ISSN 1725-261X

doi:10.3000/1725261X.L_2010.151.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 151

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

53. vuosikerta
17. kesäkuu 2010


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission asetus (EU) N:o 519/2010, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 763/2008 tarkoitetun väestö- ja asuntolaskentoja koskevan tilastotieto- ja metatieto-ohjelman hyväksymisestä ( 1 )

1

 

*

Komission asetus (EU) N:o 520/2010, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2010, tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien salassapidettävien tietojen käyttöoikeutta koskevan asetuksen (EY) N:o 831/2002 muuttamisesta käytettävissä olevien tutkimusten ja tilastotietolähteiden osalta ( 1 )

14

 

 

Komission asetus (EU) N:o 521/2010, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2010, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

16

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

2010/334/YUTP

 

*

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean päätös EU SSR GUINEA-BISSAU/1/2010, annettu 15 päivänä kesäkuuta 2010, Guinea-Bissaun tasavallan turvallisuusalan uudistusta tukevan Euroopan unionin operaation (EU SSR GUINEA-BISSAU) johtajan nimittämisestä

18

 

 

2010/335/EU

 

*

Komission päätös, annettu 10 päivänä kesäkuuta 2010, maaperän hiilivarantojen laskentaa koskevista ohjeista direktiivin 2009/28/EY liitteen V soveltamista varten (tiedoksiannettu numerolla K(2010) 3751)

19

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

17.6.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 151/1


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 519/2010,

annettu 16 päivänä kesäkuuta 2010,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 763/2008 tarkoitetun väestö- ja asuntolaskentoja koskevan tilastotieto- ja metatieto-ohjelman hyväksymisestä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon väestö- ja asuntolaskennoista 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 763/2008 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 763/2008 5 artiklan 3 kohdan mukaan komission olisi hyväksyttävä sille toimitettavia väestö- ja asuntolaskennan tilastotietoja ja metatietoja koskeva ohjelma.

(2)

Kyseisen ohjelman olisi oltava sama kaikissa jäsenvaltioissa, jotta voidaan varmistaa jäsenvaltioissa tehdyistä väestö- ja asuntolaskennoista saatujen tietojen vertailukelpoisuus ja mahdollistaa luotettavien unionin laajuisten katsausten laatiminen.

(3)

Erityisesti on tarpeen määritellä hyperkuutiot, jotka ovat samat kaikissa jäsenvaltioissa, ja erityiset solun arvot ja merkinnät, joita jäsenvaltiot voivat niissä käyttää, sekä aihealueita koskevat metatiedot.

(4)

Väestö- ja asuntolaskennoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 763/2008 täytäntöönpanosta aihealueiden sekä niiden erittelyiden kuvausten osalta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1201/2009 (2) vahvistetaan laskennan aihealueita ja niiden erittelyitä koskevat kuvaukset, joita on sovellettava komissiolle viitevuoden 2011 osalta lähetettäviin tietoihin.

(5)

Tässä asetuksessa vahvistetut toimenpiteet ovat Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella vahvistetaan komissiolle (Eurostat) viitevuoden 2011 osalta toimitettavia väestö- ja asuntolaskennan tilastotietoja ja metatietoja koskeva ohjelma.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1201/2009 liitteessä säädettyjä määritelmiä ja erittelyitä. Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan:

(1)

tarkasti määritellyn maantieteellisen alueen ’kokonaisväestöllä’ kaikkia henkilöitä, joiden asetuksen (EY) N:o 763/2008 2 artiklan d alakohdassa tarkoitettu vakinainen asuinpaikka on kyseisellä maantieteellisellä alueella;

(2)

’hyperkuutiolla’ moniulotteista ristiintaulukointia, jossa on solun arvo mittaukselle jokaisen luokan jokaiselle erittelylle ristiintaulukoituna hyperkuution jokaisen luokan kaikkien muiden erittelyiden kanssa;

(3)

’pääasiallisella reunajakaumalla’ tietyn hyperkuution osajoukkoa, joka on saatu ristiintaulukoimalla jotkin hyperkuution erittelyt muttei kaikkia;

(4)

’ensisijaisella solulla’ mitä tahansa solua, joka on vähintään yhden pääasiallisen reunajakauman osa tietyssä hyperkuutiossa. Hyperkuutiossa, jossa pääasiallista reunajakaumaa ei ole määritelty, kaikki solut ovat ensisijaisia;

(5)

’toissijaisella solulla’ hyperkuution solua, joka ei ole ensisijainen solu tietyssä hyperkuutiossa;

(6)

’solun arvolla’ hyperkuution solun sisältämää tietoa. Solun arvo voi olla joko ’numeerinen solun arvo’ tai ’erityinen solun arvo’;

(7)

’numeerisella solun arvolla’ solun sisältämää numeerista arvoa tilastotiedon esittämiseksi kyseistä solua vastaavasta havainnosta;

(8)

’salassapidettävällä solun arvolla’ numeerista arvoa, jota ei saa jäsenvaltioissa tilastotietojen luovuttamisesta annettujen sääntöjen nojalla luovuttaa tilastosalaisuuden suojaamiseksi;

(9)

’ei-salassapidettävällä solun arvolla’ numeerista arvoa, joka ei ole salassapidettävä solun arvo;

(10)

’epäluotettavalla solun arvolla’ numeerista arvoa, joka jäsenvaltioiden laadunvalvonnan mukaan on epäluotettava;

(11)

’erityisellä solun arvolla’ hyperkuution solussa numeerisen arvon sijaan olevaa symbolia;

(12)

’merkinnällä’ koodia, joka voidaan lisätä tiettyyn solun arvoon kuvaamaan kyseisen solun arvon erityispiirrettä.

3 artikla

Tilastotieto-ohjelma

1.   Komissiolle (Eurostat) viitevuoden 2011 osalta toimitettavia tilastotietoja koskeva ohjelma koostuu liitteessä I luetelluista hyperkuutioista.

2.   Jäsenvaltiot voivat käyttää erityistä solun arvoa ”ei sovelleta” ainoastaan seuraavissa tapauksissa:

a)

solu viittaa ainakin yhden erittelyn luokkaan ”ei sovelleta”; tai

b)

solu kuvaa havaintoa, joka ei koske kyseistä jäsenvaltiota.

3.   Jäsenvaltioiden on korvattava salassapidettävät solun arvot erityisellä solun arvolla ”ei saatavilla”.

4.   Jäsenvaltiot voivat korvata ei-salassapidettävän solun arvon erityisellä solun arvolla ”ei saatavilla” ainoastaan toissijaisessa solussa.

5.   Komissio (Eurostat) ei julkista jäsenvaltion toimittamia epäluotettavia solun arvoja, jos jäsenvaltio sitä pyytää.

4 artikla

Solun arvoja koskevat metatiedot

1.   Jäsenvaltioiden on tarvittaessa lisättävä hyperkuution soluun seuraavat merkinnät:

a)

”salassapidettävä”;

b)

”epäluotettava”;

c)

”tarkistettu ensimmäisen lähetyksen jälkeen”;

d)

”ks. liitteenä olevat tiedot”.

2.   Kaikkiin soluihin, joiden salassapidettävä arvo on korvattu erityisellä arvolla ”ei saatavilla”, on lisättävä ”salassapidettävä”-merkintä.

3.   Kaikkiin soluihin, joiden numeerinen arvo on epäluotettava, on lisättävä ”epäluotettava”-merkintä, riippumatta siitä, esiintyykö solussa numeerinen arvo vai erityinen arvo ”ei sovelleta”.

4.   Kaikista soluista, joihin on lisätty vähintään yksi merkinnöistä ”epäluotettava”, ”tarkistettu ensimmäisen lähetyksen jälkeen” tai ”ks. liitteenä olevat tiedot”, on annettava selittävä huomautus.

5 artikla

Aihealueita koskevat metatiedot

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) aihealueita koskevat metatiedot liitteen II mukaisesti.

6 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä kesäkuuta 2010.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 218, 13.8.2008, s. 14.

(2)  EUVL L 329, 15.12.2009, s. 29.


LIITE I

Asetuksen (EY) N:o 763/2008 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu tilastotieto-ohjelma (hyperkuutiot) viitevuoden 2011 osalta

Nro (1)

Yhteissumma (2)

Erittelyt (3)

1.

Kokonaisväestö (4), (5)

GEO.L.

SEX.

HST.H.

LMS.

CAS.L.

POB.L.

COC.L.

AGE.M.

1.1.

GEO.L.

SEX.

HST.H.

LMS.

 

 

 

AGE.M.

1.2.

GEO.L.

SEX.

HST.H.

LMS.

CAS.L.

POB.L.

 

 

1.3.

GEO.L.

SEX.

HST.H.

LMS.

CAS.L.

 

COC.L.

 

1.4.

GEO.L.

SEX.

HST.H.

 

CAS.L.

 

 

AGE.M.

1.5.

GEO.L.

SEX.

HST.H.

 

 

POB.L.

 

AGE.M.

1.6.

GEO.L.

SEX.

HST.H.

 

 

 

COC.L.

AGE.M.

2.

Kokonaisväestö (4), (5)

GEO.L.

SEX.

HST.H.

EDU.

CAS.L.

POB.L.

COC.L.

AGE.M.

2.1.

GEO.L.

SEX.

HST.H.

EDU.

 

 

 

AGE.M.

2.2.

GEO.L.

SEX.

HST.H.

EDU.

CAS.L.

POB.L.

 

 

2.3.

GEO.L.

SEX.

HST.H.

EDU.

CAS.L.

 

COC.L.

 

2.4.

GEO.L.

SEX.

HST.H.

 

CAS.L.

 

 

AGE.M.

2.5.

GEO.L.

SEX.

HST.H.

 

 

POB.L.

 

AGE.M.

2.6.

GEO.L.

SEX.

HST.H.

 

 

 

COC.L.

AGE.M.

3.

Kokonaisväestö (4), (5)

GEO.L.

SEX.

HST.H.

SIE.

CAS.L.

POB.L.

COC.L.

AGE.M.

3.1.

GEO.L.

SEX.

HST.H.

SIE.

 

 

 

AGE.M.

3.2.

GEO.L.

SEX.

HST.H.

SIE.

CAS.L.

POB.L.

 

 

3.3.

GEO.L.

SEX.

HST.H.

SIE.

CAS.L.

 

COC.L.

 

3.4.

GEO.L.

SEX.

HST.H.

 

CAS.L

 

 

AGE.M.

3.5.

GEO.L.

SEX.

HST.H.

 

 

POB.L.

 

AGE.M.

3.6.

GEO.L.

SEX.

HST.H.

 

 

 

COC.L.

AGE.M.

4.

Kokonaisväestö (4), (5)

GEO.L.

SEX.

HST.H.

LOC.

CAS.L.

POB.L.

COC.L.

AGE.M.

4.1.

GEO.L.

SEX.

HST.H.

LOC.

 

 

 

AGE.M.

4.2.

GEO.L.

SEX.

HST.H.

LOC.

CAS.L.

POB.L.

 

 

4.3.

GEO.L.

SEX.

HST.H.

LOC.

CAS.L.

 

COC.L.

 

4.4.

GEO.L.

SEX.

HST.H.

 

CAS.L.

 

 

AGE.M.

4.5.

GEO.L.

SEX.

HST.H.

 

 

POB.L.

 

AGE.M.

4.6.

GEO.L.

SEX.

HST.H.

 

 

 

COC.L.

AGE.M.

5.

Yksityiset kotitaloudet yhteensä (6)

GEO.L.

TPH.H.

SPH.H.

TSH.

 

 

 

 

6.

Kokonaisväestö (4)

GEO.L.

SEX.

FST.H.

LMS.

CAS.L.

POB.M.

COC.M.

AGE.M.

6.1.

GEO.L.

SEX.

FST.H.

LMS.

 

 

 

AGE.M.

6.2.

GEO.L.

SEX.

FST.H.

LMS.

CAS.L.

POB.M.

 

 

6.3.

GEO.L.

SEX.

FST.H.

LMS.

CAS.L.

 

COC.M.

 

6.4.

GEO.L.

SEX.

FST.H.

 

CAS.L.

 

 

AGE.M.

6.5.

GEO.L.

SEX.

FST.H.

 

 

POB.L.

 

AGE.M.

6.6.

GEO.L.

SEX.

FST.H.

 

 

 

COC.L.

AGE.M.

7.

Kokonaisväestö (4)

GEO.L.

SEX.

FST.H.

EDU.

CAS.L.

POB.L.

COC.L.

AGE.M.

7.1.

GEO.L.

SEX.

FST.H.

EDU.

 

 

 

AGE.M.

7.2.

GEO.L.

SEX.

FST.H.

EDU.

CAS.L.

POB.L.

 

 

7.3.

GEO.L.

SEX.

FST.H.

EDU.

CAS.L.

 

COC.L.

 

7.4.

GEO.L.

SEX.

FST.H.

 

CAS.L.

 

 

AGE.M.

7.5.

GEO.L.

SEX.

FST.H.

 

 

POB.L.

 

AGE.M.

7.6.

GEO.L.

SEX.

FST.H.

 

 

 

COC.L.

AGE.M.

8.

Kokonaisväestö (4)

GEO.L.

SEX.

FST.H.

SIE.

CAS.L.

POB.L.

COC.L.

AGE.M.

8.1.

GEO.L.

SEX.

FST.H.

SIE.

 

 

 

AGE.M.

8.2.

GEO.L.

SEX.

FST.H.

SIE.

CAS.L.

POB.L.

 

 

8.3.

GEO.L.

SEX.

FST.H.

SIE.

CAS.L.

 

COC.L.

 

8.4.

GEO.L.

SEX.

FST.H.

 

CAS.L.

 

 

AGE.M.

8.5.

GEO.L.

SEX.

FST.H.

 

 

POB.L.

 

AGE.M.

8.6.

GEO.L.

SEX.

FST.H.

 

 

 

COC.L.

AGE.M.

9.

Kokonaisväestö (4)

GEO.L.

SEX.

FST.H.

LOC.

CAS.L.

POB.L.

COC.L.

AGE.M.

