V Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen soveltamiseksi 1. joulukuuta 2009 alkaen annetut säädökset

29.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 349/1

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1272/2009,

annettu 11 päivänä joulukuuta 2009,

neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maataloustuotteiden julkisten interventio-ostojen ja -myyntien osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 43 artiklan a, aa, c, d, f, j, k ja l alakohdan yhdessä sen 4 artiklan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 10 artiklassa säädetään, että julkista interventiota sovelletaan tavalliseen vehnään, durumvehnään, ohraan, maissiin, durraan, paddyriisiin, kiintiössä tuotettuun valkoiseen sokeriin tai raakasokeriin, tuoreeseen tai jäähdytettyyn naudanlihaan, voihin ja rasvattomaan maitojauheeseen.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007, sellaisena kuin se muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 72/2009 (2), 11 artiklassa säädetään, että sokerin julkinen interventio on mahdollista ainoastaan markkinointivuosien 2008/2009 ja 2009/2010 ajan. Jotta säilytettäisiin järjestelmän tehokkuus sokerialalla ja vähennettäisiin toimijoille ja kansallisille viranomaisille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa, ei vaikuta asianmukaiselta sisällyttää olemassa olevia sokerialan täytäntöönpanosääntöjä nykyisiin yksityiskohtaisiin sääntöihin markkinointivuonna 2009/2010.

(3)	Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 10 artiklassa mainittujen tuotteiden julkista interventiota sovelletaan, kun kyseisessä asetuksessa mainitut edellytykset täyttyvät.

(4)	Jotta yksinkertaistettaisiin ja tehostettaisiin julkiseen interventiojärjestelmään liittyviä hallinto- ja valvontamekanismeja, olisi vahvistettava sokeria lukuun ottamatta kaikkia asetuksen (EY) N:o 1234/2007 10 artiklassa lueteltuja tuotteita koskevat yhteiset säännöt.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 72/2009, 13 artiklan 1 kohdan a alakohdassa rajoitetaan kiinteähintainen julkinen interventio durumvehnän, ohran, maissin ja durran osalta 0 tonniin 1 päivästä marraskuuta 31 päivään toukokuuta ja paddyriisin osalta 0 tonniin 1 päivästä huhtikuuta 31 päivään heinäkuuta.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 72/2009, 13 artiklan 1 kohdan c ja d alakohdassa ja 18 artiklan 2 kohdan a alakohdassa rajoitetaan kiinteähintainen julkinen interventio voin osalta 30 000 tonniin ja rasvattoman maitojauheen osalta 109 000 tonniin 1 päivästä maaliskuuta 31 päivään elokuuta sekä tavallisen vehnän osalta 3 miljoonaan tonniin 1 päivästä marraskuuta 31 päivään toukokuuta.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 72/2009, 13 artiklan 3 kohdan ja 18 artiklan 2 kohdan mukaan komissio voi päättää julkisen intervention jatkamisesta tarjouskilpailumenettelyllä asetuksen (EY) N:o 1234/2007, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 72/2009, 13 artiklan 1 kohdassa mainittujen määrien ylittymisen jälkeen, jos markkinahintojen kehitys niin edellyttää.

(8)

On tarpeen vahvistaa julkisesta interventiosta jäsenvaltioissa vastuussa olevia viranomaisia koskevat säännöt neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä julkisena varastointina toteutettavien interventiotoimenpiteiden Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) myönnettävän rahoituksen ja jäsenvaltioiden maksajavirastojen hoitaman julkisen varastoinnin toimien kirjanpidon osalta 21 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 884/2006 (3) mukaisesti. Näitä viranomaisia olisi kutsuttava tässä asetuksessa ”interventioelimiksi”.

(9)

Julkisen interventiojärjestelmän mahdollisimman yksinkertaisen ja tehokkaan toiminnan turvaamiseksi Euroopan yhteisössä interventiokelpoisten tuotteiden ostamisen ja interventioelinten haltuunottamisen tuotteiden jälleenmyynnin osalta olisi määriteltävä edellytykset, jotka varastointipaikkojen on täytettävä. Erityisesti kun kyseessä ovat vilja ja riisi, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 41 artiklassa vahvistettujen säännösten noudattamiseksi olisi täsmennettävä säännöt, jotka koskevat jäsenvaltioiden interventiokeskuksille antamaa ennakkohyväksyntää ennen kuin komissio nimeää asianomaiset keskukset. Jotta interventiota voitaisiin järkeistää ja virtaviivaistaa siten, että lopetetaan sellaisten pienten varastointitilojen käyttö, jotka ovat hajallaan jollakin alueella, olisi vahvistettava interventiokeskuksen ja interventiokeskuksen muodostavien varastointipaikkojen vähimmäisvarastointikapasiteetti, jota ei kuitenkaan tulisi soveltaa, jos varastointipaikalla on välitön yhteys joelle, merelle tai rautateille.

(10)	Hallinnon ja valvonnan helpottamiseksi julkiseen interventiojärjestelmään osallistuminen olisi pääsääntöisesti rajoitettava ainoastaan toimijoihin, jotka ovat sijoittautuneet johonkin jäsenvaltioon ja jotka on merkitty siellä alv-rekisteriin.

(11)	Vilja- ja riisiostoissa on otettava huomioon, että joissakin jäsenvaltioissa joillakin toimijoilla, jotka voisivat osallistua järjestelmään, ei ole alv-numeroa, minkä vuoksi myös tilarekisteriin rekisteröityneiden toimijoiden olisi annettava osallistua julkiseen interventiojärjestelmään.

(12)	Koska interventiotoimenpiteiden kohteena olevat tuotteet ovat erilaisia tuotanto- tai korjuuaikansa ja varastointivaatimusten suhteen, olisi säädettävä erityisistä edellytyksistä.

(13)	Naudanliha-alan tuotannon tehokkaan valvonnan varmistamiseksi erityisesti luuttomaksi leikkaamista ja varastointitiloja koskevien vaatimusten osalta toimijoihin, jotka voivat osallistua julkiseen interventiojärjestelmään tarjouskilpailumenettelyllä, olisi sovellettava lisävaatimuksia.

(14)	Interventioon ei pitäisi hyväksyä laadultaan sellaista viljaa ja paddyriisiä, jota ei voida asianmukaisesti käyttää myöhemmin tai varastoida. Sen vuoksi olisi määriteltävä menetelmät viljan ja riisin laadun määrittämiseksi.

(15)

Maksajavirastot tai interventioelimet voivat määritellä sallittujen vieraiden aineiden enimmäismäärien ylittymiseen liittyvät riskit tarjouskilpailuun osallistuvilta tai sen ulkopuolisilta tarjoajilta saatujen tietojen ja maksajavirastojen tai interventioelinten omien analyysivaatimusten perusteella. Taloudellisten kustannusten rajoittamiseksi on sen vuoksi perusteltua, ettei maksajavirastoilta tai interventioelimiltä edellytetä ennen tuotteiden haltuunottoa muita niiden vastuulla olevia analyysejä kuin sellaisia, jotka perustuvat riskianalyysiin, joka takaa tuotteiden laadun interventiojärjestelmään otettaessa.

(16)

Naudanlihatuotteiden kelpoisuusvaatimukset olisi määriteltävä jättämällä intervention ulkopuolelle ne tuotteet, jotka eivät ole edustavia jäsenvaltioiden kansallisen tuotannon kannalta ja jotka eivät ole voimassa olevien terveys- ja eläinlääkintäsääntöjen mukaisia, ja ne tuotteet, joiden paino ylittää markkinoilla tavallisesti kysytyn tason.

(17)

Jotta voi voitaisiin hyväksyä interventioon, sen on täytettävä asetuksessa (EY) N:o 1234/2007 säädetyt vaatimukset sekä laatua ja tarjontamuotoa koskevat edellytykset, jotka olisi määriteltävä. Lisäksi olisi täsmennettävä voin ja rasvattoman maitojauheen analyysimenetelmät ja laadunvalvontaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja tilanteen niin vaatiessa säädettävä voissa ja rasvattomassa maitojauheessa esiintyvän radioaktiivisuuden, jonka enimmäistasot on tarvittaessa vahvistettava yhteisön lainsäädännössä, tarkastuksista. Olisi kuitenkin säädettävä jäsenvaltioiden mahdollisuudesta sallia eräin edellytyksin omavalvontajärjestelmä.

(18)

Interventiojärjestelmän moitteettoman toiminnan varmistamiseksi voin ja rasvattoman maitojauheen osalta on tarpeen täsmentää tuotantolaitosten hyväksymistä koskevat edellytykset ja niiden noudattamisen valvonta. Järjestelmän tehokkuuden varmistamiseksi olisi säädettävä näiden edellytysten noudattamatta jättämisen varalta toteutettavista toimista. Koska voita ja rasvatonta maitojauhetta voi ostaa muun kuin sen jäsenvaltion alaisuuteen kuuluva toimivaltainen elin, jonka alueella voi tai rasvaton maitojauhe tuotettiin, ostavan toimivaltaisen elimen olisi pystyttävä tällaisessa tilanteessa varmistamaan, että laatua ja tarjontamuotoa koskevat edellytykset täyttyvät.

(19)

Järjestelmän moitteettoman hallinnoinnin kannalta on tarpeen vahvistaa sekä ostojen ja myyntien osalta vähimmäismäärä, jota pienempiä määriä koskevia tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehtyjä tarjouksia interventioelin ei voi hyväksyä. Jos vahvistettuja määriä suurempien vähimmäismäärien soveltaminen on kuitenkin perusteltua jossain jäsenvaltiossa voimassa olevien tukkukauppaedellytysten ja -tapojen tai ympäristösääntöjen vuoksi, asianomaisen jäsenvaltion olisi voitava vaatia tällaisten suurempien vähimmäismäärien ostamista kiinteään hintaan.

(20)	Tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehdyissä tarjouksissa olisi oltava tarvittavat tiedot niiden arvioimiseksi, ja olisi säädettävä jäsenvaltioiden ja komission välisestä tietojenvaihdosta.

(21)

Jotta tavallista vehnää koskevaa 3 000 000 tonnin enimmäismäärä, voita koskevaa 30 000 tonnin enimmäismäärää ja rasvatonta maitojauhetta koskevaa 109 000 tonnin enimmäismäärää noudatettaisiin, on asianmukaista säätää harkinta-ajasta, jonka aikana voidaan ennen tarjouksia koskevan päätöksen tekemistä toteuttaa erityistoimenpiteitä, joita sovelletaan erityisesti käsiteltävinä oleviin tarjouksiin. Kyseisiin toimenpiteisiin voi sisältyä intervention lopettaminen, vähennyskertoimen soveltaminen tai käsiteltävinä olevien tarjousten hylkääminen. Ne edellyttävät nopeita toimia, ja komission olisi voitava toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet viipymättä.

(22)	Saatujen tarjousten perusteella voidaan vahvistaa enimmäishinta. Markkinoilla saattaa kuitenkin esiintyä tilanteita, joissa kaikki saadut tarjoukset on hylättävä taloudellisista tai muista syistä.

(23)

Sekä kiinteähintaisessa interventiossa että julkisen intervention tarjouskilpailumenettelyssä tarvitaan vakuus sen varmistamiseksi, että tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehty tarjous jätetään tosissaan ja että toimenpiteestä saadaan toivottu markkinavaikutus. Sen vuoksi olisi vahvistettava maataloustuotteiden vakuusjärjestelmän soveltamista koskevien yhteisten yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta 22 päivänä heinäkuuta 1985 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2220/85 (4) mukaisesti asetetun vakuuden vapauttamista ja pidättämistä koskevat säännökset.

(24)

Julkisen interventiojärjestelmän selkeän ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi on tarpeen vahvistaa tuotteiden toimittamista interventioelimen nimeämään varastointipaikkaan koskevat yleiset säännöt. Lisäksi viljan ja riisin sekä maitotuotteiden osalta yleisiä sääntöjä on näiden alojen erityispiirteiden vuoksi täydennettävä erityisillä säännöillä.

(25)

Varastoitujen määrien moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi täsmennettävä jäsenvaltioiden velvoitteet varastointipaikan enimmäisetäisyyden ja tätä suuremmasta etäisyydestä johtuvien kulujen suhteen. Tuotteiden erilaisen luonteen vuoksi on perusteltua vahvistaa erilaiset enimmäisetäisyydet viljalle ja riisille sekä maitotuotteille.

(26)	Yhteisten sääntöjen määrittelemiseksi on aiheellista säätää, että varastoituja tuotteita on valvottava asetuksen (EY) N:o 884/2006 2 artiklan mukaisesti.

(27)

Eri aloilla nykyisin sovellettavien sääntöjen yhdenmukaistamiseksi olisi säädettävä, että kun tuotteet on toimitettu varastointipaikkoihin, interventioelin ottaa ne haltuunsa ehdollisesti siihen asti, kun ostoihin sovellettavien vaatimusten noudattaminen on varmistettu tarkastuksin ja analyysein. Haltuunottotiedote olisi annettava mainittujen tarkastusten ja analyysien perusteella 60 päivän kuluessa viimeisestä toimituspäivästä. Jos tuotteet eivät täytä sovellettavia vaatimuksia, tarjouskilpailuun osallistuvan tai sen ulkopuolisen tarjoajan olisi otettava tuotteet takaisin ja vastattava kaikista ehdolliseen haltuunottoon liittyvistä kustannuksista siltä ajalta, jona tuotteet on varastoitu interventiovarastoihin.

(28)

Vilja- ja riisialan hintojen erittäin suureen vaihteluun liittyvän keinottelun välttämiseksi interventioon tarjottujen tuotteiden olisi oltava tosiasiallisesti tarjouskilpailuun osallistuvalla tai sen ulkopuolisella tarjoajalla tarjouksen jättöhetkellä. Tämän pitäisi olla yksi julkiseen interventiojärjestelmään osallistumista koskevista ensisijaisista vaatimuksista. Interventioelinten olisi saatava riittävä varmuus siitä, että tarjotut määrät tosiasiallisesti sijaitsevat tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehdyssä tarjouksessa ilmoitetussa varastointipaikassa. Tästä syystä tarjouskilpailuun osallistuvalta tai sen ulkopuoliselta tarjoajalta olisi vaadittava, että tarjouksen mukana on tätä koskeva selvitys.

(29)	Intervention yksinkertaisen ja tehokkaan hallinnon varmistamiseksi on tarpeen säätää, että interventioon tarjotun viljaerän on oltava tasalaatuinen ja että riisierän on koostuttava samasta lajikkeesta.

(30)	Viljan ja riisin osalta on asianmukaista olla hyväksymättä interventioon tuotteita, joita ei voida myöhemmin käyttää tai joita ei voida varastoida asianmukaisesti. Tästä syystä olisi määriteltävä menetelmät viljan ja riisin laadun määrittämiseksi.

(31)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 72/2009, 18 artiklan 2 kohdassa ja 4 kohdan a alakohdassa säädetään, että komissio vahvistaa tarjouskilpailumenettelyä noudattaen viljan interventiohinnan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta laadullisista syistä johtuvia hinnankorotuksia tai -alennuksia. On asianmukaista mainita, että hinta voi vaihdella viljan pääasiallisten laatuvaatimusten perusteella.

(32)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 18 artiklan 4 kohdan b alakohdassa säädetään, että interventiohinta vahvistetaan vakiolaatuiselle riisille ja että jos tarjotun riisin laatu on erilainen kuin vakiolaatu, interventiohintaa mukautetaan vähennys- ja korotuskertoimien perusteella. Kertoimia käyttämällä voitaisiin laatuominaisuuksista johtuvia riisimarkkinoiden hintaeroja soveltaa myös interventioon. Tästä syystä on asianmukaista ottaa huomioon riisin tärkeimmät ominaisuudet, jotta sen laatu voitaisiin arvioida puolueettomasti.

(33)	Interventioelinten asetuksen (EY) N:o 1234/2007 10 artiklan nojalla ostamat tuotteet on myytävä siten, että vältetään markkinahäiriöt ja varmistetaan tuotteiden tasapuolinen saanti ja ostajien yhdenvertainen kohtelu. Tämä tavoite voidaan saavuttaa tarjouskilpailumenettelyllä.

(34)

Myyntiin asetettavia interventiovarastoja hallussaan pitävän interventioelimen olisi laadittava ja julkaistava tarjouskilpailuilmoitus tarvittavien tietojen antamiseksi tuotteiden ominaisuuksista ja paikasta, jonne ne on varastoitu. Tästä syystä olisi säädettävä, että julkaisupäivän ja tarjousten jättämisen ensimmäisen päättymispäivän välillä olisi oltava kohtuullinen aika.

(35)

Interventiovarastojen moitteeton hallinto edellyttää, että tuotteet myydään uudestaan heti, kun myyntimahdollisuuksia esiintyy. Jotta varmistettaisiin myytävän tuotteen tasapuolinen saanti, kaikille asiasta kiinnostuneille olisi annettava mahdollisuus omalla kustannuksellaan tutkia myyntiin asetetusta tuotteesta otettuja näytteitä.

(36)	Viljaa ja riisiä koskevien tarjousten vertaamisen mahdollistamiseksi tarjoukset olisi tehtävä määritellystä laadusta. Olisi annettava myyntihinnan mukauttamista koskevia säännöksiä, jos viljan ja riisin laatu eroaa tästä laadusta.

(37)	Julkisen interventiojärjestelmän tehokkaan toiminnan varmistamiseksi on tarpeen vahvistaa tuotteiden varastosta poistamista koskevat yleiset säännöt. Voin ja rasvattoman maitojauheen osalta yleisiä sääntöjä on näiden tuotteiden erityisluonteen vuoksi täydennettävä erityisillä säännöillä.

(38)	Tarjouskilpailumenettely voi sujua asianmukaisesti vain, jos tarjoukset on tehty vakavassa mielessä. Tämä tavoite voidaan saavuttaa vaatimalla vakuus, joka vapautetaan, kun myyntihinta maksetaan asetetussa määräajassa.

(39)

Interventioelinten olisi ilmoitettava komissiolle hyväksyttävissä olevat tarjoukset. Komission olisi päätettävä vähimmäismyyntihinnan vahvistamisesta tai sen vahvistamatta jättämisestä tarjousten ja yhteisön markkinatilanteen perusteella. Interventioelinten olisi hyväksyttävä tai hylättävä myyntiin asetettuja tuotteita koskevat tarjoukset kyseisen päätöksen mukaisesti.

(40)

Jäsenvaltion varastointipaikkoihin jääneiden pienten määrien myymisen helpottamiseksi ja järjestelmän moitteettoman hallinnoinnin varmistamiseksi olisi asianmukaista säätää, että interventioelin voi omalla vastuullaan avata tarjouskilpailumenettelyn näiden määrien myymiseksi uudelleen soveltamalla yhteisön avaamia tarjouskilpailuja koskevia sääntöjä soveltuvin osin kaikkien asianomaisten yhtäläisten osallistumismahdollisuuksien varmistamiseksi. Samoista syistä interventioelimen olisi voitava asettaa suoramyyntiin määrät, joiden osalta interventioelimet toteavat vuosi-inventaarin tai tarkastuksen yhteydessä tehdyn silmämääräisen tarkastuksen perusteella, ettei niitä ole enää mahdollista pakata uudelleen tai niiden laatu on heikentynyt.

(41)

Järjestelmän tehokkaan hallinnon varmistamiseksi on tarpeen säätää, että jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle määräajoin varastotilanne sekä varastointipaikkoihin otetut ja niistä poistetut määrät. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi toimitettava nämä tiedot komissiolle sähköisesti komission jäsenvaltioiden käyttöön asettamalla lomakkeella.

(42)

Tähän asetukseen sisällytetään eräitä interventiotoimenpiteitä koskevia säännöksiä, jotka sisältyvät neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista säännöistä siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden ja komission välisistä tiedonannoista maito- ja maitotuotealalla 5 päivänä huhtikuuta 2005 annettuun komission asetukseen (EY) N:o 562/2005 (5). Sen vuoksi kyseistä asetusta olisi muutettava.

(43)

Koska tämän asetuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa julkisen intervention kattamiin tuotteisiin sovellettavat säännökset, tällä asetuksella olisi korvattava säännökset, jotka sisältyvät interventioelinten suorittaman paddy- eli raakariisin myyntiin saattamisen menettelyistä ja edellytyksistä 11 päivänä tammikuuta 1991 annettuun komission asetukseen (ETY) N:o 75/91 (6), neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä rasvattoman maitojauheen markkinoilla toteutettavien interventiotoimenpiteiden osalta 12 päivänä tammikuuta 2001 annettuun komission asetukseen (EY) N:o 214/2001 (7), neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä naudanliha-alan julkisten interventioiden ostojärjestelmien osalta 8 päivänä marraskuuta 2006 annettuun komission asetukseen (EY) N:o 1669/2006 (8), neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä voin markkinoiden interventiotoimenpiteiden osalta 5 päivänä helmikuuta 2008 annettuun komission asetukseen (EY) N:o 105/2008 (9), maksajavirastojen tai interventioelinten suorittamaan viljan haltuunottoon sovellettavista menettelyistä sekä menetelmistä viljan laadun määrittämiseksi 18 päivänä heinäkuuta 2008 annettuun komission asetukseen (EY) N:o 687/2008 (10), maksajavirastojen tai interventioelinten hallussaan pitämien viljojen myyntiin saattamisen menettelyistä ja edellytyksistä 12 päivänä helmikuuta 2009 annettuun komission asetukseen (EY) N:o 127/2009 (11) ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä durumvehnän tai paddyriisin ostamiseksi järjestettävällä tarjouskilpailulla toteutettavan julkisen intervention osalta sekä asetusten (EY) N:o 428/2008 ja (EY) N:o 687/2008 muuttamisesta 24 päivänä heinäkuuta 2009 annettuun komission asetukseen (EY) N:o 670/2009 (12). Sen vuoksi mainitut asetukset olisi kumottava.

(44)	Maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

JULKISEEN INTERVENTIOON LIITTYVÄT YLEISET SÄÄNNÖT JA EDELLYTYKSET

I LUKU

Soveltamisala, määritelmä sekä interventiokeskusten ja varastointipaikkojen hyväksyminen

1 artikla

Soveltamisala ja määritelmä

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 10 artiklan 1 kohdan a, b, d, e ja f alakohdassa lueteltujen tuotteiden interventio-ostoja ja -myyntejä koskevat yhteiset yksityiskohtaiset säännöt.

Sen soveltaminen ei rajoita tuotteiden ostoa koskevien tarjouskilpailumenettelyjen avaamista koskevissa komission asetuksissa tai interventiomyyntejä koskevissa komission asetuksissa annettujen erityisten säännösten soveltamista.

2. Tässä asetuksessa ’interventioelimellä’ tarkoitetaan maksajavirastoa tai elintä, jolle maksajavirasto on siirtänyt tehtäviä asetuksen (EY) N:o 884/2006 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2 artikla

Interventiokeskusten ja varastointipaikkojen nimeäminen ja hyväksyminen

1. Interventiokeskusten ja varastointipaikkojen, joissa ostettuja tuotteita säilytetään, on oltava interventioelinten vastuulla tämän asetuksen ja asetuksen (EY) N:o 884/2006 mukaisesti, erityisesti vastuuseen ja tarkastuksiin liittyvien seikkojen osalta, kuten mainitun asetuksen 2 artiklassa säädetään.

2. Interventioelinten on hyväksyttävä ennakolta vilja- ja riisialojen interventiokeskukset, jotka komissio nimeää asetuksen (EY) N:o 1234/2007 41 artiklan nojalla. Interventiokeskus voi muodostua yhdestä tai useammasta varastointipaikasta, jotka sijaitsevat jäsenvaltion alueella.

3. Interventioelinten on hyväksyttävä interventiokeskuksen varastointipaikat. Interventioelinten on varmistettava, että interventiokeskukset tai varastointipaikat täyttävät ainakin 3 artiklassa vahvistetut edellytykset.

4. Interventiokeskuksia ja niiden varastointipaikkoja koskevat tiedot on päivitettävä ja annettava jäsenvaltioiden ja kansalaisten tietoon tämän asetuksen 55 artiklan mukaisesti.

3 artikla

Interventiokeskuksia ja varastointipaikkoja koskevat vaatimukset

1. Viljan ja riisin osalta

kunkin interventiokeskuksen vähimmäisvarastointikapasiteetin on oltava

i)	20 000 tonnia viljan osalta, kun huomioon otetaan kaikki varastointipaikat;

ii)	10 000 tonnia riisin osalta, kun huomioon otetaan kaikki varastointipaikat;

kullakin varastointipaikalla / kunkin varastointipaikan

i)	on oltava vähimmäisvarastointikapasiteettia 5 000 tonnia interventiokautena 2012/2013 aloitettavien ostojen osalta;

ii)	on oltava rakennettu ja sovelluttava viljan ja riisin varastointiin ja kunnossa säilyttämiseen 3 kohdan mukaisesti;

iii)	on oltava käytettävissä tarvittavat tekniset laitteet viljan ja riisin haltuunottoa varten;

iv)	on kyettävä siirtämään määrät pois 51 artiklan 2 kohdassa määritellyssä poissiirtämistä koskevassa määräajassa.

Tässä kohdassa interventiokeskuksen ’vähimmäisvarastointikapasiteetilla’ tarkoitetaan vähimmäiskapasiteettia, joka ei ole välttämättä käytettävissä pysyvästi mutta helposti toteutettavissa aikana, jona ostot mahdollisesti suoritetaan. Vähimmäisvarastointikapasiteettia on sovellettava kaikkiin ostettaviin viljoihin ja riisilajikkeisiin.

Kun varastointipaikoilla on välitön yhteys joelle, merelle tai rautateille, ensimmäisen kohdan b alakohdan i alakohdassa vahvistettua vähimmäisvarastointikapasiteettia ei sovelleta.

2. Voin ja rasvattoman maitojauheen osalta kunkin varastointipaikan vähimmäisvarastointikapasiteetin on oltava 400 tonnia. Vähimmäisvarastointikapasiteettivaatimusta ei sovelleta, kun varastointipaikalla on välitön yhteys joelle, merelle tai rautateille.

3. Rasvattoman maitojauheen, voin, viljan ja riisin varastointipaikkojen on

a)	oltava kuivia, hyvässä kunnossa ja vailla tuhoeläimiä;

b)	oltava vailla vieraita hajuja;

c)	mahdollistettava hyvä ilmanvaihto kylmävarastoja lukuun ottamatta.

4. Voin osalta interventioelinten on vahvistettava tekniset vaatimukset määräämällä erityisesti, että varastointilämpötila on –15 oC tai sitä alhaisempi, ja toteutettava kaikki muut tarvittavat toimenpiteet voin asianmukaisen säilymisen varmistamiseksi.

5. Kun kyseessä ovat naudanliha-alan tuotteet, jäljempänä ’naudanliha’, jäsenvaltioiden on valittava varastointipaikat siten, että interventiotoimenpiteiden tehokkuus voidaan varmistaa. Varastointipaikkojen tiloissa on voitava

a)	ottaa haltuun luullinen liha;

b)	jäädyttää kaikki liha, joka säilytetään ilman jatkokäsittelyä;

c)	varastoida lihaa vähintään kolme kuukautta teknisesti tyydyttävissä olosuhteissa.

Luuttomaksi leikattavaa luullista lihaa voidaan käsitellä ainoastaan sellaisissa varastointipaikoissa, joiden leikkaamo ja jäähdyttämö eivät kuulu teurastamolle ja/tai tarjouskilpailun voittajalle ja joiden toiminta, johtajat ja henkilökunta ovat riippumattomia teurastamosta ja/tai tarjouskilpailun voittajasta. Jos jalostusketjussa ilmenee kuitenkin näiden vaatimusten noudattamiseen liittyviä käytännön vaikeuksia, jäsenvaltiot voivat poiketa näistä vaatimuksista edellyttäen, että ne tiukentavat hyväksynnän yhteydessä tehtäviä tarkastuksia liitteessä III olevan III osan 5 kohdan mukaisesti.

Lukuun ottamatta asetuksen (EY) N:o 1234/2007 195 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti myönnettyjä erityisiä poikkeuksia, sen jäsenvaltion alueella sijaitseviin kylmävarastoihin, jonka toimialueella interventioelin sijaitsee, on voitava varastoida kaikki interventioelimen osoittama luuttomaksi leikattu naudanliha vähintään kolmen kuukauden ajaksi teknisesti tyydyttävissä olosuhteissa.

II LUKU

Julkiseen interventioon osallistuminen

4 artikla

Toimijoiden kelpoisuusedellytykset

1. Kaikki yhteisöön sijoittautuneet ja yhteisössä alv-rekisteriin merkityt toimijat voivat jättää tarjouksen tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella julkisessa interventiojärjestelmässä.

Viljan ja riisin ostoissa riittää kuitenkin tilarekisteriin merkitseminen, jos toimijaa ei ole merkitty alv-rekisteriin.

2. Kun kyseessä ovat naudanlihan ostot, ainoastaan seuraavat toimijat voivat osallistua tarjouskilpailuun:

a)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 (13) 4 artiklan mukaisesti rekisteröidyt tai hyväksytyt naudanliha-alan teurastuslaitokset riippumatta niiden oikeudellisesta asemasta; ja

b)	karja- tai lihakauppiaat, jotka teurastavat mainituissa teurastamoissa omaan lukuunsa.

3. Kun kyseessä ovat voi ja rasvaton maitojauhe, asetuksen (EY) N:o 1234/2007 10 artiklan 1 kohdan e ja f alakohdassa tarkoitetut hyväksytyt yritykset ovat kelpoisia ainoastaan, jos ne täyttävät liitteessä IV olevassa III osassa ja liitteessä V olevassa III osassa tarkoitetut edellytykset.

5 artikla

Menettely tarjousten jättämiseksi tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella

1. Jätettäessä tarjouksia tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tämän asetuksen mukaisesti on käytettävä menetelmää, jonka asianomaiset jäsenvaltiot ovat asettaneet toimijoiden käyttöön.

2. Interventioelimet voivat edellyttää, että tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella sähköisesti tehdyissä tarjouksissa on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/93/EY (14) 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu kehittynyt sähköinen allekirjoitus tai sähköinen allekirjoitus, joka tarjoaa allekirjoitusta vastaavat takeet niiden sähköisiä ja digitoituja asiakirjoja koskevien sääntöjen ja edellytysten mukaisesti, joita komissio soveltaa päätöksen 2004/563/EY, Euratom (15) ja sen täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti.

II OSASTO

OSTOMENETTELY

6 artikla

Ostomenettelyn tyyppi

1. Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 10 artiklan 1 kohdan a, b, d, e ja f alakohdassa lueteltujen tuotteiden osto tehdään joko ostamalla kiinteään hintaan tai mainitun asetuksen 12, 13 ja 18 artiklan mukaisella tarjouskilpailumenettelyllä.

2. Tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehdyt, tavallista vehnää, voita ja rasvatonta maitojauhetta koskevat tarjoukset voidaan jättää tämän osaston säännösten mukaisesti asetuksen (EY) N:o 1234/2007 11 artiklassa vahvistettujen interventiojaksojen aikana.

I LUKU

Yleiset säännöt

I jakso

Yleiset ostoedellytykset

7 artikla

Tuotteiden kelpoisuus

1. Jotta tuotteet kelpaisivat julkiseen interventioon, niiden on täytettävä asetuksessa (EY) N:o 1234/2007 säädetyt vaatimukset sekä oltava laadultaan virheettömiä, aitoja ja myyntikelpoisia.

Niiden on täytettävä erityisesti tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset, jotka esitetään

—	viljan osalta liitteessä I olevassa I, II ja III osassa,

—	riisin osalta liitteessä II olevassa I ja III osassa,

—	naudanlihan osalta liitteessä III olevassa I, III, V ja VI osassa,

—	voin osalta 28 artiklassa ja liitteessä IV olevassa I ja IV osassa,

—	rasvattoman maitojauheen osalta 28 artiklassa ja liitteessä V olevassa I, IV ja V osassa.

2. Tuotteiden kelpoisuuden selvittämiseksi ne on testattava menetelmin, joista määrätään

—	viljan osalta liitteessä I olevassa IV–VIII ja XII osassa,

—	riisin osalta liitteessä II olevassa VI osassa,

—	naudanlihan osalta liitteessä III olevassa III osassa,

—	voin osalta liitteessä IV olevassa IV osassa,

—	rasvattoman maitojauheen osalta liitteessä V olevassa IV osassa.

8 artikla

Tarjottavien tuotteiden vähimmäismäärät

1. Tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella ostettavaksi tarjottavien tuotteiden vähimmäismäärä on

a)	tavallisen vehnän, ohran, maissin ja durran osalta 80 tonnia;

b)	durumvehnän osalta 10 tonnia;

c)	riisin osalta 20 tonnia;

d)	naudanlihan osalta 10 tonnia;

e)	voin osalta 20 tonnia;

f)	rasvattoman maitojauheen osalta 20 tonnia.

2. Ostettaessa tuotteita kiinteään hintaan jäsenvaltio voi vaatia ensimmäisessä kohdassa vahvistettuja määriä suurempien vähimmäismäärien soveltamista, jos tämä on perusteltua jäsenvaltiossa voimassa olevien tukkukauppaedellytysten ja -tapojen tai ympäristösääntöjen vuoksi.

9 artikla

Vakuus

Kun tuotteita tarjotaan ostettavaksi tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella, interventioelimelle, jolle tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehty tarjous jätetään, on asetuksen (ETY) N:o 2220/85 mukaisesti asetettava seuraava vakuus:

a)	viljan osalta 20 euroa/tonni;

b)	paddyriisin osalta 30 euroa/tonni;

c)	naudanlihan osalta 300 euroa/tonni;

d)	voin osalta 50 euroa/tonni;

e)	rasvattoman maitojauheen osalta 50 euroa/tonni.

10 artikla

Tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehtävien tarjousten jättämistä ja hyväksyttävyyttä koskevat edellytykset

1. Jotta interventioelin voi hyväksyä tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehtävän tarjouksen, tarjous on esitettävä sen jäsenvaltion virallisella kielellä, jossa se jätetään, ja sen on sisällettävä

jäsenvaltion käyttöön asettama lomake, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat tiedot:

i)	tarjouskilpailuun osallistuvan tai sen ulkopuolisen tarjoajan nimi, osoite ja alv-numero siinä jäsenvaltiossa, jossa tarjoaja harjoittaa pääasiallista toimintaansa, tai muussa tapauksessa tilarekisterinumero;

ii)	tarjottu tuote ja viljan ja riisin osalta CN-koodi sekä riisin osalta riisityyppi ja -lajike;

iii)	naudanlihaa lukuun ottamatta tuotteen varastointipaikka tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehdyn tarjouksen jättöhetkellä;

iv)

viljan ja riisin osalta se hyväksytty interventiokeskuksen varastointipaikka, jolle tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehty tarjous on tehty edullisimpaan hintaan 29 artikla huomioon ottaen; tämä varastointipaikka ei saa olla se varastointipaikka, jossa tuote on tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehtävän tarjouksen jättöhetkellä;

v)	viljan ja riisin satovuosi ja tuotantoalue tai -alueet yhteisössä;

vi)	voin ja rasvattoman maitojauheen tuotantopäivä;

vii)	tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tarjottu määrä 8 artiklassa säädettyjen määrien rajoissa;

viii)

viljan ja riisin osalta tarjotun tuotteen tärkeimmät ominaispiirteet;

ix)	voin ja rasvattoman maitojauheen osalta yrityksen nimi ja hyväksyntänumero;

seuraavat liiteasiakirjat:

i)	todisteet siitä, että tarjouskilpailuun osallistuva tai sen ulkopuolinen tarjoaja on asettanut 9 artiklassa tarkoitetun vakuuden;

ii)	viljan ja riisin osalta tarjouskilpailuun osallistuvan tai sen ulkopuolisen tarjoajan vakuutus, että tarjottu määrä sijaitsee tosiasiallisesti tämän kohdan a alakohdan iii alakohdassa täsmennetyssä varastointipaikassa;

iii)

viljan ja riisin osalta tarjouskilpailuun osallistuvan tai sen ulkopuolisen tarjoajan vakuutus, että tuotteet ovat peräisin yhteisöstä ja että tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehty tarjous koskee homogeenista erää, jonka riisin ollessa kyseessä on koostuttava saman lajikkeen paddyriisistä; ja

iv)	viljan ja riisin osalta vakuutus, jossa täsmennetään sadonkorjuun jälkeen mahdollisesti suoritetut käsittelyt, käytetyn tuotteen nimi, se, että tuotetta on käytetty käyttöedellytysten mukaisesti sekä se, että tuote on sallittu neuvoston direktiivin 91/414/ETY (16) perusteella.

2. Sen estämättä, mitä tämän artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa säädetään, tarjouskilpailuun osallistuva tai sen ulkopuolinen tarjoaja voi pyytää 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla lomakkeella, että tuote otetaan haltuun siinä varastointipaikassa, jossa tuote on tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehdyn tarjouksen jättöhetkellä, sillä edellytyksellä, että varastointipaikka täyttää 3 artiklassa säädetyt vaatimukset ja on viljan ja riisin osalta hyväksytty 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

3. Jos määräaika tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehtyjen tarjousten jättämiselle on yleinen vapaapäivä, tarjoukset on jätettävä viimeistään yleistä vapaapäivää edeltävänä viimeisenä työpäivänä.

4. Interventioelimen on katsottava lauantaisin, sunnuntaisin tai yleisinä vapaapäivinä tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehdyt tarjoukset vastaanotetuiksi niiden jättöpäivää seuraavana ensimmäisenä työpäivänä.

5. Tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehtyjä tarjouksia ei voida perua eikä muuttaa niiden jättämisen jälkeen.

6. Interventioelimen on rekisteröitävä tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehdyt hyväksyttävät tarjoukset sekä asianomaiset määrät päivänä, jona tarjous vastaanotettiin.

7. Tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehdyn tarjouksen hyväksymisestä johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia ei voi siirtää.

11 artikla

Tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehtyjen tarjousten tarkastus interventioelimessä

1. Interventioelinten on tarkastettava tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehtyjen tarjousten hyväksyttävyys 10 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten perusteella.

Jos tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehty tarjous ei ole hyväksyttävissä, interventioelimen on ilmoitettava asiasta asianomaiselle toimijalle kolmen työpäivän kuluessa. Jos toimija ei tarjouskilpailun ulkopuolella tehdyn tarjouksen osalta saa tällaista ilmoitusta, tarjous katsotaan hyväksytyksi.

2. Interventioelin voi tarkastaa 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii, iii ja iv alakohdassa tarkoitettujen asiakirjojen vaatimustenmukaisuuden varmistettuaan, että tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehdyt tarjoukset voidaan hyväksyä, tarpeen mukaan sen interventioelimen avustuksella, jonka toimivaltaan tarjouskilpailuun osallistuvan tai sen ulkopuolisen tarjoajan mainitsema varastointipaikka kuuluu, 32 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

II jakso

Kiinteään hintaan tapahtuvia ostoja koskevat erityiset edellytykset

12 artikla

Menettely tuotteiden ostamiseksi kiinteään hintaan

1. Tavallisen vehnän, voin ja rasvattoman maitojauheen ostot kiinteään hintaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla on tehtävä I jakson ja tämän jakson säännösten mukaisesti.

2. Interventioelimelle voi jättää tarjouksia asetuksen (EY) N:o 1234/2007 11 artiklassa säädettyjen jaksojen alusta alkaen.

13 artikla

Ilmoitukset komissiolle

1. Interventioelinten on ilmoitettava komissiolle tavallisen vehnän, voin ja rasvattoman maitojauheen määrät, joista on edeltävän viikon aikana tehty tarjous, ja asiaan liittyvät tiedot.

2. Ilmoitukset on toimitettava

a)	voin ja rasvattoman maitojauheen osalta viimeistään kunakin maanantaina kello 14:00 (Brysselin aikaa);

b)	tavallisen vehnän osalta viimeistään kunakin keskiviikkona kello 12:00 (Brysselin aikaa) 56 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen yhteydessä.

3. Jos tavallisen vehnän, voin ja rasvattoman maitojauheen osalta tarjotut määrät ovat lähellä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 13 artiklan 1 kohdan a, c tai d alakohdassa tai 18 artiklan 1 kohdan a alakohdassa vahvistettuja enimmäismääriä, komissio ilmoittaa jäsenvaltioille, mistä päivämäärästä alkaen niiden on ilmoitettava kunakin työpäivänä ennen klo 14.00 (Brysselin aikaa) komissiolle tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen määrien osalta ne tavallisen vehnän, voin ja rasvattoman maitojauheen määrät, jotka on tarjottu interventioon edeltävän työpäivän aikana.

4. Ilmoituksissa ei saa olla 10 artiklan 1 kohdan a alakohdan i ja ix alakohdassa tarkoitettuja tietoja.

5. Ilmoitukset on tehtävä 58 artiklan mukaisesti.

14 artikla

Toimenpiteet interventiokynnysten noudattamiseksi

1. Jotta asetuksen (EY) N:o 1234/2007 13 artiklan 1 kohdan a, c ja d alakohdassa ja 18 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja enimmäismääriä noudatettaisiin, komissio päättää ilman mainitun asetuksen 195 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun komitean myötävaikutusta

a)	kiinteään hintaan tapahtuvan interventio-oston lopettamisesta;

b)	jos tiettynä päivänä tarjotun koko määrän hyväksyminen johtaisi enimmäismäärän ylittymiseen, jakokertoimesta, jota sovelletaan kultakin tarjoajalta kyseisenä päivänä vastaanotettujen ja komissiolle ilmoitettujen tarjousten sisältämään kokonaismäärään;

c)	tarvittaessa jäsenvaltioiden interventioelimille jätettyjen käsiteltävinä olevien tarjousten hylkäämisestä.

Komissio tekee päätöksensä kahden työpäivän kuluessa 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta ja viiden työpäivän kuluessa 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta.

2. Tavallisen vehnän, voin ja rasvattoman maitojauheen osalta tarjoaja, johon sovelletaan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua jakokerrointa, voi päättää perua tarjouksensa viiden työpäivän kuluessa jakokertoimen vahvistavan asetuksen voimaantulopäivästä.

III jakso

Tarjouskilpailumenettelyllä tapahtuvia ostoja koskevat erityiset edellytykset

15 artikla

Tarjouskilpailumenettelyllä ostettavia tuotteita koskeva menettely

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden ostot on tehtävä I jakson ja tämän jakson säännösten mukaisesti.

16 artikla

Tarjouskilpailumenettely

1. Tarjouskilpailumenettely voidaan aloittaa asetuksen (EY) N:o 1234/2007 195 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti antamalla asetus, jäljempänä ’tarjouskilpailumenettelyn aloittamisesta annettu asetus’.

2. Komissio avaa ilman asetuksen (EY) N:o 1234/2007 195 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun komitean myötävaikutusta

a)	tavallisen vehnän ostoa koskevan tarjouskilpailumenettelyn, kun määrät ylittävät 3 miljoonan tonnin tarjotun enimmäismäärän;

b)	naudanlihan ostoa koskevan tarjouskilpailumenettelyn luokittain ja jäsenvaltion tai sen alueen mukaan kahden viimeisimmän markkinahintojen viikkonoteerauksen perusteella asetuksen (EY) N:o 1234/2007 12 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 18 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti.

3. Tarjouskilpailumenettelyn aloittamisesta annetussa asetuksessa on erityisesti oltava seuraavat tiedot:

a)	tarjouskilpailuun kuuluvat tuotteet ja viljan ja riisin osalta CN-koodit sekä riisityyppi ja -lajike;

b)	tarjouskilpailun kattama jakso (”tarjouskilpailujakso”) sekä tarvittaessa eri osajaksot, joina tarjouksia voidaan jättää.

4. Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 18 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti erityisissä olosuhteissa voidaan aloittaa rajoitettu tarjouskilpailumenettely asetuksen (EY) N:o 1234/2007 195 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. Tällöin asetuksessa on viitattava tarjouskilpailumenettelyn kattamaan tiettyyn jäsenvaltioon tai jäsenvaltion tiettyyn alueeseen.

5. Riisin osalta tarjouskilpailumenettely voidaan rajoittaa yhteen tai useampaan riisityyppiin, siten kuin ne määritellään asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä III olevan I osan I kohdan 2 alakohdassa (”lyhytjyväinen riisi”, ”keskipitkäjyväinen riisi”, ”luokan A pitkäjyväinen riisi” tai ”luokan B pitkäjyväinen riisi”).

6. Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 12 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 18 artiklan 3 kohdan b alakohdan soveltamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä:

jäsenvaltion tai sen alueen markkinoiden keskihinnassa kutakin interventiokelpoista luokkaa kohti otetaan huomioon U-, R- ja O-laatujen hinnat ilmaistuina R3-laatuna tämän asetuksen liitteessä III olevassa II osassa asianomaiselle jäsenvaltiolle tai sen interventioalueelle ilmoitettujen kertoimien mukaisesti;

b)	markkinoiden keskihinnat todetaan komission asetuksessa (EY) N:o 1249/2008 (17) säädettyjen edellytysten ja laatujen mukaisesti;

c)	jäsenvaltion tai sen alueen markkinoiden keskihinta kutakin interventiokelpoista luokkaa kohti on b alakohdassa tarkoitettujen kaikkien laatujen keskimääräinen markkinahinta, joka painotetaan sillä perusteella, kuinka suuri osuus kullakin laadulla on kyseisen jäsenvaltion tai alueen teurastuksissa.

Yhdistyneessä kuningaskunnassa on kaksi interventioaluetta, jotka määritellään seuraavasti:

—	I alue: Iso-Britannia,

—	II alue: Pohjois-Irlanti.

7. Tämän artiklan 2 ja 6 kohtaa sovellettaessa jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava komissiolle markkinoiden keskihinnat asetuksen (EY) N:o 1249/2008 17 artiklan ja tämän asetuksen 58 artiklan mukaisesti.

17 artikla

Tarjouskilpailussa tehtyjen tarjousten jättäminen ja hyväksyttävyys

1. Edellä 10 artiklassa vahvistettujen yleisten edellytysten lisäksi tarjouskilpailussa tehty tarjous on hyväksyttävissä, jos siinä esitetään hintapyyntö euroina mittayksikköä kohden enintään kahden desimaalin tarkkuudella ilman arvonlisäveroa.

Vilja- tai riisitonnilta pyydetyn hinnan on vastattava viljan vähimmäislaatua tai riisin vakiolaatua toimitettuna tarjoajan osoittamaan varastointipaikkaan purkamattomana.

Voin ja rasvattoman maitojauheen hintapyynnön on koskettava 100:aa kilogrammaa tuotteita toimitettuna interventioelimen nimeämän varastointipaikan lastauslaiturille 25 artiklan ja 30 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Naudanlihan osalta tarjoajan on ilmoitettava 16 artiklan 5 kohdan a alakohdan ja 19 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukainen hinta, joka vastaa 100:aa kilogrammaa R3-laadun tuotteita.

2. Tarjottu hinta voi olla viljan, riisin, naudanlihan ja rasvattoman maitojauheen osalta enintään asetuksen (EY) N:o 1234/2007 8 artiklassa vahvistetun viitehinnan suuruinen ja voin osalta enintään 90 prosenttia mainitun asetuksen 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta viitehinnasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 20 artiklan 1 kohdan soveltamista.

18 artikla

Tarjouskilpailussa tehtyjen tarjousten ilmoittaminen komissiolle

1. Interventioelinten on ilmoitettava kaikki tarjouskilpailussa tehdyt, hyväksyttävissä olevat tarjoukset komissiolle tarjouskilpailumenettelyn aloittamisesta annetussa asetuksessa säädetyssä määräajassa ja esitettävä kaikki asiaan liittyvät tiedot.

2. Ilmoituksissa ei saa olla 10 artiklan 1 kohdan a alakohdan i ja ix alakohdassa tarkoitettuja tietoja.

3. Interventioelinten on toimitettava komissiolle 1 kohdassa tarkoitetussa määräajassa ilmoitukset siitä, ettei tarjouksia ole jätetty.

4. Ilmoitukset on tehtävä 58 artiklan mukaisesti.

19 artikla

Tarjouskilpailussa tehtyjen tarjousten perusteella tehtävät päätökset

1. Edellä olevan 18 artiklan mukaisesti ilmoitettujen, tarjouskilpailussa tehtyjen tarjousten perusteella komissio vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1234/2007 195 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen enimmäisostohinnan tai päättää olla vahvistamatta sitä.

2. Naudanlihan osalta

a)	R3-laatuun liittyvä enimmäisostohinta vahvistetaan luokittain;

b)	jäsenvaltio tai sen alue voi vahvistaa erilaisen ostohinnan heijastamaan markkinoilla noteerattuja keskihintoja asetuksen (EY) N:o 1234/2007 12 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.

Jos haltuunotto koskee muita laatuja kuin R3-laatua, tarjouskilpailun voittajalle maksettavaa hintaa on tarkistettava ostettuun laatuun sovellettavalla kertoimella, joka vahvistetaan liitteessä III olevassa II osassa.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut julkista interventiota koskevat päätökset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

20 artikla

Tarjouskilpailussa tehtyjä tarjouksia koskevat yksittäiset päätökset

1. Jos 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti on vahvistettu enimmäisostohinta, interventioelinten on hyväksyttävä tarjouskilpailussa tehdyt tarjoukset, jotka ovat samansuuruisia tai alhaisempia kuin enimmäishinta. Kaikki muut tarjoukset on hylättävä.

2. Jos enimmäisostohintaa ei ole vahvistettu, kaikki tarjoukset on hylättävä.

Interventioelimet eivät saa hyväksyä tarjouksia, joita ei ole ilmoitettu 18 artiklassa säädetyllä tavalla.

3. Interventioelinten on tehtävä tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut päätökset sen jälkeen, kun 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu komission päätös julkisesta interventiosta on julkaistu, ja ilmoitettava tarjoajille tulokset heidän osallistumisestaan tarjouskilpailuun kolmen työpäivän kuluessa päätöksen voimaantulosta.

21 artikla

Naudanliha-alan erityiset edellytykset

1. Jos tarjouskilpailussa naudanlihan osalta tehty tarjous ylittää jäsenvaltiossa tai sen alueella luokkaa kohti todetun markkinoiden keskihinnan, joka on muunnettu R3-laaduksi noudattaen liitteessä III olevassa II osassa vahvistettuja kertoimia ja jota on korotettu 10 eurolla 100:aa ruhopainokiloa kohti, sitä ei hyväksytä.

2. Rajoittamatta 1 kohdan soveltamista tarjoukset hylätään, jos hintatarjous on korkeampi kuin 19 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu kyseistä tarjouskilpailun osajaksoa koskeva enimmäisostohinta.

3. Jos tarjouskilpailuun osallistuvan tarjoajan hyväksytty ostohinta on korkeampi kuin 1 kohdassa tarkoitettu markkinoiden keskihinta, tätä hyväksyttyä hintaa tarkistetaan kertomalla se liitteessä III olevassa VII osassa olevaa A-kaavaa soveltamalla saadulla kertoimella. Kyseinen kerroin ei kuitenkaan voi

a)	olla suurempi kuin yksi;

b)	johtaa hyväksytyn hinnan alenemiseen määrällä, joka on suurempi kuin tämän hinnan ja markkinoiden keskihinnan erotus.

Jos jäsenvaltiolla on käytössään luotettavia tietoja ja asianmukaisia tarkastuskeinoja, se voi päättää laskea kertoimen kullekin tarjoajalle liitteessä III olevassa VII osassa olevan B-kaavan mukaisesti.

22 artikla

Naudanlihan ostojen rajoittaminen

Interventioelimet, jotka eivät interventioon tarjotun naudanlihan suuren määrän vuoksi pysty ottamaan viipymättä haltuunsa tarjottua naudanlihaa, voivat rajoittaa ostot määriin, jotka ne pystyvät ottamaan haltuunsa alueellaan tai jollakin niiden 16 artiklan 5 kohdan toisessa alakohdassa määritellyllä interventioalueella.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että nämä rajoitukset vaikuttavat mahdollisimman vähän kaikkien asianomaisten yhtäläisiin osallistumismahdollisuuksiin.

II LUKU

Ensisijaiset vaatimukset ja vakuuden vapauttaminen tai pidättäminen

23 artikla

Ensisijaiset vaatimukset

Asetuksen (ETY) N:o 2220/85 20 artiklan mukaisia ensisijaisia vaatimuksia ovat seuraavat:

a)	tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehdyn tarjouksen voimassapitäminen;

b)	tuotteiden toimittaminen interventioelimen nimeämään varastointipaikkaan toimitusvahvistuksessa 25 artiklan mukaisesti vahvistetussa määräajassa;

c)	7 artiklassa tarkoitettujen vaatimusten noudattaminen;

d)	viljan ja riisin osalta tuotteiden sijainti mainitussa varastointipaikassa hetkellä, jona tarjous jätettiin tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella.

24 artikla

Vakuuden vapauttaminen ja pidättäminen

1. Edellä 9 artiklassa tarkoitettu vakuus on vapautettava heti, kun tarjouskilpailuun osallistuva tai sen ulkopuolinen tarjoaja on toimittanut 25 artiklan mukaisessa toimitusvahvistuksessa mainitun määrän siinä vahvistetussa määräajassa ja on todettu, että 7 artiklassa tarkoitettuja vaatimuksia on noudatettu.

2. Jos tuotteet eivät vastaa 7 artiklassa tarkoitettuja vaatimuksia, ne on hylättävä ja vakuus pidätettävä suhteessa hylättyyn määrään.

3. Jos tarjouskilpailuun osallistuva tai sen ulkopuolinen tarjoaja ei ole toimittanut tuotteita toimitusvahvistuksessa mainitussa määräajassa, vakuus on pidätettävä suhteessa toimittamatta jääneisiin määriin ja ostosopimus on purettava vielä toimittamattomien määrien osalta, jollei kyseessä ole ylivoimainen este.

4. Jos tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehdyt tarjoukset eivät ole hyväksyttävissä tai niitä ei hyväksytä, vakuus on vapautettava.

5. Kun kyseessä ovat vilja ja riisi ja jos interventioelin ei ole saanut tyydyttäviä todisteita siitä, että tarjotut määrät sijaitsivat varastointipaikassa, kuten 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa säädetään, vakuus on pidätettävä.

Ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi interventioelimen on tarkastettava varastointipaikoissa olevat määrät noudattaen soveltuvin osin asetuksessa (EY) N:o 884/2006 säädettyjä sääntöjä ja edellytyksiä varmistaakseen, että varastoidut tuotteet ovat tosiasiallisesti varastossa julkisen varastoinnin toimien yhteydessä, ja erityisesti noudattaen mainitun asetuksen liitteessä I olevan B osan III kohdassa esitettyjä sääntöjä ja edellytyksiä. Tarkastusten on koskettava vähintään viittä prosenttia tarjouskilpailussa tehdyistä tarjouksista ja viittä prosenttia tarjotuista määristä, ja ne on tehtävä riskianalyysin perusteella.

6. Kun kyseessä ovat vilja ja riisi ja jos tosiasiallisesti toimitettu ja hyväksytty määrä on pienempi kuin myönnetty määrä, vakuus on vapautettava kokonaan, jos ero on enintään viisi prosenttia.

7. Kun kyseessä on naudanliha ja jos tosiasiallisesti toimitettu ja hyväksytty määrä on pienempi kuin myönnetty määrä,

a)	vakuus on vapautettava kokonaan, jos ero on enintään viisi prosenttia tai 175 kilogrammaa;

lukuun ottamatta ylivoimaista estettä vakuus on pidätettävä

i)	suhteessa toimittamattomiin tai hylättyihin määriin, jos ero on enintään 15 prosenttia;

ii)	kokonaan muissa tapauksissa asetuksen (ETY) N:o 2220/85 29 artiklan mukaisesti.

8. Vakuus vapautetaan, kun sovelletaan 14 artiklan 2 kohtaa.

III LUKU

Yleiset toimitussäännöt

I jakso

Toimitukset

25 artikla

Toimitukset ja toimitusvahvistukset

Kun interventioelin on tarkastanut 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tarjouksen hyväksyttävyyden ja tehnyt 20 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen, sen on annettava toimitusvahvistus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 14 artiklan 1 kohdan ja 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti toteutettuja toimenpiteitä. Toimitusvahvistus on päivättävä ja numeroitava, ja siitä on käytävä ilmi

a)	toimitettava määrä;

b)	tuotteiden viimeinen toimituspäivä;

c)	varastointipaikka, johon tuotteet on toimitettava;

d)	hinta, jolla tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehty tarjous hyväksytään.

Toimitusvahvistuksia ei saa myöntää määrille, joita ei ole ilmoitettu komissiolle 13 artiklan 1 kohdan ja 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

26 artikla

Viljan ja riisin toimituksia koskevat erityiset säännökset

1. Jos viljaa tai riisiä ei voida toimittaa tarjouskilpailuun osallistuvan tai sen ulkopuolisen tarjoajan ilmoittamaan 10 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitettuun interventiokeskuksen varastointipaikkaan, interventioelimen on nimettävä toinen saman interventiokeskuksen varastointipaikka tai jokin toisen hyväksytyn interventiokeskuksen varastointipaikka, johon tuotteet on toimitettava edullisimpaan hintaan.

2. Vilja tai riisi on toimitettava varastointipaikkaan viimeistään 25 artiklassa tarkoitetun toimitusvahvistuksen antamista seuraavan kolmannen kuukauden lopussa ja joka tapauksessa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta viljan osalta ja 31 päivänä elokuuta riisin osalta.

Jäljempänä 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa vilja on kuitenkin toimitettava viimeistään 31 päivänä elokuuta ja riisi viimeistään 31 päivänä lokakuuta.

3. Toimitettu määrä on punnittava tarjouskilpailuun osallistuvan tai sen ulkopuolisen tarjoajan ja hänestä riippumattoman interventioelimen edustajan läsnä ollessa.

Interventioelimen edustaja voi kuitenkin myös olla varastoija. Tällöin interventioelimen on tehtävä itse 30 päivän kuluessa 31 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta ehdollisen haltuunoton päivästä tarkastus, johon sisältyy ainakin tilavuuden tarkastaminen; punnitun määrän ja tilavuusmenetelmällä arvioidun määrän välinen mahdollinen ero ei saa olla suurempi kuin 5 prosenttia.

Jos sallittu poikkeama ei ylity, varastoija vastaa kaikista kustannuksista, jotka liittyvät myöhemmässä punnituksessa mahdollisesti todettuihin puuttuviin määriin viljan tai riisin haltuunoton yhteydessä varastokirjanpitoon merkittyyn painoon nähden.

Jos sallittu poikkeama ylittyy, vilja tai riisi on punnittava välittömästi. Jos todettu paino on pienempi kuin varastokirjanpitoon merkitty paino, varastoija vastaa punnituskustannuksista, kun taas päinvastaisessa tapauksessa kustannuksista vastaa jäsenvaltio.

27 artikla

Naudanlihan toimituksia koskevat erityiset säännökset

1. Tarjouskilpailun voittajan on maksettava purkauskulut.

2. Tarjouskilpailun voittajan on toimitettava tuotteet 17 päivän kuluessa naudanlihan enimmäisostohinnan vahvistavan asetuksen julkaisupäivää seuraavasta ensimmäisestä työpäivästä.

Interventioelin voi kuitenkin hyväksyttyjen määrien suuruuden perusteella pidentää tätä määräaikaa yhdellä viikolla. Toimitus voidaan toteuttaa erissä.

3. Naudanlihan toimituksia koskevat erityisvaatimukset vahvistetaan liitteessä III olevassa III osassa.

28 artikla

Voin ja rasvattoman maitojauheen toimituksia koskevat erityiset säännökset

1. Voi on pakattava ja toimitettava nettopainoltaan vähintään 25 kilogramman lohkoissa, jotka täyttävät liitteessä IV olevassa IV osassa vahvistetut vaatimukset. Voi on pakattava uusiin, kestävää materiaalia oleviin pakkauksiin siten, että voin suojaaminen varmistetaan kuljetuksen, varastoon viennin, varastoinnin ja varastosta poistamisen ajan. Pakkauksissa on oltava ainakin seuraavat merkinnät tarvittaessa koodina:

a)	hyväksymisnumero, joka yksilöi tehdaslaitoksen ja tuotantojäsenvaltion;

b)	tuotantopäivä;

c)	varastoonvientipäivä;

d)	valmistuserän numero ja pakkausnumero; pakkausnumero voidaan korvata kuormalavaan merkityllä numerolla;

e)	maininta ”imelästä kermasta valmistettua voita”, jos voin vesifaasin pH vastaa tätä mainintaa.

Jäsenvaltiot voivat luopua velvoitteesta merkitä varastoonvientipäivä pakkaukseen edellyttäen, että varastosta vastaava sitoutuu pitämään rekisteriä, johon ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot kirjataan varastoonvientipäivänä.

2. Rasvaton maitojauhe on pakattava 25 nettokilogramman säkkeihin, jotka täyttävät liitteessä V olevassa II ja III osassa vahvistetut edellytykset ja joissa on seuraavat merkinnät tarvittaessa koodina:

a)	hyväksymisnumero, joka yksilöi tehdaslaitoksen ja valmistusjäsenvaltion;

b)	valmistuspäivä tai tarvittaessa valmistusviikko;

c)	valmistuserän numero;

d)	maininta ”sumutuskuivattu rasvaton maitojauhe”.

3. Valitun tarjoajan tai tarjouskilpailun voittajan on toimitettava voi tai rasvaton maitojauhe varastointipaikan lastauslaiturille 28 päivän kuluessa toimitusvahvistuksen antamispäivästä. Toimitus voidaan toteuttaa useissa erissä.

