1.

Jäsenvaltioiden on varmistettava niiden lipun alla purjehtivien alusten osalta, että kalastaminen trooleilla, ankkuroiduilla kierrenuotilla tai vastaavilla pyydyksillä, joiden silmäkoko on vähintään 90 millimetriä, taikka tavallisilla verkoilla, pussiverkoilla tai riimuverkoilla, joiden silmäkoko on vähintään 90 millimetriä, taikka pohjasiimoilla tai pitkäsiimoilla, ei kuitenkaan ajosiimoilla, käsisiimoilla ja vapavälineillä, sallitaan enintään

2.

Sellaisten satamastapoissaolopäivien enimmäismäärä vuotta kohti, joina alus voi olla 1 kohdan a ja b alakohdassa määritellyillä kahdella alueella kalastaen 1 kohdassa tarkoitetuilla pyydyksillä, ei saa olla suurempi kuin jommallekummalle näistä alueista myönnettyjen päivien enimmäismäärä.

1.

Aluksella on kiellettyä pitää seuraavia kalalajeja, jotka on pyydetty jäljempänä mainituilla maantieteellisillä alueilla ja mainittuina ajanjaksoina:

2.

Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, aluksella saa 1 kohdassa tarkoitettuina pyyntikieltoaikoina pitää ja purkaa sivusaaliina saatua kampelaa ja piikkikampelaa elopainona ilmaistuna enintään 10 prosenttia aluksella pidetystä ja puretusta kokonaissaaliista, kun kalastetaan trooleilla, ankkuroiduilla kierrenuotilla tai muilla vastaavilla pyydyksillä, joiden silmäkoko on vähintään 105 millimetriä, tai tavallisilla verkoilla, pussiverkoilla taikka riimuverkoilla, joiden silmäkoko on vähintään 100 millimetriä.

1.

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 2187/2005 liitteen II lisäyksessä 1 olevassa 1 kohdan e alakohdan i alakohdassa säädetään, silmien koon on oltava vähintään 120 millimetriä 1 päivästä tammikuuta osa-alueilla 22–24 ja 1 päivästä maaliskuuta osa-alueilla 25–32.

2.

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 2187/2005 liitteen II lisäyksessä 1 olevassa 1 kohdan d alakohdan ii alakohdassa säädetään, valikointiristikon on oltava vähintään 5,5 metriä pitkä 1 päivästä tammikuuta osa-alueilla 22–24 ja 1 päivästä maaliskuuta osa-alueilla 25–32.

3.

Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, valikointiristikon on oltava vähintään 6 metriä pitkä, jos siihen on kiinnitetty anturi mittaamaan saaliiden määrää, 1 päivästä tammikuuta osa-alueilla 22–24 ja 1 päivästä maaliskuuta osa-alueilla 25–32.

—

asentajalle tarkoitetut tekniset ohjeet;

—

käyttö- ja huolto-ohjeet käyttäjälle;

—

asiaankuuluvat varoitusmerkinnät, joiden on oltava myös pakkauksessa.

1.2.1.

Asentajalle tarkoitettujen teknisten ohjeiden on sisällettävä kaikki tarvittavat asentamis-, säätö- ja huolto-ohjeet sen varmistamiseksi, että nuo toimenpiteet tehdään oikein ja että laitetta voidaan käyttää turvallisesti. Ohjeissa on erityisesti eriteltävä:

1.2.2.

Käyttäjän käyttö- ja huolto-ohjeissa on oltava kaikki turvallisen käytön kannalta tarpeelliset tiedot ja niissä on erityisesti kiinnitettävä käyttäjän huomio käyttörajoituksiin.

1.2.3.

Laitteessa ja pakkauksessa olevissa varoitusmerkinnöissä on selvästi määriteltävä käytettävä kaasulaji, kaasun käyttöpaine ja käyttörajoitukset, erityisesti ne käyttörajoitukset, joissa laitteen saa asentaa vain sellaisiin tiloihin, joissa on riittävä ilmanvaihto.

2.1.

Materiaalien on oltava aiottuun tarkoitukseen sopivia ja niiden on kestettävä ennakoitavat tekniset, kemialliset ja termiset vaikutukset

2.2.

Valmistajan tai laitteen toimittajan on taattava turvallisuuden kannalta tärkeiden materiaalien ominaisuudet.

3.1.1.

Laitteiden on oltava siten rakennettuja, että tavanomaisessa käytössä ei voi sattua niiden turvallisuutta heikentävää epävakaisuutta, vääristymää, rikkoutumista tai kulumista.

3.1.2.

Laitetta käynnistettäessä ja/tai käytettäessä syntyvä kondensoituminen ei saa vaikuttaa laitteen turvallisuuteen.

3.1.3.

Laitteet on suunniteltava ja rakennettava siten, että räjähdysvaara tulipalotilanteissa on mahdollisimman vähäinen.

3.1.4.

Laitteiden on oltava siten rakennettuja, että vettä ja sopimatonta ilmaa ei joudu kaasukiertoon.

3.1.5.

Laitteiden on toimittava turvallisesti, kun rinnakkaisenergia vaihtelee tavanomaisesti.

3.1.6.

Rinnakkaisenergian vaihtelu, joka ei ole tavanomaista tai rinnakkaisenergian puuttuminen tai palautuminen ei saa johtaa turvattomaan tilanteeseen.

3.1.7.

Laitteet on suunniteltava ja rakennettava estämään sähköstä aiheutuvat vaarat. Soveltuvin osin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/95/EY (1) tarkoitettujen sähkövaaroja koskevien turvallisuustavoitteiden noudattaminen täyttää tämän vaatimuksen.

3.1.8.

Laitteen kaikkien paineisten osien on kestettävä ilman turvallisuuteen vaikuttavien muodonmuutoksien mekaaniset ja termiset vaikutukset.

3.1.9.

Laitteet on suunniteltava ja rakennettava siten, että vika turva-, ohjaus- tai säätölaitteessa ei johda turvattomaan tilanteeseen.

3.1.10.

Jos laitteessa on turva- ja säätölaitteet, turvalaitteiden toimintaa ei saa ohittaa säätölaitteilla.

3.1.11.

Laitteen kaikki osat, jotka on asetettu tai säädetty valmistusvaiheessa ja joihin käyttäjän tai asentajan ei pitäisi koskea, on tarkoituksenmukaisesti suojattava.

3.1.12.

Vipujen ja muiden säätö- ja asetuslaitteiden on oltava selvästi merkittyjä ja tarkoituksenmukaiset ohjeet niiden käyttövirheiden estämiseksi on annettava. Vivut ja muut säätö- ja asetuslaitteet on suunniteltava siten, että estetään niiden käsittely vahingossa.

