ISSN 1725-261X

doi:10.3000/1725261X.L_2009.261.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 261

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

52. vuosikerta
3. lokakuuta 2009


Sisältö

 

I   EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

Sivu

 

 

DIREKTIIVIT

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/57/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, pyörillä varustettuihin maatalous- tai metsätraktoreihin kaatumisen varalta asennetuista suojarakenteista ( 1 )

1

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/75/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, pyörillä varustettuihin maatalous- tai metsätraktoreihin kaatumisen varalta asennetuista suojarakenteista (staattiset testit) ( 1 )

40

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

DIREKTIIVIT

3.10.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 261/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2009/57/EY,

annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009,

pyörillä varustettuihin maatalous- tai metsätraktoreihin kaatumisen varalta asennetuista suojarakenteista

(kodifioitu toisinto)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Pyörillä varustettuihin maatalous- ja metsätraktoreihin kaatumisen varalta asennettuja suojarakenteita koskevaa jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 28 päivänä kesäkuuta 1977 annettua neuvoston direktiiviä 77/536/ETY (3) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin (4). Tämän takia mainittu direktiivi olisi selkeyden ja järkeistämisen vuoksi kodifioitava.

(2)

Direktiivi 77/536/ETY on yksi pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 4 päivänä maaliskuuta 1974 annetussa neuvoston direktiivissä 74/150/ETY, sellaisena kuin se on korvattuna maatalous- tai metsätraktoreiden, niiden perävaunujen ja vedettävien vaihdettavissa olevien koneiden ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnästä 26 päivänä toukokuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/37/EY (5), säädettyyn EY-tyyppihyväksyntäjärjestelmään kuuluvista erityisdirektiiveistä, ja direktiivissä vahvistetaan maatalous- ja metsätraktoreiden suunnittelua ja rakennetta koskevat tekniset vaatimukset kaatumisen varalta asennettujen suojarakenteiden osalta. Näiden teknisten vaatimusten tarkoituksena on jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen siten, että direktiivissä 2003/37/EY säädettyä EY-tyyppihyväksyntämenettelyä voidaan soveltaa kaikkiin traktorityyppeihin. Sen vuoksi direktiivin 2003/37/EY maatalous- tai metsätraktoreita, niiden perävaunuja ja vedettäviä vaihdettavissa olevia koneita ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettuja järjestelmiä, osia ja erillisiä teknisiä yksiköitä koskevia säännöksiä sovelletaan tähän direktiiviin.

(3)

Tämä direktiivi ei saa vaikuttaa jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä X olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sovellettava niitä,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Tätä direktiiviä sovelletaan direktiivin 2003/37/EY 2 artiklan j alakohdassa määriteltyihin traktoreihin, joilla on seuraavat ominaisuudet:

a)

taka-akselin kohdalla enintään 1 000 mm:n maavara;

b)

yhden vetoakselin kiinteä tai säädettävä raideleveys 1 150 mm tai enemmän;

c)

mahdollisuus asentaa traktoriin monipistekytkentälaite irrotettavia työvälineitä varten ja vetotanko;

d)

1,5–6 tonnin massa, joka vastaa traktorin omamassaa, sellaisena kuin se on määriteltynä direktiivin 2003/37/EY liitteessä I olevassa 2.1.1 kohdassa, mukaan lukien tämän direktiivin mukaisesti asennettu suojarakenne kaatumisen varalta ja suurinta valmistajan suosittelemaa kokoa olevat renkaat.

2 artikla

1.   Jäsenvaltion on annettava osan EY-tyyppihyväksyntä kaikille kaatumisen varalta asennetuille suojarakennetyypeille ja niiden kiinnitykselle traktoriin, jotka täyttävät liitteissä I–V vahvistetut rakennetta ja testausta koskevat vaatimukset.

2.   Osan EY-tyyppihyväksynnän antaneen jäsenvaltion on toteutettava, jos se on tarpeen ja tarvittaessa yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa, tarvittavat toimenpiteet sen tarkastamiseksi, että tuotantomallit ovat hyväksytyn tyypin mukaisia. Tällainen tarkastus suoritetaan pistokokein.

3 artikla

Jäsenvaltioiden on kunkin kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen ja sen traktoriin kiinnityksen osalta, jonka ne hyväksyvät 2 artiklan mukaisesti, annettava traktorin tai kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen valmistajalle tai tämän edustajalle liitteessä VI esitetyn mallin mukainen osan EY-tyyppihyväksyntämerkki.

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet estääkseen sellaisten merkkien käytön, jotka saattaisivat aiheuttaa sekaannusta 2 artiklan mukaisesti osan tyyppihyväksynnän saaneiden kaatumisen varalta asennettujen suojarakenteiden ja muiden laitteiden välillä.

4 artikla

1.   Jäsenvaltio ei saa kieltää saattamasta markkinoille kaatumisen varalta asennettuja suojarakenteita tai niiden traktoriin kiinnitystä niiden rakenteeseen liittyvistä syistä, jos niissä on osan EY-tyyppihyväksyntämerkki.

2.   Jäsenvaltio voi kuitenkin kieltää saattamasta markkinoille sellaista kaatumisen varalta asennettua suojarakennetta, jossa on osan EY-tyyppihyväksyntämerkki mutta jotka toistuvasti poikkeavat hyväksytystä tyypistä.

Kyseisen valtion on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle toteutetuista toimenpiteistä viipymättä, ja perusteltava päätöksensä.

5 artikla

Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on kuukauden kuluessa lähetettävä muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille jäljennökset kaikista kaatumisen varalta asennettujen suojarakennetyyppien osalta täytetyistä, liitteessä VII esitetyn mukaisista osan tyyppihyväksyntätodistuslomakkeista, joiden perusteella ne joko ovat antaneet tyyppihyväksyntätodistuksen tai evänneet sen.

6 artikla

1.   Jos osan EY-tyyppihyväksyntätodistuksen antanut jäsenvaltio havaitsee, että useat kaatumisen varalta asennetut suojarakenteet ja niiden kiinnitykset traktoreihin, joissa on sama osan EY-tyyppihyväksyntämerkki, eivät ole sen hyväksymän tyypin mukaisia, sen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tuotantomallit ovat hyväksytyn tyypin mukaisia. Kyseisen valtion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille toteutetuista toimenpiteistä, jotka saattavat, jos kyseessä on vakava ja toistuva poikkeavuus, johtaa osan EY-tyyppihyväksynnän peruuttamiseen. Kyseisten viranomaisten on toteutettava samanlaiset toimenpiteet, jos toisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat, ettei traktori ole hyväksytyn tyypin mukainen.

2.   Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on kuukauden kuluessa ilmoitettava toisilleen osan EY-tyyppihyväksynnän peruuttamisesta ja tämän toimenpiteen perusteista.

7 artikla

Kaikki tämän direktiivin täytäntöön panemiseksi annettujen säännösten nojalla tehdyt päätökset, jotka koskevat kaatumisen varalta asennetuille suojarakenteille ja niiden traktoreihin kiinnityksille annetun osan tyyppihyväksynnän epäämistä tai peruuttamista, tai niiden markkinoille saattamisen tai käytön kieltämistä, on perusteltava yksityiskohtaisesti. Tällaisesta päätöksestä on ilmoitettava asianosaiselle, jolle on samanaikaisesti annettava tieto jäsenvaltion voimassa olevan lainsäädännön mukaan hänen käytettävissään olevista muutoksenhakukeinoista ja määräajoista muutoksenhaulle.

8 artikla

1.   Jäsenvaltiot eivät saa evätä traktorilta EY-tyyppihyväksyntää tai direktiivin 2003/37/EY 2 artiklan u alakohdassa tarkoitettua asiakirjaa tai kansallista tyyppihyväksyntää kaatumisen varalta asennettuihin suojarakenteisiin liittyvistä syistä, jos ne täyttävät liitteessä I–IX esitetyt vaatimukset.

2.   Jäsenvaltiot eivät saa myöntää traktorityypille direktiivin 2003/37/EY 2 artiklan u alakohdassa tarkoitettua asiakirjaa, jos kyseinen traktorityyppi ei ole tämän direktiivin vaatimusten mukainen.

Jäsenvaltiot saavat evätä traktorityypiltä kansallisen tyyppihyväksynnän, jos kyseinen traktorityyppi ei ole tämän direktiivin vaatimusten mukainen.

9 artikla

Jäsenvaltiot eivät saa evätä traktoreiden rekisteröintiä eivätkä kieltää traktoreiden myyntiä, ensimmäistä käyttöönottoa tai käyttöä kaatumisen varalta asennettuun suojarakenteeseen liittyvistä syistä, jos ne täyttävät liitteessä I–IX esitetyt vaatimukset.

10 artikla

Jokaiseen 1 artiklassa tarkoitettuun traktoriin on EY-tyyppihyväksynnän yhteydessä asennettava kaatumisen varalta suojarakenne, joka vastaa liitteiden I–IV vaatimuksia.

11 artikla

Tarvittavat muutokset tämän direktiivin liitteiden I–IX säännösten mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen annetaan direktiivin 2003/37/EY 20 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

12 artikla

Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

13 artikla

Kumotaan direktiivi 77/536/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä X olevassa A osassa mainituilla säädöksillä, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä X olevassa B osassa asetettuja määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sovellettava niitä.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä XI olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

14 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2010.

15 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 13 päivänä heinäkuuta 2009.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

H.-G. PÖTTERING

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. ERLANDSSON


(1)  EYVL C 10, 15.1.2008, s. 21.

(2)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 25. syyskuuta 2007 (EUVL C 219 E, 28.8.2008, s. 68), ja neuvoston päätös, tehty 22. kesäkuuta 2009.

(3)  EYVL L 220, 29.8.1977, s. 1.

(4)  Katso liitteessä X oleva A osa.

(5)  EUVL L 171, 9.7.2003, s. 1.


LIITELUETTELO

LIITE I

Edellytykset osan EY-tyyppihyväksynnälle

LIITE II

Edellytykset kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen ja sen traktoriin kiinnityksen lujuuden testaukselle

LIITE III

Testausmenettelyt

LIITE IV

Kuvat

LIITE V

Kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen (turvakehys tai -ohjaamo) lujuuden sekä sen traktoriin kiinnityksen lujuuden osalta tehtyyn osan EY-tyyppihyväksyntätestiin liittyvä selostemalli

LIITE VI

Merkit

LIITE VII

Osan EY-tyyppihyväksyntätodistuslomakkeen malli

LIITE VIII

Edellytykset EY-tyyppihyväksynnälle

LIITE IX

Malli traktorityypin EY-tyyppihyväksyntätodistuksen liitteeksi kaatumisen varalta asennettujen suojarakenteiden (turvaohjaamo tai -kehys) sekä niiden traktoriin kiinnityksen lujuuden osalta

LIITE X

A osa: Kumottu direktiivi ja luettelo sen myöhemmistä muutoksista

B osa: Osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamista ja soveltamista koskevat määräajat

LIITE XI

Vastaavuustaulukko

LIITE I

Edellytykset osan EY-tyyppihyväksynnälle

1.   MÄÄRITELMÄ

1.1

Kaatumisen varalta asennetulla suojarakenteella (turvaohjaamolla tai -kehyksellä) tarkoitetaan traktorin rakennetta, jonka pääasiallinen tarkoitus on välttää tai rajoittaa kuljettajalle traktorin tavanomaisessa käytössä tapahtuvasta kaatumisesta aiheutuvaa vaaraa.

1.2

Edellä 1.1 kohdassa tarkoitetuille rakenteille on tunnusomaista, että ne varmistavat kaatumisen tapahtuessa, että niiden sisään jää kuljettajan suojelemiseksi riittävän suuri esteetön tila.

2.   YLEISTÄ

2.1

Jokainen kaatumisen varalta asennettu suojarakenne ja sen kiinnitys traktoriin on suunniteltava ja rakennettava siten, että 1 kohdassa esitetty pääasiallinen tarkoitus toteutuu.

2.2

Tämä vaatimus on tarkastettava toisella liitteessä III esitetyistä testausmenetelmistä. Valitussa menetelmässä on otettava huomioon traktorin massa seuraavasti:

 

traktorit, joiden massa on 1 artiklassa säädetty – liitteessä III oleva B osa,

 

traktorit, joiden massa on yli 1,5 tonnia mutta enintään 3,5 tonnia – liitteessä III oleva A osa,

 

traktoreihin, joissa on kääntyvä ohjauspaikka (kääntyvä istuin ja ohjauspyörä) tai jotka on varustettu valinnaisilla istuimilla, voidaan soveltaa ainoastaan liitteessä III olevassa B osassa kuvattua testausmenetelmää.

3.   HAKEMUS OSAN EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄ VARTEN

3.1

Traktorin valmistajan tai kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen valmistajan tai näiden edustajien on tehtävä osan EY-tyyppihyväksyntähakemus kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen ja sen traktoriin kiinnityksen lujuuden osalta.

3.2

Osan EY-tyyppihyväksyntähakemuksen mukana on oltava seuraavat asiakirjat kolmena kappaleena ja seuraavat tiedot:

 

yleinen rakennepiirros joko piirustukseen merkityssä mittakaavassa tai kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen tärkeimmät mitat esittävä piirros. Tässä piirroksessa on erityisesti kuvattava asennusosien yksityiskohdat,

 

valokuvat sivulta ja takaa, joissa näkyvät kiinnityksen yksityiskohdat,

 

lyhyt kuvaus kaatumisen varalta asennetusta suojarakenteesta mukaan lukien rakennetyyppi, asennuksen yksityiskohdat ja tarvittaessa valssauspäällystyksen yksityiskohdat, sisään- ja ulospääsytavat, sisäpehmusteiden yksityiskohdat ja vierimisen jatkumisen estävät ominaisuudet sekä lämmityksen ja tuuletuksen yksityiskohdat,

 

rakenneosissa käytettyjen materiaalien yksityiskohdat mukaan lukien kannattimet ja kiinnityspultit (ks. liite V).

3.3

Osan tyyppihyväksyntätestien suorittamisesta vastaavalle tarkastuslaitokselle on luovutettava sitä traktorityyppiä edustava traktori, johon hyväksyttävä suojarakenne on tarkoitettu. Tähän traktoriin asennetaan kyseinen suojarakenne kaatumisen varalta.

3.4

Osan EY-tyyppihyväksynnän haltija voi pyytää sen laajentamista koskemaan muitakin traktorityyppejä. Alkuperäisen osan EY-tyyppihyväksynnän antaneen toimivaltaisen viranomaisen on annettava laajennus, jos hyväksytty suojarakenne kaatumisen varalta ja traktorityyppi (-tyypit), joita varten laajennusta haetaan, täyttävät seuraavat edellytykset:

 

ilman painolastia olevan traktorin liitteessä II olevan 1.3 kohdan mukaisesti määritelty massa ei ylitä testissä käytettyä vertailumassaa 5 %:a enempää,

 

kiinnitysmenetelmä ja traktorin osat, joihin kiinnitys kohdistuu, ovat samanlaiset,

 

sellaiset osat kuten lokasuojat ja konepellit, jotka saattavat tukea kaatumisen varalta asennettua suojalaitetta, ovat samanlaiset,

 

istuimen sijaintia ei ole muutettu.

4.   MERKINNÄT

4.1

Jokaisessa hyväksytyn tyypin mukaisessa kaatumisen varalta asennetussa suojarakenteessa on oltava seuraavat merkinnät:

4.1.1

tavaramerkki tai kaupallinen merkki,

4.1.2

liitteessä VI olevan mallin mukainen osan tyyppihyväksyntämerkki,

4.1.3

suojarakenteen sarjanumero,

4.1.4

traktorin/traktoreiden merkki ja tyyppi/tyypit, joihin suojarakenne on tarkoitettu.

4.2

Kaikkien näiden yksityiskohtien on oltava näkyvissä pienessä laatassa.

4.3

Näiden merkintöjen on oltava näkyvällä, helposti luettavalla ja pysyvällä tavalla tehtyjä.

LIITE II

Edellytykset kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen ja sen traktoriin kiinnityksen lujuuden testaukselle

1.   YLEISTÄ

1.1   Testin tarkoitus

Erityistä laitetta käyttämällä tehdyt testit on tarkoitettu jäljittelemään sellaisia kuormia, jotka kohdistuvat kaatumisen varalta asennettuun suojarakenteeseen traktorin kaatuessa. Näiden liitteessä III kuvattujen testien avulla on voitava arvioida kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen ja kannattimien lujuus.

1.2   Testin valmistelu

1.2.1

Kaatumisen varalta asennettu suojarakenne on testattava siinä traktorityypissä, jota varten se on suunniteltu. Se on kiinnitettävä traktoriin traktorin valmistajan tai suojarakenteen valmistajan ohjeiden mukaisesti.

1.2.2

Traktoriin on testejä varten asennettava kaikki sarjatuotannon rakenneosat, jotka saattavat vaikuttaa kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen lujuuteen tai jotka saattavat olla tarpeen lujuustestissä.

Osat, jotka saattavat aiheuttaa vaaraa vapaassa tilassa, on myös asennettava, jotta voidaan tutkia, ovatko ne tässä liitteessä olevan 4.1 kohdan vaatimusten mukaisia.

