhdistetyn ajovalaisimen kanssa.

Ryhmitettyjen, yhdistettyjen tai rakenteellisesti yhdistettyjen valaisimien yksinkertaistettu merkintä

Kuva 10

(Pysty- ja vaakasuorat viivat esittävät kaavamaisesti merkkivalolaitteen muotoa. Ne eivät ole osa hyväksyntämerkkiä)

MALLI A

Image 13

MALLI B

Image 14

MALLI C

Image 15

MALLI D

Image 16

Huomautus: Edellä esitetyt neljä hyväksyntämerkkiesimerkkiä vastaavat valaisinlaitetta, joka koostuu seuraavista osista:

etuvalaisin, joka on hyväksytty säännön nro 7 muutossarjan 01 mukaisesti,

ajovalaisin, joka tuottaa lähivaloa (sekä oikean- että vasemmanpuoleiseen liikenteeseen) ja kaukovaloa, joka on hyväksytty säännön nro 1 muutossarjan 01 mukaisesti ja joka sisältää muovimateriaalista valmistetun linssin,

etusumuvalaisin, joka on hyväksytty säännön nro 19 muutossarjan 02 mukaisesti ja joka sisältää muovimateriaalista valmistetun linssin,

luokan 1a etusuuntavalaisin, joka on hyväksytty säännön nro 6 muutossarjan 02 mukaisesti.

Kuva 11

Ajovalaisimen kanssa rakenteellisesti yhdistetty valaisin

Esimerkki 1

Image 17

Edellä oleva esimerkki vastaa erityyppisissä ajovalaisimissa käytettäväksi tarkoitetun muovimateriaalista valmistetun linssin merkintää. Kyseessä on

joko ajovalaisin, jonka lähivalo on tarkoitettu oikean- ja vasemmanpuoleista liikennettä varten, jonka kaukovalon enimmäisvoimakkuus on 86 250–101 250 kandelaa ja joka on hyväksytty Saksassa (E1) säännön nro 20 mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 02,

joka on rakenteellisesti yhdistetty sellaisen etuvalaisimen kanssa,

joka on hyväksytty säännön nro 7 muutossarjan 01 mukaisesti,

tai ajovalaisin, joka tuottaa kaukovaloa ja oikean- ja vasemmanpuoleista liikennettä varten tarkoitettua lähivaloa, joka on hyväksytty Saksassa (E1) säännön nro 1 mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 01,

ja joka on rakenteellisesti yhdistetty samanlaisen etuvalaisimen kanssa kuin edellä,

tai jompikumpi edellä mainituista ajovalaisimista, joka on hyväksytty erillisenä valaisimena.

Ajovalaisimen päärungossa on oltava ainoa voimassa oleva hyväksyntänumero, esimerkiksi:

Image 18

or

or

or

Esimerkki 2

Image 19

Edellä oleva esimerkki vastaa sellaisen muovimateriaalista valmistetun linssin merkintää, jota käytetään kahden ajovalaisimen kokoonpanossa. Kokoonpano on hyväksytty Ranskassa (E2) ja sisältää ajovalaisimen, joka tuottaa sekä oikean- että vasemmanpuoleista liikennettä varten tarkoitettua lähivaloa, jonka tuottaman kaukovalon enimmäisvoimakkuus on x–y kandelaa, ja joka täyttää säännön nro 1 vaatimukset, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 01, sekä ajovalaisimen, jonka tuottaman kaukovalon enimmäisvoimakkuus on w–z kandelaa ja joka täyttää säännön nro 20 vaatimukset, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 02. Ajovalojen yhdistetty enimmäisvoimakkuus on 86 250–101 250 kandelaa.


LIITE 6

MITTAUSTASO

A.   Oikeanpuoleisen liikenteen ajovalaisin

(Mitat millimetreinä)

Image 20

Tien akseli

ZONE III

ZONE II

ZONE IV

ZONE I

Eurooppalainen vakiosäde

h-h: kautta kulkeva vaakataso

ajovalaisimen keskipisteen

v-v: kautta kulkeva pystytaso

B.   Vasemmanpuoleisen liikenteen ajovalaisin

(Mitat millimetreinä)

Image 21

ZONE III

ZONE II

ZONE IV

ZONE I

Tien akseli

Eurooppalainen vakiosäde

h-h: kautta kulkeva vaakataso

ajovalaisimen keskipisteen

v-v: kautta kulkeva pystytaso

C.   Valaistusarvojen mittauspisteet

Image 22

Zone A

Zone B

Huomautus: Kuvassa esitetään mittauspisteet oikeanpuoleista liikennettä varten. Vasemmanpuoleista liikennettä varten pisteet 7 ja 8 sijaitsevat vastaavilla paikoilla kuvan oikealla puolella.


LIITE 7

Muovimateriaalista valmistettuja linssejä sisältäviä valaisimia koskevat vaatimukset – linssi- tai materiaalinäytteiden ja täydellisten valaisimien testaus

1.   YLEISET VAATIMUKSET

1.1   Tämän säännön 2.2.4 kohdan mukaisesti toimitettujen näytteiden on täytettävä jäljempänä 2.1–2.5 kohdassa tarkoitetut vaatimukset.

1.2   Kahden täydellistä valaisinta edustavan näytteen, jotka on toimitettu tämän säännön 2.2.3 kohdan mukaisesti ja jotka sisältävät muovimateriaalista valmistetut linssit, on linssin materiaalin osalta täytettävä jäljempänä 2.6 kohdassa tarkoitetut vaatimukset.

1.3   Muovimateriaalista valmistettujen linssien näytekappaleet tai materiaalinäytteet on testattava yhdessä sen heijastimen kanssa, johon ne on tarkoitettu asennettaviksi (jos sovellettavissa), tämän liitteen lisäyksen 1 taulukossa A esitetyssä aikajärjestyksessä.

1.4   Jos valaisimen valmistaja pystyy kuitenkin osoittamaan, että tuote on jo läpäissyt jäljempänä 2.1–2.5 kohdassa tarkoitetut testit tai vastaavat testit toisen säännön mukaisesti, kyseisiä testejä ei tarvitse toistaa. Ainoastaan lisäyksen 1 taulukossa B tarkoitetut testit ovat pakollisia.

2.   TESTIT

2.1   Lämpötilanmuutosten sieto

2.1.1   Testit

Kolmen käyttämättömän näytteen (linssin) on käytävä läpi viisi lämpötilan ja suhteellisen kosteuden muutossykliä seuraavan ohjelman mukaisesti:

3 tuntia lämpötilassa 40 °C ± 2 °C ja 85–95 prosentin suhteellisessa kosteudessa,

1 tunti lämpötilassa 23 °C ± 5 °C ja 60–75 prosentin suhteellisessa kosteudessa,

15 tuntia lämpötilassa – 30 °C ± 2 °C,

1 tunti lämpötilassa 23 °C ± 5 °C ja 60–75 prosentin suhteellisessa kosteudessa,

3 tuntia lämpötilassa 80 °C ± 2 °C,

1 tunti lämpötilassa 23 °C ± 5 °C ja 60–75 prosentin suhteellisessa kosteudessa.

Ennen tätä testiä näytteitä on pidettävä lämpötilassa 23 °C ± 5 °C ja 60–75 prosentin suhteellisessa kosteudessa vähintään neljän tunnin ajan.

Huomautus: Jakson ”yksi tunti lämpötilassa 23 °C ± 5 °C” on sisällettävä ne siirtymäjaksot lämpötilasta toiseen, jotka ovat tarpeen lämpöshokkivaikutusten välttämiseksi.

2.1.2   Fotometriset mittaukset

2.1.2.1   Menetelmä

Näytteille on suoritettava fotometriset mittaukset ennen testiä ja sen jälkeen.

Näissä mittauksissa on käytettävä vakiolamppua seuraavissa pisteissä:

B 50 L ja 50 R lähivalaisimen tai lähi/kaukovalaisimen lähivalon osalta (B 50 R ja 50 L vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tarkoitettujen ajovalaisimien osalta);

Emax kaukovalaisimen tai lähi/kaukovalaisimen kaukovalon osalta.

2.1.2.2   Tulokset

Kustakin näytteestä ennen testiä ja sen jälkeen mitatut fotometriset arvot saavat poiketa toisistaan enintään 10 prosenttia fotometrisen mittausmenettelyn toleranssit mukaan luettuina.

2.2   Ilmakehässä vaikuttavien ja kemiallisten tekijöiden sieto

2.2.1   Ilmakehässä vaikuttavien tekijöiden sieto

Kolme uutta näytettä (linssiä tai materiaalinäytettä) on altistettava sellaisesta lähteestä peräisin olevalle säteilylle, jonka spektrijakauma on sama kuin lämpötilassa 5 500 K–6 000 K olevan mustan kappaleen. Lähteen ja näytteiden väliin on sijoitettava asianmukaiset suodattimet, jotta vähennetään mahdollisimman paljon säteilyä, joka on aallonpituudeltaan alle 295 nm ja yli 2 500 nm. Näytteet on altistettava voimakkaalle valaistukselle, joka on teholtaan 1 200 W/m2 ± 200 W/m2, sellaiseksi ajaksi, että näytteiden saaman valoenergian arvo on 4 500 MJ/m2 ± 200 MJ/m2. Kotelon sisällä näytteiden kanssa samaan tasoon asetetusta mustasta levystä mitatun lämpötilan on oltava 50 °C ± 5 °C. Tasaisen altistuksen aikaansaamiseksi näytteiden on kierrettävä säteilylähteen ympäri nopeudella 1–5 kierrosta minuutissa. Näytteet on suihkutettava tislatulla vedellä, jonka johtokyky on pienempi kuin 1 mS/m lämpötilassa 23 °C ± 5 °C, seuraavan syklin mukaisesti:

suihkutus

:

5 minuuttia,

kuivaus

:

25 minuuttia.

2.2.2   Kemiallisten tekijöiden sieto

Kun 2.2.1 kohdassa tarkoitettu testi ja 2.2.3.1 kohdassa tarkoitettu mittaus on suoritettu, kolmen testattavan näytteen ulkopinnat on käsiteltävä 2.2.2.2 kohdassa tarkoitetulla tavalla 2.2.2.1 kohdassa määritellyllä seoksella.

2.2.2.1   Testiseos

Testiseoksen on oltava koostumukseltaan seuraava: 61,5 prosenttia n-heptaania, 12,5 prosenttia tolueenia, 7,5 prosenttia etyylitetrakloridia, 12,5 prosenttia trikloorietyleeniä ja 6 prosenttia ksyleeniä (tilavuusprosentteina).

2.2.2.2   Testiseoksen levittäminen

Puuvillakankaan (ISO 105 -standardin mukaisen) palaa liotetaan 2.2.2.1 kohdassa määritellyssä seoksessa, kunnes se on kyllästynyt. Tämän jälkeen kangas levitetään 10 sekunnin kuluessa 10 minuutin ajaksi näytteen ulkopinnalle niin, että paine on 50 N/cm2, mikä vastaa 14 × 14 mm:n suuruiseen testipintaan kohdistettua 100 N:n voimaa.

Tämän 10 minuutin jakson aikana kangaspalaa on kostutettava uudelleen seoksella niin, että käytettävä neste on koostumukseltaan jatkuvasti täysin sama kuin määritelty testiseos.

Testiseoksen levittämisen aikana näytteeseen kohdistettua painetta voidaan kompensoida säröytymisen välttämiseksi.

2.2.2.3   Puhdistaminen

Kun testiseos on levitetty näytteille, niiden annetaan kuivua ilmassa. Tämän jälkeen näytteet pestään 2.3 kohdassa (puhdistusaineiden sieto) määritellyllä liuoksella, jonka lämpötila on 23 ± 5 °C.

Sitten näytteet huuhdotaan huolellisesti tislatulla vedellä, joka saa sisältää enintään 0,2 prosenttia epäpuhtauksia ja jonka lämpötila on 23 ± 5 °C. Tämän jälkeen näytteet pyyhitään pehmeällä kankaalla.

2.2.3   Tulokset

2.2.3.1   Ilmakehässä vaikuttavien tekijöiden sietotestin jälkeen näytteiden ulkopinnoissa ei saa esiintyä säröjä, naarmuja, lohkeilua eikä muodonmuutoksia, ja valon läpäisyn keskivaihtelu

Formula
mitattuna kolmesta testattavasta näytteestä tämän liitteen lisäyksessä 2 määritellyn menettelyn mukaisesti saa olla enintään 0,020 (Δtm ≤ 0,020).

2.2.3.2   Kemiallisten aineiden sietotestin jälkeen näytteissä ei saa olla jälkiä kemiallisista aineista, jotka voivat aiheuttaa poikkeaman valovirran hajontaan, jonka keskivariaatio

Formula
mitattuna kolmesta näytteestä tämän liitteen lisäyksessä 2 määritellyn menettelyn mukaisesti ei saa olla suurempi kuin 0,020 (Δdm ≤ 0,020).

2.3   Puhdistusaineiden ja hiilivetyjen sieto

2.3.1   Puhdistusaineiden sieto

Kolmen näytteen (linssien tai materiaalinäytteiden) ulkopinnat on lämmitettävä lämpötilaan 50 ± 5 °C ja upotettava sen jälkeen viiden minuutin ajaksi seokseen, jota pidetään lämpötilassa 23 ± 5 °C ja joka on koostumukseltaan seuraava: 99 osaa tislattua vettä, joka sisältää enintään 0,02 prosenttia epäpuhtauksia, ja yksi osa alkyyliaryylisulfonaattia.

Testin lopuksi näytteet kuivataan lämpötilassa 50 ± 5 °C, ja näytteiden pinta puhdistetaan kostealla kankaalla.

2.3.2   Hiilivetyjen sieto

Kolmen näytteen ulkopintoja hierotaan kevyesti yhden minuutin ajan sellaisessa seoksessa kastellulla puuvillakankaalla, jonka koostumus on 70 prosenttia n-heptaania ja 30 prosenttia tolueenia (tilavuusprosentteina), ja sen jälkeen näytteiden annetaan kuivua ilmassa.

2.3.3   Tulokset

Kun edellä esitetyt kaksi testiä on suoritettu peräkkäin, valon läpäisyn vaihtelun keskiarvo

Formula
mitattuna kolmesta näytteestä tämän liitteen lisäyksessä 2 määritellyn menettelyn mukaisesti saa olla enintään 0,010 (Δtm ≤ 0,010).

2.4   Mekaanisen kulutuksen sieto

2.4.1   Mekaanisen kulutuksen testausmenetelmä

Kolmen uuden näytteen (linssin) ulkopinnoille suoritetaan tasaisen mekaanisen kulutuksen testi tämän liitteen lisäyksessä 3 määriteltyä menetelmää käyttäen.

2.4.2   Tulokset

Tämän testin jälkeen vaihtelut

läpäisevyydessä

Formula
ja

hajonnassa

Formula

on mitattava lisäyksessä 2 määritellyn menettelyn mukaisesti edellä olevassa 2.2.4 kohdassa määritellyllä alueella. Kolmen näytteen keskiarvon on oltava sellainen, että (Δtm ±0,100); (Δdm ±0,050).

2.5   Mahdollisten pinnoitteiden pysyvyystesti

2.5.1   Näytteen valmistelu

Linssin pinnoitteen alueelle viilletään partakoneen terällä tai neulalla 20 × 20 mm:n kokoinen ruudukko, jonka ruudut ovat kooltaan noin 2 × 2 mm. Terän tai neulan paineen on oltava riittävä ainakin pinnoitteen leikkaamiseksi.

2.5.2   Testin kuvaus

Testissä käytetään teippiä, jonka kiinnitysvoima on 2 N leveyssenttimetriä kohti ± 20 prosenttia mitattuna tämän liitteen lisäyksessä 4 määritellyissä vakioiduissa olosuhteissa. Teippiä, jonka leveyden on oltava vähintään 25 mm, painetaan vähintään viiden minuutin ajan 2.5.1 kohdassa määritellyllä tavalla valmisteltua pintaa vasten.

Tämän jälkeen teipin päätä kuormitetaan siten, että kohteena olevaan pintaan nähden kohtisuorassa oleva voima on sama kuin kyseiseen pintaan kohdistuva kiinnitysvoima. Tässä vaiheessa teippi irrotetaan vakionopeudella 1,5 m/s ±0,2 m/s.

2.5.3   Tulokset

Ruudutettu alue ei saa olla mainittavasti vaurioitunut. Vauriot ruudukon risteyskohdissa tai viiltojen reunoilla sallitaan, jos vaurioitunutta aluetta on enintään 15 prosenttia ruudutetusta alueesta.

2.6   Muovimateriaalista valmistetulla linssillä varustetun täydellisen valaisimen testit

2.6.1   Linssin pinnan mekaanisen kulutuksen sieto

2.6.1.1   Testit

Valaisinnäytteen nro 1 linssille on tehtävä 2.4.1 kohdassa määritelty testi.

2.6.1.2   Tulokset

Testin jälkeen valaisimelle tämän säännön mukaisesti suoritettujen fotometristen mittausten tulokset saavat ylittää enintään 30 prosentilla pisteille B 50 L ja HV määritellyt enimmäisarvot ja alittaa enintään 10 prosentilla pisteelle 75 R määritellyt vähimmäisarvot. (Vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tarkoitettujen ajovalaisimien osalta kyseeseen tulevat pisteet B 50 R, HV ja 75 L.)

2.6.2   Mahdollisten pinnoitteiden pysyvyyden testaus

Valaisinnäytteen nro 2 linssille on suoritettava 2.5 kohdassa määritelty testi.

3.   TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUDEN TARKASTUS

Linssien valmistuksessa käytettyjen materiaalien osalta samaan sarjaan kuuluvat valaisimet katsotaan tämän säännön mukaisiksi, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

3.1.1   Näytteiden ulkopinnoissa ei kemiallisten aineiden sietotestin sekä puhdistusaineiden ja hiilivetyjen sietotestin jälkeen ole paljain silmin havaittavissa säröjä, lohkeilua eikä muodonmuutoksia (ks. 2.2.2, 2.3.1 ja 2.3.2 kohta).

3.1.2   Fotometriset arvot 2.6.1.2 kohdassa tarkoitetuissa mittauspisteissä ovat 2.6.1.1 kohdassa määritellyn testin jälkeen tässä säännössä vaatimustenmukaisuudelle määriteltyjen rajojen sisällä.

3.2   Jos testitulokset eivät täytä vaatimuksia, testit toistetaan toisella sattumanvaraisesti valitulla ajovalaisinnäytteellä.

LISÄYS 1

TYYPPIHYVÄKSYNTÄTESTIEN AIKAJÄRJESTYS

A.   Muovimateriaaleille suoritettavat testit (tämän säännön 2.2.4 kohdan mukaisesti toimitetut linssit tai materiaalinäytteet)

Näytteille suoritettavat testit

Linssit tai materiaalinäytteet

Linssit

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

1.1

Fotometriset mittaukset (2.1.2 kohta)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

x

x

x

 

1.1.1

Lämpötilan muutos (2.1.1 kohta)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

x

x

x

 

1.1.2

Fotometriset mittaukset (2.1.2 kohta)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

x

x

x

 

1.2.1

Valon läpäisyn mittaus

x

x

x

x

x

x

x

x

x

 

 

 

 

1.2.2

Hajonnan mittaus

x

x

x

 

 

 

x

x

x

 

 

 

 

1.3

Ilmakehässä vaikuttavat tekijät (2.2.1 kohta)

x

x

x

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1.3.1

Valon läpäisyn mittaus

x

x

x

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1.4

Kemialliset tekijät (2.2.2. kohta)

x

x

x

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1.4.1

Hajonnan mittaus

x

x

x

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1.5

Puhdistusaineet (2.3.1 kohta)

 

 

 

x

x

x

 

 

 

 

 

 

 

1.6

Hiilivedyt (2.3.2. kohta)

 

 

 

x

x

x

 

 

 

 

 

 

 

1.6.1

Valon läpäisyn mittaus

 

 

 

x

x

x

 

 

 

 

 

 

 

1.7

Kuluminen (2.4.1 kohta)

 

 

 

 

 

 

x

x

x

 

 

 

 

1.7.1

Valon läpäisyn mittaus

 

 

 

 

 

 

x

x

x

 

 

 

 

1.7.2

Hajonnan mittaus

 

 

 

 

 

 

x

x

x

 

 

 

 

1.8

Pysyvyys (2.5 kohta)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

x

B.   Täydellisille ajovalaisimille suoritettavat testit (tämän säännön 2.2.3 kohdan mukaisesti toimitetut valaisimet)

Testit

Täydellinen valaisin

Näytteen numero

 

1

2

2.1

Kuluminen (2.6.1.1. kohta)

x

 

2.2

Fotometriset ominaisuudet (2.6.1.2 kohta)

x

 

2.3

Pysyvyys (2.6.2 kohta)

 

x

LISÄYS 2

Valon hajonnan ja läpäisyn mittausmenetelmä

1.   VÄLINEET (ks. kuva)

Kollimaattorin K, jolla on puolihajoama

Formula
, sädettä rajoittaa 6 mm:n aukolla varustettu himmennin DT, jota vasten näytteen alusta sijoitetaan.

Konvergentti akromaattinen linssi L2, jonka pallopoikkeamat on korjattu, yhdistää himmentimen DT vastaanottimeen R. Linssin L2 läpimitan on oltava sellainen, että linssi ei himmennä valoa, jonka näyte hajottaa keilaan, jonka puolihuippukulma on

Formula
.

Rengasmainen himmennin DD, jonka kulmat ovat

Formula
ja
Formula
, sijoitetaan linssin L2 kuvafokaalitasolle.

Himmentimen läpinäkymätön keskiosa on tarpeen suoraan valonlähteestä tulevan valon eliminoimiseksi. Himmentimen keskiosa on voitava irrottaa valonsäteestä siten, että se palaa täsmälleen alkuperäiseen asentoonsa.

Välimatka L2–DT ja linssin L2 polttoväli F2 (1) on valittava niin, että DT:n kuva peittää täysin vastaanottimeen R.

Kun alkutulovalovirtaan viitataan 1 000 yksikkönä, kunkin lukeman absoluuttisen tarkkuuden on oltava parempi kuin 1 yksikkö.

2.   MITTAUKSET

Seuraavat lukemat on otettava:

Lukema

Näytteen kanssa

DD:n keskiosan kanssa

Muuttuja

T1

ei

ei

Tulovalovirta alkulukemassa

T2

kyllä

(ennen testiä)

ei

Uuden materiaalin läpäisemä valovirta 24 °C:n kentässä

T3

kyllä

(testin jälkeen)

ei

Testatun materiaalin läpäisemä valovirta 24 °C:n kentässä

T4

kyllä

(ennen testiä)

kyllä

Uuden materiaalin hajottama valovirta

T5

kyllä

(testin jälkeen)

kyllä

Testatun materiaalin hajottama valovirta

Image 23

(1)  L2:n osalta suositellaan käytettäväksi noin 80 mm:n polttoväliä.

LISÄYS 3

SUIHKUTUSTESTAUSMENETELMÄ

1.   TESTAUSLAITTEISTO

1.1   Suihkutin

Käytettävässä suihkuttimessa on oltava läpimitaltaan 1,3 mm:n suutin, jolla saadaan aikaan 0,24 ± 0,02 litran nestevirta minuutissa käyttöpaineella 6,0 bar -0, + 0,5 bar.

Näissä käyttöolosuhteissa aikaansaatavan suihkun on oltava läpimitaltaan 170 ± 50 mm kulumiselle altistettavalla pinnalla, joka on 380 ± 10 mm:n etäisyydellä suuttimesta.

1.2   Testiseos

Testiseoksen on oltava koostumukseltaan seuraava:

silikahiekka, jonka kovuus on 7 Mohrin asteikolla, raekoko 0–0,2 mm, jakauma lähes normaali ja kulmakerroin 1,8–2,

vesi, jonka kovuus on enintään 205 g/m3, seoksessa, jossa on 25 g hiekkaa vesilitraa kohti.

2.   TESTI

Valaisimien linssien ulkopinnat on altistettava kerran tai useammin edellä esitetyllä tavalla tuotetun hiekkasuihkun vaikutukselle. Suihku on suunnattava lähes kohtisuoraan testattavalle pinnalle.

Kuluminen tarkastetaan yhden tai useamman lasinäytteen avulla, jotka on vertailua varten asetettu testattavien linssien läheisyyteen. Seosta suihkutetaan, kunnes vaihtelu näytteen tai näytteiden aikaansaaman valon hajonnassa lisäyksessä 2 määritellyllä menetelmällä mitattuna on sellainen, että

Formula

Testauksessa voidaan käyttää useita vertailunäytteitä sen tarkistamiseksi, että koko testattava pinta on tasaisesti kulunut.

LISÄYS 4

TEIPIN PYSYVYYSTESTI

1.   TARKOITUS

Tämän menetelmän avulla pystytään vakio-olosuhteissa määrittämään teipin lineaarinen kiinnitysvoima lasilevyyn nähden.

2.   PERIAATE

Mitataan voima, joka tarvitaan irrottamaan teippi lasilevystä 90 asteen kulmassa.

3.   YMPÄRISTÖOLOSUHTEET

Ympäristön lämpötilan on oltava 23 ± 5 °C ja suhteellisen kosteuden 65 ± 15 prosenttia.

4.   TESTIKAPPALEET

Ennen testiä teipin näyterullaa on pidettävä 24 tunnin ajan määritellyissä ympäristöolosuhteissa (ks. 3 kohta edellä).

Kustakin rullasta testataan viisi 400 mm:n pituista testikappaletta. Testikappaleet otetaan rullasta sen jälkeen, kun teipistä on poistettu kolme päällimmäistä kerrosta.

5.   MENETTELY

Testi on suoritettava 3 kohdassa määritellyissä olosuhteissa.

Teipistä otetaan viisi testikappaletta siten, että teippiä rullataan auki rullan säteen suuntaisesti nopeudella, joka on noin 300 mm/s. Testikappaleet kiinnitetään sitten 15 sekunnin kuluessa seuraavasti:

Teippi kiinnitetään lasilevyyn vähitellen kevyellä pituussuuntaisella sormen hankaavalla liikkeellä painamatta teippiä tai lasilevyä liian voimakkaasti ja niin, että teipin ja lasilevyn väliin ei jää ilmakuplia.

Yhdistelmä jätetään määriteltyihin ympäristöolosuhteisiin 10 minuutin ajaksi.

Testikappaletta irrotetaan noin 25 mm:n verran levystä testikappaleen akseliin nähden kohtisuorassa asennossa. Levy kiinnitetään paikalleen ja teipin irrallinen pää käännetään 90 asteen kulmaan. Teippi kiristetään siten, että teipin ja levyn välinen rajaviiva on kohtisuorassa kiristysvoiman suuntaan ja levyyn nähden.

Teippiä vedetään irti levystä nopeudella, joka on 300 mm/s ± 30 mm/s, ja tähän tarvittava voima kirjataan.

6.   TULOKSET

Saadut viisi arvoa asetetaan järjestykseen ja mediaanin arvo otetaan mittauksen tulokseksi. Arvo ilmaistaan newtoneina teipin leveyssenttimetriä kohti.


LIITE 8

TARKASTAJAN SUORITTAMAA NÄYTTEENOTTOA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

1.   YLEISTÄ

1.1   Mekaanista ja geometrista vaatimustenmukaisuutta koskevat tämän säännön määräykset katsotaan täytetyiksi, jos eroavuudet eivät ylitä väistämättömiä valmistuspoikkeamia.

Fotometristen ominaisuuksien osalta sarjatuotantona valmistettujen ajovalaisimien vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi, jos minkä tahansa sattumanvaraisesti valitun ja vakiohehkulampulla varustetun ajovalaisimen fotometrisiä ominaisuuksia testattaessa

1.2.1   mikään mitattu arvo ei poikkea negatiivisesti yli 20 prosentilla tässä säännössä määritellyistä arvoista. Arvojen B 50 L (tai R) ja vyöhykkeen III osalta poikkeamat saavat olla enintään seuraavat:

B 50 L (tai R)

0,2 luksia, eli 20 prosenttia

 

0,3 luksia, eli 30 prosenttia

Vyöhyke III

0,3 luksia, eli 20 prosenttia

 

0,45 luksia, eli 30 prosenttia

tai jos

1.2.2.1   lähivalon osalta tässä säännössä määrätyt arvot täyttyvät pisteessä HV (sallittu toleranssi 0,2 luksia) ja ajovalaisimen ollessa suunnattuna samalla tavalla vähintään yhdessä pisteessä kullakin niistä alueista, jotka säteeltään 15 cm:n ympyrä rajaa (25 m:n etäisyydellä olevalle) mittaustasolle pisteiden B 50 L (tai R) (sallittu toleranssi 0,1 luksia), 75 R (tai L), 25 R ja 25 L ympärille, sekä lisäksi vyöhykkeen IV koko sillä alueella, joka on enintään 22,5 cm suoran 25 R–25 L yläpuolella,

1.2.2.2   ja jos kaukovalon osalta pisteen HV sijaitessa alueella, jossa isoluksi on 0,75 Emax, missä tahansa tämän säännön 6.6 kohdassa määritellyssä mittauspisteessä fotometrisille arvoille saadaan +20 prosentin toleranssi enimmäisarvojen ja –20 prosentin toleranssi vähimmäisarvojen osalta. Viitemerkkiä ei oteta huomioon.

1.2.3   Jos edellä kuvattujen testien tulokset eivät vastaa vaatimuksia, ajovalaisimen suuntausta voidaan muuttaa sillä edellytyksellä, että sädekimpun akselia siirretään sivuun oikealle tai vasemmalle enintään 1 asteen verran.

1.2.4   Jos edellä kuvattujen testien tulokset eivät vastaa vaatimuksia, ajovalaisimelle suoritettavat testit on toistettava käyttämällä toista vakiohehkulamppua.

1.2 5   Ajovalaisimia, joissa on selviä vikoja, ei oteta huomioon.

1.2.6   Viitemerkkiä ei oteta huomioon.

1.3   Värikoordinaatteja koskevien vaatimusten on täytyttävä.

Vaaleankeltaista valoa säteilevän ajovalaisimen fotometristen ominaisuuksien on täytettävä tähän sääntöön sisältyvät arvot kerrottuna arvolla 0,84.

2.   ENSIMMÄINEN NÄYTTEENOTTO

Ensimmäisessä näytteenotossa valitaan sattumanvaraisesti neljä ajovalaisinta. Ensimmäinen kahden valaisimen näyte merkitään A:ksi ja toinen B:ksi.

2.1   Vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi

Sarjatuotantona valmistettujen ajovalaisimien vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi tämän liitteen kuvassa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn jälkeen, jos ajovalaisimien mitattujen arvojen kielteiset poikkeamat ovat seuraavat:

2.1.1.1   Näyte A

A1

yksi ajovalaisin

0 prosenttia

 

yksi ajovalaisin enintään

20 prosenttia

A2

molemmat ajovalaisimet yli

0 prosenttia

 

mutta enintään

20 prosenttia

 

siirrytään näytteeseen B

 

2.1.1.2   Näyte B

B1

molemmat ajovalaisimet

0 prosenttia

2.1.2   tai jos 1.2.2 kohdan edellytykset näytteen A osalta täyttyvät.

2.2   Vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi

Sarjatuotantona valmistettujen ajovalaisimien vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi tämän liitteen kuvassa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn jälkeen ja valmistajaa kehotetaan saattamaan tuotantonsa vaatimusten mukaiseksi, jos ajovalaisimien mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

2.2.1.1   Näyte A

A3

yksi ajovalaisin enintään

20 prosenttia

 

yksi ajovalaisin yli

20 prosenttia

 

mutta enintään

30 prosenttia

2.2.1.2   Näyte B

B2

jos tulos on A2 ja

 

 

yksi ajovalaisin yli

0 prosenttia

 

mutta enintään

20 prosenttia

 

yksi ajovalaisin enintään

20 prosenttia

B3

jos tulos on A2 ja

 

 

yksi ajovalaisin

0 prosenttia

 

yksi ajovalaisin yli

20 prosenttia

 

mutta enintään

30 prosenttia

2.2.2   tai jos 1.2.2 kohdan edellytykset näytteen A osalta eivät täyty.

2.3   Hyväksyntä peruutetaan

Vaatimustenmukaisuus on asetettava kyseenalaiseksi ja 10 kohtaa sovellettava, jos tämän liitteen kuvan 1 mukaisessa näytteenottomenettelyssä ajovalaisimien mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

2.3.1   Näyte A

A4

yksi ajovalaisin enintään

20 prosenttia

 

yksi ajovalaisin yli

30 prosenttia

A5

molemmat ajovalaisimet yli

20 prosenttia

2.3.2   Näyte B

B4

jos tulos on A2 ja

 

 

yksi ajovalaisin enintään

0 prosenttia

 

mutta enintään

20 prosenttia

 

yksi ajovalaisin yli

20 prosenttia

B5

jos tulos on A2 ja

 

 

molemmat ajovalaisimet yli

20 prosenttia

B6

jos tulos on A2 ja

 

 

yksi ajovalaisin

0 prosenttia

 

yksi ajovalaisin yli

30 prosenttia

2.3.3   tai jos 1.2.2 kohdan edellytykset näytteiden A ja B osalta eivät täyty.

3.   TOISTETTU NÄYTTEENOTTO

Jos tuloksena on A3, B2 tai B3, on kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen antamisesta suoritettava uusi näytteenottomenettely, jossa tarkastetaan kolmas näyte C ja neljäs näyte D, jotka koostuvat kahdesta valaisimesta, jotka on valmistettu sen jälkeen, kun valmistaja on saattanut tuotantonsa vaatimusten mukaiseksi.

3.1   Vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi

Sarjatuotantona valmistettujen ajovalaisimien vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi tämän liitteen kuvassa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn jälkeen, jos ajovalaisimien mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

3.1.1.1   Näyte C

C1

yksi ajovalaisin

0 prosenttia

 

yksi ajovalaisin enintään

20 prosenttia

C2

molemmat ajovalaisimet yli

0 prosenttia

 

mutta enintään

20 prosenttia

 

siirrytään näytteeseen D

 

3.1.1.2   Näyte D

D1

jos tulos on C2 ja

 

 

molemmat ajovalaisimet

0 prosenttia

3.1.2   tai jos 1.2.2 kohdan edellytykset näytteen C osalta täyttyvät.

3.2   Vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi

Sarjatuotantona valmistettujen ajovalaisimien vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi tämän liitteen kuvassa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn jälkeen ja valmistajaa kehotetaan saattamaan tuotantonsa vaatimusten mukaiseksi, jos ajovalaisimien mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

3.2.1.1   Näyte D

D2

jos tulos on C2 ja

 

 

yksi ajovalaisin yli

0 prosenttia

 

mutta enintään

20 prosenttia

 

yksi ajovalaisin enintään

20 prosenttia

3.2.1.2   tai jos 1.2.2. kohdan edellytykset näytteen C osalta eivät täyty.

3.3   Hyväksyntä peruutetaan

Vaatimustenmukaisuus on asetettava kyseenalaiseksi ja 10 kohtaa sovellettava, jos tämän liitteen kuvan 1 mukaisessa näytteenottomenettelyssä ajovalaisimien mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

3.3.1   Näyte C

C3

yksi ajovalaisin enintään

20 prosenttia

 

yksi ajovalaisin yli

20 prosenttia

C4

molemmat ajovalaisimet yli

20 prosenttia

3.3.2   Näyte D

D3

jos tulos on C2 ja

 

 

yksi ajovalaisin 0 prosenttia tai yli

0 prosenttia

 

yksi ajovalaisin yli

20 prosenttia

3.3.3   tai jos 1.2.2 kohdan edellytykset näytteiden C ja D osalta eivät täyty.

4.   VALORAJAN PYSTYSUUNTAINEN SIIRTYMÄ

Lämmön vaikutuksesta johtuvaa valorajan pystysuuntaista siirtymää todennettaessa on sovellettava seuraavaa menettelyä:

Yksi näytteeseen A kuuluvista ajovalaisimista on tämän liitteen kuvassa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn jälkeen testattava liitteessä 4 olevan 2.1 kohdan menettelyn mukaisesti sen jälkeen, kun valaisin on käynyt kolmesti peräkkäin läpi liitteessä 4 olevan 2.2.2 kohdan mukaisen syklin.

Ajovalaisin katsotaan hyväksyttäväksi, jos arvo Δr on enintään 1,5 mrad.

Jos kyseinen arvo on yli 1,5 mrad mutta enintään 2,0 mrad, testataan toinen näytteeseen A kuuluva ajovalaisin, minkä jälkeen molemmista näytteistä mitattujen itseisarvojen keskiarvo saa olla enintään 1,5 mrad.

Jos näyte A ei täytä edellä mainittua vaatimusta, on testattava näytteen B kaksi ajovalaisinta saman menettelyn mukaisesti. Kummankaan valaisimen arvo Δr ei saa olla suurempi kuin 1,5 mrad.

Kuva 1

Image 24

2 laitetta

Ensimmäinen näytteenotto

4 satunnaisesti valittua laitetta jaettuna näytteisiin A ja B

2 laitetta

LOPPU

siirrytään näytteeseen B

END

Tuotannon saattaminen vaatimusten mukaiseksi

Valmistaja määrätään saattamaan tuotteet vaatimusten mukaisiksi

2 laitetta

Toistettu näytteenotto

4 sattumanvaraisesti valittua laitetta jaettuna näytteisiin C ja D

2 laitetta

Mahdolliset näytteen A tulokset

Mahdolliset näytteen C tulokset

LOPPU

siirrytään näytteeseen D

LOPPU

siirrytään vaatimusten mukaiseksi saattamiseen

Mahdolliset näytteen D tulokset

Mahdolliset näytteen B tulokset

Hyväksynnän peruuttaminen

Suurin mahdollinen kielteinen poikkeama (prosenttia) raja-arvoista


10.7.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 177/40


Vain alkuperäiset UNECE:n tekstit ovat kansainvälisen julkisoikeuden mukaan sitovia. Tämän säännön asema ja voimaantulopäivä on hyvä tarkastaa UNECE:n asiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta. Asiakirja saatavana osoitteessa: http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29fdocstts.html

Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 6 – Moottoriajoneuvoissa ja niiden perävaunuissa käytettävien suuntavalaisimien hyväksyntää koskevat yhdenmukaiset vaatimukset

Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraaviin saakka:

Täydennys 18 muutossarjaan 01 – Voimaantulopäivä: 24. lokakuuta 2009

Oikaisu 1 täydennykseen 18 – Voimaantulopäivä: 11. marraskuuta 2009

Täydennys 19 muutossarjaan 01 – Voimaantulopäivä: 19. elokuuta 2010

SISÄLTÖ

SÄÄNTÖ

0.