3.2.1.

Laitteiden on oltava siten rakennettuja, että vuotava kaasu ei aiheuta vaaraa.

3.2.2.

Laitteiden on oltava siten rakennettuja, että kaasupäästö sytyttämisen ja uudelleensytyttämisen aikana ja liekin sammumisen jälkeen on rajoitettu palamattoman kaasun vaarallisen kertymisen estämiseksi laitteistoon.

3.2.3.

Laitteissa, joita aiotaan käyttää sisätiloissa tai huoneissa, on oltava erikoislaite, joka estää palamattoman kaasun kertymisen kyseisiin tiloihin.

Laitteita, joissa ei ole edellä tarkoitettua laitetta, saa käyttää vain paikoissa, joissa on riittävä ilmanvaihto estämään palamattoman kaasun vaarallinen kertyminen.

Jäsenvaltiot voivat määritellä alueellaan sellaisten laitteiden asentamiseksi riittävät ilmanvaihtoa koskevat vaatimukset ottamalla huomioon niiden erityispiirteet.

Suurkeittiölaitteissa ja laitteissa, joiden polttokaasu sisältää myrkyllisiä osasia, on oltava edellä mainittu laite.

—

sytytys ja uudelleensytytys ovat tasaisia;

—

syttyminen tapahtuu kauttaaltaan.

3.4.1.

Laitteiden on oltava siten rakennettuja, että tavanomaisesti käytettynä liekki on pysyvä ja palamistuotteet eivät sisällä terveydelle vaarallisia aineita yli hyväksyttävien pitoisuuksien.

3.4.2.

Laitteiden on oltava siten rakennettuja, että tavanomaisesti käytettynä niissä ei esiinny vahingollisia palamistuotteiden päästöjä.

3.4.3.

Laitteiden, jotka on liitetty palamistuotteiden poistohormiin, on oltava siten rakennettuja, että epätavallisissa veto-olosuhteissa ei tapahdu palamistuotteiden vuotoa vaarallisessa määrin sisätiloihin.

3.4.4.

Siirrettävät, hormittomat kotitalouslämmityslaitteet ja hormittomat, jatkuvatoimiset vedenlämmittimet eivät sisätiloissa saa aiheuttaa altistuvien henkilöiden terveydelle vaarallisia hiilimonoksidipitoisuuksia, huomioon ottaen ennakoitava altistumisen kesto.

3.6.1.

Laitteiden osat, jotka sijoitetaan lattian tai muiden pintojen läheisyyteen, eivät saa lämmetä niin, että aiheuttaisivat vaaraa ympäristössä.

3.6.2.

Laitteissa käytettävien nuppien ja vipujen pintalämpötilat eivät saa aiheuttaa vaaraa käyttäjälle.

3.6.3.

Kotitalouskäyttöön tarkoitettujen laitteiden ulkoisten osien pintalämpötilat, lukuun ottamatta pintoja tai osia, jotka ovat yhteydessä lämmönsiirtoon, eivät saa laitteen toimiessa aiheuttaa vaaraa käyttäjälle eivätkä erityisesti lapsille, joiden asianmukainen reaktioaika on otettava huomioon.

1.2.1

Hakemuksessa on oltava:

1.2.2

Valmistajan on jätettävä ilmoitetun tarkastuslaitoksen käyttöön tarkastettavaa tuotantoa edustava laite, jäljempänä ’tyyppi’. Ilmoitettu tarkastuslaitos voi vaatia lisää näytekappaleita, jos testiohjelma sitä edellyttää.

Tyyppi voi lisäksi kattaa tuotteen muunnoksia, jos kyseisillä muunnoksilla ei ole tyyppiin liittyvien mahdollisten vaarojen osalta poikkeavia ominaisuuksia.

1.3.1

tarkastettava suunnitteluasiakirjat ja tarkastettava, että tyyppi on valmistettu suunnitteluasiakirjojen mukaisesti sekä tunnistettava ne osat, jotka on suunniteltu 5 artiklassa tarkoitettujen sovellettavien standardien ja tässä direktiivissä säädettyjen olennaisten vaatimusten mukaisesti;

1.3.2

tehtävä tai teetettävä tarkoituksenmukaisia tarkastuksia ja testejä sen tarkastamiseksi, täyttävätkö valmistajan käyttämät ratkaisut tässä direktiivissä säädetyt olennaiset vaatimukset, jos 5 artiklassa tarkoitettuja standardeja ei ole noudatettu;

1.3.3

tehtävä tai teetettävä tarkoituksenmukaisia tarkastuksia ja testejä sen tarkastamiseksi, että sovellettavia standardeja on noudatettu oikein, jos valmistaja on käyttänyt niitä, varmistuakseen olennaisten vaatimusten mukaisuudesta.

2.1

EY-tyypinmukaisuusvakuutus on se osa menetelmää, jossa valmistaja vakuuttaa, että kyseiset laitteet ovat EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukaisia ja täyttävät tässä direktiivissä säädetyt niihin sovellettavat olennaiset vaatimukset. Valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen edustajan on kiinnitettävä jokaiseen laitteeseen CE-merkintä ja laadittava kirjallinen vaatimustenmukaisuusvakuutus. Vaatimustenmukaisuusvakuutus voi koskea yhtä tai useampaa laitetta ja valmistajan on säilytettävä se. CE-merkintään on liitettävä 2.3 kohdassa säädetyistä odottamattomista tarkastuksista vastaavan ilmoitetun laitoksen tunnusnumero.

2.2

Valmistajan on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta valmistusprosessissa, mukaan lukien valmiin tuotteen tarkastuksen ja testauksen, tulokset tuotannon tasalaatuisuudesta ja laitteen EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin ja siihen sovellettavien tässä direktiivissä säädettyjen olennaisten vaatimusten mukaisuudesta varmistetaan. Valmistajan valitseman ilmoitetun tarkastuslaitoksen on tehtävä 2.3 alakohdassa säädettyjä satunnaisia laitteiden tarkastuksia.

2.3

Paikan päällä laitteille tehtävät tarkastukset on ilmoitetun tarkastuslaitoksen tehtävä satunnaisesti vähintään kerran vuodessa. Riittävä määrä laitteita on tarkastettava ja niille on tehtävä 5 artiklassa tarkoitetuissa sovellettavissa standardeissa vahvistetut tai vastaavat testit sen varmentamiseksi, että laitteet ovat tässä direktiivissä säädettyjen olennaisten vaatimusten mukaisia. Ilmoitettu tarkastuslaitos päättää tapauskohtaisesti tehdäänkö nämä testit täydellisinä vai osittaisina. Jos yksi tai useampi laite hylätään, ilmoitetun tarkastuslaitoksen on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin estääkseen laitteen saattamisen markkinoille.