9.1.

GEO.L.

SEX.

FST.H.

LOC.

 

 

 

AGE.M.

9.2.

GEO.L.

SEX.

FST.H.

LOC.

CAS.L.

POB.L.

 

 

9.3.

GEO.L.

SEX.

FST.H.

LOC.

CAS.L.

 

COC.L.

 

9.4.

GEO.L.

SEX.

FST.H.

 

CAS.L.

 

 

AGE.M.

9.5.

GEO.L.

SEX.

FST.H.

 

 

POB.L.

 

AGE.M.

9.6.

GEO.L.

SEX.

FST.H.

 

 

 

COC.L.

AGE.M.

10.

Kokonaisväestö (4)

GEO.L.

SEX.

OCC.

IND.H.

CAS.H.

EDU.

AGE.M.

 

10.1.

GEO.L.

SEX.

OCC.

 

CAS.H.

 

AGE.M.

 

10.2.

GEO.L.

SEX.

OCC.

 

CAS.H.

EDU.

 

 

10.3.

GEO.L.

SEX.

 

IND.H.

CAS.L.

 

AGE.M.

 

10.4.

GEO.L.

SEX.

 

IND.H.

CAS.L.

EDU.

 

 

10.5.

GEO.L.

SEX.

OCC.

IND.H.

 

 

AGE.L.

 

10.6.

GEO.L.

SEX.

OCC.

IND.H.

CAS.L.

 

 

 

10.7.

GEO.L.

SEX.

OCC.

IND.H.

 

EDU.

 

 

11.

Kokonaisväestö (4)

GEO.L.

SEX.

SIE.

OCC.

IND.H.

CAS.L.

COC.L.

AGE.M.

11.1.

GEO.L.

SEX.

SIE.

OCC.

 

 

 

AGE.M.

11.2.

GEO.L.

SEX.

SIE.

OCC.

 

CAS.L.

COC.L.

 

11.3.

GEO.L.

SEX.

SIE.

 

IND.H.

 

 

AGE.M.

11.4.

GEO.L.

SEX.

SIE.

 

IND.H.

CAS.L.

COC.L.

 

12.

Kokonaisväestö (4)

GEO.L.

SEX.

LOC.

SIE.

ROY.

CAS.L.

COC.L.

AGE.M.

12.1.

GEO.L.

SEX.

LOC.

SIE.

 

 

 

AGE.M.

12.2.

GEO.L.

SEX.

LOC.

SIE.

 

CAS.L.

COC.L.

 

12.3.

GEO.L.

SEX.

LOC.

SIE.

ROY.

CAS.L.

 

 

12.4.

GEO.L.

SEX.

LOC.

SIE.

ROY.

 

COC.L.

 

12.5.

GEO.L.

SEX.

LOC.

 

ROY.

 

 

AGE.M.

12.6.

GEO.L.

SEX.

LOC.

 

ROY.

CAS.L.

COC.L.

 

13.

Kokonaisväestö (4)

GEO.L.

SEX.

EDU.

CAS.L.

OCC.

COC.L.

AGE.M.

 

13.1.

GEO.L.

SEX.

EDU.

CAS.L.

 

 

AGE.M.

 

13.2.

GEO.L.

SEX.

EDU.

CAS.L.

OCC.

COC.L.

 

 

14.

Kokonaisväestö (4)

GEO.L.

SEX.

EDU.

CAS.L.

IND.H.

COC.L.

AGE.M.

 

14.1.

GEO.L.

SEX.

EDU.

CAS.L.

 

 

AGE.M.

 

14.2.

GEO.L.

SEX.

EDU.

CAS.L.

IND.H.

 

 

 

14.3.

GEO.L.

 

EDU.

CAS.L.

IND.H.

COC.L.

 

 

15.

Kokonaisväestö (4)

GEO.L.

SEX.

CAS.L.

POB.M.

OCC.

IND.H.

AGE.M.

 

15.1.

GEO.L.

SEX.

CAS.L.

POB.M.

 

 

AGE.M.

 

15.2.

GEO.L.

SEX.

CAS.L.

POB.M.

OCC.

 

 

 

15.3.

GEO.L.

SEX.

CAS.L.

POB.M.

 

IND.H.

 

 

16.

Kokonaisväestö (4)

GEO.L.

SEX.

CAS.L.

COC.M.

OCC.

IND.H.

AGE.M.

 

16.1.

GEO.L.

SEX.

CAS.L.

COC.M.

 

 

AGE.M.

 

16.2.

GEO.L.

SEX.

CAS.L.

COC.M.

OCC.

 

 

 

16.3.

GEO.L.

SEX.

CAS.L.

COC.M.

 

IND.H.

 

 

17.

Kokonaisväestö (4)

GEO.L.

SEX.

CAS.L.

ROY.

OCC.

IND.H.

COC.L.

AGE.M.

17.1.

GEO.L.

SEX.

CAS.L.

ROY.

 

 

 

AGE.M.

17.2.

GEO.L.

SEX.

CAS.L.

ROY.

OCC.

 

COC.L.

 

17.3.

GEO.L.

SEX.

CAS.L.

ROY.

 

IND.H.

 

 

18.

Kokonaisväestö (4)

GEO.L.

SEX.

CAS.H.

LMS.

COC.L.

AGE.M.

 

 

18.1.

GEO.L.

SEX.

CAS.H.

LMS.

 

AGE.M.

 

 

18.2.

GEO.L.

SEX.

CAS.H.

LMS.

COC.L.

 

 

 

19.

Kokonaisväestö (4)

LPW.L.

SEX.

OCC.

IND.H.

EDU.

COC.L.

AGE.M.

 

19.1.

LPW.L.

SEX.

OCC.

 

EDU.

 

AGE.M.

 

19.2.

LPW.L.

SEX.

OCC.

 

EDU.

COC.L.

 

 

19.3.

LPW.L.

SEX.

 

IND.H.

 

 

AGE.M.

 

19.4.

LPW.L.

SEX.

 

IND.H.

EDU.

COC.L.

 

 

19.5.

LPW.L.

SEX.

OCC.

IND.H.

 

 

AGE.L.

 

19.6.

LPW.L.

SEX.

OCC.

IND.H.

EDU

 

 

 

19.7.

LPW.L.

SEX.

 

 

EDU

COC.L.

AGE.M.

 

20.

Kokonaisväestö (4)

LPW.L.

SEX.

SIE.

OCC.

IND.H.

EDU.

COC.L.

AGE.M.

20.1.

LPW.L.

SEX.

SIE.

 

 

 

 

AGE.M.

20.2.

LPW.L.

SEX.

SIE.

OCC.

 

 

COC.L.

 

20.3.

LPW.L.

SEX.

SIE.

 

IND.H.

 

COC.L.

 

20.4.

LPW.L.

SEX.

SIE.

 

 

EDU.

COC.L.

 

21.

Kokonaisväestö (4)

LPW.L.

SEX.

POB.M.

OCC.

IND.H.

AGE.M.

 

 

21.1.

LPW.L.

SEX.

POB.M.

 

 

AGE.M.

 

 

21.2.

LPW.L.

SEX.

POB.M.

OCC.

 

 

 

 

21.3.

LPW.L.

SEX.

POB.M.

 

IND.H.

 

 

 

22.

Kokonaisväestö (4)

LPW.L.

SEX.

COC.M.

OCC.

IND.H.

AGE.M.

 

 

22.1.

LPW.L.

SEX.

COC.M.

 

 

AGE.M.

 

 

22.2.

LPW.L.

SEX.

COC.M.

OCC.

 

 

 

 

22.3.

LPW.L.

SEX.

COC.M.

 

IND.H.

 

 

 

23.

Kokonaisväestö (4)

GEO.L.

LPW.N.

SEX.

EDU.

OCC.

POB.M.

COC.M.

AGE.M.

23.1.

GEO.L.

LPW.N.

SEX.

EDU.

OCC.

 

 

AGE.L.

23.2.

GEO.L.

LPW.N.

SEX.

EDU.

 

POB.M.

 

AGE.L.

23.3.

GEO.L.

LPW.N.

SEX.

EDU.

 

 

COC.M.

AGE.L.

24.

Kokonaisväestö (4)

GEO.L.

LPW.N.

SEX.

EDU.

IND.H.

POB.M.

COC.M.

AGE.M.

24.1.

GEO.L.

LPW.N.

SEX.

EDU.

IND.H.

 

 

AGE.L.

24.2.

GEO.L.

LPW.N.

SEX.

EDU.

 

POB.M.

 

AGE.L.

24.3.

GEO.L.

LPW.N.

SEX.

EDU.

 

 

COC.M.

AGE.L.

25.

Kokonaisväestö (4)

GEO.L.

SEX.

YAE.H.

POB.M.

COC.M.

CAS.L.

AGE.M.

 

25.1.

GEO.L.

SEX.

YAE.L.

POB.M.

 

 

AGE.M.

 

25.2.

GEO.L.

SEX.

YAE.H.

POB.M.

 

CAS.L.

 

 

25.3.

GEO.L.

SEX.

YAE.L.

 

COC.M.

 

AGE.M.

 

25.4.

GEO.L.

SEX.

YAE.H.

 

COC.M.

CAS.L.

 

 

25.5.

GEO.L.

SEX.

YAE.L.

POB.L.

COC.L.

 

AGE.L.

 

25.6.

GEO.L.

SEX.

YAE.L.

POB.L.

COC.L.

CAS.L.

 

 

25.7.

GEO.L.

SEX.

 

POB.M.

COC.M.

 

AGE.M.

 

25.8.

GEO.L.

SEX.

 

POB.M.

COC.M.

CAS.L.

 

 

25.9.

GEO.L.

SEX.

YAE.H.

 

 

 

AGE.M.

 

26.

Kokonaisväestö (4)

GEO.N.

SEX.

POB.H.

CAS.L.

YAT.

AGE.M.

 

 

26.1.

GEO.N.

SEX.

POB.H.

 

 

AGE.M.

 

 

26.2.

GEO.N.

SEX.

POB.H.

CAS.L.

YAT.

 

 

 

27.

Kokonaisväestö (4)

GEO.N.

SEX.

COC.H.

CAS.L.

YAT.

AGE.M.

 

 

27.1.

GEO.N.

SEX.

COC.H.

 

 

AGE.M.

 

 

27.2.

GEO.N.

SEX.

COC.H.

CAS.L.

YAT.

 

 

 

28.

Kokonaisväestö (4)

GEO.N.

SEX.

POB.H.

COC.L.

CAS.L.

AGE.M.

 

 

28.1.

GEO.N.

SEX.

POB.H.

COC.L.

 

AGE.M.

 

 

28.2.

GEO.N.

SEX.

POB.H.

COC.L.

CAS.L.

 

 

 

29.

Kokonaisväestö (4)

GEO.L.

SEX.

YAE.L.

OCC.

CAS.L.

POB.M.

AGE.M.

 

29.1.

GEO.L.

SEX.

YAE.L.

OCC.

 

 

AGE.M.

 

29.2.

GEO.L.

SEX.

YAE.L.

OCC.

CAS.L.

POB.M.

 

 

29.3.

GEO.L.

SEX.

YAE.L.

 

CAS.L.

 

AGE.M.

 

30.

Kokonaisväestö (4)

GEO.L.

SEX.

YAE.L.

OCC.

CAS.L.

COC.M.

AGE.M.

 

30.1.

GEO.L.

SEX.

YAE.L.

OCC.

 

 

AGE.M.

 

30.2.

GEO.L.

SEX.

YAE.L.

OCC.

CAS.L.

COC.M.

 

 

30.3.

GEO.L.

SEX.

YAE.L.

 

CAS.L.

 

AGE.M.

 

31.

Kokonaisväestö (4)

GEO.L.

SEX.

YAE.L.

IND.H.

CAS.L.

POB.M.

AGE.M.

 

31.1.

GEO.L.

 

YAE.L.

IND.H.

 

 

AGE.M.

 

31.2.

GEO.L.

SEX.

YAE.L.

IND.H.

 

 

AGE.L.

 

31.3.

GEO.L.

 

YAE.L.

IND.H.

CAS.L.

POB.M.

 

 

31.4.

GEO.L.

SEX.

YAE.L.

IND.H.

 

POB.M.

 

 

32.

Kokonaisväestö (4)

GEO.L.

SEX.

YAE.L.

IND.H.

CAS.L.

COC.M.

AGE.M.

 

32.1.

GEO.L.

 

YAE.L.

IND.H.

 

 

AGE.M.

 

32.2.

GEO.L.

SEX.

YAE.L.

IND.H.

 

 

AGE.L.

 

32.3.

GEO.L.

 

YAE.L.

IND.H.

CAS.L.

COC.M.

 

 

32.4.

GEO.L.

SEX.

YAE.L.

IND.H.

 

COC.M.

 

 

33.

Kokonaisväestö (4)

GEO.L.

SEX.

YAE.L.

SIE.

CAS.L.

POB.M.

COC.M.

AGE.M.

33.1.

GEO.L.

SEX.

YAE.L.

SIE.

 

 

 

AGE.M.

33.2.

GEO.L.

SEX.

YAE.L.

SIE.

CAS.L.

POB.M.

 

 

33.3.

GEO.L.

SEX.

YAE.L.

SIE.

CAS.L.

 

COC.M.

 

33.4.

GEO.L.

SEX.

YAE.L.

 

CAS.L.

 

 

AGE.M.

34.

Kokonaisväestö (4)

GEO.L.

SEX.

YAE.L.

EDU.

CAS.L.

POB.M.

AGE.M.

 

34.1.

GEO.L.

SEX.

YAE.L.

EDU.

 

 

AGE.M.

 

34.2.

GEO.L.

SEX.

YAE.L.

EDU.

CAS.L.

POB.M.

 

 

34.3.

GEO.L.

SEX.

YAE.L.

 

CAS.L.

 

AGE.M.

 

35.

Kokonaisväestö (4)

GEO.L.

SEX.

YAE.L.

EDU.

CAS.L.

COC.M.

AGE.M.

 

35.1.

GEO.L.

SEX.

YAE.L.

EDU.

 

 

AGE.M.

