I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

3.10.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 260/5

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2009/104/EY,

annettu 16 päivänä syyskuuta 2009,

työntekijöiden työssään käyttämille työvälineille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista (toinen direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi)

(kodifioitu toisinto)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 137 artiklan 2 alakohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Työntekijöiden työssään käyttämille työvälineille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista 30 päivänä marraskuuta 1989 annettua neuvoston direktiiviä 89/655/ETY (toinen direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (3) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin (4). Tämän takia mainittu direktiivi olisi selkeyden ja järkeistämisen vuoksi kodifioitava.

(2)

Tämä direktiivi on erityisdirektiivi, jota tarkoitetaan toimenpiteistä työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden parantamisen edistämiseksi työssä 12 päivänä kesäkuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/391/ETY (5) 16 artiklan 1 kohdassa. Direktiivin 89/391/ETY säännöksiä sovelletaan näin ollen kokonaisuudessaan työntekijöiden työssään käyttämiä työvälineitä koskeviin kysymyksiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä direktiivissä olevien ankarampien tai erityisten säännösten soveltamista.

(3)	Perustamissopimuksen 137 artiklan 2 kohdassa määrätään, että neuvosto voi antaa direktiivein säännöksiä vähimmäisvaatimuksista edistääkseen erityisesti työympäristön parantamista työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi.

(4)	Mainitun artiklan mukaan näissä direktiiveissä vältetään säätämästä sellaisia hallinnollisia, taloudellisia ja oikeudellisia rasituksia, jotka vaikeuttaisivat pienten tai keskisuurten yritysten perustamista taikka niiden kehittämistä.

(5)	Perustamissopimuksen 137 artiklan 2 kohdan nojalla annetut säännökset eivät estä jäsenvaltioita ylläpitämästä tai toteuttamasta työoloja koskevia tiukempia suojatoimia, jotka ovat perustamissopimuksen mukaisia.

(6)	Niiden vähimmäisvaatimusten noudattaminen, joiden tarkoituksena on taata parempi työsuojelun taso työvälineitä käytettäessä, on olennaisen tärkeää työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi.

(7)	Työntekijöiden työturvallisuuden, työhygienian ja työterveyshuollon parantaminen on tavoite, jonka ei pitäisi olla riippuvainen ainoastaan taloudellisista näkökohdista.

(8)

Korkealla tehtävässä työssä työntekijöiden terveys- ja turvallisuusriskit ovat erityisen suuret, ja he joutuvat alttiiksi erityisesti putoamiselle korkealta ja muille vakaville työtapaturmille, joiden prosentuaalinen osuus onnettomuuksien ja erityisesti kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrästä on suuri.

(9)	Tällä direktiivillä edistetään käytännössä sisämarkkinoiden sosiaalisen ulottuvuuden kehittämistä.

(10)

Jäsenvaltioiden on teknisiä standardeja ja määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 22 päivänä kesäkuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY (6) mukaisesti annettava komissiolle tiedoksi kaikki koneita, laitteita ja asennuksia koskevat teknisten määräysten luonnokset.

(11)	Tämä direktiivi on tarkoituksenmukaisin keino saavuttaa tavoitteet, joihin pyritään, eikä siinä ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(12)	Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa liitteessä III olevassa B osassa mainittuihin jäsenvaltioita velvoittaviin määräaikoihin, joiden kuluessa jäsenvaltioiden on saatettava direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1. Tässä direktiivissä, joka on toinen direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi, asetetaan turvallisuutta ja terveyttä koskevat vähimmäisvaatimukset 2 artiklassa olevien määritelmien mukaisesti työntekijöiden työssään käyttämille työvälineille.

2. Direktiivin 89/391/ETY säännöksiä sovelletaan kokonaisuudessaan koko 1 kohdassa tarkoitetulla soveltamisalalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä direktiivissä olevien ankarampien tai erityisten säännösten soveltamista.

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

a)	’työvälineellä’ konetta, laitetta, työkalua tai asennettua järjestelmää, jota käytetään työssä;

b)	’työvälineiden käytöllä’ kaikkea toimintaa, johon liittyy työvälineitä, kuten välineen käynnistystä tai pysäytystä, sen käyttöä, kuljetusta, korjausta, muuntamista, huoltoa ja tarkastuksia, mukaan lukien erityisesti puhdistus;

c)	’vaaravyöhykkeellä’ työvälineessä tai sen ympärillä olevaa aluetta, jolla alttiina olevan työntekijän terveys tai turvallisuus on vaarassa;

d)	’alttiina olevalla työntekijällä’ kokonaan tai osittain vaaravyöhykkeellä olevaa työntekijää;

e)	’käyttäjällä’ työntekijää tai työntekijöitä, jolle tai joille työvälineen käyttö on annettu tehtäväksi.

II LUKU

TYÖNANTAJIEN VELVOLLISUUDET

3 artikla

Yleiset velvollisuudet

1. Työnantajan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että työntekijöiden käytettäväksi annetut työvälineet yrityksessä tai laitoksessa ovat suoritettavaan työhön soveltuvia tai ne on muutettu soveltumaan hyvin siihen tarkoitukseen ja että työntekijät voivat käyttää niitä heidän turvallisuutensa tai terveytensä heikentymättä.

Valitessaan käyttöön aikomiaan työvälineitä työnantajan on otettava huomioon työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat työn erityisolosuhteet ja -piirteet sekä ne vaarat, joita yrityksessä tai laitoksessa, varsinkin työpaikalla, on, tai kaikki muut vaarat, joita kyseisten työvälineiden käyttö aiheuttaa.

2. Jollei ole mahdollista täysin varmistaa, että työntekijät voivat käyttää työvälineitä heidän turvallisuutensa ja terveytensä vaarantumatta, työnantajan on toteutettava aiheelliset toimenpiteet vaarojen minimoimiseksi.

4 artikla

Työvälineitä koskevat säännökset

1. Työnantajan on, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan soveltamista, hankittava tai käytettävä:

sellaisia työvälineitä, jotka, jos ne on annettu yrityksen tai laitoksen työntekijöiden käyttöön ensimmäistä kertaa 31 päivän joulukuuta 1992 jälkeen, ovat:

i)	sovellettavien ja asiaa koskevien yhteisön direktiivien säännösten mukaisia;

ii)	liitteessä I asetettujen vähimmäisvaatimusten mukaisia, jos mitään muuta yhteisön direktiiviä ei sovelleta tai jos sellaista sovelletaan vain osittain;

b)	työvälineitä, jotka täyttävät liitteessä I annetut vähimmäisvaatimukset viimeistään neljän vuoden kuluttua 31 päivästä joulukuuta 1992, jos nämä työvälineet on annettu yrityksen tai laitoksen työntekijöiden käyttöön jo ennen kyseistä päivää;

poiketen siitä, mitä a alakohdan ii alakohdassa ja b alakohdassa säädetään, sellaisia erikoistyövälineitä, joita koskevat liitteessä I olevan 3 kohdan vaatimukset ja jotka jo on annettu työntekijöiden käyttöön yrityksessä tai laitoksessa 5 päivänä joulukuuta 1998 ja jotka ovat viimeistään neljä vuotta kyseisen päivämäärän jälkeen liitteessä I säädettyjen vähimmäisvaatimusten mukaisia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta a alakohdan i alakohdan soveltamista.

2. Työnantajan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että työväline pidetään sen koko käyttöiän ajan riittävän huollon avulla sellaisessa kunnossa, että se kussakin tapauksessa täyttää 1 kohdan a tai b alakohdassa olevat vaatimukset.

3. Jäsenvaltioiden on vahvistettava työmarkkinaosapuolia kuultuaan ja ottaen huomioon kansallinen lainsäädäntö tai kansalliset käytännöt yksityiskohtaiset säännöt, joiden avulla voidaan saavuttaa turvallisuuden taso, joka vastaa liitteessä II tarkoitettuja tavoitteita.

5 artikla

Työvälineiden tarkastaminen

1. Työvälineiden oikean asennuksen ja moitteettoman toiminnan varmistamiseksi työnantajan on huolehdittava siitä, että kansallisen lainsäädännön tai kansallisten käytäntöjen mukaisesti pätevät henkilöt tekevät työvälineille, joiden turvallisuus riippuu niiden asennusolosuhteista, käyttöönottotarkastuksen (asennuksen jälkeen ja ennen ensimmäistä käyttöönottoa) sekä tarkastuksen jokaiselle uudelle työmaalle tai jokaiseen uuteen paikkaan asentamisen jälkeen.

2. Sen takaamiseksi, että turvallisuus- ja terveysvaatimuksia noudatetaan ja että heikentymiset, joista voi aiheutua vaaratilanteita, havaitaan ja korjataan ajoissa, työnantajan on huolehdittava siitä, että työvälineet, jotka ovat alttiina tällaisille heikentäville vaikutuksille, on:

a)	kansallisen lainsäädännön tai kansallisten käytäntöjen mukaisesti pätevien henkilöiden säännöllisesti tarkastettava ja tarvittaessa säännöllisesti testattava;

kansallisen lainsäädännön tai kansallisten käytäntöjen mukaisesti pätevien henkilöiden erityisesti tarkastettava aina, kun esiintyy työvälineiden turvallisuudelle mahdollisesti haitallisia seurauksia aiheuttavia poikkeuksellisia tilanteita, kuten työvälineeseen kohdistuvat muutokset, onnettomuudet ja luonnonilmiöt sekä pitkittynyt aika, jolloin työvälinettä ei käytetä.

3. Tarkastusten tulokset on kirjattava ja pidettävä toimivaltaisen viranomaisen saatavilla. Niitä on säilytettävä asianmukaisen ajan.

Jos kyseisiä työvälineitä käytetään yrityksen ulkopuolella, niiden mukana on oltava aiheelliset todisteet viimeisen tarkastuksen suorittamisesta.

4. Jäsenvaltiot vahvistavat ne olosuhteet, joissa näitä tarkastuksia tehdään.

6 artikla

Työvälineet, joihin liittyy erityisiä vaaroja

Jos työvälineen käyttöön todennäköisesti liittyy erityinen työntekijöiden turvallisuutta tai terveyttä uhkaava vaara, työnantajan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että:

a)	työvälineen käyttö on rajattu siten, että sitä käyttävät vain ne henkilöt, joille on annettu tehtäväksi käyttää sitä;

b)	korjauksia, muunnoksia ja huolto- tai kunnossapitotöitä tekevät työntekijät on erityisesti asetettu suorittamaan kyseistä työtä.

7 artikla

Työergonomia ja työturvallisuus

Työterveyden ja turvallisuuden vähimmäisvaatimuksia sovellettaessa työnantajan on otettava täysimittaisesti huomioon paikka ja asento, joissa työntekijä käyttää työvälineitä, sekä ergonomiset periaatteet.

8 artikla

Työntekijöille tiedottaminen

1. Työnantajan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että työntekijöillä on työssä käytettäviä välineitä koskevat riittävät tiedot ja tarvittaessa kirjalliset ohjeet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 89/391/ETY 10 artiklan soveltamista.

2. Tietojen ja kirjallisten ohjeiden on sisällettävä turvallisuutta ja terveyttä koskevat tiedot vähintään seuraavista:

a)	työvälineiden käyttöolosuhteet;

b)	ennakoitavissa olevat poikkeavat tilanteet;

c)	työvälineiden käytöstä saadusta kokemuksesta mahdollisesti tehtävät päätelmät.

Työntekijöitä on varoitettava heitä koskevista vaaroista, heidän työympäristössään olevista työvälineistä sekä heitä koskevista muutoksista, jos muutoksilla on vaikutusta heidän välittömässä työympäristössään oleviin työvälineisiin riippumatta siitä, käyttävätkö työntekijät suoraan näitä välineitä.

3. Tietojen ja kirjallisten ohjeiden on oltava niiden työntekijöiden ymmärrettävissä, joita asia koskee.

9 artikla

Työntekijöiden kouluttaminen

Rajoittamatta direktiivin 89/391/ETY 12 artiklan soveltamista työnantajan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että:

a)	työntekijät, joille on annettu tehtäväksi käyttää työvälinettä, saavat riittävän koulutuksen, mukaan lukien kaikkia sellaisia vaaroja koskeva koulutus, joita käyttö saattaa tuoda mukanaan;

b)	työntekijät, joita tarkoitetaan 6 artiklan b alakohdassa, saavat riittävän erikoiskoulutuksen.

10 artikla

Työntekijöiden kuuleminen ja osallistuminen

Työntekijöitä tai heidän edustajiaan on kuultava ja heidän on sallittava osallistua tämän direktiivin ja sen liitteiden soveltamisalaan kuuluvien asioiden käsittelyyn sillä tavoin kuin direktiivin 89/391/ETY 11 artiklassa säädetään.

III LUKU

ERINÄISET SÄÄNNÖKSET

11 artikla

Liitteiden muuttaminen

1. Neuvosto antaa liitteeseen I tehtävän lisäyksen, joka koskee liitteessä I olevassa 3 kohdassa tarkoitettuja erikoistyövälineisiin sovellettavia täydentäviä vähimmäisvaatimuksia, perustamissopimuksen 137 artiklan 2 kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti.

2. Direktiivin 89/391/ETY 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä on noudatettava tehtäessä liitteisiin puhtaasti teknisiä muutoksia, jotka johtuvat:

a)	työvälineiden teknistä yhdenmukaistamista ja standardointia koskevien direktiivien antamisesta, tai

b)	työvälineiden teknisestä kehityksestä, niitä koskevien kansainvälisten määräysten tai vaatimusten tai niitä koskevan tietämyksen muutoksista.

12 artikla

Loppusäännökset

Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

13 artikla

Kumotaan direktiivi 89/655/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä III olevassa A osassa mainituilla direktiiveillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioita velvoittavia liitteessä III olevassa B osassa asetettuja määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä IV olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

14 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

15 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa 16 päivänä syyskuuta 2009.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BUZEK

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. MALMSTRÖM

(1) EUVL C 100, 30.4.2009, s. 144.

(2) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 8. heinäkuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 13. heinäkuuta 2009.

(3) EYVL L 393, 30.12.1989, s. 13.

(4) Katso liitteessä III oleva A osa.

(5) EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1.

(6) EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37.

LIITE I

VÄHIMMÄISVAATIMUKSET,

joita tarkoitetaan 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja b alakohdassa

1. Yleinen huomautus

Tässä liitteessä asetettuja velvoitteita sovelletaan direktiivin määräykset huomioon ottaen silloin, kun kyseessä oleviin työvälineisiin liittyy vastaava vaara.

Jäljempänä esitetyt vähimmäisvaatimukset, jos niitä sovelletaan käytössä oleviin työvälineisiin, eivät välttämättä edellytä samoja toimenpiteitä kuin uusia työvälineitä koskevat olennaiset vaatimukset.

2. Yleiset työvälineisiin sovellettavat vähimmäisvaatimukset

2.1

Työvälineiden hallintalaitteiden, jotka vaikuttavat turvallisuuteen, on oltava selvästi näkyvissä ja tunnistettavissa ja niiden on oltava tarvittaessa asianmukaisesti merkittyjä.

Hallintalaitteiden on sijaittava vaaravyöhykkeiden ulkopuolella ja siten, ettei niiden käyttö voi aiheuttaa lisää vaaraa, paitsi jos muunlainen paikka on välttämätön tiettyjen hallintalaitteiden osalta. Hallintalaitteet eivät saa lisätä vaaraa tahattoman käytön seurauksena.