Rasvaton maitojauhe ja voi on toimitettava pitkäaikaisvarastointiin soveltuvia kuormalavoja käyttäen vastaaviin kuormalavoihin vaihtoa vastaan.

Valittu tarjoaja tai tarjouskilpailun voittaja vastaa voin tai rasvattoman maitojauheen mahdollisista purkukustannuksista varastointipaikan lastauslaiturille.

II jakso

Kuljetuskustannukset

29 artikla

Viljan ja riisin kuljetuskustannukset

1. Viljan tai riisin kuljetuksesta varastointipaikkaan, jonka tarjouskilpailuun osallistuva tai sen ulkopuolinen tarjoaja on ilmoittanut edullisimmaksi 10 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdan mukaisesti, aiheutuvista kustannuksista vastaa tarjoaja, jos matkan pituus on enintään 100 kilometriä. Jos matka on tätä pidempi, interventioelin maksaa yli 100 kilometrin osuudelta aiheutuvat kuljetuskustannukset.

2. Jos interventioelin vaihtaa tarjoajan ilmoittaman varastointipaikan 26 artiklan 1 kohdan mukaisesti, interventioelin vastaa lisäkuljetuskustannuksista yli 20:tä kilometriä pidemmältä matkalta. Interventioelin maksaa kuitenkin kaikki kustannukset yli 100 kilometriä ylittävältä osuudelta. Tätä kohtaa ei sovelleta, kun sovelletaan 31 artiklan 2 kohtaa.

3. Komissio korvaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut interventioelimen vastuulla olevat kustannukset muuttuvien määrien perusteella asetuksen (EY) N:o 884/2006 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.

4. Jäljempänä 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta tuotteiden korvaamisesta aiheutuvista kuljetuskustannuksista vastaa yksinomaisesti tarjouskilpailuun osallistuva tai sen ulkopuolinen tarjoaja.

30 artikla

Voin ja rasvattoman maitojauheen kuljetuskustannukset

1. Interventioelimen on valittava käytettävissä olevista varastointipaikoista se, joka sijaitsee lähinnä paikkaa, jossa voita tai rasvatonta maitojauhetta säilytetään.

Interventioelin voi kuitenkin valita toisen varastointipaikan, joka sijaitsee enintään 350 kilometrin etäisyydellä, edellyttäen, ettei kyseisen varastointipaikan valinta aiheuta varastoinnin lisäkustannuksia.

Interventioelin voi valita edellä mainittua etäisyyttä kauempana sijaitsevan varastointipaikan, jos tämä vähentää kustannuksia, kun otetaan huomioon myös varastoinnista ja kuljetuksesta aiheutuvat kustannukset. Tällöin interventioelimen on viipymättä ilmoitettava valintansa komissiolle.

2. Jos voin tai rasvattoman maitojauheen ostava interventioelin on jossakin muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jonka alueelle tarjottu voi tai rasvaton maitojauhe on varastoitu, 1 kohdassa tarkoitettua enimmäisetäisyyttä laskettaessa ei oteta huomioon tarjouskilpailuun osallistuvan tai sen ulkopuolisen tarjoajan varaston ja sen jäsenvaltion, jossa ostava toimivaltainen laitos sijaitsee, rajan välistä etäisyyttä.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun enimmäisetäisyyden ylittävältä osalta interventioelimen kannettaviksi lisäkuljetuskustannuksiksi vahvistetaan tonnia ja kilometriä kohden 0,05 euroa rasvattoman maitojauheen ja 0,065 euroa voin osalta. Interventioelin vastaa lisäkustannuksista ainoastaan, jos voin lämpötila sen saapuessa kylmävarastoon on enintään 6 oC.

IV LUKU

Haltuunotto, alustavat tarkastukset ja näytteenotto

31 artikla

Ehdollinen haltuunotto

1. Ehdollisen haltuunoton päivä on

a)	viljan, riisin, voin ja rasvattoman maitojauheen osalta päivä, jona määrä on kokonaisuudessaan tuotu nimettyyn varastointipaikkaan, mutta aikaisintaan toimitusvahvistuksen antamispäivää seuraava päivä;

b)	kunkin 27 artiklassa tarkoitetun naudanlihaerän osalta päivä, jona naudanliha tuodaan interventiovaraston leikkaamon yhteydessä sijaitsevaan punnituspisteeseen.

2. Interventioelin voi päättää, että vilja, riisi, voi tai rasvaton maitojauhe otetaan haltuun siinä varastointipaikassa, jossa tuotteet ovat tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehdyn tarjouksen jättöhetkellä, sillä edellytyksellä, että varastointipaikka täyttää 3 artiklassa säädetyt vaatimukset ja on viljan ja riisin osalta hyväksytty 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tällöin ehdollisen haltuunoton päivä on toimitusvahvistuksen antamispäivää seuraava päivä.

3. Tuotteet ottaa haltuun interventioelin tai sen edustaja, jonka on oltava tarjouskilpailuun osallistuvasta tai sen ulkopuolisesta tarjoajasta riippumaton henkilö.

32 artikla

Valvontatoimenpiteet

1. Interventiovarastoissa tehtävät tarkastukset on toteutettava asetuksen (EY) N:o 884/2006 2 artiklassa määriteltyjä edellytyksiä noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen nojalla tuotteiden haltuunoton osalta vaadittujen tarkastusten soveltamista.

2. Jos viljan tarkastukset on tehtävä tämän asetuksen liitteessä I olevan I osan kolmannessa alakohdassa tarkoitetun riskianalyysin perusteella, vieraiden aineiden sallittuja enimmäistasoja koskevien vaatimusten noudattamatta jättämisen taloudellisista seuraamuksista vastaavat asetuksen (EY) N:o 884/2006 2 artiklassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti jäsenvaltiot.

Jos kyseinen jäsenvaltio voi okratoksiini A:n ja aflatoksiinin osalta kuitenkin toimittaa komissiota tyydyttävällä tavalla todisteen siitä, että vaatimuksia on noudatettu varastoon vietäessä ja että varastointia koskevia tavanomaisia edellytyksiä sekä varastoijan muita velvollisuuksia on noudatettu, taloudellinen vastuu kuuluu yhteisön talousarviolle.

3. Jos 10 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohdan mukaisesti nimetty viljan tai riisin varastointipaikka sijaitsee muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehty tarjous on jätetty, ja jos kyseisen tarjouksen saanut interventioelin päättää tehdä paikalla tarkastuksen tuotteiden tosiasiallisen olemassaolon varmistamiseksi, sen on toimitettava kyseisestä varastointipaikasta vastaavalle toimivaltaiselle interventioelimelle tarkastuspyyntö, johon on liitetty tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehdyn tarjouksen jäljennös. Paikalla tehtävä tarkastus on suoritettava tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehdyn tarjouksen saaneen interventioelimen vahvistamassa määräajassa.

4. Tämän asetuksen liitteissä vahvistettuja tarkastuksia koskevia määräyksiä voidaan muuttaa asetuksen (EY) N:o 1234/2007 195 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, erityisesti kun kyse on tapauksesta, jossa vieraat aineet voivat aiheuttaa vakavia markkinatilanteen häiriöitä tai jossa tuotteen radioaktiivisen saastumisen taso edellyttää erityistarkastuksia.

5. Tarjouskilpailuun osallistuva tai sen ulkopuolinen tarjoaja vastaa kustannuksista, jotka liittyvät viljan testaamiseen liitteessä I olevassa XII osassa tarkoitetuin menetelmin seuraavissa tarkoituksissa:

i)	durran tanniinipitoisuuden määrittäminen;

ii)	amylaasien aktiivisuuden mittauskoe (Hagberg);

iii)	tavallisen vehnän ja durumvehnän valkuaispitoisuuden määrittäminen;

iv)	Zeleny-testi;

v)	leipoutuvuustesti;

vi)	vieraiden aineiden analyysit.

6. Tuloksia koskevissa riitatapauksissa tarjouskilpailuun osallistuva tai sen ulkopuolinen tarjoaja vastaa uudelleen tarvittaviin kokeisiin liittyvistä kustannuksista ainoastaan, jos hän on häviävä osapuoli.

33 artikla

Viljan ja riisin varastoijan varastointipaikalla suoritettavaa haltuunottoa koskevat erityiset säännökset

1. Jos vilja tai riisi otetaan haltuun varastointipaikassa, jossa tuotteet ovat tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehdyn tarjouksen jättöhetkellä, haltuunotettu määrä todetaan yhteisön lainsäädännön ja erityisesti asetuksen (EY) N:o 884/2006 liitteen II noudattamisen varmistavia ammatillisia vaatimuksia vastaavan varastokirjanpidon perusteella sillä edellytyksellä, että

varastokirjanpidossa näkyvät

i)	enintään 10 kuukautta ennen haltuunottoa suoritetussa punnituksessa todettu paino;

ii)	fyysiset laatuominaisuudet punnitushetkellä ja erityisesti kosteuspitoisuus;

iii)	mahdolliset siirrot siilosta toiseen ja käsittelyt;

b)	varastoija ilmoittaa, että tarjottu erä vastaa kaikilta osiltaan varastokirjanpidon tietoja;

c)	punnitushetkellä todetut laatuominaisuudet ovat samat kuin edustavalla näytteellä, joka koostuu interventioelimen tai sen edustajan ottamista näytteistä, joita otetaan yksi 60 tonnilta.

2. Jos 1 kohtaa sovelletaan, asetuksen (EY) N:o 884/2006 5 artiklan mukaisesti huomioon otettava paino on varastokirjanpitoon merkitty paino; painoa on tarvittaessa tarkistettava niiden mahdollisten erojen huomioon ottamiseksi, joita esiintyy punnitushetkellä ja edustavasta näytteestä todetun kosteuspitoisuuden ja/tai erilaisten epäpuhtauksien (Schwarzbesatz) prosenttimäärän välillä. Ero erilaisten epäpuhtauksien prosenttimäärässä voidaan ottaa huomioon ainoastaan varastokirjanpitoon merkityn painon tarkistamiseksi alaspäin.

Interventioelimen on tarkastettava tilavuus 45 päivän kuluessa haltuunotosta. Punnitun määrän ja tilavuusmenetelmällä arvioidun määrän välinen mahdollinen ero ei saa olla suurempi kuin 5 prosenttia.

Jos sallittu poikkeama ei ylity, varastoijan on vastattava kaikista kustannuksista, jotka liittyvät myöhemmässä punnituksessa mahdollisesti todettaviin puuttuviin määriin haltuunoton yhteydessä varastokirjanpitoon merkittyyn painoon nähden.

Jos sallittu poikkeama ylittyy, vilja tai riisi on punnittava välittömästi. Jos todettu paino on pienempi kuin varastokirjanpitoon merkitty paino, varastoijan on vastattava punnituskustannuksista, kun taas päinvastaisessa tapauksessa kustannuksista vastaa Euroopan maatalouden tukirahasto, ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 884/2006 liitteessä XI olevassa 1 kohdassa säädetyt sallitut poikkeamat.

34 artikla

Haltuunottotiedote

1. Interventioelimen on annettava haltuunottotiedote sen jälkeen, kun 7 artiklassa säädettyjen vaatimusten täyttyminen on varmistettu tarkastuksin ja analyysein, 60 päivän kuluessa 25 artiklan b alakohdassa tarkoitetusta tuotteiden viimeisestä toimituspäivästä. Tiedotteessa on mainittava vähintään

a)	määrän ja vähimmäisominaisuuksien tarkastuspäivä;

b)	toimitettu paino sekä riisin osalta lajike;

c)	viljan ja riisin osalta edustavan näytteen kokoamiseksi otettujen näytteiden määrä;

d)	analyyseihin perustuvat tuotteiden ominaisuudet;

e)	analyyseistä ja tuloksista vastaava elin;

f)	31 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ehdollisen haltuunoton päivä;

g)	tarvittaessa viljan ja riisin määrät, joita ei ole otettu haltuun. Tällöin asiasta on ilmoitettava tarjouskilpailuun osallistuvalle tai sen ulkopuoliselle tarjoajalle.

2. Tiedote on päivättävä ja lähetettävä tarjouskilpailuun osallistuneelle tai sen ulkopuoliselle tarjoajalle sekä varastoijalle.

Tiedote voidaan kuitenkin tallentaa interventioelimen kirjanpitojärjestelmään ja lähettää sähköisesti.

35 artikla

Tarjouskilpailuun osallistuvan tai sen ulkopuolisen tarjoajan velvoitteet

1. Jos tarkastuksissa käy ilmi, että tuotteet eivät ole 7 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisia, tarjouskilpailuun osallistuvan tai sen ulkopuolisen tarjoajan on

a)	otettava asianomaiset tuotteet takaisin omalla kustannuksellaan;

b)	vastattava tuotteisiin liittyvistä kustannuksista niiden varastoonvientipäivästä niiden varastostapoistamispäivään asti.

Tarjouskilpailuun osallistuvan tai sen ulkopuolisen tarjoajan maksettavaksi tulevat kustannukset määritetään varastoonviennille, varastostapoistamiselle ja varastoinnille asetuksen (EY) N:o 884/2006 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistettujen kiinteiden määrien perusteella.

2. Tapauksissa, joissa tarjottua viljaa tai riisiä ei analyysien ja tarkastusten perusteella voida hyväksyä interventioon, tarjouskilpailuun osallistuva tai sen ulkopuolinen tarjoaja voi korvata määrän, joka ei vastaa vaatimuksia. Tällöin interventioelin voi muuttaa toimituspäivää, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 26 artiklan 2 kohdassa säädetyn viimeisen toimituspäivän soveltamista.

36 artikla

Naudanlihaa koskevat erityiset edellytykset – luuttomaksi leikkaamista koskeva vaatimus

Interventioelimen on varmistettava, että ostettu naudanliha leikataan kokonaisuudessaan luuttomaksi liitteessä III olevan IV osan mukaisesti.

V LUKU

Interventiohinta, ostohinta ja maksaminen

37 artikla

Naudanlihan ostohinta

Naudanlihan ostohinta on hinta vapaasti varastointipaikan leikkaamon sisäänkäynnin yhteydessä olevassa punnituspisteessä.

38 artikla

Viljan ja riisin interventiohinta ja ostohinta

1. Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 13 artiklan 3 kohdan sekä 18 artiklan 1 ja 2 kohdan soveltamiseksi vilja-alalla kiinteän ostohinnan määräämiseksi huomioon otettava interventiohinta on mainitun asetuksen 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa vahvistettu viitehinta.

2. Viljan ja riisin osalta maksettava hinta on seuraava:

a)	kun kyseessä on osto kiinteään hintaan, valitulle tarjoajalle maksettava hinta on 1 kohdassa tarkoitettu hinta;

b)	kun kyseessä on tarjouskilpailumenettely, tarjouskilpailun voittajalle maksettava hinta on interventioelimen tarjotun hinnan perusteella laskema hinta.

Molemmissa tapauksissa hintaa on tarkistettava tuotteiden laadun perusteella viljan osalta liitteessä I olevan IX, X ja XI osan mukaisesti ja riisin osalta liitteessä II olevan II ja III osan mukaisesti.

3. Jos interventioelin ottaa 31 artiklan 2 kohdan mukaisesti viljan ja riisin haltuun varastointipaikassa, jossa tuotteet ovat tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehdyn tarjouksen jättöhetkellä, ja varastoi tuotteet asianomaiseen varastoon, maksettavaa ostohintaa on alennettava. Hinnanalennuksessa on otettava huomioon seuraavat kustannukset:

a)	interventioelimen nimeämän tosiasiallisen haltuunottopaikan ja 10 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetun varastointipaikan, johon tuotteet olisi pitänyt toimittaa edullisimpaan hintaan, väliset kuljetuskustannukset; ja

b)	interventiovarastosta poistamisesta aiheutuvat kustannukset.

Edellä ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut kustannukset on arvioitava asianomaisen jäsenvaltion toteamien tosiasiallisten kustannusten perusteella.

39 artikla

Maksaminen

1. Edellä olevan 34 artiklan mukaisesti haltuunotetut määrät on maksettava viimeistään 31 artiklassa tarkoitettua ehdollisen haltuunoton päivää seuraavana 65. päivänä.

2. Hinta on maksettava ainoastaan tosiasiallisesti toimitetusta ja hyväksytystä määrästä. Jos tosiasiallisesti toimitettu ja hyväksytty määrä on kuitenkin suurempi kuin myönnetty määrä, hinta on maksettava ainoastaan myönnetystä määrästä.

III OSASTO

TUOTTEIDEN MYYNTIÄ INTERVENTIOSTA KOSKEVA MENETTELY

I LUKU

Tarjouskilpailumenettely

40 artikla

Tarjouskilpailumenettelyn aloittaminen

1. Haltuunotetut ja myyntiin asetettavat määrät on myytävä tarjouskilpailumenettelyllä.

2. Tarjouskilpailumenettely on aloitettava asetuksen (EY) N:o 1234/2007 195 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen antamalla asetus, jäljempänä ’myynnin aloittamisesta annettu asetus’.

Tarjouskilpailussa tehdyn tarjouksen jättämisen ensimmäiseksi päättymispäiväksi on vahvistettava aikaisintaan kuudes päivä myynnin aloittamisesta annetun asetuksen julkaisupäivästä.

3. Tarjouskilpailumenettely voidaan aloittaa yhdelle tai useammalle yhteisön tai jäsenvaltion alueelle varastoitujen tuotteiden jälleenmyymiseksi.

4. Myynnin aloittamisesta annetussa asetuksessa on erityisesti oltava seuraavat tiedot:

a)	tarjottu tuote ja viljan ja riisin osalta CN-koodi, riisin osalta riisityyppi ja -lajike sekä naudanlihan osalta asianmukainen kuvaus;

b)	tarjouskilpailun kattama jakso (”tarjouskilpailujakso”) ja eri osajaksot, joina tarjouksia voidaan jättää.

Lisäksi asetuksessa voi olla seuraavat tiedot:

a)	tarjouskilpailumenettelyn kattamat kokonaismäärät;

b)	tarvittaessa viljan ja riisin kuljetuskustannuksia koskevat säännökset.

5. Tarjouskilpailumenettelyt voidaan rajoittaa tiettyihin käyttötarkoituksiin ja/tai määräpaikkoihin, erityisesti kun kyseessä on viljan jalostaminen polttoaineiden tuottamiseen yhteisössä käytettäväksi etyylialkoholiksi (bioetanoli).

41 artikla

Tarjouskilpailuilmoitus ja tarjouskilpailuun liittyvät järjestelyt

1. Kunkin myyntiin asetettavia interventiovarastoja hallussaan pitävän interventioelimen on laadittava tarjouskilpailuilmoitus ja julkaistava se vähintään neljä päivää ennen tarjousten ensimmäistä jättöpäivää.

2. Ilmoituksessa on mainittava erityisesti

a)	tarjouskilpailun järjestävän interventioelimen nimi ja osoite;

b)	viite myynnin aloittamisesta annettuun asetukseen;

c)	tarjousten jättämisen päättymispäivät kunkin osittaisen tarjouskilpailun osalta;

varastointipaikat, varastoijien nimet ja osoitteet sekä käytettävissä olevat määrät ja

i)	viljan ja riisin myyntiin tarjoaminen erissä, jotka on määritetty siten, että varmistetaan tarjoajien yhtäläiset mahdollisuudet osallistua, sekä kunkin myyntierän laatu;

ii)	naudanlihan osalta tuote- ja kylmävarastokohtaisesti päivä, jona naudanliha ostettiin;

e)	42 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettu toimitusvaihe ja tarvittaessa pakkaustyyppi;

f)	varastointipaikassa mahdollisesti olevat välineet, joilla tuote voidaan lastata kuljetusvälineeseen;

g)	kun kyseessä on vietäväksi tarkoitettuja viljoja ja riisiä koskeva tarjouskilpailu, lähtösatama tai -paikka, johon kuljetuskustannukset ovat alhaisimmat ja jossa on tarjouskilpailutettavien tuotteiden vientiin riittävät tekniset laitteet;

h)	voin osalta tarjouskilpailuilmoituksessa on mainittava tarvittaessa 28 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettu voityyppi, josta tarjous tehdään.

3. Interventioelimen on julkaistava tarjouskilpailuilmoitus asianmukaisella tavalla, erityisesti tiedottamalla siitä sen päätoimipaikalla ja sen tai toimivaltaisen ministeriön internetsivustoilla olevilla ilmoituksilla.

4. Interventioelimen on toteutettava tarvittavat järjestelyt, jotta asianomaiset voivat

a)	ennen tarjouksen tekemistä omalla kustannuksellaan tarkastaa myyntiin asetetun tuotteen ja, naudanlihaa lukuun ottamatta, ottaa siitä näytteitä ja tutkia nämä näytteet;

b)	tutustua liitteessä I olevassa XII osassa, liitteessä II olevassa VI osassa, liitteessä IV olevassa V osassa ja liitteessä V olevassa VI osassa tarkoitettujen analyysien tuloksiin.

5. Edellä olevan 2 kohdan g alakohdan soveltamiseksi Rijekan ja Splitin satamat voidaan katsoa lähtöpaikoiksi.

42 artikla

Tarjouskilpailussa tehtyjen tarjousten jättäminen ja hyväksyttävyys

1. Tarjouskilpailussa tehty tarjous on hyväksyttävissä, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	siinä on viittaus myynnin aloittamisesta annettuun asetukseen ja tarjousten jättämisen osajakson päättymispäivään;

b)	siinä ilmoitetaan tarjoajaa koskevat tunnistetiedot: nimi, osoite ja alv-rekisteröintinumero;

c)	siinä ilmoitetaan tuotteet ja niiden CN-koodit tapauksen mukaan viljan ja riisin osalta sekä naudanlihan osalta asianmukainen kuvaus;

d)	siinä ilmoitetaan tarjottu määrä sekä viljan ja riisin osalta myyntierä;

e)	siinä ilmoitetaan tarjottu hinta euroina mittayksikköä kohden enintään kahden desimaalin tarkkuudella, ilman arvonlisäveroa, viljan ja riisin osalta kuljetusvälineeseen lastattuna tai muiden tuotteiden osalta toimitettuna varastointipaikan lastauslaiturille;

f)	se koskee vähintään 43 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua naudanlihan, voin ja rasvattoman maitojauheen vähimmäismäärää;

g)	siinä ilmoitetaan varastointipaikka, jossa tuotetta säilytetään, ja maitotuotteiden osalta tapauksen mukaan korvaava varastointipaikka;

h)	siinä esitetään todisteet siitä, että tarjoaja on asettanut 44 artiklassa tarkoitetun vakuuden;

i)	siihen ei sisälly tarjoajan esittämiä muita lisäedellytyksiä kuin tässä asetuksessa ja myynnin aloittamisesta annetussa asetuksessa vahvistetut edellytykset;

j)	se esitetään sen jäsenvaltion virallisella kielellä, jossa tarjous jätetään.

2. Viljan tarjotun hinnan on viitattava tämän asetuksen liitteessä I olevassa II osassa määriteltyyn vähimmäislaatuun ja riisin hinnan on viitattava asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä IV olevassa A kohdassa määriteltyyn vakiolaatuun.

Kun kyseessä on komission asetuksen (EY) N:o 376/2008 (18) liitteessä II olevassa II osassa mainittuja vietäväksi tarkoitettuja viljoja koskeva tarjouskilpailumenettely, tarjoukset ovat hyväksyttävissä ainoastaan, jos niihin on liitetty vientitodistushakemus.

On mahdollista säätää, että asetuksen (EY) N:o 376/2008 47 artiklan mukaisesti tehdyt tarjoukset eivät ole hyväksyttävissä.

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 376/2008 22 artiklan 1 kohdassa säädetään, tämän asetuksen mukaisesti annetut vientitodistukset katsotaan annetuiksi tarjousten jättämisen päättymispäivänä, kun kyseessä on niiden voimassaolon määrittäminen.

3. Naudanlihan, voin ja rasvattoman maitojauheen tarjotun hinnan on koskettava nettopainoa. Naudanlihan nettopainoksi katsotaan kylmävaraston lastauspaikalla todetun bruttopainon ja ennen pakkausten käyttöä määritetyn pakkauksen keskimääräisen painon välinen erotus.

Voin osalta tarjousten on sisällettävä tarvittaessa 41 artiklan 2 kohdan h alakohdassa tarkoitettu voityyppi, josta tarjous jätetään.

4. Toimivaltaisen elimen on katsottava lauantaisin, sunnuntaisin tai yleisinä vapaapäivinä jätetyt tarjoukset vastaanotetuiksi niiden jättöpäivää seuraavana ensimmäisenä työpäivänä.

5. Jos määräaika tarjouksen jättämiselle on yleinen vapaapäivä, tarjoukset on jätettävä viimeistään yleistä vapaapäivää edeltävänä viimeisenä työpäivänä.

6. Tarjouksia ei voida perua eikä muuttaa niiden jättämisen jälkeen.

43 artikla

Tarjouskohtainen määrä tarjouskilpailussa

1. Viljan ja riisin osalta tarjous on jätettävä tarjouskilpailuilmoituksessa määritetyn myyntierän kokonaismäärästä.

2. Tarjouskohtainen vähimmäismäärä on

a)	2 tonnia naudanlihan osalta;

b)	10 tonnia voin tai rasvattoman maitojauheen osalta.

Jos varastointipaikassa käytettävissä oleva määrä on pienempi kuin vähimmäismäärä, käytettävissä oleva määrä katsotaan vähimmäismääräksi.

44 artikla

Vakuudet

Kun tuotteiden myymiseksi järjestetyssä tarjouskilpailussa jätetään tarjous, interventioelimelle, jolle tarjous esitetään, on asetuksen (ETY) N:o 2220/85 mukaisesti asetettava seuraava vakuus:

a)	viljan ja riisin osalta 10 euroa/tonni;

b)	naudanlihan, voin ja rasvattoman maitojauheen osalta 60 euroa/tonni.

45 artikla

Tarjouskilpailussa tehtyjen tarjousten ilmoittaminen komissiolle

1. Interventioelinten on ilmoitettava kaikki hyväksyttävissä olevat tarjoukset komissiolle myynnin aloittamisesta annetussa asetuksessa säädetyssä määräajassa.

2. Ilmoituksissa ei saa olla 42 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja tietoja.

3. Interventioelinten on toimitettava komissiolle 1 kohdassa tarkoitetussa määräajassa ilmoitukset siitä, ettei tarjouksia ole jätetty.

4. Ilmoitukset on tehtävä 58 artiklan mukaisesti.

46 artikla

Tarjouskilpailussa tehtyjen tarjousten perusteella tehtävä päätös

1. Edellä olevan 45 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoitettujen tarjousten perusteella komissio vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1234/2007 195 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vähimmäismyyntihinnan tai päättää olla vahvistamatta sitä.

Voin ja rasvattoman maitojauheen osalta vähimmäismyyntihinta voi vaihdella riippuen myyntiin tarjottujen tuotteiden sijaintipaikasta.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut päätökset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

47 artikla

Tarjouskilpailussa tehtyjä tarjouksia koskevat yksittäiset päätökset

1. Jos vähimmäismyyntihintaa ei ole vahvistettu, kaikki tarjoukset on hylättävä.

2. Jos vähimmäismyyntihinta on vahvistettu, interventioelinten on hylättävä kaikki sen alittavat tarjoukset.

Interventioelimet eivät saa hyväksyä tarjouksia, joita ei ole ilmoitettu 45 artiklassa säädetyllä tavalla.

3. Interventioelinten on tehtävä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu päätös sen jälkeen, kun 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu komission päätös on julkaistu. Niiden on ilmoitettava tarjouskilpailuun osallistuneille tarjoajille tulokset heidän osallistumisestaan tarjouskilpailumenettelyyn kolmen työpäivän kuluessa komission päätöksen voimaantulosta. Niiden on ilmoitettava tarjouskilpailun voittajille hyväksytyt määrät ja maksettava hinta, jota on viljan ja riisin osalta korotettu tai alennettu liitteessä I olevan IX, X ja XI osan sekä liitteessä II olevan II osan ja III osan 2 kohdan mukaisesti, jos tuotteen laatu poikkeaa joko vähimmäislaadusta tai vakiolaadusta.

4. Kun kyseessä on viljan vienti ja tarjouskilpailun voittajan 42 artiklan 2 kohdan mukaisesti esittämä vientitodistushakemus perustuu asetuksen (EY) N:o 376/2008 47 artiklaan, interventioelimen on peruutettava myynti niiden määrien osalta, joille ei ole annettu todistusta mainitun artiklan mukaisesti.

5. Tarjouskilpailun voittajan oikeuksia ja velvollisuuksia ei voida siirtää muille.

48 artikla

Maitotuotteiden ja naudanlihan jakamista koskevat erityiset säännöt

1. Voin ja rasvattoman maitojauheen osalta tarjouskilpailun voittaa korkeimman tarjouksen tekijä. Jos käytettävissä olevaa määrää ei käytetä kokonaan, jäljellä olevat määrät myönnetään muille tarjoajille sen mukaan, mitä hintoja on tarjottu, aloittaen korkeimmasta hinnasta.

2. Jos jonkin tarjouksen hyväksyminen johtaisi asianomaisessa varastointipaikassa käytettävissä olevan määrän ylittymiseen, tarjouksen tekijälle myönnetään ainoastaan käytettävissä oleva määrä. Interventioelin voi kuitenkin nimetä tarjouksentekijän suostumuksella muita varastointipaikkoja tarjouksessa mainitun määrän saavuttamiseksi.

3. Jos tietylle varastointipaikalle tarjotun kahden tai useamman samanhintaisen tarjouksen hyväksyminen johtaisi käytettävissä olevan määrän ylittymiseen, tarjouskilpailu on ratkaistava jakamalla käytettävissä oleva määrä suhteessa tarjouksissa mainittuihin määriin. Jos määrien jakaminen tällä tavoin kuitenkin johtaisi 43 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua pienempiin määriin, tarjouskilpailu ratkaistaan arpomalla.

4. Jos kaikkien hyväksyttyjen tarjousten jälkeen varastointipaikkaan jäljelle jäävä määrä alittaa 43 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun määrän, interventioelimen on tarjottava jäljelle jäänyttä määrää tarjouskilpailun voittajille siten, että aloitetaan korkeimman hinnan tarjonneista. Tarjouskilpailun voittajalle on tarjottava mahdollisuutta ostaa jäljelle jäänyt määrä vähimmäismyyntihintaan.

5. Interventioelimen on jaettava voi tai rasvaton maitojauhe sen varastoonvientipäivän mukaan siten, että aloitetaan tarjouskilpailuun osallistuneen tarjoajan nimeämässä varastointipaikassa käytettävissä olevan kokonaismäärän vanhimmasta tuotteesta tai tapauksen mukaan tarjouskilpailuun osallistuneen tarjoajan nimeämässä kylmävarastointipaikassa käytettävissä olevan imelästä tai happamasta kermasta valmistetun voin vanhimmasta määrästä.