 

35.2.

GEO.L.

SEX.

YAE.L.

EDU.

CAS.L.

COC.M.

 

 

35.3.

GEO.L.

SEX.

YAE.L.

 

CAS.L.

 

AGE.M.

 

36.

Kokonaisväestö (4)

GEO.N.

SEX.

YAT.

OCC.

EDU.

CAS.L.

POB.M.

AGE.M.

36.1.

GEO.N.

SEX.

YAT.

OCC.

EDU.

 

 

AGE.M.

36.2.

GEO.N.

SEX.

YAT.

OCC.

EDU.

CAS.L.

POB.M.

 

37.

Kokonaisväestö (4)

GEO.N.

SEX.

YAT.

OCC.

EDU.

CAS.L.

COC.M.

AGE.M.

37.1.

GEO.N.

SEX.

YAT.

OCC.

EDU.

 

 

AGE.M.

37.2.

GEO.N.

SEX.

YAT.

OCC.

EDU.

CAS.L.

COC.M.

 

38.

Kokonaisväestö (4)

GEO.L.

SEX.

HAR.L.

CAS.L.

POB.L.

COC.L.

ROY.

AGE.M.

38.1.

GEO.L.

SEX.

HAR.L.

CAS.L.

POB.L.

 

 

AGE.M.

38.2.

GEO.L.

SEX.

HAR.L.

CAS.L.

 

COC.L.

 

AGE.M.

38.3.

GEO.L.

SEX.

HAR.L.

CAS.L.

POB.L.

 

ROY.

 

38.4.

GEO.L.

SEX.

HAR.L.

CAS.L.

 

COC.L.

ROY.

 

39.

Kokonaisväestö (4)

GEO.L.

SEX.

HAR.L.

LOC.

ROY.

POB.M.

COC.M.

AGE.M.

39.1.

GEO.L.

SEX.

HAR.L.

LOC.

 

 

 

AGE.M.

39.2.

GEO.L.

SEX.

HAR.L.

LOC.

ROY.

POB.M.

 

 

39.3.

GEO.L.

SEX.

HAR.L.

LOC.

ROY.

 

COC.M.

 

40.

Kokonaisväestö (4)

(vapaaehtoinen)

GEO.L.

SEX.

HAR.H.

LOC.

AGE.M.

 

 

 

40.1.

GEO.L.

SEX.

HAR.H.

 

AGE.M.

 

 

 

40.2.

GEO.L.

SEX.

HAR.H.

LOC.

 

 

 

 

41.

Käytössä olevat tavanomaiset asunnot yhteensä (7)

GEO.L.

OWS.

NOC.H.

TOB.

(UFS. or NOR.)

(DFS. or DRM.)

WSS.

TOI.

BAT.

TOH.

41.1.

GEO.L.

OWS.

NOC.H.

TOB.

(UFS. or NOR.)

 

 

 

 

 

41.2.

GEO.L.

OWS.

NOC.H.

TOB.

 

(DFS. or DRM.)

 

 

 

 

41.3.

GEO.L.

OWS.

NOC.H.

TOB.

 

 

WSS.

 

 

 

41.4.

GEO.L.

OWS.

NOC.H.

TOB.

 

 

 

TOI.

 

 

41.5.

GEO.L.

OWS.

NOC.H.

TOB.

 

 

 

 

BAT.

 

41.6.

GEO.L.

OWS.

NOC.H.

TOB.

 

 

 

 

 

TOH.

42.

Kokonaisväestö (4), (5)

GEO.L.

SEX.

AGE.H.

HST.M.

FST.H.

 

 

 

42.1.

GEO.L.

SEX.

AGE.H.

HST.M.

 

 

 

 

42.2.

GEO.L.

SEX.

AGE.H.

 

FST.H.

 

 

 

43.

Kokonaisväestö (4)

GEO.L.

SEX.

AGE.H.

CAS.H.

OCC.

IND.H.

 

 

43.1.

GEO.L.

SEX.

AGE.H.

CAS.H.

 

 

 

 

43.2.

GEO.L.

SEX.

AGE.H.

 

OCC.

 

 

 

43.3.

GEO.L.

SEX.

AGE.H.

 

 

IND.H.

 

 

44.

Kokonaisväestö (4)

GEO.L.

SEX.

AGE.H.

CAS.L.

SIE.

EDU.

LOC.

 

44.1.

GEO.L.

SEX.

AGE.H.

CAS.L.

SIE.

 

 

 

44.2.

GEO.L.

SEX.

AGE.H.

CAS.L.

 

EDU.

 

 

44.3.

GEO.L.

SEX.

AGE.H.

 

 

 

LOC.

 

45.

Kokonaisväestö (4)

GEO.L.

SEX.

AGE.H.

POB.M.

COC.M.

 

 

 

45.1.

GEO.L.

SEX.

AGE.H.

POB.M.

 

 

 

 

45.2.

GEO.L.

SEX.

AGE.H.

 

COC.M.

 

 

 

46.

Kokonaisväestö (4)

GEO.M.

SEX.

LMS.

ROY.

POB.M.

COC.M.

AGE.M.

 

46.1.

GEO.M.

SEX.

 

 

POB.M.

 

AGE.M.

 

46.2.

GEO.M.

SEX.

 

 

 

COC.M.

AGE.M.

 

46.3.

GEO.M.

SEX.

LMS.

 

 

 

AGE.M.

 

46.4.

GEO.M.

SEX.

LMS.

 

POB.L.

 

 

 

46.5.

GEO.M.

SEX.

LMS.

 

 

COC.L.

 

 

46.6.

GEO.M.

SEX.

 

ROY.

 

 

AGE.M.

 

46.7.

GEO.M.

SEX.

 

ROY.

POB.M.

 

 

 

46.8.

GEO.M.

SEX.

 

ROY.

 

COC.M.

 

 

46.9.

GEO.M.

SEX.

LMS.

ROY.

 

 

 

 

47.

Kokonaisväestö (4), (5)

GEO.M.

SEX.

HST.M.

LMS.

POB.L.

COC.L.

AGE.M.

 

47.1.

GEO.M.

SEX.

HST.M.

 

 

 

AGE.M.

 

47.2.

GEO.M.

SEX.

HST.M.

LMS.

 

 

 

 

47.3.

GEO.M.

SEX.

HST.M.

 

POB.L.

 

 

 

47.4.

GEO.M.

SEX.

HST.M.

 

 

COC.L.

 

 

48.

Kokonaisväestö (4), (5)

GEO.M.

SEX.

AGE.M.

HST.H.

 

 

 

 

49.

Yksityiset kotitaloudet yhteensä (6)

GEO.M.

TPH.H.

SPH.H.

 

 

 

 

 

50.

Kokonaisväestö (4)

GEO.M.

SEX.

FST.L.

LMS.

POB.L.

COC.L.

AGE.M.

 

50.1.

GEO.M.

SEX.

FST.L.

 

 

 

AGE.M.

 

50.2.

GEO.M.

SEX.

FST.L.

LMS.

 

 

 

 

50.3.

GEO.M.

SEX.

FST.L.

 

POB.L.

 

 

 

50.4.

GEO.M.

SEX.

FST.L.

 

 

COC.L.

 

 

51.

Kokonaisväestö (4)

GEO.M.

SEX.

AGE.M.

FST.H.

 

 

 

 

52.

Perheet yhteensä (8)

GEO.M.

TFN.H.

SFN.H.

 

 

 

 

 

53.

Tavanomaiset asunnot yhteensä (9)

GEO.M.

TOB.

OCS.

POC.

 

 

 

 

54.

Käytössä olevat tavanomaiset asunnot yhteensä (7)

GEO.M.

TOB.

(DFS. or DRM.)

(UFS. or NOR.)

NOC.H.

 

54.1.

GEO.M.

TOB.

(DFS. or DRM.)

(UFS. or NOR.)

 

 

54.2.

GEO.M.

TOB.

(DFS. or DRM.)

 

NOC.H.

 

55.

Kokonaisväestö (4)

GEO.M.

SEX.

AGE.H.

 

 

 

 

 

56.

Kokonaisväestö (4)

GEO.H.

SEX.

AGE.M.

 

 

 

 

 

57.

Yksityiset kotitaloudet yhteensä (6)

GEO.H.

TPH.L.

SPH.L.

 

 

 

 

 

58.

Perheet yhteensä (8)

GEO.H.

TFN.L.

SFN.L.

 

 

 

 

 

59.

Asumismuodot yhteensä (10)

GEO.H.

TLQ.

 

 

 

 

 

 

60.

Tavanomaiset asunnot yhteensä (9)

GEO.H.

OCS.

TOB.

 

 

 

 

 


(1)  Hyperkuutiota koskevan taulukon ylimmäisen rivin yksinumeroisella luvulla (lihavoitu) yksilöidään kyseinen hyperkuutio tämän asetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Sen alapuolella olevilla kaksinumeroisilla luvuilla (ei lihavoitu) yksilöidään ”pääasiallinen reunajakauma” tämän asetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(2)  Kunkin hyperkuution yhteissumma käsittää koko toimittavan maan tiedot.

(3)  Hyperkuutiota koskevan taulukon ylimmäisellä rivillä (lihavoitu) luetellaan kaikki erittelyt, joita kyseisessä hyperkuutiossa käytetään tämän asetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Sen alapuolella olevilla riveillä (ei lihavoitu) yksilöidään ”pääasiallinen reunajakauma” tämän asetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Koodilla tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 1201/2009 liitteessä kyseisellä koodilla kuvattuja erittelyitä.

(4)  Kodittomat: periaatteessa kokonaisväestöä koskevien tietojen on sisällettävä kaikki ensisijaisesti kodittomat (kadulla ilman suojaa asuvat henkilöt) ja toissijaisesti kodittomat (usein tilapäisestä asunnosta toiseen muuttavat henkilöt). Jäsenvaltiot voivat kuitenkin joko jättää kodittomien määrää koskevan tiedon pois kokonaisväestöä koskevista tiedoistaan tai sisällyttää sen niihin erittelemättä tietoa kuitenkaan minkään erittelyn tai luokan mukaan (luku sisällytetään yhteissummaan ja/tai ”Ei ilmoitettu” -luokkaan). Jos jäsenvaltiot eivät sisällytä kodittomien määrää kokonaisväestöä koskeviin tietoihinsa, niiden on toimitettava komissiolle mahdollisimman tarkka arvio kaikkien ensisijaisesti ja toissijaisesti kodittomien määrästä kyseisessä jäsenvaltiossa.

(5)  ”Henkilöiden, jotka asuvat yksityisessä kotitaloudessa, mutta luokkaa ei ilmoitettu” (luokat HST.M.1.3. tai HST.H.1.3.), ”Ensisijaisesti kodittomien henkilöiden” (HST.M.2.2. tai HST.H.2.2.) ja ”Henkilöiden, jotka eivät asu yksityisessä kotitaloudessa, mutta luokkaa ei ilmoitettu” (HST.M.2.3. tai HST.H.2.3.) osalta ei vaadita pääasiallisen reunajakauman laskemista (suositus: GEO.L. x SEX. x AGE.L. x HST.M. ja vastaavasti GEO.L. x SEX. x AGE.L. x HST.H.).

(6)  Sellaisena kuin se on kuvattu aihealuetta ”Asema kotitaloudessa” koskevassa kohdassa asetuksen (EY) N:o 1201/2009 liitteessä.

(7)  Sellaisena kuin se on kuvattu aihealueita ”Asunnon käytössäolotilanne” ja ”Asumisjärjestelyt” koskevissa kohdissa asetuksen (EY) N:o 1201/2009 liitteessä.

(8)  ”Ydinperhe” määritellään asetuksen (EY) N:o 1201/2009 liitteessä olevan aihealuetta ”Perheasema” koskevan kohdan mukaisesti.

(9)  Sellaisena kuin se on kuvattu aihealuetta ”Asumisjärjestelyt” koskevassa kohdassa asetuksen (EY) N:o 1201/2009 liitteessä.

(10)  Sellaisena kuin se on kuvattu aihealuetta ”Asumismuoto” koskevassa kohdassa asetuksen (EY) N:o 1201/2009 liitteessä.


LIITE II

AIHEALUEITA KOSKEVAT METATIEDOT

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) laskentojen aihealueita koskevat määritelmät.

Kunkin aihealueen osalta metatiedoissa on

nimettävä tietolähde(lähteet), jo(i)sta aihealueesta toimitettavat tilastotiedot on saatu,

toimitettava menetelmä, jolla aihealuetta koskevat tiedot on arvioitu,

ilmoitettava syyt, miksi aihealuetta koskevat tiedot ovat mahdollisesti epäluotettavia.

Lisäksi jäsenvaltioiden on toimitettava seuraavat metatiedot:

Vakinainen asuinpaikka

Metatiedoissa on selitettävä, miten asetuksen (EY) N:o 763/2008 2 artiklan d alakohdan määritelmää ”vakinaisesta asuinpaikasta” on sovellettu, erityisesti kuinka usein vakinaiseksi asuinpaikaksi on 12 kuukauden kriteerin perusteella ilmoitettu laillinen tai rekisteröity asuinpaikka, sekä ilmoitettava selkeästi, miten maassa asuvan väestön käsitettä sovelletaan.

Metatiedoissa on ilmoitettava, pidetäänkö sellaisten kolmannen asteen opiskelijoiden, joiden osoite lukukauden aikana on muu kuin heidän perheensä asuinpaikan osoite, vakinaisena asuinpaikkana perheen asuinpaikkaa.

Metatiedoista on käytävä ilmi, sisältyvätkö ensisijaisesti kodittomat (kadulla ilman suojaa asuvat henkilöt) ja toissijaisesti kodittomat (usein tilapäisestä asunnosta toiseen muuttavat henkilöt) kokonaisväestöä koskeviin tietoihin.

Lisäksi metatiedoissa on ilmoitettava, jos asetuksen (EY) N:o 1201/2009 liitteessä kuvattua aihealuetta ”Vakinainen asuinpaikka” koskevissa erittelyissä lueteltuja erityistapauksia koskevia sääntöjä on muuten sovellettu maakohtaisesti.

