10.4.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

L 90/8

NEUVOSTON PÄÄTÖS 2010/212/YUTP,

annettu 29 päivänä maaliskuuta 2010,

Euroopan unionin kannasta ydinsulkusopimuksen osapuolten vuoden 2010 tarkistuskonferenssissa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 29 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan unioni pitää edelleen ydinsulkusopimusta maailmanlaajuisen ydinsulkujärjestelmän kulmakivenä, ydinaseriisunnan jatkamisen keskeisenä perustana ydinsulkusopimuksen VI artiklan mukaisesti sekä tärkeänä tekijänä kehitettäessä ydinenergiasovellutuksia rauhanomaisiin tarkoituksiin.

(2)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 12 päivänä joulukuuta 2003 joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian, joka ohjaa sen toimintaa tällä alalla. Neuvosto hyväksyi 8 päivänä joulukuuta 2008 asiakirjan ”Euroopan unionin uudet toimintalinjat joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen torjumiseksi”.

(3)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 12 päivänä joulukuuta 2008 kansainvälisen turvallisuuden vahvistamista koskevan neuvoston julkilausuman ja toisti olevansa valmis päättäväisesti torjumaan joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämistä sekä antoi tukensa niille konkreettisille ja realistisille aseriisunta-aloitteille, joita unioni on esittänyt Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokoukselle.

(4)

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto on hyväksynyt yksimielisesti päätöslauselman 1540 (2004), jossa joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämistä pidetään uhkana kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle. Neuvosto hyväksyi 12 päivänä kesäkuuta 2006 yhteisen toiminnan 2006/419/YUTP (1) ja 14 päivänä toukokuuta 2008 yhteisen toiminnan 2008/368/YUTP (2), joilla kummallakin tuetaan Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1540 (2004) täytäntöönpanoa ja joista kumpikin on hyväksytty joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian täytäntöönpanon puitteissa.

(5)

Valtion- ja hallitusten päämiesten tasolla kokoontunut Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto hyväksyi yksimielisesti päätöslauselman 1887 (2009), jossa asetetaan tavoitteeksi kaikille turvallisempi maailma ja pyritään luomaan edellytykset ydinaseettomalle maailmalle ydinsulkusopimuksen päämäärien mukaisesti kansainvälistä vakautta edistäen ja kaikkien heikentymättömän turvallisuuden periaatteen pohjalta ja jossa kaikkia ydinsulkusopimuksen ulkopuolisia valtioita kehotetaan liittymään sopimukseen osapuolina olevina ydinaseettomina valtioina sekä jossa ydinsulkusopimuksen osapuolina olevia valtioita kehotetaan noudattamaan täysimääräisesti kaikkia velvoitteitaan ja täyttämään ydinsulkusopimuksen mukaiset sitoumuksensa sekä toimimaan yhteistyössä, jotta ydinsulkusopimuksen vuoden 2010 tarkistuskonferenssissa kyettäisiin lujittamaan sopimusta ja asettamaan realistiset ja saavutettavissa olevat tavoitteet sopimuksen kaikkien kolmen pilarin eli ydinaseiden leviämisen estämisen, ydinenergian rauhanomaisen käytön ja aseriisunnan osalta.

(6)

Neuvosto on vuodesta 2004 lähtien hyväksynyt joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian täytäntöönpanon puitteissa useita yhteisiä toimintoja Kansainvälisen atomienergiajärjestön (International Atomic Energy Agency, IAEA) toimien tukemisesta ydinturvallisuuden ja todentamisen alalla, viimeksi yhteisen toiminnan 2008/314/YUTP (3).

(7)	Neuvosto antoi 8 päivänä joulukuuta 2008 neuvoston päätelmät EU:n osallistumisesta IAEA:n alaisen ydinpolttoainepankin perustamiseen enintään 25 miljoonalla eurolla.

(8)

Neuvosto on vuodesta 2006 lähtien hyväksynyt useita yhteisiä toimintoja täydellisen ydinkoekieltosopimuksen järjestön valmistelutoimikunnan (Preparatory Commission of the Comprehensive Nuclear-Test-Ban Treaty Organisation) toimien tukemisesta sen seuranta- ja todentamisvalmiuksien parantamiseksi Näihin kuuluu viimeisimpänä yhteinen toiminta 2008/588/YUTP (4). Lisäksi neuvosto on pyrkinyt edistämään täydellisen ydinkoekieltosopimuksen (Comprehensive Nuclear-Test-Ban Treaty, CTBT) varhaista voimaantuloa ja maailmanlaajuista soveltamista.

(9)	Yhdysvaltojen presidentti on kutsunut 13 päiväksi huhtikuuta 2010 koolle ydinturvallisuutta käsittelevän huippukokouksen, jossa on tarkoitus tehostaa sitoutumista maailmanlaajuiseen ydinturvallisuuteen ja jossa käsitellään myös ydinterrorismin uhkaa.

(10)

Ydinsulkusopimuksen osapuolten vuoden 1995 tarkistus- ja jatkamiskonferenssissa tehtiin päätökset ydinsulkusopimuksen jatkamisesta määrittämättömäksi ajaksi, ydinaseiden leviämisen estämisen ja ydinaseriisunnan periaatteista ja tavoitteista sekä tämän sopimuksen tarkistusmenettelyn tehostamisesta sekä annettiin päätöslauselma Lähi-idästä.

(11)	Ydinsulkusopimuksen vuoden 2000 tarkistuskonferenssissa hyväksyttiin päätösasiakirja.

(12)	Neuvosto hyväksyi 25 päivänä huhtikuuta 2005 yhteisen kannan 2005/329/YUTP ydinsulkusopimuksen osapuolten vuoden 2005 tarkistuskonferenssista (5).

(13)	Ydinsulkusopimuksen vuoden 2010 tarkistuskonferenssin valmistelukomitea piti kolme kokousta: Wienissä 30 päivästä huhtikuuta 11 päivään toukokuuta 2007, Genevessä 28 päivästä huhtikuuta 9 päivään toukokuuta 2008 ja New Yorkissa 4 päivästä15 päivään toukokuuta 2009.

(14)

Ydinsulkusopimuksen vuoden 2000 tarkistuskonferenssin ja vuoden 2005 tarkistuskonferenssin tulosten sekä ydinsulkusopimuksen vuoden 2010 tarkistuskonferenssin valmistelukomitean kolmessa kokouksessa käytyjen keskustelujen perusteella ja nykytilanne huomioon ottaen on aiheellista saattaa ajan tasalle ja tarkentaa yhteisessä kannassa 2005/329/YUTP asetettuja tavoitteita sekä sen mukaisesti tehtyjä aloitteita,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Unionin tavoitteena on kansainvälisen ydinsulkujärjestelmän vahvistaminen edistämällä ydinsulkusopimuksen osapuolten vuoden 2010 tarkistuskonferenssin merkittävää ja tasapainoista lopputulosta, jotta ydinsulkusopimuksessa asetettuihin tavoitteisiin pääsyssä saataisiin aikaan konkreettista ja realistista edistystä.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi unionin on edistettävä erityisesti sitä, että hyväksytään joukko konkreettisia, tehokkaita, pragmaattisia ja yhteisymmärrykseen perustuvia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tehostaa kansainvälisiä ydinaseiden leviämisen vastaisia toimia, jatkaa aseriisuntaa ja varmistaa ydinenergian rauhanomaisen käytön vastuullinen kehittäminen niissä maissa, jotka haluavat lisätä voimavarojaan tällä alalla. Unioni on tätä varten laatinut ja toimittanut ydinsulkusopimuksen vuoden 2010 tarkistuskonferenssille valmisteluasiakirjan (6), joka sisältää ydinsulkusopimuksen kaikkia kolmea pilaria koskevia Euroopan unionin tulevaisuuteen suuntautuvia ehdotuksia, jotka on tarkoitus sisällyttää kunnianhimoiseen toimintasuunnitelmaan, joka vuoden 2010 tarkistuskonferenssin on määrä hyväksyä.

2 artikla

Ydinsulkusopimuksen vuoden 2010 tarkistuskonferenssissa unioni toimii erityisesti sen varmistamiseksi, että ydinsulkusopimuksen osapuolina olevat valtiot, jäljempänä ’osapuolina olevat valtiot’, käsittelevät seuraavia ensisijaisia toimia:

1)	kaikki osapuolina olevat valtiot vahvistavat noudattavansa velvoitteitaan ja pyrkivänsä saavuttamaan ydinsulkusopimuksessa asetetut tavoitteet sekä saattamaan sopimuksen maailmanlaajuiseksi;

tehostetaan ydinsulkusopimuksen täytäntöönpanoa hyväksymällä joukko konkreettisia, tehokkaita, pragmaattisia ja yhteisymmärrykseen perustuvia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tehostaa kansainvälisiä ydinaseiden leviämisen vastaisia toimia, jatkaa aseriisuntaa ja varmistaa ydinenergian rauhanomaisen käytön vastuullinen kehittäminen sekä edistyä ydinsulkusopimuksen vuoden 1995 tarkistuskonferenssissa hyväksytyn Lähi-itää koskevan päätöslauselman täytäntöönpanossa;

vahvistetaan sitoutuminen ydinasevalvonta- ja ydinaseriisuntaprosesseihin ja painotetaan tarvetta saada niissä aikaan konkreettista edistystä erityisesti vähentämällä yleisesti maailmanlaajuisia ydinasevarastoja ydinsulkusopimuksen VI artiklan mukaisesti ottaen huomioon niiden valtioiden erityinen vastuu, joilla on suurimmat varastot, ja sovitaan erityisistä ja nopeasti toteutettavista toimenpiteistä, joihin kuuluvat muun muassa täydellisen ydinkoekieltosopimuksen (Comprehensive Nuclear-Test-Ban Treaty, CTBT) saattaminen nopeasti voimaan ja sopimusta ydinaseisiin ja muihin ydinräjähteisiin soveltuvan halkeamiskelpoisen materiaalin tuotantokiellosta (Treaty banning the production of fissile material for nuclear weapons or other nuclear explosive devices, FMCT) koskevien neuvottelujen aloittaminen aseriisuntakonferenssissa. Nämä ovat välttämättömiä toimenpiteitä ydinsulkusopimuksen VI artiklassa asetettujen velvoitteiden täyttämiseksi ja siihen kirjatun lopullisen tavoitteen saavuttamiseksi;

4)	vahvistetaan ydinsulkujärjestelmän tehokkuutta ja kattavuutta asettamalla kattavan ydinmateriaalivalvontasopimuksen (Comprehensive Safeguards Agreement) ja sen lisäpöytäkirjan tekeminen todentamista koskevaksi standardiksi ydinsulkusopimuksen III artiklan mukaisesti;

5)	lujitetaan ydinsulkusopimusta määrittelemällä osapuolina olevien valtioiden yhteinen näkemys siitä, miten toimia tehokkaasti tilanteessa, jossa osapuolena oleva valtio eroaa ydinsulkusopimuksesta;

tuetaan ydinsulkusopimusta pitäen mielessä ydinaseiden leviämisen estämiseen tällä hetkellä liittyvät huomattavat haasteet erityisesti Korean demokraattisessa kansantasavallassa ja Iranin islamilaisessa tasavallassa siten, että määritellään osapuolina olevien valtioiden yhteinen näkemys siitä, miten toimia päättäväisesti ja tehokkaasti tapauksissa, joissa ydinsulkusopimusta ei noudateta;

7)	lisätään hyväksyntää ja kannatusta ajatukselle ydinenergian rauhanomaisen käytön vastuullisesta kehittämisestä turvallisuuden, suojaamisen ja ydinaseiden leviämisen estämisen kannalta parhaissa mahdollisissa olosuhteissa sekä ydinpolttoainekiertoa koskeville monenvälisille toimintamalleille.

3 artikla

Edellä 1 artiklassa määritellyn tavoitteen saavuttamiseksi ja 2 artiklassa määriteltyjen ensisijaisten toimien toteuttamiseksi unioni:

osallistuu ydinsulkusopimuksen toiminnan hallittuun ja tasapainoiseen tarkistamiseen ydinsulkusopimuksen vuoden 2010 tarkistuskonferenssissa, osapuolina olevien valtioiden sopimuksen mukaisesti tekemien sitoumusten täytäntöönpano mukaan luettuna, sekä sen määrittämiseen, millä aloilla ja millä keinoin olisi tulevaisuudessa pyrittävä pitemmälle menevään edistymiseen, erityisesti ydinsulkusopimuksen vuoden 2015 tarkistuskonferenssia silmällä pitäen;

edistää yhteisymmärrykseen pääsemistä ydinsulkusopimuksessa luotujen puitteiden pohjalta antamalla tukensa ydinsulkusopimuksen vuoden 1995 tarkistus- ja jatkamiskonferenssin päätöksille ja Lähi-itää koskevalle päätöslauselmalle sekä vuoden 2000 tarkistuskonferenssin päätösasiakirjalle, ottaen huomioon nykytilanteen ja edistäen muun muassa seuraavia keskeisiä aloja:

1)	toteutetaan toimia ydinsulkusopimuksen loukkaamattomuuden säilyttämiseksi ja sen vaikutusvallan ja täytäntöönpanon tehostamiseksi;

tunnustetaan, että ydinsulkusopimus on ainutlaatuinen ja korvaamaton monenvälinen väline kansainvälisen rauhan, turvallisuuden ja vakauden säilyttämisessä ja vahvistamisessa, sillä se luo oikeudelliset puitteet ydinaseiden leviämisen estämiselle ja sellaisen todentamisjärjestelmän kehittämiselle, jolla taataan, että ydinaseettomat valtiot käyttävät ydinenergiaa yksinomaan rauhanomaisiin tarkoituksiin, ja että se on ydinsulkusopimuksen VI artiklan mukaisesti ydinaseriisunnan jatkamisen keskeinen perusta sekä tärkeä tekijä kehitettäessä ydinenergiasovellutuksia rauhanomaisiin tarkoituksiin. Korostetaan sitä, että ydinsulkusopimus ja sen kolme toisiaan vahvistavaa pilaria edustavat kaikkien osapuolina olevien valtioiden yhteisiä turvallisuusintressejä;

3)	korostetaan, että on ehdottoman välttämätöntä varmistaa, että kaikki osapuolina olevat valtiot noudattavat täysimääräisesti kaikkia ydinsulkusopimuksen määräyksiä;

4)	korostetaan sitä, että osapuolina olevien valtioiden politiikkojen ja strategioiden on oltava yhdenmukaiset ydinsulkusopimuksen määräysten kanssa;

edistetään ydinsulkusopimuksen saattamista maailmanlaajuiseksi ja kehotetaan kaikkia valtioita, jotka eivät ole ydinsulkusopimuksen osapuolia, liittymään viipymättä siihen ydinaseettomina valtioina ja noudattamaan ennen sopimukseen liittymistään sen määräyksiä sekä tekemään ydinsulku- ja aseriisuntasitoumuksia;

6)	ilmaistaan tyytyväisyys kansalaisyhteiskunnan antamaan panokseen ydinsulkusopimuksen periaatteiden ja tavoitteiden edistämiseksi.