Tarvittaessa käyttäjän on voitava varmistua ohjauskeskuksesta, että vaaravyöhykkeillä ei ole ketään. Jos tämä ei ole mahdollista, järjestelmän on annettava luotettavasti automaattinen, kuultava tai nähtävä varoitussignaali aina ennen kuin koneisto käynnistyy. Alttiina olevalla työntekijällä on oltava riittävästi aikaa tai tarvittavat apuneuvot välttääkseen nopeasti työvälineen käynnistymisestä tai pysähtymisestä aiheutuvat vaarat.

Hallintalaitteiden on oltava luotettavia, ja ne on valittava ottaen huomioon niiden suunnitelluissa käyttöolosuhteissa todennäköisesti ilmenevät puutteet, häiriöt ja rajoitukset.

2.2

Työvälineen käynnistäminen ei saa olla mahdollista muuten kuin tietoisesti käyttämällä siihen tarkoitukseen varattua hallintalaitetta.

Tämä koskee myös:

—	työvälineen käynnistämistä uudelleen mistä tahansa syystä tapahtuneen pysähdyksen jälkeen,

—	käyttöoloissa tapahtuneen tärkeän muutoksen tarkastusta (kuten nopeus, paine), paitsi jos sellainen uudelleenkäynnistys tai muutos käyttöoloissa ei aseta alttiina olevia työntekijöitä vaaraan.

Tämä vaatimus ei koske sellaista uudelleenkäynnistymistä ja muutosta käyttöoloissa, joka johtuu automaattisen laitteen normaalista toimintajaksosta.

2.3

Kaikissa työvälineissä on oltava hallintalaite niiden pysäyttämiseksi täysin ja turvallisesti.

Jokaisessa työpisteessä on oltava hallintalaite vaaran tyypistä riippuen joidenkin tai kaikkien työvälineiden pysäyttämiseksi niin, että väline on turvallisessa tilassa. Välineen pysäytyslaitteella on oltava ensisijainen asema käynnistyslaitteisiin nähden. Kun työväline tai sen vaaralliset osat ovat pysähtyneet, energiansyötön kyseisiin käynnistyslaitteisiin on lakattava.

2.4	Mahdollisuuksien mukaan ja koneeseen liittyvistä vaaroista ja sen normaalista pysähdysajasta riippuen työvälineessä on oltava hätäpysäytyslaite.

2.5	Työvälineissä, joissa on putoavien tai sinkoutuvien esineiden vaara, on oltava vaaraa vastaavat tarkoituksenmukaiset turvalaitteet. Työvälineissä, joissa on kaasu-, höyry- neste- tai pölypäästön vaara, on oltava tarkoituksenmukaiset keruu- tai poistolaitteet vaaranlähteiden lähellä.

2.6	Työvälineet ja niiden osat on vakavoitettava kiinnittämällä tai muilla keinoin, jos se on työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden vuoksi tarpeen.

2.7	Jos on vaara, että työvälineen osia murtuu tai hajoaa, mikä todennäköisesti vaarantaisi työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden, on toteutettava tarkoituksenmukaiset suojelutoimenpiteet.

2.8

Jos on tapaturman vaara sen vuoksi, että on vaara koskettaa työvälineen liikkuvia osia, nämä osat on varustettava suojuksin tai laittein, jotka estävät pääsyn vaaravyöhykkeille tai pysäyttävät vaarallisten osien liikkeet ennen kuin vaaravyöhyke saavutetaan.

Suojusten ja suojalaitteiden on oltava seuraavanlaisia:

—	niiden on oltava rakenteeltaan vankkoja,

—	ne eivät saa aiheuttaa mitään lisävaaraa,

—	ne eivät saa olla helposti poistettavissa tai tehtävissä toimimattomiksi,

—	niiden on sijaittava riittävän kaukana vaaravyöhykkeestä,

—	ne eivät saa tarpeettomasti rajoittaa näkyvyyttä välineen toiminta-alueelle,

—	niiden on sallittava osien asennuksessa tai vaihdossa sekä huoltotöissä tarvittavat toimenpiteet rajoittaen pääsyä vain sille alueelle, missä työ suoritetaan, ja tämän on tapahduttava mahdollisuuksien mukaan suojusta tai suojalaitetta poistamatta.

2.9	Niiden alueiden ja kohtien, joissa työskennellään työvälineillä tai huolletaan niitä, on oltava suoritettavaan työhön nähden sopivasti valaistuja.

2.10	Kuumat tai hyvin kylmät työvälineiden osat on tarpeellisilta osin suojattava siten, että työntekijät eivät joudu vaaraan koskettaa työvälinettä tai tulla sitä liian lähelle.

2.11	Työvälineissä olevien varoituslaitteiden on oltava yksiselitteisiä ja helposti havaittavissa ja ymmärrettävissä.

2.12	Työvälinettä saa käyttää vain niihin töihin ja niissä olosuhteissa, joihin se on tarkoituksenmukainen.

2.13

Huoltotöiden tekemisen on oltava mahdollista koneen ollessa pysäytettynä. Jos tämä ei ole mahdollista, täytyy olla mahdollista ryhtyä tarvittaviin suojelutoimenpiteisiin, jotta sellaisia töitä voidaan suorittaa, tai jotta sellaisia töitä on voitava suorittaa vaaravyöhykkeen ulkopuolella.

Jos koneeseen kuuluu huoltokirja, se on pidettävä ajan tasalla.

2.14	Kaikki työvälineet on varustettava selvästi tunnistettavin laittein, joilla ne voidaan eristää kaikista energialähteistään. Uudelleenkytkentä on voitava sovittaa siten, etteivät kyseessä olevat työntekijät joudu vaaraan.

2.15	Työvälineissä on oltava työntekijöiden turvallisuuden varmistamiseksi olennaiset varoitukset ja merkinnät.

2.16	Työntekijöiden on voitava mennä turvallisesti kaikkiin paikkoihin, joihin pitää mennä tuotannon, säädön tai huollon vuoksi, ja olla niissä turvallisesti.

2.17	Kaikkien työvälineiden on oltava tarkoituksenmukaisia työntekijöiden suojaamiseksi vaaralta työvälineen syttyessä palamaan tai ylikuumentuessa tai kaasun, pölyn, höyryn tai muun työvälineessä tuotetun, käytetyn tai varastoidun aineen päästessä vuotamaan.

2.18	Kaikkien työvälineiden on oltava tarkoituksenmukaisia estämään työvälineiden tai työvälineessä tuotettujen, käytettyjen tai varastoitujen aineiden räjähtämisen vaara.

2.19	Kaikkien työvälineiden on oltava tarkoituksenmukaisia alttiina olevien työntekijöiden suojaamiseksi suoran tai epäsuoran sähkökosketuksen vaaralta.

3. Erikoistyövälineisiin sovellettavat täydentävät vähimmäisvaatimukset

3.1 Omalla käyttövoimalla tai ilman sitä liikkuviin työvälineisiin sovellettavat vähimmäisvaatimukset

3.1.1 Työntekijää/työntekijöitä kannattavien työvälineiden on oltava siten rakennetut, että työntekijän/työntekijöiden vaaroille altistuminen siirroissa vähenee.

Tämä tarkoittaa myös työntekijöiden altistumista vaaralle joutua pyörän tai telaketjujen kanssa kosketuksiin tai niiden väliin puristukseen.

3.1.2 Jos liikkuvan työvälineen ja sen lisäosien tai hinattavien osien välillä energiansiirtolaitteiden tahaton lukkiutuminen voi aiheuttaa erityisiä vaaroja, tämä työväline on varustettava tai rakennettava siten, että energiansiirtolaitteiden lukkiutuminen estyy.

Jos tällaista lukkiutumista ei voida estää, on toteutettava kaikki mahdolliset toimenpiteet, jotta työntekijöille haitallisilta seurauksilta vältytään.

3.1.3 Jos liikkuvien työkoneiden väliset energiansiirtolaitteet ovat vaarassa kerätä likaa tai vaurioitua maata pitkin laahatessaan, on saatavilla oltava välineitä niiden kiinnittämiseksi.

3.1.4 Työvälineen kaatumisesta aiheutuvat vaarat todellisissa käyttöolosuhteissa on estettävä työntekijää tai työntekijöitä kuljettavissa liikkuvissa työvälineissä:

—	joko suojarakenteella, joka estää työvälinettä kaatumasta enemmän kuin 90 astetta,

—	tai rakenteella, jolla taataan välineessä kuljetetun työntekijän tai kuljetettavien työntekijöiden ympärille riittävästi tilaa siltä varalta, että liike on suurempi kuin 90 astetta,

—	tai muulla laitteella, jolla on vastaava vaikutus.

Nämä suojarakenteet voivat olla erottamaton osa työvälinettä.

Näitä suojarakenteita ei vaadita, jos työväline vakavoitetaan työn ajaksi tai jos työväline on suunniteltu siten, että kääntyminen tai kaatuminen on rakenteen vuoksi mahdotonta.

Jos on olemassa vaara, että kuljetettava työntekijä laitteen kääntyessä tai kaatuessa puristuu työvälineen osien ja maan väliin, kuljetettavaa työntekijää tai kuljetettavia työntekijöitä turvaava järjestelmä on asennettava.

3.1.5 Trukit, joissa on paikka yhdelle tai useammalle työntekijälle, on rakennettava tai varustettava siten, että kaatumisen vaara on rajoitettu, esimerkiksi:

—	asentamalla kuljettajalle ohjaamo,

—	trukkien kaatumista estävällä rakenteella,

—	rakenteella, joka takaa, että trukin kaatuessa maan ja trukin osien väliin jää riittävästi tilaa kuljetettavalle työntekijälle tai kuljetettaville työntekijöille,

—	tai rakenteella, joka pitää työntekijän tai työntekijät istuimellaan kuljettajan paikalla ja estää häntä tai heitä jäämästä trukin kaatuvien osien alle.

3.1.6 Omalla käyttövoimallaan liikkuvien työvälineiden, joiden siirtämisestä voi aiheutua vaaraa työntekijöille, on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)	niissä on oltava laitteet, joiden avulla luvaton liikkeellelähtö voidaan estää;

b)	niissä on oltava asianmukaiset laitteet, jotka heikentävät mahdollisen törmäyksen seurauksia useiden raiteilla liikkuvien työvälineiden liikkuessa yhtä aikaa;

c)	niissä on oltava jarrutus- ja pysäytyslaite; turvallisuuden vaatiessa on helposti luoksepäästävällä tai automaattisesti toimivalla varalaitteella voitava tehdä jarrutus tai pysäytys varsinaisen laitteen joutuessa epäkuntoon;

d)	jos kuljettajan välitön näkökenttä ei riitä varmistamaan turvallisuutta, työvälineet on varustettava näkyvyyttä riittävästi parantavilla lisälaitteilla;

e)	jos työkoneet on tarkoitettu käytettäviksi yöllä tai pimeissä tiloissa, niissä on oltava työn tekemiseen sopiva valaistus, jotta työntekijöiden riittävä turvallisuus taataan;

jos työvälineisiin liittyy tulipalovaara – joko niistä itsestään tai niiden hinattavista osista tai kuormasta johtuen – joka on omiaan saattamaan työntekijät vaaraan, työvälineet on varustettava asianmukaisilla palontorjuntavälineillä, ellei käyttöpaikalla ole palontorjuntavälineitä riittävän lähellä;

g)	jos välineet ovat kauko-ohjattuja, niiden on pysähdyttävä automaattisesti poistuessaan valvonta-alueelta;

h)	jos välineet ovat kauko-ohjattuja ja jos ne tavanomaisissa käyttöolosuhteissa voivat töytäistä tai puristaa työntekijöitä, välineet on varustettava näiltä vaaroilta suojaavin laittein, ellei paikalla ole muita asianmukaisia laitteita tämän töytäisyvaaran hallitsemiseksi.

3.2 Kuormien nostamiseen käytettäviin työvälineisiin sovellettavat vähimmäisvaatimukset

3.2.1 Jos kuormien nostamiseen käytettävät työvälineet asennetaan pysyvästi paikalleen, niiden lujuus ja vakavuus työssä on varmistettava ottaen huomioon etenkin taakkojen aiheuttama kuormitus ja rakenteiden pystytys- ja kiinnityskohtiin kohdistuvat rasitukset.

3.2.2 Kuormien nostamiseen käytettävissä koneissa on oltava selvästi näkyvissä niiden nimelliskuormitus ja tarvittaessa kuormituskilpi, josta käy ilmi koneen kaikkien toimintavaiheiden nimelliskuormitus.

Nostamisessa käytettävät lisälaitteet on merkittävä siten, että turvallisen käytön kannalta olennaiset ominaisuudet voidaan yksilöidä.

Jos työvälinettä ei ole tarkoitettu työntekijöiden nostamiseen ja jos erehtymisen vaara on olemassa, näkyvään paikkaan työvälineessä on asetettava asianmukainen varoitus.

3.2.3 Kiinteästi pystytettävät työvälineet on asennettava siten, että ne pienentävät mahdollisuutta, että kuormat

a)	töytäisevät työntekijöitä;

b)	tahattomasti heilahtelevat vaarallisella tavalla tai putoavat hallitsemattomasti;

c)	irtoavat tahattomasti.

3.2.4 Työntekijöiden nostamiseen tai siirtämiseen käytettävien koneiden on oltava siten tarkoituksenmukaisia, että niillä

a)	vältetään asianmukaisin laittein mahdollisuus, että henkilönnostokori, jos sellainen on, putoaa;

b)	vältetään mahdollisuus, että koneenkäyttäjä putoaa henkilönnostokorista, jos sellainen on;

c)	vältetään mahdollisuus, että koneenkäyttäjä puristuu, jää loukkuun tai joutuu niiden töytäisemäksi, etenkin tahattomassa kosketuksessa esineiden kanssa;

d)	taataan loukkuun jääneiden työntekijöiden turvallisuus henkilönnostokorissa tapahtuvan onnettomuuden varalta ja mahdollistetaan heidän poispääsynsä.

Jos a alakohdassa tarkoitettuja vaaroja ei paikasta tai korkeuseroista johtuvista syistä voida välttää millään turvallisuuslaitteella, on asennettava turvaköysi, jolla on korotettu varmuus, ja se on tarkistettava jokaisena työpäivänä.

LIITE II

TYÖVÄLINEIDEN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen

Yleinen huomautus

Tätä liitettä sovelletaan noudattaen tätä direktiiviä ja jos kyseistä työvälinettä koskeva vastaava vaara on olemassa.

1. Kaikkiin työvälineisiin sovellettavat yleiset säännökset

1.1

Työvälineet on sijoitettava ja asennettava ja niitä on käytettävä siten, että vaara työvälineen käyttäjälle ja muille työntekijöille pienenee esimerkiksi siten, että työvälineiden liikkuvien osien ja niiden lähellä olevien kiinteiden tai liikkuvien osien välillä on riittävästi vapaata tilaa ja että kaikki käytetty tai tuotettu energia tai aine tuodaan tai poistetaan turvallisesti.

1.2	Työvälineiden kokoaminen ja purkaminen on tehtävä turvallisesti noudattaen etenkin valmistajan mahdollisesti antamia ohjeita.

1.3	Työvälineet, joihin voi niitä käytettäessä osua salama, on suojattava tarkoituksenmukaisin salamalta suojaavin laittein tai toimenpitein.

2. Omalla käyttövoimalla tai ilman sitä liikkuvia työvälineitä koskevat säännökset

2.1	Omalla käyttövoimalla liikkuvia työvälineitä saavat kuljettaa ainoastaan työntekijät, joilla on näiden työvälineiden turvalliseen kuljettamiseen tarkoituksenmukainen koulutus.

