20.8.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 216/1

(1)

Maatalous- ja metsätraktoreiden aiheuttamien radiohäiriöiden poistamisesta (sähkömagneettinen yhteensopivuus) 20 päivänä toukokuuta 1975 annettua neuvoston direktiiviä 75/322/ETY (3) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osilta (4). Tämän takia mainittu direktiivi olisi selkeyden ja luettavuuden vuoksi kodifioitava.

(2)

Direktiivi 75/322/ETY on yksi pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 4 päivänä maaliskuuta 1974 annetussa neuvoston direktiivissä 74/150/ETY, sellaisena kuin se on korvattuna maatalous- tai metsätraktoreiden, niiden perävaunujen ja vedettävien vaihdettavissa olevien koneiden ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnästä 26 päivänä toukokuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/37/EY (5), säädettyyn EY-tyyppihyväksyntäjärjestelmään kuuluvista erityisdirektiiveistä ja siinä vahvistetaan maatalous- ja metsätraktoreiden aiheuttamien radiohäiriöiden poistamista (sähkömagneettinen yhteensopivuus) koskevat tekniset vaatimukset. Näiden teknisten vaatimusten tarkoituksena on jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen siten, että direktiivissä 2003/37/EY säädettyä EY-tyyppihyväksyntämenettelyä voitaisiin soveltaa kaikkiin traktorityyppeihin. Sen vuoksi direktiivin 2003/37/EY maatalous- ja metsätraktoreita, niiden perävaunuja, vedettäviä vaihdettavissa olevia koneita sekä niiden järjestelmiä, osia ja erillisiä teknisiä yksiköitä koskevia säännöksiä sovelletaan tähän direktiiviin.

(3)

Tämä direktiivi ei saa vaikuttaa jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä XII olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava siinä mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sovellettava niitä,

—

evätä ajoneuvotyypiltä EY-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää,

—

evätä osan tai erillisen teknisen yksikön tyypiltä osalle tai tekniselle yksikölle annettavaa EY-tyyppihyväksyntää,

—

kieltää ajoneuvojen rekisteröintiä, myyntiä tai käyttöönottoa,

—

kieltää osien tai erillisten teknisten yksiköiden myyntiä taikka käyttöä sähkömagneettiseen yhteensopivuuteen liittyviin perustein,

—

eivät saa antaa ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntää tai osan taikka erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntää ja

—

saavat kieltäytyä antamasta kansallista tyyppihyväksyntää ajoneuvotyypille tai osan tai erillisen teknisen yksikön tyypille,

—

jäsenvaltioiden on katsottava, etteivät direktiivin 2003/37/EY mukaisesti uusien ajoneuvojen mukana seuraavat vaatimustenmukaisuustodistukset ole voimassa mainitun direktiivin 7 artiklan 1 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten, ja

—

jäsenvaltiot saavat kieltää uusien sähkö-/elektroniikka-asennelmien myynnin tai käyttöönoton osina taikka erillisinä teknisinä yksikköinä.

20.8.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 216/76

(1)

Kansallinen turvallisuus säilyy yksinomaan kunkin jäsenvaltion vastuulla sekä puolustus- että turvallisuusalalla.

(2)

Euroopan puolustustarvikemarkkinoiden vähittäinen muodostuminen on välttämätöntä Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan lujittamiseksi ja Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpanossa tarvittavien sotilaallisten voimavarojen kehittämiseksi.

(3)

Jäsenvaltiot ovat yhtä mieltä tarpeesta edistää, kehittää ja ylläpitää Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa, joka on suorituskykylähtöistä, pätevää ja kilpailukykyistä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi jäsenvaltiot voivat käyttää yhteisön lainsäädännön mukaisia eri menetelmiä pyrkimällä kohti todellisia Euroopan puolustustarvikemarkkinoita ja yhdenvertaisia toimintamahdollisuuksia sekä Euroopan että globaalilla tasolla. Niiden olisi myös edistettävä eurooppalaisen puolustusalaan liittyvän toimittajakannan monimuotoisuuden perusteellista kehittämistä erityisesti tukemalla pienten ja keskisuurten yritysten ja muiden kuin perinteisten toimittajien osallistumista Euroopan puolustuksen teolliseen ja teknologiseen perustaan edistämällä teollista yhteistyötä ja tukemalla tehokkaita ja joustavia alemman tason toimittajia. Tässä yhteydessä niiden olisi otettava huomioon 7 päivänä joulukuuta 2006 annettu komission tulkitseva tiedonanto EY:n perustamissopimuksen 296 artiklan soveltamisesta puolustushankintoihin ja 5 päivänä joulukuuta 2007 annettu komission tiedonanto strategiasta Euroopan puolustusteollisuuden vahvistamiseksi ja sen kilpailukyvyn parantamiseksi.

(4)

Euroopan puolustustarvikemarkkinoiden luomisen yhtenä ennakkoedellytyksenä on mukautetun lainsäädäntökehyksen vahvistaminen. Hankintasopimusten alalla tämä edellyttää sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamista tavalla, joka täyttää jäsenvaltioiden turvallisuusvaatimukset ja perustamissopimuksesta johtuvat velvoitteet.

(5)

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Euroopan parlamentti kehotti 17 päivänä marraskuuta 2005 puolustusalan julkisia hankintoja koskevasta vihreästä kirjasta antamassaan päätöslauselmassa (3) komissiota laatimaan direktiivin, jossa otetaan erityisesti huomioon jäsenvaltioiden turvallisuusintressit, kehitetään edelleen yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, edistetään entistä enemmän eurooppalaista yhteenkuuluvuutta sekä säilytetään unionin rooli ”siviilimahtina”.

(6)

Entistä parempi sopimusten tekomenettelyjen koordinointi erimerkiksi sopimuksissa, jotka koskevat logistiikkapalveluita, kuljetuksia ja varastointia, sisältää myös mahdollisuuden pienentää kustannuksia puolustusalalla ja vähentää merkittävästi alan ympäristövaikutusta.

(7)

Näiden menettelyiden olisi ilmennettävä Euroopan unionin turvallisuusalalla omaksumaa yleistä lähestymistapaa, jolla reagoidaan strategisessa ympäristössä tapahtuvaan kehitykseen. Valtioiden rajat ylittävien ja epäsymmetristen uhkakuvien syntyminen on enenevässä määrin häivyttänyt ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden sekä sotilaallisen ja ei-sotilaallisen turvallisuuden välistä rajaa.

(8)

Puolustus- ja turvallisuusalan tarvikkeet ovat elintärkeitä sekä jäsenvaltioiden turvallisuuden ja suvereniteetin että unionin autonomian kannalta. Näin ollen puolustus- ja turvallisuusalan tuotteiden ja palvelusuoritteiden hankinnat ovat usein arkaluonteisia.

(9)

Sen vuoksi on erityisiä vaatimuksia varsinkin toimitusvarmuuden ja tietoturvallisuuden osalta. Nämä vaatimukset koskevat erityisesti aseiden, ammusten ja sotatarvikkeiden sekä palveluiden ja niihin suoraan liittyvien työsuoritteiden hankintaa asevoimille, mutta ne koskevat myös joitakin erityisen arkaluonteisia hankintoja ei-sotilaallisen turvallisuuden alalla. Unionin laajuisten järjestelmien puuttuminen haittaa jäsenvaltioiden välisten puolustus- ja turvallisuusmarkkinoiden avoimuutta näillä aloilla. Tämä tilanne vaatii pikaista parannusta. Turvallisuutta ja tiedottamista koskeva unionin laajuinen järjestelmä, johon sisältyy kansallisten turvallisuusselvitysten vastavuoroinen tunnustaminen sekä hankintaviranomaisten/hankintayksiköiden ja eurooppalaisten yritysten välisen luottamuksellisen tiedonvaihdon mahdollistaminen, olisi erityisen hyödyllinen. Samalla jäsenvaltioiden olisi ryhdyttävä konkreettisiin toimenpiteisiin keskinäisen toimitusvarmuuden parantamiseksi pyrkimällä perustamaan järjestelmä, jolla on asianmukaiset takeet.

(10)

Tässä direktiivissä sotilaskalustolla olisi ymmärrettävä erityisesti tuotetyyppejä, jotka sisältyvät neuvoston 15 päivänä huhtikuuta 1958 tekemällään päätöksellä 255/58 (4) hyväksymään aseiden, ammusten ja sotatarvikkeiden luetteloon, ja jäsenvaltiot voivat käyttää pohjana pelkästään tätä luetteloa saattaessaan tämän direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään. Tähän luetteloon sisältyy ainoastaan kalusto, joka on suunniteltu, kehitetty ja tuotettu erityisesti sotilaallisiin tarkoituksiin. Tämä luettelo on kuitenkin yleisluonteinen, ja sitä on tulkittava laajasti tekniikan kehityksen, hankintapolitiikkojen ja sellaisten sotilaallisten vaatimusten perusteella, jotka johtavat uudentyyppisen kaluston kehittämiseen esimerkiksi unionin yhteisen puolustustarvikeluettelon perusteella. Tässä direktiivissä ”sotilaskalusto” olisi katettava myös tuotteet, jotka on alun perin suunniteltu siviilikäyttöön mutta jotka on myöhemmin muutettu sotilaallisiin tarkoituksiin käytettäväksi aseissa, ammuksissa tai sotamateriaalissa.

(11)

Muun kuin sotilaallisen turvallisuuden erityisalalla tätä direktiiviä olisi sovellettava hankintoihin, joilla on puolustushankintojen kaltaisia piirteitä ja jotka ovat yhtä arkaluontoisia. Tällainen tilanne voi olla erityisesti aloilla, joilla sotilaalliset ja muut kuin sotilaalliset voimat tekevät yhteistyötä saman tehtävän suorittamiseksi ja/tai joiden hankintatarkoitus on suojella unionin ja/tai jäsenvaltioiden turvallisuutta niiden omalla alueella tai sen ulkopuolella muiden kuin sotilaallisten ja/tai muiden kuin hallituksen alaisten toimijoiden aiheuttamaa vakavaa uhkaa vastaan. Tähän voivat kuulua esimerkiksi rajojen turvaaminen, poliisitoiminta ja kriisinhallintatehtävät.