ASERIISUNTA

vahvistetaan sitoutuminen kaikille turvallisemman maailman tavoitteeseen ja ydinaseettoman maailman edellytysten luomiseen ydinsulkusopimuksen päämäärien mukaisesti vakuuttuneina siitä, että välietapit tämän tavoitteen saavuttamisessa voivat myös merkittävällä tavalla lisätä kaikkien turvallisuutta;

ilmaistaan tyytyväisyys siihen, että ydinaseita on kylmän sodan päättymisen jälkeen vähennetty merkittävästi, myös kahdessa unionin jäsenvaltiossa. Painotetaan tarvetta vähentää ydinasevarastoja kokonaisuudessaan pyrittäessä kohti ydinsulkusopimuksen VI artiklan mukaista järjestelmällistä ja asteittaista ydinaseriisuntaa ottaen huomioon niiden valtioiden erityinen vastuu, joilla on suurimmat varastot. Ilmaistaan tältä osin tyytyväisyys Yhdysvaltojen ja Venäjän federaation välisiin neuvotteluihin uudesta START-sopimuksesta sekä muistutetaan, että niiden on vielä edistyttävä asevarastojensa vähentämisessä ja ydinasejärjestelmiensä toimintavalmiuden alentamisessa välttämättömälle vähimmäistasolle;

muiden kuin strategisten ydinaseiden osalta:

i)	kehotetaan kaikkia osapuolina olevia valtioita, joilla on tällaisia aseita, sisällyttämään ne yleisiin asevalvonta- ja aseriisuntaprosesseihinsa, jotta näiden aseiden määrää voitaisiin vähentää ja ne voitaisiin poistaa peruuttamattomasti ja todennettavissa olevalla tavalla;

ii)	todetaan, että on tärkeää jatkaa avoimuutta ja luottamusta lisääviä toimenpiteitä tämän ydinaseriisuntaprosessin edistämiseksi;

iii)

rohkaistaan Yhdysvaltoja ja Venäjän federaatiota kehittämään edelleen vuosien 1991–1992 yksipuolisia presidentin aloitteita ja sisällyttämään muut kuin strategiset ydinaseet seuraavaan kahdenväliseen ydinaseiden vähentämiskierrokseensa, minkä johdosta niiden varastoissa olevien niin strategisten kuin muiden ydinaseiden enimmäismäärät alenisivat;

10)	todetaan, että on syytä soveltaa peruuttamattomuuden periaatetta kaikkien ydinaseriisunnan ja asevalvonnan alan toimenpiteiden ohjenuorana, millä vaikutetaan kansainvälisen rauhan, turvallisuuden ja vakauden säilyttämiseen ja vahvistamiseen nämä edellytykset huomioon ottamalla;

11)	todetaan ydinaseiden hävittämiseen ja poistamiseen sekä halkeamiskelpoisen aineen poistamiseen tähtäävien ohjelmien merkitys ydinaseriisunnan kannalta, sellaisena kuin ne on määritelty maailmanlaajuisen G8-kumppanuuden puitteissa;

12)

pyritään aseriisunnan jatkumisen edistämiseksi varmistamaan, että ydinasevaltiot toimivat todennettavuutta ja avoimuutta noudattaen ja toteuttavat muita luottamusta lisääviä toimia ja ilmaistaan tältä osin tyytyväisyys siihen, että jotkut ydinasevaltiot, myös kaksi unionin jäsenvaltiota, ovat osoittaneet entistä suurempaa avoimuutta hallussaan olevien ydinaseiden osalta, ja kehotetaan muita valtioita tekemään samoin;

13)	vahvistetaan sitoutuminen sopimukseen perustuvaan ydinasevalvontaan ja ydinaseriisuntaan sekä korostetaan tarvetta tehostaa monenvälisiä toimia ja ottaa uudelleen käyttöön monenvälisiä välineitä, erityisesti aseriisuntakonferenssi;

14)

kehotetaan valtioita ja erityisesti jäljellä olevia täydellisen ydinkoekieltosopimuksen liitteessä II lueteltuja yhdeksää valtiota, jotka eivät vielä ole allekirjoittaneet ja ratifioineet mainittua sopimusta, tekemään niin viipymättä ja ehdoitta, koska kyseinen sopimus on olennainen osa ydinaseriisunta- ja ydinsulkujärjestelmää ja jotta se voisi tulla voimaan mahdollisimman pian. Ilmaistaan tältä osin tyytyväisyys Yhdysvaltojen äskettäin antamiin sitoumuksiin pyrkiä täydellisen ydinkoekieltosopimuksen varhaiseen ratifiointiin;

15)

kehotetaan kaikkia valtioita ennen täydellisen ydinkoekieltosopimuksen voimaantuloa noudattamaan ydinkoeräjäytyksiä koskevaa moratoriota, pidättymään kaikista mainitun sopimuksen velvoitteiden ja määräysten vastaisista toimista sekä purkamaan kaikki ydinkoelaitokset mahdollisimman pian kansainvälisen yhteisön kannalta avoimella tavalla. Korostetaan täydellisen ydinkoekieltosopimuksen järjestön valmistelutoimikunnan tekemän työn merkitystä erityisesti Kansainvälisen monitorointijärjestelmän (International Monitoring System) osalta ja ilmaistaan tyytyväisyys toimikunnan työhön;

16)

ilmaistaan tyytyväisyys vuonna 2009 konsensuksella hyväksyttyyn aseriisuntakonferenssin työohjelmaan ja tältä pohjalta vedotaan siihen, että aseistariisuntakonferenssin vuoden 2009 istunnon työohjelman vahvistamisesta 29 päivänä toukokuuta 2009 tekemässä päätöksessä (asiakirja CD/1864) sovitun mukaisesti aloitettaisiin välittömästi ja saatettaisiin ripeästi päätökseen neuvottelut ydinaseisiin tai muihin ydinräjähteisiin soveltuvan halkeamiskelpoisen materiaalintuotantokiellosta tehtävästä sopimuksesta 24 päivänä maaliskuuta 1995 hyväksytyn asiakirjan CD/1299 ja sen sisältämän toimeksiannon mukaisesti;

17)

kehotetaan kaikkia asianomaisia valtioita ennen tällaisen sopimuksen voimaantuloa julistamaan ja pitämään voimassa ydinaseisiin tai muihin ydinräjähteisiin käytettävien halkeamiskelpoisten aineiden tuotantoa koskeva välittömästi sovellettava moratorio ja purkamaan ydinaseisiin käytettävien halkeamiskelpoisten aineiden tuotantolaitokset tai muuntamaan ne yksinomaan muita kuin räjähdystarkoituksia varten. Ilmaistaan tyytyväisyys niiden viiden ydinasevaltion toimiin, erityisesti unionissa, jotka ovat julistaneet tällaisen moratorion ja purkaneet tällaiset laitokset;

18)	vedotaan kaikkiin asianomaisiin valtioihin, jotta ne toteuttaisivat asiaankuuluvia käytännön toimenpiteitä vahingossa syttyvän ydinsodan vaaran vähentämiseksi;

19)	tarkastellaan edelleen turvatakuiden antamista osapuolina oleville ydinaseettomille valtioille;

20)

kehotetaan ydinasevaltioita vahvistamaan olemassa olevat turvatakuut, jotka Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto pani merkille päätöslauselmassa 984 (1995), koska tällaiset turvatakuut vahvistavat ydinsulkujärjestelmää, ja allekirjoittamaan ja ratifioimaan sopimuksiin liitettävät ydinaseettomia vyöhykkeitä koskevat pöytäkirjat, jotka on laadittu Yhdistyneiden kansakuntien aseriisuntakonferenssin vuonna 1999 antamien suuntaviivojen mukaisesti käytyjen neuvottelujen johdosta ja joissa todetaan, että mainitunlaisilla vyöhykkeillä on saatavissa sopimuspohjaisia turvatakuita;

21)	korostetaan tarvetta edistää yleisiä asevalvonta- ja aseriisuntaprosesseja sekä vaaditaan edistymistä aseriisunnan kaikkien näkökohtien osalta maailmanlaajuisen turvallisuuden lisäämiseksi;

22)	pyritään aloittamaan konsultaatiot maasta maahan laukaistavat lyhyen ja keskipitkän kantaman ohjukset kieltävästä sopimuksesta;

23)	kehotetaan saattamaan maailmanlaajuisiksi ballististen ohjusten leviämisen vastaiset Haagin käytännesäännöt ja soveltamaan niitä tehokkaasti käytännössä;

24)

korostetaan, että on tärkeää saattaa maailmanlaajuisiksi ja panna täytäntöön biologisia ja toksiiniaseita koskeva yleissopimus (Biological and Toxin Weapons Convention), kemiallisten aseiden kieltosopimus (Chemical Weapons Convention) sekä tavanomaisten aseiden valvontaa edistävät yleissopimukset, toimenpiteet ja aloitteet;

25)	pyritään ratkaisemaan alueelliseen epävakauteen ja turvattomuuteen liittyvät ongelmat sekä konfliktitilanteet, jotka ovat usein aseohjelmien taustalla.

ASEIDEN LEVIÄMISEN ESTÄMINEN

26)

todetaan, että ydinaseiden leviämisen alalla on viime vuosina esiintynyt huomattavia haasteita etenkin Korean demokraattisessa kansantasavallassa ja Iranin islamilaisessa tasavallassa, ja korostetaan sitä, että kansainvälisen yhteisön on oltava valmis vastaamaan näihin haasteisiin ja toimimaan päättäväisesti niiden käsittelemiseksi;

27)

korostetaan tarvetta vahvistaa Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston asemaa lopullisen päätösvallan haltijana, jotta se Kansainvälisen atomienergiayhteisön (IAEA) perussäännön mukaisesti toteuttaisi tarvittavat toimet, ydinmateriaalivalvonnan soveltaminen mukaan luettuna, jos ydinsulkusopimuksesta seuraavia velvoitteita ei noudateta;

28)

muistutetaan mahdollisista seurauksista kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle, jos jokin valtio eroaa ydinsulkusopimuksesta. Vedotaan kansainväliseen yhteisöön, jotta se käsittelisi mahdollisia eroilmoituksia ja niiden seurauksia määrätietoisesti ja kiireellisesti. Korostetaan, että Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston on toimittava ripeästi ja erityisesti käsiteltävä viipymättä tapaukset, joissa jokin osapuolena oleva valtio ilmoittaa eroavansa ydinsulkusopimuksesta. Vedotaan osapuolina oleviin valtioihin, jotta ne edistäisivät asiaan liittyvien toimenpiteiden hyväksymistä, mukaan lukien järjestelyt, joilla säilytetään riittävä IAEA:n valvonta kaikkien rauhanomaisiin tarkoituksiin kehitettyjen ydinmateriaalien, ydinteknisten laitteiden, ydinteknologian ja ydinlaitosten osalta;

29)	vaaditaan ydinalan yhteistyön keskeyttämistä silloin, kun IAEA ei pysty antamaan riittäviä takeita siitä, että kyseisen valtion ydinohjelma on tarkoitettu ainoastaan rauhanomaisiin tarkoituksiin, kunnes IAEA pystyy kyseiset takeet antamaan;

30)

kehotetaan kaikkia Lähi-idän valtioita edistymään muun muassa toimissa, joilla alueelle luodaan tosiasiallisesti todennettavissa oleva vyöhyke, jolla ei ole ydinaseita eikä muita joukkotuhoaseita eikä niiden maaliinsaattamisjärjestelmiä, ja pidättymään toteuttamasta toimenpiteitä, joilla tämän tavoitteen saavuttaminen estetään. Todetaan, että on tärkeää päästä yhteisymmärrykseen konkreettisista käytännön toimista osana prosessia, johon kaikki alueen valtiot osallistuvat ja jolla pyritään edesauttamaan ydinsulkusopimuksen vuoden 1995 Lähi-itää koskevan päätöslauselman täytäntöönpanoa;

31)

kehotetaan lisäksi kaikkia ydinsulkusopimuksen osapuolina olevia valtioita ja erityisesti ydinasevaltioita laajentamaan yhteistyötään ja pyrkimään kaikin tavoin siihen, että alueelliset osapuolet luovat Lähi-itään tosiasiallisesti todennettavissa olevan vyöhykkeen, jolla ei ole ydinaseita eikä muita joukkotuhoaseita eikä niiden maaliinsaattamisjärjestelmiä, vuoden ydinsulkusopimuksen vuoden 1995 päätöslauselman mukaisesti;

32)	koska Euroopan turvallisuus on yhteydessä Välimeren alueen turvallisuuteen, asetetaan etusijalle ydinsulkujärjestelmän täytäntöönpano tuolla alueella;

33)	tunnustetaan ydinaseettomien vyöhykkeiden merkitys rauhalle ja turvallisuudelle asianomaisella alueella sijaitsevien valtioiden kesken vapaasti sovittavien järjestelyjen pohjalta Yhdistyneiden kansakuntien aseidenriisuntatoimikunnan (UNDC) vuonna 1999 antamien suuntaviivojen mukaisesti;

