29.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 348/1

EUROPOLIN HALLINTONEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 4 päivänä kesäkuuta 2009,

Europolia koskevan neuvoston päätöksen 10 artiklan 4 kohdan perusteella suoritettavan tietojenkäsittelyn ehdoista

(2009/1010/YOS)

EUROPOLIN HALLINTONEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan poliisiviraston (Europol) perustamisesta 6. huhtikuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen (1) (jäljempänä ’Europol-päätös’) ja erityisesti sen 10 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Hallintoneuvosto päättää johtajan ehdotuksesta ja yhteistä valvontaviranomaista kuultuaan tietojenkäsittelyä koskevista ehdoista sen selvittämiseksi, onko käsiteltävillä tiedoilla merkitystä Europolin tehtävien hoitamiselle ja voidaanko ne tallentaa johonkin sen tietojenkäsittelyjärjestelmistä, sekä erityisesti niihin pääsyä ja käyttöä koskevista ehdoista samoin kuin tietojen säilyttämistä ja poistamista koskevista aikarajoista.

(2)

Tekemällä tämän päätöksen hallintoneuvosto ottaa huomioon yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä 28 päivänä tammikuuta 1981 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen ja henkilötietojen käytön sääntelemisestä poliisialalla 17 päivänä syyskuuta 1987 annetun Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksen R(87) 15 periaatteet.

(3)	Hallintoneuvoston päätös toimitetaan neuvoston hyväksyttäväksi,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

”henkilötiedoilla” kaikenlaisia tunnistettua tai tunnistettavissa olevaa luonnollista henkilöä koskevia tietoja; tunnistettavissa olevana pidetään henkilöä, jonka henkilöllisyys on todennettavissa suoraan tai epäsuorasti, erityisesti henkilötunnuksen tai yhden tai useamman hänelle tunnusomaisen fyysisen, fysiologisen, henkisen, taloudellisen, kulttuurisen tai sosiaalisen erityispiirteen avulla;

”tietojen käsittelyllä” kaikenlaisia toimintoja tai toimintasarjoja, joita kohdistetaan henkilötietoihin joko automaattista tietojenkäsittelyä käyttäen tai manuaalisesti, kuten tietojen keräämistä, tallentamista, järjestämistä, säilyttämistä, muokkaamista tai muuttamista, hakua, niitä koskevia kyselyjä, käyttöä, tietojen luovuttamista siirtämällä, levittämällä tai asettamista muutoin saataville, tietojen yhteensovittamista tai yhdistämistä sekä suojaamista, poistamista tai tuhoamista;

c)	”tietojenkäsittelyjärjestelmillä” Europolin tietojärjestelmää, analyysitietokantoja ja muita Europolia koskevan neuvoston päätöksen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilötietojen käsittelyjärjestelmiä;

d)	”Europolin tietojärjestelmällä” Europol-päätöksen 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua järjestelmää;

e)	”analyysitietokannalla” tietokantaa, joka perustetaan Europol-päätöksen 14 artiklassa tarkoitettua analyysiä varten;

f)	”EU:n elimillä” Europol-päätöksen 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja Euroopan unionista tehdyllä sopimuksella tai Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksilla taikka näiden sopimusten nojalla perustettuja toimielimiä, elimiä ja virastoja;

g)	”kolmansilla osapuolilla” Europol-päätöksen 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kolmansia valtioita ja organisaatioita;

h)	”asianmukaisesti valtuutetulla Europolin henkilöstöllä” Europolin henkilöstöä, jonka johtaja on nimennyt käsittelemään henkilötietoja tämän päätöksen mukaisesti.

2 artikla

Soveltamisala

Tätä päätöstä sovelletaan niihin henkilötietoihin, jotka on toimitettu Europolille sen selvittämiseksi, onko kyseisillä tiedoilla merkitystä sen tehtävien hoitamiselle ja voidaanko ne tallentaa sen tietojenkäsittelyjärjestelmiin, lukuun ottamatta seuraavia tietoja:

a)	Europolin tietojärjestelmään Europol-päätöksen 13 artiklan 1 kohdan nojalla tallennetut henkilötiedot;

b)	jäsenvaltion, EU:n elimen tai kolmannen osapuolen tarjoamat henkilötiedot, jotka on tarkoitus lisätä tiettyyn analyysitietokantaan, sekä analyysitietokantaan Europol-päätöksen 14 artiklan mukaisesti tallennetut henkilötiedot;

c)	Europolille annetut henkilötiedot, jotka on tarkoitus lisätä Europol-päätöksen 10 artiklan 1 kohdan viimeisessä virkkeessä tarkoitettuun muuhun henkilötietojen käsittelyjärjestelmään.

3 artikla

Pääsy tietoihin ja tietojen käyttö

1. Vain asianmukaisesti valtuutetulla Europolin henkilöstöllä on pääsy Europolin tämän päätöksen nojalla käsittelemiin henkilötietoihin.

2. Europolin tämän päätöksen nojalla käsittelemiä henkilötietoja voidaan käyttää vain sen selvittämiseen, onko kyseisillä tiedoilla merkitystä Europolin tehtävien hoitamiselle ja voidaanko ne tallentaa sen tietojenkäsittelyjärjestelmiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Europol-päätöksen 17 artiklan soveltamista.

3. Jos Europol katsoo, että tiedoilla on merkitystä sen tehtävien hoitamiselle ja ne voidaan tallentaa Europolin tietojärjestelmään, Europol ehdottaa, että tiedot toimittanut jäsenvaltio tallentaa tiedot Europolin tietojärjestelmään Europol-päätöksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Jos jäsenvaltio ei noudata Europolin ehdotusta, sovelletaan tämän päätöksen 5 artiklaa.

4 artikla

Henkilötietojen suojaa ja tietoturvallisuutta koskevat säännöt

1. Käsitellessään henkilötietoja tämän päätöksen nojalla Europolin on noudatettava Europol-päätöksessä määrättyjä henkilötietojen suojaa ja tietoturvallisuutta koskevia sääntöjä, erityisesti 18, 27 ja 35 artiklaa sekä niiden soveltamiseksi hyväksyttyjä sääntöjä.

2. Jos Europol päättää lisätä tiedot tietojenkäsittelyjärjestelmiin tai poistaa tai tuhota ne, sen on ilmoitettava asiasta tiedot toimittaneelle jäsenvaltiolle, EU:n elimelle tai kolmannelle osapuolelle.

5 artikla

Tietojen säilyttämisen määräaika

1. Päätös henkilötietojen käyttämisestä 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti on tehtävä mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun Europol on vastaanottanut tiedot.

2. Jos päätöstä ei ole tehty kuuden kuukauden määräajan päättyessä, kyseiset henkilötiedot poistetaan tai tuhotaan ja asiasta ilmoitetaan tiedot toimittaneelle jäsenvaltiolle, EU:n elimelle tai kolmannelle osapuolelle.

6 artikla

Vastuu

Europol vastaa tämän päätöksen 3, 4 ja 5 artiklan noudattamisen varmistamisesta.

7 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan Europol-päätöksen soveltamisen alkamispäivänä.

Haag, 4 päivänä kesäkuuta 2009.

Neuvosto on hyväksynyt tämän päätöksen 30 päivänä marraskuuta 2009.

Puheenjohtaja

S. CLERTON

(1) EUVL L 121, 15.5.2009, s. 37.

29.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 348/3

EUROPOLIN HALLINTONEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 4 päivänä kesäkuuta 2009,

Europolin johtajan ja apulaisjohtajien valintaa, toimikauden jatkamista ja erottamista koskevista säännöistä

(2009/1011/YOS)

EUROPOLIN HALLINTONEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan poliisiviraston (Europol) perustamisesta 6. huhtikuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen (1) (jäljempänä ”Europol-päätös”) ja erityisesti sen 37 artiklan 9 kohdan g alakohdan, 38 artiklan 1, 2, 3 ja 7 kohdan sekä 39 artiklan,

ottaa huomioon neuvoston asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (2), vahvistetut Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt (jäljempänä ’henkilöstösäännöt’) ja Euroopan yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevat palvelussuhteen ehdot (jäljempänä ’palvelussuhteen ehdot’),

ottaa huomioon palvelussuhteen ehtojen 12 artiklan väliaikaisten toimihenkilöiden palkkausehdoista sekä palvelussuhteen ehtojen II osaston 9 luvun väliaikaisten toimihenkilöiden työsopimuksen päättymisestä,

ottaa huomioon 12 päivänä tammikuuta 2009 tehdyn komission päätöksen SEC(2009) 27/2, joka sisältää sääntelyvirastojen, toimeenpanovirastojen ja yhteisyritysten johtajien valintaa ja nimittämistä koskevat suuntaviivat,

ottaa huomioon hallintoneuvoston työjärjestyksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Hallintoneuvosto vahvistaa Europolin johtajan ja apulaisjohtajien valintaan, toimikauden jatkamiseen ja erottamiseen sovellettavat säännöt, jotka tulevat voimaan, kun neuvosto on hyväksynyt ne määräenemmistöllä.

(2)	Johtaja ja apulaisjohtajat on valittava puolueettomalla ja avoimella menettelyllä rajoittamatta käsittelyn luottamuksellisuutta ja valintamenettelyissä käsiteltävien henkilötietojen suojaa.

(3)	Olisi toivottavaa ottaa käyttöön menettelyjä, jotka vastaavat 12 päivänä tammikuuta 2009 tehdyssä komission päätöksessä SEC(2009) 27/2 esitettyjä menettelyjä.

(4)	Valintamenettelyillä pyritään löytämään pätevimmät hakijat täytettävään tehtävään.

(5)	Europol on yhtäläiset mahdollisuudet tarjoava työnantaja,

ON VAHVISTANUT SEURAAVAT SÄÄNNÖT:

1 LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

1. Näitä sääntöjä sovelletaan Europol-päätöksen 38 artiklassa tarkoitettuihin johtajan ja apulaisjohtajien valintaan, toimikauden jatkamiseen ja erottamiseen.

2. Jos johtaja on väliaikaisesti estynyt hoitamasta työhönsä kuuluvia tehtäviä yli kuukauden ajan, tai kun johtajan virka on avoinna, hänen tehtäviään hoitaa apulaisjohtaja. Tätä varten hallintoneuvosto ilmoittaa sijaisuusjärjestyksen.

3. Näissä säännöissä viittauksella miespuoliseen henkilöön tarkoitetaan myös viittausta naispuoliseen henkilöön ja päinvastoin, jollei yhteydestä käy selvästi toisin ilmi.

2 LUKU

VALINTAMENETTELYT

2 artikla

Valintamenettelyissä noudatetaan palvelussuhteen ehtojen 12 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja periaatteita.

3 artikla

1. Johtajan tai apulaisjohtajan viran katsotaan tulevan avoimeksi:

a)	yhdeksän kuukautta ennen toimikauden päättymistä;

b)	kun neuvosto on vastaanottanut erokirjeen;

c)	kun neuvosto on päättänyt irtisanoa johtajan tai apulaisjohtajan tai muulla tavalla päättää hänen palvelussuhteensa näiden sääntöjen 4 luvun mukaisesti;

d)	yhdeksän kuukautta ennen kuin johtaja tai apulaisjohtaja täyttää 65 vuotta; tai

e)	kun johtaja tai apulaisjohtaja on kuollut.

2. Hallintoneuvosto laatii jokaisesta avoimesta toimesta ilmoituksen. Hallintoneuvosto laatii avointa apulaisjohtajan tointa koskevan ilmoituksen kuultuaan johtajaa.

Ilmoituksessa esitetään selkeästi ja yksityiskohtaisesti seuraavat asiat:

a)	yleinen kuvaus Europol-päätöksen mukaisista Europolin tehtävistä ja toiminta-ajatuksesta;

b)	tapauskohtaisesti kuvaus joko johtajan tai apulaisjohtajan tärkeimmistä tehtävistä ja velvollisuuksista sekä asianmukaiset viittaukset asiaa koskeviin Europol-päätöksen säännöksiin;

c)	kelpoisuusvaatimukset, jotka jokaisen hakijan on täytettävä;

d)	tointa koskevat vaatimukset, mukaan lukien kaikki ominaisuudet, joiden katsotaan olevan tärkeitä tehtävien kannalta ja joita myöhemmin käytetään valintaperusteina;

e)	yhteenveto valinta- ja nimitysmenettelystä;

f)	palvelussuhdetta koskevat ehdot, mukaan lukien palkkaluokka työhönottohetkellä, tarjotun sopimuksen luonne ja toimikauden kesto;

g)	hakemusten jättämisen yksityiskohdat ja määräaika.

3. Valintamenettelyyn kuuluu arviointi, jolla testataan hakijoiden erityisosaamista ja ammattitaitoa.

Hallintoneuvosto määrittelee arvioinnin erityispiirteet ja yksityiskohdat jokaista avoinna olevaa tointa varten ja voi päättää käyttää ulkopuolista arviointikeskusta.

4. Avointa tointa koskevassa ilmoituksessa on mainittava myös, että hakijoiden on jätettävä hakemuksensa kirjallisina hallintoneuvoston puheenjohtajalle kuuden viikon kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja liitettävä mukaan yksityiskohtainen ansioluettelo, hakemuskirje sekä todisteet avoinna olevaan toimeen liittyvien tehtävien hoitamisen edellyttämästä hyvästä maineesta.

Ilmoituksessa on lisäksi annettava tietoja turvallisuusselvityksestä, joka tehdään valitulle ehdokkaalle Europol-päätöksen 40 artiklan nojalla annettujen sääntöjen mukaisesti.

4 artikla

1. Hallintoneuvoston on huolehdittava siitä, että 3 artiklan 2 kohdassa mainittu ilmoitus julkaistaan sekä Euroopan unionin virallisessa lehdessä että muissa tiedotusvälineissä, kansalliset sanoma- ja erikoislehdet mukaan lukien, jotta saavutetaan jäsenvaltioissa mahdollisimman suuri julkisuus.

2. Europol ilmoittaa johtajan tai apulaisjohtajan avoinna olevasta toimesta myös kansallisille yksiköilleen. Kansalliset yksiköt tiedottavat avoinna olevasta toimesta asiaankuuluville toimivaltaisille viranomaisille kyseisessä jäsenvaltiossa. Toimivaltaisten viranomaisten tehtävänä on varmistaa, että avoinna oleva toimi saatetaan niiden osastojen ja kaikkien asianomaisten työntekijöiden tietoon.

3. Europol lähettää hakijoille todistuksen hakemuksen vastaanottamisesta.

5 artikla

1. Hallintoneuvosto perustaa valintalautakunnan (jäljempänä ’lautakunta’) arvioimaan vastaanotetut hakemukset ja laatimaan näiden sääntöjen 6 artiklan mukaisesti hallintoneuvostolle toimitettavan perustellun kertomuksen.

2. Johtajan tointa täytettäessä lautakuntaan kuuluu komissiota edustava hallintoneuvoston jäsen ja kuusi jäsenvaltioita edustavaa hallintoneuvoston jäsentä, jotka hallintoneuvosto valitsee arpomalla.

3. Apulaisjohtajan tointa täytettäessä lautakuntaan kuuluu johtaja tai hänen valtuuttamansa apulaisjohtaja, komissiota edustava hallintoneuvoston jäsen ja viisi jäsenvaltioita edustavaa hallintoneuvoston jäsentä, jotka hallintoneuvosto valitsee arpomalla.

4. Jos joku 2 ja 3 kohdan mukaisesti valituista hallintoneuvoston jäsenistä ei voi osallistua lautakunnan työhön, hänet korvataan tapauskohtaisesti joko komissiota tai kyseistä jäsenvaltiota edustavan hallintoneuvoston jäsenen sijaisella.

5. Jos on aihetta epäillä, että lautakunnan jäsenellä on henkilökohtainen suhde johonkin hakijaan tai että voi syntyä jokin muu eturistiriita, tämä jäsen ei saa osallistua lautakunnan työhön ja hänet korvataan sijaisella 4 kohdan mukaisesti.

6. Hallintoneuvoston sihteeristö huolehtii lautakunnan sihteeristön tehtävistä.

6 artikla

1. Lautakunta valitsee ensimmäisessä kokouksessaan joukostaan yhden jäsenen puheenjohtajaksi.

2. Ulkopuolinen henkilöstökonsultti voi avustaa lautakuntaa sen tehtävien suorittamisessa, jos hallintoneuvosto oma-aloitteisesti tai lautakunnan pyynnöstä näin päättää. Ulkopuolisella henkilöstökonsultilla ei ole lautakunnan jäsenen asemaa.

3. Lautakunnan tehtäviin kuuluu:

a)	niiden hakijoiden nimeäminen, jotka ovat avointa tointa koskevassa ilmoituksessa esitettyjen vaatimusten perusteella soveltuvia toimeen;

b)	soveltuvien hakijoiden hakemusten alustava arviointi ottamalla huomioon heidän ammattipätevyytensä, taitonsa, työkokemuksensa ja todisteet hyvää mainetta koskevien vaatimusten täyttämisestä, jotta voitaisiin päättää, keitä hakijoita lautakunnan pitäisi arvioida edelleen;

c)	hakijoiden arvioinnin järjestäminen näiden sääntöjen 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

d)	hakijoiden haastatteleminen, jotta heidän ammattipätevyyttään ja taitojaan voitaisiin arvioida suhteessa avointa tointa koskevassa ilmoituksessa esitettyihin vaatimuksiin; ja

asianmukaisesti perustellun kertomuksen laatiminen saapuneista hakemuksista ja lautakunnan noudattamasta menettelystä, mukaan lukien:

i)	soveltuvien hakijoiden luettelo, josta lautakunnan haastattelemat hakijat käyvät ilmi;

ii)	paremmuusjärjestykseen laitettu luettelo kaikki kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista, joiden katsotaan täyttävän parhaiten avointa tointa koskevassa ilmoituksessa esitetyt valintaperusteet.

4. Lautakunnan työ dokumentoidaan kokonaisuudessaan erityisesti käyttämällä avointa tointa koskevassa ilmoituksessa esitettyjen vaatimusten ja hallintoneuvoston antamien lisäohjeiden mukaisesti laadittuja arviointilomakkeita. Arviointilomakkeet ja yhteenveto kustakin hakijasta erikseen laadituista lautakunnan päätelmistä liitetään hakijoiden hakemusasiakirjoihin.

5. Tulokset työstä, jonka lautakunnan sihteeristö, yksi tai useampi lautakunnan jäsen tai ulkopuolinen henkilöstökonsultti on tehnyt lautakunnan puolesta, toimitetaan täysijäseniselle lautakunnalle tarkistettavaksi ja hyväksyttäväksi.

6. Lautakunnan puheenjohtaja ja yksi lautakunnan jäsen allekirjoittavat lautakunnan tekemän päätöksen kertomuksesta.

7. Lautakunnan puheenjohtaja toimittaa hallintoneuvostolle mahdollisimman pian haastattelujen päättymisen jälkeen lautakunnan laatiman kertomuksen sekä haastateltujen hakijoiden täydelliset hakemusasiakirjat.

7 artikla

Lautakunnan sihteeristö ilmoittaa valintamenettelyn kunkin vaiheen jälkeen menettelyn tulokset kirjallisesti lautakunnan hylkäämille hakijoille.

8 artikla

1. Lautakunnan valintamenettelyt järjestetään Haagissa, ellei hallintoneuvosto toisin päätä.

2. Lautakunnan jäsenille sekä testeihin ja haastatteluihin kutsutuille hakijoille korvataan matkoista, oleskelusta ja hotellimajoituksesta aiheutuvat kustannukset sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

9 artikla

1. Hallintoneuvosto pyytää lautakunnan puheenjohtajaa kertomaan toteutetusta menettelystä ja esittelemään lautakunnan kertomuksen.

2. Hallintoneuvosto voi päättää haastatella paremmuusjärjestykseen laitetussa lautakunnan luettelossa olevia hakijoita ja ketä tahansa muuta lautakunnan haastattelemaa soveltuvaa hakijaa.

3. Hallintoneuvosto antaa lautakunnan toimittaman kertomuksen ja tarvittaessa 2 kohdan mukaisesti pidettyjen haastattelujen perusteella perustellun lausunnon, jossa

a)	esitetään luettelo soveltuvista hakijoista;

b)	esitetään luettelo, joka käsittää vähintään kolme paremmuusjärjestykseen laitettua soveltuvaa hakijaa; ja

c)	vahvistetaan, että ehdolle valittujen hakijoiden luettelossa olevat hakijat täyttävät palvelussuhteen ehtojen 12 artiklan 2 kohdassa säädetyt palvelukseen ottamista koskevat edellytykset ja avointa tointa koskevassa ilmoituksessa esitetyt kelpoisuusvaatimukset.

4. Jos joku hallintoneuvoston jäsenistä on myös hakijaluettelossa tai jos voi syntyä jokin muu eturistiriita, tämä jäsen ei saa olla läsnä hallintoneuvoston laatiessa lausuntoaan.

5. Hallintoneuvoston puheenjohtaja toimittaa hallintoneuvoston lausunnon ja ehdolle valittujen hakijoiden luettelossa olevien hakijoiden täydelliset hakemusasiakirjat neuvostolle, jotta tämä voisi tehdä päätöksen Europol-päätöksen 38 artiklan mukaisesti kaikkien asiaa koskevien tietojen pohjalta.

6. Hallintoneuvoston sihteeristö ilmoittaa valintamenettelyn tulokset kirjallisesti hallintoneuvoston hylkäämille hakijoille.

10 artikla

Kun neuvosto on tehnyt nimityksen, hallintoneuvoston sihteeristö toimittaa virallisen ilmoituksen menettelyn tuloksista kaikille tointa hakeneille. Henkilöstösääntöjen 90 artiklan mukainen kolmen kuukauden määräaika valituksen jättämiselle alkaa tämän kirjeen tiedoksi antamisesta.

11 artikla

1. Lautakunnan ja hallintoneuvoston menettelyt ovat salaisia.

2. Lautakunnan jäsenten, hallintoneuvoston jäsenten ja valintamenettelyyn osallistuvien Europolin työntekijöiden, ulkopuolisten arviointikeskusten työntekijöiden tai ulkopuolisen henkilöstökonsultin on noudatettava ehdotonta luottamuksellisuutta tehdyn työn suhteen.

3 LUKU

TOIMIKAUDEN JATKAMINEN

12 artikla

1. Jos Europol-päätöksen 38 artiklan nojalla nimitetyn johtajan tai apulaisjohtajan toimikautta voidaan jatkaa Europol-päätöksen 38 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti, hallintoneuvosto voi päättää poiketa 2 luvussa vahvistetusta menettelystä. Tällöin hallintoneuvosto laatii viimeistään kaksitoista kuukautta ennen toimikauden päättymistä lausunnon, jossa se suosittaa neuvostolle toimikauden jatkamista. Hallintoneuvoston lausunnossa otetaan erityisesti huomioon asianomaisen johtajan tai apulaisjohtajan ensimmäisen toimikauden aikana saavuttamat tulokset, palvelussuhteen ehtojen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti laaditut vuosittaiset arviointikertomukset sekä Europolin tulevien vuosien toiminta-ajatus ja tarpeet.

Hallintoneuvoston lausunto, jossa suositetaan apulaisjohtajan toimikauden jatkamista, toimitetaan johtajan kuulemisen jälkeen.

2. Jos hallintoneuvosto ei päätä poiketa edellä mainitusta menettelystä, jos neuvosto päättää olla jatkamatta johtajan tai apulaisjohtajan toimikautta tai jos neuvosto ei tee asiasta päätöstä kolmen kuukauden kuluessa hallintoneuvoston lausunnon saatuaan, noudatetaan näiden sääntöjen 2 luvussa vahvistettua menettelyä.

4 LUKU

PALVELUSSUHTEEN PÄÄTTYMINEN

13 artikla

1. Kuolemantapausta lukuun ottamatta johtajan tai apulaisjohtajan palvelussuhde päättyy palvelussuhteen ehtojen 47 artiklan a kohdan mukaisesti sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka aikana asianomainen henkilö täyttää 65 vuotta.

2. Neuvosto päättää johtajan tai apulaisjohtajan palvelussuhteen päättymisestä näiden sääntöjen 15 ja 17 artiklan mukaisesti määräenemmistöllä saatuaan hallintoneuvoston lausunnon.

3. Apulaisjohtajan palvelussuhteen päättämistä koskeva hallintoneuvoston lausunto laaditaan johtajan kuulemisen jälkeen.

14 artikla

1. Johtajan tai apulaisjohtajan, joka haluaa irtisanoutua ennen toimikautensa päättymistä, on tehtävä selkeä kirjallinen ilmoitus aikeestaan irtisanoutua Europolin palveluksesta ja ehdotettava päivämäärää, jolloin irtisanoutuminen tulisi voimaan palvelussuhteen ehtojen 47 artiklan b kohdan ii alakohdan mukaisesti.

2. Erokirje on osoitettava neuvoston puheenjohtajalle, ja siitä on toimitettava jäljennös hallintoneuvoston puheenjohtajalle sekä johtajalle, jos kyseessä on apulaisjohtajan irtisanoutuminen.

15 artikla

1. Neuvosto voi päättää johtajan tai apulaisjohtajan palvelussuhteen hallintoneuvoston pyynnöstä palvelussuhteen ehtojen 47 artiklan b kohdan mukaisesti sillä edellytyksellä, että irtisanomisaikaa ja muita kyseisen artiklan ii alakohdan tai iii alakohdan mukaisia ehtoja noudatetaan.

2. Neuvosto voi päättää johtajan tai apulaisjohtajan palvelussuhteen hallintoneuvoston pyynnöstä ilman irtisanomisaikaa, kun palvelussuhteen ehtojen 48 artiklan a tai b kohdan mukaiset ehdot täyttyvät.

3. Neuvosto päättää johtajan tai apulaisjohtajan palvelussuhteen ilman irtisanomisaikaa, kun palvelussuhteen ehtojen 50 artiklan mukaiset ehdot täyttyvät. Tässä tapauksessa neuvosto ilmoittaa palvelussuhteen päättyneeksi kuultuaan asianomaista henkilöä näiden sääntöjen 16 artiklan 2 kohdan mukaisen kurinpitomenettelyn jälkeen.

Ennen palvelussuhteen päättämistä hallintoneuvosto voi pidättää asianomaisen johtajan tai johtaja asianomaisen apulaisjohtajan tämän toimen hoitamisesta palvelussuhteen ehtojen 50 artiklan 2 kohdan ja henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 23 ja 24 artiklan mukaisesti.

16 artikla

1. Jos johtaja tai apulaisjohtaja tahallisesti tai huolimattomuudesta jättää täyttämättä Europol-päätöksen tai palvelussuhteen ehtojen mukaiset velvollisuutensa, häntä vastaan voidaan aloittaa kurinpitomenettely palvelussuhteen ehtojen 50 a artiklan, henkilöstösääntöjen VI osaston ja soveltuvin osin henkilöstösääntöjen liitteen IX mukaisesti.

Henkilön katsotaan jättäneen velvollisuutensa täyttämättä, jos hän on muun muassa palvelukseen ottamisensa yhteydessä antanut todistetusti tahallaan vääriä tietoja joko ammattipätevyydestään tai palvelussuhteen ehtojen 12 artiklan 2 kohdan mukaisista edellytyksistä, ja jos nämä hänen toimittamansa väärät tiedot ovat ratkaisevasti vaikuttaneet hänen palvelukseen ottamiseensa.

2. Kurinpitomenettelyt aloitetaan ja toteutetaan henkilöstösääntöjen liitteen IX mukaisesti.

17 artikla

1. Neuvosto voi henkilöstösääntöjen liitteen IX mukaisen kurinpitomenettelyn jälkeen päättää johtajan tai apulaisjohtajan palvelussuhteen ilman irtisanomisaikaa palvelussuhteen ehtojen 49 artiklan mukaisesti kurinpidollisista syistä vakavissa tapauksissa, joissa johtaja tai apulaisjohtaja on tahallisesti tai huolimattomuudesta jättänyt täyttämättä velvollisuutensa.

2. Saatuaan henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevassa 18 artiklassa tarkoitetun kurinpitolautakunnan kertomuksen hallintoneuvosto päättää, onko syytä antaa neuvostolle lausunto johtajan palvelussuhteen päättämiseksi Europol-päätöksen 38 artiklan 7 kohdan mukaisesti. Tässä tapauksessa hallintoneuvosto toimittaa kuukauden kuluessa kurinpitolautakunnan kertomuksen vastaanottamisesta asianmukaisesti perustellun lausunnon rangaistuksesta, joka olisi syytä antaa vaatimuksen perusteena olevien seikkojen perusteella, tai muusta toimenpiteestä, joka neuvoston olisi toteutettava näiden sääntöjen mukaisesti. Ennen lausunnon laatimista hallintoneuvoston on annettava asianomaiselle johtajalle tilaisuus tulla kuulluksi. Hallintoneuvoston puheenjohtaja toimittaa hallintoneuvoston lausunnon neuvostolle Europol-päätöksen 38 artiklan 7 kohdan mukaisesti ja jäljennöksen lausunnosta vaatimuksen kohteena olevalle johtajalle.