2.2	Jos työskentelyalueella liikkuu työkone, on laadittava tarkoituksenmukaiset liikenneohjeet ja niitä on noudatettava.

2.3

Työn tekeminen on järjestettävä siten, etteivät jalan liikkuvat työntekijät tule omalla käyttövoimalla liikkuvien työvälineiden alueelle.

Jos työn suorittaminen kunnolla edellyttää jalan liikkuvien työntekijöiden läsnäoloa, on tarkoituksenmukaisin toimenpitein estettävä heitä satuttamasta itseään välineisiin.

2.4	Työntekijöiden kuljetus koneellisesti ohjatuilla liikkuvilla työvälineillä on sallittu vain tätä tarkoitusta varten järjestetyillä turvallisilla paikoilla. Jos kuljetuksen aikana on työskenneltävä, nopeus on sovitettava tilanteen mukaan.

2.5	Polttomoottorilla käyviä liikkuvia työvälineitä ei saa käyttää työskentelyalueella, ellei voida taata riittävästi sellaista ilmaa, joka ei vaaranna työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä.

3. Kuormien nostamiseen käytettäviä työvälineitä koskevat säännökset

3.1 Yleistä

3.1.1 Kuormien nostamiseen käytettäviä uudelleen pystytettäviä tai liikkuvia työvälineitä on käytettävä siten, että työvälineen vakavuus on taattu sitä kaikissa ennakoitavissa olosuhteissa käytettäessä ottaen huomioon alustan laatu.

3.1.2 Työntekijöiden nostaminen on sallittu vain tähän tarkoitukseen tehdyillä työvälineillä ja lisälaitteilla.

Välineitä, joita ei ole tarkoitettu työntekijöiden nostamiseen, voidaan poikkeuksellisesti käyttää tässä tarkoituksessa, jos tarkoituksenmukaiset toimenpiteet turvallisuuden takaamiseksi on toteutettu asianmukaista valvontaa koskevan kansallisen lainsäädännön tai sitä koskevien kansallisten käytäntöjen mukaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 89/391/ETY 5 artiklan soveltamista.

Työntekijöiden ollessa kuormien nostamiseen käytettävillä työvälineillä ohjaamossa on oltava jatkuva päivystys. Nostettavina olevilla työntekijöillä on oltava luotettava yhteydenpitoväline. Heidän viemisekseen turvaan on oltava valmis suunnitelma.

3.1.3 On toteutettava toimenpiteitä, jotta työntekijät eivät ole riippuvien kuormien alapuolella, jollei työn moitteeton suorittaminen sitä edellytä.

Sellaisten suojaamattomien työpaikkojen kautta, joissa tavallisesti on työntekijöitä, ei saa viedä riippuvia kuormia.

Jos kuitenkin oletetaan, että työtä ei muuten voida tehdä, on määritettävä tarkoituksenmukaiset menettelyt ja niitä on sovellettava.

3.1.4 Nostoapuvälineet on valittava ottaen huomioon käsiteltävät kuormat, tarttumiskohdat, kiinnityslaitteet, ilmasto-olosuhteet sekä köysien muoto ja kokoonpano. Nostoapuvälineiden liittämistavat on merkittävä selvästi, jotta käyttäjä pystyy selvittämään niiden ominaisuudet, jos apuvälineitä ei ole käytön jälkeen irrotettu.

3.1.5 Nostoapuvälineet on säilytettävä siten, etteivät ne vahingoitu tai rikkoudu.

3.2 Ohjaamattomien kuormien nostamiseen käytettävät työvälineet

3.2.1 Jos kaksi tai useampia ohjaamattomien kuormien nostamiseen käytettäviä työvälineitä asennetaan tai pystytetään työpaikalle siten, että niiden toiminta-alueet ovat päällekkäin, on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet kuormien tai työvälineiden osien välisten törmäysten välttämiseksi.

3.2.2 Ohjaamattomien kuormien nostamiseen käytettävän työnvälineen käytön aikana on toteutettava toimenpiteet sen kallistumisen, kaatumisen ja tarvittaessa sen siirtymisen ja liukumisen estämiseksi. On tarkastettava, että nämä toimenpiteet on toteutettu oikein.

3.2.3 Jos ohjaamattomien kuormien nostamiseen käytettävän työvälineen käyttäjä ei voi tarkkailla kuormaa sen koko matkan ajan joko suoraan tai tarpeellista tietoa antavien lisälaitteiden avulla, on määrättävä käyttäjän kanssa yhteydessä oleva signaalien käyttäjä opastamaan häntä ja toteutettava järjestelytoimenpiteitä työntekijät vaaralle alttiiksi asettavien kuorman törmäysten välttämiseksi.

3.2.4 Työt on järjestettävä siten, että jos työntekijä kiinnittää tai irrottaa kuormaa käsin, se voidaan tehdä turvallisesti erityisesti siten, että työn hallinta säilyy työntekijällä suoraan tai välillisesti.

3.2.5 Kaikki nostot on suunniteltava oikein, niitä on valvottava asianmukaisesti ja ne on toteutettava työntekijän turvallisuuden kärsimättä.

Erityisesti jos kuormaa on nostettava yhtä aikaa kahdella tai useammalla ohjaamattomien kuormien nostoon käytettävällä työvälineellä, nostojen hyvän koordinoinnin varmistamiseksi on luotava sovellettava menettely.

3.2.6 Jos ohjaamattomien kuormien nostamiseen käytettävät työvälineet eivät voi kannattaa kuormia energiansyötön osittaisen tai täydellisen keskeytyksen vuoksi, on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen estämiseksi, että työntekijät joutuvat alttiiksi tästä aiheutuville vaaroille.

Riippuvia kuormia ei saa jättää ilman valvontaa, paitsi jos pääsy vaaravyöhykkeelle on estetty ja jos kuorma on kiinnitetty ja sitä säilytetään täysin turvallisesti.

3.2.7 Ohjaamattomien kuormien nostamiseen käytettävien työvälineiden käyttö ulkoilmassa on lopetettava heti, kun ilmasto-olosuhteet heikkenevät siten, että toiminnan turvallisuus kärsii ja työntekijät joutuvat tämän vuoksi vaaroille alttiiksi. Työntekijöille aiheutuvien vaarojen välttämiseksi on toteutettava riittävät toimenpiteet, joiden nimenomaisena tarkoituksena on estää työvälineen kaatuminen.

4. Korkealla tehtävään tilapäiseen työhön tarkoitettujen työvälineiden käyttöä koskevat säännökset

4.1 Yleiset säännökset

4.1.1 Jos korkealla tehtävää tilapäistä työtä ei voida direktiivin 89/391/ETY 6 artiklan ja tämän direktiivin 3 artiklan mukaisesti suorittaa turvallisesti eikä ergonomisesti asianmukaisissa oloissa soveltuvalta työskentelytasolta käsin, on valittava turvallisten työolosuhteiden varmistamisen ja ylläpitämisen kannalta sopivimmat työvälineet. Yleisesti vaikuttavat suojelutoimenpiteet on katsottava ensisijaisiksi henkilökohtaisiin suojelutoimenpiteisiin nähden. Työvälineiden mitoituksen on vastattava työn luonnetta ja ennustettavissa olevia rasituksia sekä mahdollistettava liikkuminen vaaratta.

Korkealla sijaitseviin tilapäisiin työskentelypaikkoihin pääsemistä varten on valittava parhaiten soveltuvat keinot kulkukertojen tiheyden, työskentelypaikan korkeuden ja käyttöajan mukaan. Valitun keinon on mahdollistettava työntekijöiden pelastautuminen välittömän vaaran uhatessa. Kulku lavoille, tasoille tai kävelysilloille ja niiltä poistuminen ei saa lisätä putoamisvaaraa.

4.1.2 Tikkaita saa käyttää korkealla sijaitsevana työpisteenä vain olosuhteissa, joissa 4.1.1 kohta huomioon ottaen turvallisempien työvälineiden käyttöä ei voida edellyttää vähäisen vaaran ja joko käytön lyhytaikaisuuden tai sellaisten olemassa olevien työmaan ominaisuuksien vuoksi, joita työnantaja ei voi muuttaa.

4.1.3 Köysien varassa saa liikkua ja työskennellä ainoastaan olosuhteissa, joissa riskien arviointi osoittaa, että työ voidaan suorittaa turvallisesti, ja joissa muiden, turvallisempien työvälineiden käyttö ei ole perusteltua.

Riskien arviointi huomioon ottaen sekä erityisesti työn kestosta ja ergonomisista vaatimuksista riippuen on käytettävä istuinta, jossa on asianmukaiset lisälaitteet.

4.1.4 Sen mukaan, minkä tyyppinen työväline on edellä olevien kohtien perusteella valittu, on määriteltävä asianmukaiset toimenpiteet kyseiseen työvälinetyyppiin liittyvien työntekijöille aiheutuvien vaarojen saattamiseksi mahdollisimman vähiin. Tarvittaessa on säädettävä putoamisenestolaitteiden käytöstä. Näiden on oltava rakenteeltaan ja lujuudeltaan sellaisia, että ne estävät tai pysäyttävät putoamisen korkealta sekä estävät työntekijöiden loukkaantumisen mahdollisimman hyvin. Yleisesti vaikuttavien putoamisenestolaitteiden on oltava yhtenäisiä lukuun ottamatta niitä kohtia, joista pääsee tikkaille tai portaikkoon.

4.1.5 Jos tietyn työtehtävän tekeminen edellyttää, että yleisesti vaikuttava putoamisenestolaite väliaikaisesti poistetaan, on käytettävä tehokkaita korvaavia suojatoimia. Työtehtävää ei saa suorittaa ennen kuin nämä suojatoimet on toteutettu. Yleisesti vaikuttava putoamisenestolaite on palautettava paikalleen heti sen jälkeen, kun kyseinen työtehtävä on päättynyt lopullisesti tai väliaikaisesti.

4.1.6 Korkealla tehtävää tilapäistä työtä saa tehdä ainoastaan silloin, kun sääolot eivät vaaranna työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä.

4.2 Tikkaiden käyttöä koskevat erityissäännökset

4.2.1 Tikkaat on sijoitettava siten, että ne seisovat vakaasti käytön aikana. Siirrettävien tikkaiden on oltava vakaalla, kestävällä, sopivan kokoisella ja liikkumattomalla alustalla, jotta puolat pysyvät vaakasuorassa asennossa. Riipputikkaat on kiinnitettävä turvallisesti ja köysitikkaita lukuun ottamatta siten, että ne eivät siirry eivätkä heilu.

4.2.2 Siirrettävien tikkaiden jalkojen luisuminen niitä käytettäessä on estettävä joko kiinnittämällä tikkaiden ylä- tai alaosa, käyttämällä luisumisen estäviä laitteita tai muilla vastaavan tehokkuuden tarjoavilla ratkaisuilla. Tikkaiden on oltava niin korkeat, että ne ulottuvat riittävästi saavutettavan tason yläpuolelle, jollei muilla toimenpiteillä voida taata varmaa otetta. Lukittavia moniosaisia yhdistelmätikkaita ja jatkettavia tikkaita on käytettävä siten, että eri osat eivät liiku suhteessa toisiinsa. Pyörillä varustetut tikkaat on asetettava liikkumattomaan asentoon ennen niille nousua.

4.2.3 Tikkaita on käytettävä siten, että työntekijät saavat niistä koko ajan turvallisen otteen ja tuen. Jos taakkaa on kannettava tikkailla käsin, tämä ei saa estää hyvän otteen säilyttämistä tikkaista.

4.3 Telineiden käyttöä koskevat erityissäännökset

4.3.1 Jos valittua telinettä koskevaa laskelmaa ei ole saatavissa tai jos siinä ei anneta ohjeita rakenteellisesta pystytystavasta, on tehtävä lujuus- ja vakavuuslaskelmat, paitsi jos telineet pystytetään yleisesti hyväksyttyä pystytystapaa noudattaen.

4.3.2 Telineen pystytys-, käyttö- ja purkamissuunnitelman tulee olla pätevän henkilön laatima valitun telineen rakenteen vaativuuden edellyttämällä tavalla. Suunnitelma voi olla yleisluonteinen, täydennettynä kyseessä olevan telineen erityispiirteitä koskevilla tiedoilla.

4.3.3 Telineiden tukien luisumisvaara on torjuttava joko kiinnittämällä tukipintaan luisumista estävä laite tai muulla yhtä tehokkaalla keinolla, ja kantavan pinnan on oltava riittävän kestävä. Telineen vakaus on varmistettava. Pyörillä liikuteltavien telineiden liikkuminen itsestään korkealla työskenneltäessä on estettävä asianmukaisilla laitteilla.

4.3.4 Telineen tasojen on oltava mitoiltaan, muodoltaan ja kokoonpanoltaan sellaiset, että ne soveltuvat työn luonteeseen ja kestävät tarvittavan kuormituksen sekä että niillä työskenteleminen ja liikkuminen on turvallista. Telineiden tasot on asennettava siten, etteivät niiden osat pääse liikkumaan tavanomaisessa käytössä. Tasoihin kuuluvien osien ja pystysuorien yleisesti vaikuttavien putoamisenestolaitteiden väliin ei saa jäädä vaarallisia aukkoja.

4.3.5 Kun tietyt telineen osat eivät ole käyttövalmiita, esimerkiksi telinettä pystytettäessä, purettaessa tai muutettaessa, ne on merkittävä yleisin varoitusmerkein niiden kansallisten säännösten mukaisesti, joilla työssä käytettäviä turvallisuus- ja/tai terveysmerkkejä koskevista vähimmäisvaatimuksista 24 päivänä kesäkuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/58/ETY (yhdeksäs direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (1) on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja pääsy vaaralliselle alueelle on suljettava asianmukaisin estein.

4.3.6 Telineitä saa pystyttää, purkaa ja muuttaa merkittävästi vain pätevän henkilön johdolla ja sellaisten työntekijöiden toimesta, jotka ovat saaneet 9 artiklan säännösten mukaisesti asianmukaisen, suunniteltuihin tehtäviin liittyvän ja erityisiä riskejä koskevan asianmukaisen erityisopastuksen ja -ohjeet, joihin kuuluvat erityisesti:

a)	kyseisten telineiden pystytys-, purkamis- ja muuttamissuunnitelman ymmärtäminen;

b)	turvallisuus kyseisen telineen pystytyksen, purkamisen tai muuttamisen aikana;

c)	toimenpiteet henkilöiden tai esineiden putoamisvaaran ehkäisemiseksi;

d)	kyseisten telineiden turvallisuutta heikentäviin sääolosuhteiden muutoksiin liittyvät turvatoimet;

e)	sallitut kuormitukset;

f)	mahdolliset muut pystytykseen, purkamiseen tai muuttamiseen liittyvät vaarat.

Työtä johtavalla henkilöllä ja asianomaisilla työntekijöillä on oltava 4.3.2 kohdassa tarkoitettu pystytys- ja purkamissuunnitelma sekä siihen mahdollisesti sisältyvät ohjeet.