3.1

EY-tyypinmukaisuusvakuutus (tuotannon laadunvarmistus) on menettely, jossa 3.2 kohdassa tarkoitetut velvoitteet täyttävä valmistaja vakuuttaa, että kyseiset laitteet ovat EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukaisia ja täyttävät niihin sovellettavat tässä direktiivissä tarkoitetut olennaiset vaatimukset. Valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen edustajan on kiinnitettävä jokaiseen laitteeseen CE-merkintä ja laadittava kirjallinen vaatimustenmukaisuusvakuutus. Tämä vakuutus voi koskea yhtä tai useampaa laitetta ja valmistajan on säilytettävä se. CE-merkintään on liitettävä EY-valvonnasta vastaavan ilmoitetun laitoksen tunnusnumero.

3.2

Valmistajalla on oltava laatujärjestelmä, joka varmistaa laitteiden EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin ja niihin sovellettavien tässä direktiivissä tarkoitettujen olennaisten vaatimusten mukaisuuden. Valmistaja on 3.4 kohdassa säädetyn EY-valvonnan alainen.

3.3.1

Valmistajan on jätettävä kyseisten tuotteiden laatujärjestelmän hyväksymistä koskeva hakemuksensa valitsemalleen ilmoitetulle tarkastuslaitokselle.

Hakemuksessa on oltava:

3.3.2

Kaikki valmistajan käyttämät ehdot, vaatimukset ja järjestelyt on kirjattava järjestelmällisellä ja loogisella tavalla toimenpiteiksi, menettelyiksi ja kirjallisiksi ohjeiksi. Näiden laatujärjestelmää koskevien asiakirjojen avulla voidaan laatuohjelmia, suunnitelmia, käsikirjoja ja pöytäkirjoja tulkita yhdenmukaisesti. Niiden on erityisesti sisällettävä riittävän kattava kuvaus:

3.3.3

Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on tarkastettava ja arvioitava laatujärjestelmä sekä päätettävä täyttääkö se 3.3.2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset. Se olettaa, että vastaavia yhdenmukaistettuja standardeja noudattavat laatujärjestelmät ovat näiden vaatimusten mukaisia.

Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on ilmoitettava päätöksestään valmistajalle ja muille ilmoitetuille tarkastuslaitoksille. Ilmoituksen valmistajalle on sisällettävä tarkastuksesta tehdyt johtopäätökset, ilmoitetun tarkastuslaitoksen nimi ja osoite sekä perusteltu kyseisiä laitteita koskeva arviointipäätös.

3.3.4

Valmistajan on ilmoitettava laatujärjestelmän hyväksyneelle ilmoitetulle tarkastuslaitokselle laatujärjestelmän kehittämistoimista, jotka johtuvat esimerkiksi uudesta teknologiasta ja laatukäsitteistä.

Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on tarkastettava ehdotetut muutokset ja päätettävä täyttääkö muutettu laatujärjestelmä asiaa koskevat säännökset vai onko uudelleenarviointi välttämätön. Sen on ilmoitettava päätöksestään valmistajalle. Ilmoituksen on sisällettävä tarkastuksesta tehdyt johtopäätökset sekä perusteltu arviointipäätös.

3.3.5

Ilmoitetun tarkastuslaitoksen, joka peruuttaa laatujärjestelmän hyväksymisen, on ilmoitettava asiasta muille ilmoitetuille tarkastuslaitoksille ja perusteltava päätöksensä.

3.4.1

EY-valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että valmistaja täyttää hyväksytystä laatujärjestelmästä johtuvat velvoitteet asianmukaisesti.

3.4.2

Valmistajan on sallittava ilmoitetulle tarkastuslaitokselle tarkastusta varten pääsy valmistus-, tarkastus- ja testauspaikalle ja varastoon sekä annettava sille kaikki tarvittavat tiedot, erityisesti:

3.4.3

Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on tehtävä tarkastus vähintään kerran kahdessa vuodessa varmistaakseen, että valmistaja ylläpitää ja käyttää hyväksyttyä laatujärjestelmää sekä toimitettava tarkastuskertomus valmistajalle.

3.4.4

Ilmoitettu tarkastuslaitos voi lisäksi ennalta ilmoittamatta käydä valmistajan luona. Näillä käynneillä ilmoitettu tarkastuslaitos voi testata tai testauttaa laitteita. Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on toimitettava valmistajalle tarkastuskertomus ja mahdollinen testausseloste.

3.4.5

Valmistajalle voidaan pyynnöstä toimittaa ilmoitetun tarkastuslaitoksen kertomus.

4.3.1

Tässä menettelyssä valmistajan on jätettävä valitsemalleen ilmoitetulle tarkastuslaitokselle kyseisten laitteiden laatujärjestelmän hyväksymistä koskeva hakemus.

Hakemuksessa on oltava:

4.3.2

Laatujärjestelmässä kaikki laitteet on tarkastettava ja niille on tehtävä 5 artiklassa tarkoitetuissa sovellettavissa standardeissa vahvistetut tai vastaavat testit tässä direktiivissä tarkoitettujen olennaisten vaatimusten mukaisuuden tarkastamiseksi.

Kaikki valmistajan käyttämät ehdot, vaatimukset ja järjestelyt on kirjattava järjestelmällisellä ja loogisella tavalla toimenpiteiksi, menettelyiksi ja kirjallisiksi ohjeiksi. Näiden laatujärjestelmää koskevien asiakirjojen avulla voidaan laatuohjelmia, suunnitelmia, käsikirjoja ja pöytäkirjoja tulkita yhdenmukaisesti.

Laatujärjestelmää koskevissa asiakirjoissa on erityisesti oltava riittävä kuvaus:

4.3.3

Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on tarkastettava ja arvioitava laatujärjestelmä sekä päätettävä täyttääkö se 4.3.2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset. Se olettaa, että vastaavia yhdenmukaistettuja standardeja noudattavat laatujärjestelmät ovat näiden vaatimusten mukaisia. Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on ilmoitettava päätöksestään valmistajalle ja muille ilmoitetuille tarkastuslaitoksille. Ilmoituksen valmistajalle on sisällettävä tarkastuksesta tehdyt johtopäätökset, ilmoitetun tarkastuslaitoksen nimi ja osoite sekä perusteltu kyseisiä laitteita koskeva arviointipäätös.

4.3.4

Valmistajan on ilmoitettava laatujärjestelmän hyväksyneelle ilmoitetulle tarkastuslaitokselle laatujärjestelmän sopeuttamisesta esimerkiksi uuteen teknologiaan tai uusiin laatukäsitteisiin.

Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on tarkastettava ehdotetut muutokset ja päätettävä täyttääkö muutettu laatujärjestelmä asiaa koskevat säännökset vai onko uudelleenarviointi välttämätön. Sen on ilmoitettava päätöksestään valmistajalle. Ilmoituksen on sisällettävä tarkastuksesta tehdyt johtopäätökset sekä perusteltu arviointipäätös.

4.3.5

Ilmoitetun tarkastuslaitoksen, joka peruuttaa laatujärjestelmän hyväksymisen, on ilmoitettava asiasta muille ilmoitetuille tarkastuslaitoksille ja perusteltava päätöksensä.

4.4.1

EY-valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että valmistaja täyttää hyväksytystä laatujärjestelmästä johtuvat velvoitteet asianmukaisesti.

4.4.2

Valmistajan on sallittava ilmoitetulle tarkastuslaitokselle tarkastusta varten pääsy valmistus-, tarkastus- ja testauspaikalle ja varastoon sekä annettava sille kaikki tarjottavat tiedot, erityisesti:

4.4.3

Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on tehtävä tarkastus vähintään kerran kahdessa vuodessa varmistaakseen, että valmistaja ylläpitää ja käyttää hyväksyttyä laatujärjestelmää sekä toimitettava tarkastuskertomus valmistajalle.

4.4.4

Ilmoitettu tarkastuslaitos voi lisäksi ennalta ilmoittamatta käydä valmistajan luona. Näillä käynneillä ilmoitettu tarkastuslaitos voi testata tai testauttaa laitteita. Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on toimitettava valmistajalle tarkastuskertomus ja mahdollinen testausseloste.

4.4.5

Valmistajalle voidaan toimittaa ilmoitetun tarkastuslaitoksen kertomus.

5.4.1

Jokainen laite on tutkittava erikseen ja aiheelliset, 5 artiklassa tarkoitetuissa sovellettavissa standardeissa määritellyt tai vastaavat testit on suoritettava tarvittaessa laitteiden EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvaillun tyypin ja tämän direktiivin sovellettavien vaatimusten mukaisuuden tarkastamiseksi.

5.4.2

Hyväksytyn laitoksen on kiinnitettävä tai kiinnitytettävä jokaiseen hyväksyttyyn laitteeseen tunnusnumeronsa ja laadittava suoritettuja testejä koskeva kirjallinen vaatimustenmukaisuustodistus. Vaatimustenmukaisuusvakuutus voi koskea yhtä tai useampaa laitetta.

5.4.3

Valmistajan tai tämän edustajan on voitava pyynnöstä esittää ilmoitetun laitoksen antamat vaatimustenmukaisuustodistukset.

5.5.1

Valmistajan on toimitettava laitteensa tasalaatuisina erinä ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että valmistusmenetelmällä varmistetaan jokaisen tuotetun erän tasalaatuisuus.

5.5.2

Tilastollisessa menetelmässä käytetään seuraavia tekijöitä:

Laitteiden tilastollinen tarkastus on tehtävä attribuuttien avulla. Laitteet on ryhmiteltävä tunnistettaviin eriin, jotka koostuvat samanlaisissa olosuhteissa valmistetuista yhden mallin laitteista. Erä on tutkittava määrittelemättömin väliajoin. Näytteen muodostavat laitteet on tutkittava yksitellen ja aiheelliset, 5 artiklassa tarkoitetuissa sovellettavissa standardeissa määritellyt tai vastaavat testit on suoritettava erän hyväksymiseksi tai hylkäämiseksi.

Sovelletaan näytteenottosuunnitelmaa, jossa on oltava seuraavat toimintaan liittyvät ominaisuudet:

5.5.3

Hyväksyttyjen erien osalta ilmoitetun laitoksen on kiinnitettävä tai kiinnitytettävä jokaiseen laitteeseen tunnusnumeronsa ja laadittava suoritettuja testejä koskeva kirjallinen vaatimustenmukaisuustodistus. Erän kaikki laitteet voidaan saattaa markkinoille, lukuun ottamatta näytteen tuotteita, jotka on todettu vaatimusten vastaisiksi.

Jos erä hylätään, toimivaltaisen ilmoitetun laitoksen on toteutettava aiheelliset toimenpiteet tämän erän markkinoille saattamisen estämiseksi. Jos erä hylätään toistuvasti, ilmoitettu laitos voi keskeyttää tilastollisen tarkastuksen.

Valmistaja voi ilmoitetun laitoksen vastuulla kiinnittää jälkimmäisen tunnusnumeron valmistuksen aikana.

5.5.4

Valmistajan tai tämän edustajan on voitava pyynnöstä esittää ilmoitetun laitoksen antamat vaatimustenmukaisuustodistukset.

6.1

EY-yksittäistarkastus on menettely, jolla valmistaja tai tämän yhteisöön sijoittautunut edustaja varmistaa ja vakuuttaa, että 2 kohdassa tarkoitetun todistuksen saanut kyseinen laite on tämän direktiivin sovellettavien vaatimusten mukainen. Valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen edustajan on kiinnitettävä CE-merkintä laitteeseen ja laadittava kirjallinen vaatimustenmukaisuusvakuutus ja säilytettävä se.

6.2

Ilmoitetun laitoksen on tutkittava laite ja suoritettava aiheelliset testit ottaen huomioon suunnitteluasiakirjan tarkastaakseen, että se on tämän direktiivin olennaisten vaatimusten mukainen.

Hyväksytyn laitoksen on kiinnitettävä tai kiinnitytettävä hyväksyttyyn laitteeseen tunnusnumeronsa ja laadittava suoritettuja testejä koskeva kirjallinen vaatimustenmukaisuustodistus.

6.3

Liitteessä IV tarkoitetun suunnitteluasiakirjan perusteella on voitava arvioida laitteen tämän direktiivin vaatimustenmukaisuus sekä auttaa ymmärtämään sen suunnittelua, rakentamista ja toimintaa.

Liitteessä IV tarkoitettu suunnitteluasiakirja on annettava ilmoitetun laitoksen käyttöön.

6.4

Jos ilmoitettu laitos pitää sitä tarpeellisena, voidaan aiheelliset tutkimukset ja testit suorittaa laitteen asentamisen jälkeen.

6.5

Valmistajan tai tämän edustajan on voitava pyynnöstä esittää ilmoitetun laitoksen antamat vaatimustenmukaisuustodistukset.

1.

CE-merkintä koostuu kirjaimista ”CE” seuraavalla tavalla kirjoitettuina:

CE-merkintään liitetään tuotannon tarkastusvaiheeseen osallistuvan ilmoitetun laitoksen tunnusnumero.

2.