1.2.3

Testit suoritetaan traktorin seisoessa paikallaan.

1.3   Traktorin massa

Punnitun massan W, jota käytetään kaavassa (ks. liitteessä III oleva A ja B osa) heiluripainon putoamiskorkeuden ja puristusvoiman laskemiseen, on oltava vähintään direktiivin 2003/37/EY liitteessä I olevassa 2.1.1 kohdassa määritelty massa (ilman lisävarusteita mutta mukaan lukien jäähdytysneste, öljyt, polttoaine, työkalut ja kuljettaja) lisättynä kaatumisen varalta asennetulla suojarakenteella ja vähennettynä 75 kg:lla. Mukaan ei lueta valinnaisia etu- tai takapainoja, rengaspainoja, asennettuja työkaluja, asennettuja varusteita tai erityisosia.

2.   LAITTEET JA VARUSTEET

2.1   Heiluripaino

2.1.1

Heiluripaino on ripustettava kahdella ketjulla tai vaijerilla vähintään 6 m maanpinnan yläpuolella sijaitsevista saranakohdista. Ripustetun painon korkeuden säätäminen erikseen sekä painon ja sitä kannattavien ketjujen tai vaijerien välisen kulman säätäminen on oltava mahdollista.

2.1.2

Painon on oltava 2 000 ± 20 kg lukuun ottamatta ketjujen tai vaijerien painoa, joiden paino saa olla enintään 100 kg. Iskupinnan sivujen pituuden on oltava 680 ± 20 mm (ks. liitteessä IV oleva kuva 4). Paino täytetään siten, että sen painopisteen sijainti on muuttumaton.

2.1.3

Painon vetäminen takaisin heiluriksi kutakin testiä varten määrättyyn korkeuteen on oltava mahdollista. Pikairrotusmekanismin on annettava painon heilua alaspäin muuttamatta sen kallistumaa suhteessa kannattaviin ketjuihin tai vaijereihin.

2.2   Heilurin tuet

Heilurin saranakohdat on kiinnitettävä tiukasti, jotta niiden siirtyminen johonkin suuntaan ei ole suurempi kuin 1 % putoamiskorkeudesta.

2.3   Kiinnitysköydet

2.3.1

Traktori on köytettävä kiinnitys- ja kiristyslaitteilla kiinni joustamattomaan betonijalustaan tiukasti kiinnitettyihin maakiskoihin. Kiskojen on sijaittava sopivan kaukana toisistaan, jotta traktori voidaan köyttää kiinni kuten liitteessä IV olevissa kuvissa 5, 6 ja 7 esitetään. Traktorin pyörien ja mahdollisten akselin kannattimien on kussakin testissä oltava joustamattoman alustan päällä.

2.3.2

Kiristyslaitteiden ja maakiskoihin kiinnitysten lisäksi traktori on köytettävä kiinni määrättyjen mittojen mukaisella vaijerilla.

Tämän vaijerin on oltava pyöreää, sisäosaltaan säikeistä punottua, rakenteeltaan 6 × 19 ISO-standardin 2408 mukaisesti. Vaijerin nimellisläpimitan on oltava 13 mm.

2.3.3

Niveltraktorin keskinivel on tuettava ja köytettävä kiinni sopivalla tavalla edestä, takaa ja sivulta tulevia iskuja ja puristustestejä varten ja se on lisäksi tuettava kyljestä sivulta tulevia iskuja varten. Etu- ja takapyörien ei tarvitse olla samassa linjassa, jos se helpottaa sopivien vaijerien kiinnittämistä.

2.4   Pyörien tuki ja palkki

2.4.1

Pyörän tukena sivulta tulevassa iskussa käytetään palkkia liitteessä IV olevassa kuvassa 7 esitetyn mukaisesti.

2.4.2

Noin 150 mm × 150 mm läpimitaltaan oleva havupuupalkki kiinnitetään lattiaan pönkittämään renkaita iskun vastakkaiselta puolelta kuten liitteessä IV olevissa kuvissa 5, 6 ja 7 esitetään.

2.5   Niveltraktoreiden tuet ja köydet

2.5.1

Niveltraktoreita varten käytetään lisätukia ja -köysiä. Niiden tarkoitus on varmistaa, että se osa traktorista, johon suojarakenne kaatumisen varalta asennetaan, on yhtä jäykkä kuin jäykän traktorin vastaava osa.

2.5.2

Isku- ja puristustestejä varten tarvittavat lisätiedot esitetään liitteessä III.

2.6   Puristuslaite

Liitteen IV kuvassa 8 kuvatun laitteen on pystyttävä kohdistamaan alaspäin suuntautuva voima kaatumisen varalta asennettuun suojarakenteeseen murrosnivelillä taakkaa käyttävään mekanismiin yhdistetyn noin 250 mm leveän jäykän palkin kautta. Sopivat akselin kannattimet on järjestettävä, jotta traktorin renkaat eivät kannata puristusvoimaa.

2.7   Mittauslaite

2.7.1

Liitteessä III olevassa A ja B osassa vahvistetuissa testeissä on käytettävä laitetta, jossa on asennettu liikkuva kitkarengas tiiviisti vaakasuoraan tankoon suurimman hetkellisen poikkeaman ja jäännöspoikkeaman eron mittaamiseksi testissä, jossa isku tulee sivulta.

2.7.2

Liitteessä III olevassa A osassa vahvistetuissa testeissä mittaukset on tehtävä laboratoriokokeen jälkeen sen määrittämiseksi, onko jokin suojarakenteen osa työntynyt liitteessä III olevan A osan 2 kohdassa vahvistettuun vapaaseen tilaan.

2.7.3

Liitteessä III olevassa B osassa määrättyjä testejä varten on oltava laitteita – kuten valokuvauslaitteita – jotta laboratoriokokeiden jälkeen voidaan osoittaa, onko jokin suojarakenteen osa työntynyt näiden testien aikana liitteessä III olevan B osan 2 kohdassa esitettyyn vapaaseen tilaan tai joutunut kosketuksiin sen kanssa.

2.8   Mittauksessa sallitut poikkeamat

Testien aikana tehdyissä mittauksissa sallitaan seuraavat poikkeamat:

2.8.1

testin aikana mitatut lineaariset mitat (lukuun ottamatta 2.8.2 kohtaa); suojarakenteen ja traktorin mitat, vapaa tila ja renkaiden poikkeamat, kun ne on köytetty kiinni iskutestejä varten: ± 3 mm,

2.8.2

iskutestejä varten asetettu heiluripainon korkeus: ± 6 mm,

2.8.3

traktorin mitattu massa: ± 20 kg,

2.8.4

puristustesteissä käytetty taakka: ± 2 %,

2.8.5

painoa kannattavien ketjujen tai vaijerien kulma osumapisteessä: ± 2°.

3.   TESTIT

3.1   Yleistä

3.1.1   Testisarja

3.1.1.1

Testiluettelon ja testin järjestyksen on oltava seuraavanlainen. Kohtien numerot viittaavat numeroihin, joissa testit esitetään liitteessä III olevassa A ja B osassa:

1.

isku takaa:

1.1,

2.

puristus takaa:

1.4,

3.

isku edestä:

1.2,

4.

isku sivulta:

1.3,

5.

puristus edestä:

1.5.

3.1.1.2

Jos jokin kiinnityslaitteen osa liikkuu tai särkyy testausten aikana, testi toistetaan.

3.1.1.3

Testin aikana ei saa tehdä traktoriin tai kaatumisen varalta asennettuun suojarakenteeseen korjauksia tai säätöjä.

3.1.1.4

Traktorin vaihteiston on oltava vapaa-asennossa ja jarrujen pois käytöstä koko testin ajan.

3.1.1.5

Jos traktorissa on kääntyvä ohjauspaikka (kääntyvä istuin ja ohjauspyörä), ensimmäinen isku kohdistetaan pituussuunnassa painavimpaan päähän (jossa on yli 50 prosenttia traktorin massasta). Tämän jälkeen samaan päähän kohdistetaan puristustesti. Toinen isku kohdistetaan kevyimpään päähän, ja kolmas isku kohdistetaan sivusuunnassa. Tämän jälkeen kohdistetaan toinen puristustesti kevyimpään päähän.

3.1.2   Raideleveys

Takapyörien raideleveysasetus valitaan siten, että renkaat eivät tue kaatumisen varalta asennettua suojarakennetta testien aikana, sikäli kuin se on mahdollista.

3.1.3   Vaarattomien osien poistaminen

Kaikki traktorin ja kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen osat, jotka täydellisinä yksikköinä antavat suojaa kuljettajalle, mukaan lukien sääsuojaus, on toimitettava testattavaksi tarkoitetun traktorin mukana. On sallittua poistaa varmuuslasista tai vastaavasta materiaalista valmistetut etu-, sivu- ja takaikkunat ja mahdolliset irrotettavat paneelit, varusteet ja tarvikkeet, joilla ei ole merkitystä rakenteellisen lujuuden kannalta ja jotka eivät voi aiheuttaa vaaraa kaatumisen yhteydessä.

3.1.4   Iskujen suunta

Traktorin kyljen, johon sivulta tuleva isku kohdistuu, on oltava se kylki, joka todennäköisesti vääntyy eniten. Iskun takaa on kohdistuttava kulmaan, joka sijaitsee kauimpana sivulta tulevasta iskusta, ja iskun edestä kulmaan, joka sijaitsee lähimpänä sivulta tulevaa iskua.

3.1.5   Rengaspaineet ja poikkeamat

Renkaat eivät saa olla vesipainolastatut. Eri testeissä kiinni köytettyjen renkaiden paineiden ja poikkeamien tulee olla seuraavan taulukon mukaisia:

 

Rengaspaine (baaria)

Poikkeama (mm)

Vyörenkaat

Ristikudosrenkaat

Etu

Taka

Etu

Taka

Etu

Taka

Neliveto, samankokoiset etu- ja takapyörät

1,20

1,20

1,00

1,00

25

25

Neliveto, etupyörät pienemmät kuin takapyörät

1,80

1,20

1,50

1,00

20

25

Kaksipyöräveto

2,40

1,20

2,00

1,00

15

25

4.   TULOSTEN TULKINTA

4.1

Osan EY-tyyppihyväksyntää varten luovutetun kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen katsotaan täyttäneen lujuutta koskevat vaatimukset, jos se täyttää seuraavat edellytykset:

4.1.1

siinä ei ole liitteessä III olevan A ja B osan 3.1 kohdassa esitettyjä murtumia eikä halkeamia,

4.1.2

liitteessä III olevan A osan testeissä: mikään vapaan tilan osa ei ole kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen ulkopuolella.

Liitteessä III olevan B osan testeissä: kaatumisen varalta asennettu suojarakenne ei ole työntynyt mihinkään vapaan tilan osaan isku- tai puristustestin aikana tai ole suojarakenteen ulkopuolella, kuten liitteessä III olevan B osan 3.2 kohdassa esitetään;

4.1.3

liitteessä III olevan A osan testeissä: suurimman hetkellisen poikkeaman ja jäännöspoikkeaman liitteessä III olevan A osan 3.3 kohdassa tarkoitettu ero on enintään 15 cm.

Liitteessä III olevan B osan testeissä: sivulta tulevassa iskutestissä suurimman hetkellisen poikkeaman ja jäännöspoikkeaman liitteessä III olevan B osan 3.3 kohdassa tarkoitettu ero on enintään 25 cm.

4.2

Liioin ei saa olla muita erityistä vaaraa aiheuttavia tekijöitä, kuten todennäköisesti vaarallisesti pirstoutuvan tyyppistä lasia, liian vähäistä pehmustusta katon sisäpuolella tai siinä kohdassa, johon kuljettajan pää saattaa osua.

5.   TESTAUSSELOSTE

5.1

Testausseloste liitetään liitteessä VII tarkoitettuun osan EY-tyyppihyväksyntätodistukseen. Selosteen on oltava liitteessä V esitetyn mukainen. Selosteessa on oltava:

5.1.1

yleinen kuvaus kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen muodosta ja rakenteesta mukaan lukien materiaalit ja varusteet; traktorin ulkomitat, kun suojarakenne on asennettu siihen; tärkeimmät sisämitat; pienin vapaa tila ohjauspyörästä; ohjauspyörän etäisyys sivusuunnassa suojarakenteen sivuista; suojarakenteen katon korkeus istuimesta tai istuimen vertailupisteestä ja mahdollisesta jalkakorokkeesta; tavanomaisten sisään- ja ulospääsyteiden ja hätäpoistumisteiden yksityiskohdat, suojarakenteen osien mukaan; ja lämmityksen ja tarvittaessa tuuletuksen yksityiskohdat,

5.1.2

mahdollisten erityislaitteiden yksityiskohdat, kuten traktorin vierimisen jatkumisen estävät laitteet,

5.1.3

lyhyt kuvaus mahdollisesta sisäpuolen pehmustuksesta, joka on tarkoitettu vähentämään pää- ja hartiavammoja tai melua,

5.1.4

selvitys asennetun tuulilasin ja lasien tyypistä.

5.2

Selosteessa on yksilöitävä selvästi testeissä käytetty traktorityyppi (merkki, tyyppi, myyntinimitys jne.) ja ne tyypit, joita varten kaatumisen varalta asennettu suojarakenne on tarkoitettu.

5.3

Jos osan EY-tyyppihyväksyntä laajennetaan koskemaan muita traktorityyppejä, selosteessa on viitattava tarkasti alkuperäisen osan EY-tyyppihyväksynnän selosteeseen, ja siinä on osoitettava tarkasti liitteessä I olevassa 3.4 kohdassa vahvistettujen vaatimusten täyttäminen.

LIITE III

TESTAUSMENETTELYT

A.   Testausmenetelmä I

1.   ISKU- JA PURISTUSTESTIT

1.1   Taakse kohdistuva isku

1.1.1

Traktori on sijoitettava suhteessa painoon siten, että paino iskee kaatumisen varalta asennettuun suojarakenteeseen, kun painon iskupinta ja kannattavat ketjut tai vaijerit ovat 20°:n kulmassa pystytasoon nähden, jollei kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen kulma pystytasoon nähden ole kosketuspisteessä poikkeaman aikana suurempi. Tässä tapauksessa painon iskupinta säädetään lisäkannattimen avulla sellaiseksi, että se on yhdensuuntainen kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen kanssa osumapisteessä suurimman poikkeaman hetkellä, kun kannattavat ketjut tai vaijerit ovat 20°:n kulmassa pystytasoon nähden. On toteutettava toimenpiteet, joilla vähennetään painon taipumusta kääntyä kosketuspisteen ympäri. Painon ripustuskorkeus on säädettävä siten, että sen painopisteen paikka kulkee kosketuspisteen kautta.

Osumapisteen on oltava se osa kaatumisen varalta asennetusta suojarakenteesta, joka todennäköisesti osuu ensimmäisenä maahan taaksepäin suuntautuvassa kaatumisonnettomuudessa, yleensä rakenteen yläreuna. Painon painopisteen on oltava yksi kuudesosa kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen yläosan leveydestä traktorin keskitason suuntaisesta kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen äärimmäistä ulkoreunaa koskettavasta pystytasosta sisäänpäin.

Jos kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen takaosan kaari kuitenkin alkaa kauempaa kuin tästä pystytason sisällä sijaitsevasta kohdasta, isku on kohdistettava kaaren alkuun, siis kohtaan, jossa tämä kaari sivuaa traktorin keskitasoon nähden suorassa kulmassa olevaa linjaa (ks. liitteen IV kuva 9).

Jos jokin rakenteen ulkoneva elin muodostaisi riittämättömän alueen painolle, tuohon elimeen on kiinnitettävä sopivan paksuinen ja korkuinen noin 300 mm:n pituinen teräslevy siten, ettei se vaikuta kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen lujuuteen.

1.1.2

Jäykkärunkoiset traktorit köytetään kiinni. Kiinnittimien kiinnityskohtien on oltava noin 2 m taka-akselin takana ja 1,5 m etuakselin edessä. Niiden on oltava joko tasossa, jossa heilurin painopiste heiluu, tai jossa useampi kuin yksi kiinnitin antaa resultanttivoiman tässä tasossa liitteen IV kuvassa 5 esitetyn mukaisesti.

Kiinnitykset on kiristettävä niin, että poikkeamat etu- ja takarenkaissa ovat liitteessä II olevassa 3.1.5 kohdassa esitetyn mukaiset. Kun kiinnitykset on kiristetty, on kiinnitettävä läpimitaltaan 150 × 150 mm:n puupalkki etupyörien eteen ja työnnettävä se tiukasti niitä vasten.

1.1.3

Niveltraktoreiden kummatkin akselit on köytettävä kiinni. Sen traktorin osan akselia, johon suojarakenne kaatumisen varalta on asennettu, pidetään taka-akselina kuten liitteessä IV olevassa kuvassa 5 esitetään. Nivelkohta on sitten tuettava läpimitaltaan 100 × 100 mm:n puupalkilla ja köytettävä lujasti kiinni maaraiteisiin kiinnitetyillä vaijereilla.