4.4 Köysien varassa liikkumista ja työskentelyä koskevat erityissäännökset

Köysien varassa liikkumisessa ja työskentelyssä on noudatettava seuraavia edellytyksiä:

a)	järjestelmässä on oltava vähintään kaksi erikseen kiinnitettyä köyttä, joista toinen toimii menoväylänä, laskeutumisväylänä ja tukena (työköysi) ja toinen varmistusvälineenä (varmistusköysi);

b)	työntekijöillä on oltava asianmukaiset valjaat, joita heidän on käytettävä, ja heidän on oltava valjaiden avulla kytkettyinä varmistusköyteen;

työköydessä on oltava turvamekanismit nousemista ja laskeutumista varten sekä itsestään lukkiutuva mekanismi, jolla estetään käyttäjän putoaminen silloinkin, kun tämä menettää liikkeidensä hallinnan. Varmistusköyden on oltava varustettu liikkuvalla putoamisenestolaitteella, joka liikkuu työntekijän mukana;

d)	työntekijän käyttöön tarkoitetut työvälineet ja muut tarvikkeet on kiinnitettävä työntekijän valjaisiin tai istuimeen taikka ne on kiinnitettävä jollakin muulla sopivalla tavalla;

e)	työ on suunniteltava ja sitä on valvottava asianmukaisesti, jotta työntekijä voidaan hätätilanteessa välittömästi pelastaa;

f)	kyseisten työntekijöiden on saatava 9 artiklan säännösten mukaisesti työskentelyn edellyttämä asianmukainen erityisopastus ja -ohjeet, joihin sisältyvät erityisesti pelastusmenetelmät.

Yhden köyden käyttö voidaan sallia poikkeusolosuhteissa, joissa riskien arvioinnin perusteella toisen köyden käyttö lisäisi työn vaarallisuutta, edellyttäen että turvallisuuden varmistamiseksi on toteutettu kansallisen lainsäädännön tai kansallisen käytännön mukaiset asiaankuuluvat toimenpiteet.

(1) EYVL L 245, 26.8.1992, s. 23.

LIITE III

A OSA

Kumottu direktiivi ja luettelo sen muutoksista

(13 artiklassa tarkoitetut)

Neuvoston direktiivi 89/655/ETY (EYVL L 393, 30.12.1989, s. 13).
Neuvoston direktiivi 95/63/EY (EYVL L 335, 30.12.1995, s. 28).
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/45/EY (EYVL L 195, 19.7.2001, s. 46).
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/30/EY (EUVL L 165, 27.6.2007, s. 21).	Ainoastaan 3 artiklan 3 kohdassa direktiiviin 89/655/ETY tehtyjen viittausten osalta

B OSA

Määräajat kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle

(13 artiklassa tarkoitetut)

Direktiivi	Määräaika kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle
89/655/ETY	31 päivä joulukuuta 1992
95/63/EY	4 päivä joulukuuta 1998
2001/45/EY	19 päivä heinäkuuta 2004 (1)
2007/30/EY	31 päivä joulukuuta 2012

(1) Jäsenvaltioilla on direktiivin 89/655/ETY liitteessä II olevaa 4 kohtaa voimaan saatettaessa oikeus enintään kahden vuoden siirtymäkauteen 19 päivästä heinäkuuta 2004 lukien voidakseen ottaa huomioon erityistilanteet, jotka voivat aiheutua direktiivin 2001/45/EY käytännön soveltamisesta erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

LIITE IV

Vastaavuustaulukko

Direktiivi 89/655/ETY	Tämä direktiivi
1 artikla	1 artikla
2 artikla	2 artikla
3 artikla	3 artikla
4 artikla	4 artikla
4 a artiklan 1 kohta	5 artiklan 1 kohta
4 a artiklan 2 kohdan ensimmäinen ja toinen luetelmakohta	5 artiklan 2 kohdan a ja b alakohta
4 a artiklan 3 kohta	5 artiklan 3 kohta
4 a artiklan 4 kohta	5 artiklan 4 kohta
5 artiklan ensimmäinen ja toinen luetelmakohta	6 artiklan a ja b alakohta
5 a artikla	7 artikla
6 artiklan 1 kohta	8 artiklan 1 kohta
6 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen, toinen ja kolmas luetelmakohta	8 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohta
6 artiklan 2 kohdan toinen alakohta	8 artiklan 2 kohdan toinen alakohta
6 artiklan 3 kohta	8 artiklan 3 kohta
7 artiklan ensimmäinen luetelmakohta	9 artiklan a alakohta
7 artiklan toinen luetelmakohta	9 artiklan b alakohta
8 artikla	10 artikla
9 artiklan 1 kohta	11 artiklan 1 kohta
9 artiklan 2 kohdan ensimmäinen ja toinen luetelmakohta	11 artiklan 2 kohdan a ja b alakohta
10 artiklan 1 kohta	—
10 artiklan 2 kohta	12 artikla
—	13 artikla
—	14 artikla
11 artikla	15 artikla
Liite I	Liite I
Liite II	Liite II
—	Liite III
—	Liite IV

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON YHTEISELLÄ PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELYLLÄ TEKEMÄT PÄÄTÖKSET

3.10.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 260/20

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 922/2009/EY,

tehty 16 päivänä syyskuuta 2009,

yhteentoimivuusratkaisuista eurooppalaisille julkishallinnoille (ISA)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 156 artiklan ensimmäisen kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Perustamissopimuksen 154 artiklassa määrätään, että myötävaikuttaakseen perustamissopimuksen 14 ja 158 artiklassa määrättyjen tavoitteiden toteuttamiseen ja mahdollistaakseen sen, että Euroopan unionin kansalaiset, taloudelliset toimijat sekä alueelliset ja paikalliset yhteisöt voivat saada täyden hyödyn sellaisen alueen toteuttamisesta johtuvista eduista, jolla ei ole sisäisiä rajoja, yhteisön olisi myötävaikutettava Euroopan laajuisten verkkojen perustamiseen ja kehittämiseen toteuttamalla toimia verkkojen yhteenliitettävyyden ja yhteentoimivuuden sekä niihin pääsyn edistämiseksi.

(2)

Neuvosto korosti komission tiedonannosta ”i2010 – kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta”1 päivänä joulukuuta 2005 antamissaan päätelmissä, että talouskasvuun ja tuottavuuteen liittyvien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sekä eurooppalaisella että kansallisella tasolla kohdennetumpaa, tuloksellisempaa ja yhtenäisempää politiikkaa tieto- ja viestintätekniikan aloilla. Komissiota pyydettiin edistämään kokemustenvaihdon kautta tieto- ja viestintätekniikan tehokasta käyttöä julkisissa palveluissa ja kehittämään yhteisiä lähestymistapoja keskeisiin kysymyksiin kuten yhteentoimivuuteen ja avoimien standardien tulokselliseen käyttöön.

(3)

Euroopan parlamentti edellytti kasvua ja työllisyyttä edistävästä eurooppalaisesta tietoyhteiskunnasta 14 päivänä maaliskuuta 2006 antamassaan päätöslauselmassa (4), että julkisen sektorin sähköisissä palveluissa kansalaisille ja yrityksille annetaan etusija yhteentoimivuudelle ja parhaille käytänteille, sillä tavoitteena on helpottaa kansalaisten vapaata ja esteetöntä liikkuvuutta, sijoittautumista ja työllisyyttä jäsenvaltioissa. Euroopan parlamentti myös kehotti jäsenvaltioita toteuttamaan i2010-aloitteet ja -ohjelmat julkishallintoa uudistettaessa, jotta pienet ja keskisuuret yritykset ja kansalaiset voivat käyttää palveluja paremmin, tehokkaammin ja vaivattomammin.

(4)

Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikasta vastaavat ministerit sopivat 24 päivänä marraskuuta 2005 annetussa Manchesterin ministerijulistuksessa muun muassa pyrkivänsä yhdessä ja komission kanssa jakamaan nykyisiä työkaluja, yhteisiä eritelmiä, standardeja ja ratkaisuja entistä tuloksellisemmin ja edistämään tarvittaessa ratkaisujen kehittämistä yhdessä.

(5)

Lissabonin ministerijulistuksessa, joka annettiin 19 päivänä syyskuuta 2007, ministerit pyysivät komissiota muun muassa helpottamaan yhteistyötä jäsenvaltioiden kesken ja komission kanssa, jotta voitaisiin määritellä, kehittää, toteuttaa ja tarkkailla maiden ja alojen välistä yhteentoimivuutta, sekä totesivat, että yhteisön lainsäädännössä olisi jatkossa erityisesti ennakoitava ja arvioitava kyseisen lainsäädännön vaikutuksia tieto- ja viestintätekniseen infrastruktuuriin ja palvelujen muutostarpeeseen.

(6)

Tieto- ja viestintätekniikan nopeassa kehityksessä on riskinä se, että jäsenvaltiot päätyvät erilaisiin tai yhteensopimattomiin ratkaisuihin ja että saattaa kehittyä uusia ”sähköisiä esteitä”, jotka haittaavat sisämarkkinoiden asianmukaista toimintaa ja siihen liittyviä liikkumisvapauksia. Tämä voisi vähentää markkinoiden avoimuutta ja kilpailua sekä haitata joidenkin taloudellisten ja ei-taloudellisten yleishyödyllisten palvelujen tuottamista kansalaisille ja yrityksille. Jäsenvaltioiden ja komission olisi entistä voimakkaammin pyrittävä välttämään markkinoiden pirstaloituminen, saavuttamaan yhteentoimivuus ja edistämään yhteisesti sovittujen tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen käyttöä samalla kun varmistetaan, että kehitystä ohjataan asianmukaisella tavalla.

(7)

Kansalaiset ja yritykset hyötyisivät myös yhteisistä, uudelleenkäytettävistä ja yhteentoimivista ratkaisuista sekä yhteentoimivista hallinnon taustaprosesseista, sillä nämä ratkaisut ja prosessit edistäisivät julkisten palvelujen tehokasta ja tuloksellista tarjontaa kansalaisille ja yrityksille maiden ja hallinnonalojen rajojen yli.

(8)

Edelleen on pyrittävä varmistamaan maiden ja hallinnonalojen rajat ylittävä yhteentoimivuus, vaihtamaan kokemuksia, luomaan ja ylläpitämään yhteisiä ja jaettuja lähestymistapoja, eritelmiä, standardeja ja ratkaisuja sekä arvioimaan yhteisön lainsäädännön tieto- ja viestintäteknisiä vaikutuksia, jotta voidaan tukea tehokasta ja tuloksellista rajat ylittävää vuorovaikutusta muun muassa kyseisen lainsäädännön täytäntöönpanossa samalla kun vähennetään hallinnollisia rasitteita ja kustannuksia.

(9)

Näihin haasteisiin olisi pyrittävä vastaamaan tiiviillä yhteistyöllä, koordinoinnilla ja vuoropuhelulla komission ja jäsenvaltioiden välillä ja tiiviissä vuorovaikutuksessa Euroopan unionin politiikan toteutuksesta vastaavien hallinnonalojen kanssa ja tarvittaessa eri sidosryhmien kanssa kiinnittäen asianmukaista huomiota Euroopan unionin painopistealoihin ja kielelliseen monimuotoisuuteen sekä siihen, että kehitetään yhteisiä lähestymistapoja keskeisiin kysymyksiin, kuten yhteentoimivuuteen ja avoimien standardien tulokselliseen käyttöön.

(10)

Infrastruktuuripalveluja olisi ylläpidettävä ja tarjottava kestävällä tavalla yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalveluiden yhteentoimivasta toimittamisesta julkishallinnolle, yrityksille ja kansalaisille (HVTYK) 21 päivänä huhtikuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 2004/387/EY (5) (IDABC-ohjelma) mukaisesti, jossa edellytetään, että komissio määrittelee mekanismit, joilla voidaan varmistaa infrastruktuuripalvelujen rahoituksen ja toiminnan kestävyys. Tällaisista infrastruktuuripalveluista on sovittu jäsenvaltioiden kanssa täytäntöönpantaessa eräistä hallintojen välisen telemaattisen tietojenvaihdon (HVT) Euroopan laajuisia verkkoja koskevista suuntaviivoista, mukaan lukien yhteistä etua koskevien hankkeiden yksilöiminen, 12 päivänä heinäkuuta 1999 tehtyä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöstä N:o 1719/1999/EY (6) (IDA-ohjelma) ja eräistä toimista ja toimenpiteistä hallintojen välisen telemaattisen tietojenvaihdon (HVT) Euroopan laajuisten verkkojen yhteentoimivuuden ja niihin pääsyn varmistamisesta 12 päivänä heinäkuuta 1999 tehtyä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöstä N:o 1720/1999/EY (7) (IDA-ohjelma) sekä IDABC-ohjelman ja muiden asiaan liittyvien ohjelmien toteutuksen yhteydessä.

(11)	IDABC-ohjelma päättyy 31 päivänä joulukuuta 2009, ja sen seuraajaksi olisi perustettava yhteisön ohjelma yhteentoimivuusratkaisuista eurooppalaisille julkishallinnoille, jäljempänä ’ISA-ohjelma’, joka vastaa edellä mainittuihin haasteisiin.

(12)

ISA-ohjelman olisi perustuttava IDA- ja IDABC-ohjelmista saatuihin kokemuksiin. Olisi otettava huomioon myös IDABC-ohjelmasta tehtyjen arviointien päätelmät, joissa tarkastellaan ohjelman merkityksellisyyttä, tehokkuutta, tuloksellisuutta, hyödyllisyyttä ja johdonmukaisuutta. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä myös ohjelman käyttäjien ilmaisemiin tarpeisiin. On osoitettu, että koordinoidulla lähestymistavalla saadaan nopeammin laadukkaampia ja hallinnon tarpeisiin vastaavia tuloksia, kun hyödynnetään jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä kehitettäviä ja käytettäviä yhteisiä ja jaettuja ratkaisuja. IDA- ja IDABC-ohjelmien yhteydessä toteutetuilla toimilla on jo merkittävästi pystytty parantamaan ja parannetaan edelleen yhteentoimivuutta, joka tukee sähköistä tiedonvaihtoa eurooppalaisten julkishallintojen välillä, mistä on myönteisiä heijastusvaikutuksia sisämarkkinoille.

(13)	Jotta ISA-ohjelmassa voidaan välttää pirstaleisuus ja varmistaa kokonaisvaltainen lähestymistapa, sen painopisteitä asetettaessa olisi asianmukaisesti otettava huomioon Euroopan yhteentoimivuusstrategia ja eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet.

(14)

ISA-ohjelmassa luotavien tai käytettävien ratkaisujen olisi oltava kysyntään perustuvia ja mahdollisimman pitkälti osa johdonmukaista palvelujärjestelmää, jolla helpotetaan eurooppalaisten julkishallintojen vuorovaikutusta, ja niiden olisi turvattava tai mahdollistettava maiden ja hallinnonalojen rajat ylittävä yhteentoimivuus tai helpotettava sitä.

(15)

ISA-ohjelmalla olisi pystyttävä varmistamaan, että saatavilla on toteutuspuitteita, yhteisiä palveluja ja yleiskäyttöisiä työkaluja, jotka tukevat maiden ja hallinnonalojen rajat ylittävää vuorovaikutusta eurooppalaisten julkishallintojen välillä, ja sen pitäisi auttaa eri hallinnonaloja arvioimaan yhteisön lainsäädännön tieto- ja viestintäteknisiä vaikutuksia ja suunnittelemaan tarvittavien ratkaisujen käyttöönottoa.

(16)	Yhteisten toteutuspuitteiden olisi sisällettävä muun muassa yhteisiä eritelmiä, ohjeistoja ja menetelmäkokonaisuuksia sekä yhteisiä strategioita. Kyseisten puitteiden olisi täytettävä voimassa olevan yhteisön lainsäädännön vaatimukset.

(17)

Sen lisäksi, että varmistetaan nykyisten IDA- ja IDABC-ohjelmissa ja muiden vastaavien aloitteiden yhteydessä luotujen, olemassa olevien yhteisten palvelujen toiminta ja parantaminen, ISA-ohjelmassa olisi tuettava uusien yhteisten palvelujen luomista, tuotantokäyttöön saamista, toimintaa ja parantamista uusien tarpeiden ja vaatimusten pohjalta.