Jos hallintoneuvosto päättää, ettei neuvostolle anneta lausuntoa Europol-päätöksen 38 artiklan 7 kohdan mukaisesti, sillä on oikeus määrätä jokin henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 9 artiklan 1 kohdan mukainen rangaistus, lukuun ottamatta johtajan erottamista tämän toimesta. Kuultuaan johtajaa hallintoneuvosto tekee henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 9 ja 10 artiklan mukaisen päätöksensä kahden kuukauden kuluessa kurinpitolautakunnan lausunnon vastaanottamisesta. Päätös on perusteltava.

3. Saatuaan henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevassa 18 artiklassa tarkoitetun kurinpitolautakunnan kertomuksen johtaja toimittaa ilman aiheetonta viivytystä hallintoneuvostolle asianmukaisesti perustellun lausuntoluonnoksen rangaistuksesta, joka olisi syytä antaa vaatimuksen perusteena olevien seikkojen perusteella, tai muusta toimenpiteestä, joka neuvoston olisi toteutettava apulaisjohtajan osalta näiden sääntöjen mukaisesti.

Hallintoneuvosto päättää, onko syytä antaa neuvostolle lausunto asianomaisen apulaisjohtajan palvelussuhteen päättämiseksi Europol-päätöksen 38 artiklan 7 kohdan mukaisesti. Ennen lausunnon laatimista hallintoneuvoston on annettava asianomaiselle apulaisjohtajalle tilaisuus tulla kuulluksi. Hallintoneuvosto toimittaa lausuntonsa kuukauden kuluessa siitä, kun johtaja on saanut kurinpitolautakunnan kertomuksen. Hallintoneuvoston puheenjohtaja toimittaa hallintoneuvoston lausunnon neuvostolle Europol-päätöksen 38 artiklan 7 kohdan mukaisesti ja jäljennöksen lausunnosta vaatimuksen kohteena olevalle apulaisjohtajalle.

Jos hallintoneuvosto päättää, ettei neuvostolle anneta lausuntoa Europol-päätöksen 38 artiklan 7 kohdan mukaisesti, johtajalla on oikeus määrätä jokin henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 9 artiklan 1 kohdan mukainen rangaistus, lukuun ottamatta asianomaisen apulaisjohtajan erottamista tämän toimesta. Kuultuaan asianomaista apulaisjohtajaa johtaja tekee henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 9 ja 10 artiklan mukaisen päätöksensä kahden kuukauden kuluessa kurinpitolautakunnan lausunnon vastaanottamisesta. Päätös on perusteltava.

4. Saatuaan tämän artiklan 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun hallintoneuvoston lausunnon neuvosto päättää kuultuaan asianomaista johtajaa tai apulaisjohtajaa, erottaako se johtajan tai apulaisjohtajan tämän toimesta henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 9 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaisesti vai päättääkö se hänen palvelussuhteensa Europolissa muulla tavoin.

Jos neuvosto päättää erottaa johtajan tai apulaisjohtajan tämän toimesta tai päättää hänen palvelussuhteensa muulla tavoin, sen on ilmoitettava päätöksessään menettelyn tarkka sisältö sekä päivämäärä, jona toimenpide pannaan täytäntöön. Päätös on perusteltava asianmukaisesti ja annettava tiedoksi kyseiselle henkilölle ja Europolille.

Neuvoston päätös erottaa johtaja tai apulaisjohtaja tämän toimesta henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 9 artiklan mukaisesti tehdään kahden kuukauden kuluessa henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevassa 18 artiklassa tarkoitetun kurinpitolautakunnan lausunnon vastaanottamisesta.

5. Jos neuvosto päättää, ettei se erota asianomaista johtajaa tai apulaisjohtajaa tämän toimesta henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 9 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaisesti tai ettei se päätä hänen palvelussuhdettaan Europolissa muulla tavoin, asia palautetaan hallintoneuvoston käsiteltäväksi, jos kyseessä on johtaja, ja johtajan käsiteltäväksi, jos kyseessä on apulaisjohtaja.

Jos johtajaa koskeva tapaus palautetaan hallintoneuvoston käsiteltäväksi, hallintoneuvostolla on oikeus määrätä jokin henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 9 artiklan 1 kohdan mukainen rangaistus, lukuun ottamatta johtajan erottamista tämän toimesta. Hallintoneuvoston on tehtävä päätöksensä ilman aiheetonta viivytystä johtajaa kuultuaan. Päätös on perusteltava.

Jos apulaisjohtajaa koskeva tapaus palautetaan hallintoneuvoston ja johtajan käsiteltäväksi, johtajalla on oikeus määrätä jokin henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 9 artiklan 1 kohdan mukainen rangaistus, lukuun ottamatta apulaisjohtajan erottamista tämän toimesta. Hallintoneuvoston on tehtävä päätöksensä ilman aiheetonta viivytystä apulaisjohtajaa kuultuaan. Päätös on perusteltava.

5 LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

18 artikla

1. Nämä säännöt tulevat voimaan Europol-päätöksen soveltamisen alkamispäivänä.

2. Hallintoneuvosto arvioi nämä säännöt kolmen vuoden kuluessa niiden voimaantulosta.

3. Hallintoneuvosto tarkastelee kaikkia näiden sääntöjen muuttamista koskevia ehdotuksia, jotta neuvosto voisi hyväksyä ne Europol-päätöksen 38 artiklan 3 kohdassa ja 38 artiklan 7 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

Haag, 4. kesäkuuta 2009.

Neuvosto on hyväksynyt tämän päätöksen 30 päivänä marraskuuta 2009.

Puheenjohtaja

S. CLERTON

(1) EUVL L 121, 15.5.2009, s. 37.

(2) EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.

29.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 348/9

NEUVOSTON ASETUS (EU, EURATOM) N:o 1295/2009

annettu 22 päivänä joulukuuta 2009,

Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstöneläkejärjestelmän maksuosuuden mukauttamisesta 1 päivästä heinäkuuta 2009

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevat palvelussuhteen ehdot, sellaisina kuin ne ovat vahvistettuina neuvoston asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (1), ja erityisesti mainittujen henkilöstösääntöjen 83 a artiklan ja liitteen XII,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Eurostat esitti henkilöstösääntöjen liitteessä XII olevan 13 artiklan mukaisesti 1 päivänä syyskuuta 2009 eläkejärjestelmän vuoden 2009 vakuutusmatemaattisen arviointiraportin, jossa saatetaan ajan tasallte mainitussa liitteessä tarkoitetut muuttujat. Raportin mukaan eläkejärjestelmän vakuutusmatemaattisen tasapainon varmistamiseen tarvittava maksuosuus on 11,3 prosenttia peruspalkasta.

(2)	Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön eläkejärjestelmän vakuutusmatemaattisen tasapainon varmistamiseen tarvittavaa maksuosuutta olisi tästä syystä mukautettava 11,3 prosenttiin peruspalkasta,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Vahvistetaan henkilöstösääntöjen 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi maksuosuudeksi 11,3 prosenttia 1 päivästä heinäkuuta 2009.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä joulukuuta 2009.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. CARLGREN

(1) EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.

29.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 348/10

NEUVOSTON ASETUS (EU, EURATOM) N:o 1296/2009,

annettu 23 päivänä joulukuuta 2009,

Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden sekä näihin palkkoihin ja eläkkeisiin liittyvien korjauskertoimien mukauttamisesta 1 päivästä heinäkuuta 2009

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan ja erityisesti sen 12 artiklan,

ottaa huomioon asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (1) vahvistetut Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt ja muuta henkilöstöä koskevat palvelussuhteen ehdot ja erityisesti henkilöstösääntöjen 63, 64, 65 ja 82 artiklan sekä liitteet VII, XI ja XIII ja palvelussuhteen ehtojen 20 artiklan 1 kohdan, 64 artiklan, 92 artiklan ja 132 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Jotta Euroopan unionin virkamiehille ja muulle henkilöstölle voidaan taata jäsenvaltioiden kansallisten virkamiesten ostovoiman kehitystä vastaava kehitys, Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoja ja eläkkeitä olisi mukautettava vuoden 2009 tarkistuksen yhteydessä.

(2)	Komission ehdottamaa palkkojen ja eläkkeiden mukautusta olisi muutettava ottaen huomioon rahoituskriisin sekä osana unionin taloudellista- ja sosiaalipolitiikkaa. Tilannetta olisi tarvittaessa tarkasteltava uudelleen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan 1 päivästä heinäkuuta 2009 henkilöstösääntöjen 63 artiklan toisessa kohdassa oleva ilmaisu ”1 päivästä heinäkuuta 2008” ilmaisulla ”1 päivästä heinäkuuta 2009”.

2 artikla

Korvataan 1 päivästä heinäkuuta 2009 henkilöstösääntöjen 66 artiklassa oleva taulukko, joka koskee palkkojen ja eläkkeiden laskemiseen sovellettavia kuukausittaisia peruspalkkoja, seuraavalla taulukolla:

1.7.2009	PALKKATASO
PALKKALUOKKA	1	2	3	4	5
16	16 600,62	17 298,20	18 025,09
15	14 672,17	15 288,71	15 931,17	16 374,40	16 600,62
14	12 967,74	13 512,67	14 080,49	14 472,23	14 672,17
13	11 461,32	11 942,94	12 444,80	12 791,03	12 967,74
12	10 129,89	10 555,56	10 999,12	11 305,13	11 461,32
11	8 953,13	9 329,35	9 721,38	9 991,85	10 129,89
10	7 913,07	8 245,59	8 592,08	8 831,12	8 953,13
9	6 993,83	7 287,72	7 593,96	7 805,24	7 913,07
8	6 181,38	6 441,13	6 711,79	6 898,52	6 993,83
7	5 463,30	5 692,88	5 932,10	6 097,14	6 181,38
6	4 828,65	5 031,55	5 242,99	5 388,85	5 463,30
5	4 267,72	4 447,05	4 633,92	4 762,85	4 828,65
4	3 771,95	3 930,45	4 095,61	4 209,56	4 267,72
3	3 333,77	3 473,86	3 619,84	3 720,55	3 771,95
2	2 946,50	3 070,31	3 199,33	3 288,34	3 333,77
1	2 604,21	2 713,64	2 827,67	2 906,34	2 946,50

3 artikla

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2009 virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin henkilöstösääntöjen 64 artiklan nojalla sovellettavat korjauskertoimet jäljempänä olevan taulukon sarakkeen 2 mukaisesti.

Vahvistetaan 1 päivästä tammikuuta 2010 henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 17 artiklan 3 kohdan nojalla virkamiesten ja muun henkilöstön palkansiirtoihin sovellettavat korjauskertoimet jäljempänä olevan taulukon sarakkeen 3 mukaisesti.

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2009 henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 20 artiklan 1 kohdan nojalla eläkkeisiin sovellettavat korjauskertoimet jäljempänä olevan taulukon sarakkeen 4 mukaisesti.

Vahvistetaan 16 päivästä toukokuuta 2009 virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin henkilöstösääntöjen 64 artiklan nojalla sovellettavat korjauskertoimet jäljempänä olevan taulukon sarakkeen 5 mukaisesti. Vuotuinen mukautus tulee voimaan kyseisten asemapaikkojen osalta 16 päivänä toukokuuta 2009.

Vahvistetaan 1 päivästä toukokuuta 2009 virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin henkilöstösääntöjen 64 artiklan nojalla sovellettavat korjauskertoimet jäljempänä olevan taulukon sarakkeen 6 mukaisesti. Vuotuinen mukautus tulee voimaan kyseisten asemapaikkojen osalta 1 päivänä toukokuuta 2009.

1	2	3	4	5	6
Maa/paikkakunta	Korvaus 1.7.2009	Siirto 1.1.2010	Eläke 1.7.2009	Korvaus 16.5.2009	Korvaus 1.5.2009
Bulgaria		62,0	100,0	69,2
Tšekki	88,3	80,4	100,0
Tanska	138,7	133,9	133,9
Saksa	98,4	98,8	100,0
Bonn	98,6
Karlsruhe	95,9
München	106,1
Viro	82,1	79,6	100,0
Irlanti	114,7	110,6	110,6
Kreikka	94,2	93,5	100,0
Espanja	99,4	93,5	100,0
Ranska	115,8	108,5	108,5
Italia	110,6	106,5	106,5
Varese	97,1
Kypros	88,7	91,5	100,0
Latvia	84,5	77,1	100,0
Liettua	76,5	71,0	100,0
Unkari	81,8	70,9	100,0
Malta	85,5	86,2	100,0
Alankomaat	109,3	101,1	101,1
Itävalta	106,9	105,9	105,9
Puola		64,0	100,0	72,2
Portugali	87,8	87,2	100,0
Romania		59,1	100,0		69,3
Slovenia	90,8	86,3	100,0
Slovakia	84,3	79,0	100,0
Suomi	121,3	116,6	116,6
Ruotsi		98,0	100,0	102,8
Yhdistynyt kuningaskunta		100,3	100,3	120,3
Culham	96,5

4 artikla

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2009 henkilöstösääntöjen 42 a artiklan toisessa ja kolmannessa kohdassa tarkoitetun vanhempainloman aikaisen lisän määräksi 894,57 euroa ja yksinhuoltajavanhemmille 1 192,76 euroa.

5 artikla

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2009 henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kotitalouslisän perusosaksi 167,31 euroa.

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2009 henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun huollettavasta lapsesta maksettavan lisän määräksi 365,60 euroa.

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2009 henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun koulutuslisän määräksi 248,06 euroa.

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2009 henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun koulutuslisän määräksi 89,31 euroa.

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2009 henkilöstösääntöjen 69 artiklassa ja sen liitteessä VII olevan 4 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun ulkomaankorvauksen vähimmäismääräksi 495,89 euroa.

Vahvistetaan 14 päivästä heinäkuuta 2009 muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 134 artiklassa tarkoitetun ulkomaankorvauksen määräksi 356,48 euroa.

6 artikla

Mukautetaan 1 päivästä tammikuuta 2010 henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu kilometrikorvaus seuraavasti:

0 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on 0–200 km

0,3719 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on 201–1 000 km

0,6198 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on 1 001–2 000 km

0,3719 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on 2 001–3 000 km

0,1238 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on 3 001–4 000 km

0,0597 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on 4 001–10 000 km

0 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus ylittää 10 000 km.

Edellä oleviin lisätään kiinteämääräinen lisäkorvaus seuraavasti:

—	185,92 euroa, jos asemapaikan ja lähtöpaikkakunnan välinen etäisyys rautateitse on 725–1 450 kilometriä,

—	371,79 euroa, jos asemapaikan ja lähtöpaikkakunnan välinen etäisyys rautateitse on yli 1 450 kilometriä.

7 artikla

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2009 henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päivärahan määräksi

—	38,43 euroa virkamiehelle, jolla on oikeus kotitalouslisään,

—	30,98 euroa virkamiehelle, jolla ei ole oikeutta kotitalouslisään.

8 artikla

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2009 muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun asettautumiskorvauksen vähimmäismääräksi

—	1 094,01 euroa henkilölle, jolla on oikeus kotitalouslisään,

—	650,50 euroa henkilölle, jolla ei ole oikeutta kotitalouslisään.

9 artikla

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2009 muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 28 a artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun työttömyyskorvauksen vähimmäismääräksi 1 312,02 euroa, enimmäismääräksi 2 624,05 euroa ja kiinteämääräiseksi vähennykseksi 1 192,76 euroa.

10 artikla

Korvataan 1 päivästä heinäkuuta 2009 muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 93 artiklassa oleva kuukausittaisia peruspalkkoja koskeva taulukko seuraavasti:

TEHTÄVÄRYHMÄ	1.7.2009	PALKKATASO
TEHTÄVÄRYHMÄ	PALKKALUOKKA	1	2	3	4	5	6	7
IV	18	5 722,65	5 841,66	5 963,14	6 087,15	6 213,73	6 342,95	6 474,86
	17	5 057,83	5 163,01	5 270,38	5 379,98	5 491,86	5 606,07	5 722,65
	16	4 470,24	4 563,20	4 658,10	4 754,97	4 853,85	4 954,79	5 057,83
	15	3 950,91	4 033,08	4 116,95	4 202,56	4 289,96	4 379,17	4 470,24
	14	3 491,92	3 564,54	3 638,66	3 714,33	3 791,58	3 870,43	3 950,91
	13	3 086,25	3 150,43	3 215,95	3 282,82	3 351,09	3 420,78	3 491,92
III	12	3 950,85	4 033,01	4 116,87	4 202,48	4 289,87	4 379,08	4 470,14
	11	3 491,89	3 564,50	3 638,62	3 714,29	3 791,52	3 870,37	3 950,85
	10	3 086,24	3 150,42	3 215,93	3 282,80	3 351,07	3 420,75	3 491,89
	9	2 727,71	2 784,44	2 842,34	2 901,44	2 961,78	3 023,37	3 086,24
	8	2 410,84	2 460,97	2 512,15	2 564,39	2 617,71	2 672,15	2 727,71
II	7	2 727,65	2 784,38	2 842,30	2 901,42	2 961,76	3 023,37	3 086,25
	6	2 410,72	2 460,86	2 512,04	2 564,29	2 617,63	2 672,07	2 727,65
	5	2 130,61	2 174,93	2 220,16	2 266,34	2 313,48	2 361,60	2 410,72
	4	1 883,05	1 922,22	1 962,20	2 003,01	2 044,67	2 087,20	2 130,61
I	3	2 319,77	2 367,92	2 417,06	2 467,23	2 518,43	2 570,70	2 624,05
	2	2 050,78	2 093,34	2 136,79	2 181,14	2 226,40	2 272,61	2 319,77
	1	1 812,98	1 850,61	1 889,01	1 928,22	1 968,24	2 009,09	2 050,78

11 artikla

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2009 muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 94 artiklassa tarkoitetun asettautumiskorvauksen vähimmäismääräksi

—	822,88 euroa henkilölle, jolla on oikeus kotitalouslisään,

—	487,86 euroa henkilölle, jolla ei ole oikeutta kotitalouslisään.

12 artikla

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2009 muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 96 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun työttömyyskorvauksen vähimmäismääräksi 984,02 euroa, enimmäismääräksi 1 968,04 euroa ja kiinteämääräiseksi vähennykseksi 894,57 euroa.

Vahvistetaan 14 päivästä heinäkuuta 2009 muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 136 artiklassa tarkoitetun työttömyyskorvauksen vähimmäismääräksi 865,73 euroa ja enimmäismääräksi 2 037,00 euroa.

13 artikla

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2009 neuvoston asetuksen (EHTY, ETY, Euratom) N:o 300/76 (2) 1 artiklan ensimmäisessä alakohdassa säädetyiksi korvauksiksi keskeytyksettä tai vuorotyössä tehtäviään hoitaville virkamiehille vastaavasti 374,98 euroa, 565,98 euroa, 618,82 euroa ja 843,65 euroa.

14 artikla

Korjataan 1 päivästä heinäkuuta 2009 neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68 (3) 4 artiklassa tarkoitetut määrät kertoimella 5,412934.

15 artikla

Korvataan 1 päivästä heinäkuuta 2009 henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 8 artiklan 2 kohdassa esitetty sovellettavia määriä koskeva taulukko seuraavalla taulukolla:

1.7.2009	PALKKATASO
PALKKALUOKKA	1	2	3	4	5	6	7	8
16	16 600,62	17 298,20	18 025,09	18 025,09	18 025,09	18 025,09
15	14 672,17	15 288,71	15 931,17	16 374,40	16 600,62	17 298,20
14	12 967,74	13 512,67	14 080,49	14 472,23	14 672,17	15 288,71	15 931,17	16 600,62
13	11 461,32	11 942,94	12 444,80	12 791,03	12 967,74
12	10 129,89	10 555,56	10 999,12	11 305,13	11 461,32	11 942,94	12 444,80	12 967,74
11	8 953,13	9 329,35	9 721,38	9 991,85	10 129,89	10 555,56	10 999,12	11 461,32
10	7 913,07	8 245,59	8 592,08	8 831,12	8 953,13	9 329,35	9 721,38	10 129,89
9	6 993,83	7 287,72	7 593,96	7 805,24	7 913,07
8	6 181,38	6 441,13	6 711,79	6 898,52	6 993,83	7 287,72	7 593,96	7 913,07
7	5 463,30	5 692,88	5 932,10	6 097,14	6 181,38	6 441,13	6 711,79	6 993,83
6	4 828,65	5 031,55	5 242,99	5 388,85	5 463,30	5 692,88	5 932,10	6 181,38
5	4 267,72	4 447,05	4 633,92	4 762,85	4 828,65	5 031,55	5 242,99	5 463,30
4	3 771,95	3 930,45	4 095,61	4 209,56	4 267,72	4 447,05	4 633,92	4 828,65
3	3 333,77	3 473,86	3 619,84	3 720,55	3 771,95	3 930,45	4 095,61	4 267,72
2	2 946,50	3 070,31	3 199,33	3 288,34	3 333,77	3 473,86	3 619,84	3 771,95
1	2 604,21	2 713,64	2 827,67	2 906,34	2 946,50

16 artikla

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2009 henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 18 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi ennen 1 päivää toukokuuta 2004 voimassa olevassa henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa entisessä 4 a artiklassa tarkoitetun kiinteämääräisen korvauksen määräksi

—	129,36 euroa kuukaudessa virkamiehille, joiden palkkaluokka on C 4 tai C 5,

—	198,33 euroa kuukaudessa virkamiehille, joiden palkkaluokka on C 1, C 2 tai C 3.

17 artikla

Korvataan 14 päivästä heinäkuuta 2009 muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 133 artiklassa oleva kuukausittaisia peruspalkkoja koskeva asteikko seuraavasti:

Palkkaluokka	1	2	3	4	5	6	7
Kokoaikaisen työntekijän peruspalkka	1 649,12	1 921,23	2 083,02	2 258,43	2 448,62	2 654,81	2 878,37
Palkkaluokka	8	9	10	11	12	13	14
Kokoaikaisen työntekijän peruspalkka	3 120,77	3 383,57	3 668,50	3 977,43	4 312,37	4 675,52	5 069,25
Palkkaluokka	15	16	17	18	19
Kokoaikaisen työntekijän peruspalkka	5 496,13	5 958,97	6 460,77	7 004,85	7 594,73

18 artikla

Tätä asetusta tarkastellaan tarvittaessa uudelleen, ja komissio tekee tarpeen mukaan tämän asetuksen muuttamista koskevan ehdotuksen, jonka johdosta neuvoston tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä.

19 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä joulukuuta 2009.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. BILDT

(1) EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.

(2) Neuvoston asetus (EHTY, ETY, Euratom) N:o 300/76, annettu 9 päivänä helmikuuta 1976, edunsaajaryhmien, korvausten antamista koskevien edellytysten ja sellaisten korvausmäärien määrittämisestä, jotka voidaan myöntää keskeytyksettä tai vuorotyössä tehtäviään hoitaville virkamiehille (EYVL L 38, 13.2.1976, s. 1).

(3) Neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68, annettu 29 päivänä helmikuuta 1968, Euroopan yhteisöille suoritettavaan veroon sovellettavien edellytysten ja menettelyjen vahvistamisesta (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 8).

29.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 348/16

NEUVOSTON PÄÄTÖS 2009/1012/YUTP,

tehty 22 päivänä joulukuuta 2009,

EU:n toimien tukemisesta aseviennin valvonnan sekä yhteisessä kannassa 2008/944/YUTP vahvistettujen periaatteiden ja perusteiden edistämiseksi kolmansissa maissa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 26 artiklan 2 kohdan ja 31 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto hyväksyi 26 päivänä kesäkuuta 1997 EU:n ohjelman tavanomaisten aseiden laittoman kaupan estämiseksi ja torjumiseksi, jolla velvoitetaan EU ja sen jäsenvaltiot yhteistyöhön muiden maiden auttamiseksi laittoman asekaupan estämisessä ja torjumisessa.

(2)

Neuvosto hyväksyi 8 päivänä joulukuuta 2008 sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämistä koskevan yhteisen kannan 2008/944/YUTP (1), jossa vahvistetaan kahdeksan tavanomaisten asteiden vientiä koskevaa perustetta, perustetaan epäämistä koskeva ilmoittamis- ja neuvottelumenettely ja siihen sisältyy asevientiä koskevien EU:n vuosiraporttien julkaisemisen myötä avoimuutta koskeva menettely. Yhteinen kanta merkittävästi edistää aseviennin valvontaa koskevien kansallisten politiikkojen yhdenmukaistamista, ja useat kolmannet maat ovat virallisesti omaksuneet siinä esitetyt periaatteet ja perusteet.

(3)	Yhteisen kannan 2008/944/YUTP 11 artiklan mukaan jäsenvaltiot pyrkivät kaikin tavoin kannustamaan aseita vieviä muita valtioita noudattamaan yhteisen kannan perusteita.

(4)

Valtion- ja hallitusten päämiesten 12 päivänä joulukuuta 2003 hyväksymässä Euroopan turvallisuusstrategiassa mainitaan viisi keskeistä haastetta, joihin EU:n on vastattava kylmän sodan jälkeisessä maailmassa: terrorismi, joukkotuhoaseiden leviäminen, alueelliset konfliktit, toimintakyvyttömät valtiot ja järjestäytynyt rikollisuus. Näistä viidestä haasteesta neljässä ovat keskeisellä sijalla tavanomaisten aseiden hallitsemattoman leviämisen seuraukset. Aseiden hallitsematon leviäminen on itse asiassa osasyy terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden pahenemiseen, ja sillä on huomattava merkitys konfliktien puhkeamisessa ja leviämisessä sekä valtiorakenteiden sortumisessa. Lisäksi strategiassa korostetaan vientivalvonnan merkitystä aseiden leviämisen hillitsemisessä.

(5)

Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous hyväksyi 8 päivänä joulukuuta 2005 kansainvälisen asiakirjan, joka koskee sitä, miten valtiot voivat tunnistaa ja jäljittää nopeasti ja luotettavasti laittomat pienaseet ja kevyet aseet ja jonka tarkoituksena on tehostaa ja täydentää olemassa olevia kahdenvälisiä, alueellisia ja kansainvälisiä sopimuksia pienaseiden ja kevyiden aseiden laittoman kaupan kaikkien eri osa-alueiden ehkäisemiseksi, torjumiseksi ja poistamiseksi.

(6)

Pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman keskittymisen ja kaupan torjumista koskevassa EU:n strategiassa, jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi 15 ja 16 päivänä joulukuuta 2005, määrätään, että EU:n olisi alueellisella ja kansainvälisellä tasolla tuettava vientivalvonnan tehostamista ja asevientiä koskevien, myöhemmin yhteisellä kannalla 2008/944/YUTP korvattavien käytännesääntöjen perusteiden edistämistä muun muassa avustamalla kolmansia maita asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön laatimisessa sekä edistämällä avoimuutta lisääviä toimia.

(7)

YK:n yleiskokous hyväksyi 6 päivänä joulukuuta 2006 kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden tukemana päätöslauselman 61/89 ”Kohti asekauppasopimusta: tavanomaisten aseiden tuontia, vientiä ja siirtoa koskevien yhteisten kansainvälisten normien vahvistaminen”. Joulukuussa 2006 sekä kesä- ja joulukuussa 2007 neuvosto hyväksyi päätelmät, joissa se korosti, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on tärkeää aktiivisesti osallistua ja tehdä yhteistyötä muiden valtioiden ja alueellisten järjestöjen kanssa YK:ssa käynnissä olevassa prosessissa tavanomaisten aseiden tuontia, vientiä ja siirtoa koskevien yhteisten kansainvälisten normien vahvistamiseksi, mikä suuresti auttaisi torjumaan tavanomaisten aseiden ei-toivottua ja vastuutonta leviämistä, joka vaarantaa rauhan, turvallisuuden, kehityksen ja ihmisoikeuksien täysimääräisen kunnioittamisen.

(8)

Neuvosto hyväksyi 17. maaliskuuta 2008 yhteisen toiminnan 2008/230/YUTP (2) EU:n toimien tukemisesta aseviennin valvonnan sekä asevientiä koskevien EU:n käytännesääntöjen periaatteiden ja perusteiden edistämiseksi kolmansissa maissa. Viimeinen tämän yhteisen toiminnan piiriin kuuluva toimi toteutettiin 27 ja 28 päivänä lokakuuta 2009,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Voidakseen panna käytännössä täytäntöön

—	EU:n turvallisuusstrategian,

—	pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman keskittymisen ja kaupan torjumista koskevan EU:n strategian,

—	yhteisen kannan 2008/944/YUTP 11 artiklan,

—	tavanomaisten aseiden laittoman kaupan estämistä ja torjumista koskevan EU:n ohjelman,

—	kansainvälisen asiakirjan, joka koskee sitä, miten valtiot voivat tunnistaa ja jäljittää nopeasti ja luotettavasti laittomat pienaseet ja kevyet aseet, ja

—	kansainvälistä asekauppasopimusta koskevat neuvoston päätelmät

Euroopan unioni tukee toimia seuraavien tavoitteiden edistämiseksi:

a)	yhteisen kannan 2008/944/YUTP perusteiden ja periaatteiden edistäminen kolmansissa maissa;

b)	kolmansien maiden tukeminen lainsäädännön laatimisessa ja täytäntöönpanossa aseviennin tehokkaan valvonnan varmistamiseksi;

c)	kolmansien maiden tukeminen lupia myöntävien viranomaisten kouluttamisessa aseviennin valvonnan riittävän täytäntöönpanon ja voimaansaattamisen varmistamiseksi;

d)	kolmansien maiden ja alueiden tukeminen asevientiä koskevien kansallisten ja alueellisten raporttien laatimisessa ja muiden tarkastelukeinojen kehittämisessä aseviennin avoimuuden ja vastuullisuuden edistämiseksi;

kolmansien maiden kannustaminen tukemaan Yhdistyneiden Kansakuntien prosessia, jonka tavoitteena on hyväksyä osapuolia oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus, jossa vahvistetaan yhteiset normit tavanomaisten aseiden maailmankaupalle, ja maiden avustaminen sen varmistamisessa, että niissä vallitseva tilanne mahdollistaa tällaisten mahdollisten yhteisten normien noudattamisen.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tavoitteita edistävät hankkeet esitetään tämän asiakirjan liitteessä.

