I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

1.9.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 228/3

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 792/2009,

annettu 31 päivänä elokuuta 2009,

yhteisen markkinajärjestelyn, suorien tukien järjestelmän, maataloustuotteiden menekinedistämisen ja syrjäisimpiin alueisiin ja Egeanmeren pieniin saariin sovellettavien järjestelyjen täytäntöönpanemiseksi jäsenvaltioiden komissiolle toimittamien tietojen ja asiakirjojen tiedoksiantamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä 30 päivänä tammikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 247/2006 (1) ja erityisesti sen 25 artiklan,

ottaa huomioon Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 muuttamisesta 18 päivänä syyskuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1405/2006 (2) ja erityisesti sen 14 artiklan,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (3) ja erityisesti sen 192 artiklan 2 kohdan yhdessä sen 4 artiklan kanssa,

ottaa huomioon maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa 17 päivänä joulukuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3/2008 (4) ja erityisesti sen 15 artiklan,

ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta 19 päivänä tammikuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 (5) ja erityisesti sen 142 artiklan q alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio ja jäsenvaltiot, etenkin yhteisen maatalouspolitiikan toteuttamisesta vastaavat toimivaltaiset kansalliset viranomaiset, käyttävät yhä laajemmin uutta tieto- ja viestintätekniikkaa, joten yhä suurempi osuus komission ja jäsenvaltioiden asiakirjoista on sähköisessä tai digitoidussa muodossa.

(2)

Komissio keskittyy parhaillaan sellaisten tietokonejärjestelmien kehittämiseen, joilla se pystyy hallinnoimaan asiakirjoja ja menettelyjä sähköisesti omissa sisäisissä menettelyissään sekä tehdessään yhteistyötä yhteisen maatalouspolitiikan toteuttamiseen osallistuvien viranomaisten kanssa. Samaan aikaan jäsenvaltiot ovat kehittäneet kansallisella tasolla tietokonejärjestelmiä täyttääkseen yhteisen maatalouspolitiikan yhteisen hallinnoinnin asettamat vaatimukset.

(3)

Kun otetaan huomioon edellä esitetyt näkökohdat ja tarve varmistaa, että kaikki yhteisen maatalouspolitiikan toteuttamiseen osallistuvat tahot hallinnoivat kyseistä politiikkaa yhdenmukaisella tavalla, olisi annettava säännökset sellaisiin tietojärjestelmiin sovellettavista yhteisistä säännöistä, joita käytetään jäsenvaltioiden tai niiden yhteisen maatalouspolitiikan mukaisesti nimeämien viranomaisten tai elinten toimittaessa komissiolle tietoja ja asiakirjoja.

(4)	Jotta nämä tavoitteet saavutettaisiin, olisi määriteltävä edellä tarkoitettujen säännösten soveltamisala sekä siihen kuuluvan lainsäädännön että siihen kuuluvien toimijoiden osalta.

(5)

Asetuksissa (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 1405/2006, (EY) N:o 1234/2007, (EY) N:o 3/2008 ja (EY) N:o 73/2009 sekä niiden täytäntöönpanosäännöksissä, jäljempänä ’yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevat asetukset’, asetetaan jäsenvaltioille useita velvollisuuksia, jotka koskevat kyseisten asetusten täytäntöönpanemiseksi tarvittavien tietojen ja asiakirjojen toimittamista komissiolle. Kyseiset asetukset olisi sen vuoksi otettava huomioon niiden erityispiirteiden mukaisesti.

(6)	Yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevissa asetuksissa säädetyt komission ja jäsenvaltioiden sekä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja elinten oikeudet ja velvollisuudet edellyttävät, että toimien ja toimenpiteiden toteuttamisesta vastaavat henkilöt ja viranomaiset yksilöidään tarkkaan.

(7)

Yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevissa asetuksissa säädetään yleensä, että tiedot olisi toimitettava sähköisesti tai tietojärjestelmää käyttäen, mutta niissä ei välttämättä säädetä kulloinkin noudatettavista periaatteista. On toivottavaa säätää yhteisistä, kaikkiin perustettuihin tietojärjestelmiin sovellettavista periaatteista, jotta voitaisiin varmistaa johdonmukaisuus ja hyvä hallinnointi sekä yksinkertaistaa menettelyjä käyttäjiä ja järjestelmistä vastaavia viranomaisia varten.

(8)	Jotta asiakirjoja voitaisiin pitää pätevinä sekä komission tarkoituksiin että jäsenvaltioissa, niiden ja niihin liittyvien metatietojen aitous, eheys ja luettavuus olisi voitava taata kaikkina aikoina jaksolla, jonka ajan ne on säilytettävä.

(9)

Perustetuissa tietojärjestelmissä olisi tämän varmistamiseksi aina yksilöitävä tietojen lähettämiseen valtuutetut viranomaiset tai henkilöt näille annettujen valtuuksien perusteella. Yksilöinti on kussakin yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevassa asetuksessa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten vastuulla. Valtuutettujen henkilöiden nimeämisedellytyksistä päättäminen olisi hyvän hallinnoinnin varmistamiseksi kuitenkin annettava jäsenvaltioiden ja komission tehtäväksi säätämällä, että nimeämisestä vastaa yksi yhteysviranomainen. Lisäksi olisi säädettävä komission perustamien tietojärjestelmien käyttöoikeuden myöntämisedellytyksistä.

(10)

Koska tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluu laajalti erilaisia tiedoksiantovelvollisuuksia, tietojärjestelmät asetetaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten käyttöön asteittain. Velvollisuutta käyttää tiedoksiantamisessa kyseisiä tietojärjestelmiä olisi sovellettava silloin, kun yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevien asetusten vastaavissa säännöksissä säädetään tämän asetuksen soveltamisesta.

(11)

Asiakirjojen hallinnoinnissa on noudatettava henkilötietojen suojaamisesta annettuja sääntöjä. Tämän vuoksi olisi sovellettava yleisiä sääntöjä, joista säädetään yhteisön lainsäädännössä ja etenkin yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/EY (6), henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) 12 päivänä heinäkuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/58/EY (7), Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 (8), yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 45/2001 (9).

(12)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat suorien tukien hallintokomitean ja maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa annetaan säännöt, joita sovelletaan tietojen ja asiakirjojen, jäljempänä ’asiakirjat’, toimittamiseen tietojärjestelmien välityksellä silloin, kun jäsenvaltioiden on toimitettava asiakirjat komissiolle seuraavissa säädöksissä asetettujen tiedoksiantovelvollisuuksien täyttämiseksi:

—	asetus (EY) N:o 247/2006 ja sen täytäntöönpanosäännöt;

—	asetus (EY) N:o 1405/2006 ja sen täytäntöönpanosäännöt;

—	asetus (EY) N:o 1234/2007 ja sen täytäntöönpanosäännöt;

—	asetus (EY) N:o 3/2008 ja sen täytäntöönpanosäännöt;

—	asetus (EY) N:o 73/2009 ja sen täytäntöönpanosäännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)	’tiedoksiantovelvollisuudella’ 1 artiklassa tarkoitetussa yhteisön lainsäädännössä säädettyä jäsenvaltioiden velvollisuutta toimittaa asiakirjoja komissiolle;

b)	’toimivaltaisilla viranomaisilla’ jäsenvaltioiden nimeämiä viranomaisia tai elimiä, joiden vastuulle jäsenvaltiot ovat antaneet tiedoksiantovelvollisuuden täyttämisen;

c)	’tietojärjestelmistä vastaavalla viranomaisella’ viranomaista, yksikköä, elintä tai henkilöä, joka komissiossa vastaa järjestelmän validoinnista ja käytöstä ja joka ilmoitetaan tällaiseksi vastuutahoksi kyseisessä järjestelmässä;

d)	’metatiedolla’ tietoja, joissa kuvaillaan asiakirjojen asiayhteyttä, sisältöä ja rakennetta sekä niiden pitkän aikavälin hallinnointia.

II LUKU

KOMISSION TIETOJÄRJESTELMÄT, KÄYTTÖOIKEUDET JA ASIAKIRJOJEN AITOUS

3 artikla

Komission tietojärjestelmät

Tiedoksiantovelvollisuuden täyttämiseksi asiakirjat on annettava tiedoksi komissiolle käyttämällä toimivaltaisten viranomaisten saataville asetettuja tietojärjestelmiä, jäljempänä ’tietojärjestelmät’, siitä päivästä lähtien, jona kyseistä tiedoksiantovelvollisuutta koskevassa säännöksessä säädetään velvollisuudesta käyttää mainittuja järjestelmiä tämän asetuksen mukaisesti.

4 artikla

Käyttöoikeudet ja yksi yhteyselin

1. Käyttöoikeuksien myöntämisestä ja tietojärjestelmien käyttöoikeuden saaneiden käyttäjien, jäljempänä ’käyttäjät’, tunnistetietojen varmentamisesta vastaavat jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset.

2. Järjestelmien käyttöoikeuden osalta jäsenvaltioiden on:

nimettävä yksi yhteyselin, joka vastaa:

i)	toimivaltaisten viranomaisten myöntämien ja päivittämien käyttöoikeuksien sekä järjestelmien käyttöoikeuden saaneiden käyttäjien varmennettujen tunnistetietojen vahvistamisesta kunkin järjestelmän osalta;

ii)	järjestelmien käyttöoikeuden saaneiden käyttäjien ja toimivaltaisten viranomaisten ilmoittamisesta komissiolle.

b)	ilmoitettava komissiolle nimeämänsä yhteyselimen tunniste- ja yhteystiedot.

Kun käyttöoikeudet on vahvistettu, tietojärjestelmistä vastaava viranomainen aktivoi ne.

5 artikla

Asiakirjojen laatiminen ja tiedoksiantaminen

1. Asiakirjat on laadittava ja annettava tiedoksi jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen vastuulla ja sen myöntämien käyttöoikeuksien mukaisesti noudattaen tietojärjestelmissä sovellettavia menettelyjä ja käyttämällä kyseisissä järjestelmissä käyttäjille tarjolla olevia malleja tai menetelmiä. Edellä tarkoitettuja malleja ja menetelmiä on tarkistettava ja ne on asetettava saataville sen jälkeen kun kyseisen järjestelmän käyttäjille on tiedotettu asiasta.

2. Jos kyseessä on ylivoimainen este tai poikkeuksellinen tilanne, ja erityisesti tietojärjestelmän toiminnan häiriintyessä tai pysyvän yhteyden puuttuessa jäsenvaltio voi toimittaa asiakirjat komissiolle kirjallisina tai muilla soveltuvilla sähköisillä keinoilla. Ennen kuin asiakirjat toimitetaan kirjallisina tai muilla sähköisillä keinoilla, komissiolle on tehtävä perusteltu ilmoitus asiasta hyvissä ajoin ennen asiakirjojen tiedoksiantamiselle asetetun määräajan päättymistä.

6 artikla

Asiakirjojen aitous

Tämän asetuksen mukaista tietojärjestelmää käyttäen tiedoksi annettu tai hallussa pidetty asiakirja katsotaan aidoksi, jos asiakirjan lähettäjä on yksilöity asianmukaisesti ja jos asiakirja on laadittu ja annettu tiedoksi tämän asetuksen mukaisesti.

III LUKU

PITKÄAIKAINEN EHEYS JA LUETTAVUUS SEKÄ HENKILÖTIETOJEN SUOJAAMINEN

7 artikla

Pitkäaikainen eheys ja luettavuus

Tiedoksi annettujen ja hallussa pidettyjen asiakirjojen eheys on varmistettava tietojärjestelmillä.

Kyseisillä järjestelmillä on voitava tarjota etenkin seuraavat takeet:

niiden on mahdollistettava jokaisen käyttäjän yksiselitteinen tunnistaminen, ja käyttöoikeuksia on valvottava tehokkaasti, jotta voitaisiin estää laiton, ilkivaltainen tai luvaton käyttö ja asiakirjojen, tiedostojen, metatiedon tai käsittelyvaiheita koskevan tiedon tuhoaminen, muuttaminen tai siirtäminen;

b)	niissä on oltava fyysiset suojajärjestelmät, joilla järjestelmää suojataan asiattomalta tunkeutumiselta ja ympäristöön liittyviltä tapahtumilta, sekä ohjelmistojen suojausjärjestelmät verkkohyökkäysten torjumiseksi;

c)	niiden on tarjottava useita eri keinoja, joilla estetään luvattomat muutokset, ja niissä on oltava tietojen eheyden varmistamiseksi järjestelmät, joiden avulla tarkistetaan, onko asiakirjoja muutettu ajan kuluessa;

d)	niiden on säilytettävä kirjausketju menettelyn jokaisesta olennaisesta vaiheesta;

e)	niillä on varmistettava, että tallennetut tiedot ovat sekä fyysisesti että ohjelmistojen kannalta turvallisessa ympäristössä b alakohdan mukaisesti;

f)	niiden on tarjottava luotettavat järjestelmät tiedostomuunnoksia ja tiedonsiirtoa varten, jotta voidaan varmistaa, että asiakirjat ovat luettavissa ja käytettävissä koko vaaditun säilytysajan;

järjestelmän toiminnasta ja ominaispiirteistä on oltava käytettävissä riittävän yksityiskohtaiset ja ajantasaiset toiminnallisia ja teknisiä näkökohtia koskevat asiakirjat, ja kyseisten asiakirjojen on aina oltava toiminnallisista ja/tai teknisistä eritelmistä vastuussa olevien organisaation yksiköiden käytettävissä.

8 artikla

Henkilötietojen suojaaminen

Tämän asetuksen säännöksillä ei rajoiteta asetusten (EY) N:o 45/2001 ja (EY) N:o 1049/2001 ja direktiivien 95/46/EY ja 2002/58/EY eikä niiden nojalla annettujen säännösten soveltamista.

IV LUKU

LOPPUSÄÄNNÖS

9 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 31 päivänä elokuuta 2009.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EUVL L 42, 14.2.2006, s. 1.

(2) EUVL L 265, 26.9.2006, s. 1.

(3) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(4) EUVL L 3, 5.1.2008, s. 1.

(5) EUVL L 30, 31.1.2009, s. 16.

(6) EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

(7) EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37.

(8) EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

(9) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

1.9.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 228/7

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 793/2009,

annettu 31 päivänä elokuuta 2009,

maito- ja maitotuotealan maksun vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1788/2003 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 595/2004 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 85 ja 192 artiklan yhdessä sen 4 artiklan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Maito- ja maitotuotealan maksun vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1788/2003 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 30 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 595/2004 (2), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 258/2009 (3), säädettiin, että jäsenvaltioiden on raportoitava vuosittain kiintiöiden käytön laajuudesta, käyttämättä jääneiden kiintiöiden jakamisesta tuottajille ja tarvittaessa maksun perimisestä tuottajilta, jotta komission olisi helpompaa valvoa kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanoa ja erityisesti jotta komissio voisi laatia Euroopan parlamentille ja neuvostolle ennen vuosien 2010 ja 2012 loppua toimitettavat kertomukset.

(2)

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1788/2003 (4), jonka säännöt sisältyvät nykyisin asetukseen (EY) N:o 1234/2007, muutettiin jäsenvaltioiden ja komission roolia lisämaksun osalta, minkä seurauksena komissio ei ole täysin tietoinen maksun perimiseen liittyvistä seikoista. Koska nämä tiedot ovat välttämättömiä järjestelmän ja sen täytäntöönpanon arvioimiseksi perusteellisesti, on aiheellista, että jäsenvaltiot toimittavat merkitykselliset tiedot kultakin jaksolta vuodesta 2003/2004.