Siviilisääty (oikeudellinen)/parisuhteet

Metatiedoissa on ilmoitettava jäsenvaltion oikeusperusta, joka koskee avioliittoa vastakkaisen ja saman sukupuolen kanssa, avioliiton solmimisen vähimmäisikää, rekisteröityä parisuhdetta vastakkaisen ja saman sukupuolen kanssa sekä mahdollisuutta avioeroon tai parisuhteen purkamiseen.

Taloudelliset aihealueet

Metatiedoissa on ilmoitettava, jos asetuksen (EY) N:o 1201/2009 liitteessä kuvattua aihealuetta ”Toiminnan laatu” koskevissa eritelmissä lueteltuja sääntöjä on sovellettu maakohtaisesti. Niissä on ilmoitettava, onko toiminnan laatu ilmoitettu rekisterien perusteella ja esitettävä tarvittaessa kyseisessä rekisterissä käytetyt määritelmät.

Metatiedoissa on ilmoitettava kansallinen työikäiseen väestöön kuulumisen vähimmäisikä sekä asiaa koskeva oikeusperusta.

Mikäli laskennassa todetaan henkilön tekevän useampaa kuin yhtä työtä, metatiedoissa on kuvattava menetelmä, jonka mukaan kyseisen henkilön pääasiallinen työ tunnistetaan (esimerkiksi työssä käytetty aika, työstä saatu tulo).

Metatiedoissa on ilmoitettava, jos asetuksen (EY) N:o 1201/2009 liitteessä kuvattua aihealuetta ”Ammattiasema” koskevissa erittelyissä lueteltuja sääntöjä on sovellettu maakohtaisesti. Mikäli laskennassa todetaan henkilön olevan sekä työnantaja että palkattu työntekijä, metatiedoissa on kuvattava menetelmä, jonka mukaan henkilö luokitellaan toiseen näistä kahdesta luokasta.

Syntymämaa/-paikka

Sellaisten laskentojen osalta, joissa ei ole saatavilla laskennan aikaan olemassa olevien kansainvälisten rajojen mukaisia syntymämaata koskevia tietoja tai tiedot ovat puutteelliset, metatiedoissa on kuvattava menetelmä, jonka mukaan henkilö luokitellaan aihealueen ”Syntymämaa/-paikka” erittelyssä.

Metatiedoissa on ilmoitettava, jos äidin vakinainen asuinpaikka on korvattu paikalla, jossa synnytys tapahtui.

Kansalaisuus (maa)

Sellaisten maiden osalta, joissa osa väestöstä on ”Tunnustettuja ei-kansalaisia” (henkilöitä, jotka eivät ole minkään maan kansalaisia eivätkä valtiottomia ja joilla on joitakin muttei kaikkia kansalaisuuteen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia), metatiedoissa on annettava asian kannalta merkitykselliset tiedot.

Vakinainen asuinpaikka yksi vuosi ennen väestö- tai asuntolaskentaa

Jos jäsenvaltion suorittamassa laskennassa kerätään aihealuetta ”Edellinen vakinainen asuinpaikka ja saapumispäivä nykyiseen asuinpaikkaan” koskevia tietoja, metatiedoissa on kuvattava menetelmä, jonka perusteella vakinainen asuinpaikka yksi vuosi ennen väestö- tai asuntolaskentaa luokitellaan.

Kotitalouksia ja perhettä koskevat aihealueet

Metatiedoissa on eriteltävä, sovelletaanko jäsenvaltiossa suoritettavassa laskennassa ”taloudenpidon” vai ”asuntokunnan” käsitettä yksityisten kotitalouksien tunnistamiseen. Metatiedoissa on ilmoitettava menetelmä, jonka perusteella kotitaloudet ja perheet määritellään.

Metatiedoissa on ilmoitettava, miten kotitalouden jäsenten väliset suhteet ilmaistaan (esimerkiksi suhdematriisi, suhde viitehenkilöön).

Metatiedoissa on kuvattava menetelmä, jonka perusteella ensisijaisesti kodittomat luokitellaan.

Asunnon käytössäolotilanne

Jos jäsenvaltion suorittamassa laskennassa kerätään ”Kausittaiseen tai toissijaiseen käyttöön varattua asuntoa” tai ”Tyhjillään olevaa asuntoa” koskevia tietoja, metatiedoissa on kuvattava menetelmä, jonka mukaan nämä luokat ilmoitetaan.

Hallintatyyppi

Metatiedoissa on annettava kyseisessä jäsenvaltiossa laskennassa käytetty ”yhteisomistuksen” määritelmä ja asiaa koskeva oikeusperusta.

Metatiedoissa on ilmoitettava kaikista tyypillisistä tapauksista, jotka luokitellaan ”Asuntoihin, joilla on muu hallintatyyppi”.

Asuntojen pinta-ala ja/tai huoneiden lukumäärä, asumisväljyysnormi

Metatiedoissa on ilmoitettava tarpeen mukaan, sovelletaanko ”pinta-alan” vai ”huoneiden lukumäärän” käsitettä sekä mitä määritelmää sovelletaan vastaavan asumisväljyysnormin mittaamiseen.


17.6.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 151/14


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 520/2010,

annettu 16 päivänä kesäkuuta 2010,

tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien salassapidettävien tietojen käyttöoikeutta koskevan asetuksen (EY) N:o 831/2002 muuttamisesta käytettävissä olevien tutkimusten ja tilastotietolähteiden osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan tilastoista 11 päivänä maaliskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 223/2009 (1) ja erityisesti sen 23 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 831/2002 (2) vahvistetaan edellytykset, joiden mukaisesti voidaan myöntää oikeus yhteisön viranomaiselle toimitettujen salassapidettävien tietojen käyttöön, jotta tilastollisten päätelmien tekeminen tieteellisiä tarkoituksia varten olisi mahdollista. Siinä luetellaan eri tutkimukset ja tietolähteet, joihin sitä sovelletaan.

(2)

Tutkijat ja koko tiedeyhteisö tarvitsevat tieteellisiä tarkoituksia varten yhä useammin käyttöönsä terveyttä koskevan eurooppalaisen haastattelututkimuksen, tietoyhteiskuntaa koskevien yhteisön tilastojen, kulutustutkimuksen ja maanteiden tavarakuljetusten tilastojen salassapidettäviä tietoja.

(3)

Terveyttä koskevalla eurooppalaisella haastattelututkimuksella pyritään mittaamaan EU:n kansalaisten terveydentilaa, elämäntapaa (terveyteen vaikuttavia tekijöitä) ja terveydenhuoltopalvelujen käyttöä yhdenmukaisesti siten, että EU:n jäsenvaltioiden tiedot ovat mahdollisimman vertailukelpoisia. Kyselyyn valituista aiheista saadaan tietoa sekä poliittisiin että tieteellisiin tarpeisiin. Yksittäisten tietokokonaisuuksien avulla tutkijat voivat tutkia tiettyjä väestöryhmiä (esimerkiksi ikääntyneitä) ja arvioida paremmin heidän terveydentilaansa sekä sitä, miten terveydenhuoltojärjestelmät vastaavat heidän tarpeitaan. Tällaisten tutkimusten tuloksia voitaisiin käyttää eri väestöryhmille tarkoitettujen erityisohjelmien suunnittelemisessa tai eurooppalaisten ja/tai kansallisten ehkäisevien ohjelmien arvioimisessa.

(4)

Tietoyhteiskuntaa koskevista yhteisön tilastoista 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 808/2004 (3) säädetään kehyksestä, joka koskee kotitalouksien ja yksityishenkilöiden tieto- ja viestintätekniikan käyttöä koskevien yhdenmukaistettujen tilastotietojen tuottamista. Tieto- ja viestintätekniikan käytön vaikutuksia eurooppalaisiin yhteiskuntiin ja osallisuutta tietoyhteiskuntaan koskeva tutkimustyö hyötyisi suuresti yksittäisten tietokokonaisuuksien käytöstä. Tuloksia voidaan käyttää nykyisten toimintalinjojen arvioimiseen ja uusien asiaa koskevien toimintalinjojen, kuten i2010-strategian, määrittämiseen kansallisella ja Euroopan tasolla.

(5)

Kulutustutkimuksessa menot luokitellaan kotitalouden piirteiden, viitehenkilön ja tulojen mukaan. Lähteen homogeenisuus mahdollistaa sellaisten mikrosimulaatiotyökalujen tuottamisen, joilla voidaan testata EU:n laajuisia oletuksia ja auttaa päättäjiä tekemään tosiasioihin perustuvia päätöksiä.

(6)

Maanteiden tavarakuljetusten tilastoista 25 päivänä toukokuuta 1998 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1172/98 (4) edellytetään, että ilmoittavat maat toimittavat neljännesvuosittain Eurostatille mikrotietoja otokseen valituista ajoneuvoista, näillä ajoneuvoilla tehdyistä matkoista ja kyseisten matkojen aikana alueiden välillä kuljetetuista tavaroista. Näiden tietojen asettaminen tutkijoiden käyttöön olisi hyödyksi liikennepolitiikan analysoinnissa ja liikenteen mallintamisessa muun muassa EU:n aluepolitiikkaan, eri liikennemuotojen tasapainottamiseen ja Euroopan laajuisten liikenneverkkojen kehittämiseen liittyvien tavoitteiden kannalta.

(7)

Sen vuoksi terveyttä koskeva eurooppalainen haastattelututkimus, tietoyhteiskuntaa koskevat yhteisön tilastot – moduuli 2: yksityishenkilöt, kotitaloudet ja tietoyhteiskunta, kulutustutkimus ja maanteiden tavarakuljetusten tilastot olisi lisättävä asetuksen (EY) N:o 831/2002 luetteloon.

(8)

Tässä asetuksessa vahvistetut toimenpiteet ovat Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean (ESS-komitean) lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 831/2002 seuraavasti:

1)

Korvataan 5 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Yhteisön viranomainen voi myöntää oikeuden käyttää tiloissaan seuraavassa luetelluista tutkimuksista tai tilastotietolähteistä peräisin olevia salassapidettäviä tietoja:

Euroopan yhteisön kotitaloustiedustelu,

työvoimatutkimus,

yhteisön innovaatiotutkimus,

ammatillista täydennyskoulutusta koskeva kyselytutkimus,

ansiorakennetutkimus,

Euroopan unionin tulo- ja elinolotilastot,

aikuiskoulutustutkimus,

maatilojen rakennetutkimus,

terveyttä koskeva eurooppalainen haastattelututkimus,

tietoyhteiskuntaa koskevat yhteisön tilastot – moduuli 2: yksityishenkilöt, kotitaloudet ja tietoyhteiskunta,

kulutustutkimus,

maanteiden tavarakuljetusten tilastot.

Oikeutta käyttää tietyn kansallisen viranomaisen toimittamia tietoja tietyn tutkimushankkeen tarkoituksiin ei kuitenkaan myönnetä, jos tiedot toimittanut kansallinen viranomainen näin vaatii.”

2)

Korvataan 6 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Yhteisön viranomainen voi luovuttaa mikrotason anonyymiä tietoa sisältäviä tietokokonaisuuksia, jotka ovat peräisin seuraavista tutkimuksista tai tilastotietolähteistä:

Euroopan yhteisön kotitaloustiedustelu,

työvoimatutkimus,

yhteisön innovaatiotutkimus,

ammatillista täydennyskoulutusta koskeva kyselytutkimus,

ansiorakennetutkimus,

Euroopan unionin tulo- ja elinolotilastot,

aikuiskoulutustutkimus,

maatilojen rakennetutkimus,

terveyttä koskeva eurooppalainen haastattelututkimus,

tietoyhteiskuntaa koskevat yhteisön tilastot – moduuli 2: yksityishenkilöt, kotitaloudet ja tietoyhteiskunta,

kulutustutkimus,

maanteiden tavarakuljetusten tilastot.

Oikeutta käyttää tietyn kansallisen viranomaisen toimittamia tietoja tietyn tutkimushankkeen tarkoituksiin ei kuitenkaan myönnetä, jos tiedot toimittanut kansallinen viranomainen näin vaatii.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä kesäkuuta 2010.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164.

(2)  EYVL L 133, 18.5.2002, s. 7.

(3)  EUVL L 143, 30.4.2004, s. 49.

(4)  EYVL L 163, 6.6.1998, s. 1.


17.6.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 151/16


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 521/2010,

annettu 16 päivänä kesäkuuta 2010,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (2) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XV olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä kesäkuuta 2010.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä kesäkuuta 2010.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

IL

132,1

MA

44,4

MK

45,6

TR

50,2

ZZ

68,1

0707 00 05

MA

37,3

MK

45,6

TR

119,1

ZZ

67,3

0709 90 70

TR

101,8

ZZ

101,8

0805 50 10

AR

83,9

BR

112,1

TR

94,3

US

83,2

ZA

93,7

ZZ

93,4

0808 10 80

AR

106,2

BR

77,3

CA

127,1

CL

97,4

CN

53,8

NZ

126,0

US

123,5

UY

123,8

ZA

111,6

ZZ

105,2

0809 10 00

TR

228,7

ZZ

228,7

0809 20 95

SY

245,9

TR

345,1

US

576,0

ZZ

389,0

0809 30

TR

158,2

ZZ

158,2


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


PÄÄTÖKSET

17.6.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 151/18


POLIITTISTEN JA TURVALLISUUSASIOIDEN KOMITEAN PÄÄTÖS EU SSR GUINEA-BISSAU/1/2010

annettu 15 päivänä kesäkuuta 2010

Guinea-Bissaun tasavallan turvallisuusalan uudistusta tukevan Euroopan unionin operaation (EU SSR GUINEA-BISSAU) johtajan nimittämisestä

(2010/334/YUTP)

POLIITTISTEN JA TURVALLISUUSASIOIDEN KOMITEA, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 38 artiklan kolmannen kohdan,

ottaa huomioon 12 päivänä helmikuuta 2008 hyväksytyn neuvoston yhteisen toiminnan 2008/112/YUTP Guinea-Bissaun tasavallan turvallisuusalan uudistusta tukevasta Euroopan unionin operaatiosta (EU SSR GUINEA-BISSAU) (1), ja erityisesti sen 8 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisen toiminnan 2008/112/YUTP 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti neuvosto valtuutti poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean, jäljempänä ’PTK’, tekemään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 38 artiklan mukaisesti asiaankuuluvat EU SSR GUINEA-BISSAU -operaation poliittista valvontaa ja strategista johtamista koskevat päätökset, mukaan lukien päätös operaation johtajan nimittämisestä.