34)

korostetaan, että on kaikin mahdollisin keinoin pyrittävä torjumaan ydinterrorismin vaara, joka liittyy terroristien mahdollisuuteen saada ydinaseita tai ydinmateriaaleja, joita voidaan käyttää säteilyä levittävien laitteiden valmistuksessa, ja korostetaan tässä yhteydessä, että on noudatettava Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmista 1540 (2004) ja 1887 (2009) johtuvia velvoitteita, sekä vaaditaan korkearadioaktiivisten säteilylähteiden ydinturvan parantamista;

35)	kehotetaan kaikkia valtioita, jotka eivät vielä ole allekirjoittaneet, ratifioineet ja panneet täytäntöön ydinterrorismin torjumisesta tehtyä kansainvälistä yleissopimusta, tekemään niin, koska sopimus on tärkeä osa kansainvälistä oikeudellista kehystä, jolla ehkäistään ydinterrorismin uhkaa;

36)

ydinaseiden leviämisen ja terrorismin aiheuttama kasvava uhka huomioon ottaen tuetaan tämän osalta G8-ryhmän maailmanlaajuista kumppanuutta koskevaa aloitetta ja IAEA:n toimintaa sekä muita tähän liittyviä monenvälisiä järjestelyjä kuten joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevaa aloitetta (Proliferation Security Initiative, PSI), ydinterrorismin torjuntaa koskevaa maailmanlaajuista aloitetta (Global Initiative to Combat Nuclear Terrorism, GICNT) ja uhkien vähentämistä koskevaa maailmanlaajuista aloitetta (Global Threat Reduction Initiative, GTRI). Ilmaistaan tyytyväisyys maailmanlaajuista ydinturvallisuutta koskevan huippukokouksen turvallisuustavoitteisiin;

37)	todetaan, että kattavat ydinmateriaalivalvontasopimukset ja niiden lisäpöytäkirjat vaikuttavat ehkäisevästi ydinaseiden leviämiseen ja muodostavat nykyisin todentamista koskevan standardin;

38)

jatketaan työtä IAEA:n ydinmateriaalivalvontajärjestelmän vahvistamiseksi ja saattamiseksi maailmanlaajuiseksi, jotta varmistetaan, että ydinaseiden leviämisen estämistä koskevien velvoitteiden noudattamatta jättäminen havaitaan paremmin, erityisesti siten, että kaikki asianomaiset valtiot hyväksyvät kattavan ydinmateriaalivalvontasopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan sekä tarvittaessa pieniä määriä koskevan tarkistetun pöytäkirjan ja panevat ne täytäntöön, sekä ydinmateriaalivalvontajärjestelmän vahvistamiseksi entisestään;

39)

pyritään siihen, että ydinsulkusopimuksen vuoden 2010 tarkistuskonferenssi ja IAEA:n hallintoneuvosto tunnustaisivat, että kattavan ydinmateriaalivalvontasopimuksen ja lisäpöytäkirjan tekeminen ja täytäntöönpano muodostavat nykyisin todentamista koskevan standardin ydinsulkusopimuksen III artiklan mukaisesti;

40)	korostetaan IAEA:n ainutlaatuista asemaa sen todentamisessa, että valtiot täyttävät ydinaseiden leviämisen ehkäisemistä koskevat sitoumuksensa;

41)	tähdennetään edelleen IAEA:n merkittävää tehtävää antaa pyydettäessä valtioille apua ydinmateriaalien ja ydinlaitosten turvan parantamisessa sekä kehotetaan valtioita antamaan tukensa IAEA:lle;

42)	tunnustetaan Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 1540 (2004) ja 1887 (2009) sekä ydinsulkusopimuksen III artiklan 2 kohdan mukaisen tehokkaan ja asianmukaisen vientivalvonnan merkitys;

43)

pannaan kansallisella tasolla täytäntöön tehokas viennin, kauttakuljetuksen, uudelleenlastauksen ja jälleenviennin valvonta sekä sitä varten tarvittavien asianmukaisten lakien ja asetusten täytäntöönpano, sekä pyritään kansainvälisellä ja kansallisella tasolla päättäväisesti torjumaan ydinaseiden leviämisen rahoittamista ja valvomaan teknologian aineetonta siirtoa;

44)

saatetaan voimaan ydinaseiden levittämiseen kohdistuvia tehokkaita rikosoikeudellisia seuraamuksia laittoman viennin, kauttakuljetuksen, välitystoiminnan ja kaupan sekä niihin liittyvän rahoitustoiminnan ehkäisemiseksi Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1540 (2004) mukaisesti;

45)	rohkaistaan Zangger-komiteaa ja ydinalan viejämaiden ryhmää (Nuclear Suppliers Group) jakamaan vientivalvontaa koskevia kokemuksiaan, jotta kaikki valtiot voisivat ottaa mallia Zangger-komitean järjestelyistä sekä ydinalan viejämaiden ryhmän suuntaviivoista ja niiden täytäntöönpanosta;

46)

tähdennetään tarvetta viimeistellä mahdollisimman pian ydinalan viejämaiden ryhmän suuntaviivojen tiukentaminen erityisesti rikastus- ja jälleenkäsittelyteknologian tehostetun vientivalvonnan osalta sekä tarvetta pyrkiä ydinalan viejämaiden ryhmässä tekemään lisäpöytäkirjaan liittymisestä edellytys ydinalan viennille;

47)	kehotetaan ydinaineiden turvajärjestelyjä koskevista toimista tehdyn yleissopimuksen sopimusvaltioita ratifioimaan mahdollisimman pian yleissopimuksen muutos, jotta se tulisi nopeasti voimaan;

48)	rohkaistaan kehittämään hankalasti levitettävissä olevaa ja helposti valvottavaa teknologiaa.

YDINENERGIAN RAUHANOMAINEN KÄYTTÖ

49)	tunnustetaan osapuolina olevien valtioiden oikeus käyttää ydinenergiaa rauhanomaisiin tarkoituksiin muun muassa sähköntuotannossa, teollisuudessa, terveydenhuollossa ja maataloudessa ydinsulkusopimuksen IV artiklan mukaisesti ja sen I, II ja III artikla asianmukaisesti huomioon ottaen;

50)	sitoudutaan edelleen varmistamaan ydinenergian rauhanomaisen käytön vastuullinen kehittäminen turvallisuuden, suojaamisen ja ydinaseiden leviämisen estämisen kannalta parhaissa mahdollisissa olosuhteissa;

51)	rohkaistaan tältä osin osapuolina olevia valtioita vahvistamaan ydinenergian rauhanomaisen käytön vastuullista kehittämistä koskevat periaatteet ja vaatimukset sekä noudattamaan niitä;

52)

korostetaan jatkuvan kansainvälisen yhteistyön merkitystä ydinturvallisuuden, turvallisen ydinjätehuollon, säteilysuojan sekä ydinalan siviilioikeudellisen korvausvastuun tehostamiseksi ja kehotetaan valtioita, jotka eivät vielä ole liittyneet kaikkiin asiaa koskeviin yleissopimuksiin, tekemään niin mahdollisimman pian ja panemaan niistä johtuvat sitoumukset täysimääräisesti täytäntöön;

53)

tuetaan kansallisia, kahdenvälisiä ja kansainvälisiä pyrkimyksiä kouluttaa tarvittava ammattitaitoinen työvoima, jonka avulla voidaan varmistaa ydinenergian rauhanomaisen käytön vastuullinen kehittäminen turvallisuuden, suojaamisen ja ydinaseiden leviämisen estämisen kannalta parhaissa mahdollisissa olosuhteissa;

54)

vahvistetaan vakuuttuneisuus ydinpolttoainekiertoa koskevien monenvälisten toimintamallien hyödyistä, kunhan niiden varmistusmekanismit yksin tai yhdessä muiden täydentävien järjestelyjen kanssa eivät vääristä nykyisiä hyvin toimivia markkinoita ja niissä otetaan huomioon oikeus ydinenergian rauhanomaiseen käyttöön tarjoamalla ydinpolttoaineen toimitusvarmuus maille, jotka kehittävät ydinohjelmaa turvallisuuden, suojaamisen ja ydinaseiden leviämisen estämisen kannalta parhaissa mahdollisissa olosuhteissa;

55)	todetaan, että useat aloitteet, kuten IAEA:n valvoma matalarikasteisen uraanin pankki, voivat toimia varamekanismeina niistä kiinnostuneille maille ja edistää kestäviä monenvälisiä ratkaisuja;

56)	rohkaistaan käymään ja jatkamaan vuoropuhelua ja neuvotteluja avoinna olevien kysymysten selventämiseksi ja tuen lisäämiseksi ajatukselle ydinpolttoainekiertoa koskevista monenvälisistä toimintamalleista.

4 artikla

Unioni toteuttaa seuraavia toimia 1, 2 ja 3 artiklassa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi:

a)	viralliset yhteydenotot ydinsulkusopimuksen osapuolina oleviin valtioihin sekä tarvittaessa valtioihin, jotka eivät ole ydinsulkusopimuksen osapuolia, niiden rohkaisemiseksi tukemaan tämän päätöksen 1, 2 ja 3 artiklassa asetettuja tavoitteita;

b)	pyrkimys jäsenvaltioiden yhteisymmärrykseen keskeisiä kysymyksiä koskevista ehdotusluonnoksista, jotka esitetään unionin puolesta osapuolina olevien valtioiden harkittavaksi ja jotka saattavat olla pohjana ydinsulkusopimuksen vuoden 2010 tarkistuskonferenssin päätöksille;

c)	unionin kannanotot, jotka esitetään ydinsulkusopimuksen vuoden 2010 tarkistuskonferenssin yleiskeskustelussa ja kolmessa pääkomiteassa ja niiden alaisissa elimissä käytävissä keskusteluissa.

5 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

6 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 29 päivänä maaliskuuta 2010.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. ESPINOSA

(1) EUVL L 165, 17.6.2006, s. 30.

(2) EUVL L 127, 15.5.2008, s. 78.

(3) EUVL L 107, 17.4.2008, s. 62.

(4) EUVL L 189, 17.7.2008, s. 28.

(5) EUVL L 106, 27.4.2005, s. 32.

(6) NPT/CONF.2010/PC.III/WP.26.

10.4.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

L 90/15

KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 18 päivänä joulukuuta 2009,

valtiontuesta C 34/07 (ex N 93/06) meriliikennettä koskevan tonnistoverojärjestelmän käyttöönottoon Puolassa

(tiedoksiannettu numerolla K(2009) 10376)

(Ainoastaan puolankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2010/213/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 108 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohda (1),

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa (2) ja ottaa huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

1. MENETTELY

(1)	Puola ilmoitti 1 päivänä helmikuuta 2006 päivätyllä kirjeellä (3) komissiolle tonnistoverojärjestelmästä. Asia kirjattiin numerolla N 93/2006.

(2)

Komissio yksiköt pyysivät lisätietoja 9 päivänä maaliskuuta, 29 päivänä toukokuuta ja 14 päivänä marraskuuta 2006 sekä 11 päivänä huhtikuuta 2007 päivätyillä kirjeillä (4). Puolan viranomaiset vastasivat komissiolle 20 päivänä huhtikuuta, 9 päivänä toukokuuta ja 6 päivänä syyskuuta 2006 sekä 5 päivänä tammikuuta ja 8 päivänä kesäkuuta 2007 päivätyillä kirjeillä (5). Lisäksi pidettiin teknisen tason kokous 19 päivänä tammikuuta 2007.

(3)	Komissio ilmoitti 12 päivänä syyskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä (6) Puolan tasavallalle päätöksestään aloittaa tuesta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu muodollinen tutkintamenettely, jäljempänä ’menettelyn aloittamisesta tehty päätös’.

(4)	Puola toimitti huomautuksensa 18 päivänä lokakuuta 2007 päivätyllä kirjeellä (7).

(5)	Komission päätös muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (8). Komissio kehotti asianomaisia esittämään huomautuksensa tästä tuesta.

(6)	Komissio on saanut huomautuksia yhdeltä asianomaiselta (9). Komissio toimitti huomautukset Puolalle, joka ei käyttänyt oikeuttaan reagoida niihin.

(7)

Komission yksiköiden ja Puolan viranomaisten 14 päivänä tammikuuta 2009 pidetyn kokouksen jälkeen Puolan viranomaiset sitoutuivat 25 päivänä helmikuuta 2009 päivätyssä kirjeessä (10) muuttamaan tonnistoverojärjestelmäänsä joissain kohdissa, joista komission oli nostanut esille kysymyksiä muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään. Puolan viranomaiset toimittivat lisätietoja 24 päivänä maaliskuuta 2009 (11), 26 päivänä lokakuuta 2009 (12) ja 9 päivänä joulukuuta 2009 (13) päivätyillä kirjeillä

2. YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS TUESTA

2.1 Tiivistelmä

(8)

Tonnistoverolla on tarkoitus korvata kansainvälisessä meriliikenteessä toimivien laivanvarustajien yhtiövero tai henkilökohtainen tulovero kertasummalla, joka lasketaan toiminnassa olevan laivaston tonniston perusteella. Kansainvälisellä meriliikenteellä tarkoitetaan puolalaisen sataman ja ulkomaisen sataman välistä liikennettä sekä ulkomaisten satamien välistä liikennettä. Puolalaisten satamien välinen liikenne voi olla kansainvälistä meriliikennettä vain sillä ehdolla, että matka on osa pitempää ulkomaiseen satamaan ulottuvaa matkaa. Puolan sisäisten reittien (kabotaasi) toiminnot eivät siis ole tonnistoverokelpoisia Puolan tonnistoverojärjestelmässä.

2.2 Tonnistoverojärjestelmä

(9)	Puolan tonnistoverojärjestelmä luotiin 24 päivänä elokuuta 2006 annetulla tonnistoverolailla (14). Lain on määrä tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011 sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt tonnistoverojärjestelmän.

(10)

Tonnistoverolain mukaan tonnistoveron alaiset liikenteenharjoittajat vapautetaan yhtiöveron maksamisesta sellaisena kuin se määritellään valtionyhtiöiden varainhoidosta 31 päivänä tammikuuta 1989 annetussa laissa (15) ja valtiontalouteen kuuluvien yhden osakkeenomistajan yhtiöiden voitoista 1 päivänä joulukuuta 1995 annetussa laissa (16). Vapautus koskee tonnistoverokelpoisista toiminnoista saatavia tuottoja. Liikenteenharjoittajat voivat valita tonnistoverokohtelun tekemällä erityisen ilmoituksen, jossa ne ilmoittavat valitsevansa tämäntyyppisen verotuksen.