Laitteessa tai sen arvokilvessä on oltava CE-merkintä sekä seuraavat tiedot:

Eri laitteiden luonteen mukaan lisätään tarvittavat asennusohjeet.

3.

Jos CE-merkintää pienennetään tai suurennetaan, on noudatettava edellä esitetyn piirustuksen mittasuhteita.

CE-merkinnän eri osien on oltava selvästi samankorkuisia ja vähintään 5 mm.

—

laitteen yleinen kuvaus;

—

rakennetta ja valmistusta koskevat periaatepiirustukset ja esimerkiksi komponentteja, osakokoonpanoja, kytkentöjä koskevat kaaviot;

—

edellä olevan sekä laitteen toiminnan ymmärtämiseksi tarvittavat kuvaukset ja selitykset;

—

luettelo 5 artiklassa tarkoitetuista standardeista, joita sovelletaan kokonaan tai osittain sekä kuvaukset käytetyistä menettelyistä, joilla olennaisten vaatimusten noudattaminen on varmistettu, jos 5 artiklassa tarkoitettuja standardeja ei ole noudatettu;

—

testiselosteet;

—

asennus- ja käyttöohjeet.

—

kiinteästi laitteeseen kuuluvia varusteita koskevat todistukset;

—

laitteen valmistus-, tarkastus- ja valvontamenetelmiä koskevat todistukset ja todisteet;

—

muut asiakirjat, joiden ilmoitettu tarkastuslaitos katsoo edistävän arviointia.

—

henkilökunnan ja tarpeellisten varojen ja välineiden saatavuus;

—

henkilökunnan tekninen pätevyys ja ammatillinen rehellisyys;

—

johdon ja teknisen henkilökunnan riippumattomuus kaikista laitealan kanssa suoraan tai välillisesti tekemisissä olevista piireistä, ryhmistä tai henkilöistä kun kyse on testien tekemisestä, selosteiden valmistelusta, todistusten antamisesta ja tässä direktiivissä vahvistetusta valvonnasta;

—

henkilökunnan salassapitovelvollisuus;

—

vastuuvakuutus, jollei valtio kansallisen lainsäädännön nojalla vastaa vahingosta.

1.

Tämänhetkinen tietämys osoittaa, että altistus vapaille asbestikuiduille voi aiheuttaa seuraavia sairauksia:

2.

Lääkärin ja/tai viranomaisen, joka on vastuussa asbestille altistuneiden työntekijöiden lääketieteellisestä valvonnasta, täytyy tuntea jokaisen työntekijän altistusolosuhteet.

3.

Työntekijöiden terveystarkastukset olisi tehtävä työlääketieteen periaatteiden ja käytännön mukaisesti. Niihin olisi sisällyttävä ainakin seuraavat toimenpiteet:

Lääkärin ja/tai terveyden seurannasta vastaavan viranomaisen on päätettävä jatkotutkimuksista, kuten ysköksen sytologisesta tutkimisesta, rintakehän röntgenkuvauksesta tai tietokonetomografiasta uusimman käytettävissä olevan työlääketieteen alan tietämyksen perusteella.

2.1

IPEEC voi harjoittaa yhteistyötä jäsentensä kesken seuraavilla alueilla:

2.1.1

jäsenten tukeminen niiden nykyisessä työssä energiatehokkuuden parantamiseksi, mukaan luettuna kansallisesti määritettävien energiatehokkuusindikaattoreiden kehittäminen, parhaiden käytäntöjen kokoaminen ja kansallisen tiedonkeruun tehostaminen;

2.1.2

tiedonvaihto toimenpiteistä, joilla voitaisiin parantaa merkittävästi energiatehokkuutta yksittäisillä aloilla ja monialaisesti, esimerkiksi mutta ei pelkästään: rakennusten, energiaa käyttävien tuotteiden ja palvelujen standardit/säännöt/normit ja merkinnät, joilla voitaisiin nopeuttaa parhaiden käytäntöjen yleistymistä markkinoilla ottaen huomioon yksittäisten jäsenten olosuhteet; energian mittaus-, auditointi- ja todennusmenettelyjen metodologiat, sertifiointiprotokollat ja muut keinot optimaalisen energiatehokkuuden saavuttamiseen rakennuksissa, teollisissa prosesseissa, asiaan liittyvissä tuotteissa, välineissä ja laitteissa koko niiden käyttöiän ajan; ympäristön ja välineiden mahdollistaminen energiatehokkuuteen liittyvien toimenpiteiden rahoittamiseksi ja periaatteiden laatiminen energiatehokkuusinvestointien kannustamiseksi; julkisten hankintojen toimintalinjat energiatehokkaiden tuotteiden, palvelujen ja teknologioiden yleistymisen edistämiseksi; ohjelmat, joilla autetaan julkisia laitoksia tulemaan tehokkaammiksi rakennuksiin, ajoneuvoihin, tuotteisiin ja palveluihin liittyvissä hankinnoissa ja toiminnoissa; kuluttajien ja sidosryhmien tietoisuuden lisääminen energiatehokkuutta koskevan selkeän, uskottavan ja helposti saatavan tiedon levittämisen kautta, jotta nämä voisivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä; parhaiden käytäntöjen suuntaviivat energiatehokkuuspolitiikan ja -toimenpiteiden tehokkuuden arvioimista varten; julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö energiatehokkaan teknologian tutkimuksen ja kehittämisen, kaupallistamisen ja käyttöönoton edistämiseksi, jotta voidaan vauhdittaa tällaisen teknologian käyttöönottoa, levittämistä ja siirtoa; ja toimet parhaiden käytäntöjen ja tehokkaiden teknologioiden levittämiseksi ja siirtämiseksi sekä valmiuksien rakentamiseksi kehitysmaissa;

2.1.3

julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeiden kehittäminen energiatehokkuuden parantamiseksi keskeisillä energiaa kuluttavilla aloilla asiaan liittyvien aloitteiden pohjalta;

2.1.4

keskeisten energiatehokkuusteknologioiden yhteisen tutkimuksen ja kehittämisen mahdollistaminen erityisesti jäsenten sovellettavaksi;

2.1.5

energiatehokkuutta parantavien energiaan liittyvien tuotteiden ja palvelujen levityksen helpottaminen; ja

2.1.6

muu toiminta, joka edistää IPEEC:n tarkoituksen saavuttamista jäsenten keskenään määrittämällä tavalla.

3.1

Jäsenet perustavat täten poliittisen komitean, joka koostuu kunkin jäsenen korkean tason edustajasta, ja toimeenpanevan komitean, joka koostuu kunkin jäsenen keskitason edustajasta.