(3)	Jotta jäsenvaltiot voisivat toimittaa merkitykselliset tiedot yhdenmukaisesti, on laadittava malli, jossa tiedot eritellään yksityiskohtaisesti.

(4)	Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 595/2004 olisi muutettava.

(5)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 595/2004 seuraavasti:

Korvataan 27 artiklan 4 kohta 4, 5 ja 6 kohdalla seuraavasti:

”4. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ennen kunkin vuoden 1 päivää lokakuuta selvitys kiintiöiden käytöstä ja maksun perimisestä saman kalenterivuoden 31 päivänä maaliskuuta päättyvän 12 kuukauden jakson osalta. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle selvityksen päivitys ennen 1 päivää joulukuuta uusien tietojen sisällyttämiseksi siihen.

5. Edellä 4 kohdassa tarkoitetussa selvityksessä on oltava tiedot käyttämättä jääneiden kiintiöiden uudelleenjaosta sekä niiden tuottajien lukumäärä, joille kiintiöt jaettiin, sekä jakoperusteet. Jäsenvaltioiden on sisällytettävä selvitykseen vähintään liitteessä II a olevassa 1 osassa tarkoitetut tiedot. Ennen 1 päivää lokakuuta 2009 toimitettavassa selvityksessä tiedot on annettava 12 kuukauden jaksoilta 2008/2009 ja 2007/2008.

6. Edellä 4 kohdassa tarkoitetussa selvityksessä on ilmoitettava, kuinka paljon toimivaltaiselle viranomaiselle on siihen mennessä maksettu lisämaksuja ja kuinka moni tuottaja on maksanut lisämaksua sekä kuinka usein on katsottu, ettei lisämaksua voida periä, koska tuottaja on vararikossa tai lopullisesti maksukyvytön. Jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot liitteessä II a olevassa 2 osassa esitetyssä muodossa. Ennen 1 päivää lokakuuta 2009 toimitettavassa selvityksessä on esitettävä maksun perintää koskevat yksityiskohtaiset tiedot kultakin 12 kuukauden jaksolta vuodesta 2003/2004 eteenpäin, tai niiden jäsenvaltioiden tapauksessa, jotka sovelsivat asetusta ensimmäistä kertaa vuoden 2003/2004 jälkeen, tiedot kultakin 12 kuukauden soveltamisjaksolta. Kussakin myöhemmässä selvityksessä on ilmoitettava perimisistä, jotka koskevat aiemmin maksamattomiksi ilmoitettuja lisämaksuja.”

2.	Lisätään liitteen II jälkeen liite II a tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 31 päivänä elokuuta 2009.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 94, 31.3.2004, s. 22.

(3) EUVL L 81, 27.3.2009, s. 19.

(4) EUVL L 270, 21.10.2003, s. 123.

LIITE

”LIITE II a

27 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu selvitys

1 OSA

Sekä toimituksia että suoramyyntiä koskevat tiedot 12 kuukauden jaksolta, joka päättyy 31 päivänä maaliskuuta 20…

1.	Niiden tuottajien lukumäärä, jotka ylittivät käytettävissään olevan kiintiönsä ennen kiintiöiden uudelleenjakoa asetuksen (EY) N:o 1234/2007 79 artiklan mukaisesti.

2.	Edellä 1 kohdassa ilmoitettujen tuottajien liikatoimitusten ja liikasuoramyynnin määrä (kiloissa) ennen kiintiöiden uudelleenjakoa asetuksen (EY) N:o 1234/2007 79 artiklan mukaisesti.

3.	Niiden tuottajien lukumäärä, jotka eivät ole käyttäneet käytettävissä olevaa kiintiötään kokonaan.

4.	Edellä 3 kohdassa ilmoitettujen tuottajien käyttämättä jääneiden kiintiöiden määrä (kiloissa).

5.	Lisämaksua maksavien tuottajien kokonaislukumäärä käyttämättä jääneiden kiintiöiden uudelleenjaon jälkeen asetuksen (EY) N:o 1234/2007 79 artiklan mukaisesti.

2 OSA

A. TOIMITUKSET + SUORAMYYNTI

Ajanjakso	Maksua maksavien tuottajien kokonaislukumäärä	Niiden tuottajien lukumäärä, joiden osalta koko maksu on suoritettu toimivaltaiselle viranomaiselle	Niiden tuottajien lukumäärä, joiden osalta koko maksua ei ole vielä suoritettu toimivaltaiselle viranomaiselle	Niiden (d) kohtaan sisältyvien tuottajien lukumäärä, joiden osalta maksua peritään hallinnollisella menettelyllä	Niiden (d) kohtaan sisältyvien tuottajien lukumäärä, joiden osalta maksua peritään oikeudellisella menettelyllä	Niiden (d) alakohtaan sisältyvien tuottajien lukumäärä, joiden osalta peritystä maksusta on käynnistetty oikeusprosessi	Niiden (d) kohtaan sisältyvien tuottajien lukumäärä, joiden osalta maksun perintä katsotaan mahdottomaksi	Muut (tarkenna)
(a)	(b)	(c)	(d)	(e)	(f)	(g)	(h)	(i)
2003/2004
2004/2005
2005/2006
2006/2007
2007/2008
2008/2009
2009/2010
2010/2011
2011/2012
2012/2013
2013/2014
2014/2015
Huom. Palsta (d) on palstojen (e)–(i) summa.

B. TOIMITUKSET + SUORAMYYNTI

Ajanjakso	Maksettavan maksun kokonaismäärä ajanjaksolla	Toimivaltaiselle viranomaiselle maksettu määrä	Toimivaltaiselle viranomaiselle vielä maksamatta oleva määrä	Maksamatta oleva (d) kohtaan sisältyvä määrä, jota peritään hallinnollisella menettelyllä	Maksamatta oleva (d) kohtaan sisältyvä määrä, jota peritään oikeudellisella menettelyllä	Maksamatta oleva (d) kohtaan sisältyvä määrä, josta on käynnistetty oikeusprosessi	Määrä, joka sisältyy (d) kohtaan ja jonka perintä katsotaan mahdottomaksi	Muut (tarkenna)
(a)	(b)	(c)	(d)	(e)	(f)	(g)	(h)	(i)
2003/2004
2004/2005
2005/2006
2006/2007
2007/2008
2008/2009
2009/2010
2010/2011
2011/2012
2012/2013
2013/2014
2014/2015
Huom. Palsta (d) on palstojen (e)–(i) summa”

II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

1.9.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 228/20

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 25 päivänä helmikuuta 2009,

tukijärjestelmästä C 2/08 (ex N 572/07) Irlannin suunnitteleman meriliikenteen alan tonnistoverojärjestelmän muuttamiseksi

(tiedoksiannettu numerolla K(2009) 688)

(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2009/626/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

on mainitun artiklan mukaisesti kehottanut asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa (1),

sekä katsoo seuraavaa:

1. MENETTELY

(1)	Irlannin viranomaiset ilmoittivat komissiolle 3 päivänä lokakuuta 2007 ja 19 päivänä marraskuuta 2007 päivätyillä sähköisillä kirjeillä muutoksesta voimassa olevaan tonnistoverojärjestelmään N 504/02, jonka komissio alun perin hyväksyi 11 päivänä joulukuuta 2002 (2).

(2)	Komissio ilmoitti Irlannille 16 päivänä tammikuuta 2008 päivätyllä kirjeellä (3) päätöksestään aloittaa tämän järjestelmän muutoksen osalta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely.

(3)	Päätös julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (4)14 päivänä toukokuuta 2008. Irlanti toimitti huomautuksensa 29 päivänä helmikuuta 2008. Komissio ei ole saanut huomautuksia muilta asianomaisilta.

2. TOIMENPITEEN YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS

2.1 Vuonna 2002 hyväksytyn tonnistoveron keskeiset säännökset

(4)

Vuonna 2002 käyttöön otettu Irlannin tonnistovero on meriliikennettä harjoittaviin varustamoyhtiöihin sovellettava verojärjestelmä. Tietyt edellytykset täyttävät yhtiöt voivat valita, verotetaanko niiden toimintaa alusten nettotonniston vai todellisen voiton perusteella. Hyväksymisedellytykset täyttävien yhtiöiden on valittava järjestelmä kolmen vuoden kuluessa siitä, kun järjestelmää koskeva lainsäädäntö on tullut voimaan. Tonnistoveron valinneiden yhtiöiden on pysyttävä kyseisen verotusjärjestelmän piirissä kymmenen vuotta (tonnistoverokausi).

Jos useampia hyväksymisedellytykset täyttäviä irlantilaisia yhtiöitä kuuluu samaan konserniin, niiden on kaikkien valittava tonnistoverotus. Muuta kuin tonnistoverotuksen piiriin kuuluvaa liiketoimintaa verotetaan tavanomaisten yritysverotusta koskevien säännösten mukaisesti.

Tonnistoverojärjestelmässä tonnistoverotettavilta varustamoyhtiöiltä perittävän veron määrä määritetään niiden tonnistoverotettavan aluskannan nettovetoisuuden perusteella. Kunkin tonnistoverovelvollisen aluksen osalta määritetään tonnistoverotettavaan toimintaan liittyvä verotettava voitto kiinteänä summana, joka lasketaan seuraavasti aluksen nettovetoisuuden mukaan 100:aa nettotonnia kohti vuorokaudessa riippumatta siitä, onko alus kunakin vuorokautena käytössä:

1 000 nettotonniin asti	1,00 euroa 100:aa nettotonnia kohti
1 001–10 000 nettotonnia	0,75 euroa 100:aa nettotonnia kohti
10 001–25 000 nettotonnia	0,50 euroa 100:aa nettotonnia kohti
yli 25 000 nettotonnia	0,25 euroa 100:aa nettotonnia kohti

Tällä tavoin määritettyihin voittoihin sovelletaan sitten normaalia 12,5 prosentin suuruista irlantilaista yhtiöveroa. (5)

2.2 Vuonna 2002 hyväksytyn tonnistoverojärjestelmän rajoitus liittyen määräaikaiseen vuokralle ottamiseen miehistöineen

(5)

Yhtenä edellytyksenä vuonna 2002 käyttöön otetun tonnistoverojärjestelmän soveltamiselle on, että yhtiön itse omistamien tonnistoverotettavien alusten osuus vetoisuutena laskien on vähintään 25 prosenttia sen kaikkien tonnistoverotettavien alusten vetoisuudesta. Jotta yhtiö voi päästä tonnistoverojärjestelmään ja pysyä siinä, se ei saisi ottaa vuokralle miehistöineen (edes määräaikaisesti) yli 75:tä prosenttia käyttämästään tonnistoverotettavasta nettovetoisuudesta. Kun kyseessä on konserni, miehistöineen vuokralle otetun tonnistoverotettavan nettovetoisuuden yhteenlaskettu enimmäisosuus on 75 prosenttia konsernin kaikkien tonnistoverotettavien yhtiöiden kaikkien tonnistoverotettavien alusten nettovetoisuudesta. ’Aluksen vuokralle ottamisella miehistöineen’ tarkoitetaan sen vuokralle ottamista vuokranantajan tarjoamine miehistöineen, kun taas pelkän aluksen vuokraamisella tarkoitetaan sitä, että vuokralleottaja asettaa alukseen miehistön. (6)

2.3 Ilmoitetut muutokset

2.3.1 Määräaikaista aluksen vuokralle ottamista miehistöineen koskevan rajoituksen poistaminen

(6)

Irlannin viranomaiset aikovat nyt poistaa rajoituksen, joka koskee määräaikaista aluksen vuokralle ottamista miehistöineen. Siten Irlannin viranomaisten ilmoituksen mukaisesti yhtiö tai konserni voisi valita tonnistoverotuksen omistamatta yhtäkään alusta. Irlannin viranomaisten mukaan kyseisen rajoituksen poistaminen on tarpeen useasta syystä:

a)	sellaisten Irlantiin sijoittautuneiden varustamoiden aseman turvaamiseksi, jotka täyttävät kaikki muut vaatimukset, mutta eivät voi valita tonnistoveroa liiallisen määräaikaisen vuokralle ottamisen vuoksi;

jotta voitaisiin antaa yrityksille, joihin sovelletaan Irlannin tonnistoveroa (jäljempänä ’Irlannin tonnistoverovelvolliset yritykset’) ja jotka harjoittavat tonnistoverotettavaa toimintaa, lisää joustavuutta markkinaolosuhteiden hyödyntämiseen sellaisissa tilanteissa, joissa ne muutoin rikkoisivat tonnistoveron ehtoja vastaan;

c)	pariteetin saavuttamiseksi toisten jäsenvaltioiden kanssa määräaikaisesti vuokralle otettuja aluksia koskevien ehtojen suhteen;

d)	maissa tapahtuvan alusten hallintotoiminnan laajentamiseksi;

sen välttämiseksi, että yritystoimintoja siirtyy tonnistoverovelvollisilta yrityksiltä sellaisille yrityksille, joihin ei sovelleta tonnistoveroa ja lopulta kolmansien maiden laivaliikenteen harjoittajille, tai että yritystoimintoja poistetaan Irlannin tonnistoverojärjestelmän piiristä, koska ne ylittävät enimmäisrajan.

2.3.2 Kesto

(7)	Ilmoitettua muutosta tonnistoveroa koskevaan lainsäädäntöön sovelletaan vasta komission hyväksynnän jälkeen, mutta se tulee taannehtivasti voimaan tammikuusta 2006 alkaen, jolloin muutos tehtiin kansalliseen lainsäädäntöön.

(8)

Muutos ei vaikuta tonnistoverojärjestelmän kestoon: nykyisen tonnistoverojärjestelmän kesto on rajoitettu kymmeneen vuoteen ja se päättyy 31 päivänä joulukuuta 2012. Hyväksymisedellytykset täyttävällä yhtiöllä on yleensä vain 36 kuukautta aikaa päättää liittyvänsä tonnistoverojärjestelmään siitä lähtien, kun yhtiöstä tulee tonnistoverotettava yhtiö eli yhtiö, joka on irlantilaisen yhtiöveron alainen, käyttää tonnistoverotettavia aluksia ja harjoittaa tonnistoverotettavien alusten strategista ja kaupallista johtamista Irlannissa.

2.3.3 Tuensaajat

(9)

Muutosta sovelletaan kaikkiin yhtiöihin, jotka ovat tällä hetkellä sellaisessa asemassa, että niiden on mahdollista hyötyä tonnistoverojärjestelmästä, ja niihin hyväksymisedellytykset täyttäviin yhtiöihin tai konserneihin,

a)	jotka ovat Irlannin yhtiöveron alaisia;

b)	joiden tuotot syntyvät tonnistoverotettavien alusten tonnistoverotettavasta toiminnasta ja jotka valitsevat tonnistoverojärjestelmän; ja

c)	joiden tonnistoverotettavan laivaustoiminnan strateginen ja kaupallinen johtaminen tapahtuu Irlannin alueella.