1.1.4

Paino on vedettävä takaisin niin, että sen painopisteen korkeus osumapisteestä saadaan seuraavasta kaavasta:

H = 125 + 0,020 W

jossa H on putoamiskorkeus millimetreinä ja W on traktorin massa liitteessä II olevan 1.3 kohdan määritelmän mukaisesti.

Paino on sitten vapautettava ja annettava sen törmätä kaatumisen varalta asennettua suojarakennetta vasten.

1.2   Eteen kohdistuva isku

1.2.1

Traktori on sijoitettava suhteessa painoon siten, että paino iskee kaatumisen varalta asennettuun suojarakenteeseen, kun painon iskupinta ja kannattavat ketjut tai vaijerit ovat 20°:n kulmassa pystytasoon nähden, jollei kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen kulma pystytasoon nähden ole kosketuspisteessä poikkeaman aikana suurempi. Tässä tapauksessa painon iskupinta säädetään lisäkannattimen avulla sellaiseksi, että se on yhdensuuntainen kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen kanssa osumapisteessä suurimman poikkeaman hetkellä, kun kannattavat ketjut tai vaijerit ovat 20°:n kulmassa pystytasoon nähden. On toteutettava toimenpiteet, joilla vähennetään painon taipumusta kääntyä kosketuspisteen ympäri. Painon ripustuskorkeus on säädettävä siten, että sen painopisteen paikka kulkee kosketuspisteen kautta.

Osumapisteen on oltava se osa kaatumisen varalta asennetusta suojarakenteesta, joka todennäköisesti osuu ensimmäisenä maahan, jos traktori kaatuisi eteenpäin liikkuessaan sivulle, yleensä etuosan yläreuna. Painon painopisteen on oltava korkeintaan 80 mm kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen yläosan leveydestä traktorin keskitason suuntaisesta kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen äärimmäistä ulkoreunaa koskettavasta pystytasosta sisäänpäin.

Jos kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen etuosan kaari alkaa kauempaa kuin 80 mm tämän pystytason sisällä, isku on kohdistettava kaaren alkuun, siis kohtaan, jossa tämä kaari sivuaa traktorin keskitasoon nähden suorassa kulmassa olevaa linjaa (ks. liitteen IV kuva 9).

1.2.2

Jäykkärunkoiset traktorit köytetään kiinni liitteen IV kuvassa 6 esitetyn mukaisesti. Kiinnittimien kiinnityskohtien on oltava noin 2 m taka-akselin takana ja 1,5 m etuakselin edessä.

Kiinnitykset on kiristettävä niin, että poikkeamat etu- ja takarenkaissa ovat liitteessä II olevassa 3.1.5 kohdassa osoitetun mukaiset. Kun kiinnitykset on kiristetty, on kiinnitettävä läpimitaltaan 150 × 150 mm:n puupalkki takapyörien taakse ja työnnettävä se tiukasti niitä vasten.

1.2.3

Niveltraktoreiden kummatkin akselit on köytettävä kiinni. Sen traktorin osan akselia, johon suojarakenne kaatumisen varalta on asennettu, pidetään etuakselina liitteen IV kuvassa 6 esitetyn mukaisesti. Nivelkohta on sitten tuettava läpimitaltaan noin 100 × 100 mm:n puupalkilla ja köytettävä lujasti kiinni maaraiteisiin kiinnitetyillä vaijereilla.

1.2.4

Paino on vedettävä takaisin niin, että sen painopisteen korkeus osumapisteestä saadaan seuraavasta kaavasta:

H = 125 + 0,020 W

1.3   Sivulle kohdistuva isku

1.3.1

Traktori on sijoitettava suhteessa painoon siten, että paino iskee kaatumisen varalta asennettuun suojarakenteeseen, kun painon iskupinta ja kannattavat ketjut tai vaijerit ovat pystysuorassa, ellei suojarakenne ole kosketuspisteessä poikkeaman aikana muussa asennossa kuin pystysuorassa. Tässä tapauksessa painon iskupinta säädetään lisäkannattimen avulla sellaiseksi, että se on yhdensuuntainen kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen kanssa osumapisteessä suurimman taipuman hetkellä, kun kannattavat ketjut tai vaijerit ovat pystysuorassa. Painon ripustuskorkeus on säädettävä siten, että sen painopisteen paikka kulkee kosketuspisteen kautta.

Osumapisteen on oltava se osa kaatumisen varalta asennetusta suojarakenteesta, joka todennäköisesti osuu ensimmäisenä maahan sivulle suuntautuvassa kaatumisonnettomuudessa, yleensä yläreuna. Ellei ole varmaa, että jokin tämän reunan toinen osa osuisi maahan ensin, osumapisteen on oltava tasossa, joka on suorassa kulmassa traktorin keskitasoon nähden ja kulkee säätövaran keskikohdassa sijaitsevan istuimen keskikohdan kautta. On toteutettava toimenpiteet, joilla vähennetään painon taipumusta kääntyä kosketuspisteen ympäri.

1.3.2

Jäykkärunkoisissa traktoreissa köytetään kiinni kaikki suhteessa suojarakenteeseen jäykässä asennossa olevat akselit siltä sivulta, johon isku aiotaan kohdistaa. Kun kyseessä ovat kaksipyörävetoiset traktorit, tämä on tavallisesti taka-akseli; tämä järjestely esitetään liitteen IV kuvassa 7. Näiden kahden kiinnittimen on ylitettävä akseli suoraan sen alapuolella sijaitsevista kohdista, niin että toinen kulkee noin 1,5 m akselin edessä sijaitsevaan kiinnityskohtaan ja toinen noin 1,5 m akselin takana sijaitsevaan kohtaan. Kiinnitykset on kiristettävä niin, että kiinnityksen vieressä olevassa renkaassa on liitteessä II olevassa 3.1.5 kohdassa esitetty poikkeama. Kiinnityksen jälkeen on sijoitettava puupalkki tueksi painoa vastapäätä sijaitsevaa pyörää vasten ja kiinnitettävä se lattiaan, niin että se pysyy tiiviisti pyörän vannetta vasten iskun aikana liitteen IV kuvassa 7 esitetyn mukaisesti. Palkin pituus valitaan niin, että kun se on asennossaan pyörää vasten, se on 30 ± 3°:n kulmassa vaakatasoon nähden. Sen pituuden on oltava 20–25 kertaa sen paksuus ja sen leveyden on oltava kahdesta kolmeen kertaa sen paksuus. Kumpaakin akselia on estettävä liikkumasta sivuttain pyörän ulkosivua vasten lattiaan kiinnitetyllä palkilla sen sivun vastapäiseltä sivulta, johon isku aiotaan kohdistaa.

1.3.3

Niveltraktori on köytettävä kiinni siten, että se traktorin osa, joka kannattaa kaatumisen varalta asennettua suojarakennetta, on kiinnitettävä tiukasti maahan samoin kuin muiden kuin niveltraktoreiden kohdalla.

Niveltraktoreiden kummatkin akselit on köytettävä kiinni. Sen traktorin osan akseli ja pyörät, johon suojarakenne on asennettu, on kiinnitettävä ja tuettava kuten liitteessä IV olevassa kuvassa 7. Nivelkohta on sitten tuettava läpimitaltaan vähintään 100 × 100 mm:n puupalkilla ja köytettävä kiinni maaraiteisiin. Nivelkohtaa vasten asetetaan tuki, joka kiinnitetään lattiaan siten, että sillä on sama vaikutus kuin takapyörää vasten olevalla tuella ja että se antaa vastaavaa tukea kuin jäykän traktorin kohdalla saadaan aikaan.

1.3.4

Paino on vedettävä takaisin siten, että sen painopisteen korkeus osumapisteestä saadaan seuraavasta kaavasta:

H = 125 + 0,150 W

1.4   Takaosan puristus

Traktori asetetaan liitteessä II olevassa 2.6 kohdassa tarkoitettuun ja liitteen IV kuvissa 8 ja 10 esitettyyn laitteeseen siten, että palkin takareuna on suojarakenteen kantavan osan takimmaisen kärjen yläpuolella ja traktorin pituussuuntainen keskiviiva on palkkiin kohdistuvan voiman vaikutuspisteiden puolivälissä.

Akselin kannattimet asetetaan akseleiden alle siten, että renkaat eivät kannata puristusvoimaa. Vaikuttavan voiman on oltava kaksi kertaa liitteessä II olevassa 1.3 kohdassa määritelty traktorin massa. Traktorin etuosan kiinni köyttäminen saattaa olla tarpeen.

1.5   Etuosan puristus

1.5.1

Tämä testi on samanlainen kuin takaosan puristustesti lukuun ottamatta sitä, että palkin etureunan on oltava kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen etummaisimman kärjen yläpuolella.

1.5.2

Kun suojarakenteen katon etuosa ei kannata täyttä puristusvoimaa, voima pannaan vaikuttamaan, kunnes katto taipuu kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen yläosan ja sen traktorin etuosan osan, joka pystyy traktorin kaatuessa kannattamaan traktorin massan, yhdistävän tason suuntaiseksi. Voima poistetaan sitten ja traktori asetetaan uudelleen siten, että palkki on sen suojarakenteen kohdan yläpuolella, joka silloin kannattaisi traktorin takaosaa traktorin kaatuessa kokonaan, kuten liitteessä IV olevassa kuvassa 10 esitetään, ja voima pannaan kokonaisuudessaan vaikuttamaan uudelleen.

2.   VAPAA TILA

2.1

”Vapaa tila” määritellään tasoittain seuraavasti, kun traktori on vaakasuoralla pinnalla:

 

vaakasuora, 95 cm kokoonpainetun istuimen yläpuolella,

 

pystysuora, kohtisuoraan traktorin keskiviivaan nähden ja 10 cm istuimen selkänojan takana,

 

pystysuora, traktorin keskiviivan suuntainen ja 25 cm vasemmalle istuimen keskipisteestä,

 

pystysuora, traktorin keskitason suuntainen ja 25 cm oikealle istuimen keskipisteestä,

 

kalteva taso, joka on vaakasuorassa linjassa, joka on traktorin keskitasoon nähden suorassa kulmassa, 95 cm kokoonpainetun istuimen yläpuolella ja 45 cm (lisättynä istuimen normaalilla liikkeellä eteen- ja taaksepäin) istuimen selkänojan edessä. Tämä kalteva taso kulkee ohjauspyörän edestä ja on lähimmillään 4 cm:n päässä ohjauspyörän kehästä.

2.2

Istuimen selkänoja määritellään ottamatta huomioon sen mahdollista pehmustusta. Istuimen on oltava taaimmassa säätöasennossaan traktorin normaalia istuintoimintaa varten ja korkeimmassa asennossaan, jos tämä on vapaasti vaihdeltavissa. Kun istuimen jousitus on säädettävissä, sen on oltava säätöjen keskikohdassa ja sen kuormituksen on oltava 75 kg.

3.   SUORITETTAVAT MITTAUKSET

3.1   Murtumat ja halkeamat

Kunkin testin jälkeen kaikki traktorin rakenteen osat, liitokset ja kiinnittimet tutkitaan visuaalisesti murtumien tai halkeamien löytämiseksi, mutta pieniä halkeamia merkityksettömissä osissa ei oteta huomioon.

3.2   Vapaa tila

3.2.1

Suojarakenne on tutkittava kunkin testin jälkeen, jotta nähtäisiin, onko jokin suojarakenteen osa työntynyt 2 kohdassa määriteltyyn kuljettajan istuimen ympärillä olevaan vapaaseen tilaan.

3.2.2

Suojarakenne on lisäksi tutkittava, jotta määritettäisiin, onko jokin vapaan tilan osa suojarakenteen suojaaman alueen ulkopuolella. Tätä tarkoitusta varten sen katsotaan olevan rakenteen suojaaman alueen ulkopuolella, jos jokin sen osa olisi joutunut kosketuksiin maanpinnan kanssa, jos traktori olisi kaatunut siihen suuntaan, josta isku tuli. Tätä tarkoitusta varten renkaiden ja raidevälin säätöjen katsotaan olevan pienimmät valmistajan ilmoittamat.

3.3   Suurin hetkellinen taipuma

Sellaisen testin aikana, jossa isku suuntautuu sivulle, kirjataan suurimman hetkellisen taipuman ja jäännöstaipuman ero 950 mm:n korkeudessa kuormitetun istuimen yläpuolella. Liitteessä II olevassa 2.7.1 kohdassa esitetyn tangon toinen pää on kiinnitettävä kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen yläosaan ja toinen pää vietävä pystysuorassa tasossa olevan reiän läpi. Tangossa olevan kitkarenkaan sijainti iskun jälkeen osoittaa suurimman hetkellisen taipuman.

3.4   Pysyvä taipuma

Suojarakenteen pysyvä taipuma kirjataan viimeisen puristustestin jälkeen. Tätä tarkoitusta varten on kirjattava ennen testin alkua kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen tärkeimpien osien sijainti suhteessa istuimeen.

B.   Testausmenetelmä II

1.   ISKU- JA PURISTUSTESTIT

1.1   Taakse kohdistuva isku

1.1.1

Traktori on sijoitettava suhteessa painoon siten, että paino iskee kaatumisen varalta asennettuun suojarakenteeseen, kun painon iskupinta ja kannattavat ketjut tai vaijerit ovat 20°:n kulmassa pystytasoon nähden, ellei kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen kulma pystytasoon nähden ole kosketuspisteessä taipuman aikana suurempi. Tässä tapauksessa painon iskupinta säädetään lisäkannattimen avulla sellaiseksi, että se on yhdensuuntainen kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen kanssa osumapisteessä suurimman taipuman hetkellä, kun kannattavat ketjut tai vaijerit ovat 20°:n kulmassa pystytasoon nähden. On toteutettava toimenpiteet, joilla vähennetään painon taipumusta kääntyä kosketuspisteen ympäri. Painon ripustuskorkeus on säädettävä siten, että sen painopisteen paikka kulkee kosketuspisteen kautta.

Osumapisteen on oltava se osa kaatumisen varalta asennetusta suojarakenteesta, joka todennäköisesti osuu ensimmäisenä maahan taaksepäin suuntautuvassa kaatumisonnettomuudessa, yleensä rakenteen yläreuna. Painon painopisteen on oltava yhden kuudesosan verran kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen yläosan leveydestä mitattuna traktorin keskiviivan suuntaisesta kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen äärimmäistä ulkoreunaa koskettavasta pystytasosta sisäänpäin.

Jos kaatumisen varalta asennetun suojalaitteen takaosan kaari alkaa kuitenkin kauempaa kuin tästä pystytason sisällä sijaitsevasta kohdasta, isku on kohdistettava kaaren alkuun, siis kohtaan, jossa tämä kaari sivuaa traktorin keskiviivaan nähden suorassa kulmassa olevaa linjaa (ks. liitteen IV kuva 9).

Jos jokin rakenteen ulkoneva osa muodostaisi riittämättömän alueen painolle, tuohon osaan on kiinnitettävä sopivan paksuinen ja korkuinen noin 300 mm:n pituinen teräslevy siten, ettei se vaikuta kaatumisen varalta asennetun suojalaitteen lujuuteen.

1.1.2

Jäykkärunkoiset traktorit köytetään kiinni pohjaan. Kiinnittimien kiinnityskohtien on oltava noin 2 m taka-akselin takana ja 1,5 m etuakselin edessä. Niiden on oltava joko tasossa, jossa heilurin painopiste heiluu tai jossa useampi kuin yksi kiinnitin antaa resultanttivoiman tässä tasossa liitteen IV kuvassa 5 esitetyn mukaisesti.

Kiinnitykset on kiristettävä niin, että poikkeamat etu- ja takarenkaissa ovat liitteessä II olevassa 3.1.5 kohdassa esitetyt. Kun kiinnitykset on kiristetty, on kiinnitettävä läpimitaltaan 150 × 150 mm:n puupalkki etupyörien eteen ja työnnettävä se tiukasti niitä vasten.

1.1.3

Niveltraktoreiden kummatkin akselit on köytettävä kiinni. Sen traktorin osan akselia, johon suojarakenne kaatumisen varalta on asennettu, pidetään taka-akselina kuten liitteessä IV olevassa kuvassa 5. Nivelkohta on sitten tuettava läpimitaltaan 100 × 100 mm:n puupalkilla ja köytettävä lujasti kiinni maaraiteisiin kiinnitetyillä vaijereilla.

1.1.4

Paino on vedettävä takaisin niin, että sen painopisteen korkeus osumapisteestä saadaan seuraavasta kaavasta:

H = 2,165 × 10-8 × WL2 tai H = 5,73 × 10-2 × 1

jossa

H

=

putoamiskorkeus millimetreinä,

W

=

traktorin massa määriteltynä liitteessä II olevan 1.3 kohdan mukaisesti,

L

=

traktorin suurin akseliväli millimetreinä,

I

=

taka-akselin hitausmomentti pyörät poistettuina kiloina neliömetriä kohti (kg/m2).

Paino on sitten vapautettava ja annettava sen törmätä kaatumisen varalta asennettua suojarakennetta vasten.

1.1.5

Iskua taakse ei suoriteta, jos kyseessä on traktori, jonka etuakseli kantaa liitteessä II olevassa 1.3 kohdassa määritellystä massasta vähintään 50 %.