2 artikla

1. Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, vastaa tämän päätöksen täytäntöönpanosta.

2. Edellä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut hankkeet panee teknisesti täytäntöön seuraava hankkeet toteuttava organisaatio:

Saksan vientivalvontavirasto BAFA (Bundesamt für Wirtschaft und Ausfuhrkontrolle).

3. Se suorittaa tehtävänsä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan alaisuudessa. Tätä tarkoitusta varten unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja sopii tarvittavista järjestelyistä hankkeet toteuttavan organisaation kanssa.

3 artikla

1. Rahoitusohje 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi on 787 000 euroa.

2. Tämän artiklan 1 kohdassa vahvistetulla summalla rahoitettavien menojen hallinnointiin sovelletaan Euroopan unionin talousarvioon sovellettavia menettelyjä ja sääntöjä.

3. Komissio valvoo 1 kohdassa tarkoitetun EU:n tuen asianmukaista täytäntöönpanoa. Tätä tarkoitusta varten se tekee rahoitussopimuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun toteutusorganisaation kanssa. Rahoitussopimuksessa on määrättävä, että toteutusorganisaation tehtävänä on varmistaa Euroopan unionin osuuden näkyvyys tavalla, joka vastaa sen määrää.

4. Komissio pyrkii tekemään 3 kohdassa tarkoitetun rahoitussopimuksen mahdollisimman pian tämän päätöksen voimaantulon jälkeen. Se ilmoittaa neuvostolle kyseisessä prosessissa mahdollisesti ilmenevistä vaikeuksista ja sopimuksen tekopäivästä.

4 artikla

1. Tosiasioihin pitäytyvä selvitys kussakin vastaanottajamaassa saavutetusta edistymisestä laaditaan sen jälkeen kun kussakin vastaanottajamaassa olevien EU:n edustustojen päälliköiden viimeinen pienryhmäkoulutus ja henkilöstövaihto saadaan päätökseen.

2. Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja raportoi tämän päätöksen täytäntöönpanosta 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun toteutusorganisaation ja tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen edustustojen päälliköiden laatimien säännöllisten selvitysten pohjalta. Nämä raportit ovat perustana neuvoston suorittamalle arvioinnille. Komissio toimittaa tietoa 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta hankkeiden rahoituksen täytäntöönpanosta.

5 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se annetaan.

Sen voimassaolo päättyy 24 kuukauden kuluttua 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun rahoitussopimuksen tekemisestä, tai jos rahoitussopimusta ei ole sinä aikana tehty, kuuden kuukauden kuluttua päätöksen antamispäivästä..

6 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 22 päivänä joulukuuta 2009.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. CARLGREN

(1) EUVL L 335, 13.12.2008, s. 99.

(2) EUVL L 75, 18.3.2008, s. 81.

LIITE

EU:n toimien tukemisesta yhteisessä kannassa 2008/944/YUTP hyväksytyn aseviennin valvonnan sekä periaatteiden ja perusteiden edistämiseksi kolmansissa maissa

I Tavoitteet

Tämän päätöksen yleisinä tavoitteina on:

a)	yhteisen kannan 2008/944/YUTP perusteiden ja periaatteiden edistäminen kolmansissa maissa;

b)	kolmansien maiden tukeminen lainsäädännön laatimisessa ja täytäntöönpanossa aseviennin tehokkaan valvonnan varmistamiseksi;

c)	maiden tukeminen lupia myöntävien viranomaisten kouluttamisessa aseviennin valvonnan riittävän täytäntöönpanon ja voimaansaattamisen varmistamiseksi;

d)	maiden ja alueiden tukeminen asevientiä koskevien kansallisten ja alueellisten raporttien laatimisessa ja muiden tarkastelukeinojen kehittämisessä aseviennin avoimuuden ja vastuullisuuden edistämiseksi;

II Hankkeet

Tarkoitus:

Tarjota teknistä tukea kiinnostuneille kolmansille maille, jotka ovat ilmaisseet valmiutensa tehdä parannuksia sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden vientivalvonnan alalla soveltamiinsa normeihin ja käytäntöihin ja mukauttaa ne Euroopan unionin jäsenvaltioiden sopimiin ja soveltamiin normeihin ja käytäntöihin, joista säädetään yhteisessä kannassa 2008/944/YUTP ja joista määrätään sen mukana olevassa käyttäjän oppaassa.

Kuvaus ja kustannusarvio:

Maaryhmittäin toteutettava pienryhmäkoulutus

Hanke toteutetaan viitenä kaksipäiväisenä pienryhmäkoulutuksena, joihin kutsutaan hallinto- ja tullivirkamiehiä sekä lupien myöntämisestä vastaavia virkamiehiä valitusta maaryhmästä. Puolustusteollisuuden edustajia voidaan myös kutsua koulutukseen. Pienryhmäkoulutusta järjestetään jossakin vastaanottajamaassa tai muussa paikassa, josta päättää unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. Asiaan kuuluvien alojen koulutuksesta vastaavat EU:n jäsenvaltioiden kansallisten hallintoelimien ja kantaan 2008/944/YUTP yhtyneiden maiden, EU:n neuvoston pääsihteeristön ja/tai yksityisen sektorin (myös valtiosta riippumattomien järjestöjen) asiantuntijat.

ii)

Henkilöstövaihto

Hanke toteutetaan enintään neljänä korkeintaan kuukauden pituisena työvierailuna tai opintokäyntinä, jonka asiasta hyötyvät EU:n jäsenehdokasvaltioiden hallinto- ja/tai lupien myöntämisestä vastaavat virkamiehet toteuttavat ja jonka kohteena ovat EU:n jäsenvaltioiden asianomaiset viranomaiset, tai enintään neljänä korkeintaan kuukauden pituisena työvierailuna tai opintokäyntinä, jonka toteuttavat EU:n jäsenvaltioiden hallinto- ja/tai lupien myöntämisestä vastaavat viranomaiset ja jonka kohteena ovat vastaanottajamaiden asianomaiset viranomaiset (1).

III Kesto

Hankkeen toteuttamisen arvioitu kokonaiskesto on 24 kuukautta.

IV Edunsaajat

Vuoden 2010 alkupuolisko

i)	Länsi-Balkanin maat (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Montenegro ja Serbia)

ii)	Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanit Pohjois-Afrikassa sijaitsevista Välimeren maista (Algeria, Egypti, Libya, Marokko ja Tunisia)

Vuoden 2010 jälkipuolisko:

Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanit Itä-Euroopan ja Kaukasian maista (Armenia, Azerbaidžan, Valko-Venäjä, Georgia, Moldova ja Ukraina)

Vuoden 2011 alkupuolisko:

Länsi-Balkanin maat (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Montenegro ja Serbia)

Vuoden 2011 jälkipuolisko:

Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanit Itä-Euroopan ja Kaukasian maista (Armenia, Azerbaidžan, Valko-Venäjä, Georgia, Moldova ja Ukraina)

Jos ennalta arvaamattomista syistä joudutaan muuttamaan pienryhmäkoulutuksen vastaanottajien luetteloa tai kyseisen koulutuksen ajoitusta, tavanomaisten aseiden viennin työryhmä voi päättää siitä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksesta.

Siltä varalta että jokin kyseisistä maista ei halua osallistua pienryhmäkoulutukseen, voidaan valita (2) tilalle toisia maita seuraavista Euroopan naapuruuspolitiikan kumppaneista: Israel, Jordania, Libanon, palestiinalaishallinto ja Syyria.

V Vaikutustenarviointi

Tämän päätöksen ja neuvoston yhteisen toiminnan 2008/230/YUTP vaikutuksia olisi teknisesti arvioitava tämän päätöksen mukaisen viimeisen pienryhmäkoulutuksen ja henkilöstövaihdon päätyttyä. Arviointi toteutetaan tosiasioihin pitäytyvinä, vastaanottajamaiden asiaan liittyvän lainsäädännön antamista ja vientivalvontaviranomaisten perustamista sekä näissä maissa toteutettua tehokasta vientivalvontaa koskevina selvityksinä. Selvitysten laatimisesta vastaa kussakin vastaanottajamaassa olevan EU:n edustuston päällikkö.

(1) Henkilöstövaihtoon mukaan pääsevistä henkilöistä sovitaan erikseen neuvoston asianomaisessa työryhmässä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen pohjalta.

(2) Tästä sovitaan erikseen neuvoston asianomaisessa työryhmässä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen pohjalta.

29.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 348/21

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

tehty 22 päivänä joulukuuta 2009,

luvan antamisesta Itävallan tasavallalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 168 artiklasta poikkeavan toimenpiteen soveltamista

(2009/1013/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon direktiivin 2006/112/EY (1) ja erityisesti sen 395 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission pääsihteeristön 2 päivänä kesäkuuta 2009 saapuneeksi kirjaamalla kirjeellä Itävallan tasavalta, jäljempänä ’Itävalta’, pyysi lupaa jatkaa sellaisen vähennysoikeutta koskevista direktiivin 2006/112/EY säännöksistä poikkeavan toimenpiteen soveltamista, joka oli aiemmin myönnetty päätöksellä 2004/866/EY (2) tuolloin sovelletun jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta – yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste – 17 päivänä toukokuuta 1977 annetun kuudennen direktiivin 77/388/EY (3) nojalla.

(2)

Komissio antoi direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan 2 kohdan mukaisesti Itävallan pyynnön tiedoksi muille jäsenvaltioille 10 päivänä syyskuuta 2009 päivätyllä kirjeellä. Komissio ilmoitti Itävallalle 21 päivänä syyskuuta 2009 päivätyllä kirjeellä saaneensa kaikki pyynnön arviointia varten tarpeellisina pitämänsä tiedot.

(3)

Poikkeavan toimenpiteen tarkoituksena on yksinkertaistaa arvonlisäveron kantamista ja jättää kokonaan vähennysoikeuden ulkopuolelle tavaroista ja palveluista maksettava arvonlisävero, jos niistä yli 90 prosenttia käytetään verovelvollisen tai tämän työntekijöiden yksityisiin tarpeisiin tai yleisesti muuhun kuin liiketoimintaan.

(4)	Toimenpide poikkeaa direktiivin 2006/112/EY 168 artiklasta, jossa säädetään vähennysoikeuden yleisestä periaatteesta, ja sillä on tarkoitus yksinkertaistaa arvonlisäveron kantamismenettelyä. Toimenpide vaikuttaa ainoastaan vähäisessä määrin lopullisessa kulutusvaiheessa kannettavan veron määrään.

(5)

Nykyisen yksinkertaistamistoimenpiteen soveltamisen perusteena ollut oikeudellinen ja tosiasiallinen tilanne on pysynyt muuttumattomana. Sen vuoksi Itävallalle olisi annettava lupa jatkaa yksinkertaistamistoimenpiteen soveltamista, mutta ainoastaan rajoitetun ajan, jotta toimenpidettä voidaan arvioida.

(6)	Poikkeus ei vaikuta kielteisesti arvonlisäverosta saataviin unionin omiin varoihin,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Poiketen siitä, mitä direktiivin 2006/112/EY 168 artiklassa säädetään, Itävallalle annetaan lupa jättää vähennysoikeuden ulkopuolelle tavaroista ja palveluista maksettava arvonlisävero, jos niistä yli 90 prosenttia käytetään verovelvollisen tai tämän työntekijöiden yksityisiin tarpeisiin tai yleisemmin muuhun kuin liiketoimintaan.

2 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2010 alkaen 31 päivään joulukuuta 2012 saakka.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Itävallan tasavallalle.

Tehty Brysselissä 22 päivänä joulukuuta 2009.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. CARLGREN

(1) EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1.

(2) EUVL L 371, 18.12.2004, s. 47.

(3) EYVL L 145, 13.6.1977, s. 1.

29.12.2009

FI XM XM

Euroopan unionin virallinen lehti

L 348/22

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 22 päivänä joulukuuta 2009,

alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivän tammikuuta 2010 ja 25 päivän tammikuuta 2015 väliseksi kaudeksi

(2009/1014/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 300 artiklan 3 kohdan ja 305 artiklan yhdessä Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen liitetyn siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan 8 artiklan kanssa,

ottaa huomioon kunkin jäsenvaltion ehdotukset,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 300 artiklan 3 kohdassa määrätään, että alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten on oltava alueellisten ja paikallisten julkisyhteisöjen edustajia, ”joilla on joko alueellisen tai paikallisen julkisyhteisön vaaleissa saatu valtuutus tai jotka ovat poliittisesti vastuussa vaaleilla valitulle elimelle”.

(2)	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 305 artiklassa määrätään, että neuvosto nimeää komitean jäsenet ja yhtä monta varajäsentä viideksi vuodeksi kerrallaan kunkin jäsenvaltion ehdotusten mukaisesti.

(3)	Siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan 8 artiklassa määrätään alueiden komitean jäsenmäärän jakautumisesta.

(4)	Koska alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten toimikausi päättyy 25 päivänä tammikuuta 2010, on syytä nimetä alueiden komitean uudet jäsenet ja varajäsenet.

(5)	Tätä nimeämistä täydennetään niiden jäsenten ja varajäsenten myöhemmällä nimeämisellä, joiden ehdokkuutta neuvosto ei ole vastaanottanut ennen 14 päivää joulukuuta 2009,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Nimetään alueiden komiteaan 26 päivän tammikuuta 2010 ja 25 päivän tammikuuta 2015 väliseksi kaudeksi:

—	jäseniksi henkilöt, jotka on lueteltu jäsenvaltioittain liitteessä I,

—	varajäseniksi henkilöt, jotka on lueteltu jäsenvaltioittain liitteessä II.

2 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Se tulee voimaan päivänä, jona se tehdään.

Tehty Brysselissä 22 päivänä joulukuuta 2009.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. CARLGREN

ПРИЛОЖЕНИЕ I — ANEXO I — PŘÍLOHA I — BILAG I — ANHANG I — I LISA — ΠΑΡΑΡΤΗΜΑ Ι — ANNEX I — ANNEXE I — ALLEGATO I — I PIELIKUMS — I PRIEDAS — I. MELLÉKLET — ANNESS I — BIJLAGE I — ZAŁĄCZNIK I — ANEXO I — ANEXA I — PRÍLOHA I — PRILOGA I — LIITE I — BILAGA I

Членове / Miembros / Členové / Medlemmer / Mitglieder / Liikmed / Μέλη / Members / Membres / Membri / Locekļi / Nariai / Tagok / Membri / Leden / Członkowie / Membros / Membri / Členovia / Člani / Jäsenet / Ledamöter

BELGIË / BELGIQUE / BELGIEN

De heer Geert BOURGEOIS

Vlaams minister

De heer Jos CHABERT

Opvolger in het Brussels Hoofdstedelijk Parlement

Monsieur Xavier DESGAIN

Membre du Parlement wallon

Mevrouw Mia DE VITS

Vlaams volksvertegenwoordiger

Monsieur Paul FICHEROULLE

Echevin de la Ville de Charleroi

Monsieur Jean-François ISTASSE

Membre du Parlement de la Communauté française

Herr Karl-Heinz LAMBERTZ

Ministerpräsident der Regierung der Deutschsprachigen Gemeinschaft

Monsieur Michel LEBRUN

Membre du Parlement de la Communauté française

Monsieur Charles PICQUE

Ministre-Président du Gouvernement de la Région de Bruxelles-Capitale

De heer Jan ROEGIERS

Vlaams volksvertegenwoordiger

De heer Johan SAUWENS

Vlaams volksvertegenwoordiger

De heer Luc VAN DEN BRANDE

Voorzitter van het Vlaams-Europees Verbindingsagentschap

БЪЛГАРИЯ

Mr. Hasan AZIS

Mayor, Municipality of Karjali

Ms. Katya DOYCHEVA

Mayor, Municipality of Tvarditza

Ms. Dora IANKOVA

Mayor, Municipality of Smolyan

Mr. Vladimir KISSIOV

Municipal Councilor, Municipality of Sofia

Mr. Krasimir MIREV

Mayor, Municipality of Targovishte

Mr. Vladimir MOSKOV

Mayor, Municipality of Gotze Delchev

Mr. Orhan MUMUN

Mayor, Municipality of Mineralni Bani

Ms. Detelina NIKOLOVA

Mayor, Municipality of Dobrich

Ms. Penka PENKOVA

Mayor, Municipality of Lom

Mr. Georgi SLAVOV

Mayor, Municipality of Yambol

Mr. Bozhidar YOTOV

Mayor, Municipality of Ruse

Mr. Zlatko ZHIVKOV

Mayor, Municipality of Montana

ČESKÁ REPUBLIKA

Pan Pavel BÉM

Primátor hlavního města Prahy

RNDr. Jiří BYTEL

Starosta obce Velká Hleďsebe

Pan Stanislav EICHLER

Hejtman Libereckého kraje

Mgr. Jan KUBATA

Primátor města Ústí nad Labem

Paní Helena LANGŠÁDLOVÁ

Místostarostka města Černošce

Pan Roman LÍNEK

Náměstek hejtmana Pardubického kraje

Pan Josef NOVOTNÝ

Hejtman Karlovarského kraje

Ing. Petr OSVALD

Zastupitel města Plzeň

Pan Jaroslav PALAS

Hejtman Moravskoslezského kraje

Mgr. Juraj THOMA

Primátor města České Budějovice

Paní Jana VAŇHOVÁ

Hejtmanka Ústeckého kraje

Pan Jiří ZIMOLA

Hejtman Jihočeského kraje

DANMARK

Hr. Knud Elmer ANDERSEN

Regionsrådsmedlem

Hr. Per BØDKER ANDERSEN

Byrådsmedlem

Hr. Jens Christian GJESING

Borgmester

Hr. Jens Arne HEDEGAARD JENSEN

Byrådsmedlem

Hr. Henning JENSEN

Borgmester

Fru Tove LARSEN

Borgmester

Hr. Henrik Ringbæk MADSEN

Regionrådsmedlem

Hr. Jens Jørgen NYGAARD

Byrådsmedlem

Hr. Karsten Uno PETERSEN

Regionrådsmedlem

DEUTSCHLAND

Frau Nicola BEER

Hessische Staatssekretärin für Europaangelegenheiten

Herr Ralf CHRISTOFFERS

Minister für Wirtschaft und Europaangelegenheiten des Landes Brandenburg

Herr Wolfgang GIBOWSKI

Staatssekretär, Bevollmächtigter des Landes Niedersachsen beim Bund

Herr Rolf HARLINGHAUSEN MdL

Mitglied der Hamburgischen Bürgerschaft (Landtag)

Frau Monika HELBIG

Bevollmächtigte beim Bund und Europabeauftragte des Landes Berlin

Herr Niclas HERBST MdL

Mitglied des Landtages von Schleswig-Holstein

Herr Helmut M. JAHN

Landrat des Hohenlohekreises

Herr Werner JOSTMEIER MdL

Mitglied des Landtages von Nordrhein-Westfalen

Herr Norbert KARTMANN MdL

Mitglied des Hessischen Landtages

Dr. Kerstin KIESSLER

Staatsrätin, Mitglied des Senats der Freien Hansestadt Bremen

Dr. Karl-Heinz KLÄR

Bevollmächtigter des Landes Rheinland-Pfalz beim Bund und für Europa

Herr Dieter KLÖCKNER MdL

Mitglied des Landtages Rheinland-Pfalz

Frau Uta-Maria KUDER

Justizministerin des Landes Mecklenburg-Vorpommern

Herr Heinz LEHMANN MdL

Mitglied des Sächsischen Landtags

Dr. Jürgen MARTENS

Sächsischer Staatsminister der Justiz und für Europa

Herr Heinz MAURUS

Bevollmächtigter des Landes Schleswig-Holstein beim Bund, Staatssekretär

Frau Martina MICHELS MdL

Mitglied des Abgeordnetenhauses von Berlin

Frau Emilia MÜLLER

Bayerische Staatsministerin für Bundes- und Europaangelegenheiten

Herr Peter MÜLLER MdL

Ministerpräsident des Saarlandes

Herr Dr. Holger POPPENHAEGER

Justizminister des Freistaates Thüringen

Prof. Dr. Wolfgang REINHART MdL

Mitglied des Landtags von Baden-Württemberg

Dr. hc. Petra ROTH

Oberbürgermeisterin der Stadt Frankfurt am Main

Dr. Michael SCHNEIDER

Staatssekretär, Bevollmächtigter des Landes Sachsen-Anhalt beim Bund

Herr Hans-Josef VOGEL

Bürgermeister der Stadt Arnsberg

EESTI

Mr. Väino HALLIKMÄGI

Member of Pärnu City Council

Mr. Kaido KAASIK

Mayor of Valjala Rural Municipality Government

Mr. Teet KALLASVEE

Member of Haapsalu City Council

Mr. Kurmet MÜÜRSEPP

Member of Antsla Rural Municipality Council

Mr. Jüri PIHL

Vice- Mayor of Tallinn City Government

Mr. Uno SILBERG

Member of Kose Rural Municipality Council

Mr. Toomas VITSUT

Chairman of Tallinn City Council

ΕΛΛΑΣ

Θεόδωρος ΓΚΟΤΣΟΠΟΥΛΟΣ

Δημοτικός Σύμβουλος Παλλήνης Αττικής

Γρηγόριος ΖΑΦΕΙΡΟΠΟΥΛΟΣ

Δήμαρχος Χαλανδρίου Αττικής

Νικήτας ΚΑΚΛΑΜΑΝΗΣ

Δήμαρχος Αθηναίων

Γεώργιος ΠΑΠΑΣΤΕΡΓΙΟΥ

Νομάρχης Πιερίας

Ιωάννης ΣΓΟΥΡΟΣ

Νομάρχης Αθηνών

Κωνσταντίνος ΣΙΜΙΤΣΗΣ

Δήμαρχος Καβάλας

Ευαγγελία ΣΧΟΙΝΑΡΑΚΗ-ΗΛΙΑΚΗ

Νομάρχης Ηρακλείου Κρήτης

Κωνσταντίνος ΤΑΤΣΗΣ

Πρόεδρος Διευρυμένης Ν.Α. Ξάνθης-Δράμας-Καβάλας

Κωνσταντίνος ΤΖΑΤΖΑΝΗΣ

Νομαρχιακός Σύμβουλος Πειραιά

Δημήτριος ΤΣΙΓΚΟΥΝΗΣ

Δήμαρχος Λεωνιδίου Αρκαδίας

Ανδρέας ΦΟΥΡΑΣ

Δήμαρχος Πατρέων

Παναγιώτης ΨΩΜΙΑΔΗΣ

Νομάρχης Θεσσαλονίκης

ESPAÑA

D.a Esperanza AGUIRRE GIL DE BIEDMA

Presidenta de la Comunidad Autónoma de Madrid

D. Vicente Alberto ÁLVAREZ ARECES

Presidente de la Comunidad Autónoma del Principado de Asturias

D. Francesc ANTICH OLIVER

Presidente de la Comunidad Autónoma de Illes Balears

D.a Rita BARBERÁ NOLLA

Alcaldesa de Valencia

D. José María BARREDA FONTES

Presidente de la Comunidad Autónoma de Castilla-La Mancha

D. Francisco CAMPS ORTIZ

Presidente de la Comunitat Valenciana.

D. Pedro CASTRO VÁZQUEZ

Alcalde de Getafe

D. Guillermo FERNÁNDEZ VARA

Presidente de la Junta de Extremadura

D.a Dolores GOROSTIAGA SAIZ

Vicepresidenta de la Comunidad Autónoma de Cantabria y Consejera de Empleo y Bienestar Social

D. Jose Antonio GRIÑÁN MARTÍNEZ

Presidente de la Junta de Andalucía

D. Jordi HEREU I BOHER

Alcalde de Barcelona

D. Juan Vicente HERRERA CAMPO

Presidente de la Comunidad Autónoma de Castilla y León

D. Marcelino IGLESIAS RICOU

Presidente del Gobierno de Aragón

D. Francisco Javier LOPEZ ALVAREZ

Lehendakari del Gobierno Vasco

D. José MONTILLA AGUILERA

Presidente de la Generalitat de Catalunya

D. Alberto NÚÑEZ FEIJÓO

Presidente de la Xunta de Galicia

D. Paulino RIVERO BAUTE

Presidente del Gobierno de Canarias

D. Alberto RUIZ-GALLARDÓN JIMÉNEZ

Mandato: Alcalde de Madrid

D. Pedro María SANZ ALONSO

Presidente del Gobierno de La Rioja

D. Miguel SANZ SESMA

Presidente del Gobierno de Navarra

D. Ramón Luis VALCÁRCEL SISO

Presidente de la Comunidad Autónoma de la Región de Murcia

FRANCE

M. Jacques BLANC

Maire de La Canourgue

Mme Danièle BOEGLIN

Première Vice-présidente du Conseil général de l'Aube

M. Jean-Paul BORE

Premier Vice-président du Conseil régional du Languedoc-Roussillon

M. Bruno BOURG-BROC

Maire de Châlons en Champagne

Mme. Claudette BRUNET-LECHENAULT

Vice-présidente du Conseil général de Saône et Loire

M. François COMMEINHES

Maire de Sète

M. Michel DELEBARRE

Maire de Dunkerque

M. Jean-Louis DESTANS

Président du Conseil général de l'Eure

Mme Claude du GRANRUT

Conseillère régionale de Picardie

M. Pierre HUGON

Vice-président du Conseil général de la Lozère

M. Jean-Louis JOSEPH

Maire de la Bastidonne

Mme Anne-Marie KEISER

Vice-présidente du Conseil général de Gironde

M. Jean-Yves LE DRIAN

Président du Conseil régional de Bretagne

M. Alain LE VERN

Président du Conseil régional de Haute-Normandie

M. Pierre MAILLE

Président du Conseil général du Finistère

M. Daniel PERCHERON

Président du Conseil régional du Nord-Pas-de-Calais

M. Jean-Vincent PLACE

Conseiller régional de l'Ile-de-France

M. Jean PRORIOL

Conseiller régional d'Auvergne

M. Camille de ROCCA SERRA

Président de l'Assemblée de Corse

M. Christophe ROUILLON

Maire de Coulaines

M. Alain ROUSSET

Président du Conseil régional d'Aquitaine

M. Ange SANTINI

Président du Conseil exécutif de la Collectivité Territoriale de Corse

M. René SOUCHON

Président du Conseil régional d'Auvergne

M. Bernard SOULAGE

Premier Vice-président du Conseil régional de Rhône-Alpes

ITALIA

Sig. Antonio BASSOLINO

Presidente della Regione Campania

Sig.ra Mercedes BRESSO

Presidente della Regione Piemonte

Sig. Claudio BURLANDO

Presidente della Regione Liguria

Sig. Ugo CAPPELLACCI

Presidente della Regione Sardegna

Sig. Giuseppe CASTIGLIONE

Presidente della Provincia di Catania

Sig. Luciano CAVERI

Consigliere regionale della Regione Valle d'Aosta

Sig. Sergio CHIAMPARINO

Sindaco del Comune di Torino

Sig. Giovanni CHIODI

Presidente della Regione Abruzzo

Sig.ra Maria Luisa COPPOLA

Assessore e Consigliere regionale della Regione Veneto

Sig. Luis DURNWALDER

Consigliere regionale/Presidente Provincia autonoma di Bolzano

Sig. Giorgio GRANELLO

Sindaco del Comune di Ponzano Veneto

Sig. Agazio LOIERO

Presidente della Regione Calabria

Sig. Claudio MARTINI

Presidente della Regione Toscana

Sig.ra Sonia MASINI

Presidente della Provincia di Reggio Emilia

Sig. Graziano MILIA

Presidente della Provincia di Cagliari

Sig. Francesco MUSOTTO

Deputato dell'Assemblea Regionale Siciliana

Sig. Roberto PELLA

Consigliere del Comune di Valdengo

Sig. Massimo PINESCHI

Consigliere della Regione Lazio

Sig. Savino Antonio SANTARELLA

Sindaco del Comune di Candela

Sig. Vito SANTARSIERO

Sindaco del Comune di Potenza

Sig. Gian Mario SPACCA

Presidente della Regione Marche

Sig. Nicola VENDOLA

Presidente della Regione Puglia

Sig. Riccardo VENTRE

Consigliere del Comune di Caserta

Sig.ra Marta VINCENZI

Sindaco del Comune di Genova

ΚYΠΡΟΣ

Γεώργιος ΓΕΩΡΓΙΟΥ

Δήμαρχος Κάτω Πολεμιδιών

Σάββας ΗΛΙΟΦΩΤΟΥ

Δήμαρχος Στροβόλου

Χριστόδουλος Κώστα ΚΑΤΤΙΡΤΖΗ

Πρόεδρος Κοινοτικού Συμβουλίου Κάτω Ζώδιας

Ελένη ΛΟΥΚΑΪΔΟΥ

Δημοτικός Σύμβουλος Λευκωσίας

Χρίστος ΜΕΣΗΣ

Δήμαρχος Μέσα Γειτονιάς

Ευγένιος ΜΙΧΑΗΛ

Πρόεδρος Κοινοτικού Συμβουλίου Ομόδους

LATVIJA

Andris JAUNSLEINIS

Latvijas Pašvaldību savienības priekšsēdis

Guntars KRIEVIŅŠ

Liepājas pilsētas domes deputāts

Aleksandrs LIELMEŽS

Mālpils novada domes priekšsēdētājs

Jānis NEIMANIS

Grobiņas novada domes priekšsēdētāja vietnieks

Indra RASSA

Saldus novada domes priekšsēdētāja

Leonīds SALCEVIČS

Jēkabpils pilsētas domes priekšsēdētājs

Ainārs ŠLESERS

Rīgas domes priekšsēdētāja vietnieks

LIETUVA

Arnoldas ABRAMAVIČIUS

Zarasų rajono savivaldybės tarybos narys (meras)

Vytas APUTIS

Kazlų rūdos savivaldybės tarybos narys

Andrius KUPČINSKAS

Kauno miesto savivaldybės tarybos narys (meras)

Virginijus KOMSKIS

Pagėgių savivaldybės tarybos narys (meras)

Ričardas MALINAUSKAS

Druskininkų savivaldybės tarybos narys (meras)

Daiva MATONIENĖ

Šiaulių miesto savivaldybės tarybos narė (mero pavaduotoja)

Gediminas PAVIRŽIS

Vilniaus rajono savivaldybės tarybos narys

Povilas ŽAGUNIS

Panevėžio rajono savivaldybės tarybos narys (meras)

Odeta ŽERLAUSKIENĖ

Skuodo rajono savivaldybės tarybos narė (mero pavaduotoja)

LUXEMBOURG

Mme Simone BEISSEL

Echevin de la Ville de Luxembourg

Mme Agnès DURDU

Membre du conseil communal de Wincrange

M. Dan KERSCH

Bourgmestre de la commune de Mondercange

M. Albert LENTZ

Echevin de la commune de Mersch

M. Paul-Henri MEYERS

Membre du conseil communal de Luxembourg

M. Marc SCHAEFER

Membre du conseil communal de Vianden

MAGYARORSZÁG

Ferenc BENKŐ

Tiszaladány község polgármestere

Gábor BIHARY

Budapest Főváros Közgyűlésének tagja

György GÉMESI dr.