Soveltamisala

1.

Määritelmät

2.

Hyväksynnän hakeminen

3.

Merkinnät

4.

Hyväksyntä

5.

Yleiset vaatimukset

6.

Säteilevän valon voimakkuus

7.

Testausmenettely

8.

Säteilevän valon väri

9.

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen suuntavalaisintyypin muutokset ja hyväksynnän laajentaminen

10.

Tuotannon vaatimustenmukaisuus

11.

Seuraamukset vaatimustenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

12.

Tuotannon lopettaminen

13.

Hyväksyntätesteistä vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet

14.

Siirtymämääräykset

LIITTEET

Liite 1 –

Suuntavalaisimien luokat: eri luokkiin kuuluvien suuntavalaisimien valon jakautumisen vähimmäiskulmat

Liite 2 –

Ilmoitus suuntavalaisintyypin hyväksynnän myöntämisestä, laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopettamisesta säännön nro 6 nojalla

Liite 3 –

Hyväksyntämerkin sijoittelu

Liite 4 –

Fotometriset mittaukset

Liite 5 –

Ruskeankeltaisen valon väri: värikoordinaatit

Liite 6 –

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontamenettelyjä koskevat vähimmäisvaatimukset

Liite 7 –

Tarkastajan suorittamaa näytteenottoa koskevat vähimmäisvaatimukset

0.   SOVELTAMISALA

Tämä sääntö koskee luokkien (1) L, M, N, O ja T ajoneuvoihin tarkoitettuja suuntavalaisimia.

1.   MÄÄRITELMÄT

Tässä säännössä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1.1   ”Suuntavalaisimella” tarkoitetaan moottoriajoneuvoon tai perävaunuun asennettua laitetta, joka kuljettajan käyttämänä ilmoittaa aikeesta muuttaa ajoneuvon etenemissuuntaa. Tätä sääntöä sovelletaan yksinomaan kiinteästi sijoitettuihin vilkkuvalolaitteisiin, joiden vilkkutoiminto saadaan aikaan syöttämällä lamppuun sähkövirtaa jaksoittaisesti.

1.2   Tähän sääntöön sovelletaan määritelmiä, jotka annetaan säännössä nro 48 ja sen muutossarjoissa, jotka ovat voimassa tyyppihyväksynnän hakuajankohtana.

1.3   ”Erityyppisillä suuntavalaisimilla” tarkoitetaan valaisimia, jotka eroavat toisistaan seuraavien olennaisten seikkojen osalta:

a)

kauppanimi tai tavaramerkki;

b)

optisen järjestelmän ominaisuudet (voimakkuus, valon jakautumiskulmat, hehkulampun luokka, valonlähdemoduuli, jne.);

c)

suuntavalaisimien luokka;

d)

mahdollinen valovoiman säädin.

Hehkulampun tai suodattimen värin muuttuminen ei aiheuta tyypin muuttumista.

1.4   Tässä säännössä olevat viittaukset standardihehkulamppuihin ja sääntöön nro 37 viittaavat sääntöön nro 37 ja sen muutossarjoihin, jotka ovat voimassa tyyppihyväksynnän hakuajankohtana.

2.   HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

2.1   Kauppanimen tai tavaramerkin omistajan tai tämän valtuutetun edustajan on haettava suuntavalaisintyypin hyväksyntää. Hakemuksesta on käytävä ilmi mihin (yhteen tai useampaan) liitteessä 1 tarkoitetuista luokista 1, 1a, 1b, 2a, 2b, 5 ja 6 suuntavalaisin kuuluu. Jos suuntavalaisin kuuluu luokkaan 2, on ilmoitettava, tuottaako laite vakiovalovoimaa (luokka 2a) vai vaihtuvaa valovoimaa (luokka 2b) ja voidaanko sitä käyttää myös kahden samaan luokkaan kuuluvan valaisimen kokoonpanossa. Hakijan valinnan mukaan laite voidaan asentaa ajoneuvoon eri vertailuakselin kallistuskulmissa ajoneuvon vertailutasoihin ja maahan nähden tai kiertää vertailuakselinsa ympäri. Näiden erilaisten asennustapojen tulee näkyä ilmoituslomakkeessa.

Jokaiseen suuntavalaisintyyppiä koskevaan hakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat ja tiedot:

2.2.1   kolmena kappaleena riittävän yksityiskohtaiset piirustukset, joiden perusteella peruutusvalaisimen tyyppi voidaan tunnistaa ja joissa esitetään geometrisesti kohdat, joihin valaisin voidaan asentaa ajoneuvoon, havaintoakseli, jota käytetään vertailuakselina testeissä (vaakasuora kulma H = 0°, pystysuora kulma V = 0°), sekä kyseisissä testeissä vertailupisteenä käytettävä piste. Piirustuksista on myös käytävä ilmi hyväksyntänumerolle ja lisätunnuksille tarkoitettu paikka hyväksyntämerkin ympyrään nähden.

2.2.2   lyhyt tekninen kuvaus, jossa ilmoitetaan varsinkin seuraavat tiedot (paitsi jos kyseessä on valaisin, jonka valonlähde ei ole vaihdettava):

a)

käytettävien hehkulamppujen luokat; hehkulamppuluokan on oltava jokin säännössä nro 37 ja sen hakuajankohtana voimassa olevissa muutossarjoissa esitetyistä lamppuluokista; ja/tai

b)

valonlähdemoduulin tunnuskoodi;

2.2.3   kun kyseessä on luokan 2b suuntavalaisin, lyhyt kuvaus valovoiman säätimestä, järjestelykaavio sekä tiedot kaksi voimakkuustasoa aikaansaavan järjestelmän ominaisuuksista;

2.2.4   kun kyseessä on luokkien 1, 1a, 1b, 2a tai 2b suuntavalaisin, tiedot jäljempänä 6.2.2 kohdassa tarkoitetusta signaalista;

2.2.5   kaksi näytekappaletta. Jos hyväksyntää haetaan laitteille, jotka eivät ole identtisiä vaan symmetrisiä ja toinen laite voidaan asentaa vasemmalle ja toinen oikealle puolelle, toimitetut kaksi näytettä voivat olla identtisiä ja asennettavissa vain ajoneuvon oikealle tai vasemmalle puolelle.

Kun kyseessä on luokan 2b suuntavalaisin, hakemuksen yhteydessä on toimitettava myös valovoiman säädin tai samat signaalit tuottava generaattori.

3.   MERKINNÄT

Hyväksyttäväksi toimitettavien peruutusvalaisintyyppiä edustavien näytekappaleiden on merkintöjen osalta täytettävä seuraavat vaatimukset:

3.1   Näytteisiin on oltava merkittynä hakijan kauppanimi tai tavaramerkki helposti luettavalla ja pysyvällä tavalla.

3.2   Muissa kuin ei-vaihdettavilla valonlähteillä varustetuissa valaisimissa on oltava helposti luettavissa oleva ja pysyvä merkintä, josta käyvät ilmi

a)

käytettävien hehkulamppujen luokat ja/tai

b)

valonlähdemoduulin tunnuskoodi.

3.3   Näytekappaleessa on oltava riittävän suuri tila jäljempänä 4.2 kohdassa määritellylle hyväksyntämerkille ja lisätunnuksille. Tämä tila on merkittävä edellä 2.2.1 kohdassa tarkoitettuihin piirustuksiin.

3.4   Elektronisella valonlähteen säätölaitteella tai valovoiman säätimellä ja/tai ei-vaihdettavilla valonlähteillä ja/tai valonlähdemoduuleilla varustetuissa valaisimissa on oltava nimellisjännitettä tai jännitealuetta sekä enimmäisnimellistehoa koskeva merkintä.

Valonlähdemoduuleilla varustettujen valaisimien valonlähdemoduuleissa on oltava seuraavat merkinnät:

3.5.1   hakijan kauppanimi tai tavaramerkki helposti luettavalla ja pysyvällä tavalla merkittynä

3.5.2   moduulin tunnuskoodi helposti luettavalla ja pysyvällä tavalla merkittynä. Tunnuskoodi koostuu kirjaimista MD (lyhenteenä sanasta ”moduuli”) ja hyväksyntämerkistä ilman 4.3.1.1 kohdassa määrättyä ympyrää sekä lisätunnuksista ja merkeistä silloin, kun käytetään useita erilaisia valonlähdemoduuleita. Tämä tunnuskoodi on merkittävä edellä 2.2.1 kohdassa mainittuihin piirustuksiin.

Hyväksyntämerkin ei tarvitse olla sama kuin siinä valaisimessa oleva hyväksyntämerkki, jossa moduulia käytetään, mutta molempien merkkien on oltava saman hakijan.

3.5.3   nimellisjännite- tai jännitealuemerkintä sekä enimmäisnimellistehoa koskeva merkintä.

3.6   Elektroniseen valonlähteen säätölaitteeseen tai valovoiman säätimeen, joka on osa valaisinta mutta valaisimen rungon ulkopuolella, on merkittävä valmistajan nimi ja tunnistusnumero.

4.   HYVÄKSYNTÄ

4.1   Yleistä

4.1.1   Jos 2.2.4 kohdan mukaisesti hyväksyttäväksi toimitetut kaksi laitetta täyttävät tämän säännön vaatimukset, hyväksyntä myönnetään.

4.1.2   Jos ryhmitetyt, yhdistetyt tai rakenteellisesti yhdistetyt valaisimet täyttävät useampien vuoden 1958 sopimuksen liitteenä olevien sääntöjen vaatimukset, voidaan käyttää yhtä kansainvälistä hyväksyntämerkkiä sillä edellytyksellä, että kyseisiä valaisimia ei ryhmitetä, yhdistetä tai rakenteellisesti yhdistetä sellaisten valaisimien kanssa, jotka eivät täytä minkään kyseisen säännön vaatimuksia.

4.1.3   Kullekin hyväksytylle tyypille annetaan hyväksyntänumero. Sen kahdesta ensimmäisestä numerosta käy ilmi muutossarja, joka sisältää ne sääntöön tehdyt tärkeät tekniset muutokset, jotka ovat hyväksynnän myöntämishetkellä viimeisimmät (tällä hetkellä muutossarja 01, joka tuli voimaan 27. kesäkuuta 1987). Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle tämän säännön soveltamisalaan kuuluvalle laitetyypille. Jos eri luokkien suuntavalaisimet muodostavat yhden kokoonpanon, ne voidaan merkitä yhdellä hyväksyntänumerolla.

4.1.4   Tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille on ilmoitettava tähän sääntöön perustuvasta laitetyypin hyväksynnän myöntämisestä, laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka laitetyypin tuotannon lopettamisesta tämän säännön liitteessä 2 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

4.1.5   Kaikissa tämän säännön perusteella hyväksytyn tyypin mukaisissa laitteissa on oltava edellä 3.3 kohdassa mainitussa paikassa ja 3.1 ja 3.2 tai 3.4 kohdassa määriteltyjen merkintöjen lisäksi jäljempänä 4.2 ja 4.3 kohdassa määritelty hyväksyntämerkki.

4.2   Hyväksyntämerkki

Hyväksyntämerkki muodostuu seuraavista osista:

kansainvälinen hyväksyntämerkki, jonka osat ovat

4.2.1.1   E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (2) ympyrän sisällä;

4.2.1.2   edellä 4.1.3 kohdassa tarkoitettu hyväksyntänumero;

seuraavat lisätunnukset (tapauksen mukaan):

4.2.2.1   Yksi tai useampi tunnuksista 1, 1a, 1b, 2a, 2b, 5 ja 6 sen mukaan, kuuluuko laite, jolle haetaan hyväksyntää 2.1 kohdan mukaisesti, yhteen tai useampaan luokista 1, 1a, 1b, 2a, 2b, 5 ja 6.

4.2.2.2   Laitteisiin, joita ei voida asentaa kummalle tahansa puolelle ajoneuvoa, on merkittävä laitteen asennuspaikan osoittava vaakasuuntainen nuoli. (Jos kyseessä on luokan 1, 1a, 1b, 2a tai 2b laite, nuoli on suunnattava ulospäin ajoneuvosta, ja jos kyseessä on luokan 3, 4, 5 tai 6 laite, nuoli on suunnattava ajoneuvon keulaa kohti.) Jos kyseessä on luokan 6 laite, laitteeseen on lisäksi merkittävä kirjain R tai L, joilla tarkoitetaan ajoneuvon oikeaa (R) tai vasenta (L) puolta.

4.2.2.3   Laitteissa, joita voidaan käyttää osana kahden lampun kokonaisuutta, on oltava lisäkirjain D kohdassa 4.2.2.1 mainitun tunnuksen oikealla puolella.

4.2.2.4   Laitteissa, joissa valon jakautuminen on rajoitettu tämän säännön liitteessä 4 olevan 2.1.3 kohdan mukaisesti, on oltava vaakasuoralta janalta lähtevä, alaspäin osoittava pystysuuntainen nuoli.

4.2.2.5   Hyväksyntänumeron kaksi numeroa, jotka ilmoittavat hyväksynnän myöntämisajankohtana voimassaolevan muutossarjan, ja vaadittu nuoli (tarvittaessa) voidaan merkitä edellä tarkoitettujen lisätunnusten läheisyyteen.

4.2.2.6   Edellä 4.2.1 ja 4.2.2 kohdassa tarkoitettujen merkkien ja tunnusten on oltava selvästi luettavissa ja pysyviä silloinkin, kun laite on asennettu ajoneuvoon.

4.3   Hyväksyntämerkin sijoittelu

4.3.1   Erilliset valaisimet

Tämän säännön liitteen 3 kuvassa 1 esitetään esimerkki hyväksyntämerkin sijoittelusta edellä mainittujen lisätunnusten kanssa.

Jos erityyppisillä useiden sääntöjen mukaisilla valaisimilla on sama ulkolinssi, joka on samaa tai eri väriä, valaisimeen voidaan kiinnittää yksi kansainvälinen hyväksyntämerkki. Merkki koostuu ympyrästä, jonka sisällä on E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero, sekä hyväksyntänumerosta. Tämä hyväksyntämerkki voidaan sijoittaa mihin tahansa valaisimen kohtaan seuraavin edellytyksin:

4.3.1.1   Merkki näkyy, kun valaisimet on asennettu.

4.3.1.2   Merkintä sisältää kunkin valaisimen tunnuksen sen säännön mukaisesti, jonka nojalla hyväksyntä on myönnetty, ja muutossarjan järjestysnumeron, joka vastaa hyväksynnän myöntämishetkellä voimassa olevia viimeisimpiä sääntöön tehtyjä tärkeitä teknisiä muutoksia, sekä tarvittaessa vaaditun nuolen.

4.3.1.3   Yhden hyväksyntämerkin osien koko ei saa olla pienempi kuin vähimmäiskoko, joka vahvistetaan pienimmälle yksittäiselle merkille säännössä, jonka nojalla hyväksyntä on myönnetty.

4.3.1.4   Valaisimen päärungossa on oltava edellä 3.3 kohdassa tarkoitettu tila, johon sijoitetaan varsinaisten toimintojen hyväksyntämerkki.

4.3.1.5   Tämän säännön liitteen 3 kuvassa 4 annetaan esimerkki hyväksyntämerkistä edellä mainittujen lisätunnusten kanssa.

4.3.2   Ryhmitetyt, yhdistetyt tai rakenteellisesti yhdistetyt valaisimet

Jos ryhmitetyt, yhdistetyt tai rakenteellisesti yhdistetyt valaisimet ovat usean säännön vaatimusten mukaisia, niissä voidaan käyttää yhtä kansainvälistä hyväksyntämerkkiä, jossa on E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero ympyrän sisällä sekä hyväksyntänumero. Tämä hyväksyntämerkki voidaan sijoittaa mihin tahansa kohtaan ryhmitetyssä, yhdistetyssä tai rakenteellisesti yhdistetyssä valaisimessa seuraavin edellytyksin:

4.3.2.1.1   Merkintä näkyy, kun valaisimet on asennettu.

4.3.2.1.2   Mitään ryhmitettyjen, yhdistettyjen tai rakenteellisesti yhdistettyjen valaisimien valoa lähettävää osaa ei voida irrottaa irrottamatta samalla hyväksyntämerkkiä.

Kunkin valaisimen tunnus sen säännön mukaisesti, jonka nojalla hyväksyntä on myönnetty, ja muutossarjan järjestysnumero, joka vastaa hyväksynnän myöntämishetkellä voimassa olevia viimeisimpiä sääntöön tehtyjä tärkeitä teknisiä muutoksia, sekä (tarvittaessa) vaadittu nuoli on merkittävä

4.3.2.2.1   joko asianomaiselle valoa säteilevälle pinnalle

4.3.2.2.2   tai ryhmään niin, että ryhmitetyn, yhdistetyn tai rakenteellisesti yhdistetyn laitteen jokaisen valaisimen voi selvästi tunnistaa.

4.3.2.3   Yksittäisen hyväksyntämerkin osien koko ei saa olla pienempi kuin vähimmäiskoko, joka vahvistetaan pienimmälle yksittäiselle merkille säännössä, jonka perusteella hyväksyntä on myönnetty.

4.3.2.4   Kullekin hyväksytylle tyypille annetaan hyväksyntänumero. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle tämän säännön soveltamisalaan kuuluvalle ryhmitetylle, yhdistetylle tai rakenteellisesti yhdistetylle valaisimelle.

4.3.2.5   Tämän säännön liitteen 3 kuvassa 2 esitetään esimerkkejä ryhmitettyjen, yhdistettyjen tai rakenteellisesti yhdistettyjen valaisimien hyväksyntämerkkien sijoittelusta edellä mainittujen lisätunnusten kanssa.

4.3.3   Valaisin, joka on rakenteellisesti yhdistetty muihin valaisimiin ja jonka linssiä voidaan käyttää myös muuntyyppisissä ajovalaisimissa.

Sovelletaan edellä olevan 4.3.2 kohdan säännöksiä.

4.3.3.1   Lisäksi, jos käytetään samaa linssiä, siihen voidaan kiinnittää kaikki erilaiset, erityyppisiin ajovalaisimiin tai valaisinyksiköihin viittaavat hyväksyntämerkit, jos myös ajovalaisimen päärungolla, vaikka sitä ei voisi erottaa linssistä, on 3.3 kohdassa kuvattu tila, jossa on hyväksyntämerkit varsinaisille toiminnoille.

Jos erityyppisillä ajovalaisimilla on sama päärunko, kaikki erilaiset hyväksyntämerkit voidaan kiinnittää siihen.

4.3.3.2   Tämän säännön liitteen 3 kuvassa 3 annetaan esimerkkejä ajovalaisimen kanssa rakenteellisesti yhdistettyjen valaisimien hyväksyntämerkeistä.

4.4   Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä. Se voidaan asettaa laitteen sisä- tai ulkopuoliseen osaan (joko läpinäkyvään tai läpinäkymättömään), jota ei voi irrottaa laitteen valoa säteilevästä läpinäkyvästä osasta. Merkinnän on joka tapauksessa oltava näkyvillä, kun laite on asennettu ajoneuvoon tai kun avataan jokin liikkuva osa, kuten konepelti, tavaratilan luukku tai ovi.

5.   YLEISET VAATIMUKSET

5.1   Jokaisen toimitetun laitteen on täytettävä jäljempänä 6 ja 8 kohdassa esitetyt vaatimukset.

5.2   Laitteet on suunniteltava ja valmistettava siten, että ne toimivat tyydyttävästi tavanomaisissa käyttöolosuhteissa ja säilyttävät tässä säännössä tarkoitetut ominaisuudet huolimatta käytön aikana niihin mahdollisesti kohdistuvasta tärinästä.

Valonlähdemoduuleita käytettäessä on tarkistettava, että seuraavat vaatimukset täyttyvät:

5.3.1   valonlähdemoduulin tai -moduulien rakenne on sellainen, että

a)

jokaisen valonlähdemoduulin voi asentaa vain määrättyyn eli oikeaan asentoon ja poistaa vain työkaluja käyttämällä;

b)

jos laitteen kotelossa on useampia valonlähdemoduuleita, erityyppisillä ominaisuuksilla varustettuja valonlähdemoduuleita ei voi vaihtaa keskenään valaisimen kotelon sisällä.

5.3.2   Valonlähdemoduulien on oltava asiattomalta käsittelyltä suojattuja.

5.4   Jos luokan 2a enimmäisarvoa suurempaa valovoimaa tuottavan, luokkaan 2b kuuluvan suuntavalaisimen valovoiman säädin vioittuu, luokan 2a vakiovalovoimaa koskevien vaatimusten on täytyttävä automaattisesti.

Kun käytetään vaihdettavia hehkulamppuja, seuraavien vaatimusten on täytyttävä:

5.5.1   Minkä tahansa säännön nro 37 mukaisesti hyväksytyn hehkulamppuluokan käyttäminen on hyväksyttyä, mikäli käyttöä ei rajoiteta säännössä nro 37 ja sen muutossarjoissa, jotka ovat voimassa tyyppihyväksynnän hakemishetkellä.

5.5.2   Laitteen rakenteen on oltava sellainen, että hehkulampun voi asentaa ainoastaan oikeaan asentoon.

5.5.3   Hehkulampun kannan on oltava IEC:n julkaisussa 60061 määriteltyjen ominaisuuksien mukainen. Tässä yhteydessä sovelletaan tietolomaketta, joka koskee kyseisessä hehkulamppuluokassa käytettävää kantaa.

6.   SÄTEILEVÄN VALON VOIMAKKUUS

Kummankin tarkastettavaksi toimitetun laitteen tuottaman valon on oltava vähintään vähimmäisvoimakkuudelle ja enintään enimmäisvoimakkuudelle seuraavassa taulukossa määriteltyjen arvojen mukainen luokan 1, 1a, 1b, 2a tai 2b suuntavalaisimien osalta vertailuakseleilla ja luokan 5 tai 6 suuntavalaisimien osalta liitteessä 1 tarkoitetussa suunnassa A:

Suuntavalaisimen luokka

Vähimmäisvalovoima, cd

Enimmäisvalovoima käyttötavan mukaan, cd

Yksittäinen valaisin

Tunnuksella D merkitty (yksittäinen) valaisin (ks. kohta 4.2.2.3)

1

175

1 000

500

1a

250

1 200

600

1b

400

1 200

600

2a (vakio)

50

500

250

2b (vaihtuva)

50

1 000

500

5

0,6

280

140

6

50

280

140

6.1.1   Kahden tai useamman valaisimen muodostaman asennelman osalta kokonaisvoimakkuus ei saa ylittää enimmäisarvoa.

6.1.2   Kun kahden tai useamman toiminnoltaan samanlaisen valaisimen asennelma katsotaan yhdeksi valaisimeksi, sen on oltava seuraavien vaatimusten mukainen:

a)

enimmäisvoimakkuus, jos kaikki valaisimet ovat toiminnassa (taulukon viimeinen sarake);

b)

vähimmäisvoimakkuus, jos yksi valaisin on vioittunut.

Jos yksi luokkaan 1, 1a, 1b, 2a tai 2b kuuluva, useamman kuin yhden valonlähteen sisältävä valaisin vioittuu, sovelletaan seuraavia säännöksiä:

6.2.1   Valonlähteiden ryhmää, joka on kytketty siten, että yhden valonlähteen vioittumisen vuoksi kaikki lähteet lopettavat valon lähettämisen, on pidettävä yhtenä valonlähteenä.

6.2.2   Järjestelmän on tuotettava säännön nro 48 kohdassa 6.5.8 tarkoitetun ilmaisimen aktivoiva signaali, jos

a)

jokin valonlähde on vioittunut; tai

b)

vain kahta hehkulankavalonlähdettä käyttävän valaisimen valon voimakkuus vertailuakselilla on pienempi kuin 50 % vähimmäisvoimakkuudesta; tai

c)

yhden tai useamman valonlähteen vioittumisen vuoksi valon voimakkuus jossakin alla mainitussa liitteen 4 mukaisessa suunnassa on pienempi kuin vaadittu vähimmäisvoimakkuus:

i)

H = 0°, V = 0°

ii)

H = 20° ajoneuvosta ulospäin, V = + 5°

iii)

H = 10° sisäänpäin, V = 0°.

6.3   Kun kaikki valonlähteet valaisevat, yksittäisen valaisimen enimmäisvoimakkuus voi ylittyä sillä edellytyksellä, että yksittäisvalaisimessa ei ole D-merkintää ja että kahden tai useamman valaisimen asennelmalle määritettyä enimmäisvoimakkuutta ei ylitetä.

Vertailuakselin ulkopuolella ja tämän säännön liitteen 1 kaavioissa määritellyissä kulmissa kummankin tarkastettavaksi toimitetun laitteen lähettämän valon voimakkuuden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Valonvoimakkuuden on säännön liitteen 4 asianomaisessa valonjakautumistaulukossa määriteltyjä pisteitä vastaavassa suunnassa oltava vähintään 6.1 kohdan taulukossa määritelty vähimmäisarvo kerrottuna prosenttiarvolla, jotka on määritelty kyseiselle suunnalle mainitussa taulukossa.

6.4.1.1   Edellä 6.4 ja 6.4.1 kohdassa säädetystä poiketen luokan 5 suuntavalaisimien taaksepäin lähettämään valoon sovelletaan 0,6 cd:n vähimmäisarvoa kaikkialla liitteessä 1 määritellyillä alueilla.

6.4.2   Valonvoimakkuus ei saa suuntavalaisimen missään näkymissuunnassa ylittää 6.1 kohdassa määriteltyä enimmäisarvoa.

Lisäksi

6.4.3.1   Säteilevän valon voimakkuuden on kaikkialla liitteen 1 kaavioissa määritellyillä alueilla oltava vähintään 0,7 cd luokan 1b laitteiden osalta sekä vähintään 0,3 cd luokkien 1, 1a, 2a ja 2b laitteiden osalta ja luokan 2b laitteiden osalta päivällä. Valon voimakkuuden on oltava vähintään 0,07 cd luokan 2b laitteiden osalta yöllä.

6.4.3.2   Tämän säännön liitteessä 4 olevan 2.2 kohdan vaatimukset voimakkuuden paikallisista vaihteluista on otettava huomioon.

6.5   Yleensä voimakkuudet on mitattava valonlähteiden palaessa yhtäjaksoisesti.

Mittaukset voidaan kuitenkin tehdä vilkkuvalotoiminnolla, jos se on tarpeen laitteen rakenteen vuoksi (esim. käytettäessä led-valonlähteitä) tai ylikuumenemisen välttämiseksi.

Mittaus on tehtävä niin, että kytkentätaajuus on f = 1,5 ±0,5 Hz ja pulssin pituus yli 0,3 s, valon voimakkuuden ollessa 95 % huippuarvosta.

Kun käytetään vaihdettavia hehkulamppuja, lamppuihin on niiden palaessa syötettävä nimellisvalovirtaa. Muissa tapauksissa on kytkettävä 7.1.1 kohdan vaatimusten mukainen jännite niin, että nousuaika ja laskuaika on alle 0,01 s. Ylitystä ei sallita.

Jos mittaus suoritetaan vilkkutoiminnolla, ilmoitetaan suurin valon voimakkuus.

6.6   Kun kyseessä ovat luokan 2b laitteet, aika, joka kuluu valonlähteen (-lähteiden) kytkemisestä toimintaan valovoiman yltämiseen 90 prosenttiin edellä olevan 6.3 kohdan mukaisesti mitatusta arvosta vertailuakselilta mitattaessa, on mitattava suuntavalaisimen tuottamilla valovoiman ääritasoilla. Pienimmän valovoiman saavuttamiseen mitattu aika ei saa olla suurempi kuin suurimman valovoiman saavuttamiseen mitattu aika.

Valovoiman säädin ei saa tuottaa signaaleja, joiden valovoima

6.7.1   on 6.1 kohdassa täsmennetyn vaihteluvälin ulkopuolella ja

6.7.2   ylittää 6.1 kohdassa luokalle 2a täsmennetyn enimmäisarvon

a)

yökäyttöolosuhteissa niiden valaisimien osalta, joissa on kaksi tehotasoa (päiväkäyttö ja yökäyttö)

b)

valmistajan ilmoittamissa standardiolosuhteissa muiden valaisimien osalta (3).

6.8   Liitteessä 4 annetaan yksityiskohtaiset tiedot käytettävistä mittausmenetelmistä.

7.   TESTAUSMENETTELY

Kaikki mittaukset – sekä fotometriset että kolorimetriset mittaukset – on tehtävä seuraavasti:

7.1.1   Kun kyseessä on vaihdettavan valonlähteen sisältävä valaisin, jota ei ole varustettu elektronisella valonlähteen säätölaitteella tai valovoiman säätimellä, mittaukset tehdään laitteessa mainittuun luokkaan kuuluvalla värittömällä tai värillisellä standardihehkulampulla, johon syötettävä jännite riittää tuottamaan kyseisen hehkulamppuluokan vertailuvalovirran.

7.1.2   Kun kyseessä on ei-vaihdettavilla valonlähteillä (hehkulamput ja muut) varustettu valaisin, mittaukset tehdään tapauksen mukaan jännitteellä 6,75 V, 13,5 V tai 28,0 V.

7.1.3   Kun kyseessä on valaisimen osana olevaa elektronista valonlähteen säätölaitetta tai valovoiman säädintä käyttävä järjestelmä (4), mittaukset tehdään syöttäen lampun tulonapoihin valmistajan ilmoittamaa jännitettä tai, jos sitä ei ole ilmoitettu, tapauksen mukaan jännitettä 6,75 V, 13,5 V tai 28,0 V.

7.1.4   Kun kyseessä järjestelmä, jossa käytetään elektronista valonlähteen säätölaitetta tai valovoiman säädintä, joka ei ole osa valaisinta, mittaukset tehdään syöttäen lampun tulonapoihin valmistajan ilmoittamaa jännitettä.

7.2   Kun kyseessä on suuntavalaisin, jossa on valovoiman säädin vaihtelevan valovoiman aikaansaamiseksi, fotometriset mittaukset tehdään kuitenkin hakijan toimittaman kuvauksen mukaisesti.

7.3   Testauslaboratorion on vaadittava valmistajaa toimittamaan elektroninen valonlähteen säätölaite tai valovoiman säädin, jota tarvitaan valonlähteen ja käytettävien toimintojen virransyöttöä varten.

7.4   Valaisimeen syötettävä jännite on ilmoittava tämän säännön liitteen 2 mukaisessa ilmoituslomakkeessa.

7.5   Näkyvän pinnan rajat suuntavalaisimen vertailuakselin suunnassa on määritettävä. Jos kyseessä on luokan 5 tai 6 suuntavalaisin, on kuitenkin määritettävä valoa säteilevän pinnan rajat.

8.   SÄTEILEVÄN VALON VÄRI

Säteilevän valon värin on liitteessä 4 olevassa 2 kohdassa määritetyn valonjakautumiskaavion alueella oltava ruskeankeltainen. Testauksesta ks. tämän säännön liite 5. Esitetyn alueen ulkopuolella ei saa olla havaittavissa jyrkkää värinmuutosta. Näitä vaatimuksia sovelletaan myös luokan 2b suuntavalaisimien tuottaman muuttuvan valovoiman tasoihin.

9.   MOOTTORIAJONEUVOJEN JA NIIDEN PERÄVAUNUJEN SUUNTAVALAISINTYYPIN MUUTOKSET JA HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

Kaikista suuntavalaisintyyppiin tehtävistä muutoksista on ilmoitettava tyypin hyväksyneelle hallinnolliselle yksikölle. Hallinnollinen yksikkö voi tämän jälkeen

9.1.1   katsoa, ettei tehdyillä muutoksilla todennäköisesti ole havaittavaa kielteistä vaikutusta ja että huomiovalaisin joka tapauksessa edelleen täyttää vaatimukset, tai

9.1.2   vaatia uutta testausselostetta testien suorittamisesta vastaavalta tekniseltä tutkimuslaitokselta.

9.2   Hyväksynnän vahvistus tai epääminen, jossa eritellään muutokset, annetaan tiedoksi edellä olevan 4.1.4 kohdan mukaisella menettelyllä tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille.

9.3   Hyväksynnän laajentamisen myöntäneen toimivaltaisen viranomaisen on annettava laajentamiselle sarjanumero ja ilmoitettava siitä muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 2 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

10.   TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamismenettelyjen on oltava sopimuksen lisäyksessä 2 (E/ECE/324-E/ECE/TRANS/505/Rev.2) esitettyjen menettelyjen ja seuraavien vaatimusten mukaisia:

10.1   Tämän säännön mukaisesti hyväksyttävät valaisimet on valmistettava siten, että ne vastaavat hyväksyttyä tyyppiä ja täyttävät 6 ja 8 kohdan vaatimukset.

10.2   Tämän säännön liitteessä 6 asetettuja tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontaa koskevia vähimmäisvaatimuksia on noudatettava.

10.3   Tämän säännön liitteessä 7 asetettuja tarkastajan suorittamaa näytteenottoa koskevia vähimmäisvaatimuksia on noudatettava.

10.4   Tyyppihyväksynnän myöntänyt toimivaltainen viranomainen saa milloin tahansa tarkastaa kussakin tuotantoyksikössä sovellettavat vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät. Näiden tarkastusten tavanomainen tiheys on kerran kahdessa vuodessa.

11.   SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

11.1   Laitteelle tämän säännön mukaisesti myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos edellä esitetyt vaatimukset eivät täyty.

11.2   Jos tätä sääntöä soveltava sopimuksen sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on viipymättä ilmoitettava tästä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 2 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

12.   TUOTANNON LOPETTAMINEN

Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön perusteella hyväksytyn laitteen valmistamisen, hyväksynnän haltijan on ilmoitettava tästä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Ilmoituksen saatuaan viranomaisen on ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 2 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

13.   HYVÄKSYNTÄTESTIEN SUORITTAMISESTA VASTAAVIEN TEKNISTEN TUTKIMUSLAITOSTEN JA HALLINNOLLISTEN YKSIKÖIDEN NIMET JA OSOITTEET

Tätä sääntöä soveltavien vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä niiden hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnät ja joille toimitetaan lomakkeet todistukseksi muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta.

14.   SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

14.1   Muutossarjan 01 täydennyksen 8 virallisen voimaantulopäivän jälkeen mikään tätä sääntöä soveltava sopimuspuoli ei saa kieltäytyä myöntämästä ECE-hyväksyntöjä tämän säännön mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjan 01 täydennyksellä 8.

14.2   Kun voimaantulopäivästä on kulunut 24 kuukautta, tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet saavat myöntää ECE-hyväksynnän ainoastaan siinä tapauksessa, että hyväksyttävä suuntavalaisintyyppi täyttää tämän säännön vaatimukset, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjan 01 täydennyksellä 8.

14.3   Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät voi kieltäytyä laajentamasta hyväksyntää, joka on annettu tämän säännön aiempien muutossarjojen nojalla.

14.4   Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on 12 kuukauden ajan muutossarjan 01 täydennyksen 8 voimaantulopäivästä annettava hyväksyntä suuntavalaisintyypeille, jotka vastaavat tämän säännön vaatimuksia, sellaisena kuin se on muutettuna aiemmilla muutossarjoilla.

14.5   ECE-hyväksynnät, jotka on annettu ennen kuin tämän säännön voimaantulosta on kulunut 12 kuukautta, sekä kaikki hyväksyntöjen laajennukset, mukaan luettuna tämän säännön aikaisempien muutossarjojen mukaisesti annetut, ovat voimassa toistaiseksi. Jos suuntavalaisintyyppi, joka on hyväksytty aikaisemman muutossarjan mukaisesti, vastaa tämän säännön vaatimuksia sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjan 01 täydennyksellä 8, hyväksynnän antaneen sopimuspuolen on ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille.

14.6   Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa kieltää sellaista suuntavalaisintyyppiä, joka on hyväksytty tämän säännön muutossarjan 01 täydennyksen 8 nojalla.

14.7   Siihen saakka, kun tämän säännön muutossarjan 01 täydennyksen 8 voimaantulosta on kulunut 36 kuukautta, tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa kieltää suuntavalaisintyyppiä, joka on hyväksytty tämän säännön aiempien muutossarjojen nojalla.

14.8   Kun tämän säännön muutossarjan 01 täydennyksen 8 voimaantulosta on kulunut 36 kuukautta, tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat kieltää sellaisen suuntavalaisintyypin myynnin, joka ei täytä tämän säännön muutossarjan 01 täydennyksen 8 vaatimuksia, ellei kyseinen suuntavalaisin ole tarkoitettu varaosaksi käytössä oleviin ajoneuvoihin.

14.9   Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on edelleen myönnettävä hyväksyntä suuntavalaisimille tämän säännön edellisten täydennysten perusteella, jos kyseiset suuntavalaisimet on tarkoitettu varaosiksi käytössä oleviin ajoneuvoihin.

14.10   Muutossarjan 01 täydennyksen 8 virallisesta voimaantulopäivästä alkaen mikään tätä sääntöä soveltava sopimuspuoli ei saa kieltää tämän säännön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjan 01 täydennyksellä 8, mukaisesti hyväksytyn suuntavalaisimen asentamista ajoneuvoon.

14.11   Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on 48 kuukauden ajan muutossarjan 01 täydennyksen 8 voimaantulopäivästä sallittava sellaisten suuntavalaisimien asentaminen ajoneuvoihin, jotka vastaavat tämän säännön vaatimuksia, sellaisena kuin se on muutettuna aiemmilla muutossarjoilla.

14.12   Muutossarjan 01 täydennyksen 8 voimaantuloa seuraavan 48 kuukauden ajanjakson kuluttua tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat kieltää sellaisen suuntavalaisimen, joka ei täytä tämän säännön vaatimuksia, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjan 01 täydennyksellä 8, asentamisen uuteen ajoneuvoon, jolle on myönnetty kansallinen tyyppihyväksyntä tai yksittäinen hyväksyntä yli 24 kuukautta tämän säännön muutossarjan 01 täydennyksen 8 voimaantulon jälkeen.

14.13   Kun voimaantulosta on kulunut 60 kuukautta, tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat kieltää sellaisen suuntavalaisimen, joka ei vastaa tämän säännön vaatimuksia sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjan 01 täydennyksellä 8, asentamisen uusiin ajoneuvoihin, jotka rekisteröidään ensimmäisen kerran yli 60 kuukautta tämän säännön muutossarjan 01 täydennyksen 8 voimaantulon jälkeen.