(12)

Tässä direktiivissä olisi otettava huomioon hankintaviranomaisen/hankintayksikön tarpeet tuotteiden koko elinkaaren, toisin sanoen tutkimuksen ja kehittämisen, teollisen kehittämisen, tuotannon, korjauksen, nykyaikaistamisen, muuttamisen, huoltamisen, kuljetuksen, koulutuksen, testaamisen, markkinoilta poistamisen ja hävittämisen ajan. Näihin vaiheisiin voi sisältyä esimerkiksi tutkimustyö, arviointi, varastointi, kuljetus, integrointi, huolto, purkaminen, tuhoaminen ja kaikki muut alkuperäisen suunnitelman mukaiset palvelut. Joihinkin sopimuksiin voi sisältyä osien ja komponenttien toimittaminen ja/tai tuotteisiin sisällytettävät tai liitettävät osakokonaisuudet ja/tai erityisten työkalujen, testausmenetelmien tai tuen toimittaminen.

(13)

Tässä direktiivissä ”tutkimus ja kehitys” kattaisi perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen ja kokeellisen kehityksen. Perustutkimus koostuu kokeellisesta tai teoreettisesta työstä, jolla pyritään pääasiassa hankkimaan uutta tietoa ilmiöiden tai havaittavissa olevien tosiseikkojen perusperiaatteesta, ja joilla ei ensisijaisesti pyritä mihinkään erityiseen käytännön sovellukseen tai käyttötapaan. Soveltava tutkimus koostuu myös alkuperäisistä töistä, jotka on toteutettu uuden tiedon hankkimiseksi. Ensisijaisesti se kohdistetaan kuitenkin tiettyyn käytännön tarkoitukseen tai tavoitteeseen. Kokeellinen kehitys koostuu työstä, joka pohjautuu olemassa olevaan tietoon, joka on saatu tutkimuksesta ja/tai käytännön kokeesta, jonka tarkoituksena on käynnistää uusien materiaalien, tuotteiden tai laitteiden valmistus, ottaa käyttöön uusia prosesseja, järjestelmiä ja palveluita tai parantaa merkittävästi jo olemassa olevia. Kokeelliseen kehitykseen voi kuulua teknisten esittelylaitteiden toteutus, toisin sanoen laitteet, joilla esitellään uuden käsitteen tai uuden tekniikan toimivuutta asiaankuuluvassa tai tunnusomaisessa ympäristössä.

”Tutkimukseen ja kehitykseen” eivät sisälly tuotantoa edeltävien prototyyppien ja välineiden valmistus ja hyväksyntä eivätkä tuotantotekniikka, teollinen suunnittelu tai valmistus.

(14)

Tässä direktiivissä olisi otettava huomioon hankintaviranomaisen/hankintayksikön tarpeet töissä ja palveluissa, jotka eivät liity suoranaisesti sotilaskaluston tai arkaluontoisten tarvikkeiden toimittamiseen mutta jotka ovat tarpeen tiettyjen sotilaallisten tai turvallisuuteen liittyvien tarpeiden täyttämiseksi.

(15)

Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/17/EY (5) tarkoitettujen hankintayksiköiden ja julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/18/EY (6) tarkoitettujen hankintaviranomaisten jäsenvaltioissa tekemien hankintasopimusten osalta on noudatettava perustamissopimuksen periaatteita ja erityisesti tavaroiden vapaata liikkuvuutta, sijoittautumisvapauden periaatetta ja palvelujen tarjoamisen vapauden periaatetta ja niistä johtuvia periaatteita, kuten yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, syrjimättömyyden periaatetta, vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta, suhteellisuusperiaatetta ja avoimuusperiaatetta.

Jäsenvaltioiden olisi määriteltävä tämän direktiivin soveltamisen kynnysarvojen alapuolelle jääviä hankintasopimuksia koskevat avoimuutta ja kilpailua koskevat velvoitteet yhdenmukaisesti kyseisten periaatteiden kanssa ja ottaen huomioon erityisesti tilanteet, joihin liittyy rajat ylittäviä intressejä. Jäsenvaltioiden tehtävänä on erityisesti määritellä kaikkein sopivimmat järjestelyt näiden hankintasopimusten tekemiseksi.

Tietyn arvon ylittävistä hankintasopimuksista on suotavaa laatia säännökset, joiden mukaisesti näitä sopimuksia koskevat kansalliset sopimustentekomenettelyt sovitetaan yhteisössä yhteen ja jotka perustuvat edellä mainittuihin periaatteisiin, jotta voidaan varmistaa niiden vaikutus ja taata hankintojen avaaminen kilpailulle. Näitä yhteensovittamista koskevia säännöksiä olisi siten tulkittava edellä mainittujen sääntöjen ja periaatteiden sekä perustamissopimuksen muiden määräysten mukaisesti.

(16)

Perustamissopimuksen 30, 45, 46, 55 ja 296 artiklassa määrätään erityisistä poikkeuksista perustamissopimuksessa vahvistettujen periaatteiden soveltamiseen ja näin ollen näistä periaatteista johdetun oikeuden soveltamiseen. Sen vuoksi tämän direktiivin säännökset eivät saisi estää määräämästä tai toteuttamasta toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen näissä perustamissopimuksen määräyksissä oikeutetuiksi katsottujen etujen turvaamiseksi.

Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien hankintasopimusten tekeminen voidaan poistaa siitä, mikäli se on perusteltua yleisen turvallisuuden vuoksi tai välttämätöntä jäsenvaltion olennaisten turvallisuusintressien suojelemiseksi. Tällainen tapaus voi tulla kyseeseen hankintasopimuksissa sekä puolustus- että turvallisuusaloilla, jotka tarvitsevat niin äärimmäisen vaativia toimitusvarmuutta koskevia vaatimuksia tai jotka ovat niin luottamuksellisia ja/tai kansallisen suvereenisuuden kannalta tärkeitä, että edes tämän direktiivin erityissäännökset eivät ole riittäviä turvaamaan jäsenvaltioiden olennaisia turvallisuusintressejä, joiden määrittely on yksinomaan jäsenvaltioiden vastuulla.

(17)

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti olisi mahdollisuutta turvautua tällaisiin poikkeuksiin kuitenkin tulkittava tavalla, jolla sen vaikutuksia ei uloteta pidemmälle kuin mitä on ehdottoman tarpeen oikeutettujen etujen suojelemiseksi mainituissa artikloissa sallitulla tavalla. Tämän direktiivin soveltamatta jättämisen on siten oltava oikeassa suhteessa etuihin, joita mainituilla artikloilla pyritään suojaamaan, ja aiheutettava mahdollisimman vähän haittaa tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle ja palvelujen tarjoamisen vapaudelle.

(18)

Puolustusalan hankintaviranomaisten/hankintayksiköiden tekemiin aseiden, ammusten ja sotatarvikkeiden hankintasopimuksiin ei sovelleta Maailman kauppajärjestössä tehtyä julkisia hankintoja koskevaa sopimusta (GPA). Muut tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat hankintasopimukset jätetään myös GPA:n soveltamisalan ulkopuolelle mainitun sopimuksen XXIII artiklan nojalla. Perustamissopimuksen 296 artiklalla ja GPA:n XXIII artiklan 1 kohdalla on erilainen soveltamisala ja niiden laillisuuden valvontaan sovelletaan erilaisia normeja. Jäsenvaltiot voivat silti yhä tukeutua GPA:n XXIII artiklan 1 kohtaan tilanteissa, joissa perustamissopimuksen 296 artiklaan ei voi vedota. Kyseessä olevien kahden määräyksen on siksi täytettävä erilaiset soveltamisedellytykset.

Tämä poikkeus tarkoittaa myös sitä, että puolustus- ja turvallisuusmarkkinoihin liittyvissä erityisasioissa jäsenvaltioilla säilyy valta päättää, voiko niiden hankintaviranomainen/hankintayksikkö sallia kolmansien maiden toimijoiden osallistua hankintasopimuksen tekemismenettelyihin. Niiden olisi tehtävä kyseinen päätös rahalle saatavan vastineen perusteella tunnustaen globaalisti kilpailukykyisen Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan tarpeen, avointen ja oikeudenmukaisten markkinoiden merkityksen ja keskinäisten hyötyjen saavuttamisen. Jäsenvaltioiden olisi pikaisesti luotava entistä avoimemmat markkinat. Niiden kumppanien olisi myös osoitettava avoimuutta kansainvälisesti hyväksyttyjen sääntöjen perusteella erityisesti avoimen ja oikeudenmukaisen kilpailun osalta.

(19)

Hankintasopimusta pidetään yksinomaan rakennusurakoita koskevana sopimuksena vain, jos sen kohteena on erityisesti yhteisestä hankintasanastosta (CPV) 5 päivänä marraskuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2195/2002 (7) säädetyn yhteisen hankintasanaston, jäljempänä ”CPV”, 45 osastossa tarkoitettujen toimintojen toteuttaminen, vaikka sopimukseen sisältyisi myös kyseisten toimintojen toteuttamisen edellyttämien muiden palvelujen toimittamista. Palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin voi joissakin olosuhteissa sisältyä rakennusurakoita. Jos tällaiset rakennusurakat kuitenkin ovat liitännäisiä sopimuksen pääkohteeseen nähden ja ovat sen mahdollista seurausta tai täydentävät sitä, niiden sisältyminen sopimukseen ei oikeuta pitämään sopimusta rakennusurakoita koskevana sopimuksena.