3.2

Poliittinen komitea hallitsee IPEEC:n yleistä toimintakehystä ja -politiikkaa, mukaan luettuna rahoitusjärjestelyt, arvioi työryhmien edistystä sekä toimeenpanevan komitean ja sihteeristön työtä ja ohjaa toimeenpanevaa komiteaa. Poliittisen komitean olisi kokoonnuttava vähintään kerran vuodessa sen jäsenten määrittäminä ajankohtina ja määrittämissä paikoissa.

3.3

Toimeenpaneva komitea valvoo poliittisen komitean vuosikokousten järjestämistä, tutkii ja hyväksyy kunkin vuoden työohjelman ja talousarvion, tutkii jäsenyyspyynnöt, opastaa ja valvoo sihteeristön työtä ja laatii ehdotuksia työryhmille ja arvioi niiden työtä. Toimeenpanevan komitean olisi kokoonnuttava vähintään kahdesti vuodessa sen määrittäminä ajankohtina ja määrittämissä paikoissa.

3.4

Poliittisen komitean ja toimeenpanevan komitean olisi tehtävä päätökset yhteisymmärryksen pohjalta, jollei toisin määrätä.

3.5

Toimeenpaneva komitea voi hyväksyä joidenkin tai kaikkien jäsenten edustajista koostuvien työryhmien perustamisen yksittäisiä hankkeita varten tarpeen mukaan.

3.6

Kunkin työryhmän yhden edustajan, jonka ryhmä valitsee, olisi pyynnöstä raportoitava hankkeen edistymisestä kirjallisesti tai henkilökohtaisesti toimeenpanevalle komitealle. Työryhmien olisi kokoonnuttava niin usein kun se on tarpeen niiden suorittaman työn edistymisen arvioimiseksi, määritettävä lupaavia suuntia tulevalle työlleen ja annettava poliittiselle komitealle ja toimeenpanevalle komitealle suosituksia tarvittavista toimenpiteistä.

3.7

Poliittisen komitean ja toimeenpanevan komitean olisi kummankin valittava jäsenistä puheenjohtaja ja yksi tai useampi varapuheenjohtaja kahden vuoden toimikaudeksi.

3.8

IPEEC voi tarpeen mukaan järjestää ministerikokouksia. Ministerikokouksissa arvioidaan IPEEC:n yhteistyön edistymistä ja linjataan yleisellä tasolla tulevan työn painopisteitä.

3.9

IPEEC:n viestinnän ja toiminnan ensisijainen koordinaattori on IPEEC:n sihteeristö. Sihteeristön tehtävänä on: 1) järjestää poliittisen komitean ja toimeenpanevan komitean kokoukset; 2) järjestää erityistapahtumia, kuten telekonferensseja ja seminaareja; 3) vastaanottaa ja välittää uudet jäsenyyspyynnöt toimeenpanevalle komitealle; 4) koordinoida IPEEC:n toimiin ja niiden tilaan liittyvää viestintää, mukaan luettuna IPEEC:n verkkosivun perustaminen ja ylläpitäminen; 5) toimia IPEEC:n tiedotuselimenä; 6) ylläpitää poliittisen komitean ja toimeenpanevan komitean arkistoja; (7) valmistella vuosikertomus toimeenpanevan komitean valvonnassa; ja 8) suorittaa muut toimeenpanevan komitean määräämät tehtävät. Sihteeristön tehtävät ovat hallinnollisia.

3.10

IPEEC:n toiminnan kestävyyden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi sille perustetaan oma sihteeristö. IPEEC:n sihteeristö tullaan perustamaan Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) yhteyteen, jotta IPEEC voisi mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää IEA:n osaamista, kokemusta ja valmiuksia. Sihteeristön toimintaan voivat osallistua IPEEC:n kaikki jäsenet. Se raportoi toimeenpanevalle komitealle, joka opastaa sitä. Sihteeristöä rahoitetaan kaikkien jäsenten vapaaehtoisilla rahoitusosuuksilla (rahoitus- tai luontoissuoritusten muodossa).

3.11

Sihteeristön työllistämän henkilöstön lisäksi sihteeristö voi toimeenpanevan komitean päätöksellä käyttää jäsenten työllistämän henkilöstön palveluja, joita jäsenet asettavat sihteeristön käyttöön. Tällaisen henkilöstön palkoista vastaa niiden oma työnantaja omien työsopimusehtojensa mukaisesti.

3.12

Kunkin jäsenen olisi yksilöllisesti määritettävä IPEEC:n toimintaan osallistumisensa luonne.

4.1

Tällä toimeksiannolla, joka on luonteeltaan hallinnollinen, ei luoda mitään oikeudellisesti sitovia velvoitteita jäsenille ja jäsenten välille. Kunkin jäsenen olisi suoritettava tässä toimeksiannossa tarkoitetut toimet niiden lakien ja asetusten mukaisesti, joiden alainen se on, ja niiden kansainvälisten sopimusten mukaisesti, joissa se tai sen hallitus on osapuolena, sekä kulloistenkin talousarviomäärärahojen puitteissa.

4.2

IPEEC on avoin myös muille kansallisille valtion elimille ja hallitustenvälisille organisaatioille. Niiden jäsenyydestä päättää poliittinen komitea yhteisymmärryksessä. IPEEC:n jäsenyyden ehtona on IPEEC:n toimeksiannon allekirjoittaminen. Jäsenten maat on lueteltu lisäyksessä A. Poliittinen komitea voi tehdä muutoksia lisäykseen A konsensusperiaatteella.

4.3

Työryhmiin voi toimeenpanevan komitean kutsusta osallistua teknisiä tai muita asiantuntijoita jäsenten keskuudesta tai ulkopuolelta.

5.1

Kukin jäsen voi 3.11 kohdan sääntöjä noudattaen osoittaa IPEEC:lle rahoitusta ja muita resursseja kyseiseen jäseneen sovellettavien lakien, asetusten ja politiikkojen mukaisesti. Kunkin työryhmän rahoituksesta vastaavat kyseiseen työryhmään osallistuvat jäsenet sen kuhunkin jäseneen sovellettavien lakien, asetusten ja politiikkojen mukaisesti.

5.2

Kukin jäsen vastaa seuraavista kustannuksista, joita aiheutuu poliittisen komitean, toimeenpanevan komitean ja sen työryhmien kokouksista:

5.3

Kutakin jäsentä kannustetaan ilmoittamaan IPEEC:lle osoittamansa rahoitusosuus ennen kunkin vuoden työohjelman ja talousarvion hyväksymistä.