(11)

Tonnistoverolain 5 §:n mukaan tonnistoverokelpoisten toimintojen verotettava voitto vahvistetaan jokaisen tonnistoverovelvollisen aluksen osalta kiinteämääräisenä summana, joka määritetään aluksen nettovetoisuuden perusteella seuraavasti kutakin 100 NT:a ja kutakin alkanutta 24 tunnin jaksoa kohti ja vastaten liikenteenharjoittajan kaikkien niiden alusten toiminta-aikaa kyseisenä kuukautena, joiden tuottoihin sovelletaan tonnistoveroa:

Aluksen nettovetoisuus	Kiinteämääräisen tuoton laskeminen
Enintään 1 000 NT	0,5:tä euroa vastaava määrä/100 NT
1 001–10 000 NT	0,35:tä euroa vastaava määrä/100 NT (1 000 NT ylittävältä osalta)
10 001–25 000 NT	0,20:tä euroa vastaava määrä/100 NT (10 000 NT ylittävältä osalta)
Vähintään 25 001 NT	0,10:tä euroa vastaava määrä/100 NT (25 000 NT ylittävältä osalta)

(12)	Laskemista varten aluksen nettotilavuus pyöristetään ylös- tai alaspäin seuraavasti: alle 50 NT:n kapasiteetti pyöristetään pois ja 50 NT:n tai sitä suurempi kapasiteetti pyöristetään ylöspäin seuraavaan sataan NT:iin.

(13)	Maksettava tonnistoveron määrä lasketaan soveltamalla veropohjaan 19 prosentin veroprosenttia.

(14)

Tonnistoveron määrä lasketaan euroina ja maksetaan zlotyina käyttäen Puolan valtionpankin julkaisemaa keskimääräistä vaihtokurssia, jota sovelletaan sen kuukauden viimeisenä päivänä, jona tonnistovero lankeaa maksettavaksi. Maksettava tonnistoveron määrä lasketaan vähentämättä mitään kyseisten tuottojen saamisen yhteydessä aiheutuneita kustannuksia.

(15)

Tonnistoverolain 8 §:n mukaan tuotot, jotka tonnistoverovelvollinen yhtiö saa myymällä tonnistoverokelpoisen aluksen, eivät kuulu tonnistoveron alaisten tuottojen piiriin, vaan niihin sovelletaan 15 prosentin kiinteää veroprosenttia, mikäli kyseisiä tuottoja ei käytetä täysimääräisesti kolmen vuoden kuluessa toisen aluksen hankkimiseen, korjaamiseen, uudistamiseen tai muuttamiseen.

(16)

Henkilökohtaisen tuloveron alaisten yksityishenkilöiden tai henkilöyhtiön jäsenten on tarkoitus voida vähentää sairausvakuutusmaksut verovuoden aikana suoraan maksamastaan tonnistoveron määrästä (17) (tonnistoverolain 6 §) sekä verovuoden aikana maksamansa sosiaaliturvamaksut (18) tonnistoveron veropohjasta (tonnistoverolain 4 §:n 3 momentti).

(17)

Puolan viranomaiset sitoutuivat 25 päivänä helmikuuta 2009 päivätyssä kirjeessään poistamaan tonnistoverolaista säännöksen, joka antaisi mahdollisuuden vähentää sosiaaliturva- ja sairausvakuutusmaksut siinä tapauksessa, että laivanvarustaja on luonnollinen henkilö tai henkilöyhtiöön kuuluva luonnollinen henkilö (19). Näin ollen vähennysmahdollisuutta ei sovelleta ja kaikkiin tonnistoverokelpoisiin toimijoihin sovelletaan samaa menetelmää tonnistoveropohjan ja maksettavan tonnistoveron laskemiseksi.

2.3 Kelpoisuusperusteet

2.3.1 Tonnistoverokelpoiset alukset

(18)

Tonnistoverokelpoisia ovat vain Puolan alusrekisteriin merkityt merialukset. Tonnistoverokelpoinen alus on siis Puolaan liputettu ja kansainvälisessä meriliikenteessä käytettävä alus, joka täyttää kaikki merenkulkua koskevat vaatimukset. Aluksen hyväksyminen merialukseksi edellyttää yleensä aluksen sertifioimista kansainvälisen lastiviivayleissopimuksen tai ihmishengen turvallisuudesta merellä tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen, jäljempänä ’SOLAS-yleissopimus’, nojalla (20).

2.3.2 Tonnistoverokelpoiset toiminnot

(19)

Tonnistoverokelpoisia toimintoja ovat (21):

i)	rahdin ja/tai matkustajien kuljetus;

ii)	meripelastusoperaatiot;

iii)	merihinaus sillä ehdolla, että vähintään 50 prosenttia hinaajan tosiasiallisesti verovuoden aikana suorittaman toiminnan tuotosta on peräisin meriliikenteestä eikä hinauksesta satamaan ja satamasta;

iv)	ruoppaus sillä ehdolla, että 50 prosenttia ruoppaajan tosiasiallisesti vuoden aikana suorittaman toiminnan tuotosta on peräisin ruopatun aineksen merikuljetuksista.

(20)

Puolan viranomaiset sitoutuivat 25 päivänä helmikuuta 2009 päivätyssä kirjeessään muuttamaan kolmatta ja neljättä edellä mainituista ehdoista (22) ottamalla käyttöön kriteerin, jonka mukaan verovuoden aikana vähintään 50 prosenttia kunkin hinaajan tai ruoppaajan vuotuisesta toiminta-ajasta on muodostuttava meriliikenteestä, jotta hinaus ja ruoppaus voisivat kuulua tonnistoverojärjestelmän piiriin.

(21)	Lisäksi tonnistoverolain 3 §:n 2 momentin mukaan tonnistoverokelpoisia ovat myös eräät liitännäistoiminnot edellyttäen, että ne liittyvät edellä mainittujen tonnistoverokelpoisten palvelujen tarjoamiseen.

(22)	Tonnistoverolain 3 §:n 3 momentissa luetellaan toiminnot, jotka eivät ole kelpoisia tonnistoveroon, kuten merenpohjan kartoitus, kalastus, rakentaminen, merenalaiset työt jne.

2.3.3 Tonnistoverokelpoiset toimijat

(23)	Tonnistoverokelpoiset yhtiöt ovat tietyt perusteet täyttäviä toiminnanharjoittajia.

(24)

Toiminnanharjoittaja määritellään tonnistoverolain 2 §:n 3 momentissa seuraavasti: i) yksityishenkilö (luonnollinen henkilö) tai oikeushenkilö, jonka asuinpaikka, rekisteröity toimipaikka tai liikkeenjohto on Puolan alueella; ii) osakas siviiliyhtiössä, henkilöyhtiössä, kommandiittiyhtiössä tai kommandiittiosakeyhtiössä, jonka rekisteröity toimipaikka, liikkeenjohto tai asuinpaikka on Puolan alueella; tai iii) taloudellisen toiminnan vapaudesta 2 päivänä heinäkuuta 2004 annetussa laissa tarkoitettu ulkomainen yrittäjä/yritys (23), joka harjoittaa Puolassa tonnistoverokelpoista toimintaa (24); ja joka täyttää ainakin yhden seuraavista ehdoista:

—	toiminnanharjoittaja osallistuu suoraan merenkulkuun käyttäen omistamiaan tai toisen henkilön omistamia merialuksia ja hänellä on voimassa oleva vaatimustenmukaisuusasiakirja (25);

—	toiminnanharjoittaja on aluksen omistaja, mutta ei osallistu suoraan oman aluksensa tai toisen henkilön aluksen merenkulkuun;

—	toiminnanharjoittaja hallinnoi toisen henkilön alusta tämän puolesta ja lukuun sopimuspohjaisesti ja hänellä voimassa oleva vaatimustenmukaisuusasiakirja (26).

(25)

Mitä tulee viimeksi mainittuun ehtoon (alusten hallinnointi), Puolan viranomaiset sitoutuivat 8 päivänä kesäkuuta 2007 päivätyssä kirjeessä siihen, että hallintoyritykset voivat hyötyä tonnistoverosta vain siinä tapauksessa, että ne huolehtivat samanaikaisesti sekä alusten miehistöhallinnosta että teknisestä hallinnosta.

(26)

Puolan viranomaiset selvensivät 26 päivänä lokakuuta 2009 päivätyssä kirjeessään (27), että alusten hallintoyritysten on täytettävä kaikki vaatimukset, jotka sisältyvät komission tiedonantoon alusten hallintoyrityksille myönnettävän valtiontuen ohjeista, jäljempänä ’alusten hallintoyrityksiä koskevat ohjeet’ (28).

(27)

Mitä tulee erityisesti niihin alusten hallintoyrityksiä koskevien ohjeiden ehtoihin, joiden mukaan alusten hallintoyritysten olisi edistettävä taloutta ja työllisyyttä unionissa (5.1 kohta) ja hallinnoitavien alusten ja unionin välillä olisi oltava taloudellinen yhteys (5.2 kohta), Puolan viranomaiset sitoutuivat vaatimaan Puolan tonnistoverolaissa, että alusten hallinnointi tapahtuu EU:n alueelta ja että aluksilla tai maissa suoritettavissa tehtävissä työskentelee pääasiallisesti unionin kansalaisia. Lisäksi muiden kuin EU:n alusten hallinnointi suljetaan pois tonnistoverojärjestelmän piiristä.

(28)

Mitä tulee alusten hallintoyrityksiä koskevien ohjeiden vaatimukseen kansainvälisten ja EU:n normien noudattamisesta (5.3 kohta), Puolan viranomaiset selvensivät, että Puola on Kansainvälisen merenkulkujärjestön jäsen ja EU:n jäsenvaltiona täyttää kaikki kansainväliset ja eurooppalaiset normit (29). Asianomaiset kansalliset säädökset takaavat, että laivanvarustajat, alusten hallinnointiyhtiöt ja muut yhtiöt noudattavat kansainvälisiä vaatimuksia (30), joiden soveltamisen varmistamisesta ja valvonnasta vastaavat toimivaltaiset viranomaiset.

(29)	Mitä tulee alusten hallintoyrityksiä koskevien ohjeiden vaatimukseen, joka koskee yhteyttä lippuun (5.4 kohta), Puolan viranomaiset toivat esille, että laivanvarustajien velvollisuus purjehtia Puolan lipun alla koskee myös alusten hallintoyrityksiä.

(30)

Mitä tulee alusten hallintoyrityksiä koskevien ohjeiden 6 kohdan koulutusta ja sosiaalisia oloja koskeviin erityisehtoihin, Puolan viranomaiset sitoutuivat 9 päivänä joulukuuta 2009 päivätyssä kirjeessään (31) siihen, että tonnistoverojärjestelmän voimaantuloajankohdasta alkaen jokaista merenkulkijoiden työnantajaa, olipa kyse laivanvarustajasta tai hallintoyrityksestä, vaaditaan noudattamaan merityötä koskevan yleissopimuksen, 2006, asianomaisia määräyksiä (32) (33).

2.3.4 Strateginen ja tekninen hallinto

(31)

Menettelyn aloittamisesta tehdyn päätöksen johdanto-osan 33 kappaleessa komission käsitys strategiseen hallintoon liittyen oli se, että ”tonnistoveron alaisen yhtiön on tehtävä päätöksensä merkittävistä investointimenoista ja pääoman luovutuksista Puolassa. Näiden kysymysten arvioinnissa Puolan viranomaiset ottaisivat huomioon, miten paljon ulkomailla toimivaa henkilöstöä työskentelee Puolassa toimivan henkilöstön johdolla ja alaisuudessa. Arvioitaessa sitä, tapahtuvatko strategiset toiminnot Puolassa, on merkitystä myös päätoimipaikan sijainnilla, mukaan lukien ylin johto sekä paikka, jossa sekä johtokunnan että toimivan johdon päätökset tehdään.”

(32)

Kaupalliseen hallintoon viitaten komissio totesi menettelyn aloittamisesta tehdyn päätöksen johdanto-osan 34 kappaleessa, että ”veroviranomaiset varmistuvat siitä, että reittisuunnittelu, matkustajien ja rahdin tilausten vastaanotto, alusten muonitus ja toimitukset, miehistöhallinto ja -koulutus sekä alusten tekninen hallinto, johon sisältyy myös alusten korjausta ja huoltoa koskeva päätöksenteko, tapahtuu Puolassa. Merkitystä on myös sillä, että tukitoimintojen, kuten koulutuskeskusten ja terminaalien, ylläpito tapahtuu Puolassa, sekä sillä, missä määrin ulkomaiset toimistot tai sivukonttorit työskentelevät Puolassa toimivan henkilöstön johdolla. Se, että alus on liputettu Puolaan tai luokitettu, vakuutettu tai rahoitettu Puolassa, voi lisätä edellä mainittujen näkökohtien painoarvoa. Arvioinnin on joka tapauksessa oltava myönteinen testin molemmissa osissa, siis sekä strategisen hallintoon että kaupalliseen hallintoon liittyvässä osassa.”

(33)

Menettelyn aloittamisesta tehdyn päätöksen jälkeen Puolan viranomaiset selvensivät, että kyseisen päätöksen johdanto-osan 33 ja 34 kappaleessa mainitut vaatimukset eivät pidä paikkaansa ja että tonnistoverolakiin sisältyvät toiminnanharjoittajien kelpoisuusehdot ovat itse asiassa vaihtoehtoisia eikä niiden kaikkien tarvitse täyttyä. Tonnistoverolain 2 §:n 3 momentin a ja b alamomentin mukaan toiminnanharjoittajan (tonnistoverokelpoisen henkilön, mikäli hänen harjoittamansa toiminnot kuuluvat tonnistoveron piiriin) on oltava ”luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, osakas siviiliyhtiössä, henkilöyhtiössä, kommandiittiyhtiössä tai kommandiittiosakeyhtiössä ja hänen asuinpaikkansa, toimipaikkansa tai johtokuntansa on oltava Puolassa”. Toisin sanoen vain yhden seuraavista kolmesta ehdosta tarvitsee täyttyä: i) joko kaikki keskeiset päätökset on tehtävä Puolassa (sekä kaupallisessa että strategisessa hallinnossa) tai ii) päätoimipaikan tai iii) ylimmän johdon on toimittava Puolassa.