(20)

Puolustus- ja turvallisuusalan hankintasopimukset sisältävät usein luottamuksellisia tietoja, joita asianomaisen jäsenvaltion voimassa olevat lait, asetukset tai hallinnolliset määräykset vaativat turvallisuussyistä suojattaviksi luvattomalta pääsyltä. Jäsenvaltioissa on sotilasalalla näiden tietojen luokittelujärjestelmiä sotilaallisia tarkoituksia varten. Sitä vastoin ei-sotilaallisen turvallisuuden alalla, jossa muita tietoja on vastaavasti suojeltava, jäsenvaltioiden käytännöt ovat epäyhtenäisempiä. Siksi on tarkoituksenmukaista soveltaa käsitettä, jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden käytäntöjen moninaisuus ja mahdollistetaan sotilaallisen ja ei-sotilaallisen alan kattaminen. Joka tapauksessa näiden alojen hankintasopimusten tekemisen ei pitäisi vaarantaa velvoitteita, jotka johtuvat komission sisäisten menettelysääntöjen muuttamisesta 29 päivänä marraskuuta 2001 tehdystä komission päätöksestä 2001/844/EY, EHTY, Euratom (8) tai neuvoston turvallisuussääntöjen vahvistamisesta 19 päivänä maaliskuuta 2001 tehdystä päätöksestä 2001/264/EY (9).

Lisäksi perustamissopimuksen 296 artiklan 1 kohdan a alakohdassa annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus vapauttaa sekä puolustus- että turvallisuusalan hankintasopimukset tämän direktiivin mukaisista säännöistä, jos tämän direktiivin soveltaminen velvoittaisi jäsenvaltiot antamaan tietoja, joiden julkistamista ne pitävät olennaisten turvallisuusintressiensä vastaisena. Näin voi olla etenkin, kun sopimukset ovat niin arkaluonteisia, että jopa niiden olemassaolo on salattava.

(21)

Hankintaviranomaisilla/hankintayksiköillä olisi oltava mahdollisuus noudattaa puitejärjestelyjä. Siksi on tarpeen säätää puitejärjestelyn määritelmästä ja erityissäännöistä. Kun hankintaviranomainen/hankintayksikkö sopii puitejärjestelystä tämän direktiivin säännösten mukaisesti, erityisesti ilmoitusten julkaisemisen, määräaikojen ja tarjousten jättämistä koskevien ehtojen osalta, se voi näiden erityissääntöjen mukaan puitejärjestelyn voimassa ollessa tehdä siihen perustuvia hankintasopimuksia joko soveltamalla puitejärjestelyssä sovittuja ehtoja tai, jos kaikkia ehtoja ei ole siinä ennalta vahvistettu, kilpailutettuaan sitä ennen uudelleen puitejärjestelyn osapuolia vahvistamattomien ehtojen osalta. Uudelleen kilpailuttamisessa olisi noudatettava tiettyjä sääntöjä, joilla pyritään takaamaan vaadittu joustavuus sekä yleisperiaatteiden noudattaminen, yhdenvertaisen kohtelun periaate mukaan lukien. Näistä syistä puitejärjestelyjen keston olisi oltava rajoitettu eikä se saisi ylittää seitsemää vuotta lukuun ottamatta tapauksia, jotka hankintaviranomaiset/hankintayksiköt ovat asianmukaisesti perustelleet.

(22)

Hankintaviranomaisten/hankintayksiköiden olisi voitava käyttää sähköisiä ostomenettelyjä edellyttäen, että se tapahtuu tämän direktiivin sääntöjen mukaisesti sekä yhdenvertaisen kohtelun, syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita noudattaen. Koska sähköisten huutokauppojen käyttö todennäköisesti yleistyy, olisi annettava myös niitä koskeva yhteisön määritelmä ja niitä koskevat erityissäännöt sen varmistamiseksi, että niissä noudatetaan täysimääräisesti näitä periaatteita. Sen vuoksi olisi säädettävä, että sähköistä huutokauppaa voidaan käyttää ainoastaan sellaisissa rakennusurakoita sekä tavara- tai palveluhankintoja koskevissa hankintasopimuksissa, joista voidaan laatia tarkat tekniset eritelmät. Näin voidaan tehdä erityisesti silloin, kun on kyse toistuvista tavaroita, rakennusurakoita ja palveluja koskevista hankintasopimuksista. Samasta syystä on myös voitava määritellä tarjoajien keskinäinen järjestys huutokaupan kaikissa vaiheissa. Sähköisten huutokauppojen käyttö antaa hankintaviranomaisille/hankintayksiköille mahdollisuuden pyytää tarjoajia esittämään uudet alennetut hinnat ja, jos hankintasopimus tehdään kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, myös esittämään paremman tarjouksen muiden tekijöiden kuin hinnan osalta. Jotta voidaan varmistaa avoimuuden periaatteen noudattaminen, ainoastaan niiden tekijöiden osalta voidaan toimittaa sähköinen huutokauppa, joita voidaan automaattisesti arvioida sähköisten välineiden avulla ilman, että hankintaviranomainen/hankintayksikkö puuttuu asiaan ja/tai suorittaa arviointia, jolloin näillä tekijöillä tarkoitetaan vain niitä, jotka voidaan ilmaista määrällisesti joko lukuina tai prosenttimäärinä. Toisaalta sähköistä huutokauppaa ei olisi voitava käyttää niiden tarjousten osien osalta, jotka edellyttävät muutoin kuin määrällisesti ilmaistavien näkökohtien arviointia. Tiettyjen rakennusurakoiden ja tiettyjen palveluhankintojen, joiden sisältönä ovat henkiset suoritukset, esimerkiksi rakennusurakoiden suunnittelun, ei näin ollen olisi oltava sähköisen huutokaupan kohteena.

(23)

Keskitetyt ostomenettelyt auttavat lisäämään kilpailua ja virtaviivaistavat ostamista. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden olisi sallittava säätää, että hankintaviranomaiset/hankintayksiköt voivat ostaa tavaroita, rakennusurakoita ja/tai palveluita yhteishankintaviranomaisen kautta. Tämän vuoksi olisi yhteisön tasolla määriteltävä yhteishankintaviranomaiset ja edellytykset, joiden mukaisesti hankintaviranomaisten/hankintayksiköiden, jotka yhteishankintaviranomaista käyttäen hankkivat julkisia rakennusurakoita, tavaraa ja/tai palveluja, voidaan katsoa noudattaneen tätä direktiiviä syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden mukaisesti. Hankintaviranomaisen/hankintayksikön, jonka on sovellettava tätä direktiiviä, olisi kaikissa tapauksissa voitava toimia yhteishankintaviranomaisena. Samalla jäsenvaltioiden olisi myös pystyttävä vapaasti nimeämään yhteishankintaviranomaisiksi eurooppalaisia julkisia elimiä, jotka eivät ole tämän direktiivin alaisia, kuten Euroopan puolustusvirasto, edellyttäen että nämä elimet soveltavat kyseisiin hankintoihin hankintamenettelyjä koskevia sääntöjä, jotka ovat tämän direktiivin kaikkien säännösten mukaisia.

(24)

Hankintaviranomaiset/hankintayksiköt voivat itse olla velvollisia tekemään hankinnoista yksittäisen sopimuksen, jonka tämä direktiivi kattaa osittain siten, että jäljelle jäävä osa kuuluu joko direktiivin 2004/17/EY tai direktiivin 2004/18/EY soveltamisalaan, tai siten, että se ei kuulu tämän direktiivin, direktiivin 2004/17/EY eikä direktiivin 2004/18/EY soveltamisalaan. Näin on silloin, kun asianomaisia hankintoja on objektiivisista syistä mahdotonta erottaa eikä niistä voida tehdä erillisiä sopimuksia. Tällaisissa tapauksissa hankintaviranomaisten/hankintayksiköiden olisi voitava tehdä yksittäinen sopimus edellyttäen, että niiden päätöstä ei tehdä sitä tarkoitusta varten, että sopimukset jätetään tämän direktiivin tai direktiivin 2004/17/EY tai direktiivin 2004/18/EY soveltamisalan ulkopuolelle.

(25)

Yhteensovitettujen määräysten sisältämien kynnysarvojen suuri määrä aiheuttaa hankaluuksia hankintaviranomaisille/hankintayksiköille. Ottaen huomioon puolustus- ja turvallisuusalojen hankintasopimusten keskimääräisen arvon on asianmukaista yhtenäistää tässä direktiivissä säädettyjen kynnysarvojen soveltaminen kynnysarvoihin, joita hankintayksiköiden on jo noudatettava direktiiviä 2004/17/EY soveltaessaan. Tämän direktiivin kynnysarvoja olisi myös tarkistettava yhdessä direktiivin 2004/17/EY kynnysarvojen kanssa, kun viimeksi mainittuja kynnysarvoja tarkistetaan.

(26)

Lisäksi olisi säädettävä tapauksista, joissa tätä direktiiviä ei sovelleta, koska hankintasopimusten tekemiseen sovelletaan erityissääntöjä, jotka johtuvat kansainvälisistä sopimuksista tai jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisistä järjestelyistä. Sellaisten sääntöjen, jotka sisältyvät tiettyihin sopimuksiin joukkojen siirtämisestä jäsenvaltiosta toiseen tai kolmanteen maahan tai joukkojen siirtämisestä kolmannesta maasta jäsenvaltioon, olisi myös poissuljettava tämän direktiivin mukaisten sopimuksentekomenettelyjen käyttö. Tätä direktiiviä ei olisi sovellettava kansainvälisten järjestöjen omia tarpeitaan varten tekemiin hankintasopimuksiin tai hankintasopimuksiin, jotka jäsenvaltion on tehtävä niiden sääntöjen mukaisesti, jotka koskevat erityisesti näitä järjestöjä.

(27)

Puolustus- ja turvallisuusalalla jotkin sopimukset ovat niin arkaluontoisia, että olisi epäasianmukaista soveltaa tätä direktiiviä sen erityisluonteesta huolimatta. Tämä koskee tiedustelupalveluiden tekemiä hankintoja tai kaikentyyppisiä jäsenvaltioiden määrittelemiä tiedustelutoimintojen hankintoja, vastatiedustelutoimet mukaan luettuina. Tämä koskee myös muita erityisen arkaluontoisia hankintoja, jotka vaativat äärimmäisen korkeatasoista luottamuksellisuutta, kuten erimerkiksi tietyt hankinnat, jotka on tarkoitettu rajojen suojeluun tai terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, tai hankinnat, jotka liittyvät salaukseen, tai hankinnat, joiden tarkoitus liittyy erityisesti peitetoimiin tai muihin yhtä arkaluontoisiin toimiin, jotka poliisi ja turvallisuusjoukot toteuttavat.