(18)	Kun otetaan huomioon paikallisille ja alueellisille hallinnoille kuuluva tehtävä varmistaa eurooppalaisten julkishallintojen tuloksellinen toiminta ja yhteentoimivuus, on tärkeää, että ratkaisuissa otetaan huomioon paikallis- ja aluehallinnon tarpeet.

(19)

Sen lisäksi, että varmistetaan nykyisten IDA- ja IDABC-ohjelmissa ja muiden vastaavien aloitteiden yhteydessä luotujen uudelleenkäytettävien yleiskäyttöisten työkalujen parantaminen, ISA-ohjelmassa olisi tuettava uusien uudelleenkäytettävien yleiskäyttöisten työkalujen luomista, tarjontaa ja parantamista uusien tarpeiden ja vaatimusten pohjalta, mukaan luettuna yhteisön lainsäädännön tieto- ja viestintäteknisten vaikutusten arvioinnin perusteella määritetyt tarpeet ja vaatimukset.

(20)

ISA-ohjelmassa olisi yhteisten ratkaisujen luomisen, parantamisen tai käyttämisen osalta mahdollisuuksien mukaan käytettävä perustana tai niiden yhteydessä olisi harjoitettava kokemusten vaihtoa ja ratkaisujen jakamista sekä hyviä toimintatapoja koskevaa tietojenvaihtoa ja hyvien toimintatapojen käytön edistämistä. Tässä yhteydessä olisi edistettävä eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden noudattamista sekä standardien ja eritelmien avoimuutta.

(21)	ISA-ohjelmassa luotavien tai käytettävien ratkaisujen olisi perustuttava teknologianeutraaliuteen ja sovitettavuuteen, jotta voidaan varmistaa, että kansalaiset, yritykset ja hallinnot voivat vapaasti valita käytettävän tekniikan.

(22)	Kaikessa ISA-ohjelman toiminnassa olisi sovellettava tietoturvaa, yksityisyyden suojaa ja henkilötietojen suojaa koskevia periaatteita.

(23)	Vaikka onkin toivottavaa, että kaikki jäsenvaltiot osallistuvat ISA-ohjelman toimiin, olisi voitava toteuttaa sellaisia toimia, joihin osallistuu vain osa jäsenvaltioista. Poisjääneitä jäsenvaltioita olisi kannustettava liittymään mukaan myöhemmässä vaiheessa.

(24)

ISA-ohjelman olisi tuettava mahdollisia i2010-aloitteen jatkoaloitteita ja otettava päällekkäisyyksien välttämiseksi huomioon muut tieto- ja viestintätekniikan alan yhteisöohjelmat, varsinkin tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelma, joka kuuluu kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan (2007–2013), josta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1639/2006/EY (8).

(25)

Vuorovaikutus yksityisen sektorin ja muiden tahojen kanssa on jo osoittanut tehokkuutensa ja lisäarvonsa. Siksi olisi pyrittävä synergioihin näiden sidosryhmien kanssa, jotta markkinoilla saatavilla olevat ja markkinoiden ylläpitämät ratkaisut voidaan mahdollisuuksien mukaan asettaa etusijalle. Tässä yhteydessä olisi jatkettava nykyiseen tapaan konferenssien, seminaarien ja muiden kokousten järjestämistä, jotta näiden sidosryhmien kanssa voidaan olla vuorovaikutuksessa. Sähköisten foorumien jatkuvaa käyttöä olisi edistettävä edelleen. Yhteydenpitoon näiden sidosryhmien kanssa olisi käytettävä kaikkia muitakin asianmukaisia välineitä.

(26)	ISA-ohjelman toteutuksessa olisi noudatettava julkisia hankintoja koskevia yhteisön sääntöjä.

(27)	Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (9) mukaisesti.

(28)	ISA-ohjelmaa olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti, jotta sitä voidaan tarkistaa.

(29)

Kansainvälistä yhteistyötä olisi edistettävä, ja tältä osin myös Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden ja EU:n jäsenehdokasvaltioiden olisi voitava osallistua ISA-ohjelmaan. Myös yhteistyötä muiden kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen tai elinten kanssa olisi edistettävä, varsinkin Euro–Välimeri-kumppanuuden ja itäisen kumppanuuden puitteissa ja naapurimaiden, erityisesti Länsi-Balkanin maiden ja Mustanmeren alueen maiden kanssa.

(30)

Olisi kartoitettava edelleen mahdollisuuksia käyttää liittymisen valmistelemista koskevia varoja helpottamaan ehdokasmaiden osallistumista ISA-ohjelmaan ja mahdollisuuksia rakennerahastojen ja käyttäjien yhteisrahoitukseen ISA-ohjelmassa luotujen tai parannettujen yhteisten toteutuspuitteiden ja yleiskäyttöisten työkalujen käyttämisessä.

(31)

Jotta varmistetaan yhteisön varojen järkevä hoito ja vältetään laitekannan tarpeeton paisuminen, päällekkäiset selvitykset ja hajanaiset lähestymistavat, ISA-ohjelmassa luotuja tai käytettyjä ratkaisuja olisi voitava käyttää myös muissa kuin yhteisön aloitteissa edellyttäen, että tästä ei aiheudu menoja Euroopan unionin yleiseen talousarvioon eikä ratkaisuun liittyvä keskeisin yhteisön tavoite vaarannu.

(32)

Tässä päätöksessä vahvistetaan monivuotisen ohjelman rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (10) 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. Näiden rahoituspuitteiden olisi katettava myös suoraan ohjelman hallinnoinnin ja sen tavoitteiden saavuttamisen edellyttämistä valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimista aiheutuvat menot sekä erityisesti selvityksistä ja asiantuntijakokouksista aiheutuvat menot, tiedotus- ja julkaisumenot sekä tietojenvaihdon ja -käsittelyn edellyttämistä tieto- ja viestintätekniikan järjestelmistä ja verkoista aiheutuvat menot samoin kuin komission ohjelman hallinnoinnissa mahdollisesti tarvitsemasta teknisestä ja hallinnollisesta avusta johtuvat kaikki muut menot.

(33)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitetta eli helpottaa eurooppalaisten julkishallintojen tehokasta ja tuloksellista sähköistä vuorovaikutusta maiden ja hallinnonalojen rajojen yli niin, että mahdollistetaan yhteisön politiikkaa ja toimintaa tukevien sähköisten julkisten palvelujen tarjonta, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa tarkoitetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

1 artikla

Kohde ja tavoite

1. Tällä päätöksellä perustetaan kaudeksi 2010–2015 eurooppalaisten julkishallintojen, paikallis- ja aluehallinnot sekä yhteisön toimielimet ja muut elimet mukaan luettuina, yhteentoimivuusratkaisuja koskeva ohjelma, jäljempänä ’ISA-ohjelma’, jossa tuotetaan yhteentoimivuutta parantavia yhteisiä ja jaettuja ratkaisuja.

2. ISA-ohjelman tavoitteena on tukea eurooppalaisten julkishallintojen yhteistyötä helpottamalla niiden ja niiden puolesta julkisia tehtäviä suorittavien elinten tehokasta ja tuloksellista sähköistä vuorovaikutusta maiden ja hallinnonalojen rajojen yli niin, että mahdollistetaan yhteisön politiikkoja ja toimintoja tukevien sähköisten julkisten palvelujen tarjonta.

2 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan

’yhteentoimivuudella’ erillisten ja erilaisten organisaatioiden kykyä olla vuorovaikutuksessa niiden yhteistä etua palvelevien ja yhteisesti sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi jakamalla tietoa ja osaamista organisaatioiden kesken niiden käyttämien toimintaprosessien kautta käyttäen niiden tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmien välistä tiedonsiirtoa;

b)	’ratkaisuilla’ yhteisiä toteutuspuitteita, yhteisiä palveluja ja yleiskäyttöisiä työkaluja;

c)	’yhteisillä toteutuspuitteilla’ strategioita, eritelmiä, menetelmäkokonaisuuksia, ohjeistoja ja vastaavia lähestymistapoja ja asiakirjoja;

d)	’yhteisillä palveluilla’ yleiskäyttöisiä toimivia sovelluksia ja infrastruktuureja, jotka vastaavat yhteisiä käyttäjävaatimuksia eri hallinnonaloilla;

e)	’yleiskäyttöisillä työkaluilla’ referenssiratkaisuja, jaettuja ja yhteistyöhön perustuvia kehitysalustoja, yhteisiä komponentteja ja vastaavia rakenneosia, jotka vastaavat yhteisiä käyttäjävaatimuksia eri hallinnonaloilla;

f)	’toimilla’ selvityksiä, hankkeita ja liitännäistoimenpiteitä;

g)	’liitännäistoimenpiteillä’ strategisia toimenpiteitä ja tiedotustoimenpiteitä, ISA-ohjelman hallinnointia tukevia toimenpiteitä, kokemustenvaihtoon liittyviä toimenpiteitä sekä hyviä toimintatapoja koskevaan tiedonvaihtoon ja niiden käytön edistämiseen liittyviä toimenpiteitä.

3 artikla

Toimet

ISA-ohjelmassa tuetaan ja edistetään

a)	maiden ja hallinnonalojen rajat ylittävää yhteentoimivuutta tukevien yhteisten toteutuspuitteiden luomista ja parantamista;

b)	ehdotetun tai hyväksytyn yhteisölainsäädännön tieto- ja viestintäteknisten vaikutusten arviointia sekä tällaisen lainsäädännön täytäntöönpanoa tukevien tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmien toteutuksen suunnittelua;

c)	olemassa olevien yhteisten palvelujen käyttöä ja parantamista sekä uusien yhteisten palvelujen luomista, tuotantokäyttöön saamista, käyttöä ja parantamista, julkisen avaimen infrastruktuurien (PKI) yhteentoimivuus mukaan lukien;

d)	olemassa olevien uudelleenkäytettävissä olevien yleiskäyttöisten työkalujen parantamista sekä uusien uudelleenkäytettävissä olevien yleiskäyttöisten työkalujen luomista, tarjontaa ja parantamista.

4 artikla

Yleiset periaatteet

ISA-ohjelmassa käynnistettyjen tai jatkettujen toimien on noudatettava seuraavia periaatteita:

a)	teknologianeutraaliuden ja sovitettavuuden periaate;

b)	avoimuuden periaate;

c)	uudelleenkäytettävyyden periaate;

d)	yksityisyyden ja henkilötietojen suojan periaate; ja

e)	tietoturvan periaate.

5 artikla

Toimet

1. Yhteisö toteuttaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa 9 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa määritellyt toimet 8 artiklassa säädettyjen toteutussääntöjen mukaisesti. Toimien käytännön toteutuksesta vastaa komissio.

2. Selvitys tehdään yhdessä vaiheessa ja sen päätteeksi laaditaan loppuraportti.

3. Hanke koostuu tarvittaessa kolmesta vaiheesta:

a)	suunnitteluvaihe, jonka päätteeksi vahvistetaan hankesuunnitelma;

b)	täytäntöönpanovaihe, jonka päätteeksi laaditaan täytäntöönpanoraportti; ja

c)	toimitusvaihe, joka alkaa, kun ratkaisu asetetaan käytettäväksi.

Tarvittavat hankevaiheet määritellään, kun toimi sisällytetään työohjelmaan.

4. ISA-ohjelman toteutusta tuetaan liitännäistoimenpitein.

6 artikla

Hankesuunnitelma ja täytäntöönpanoraportti

1. Hankesuunnitelmassa kuvataan

a)	ratkaisun soveltamisala ja tavoitteet sekä kohteena oleva ongelma tai mahdollisuus, mukaan luettuina oletetut hyödynsaajat ja hyödyt, sekä tällaisten hyötyjen mittaamisessa käytettävät määrälliset ja laadulliset indikaattorit;

b)	lähestymistapa, mukaan luettuina hankkeen organisatoriset näkökohdat, kuten vaiheet, tuotokset ja osatavoitteet, ja toimenpiteet monikielisen viestinnän helpottamiseksi;

c)	sidosryhmät ja käyttäjät sekä asiaan liittyvä hallintorakenne;

d)	ratkaisun yksityiskohdat, mukaan luettuina sen johdonmukaisuus ja riippuvuudet suhteessa muihin ratkaisuihin, ennakoitujen kustannusten jakautuminen, ajoitus ja vaatimukset sekä arvio omistajuuden kokonaiskustannuksista, mukaan luettuina mahdolliset vuotuiset käyttökustannukset;

e)	ratkaisun ominaisuudet; ja

f)	rajoitukset, mukaan luettuina tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät vaatimukset.

2. Täytäntöönpanoraportissa kuvataan

a)	soveltamisala, tavoitteet ja ongelma tai mahdollisuus suhteessa hankesuunnitelmaan;

b)	hankkeen tuloksellisuus, mukaan luettuina selvitys saavutuksista, toteutuneista kustannuksista, todellisesta aikataulusta ja vaatimuksista verrattuna hankesuunnitelmaan, investoinnin odotettu tuotto sekä omistajuuden kokonaiskustannukset, mukaan luettuina vuotuiset käyttökustannukset;

c)	organisatoriset näkökohdat, mukaan luettuina käytetyn hallintorakenteen soveltuvuus ja mahdolliset suositukset täytäntöönpanovaiheen jälkeisestä hallintorakenteesta;

d)	tarvittaessa ehdotus suunnitelmaksi ratkaisun viemiseksi toimitusvaiheeseen sekä palvelutasoindikaattorit; ja

e)	saatavilla oleva loppukäyttäjille suunnattu ja tekninen tukimateriaali.

7 artikla

Ratkaisut

1. Yhteiset toteutuspuitteet laaditaan ja niitä ylläpidetään selvitysten avulla.

Selvityksillä tuetaan myös ehdotetun tai hyväksytyn yhteisölainsäädännön tieto- ja viestintäteknisten vaikutusten arviointia sekä tällaisen lainsäädännön täytäntöönpanoa tukevien ratkaisujen toteutuksen suunnittelua.

2. Tutkimukset on julkaistava ja toimitettava Euroopan parlamentin toimivaltaisille valiokunnille sellaisten tulevien lainsäädäntömuutosten pohjaksi, joilla pyritään varmistamaan eurooppalaisten julkishallintojen käyttämien tieto- ja viestintätekniikan järjestelmien yhteentoimivuus.

3. Yleiskäyttöiset työkalut toteutetaan ja niitä ylläpidetään hankkeiden avulla. Hankkeissa myös luodaan, viedään tuotantovaiheeseen, tarjotaan ja ylläpidetään yhteisiä palveluja.

8 artikla

Toteutussäännöt

1. ISA-ohjelman toteutuksessa on otettava asianmukaisesti huomioon Euroopan yhteentoimivuusstrategia ja eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet.

2. Selvityksissä ja hankkeissa on pyrittävä siihen, että niihin osallistuu mahdollisimman monta jäsenvaltiota. Selvityksiin ja hankkeisiin on päästävä mukaan missä vaiheessa tahansa, ja niihin osallistumattomia jäsenvaltioita on kannustettava liittymään niihin myöhemmässä vaiheessa.

3. Kansallisten ja yhteisön järjestelmien yhteentoimivuuden varmistamiseksi on nimettävä yhteiset toteutuspuitteet, yhteiset palvelut ja yleiskäyttöiset työkalut, jotka liittyvät nykyisiin tietojenvaihtoa ja palvelujen integrointia koskeviin eurooppalaisiin standardeihin taikka julkisiin tai avoimiin eritelmiin.