(34)

Puolan viranomaiset selittivät lisäksi, että tonnistoverolain 2 §:n 3 momentin c alamomentissa todetaan selvästi, että toiminnanharjoittaja voi olla myös ulkomainen yrittäjä (34), joka harjoittaa Puolassa tonnistoverokelpoista toimintaa. Toisin sanoen yhtiöiden ei tarvitse rajoittua toimimaan yksinomaan Puolasta, jotta ne voisivat kuulua Puolan tonnistoverojärjestelmän piiriin, vaan ne voivat olla sijoittautuneita unionin/ETA:n muihin jäsenvaltioihin.

2.3.5 Vuokrattujen alusten käyttö

(35)

Menettelyn aloittamisesta tehdyn päätöksen jälkeen Puolan viranomaiset selvensivät, että tonnistoverolain (2 §:n 3 momentin a–c alamomentin) mukaan yhtiöt, joiden toiminnot rajoittuvat tietyksi ajaksi tai tietylle matkalle miehistöineen vuokrattaviin aluksiin, eivät voi hyötyä tonnistoverosta. Tonnistoverokelpoisia ovat näin ollen vain sellaiset toiminnanharjoittajat, jotka ovat laivanvarustajia tai hallintoyrityksiä tai jotka käyttävät ilman miehistöä vuokrattuja aluksia.

2.3.6 Erottelutoimenpiteet

(36)

Tonnistoverolakiin sisältyy joukko erottelutoimenpiteitä, joilla on määrä estää seurannaisvaikutukset sellaisiin toimintoihin Puolassa ja muissa maissa, jotka eivät voi kuulua tonnistoveron piiriin. Erottelutoimenpiteillä on tarkoitus estää se, että tonnistoverojärjestelmän ulkopuoliset toiminnot hyötyvät tonnistoverosta (35).

2.3.7 ”Kaikki tai ei mitään” -valinta

(37)

Tonnistoverolain 3 ja 4 §:n mukaan tonnistoverokelpoisten laivanvarustajien on sisällytettävä tonnistoveron alaisuuteen kaikki tonnistoverokelpoiset aluksensa ja kaikki näillä aluksilla harjoitettavat tonnistoverokelpoiset toiminnot. Tästä johtuen tonnistoverojärjestelmän valikoiva käyttö (parhaiden palojen poimiminen) on täysin poissuljettua.

(38)

Tätä sääntöä sovelletaan myös yritysryhmiin. Kaikkien samaan yritysryhmään kuuluvien tonnistoverokelpoisten ja Puolassa verovelvollisten yhtiöiden kaikki tonnistoverokelpoiset toiminnot on sisällytettävä tonnistoverojärjestelmän piiriin heti kun jokin ryhmän yrityksistä on valinnut sovellettavaksi tonnistoveron.

(39)

Tonnistoverolain 11 §:ssä säädetään, että jos kaksi laivanvarustamoa, joista ainakin toinen on tonnistoveron alainen, fuusioituu tai jos tonnistoverovelvollinen yhtiö ostaa muita laivanvarustamoja, muodostetun uuden varustamoyrityksen koko tonnistoverokelpoiseen laivastoon sovelletaan tonnistoveroa.

(40)	Lisäksi jos yhtiö lopettaa tonnistoverokelpoisten toimintojen harjoittamisen, tonnistoverolain mukaan se voi valita tonnistoverotuksen uudelleen vasta kolmen vuoden kuluttua sen kalenterivuoden lopusta, jonka aikana toiminnanharjoittaja lopetti toiminnot tai luopui tonnistoverosta.

(41)

Tonnistoveron alaisten yhtiöiden ei liioin ole mahdollista luopua tonnistoverosta tietyn ajanjakson aikana. Tämän nk. tonnistoverojakson tarkoituksena on välttää laivanvarustamojen siirtyminen välillä tonnistoveron alaisiksi ja välillä yhtiöveron alaisiksi sen mukaan, mikä niiden velkojen ja voittojen määrä on. Tonnistoverojakson pituus on tonnistoverolaissa (sen 10 §:ssä) tällä hetkellä vahvistettu viideksi vuodeksi.

(42)	Puolan viranomaiset sitoutuivat kuitenkin 23 päivänä helmikuuta 2009 päivätyssä kirjeessään muuttamaan tonnistoverolakia pidentämällä tämän jakson 10 vuoteen. Näin ollen yhtiöiden on tonnistovero valittuaan pysyttävä tonnistoverojärjestelmän piirissä vähintään 10 vuotta.

2.4 Yhteys lippuun

(43)	Ilmoitettuun Puolan tonnistoverojärjestelmään sisältyy nimenomainen yhteys lippuun, toisin sanoen vaatimus, jonka mukaan vain Puolan alusrekisteriin merkityt alukset ovat tonnistoverokelpoisia.

2.5 Järjestelmän kesto

(44)

Puolan viranomaiset sitoutuivat 13 päivänä huhtikuuta 2006 päivätyssä kirjeessä rajoittamaan ehdotetun tonnistoverojärjestelmän keston 10 vuoteen ja tekemään uuden ilmoituksen järjestelmän mahdollisesta jatkamisesta tai uusimisesta tämän 10 vuoden ajanjakson jälkeen. Lisäksi Puolan viranomaiset ilmoittivat 9 päivänä joulukuuta 2009 päivätyssä kirjeessä, että tonnistoverojärjestelmä tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.

2.6 Mahdollinen päällekkäisyys muiden järjestelmien kanssa

(45)	Komission käytössä olevien tietojen mukaan tällä hetkellä ei ole voimassa tukijärjestelmää meriliikenteen hyväksi Puolassa.

2.7 Vuosittainen raportointi

(46)	Puolan viranomaiset lupasivat ilmoituksessaan toimittaa komissiolle vuosittain raportit tilanteesta ja ilmoittaa niissä muutokset Puolan rekisteröidyssä aluskannassa ja näillä aluksilla työskentelevien merenkulkijoiden määrässä sekä tonnistoveron alaisten yhtiöiden tai ryhmien määrässä.

3. SYYT TUTKINTAMENETTELYN ALOITTAMISEEN

(47)

Menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä komissio nosti esille kysymyksiä seuraavista viidestä Puolan tonnistoverojärjestelmän ominaistekijästä ja niiden soveltuvuudesta sisämarkkinoille:

—

Tonnistoverojärjestelmä antaa luonnollisille henkilöille mahdollisuuden hyötyä tonnistoverosta sekä sallii henkilökohtaisen tuloveron alaisten ja tonnistoveron valinneiden luonnollisten tai oikeushenkilöiden vähentää sosiaaliturvamaksut tonnistoveronsa veropohjasta ja sairausvakuutusmaksut tonnistoveronsa määrästä.

—	Hinaajat ja ruoppaajat kuuluvat tonnistoveron piiriin, vaikka kyseisten alusten meriliikenteeksi katsottavat palvelut kattaisivat alle puolet niiden toiminta-ajasta yhden verovuoden aikana.

—

Laivanvarustajalla on mahdollisuus soveltaa tonnistoveroa aluksiin, joiden osalta se ei vastaa samanaikaisesti joko omaan tai kolmannen osapuolen lukuun alusten kaupallisesta ja teknisestä hallinnosta sekä miehistöhallinnosta, tonniston osalta, joka ylittää enemmän kuin nelinkertaisesti niiden alusten tonniston, joiden osalta se vastaa kyseisistä kolmesta toiminnosta.

—

Strategisen ja teknisen hallinnon suhteen edellytetään, että käytännössä kaikki tärkeimmät päätökset tehdään Puolassa ja että ylin johto, päätoimipaikka, johtokunta ja toimiva johto on Puolassa, mikä saattaa käytännössä aiheuttaa syrjintää ja rajoittaa toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen laivanvarustajan sijoittautumisvapautta.

—	Tonnistoverovelvolliset yhtiöt voivat luopua tonnistoverosta jo viiden vuoden kuluttua sen valitsemisesta.

4. PUOLAN VIRANOMAISTEN HUOMAUTUKSET

(48)

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehdyn päätöksen jälkeen Puolan viranomaiset antoivat lisätietoja liittyen menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä kuvattuihin seikkoihin. Huomautukset on otettu asianmukaisesti huomioon tämän päätöksen 2 luvussa, minkä vuoksi niitä ei toisteta jäljempänä. Jäljempänä esitetään ainoastaan ne huomautukset, jotka liittyvät menettelyn aloittamisesta tehdyssä komission päätöksessä esille nostettuihin kysymyksiin.

(49)

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä komissio nosti esiin kysymyksen siitä, tulisiko luonnolliset henkilöt voida sisällyttää tonnistoverojärjestelmän piiriin. Puolan viranomaiset huomauttivat, että jos luonnolliset henkilöt suljettaisiin pois tonnistoveron piiristä, tonnistoverolaki olisi ristiriidassa Puolan perustuslain kanssa, koska perustuslaki takaa tasavertaisen viranomaiskohtelun. Lisäksi Puolan lainsäädäntö ei estä oikeushenkilöiden ohella myös muita henkilöitä harjoittamasta meriliikennettä, minkä vuoksi laivanvarustajina voivat toimia myös luonnolliset henkilöt.

(50)

Liittyen kysymykseen siitä, voidaanko pitää sisämarkkinoille soveltuvana mahdollisuutta vähentää sairausvakuutusmaksut tonnistoveron määrästä ja sosiaaliturvamaksut tonnistoveron veropohjasta, Puolan viranomaiset selvensivät, että vähennysoikeus on vain luonnollisilla henkilöillä. Ne katsoivat myös, että tällainen vähennys perustuu siihen, että sosiaaliturva- ja sairausvakuutusmaksut kompensoidaan tuloverojärjestelmässä. Vähennysten hakemiseksi ei ole merkitystä sillä, perustuuko tulovero tuloihin vai tuottoihin. Sosiaaliturvamaksut ja sairausvakuutusmaksut voivat vähentää myös ne veronmaksajat, jotka ovat valinneet kiinteämääräisenä maksettavan tuloveron, jonka mukaisesti heidän tuottonsa verotetaan. Puolan viranomaiset esittivät myös, että sen tosiseikan, ettei tonnistoveroa makseta reaalitulon perusteella, ei pitäisi sulkea pois mahdollisuutta vähentää sosiaaliturvamaksuja veropohjasta ja sairausvakuutusmaksuja veron määrästä.

(51)

Puolan viranomaiset esittivät, että jos sellaisilta laivanvarustajilta, jotka ovat luonnollisia henkilöitä, poistettaisiin mahdollisuus vähentää sosiaaliturvamaksut veropohjasta ja sairausvakuutusmaksut tonnistoverosta, johtaisi tämä laivanvarustajien juridisen ja verotuksellisen aseman erilaistumiseen riippuen siitä, saavatko he tonnistoveron alaisen toiminnan ohella muuta tuloa esimerkiksi vuokra- tai työsuhteesta.

(52)	Puolan viranomaiset selvensivät myös, että vähennysoikeus on vain tonnistoverokelpoista liiketoimintaa harjoittavilla henkilöillä, ei heidän palveluksessaan olevilla merenkulkijoilla.

(53)

Kuten tämän päätöksen johdanto-osan 17 kappaleessa todetaan, Puolan viranomaiset sitoutuivat 25 päivänä helmikuuta 2009 päivätyssä kirjeessään kuitenkin muuttamaan tonnistoverojärjestelmäänsä poistamalla tonnistoverolaista mahdollisuuden vähentää sosiaaliturva- ja sairausvakuutusmaksut, jos laivanvarustaja on luonnollinen henkilö tai henkilöyhtiöön kuuluva luonnollinen henkilö (lain 4 §:n 3–5 momentti, 6 § ja 12 §:n 3 momentti).

(54)

Mitä tulee komission alustavaan näkemykseen siitä, että hinaus- ja ruoppaustoimintojen tonnistoverokelpoisuuden olisi perustuttava yksittäisen hinaajan tai ruoppaajan toiminta-aikaan verovuoden aikana eikä saatujen tulojen määrään, Puolan viranomaiset esittivät, että työajan kytkeminen mahdollisuuteen verottaa tiettyä toimintaa tonnistoverolla ei aina heijasta kyseisen toiminnan laajuutta vuoden aikana.

(55)

Puolan viranomaisten mielestä olisi tarkoituksenmukaisempaa säilyttää tämänhetkiset ratkaisut eli viitata tonnistoveron alaisten toimintojen osavolyymiin tuottojen kokonaisvolyymissa, koska tämä antaa mahdollisuuden tarkistaa veronmaksajan kirjanpitoon sisältyvät tiedot. Puolan viranomaiset totesivat, että tällainen ratkaisu olisi valvonnan kannalta yksinkertaisempi sekä veronmaksajalle että veroviranomaisille ja näin voitaisiin eliminoida tonnistoveron luvaton käyttö tämäntyyppisissä toiminnoissa tilanteissa, joissa vaaditut ehdot eivät täyty.

(56)

Kuten tämän päätöksen johdanto-osan 20 kappaleessa todetaan, Puolan viranomaiset ottivat huomioon muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä esiin nostetut kysymykset sitoutumalla 25 päivänä helmikuuta 2009 päivätyssä kirjeessään muuttamaan tonnistoveroaan ottamalla käyttöön kriteerin, jonka mukaan verovuoden aikana vähintään 50 prosenttia kunkin hinaajan tai ruoppaajan vuotuisesta toiminta-ajasta on muodostuttava meriliikenteestä, jotta hinaus ja ruoppaus voisivat kuulua tonnistoveron piiriin.