6. Interventioelinten on myytävä ensin naudanliha, joka on ollut varastoituna pisimpään.

49 artikla

Maksaminen

Tarjouskilpailun voittajan on ennen tuotteen poisviemistä ja 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa määräajassa maksettava interventioelimelle kustakin poisvietävästä määrästä tarjouksen mukainen määrä, sellaisena kuin interventioelin on sen vahvistanut ja ilmoittanut 47 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

50 artikla

Jäsenvaltioiden toteuttama myynti

1. Jäsenvaltio, jossa ei ole avoinna yhtään 40 artiklan mukaista tarjouskilpailumenettelyä, voi itse aloittaa tarjouskilpailumenettelyn tuotteiden myymiseksi, jos niiden varastointipaikoissa jäljellä oleva kokonaismäärä on alle

a)	5 000 tonnia kunkin viljalajin osalta;

b)	1 000 tonnia riisin osalta;

c)	100 tonnia naudanlihan, voin tai rasvattoman maitojauheen osalta.

2. Jäsenvaltion 1 kohdan mukaisesti aloittamaan tarjouskilpailumenettelyyn sovelletaan tätä osastoa lukuun ottamatta 40 artiklan 2 kohtaa, 41 artiklan 2 kohdan b alakohtaa, 42 artiklan 1 kohdan a ja f alakohtaa, 43 ja 45 artiklaa, 46 artiklan 2 kohtaa ja IV osastoa. Edellä olevaa 46 artiklan 1 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin jäsenvaltion päätöksellä.

3. Jäsenvaltiot voivat asettaa suoramyyntiin tuotteita, joiden osalta interventioelimet toteavat vuosi-inventaarin tai tarkastuksen yhteydessä tehdyn silmämääräisen tarkastuksen perusteella, ettei niitä ole mahdollista pakata uudelleen tai niiden laatu on heikentynyt asetuksen (EY) N:o 884/2006 5 artiklan 1 kohdan d ja f alakohdan mukaisesti.

Tätä kohtaa sovelletaan tämän artiklan 1 kohdassa vahvistettujen määrien rajoissa.

4. Interventioelinten on varmistettava kaikille asianomaisille yhtäläinen osallistumismahdollisuus.

II LUKU

Varastointipaikasta poisto

51 artikla

Siirtomääräys

1. Kun 49 artiklassa tarkoitettu määrä on maksettu, interventioelimen on annettava siirtomääräys, jossa on mainittava

a)	määrä, jota vastaava määrä on maksettu;

b)	varastointipaikka, jossa tuote on varastoituna;

c)	tuotteen viimeinen poistopäivä.

2. Tarjouskilpailun voittajan on vietävä hänelle kuuluva tuote pois 30 päivän kuluessa 47 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta.

3. Tarjouskilpailun voittajan pyynnöstä interventioelin voi sallia pidemmän määräajan varastointipaikasta poistoon. Jos tuotetta ei kuitenkaan viedä pois 2 kohdassa tarkoitetussa määräajassa, paitsi jos kyseessä on ylivoimainen este, tarjouskilpailun voittaja vastaa varastointikustannuksista tuotteen poistamiselle asetetun määräajan päättymistä seuraavasta päivästä alkaen. Lisäksi varastointi tapahtuu tarjouskilpailun voittajan vastuulla.

52 artikla

Voin ja rasvattoman maitojauheen poistaminen

1. Varastointipaikasta poistamisen yhteydessä interventioelimen on asetettava voi ja rasvaton maitojauhe kuormalavoille varastointipaikan lastauslaiturille.

2. Ostajan on palautettava vastaavaa laatua olevat kuormalavat interventioelimelle varastointipaikasta poistamisen yhteydessä.

3. Voin tai rasvattoman maitojauheen ostaja vastaa lastauksen ja tarvittaessa kuormalavoilta siirtämisen kustannuksista. Jäsenvaltioiden on vahvistettava nämä kustannukset kiinteämääräisinä ja ilmoitettava niistä pyynnöstä asianomaisille.

III LUKU

Ensisijaiset vaatimukset ja vakuuden vapauttaminen tai pidättäminen

53 artikla

Ensisijaiset vaatimukset

Tarjouskilpailussa tehtyjen tarjouksien voimassa pitäminen 40 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräajan jälkeen ja hinnan maksaminen 49 artiklan mukaisesti ovat asetuksen (ETY) N:o 2220/85 20 artiklassa tarkoitettuja ensisijaisia vaatimuksia.

54 artikla

Vakuuden vapauttaminen ja pidättäminen

1. Kun kyseessä ovat tarjouskilpailun hävinneet tarjoajat, 44 artiklan mukaisesti asetettu vakuus on vapautettava heti 46 artiklan 2 kohdassa ja 50 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen tekemisen jälkeen.

2. Kun kyseessä ovat tarjouskilpailun voittajat, vakuus on vapautettava niiden määrien osalta, joiden myyntihinta on maksettu 49 artiklan mukaisesti.

3. Jollei kyseessä ole ylivoimainen este, vakuus on pidätettävä niiden määrien osalta, joista ei ole suoritettu maksua 49 artiklan mukaisesti, ja myynti on peruttava niiden määrien osalta, joita ei ole maksettu.

IV OSASTO

ILMOITUKSIA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

55 artikla

Viljaa ja riisiä käsittelevät interventioelimet ja -keskukset

1. Viljan ja riisin osalta jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle

a)	hyväksytyt interventioelimet;

b)	hyväksytyt interventiokeskukset;

c)	hyväksytyt interventiokeskusten varastointipaikat; ja

d)	tuotteiden kiinteään hintaan ostamisen edellyttämä vähimmäismäärä, jos se on eri kuin 8 artiklan 1 kohdassa mainitut määrät.

2. Ilmoitukset on tehtävä 58 artiklan mukaisesti.

3. Interventioelinten luettelo sekä interventiokeskusten ja niiden varastointipaikkojen luettelo ja niiden päivitykset on annettava jäsenvaltioiden ja kansalaisten tietoon tarkoituksenmukaisin menetelmin komission käyttöön ottamilla tietojärjestelmillä, kuten julkaisemalla ne internetissä.

56 artikla

Viljaa ja riisiä koskevat viikoittaiset ilmoitukset

1. Kun kyseessä ovat asetuksen (EY) N:o 1234/2007 10 artiklan 1 kohdan a alakohdassa luetellut viljalajit sekä riisi, asianomaisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään klo 12:00 (Brysselin aikaa) kunakin keskiviikkona edellisen viikon osalta intervention aukioloaikana ja ostojen päättymiseen asti seuraavat:

a)	13 artiklan mukaisesti tarjotut tavallisen vehnän määrät;

b)	20 artiklan 1 kohdan mukaisiin tarjouskilpailuissa tehtyihin tarjouksiin liittyvät hyväksytyt määrät;

c)	määrät, joihin sovelletaan 24 artiklan 5 kohtaa;

d)	määrät, jotka otettiin haltuun ehdollisesti 31 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti.

2. Kun kyseessä ovat asetuksen (EY) N:o 1234/2007 10 artiklan 1 kohdan a alakohdassa luetellut viljalajit sekä riisi, asianomaisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään klo 12:00 (Brysselin aikaa) kunakin keskiviikkona edellisen viikon osalta seuraavien varastotilanne:

a)	markkinointivuoden alussa varastoidut määrät;

b)	markkinointivuoden alusta alkaen haltuunotetut kumulatiiviset määrät;

c)	markkinointivuoden alusta alkaen varastointipaikoista pois viedyt kumulatiiviset määrät käytön tai määräpaikan mukaan jaoteltuna ja kumulatiiviset tuhoutuneet määrät;

d)	kumulatiiviset varatut määrät (”joista on tehty sopimus”) käytön tai määräpaikan mukaan jaoteltuna;

e)	määrät, joista on tehty tarjous, viikoittaisen raportointijakson lopussa.

3. Yhteisön markkinoilla merkitykselliseksi katsottujen viljojen ja viljalaatujen osalta jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään klo 12:00 (Brysselin aikaa) kunakin keskiviikkona edellisen viikon osalta edustavat markkinahinnat kansallisena valuuttana tonnilta. Nämä hinnat on laskettava säännöllisesti, riippumattomasti ja avoimesti, ja niissä on otettava huomioon erityisesti laatuominaisuudet, kunkin tuotteen noteerauspaikka ja markkinointivaihe.

4. Yhteisön markkinoilla merkitykselliseksi katsottujen riisilajikkeiden osalta jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään klo 12:00 (Brysselin aikaa) kunakin keskiviikkona edellisen viikon osalta edustavat markkinahinnat kansallisena valuuttana tonnilta. Nämä hinnat on laskettava säännöllisesti, riippumattomasti ja avoimesti, ja niissä on otettava huomioon erityisesti jalostusvaihe, kunkin tuotteen noteerauspaikka ja markkinointivaihe.

5. Ilmoitukset on tehtävä 58 artiklan mukaisesti.

57 artikla

Kuukausittaiset ilmoitukset

1. Interventiovarastoja hallussaan pitävien interventioelinten on ilmoitettava komissiolle viimeistään kunkin kuukauden 15 päivänä edellisen kuukauden osalta seuraavat:

a)	kunkin viljalajin haltuunotettujen erien ominaispainon, kosteuspitoisuuden, rikkoutuneiden jyvien prosenttiosuuden ja valkuaispitoisuuden määritysten painotetut keskiarvot ilmoitettuina neuvoston asetuksen (ETY) N:o 837/90 (19) liitteessä III määritellyillä alueellisilla tasoilla;

voin ja rasvattoman maitojauheen osalta

i)	varastoituna asianomaisen kuukauden lopussa olevat kunkin tuotteen määrät ja kuukauden aikana varastointipaikkoihin saapuneet ja niistä poistetut määrät;

ii)	varastointipaikoista asianomaisen kuukauden aikana poistetut kunkin tuotteen määrät jaoteltuna niiden asetusten mukaisesti, joiden soveltamisalaan ne kuuluvat;

iii)	kyseisen kuukauden lopussa varastoituna olleet määrät jaoteltuna niiden iän mukaan;

naudanlihan osalta

i)	varastoituna asianomaisen kuukauden lopussa olevat kunkin tuotteen määrät ja kuukauden aikana varastointipaikkoihin saapuneet ja niistä poistetut määrät;

ii)	varastointipaikoista asianomaisen kuukauden aikana poistetut kunkin tuotteen määrät jaoteltuna niiden asetusten mukaisesti, joiden soveltamisalaan ne kuuluvat;

iii)	kunkin luuttomaksi leikatun tuotteen määrä, josta on tehty myyntisopimus kyseisenä kuukautena;

iv)	kunkin luuttomaksi leikatun tuotteen määrä, josta on tehty varastosta poistamismääräys tai sitä vastaava asiakirja kyseisenä kuukautena;

v)	kunkin luuttomaksi leikatun luullisesta naudanlihasta saadun kyseisenä kuukautena interventioon ostetun tuotteen määrät;

vi)	kunkin luuttomaksi leikatun tuotteen sopimukseen kuulumattomat ja fyysiset varastot kyseisen kuukauden lopussa sekä tiedot sopimukseen kuulumattomien varastojen osalta varastoinnin kestosta.

d)	kaikkien tuotteiden osalta tarjouskilpailumenettelyn aloittaminen, myönnetyt määrät ja vahvistetut vähimmäismyyntihinnat, jos 50 artiklaa on sovellettu.

2. Edellä 1 kohdan b alakohdan soveltamiseksi

a)	’saapuneilla määrillä’ tarkoitetaan varastoon tosiasiallisesti sijoitettuja määriä riippumatta siitä, onko interventioelin ottanut ne haltuunsa;

b)	’poistetuilla määrillä’ varastosta poistettuja määriä, tai jos ostaja on ottanut ne haltuunsa ennen siirtoa, haltuunotettuja määriä.

3. Edellä olevan 1 kohdan c alakohdan soveltamiseksi

a)	’sopimukseen kuulumattomilla varastoilla’ tarkoitetaan varastoja, joista ei ole vielä tehty myyntisopimusta;

b)	’fyysisillä varastoilla’ tarkoitetaan kaikkia sopimukseen kuulumattomia varastoja ja varastoja, joille on jo tehty myyntisopimus, mutta joita ei ole vielä otettu haltuun.

4. Tämän artiklan mukaisten ilmoitusten osalta interventioelinten on toimitettava komissiolle myös tyhjät ilmoitukset.

5. Ilmoitukset on tehtävä 58 artiklan mukaisesti.

58 artikla

Ilmoitusvelvoitteisiin sovellettava menetelmä

1. Tähän artiklaan viitattaessa jäsenvaltioiden on toimitettava ilmoitukset komissiolle sähköisesti komission jäsenvaltioiden käyttöön asettamalla lomakkeella.

2. Ilmoitusten muoto ja sisältö on määritettävä niiden mallien tai menetelmien perusteella, jotka komissio on asettanut toimivaltaisten viranomaisten käyttöön. Näitä malleja ja menetelmiä on mukautettava ja päivitettävä sen jälkeen, kun asiasta on ilmoitettu asetuksen (EY) N:o 1234/2007 195 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle ja asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille.

3. Ilmoitukset tehdään jäsenvaltioiden nimeämien toimivaltaisten viranomaisten vastuulla.

V OSASTO

MUUTOKSET, KUMOAMISET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

59 artikla

Asetuksen (EY) N:o 562/2005 muuttaminen

Poistetaan asetuksen (EY) N:o 562/2005 I luku.

60 artikla

Kumoamiset

Kumotaan seuraavat asetukset:

a)	asetus (EY) N:o 1669/2006 tämän asetuksen voimaantulopäivästä;

b)	asetukset (EY) N:o 214/2001 ja (EY) N:o 105/2008 1 päivästä maaliskuuta 2010;

c)	asetukset (EY) N:o 687/2001, (EY) N:o 127/2009 ja (EY) N:o 670/2009 1 päivästä heinäkuuta 2010 viljan osalta;

d)	asetukset (EY) N:o 75/91 ja (EY) N:o 670/2009 1 päivästä syyskuuta 2010 riisin osalta.

Kumottuja asetuksia sovelletaan edelleen mainittujen asetusten mukaisesti tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehtyihin tarjouksiin. Tätä asetusta sovelletaan kuitenkin tuotteiden varastointiin ja myyntiin kaikissa tapauksissa.

61 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan kuitenkin

a)	1 päivästä maaliskuuta 2010 voin ja rasvattoman maitojauheen osalta;

b)	1 päivästä heinäkuuta 2010 viljan osalta; ja

c)	1 päivästä syyskuuta 2010 riisin osalta.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä joulukuuta 2009.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 30, 31.1.2009, s. 1.

(3) EUVL L 171, 23.6.2006, s. 35.

(4) EYVL L 205, 3.8.1985, s. 5.

(5) EUVL L 95, 14.4.2005, s. 11.

(6) EYVL L 9, 12.1.1991, s. 15.

(7) EYVL L 37, 7.2.2001, s. 100.

(8) EUVL L 312, 11.11.2006, s. 6.

(9) EUVL L 32, 6.2.2008, s. 3.

(10) EUVL L 192, 19.7.2008, s. 20.

(11) EUVL L 42, 13.2.2009, s. 3.

(12) EUVL L 194, 25.7.2009, s. 22.

(13) EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55.

(14) EYVL L 13, 19.1.2000, s. 12.

(15) EUVL L 251, 27.7.2004, s. 9.

(16) EYVL L 230, 19.8.1991, s. 1.

(17) EUVL L 337, 16.12.2008, s. 3.

(18) EUVL L 114, 26.4.2008, s. 3.

(19) EYVL L 88, 3.4.1990, s. 1.

LIITE I

VILJA

I OSA

Viljan kelpoisuusperusteet

Viljan osalta 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset ovat erityisesti seuraavat:

a)	viljoilla on oltava näille viljoille ominainen väri;

b)	viljoissa ei ole epätavallista hajua eikä eläviä tuholaisia (punkit mukaan lukien) missään niiden kehitysvaiheessa;

c)	viljat vastaavat tässä liitteessä olevassa II osassa olevia vähimmäislaatuvaatimuksia; ja

d)	viljat eivät ylitä yhteisön lainsäädännössä vahvistettuja vieraiden aineiden, radioaktiivisuus mukaan luettuna, sallittuja enimmäistasoja.

Vieraiden aineiden sallitut enimmäistasot ovat seuraavat:

tavallista vehnää ja durumvehnää koskevat enimmäistasot, jotka on vahvistettu neuvoston asetuksen (ETY) N:o 315/93 (1) mukaisesti, mukaan luettuna komission asetuksen (EY) N:o 1881/2006 (2) liitteessä olevassa 2.4–2.7 kohdassa tavalliselle vehnälle ja durumvehnälle vahvistetut Fusarium-toksiinien tasoa koskevat vaatimukset;

b)	ohraa, maissia ja durraa koskevat enimmäistasot vahvistetaan direktiivissä 2002/32/EY.

Jäsenvaltioiden on tehtävä vieraiden aineiden, myös radioaktiivisuuden, määrää koskevat tarkastukset riskianalyysin perusteella ja otettava huomioon erityisesti tarjouskilpailuun osallistuvan tai sen ulkopuolisen tarjoajan toimittamat tiedot ja sitoumukset noudattaa vaatimuksia, erityisesti ottaen huomioon analyysien tulokset.

Lisäksi jos analyysit osoittavat, että tavallisesta vehnästä koostuvan erän Zeleny-luku on 22–30, kyseisestä vehnästä saadun taikinan on oltava tarttumatonta ja koneessa leipoutuvaa, jotta erä voidaan katsoa laadultaan virheettömäksi, aidoksi ja myyntikelpoiseksi.

II OSA

I osassa tarkoitetut vähimmäislaatuvaatimukset

Durumvehnä

Tavallinen vehnä

Ohra

Maissi

Durra

A.	Enimmäiskosteuspitoisuus

14,5 %

13,5 %

B.	Niiden ainesten enimmäisprosenttiosuus, jotka eivät ole moitteettoman laatuista perusviljaa

12 %

1.	Rikkoutuneita jyviä

6 %

5 %

2.	Jyvistä koostuvia epäpuhtauksia (muut kuin 3 kohdassa tarkoitetut)

5 %

7 %

12 %

5 %

joista:

a)	kuivettuneita jyviä

—

b)	muita viljoja

3 %

—

5 %

—

c)	tuholaisten vioittamia jyviä

—

d)	jyviä, joiden alkiossa on värivikoja

—

e)	lämmön vaurioittamia jyviä

0,50 %

3 %

0,50 %

3.	Pilkukkaita ja/tai Fusarium-sienen vioittamia jyviä, joista

5 %

—

—	Fusarium-sienen vioittamia jyviä

1,5 %

—

4.	Itäneitä jyviä

4 %

6 %

5.	Erilaisia epäpuhtauksia (Schwarzbesatz), joista

3 %

a)	vieraita siemeniä

—

—	haitallisia

0,10 %

—

muita

—

b)	pilaantuneita jyviä, joista:

—	lämmön tai liian voimakkaan kuivaamisen vaurioittamia jyviä

0,05 %

—

muita

—

c)	varsinaisia epäpuhtauksia

—

kuoria

—

torajyviä

0,05 %

—

f)	mädäntyneitä jyviä

—

g)	kuolleita hyönteisiä ja hyönteisten osia

—

C.	Läpikuultavuutensa kokonaan tai osittain menettäneiden jyvien enimmäisprosenttimäärä

27 %

—

D.	Tanniinin enimmäispitoisuus (3)

—

1 %

E.	Ominaispaino vähintään (kg/hl)

—

F.	Valkuaispitoisuus vähintään (3)

11,5 %

10,5 %

—

G.	Sakoluku/sekuntia (Hagberg)

220

—

H.	Zeleny-luku (ml)

—

”—”	Ei erityissäännöksiä.

Määritelmät aineksista, jotka eivät ole moitteettoman laatuista perusviljaa, esitetään tässä liitteessä olevassa III osassa.

Perusviljojen ja muiden viljojen jyvät, jotka ovat vaurioituneita, torajyvien vioittamia tai mädäntyneitä, luokitellaan ryhmään ”erilaiset epäpuhtaudet”, vaikka niissä olisi muihin ryhmiin kuuluvia vaurioita.

III OSA

1. MUIDEN KUIN MOITTEETTOMAN LAATUISTA PERUSVILJAA OLEVIEN AINESTEN MÄÄRITTÄMINEN

1.1 Rikkoutuneet jyvät

Kaikkia jyviä, joiden ydin on osittain paljaana, pidetään rikkoutuneina jyvinä. Tähän ryhmään kuuluvat myös puimisessa vioittuneet jyvät ja jyvät, joiden alkio on poistettu.

Maissin osalta rikkoutuneina jyvinä pidetään jyvien osia tai jyviä, jotka läpäisevät pyöreäreikäisen seulan, jonka reikien läpimitta on 4,5 millimetriä.

Durran osalta rikkoutuneina jyvinä pidetään jyvien osia tai jyviä, jotka läpäisevät pyöreäreikäisen seulan, jonka reikien läpimitta on 1,8 millimetriä.

1.2 Jyvistä koostuvat epäpuhtaudet

a) Kuivettuneet jyvät

Kuivettuneina jyvinä pidetään jyviä, jotka sen jälkeen, kun niistä on poistettu kaikki muut tässä liitteessä tarkoitetut näytteen ainekset, läpäisevät seulan, jossa on seuraavankokoisia aukkoja: tavallinen vehnä 2,0 mm, durumvehnä 1,9 mm ja ohra 2,2 mm.

Tästä määritelmästä poiketen kuivettuneilla jyvillä tarkoitetaan

—	Virossa, Latviassa, Suomessa ja Ruotsissa viljellyn sellaisen ohran osalta, jonka ominaispaino on vähintään 64 kg/hehtolitra ja jota tarjotaan interventioon kyseisissä jäsenvaltioissa, tai

—	sellaisen ohran osalta, jonka enimmäiskosteuspitoisuus on 12,5 %, jyviä, jotka sen jälkeen kun niistä on poistettu kaikki tässä liitteessä tarkoitettu muu aines, läpäisevät seulan, jonka aukot ovat 2,0 millimetriä.

Tähän ryhmään kuuluvat lisäksi hallan vioittamat jyvät ja kaikki kypsymättömät (vihreät) jyvät.

b) Muut viljat

Kaikki jyvät, jotka eivät ole samaa lajia kuin näytteen jyvät.

c) Tuholaisten vioittamat jyvät

Tuholaisten vioittamia jyviä ovat kaikki jyvät, joissa on puraisujälkiä. Tähän ryhmään kuuluvat myös kaikki luteen vioittamat jyvät.

d) Jyvät joiden alkiossa on värivikoja, pilkukkaat jyvät ja Fusarium-sienen vioittamat jyvät

Jyviä, joiden alkiossa on värivikoja, ovat jyvät, joiden siemenkuoressa on ruskeita tai ruskeanmustia värivikoja ja joilla on säännöllinen, itämätön alkio. Tavallisen vehnän osalta jyvät, joiden alkiossa on värivikoja, otetaan huomioon ainoastaan, jos niitä on yli 8 %.

Durumvehnän osalta

—	pilkukkaina jyvinä pidetään jyviä, joissa on ruskeita tai ruskeanmustia värivikoja muissa osissa kuin varsinaisessa alkiossa,

—	Fusarium-sienen vioittamina jyvinä pidetään jyviä, joiden siemenkuoren on saastuttanut Fusarium mycelium. Nämä jyvät näyttävät lievästi kuivettuneilta, ryppyisiltä ja niissä on hajanaisia, rajoiltaan epämääräisiä vaaleanpunaisia tai valkoisia täpliä.

e)	Kuivauksen vaurioittamat jyvät ovat jyviä, joissa on ulkoisia merkkejä paahtumisesta mutta jotka eivät ole pilaantuneita jyviä.

1.3 Itäneet jyvät

Itäneet jyvät ovat jyviä, joissa voidaan selvästi paljain silmin nähdä sirkkajuuri tai sirkkasilmu. Kun näytteestä arvioidaan itäneiden jyvien pitoisuutta, on kuitenkin otettava huomioon näytteen yleisvaikutelma. Toisilla viljalajeilla alkio on ulkoneva, kuten durumvehnällä, ja alkiota peittävä siemenkuori halkeaa, kun viljaerää ravistellaan. Nämä jyvät muistuttavat itäneitä jyviä, mutta niitä ei pidä laskea kyseiseen ryhmään. Itäneitä jyviä ovat ainoastaan ne, joiden alkiossa on selvästi näkyviä muutoksia, minkä vuoksi itäneet jyvät voidaan helposti erottaa säännöllisestä jyvästä.

1.4 Erilaiset epäpuhtaudet (Schwarzbesatz)

a) Vieraat siemenet

Vieraita siemeniä ovat joko viljeltyjen tai luonnonvaraisten kasvien, muiden kuin viljojen siemenet. Vieraita siemeniä ovat siemenet, joita ei hyödytä kerätä tai joita voidaan käyttää eläinten rehuna, sekä haitalliset siemenet.

Haitallisina siemeniä pidetään ihmisille ja eläimille myrkyllisiä siemeniä, viljan puhdistusta ja jauhamista haittaavia tai vaikeuttavia siemeniä sekä viljajalosteiden laatua muuttavia siemeniä.

b) Pilaantuneet jyvät

Pilaantuneita jyviä ovat jyvät, joista on mädäntymisen, homesienien tai bakteerien aiheuttaman pilaantumisen tai muiden tekijöiden seurauksena tullut ihmisravinnoksi kelpaamattomia tai rehuviljojen osalta kotieläimien ravinnoksi kelpaamattomia.

Tähän ryhmään kuuluvat myös lämpenemisen tai liian voimakkaan kuivaamisen vaurioittamat jyvät. Nämä lämmön vaurioittamat jyvät ovat täysin kehittyneitä jyviä, joiden siemenkuori on väriltään harmahtavanruskean ja mustan välillä, kun taas niiden ytimen poikkileikkaus on väriltään kellanharmaan ja ruskeanmustan välillä.

Vehnäsääskien vaurioittamia jyviä pidetään pilaantuneina jyvinä ainoastaan, jos sienten aiheuttaman toissijaisen vioituksen seurauksena yli puolet jyvän pinnasta on väriltään harmaan ja mustan välillä. Jos alle puolet jyvän pinnasta on värittynyt, jyvä on laskettava tuholaisten vioittamiin jyviin.

c) Varsinaiset epäpuhtaudet

Varsinaisina epäpuhtauksina pidetään kaikkia viljanäytteen aineksia, jotka jäävät 3,5 mm:n seulaan (lukuun ottamatta muiden viljojen jyviä ja perusviljan erityisen isoja jyviä) ja aineksia, jotka läpäisevät 1,0 mm:n seulan. Tähän ryhmään kuuluvat lisäksi kivet, hiekka, korren osat ja muut näytteistä löytyvät epäpuhtaudet, jotka läpäisevät 3,5 mm:n seulan ja jotka jäävät 1,0 mm:n seulaan.

Tätä määritelmää ei sovelleta maissiin. Maissin osalta varsinaisina epäpuhtauksina on pidettävä kaikkia näytteen aineksia, jotka läpäisevät 1,0 mm:n seulan, sekä kaikkia ensimmäisessä alakohdassa mainittuja epäpuhtauksia.

d)	Kuoret (maissilla tähkän osat)

Torajyvät

f)	Mädäntyneet jyvät

g)	Kuolleet hyönteiset ja hyönteisten osat

1.5	Elävät tuholaiset

1.6 Läpikuultavuutensa menettäneet jyvät

Läpikuultavuutensa menettäneillä durumvehnän jyvillä tarkoitetaan jyviä, joiden ydintä ei voida pitää kokonaan läpikuultavana.

2. KUNKIN VILJAN OSALTA HUOMIOON OTETTAVAT SEIKAT EPÄPUHTAUKSIA MÄÄRITELTÄESSÄ

2.1 Durumvehnä

Jyvistä koostuvilla epäpuhtauksilla tarkoitetaan kuivettuneita jyviä, muiden viljojen jyviä, tuholaisten vioittamia jyviä, jyviä, joiden alkiossa on värivikoja, pilkukkaita jyviä, Fusarium-sienen vioittamia jyviä ja kuivauksen vaurioittamia jyviä.

Erilaisia epäpuhtauksia ovat vieraat siemenet, pilaantuneet jyvät, varsinaiset epäpuhtaudet, kuoret, torajyvät, mädäntyneet jyvät, kuolleet hyönteiset ja hyönteisten osat.

2.2 Tavallinen vehnä

Jyvistä koostuvilla epäpuhtauksilla tarkoitetaan kuivettuneita jyviä, muiden viljojen jyviä, tuholaisten vioittamia jyviä, jyviä, joiden alkiossa on värivikoja, ja kuivauksen vaurioittamia jyviä.

Erilaisia epäpuhtauksia ovat vieraat siemenet, pilaantuneet jyvät, varsinaiset epäpuhtaudet, kuoret, torajyvät, mädäntyneet jyvät, kuolleet hyönteiset ja hyönteisten osat.

2.3 Ohra

Jyvistä koostuvilla epäpuhtauksilla tarkoitetaan kuivettuneita jyviä, muiden viljojen jyviä, tuholaisten vioittamia jyviä ja kuivauksen vaurioittamia jyviä.

Erilaisia epäpuhtauksia ovat vieraat siemenet, pilaantuneet jyvät, varsinaiset epäpuhtaudet, kuoret, kuolleet hyönteiset ja hyönteisten osat.

2.4 Maissi

Jyvistä koostuvilla epäpuhtauksilla tarkoitetaan muiden viljojen jyviä, tuholaisten vioittamia jyviä ja kuivauksen vaurioittamia jyviä.

Maissin varsinaisina epäpuhtauksina pidetään kaikkia näytteen aineksia, jotka läpäisevät 1,0 mm:n seulan.

Erilaisia epäpuhtauksia ovat vieraat siemenet, pilaantuneet jyvät, varsinaiset epäpuhtaudet, kuoret, kuolleet hyönteiset ja hyönteisten osat.

2.5 Durra

Jyvistä koostuvilla epäpuhtauksilla tarkoitetaan muiden viljojen jyviä, tuholaisten vioittamia jyviä ja kuivauksen vaurioittamia jyviä.

Erilaisia epäpuhtauksia ovat vieraat siemenet, pilaantuneet jyvät, varsinaiset epäpuhtaudet, kuoret, kuolleet hyönteiset ja hyönteisten osat.