2.3.4 Talousarvio

(10)

Irlannin viranomaiset arvioivat, että taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2006 alkaen sovellettavan määräaikaisen vuokralle ottamisen rajoituksen poistamisesta aiheutuvat ensimmäisen vuoden kustannukset ovat menneestä markkinoiden noususuhdanteesta johtuen noin 5,88 miljoonaa euroa. On oletettavissa että keskikauden (2007–2009) kustannukset laskevat tuoton laskiessa tyypillisemmille markkinatasoille ja ovat tuolloin noin 1,38 miljoonaa euroa.

2.4 Syyt muodollisen tutkintamenettelyn aloittamiseen

(11)

Päätöksessään EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn käynnistämisestä komissio ilmaisi epäilyksensä siitä, että Irlannin viranomaisten ilmoittamat muutokset saattaisivat olla meriliikenteen valtiontuelle annettujen yhteisön suuntaviivojen (7) vastaisia (Yhteisön suuntaviivat meriliikenteen valtiontuelle, jäljempänä ’suuntaviivat’). Erityisesti komissio ilmaisi epäilyksensä siitä, onko Irlannin soveltuvaa yksipuolisesti kumota tonnistoverojärjestelmänsä piiriin kuuluvien määräaikaisesti miehistöineen vuokralle otettujen alusten enimmäisrajoitus. Komissio huomautti, että kyseisen rajoituksen täydellinen poistaminen saattaisi aiheuttaa verotukseen perustuvaa kilpailua enemmän ja vähemmän houkuttelevien tonnistoverojärjestelmien välillä yhteisön sisällä. Ottaen huomioon, että suuntaviivoissa velvoitetaan huomioimaan verotukseen perustuva kilpailu (8), Irlannin viranomaisten ehdottamat muutokset liittyen alusten määräaikaista vuokralle ottamista miehistöineen koskevan rajoituksen täydelliseen poistamiseen saattavat olla ristiriidassa perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetun ”yhteisen edun” kanssa, johon tonnistoveron hyväksyminen perustuu.

(12)	Lisäksi komissio ilmaisi epäilyksiä suunnitellun toimenpiteen mahdollisia taannehtivia vaikutuksia kohtaan. Taannehtivat vaikutukset saattavat tulla kyseeseen, jos ilmoitetun muutoksen mukainen tuki myönnetään taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2006 alkaen.

2.5 Irlannin viranomaisten huomautukset

(13)

29 päivänä helmikuuta 2008 päivätyssä kirjeessä Irlannin viranomaiset ilmaisivat seuraavat näkökohdat:

markkinaolosuhteet, joihin vedoten Irlannin viranomaiset hakevat alusten määräaikaisen vuokralle ottamisen rajoituksen poistamista, eivät vaikuta ainoastaan irlantilaisiin varustamoihin, vaan myös yhteisön ja kolmansien maiden varustamoihin. Erityisesti pyydetään ottamaan huomioon, että irtotavaran kysyntä on lisääntynyt voimakkaasti vuodesta 2002;

b)	määräaikainen alusten vuokralle ottaminen miehistöineen antaa joustovaraa varustamoille, jotka pyrkivät täyttämään irtotavaran vienti- ja tuontiyhtiöiden kanssa solmittavat irtotavaroihin liittyvät sopimukset;

c)	samanlaista kehitystä on tapahtunut muissakin jäsenvaltioissa (esimerkiksi Tanskassa).

3. ARVIOINTI

3.1 Tuen olemassaolo

(14)	Komissio katsoo, ettei ilmoitettu muutos muuta Irlannin vuonna 2002 päätöksellä N 504/02 (9) hyväksytyn tonnistoveron määrittelyä valtiontueksi.

(15)

Määräaikaisesti miehistöineen vuokralle otettujen alusten osuutta koskevan rajoituksen poistamisen jälkeenkin Irlannin viranomaiset edelleen myöntävät etua valtion varoista ja suosivat näin tiettyjä yrityksiä, koska toimenpide koskee meriliikennealaa. Tällainen etu uhkaa vääristää kilpailua ja voisi vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, koska tämänkaltaista merenkulkua harjoitetaan pääasiassa kansainvälisessä toimintaympäristössä. Näistä syistä johtuen ilmoitettu muutos vuonna 2002 hyväksyttyyn Irlannin tonnistoverojärjestelmään ei vaikuta sen määrittelyyn valtiontueksi perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

3.2 Arvioinnissa käytettävä oikeusperusta

(16)	Yhteisön suuntaviivat meriliikenteen valtiontuelle muodostavat ilmoitetun toimenpiteen soveltuvuuden arvioinnissa käytettävän oikeusperustan.

3.3 Toimenpiteen soveltuvuus yhteismarkkinoille

(17)

Suuntaviivoissa todetaan seuraavaa: ”Yhteisessä merenkulkupolitiikassa valtiontuen tavoitteena on edistää yhteisön laivastojen kilpailukykyä maailman laivaliikennemarkkinoilla. Näin ollen verohelpotusjärjestelyissä on yleensä edellytettävä yhteyttä yhteisön lippuun. Tukia voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti hyväksyä myös, jos ne koskevat jäsenvaltion alueelle sijoittautuneen varustamon koko yritysverotuksen alaista laivastoa ja jos voidaan osoittaa, että kaikkien kyseisten alusten strateginen ja kaupallinen johtaminen tapahtuu käytännössä jäsenvaltion alueelta ja että kyseinen toiminta edistää taloudellista toimintaa ja työllisyyttä yhteisössä merkittävästi.” (10)

(18)

Suuntaviivoissa ei mainita mitään rajoitusta määräaikaisesti miehistöineen vuokralle otettujen alusten sisällyttämisestä tonnistoverojärjestelmiin. Aiemmissa päätöksissään komissio on hyväksynyt tukiohjelmia, joiden piiriin kuuluvien yhtiöiden omistamien alusten vetoisuuden (tai ilman miehistöä vuokralle otettujen alusten vetoisuuden) ja määräaikaisesti tai matkakohtaisesti miehistöineen vuokralle otettujen alusten vetoisuuden suhde on korkeintaan 3:1 (11), 4:1 (12) tai 10:1 (13).

(19)

Tämän suhteen avulla pyritään siihen, ettei tonnistoverovelvollisista yhtiöistä tule lopulta meriliikenteen alalla toimivia sijoitusyhtiöitä, joilla ei ole minkäänlaista vastuuta käyttämiensä alusten miehistön hallinnosta ja teknisestä hallinnosta. Jos tonnistoverovelvolliset yritykset käyttäisivät ainoastaan määräaikaisesti tai matkakohtaisesti miehistöineen vuokralle otettuja aluksia, ne menettäisivät miehistön hallintoon ja tekniseen hallintoon liittyvää osaamistaan, mikä olisi ristiriidassa suuntaviivojen 2.2 kohdan ensimmäisen alakohdan neljännessä luetelmakohdassa mainitun tavoitteen kanssa, jonka mukaan suuntaviivojen avulla pyritään ”säilyttämään ja kehittämään merenkulkualan osaamista”.

(20)

Voidaan myös todeta, että suhdeluvun avulla on pyritty toiseen suuntaviivojen tavoitteeseen helpottamalla kansallisten viranomaisten tehtävää valvoa, että tonnistoverotettaviin aluksiin liittyvät, maissa suoritettavat tehtävät suoritetaan yhteisön/ETA:n alueella. On nimittäin todennäköistä, että tonnistoverovelvolliset varustamot hoitavat miehistön hallinnon itse, jos ne liikennöivät omistamillaan tai ilman miehistöä vuokralle otetuilla aluksilla. Kun nämä kaksi toimintoa suoritetaan yrityksen sisällä, veroviranomaisten on yksinkertaisempaa tarkastaa, että asianomaisiin aluksiin liittyvät, maissa suoritettavat tehtävät ovat sijoittautuneet yhteisön/ETA:n alueelle. Näin pyritään ”edistämään jäsenvaltioissa sijaitsevan merenkulkuklusterin lujittamista” suuntaviivojen 2.2 kohdan ensimmäisen alakohdan kolmannen luetelmakohdan mukaisesti.

(21)

Jos rajoitus poistettaisiin kokonaan, sellaisetkin yritykset, joilla on ainoastaan määräaikaisesti tai matkakohtaisesti miehistöineen vuokralle otettuja aluksia, voisivat hyödyntää tonnistoverojärjestelmän etuja. Tässä yhteydessä komissio katsoo, että ilmoitettu muutos on ristiriidassa edellä olevissa 19 ja 20 kappaleessa mainittujen tavoitteiden kanssa. Komissio katsoo, että miehistöineen vuokralle otettujen ja omistettujen alusten vähimmäissuhde tulee säilyttää ja sen on oltava vähintään 10:1.

(22)

Jos yllä mainitut tavoitteet eivät täyty, komissio katsoo, että miehistöineen vuokralle otettujen alusten avulla tulisi edistää toista suuntaviivojen tavoitetta, nimittäin kannustaa alusten merkitsemistä tai palauttamista jäsenvaltioiden rekistereihin suuntaviivojen 2.2 kohdan ensimmäisen alakohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti. Näin ollen komissio voisi pitää yhteistä etua turvattuna, jos asianomainen alus purjehtii yhteisön/ETA:n lipun alla, vaikka alusten miehistön hallinto ja tekninen hallinto eivät molemmat tapahtuisikaan yhteisön tai ETA:n alueella.

(23)

Komissio katsoo yllä olevien tavoitteiden täyttyvän, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	miehistöineen vuokralle otettu alus on merkitty yhteisön tai ETA:n alusrekisteriin tai

b)	sen miehistön hallinto ja tekninen hallinto tapahtuu yhteisön tai ETA:n alueella.

(24)	Jos nämä ehdot täyttyvät, yllä mainittuja suuntaviivojen tavoitteita noudatetaan.

(25)	Viimeaikaisen oikeuskäytännön (14) mukaisesti muutoksen voidaan hyväksyä tulevan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007 (ilmoituksen päiväys), jotta vältetään sen taannehtiva soveltaminen,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Ilmoitettu muutos tonnistoverojärjestelmään N 504/02, jonka komissio alun perin hyväksyi 11 päivänä joulukuuta 2002, soveltuu yhteismarkkinoille, jos 2 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

Sitä voidaan soveltaa 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen.

2 artikla

Kunkin tonnistoverovelvollisen yrityksen miehistöineen vuokralle ottamien ja omistamien alusten suhteen on oltava vähintään 10:1.

Jokaisen tonnistoverovelvollisen yrityksen käyttämän miehistöineen vuokralle otetun aluksen on täytettävä vähintään yksi seuraavista ehdoista:

a)	miehistöineen vuokralle otettu alus on merkitty yhteisön tai ETA:n alusrekisteriin;

b)	miehistöineen vuokralle otetun aluksen miehistön hallinto ja tekninen hallinto tapahtuu yhteisön tai ETA:n alueella.

3 artikla

Irlannin on ilmoitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta sen noudattamiseksi toteuttamansa toimenpiteet.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu Irlannille.

Tehty Brysselissä 25 päivänä helmikuuta 2009.

Komission puolesta

Antonio TAJANI

Varapuheenjohtaja

(1) EUVL C 117, 14.5.2008, s. 32.

(2) Päätös K(2002) 4371 lopullinen.

(3) SG(2008)D/200091.

(4) EUVL C 117, 14.5.2008, s. 32.

(5) Päätös K(2002) 4371 lopullinen, 3–6 kohdat.

(6) Päätös K(2002) 4371 lopullinen, 26 kohta.

(7) EUVL C 13, 17.1.2004, s. 3.

(8) Suuntaviivojen 3.1 kohta: Varustamoiden verotuskohtelu.

(9) Katso tämän päätöksen alaviite 2.

(10) Suuntaviivojen 3.1 kohdan seitsemäs alakohta.

(11) Katso esimerkiksi komission päätös C 20/03, joka on saatavissa seuraavassa internet-osoitteessa: http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2003:145:0004:0047:FR:PDF, ja komission päätös N 572/02, joka on saatavissa virallisella kielellä seuraavassa internet-osoitteessa: http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/transports-2002/n572-02.pdf

(12) Komission päätös, tehty 12 päivänä maaliskuuta 2002 (valtiontuki N 563/01), saatavissa virallisella kielellä seuraavassa internet-osoitteessa: http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/transports-2001/n563-01.pdf

(13) Katso vielä julkaisematon komission päätös C 58/08.

(14) Katso 18 päivänä joulukuuta 2008 annettu tuomio asiassa C-384/07 Wienstrom GmbH v. Bundesminister für Wirtschaft und Arbeit, ei vielä julkaistu, ja erityisesti kohta 26. ”Kun tukihanke on säännönmukaisesti ilmoitettu komissiolle eikä sitä ole toteutettu ennen tätä päätöstä, se voidaan toteuttaa päätöksen tekemisestä lähtien, tarvittaessa myös aikaisemman ajanjakson osalta, jonka yhteismarkkinoille soveltuvaksi todettu toimenpide kattaa.”

1.9.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 228/25

EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT,

annettu 31 päivänä heinäkuuta 2009,

julkisyhteisöjen rahoitustilastoista

(uudelleenlaadittu)

(EKP/2009/20)

(2009/627/EY)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ’EKPJ:n perussääntö’) ja erityisesti sen 5.1, 5.2, 12.1 ja 14.3 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta 25 päivänä toukokuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2009 (1),

ottaa huomioon Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä 25 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2223/96 (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan keskuspankin tilastointiin liittyvistä tiedonantovaatimuksista ja tilastotietojen vaihtamista Euroopan keskuspankkijärjestelmässä koskevista menettelyistä julkisyhteisöjen rahoitustilastojen osalta 17 päivänä helmikuuta 2005 annettuja suuntaviivoja EKP/2005/5 (3) on muutettu useita kertoja. Kun kyseisiin suuntaviivoihin on nyt tarpeen tehdä uusia muutoksia, teksti olisi selvyyden ja avoimuuden vuoksi laadittava uudelleen.

(2)

Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) tarvitsee tehtäviensä hoitamiseksi kokonaisvaltaiset ja luotettavat julkisyhteisöjen rahoitustilastot taloudellisia ja rahatalouden analyysejaan varten; näiden rahoitustilastojen tulee kattaa kaikki taloustoimet, mukaan lukien sellaiset, joissa julkisyhteisö toimii Euroopan unionin toimielinten edustajana.

(3)	Näissä suuntaviivoissa vahvistetut menettelyt eivät vaikuta vastuun- tai toimivallanjakoon jäsenvaltioiden ja Euroopan yhteisön tasolla.

(4)

On tarpeen ottaa käyttöön tehokkaat menettelytavat julkisyhteisöjen rahoitustilastoja koskevien tietojen vaihtamiseksi EKPJ:ssä, jotta voitaisiin varmistaa, että EKPJ:llä on käytettävissään ajantasaiset ja tarpeitaan vastaavat julkisyhteisöjen rahoitustilastot ja että tilastot ja kansallisten keskuspankkien samoista muuttujista laatimat ennusteet vastaavat toisiaan riippumatta siitä, ovatko tilastot kansallisten keskuspankkien vai toimivaltaisten kansallisten viranomaisten laatimia.