Gödöllő város polgármestere

György IPKOVICH dr.

Szombathely Megyei Jogú Város polgármestere

Attila JÓSZAI

Szigetszentmiklós város képviselő-testületének tagja

Csaba MOLNÁR dr.

Győr-Moson-Sopron Megyei Közgyűlés tagja

Sándor NAGY

Kistelek város polgármestere

József RIBÁNYI

Tamási város polgármestere

István SÉRTŐ-RADICS dr.

Uszka község polgármestere

Gyula SZABÓ

Heves Megyei Közgyűlés tagja

András SZALAY dr.

Veszprém Megyei Jogú Város Közgyűlésének tagja

Zoltán VARGA

Békés Megyei Közgyűlés tagja

MALTA

Ms. Claudette ABELA BALDACCHINO

Deputy Mayor of Qrendi

Dr. Samuel AZZOPARDI

Mayor of Victoria, Gozo

Mr. Michael COHEN

Mayor of Kalkara

Mr. Joseph CORDINA

Mayor of Xagħra, Gozo

Dr. Malcolm MIFSUD

Mayor of Pietà

NEDERLAND

Dhr A. (Ahmed) ABOUTALEB

Burgemeester (mayor) of the city of Rotterdam

Dhr J.H. (Rob) BATS

Gedeputeerde (member of the Executive Council) of the Province of Drenthe

Dhr D. (Dick) BUURSINK

Gedeputeerde (member of the Executive Council) of the Province of Overijssel

Mevr. H.M.C. (Lenie) DWARSHUIS - VAN DE BEEK

Gedeputeerde (member of the Executive Council) of the Province of Zuid-Holland

Dhr L.J.P.M. (Léon) FRISSEN

Commissaris van de Koningin (Governor: chair of the Council and of the Executive Council) of the Province of Limburg

Mevr. A. (Annemarie) JORRITSMA-LEBBINK

Burgemeester (mayor) of the city of Almere

Mevr. R. (Rinske) KRUISINGA

Gedeputeerde (member of the Executive Council) of the Province of Noord-Holland

Dhr C.H.J. (Cor) LAMERS

Burgemeester (mayor) of the municipality of Houten

Mevr. K.M.H. (Karla) PEIJS

Commissaris van de Koningin (Governor: chair of the council and of the executive council) of the province of Zeeland

Dhr A.G.J.M. (Ton) ROMBOUTS

Burgemeester (mayor) of the city of 's Hertogenbosch

Dhr G.A.A. (Bas) VERKERK

Burgemeester (mayor) of the city of Delft

Mevr. L.M.B.C. (Luzette) WAGENAAR-KROON

Wethouder (alderman: member of the executive council) of the municipality of Drechterland

ÖSTERREICH

Herr Gerhard DÖRFLER

Landeshauptmann von Kärnten

Dr. Michael HÄUPL

Bürgermeister und Landeshauptmann von Wien

Herr Erwin MOHR

Mitglied des Gemeinderats von Wolfurt

Herr Hans NIESSL

Landeshauptmann von Burgenland

Herr Johannes PEINSTEINER

Bürgermeister von St. Wolfgang im Salzkammergut

Dr. Erwin PRÖLL

Landeshauptmann von Niederösterreich

Dr. Josef PÜHRINGER

Landeshauptmann von Oberösterreich

Dr. Herbert SAUSGRUBER

Landeshauptmann von Vorarlberg

Dr. Heinz SCHADEN

Bürgermeister der Stadt Salzburg

Dr. Franz SCHAUSBERGER

Beauftragter des Landes Salzburg für den Ausschuss der Regionen

DDr. Herwig VAN STAA

Präsident des Landtags von Tirol

Mag. Franz VOVES

Landeshauptmann der Steiermark

POLSKA

Jacek CZERNIAK

Przewodniczący Sejmiku Województwa Lubelskiego

Konstanty DOMBROWICZ

Prezydent Miasta Bydgoszcz

Marcin JABŁOŃSKI

Marszałek Województwa Lubuskiego

Adam JARUBAS

Marszałek Województwa Świętokrzyskiego

Lech JAWORSKI

Radny m.st. Warszawy

Maciej KOBYLIŃSKI

Prezydent Miasta Słupsk

Jan KOZŁOWSKI

Marszałek Województwa Pomorskiego

Witold KROCHMAL

Burmistrz Miasta i Gminy Wołów

Jerzy KROPIWNICKI

Prezydent Miasta Łodzi

Marek NAWARA

Marszałek Województwa Małopolskiego

Jacek PROTAS

Marszałek Województwa Warmińsko-Mazurskiego

Józef SEBESTA

Marszałek Województwa Opolskiego

Adam STRUZIK

Marszałek Województwa Mazowieckiego

Bogusław ŚMIGIELSKI

Marszałek Województwa Śląskiego

Stanisław SZWABSKI

Przewodniczący Rady Miasta Gdynia

Leszek ŚWIĘTALSKI

Wójt Gminy Stare Bogaczowice

Marek TRAMŚ

Starosta Polkowicki

Ludwik WĘGRZYN

Radny Powiatu Bocheńskiego

Marek WOŹNIAK

Marszałek Województwa Wielkopolskiego

Tadeusz WRONA

Prezydent Miasta Częstochowa

Jerzy ZAJĄKAŁA

Wójt Gminy Łubianka

PORTUGAL

Exmo. Sr. Manuel Joaquim BARATA FREXES

Presidente da Câmara Municipal do Fundão

Exmo. Sr. Alberto João CARDOSO GONÇALVES JARDIM

Presidente do Governo Regional da Madeira

Exmo. Sr. José Macário Custódio CORREIA

Presidente da Câmara Municipal de Faro

Exmo. Sr. Rui Fernando DA SILVA RIO

Presidente da Câmara Municipal do Porto

Exmo. Sr. Fernando DE CARVALHO RUAS

Presidente da Câmara Municipal de Viseu

Exmo. Sr. Carlos Manuel MARTINS DO VALE CÉSAR

Presidente do Governo Regional dos Açores

Exmo. Sr. José Luís PEREIRA CARNEIRO

Presidente da Câmara Municipal de Baião

Exmo. Sr. Carlos Alberto PINTO

Presidente da Câmara Municipal da Covilhã

Exmo. Sr. Joaquim Moreira RAPOSO

Presidente da Câmara Municipal da Amadora

Exmo. Sr. Carlos Manuel RODRIGUES PINTO DE SÁ

Presidente da Câmara Municipal de Montemor-o-Novo

Exmo. Sr. António Luís SANTOS DA COSTA

Presidente da Câmara Municipal de Lisboa

Exmo. Sr. Francisco SOARES MESQUITA MACHADO

Presidente da Câmara Municipal de Braga

ROMÂNIA

Dl Cristian ANGHEL

Primarul municipiului Baia Mare, județul Maramureș

Dl Decebal ARNĂUTU

Primarul orașului Târgu Neamț, județul Neamț

Dl Mircea COSMA

Președintele Consiliului Județean Prahova

Dl Emil DRĂGHICI

Primarul comunei Vulcana Băi, județul Dâmbovița

Dl Gheorghe FALCĂ

Primarul municipiului Arad, județul Arad

Dl Răducu George FILIPESCU

Președintele Consiliului Județean Călărași

Dna Veronica IONIȚĂ

Primarul comunei Gorgota, județul Prahova

Dna Edita Emöke LOKODI

Președintele Consiliului Județean Mureș

Dl Alin Adrian NICA

Primarul comunei Dudeștii Noi, județul Timiș

Dl Constantin OSTAFICIUC

Președintele Consiliului Județean Timiș

Dl Tudor PENDIUC

Primarul municipiului Pitești, județul Argeș

Dl Ion PRIOTEASA

Președintele Consiliului Județean Dolj

Dl Emil PROȘCAN

Primarul orașului Mizil, județul Prahova

Dl Vasile SAVA

Primarul orașului Țăndărei, județul Ialomița

Dl Gheorghe Bunea STANCU

Președintele Consiliului Județean Brăila

SLOVENIJA

Mr Aleš ČERIN

Podžupan Mestne občine Ljubljana

Ms Irena MAJCEN

Županja Občine Slovenska Bistrica

Mr Franci ROKAVEC

Župan Občine Litija

Mr Anton Tone SMOLNIKAR

Župan Občine Kamnik

Mr Robert SMRDELJ

Župan Občine Pivka

Ms Jasmina VIDMAR

Članica mestnega sveta Mestne občine Maribor

Mr Franci VOVK

Župan Občine Dolenjske Toplice

SLOVENSKO

Pán Milan BELICA

Predseda Nitrianskeho samosprávneho kraja

Pán Juraj BLANÁR

Predseda Žilinského samosprávneho kraja

Pán Andrej ĎURKOVSKÝ

Primátor hl. mesta Bratislava

Pán Peter CHUDÍK

Predseda Prešovského samosprávneho kraja

Pán František KNAPÍK

Primátor mesta Košice

Pán Ján ORAVEC

Primátor mesta Štúrovo

Pán Pavol SEDLÁČEK

Predseda Trenčianskeho samosprávneho kraja

Pán Zdenko TREBUĽA

Predseda Košického samosprávneho kraja

Pán István ZACHARIÁŠ

Primátor mesta Moldava nad Bodvou

SUOMI

Pauliina HAIJANEN

Laitilan kaupunginvaltuuston jäsen

Sirpa HERTELL

Espoon kaupunginvaltuuston jäsen

Anne KARJALAINEN

Keravan kaupunginvaltuuston jäsen

Veikko KUMPUMÄKI

Kemin kaupunginvaltuuston jäsen

Antti LIIKKANEN

Rovaniemen kaupunginvaltuuston jäsen

Markku MARKKULA

Espoon kaupunginvaltuuston jäsen

Ossi MARTIKAINEN

Lapinlahden kunnanvaltuuston jäsen

Folke SJÖLUND

Ahvenanmaan maakuntapäivien jäsen

Satu TIETARI

Säkylän kunnanvaltuuston jäsen

SVERIGE

Mr Uno ALDEGREN

Ledamot i regionfullmäktige, Skåne läns landsting

Ms Kristina ALVENDAL

Ledamot i kommunfullmäktige, Stockholms kommun

Ms Lotta HÅKANSSON HARJU

Ledamot av kommunfullmäktige, Järfälla kommun

Mr Kent JOHANSSON

Ledamot i regionfullmäktige, Västra Götalands läns landsting

Mr Anders KNAPE

Ledamot i kommunfullmäktige, Karlstads kommun

Mr Paul LINDQUIST

Ledamot i kommunfullmäktige, Lidingö kommun

Ms Monalisa NORRMAN

Ledamot i landstingsfullmäktige, Jämtlands läns landsting

Mr Ilmar REEPALU

Ledamot i kommunfullmäktige, Malmö kommun

Ms Yoomi RENSTRÖM

Ledamot av kommunfullmäktige, Ovanåkers kommun

Ms Catarina SEGERSTEN-LARSSON

Ledamot i landstingsfullmäktige, Värmlands läns landsting

Ms Annelie STARK

Ledamot i regionfullmäktige, Västra Götalands läns landsting

Ms Maria WALLHAGER NECKMAN

Ledamot av landstingsfullmäktige, Stockholms läns landsting

UNITED KINGDOM OF GREAT BRITAIN AND NORTHERN IRELAND

Cllr Doris ANSARI

Member of Cornwall Council

Cllr Jonathan BELL

Member of Ards Borough Council

Cllr Sir Albert BORE

Member of Birmingham City Council

Cllr Robert BRIGHT

Member of Newport City Council

Cllr Amanda BYRNE

Member of Calderdale Metropolitan Borough Council

Christine CHAPMAN AM

Member of the National Assembly for Wales

Cllr Flo CLUCAS

Member of Liverpool City Council

Sir Simon DAY

Member of Devon County Council

Cllr Roger EVANS AM

Member of the Greater London Assembly

Cllr Linda GILLHAM

Member of Runneymede Borough Council

Cllr Gordon KEYMER CBE

Member of Tandridge District Council

Cllr Roger KNOX

Member of East Lothian Council

Cllr Iain MALCOLM

Member of South Tyneside Metropolitan Borough Council

Mr Stewart MAXWELL MSP

Member of the Scottish Parliament

Cllr Corrie MCCHORD

Member of Stirling

Francie MOLLOY MLA

Member of the Northern Ireland Assembly

Ms Irene OLDFATHER MSP

Member of the Scottish Parliament

Cllr David PARSONS

Member of Leicestershire County Council

Cllr Judith PEARCE

Member of Wychavon District Council

Cllr David SIMMONDS

Member of London Borough of Hillingdon

Cllr Neil SWANNICK

Member of Manchester City Council

Cllr the Lord (Graham) TOPE CBE

Member of the London Borough of Sutton

Cllr Kay TWITCHEN

Member of Essex County Council

Cllr Dave WILCOX

Member of Derbyshire County Council

ПРИЛОЖЕНИЕ II — ANEXO II — PŘÍLOHA II — BILAG II — ANHANG II — II LISA — ΠΑΡΑΡΤΗΜΑ IΙ — ANNEX II — ANNEXE II — ALLEGATO II — II PIELIKUMS — II PRIEDAS — II. MELLÉKLET — ANNESS II — BIJLAGE II — ZAŁĄCZNIK II — ANEXO II — ANEXA II — PRÍLOHA II — PRILOGA II — LIITE II — BILAGA II

Заместник-членове / Suplentes / Náhradníci / Suppleanter / Stellvertreter / Asendusliikmed / Αναπληρωτές / Alternates / Suppléants / Supplenti / Aizstājēji / Pakaitiniai nariai / Póttagok / Supplenti / Plaatsvervangers / Zastępcy / Suplentes / Supleanți / Náhradníci / Nadomestni člani / Varaedustajat / Suppleanter

BELGIË / BELGIQUE / BELGIEN

De heer Ludwig CALUWÉ

Vlaams volksvertegenwoordiger

Monsieur Emmanuel DISABATO

Membre du Parlement wallon

De heer Marc HENDRICKX

Vlaams volksvertegenwoordiger

Monsieur Alain HUTCHINSON

Membre du Parlement de la Région de Bruxelles-Capitale

Monsieur Michel de LAMOTTE

Membre du Parlement de la Communauté française

Mevrouw Fientje MOERMAN

Vlaams volksvertegenwoordiger

Mevrouw Fatma PEHLIVAN

Vlaams volksvertegenwoordiger

Monsieur Yaron PESZTAT

Membre du Parlement de la Région de Bruxelles-Capitale

Mevrouw Sabine POLEYN

Vlaams volksvertegenwoordiger

De heer Luckas VAN DER TAELEN

Vlaams volksvertegenwoordiger

De heer Jean-Luc VANRAES

Minister van de Brusselse Hoofdstedelijke Regering

Madame Olga ZRIHEN

Membre du Parlement wallon

БЪЛГАРИЯ

Mr. Ahmed AHMEDOV

Mayor, Municipality of Tsar Kaloyan

Mr. Ivo ANDONOV

Mayor, Municipality of Silistra

Mr. Ivan ASPARUHOV

Mayor, Municipality of Mezdra

Mr. Stanislav BLAGOV

Mayor, Municipality of Svishtov

Ms. Shukran IDRIZ

Mayor, Municipality of Kirkovo

Mr. Krasimir KOSTOV

Mayor, Municipality of Shumen

Ms. Malina LAZAROVA

Municipal Councilor, Municipality of Sofia

Mr. Veselin LICHEV

Mayor, Municipality of Sopot

Mr. Rumen RASHEV

Mayor, Municipality of Veliko Tarnovo

Mr. Emil NAYDENOV

Mayor, Municipality of Gorna Malina

Mr. Svetlin TANCHEV

Mayor, Municipality of Stara Zagora

Mr. Nayden ZELENOGORSKI

Mayor, Municipality of Pleven

ČESKÁ REPUBLIKA

Pan Jiří BĚHOUNEK

Hejtman kraje Vysočina

Bc. Jana ČERMÁKOVÁ

Místostarostka obce Proboštov

Ing. Ivana ČERVINKOVÁ

Starostka města Kostelec n. Orlicí

Mgr. Tomáš CHALUPA

Starosta městské části Praha 6

Paní Milada EMMEROVÁ

Hejtmanka Plzeňského kraje

Pan Lubomír FRANC

Hejtman Královéhradeckého kraje

Ing. Sylva KOVÁČIKOVÁ

Starostka města Bílovec

Pan Radko MARTÍNEK

Hejtman Pardubického kraje

Pan Stanislav MIŠÁK

Hejtman Zlínského kraje

Pan David RATH

Hejtman Středočeského kraje

Pan Martin TESAŘÍK

Hejtman Olomouckého kraje

Mgr. Tomáš ÚLEHLA

Radní města Zlín

DANMARK

Hr. Bo ANDERSEN

Byrådsmedlem

Hr. Jan BOYE

Byrådsmedlem

Hr. Bent HANSEN

Regionrådsformand og Formand for Danske Regioner

Hr. Carl HOLST

Regionsrådsformand

Hr. Bent LARSEN

Regionrådsmedlem

Fru Jane Findahl LINDSKOV

Byrådsmedlem

Hr. Erik Bent NIELSEN

Borgmester

Hr. Simon Mønsted STRANGE

Byrådsmedlem

Hr. Johnny SØTRUP

Borgmester

DEUTSCHLAND

Herr Dietmar BROCKES MdL

Mitglied des Landtages von Nordrhein-Westfalen

Frau Hella DUNGER-LÖPER

Staatssekretärin für Stadtentwicklung des Landes Berlin,

Herr Rolf FISCHER MdL

Mitglied des Landtages von Schleswig-Holstein

Herr Michael GWOSDZ MdL

Mitglied der Hamburgischen Bürgerschaft (Landtag)

Herr Heinz-Joachim HÖFER

Bürgermeister der Stadt Altenkirchen

Herr Wilhelm HOGREFE MdL

Mitglied des Landtages von Niedersachsen

Herr Dr. Ekkehard KLUG

Minister für Bildung und Kultur des Landes Schleswig-Holstein,

Frau Jacqueline KRAEGE

Staatssekretärin im Ministerium für Umwelt, Forsten und Verbraucherschutz des Landes Rheinland-Pfalz

Dr. Hermann KUHN MdBB

Mitglied der Bremischen Bürgerschaft (Landtag)

Herr Clemens LINDEMANN

Landrat des Saarpfalz-Kreises

Prof. Ursula MÄNNLE MdL

Mitglied des Bayerischen Landtags

Frau Nicole MORSBLECH MdL

Mitglied des Landtages Rheinland-Pfalz

Frau Dagmar MÜHLENFELD

Oberbürgermeisterin der Stadt Mülheim an der Ruhr

Herr Detlef MÜLLER MdL

Mitglied des Landtages Mecklenburg-Vorpommern

Herr Manfred RICHTER MdL

Mitglied des Landtags von Brandenburg

Dr. Michael REUTER MdL

Mitglied des Hessischen Landtages

Herr Peter SCHOWTKA MdL

Mitglied des Sächsischen Landtags

Herr Peter STRAUB MdL

Präsident des Landtags von Baden-Württemberg

Herr Tilman TÖGEL MdL

Mitglied des Landtages von Sachsen-Anhalt

Herr Stephan TOSCANI MdL

Mitglied des Landtages des Saarlandes

Herr Mark WEINMEISTER

Staatssekretär im hessischen Ministerium für Umwelt, Energie, Landwirtschaft und Verbraucherschutz

Herr Roland WERNER

Staatssekretär im sächsischen Ministerium für Wirtschaft und Arbeit,

Herr Frank ZIMMERMANN MdL

Mitglied des Abgeordnetenhauses von Berlin

EESTI

Ms. Urve ERIKSON

Chairperson of Tudulinna Rural Municipality Council

Mr. Juri GOTMANS

Member of Sõmerpalu Rural Municipality Council

Mr. Andres JAADLA

Vice- Chairman of Rakvere City Council

Ms. Saima KALEV

Member of Jõgeva Rural Municipality Council

Ms. Kersti KÕOSAAR

Member of Võru City Council

Mrs. Kersti SARAPUU

Mayor of Paide City Government

Ms. Kadri TILLEMANN

Mayor of Keila Rural Municipality Government

ΕΛΛΑΣ

ΔΡΑΚΟΣ Δημήτριος

Νομάρχης Μεσσηνίας

ΚΑΛΟΓΕΡΟΠΟΥΛΟΣ Δημήτριος

Δήμαρχος Αιγάλεω Αττικής

ΚΑΤΣΑΡΟΣ Λουκάς

Νομάρχης Λάρισας

ΚΛΑΠΑΣ Μιλτιάδης

Δήμαρχος Πρέβεζας

ΚΟΝΤΟΓΙΩΡΓΟΣ Κωνσταντίνος

Νομάρχης Ευρυτανίας

ΚΟΤΡΟΝΙΑΣ Γεώργιος

Δήμαρχος Λαμιέων

ΚΟΥΡΑΚΗΣ Ιωάννης

Δήμαρχος Ηρακλείου Κρήτης

ΛΑΜΠΡΙΝΟΥΔΗΣ Πολύδωρος

Νομάρχης Χίου

ΜΑΧΑΙΡΙΔΗΣ Ιωάννης

Νομάρχης Δωδεκανήσου

ΟΙΚΟΝΟΜΙΔΗΣ Παναγιώτης

Δήμαρχος Άρτας

ΠΡΕΒΕΖΑΝΟΣ Δημήτριος

Δημοτικός Σύμβουλος Δήμου Σκιάθου Νομού Μαγνησίας

ΣΠΥΡΙΔΩΝ Σπύρος

Νομαρχιακός Σύμβουλος Αθηνών — Πειραιώς

ESPAÑA

D. Gabriel AMER AMER

Delegado del Gobierno de las Illes Balears en Bruselas

Da María Luisa ARAÚJO CHAMORRO

Vicepresidenta de la Junta de Comunidades de Castilla-La Mancha y Consejera de Economía y Hacienda

D.a Elsa María CASAS CABELLO

Comisionada de Acción Exterior del Gobierno de Canarias

D. Alberto CATALÁN HIGUERAS

Consejero de Educación, y de Relaciones Institucionales y Portavoz del Gobierno de Navarra

Da María DE DIEGO DURÁNTEZ

Directora General de Relaciones Institucionales y Acción Exterior de la Comunidad Autónoma de Castilla y León

D. Francisco DE LA TORRE PRADO

Alcalde de Málaga

D. Emilio DEL RÍO SANZ

Consejero de Presidencia del Gobierno de La Rioja

D. Guillermo ECHENIQUE GONZÁLEZ

Secretario General de Acción Exterior del Gobierno vasco

Da. Paz FERNÁNDEZ FELGUEROSO

Alcaldesa de Gijón

D. Jesús María GAMALLO ALLER

Director General de Relaciones Exteriores y con la Unión Europea de la Xunta de Galicia

D. Alberto GARCIA CERVIÑO

Director General de Asuntos Europeos y Cooperación al Desarrollo de la Comunidad Autónoma de Cantabria

D. Antonio GONZÁLEZ TEROL

Director General de Asuntos Europeos y Cooperación con el Estado de la Comunidad Autónoma de Madrid

D. Francisco Javier LEÓN DE LA RIVA

Alcalde de Valladolid

D. Miguel LUCENA BARRANQUERO

Secretario General de Acción Exterior de la Junta de Andalucía

D.a Lucía MARTÍN DOMÍNGUEZ

Directora General de Acción exterior de la Junta de Extremadura

D.a Esther MONTERRUBIO VILLAR

Comisionada para las Relaciones Exteriores del Gabinete de la Presidencia del Gobierno de Aragón

D. Juan Antonio MORALES RODRÍGUEZ

Director General de Relaciones Institucionales y Acción Exterior de la Comunidad Autónoma de la Región de Murcia

D. Andrés OCAÑA RABADÁN

Alcalde de Córdoba

D. Rafael RIPOLL NAVARRO

Secretario Autonómico de Cohesión Territorial, de Relaciones con el Estado y con la Unión Europea de la Comunitat Valenciana