(28)

Jäsenvaltiot toteuttavat usein yhteistyöohjelmia kehittääkseen uusia puolustustarvikkeita yhteistoiminnassa. Tällaiset ohjelmat ovat erityisen tärkeitä, koska niillä autetaan kehittämään uusia tekniikoita ja kattamaan monimutkaisten asejärjestelmien korkeat tutkimus- ja kehityskustannukset. Joitakin näistä ohjelmista hallinnoivat (erityisvirastojen avulla) kansainväliset järjestöt, kuten erityisesti eurooppalaisen puolustusmateriaaliyhteistyöjärjestön (Organisation conjointe de coopération en matière d’armement, OCCAR) ja Nato, tai Euroopan unionin virastot kuten Euroopan puolustusvirasto, joka tekee silloin hankintasopimukset jäsenvaltioiden puolesta. Tätä direktiiviä ei olisi sovellettava tällaisiin sopimuksiin. Muiden tällaisten yhteistyöohjelmien osalta hankintasopimukset tekee yhden jäsenvaltion hankintaviranomainen/hankintayksikkö myös yhden tai useamman jäsenvaltion puolesta. Myöskään näissä tapauksissa tätä direktiiviä ei olisi sovellettava.

(29)

Siinä tapauksessa, että jäsenvaltioiden asevoimat tai turvallisuusjoukot saattavat toteuttavat operaatioita unionin rajojen ulkopuolella., ja operationaaliset vaatimukset sitä edellyttävät, operaatioalueella toimiville hankintaviranomaisille/hankintayksiköille olisi annettava lupa olla soveltamatta tämän direktiivin sääntöjä, jos ne tekevät hankintasopimuksia talouden toimijoiden kanssa, jotka toimivat operaatioalueella, mukaan luettuina siviilien hankinnat, joilla on suora yhteys näiden operaatioiden toteuttamiseen.

(30)

Tarvikkeet sekä rakennusurakat ja palvelut, jotka hallitus ostaa toiselta hallitukselta, olisi puolustus- ja turvallisuusalan erityispiirteet huomioon ottaen jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

(31)

Palvelujen osalta kiinteän omaisuuden hankintaa tai vuokrausta taikka näihin liittyviä oikeuksia koskeviin sopimuksiin liittyy erityisominaisuuksia, joiden vuoksi hankintasopimusten tekemistä koskevien sääntöjen soveltaminen niihin ei ole tarkoituksenmukaista.

(32)

Välimies- ja sovittelupalveluja suorittavat oikeushenkilöt tai luonnolliset henkilöt nimetään tai valitaan tavallisesti menettelyillä, joihin ei voida soveltaa julkisia hankintoja koskevia sääntöjä.

(33)

Rahoituspalvelut annetaan myös henkilöiden tai elimien suoritettaviksi ehdoilla, jotka eivät ole yhteensopivia hankintasääntöjen soveltamisen kanssa.

(34)

Perustamissopimuksen 163 artiklan mukaan tutkimusta ja teknologista kehittämistä edistämällä voidaan lujittaa yhteisön teollisuuden tieteellistä ja teknistä perustaa, ja palveluhankintojen avaaminen auttaa osaltaan tämän tavoitteen toteutumista. Tätä direktiiviä ei tulisi soveltaa tutkimus- ja kehitysohjelmien yhteisrahoittamiseen. Tätä direktiiviä olisi sen vuoksi sovellettava ainoastaan niihin tutkimusta ja kehittämistä koskeviin sopimuksiin, joita vain hankintaviranomainen/hankintayksikkö hyödyntää omassa toiminnassaan ja edellyttäen, että hankintaviranomainen/hankintayksikkö korvaa suoritetun palvelun kokonaan.

(35)

Työpaikkojen luominen ja työllistäminen ovat keskeisiä tekijöitä, joilla voidaan taata yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille ja edistää yhteiskuntaan integroitumista. Suojatyöpaikoilla ja suojatyöohjelmilla edistetään tältä osin tehokkaasti vammaisten henkilöiden yhteiskuntaan sopeuttamista tai uudelleen sopeuttamista. Tällaiset työpaikat eivät kuitenkaan tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa voi saada hankintoja suoritettavikseen. Tämän vuoksi on aiheellista säätää, että jäsenvaltiot voivat varata tällaisille työpaikoille oikeuden osallistua julkisiin hankintamenettelyihin tai rajata hankintojen suorittamisen suojatyöpaikkaohjelmien puitteissa tapahtuvaksi.

(36)

Sovellettaessa tätä direktiiviä palveluja koskeviin hankintasopimuksiin, jotka kuuluvat sen soveltamisalaan, sekä valvontatarkoituksissa palvelut olisi jaettava alaluokkiin, jotka vastaavat CPV-luokittelun erityisotsakkeita, ja koottava kahteen liitteeseen sen järjestelmän mukaisesti, joiden alaisia ne ovat. Liitteessä II luokiteltujen palvelujen osalta tämän direktiivin asiaan kuuluvat säännökset eivät saisi vaikuttaa kyseisiä palveluja koskevien yhteisön erityissääntöjen soveltamiseen. Tämän direktiivin säännösten soveltamiseksi direktiivin 2004/17/EY tai direktiivin 2004/18/EY sijasta on kuitenkin säädettävä, että asianomaiset palveluja koskevat hankintasopimukset kuuluvat tämän direktiivin soveltamisalaan.

(37)

Palveluja koskevien hankintasopimusten osalta tämän direktiivin täysimääräinen soveltaminen olisi siirtymäkauden ajaksi rajoitettava sellaisiin hankintoihin, joiden osalta sen säännökset tekevät mahdolliseksi toteuttaa kaikki valtioiden rajat ylittävän kaupan lisäämismahdollisuudet. Muita palveluja koskevia hankintasopimuksia on tarpeen seurata tämän siirtymäkauden ajan, ennen kuin tämän direktiivin täysimääräisestä soveltamisesta päätetään.

(38)

Hankintaviranomaisten/hankintayksiköiden laatimien teknisten eritelmien olisi oltava sellaisia, että hankinnat avautuvat kilpailulle. Sen vuoksi on oltava mahdollista esittää tarjouksia, jotka perustuvat erilaisiin teknisiin ratkaisuihin. Tätä varten tekniset eritelmät on toisaalta voitava laatia toiminnallisen suorituskyvyn ja toiminnallisten vaatimusten mukaisesti. Toisaalta, jos viitataan eurooppalaiseen tai kansainväliseen tai kansalliseen standardiin, puolustusalan omat standardit mukaan luettuina, hankintaviranomaisten/hankintayksiköiden on otettava huomioon muihin vastaaviin ratkaisuihin perustuvat tarjoukset. Tätä vastaavuutta voidaan erityisesti arvioida suhteessa yhteentoimivuuden ja operatiivisen tehokkuuden vaatimuksiin. Vastaavuuden osoittamiseksi tarjoajien olisi voitava esittää mitä tahansa selvitystä. Jos hankintaviranomainen/hankintayksikkö katsoo, ettei vastaavuutta ole, sen on perusteltava tätä koskeva päätöksensä. Lisäksi on olemassa kansainvälisiä standardointisopimuksia, joiden tavoitteena on varmistaa asevoimien yhteentoimivuus ja joilla voi olla lainvoima jäsenvaltioissa. Jos jotain tällaista sopimusta sovelletaan, hankintaviranomaiset/hankintayksikkö voivat edellyttää, että tarjoukset ovat asianomaisessa sopimuksessa kuvattujen standardien mukaisia. Teknisten eritelmien olisi oltava niin selkeitä, että kaikki tarjoajat tietävät, mitä seikkoja hankintaviranomaisten/hankintayksiköiden asettamat vaatimukset koskevat.

(39)

Teknisiä eritelmiä koskevien tietojen ja hankintasopimuksia koskevien lisätietojen olisi jäsenvaltioiden käytännön mukaisesti oltava kunkin hankintasopimuksen tarjouspyyntöasiakirjassa tai vastaavassa asiakirjassa.

(40)

Potentiaalisia aliurakoitsijoita ei saisi syrjiä kansallisuuden perusteella. Puolustuksen ja turvallisuuden ollessa kyseessä voi olla soveliasta, että hankintaviranomaiset/hankintayksiköt velvoittavat sopimuspuoleksi valitun toimijan järjestämään avoimen ja syrjimättömän kilpailun tehdessään alihankintasopimuksia kolmansien osapuolien kanssa. Tätä velvoitetta voidaan soveltaa kaikkiin alihankintasopimuksiin tai ainoastaan erityisiin alihankintasopimuksiin, jotka hankintaviranomainen/hankintayksikkö on valinnut.

Lisäksi vaikuttaa asianmukaiselta, että tarjoajan alihankintaoikeutta täydennetään jäsenvaltiolle tarjotulla mahdollisuudella sallia tai vaatia, että sen hankintaviranomaiset/hankintayksiköt pyytävät, että alihankintasopimukset, jotka edustavat ainakin tiettyä osaa sopimuksen arvosta, tehdään kolmansien osapuolien kanssa sellaisin ehdoin, että asianomaisia yrityksiä ei pidetä kolmansina osapuolina. Kun tällaista osuutta vaaditaan, sopimuspuoleksi valitun toimijan olisi tehtävä alihankintasopimukset avoimen ja syrjimättömän kilpailun perusteella, jotta kaikilla kiinnostuneilla yrityksillä on samanlainen mahdollisuus hyötyä alihankinnan eduista. Samalla ei pidä kuitenkaan vaarantaa voittaneen tarjoajan toimitusketjun toimivuutta. Tämän vuoksi osuuden, josta voidaan tehdä alihankintasopimus kolmannen osapuolen kanssa hankintaviranomaisen/hankintayksikön pyynnöstä, olisi määräydyttävä asianmukaisella tavalla sopimuksen tavoitteen ja arvon perusteella.