(5)

Muut toimivaltaiset kansalliset viranomaiset kuin kansalliset keskuspankit keräävät osan niistä tiedoista, jotka tarvitaan julkisyhteisöjen rahoitustilastoja koskevien EKPJ:n tilastovaatimuksien täyttämiseksi. Tämän vuoksi eräät näiden suuntaviivojen perusteella suoritettavista tehtävistä edellyttävät yhteistyötä EKPJ:n ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välillä. Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun asetuksen (EY) N:o 2533/98 (4) 4 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on järjestettävä omalta osaltaan tilastotietojen keruu ja tehtävä EKPJ:n kanssa tiivistä yhteistyötä, jotta varmistettaisiin perussäännön 5 artiklasta johtuvien velvollisuuksien täyttäminen.

(6)

Asetukseen (EY) N:o 479/2009 ja Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmään yhteisössä (jäljempänä ’EKT 95’ (5) perustuvat tilastolähteet eivät täytä EKPJ:n tarpeita julkisyhteisöjen velkaa ja alijäämä-/velkaoikaisuja koskevien tilastojen eivätkä jäsenvaltioiden ja EU:n budjetin välisiä taloustoimia koskevien tilastojen kattavuuden ja ajantasaisuuden osalta. Tämän vuoksi on tarpeen, että toimivaltaiset kansalliset viranomaiset laativat lisäksi muita tilastoja.

(7)	On tarpeen luoda tehokas menettely, jonka mukaisesti näiden suuntaviivojen liitteisiin voidaan tehdä teknisiä muutoksia edellyttäen, että niillä ei muuteta näiden suuntaviivojen perustana olevaa käsitteellistä viitekehystä eikä lisätä tietojen antamisesta aiheutuvaa rasitetta,

ON ANTANUT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:

1 artikla

Määritelmät

Näissä suuntaviivoissa

1.	’rahaliittoon osallistuvalla jäsenvaltiolla’ tarkoitetaan jäsenvaltiota, joka on ottanut käyttöön euron;

2.	’rahaliittoon osallistumattomalla jäsenvaltiolla’ tarkoitetaan jäsenvaltiota, joka ei ole ottanut euroa käyttöön.

2 artikla

Kansallisten keskuspankkien tilastoihin liittyvät tiedonantovelvollisuudet

1. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat julkisyhteisöjen rahoitustilastot Euroopan keskuspankille (EKP) liitteessä I määritellyllä tavalla kalenterivuosittain. Tietojen on vastattava asetuksen (EY) N:o 479/2009 ja EKT 95:n periaatteita ja määritelmiä liitteessä II yksityiskohtaisemmin kuvatulla tavalla.

2. Täydelliset tietosarjat sisältävät kaikki liitteessä I esitettyjen tulo- ja menotilastojen, alijäämä-/velkaoikaisuja koskevien tilastojen ja velkatilastojen yhteydessä tärkeimmiksi ja vähemmän tärkeiksi osoitetut ryhmät. Osittaiset tietosarjat sisältävät ainakin tulo- ja menotilastojen, alijäämä-/velkaoikaisuja koskevien tilastojen ja velkatilastojen tärkeimmät ryhmät.

3. Kansalliset keskuspankit antavat tiedot noudattaen metodologisia määritelmiä, jotka vahvistetaan sektorien ja alasektorien osalta näiden suuntaviivojen liitteessä II olevassa 1 jaksossa sekä seuraavien tilastojen osalta liitteessä II olevassa 2 jaksossa:

a)	”tulo- ja menotilastot”, jotka käsittävät liitteessä I oleviin taulukoihin 1 A, 1 B ja 1 C sisältyvät tilastot;

b)	”alijäämä-/velkaoikaisuja koskevat tilastot”, jotka käsittävät liitteessä I oleviin taulukoihin 2 A ja 2 B sisältyvät tilastot;

c)	”velkatilastot”, jotka käsittävät liitteessä I oleviin taulukoihin 3 A ja 3 B sisältyvät tilastot.

4. Tiedot kattavat ajanjakson, joka alkaa vuodesta 1995 ja jatkuu aina siihen vuoteen saakka, johon tietojen toimitus liittyy (vuosi t-1).

5. Alijäämää/ylijäämää, velkaa, tuloja, menoja ja nimellisarvoon ilmoitettua bruttokansantuotetta (BKT) koskeviin tietoihin liitetään oikaisujen perustelut, kun oikaisujen aiheuttama alijäämän/ylijäämän muutos on vähintään 0,3 % BKT:stä tai kun oikaisujen aiheuttama velan, tulojen, menojen tai nimellisarvoon ilmoitetun BKT:n muutos on vähintään 0,5 % BKT:sta.

3 artikla

Tilastoihin liittyvät EKP:n tiedonantovelvollisuudet

1. EKP hallinnoi kansallisten keskuspankkien ilmoittamien tietojen perusteella julkisyhteisöjen rahoitustilastojen tietokantaa, johon sisältyy euroalueen ja EU:n aggregaatteja. EKP toimittaa julkisyhteisöjen rahoitustilastojen tietokannan kansallisille keskuspankeille.

2. Kansalliset keskuspankit liittävät tietoihinsa merkinnän, josta ilmenee, kenelle tiedot voidaan antaa. EKP ottaa tämän merkinnän huomioon, kun se päättää julkisyhteisöjen rahoitustilastojen tietokannan luovuttamisesta.

4 artikla

Määräajat

1. Kansalliset keskuspankit toimittavat täydelliset tietosarjat kahdesti vuodessa, ennen huhtikuun 15. päivää ja ennen lokakuun 15. päivää.

2. Kansalliset keskuspankit toimittavat omasta aloitteestaan osittaisia tietosarjoja 1 kohdan mukaisten kahden toimitusajankohdan välillä, jos uutta tietoa tulee saataville. Toimittaessaan osittaisia tietosarjoja, jotka kattavat ainoastaan tärkeimmät ryhmät, kansalliset keskuspankit voivat myös ilmoittaa arvioita vähemmän tärkeistä ryhmistä.

3. EKP toimittaa julkisyhteisöjen rahoitustilastojen tietokannan kansallisille keskuspankeille vähintään kerran kuukaudessa ja viimeistään seuraavana EKP:n työpäivänä sen jälkeen kun EKP on viimeistellyt tiedot julkaisemista varten.

5 artikla

Yhteistyö toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa

1. Silloin kun muut toimivaltaiset kansalliset viranomaiset kuin kansalliset keskuspankit antavat osan 2 artiklassa tarkoitetuista tiedoista tai kaikki nämä tiedot, kansalliset keskuspankit pyrkivät sopimaan näiden viranomaisten kanssa tarkoituksenmukaisista yhteistyömenettelyistä, jotta voidaan varmistaa pysyvä järjestely tietojen antamista varten EKPJ:n sääntöjen ja vaatimusten mukaisesti, ellei samaan tulokseen ole jo päästy kansallisen lainsäädännön perusteella.

2. Mikäli kansallinen keskuspankki ei tämän yhteistyön yhteydessä voi täyttää 2 ja 4 artiklan mukaisia vaatimuksia siitä syystä, että toimivaltainen kansallinen viranomainen ei ole antanut kansalliselle keskuspankille tarvittavia tietoja, EKP ja kansallinen keskuspankki neuvottelevat kyseisen viranomaisen kanssa siitä, millä tavalla kyseiset tiedot voidaan toimittaa.

6 artikla

Tiedonsiirto ja koodaus

Kansalliset keskuspankit ja EKP käyttävät liitteessä III täsmennettyjä standardeja 2 ja 3 artiklassa tarkoitetun tiedon siirtoon ja koodaamiseen. Tämä vaatimus ei estä käyttämästä vaihtoehtoisesti muita keinoja tilastotietojen toimittamiseksi EKP:lle, jos tällaisesta varajärjestelystä on sovittu.

7 artikla

Laatu

1. EKP ja kansalliset keskuspankit valvovat EKP:lle toimitettavien tietojen laatua ja kehittävät sitä.

2. EKP:n johtokunta esittää vuosittain EKP:n neuvostolle kertomuksen vuosikohtaisten julkisyhteisöjen rahoitustilastojen laadusta.

3. Kertomuksessa käsitellään ainakin tietojen kattavuutta, niiden vastaavuutta asianomaisiin määritelmiin nähden ja korjausten laajuutta.

8 artikla

Yksinkertaistettu muutosmenettely

EKP:n johtokunnalla on oikeus tilastokomiteaa kuultuaan tehdä näiden suuntaviivojen liitteisiin teknisiä muutoksia edellyttäen, etteivät nämä muutokset vaikuta niiden perustana olevaan käsitteelliseen viitekehykseen tai tietojen antamisesta aiheutuvaan rasitteeseen.

9 artikla

Voimaantulo ja suuntaviivojen EKP/2005/5 kumoaminen

1. Nämä suuntaviivat tulevat voimaan kahden päivän kuluttua niiden antamisesta.

2. Kumotaan suuntaviivat EKP/2005/5.

3. Suuntaviivoihin EKP/2005/5 tehtyjen viittausten katsotaan koskevan näitä suuntaviivoja.

10 artikla

Adressaatit

Näitä suuntaviivoja sovelletaan kaikkiin eurojärjestelmän keskuspankkeihin.

Annettu Frankfurt am Mainissa 31 päivänä heinäkuuta 2009.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Jean-Claude TRICHET

(1) EYVL L 145, 10.6.2009, s. 1.

(2) EYVL L 310, 30.11.1996, s. 1.

(3) EUVL L 109, 29.4.2005, s. 81.

(4) EYVL L 318, 27.11.1998, s. 8.

(5) Sisältyy asetuksen (EY) N:o 2223/96 liitteeseen A.

LIITE I

TIEDONANTOVAATIMUKSET

Tärkeimmät ryhmät on lihavoitu, kun taas muut ryhmät ovat vähemmän tärkeitä. Ryhmät liittyvät julkisyhteisöjen sektoriin, ellei toisin ilmoiteta. Vaihtuvakorkoisella velalla tarkoitetaan velkaa sellaisina rahoitusinstrumentteina, joiden kuponkimaksut eivät määräydy tiettynä prosenttiosuutena pääomasta vaan riippuvat jostain kolmannesta korosta tai tuotosta tai vastaavasta indikaattorista.

Tulo- ja menotilastot

Taulukko 1A:

Ryhmä	Nro ja lineaarinen suhde
Alijäämä (–) tai ylijäämä (+)	1 = 2 – 5
Tulot yhteensä	2 = 3 + 4
Juoksevat tulot yhteensä	3 = 11
Pääomatulot yhteensä	4 = 33
Menot yhteensä	5 = 6 + 7
Juoksevat menot yhteensä	6 = 23
Pääomamenot yhteensä	7 = 35
Perusalijäämä (–) tai -ylijäämä (+)	8 = 9 + 10
Alijäämä (–) tai ylijäämä (+)	9 = 1
Korkomenot	10 = 28
Juoksevat tulot yhteensä	11 = 12 + 15 + 17 + 20 + 22
Välittömät verot	12
joista yritysten maksamia	13
joista kotitalouksien maksamia	14
Välilliset verot	15
joista arvonlisäveroa (ALV)	16
Sosiaaliturvamaksut	17
joista työnantajien todellisia sosiaaliturvamaksuja	18
joista palkansaajien sosiaaliturvamaksuja	19
Muut juoksevat tulot	20
joista korkotuloja	21
Myynnit	22
Juoksevat menot yhteensä	23 = 24 + 28 + 29 + 31
Tulonsiirrot	24 = 25 + 26 + 27
Sosiaaliturvamenot	25
Tukipalkkiot	26
Muut tulonsiirtomenot	27
Korkomenot	28
Palkansaajakorvaukset	29
joista palkkoja ja palkkioita	30
Välituotekäyttö	31
Bruttosäästäminen	32 = 11 – 23
Pääomatulot yhteensä	33
joista pääomaveroja	34
Pääomamenot yhteensä	35 = 36 + 37 + 38
Investoinnit	36
Muut muun kuin rahoitusomaisuuden nettohankinnat	37
Maksetut pääomansiirrot	38
Alijäämä (–) tai ylijäämä (+)	39 = 1 = 40 + 41 + 42 + 43
Valtionhallinnon alijäämä (–) tai ylijäämä (+)	40
Osavaltiohallinnon alijäämä (–) tai ylijäämä (+)	41
Paikallishallinnon alijäämä (–) tai ylijäämä (+)	42
Sosiaaliturvarahastojen alijäämä (–) tai ylijäämä (+)	43
Lisätietoerät
Todelliset sosiaaliturvamaksut	44
Rahamääräiset sosiaalietuudet	45

Taulukko 1B:

Ryhmä	Nro ja lineaarinen suhde
Jäsenvaltion maksut Euroopan unionin budjettiin	1 = 2 + 4 + 5 + 7
EU:n budjettiin suoritettavat välilliset verot	2
joista EU:n budjettiin suoritettava ALV	3
Kansainväliseen yhteistyöhön liitt. maksut julkisyhteisöiltä EU:n budjettiin	4
Sekalaiset tulonsiirrot julkisyhteisöiltä EU:n budjettiin	5
joista EU:n neljäs oma vara	6
Pääomansiirrot julkisyhteisöiltä EU:n budjettiin	7
EU:n menot jäsenvaltiossa	8 = 9 + 10 + 11 + 12 + 13
EU:n budjetista maksettavat tukipalkkiot	9
Tulonsiirrot EU:n budjetista julkisyhteisöille	10
Tulonsiirrot EU:n budjetista muille kuin julkisyhteisöille	11
Pääomansiirrot EU:n budjetista julkisyhteisöille	12
Pääomansiirrot EU:n budjetista muille kuin julkisyhteisöille	13
Nettotulot EU:n budjetista (nettosaaja +, nettomaksaja –)	14 = 8 – 1
Lisätietoerä
Omien varojen keräämiskustannukset	15

Taulukko 1C:

Ryhmä	Nro ja lineaarinen suhde
Kulutusmenot	1 = 2 + 3 = 4 + 5 + 6 + 7 + 8 + 9 – 10
Yksilölliset kulutusmenot	2
Kollektiiviset kulutusmenot	3
Palkansaajakorvaukset	4 = [1A.29] (1)
Välituotekäyttö	5 = [1A.31]
Markkinatuottajien kautta suoritettavat luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot	6
Kiinteän pääoman kuluminen	7
Maksetut tuotannon verot miinus saadut tukipalkkiot	8
Toimintaylijäämä nettomääräisenä	9
Myynnit	10 = [1A.22]
Lisätietoerä
Kulutusmenot edellisen vuoden hinnoin	11
Alijäämä (–) tai ylijäämä (+)	12 = [1A.1]
Korkomenot	13 = [1A.10]
Korot, mukaan lukien swap- ja korkotermiinijärjestelyjen alaiset maksut	14
Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn alijäämä (–) tai ylijäämä (+)	15 = 12 + 13 – 14
Yleismaailmallisen matkaviestintäjärjestelmän (UMTS) tuotot	16
Velka	17 = [Taulukko 3A.1]
Bruttokansantuote (BKT) nykyhinnoin	18
BKT edellisen vuoden hinnoin	19
Julkisyhteisöjen investoinnit edellisen vuoden hinnoin	20

Alijäämä-/velkaoikaisuja koskevat tilastot

Taulukko 2A:

Ryhmä	Nro ja lineaarinen suhde
Alijäämä (–) tai ylijäämä (+)	1 = [1A.1]
Oikaisu rahoitustilien ja muiden kuin rahoitustilien välillä	2 = 1 – 3
Rahoitusvaroihin ja velkoihin kohdistuvat nettotaloustoimet	3 = 4 – 15
Rahoitusvaroihin kohdistuvat taloustoimet (sulautettu)	4 = 5 + 6 + 7 + 8 + 9 + 13
Käteisrahaan ja talletuksiin kohdistuvat taloustoimet	5
Muihin arvopapereihin kuin osakkeisiin kohdistuvat taloustoimet – pitkä- ja lyhytaikaiset arvopaperit	6
Johdannaisiin kohdistuvat taloustoimet	7
Lainoihin kohdistuvat taloustoimet	8
Osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvat taloustoimet	9
Yksityistämiset	10
Pääomasijoitukset	11
Muut	12
Muihin rahoitusvaroihin kohdistuvat taloustoimet	13
joista kertyneitä veroja ja sosiaaliturvamaksuja, joita ei ole vielä maksettu	14
Velkoihin kohdistuvat taloustoimet (sulautettu)	15 = 16 + 17 + 18 + 19 + 20 + 22
Käteisrahaan ja talletuksiin kohdistuvat taloustoimet	16
Muihin arvopapereihin kuin osakkeisiin kohdistuvat taloustoimet – lyhytaikaiset arvopaperit	17
Muihin arvopapereihin kuin osakkeisiin kohdistuvat taloustoimet – pitkäaikaiset arvopaperit	18
Johdannaisiin kohdistuvat taloustoimet	19
Lainoihin kohdistuvat taloustoimet	20
joista lainoja keskuspankilta	21
Muihin velkoihin kohdistuvat taloustoimet	22
Velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet (sulautettu) = julkisyhteisöjen lainatarve	23 = 16 + 17 + 18 + 20 23 = 25 + 26 + 27 23 = 2 – 1 + 4 – 19 – 22
Pitkäaikaisiin velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet	24
Kansallisen valuutan määräisiin velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet	25
Rahaliittoon osallistuvan vieraan valuutan määräisiin velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet (2)	26
Rahaliittoon osallistumattoman vieraan valuutan määräisiin velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet	27
Muut virrat	28 = 29 + 32
Velan arvostusvaikutukset	29 = 30 + 31
Valuutan hallussapitovoitot ja -tappiot	30
Muut arvostusvaikutukset – nimellisarvo	31
Muut muutokset velan määrässä	32
Velan muutos	33 = 23 + 28 33 = 2 – 1 + 4 – 19 – 22 + 28

Taulukko 2B:

Ryhmä	Nro ja lineaarinen suhde
Velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet – sulauttamattomat	1 = 2 + 3 + 4 + 5 + 6
Käteisrahaan ja talletuksiin kohdistuvat taloustoimet (velat) – sulauttamattomat	2
Lyhytaikaisiin arvopapereihin kohdistuvat taloustoimet (velat) – sulauttamattomat	3
Pitkäaikaisiin arvopapereihin kohdistuvat taloustoimet (velat) – sulauttamattomat	4
Keskuspankilta saatuihin lainoihin kohdistuvat taloustoimet	5
Muihin lainoihin kohdistuvat taloustoimet (velat) – sulauttamattomat	6
Sulautettavat taloustoimet	7 = 8 + 9 + 10 + 11
Sulautettavat taloustoimet – käteisraha ja talletukset	8 = 2 – [2A.16]
Sulautettavat taloustoimet – lyhytaikaiset arvopaperit	9 = 3 – [2A.17]
Sulautettavat taloustoimet – pitkäaikaiset arvopaperit	10 = 4 – [2A.18]
Sulautettavat taloustoimet – lainat	11 = 6 – ([2A.20] – [2A.21])

Velkatilastot

Taulukko 3A:

Ryhmä	Nro ja lineaarinen suhde
Velka	1 = 2 + 3 + 4 + 5 + 6 = 7 + 12 = 13 + 14 + 15 = 16 + 17 = 19 + 20 + 22 = 24 + 25 + 26 + 27
Velka – käteisraha ja talletukset (velat)	2
Velka – lyhytaikaiset arvopaperit (velat)	3
Velka – pitkäaikaiset arvopaperit (velat)	4
Velka – lainat keskuspankilta (velat)	5
Velka – muut lainat (velat)	6
Jäsenvaltiossa olevien hallussa oleva velka	7 = 8 + 9 + 10 + 11
Keskuspankin hallussa oleva velka	8
Muiden rahalaitosten hallussa oleva velka	9
Muiden rahoituslaitosten hallussa oleva velka	10
Muiden jäsenvaltiossa olevien hallussa oleva velka	11
Muiden kuin jäsenvaltiossa olevien hallussa oleva velka	12
Kansallisen valuutan määräinen velka	13
Rahaliittoon osallistuvan vieraan valuutan määräinen velka	14
Rahaliittoon osallistumattoman vieraan valuutan määräinen velka	15
Lyhytaikainen velka	16
Pitkäaikainen velka	17
josta vaihtuvakorkoista	18
Velka, jonka jäljellä oleva maturiteetti on enintään 1 vuosi	19
Velka, jonka jäljellä oleva maturiteetti on yli 1 mutta enintään 5 vuotta	20
josta vaihtuvakorkoista	21
Velka, jonka jäljellä oleva maturiteetti on yli 5 vuotta	22
josta vaihtuvakorkoista	23
Valtionhallinnon velkaosuus	24 = [3B.7] – [3B.15]
Osavaltiohallinnon velkaosuus	25 = [3B.9] – [3B.16]
Paikallishallinnon velkaosuus	26 = [3B.11] – [3B.17]
Sosiaaliturvarahastojen velkaosuus	27 = [3B.13] – [3B.18]
Lisätietoerät
Velan keskimääräinen jäljellä oleva maturiteetti	28
Velka – nollakuponkilainat	29

Taulukko 3B:

Ryhmä	Nro ja lineaarinen suhde
Velka (sulauttamaton)	1 = 7 + 9 + 11 + 13
Sulautuserät	2 = 3 + 4 + 5 + 6 = 8 + 10 + 12 + 14 = 15 + 16 + 17 + 18
Sulautuserät – käteisraha ja talletukset	3
Sulautuserät – lyhytaikaiset arvopaperit	4
Sulautuserät – pitkäaikaiset arvopaperit	5
Sulautuserät – lainat	6
Valtion liikkeeseen laskema velka	7
josta muiden julkisyhteisöjen alasektorien hallussa	8
Osavaltiohallinnon liikkeeseen laskema velka	9
josta muiden julkisyhteisöjen alasektorien hallussa	10
Paikallishallinnon liikkeeseen laskema velka	11
josta muiden julkisyhteisöjen alasektorien hallussa	12
Sosiaaliturvarahastojen liikkeeseen laskema velka	13
josta muiden julkisyhteisöjen alasektorien hallussa	14
Lisätietoerät
Valtionhallinnon hallussa oleva muiden julkisyhteisöjen alasektorien yksiköiden liikkeeseen laskema velka	15
Osavaltiohallinnon hallussa oleva muiden julkisyhteisöjen alasektorien yksiköiden liikkeeseen laskema velka	16
Paikallishallinnon hallussa oleva muiden julkisyhteisöjen alasektorien yksiköiden liikkeeseen laskema velka	17
Sosiaaliturvarahastojen hallussa oleva muiden julkisyhteisöjen alasektorien yksiköiden liikkeeseen laskema velka	18

(1) [x,y] tarkoittaa taulukon x ryhmää nro y.

(2) Ilmoitetaan jäsenvaltion rahaliittoon osallistuvaksi jäsenvaltioksi tulemista edeltäviltä vuosilta.

LIITE II

METODOLOGISET MÄÄRITELMÄT

1. Sektorien ja alasektorien määritelmät

EKT 95:n sektorit ja alasektorit

		Julkiset	Yksityiset kotimaiset	Ulkomaalaisomisteiset
Koko kansantalous	S.1
Yritykset	S.11	S.11001	S.11002	S.11003
Rahoituslaitokset	S.12
Keskuspankki	S.121
Muut rahalaitokset	S.122	S.12201	S.12202	S.12203
Muut rahoituslaitokset kuin vakuutuslaitokset ja eläkerahastot	S.123	S.12301	S.12302	S.12303
Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset	S.124	S.12401	S.12402	S.12403
Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot	S.125	S.12501	S.12502	S.12503
Julkisyhteisöt	S.13
Valtionhallinto	S.1311
Osavaltiohallinto	S.1312
Paikallishallinto	S.1313
Sosiaaliturvarahastot	S.1314
Kotitaloudet	S.14
Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	S.15
Ulkomaat	S.2
EU	S.21
EU:n jäsenmaat	S.211
EU:n laitokset	S.212
Kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt	S.22

2. Ryhmien määritelmät (1)

Taulukko 1A:

1.	Alijäämä (–) tai ylijäämä (+) [1A.1] on yhtä suuri kuin S.13:n nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (–) (B.9).

2.	Tulot yhteensä [1A.2] on yhtä suuri kuin juoksevat tulot yhteensä [1A.3] plus pääomatulot yhteensä [1A.4].

3.	Juoksevat tulot yhteensä [1A.3] on yhtä suuri kuin juoksevat tulot yhteensä [1A.11].

4.	Pääomatulot yhteensä [1A.4] on yhtä suuri kuin pääomatulot yhteensä [1A.33].

5.	Menot yhteensä [1A.5] on yhtä suuri kuin juoksevat menot yhteensä [1A.6] plus pääomamenot yhteensä [1A.7].

6.	Juoksevat menot yhteensä [1A.6] on yhtä suuri kuin juoksevat menot yhteensä [1A.23].

7.	Pääomamenot yhteensä [1A.7] on yhtä suuri kuin pääomamenot yhteensä [1A.35].

8.	Perusalijäämä (–) tai -ylijäämä (+) [1A.8] on yhtä suuri kuin alijäämä (–) tai ylijäämä (+) [1A.9] plus korkomenot [1A.10].

9.	Alijäämä (–) tai ylijäämä (+) [1A.9] on yhtä suuri kuin alijäämä (–) tai ylijäämä (+) [1A.1].

10.	Korkomenot [1A.10] on yhtä suuri kuin korkomenot [1A.28].

11.	Juoksevat tulot yhteensä [1A.11] on yhtä suuri kuin välittömät verot [1A.12] plus välilliset verot [1A.15] plus sosiaaliturvamaksut [1A.17] plus muut juoksevat tulot [1A.20] plus myynnit [1A.22].

12.	Välittömät verot [1A.12] on yhtä suuri kuin tulo-, varallisuus- ym. juoksevat verot (D.5) kirjattuina S.13:n resursseihin.

13.	Välittömät verot, joista yritysten maksamia [1A.13], on yhtä suuri kuin tulo-, varallisuus- ym. juoksevat verot (D.5) kirjattuina S.13:n resursseihin ja S.11:n ja S.12:n käyttöön.

14.	Välittömät verot, joista kotitalouksien maksamia [1A.14], on yhtä suuri kuin tulo-, varallisuus- ym. juoksevat verot (D.5) kirjattuina S.13:n resursseihin ja S.14:n käyttöön.

15.	Välilliset verot [1A.15] on yhtä suuri kuin tuotannon ja tuonnin verot (D.2) kirjattuina S.13:n resursseihin.

16.	Välilliset verot, joista arvonlisäveroa (ALV) [1A.16], on yhtä suuri kuin arvonlisäverot (D.211) kirjattuina S.13:n resursseihin.

17.	Sosiaaliturvamaksut [1A.17] on yhtä suuri kuin sosiaaliturvamaksut (D.61) kirjattuina S.13:n resursseihin.

18.	Sosiaaliturvamaksut, joista työnantajien todellisia sosiaaliturvamaksuja [1A.18], on yhtä suuri kuin työnantajan todelliset sosiaaliturvamaksut (D.6111) kirjattuina S.13:n resursseihin.

19.	Sosiaaliturvamaksut, joista palkansaajien sosiaaliturvamaksuja [1A.19], on yhtä suuri kuin palkansaajan sosiaaliturvamaksut (D.6112) kirjattuina S.13:n resursseihin.

20.

Muut juoksevat tulot [1A.20] on yhtä suuri kuin omaisuustulot (D.4) plus vahinkovakuutuskorvaukset (D.72) plus tulonsiirrot kansainväliseen yhteistyöhön (D.74) plus muut sekalaiset tulonsiirrot (D.75) kirjattuina S.13:n resursseihin, lukuun ottamatta S.13:n korkoja (D.41), jotka kuuluvat myös S.13:n käyttöön, plus muut tuotantotukipalkkiot (D.39), jotka kuuluvat S.13:n käyttöön.

21.	Muut juoksevat tulot, joista korkotuloja [1A.21], on yhtä suuri kuin korot (D.41) kirjattuina S.13:n resursseihin ja kaikkien muiden sektorien paitsi S.13:n käyttöön.

22.	Myynnit [1A.22] on yhtä suuri kuin markkinatuotos (P.11) plus tuotos omaan loppukäyttöön (P.12) plus muuhun markkinattomaan tuotokseen liittyvät maksut (P.131) kirjattuina S.13:n resursseihin.

23.	Juoksevat menot yhteensä [1A.23] on yhtä suuri kuin tulonsiirrot [1A.24] plus korkomenot [1A.28] plus palkansaajakorvaukset [1A.29] plus välituotekäyttö [1A.31].

24.	Tulonsiirrot [1A.24] on yhtä suuri kuin sosiaaliturvamenot [1A.25] plus tukipalkkiot [1A.26] plus muut tulonsiirtomenot [1A.27].

25.

Sosiaaliturvamenot [1A.25] on yhtä suuri kuin rahamääräiset sosiaalietuudet (D.62) plus markkinatuottajien kotitalouksille toimittamiin tuotteisiin liittyviä menoja koskevat luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot (D.6311 + D.63121 + D.63131) kirjattuina S.13:n käyttöön plus muut sekalaiset tulonsiirrot (D.75) kirjattuina S.13:n käyttöön ja S.15:n resursseihin.

26.	Tukipalkkiot [1A.26] on yhtä suuri kuin tukipalkkiot (D.3) kirjattuina S.13:n resursseihin.

27.

Muut tulonsiirrot [1A.27] on yhtä suuri kuin tulo-, varallisuus- ym. juoksevat verot (D.5) plus muut tuotantoverot (D.29) plus omaisuustulot (D.4) lukuun ottamatta korkoa (D.41) plus nettovahinkovakuutusmaksut (D.71) plus tulonsiirrot kansainväliseen yhteistyöhön (D.74) kirjattuina S.13:n käyttöön plus muut sekalaiset tulonsiirrot (D.75) kirjattuina S13:n käyttöön ja kaikkien muiden sektorien paitsi S.15:n resursseihin.

28.	Korkomenot [1A.28] on yhtä suuri kuin korot (D.41) kirjattuina S.13:n käyttöön ja kaikkien muiden sektorien paitsi S.13:n resursseihin.

29.	Palkansaajakorvaukset [1A.29] on yhtä suuri kuin palkansaajakorvaukset (D.1) kirjattuina S.13:n käyttöön.

30.	Palkansaajakorvaukset, joista palkkoja ja palkkioita [1A.30], on yhtä suuri kuin palkat ja palkkiot (D.11) kirjattuina S.13:n käyttöön.