1.2   Eteen kohdistuva isku

1.2.1

Traktori on sijoitettava suhteessa painoon siten, että paino iskee kaatumisen varalta asennettuun suojarakenteeseen, kun painon iskupinta ja kannattavat ketjut tai vaijerit ovat 20°:n kulmassa pystytasoon nähden, ellei kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen kulma pystytasoon nähden ole kosketuspisteessä taipuman aikana suurempi. Tässä tapauksessa painon iskupinta säädetään lisäkannattimen avulla sellaiseksi, että se on yhdensuuntainen kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen kanssa osumapisteessä suurimman taipuman hetkellä, kun kannattavat ketjut tai vaijerit ovat 20°:n kulmassa pystytasoon nähden. On toteutettava toimenpiteet, joilla vähennetään painon taipumusta kääntyä kosketuspisteen ympäri. Painon ripustuskorkeus on säädettävä siten, että sen painopisteen paikka kulkee kosketuspisteen kautta.

Osumapisteen on oltava se osa suojarakenteesta, joka todennäköisesti osuu ensimmäisenä maahan, jos traktori kaatuisi eteenpäin liikkuessaan sivulle, yleensä etuosan yläreuna. Painon painopisteen on oltava korkeintaan 80 mm traktorin keskiviivan suuntaisesta kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen yläosan äärimmäistä ulkoreunaa koskettavasta pystytasosta sisäänpäin.

Jos kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen etuosan kaari alkaa kauempaa kuin 80 mm tämän pystytason sisällä, isku on kohdistettava kaaren alkuun, siis kohtaan, jossa tämä kaari sivuaa traktorin keskiviivaan nähden suorassa kulmassa olevaa linjaa (ks. liitteen IV kuva 9).

1.2.2

Jäykkärunkoiset traktorit köytetään kiinni pohjaan liitteen IV kuvassa 6 esitetyn mukaisesti. Kiinnittimien kiinnityskohtien on oltava noin 2 m taka-akselin takana ja 1,5 m etuakselin edessä.

Kiinnitykset on kiristettävä niin, että taipumat etu- ja takarenkaissa ovat liitteessä II olevassa 3.1.5 kohdassa esitetyt. Kun kiinnitykset on kiristetty, on kiinnitettävä läpimitaltaan 150 × 150 mm:n puupalkki takapyörien taakse ja työnnettävä se tiukasti niitä vasten.

1.2.3

Niveltraktoreiden kummatkin akselit on köytettävä kiinni. Sen traktorin osan akselia, johon suojarakenne kaatumisen varalta on asennettu, pidetään liitteen IV kuvassa 6 esitettynä etuakselina. Nivelkohta on sitten tuettava läpimitaltaan noin 100 × 100 mm:n puupalkilla ja köytettävä lujasti kiinni maaraiteisiin kiinnitetyillä vaijereilla.

1.2.4

Paino on vedettävä takaisin siten, että sen painopisteen korkeus osumapisteestä saadaan seuraavasta kaavasta:

H = 125 + 0,020 W

1.3   Sivulle kohdistuva isku

1.3.1

Traktori on sijoitettava suhteessa painoon siten, että paino iskee kaatumisen varalta asennettuun suojarakenteeseen, kun painon iskupinta ja kannattavat ketjut tai vaijerit ovat pystysuorassa, ellei suojarakenne ole kosketuspisteessä taipuman aikana muussa asennossa kuin pystysuorassa. Tässä tapauksessa painon iskupinta säädetään lisäkannattimen avulla sellaiseksi, että se on yhdensuuntainen suojarakenteen kanssa osumapisteessä suurimman taipuman hetkellä, kun kannattavat ketjut tai vaijerit ovat pystysuorassa. Painon ripustuskorkeus on säädettävä siten, että sen painopisteen paikka kulkee kosketuspisteen kautta.

Osumapisteen on oltava se osa suojarakenteesta, joka todennäköisesti osuu ensimmäisenä maahan sivulle suuntautuvassa kaatumisonnettomuudessa, yleensä yläreuna. Ellei ole varmaa, että jokin tämän reunan toinen osa osuisi maahan ensin, osumapisteen on oltava tasossa, joka on suorassa kulmassa traktorin keskiviivaan nähden ja kulkee säätövaran keskikohdassa sijaitsevan istuimen keskikohdan kautta. On toteutettava toimenpiteet, joilla vähennetään painon taipumusta kääntyä kosketuspisteen ympäri. Jos traktorissa on kääntyvä ohjauspaikka (kääntyvä istuin ja ohjauspyörä), osumapiste määritellään traktorin keskitason ja sitä vastaan kohtisuorassa olevan tason leikkausviivan suuntaisesti suoralla, joka kulkee istuimen vertailupisteistä yhtä kaukana olevan pisteen kautta.

1.3.2

Jäykkärunkoisissa traktoreissa köytetään kiinni kaikki suhteessa suojarakenteeseen jäykässä asennossa olevat akselit siltä sivulta, johon isku aiotaan kohdistaa. Kun kyseessä ovat kaksipyörävetoiset traktorit, tämä on tavallisesti taka-akseli; tämä järjestely esitetään liitteen IV kuvassa 7. Näiden kahden kiinnittimen on ylitettävä akseli suoraan sen alapuolella sijaitsevista kohdista, niin että toinen kulkee noin 1,5 m akselin edessä sijaitsevaan kiinnityskohtaan ja toinen noin 1,5 m akselin takana sijaitsevaan kohtaan. Kiinnitykset on kiristettävä niin, että kiinnityksen vieressä olevassa renkaassa on liitteessä II olevassa 3.1.5 kohdassa esitetty taipuma. Kiinnityksen jälkeen on sijoitettava puupalkki tueksi painoa vastapäätä sijaitsevaa pyörää vasten ja kiinnitettävä se lattiaan, niin että se pysyy tiiviisti pyörän vannetta vasten iskun aikana liitteen IV kuvassa 7 esitetyn mukaisesti. Palkin pituus valitaan niin, että kun se on asennossaan pyörää vasten, se on 30 ± 3°:n kulmassa vaakatasoon nähden. Sen pituuden on oltava 20–25 kertaa sen paksuus ja sen leveyden on oltava kahdesta kolmeen kertaa sen paksuus. Kumpaakin akselia on estettävä liikkumasta sivuttain pyörän ulkosivua vasten lattiaan kiinnitetyllä palkilla sen sivun vastapäiseltä sivulta, johon isku aiotaan kohdistaa.

1.3.3

Niveltraktori on köytettävä kiinni pohjaan siten, että suojarakennetta kannattava traktorin osa on kiinnitettävä tiukasti maahan samoin kuin muiden kuin niveltraktoreiden kohdalla.

Niveltraktoreiden kummatkin akselit on köytettävä kiinni. Sen traktorin osan akseli ja pyörät, johon suojarakenne on asennettu, on kiinnitettävä ja tuettava kuten liitteessä IV olevassa kuvassa 7. Nivelkohta on sitten tuettava läpimitaltaan vähintään 100 × 100 mm:n puupalkilla ja köytettävä kiinni maaraiteisiin. Nivelkohtaa vasten asetetaan tuki, joka kiinnitetään lattiaan siten, että sillä on sama vaikutus kuin takapyörää vasten olevalla tuella ja että se antaa vastaavaa tukea kuin jäykän traktorin kohdalla saadaan aikaan.

1.3.4

Paino on vedettävä takaisin siten, että sen painopisteen korkeus osumapisteestä saadaan seuraavasta kaavasta:

H = 125 + 0,150 W

1.4   Takaosan puristus

Traktori asetetaan liitteessä II olevassa 2.6 kohdassa tarkoitettuun ja liitteen IV kuvissa 8 ja 10 esitettyyn laitteeseen siten, että palkin takareuna on suojarakenteen kantavan osan takimmaisen kärjen yläpuolella ja traktorin pitkittäinen keskiviiva on palkkiin kohdistuvan voiman vaikutuspisteiden puolivälissä.

Akselin kannattimet asetetaan akseleiden alle siten, että renkaat eivät kannata puristusvoimaa. Vaikuttavan voiman on oltava kaksi kertaa liitteessä II olevassa 1.3 kohdassa määritelty traktorin massa. Traktorin etuosan kiinni köyttäminen saattaa olla tarpeen.

1.5   Etuosan puristus

1.5.1

Tämä testi on samanlainen kuin takaosan puristus lukuun ottamatta sitä, että palkin etureunan on oltava kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen etummaisimman kärjen yläpuolella.

1.5.2

Kun suojarakenteen katon etuosa ei kannata täyttä puristusvoimaa, voima pannaan vaikuttamaan, kunnes katto taipuu kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen yläosan ja sen traktorin etuosan osan, joka pystyy traktorin kaatuessa kannattamaan traktorin massan, yhdistävän tason suuntaiseksi. Voima poistetaan sitten ja traktori asetetaan uudelleen siten, että palkki on sen kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen kohdan yläpuolella, joka silloin kannattaisi traktorin takaosaa traktorin kaatuessa kokonaan, kuten liitteen IV kuvassa 10 esitetyn mukaisesti, ja voima pannaan kokonaisuudessaan vaikuttamaan uudelleen.

2.   VAPAA TILA

2.1

Vapaa tila esitetään liitteen IV kuvassa 3 ja se määritellään suhteessa pystysuoraan vertailutasoon, joka on yleensä pituussuunnassa traktoriin nähden ja kulkee 2.3 kohdassa kuvatun istuimen vertailupisteen ja ohjauspyörän keskikohdan kautta. Vertailutason oletetaan liikkuvan vaakasuoraan istuimen ja ohjauspyörän kanssa iskujen aikana, mutta pysyvän kohtisuorassa traktorin tai kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen lattiaan nähden, jos se on kiinnitetty joustavasti.

Jos ohjauspyörä on säädettävä, sen olisi oltava tavallisesti istuimella istuvan kuljettajan käyttämässä asennossa.

2.2

Tilan rajojen katsotaan olevan:

2.2.1

250 mm vertailutason kummallakin puolella sijaitsevat pystytasot, jotka ulottuvat 300 mm ylöspäin istuimen vertailupisteestä,

2.2.2

edellä 2.2.1 kohdan tasojen yläreunasta 900 mm:n enimmäiskorkeuteen istuimen vertailupisteen yläpuolelle ulottuvat yhdensuuntaiset tasot, jotka ovat kaltevia siten, että sillä puolella, jolta sivulle kohdistuva isku tulee, olevan tason yläreuna sijaitsee vähintään 100 mm:n päässä vertailutasosta,

2.2.3

900 mm istuimen vertailupisteen yläpuolella sijaitseva vaakataso,

2.2.4

kalteva taso, joka on kohtisuorassa vertailutasoon nähden ja jolla on 900 mm suoraan istuimen vertailupisteen yläpuolella sijaitseva piste ja istuinrakenteen takimmaisin piste sen jousitus mukaan lukien,

2.2.5

pystytaso, joka on kohtisuorassa vertailutasoon nähden ja ulottuu istuimen takimmaisesta pisteestä alaspäin,

2.2.6

kaareva pinta, joka on kohtisuorassa vertailutasoon nähden, jonka säde on 120 mm ja joka sivuaa 2.2.3 ja 2.2.4 kohdan tasoja,

2.2.7

kaareva pinta, joka on kohtisuorassa vertailutasoon nähden, jonka säde on 900 mm ja joka ulottuu 400 mm eteenpäin 2.2.3 kohdan tasosta ja sivuaa sitä pisteessä, joka sijaitsee 150 mm istuimen vertailupisteestä eteenpäin,

2.2.8

kalteva taso, joka on kohtisuorassa vertailutasoon nähden, liittyy 2.2.7 kohdan pintaan sen etureunassa ja kulkee 40 mm:n päässä ohjauspyörästä. Kun ohjauspyörä on yläasennossa, tämän tason korvaa 2.2.7 kohdan pintaa sivuava taso,

2.2.9

pystytaso, joka on kohtisuorassa vertailutasoon nähden ja sijaitsee 40 mm ohjauspyörästä eteenpäin,

2.2.10

istuimen vertailupisteen kautta kulkeva vaakataso,

2.2.11

jos traktorissa on kääntyvä ohjauspaikka (kääntyvä istuin ja ohjauspyörä), vapaa tila muodostuu ohjauspyörän ja istuimen kahden asennon perusteella määritettävistä kahdesta vapaasta tilasta,

2.2.12

jos traktori voidaan varustaa lisäistuimilla, testejä varten käytetään vapaata tilaa, joka määritetään kaikkien käytettävissä olevien istuimen sijoitusvaihtoehtojen vertailupisteiden perusteella. Suojarakenne ei saa ulottua vapaaseen tilaan, joka määritetään kyseisten istuimen vertailupisteiden perusteella,

2.2.13

jos uutta sijoitusvaihtoehtoa ehdotetaan vasta testien jälkeen, on laskettava, sijoittuuko uuden istuimen vertailupisteen ympärillä oleva vapaa tila aiemmin määriteltyyn vapaaseen tilaan. Jos näin ei ole, on tehtävä uusi testi.

2.3

Istuimen sijainti ja istuimen vertailupiste

2.3.1

Istuimen on oltava mahdollisen vaakatason säätöalueen taaimmassa kohdassa vapaan tilan määrittämiseksi 2.1 kohdassa. Se on asetettava pystytason säätöalueen keskipisteeseen, kun tämä säätö on vaaka-asennon säädöstä riippumaton.

Vertailupiste on osoitettava käyttäen liitteen IV kuvissa 1 ja 2 esitettyä laitetta, jolla jäljitellään istuimella olevan ihmisen aiheuttamaa kuormitusta. Laitteen on muodostuttava istuinkaukalon levystä ja selkänojan levyistä. Alempi selkänojan levy liitetään lonkkien A ja lantion B kohdalta, ja liitoksen B korkeutta voidaan säädellä.

2.3.2

Vertailupiste määritellään istuimen pituussuuntaisella sijaitsevaksi pisteeksi, jossa alemman selkänojan tangentiaalitaso ja vaakataso leikkaavat. Tämä vaakataso leikkaa istuinkaukalon alemman pinnan 150 mm edellä tarkoitetun tangentin edessä.

2.3.3

Kun istuimessa on jousitus sen säätämiseksi kuljettajan painon mukaan, se on säädettävä siten, että istuin on dynaamisen alueensa keskikohdassa.

Laite on asetettava istuimelle. Sitä on kuormitettava sitten 550 N:n voimalla pisteessä, joka sijaitsee 50 mm liitoksen A edessä, ja kahta selkänojan levyä painetaan kevyesti tangentin suuntaisesti selkänojaa vasten.

2.3.4

Jos ei ole mahdollista määrittää selkänojan kunkin alueen tarkkaa tangenttia (lantioalueen ylä- ja alapuolella), olisi meneteltävä seuraavasti:

2.3.4.1

kun alemman alueen tarkka tangentti ei ole mahdollinen: selkänojan levyn alempaa osaa painetaan selkänojaa vasten pystysuoraan,

2.3.4.2

kun ylemmän alueen tarkka tangentti ei ole mahdollinen: liitos B kiinnitetään 230 mm:n korkeudelle istuimen vertailupisteen yläpuolelle, jos selkänojan levyn alempi osa on pystysuora. Kahta selkänojan laudan osaa painetaan sitten kevyesti selkänojaa vasten tangentiaalisesti.

3.   SUORITETTAVAT MITTAUKSET

3.1   Murtumat ja halkeamat

Kunkin testin jälkeen kaikki traktorin rakenteen osat, liitokset ja kiinnittimet tutkitaan visuaalisesti murtumien tai halkeamien löytämiseksi, mutta pieniä halkeamia merkityksettömissä osissa ei oteta huomioon.

3.2   Vapaa tila

3.2.1

Kaatumisen varalta asennettu suojarakenne on tutkittava kunkin testin aikana, jotta nähtäisiin, onko jokin kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen osa työntynyt 2.1 ja 2.2 kohdassa määriteltyyn kuljettajan istuimen ympärillä olevaan vapaaseen tilaan.

3.2.2

Kaatumisen varalta asennettu suojarakenne on lisäksi tutkittava, jotta määritettäisiin, onko jokin vapaan tilan osa kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen suojaaman alueen ulkopuolella. Tätä tarkoitusta varten sen katsotaan olevan kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen suojaaman alueen ulkopuolella, jos jokin sen osa olisi joutunut kosketuksiin maanpinnan kanssa, jos traktori olisi kaatunut siihen suuntaan, josta isku tuli. Tätä tarkoitusta varten renkaiden ja raidevälin säätöjen katsotaan olevan pienimmät valmistajan ilmoittamat säädöt.

3.3   Suurin hetkellinen taipuma

Testin, jossa isku kohdistuu sivulle, aikana kirjataan suurimman hetkellisen taipuman ja jäännöstaipuman ero 900 mm istuimen vertailupisteen yläpuolella ja 150 mm siitä eteenpäin. Liitteessä II olevassa 2.7.1 kohdassa esitetyn tangon toinen pää on kiinnitettävä kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen yläosaan ja toinen pää vietävä pystysuorassa tasossa olevan reiän läpi. Tangossa olevan kitkarenkaan sijainti iskun jälkeen osoittaa suurimman hetkellisen taipuman.