(57)

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä komissio täsmensi, että tonnistoveron piiriin saisi sisällyttää vain sellaisia aluksia, joiden osalta laivanvarustaja vastaa joko aluksen teknisestä ja miehistöhallinnosta tai aluksen kaupallisesta hallinnosta, edellyttäen, että kyseisten alusten tonnisto ei ylitä nelinkertaisesti niiden alusten tonnistoa, joiden osalta se vastaa samanaikaisesti kyseisistä kolmesta toiminnosta eli teknisestä hallinnosta, miehistöhallinnosta ja kaupallisesta hallinnosta. Puolan viranomaiset esittivät, että tonnistoverojärjestelmä oli luotu noudattaen yhteisön suuntaviivoja meriliikenteen valtiontuelle (36), jäljempänä ’suuntaviivat’, jotka eivät sisällä näin yksityiskohtaisia ehtoja, joita ei näin ollen tarvinnut sisällyttää tonnistoverolain säännöksiin.

(58)	Mitä tulee tietyksi ajaksi tai tietylle matkalle vuokrattaviin aluksiin, Puolan viranomaiset selvensivät, etteivät ne ole tonnistoverokelpoisia (ks. tämän päätöksen johdanto-osan 35 kappale).

(59)

Mitä tulee menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä kuvattuihin strategista hallintoa ja teknistä hallintoa koskeviin vaatimuksiin, joiden mukaan käytännössä kaikki keskeiset päätökset olisi tehtävä Puolassa ja ylimmän johdon, päätoimipaikan, johtokunnan ja toimivan johdon olisi oltava Puolassa, Puolan viranomaiset totesivat, että nämä vaatimukset eivät perustu tonnistoverolain säännöksiin. Puolan viranomaisten mukaan tonnistoverolaissa ei edellytetä strategisen ja kaupallisen hallinnon arviointia (tarkastusta).

(60)

Puolan viranomaiset selvensivät myös, että strategisen ja kaupalliseen hallintoon liittyvät ehdot ovat keskenään vaihtoehtoisia eikä niiden kaikkien tarvitse täyttyä. Toisin sanoen vain yhden seuraavista kolmesta ehdosta tarvitsee täyttyä: i) joko kaikki keskeiset päätökset on tehtävä Puolassa (sekä kaupallisessa että strategisessa hallinnossa) tai ii) päätoimipaikan tai iii) ylimmän johdon on toimittava Puolassa.

(61)	Näin ollen Puolan viranomaisten mukaan yhtiöiden ei tarvitse rajoittua toimimaan yksinomaan Puolasta käsin, jotta ne voisivat kuulua Puolan tonnistoverojärjestelmän piiriin, vaan ne voivat olla sijoittautuneita unionin/ETA:n muihin jäsenvaltioihin.

(62)

Mitä tulee sijoittautumisvapauteen, Puolan viranomaiset selittivät, että laivanvarustaja voi olla myös ulkomainen yrittäjä (37), joka harjoittaa Puolassa tonnistoverokelpoista toimintaa. Puolan viranomaiset esittivät, että Puolan alusrekisteriin on mahdollista rekisteröidä alus, jonka omistaa jonkin Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen tai jossakin Euroopan unionin jäsenvaltiossa toimipaikkaansa pitävä oikeushenkilö, sekä myös alus:

—

joka on ainakin puoliksi jonkin jäsenvaltion kansalaisen tai jossakin jäsenvaltiossa rekisteröityä toimipaikkaansa pitävän oikeushenkilön omistuksessa, edellyttäen, että aluksen omistajan asuinpaikka taikka päätoimipaikka tai sivuliike on jossakin jäsenvaltiossa (jolloin alus voidaan rekisteröidä kaikkien omistajien hakemuksesta Puolan alusrekisterin pysyvään alusrekisteriin);

—

jonka omistaa pääomayhtiö, jonka rekisteröity toimipaikka on ulkomailla ja jossa jonkin EU:n jäsenvaltion kansalaisella tai jossakin EU:n jäsenvaltiossa rekisteröityä toimipaikkaansa pitävällä oikeushenkilöllä on osakepääomaa, edellyttäen, että aluksen omistajan asuinpaikka tai päätoimipaikka tai sivuliike on jossakin EU:n jäsenvaltiossa (jolloin alus voidaan rekisteröidä omistajan hakemuksesta Puolan alusrekisterin pysyvään alusrekisteriin).

(63)

Puolan viranomaiset selvensivät myös, että jäsenvaltioista ja ETA-maista tulevat ulkomaiset henkilöt voivat käynnistää ja harjoittaa liiketoimintaa samojen periaatteiden mukaisesti kuin puolalaiset yrittäjät. Lisäksi myös EU:n ja ETA:n ulkopuolisten valtioiden kansalaiset voivat käynnistää ja harjoittaa liiketoimintaa samojen periaatteiden mukaisesti kuin Puolan kansalaiset, mikäli he oleskelevat laillisesti Puolassa. Lisäksi ulkomainen yrittäjä (ulkomainen henkilö, joka harjoittaa liiketoimintaa ulkomailla) voi ryhtyä harjoittamaan liiketoimintaa sivuliikkeiden muodossa ja perustaa edustustoja Puolaan (liiketoiminnan vapaudesta annetun lain nojalla).

(64)

Sivuliike on erillinen ja organisatorisesti itsenäinen liiketoiminnan osa, jota yrittäjä harjoittaa kotipaikkansa tai päätoimipaikkansa ulkopuolella. Puolan viranomaiset esittivät, että ulkomaisen yrittäjän sivuliikkeen avaaminen ei ole monimutkaista eikä aseta ulkomaiselle yrittäjälle yksityiskohtaisia ehtoja. Mitä tulee edustustoihin, niissä voidaan harjoittaa yksinomaan ulkomaisen yrittäjän markkinointiin ja mainontaan liittyvää toimintaa.

(65)

Mitä tulee komission alustavaan arvioon siitä, että tonnistoverojärjestelmään sisältyvät strategisen ja kaupallisen hallinnon ehdot näyttävät rajoittavan mahdollisuuksia perustaa tytäryhtiöitä sekä johtavan käytännössä syrjintään ja rajoittavan sijoittautumisvapautta, Puolan viranomaiset esittivät edellä mainittujen seikkojen pohjalta, että komission päätelmä on perusteeton eikä sovellettava lainsäädäntö tue sitä.

(66)	Ilmoitetun järjestelmän viiden vuoden sitoumusaikaan liittyen Puolan viranomaiset korostivat, että suuntaviivoissa ei aseteta sitoumusaikoihin liittyviä ehtoja.

(67)	Lisäksi viiteen vuoteen rajoitetun tonnistoverojakson käyttöönotto mahdollistaa sen, että täytäntöön pantujen säännösten vaikutus näkyy nopeammin (esim. puolalaisten laivanvarustajien omistamien alusten liputtaminen takaisin Puolaan eli liputtaminen EU-lipulla.)

(68)

Puola katsoi, että sen sitouduttua tekemään tonnistoverojärjestelmästä 10 vuoden kuluttua uuden ilmoituksen Euroopan komissiolle tonnistoverojakson pidentäminen 10 vuoteen tulee johtamaan vaikeuksiin käyttöönotetun järjestelmän asianmukaisessa analyysissa, joka on tehtävä ennen kuin Puola tekee järjestelmästä uuden ilmoituksen.

(69)	Kuten tämän päätöksen johdanto-osan 42 kappaleessa todetaan, Puolan viranomaiset kuitenkin myöhemmin sitoutuivat muuttamaan tonnistoverojärjestelmäänsä pidentämällä yhtiöiden tonnistoverojakson 10 vuoteen.

5. ASIANOMAISTEN OSAPUOLTEN ESITTÄMÄT HUOMAUTUKSET

(70)

Vain yksi osapuoli, Bugsier Reederei- und Bergungsgesellschaft mbH & Co. KG, jäljempänä ’Bugsier Reederei’, esitti 20 päivänä joulukuuta 2007 päivätyllä kirjeellä huomautuksia Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistuun tiedonantoon, jossa esitettiin tiivistetysti 11 päivänä joulukuuta 2007 tehdyn komission päätöksen sisältö.

(71)	Bugsier Reederein mukaan hinaus ei saisi kuulua Puolan tonnistoverojärjestelmän piiriin. Se katsoo, että hinauksen sisällyttäminen tonnistoveron piiriin voisi vääristää vakavasti kilpailua Euroopan hinausalalla.

6. TOIMENPITEEN ARVIOINTI

6.1 Onko kyse SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta tuesta

(72)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätään, että jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(73)

Tonnistoverojärjestelmällä Puolan viranomaiset myöntävät valtion varoista rahoitetun veroedun alentamalla tällä alalla normaalisti maksettavaa yhtiöveroa tai henkilökohtaista tuloveroa, mikä suosii tiettyjä yrityksiä, koska toimenpide koskee vain meriliikennealaa. Tällainen veroetu uhkaa vääristää kilpailua ja voi vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, sillä meriliikennettä harjoitetaan pääasiassa maailmanlaajuisilla markkinoilla, joilla vallitsee kilpailu muiden jäsenvaltioiden yritysten kanssa.

(74)	Komissio katsoo sen vuoksi, että ilmoitettu järjestelmä on katsottava SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi.

6.2 Arvioinnin oikeusperusta

(75)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alankohdan mukaan sisämarkkinoille soveltuvana voidaan pitää tietyn taloudellisen toiminnan tukemista, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla, minkä vuoksi tällä kohdalla voidaan perustella poikkeaminen yleisestä valtiontukea koskevasta kiellosta. Tässä tapauksessa komissio katsoo, että ilmoitettua järjestelmää on tarkasteltava SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alankohdan perusteella.

(76)	Merenkulkualan hyväksi myönnettyä tukea on tarkasteltava lisäksi suuntaviivojen ja alusten hallintoyrityksiä koskevien ohjeiden perusteella, joissa annetaan säännöt alusten miehistöhallinnon ja teknisen hallinnon kelpoisuudesta tonnistoveroon tai muihin verojärjestelyihin.

6.3 Yhteensopivuuden arviointi

(77)

Suuntaviivoissa määritetään ehdot, joiden mukaisesti jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön tiettyjä valtiontukiohjelmia merenkulkualan hyväksi yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi, kuten:

—	edistämään turvallista, tehokasta, turvattua ja ympäristöystävällistä meriliikennettä,

—	kannustamaan alusten merkitsemistä tai palauttamista jäsenvaltioiden rekistereihin,

—	edistämään jäsenvaltioissa sijaitsevan merenkulkuklusterin lujittamista samalla kun pidetään yllä aluskantaa, joka on yleisesti kilpailukykyinen maailmanmarkkinoilla,

—	säilyttämään ja kehittämään merenkulkualan osaamista ja turvaamaan eurooppalaisten merenkulkijoiden työllisyys ja parantamaan sitä sekä

—	edistämään lähimerenkulun uusia palveluja yhteisön liikennepolitiikkaa koskevan valkoisen kirjan mukaisesti.

(78)	Suuntaviivojen 3.1 kohdan viidennessä alakohdassa mainitaan tonnistoverojärjestelmät toimenpiteinä, joiden ”on todettu turvaavan merenkulun korkean tason työpaikkoja” ja joiden voidaan näin ollen katsoa soveltuvan sisämarkkinoille.

(79)	Suuntaviivoissa kuitenkin vahvistetaan tällaisille järjestelmille tietyt perusteet, jotta ne voitaisiin katsoa sisämarkkinoille soveltuviksi.

(80)	Perusteita tarkasteltiin menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä, ja komissio esitti epäilyksiä useiden perusteiden täyttymisestä. Seuraavassa komissio esittää lopullisen arvionsa kunkin perusteen osalta.

6.4 Luonnollisten henkilöiden tonnistoverokelpoisuus; tonnistoverovelvollisten luonnollisten henkilöiden mahdollisuus vähentää sairausvakuutusmaksut tonnistoveronsa määrästä ja sosiaaliturvamaksut veropohjasta

(81)

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä komissio kyseenalaisti sen, tulisiko luonnollisten henkilöiden voida olla tonnistoverokelpoisia. Suuntaviivojen 3.1 kohdan neljännessä alakohdassa todetaan, että ”valtiontukea on […] järjestelmä, jossa tavanomainen yritysverojärjestelmä on korvattu tonnistoverolla” (38). Luonnollisiin henkilöihin sovelletaan henkilökohtaista tuloveroa eikä yhtiöveroa. Lisäksi komission tähän mennessä hyväksymillä tonnistoverojärjestelmillä on korvattu pelkästään yhtiövero tonnistoverolla.

(82)

Komissio ottaa kuitenkin huomioon, että suuntaviivojen soveltamisala ei rajoitu vain oikeushenkilöihin, vaan siihen kuuluvat kaikki mahdolliset meriliikennettä harjoittavat toimijat. Suuntaviivojen 2.1 kohdan ensimmäisessä alakohdan mukaan ”suuntaviivoissa ei tehdä eroa edunsaajien välillä niiden oikeudellisen muodon (osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö tai yksityishenkilö) perusteella, eikä sen perusteella, ovatko ne julkisessa vai yksityisessä omistuksessa. Viittaukset yrityksiin koskevat myös kaikkia muita luonnollisia ja oikeushenkilöitä.” (38) Tämä on johdonmukaista myös EU:n kilpailuoikeuden kanssa, jossa yrityksiin viitataan tekemättä eroa niiden oikeudellisen muodon välillä.

(83)	Lisäksi luonnollisten ja oikeushenkilöiden kohtelussa ei tehdä eroa, koska veropohja lasketaan samalla tavoin ja samaa 19 prosentin veroprosenttia sovelletaan kaikkiin toimijoihin.

(84)	Siksi ei ole syytä, miksi luonnollisia henkilöitä tulisi kohdella eri tavalla suuntaviivojen perusteella, minkä vuoksi komission epäilyt hälvenevät tältä osin.

(85)

Lisäksi luonnolliset henkilöt eivät saa edelleen alentaa maksettavaa tonnistoveroa (jopa tasolle, jolla veroa ei makseta lainkaan), koska Puolan antaman sitoumuksen perusteella luonnolliset henkilöt eivät saa vähentää sosiaaliturvamaksuja tonnistoveron veropohjasta ja sairausvakuutusmaksuja tonnistoveron määrästä. Tämä varmistaa yhtäläisen verotuksen kaikille tonnistoverokelpoisille toimijoille niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta (luonnollinen tai oikeushenkilö, ulkomainen yrittäjä jne.).