31.	Välituotekäyttö [1A.31] on yhtä suuri kuin välituotekäyttö (P.2) kirjattuna S.13:n käyttöön.

32.	Bruttosäästäminen [1A.32] on yhtä suuri kuin juoksevat tulot yhteensä [1A.11] miinus juoksevat menot yhteensä [1A.23].

33.	Pääomatulot yhteensä [1A.33] on yhtä suuri kuin pääomansiirrot (D.9) kirjattuina S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin ja kaikkien muiden sektorien paitsi S.13:n maksettaviin pääomansiirtoihin.

34.	Pääomatulot yhteensä, joista pääomaveroja [1A.34], on yhtä suuri kuin pääomaverot (D.91) kirjattuina S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin.

35.	Pääomamenot yhteensä [1A.35] on yhtä suuri kuin investoinnit [1A.36] plus muut muun kuin rahoitusomaisuuden nettohankinnat [1A.37] plus maksetut pääomansiirrot [1A.38].

36.	Investoinnit [1A.36] on yhtä suuri kuin kiinteän pääoman bruttomuodostus (P.51) kirjattuna S.13:n saamisten muutoksiin.

37.	Muut muun kuin rahoitusomaisuuden nettohankinnat [1A.37] on yhtä suuri kuin varastojen muutokset (P.52), arvoesineiden hankinnat miinus vähennykset (P.53) ja valmistamattomien muiden kuin rahoitusvarojen hankinnat miinus vähennykset (K.2) kirjattuina S.13:n saamisten muutoksiin.

38.	Maksetut pääomansiirrot [1A.38] on yhtä suuri kuin pääomansiirrot (D.9) kirjattuina S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin ja kaikkien muiden sektorien paitsi S.13:n saamiin pääomansiirtoihin.

39.

Alijäämä (–) tai ylijäämä (+) [1A.39] on yhtä suuri kuin alijäämä (–) tai ylijäämä (+) [1A.1] ja on yhtä suuri kuin valtionhallinnon alijäämä (–) tai ylijäämä (+) [1A.40] plus osavaltiohallinnon alijäämä (–) tai ylijäämä (+) [1A.41] plus paikallishallinnon alijäämä (–) tai ylijäämä (+) [1A.42] plus sosiaaliturvarahastojen alijäämä (–) tai ylijäämä (+) [1A.43].

40.	Valtionhallinnon alijäämä (–) tai ylijäämä (+) [1A.40] on yhtä suuri kuin S.1311:n nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (–) (B.9).

41.	Osavaltiohallinnon alijäämä (–) tai ylijäämä (+) [1A.41] on yhtä suuri kuin S.1312:n nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (–) (B.9).

42.	Paikallishallinnon alijäämä (–) tai ylijäämä (+) [1A.42] on yhtä suuri kuin S.1313:n nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (–) (B.9).

43.	Sosiaaliturvarahastojen alijäämä (–) tai ylijäämä (+) [1A.43] on yhtä suuri kuin S.1314:n nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (–) (B.9).

44.	Todelliset sosiaaliturvamaksut [1A.44] on yhtä suuri kuin todelliset sosiaaliturvamaksut (D.611) kirjattuina S.13:n resursseihin.

45.	Rahamääräiset sosiaalietuudet [1A.45] on yhtä suuri kuin rahamääräiset sosiaalietuudet (D.62) kirjattuina S.13:n käyttöön.

Taulukko 1B:

Jäsenvaltion maksut EU:n budjettiin [1B.1] on yhtä suuri kuin EU:n budjettiin suoritettavat välilliset verot plus tulonsiirrot kansainväliseen yhteistyöhön (D.74) julkisyhteisöiltä EU:n budjettiin [1B.4] plus muut sekalaiset tulonsiirrot (D.75) julkisyhteisöiltä EU:n budjettiin [1B.5], plus pääomansiirrot (D.9) julkisyhteisöiltä EU:n budjettiin [1B.7].

2.	EU:n budjettiin suoritettavat välilliset verot [1B.2] on yhtä suuri kuin tuotannon ja tuonnin verot (D.2) kirjattuina S.212:n resursseihin.

3.	EU:n budjettiin suoritettavat välilliset verot, joista EU:n budjettiin suoritettava ALV [1B.3], on yhtä suuri kuin arvonlisäverot (D.211) kirjattuina S.212:n resursseihin.

4.	Kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät maksut julkisyhteisöiltä EU:n budjettiin [1B.4] on yhtä suuri kuin tulonsiirrot kansainväliseen yhteistyöhön (D.74) kirjattuina S.212:n resursseihin ja S.13:n käyttöön.

5.	Sekalaiset tulonsiirrot julkisyhteisöiltä EU:n budjettiin [1B.5] on yhtä suuri kuin muut sekalaiset tulonsiirrot (D.75) kirjattuina S.212:n resursseihin ja S.13:n käyttöön.

6.	Sekalaiset tulonsiirrot julkisyhteisöiltä EU:n budjettiin, joista EU:n neljäs oma vara [1B.6], on yhtä suuri kuin BKTL-pohjainen neljäs oma vara (EKT 95, 4.138 kohta) kirjattuna muihin sekalaisiin tulonsiirtoihin (D.75) S.212:n resursseihin ja S.13:n käyttöön.

7.	Pääomansiirrot julkisyhteisöiltä EU:n budjettiin [1B.7] on yhtä suuri kuin pääomansiirrot (D.9) kirjattuina S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin ja S.212:n saamiin pääomansiirtoihin.

EU:n menot jäsenvaltiossa [1B.8] on yhtä suuri kuin tukipalkkiot (D.3), jotka maksetaan EU:n budjetista [1B.9], plus muut tulonsiirrot (D.7) EU:n budjetista julkisyhteisöille [1B.10], plus muut tulonsiirrot (D.7) EU:n budjetista muille kuin julkisyhteisöille [1B.11], plus pääomansiirrot (D.9) EU:n budjetista julkisyhteisöille [1B.12], plus pääomansiirrot (D.9) EU:n budjetista muille kuin julkisyhteisöille [1B.13].

9.	EU:n budjetista maksettavat tukipalkkiot [1B.9] on yhtä suuri kuin tukipalkkiot (D.3) kirjattuina S.212:n resursseihin.

10.	Tulonsiirrot EU:n budjetista julkisyhteisöille [1B.10] on yhtä suuri kuin tulonsiirrot kansainväliseen yhteistyöhön (D.74) plus muut sekalaiset tulonsiirrot (D.75) kirjattuina S.13:n resursseihin ja S.212:n käyttöön.

11.	Tulonsiirrot EU budjetista muille kuin julkisyhteisöille [1B.11] on yhtä suuri kuin muut sekalaiset tulonsiirrot (D.75) kirjattuina S.212:n käyttöön ja kaikkien muiden sektorien paitsi S.13:n resursseihin.

12.	Pääomansiirrot EU:n budjetista julkisyhteisöille [1B.12] on yhtä suuri kuin saadut pääomansiirrot (D.9) kirjattuina S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin ja S.212:n saamisten muutoksiin.

13.	Pääomansiirrot EU:n budjetista muille kuin julkisyhteisöille [1B.13] on yhtä suuri kuin maksettavat pääomansiirrot (D.9) kirjattuina S.212:n saamisten muutoksiin ja kaikkien muiden sektorien paitsi S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin.

14.	Nettotulot EU:n budjetista [1B.14] on yhtä suuri kuin julkisyhteisöjen nettotulot EU:n budjetista plus muiden kuin julkisyhteisöjen nettotulot EU:n budjetista.

15.	Omien varojen keräämiskustannukset [1B.15] on se osuus S.13:n resursseihin kirjattavasta markkinatuotoksesta (P.11), joka on EU:n budjetista suoritettavia omien varojen keräämiskustannuksia.

Taulukko 1C:

1.	Kulutusmenot [1C.1] on yhtä suuri kuin kulutusmenot (P.3) kirjattuina S.13:n käyttöön.

2.	Yksilölliset kulutusmenot [1C.2] on yhtä suuri kuin yksilölliset kulutusmenot (P.31) kirjattuina S.13:n käyttöön.

3.	Kollektiiviset kulutusmenot [1C.3] on yhtä suuri kuin kollektiiviset kulutusmenot (P.32) kirjattuina S.13:n käyttöön.

4.	Palkansaajakorvaukset [1C.4] on yhtä suuri kuin [1A.29].

5.	Välituotekäyttö [1C.5] on yhtä suuri kuin [1A.31].

6.	Markkinatuottajien kautta suoritettavat luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot [1C.6] on yhtä suuri kuin markkinatuottajien kotitalouksille toimittamiin tuotteisiin liittyviä menoja koskevat luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot (D.6311 + D.63121 + D.63131) kirjattuina S.13:n käyttöön.

7.	Kiinteän pääoman kuluminen [1C.7] on yhtä suuri kuin kiinteän pääoman kuluminen (K.1) kirjattuna S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin.

8.	Maksetut tuotannon verot miinus saadut tukipalkkiot [1C.8] on yhtä suuri kuin muut tuotantoverot (D.29) kirjattuina S.13:n käyttöön miinus muut tuotantotukipalkkiot (D.39) kirjattuina S.13:n käyttöön.

9.	Toimintaylijäämä nettomääräisenä [1C.9] on yhtä suuri kuin S.13:n toimintaylijäämä, netto (B.2n).

10.	Myynnit [1C.10] on yhtä suuri kuin [1A.22].

11.	Kulutusmenot edellisen vuoden hinnoin [1C.11] on yhtä suuri kuin kulutusmenojen (P.3) ketjutettu volyymi kirjattuina S.13:n käyttöön edellisen vuoden hinnoin.

12.	Alijäämä (–) tai ylijäämä (+) [1C.12] on yhtä suuri kuin alijäämä (–) tai ylijäämä (+) [1A.1].

13.	Korkomenot [1C.13] on yhtä suuri kuin korkomenot [1A.10].

14.	Korot, mukaan lukien swap- ja korkotermiinijärjestelyjen alaiset maksut [1C.14], on yhtä suuri kuin liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn (EDP) korot (EDP D.41) kirjattuina S.13:n käyttöön ja kaikkien muiden sektorien paitsi S.13:n resursseihin.

15.	EDP:n alijäämä (–) tai ylijäämä (+) [1C.15] on yhtä suuri kuin S.13:n EDP:hen liittyvä nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (–) (EDP B.9).

16.	Yleismaailmallisen matkaviestintäjärjestelmän tuotot [1C.16] on yhtä suuri kuin kolmannen sukupolven matkapuhelinlupien myynnistä saadut tulot kirjattuina käytettävissä oleviin muihin kuin rahoitusvaroihin matkapuhelinlupien jakamista koskevan Eurostatin päätöksen mukaisesti.

17.	Velka [1C.17] on yhtä suuri kuin asetuksen (EY) N:o 479/2009 mukaisesti määritelty velka.

18.	Bruttokansantuote (BKT) nykyhinnoin [1C.18] on yhtä suuri kuin BKT (B.1 * g) markkinahinnoin.

19.	BKT edellisen vuoden hinnoin [1C.19] on yhtä suuri kuin BKT:n (B.1 * g) ketjutettu volyymi edellisen vuoden hinnoin.

20.	Julkisyhteisöjen investoinnit edellisen vuoden hinnoin [1C.20] on yhtä suuri kuin kiinteän pääoman bruttomuodostuksen (P.51) ketjutettu volyymi kirjattuina S.13:n saamisten muutoksiin kiintein hinnoin.

Taulukko 2A:

1.	Alijäämä (–) tai ylijäämä (+) [2A.1] on yhtä suuri kuin [1A.1].

2.	Oikaisu rahoitustilien ja muiden kuin rahoitustilien välillä [2A.2] on yhtä suuri kuin alijäämä (–) tai ylijäämä (+) [2A.1] miinus rahoitusvaroihin ja -velkoihin kohdistuvat nettotaloustoimet [2A.3].

3.	Rahoitusvaroihin ja velkoihin kohdistuvat nettotaloustoimet [2A.3] on yhtä suuri kuin rahoitusvarojen nettohankintoihin kohdistuvat taloustoimet [2A.4] miinus velkoihin kohdistuvien taloustoimien [2A.15] nettomuutokset.

Rahoitusvaroihin kohdistuvat taloustoimet (sulautettu) [2A.4] on yhtä suuri kuin käteisrahaan ja talletuksiin (F.2) kohdistuvat taloustoimet [2A.5] plus muihin arvopapereihin kuin osakkeisiin (F.33) kohdistuvat taloustoimet [2A.6] plus johdannaisiin (F.34) kohdistuvat taloustoimet [2A.7] plus lainoihin (F.4) kohdistuvat taloustoimet [2A.8] plus osakkeisiin ja osuuksiin (F.5) kohdistuvat taloustoimet [2A.9] plus muihin rahoitusvaroihin kohdistuvat taloustoimet [2A.13], kirjattuina S.13:n saamisten muutoksiin sekä kaikkien muiden sektorien paitsi S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin.

5.	Käteisrahaan ja talletuksiin kohdistuvat taloustoimet (saamiset) [2A.5] on yhtä suuri kuin käteisrahan ja talletusten (F.2) nettohankinnat kirjattuina S.13:n saamisten muutoksiin ja kaikkien muiden sektorien paitsi S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin.

Muihin arvopapereihin kuin osakkeisiin kohdistuvat taloustoimet – pitkä- ja lyhytaikaiset arvopaperit (saamiset) [2A.6] on yhtä suuri kuin muiden arvopapereiden kuin osakkeiden ja johdannaisten (F.33) nettohankinnat, kirjattuina S.13:n saamisten muutoksiin sekä kaikkien muiden sektorien paitsi S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin.

7.	Johdannaisiin kohdistuvat taloustoimet (saamiset) [2A.7] on yhtä suuri kuin johdannaisiin (F.34) liittyvät nettomaksut kirjattuina S.13:n saamisten muutoksiin sekä kaikkien muiden sektorien paitsi S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin.

Lainoihin kohdistuvat taloustoimet (saamiset) [2A.8] on yhtä suuri kuin julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat uudet lainat (F.4) miinus julkisyhteisöille suoritetut lainojen lyhennykset kirjattuina S.13:n saamisten muutoksiin ja kaikkien muiden sektorien paitsi S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin.

9.	Osakkeisiin ja osuuksiin (saamiset) kohdistuvat taloustoimet [2A.9] on yhtä suuri kuin osakkeiden ja osuuksien (F.5) nettohankinnat kirjattuina S.13:n saamisten muutoksiin.

10.

Yksityistämiset (netto) [2A.10] on yhtä suuri kuin sellaiset osakkeisiin ja osuuksiin (F.5) kohdistuvat taloustoimet kirjattuina S.13:n saamisten muutoksiin ja S.11:n tai S.12:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin, joita suoritetaan S.13:n luovuttaessa tai hankkiessa määräysvallan velallisyksiköstä (EKT 95, 2.26 kohta) (2); tällaiset taloustoimet voi S.13 suorittaa suoraan velallisyksikön kanssa tai toisen velkojayksikön kanssa.

11.

Pääomasijoitukset (netto) [2A.11] on yhtä suuri kuin sellaiset osakkeisiin ja osuuksiin (F.5) kohdistuvat taloustoimet kirjattuina S.13:n saamisten muutoksiin ja S.11:n tai S.12:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin, joita ei suoriteta S.13:n luovuttaessa tai hankkiessa määräysvallan velallisyksiköstä ja joita S.13 suorittaa suoraan velallisyksikön kanssa.