(2)

PTK teki 5 päivänä maaliskuuta 2008 yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimivan neuvoston pääsihteerin ehdotuksesta päätöksen EU SSR GUINEA-BISSAU/1/2008 (2) Juan Esteban VERASTEGUIn nimittämisestä Euroopan unionin operaation EU SSR GUINEA-BISSAU johtajaksi.

(3)

Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja on ehdottanut Fernando AFONSOn nimittämistä Juan Esteban VERASTEGUIn tilalle Euroopan unionin operaation EU SSR GUINEA BISSAU johtajaksi 1 päivästä heinäkuuta 2010 alkaen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Nimitetään Fernando AFONSO Guinea-Bissaun tasavallan turvallisuusalan uudistusta tukevan Euroopan unionin operaation (EU SSR GUINEA-BISSAU) johtajaksi 1 päivästä heinäkuuta 2010.

2 artikla

Kumotaan poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean 5 päivänä maaliskuuta 2008 tekemä päätös EU SSR GUINEA-BISSAU/1/2008.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Sitä sovelletaan neuvoston yhteisen toiminnan 2008/112/YUTP voimassaolon päättymiseen saakka.

Tehty Brysselissä 15 päivänä kesäkuuta 2010.

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean puolesta

Puheenjohtaja

C. FERNÁNDEZ-ARIAS


(1)  EUVL L 40, 14.2.2008, s. 11.

(2)  EUVL L 73, 15.3.2008, s. 34.


17.6.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 151/19


KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 10 päivänä kesäkuuta 2010,

maaperän hiilivarantojen laskentaa koskevista ohjeista direktiivin 2009/28/EY liitteen V soveltamista varten

(tiedoksiannettu numerolla K(2010) 3751)

(2010/335/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY (1) ja erityisesti sen liitteessä V olevan C osan 10 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivillä 2009/28/EY säädetään biopolttoaineiden, bionesteiden ja niiden fossiilisten vertailukohtien kasvihuonekaasuvaikutuksen laskemisessa käytettävistä säännöistä, joissa otetaan huomioon maankäytön muutoksesta aiheutuneista hiilivarantojen muutoksista peräisin olevat päästöt. Bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta ja neuvoston direktiivin 93/12/ETY muuttamisesta 13 päivänä lokakuuta 1998 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 98/70/EY (2) annetaan vastaavat säännöt biopolttoaineita varten.

(2)

Komission oli määrä laatia ohjeensa maaperän hiilivarantojen laskentaa varten niiden ohjeiden mukaan, jotka sisältyvät vuonna 2006 laadittuihin kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) ohjeisiin kansallisia kasvihuonekaasuinventaarioita varten. Kyseiset ohjeet laadittiin kansallisia kasvihuonekaasuinventaarioita varten, eikä niiden muoto sovellu helposti talouden toimijoiden käyttöön. Siksi on syytä käyttää muita tieteellisiä tietolähteitä silloin kun IPCC:n kansallisia kasvihuonekaasuinventaarioita varten laadituissa ohjeissa ei ole tarvittavia biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoa koskevia tietoja tai kun sellaiset tiedot eivät ole käytettävissä.

(3)

Laskettaessa maaperän orgaanisessa aineksessa olevia hiilivarantoja on otettava huomioon ilmasto, maalaji, maanpeite, maanhoito ja syötteet. Kivennäismaille IPPC:n maaperän eloperäiselle hiilelle tarkoitettu 1 tason menetelmä on tarkoitukseen sopiva, sillä sitä voidaan käyttää kaikkialla maailmassa. Eloperäisille maille IPPC-menetelmää voidaan käyttää erityisesti mitattaessa hiilen poistumista maaperän kuivatuksen jälkeen. Tämä määritetään kyseisellä menetelmällä vain vuositasolla. Koska maaperän kuivatus aiheuttaa tavallisesti sen, että suuri määrä hiiltä poistuu, mitä ei voida korvata biopolttoaineiden ja bionesteiden mahdollistamalla kasvihuonekaasupäästöjen vähenemisellä, ja koska turvemaan kuivatus on kiellettyä direktiivin 2009/28/EY:n kestävyyskriteerien perusteella, riittää, että annetaan yleiset säännöt maaperän eloperäisen hiilen määrittämiseksi tai hiilen poistuman määrittämiseksi eloperäisissä maissa.

(4)

Laskettaessa hiilivarantoa elävässä biomassassa ja kuolleessa eloperäisessä aineksessa on yksinkertaisempi, IPPC:n kasvillisuudelle tarkoitettua 1 tason menetelmää vastaava lähestymistapa todennäköisesti sopiva. Kyseisessä menetelmässä voidaan kohtalaisella varmuudella olettaa, että kaikki elävän biomassan ja kuolleen eloperäisen aineksen hiilivaranto on poistunut maasta sen käyttöä muutettaessa. Kuolleella eloperäisellä aineksella ei tavallisesti ole juuri merkitystä, kun maa muunnetaan biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantokasvien viljelyyn, mutta se olisi otettava huomioon ainakin sulkeutuneiden metsien yhteydessä.

(5)

Laskettaessa maankäytön muutosten kasvihuonekaasuvaikutusta talouden toimijoiden olisi voitava käyttää vertailumaankäyttötapaan ja muutoksen jälkeiseen maankäyttötapaan liittyvien hiilivarantojen todellisia arvoja. Niiden pitäisi myös pystyä käyttämään vakioarvoja, jotka näiden ohjeiden olisi niille tarjottava. Ei ole kuitenkaan tarpeen tarjota vakioarvoja epätodennäköisille ilmaston ja maalajin yhdistelmille.

(6)

Direktiivin 2009/28/EY liitteessä V vahvistetaan menetelmä kasvihuonekaasuvaikutuksen laskemiseksi, ja siinä annetaan säännöt maankäytön muutoksista aiheutuneiden hiilivarantojen muutoksista aiheutuneiden päästöjen laskemiseksi vuotta kohti. Tämän päätöksen liitteessä olevissa ohjeissa vahvistetaan säännöt maaperän hiilivarantojen laskemiseksi. Nämä säännöt täydentävät liitteessä V annettuja sääntöjä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tämän päätöksen liitteessä vahvistetaan maaperän hiilivarantojen laskentaohjeet direktiivin 2009/28/EY liitteen V soveltamista varten.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 10 päivänä kesäkuuta 2010.

Komission puolesta

Günther OETTINGER

Komission jäsen


(1)  EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16.

(2)  EYVL L 350, 28.12.1998, s. 58.


LIITE

Ohjeet maaperän hiilivarantojen laskemiseksi direktiivin 2009/28/EY liitteen V soveltamista varten

SISÄLLYS

1.

Johdanto

2.

Maaperän hiilivarantojen yhdenmukainen esittäminen

3.

Hiilivarantojen laskenta

4.

Maaperän eloperäisen hiilen varanto

5.

Maanpäällisen ja maanalaisen kasvillisuuden hiilivaranto

6.

Maaperän vakiohiilivaranto kivennäismaissa

7.

Tekijät, jotka heijastavat maaperän eloperäisen hiilen eroja verrattuna maaperän vakiohiilivarantoon

8.

Hiilivarantoarvot maanpäällisen ja maanalaisen kasvillisuuden hiilivarannolle

1.   JOHDANTO

Näissä ohjeissa vahvistetaan säännöt maan hiilivarantojen laskemiseksi sekä viitemaankäytölle (CSR, sellaisena kuin se määritellään direktiivin 2009/28/EY liitteessä V olevassa 7 kohdassa) että todelliselle maan käytölle (CSA, sellaisena kuin se määritellään direktiivin 2009/28/EY liitteessä V olevassa 7 kohdassa).

Kohdassa 2 annetaan asianmukaiset säännöt, jotta maan hiilivarannot voitaisiin määrittää yhdenmukaisesti. Kohdassa 3 annetaan yleinen sääntö sellaisten hiilivarantojen laskemiseksi, joissa on kaksi osaa: maaperän eloperäinen hiili sekä maanpäällisen ja maanalaisen kasvillisuuden hiilivaranto.

Kohdassa 4 annetaan yksityiskohtaiset säännöt maaperän eloperäisen hiilivarannon laskemiseksi. Mineraalimaille voidaan käyttää menetelmää, jossa on mahdollista käyttää ohjeissa annettuja arvoja. Voidaan kuitenkin käyttää myös vaihtoehtoista menetelmää. Ohjeissa kuvataan eloperäisille maille tarkoitettuja menetelmiä, mutta ohjeissa ei ole arvoja maaperän eloperäisen hiilivarannon määrittämiseksi eloperäisissä maissa.

Kohdassa 5 annetaan yksityiskohtaiset säännöt kasvillisuuden hiilivarannolle, mutta tämä tulee kyseeseen vain, jos ei haluta käyttää ohjeiden kohdassa 8 maanpäällisen ja maanalaisen kasvillisuuden hiilivarannolle annettuja arvoja (kohdassa 8 annettujen arvojen käyttö ei ole pakollista, ja tietyissä tapauksissa arvot eivät ehkä ole sopiviakaan).

Kohdassa 6 annetaan säännöt sopivien arvojen valitsemiseksi, jos halutaan käyttää ohjeissa annettuja kivennäismaiden maaperän eloperäiseen hiileen liittyviä arvoja (kyseiset arvot annetaan kohdissa 6 ja 7). Näissä säännöissä viitataan ilmastoalueita ja maaperätyyppejä koskeviin tietokerroksiin, jotka ovat saatavilla direktiivillä 2009/28/EY perustetun verkossa toimivan avoimuusfoorumin kautta. Nämä tietokerrokset ovat seuraavassa olevien kuvien 1 ja 2 pohjana olevia yksityiskohtaisia kerroksia.

Kohdassa 8 annetaan arvot maanpäällisen ja maanalaisen kasvillisuuden hiilivarannolle sekä siihen liittyville muuttujille. Kohdissa 7 ja 8 annetaan arvot neljälle eri maankäyttötyypille: viljelysmaalle, monivuotisille viljelykasveille, nurmelle ja metsämaalle.

Kuva 1

Ilmastoalueet

Image

Kuva 2

Maalajien maantieteellinen jakauma

Image

2.   MAAPERÄN HIILIVARANTOJEN YHDENMUKAINEN ESITTÄMINEN

Määritettäessä CS R - ja CS A -tilanteisiin liittyvää pinta-alayksikköä kohti laskettua hiilivarantoa noudatetaan seuraavia sääntöjä:

1)

Koko alueella, jolle maan hiilivarannot lasketaan, on oltava samanlaiset

a)

biofysikaaliset ilmasto- ja maalajiominaisuudet;

b)

maanmuokkaamishistoria;

c)

maahan lisätyn hiilen historia;

2)

Todellisen maankäytön hiilivarannon CS A katsotaan olevan

kun on kyseessä hiilivarannon poistuminen: se arvioitu tasapainottunut hiilivaranto, jonka maa saavuttaa uudessa käytössään;

kun on kyseessä hiilivarannon kasautuminen: arvioitu hiilivaranto joko 20 vuoden kuluttua tai kun viljelykasvi on kasvanut täyteen mittaansa sen mukaan, kumpi tapahtuu aikaisemmin.

3.   HIILIVARANTOJEN LASKENTA

CS R - ja CS A -arvojen laskemisessa noudatetaan seuraavaa sääntöä:

CS i = (SOC + C VEG ) × A,

jossa

CSi= maankäyttöön i liittyvä hiilivaranto pinta-alayksikköä kohti (mitattuna hiilimassana pinta-alayksikköä kohti, mukaan luettuina sekä maaperä että kasvillisuus);

SOC= maaperän eloperäinen hiili (mitattuna hiilimassana hehtaaria kohti) laskettuna kohdan 4 mukaisesti;

CVEG= maanpäällisen ja maanalaisen kasvillisuuden hiilivaranto (mitattuna hiilimassana hehtaaria kohti) laskettuna kohdan 5 mukaisesti tai valittu kohdassa 8 annetuista asiaan sopivista arvoista;

A= mittakaavakerroin kyseiselle alueelle (mitattuna hehtaareina alueyksikköä kohti).

4.   MAAPERÄN ELOPERÄISEN HIILEN VARANTO

4.1   Kivennäismaat

SOC:n laskentaan noudatetaan seuraavaa sääntöä:

SOC = SOC ST  × F LU  × F MG  × F I ,

jossa

SOC= maaperän eloperäinen hiili (mitattuna hiilimassana hehtaaria kohti);

SOCST= maaperän eloperäisen hiilen vakiomäärä 0–30 senttimetriä paksussa maan pintakerroksessa (mitattuna hiilimassana hehtaaria kohti);

FLU= maankäyttökerroin, joka heijastaa sitä eroa maaperän eloperäisessä hiilessä, joka liittyy maankäyttöön verrattuna maaperän eloperäisen hiilen vakiomäärään;

FMG= maanhoitokerroin, joka heijastaa sitä eroa maaperän eloperäisessä hiilessä, joka liittyy pääasialliseen maanhoitokäytäntöön verrattuna maaperän eloperäisen hiilen vakiomäärään;

FI= hiilensyöttökerroin, joka heijastaa sitä eroa maaperän eloperäisessä hiilessä, joka liittyy hiilensyötön eri tasoihin verrattuna maaperän eloperäisen hiilen vakiomäärään.

SOC ST -arvoille käytetään 6 kohdassa esitettyjä arvoja.

F LU-, F MG – ja F I -arvoille käytetään 7 kohdassa esitettyjä arvoja.