3.4   Pysyvä taipuma

Suojarakenteen pysyvä taipuma kirjataan viimeisen puristustestin jälkeen. Tätä tarkoitusta varten on kirjattava ennen testin alkua kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen tärkeimpien osien sijainti suhteessa istuimen vertailupisteeseen.

LIITE IV

KUVAT

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

LIITE V

Image

Image

Image

LIITE VI

MERKIT

Osan EY-tyyppihyväksyntämerkin muodostaa suorakulmio, jonka sisällä on pieni ”e”-kirjain ja sen jäljessä osan tyyppihyväksynnän antaneen jäsenvaltion tunnusnumero:

1. Saksa,

2. Ranska,

3. Italia,

4. Alankomaat,

5. Ruotsi,

6. Belgia,

7. Unkari,

8. Tšekin tasavalta,

9. Espanja,

11. Yhdistynyt kuningaskunta,

12. Itävalta,

13. Luxemburg,

17. Suomi,

18. Tanska,

19. Romania,

20. Puola,

21. Portugali,

23. Kreikka,

24. Irlanti,

26. Slovenia,

27. Slovakia,

29. Viro,

32. Latvia,

34. Bulgaria,

36. Liettua,

49. Kypros,

50. Malta.

Suorakulmion läheisyyteen on myös sijoitettava osan EY-tyyppihyväksyntänumero, joka vastaa kaatumisen varalta asennetun suojarakennetyypin ja sen traktoriin kiinnityksen lujuuden osalta annetun osan EY-tyyppihyväksyntätodistuksen numeroa.

Esimerkki osan EY-tyyppihyväksyntämerkistä

Image

LIITE VII

Image

LIITE VIII

Edellytykset EY-tyyppihyväksynnälle

1.

Traktorin valmistajan tai tämän edustajan on tehtävä hakemus traktorin EY-tyyppihyväksyntää varten kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen lujuuden ja sen traktoriin kiinnityksen lujuuden osalta.

2.

Hyväksyttävää traktorityyppiä edustava traktori, johon asianmukaisesti hyväksytty suojarakenne ja sen kiinnitysosat on asennettu, luovutetaan tyyppihyväksyntätestien suorittamisesta vastaaville tarkastuslaitoksille.

3.

Tyyppihyväksyntätestien suorittamisesta vastaavan tarkastuslaitoksen on tarkastettava, onko hyväksytty suojarakennetyyppi tarkoitettu asennettavaksi siihen traktorityyppiin, jota varten tyyppihyväksyntää haetaan. Sen on erityisesti varmistettava, että suojarakenteen kiinnitys vastaa sitä, joka testattiin osan EY-tyyppihyväksynnän antamisen yhteydessä.

4.

EY-tyyppihyväksynnän haltija voi pyytää sen laajentamista koskemaan muitakin suojarakennetyyppejä.

5.

Toimivaltaiset viranomaiset antavat tällaisen laajennuksen seuraavin edellytyksin:

5.1

uuden kaatumisen varalta asennetun suojarakennetyypin ja sen kiinnityksen traktoriin on täytynyt saada osan EY-tyyppihyväksyntä;

5.2

se on suunniteltu asennettavaksi traktorityyppiin, jota varten EY-tyyppihyväksynnän laajennusta haetaan;

5.3

suojarakenteen kiinnitys traktoriin vastaa sitä, joka on testattu osan EY-tyyppihyväksynnän antamisen yhteydessä.

6.

Todistus, jonka malli esitetään liitteessä IX, liitetään EY-tyyppihyväksyntätodistukseen jokaisen annetun tai evätyn tyyppihyväksynnän tai tyyppihyväksynnän laajentamisen osalta.

7.

Jos traktorityypin EY-tyyppihyväksyntähakemus esitetään samanaikaisesti siihen asennettavaksi tarkoitetun kaatumisen varalta asennetun suojarakennetyypin osan EY-tyyppihyväksyntähakemuksen kanssa, 2 ja 3 kohdassa määrättyjä tarkastuksia ei tehdä.

LIITE IX

Image

LIITE X

A   OSA

Kumottu direktiivi ja luettelo sen myöhemmistä muutoksista

(13 artiklassa tarkoitettu)

Neuvoston direktiivi 77/536/ETY

(EYVL L 220, 29.8.1977, s. 1)

 

Vuoden 1979 liittymisasiakirjan liitteessä I oleva X osa

(EYVL L 291, 19.11.1979, s. 108)

 

Vuoden 1985 liittymisasiakirjan liitteessä I oleva IX A osa

(EYVL L 302, 15.11.1985, s. 209)

 

Neuvoston direktiivi 87/354/ETY

(EYVL L 192, 11.7.1987, s. 43)

Vain siltä osin kuin on kyse liitteessä olevan 9 kohdan a alakohdassa direktiiviin 77/536/ETY tehdyistä viittauksista

Neuvoston direktiivi 89/680/ETY

(EYVL L 398, 30.12.1989, s. 26)

 

Vuoden 1994 liittymisasiakirjan liitteessä I oleva XI.C.II.2 kohta

(EYVL C 241, 29.8.1994, s. 205)

 

Komission direktiivi 1999/55/EY

(EYVL L 146, 11.6.1999, s. 28)

 

Vuoden 2003 liittymisasiakirjan liitteessä II oleva I.A.21 kohta

(EUVL L 236, 23.9.2003, s. 53)

 

Neuvoston direktiivi 2006/96/EY

(EUVL L 363, 20.12.2006, s. 81)

Vain siltä osin kuin on kyse 1 artiklassa direktiiviin 77/536/ETY tehdyistä viittauksista ja siltä osin kuin on kyse liitteen 20 kohdasta

B   OSA

Osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamista ja soveltamista koskevat määräajat

(13 artiklassa tarkoitettu)

Direktiivi

Määräpäivä, joka koskee saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä

Soveltamispäivä

77/536/ETY

29 päivä joulukuuta 1978

87/354/ETY

31 päivä joulukuuta 1987

89/680/ETY

3 päivä tammikuuta 1990

1999/55/EY

30 päivä kesäkuuta 2000 (1)

2006/96/EY

1 päivä tammikuuta 2007


(1)  Direktiivin 1999/55/EY 2 artiklan mukaisesti:

”1.   Jäsenvaltiot eivät saa 1 päivästä heinäkuuta 2000

evätä traktorityypiltä EY-tyyppihyväksyntää, direktiivin 74/150/ETY 10 artiklan 1 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettua asiakirjaa tai kansallista tyyppihyväksyntää tai

kieltää kyseisten traktoreiden ensimmäistä käyttöönottoa,

jos kyseiset traktorit ovat direktiivin 77/536/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, vaatimusten mukaiset.

2.   1 päivästä tammikuuta 2001 jäsenvaltiot

eivät enää saa myöntää traktorityypille direktiivin 74/150/ETY 10 kohdan 1 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettua asiakirjaa, jos kyseinen traktorityyppi ei ole direktiivin 77/536/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, vaatimusten mukainen,

saavat evätä traktorityypiltä kansallisen tyyppihyväksynnän, jos kyseinen traktorityyppi ei ole direktiivin 77/536/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, vaatimusten mukainen.”

LIITE XI

VASTAAVUUSTAULUKKO

Direktiivi 77/536/ETY

Direktiivi 1999/55/EY

Tämä direktiivi

9 artikla

 

1 artikla

1 artikla

 

2 artikla

2 artikla

 

3 artikla

3 artikla

 

4 artikla

4 artikla

 

5 artikla

5 artikla

 

6 artikla

6 artikla

 

7 artikla

7 artikla

 

 

2 artikla

8 artikla

8 artikla

 

9 artikla

10 ja 11 artikla

 

10 ja 11 artikla

12 artiklan 1 kohta

 

12 artiklan 2 kohta

 

12 artikla

 

13 artikla

 

14 artikla

13 artikla

 

15 artikla

Liitteet I–IX

 

Liitteet I–IX

 

Liite X

 

Liite XI


3.10.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 261/40


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2009/75/EY,

annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009,

pyörillä varustettuihin maatalous- tai metsätraktoreihin kaatumisen varalta asennetuista suojarakenteista (staattiset testit)

(kodifioitu toisinto)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Pyörillä varustettuihin maatalous- tai metsätraktoreihin kaatumisen varalta asennettuja suojarakenteita (staattiset testit) koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 25 päivänä kesäkuuta 1979 annettua neuvoston direktiiviä 79/622/ETY (3) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin (4). Tämän takia mainittu direktiivi olisi selkeyden ja luettavuuden vuoksi kodifioitava.

(2)

Direktiivi 79/622/ETY on yksi pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 4 päivänä maaliskuuta 1974 annetussa neuvoston direktiivissä 74/150/ETY, joka on korvattu maatalous- tai metsätraktoreiden, niiden perävaunujen ja vedettävien vaihdettavissa olevien koneiden ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnästä 26 päivänä toukokuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/37/EY (5), säädettyyn EY-hyväksyntäjärjestelmään kuuluvista erityisdirektiiveistä, ja siinä vahvistetaan maatalous- ja metsätraktoreiden suunnittelua ja rakennetta koskevat tekniset vaatimukset kaatumisen varalta asennettujen suojarakenteiden (staattiset testit) osalta. Näiden teknisten vaatimusten tarkoituksena on jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen siten, että direktiivissä 2003/37/EY säädettyä EY-hyväksyntämenettelyä voitaisiin soveltaa kaikkiin traktorityyppeihin. Sen vuoksi direktiivin 2003/37/EY maatalous- ja metsätraktoreita, niiden perävaunuja ja vedettäviä vaihdettavissa olevia koneita sekä tällaisten ajoneuvojen järjestelmiä, osia ja teknisiä yksiköitä koskevia säännöksiä sovelletaan tähän direktiivin.

(3)

Tämä direktiivi ei saa vaikuttaa jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä X olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava siinä mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Tätä direktiiviä sovelletaan direktiivin 2003/37/EY 2 artiklan j alakohdassa määriteltyihin traktoreihin, joilla on seuraavat ominaisuudet:

a)

taka-akselin kohdalla enintään 1 000 mm:n maavara;

b)

yhden vetävän akselin kiinteä tai pienin säädettävä raideleveys vähintään 1 150 mm;

c)

mahdollisuus asentaa traktoriin monipistekytkentälaite irrotettavia työkoneita varten ja vetotanko;

d)

vähintään 800 kg:n massa, joka vastaa traktorin omamassaa siten kuin se määritellään direktiivin 2003/37/EY liitteessä I olevassa 2.1.1 kohdassa, mukaan lukien tämän direktiivin mukaisesti asennettu suojarakenne kaatumisen varalta ja suurinta valmistajan suosittelemaa kokoa olevat renkaat.

2 artikla

1.   Jäsenvaltion on annettava osan EY-tyyppihyväksyntä kaikille kaatumisen varalta asennetuille suojarakennetyypeille ja niiden kiinnitykselle traktoriin, jotka täyttävät liitteissä I–V vahvistetut rakennetta ja testausta koskevat vaatimukset.

2.   Osan EY-tyyppihyväksynnän antaneen jäsenvaltion on tarvittaessa yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jos se on tarpeen sen valvomiseksi, että tuotantomallit ovat hyväksytyn tyypin mukaisia. Tällainen tarkastus suoritetaan pistokokein.

3 artikla

Jäsenvaltioiden on kunkin kaatumisen varalta asennetun turvarakenteen ja sen traktoriin kiinnityksen osalta, jonka ne hyväksyvät 2 artiklan mukaisesti, annettava traktorin tai kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen valmistajalle tai tämän edustajalle liitteessä VI esitetyn mallin mukainen osan EY-tyyppihyväksyntämerkki.

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet estääkseen sellaisten merkkien käytön, jotka saattaisivat aiheuttaa sekaannusta 2 artiklan mukaisesti osan tyyppihyväksynnän saaneiden kaatumisen varalta asennettujen suojarakenteiden ja muiden laitteiden välillä.

4 artikla

Jäsenvaltio ei saa kieltää saattamasta markkinoille kaatumisen varalta asennettuja suojarakenteita tai niiden traktoriin kiinnitystä niiden rakenteeseen liittyvistä syistä, jos niissä on osan EY-tyyppihyväksyntämerkki.

Jäsenvaltio voi kuitenkin kieltää saattamasta markkinoille sellaista kaatumisen varalta asennettua suojarakennetta, jossa on osan EY-tyyppihyväksyntämerkki mutta jotka toistuvasti poikkeavat hyväksytystä tyypistä.

Kyseisen jäsenvaltion on välittömästi ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle toteutetuista toimenpiteistä, ja niiden on perusteltava päätöksensä.

5 artikla

Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on kuukauden kuluessa lähetettävä muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille jäljennökset kaikista kaatumisen varalta asennetun suojarakennetyypin osalta täytetyistä, liitteessä VII esitetyn mukaisista osan EY-tyyppihyväksyntätodistuslomakkeista, joiden perusteella ne joko ovat antaneet tyyppihyväksyntätodistuksen tai evänneet sen.

6 artikla

1.   Jos osan EY-tyyppihyväksyntätodistuksen antanut jäsenvaltio toteaa, että useat kaatumisen varalta asennetut turvarakenteet ja niiden kiinnitykset traktoreihin, joissa on sama osan EY-tyyppihyväksyntämerkki, eivät ole sen hyväksymän tyypin mukaisia, sen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tuotantomallit ovat hyväksytyn tyypin mukaisia.

Kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille toteutetuista toimenpiteistä, jotka saattavat tarvittaessa, jos kyseessä on vakava ja toistuva poikkeavuus, johtaa osan EY-tyyppihyväksynnän peruuttamiseen.

Kyseisten viranomaisten on toteutettava samanlaiset toimenpiteet, jos toisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat, ettei traktori ole hyväksytyn tyypin mukainen.

2.   Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on kuukauden kuluessa ilmoitettava toisilleen osan EY-tyyppihyväksynnän peruuttamisesta ja tämän toimenpiteen perusteista.

7 artikla

Kaikki tämän direktiivin täytäntöön panemiseksi annettujen säännösten nojalla tehdyt päätökset, jotka koskevat kaatumisen varalta asennetuille suojarakenteille ja niiden traktoreihin kiinnityksille annetun osan EY-tyyppihyväksynnän epäämistä tai peruuttamista, tai niiden markkinoille saattamisen tai niiden käytön kieltämistä, on perusteltava yksityiskohtaisesti.

Päätöksestä on ilmoitettava asianosaiselle, jolle on samanaikaisesti annettava tieto jäsenvaltion voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti hänen käytettävissään olevista muutoksenhakukeinoista ja määräajoista muutoksenhaulle.

8 artikla

1.   Jäsenvaltiot eivät saa evätä traktorityypiltä EY-tyyppihyväksyntää tai direktiivin 2003/37/EY 2 artiklan u alakohdassa tarkoitettua asiakirjaa tai traktorityypin kansallista tyyppihyväksyntää kaatumisen varalta asennettuun suojarakenteeseen liittyvistä syistä, jos näiden osalta liitteessä I–IX esitetyt vaatimukset täyttyvät.

2.   Jäsenvaltiot eivät saa myöntää traktorityypille direktiivin 2003/37/EY 2 artiklan u alakohdassa tarkoitettua asiakirjaa, jos kyseinen traktorityyppi ei ole tämän direktiivin vaatimusten mukainen.

Jäsenvaltiot voivat evätä traktorityypiltä kansallisen tyyppihyväksynnän, jos kyseinen traktorityyppi ei ole tämän direktiivin vaatimusten mukainen.

9 artikla

Jäsenvaltiot eivät saa evätä traktoreiden rekisteröintiä eivätkä kieltää niiden myyntiä, ensimmäistä käyttöönottoa tai käyttöä kaatumisen varalta asennettuun suojarakenteeseen liittyvistä syistä, jos näiden osalta liitteessä I–IX esitetyt vaatimukset täyttyvät.

10 artikla

Jokaiseen 1 artiklassa tarkoitettuun traktoriin on EY-tyyppihyväksynnän yhteydessä asennettava kaatumisen varalta suojarakenne, joka on liitteissä I–IV esitettyjen vaatimusten mukainen.

Pyörillä varustettuihin maatalous- tai metsätraktoreihin kaatumisen varalta asennetuista suojarakenteista 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/57/EY (6) 1 artiklassa määriteltyihin traktoreihin voidaan kuitenkin EY-tyyppihyväksyntää varten asentaa kaatumisen varalta suojarakenne, joka on mainitun direktiivin liitteissä I–IV esitettyjen vaatimusten mukainen.

11 artikla

Tarvittavat muutokset liitteiden I–IX määräysten mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen annetaan direktiivin 2003/37/EY 20 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

12 artikla

Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

13 artikla

Kumotaan direktiivi 79/622/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä X olevassa A osassa mainituilla säädöksillä, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä X olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava siinä mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä XI olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

14 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2010.