(86)

Mitä tulee luonnollisten henkilöiden mahdollisuuteen vähentää sosiaaliturvamaksut tonnistoveron veropohjasta ja sairausvakuutusmaksut tonnistoverosta, komissio panee merkille Puolan viranomaisten antaman sitoumuksen poistaa kyseinen mahdollisuus laista. Sitoumus kattaa myös henkilökohtaisen tuloveron alaiset oikeushenkilöt. Komissio pitää sitoumusta tervetulleena, koska kyseinen mahdollisuus olisi vastoin tonnistoveron peruslähtökohtaa (tosiasiallisen voiton, joka saadaan vähentämällä reaalikustannukset tuotoista, korvaaminen teoreettisella voitolla) ja tarjoaisi kohtuuttomia etuja. Se loisi myös perusteettoman eron luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden kohtelussa.

(87)

Lisäksi komissio katsoo, että tonnistoverolain 2 §:n 3 momenttiin sisältyvä ulkomaisten ja kotimaisten toimijoiden määritelmä ei aiheuta huolta liittyen mahdolliseen näiden toimijoiden väliseen syrjintään ja sulkee pois sen, että ulkomaisille toimijoille aiheutuisi haittaa liittyen niiden tonnistoverokelpoisuuteen Puolan järjestelmässä.

6.5 Pääasialliset tonnistoverokelpoiset toiminnot

(88)	Kuten muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä mainitaan, komissio katsoo, että tonnistoveron soveltaminen kansainväliseen rahti- ja/tai matkustajameriliikenteeseen on sopusoinnussa suuntaviivojen kanssa.

(89)

Mitä tulee rahti- ja/tai matkustajaliikenteeseen liittyvien toimintojen sisällyttämiseen tonnistoverojärjestelmän piiriin, komissio toteaa, että suuntaviivoja todellakin sovelletaan merenkulkutoimintoja eli rahdin tai matkustajien merikuljetuksia harjoittaviin yhtiöihin (39), minkä vuoksi suuntaviivat nimenomaisesti kattavat matkustajien ja/tai rahdin kuljetuksen palveluina, jotka ovat tonnistoverokelpoisia. Meripelastusoperaatioiden (henkilöiden pelastamiseen ja kuljetukseen merellä käytettävien alusten) osalta komissio katsoo päätöskäytäntönsä (40) mukaisesti, että kyseisten palvelujen tulisi olla tonnistoverokelpoisia, koska ne ovat meriliikenteeseen suoraan liittyviä tukipalveluja.

(90)

Mitä tulee hinaukseen, suuntaviivojen 3.1 kohdan neljännessätoista alakohdassa todetaan, että ”hinaus kuuluu suuntaviivojen soveltamisalaan ainoastaan siinä tapauksessa, että yli 50 prosenttia hinaajan tiettynä vuonna tosiasiallisesti suorittamasta hinaustoiminnasta on meriliikennettä. Odotusaika voidaan ottaa suhteellisesti huomioon siinä hinaajan tosiasiallisesti suorittaman toiminnan osassa, joka on meriliikennettä.”

(91)

Mitä tulee ruoppaukseen, suuntaviivojen 3.1 kohdan kuudennessatoista alakohdassa todetaan, että ”yritysten verotusjärjestelyjä (kuten tonnistoveroa) voidaan kuitenkin soveltaa niihin ruoppaajiin, joiden toiminta on meriliikennettä – eli poistetun maa-aineksen kuljetusta meritse – yli 50 prosenttia niiden vuotuisesta toiminta-ajasta. Näitä järjestelyjä voidaan soveltaa ainoastaan tällaisiin kuljetustoimintoihin.”

(92)

On huomattava, että muutoksissa, jotka Puolan viranomaiset ovat sitoutuneet tekemään tonnistoverolakiinsa (41), asetetaan sekä hinaajien että ruoppaajien tonnistoverokelpoisuuden ehdoksi se, muodostuuko vähintään 50 prosenttia niiden vuotuisesta toiminta-ajasta tonnistoverokelpoisista toiminnoista, joten tämä vaatimus on täysin sopusoinnussa suuntaviivojen kanssa.

(93)

Lisäksi ruoppauksen osalta tonnistoverojärjestelmässä (tonnistoverolain 3 §:n 1 momentin neljännessä luetelmakohdassa) sovelletaan määritelmää, jonka mukaan meriliikenteestä muodostuva ruoppaajien toiminta on poistetun maa-aineksen kuljetusta meritse ja joka näin ollen vastaa suuntaviivoissa annettua määritelmää. Sen vuoksi komissio katsoo, että ruoppausta koskevat kelpoisuusperusteet ovat suuntaviivojen mukaisia.

(94)

Tonnistoverojärjestelmään sisältyvä hinausta koskeva ehto, jonka mukaan ”vähintään 50 prosenttia hinaajan vuoden aikana tosiasiallisesti suorittamiin toimintoihin käytetystä [toiminta-ajasta] (42) on muodostuttava muista hinauspalveluista kuin hinauksesta satamaan, satamasta tai sataman sisällä” (tonnistoverolain 3 §:n 1 momentin toinen luetelmakohta) ei ole kuitenkaan täysin suuntaviivojen mukainen.

(95)

Kyseisessä ehdossa jätetään kyllä tonnistoveron ulkopuolelle hinaus satamaan, satamasta ja sataman sisällä, mikä on suuntaviivojen mukaista (43). Ei ole kuitenkaan poissuljettua, että muut hinauspalvelut, kuten sisävesihinaus tai merihinaus ilman käyntiä satamassa, voisivat olla tonnistoverokelpoisia. Tämä on vastoin suuntaviivoja, joiden mukaan tonnistoveron piiriin saisi sisällyttää vain ne hinaajan toiminnot, jotka ovat meriliikennettä, eli rahdin ja matkustajien merikuljetukset. Lisäksi yhteisöjen tuomioistuin on selventänyt asiassa komissio v. Kreikka antamassaan tuomiossa (44), että ”vaikka hinausta tarjotaan normaalisti korvausta vastaan, siinä ei yleensä ole kyseessä suora matkustajien tai tavaroiden kuljetus. Se käsittää pikemminkin aluksen, porauslaitteen, lautan tai poijun liikkumisessa avustamisen. Hinausalus, joka auttaa toista alusta […], avustaa alusta, jolla kuljetetaan matkustajia tai tavaroita, mutta se ei itse ole niitä kuljettava alus” (45). Hinaustoimintoja ei siksi voida katsoa meriliikenteeksi. Näin ollen tonnistoverokelpoisia voivat olla vain ne hinaajien palvelut, joihin suoraan sisältyy matkustajien tai rahdin merikuljetusta.

(96)

Edellä esitetyn perusteella komissio ei vastusta mahdollisuutta, että hinaajat sisällytetään tonnistoveron piiriin sillä edellytyksellä, että ainakin 50 prosenttia hinaajan vuoden aikana tosiasiallisesti suorittamiin toimintoihin käytetystä toiminta-ajasta muodostuu sellaisista palveluista, jotka ovat meriliikennettä.

6.6 Hallinto

(97)	Mitä tulee tekniseen hallintoon ja miehistöhallintoon, komission on varmistettava, että Puolan tonnistoverojärjestelmä täyttää kaikki alusten hallintoyrityksiä koskeviin ohjeisiin sisältyvät vaatimukset. Tähän liittyen komissio panee merkille seuraavat seikat.

(98)

Ensiksikin mitä tulee alusten hallintoyrityksiä koskevien ohjeiden vaatimuksiin, joiden mukaan alusten hallintoyritysten olisi edistettävä taloutta ja työllisyyttä unionissa (5.1 kohta) ja hallinnoitavien alusten ja unionin välillä olisi oltava taloudellinen yhteys (5.2 kohta), Puolan viranomaiset sitoutuivat vaatimaan Puolan tonnistoverolaissa, että alusten hallinnointi tapahtuu EU:n alueelta ja että aluksilla tai maissa suoritettavissa tehtävissä työskentelee pääasiallisesti unionin kansalaisia. Lisäksi muiden kuin EU:n alusten hallinnointi suljetaan pois tonnistoverojärjestelmän piiristä. Näistä syistä komissio katsoo, että alusten hallintoyrityksiä koskevien ohjeiden 5.1. ja 5.2. kohdan mukaiset ehdot täyttyvät.

(99)

Toiseksi komissio toteaa, että Puola on Kansainvälisen merenkulkujärjestön jäsen ja osapuolena kaikissa asiaankuuluvissa kansainvälisissä yleissopimuksissa, jotka se on sisällyttänyt kansalliseen lainsäädäntöönsä. Lisäksi Puola täyttää kaikki asiaankuuluvan EU:n lainsäädännön maalle asettamat velvollisuudet. Näin ollen komissio katsoo, että tonnistoverojärjestelmä on kansainvälisten ja eurooppalaisten normien mukainen siten kuin alusten hallintoyrityksiä koskevien ohjeiden 5.3 kohdassa tarkoitetaan.

(100)

Kolmanneksi komissio katsoo, että ehto, jonka mukaan alusten hallinnointiyritysten olisi hallinnoitava yksinomaan Puolan lipun alla purjehtivia aluksia, on täysin sopusoinnussa alusten hallintoyrityksiä koskevien ohjeiden 5.4 kohdan kanssa.

(101)

Neljänneksi komissio toteaa, että vaikka Puolan tonnistoverojärjestelmää sovelletaan vain sellaisiin hallintoyrityksiin, jotka huolehtivat samanaikaisesti sekä teknisestä hallinnosta että miehistöhallinnosta, alusten hallintoyrityksiä koskevien ohjeiden 6 kohtaan sisältyviä erityisvaatimuksia tulisi soveltaa niihinkin, koska myös miehistöhallinto kuuluu niiden vastuulle. Kyseiset vaatimukset liittyvät koulutukseen sekä merenkulkijoiden sosiaalisten olojen parantamiseen.

(102)

Tähän liittyen komissio toteaa, että Puolan viranomaiset ovat sitoutuneet vaatimaan, että jokainen merenkulkijain työnantaja, olipa kyse laivanvarustajasta tai hallintoyrityksestä, noudattaa merityötä koskevan yleissopimuksen, 2006 (46), asianomaisia määräyksiä. Siksi Puolan tonnistoverojärjestelmä täyttää alusten hallintoyrityksiä koskevien ohjeiden 6 kohdassa miehistöhallintoyrityksille asetetut velvollisuudet.

(103)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että tonnistoverolakiin sisältyvät hallintoyrityksiä koskevat vaatimukset ovat sopusoinnussa alusten hallintoyrityksiä koskevien ohjeiden kanssa.

(104)

Komissio panee merkille Puolan viranomaisten antamat selvennykset liittyen strategisen ja kaupallisen hallinnon ehtoihin (47) ja vahvistaa, että kyseiset tonnistoverojärjestelmään sisältyvät ehdot ovat todellakin keskenään vaihtoehtoisia eikä niiden kaikkien tarvitse täyttyä. Tonnistoverokelpoisuuden ehtona on näin ollen vain yksi seuraavista: i) joko kaikki keskeiset päätökset on tehtävä Puolassa tai ii) päätoimipaikan on oltava Puolassa tai iii) ylimmän johdon on toimittava Puolassa.

(105)

Näin ollen yhtiöiden ei tarvitse rajoittua toimimaan yksinomaan Puolasta, jotta ne voisivat kuulua tonnistoveron piiriin, vaan ne voivat olla sijoittautuneita unionin/ETA:n muihin jäsenvaltioihin.

(106)

Edellä esitetyn perusteella komission katsoo, että Puolan tonnistoverojärjestelmään sisältyvät strategisen ja kaupallisen hallinnon ehdot eivät estä muihin EU:n tai ETA:n jäsenvaltioihin sijoittautuneita yhtiöitä hyötymästä Puolan tonnistoverosta. Lisäksi nämä ehdot ovat oikein suhteutettuja niiden tavoitteeseen eli sen varmistamiseen, että tonnistovelvolliset yhtiöt tosiasiallisesti edistävät taloudellista toimintaa ja työllisyyttä Puolassa, mikä on suuntaviivojen mukaista.

(107)

Komissio panee merkille Puolan viranomaisten antamat selvennykset liittyen vaatimuksiin, joiden mukaisesti vuokratut alukset sisällytetään tonnistoverojärjestelmän piiriin.

(108)

Tältä osin komissio toteaa olevan suuntaviivojen mukaista, ettei tonnistoverojärjestelmän piiriin sisällytetä yhtiöitä, joiden toiminta rajoittuu alusten vuokraamiseen tietyksi ajaksi ja/tai tietylle matkalle.

(109)

Puolan viranomaiset selittivät lisäksi, että tonnistoverokelpoisia ovat vain sellaiset toiminnanharjoittajat, jotka samanaikaisesti huolehtivat vuokratun aluksen kaupallisesta hallinnosta, teknisestä hallinnosta ja miehistöhallinnosta. Komissio tulkitsee näin ollen, että tonnistoverokelpoisia ovat pelkästään ilman miehistöä vuokratut alukset, koska toiminnanharjoittaja huolehtii kaikista kyseisistä kolmesta toiminnosta vain tällaisten vuokra-alusten osalta. Komissio ei vastusta ilman miehistöä vuokrattujen alusten sisällyttämistä tonnistoveron piiriin, koska tällaiset alukset ovat tonnistoverojärjestelmien tarkoituksissa samastettavissa omiin aluksiin.

6.7 Erottelutoimenpiteet

(110)

Komissio vahvistaa muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä (48) esittämänsä alustavan arvion, jonka mukaan yhtiöryhmän sisäisten liiketoimien valvontaan liittyvät markkinaehtoperiaatteeseen perustuvat erottelutoimenpiteet sekä tonnistoverokelpoisten toimintojen kirjanpidon erottaminen muiden toimintojen kirjanpidosta riittävät estämään seurannaisvaikutukset merenkulun ulkopuolisiin toimintoihin ja veronkierron.

(111)

Näin ollen komissio arvioi seuraavassa pelkästään ”kaikki tai ei mitään” -valintaan liittyvät säännöt.

(112)

Tonnistoverolaissa säädetään, että valinnan tonnistoverojärjestelmään liittymisestä tekevät kaikki Puolassa verovelvolliset samaan yritysryhmään kuuluvat yhtiöt yhdessä siten, että kaikki niiden tonnistoverokelpoiset toiminnot sisällytetään tonnistoveron piiriin.