Alihankintasopimusten vaatimuksia koskevan neuvottelumenettelyn tai kilpailullisen neuvottelumenettelyn aikana hankintaviranomainen/hankintayksikkö ja tarjoajat voivat keskustella alihankintasopimusta koskevista vaatimuksista tai suosituksista varmistaakseen, että hankintaviranomainen/hankintayksikkö on täysin tietoinen eri alihankintasopimusvaihtoehtojen vaikutuksista erityisesti kustannuksiin, laatuun tai riskiin. Kaikissa tapauksissa sopimuspuoleksi valitun toimijan alun perin ehdottamien alihankkijoiden olisi voitava vapaasti osallistua alihankintasopimusten tekemiseksi järjestettäviin kilpailuihin.

Puolustus- ja turvallisuusmarkkinoihin liittyvien kysymysten yhteydessä jäsenvaltioiden ja komission olisi myös tuettava parhaiden käytäntöjen kehittämistä ja levittämistä jäsenvaltioiden ja Euroopan teollisuuden välillä tarkoituksena edistää vapaata liikkuvuutta ja kilpailukykyä unionin alihankintamarkkinoilla sekä tehokasta toimittajien ja pk-yritysten hallintoa, jotta rahalle saadaan paras vastine. Jäsenvaltioiden olisi tiedotettava kaikille sopimuspuoliksi valituille toimijoille hyödyistä, joita saadaan alihankintasopimuksia koskevasta tarjouskilpailusta ja toimittajien monimuotoisuudesta, sekä kehitettävä ja levitettävä parhaita käytäntöjä, jotka koskevat toimitusketjun hallintoa puolustus- ja turvallisuusmarkkinoilla.

(41)

Hankintasopimuksen toteuttamisen ehdot ovat tämän direktiivin mukaiset, jos ne eivät ole suoraan tai välillisesti syrjiviä ja jos ne on mainittu tarjouskilpailua koskevassa ilmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa.

(42)

Hankintasopimuksen toteuttamisen ehdot voivat erityisesti sisältää hankintaviranomaisten/hankintayksiköiden asettamia tietoturvallisuuteen ja toimitusvarmuuteen liittyviä vaatimuksia. Nämä vaatimukset ovat erityisen tärkeitä koko toimitusketjun aikana, kun otetaan huomioon tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien tarvikkeiden arkaluonteisuus.

(43)

Tietoturvallisuuden varmistamiseksi hankintaviranomaiset/hankintayksiköt voivat vaatia erityisissä sitoumuksissa sekä hankkijoita että alihankkijoita suojelemaan luottamuksellisia tietoja luvatonta pääsyä vastaan sekä riittäviä tietoja niiden kyvystä tähän. Tietoturvallisuutta koskevan yhteisön järjestelmän puuttuessa hankintaviranomaisten/hankintayksiköiden tai jäsenvaltioiden on määritettävä nämä vaatimukset kansallisen lainsäädäntönsä ja säännöstensä mukaisesti sekä päätettävä, pitävätkö ne toisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti annettuja turvallisuusselvityksiä niiden omien toimivaltaisten viranomaisten antamia selvityksiä vastaavina.

(44)

Toimitusvarmuus voi edellyttää useita erilaisia vaatimuksia, mukaan lukien esimerkiksi tytär- ja emoyrityksen välisiä sääntöjä immateriaalioikeuksista, tai kriittisten määräaikaishuolto-, ylläpito- ja huoltokapasiteettien tarjoamista ostetun kaluston elinkaaren kattavan tuen varmistamiseksi.

(45)

Joka tapauksessa hankintasopimuksen toteuttamisen ehdot eivät saa koskea muita vaatimuksia kuin itse hankintasopimuksen toteuttamiseen liittyviä vaatimuksia.

(46)

Hankintasopimuksen täyttämiseen sovelletaan työehtojen ja työturvallisuuden alalla voimassa olevia sekä kansallisia että yhteisön säädöksiä, sääntöjä ja työehtosopimuksia edellyttäen, että kyseiset säännöt sekä niiden soveltaminen ovat yhteisön oikeuden mukaisia. Rajat ylittävissä tapauksissa, joissa jonkin jäsenvaltion työntekijät suorittavat palveluja toisessa jäsenvaltiossa hankintasopimuksen täyttämiseksi, on palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 96/71/EY (10) säädetty vähimmäisedellytykset, joita vastaanottajamaan on noudatettava lähetettyjen työntekijöiden osalta. Jos kansallisessa lainsäädännössä on tätä koskevia säännöksiä, näiden velvoitteiden noudattamatta jättäminen voidaan katsoa talouden toimijan ammatin harjoittamiseen liittyväksi vakavaksi virheeksi tai lainvastaiseksi teoksi, joka voi johtaa kyseisen talouden toimijan sulkemiseen pois hankintasopimusten tekomenettelystä.

(47)

Tässä direktiivissä tarkoitetuille hankintasopimuksille ovat luonteenomaista erityiset monimutkaisuuteen, tietoturvallisuuteen ja toimitusvarmuuteen liittyvät vaatimukset. Näiden tarpeiden täyttäminen edellyttää usein yksityiskohtaisia neuvotteluja hankintasopimuksia tehtäessä. Sen vuoksi hankintaviranomaiset/hankintayksiköt voivat tässä direktiivissä tarkoitetuissa hankintasopimuksissa käyttää rajoitetun menettelyn lisäksi neuvottelumenettelyä, josta julkaistaan hankintailmoitus.

(48)

Erityisen monimutkaisia hankkeita toteuttavien hankintaviranomaisten/hankintayksiköiden voi niistä itsestään riippumattomista syistä olla objektiivisesti mahdotonta määritellä tarpeitaan vastaavat keinot tai arvioida teknisiä ratkaisuja ja/tai rahoituksellisia tai oikeudellisia ratkaisuja, joita markkinoilla on niille tarjolla. Tällainen tilanne voi syntyä erityisesti toteutettaessa hankkeita, jotka edellyttävät useiden teknologisten tai toiminnallisten valmiuksien integrointia tai yhdistämistä, tai hankkeita, joihin liittyy monimuotoista ja strukturoitua rahoitusta ja joiden rahoituksellista ja oikeudellista koostumusta ei voida ennakoida. Tällaisessa tapauksessa ei ole käytännöllistä noudattaa rajoitettua menettelyä tai neuvottelumenettelyä, josta julkaistaan hankintailmoitus, sillä hankintaa ei ole mahdollista määritellä riittävän tarkasti, jotta ehdokkaat voisivat jättää tarjouksensa. Tarjolla olisi oltava joustava menettely, joka takaa talouden toimijoiden välisen kilpailun ja mahdollistaa sen, että hankintaviranomaiset/hankintayksiköt voivat neuvotella kunkin ehdokkaan kanssa kaikista hankintaan liittyvistä seikoista. Tätä menettelyä ei kuitenkaan saa käyttää kilpailua vääristävällä tai rajoittavalla tavalla, erityisesti muuttamalla tarjousten perustekijöitä tai määräämällä valitulle tarjoajalle olennaisia uusia vaatimuksia tai ottamalla mukaan joku muu kuin kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella valittu tarjoaja.

(49)

Hankintaviranomaiset/hankintayksiköt saavat ennen hankintasopimusten tekomenettelyjen aloittamista pyytää tai vastaanottaa teknistä vuoropuhelua käyden lausuntoja, joita voidaan käyttää eritelmienlaatimiseen edellyttäen, ettei kilpailu tällaisen lausunnon vaikutuksesta esty.

(50)

Tiettyjen poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi voi olla mahdotonta tai täysin epäasianmukaista noudattaa menettelyä, josta julkaistaan hankintailmoitus. Hankintaviranomaisilla/hankintayksiköillä olisi tietyissä erittäin tarkasti määritellyissä tapauksissa ja tilanteissa oltava mahdollisuus noudattaa neuvottelumenettelyä julkaisematta ennakolta hankintailmoitusta.

(51)

Tiettyjen olosuhteiden olisi osittain oltava samat kuin direktiivissä 2004/18/EY säädetyt olosuhteet. Tässä suhteessa olisi erityisesti otettava huomioon, että puolustus- ja turvallisuusalan tarvikkeet ovat usein teknisesti monimuotoisia. Tämän vuoksi olisi lisätoimituksia koskevien tavaranhankintasopimusten ollessa kyseessä arvioitava sellaista yhteensopimattomuutta sekä sellaisia käyttöön ja kunnossapitoon liittyviä suhteettomia teknisiä vaikeuksia, joiden vuoksi on perusteltua noudattaa neuvottelumenettelyä julkaisematta ennakolta hankintailmoitusta, ottaen huomioon tapauksen monimuotoisuus ja asianomaiset tarvikkeiden yhteentoimivuutta ja standardointia koskevat vaatimukset. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi, kun uusia osia integroidaan nykyisiin järjestelmiin tai järjestelmiä uudenaikaistetaan.

(52)

Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien tiettyjen hankintojen osalta saattaa vain yksi talouden toimija pystyä toteuttamaan sopimuksen, koska sillä on yksinoikeus tai koska syyt ovat teknisiä. Näissä tapauksissa hankintaviranomaisen/hankintayksikön olisi sallittava tehdä hankintasopimuksia tai puitesopimuksia suoraan tämän ainoan toimijan kanssa. Kuitenkin tekniset syyt, jotka selittävät, miksi ainoastaan yksi talouden toimija voi toteuttaa hankintasopimuksen, olisi määriteltävä tarkasti ja ne olisi perusteltava tapauskohtaisesti. Niihin voitaisiin sisällyttää esimerkiksi se, että muun kuin valittuna talouden toimijana vaikuttavan ehdokkaan on puhtaasti teknisistä syistä käytännössä mahdotonta saavuttaa vaaditut tavoitteet tai että on tarpeen käyttää erityistä tietotaitoa, välineitä tai keinoja, joita ainoastaan yhdellä toimijalla on käytettävissään. Näin voi tapahtua esimerkiksi muunneltaessa tai asennettaessa jälkeenpäin erityisen monimutkaista kalustoa. Tekniset syyt voivat olla myös peräisin erityisistä yhteentoimivuus- tai turvallisuusvaatimuksista, jotka on täytettävä, jotta varmistetaan asevoimien tai turvallisuusjoukkojen toiminta.

(53)

Lisäksi tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien sopimusten erityispiirteiden vuoksi on varauduttava uusiin olosuhteisiin, joita voi ilmetä tässä direktiivissä tarkoitetuilla aloilla.