14.14   Suuntavalaisimien hyväksynnät, jotka on myönnetty tämän sännön perusteella ennen muutossarjan 01 täydennyksen 16 voimaantuloa pysyvät voimassa rajoittamattoman ajan.


(1)  Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteen 7 määritelmän mukaisesti (asiakirja TRANS/WP.29/78/Rev.1/Amend.2 sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna muutoksella Amend.4).

(2)  Saksa 1, Ranska 2, Italia 3, Alankomaat 4, Ruotsi 5, Belgia 6, Unkari 7, Tšekki 8, Espanja 9, Serbia 10, Yhdistynyt kuningaskunta 11, Itävalta 12, Luxemburg 13, Sveitsi 14, 15 (antamatta), Norja 16, Suomi 17, Tanska 18, Romania 19, Puola 20, Portugali 21, Venäjä 22, Kreikka 23, Irlanti 24, Kroatia 25, Slovenia 26, Slovakia 27, Valko-Venäjä 28, Viro 29, 30 (antamatta), Bosnia ja Hertsegovina 31, Latvia 32, 33 (antamatta), Bulgaria 34, 35 (antamatta), Liettua 36, Turkki 37, 38 (antamatta), Azerbaidžan 39, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia 40, 41 (antamatta), Euroopan yhteisö 42 (jäsenvaltiot myöntävät hyväksynnät ECE-tunnuksin), Japani 43, 44 (antamatta), Australia 45, Ukraina 46, Etelä-Afrikka 47, Uusi-Seelanti 48, Kypros 49, Malta 50, Etelä-Korea 51, Malesia 52, Thaimaa 53, 54 ja 55 (antamatta), Montenegro 56, 57 (antamatta) ja Tunisia 58. Seuraavat numerot annetaan muille maille aikajärjestyksessä sitä mukaa kuin ne ratifioivat pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymistä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevia ehtoja koskevan sopimuksen, ja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri ilmoittaa näin annetut numerot sopimuksen sopimuspuolille.

(3)  Hyvä näkyvyys (meteorologinen näkyvyys (meteorological optical range) MOR > 2 000 m määritetty seuraavan mukaisesti: WMO, Guide to Meteorological Instruments and Methods of Observation, Sixth Edition, ISBN: 92-63-16008-2, kohdat 1.9.1–1.9.11, Geneve 1996) ja puhdas linssi.

(4)  Tässä säännössä ”valaisimen osana olevalla” tarkoitetaan sitä, että laite sisältyy fyysisesti valaisimen runkoon, tai se voi olla myös irrallisena valaisimen rungon ulkopuolella mutta osana valmistajan toimittamaa valaisinjärjestelmää.


LIITE 1

Suuntavalaisimien luokat: eri luokkiin kuuluvien suuntavalaisimien jakautumisen vähimmäiskulmat (1)

Valon jakautumisen vähimmäiskulmat pystysuunnassa ovat 15° vaakatason ylä- ja alapuolella, lukuun ottamatta seuraavia tapauksia:

a)

Suuntavalaisimilla, joiden asennuskorkeus on enintään 750 mm maanpinnan yläpuolelle, kulmat ovat 15° vaakatason yläpuolella ja 5° sen alapuolella.

b)

Luokkaan 6 kuuluvilla suuntavalaisimilla kulmat ovat 30° vaakatason yläpuolella ja 5° sen alapuolella.

Näkyvyyskulmien vähimmäisarvot vaakasuunnassa

Ajoneuvon etuosaan tarkoitetut suuntavalaisimet

Luokka 1

:

etäisyys ajovalaisimeen vähintään 40 mm

Luokka 1a

:

etäisyys ajovalaisimeen yli 20 mm mutta alle 40 mm

Luokka 1b

:

etäisyys ajovalaisimeen alle 20 mm

H-tasolla ja sen yläpuolella kaikkien valaisimien osalta. H-tason alapuolella luokkien M2, M3, N2 tai N3 ajoneuvoihin tarkoitettujen valaisimien osalta

Image 25

Vertailuakseli

Ajosuunta

Ajoneuvo

H-tason alapuolella luokkien M1 ja N1 ajoneuvojen osalta

Image 26

Vertailuakseli

Ajosuunta

Ajoneuvo

H-taso: valaisimen vertailukeskipisteen kautta kulkeva vaakataso

Luokat 2a ja 2b

:

ajoneuvon takaosaan tarkoitetut suuntavalaisimet

Luokka 2a

:

vakiovalovoimaa tuottavat takasuuntavalaisimet

Luokka 2b

:

vaihtuvaa valovoimaa tuottavat takasuuntavalaisimet

Image 27

Ajoneuvo

Ajosuunta

Vertailuakseli

Luokat 5 ja 6

:

Täydentävät sivusuuntavalaisimet käytettäviksi ajoneuvoissa, jotka on varustettu myös luokkien 1, 1a tai 1b ja 2a tai 2b suuntavalaisimilla

Image 28

Vertailuakseli

Ajosuunta

Ajoneuvo

Suunta A


(1)  Esitetyt kulmat soveltuvat ajoneuvon oikealle puolelle asennettaviksi tarkoitettuja laitteita varten. Kaavioiden nuolet osoittavat ajoneuvon etuosaa kohti.


LIITE 2

ILMOITUS

(Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

Image 29

 (1)

Antaja:

Viranomaisen nimi:

Aihe suuntavalaisimen tyypin (2):

HYVÄKSYNNÄN MYÖNTÄMINEN

HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

HYVÄKSYNNÄN EPÄÄMINEN

HYVÄKSYNNÄN PERUUTTAMINEN

TUOTANNON LOPETTAMINEN

säännön nro 6 nojalla

Hyväksyntänumero: … Laajennuksen numero: …

1.

Laitteen kauppanimi tai tavaramerkki: …

2.

Valmistajan laitetyypille antama nimi: …

3.

Valmistajan nimi ja osoite: …

4.

Tarvittaessa valmistajan edustajan nimi ja osoite: …

5.

Hyväksyntähakemuksen päiväys: …

6.

Hyväksyntätesteistä vastaava tekninen tutkimuslaitos: …

7.

Tutkimuslaitoksen antaman testausselosteen päiväys: …

8.

Tutkimuslaitoksen antaman testausselosteen numero: …

9.

Lyhyt kuvaus:

Luokka: 1, 1a, 1b, 2a, 2b, 5, 6, (2) (3)

Valonlähteiden lukumäärä, luokka ja tyyppi: …

Jännite ja teho: …

Valonlähdemoduulin tunnuskoodi: …

Ainoastaan luokan M1 ja/tai N1 ajoneuvoihin asennettavaksi: kyllä/ei (2)

Asennettavaksi enintään 750 mm maanpinnan yläpuolelle: kyllä/ei (2)

Asennusta koskevat geometriset vaatimukset ja niiden mahdolliset variaatiot: …

Valonlähteen elektroninen säätölaite / valovoiman säädin

a)

osana valaisinta: kyllä/ei (2)

b)

ei osana valaisinta: kyllä/ei (2)

Valonlähteen elektronisen säätölaitteen / valovoiman säätimen tuottama käyttöjännite tai -jännitteet:

Valonlähteen elektronisen säätölaitteen / valovoiman säätimen valmistaja ja tunnistusnumero (kun valonlähde on osa valaisinta, mutta se ei kuulu valaisimen runkoon): …

Vaihtuva valovoima: kyllä/ei (2)

10.

Hyväksyntämerkin sijainti: …

11.

Syyt hyväksynnän laajennukseen (tarvittaessa): …

12.

Hyväksyntä myönnetty/laajennettu/evätty/peruutettu (2):

13.

Paikka: …

14.

Päiväys: …

15.

Allekirjoitus: …

16.

Tämän lomakkeen liitteenä on luettelo hyväksynnän myöntäneen hallinnollisen yksikön haltuun annetuista asiakirjoista, jotka ovat pyynnöstä saatavilla.


(1)  Hyväksynnän myöntäneen/laajentaneen/evänneen/peruuttaneen maan tunnusnumero (ks. säännössä olevat hyväksyntää koskevat määräykset).

(2)  Tarpeeton viivataan yli.

(3)  Kun kyseessä on luokan 1, 1a, 1b, 2a tai 2b suuntavalaisin, tiedot 6.2.2 kohdassa tarkoitetusta signaalista.


LIITE 3

HYVÄKSYNTÄMERKIN SIJOITELU

Image 30

Edellä esitetyllä hyväksyntämerkillä varustettu laite on luokan 4 laite (etuosan sivusuuntavalaisin), joka on hyväksytty Italiassa (E3) numerolla 216 ja jota voidaan myös käyttää kahden valaisimen kokoonpanossa. Vaakasuuntainen nuoli osoittaa, mihin laite, joka voidaan asentaa vain ajoneuvon toiselle puolelle, on asennettava. Nuoli osoittaa tässä kohti ajoneuvon etuosaa. Vaakasuoralta janalta lähtevä, alaspäin osoittava pystysuora nuoli osoittaa sallitun asennuskorkeuden, joka tämän laitteen osalta on enintään 750 mm maanpinnan yläpuolella.

Merkinnän 4D lähellä oleva numero osoittaa, että hyväksyntä on myönnetty säännön nro 6 vaatimusten mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 01.

Seuraavassa esitetään hyväksyntämerkin nuolien suunta laitteen luokan mukaan.

Image 31

Luokat 5 ja 6

Luokat

1, 1a

ja 1 b

Luokat

2a ja 2b

Huom. Hyväksyntänumero ja lisätunnukset on sijoitettava ympyrän lähelle ja joko E-kirjaimen ylä- tai alapuolelle tai sen oikealle tai vasemmalle puolelle. Hyväksyntänumeron muodostavien numeroiden on oltava E-kirjaimen samalla puolella ja samansuuntaiset. Roomalaisten numeroiden käyttöä hyväksyntänumerona on vältettävä, jotta sitä ei sekoitettaisi muihin tunnuksiin.

Kuva 2

Yksinkertaistettu merkintä ryhmitetyille, yhdistetyille tai rakenteellisesti yhdistetyille valaisimille, kun vähintään kaksi valaisinta ovat osana samaa järjestelmää

Pysty- ja vaakasuorat viivat kuvaavat merkkivalolaitteen muotoa. Ne eivät ole osa hyväksyntämerkkiä.

MALLI A

Image 32

MALLI B

Image 33

MALLI C

Image 34

Huom. Edellä olevat kolme esimerkkiä hyväksyntämerkeistä (mallit A, B ja C) edustavat kolmea mahdollista merkintävaihtoehtoa valaisinlaitteelle, jossa on vähintään kaksi valaisinta osana samaa ryhmitettyjen, yhdistettyjen tai rakenteellisesti yhdistettyjen valaisimien kokoonpanoa.

Merkit osoittavat, että laite on hyväksytty Alankomaissa (E4) numerolla 3333 ja että laitteeseen sisältyvät seuraavat osat:

takasuuntavalaisin, joka tuottaa vaihtuvaa valovoimaa (luokka 2b) ja joka on hyväksytty säännön nro 6 muutossarjan 01 mukaisesti,

punainen takavalaisin, joka tuottaa vaihtuvaa valovoimaa (R2) ja joka on hyväksytty säännön nro 7 muutossarjan 01 mukaisesti,

takasumuvalaisin, joka tuottaa vaihtuvaa valovoimaa (F2) ja joka on hyväksytty säännön nro 38 alkuperäisen version mukaisesti,

peruutusvalaisin (AR), joka on hyväksytty säännön nro 23 alkuperäisen version mukaisesti,

jarruvalaisin, joka tuottaa vaihtuvaa valovoimaa (S2) ja joka on hyväksytty säännön nro 7 muutossarjan 01 mukaisesti.

Image 35

Huom. Edellä esitetyt kolme esimerkkiä vastaavat valaisinlaitetta, joka on varustettu hyväksyntämerkillä, joka koskee seuraavia:

etuvalaisin, joka on hyväksytty säännön nro 7 muutossarjan 01 mukaisesti,

ajovalaisin, jonka lähivalo on suunniteltu oikean- ja vasemmanpuoleista liikennettä varten ja jonka kaukovalon enimmäisvoimakkuus on 86 250 kandelan ja 101 250 kandelan välillä ja joka on hyväksytty säännön nro 20 muutossarjan 02 mukaisesti,

etusumuvalaisin, joka on hyväksytty säännön nro 19 muutossarjan 02 mukaisesti,

luokan 1a etusuuntavalaisin, joka on hyväksytty säännön nro 6 muutossarjan 01 mukaisesti.

Kuva 3

Ajovalaisimen kanssa rakenteellisesti yhdistetty valaisin

Image 36

Edellä oleva esimerkki vastaa erityyppisissä ajovalaisimissa käytettäväksi tarkoitetun linssin merkintää, eli kyseessä on:

joko

:

ajovalaisin, jonka lähivalo on suunniteltu oikean- ja vasemmanpuoleista liikennettä varten, jonka kaukovalon enimmäisvoimakkuus on 86 250–101 250 kandelaa, joka on hyväksytty Saksassa (E1) säännön nro 8 mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 04, ja joka on rakenteellisesti yhdistetty sellaisen etusuuntavalaisimen kanssa, joka on hyväksytty säännön nro 6 mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 01,

tai

:

ajovalaisin, joka tuottaa kaukovaloa ja oikean- ja vasemmanpuoleista liikennettä varten suunniteltua lähivaloa, joka on hyväksytty Saksassa (E1) säännön nro 1 mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 01, ja joka on rakenteellisesti yhdistetty samaan etusuuntavalaisimeen kuin edellä,

tai

:

jompikumpi edellä mainituista ajovalaisimista hyväksyttynä erillisenä valaisimena.

Ajovalaisimen päärungossa on oltava ainoa voimassa oleva hyväksyntänumero, esimerkiksi:

Image 37

Kuva 4

Erillisten valaisimien merkinnät

Image 38

Yllä oleva esimerkki vastaa sellaisen linssin merkintää, joka on tarkoitettu käytettäväksi erityyppisissä valaisimissa. Tämä hyväksyntämerkki osoittaa, että kyseessä olevalle laitteelle on annettu hyväksyntä Espanjassa (E9) hyväksyntänumerolla 1432 ja että siihen sisältyvät seuraavat osat:

takasumuvalaisin (F), joka on hyväksytty säännön nro 38 alkuperäisen version mukaisesti,

luokan 2a takasuuntavalaisin, joka on hyväksytty säännön nro 6 muutossarjan 01 mukaisesti,

peruutusvalaisin (AR), joka on hyväksytty säännön nro 23 alkuperäisen version mukaisesti,

punainen takavalaisin (R), joka on hyväksytty säännön nro 7 muutossarjan 02 mukaisesti,

jarruvalaisin, jossa on yksi valaistustaso (S1) ja joka on hyväksytty säännön nro 7 muutossarjan 02 mukaisesti.

Valonlähdemoduulit

Image 39

Yllä olevalla tunnuskoodilla merkitty valonlähdemoduuli on hyväksytty yhdessä Italiassa (E3) hyväksyntänumerolla 17325 hyväksytyn valaisimen kanssa.


LIITE 4

FOTOMETRISET MITTAUKSET

1.   Mittausmenetelmät

1.1   Fotometristen mittausten aikana hajaheijastukset on estettävä tarkoituksenmukaisella rajauksella.

Mittausten tulosten kyseenalaistamisen varalta mittaukset on suoritettava siten, että seuraavat vaatimukset täyttyvät:

1.2.1   Mittausetäisyyden on oltava sellainen, että voidaan soveltaa etäisyyden käänteistä neliöjuurilakia.

1.2.2   Mittauslaitteen on oltava sellainen, että vastaanottimen avauskulma valaisimen vertailukeskipisteestä katsottuna on välillä 10 asteminuuttia ja 1 aste.

1.2.3   Havaintosuunnan voimakkuutta koskeva vaatimus katsotaan täytetyksi, jos vaatimus täyttyy suunnassa, joka poikkeaa enintään asteen neljäsosan havaintosuunnasta.

1.3   Jos laite voidaan asentaa ajoneuvoon useampaan kuin yhteen kohtaan tai tietylle alueelle, fotometriset mittaukset on suoritettava jokaisessa kohdassa tai valmistajan määrittämien vertailuakseleiden muodostaman alueen ääripisteissä.

2.   Luokkien 1, 1a, 1b, 2a ja 2b suuntavalaisimien valonjakautumistaulukko

Image 40

Luokan 6 suuntavalaisimien taulukko (ulospäin ajoneuvosta)

Image 41

(ulospäin ajoneuvosta)

Suunta H = 0° ja V = 0° vastaa vertailuakselia. (Ajoneuvossa se on vaakasuorassa ja yhdensuuntainen ajoneuvon pituussuuntaisen keskitason kanssa ja suunnattu vaadittuun näkyvyyssuuntaan). Se kulkee vertailukeskipisteen kautta. Taulukon arvoista saadaan eri mittaussuuntien vähimmäisvoimakkuudet prosentteina tämän säännön 6.1 kohdassa olevassa taulukossa annetuista vähimmäisarvoista seuraavasti:

2.1.1   suunnassa H = 0° ja V = 0° luokkien 1, 1a, 1b, 2a ja 2b osalta ja luokan 5 osalta liitteessä 1 esitetyllä kulma-alueella suunnassa A,

2.1.2   suunnassa H = 5° ja V = 0° luokan 6 osalta.

2.1.3   Jos laite kuitenkin on tarkoitettu asennettavaksi enintään 750 mm korkeudelle maanpinnasta, fotometrinen voimakkuus tarkastetaan vain 5°:een kulmaan saakka alaspäin.

2.2   Valokuvion on edellä 2 kohdassa ruudukkona esitetyllä valonjakautumisalueella oltava lähes yhdenmukainen, ts. valon voimakkuuden on kunkin ruudukon viivojen muodostaman alueen osan suunnassa täytettävä vähintään alin vähimmäisarvoista, jotka on ilmoitettu kyseistä suuntaa rajaavilla viivoilla prosenttimäärinä.

3.   Valaisimien fotometrinen mittaus

Fotometrisen tehon tarkastus

3.1   Ei-vaihdettavat valonlähteet (hehkulamput ja muut):

Fotometrinen teho tarkastetaan valaisimessa olevista valonlähteistä tämän säännön 7.1 kohdan asiaa koskevan alakohdan mukaisesti.

3.2   Vaihdettavat hehkulamput

Jos valaisimet on varustettu 6,75 V:n, 13,5 V:n tai 28,0 V:n hehkulampuilla, niiden tuottamat valovoima-arvot on korjattava. Korjauskerroin on vertailuvalovirran ja käytettävällä jännitteellä (6,75 V, 13,5 V tai 28,0 V) mitatun valovirran keskiarvon välinen suhde. Minkään käytettävän hehkulampun todelliset valovirrat eivät saa poiketa enempää kuin ±5 prosenttia keskiarvosta. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää vakiohehkulamppua kussakin yksittäisessä kohdassa sen omalla valovirralla ja laskea kunkin kohdan yksittäiset mittaustulokset yhteen.

3.3   Muiden kuin hehkulampuilla varustettujen suuntavalaisimien valovoima-arvojen, jotka on mitattu yhden minuutin ja 30 minuutin vilkkuvalotoiminnan (f = 1,5 Hz, hyötyaikakerroin 50 prosenttia) jälkeen, on oltava vähimmäis- ja enimmäisvaatimusten mukaisia. Yhden minuutin toiminnan jälkeinen valovoiman jakauma voidaan laskea soveltamalla kuhunkin testauspisteeseen yhden minuutin ja 30 minuutin toiminnan jälkeen kohdassa HV mitattujen valovoima-arvojen suhdetta.


LIITE 5

RUSKEANKELTAISEN VALON VÄRI: VÄRIKOORDINAATIT

Kolorimetristen ominaisuuksien tarkastamisessa on sovellettava tämän säännön 7 kohdassa kuvattua testimenettelyä.

Ei-vaihdettavilla valonlähteillä (hehkulamput ja muut) varustettujen valaisimien kolorimetriset ominaisuudet on kuitenkin tarkistettava valonlähteiden ollessa paikoillaan valaisimessa tämän säännön 7.1 kohdan asiaa koskevan alakohdan mukaisesti.


LIITE 6

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontamenettelyjä koskevat vähimmäisvaatimukset

1.   YLEISTÄ

1.1   Mekaanista ja geometrista vaatimustenmukaisuutta koskevat tämän säännön määräykset katsotaan täytetyiksi, jos eroavuudet eivät ylitä väistämättömiä valmistuspoikkeamia.

Sarjatuotantona valmistettujen valaisimien vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi fotometristen ominaisuuksien osalta, jos minkä tahansa sattumanvaraisesti tämän säännön 7 kohdan mukaisesti valitun valaisimen fotometrisiä ominaisuuksia testattaessa

1.2.1   mikään mitattu arvo ei poikkea kielteisesti yli 20:tä prosenttia tässä säännössä määritellystä vähimmäisarvoista.

1.2.2   Jos kyseessä on suuntavalaisin, jonka valonlähde on vaihdettava, ja jos edellä tarkoitetun testin tulokset eivät täytä vaatimuksia, suuntavalaisimille suoritettavat testit on toistettava käyttäen toista vakiohehkulamppua.

1.3   Tämän säännön 7 kohdan mukaisissa testeissä on noudatettava värikoordinaatteja.

2.   VALMISTAJAN SUORITTAMAA VAATIMUSTENMUKAISUUDEN TARKASTUSTA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

Hyväksyntämerkin haltijan on suoritettava kullekin suuntavalaisintyypille asianmukaisin väliajoin ainakin seuraavassa esitetyt testit. Testit on suoritettava tämän säännön määräysten mukaisesti.

Jos näyte ei täytä kyseisen testityypin vaatimuksia, on otettava lisää näytteitä ja testattava ne. Valmistajan on toteutettava toimenpiteitä kyseisen tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi.

2.1   Testien luonne

Tässä säännössä esitetyt vaatimustenmukaisuustestit koskevat fotometrisiä ja kolorimetrisiä ominaisuuksia.

2.2   Testimenetelmät

2.2.1   Testit on yleensä suoritettava tässä säännössä esitettyjen menetelmien mukaisesti.

2.2.2   Valmistajan suorittamassa vaatimustenmukaisuustestissä voidaan käyttää tässä säännössä esitettyjä menetelmiä vastaavia menetelmiä tyyppihyväksyntätesteistä vastaavan toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella. Valmistajan vastuulla on osoittaa, että käytetyt menetelmät vastaavat tässä säännössä esitettyjä menetelmiä.

2.2.3   Edellä olevan 2.2.1 ja 2.2.2 kohdan soveltaminen edellyttää testilaitteen säännöllistä kalibrointia ja testilaitteen vastaavuutta toimivaltaisen viranomaisen suorittamien mittauksien kanssa.

2.2.4   Vertailumenetelminä on käytettävä kaikissa tapauksissa tämän säännön vertailumenetelmiä, erityisesti hallinnollisen tarkastuksen ja näytteenoton tarkoituksia varten.

2.3   Näytteenotto

Suuntavalaisinnäytteet on valittava sattumanvaraisesti yhdenmukaisen erän tuotannosta. Yhdenmukaisella erällä tarkoitetaan samaa tyyppiä edustavien suuntavalaisimien sarjaa, joka on määritetty valmistajan tuotantomenetelmien mukaisesti.

Arvioinnin on yleensä kohdistuttava yksittäisten tehtaiden sarjatuotantoon. Valmistaja voi kuitenkin yhdistää useista eri tehtaista saadut samaa järjestelmätyyppiä koskevat tiedot, jos tehtaissa sovelletaan samoja laatuperusteita ja samaa laadunhallintaa.

2.4   Mitattavat ja tallennettavat fotometriset ominaisuudet

Valaisimien näytekappaleista on tehtävä fotometrisiä mittauksia, joilla määritetään vähimmäisarvot liitteessä 4 lueteltujen pisteiden kohdalla ja vaaditut värikoordinaatit.

2.5   Hyväksyttävyysperusteet

Valmistajan vastuulla on laatia testituloksista tilastollinen tutkimus ja määrittää toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella hyväksyttävyysperusteet tuotteilleen, jotta tuotteiden vaatimustenmukaisuuden tarkastukselle tämän säännön 10.1 kohdassa asetetut edellytykset täyttyvät.

Hyväksyttävyysperusteiden on oltava sellaiset, että 95 prosentin luotettavuustasolla liitteen 7 (ensimmäinen näytteenotto) mukaisesti suoritetun pistokokeen läpäisemisen vähimmäistodennäköisyys on 0,95.


LIITE 7

TARKASTAJAN TEKEMÄÄ NÄYTTEENOTTOA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

1.   YLEISTÄ

1.1   Mekaanista ja geometrista vaatimustenmukaisuutta koskevat tämän säännön määräykset katsotaan täytetyiksi, jos eroavuudet eivät ylitä väistämättömiä valmistuspoikkeamia.

Sarjatuotantona valmistettujen valaisimien vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi fotometristen ominaisuuksien osalta, jos minkä tahansa sattumanvaraisesti tämän säännön 7 kohdan mukaisesti valitun valaisimen fotometrisiä ominaisuuksia testattaessa

1.2.1   mikään mitattu arvo ei poikkea kielteisesti yli 20:tä prosenttia tässä säännössä määritellystä vähimmäisarvoista.

1.2.2   Jos kyseessä on suuntavalaisin, jonka valonlähde on vaihdettava, ja jos edellä tarkoitetun testin tulokset eivät täytä vaatimuksia, suuntavalaisimille suoritettavat testit on toistettava käyttäen toista vakiohehkulamppua.

1.2.3   Suuntavalaisimia, joissa on selviä vikoja, ei oteta huomioon.

1.3   Värikoordinaatteja koskevien vaatimusten on täytyttävä tämän säännön 7 luvun mukaisissa testeissä.

2.   ENSIMMÄINEN NÄYTTEENOTTO

Ensimmäisessä näytteenotossa valitaan sattumanvaraisesti neljä suuntavalaisinta. Ensimmäiset kaksi näytettä merkitään A:ksi ja toiset kaksi näytettä B:ksi.

2.1   Vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi

Sarjatuotantona valmistettujen suuntavalaisimien vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi tämän liitteen kuvassa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn mukaisesti, jos suuntavalaisimien mitattujen arvojen negatiiviset poikkeamat ovat seuraavat:

2.1.1.1   Näyte A

A1:

yksi suuntavalaisin

0 %

 

yksi suuntavalaisin enintään

20 %

A2:

molemmat suuntavalaisimet yli

0 %

 

mutta enintään

20 %

 

siirrytään näytteeseen B

 

2.1.1.2   Näyte B

B1:

molemmat suuntavalaisimet

0 %

2.1.2   tai jos 1.2.2 kohdan edellytykset näytteen A osalta täyttyvät.

2.2   Vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi

Sarjatuotantona valmistettujen valaisimien vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi tämän liitteen kuviossa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn jälkeen ja valmistajaa kehotetaan saattamaan tuotantonsa vaatimusten mukaiseksi, jos valaisimien mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

2.2.1.1   Näyte A

A3:

yksi suuntavalaisin enintään

20 %

 

yksi suuntavalaisin yli

20 %

 

mutta enintään

30 %

2.2.1.2   Näyte B

B2:

jos A2 ja

 

 

yksi suuntavalaisin yli

0 %

 

mutta enintään

20 %

 

yksi suuntavalaisin enintään

20 %

B3:

jos A2 ja

 

 

yksi suuntavalaisin

0 %

 

yksi suuntavalaisin yli

20 %

 

mutta enintään

30 %

2.2.2   tai jos 1.2.2 kohdan edellytykset näytteen A osalta eivät täyty.

2.3   Hyväksynnän peruuttaminen

Vaatimustenmukaisuus on asetettava kyseenalaiseksi ja kohtaa 11 on sovellettava, jos tämän liitteen kuvion 1 mukaisessa näytteenottomenettelyssä valaisimien mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

2.3.1   Näyte A

A4:

yksi suuntavalaisin enintään

20 %

 

yksi suuntavalaisin yli

30 %

A5:

molemmat suuntavalaisimet yli

20 %

2.3.2   Näyte B

B4:

jos A2 ja

 

 

yksi suuntavalaisin yli

0 %

 

mutta enintään

20 %

 

yksi suuntavalaisin yli

20 %

B5:

jos A2 ja

 

 

molemmat suuntavalaisimet yli

20 %

B6:

jos A2 ja

 

 

yksi suuntavalaisin

0 %

 

yksi suuntavalaisin yli

30 %

2.3.3   tai jos 1.2.2 kohdan edellytykset näytteiden A ja B osalta eivät täyty.

3.   TOISTETTU NÄYTTEENOTTO

Tilanteiden A3, B2 ja B3 osalta on kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen antamisesta suoritettava toistettu näytteenotto (kolmas näyte C ja neljäs näyte D, jotka koostuvat kahdesta valaisimesta, jotka on valmistettu sen jälkeen, kun valmistaja on saattanut tuotantonsa vaatimusten mukaiseksi).

3.1   Vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi

Sarjatuotantona valmistettujen suuntavalaisimien vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi tämän liitteen kuvassa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn jälkeen, jos suuntavalaisimien mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

3.1.1.1   Näyte C

C1:

yksi suuntavalaisin

0 %

 

yksi suuntavalaisin enintään

20 %

C2:

molemmat suuntavalaisimet yli

0 %

 

mutta enintään

20 %

 

siirrytään näytteeseen D

 

3.1.1.2   Näyte D

D1:

jos C2 ja

 

 

molemmat suuntavalaisimet

0 %

3.1.2   tai jos 1.2.2 kohdan edellytykset näytteen C osalta täyttyvät.

3.2   Vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi

Sarjatuotantona valmistettujen valaisimien vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi tämän liitteen kuviossa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn jälkeen ja valmistajaa kehotetaan saattamaan tuotantonsa vaatimusten mukaiseksi, jos valaisimien mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

3.2.1.1   Näyte D

D2:

jos C2 ja

 

 

yksi suuntavalaisin yli

0 %

 

mutta enintään

20 %

 

yksi suuntavalaisin enintään

20 %

3.2.1.2   tai jos 1.2.2 kohdan edellytykset näytteen C osalta eivät täyty.

3.3   Hyväksynnän peruuttaminen

Vaatimustenmukaisuus on asetettava kyseenalaiseksi ja kohtaa 11 on sovellettava, jos tämän liitteen kuvion 1 mukaisessa näytteenottomenettelyssä valaisimien mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

3.3.1   Näyte C

C3:

yksi suuntavalaisin enintään

20 %

 

yksi suuntavalaisin yli

20 %

C4:

molemmat suuntavalaisimet yli

20 %

3.3.2   Näyte D

D3:

jos C2 ja

 

 

yksi suuntavalaisin

0 %

 

yksi suuntavalaisin yli

20 %

3.3.3   tai jos 1.2.2 kohdan edellytykset näytteiden C ja D osalta eivät täyty.

Kuva 1

Image 42

2 laitetta

Ensimmäinen näytteenotto

4 satunnaisesti valittua laitetta jaettuna näytteisiin A ja B

2 laitetta

LOPPU

siirrytään näytteeseen B

END

Tuotannon saattaminen vaatimusten mukaiseksi

Valmistaja määrätään saattamaan tuotteet vaatimusten mukaisiksi

2 laitetta

Toistettu näytteenotto

4 sattumanvaraisesti valittua laitetta jaettuna näytteisiin C ja D

2 laitetta

Mahdolliset näytteen A tulokset

Mahdolliset näytteen C tulokset

LOPPU

siirrytään näytteeseen D

LOPPU

siirrytään vaatimusten mukaiseksi saattamiseen

Mahdolliset näytteen D tulokset

Mahdolliset näytteen B tulokset

Hyväksynnän peruuttaminen

Suurin mahdollinen kielteinen poikkeama (prosenttia) raja-arvoista


10.7.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 177/71


Vain alkuperäiset UNECE:n tekstit ovat kansainvälisen julkisoikeuden mukaan sitovia. Tämän säännön asema ja voimaantulopäivä on hyvä tarkastaa UNECE:n asiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta. Asiakirja saatavana osoitteessa: http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29fdocstts.html

Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 8 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat epäsymmetrisen lähivalon tai kaukovalon tai molemmat tuottavien, halogeenihehkulampuilla (H1, H2, H3, HB3, HB4, H7, H8, H9, HIR1, HIR2 ja/tai H11) varustettujen moottoriajoneuvoihin tarkoitettujen ajovalaisimien hyväksyntää

Tarkistus 4

Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraaviin asti:

Muutossarja 05 – voimaantulopäivä: 8. syyskuuta 2001

Tarkistuksen 4 oikaisu – voimaantulopäivä: 12. maaliskuuta 2003

SISÄLTÖ

SÄÄNTÖ

A.   HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET

0

Soveltamisala

1.

Määritelmät

2.

Ajovalaisimen hyväksyntää koskeva hakemus

3.

Merkinnät

4.

Hyväksyntä

B.   AJOVALAISIMIA KOSKEVAT TEKNISET VAATIMUKSET

5.

Yleiset vaatimukset

6.

Valaistus

7.

Värillisiä linssejä ja suodattimia koskevat vaatimukset

8.

Haitan mittaaminen

9.

Vakioajovalaisin

10.

Väriä koskeva huomautus

C.   MUUT HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET

11.

Ajovalaisintyypin Muutokset ja Hyväksynnän Laajentaminen

12.

Tuotannon vaatimustenmukaisuus

13.

Seuraamukset vaatimustenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

14.

Tuotannon lopettaminen

15.

Hyväksyntätesteistä vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet

16.

Siirtymäsäännökset

LIITTEET

Liite 1 –

Ilmoituslomake

Liite 2 –

Luokan H1, H2, H3, HB3, HB4, H7, H8, H9, HIR1, HIR2 ja/tai H11 hehkulampuilla varustettujen ajovalaisimien tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastaminen

Liite 3 –

Esimerkkejä hyväksyntämerkeistä

Liite 4 –

Mittaustaso

Liite 5 –

Toiminnassa olevien ajovalaisimien fotometristen ominaisuuksien vakauden testaus

Liite 6 –

Muovimateriaalista valmistettuja linssejä sisältäviä valaisimia koskevat vaatimukset – linssi- tai materiaalinäytteiden ja täydellisten valaisimien testaus

Liite 7 –

Tarkastajan suorittamaa näytteenottoa koskevat vähimmäisvaatimukset

A.   HALLINNOLLISET SÄÄNNÖKSET

0.   SOVELTAMISALA (1)

Tätä sääntöä sovelletaan moottoriajoneuvojen ajovalaisimiin, jotka voivat sisältää lasi- tai muovimateriaalista valmistettuja linssejä.

1.   MÄÄRITELMÄT

Tässä säännössä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1.1   ”Linssillä” tarkoitetaan ajovalaisimen (ajovalaisinyksikön) uloimmaista osaa, joka läpäisee valoa valaisevan pinnan kautta.

1.2   ”Pinnoitteella” tarkoitetaan linssin ulkopinnalle yhtenä tai useampana kerroksena lisättävää tuotetta.

”Erityyppisillä ajovalaisimilla” tarkoitetaan ajovalaisimia, jotka eroavat toisistaan olennaisilta ominaisuuksiltaan, joita ovat

1.3.1   kauppanimi tai tavaramerkki,

1.3.2   optisen järjestelmän ominaisuudet,

1.3.3   sellaisten osien sisältyminen tai puuttuminen, jotka voivat muuttaa optisia ominaisuuksia heijastumisen, taittumisen, absorboitumisen ja/tai käytön aikana tapahtuvan muodonmuutoksen vuoksi. Tyypin muuttumista ei kuitenkaan aiheuta sellaisten suodattimien asentaminen tai poistaminen, joiden tarkoituksena on vain valokeilan valon värin mutta ei valon jakautumisen muuttaminen.

1.3.4   soveltuvuus vasemman- tai oikeanpuoleiseen liikenteeseen tai molempiin,

1.3.5   tuotettu valolaji (lähivalo, kaukovalo tai molemmat),

1.3.6   kanta, johon luokan H1, H2, H3, HB3, HB4, H7, H8, H9, HIR1, HIR2 ja/tai H11 hehkulamppu tai -lamput sijoitetaan (2)(3),

1.3.7   linssien ja mahdollisten päällysteiden materiaalit.

2.   AJOVALAISIMEN HYVÄKSYNTÄÄ KOSKEVA HAKEMUS (4)

Kauppanimen tai tavaramerkin omistajan tai tämän valtuutetun edustajan on haettava ajovalaisimen hyväksyntää. Hakemuksessa on ilmoitettava seuraavat tiedot:

2.1.1   onko ajovalaisin tarkoitettu tuottamaan sekä lähivaloa että kaukovaloa vai ainoastaan toista näistä,

jos ajovalaisin on tarkoitettu tuottamaan lähivaloa, onko valaisin suunniteltu sekä vasemman- että oikeanpuoleista liikennettä vai vain jompaakumpaa varten,

2.1.2.1   jos ajovalaisin on varustettu säädettävällä heijastimella, ajovalaisimen kiinnitysasento (-asennot) suhteessa maahan ja ajoneuvon pituussuuntaiseen keskitasoon.

2.1.3   ajovalaisimen tuottaman valon väri.

Jokaiseen hyväksyntähakemukseen on liitettävä seuraavat:

kolmena kappaleena riittävän yksityiskohtaiset piirustukset, jotka mahdollistavat tyypin tunnistamisen ja joissa esitetään ajovalaisin edestä päin siten, että linssin mahdollisen urituksen yksityiskohdat näkyvät, sekä valaisimen poikkileikkaus. Piirustuksissa on esitettävä hyväksyntämerkille varattu tila.

2.2.1.1   jos ajovalaisin on varustettu säädettävällä heijastimella, selvennys ajovalaisimen kiinnitysasennoista suhteessa maahan ja ajoneuvon pituussuuntaiseen keskitasoon, jos ajovalaisinta käytetään vain kyseisissä asennoissa,

2.2.2   lyhyt tekninen kuvaus,

2.2.3   kaksi ajovalaisintyypin näytekappaletta.

Linssien valmistuksessa käytetyn muovimateriaalin testaamista varten on toimitettava seuraavat:

Kolmetoista linssiä.

2.2.4.1.1   Kuusi näistä linsseistä voidaan korvata kuudella vähintään 60 × 80 mm:n suuruisella materiaalinäytteellä, joissa on tasomainen tai kupera ulkopinta ja keskellä olennaisilta osin tasomainen vähintään 15 × 15 mm:n suuruinen alue (kaarevuussäde vähintään 300 mm).

2.2.4.1.2   Kunkin tällaisen linssin tai materiaalinäytteen on oltava valmistettu sarjatuotannossa käytettävällä menetelmällä.