D.a Anna TERRÓN CUSÍ

Secretaria para la Unión Europea de la Generalitat de Catalunya

D. Javier VELASCO MANCEBO

Director de la Oficina de Representación del Principado de Asturias en Bruselas

FRANCE

M. Jacques AUXIETTE

Président du Conseil régional des Pays-de-la-Loire

M. Jean-Paul BACHY

Président du Conseil régional de Champagne-Ardenne

M. Pierre BERTRAND

Vice-président du Conseil général du Bas-Rhin

M. Philippe BODARD

Maire de Mûrs-Erigné

Mme Martine CALDEROLI-LOTZ

Conseillère régionale d’Alsace

Mme Anne-Marie COMPARINI

Conseillère régionale de Rhône-Alpes

M. Jean-Michel DACLIN

Adjoint au maire de Lyon

Mme Nassimah DINDAR

Président du Conseil général de l’Ile de La Réunion

Mme Rose-Marie FALQUE

Maire d’Azerailles

M. Jean-Jacques FRITZ

Conseiller régional d'Alsace

M. Claude GEWERC

Président du Conseil régional de Picardie

Mme Arlette GROSSKOST

Vice-présidente du Conseil régional d’Alsace

M. Antoine KARAM

Président du Conseil régional de Guyane

Mme Mireille LACOMBE

Conseillère générale du Puy-de-Dôme

Mme Claudine LEDOUX

Maire de Charleville-Mézières

M. Martin MALVY

Président du Conseil régional Midi-Pyrénées

M. Didier MARIE

Président du Conseil général de Seine-Maritime

M. Michel NEUGNOT

Conseiller régional de Bourgogne

M. Yves PAGES

Maire de Saint-Georges

Mme Rachel PAILLARD

Maire de Bouzy

Mme Gisèle STIEVENARD

Vice présidente du Conseil général de Paris

Mme Elisabeth THEVENON-DURANTIN

Conseillère régionale d’Auvergne

M. Jean-Louis TOURENNE

Président du Conseil général d’Ille-et-Vilaine

M. Michel VAUZELLE

Président du Conseil régional Provence-Alpes-Côte-D’azur

ITALIA

Sig. Alvaro ANCISI

Consigliere del Comune di Ravenna

Sig. Roberto BOMBARDA

Consigliere regionale e provinciale della Provincia autonoma di Trento

Sig.ra Barbara BONINO

Consigliere della Provincia di Torino

Sig.ra Carmela CASILE

Consigliere del Comune di Giaveno

Sig. Francesco CHIUCCHIURLOTTO

Consigliere del Comune di Castiglione in Teverina

Sig. Vito DE FILIPPO

Presidente della Regione Basilicata

Sig. Francesco DE MICHELI

Consigliere del Comune di Roma

Sig. Mario Sisto FERRANTE

Consigliere della Provincia di Roma

Sig. Vincenzo LODOVISI

Consigliere della Provincia di Rieti

Sig.ra Maria Rita LORENZETTI

Presidente della Regione Umbria

Sig. Salvatore MANGIAFICO

Assessore della Provincia di Siracusa

Sig. Matteo MAURI

Consigliere della Provincia di Milano

Sig. Luigi MONTANARO

Sindaco del Comune di Ginosa

Sig.ra Maria Giuseppina MUZZARELLI

Vice Presidente e Assessore della Regione Emilia-Romagna

Sig. Umberto OPPUS

Sindaco del Comune di Mandas

Sig. Aristide PELI

Assessore della Provincia di Brescia

Sig.ra Alessia ROSOLEN

Consigliere e Assessore della Regione Friuli Venezia Giulia

Sig.ra Federica SEGANTI

Assessore della Regione Friuli Venezia Giulia

Sig. Fiorenzo SILVESTRI

Consigliere della Provincia di Treviso

Sig. Sergio SOAVE

Sindaco del Comune di Savigliano

Sig. Giuseppe VARACALLI

Consigliere del Comune di Gerace

Sig. Gianfranco VITAGLIANO

Assessore della Regione Molise

Sig. Angelo ZUBBANI

Sindaco del Comune di Carrara

Sig. Sante ZUFFADA

Consigliere regionale della Regione Lombardia

ΚYΠΡΟΣ

Χριστοφής ΑΝΤΩΝΙΟΥ

Πρόεδρος Κοινοτικού Συμβουλίου Επισκοπής

Δήμος ΓΙΑΓΚΟΥ

Πρόεδρος Κοινοτικού Συμβουλίου Αγίας Ειρήνης Κερύνειας

Ανδρέας ΜΩΥΣΕΩΣ

Δήμαρχος Λάρνακας, Αναπληρωτής

Χαράλαμπος ΠΙΤΤΑΣ

Δήμαρχος Μόρφου

Κώστας ΧΑΤΖΗΚΑΚΟΥ

Δημοτικός Σύμβουλος Αμμοχώστου

Κυριάκος ΧΑΤΖΗΤΤΟΦΗΣ

Δήμαρχος Αγίου Αθανασίου

LATVIJA

Edvīns BARTKEVIČS k-gs

Ogres novada domes priekšsēdētājs

Inesis BOĶIS k-gs

Valmieras pilsētas domes priekšsēdētājs

Sergejs DOLGOPOLOVS k-gs

Rīgas domes Pilsētas attīstības komitejas priekšsēdētājs

Ligita GINTERE k-dze

Jaunpils novada domes priekšsēdētāja

Nellija KLEINBERGA k-dze

Skrundas novada domes priekšsēdētāja

Jānis TRUPOVNIEKS k-gs

Balvu novada domes priekšsēdētājs

Jānis VĪTOLIŅŠ k-gs

Ventspils pilsētas domes priekšsēdētāja pirmais vietnieks

LIETUVA

Gintautas BABRAVIČIUS

Vilniaus miesto savivaldybės tarybos narys (mero pavaduotojas)

Algirdas BAGUŠINSKAS

Vilkaviškio rajono savivaldybės tarybos narys (meras)

Donatas KAUBRYS

Telšių rajono savivaldybės tarybos narys

Bronislovas LIUTKUS

Jonavos rajono savivaldybės tarybos narys (meras)

Robertas PIEČIA

Tauragės rajono savivaldybės tarybos narys (meras)

Stasė SKUTULIENĖ

Šilutės rajono savivaldybės tarybos narė (mero pavaduotoja)

Viktor TROFIMOV

Panevėžio regiono plėtros tarybos pirmininkas

Vytautas VIGELIS

Švenčionių rajono savivaldybės tarybos narys (meras)

Algirdas VRUBLIAUSKAS

Alytaus rajono savivaldybės tarybos narys (meras)

LUXEMBOURG

M. Roby BIWER

Bourgmestre de la commune de Bettembourg

M. Yves CRUCHTEN

Membre du conseil communal de Bascharage

M. Fernand ETGEN

Bourgmestre de la commune de Feulen

M. Gusty GRAAS

Membre du conseil communal de Bettembourg

Mme Martine MERGEN

Membre du conseil communal de Luxembourg

M. Gilles ROTH

Bourgmestre de la commune de Mamer

MAGYARORSZÁG

László BÁKONYI dr.

Debrecen Megyei Jogú Város Közgyűlésének tagja

István BÓKA dr.

Balatonfüred város polgármestere

Attila KISS

Hajdúböszörmény város polgármestere

Károlyné KOCSIS

Dunapataj község képviselő-testületének tagja

Helga MIHÁLYI

Borsod-Abaúj-Zemplén Megyei Közgyűlés tagja

Árpád MOLNÁR dr.

Balatonszabadi község polgármestere

Zoltán NAGY

Komárom város képviselő-testületének tagja

József PAIZS

Szigetvár város polgármestere

Imre SZAKÁCS dr.

Győr-Moson-Sopron Megyei Közgyűlés elnöke

Szilárd SZÉKELY

Sásd város polgármestere

Kata Zsuzsanna TÜTTŐ

Budapest Főváros Közgyűlésének tagja

László József VÉCSEY

Szada község polgármestere

MALTA

Ms. Doris BORG

Deputy Mayor of Birkirkara

Mr. Ian BORG

Mayor of Dingli

Mr. Fredrick CUTAJAR

Mayor of Santa Luċija

Mr. Paul FARRUGIA

Mayor of Tarxien

Mr. Noel FORMOSA

Mayor of San Lawrenz, Gozo

NEDERLAND

Dhr J. (Joop) BINNEKAMP

Gedeputeerde (member of the Executive Council) of the Province of Utrecht

Dhr M.J. (Job) COHEN

Burgemeester (mayor) of the city of Amsterdam

Mevr. A.C. (Rinda) DEN BESTEN

Wethouder (alderman: member of the executive council) of the city of Utrecht

Dhr H. (Harry) DIJKSMA

Gedeputeerde (member of the Executive Council) of the Province of Flevoland

Mevr. E.L.M. (Ellie) FRANSSEN

Wethouder (alderman: member of the executive council) of the city of Voerendaal

Dhr S.H. (Sjoerd) GALEMA

Gedeputeerde (member of the Executive Council) of the Province of Fryslân

Dhr M.J. (Martin) JAGER

Gedeputeerde (member of the Executive Council) of the Province of Groningen

Dhr H. (Hans) KOK

Burgemeester (mayor) of the municipality of 't Hof van Twente

Dhr H.P.M. (Henk) KOOL

Wethouder (alderman: member of the executive council) of the city of Den Haag

Dhr H.B.I. (Rik) DE LANGE

Wethouder (alderman: member of the executive council) of the municipality of Zutphen

Dhr Prof. Dr. W.B.H.J. VAN DE DONK

Commissaris van de Koningin (Governor: chair of the council and of the executive council) of the Province of Brabant

Dhr J.C. (Co) VERDAAS

Gedeputeerde (member of the Executive Council) of the Province of Gelderland

ÖSTERREICH

Mag. Renate BRAUNER

Vizebürgermeisterin und Landeshauptmann-Stellvertreterin von Wien

Mag. Gabriele BURGSTALLER

Landeshauptfrau von Salzburg

Frau Marianne FÜGL

Vizebürgermeisterin der Marktgemeinde Traisen

Herr Markus LINHART

Bürgermeister von Bregenz

Dr. Josef MARTINZ

Mitglied der Kärntner Landesregierung

Mag. Johanna MIKL-LEITNER

Mitglied der niederösterreichischen Landesregierung

Herr Günther PLATTER

Landeshauptmann von Tirol

Herr Walter PRIOR

Präsident des Burgenländischen Landtags

Herr Hermann SCHÜTZENHÖFER

Erster Landeshauptmann-Stellvertreter der Steiermark

Herr Viktor SIGL

Mitglied der Landesregierung von Oberösterreich

Frau Elisabeth VITOUCH

Mitglied des Gemeinderates von Wien

Mag. Markus WALLNER

Stellvertreter des Landeshauptmannes von Vorarlberg

POLSKA

Adam BANASZAK

Radny Sejmiku Województwa Kujawsko-Pomorskiego

Jan BRONŚ

Burmistrz Miasta Oleśnicy

Lech DYMARSKI

Przewodniczący Sejmiku Województwa Wielkopolskiego

Jan DZIUBIŃSKI

Prezydent Miasta Tarnobrzeg

Robert GODEK

Starosta Strzyżowski

Władysław HUSEJKO

Marszałek Województwa Zachodniopomorskiego

Michał KARALUS

Starosta Pleszewski

Marzena KEMPIŃSKA

Starosta Świecki

Józef KOTYŚ

Radny Sejmiku Województwa Opolskiego

Tadeusz KOWALCZYK

Przewodniczący Sejmiku Województwa Świętokrzyskiego

Andrzej KUNT

Burmistrz Miasta Kostrzyn nad Odrą

Lucjan KUŹNIAR

Radny Sejmiku Województwa Podkarpackiego

Mirosław LECH

Wójt Gminy Korycin

Andrzej MATUSIEWICZ

Przewodniczący Sejmiku Województwa Podkarpackiego

Marek OLSZEWSKI

Wójt Gminy Lubicz

Ewa PANASIUK

Radna Sejmiku Województwa Lubelskiego

Elżbieta RUSIELEWICZ

Radna Miasta Bydgoszcz

Czesław SOBIERAJSKI

Radny Sejmiku Województwa Śląskiego

Robert SOSZYŃSKI

Przewodniczący Sejmiku Województwa Mazowieckiego

Tadeusz TRUSKOLASKI

Prezydent Miasta Białegostoku

Dariusz WRÓBEL

Burmistrz Opola Lubelskiego

PORTUGAL

Exmo. Sr. Américo Jaime AFONSO PEREIRA

Presidente da Câmara Municipal de Vinhais

Exmo. Sr. Vítor Manuel CHAVES DE CARO PROENÇA

Presidente da Câmara Municipal de Santiago do Cacém

Exmo. Sr. João Carlos CUNHA E SILVA

Vice-presidente do Governo Regional da Madeira

Exmo. Sr. Joaquim Carlos DIAS VALENTE

Presidente da Câmara Municipal da Guarda

Exmo. Sr. André Jorge DIONÍSIO BRADFORD

Secretário Regional da presidência do Governo Regional dos Açores

Exmo. Sr. Álvaro DOS SANTOS AMARO

Presidente da Câmara Municipal de Gouveia

Exma. Sr.a Da Isaura Maria ELIAS CRISÓSTOMO BERNARDINO MORAIS

Presidente da Câmara Municipal de Rio Maior

Exmo. Sr. António Manuel LEITÃO BORGES

Presidente da Câmara Municipal de Resende

Exmo. Sr. Carlos Manuel MARTA GONÇALVES

Presidente da Câmara Municipal de Tondela

Exmo. Sr. António Jorge NUNES

Presidente da Câmara Municipal de Bragança

Exmo. Sr. Jaime Carlos Marta SOARES

Presidente da Câmara Municipal de Vila Nova de Poiares

Exmo. Sr. Aníbal SOUSA REIS COELHO DA COSTA

Presidente da Câmara Municipal de Ferreira do Alentejo

ROMÂNIA

Dl Silvian CIUPERCĂ

Președintele Consiliului Județean Ialomița

Dl Árpád Szabolcs CSEHI

Președintele Consiliului Județean Satu Mare

Dl Alexandru DRĂGAN

Primarul comunei Tașca, Județul Neamț

Dl Liviu Nicolae DRAGNEA

Președintele Consiliului Județean Teleorman

Dl Dumitru ENACHE

Primarul comunei Stejaru, Județul Tulcea

Dl Péter FERENC

Primarul orașului Sovata, Județul Mureș

Dl Gheorghe FLUTUR

Președintele Consiliului Județean Suceava

Dna Mariana MIRCEA

Primarul orașului Cernavodă, Județul Constanța

Dl Mircea Ioan MOLOȚ

Președintele Consiliului Județean Hunedoara

Dl Mircia MUNTEAN

Primarul municipiului Deva, Județul Hunedoara

Dl Gheorghe NICHITA

Primarul municipiului Iași, Județul Iași

Dl Marian OPRIȘAN

Președintele Consiliului Județean Vrancea

Dl George SCRIPCARU

Primarul municipiului Brașov, Județul Brașov

Dl Adrian Ovidiu TEBAN

Primarul orașului Cugir, Județul Alba

Dna Ioana TRIFOI

Primarul comunei Botiza, Județul Maramureș

SLOVENIJA

Dr. Štefan ČELAN

Župan Mestne Občine Ptuj

Ga. Darja DELAČ FELDA

Podžupanja Občine Kočevje

G. Siniša GERMOVŠEK

Član občinskega sveta Občine Bovec

G. Branko LEDINEK

Župan Občine Rače-Fram

Mag. Jure MEGLIČ

Podžupan Občine Tržič

G. Blaž MILAVEC

Župan Občine Sodražica

G. Anton ŠTIHEC

Župan Mestne Občine Murska Sobota

SLOVENSKO

Pán Ján BLCHÁČ

Primátor mesta Liptovský Mikuláš

Pán Remo CICUTTO

Primátor mesta Piešťany

Pán Pavol FREŠO

Predseda Bratislavského samosprávneho kraja

Pán Milan FTÁČNIK

Starosta mestskej časti Bratislava-Petržalka

Pán Pavel HAGYARI

Primátor mesta Prešov

Pán Andrej HRNČIAR

Primátor mesta Martin

Pani Božena KOVÁČOVÁ

Starostka obce Janova Lehota

Pán Tibor MIKUŠ

Predseda Trnavského samosprávneho kraja

Pán Jozef PETUŠÍK

Starosta obce Dolný Lopašov

SUOMI

Markus AALTONEN

Seinäjoen kaupunginvaltuuston jäsen

Ilpo HAALISTO

Nousiaisten kunnanvaltuuston jäsen

Mårten JOHANSSON

Raaseporin kaupunginjohtaja

Petri KALMI

Nurmijärven kunnanvaltuuston jäsen

Britt LUNDBERG

Ahvenanmaan maakuntahallituksen jäsen

Hannele LUUKKAINEN

Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen

Riitta MYLLER

Joensuun kaupunginvaltuuston jäsen

Miikka SEPPÄLÄ

Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen

Katja SORRI

Jyväskylän kaupunginvaltuuston jäsen

SVERIGE

Mr Carl Fredrik GRAF

Ledamot av kommunfullmäktige, Halmstads kommun

Ms Susanna HABY

Ledamot av kommunfullmäktige, Göteborgs kommun

Mr Tore HULT

Ledamot av kommunfullmäktige, Alingsås kommun

Mr Bernth JOHNSON

Ledamot i landstingsfullmäktige, Blekinge läns landsting

Ms Ewa-May KARLSSON

Ledamot i kommunfullmäktige, Vindelns kommun

Ms Ewa LINDSTRAND

Ledamot i kommunfullmäktige, Timrå Kommun

Ms Agneta LIPKIN

Ledamot av landstingsfullmäktige, Norrbottens läns landsting

Mr Kenth LÖVGREN

Ledamot av kommunfullmäktige, Gävle kommun

Mr Jens NILSSON

Ledamot i kommunfullmäktige, Östersunds kommun

Ms Ingela NYLUND WATZ

Ledamot av landstingsfullmäktige, Stockholms läns landsting

Mr Rolf SÄLLRYD

Ledamot av landstingsfullmäktige, Kronobergs läns landsting

Mr Carl-Johan SONESSON

Ledamot av regionfullmäktige, Skåne läns landsting

UNITED KINGDOM OF GREAT BRITAIN AND NORTHERN IRELAND

Ms Jennette ARNOLD AM

Member of the Greater London Assembly

Cllr Paula BAKER

Member of Basingstoke and Deane Council

Cllr Sandra BARNES

Member of South Northamptonshire

Mr Ted BROCKLEBANK MSP

Member of the Scottish Parliament

Cllr Nilgun CANVER

Member of London Borough of Haringey

John DALLAT MLA

Member of the Northern Ireland Assembly

Cllr Graham GARVIE

Member of Scottish Borders Council

Cllr Arnold HATCH

Member of Craigavon Borough Council

Cllr Martin HEATLEY

Member of Warwickshire County Council

Cllr Chris HOLLEY

Member of the City and County of Swansea

Cllr Doreen HUDDART

Member of Newcastle City Council

Cllr Herbert MANLEY

Member of Cheshire West and Chester Council

Cllr Alan MELTON

Member of Cambridgeshire County Council

Cllr Peter MOORE

Member of Sheffield City Council

Cllr Sandy PARK

Member of the Highland Council

Cllr Kathy POLLARD

Member of Suffolk County Council

Cllr Mary ROBINSON

Member of Eden District Council

Cllr David SHAKESPEARE

Member of Buckinghamshire County Council

Mr Nicol STEPHEN MSP

Member of the Scottish Parliament

Cllr Roger STONE

Member of Rotherham Metropolitan Borough Council

Cllr Ann STRIBLEY

Member of Poole Borough Council

Cllr Sharon TAYLOR

Member of Stevenage Borough Council

Rhodri Glyn THOMAS AM

Member of the National Assembly for Wales

Cllr Peter THOMPSON

Member of the London Borough of Hounslow

29.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 348/51

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 22 päivänä joulukuuta 2009,

yhteisen konsuliohjeiston liitteessä 3 olevan I osan muuttamisesta niiden kolmansien maiden kansalaisten osalta, jotka tarvitsevat viisumin lentokenttäkauttakulkua varten

(2009/1015/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon täytäntöönpanovallan varaamisesta neuvostolle viisumihakemusten käsittelyä koskevien tiettyjen yksityiskohtaisten määräysten ja käytännön menettelytapojen osalta 24 päivänä huhtikuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 789/2001 (1),

ottaa huomioon Saksan liittotasavallan aloitteen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Yhteisen konsuliohjeiston liitteessä 3 olevassa I osassa on luettelo kolmansista maista, joiden kansalaiset tarvitsevat viisumin lentokenttäkauttakulkua varten (lentokentän kauttakulkuviisumi) kaikissa jäsenvaltioissa.

(2)

Saksa ja Alankomaat haluavat rajoittaa tämän lentokenttäkauttakulkuviisumia koskevan vaatimuksen Etiopian kansalaisten osalta henkilöihin, joilla ei ole jäsenvaltioiden tai Euroopan talousalueesta 2 päivänä toukokuuta 1992 tehdyn sopimuksen osapuolena olevan valtion taikka Amerikan yhdysvaltojen, Japanin tai Kanadan myöntämää voimassa olevaa viisumia. Yhteisen konsuliohjeiston liitteessä 3 olevaa I osaa olisi sen vuoksi muutettava.

(3)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen tekemiseen, se ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä päätöksellä kehitetään Schengenin säännöstöä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston määräysten nojalla, Tanska päättää edellä mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta, saattaako se päätöksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(4)

Islannin ja Norjan osalta tällä päätöksellä kehitetään Schengenin säännöstön niitä määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä, viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyssä sopimuksessa (2), ja jotka kuuluvat tietyistä mainitun sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY (3) 1 artiklan A kohdassa tarkoitettuun alaan.

(5)

Sveitsin osalta tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (4), ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A kohdassa, luettuna yhdessä mainitun sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta 28 päivänä tammikuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/146/EY (5) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(6)

Liechtensteinin osalta tällä päätöksellä kehitetään Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä allekirjoitetussa pöytäkirjassa, joka koskee Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymistä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehtyyn sopimukseen, tarkoitettuja Schengenin säännöstön määräyksiä, jotka kuuluvat mainitun pöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan yhteisön puolesta 28 päivänä tammikuuta 2008 tehdyn päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A alakohdassa, luettuna yhdessä päätöksen 2008/261/EY (6) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(7)

Tällä päätöksellä kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY (7) mukaisesti. Yhdistynyt kuningaskunta ei siten osallistu tämän päätöksen tekemiseen, se ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

(8)

Tällä päätöksellä kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY (8) mukaisesti. Irlanti ei siten osallistu tämän päätöksen tekemiseen, se ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(9)	Kyproksen osalta tämä päätös on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös.

(10)	Tämä päätös on vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan yhteisen konsuliohjeiston liitteessä 3 olevaa I osaa seuraavasti:

Lisätään Etiopiaa koskevaan osaan alaviite seuraavasti:

”Saksan ja Alankomaiden osalta

seuraavat henkilöt vapautetaan lentokentän kauttakulkuviisumia koskevasta vaatimuksesta:

—	kansalaiset, joilla on jossakin jäsenvaltiossa tai Euroopan talousalueesta 2 päivänä toukokuuta 1992 tehdyn sopimuksen osapuolena olevassa valtiossa, Kanadassa, Japanissa tai Amerikan yhdysvalloissa voimassa oleva viisumi tai jotka palaavat jostakin edellä mainitusta maasta viisumia käytettyään.”

Lisätään kolmansien maiden luettelon alapuolelle kolmannen alakohdan selitysosaan alakohta seuraavasti:

”Vapautusta lentokenttäkauttakulkuviisumia koskevasta vaatimuksesta sovelletaan myös sellaisen kolmannen maan kansalaisen lentokenttäkauttakulkuun, jolla on jossakin jäsenvaltiossa tai Euroopan talousalueesta 2 päivänä toukokuuta 1992 tehdyn sopimuksen osapuolena olevassa valtiossa, Kanadassa, Japanissa tai Amerikan yhdysvalloissa voimassa oleva viisumi ja joka matkustaa muuhun kolmanteen maahan. Vapautusta ei sovelleta kolmannen maan kansalaisen lentokenttäkauttakulkuun tämän palatessa muusta kolmannesta maasta edellä mainitun viisumin voimassaolon lakattua.”

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille perustamissopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä 22 päivänä joulukuuta 2009.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. CARLGREN

(1) EYVL L 116, 26.4.2001, s. 2.

(2) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(3) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31.

(4) EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

(5) EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1.

(6) EUVL L 83, 26.3.2008, s. 3.

(7) EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43.

(8) EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20.

29.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 348/53

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 22 päivänä joulukuuta 2009,

Euroopan yhteisön ja Guinean tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen väliaikaista soveltamista koskevan sopimuksen tekemisestä kirjeenvaihtona tehdyn päätöksen 2009/473/EY kumoamisesta

(2009/1016/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan yhdessä sen 218 artiklan 5 ja 8 kohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan yhteisön ja Guinean tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen pöytäkirjaa, joka parafoitiin 20 päivänä joulukuuta 2008, on sovellettu väliaikaisesti 1 päivästä tammikuuta 2009, kuten osapuolet sopivat päätöksellä 2009/473/EY (1) hyväksytyssä kirjeenvaihdossa, sillä varauksella, että Euroopan yhteisön ja Guinean tasavallan välinen kalastuskumppanuussopimus tehdään.

(2)	Komissio päätti peruuttaa ehdotuksensa kalastuskumppanuussopimuksen tekemisestä annettavaksi neuvoston asetukseksi 28 päivään syyskuuta 2009 ajoittuneiden traagisten tapahtumien jälkeen, jolloin hallituksen joukot avasivat tulen mielenosoittajia vastaan surmaten yli 150 henkilöä.

(3)	Sen vuoksi on tarpeen kumota päätös 2009/473/EY ja ilmoittaa Guinean tasavallalle Euroopan unionin puolesta mahdollisimman pian tämän väliaikaisen soveltamisen lopettamisesta valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kumotaan Euroopan yhteisön ja Guinean tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen väliaikaista soveltamista koskevan sopimuksen tekemisestä kirjeenvaihtona tehty neuvoston päätös 2009/473/EY.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on oikeus ilmoittaa Guinean tasavallalle valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että Euroopan unioni ei enää aio tulla 20 päivänä joulukuuta 2008 parafoidun Euroopan yhteisön ja Guinean tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen sopimuspuoleksi. Tämä ilmoittaminen tapahtuu kirjeellä.

Kirjeen teksti on liitetty tähän päätökseen.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

4 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 22 päivänä joulukuuta 2009.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. CARLGREN

(1) EUVL L 156, 19.6.2009, s. 31.

LIITE

Arvoisa vastaanottaja,

Viitaten 20 päivänä joulukuuta 2008 parafoidun Euroopan yhteisön ja Guinean tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen pöytäkirjaan sen väliaikaisesta soveltamisesta, josta Euroopan yhteisö ja Guinean tasavalta sopivat kirjeenvaihdolla 28 päivänä toukokuuta 2009:

Euroopan unioni ilmoittaa täten Guinean tasavallalle valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että se ei enää aio tulla edellä mainitun kalastuskumppanuussopimuksen sopimuspuoleksi.

Kunnioittavasti,

Euroopan unionin puolesta

29.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 348/55

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 22 päivänä joulukuuta 2009,

Unkarin tasavallan viranomaisten suunnitelmasta myöntää valtiontukea maatalousmaan hankkimiseksi 1 päivän tammikuuta 2010 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä aikana

(2009/1017/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 108 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan,

ottaa huomioon Unkarin tasavallan hallituksen 27 päivänä marraskuuta 2009 esittämän pyynnön,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Unkarin tasavalta, jäljempänä ’Unkari’, osoitti 27 päivänä marraskuuta 2009 neuvostolle pyynnön, että neuvosto tekisi perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti päätöksen Unkarin tasavallan suunnitelmasta myöntää unkarilaisille viljelijöille valtiontukea maatalousmaan hankkimiseksi.

(2)	Unkarissa 1990-luvun alusta alkaen käynnissä ollut maan yksityistämisprosessi on useissa tapauksissa johtanut maatalousmaan sirpaloitumiseen tai sen jakamattomaan yhteisomistukseen, minkä vuoksi maan käytön rakenne on epäedullista ja maatilojen taloudellinen elinkelpoisuus on heikko.

(3)

Koska viljelijöillä ei ole pääomaa, koska maatalousmaan hankkimiseen annettavien kaupallisten lainojen korot ovat korkeat ja koska pankit ovat nykyisessä kriisissä kiristäneet ehtojaan lainojen myöntämiseksi viljelijöille, viljelijöillä ja erityisesti pienviljelijöillä ei juurikaan ole mahdollisuuksia saada kaupallisia lainoja maan hankkimisen kaltaisia investointeja varten. Itse asiassa rahoitus- ja talouskriisin seurauksena maatalousmaan hankkimiseen annettavien kaupallisten lainojen vuotuiset korkoprosentit nousivat vuoden 2008 heinäkuun keskimäärin 9,5 prosentista 15,5 prosenttiin toukokuussa 2009, ja näitä lainoja varten vaadittujen vakuuksien keskimääräinen arvo on lähes kaksinkertaistunut samalla aikavälillä.

(4)	Tässä tilanteessa on todennäköistä, että maan osto keinottelutarkoituksissa sellaisten maataloustoimintaa harjoittamattomien taloudellisten toimijoiden toimesta, joille pääoman saanti on helpompaa, lisääntyy.

(5)

Valtiontuen maatalousmaan hankkimista varten pitäisi auttaa pelastamaan lukuisten viljelijäperheiden toimeentulo nykyisessä kriisissä luomalla olosuhteet, jotka mahdollistavat tuotantokustannusten alentamisen ja maataloustuotannon kannattavuuden parantamisen, jolloin köyhyyden ja työttömyyden kasvu maaseutualueilla saadaan pysäytettyä. Kriisin vuoksi työttömyys Unkarissa kasvoi heinä–lokakuun 2008 77 prosentista 10,4 prosenttiin vastaavana ajankohtana vuonna 2009, kun taas Unkarin bruttokansantuote laski 7,2 prosenttia vuoden 2008 kolmannen vuosineljänneksen ja vuoden 2009 kolmannen vuosineljänneksen välisenä aikana. Lisäksi maa-, metsä- ja kalatalouden aloilla Unkarin BKT nykyhintoina laski noin 33 prosenttia vuoden 2008 ensimmäisen puoliskon ja vuoden 2009 ensimmäisen puoliskon välisenä aikana (410 828 miljoonasta Unkarin forintista 275 079 miljoonaan Unkarin forinttiin).