15 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 13 päivänä heinäkuuta 2009.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

H.-G. PÖTTERING

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. ERLANDSSON


(1)  EUVL C 211, 19.8.2008, s. 17.

(2)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 17. kesäkuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 22. kesäkuuta 2009.

(3)  EYVL L 179, 17.7.1979, s. 1.

(4)  Katso liitteessä X oleva A osa.

(5)  EUVL L 171, 9.7.2003, s. 1.

(6)  Katso tämän virallisen lehden sivu 1.


LUETTELO LIITTEISTÄ

LIITE I

Edellytykset osan EY-tyyppihyväksynnälle

LIITE II

Edellytykset suojarakenteiden ja niiden traktoreihin kiinnityksen lujuuden testaukselle

LIITE III

Testausmenettelyt

LIITE IV

Kuvat

LIITE V

Suojarakenteen (turvakehys tai -ohjaamo) lujuuden sekä sen traktoriin kiinnityksen lujuuden osalta tehtyyn osan EY-tyyppihyväksyntätestiin liittyvän selosteen (staattiset testit) malli

LIITE VI

Merkit

LIITE VII

Osan EY-tyyppihyväksyntätodistuslomakkeen malli

LIITE VIII

Edellytykset EY-tyyppihyväksynnälle

LIITE IX

Malli traktorin EY-tyyppihyväksyntätodistuksen liitteeksi suojarakenteiden sekä niiden traktoriin kiinnityksen lujuuden osalta (staattiset testit)

LIITE X

A osa: Kumottu direktiivi ja luettelo sen myöhemmistä muutoksista

B osa: Osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamista koskevat määräajat

LIITE XI

Vastaavuustaulukko

LIITE I

Edellytykset osan EY-tyyppihyväksynnälle

1.   MÄÄRITELMÄ

1.1

’Kaatumisen varalta asennetulla suojarakenteella’ (turvaohjaamolla tai -kehyksellä), jäljempänä ’suojarakenne’, tarkoitetaan traktorin rakennetta, jonka pääasiallinen tarkoitus on välttää tai rajoittaa kuljettajalle traktorin tavanomaisessa käytössä tapahtuvasta kaatumisesta aiheutuvaa vaaraa.

1.2

Edellä 1.1 kohdassa tarkoitetuille rakenteille on tunnusomaista, että liitteissä II ja III määrätyissä testeissä osoitetaan, että niiden sisään jää kuljettajan suojelemiseksi riittävän suuri esteetön tila.

2.   YLEISTÄ

2.1

Jokainen suojarakenne ja sen kiinnitys traktoriin on suunniteltava ja rakennettava siten, että 1 kohdassa esitetty pääasiallinen tavoite toteutuu.

2.2

Tämä edellytys katsotaan täytetyksi, jos liitteiden II ja III vaatimukset täytetään.

3.   HAKEMUS OSAN EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄ VARTEN

3.1

Traktorin valmistajan tai suojarakenteen valmistajan tai näiden edustajien on tehtävä osan EY-tyyppihyväksyntähakemus suojarakenteen ja sen traktoriin kiinnityksen lujuuden osalta.

3.2

Osan EY-tyyppihyväksyntähakemuksen mukana on oltava seuraavat asiakirjat kolmena kappaleena ja seuraavat tiedot:

yleinen rakennepiirros joko piirustukseen merkityssä mittakaavassa tai suojarakenteen tärkeimmät mitat esittävä piirros; piirroksessa on erityisesti kuvattava asennusosien yksityiskohdat,

valokuvat sivulta ja takaa, joissa näkyvät kiinnityksen yksityiskohdat,

lyhyt kuvaus suojarakenteesta mukaan lukien rakennetyyppi, traktoriin asennuksen yksityiskohdat ja tarvittaessa valssauspäällystyksen yksityiskohdat, sisään- ja ulospääsytavat, sisäpehmusteiden yksityiskohdat ja vierimisen jatkumisen estävät ominaisuudet sekä lämmityksen ja tuuletuksen yksityiskohdat,

rakenneosissa käytettyjen materiaalien yksityiskohdat mukaan lukien kannattimet ja kiinnityspultit (ks. liite V).

3.3

Osan tyyppihyväksyntätestien suorittamisesta vastaavalle tarkastuslaitokselle on luovutettava sitä traktorityyppiä edustava traktori, johon hyväksyttävä suojarakenne on tarkoitettu. Tähän traktoriin asennetaan kyseinen suojarakenne.

3.4

Osan EY-tyyppihyväksynnän haltija voi pyytää sen laajentamista koskemaan muitakin traktorityyppejä. Alkuperäisen osan EY-tyyppihyväksynnän antaneen toimivaltaisen viranomaisen on annettava laajennus, jos hyväksytty suojarakenne ja traktorityyppi/-tyypit, joita varten laajennusta haetaan, täyttävät seuraavat ehdot:

ilman painolastia olevan traktorin liitteessä II olevan 1.3 kohdan mukaisesti määritelty massa, ei ylitä testissä käytettyä vertailumassaa 5 %:a enempää,

kiinnitysmenetelmä ja traktorin osat, joihin kiinnitys kohdistuu, ovat samanlaiset,

sellaiset osat kuten lokasuojat ja konepellit, jotka saattavat tukea suojarakennetta, ovat samanlaiset,

suojarakenteen sisällä sijaitsevan istuimen sijainti ja kriittiset mitat sekä suojarakenteen ja traktorin asento toisiinsa nähden ovat sellaisia, että vapaa tila olisi jäänyt taipuneen rakenteen suojaan kaikissa testeissä.

4.   MERKINNÄT

4.1

Jokaisessa hyväksytyn tyypin mukaisessa suojarakenteessa on oltava seuraavat merkinnät:

4.1.1

tavaramerkki tai kaupallinen merkki;

4.1.2

liitteessä VI olevan mallin mukainen osan tyyppihyväksyntämerkki;

4.1.3

suojarakenteen sarjanumero;

4.1.4

traktorin/traktoreiden merkki ja tyyppi/tyypit, joihin suojarakenne on tarkoitettu.

4.2

Kaikkien näiden tietojen on oltava näkyvissä pienessä laatassa.

4.3

Näiden merkintöjen on oltava näkyvällä, helposti luettavalla ja pysyvällä tavalla tehtyjä.

LIITE II

Edellytykset suojarakenteiden ja niiden traktoreihin kiinnityksen lujuuden testaukselle

1.   YLEISTÄ

1.1   Testin tarkoitus

Erityistä laitetta käyttämällä tehdyt testit on tarkoitettu jäljittelemään sellaisia kuormia, jotka kohdistuvat suojarakenteeseen traktorin kaatuessa. Näiden liitteessä III esitettyjen testien avulla voidaan tehdä havaintoja suojarakenteen ja sen traktoriin kiinnittävien kannattimien lujuudesta sekä niistä traktorin osista, jotka siirtävät testivoimaa.

1.2   Testin valmistelut

1.2.1   Suojarakenteen on oltava sarjatuotannon eritelmien mukainen. Se on kiinnitettävä valmistajan ilmoittamalla kiinnitysmenetelmällä sellaiseen traktoriin, jota varten se on suunniteltu. Testiin ei vaadita kokonaista traktoria; suojarakenteen ja niiden traktorin osien, joihin se kiinnitetään testejä varten, on edustettava toiminta-asennusta, jäljempänä ”asennelma”.

1.2.2   Asennelma on kiinnitettävä perustaan niin, että kuormituksen alaisina asennelman perustaan yhdistävät rakenneosat eivät taivu merkittävästi suhteessa suojarakenteeseen. Asennelman kiinnitysmenetelmä perustaan ei saa itsessään muuttaa asennelman lujuutta.

1.2.3   Asennelma on tuettava ja kiinnitettävä tai sitä on muutettava siten, että suojarakenne ja sen kiinnitys traktorin jäykkiin osiin absorboivat koko testienergian.

1.2.3.1   Jotta 1.2.3 kohdan vaatimuksia noudatettaisiin, muutoksen on lukittava traktorin mahdollinen ajojousitusjärjestelmä siten, että varmistetaan, ettei se absorboi ollenkaan testienergiaa.

1.2.4   Traktoriin on testejä varten asennettava kaikki sarjatuotannon rakenneosat, jotka saattavat vaikuttaa suojarakenteen lujuuteen tai jotka saattavat olla tarpeen lujuustestissä.

Osat, jotka saattavat aiheuttaa vaaraa vapaassa tilassa, on myös asennettava, jotta voidaan tutkia, ovatko 4 kohdan vaatimukset täytetty.

Kaikki osat, jotka kuljettaja itse voi poistaa, on poistettava testien ajaksi. Jos ovia ja ikkunoita voidaan pitää avoinna tai ne voidaan poistaa käytön aikana, ne on pidettävä avoinna tai poistettava testien aikana, jotta ne eivät lisää suojarakenteen lujuutta. Jos osat vaarantavat kyseisessä asennossa kuljettajan turvallisuuden traktorin kaatuessa, tästä on mainittava testausselosteessa.

1.3   Traktorin massa

Vertailumassan mt, jota käytetään kaavassa (ks. liite III) energioiden ja puristusvoiman laskemiseen, on oltava vähintään direktiivin 2003/37/EY liitteessä I olevassa 2.1.1 kohdassa määritelty massa (ilman lisävarusteita mutta jäähdytysneste, öljyt, polttoaine, työkalut ja kuljettaja mukaan lukien) lisättynä suojarakenteella ja vähennettynä 75 kg:lla.

Mukaan ei lueta valinnaisia etu- tai takapainoja, rengaspainoja, asennettuja työvälineitä, asennettuja varusteita tai erityisosia.

2.   LAITTEET JA VARUSTEET

2.1   Vaakasuorat kuormitustestit (sivulta ja pitkittäissuunnassa)

2.1.1   Sopivat materiaalit, varusteet ja kiinnitysmenetelmät, joilla varmistetaan, että asennelma on kiinnitetty lujasti perustaan riippumatta renkaista, jos niitä on.

2.1.2   Keinot, joilla suojarakenteeseen kohdistetaan vaakasuora voima jäykän palkin avulla liitteen IV kuvissa 1 ja 2 esitetyllä tavalla.

2.1.2.1   Jäykässä palkissa on oltava 150 mm:n pystypinta.

2.1.2.2   On huolehdittava taakan jakaantumisesta tasaisesti kohtisuoraan kuormitussuuntaan nähden ja pitkin palkkia, jonka pituus on tasan jokin 50:n kerrannainen 250–700 mm:n välillä.

2.1.2.3   Palkin suojarakenteeseen yhteydessä olevien reunojen on oltava kaarevat ja niiden suurimman säteen on oltava 50 mm.

2.1.2.4   Laitteessa on oltava kuulanivelet tai vastaavat nivelet sen varmistamiseksi, ettei kuormituslaite pakota kiertyvää tai siirtyvää rakennetta muuhun suuntaan kuin kuormitussuuntaan.

2.1.2.5   Kun suojarakenteen vaakapituus, johon taakka aiotaan kohdistaa, ei muodosta suoraa linjaa, joka on kohtisuorassa taakan kohdistussuuntaan nähden, tila on täytettävä, jotta taakka jakaantuu tälle pituudelle.

2.1.3   Laitteet suojarakenteen ja traktorin jäykkien osien, joihin se on kiinnitetty, absorboiman energian mittaamiseksi sikäli kuin se on teknisesti mahdollista, esimerkiksi mittaamalla sen kohdistussuuntaa pitkin kohdistettu voima ja vastaava taipuma suhteessa traktorin alustassa olevaan pisteeseen.

2.1.4   Menetelmät sen osoittamiseksi, että vapaa tila on pysynyt vapaana testin aikana. Liitteessä IV olevien kuvien 6 a, 6 b ja 6 c mukaista laitetta voidaan käyttää.

2.2   Puristustestit (takaa ja edestä)

2.2.1   Sopivat materiaalit, laitteet ja kiinnitysmenetelmät traktorin kiinnittämiseksi lujasti perustaan renkaista riippumatta.

2.2.2   Menetelmät, joilla suojarakenteeseen kohdistetaan vaakasuora voima liitteen IV kuvassa 3 esitetyllä tavalla, mukaan lukien jäykkä puristuspalkki, jonka leveys on 250 mm.

2.2.3   Laitteet, joilla mitataan käytetty pystysuora kokonaisvoima.

2.2.4   Menetelmät sen osoittamiseksi, että vapaa tila on pysynyt vapaana testin aikana. Liitteen IV kuvien 6 a, 6 b ja 6 c mukaista laitetta voidaan käyttää.

2.3   Sallitut mittapoikkeamat

2.3.1   Mitat: ± 3 mm.

2.3.2   Taipuma: ± 3 mm.

2.3.3   Traktorin massa: ± 20 kg.

2.3.4   Taakat ja voimat: ± 2 %.

2.3.5   Kuormitussuunta: poikkeama liitteessä III määritellyistä vaaka- ja pystysuunnista:

testin alussa, ei kuormitusta: ± 2°,

testin aikana kuormitettuna: 10° vaakatason yläpuolella ja 20° sen alapuolella. Nämä vaihtelut tulisi pitää mahdollisimman pieninä.

3.   TESTIT

3.1   Yleistä

3.1.1   Testien suorittaminen

3.1.1.1   Testit on suoritettava seuraavassa järjestyksessä:

3.1.1.1.1

Työntö pituussuunnassa (ks. liite III, 1.2 kohta)

Sellaisten traktoreiden, joiden 1.3 kohdassa määritellystä massasta on takapyörien varassa vähintään 50 %, työntö pituussuunnassa tehdään takaa (tapaus 1). Muiden traktoreiden kohdalla työntö pituussuunnassa tehdään edestä (tapaus 2).

3.1.1.1.2

Ensimmäinen puristustesti

Ensimmäinen puristustesti kohdistetaan samaan päähän suojarakennetta kuin työntö pituussuunnassa, eli:

taakse tapauksessa 1 (ks. liite III, 1.5 kohta) tai

eteen tapauksessa 2 (ks. liite III, 1.6 kohta).

3.1.1.1.3

Sivulta tuleva työntö (ks. liite III, 1.3 kohta)

3.1.1.1.4

Toinen puristustesti

Toinen puristustesti kohdistetaan toiseen päähän suojarakennetta kuin työntö pituussuunnassa, eli:

eteen tapauksessa 1 (ks. liite III, 1.6 kohta) tai

taakse tapauksessa 2 (ks. liite III, 1.5 kohta).

3.1.1.1.5

Toinen pituussuuntainen työntö (ks. liite III, 1.7 kohta)

Toinen pituussuuntainen työntö tehdään traktoreihin, joissa on kipattava suojarakenne, jollei pituussuuntainen työntö olisi (ks. 3.1.1.1.1 kohta) kohdistunut sellaiseen suuntaan, joka olisi aiheuttanut suojarakenteen kallistumisen.

3.1.1.2   Jos jokin kiinnityslaitteiden osa särkyy tai liikkuu testin aikana, testi aloitetaan uudelleen alusta.

3.1.1.3   Testin aikana traktoriin tai suojarakenteeseen ei saa tehdä korjauksia tai säätöjä.

3.1.2   Pyörien asettaminen

Pyörät poistetaan tai ne asetetaan sellaiselle raideleveystuelle, joka varmistaa, että turvarakenteelle ei aiheudu häiriötä testien aikana.

3.1.3   Vaarattomien osien poistaminen

Kaikki traktorin ja suojarakenteen osat, jotka täydellisinä yksiköinä antavat suojaa kuljettajalle – mukaan lukien sääsuojaus – on toimitettava kokonaisuudessaan tarkastettavaksi tarkoitetun traktorin mukana.

Testattavaksi tarkoitettuun suojarakenteeseen ei tarvitse asentaa varmuuslasista tai vastaavasta materiaalista valmistettuja etu-, sivu- ja takaikkunoita eikä mahdollisia irrotettavia paneeleja, varusteita ja tarvikkeita, joilla ei ole merkitystä rakenteellisen lujuuden osalta ja jotka eivät voi aiheuttaa vaaraa kaatumisen yhteydessä.

3.1.4   Mittausvälineistö

Suojarakenne on varustettava laitteilla, joita tarvitaan voima-taipuma-kaavion laatimiseksi vaadittujen tietojen saamiseksi (ks. liitteen IV kuva 4). Suojarakenteen kokonaistaipuma ja pysyvä taipuma mitataan ja merkitään muistiin testin jokaisessa vaiheessa (ks. liitteen IV kuva 5).

3.1.5   Kuormitussuunta

Kun kyseessä on traktori, jonka istuin ei sijaitse traktorin keskitasolla tai rakenteen lujuus on epäsymmetrinen, sivuttaistyöntö on kohdistettava siihen sivuun, jonka kohdalla vapaa tila todennäköisimmin kärsisi testien aikana (ks. liitteessä III oleva 1.3 kohta).