5.4

Tällä toimeksiannolla ei luoda mitään oikeuksia tai etuja, aineellisoikeudellisia tai menettelyoikeudellisia, joita voidaan lain mukaan täytäntöönpanna jäseniä, niiden toimihenkilöitä tai työntekijöitä tai muita henkilöitä vastaan. Jäsen ei saa esittää korvausvaatimusta toiselle jäsenelle toimista, joita tämä suorittaa tämän toimeksiannon nojalla. Tällä toimeksiannolla ei määrätä ketään jäsenten ulkopuolista henkilöä eikä sitä sovelleta kehenkään jäsenten ulkopuoliseen henkilöön.

6.1

IPEEC:n muun kuin työryhmien luoman henkisen omaisuuden pitäisi olla avointa ja vailla omistusoikeutta, paitsi jos toimeenpaneva komitea toisin määrittää.

6.2

Henkinen omaisuus, joka luodaan tai hankitaan toteutettaessa hankkeita työryhmien johdolla, olisi suojattava riittävästi ja tosiasiallisesti. Oikeuksien osoittaminen tällaiseen henkiseen omaisuuteen ja omistajatiedon käsittely olisi määriteltävä erityisin toteuttamisjärjestelyin asiaan liittyvien jäsenten kesken.

7.1

Tämä toimeksianto alkaa 24 päivänä toukokuuta 2009 ja jatkuu 10 vuoden ajan, paitsi jos jäsenet jatkavat sitä tai lopettavat sen.

7.2

Tätä toimeksiantoa voidaan milloin tahansa muuttaa kirjallisesti jäsenten yhteisymmärryksessä.

7.3

Jäsen voi erota IPEEC:stä. Jäsenen olisi pyrittävä antamaan asiasta kirjallinen ilmoitus muille jäsenille vähintään 90 päivää ennen aiottua eroamistaan.

1.

IPEEC:n sihteeristö toimii toimeenpanevan komitean (sellaisena kuin se on määritelty toimeksiannossa) käytännön opastuksen alaisuudessa. IPEEC:n sihteeristön työohjelmasta päättää toimeenpaneva komitea.

2.

IPEEC:n jäsenet tunnustavat, että IEA ei ota mitään taloudellista vastuuta IPEEC:n ja IPEEC:n sihteeristön suhteen. Jolleivät IPEEC:n jäsenet toisin päätä, kaikki IPEEC:n sihteeristön toimintaan ja henkilöstöön liittyvät kustannukset, mukaan luettuna nimitysten lopettamiseen liittyvät kustannukset, katetaan IPEEC:n jäsenten ja/tai muiden toimeenpanevan komitean hyväksymien elinten vapaaehtoisin rahoitusosuuksin.

3.

IPEEC:n sihteeristön tarkoitus on hoitaa tehtävät, jotka sille on toimeksiannossa osoitettu, edellyttäen että vapaaehtoisia rahoitusosuuksia suoritetaan riittävästi.

4.

IPEEC:n sihteeristö tai sen sisäinen yksikkö voi myös suorittaa samanlaisia tehtäviä kuin jokin työryhmä (sellaisena kuin se on määritelty toimeksiannossa), edellyttäen että kyseiseen työryhmään osallistuvat IPEEC:n jäsenet suorittavat riittävästi erityisiä vapaaehtoisia rahoitusosuuksia.

5.

IEA:n on määrä, toimeenpanevan komitean pyynnöstä ja sitä kuullen, suorittaa IPEEC:n sihteeristön palvelukseenotto IEA:n kulloinkin voimassa olevien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti ja tavalla, jolla kohdellaan tasavertaisesti IPEEC:n jäsenten maista tulevia ehdokkaita.

6.

IPEEC:n sihteeristö voi, toimeenpanevan komitean pyynnöstä ja IEA:n isäntämaan lakien ja IEA:n kulloinkin voimassa olevien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti, hyväksyä yksittäisiä henkilöitä lainaan IPEEC:n jäseniltä. Kukin IPEEC:n jäsen, joka lainaa yksittäisen henkilön IPEEC:n sihteeristölle, säilyttää vastuunsa kyseisen henkilön palkasta ja eduista, mukaan luettuna mutta ei välttämättä pelkästään matkat ja siirtyminen IEA:han ja IEA:sta, jotta henkilö voi aloittaa ja lopettaa palveluksensa IPEEC:n sihteeristössä. IEA ja muut IPEEC:n jäsenet eivät vastaa mistään tällaisista kustannuksista.

7

Kaikki IPEEC:n henkilöstö ja IPEEC:n jäseniltä lainaksi saadut henkilöt työskentelevät vain IPEEC:n sihteeristön puitteissa. He eivät tee mitään työtä IEA:lle.

8.

IEA:n olisi tämän pöytäkirjan ehtojen mukaisesti varmistettava, että IPEEC:n sihteeristö saa käyttöönsä toimistotilaa, joka on varustettu IEA:n laatutason mukaisesti. IPEEC:n sihteeristön henkilöstöllä pitäisi olla käytettävissään samat tukipalvelut, joita IEA tarjoaa IEA:n henkilöstölle, mukaan luettuina mutta ei välttämättä pelkästään palvelut, jotka liittyvät oikeudellisiin asioihin, henkilöstöön ja talousasioihin, julkaisuihin ja viestimiin, tietotekniikkaan, turvallisuuteen, siivoukseen ja ylläpitoon, työmatkojen matkustuspalveluihin ja kokoustilojen käyttöön.

9.

IPEEC:n sihteeristö ja sen toiminta IEA:n yhteydessä on tarkoitus rahoittaa kokonaan IPEEC:n jäsenten ja/tai muiden toimeenpanevan komitean hyväksymien elinten vapaaehtoisin rahoitusosuuksin. IPEEC:n sihteeristön henkilöstömäärästä ja talousarviosta päättää toimeenpaneva komitea IEA:n sihteeristöä kuullen.

10.

IPEEC:n jäsenet pyrkivät määrittämään keskenään mahdollisten rahoitusosuuksiensa määrän ja ajoituksen. Ne panevat merkille, että rahoitusosuudet, joilla tuetaan IPEEC:n sihteeristön toimintaa IEA:n yhteydessä, on suoritettava IEA:lle IEA:n vapaaehtoisia rahoitusosuuksia koskevien varainhoitosääntöjen ja -menettelyjen mukaisesti. IPEEC:n jäseniä kannustetaan käyttämään IEA:n tarjoamaa mallikirjettä vapaaehtoisten rahoitusosuuksien suorittamisen helpottamiseksi.

11.