IV OSA

Interventioon tarjotun viljan laadun määrittämisessä käytettävät menetelmät

Interventioon tarjotun viljan laadun määrittämiseksi käytetään seuraavia menetelmiä:

a)	vertailumenetelmä sellaisten ainesten määrittämiseksi, jotka eivät ole moitteettoman laatuista perusviljaa, on tässä liitteessä olevassa V osassa esitetty menetelmä;

vertailumenetelmä kosteuspitoisuuden määrittämiseksi on tässä liitteessä olevassa VI osassa esitetty menetelmä. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin käyttää myös muita liitteessä V vahvistetuille periaatteelle rakentuvia menetelmiä, ISO 712:1998 -menetelmää tai infrapunatekniikkaan perustuvaa menetelmää. Kiistatapauksessa on käytettävä yksinomaan tässä liitteessä olevassa V osassa esitettyä menetelmää;

c)	vertailumenetelmä durran tanniinipitoisuuden määrittämiseksi on ISO 9648:1988 -menetelmä;

d)	vertailumenetelmä vehnästä tehdyn taikinan tarttumattomuuden ja leipoutuvuuden määrittämiseksi on tässä liitteessä olevassa VII osassa esitetty menetelmä;

e)	vertailumenetelmä tavallisen vehnän jauhettujen jyvien valkuaispitoisuuden määrittämiseksi on Kansainvälisen viljakemian yhdistyksen (ICC) hyväksymä menetelmä, jonka standardit vahvistetaan otsikossa nro 105/2 ”Viljojen ja viljatuotteiden valkuaispitoisuuden määritysmenetelmä”;

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin käyttää mitä tahansa muuta menetelmää. Siinä tapauksessa niiden on etukäteen todistettava komissiolle, että ICC on hyväksynyt tällä menetelmällä saatujen tulosten vastaavuuden;

f)	vertailumenetelmä tavallisen vehnän jauhettujen jyvien Zeleny-luvun määrittämiseksi on ISO 5529:1992 -menetelmä;

g)	vertailumenetelmä Hagberg-sakoluvun määrittämiseksi (amylaasien aktiivisuuden mittauskoe) on ISO 3093:2004 -menetelmä;

h)	vertailumenetelmä läpikuultavuutensa menettäneiden durumvehnän jyvien määrän määrittämiseksi on tässä liitteessä olevassa VIII osassa esitetty menetelmä;

i)	vertailumenetelmä ominaispainon määrittämiseksi on ISO 7971/2:1995 -menetelmä;

j)	näytteidenottomenetelmät ja mykotoksiinien vertailuanalyysimenetelmät mainitaan asetuksen (EY) N:o 1881/2006 liitteessä I ja vahvistetaan komission asetuksen (EY) N:o 401/2006 (4) liitteissä I ja II.

V OSA

Vertailumenetelmä niiden ainesten määrittämiseksi, jotka eivät ole moitteettoman laatuisia perusviljoja

Tavallisen vehnän, durumvehnän ja ohran keskimääräinen 250 g:n näyte seulotaan kahdella seulalla, joista toisessa on 3,5 mm:n aukot ja toisessa 1 mm:n aukot, puoli minuuttia kummallakin.

Tasaisen seulonnan takaamiseksi on suositeltavaa käyttää mekaanista seulaa, esimerkiksi tärypöytää, johon on asennettu seulat.

3,5 mm:n seulaan jääneet ainekset ja 1,0 mm:n seulan läpäisseet ainekset on punnittava yhdessä, ja niitä pidetään varsinaisina epäpuhtauksina. Jos 3,5 mm:n seulaan jääneet ainekset sisältävät muiden viljojen ryhmään kuuluvia osia tai perusviljan erityisen isoja jyviä, nämä osat tai jyvät on laitettava takaisin seulan läpäisseeseen näytteeseen. Seulottaessa 1,0 mm:n seulalla on tutkittava, löytyykö näytteestä eläviä tuholaisia.

Seulan läpäisseestä näytteestä otetaan erottimen avulla 50–100 g:n näyte. Tämä osanäyte on punnittava.

Sen jälkeen tämä osanäyte on levitettävä pinsetillä tai sarvilastalla pöydälle ja siitä on poistettava rikkoutuneet jyvät, muut viljat, itäneet jyvät, tuholaisten vioittamat jyvät, hallan vioittamat jyvät, jyvät, joiden alkiossa on värivikoja, pilkukkaat jyvät, vieraat siemenet, torajyvät, pilaantuneet jyvät, mädäntyneet jyvät, kuoret sekä elävät tuholaiset ja kuolleet hyönteiset.

Jos osanäyte sisältää vielä kuoressa olevia jyviä, ne on kuorittava käsin, ja näin saatuja kuoria on pidettävä kuoren osina. Kiviä, hiekkaa ja korren osia on pidettävä varsinaisina epäpuhtauksina.

Osanäytettä seulotaan puoli minuuttia; tavallinen vehnä seulotaan 2,0 mm:n seulan läpi, durumvehnä 1,9 mm:n seulan läpi ja ohra 2,2 mm:n seulan läpi. Tämän seulan läpäiseviä aineksia pidetään kuivettuneina jyvinä. Kuivettuneiden jyvien ryhmään kuuluvat hallan vioittamat jyvät sekä kypsymättömät vihreät jyvät.

Maissin 500 g:n keskimääräistä näytettä ja durran 250 g:n keskimääräistä näytettä ravistellaan 1,0 mm:n seulassa puoli minuuttia. Tutkitaan, löytyykö näytteestä eläviä tuholaisia ja kuolleita hyönteisiä.

Poistetaan pinsetillä tai sarvilastalla 1,0 mm:n seulaan jääneistä aineksista kivet, hiekka, korren osat ja muut varsinaiset epäpuhtaudet.

Lisätään näin poistetut varsinaiset epäpuhtaudet aineksiin, jotka ovat läpäisseet 1,0 mm:n seulan, ja punnitaan ne yhdessä.

Valmistetaan seulan läpäisseestä näytteestä erottimen avulla 100–200 g:n näyte maissista ja 25–50 g:n näyte durrasta. Punnitaan tämä osanäyte. Sen jälkeen levitetään osanäyte ohueksi kerrokseksi pöydälle. Poistetaan pinsetin tai sarvilastan avulla muiden viljojen osat, tuholaisten vioittamat jyvät, hallan vioittamat jyvät, itäneet jyvät, vieraat siemenet, pilaantuneet jyvät, kuoret, elävät tuholaiset ja kuolleet hyönteiset.

Sen jälkeen osanäyte seulotaan 4,5 mm:n pyöreäreikäisen seulan läpi maissin osalta ja 1,8 mm:n pyöreäreikäisen seulan läpi durran osalta. Tämän seulan läpäisevät ainekset on katsottava rikkoutuneiksi jyviksi.

Niiden ainesten ryhmät, jotka eivät ole moitteettoman laatuisia perusviljoja ja jotka määritetään 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja menetelmiä noudattaen, on punnittava mahdollisimman tarkasti 0,01 g:n tarkkuudella, ja ne on jaettava prosenttimäärän mukaan keskimääräisestä näytteestä. Tutkimusselosteen tiedot annetaan 0,1 %:n tarkkuudella. Tutkitaan, löytyykö näytteestä eläviä tuholaisia.

Pääsääntöisesti jokaisesta näytteestä on tehtävä kaksi määritystä. Niissä saa olla enintään 10 %:n ero edellä mainittujen ainesten kokonaismäärästä.

Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa toimenpiteissä on käytettävä seuraavaa välineistöä:

a)	näytteiden erotin, esimerkiksi kartiomainen tai uurteinen laite;

b)	tarkkuusvaaka tai koestusvaaka;

c)	1,0 mm:n, 1,8 mm:n, 1,9 mm:n, 2,0 mm:n, 2,2 mm:n ja 3,5 mm:n seulat sekä pyöreäreikäiset seulat, joiden reikien läpimitta on 1,8 mm ja 4,5 mm. Seulat voidaan asentaa tärypöydälle.

VI OSA

Vertailumenetelmä kosteuspitoisuuden määrittämiseksi

1. Periaate

Tuote kuivataan 130–133 oC:n lämpötilassa tavallisessa ilmanpaineessa aineosasten koon mukaan vahvistetun keston ajan.

2. Soveltamisala

Tätä kuivausmenetelmää sovelletaan jauhettujen viljojen aineosasiin, joista vähintään 50 % läpäisee 0,5 mm:n seulan ja joista jää seulontajäännöstä enintään 10 % 1,0 mm:n pyöreäreikäiseen seulaan. Sitä sovelletaan myös jauhoihin.

3. Laitteet

Tarkkuusvaaka.

Kosteutta imemättömästä materiaalista valmistettu, helposti puhdistettava jauhatuslaite, jolla saadaan aikaan nopea, tasainen jauhautuminen ilman liiallista ylikuumentumista ja jossa vältetään ulkopuolisen ilman vaikutus mahdollisimman hyvin ja joka täyttää 2 kohdassa esitetyt vaatimukset (esimerkiksi kartiomylly).

Ruostumattomasta metallista tai lasista valmistettu astia, jossa on tarpeeksi tiivis kansi; pinta-alan on oltava sellainen, että näytettä voidaan levittää sille 0,3 g/cm2.

130–133 oC:n lämpötilaan (5) säädetty sähkölämmitteinen tasalämpöinen lämpökaappi, jossa on riittävä tuuletusjärjestelmä (6).

Eksikkaattori, jossa on paksu, rei’itetty, metallinen tai posliininen levy ja joka sisältää tehokasta kuivausainetta.

4. Suoritus

Kuivaus

Punnitaan etukäteen punnitussa astiassa ± 1 mg:n tarkkuudella sellainen määrä jauhettua ainetta, joka vastaa hieman yli 5 g:aa pienijyväisiä viljoja ja 8 g:aa maissia. Asetetaan astia 130–133 oC:n lämpötilaan kuumennettuun lämpökaappiin. Jottei lämpökaapin lämpötila laske liikaa, astia on asetettava sisään mahdollisimman nopeasti. Annetaan pienijyväisten viljojen kuivua 2 tuntia ja maissin 4 tuntia siitä hetkestä lähtien, jolloin lämpökaappi on saavuttanut uudelleen 130–133 oC:n lämpötilan. Otetaan astia pois lämpökaapista, suljetaan nopeasti kannella, annetaan jäähtyä 30–45 minuutin ajan eksikkaattorissa ja punnitaan (punnitukset on tehtävä ± 1 mg:n tarkkuudella).

5. Laskutapa ja kaavat

E	=	näytteen alkumassa grammoina
M	=	näytteen massa grammoina käsittelyn jälkeen
M′	=	näytteen massa grammoina jauhamisen jälkeen
m	=	näytteen massa grammoina kuivauksen jälkeen.

Kosteuspitoisuus prosentteina tuotteesta sellaisenaan on yhtä suuri kuin:

—	ilman esikäsittelyä (E - m) × 100/E

—	esikäsittelyn kanssa [(M′ - m)M/M′ + E - M] × 100/E = 100 (1 - Mm/EM′)

On tehtävä vähintään kaksi koetta.

6. Toistaminen

Saman henkilön samanaikaisesti tai lyhyin väliajoin tekemien kahden rinnakkaisen määrityksen tulosten välinen ero ei saa olla enemmän kuin 0,15 g kosteudesta 100 g:n näytteillä. Jos määrä ylitetään, määritykset on toistettava.

VII OSA

Menetelmä vehnästä tehdyn taikinan tarttumattomuuden ja leipoutuvuuden määrittämiseksi

1. Otsikko

Menetelmä vehnäjauhon koeleivontaan.

2. Soveltamisala

Menetelmää sovelletaan koejauhatuksessa saatuihin vehnäjauhoihin hiivalla nostatetun leivän valmistamiseksi.

3. Periaate

Valmistetaan jauhoista, vedestä, hiivasta, suolasta ja sakkaroosista taikina määrätyssä taikinakoneessa. Taikinan paloittelun ja pyörittelyn jälkeen taikinapalojen annetaan nousta 30 minuuttia; ne vaivataan, asetetaan paistopelleille ja paistetaan määrätyn pituisen loppunostatuksen jälkeen. Arvioidaan taikinan tekniset ominaisuudet. Leivät arvioidaan niiden tilavuuden ja korkeuden perusteella.

4. Ainesosat

4.1 Hiiva

Aktiivinen Saccharomyces cerevisiae -kuivahiiva (DHW-Hamburg-Wansbeck) tai aines, jolla on samat ominaisuudet.

4.2	Vesijohtovesi

4.3 Sokeri-suola-askorbiinihappoliuos

Liuotetaan 30 ±0,5 g natriumkloridia (kauppalaatua), 30 ±0,5 g sakkaroosia (kauppalaatua) ja 0,040 ±0,001 g askorbiinihappoa 800 ± 5 g:aan vettä. Valmistetaan uusi liuos joka päivä.

4.4 Sokeriliuos

Liuotetaan 5 ±0,1 g sakkaroosia (kauppalaatua) 95 ± 1 g:aan vettä. Valmistetaan uusi liuos joka päivä.

4.5 Mallasjauho (jolla on entsymaattinen aktiivisuus)

Kauppalaatua.

5. Laitteet

5.1 Leivontahuone

Leivontahuoneen säätöjärjestelmällä on voitava pitää yllä 22–25 oC:n lämpötilaa.

5.2 Jäähdytin

4 ± 2 oC:n lämpötilan ylläpitämiseksi.

5.3 Vaaka

Suurin kuormitus 2 kg, tarkkuus 2 g.

5.4 Vaaka

Suurin kuormitus 0,5 kg, tarkkuus 0,1 g.

5.5 Analyysivaaka

Tarkkuus 0,1 × 10-3 g.

5.6 Taikinakone

Stephan UMTA 10, jonka sekoittaja on mallia ”Detmold” (Stephan Söhne GmbH) tai laite, jolla on vastaavat ominaisuudet.

5.7 Nostatuskaappi

Nostatuskaapin säätöjärjestelmällä on voitava pitää yllä 30 ± 1 oC:n lämpötilaa.

5.8 Avonainen muovilaatikko

Polymetyylimetakrylaattia (Plexiglas, Perspex). Sisämitat ovat 25 × 25 cm, korkeus 15 cm, seinämien paksuus 0,5 ±0,05 cm.

5.9 Nelikulmaisia muovilevyjä

Polymetyylimetakrylaattia (Plexiglas, Perspex). Vähintään 30 × 30 cm, paksuus 0,5 ±0,05 cm.

5.10 Leipomakone

Leipomakone Brabender (Brabender OHG) tai laite, jolla on samat ominaisuudet.

6. Näytteenotto

ICC-standardin nro 101 mukaan.

7. Suoritus

7.1 Hydrataation määritys

Vedensitomiskyky määritetään ICC-standardin nro 115/1 mukaan.

7.2 Mallasjauhon lisäämisen määritys

Määritetään jauhon sakoluku ISO 3093/1982:n mukaan. Jos sakoluku on suurempi kuin 250, määritetään lisättävä mallasjauhon määrä sakoluvun saamiseksi 200:n ja 250:n välille suorittamalla sarja sekoituksia, joissa jauhoon lisättävä mallasjauhon (4.5) määrä kasvaa. Jos sakoluku on pienempi kuin 250, ei ole tarpeen lisätä mallasjauhoja.

7.3 Kuivahiivan uudelleen aktivointi

Sokeriliuoksen (4.4) lämpötila nostetaan 35 ± 1 oC:een. Kaadetaan 1 paino-osa aktiivista kuivahiivaa 4 paino-osaan tätä haaleata sokeriliuosta. Ei hämmennetä. Sekoitetaan tarvittaessa kevyesti.

Annetaan seistä 10 ± 1 minuuttia. Hämmennetään, kunnes saadaan homogeeninen suspensio. Tämä suspensio on käytettävä seuraavan 10 minuutin aikana.

7.4 Jauhon ja nestemäisten ainesten lämpötilojen mukauttaminen

Jauhon ja veden lämpötilat on mukautettava, jotta taikinan lämpötilaksi saadaan sekoituksen jälkeen 27 ± 1 oC.

7.5 Taikinan koostumus

Punnitaan 2 g:n tarkkuudella 10 y/3 g jauhoa sellaisenaan (vastaa 1 kg:aa jauhoa, jonka kosteuspitoisuus on 14 %), missä y on farinografikokeessa käytettävä jauhon määrä (ks. ICC-standardi nro 115/1).

Punnitaan 0,2 g:n tarkkuudella tarvittava mallasjauhon määrä sakoluvun saamiseksi 200 ja 250 välille (7.2).

Punnitaan 430 ± 5 g sokeri-suola-askorbiinihappoliuosta (4.3) ja lisätään vettä niin, että kokonaismassaksi saadaan (x - 9) 10 y/3 g (ks. 10.2), jossa x on farinografikokeessa käytetty veden määrä (ks. ICC-standardi nro 115/1). Tämä kokonaismassa (tavallisesti 450–650 g) on määritettävä 1,5 g:n tarkkuudella.

Punnitaan 90 ± 1 g hiivasuspensiota (7.3).

Merkitään muistiin taikinan kokonaismassa (P), joka on jauhon, sokeri-suola-askorbiinihappoliuoksen ja veden, hiivasuspension ja mallasjauhon massojen summa.

7.6 Sekoittaminen

Taikinakoneen lämpötila nostetaan ensin 27 ± 1 oC:seen käyttämällä riittävä määrä sopivan lämpöistä vettä.

Nestemäiset ainekset kaadetaan taikinakoneeseen ja levitetään pinnalle jauho ja mallasjauho.

Taikinakone käynnistetään (nopeus 1, 1 400 kierrosta/min), annetaan pyöriä 60 sekunnin ajan. 20 sekunnin kuluttua sekoituksen aloittamisesta käännetään taikinakoneen säiliön kanteen kiinnitettyä kaavinta kaksi kertaa.

Mitataan taikinan lämpötila. Jos se ei ole 26–28 oC, poistetaan tämä taikina ja tehdään uusi sen jälkeen, kun ainesten lämpötilat on mukautettu.

Arvioidaan taikinoiden ominaisuudet käyttämällä yhtä seuraavista ilmaisuista:

—	tarttumaton ja koneessa leipoutuva,

—	tarttuva ja koneessa leipoutumaton.

Jotta taikinaa voitaisiin pitää tarttumattomana ja koneessa leipoutuvana sekoituksen jälkeen, sen on muodostettava kiinteä massa, joka ei tartu kiinni lähes ollenkaan taikinakoneen säiliön seinämiin ja akseliin. Tämä massa on voitava helposti koota käsillä ja poistaa säiliöstä yhdellä kertaa ilman huomattavaa hukkaa.

7.7 Paloittelu ja pyörittely

Punnitaan 2 g:n tarkkuudella kolme taikinapalaa seuraavan kaavan mukaan:

p	=	0,25 P, jossa
p	=	taikinapalan massa
P	=	taikinan kokonaismassa.

Pyöritellään paloja välittömästi 15 sekunnin ajan leipomakoneessa (5.10) ja laitetaan ne sen jälkeen 30 ± 2 minuutiksi ylösalaisin käännetyillä muovilaatikoilla (5.8) peitetyille muovilevyille (5.9) nostatuskaappiin (5.7).

Taikinapaloja ei saa jauhottaa.

7.8 Vaivaaminen

Tuodaan muovilevyillä olevat, ylösalaisin käännetyillä laatikoilla peitetyt taikinapalat lähelle leipomakonetta (5.10). Jokaista palaa vaivataan uudelleen 15 sekunnin ajan. Palaa suojaava kansi poistetaan vasta juuri ennen muotoilua. Arvioidaan uudestaan taikinan ominaisuudet käyttämällä toista seuraavista ilmaisuista:

—	tarttumaton ja koneessa leipoutuva,

—	tarttuva ja koneessa leipoutumaton.

Jotta taikinaa voitaisiin pitää tarttumattomana ja koneessa leipoutuvana, se saa tarttua kiinni säiliön seinämiin vain vähän tai ei lainkaan niin, että taikina voi laitteen toiminnan ajan pyöriä hyvin itsensä ympäri ja muodostaa pallon. Toimenpiteen jälkeen taikina ei saa tarttua kiinni leipomakoneen säiliön seinämiin, kun säiliön kantta nostetaan.

8. Koeseloste

Koeselosteessa on mainittava:

—	taikinan ominaisuudet sekoituksen ja vaivauksen jälkeen,

—	sakoluku jauholle, johon ei ole lisätty mallasjauhoa,

—	kaikki havaitut poikkeavuudet.

Siinä on mainittava lisäksi:

—	käytetty menetelmä,

—	kaikki näytteen tunnistamiseen tarvittavat viitteet.

9. Yleisiä huomautuksia

9.1

Nestemäisten ainesten määrän laskemiseen käytettävä kaava perustuu seuraaviin seikkoihin:

Haluttu koostumus saadaan lisäämällä x ml vettä määrään, joka vastaa 300 g:aa jauhoja, joiden kosteuspitoisuus on 14 %. Koeleivonnassa käytetään 1 kg jauhoja (joiden kosteuspitoisuus on 14 %), kun taas x perustuu 300 g:aan jauhoja; siksi koeleivonnassa on tarpeen käyttää x:ää, joka on jaettu kolmella ja kerrottu 10 g:lla vettä, eli 10 x/3 g.

430 g sokeri-suola-askorbiinihappoliuosta sisältää 15 g suolaa ja 15 g sokeria. Tämä 430 g:n liuos sisältyy nestemäisiin aineksiin. Jotta taikinaan lisättäisiin 10 x/3 g vettä, on lisättävä (10 x/3 + 30) g nestemäisiä aineksia, jotka koostuvat 430 g:sta sokeri-suola-askorbiinihappoliuosta ja lisätystä vesimäärästä.

Vaikka osa hiivasuspensioon lisätystä vedestä imeytyy hiivaan, tämä suspensio sisältää myös vapaata vettä. Oletetaan, että 90 g hiivasuspensiota sisältää 60 g vapaata vettä. Tämän vuoksi nestemäisten ainesten määrää on korjattava hiivasuspensiossa olevan 60 g:n vesimäärän osalta, joten on lisättävä 10 x/3 g plus 30 miinus 60 g. Siitä saadaan: (10 x/3 + 30) - 60 = 10 x/3 - 30 = (x/3 - 3) 10 = (x - 9) 10/3, toisin sanoen 7.5 kohdan kaava. Jos esimerkiksi farinografikokeessa käytetty vesimäärä x on 165 ml, tämä arvo sijoitetaan kaavaan niin, että 430 g:aan sokeri-suola-askorbiinihappoliuosta on lisättävä vettä, kunnes kokonaismassaksi tulee:

(165 - 9) 10/3 = 156 × 10/3 = 520 g.

9.2

Menetelmää ei voida soveltaa suoraan vehnään. Vehnän leipoutuvuuden määrittämisessä noudatettava suoritustapa on seuraava:

Puhdistetaan vehnänäyte ja määritetään sen kosteuspitoisuus. Vehnän kosteuspitoisuutta ei tarvitse säätää, jos se on 15,0–16,0 %. Muussa tapauksessa säädetään vehnän kosteuspitoisuus 15,5 ±0,5 %:iin vähintään kolme tuntia ennen jauhamista.

Vehnä jauhetaan jauhoksi käyttämällä laboratoriomyllyjä Buhler MLU 202 tai Brabender Quadrumat Senior tai muuta samanlaista laitetta, jolla on samat ominaisuudet.

Valitaan jauhatusmenetelmä, jolla saadaan jauhoa, jonka jauhatusaste on vähintään 72 % ja jonka tuhkapitoisuus on 0,50–0,60 % kuiva-aineesta.

Määritetään jauhon tuhkapitoisuus komission asetuksen (EY) N:o 1501/95 liitteen II mukaisesti ja kosteuspitoisuus tämän asetuksen mukaisesti. Lasketaan jauhatusaste seuraavan yhtälön mukaan:

E = [((100 - f) F)/(100 - w) W] × 100 %

jossa:

E	=	jauhatusaste,
f	=	jauhon kosteuspitoisuus,
w	=	vehnän kosteuspitoisuus,
F	=	tuotettu jauhon massa, jonka kosteuspitoisuus on f,
W	=	jauhettu vehnän massa, jonka kosteuspitoisuus on w.

Huomautus:

Käytettyjä aineksia ja välineitä koskevat tarkemmat tiedot on lueteltu 31 päivänä maaliskuuta 1977 laaditussa asiakirjassa T/77.300, jonka on julkaissut Instituut voor Graan, Meel en Brood, TNO – Postbus 15, Wageningen, Alankomaat.

VIII OSA

Menetelmä läpikuultavuutensa menettäneiden jyvien määrän määrittämiseksi

1. Periaate

Määritettäessä kokonaan tai osittain läpikuultavuutensa menettäneiden jyvien määrä käytetään ainoastaan osaa näytteestä. Jyvät leikataan Pohlin jyväleikkurilla tai vastaavalla välineellä.

2. Laitteet

—	Pohlin jyväleikkuri tai vastaava,

—	pinsetit, skalpelli,

—	allas tai kyvetti.

3. Suoritus

a)	Tutkimus suoritetaan 100 g:n näytteelle sen jälkeen, kun siitä on erotettu ainekset, jotka eivät ole moitteettoman laatuista perusviljaa.

b)	Levitetään näyte altaaseen ja homogenoidaan hyvin.

c)	Laitetaan jyväleikkuriin levy ja levitetään sen jälkeen kourallinen jyviä ristikolle. Taputellaan voimakkaasti niin, että kussakin kolossa on ainoastaan yksi jyvä. Lasketaan liikkuvaa osaa jyvien pitämiseksi paikallaan ja leikataan jyvät.

d)	Käsitellään tällä tavalla levyjä, niin että vähintään 600 jyvää on leikattu.

e)	Lasketaan kokonaan tai osittain läpikuultavuutensa menettäneiden jyvien lukumäärä.

f)	Lasketaan kokonaan tai osittain läpikuultavuutensa menettäneiden jyvien prosenttimäärä.

4. Tulosten ilmoittaminen

I	=	niiden ainesten massa grammoina, jotka eivät ole moitteettoman laatuista perusviljaa.
M	=	kokonaan tai osittain läpikuultavuutensa menettäneiden jyvien prosenttimäärä tutkituista, puhdistetuista jyvistä.

5. Tulos

Kokonaan tai osittain läpikuultavuutensa menettäneiden jyvien prosenttimäärä näytteestä:

(M × (100 - I))/100 = …

IX OSA

Hinnankorotukset ja -alennukset

Taulukko I

Hinnankorotukset kosteuspitoisuuden mukaan

Maissi ja durra		Muut viljat
Kosteuspitoisuus (%)	Korotukset (euroa/t)	Kosteuspitoisuus (%)	Korotukset (euroa/t)
—	—	13,4	0,1
—	—	13,3	0,2
—	—	13,2	0,3
—	—	13,1	0,4
—	—	13,0	0,5
—	—	12,9	0,6
—	—	12,8	0,7
—	—	12,7	0,8
—	—	12,6	0,9
—	—	12,5	1,0
12,4	0,1	12,4	1,1
12,3	0,2	12,3	1,2
12,2	0,3	12,2	1,3
12,1	0,4	12,1	1,4
12,0	0,5	12,0	1,5
11,9	0,6	11,9	1,6
11,8	0,7	11,8	1,7
11,7	0,8	11,7	1,8
11,6	0,9	11,6	1,9
11,5	1,0	11,5	2,0
11,4	1,1	11,4	2,1
11,3	1,2	11,3	2,2
11,2	1,3	11,2	2,3
11,1	1,4	11,1	2,4
11,0	1,5	11,0	2,5
10,9	1,6	10,9	2,6
10,8	1,7	10,8	2,7
10,7	1,8	10,7	2,8
10,6	1,9	10,6	2,9
10,5	2,0	10,5	3,0
10,4	2,1	10,4	3,1
10,3	2,2	10,3	3,2
10,2	2,3	10,2	3,3
10,1	2,4	10,1	3,4
10,0	2,5	10,0	3,5

Taulukko II

Hinnanalennukset kosteuspitoisuuden mukaan

Maissi ja durra		Muut viljat
Kosteuspitoisuus (%)	Alennukset (euroa/t)	Kosteuspitoisuus (%)	Alennukset (euroa/t)
13,5	1,0	14,5	1,0
13,4	0,8	14,4	0,8
13,3	0,6	14,3	0,6
13,2	0,4	14,2	0,4
13,1	0,2	14,1	0,2

Taulukko III

Hinnanalennukset ominaispainon mukaan

Viljalaji	Ominaispaino (kg/hl)	Hinnanalennus (euroa/t)
Tavallinen vehnä	Alle 76–75	0,5
	Alle 75–74	1,0
	Alle 74–73	1,5
Ohra	Alle 64–62	1,0

Taulukko IV

Hinnanalennukset valkuaispitoisuuden mukaan

Valkuaispitoisuus (7)

(N × 5,7)

Hinnanalennus

(euroa/t)

Alle 11,5-11,0

2,5

Alle 11,0-10,5

X OSA

Käytännön menetelmä interventioelinten durraan soveltaman hinnanalennuksen määrittämiseksi

1. Perustiedot

P	=	tanniinin prosenttiosuus raakatuotteessa,
0,4 %	=	tanniinin prosenttiosuus, jonka ylittyessä sovelletaan hinnanalennusta, 11 % (8) = hinnanalennus, joka vastaa 1 % tanniinia kuiva-aineesta.

2. Hinnanalennuksen laskutapa

Viitehintaan sovellettava, euroina ilmoitettu hinnanalennus lasketaan seuraavasti:

11 (P - 0,40)

XI OSA

Hinnankorotusten ja -alennusten laskeminen

Asetuksen 38 artiklassa säädetyt hinnankorotukset ja -alennukset ilmoitetaan euroina tonnilta, ja niitä sovelletaan interventioon tarjotun viljan interventiohintaan kertomalla se vahvistettujen prosenttimääräisten korotusten tai alennusten summalla seuraavasti:

jos interventioon tarjotun viljan kosteuspitoisuus on alle 13 % maissin ja durran osalta ja alle 14 % muiden viljojen osalta, sovelletaan tässä liitteessä olevan IX osan taulukossa I olevia hinnankorotuksia. Jos edellä mainitun interventioon tarjotun viljan kosteuspitoisuus on yli 13 ja 14 %, sovelletaan tässä liitteessä olevan IX osan taulukossa II olevia hinnanalennuksia;

b)	jos interventioon tarjotun viljan ominaispaino ilmaistuna painon suhteena tilavuuteen on muu kuin 76 kg/hehtolitra tavallisen vehnän osalta ja 64 kg/hehtolitra ohran osalta, sovelletaan tässä liitteessä olevan IX osan taulukossa III olevia hinnanalennuksia;

c)	jos rikkoutuneiden jyvien osuus on durumvehnän, tavallisen vehnän ja ohran osalta yli 3 % ja maissin ja durran osalta yli 4 %, kuhunkin 0,1 prosenttiyksikön suuruiseen ylitykseen sovelletaan 0,05 euron suuruista hinnanalennusta;

d)	jos jyvistä koostuvien epäpuhtauksien osuus on durumvehnän osalta yli 2 %, maissin ja durran osalta yli 4 % sekä tavallisen vehnän ja ohran osalta yli 5 %, kuhunkin 0,1 prosenttiyksikön suuruiseen ylitykseen sovelletaan 0,05 euron suuruista hinnanalennusta;

e)	jos itäneiden jyvien osuus on yli 2,5 %, kuhunkin 0,1 prosenttiyksikön suuruiseen ylitykseen sovelletaan 0,05 euron suuruista hinnanalennusta;

f)	jos erilaisten epäpuhtauksien (Schwarzbesatz) osuus on durumvehnän osalta yli 0,5 % ja tavallisen vehnän, ohran, maissin ja durran osalta yli 1 %, kuhunkin 0,1 prosenttiyksikön suuruiseen ylitykseen sovelletaan 0,1 euron suuruista hinnanalennusta;

g)	jos durumvehnän läpikuultavuutensa menettäneiden jyvien prosenttiosuus on yli 20 %, kuhunkin 1 prosenttiyksikön suuruiseen ylitykseen sovelletaan 0,2 euron suuruista hinnanalennusta;

h)	jos tavallisen vehnän valkuaispitoisuus on alle 11,5 %, sovelletaan tässä liitteessä olevan IX osan taulukossa IV olevia hinnanalennuksia;

i)	jos interventioon tarjotun durran tanniinipitoisuus kuiva-aineesta on yli 0,4 %, sovellettava hinnanalennus lasketaan tässä liitteessä olevassa X osassa vahvistetun menetelmän mukaisesti.