2.2.4.2   Lisäksi on toimitettava heijastin, johon linssit voidaan kiinnittää valmistajan ohjeiden mukaan.

2.3   Jos materiaalit, joista linssit ja mahdollinen pinnoite on valmistettu, on jo testattu, niiden mukana on toimitettava kyseisten materiaalien ja pinnoitteiden ominaisuuksia koskeva testausseloste.

2.4   Ennen tyyppihyväksynnän myöntämistä toimivaltaisen viranomaisen on todennettava, että on huolehdittu tyydyttävistä järjestelyistä, joiden avulla tuotannon vaatimustenmukaisuuden tehokas valvonta voidaan varmistaa.

3.   MERKINNÄT (5)

3.1   Hyväksyntää varten toimitetuissa ajovalaisimissa on oltava hakijan kauppanimi tai tavaramerkki.

3.2   Valaisimien linssissä ja päärungossa (6) on oltava riittävän kokoiset tilat 4 kohdassa tarkoitetulle hyväksyntämerkille ja lisätunnuksille. Nämä tilat on osoitettava 2.2.1 kohdassa tarkoitetuissa piirustuksissa.

3.3   Ajovalaisimissa jotka on suunniteltu täyttämään sekä oikean- että vasemmanpuoleisen liikenteen vaatimukset, on oltava merkinnät, joista käyvät ilmi optisen yksikön kaksi asentoa ajoneuvoon nähden tai hehkulampun kaksi asentoa heijastimeen nähden. Oikeanpuoleisen liikenteen asento merkitään tunnuksella R/D ja vasemmanpuoleisen liikenteen asento tunnuksella L/G.

4.   HYVÄKSYNTÄ

4.1   Yleistä

4.1.1   Jos kaikki 2 kohdan mukaisesti hyväksyntää varten toimitetut ajovalaisintyypin näytekappaleet täyttävät tämän säännön vaatimukset, hyväksyntä on myönnettävä.

4.1.2   Jos ryhmitetyt, yhdistetyt tai rakenteellisesti yhdistetyt valaisimet täyttävät useamman kuin yhden säännön vaatimukset, yksi kansainvälinen hyväksyntämerkki riittää edellyttäen, että kukin ryhmitetyistä, yhdistetyistä tai rakenteellisesti yhdistetyistä valaisimista täyttää siihen sovellettavat vaatimukset.

Yhtä valoa hyväksyttäessä tätä vaatimusta ei sovelleta ajovalaisimiin, joissa on kaksoishehkulangalla varustettu lamppu.

4.1.3   Kullekin hyväksytylle tyypille on annettava hyväksyntänumero. Numeron ensimmäiset kaksi merkkiä (tällä hetkellä 04) ilmoittavat hyväksynnän myöntämishetkellä voimassa olevan, viimeisimmät sääntöön tehdyt tärkeät tekniset muutokset sisältävän muutossarjan järjestysnumeron. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle tämän säännön soveltamisalaan kuuluvalle ajovalaisintyypille paitsi, jos kyseessä on hyväksynnän laajentaminen laitteeseen, joka eroaa edellä tarkoitetusta tyypistä ainoastaan säteilevän valon värin osalta.

4.1.4   Tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen osapuolille on ilmoitettava tähän sääntöön perustuvasta ajovalaisintyypin hyväksynnän myöntämisestä, laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopettamisesta tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella, johon on liitetty 2.2.1.1 kohdassa tarkoitetut tiedot.

4.1.5   Edellä 3.1 kohdassa tarkoitetun merkin lisäksi jokaiseen tämän säännön mukaisesti hyväksytyn tyypin mukaiseen ajovalaisimeen on kiinnitettävä 4.2 ja 4.3 kohdassa tarkoitettu hyväksyntämerkki edellä 3.2 kohdassa tarkoitettuihin tiloihin.

4.2   Hyväksyntämerkin koostumus

Hyväksyntämerkki muodostuu seuraavista osista:

Kansainvälinen hyväksyntämerkintä, jonka osat ovat

4.2.1.1   E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (7), jotka ovat ympyrän sisällä,

4.2.1.2   edellä 4.1.3 kohdassa tarkoitettu hyväksyntänumero.

Seuraavat lisäsymbolit tapauksen mukaan:

4.2.2.1   ainoastaan vasemmanpuoleisen liikenteen vaatimukset täyttävissä ajovalaisimissa vaakasuora nuoli, joka osoittaa ajovalaisimen edestä katsottuna oikealle, eli liikennesuunnan puolelle,

4.2.2.2   ajovalaisimissa, jotka on suunniteltu täyttämään sekä oikean- että vasemmanpuoleisen liikenteen vaatimukset, kun optisen yksikön tai hehkulampun asento säädetään asianmukaisesti, vaakasuora kaksipäinen nuoli, jonka toinen pää osoittaa vasemmalle ja toinen oikealle,

4.2.2.3   ajovalaisimissa, jotka ovat tämän säännön vaatimusten mukaiset ainoastaan lähivalon osalta, kirjaintunnus HC,

4.2.2.4   ajovalaisimissa, jotka ovat tämän säännön vaatimusten mukaiset ainoastaan kaukovalon osalta, kirjaintunnus HR,

4.2.2.5   ajovalaisimissa, jotka ovat tämän säännön vaatimusten mukaiset sekä lähi- että kaukovalon osalta, kirjaintunnus HCR,

4.2.2.6   ajovalaisimissa, joissa on muovimateriaalista valmistettu linssi, kirjaintunnus PL, joka on merkittävä 4.2.2.3–4.2.2.5 kohdassa tarkoitettujen tunnusten lähelle,

4.2.2.7   ajovalaisimissa, jotka täyttävät tämän säännön vaatimukset kaukovalon osalta, ilmoitus valon enimmäisvoimakkuudesta, joka ilmaistaan jäljempänä 6.3.2.1.2 kohdassa tarkoitetulla ja lähelle ympyrän sisällä olevaa E-kirjainta sijoitetulla viitemerkillä. Rakenteellisesti yhdistettyjen ajovalaisimien osalta kaukovalojen enimmäisvoimakkuudet yhteensä on ilmaistava edellä esitetyn mukaisesti.

Hyväksyntätodistuksissa ja tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille toimitettavissa ilmoituslomakkeissa on aina annettava tiedot liitteessä 5 olevan 1.1.1.1 kohdan mukaisen testausmenettelyn kuluessa käytetystä asiaankuuluvasta toimintamuodosta ja liitteessä 5 olevan 1.1.1.2 kohdan mukaisista sallituista jännitteistä. Laite on merkittävä tapauksen mukaan seuraavasti:

4.2.3.1   Tämän säännön vaatimuksia vastaavissa ajovalaisimissa, jotka on suunniteltu siten, että lähivalon hehkulanka ei ole toiminnassa samanaikaisesti sellaisen muun valaisutoiminnon hehkulangan kanssa, jonka kanssa se voi olla rakenteellisesti yhdistetty, hyväksyntämerkin lähivalotunnuksen jälkeen on merkittävä vinoviiva (/).

4.2.3.2   Ajovalaisimiin, jotka vastaavat tämän säännön liitteen 5 vaatimuksia ainoastaan 6 V:n tai 12 V:n jännitteellä, on kiinnitettävä lähelle hehkulampun kantaa tunnus, joka koostuu luvusta 24, jonka yli on vedetty risti (×).

4.2.4   Hyväksyntänumeron kaksi merkkiä (tällä hetkellä 02), jotka ilmoittavat hyväksynnän myöntämishetkellä voimassa olevan, viimeisimmät sääntöön tehdyt tärkeät tekniset muutokset sisältävän muutossarjan järjestysnumeron, ja vaadittu nuoli (tarvittaessa) voidaan merkitä edellä lueteltujen lisätunnusten lähelle.

4.2.5   Edellä 4.2.1 ja 4.2.2 kohdassa tarkoitettujen merkkien ja tunnusten on oltava helposti luettavissa ja pysyviä silloinkin, kun ajovalaisin on asennettu ajoneuvoon.

4.3   Hyväksyntämerkin sijoittelu

4.3.1   Erilliset valaisimet

Liitteen 3 kuvissa 1–9 annetaan esimerkkejä hyväksyntämerkin ja edellä mainittujen lisätunnusten sijoittelusta.

Ryhmitetyt, yhdistetyt ja rakenteellisesti toisiinsa yhdistetyt valaisimet

Jos ryhmitetyt, yhdistetyt tai rakenteellisesti yhdistetyt valaisimet täyttävät useiden sääntöjen vaatimukset, valaisimeen voidaan kiinnittää yksi kansainvälinen hyväksyntämerkki. Merkki koostuu ympyrästä, jonka sisällä on E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero, sekä hyväksyntänumerosta. Tämä hyväksyntämerkki voidaan sijoittaa ryhmitetyissä, yhdistetyissä tai rakenteellisesti yhdistetyissä valaisimissa mihin tahansa valaisimien kohtaan edellyttäen, että

4.3.2.1.1   merkki näkyy valaisimien asennuksen jälkeen,

4.3.2.1.2   mitään ryhmitettyjen, yhdistettyjen tai rakenteellisesti yhdistettyjen valaisimien valoa läpäisevää osaa ei voida irrottaa irrottamatta samalla hyväksyntämerkkiä.

Kunkin valaisimen tunnus (joka vastaa sääntöä, jonka mukaisesti hyväksyntä on myönnetty) ja hyväksynnän myöntämispäivänä voimassa olevan, viimeisimmät sääntöön tehdyt tärkeät tekniset muutokset sisältävän muutossarjan järjestysnumero sekä vaadittu nuoli (tarvittaessa) on merkittävä

joko

4.3.2.2.1   asianomaiseen valoa säteilevään pintaan

tai

4.3.2.2.2   ryhmässä siten, että kukin ryhmitetyistä, yhdistetyistä tai rakenteellisesti yhdistetyistä valaisimista on helposti tunnistettavissa (ks. liitteen 3 neljä esimerkkiä).

4.3.2.3   Yksittäisen hyväksyntämerkin osien koko ei saa olla pienempi kuin vähimmäiskoko, joka vahvistetaan pienimmälle yksittäiselle merkille säännössä, jonka perusteella hyväksyntä on myönnetty.

4.3.2.4   Kullekin hyväksytylle tyypille on annettava hyväksyntänumero. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle tämän säännön soveltamisalaan kuuluvalle ryhmitetylle, yhdistetylle tai rakenteellisesti yhdistetylle valaisimelle.

4.3.2.5   Tämän säännön liitteen 2 kuvassa 10 annetaan esimerkkejä ryhmitettyjen, yhdistettyjen tai rakenteellisesti yhdistettyjen ajovalaisimien hyväksyntämerkkien sijoittelusta edellä mainittujen lisätunnusten kanssa.

Valaisimet, jotka on mahdollisesti rakenteellisesti yhdistetty muihin valaisimiin tai ryhmitetty muiden valaisimien kanssa ja joiden linssejä käytetään myös muuntyyppisissä ajovalaisimissa

Sovelletaan edellä olevan 4.3.2 kohdan säännöksiä.

4.3.3.1   Lisäksi, jos käytetään samaa linssiä, siihen voidaan kiinnittää kaikki erilaiset, erityyppisiin ajovalaisimiin tai valaisinyksiköihin viittaavat hyväksyntämerkit, jos myös ajovalaisimen päärungolla, vaikka sitä ei voisi erottaa linssistä, on edellä 3.2 kohdassa kuvattu tila, jossa on hyväksyntämerkit varsinaisille toiminnoille.

Jos erityyppisillä ajovalaisimilla on sama päärunko, kaikki erilaiset hyväksyntämerkit voidaan kiinnittää siihen.

4.3.3.2   Tämän säännön liitteen 2 kuvassa 11 annetaan esimerkkejä hyväksyntämerkkien järjestelyistä edellä mainitussa tapauksessa.

B.   B. AJOVALAISIMIA KOSKEVAT TEKNISET VAATIMUKSET (8)

5.   YLEISET VAATIMUKSET

5.1   Jokaisen näytekappaleen on täytettävä 6–8 kohdan vaatimukset.

Ajovalaisimien on oltava siten valmistettuja, että ne säilyttävät niille asetetut fotometriset ominaisuudet ja pysyvät tavanomaisessa käytössä hyvässä toimintakunnossa niihin mahdollisesti kohdistuvasta tärinästä huolimatta.

5.2.1   Ajovalaisimet on varustettava laitteella, joka mahdollistaa niiden säädön ajoneuvoissa siten, että valaisimet täyttävät niitä koskevat määräykset. Kyseistä laitetta ei tarvitse asentaa komponentteihin, joissa heijastinta ja linssiä ei voida erottaa toisistaan, jos kyseisiä komponentteja käytetään ainoastaan ajoneuvoissa, joissa ajovalaisimia voidaan säätää muulla tavoin. Jos kaukovalon tuottava ajovalaisin ja lähivalon tuottava ajovalaisin, jotka kumpikin on varustettu omalla hehkulampulla, asennetaan niin, että ne muodostavat yksikön, säätölaitteella on voitava asianmukaisesti säätää kumpaakin optista järjestelmää erikseen. Tätä säännöstä ei kuitenkaan sovelleta ajovalaisinyhdistelmiin, joiden heijastimet eivät ole jaettavissa ajovalaisimittain. Tämäntyyppisiin yhdistelmiin sovelletaan 6 kohdan vaatimuksia.

5.3   Komponenttien, joiden avulla hehkulamppu kiinnitetään heijastimeen, on oltava sellaisia, että hehkulamppu voidaan pimeässäkin kiinnittää ainoastaan oikeaan asentoonsa (9)

Hehkulampun kannan on vastattava seuraavissa IEC:n julkaisun 61-2 tietolomakkeissa esitettyjä ominaisuuksia:

Hehkulamppu

Kanta

Tietolomake

H1

P 14,5s

7005-46-3

H2

X 5111

7005-99-2

H3

PK 22s

7005-47-1

HB3

P 20d

7005-31-1

HB4

P 22d

7005-32-1

H7

PX 26d

7005-5-1

H8

PG 17

7005-110-1

HIR1

PX 20d

7005-…-1

HIR2

PX 22d

7005-…-.

H9

PGJ 19-5

7005-110-1

H11

PGJ 19-2

7005-110-1

5.4   Ajovalaisimet, jotka on suunniteltu täyttämään sekä oikean- että vasemmanpuoleisen liikenteen vaatimukset, voidaan mukauttaa tietynpuoleista liikennettä varten joko asianmukaisella alkusäädöllä, kun ajovalaisimet asennetaan ajoneuvoon, tai käyttäjän suorittamalla säädöllä. Tämä alkusäätö tai käyttäjän suorittama säätö voi tapahtua joko siten, että optinen yksikkö asennetaan tiettyyn kulmaan ajoneuvossa, tai siten, että hehkulamppu asennetaan tiettyyn kulmaan optisessa yksikössä. Kaikissa tapauksissa ainoastaan kaksi toisistaan selvästi erotettavaa asentoa saavat olla mahdollisia siten, että toinen asento on tarkoitettu oikeanpuoleiselle ja toinen vasemmanpuoleiselle liikenteelle. Rakenne ei saa mahdollistaa ajovalaisimen tahatonta vaihtamista asennosta toiseen tai ajovalaisimen asettamista väliasentoon. Jos hehkulampulle on olemassa kaksi erilaista asennusasentoa, on komponenttien, jotka kiinnittävät hehkulampun heijastimeen, oltava siten suunniteltuja ja valmistettuja, että kummassakin asennossa hehkulamppu pysyy paikallaan samalla tarkkuudella, jota vaaditaan niiden ajovalaisimien osalta, jotka on tarkoitettu käytettäviksi ainoastaan vasemman- tai oikeanpuoleisessa liikenteessä. Tämän kohdan vaatimusten täyttyminen on tarkastettava silmämääräisesti ja tarvittaessa lisäksi koeasennuksella.

Sekä lähi- että kaukovaloa tuottaviin ajovalaisimiin yhdistetyt mekaaniset, sähkömekaaniset tai muut laitteet, jotka mahdollistavat siirtymisen valosta toiseen (10), on valmistettava siten, että:

5.5.1   laite on tarpeeksi luja kestääkseen 50 000 käyttökertaa kärsimättä vahinkoa huolimatta tärinästä, jolle se saattaa altistua tavanomaisessa käytössä,

5.5.2   vikatapauksessa on oltava mahdollista siirtyä automaattisesti lähivaloasentoon,

5.5.3   lähivaloon tai kaukovaloon siirryttäessä mekanismi ei voi koskaan pysähtyä näiden kahden asennon väliin,

5.5.4   käyttäjä ei pysty tavallisin työkaluin muuttamaan liikkuvien osien muotoa tai asentoa.

5.6   Täydentäviä testejä on suoritettava liitteen 5 vaatimusten mukaisesti sen varmistamiseksi, että fotometriset ominaisuudet eivät kohtuuttomasti muutu.

5.7   Jos ajovalaisimessa on muovimateriaalista valmistettu linssi, testit on tehtävä liitteen 6 vaatimusten mukaisesti.

6.   VALAISTUS

6.1   Yleiset vaatimukset

6.1.1   Ajovalaisimien on oltava sellaisia, että sopivilla luokan H1, H2, H3, HB3, HB4, H7, H8, H9, HIR1, HIR2 ja/tai H11 hehkulampuilla varustettuna niiden tuottama lähivalo antaa riittävän valaistuksen ilman häikäisyä ja että kaukovalo antaa hyvän valaistuksen.

6.1.2   Ajovalaisimen tuottama valaistus on tarkastettava pystysuoralla mittaustasolla, joka sijaitsee 25 m:n etäisyydellä ajovalaisimen etupuolella ja on suorassa kulmassa ajovalaisimen akseliin nähden (ks. liite 4).

6.1.3   Ajovalaisimet on tarkastettava käyttäen vakiohehkulamppuja, jotka on suunniteltu 12 V:n nimellisjännitteelle ja joiden mahdolliset vaaleankeltaiset suodattimet (11) on korvattu geometrisesti samanlaisilla värittömillä suodattimilla, joiden siirtokerroin on vähintään 80 prosenttia. Ajovalaisimen tarkastuksen aikana hehkulampun napojen jännitettä on säädettävä niin, että saavutetaan seuraavat ominaisuudet:

Hehkulamppu

Likimääräinen syöttöjännite (V) mittausta varten

Valovirta (lumen)

H1

12

1 150

H2

12

1 300

H3

12

1 100

HB3

12

1 300

HB4

12

825

H7

12

1 100

H8

12

600

HIR1

12

1 840

HIR2

12

1 355

H9

12

1 500

H11

12

1 000

Ajovalaisin katsotaan hyväksyttäväksi, jos fotometriset vaatimukset täyttyvät ainakin yhdellä 12 V:n vakiohehkulampulla, joka voidaan toimittaa yhdessä ajovalaisimen kanssa.

6.1.4   Mitat, jotka määrittelevät vakiohehkulampun sisällä olevien hehkulankojen paikan, esitetään säännössä nro 37 olevissa asiaa koskevissa tietolomakkeissa.

6.1.5   Vakiohehkulampun kuvun on oltava optiselta muodoltaan ja laadultaan sellainen, että se ei saa aikaan valon jakaantumiseen kielteisesti vaikuttavaa heijastusta tai taittumista. Tämän vaatimuksen täyttyminen tarkastetaan mittaamalla valon jakaantuminen, joka saadaan, kun vakioajovalaisimeen asennetaan vakiohehkulamppu.

6.2   Lähivaloja koskevat vaatimukset

6.2.1   Lähivalon on tuotettava tarpeeksi terävä valoraja, jotta sen avulla voidaan suorittaa asianmukainen säätö. Valorajan on oltava vaakasuora viiva sen liikenteensuunnan vastakkaisella puolella, jolle ajovalaisin on tarkoitettu. Toisella puolella se ei saa ulottua sen murtoviivan HV H1 H4 ulkopuolelle, joka muodostuu 45 asteen kulmassa vaakasuoraan nähden olevasta suorasta viivasta HV H1 ja 25 cm suoran hh yläpuolella sijaitsevasta suorasta viivasta H1 H4, eikä sen suoran viivan HV H3 ulkopuolelle, joka on 15 asteen kulmassa ylöspäin vaakasuoraan nähden (ks. tämän säännön liite 4). Valorajaa, joka ulottuu sekä viivan HV H2 että viivan H2 H4 ulkopuolelle ja joka on kahden edellä mainitun mahdollisuuden yhdistelmä, ei sallita missään olosuhteissa.

Ajovalaisimen on oltava siten suunnattu, että seuraavat vaatimukset täyttyvät:

6.2.2.1   Jos ajovalaisimet on suunniteltu täyttämään oikeanpuoleisen liikenteen vaatimukset, valoraja on vaakasuora mittaustason vasemmalla puolella (12), ja jos ajovalaisimet on suunniteltu täyttämään vasemmanpuoleisen liikenteen vaatimukset, valoraja on vaakasuora mittaustason oikealla puolella.

6.2.2.2   Valorajan vaakasuora osa sijaitsee mittaustasolla 25 cm tason hh alapuolella (ks. liite 4).

6.2.2.3   Valorajan ”taive” sijaitsee suoralla vv (13).

6.2.3   Näin suunnattuna ja jos sille haetaan hyväksyntää yksinomaan lähivalona (14), ajovalaisimen tarvitsee täyttää ainoastaan jäljempänä 6.2.5–6.2.7 kohdassa esitetyt vaatimukset. Jos ajovalaisin on tarkoitettu käytettäväksi sekä lähivalon että kaukovalon tuottamiseen, sen on täytettävä 6.2.5–6.2.7 ja 6.3 kohdassa esitetyt vaatimukset.

6.2.4   Jos näin suunnattu ajovalaisin ei täytä 6.2.5–6.2.7 ja 6.3 kohdassa esitettyjä vaatimuksia, sen suuntausta voidaan muuttaa sillä edellytyksellä, että sädekimpun akselia siirretään sivuun oikealle tai vasemmalle enintään yhden asteen (= 44 cm) verran (15). Jotta suuntaaminen valorajan avulla helpottuisi, ajovalaisin voidaan osittain peittää valorajan terävöittämiseksi.

6.2.5   Kaukovalon mittaustasolle tuottaman valaistuksen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Piste mittaustasolla

Vaadittu valaistusvoimakkuus lukseina

Oikeanpuoleisen liikenteen ajovalaisimet

Vasemmanpuoleisen liikenteen ajovalaisimet

Piste B

50 L

Piste B

50 R

≤ 0.4

Piste 75

R

Piste 75

L

≥ 12

Piste 75

L

Piste 75

R

≤ 12

Piste 50

L

Piste 50

R

≤ 15

Piste 50

R

Piste 50

L

≥ 12

Piste 50

V

Piste 50

V

≥ 6

Piste 25

L

Piste 25

R

≥ 2

Piste 25

R

Piste 25

L

≥ 2

Mikä tahansa piste vyöhykkeellä III

≤ 0,7

Mikä tahansa piste vyöhykkeellä IV

≥ 3

Mikä tahansa piste vyöhykkeellä I ≤ 2 x (E50R tai E50L) (*1)

 

6.2.6   Hyvää näkyvyyttä haittaavaa sivuttaista vaihtelua ei saa esiintyä millään vyöhykkeistä I, II, III ja IV.

6.2.7   Liitteen 4 kuvassa C esitetyt valaistusarvot vyöhykkeillä A ja B on tarkastettava mittaamalla fotometriset arvot kyseisen kuvan pisteissä 1–8. Arvojen on oltava seuraavien rajojen sisällä:

1 + 2 + 3 ≥ 0,3 lx, ja

4 + 5 + 6 ≥ 0,6 lx, ja

0,7 lx ≥ 7 ≥ 0,1 lx, ja

0,7 lx ≥ 8 ≥ 0,2 lx.

Kyseisiä uusia arvoja ei vaadita niiltä ajovalaisimilta, joille on myönnetty hyväksyntä ennen tämän säännön muutossarjaan 04 tehdyn lisäyksen 4 soveltamispäivämäärää (13. tammikuuta 1993), eikä näiden hyväksyntöjen laajennuksilta (16)

6.2.8   Ajovalaisimien, jotka on suunniteltu täyttämään sekä oikean- että vasemmanpuoleista liikennettä koskevat vaatimukset, on täytettävä kyseiselle liikennesuunnalle edellä asetetut vaatimukset molemmissa optisen yksikön tai hehkulampun säätöasennoissa.

6.3   Kaukovaloa koskevat vaatimukset

6.3.1   Jos ajovalaisin on suunniteltu tuottamaan kaukovaloa ja lähivaloa, kaukovalon mittaustasolle tuottaman valaistuksen mittaukset on suoritettava ajovalaisimen ollessa suunnattuna samalla tavoin kuin 6.2.5–6.2.7 kohdassa tarkoitetuissa mittauksissa. Jos ajovalaisin tuottaa ainoastaan kaukovaloa, se on säädettävä siten, että voimakkaimman valaistuksen alue keskitetään viivojen hh ja vv leikkauspisteeseen. Kyseisen ajovalaisimen tarvitsee täyttää vain 6.3 kohdassa tarkoitetut vaatimukset.

Kaukovalon mittaustasolle tuottaman valaistuksen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Suorien hh ja vv leikkauspisteen HV on sijaittava alueella, jonka rajaa isoluksikäyrä, joka vastaa 80:tä prosenttia enimmäisvalaistuksesta. Tämän enimmäisarvon (EM) on oltava vähintään 48 luksia. Enimmäisarvo ei saa missään olosuhteissa olla suurempi kuin 240 luksia. Lisäksi yhdistetyn lähi- ja kaukovaloa tuottavan ajovalaisimen osalta tämä enimmäisarvo saa olla enintään 16-kertainen pisteessä 75 R (tai 75 L) mitattuun lähivalon valaistusvoimakkuuteen verrattuna.

6.3.2.1.1   Kaukovalon enimmäisvoimakkuus (IM), joka ilmaistaan tuhansina kandeloina, lasketaan seuraavaa kaavaa käyttäen:

Formula

6.3.2.1.2   Viitemerkki (I'M), joka ilmaisee kyseisen enimmäisvoimakkuuden ja johon viitataan edellä 4.2.2.7 kohdassa, saadaan seuraavasta kaavasta:

Formula

Tämä arvo pyöristetään lähimpään seuraavista arvoista: 7,5, 10, 12,5, 17,5, 20, 25, 27,5, 30, 37,5, 40, 45, 50.

6.3.2.2   Pisteestä HV vaakasuuntaan vasemmalle ja oikealle valaistuksen on oltava vähintään 24 luksia 1,125 m:n etäisyydelle saakka ja vähintään 6 luksia 2,25 m:n etäisyydelle saakka.

Säädettävällä heijastimella varustettujen ajovalaisimien osalta 6.2 ja 6.3 kohdan vaatimuksia sovelletaan kaikkiin 2.1.3 kohdan mukaisesti ilmoitettuihin kiinnitysasentoihin. Tarkastuksessa on käytettävä seuraavaa menettelyä:

6.4.1   Kukin hyväksyntähakemuksessa ilmoitettu asento todennetaan testausgoniometrillä siihen suoraan nähden, joka liittää toisiinsa valonlähteen keskustan ja mittaustasolla olevan pisteen HV. Säädettävä heijastin vaihdetaan sitten asentoon, jossa mittaustasolle heijastuvan valon kuvio vastaa 6.2.1–6.2.2.3 ja/tai 6.3.1 kohdassa vahvistettuja suuntausta koskevia määräyksiä.

6.4.2   Kun heijastin on alkuasennossaan 6.4.1 kohdan vaatimusten mukaisesti, ajovalaisimen on täytettävä 6.2 ja 6.3 kohdassa esitetyt asianomaiset fotometriset vaatimukset.

6.4.3   Lisätestejä suoritetaan sen jälkeen, kun heijastimen asentoa on muutettu ajovalaisimien säätölaitteen avulla alkuasennosta pystysuunnassa ± 2 astetta tai vähintään ääriasentoon, jos sen kulma on pienempi kuin 2 astetta. Kun ajovalaisin on kokonaisuudessaan suunnattu uudelleen vastaavaan vastakkaiseen suuntaan (esimerkiksi goniometrin avulla), tarkastetaan valoteho seuraaviin suuntiin (ja valotehon on oltava vaadittujen rajojen sisällä):

lähivalo: pisteet HV ja 75 R (tai 75 L);

kaukovalo: IM ja piste HV (prosentteina arvosta IM).

6.4.4   Jos hakija on ilmoittanut useamman kuin yhden kiinnitysasennon, 6.4.1–6.4.3 kohdan menettely toistetaan kaikkien muiden asentojen osalta.

6.4.5   Jos hakija ei ole pyytänyt käyttämään erityisiä kiinnitysasentoja, ajovalaisin suunnataan 6.2 ja 6.3 kohdassa tarkoitettuja mittauksia varten ajovalaisimien säätölaitteella keskiasentoonsa. Edellä olevassa 6.4.3 kohdassa tarkoitetut lisätestit suoritetaan, kun heijastin on siirretty ajovalaisimien säätölaitteella ääriasentoihinsa (± 2 asteen sijaan).

6.5   Edellä 6.2.5–6.2.7 ja 6.3 kohdassa tarkoitetut valaistusarvot mittaustasolla on mitattava valokennolla, jonka tehoalueen on oltava sivuiltaan 65 mm:n suuruisen neliön sisällä.

7.   VÄRILLISIÄ LINSSEJÄ JA SUODATTIMIA KOSKEVAT VAATIMUKSET

7.1   Hyväksyntä voidaan saada ajovalaisimille, jotka heijastavat valkoista tai vaaleankeltaista valoa ja joissa on hehkulamppu.

Vastaavat kolorimetriset ominaisuudet ovat seuraavat kansainvälisen valaistustoimikunnan (CIE) värikoordinaatteina ilmaistuna:

Vaaleankeltainen suodatin (varjostin tai linssi)

Raja punaiseen päin

y ≥ 0,138 + 0,580 x

Raja vihreään päin

y ≤ 0,138 + 0,580 x

Raja valkoiseen päin

y ≥ – x + 0,966

Raja spektriarvoon päin

y ≤ – x + 0,992

mikä voidaan ilmoittaa myös seuraavasti:

vallitseva aallonpituus:

575–585 nm

puhtauskerroin:

0,90–0,98

Siirtokertoimen on oltava ≥ 0,78 määritettynä valonlähteellä, jonka värilämpötila on 2 856 K (17).

7.2   Suodattimen on oltava osa ajovalaisinta, ja sen on oltava kiinnitettynä siihen niin, että käyttäjä ei voi irrottaa sitä tahattomasti tai tavallisin työkaluin tarkoituksellisesti.

8.   HAITAN MITTAAMINEN

Ajovalaisimien lähivalon aiheuttama haitta on mitattava (18).

9.   VAKIOAJOVALAISIN (19)

Ajovalaisin katsotaan vakioajovalaisimeksi (vertailuajovalaisimeksi), jos

9.1   ajovalaisin täyttää edellä mainitut hyväksyntävaatimukset,

9.2   ajovalaisimen tehollinen halkaisija on vähintään 160 mm,

ajovalaisin tuottaa vakiohehkulampulla 6.2.5 kohdassa tarkoitetuissa eri pisteissä ja eri vyöhykkeillä valaistusvoimakkuuden, joka on

9.3.1   enintään 90 prosenttia enimmäisarvoista ja

9.3.2   vähintään 120 prosenttia 6.2.5 kohdan taulukossa määritellyistä vähimmäisarvoista.

10.   VÄRIÄ KOSKEVA HUOMAUTUS

Koska hyväksyntä myönnetään tämän säännön 7.1 kohdan nojalla valkoista tai vaaleankeltaista valoa säteilevälle ajovalaisintyypille, sen sopimuksen, jonka liitteenä tämä sääntö on, 3 artikla ei estä sopimuksen osapuolia kieltämästä rekisteröimissään ajoneuvoissa valkoista tai vaaleankeltaista valoa säteileviä ajovalaisimia.

C.   MUUT HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET

11.   AJOVALAISINTYYPIN MUUTOKSET JA HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

Ajovalaisintyyppiin mahdollisesti tehtävistä muutoksista on ilmoitettava hallinnolliselle yksikölle, joka on hyväksynyt kyseisen ajovalaisintyypin. Hallinnollinen yksikkö voi tämän jälkeen

11.1.1   katsoa, ettei tehdyillä muutoksilla todennäköisesti ole havaittavaa kielteistä vaikutusta ja että ajovalaisin joka tapauksessa edelleen täyttää vaatimukset, tai

11.1.2   vaatia testien suorittamisesta vastaavalta tekniseltä tutkimuslaitokselta uuden testausselosteen.

11.2   Hyväksynnän vahvistamisesta tai epäämisestä ja muutoksista on ilmoitettava tätä sääntöä soveltaville sopimuksen osapuolille 4.1.4 kohdan mukaisella menettelyllä.

11.3   Hyväksynnän laajennuksen myöntäneen toimivaltaisen viranomaisen on annettava laajennukselle sarjanumero ja ilmoitettava siitä muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen osapuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

12.   TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

12.1   Tämän säännön mukaisesti hyväksyttävät ajovalaisimet on valmistettava siten, että ne vastaavat hyväksyttyä tyyppiä ja täyttävät 6 ja 7 kohdan vaatimukset.

12.2   Valmistusta on valvottava asianmukaisesti, jotta 12.1 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten täyttyminen voidaan varmistaa.

Hyväksynnän haltijan on

12.3.1   varmistettava, että tuotteiden laaduntarkastukseen sovellettavat menettelyt ovat riittäviä,

12.3.2   voitava käyttää välineitä, joita tarvitaan kunkin hyväksytyn tyypin vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseen,

12.3.3   varmistettava, että testitulosten tiedot talletetaan ja että asiaan liittyvät asiakirjat ovat saatavilla hallinnollisen yksikön kanssa sovittavan ajan,

12.3.4   analysoitava kunkin testityypin tulokset tarkastaakseen ja varmistaakseen tuotteen ominaisuuksien pysyvyyden kuitenkin niin, että teollisessa tuotannossa esiintyvät vaihtelut sallitaan,

12.3.5   varmistettava, että kullekin tuotetyypille suoritetaan vähintään tämän säännön liitteessä 2 määrätyt testit,

12.3.6   varmistettava, että aina, jos näyte-erä ei vastaa kyseisen testityypin vaatimuksia, otetaan uudet näytteet ja tehdään uusi testi. Kyseisen tuotannon palauttamiseksi vaatimusten mukaiseksi on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet.

Tyyppihyväksynnän myöntänyt toimivaltainen viranomainen saa milloin tahansa tarkastaa kussakin tuotantoyksikössä sovellettavat vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät.

12.4.1   Testejä ja tuotantoa koskevat asiakirjat on annettava vierailevan tarkastajan käyttöön kussakin tarkastuksessa.

12.4.2   Tarkastaja voi ottaa satunnaisnäytteitä testattavaksi valmistajan laboratoriossa. Näytteiden vähimmäismäärä voidaan määrittää valmistajan omien tarkastusten tulosten mukaisesti.

12.4.3   Jos näyttää siltä, että laatutaso ei ole tyydyttävä tai että 12.4.2 kohdan soveltamiseksi suoritettujen testien oikeellisuus on tarpeellista tarkastaa, tarkastajan on valittava liitteen 7 perusteiden mukaisesti näytteet, jotka toimitetaan tyyppihyväksyntätestit suorittaneelle tekniselle tutkimuslaitokselle.

12.4.4   Toimivaltainen viranomainen voi suorittaa minkä tahansa tähän sääntöön perustuvan testin. Kyseiset testit tehdään satunnaisnäytteille, jotka otetaan valmistajan toimitussitoumuksia häiritsemättä ja liitteen 7 perusteiden mukaisesti.

12.4.5   Toimivaltaisen viranomaisen on pyrittävä suorittamaan tarkastus joka toinen vuosi, mutta viranomainen voi päättää tästä oman harkintansa ja sen mukaan, miten se luottaa tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonnan tehokkuuteen. Jos kielteisiä tuloksia kirjataan, toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kaikki tarpeelliset toimenpiteet toteutetaan tuotannon saattamiseksi vaatimustenmukaiseksi mahdollisimman pian.

12.5   Ajovalaisimia, joissa on selviä vikoja, ei oteta huomioon.

12.6   Viitemerkkiä ei oteta huomioon.

13.   SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

13.1   Ajovalaisintyypille tämän säännön mukaisesti myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos vaatimukset eivät täyty tai jos hyväksyntämerkillä varustettu ajovalaisin ei vastaa hyväksyttyä tyyppiä.

13.2   Jos tätä sääntöä soveltava sopimuksen osapuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on viipymättä ilmoitettava tästä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuksen osapuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

14.   TUOTANNON LOPETTAMINEN

Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön nojalla hyväksytyn ajovalaisintyypin valmistuksen, hänen on ilmoitettava tästä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Ilmoituksen saatuaan viranomaisen on ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen osapuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

15.   HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TEKNISTEN TUTKIMUSLAITOSTEN SEKÄ HALLINNOLLISTEN YKSIKÖIDEN NIMET JA OSOITTEET

Tätä sääntöä soveltavien vuoden 1958 sopimuksen osapuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä niiden hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnän ja joille toimitetaan lomakkeet todistukseksi muissa maissa tapahtuneesta hyväksynnän myöntämisestä, laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopettamisesta.

16.   SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

16.1   Kuuden kuukauden kuluttua säännön nro 112 virallisesta voimaantulopäivästä tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on lakattava myöntämästä ECE-hyväksyntöjä tämän säännön perusteella.

16.2   Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät voi kieltäytyä laajentamasta hyväksyntää, joka on annettu tämän muutossarjan tai tämän säännön aiempien muutossarjojen perusteella.

16.3   Hyväksynnät, jotka on myönnetty tämän säännön perusteella ennen säännön nro 112 voimaantuloa, sekä kaikki hyväksyntien laajennukset, mukaan luettuina myöhemmin myönnettävät laajennukset aikaisemman muutossarjan mukaisiin hyväksyntiin, pysyvät voimassa rajoittamattoman ajan.

16.4   Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on edelleen myönnettävä hyväksyntiä tämän muutossarjan ja tämän säännön kaikkien aikaisempien muutossarjojen perusteella, jos kyseiset ajovalaisimet on tarkoitettu varaosiksi käytössä oleviin ajoneuvoihin.