4.   HYVÄKSYMISEDELLYTYKSET

4.1   Osan EY-tyyppihyväksyntää varten luovutetun suojarakenteen katsotaan täyttävän lujuutta koskevat vaatimukset, jos se täyttää testien jälkeen seuraavat edellytykset:

4.1.1

Suojarakenne ei ole työntynyt mihinkään liitteessä III olevassa 3.2 kohdassa esitetyn vapaan tilan osaan tai mikään vapaan tilan osa ei ole ollut suojarakenteen suojaaman tilan ulkopuolella liitteessä III olevassa 1.2, 1.3, 1.5, 1.6 ja tarvittaessa 1.7 kohdassa selostetussa testeissä.

Jos on suoritettu ylikuormitustesti, voiman on siinä vaiheessa, kun määrätty energia absorboituu, oltava enemmän kuin 0,8 sekä kyseisten päätestin että ylikuormitustestin aikana esiintyvästä suurimmasta voimasta (ks. liitteen IV kuvat 4 b ja 4 c).

4.1.2

Testin kuluessa suojarakenne ei saa aiheuttaa haittaa istuinrakenteelle.

4.1.3

Pisteessä, jossa tarvittu energiataso on saavutettu jokaisessa määritellyistä vaakasuorista työnnöistä, voiman on ylitettävä 0,8 Fmax.

4.2   Liioin ei saa olla muita kuljettajalle erityistä vaaraa aiheuttavia tekijöitä, kuten liian vähäistä pehmustusta katon sisäpuolella tai muussa kohdassa, johon kuljettajan pää saattaa osua.

5.   TESTAUSSELOSTE

5.1   Testausseloste liitetään liitteessä VII tarkoitettuun osan EY-tyyppihyväksyntätodistukseen. Selosteen on oltava liitteessä V esitetyn mukainen. Selosteessa on oltava:

5.1.1

Yleinen kuvaus suojarakenteen muodosta ja rakenteesta (pakolliset mitat liitteessä V) mukaan lukien tavanomaisia sisään- ja ulospääsyteitä ja hätäpoistumisteitä koskevat säännökset; lämmitys- ja tuuletusjärjestelmää koskevat säännökset, ja muut tarvikkeet, jos tällaiset on ja jos ne saattaisivat vaikuttaa vapaaseen tilaan tai saattaisivat aiheuttaa vaaraa.

5.1.2

Yksityiskohtaiset tiedot erityislaitteista, kuten traktorin vierimisen jatkumisen estävät laitteet.

5.1.3

Lyhyt kuvaus mahdollisesta sisäpuolen pehmustuksesta.

5.1.4

Selvitys asennetun tuulilasin ja lasien tyypistä ja mahdollisista niissä olevista EY- tai muista hyväksyntämerkinnöistä.

5.2   Jos osan EY-tyyppihyväksyntä laajennetaan koskemaan muita traktorityyppejä, selosteessa on viitattava tarkasti alkuperäisen osan EY-tyyppihyväksynnän selosteeseen, ja siinä on osoitettava tarkasti liitteessä I olevassa 3.4 kohdassa vahvistettujen vaatimusten täyttäminen.

5.3   Selosteessa on yksilöitävä selvästi testauksessa käytetty traktorityyppi (merkki, tyyppi, myyntinimitys jne.) ja ne tyypit, joita varten suojarakenne on tarkoitettu.

6.   TUNNUKSET

mt

=

traktorin vertailumassa (kg) 1.3 kohdan mukaisesti;

D

=

rakenteen taipuma (mm) kuormituspisteessä ja kuormituksen suuntaisesti;

D’

=

laskettua tarvittavaa energiaa vastaava rakenteen taipuma (mm);

F

=

staattinen kuormitusvoima (N: newtonia);

Fmax

=

suurin kuormituksen aikana esiintyvä staattinen voima (N), lukuun ottamatta ylikuormitusta;

F’

=

laskettua tarvittavaa energiaa vastaava voima;

F-D

=

voima/taipuma-käyrä;

Eis

=

sivuttaistyönnön aikana absorboitava energiapanos (J:jouleja);

Eil 1

=

pituussuuntaisen kuormituksen aikana absorboituva energiapanos (J);

Eil 2

=

toisen pituussuuntaisen kuormituksen aikana absorboituva energiapanos (J);

Fr

=

taakse puristustestissä kohdistettu voima (N);

Ff

=

eteen puristustestissä kohdistettu voima (N).

LIITE III

TESTAUSMENETTELY

1.   VAAKASUORAT TYÖNTÖ- JA PURISTUSTESTIT

1.1   Yleiset määräykset vaakasuorasta työnnöstä

1.1.1   Suojarakenteeseen kohdistettavat taakat jaetaan jäykällä palkilla, joka on liitteessä II olevan 2.1.2 kohdan eritelmien mukainen ja sijaitsee kohtisuorassa taakan kohdistamissuuntaan nähden; jäykkä palkki voidaan varustaa laitteilla, joilla estetään sen siirtyminen sivusuunnassa. Taipumisnopeus kuormituksen aikana ei saa olla suurempi kuin 5 mm/s. Taakkaa kohdistettaessa kirjataan tarkkuuden varmistamiseksi F ja D samanaikaisesti enintään 15 mm:n taipuman lisäyksin. Kun kohdistaminen on ensimmäisen kerran aloitettu, taakkaa ei vähennetä ennen kuin testi on suoritettu loppuun; on silti sallittua lopettaa taakan lisääminen haluttaessa esim. mittausten kirjaamiseksi.

1.1.2   Jos se rakenneosa, johon taakka aiotaan kohdistaa, on kaareva, on noudatettava liitteessä II olevassa 2.1.2.5 kohdassa vahvistettuja eritelmiä. Taakkaa kohdistettaessa on kuitenkin noudatettava edellä 1.1.1 kohdan ja liitteessä II olevan 2.1.2 kohdan mukaisia vaatimuksia.

1.1.3   Jos kohdistuspisteessä ei ole poikittaista rakenneosaa, testausmenettelyssä voidaan käyttää korvaavaa testipalkkia, jolla ei kuitenkaan saa lujittaa suojarakennetta.

1.1.4   Rakenne on tutkittava visuaalisesti, kun taakka poistetaan kunkin kuormitustestin loppuun suorittamisen jälkeen. Jos kuormituksen aikana on syntynyt halkeamia tai repeämiä, jäljempänä 1.4 kohdassa tarkoitettu ylikuormitustesti on suoritettava ennen siirtymistä liitteessä II olevassa 3.1.1.1 kohdassa esitetyn sarjan seuraavaan kuormitukseen.

1.2   Pituussuuntainen työntö (ks. liitteen IV kuva 2)

Taakka kohdistetaan vaakasuorassa ja traktorin pystysuoran keskitason suuntaisesti.

Sellaisten traktoreiden osalta, joiden liitteessä II olevassa 1.3 kohdassa määritellystä massasta on takapyörien varassa vähintään 50 %, pituussuuntainen työntö taakse ja sivuttaistyöntö kohdistetaan suojarakenteen pitkittäisen keskitason eri puolille. Sellaisten traktoreiden osalta, joiden massasta on etupyörien varassa vähintään 50 %, pituussuuntainen työntö eteen kohdistetaan suojarakenteen pitkittäisen keskitason samalle puolelle kuin sivuttaistyöntö.

Se kohdistetaan suojarakenteen ylimpään poikittaiseen rakenneosaan (siis siihen osaan, joka traktorin kaatuessa todennäköisesti osuisi ensimmäisenä maahan).

Taakan kohdistuspisteen on sijaittava yhden kuudesosan verran suojarakenteen yläosan leveydestä ulkokulmasta sisäänpäin. Suojarakenteen leveytenä pidetään traktorin niiden kahden pystysuoran keskitason suuntaisen linjan etäisyyttä, jotka sivuavat suojarakenteen äärimmäisiä ulkoreunoja vaakatasossa, joka taas sivuaa ylimpien poikittaisten rakenneosien yläosaa.

Palkin pituuden on oltava vähintään yksi kolmasosa suojarakenteen leveydestä (kuten edellä esitetään) ja enintään 49 mm enemmän kuin tämä vähimmäispituus.

Pituussuuntainen työntö tulee takaa tai edestä kuten liitteessä II olevassa 3.1.1.1 kohdassa määritellään.

Testi keskeytetään, jos:

a)

suojarakenteen absorboima deformaatioenergia on yhtä suuri tai suurempi kuin tarvittu energiapanos Eil 1 (jossa Eil 1 = 1,4 mt);

b)

suojarakenne tunkeutuu vapaaseen tilaan tai jättää vapaan tilan suojatta.

1.3   Työntö sivulta (ks. liitteen IV kuva 1)

Työntö kohdistetaan vaakasuoraan suorassa kulmassa traktorin pystysuoraan keskitasoon. Se kohdistetaan suojarakenteen äärimmäiseen yläreunaan pisteeseen, joka sijaitsee 300 mm eteenpäin istuimen vertailupisteestä, kun istuin on taaimmassa asennossaan (ks. 2.3.1 kohta). Jos suojarakenteessa on jokin uloke sillä sivulla, joka varmasti koskettaisi maata ensimmäisenä traktorin kaatuessa sivulle päin, kuormitus kohdistetaan tuohon kohtaan. Jos traktorin ohjauspaikka on kääntyvä, kuormitus kohdistetaan suojarakenteen ylä-äärikohtaan istuimen kahden vertailupisteen keskiväliin.

Palkin on oltava käytön kannalta sopivan pitkä, mutta enintään 700 mm:n pituinen.

Testi keskeytetään jos:

a)

suojarakenteen absorboima deformaatioenergia on vähintään yhtä suuri kuin vaadittu energiapanos Eis (jossa Eis = 1,75 mt), tai

b)

suojarakenne työntyy vapaaseen tilaan tai jättää vapaan tilan suojatta.

1.4   Ylikuormitustesti (ks. liitteen IV kuvat 4 a, 4 b ja 4 c)

1.4.1   Ylikuormitustesti on suoritettava, jos voima vähenee yli 3 % saavutetun taipuman viimeisen 5 %:n aikana, kun rakenne absorboi tarvittavan energian (ks. kuva 4 b).

1.4.2   Ylikuormitustestiin kuuluu vaakasuoran työnnön asteittainen lisääminen 5 %:n lisäyksin alkuperäisestä energiantarpeesta enintään 20 %:iin lisättyä energiaa (ks. kuva 4 c).

1.4.2.1   Ylikuormitustesti on tyydyttävä, jos kunkin tarvittavan energian 5, 10 tai 15 %:n lisäyksen jälkeen voima vähenee vähemmän kuin 3 % 5 %:n lisäystä kohti ja pysyy suurempana kuin 0,8 Fmax.

1.4.2.2   Ylikuormitustesti on tyydyttävä, jos voima on yli 0,8 Fmax sen jälkeen kun rakenne on absorboinut 20 % lisätystä energiasta.

1.4.2.3   Ylikuormitustestin aikana sallitaan lisähalkeamat tai -repeämät tai tunkeutuminen vapaaseen tilaan tai vapaan tilan suojatta jättäminen kimmoisen muodonmuutoksen takia. Rakenne ei saa kuitenkaan taakan poistamisen jälkeen työntyä vapaaseen tilaan, jonka on oltava täysin suojattu.

1.5   Puristus takaa

Palkki asetetaan takimmaisten ylimpien rakenneosien päälle ja puristusvoimien resultantin on sijaittava pystysuoralla pituussuuntaisella vertailutasolla. Käytetään voimaa Fr = 20 mt.

Kun suojarakenteen katon takaosa ei kannata täyttä puristusvoimaa, voiman annetaan vaikuttaa, kunnes katto taipuu suojarakenteen yläosan ja sen traktorin etuosan osan, joka pystyy traktorin kaatuessa kannattamaan traktorin massan, yhdistävän tason suuntaiseksi. Sen jälkeen kuormitus poistetaan ja traktori tai puristusvoima asetetaan uudelleen siten, että palkki on sen suojarakenteen kohdan yläpuolella, joka kannattaisi traktoria sen kaatuessa kokonaan. Tämän jälkeen käytetään voimaa Fr.

Voimaa Fr kohdistetaan vähintään viiden sekunnin ajan visuaalisesti todettavissa olevan taipuman lakkaamisen jälkeen.

Testi keskeytetään, jos suojarakenne työntyy vapaaseen tilaan tai jättää vapaan tilan suojatta.

1.6   Puristus edestä

Palkki asetetaan etummaisten ylimpien rakenneosien päälle ja puristusvoimien resultanttivoiman on sijaittava pystysuoralla pitkittäisellä vertailutasolla. Käytetään voimaa Ff = 20 mt.

Kun suojarakenteen katon etuosa ei kannata täyttä puristusvoimaa, voiman annetaan vaikuttaa, kunnes katto taipuu suojarakenteen yläosan ja sen traktorin etuosan osan, joka pystyy traktorin kaatuessa kannattamaan traktorin massan, yhdistävän tason suuntaiseksi. Sen jälkeen kuormitus poistetaan ja traktori tai puristusvoima asetetaan uudelleen siten, että palkki on sen suojarakenteen kohdan yläpuolella, joka kannattaisi traktoria sen kaatuessa kokonaan. Tämän jälkeen käytetään voimaa Ff.

Voimaa Ff kohdistetaan vähintään viiden sekunnin ajan silloin erotettavissa olevan taipuman lakkaamisen jälkeen.

Testi keskeytetään, jos rakenne tunkeutuu vapaaseen tilaan tai jättää vapaan tilan suojatta.

1.7   Toinen pituussuuntainen työntö

Taakka kohdistetaan vaakasuorassa traktorin pystysuoran keskiviivan suuntaisesti.

Toinen pituussuuntainen työntö tehdään takaa tai edestä liitteessä II olevassa 3.1.1.1 kohdassa määritellyllä tavalla.

Se kohdistetaan vastakkaiseen suuntaan kuin 1.2 kohdan pituussuuntainen työntö ja siitä kauimpana sijaitsevaan kulmaan.

Se kohdistetaan suojarakenteen ylimpään poikittaiseen rakenneosaan (ts. siihen osaan, joka todennäköisesti osuisi maahan ensimmäisenä traktorin kaatuessa).

Taakan kohdistuspisteen on sijaittava yhden kuudesosan verran suojarakenteen yläosan leveydestä mitattuna ulkokulmasta sisäänpäin. Suojarakenteen leveytenä pidetään välimatkaa kahden traktorin pystysuoran keskitason suuntaisen linjan välillä, jotka sivuavat suojarakenteen äärimmäisiä ulkoreunoja vaakatasossa, joka sivuaa ylimpien poikittaisten rakenneosien yläosaa.

Palkin pituuden tulee olla vähintään yksi kolmasosa suojarakenteen leveydestä (kuten edellä on selostettu) ja enintään 49 mm enemmän kuin tämä vähimmäispituus.

Testi keskeytetään jos:

a)

suojarakenteeseen kohdistunut deformaatioenergia on yhtä suuri tai suurempi kuin vaadittu energiapanos Eil 2 (jossa Eil 2 = 0,35 mt), tai

b)

suojarakenne työntyy vapaaseen tilaan tai jättää vapaan tilan suojatta.

2.   VAPAA TILA

2.1   Vapaa tila havainnollistetaan liitteen IV kuvassa 6 ja se määritellään suhteessa pystysuoraan vertailutasoon, joka on yleensä pituussuunnassa traktoriin nähden ja kulkee 2.3 kohdassa esitetyn istuimen vertailupisteen ja ohjauspyörän keskikohdan kautta. Vertailutason oletetaan liikkuvan vaakasuoraan istuimen ja ohjauspyörän kanssa taakan kohdistamisen aikana, mutta pysyvän kohtisuorassa traktorin tai suojarakenteen lattiaan nähden, jos se on kiinnitetty joustavasti.

Kun ohjauspyörä on säädettävä, sen asennon tulisi olla tavallisesti istuimella istuen ajettaessa käytettävä asento.