(6)

Myönnettävä valtion tuki on määrältään yhteensä 4 000 miljoonaa forinttia ja sen odotetaan hyödyttävän suunnilleen 5 000 maataloustuottajaa. Tukea on tarkoitus myöntää seuraavasti:

—

korkotukena enintään 2 000 miljoonaa forinttia lainoihin yksityisille maanviljelijöille, jotka täyttävät rekisteröitymistä, ammatillista pätevyyttä, hyvien maatalouskäytäntöjen soveltamista ja tilan taloudellista elinkelpoisuutta koskevat edellytykset, jotta nämä voivat nostaa edullisia lainoja maatalousmaan hankkimiseksi 300 hehtaarin maatilan enimmäispinta-alan puitteissa. Korkotukea myönnetään kiinnitysluoton muodossa enintään 75 miljoonan Unkarin forintin arvosta ja enintään 20 vuoden pituiseksi ajaksi, johon voi sisältyä kaksi pääoman lyhennyksistä vapautettua vuotta. Korkotuki on yhtä suuri kuin 50 prosenttia erääntymisajaltaan 5 tai 10 vuoden pituisen Unkarin valtion obligaation keskimääräisestä tuotosta lisättynä 1,75 prosenttiyksiköllä.

—

suorana tukena enintään 2 000 miljoonaa Unkarin forinttia maatalousmaan hankintaa varten siten, että myönnetty määrä on enintään 20 prosenttia myyntisopimukseen merkitystä ostohinnasta ja enintään 3 miljoonaa Unkarin forinttia hakemusta kohden, siten, että hakemusten vuosittainen määrä on rajoitettu kahteen edunsaajaa kohden. Tuki voidaan myöntää yksityishenkilölle, joka ostopäivän ajankohtana on harjoittanut maataloustoimintaa vähintään 5 hehtaarin viljelmien tai 1 hehtaarin muun maatalousmaan omistajan ominaisuudessa vähintään yhden vuoden pituisena aikana lohkolla, joka on hankitun maan välittömässä läheisyydessä, ja joka sitoutuu olemaan myymättä hankittua maata ja käyttämään sitä tosiasiallisesti yksinomaan maataloustuotantoon vähintään viiden vuoden ajan tuen maksamispäivämäärästä laskien. Tukea voidaan myöntää viinitarhana tai hedelmätarhana käytettävää maatalousmaata varten ainoastaan, jos jo omistetun ja hankitun maan yhteispinta-ala on yli 210 ”kultakruunua” (1) eli 2 hehtaaria eikä sitä ole rekisteröity metsätalousmaaksi.

(7)	Korkotuen muodossa myönnettävän valtiontuen yhdistäminen suoraan tukeen saman maatalousmaa-alueen ostamista varten ei ole sallittua.

(8)	Komissio ei ole tässä vaiheessa aloittanut mitään menettelyä eikä ottanut kantaa tuen luonteeseen ja soveltuvuuteen.

(9)	Näin ollen kyseessä ovat poikkeukselliset olosuhteet, joiden vuoksi tällaisen tuen voidaan poikkeuksellisesti ja siinä määrin kuin se on Unkarin maaseudun köyhyyden lieventämiseksi ehdottoman välttämätöntä katsoa soveltuvan yhtenäismarkkinoille,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Unkarin viranomaisten korkotukena ja suorina tukina maatalousmaan hankintaan myöntämä poikkeuksellinen valtiontuki, jonka suuruus on enintään 4 000 miljoonaa Unkarin forinttia ja joka myönnetään 1 päivän tammikuuta 2010 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä aikana, katsotaan yhteismarkkinoille soveltuvaksi.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Unkarin tasavallalle.

Tehty Brysselissä 22 päivänä joulukuuta 2009.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. CARLGREN

(1) Unkarissa käytetty maatalousmaan laadullinen mittayksikkö.

29.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 348/57

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,

tehty 14 päivänä joulukuuta 2009,

Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä tehdyn päätöksen EKP/2006/17 muuttamisesta

(EKP/2009/29)

(2009/1018/EU)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 26.2 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Katettujen joukkovelkakirjalainojen osto-ohjelman toteutuksesta 2 päivänä heinäkuuta 2009 tehdyllä päätöksellä EKP/2009/16 (1) perustetaan ohjelma katettujen joukkovelkakirjalainojen ostoja varten. Tämän ohjelman täytäntöönpano edellyttää lisämuutoksia Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä 10 päivänä marraskuuta 2006 tehtyyn päätökseen EKP/2006/17 (2).

(2)

On tarpeen täsmentää, miten kirjanpidossa käsitellään eurojärjestelmän luottotoimien yhteydessä eurojärjestelmän vastapuolten laiminlyönneistä johtuvia avoimia saamisia sekä niihin liittyviä saamisia samoin kuin sitä, miten kirjanpidossa käsitellään luottotoimista aiheutuvien vastapuoliriskien johdosta tehtäviä varauksia.

(3)	Päätökseen EKP/2006/17 on tarpeen tehdä myös eräitä muita teknisiä muutoksia.

(4)	Päätöstä EKP/2006/17 on muutettava vastaavasti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätöstä EKP/2006/17 seuraavasti:

Korvataan 7 artikla seuraavasti:

”7 artikla

Varaus valuuttakurssi-, korko- ja luottoriskien sekä kullan hintariskin varalta

EKP:n toimintojen luonne huomioon ottaen EKP:n neuvosto voi tehdä EKP:n taseeseen varauksen valuuttakurssi-, korko- ja luottoriskien sekä kullan hintariskin varalta. EKP:n neuvosto päättää varauksen suuruudesta ja käytöstä EKP:n riskialttiudesta tehdyn perustellun arvion nojalla.”

Muutetaan 8 artiklaa seuraavasti:

Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Kullan arvostuksessa ei hinta- ja valuuttakurssimuutoksia eroteta toisistaan, vaan kirjataan yksi ainoa kullan arvonmuutos, joka perustuu kullan painoyksikön eurohintaan neljännesvuosittaisen arvostuspäivän EUR/USD-kurssiin. Valuuttasaamiset arvostetaan valuutoittain, mukaan lukien taseessa olevat ja taseen ulkopuoliset erät, ja arvopaperit arvostetaan arvopaperilajeittain ISIN-koodeittain; eriin ’Muut rahoitussaatavat’ ja ’Sekalaiset erät’ kuuluvat arvopaperit sekä rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit käsitellään kuitenkin erillisinä.”

Korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Eräpäivään saakka pidettäviksi luokiteltavia arvopapereita käsitellään erillisinä ja ne arvostetaan jaksotetun hankintamenon perusteella ja arvonalennus huomioon ottaen. Ei-jälkimarkkinakelpoisia arvopapereita käsitellään samalla tavalla. Eräpäivään saakka pidettäviksi luokiteltavia arvopapereita voidaan myydä ennen eräpäivää

i)	jos myytävää määrää pidetään merkityksettömänä koko eräpäivään saakka pidettävien arvopapereiden salkkuun verrattuna; tai

ii)	jos arvopaperit myydään sen kuukauden aikana, jossa niillä on eräpäivä; tai

iii)	poikkeuksellisissa olosuhteissa kuten liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuden heikentyessä merkittävästi tai EKP:n neuvoston nimenomaisen rahapoliittisen päätöksen seurauksena.”

3)	Päätöksen EKP/2006/17 liitteitä I ja III muutetaan tämän päätöksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Loppumääräys

Tämä päätös tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 2009.

Tehty Frankfurt am Mainissa 14 päivänä joulukuuta 2009.

EKP:n puheenjohtaja

Jean-Claude TRICHET

(1) EUVL L 175, 4.7.2009, s. 18.

(2) EUVL L 348, 11.12.2006, s. 38.

LIITE

Päätöksen EKP/2006/17 liitteitä I ja III muutetaan seuraavasti:

Päätöksen EKP/2006/17 liitteessä I olevat taulukot korvataan seuraavasti:

”SAAMISET

Tase-erä

Tase-erien sisältöluokat

Arvostusperiaate

1	Kulta ja kultasaamiset

Fyysinen kulta eli kultaharkot, -rahat, -levyt ja -kimpaleet, joko varastoitu tai ’matkalla’. Investointikulta (ei-fyysinen kulta), esimerkiksi kulta avistatileillä (yhteistileillä), määräaikaistalletukset ja seuraavista liiketoimista johtuvat kultasaamiset: i) kultapitoisuuden muuttumiset ja ii) sijaintipaikkaa tai laatua koskevat kultaswapit, joissa luovutusajankohdan ja vastaanottoajankohdan väliin jää vähintään yksi pankkipäivä.

Markkinahintaan

2	Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolella olevilta vastapuolilta, mukaan luettuina kansainväliset ja ylikansalliset laitokset sekä euroalueeseen kuulumattomat keskuspankit.

2.1	Saamiset Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF)

a)	Varanto-osuuteen kuuluvat nosto-oikeudet (netto) Kansallinen kiintiö, josta vähennetään IMF:n hallussa olevat euromääräiset talletukset. IMF:n tili 2 (hallinnollisten kulujen eurotili) voidaan joko sisällyttää tähän erään tai erään ’Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle’.

a)	Varanto-osuuteen kuuluvat nosto-oikeudet (netto) Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

b)	Erityiset nosto-oikeudet Erityiset nosto-oikeudet (brutto).

b)	Erityiset nosto-oikeudet Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

c)	Muut saamiset GAB-rahoitusjärjestelyt, erityisiin lainajärjestelyihin kuuluvat lainat, köyhyyden vähentämisen ja kasvun nopeuttamisen ohjelman piiriin kuuluvat talletukset.

c)	Muut saamiset Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

2.2	Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset, valuuttamääräiset lainat ja muut valuuttamääräiset saamiset

a)	Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa, lukuun ottamatta erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat luotot, takaisinmyyntisopimukset.

a)	Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Arvopaperisijoitukset euroalueen ulkopuolelle, lukuun ottamatta erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia

Euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat, rahamarkkinapaperit sekä osakkeet ja osuudet, joita hoidetaan osana valuuttavarantoja.

b)i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen Preemiot tai diskontot jaksotetaan

b)ii)

Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

b)iii)

Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

b)iv)

Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja osuudet

Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen

c)	Valuuttamääräiset lainat (talletukset) euroalueen ulkopuolella, lukuun ottamatta erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia

c)	Valuuttamääräiset lainat Talletukset nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

d)	Muut valuuttamääräiset saamiset Setelit ja metallirahat euroalueen ulkopuolelta.

d)	Muut valuuttamääräiset saamiset Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

3	Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta

a)	Arvopaperisijoitukset euroalueella, lukuun ottamatta erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia Euroalueella olevien liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat, rahamarkkinapaperit sekä osakkeet ja osuudet, joita hoidetaan osana valuuttavarantoja.

a)i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen Preemiot tai diskontot jaksotetaan

a)ii)

Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

a)iii)

Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

a)iv)

Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja osuudet

Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen

b)	Muut saamiset euroalueella olevilta, lukuun ottamatta erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia Lainat, talletukset, takaisinmyyntisopimukset, sekalainen luotonanto.

b)	Muut saamiset Talletukset ja muut lainat nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

4	Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

4.1	Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja lainat

a)	Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa, lukuun ottamatta erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat luotot, euromääräisten arvopaperien hoitoon liittyvät takaisinmyyntisopimukset.

a)	Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa Nimellisarvoon

b)	Arvopaperisijoitukset euroalueen ulkopuolelle, lukuun ottamatta erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia Euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseen laskemat osakkeet ja osuudet, joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat ja rahamarkkinapaperit.

b)i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan Preemiot tai diskontot jaksotetaan

b)ii)

Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

b)iii)

Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

b)iv)

Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja osuudet

Markkinahintaan

c)	Lainat euroalueen ulkopuolelle, lukuun ottamatta erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia lainoja

c)	Lainat euroalueen ulkopuolelle Talletukset nimellisarvoon

Euroalueen ulkopuolisten tahojen liikkeeseen laskemat arvopaperit, lukuun ottamatta erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia

Ylikansallisten tai kansainvälisten organisaatioiden (esim. Euroopan investointipankki) liikkeeseen laskemat arvopaperit organisaation maantieteellisestä sijainnista riippumatta.

d)i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan Preemiot/diskontot jaksotetaan

d)ii)

Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

d)iii)

Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

4.2	ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat saamiset

Luotonanto ERM II:n ehdoilla.

Nimellisarvoon

5	Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset luotot euroalueen luottolaitoksille

Erät 5.1–5.5: Eurojärjestelmän rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä 31 päivänä elokuuta 2000 annettujen suuntaviivojen EKP/2000/7 (1) liitteessä I kuvattuihin rahapolitiikan välineisiin liittyvät liiketoimet.

5.1	Perusrahoitusoperaatiot

Säännölliset likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot, jotka toteutetaan viikoittain ja joissa sovellettava normaali juoksuaika on viikko.

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

5.2	Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot

Säännölliset likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot, jotka toteutetaan kuukausittain ja joissa sovellettava normaali juoksuaika on kolme kuukautta.

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

5.3	Käänteiset hienosäätöoperaatiot

Käänteisoperaatiot, joilla hienosäädetään markkinoita tarvittaessa.

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

5.4	Käänteiset rakenteelliset operaatiot

Käänteisoperaatiot, joilla vaikutetaan eurojärjestelmän rakenteelliseen asemaan rahoitussektoriin nähden.

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

5.5	Maksuvalmiusluotot

Yön yli -likviditeetti vakuuskelpoisia arvopapereita vastaan etukäteen vahvistetulla korolla (maksuvalmiusjärjestelmä)

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

5.6	Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät luotot

Luottolaitoksille myönnetyt lisäluotot, jotka aiheutuvat näille luottolaitoksille aiemmin myönnettyjen luottojen vakuutena olevien arvopaperien arvonnoususta.

Nimellisarvoon tai hankintahintaan

6	Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta

Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat luotot, erään ’Euromääräiset arvopaperit euroalueelta’ kuuluvien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyvät takaisinmyyntisopimukset, mukaan lukien transaktiot, jotka johtuvat euroalueen aikaisempien valuuttavarantojen muuntamisesta, ja muut saamiset. Kirjeenvaihtajapankkimallin tilit ei-kotimaisissa euroalueen luottolaitoksissa. Muut saamiset ja operaatiot, jotka eivät liity eurojärjestelmän rahapoliittisiin operaatioihin.

Nimellisarvoon tai hankintahintaan

7	Euromääräiset arvopaperit euroalueelta

7.1	Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit

Euroalueella liikkeeseen lasketut arvopaperit, joita pidetään rahapolitiikan harjoittamista varten. Hienosäätöoperaatioita varten hankitut EKP:n velkasitoumukset

i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan Preemiot tai diskontot jaksotetaan

ii)	Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

iii)	Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

7.2	Muut arvopaperit

Muut kuin erään 7.1 ’Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit’ ja erään 11.3 ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvat arvopaperit; joukkovelkakirjat, vekseli, nollakorkoiset joukkovelkakirjat, suoraan pidettävät rahamarkkinapaperit, mukaan luettuina euromääräiset valtion velkakirjat ajalta ennen EMUa. Osakkeet ja osuudet.

i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan Preemiot tai diskontot jaksotetaan

ii)	Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

iii)	Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

iv)	Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja osuudet Markkinahintaan

8	Euromääräiset saamiset julkisyhteisöiltä

Saamiset julkisyhteisöiltä ajalta ennen EMUa (ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit, lainat)

Talletukset/lainat nimellisarvoon, ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit hankintahintaan

9	Eurojärjestelmän sisäiset saamiset

9.1	EKP:n sijoitustodistusten liikkeeseenlaskun perusteella annettuihin velkakirjoihin liittyvät saamiset

Vain EKP:n taseessa.

Kansallisten keskuspankkien antamat velkakirjat EKP:n velkasitoumuksia koskevan back-to-back-sopimuksen perusteella.

Nimellisarvoon

9.2	Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvät saamiset

EKP:n liikkeeseen laskemiin seteleihin liittyvät saamiset euroseteleiden liikkeeseenlaskusta 6 päivänä joulukuuta 2001 tehdyn päätöksen EKP/2001/15 mukaisesti (2)

Nimellisarvoon

9.3	Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto)

Seuraavien alaerien nettopositiot:

a)	TARGET2-tilien ja kansallisten keskuspankkien vastaavien tilien saldoista johtuvat nettosaamiset eli saamisten ja velkojen nettosumma – katso myös erä ’Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)’

a)	Nimellisarvoon

b)	muut mahdolliset eurojärjestelmän sisäiset euromääräiset saamiset, myös EKP:n euroseteleistä saaman tulon väliaikainen jakaminen kansallisille keskuspankeille.

b)	Nimellisarvoon

10	Selvitettävänä olevat erät

Selvitystilien saldot (saamiset), mukaan lukien selvitettävänä olevat sekit.

Nimellisarvoon

11	Muut saamiset

11.1	Euroalueen metallirahat

Eurokolikot.

Nimellisarvoon

11.2	Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus

Maa-alueet ja rakennukset, kalusto, mukaan lukien atk-laitteistot, ohjelmistot.

Hankintahintaan poistot vähennettyinä

Poistoilla tarkoitetaan hyödykkeen poistopohjan systemaattista kuluksi kirjaamista sen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Taloudellinen vaikutusaika on ajanjakso, jona käyttöomaisuuden odotetaan olevan yrityksen käytettävissä. Yksittäisten merkittävien käyttöomaisuuserien taloudellinen vaikutusaika voidaan tarkistaa systemaattisesti, mikäli odotukset poikkeavat aikaisemmista arvioista. Merkittäviin hyödykkeisiin voi sisältyä osia, joilla on erilainen taloudellinen vaikutusaika. Taloudellinen vaikutusaika tulisi tällaisten osien osalta arvioida erikseen.

Aineettoman omaisuuden kustannukset sisältävät aineettoman omaisuuden hankintahinnan. Muita suoria tai epäsuoria kustannuksia käsitellään kuluina

Menojen aktivoinnissa sovelletaan raja-arvoa (mikäli meno ilman arvonlisäveroa jää alle 10 000 euron, sitä ei aktivoida)

11.3	Muut rahoitusvarat

—	Voitto-osuudet ja sijoitukset tytäryhtiöihin sekä strategisista tai poliittisista syistä hallussa olevat osakkeet ja osuudet

—	Arvopaperit, mukaan lukien osakkeet ja osuudet, sekä muut rahoitusinstrumentit ja saldot, mukaan lukien määräaikaistalletukset ja sekkitilit, joita pidetään korvamerkittynä salkkuna

—	Tähän erään kuuluvien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyvät takaisinmyyntisopimukset luottolaitosten kanssa.

a)	Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja osuudet Markkinahintaan

b)	Voitto-osuudet ja epälikvidit kantaosakkeet sekä muut oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka edustavat pysyviä investointeja Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä

c)	Sijoitukset tytäryhtiöihin tai merkittävät osuudet yhtiöissä Omaisuuden nettoarvoon

d)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan Preemiot/diskontot jaksotetaan

e)	Eräpäivään saakka tai pysyvinä investointeina pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

f)	Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä

g)	Pankkitalletukset ja lainat Nimellisarvoon, muunnetaan valuutan markkinakurssiin, jos saldot/talletukset ovat valuuttamääräisiä

11.4	Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot

Valuuttatermiinien, valuuttaswapien, koronvaihtosopimusten, korkotermiinien, arvopaperien termiinikauppojen, valuuttojen avistakauppojen arvostuksen tulokset kaupantekopäivästä maksun suorituspäivään.

Instrumenttien nettoaseman termiinikurssin ja avistakurssin ero käyttäen valuutan markkinakurssia

11.5	Siirtosaamiset ja maksetut ennakot

Toteutuneet tulot, joista ei ole saatu maksua. Maksetut ennakot ja kertyneet korot (eli arvopaperia ostettaessa mukana siirtyneet kertyneet korot)

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

11.6	Sekalaiset erät

a)	Ennakot, lainat ja muut vähämerkityksiset erät. Vakuudettomat lainat (loans on a trust basis)

a)	Nimellisarvoon tai hankintahintaan

b)	Asiakkaiden tekemiin kultatalletuksiin liittyvät sijoitukset

b)	Markkinahintaan

c)	Nettoeläkesaamiset.

c)	22 artiklan 3 kohdan mukaisesti

d)	Eurojärjestelmän luottotoimien yhteydessä eurojärjestelmän vastapuolten laiminlyönneistä johtuvat avoimet saamiset

d)	Nimellisarvoon/kerrytettävissä olevaan arvoon (ennen/jälkeen tappioiden kirjaamisen)

e)	Varat tai kolmansilta olevat saamiset, jotka on otettu omaksi ja/tai hankittu laiminlyöntiin syyllistyneen eurojärjestelmän vastapuolen asettaman vakuuden realisoinnin yhteydessä

e)	Hankintahintaan (jos rahoitusomaisuus on valuuttamääräistä, käytetään muuntamisessa valuutan markkinakurssia hankintahetkellä)

12	Tilikauden tappio

Nimellisarvoon

VELAT

Tase-erä

Tase-erien sisältöluokat

Arvostusperiaate

1	Liikkeessä olevat setelit

EKP:n päätöksen EKP/2001/15 mukaisesti liikkeeseen laskemat eurosetelit

Nimellisarvoon

2	Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

Erät 2.1, 2.2, 2.3 ja 2.5: Suuntaviivojen EKP/2000/7 liitteessä I tarkoitetut euromääräiset talletukset

2.1	Sekkitilit (ml. vähimmäisvarantotalletukset)

Perussäännön mukaisesti vähimmäisvarantovelvoitteen alaisten rahalaitosten luetteloon kuuluvien luottolaitosten euromääräiset tilit. Erään kuuluvat ensisijaisesti vähimmäisvarantotalletusten tilit.

Nimellisarvoon

2.2	Talletusmahdollisuus

Yön yli -talletukset etukäteen vahvistetulla korolla (maksuvalmiusjärjestelmässä)

Nimellisarvoon

2.3	Määräaikaistalletukset

Hienosäätötarkoituksessa kerättävät määräaikaistalletukset likviditeetin sitomiseksi

Nimellisarvoon

2.4	Käänteiset hienosäätöoperaatiot

Rahapolitiikkaan liittyvät liiketoimet, joiden tarkoituksena on likviditeetin sitominen

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

2.5	Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät talletukset

Luottolaitosten talletukset, jotka tehdään näille luottolaitoksille myönnettyjen luottojen vakuutena olevien arvopapereiden arvon laskun vuoksi

Nimellisarvoon

3	Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

4	EKP:n liikkeeseen laskemat sijoitustodistukset

Vain EKP:n taseessa.

Suuntaviivojen EKP/2000/7 liitteessä I tarkoitetut sijoitustodistukset. Diskonttopaperit, jotka lasketaan liikkeeseen likviditeetin sitomistarkoituksessa.

Nimellisarvoon

5	Euromääräiset velat muille euroalueella oleville

5.1	Julkisyhteisöt

Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat talletukset

Nimellisarvoon

5.2

Muut

Henkilöstön, liikeyritysten ja asiakkaiden, mukaan lukien vähimmäisvarantovelvoitteesta vapautetuiksi luetteloidut rahalaitokset, ks. vastattavien erä 2.1, ja muiden hallussa olevat sekkitilitalletukset; määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat talletukset.

Nimellisarvoon

6	Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

Muiden pankkien, keskuspankkien, kansainvälisten/ylikansallisten elinten, Euroopan komissio mukaan luettuna, sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat talletukset, mukaan lukien maksuliikettä varten pidettävät tilit sekä sijoitusten hoitoa varten pidettävät tilit: muiden tallettajien sekkitilit. Repo-operaatiot samanaikaisten, euromääräisten arvopaperien hoitoon liittyvien takaisinmyyntisopimusten yhteydessä. Sellaisten jäsenvaltioiden keskuspankkien TARGET2-tilien saldot, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

7	Valuuttamääräiset velat euroalueelle

Sekkitilit. Takaisinostosopimuksiin perustuvat velat; tavallisesti näissä sijoitustoimissa käytetään joko valuuttoja tai kultaa.

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään vuoden viimeisen päivän markkinakurssia

8	Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

8.1	Talletukset ja muut velat

Sekkitilit. Takaisinostosopimuksiin perustuvat velat; tavallisesti näissä sijoitustoimissa käytetään joko valuuttoja tai kultaa.

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään vuoden viimeisen päivän markkinakurssia

8.2	ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat velat

Lainanotto ERM II:n ehdoilla.

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään vuoden viimeisen päivän markkinakurssia

9	Myönnettyjen erityisnosto-oikeuksien vastaerä

SDR-määräinen erä, johon on kirjattu ne nosto-oikeudet, jotka kyseessä olevalle maalle tai kansalliselle keskuspankille on alun perin myönnetty.

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään vuoden viimeisen päivän markkinakurssia

10	Eurojärjestelmän sisäiset velat

10.1	Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat

EKP:n taseessa – euromääräinen

Nimellisarvoon

10.2	Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)

Seuraavien alaerien nettopositiot:

a)	TARGET2-tilien ja kansallisten keskuspankkien vastaavien tilien saldoista aiheutuvat nettovelat eli saamisten ja velkojen yhteismäärä – ks. myös vastaavien erä ’Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto)’.

a)	Nimellisarvoon

b)	Muut mahdolliset eurojärjestelmän sisäiset euromääräiset saamiset, myös EKP:n euroseteleistä saaman tulon väliaikainen jakaminen kansallisille keskuspankeille

b)	Nimellisarvoon

11	Selvitettävänä olevat erät

Selvitystilien saldot (velat), mukaan lukien selvitettävänä olevat pankkisiirrot.

Nimellisarvoon

12	Muut velat

12.1	Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot

Valuuttatermiinien, valuuttaswapien, koronvaihtosopimusten, korkotermiinien, arvopapereiden termiinikauppojen, valuuttojen avistakauppojen arvostustulokset kaupantekopäivästä maksun suorituspäivään.

Instrumenttien nettoaseman termiinikurssin ja avistakurssin ero käyttäen valuutan markkinakurssia

12.2	Siirtovelat ja saadut ennakot

Tilikaudella toteutuneet menot, joista ei ole saatu maksua. Tilikaudella saadut maksut tuloista, jotka toteutuvat tulevina tilikausina.

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään markkinakurssia

12.3	Sekalaiset erät

a)	Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

b)	Asiakkaiden kultatalletukset.

b)	Markkinahintaan

c)	Nettoeläkevelat

c)	22 artiklan 3 kohdan mukaisesti

Varaukset

Valuuttakurssi-, korko- ja luottoriskiä sekä kullan hintariskiä ja muita tarkoituksia varten; tällaisia muita tarkoituksia voivat olla esim. odotettavissa olevat vastaiset menot tai perussäännön 49.2 artiklan mukaiset osuudet sellaisten jäsenvaltioiden keskuspankkien osalta, joita koskeva poikkeus on kumottu.

a)	Hankintahintaan/nimellisarvoon

b)	Rahamarkkinaoperaatioista johtuvia vastapuoliriskejä varten

b)	Nimellisarvoon

14	Arvonmuutostilit

Arvonmuutostilit, jotka johtuvat kullan, kaikenlaisten euromääräisten arvopaperien, kaikenlaisten valuuttamääräisten arvopaperien ja optioiden hintamuutoksista; markkinahintaisesta arvostuksesta johtuvat korkoriskijohdannaisiin liittyvät arvostuserot; arvonmuutostilit, jotka johtuvat valuuttakurssimuutoksista kaikissa nettovaluuttapositioissa, mukaan lukien valuuttaswapit ja –termiinit sekä erityisnosto-oikeudet

b)	Erityiset arvonmuutostilit, jotka koskevat perussäännön 49.2 artiklan mukaisia osuuksia sellaisten jäsenvaltioiden kansallisilta keskuspankeilta, joita koskeva poikkeus on kumottu – ks. 11 artiklan 2 kohta.

Keskihinnan ja markkina-arvon välinen arvostusero, muuntamisessa käytetään markkinakurssia

15	Oma pääoma ja rahastot

15.1

Pääoma

Maksettu pääoma

Nimellisarvoon

15.2

Rahastot

Lainmukaiset varaukset perussäännön 33 artiklan mukaan ja perussäännön 49.2 artiklan mukaiset osuudet sellaisten jäsenvaltioiden keskuspankeilta, joita koskeva poikkeus on kumottu

Nimellisarvoon

16	Tilikauden voitto

Nimellisarvoon”

Korvataan liite III seuraavasti:

”LIITE III

EKP:N JULKAISTAVA TULOSLASKELMA

(miljoonaa euroa)

Tuloslaskelma 31. joulukuuta XX päättyvälle tilikaudelle

Tilikausi

Edellinen tilikausi

1.1.1

Korkotuotot valuuttavarannoista

1.1.2

Korkotuotot euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmän sisällä

1.1.3

Muut korkotuotot

1.1	Korkotuotot

1.2.1

Valuuttavarantojen siirtoihin liittyvien kansallisten keskuspankkien saamisten korko

1.2.2

Muut korkomenot

1.2	Korkomenot

Korkokate

2.1	Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot/tappiot

2.2	Rahoitusvarojen ja valuuttapositioiden arvonalennukset

2.3	Siirto varauksista/varauksiin valuuttakurssi-, korko- ja luottoriskiä sekä kullan hintariskiä varten

2	Rahoituskate

3.1	Tuotot palkkioista ja maksuista

3.2	Kulut palkkioista ja maksuista

3	Maksukate (4)

4	Tuotot kantaosakkeista ja voitto-osuuksista

5	Muut tuotot

Tuotot yhteensä

6	Henkilöstökulut (5)

7	Toimintakulut (5)

8	Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä

9	Ulkoistettu setelinvalmistus (6)

10	Muut kulut

Tilikauden tappio/voitto

(1) EYVL L 310, 11.12.2000, s. 1.