Edellä mainitun säännön sijasta voidaan SOC:n määrittämiseen käyttää muita sopivia menetelmiä, mittaukset mukaan lukien. Jos tällaiset menetelmät eivät perustu mittauksiin, niissä on otettava huomioon ilmasto, maalaji, maanpeite, maanhoito ja syötteet.

4.2   Eloperäiset maat

SOC:n määrittämiseksi on käytettävä asianmukaisia menetelmiä. Menetelmissä on otettava huomioon eloperäisen maakerroksen koko syvyys sekä ilmasto, maanpeite, maanhoito ja syötteet. Tällaisiin menetelmiin voi kuulua mittauksia.

Kun maaperän kuivatus on vaikuttanut hiilivarantoon, on kuivatusta seurannut hiilen poistuminen otettava huomioon tarkoituksenmukaisin menetelmin. Sitä varten voidaan määrittää kuivatusta seuraava hiilen poistuminen vuotta kohti.

5.   MAANPÄÄLLISEN JA MAANALAISEN KASVILLISUUDEN HIILIVARANTO

Lukuun ottamatta tapausta, jolloin käytetään C VEG :lle kohdassa 8 vahvistettua arvoa, noudatetaan C VEG :n laskemisessa seuraavaa sääntöä:

CVEG = CBM  + CDOM

jossa

CVEG= maanpäällisen ja maanalaisen kasvillisuuden hiilivaranto (mitattuna hiilimassana hehtaaria kohti);

CBM= elävään biomassaan sisältyvä maanpäällisen ja maanalaisen kasvillisuuden hiilivaranto (mitattuna hiilimassana hehtaaria kohti) laskettuna kohdan 5.1 mukaisesti;

CDOM= kuolleeseen eloperäiseen ainekseen sisältyvä maanpäällinen ja maanalainen hiilivaranto (mitattuna hiilimassana hehtaaria kohti) laskettuna kohdan 5.2 mukaisesti.

lle voidaan käyttää arvoa 0 paitsi metsämaan yhteydessä – lukuun ottamatta istutettua metsää – jolla on yli 30 prosentin latvuskatos.

5.1   Elävä biomassa

C BM -arvon laskemisessa noudatetaan seuraavaa sääntöä:

CBM = CAGB  + CBGB

jossa

CBM= elävään biomassaan sisältyvä maanpäällinen ja maanalainen hiilivaranto (mitattuna hiilimassana hehtaaria kohti);

CAGB= elävään biomassaan sisältyvä maanpäällinen hiilivaranto (mitattuna hiilimassana hehtaaria kohti) laskettuna kohdan 5.1.1 mukaisesti;

CBGB= elävään biomassaan sisältyvä maanalainen hiilivaranto (mitattuna hiilimassana hehtaaria kohti) laskettuna kohdan 5.1.2 mukaisesti.

5.1.1   Maanpäällinen elävä biomassa

C AGB -arvon laskemisessa noudatetaan seuraavaa sääntöä:

CAGB = BAGB  × CFB

jossa

CAGB= elävään biomassaan sisältyvä maanpäällinen hiilivaranto (mitattuna hiilimassana hehtaaria kohti);

BAGB= maanpäällisen elävän biomassa paino (mitattuna kuivan aineksen massana hehtaaria kohti);

CFB= elävän biomassan kuiva-aineen hiilijae (mitattuna hiilen massana kuiva-aineen massaa kohti).

Viljelysmaalle, monivuotisille viljelykasveille ja istutetulle metsälle B AGB :n arvo on maanpäällisen elävän biomassan keskimääräinen paino tuotantokierron aikana.

CF B :lle voidaan käyttää arvoa 0,47.

5.1.2   Maanalainen elävä biomassa

C BGB :n laskentaan noudatetaan seuraavia kahta sääntöä:

1)

CBGB = BBGB  × CFB

jossa

CBGB= elävään biomassaan sisältyvä maanalainen hiilivaranto (mitattuna hiilimassana hehtaaria kohti);

BBGB= maanalaisen elävän biomassan paino (mitattuna kuiva-aineen massana hehtaaria kohti);

CFB= elävän biomassan kuiva-aineen hiilijae (mitattuna hiilen massana kuiva-aineen massaa kohti).

Viljelysmaalle, monivuotisille viljelykasveille ja istutetulle metsälle B BGB :n arvo on maanalaisen elävän biomassan keskimääräinen paino tuotantokierron aikana.

CF B :lle voidaan käyttää arvoa 0,47.

2)

CBGB = CAGB  × R

jossa

CBGB= elävään biomassaan sisältyvä maanalainen hiilivaranto (mitattuna hiilimassana hehtaaria kohti);

CAGB= elävään biomassaan sisältyvä maanpäällinen hiilivaranto (mitattuna hiilimassana hehtaaria kohti);

R= elävään biomassaan sisältyvän maanalaisen hiilivarannon ja elävään biomassaan sisältyvän maanpäällisen hiilivarannon suhde.

Tässä voidaan käyttää R:lle kohdassa 8 esitettyjä asianmukaisia arvoja.

5.2   Kuollut eloperäinen aines

C DOM -arvon laskemisessa noudatetaan seuraavaa sääntöä:

CDOM = CDW  + CLI ,

jossa

CDOM= kuolleeseen eloperäiseen ainekseen sisältyvä maanpäällinen ja maanalainen hiilivaranto (mitattuna hiilimassana hehtaaria kohti);

CDW= kuolleen metsän hiilivaranto (mitattuna hiilimassana hehtaaria kohti) laskettuna kohdan 5.2.1 mukaisesti;

CLI= karikkeen hiilivaranto (mitattuna hiilimassana hehtaaria kohti) laskettuna kohdan 5.2.2 mukaisesti.

5.2.1   Kuolleeseen metsään sisältyvä hiilivaranto

C DW -arvon laskemisessa noudatetaan seuraavaa sääntöä:

CDW = DOMDW  × CFDW

jossa

CDW= kuolleeseen metsään sisältyvä hiilivaranto (mitattuna hiilimassana hehtaaria kohti);

DOMDW= kuolleen metsän paino (mitattuna kuiva-aineen massana hehtaaria kohti);

CFDW= kuolleen metsän kuiva-aineen hiilijae (mitattuna hiilen massana kuiva-aineen massaa kohti).

CF DW :lle voidaan käyttää arvoa 0,5.

5.2.2   Karikkeen hiilivaranto

C LI -arvon laskemisessa noudatetaan seuraavaa sääntöä:

CLI = DOMLI  × CFLI

jossa

CLI= karikkeeseen sisältyvä hiilivaranto (mitattuna hiilimassana hehtaaria kohti);

DOMLI= karikkeen paino (mitattuna kuiva-aineen massana hehtaaria kohti);

CFLI= karikkeen kuiva-aineen hiilijae (mitattuna hiilen massana kuiva-aineen massaa kohti).

CF LI :lle voidaan käyttää arvoa 0,4.

6.   MAAPERÄN VAKIOHIILIVARANTO KIVENNÄISMAISSA

SOC ST :lle valitaan arvo taulukosta 1 ilmastoalueen ja kyseisen alueen maalajin mukaan kohtien 6.1 ja 6.2 mukaisesti.

Taulukko 1

SOCST, maaperän eloperäisen hiilen vakiomäärä 0–30 senttimetriä syvässä maan pintakerroksessa

(tonnia hiiltä hehtaaria kohti)

Ilmastoalue

Maalaji

 

Korkea-aktiiviset savimaat

Matala-aktiiviset savimaat

Hiekkamaat

Rikastumiskerrokset

Tuliperäiset maat

Kosteikkomaat

Boreaalinen

68

10

117

20

146

Viileä lauhkea, kuiva

50

33

34

20

87

Viileä lauhkea, kostea

95

85

71

115

130

87

Lämmin lauhkea, kuiva

38

24

19

70

88

Lämmin lauhkea, kostea

88

63

34

80

88

Trooppinen, kuiva

38

35

31

50

86

Trooppinen, kostea

65

47

39

70

86

Trooppinen, märkä

44

60

66

130

86

Trooppinen, vuoristo

88

63

34

80

86

6.1   Ilmastoalue

Asianmukainen ilmastoalue sopivan SOC ST -arvon valitsemiseksi määritetään ilmastoalueita koskevien tietokerrosten avulla, jotka ovat saatavilla direktiivin 2009/28/EY 24 artiklalla perustetun avoimuutta edistävän verkkofoorumin kautta.

6.2   Maalaji

Sopiva maalaji määritetään kuvan 3 mukaisesti. Direktiivin 2009/28/EY 24 artiklalla perustetun avoimuutta edistävän verkkofoorumin kautta saatavia maalajeja koskevia tietokerroksia voidaan käyttää apuna oikean maalajin määrittämiseksi.

Kuva 3

Maalajien luokitus

Image

7.   TEKIJÄT, JOTKA HEIJASTAVAT MAAPERÄN ELOPERÄISEN HIILEN EROJA VERRATTUNA MAAPERÄN ELOPERÄISEN HIILEN VAKIOVARANTOON

Sopivat arvot F LU :lle, F MG :lle ja F I :lle valitaan tässä kohdassa olevista taulukoista. CS R :n laskemiseksi käytetään tammikuussa 2008 sovellettuja asianmukaisia maanhoito- ja syötekertoimia. CS A :n laskemiseksi käytetään todellisuudessa sovellettuja maanhoito- ja syötekertoimia, jotka johtavat kyseiseen tasapainossa olevaan hiilivarantoon.

7.1   Viljelysmaa

Taulukko 2

Viljelysmaahan sovellettavat kertoimet

Ilmastoalue

Maankäyttö

(F LU)

Maanhoito

(F MG)

Maanhoito

(F I)

FLU

FMG

FI

Lauhkea/boreaalinen, kuiva

Viljelty

Täysi muokkaus

Vähän

0,8

1

0,95

Melko paljon

0,8

1

1

Paljon, lannan kanssa

0,8

1

1,37

Paljon, ilman lantaa

0,8

1

1,04

Vähemmän muokkaus

Vähän

0,8

1,02

0,95

Melko paljon

0,8

1,02

1

Paljon, lannan kanssa

0,8

1,02

1,37

Paljon, ilman lantaa

0,8

1,02

1,04

Ei muokkaus

Vähän

0,8

1,1

0,95

Melko paljon

0,8

1,1

1

Paljon, lannan kanssa

0,8

1,1

1,37

Paljon, ilman lantaa

0,8

1,1

1,04

Lauhkea/boreaalinen, kostea, märkä

Viljelty

Täysi muokkaus

Vähän

0,69

1

0,92

Melko paljon

0,69

1

1

Paljon, lannan kanssa

0,69

1

1,44

Paljon, ilman lantaa

0,69

1

1,11

Vähemmän muokkausta

Vähän

0,69

1,08

0,92

Melko paljon

0,69

1,08

1

Paljon, lannan kanssa

0,69

1,08

1,44

Paljon, ilman lantaa

0,69

1,08

1,11

Ei muokkausta

Vähän

0,69

1,15

0,92

Melko paljon

0,69

1,15

1

Paljon, lannan kanssa

0,69

1,15

1,44

Paljon, ilman lantaa

0,69

1,15

1,11

Trooppinen, kuiva

Viljelty

Täysi muokkaus

Vähän

0,58

1

0,95

Melko paljon

0,58

1

1

Paljon, lannan kanssa

0,58

1

1,37

Paljon, ilman lantaa

0,58

1

1,04

Vähemmän muokkausta

Vähän

0,58

1,09

0,95

Melko paljon

0,58

1,09

1

Paljon, lannan kanssa

0,58

1,09

1,37

Paljon, ilman lantaa

0,58

1,09

1,04

Ei muokkausta

Vähän

0,58

1,17

0,95

Melko paljon

0,58

1,17

1

Paljon, lannan kanssa

0,58

1,17

1,37

Paljon, ilman lantaa

0,58

1,17

1,04

Trooppinen, kostea/märkä

Viljelty

Täysi muokkaus

Vähän

0,48

1

0,92

Melko paljon

0,48

1

1

Paljon, lannan kanssa

0,48

1

1,44

Paljon, ilman lantaa

0,48

1

1,11

Vähemmän muokkausta

Vähän

0,48

1,15

0,92

Melko paljon

0,48

1,15

1

Paljon, lannan kanssa

0,48

1,15

1,44

Paljon, ilman lantaa

0,48

1,15

1,11

Ei muokkausta

Vähän

0,48

1,22

0,92

Melko paljon

0,48

1,22

1

Paljon, lannan kanssa

0,48

1,22

1,44

Paljon, ilman lantaa

0,48

1,22

1,11

Trooppinen, vuoristo

Viljelty

Täysi muokkaus

Vähän

0,64

1

0,94

Melko paljon

0,64

1

1

Paljon, lannan kanssa

0,64

1

1,41

Paljon, ilman lantaa

0,64

1

1,08

Vähemmän muokkausta

Vähän

0,64

1,09

0,94

Melko paljon

0,64

1,09

1

Paljon, lannan kanssa

0,64

1,09

1,41

Paljon, ilman lantaa

0,64

1,09

1,08

Ei muokkausta

Vähän

0,64

1,16

0,94

Melko paljon

0,64

1,16

1

Paljon, lannan kanssa

0,64

1,16

1,41

Paljon, ilman lantaa

0,64

1,16

1,08

Taulukossa 3 annetaan ohjeita siihen, miten taulukoista 2 ja 4 valitaan oikeat arvot.

Taulukko 3

Maanhoitoa ja syötteitä koskevia ohjeita viljelysmaille ja monivuotisille viljelykasveille

Maanhoito/syöte

Ohjeet

Täysi muokkaus

Perusteellinen maan sekoitus ja täydellinen maankääntö ja/tai vuoden aikana useita muokkaustoimia. Istutusaikaan vain pieni osa (esimerkiksi < 30 %) pinnasta on jäämien peittämää.

Vähemmän muokkausta

Muokkaus alussa ja/tai myöhemmin, mutta maata ei sekoiteta täydellisesti (tavallisesti matalalta ja kääntämättä maata kokonaan), pinnasta usein > 30 prosenttia jäännösten peitossa istutusaikaan.