4. Ratkaisujen luomisessa tai parantamisessa on mahdollisuuksien mukaan käytettävä perustana tai niiden yhteydessä on harjoitettava kokemusten vaihtoa ja hyviä toimintatapoja koskevaa tiedonvaihtoa sekä hyvien toimintatapojen käytön edistämistä.

5. Päällekkäisyyksien välttämiseksi ja ratkaisujen toteuttamisen nopeuttamiseksi on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon muissa asiaan liittyvissä yhteisön ja jäsenvaltioiden aloitteissa aikaansaadut tulokset.

Mahdollisimman suuren synergian, täydentävyyden ja yhteispanostuksen aikaansaamiseksi toimia on mahdollisuuksien mukaan koordinoitava muiden asiaan liittyvien yhteisön aloitteiden kanssa.

6. Toimien käynnistämisestä, niiden vaiheiden määrittelystä, hankesuunnitelmien ja täytäntöönpanoraporttien laatimisesta sekä näiden seurannasta vastaa komissio osana 9 artiklan mukaisesti laaditun työohjelman toteutusta.

9 artikla

Työohjelma

1. Komissio laatii toimien toteuttamista varten työohjelman tämän päätöksen koko soveltamisajaksi.

2. Komissio hyväksyy työohjelman ja vähintään kerran vuodessa siihen mahdollisesti tehtävät muutokset.

3. Komission hyväksyessä työohjelmaa ja siihen mahdollisesti tehtäviä muutoksia noudatetaan 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua hallintomenettelyä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 artiklan 4 kohdan soveltamista.

4. Työohjelman on kunkin toimen osalta soveltuvin osin sisällettävä

a)	kuvaus soveltamisalasta, tavoitteista, ongelmasta tai mahdollisuudesta, oletetuista hyödynsaajista ja hyödyistä sekä organisatorisesta ja teknisestä lähestymistavasta;

b)	erittely oletetuista kustannuksista ja tarpeen mukaan osatavoitteista.

5. Hanke voidaan sisällyttää työohjelmaan missä tahansa hankkeen vaiheessa.

10 artikla

Talousarviota koskevat säännökset

1. Varoja otetaan käyttöön seuraavien osatavoitteiden saavuttamisen perusteella:

a)	selvityksen, liitännäistoimenpiteen tai hankkeen suunnitteluvaiheen käynnistämisen osalta toimen sisällyttäminen työohjelmaan;

b)	hankkeen täytäntöönpanovaiheen käynnistämisen osalta hankesuunnitelman vahvistaminen;

c)	hankkeen tätä seuraavan toimitusvaiheen käynnistämisen osalta täytäntöönpanoraportin vahvistaminen.

2. Täytäntöönpanovaiheessa ja mahdollisessa toimitusvaiheessa saavutettaviksi kaavaillut osatavoitteet on määriteltävä työohjelmassa.

3. Jos hanke sisällytetään työohjelmaan sen täytäntöönpano- tai toimitusvaiheessa, varoja otetaan käyttöön, kun hanke sisällytetään työohjelmaan.

4. Sellaiset työohjelmaan tehtävät muutokset, jotka koskevat yli 400 000 euron toimikohtaisia talousarviomäärärahoja, vahvistetaan 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua hallintomenettelyä noudattaen.

5. ISA-ohjelman toteutuksessa on noudatettava julkisia hankintoja koskevia yhteisön sääntöjä.

11 artikla

Yhteisön rahoitusosuus

1. Yhteisten toteutuspuitteiden ja yleiskäyttöisten työkalujen luominen ja parantaminen rahoitetaan kokonaan ISA-ohjelmasta. Tällaisten toteutuspuitteiden ja työkalujen käytön rahoittavat käyttäjät.

2. Yhteisten palvelujen luominen, tuotantokäyttöön saaminen ja parantaminen rahoitetaan kokonaan ISA-ohjelmasta. Tällaisten palvelujen toiminta rahoitetaan kokonaan ISA-ohjelmasta, jos niiden käyttö voi palvella yhteisön etua. Muissa tapauksissa palvelujen käytön, mukaan luettuna niiden hajautettu toiminta, rahoittavat käyttäjät.

3. Liitännäistoimenpiteet rahoitetaan kokonaan ISA-ohjelmasta.

12 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa eurooppalaisten julkishallintojen yhteentoimivuusratkaisuja käsittelevä komitea, jäljempänä ’ISA-komitea’.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

3. Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa säädetyksi määräajaksi vahvistetaan kolme kuukautta.

13 artikla

Seuranta ja arviointi

1. Komissio seuraa säännöllisesti ISA-ohjelman toteutusta. Se selvittää mahdollisuuksia synergioihin muiden yhteisön ohjelmien kanssa.

Komissio laatii ISA-ohjelman toteutuksesta vuosittain kertomuksen ISA-komitealle.

2. Ratkaisuja tarkastellaan uudelleen joka toinen vuosi.

3. ISA-ohjelmalle tehdään väliarviointi ja loppuarviointi, joiden tulokset toimitetaan Euroopan parlamentille viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012 ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015. Euroopan parlamentin toimivaltainen valiokunta voi tässä yhteydessä pyytää komissiota esittelemään arviointitulokset ja vastaamaan valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin.

Arvioinneissa tarkastellaan muun muassa ISA-ohjelman toimien merkityksellisyyttä, tuloksellisuutta, tehokkuutta, hyödyllisyyttä, kestävyyttä ja johdonmukaisuutta sekä arvioidaan sen onnistumista suhteessa ISA-ohjelman ja työohjelman tavoitteeseen. Loppuarvioinnissa tarkastellaan lisäksi sitä, missä määrin ISA-ohjelma on saavuttanut tavoitteensa.

Lisäksi arvioinneissa tarkastellaan hyötyjä, joita toimista on koitunut yhteisölle yhteisten politiikkojen edistämisen kannalta, yksilöidään asiat, joissa on mahdollista tehdä parannuksia, ja selostetaan synergioita muiden yhteisön aloitteiden kanssa maiden ja hallinnonalojen rajat ylittävän yhteentoimivuuden alalla.

14 artikla

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Komissio saattaa yhteen eri sidosryhmät, jotta ne voivat käydä keskenään ja komission kanssa keskusteluja ISA-ohjelmassa käsitellyistä kysymyksistä. Komissio järjestää tätä varten konferensseja, seminaareja ja muita kokouksia. Komissio käyttää myös sähköisiä vuorovaikutteisia foorumeja, ja se voi käyttää muita tarpeellisiksi katsomiaan vuorovaikutuskeinoja.

15 artikla

Kansainvälinen yhteistyö

1. Euroopan talousalueeseen kuuluvat valtiot ja EU:n jäsenehdokasvaltiot voivat osallistua ISA-ohjelmaan yhteisön kanssa tekemiensä sopimusten puitteissa.

2. Yhteistyötä muiden kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen tai elinten kanssa edistetään, varsinkin Euro–Välimeri-kumppanuuden ja itäisen kumppanuuden puitteissa ja naapurimaiden, erityisesti Länsi-Balkanin maiden ja Mustanmeren alueen maiden kanssa. Tähän liittyviä kustannuksia ei kateta ISA-ohjelmasta.

3. ISA-ohjelma edistää mahdollisuuksien mukaan omien ratkaisujensa uudelleenkäyttöä kolmansissa maissa.

16 artikla

Muut kuin yhteisön aloitteet

ISA-ohjelmassa luotuja tai käytettyjä ratkaisuja voidaan käyttää myös muissa kuin yhteisön aloitteissa, kunhan tästä ei aiheudu menoja Euroopan unionin yleiseen talousarvioon eikä ratkaisuun liittyvä keskeisin yhteisön tavoite vaarannu, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön muiden politiikkojen soveltamista.

17 artikla

Varainhoitoa koskevat säännökset

1. Rahoituspuitteiksi tämän päätöksen mukaisten yhteisön toimien toteuttamiseksi 1 päivän tammikuuta 2010 ja 31 päivän joulukuuta 2015 välisenä aikana vahvistetaan 164 100 000 euroa, joista 103 500 000 euroa 1 päivän tammikuuta 2010 ja 31 päivän joulukuuta 2013 väliselle jaksolle.

Siltä osin kuin kyse on 31 päivän joulukuuta 2013 jälkeisestä kaudesta, määrä katsotaan vahvistetuksi, jos se on kyseisen vaiheen osalta vuodesta 2014 alkavana kautena voimassa olevan rahoituskehyksen mukainen.

2. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen rajoissa.

18 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 201031 päivään joulukuuta 2015.

Tehty Strasbourgissa 16 päivänä syyskuuta 2009.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BUZEK

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. MALMSTRÖM

(1) Lausunto annettu 25. helmikuuta 2009 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2) EUVL C 200, 25.8.2009, s. 58.

(3) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 22. huhtikuuta 2009 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 27. heinäkuuta 2009.

(4) EUVL C 291 E, 30.11.2006, s. 133.

(5) EUVL L 144, 30.4.2004, s. 62 (päätös julkaistu EUVL L 181, 18.5.2004, s. 25).

(6) EYVL L 203, 3.8.1999, s. 1.

(7) EYVL L 203, 3.8.1999, s. 9.

(8) EUVL L 310, 9.11.2006, s. 15.

(9) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(10) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

3.10.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 260/31

EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT,

annettu 17 päivänä syyskuuta 2009,

Euroopan laajuisesta automatisoidusta reaaliaikaisesta bruttomaksujärjestelmästä (TARGET2) annettujen suuntaviivojen EKP/2007/2 muuttamisesta

(EKP/2009/21)

(2009/734/EY)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 105 artiklan 2 kohdan ensimmäisen ja neljännen luetelmakohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 3.1, 17, 18 ja 22 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto antoi 26 päivänä huhtikuuta 2007 suuntaviivat EKP/2007/2 Euroopan laajuisesta automatisoidusta reaaliaikaisesta bruttomaksujärjestelmästä (TARGET2) (1); suuntaviivoissa säädetään TARGET2-järjestelmästä, jonka tunnusomainen piirre on yksi yhteinen tekninen laitealusta eli niin kutsuttu yhteinen jaettava laitealusta (Single Shared Platform, SSP).

(2)

Suuntaviivoihin EKP/2007/2 on tarpeen tehdä muutoksia a) yhteisen jaettavan laitealustan uuden version käyttöönoton vuoksi, b) niiden valvontaa ja sijaintipaikkaa koskevien periaatteiden selventämiseksi, joita euromääräisiä palveluja tarjoavien yhteisöjen on noudatettava, c) jotta voidaan ottaa käyttöön liitännäisjärjestelmien sellaisiin kahdenvälisiin järjestelyihin sovellettava poikkeus, joilla avataan maksumoduulitilejä ja joista ei voida ottaa panttia tai esittää kuittausvaatimuksia, d) kuvaamaan useita muita teknisiä ja toimituksellisia parannuksia ja selvennyksiä ja e) niiden TARGET2-järjestelmään siirtymistä koskevien säännösten kumoamiseksi, joita ei enää sovelleta,

ON ANTANUT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:

1 artikla

Muutetaan suuntaviivoja EKP/2007/2 seuraavasti:

Korvataan 2 artiklassa oleva ”liitännäisjärjestelmän” määritelmä seuraavasti:

”—

’liitännäisjärjestelmällä’ järjestelmää, jota hoitaa ETA:ssa perustettu, toimivaltaisen viranomaisen valvoma ja euromääräisiä palveluja tarjoavien infrastruktuurien valvonnassa sovellettavien sijaintipaikkavaatimusten mukainen yhteisö, siten kuin nämä vaatimukset ovat kulloinkin voimassa ja julkaistuina EKP:n verkkosivuilla (2) ja jossa maksuja ja/tai rahoitusinstrumentteja vaihdetaan ja/tai selvitetään ja syntyneet rahamääräiset velvoitteet suoritetaan TARGET2-järjestelmässä näiden suuntaviivojen sekä liitännäisjärjestelmän ja asianomaisen eurojärjestelmän keskuspankin kahdenvälisen järjestelyn mukaisesti;

Lisätään 8 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4. Edellä olevasta 3 kohdasta poiketen kahdenvälisissä järjestelyissä, joita tehdään sellaisten osallistujaliittymää käyttävien liitännäisjärjestelmien, jotka suorittavat ainoastaan asiakkaidensa maksuja, on noudatettava

a)	liitettä II, lukuun ottamatta V osastoa, 36 artiklaa sekä lisäyksiä VI ja VII, ja

b)	liitteessä IV olevaa 18 artiklaa.”

3)	Poistetaan 13 artikla.

Korvataan 15 artikla seuraavasti:

”15 artikla

Erinäiset säännökset ja siirtymäsäännökset

1. Euron käyttöön ottaneen kansallisen keskuspankin PM:n ulkopuolella luottolaitoksille tai liitännäisjärjestelmille avaamiin tileihin sovelletaan kyseisen euron käyttöön ottaneen kansallisen keskuspankin sääntöjä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta näiden suuntaviivojen kotitilejä koskevien säännösten ja EKP:n neuvoston muiden päätösten soveltamista. Euron käyttöön ottaneen kansallisen keskuspankin PM:n ulkopuolella muille yhteisöille kuin luottolaitoksille ja liitännäisjärjestelmille avaamiin tileihin sovelletaan tällaisen euron käyttöön ottaneen kansallisen keskuspankin sääntöjä.

2. Jokainen eurojärjestelmän keskuspankki voi siirtymäkautensa aikana edelleenkin suorittaa maksuja ja muita transaktioita kotitileillään, mukaan lukien seuraavat:

a)	luottolaitosten väliset maksut;

b)	luottolaitosten ja liitännäisjärjestelmien väliset maksut; ja

c)	eurojärjestelmän avomarkkinaoperaatioihin liittyvät maksut.

3. Siirtymäkauden päättyessä lakkaavat seuraavat:

a)	kirjaaminen tavoitettavan pankkitunnuksen haltijaksi eurojärjestelmän keskuspankin toimesta, kun kyseessä ovat liitteessä II olevan 4 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut yhteisöt;

b)	epäsuora osallistuminen eurojärjestelmän keskuspankin kanssa; ja

c)	kaikkien 2 kohdan a–c alakohdassa mainittujen maksujen suorittaminen kotitileillä.”

5)	Suuntaviivojen EKP/2007/2 liitteitä II, III ja IV muutetaan näiden suuntaviivojen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Voimaantulo

1. Nämä suuntaviivat tulevat voimaan 22 päivänä syyskuuta 2009.

2. Näiden suuntaviivojen 1 artiklan 1 kohtaa sekä liitteessä olevien 1 kohdan 1 alakohdan a alakohtaa, 1 kohdan 2 alakohtaa ja 2 kohtaa sovelletaan 23 päivästä lokakuuta 2009.

3. Näiden suuntaviivojen muita säännöksiä sovelletaan 23 päivästä marraskuuta 2009.

3 artikla

Adressaatit ja täytäntöönpanotoimenpiteet

1. Näitä suuntaviivoja sovelletaan kaikkiin eurojärjestelmän keskuspankkeihin.

2. Euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit ilmoittavat 9 päivään lokakuuta 2009 mennessä EKP:lle toimenpiteet, joita ne aikovat toteuttaa näiden suuntaviivojen noudattamiseksi.

Annettu Frankfurt am Mainissa 17 päivänä syyskuuta 2009.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Jean-Claude TRICHET

(1) EUVL L 237, 8.9.2007, s. 1.