12.

Muut [2A.12] on yhtä suuri kuin sellaiset osakkeisiin ja osuuksiin (F.5) kohdistuvat taloustoimet kirjattuina S.13:n saamisten muutoksiin ja S.11:n, S.12:n tai S.14:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin, joita ei suoriteta S.13:n luovuttaessa tai hankkiessa määräysvallan velallisyksiköstä ja joita S.13 ei suorita suoraan velallisyksikön kanssa vaan toisen velkojayksikön kanssa.

13.

Muihin rahoitusvaroihin kohdistuvat taloustoimet [2A.13] on yhtä suuri kuin monetaarisen kullan ja erityisten nosto-oikeuksien (F.1) nettohankinnat kirjattuina S.13:n saamisten muutoksiin, vakuutusteknisen vastuuvelan (F.6) ja muiden saamisten ja velkojen (F.7) nettohankinnat kirjattuina S.13:n saamisten muutoksiin ja kaikkien sektorien paitsi S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin.

14.

Muihin rahoitusvaroihin kohdistuvat taloustoimet, joista kertyneitä veroja ja sosiaaliturvamaksuja, joita ei ole vielä maksettu [2A.14], on yhtä suuri kuin se osa muista saamisista (F.7 saamiset), joka liittyy D.2:een, D.5:een, D.6:een ja D.91:een kirjattuihin veroihin ja sosiaaliturvamaksuihin, miinus tosiasiallisesti kannetut verot, kirjattuina S.13:n saamisten muutoksiin ja kaikkien muiden sektorien paitsi S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin.

15.

Velkoihin kohdistuvat taloustoimet (sulautettu) [2A.15] on yhtä suuri kuin käteisrahaan ja talletuksiin (F.2) kohdistuvat taloustoimet [2A.16] plus muihin lyhytaikaisiin arvopapereihin kuin osakkeisiin ja johdannaisiin (F.331) kohdistuvat taloustoimet [2A.17] plus muihin pitkäaikaisiin arvopapereihin kuin osakkeisiin ja johdannaisiin (F.332) kohdistuvat taloustoimet [2A.18] plus johdannaisiin (F.34) kohdistuvat taloustoimet [2A.19] plus lainoihin (F.4) kohdistuvat taloustoimet [2A.20] plus muihin lainoihin kohdistuvat taloustoimet [2A.22], kirjattuna S13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin ja kaikkien muiden sektorien paitsi S.13:n saamisten muutoksiin.

16.	Käteisrahaan ja talletuksiin (velat) kohdistuvat taloustoimet [2A.16] on yhtä suuri kuin käteisrahan ja talletusten (F.2) nettohankinnat kirjattuina S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin ja kaikkien muiden sektorien paitsi S.13:n saamisten muutoksiin.

17.

Muihin arvopapereihin kuin osakkeisiin kohdistuvat taloustoimet – lyhytaikaiset arvopaperit (velat) [2A.17] on yhtä suuri kuin sellaisten muiden lyhytaikaisten arvopapereiden kuin osakkeiden ja johdannaisten (F.331) nettohankinnat, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään 1 vuosi (F.331), kirjattuna S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin sekä kaikkien muiden sektorien paitsi S.13:n saamisten muutoksiin.

18.

Muihin arvopapereihin kuin osakkeisiin kohdistuvat taloustoimet – pitkäaikaiset arvopaperit (velat) [2A.18] on yhtä suuri kuin sellaisten muiden pitkäaikaisten arvopapereiden kuin osakkeiden ja johdannaisten (F.332) nettohankinnat, joiden alkuperäinen maturiteetti on yli 1 vuosi (F.332), kirjattuna S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin sekä kaikkien muiden sektorien paitsi S.13:n saamisten muutoksiin.

19.	Johdannaisiin kohdistuvat taloustoimet (velat) [2A.19] on yhtä suuri kuin johdannaisiin (F.34) liittyvät nettotulot kirjattuina S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin sekä kaikkien muiden sektorien paitsi S.13:n saamisten muutoksiin.

20.	Lainoihin kohdistuvat taloustoimet (velat) [2A.20] on yhtä suuri kuin uudet otetut lainat (F.4) miinus olemassa olevien lainojen nettolyhennykset kirjattuina S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin sekä kaikkien muiden sektorien paitsi S.13:n saamisten muutoksiin.

21.	Lainoihin keskuspankilta kohdistuvat taloustoimet [2A.21] on yhtä suuri kuin lainoihin (F.4) kohdistuvat taloustoimet kirjattuina S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin sekä S.121:n saamisten muutoksiin.

22.	Muihin velkoihin kohdistuvat taloustoimet [2A.22] on yhtä suuri kuin vakuutusteknisen vastuuvelan (F.6) plus muiden saamisten ja velkojen (F.7) nettolainanotto kirjattuna S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin sekä kaikkien muiden sektorien paitsi S.13:n saamisten muutoksiin.

23.

Velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet (sulautettu) [2A.23] on yhtä suuri kuin käteisrahan ja talletusten (F.2) [2A.16] plus muiden arvopapereiden kuin osakkeiden ja johdannaisten (F.33) [2A.17 ja 2A.18] plus lainojen (F.4) [2A.20] nettolainanotto. Sitä kutsutaan myös julkisyhteisöjen lainatarpeeksi.

24.	Pitkäaikaisiin velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet [2A.24] on yhtä suuri kuin sellaisten velkainstrumenttien nettolainanotto [2A.23], joiden alkuperäinen maturiteetti on yli 1 vuosi.

25.	Kansallisen valuutan määräisiin velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet [2A.25] on yhtä suuri kuin sellaisten velkainstrumenttien nettolainanotto [2A.23], jotka ovat jäsenvaltion laillisena maksuvälineenä olevan rahayksikön määräisiä.

26.

Rahaliittoon osallistuvan vieraan valuutan määräisiin velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet [2A.26] on yhtä suuri kuin ecumääräisten velkainstrumenttien nettolainanotto [2A.23] plus ennen euron käyttöönottoa jäsenvaltiossa euromääräisinä olleet velkainstrumentit plus ennen jäsenvaltion osallistumista rahaliittoon jäsenvaltion laillisena maksuvälineenä olevan rahayksikön määräisinä olleet velkainstrumentit. Siihen ei sisälly kansallista valuuttaa [2A.25].

27.	Rahaliittoon osallistumattoman vieraan valuutan määräisiin velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet [2A.27] on yhtä suuri kuin sellaisten velkainstrumenttien nettolainanotto [2A.23], jotka eivät kuulu ryhmiin [2A.25] tai [2A.26].

28.	Muut virrat [2A.28] on yhtä suuri kuin velan arvostusvaikutukset [2A.29] plus muut muutokset velan määrässä [2A.32].

29.	Velan arvostusvaikutukset [2A.29] on yhtä suuri kuin valuutan hallussapitovoitot ja -tappiot [2A.30] plus muut arvostusvaikutukset – nimellisarvo [2A.31].

30.	Valuutan hallussapitovoitot ja -tappiot [2A.30] on yhtä suuri kuin velan [3A.1] nimelliset hallussapitovoitot ja -tappiot (K.11), kun velan arvo muuttuu kansalliseen valuuttaan vaihtamisen yhteydessä valuuttakurssien muutosten vuoksi.

31.	Muut arvostusmuutokset – nimellisarvo [2A.31] on yhtä suuri kuin velan muutos [2.33] miinus velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet (sulautettu) [2A.23], miinus valuutan hallussapitovoitot ja -tappiot [2A.30], miinus muut muutokset velan määrässä [2A.32].

32.

Muut muutokset velan määrässä [2A.32] on yhtä suuri kuin muut sellaisten velkojen määrän muutokset (K.7, K.8, K.10 ja K.12), jotka luokitellaan joko käteisrahaan ja talletuksiin (AF.2), muihin arvopapereihin kuin osakkeisiin ja johdannaisiin (AF.33) tai lainoihin (AF.4) ja jotka eivät ole S.13:n saamisia.

33.	Velan muutos [2A.33] on yhtä suuri kuin velka [3A.1] vuonna t miinus velka [3A.1] vuonna t – 1.

Taulukko 2B:

Velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet – sulauttamattomat [2B.1] on yhtä suuri kuin käteisrahaan ja talletuksiin kohdistuvat taloustoimet (velat) – sulauttamattomat [2B.2] plus lyhytaikaisiin arvopapereihin kohdistuvat taloustoimet (velat) – sulauttamattomat [2B.3] plus pitkäaikaisiin arvopapereihin kohdistuvat taloustoimet (velat) – sulauttamattomat [2B.4] plus keskuspankilta saatuihin lainoihin kohdistuvat taloustoimet [2B.5] plus muihin lainoihin kohdistuvat taloustoimet (velat) – sulauttamattomat [2B.6].

2.	Käteisrahaan ja talletuksiin kohdistuvat taloustoimet (velat) – sulauttamattomat [2B.2] on yhtä suuri kuin käteisrahaan ja talletuksiin (F.2) kohdistuvat taloustoimet kirjattuina S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin.

Lyhytaikaisiin arvopapereihin kohdistuvat taloustoimet (velat) – sulauttamattomat [2B.3] on yhtä suuri kuin sellaisiin muihin arvopapereihin kuin osakkeisiin ja johdannaisiin (F.33) kohdistuvat taloustoimet, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään 1 vuosi, kirjattuina S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin.

Pitkäaikaisiin arvopapereihin kohdistuvat taloustoimet (velat) – sulauttamattomat [2B.4] on yhtä suuri kuin sellaisiin muihin arvopapereihin kuin osakkeisiin ja johdannaisiin (F.33) kohdistuvat taloustoimet, joiden alkuperäinen maturiteetti on yli 1 vuosi, kirjattuina S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin.

5.	Keskuspankilta saatuihin lainoihin kohdistuvat taloustoimet [2B.5] on yhtä suuri kuin lainoihin (F.4) kohdistuvat taloustoimet kirjattuina S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin ja S.121:n saamisten muutoksiin.

6.	Muihin lainoihin kohdistuvat taloustoimet (velat) – sulauttamattomat [2B.6] on yhtä suuri kuin lainoihin (F.4) kohdistuvat taloustoimet kirjattuina S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin ja kaikkien muiden sektorien paitsi S.121:n saamisten muutoksiin.

7.	Sulautettavat taloustoimet [2B.7] on yhtä suuri kuin velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet – sulauttamattomat [2B.1] miinus velkainstrumentteihin kohdistuvat sulautetut taloustoimet (sulautettu) [2A.23].

8.	Sulautettavat taloustoimet – käteisraha ja talletukset [2B.8] on yhtä suuri kuin käteisrahaan ja talletuksiin kohdistuvat taloustoimet (velat) – sulauttamattomat [2B.2] miinus käteisrahaan ja talletuksiin kohdistuvat sulautetut taloustoimet (velat) [2A.16].

9.	Sulautettavat taloustoimet – lyhytaikaiset arvopaperit [2B.9] on yhtä suuri kuin lyhytaikaisiin arvopapereihin kohdistuvat taloustoimet (velat) – sulauttamattomat [2B.3] miinus muihin lyhytaikaisiin arvopapereihin kuin osakkeisiin kohdistuvat sulautetut taloustoimet (velat) [2A.17].

10.	Sulautettavat taloustoimet – pitkäaikaiset arvopaperit [2B.10] on yhtä suuri kuin pitkäaikaisiin arvopapereihin kohdistuvat taloustoimet (velat) – sulauttamattomat [2B.4] miinus muihin pitkäaikaisiin arvopapereihin kuin osakkeisiin kohdistuvat sulautetut taloustoimet (velat) [2A.18].

11.

Sulautettavat taloustoimet – lainat [2B.11] on yhtä suuri kuin muihin lainoihin kohdistuvat taloustoimet (velat) – sulauttamattomat [2B.6] miinus (lainoihin kohdistuvat sulautetut taloustoimet (velat) [2A.20] miinus lainoihin kohdistuvat sulautetut taloustoimet, joista lainoja keskuspankilta [2A.21]).

Taulukko 3A:

1.	Velka [3A.1] on yhtä suuri kuin velka [1C.17].

2.	Velka – käteisraha ja talletukset (velat) [3A.2] on yhtä suuri kuin velan [3A.1] osa käteisrahan ja talletusten instrumentissa (AF.2).

3.	Velka – lyhytaikaiset arvopaperit (velat) [3A.3] on yhtä suuri kuin velan [3A.1] se osa muiden arvopaperien kuin osakkeiden ja johdannaisten instrumentissa (AF.33), jonka alkuperäinen maturiteetti on enintään 1 vuosi.

4.	Velka – pitkäaikaiset arvopaperit (velat) [3A.4] on yhtä suuri kuin velan [3A.1] se osa muiden arvopaperien kuin osakkeiden ja johdannaisten instrumentissa (AF.33), jonka alkuperäinen maturiteetti on yli 1 vuosi.

5.	Velka – lainat keskuspankilta (velat) [3A.5] on yhtä suuri kuin velan [3A.1] se osa lainojen instrumentissa (AF.4), joka muodostaa S.121:n saamisen.

6.	Velka – muut lainat (velat) [3A.6] on yhtä suuri kuin velan [3A.1] se osa lainojen instrumentissa (AF.4), joka ei muodosta S.121:n saamista.

7.	Jäsenvaltiossa olevien hallussa oleva velka [3A.7] on yhtä suuri kuin keskuspankin hallussa oleva velka [3A.8] plus muiden rahalaitosten hallussa oleva velka [3A.9] plus muiden rahoituslaitosten hallussa oleva velka [3A.10] plus muiden jäsenvaltiossa olevien hallussa oleva velka [3A.11].

8.	Keskuspankin hallussa oleva velka [3A.8] on yhtä suuri kuin velan [3A.1] se osa, joka muodostaa S.121:n saamisen.

9.	Muiden rahalaitosten hallussa oleva velka [3A.9] on yhtä suuri kuin velan [3A.1] se osa, joka muodostaa S.122:n saamisen.

10.	Muiden rahoituslaitosten hallussa oleva velka [3A.10] on yhtä suuri kuin velan [3A.1] se osa, joka muodostaa S.123:n, S.124:n tai S.125:n saamisen.

11.	Muiden jäsenvaltiossa olevien hallussa oleva velka [3A.11] on yhtä suuri kuin velan [3A.1] se osa, joka muodostaa S.11:n, S.14:n tai S.15:n saamisen.

12.	Muiden kuin jäsenvaltiossa olevien hallussa oleva velka [3A.12] on yhtä suuri kuin velan [3A.1] se osa, joka muodostaa S.2:n saamisen.

13.	Kansallisen valuutan määräinen velka [3A.13] on yhtä suuri kuin velan [3A.1] se osa, joka on jäsenvaltiossa laillisena maksuvälineenä käytetyn valuutan määräinen.

14.

Rahaliittoon osallistuvan vieraan valuutan määräinen velka [3A.14] on yhtä suuri kuin – jäsenvaltion liittymistä rahaliittoon edeltävä – velan [3A.1] se osa, joka on jossain rahaliittoon osallistuvassa jäsenvaltiossa laillisena maksuvälineenä käytettävän rahayksikön määräistä (lukuun ottamatta kansallista valuuttaa [3A.13]), plus ecu- tai euromääräinen velka.