16.5   Säännön nro 112 virallisesta voimaantulopäivästä alkaen mikään tätä sääntöä soveltava sopimuspuoli ei saa kieltää sellaisen ajovalaisintyypin asentamista uuteen ajoneuvoon, joka on hyväksytty säännön nro 112 mukaisesti.

16.6   Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on edelleen sallittava tämän säännön mukaisesti hyväksytyn ajovalaisimen asentaminen ajoneuvotyyppiin tai ajoneuvoon.

16.7   Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on edelleen sallittava tämän säännön mukaisesti hyväksytyn ajovalaisimen asentaminen ja käyttö käytössä olevassa ajoneuvossa sillä edellytyksellä, että ajovalaisin on tarkoitettu varaosaksi.


(1)  Tämän säännön vaatimukset eivät estä tätä sääntöä soveltavaa sopimuspuolta kieltämästä tämän säännön mukaisesti hyväksytyn ajovalaisimen, jossa on muovimateriaalista valmistettu linssi, ja mekaanisen (pyyhkimillä varustetun) ajovalaisimen puhdistuslaitteen yhdistelmää.

(2)  Valaisimen ”tyyppiä” ei pidä sekoittaa valaisimen ”luokkaan”. Tämä sääntö koskee ajovalaisimia, joissa käytetään luokkien H1, H2, H3, HB3, HB4, H7, H8, H9, HIR1, HIR2 ja/tai H1 halogeenihehkulamppuja. Nämä hehkulamppujen luokat eroavat toisistaan olennaisesti rakenteensa ja erityisesti kannan osalta. Lamppuja ei voi vaihtaa keskenään, mutta yhteen hehkulamppuluokkaan kuuluu tavallisesti useampia tyyppejä.

(3)  Luokan HIR1 ja/tai H9 hehkulamppuja voidaan käyttää vain lähivalon tuottamiseen säännön nro 45 mukaisten ajovalojen pesulaitteiden yhteydessä. Näiden ajovalaisimien asennuksen osalta ei sovelleta säännön nro 48 muutossarjan 01 kohdassa 6.2.6.2.2 tarkoitettuja pystykaltevuutta koskevia määräyksiä. Tätä rajoitusta sovelletaan, kunnes korkeudensäätölaitteiden ja ajovalaisimien puhdistuslaitteiden käytöstä suhteessa ajovalaisimien suoritustasoon on päästy yleisesti sopimukseen.

(4)  Ajovalaisimen hyväksyntää koskevasta hakemuksesta, ks. sääntö nro 37.

(5)  Jos ajovalaisimet on suunniteltu täyttämään ainoastaan joko oikean- tai vasemmanpuoleiselle liikenteelle asetetut vaatimukset, suositetaan lisäksi, että sen alueen ääriviivat, joka voidaan pimentää tienkäyttäjille aiheutuvan haitan estämiseksi niissä maissa, joissa liikenne kulkee tien vastakkaista puolta verrattuna siihen maahan, jota varten ajovalaisin on suunniteltu, olisi merkittävä pysyvästi etulinssiin. Tämä merkintä ei ole kuitenkaan välttämätön silloin, kun alue käy selvästi ilmi muotoilusta.

(6)  Jos linssiä ei voi irrottaa ajovalaisimen päärungosta riittää, että kyseinen tila on linssissä tai rungossa.

(7)  1 Saksa, 2 Ranska, 3 Italia, 4 Alankomaat, 5 Ruotsi, 6 Belgia, 7 Unkari, 8 Tšekki, 9 Espanja, 10 Jugoslavia, 11 Yhdistynyt kuningaskunta, 12 Itävalta, 13 Luxemburg, 14 Sveitsi, 15 (antamatta), 16 Norja, 17 Suomi, 18 Tanska, 19 Romania, 20 Puola, 21 Portugali, 22 Venäjän federaatio, 23 Kreikka, 24 Irlanti, 25 Kroatia, 26 Slovenia, 27 Slovakia, 28 Valko-Venäjä, 29 Viro, 30 (antamatta), 31 Bosnia ja Herzegovina, 32 Latvia, 33 (antamatta), 34 Bulgaria, 35 (antamatta), 36 Liettua, 37 Turkki, 38 (antamatta), 39 Azerbaidžan, 40 entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, 41 (antamatta), 42 Euroopan yhteisö (jäsenvaltiot myöntävät hyväksynnät omilla ECE-tunnuksillaan), 43 Japani, 44 (antamatta), 45 Australia, 46 Ukraina, 47 Etelä-Afrikka ja 48 Uusi-Seelanti. Seuraavat numerot annetaan muille maille aikajärjestyksessä sitä mukaa kuin ne ratifioivat Seuraavat numerot annetaan muille maille aikajärjestyksessä sitä mukaa kuin ne ratifioivat pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymistä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevia ehtoja koskevan sopimuksen tai liittyvät siihen, ja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri ilmoittaa näin annetut numerot sopimuspuolille.

(8)  Hehkulamppuja koskevat tekniset vaatimukset: ks. sääntö nro 37.

(9)  Ajovalaisimen katsotaan täyttävän tämän kohdan vaatimukset, jos hehkulamppu voidaan helposti asentaa ajovalaisimeen ja asetusulokkeet sovittaa aukkoihinsa pimeässäkin.

(10)  Nämä vaatimukset eivät koske ohjauskytkintä.

(11)  Kaikkien komponenttien, joiden tarkoituksena on värittää valoa, katsotaan kuuluvan näihin suodattimiin.

(12)  Mittaustason on oltava riittävän leveä, jotta valorajaa voidaan tarkastella vähintään 5°:n alueella suoran vv molemmilla puolilla.

(13)  Jos, kun kyseessä on ajovalaisin, joka on suunniteltu täyttämään tämän säännön vaatimukset ainoastaan lähivalon osalta, fokaaliakseli poikkeaa merkittävästi sädekimpun yleisestä suunnasta, tai jos ajovalaisimen tyypistä (vain lähivalo tai sekä lähi- että kaukovalo) riippumatta valorajan ”taive” ei ole terävä, käytetään sivuttaissuuntausta tavalla, joka tehokkaimmin täyttää valaistusta koskevat vaatimukset oikeanpuoleisen liikenteen osalta pisteissä 75 R ja 50 R ja vasemmanpuoleisen liikenteen osalta pisteissä 75 L ja 50 L.

(14)  Ajovalaisin, joka on tarkoitettu tuottamaan lähivaloa, voi sisältää kaukovalon, joka ei ole tämän erittelyn vaatimusten mukainen.

(15)  Uudelleensuuntauksen 1 asteen raja oikealle tai vasemmalle ei estä ylös- tai alaspäin suuntautuvaa pystysuuntaista uudelleensuuntausta. Pystyssäätöä rajoittavat ainoastaan 6.3 kohdan vaatimukset. Valorajan vaakasuora osa ei kuitenkaan saa ulottua suoran hh ulkopuolelle (6.3 kohdan vaatimukset eivät koske ajovalaisimia, joiden on tarkoitus täyttää tämän säännön vaatimukset ainoastaan lähivalon osalta).

(*1)  E50R ja E50L ovat todelliset mitatut valaistusvoimakkuudet.

(16)  Valaistusarvot missä tahansa vyöhykkeiden A ja B pisteessä, joka sijaitsee myös vyöhykkeen III sisäpuolella, saavat olla enintään 0,7 luksia.

(17)  Vastaa Kansainvälisen valaistustoimikunnan (CIE:n) A-valonlähdettä.

(18)  Tästä vaatimuksesta annetaan suositus viranomaisia varten.

(19)  Tilapäisesti voidaan hyväksyä muita arvoja. Lopullisten erittelyjen puuttuessa suositellaan hyväksytyn ajovalaisimen käyttöä.


LIITE 1

ILMOITUS

(Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

Image 43

 (1)

Antaja:

Viranomaisen nimi:

Aihe: Ajovalaisintyypin (2)

HYVÄKSYNNÄN MYÖNTÄMINEN

HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

HYVÄKSYNNÄN EPÄÄMINEN

HYVÄKSYNNÄN PERUUTTAMINEN

TUOTANNON LOPETTAMINEN

säännön nro 8 mukaisesti

Hyväksyntänumero: … Laajennuksen numero: …

1.

Ajovalaisimen kauppanimi tai tavaramerkki: …

2.

Valmistajan ajovalaisintyypille antama nimi: …

3.

Valmistajan nimi ja osoite: …

4.

Tarvittaessa valmistajan edustajan nimi ja osoite: …

5.

Päivä, jona laite on toimitettu hyväksyttäväksi: …

6.

Hyväksyntätestien suorittamisesta vastaava tekninen tutkimuslaitos: …

7.

Kyseisen laitoksen antaman testausselosteen päiväys: …

8.

Kyseisen laitoksen antaman testausselosteen numero: …

9.

Lyhyt kuvaus:

Asiaankuuluvan merkinnän ilmoittama luokka (3): …

Hehkulamppujen määrät ja luokat: …

Säteilevän valon väri: valkoinen/vaaleankeltainen (2): …

10

Hyväksyntämerkin sijainti: …

11.

Laajentamisen syyt (tarvittaessa): …

12.

Hyväksyntä myönnetty/laajennettu/evätty/peruutettu (2): …

13.

Paikka: …

14.

Päiväys: …

15.

Allekirjoitus: …

16.

Tämän ilmoituksen liitteenä on luettelo hyväksynnän myöntäneen hallinnollisen yksikön haltuun annetuista asiakirjoista, jotka ovat pyynnöstä saatavissa.


(1)  Hyväksynnän myöntäneen/laajentaneen/evänneen/peruuttaneen maan tunnusnumero (ks. säännössä olevat hyväksyntää koskevat määräykset).

(2)  Tarpeeton viivataan yli.

(3)  Ilmoitetaan seuraavasta luettelosta valittu asiaankuuluva merkintä:

Image 44

Teksti kuva

LIITE 2

LUOKAN H1, H2, H3, HB3, HB4, H7, H8, H9, HIR1, HIR2 JA/TAI H11 HEHKULAMPUILLA VARUSTETTUJEN AJOVALAISIMIEN TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUDEN TARKASTAMINEN

1.   YLEISTÄ

1.1   Vaatimustenmukaisuutta koskevat mekaaniset ja geometriset vaatimukset katsotaan täytetyiksi, jos eroavuudet eivät ylitä väistämättömiä valmistuspoikkeamia tämän säännön vaatimusten rajoissa.

Sarjatuotantona valmistettujen ajovalaisimien vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi fotometristen ominaisuuksien osalta, jos minkä tahansa sattumanvaraisesti valitun ja vakiohehkulampulla varustetun ajovalaisimen fotometrisiä ominaisuuksia testattaessa

1.2.1   mikään mitattu arvo ei poikkea kielteisesti yli 20 prosentilla tässä säännössä määritellyistä arvoista. Arvojen B 50 L (tai R) ja vyöhykkeen III osalta kielteiset poikkeamat saavat olla enintään seuraavat:

B 50 L (tai R):

0,2 luksia, eli 20 prosenttia

0,3 luksia, eli 30 prosenttia

Vyöhyke III:

0,3 luksia, eli 20 prosenttia

0,45 luksia, eli 30 prosenttia

tai jos

1.2.2.1   lähivalon osalta tässä säännössä määrätyt arvot täyttyvät pisteessä HV (sallittu toleranssi +0,2 luksia) ja ajovalaisimen ollessa suunnattuna samalla tavalla vähintään yhdessä pisteessä kullakin niistä alueista, jotka säteeltään 15 cm:n suuruinen ympyrä rajaa mittaustasolle (etäisyys 25 m) pisteiden B 50 L (tai R) (1) (sallittu toleranssi +0,1 luksia), 75 R (tai L), 50 V, 25 R ja 25 L ympärille, sekä lisäksi vyöhykkeen IV koko sillä alueella, joka on enintään 22,5 cm suoran 25 R–25 L yläpuolella,

1.2.2.2   ja jos kaukovalon osalta pisteen HV sijaitessa alueella, jossa isoluksi on 0,75 Emax, missä tahansa tämän säännön 6.3.2 kohdassa määritellyssä mittauspisteessä fotometrisille arvoille saadaan +20 prosentin toleranssi enimmäisarvojen ja –20 prosentin toleranssi vähimmäisarvojen osalta.

1.2.3   Jos edellä kuvattujen testien tulokset eivät vastaa vaatimuksia, ajovalaisimen suuntausta voidaan muuttaa sillä edellytyksellä, että sädekimpun akselia siirretään sivuun oikealle tai vasemmalle enintään 1 asteen verran (2).

1.2.4   Jos edellä kuvattujen testien tulokset eivät vastaa vaatimuksia, ajovalaisimelle suoritettavat testit on toistettava käyttämällä toista vakiohehkulamppua.

1.3   Lämmön vaikutuksesta johtuvaa valorajan pystysuuntaista siirtymää todennettaessa on sovellettava seuraavaa menettelyä:

Yksi ajovalaisinnäytteistä on testattava liitteessä 5 olevan 2.1 kohdan menettelyn mukaisesti sen jälkeen, kun ajovalaisin on käynyt kolmesti peräkkäin läpi liitteessä 5 olevassa 2.2.2 kohdassa määritellyn syklin.

Ajovalaisin katsotaan hyväksyttäväksi, jos arvo Δr on enintään 1,5 mrad.

Jos kyseinen arvo on yli 1,5 mrad mutta enintään 2,0 mrad, testataan toinen ajovalaisin, minkä jälkeen molemmista näytteistä mitattujen itseisarvojen keskiarvo saa olla enintään 1,5 mrad.

1.4   Värikoordinaatteja koskevien vaatimusten on täytyttävä silloin, kun ajovalaisin on varustettu hehkulampulla, joka on säädetty A-värilämpötilalle.

Vaaleankeltaista valoa säteilevän, värittömällä hehkulampulla varustetun ajovalaisimen fotometristen ominaisuuksien on täytettävä tähän sääntöön sisältyvät arvot kerrottuna 0,84:llä.

2.   VALMISTAJAN SUORITTAMAA VAATIMUSTENMUKAISUUDEN TARKASTUSTA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

Hyväksyntämerkin haltijan on suoritettava kullekin ajovalaisintyypille asianmukaisin väliajoin ainakin jäljempänä esitetyt testit. Testit on suoritettava tämän säännön määräysten mukaisesti.

Jos näyte ei täytä kyseisen testityypin vaatimuksia, on otettava lisää näytteitä ja testattava ne. Valmistajan on toteutettava tarvittavat toimet kyseisen tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi.

2.1   Testien luonne

Tässä säännössä esitetyt vaatimustenmukaisuustestit koskevat fotometrisiä ominaisuuksia ja lämmön vaikutuksesta johtuvan valorajan pystysuuntaisen siirtymän todentamista.

2.2   Testausmenetelmät

2.2.1   Testit on yleensä suoritettava tässä säännössä esitettyjen menetelmien mukaisesti.

2.2.2   Valmistajan suorittamissa vaatimustenmukaisuustesteissä voidaan käyttää tässä säännössä esitettyjä menetelmiä vastaavia muita menetelmiä tyyppihyväksyntätesteistä vastaavan toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella. Valmistajan vastuulla on osoittaa, että käytetyt menetelmät vastaavat tässä säännössä esitettyjä menetelmiä.

2.2.3   Edellä olevan 2.2.1 ja 2.2.2 kohdan soveltamisen edellytyksenä on, että testilaite kalibroidaan säännöllisesti ja että se vastaa toimivaltaisen viranomaisen suorittamia mittauksia.

2.2.4   Vertailumenetelminä on käytettävä kaikissa tapauksissa tämän säännön vertailumenetelmiä, erityisesti hallinnollisten tarkastusten ja näytteenottojen osalta.

2.3   Näytteenotto

Ajovalaisinnäytteet on valittava sattumanvaraisesti yhdenmukaisen erän tuotannosta. Yhdenmukaisella erällä tarkoitetaan samaa tyyppiä edustavien ajovalaisimien sarjaa, joka on määritetty valmistajan tuotantomenetelmien mukaisesti.

Arvioinnin on yleensä kohdistuttava yksittäisten tehtaiden sarjatuotantoon. Valmistaja voi kuitenkin ryhmittää yhteen useista eri tehtaista saadut samaa tyyppiä koskevat tiedot, jos tehtaissa sovelletaan samaa laatujärjestelmää ja laadunhallintaa.

2.4   Mitattavat ja tallennettavat fotometriset ominaisuudet

Ajovalaisimien näytekappaleista on tehtävä fotometrisiä mittauksia säännössä määrätyistä pisteistä. Lukemat otetaan kaukovalon osalta pisteistä Emax, HV (3), HL ja HR (4) ja lähivalon osalta pisteistä B 50 L (tai R), HV, 50 V, 75 R (tai L) ja 25 L (tai R) (ks. liitteen 4 kuva).

2.5   Hyväksyttävyysperusteet

Valmistajan vastuulla on laatia testituloksista tilastollinen tutkimus ja määrittää toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella hyväksyttävyysperusteet tuotteilleen, jotta tuotteiden vaatimustenmukaisuuden todentamiselle tämän säännön 12.1 kohdassa asetetut edellytykset täyttyvät.

Hyväksyttävyysperusteiden on oltava sellaiset, että 95 prosentin luotettavuustasolla liitteen 7 (ensimmäinen näytteenotto) mukaisesti suoritetun pistokokeen läpäisemisen todennäköisyys on vähintään 0,95.


(1)  Suluissa olevat kirjaimet viittaavat vasemmanpuoleisessa liikenteessä käytettäviksi tarkoitettuihin ajovalaisimiin.

(2)  Katso vastaava alaviite säännön tekstissä.

(3)  Kun ajovalo on rakenteellisesti yhdistetty lähivalon kanssa, ajovalon piste HV on sama kuin lähivalon mittauspiste.

(4)  HL ja HR: pisteet suoralla hh 1,125 metrin etäisyydellä pisteen HV vasemmalla ja oikealla puolella.


LIITE 3

ESIMERKKEJÄ HYVÄKSYNTÄMERKEISTÄ

Kuva 1

Image 45

Ajovalaisin, jossa on edellä esitetty hyväksyntämerkki, on hyväksytty Alankomaissa (E4) hyväksyntänumerolla 2439, ja vastaa tämän säännön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 04 (04), vaatimuksia sekä kauko- että lähivalon (HCR) osalta ja on tarkoitettu ainoastaan oikeanpuoleiseen liikenteeseen.

Luku 30 ilmaisee, että kaukovalaisimen enimmäisvoimakkuus on 86 250–111 250 kandelaa.

Huomautus: Hyväksyntänumero ja lisätunnukset on sijoitettava ympyrän lähelle ja joko E-kirjaimen ylä- tai alapuolelle tai sen oikealle tai vasemmalle puolelle. Hyväksyntänumeron muodostavien numeroiden on oltava E-kirjaimen samalla puolella ja samansuuntaiset. Roomalaisten numeroiden käyttämistä tyyppihyväksyntänumeroissa on vältettävä, jotta niitä ei sekoitettaisi muihin merkkeihin.

Kuva 2

Image 46

Kuva 3a

Image 47

Kuva 3b

Image 48

Edellä esitetyllä hyväksyntämerkillä varustettu ajovalaisin täyttää tämän säännön vaatimukset sekä lähi- että kaukovalon osalta ja on tarkoitettu

ainoastaan vasemmanpuoleiseen liikenteeseen.

sekä vasemman- että oikeanpuoleiseen liikenteeseen, kun optista yksikköä tai valonlähdettä säädetään halutulla tavalla ajoneuvossa.

Kuva 4

Image 49

Kuva 5

Image 50

Edellä esitetyllä hyväksyntämerkillä varustettu ajovalaisin on muovimateriaalista valmistetun linssin sisältävä ajovalaisin, joka täyttää tämän säännön vaatimukset ainoastaan lähivalon osalta ja joka on tarkoitettu

sekä vasemman- että oikeanpuoleiseen liikenteeseen.

ainoastaan oikeanpuoleiseen liikenteeseen.

Kuva 6

Image 51

Kuva 7

Image 52

Edellä esitetyllä hyväksyntämerkillä varustettu ajovalaisin on ajovalaisin, joka täyttää tämän säännön vaatimukset

ainoastaan lähivalon osalta ja joka on tarkoitettu ainoastaan vasemmanpuoleiseen liikenteeseen.

ainoastaan kaukovalon osalta.

Kuva 8

Image 53

Kuva 9

Image 54

Sellaisen ajovalaisimen merkintä, jossa on muovimateriaalista valmistettu linssi ja joka täyttää säännön nro 8 vaatimukset

sekä lähi- että kaukovalon osalta ja joka on tarkoitettu ainoastaan oikeanpuoleiseen liikenteeseen.

ainoastaan lähivalon osalta ja joka on tarkoitettu ainoastaan oikeanpuoleiseen liikenteeseen.

Lähivalon hehkulanka ei saa olla toiminnassa samanaikaisesti kaukovalon hehkulangan ja/tai muun rakenteellisesti yhdistetyn valaisimen kanssa.

Kuva 10

Ryhmitettyjen, yhdistettyjen tai rakenteellisesti yhdistettyjen valaisimien yksinkertaistettu merkintä

(Pysty- ja vaakasuorat viivat esittävät kaavamaisesti laitteen muotoa. Ne eivät ole osa hyväksyntämerkkiä.)

MALLI A

Image 55

MALLI B

Image 56

MALLI C

Image 57

MALLI D

Image 58

Huomautus: Edellä esitetyt neljä hyväksyntämerkkiä vastaavat valaisinlaitetta, joka koostuu seuraavista osista:

etuvalaisin, joka on hyväksytty säännön nro 7 muutossarjan 01 mukaisesti,

ajovalaisin, jonka lähivalo on tarkoitettu oikean- ja vasemmanpuoleista liikennettä varten, jonka kaukovalon enimmäisvoimakkuus on 86 250–111 250 kandelaa (kuten luku 30 osoittaa), joka on hyväksytty säännön nro 8 muutossarjan 04 mukaisesti ja joka sisältää muovista valmistetun linssin,

etusumuvalaisin, joka on hyväksytty säännön nro 19 muutossarjan 02 mukaisesti ja joka sisältää muovimateriaalista valmistetun linssin,

luokan 1a etusuuntavalaisin, joka on hyväksytty säännön nro 6 muutossarjan 02 mukaisesti.

Kuva 11

Ajovalaisimen kanssa rakenteellisesti yhdistetty valaisin

Esimerkki 1

Image 59

Edellä oleva esimerkki vastaa erityyppisissä ajovalaisimissa käytettäväksi tarkoitetun muovimateriaalista valmistetun linssin merkintää. Kyseessä on

joko ajovalaisin, jonka lähivalo on tarkoitettu oikean- ja vasemmanpuoleista liikennettä varten, jonka kaukovalon enimmäisvoimakkuus on 86 250–111 250 kandelaa (kuten luku 30 osoittaa), joka on hyväksytty Saksassa (E1) säännön nro 8 mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 04, ja joka on rakenteellisesti yhdistetty sellaisen etuvalaisimen kanssa, joka on hyväksytty säännön nro 7 muutossarjan 01 mukaisesti,

tai ajovalaisin, joka tuottaa oikean- ja vasemmanpuoleista liikennettä varten tarkoitettua lähivaloa sekä kaukovaloa, joka on hyväksytty Saksassa (E1) säännön nro 1 vaatimusten mukaisesti, sellaisena kuin sääntö on muutettuna muutossarjalla 01 ja joka on rakenteellisesti yhdistetty edellisessä kohdassa tarkoitetun etuvalaisimen kanssa,

tai kumpi tahansa edellä mainituista ajovalaisimista, joka on hyväksytty yhtenä valaisimena.

Ajovalaisimen päärungossa on oltava ainoa voimassa oleva hyväksyntänumero, esimerkiksi:

Image 60

Esimerkki 2

Image 61

Edellä oleva esimerkki vastaa kahden ajovalaisimen yksikössä käytettävän muovimateriaalista valmistetun linssin merkintää. Valaisinyhdistelmä on hyväksytty Ranskassa (E2) hyväksyntänumerolla 81151, ja se koostuu

ajovalaisimesta, joka tuottaa oikean- ja vasemmanpuoleista liikennettä varten tarkoitettua lähivaloa sekä kaukovaloa, jonka enimmäisvoimakkuus on x–y kandelaa ja joka täyttää säännön nro 8 vaatimukset, ja

ajovalaisimesta, joka tuottaa oikean- ja vasemmanpuoleista liikennettä varten tarkoitettua kaukovaloa, jonka enimmäisvoimakkuus on w–z kandelaa ja joka täyttää säännön nro 20 vaatimukset. Kaukovalojen enimmäisvoimakkuus yhteensä on 86 250–111 250 kandelaa.


LIITE 4

MITTAUSTASO

A.   Oikeanpuoleisen liikenteen ajovalaisin

(Mitat millimetreinä)

Image 62

Tien akseli

ZONE III

ZONE II

ZONE IV

ZONE I

Eurooppalainen vakiosäde

h h: kautta kulkeva vaakataso

ajovalaisimen keskipisteen

v v: kautta kulkeva pystytaso

B.   Vasemmanpuoleisen liikenteen ajovalaisin

(Mitat millimetreinä)

Image 63

ZONE III

ZONE II

ZONE IV

ZONE I

Tien akseli

Eurooppalainen vakiosäde

h h: kautta kulkeva vaakataso

ajovalaisimen keskipisteen

v v: kautta kulkeva pystytaso

C.   Valaistusvoimakkuuden mittauspisteet

Image 64

Zone A

Zone B

Huomautus: Kuvassa C esitetään mittauspisteet oikeanpuoleista liikennettä varten.

Vasemmanpuoleista liikennettä varten pisteet 7 ja 8 sijaitsevat vastaavilla paikoilla kuvan oikealla puolella.


LIITE 5

TOIMINNASSA OLEVIEN AJOVALAISIMIEN FOTOMETRISTEN OMINAISUUKSIEN VAKAUDEN TESTAUS

TÄYDELLISEN AJOVALAISIMEN TESTIT

Kun fotometriset arvot on mitattu tämän säännön määräysten mukaisesti pisteessä Emax kaukovalon osalta ja pisteissä HV, 50 R ja B 50 L lähivalon osalta (tai pisteissä HV, 50 L ja B 50 R vasemmanpuoleiseen liikenteeseen suunniteltujen ajovalaisimien osalta), täydellistä ajovalaisinta edustavan näytekappaleen fotometristen ominaisuuksien vakaus on testattava valaisimen toimiessa. ”Täydellisellä ajovalaisimella” tarkoitetaan täydellistä valaisinta itseään ja niitä valaisimen ympärillä olevia korin osia ja valaisimia, jotka saattavat vaikuttaa testattavan valaisimen lämpöhäviöön.

1.   FOTOMETRISTEN OMINAISUUKSIEN VAKAUDEN TESTAUS

Testit on suoritettava kuivassa ja ilmavirrattomassa ympäristössä, jonka lämpötila on 23 °C ± 5 °C siten, että täydellinen ajovalaisin on kiinnitettynä alustaan tavalla, joka vastaa asianmukaista asennusta ajoneuvoon.

1.1   Puhdas ajovalaisin

Ajovalaisimen on oltava toiminnassa 12 tunnin ajan 1.1.1 kohdan mukaisesti, ja ajovalaisin on tarkastettava 1.1.2 kohdan mukaisesti.

1.1.1   Testausmenettely

Ajovalaisimen on oltava toiminnassa määrätty aika seuraavasti:

1.1.1.1   

a)

Kun hyväksyttävänä on ainoastaan yksi valaisutoiminto (kauko- tai lähivalo), tätä toimintoa vastaavan hehkulangan on oltava toiminnassa määrätty aika (1).

b)

Kun hyväksyttävänä on rakenteellisesti yhdistetty lähivalaisin ja kaukovalaisin (kaksoishehkulanka tai kaksi hehkulamppua), on meneteltävä seuraavasti:

Jos hakija ilmoittaa, että ajovalaisinta on tarkoitus käyttää siten, että vain yksi hehkulanka on toiminnassa (2), testi on suoritettava tämän edellytyksen mukaisesti niin, että kukin eritellyistä toiminnoista aktivoidaan (1) vuorollaan ajaksi, joka on puolet 1.1 kohdassa tarkoitetusta ajasta.

Kaikissa muissa tapauksissa (1) (2) ajovalaisimen on oltava toiminnassa seuraavan syklin mukaisesti, kunnes annettu aika täyttyy:

15 minuuttia – lähivalo toiminnassa,

5 minuuttia – kaikki hehkulangat toiminnassa.

c)

Kun hyväksyttävänä ovat ryhmitellyt valaisutoiminnot, kaikkien yksittäisten toimintojen on oltava samanaikaisesti toiminnassa yksittäisille valaisutoiminnoille määritellyn ajan a) ottaen huomioon myös rakenteellisesti yhdistettyjen valaisutoimintojen käyttö ja b) valmistajan ohjeiden mukaisesti.

1.1.1.2   Testausjännite

Jännite on säädettävä siten, että saavutetaan 90 prosenttia hehkulamppuja koskevassa säännössä vahvistetusta enimmäistehosta (sääntö nro 37). Syötettävän tehon on aina oltava nimellisjännitteeltään 12 V:n hehkulampun tehon mukainen, jollei hyväksynnän hakija ilmoita, että ajovalaisinta voidaan käyttää tästä poikkeavalla jännitteellä. Jälkimmäisessä tapauksessa testi on suoritettava tehokkainta tarkoitukseen sopivaa hehkulamppua käyttäen.

1.1.2   Testitulokset

1.1.2.1   Silmämääräinen tarkastus

Kun ajovalaisimen lämpötila on tasaantunut ympäristön lämpötilaa vastaavaksi, ajovalaisimen linssi ja mahdollinen ulkolinssi on puhdistettava puhtaalla, kostealla puuvillakankaalla. Tämän jälkeen ajovalaisin on tarkastettava silmämääräisesti, eikä ajovalaisimien linsseissä tai mahdollisissa ulkolinsseissä ei saa olla havaittavissa vääristymiä, muodonmuutoksia, murtumia taikka värimuutoksia.

1.1.2.2   Fotometrinen testi

Fotometristen vaatimusten täyttyminen on tarkastettava seuraavista pisteistä:

Lähivalo:

50 R - B 50 L - HV oikeanpuoleiseen liikenteeseen suunniteltujen ajovalaisimien osalta,

50 L - B 50 R - HV vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tarkoitettujen ajovalaisimien osalta.

Kaukovalo:

Piste Emax.

Lämmön aiheuttaman ajovalaisimen alustan muodonmuutoksen huomioon ottamiseksi voidaan suorittaa toinen suuntaus (valorajan viivan sijainnin muutos käsitellään tämän liitteen 2 kohdassa).

Fotometristen ominaisuuksien ja ennen testiä mitattujen arvojen välillä sallitaan 10 prosentin poikkeama, johon luetaan kuuluvaksi myös fotometrisen mittausmenettelyn toleranssit.

1.2   Likainen ajovalaisin

Kun ajovalaisin on testattu 1.1 kohdan mukaisesti ja sitten valmisteltu 1.2.1 kohdan mukaisesti, sitä on pidettävä toiminnassa yhden tunnin ajan 1.1.1 kohdan mukaisesti. Tämän jälkeen se on tarkastettava 1.1.2 kohdan mukaisesti.

1.2.1   Ajovalaisimen valmistelu

1.2.1.1   Testiseos

1.2.1.1.1   Ajovalaisimelle, jonka ulkolinssi on valmistettu lasista:

Ajovalaisimelle levitetään veden ja epäpuhtaan aineen seos, joka on koostumukseltaan seuraava:

9 paino-osaa silikahiekkaa, jonka hiukkaskoko on 0–100 µm,

1 paino-osa kasviperäistä hiilipölyä (pyökki), jonka hiukkaskoko on 0–100 µm,

0,2 paino-osaa NaCMC:tä (3) ja

sopiva määrä tislattua vettä, jonka johtavuus on ≤ 1 mS/m.

Seos saa olla enintään 14 vuorokautta vanha.

1.2.1.1.2   Ajovalaisimelle, jonka ulkolinssi on valmistettu muovimateriaalista:

Ajovalaisimelle levitetään veden ja epäpuhtaan aineen seos, joka on koostumukseltaan seuraava:

9 paino-osaa silikahiekkaa, jonka hiukkaskoko on 0–100 µm,

1 paino-osa kasviperäistä hiilipölyä (pyökki), jonka hiukkaskoko on 0–100 µm,

0,2 paino-osaa NaCMC:tä (3)

13 paino-osaa tislattua vettä, jonka johtavuus on ≤ 1 mS/m, ja

2 ± 1 (4) paino-osaa pinta-aktiivista ainetta.

Seos saa olla enintään 14 vuorokautta vanha.

1.2.1.2   Testiseoksen levittäminen ajovalaisimelle

Testiseosta levitetään tasaisesti koko ajovalaisimen valoa säteilevälle pinnalle ja sen annetaan kuivua. Toimenpide toistetaan, kunnes valaistusarvo on laskenut 15–20 prosenttiin kustakin seuraavassa mainitusta pisteestä mitatuista arvoista 1 kohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa:

kaukovalon piste Emax, kun kyseessä on kauko- ja lähivaloa tuottavan valaisimen kaukovalo,

kaukovalon piste Emax, kun kyseessä on vain kaukovaloa tuottava valaisin,

50 R ja 50 V (5), kun kyseessä on vain lähivaloa tuottava valaisin, joka on tarkoitettu käytettäväksi oikeanpuoleisessa liikenteessä,

50 L ja 50 V (5), kun kyseessä on vain lähivaloa tuottava valaisin, joka on tarkoitettu käytettäväksi vasemmanpuoleisessa liikenteessä.

1.2.1.3   Mittauslaitteet

Testeissä on käytettävä samanlaisia mittauslaitteita kuin ajovalaisimien hyväksyntätesteissä. Fotometrisissä tarkastuksissa on käytettävä vakiohehkulamppua.

2.   LÄMMÖN VAIKUTUKSESTA TAPAHTUVAN VALORAJAN PYSTYSUUNTAISEN SIIRTYMÄN TESTAUS

Tässä testissä tarkastetaan, ettei lämmön vaikutuksesta johtuva valorajan pystysuuntainen siirtymä ylitä toiminnassa olevalle lähivalaisimelle määriteltyä arvoa.

Kun ajovalaisin on testattu 1 kohdan mukaisesti, se on testattava 2.1 kohdassa määritellyssä testissä säätämättä ajovalaisinta testausalustaan nähden tai irrottamatta sitä testausalustasta.

2.1   Testi

Testi on suoritettava kuivassa ja ilmavirrattomassa ympäristössä, jonka lämpötila on 23 °C ± 5 °C.

Ajovalaisin on testattava lähivalolla käyttämällä sarjavalmisteista hehkulamppua, jota on poltettu vähintään tunnin ajan ennen testiä, eikä ajovalaisinta saa irrottaa testausalustasta eikä säätää testausalustaan nähden. (Tätä testiä varten jännite on säädettävä 1.1.1.2 kohdan mukaisesti.) Valorajan vaakasuoran osan (suoran vv ja pystysuoran, oikeanpuoleisessa liikenteessä pisteen B 50 L kautta ja vasemmanpuoleisessa liikenteessä pisteen B 50 R kautta kulkevan suoran välisen osan) sijainti on määritettävä 3 minuuttia (r3) ja 60 minuuttia (r6o) valaisimen sytyttämisen jälkeen.

Valorajan sijainnissa tapahtuneen vaihtelun mittaamisessa voidaan käyttää mitä tahansa menetelmää, joka antaa riittävän tarkat toistettavat tulokset.

2.2   Testitulokset

2.2.1   Milliradiaaneina (mrad) ilmoitettava testitulos katsotaan hyväksyttäväksi, jos itseisarvo ΔrI = | r3 – r60 | ajovalaisimesta mitattuna on enintään 1,0 mrad (ΔrI ≤ 1,0 mrad).

2.2.2   Jos tämä arvo on kuitenkin yli 1,0 mrad mutta enintään 1,5 mrad (1,0 mrad < ΔrI ≤ 1,5 mrad), testataan toinen ajovalaisin 2.1 kohdan mukaisesti sen jälkeen, kun ajovalaisin on kolme peräkkäistä kertaa läpikäynyt jäljempänä määritellyn syklin, jonka tarkoituksena on vakiinnuttaa ajovalaisimen mekaanisten osien sijainti alustassa, joka vastaa asianmukaista asennusta ajoneuvoon:

lähivaloa toiminnassa tunnin ajan (jännite säädetään 1.1.1.2 kohdan mukaisesti),

lähivalo sammutettuna tunnin ajan.

Ajovalaisintyyppi katsotaan hyväksyttäväksi, jos ensimmäisestä näytteestä mitatun itseisarvon ΔrI ja toisesta näytteestä mitatun itseisarvon ΔrII keskiarvo on enintään 1,0 mrad.

Formula


(1)  Jos testattava ajovalaisin on ryhmitetty ja/tai rakenteellisesti yhdistetty merkkivalaisimen kanssa, merkkivalaisimen on oltava toiminnassa testin ajan. Jos kyseessä on suuntavalaisin, sitä on käytettävä vilkkutoiminnolla siten, että kytkemisaikojen suhde on suunnilleen yhden suhde yhteen.

(2)  Jos hehkulangoista kaksi tai useampia on toiminnassa samanaikaisesti ajovalaisimia vilkutettaessa, tätä ei katsota tavanomaiseksi hehkulankojen samanaikaiseksi käytöksi.

(3)  NaCMC tarkoittaa natriumkarboksimetyyliselluloosan, johon tavanomaisesti viitataan lyhenteellä CMC, natriumsuolaa. Epäpuhtausseoksessa käytettävän NaCMC:n substituutioaste on 0,6–0,7 ja 2-prosenttisen liuoksen viskositeetti 20 °C:n lämpötilassa on 200–300 cP.

(4)  Määrän toleranssi johtuu siitä, että on saatava aikaan epäpuhtaan aineen seos, joka levittyy oikealla tavalla koko muovilinssille.

(5)  50 V sijaitsee 375 mm HV:n alapuolella 25 m:n etäisyydellä olevan mittaustason pystysuoralla viivalla vv.


LIITE 6

MUOVIMATERIAALISTA VALMISTETTUJA LINSSEJÄ SISÄLTÄVIÄ VALAISIMIA KOSKEVAT VAATIMUKSET – LINSSI- TAI MATERIAALINÄYTTEIDEN JA TÄYDELLISTEN VALAISIMIEN TESTAUS

1.   YLEISET VAATIMUKSET

1.1   Tämän säännön 2.2.4 kohdan mukaisesti toimitettujen näytteiden on täytettävä jäljempänä 2.1–2.5 kohdassa tarkoitetut vaatimukset.