Ei muokkausta

Kylvetään suoraan ilman maan muokkausta, maan pintaa sekoitetaan mahdollisimman vähän kylvövyöhykkeissä. Rikkakasvien torjuntaan käytetään yleensä torjunta-aineita.

Vähän

Jäämiä on vähän, silloin kun ne poistetaan (keräämällä tai polttamalla), kun maa kesannoidaan usein paljaaksi, kun viljellään vähän jäämiä tuottavia kasveja (esimerkiksi vihanneksia, tupakkaa, puuvillaa), kun ei käytetä kivennäislannoitteita tai typpeä yhteyttäviä kasveja.

Medium

Tyypillistä yksivuotisten viljakasvien viljelyssä, jolloin kaikki viljakasvijäämät palautetaan peltoon. Jos jäämät poistetaan, lisätään muuta orgaanista ainesta (esimerkiksi lantaa). Edellyttää myös kivennäislannoitteita tai typpeä yhteyttäviä viljalajeja vuoroviljelyssä.

Paljon, lannan kanssa

Edustaa merkittävästi keskimääräistä suurempaa hiilisyötettä tarjoavaa viljelyä, mikä johtuu säännöllisestä lannan lisäyksestä.

Paljon, ilman lantaa

Edustaa merkittävästi keskimääräistä suurempaa viljakasvijäämäsyötettä, mikä johtuu lisäkäytänteistä, kuten runsaasti jäämiä tuottavien kasvien viljelystä, viherlannoituskasvien käytöstä, peitekasveista, paremmista kasvipeitteisistä kesannoista, kastelusta, tiheästä monivuotisten ruohokasvien käytöstä yksivuotisten viljakasvien vuoroviljelyssä, mutta ilman lannan lisäystä (ks. edellä).

7.2   Monivuotiset viljelykasvit

Taulukko 4

Kertoimet monivuotisille viljelykasveille, joiden vartta ei tavallisesti korjata vuosittain, kuten lyhytkiertoinen energiapuu ja öljypalmu

Ilmastoalue

Maankäyttö

(F LU)

Maanhoito

(F MG)

Syöte

(F I)

FLU

FMG

FI

Lauhkea/boreaalinen, kuiva

Monivuotiset viljelykasvit

Täysi muokkaus

Vähän

1

1

0,95

Melko paljon

1

1

1

Paljon, lannan kanssa

1

1

1,37

Paljon, ilman lantaa

1

1

1,04

Vähemmän muokkausta

Vähän

1

1,02

0,95

Melko paljon

1

1,02

1

Paljon, lannan kanssa

1

1,02

1,37

Paljon, ilman lantaa

1

1,02

1,04

Ei muokkausta

Vähän

1

1,1

0,95

Melko paljon

1

1,1

1

Paljon, lannan kanssa

1

1,1

1,37

Paljon, ilman lantaa

1

1,1

1,04

Lauhkea/boreaalinen, kostea, märkä

Monivuotiset viljelykasvit

Täysi muokkaus

Vähän

1

1

0,92

Melko paljon

1

1

1

Paljon, lannan kanssa

1

1

1,44

Paljon, ilman lantaa

1

1

1,11

Vähemmän muokkausta

Vähän

1

1,08

0,92

Melko paljon

1

1,08

1

Paljon, lannan kanssa

1

1,08

1,44

Paljon, ilman lantaa

1

1,08

1,11

Ei muokkausta

Vähän

1

1,15

0,92

Melko paljon

1

1,15

1

Paljon, lannan kanssa

1

1,15

1,44

Paljon, ilman lantaa

1

1,15

1,11

Trooppinen, kuiva

Monivuotiset viljelykasvit

Täysi muokkaus

Vähän

1

1

0,95

Melko paljon

1

1

1

Paljon, lannan kanssa

1

1

1,37

Paljon, ilman lantaa

1

1

1,04

Vähemmän muokkausta

Vähän

1

1,09

0,95

Melko paljon

1

1,09

1

Paljon, lannan kanssa

1

1,09

1,37

Paljon, ilman lantaa

1

1,09

1,04

Ei muokkausta

Vähän

1

1,17

0,95

Melko paljon

1

1,17

1

Paljon, lannan kanssa

1

1,17

1,37

Paljon, ilman lantaa

1

1,17

1,04

Trooppinen, kostea/märkä

Monivuotiset viljelykasvit

Täysi muokkaus

Vähän

1

1

0,92

Melko paljon

1

1

1

Paljon, lannan kanssa

1

1

1,44

Paljon, ilman lantaa

1

1

1,11

Vähemmän muokkausta

Vähän

1

1,15

0,92

Melko paljon

1

1,15

1

Paljon, lannan kanssa

1

1,15

1,44

Paljon, ilman lantaa

1

1,15

1,11

Ei muokkausta

Vähän

1

1,22

0,92

Melko paljon

1

1,22

1

Paljon, lannan kanssa

1

1,22

1,44

Paljon, ilman lantaa

1

1,22

1,11

Trooppinen, vuoristo

Monivuotiset viljelykasvit

Täysi muokkaus

Vähän

1

1

0,94

Melko paljon

1

1

1

Paljon, lannan kanssa

1

1

1,41

Paljon, ilman lantaa

1

1

1,08

Vähemmän muokkausta

Vähän

1

1,09

0,94

Melko paljon

1

1,09

1

Paljon, lannan kanssa

1

1,09

1,41

Paljon, ilman lantaa

1

1,09

1,08

Ei muokkausta

Vähän

1

1,16

0,94

Melko paljon

1

1,16

1

Paljon, lannan kanssa

1

1,16

1,41

Paljon, ilman lantaa

1

1,16

1,08

Taulukossa 3 olevassa kohdassa 7.1 annetaan ohjeita siihen, miten taulukosta 4 valitaan oikeat arvot.

7.3   Nurmi

Taulukko 5

Kertoimet nurmimaille, savannit mukaan luettuina

Ilmastoalue

Maankäyttö

(F LU)

Maanhoito

(F MG)

Syöte

(F I)

FLU

FMG

FI

Lauhkea/boreaalinen, kuiva

Nurmi

Parannettu

Melko paljon

1

1,14

1

Paljon

1

1,14

1,11

Vähän hoidettu

Melko paljon

1

1

1

Jonkin verran huonontunut

Melko paljon

1

0,95

1

Vakavasti huonontunut

Melko paljon

1

0,7

1

Lauhkea/boreaalinen, kostea/märkä

Nurmi

Parannettu

Melko paljon

1

1,14

1

Paljon

1

1,14

1,11

Vähän hoidettu

Melko paljon

1

1

1

Jonkin verran huonontunut

Melko paljon

1

0,95

1

Vakavasti huonontunut

Melko paljon

1

0,7

1

Trooppinen, kuiva

Nurmi

Parannettu

Melko paljon

1

1,17

1

Paljon

1

1,17

1,11

Vähän hoidettu

Melko paljon

1

1

1

Jonkin verran huonontunut

Melko paljon

1

0,97

1

Vakavasti huonontunut

Melko paljon

1

0,7

1

Trooppinen, kostea/märkä

Savanni

Parannettu

Melko paljon

1

1,17

1

Paljon

1

1,17

1,11

Vähän hoidettu

Melko paljon

1

1

1

Jonkin verran huonontunut

Melko paljon

1

0,97

1

Vakavasti huonontunut

Melko paljon

1

0,7

1

Trooppinen, vuoristo, kuiva

Nurmi

Parannettu

Melko paljon

1

1,16

1

Paljon

1

1,16

1,11

Vähän hoidettu

Melko paljon

1

1

1

Jonkin verran huonontunut

Melko paljon

1

0,96

1

Vakavasti huonontunut

Melko paljon

1

0,7

1

Taulukossa 6 annetaan ohjeita siihen, miten taulukosta 5 valitaan oikeat arvot.

Taulukko 6

Nurmimaan hoitoa ja syötteitä koskevia ohjeita

Maanhoito/syöte

Ohjeet

Parannettu

Tarkoittaa nurmimaata, jota hoidetaan kestävästi, laidunnetaan kohtuullisesti ja parannetaan jollakin tavalla (esimerkiksi lannoittamalla, parantamalla lajeja, kastelemalla).

Vähän hoidettu

Hyvänä säilynyt ja kestävästi hoidettu nurmimaa, jota ei kuitenkaan ole hoitamalla merkittävästi parannettu.

Jonkin verran huonontunut

Ylilaidunnettu tai jonkin verran huonontunut nurmimaa, jonka tuottavuus on jonkin verran heikentynyt (verrattuna luonnontilaiseen tai vähän hoidettuun nurmimaahan) ja johon ei hoitotoimenpitein lisätä syötteitä.

Vakavasti huonontunut

Tuottavuus ja kasvillisuus ovat pitkäaikaisesti merkittävästi heikentyneet, mikä johtuu vakavasta mekaanisesta kasvillisuuteen kohdistuneesta vauriosta ja/tai vakavasta maaperän kulumisesta.

Melko paljon

Tätä käytetään, kun maahan ei ole hoitotoimenpitein lisätty syötteitä.

Paljon

Tätä käytetään parannettuun nurmimaahan, kun siihen on hoitotoimenpitein lisätty syötteitä tai sitä on kerran tai useammin parannettu (sen lisäksi, mitä edellytetään, jotta maa luokitettaisiin parannetuksi nurmimaaksi).

7.4   Metsämaa

Taulukko 7

Kertoimet metsämaalle, jossa latvuskatos on vähintään 10 prosenttia

Ilmastoalue

Maankäyttö

(F LU)

Maanhoito

(F MG)

Syöte

(F I)

FLU

FMG

FI

Kaikki

Luonnonvarainen metsä (kunto säilynyt)

ei sovelleta (1)

ei sovelleta

1

 

 

Kaikki

Hoidetut metsät

Kaikki

Kaikki

1

1

1

Trooppinen, kostea/märkä

Kaskiviljely – lyhennetty kesanto

ei sovelleta

ei sovelleta

0,64

 

 

Kaskiviljely – kypsä kesanto

ei sovelleta

ei sovelleta

0,8

 

 

Lauhkea/boreaalinen, kostea/märkä

Kaskiviljely – lyhennetty kesanto

ei sovelleta

ei sovelleta

1

 

 

Kaskiviljely – kypsä kesanto

ei sovelleta

ei sovelleta

1

 

 

Taulukossa 8 annetaan ohjeita siihen, miten taulukosta 7 valitaan oikeat arvot.

Taulukko 8

Maankäyttöä koskevia ohjeita metsämaalle

Maankäyttö

Ohjeet

Luonnonvarainen metsä

(kunto säilynyt)

Luonnonvarainen tai pitkäaikainen, kunnossa säilynyt ja kestävästi hoidettu metsä

Kaskiviljely

Pysyvä kaskiviljely, jossa trooppista metsää tai metsämaata raivataan yksivuotisten kasvien viljelyyn lyhyeksi aikaa (esimerkiksi 3–5 vuodeksi), jonka jälkeen sen annetaan kasvaa uudelleen

Kypsä kesanto

Tilanne, jossa metsäkasvillisuus palautuu kypsään tai lähes kypsään tilaan ennen kuin se raivataan uudelleen viljelykäyttöön

Lyhennetty kesanto

Tilanteet, joissa metsäkasvillisuus ei palaudu ennen uutta raivausta

8.   HIILIVARANTOARVOT MAANPÄÄLLISEN JA MAANALAISEN KASVILLISUUDEN HIILIVARANNOLLE

C VEG :lle tai R:lle voidaan käyttää tässä kohdassa annettuja sopivia arvoja.

8.1   Viljelysmaa

Taulukko 9

Kasvillisuusarvot viljelysmaalle (yleisesti)

Ilmastoalue

CVEG

(tonnia hiiltä/hehtaari)

Kaikki

0


Taulukko 10

Kasvillisuusarvot sokeriruo’olle (spesifinen)

Ilmasto

Ilmastoalue

Ekologinen vyöhyke

Maanosa

CVEG

(tonnia hiiltä/hehtaari)

Trooppinen

Trooppinen kuiva

Trooppinen kuiva metsä

Afrikka

4,2

Aasia (manner, saari)

4

Trooppinen pensasmaa

Aasia (manner, saari)

4

Trooppinen kostea

Trooppinen kostea lehtipuumetsä

Afrikka

4,2

Keski- ja Etelä-Amerikka

5

Trooppinen märkä

Trooppinen sademetsä

Aasia (manner, saari)

4

Keski- ja Etelä-Amerikka

5

Subtrooppinen

Lämmin lauhkea kuiva

Subtrooppinen aro

Pohjois-Amerikka

4,8

Lämmin, lauhkea kostea

Subtrooppinen kostea metsä

Keski- ja Etelä-Amerikka

5

Pohjois-Amerikka

4,8

8.2   Monivuotiset viljelykasvit, joiden vartta ei tavallisesti korjata vuosittain, kuten lyhytkiertoinen energiapuu ja öljypalmu

Taulukko 11

Kasvillisuusarvot monivuotisille viljelykasveille (yleisesti)

Ilmastoalue

CVEG

(tonnia hiiltä/hehtaari)

Lauhkea (kaikki kosteusasteet)

43,2

Trooppinen, kuiva

6,2

Trooppinen, kostea

14,4

Trooppinen, märkä

34,3


Taulukko 12

Kasvillisuusarvot tietyille monivuotisille viljelykasveille

Ilmastoalue

Viljelykasvi

CVEG

(tonnia hiiltä/hehtaari)

Kaikki

Kookospähkinät

75

Jatropha

17,5

Jojoba

2,4

Öljypalmu

60

8.3.   Nurmi

Taulukko 13

Kasvillisuusarvot nurmimaalle – lukuun ottamatta pensasmaata (yleinen)

Ilmastoalue

CVEG

(tonnia hiiltä/hehtaari)

Boreaalinen, kuiva ja märkä

4,3

Viileä lauhkea, kuiva

3,3

Viileä lauhkea, märkä

6,8

Lämmin lauhkea, kuiva

3,1

Lämmin lauhkea, märkä

6,8

Trooppinen, kuiva

4,4

Trooppinen, kostea ja märkä

8,1


Taulukko 14

Kasvillisuusarvot miscanthus-kasville (spesifinen)