XII OSA

Viljojen näytteenotto- ja analyysimenetelmät

1.	Kunkin viljaerän laatuominaisuudet todetaan tarjotun erän sellaisen edustavan näytteen perusteella, joka koostuu näytteistä, joita on otettu yksi jokaisesta toimituksesta ja vähintään yksi jokaiselta 60 tonnilta.

2.	Interventioelin analysoittaa otettujen näytteiden ominaisuudet 20 työpäivän kuluessa päivästä, jona edustava näyte otettiin.

3.	Interventioviljan laadun määrittämisessä käytettävät vertailumenetelmät vahvistetaan tässä liitteessä olevassa IV, V, VI ja VII osassa.

4.	Analyysien tulokset ilmoitetaan tarjouskilpailuun osallistuvalle tai sen ulkopuoliselle tarjoajalle 34 artiklassa mainitulla haltuunottotiedotteella.

5.	Riitatapauksessa interventioelin teettää kyseisistä viljoista tarvittavat kokeet uudelleen.

(1) EYVL L 37, 13.2.1993. s. 1.

(2) EUVL L 364, 20.12.2006, s. 5.

(3) Prosenttia kuiva-aineesta.

(4) EUVL L 70, 9.3.2006, s. 12.

(5) Ilman lämpötila lämpökaapin sisäpuolella.

(6) Lämpökaapilla on oltava sellainen lämmityskyky, että 130–133 oC:n lämpötilaan etukäteen säädettynä kaapin lämpötila palautuu ennalleen alle 45 minuutissa sen jälkeen, kun siihen on asetettu suurin mahdollinen määrä näytteitä kuivumaan samanaikaisesti. Lämpökaapin tuuletuksen on oltava sellainen, että kaikkien lämpökaappiin mahtuvien pienijyväisten viljojen (tavallisen vehnän, durumvehnän, ohran ja durran) ryynien näytteiden kahden tunnin kuivauksen jälkeen tai kaikkien lämpökaappiin mahtuvien maissin näytteiden neljän tunnin kuivauksen jälkeen saadut tulokset eroavat vähemmän kuin 0,15 % pienijyväisten viljojen kolmen tunnin kuivauksen ja maissin viiden tunnin kuivauksen jälkeen saaduista tuloksista.

(7) Prosenttia kuiva-aineesta.

(8) Durran hinnanalennus 1 000 g:sta kuiva-ainetta lasketun tanniinipitoisuuden mukaan:

a)	muuntokelpoinen energia (siipikarja) 1 000 g:ssa durran kuiva-ainetta, jonka teoreettinen tanniinipitoisuus on 0 %: 3 917 kilokaloria;

b)	1 000 g:ssa durran kuiva-ainetta olevasta muuntokelpoisesta energiasta (siipikarja) tehdään vähennys tanniinin ylimääräistä prosenttiyksikköä kohden: 419 kilokaloria;

c)	prosenttiyksikköinä ilmoitettu ero interventioelimen haltuunottamalle durralle vahvistetun enimmäistanniinipitoisuuden ja vakiolaatuisen durran tanniinipitoisuuden välillä: 1,0-0,30 = 0,70;

d)	prosentteina ilmoitettu ero tanniinipitoisuudeltaan 1,0 % olevan durran muuntokelpoisen energian (siipikarja) ja vakiolaatuisen durran (0,30 %) tanniinipitoisuuden välillä

e)	hinnanalennus, joka vastaa 1 % tanniinipitoisuutta kuiva-aineessa 0,30 % ylittävältä osuudelta.

LIITE II

RIISI

I OSA

Paddyriisin kelpoisuusperusteet

Riisin osalta 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset ovat erityisesti seuraavat:

a)	paddyriisissä ei ole epätavallista hajua tai eläviä hyönteisiä;

b)	kosteuspitoisuus on enintään 14,5 %;

c)	jalostustuotos on enintään viisi prosenttiyksikköä pienempi kuin tässä liitteessä olevassa III osassa luetellut perustuotokset;

d)	erilaisten epäpuhtauksien määrä, muiden lajikkeiden riisinjyvien määrä ja asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteen IV mukaisesti määriteltyjen jyvien, jotka eivät ole vakiolaatua, määrä ei ylitä tämän liitteen IV osassa riisityypin mukaan ilmoitettuja enimmäisprosenttiosuuksia;

e)	radioaktiivisuus ei ylitä yhteisön lainsäädännössä vahvistettuja sallittuja enimmäistasoja.

Tässä liitteessä ’erilaisilla epäpuhtauksilla’ tarkoitetaan kaikkia vieraita aineita, jotka eivät ole riisiä.

II OSA

Hinnankorotukset ja -alennukset

Asetuksen 38 artiklassa säädetyt hinnankorotukset ja -alennukset ilmoitetaan euroina tonnilta, ja niitä sovelletaan interventioon tarjotun paddyriisin interventiohintaan kertomalla se vahvistettujen prosenttimääräisten korotusten tai alennusten summalla seuraavasti:

a)	jos paddyriisin kosteuspitoisuus on yli 13 %, interventiohinnan alennusprosentti on yhtä suuri kuin interventioon tarjotun paddyriisin kosteuspitoisuuden (yhden desimaalin tarkkuudella) ja 13 %:n erotus;

b)	jos riisin jalostustuotos poikkeaa kyseiselle lajikkeelle tässä liitteessä olevan III osan 1 kohdassa vahvistetusta jalostuksen perustuotoksesta, sovelletaan tässä liitteessä olevan III osan 2 kohdassa lajikekohtaisesti määriteltyjä hinnankorotuksia ja -alennuksia;

c)	jos paddyriisin virheellisten jyvien määrä on suurempi kuin vakiolaatuiselle paddyriisille hyväksytyt poikkeamat, sovelletaan tässä liitteessä olevassa V osassa riisityypin mukaan vahvistettuja interventiohinnan alennusprosentteja;

d)	jos paddyriisin erilaisten epäpuhtauksien määrä on yli 0,1 %, kyseisen riisin interventioon oston yhteydessä interventiohintaan sovelletaan kunkin 0,01 %:n lisäpoikkeaman osalta 0,02 %:n alennusta;

e)	jos paddyriisierää tarjotaan interventioon tietyn lajikkeen eränä, mutta siihen sisältyy muiden lajikkeiden riisinjyviä yli 3 %, interventiohintaan sovelletaan kunkin 0,1 %:n lisäpoikkeaman osalta 0,1 %:n alennusta.

2.	Edellä 1 kohdassa tarkoitetut hinnankorotukset ja -alennukset määritetään tässä liitteessä olevassa VI osassa määriteltyjen edustavien näytteiden tutkimustulosten painotetun keskiarvon perusteella.

III OSA

Jalostustuotosta koskevat perusteet

1. Jalostuksen perustuotos

Lajike	Tuotos kokonaisina jyvinä ( %)	Kokonaistuotos ( %)
Argo, Selenio, Couachi	66	73
Alpe, Arco, Balilla, Balilla Sollana, Bomba, Elio, Flipper, Lido, Sara, Thainato, Thaiperla, Veta, Guadiamar	65	73
Ispaniki A, Makedonia	64	73
Bravo, Europa, Loto, Riva, Rosa Marchetti, Savio, Veneria	63	72
Ariete, Bahia, Carola, Cigalon, Cripto, Drago, Eolo, Gladio, Graldo, Koral, Mercurio, Niva, Onda, Padano, Panda, Ribe, S. Andrea, Saturno, Senia, Smeraldo, Dion, Zeus	62	72
Strymonas	62	71
Baldo, Redi, Roma, Tebre, Volano	61	72
Thaibonnet, Puntal	60	72
Evropi	60	70
Arborio, Rea	58	72
Carnaroli, Elba, Vialone Nano	57	72
Axios	57	67
Roxani	57	66
Muut	64	72

2. Jalostustuotokseen perustuvat hinnankorotukset ja -alennukset

Paddyriisin tuotos kokonaisina kokonaan hiottuina riisinjyvinä	Hinnankorotus ja -alennus tuotoksen prosenttiyksikköä kohti
Suurempi kuin perustuotos	Korotus 0,75 %
Pienempi kuin perustuotos	Alennus 1 %
Paddyriisin kokonaistuotos kokonaan hiottuna riisinä	Hinnankorotus ja -alennus tuotoksen prosenttiyksikköä kohti
Suurempi kuin perustuotos	Korotus 0,60 %
Pienempi kuin perustuotos	Alennus 0,80 %

IV OSA

Enimmäisprosenttiosuudet

Jyvien virheet	Lyhytjyväinen riisi CN-koodi 1006 10 92	Keskipitkä- ja pitkäjyväinen riisi A CN-koodit1006 10 94 ja 1006 10 96	Pitkäjyväinen riisi B CN-koodi 1006 10 98
Liitumaiset jyvät	6	4	4
Punajuovaiset jyvät	10	5	5
Täplikkäät ja laikukkaat jyvät	4	2,75	2,75
Kellanruskeat jyvät	1	0,50	0,50
Keltaiset jyvät	0,175	0,175	0,175
Erilaiset epäpuhtaudet	1	1	1
Muiden lajikkeiden riisinjyvät	5	5	5

V OSA

Jyvien virheistä johtuvat hinnanalennukset

	Interventiohinnan alennukseen johtava virheellisten jyvien prosenttiosuus			Lisäpoikkeamaan alarajasta alkaen sovellettava alennusprosentti (1)
Jyvien virheet	Lyhytjyväinen riisi CN-koodi 1006 10 92	Keskipitkä- ja pitkäjyväinen riisi A CN-koodit 1006 10 94 ja 1006 10 96	Pitkäjyväinen riisi B CN-koodi 1006 10 98
Liitumaiset jyvät	2–6 %	2–4 %	1,5–4 %	1 % jokaista 0,5 %:n lisäpoikkeamaa kohden
Punajuovaiset jyvät	1–10 %	1–5 %	1–5 %	1 % jokaista 1 %:n lisäpoikkeamaa kohden
Täplikkäät ja laikukkaat jyvät	0,50–4 %	0,50—2,75 %	0,50—2,75 %	0,8 % jokaista 0,25 %:n lisäpoikkeamaa kohden
Kellanruskeat jyvät	0,05–1 %	0,05—0,50 %	0,05—0,50 %	1,25 % jokaista 0,25 %:n lisäpoikkeamaa kohden
Keltaiset jyvät	0,02—0,175 %	0,02—0,175 %	0,02—0,175 %	6 % jokaista 0,125 %:n lisäpoikkeamaa kohden

VI OSA

Paddyriisin näytteenotto- ja analyysimenetelmät

Tässä liitteessä olevan I osan mukaisten laatuvaatimusten tarkistamiseksi interventioelin ottaa näytteitä tarjouskilpailuun osallistuvan tai sen ulkopuolisen tarjoajan tai tämän asianmukaisesti valtuutetun edustajan läsnä ollessa.

On otettava kolme edustavaa, vähintään yhden kilogramman painoista näytettä. Näytteet on tarkoitettu

a)	tarjouskilpailuun osallistuvalle tai sen ulkopuoliselle tarjoajalle;

b)	varastointipaikalle, jossa haltuunotto suoritetaan;

c)	interventioelimelle.

Jotta näytteet olisivat edustavia, otettavien näytteiden lukumäärä on laskettava jakamalla erän määrä kymmenellä tonnilla. Yksittäisten näytteiden on oltava samanpainoisia. Edustavat näytteet saadaan jakamalla yksittäisten näytteiden määrä kolmella.

Laatuvaatimukset on tarkistettava edustavasta näytteestä, joka on tarkoitettu varastolle, jossa haltuunotto suoritetaan.

Edustavia näytteitä on otettava kustakin osatoimituksesta (kuorma-auto, proomu, junavaunu) 1 kohdassa vahvistetuin edellytyksin.

Kukin osatoimitus voidaan ennen interventiovarastoon siirtämistä tutkia tarkastamalla ainoastaan kosteuspitoisuus, epäpuhtauksien osuus ja elävien hyönteisten esiintymättömyys. Jos tarkastuksen lopputulos osoittaa myöhemmin, ettei jokin osatoimitus täytä vähimmäislaatuvaatimuksia, asianomaisen määrän haltuunotosta kieltäydytään. Jos interventioelin pystyy jossakin jäsenvaltiossa tarkastamaan kunkin osatoimituksen kaikki vähimmäislaatuvaatimukset ennen varastoon siirtämistä, sen on kieltäydyttävä ottamasta haltuunsa osatoimitusta, joka ei täytä kyseisiä vaatimuksia.

3.	Radioaktiivisen saastumisen taso tarkastetaan ainoastaan tilanteen sitä vaatiessa ja pelkästään tarpeellisen ajan.

4.	Analyysien tulokset ilmoitetaan tarjouskilpailuun osallistuvalle tai sen ulkopuoliselle tarjoajalle 34 artiklassa mainitulla haltuunottotiedotteella.

5.	Riitatapauksessa interventioelin teettää kyseisistä viljoista tarvittavat kokeet uudelleen, ja häviävän osapuolen on maksettava tähän liittyvät kustannukset.

Interventioelimen hyväksymä laboratorio suorittaa uuden analyysin tarjouskilpailuun osallistuvan tai sen ulkopuolisen tarjoajan ja interventioelimen hallussa olevista näytteistä tasapuolisesti muodostetun uuden edustavan näytteen perusteella. Jos tarjottu erä toimitetaan osissa, tulos on jokaisesta osatoimituksesta otettujen uusien edustavien näytteiden analyysien tulosten painotettu keskiarvo.

(1) Poikkeamat lasketaan virheellisten jyvien prosenttimäärästä kahden desimaalin tarkkuudella.

LIITE III

NAUDANLIHA

I OSA

Naudanlihan kelpoisuusperusteet

Interventio-ostoihin voivat kuulua tässä liitteessä olevassa V osassa luetellut ja seuraaviin, asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä V olevan A kohdan II kohdassa määriteltyihin luokkiin kuuluvat tuotteet:

a)	nuorten urospuolisten kuohitsemattomien alle kaksivuotiaiden eläinten liha (A-laatuluokka);

b)	urospuolisten kuohittujen eläinten liha (C-laatuluokka).

Ainoastaan sellaisia ruhoja tai puoliruhoja voidaan ostaa:

a)	joille on myönnetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 854/2004 (1) liitteessä I olevan I jakson III luvussa tarkoitettu terveysmerkintä;

b)	joissa ei ole ominaisuuksia, jotka tekevät niistä saadut tuotteet varastointiin tai myöhempään käyttöön soveltumattomiksi;

c)	jotka eivät ole peräisin hätäteurastuksista;

d)	jotka ovat peräisin yhteisöstä komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (2) 39 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä;

e)	jotka on saatu eläimistä, jotka on kasvatettu voimassa olevien eläinlääkintävaatimusten mukaisesti;

f)	jotka eivät ylitä yhteisön lainsäädännön mukaan sallittuja radioaktiivisuuden enimmäistasoja;

g)	jotka ovat peräisin enintään 340 kilogramman painoisista ruhoista.

Radioaktiivisen saastumisen taso tarkastetaan ainoastaan tilanteen sitä vaatiessa ja pelkästään tarpeellisen ajan.

Ainoastaan sellaisia ruhoja tai puoliruhoja voidaan ostaa:

jotka on saatu tämän asetuksen tässä liitteessä olevan V osan mukaisissa tarjontamuodoissa ja tarvittaessa sen jälkeen, kun ne on paloiteltu neljänneksiksi asianomaisen kustannuksella. Erityisesti mainitun osan 2 kohdan vaatimustenmukaisuus on arvioitava tarkastamalla ruhon kaikki osat. Jos yksikin vaatimus jää täyttymättä, tuotetta ei voida hyväksyä interventioon; jos neljännes hylätään, koska se ei täytä edellä tarkoitettuja tarjontamuotoa koskevia vaatimuksia, ja erityisesti jos puutteellista tarjontamuotoa ei voida parantaa hyväksymismenettelyn aikana, saman puoliruhon toinen neljännes on myös hylättävä;

b)	jotka on luokiteltu asetuksen (EY) N:o 1234/2007 42 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyn yhteisön luokitteluasteikon mukaisesti. Interventioelinten on hylättävä ne tuotteet, joiden luokitusta ne eivät pidä kyseisen asteikon mukaisena ruhon kaikkien osien perusteellisen tarkastuksen jälkeen;

jotka tunnistetaan yhtäältä laatuluokkaa ja lihakkuus- sekä rasvaisuusluokkaa osoittavasta merkinnästä ja toisaalta niiden tunnistus- tai teurastusnumerosta. Laatuluokkaa tai lihakkuus- ja rasvaisuusluokkaa osoittavan merkinnän on oltava helposti luettava, ja sen on oltava leimattu käyttäen myrkytöntä, pysyvää ja muuttumatonta mustetta kansallisten toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä menetelmällä. Kirjainten ja numeroiden on oltava vähintään 2 senttimetrin korkuisia. Merkinnät on painettava takaneljänneksissä selkäfileeseen neljännen lannenikaman korkeudelle ja etuneljänneksissä rinnan leveämpään päähän noin 10–30 senttimetrin etäisyydelle rintalastan raosta. Tunnistus- tai teurastusnumero merkitään kunkin neljänneksen sisäpinnan keskelle leimaamalla tai interventioelimen hyväksymää pysyvää merkintää käyttäen;

d)	jotka on merkitty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1760/2000 (3) käyttöönotetun järjestelmän mukaisesti.

II OSA

Muuntokertoimet

Laadut	Kerroin
U2	1,058
U3	1,044
U4	1,015
R2	1,015
R3	1,000
R4	0,971
O2	0,956
O3	0,942
O4	0,914

III OSA

Haltuunoton edellytykset ja valvonta

Tuotteet on toimitettava 10–20 tonnin erissä. Määrä voi olla alle 10 tonnia, jos kyseessä on alkuperäisen tarjouksen jäljelle jäänyt osa tai jos alkuperäistä tarjousta on vähennetty alle 10 tonniin.

Toimitettujen tuotteiden hyväksymisen ja haltuunoton edellytyksenä on interventioelimen tekemä tarkastus siitä, että nämä tuotteet ovat tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten mukaisia. Tässä liitteessä olevan I osan 2 kohdan e alakohdan vaatimusten täyttyminen ja erityisesti se, että tuotteet eivät sisällä neuvoston direktiivin 96/22/EY (4) 3 artiklan ja 4 artiklan 1 alakohdan mukaan kiellettyjä aineita, on tarkastettava analysoimalla näyte, jonka koko ja näytteenottoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ovat asiaa koskevan eläinlääkintälainsäädännön mukaisia.

Kun ennakkotarkastusta ei ole tehty juuri ennen teurastamon lastauslaiturilla tapahtuvaa lastaamista ja ennen puoliruhojen kuljetusta interventiovarastoon, puoliruhot on tunnistettava seuraavasti:

a)	jos ne on ainoastaan merkitty, tällaisten merkintöjen on oltava tässä liitteessä olevan I osan 3 kohdan c alakohdan mukaisia, ja on laadittava sellainen asiakirja, josta ilmenee puoliruhon tunnistus- tai teurastusnumero sekä teurastuspäivämäärä;

b)	jos niissä on myös ruhotunnistelappu, merkintöjen on oltava komission asetuksen (EY) N:o 1249/2008 6 artiklan 4, 5 ja 6 kohdan mukaisia.

Jos puoliruhot leikataan neljänneksiksi, se on tehtävä tässä liitteessä olevan VI osan mukaisesti. Neljännekset on ryhmiteltävä siten, että hyväksymismenettely on mahdollista toteuttaa ruhoittain tai puoliruhoittain haltuunottohetkellä. Jos puoliruhoja ei ole leikattu neljänneksiksi ennen niiden kuljetusta interventiovarastoon, ne on leikattava niiden saapuessa tässä liitteessä olevan VI osan mukaisesti.

Hyväksymishetkellä kullekin neljännekselle on annettava asetuksen (EY) N:o 1249/2008 6 artiklan 4, 5 ja 6 kohdan mukainen ruhotunnistelappu. Päällysmerkinnästä on käytävä ilmi myös kyseisen neljänneksen paino ja tarjouskilpailusopimuksen numero. Päällysmerkinnät on kiinnitettävä suoraan joko etu- ja takasääriluun jänteisiin tai etuneljänneksen kaulajänteeseen ja takaneljänneksen kupeeseen ilman metallisia tai muovisia kiinnikkeitä.

Hyväksymismenettelyyn on sisällyttävä jokaisen toimitetun neljänneksen tarjontamuodon, luokituksen, painon ja päällysmerkintöjen järjestelmällinen tutkiminen. Lämpötilan tutkimus on tehtävä myös yhdelle jokaisen ruhon takaneljännekselle. Erityisesti on huomattava, ettei hyväksytä ruhoa, jonka paino ylittää tässä liitteessä olevan I osan 2 kohdan g alakohdassa vahvistetun enimmäispainon.

Juuri ennen teurastamon lastauslaiturilla tapahtuvaa lastaamista voidaan tarkastaa ennakkoon puoliruhojen paino, luokitus, tarjontamuoto ja lämpötila. Erityisesti on huomattava, ettei hyväksytä ruhoa, jonka paino ylittää tässä liitteessä olevan I osan 2 kohdan g alakohdassa vahvistetun enimmäispainon. Hylätyt tuotteet on merkittävä hylätyiksi, eikä niitä saa tarjota uudelleen ennakkotarkastukseen eikä hyväksymismenettelyyn.

Tällainen tarkastus on tehtävä erälle, jossa on enintään 20 tonnia puoliruhoja interventioelimen määritelmän mukaisesti. Jos tarjous koskee neljänneksiä, interventioelin voi kuitenkin sallia erän, jossa on yli 20 tonnia puoliruhoja. Jos hylättyjen puoliruhojen määrä ylittää 20 % tutkitusta kokonaismäärästä, koko erä on hylättävä 6 kohdan mukaisesti.

Puoliruhot on leikattava neljänneksiksi tässä liitteessä olevan VI osan mukaisesti ennen niiden kuljetusta interventiovarastoon. Kukin neljännes on punnittava ja sille on annettava asetuksen (EY) N:o 1249/2008 6 artiklan 4, 5 ja 6 kohdan mukainen päällysmerkintä. Päällysmerkinnästä on käytävä ilmi myös kyseisen neljänneksen paino ja tarjouskilpailusopimuksen numero. Päällysmerkinnät on kiinnitettävä suoraan joko etu- ja takasääriluun jänteisiin tai etuneljänneksen kaulajänteeseen ja takaneljänneksen kupeeseen ilman metallisia tai muovisia kiinnikkeitä.

Kutakin ruhoa vastaavat neljännekset on ryhmiteltävä siten, että hyväksymismenettely on mahdollista toteuttaa ruhoittain tai puoliruhoittain haltuunottohetkellä.

Jokaisen erän mukana vastaanottopaikalla on oltava tarkastusluettelo, jossa on kaikki yksityiskohdat puoliruhoista tai neljänneksistä mukaan lukien tarjottujen ja joko hyväksyttyjen tai hylättyjen puoliruhojen tai neljännesten määrä. Tämä tarkastusluettelo on annettava vastaanottavalle toimihenkilölle.

Kuljetusvälineeseen on kiinnitettävä sinetti ennen kuin se lähtee teurastamolta. Sinetin numero on mainittava terveystodistuksessa tai tarkastusluettelossa.

Hyväksymismenettelyn aikana on tehtävä tarkastuksia, jotka liittyvät toimitettujen neljännesten tarjontamuotoon, luokitukseen, painoon, päällysmerkintöihin ja lämpötilaan.

Ennakkotarkastukset ja tuotteiden hyväksymismenettelyn toteuttaa interventioelimen edustaja tai sen valtuuttama henkilö, jolla on luokitukseen vaadittava pätevyys, joka ei osallistu teurastamon luokitustoimenpiteisiin ja joka on täysin riippumaton tarjouskilpailun voittajasta. Riippumattomuus on varmistettava erityisesti siten, että kyseiset edustajat vaihtuvat säännöllisesti interventiovarastoittain.

Interventioelimen on punnittava ja kirjattava haltuunottohetkellä jokaisen erän neljännesten kokonaispaino.

Vastaanottavan toimihenkilön on laadittava asiakirja, josta ilmenevät tarjottujen ja joko hyväksyttyjen tai hylättyjen tuotteiden painoa ja lukumäärää koskevat täydelliset tiedot.

Haltuunotettavan interventiovarastoissa luuttomaksi leikattavan luullisen lihan, joka ei täytä 3 artiklan 5 kohdan toisessa alakohdassa säädettyjä edellytyksiä, tunnistamista, toimittamista ja tarkastusta koskeviin vaatimuksiin sisältyvät seuraavat yksityiskohtaiset säännöt:

edellä 1 kohdassa tarkoitetulla haltuunottohetkellä luuttomaksi leikattavat etu- ja takaneljännekset on tunnistettava merkitsemällä niiden sisä- ja ulkopinnalle kirjaimet ”INT” noudattaen luokan merkinnästä, teurastusnumerosta sekä vastaavien merkintöjen sijainnista tässä liitteessä olevan I osan 3 kohdan c alakohdassa vahvistettuja yksityiskohtaisia sääntöjä. Kirjaimet ”INT” on kuitenkin painettava kunkin neljänneksen sisäpinnalle etuneljänneksessä kolmannen tai neljännen kylkiluun korkeudelle ja takaneljänneksessä seitsemännen tai kahdeksannen kylkiluun korkeudelle;

b)	kivesrasva on jätettävä paikoilleen haltuunottohetkeen asti, ja se on irrotettava ennen punnitusta;

c)	toimitetut tuotteet on jaoteltava eriin tämän osan 1 kohdan mukaisesti.

Jos INT-kirjaimin merkittyjä ruhoja tai neljänneksiä löydetään niille varattujen alueiden ulkopuolelta, jäsenvaltion on tehtävä tutkimus, toteutettava aiheelliset toimenpiteet ja ilmoitettava niistä komissiolle.

6.	Jos tarjottujen puoliruhojen tai neljännesten määrään verrattuna hylättyjen tuotteiden määrä on enemmän kuin 20 % tarjotun erän määrästä, koko erän kaikki tuotteet on hylättävä ja merkittävä hylätyiksi eikä niitä voida tarjota uudelleen ennakkotarkastukseen eikä hyväksymismenettelyyn.

IV OSA

Lihan luuttomaksi leikkaaminen

I Lihan luuttomaksi leikkaamista koskevat yleiset edellytykset

Liha voidaan leikata luuttomaksi ainoastaan asetuksen (EY) N:o 853/2004 4 artiklan mukaisesti rekisteröidyissä tai hyväksytyissä leikkaamoissa, joissa on vähintään yksi pikajäädytyslinja.

Komissio voi jäsenvaltion pyynnöstä myöntää poikkeuksen määräajaksi ensimmäisen alakohdan velvoitteisiin. Päätöksessään komissio ottaa huomioon tilojen ja laitteiden nykykehityksen, terveys- ja tarkastusvaatimukset sekä tämän alan asteittaista yhdenmukaistamista koskevan tavoitteen.

2.	Luuttomiksi leikattujen palojen on täytettävä asetuksessa (EY) N:o 853/2004 vahvistetut edellytykset sekä tämän asetuksen tässä liitteessä olevan VIII osan vaatimukset.

3.	Luuttomaksi leikkaaminen voidaan aloittaa vasta kunkin toimitetun erän haltuunottotoimien päätyttyä.

4.	Leikkaamossa ei saa pitää interventionaudanlihan luuttomaksi leikkaamisen, viimeistelyn ja pakkaamisen aikana mitään muuta lihaa. Sianlihaa voidaan kuitenkin pitää leikkaamossa samaan aikaan naudanlihan kanssa, jos sitä käsitellään eri linjalla.

Luuttomaksi leikkaaminen on tehtävä klo 7–18 välisenä aikana eikä sitä saa tehdä lauantaisin ja sunnuntaisin eikä pyhäpäivinä. Tätä aikaa voidaan pidentää enintään kahdella tunnilla, jos tarkastusviranomaisten läsnäolo on varmistettu.

Jos luuttomaksi leikkaamista ei saada päätökseen haltuunottopäivänä, interventioelimen on suljettava sinetillä jäähdytystilat, joissa tuotteet varastoidaan, ja ainoastaan sama viranomainen saa poistaa sinetin, kun lihan luuttomaksi leikkaaminen aloitetaan uudelleen.

II Sopimukset ja tarjouseritelmät

1.	Liha on leikattava luuttomaksi sopimusperusteisesti sellaisilla ehdoilla, jotka interventioelimet vahvistavat käyttämiensä tarjouseritelmien mukaisesti.

Interventioelinten tarjouseritelmissä vahvistetaan leikkaamoille asetetut vaatimukset, määritetään tarvittavat tilat ja laitteet ja varmistetaan leikkuun valmistelun osalta yhdenmukaisuus yhteisön sääntöjen kanssa.

Tarjouseritelmistä on käytävä ilmi erityisesti luuttomaksi leikkaamista koskevat yksityiskohtaiset edellytykset, joilla määritellään palojen haltuunottotarkoituksessa niiden leikkuun valmistelua, viimeistelyä, pakkaamista, jäädytystä ja säilytystä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

III Lihan luuttomaksi leikkaamisen valvonta

Interventioelinten on varmistettava lihan luuttomaksi leikkaamisen jatkuva fyysinen valvonta.