(2) Eurojärjestelmän nykyinen infrastruktuurien sijaintia koskeva politiikka on esitetty seuraavissa lausumissa, jotka ovat kaikki saatavissa EKP:n verkkosivuilla www.ecb.europa.eu: a) poliittinen julkilausuma euroalueen ulkopuolella sijaitsevista euromääräisiä tapahtumia käsittelevistä maksu- ja selvitysjärjestelmistä (Policy statement on euro payment and settlement systems located outside the euro area), 3 päivänä marraskuuta 1998, b) keskusvastapuoliselvityksen yhtenäistämistä koskeva eurojärjestelmän politiikkalinjaus (The Eurosystem’s policy line with regard to consolidation in central counterparty clearing), 27 päivänä syyskuuta 2001, c) euromääräisiä maksutapahtumia suorittavien infrastruktuurien sijaintia ja toimintaa koskevat eurojärjestelmän poliittiset periaatteet (The Eurosystem policy principles on the location and operation of infrastructures settling in euro-denominated payment transactions), 19 päivänä heinäkuuta 2007 ja d) euromääräisiä maksutapahtumia suorittavien infrastruktuurien sijaintia ja toimintaa koskevat eurojärjestelmän poliittiset periaatteet: käsitteen ’oikeudellisesti ja toiminnallisesti euroalueella sijaitseva’ täsmentäminen (The Eurosystem policy principles on the location and operation of infrastructures settling euro-denominated payment transactions: specification of ”legally and operationally located in the euro area”), 20 päivänä marraskuuta 2008.”;

LIITE

Muutetaan suuntaviivojen EKP/2007/2 liitettä II seuraavasti:

Muutetaan 1 artiklaa seuraavasti:

Korvataan ”liitännäisjärjestelmän” määritelmä seuraavasti:

”—

’liitännäisjärjestelmällä’ järjestelmää, jota hoitaa Euroopan talousalueella (ETA) perustettu, toimivaltaisen viranomaisen valvoma ja euromääräisiä palveluja tarjoavien infrastruktuurien valvonnassa sovellettavien sijaintipaikkavaatimusten mukainen yhteisö, siten kuin nämä vaatimukset kulloinkin ovat voimassa ja julkaistuina EKP:n verkkosivuilla (1), ja jossa maksuja ja/tai rahoitusinstrumentteja vaihdetaan ja/tai selvitetään ja syntyneet rahamääräiset velvoitteet suoritetaan TARGET2-järjestelmässä suuntaviivojen EKP/2007/2 sekä liitännäisjärjestelmän ja asianomaisen eurojärjestelmän keskuspankin kahdenvälisen järjestelyn mukaisesti;”.

Korvataan ”TARGET2-järjestelmän teknisen toimintahäiriön” määritelmä seuraavalla tekstillä:

”—

’TARGET2-järjestelmän teknisellä toimintahäiriöllä’ (technical malfunction of TARGET2) vaikeuksia, puutteita tai vikoja TARGET2-[lisää keskuspankin/maan tunnus]-osajärjestelmän teknisessä infrastruktuurissa ja/tai tietokonejärjestelmissä taikka mitä tahansa muuta tapahtumaa, jonka johdosta maksumääräysten käsittely ja kirjaaminen samana päivänä TARGET2-[lisää keskuspankin/maan tunnus]-osajärjestelmässä on mahdotonta.”

Korvataan 4 artiklan 2 kohdan d alakohta seuraavasti:

”d)	liitännäisjärjestelmiä hoitavat yhteisöt, jotka toimivat tässä ominaisuudessa; ja”

Muutetaan 9 artiklaa seuraavasti:

Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Osallistujan pankkitunnus/pankkitunnukset julkaistaan TARGET2-luettelossa, ellei osallistuja toisin pyydä.”

Lisätään 5 kohta seuraavasti:

”5. Osallistujat hyväksyvät sen, että [lisää keskuspankin nimi] ja muut keskuspankit saavat julkaista osallistujien nimet ja pankkitunnukset. Lisäksi osallistujien rekisteröimien epäsuorien osallistujien nimet ja pankkitunnukset saadaan julkaista, ja osallistujat varmistavat, että epäsuorat osallistujat ovat suostuneet julkaisemiseen.”

Korvataan 12 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. [Lisää keskuspankin nimi] avaa jokaiselle osallistujalle vähintään yhden PM-tilin ja hoitaa sitä. [Lisää keskuspankin nimi] avaa maksupankkina toimivan osallistujan pyynnöstä TARGET2-[lisää keskuspankin/maan nimi]-osajärjestelmään yhden tai useampia alatilejä likviditeetin korvamerkitsemistä varten.”

5)	Lisätään seuraava 14 artiklan 3 kohta: ”3. Yhteinen jaettava laitealusta määrittää aikaleiman maksumääräysten käsittelyä varten sillä perusteella, mihin aikaan se vastaanottaa ja mihin aikaan se hyväksyy maksumääräyksen.”

Korvataan 15 artikla seuraavasti:

”15 artikla

Prioriteettisäännöt

1. Toimeksiannon antavien osallistujien on määriteltävä kukin maksumääräys yhdeksi seuraavista:

a)	tavanomainen maksumääräys (prioriteettiluokka 2);

b)	kiireellinen maksumääräys (prioriteettiluokka 1); tai

c)	erittäin kiireellinen maksumääräys (prioriteettiluokka 0).

Mikäli maksumääräyksen prioriteettia ei ole määritelty, se käsitellään tavanomaisena maksumääräyksenä.

2. Maksumääräyksen voivat luokitella erittäin kiireelliseksi ainoastaan

a)	keskuspankit; ja

b)	osallistujat, jos maksut menevät CLS-pankkiin (CLS International Bank) tai tulevat CLS-pankista tai jos kysymyksessä on liitännäisjärjestelmäliittymää (Ancillary System Interface, ASI) käyttävään liitännäisjärjestelmäselvitykseen liittyvä likviditeetin siirto.

Kaikki liitännäisjärjestelmien ASI:n välityksellä lähettämät maksutoimeksiannot osallistujan PM-tilin veloittamisesta tai hyvittämisestä katsotaan erittäin kiireellisiksi maksumääräyksiksi.

3. ICM:n välityksellä annetut likviditeetin siirtoa koskevat määräykset ovat kiireellisiä maksumääräyksiä.

4. Maksaja voi välittömin vaikutuksin muuttaa tavanomaisten ja kiireellisten maksumääräysten prioriteettiluokituksen ICM:n välityksellä. Erittäin kiireellisen maksumääräyksen prioriteettiluokitusta ei voi muuttaa.”

Korvataan 17 artiklan 5 kohta seuraavasti:

”5. Saatuaan varauspyynnön [lisää keskuspankin nimi] tarkastaa, onko osallistujan PM-tilillä riittävästi varoja varausta varten. Mikäli varoja ei ole riittävästi, varataan ainoastaan PM-tilillä käytettävissä oleva likviditeetti. Likviditeetin varauspyynnön jäljellä oleva osa varataan, jos lisälikviditeettiä tulee käytettäväksi.”

Lisätään seuraava 17a artikla:

”17a artikla

Likviditeetin varaamista ja likviditeetin korvamerkitsemistä koskevat pysyväisohjeet

1. Osallistujat voivat määritellä etukäteen ICM:n välityksellä oletusarvon likviditeetille, joka varataan erittäin kiireellisiä tai kiireellisiä maksumääräyksiä varten. Tällainen pysyväisohje tai tällaiseen ohjeeseen tehtävä muutos tulee voimaan seuraavana pankkipäivänä.

2. Osallistujat voivat määritellä etukäteen ICM:n välityksellä oletusarvon likviditeetille, joka varataan liitännäisjärjestelmäselvitystä varten. Tällainen pysyväisohje tai tällaiseen ohjeeseen tehtävä muutos tulee voimaan seuraavana pankkipäivänä. Osallistujien katsotaan antaneen [lisää keskuspankin nimi]:lle ohjeet likviditeetin korvamerkitsemisestä omasta puolestaan, jos asianomainen liitännäisjärjestelmä sitä edellyttää.”

Korvataan 21 artikla seuraavasti:

”21 artikla

Jonossa olevien maksumääräysten kirjaaminen ja palauttaminen

1. Maksumääräykset, joita ei kirjata heti saapumiskäsittelyssä, asetetaan jonoon asianomaisen osallistujan 15 artiklan mukaisesti määrittelemän prioriteetin perusteella.

2. Optimoidakseen jonoon asetettujen maksumääräysten käsittelyn [lisää keskuspankin nimi] voi käyttää lisäyksessä I esitettyjä optimointimenettelyjä.

3. Maksaja voi muuttaa maksumääräysten aseman jonossa (eli muuttaa niiden keskinäistä järjestystä) ICM:n välityksellä erittäin kiireellisiä maksumääräyksiä lukuun ottamatta. Maksumääräyksiä voidaan milloin tahansa lisäyksessä V määritetyn päivän aikana tapahtuvan käsittelyn aikana siirtää kunkin jonon alku- tai loppupäähän. Siirto tulee voimaan heti.

4. Maksajan pyynnöstä [lisää keskuspankin nimi] tai, jos kyseessä on AL-ryhmä, AL-ryhmän päällikön keskuspankki voi päättää muuttaa erittäin kiireellisen maksumääräyksen aseman jonossa (lukuun ottamatta erittäin kiireellisiä maksumääräyksiä selvitysprosessien 5 ja 6 yhteydessä) sillä edellytyksellä, että muutos ei vaikuta liitännäisjärjestelmien sujuvaan maksutoimintaan TARGET2-järjestelmässä tai muutoin aiheuta systeemiriskiä.

5. ICM:n välityksellä annetut likviditeetin siirtotoimeksiannot palautetaan kirjaamattomina heti, jos riittävää likviditeettiä ei ole. Muut maksumääräykset palautetaan kirjaamattomina, jollei niitä voida maksaa kyseiselle sanomatyypille lisäyksessä V määritettyyn lopetusajankohtaan mennessä.”

10)

Korvataan 24 artiklan 7 kohta seuraavasti:

”7. Jäljempänä 25 artiklan 4 ja 5 kohdassa vahvistettua menettelyä AL-toimintatavan käytön hyväksymiseksi sovelletaan soveltuvin osin CAI-toimintatavan käytön hyväksymiseen. CAI-ryhmän päällikkö ei lähetä täytäntöönpantua CAI-toimintatavan käyttösopimusta hallinnoivalle kansalliselle keskuspankille.”

11)

Korvataan 37 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2. [Lisää keskuspankin nimi] jäädyttää osallistujan alatilillä olevan saldon saatuaan ilmoituksen (”syklin aloitus” sanomalla) liitännäisjärjestelmältä. Tarvittaessa [lisää keskuspankin nimi] lisää tai vähentää tämän jälkeen jäädytettyä saldoa hyvittämällä järjestelmien väliset maksut alatilille tai veloittamalla ne alatililtä taikka hyvittämällä likviditeettisiirrot alatilille. Tällainen jäädytys päättyy, kun liitännäisjärjestelmän ilmoitus (”syklin lopetus” sanomalla) on vastaanotettu.

3. Vahvistamalla osallistujan alatilin saldon jäädyttämisen [lisää keskuspankin nimi] takaa maksun liitännäisjärjestelmälle tämän kyseisen saldon määrään saakka. Kun jäädytetyn saldon lisäys tai vähennys vahvistetaan tarvittaessa hyvittämällä järjestelmien väliset maksut alatilille tai veloittamalla ne alatililtä taikka hyvittämällä likviditeettisiirrot alatilille, takauksen määrä kasvaa tai pienenee automaattisesti maksun määrän mukaisesti. Edellä mainittu takauksen määrän kasvaminen tai pieneneminen ei kuitenkaan vaikuta siihen, että takaus on peruuttamaton, ehdoton ja omavelkainen. Jos [lisää keskuspankin nimi] ei ole liitännäisjärjestelmän keskuspankki, [lisää keskuspankin nimi]n katsotaan saaneen toimeksiannon antaa mainittu takaus liitännäisjärjestelmän keskuspankille.”

12)

Muutetaan lisäystä I seuraavasti:

Muutetaan 2 kohtaa seuraavasti:

Korvataan 1 alakohdassa oleva taulukko seuraavalla taulukolla:

”Sanomatyyppi	Käyttö	Kuvaus
MT 103	Pakollinen	Asiakasmaksu
MT 103+	Pakollinen	Asiakasmaksu (suorakäsittely)
MT 202	Pakollinen	Maksu pankista pankkiin
MT 202COV	Pakollinen	Katemaksut
MT 204	Valinnainen	Suoraveloitusmaksu
MT 011	Valinnainen	Toimitusilmoitus
MT 012	Valinnainen	Lähettäjän ilmoitus
MT 019	Pakollinen	Hylkäysilmoitus
MT 900	Valinnainen	Veloituksen vahvistaminen
MT 910	Valinnainen	Hyvityksen vahvistaminen
MT 940/950	Valinnainen	(Asiakkaan) tiliote”

ii)

Lisätään 5 alakohta seuraavasti:

”5)

MT 202COV viestejä käytetään katemaksujen eli sellaisten maksujen suorittamiseen, joita kirjeenvaihtopankit suorittavat kirjatakseen (kate)luottojen siirtoilmoituksia, joita lähetetään asiakkaan pankille muilla, suoremmilla keinoilla. MT 202COV sanomaan sisältyviä asiakastietoja ei näytetä ICM:ssä.”

Muutetaan 8 kohtaa seuraavasti:

Korvataan 4 alakohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

käyttäjä-sovellus-moodi (U2A)

U2A-moodi mahdollistaa suoran yhteyden osallistujan ja ICM:n välillä. Tiedot näytetään selaimella, joka ajetaan PC-järjestelmässä (SWIFT Alliance WebStation tai jokin muu liittymä SWIFTin vaatimusten mukaisesti). Jotta U2A toimisi, IT-infrastruktuurin on kyettävä tukemaan evästeitä ja JavaScript-ohjelmaa. Lisätietoja on saatavissa ICM-käyttäjän käsikirjasta.”

ii)

Korvataan 5 alakohta seuraavasti:

”5)	Jokaisella osallistujalla on oltava vähintään yksi SWIFT Alliance WebStation tai jokin muu liittymä SWIFTin vaatimusten mukaisesti, jotta se voi päästä ICM:ään U2A:n välityksellä.”

13)

Muutetaan lisäystä II seuraavasti:

Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Korvaustarjousten ehdot

a)	Maksaja voi esittää kulu- tai korkokorvausvaatimuksen, jos TARGET2-järjestelmän teknisen toimintahäiriön vuoksi maksumääräystä ei kirjattu pankkipäivänä, jona maksumääräys hyväksyttiin.

Maksunsaaja voi esittää kulukorvausvaatimuksensa, jos se TARGET2-järjestelmän teknisen toimintahäiriön vuoksi ei saanut TARGET2-maksua, jota se odotti saapuvaksi tiettynä pankkipäivänä. Maksunsaaja voi myös esittää korkovaatimuksensa, mikäli yksi tai useampi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

i)	osallistujat, joilla on oikeus maksuvalmiusluottoon: osallistuja turvautui TARGET2-järjestelmän teknisen toimintahäiriön vuoksi maksuvalmiusluottoon; ja/tai

ii)	kaikki osallistujat: rahamarkkinoihin turvautuminen oli teknisesti mahdotonta tai tällainen rahoitus oli muista perustelluista syistä mahdotonta.”

14)

Muutetaan lisäystä III seuraavasti:

Korvataan lisäyksen 3.6.a kohta muualla kuin ETA:ssa perustettujen TARGET2-osallistujien maalausuntojen osalta seuraavasti:

”3.6.a. Oikeuksien luovutus tai varojen talletus vakuustarkoituksiin, panttaus ja/tai repo

Vakuusluovutukset ovat päteviä ja täytäntöönpanokelpoisia [maa]n lakien mukaan. Erityisesti pantin tai takaisinostosopimuksen (repon) perustaminen ja realisointi [lisää viittaus asianomaiseen keskuspankin kanssa sovittuun järjestelyyn]n mukaisesti ovat [maa]n lakien mukaan päteviä ja täytäntöönpanokelpoisia.”