Ilmasto

Ilmastoalue

Ekologinen vyöhyke

Maanosa

CVEG

(tonnia hiiltä/hehtaari)

Subtrooppinen

Lämmin lauhkea kuiva

Subtrooppinen kuiva metsä

Eurooppa

10

Pohjois-Amerikka

14,9

Subtrooppinen aro

Pohjois-Amerikka

14,9


Taulukko 15

Kasvillisuusarvot pensasmaalle, jossa kasvillisuus koostuu suurelta osin alle 5 metrin korkuisista puumaisista kasveista, jotka eivät selvästi näytä puilta

Ilmasto

Maanosa

CVEG

(tonnia hiiltä/hehtaari)

Trooppinen

Afrikka

46

Pohjois- ja Etelä-Amerikka

53

Aasia (manner)

39

Aasia (saari)

46

Australia

46

Subtrooppinen

Afrikka

43

Pohjois- ja Etelä-Amerikka

50

Aasia (manner)

37

Eurooppa

37

Aasia (saari)

43

Lauhkea

Maailmanlaajuinen

7,4

8.4   Metsämaa

Taulukko 16

Kasvillisuusarvot metsämaalle – lukuun ottamatta istutettua metsää – joiden latvuskatos on 10–30 prosenttia

Ilmasto

Ekologinen vyöhyke

Maanosa

CVEG

(tonnia hiiltä/hehtaari)

R

Trooppinen

Trooppinen sademetsä

Afrikka

40

0,37

Pohjois- ja Etelä-Amerikka

39

0,37

Aasia (manner)

36

0,37

Aasia (saari)

45

0,37

Trooppinen kostea metsä

Afrikka

30

0,24

Pohjois- ja Etelä-Amerikka

26

0,24

Aasia (manner)

21

0,24

Aasia (saari)

34

0,24

Trooppinen kuiva metsä

Afrikka

14

0,28

Pohjois- ja Etelä-Amerikka

25

0,28

Aasia (manner)

16

0,28

Aasia (saari)

19

0,28

Trooppinen, vuoristo

Afrikka

13

0,24

Pohjois- ja Etelä-Amerikka

17

0,24

Aasia (manner)

16

0,24

Aasia (saari)

26

0,28

Subtrooppinen

Subtrooppinen kostea metsä

Pohjois- ja Etelä-Amerikka

26

0,28

Aasia (manner)

22

0,28

Aasia (saari)

35

0,28

Subtrooppinen kuiva metsä

Afrikka

17

0,28

Pohjois- ja Etelä-Amerikka

26

0,32

Aasia (manner)

16

0,32

Aasia (saari)

20

0,32

Subtrooppinen aro

Afrikka

9

0,32

Pohjois- ja Etelä-Amerikka

10

0,32

Aasia (manner)

7

0,32

Aasia (saari)

9

0,32

Lauhkea

Lauhkean meri-ilmaston metsä

Eurooppa

14

0,27

Pohjois-Amerikka

79

0,27

Uusi-Seelanti

43

0,27

Etelä-Amerikka

21

0,27

Lauhkean mannerilmaston metsä

Aasia, Eurooppa (≤ 20 vuotta)

2

0,27

Aasia, Eurooppa (> 20 vuotta)

14

0,27

Pohjois- ja Etelä-Amerikka (≤ 20 vuotta)

7

0,27

Pohjois- ja Etelä-Amerikka (> 20 vuotta)

16

0,27

Lauhkea, vuoristo

Aasia, Eurooppa (≤ 20 vuotta)

12

0,27

Aasia, Eurooppa (> 20 vuotta)

16

0,27

Pohjois- ja Etelä-Amerikka (≤ 20 vuotta)

6

0,27

Pohjois- ja Etelä-Amerikka (> 20 vuotta)

6

0,27

Boreaalinen

Boreaalinen havumetsä

Aasia, Eurooppa, Pohjois-Amerikka

12

0,24

Boreaalinen tundrametsä

Aasia, Eurooppa, Pohjois-Amerikka (≤ 20 vuotta)

0

0,24

Aasia, Eurooppa, Pohjois-Amerikka (> 20 vuotta)

2

0,24

Boreaalinen, vuoristo

Aasia, Eurooppa, Pohjois-Amerikka (≤ 20 vuotta)

2

0,24

Aasia, Eurooppa, Pohjois-Amerikka (> 20 vuotta)

6

0,24


Taulukko 17

Kasvillisuusarvot metsämaalle – lukuun ottamatta istutettua metsää – joiden latvuskatos on yli 30 prosenttia

Ilmasto

Ekologinen vyöhyke

Maanosa

CVEG (tonnia hiiltä/hehtaari)

Trooppinen

Trooppinen sademetsä

Afrikka

204

Pohjois- ja Etelä-Amerikka

198

Aasia (manner)

185

Aasia (saari)

230

Trooppinen kostea lehtipuumetsä

Afrikka

156

Pohjois- ja Etelä-Amerikka

133

Aasia (manner)

110

Aasia (saari)

174

Trooppinen kuiva metsä

Afrikka

77

Pohjois- ja Etelä-Amerikka

131

Aasia (manner)

83

Aasia (saari)

101

Trooppinen, vuoristo

Afrikka

77

Pohjois- ja Etelä-Amerikka

94

Aasia (manner)

88

Aasia (saari)

130

Subtrooppinen

Subtrooppinen kostea metsä

Pohjois- ja Etelä-Amerikka

132

Aasia (manner)

109

Aasia (saari)

173

Subtrooppinen kuiva metsä

Afrikka

88

Pohjois- ja Etelä-Amerikka

130

Aasia (manner)

82

Aasia (saari)

100

Subtrooppinen aro

Afrikka

46

Pohjois- ja Etelä-Amerikka

53

Aasia (manner)

41

Aasia (saari)

47

Lauhkea

Lauhkean meri-ilmaston metsä

Eurooppa

84

Pohjois-Amerikka

406

Uusi-Seelanti

227

Etelä-Amerikka

120

Lauhkean mannerilmaston metsä

Aasia, Eurooppa (≤ 20 vuotta)

27

Aasia, Eurooppa (> 20 vuotta)

87

Pohjois- ja Etelä-Amerikka (≤ 20 vuotta)

51

Pohjois- ja Etelä-Amerikka (> 20 vuotta)

93

Lauhkea, vuoristo

Aasia, Eurooppa (≤ 20 vuotta)

75

Aasia, Eurooppa (> 20 vuotta)

93

Pohjois- ja Etelä-Amerikka (≤ 20 vuotta)

45

Pohjois- ja Etelä-Amerikka (> 20 vuotta)

93

Boreaalinen

Boreaalinen havumetsä

Aasia, Eurooppa, Pohjois-Amerikka

53

Boreaalinen tundrametsä

Aasia, Eurooppa, Pohjois-Amerikka (≤ 20 vuotta)

26

Aasia, Eurooppa, Pohjois-Amerikka (> 20 vuotta)

35

Boreaalinen, vuoristo

Aasia, Eurooppa, Pohjois-Amerikka (≤ 20 vuotta)

32

Aasia, Eurooppa, Pohjois-Amerikka (> 20 vuotta)

53


Taulukko 18

Kasvillisuusarvot istutetulle metsälle

Ilmasto

Ekologinen vyöhyke

Maanosa

CVEG

(tonnia hiiltä/hehtaari)

R

Trooppinen

Trooppinen sademetsä

Afrikan lehtipuut > 20 vuotta

87

0,24

Afrikan lehtipuut ≤ 20 vuotta

29

0,24

Afrikan Pinus sp. > 20 vuotta

58

0,24

Afrikan Pinus sp. ≤ 20 vuotta

17

0,24

Amerikan Eucalyptus sp.

58

0,24

Amerikan Pinus sp.

87

0,24

Amerikan Tectona grandis

70

0,24

Amerikan muut lehtipuut

44

0,24

Aasian lehtipuut

64

0,24

Aasian muut puut

38

0,24

Trooppinen, kostea lehtipuumetsä

Afrikan lehtipuut > 20 vuotta

44

0,24

Afrikan lehtipuut ≤ 20 vuotta

23

0,24

Afrikan Pinus sp. > 20 vuotta

35

0,24

Afrikan Pinus sp. ≤ 20 vuotta

12

0,24

Amerikan Eucalyptus sp.

26

0,24

Amerikan Pinus sp.

79

0,24

Amerikan Tectona grandis

35

0,24

Amerikan muut lehtipuut

29

0,24

Aasian lehtipuut

52

0,24

Aasian muut puut

29

0,24

Trooppinen kuiva metsä

Afrikan lehtipuut > 20 vuotta

21

0,28

Afrikan lehtipuut ≤ 20 vuotta

9

0,28

Afrikan Pinus sp. > 20 vuotta

18

0,28

Afrikan Pinus sp. ≤ 20 vuotta

6

0,28

Amerikan Eucalyptus sp.

27

0,28

Amerikan Pinus sp.

33

0,28

Amerikan Tectona grandis

27

0,28

Amerikan muut lehtipuut

18

0,28

Aasian lehtipuut

27

0,28

Aasian muut puut

18

0,28

Trooppinen pensasmaa

Afrikan lehtipuut

6

0,27

Afrikan Pinus sp. > 20 vuotta

6

0,27

Afrikan Pinus sp. ≤ 20 vuotta

4

0,27

Amerikan Eucalyptus sp.

18

0,27

Amerikan Pinus sp.

18

0,27

Amerikan Tectona grandis

15

0,27

Amerikan muut lehtipuut

9

0,27

Aasian lehtipuut

12

0,27

Aasian muut puut

9

0,27

Trooppinen, vuoristo

Afrikan lehtipuut > 20 vuotta

31

0,24

Afrikan lehtipuut ≤ 20 vuotta

20

0,24

Afrikan Pinus sp. > 20 vuotta

19

0,24

Afrikan Pinus sp. ≤ 20 vuotta

7

0,24

Amerikan Eucalyptus sp.

22

0,24

Amerikan Pinus sp.

29

0,24

Amerikan Tectona grandis

23

0,24

Amerikan muut lehtipuut

16

0,24

Aasian lehtipuut

28

0,24

Aasian muut puut

15

0,24

Subtrooppinen

Subtrooppinen kostea metsä

Amerikan Eucalyptus sp.

42

0,28

Amerikan Pinus sp.

81

0,28

Amerikan Tectona grandis

36

0,28

Amerikan muut lehtipuut

30

0,28

Aasian lehtipuut

54

0,28

Aasian muut puut

30

0,28

Subtrooppinen kuiva metsä

Afrikan lehtipuut > 20 vuotta

21

0,28

Afrikan lehtipuut ≤ 20 vuotta

9

0,32

Afrikan Pinus sp. > 20 vuotta

19

0,32

Afrikan Pinus sp. ≤ 20 vuotta

6

0,32

Amerikan Eucalyptus sp.

34

0,32

Amerikan Pinus sp.

34

0,32

Amerikan Tectona grandis

28

0,32

Amerikan muut lehtipuut

19

0,32

Aasian lehtipuut

28

0,32

Aasian muut puut

19

0,32

Subtrooppinen aro

Afrikan lehtipuut

6

0,32

Afrikan Pinus sp. > 20 vuotta

6

0,32

Afrikan Pinus sp. ≤ 20 vuotta

5

0,32

Amerikan Eucalyptus sp.

19

0,32

Amerikan Pinus sp.

19

0,32

Amerikan Tectona grandis

16

0,32

Amerikan muut lehtipuut

9

0,32

Aasian lehtipuut > 20 vuotta

25

0,32

Aasian lehtipuut ≤ 20 vuotta

3

0,32

Aasian havupuut > 20 vuotta

6

0,32

Aasian havupuut ≤ 20 vuotta

34

0,32

Subtrooppinen, vuoristo

Afrikan lehtipuut > 20 vuotta

31

0,24

Afrikan lehtipuut ≤ 20 vuotta

20

0,24

Afrikan Pinus sp. > 20 vuotta

19

0,24

Afrikan Pinus sp. ≤ 20 vuotta

7

0,24

Amerikan Eucalyptus sp.

22

0,24

Amerikan Pinus sp.

34

0,24

Amerikan Tectona grandis

23

0,24

Amerikan muut lehtipuut

16

0,24

Aasian lehtipuut

28

0,24

Aasian muut puut

15

0,24

Lauhkea

Lauhkean meri-ilmaston metsä

Aasia, Eurooppa, lehtipuut > 20 vuotta

60

0,27

Aasia, Eurooppa, lehtipuut ≤ 20 vuotta

9

0,27

Aasia, Eurooppa, havupuut > 20 vuotta

60

0,27

Aasia, Eurooppa, havupuut ≤ 20 vuotta

12

0,27

Pohjois-Amerikka

52

0,27

Uusi-Seelanti

75

0,27

Etelä-Amerikka

31

0,27

Lauhkean mannerilmaston metsä ja vuoristo

Aasia, Eurooppa, lehtipuut > 20 vuotta

60

0,27

Aasia, Eurooppa, lehtipuut ≤ 20 vuotta

4

0,27

Aasia, Eurooppa, havupuut > 20 vuotta

52

0,27

Aasia, Eurooppa, havupuut ≤ 20 vuotta

7

0,27

Pohjois-Amerikka

52

0,27

Etelä-Amerikka

31

0,27

Boreaalinen

Boreaaliset havupuumetsät ja vuoristo

Aasia, Eurooppa > 20 vuotta

12

0,24

Aasia, Eurooppa ≤ 20 vuotta

1

0,24

Pohjois-Amerikka

13

0,24

Boreaalinen tundrametsämaa

Aasia, Eurooppa > 20 vuotta

7

0,24

Aasia, Eurooppa ≤ 20 vuotta

1

0,24

Pohjois-Amerikka

7

0,24


(1)  n/a = ei sovelleta; näissä tapauksissa F MG :tä ja F I :tä ei sovelleta, ja SOC:n laskemiseen voidaan käyttää seuraavaa sääntöä: SOC = SOC ST  × F LU