Valvonta voidaan antaa asianomaisista kauppiaista, teurastajista ja varastoijista täysin riippumattomien elinten tehtäväksi. Tässä tapauksessa interventioelimen edustajat tarkastavat kuhunkin tarjoukseen sisältyvän lihan luuttomaksi leikkaamisen ennalta ilmoittamatta. Tässä tarkastuksessa on tehtävä lihaa sisältävien laatikoiden pistokoe ennen jäädytystä ja sen jälkeen sekä verrattava yhtäältä käytettyä määrää tuotettuun määrään ja toisaalta luihin, rasvapaloihin ja muihin leikkuujätteisiin. Pistokoe on tehtävä vähintään 5 %:lle jokaisen eri leikkuun osalta, ja kun laatikoita on riittävä määrä, vähintään viidelle laatikolle leikkuuta kohden.

Etu- ja takaneljännekset on leikattava luuttomiksi toisistaan erillään. Jokaisen päivittäisen luuttomaksi leikkaamisen osalta on

a)	vertailtava palojen määrää ja saatujen laatikoiden määrää;

b)	täytettävä lomake, josta ilmenee leikkuussa saatujen etu- ja takaneljännesten määrä erikseen.

IV Erityiset edellytykset lihan luuttomaksi leikkaamiselle

1.	Jäädytystä edeltävien luuttomaksi leikkaamis-, viimeistely- ja pakkaamistoimien aikana lihan sisälämpötila ei saa koskaan ylittää + 7 oC:ta. Paloja ei saa kuljettaa ennen niiden pikajäädyttämistä, lukuun ottamatta tämän osan I jakson 1 kohdassa tarkoitettuja poikkeustapauksia.

2.	Kaikki ruhotunnistelaput ja vieraat esineet on poistettava kokonaan juuri ennen luuttomaksi leikkaamista.

Kaikki luut, jänteet, rustot, selkä- ja niskasiteet (ligamentum nuchae) ja suuret sidekudokset on irrotettava huolellisesti. Palojen viimeistelyn on rajoituttava rasvakasautumien, rustojen, jänteiden, suurten hermojen ja muiden erityisten jätepalojen poistoon. Kaikki näkyvät hermokudokset ja imusolmukkeet on poistettava.

4.	Suuret verisuonet ja -hyytymät sekä tahrautuneet pinnat on poistettava mahdollisimman huolellisesti viimeistelemällä paloja mahdollisimman vähän.

V Palojen pakkaaminen

1.	Palat on käärittävä välittömästi leikkaamisen jälkeen tämän liitteen VIII osan vaatimusten mukaisesti ja siten, että mikään lihan osa ei ole suorassa kosketuksessa laatikon kanssa.

2.	Laatikoiden vuoraamiseen käytetyn polyeteenin sekä palojen käärimisen kalvona tai säkkeinä käytetyn polyeteenin on oltava vähintään 0,05 millimetriä paksua ja laadultaan elintarvikkeiden käärimiseen sopivaa.

3.	Käytettyjen laatikoiden, kuormalavojen ja siirtokorien on täytettävä tässä liitteessä olevan IX osan edellytykset.

VI Palojen varastointi

Interventioelinten on varmistettava, että ostettu luuton naudanliha varastoidaan erikseen ja että se on helposti tunnistettavissa tarjouskilpailun, paloittelun ja varastointikuukauden mukaisesti.

Leikatut palat on varastoitava sen jäsenvaltion alueella sijaitseviin kylmävarastoihin, jonka toimialueella interventioelin sijaitsee.

VII Lihan luuttomaksi leikkaamisen kulut

Tämän osan II jaksossa tarkoitetut sopimukset ja niiden mukaiset korvaukset kattavat tämän asetuksen soveltamisesta aiheutuvat toiminnot ja kulut ja erityisesti:

a)	mahdolliset kulut, jotka aiheutuvat luullisen lihan kuljetuksesta leikkaamoon sen hyväksymisen jälkeen;

b)	luuttomaksi leikkaamis-, viimeistely-, pakkaamis- ja pikajäädytystoimet;

c)	jäädytettyjen palojen varastoinnin, lastauksen, kuljetuksen ja interventioelinten nimeämissään kylmävarastoissa toteuttaman haltuunoton;

d)	materiaalikulut, erityisesti pakkausmateriaalikulut;

e)	interventioelinten leikkaamoon jättämien luiden, rasvapalojen ja muiden leikkuujätteiden arvon.

VIII Määräajat

Luuttomaksi leikkaamis-, viimeistely- ja pakkaamistoimet on saatettava päätökseen 10 kalenteripäivän kuluessa teurastuksesta. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin asettaa lyhyempiä määräaikoja.

Pikajäädytyksen on tapahduttava välittömästi pakkaamisen jälkeen, ja se on aloitettava joka tapauksessa pakkaamispäivänä; luuttomaksi leikatun lihan määrä ei saa ylittää pikajäädytyslinjojen kapasiteettia.

Luuttomaksi leikatun lihan jäädytyslämpötilan on oltava sellainen, että lihan sisälämpötila on viimeistään 36 tunnin kuluessa enintään -7 oC.

IX Tuotteiden hylkääminen

Jos tämän osan III jakson 1 kohdassa määritellyissä tarkastuksissa ilmenee, että lihan luuttomaksi leikkaava laitos rikkoo tämän osan 1–8 kohdan säännöksiä tietyn leikkuun osalta, näitä tarkastuksia on laajennettava siten, että ne kattavat vielä 5 % lisää kyseisen päivän aikana täytetyistä laatikoista. Siinä tapauksessa, että lisärikkomuksia havaitaan, on tarkastettava lisänäytteitä, jotka muodostavat 5 % kyseisen leikkuun laatikoiden kokonaismäärästä. Jos neljännessä 5 %:n tarkastuksessa havaitaan, että vähintään 50 % laatikoista on mainittujen artiklojen vastaisia, on tarkastettava koko päivän tuotanto kyseisen leikkuun osalta. Koko päivän tuotannon tarkastamista ei kuitenkaan edellytetä, jos havaitaan, että vähintään 20 % tietyn leikkuun laatikoista on säännösten vastaisia.

Jos 1 kohdan perusteella havaitaan, että vähemmän kuin 20 % tietyn leikkuun laatikoista on säännösten vastaisia, näiden laatikoiden koko sisältö on hylättävä eikä niistä suoriteta maksua. Lihan luuttomaksi leikkaavan laitoksen on maksettava interventioelimelle hylättyjen palojen osalta summa, joka vastaa tässä liitteessä olevassa X osassa tarkoitettua hintaa.

Jos havaitaan, että vähintään 20 % tietyn leikkuun laatikoista on säännösten vastaisia, interventioelimen on hylättävä koko päivän tuotanto tämän tietyn leikkuun osalta, eikä mitään maksua suoriteta. Lihan luuttomaksi leikkaavan laitoksen on maksettava interventioelimelle hylättyjen palojen osalta summa, joka vastaa tässä liitteessä olevassa X osassa tarkoitettua hintaa.

Jos havaitaan, että vähintään 20 % päivittäisen tuotannon eri leikkuiden laatikoista on säännösten vastaisia, interventioelimen on hylättävä koko päivän tuotanto, eikä mitään maksua suoriteta. Lihan luuttomaksi leikkaavan laitoksen on maksettava interventioelimelle summa, joka vastaa elimen tarjouskilpailun voittajalle sellaisten alkuperäisten luullisten tuotteiden osalta 19 artiklan 2 kohdan sekä 27, 37 ja 39 artiklan mukaisesti maksamaa hintaa, jotka on ostettu interventioon ja jotka on hylätty luuttomaksi leikkaamisen jälkeen, korotettuna 20 %:lla.

Jos kolmatta alakohtaa sovelletaan, ensimmäistä ja toista alakohtaa ei sovelleta.

Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, kun lihan luuttomaksi leikkaava laitos ei noudata vakavan laiminlyönnin tai petoksen seurauksena tämän osan I, II, III, IV, V, VI, VII, VIII ja IX jakson säännöksiä:

a)	interventioelimen on hylättävä kaikki tuotteet, jotka on saatu sen päivän aikana tapahtuneen luuttomaksi leikkaamisen tuloksena, jolloin edellä mainittujen säännösten noudattamatta jättäminen osoitettiin, eikä mitään maksua suoriteta;

lihan luuttomaksi leikkaavan laitoksen on maksettava interventioelimelle summa, joka vastaa elimen tarjouskilpailun voittajalle sellaisten alkuperäisten luullisten tuotteiden osalta 19 artiklan 2 kohdan sekä 27, 37 ja 39 artiklan mukaisesti maksamaa hintaa, jotka on ostettu interventioon ja jotka on hylätty a alakohdan mukaisesti luuttomaksi leikkaamisen jälkeen, korotettuna 20 %:lla.

V OSA

Tuotteiden luokittelu

BELGIQUE/BELGIË

Carcasses, demi-carcasses: Hele dieren, halve dieren:

—	Catégorie A, classe U2/

—	Categorie A, klasse U2

—	Catégorie A, classe U3/

—	Categorie A, klasse U3

—	Catégorie A, classe R2/

—	Categorie A, klasse R2

—	Catégorie A, classe R3/

—	Categorie A, klasse R3

БЪЛГАРИЯ

Tрупове, половинки трупове:

—	категория А, клас R2

—	категория А, клас R3

ČESKÁ REPUBLIKA

Jatečně upravená těla, půlky jatečně upravených těl:

—	Kategorie A, třída R2

—	Kategorie A, třída R3

DANMARK

Hele og halve kroppe:

—	Kategori A, klasse R2

—	Kategori A, klasse R3

DEUTSCHLAND

Ganze oder halbe Tierkörper:

—	Kategorie A, Klasse U2

—	Kategorie A, Klasse U3

—	Kategorie A, Klasse R2

—	Kategorie A, Klasse R3

EESTI

Rümbad, poolrümbad:

—	Kategooria A, klass R2

—	Kategooria A, klass R3

EIRE/IRELAND

Carcases, half-carcases:

—	Category C, class U3

—	Category C, class U4

—	Category C, class R3

—	Category C, class R4

—	Category C, class O3

ΕΛΛΑΔΑ

Ολόκληρα ή μισά σφάγια:

—	Κατηγορία A, κλάση R2

—	Κατηγορία A, κλάση R3

ESPAÑA

Canales o semicanales:

—	Categoría A, clase U2

—	Categoría A, clase U3

—	Categoría A, clase R2

—	Categoría A, clase R3

FRANCE

Carcasses, demi-carcasses:

—	Catégorie A, classe U2

—	Catégorie A, classe U3

—	Catégorie A, classe R2/

—	Catégorie A, classe R3/

—	Catégorie C, classe U2

—	Catégorie C, classe U3

—	Catégorie C, classe U4

—	Catégorie C, classe R3

—	Catégorie C, classe R4

—	Catégorie C, classe O3

ITALIA

Carcasse e mezzene:

—	Categoria A, classe U2

—	Categoria A, classe U3

—	Categoria A, classe R2

—	Categoria A, classe R3

ΚΥΠΡΟΣ

Ολόκληρα ή μισά σφάγια:

—	Κατηγορία A, κλάση R2

LATVIJA

Liemeņi, pusliemeņi:

—	A kategorija, R2 klase

—	A kategorija, R3 klase

LIETUVA

Skerdenos ir skerdenų pusės:

—	A kategorija, R2 klasė

—	A kategorija, R3 klasė

LUXEMBOURG

Carcasses, demi-carcasses:

—	Catégorie A, classe U2

—	Catégorie A, classe U3

—	Catégorie A, classe R2

—	Catégorie A, classe R3

MAGYARORSZÁG

Hasított test vagy hasított féltest:

—	A kategória, R2 osztály

—	A kategória, R3 osztály

MALTA

Karkassi u nofs karkassi:

—	Kategorija A, klassi R3

NEDERLAND

Hele dieren, halve dieren:

—	Categorie A, klasse R2

—	Categorie A, klasse R3

ÖSTERREICH

Ganze oder halbe Tierkörper:

—	Kategorie A, Klasse U2

—	Kategorie A, Klasse U3

—	Kategorie A, Klasse R2

—	Kategorie A, Klasse R3

POLSKA

Tusze, półtusze:

—	Kategoria A, klasa R2

—	Kategoria A, klasa R3

PORTUGAL

Carcaças ou meias-carcaças

—	Categoria A, classe U2

—	Categoria A, classe U3

—	Categoria A, classe R2

—	Categoria A, classe R3

ROMÂNIA

Carcase, jumătăți de carcase

—	categoria A, clasa R2

—	categoria A, clasa R3

SLOVENIJA

Trupi, polovice trupov:

—	Kategorija A, razred R2

—	Kategorija A, razred R3

SLOVENSKO

Jatočné telá, jatočné polovičky:

—	kategória A, akostná trieda R2

—	kategória A, akostná trieda R3

SUOMI/FINLAND

Ruhot, puoliruhot / Slaktkroppar, halva slaktkroppar:

—	Kategoria A, luokka R2 / Kategori A, klass R2

—	Kategoria A, luokka R3 / Kategori A, klass R3

SVERIGE

Slaktkroppar, halva slaktkroppar:

—	Kategori A, klass R2

—	Kategori A, klass R3

UNITED KINGDOM

Great Britain

Carcases, half-carcases:

—	Category C, class U3

—	Category C, class U4

—	Category C, class R3

—	Category C, class R4

II.

Northern Ireland

Carcases, half-carcases:

—	Category C, class U3

—	Category C, class U4

—	Category C, class R3

—	Category C, class R4

—	Category C, class O3

VI OSA

Ruhoja, puoliruhoja ja neljänneksiä koskevat säännökset

1.	Enintään kuusi päivää ja vähintään kaksi päivää aikaisemmin teurastettujen eläinten tuoreet tai jäähdytetyt ruhot tai puoliruhot (CN-koodi 0201).

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

’ruholla’ teurastetun ja sääriluun jänteestä teurastamokoukkuun ripustetun eläimen koko ruumista, josta on laskettu veri ja poistettu sisälmykset, joka on nyljetty ja joka on seuraavassa tarjontamuodossa:

—	ilman päätä ja sorkkia; pään on oltava katkaistu ensimmäisen kaulanikaman kohdalta ja sorkkien on oltava katkaistu etupolvinivelistä tai kinnernivelistä,

—	ilman rinta- ja vatsaontelon elimiä, munuaisia, munuaisrasvaa sekä lantion rasvakasautumia,

—	ilman sukupuolielimiä ja niihin kiinnittyneitä lihaksia,

—	ilman pallealihaa ja kuvelihaa,

—	ilman häntää ja ensimmäistä häntänikamaa,

—	ilman selkäydintä,

—	ilman kivesrasvaa ja siihen liittyvää kupeen sisäpuolista rasvaa,

—	ilman vatsalihaksen peitinkalvon valkoista jännesaumaa,

—	ilman sisäpaistin pintarasvaa,

—	ilman kaulavaltimoa (suonirasvaa); kaulan on oltava katkaistu eläinlääkinnällisten määräysten mukaisesti,

—	kaulalihasta ei poisteta; rinnan leveän pään pintakerros ei saa olla paksumpi kuin 1 cm;

’puoliruholla’ tuotetta, joka on saatu halkaisemalla a alakohdassa tarkoitettu ruho symmetrisesti kunkin kaula-, selkä-, lanne- ja ristinikaman keskikohdasta sekä rintalastan ja häpyliitoksen keskikohdasta. Selkä- ja lannenikamat eivät saa merkittävästi siirtyä paikaltaan ruhoa jalostettaessa; selkä- ja lannenikamiin liittyviä lihaksia ja jänteitä ei saa vakavasti vahingoittaa sahalla tai veitsillä;

’etuneljänneksellä’

—	jäähdytettyä ruhonosaa,

—	suoraan leikattua ruhonosaa, jossa on viisi kylkiluuta;

’takaneljänneksellä’

—	jäähdytettyä ruhonosaa,

—	suoraan leikattua ruhonosaa, jossa on kahdeksan kylkiluuta.

Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden on oltava peräisin ruhoista, joista veri on laskettu huolellisesti, jotka on nyljetty sääntöjen mukaisesti ja joissa ei ole vertymiä, ruhjeita, verenpurkaumia eikä pinnalla olevan rasvan merkittäviä repeytymiä tai poistoja. Vatsakalvon on oltava vahingoittumaton, lukuun ottamatta etuneljänneksen poiston helpottamista. Ruhot eivät saa olla minkään saastuntalähteen, varsinkaan ulosteiden tai merkittävien veritahrojen, tahraamia.

4.	Edellä 2 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden on oltava peräisin ruhoista tai puoliruhoista, jotka täyttävät 2 kohdan a ja b alakohdassa määritellyt edellytykset.

5.	Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tuotteet on jäähdytettävä välittömästi teurastuksen jälkeen vähintään 48 tuntia siten, että niiden sisälämpötila on jäähdytysajan lopussa enintään + 7 oC. Tätä lämpötilaa on ylläpidettävä haltuunottoon asti.

VII OSA

Asetuksen 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut kertoimet

A-kaava

Kerroin n = (a/b)

jossa

a	=	tarjouskilpailupäätöstä seuraavien kahden tai kolmen viikon aikana todettujen markkinoiden keskihintojen keskiarvo kyseessä olevassa jäsenvaltiossa tai sen alueella,
b	=	21 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltion tai sen alueen markkinoiden keskihinta, jota sovelletaan kyseessä olevaan tarjouskilpailuun.

B-kaava

Kerroin n′ = (a′/b′)

jossa

a′	=	tarjouksen tekijän samanlaatuisista ja samaan luokkaan kuuluvista eläimistä, joita käytetään markkinoiden keskihintojen laskemiseen tarjouskilpailupäätöstä seuraavien kahden tai kolmen viikon aikana, maksamien ostohintojen keskiarvo,
b′	=	tarjouksen tekijän eläimistä, jotka otetaan huomioon markkinoiden keskihinnan laskemiseksi niiden kahden viikon aikana, joita käytetään kyseiseen tarjouskilpailuun sovellettavan markkinoiden keskihinnan määrittelemiseksi, maksamien ostohintojen keskiarvo.

VIII OSA

Interventiolihan luuttomaksi leikkaamiseen sovellettavat säännökset

1. TAKANELJÄNNEKSEN PALAT

1.1 Palojen kuvaus

1.1.1 Interventiotakapotka (koodi INT 11)

Paloittelu ja luuttomaksi leikkaaminen: potka irrotetaan reidestä polvinivelen kohdalta irrottamalla lihas sen luonnollisia rajoja pitkin, reidestä tulevat hermot jätetään potkaan kimpuksi. Potkan luu (sääriluu ja kinner) irrotetaan.

Viimeistely: jänteiden päät irrotetaan.

Kääriminen ja pakkaaminen: palat on käärittävä yksittäin polyeteeniin ennen kuin ne pakataan polyeteenikelmulla vuorattuihin laatikoihin.

1.1.2 Interventiokulmapaisti (koodi INT 12)

Paloittelu ja luuttomaksi leikkaaminen: lihas irrotetaan reidestä reisiluun suuntaisella viillolla lihasten luonnollisia rajoja pitkin; osa lippamaisesta lihaksesta jätetään paikalleen.

Viimeistely: polvilumpio sekä suuret hermot ja jänteet irrotetaan; lihaksen ulkoinen rasvakerros ei saa olla lihaksen millään pinnalla paksumpi kuin 1 cm.

Kääriminen ja pakkaaminen: palat on käärittävä yksittäin polyeteeniin ennen kuin ne pakataan polyeteenikelmulla vuorattuihin laatikoihin.

1.1.3 Interventiosisäpaisti (koodi INT 13)

Paloittelu ja luuttomaksi leikkaaminen: lihas irrotetaan ulkopaistista ja potkasta lihasten luonnollisia rajoja pitkin ja irrotetaan reisiluusta; istuinluu (ischium) poistetaan.

Viimeistely: poistetaan laskimot, nivuksen pintaosat ja rauhaset; poistetaan rustot ja suoliluuhun liittyvät sidekudokset; lihaksen ulkoinen rasvakerros ei saa olla lihaksen millään pinnalla paksumpi kuin 1 cm.

Kääriminen ja pakkaaminen: palat on käärittävä yksittäin polyeteeniin ennen kuin ne pakataan polyeteenikelmulla vuorattuihin laatikoihin.

1.1.4 Interventioulkopaisti (koodi INT 14)

Paloittelu ja luuttomaksi leikkaaminen: lihas irrotetaan kulmapaistista ja takapotkasta jakamalla luonnollisista liitoksista; reisiluu irrotetaan.

Viimeistely: poistetaan palan rustoinen osa sekä imusolmuke, rasvakasautumat ja jänteet; lihaksen ulkoinen rasvakerros ei saa olla lihaksen millään pinnalla paksumpi kuin 1 cm.

Kääriminen ja pakkaaminen: palat on käärittävä yksittäin polyeteeniin ennen kuin ne pakataan polyeteenikelmulla vuorattuihin laatikoihin.

1.1.5 Interventiosisäfilee (koodi INT 15)

Paloittelu: sisäfilee irrotetaan yhtenä kappaleena irrottamalla sen pää suoliluusta (ilium) ja sen keski- ja etuosa viillolla, joka erottaa ketjulihaksen selkäfileen luusta.

Viimeistely: rauhaset ja rasvakasautumat poistetaan. Kalvojänne ja ketjulihas jätetään koskemattomana paikoilleen. Tämä erittäin arvokas pala on paloiteltava, viimeisteltävä ja pakattava erityisen huolellisesti.

Kääriminen ja pakkaaminen: sisäfileet on asetettava laatikkoon pitkittäin ja paksut ja ohuet päät vuorottain vastakkain sisäfileen ulkopuoli ylöspäin, ja ne on pinottava varovaisesti eikä niitä saa taittaa.

Palat on käärittävä yksittäin polyeteeniin ennen kuin ne laitetaan polyeteenikelmulla vuorattuun laatikkoon.

1.1.6 Interventiopaahtopaisti (koodi INT 16)

Paloittelu ja luuttomaksi leikkaaminen: tämä pala erotetaan kulmapaistin ja ulkopaistin muodostamasta kokonaisuudesta suoralla viillolla noin viiden senttimetrin etäisyydeltä viidennen ristiluun takareunasta ja noin viiden senttimetrin etäisyydelle istuinluun (ischium) etureunasta varoen halkaisemasta sisäpaistia.

Se erotetaan kyljysrivistä leikkaamalla viimeisen lannenikaman ja ensimmäisen ristinikaman välistä, jolloin etureuna irrotetaan suoliluusta. Luut ja rustot poistetaan.

Viimeistely: poistetaan rasvakasautumat sisäpinnalta pitkän selkälihaksen alapuolelta. Lihaksen ulkoinen rasvakerros ei saa olla millään pinnalla paksumpi kuin 1 cm. Tämä erittäin arvokas pala on paloiteltava, viimeisteltävä ja pakattava erityisen huolellisesti.

Kääriminen ja pakkaaminen: palat on käärittävä yksittäin polyeteeniin ennen kuin ne pakataan polyeteenikelmulla vuorattuihin laatikoihin.

1.1.7 Interventioulkofilee (koodi INT 17)

Paloittelu ja luuttomaksi leikkaaminen: tämä pala irrotetaan ulkopaistista leikkaamalla suoraan viimeisen lannenikaman ja ensimmäisen ristinikaman välistä. Se erotetaan kyljysrivistä leikkaamalla suoraan yhdennentoista ja kymmenennen kylkiluun välistä. Selkäranka irrotetaan huolellisesti. Kylkiluut ja selkärangan nikamat irrotetaan nyppimällä (luu kerrallaan).

Viimeistely: poistetaan rustot, jotka ovat jääneet jäljelle luuttomaksi leikkaamisen jälkeen. Jänteet poistetaan. Lihaksen ulkoinen rasvakerros ei saa olla millään pinnalla paksumpi kuin 1 cm. Tämä erittäin arvokas pala on paloiteltava, viimeisteltävä ja pakattava erityisen huolellisesti.

Kääriminen ja pakkaaminen: palat on käärittävä yksittäin polyeteeniin ennen kuin ne pakataan polyeteenikelmulla vuorattuihin laatikoihin.

1.18 Interventiokuve (koodi INT 18)

Paloittelu ja luuttomaksi leikkaaminen: kuve irrotetaan kokonaan takaneljänneksestä suoraan kahdeksannen kylkiluun kohdalta leikkaamalla kupeen irrotuskohdasta takaosan lihasten rajoja pitkin kohti pistettä, jonka kautta kulkee kohtisuora linja viimeisen lannenikaman keskikohtaan.

Viiltoa jatketaan alaspäin suoralla sisäfileen suuntaisella viillolla, kylkiluiden poikki kolmannestatoista kuudenteen kylkiluuhun, selkärangan selkäpuolen suuntaisesti siten, että viilto ei ole kuin 5 cm selkälihaksen sivukärjestä.

Kaikki luut ja rustot poistetaan nyppimällä. Koko kuve on jätettävä kokonaiseksi.

Viimeistely: poistetaan sidekudokset, jotka peittävät kupeen lievettä, ja jätetään lieve koskemattomaksi. Näkyvän rasvan (ulkoisen ja kudosten välisen) osuus saa olla enintään 30 %.

Kääriminen ja pakkaaminen: kuve voidaan taittaa kerran pakkaussyistä. Sitä ei saa leikata eikä kääriä rullalle. Se pakataan siten, että kupeen sisäosa ja lieve ovat selvästi näkyvissä. Pakkauslaatikoiden on oltava vuorattu polyeteenillä siten, että palat peittyvät kokonaan.

1.1.9 Interventiokylki (viisi kylkiluuta) (koodi INT 19)

Paloittelu ja luuttomaksi leikkaaminen: tämä pala erotetaan ulkofileestä suoralla yhdennentoista ja kymmenennen kylkiluun välisellä viillolla, ja siihen on kuuluttava viisi kylkiluuta kuudennesta kymmenenteen kylkiluuhun. Kylkiluiden väliset lihakset sekä rintakalvo irrotetaan nyppimällä kylkiluiden yhteydessä. Selkäranka ja rustot irrotetaan mukaan lukien lapaluun pää.

Viimeistely: selkäsiteet (ligamentum nuchae) irrotetaan. Lihaksen ulkoinen rasvakerros ei saa olla millään pinnalla paksumpi kuin 1 cm. Yläpinta jätetään paikoilleen.

Kääriminen ja pakkaaminen: palat on käärittävä yksittäin polyeteeniin ennen kuin ne pakataan polyeteenikelmulla vuorattuihin laatikoihin.

2. ETUNELJÄNNEKSEN PALAT

2.1 Palojen kuvaus

2.1.1 Interventioetupotka (koodi INT 21)

Paloittelu ja luuttomaksi leikkaaminen: tämä lihas irrotetaan leikkaamalla värttinäluun (radius) suuntaisesti suoraan kinnernivelen tasolle (humerus). Värttinäluu (radius) irrotetaan.

Viimeistely: jänteiden päät irrotetaan.

Kääriminen ja pakkaaminen: palat on käärittävä yksittäin polyeteeniin ennen kuin ne pakataan polyeteenikelmulla vuorattuihin laatikoihin.

Etupotkat on pakattava erilleen takapotkista.

2.1.2 Interventiolapa (koodi INT 22)

Paloittelu ja luuttomaksi leikkaaminen: tämä lihas irrotetaan etuosasta leikkaamalla lihasten luonnollisia rajoja pitkin, erityisesti lapaluun ruston (scapulum) yläreunan kohdalta, seuraten yläreunaa kaartaen siten, että lapa irtoaa sen luonnollisesta anatomisesta sijainnista. Lapaluu irrotetaan. Lavan yläpuolen lihas käännetään irti lapaluusta (scapulum) siten, että se jää kuitenkin osittain kiinni lapaluuhun, jolloin luu on helppo irrottaa. Olkaluu (humerus) irrotetaan.

Viimeistely: lavasta poistetaan rustot, jänteet ja suuret hermot; rasvan (ulkoisen ja kudosten välisen) osuus saa olla enintään 10 %.

Kääriminen ja pakkaaminen: palat on käärittävä yksittäin polyeteeniin ennen kuin ne pakataan polyeteenikelmulla vuorattuihin laatikoihin.

2.1.3 Interventiorinta (koodi INT 23)

Paloittelu ja luuttomaksi leikkaaminen: tämä lihas irrotetaan etuneljänneksestä leikkaamalla se ensimmäisen kylkiluun keskiosaan nähden kohtisuoralla viillolla. Kylkiluiden väliset lihakset ja rintakalvo irrotetaan nyppimällä kylkiluiden, selkärangan ja rustojen yhteydessä. Kylkiluun litteä pää jätetään paikoilleen; alapuolen pinnan rasvakerros sekä rintalastan alla oleva rasva poistetaan.

Viimeistely: rasvan (ulkoisen ja kudosten välisen) osuus saa olla enintään 30 %.

Kääriminen ja pakkaaminen: palat on käärittävä yksittäin polyeteeniin ennen kuin ne pakataan polyeteenikelmulla vuorattuihin laatikoihin. Palojen on peityttävä kokonaan.

2.1.4 Interventioetuosa (koodi INT 24)

Paloittelu ja luuttomaksi leikkaaminen: etuosaksi kutsutaan palaa, joka jää jäljelle kun rinta, lapa ja potka on irrotettu.

Kylkiluut irrotetaan nyppimällä. Kaulan luut irrotetaan huolellisesti.

Ketjulihas jätetään paikoilleen.

Viimeistely: jänteet, suuret hermot ja rustot poistetaan. Näkyvän rasvan (ulkoisen ja kudosten välisen) osuus saa olla enintään 10 %.

Kääriminen ja pakkaaminen: palat on käärittävä yksittäin polyeteeniin ennen kuin ne pakataan polyeteenikelmulla vuorattuihin laatikoihin.

3. ERÄIDEN YKSITTÄISTEN PALOJEN TYHJIÖPAKKAAMINEN

Jäsenvaltiot voivat sallia 1 kohdan mukaisen yksittäispakkaamisen sijaan tyhjiöpakkaamisen koodeihin INT 12, 13, 14, 15, 16, 17 ja 19 kuuluvien palojen osalta.

IX OSA

Laatikoihin, kuormalavoihin ja siirtokoreihin sovellettavat säännökset

I Laatikot

1.	Laatikoiden on vastattava kaupan vaatimuksia ja kauppapainoa sekä oltava riittävän lujia, jotta ne kestävät kuormalavalle pinoamisen.

2.	Käytetyistä laatikoista ei saa käydä ilmi sen teurastamon tai leikkaamon nimeä, josta tuotteet ovat lähtöisin.

3.	Kukin laatikko on punnittava erikseen täyttämisen jälkeen; etukäteen määrätyn painoisiksi täytettyjä laatikoita ei hyväksytä.

4.	Kussakin laatikossa olevien palojen nettopaino saa olla enintään 30 kilogrammaa.

5.	Samaan laatikkoon saa pakata ainoastaan saman laatuluokan eläinten paloja, jotka tunnistetaan niiden täydellisestä nimestä tai yhteisön koodista; laatikot eivät saa missään tapauksessa sisältää rasvapaloja tai muita leikkuujätteitä.