1.2   Kahden täydellistä valaisinta edustavan näytteen, jotka on toimitettu tämän säännön 2.2.3 kohdan mukaisesti ja jotka sisältävät muovimateriaalista valmistetut linssit, on linssin materiaalin osalta täytettävä jäljempänä 2.6 kohdassa tarkoitetut vaatimukset.

1.3   Muovimateriaalista valmistettujen linssien näytekappaleet tai materiaalinäytteet on testattava yhdessä sen heijastimen kanssa, johon ne on tarkoitettu asennettaviksi (jos sovellettavissa), tämän liitteen lisäyksen 1 taulukossa A esitetyssä aikajärjestyksessä.

1.4   Jos valaisimen valmistaja pystyy kuitenkin osoittamaan, että tuote on jo läpäissyt jäljempänä 2.1–2.5 kohdassa tarkoitetut testit tai vastaavat testit toisen säännön mukaisesti, kyseisiä testejä ei tarvitse toistaa. Ainoastaan lisäyksen 1 taulukossa B tarkoitetut testit ovat pakollisia.

2.   TESTIT

2.1   Lämpötilanmuutosten sieto

2.1.1   Testit

Kolmen käyttämättömän näytteen (linssin) on käytävä läpi viisi lämpötilan ja suhteellisen kosteuden muutossykliä seuraavan ohjelman mukaisesti:

3 tuntia lämpötilassa 40 ± 2 °C ja 85–95 prosentin suhteellisessa kosteudessa,

1 tunti lämpötilassa 23 ± 5 °C ja 60–75 prosentin suhteellisessa kosteudessa,

15 tuntia lämpötilassa –30 ± 2 °C,

1 tunti lämpötilassa 23 ± 5 °C ja 60–75 prosentin suhteellisessa kosteudessa,

3 tuntia lämpötilassa 80 ± 2 °C,

1 tunti lämpötilassa 23 ± 5 °C ja 60–75 prosentin suhteellisessa kosteudessa.

Ennen tätä testiä näytteitä on pidettävä lämpötilassa 23 ± 5 °C ja 60–75 prosentin suhteellisessa kosteudessa vähintään neljän tunnin ajan.

Huomautus: Jakson ””yksi tunti lämpötilassa 23 ± 5 °C” on sisällettävä ne siirtymäjaksot lämpötilasta toiseen, jotka ovat tarpeen lämpöshokkivaikutusten välttämiseksi.

2.1.2   Fotometriset mittaukset

2.1.2.1   Menetelmä

Näytteille on suoritettava fotometriset mittaukset ennen testiä ja sen jälkeen.

Nämä mittaukset on tehtävä seuraavissa pisteissä käyttäen vakiolamppua:

B 50 L ja 50 R lähivalaisimen tai lähi/kaukovalaisimen lähivalon osalta (B 50 R ja 50 L vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tarkoitettujen ajovalaisimien osalta),

Emax kaukovalaisimen tai lähi/kaukovalaisimen kaukovalon osalta.

2.1.2.2   Tulokset

Kustakin näytteestä ennen testiä ja sen jälkeen mitatut fotometriset arvot saavat poiketa toisistaan enintään 10 prosenttia fotometrisen mittausmenettelyn toleranssit mukaan luettuina.

2.2   Ilmakehässä vaikuttavien ja kemiallisten tekijöiden sieto

2.2.1   Ilmakehässä vaikuttavien tekijöiden sieto

Kolme uutta näytettä (linssiä tai materiaalinäytettä) on altistettava sellaisesta lähteestä peräisin olevalle säteilylle, jonka spektrijakauma on sama kuin lämpötilassa 5 500 K–6 000 K olevan mustan kappaleen. Lähteen ja näytteiden väliin on sijoitettava asianmukaiset suodattimet, jotta vähennetään mahdollisimman paljon säteilyä, joka on aallonpituudeltaan alle 295 nm ja yli 2 500 nm. Näytteet on altistettava voimakkaalle valaistukselle, joka on teholtaan 1 200 W/m2 ± 200 W/m2, sellaiseksi ajaksi, että näytteiden saaman valoenergian arvo on 4 500 MJ/m2 ± 200 MJ/m2. Kotelon sisällä lämpötilan mustalla levyllä, joka on sijoitettu samalle tasolle näytteiden kanssa, on oltava 50 °C ± 5 °C. Tasaisen altistuksen aikaansaamiseksi näytteiden on kierrettävä säteilylähteen ympäri nopeudella 1–5 kierrosta minuutissa.

Näytteet on suihkutettava tislatulla vedellä, jonka johtokyky on pienempi kuin 1 mS/m lämpötilassa 23 ± 5 °C, seuraavan syklin mukaisesti:

Suihkutus:

5 minuuttia,

Kuivaus:

25 minuuttia.

2.2.2   Kemiallisten tekijöiden sieto

Kun edellä 2.2.1 kohdassa tarkoitettu testi ja jäljempänä 2.2.3.1 kohdassa tarkoitettu mittaus on suoritettu, mainittujen kolmen näytteen ulkopinnat on käsiteltävä 2.2.2.2 kohdassa tarkoitetulla tavalla 2.2.2.1 kohdassa määritellyllä seoksella.

2.2.2.1   Testiseos

Testiseoksen on oltava koostumukseltaan seuraava: 61,5 prosenttia n-heptaania, 12,5 prosenttia tolueenia, 7,5 prosenttia etyylitetrakloridia, 12,5 prosenttia trikloorietyleeniä ja 6 prosenttia ksyleeniä (tilavuusprosentteina).

2.2.2.2   Testiseoksen levittäminen

Puuvillakankaan (ISO 105 -standardin mukaisen) palaa liotetaan 2.2.2.1 kohdassa määritellyssä seoksessa, kunnes se on kyllästynyt. Tämän jälkeen kangas levitetään 10 sekunnin kuluessa 10 minuutin ajaksi näytteen ulkopinnalle niin, että paine on 50 N/cm2, mikä vastaa 14 × 14 mm:n suuruiseen testipintaan kohdistettua 100 N:n voimaa.

Tämän 10 minuutin jakson aikana kangaspalaa on kostutettava uudelleen seoksella niin, että käytettävä neste on koostumukseltaan jatkuvasti täysin sama kuin määritelty testiseos.

Testiseoksen levittämisen aikana näytteeseen kohdistettua painetta voidaan kompensoida säröytymisen välttämiseksi.

2.2.2.3   Puhdistaminen

Kun testiseos on levitetty näytteille, niiden annetaan kuivua ilmassa. Tämän jälkeen näytteet pestään 2.3 kohdassa (puhdistusaineiden sieto) määritellyllä liuoksella, jonka lämpötila on 23 ± 5 °C.

Sitten näytteet huuhdotaan huolellisesti tislatulla vedellä, joka saa sisältää enintään 0,2 prosenttia epäpuhtauksia ja jonka lämpötila on 23 ± 5 °C. Tämän jälkeen näytteet pyyhitään pehmeällä kankaalla.

2.2.3   Tulokset

2.2.3.1   Ilmakehässä vaikuttavien tekijöiden sietotestin jälkeen näytteiden ulkopinnoissa ei saa esiintyä säröjä, naarmuja, lohkeilua eikä muodonmuutoksia, ja valon läpäisyn keskivaihtelu

Formula
, mitattuna kolmesta testattavasta näytteestä tämän liitteen lisäyksessä 2 määritellyn menettelyn mukaisesti saa olla enintään 0,020 (Δtm 0,020).

2.2.3.2   Kemiallisten aineiden sietotestin jälkeen näytteissä ei saa olla jälkiä kemiallisista aineista, jotka voivat aiheuttaa poikkeaman valovirran hajontaan, jonka keskivariaatio

Formula
, mitattuna kolmesta testattavasta näytteestä tämän liitteen lisäyksessä 2 määritellyn menettelyn mukaisesti saa olla enintään 0,020

(Δ dm ≤ 0,020).

2.3   Puhdistusaineiden ja hiilivetyjen sieto

2.3.1   Puhdistusaineiden sieto

Kolmen näytteen (linssien tai materiaalinäytteiden) ulkopinnat on lämmitettävä lämpötilaan 50 ± 5 °C ja upotettava sen jälkeen viiden minuutin ajaksi seokseen, jota pidetään lämpötilassa 23 ± 5 °C ja joka on koostumukseltaan seuraava: 99 osaa tislattua vettä, joka sisältää enintään 0,02 prosenttia epäpuhtauksia, ja yksi osa alkyyliaryylisulfonaattia.

Testin lopuksi näytteet on kuivattava lämpötilassa 50 ± 5 °C, ja näytteiden pinta puhdistettava kostealla kankaalla.

2.3.2   Hiilivetyjen sieto

Kolmen näytteen ulkopintoja on hierottava kevyesti yhden minuutin ajan sellaisessa seoksessa kastellulla puuvillakankaalla, jonka koostumus on 70 prosenttia n-heptaania ja 30 prosenttia tolueenia (tilavuusprosentteina). Tämän jälkeen näytteiden on annettava kuivua ilmassa.

2.3.3   Tulokset

Kun edellä esitetyt kaksi testiä on suoritettu peräkkäin, valon läpäisyn vaihtelun keskiarvo

Formula
, mitattuna kolmesta testattavasta näytteestä tämän liitteen lisäyksessä 2 määritellyn menettelyn mukaisesti saa olla enintään 0,010 (Δ tm ≤ 0,010).

2.4   Mekaanisen kulutuksen sieto

2.4.1   Mekaanisen kulutuksen testausmenetelmä

Kolmen uuden näytteen (linssin) ulkopinnoille on suoritettava tasaisen mekaanisen kulutuksen testi tämän liitteen lisäyksessä 3 määriteltyä menetelmää käyttäen.

2.4.2   Tulokset

Tämän testin jälkeen vaihtelut

läpäisevyydessä

Formula

ja hajonnassa

Formula

on mitattava lisäyksessä 2 määritellyn menettelyn mukaisesti 2.2.4 kohdassa määritellyllä alueella. Kolmen näytteen keskiarvon on oltava sellainen, että Δ tm ≤ 0,100; Δ dm ≤ 0,050.

2.5   Mahdollisten pinnoitteiden pysyvyystesti

2.5.1   Näytteen valmistelu

Linssin pinnoitteen alueelle viilletään partakoneen terällä tai neulalla 20 × 20 mm:n kokoinen ruudukko, jonka ruudut ovat kooltaan noin 2 × 2 mm. Terän tai neulan paineen on oltava riittävä ainakin pinnoitteen leikkaamiseksi.

2.5.2   Testin kuvaus

Testissä käytetään teippiä, jonka kiinnitysvoima tämän liitteen lisäyksessä 4 määritellyissä vakio-olosuhteissa mitattuna on 2 N leveyssenttimetriä kohti ±20 prosenttia. Teippiä, jonka leveyden on oltava vähintään 25 mm, painetaan vähintään viiden minuutin ajan 2.5.1 kohdassa määritellyllä tavalla valmisteltua pintaa vasten.

Tämän jälkeen teipin päätä kuormitetaan siten, että kohteena olevaan pintaan nähden kohtisuorassa oleva voima on sama kuin kyseiseen pintaan kohdistuva kiinnitysvoima. Sitten teippi vedetään irti vakionopeudella 1,5 m/s ±0,2 m/s.

2.5.3   Tulokset

Ruudutettu alue ei saa olla mainittavasti vaurioitunut. Vauriot ruudukon risteyskohdissa tai viiltojen reunoilla sallitaan, jos vaurioitunutta aluetta on enintään 15 prosenttia ruudutetusta alueesta.

2.6   Muovimateriaalista valmistetulla linssillä varustetun täydellisen ajovalaisimen testit

2.6.1   Linssin pinnan mekaanisen kulutuksen sieto

2.6.1.1   Testit

Valaisinnäytteen nro 1 linssille on tehtävä 2.4.1 kohdassa määritelty testi.

2.6.1.2   Tulokset

Testin jälkeen ajovalaisimelle tämän säännön mukaisesti suoritettujen fotometristen mittausten tulokset saavat ylittää enintään 30 prosentilla pisteille B 50 L ja HV määritellyt enimmäisarvot ja alittaa enintään 10 prosentilla pisteelle 75 R määritellyt vähimmäisarvot (vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tarkoitettujen ajovalaisimien osalta kyseeseen tulevat pisteet B 50 R, HV ja 75 L).

2.6.2   Mahdollisten pinnoitteiden pysyvyystesti

Valaisinnäytteen nro 2 linssille on suoritettava 2.5 kohdassa määrätty testi.

3.   TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUDEN TARKASTUS

Linssien valmistuksessa käytettyjen materiaalien osalta samaan sarjaan kuuluvat valaisimet katsotaan tämän säännön mukaisiksi, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

3.1.1   Näytteiden ulkopinnoissa ei kemiallisten tekijöiden sietotestin eikä puhdistusaineiden ja hiilivetyjen sietotestin jälkeen ole paljain silmin havaittavissa säröjä, lohkeilua eikä muodonmuutoksia (ks. 2.2.2, 2.3.1 ja 2.3.2 kohta).

3.1.2   Fotometriset arvot 2.6.1.2 kohdassa tarkoitetuissa mittauspisteissä ovat 2.6.1.1 kohdassa määritellyn testin jälkeen tässä säännössä vaatimustenmukaisuudelle määriteltyjen rajojen sisällä.

3.2   Jos testitulokset eivät täytä vaatimuksia, testit toistetaan toisella sattumanvaraisesti valitulla ajovalaisinnäytteellä.

LISÄYS 1

TYYPPIHYVÄKSYNTÄTESTIEN AIKAJÄRJESTYS

Muovimateriaaleille suoritettavat testit (tämän säännön 2.2.4 kohdan mukaisesti toimitetut linssit tai materiaalinäytteet)

Taulukko A

Näytteet Testit

Linssit tai materiaalinäytteet

Linssit

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

1.1

Fotometriset ominaisuudet (2.1.2 kohta)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

x

x

x

 

1.1.1.

Lämpötilan muutos (2.1.1 kohta)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

x

x

x

 

1.1.2

Fotometriset ominaisuudet (2.1.2 kohta)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

x

x

x

 

1.2.1

Valon läpäisyn mittaus

x

x

x

x

x

x

x

x

x

 

 

 

 

1.2.2

Hajonnan mittaus

x

x

x

 

 

 

x

x

x

 

 

 

 

1.3

Ilmakehässä vaikuttavat tekijät (2.2.1 kohta)

x

x

x

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1.3.1

Valon läpäisyn mittaus

x

x

x

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1.4

Kemialliset tekijät (2.2.2 kohta)

x

x

x

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1.4.1

Hajonnan mittaus

x

x

x

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1.5

Puhdistusaineet (2.2.1 kohta)

 

 

 

x

x

x

 

 

 

 

 

 

 

1.6

Hilivedyt (2.3.2 kohta)

 

 

 

x

x

x

 

 

 

 

 

 

 

1.6.1

Valon läpäisyn mittaus

 

 

 

x

x

x

 

 

 

 

 

 

 

1.7

Kuluminen (2.4.1 kohta)

 

 

 

 

 

 

x

x

x

 

 

 

 

1.7.1

Valon läpäisyn mittaus

 

 

 

 

 

 

x

x

x

 

 

 

 

1.7.2

Hajonnan mittaus

 

 

 

 

 

 

x

x

x

 

 

 

 

1.8

Pysyvyys (2.5 kohta)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

x

Täydellisille valaisimille suoritettavat testit (tämän säännön 2.2.3 kohdan mukaisesti toimitetut valaisimet)

Taulukko B

 

Täydellinen ajovalaisin

Näytteen numero

1

2

2.1

Kuluminen (2.6.1.1 kohta)

x

 

2.2

Fotometriset ominaisuudet (2.6.1.2 kohta)

x

 

2.3

Pysyvyys (2.6.2 kohta)

 

x

LISÄYS 2

Valon hajonnan ja läpäisyn mittausmenetelmä

1.   VÄLINEET (ks. kuva)

Kollimaattorin K, jolla on puolihajoama

Formula

sädettä rajoittaa 6 mm:n aukolla varustettu himmennin DT, jota vasten näytteen alusta sijoitetaan.

Konvergentti akromaattinen linssi L2, jonka pallopoikkeamat on korjattu, yhdistää himmentimen DT vastaanottimeen R. Linssin L2 läpimitan on oltava sellainen, että linssi ei himmennä valoa, jonka näyte hajottaa keilaan, jonka puolihuippukulma on β/2 = 14°.

Rengasmainen himmennin DD, jonka kulmat ovat α/2 = 1° ja αmax/2 = 12°, sijoitetaan linssin L2 kuvafokaalitasolle.

Himmentimen läpinäkymätön keskiosa on tarpeen suoraan valonlähteestä tulevan valon eliminoimiseksi. Himmentimen keskiosa on voitava irrottaa valonsäteestä siten, että se palaa täsmälleen alkuperäiseen asentoonsa.

Välimatka L2 DT ja linssin L2 polttoväli F2 (1) on valittava niin, että DT:n kuva peittää täysin vastaanottimen R.

Kun alkutulovalovirtaan viitataan 1 000 yksikkönä, kunkin lukeman absoluuttisen tarkkuuden on oltava parempi kuin 1 yksikkö.

2.   MITTAUKSET

Seuraavat lukemat on otettava:

Lukema

Näytteen kanssa

DD:n keskiosan kanssa

Muuttuja

T1

ei

ei

Tulovalovirta alkulukemassa

T2

kyllä (ennen testiä)

ei

Uuden materiaalin läpäisemä valovirta 24 asteen kentässä

T3

kyllä (testin jälkeen)

ei

Uuden materiaalin läpäisemä valovirta 24 asteen kentässä

T4

kyllä (ennen testiä)

kyllä

Uuden materiaalin hajottama valovirta

T5

kyllä (testin jälkeen)

kyllä

Testatun materiaalin hajottama valovirta

Image 65

(1)  L2:n osalta suositellaan käytettäväksi noin 80 mm:n polttoväliä.

LISÄYS 3

SUIHKUTUSTESTAUSMENETELMÄ

1.   TESTAUSLAITTEISTO

1.1   Suihkutin

Käytettävässä suihkuttimessa on oltava läpimitaltaan 1,3 mm:n suutin, jolla saadaan aikaan 0,24 ± 0,02 litran nestevirta minuutissa käyttöpaineella 6,0 bar –0, +0,5 bar.

Näissä käyttöolosuhteissa aikaansaatavan suihkun on oltava läpimitaltaan 170 ± 50 mm kulumiselle altistettavalla pinnalla, joka on 380 ± 10 mm:n etäisyydellä suuttimesta.

1.2   Testiseos

Testiseoksen on oltava koostumukseltaan seuraava:

silikahiekka, jonka kovuus on 7 Mohrin asteikolla, raekoko 0–0,2 mm, jakauma lähes normaali ja kulmakerroin 1,8–2,

vesi, jonka kovuus on enintään 205 g/m3, seoksessa, jossa on 25 g hiekkaa vesilitraa kohti.

2.   TESTI

Valaisimien linssien ulkopinnat on altistettava kerran tai useammin edellä esitetyllä tavalla tuotetun hiekkasuihkun vaikutukselle. Suihku on suunnattava lähes kohtisuoraan testattavalle pinnalle.

Kuluminen tarkastetaan yhden tai useamman lasinäytteen avulla, jotka on vertailua varten asetettu testattavien linssien läheisyyteen. Seosta suihkutetaan, kunnes vaihtelu näytteen tai näytteiden aikaansaaman valon hajonnassa lisäyksessä 2 määritellyllä menetelmällä mitattuna on sellainen, että

Formula

Testauksessa voidaan käyttää useita vertailunäytteitä sen tarkistamiseksi, että koko testattava pinta on tasaisesti kulunut.

LISÄYS 4

TEIPIN PYSYVYYSTESTI

1.   TARKOITUS

Tämän menetelmän avulla pystytään vakio-olosuhteissa määrittämään teipin lineaarinen kiinnitysvoima lasilevyyn nähden.

2.   PERIAATE

Mitataan voima, joka tarvitaan irrottamaan teippi lasilevystä 90 asteen kulmassa.

3.   YMPÄRISTÖOLOSUHTEET

Ympäristön lämpötilan on oltava 23 ± 5 °C ja suhteellisen kosteuden 65 ± 15 prosenttia.

4.   TESTIKAPPALEET

Ennen testiä teipin näyterullaa on pidettävä 24 tunnin ajan määritellyissä ympäristöolosuhteissa (ks. 3 kohta edellä).

Kustakin rullasta testataan viisi 400 mm:n pituista testikappaletta. Testikappaleet otetaan rullasta sen jälkeen, kun teipistä on poistettu kolme päällimmäistä kerrosta.

5.   MENETTELY

Testi on suoritettava 3 kohdassa määritellyissä olosuhteissa.

Teipistä otetaan viisi testikappaletta siten, että teippiä rullataan auki rullan säteen suuntaisesti nopeudella, joka on noin 300 mm/s. Sitten testikappaleet kiinnitetään 15 sekunnin kuluessa seuraavasti:

Teippi kiinnitetään lasilevyyn vähitellen kevyellä pituussuuntaisella sormen hankaavalla liikkeellä painamatta teippiä tai lasilevyä liian voimakkaasti ja niin, että teipin ja lasilevyn väliin ei jää ilmakuplia.

Yhdistelmä jätetään määriteltyihin ympäristöolosuhteisiin 10 minuutin ajaksi.

Testikappaletta irrotetaan noin 25 mm:n verran levystä testikappaleen akseliin nähden kohtisuorassa asennossa.

Levy kiinnitetään paikalleen ja teipin irrallinen pää nostetaan 90 asteen kulmaan. Teippi kiristetään siten, että teipin ja levyn välinen rajaviiva on kohtisuorassa kiristysvoiman suuntaan ja levyyn nähden.

Teippiä vedetään irti levystä nopeudella, joka on 300 mm/s ± 30 mm/s, ja tähän tarvittava voima kirjataan.

6.   TULOKSET

Saadut viisi arvoa asetetaan järjestykseen ja mediaanin arvo otetaan mittauksen tulokseksi. Arvo ilmaistaan newtoneina teipin leveyssenttimetriä kohti.


LIITE 7

TARKASTAJAN SUORITTAMAA NÄYTTEENOTTOA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

1.   YLEISTÄ

1.1   Mekaanista ja geometrista vaatimustenmukaisuutta koskevat tämän säännön määräykset katsotaan täytetyiksi, jos eroavuudet eivät ylitä väistämättömiä valmistuspoikkeamia.

Sarjatuotantona valmistettujen ajovalaisimien vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi fotometristen ominaisuuksien osalta, jos minkä tahansa sattumanvaraisesti valitun ja vakiohehkulampulla varustetun ajovalaisimen fotometrisiä ominaisuuksia testattaessa

1.2.1   mikään mitattu arvo ei poikkea kielteisesti yli 20 prosentilla tässä säännössä määritellyistä arvoista. Arvojen B 50 L (tai R) ja vyöhykkeen III osalta poikkeamat saavat olla enintään seuraavat:

B 50 L (tai R):

0,2 luksia, eli 20 prosenttia

0,3 luksia, eli 30 prosenttia

Vyöhyke III:

0,3 luksia, eli 20 prosenttia

0,45 luksia, eli 30 prosenttia

tai jos

1.2.2.1   lähivalon osalta tässä säännössä määrätyt arvot täyttyvät pisteessä HV (sallittu toleranssi 0,2 luksia) ja ajovalaisimen ollessa suunnattuna samalla tavalla vähintään yhdessä pisteessä kullakin niistä alueista, jotka säteeltään 15 cm:n ympyrä rajaa mittauskankaalle (25 m:n etäisyydellä) pisteiden B 50 L (tai R) (1) (toleranssi 0,1 luksia), 75 R (tai L), 50 V, 25 L ja 25 R ympärille, sekä vyöhykkeen IV koko sillä alueella, joka sijaitsee enintään 22,5 cm suoran 25 R–25 L yläpuolella,

1.2.2.2   ja jos kaukovalon osalta pisteen HV sijaitessa alueella, jossa isoluksi on 0,75 Emax, missä tahansa tämän säännön 6.3.2 kohdassa määritellyssä mittauspisteessä fotometrisille arvoille saadaan +20 prosentin toleranssi enimmäisarvojen ja –20 prosentin toleranssi vähimmäisarvojen osalta. Viitemerkkiä ei oteta huomioon.

1.2.3   Jos edellä kuvattujen testien tulokset eivät vastaa vaatimuksia, ajovalaisimen suuntausta voidaan muuttaa sillä edellytyksellä, että sädekimpun akselia siirretään sivuun oikealle tai vasemmalle enintään 1 asteen verran.

1.2.4   Jos edellä kuvattujen testien tulokset eivät vastaa vaatimuksia, ajovalaisimelle suoritettavat testit on toistettava käyttämällä toista vakiohehkulamppua.

1.2.5   Ajovalaisimia, joissa on selviä vikoja, ei oteta huomioon.

1.2.6   Viitemerkkiä ei oteta huomioon.

1.3   Värikoordinaatteja koskevien vaatimusten on täytyttävä silloin, kun ajovalaisin on varustettu hehkulampulla, joka on säädetty A-värilämpötilalle.

Vaaleankeltaista valoa säteilevän, värittömällä hehkulampulla varustetun ajovalaisimen fotometristen ominaisuuksien on täytettävä tähän sääntöön sisältyvät arvot kerrottuna 0,84:llä.

2.   ENSIMMÄINEN NÄYTTEENOTTO

Ensimmäisessä näytteenotossa valitaan sattumanvaraisesti neljä ajovalaisinta. Ensimmäinen kahden valaisimen näyte merkitään A:ksi ja toinen B:ksi.

2.1   Vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi

Sarjatuotantona valmistettujen ajovalaisimien vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi tämän liitteen kuvassa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn jälkeen, jos ajovalaisimien mitattujen arvojen kielteiset poikkeamat ovat seuraavat:

2.1.1.1   Näyte A

A1

:

yksi ajovalaisin 0 prosenttia

yksi ajovalaisin enintään 20 prosenttia

A2

:

molemmat ajovalaisimet yli 0 prosenttia

mutta enintään 20 prosenttia

siirrytään näytteeseen B

2.1.1.2   Näyte B

B1

:

molemmat ajovalaisimet 0 prosenttia

2.1.2   tai jos 1.2.2 kohdan edellytykset näytteen A osalta täyttyvät.

2.2   Vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi

Sarjatuotantona valmistettujen ajovalaisimien vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi tämän liitteen kuvassa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn jälkeen ja valmistajaa kehotetaan saattamaan tuotantonsa vaatimusten mukaiseksi, jos ajovalaisimien mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

2.2.1.1   Näyte A

A3

:

yksi ajovalaisin enintään 20 prosenttia

yksi ajovalaisin yli 20 prosenttia

mutta enintään 30 prosenttia

2.2.1.2   Näyte B

B2

:

jos tulos on A2 ja

yksi ajovalaisin yli 0 prosenttia

mutta enintään 20 prosenttia

yksi ajovalaisin enintään 20 prosenttia

B3

:

jos tulos on A2 ja

yksi ajovalaisin 0 prosenttia

yksi ajovalaisin yli 20 prosenttia

mutta enintään 30 prosenttia

2.2.2   tai jos 1.2.2 kohdan edellytykset näytteen A osalta eivät täyty.

2.3   Hyväksyntä peruutetaan

Vaatimustenmukaisuus on asetettava kyseenalaiseksi ja 13 kohtaa sovellettava, jos tämän liitteen kuvan 1 mukaisessa näytteenottomenettelyssä ajovalaisimien mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

2.3.1   Näyte A

A4

:

yksi ajovalaisin enintään 20 prosenttia

yksi ajovalaisin yli 30 prosenttia

A5

:

molemmat ajovalaisimet yli 20 prosenttia

2.3.2   Näyte B

B4

:

jos tulos on A2 ja

yksi ajovalaisin yli 0 prosenttia

mutta enintään 20 prosenttia

yksi ajovalaisin yli 20 prosenttia

B5

:

jos tulos on A2 ja

molemmat ajovalaisimet yli 20 prosenttia

B6

:

jos tulos on A2 ja

yksi ajovalaisin 0 prosenttia

yksi ajovalaisin yli 30 prosenttia

2.3.3   tai jos 1.2.2 kohdan edellytykset näytteiden A ja B osalta eivät täyty.

3.   TOISTETTU NÄYTTEENOTTO

Jos tuloksena on A3, B2 tai B3, on kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen antamisesta suoritettava uusi näytteenottomenettely, jossa tarkastetaan kolmas näyte C ja neljäs näyte D, jotka koostuvat kahdesta valaisimesta, jotka on valmistettu sen jälkeen, kun valmistaja on saattanut tuotantonsa vaatimusten mukaiseksi.

3.1   Vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi

Sarjatuotantona valmistettujen ajovalaisimien vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi tämän liitteen kuvassa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn jälkeen, jos ajovalaisimien mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

3.1.1.1   Näyte C

C1

:

yksi ajovalaisin 0 prosenttia

yksi ajovalaisin enintään 20 prosenttia

C2

:

molemmat ajovalaisimet yli 0 prosenttia

mutta enintään 20 prosenttia

siirrytään näytteeseen D

3.1.1.2   Näyte D

D1

:

jos tulos on C2 ja

molemmat ajovalaisimet 0 prosenttia

3.1.2   tai jos 1.2.2 kohdan edellytykset näytteen C osalta täyttyvät.

3.2   Vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi

Sarjatuotantona valmistettujen ajovalaisimien vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi tämän liitteen kuvassa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn jälkeen ja valmistajaa kehotetaan saattamaan tuotantonsa vaatimusten mukaiseksi, jos ajovalaisimien mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

3.2.1.1   Näyte D

D2

:

jos tulos on C2 ja

yksi ajovalaisin yli 0 prosenttia

mutta enintään 20 prosenttia

yksi ajovalaisin enintään 20 prosenttia

3.2.1.2   tai jos 1.2.2. kohdan edellytykset näytteen C osalta eivät täyty.

3.3   Hyväksyntä peruutetaan

Vaatimustenmukaisuus on asetettava kyseenalaiseksi ja 13 kohtaa sovellettava, jos tämän liitteen kuvan 1 mukaisessa näytteenottomenettelyssä ajovalaisimien mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

3.3.1   Näyte C

C3

:

yksi ajovalaisin enintään 20 prosenttia

yksi ajovalaisin yli 20 prosenttia

C4

:

molemmat ajovalaisimet yli 20 prosenttia

3.3.2   Näyte D

D3

:

jos tulos on C2 ja

yksi ajovalaisin 0 tai yli 0 prosenttia

yksi ajovalaisin yli 20 prosenttia

3.3.3   tai jos 1.2.2 kohdan edellytykset näytteiden C ja D osalta eivät täyty.

4.   VALORAJAN PYSTYSUUNTAINEN SIIRTYMÄ

Lämmön vaikutuksesta johtuvaa valorajan pystysuuntaista siirtymää todennettaessa on sovellettava seuraavaa menettelyä:

Yksi näytettä A edustavista ajovalaisimista on tämän liitteen kuvassa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn jälkeen testattava liitteessä 5 olevan 2.1 kohdan menettelyn mukaisesti sen jälkeen, kun ajovalaisin on käynyt kolmesti peräkkäin läpi liitteessä 5 olevan 2.2.2 kohdan mukaisen syklin.

Ajovalaisin katsotaan hyväksyttäväksi, jos arvo Δr on enintään 1,5 mrad.

Jos kyseinen arvo on yli 1,5 mrad mutta enintään 2,0 mrad, testataan toinen näytettä A edustava ajovalaisin, minkä jälkeen molemmista näytteistä mitattujen itseisarvojen keskiarvo saa olla enintään 1,5 mrad. Jos näyte A ei täytä edellä mainittua vaatimusta, on testattava näytteen B kaksi ajovalaisinta saman menettelyn mukaisesti. Kummankaan valaisimen arvo Δr ei saa olla suurempi kuin 1,5 mrad.

Kuva 1

Image 66

2 laitetta

Ensimmäinen näytteenotto

4 satunnaisesti valittua laitetta jaettuna näytteisiin A ja B

2 laitetta

LOPPU

siirrytään näytteeseen B

END

Tuotannon saattaminen vaatimusten mukaiseksi

Valmistaja määrätään saattamaan tuotteet vaatimusten mukaisiksi

2 laitetta

Toistettu näytteenotto

4 sattumanvaraisesti valittua laitetta jaettuna näytteisiin C ja D

2 laitetta

Mahdolliset näytteen A tulokset

Mahdolliset näytteen C tulokset

LOPPU

siirrytään näytteeseen D

LOPPU

siirrytään vaatimusten mukaiseksi saattamiseen

Mahdolliset näytteen D tulokset

Mahdolliset näytteen B tulokset

Hyväksynnän peruuttaminen

Suurin mahdollinen kielteinen poikkeama (prosenttia) raja-arvoista


(1)  Suluissa olevat kirjaimet viittaavat vasemmanpuoleisessa liikenteessä käytettäviksi tarkoitettuihin ajovalaisimiin.


10.7.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 177/113


Vain alkuperäiset UNECE:n tekstit ovat kansainvälisen julkisoikeuden mukaan sitovia. Tämän säännön asema ja voimaantulopäivä on hyvä tarkastaa UNECE:n asiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta. Asiakirja saatavana osoitteessa: http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29fdocstts.html

Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 19 – Moottoriajoneuvojen etusumuvalaisimien hyväksyntää koskevat yhdenmukaiset vaatimukset

Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraaviin asti:

Täydennys 2 muutossarjaan 03 – Voimaantulopäivä: 19. elokuuta 2010

SISÄLTÖ

SÄÄNTÖ

 

Johdanto

0.

Soveltamisala

1.

Määritelmät

2.

Hyväksynnän hakeminen

3.

Merkinnät

4.

Hyväksyntä

5.

Yleiset vaatimukset

6.

Valaistus

7.

Väri

8.

Haitan määrittäminen (häikäisy)

9.

Etusumuvalaisimen tyypin muutokset ja hyväksynnän laajentaminen

10.

Tuotannon vaatimustenmukaisuus

11.

Seuraamukset vaatimustenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

12.

Tuotannon lopettaminen

13.

Hyväksyntätesteistä vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet

14.

Siirtymäsäännökset

LIITTEET

Liite 1 –

Ilmoituslomake

Liite 2 –

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontamenettelyjä koskevat toleranssivaatimukset

Liite 3 –

Esimerkkejä luokkien B ja F3 etusumuvalaisimien hyväksyntämerkeistä

Liite 4 –

Mittaustason geometria ja mittausruudukko

Liite 5 –

Toiminnassa olevien etusumuvalaisimien fotometristen ominaisuuksien vakauden testaus

Liite 6 –

Muovilinsseillä varustettuja etusumuvalaisimia koskevat vaatimukset

Liite 7 –

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontamenettelyjä koskevat vähimmäisvaatimukset

Liite 8 –

Tarkastajan suorittamaa näytteenottoa koskevat vähimmäisvaatimukset

Liite 9 –

Luokan F3 etusumuvalaisimien valorajan määrittely ja terävyys sekä valorajaan perustuva kohdistusmenettely

Liite 10 –

Fotometristen ominaisuuksien vakauden testauksessa käytettävät toiminta-ajat

Liite 11 –

Vertailukeskipiste

Liite 12 –

LED-moduulien ja valogeneraattoreiden käyttöön liittyvät vaatimukset

JOHDANTO

Tätä sääntöä (1) sovelletaan moottoriajoneuvojen etusumuvalaisimiin, jotka voivat sisältää lasi- tai muovimateriaalista valmistettuja linssejä. Se koskee kahta valaisinluokkaa.

Alkuperäistä (luokka B) etusumuvalaisinta koskevia säännöksiä on ajantasaistettu ottamalla käyttöön kulmakoordinaattijärjestelmä ja muuttamalla asianomaisen taulukon fotometrisiä arvoja. Tämän luokan valaisimissa voidaan käyttää vain säännössä nro 37 määriteltyjä valonlähteitä.

Luokka F3 on otettu käyttöön fotometrisen tehon parantamiseksi. Valokeilan leveyttä ja linjan H–H alapuolista valon voimakkuutta (6.4.3 kohta) on kasvatettu ja käyttöön on otettu etualan enimmäisvoimakkuuden säätö. Linjan H–H yläpuolisen hajavalon voimakkuutta on pienennetty näkyvyyden parantamiseksi. Lisäksi tämän luokan valaisimissa voi olla mukautuva valokeila, jonka ominaisuudet muuttuvat näkyvyysolosuhteiden mukaan.

Luokan F3 käyttöönoton myötä vaatimuksia on muutettu niin, että ne vastaavat ajovalaisimien vaatimuksia seuraavilta osin:

a)

Fotometriset arvot määritellään valon voimakkuuksina kulmakoordinaattijärjestelmän avulla.

b)

Valonlähteet voidaan valita säännön nro 37 (hehkulankavalonlähteet) ja säännön nro 99 (kaasupurkausvalonlähteet) vaatimusten mukaisesti. Valodiodivalonlähteitä (LED) ja hajavalaisinjärjestelmiä voidaan myös käyttää.

c)

Valorajan ja kaltevuuden määrittely.

d)

Fotometriset vaatimukset sallivat asymmetrisen valonjakautuman.

0.   SOVELTAMISALA

Tämä sääntö koskee luokkien (2) L3, L4, L5, L7, M, N, O ja T ajoneuvoissa käytettäviä etusumuvalaisimia.

1.   MÄÄRITELMÄT

Tässä säännössä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1.1   Tähän sääntöön sovelletaan määritelmiä, jotka annetaan säännössä nro 48 ja sen muutossarjoissa, jotka ovat voimassa tyyppihyväksynnän hakemishetkellä.

1.2   ”Linssillä” tarkoitetaan etusumuvalaisimen (valaisinyksikön) uloimmaista osaa, joka läpäisee valoa valaisevan pinnan kautta.

1.3   ”Pinnoitteella” tarkoitetaan linssin ulkopinnalle yhtenä tai useampana kerroksena lisättävää tuotetta.