15.	Rahaliittoon osallistumattoman vieraan valuutan määräinen velka [3A.15] on yhtä suuri kuin velan [3A.1] se osa, joka ei kuulu ryhmiin [3A.13] tai [3A.14].

16.	Lyhytaikainen velka [3A.16] on yhtä suuri kuin velan [3A.1] se osa, jonka alkuperäinen maturiteetti on enintään 1 vuosi.

17.	Pitkäaikainen velka [3A.17] on yhtä suuri kuin velan [3A.1] se osa, jonka alkuperäinen maturiteetti on yli 1 vuosi.

18.	Pitkäaikainen velka, josta vaihtuvakorkoista [3A.18], on yhtä suuri kuin pitkäaikaisen velan [3A.17] se osa, joka on vaihtuvakorkoista.

19.	Velka, jonka jäljellä oleva maturiteetti on enintään 1 vuosi [3A.19], on yhtä suuri kuin velan [3A.1] se osa, jonka jäljellä oleva maturiteetti on enintään 1 vuosi.

20.	Velka, jonka jäljellä oleva maturiteetti on yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta [3A.20], on yhtä suuri kuin velan [3A.1] se osa, jonka jäljellä oleva maturiteetti on yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta.

21.	Velka, jonka jäljellä oleva maturiteetti on yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta, josta vaihtuvakorkoista [3A.21], on yhtä suuri kuin velan [3A.1] se osa, jonka jäljellä oleva maturiteetti on yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta [3A.20] ja joka on vaihtuvakorkoinen.

22.	Velka, jonka jäljellä oleva maturiteetti on yli 5 vuotta [3A.22], on yhtä suuri kuin velan [3A.1] se osa, jonka jäljellä oleva maturiteetti on yli 5 vuotta.

23.	Velka, jonka jäljellä oleva maturiteetti on yli 5 vuotta, josta vaihtuvakorkoista [3A.23], on yhtä suuri kuin velan se osa, jonka jäljellä oleva maturiteetti on yli 5 vuotta [3A.22], ja joka on vaihtuvakorkoinen.

24.	Valtionhallinnon velkaosuus [3A.24] on yhtä suuri kuin S.1311:n velka, joka ei ole S.1311:n saamisia, miinus S.1311:n saamiset, jotka ovat S.13:n velkaa, S.1311:n velat pois lukien [3B.15].

25.	Osavaltiohallinnon velkaosuus [3A.25] on yhtä suuri kuin S.1312:n velka, joka ei ole S.1312:n saamisia, miinus S.1312:n saamiset, jotka ovat S.13:n velkaa, S.1312:n velat pois lukien [3B.16].

26.	Paikallishallinnon velkaosuus [3A.26] on yhtä suuri kuin S.1313:n velka, joka ei ole S.1313:n saamisia, miinus S.1313:n saamiset, jotka ovat S.13:n velkaa, S.1313:n velat pois lukien [3B.17].

27.	Sosiaaliturvarahastojen velkaosuus [3A.27] on yhtä suuri kuin S.1314:n velka, joka ei ole S.1314:n saamisia, miinus S.1314:n saamiset, jotka ovat S.13:n velkaa, S.1314:n velat pois lukien [3B.18].

28.	Velan keskimääräinen jäljellä oleva maturiteetti [3A.28] on yhtä suuri kuin keskimääräinen jäljellä oleva maturiteetti kantatiedoilla painotettuna, ilmaistu vuosina.

29.	Velka – nollakuponkilainat [3A.29] on yhtä suuri kuin nollakuponkilainojen eli joukkolainojen, joihin ei liity kuponkimaksuja, muodossa olevan velan [3A.1] se osa, jonka korko perustuu lunastushinnan ja liikkeeseenlaskuhinnan väliseen eroon.

Taulukko 3B:

1.	Velka – sulauttamaton [3B.1] on yhtä suuri kuin S.13:n velka, mukaan lukien velka, joka on S.13:n saamisia, samoissa instrumenteissa kuin velka [3A.1].

2.	Sulautuserät [3B.2] on yhtä suuri kuin S.13:n velka, joka on samalla S.13:n saamisia, samoissa instrumenteissa kuin velka [3A.1].

3.	Sulautuserät – käteisraha ja talletukset [3B.3] on yhtä suuri kuin sulautuserien [3B.2] osa käteisrahan ja talletusten instrumentissa (F.2).

4.	Sulautuserät – lyhytaikaiset arvopaperit [3B.4] on yhtä suuri kuin sulautuserien [3B.2] se osa muiden arvopaperien kuin osakkeiden ja johdannaisten instrumentissa (F.33), jonka alkuperäinen maturiteetti on enintään 1 vuosi.

5.	Sulautuserät – pitkäaikaiset arvopaperit [3B.5] on yhtä suuri kuin sulautuserien [3B.2] se osa muiden arvopaperien kuin osakkeiden ja johdannaisten instrumentissa (F.33), jonka alkuperäinen maturiteetti on yli 1 vuosi.

6.	Sulautuserät – lainat [3B.6] on yhtä suuri kuin sulautuserien [3B.2] osa lainojen instrumentissa (F.4).

7.	Valtion liikkeeseen laskema velka [3B.7] on yhtä suuri kuin S.1311:n velka, joka ei ole S.1311:n saamisia, samoissa instrumenteissa kuin velka [3A.1].

8.	Valtionhallinnon liikkeeseen laskema velka, josta muiden julkisyhteisöjen alasektorien hallussa [3B.8], on yhtä suuri kuin S.1311:n velka, joka on S.1312:n, S.1313:n tai S.1314:n saamisia, samoissa instrumenteissa kuin velka [3A.1].

9.	Osavaltiohallinnon liikkeeseen laskema velka [3B.9] on yhtä suuri kuin S.1312:n velka, joka ei ole S.1312:n saamisia, samoissa instrumenteissa kuin velka [3A.1].

10.	Osavaltiohallinnon liikkeeseen laskema velka, josta muiden julkisyhteisöjen alasektorien hallussa [3B.10], on yhtä suuri kuin S.1312:n velka, joka on S.1311:n, S.1313:n tai S.1314:n saamisia, samoissa instrumenteissa kuin velka [3A.1].

11.	Paikallishallinnon liikkeeseen laskema velka [3B.11] on yhtä suuri kuin S.1313:n velka, joka ei ole S.1313:n saamisia, samoissa instrumenteissa kuin velka [3A.1].

12.	Paikallishallinnon liikkeeseen laskema velka, josta muiden julkisyhteisöjen alasektorien hallussa [3B.12], on yhtä suuri kuin S.1313:n velka, joka on S.1311:n, S.1312:n tai S.1314:n saamisia, samoissa instrumenteissa kuin velka [3A.1].

13.	Sosiaaliturvarahastojen liikkeeseen laskema velka [3B.13] on yhtä suuri kuin S.1314:n velka, joka ei ole S.1314:n saamisia, samoissa instrumenteissa kuin velka [3A.1].

14.	Sosiaaliturvarahastojen liikkeeseen laskema velka, josta muiden julkisyhteisöjen alasektorien hallussa [3B.14], on yhtä suuri kuin S.1314:n velka, joka on S.1311:n, S.1312:n tai S.1313:n saamisia, samoissa instrumenteissa kuin velka [3A.1].

15.	Valtionhallinnon hallussa oleva muiden julkisyhteisöjen alasektorien yksiköiden liikkeeseen laskema velka [3B.15] on yhtä suuri kuin S.1312:n, S.1313:n tai S.1314:n velka, joka on S.1311:n saamisia, samoissa instrumenteissa kuin velka [3A.1].

16.	Osavaltiohallinnon hallussa oleva muiden julkisyhteisöjen alasektorien yksiköiden liikkeeseen laskema velka [3B.16] on yhtä suuri kuin S.1311:n, S.1313:n tai S.1314:n velka, joka on S.1312:n saamisia, samoissa instrumenteissa kuin velka [3A.1].

17.	Paikallishallinnon hallussa oleva muiden julkisyhteisöjen alasektorien yksiköiden liikkeeseen laskema velka [3B.17] on yhtä suuri kuin S.1311:n, S.1312:n tai S.1314:n velka, joka on S.1313:n saamisia, samoissa instrumenteissa kuin velka [3A.1].

18.	Sosiaaliturvarahastojen hallussa oleva muiden julkisyhteisöjen alasektorien liikkeeseen laskema velka [3B.18] on yhtä suuri kuin S.1311:n, S.1312:n tai S.1313:n velka, joka on S.1314:n saamisia, samoissa instrumenteissa kuin velka [3A.1].

(1) [x,y] tarkoittaa taulukon x ryhmää nro y.

(2) Tämä johtaa velallisyksikön uudelleenluokitteluun alasektorilta S.11001 tai S.12x01 alasektorille S.11002/3 tai S.12x02/3 tai päinvastoin.

LIITE III

TIEDONSIIRTO JA KOODIT

Kansalliset keskuspankit ja EKP käyttävät 2 ja 3 artiklan mukaiseen tilastotietojen sähköiseen siirtämiseen EXDI-järjestelmää. Tiedostot koodataan SDMX-EDI (GESMES/TS) -sanomamuotoon. Jokainen aikasarja esitetään käyttämällä alla esitetyn sarjaperheen ECB_GST1-koodeja.

ECB_GST1-sarjaperhe

Numero	Nimi	Kuvaus	Koodiluettelo
1	Frekvenssi	Ilmoitettavien aikasarjojen raportointitiheys	CL_FREQ
2	Viitealue	Tiedonantajamaan tai aggregaatin aakkosnumeerinen 2-merkkinen ISO-maatunnus	CL_AREA_EE
3	Oikaisutunnus	Tämä muuttuja kuvaa, onko aikasarjoihin tehty joitain oikaisuja, kuten kausivaihteluun ja/tai pankkipäivien määrään liittyviä oikaisuja	CL_ADJUSTMENT
4	Käyttö tai velkoja-/saamissektori	Sektori, jolle ryhmä on saamisten käyttö/muutos	CL_SECTOR_ESA
5	Erä	Aikasarjan ryhmä	CL_GOVNT_ITEM_ESA
6	Resurssi tai velallis-/velkasektori	Sektori, jolle ryhmä on resurssi/velkojen ja nettoarvon muutos	CL_SECTOR_ESA
7	Arvostaminen	Käytetty arvostusmenetelmä	CL_GOVNT_VALUATION
8	Sarjan yksikkö	Ilmoitetun ryhmän yksikkö ja muita ominaisuuksia	CL_GOVNT_ST_SUFFIX

		ISSN 1725-261X doi:10.3000/1725261X.L_2009.228.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		L 228

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	52. vuosikerta 1. syyskuu 2009

Sisältö		I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista	Sivu
		ASETUKSET
		Komission asetus (EY) N:o 791/2009, annettu 31 päivänä elokuuta 2009, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	1
	*	Komission asetus (EY) N:o 792/2009, annettu 31 päivänä elokuuta 2009, yhteisen markkinajärjestelyn, suorien tukien järjestelmän, maataloustuotteiden menekinedistämisen ja syrjäisimpiin alueisiin ja Egeanmeren pieniin saariin sovellettavien järjestelyjen täytäntöönpanemiseksi jäsenvaltioiden komissiolle toimittamien tietojen ja asiakirjojen tiedoksiantamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä	3
	*	Komission asetus (EY) N:o 793/2009, annettu 31 päivänä elokuuta 2009, maito- ja maitotuotealan maksun vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1788/2003 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 595/2004 muuttamisesta	7
		Komission asetus (EY) N:o 794/2009, annettu 31 päivänä elokuuta 2009, asetuksessa (EY) N:o 945/2008 markkinointivuodeksi 2008/2009 vahvistettujen sokerialan tiettyjen tuotteiden edustavien hintojen ja niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien muuttamisesta	12
		Komission asetus (EY) N:o 795/2009, annettu 31 päivänä elokuuta 2009, vilja-alalla 1 päivästä syyskuuta 2009 alkaen kannettavien tuontitullien vahvistamisesta	14
		DIREKTIIVIT
	*	Komission direktiivi 2009/115/EY, annettu 31 päivänä elokuuta 2009, neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta metomyylin sisällyttämiseksi siihen tehoaineena ( 1 )	17

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	MK	40,3
	XS	37,6
	ZZ	39,0
0707 00 05	MK	33,2
	TR	96,4
	ZZ	64,8
0709 90 70	TR	106,5
0709 90 70	ZZ	106,5
0805 50 10	AR	104,8
	BR	122,7
	UY	119,3
	ZA	108,5
	ZZ	113,8
0806 10 10	EG	155,8
	TR	106,4
	ZZ	131,1
0808 10 80	AR	114,0
	BR	61,1
	CL	80,6
	CN	67,1
	NZ	83,9
	ZA	83,3
	ZZ	81,7
0808 20 50	AR	145,7
	TR	122,4
	ZA	88,8
	ZZ	119,0
0809 30	TR	133,9
0809 30	ZZ	133,9
0809 40 05	IL	93,9
0809 40 05	ZZ	93,9

(EUR)
CN-koodi	Edustava hinta 100 nettokilogrammalta tuotetta	Lisätulli 100 nettokilogrammalta tuotetta
1701 11 10 (1)	38,76	0,00
1701 11 90 (1)	38,76	3,28
1701 12 10 (1)	38,76	0,00
1701 12 90 (1)	38,76	2,98
1701 91 00 (2)	38,65	5,91
1701 99 10 (2)	38,65	2,74
1701 99 90 (2)	38,65	2,74
1702 90 95 (3)	0,39	0,29

CN-koodi	Tavaran kuvaus	Tuontitulli (1) (EUR/t)
1001 10 00	Durum VEHNÄ, korkealaatuinen	0,00
	keskilaatuinen	0,00
	heikkolaatuinen	16,03
1001 90 91	Tavallinen VEHNÄ, siemenvilja	0,00
ex 1001 90 99	Tavallinen VEHNÄ, korkealaatuinen, muu kuin siemenvilja	0,00
1002 00 00	RUIS	84,38
1005 10 90	MAISSI, siemenvilja, muu kuin hybridi	36,77
1005 90 00	MAISSI, muu kuin siemenvilja (2)	36,77
1007 00 90	DURRA, muu kuin kylvämiseen tarkoitettu hybridi	89,37

	II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista
	PÄÄTÖKSET
	Komissio
	2009/626/EY
*	Komission päätös, tehty 25 päivänä helmikuuta 2009, tukijärjestelmästä C 2/08 (ex N 572/07) Irlannin suunnitteleman meriliikenteen alan tonnistoverojärjestelmän muuttamiseksi (tiedoksiannettu numerolla K(2009) 688) ( 1 )	20
	SUUNTAVIIVAT
	Euroopan keskuspankki
	2009/627/EY
*	Euroopan keskuspankin suuntaviivat, annettu 31 päivänä heinäkuuta 2009, julkisyhteisöjen rahoitustilastoista (uudelleenlaadittu) (EKP/2009/20)	25
	SOPIMUKSET
	Neuvosto
*	Ilmoitus Euroopan yhteisön ja Korean tasavallan hallituksen välisen, kilpailunvastaista toimintaa koskevasta yhteistyöstä tehdyn sopimuksen voimaantulosta	46