Kukin laatikko on sinetöitävä

—	interventioelimen päällysmerkinnällä laatikon kummaltakin sivulta,

—	eläinlääkinnällisen tarkastuksen virallisella päällysmerkinnällä sen kummankin päädyn keskeltä, yhdestä kappaleesta tehtyyn laatikkoon kuitenkin ainoastaan sen etummaisen päädyn keskeltä.

Päällysmerkinnöissä on oltava sarjanumero, ja ne on kiinnitettävä siten, että ne rikkoutuvat laatikkoa avattaessa.

7.	Interventioelimen päällysmerkinnöistä on käytävä ilmi tarjouskilpailusopimuksen numero, palojen laatu sekä määrä, pakkauksen nettopaino sekä päivämäärä; niiden on oltava kooltaan vähintään 20 × 20 cm. Eläinlääkinnällisen tarkastuksen päällysmerkinnöistä on käytävä ilmi leikkaamon hyväksymisnumero.

8.	Edellä 6 kohdassa tarkoitettujen päällysmerkintöjen sarjanumeroiden on oltava sopimuskohtaisia, ja käytettyjen laatikoiden ja kiinnitettyjen päällysmerkintöjen määrää on voitava verrata keskenään.

9.	Laatikot on sidottava nelinkertaisesti, kaksi kertaa pituussuunnassa ja kaksi kertaa leveyssuunnassa, kiinnikkeiden on oltava noin 10 cm:n etäisyydellä kustakin kulmasta.

10.	Tarkastusten vuoksi irrotetut päällysmerkinnät on korvattava sarjanumerolla varustetulla päällysmerkinnällä, jonka interventioelin toimittaa toimivaltaisille viranomaisille; kuhunkin laatikkoon kiinnitetään kaksi päällysmerkintää.

II Kuormalavoja ja siirtokoreja koskevat säännökset

1.	Laatikot on varastoitava erikseen tarjouskilpailuittain tai kuukausittain ja paloittain kuormalavoille; kuormalavat on voitava tunnistaa päällysmerkinnästä, josta ilmenee tarjouskilpailun numero, palalaji, tuotteen nettopaino, taarapaino sekä laatikoiden määrä kutakin palalajia kohden.

2.	Kuormalavojen ja siirtokorien sijainti on esitettävä varastointisuunnitelmassa.

X OSA

Hylättyjen interventiopalojen hinnat sovellettaessa tässä liitteessä olevan IV osan IX jakson 2 kohtaa

(euroa/t)
Interventiosisäfilee	22 000
Interventioulkofilee	14 000
Interventiosisäpaisti Interventiopaahtopaisti	10 000
Interventioulkopaisti Interventiokulmapaisti Interventiokylki (viisi kylkiluuta)	8 000
Interventiolapa Interventioetuosa	6 000
Interventiorinta Interventiotakapotka Interventioetupotka	5 000
Interventiokuve	4 000

XI OSA

Tuotteiden tarkastukset

1.	Interventioelinten on varmistettava se, että tässä asetuksessa tarkoitettu liha viedään varastoon ja varastoidaan siten, että erät ovat helposti saatavilla ja että ne ovat tämän liitteen IV osan VI jakson ensimmäisen kohdan mukaisia.

2.	Varastointilämpötila saa olla enintään -17 oC.

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki toimenpiteet varastoitujen tuotteiden hyvän määrällisen ja laadullisen säilymisen turvaamiseksi, ja niiden on varmistettava vahingoittuneiden pakkausten vaihtaminen välittömästi. Niiden on katettava kaikki näihin toimintoihin liittyvät riskit vakuutuksella joko varastoijan sopimusperusteisena velvoitteena tai interventioelimen kokonaisvaltaisella vakuutuksella. Jäsenvaltio voi myös toimia omana vakuutuksenantajanaan.

Varastointiaikana toimivaltaisten viranomaisten on tarkastettava säännöllisesti suuri osa tuotteista, jotka on ostettu kuukauden aikana pidetyistä tarjouskilpailuista.

Tuotteet, joiden todetaan näissä tarkastuksissa olevan tämän asetuksen vaatimusten vastaisia, on hylättävä ja merkittävä hylätyiksi. Toimivaltaisen viranomaisen on tarvittaessa ja rajoittamatta seuraamusten soveltamista perittävä takaisin vastuussa oleville asianomaisille suoritetut maksut.

Tarkastuksen tekevä henkilökunta ei saa ottaa vastaan tarkastusta koskevia ohjeita ostot tehneeltä yksiköltä.

Toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava tarvittavat jäljitettävyyttä ja varastointia koskevat toimenpiteet, jotta varastoitujen tuotteiden myöhempi varastosta poistaminen ja myynti voidaan toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti, ottaen erityisesti huomioon kyseisiä eläimiä mahdollisesti koskeva eläinlääkintätilanne.

(1) EUVL L 139, 30.4.2004, s. 206.

(2) EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1.

(3) EYVL L 204, 11.8.2000, s. 1.

(4) EYVL L 125, 23.5.1996, s. 3.

LIITE IV

VOI

I OSA

Voin kelpoisuusperusteet

1.	Interventioelin saa ostaa ainoastaan voita, joka vastaa asetuksen (EY) N:o 1234/2007 10 artiklan 1 kohdan e alakohdan ensimmäisen alakohdan, tämän osan 3, 4, 5 ja 6 kohdan ja tämän asetuksen 28 artiklan 1 kohdan vaatimuksia.

2.	Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 10 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen yritysten hyväksymisperusteet luetellaan tässä liitteessä olevassa III osassa.

Interventioelimen on tarkastettava voin laatu tässä liitteessä olevassa IV osassa kuvattujen menetelmien ja tässä liitteessä olevassa V osassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti otettujen näytteiden perusteella. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin tiettyjen laatuvaatimusten ja tiettyjen hyväksyttyjen yritysten osalta laatia komission kirjallisella suostumuksella niiden valvonnassa toimivan omavalvontajärjestelmän.

4.	Voin radioaktiivisuustasot eivät saa ylittää yhteisön lainsäädännössä tarvittaessa säädettyjä enimmäistasoja. Voin radioaktiivisen saastumisen taso tarkastetaan ainoastaan tilanteen sitä vaatiessa ja pelkästään tarpeellisen ajan.

5.	Voin on oltava valmistettu 31 päivän kuluessa ennen sitä päivää, jona toimivaltainen elin vastaanottaa kiinteähintaisen myyntitarjouksen, tai kun kyseessä ovat tarjouskilpailussa tehdyt tarjoukset, 31 päivän kuluessa ennen tarjousten jättämisen osajakson päättymispäivää.

Jos voi tarjotaan interventioon muussa kuin voin tuotantojäsenvaltiossa, ostoa varten on esitettävä tuotantojäsenvaltion toimivaltaisen elimen antama todistus.

Todistus on esitettävä ostajajäsenvaltion toimivaltaiselle elimelle 35 päivän kuluessa tarjouskilpailun ulkopuolella tehdyn tarjouksen vastaanottamisesta tai tarjouskilpailussa tehdyn tarjouksen jättämisen päättymispäivästä, ja siinä on oltava tämän asetuksen 28 artiklan 1 kohdan a, b ja d alakohdassa tarkoitetut tiedot ja vahvistus siitä, että kyseessä on yhteisössä hyväksytyssä laitoksessa suoraan ja yksinomaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta pastöroidusta kermasta tuotettu voi.

Jos tuotantojäsenvaltio on tehnyt tämän osan 3 kohdassa tarkoitetut tarkastukset, todistuksessa on oltava myös näiden tarkastusten tulokset ja vahvistus siitä, että kyseinen tuote on asetuksen (EY) N:o 1234/2007 10 artiklan 1 kohdan e alakohdan ensimmäisen alakohdan vaatimusten mukaista voita. Tällöin tässä liitteessä olevan VI osan 6 kohdassa tarkoitettu pakkaus on suljettava tuotantojäsenvaltion toimivaltaisen elimen numeroimalla etiketillä. Todistuksessa on mainittava etiketin numero.

II OSA

Voin haltuunotto ja alustavat tarkastukset

1.	Voita koskee varastoinnin koeaika. Koeajan pituudeksi vahvistetaan 30 päivää haltuunottopäivästä.

2.	Interventioelimen on vaadittava, että voi viedään varastoon ja varastoidaan kuormalavoille siten, että voierät on helppo tunnistaa ja niitä on helppo käsitellä.

III OSA

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 10 artiklan 1 kohdan e ja f alakohdassa tarkoitettujen yritysten hyväksymisperusteet (koskee sekä voita että rasvatonta maitojauhetta)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 10 artiklan 1 kohdan e ja f alakohdassa tarkoitettu yritys hyväksytään ainoastaan, jos:

a)	se on hyväksytty asetuksen (EY) N:o 853/2004 4 artiklan mukaisesti ja sen käytettävissä on asianmukainen tekninen laitteisto;

se sitoutuu pitämään kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen elimen määräämiä rekistereitä, joissa säilytetään tiedot toimittajasta ja raaka-aineiden alkuperästä, voin osalta tuotetun voin määristä ja maitojauheen osalta tuotetun rasvattoman maitojauheen, kirnupiimän ja heran määristä ja pakkaamisesta sekä kunkin julkiseen interventioon tarkoitetun valmistuserän tunniste ja poistamispäivä;

c)	se suostuu siihen, että interventioon tarjottavan voin ja rasvattoman maitojauheen tuotantoa valvotaan virallisesti;

d)	se sitoutuu ilmoittamaan vähintään kaksi työpäivää etukäteen toimivaltaiselle elimelle aikomuksestaan tuottaa voita ja rasvatonta maitojauhetta julkista interventiota varten. Jäsenvaltio voi kuitenkin asettaa lyhyemmän määräajan.

Tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi toimivaltaisen elimen on tehtävä tarkastuksia paikalla ilman ennakkoilmoitusta kyseisten yritysten interventioon tarkoitetun voin ja rasvattoman maitojauheen tuotanto-ohjelman perusteella.

Toimivaltaisen elimen on tehtävä vähintään:

a)	yksi tarkastus 28:aa tuotantopäivää kohden, kun on kyse interventioon tarkoitetusta tuotannosta, ja vähintään yksi tarkastus vuodessa 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen rekisterien tarkastamiseksi;

b)	yksi tarkastus vuodessa 1 kohdassa tarkoitettujen muiden hyväksymisedellytysten täyttymisen tarkistamiseksi.

Hyväksyntä on peruutettava, jos 1 kohdan a alakohdassa määrätyt ennakkoedellytykset eivät enää täyty. Asianomaisen yrityksen pyynnöstä hyväksyntä voidaan palauttaa aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua ja perusteellisen tarkastuksen jälkeen.

Jos todetaan, että yritys on muusta syystä kuin ylivoimaisen esteen vuoksi laiminlyönyt 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitettujen sitoumustensa noudattamisen, hyväksyntä peruutetaan väliaikaisesti 1–12 kuukaudeksi sen mukaan, miten vakavasta sääntöjenvastaisuudesta on kyse.

Jäsenvaltio ei saa soveltaa peruuttamista, kun todetaan, ettei sääntöjenvastaisuus ole tahallinen eikä johdu vakavasta laiminlyönnistä ja että sen merkitys 2 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten tehokkuuden kannalta on vähäinen.

Edellä 2 ja 3 kohdan perusteella tehdyistä tarkastuksista on laadittava raportti, jossa on mainittava:

a)	tarkastuspäivä;

b)	tarkastuksen kesto;

c)	toteutetut toimet.

Vastuussa olevan tarkastajan on allekirjoitettava raportti.

IV OSA

Koostumusta koskevat vaatimukset, laatuominaisuudet ja määritysmenetelmät

Voi on kiinteä emulsio, pääasiassa tyyppiä ”vesi rasvassa”, ja sen koostumus ja laatuominaisuudet ovat seuraavat:

Parametri	Pitoisuus ja laatuominaisuudet
Rasva	Vähintään 82 %
Vesi	Enintään 16 %
Rasvaton kuiva-aine	Enintään 2 %
Vapaat rasvahapot	Enintään 1,2 mmol/100 g rasvaa
Peroksidiluku	Enintään 0,3 mekv. happea/1 000 g rasvaa
Koliformit	Ei havaittavissa 1 g:ssa
Muu kuin maitorasva	Ei havaittavissa triglyseridimäärityksellä
Aistinvaraiset ominaisuudet	Vähintään neljä pistettä viidestä ulkonäön, maun ja kiinteyden osalta
Irrallinen vesi	Vähintään neljä pistettä

Sovellettavista vertailumenetelmistä säädetään asetuksessa (EY) N:o 213/2001 (EYVL L 37, 7.2.2001, s. 1) ja (EY) N:o 273/2008 (EUVL L 88, 29.3.2008, s. 1).

V OSA

Näytteenotto kemiallista ja mikrobiologista määritystä sekä aistinvaraista arviointia varten

1. Kemiallinen tai mikrobiologinen määritys

Voin määrä (kg)	Näytteiden vähimmäismäärä (> 100 g)
≤ 1 000	2
> 1 000 ≤ 5 000	3
> 5 000 ≤ 10 000	4
> 10 000 ≤ 15 000	5
> 15 000 ≤ 20 000	6
> 20 000 ≤ 25 000	7
> 25 000	7 + 1 näyte jokaista 25 000 kg:aa tai sen osaa kohden

Mikrobiologinen näyte on otettava aseptisesti.

Enintään viisi 100 g:n näytettä voidaan yhdistää yhdeksi näytteeksi, joka määritetään perusteellisen sekoittamisen jälkeen.

Näytteet on otettava satunnaisesti tarjotun määrän eri kohdista ennen kuin voi saapuu toimivaltaisen elimen osoittamaan kylmävarastoon tai voin saapuessa toimivaltaisen elimen osoittamaan kylmävarastoon.

Yhdistetyn voinäytteen valmistus (kemiallinen määritys):

a)	Otetaan puhtaalla ja kuivalla voikairalla tai vastaavalla sopivalla välineellä vähintään 30 g:n voikairaus, joka pannaan näyteastiaan. Yhdistetty näyte voidaan tämän jälkeen sinetöidä ja toimittaa laboratorioon määritettäväksi.

b)	Laboratoriossa yhdistetty näyte lämmitetään avaamattomassa alkuperäispakkauksessa 30 oC:seen, kunnes toistuvasti ravistamalla saadaan aikaan homogeeninen, nestemäinen emulsio, jossa ei ole pehmenemättömiä kappaleita. Astian tulee olla vähintään puolillaan ja enintään kahteen kolmasosaan täytetty.

Kunkin voita interventioon tarjoavan valmistajan osalta on määritettävä vuosittain kaksi näytettä muun kuin maitorasvan toteamiseksi.

2. Aistinvarainen arviointi

Voin määrä (kg)	Näytteiden vähimmäismäärä
1 000 ≤ 5 000	2
> 5 000 ≤ 25 000	3
> 25 000	3 + 1 näyte jokaista 25 000 kg:aa tai sen osaa kohden

Näytteet on otettava satunnaisesti tarjotun määrän eri kohdista 30–45 päivän kuluttua voin ehdollisesta haltuunotosta, ja ne on luokiteltava.

Kukin näyte on arvioitava erikseen asetuksen (EY) N:o 278/2008 liitteen IV mukaisesti. Näytteenoton tai arvioinnin uusiminen ei ole sallittua.

3. Ohjeet, joita noudatetaan näytteen ollessa puutteellinen

Kemiallinen tai mikrobiologinen määritys:

—

Jos määritys tehdään erillisnäytteistä, sallitaan 5–10:tä näytettä kohden yksi näyte, jossa on yksi virhe, tai 11–15:tä näytettä kohden kaksi näytettä, joissa on yksi virhe. Jos näytteessä todetaan virhe, virheellisen näytteen molemmilta puolilta on otettava kaksi uutta näytettä, jotka tarkastetaan virheellisen parametrin osalta. Jos kumpikaan näytteistä ei täytä vaatimuksia, virheellisen näytteen kummallakin puolella olevien kahden alkuperäisen näytteen väliin jäävä tarjotun voimäärän osa on hylättävä.

Hylättävä määrä, jos myös uudessa näytteessä ilmenee virhe:

—

Jos määritys tehdään yhdistetystä näytteestä ja yhdistetty näyte on virheellinen yhden parametrin osalta, kyseisen yhdistetyn näytteen edustama määrä tarjotusta määrästä on hylättävä. Yhdistetyn näytteen määrä voidaan määrittää jakamalla tarjottu määrä osiin ennen näytteen ottamista satunnaisesti kustakin eri osasta.

Aistinvarainen arviointi:

—	Jos näytettä ei hyväksytä aistinvaraisessa arvioinnissa, tarjotusta määrästä on hylättävä se osa, joka vastaa virheellisen näytteen kummallakin puolella olevien kahden näytteen väliin jäävää määrää.

c)	Jos puutteita todetaan sekä aistinvaraisessa arvioinnissa että kemiallisessa tai mikrobiologisessa määrityksessä, koko määrä hylätään.

LIITE V

RASVATON MAITOJAUHE

I OSA

Rasvattoman maitojauheen kelpoisuusperusteet

1.	Interventioelin saa ostaa ainoastaan rasvatonta maitojauhetta, joka on asetuksen (EY) N:o 1234/2007 10 artiklan 1 kohdan f alakohdan, tässä liitteessä olevan 2–5 kohdan ja tämän asetuksen 28 artiklan 2 kohdan säännösten mukaista.

2.	Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 10 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen yritysten hyväksymisperusteet luetellaan liitteessä IV olevassa III osassa.

Interventioelinten on tarkastettava rasvattoman maitojauheen laatu tässä liitteessä olevassa IV osassa vahvistetuilla määritysmenetelmillä ja tässä liitteessä olevassa VI osassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti otettujen näytteiden perusteella. Tarkastuksissa on vahvistettava, että neuvoston direktiivin 2001/114/EY (1) liitteessä I olevan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja valkuaisaineen mukauttamisessa käytettäviä sallittuja raaka-aineita lukuun ottamatta rasvaton maitojauhe ei sisällä muita tuotteita, etenkään tässä liitteessä olevassa IV osassa määriteltyä kirnupiimää ja heraa.

Valkuaisaineen mukauttamisen on tarvittaessa tapahduttava nestefaasissa. Valkuaisaineen mukauttamisessa käytettävän aineen on oltava yhteisön alkuperää.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin tiettyjen laatuvaatimusten ja tiettyjen hyväksyttyjen yritysten osalta laatia komission suostumuksella niiden valvonnassa toimivan omavalvontajärjestelmän.

4.	Rasvattoman maitojauheen radioaktiivisuustasot eivät saa ylittää yhteisön lainsäädännössä tarvittaessa säädettyjä enimmäistasoja. Tuotteen radioaktiivisen saastumisen taso tarkastetaan ainoastaan tilanteen sitä vaatiessa ja pelkästään tarpeellisen ajan.

Rasvattoman maitojauheen on oltava valmistettu 31 päivän kuluessa ennen sitä päivää, jona interventioelin vastaanottaa kiinteähintaisen myyntitarjouksen, tai kun kyseessä ovat tarjouskilpailussa tehdyt tarjoukset, 31 päivän kuluessa ennen tarjousten jättämisen osajakson päättymispäivää. Jos rasvaton maitojauhe varastoidaan siiloihin, jotka sisältävät useamman kuin yhden päivän tuotannon, sen on oltava valmistettu kiinteähintaisen myyntitarjouksen vastaanottoviikkoa edeltäneiden kolmen viikon aikana, tai kun kyseessä ovat tarjouskilpailussa tehdyt tarjoukset, neljä viikkoa ennen tarjousten jättämisen osajakson päättymispäivää.

Jos rasvaton maitojauhe tarjotaan interventioon muussa kuin tuotantojäsenvaltiossa, ostoa varten on esitettävä 35 päivän kuluessa tarjouskilpailun ulkopuolella tehdyn tarjouksen vastaanottamisesta tai tarjouskilpailussa tehdyn tarjouksen jättämisen päättymispäivästä tuotantojäsenvaltion toimivaltaisen elimen antama todistus.

Todistuksessa on oltava tämän asetuksen 28 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohdassa säädetyt merkinnät ja vahvistus siitä, että rasvaton maitojauhe on tuotettu maidosta yhteisössä hyväksytyssä laitoksessa ja että valkuaisaineen mukauttaminen on tarvittaessa tapahtunut nestefaasissa asetuksen (EY) N:o 1234/2007 10 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaisesti.

Jos tuotantojäsenvaltio on tehnyt edellä olevassa 2 kohdassa tarkoitetut tarkastukset, todistuksessa on oltava myös näiden tarkastusten tulokset ja vahvistus siitä, että kyseinen tuote on asetuksen (EY) N:o 1234/2007 10 artiklan 1 kohdan f alakohdan vaatimusten mukaista rasvatonta maitojauhetta. Tällöin tämän asetuksen 28 artiklassa tarkoitetut säkit on suljettava tuotantojäsenvaltion toimivaltaisen elimen numeroimalla etiketillä. Tämä numero on mainittava tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa todistuksessa.

II OSA

Rasvattoman maitojauheen haltuunotto ja alustavat tarkastukset

Interventioelimen on vaadittava, että rasvaton maitojauhe viedään varastoon ja varastoidaan kuormalavoille siten, että rasvattoman maitojauheen erät on helppo tunnistaa ja niitä on helppo käsitellä.

III OSA

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 10 artiklan 1 kohdan e ja f alakohdassa tarkoitettujen yritysten hyväksymisperusteet

Sovelletaan tämän asetuksen liitteessä IV olevaa III osaa.

IV OSA

Koostumusta koskevat vaatimukset, laatuominaisuudet ja määritysmenetelmät

Parametri	Pitoisuus ja laatuominaisuudet
Valkuaispitoisuus	Vähintään 34,0 % rasvattomasta kuiva-aineesta
Rasvapitoisuus	Enintään 1,00 %
Vesipitoisuus	Enintään 3,5 %
Titrautuva happoisuus millilitroina kymmennormaalista natriumhydroksidiliuoksesta	Enintään 19,5 ml
Laktaattipitoisuus	Enintään 150 mg / 100 g
Lisäaineet	Ei ole
Fosfataasikoe	Negatiivinen, toisin sanoen enintään 350 mU fenolia litraa ennastettua maitoa kohden
Liukenemattomuusindeksi	Enintään 0,5 ml / 24 oC
Palaneiden aineosasten pitoisuus	Enintään 15,0 mg, eli vähintään B-levy
Mikro-organismien pitoisuus	Enintään 40 000/g
Koliformitutkimus	Negatiivinen 0,1 g:ssa
Kirnupiimätutkimus (2)	Negatiivinen (3)
Heratutkimus (4)	Negatiivinen
Hapanheratutkimus (5)	Negatiivinen
Maku ja haju	Puhtaat
Ulkonäkö	Valkoinen tai hieman kellertävä väri, ei epäpuhtauksia eikä värjäytyneitä hiukkasia
Mikrobien estoaineet	Negatiivinen (6)

Sovellettavista vertailumenetelmistä säädetään komission asetuksessa (EY) N:o 273/2008 (EUVL L 88, 29.3.2008, s. 1).

V OSA

Pakkausedellytykset

1.	Rasvaton maitojauhe on pakattava säkkeihin, joiden on oltava uusia, puhtaita, kuivia ja ehjiä; sisällön nettopainon on oltava 25 kg.

2.	Säkkien on muodostuttava vähintään kolmesta kerroksesta, joiden lujuus on yhteensä vähintään 420 J/m2 TEA Average. Toisen kerroksen päällä on oltava vähintään 15 g/m2 polyeteenikalvo. Paperikerrosten sisäpuolella on oltava vähintään 0,08 mm paksu polyeteenisäkki, joka on pohjasta saumattu.

3.	Säkkien on oltava EN 770 -standardin mukaisia.

4.	Täytön aikana säkin kerrosten on oltava hyvin yhteen puristettuja. Pakkaamattoman jauheen joutuminen eri kerrosten väliin on ehdottomasti estettävä.

VI OSA

Interventioon tarjotun rasvattoman maitojauheen näytteenotto ja analysointi

1.	Näytteet on otettava kansainvälisessä standardissa ISO 707 vahvistetun menettelyn mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin käyttää muuta näytteenottomenetelmää, jos tämä on mainitun standardin periaatteiden mukainen.

Pakkausten määrä, joka valitaan otannalla näytteenottoa varten:

a)	tarjoukset, joihin sisältyy enintään 800 25 kg:n säkkiä: vähintään 8;

b)	tarjoukset, joihin sisältyy yli 800 25 kg:n säkkiä: 8 + 1 vähintään jokaisen 800 säkin lisäerän tai sen osan osalta.

3.	Näytteen paino: jokaisesta pakkauksesta otetaan vähintään 200 g.

4.	Näytteiden ryhmittely: kokonaisnäytteeksi yhdistetään enintään 9 näytettä.

5.	Näytteiden analysointi: jokaiselle kokonaisnäytteelle tehdään analyysi, jolla on mahdollista todeta kaikki tässä liitteessä olevassa III osassa esitetyt laatuominaisuudet.

Jos näyte on puutteellinen:

a)	jos yhdistetty näyte on puutteellinen jonkin parametrin osalta, tämän näytteen edustama määrä hylätään;

jos yhdistetty näyte on puutteellinen usean parametrin osalta, tämän näytteen edustama määrä hylätään ja lopulle tarjouksen sisältämästä määrästä, joka on peräisin samasta tehtaasta, suoritetaan toinen analyysin kannalta määräävä näytteenotto. Tällöin:

—	edellä 2 kohdassa tarkoitettujen näytteiden määrä kaksinkertaistetaan,

—	jos yhdistetty näyte on puutteellinen usean parametrin osalta, tämän näytteen edustama määrä hylätään.

(1) EYVL L 15, 17.1.2002, s. 19.

(2) ’Kirnupiimällä’ tarkoitetaan voin valmistuksen sivutuotetta, joka saadaan kirnuuntumisen tai kerman keskeytyksettömän voiksi tekemisen ja kiinteän rasva-aineen erottelun jälkeen.

(3) Kirnupiimän puuttuminen varmistetaan joko tuotantolaitoksessa ennalta ilmoittamatta suoritettavalla tarkastuksella vähintään kerran viikossa tai lopputuotteen, jossa on enintään 69,31 mg PEDP:tä 100 g:aa kohden, laboratorioanalyysissä.

(4) ’Heralla’ tarkoitetaan juuston tai kaseiinin valmistuksen sivutuotetta, joka saadaan happojen, juoksutteen ja/tai kemiallis-fysikaalisten prosessien avulla.

(5) ’Heralla’ tarkoitetaan juuston tai kaseiinin valmistuksen sivutuotetta, joka saadaan happojen, juoksutteen ja/tai kemiallis-fysikaalisten prosessien avulla. Interventioelimen on hyväksyttävä sovellettava menetelmä.

(6) Rasvattoman maitojauheen valmistuksessa käytettävän raakamaidon on täytettävä asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevassa IX jaksossa säädetyt edellytykset.

Liiteluettelo

LIITE I

VILJA

I osa

Viljan kelpoisuusperusteet

II osa

I osassa tarkoitetut vähimmäislaatuvaatimukset

III osa

Määritelmä aineksista, jotka eivät ole moitteettoman laatuista perusviljaa

IV osa

Interventioon tarjotun viljan laadun määrittämisessä käytettävät menetelmät

V osa

Vertailumenetelmä niiden ainesten määrittämiseksi, jotka eivät ole moitteettoman laatuisia perusviljoja

VI osa

Vertailumenetelmä kosteuspitoisuuden määrittämiseksi

VII osa

Menetelmä vehnästä tehdyn taikinan tarttumattomuuden ja leipoutuvuuden määrittämiseksi

VIII osa

Menetelmä läpikuultavuutensa menettäneiden jyvien määrän määrittämiseksi

IX osa

Hinnankorotukset ja -alennukset

X osa

Käytännön menetelmä interventioelinten durraan soveltaman hinnanalennuksen määrittämiseksi

XI osa

Hinnankorotusten ja -alennusten laskeminen

XII osa

Viljojen näytteenotto- ja analyysimenetelmät

LIITE II

RIISI

I osa

Paddyriisin kelpoisuusperusteet

II osa

Hinnankorotukset ja -alennukset

III osa

Jalostustuotosta koskevat perusteet

IV osa

Enimmäisprosenttiosuudet

V osa

Jyvien virheistä johtuvat hinnanalennukset

VI osa

Paddyriisin näytteenotto- ja analyysimenetelmät

LIITE III

NAUDANLIHA

I osa

Naudanlihan kelpoisuusperusteet

II osa

Muuntokertoimet

III osa

Haltuunoton edellytykset ja valvonta

IV osa

Lihan luuttomaksi leikkaaminen

V osa

Tuotteiden luokittelu

VI osa

Ruhoja, puoliruhoja ja neljänneksiä koskevat säännökset

VII osa

Asetuksen 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut kertoimet

VIII osa

Interventiolihan luuttomaksi leikkaamiseen sovellettavat säännökset

IX osa

Laatikoihin, kuormalavoihin ja siirtokoreihin sovellettavat säännökset

X osa

Hylättyjen interventiopalojen hinnat sovellettaessa tässä liitteessä olevan IV osan IX jakson 2 kohtaa

XI osa

Tuotteiden tarkastukset

LIITE IV

VOI

I osa

Voin kelpoisuusperusteet

II osa

Voin haltuunotto ja alustavat tarkastukset

III osa

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 10 artiklan 1 kohdan e ja f alakohdassa tarkoitettujen yritysten hyväksymisperusteet (koskee sekä voita että rasvatonta maitojauhetta)

IV osa

Koostumusta koskevat vaatimukset, laatuominaisuudet ja määritysmenetelmät

V osa

Näytteenotto kemiallista ja mikrobiologista määritystä sekä aistinvaraista arviointia varten

LIITE V

RASVATON MAITOJAUHE

I osa

Rasvattoman maitojauheen kelpoisuusperusteet

II osa

Rasvattoman maitojauheen haltuunotto ja alustavat tarkastukset

III osa

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 10 artiklan 1 kohdan e ja f alakohdassa tarkoitettujen yritysten hyväksymisperusteet

IV osa

Koostumusta koskevat vaatimukset, laatuominaisuudet ja määritysmenetelmät

V osa

Pakkausedellytykset

VI osa

Interventioon tarjotun rasvattoman maitojauheen näytteenotto ja analysointi

		ISSN 1725-261X doi:10.3000/1725261X.L_2009.349.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		L 349

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	52. vuosikerta 29. joulukuuta 2009

Sisältö		V Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen soveltamiseksi 1. joulukuuta 2009 alkaen annetut säädökset	Sivu
		SÄÄDÖKSET, JOTKA ON JULKAISTAVA
	*	Komission asetus (EU) N:o 1272/2009, annettu 11 päivänä joulukuuta 2009, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maataloustuotteiden julkisten interventio-ostojen ja -myyntien osalta	1