15)

Muutetaan lisäystä IV seuraavasti:

Korvataan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)	Tässä lisäyksessä kaikki viittaukset erityisiin kellonaikoihin tarkoittavat EKP:n kotipaikan paikallista aikaa eli Keski-Euroopan aikaa (CET (2)).

16)

Korvataan lisäys V seuraavasti:

”Lisäys V

AIKATAULU

1.	TARGET2 on avoinna joka päivä, paitsi lauantaisin, sunnuntaisin, uudenvuodenpäivänä, pitkäperjantaina ja toisena pääsiäispäivänä (EKP:n toimipaikassa sovellettavan kalenterin mukaisesti), vappupäivänä, joulupäivänä ja tapaninpäivänä.

2.	Järjestelmän viiteaika on EKP:n kotipaikan paikallinen aika eli CET.

Pankkipäivä alkaa edellisen pankkipäivän iltana ja on seuraavan aikataulun mukainen:

Kellonaika	Kuvaus
6.45–7.00	Päivän toimien valmistelun ajankohta (3)
7.00–18.00	Päivän aikana tapahtuva käsittely
17.00	Asiakasmaksujen vastaanottamisen lopetusaika (eli maksut, joissa maksun vireillepanija ja/tai maksunsaaja ei ole suora tai epäsuora osallistuja; nämä yksilöidään järjestelmässä käyttämällä sanomaa MT 103 tai MT 103+)
18.00	Pankkienvälisten maksujen vastaanottamisen lopetusaika (eli muut kuin asiakasmaksut)
18.00–18.45 (4)	Päivän päätöstoimet
18.15 (4)	Maksuvalmiusjärjestelmän käytön yleinen lopetusaika
(heti) klo 18.30 jälkeen (5)	Tiedot kirjanpitojärjestelmien päivitystä varten ovat keskuspankkien käytettävissä
18.45–19.30 (5)	Päivän aloitustoimet (uusi pankkipäivä)
19.00 (5)–19.30 (4)	Likviditeetin toimittaminen PM-tilille
19.30 (5)	”Prosessin aloitus” sanoma ja pysyvien maksumääräysten kirjaaminen likviditeetin siirtämiseksi PM-tileiltä alatilille/tileille/ peilitilille (liitännäisjärjestelmään liittyvä kirjaus)
19.30 (5)–22.00	Lisälikviditeetin siirtojen suorittaminen ICM:n välityksellä ennen kuin liitännäisjärjestelmä lähettää ”syklin aloitus” sanoman; liitännäisjärjestelmän yön toimien aikainen kirjausajanjakso (ainoastaan liitännäisjärjestelmien selvitysprosessia 6 varten)
22.00–1.00	Tekninen huoltojakso
1.00–6.45	Liitännäisjärjestelmän yön toimien aikainen selvitysprosessi (ainoastaan liitännäisjärjestelmien selvitysprosessia 6 varten)

4.	ICM on käytettävissä likviditeetin siirtämiseen klo 19.30 (6) lähtien seuraavaan päivään klo 18 saakka, klo 22.00 ja klo 1.00 välistä teknistä huoltojaksoa lukuun ottamatta.

5.	Aikataulua voidaan muuttaa, mikäli otetaan käyttöön toiminnan jatkuvuutta suojaavia toimia lisäyksessä IV olevan 5 kohdan mukaisesti.

Muutetaan suuntaviivojen EKP/2007/2 liitettä III seuraavasti:

Korvataan 2 kohdan e alakohta seuraavasti:

”e)

muille kuin a ja b alakohdassa tarkoitetuille yksiköille, jotka hoitavat liitännäisjärjestelmiä ja toimivat tässä ominaisuudessa, sillä edellytyksellä, että järjestelyt päivänsisäisen luoton myöntämiseksi tällaisille yksiköille on esitetty EKP:n neuvostolle etukäteen ja EKP:n neuvosto on hyväksynyt ne.”

Muutetaan suuntaviivojen EKP/2007/2 liitettä IV seuraavasti:

Korvataan 11 kohdan 5 alakohta seuraavasti:

”5)

Maksupankit ja liitännäisjärjestelmät saavat tietoja ICM:n välityksellä. Liitännäisjärjestelmille ilmoitetaan kirjausten toteuttamisesta tai niiden epäonnistumisesta valitun vaihtoehdon mukaisesti erillisellä ilmoituksella tai yhteisilmoituksella. Maksupankeille ilmoitetaan onnistuneesta kirjauksesta SWIFT MT 900- tai MT 910 sanomalla, jos ne ovat pyytäneet sanomia.”

Korvataan 14 kohdan 7 alakohdan c alakohta seuraavasti:

”c)	SWIFT-toimeksiannot, jotka kulkevat MT 202 sanoman välityksellä ja jotka voidaan toimittaa ainoastaan selvitysprosessin 6 ajon aikana ja ainoastaan päivän aikana tapahtuvan käsittelyn kuluessa. Tällaiset toimeksiannot kirjataan heti.”

Korvataan 14 kohdan 9 alakohta seuraavasti:

”9)

Selvitysprosessin 6 mukaan korvamerkitty likviditeetti alatileillä jäädytetään siksi aikaa kun liitännäisjärjestelmän prosessointisykli on käynnissä (alkaa ”syklin aloitus” sanomasta ja päättyy ”syklin lopetus” sanomaan, jotka molemmat liitännäisjärjestelmä lähettää) ja vapautetaan tämän jälkeen. Jäädytettyä saldoa voidaan muuttaa prosessointisyklin aikana järjestelmien välisten maksujen johdosta tai jos maksupankki siirtää likviditeettiä PM-tililtään. Liitännäisjärjestelmän keskuspankki ilmoittaa liitännäisjärjestelmälle alatilillä järjestelmien välisten maksujen seurauksena tapahtuneesta likviditeetin vähennyksestä tai lisäyksestä. Liitännäisjärjestelmän keskuspankki ilmoittaa liitännäisjärjestelmälle sen pyynnöstä myös alatilillä maksupankin likviditeetin siirron seurauksena tapahtuneesta likviditeetin lisäyksestä.”

Korvataan 14 kohdan 12 alakohta seuraavasti:

”12)

Järjestelmien välisen selvityksen kahden liittymämallin mukaisen liitännäisjärjestelmän välillä voi panna vireille ainoastaan se liitännäisjärjestelmä (tai liitännäisjärjestelmän keskuspankki sen puolesta), jonka osallistujan alatiliä veloitetaan. Maksutoimeksianto kirjataan veloittamalla maksutoimeksiannossa ilmoitettu määrä maksutoimeksiannon vireille panneen liitännäisjärjestelmän osallistujan alatililtä ja hyvittämällä se toisen liitännäisjärjestelmän osallistujan alatilille.

Maksutoimeksiannon vireille panneelle liitännäisjärjestelmälle ja toiselle liitännäisjärjestelmälle ilmoitetaan, kun maksu on saatu toteutettua. Maksupankeille ilmoitetaan onnistuneesta kirjauksesta SWIFT MT 900- tai MT 910 sanomalla, jos ne ovat pyytäneet sanomia.”

Korvataan 14 kohdan 13 alakohta seuraavasti:

”13)

Liittymämallia käyttävä liitännäisjärjestelmä (tai kyseisen liitännäisjärjestelmän keskuspankki sen puolesta) voi panna vireille järjestelmien välisen selvityksen liittymämallia käyttävästä liitännäisjärjestelmästä integroitua mallia käyttävään liitännäisjärjestelmään. Maksutoimeksianto kirjataan veloittamalla maksutoimeksiannossa ilmoitettu määrä liittymämallia käyttävän liitännäisjärjestelmän osallistujan alatililtä ja hyvittämällä se integroitua mallia käyttävän liitännäisjärjestelmän käyttämälle peilitilille. Maksutoimeksiantoa ei voi panna vireille integroitua mallia käyttävä liitännäisjärjestelmä, jonka peilitiliä hyvitetään.

Korvataan 14 kohdan 17 alakohta seuraavasti:

”17)

Järjestelmien välisen selvityksen kahden integroidun mallin mukaisen liitännäisjärjestelmän välillä voi panna vireille ainoastaan se liitännäisjärjestelmä (tai liitännäisjärjestelmän keskuspankki sen puolesta), jonka peilitiliä veloitetaan. Maksutoimeksianto kirjataan veloittamalla maksutoimeksiannossa ilmoitettu määrä maksutoimeksiannon vireille panevan liitännäisjärjestelmän käyttämältä peilitililtä ja hyvittämällä se toisen liitännäisjärjestelmän käyttämälle peilitilille. Maksutoimeksiantoa ei voi panna vireille liitännäisjärjestelmä, jonka peilitiliä hyvitetään.

Korvataan 14 kohdan 18 alakohta seuraavasti:

”18)

Integroitua mallia käyttävä liitännäisjärjestelmä (tai kyseisen liitännäisjärjestelmän keskuspankki sen puolesta) voi panna vireille järjestelmien välisen selvityksen integroitua mallia käyttävästä liitännäisjärjestelmästä liittymämallia käyttävään liitännäisjärjestelmään. Maksutoimeksianto kirjataan veloittamalla maksutoimeksiannossa ilmoitettu määrä integroitua mallia käyttävän liitännäisjärjestelmän osallistujan peilitililtä ja hyvittämällä se liittymämallia käyttävän liitännäisjärjestelmän alatilille. Maksutoimeksiantoa ei voi panna vireille liittymämallia käyttävä liitännäisjärjestelmä, jonka alatiliä hyvitetään.

Korvataan 15 kohdan 3 alakohta seuraavasti:

”3)

Maksuajanjakso (”saakka”) mahdollistaa rajoitetun ajanjakson kohdentamisen liitännäisjärjestelmän kirjaamiseen, jotta ei estettäisi eikä viivästytettäisi muiden liitännäisjärjestelmään liittyvien tai TARGET2-transaktioiden kirjaamista. Jos yhtään toimeksiantoa ei kirjata ennen kuin ”saakka”-ajankohta saavutetaan tai määritellyn kirjaamisjakson aikana, nämä maksutoimeksiannot palautetaan; selvitysprosessien 4 ja 5 yhteydessä voidaan vaihtoehtoisesti aktivoida takuurahastomekanismi. Maksuajanjakso (”saakka”) voidaan määrittää selvitysprosesseja 1–5 varten.”

(1) Eurojärjestelmän nykyinen infrastruktuurien sijaintia koskeva politiikka on esitetty seuraavissa lausumissa, jotka ovat kaikki saatavissa EKP:n verkkosivuilla www.ecb.europa.eu: a) poliittinen julkilausuma euroalueen ulkopuolella sijaitsevista euromääräisiä tapahtumia käsittelevistä maksu- ja selvitysjärjestelmistä (Policy statement on euro payment and settlement systems located outside the euro area), 3.11.1998, b) keskusvastapuoliselvityksen yhtenäistämistä koskeva eurojärjestelmän politiikkalinjaus (The Eurosystem’s policy line with regard to consolidation in central counterparty clearing), 27.9.2001, c) euromääräisiä maksutapahtumia suorittavien infrastruktuurien sijaintia ja toimintaa koskevat eurojärjestelmän poliittiset periaatteet (The Eurosystem policy principles on the location and operation of infrastructures settling in euro-denominated payment transactions), 19.7.2007 ja d) euromääräisiä maksutapahtumia suorittavien infrastruktuurien sijaintia ja toimintaa koskevat eurojärjestelmän poliittiset periaatteet: käsitteen ”oikeudellisesti ja toiminnallisesti euroalueella sijaitseva” täsmentäminen (The Eurosystem policy principles on the location and operation of infrastructures settling euro-denominated payment transactions: specification of ”legally and operationally located in the euro area”), 20.11.2008.

(2) CET ottaa huomioon siirtymisen Keski-Euroopan kesäaikaan.”

(3) Päivän toimilla tarkoitetaan päivän aikana tapahtuvaa käsittelyä ja päivän päätöstoimia.

(4) Jakso päättyy 15 minuuttia myöhemmin eurojärjestelmän varannon pitoajanjakson viimeisenä päivänä

(5) Jakso alkaa 15 minuuttia myöhemmin eurojärjestelmän varannon pitoajanjakson viimeisenä päivänä

(6) Jakso alkaa 15 minuuttia myöhemmin eurojärjestelmän varannon pitoajanjakson viimeisenä päivänä”;

		ISSN 1725-261X doi:10.3000/1725261X.L_2009.260.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		L 260

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	52. vuosikerta 3. lokakuuta 2009

Sisältö		I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista	Sivu
		ASETUKSET
		Komission asetus (EY) N:o 920/2009, annettu 2 päivänä lokakuuta 2009, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	1
	*	Komission asetus (EY) N:o 921/2009, annettu 1 päivänä lokakuuta 2009, Ranskan lipun alla purjehtivien alusten keilan kalastuksen kieltämisestä EY:n ja kansainvälisillä vesillä alueilla V, VI ja VII	3
		DIREKTIIVIT
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/104/EY, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, työntekijöiden työssään käyttämille työvälineille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista (toinen direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) ( 1 )	5
		EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON YHTEISELLÄ PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELYLLÄ TEKEMÄT PÄÄTÖKSET
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 922/2009/EY, tehty 16 päivänä syyskuuta 2009, yhteentoimivuusratkaisuista eurooppalaisille julkishallinnoille (ISA) ( 1 )	20

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	MK	29,4
0702 00 00	ZZ	29,4
0707 00 05	TR	127,2
0707 00 05	ZZ	127,2
0709 90 70	TR	110,1
0709 90 70	ZZ	110,1
0805 50 10	AR	81,0
	CL	103,4
	TR	91,1
	UY	88,0
	ZA	72,9
	ZZ	87,3
0806 10 10	BR	235,1
	EG	159,5
	TR	100,6
	US	152,0
	ZZ	161,8
0808 10 80	CL	85,7
	NZ	67,8
	US	83,8
	ZA	71,0
	ZZ	77,1
0808 20 50	AR	82,8
	CN	33,7
	TR	95,7
	ZA	76,1
	ZZ	72,1

Nro	21/T&Q
Jäsenvaltio	Ranska
Kanta	USK/567EI.
Laji	Keila (Brosme brosme)
Alue	EY:n ja kansainväliset vedet alueilla V, VI ja VII
Päivämäärä	2.9.2009

	II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista
	PÄÄTÖKSET
	Neuvosto
	2009/731/EY, Euratom
*	Neuvoston päätös, tehty 21 päivänä syyskuuta 2009, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kreikkalaisen jäsenen nimeämisestä	28
	2009/732/EY, Euratom
*	Neuvoston päätös, tehty 21 päivänä syyskuuta 2009, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean belgialaisen jäsenen nimeämisestä	29
	2009/733/EY, Euratom
*	Neuvoston päätös, tehty 21 päivänä syyskuuta 2009, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean itävaltalaisen jäsenen nimeämisestä	30
	SUUNTAVIIVAT
	Euroopan keskuspankki
	2009/734/EY
*	Euroopan keskuspankin suuntaviivat, annettu 17 päivänä syyskuuta 2009, Euroopan laajuisesta automatisoidusta reaaliaikaisesta bruttomaksujärjestelmästä (TARGET2) annettujen suuntaviivojen EKP/2007/2 muuttamisesta (EKP/2009/21)	31