Siltä osin kuin IEA ennakoi, että IPEEC:n kustannukset saattavat ylittää IPEEC:n jäsenten rahoitusosuudet, IEA:n olisi ilmoitettava toimeenpanevalle komitealle, että rahoitusosuudet eivät näytä riittävän jatkamaan IPEEC:n sihteeristön suunniteltua toimintaa. Toimeenpanevan komitean olisi opastettava IEA:ta IPEEC:n sihteeristön kulujen karsimisessa ja/tai tarjottava IEA:lle lisärahoitusta, jotta IPEEC:n sihteeristöllä olisi riittävät varat toiminnan jatkamiseen IEA:n yhteydessä. Siltä osin kuin IPEEC:n jäseniltä ei ole saatavissa tarvittavaa opastusta ja/tai riittävää lisärahoitusta tai IEA katsoo, että opastus ei ole riittävää, IEA voi päättää lopettaa IPEEC:n sihteeristön toiminnan IEA:n yhteydessä.

12.

Siltä osin kuin IPEEC:n sihteeristöltä on jäänyt vapaaehtoisia rahoitusosuuksia käyttämättä kunkin vuoden 31 päivänä joulukuuta, ne siirretään automaattisesti seuraavaan vuoteen IEA:n vakiomenettelyjen mukaisesti, edellyttäen kuitenkin, että IPEEC:n sihteeristö toimii seuraavanakin vuonna IEA:n yhteydessä.

13.

Tässä pöytäkirjassa tarkoitettu toiminta olisi aloitettava [päivämäärä]. Tästä riippumatta IPEEC:n jäsenet toteavat, että IPEEC:n sihteeristön ei odoteta aloittavan toimintaansa ennen kuin IPEEC:n jäseniltä saaduilla vapaaehtoisilla rahoitusosuuksilla on varmistettu IPEEC:n sihteeristön rahoitus 31 päivään joulukuuta 2010 asti, minkä suuruudeksi IEA on arvioinut 1,3 miljoonaa euroa.

14.

IEA:n sihteeristön ja toimeenpanevan komitean olisi kokoonnuttava tarpeen mukaan keskustelemaan tämän pöytäkirjan käytännön toteuttamiseen ja toimintaan liittyvistä asioista.

15.

Pöytäkirjaa voidaan muuttaa kirjallisesti IEA:n ja toimeenpanevan komitean yhteisymmärryksessä.

16.

Siltä osin kuin toiminnan alkamisen jälkeen jokin kansallinen valtion elin tai hallitustenvälinen organisaatio haluaa tulla IPEEC:n jäseneksi, sitä pyydetään allekirjoittamaan tämä pöytäkirja ja se määritellään IPEEC:n jäseneksi tämän pöytäkirjan soveltamiseksi. Jokainen uusi IPEEC:n jäsen on kelpoinen saamaan henkilöitä IPEEC:n sihteeristön palvelukseen tämän pöytäkirjan 5–8 kohdan ehtojen mukaisesti.

17.

IEA tai toimeenpaneva komitea voivat lakkauttaa tämän pöytäkirjan koska tahansa. Niiden olisi tässä tapauksessa pyrittävä ilmoittamaan asiasta kirjallisesti toiselle osapuolelle vähintään kahtatoista kuukautta aikaisemmin.

18.

Jos IPEEC:n jäsen eroaa IPEEC:stä toimeksiannon ehtojen mukaisesti, kyseisen IPEEC:n jäsenen eroilmoitus muodostaa tätä pöytäkirjaa koskevan eroilmoituksen. Tästä riippumatta IPEEC:n jäsenten olisi varmistettava, että IPEEC:n sihteeristö ilmoittaa välittömästi IEA:lle kirjallisesti tällaisesta eroilmoituksesta. IPEEC:stä eroava IPEEC:n osallinen ei saa IEA:lta hyvitystä aiemmin suorittamistaan vapaaehtoisista rahoitusosuuksista.

19.

Siltä osin kuin toimeenpaneva komitea ja IEA eivät ole päättäneet lopettaa tässä pöytäkirjassa tarkoitettua toimintaa ennen kunkin vuoden 30 päivää kesäkuuta, IEA lähettää tarpeen mukaan toimeenpanevan komitean kautta kaikille IPEEC:n jäsenille rahoituspyynnön sen varmistamiseksi, että IPEEC:n sihteeristöllä on tarvittava rahoitus seuraavaa kalenterivuotta varten. Siltä osin kuin IEA ei saa riittävää rahoitusta kunkin vuoden 30 päivään syyskuuta mennessä, IEA voi päättää IPEEC:n sihteeristön toiminnan lopettamisesta IEA:n yhteydessä.

20.

Jos tätä pöytäkirjaa muutetaan tai se lakkautetaan siten, että IPEEC:n sihteeristö ei enää toimi IEA:n yhteydessä, IPEEC:n jäsenet ja/tai muut toimeenpanevan komitean hyväksymät elimet vastaavat kokonaan kustannuksista, joita aiheutuu IPEEC:n sihteeristön palkatun henkilöstön irrottamisesta IEA:sta, samoin kuin kaikista muista välittömistä kustannuksista, joita aiheutuu tämän järjestelyn asianmukaisesta purkamisesta, ja ne suorittavat IPEEC:n sihteeristön talousarvioon riittävästi vapaaehtoisia rahoitusosuuksia tätä tarkoitusta varten IEA:n ja toimeenpanevan komitean keskenään määrittämällä tavalla; tällaiset rahoitusosuudet suoritetaan kunkin IPEEC:n jäsenen lakien ja asetusten mukaisesti. Siltä osin kuin vapaaehtoisista rahoitusosuuksista jää ylijäämää silloin, kun IPEEC:n sihteeristö lakkaa toimimasta IEA:n yhteydessä, IEA palauttaa käyttämättömät varat IPEEC:n jäsenille suhteessa näiden osuuksiin tuolloin voimassa olevasta talousarviosta. Tämä kappale pysyy voimassa tämän pöytäkirjan lakkauttamisen jälkeen.

21.

Tällä pöytäkirjalla ei aiheuteta eikä sillä ole tarkoitus aiheuttaa mitään laillisesti sitovia sitoumuksia tai velvoitteita IPEEC:n jäsenille tai IEA:lle.

1)

Korvataan IA.A1.009 kohdan kuvaus seuraavalla:

”Seuraavat ’kuitu- tai säiemateriaalit’ tai prepregit:

Huom. Tämä kohta ei aseta valvonnanalaiseksi 1C010.a, 1C010.b, 1C210.a ja 1C210.b kohdassa määriteltyjä ’kuitu- tai säiemateriaaleja’.”

2)

Korvataan IA.A1.010 kohdan kuvaus seuraavalla:

”Seuraavat muovi- tai hartsikyllästetyt kuidut (prepregit), metalli- tai hiilipinnoitteiset kuidut (preformit) tai ’hiilikuitu-preformit’:

Huom. Tämä kohta ei kata 1C010.e kohdassa määriteltyjä ’kuitu- tai säiemateriaaleja’.”