2.2   Tilan rajat yksilöidään seuraavasti:

2.2.1   250 mm vertailutason kummallakin puolella sijaitsevat pystytasot, jotka ulottuvat 300 mm ylöspäin istuimen vertailupisteestä;

2.2.2   edellä 2.2.1 kohdan tasojen yläreunasta 900 mm:n enimmäiskorkeuteen istuimen vertailupisteen yläpuolelle ulottuvat yhdensuuntaiset tasot, jotka ovat kaltevia siten, että sillä puolella, jolta sivulle suuntautuva kuormitus kohdistetaan, olevan tason yläreuna sijaitsee vähintään 100 mm:n päässä vertailutasosta;

2.2.3   900 mm istuimen vertailupisteen yläpuolella sijaitseva vaakataso;

2.2.4   kalteva taso, joka on kohtisuorassa vertailutasoon nähden ja jolla on 900 mm suoraan istuimen vertailupisteen yläpuolella sijaitseva piste ja istuimen selkänojan takimmaisin piste;

2.2.5   pinta, joka on tarvittaessa kaareva ja jossa on sarja kohtisuorassa vertailutasoon nähden olevia suoria linjoja, jotka ulottuvat istuimen takimmaisesta pisteestä alaspäin koskettaen istuimen selkänojaa koko sen pituudelta;

2.2.6   kaareva pinta, joka on kohtisuorassa vertailutasoon nähden, jonka säde on 120 mm ja joka sivuaa 2.2.3 ja 2.2.4 kohdan tasoja;

2.2.7   kaareva pinta, joka on kohtisuorassa vertailutasoon nähden, jonka säde on 900 mm ja joka ulottuu 400 mm eteenpäin 2.2.3 kohdan tasosta ja sivuaa sitä pisteessä, joka sijaitsee 150 mm istuimen vertailupisteestä eteenpäin;

2.2.8   kalteva taso, joka on kohtisuorassa vertailutasoon nähden, liittyy 2.2.7 kohdan pintaan sen etureunassa ja kulkee 40 mm:n päässä ohjauspyörästä. Kun ohjauspyörä on yläasennossa, tämän tason korvaa 2.2.7 kohdan pintaa sivuava taso;

2.2.9   pystytaso, joka on kohtisuorassa vertailutasoon nähden ja sijaitsee 40 mm ohjauspyörästä eteenpäin;

2.2.10   istuimen vertailupisteen kautta kulkeva vaakataso;

2.2.11   jos traktorin ohjauspaikka on kääntyvä, vapaa tila muodostuu ohjauspyörän ja istuimen kahden asennon perusteella määritettävästä kahdesta vapaasta tilasta;

2.2.12   jos traktori voidaan varustaa lisäistuimilla, testejä varten käytetään vapaata tilaa, joka määritetään kaikkien käytettävissä olevien istuimen sijoitusvaihtoehtojen vertailupisteiden perusteella. Suojarakenne ei saa ulottua vapaaseen tilaan, joka määritetään kyseisten eri vertailupisteiden perusteella;

2.2.13   jos uutta sijoitusvaihtoehtoa ehdotetaan vasta testien jälkeen, on laskettava, sijoittuuko uuden istuimen vertailupisteen ympärillä oleva vapaa tila aiemmin määritettyyn vapaaseen tilaan. Jos näin ei ole, on tehtävä uusi testi.

2.3   Istuimen sijainti ja istuimen vertailupiste

2.3.1   Vapaan tilan määrittämiseksi 2.1 kohdassa istuimen on oltava mahdollisen vaakatason säätöalueen taaimmassa kohdassa. Istuin on asetettava pystytason säätöalueen ylimpään pisteeseen, kun tämä säätö on vaaka-asennon säädöstä riippumaton.

Vertailupiste on osoitettava käyttämällä liitteen IV kuvissa 7 ja 8 havainnollistettua laitetta, jolla jäljitellään istuimella olevan ihmisen aiheuttamaa kuormitusta. Laitteen on muodostuttava istuinkaukalon levystä ja selkänojan levyistä. Alempi selkänojan levy liitetään lonkkien A ja lantion B kohdalta, ja liitoksen B korkeutta on voitava säädellä.

2.3.2   Vertailupiste määritellään istuimen pitkittäisellä keskitasolla sijaitsevaksi pisteeksi, jossa alemman selkänojan tangentiaalitaso ja vaakataso leikkaavat. Tämä vaakataso leikkaa istuinkaukalon alemman pinnan 150 mm edellä mainitun tangentin edessä.

2.3.3   Jos istuimessa on vapaasti joustava liikevara riippumatta siitä, voidaanko sitä säätää kuljettajan painon mukaan, istuin on asetettava tämän liikevaran keskikohtaan.

Laite on asetettava istuimelle. Sitä on kuormitettava sitten 550 N:n voimalla pisteessä, joka sijaitsee 50 mm liitoksen A edessä, ja kahta selkänojan levyn osaa painetaan kevyesti tangentin suuntaisesti selkänojaa vasten.

2.3.4   Jos ei ole mahdollista määrittää selkänojan kunkin alueen tarkkaa tangenttia (lantioalueen ylä- ja alapuolella), olisi meneteltävä seuraavasti:

2.3.4.1

jos alemman alueen tarkka tangentti ei ole mahdollinen, selkänojan levyn alempaa osaa painetaan selkänojaa vasten pystysuoraan,

2.3.4.2

jos ylemmän alueen tarkka tangentti ei ole mahdollinen, liitos B kiinnitetään 230 mm:n korkeudelle istuimen vertailupisteen yläpuolelle, jos selkänojan levyn alempi osa on pystysuora. Kahta selkänojan laudan osaa painetaan sitten kevyesti selkänojaa vasten.

3.   SUORITETTAVAT TARKASTUKSET JA MITTAUKSET

3.1   Vapaa tila

Suojarakenne on tutkittava jokaisen testin aikana, jotta nähtäisiin onko jokin suojarakenteen osa työntynyt 2.1 kohdassa määriteltyyn kuljettajan istuimen ympärillä olevaan vapaaseen tilaan. Lisäksi suojarakenne tarkastetaan, jotta voidaan määrittää onko vapaan tilan jokin osa suojarakenteen suojan ulkopuolella. Vapaan tilan katsotaan olevan suojarakenteen suojaaman tilan ulkopuolella, jos jokin sen osa olisi osunut maahan traktorin kaatuessa siihen suuntaan, mistä kuormitus tuli. Tällöin edellytetään renkaiden ja raidevälin säätöjen olevan pienimmät valmistajan ilmoittamat säädöt.

3.2   Pysyvä taipuma

Suojarakenteen pysyvä taipuma kirjataan testien jälkeen. Tätä tarkoitusta varten on kirjattava ennen testin alkua suojarakenteen tärkeimpien rakenneosien sijainti suhteessa istuimen vertailupisteeseen.

LIITE IV

KUVAT

Kuva 1

:

Sivuttaistyönnön kohdistuspiste

Kuva 2

:

Taakse kohdistuvan pituussuuntaisen työnnön kohdistuspiste

Kuva 3

:

Esimerkki järjestelystä puristustestiä varten

Kuva 4 a

:

Voima/taipuma-käyrä – ylikuormitustestiä ei tarvita

Kuva 4 b

:

Voima/taipuma-käyrä – ylikuormitustesti tarvitaan

Kuva 4 c

:

Voima/taipuma-käyrä – ylikuormitustestiä jatketaan

Kuva 5

:

Kuva käsitteistä pysyvä taipuma, kimmoinen taipuma ja kokonaistaipuma

Kuva 6 a

:

Sivukuva vapaasta tilasta

Kuva 6 b

:

Kuva vapaasta tilasta edestä/takaa

Kuva 6 c

:

Isometrinen kuva

Kuva 7

:

Istuimen vertailupisteen määrittämisessä tarvittava laite

Kuva 8

:

Istuimen vertailupisteen määritysmenetelmä

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

LIITE V

Image

Image

Image

Image

LIITE VI

MERKIT

Osan EY-tyyppihyväksyntämerkin muodostaa suorakulmio, jonka sisällä on pieni e-kirjain, ja sen jäljessä osan tyyppihyväksynnän antaneen jäsenvaltion tunnusnumero:

1 Saksa

2 Ranska

3 Italia

4 Alankomaat

5 Ruotsi

6 Belgia

7 Unkari

8 Tšekin tasavalta

9 Espanja

11 Yhdistynyt kuningaskunta

12 Itävalta

13 Luxemburg

17 Suomi

18 Tanska

19 Romania

20 Puola

21 Portugali

23 Kreikka

24 Irlanti

26 Slovenia

27 Slovakia

29 Viro

32 Latvia

34 Bulgaria

36 Liettua

49 Kypros

50 Malta

Suorakulmion läheisyyteen on myös sijoitettava osan EY-tyyppihyväksyntänumero, joka vastaa suojarakennetyypin ja sen traktoriin kiinnityksen lujuuden osalta annetun osan EY-tyyppihyväksyntätodistuksen numeroa.

Esimerkki osan EY-tyyppihyväksyntämerkistä

Osan EY-tyyppihyväksyntämerkkiä on täydennettävä lisätunnuksella ”S”.

Image

LIITE VII

Image

LIITE VIII

Edellytykset EY-tyyppihyväksynnälle

1.

Traktorin valmistajan tai tämän edustajan on tehtävä hakemus traktorin EY-tyyppihyväksyntää varten suojarakenteen lujuuden ja sen traktoriin kiinnityksen lujuuden osalta.

2.

Hyväksyttävää traktorityyppiä oleva traktori, johon asianmukaisesti hyväksytyt suojarakenne ja sen kiinnitysosat on asennettu, luovutetaan tyyppihyväksyntätestien suorittamisesta vastaaville tarkastuslaitoksille.

3.

Tyyppihyväksyntätestien suorittamisesta vastaavan tarkastuslaitoksen on tarkastettava, onko hyväksytty suojarakennetyyppi tarkoitettu asennettavaksi siihen traktorityyppiin, jota varten tyyppihyväksyntää haetaan. Sen on erityisesti varmistettava, että suojarakenteen kiinnitys vastaa sitä, joka testattiin osan EY-tyyppihyväksynnän antamisen yhteydessä.

4.

EY-tyyppihyväksynnän haltija voi pyytää sen laajentamista koskemaan muitakin suojarakennetyyppejä.

5.

Toimivaltaiset viranomaiset antavat tällaisen laajennuksen seuraavin edellytyksin:

5.1

uudelle suojarakennetyypille ja sen kiinnitykselle traktoriin on annettu osan EY-tyyppihyväksyntä;

5.2

se on suunniteltu asennettavaksi traktorityyppiin, jota varten EY-tyyppihyväksynnän laajennusta haetaan;

5.3

suojarakenteen kiinnitys traktoriin vastaa sitä, joka on testattu osan EY-tyyppihyväksynnän antamisen yhteydessä.

6.

Liitteessä IX olevan mallin mukainen todistus liitetään EY-tyyppihyväksyntätodistukseen jokaisen annetun tai evätyn tyyppihyväksynnän tai tyyppihyväksynnän laajentamisen osalta.

7.

Jos traktorityypin EY-tyyppihyväksyntähakemus esitetään samanaikaisesti siihen asennettavaksi tarkoitetun suojarakennetyypin osan EY-tyyppihyväksyntähakemuksen kanssa, 2 ja 3 kohdassa vahvistettuja tarkastuksia ei tehdä.

LIITE IX

Image

LIITE X

A   OSA

Kumottu direktiivi ja luettelo sen myöhemmistä muutoksista

(13 artiklassa tarkoitettu)

Neuvoston direktiivi 79/622/ETY

(EYVL L 179, 17.7.1979, s. 1).

 

Komission direktiivi 82/953/ETY

(EYVL L 386, 31.12.1982, s. 31).

 

Vuoden 1985 liittymisasiakirjan liitteessä I oleva IX.A.15 kohdan h alakohta

(EYVL L 302, 15.11.1985, s. 213).

 

Neuvoston direktiivi 87/354/ETY

(EYVL L 192, 11.7.1987, s. 43).

Vain siltä osin kuin on kyse 1 artiklassa ja liitteessä olevan 9 kohdan h alakohdassa direktiiviin 79/622/ETY tehdyistä viittauksista

Komission direktiivi 88/413/ETY

(EYVL L 200, 26.7.1988, s. 32).

 

Vuoden 1994 liittymisasiakirjan liitteessä I oleva XI.C.II.4 kohta

(EYVL C 241, 29.8.1994, s. 206).

 

Komission direktiivi 1999/40/EY

(EYVL L 124, 18.5.1999, s. 11).

 

Vuoden 2003 liittymisasiakirjan liitteessä II oleva I.A.29 kohta

(EUVL L 236, 23.9.2003, s. 61).

 

Neuvoston direktiivi 2006/96/EY

(EUVL L 363, 20.12.2006, s. 81).

Vain siltä osin kuin on kyse 1 artiklassa ja liitteessä olevassa A.28 kohdassa direktiiviin 79/622/ETY tehdyistä viittauksista

B   OSA

Osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamista koskevat määräajat

(13 artiklassa tarkoitettu)

Direktiivi

Määräpäivä, joka koskee saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä

79/622/ETY

27 päivä joulukuuta 1980

82/953/ETY

30 päivä syyskuuta 1983 (1)

87/354/EEC

31 päivä joulukuuta 1987

88/413/ETY

30 päivä syyskuuta 1988 (2)

1999/40/EY

30 päivä kesäkuuta 2000 (3)

2006/96/EY

31 päivä joulukuuta 2006


(1)  Direktiivin 82/953/ETY 2 artiklan mukaisesti:

”1.   Jäsenvaltio ei saa 1 päivästä lokakuuta 1983 alkaen:

evätä traktorityypiltä ETY-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää tai kieltäytyä antamasta direktiivin 74/150/ETY 10 artiklan 1 kohdan viimeisessä luetelmakohdassa tarkoitettuja asiakirjoja, tai

kieltää laskemasta traktoreita liikkeelle,

jos tähän traktorityyppiin tai näihin traktorityyppeihin kaatumisen varalta asennetut suojarakenteet ovat tämän direktiivin säännösten mukaisia.

2.   Jäsenvaltio 1 päivästä lokakuuta 1984 alkaen:

ei saa enää antaa direktiivin 74/150/ETY 10 artiklan 1 kohdan viimeisessä luetelmakohdassa tarkoitettua asiakirjaa traktorityypille, jonka kaatumisen varalta asennettu suojarakenne ei ole tämän direktiivin säännösten mukainen,

saa evätä kansallisen tyyppihyväksynnän traktorityypiltä, jonka kaatumisen varalta asennettu suojarakenne ei ole tämän direktiivin säännösten mukainen.

3.   Jäsenvaltiot saavat 1 päivästä lokakuuta 1985 alkaen kieltää sellaisten traktoreiden käyttöönoton, joihin kaatumisen varalta asennettu suojarakenne ei ole tämän direktiivin säännösten mukainen.

4.   Edellä 1–3 kohdan säännökset eivät rajoita direktiivin 77/536/ETY säännösten soveltamista.”

(2)  Direktiivin 88/413/ETY 2 artiklan mukaisesti:

”1.   Jäsenvaltio ei saa 1 päivästä lokakuuta 1988 alkaen:

evätä traktorityypiltä ETY-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää tai kieltäytyä antamasta direktiivin 74/150/ETY 10 artiklan 1 kohdan viimeisessä luetelmakohdassa tarkoitettua asiakirjaa, tai

kieltää laskemasta traktoreita liikkeelle,

jos tähän traktorityyppiin tai näihin traktorityyppeihin kaatumisen varalta asennetut suojarakenteet ovat tämän direktiivin säännösten mukaisia.

2.   Jäsenvaltiot 1 päivästä lokakuuta 1989 alkaen:

eivät saa antaa direktiivin 74/150/ETY 10 artiklan 1 kohdan viimeisessä luetelmakohdassa tarkoitettua asiakirjaa traktorityypille, jonka kaatumisen varalta asennettu suojarakenne ei ole tämän direktiivin säännösten mukainen,

saavat evätä kansallisen tyyppihyväksynnän traktorityypiltä, jonka kaatumisen varalta asennettu suojarakenne ei ole tämän direktiivin säännösten mukainen.”

(3)  Direktiivin 1999/40/EY 2 artiklan mukaisesti:

”1.   Jäsenvaltiot eivät saa 1 päivästä heinäkuuta 2000

evätä traktorityypiltä EY-tyyppihyväksyntää, direktiivin 74/150/ETY 10 artiklan 1 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettua asiakirjaa tai kansallista tyyppihyväksyntää, tai

kieltää kyseisten traktoreiden ensimmäistä käyttöönottoa,

jos kyseiset traktorit ovat direktiivin 79/622/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, vaatimusten mukaiset.

2.   1 päivästä tammikuuta 2001 jäsenvaltiot

eivät enää saa myöntää traktorityypille direktiivin 74/150/ETY 10 artiklan 1 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettua asiakirjaa, jos kyseinen traktorityyppi ei ole direktiivin 79/622/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, vaatimusten mukainen,

voivat evätä traktorityypiltä kansallisen tyyppihyväksynnän, jos kyseinen traktorityyppi ei ole direktiivin 79/622/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, vaatimusten mukainen.”

LIITE XI

VASTAAVUUSTAULUKKO

Direktiivi 79/622/ETY

Direktiivi 1999/40/EY

Tämä direktiivi

1 ja 2 artikla

 

2 ja 3 artikla

3 artiklan 1 kohta

 

4 artiklan ensimmäinen kohta

3 artiklan 2 kohta

 

4 artiklan toinen ja kolmas kohta

4 ja 5 artikla

 

5 ja 6 artikla

6 artiklan ensimmäinen virke

 

7 artiklan ensimmäinen kohta

6 artiklan toinen virke

 

7 artiklan toinen kohta

 

2 artikla

8 artikla

8 artikla

 

9 artikla

9 artiklan johdantokappale

 

1 artiklan johdantokappale

9 artiklan ensimmäinen luetelmakohta

 

1 artiklan a alakohta

9 artiklan toinen luetelmakohta

 

1 artiklan b alakohta

9 artiklan kolmas luetelmakohta

 

1 artiklan c alakohta

9 artiklan neljäs luetelmakohta

 

1 artiklan d alakohta

10 ja 11 artikla

 

10 ja 11 artikla

12 artiklan 1 kohta

 

12 artiklan 2 kohta

 

12 artikla

 

13 ja 14 artikla

13 artikla

 

15 artikla

Liitteet I–IX

 

Liitteet I–IX

 

Liite X

 

Liite XI