(54)

Jäsenvaltioiden asevoimat voivat joutua tulemaan väliin kriisitilanteissa ulkomailla esimerkiksi rauhanturvaoperaatioiden osana. Tällaisen väliintulon alussa tai aikana saattaa jäsenvaltioiden tai niiden asevoimien turvallisuuden vuoksi olla tarpeen tehdä tietyt hankinnat niin nopeasti, ettei tässä direktiivissä säädettyjen sopimuksentekomenettelyjen tavanomaisia määräaikoja voida noudattaa. Tällainen kiireellinen tilanne voisi myös syntyä turvallisuusjoukkojen omista tarpeista, jos esimerkiksi unionin alueella tapahtuu terroristihyökkäys.

(55)

Tutkimuksen ja kehityksen edistäminen on ratkaisevassa asemassa Euroopan unionin puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan lujittamisessa, ja hankintojen avaaminen auttaa osaltaan tämän tavoitteen toteutumista. Tutkimuksen ja kehityksen tärkeys tällä erityisellä alalla tekee kuitenkin perustelluksi mahdollisimman suuren joustavuuden tutkimukseen liittyviä toimituksia ja palveluja koskevien hankintasopimusten tekemisessä. Samalla tämä joustavuus ei saisi estää kuitenkaan oikeudenmukaista kilpailua tuotteen elinkaaren myöhemmissä vaiheissa. Tutkimusta ja kehitystä koskevien hankintasopimusten olisi siksi katettava toimet ainoastaan siihen vaiheeseen saakka, jossa uusien tekniikoiden kypsyyttä voidaan arvioida järkevästi ja niiden riskit poistaa. Tutkimusta ja kehitystä koskevia hankintasopimuksia ei pitäisi käyttää kyseisen vaiheen jälkeen keinona välttää tämän direktiivin säännökset, mukaan luettuna seuraavien vaiheiden tarjoajan valinta ennakolta.

Toisaalta ei ole tarpeen, että hankintaviranomaisten/hankintayksiköiden olisi järjestettävä erikseen tarjousta myöhempien vaiheiden osalta, jos hankintasopimus, joka kattaa tutkimustoiminnat, sisältää jo näitä vaiheita koskevan vaihtoehdon ja se tehdään rajoitetun menettelyn tai neuvottelumenettelyn avulla julkistamalla hankintasopimusta koskeva ilmoitus tai tarvittaessa kilpailullisen neuvottelumenettelyn avulla.

(56)

Avoimuuden varmistamiseksi olisi määrättävä säännöistä, jotka koskevat hankintaviranomaisten/hankintayksiköiden julkaisemia asianmukaisia tietoja ennen sopimuksentekomenettelyä ja sen lopussa. Lisäksi ehdokkaille ja tarjoajille olisi annettava erityisiä tietoja kyseisen menettelyn tuloksista. Hankintaviranomaisten/hankintayksiköiden olisi kuitenkin voitava olla antamatta joitakin vaadittuja tietoja, jos ja siltä osin kuin tällaisten tietojen antaminen estäisi lain täytäntöönpanoa tai olisi muulla tavoin vastoin yleistä etua, haittaisi talouden toimijoiden laillisia kaupallisia etuja tai voisi haitata niiden välistä oikeudenmukaista kilpailua. Tämän direktiivin kattamien rakennusurakoiden, toimitusten ja palvelujen luonteen ja erityispiirteiden vuoksi yleistä etua koskevat perusteet, jotka liittyvät kansallisten poliittisten toimien alaisuuteen kuuluvien pakollisten kansallisten määräysten noudattamiseen erityisesti puolustus- ja turvallisuuskysymyksissä, ovat erityisen merkittäviä tässä suhteessa.

(57)

Kun otetaan huomioon tieto- ja viestintätekniikan viimeaikainen kehitys ja sen antamat mahdollisuudet yksinkertaistaa toimintoja, sähköiset keinot olisi asetettava yhdenvertaiseen asemaan tavanomaisten viestintä- ja tiedonvaihtotapojen kanssa. Valitun tavan ja tekniikan olisi oltava mahdollisimman pitkälti yhteensopiva muissa jäsenvaltioissa käytössä olevien tekniikoiden kanssa.

(58)

Toimivan kilpailun toteutuminen tässä direktiivissä tarkoitettujen julkisten hankintojen alalla edellyttää sitä, että jäsenvaltioiden hankintaviranomaisten/hankintayksiköiden laatimat hankintailmoitukset julkaistaan koko yhteisössä. Yhteisön talouden toimijoiden on voitava näissä ilmoituksissa olevien tietojen perusteella päättää, ovatko ehdotetut sopimukset niitä kiinnostavia. Tätä varten niille olisi annettava riittävät tiedot sopimuksen kohteesta ja sopimukseen liittyvistä ehdoista. Näin ollen on tärkeää varmistaa julkaistujen ilmoitusten parempi näkyvyys käyttämällä asianmukaisia välineitä, kuten standardimuotoisia hankintailmoituslomakkeita ja CPV:tä, joka on hankintoja koskevien sopimusten yhteydessä käytettävä viitenimikkeistö.

(59)

Tietojen toimittamiseen sähköisessä muodossa olisi tämän direktiivin yhteydessä sovellettava sähköisiä allekirjoituksia koskevista yhteisön puitteista 13 päivänä joulukuuta 1999 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 1999/93/EY (11) sekä sähköistä kaupankäyntiä sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8 päivänä kesäkuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2000/31/EY (”direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä”) (12). Hankintamenettelyt edellyttävät mainituissa direktiiveissä vaadittua korkeampaa turvallisuuden ja luottamuksellisuuden tasoa. Tästä syystä tarjousten ja osallistumishakemusten sähköiseen vastaanottamiseen käytettyjen välineiden olisi täytettävä erityiset lisävaatimukset. Tätä varten olisi mahdollisuuksien mukaan rohkaistava sähköisten allekirjoitusten ja erityisesti kehittyneiden sähköisten allekirjoitusten käyttöä. Vapaaehtoisten akkreditointijärjestelmien olemassaolo voisi toisaalta luoda suotuisat puitteet kyseisiä laitteita koskevien varmennepalvelujen tason nostamiseen.

(60)

Sähköisten välineiden käyttö säästää aikaa. Näin ollen olisi sähköisiä välineitä käytettäessä asetettava lyhyemmät määräajat osallistumistarjousten ja -pyyntöjen vastaanottamiselle, kuitenkin sillä edellytyksellä, että välineet ovat yhteisön tasolla käytettyjen tiedonvälitystä koskevien järjestelyjen mukaisia.

(61)

Ehdokkaiden soveltuvuuden varmistaminen sekä heidän valintansa olisi suoritettava avoimissa olosuhteissa. Tätä varten olisi esitettävä syrjimättömät perusteet, joita hankintaviranomaiset/hankintayksiköt voivat käyttää kilpailijoiden valinnassa, ja menettelyt, joita talouden toimijat voivat käyttää osoittaakseen, että ne täyttävät nämä perusteet. Avoimuutta silmällä pitäen hankintaviranomaisen/hankintayksikön olisi julkisia hankintoja koskevan sopimuksen kilpailuttamisen yhteydessä ilmoitettava valinnassa käyttämänsä valintaperusteet sekä erityinen suorituskyvyn taso, jota se mahdollisesti taloudellisilta toimijoilta edellyttää, jotta ne voivat osallistua hankintamenettelyyn.

(62)

Hankintaviranomainen/hankintayksikkö voi rajoittaa ehdokkaiden määrää rajoitetuissa ja neuvottelumenettelyissä, joihin liittyy hankintailmoituksen julkaiseminen, sekä kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä. Ehdokkaiden määrän rajoittaminen olisi suoritettava hankintailmoituksessa esitetyin objektiivisin perustein. Talouden toimijoiden henkilökohtaista asemaa koskevien perusteiden osalta saattaa riittää, että hankintailmoituksessa viitataan yleisesti tässä direktiivissä mainittuihin seikkoihin.

(63)

Neuvottelumenettelyssä, josta julkaistaan hankintailmoitus, ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä on aiheellista sallia, että hankintaviranomaiset/hankintayksiköt voivat määrätä menettelyn toteuttamisesta peräkkäisissä vaiheissa siten, että vähennetään ennalta ilmoitettujen sopimuksen tekemistä koskevien perusteiden pohjalta käsiteltävien tai neuvoteltavien tarjousten määrää asteittain, ottaen huomioon mahdollisesti tarvittava joustavuus ja näihin hankintamenettelyihin liittyvät korkeat kustannukset. Tässä vähentämisessä olisi varmistettava todellinen kilpailu, mikäli ratkaisujen tai soveltuvien ehdokkaiden määrä sen mahdollistaa.

(64)

Tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroista tunnustamista koskevia yhteisön sääntöjä sovelletaan silloin, kun hankintamenettelyyn osallistumiseksi on esitettävä todisteet erityisestä pätevyydestä.

(65)

Olisi vältettävä tekemästä hankintoja koskevia sopimuksia sellaisten talouden toimijoiden kanssa, jotka ovat osallistuneet rikollisjärjestön toimintaan, tai joiden on todettu syyllistyneen Euroopan yhteisöjen taloudellisia etuja vahingoittavaan lahjontaan tai petokseen, rahanpesuun, terrorismin rahoittamiseen tai terrorismirikokseen taikka terrorismiin liittyviin rikoksiin. Hankintaviranomaisten/hankintayksiköiden olisi tarvittaessa pyydettävä hakijoita, ehdokkaita tai tarjoajia toimittamaan asiaa koskevat asiakirjat, ja ne voivat pyytää asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia toimimaan kanssaan yhteistyössä, jos ne epäilevät ehdokkaiden tai tarjoajien henkilökohtaista asemaa. Tällaiset talouden toimijat olisi suljettava pois kilpailusta heti, kun hankintaviranomainen/hankintayksikkö on saanut tiedon tällaisista rikoksista annetusta kansallisen lainsäädännön mukaisesta tuomiosta, joka on lainvoimainen. Jos kansallisessa lainsäädännössä on tätä koskevia säännöksiä, lopulliseen tuomioon tai päätökseen, jolla on vastaavia vaikutuksia, johtanut hankintasopimuksia koskevan lainsäädännön rikkominen laittomia sopimuksia tekemällä voidaan katsoa talouden toimijan ammatinharjoittamiseen liittyväksi lainvastaiseksi teoksi tai vakavaksi virheeksi. Olisi myös oltava mahdollista sulkea talouden toimijoita pois hankinnasta, jos hankintaviranomaisella/hankintayksiköllä on tietoja, jotka ovat tarvittaessa peräisin suojatusta lähteestä ja jotka osoittavat, että kyseiset toimijat eivät ole tarpeeksi luotettavia jäsenvaltion turvallisuudelle aiheutuvien riskien poissulkemiseksi. Tällaiset riskit voisivat olla peräisin ehdokkaan toimittamien tuotteiden tietyistä piirteistä tai ehdokkaan omistusrakenteesta.