(2) EYVL L 337, 20.12.2001, s. 52.

(3) EKP voi vaihtoehtoisesti julkaista täsmällisesti tai eri tavalla pyöristetyt euromääräiset summat.

(4) Tuottojen ja kulujen välinen erittely voidaan vaihtoehtoisesti esittää tilinpäätöksen liitetiedoissa.

(5) Hallinnolliset järjestelyt mukaan luettuina.

(6) Siinä tapauksessa, että setelinvalmistus on ulkoistettu (maksettavat ulkopuolisille yhtiöille, jotka huolehtivat setelien valmistuksesta keskuspankkien puolesta). On suositeltavaa, että eurosetelien liikkeeseenlaskuun liittyvät kulut kirjataan tuloslaskelmaan silloin kun ne laskutetaan tai ne ovat muutoin aiheutuneet, ks. myös suuntaviivat EKP/2006/16.”

29.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 348/71

NEUVOSTON SUOSITUS,

annettu 22 päivänä joulukuuta 2009,

kausi-influenssarokotuksista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2009/1019/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 168 artiklan 6 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Kausi-influenssa on tarttuva virussairaus, jota esiintyy Euroopassa epidemioina talvikuukausien aikana. Se on yksi merkittävimmistä ja yleisimmin esiintyvistä tartuntataudeista, ja se aiheuttaa paljon sairastuvuutta ja kuolleisuutta kaikissa jäsenvaltioissa.

(2)

Joissain tapauksissa on kyse itsestään rajoittuvaa hengitystieinfektiota vakavammista komplikaatioista, joita voi seurata vaikea-asteinen keuhkokuume tai muu mahdollisesti kuolemaan johtava jälkitauti. Näitä komplikaatioita esiintyy paljon yleisemmin vanhemmissa ikäryhmissä ja henkilöillä, joilla on kroonisia sairauksia.

(3)	Kausi-influenssaa voidaan hillitä rokotuksilla, mutta viruksen antigeenin koostumus muuttuu tiuhaan, ja siksi Maailman terveysjärjestön (WHO) asiantuntijaryhmät tarkistavat rokotteen koostumusta säännöllisesti.

(4)

Vuonna 2003 järjestetty maailman terveyskokous suositteli päätöslauselmassaan 56.19, että kausi-influenssarokotusten kattavuutta nostettaisiin kaikkien korkean riskin henkilöiden joukossa, ja tavoitteeksi asetettiin väestön vanhempien ikäryhmien osalta vähintään 50 prosentin rokotuskattavuus vuoteen 2006 mennessä ja 75 prosentin kattavuus vuoteen 2010 mennessä.

(5)

Euroopan parlamentti hyväksyi 26 päivänä lokakuuta 2005 päätöslauselman ”Influenssapandemian torjuntastrategia” ja 14 päivänä kesäkuuta 2006 päätöslauselman ”Influenssapandemiaa koskevat valmius- ja reagointisuunnitelmat Euroopan yhteisössä” kehottaen jäsenvaltioita lisäämään influenssarokotuksia WHO:n suositusten mukaisesti. Päätöslauselmissa kehotetaan jäsenvaltioita myös parantamaan rokotuskattavuutta pandemioiden välisenä aikana WHO:n suositusten mukaisesti.

(6)

Sen vuoksi Euroopan unionin tasolla olisi ryhdyttävä yhtenäiseen toimintaan kausi-influenssan vaikutusten hillitsemiseksi kannustamalla riskiryhmiä ja terveydenhuollon työntekijöitä ottamaan rokotus. Tämän suosituksen tarkoituksena on saavuttaa WHO:n suosittelema 75 prosentin rokotuskattavuus vanhempien ikäryhmien keskuudessa mahdollisimmin pian, mieluiten talvikauteen 2014–2015 mennessä. Tämä 75 prosentin tavoite olisi mahdollisuuksien mukaan laajennettava koskemaan myös kroonisista sairauksista kärsivien henkilöiden riskiryhmää, ottaen huomioon Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) antamat ohjeistukset.

(7)	Korkeampi rokotuskattavuus riskiryhmissä johtaisi myös yleisesti rokotuskattavuuden paranemiseen, myös terveydenhuollon työntekijöiden osalta.

(8)

Näiden muutosten ensisijaisena edellytyksenä on, että kaikki terveydenhuollon piiriin kuuluvat tahot, riskiryhmät, terveydenhuollon työntekijät, lääkärit, terveydenhuollon johtajat ja päätöksentekijät saavat tietoa kausi-influenssaongelmasta julkisten ja ammatillisten tiedotuskampanjoiden avulla. Terveydenhuollon työntekijöille olisi tiedotettava heidän huonokuntoisempiin potilaisiinsa kohdistuvista erityisistä riskeistä. Terveydenhuollon työntekijöille olisi tiedotettava myös heidän vastuustaan antaa potilailleen asianmukaista neuvontaa rokotuksista.

(9)

Kansallisella tasolla on erityisen tärkeää koota täsmällistä ja vertailukelpoista tietoa rokotuskattavuudesta riskiryhmissä, jotta voidaan arvioida tilannetta asianmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa. Tällaista tietoa ei tähän saakka ole aina ollut saatavilla. Näiden tietojen perusteella komissio ja jäsenvaltiot voivat jakaa tietoa ja parhaita käytäntöjä kolmansien maiden kanssa käyttäen olemassa olevia terveysalan kansainvälisen yhteistyön kanavia.

(10)

Tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen perustamisesta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 851/2004 (1) kyseiselle keskukselle (ECDC) annettiin erityiseksi tehtäväksi tarjota teknistä ja tieteellistä asiantuntemusta komissiolle ja jäsenvaltioille. ECDC huolehtii myös kausi-influenssan seurantaa varten perustetun verkoston toiminnasta yhteisön verkoston piiriin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 2119/98/EY mukaisesti asteittain otettavista tartuntataudeista 22 päivänä joulukuuta 1999 tehdyn komission päätöksen 2000/96/EY (2) mukaisesti. ECDC:n olisi siten autettava jäsenvaltioita tarjoamaan kausi-influenssarokotuksia koskevaa tieteellistä asiantuntemusta.

(11)	Tavoitteena oleva WHO:n suosittelema 75 prosentin rokotuskattavuus vanhemmissa ikäryhmissä on kausi-influenssarokotusten osalta selkeästi helpompi saavuttaa Euroopan unionin tasolla toteutettavalla yhtenäisellä toiminnalla,

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

Jäsenvaltioita kannustetaan hyväksymään ja panemaan täytäntöön tilanteen mukaan kansallisia, alueellisia tai paikallisia toimintasuunnitelmia tai -politiikkoja, joiden tavoitteena on kausi-influenssarokotusten kattavuuden parantaminen, jotta saavutettaisiin mahdollisimman pian, mieluiten talvikauteen 2014–2015 mennessä, 75 prosentin rokotuskattavuus ”vanhemmissa ikäryhmissä” ja mahdollisuuksien mukaan myös muissa 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa riskiryhmissä, ellei sitä ole jo saavutettu. Jäsenvaltioita kannustetaan parantamaan rokotuskattavuutta myös terveydenhuollon työntekijöiden piirissä.

Toimintasuunnitelmissa tai -politiikoissa olisi otettava huomioon kansallisella tasolla todetut puutteet ja organisoitava 2 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut toiminnot.

Jäsenvaltioita kannustetaan 1 kohdassa tarkoitettujen toimintasuunnitelmien ja -politiikkojen puitteissa

a)	ottamaan huomioon ECDC:n antamassa ohjeistuksessa olevat ”vanhempien ikäryhmien” ja ”riskiryhmien” määritelmät;

b)	mittaamaan rokotuskattavuus kaikissa riskiryhmissä ja tutkimaan syitä siihen, miksi jotkut eivät halua ottaa rokotusta;

edistämään kausi-influenssaa ja rokotuksia koskevaa valistusta, koulutusta ja tiedonvaihtoa järjestämällä

i)	tiedotusta terveydenhuollon työntekijöille;

ii)	tiedotusta riskiryhmiin kuuluville henkilöille ja heidän perheilleen influenssaan liittyvistä riskeistä ja sen ennaltaehkäisystä;

iii)	tehokasta tiedotusta rokotuksen ottamisen esteiden poistamiseksi.

3.	Jäsenvaltioita kannustetaan raportoimaan vapaaehtoisesti komissiolle tämän suosituksen täytäntöönpanosta ja erityisesti riskiryhmissä saavutetusta rokotuskattavuudesta.

4.	Komissiota kehotetaan raportoimaan säännöllisesti neuvostolle tämän suosituksen täytäntöönpanosta jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella.

5.	Komissiota kehotetaan tukemaan edelleen influenssan tutkimusta tutkimuksen puiteohjelmien kautta.

Tehty Brysselissä 22 päivänä joulukuuta 2009.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. CARLGREN

(1) EUVL L 142, 30.4.2004, s. 1.

(2) EYVL L 28, 3.2.2000, s. 50.

29.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 348/73

KOMISSION SUOSITUS,

annettu 21 päivänä joulukuuta 2009,

vähärikkisen polttoaineen turvallisesta käytöstä yhteisön satamissa laiturissa olevissa aluksissa

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2009/1020/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämisestä 26 päivänä huhtikuuta 1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/32/EY (1), sellaisena kuin se on muutettuna, 4 b artiklassa säädetään yhteisön satamissa laiturissa olevissa aluksissa käytettävien meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden enimmäisrikkipitoisuudesta. Artiklassa säädetään muun muassa jäsenvaltioiden velvollisuudesta varmistaa 1 päivästä tammikuuta 2010 alkaen, että aluksissa ei käytetä meriliikenteessä käytettäviä polttoaineita, joiden rikkipitoisuus on yli 0,1 painoprosenttia, ja että jäsenvaltioiden alueilla ei saateta markkinoille meriliikenteessä käytettäviä kaasuöljyjä, joiden rikkipitoisuus on yli 0,1 painoprosenttia.

(2)	Lisäksi direktiivin 6 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on tarkastettava näytteiden perusteella, että meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden rikkipitoisuus on 4 b artiklan säännösten mukainen, ja näytteidenotto on aloitettava rikkipitoisuutta koskevan vaatimuksen voimaantulopäivänä.

(3)

Kuten komission tiedonannossa ilmoituksista, jotka koskevat ilmanlaadusta ja sen parantamisesta 21 päivänä toukokuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/50/EY 22 artiklan mukaista määräaikojen pidentämistä ja tiettyjen raja-arvojen soveltamisvelvoitteita koskevaa poikkeusta (2), todetaan, PM10-pitoisuuksien vuorokausiraja-arvot ylitetään nykyään yli 40 prosentissa yhteisössä olevista alueista ja taajamista. Ilmanlaadun parantamiseksi on olennaisen tärkeää, että rikkipitoisuuden alhaista raja-arvoa ryhdytään noudattamaan aluksissa, jotka ovat laiturissa yhteisön satamissa, mitä on tähdennetty myös komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamassa tiedonannossa, joka koskee Euroopan unionin strategiaa merialuksista peräisin olevien ilmakehään joutuvien päästöjen vähentämiseksi (3), sekä vuonna 2005 annetussa ilman pilaantumista koskevassa teemakohtaisessa strategiassa (4).

(4)

Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) hyväksyi lokakuussa 2008 aluksista aiheutuvan meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (Marpol-yleissopimuksen) tarkistamisen yhteydessä vaatimuksia, jotka on määrä panna täytäntöön 1 päivästä tammikuuta 2015 alkaen niiden alusten osalta, jotka purjehtivat direktiivin 1999/32/EY 2 artiklan 3 e kohdassa määritellyillä rikkioksidipäästöjen valvonta-alueilla.

(5)

Ottaen huomioon asiaan liittyvät turvallisuusriskit komissio katsoo tarpeelliseksi antaa jäsenvaltioille asianmukaiset ohjeet, jotta voidaan varmistaa korkea turvallisuustaso ja tehokas aluksista aiheutuvan meren pilaantumisen ehkäiseminen mainitun direktiivin säännösten täytäntöönpanossa koko yhteisössä.

(6)

Alusten, jotka käyttävät raskasta polttoöljyä merellä ollessaan, on 1 päivästä tammikuuta 2010 alkaen siirryttävä käyttämään kevyempiä meriliikenteessä käytettäviä polttoaineita, kuten meriliikenteessä käytettävää dieselöljyä tai kaasuöljyä, ollessaan laiturissa yhteisön satamissa, koska riittävän vähärikkistä raskasta polttoöljyä ei ole yleisesti saatavilla.

(7)

Meriliikenteessä käytettävän dieselöljyn tai kaasuöljyn käyttöön aluksissa, joita ei ole suunniteltu käyttämään tällaisia polttoaineita tai joita ei ole teknisesti mukautettu niiden käyttöön, voi liittyä toiminnallisia ongelmia ja turvallisuusriskejä. Komissio on tarkastellut polttoaineiden vaihtoon liittyviä riskejä ja tullut siihen tulokseen, että suurin turvallisuusriski liittyy vaaditun tyyppisen polttoaineen käyttöön sellaisissa alusten kattiloissa, joita ei ole vielä arvioitu ja sertifioitu kyseisen polttoaineen käyttöä varten. Vaikka kattiloissa voidaan käyttää raskasta polttoöljyä tai kevyitä polttoöljyjä, riski aiheutuu siitä, että meriliikenteessä käytettävien dieselöljyjen ja kaasuöljyjen viskositeetti on pienempi ja haihtuvuus suurempi kuin raskaan polttoöljyn eivätkä kevyet polttoöljyt vaadi polttoainejärjestelmän lämmittämistä kuten raskas polttoöljy. Tällaisten alusten määrää ja tapausten todennäköisyyttä on vaikea arvioida tarkasti.

(8)

Direktiivissä 1999/32/EY merenkulkualalle on annettu riittävästi aikaa tehdä tekniset mukautukset, jotka mahdollistavat sen, että yhteisön satamissa laiturissa olevissa aluksissa voidaan käyttää merellä käytettäviä polttoaineita, joiden rikkipitoisuus on enintään 0,1 painoprosenttia. Saatavilla on teknisiä ratkaisuja, joilla riskejä voidaan rajoittaa. Vielä on kuitenkin aluksia, joihin ei ole tehty tarpeellisia mukautuksia, ja hyvin harvat alukset ovat käyneet läpi tarpeellisen tarkastus- ja sertifiointiprosessin.

(9)

Saatavilla on teknisiä ratkaisuja niiden seurausten lieventämiseksi, joita polttoaineen vaihtaminen laiturissa voi aiheuttaa. Koska kysyntä on ollut merenkulkualan taholta heikkoa, tarpeellisten teknisten ratkaisujen kehittäminen on viivästynyt, mikä on johtanut viivästyksiin tarkastus- ja sertifiointiprosessissa.

(10)	Komission käytettävissä olevien tietojen mukaan koko prosessin loppuunsaattamisen pitäisi kestää enintään kahdeksan kuukautta sellaisten alusten osalta, joihin teknisiä mukautuksia ei ole tehty.

(11)

Kattiloiden ja moottoreiden valmistajien olisi kehitettävä erityisiä suosituksia ja menettelyjä kyseisten ratkaisujen mukaisia jälkiasennuksia varten, ja alusten omistajien olisi kehitettävä ja pantava täytäntöön erityisiä toiminnallisia menettelyjä ja annettava asianmukaista koulutusta miehistöille,

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

Jäsenvaltioiden olisi osana sellaisiin aluksiin kohdistuvia täytäntöönpanotoimiaan, jotka eivät täytä sitä vaatimusta, että laiturissa olevissa aluksissa on käytettävä polttoaineita, joiden suurin sallittu rikkipitoisuus on 0,1 painoprosenttia, vaadittava kyseisiä aluksia toimittamaan yksityiskohtaiset todisteet toimista, joita ne toteuttavat vaatimuksen noudattamiseksi. Todisteisiin olisi sisällyttävä valmistajan kanssa tehty sopimus ja hyväksytty jälkiasennussuunnitelma, joka on hyväksytetty aluksen luokituslaitoksella tai, kun on kyse jäsenvaltion lipun alla purjehtivista aluksista, laitoksella, jolla on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 391/2009 (5) mukainen hyväksyntä. Jälkiasennussuunnitelmassa olisi selvästi ilmoitettava päivämäärä, jolloin mukautus- ja sertifiointiprosessi saadaan päätökseen.

2.	Jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon hyväksytyn jälkiasennussuunnitelman olemassaolon päättäessään siitä, kuinka ankaria seuraamuksia sovelletaan aluksiin, jotka eivät noudata vaatimusta.

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla lisätään alusten omistajien, liikenteenharjoittajien ja merenkulkijoiden tietoisuutta turvallisuusriskistä, joka liittyy polttoainetyypin vaihtamiseen ilman tarvittavaa aluksen polttoainejärjestelmän teknistä mukautusta, sekä koulutuksen tarpeesta.

Tehty Brysselissä 21 päivänä joulukuuta 2009.

Komission puolesta

Antonio TAJANI

Varapuheenjohtaja

(1) EYVL L 121, 11.5.1999, s. 13.

(2) EUVL L 152, 11.6.2008, s. 1.

(3) KOM(2002) 595.

(4) KOM(2005) 446.

(5) EUVL L 131, 28.5.2009, s. 11.

29.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 348/75

EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT,

annettu 14 päivänä joulukuuta 2009,

kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä annettujen suuntaviivojen EKP/2006/16 muuttamisesta

(EKP/2009/28)

(2009/1021/EU)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ’EKPJ:n perussääntö’) ja erityisesti sen 12.1, 14.3 ja 26.4 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin (EKP) yleisneuvoston EKPJ:n perussäännön 47.2 artiklan toisen ja kolmannen luetelmakohdan mukaisen myötävaikutuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Katettujen joukkovelkakirjalainojen osto-ohjelman toteutuksesta 2 päivänä heinäkuuta 2009 tehdyllä päätöksellä EKP/2009/16 (1) perustetaan ohjelma katettujen joukkovelkakirjalainojen ostoja varten. Tämän ohjelman täytäntöön panemiseksi on tarpeen tehdä lisämuutoksia kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskeviin oikeussääntöihin.

(2)	On tarpeen selventää, että velat, jotka johtuvat sellaisista rahapoliittisista operaatioista, joihin kansalliset keskuspankit ovat ryhtyneet ennen niiden liittymistä eurojärjestelmään, kirjataan erään ”Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille”.

(3)

(4)	Kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 10 päivänä marraskuuta 2006 annettuihin suuntaviivoihin EKP/2006/16 (2) on lisäksi tarpeen tehdä eräitä teknisiä muutoksia.

(5)	Suuntaviivoja EKP/2006/16 on muutettava vastaavasti,

ON ANTANUT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:

1 artikla

Muutokset

Muutetaan suuntaviivoja EKP/2006/16 seuraavasti:

Muutetaan 7 artiklaa seuraavasti:

Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Kullan arvostuksessa ei hinta- ja valuuttakurssimuutoksia eroteta toisistaan, vaan kirjataan yksi ainoa kullan arvonmuutos, joka perustuu kullan painoyksikön eurohintaan neljännesvuosittaisen arvostuspäivän EUR/USD-kurssiin. Valuuttasaamiset arvostetaan valuutoittain, mukaan lukien taseessa olevat ja taseen ulkopuoliset erät, ja arvopaperit arvostetaan arvopaperilajeittain eli ISIN-koodeittain; eriin ’Muut rahoitusvarat’ ja ’Sekalaiset erät’ kuuluvat arvopaperit sekä rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit käsitellään kuitenkin erillisinä.”

Korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Eräpäivään saakka pidettäviksi luokiteltavia arvopapereita käsitellään erillisinä ja ne arvostetaan jaksotetun hankintamenon perusteella ja arvonalennus huomioon ottaen. Ei-jälkimarkkinakelpoisia arvopapereita käsitellään samalla tavalla. Eräpäivään saakka pidettäviksi luokiteltuja arvopapereita voidaan myydä ennen eräpäivää

i)	jos myytävää määrää pidetään merkityksettömänä koko eräpäivään saakka pidettävien arvopapereiden salkkuun verrattuna; tai

ii)	jos arvopaperit myydään sen kuukauden aikana, jolloin niillä on eräpäivä; tai

iii)	poikkeuksellisissa olosuhteissa kuten liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuden heikentyessä merkittävästi tai EKP:n neuvoston nimenomaisen rahapoliittisen päätöksen seurauksena.”

Lisätään 11 artiklan 1 kohtaan seuraava alakohta:

”f)	arvonalentumistappiot kirjataan vuoden lopussa tuloslaskelmaan eikä kirjauksia voida peruuttaa seuraavina vuosina, jollei tapahdu arvonnousua, joka voidaan yhdistää arvonalentumiskirjauksen jälkeiseen havaittavissa olevaan tapahtumaan.”

3)	Suuntaviivojen EKP/2006/16 liitteitä II, IV and IX muutetaan näiden suuntaviivojen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Voimaantulo

Nämä suuntaviivat tulevat voimaan 31 päivänä joulukuuta 2009.

3 artikla

Osoitus

Nämä suuntaviivat on osoitettu kaikille eurojärjestelmän keskuspankeille.

Annettu Frankfurt am Mainissa 14 päivänä joulukuuta 2009.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Jean-Claude TRICHET

(1) EUVL L 175, 4.7.2009, s. 18.

(2) EUVL L 348, 11.12.2006, s. 1.

LIITE

Muutetaan suuntaviivojen EKP/2006/16 liitteitä II, IV ja IX seuraavasti:

1)	Muutetaan liitettä II seuraavasti: Lisätään seuraava määritelmä: ”Omaksiottamisella: tarkoitetaan keskuspankin vakuudeksi saamien arvopapereiden, lainojen tai muiden varojen omistusoikeuden ottamista alkuperäisen saamisen perimiseksi.”

Korvataan liitteessä IV olevat taulukot seuraavasti:

”SAAMISET

Taseerä (2)

Taseerien sisältöluokat

Arvostusperiaate

Soveltamisala (3)

Kulta ja kultasaamiset

Markkinahintaan

Pakollinen

Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolella olevilta vastapuolilta, kansainväliset ja ylikansalliset laitokset sekä euroalueeseen kuulumattomat keskuspankit mukaan luettuina.

2.1

Saamiset Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF)

a)	Varanto-osuuteen kuuluvat nosto-oikeudet (netto) Kansallinen kiintiö, josta vähennetään IMF:n hallussa olevat euromääräiset talletukset. IMF:n tili 2 (hallinnollisten kulujen eurotili) voidaan joko sisällyttää tähän erään tai erään ’Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle’.

a)	Varanto-osuuteen kuuluvat nosto-oikeudet (netto) Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

b)	Erityiset nosto-oikeudet Erityiset nosto-oikeudet (brutto).

b)	Erityiset nosto-oikeudet Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

c)	Muut saamiset GAB-rahoitusjärjestelyt, erityisiin lainajärjestelyihin kuuluvat lainat, köyhyyden vähentämisen ja kasvun nopeuttamisen ohjelman piiriin kuuluvat talletukset.

c)	Muut saamiset Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

2.2

Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja muut valuuttamääräiset saamiset

a)	Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa, lukuun ottamatta erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat luotot, takaisinmyyntisopimukset

a)	Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

Arvopaperisijoitukset euroalueen ulkopuolella, lukuun ottamatta erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia

Euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat, rahamarkkinapaperit ja osakkeet tai osuudet, joita hoidetaan osana valuuttavarantoja.

b)i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

b)ii)

Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvon alentuminen huomioon ottaen ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

b)iii)

Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvon alentuminen huomioon ottaen ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

b)iv)

Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet tai osuudet

Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Pakollinen

c)	Valuuttamääräiset lainat (talletukset) euroalueen ulkopuolelle, lukuun ottamatta erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia

c)	Valuuttamääräiset lainat Talletukset nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

d)	Muut valuuttamääräiset saamiset Setelit ja metallirahat euroalueen ulkopuolelta.

d)	Muut valuuttamääräiset saamiset Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta

a)	Arvopaperisijoitukset euroalueella, lukuun ottamatta erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia Euroalueella olevien liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat, rahamarkkinapaperit ja osakkeet ja osuudet, joita hoidetaan osana valuuttavarantoja.

a)i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

a)ii)

Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvon alentuminen huomioon ottaen ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

a)iii)

Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvon alentuminen huomioon ottaen ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

a)iv)

Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet tai osuudet

Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Pakollinen

b)	Muut saamiset euroalueelta, lukuun ottamatta erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia Lainat, talletukset, takaisinmyyntisopimukset, sekalainen luotonanto

b)	Muut saamiset Talletukset ja muut lainat nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

4.1

Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja lainat

a)	Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa, lukuun ottamatta erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat luotot. Euromääräisten arvopaperien hoitoon liittyvät takaisinmyyntisopimukset.

a)	Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa Nimellisarvoon

Pakollinen

b)	Arvopaperisijoitukset euroalueen ulkopuolella, lukuun ottamatta erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia Euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseen laskemat osakkeet tai osuudet, joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat ja rahamarkkinapaperit

b)i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

b)ii)

Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

b)iii)

Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

b)iv)

Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja osuudet

Markkinahintaan

Pakollinen

c)	Lainat euroalueen ulkopuolelle, lukuun ottamatta erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia

c)	Lainat euroalueen ulkopuolelle Talletukset nimellisarvoon

Pakollinen

Euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseen laskemat arvopaperit, lukuun ottamatta erään ”Muut rahoitusvarat” kuuluvia saamisia

Ylikansallisten tai kansainvälisten organisaatioiden (esim. Euroopan investointipankki) liikkeeseen laskemat arvopaperit organisaation maantieteellisestä sijainnista riippumatta.

d)i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

d)ii)

Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

d)iii)

Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

4.2

ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat saamiset

Luotonanto ERM II:n ehdoilla.

Nimellisarvoon

Pakollinen

Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset luotot euroalueen luottolaitoksille

Erät 5.1–5.5: Eurojärjestelmän rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä 31 päivänä elokuuta 2000 annettujen suuntaviivojen EKP/2000/7 (4) liitteessä I kuvattuihin rahapolitiikan välineisiin liittyvät liiketoimet.

5.1

Perusrahoitusoperaatiot

Säännölliset likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot, jotka toteutetaan viikoittain ja joissa sovellettava normaali juoksuaika on viikko.

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

5.2

Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot

Säännölliset likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot, jotka toteutetaan kuukausittain ja joissa sovellettava normaali juoksuaika on kolme kuukautta.

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

5.3

Käänteiset hienosäätöoperaatiot

Käänteisoperaatiot, joilla hienosäädetään markkinoita tarvittaessa.

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

5.4

Käänteiset rakenteelliset operaatiot

Käänteisoperaatiot, joilla vaikutetaan eurojärjestelmän rakenteelliseen asemaan rahoitussektoriin nähden.

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

5.5

Maksuvalmiushuotot

Yön yli -likviditeetti vakuuskelpoisia arvopapereita vastaan etukäteen vahvistetulla korolla (maksuvalmiusjärjestelmä)

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

5.6

Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät luotot

Luottolaitoksille myönnetyt lisäluotot, jotka aiheutuvat näille luottolaitoksille aiemmin myönnettyjen luottojen vakuutena olevien arvopaperien arvonnoususta.

Nimellisarvoon tai hankintahintaan

Pakollinen

Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta

Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat luotot, vastaavien erään ’Euromääräiset arvopaperit euroalueelta’ kuuluvien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyvät takaisinmyyntisopimukset, mukaan lukien transaktiot, jotka johtuvat euroalueen aikaisempien valuuttavarantojen muuntamisesta, ja muut saamiset. Kirjeenvaihtajapankkimallin tilit ei-kotimaisissa euroalueen luottolaitoksissa. Muut saamiset ja operaatiot, jotka eivät liity eurojärjestelmän rahapoliittisiin operaatioihin. Sellaisista rahapoliittisista operaatioista johtuvat saamiset, jotka kansalliset keskuspankit ovat aloittaneet ennen niiden liittymistä eurojärjestelmään.

Nimellisarvoon tai hankintahintaan

Pakollinen

Euromääräiset arvopaperit euroalueelta

7.1

Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit

Euroalueella liikkeeseen lasketut arvopaperit, joita pidetään rahapolitiikan harjoittamista varten. Hienosäätöoperaatioita varten hankitut EKP:n velkasitoumukset

i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

ii)	Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

iii)	Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

7.2

Muut arvopaperit

Muut kuin eriin 7.1 ”Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit’ ja 11.3 ”Muut rahoitusvarat’ kuuluvat arvopaperit; joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat, suoraan pidettävät rahamarkkinapaperit, mukaan lukien julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat arvopaperit ajalta ennen EMUa. Osakkeet ja osuudet.

i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

ii)	Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

iii)	Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

iv)	Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet tai osuudet Markkinahintaan

Pakollinen

Euromääräiset saamiset julkisyhteisöiltä

Saamiset julkisyhteisöiltä ajalta ennen EMUa (ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit, lainat)

Talletukset/lainat nimellisarvoon, ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit hankintahintaan

Pakollinen

—

Eurojärjestelmän sisäiset saamiset (+)

—

9.1

Osuudet EKP:ssä (+)

Vain kansallisten keskuspankkien taseissa.