(113)

Tämän päätöksen johdanto-osan 39 kappaleessa selostetuilla fuusiotapauksia koskevilla säännöillä varmistetaan, että jos ainakin yksi fuusioon kuuluvista laivanvarustamoista on tonnistoveron alainen, koko uuteen varustamoyritykseen on sovellettava tonnistoveroa.

(114)

Mitä tulee toiminnan lopettamista koskeviin sääntöihin, joiden mukaan yhtiöt voivat valita tonnistoverotuksen uudelleen vasta kolmen vuoden kuluttua tonnistoverokelpoisten toimintojen lopettamisesta, komissio katsoo, että niillä voidaan hyvin estää ”parhaiden palojen poimiminen” – toisin sanoen yhtiöt eivät voi valita välillä yhtiöverotusta ja välillä tonnistoverotusta kaupallisen toimintansa eri jaksoina sen mukaan, kumpi verojärjestelmä on niille edullisempi.

(115)

Lisäksi komissio toteaa, että Puolan viranomaiset ovat sitoutuneet muuttamaan tonnistoverojärjestelmää siten, että yhtiöiden on pidettävä aluksia tonnistoveron alaisina kymmenen vuoden ajan. Tämän sitoumuksen myötä Puolan tonnistoverojärjestelmä vastaa komission jo hyväksymiä voimassa olevia tonnistoverojärjestelmiä, mikä poistaa komission muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tekemässä päätöksessään esittämät epäilyt.

(116)

Komissio toteaa päätelmänään, että tarkasteltavana oleva tonnistoverojärjestelmä täyttää tonnistoverokelpoisiin toimintoihin sovellettavan ”kaikki tai ei mitään” -perusteen.

6.8 Enimmäismäärien noudattaminen

(117)

Suuntaviivojen 11 luvussa todetaan, että ”3–6 luvun mukaisesti myönnettävän tuen kokonaismäärä [toisin sanoen tonnistovero, merenkulkijoiden vapauttaminen tuloveron ja sosiaaliturvamaksujen maksamisesta, miehistön vaihtoon tarkoitettu tuki, investointituki ja aluetuki] ei saa ylittää laivaliikenteestä ja merenkulkijoilta kerättävien verojen ja sosiaaliturvamaksujen kokonaismäärää”.

(118)

Puolan viranomaisten antamien tietojen mukaan Puolassa ei ole voimassa tukijärjestelmää, joka voisi lisätä tonnistoverojärjestelmän hyötyjä lisäämällä valtiontuen määrää. Siksi komissio toteaa päätelmänään, että suuntaviivojen 11 luvun mukaisia enimmäismääriä noudatetaan.

6.9 Kertomukset

(119)

Puolan viranomaiset ovat luvanneet suuntaviivojen 12 luvun mukaisesti toimittaa komissiolle vuosittain kertomukset tonnistoverojärjestelmän täytäntöönpanosta ja sen vaikutuksista unionissa rekisteröityyn aluskantaan sekä unionin merenkulkijoiden työllisyyteen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tuki, jonka Puola aikoo toteuttaa Puolan tonnistoverolain nojalla, soveltuu sisämarkkinoille 2 artiklan mukaisin ehdoin.

2 artikla

Hinaustoiminnot ovat tonnistoverokelpoisia edellyttäen, että vähintään 50 prosenttia kunkin hinaajan vuoden aikana tosiasiallisesti suorittamiin toimintoihin käytetystä toiminta-ajasta muodostuu sellaisista palveluista, jotka ovat meriliikennettä.

3 artikla

Puolan on ilmoitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta sen noudattamiseksi toteuttamansa toimenpiteet.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu Puolan tasavallalle.

Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2009.

Komission puolesta

Antonio TAJANI

Varapuheenjohtaja

(1) EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklasta tuli 1 päivänä joulukuuta 2009 SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artikla. Säännökset ovat olennaisilta osiltaan identtisiä. Tämän päätöksen soveltamiseksi viittaukset SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan on soveltuvin osin luettava viittauksiksi EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklaan.

(2) EUVL C 300, 12.12.2007, s. 22.

(3) Kirjattu numerolla TREN(2006) A/12656.

(4) Kirjattu numeroilla TREN(2006) D/204393, D/210227, D/223420 ja TREN(2007) D/307010.

(5) Kirjattu numeroilla TREN(2006) A/19774, A/22657, A/31398 ja TREN(2007) A/21073, A/34300.

(6) Kirjattu numerolla C (2007)4016.

(7) Kirjattu numerolla TREN(2007) A/45675.

(8) Katso alaviite 2.

(9) Kirjattu numerolla TREN(2007) A/51337.

(10) Kirjattu numerolla TREN(2009) A/10443.

(11) Kirjattu numerolla TREN(2009) A/13527.

(12) Kirjattu numerolla TREN(2009) A/34359.

(13) Kirjattu numerolla TREN(2009) A/38744.

(14) Puolan virallinen lehti 2006/183, kohta 1353.

(15) Puolan virallinen lehti 1992/6, kohta 27, laki sellaisena kuin se muutettuna.

(16) Puolan virallinen lehti nro 154, kohta 792.

(17) Siten kuin määritellään julkisrahoitteisista terveydenhuoltopalveluista 27 päivänä elokuuta 2004 annetussa laissa; Puolan virallinen lehti nro 210, kohta 2135, laki sellaisena kuin se muutettuna.

(18) Siten kuin määritellään sosiaaliturvajärjestelmästä 13 päivänä lokakuuta 1998 annetussa laissa; Puolan virallinen lehti 2007/11, kohta 74, laki sellaisena kuin se muutettuna.

(19) Ks. lain 4 §:n 3–5 momentti, 6 § ja 12 §:n 3 momentti.

(20) Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) hyväksyi SOLAS-yleissopimuksen Lontoossa 1 päivänä marraskuuta 1974 (voimaansaattaminen Puolassa: Puolan virallinen lehti nro 61, kohdat 318 ja 319) sekä samaan yleissopimukseen kuuluvan pöytäkirjan, joka tehtiin Lontoossa 17 päivänä helmikuuta 1978 (voimaansaattaminen Puolassa: Puolan virallinen lehti 1984/61, kohdat 320 ja 321, sekä Puolan virallinen lehti 1986/35, kohta 177).

(21) Tonnistoverolain 3 §:n 1 momentti.

(22) Sisältyvät tonnistoverolain 3 §:n 1 momentin toiseen ja neljänteen luetelmakohtaan.

(23) Puolan virallinen lehti nro 173, kohta 1807, laki sellaisena kuin se muutettuna.

(24) Ks. edellä 2.3.2 jakso.

(25) Vaatimustenmukaisuusasiakirja myönnetään SOLAS-yleissopimuksen mukaisesti toiminnanharjoittajalle, joka täyttää alusten turvallista toimintaa ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevan kansainvälisen turvallisuusjohtamissäännöstön, jäljempänä ’ISM-säännöstö’ vaatimukset. IMO hyväksyi ISM-säännöstön päätöslauselmalla A.741(18) (voimaansaattaminen Puolassa: Infrastruktuuriministeriön virallinen lehti 2005/4, kohta 28).

(26) Ks. alaviite 25.

(27) Kirjattu numerolla TREN(2009) A/34359.

(28) EUVL C 132, 11.6.2009, s. 6.

(29) Erityisesti mainittakoon, että Puola on SOLAS-, Marpol- ja STCW-yleissopimusten, sellaisina kuin ne ovat viimeksi muutettuina, sopimusvaltio.

(30) Erityisesti meriturvallisuuslaki (2000) sellaisena kuin se on muutettuna, alusten aiheuttaman ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskeva laki (1995) sellaisena kuin se on muutettuna, laivavarustelaki (2004), kauppa-alusten työlaki (1991) sellaisena kuin se on muutettuna ja merilaki (2001) sellaisena kuin se on muutettuna.

(31) Kirjattu numerolla TREN(2009) A/38744.

(32) Sisällytetty EU:n oikeuteen Euroopan yhteisön kansallisten varustamoyhdistysten keskusjärjestön (ECSA) ja Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) merityötä koskevasta yleissopimuksesta, 2006, tekemän sopimuksen täytäntöönpanosta ja direktiivin 1999/63/EY muuttamisesta 16 päivänä helmikuuta 2009 annetulla neuvoston direktiivillä 2009/13/EY (EUVL L 124, 20.5.2009, s. 30).

(33) Tämä ehto sisällytetään tonnistoverolain täytäntöönpanoa koskevaan sisäiseen sääntöön.

(34) Siten kuin tarkoitetaan taloudellisen toiminnan vapaudesta 2 päivänä heinäkuuta 2004 annetun lain säännöksissä (Puolan virallinen lehti Nro 173, kohta 1807, laki sellaisena kuin se on muutettuna).

(35) Ks. menettelyn aloittamista koskevat päätöksen 2.7.4–2.7.9 jakso.

(36) EUVL C 13, 17.1.2004, s. 3.

(37) Siten kuin tarkoitetaan taloudellisen toiminnan vapaudesta 2 päivänä heinäkuuta 2004 annetussa Puolan lain säännöksissä (Puolan virallinen lehti nro 173, kohta 1807, laki sellaisena kuin se on muutettuna).

(38) Korostukset lisätty.

(39) Ks. suuntaviivojen 2 kohdan kolmas alakohta sekä neuvoston asetus (ETY) N:o 4055/86, annettu 22 päivänä joulukuuta 1986, palvelujen tarjoamisen vapauden periaatteen soveltamisesta jäsenvaltioiden väliseen meriliikenteeseen sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden väliseen meriliikenteeseen (EYVL L 378, 31.12.1986, s. 1) ja neuvoston asetus (ETY) N:o 3577/92, annettu 7 päivänä joulukuuta 1992, palvelujen tarjoamisen vapauden periaatteen soveltamisesta meriliikenteeseen jäsenvaltioissa (meriliikenteen kabotaasi) (EYVL L 364, 12.12.1992, s. 7).

(40) Ks. erityisesti päätös valtiontuesta N 330/2005 – Liettua – Tuki varustamoille – Tonnistoverojärjestelmä, tehty 19.7.2006 (EUVL C 90, 25.4.2007, s. 11) ja päätös valtiontuesta N 114/2004 – Italia – Meriliikenteen tonnistoverojärjestelmä, tehty 20.10.2004 (EUVL C 136, 3.6.2005, s. 42).

(41) Ks. tämän päätöksen johdanto-osan 20 kappale.

(42) Teksti Puolan viranomaisten esittämässä muutetussa muodossa.

(43) Erityisesti suuntaviivojen 3.1 kohdan neljästoista alakohta, jonka mukaan ”pääasiassa satamissa suoritetut hinaustoiminnot tai moottorikäyttöisten alusten avustaminen satamaan eivät ole […] meriliikennettä”.

(44) C-251/04, annettu 11.1.2007.

(45) Ks. tuomion 31 kohta.

(46) Sisällytetty EU:n oikeuteen neuvoston direktiivillä 2009/13/EY, annettu 16 päivänä helmikuuta 2009, Euroopan yhteisön kansallisten varustamoyhdistysten keskusjärjestön (ECSA) ja Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) merityötä koskevasta yleissopimuksesta, 2006, tekemän sopimuksen täytäntöönpanosta ja direktiivin 1999/63/EY muuttamisesta (EUVL L 124, 20.5.2009, s. 30).

(47) Ks. tämän päätöksen johdanto-osan 31–34 kappale.

(48) Ks. erityisesti päätöksen johdanto-osan 102–104 kappale.

		ISSN 1725-261X doi:10.3000/1725261X.L_2010.090.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		L 90

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	53. vuosikerta 10. huhtikuu 2010

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Komission asetus (EU) N:o 297/2010, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2010, siviili-ilmailun turvaamista koskevien yhteisten perusvaatimusten täydentämisestä annetun asetuksen (EY) N:o 272/2009 muuttamisesta ( 1 )	1
	*	Komission asetus (EU) N:o 298/2010, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2010, asetuksen (EY) N:o 1451/2007 muuttamisesta biosidituotteiden markkinoille saattamista koskevien poikkeusten voimassaolon pidentämisen osalta ( 1 )	4
		Komission asetus (EU) N:o 299/2010, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2010, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	6
		PÄÄTÖKSET
		2010/212/YUTP
	*	Neuvoston päätös 2010/212/YUTP, annettu 29 päivänä maaliskuuta 2010, Euroopan unionin kannasta ydinsulkusopimuksen osapuolten vuoden 2010 tarkistuskonferenssissa	8
		2010/213/EU
	*	Komission päätös, annettu 18 päivänä joulukuuta 2009, valtiontuesta C 34/07 (ex N 93/06) meriliikennettä koskevan tonnistoverojärjestelmän käyttöönottoon Puolassa (tiedoksiannettu numerolla K(2009) 10376) ( 1 )	15

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	IL	160,8
	JO	113,1
	MA	135,9
	TN	140,7
	TR	115,0
	ZZ	133,1
0707 00 05	JO	92,1
	MA	75,2
	TR	126,1
	ZZ	97,8
0709 90 70	MA	64,6
	TR	115,1
	ZZ	89,9
0805 10 20	EG	48,9
	IL	50,4
	MA	49,9
	TN	56,1
	TR	65,2
	ZZ	54,1
0805 50 10	EG	65,1
	IL	66,2
	TR	63,8
	ZA	71,7
	ZZ	66,7
0808 10 80	AR	94,9
	BR	84,8
	CA	112,7
	CL	87,6
	CN	73,9
	MK	22,1
	NZ	123,3
	US	131,8
	UY	74,3
	ZA	82,6
	ZZ	88,8
0808 20 50	AR	84,6
	CL	111,3
	CN	52,9
	ZA	85,9
	ZZ	83,7

		Oikaisuja
	*	Oikaistaan komission päätös 2009/488/EY, Euratom, tehty 11 päivänä kesäkuuta 2009, yhteisymmärryspöytäkirjan tekemisestä Euroopan komission ja Euroopan ydinfysiikan tutkimusjärjestön (CERN) välillä (EUVL L 161, 24.6.2009)	27