(66)

Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27 päivänä marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY (13) ja miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta ja mahdollisuuksista työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa 9 päivänä helmikuuta 1976 annetun neuvoston direktiivin 76/207/ETY (14) täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten säännösten noudattamatta jättäminen, joka on todettu lopullisella tuomiolla tai päätöksellä, jolla on vastaavat vaikutukset, voidaan katsoa talouden toimijan ammatinharjoittamiseen liittyväksi lainvastaiseksi teoksi tai vakavaksi virheeksi.

(67)

Alan arkaluonteisuus huomioon ottaen hankintasopimuksen saaneiden talouden toimijoiden luotettavuus on ratkaisevan tärkeää. Tämä luotettavuus riippuu erityisesti niiden valmiuksista vastata toimitusvarmuutta ja tietoturvallisuutta koskeviin hankintaviranomaisen/hankintayksikön vaatimuksiin. Lisäksi mikään tässä direktiivissä ei saisi estää hankintaviranomaista/hankintayksikköä sulkemasta talouden toimijaa hankinnan ulkopuolelle missään hankintasopimuksen tekomenettelyn vaiheessa, jos hankintaviranomaisella/hankintayksiköllä on tietoja siitä, että hankintasopimuksen tekeminen kokonaan tai osittain kyseisen talouden toimijan kanssa voisi aiheuttaa riskin asianomaisen jäsenvaltion olennaisille turvallisuusintresseille.

(68)

Tietoturvallisuutta koskevan yhteisön järjestelmän puuttuessa on hankintaviranomaisten/hankintayksiköiden tai jäsenvaltioiden määriteltävä teknisen kapasiteetin taso, jota tällä alalla vaaditaan hankintamenettelyyn osallistumiseksi ja sen arvioimiseksi, saavuttavatko ehdokkaat vaaditun turvallisuuden tason. Monissa tapauksissa jäsenvaltioilla on kahdenvälisiä turvallisuussopimuksia, joissa on kansallisten turvallisuusselvitysten vastavuoroista tunnustamista koskevia sääntöjä. Silloinkin kun tällaisia sopimuksia on olemassa, toisesta jäsenvaltiosta olevien talouden toimijoiden kapasiteettia tietoturvallisuuden alalla voidaan tarkistaa ja tällainen tarkistaminen olisi tehtävä syrjimättömyyden, yhdenvertaisen kohtelun ja suhteellisuuden periaatteiden mukaisesti.

(69)

Hankintasopimukset olisi tehtävä objektiivisin perustein, joilla varmistetaan avoimuuden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattaminen ja joilla taataan, että tarjous arvioidaan avoimesti ja objektiivisesti todellisen kilpailun olosuhteissa. Tämän vuoksi on syytä hyväksyä vain kaksi hankintasopimuksen tekoperustetta, nimittäin ”alhaisin hinta” ja ”kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous”.

(70)

Jotta varmistetaan yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattaminen hankintasopimuksen tekemisessä, olisi säädettävä Euroopan yhteisöjen oikeuskäytännössä vakiintuneesta velvoitteesta taata tarvittava avoimuus, jotta kaikki ehdokkaat voivat kohtuudella saada tietoja kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseksi sovellettavista perusteista ja menettelyistä. Näin ollen hankintaviranomaisten/hankintayksiköiden on ilmoitettava hankintasopimuksen tekoperusteet ja kunkin perusteen suhteellinen painoarvo hyvissä ajoin, jotta tarjoajat ovat niistä tietoisia tarjousta laatiessaan. Hankintaviranomaiset/hankintayksiköt voivat poiketa hankintasopimusten tekoperusteiden painoarvon ilmoittamisesta asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, jotka niiden on kyettävä perustelemaan, jos painoarvoa ei voida määrittää ennakolta erityisesti sopimuksen monimutkaisuuden vuoksi. Tällöin niiden on ilmoitettava perusteiden merkitys alenevassa tärkeysjärjestyksessä.

(71)

Jos hankintaviranomaiset/hankintayksiköt päättävät tehdä sopimuksen kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, niiden on arvioitava tarjoukset hinta/laatu-suhteeltaan parhaan tarjouksen määrittämiseksi. Tätä varten niiden on määritettävä taloudelliset ja laadulliset perusteet, joiden nojalla on voitava määrittää hankintaviranomaiselle/hankintayksikölle kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Nämä perusteet on määriteltävä sopimuksen kohteen mukaisesti siten, että niiden perusteella voidaan arvioida kunkin tarjouksen suoritustaso suhteessa teknisissä eritelmissä määritettyyn sopimuksen kohteeseen sekä kunkin tarjouksen hintalaatusuhde.

(72)

Avoimuutta ja kilpailua koskevien velvoitteiden noudattaminen olisi varmistettava tehokkaalla muutoksenhakujärjestelmällä, joka perustuisi järjestelmään, josta neuvoston direktiiveissä 89/665/ETY (15) ja 92/13/ETY (16), sellaisina kuin ne ovat muutettuina Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2007/66/EY (17), säädetään direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY kattamien hankintasopimusten osalta. Erityisesti olisi annettava mahdollisuus riitauttaa sopimuksentekomenettely ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista sekä tarvittavat takeet kyseisen muutoksenhakumenettelyn tehokkuuden turvaamiseksi, kuten esimerkiksi odotusaika. Olisi myös oltava mahdollista riitauttaa laittomasti suoraan tehdyt hankintasopimukset tai tämän direktiivin vastaisesti tehdyt hankintasopimukset.

(73)

Muutoksenhakumenettelyissä olisi kuitenkin otettava huomioon puolustus- ja turvallisuusintressien suojeleminen muutoksenhakuelimissä noudatettavissa menettelyissä, väliaikaistoimenpiteiden valinta tai seuraamukset, joita määrätään avoimuutta tai kilpailua koskevien velvoitteiden rikkomisesta. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti voitava myös säätää, että hankintaviranomaisesta/hankintayksiköstä riippumaton muutoksenhakuelin ei voi todeta sopimusta pätemättömäksi, vaikka sopimus on tehty tässä direktiivissä tarkoitetuista syistä lainvastaisesti, jos muutoksenhakuelin toteaa kaikki asiaan vaikuttavat seikat tutkittuaan, että asianomaisen poikkeuksellisen tapauksen olosuhteet edellyttävät tiettyjen yleiseen etuun liittyvien pakottavien syiden huomioon ottamista. Tämän direktiivin kattamien rakennusurakoiden, toimitusten ja palveluiden luonteen ja erityispiirteiden vuoksi tällaisten pakottavien syiden olisi ennen kaikkea liityttävä jäsenvaltioiden yleisiin puolustus- ja turvallisuusintresseihin. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun hankintasopimuksen pätemättömyys ei aiheuttaisi vakavaa vaaraa ainoastaan hankintasopimuksen kohteena olevan erityisen hankkeen toteutumiselle, vaan jopa sellaisen laajamittaisen puolustus- ja/tai turvallisuusohjelman olemassaololle, jonka osana hanke on.

(74)

Erityisesti lausuntoihin, tilastollisiin selvityksiin ja käytettyyn nimikkeistöön liittyvät tietyt tekniset edellytykset sekä tähän nimikkeistöön viittaamisen edellytykset olisi vahvistettava ja mukautettava teknisten tarpeiden muuttumisen vuoksi. Näin ollen olisi säädettävä tätä koskevasta joustavasta ja nopeasta hyväksymismenettelystä.

(75)

Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (18) mukaisesti.

(76)

Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta tarkistaa sopimuksia koskevia kynnysarvoja yhdenmukaistamalla ne direktiivissä 2004/17/EY säädettyjen kynnysarvojen kanssa sekä muuttaa tiettyjä CPV-nimikkeistön viitenumeroita ja menettelyjä, jotka koskevat ilmoituksissa olevia viittauksia CPV:n yksittäisiin nimikkeisiin, sekä sähköisten vastaanottolaitteiden teknisiä yksityiskohtia ja ominaisuuksia.

Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, ne on hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

(77)

Kun valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn tavallisesti kuuluvia määräaikoja ei erittäin kiireellisissä tapauksissa voida noudattaa, komission olisi näitä toimenpiteitä hyväksyttäessä voitava soveltaa päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 6 kohdassa säädettyä kiireellistä menettelyä.

(78)

Paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (19) 34 kohdan mukaisesti jäsenvaltioita kannustetaan laatimaan itseään varten ja yhteisön edun vuoksi omia taulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan tämän direktiivin ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista koskevien toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne.