”Erityyppisillä etusumuvalaisimilla” tarkoitetaan etusumuvalaisimia, jotka eroavat toisistaan seuraavilta olennaisilta ominaisuuksiltaan:

1.4.1   kauppanimi tai tavaramerkki,

1.4.2   luokka (B tai F3), joka määräytyy tiettyjen fotometristen vaatimusten mukaisesti,

1.4.3   optisen järjestelmän ominaisuudet (optinen perusrakenne, valonlähteen tyyppi ja luokka, LED-moduuli, hajavalaisinjärjestelmä jne.),

1.4.4   mahdollinen valovoiman säädin ja sellaiset valaisimeen sisältyvät osat, jotka voivat muuttaa optisia ominaisuuksia käytön aikana heijastamalla, taittamalla, absorboimalla ja/tai muodonmuutoksen kautta,

1.4.5   käytettyjen hehkulamppujen luokka säännön nro 37 ja/tai säännön nro 99 mukaisesti ja/tai LED-moduulien tai mahdollisten valogeneraattoreiden tunnistuskoodit,

1.4.6   linssien ja mahdollisten pinnoitteiden materiaalit.

1.4.7   Ajoneuvon vasemmalle puolelle asennettavaksi tarkoitetun ja sitä vastaavan oikealle puolelle tarkoitetun laitteen katsotaan kuitenkin olevan samaa tyyppiä.

1.5   ”Säteilevän valon väri”: Säteilevän valon värin osalta sovelletaan määritelmiä, jotka esitetään säännössä nro 48 ja sen muutossarjoissa, jotka ovat voimassa tyyppihyväksynnän hakemishetkellä.

1.6   Tässä säännössä olevat viittaukset vakiovalonlähteisiin ja sääntöihin nro 37 ja 99 viittaavat sääntöihin nro 37 ja 99 ja niiden muutossarjoihin, jotka ovat voimassa tyyppihyväksynnän hakemishetkellä.

2.   HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

2.1   Kauppanimen tai tavaramerkin omistajan tai tämän valtuutetun edustajan on haettava hyväksyntää.

Kutakin etusumuvalaisintyyppiä koskevan hyväksyntähakemuksen on täytettävä seuraavat sisältöä koskevat vaatimukset:

Piirustukset on toimitettava kolmena kappaleena, ja niiden on oltava riittävän yksityiskohtaiset tyypin tunnistamiseksi. Piirustuksissa on esitettävä etusumuvalaisimen leikkauskuva sekä valaisin edestä päin siten, että optisten komponenttien tarvittavat yksityiskohdat käyvät ilmi. Hyväksyntämerkille varattu tila on esitettävä piirustuksissa.

2.2.1.1   Jos etusumuvalaisin on varustettu säädettävällä heijastimella, on ilmoitettava valaisimen asennuskohdat suhteessa maahan ja ajoneuvon pituussuuntaiseen keskitasoon, jos etusumuvalaisin on tarkoitettu asennettavaksi vain kyseisiin kohtiin.

Linssien valmistuksessa käytetyn muovimateriaalin testaamista varten on toimitettava

kolmetoista linssiä.

2.2.2.1.1   Kuusi näistä linsseistä voidaan korvata kuudella vähintään 60 × 80 mm:n suuruisella materiaalinäytteellä, joissa on tasainen tai kupera ulkopinta ja olennaisilta osin tasainen vähintään 15 × 15 mm:n suuruinen alue keskellä (kaarevuussäde vähintään 300 mm).

2.2.2.1.2   Kukin tällainen linssi tai materiaalinäyte on valmistettava sarjatuotannossa käytetyllä menetelmällä.

2.2.2.1.3   Lisäksi on toimitettava heijastin, johon linssit voidaan kiinnittää valmistajan ohjeiden mukaan.

2.2.3   Jos materiaalit, joista linssit ja mahdollinen pinnoite on valmistettu, on jo testattu, niiden mukana on toimitettava kyseisten materiaalien ja pinnoitteiden ominaisuuksia koskeva testausseloste.

Luokan B etusumuvalaisimia koskevan hyväksyntähakemuksen sisältövaatimukset:

2.3.1   Hakemuksessa on esitettävä suppea tekninen eritelmä, josta käy ilmi käytetty hehkulamppuluokka siten kuin se on ilmoitettu säännössä nro 37 ja sen muutossarjoissa, jotka ovat voimassa hyväksynnän hakemishetkellä. Vaatimus koskee myös valonlähteitä, joita ei voida vaihtaa.

2.3.2   Lisäksi kustakin etusumuvalaisintypistä on toimitettava kaksi näytettä, yksi ajoneuvon vasemmalle ja yksi oikealle puolelle asennettavaksi tarkoitetusta valaisimesta.

Luokan F3 etusumuvalaisimia koskevan hyväksyntähakemuksen sisältövaatimukset:

2.4.1   Hakemuksessa on esitettävä suppea tekninen eritelmä, josta käy ilmi käytettyjen valonlähteiden luokka. Näiden valonlähdeluokkien on sisällyttävä sääntöön nro 37 tai sääntöön nro 99 ja niiden muutossarjoihin, jotka ovat voimassa hyväksynnän hakemishetkellä. Vaatimus koskee myös valonlähteitä, joita ei voida vaihtaa.

2.4.2   Jos kyseessä on LED-moduuli tai valogeneraattori, on ilmoitettava moduulin tunnistuskoodi. Piirustusten on oltava riittävän yksityiskohtaiset moduulin tunnistamiseksi, ja niistä on käytävä ilmi tila, johon tunnistuskoodi ja valmistajan tavaramerkki on tarkoitettu sijoitettavaksi.

Virranrajoittimien ja/tai valonlähteen säätölaitteen merkki ja tyyppi on ilmoitettava.

2.4.3.1   Jos kyseessä on mukautuva etusumuvalaisin, on esitettävä suppea kuvaus vaihtuvan valovoiman säätimestä.

2.4.3.2   Jos käytetään valonlähteen säätölaitetta, joka ei ole osana valaisinta, on ilmoitettava jännitteet toleransseineen tai kokonaisjännitealue kyseisen säätölaitteen navoilla.

2.4.4   Jos etusumuvalaisin on varustettu LED-moduuleilla tai hajavalaisinjärjestelmällä, on esitettävä tekniset tiedot lyhyesti. Niissä on mainittava valonlähteen valmistajan antama osan numero, esitettävä piirustus, josta käyvät ilmi mitat ja sähköiset ja fotometriset perusominaisuudet, annettava tieto siitä, onko valonlähde tämän säännön liitteessä 12 olevassa 4.6 kohdassa esitettyjen UV-säteilyyn liittyvien vaatimusten mukainen, esitettävä tämän säännön 5.9 kohtaan liittyvä virallinen testausseloste sekä mainittava nimellisvalovirta.

2.4.5   Jos käytetään hajavalaisinjärjestelmää, on mainittava, mitkä kyseisen järjestelmän osat on tarkoitettu etusumuvalon tuottamista varten. Lisäksi on toimitettava suppea tekninen eritelmä, jossa luetellaan valojohtimet ja niihin liittyvät optiset komponentit sekä kuvaillaan valogeneraattorit riittävällä tarkkuudella tunnistamista varten. Tiedoissa on mainittava valonlähteen valmistajan antama osan numero, esitettävä piirustus, josta käyvät ilmi mitat ja sähköiset ja fotometriset perusominaisuudet sekä esitettävä tämän säännön 5.9 kohtaan liittyvä virallinen testausseloste

Kaasupurkausvalonlähteellä varustettua valaisinta koskevan hyväksyntähakemuksen sisältövaatimukset:

2.4.6.1   Yksi virranrajoitin, joka voi olla kokonaan tai osittain integroitu etusumuvalaisimeen.

2.4.6.2   Sellaisen hajavalaisinjärjestelmän hyväksyntää varten, jossa käytetään ei-vaihdettavaa kaasupurkausvalonlähdettä, jota ei ole hyväksytty säännön nro 99 perusteella, on toimitettava järjestelmästä kaksi näytettä, jotka sisältävät valogeneraattorin ja tarvittaessa yhden kutakin käytettävää tyyppiä olevan virranrajoittimen.

2.4.7   Jos käytetään LED-moduuleita tai hajavalaisinjärjestelmää eikä etusumuvalaisimen tai hajavalaisinjärjestelmän asianomaisia muovimateriaalista valmistettuja komponentteja ole suojattu mitenkään (kaasupurkaus)valonlähteiden aiheuttamaa UV-säteilyä vastaan (esimerkiksi lasisuotimin), on toimitettava

yksi näyte kustakin asianomaisesta materiaalista. Näytteen on oltava geometrialtaan samanlainen kuin testattava etusumuvalaisin tai hajavalaisinjärjestelmä. Kaikkien materiaalinäytteiden on oltava ulkomuodoltaan ja mahdolliselta pintakäsittelyltään samanlaisia kuin osat, jotka on tarkoitettu hyväksyttävänä olevaan etusumuvalaisimeen.

2.4.8   Kun kyseessä on sellaisen etusumuvalaisimen hyväksyntä 2.4.8 ja/tai 5.9 kohdan mukaisesti, jossa on muovilinssejä ja/tai sisäpuolisia muovista valmistettuja optisia osia, jotka on jo testattu,

on linsseissä, pinnoitteissa tai sisäpuolisissa optisissa osissa käytettyjen materiaalien mukana toimitettava testausselosteet, jotka koskevat materiaalien testausta UV-säteilysuojauksen osalta.

2.4.9   Kaksi näytettä kustakin etusumuvalaisintypistä, yksi ajoneuvon vasemmalle ja yksi oikealle puolelle asennettavaksi tarkoitetusta valaisimesta, tai yhteensopiva etusumuvalaisinpari.

2.4.10   Tarvittaessa yksi valonlähteen säätölaite.

2.4.11   Tarvittaessa yksi vaihtuvan valovoiman säädin tai samat signaalit tuottava generaattori.

2.5   Ennen tyyppihyväksynnän myöntämistä toimivaltaisen viranomaisen on todennettava, että on huolehdittu riittävistä järjestelyistä, joiden avulla tuotannon vaatimustenmukaisuuden tehokas valvonta voidaan varmistaa.

3.   MERKINNÄT

3.1   Hyväksyttäväksi toimitetuissa etusumuvalaisimen tai hajavalaisinjärjestelmän tyyppiä edustavissa näytteissä on oltava selkeällä, helposti luettavalla ja pysyvällä tavalla merkittynä seuraavat tiedot:

a)

hakijan kauppanimi tai tavaramerkki,

b)

etusumuvalaisimen luokkaa osoittava merkintä

ja, jos kyseessä on luokan F3 etusumuvalaisin,

a)

mahdollisen LED-moduulin tai valogeneraattorin tunnistuskoodi.

3.2   Linssissä ja päärungolla (3) on oltava riittävän kokoiset tilat 3 kohdassa tarkoitetulle hyväksyntämerkille ja lisätunnuksille. Nämä tilat on osoitettava 2.2.1 kohdassa tarkoitetuissa piirustuksissa.

3.3   Hyväksyntämerkintä voidaan sijoittaa laitteen sisä- tai ulkopuoliseen osaan (joko läpinäkyvään tai läpinäkymättömään), jota ei voi irrottaa laitteen valoa säteilevästä läpinäkyvästä osasta. Kun kyseessä on hajavalaisinjärjestelmä, jossa ulkolinssi on kiinteä osa valojohdinta, tämä vaatimus katsotaan täytetyksi, jos hyväksyntämerkintä on ainakin valogeneraattorissa sekä valojohtimessa tai sen suojakuoressa. Laitteen ollessa asennettuna ajoneuvoon merkinnän on joka tapauksessa oltava näkyvillä ainakin silloin, kun jokin liikkuva osa, kuten konepelti, tavaratilan luukku tai ovi, on auki.

Luokan F3 etusumuvalaisimissa on oltava seuraavat merkinnät:

3.4.1   Kun kyseessä on hajavalaisinjärjestelmä, valogeneraattoreihin on oltava merkittynä nimellisjännite ja -virta. Jos elektroninen säätölaite ei ole osana laitetta, valogeneraattoreissa on oltava merkittynä valmistajan kauppanimi, tavaramerkki ja osanumero.

3.4.2   Valaisimiin, joissa käytetään LED-moduuleita, on oltava merkittynä nimellisjännite, nimellisvirta ja valonlähdemoduulin tunnistuskoodi.

Valaisimen hyväksyntähakemuksen yhteydessä toimitetuissa LED-moduuleissa on oltava seuraavat merkinnät:

3.5.1   hakijan kauppanimi tai tavaramerkki helposti luettavalla ja pysyvällä tavalla merkittynä,

3.5.2   moduulin tunnistuskoodi helposti luettavalla ja pysyvällä tavalla merkittynä.

Tunnistuskoodi koostuu kirjaimista MD (lyhenteenä sanasta ”moduuli”) ja hyväksyntämerkinnästä ilman 4.2.1 kohdassa tarkoitettua ympyrää. Tämä tunnistuskoodi on esitettävä 2.2.1 kohdassa tarkoitetuissa piirustuksissa. Jos käytetään useita toisistaan poikkeavia LED-moduuleita, sen perään on merkittävä lisäsymbolit ja merkit. Hyväksyntämerkinnän ei tarvitse olla sama kuin siinä valaisimessa oleva hyväksyntämerkintä, jossa moduulia käytetään, mutta molempien merkintöjen on oltava saman hakijan.

3.6   Jos käytetään valonlähteen säädintä, joka ei ole osana LED-moduulia, säätimeen on merkittävä sen oma tunnistuskoodi sekä nimellistulojännite ja -virta.

4.   HYVÄKSYNTÄ

4.1   Yleistä

4.1.1   Hyväksyntä myönnetään, jos kaikki 2 kohdan mukaisesti hyväksyntää varten toimitetut etusumuvalaisintyypin näytekappaleet täyttävät tämän säännön vaatimukset.

4.1.2   Jos ryhmitetyt, yhdistetyt tai rakenteellisesti toisiinsa yhdistetyt valaisimet täyttävät useamman kuin yhden säännön vaatimukset, yksi kansainvälinen hyväksyntämerkki riittää edellyttäen, että kukin ryhmitetyistä, yhdistetyistä tai rakenteellisesti yhdistetyistä valaisimista täyttää siihen sovellettavat vaatimukset.

4.1.3   Kullekin hyväksytylle tyypille annetaan hyväksyntänumero. Sen ensimmäiset kaksi numeroa (tällä hetkellä 03) ilmoittavat muutossarjalle annetun, viimeisimpiä sääntöön tehtyjä tärkeitä teknisiä muutoksia vastaavan järjestysnumeron hyväksynnän myöntämispäivänä. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle tämän säännön soveltamisalaan kuuluvalle etusumuvalaisintyypille, paitsi jos kyseessä on hyväksynnän laajentaminen laitteeseen, joka eroaa edellä tarkoitetusta tyypistä ainoastaan säteilevän valon värin osalta.

4.1.4   Tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille on ilmoitettava tähän sääntöön perustuvasta etusumuvalaisintyypin hyväksynnän myöntämisestä, laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopettamisesta tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella, johon on liitetty tämän säännön 2.2 kohdassa tarkoitetut tiedot.

4.1.5   Edellä 3.1 kohdassa tarkoitetun merkin lisäksi jokaiseen tämän säännön mukaisesti hyväksyttyä tyyppiä vastaavaan etusumuvalaisimeen on kiinnitettävä 3.2 kohdassa tarkoitettuihin tiloihin 4.2 ja 4.3 kohdassa tarkoitettu hyväksyntämerkki.

4.2   Hyväksyntämerkinnän koostumus

Hyväksyntämerkintä muodostuu seuraavista osista:

kansainvälinen hyväksyntämerkki, jonka osat ovat

4.2.1.1   E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (4) ympyrän sisällä,

4.2.1.2   edellä 4.1.3 kohdassa tarkoitettu hyväksyntänumero

seuraavat lisäsymbolit:

4.2.2.1   tämän säännön vaatimukset täyttävissä etusumuvalaisimissa

a)

kirjain B, kun kyseessä on luokan B etusumuvalaisin

b)

symboli F3, kun kyseessä on luokan F3 etusumuvalaisin

4.2.2.2   etusumuvalaisimissa, joissa on muovilinssi, kirjainyhdistelmä PL, joka on merkittävä 4.2.2.1 kohdassa tarkoitettujen symbolien lähelle.

Liitteessä 5 olevan 1.1.1 kohdan mukaisen testausmenettelyn kuluessa käytetystä asiaankuuluvasta toimintamuodosta ja liitteessä 5 olevan 1.1.2 kohdan mukaisista sallituista jännitteistä on aina määrättävä hyväksyntälomakkeissa ja tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille toimitettavissa ilmoituslomakkeissa.

Laite on merkittävä tapauksen mukaan seuraavasti:

4.2.2.3.1   Tämän säännön vaatimuksia vastaavissa yksiköissä, jotka on suunniteltu siten, että yhden toiminnon hehkulangat eivät ole toiminnassa samanaikaisesti sellaisen muun toiminnon hehkulangan kanssa, jonka kanssa toiminto voi olla rakenteellisesti yhdistetty, merkitään hyväksyntämerkkiin tällaisen toiminnon symbolin jälkeen vinoviiva (/).

4.2.2.3.2   Jos ainoastaan etusumuvalaisin ja lähivalaisin eivät saa olla toiminnassa samanaikaisesti, vinoviiva merkitään kuitenkin sumuvalaisimen tunnuksen jälkeen, kun tunnus sijaitsee erillään tai tunnusyhdistelmässä viimeisenä.

4.2.2.3.3   Yksiköihin, jotka vastaavat tämän säännön liitteen 5 vaatimuksia ainoastaan 6 V:n tai 12 V:n jännitteellä, on lähelle hehkulampun kantaa sijoitettava tunnus, joka koostuu luvusta 24 ja sen yli merkitystä vinorististä (×).

4.2.2.4   Lähivalaisin ja etusumuvalaisin voivat olla rakenteellisesti yhdistettyjä, jos yhdistelmä on säännön nro 48 mukainen.

4.2.2.5   Luokan F3 etusumuvalaisimiin, joiden valonjakauma on asymmetrinen ja joita ei saa asentaa vapaasti ajoneuvon kummalle tahansa sivulle, on oltava merkittynä ajoneuvon ulkosivulle osoittava nuoli.

4.2.2.6   Hyväksyntänumeron kaksi merkkiä (tällä hetkellä 03), jotka ilmoittavat viimeisimpiä sääntöön tehtyjä tärkeitä teknisiä muutoksia vastaavan muutossarjan järjestysnumeron hyväksynnän myöntämisajankohtana, voidaan merkitä edellä lueteltujen lisätunnusten lähelle.

4.2.2.7   Edellä 4.2.1 ja 4.2.2 kohdassa tarkoitettujen merkkien ja tunnusten on oltava selvästi luettavissa ja pysyviä silloinkin, kun etusumuvalaisin on asennettuna ajoneuvoon.

4.3   Hyväksyntämerkin sijoittelu

4.3.1   Erilliset valaisimet

Tämän säännön liitteessä 3 esitetään esimerkkejä hyväksyntämerkin sijoittelusta edellä mainittujen lisätunnusten kanssa.

4.3.2   Ryhmitetyt, yhdistetyt ja rakenteellisesti toisiinsa yhdistetyt valaisimet

Jos ryhmitetyt, yhdistetyt tai rakenteellisesti yhdistetyt valaisimet täyttävät useiden sääntöjen vaatimukset, valaisin voidaan varustaa yhdellä kansainvälisellä hyväksyntämerkillä. Merkki koostuu E-kirjaimesta ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumerosta, jotka ovat ympyrän sisällä, sekä hyväksyntänumerosta. Tämä hyväksyntämerkki voidaan sijoittaa ryhmitetyissä, yhdistetyissä tai rakenteellisesti yhdistetyissä valaisimissa mihin tahansa valaisimien kohtaan edellyttäen, että

4.3.2.1.1   merkki näkyy valaisimien asennuksen jälkeen,

4.3.2.1.2   mitään ryhmitettyjen, yhdistettyjen tai rakenteellisesti yhdistettyjen valaisimien valoa lähettävää osaa ei voida irrottaa irrottamatta samalla hyväksyntämerkkiä.

Kunkin valaisimen tunnus sen säännön mukaisesti, jonka perusteella hyväksyntä on myönnetty, ja hyväksynnän myöntämispäivänä voimassa olevan viimeisimpiä sääntöön tehtyjä tärkeitä teknisiä muutoksia vastaavan muutossarjan järjestysnumero sekä vaadittu nuoli (tarvittaessa) on merkittävä

4.3.2.2.1   joko asianomaiseen valoa säteilevään pintaan

4.3.2.2.2   tai ryhmään siten, että kukin ryhmitetty, yhdistetty tai rakenteellisesti yhdistetty valaisin voidaan selkeästi tunnistaa.

4.3.2.3   Yksittäisen hyväksyntämerkin osien koko ei saa olla pienempi kuin vähimmäiskoko, joka vahvistetaan pienimmälle yksittäiselle merkille säännössä, jonka perusteella hyväksyntä on myönnetty.

4.3.2.4   Kullekin hyväksytylle tyypille annetaan hyväksyntänumero. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle tämän säännön soveltamisalaan kuuluvalle ryhmitetylle, yhdistetylle tai rakenteellisesti yhdistetylle valaisimelle.

4.3.2.5   Tämän säännön liitteen 3 kuvassa 3 esitetään esimerkkejä ryhmitettyjen, yhdistettyjen tai rakenteellisesti yhdistettyjen ajovalaisimien hyväksyntämerkkien sijoittelusta edellä mainittujen lisätunnusten kanssa.

Valaisimiin, joiden linssejä käytetään erityyppisissä etusumuvalaisimissa ja jotka voidaan rakenteellisesti yhdistää tai ryhmittää muiden valaisimien kanssa, sovelletaan 4.3.2 kohdan säännöksiä.

4.3.3.1   Jos samaa linssiä käytetään erityyppisissä valaisimissa, se voidaan varustaa erilaisilla, erityyppisiin etusumuvalaisimiin tai valaisinyksiköihin viittaavilla hyväksyntämerkeillä, jos etusumuvalaisimen päärungolla, vaikka sitä ei voisi erottaa linssistä, on myös 3.2 kohdassa kuvattu tila ja hyväksyntämerkit varsinaisille toiminnoille.

Jos erityyppisillä etusumuvalaisimilla on sama päärunko, kaikki erilaiset hyväksyntämerkit voidaan kiinnittää siihen.

4.3.3.2   Tämän säännön liitteen 3 kuvassa 4 esitetään esimerkkejä hyväksyntämerkkien sijoittelusta edellä mainitussa tapauksessa.

5.   YLEISET VAATIMUKSET

5.1   Kaikkien 2.2 kohdan mukaisesti toimitettujen etusumuvalaisinnäytteiden on täytettävä tämän säännön 6 ja 7 kohdassa esitetyt vaatimukset.

Etusumuvalaisimet on suunniteltava ja valmistettava siten, että ne toimivat tyydyttävästi tavanomaisissa käyttöolosuhteissa ja säilyttävät tässä säännössä tarkoitetut ominaisuudet huolimatta niihin mahdollisesti kohdistuvasta tärinästä. Linssin oikea asento on merkittävä selkeästi, ja linssin ja heijastimen on oltava siten kiinnitettyjä, että minkäänlainen kiertyminen ei ole mahdollista käytön aikana. Tämän kohdan vaatimusten täyttyminen on todennettava silmämääräisesti ja tarvittaessa koeasennuksella.

5.2.1   Etusumuvalaisimet on varustettava laitteella, joka mahdollistaa niiden säädön ajoneuvoissa siten, että valaisimet täyttävät niitä koskevat määräykset. Tällaista laitetta ei tarvitse asentaa yksiköihin, joissa heijastinta ja linssiä ei voida erottaa toisistaan, jos kyseisiä yksiköitä käytetään ainoastaan ajoneuvoissa, joissa etusumuvalaisimia voidaan säätää muulla tavoin. Jos etusumuvalaisin ja muu etuvalaisin, jotka kaikki on varustettu omalla valonlähteellä, asennetaan niin, että ne muodostavat yhdistelmäyksikön, säätölaitteella on voitava asianmukaisesti säätää kutakin optista järjestelmää erikseen.

5.2.2   Näitä säännöksiä ei sovelleta etuvalaisinyhdistelmiin, joiden heijastimet eivät ole jaettavissa valaisimittain. Tämäntyyppisiin yhdistelmiin sovelletaan tapauksen mukaan 6.3.4 tai 6.4.3 kohdan vaatimuksia.

5.3   Sen varmistamiseksi, että fotometriset ominaisuudet eivät muutu liian paljon, on suoritettava täydentäviä testejä liitteen 5 vaatimusten mukaisesti.

5.4   Jos etusumuvalaisimessa on muovilinssi, testit suoritetaan liitteen 6 vaatimusten mukaisesti.

5.5   Valaisimiin, joissa on vaihdettavat valonlähteet, sovelletaan seuraavia vaatimuksia:

a)

Valonlähteen kannan on oltava IEC:n julkaisussa 60061 määriteltyjen ominaisuuksien mukainen. Tässä yhteydessä sovelletaan tietolomaketta, joka koskee kyseisessä valonlähdeluokassa käytettävää kantaa.

b)

Valonlähteen on asetuttava helposti etusumuvalaisimeen.

c)

Laitteen rakenteen on oltava sellainen, että valonlähteet voi asentaa ainoastaan oikeaan asentoon.

Luokan B etusumuvalaisin on varustettava säännön nro 37 mukaisesti hyväksytyllä hehkulampulla silloinkin, kun hehkulamppua ei voida vaihtaa. Mitä tahansa säännön nro 37 mukaista hehkulamppua voidaan käyttää, mikäli käyttöä ei rajoiteta säännössä nro 37 ja sen muutossarjoissa, jotka ovat voimassa tyyppihyväksynnän hakemishetkellä.

5.6.1   Hehkulampun on täytettävä 5.6 kohdan vaatimukset silloinkin, kun se ei ole vaihdettavissa.

Luokan F3 etusumuvalaisimissa voidaan käyttää seuraavia valonlähteitä:

5.7.1   yhtä tai useampaa vaihdettavaa valonlähdettä, jotka on hyväksytty joko säännön nro 37 tai säännön nro 99 mukaisesti sellaisina kuin ne ovat muutettuina hyväksynnän hakemishetkellä voimassa olevilla muutossarjoilla

5.7.2   ja/tai yhtä tai useampaa LED-moduulia, joihin sovelletaan tämän säännön liitteen 12 vaatimuksia. Vaatimustenmukaisuus on testattava.

5.7.3   ja/tai valogeneraattoreita, joihin sovelletaan tämän säännön liitteen 12 vaatimuksia. Vaatimustenmukaisuus on testattava.

5.8   Valonlähteiden on täytettävä 5.7 kohdan vaatimukset silloinkin, kun niitä ei voida vaihtaa.

LED-moduuleita tai valogeneraattoreita käytettäessä on tarkistettava, että

5.9.1   LED-moduulien ja valogeneraattoreiden rakenne on sellainen, että niitä ei voida asentaa muuhun kuin oikeaan asentoonsa,

5.9.2   samassa valaisinrungossa mahdollisesti käytettäviä erilaisia valonlähdemoduuleita ei voida vaihtaa keskenään,

5.9.3   LED-moduulit tai valogeneraattorit on suojattu asiattomalta käsittelyltä.

5.10   Jos etusumuvalaisimen valonlähteiden kokonaisnimellisvalovirta on suurempi kuin 2 000 lumenia, on tehtävä merkintä liitteessä 1 olevan ilmoituslomakkeen 10 kohtaan.

Jos etusumuvalaisimessa on muovilinssi, testit suoritetaan liitteen 6 vaatimusten mukaisesti.

5.11.1   Muovimateriaalista valmistettujen, etusumuvalaisimen sisällä olevien valoa läpäisevien osien UV-säteilynkestävyys on testattava liitteessä 6 olevan 2.7 kohdan mukaisesti.

5.11.2   Edellä 5.11.1 kohdassa tarkoitettua testausta ei tarvitse tehdä, jos käytetään säännössä nro 99 tai tämän säännön liitteessä 12 tarkoitettuja vähän UV-säteilyä aiheuttavia valonlähteitä, tai jos asianomaiset valaisimen komponentit suojataan UV-säteilyltä esimerkiksi lasisuotimin.

5.12   Ajovalaisin tai liitäntälaite eivät saa tuottaa säteily- tai siirtojohtohäiriöitä, jotka voisivat aiheuttaa vikatoimintoja ajoneuvon muissa sähkö- tai elektroniikkajärjestelmissä. (5)

5.13   Sallittuja ovat jatkuvaan toimintaan tarkoitetut etusumuvalaisimet, jotka on varustettu säteilevän valon voimakkuutta säätelevällä lisäjärjestelmällä, sekä jatkuvaan toimintaan tarkoitetut etusumuvalaisimet, jotka on rakenteellisesti yhdistetty jonkin muun, samaa valonlähdettä käyttävän toiminnon kanssa ja varustettu säteilevän valon voimakkuutta säätelevällä lisäjärjestelmällä.

5.14   Luokan F3 etusumuvalaisimien valorajan terävyys ja lineaarisuus on testattava liitteen 9 vaatimusten mukaisesti.

6.   VALAISTUS

6.1   Etusumuvalaisimien on oltava sellaiset, että ne antavat riittävän valaistuksen ilman liiallista häikäisyä.

6.2   Etusumuvalaisimen tuottama valovoima mitataan 25 m:n etäisyydeltä käyttäen valokennoa, jonka tehoalue on sivuiltaan 65 mm:n kokoisen neliön sisällä.

Piste HV on pystysuoran napa-akselin sisältävän koordinaattijärjestelmän keskipiste. Linja h kulkee vaakasuorassa pisteen HV kautta (ks. tämän säännön liite 4).

Luokan B etusumuvalaisimia koskevat vaatimukset:

Mittauksessa on käytettävä valmistajan märittelemään luokkaan kuuluvaa säännön nro 37 mukaista väritöntä vakiohehkulappua, jonka toimittaa valmistaja tai hakija.

6.3.1.1   Etusumuvalaisimen tarkastuksen aikana hehkulampun tehonsyöttöä on säädettävä niin, että saavutetaan säännön nro 37 asianomaisessa tietolomakkeessa ilmoitettu vertailuvalovirta.

6.3.1.2   Kun testataan etusumuvalaisinta, jonka hehkulamppua ei voida vaihtaa, valaisimen napojen jännite säädetään arvoon 12,0 V.

6.3.2   Etusumuvalaisimen katsotaan vastaavan vaatimuksia, jos fotometriset vaatimukset täyttyvät ainakin yhdellä vakiohehkulampulla.

Silmämääräistä säätöä varten tarvittava mittaustaso (ks. tämän säännön liite 4) asetetaan joko 10 tai 25 m:n etäisyydelle etusumuvalaisimen eteen.

6.3.3.1   Valokeilan on silmämääräistä pystysäätöä varten tuotettava mittaustasolle symmetrinen ja olennaisilta osin vaakasuora valoraja, joka ulottuu vähintään 5,0° linjan v molemmille puolille.

6.3.3.2   Etusumuvalaisin on säädettävä siten, että mittaustasolla oleva valoraja on 1,15° linjan h alapuolella.

6.3.4   Näin säädettynä etusumuvalaisimen on täytettävä 6.3.5 kohdassa esitetyt vaatimukset.

6.3.5   Tuotetun valaistuksen (ks. liite 4, kohta 2.1) on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Linja tai vyöhyke

Pystysuunta (*1)

Vaakasuunta (*1)

Valovoima

Kohdat, joissa vaatimusten on täytyttävä

Linja 1

15° U–60°U

100 cd max

koko linja

Vyöhyke A

0–1,75°U

5° L–5°R

62 cd min

koko vyöhyke

Vyöhyke B

0°–3,5°U

26°L–26°R

400 cd max

koko vyöhyke

Vyöhyke C

3.5°U–15°U

26°L–26°R

250 cd max

koko vyöhyke

Vyöhyke D

1,75°D–3,5°D

12°L–12°R

1 250  cd min

8 000  cd max

vähintään yksi piste kaikilla pystylinjoilla

Vyöhyke E

1,75°D–3,5°D

12°L–22°L

sekä

12°R–22°R

600 cd min

8 000  cd max

vähintään yksi piste kaikilla pystylinjoilla

Valaistus on mitattava joko valkealla tai vaaleankeltaisella valolla sen mukaan, mitä valmistaja on määrännyt etusumuvalaisimessa käytettäväksi tavanomaisessa käytössä.

Vyöhykkeillä B tai C ei saa esiintyä sellaisia valaistuksen vaihteluita, jotka haittaavat näkyvyyttä.

6.3.6   Edellä 6.3.5 kohdassa olevassa taulukossa määritellyssä valonjakaumassa sallitaan 15 asteen yläpuolisella alueella yksittäiset kapeat täplä- tai nauhamaiset alueet, joiden valovoima on enintään 160 cd, mikäli täplän kartiokulma on enintään 2° tai nauhan leveys enintään 1°. Jos näitä alueita on useita, niiden välisen etäisyyden on oltava vähintään 10°.

6.4   Luokan F3 etusumuvalaisimia koskevat vaatimukset:

Eri valonlähteillä varustettujen etusumuvalaisimien on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Vaihdettavilla hehkulankavalolähteillä varustetut etusumuvalaisimet

6.4.1.1.1   Etusumuvalaisimen on täytettävä tämän säännön 6.4.3 kohdan vaatimukset ainakin yhdellä täydellisellä vakiohehkulamppusarjalla, joka voi olla valmistajan tai hakijan toimittama.

Suoraan ajoneuvon jännitteellä toimivat hehkulamput:

Etusumuvalaisin on tarkastettava käyttäen säännön nro 37 mukaisia värittömiä vakiohehkulamppuja.

Etusumuvalaisimen tarkastuksen aikana hehkulampuille syötettävää tehoa on säädettävä niin, että saavutetaan säännön nro 37 asianomaisessa tietolomakkeessa ilmoitettu vertailuvalovirta.

6.4.1.1.2   Kun kyseessä on järjestelmä, jossa käytetään valonlähteen säätölaitetta, joka on osa valaisinta, mittaukset tehdään syöttäen lampun tulonapoihin hakijan ilmoittamaa jännitettä. Mitattu fotometrinen arvo on kerrottava 0,7:llä ennen vaatimustenmukaisuuden tarkistamista.

6.4.1.1.3   Kun kyseessä on järjestelmä, jossa käytetään valonlähteen säätölaitetta, joka ei ole osa valaisinta, valonlähteen säätölaitteen tulonapoihin on syötettävä hakijan ilmoittamaa jännitettä. Testauslaboratorion on vaadittava hakijaa toimittamaan elektroninen valonlähteen säätölaite, jota tarvitaan valonlähteen ja asianomaisten toimintojen virransyöttöä varten. Kyseisen valonlähteen säätölaitteen tunnistustiedot ja/tai käytettävä jännite toleransseineen on ilmoitettava tämän säännön liitteessä 1 tarkoitetussa ilmoituslomakkeessa. Mitattu fotometrinen arvo on kerrottava 0,7:llä ennen vaatimustenmukaisuuden tarkistamista.

6.4.1.2   Kaasupurkausvalonlähteellä varustetut etusumuvalaisimet

Testauksessa on käytettävä säännön nro 99 mukaista vakiovalonlähdettä, jota on vanhennettu vähintään 15 syklin ajan säännön nro 99 liitteessä 4 olevan 4 kohdan mukaisesti.

Etusumuvalaisimen testauksen aikana virranrajoittimen napojen jännitettä on säädettävä niin, että jännite on 12 V:n järjestelmässä 13,5 V tai hakijan ilmoittama ajoneuvon jännite ±0,1 V:n toleranssilla.

Mitatut valovoima-arvot on kerrottava 0,7:llä ennen vaatimustenmukaisuuden tarkistamista.

Kaasupurkausvalonlähteen nimellisvalovirta voi poiketa säännössä nro 99 määritellystä. Mitatut valovoima-arvot on tällöin korjattava vastaavasti.

6.4.1.3   Ei-vaihdettavilla valonlähteillä varustetut etusumuvalaisimet

Kaikki ei-vaihdettavilla valonlähteillä varustettuja etusumuvalaisimia koskevat mittaukset on tehtävä jännitteellä 6,3 V, 13,2 V tai 28,0 V taikka muulla hakijan ilmoittamalla ajoneuvon jännitteellä. Testilaboratorio voi vaatia hakijaa toimittamaan sille tarvittavan virtalähteen. Jännitteet on syötettävä lampun tulonapoihin. Mitatut valovoima-arvot on kerrottava 0,7:llä ennen vaatimustenmukaisuuden tarkistamista.

6.4.1.4   LED-moduuleilla varustetut etusumuvalaisimet

Kaikki LED-moduuleilla varustettuja etusumuvalaisimia koskevat mittaukset on tehtävä jännitteillä 6,3 V, 13,2 V tai 28,0 V, ellei tässä säännössä muuta määrätä. Elektronisen valonlähteen säätölaitteen avulla toimivat LED-moduulit on testattava hakijan antamien ohjeiden mukaisesti.

Mitatut valovoima-arvot on kerrottava 0,7:llä ennen vaatimustenmukaisuuden tarkistamista.

6.4.1.5   Edellä 5.9.1 kohdassa esitetyn vaatimuksen noudattaminen on todennettava vähintään 6.4.3 kohdassa olevassa taulukossa annettujen linjoja 3 ja 4 koskevien arvojen osalta.

Fotometriset säädöt ja mittausolosuhteet:

6.4.2.1   Silmämääräistä säätöä varten tarvittava mittaustaso (ks. tämän säännön liitteessä 4 oleva 2.2 kohta) asetetaan joko 10 tai 25 m:n etäisyydelle etusumuvalaisimen eteen.

6.4.2.2   Valokeilan on silmämääräistä pystysäätöä varten tuotettava mittaustasolle symmetrinen ja olennaisilta osin vaakasuora valoraja, joka ulottuu vähintään 5,0° linjan v molemmille puolille. Jos silmämääräinen kohdistus tuottaa ongelmia tai tuloksia ei voida toistaa, on käytettävä liitteessä 9 olevassa 5 kohdassa määriteltyä laitemittaustapaa sen jälkeen, kun valorajan laatu on varmistettu 6.4.2.3 kohdan mukaisesti.

6.4.2.3   Valorajan terävyys on testattava liitteessä 9 olevan 4.1.2 kohdan mukaisesti. G:n arvon on oltava vähintään 0,08.

Valorajan lineaarisuus on testattava liitteessä 9 olevan 4.1.3 kohdan vaatimusten mukaisesti, ja pystysäätöön käytettävän valorajan osan on oltava vaakasuora alueella, jonka ulottuu 3° linjan v–v vasemmalle sekä oikealle puolelle. Lineaarisuuden katsotaan olevan tyydyttävä, jos liitteessä 9 olevassa 3.2 kohdassa kuvaillun menetelmän mukaisesti määriteltyjen käännepisteiden sijaintikohdat pystysuunnassa 3° linjan v–v vasemmalla ja oikealla puolella eivät eroa toisistaan enempää kuin ± 0,20°.