Kunkin kansallisen keskuspankin perustamissopimuksen mukainen osuus EKP:n pääomasta ja käytetty jakoperuste sekä EKPJ:n perussäännön 49.2 artiklan mukaiset osuudet.

Hankintahintaan

Pakollinen

—

9.2

Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat saamiset (+)

Vain kansallisten keskuspankkien taseissa.

Perustamissopimuksen määräysten mukaisiin ensimmäisiin ja myöhempiin valuuttavarantojen siirtoihin perustuvat euromääräiset saamiset EKP:ltä.

Nimellisarvoon

Pakollinen

—

9.3

EKP:n velkasitoumusten liikkeellelaskun perusteella annettuihin velkakirjoihin liittyvät saamiset (+)

Vain EKP:n taseessa.

Kansallisten keskuspankkien antamat velkakirjat EKP:n velkasitoumuksia koskevien back-to-back -sopimuksen perusteella.

Nimellisarvoon

Pakollinen

—

9.4

Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä liittyvät nettosaamiset (+) (1)

Kansallisille keskuspankeille: seteleiden jakoperusteen soveltamiseen liittyvä nettosaaminen, sisältäen EKP:n liikkeeseen laskemiin seteleihin sisältyvät eurojärjestelmän sisäiset saamiset sekä rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien rahoitustulon jakamisesta tilikaudesta 2002 alkaen tehdyssä päätöksessä EKP/2001/16 tarkoitetun hyvityksen ja sen täsmäyttämiseksi tehtävän kirjauksen.

EKP:lle: EKP:n liikkeeseen laskemiin seteleihin liittyvät päätöksen EKP/2001/15 mukaiset saamiset.

Nimellisarvoon

Pakollinen

—

9.5

Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto) (+)

Seuraavien alaerien nettopositiot:

a)	TARGET2-tilien ja kansallisten keskuspankkien vastaavien tilien saldoista johtuvat nettosaamiset eli saamisten ja velkojen yhteismäärä – katso myös erä ’Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)’

a)	Nimellisarvoon

Pakollinen

b)	saamiset, jotka perustuvat yhteenlaskettavan ja jaettavan rahoitustulon erotukseen. Merkityksellisiä ainoastaan vuoden lopun toimiin kuuluvan rahoitustulon kirjaamisen jälkeen ennen sen maksua jokaisen vuoden tammikuun viimeisenä päivänä.

b)	Nimellisarvoon

Pakollinen

c)	Muut mahdolliset eurojärjestelmän sisäiset euromääräiset saamiset, myös EKP:n euroseteleistä saaman tulon väliaikainen jakaminen kansallisille keskuspankeille (1)

c)	Nimellisarvoon

Pakollinen

Selvitettävänä olevat erät

Selvitystilien saldot (saamiset), mukaan lukien selvitettävänä olevat sekit.

Nimellisarvoon

Pakollinen

Muut saamiset

11.1

Euroalueen metallirahat

Eurokolikot, jos kansallinen keskuspankki ei ole niiden laillinen liikkeellelaskija

Nimellisarvoon

Pakollinen

11.2

Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus

Maa-alueet ja rakennukset, kalusto, mukaan lukien atk-laitteistot, ohjelmistot

Hankintahintaan poistot vähennettyinä

Poistojen jaksotus:

—	Tietokoneet ja niihin liittyvät laitteet ja ohjelmistot sekä moottoriajoneuvot: 4 vuotta

—	Kalusto ja rakennelmat: 10 vuotta

—	Rakentaminen ja aktivoidut suurehkot kunnostusmenot: 25 vuotta

Menojen aktivoinnissa sovelletaan raja-arvoa (mikäli meno ilman arvonlisäveroa jää alle 10 000 euron, sitä ei aktivoida)

Suositeltava

11.3

Muut rahoitusvarat

—	Voitto-osuudet ja sijoitukset tytäryhtiöihin sekä strategisista tai poliittisista syistä hallussa olevat osakkeet ja osuudet

—	Arvopaperit, mukaan lukien osakkeet ja osuudet sekä muut rahoitusinstrumentit ja talletukset (esim. määräaikaistalletukset ja sekkitilit), joita hoidetaan korvamerkittynä salkkuna

—	Tähän erään kuuluvien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyvät takaisinmyyntisopimukset luottolaitosten kanssa.

a)	Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja osuudet Markkinahintaan

Suositeltava

b)	Voitto-osuudet ja epälikvidit kantaosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet, jotka edustavat pysyviä investointeja Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä

Suositeltava

c)	Sijoitukset tytäryhtiöihin tai merkittävät osuudet yhtiöissä Omaisuuden nettoarvoon

Suositeltava

d)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Suositeltava

e)	Eräpäivään saakka pidettävät tai pysyvinä investointeina pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Suositeltava

f)	Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Suositeltava

g)	Pankkitalletukset ja lainat Nimellisarvoon, muunnetaan valuutan markkinakurssiin, jos saldot tai talletukset ovat valuuttamääräisiä

Suositeltava

11.4

Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot

Valuuttatermiinien, valuuttaswapien, koronvaihtosopimusten, korkotermiinien, arvopaperien termiinikauppojen, valuuttojen avistakauppojen tulokset kaupantekopäivästä maksun suorituspäivään.

Instrumenttien nettoaseman termiinikurssin ja avistakurssin ero käyttäen valuutan markkinakurssia

Pakollinen

11.5

Siirtosaamiset ja maksetut ennakot

Toteutuneet tulot, joista ei ole saatu maksua. Maksetut ennakot ja kertyneet korot (eli arvopaperia ostettaessa mukana siirtyneet kertyneet korot).

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

11.6

Sekalaiset erät

Ennakot, lainat ja muut vähämerkityksiset erät. Väliaikainen arvonmuutostili (tase-erä ainoastaan vuoden aikana: realisoitumattomat tappiot arvostuspäivinä vuoden aikana, ellei vastattavien erässä ’Arvonmuutostilit’ ole niitä koskevaa arvonmuutostiliä). Vakuudettomat lainat (loans on a trust basis). Asiakkaiden tekemiin kultatalletuksiin liittyvät sijoitukset. Euroalueen kansallisten valuuttayksiköiden määräiset kolikot. Kuluvan tilikauden tappio (kertynyt nettotappio), edellisen vuoden tappio ennen kattamista. Nettoeläkesaamiset.

Nimellisarvoon tai hankintahintaan

Suositeltava

Väliaikainen arvonmuutostili

Keskihinnan ja markkina-arvon välinen arvostusero, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Väliaikainen arvonmuutostili: Pakollinen

Asiakkaiden tekemiin kultatalletuksiin liittyvät sijoitukset

Markkinahintaan

Asiakkaiden tekemiin kultatalletuksiin liittyvät sijoitukset: Pakollinen

Eurojärjestelmän luottotoimien yhteydessä eurojärjestelmän vastapuolten laiminlyönneistä johtuvat avoimet saamiset

Avoimet saamiset (laiminlyönneistä johtuvat)

Nimellisarvoon/Kerrytettävissä olevaan arvoon (Ennen/jälkeen tappioiden kirjaamisen)

Avoimet saamiset (laiminlyönneistä johtuvat): Pakollinen

Varat tai kolmansilta olevat saamiset, jotka on otettu omaksi ja/tai hankittu laiminlyöntiin syyllistyneen eurojärjestelmän vastapuolen asettaman vakuuden realisoinnin yhteydessä

Varat tai saamiset (laiminlyönneistä johtuvat)

Hankintahintaan (jos rahoitusomaisuus on valuuttamääräistä, käytetään muuntamisessa valuutan markkinakurssia hankintahetkellä)

Varat tai saamiset (laiminlyönneistä johtuvat): Pakollinen

—

Tilikauden tappio

Nimellisarvoon

Pakollinen

”VELAT

Taseerä (6)

Taseerien sisältöluokat

Arvostusperiaate

Soveltamisala (7)

Liikkeessä olevat setelit (5)

a)	Eurosetelit plus/miinus suuntaviivojen EKP/2001/15 ja päätöksen EKP/2001/16 mukaisen setelien jakoperusteen soveltamiseen liittyvät oikaisut

a)	Nimellisarvoon

Pakollinen

b)	Euroalueen kansallisten valuuttayksikköjen määräiset setelit käteisrahan käyttöönottovuonna

b)	Nimellisarvoon

Pakollinen

Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

Erät 2.1, 2.2, 2.3 ja 2.5: Suuntaviivojen EKP/2000/7 liitteessä I tarkoitetut euromääräiset talletukset

2.1

Sekkitilit (ml. vähimmäisvarantotalletukset)

Nimellisarvoon

Pakollinen

2.2

Talletusmahdollisuus

Yön yli -talletukset etukäteen vahvistetulla korolla (maksuvalmiusjärjestelmässä)

Nimellisarvoon

Pakollinen

2.3

Määräaikaistalletukset

Hienosäätötarkoituksessa kerättävät määräaikaistalletukset likviditeetin sitomiseksi

Nimellisarvoon

Pakollinen

2.4

Käänteiset hienosäätöoperaatiot

Rahapolitiikkaan liittyvät liiketapahtumat, joiden tarkoituksena on likviditeetin sitominen

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

2.5

Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät talletukset

Luottolaitosten talletukset, jotka tehdään näille luottolaitoksille myönnettyjen luottojen vakuutena olevien arvopapereiden arvon laskun vuoksi

Nimellisarvoon

Pakollinen

Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

Repo-operaatiot samanaikaisten, vastaavien erään ’Euromääräiset arvopaperit euroalueelta’ kuuluvien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyvien takaisinmyyntisopimusten yhteydessä. Muut operaatiot, jotka eivät liity eurojärjestelmän rahapolitiikkaan. Ei luottolaitosten sekkitilejä. Velat/talletukset, jotka johtuvat sellaisista rahapoliittisista operaatioista, jotka kansallinen keskuspankki on aloittanut ennen eurojärjestelmään liittymistään

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

Liikkeeseen lasketut velkasitoumukset

Vain EKP:n taseessa – kansallisilla keskuspankeilla tase-erä vain siirtymäkaudella.

Suuntaviivojen EKP/2000/7 liitteessä I tarkoitetut velkasitoumukset. Diskonttopaperit, jotka lasketaan liikkeeseen likviditeetin sitomistarkoituksessa

Nimellisarvoon

Pakollinen

Euromääräiset velat muille euroalueella oleville

5.1

Julkisyhteisöt

Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat talletukset

Nimellisarvoon

Pakollinen

5.2

Muut velat

Henkilöstön, liikeyritysten ja asiakkaiden, vähimmäisvarantovelvoitteesta vapautetuiksi luetteloidut rahalaitokset mukaan luettuina, ks. vastattavien erä 2.1, ja muiden hallussa olevat sekkitilitalletukset; määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat talletukset

Nimellisarvoon

Pakollinen

Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

Muiden pankkien, keskuspankkien, kansainvälisten/ylikansallisten elinten, mukaan lukien Euroopan komissio, sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat talletukset, mukaan lukien maksuliikettä varten pidettävät tilit sekä sijoitusten hoitoa varten pidettävät tilit; muiden tallettajien sekkitilit. Repo-operaatiot samanaikaisten, euromääräisten arvopaperien hoitoon liittyvien takaisinmyyntisopimusten yhteydessä.

Rahaliittoon osallistumattomien jäsenvaltioiden keskuspankkien TARGET2-tilien saldot

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

Valuuttamääräiset velat euroalueelle

Sekkitilit. Takaisinostosopimuksiin perustuvat velat; tavallisesti näissä sijoitustoimissa käytetään joko valuuttoja tai kultaa

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

8.1

Talletukset ja muut velat

Sekkitilit. Takaisinostosopimuksiin perustuvat velat; tavallisesti näissä sijoitustoimissa käytetään joko valuuttoja tai kultaa

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

8.2

ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat velat

Lainanotto ERM II:n ehdoilla.

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

Myönnettyjen erityisnosto-oikeuksien vastaerä

SDR-määräinen erä, johon on kirjattu ne nosto-oikeudet, jotka kyseessä olevalle maalle tai kansalliselle keskuspankille on alun perin myönnetty

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään markkinakurssia

Pakollinen

—

Eurojärjestelmän sisäiset velat (+)

—

10.1

Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat (+)

Vain EKP:n taseessa – euromääräinen

Nimellisarvoon

Pakollinen

—

10.2

EKP:n velka-sitoumusten liikkeellelaskun perusteella annettuihin velkakirjoihin liittyvät velat (+)

Vain kansallisten keskuspankkien taseissa

EKP:lle annetut velkakirjat EKP:n velkasitoumuksia koskevien back-to-back -sopimuksen perusteella.

Nimellisarvoon

Pakollinen

—

10.3

Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä liittyvät nettovelat (+) (5)

Vain kansallisten keskuspankkien taseissa.

Kansallisille keskuspankeille: seteleiden jakoperusteen soveltamiseen liittyvä nettovelka, sisältäen EKP:n liikkeeseen laskemiin seteleihin liittyvät eurojärjestelmän sisäiset velat sekä päätöksessä EKP/2001/16 tarkoitetun hyvityksen ja sen täsmäyttämiseksi tehtävän kirjauksen

Nimellisarvoon

Pakollinen

—

10.4

Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto) (+)

Seuraavien alaerien nettopositiot:

a)	TARGET2-tilien ja kansallisten keskuspankkien vastaavien tilien saldoista aiheutuvat nettovelat eli saamisten ja velkojen yhteismäärä – ks. myös vastaavien erä ’Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto)’

a)	Nimellisarvoon

Pakollinen

b)	velat, jotka perustuvat yhteenlaskettavan ja maksettavan rahoitustulon erotukseen. Merkityksellisiä ainoastaan vuoden lopun toimiin kuuluvan rahoitustulon kirjaamisen jälkeen ennen sen maksua jokaisen vuoden tammikuun viimeisenä päivänä

b)	Nimellisarvoon

Pakollinen

c)	muut mahdolliset eurojärjestelmän sisäiset euromääräiset velat, myös EKP:n euroseteleistä saaman tulon väliaikainen jakaminen kansallisille keskuspankeille (5)

c)	Nimellisarvoon

Pakollinen

Selvitettävänä olevat erät

Selvitystilien saldot (velat), mukaan lukien selvitettävänä olevat pankkisiirrot

Nimellisarvoon

Pakollinen

Muut velat

12.1

Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot

Valuuttatermiinien, valuuttaswapien, koronvaihtosopimusten, korkotermiinien, arvopaperien termiinikauppojen, valuuttojen avistakauppojen tulokset kaupantekopäivästä maksun suorituspäivään.

Instrumenttien nettoaseman termiinikurssin ja avistakurssin ero käyttäen valuutan markkinakurssia

Pakollinen

12.2

Siirtovelat ja saadut ennakot

Tilikaudella toteutuneet menot, joista ei ole saatu maksua. Tilikaudella saadut maksut tuloista, jotka toteutuvat tulevina tilikausina.

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

12.3

Sekalaiset erät

Väliaikaiset verotustilit. Valuuttamääräiset luottotilit tai talletukset, jotka kattavat vakuuksia. Repo-operaatiot luottolaitosten kanssa samanaikaisten, vastaavien erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyvien takaisinmyyntisopimusten yhteydessä. Vähimmäisvarantotalletusten lisäksi olevat pakolliset talletukset. Muut vähämerkityksiset erät. Kuluvan tilikauden voitto (käyttämättömät voittovarat), edellisen vuoden voitto ennen voitonjakoa. Vakuudettomat velat (liabilities on a trust basis). Asiakkaiden kultatalletukset. Liikkeessä olevat kolikot mikäli kansallinen keskuspankki on niiden laillinen liikkeeseenlaskija. Euroalueen kansallisten valuuttayksikköjen määräiset liikkeessä olevat setelit, jotka eivät ole enää laillisia maksuvälineitä mutta jotka ovat edelleen liikkeessä käteisrahan käyttöönottovuoden jälkeen, paitsi jos ne on kirjattu vastattavaa-puolen erään ”Varaukset”. Nettoeläkevelat

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Suositeltava

Asiakkaiden kultatalletukset

Markkinahintaan

Asiakkaiden kultatalletukset: Pakollinen

Varaukset

Eläkkeitä, valuuttakurssi-, korko- ja luottoriskejä sekä kullan hintariskiä ja muita tarkoituksia varten; tällaisia muita tarkoituksia voivat olla esim. odotettavissa olevat vastaiset menot, varaukset euroalueen kansallisten valuuttayksikköjen määräisiä seteleitä varten, jotka eivät ole enää laillisia maksuvälineitä mutta jotka ovat edelleen liikkeessä käteisrahan käyttöönottovuoden jälkeen, paitsi jos ne on kirjattu vastattavaa-puolen ’Sekalaisiin eriin’.

Perussäännön 49.2 artiklan mukaiset kansallisten keskuspankkien osuudet EKP:lle yhdistellään vastaavaa-puolen erässä 9.1 ilmoitettuihin vastaaviin määriin (+)

a)	Hankintahintaan/nimellisarvoon

Suositeltava

b)	Rahamarkkinaoperaatioista johtuvia vastapuoliriskejä varten

b)	Nimellisarvoon (suhteessa EKP:n merkityn pääoman jakoperusteeseen; perustuu EKP:n neuvoston vuoden lopun arvostuspäätökseen)

Pakollinen

Arvonmuutostilit

Arvonmuutostilit, jotka johtuvat kullan, euromääräisten arvopapereiden, valuuttamääräisten arvopapereiden ja optioiden hintamuutoksista; markkinahintaisesta arvostuksesta johtuvat korkoriskijohdannaisiin liittyvät arvostuserot; arvonmuutostilit, jotka johtuvat valuuttakurssimuutoksista kaikissa nettovaluuttapositioissa, mukaan lukien valuuttaswapit ja -termiinit sekä erityisnosto-oikeudet

Perussäännön 49.2 artiklan mukaiset kansallisten keskuspankkien osuudet EKP:lle yhdistellään vastaavaa-puolen erässä 9.1 ilmoitettuihin vastaaviin määriin (+)

Keskihinnan ja markkina-arvon välinen arvostusero, valuutan muuntamisessa käytetään markkinakurssia

Pakollinen

Pääoma ja rahastot

15.1

Pääoma

Maksettu pääoma – EKP:n pääoma ja rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien osuudet pääomasta yhdistellään.

Nimellisarvoon

Pakollinen

15.2

Rahastot

Lainmukaiset rahastot ja muut rahastot. Tulorahoitus

Perussäännön 49.2 artiklan mukaiset kansallisten keskuspankkien osuudet EKP:lle yhdistellään vastaavaa-puolen erässä 9.1 ilmoitettuihin vastaaviin määriin (+)

Nimellisarvoon

Pakollinen

Nimellisarvoon

Pakollinen

Tilikauden voitto

”LIITE IX

Keskuspankin julkaistava tuloslaskelma (9) (10)

(miljoonaa euroa)

Tuloslaskelma 31. joulukuuta … päättyvälle tilikaudelle

Tilikausi

Edellinen tilikausi

1.1.	Korkotuotot (8)

1.2.	Korkomenot (8)

Korkokate

2.1.	Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot/tappiot

2.2.	Rahoitusvarojen ja valuuttapositioiden arvonalennukset

2.3.	Siirto varauksista/varauksiin valuuttakurssi-, korko- ja luottoriskiä sekä kullan hintariskiä varten

2.	Rahoituskate

3.1.	Tuotot palkkioista ja maksuista

3.2.	Kulut palkkioista ja maksuista

Maksukate

4.	Tuotot kantaosakkeista ja voitto-osuuksista (8)

5.	Rahoitustulon netto-osuus (8)

6.	Muut tuotot

Tuotot yhteensä

7.	Henkilöstökulut (12)

8.	Toimintakulut (12)

9.	Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä

10.	Ulkoistettu setelinvalmistus (13)

11.	Muut kulut

12.	Tuloverot ja muut valtion edellyttämät maksut tuloista

Tilikauden tappio/voitto

(1) Yhdenmukaistettavat erät. Katso suuntaviivojen EKP/2006/16 johdanto-osan kappale 4.

(2) Numerointi ensimmäisessä sarakkeessa viittaa tasekaavoihin, jotka annetaan liitteissä V, VI ja VII (viikkotaseet ja eurojärjestelmän konsolidoitu vuositase). Numerointi toisessa sarakkeessa viittaa tasekaavoihin, jotka annetaan liitteessä VIII (kansallisen keskuspankin vuositase). Merkinnällä ’+’ merkityt erät yhdistellään eurojärjestelmän viikkotaseissa.

(3) Tässä liitteessä luetellut taseen sisältöä ja arvostamista koskevat säännökset katsotaan pakollisiksi EKP:n kirjanpidossa ja kansallisten keskuspankkien kirjanpidossa niiden saamisten ja velkojen kohdalla, jotka ovat olennaisia eurojärjestelmän tarkoituksen ja toiminnan kannalta.

(4) EYVL L 310, 11.12.2000, s. 1.”

(5) Yhdenmukaistettavat erät. Katso suuntaviivojen EKP/2006/16 johdanto-osan kappale 4.

(6) Numerointi ensimmäisessä sarakkeessa viittaa tasekaavoihin, jotka annetaan liitteissä V, VI ja VII (viikkotaseet ja eurojärjestelmän konsolidoitu vuositase). Numerointi toisessa sarakkeessa viittaa tasekaavoihin, jotka annetaan liitteessä VIII (kansallisen keskuspankin vuositase). Merkinnällä ’+’ merkityt erät yhdistellään eurojärjestelmän viikkotaseissa.

(7) Tässä liitteessä luetellut taseen sisältöä ja arvostamista koskevat säännökset katsotaan pakollisiksi EKP:n kirjanpidossa ja kansallisten keskuspankkien kirjanpidossa niiden saamisten ja velkojen kohdalla, jotka ovat olennaisia eurojärjestelmän tarkoituksen ja toiminnan kannalta.”

(8) Yhdenmukaistettavat erät. Katso suuntaviivojen EKP/2006/16 johdanto-osan kappale 4.

(9) EKP:n tuloslaskelman kaava on hieman erilainen. Ks. 10 päivänä marraskuuta 2006 tehdyn päätöksen EKP/2006/17 liite III.

(10) Liikkeessä olevia euroseteleitä, euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmän sisällä johtuville eurojärjestelmän sisäisille nettomääräisille saamisille/veloille suoritettavaa korkoa sekä rahoitustuloa koskevat julkaistavat tiedot tulisi yhdenmukaistaa kansallisten keskuspankkien vuosittain julkaistavissa tilinpäätöksissä. Yhdenmukaistettavat erät on merkitty tähdellä liitteissä IV, VIII ja IX.

(11) Keskuspankit voivat vaihtoehtoisesti julkaista täsmälliset tai eri tavalla pyöristetyt euromääräiset summat.

(12) Hallinnolliset järjestelyt mukaan luettuina.

(13) Siinä tapauksessa, että setelinvalmistus on ulkoistettu (maksettavat ulkopuolisille yhtiöille, jotka huolehtivat setelien valmistuksesta keskuspankkien puolesta). On suositeltavaa, että kansallisten setelien ja eurosetelien liikkeeseenlaskuun liittyvät kulut kirjataan tuloslaskelmaan silloin kun ne laskutetaan tai ne ovat muutoin aiheutuneet.”

29.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 348/94

Oikaistaan komission päätös 2009/886/EY, tehty 27 päivänä marraskuuta 2009, in vitro diagnostiikkaan tarkoitettujen lääkinnällisten laitteiden yhteisistä teknisistä eritelmistä tehdyn päätöksen 2002/364/EY muuttamisesta

( Euroopan unionin virallinen lehti L 318, 4. joulukuuta 2009 )

Sivulla 35 olevan taulukko 3:n viimeisen sarakkeen viimeisellä rivillä:

korvataan:

”> 99 % (anti-HBc: > 96 %)”,

seuraavasti:

”≥ 99 % (anti-HBc: ≥ 96 %)”.

Sivulla 37:

—

taulukko 5:n viimeisen sarakkeen viimeisellä rivillä:

korvataan	:	”> 99,5 % neutralisaation jälkeen”
seuraavasti	:	”≥ 99,5 % neutralisaation jälkeen”,

—

taulukko 6:n viimeisen sarakkeen ensimmäisellä rivillä:

korvataan	:	”> 95 % yhtenevyys serotyypityksen ja genotyypityksen välillä”
seuraavasti	:	”≥ 95 %:n yhtenevyys serotyypityksen ja genotyypityksen välillä”.

		ISSN 1725-261X doi:10.3000/1725261X.L_2009.348.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		L 348

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	52. vuosikerta 29. joulukuuta 2009

Sisältö		III Euroopan unionista tehtyä sopimusta soveltamalla annetut säädökset	Sivu
		EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN VI OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET
		2009/1010/YOS
	*	Europolin hallintoneuvoston päätös, annettu 4 päivänä kesäkuuta 2009, Europolia koskevan neuvoston päätöksen 10 artiklan 4 kohdan perusteella suoritettavan tietojenkäsittelyn ehdoista	1
		2009/1011/YOS
	*	Europolin hallintoneuvoston päätös, annettu 4 päivänä kesäkuuta 2009, Europolin johtajan ja apulaisjohtajien valintaa, toimikauden jatkamista ja erottamista koskevista säännöistä	3

	V Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen soveltamiseksi 1. joulukuuta 2009 alkaen annetut säädökset
	SÄÄDÖKSET, JOTKA ON JULKAISTAVA
*	Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1295/2009, annettu 22 päivänä joulukuuta 2009, Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstöneläkejärjestelmän maksuosuuden mukauttamisesta 1 päivästä heinäkuuta 2009	9
*	Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1296/2009, annettu 23 päivänä joulukuuta 2009, Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden sekä näihin palkkoihin ja eläkkeisiin liittyvien korjauskertoimien mukauttamisesta 1 päivästä heinäkuuta 2009	10
*	Neuvoston päätös 2009/1012/YUTP, tehty 22 päivänä joulukuuta 2009, EU:n toimien tukemisesta aseviennin valvonnan sekä yhteisessä kannassa 2008/944/YUTP vahvistettujen periaatteiden ja perusteiden edistämiseksi kolmansissa maissa	16
	SÄÄDÖKSET, JOIDEN JULKAISEMINEN EI OLE PAKOLLISTA
	2009/1013/EU
*	Neuvoston täytäntöönpanopäätös, tehty 22 päivänä joulukuuta 2009, luvan antamisesta Itävallan tasavallalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 168 artiklasta poikkeavan toimenpiteen soveltamista	21
	2009/1014/EU
*	Neuvoston päätös, tehty 22 päivänä joulukuuta 2009, alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivän tammikuuta 2010 ja 25 päivän tammikuuta 2015 väliseksi kaudeksi	22
	2009/1015/EU
*	Neuvoston päätös, tehty 22 päivänä joulukuuta 2009, yhteisen konsuliohjeiston liitteessä 3 olevan I osan muuttamisesta niiden kolmansien maiden kansalaisten osalta, jotka tarvitsevat viisumin lentokenttäkauttakulkua varten	51
	2009/1016/EU
*	Neuvoston päätös, tehty 22 päivänä joulukuuta 2009, Euroopan yhteisön ja Guinean tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen väliaikaista soveltamista koskevan sopimuksen tekemisestä kirjeenvaihtona tehdyn päätöksen 2009/473/EY kumoamisesta	53
	2009/1017/EU
*	Neuvoston päätös, tehty 22 päivänä joulukuuta 2009, Unkarin tasavallan viranomaisten suunnitelmasta myöntää valtiontukea maatalousmaan hankkimiseksi 1 päivän tammikuuta 2010 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä aikana	55
	2009/1018/EU
*	Euroopan keskuspankin päätös, tehty 14 päivänä joulukuuta 2009, Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä tehdyn päätöksen EKP/2006/17 muuttamisesta (EKP/2009/29)	57
	2009/1019/EU
*	Neuvoston suositus, annettu 22 päivänä joulukuuta 2009, kausi-influenssarokotuksista ( 1 )	71
	2009/1020/EU
*	Komission suositus, annettu 21 päivänä joulukuuta 2009, vähärikkisen polttoaineen turvallisesta käytöstä yhteisön satamissa laiturissa olevissa aluksissa ( 1 )	73
	2009/1021/EU
*	Euroopan keskuspankin suuntaviivat, annettu 14 päivänä joulukuuta 2009, kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä annettujen suuntaviivojen EKP/2006/16 muuttamisesta (EKP/2009/28)	75

		Oikaisuja
	*	Oikaistaan komission päätös 2009/886/EY, tehty 27 päivänä marraskuuta 2009, in vitro diagnostiikkaan tarkoitettujen lääkinnällisten laitteiden yhteisistä teknisistä eritelmistä tehdyn päätöksen 2002/364/EY muuttamisesta (EUVL L 318, 4.12.2009)	94