6.4.2.4   Etusumuvalaisin on säädettävä niin, että valoraja mittaustasolla on 1° linjan h alapuolella liitteessä 9 olevan 2 kohdan vaatimusten mukaisesti.

6.4.3   Fotometriset vaatimukset

Edellä kuvaillulla tavalla säädettynä etusumuvalaisimen on täytettävä seuraavassa taulukossa esitetyt fotometriset vaatimukset (ks. myös tämän säännön liitteen 4 kohta 2.2):

Linja tai vyöhyke

Pystysuunta (*2)

linjan h yläp.: +

linjan h alap.: -

Vaakasuunta (*2)

linjasta v vasemmalle: -

linjasta v oikealle: +

Valovoima

(cd)

Kohdat, joissa vaatimusten on täytyttävä

Piste 1, 2 (*3)

+60 °

±45 °

60 max

kaikki pisteet

Piste 3, 4 (*3)

+40 °

±30 °

Piste 5, 6 (*3)

+30 °

±60 °

Piste 7, 10 (*3)

+20 °

±40 °

Piste 8, 9 (*3)

+20 °

±15 °

Linja 1 (*3)

+8 °

–26 ° – +26 °

90 max

koko linja

Linja 2 (*3)

+4 °

–26 ° – +26 °

105 max

koko linja

Linja 3

+2 °

–26 ° – +26 °

170 max

koko linja

Linja 4

+1 °

–26 ° – +26 °

250 max

koko linja

Linja 5

–10 ° – +10 °

340 max

koko linja

Linja 6 (*4)

–2,5 °

välillä 5° sisäänpäin – 10° ulospäin

2 000  min

koko linja

Linja 7 (*4)

–6,0 °

välillä 5° sisäänpäin – 10° ulospäin

< 50 prosenttia maksimista linjalla 6

koko linja

Linja 8L ja R (*4)

–1,5 °– –3,5 °

–22 ° ja +22 °

800 min

yksi tai useampia pisteitä

Linja 9L ja R (*4)

–1,5 °– –4,5 °

–35 ° ja +35 °

320 min

yksi tai useampia pisteitä

Vyöhyke D

–1,5 °– –3,5 °

–10 ° – +10 °

8 400 max

koko vyöhyke

6.4.3.1   Valaistus on mitattava joko valkealla tai värillisellä valolla sen mukaan, mitä hakija on määrännyt sumuvalaisimissa käytettäväksi tavanomaisessa käytössä. Linjan 5 yläpuolella olevalla vyöhykkeellä, joka ulottuu 10° vasemmalle ja 10° oikealle, ei sallita valovoiman eroja, jotka estävät tyydyttävän näkyvyyden.

6.4.3.2   Kaksi valaisinta, jotka muodostavat 4.2.2.5 kohdassa tarkoitetun yhteensopivan parin, voidaan hakijan pyynnöstä testata erikseen. Siinä tapauksessa 6.4.3 kohdassa olevassa taulukossa linjoille 6, 7, 8 ja 9 sekä vyöhykkeelle D määrättyjä vaatimuksia sovelletaan puoleen vasemman- ja oikeanpuoleisen etusumuvalaisimen mittaustulosten summasta. Kummankin etusumuvalaisimen on kuitenkin täytettävä vähintään 50 prosenttia linjalle 6 asetetusta vaatimuksesta.

6.4.3.3   Liitteen 4 kuvassa 3 olevien linjojen 1 ja 5 välisellä alueella valokeilan olisi oltava pääosin yhdenmukainen. Linjojen 6, 7, 8 ja 9 välillä ei sallita valovoiman eroja, jotka estävät tyydyttävän näkyvyyden.

6.4.3.4   Edellä 6.4.3 kohdassa olevassa taulukossa määritellyssä valonjakaumassa sallitaan alueella, joka sisältää mittauspisteet 1–10 ja linjan 1, tai alueella, joka sisältää linjan 1 ja linjan 2, yksittäiset kapeat läiskä- tai nauhamaiset alueet, joiden valovoima on enintään 120 cd, mikäli täplän kartiokulma on enintään 2° tai nauhan leveys enintään 1°. Jos näitä alueita on useita, niiden välisen etäisyyden on oltava vähintään 10°.

6.4.3.5   Jos valovoimavaatimukset eivät täyty, valoraja voidaan kohdistaa uudelleen ± 0,5° pystysuunnassa ja/tai ± 2° vaakasuunnassa. Uudessa asennossa on kaikkien fotometristen vaatimusten täytyttävä.

Muut fotometriset vaatimukset

6.4.4.1   Kaasupurkausvalonlähteillä varustetun etusumuvalaisimen valovoiman on mittauspisteessä kohdassa 0° vaakasuunnassa ja 2° alaspäin pystysuunnassa oltava suurempi kuin 800 cd mitattuna neljä sekuntia sumuvalaisimen sytyttämisen jälkeen, kun valaisimen edellisestä käytöstä on kulunut vähintään 30 minuuttia.

Jotta voitaisiin mukautua sakeaan sumuun tai muihin olosuhteiden muutoksiin, valovoiman muuttaminen automaattisesti on sallittua edellyttäen, että

a)

etusumuvalaisimen käyttöjärjestelmään sisältyy aktiivinen elektroninen valonlähteen säätölaite

b)

kaikkia voimakkuuksia muutetaan samassa suhteessa.

Tarkastettaessa 6.4.1.1.2 kohdan vaatimusten täyttymistä järjestelmää pidetään hyväksyttävänä, jos valovoimat ovat 60–100 prosenttia 6.4.3 kohdan taulukossa annetuista arvoista.

6.4.4.2.1   Ilmoituslomakkeeseen on tehtävä asianomainen merkintä (liite 1, kohta 10).

6.4.4.2.2   Tyyppihyväksynnästä vastaavan tutkimuslaitoksen on varmistettava, että automaattisesti mukautuva järjestelmä toimii niin, että tien valaistus on hyvä eikä kuljettajalle tai muille tienkäyttäjille aiheudu haittaa.

6.4.4.2.3   Fotometriset mittaukset on tehtävä hakijan ohjeita noudattaen.

7.   VÄRI

Etusumuvalaisimen tuottaman valon värin on oltava valkoinen tai vaaleankeltainen hakijan valinnan mukaan. Valokeilan vaaleankeltainen väri voidaan saada aikaan valonlähteen värillä, etusumuvalaisimen linssillä tai jollakin muulla sopivalla tavalla.

7.1   Etusumuvalaisimen kolorimetriset ominaisuudet on mitattava 6.3 ja 6.4 kohdassa määritellyillä jännitteillä.

8.   HAITAN MÄÄRITTÄMINEN (HÄIKÄISY)

Etusumuvalaisimen aiheuttama haittaava häikäisy on määritettävä (6).

9.   ETUSUMUVALAISIMEN TYYPIN MUUTOKSET JA HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

Etusumuvalaisintyyppiin tehtävistä muutoksista on ilmoitettava hallinnolliselle yksikölle, joka on hyväksynyt kyseisen valaisintyypin. Kyseinen yksikkö voi

9.1.1   katsoa, ettei tehdyillä muutoksilla todennäköisesti ole havaittavaa kielteistä vaikutusta ja että etusumuvalaisin joka tapauksessa edelleen täyttää vaatimukset,

tai

9.1.2   vaatia testien tekemisestä vastaavalta tekniseltä tutkimuslaitokselta uuden testausselosteen.

9.2   Hyväksynnän vahvistamisesta tai epäämisestä ja muutoksista on ilmoitettava tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille 4.1.4 kohdan mukaisella menettelyllä.

9.3   Hyväksynnän laajennuksen myöntäneen toimivaltaisen viranomaisen on annettava laajennukselle sarjanumero ja ilmoitettava siitä muille vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille, jotka soveltavat tätä sääntöä, tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

10.   TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

10.1   Tämän säännön perusteella hyväksyttävät etusumuvalaisimet on valmistettava siten, että ne vastaavat hyväksyttyä tyyppiä ja täyttävät tämän säännön 6 ja 7 kohdan ja liitteen 7 vaatimukset.

10.2   Valmistusta on valvottava asianmukaisesti, jotta 10.1 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten täyttyminen voidaan varmistaa.

Hyväksyntätodistuksen haltijan on

10.3.1   varmistettava, että tuotteiden laaduntarkastukseen sovellettavat menettelyt ovat riittäviä,

10.3.2   voitava käyttää tarkastuslaitteita, joita tarvitaan kunkin hyväksytyn tyypin vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseen,

10.3.3   varmistettava, että testitulosten tiedot talletetaan ja että asiaan liittyvät asiakirjat ovat saatavilla hjallinnollisen yksikön kanssa sovittavan ajan,

10.3.4   analysoitava kunkin testityypin tulokset tarkastaakseen ja varmistaakseen tuotteen ominaisuuksien pysyvyyden kuitenkin niin, että teollisessa tuotannossa esiintyvät vaihtelut sallitaan,

10.3.5   varmistettava, että kullekin tuotetyypille suoritetaan vähintään tämän säännön liitteessä 6 määrätyt testit liitteessä 2 määritellyin toleranssein,

10.3.6   varmistettava, että aina, jos näytteet ovat kyseisen testityypin vaatimusten vastaisia, otetaan uudet näytteet ja tehdään uusi testi. Kaikki tarpeelliset toimenpiteet on toteutettava, jotta kyseinen tuotanto saadaan jälleen vaatimusten mukaiseksi.

Tyyppihyväksynnän myöntänyt toimivaltainen viranomainen saa milloin tahansa tarkastaa kussakin tuotantoyksikössä sovellettavat vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät.

10.4.1   Testejä ja tuotantoa koskevat asiakirjat on annettava vierailevan tarkastajan käyttöön kussakin tarkastuksessa.

10.4.2   Tarkastaja voi ottaa satunnaisnäytteitä testattavaksi valmistajan laboratoriossa. Näytteiden vähimmäismäärä voidaan määrittää valmistajan omien tarkastusten tulosten mukaisesti.

10.4.3   Jos näyttää siltä, että laatutaso ei ole tyydyttävä tai että 10.4.2 kohdan soveltamiseksi suoritettujen testien oikeellisuus on tarpeellista tarkastaa, tarkastaja valitsee tämän säännön liitteen 7 perusteiden ja liitteessä 2 esitettyjen toleranssien mukaisesti näytteet, jotka toimitetaan tyyppihyväksyntätestit suorittaneelle tekniselle tutkimuslaitokselle.

10.4.4   Toimivaltainen viranomainen voi suorittaa minkä tahansa tähän sääntöön perustuvan testin. Kyseiset testit tehdään satunnaisnäytteille, jotka otetaan valmistajan toimitussitoumuksia häiritsemättä ja tämän säännön liitteen 7 perusteiden ja liitteessä 2 esitettyjen toleranssien mukaisesti.

10.4.5   Toimivaltaisen viranomaisen on pyrittävä suorittamaan tarkastus joka toinen vuosi. Viranomainen voi kuitenkin päättää tästä oman harkintansa ja sen mukaan, miten se luottaa tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonnan tehokkuuteen. Jos tulokset eivät tyydytä, toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kaikki tarpeelliset toimenpiteet toteutetaan tuotannon saattamiseksi vaatimustenmukaiseksi mahdollisimman pian.

10.5   Etusumuvalaisimia, joissa on selviä vikoja, ei oteta huomioon.

11.   SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

11.1   Etusumuvalaisintyypille tämän säännön perusteella myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos edellä esitetyt vaatimukset eivät täyty tai jos hyväksyntämerkillä varustettu etusumuvalaisin ei vastaa hyväksyttyä tyyppiä.

11.2   Jos tätä sääntöä soveltava sopimuksen sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on viipymättä ilmoitettava siitä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

12.   TUOTANNON LOPETTAMINEN

Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön perusteella hyväksytyn etusumuvalaisimen valmistamisen, hyväksynnän haltijan on ilmoitettava siitä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Ilmoituksen saatuaan viranomaisen on ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

13.   HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TEKNISTEN TUTKIMUSLAITOSTEN SEKÄ HALLINNOLLISTEN YKSIKÖIDEN NIMET JA OSOITTEET

Tätä sääntöä soveltavien vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolien on ilmoitettava Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä niiden hallintoviranomaisten nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnän ja joille toimitetaan lomakkeet todistukseksi muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopettamisesta.

14.   SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

Luokan B etusumuvalaisimet:

14.1.1   Tämän säännön muutossarjan 03 voimaantulosta alkaen tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa evätä tähän sääntöön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 03, perustuvia hyväksyntiä.

14.1.2   Kahdenkymmenenneljän kuukauden kuluttua muutossarjan 03 voimaantulopäivästä tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat antaa hyväksynnän vain, jos luokan B etusumuvalaisintyyppi vastaa tämän säännön vaatimuksia, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 03.

14.1.3   Kolmenkymmenenkuuden kuukauden kuluttua muutossarjan 03 voimaantulopäivästä tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat antaa hyväksynnän uudelle etusumuvalaisintyypille vain, jos etusumuvalaisin vastaa luokaa F3 koskevia tämän säännön vaatimuksia, sellaisena kuin sääntö on muutettuna muutossarjalla 03.

14.1.4   Etusumuvalaisimien hyväksynnät, jotka on annettu tämän säännön perusteella ennen muutossarjan 03 voimaantuloa, pysyvät voimassa. Muutossarjan 03 voimaantulon jälkeen tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat kuitenkin kieltää hehkulampuilla varustettujen etusumuvalaisimien asentamisen, jos ne eivät täytä säännön nro 37 vaatimuksia.

Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat kieltää tämän säännön vaatimusten vastaisten laitteiden asentamisen

14.1.5.1   ajoneuvoihin, joiden tyyppihyväksyntä tai erillinen hyväksyntä on myönnetty yli 24 kuukautta 14.1.1 kohdassa mainitun voimaantulon jälkeen, ja

14.1.5.2   ajoneuvoihin, jotka on ensimmäisen kerran rekisteröity yli 60 kuukautta 14.1.1 kohdassa mainitun voimaantulon jälkeen.

Kuudenkymmenen kuukauden kuluttua muutossarjan 03 voimaantulopäivästä tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on kieltäydyttävä myöntämästä hyväksynnän laajennusta, jos etusumuvalaisin ei vastaa luokkaa F3 koskevia tämän säännön vaatimuksia, sellaisena kuin sääntö on muutettuna muutossarjalla 03.

14.1.6.1   Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on edelleen myönnettävä hyväksyntiä etusumuvalaisimille tämän säännön muutossarjojen 03 ja 02 mukaisesti, jos kyseiset sumuvalaisimet on tarkoitettu varaosiksi käytössä oleviin ajoneuvoihin.

Luokan F3 etusumuvalaisimet:

14.2.1   Ei ole.


(1)  Tämän säännön vaatimukset eivät estä tätä sääntöä soveltavaa sopimuspuolta kieltämästä tämän säännön mukaisesti hyväksytyn etusumuvalaisimen, jossa on muovimateriaalista valmistettu linssi, ja mekaanisen (pyyhkimillä varustetun) ajovalaisimen puhdistuslaitteen yhdistelmää.

(2)  Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteen 7 määritelmän mukaisesti (asiakirja TRANS/WP.29/78/Rev.1/Amend.2 sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna muutoksella Amend.4).

(3)  Jos linssiä ei voi irrottaa etusumuvalaisimen päärungosta, linssissä tai rungossa oleva tila on riittävä.

(4)  Saksa 1, Ranska 2, Italia 3, Alankomaat 4, Ruotsi 5, Belgia 6, Unkari 7, Tšekki 8, Espanja 9, Serbia 10, Yhdistynyt kuningaskunta 11, Itävalta 12, Luxemburg 13, Sveitsi 14, 15 (antamatta), Norja 16, Suomi 17, Tanska 18, Romania 19, Puola 20, Portugali 21, Venäjä 22, Kreikka 23, Irlanti 24, Kroatia 25, Slovenia 26, Slovakia 27, Valko-Venäjä 28, Viro 29, 30 (antamatta), Bosnia ja Hertsegovina 31, Latvia 32, 33 (antamatta), Bulgaria 34, 35 (antamatta), Liettua 36, Turkki 37, 38 (antamatta), Azerbaidžan 39, entisen Jugoslavian tasavalta Makedonia 40, 41 (antamatta), Euroopan yhteisö 42 (jäsenvaltiot myöntävät hyväksynnät omalla ECE-tunnuksellaan), Japani 43, 44 (antamatta), Australia 45, Ukraina 46, Etelä-Afrikka 47, Uusi-Seelanti 48, Kypros 49, Malta 50, Etelä-Korea 51, Malesia 52, Thaimaa 53, 54 ja 55 (antamatta), Montenegro 56, 57 (antamatta) ja Tunisia 58. Seuraavat numerot annetaan muille maille aikajärjestyksessä sitä mukaa kuin ne ratifioivat pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymistä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevia ehtoja koskevan sopimuksen, ja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri ilmoittaa näin annetut numerot sopimuksen sopimuspuolille.

(5)  Sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevat vaatimukset vaihtelevat ajoneuvotyypeittäin.

(*1)  Koordinaatit määritellään asteina kulmakoordinaatistossa, jossa on pystysuora napa-akseli. Suunnat: U = ylös, D = alas; L = vasen, R = oikea

(*2)  Koordinaatit määritellään asteina kulmakoordinaatistossa, jossa on pystysuora napa-akseli.

(*3)  Katso 6.4.3.4 kohta.

(*4)  Katso 6.4.3.2 kohta.

(6)  Tästä määrityksestä annetaan viranomaisille suositus.


LIITE 1

ILMOITUS

(Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

Image 67

 (1)

Antaja:

Viranomaisen nimi:

Aihe: Etuvalaisintyypin (2)

HYVÄKSYNNÄN MYÖNTÄMINEN

HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

HYVÄKSYNNÄN EPÄÄMINEN

HYVÄKSYNNÄN PERUUTTAMINEN

TUOTANNON LOPETTAMINEN

säännön nro 19 mukaisesti.

Hyväksyntänumero: … Laajennuksen numero: …

1.

Laitteen kauppanimi tai tavaramerkki: …

2.

Laitteen tyyppi: …

3.

Valmistajan laitetyypille antama nimi: …

4.

Valmistajan nimi ja osoite: …

5.

Tarvittaessa valmistajan edustajan nimi ja osoite: …

6.

Hyväksyntähakemuksen päiväys: …

7.

Hyväksyntätesteistä vastaava tutkimuslaitos: …

8.

Tutkimuslaitoksen antaman testausselosteen päiväys: …

9.

tutkimuslaitoksen antaman testausselosteen numero: …

10.

Lyhyt kuvaus: …

10.1

Luokka ao. merkinnän mukaisesti: …

… B, B/, BPL, B/PL, F3, F3, F3/, F3PL, F3/PL

10.2

Hehkulamppujen määrä ja luokat: …

10.3

LED-moduuli: kyllä/ei (2)

10.4

Valogeneraattori: kyllä/ei (2)

10.5

LED-moduulin tai valogeneraattorin tunnistuskoodi: …

10.6

Käytetään elektronista valonlähteen säätölaitetta: (3) kyllä/ei (2)

Valonlähteen syöttö: …

Valonlähteen säätölaitteen tiedot: …

Syöttöjännite: …

Kun elektroninen valonlähteen säätölaite ei ole osana valaisinta:

Lähtösignaalin ominaisuudet: …

10.7

Säteilevän valon väri: … valkoinen/vaaleankeltainen (2)

10.8

Valonlähteen valovirta (ks. 5.10 kohta)

suurempi kuin 2 000 lumenia: … kyllä/ei (2)

10.9

Vaihtuva valovoima: … kyllä/ei (2)

10.10

Valorajan kaltevuuden määritys (jos tehty)

suoritettu etäisyydeltä … 10 m / 25 m (2)

11.

Hyväksyntämerkin sijainti: …

12.

Hyväksynnän laajennuksen perusteet (tarvittaessa): …

13.

Hyväksyntä myönnetty/evätty/laajennettu/peruutettu (2)

14.

Paikka: …

15.

Päiväys: …

16.

Allekirjoitus: …

17.

Tämän lomakkeen liitteenä on luettelo hyväksynnän myöntäneen hallinnollisen yksikön haltuun annetuista asiakirjoista, jotka ovat pyynnöstä saatavilla.


(1)  Hyväksynnän myöntäneen/laajentaneen/evänneen/peruuttaneen maan tunnusnumero (ks. säännössä olevat hyväksyntää koskevat määräykset).

(2)  Tarpeeton viivataan yli.

(3)  Jännitetiedoissa on ilmoitettava toleranssit tai jännitealue valmistajan erittelyjen mukaisesti ja siten kuin ne on todennettu tässä hyväksynnässä.


LIITE 2

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontamenettelyjä koskevat toleranssivaatimukset

Luokan B etusumuvalaisimet:

1.1   Testattaessa minkä tahansa satunnaisotannalla valitun, vakiohehkulampulla varustetun etusumuvalaisimen fotometrisiä ominaisuuksia mikään mitattu arvo ei saa poiketa enempää kuin 20 prosenttia tässä säännössä määrätystä arvosta epäsuotuisaan suuntaan.

1.2   Jaksoittaisten kirjausten osalta mittaus rajoittuu pisteeseen B50 (1) sekä vyöhykkeen D vasempaan ja oikeaan alanurkkaan (ks. liitteen 4 kuva 2).

Luokan F3 etusumuvalaisimet:

2.1   Testattaessa minkä tahansa satunnaisotannalla valitun etusumuvalaisimen fotometrisiä ominaisuuksia tämän säännön 6.4 kohdan mukaisesti mikään mitattu valovoima-arvo ei saa poiketa enempää kuin 20 prosenttia epäsuotuisaan suuntaan.

2.2   Sallitut enimmäispoikkeamat tämän säännön 6.4.3 kohdassa olevassa taulukossa esitetyistä arvoista ovat seuraavat:

Linja tai vyöhyke

Pystysuunta (*1)

linjan h yläp.: +

linjan h alap.: -

Vaakasuunta (*1)

linjasta v vasemmalle: -

linjasta v oikealle: +

Valovoima (cd)

Kohdat, joissa vaatimusten on täytyttävä

Vastaavuus 20 %

Vastaavuus 30 %

Piste 1, 2 (*2)

+60 °

±45 °

80 max

90 max

kaikki pisteet

Piste 3, 4 (*2)

+40 °

±30 °

 

 

Piste 5, 6 (*2)

+30 °

±60 °

Piste 7, 10 (*2)

+20 °

±40 °

Piste 8, 9 (*2)

+20 °

±15 °

Linja 1 (*2)

+8 °

–26 ° – +26 °

110 max

120 max

koko linja

Linja 2 (*2)

+4 °

–26 ° – +26 °

130 max

140 max

koko linja

Linja 3

+2 °

–26 ° – +26 °

205 max

220 max

koko linja

Linja 4

+1 °

–26 ° – +26 °

300 max

325 max

koko linja

Linja 5

–10 ° – +10 °

410 max

445 max

koko linja

Linja 6

–2,5 °

–10 ° – +10 °

1 600  min

1 400  min

koko linja

Linja 8

oik. ja vas. (*3)

–1,5 °– –3,5 °

–22 ° ja +22 °

640 min

560 min

yksi tai useampia pisteitä

Linja 9

oik. ja vas. (*3)

–1,5 °– –4,5 °

–35 ° ja +35 °

250 min

225 min

yksi tai useampia pisteitä

Vyöhyke D

–1 °– –3 °

–10 ° – +10 °

10 000 max

10 900 max

koko vyöhyke

2.3   Jaksoittaisten kirjausten osalta vaatimustenmukaisuuden todentamiseksi tehtävien fotometristen mittausten on annettava tiedot ainakin pisteistä 8 ja 9, enimmäisarvot linjoilla 1 ja 5 sekä vähimmäisarvot linjoilla 6, 8 ja 9 tämän säännön 6.4.3 kohdan mukaisesti.


(1)  Piste B50 vastaa seuraavia koordinaatteja: vaakasuunnassa 0°, pystysuunnassa 0,86° alas.

(*1)  Koordinaatit määritellään asteina kulmakoordinaatistossa, jossa on pystysuora napa-akseli.

(*2)  Ks. tämän säännön 6.4.3.4 kohta.

(*3)  Ks. tämän säännön 6.4.3.2 kohta.


LIITE 3

Esimerkkejä luokan B etusumuvalaisimien hyväksyntämerkeistä

Kuva 1

Image 68

Edellä esitetyllä hyväksyntämerkinnällä varustettu laite on luokan B sumuvalaisin, joka on hyväksytty Saksassa (E1) säännön nro 19 mukaisesti, ja sen hyväksyntänumero on 221.

Tunnuksen B vieressä oleva numero osoittaa, että hyväksyntä on myönnetty säännön nro 19 muutossarjan 03 vaatimusten mukaisesti.

Kuvan 1 merkintä kertoo, että laite on etusumuvalaisin, joka voi olla toiminnassa minkä tahansa muun valaisimen kanssa, jonka kanssa se mahdollisesti on rakenteellisesti yhdistetty.

Kuva 2a

Image 69

Kuva 2b

Image 70

Kuvien 2a ja 2b merkinnät osoittavat, että kyseessä on etusumuvalaisin, joka on hyväksytty Ranskassa (E2) säännön nro 19 mukaisesti, jonka hyväksyntänumero on 222, jossa on muovimateriaalista valmistettu linssi ja joka ei voi olla toiminnassa minkään muun valaisimen kanssa, jonka kanssa se mahdollisesti on rakenteellisesti yhdistetty.

Huomautus:

Hyväksyntänumero ja lisätunnukset on sijoitettava ympyrän lähelle ja joko E-kirjaimen ylä- tai alapuolelle tai sen oikealle tai vasemmalle puolelle. Hyväksyntänumeron muodostavien numeroiden on oltava E-kirjaimen samalla puolella ja samansuuntaiset. Roomalaisten numeroiden käyttämistä tyyppihyväksyntänumeroissa on vältettävä, jotta niitä ei sekoitettaisi muihin merkkeihin.

Esimerkkejä ajoneuvon etuosaan asennettujen ryhmitettyjen, yhdistettyjen tai rakenteellisesti yhdistettyjen valaisimien merkinnöistä

Kuva 3

Image 71

Malli A

Malli B

Malli C

Malli D

Pysty- ja vaakasuorat viivat esittävät kaavamaisesti merkkivalolaitteen muotoa. Ne eivät ole osa hyväksyntämerkkiä.

Kuvan 3 malleissa A ja B olevat hyväksyntämerkinnät koskevat etusumuvalaisinta, joka on hyväksytty Italiassa (E3) säännön nro 19 mukaisesti ja jonka hyväksyntänumero on 17120.

Kuvan 3 malleissa C ja D olevat hyväksyntämerkinnät koskevat etusumuvalaisinta, joka on hyväksytty Alankomaissa (E4) säännön nro 19 mukaisesti ja jonka hyväksyntänumero on 17122.

Huomautus: Kuvassa 3 esitetyt neljä esimerkkiä vastaavat valaisinlaitetta, jossa oleva hyväksyntämerkki koskee seuraavia:

etuvalaisin, joka on hyväksytty säännön nro 7 muutossarjan 02 mukaisesti,

ajovalaisin, jonka lähivalo on suunniteltu oikean- ja vasemmanpuoleista liikennettä varten, jonka kaukovalon enimmäisvoimakkuus on 86 250–101 250 kandelaa (kuten luku 30 osoittaa), joka on hyväksytty säännön nro 112 muutossarjan 00 mukaisesti ja joka sisältää muovimateriaalista valmistetun linssin,

etusumuvalaisin, joka on hyväksytty säännön nro 19 muutossarjan 03 mukaisesti ja joka sisältää muovimateriaalista valmistetun linssin,

luokan 1a etusuuntavalaisin, joka on hyväksytty säännön nro 6 muutossarjan 02 mukaisesti.

Ajovalaisimen kanssa rakenteellisesti yhdistetty valaisin

Kuva 4

Image 72

Kuvassa 4 oleva esimerkki vastaa erityyppisissä ajovalaisimissa käytettäväksi tarkoitetun muovimateriaalista valmistetun linssin merkintää, eli kyseessä on

joko

ajovalaisin, jonka lähivalo on suunniteltu oikean- ja vasemmanpuoleista liikennettä varten, jonka kaukovalon enimmäisvoimakkuus on 86 250–101 250 kandelaa, joka on hyväksytty Ruotsissa (E5) säännön nro 112 mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 00, ja joka on rakenteellisesti yhdistetty sellaisen etusumuvalaisimen kanssa, joka on hyväksytty säännön nro 19 muutossarjan 03 mukaisesti,

tai

ajovalaisin, joka tuottaa kaukovaloa ja oikean- ja vasemmanpuoleista liikennettä varten suunniteltua lähivaloa, joka on hyväksytty Ruotsissa (E5) säännön nro 98 muutossarjan 00 mukaisesti ja joka on rakenteellisesti yhdistetty samaan etusumuvalaisimeen kuin edellä,

tai jompikumpi edellä mainituista ajovalaisimista hyväksyttynä erillisenä valaisimena.

Ajovalaisimen päärungossa saa olla ainoastaan voimassa oleva hyväksyntänumero. Kuvassa 5 annetaan esimerkkejä kyseisistä hyväksyntämerkinnöistä.

Kuva 5

Image 73

Valaisinlaite, jota käytetään joko etusumuvalaisimena tai peruutusvalaisimena

Laite, jossa on kuvassa 6 esitetty hyväksyntämerkintä, on valaisin, joka on hyväksytty Belgiassa (E6) sääntöjen nro 19 ja nro 23 (peruutusvalaisimet) mukaisesti ja jonka hyväksyntänumerot ovat 17120 ja 17122.

Kuva 6

Image 74

Yhtä edellä tarkoitettua valaisinta hyväksyttynä erillisenä valaisimena voidaan käyttää vain joko etusumuvalaisimena tai peruutusvalaisimena.

Esimerkkejä luokan F3 etusumuvalaisimien hyväksyntämerkeistä

Kuva 7

Image 75

Kuvassa 7 esitetyllä hyväksyntämerkinnällä varustettu laite on luokan F3 sumuvalaisin, joka on hyväksytty Saksassa (E1) säännön nro 19 mukaisesti ja jonka hyväksyntänumero on 221.

Tunnuksen F3 vieressä oleva numero osoittaa, että hyväksyntä on myönnetty säännön nro 19 muutossarjan 03 vaatimusten mukaisesti.

Kuvan 7 merkintä kertoo, että laite on etusumuvalaisin, joka voi olla toiminnassa minkä tahansa muun valaisimen kanssa, jonka kanssa se mahdollisesti on rakenteellisesti yhdistetty.

Kuva 8a

Image 76

Kuva 8b

Image 77

Kuvissa 8a ja 8b esitetyllä hyväksyntämerkinnällä varustettu laite on luokan F3 sumuvalaisin, jossa on muovimateriaalista valmistettu linssi, joka on hyväksytty Ranskassa (E2) säännön nro 19 mukaisesti ja jonka hyväksyntänumero on 222. Tunnuksen F3 vieressä oleva numero osoittaa, että hyväksyntä on myönnetty säännön nro 19 muutossarjan 03 vaatimusten mukaisesti.

Kuvien 8a ja 8b merkinnät kertovat, että laite on etusumuvalaisin, jossa on muovimateriaalista valmistettu linssi ja joka ei voi olla samanaikaisesti toiminnassa minkään muun valaisimen kanssa, jonka kanssa se voi olla rakenteellisesti yhdistetty.

Huomautus:

Hyväksyntänumero ja lisätunnukset on sijoitettava ympyrän lähelle ja joko E-kirjaimen ylä- tai alapuolelle tai sen oikealle tai vasemmalle puolelle. Hyväksyntänumeron muodostavien merkkien on oltava E-kirjaimen samalla puolella ja samansuuntaiset. Roomalaisten numeroiden käyttämistä tyyppihyväksyntänumeroissa on vältettävä, jotta niitä ei sekoitettaisi muihin merkkeihin.

Esimerkkejä ajoneuvon etuosaan asennettujen ryhmitettyjen, yhdistettyjen tai rakenteellisesti yhdistettyjen valaisimien merkinnöistä

Kuva 9

Image 78

Malli A

Malli B

Malli C

Malli D

Pysty- ja vaakasuorat viivat esittävät kaavamaisesti merkkivalolaitteen muotoa. Ne eivät ole osa hyväksyntämerkkiä.

Laite, jossa on kuvassa 9 olevissa malleissa A ja B esitetty hyväksyntämerkintä, on sumuvalaisin, joka on hyväksytty Italiassa (E3), jonka hyväksyntänumero on 17120 ja joka sisältää seuraavat osat:

etuvalaisin, joka on hyväksytty säännön nro 7 muutossarjan 02 mukaisesti,

ajovalaisin, jonka lähivalo on suunniteltu oikean- ja vasemmanpuoleista liikennettä varten, jonka kaukovalon enimmäisvoimakkuus on 86 250–101 250 kandelaa (kuten luku 30 osoittaa), joka on hyväksytty säännön nro 112 muutossarjan 00 mukaisesti ja joka sisältää muovimateriaalista valmistetun linssin,

etusumuvalaisin, joka on hyväksytty säännön nro 19 muutossarjan 03 mukaisesti ja joka sisältää muovimateriaalista valmistetun linssin,

luokan 1a etusuuntavalaisin, joka on hyväksytty säännön nro 6 muutossarjan 02 mukaisesti.

Laite, jossa on kuvassa 9 olevissa malleissa C ja D esitetty hyväksyntämerkintä, on hyväksytty Alankomaissa (E4) asianomaisen säännön mukaisesti hyväksyntänumerolla 17122, ja hyväksyntämerkinnän rakenne eroaa hieman malleista A ja B.

Valaisinlaite, jota käytetään joko etusumuvalaisimena tai peruutusvalaisimena

Laite, jossa on kuvassa 10 esitetty hyväksyntämerkintä, on valaisin, joka on hyväksytty Ruotsissa (E5) sääntöjen nro 19 ja nro 23 (peruutusvalaisimet) mukaisesti ja jonka hyväksyntänumerot ovat 17120 ja 17122.

Kuva 10

Image 79

Yhtä edellä tarkoitettua valaisinta hyväksyttynä erillisenä valaisimena voidaan käyttää vain joko etusumuvalaisimena tai peruutusvalaisimena.

Ajovalaisimen kanssa rakenteellisesti yhdistetty etusumuvalaisin

Laitteet, joissa on kuvassa 11 esitetty hyväksyntämerkintä, on hyväksytty Belgiassa (E6) asianomaisten sääntöjen mukaisesti hyväksyntänumerolla 17120 tai 17122.

Kuva 11

Image 80

Edellä oleva esimerkki vastaa erityyppisissä ajovalaisimissa käytettäväksi tarkoitetun muovimateriaalista valmistetun linssin merkintää, eli kyseessä on

joko

ajovalaisin, jonka lähivalo on suunniteltu oikean- ja vasemmanpuoleista liikennettä varten, jonka kaukovalon enimmäisvoimakkuus on 86 250–101 250 kandelaa, joka on hyväksytty Belgiassa (E6) säännön nro 112 mukaisesti (taulukko B), sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 00, ja joka on rakenteellisesti yhdistetty sellaisen etusumuvalaisimen kanssa, joka on hyväksytty säännön nro 19 muutossarjan 03 mukaisesti,

tai

ajovalaisin, joka tuottaa kaukovaloa ja oikean- ja vasemmanpuoleista liikennettä varten suunniteltua lähivaloa, joka on hyväksytty Belgiassa (E6) säännön nro 98 muutossarjan 00 mukaisesti ja joka on rakenteellisesti yhdistetty samaan etusumuvalaisimeen kuin edellä,

tai jompikumpi edellä mainituista ajovalaisimista hyväksyttynä erillisenä valaisimena.

Ajovalaisimen päärungossa saa olla ainoastaan voimassa oleva hyväksyntänumero. Kuvassa 12 annetaan esimerkkejä kyseisistä hyväksyntämerkinnöistä.

Kuva 12

Image 81

Edellä oleva esimerkki vastaa Tšekissä (E8) hyväksyttyjä laitteita.

LED-moduulit

Kuva 13

MD E8 17325

Kuvassa 13 esitetyllä tunnistuskoodilla merkitty LED-moduuli on hyväksytty yhdessä Tšekissä (E8) hyväksyntänumerolla 17325 hyväksytyn valaisimen kanssa.

Etusumuvalaisimet yhteensopivana parina

Seuraavassa esitetty hyväksyntämerkintä vastaa etusumuvalaisimia, jotka muodostavat yhteensopivan parin ja vastaavat tämän säännön vaatimuksia. Laite, jossa on kuvassa 14 esitetty hyväksyntämerkintä, on etusumuvalaisin, joka on hyväksytty Japanissa (E43) numerolla 321.

Kuva 14

Image 82

LIITE 4

MITTAUSTASON GEOMETRIA JA MITTAUSRUUDUKKO

1.   MITTAUSTASO

Koordinaatit määritellään pallokulmien asteina järjestelmässä, jossa on pystysuora napa-akseli (ks. kuva 1).

Kuva 1

CIE-standardien mukaan:

h: pituustasot napa-akselin ympäri

v: pituustasot kohtisuorassa napa-akseliin nähden

Image 83

Selitykset:

Polar axis = napa-akseli

Spherical co-ordinate web = pallokoordinaatisto

Lamp = valaisin

Projection screen = mittaustaso

Horizon = horisontti

Photometric beam axis = valokeilan fotometrinen akseli

Left = vasen

Right = oikea

Up = ylös

Down = alas

2.   MITTAUSRUUDUKKO (Ks. kuva 2)

Mittausruudukko on symmetrinen linjan v–v suhteen (ks. tämän säännön 6.4.3 kohdan taulukko). Selkeyden vuoksi kulmakoordinaatisto esitetään suorakulmaisena ruudukkona.

Kuvassa 2 esitetään luokan B etusumuvalaisimien mittausruudukko.

Kuva 2

Luokan B etusumuvalaisimen valonjakauma.

Image 84

Selitykset:

Zone = vyöhyke

Cut-off = valoraja

Kuvassa 3 esitetään luokan F3 etusumuvalaisimien mittausruudukko.

Kuva 3

Luokan F3 etusumuvalaisimen valonjakauma