(79)

Komission olisi suoritettava kausittainen arviointi, jossa se tarkastelee, toimivatko puolustustarvikemarkkinat avoimesti, läpinäkyvästi ja kilpailua edistävästi, ja jossa se käsittelee tämän direktiivin vaikutuksia markkinoihin, esimerkiksi pk-yritysten osallistumisen osalta.,

I OSASTO

1 artikla

2 artikla

3 artikla

4 artikla

II OSASTO

I LUKU

5 artikla

6 artikla

7 artikla

II LUKU

1 jakso

8 artikla

9 artikla

2 jakso

10 artikla

3 jakso

11 artikla

12 artikla

13 artikla

4 jakso

14 artikla

III LUKU

15 artikla

16 artikla

17 artikla

IV LUKU

18 artikla

19 artikla

20 artikla

21 artikla

22 artikla

23 artikla

24 artikla

V LUKU

25 artikla

26 artikla

27 artikla

28 artikla

29 artikla

VI LUKU

1 jakso

30 artikla

31 artikla

32 artikla

2 jakso

33 artikla

3 jakso

34 artikla

35 artikla

4 jakso

36 artikla

5 jakso

37 artikla

VII LUKU

1 jakso

38 artikla

2 jakso

39 artikla

40 artikla

41 artikla

42 artikla

43 artikla

44 artikla

45 artikla

46 artikla

3 jakso

47 artikla

48 artikla

49 artikla

III OSASTO

I LUKU

50 artikla

51 artikla

52 artikla

53 artikla

II LUKU

54 artikla

IV OSASTO

55 artikla

56 artikla

57 artikla

58 artikla

59 artikla

60 artikla

61 artikla

62 artikla

63 artikla

64 artikla

V OSASTO

65 artikla

66 artikla

67 artikla

68 artikla

69 artikla

70 artikla

71 artikla

72 artikla

73 artikla

74 artikla

75 artikla

Liite I

Liite II

Liite III

Liite IV

Liite V

Liite VI

Liite VII

Liite VIII

1)

”yhteisellä hankintasanastolla” (Commun Procurement Vocabulary, CPV) hankintaviranomaisten/hankintayksiköiden tekemissä hankintasopimuksissa käytettävää viitenimikkeistöä, joka on hyväksytty asetuksella (EY) N:o 2195/2002;

2)

”hankintaa koskevilla sopimuksilla” direktiivin 2004/17/EY 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ja direktiivin 2004/18/EY 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja rahallista vastiketta vastaan tehtyjä kirjallisia sopimuksia;

3)

”rakennusurakkaa koskevilla sopimuksilla” sopimuksia, joiden tarkoituksena on jonkin CPV:n 45 osastossa tarkoitettuun toimintaan liittyvän rakennustyön tai rakennusurakan toteuttaminen tai sekä suunnittelu että toteuttaminen, taikka hankintaviranomaisen/hankintayksikön asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttaminen millä tahansa tavalla. ”Rakennusurakka” on sellainen talon- tai maanrakennustöiden kokonaisuus, joka itsessään on tarkoitettu täyttämään taloudellinen tai tekninen tarkoitus;

4)

”tavarahankintoja koskevilla sopimuksilla” muita kuin rakennusurakoita koskevia sopimuksia, joiden tarkoituksena on tuotteiden osto, leasing, vuokraus tai osamaksulla hankkiminen osto-optioin tai ilman niitä;

Hankintasopimusta, jonka tarkoituksena on tuotteiden toimittaminen ja johon tämän ohella kuuluu liitännäisesti myös paikalleen sijoittamis- ja asennustöitä, pidetään tavarahankintoja koskevana hankintasopimuksena;

5)

”palveluhankintaa koskevilla sopimuksilla” hankintaa koskevia muita kuin rakennusrakkaan tai tavaran toimittamiseen liittyviä sopimuksia, joiden kohteena on palvelujen suorittaminen;

Hankintasopimusta, jonka kohteena ovat sekä tuotteet että palvelut, pidetään ”palveluhankintaa koskevana sopimuksena”, jos palvelujen arvo on suurempi kuin hankintasopimukseen sisältyvien tuotteiden arvo.

Hankintasopimusta, jonka kohteena ovat CPV:n 45 osastossa mainitut palvelut, jotka ovat vain liitännäisiä sopimuksen pääasialliseen kohteeseen nähden, pidetään palveluhankintaa koskevana sopimuksena;

6)

”sotilaskalustolla” kalustoa, joka on erityisesti suunniteltu tai sovitettu sotilaallisiin tarkoituksiin ja tarkoitettu käytettäväksi aseena, ammuksena tai sotamateriaalina;

7)

”arkaluonteisella välineistöllä”, ”arkaluonteisilla rakennusurakoilla” ja ”arkaluonteisilla palveluilla” välineistöä, rakennusurakoita ja palveluita, jotka on tarkoitettu turvallisuustarkoituksiin ja joihin liittyy, jotka edellyttävät ja/tai jotka sisältävät turvaluokiteltuja tietoja;

8)

”turvaluokitelluilla tiedoilla” niiden muodosta, luonteesta tai siirtotavasta riippumatta kaikkia tietoja ja aineistoja, joille on määritelty turvaluokitusta tai suojelua koskeva taso ja jotka vaativat kansallisen turvallisuuden sekä jäsenvaltiossa voimassa olevien lakien, säännösten tai hallinnollisten määräysten mukaisesti suojaa kaikkea luvatta toimivan henkilön suorittamaa väärinkäyttöä, tuhoamista, poistoa, levittämistä, kadottamista tai käyttöä vastaan tai mitä tahansa muuntyyppistä vaaraa vastaan;

9)

”hallituksella” jäsenvaltion tai kolmannen maan valtiollista, alueellista tai paikallista hallitusta;

10)

”kriisillä” jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa ilmenevää tilannetta, jossa vahinkoa aiheuttavat tapahtumat ovat mittasuhteiltaan selvästi arkielämän vahinkoa aiheuttavia tapahtumia laajempia ja jossa ihmisten elämä ja terveys tai huomattava määrä arvokasta omaisuutta taikka väestön elinmahdollisuuksien kannalta välttämättömät huoltotoimet ovat merkittävästi vaarantuneet tai rajoittuneet; kriisin katsotaan olevan kyseessä myös, kun mainitunkaltaisen vahinkoa aiheuttavan tapahtuman uhkaa on pidettävä välittömänä; aseellisia selkkauksia ja sotia pidetään tätä direktiiviä sovellettaessa kriiseinä;

11)

”puitejärjestelyllä” yhden tai useamman hankintaviranomaisen/hankintayksikön ja yhden tai useamman talouden toimijan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot erityisesti hintojen ja tarvittaessa ennakoitujen määrien osalta;

12)

”sähköisellä huutokaupalla” toistuvaa prosessia, jonka kuluessa uusia alennettuja hintoja ja/tai tarjouksen sisältämiä tiettyjä tekijöitä koskevia uusia arvoja esitetään sähköisesti ja joka toteutetaan sen jälkeen, kun tarjousten arviointi on saatu kokonaisuudessaan ensimmäisen kerran päätökseen, ja joka mahdollistaa tarjousten luokittelun automaattisten arviointimenetelmien pohjalta.

Tietyt rakennusurakat ja tietyt palveluhankinnat, joiden sisältönä ovat immateriaaliset suoritukset, kuten rakennusurakoiden suunnittelu, eivät näin ollen voi olla sähköisen huutokaupan kohteena;

13)

”urakoitsijalla”, ”tavarantoimittajalla” ja ”palvelujen suorittajalla” luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä tai julkista yksikköä taikka tällaisten henkilöiden ja/tai laitosten ryhmittymää, joka tarjoaa markkinoilla rakennustöiden ja/tai -urakoiden toteuttamista, tuotteita tai palveluja;

14)

”talouden toimijalla” urakoitsijaa, tavarantoimittajaa tai palvelujen suorittajaa. Ilmaisua ”talouden toimija” käytetään yksinomaan tekstin yksinkertaistamiseksi;

15)

”ehdokkaalla” talouden toimijaa, joka on pyytänyt kutsua osallistua rajoitettuun menettelyyn, neuvottelumenettelyyn tai kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn;

16)

”tarjoajalla” talouden toimijaa, joka on jättänyt tarjouksen rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä tai kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä;

17)

”hankintaviranomaisilla/hankintayksiköillä” direktiivin 2004/18/EY 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja hankintaviranomaisia ja direktiivin 2004/17/EY 2 artiklassa tarkoitettuja hankintayksikköjä;

18)

”yhteishankintayksiköllä” direktiivin 2004/18/EY 1 artiklan 9 kohdassa tarkoitettua ja direktiivin 2004/17/EY 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua hankintaviranomaista/hankintayksikköä tai eurooppalaista julkista elintä, joka

19)

”rajoitetuilla menettelyillä” menettelyä, joihin kaikki talouden toimijat voivat pyytää saada osallistua ja joissa ainoastaan hankintaviranomaisen/hankintayksikön kutsumat talouden toimijat voivat jättää tarjouksia;

20)

”neuvottelumenettelyillä” menettelyjä, joissa hankintaviranomainen/hankintayksikkö kutsuu mukaan valitsemansa talouden toimijat ja neuvottelee sopimuksen ehdot yhden tai useamman toimijan kanssa;

21)

”kilpailullisella neuvottelumenettelyllä” menettelyä, johon kaikki talouden toimijat voivat pyytää saada osallistua ja jossa hankintaviranomainen/hankintayksikkö neuvottelee menettelyyn hyväksyttyjen ehdokkaiden kanssa löytääkseen yhden tai useampia ratkaisuja, jotka vastaavat hankintaviranomaisen tarpeita ja joiden perusteella valittuja ehdokkaita pyydetään tekemään tarjouksensa;

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun menettelyn käyttämisen kannalta hankintasopimuksen katsotaan olevan erityisen monimutkainen, jos hankintaviranomainen/hankintayksikkö ei kykene objektiivisesti

22)

”alihankintasopimuksella” rahallista vastiketta vastaan tehtyä kirjallista sopimusta, joka on tehty sopimuspuoleksi valitun tarjoajan ja yhden tai useamman talouden toimijan välillä ja jonka kohteena ovat rakennusurakat, tuotteiden toimittaminen tai palvelujen tarjoaminen;

23)

”Sidossuhteessa olevalla yrityksellä” tarkoitetaan yritystä, johon sopimuspuoleksi valittu toimija voi suoraan tai välillisesti käyttää määräysvaltaa tai joka voi käyttää määräysvaltaa sopimuspuoleksi valittuun toimijaan taikka joka yhdessä sopimuspuoleksi valitun toimijan kanssa on toisen yrityksen määräysvallan alainen omistuksen, rahoitusosuuden tai yritystä koskevien sääntöjen perusteella. Yrityksellä katsotaan olevan määräysvalta toisessa yrityksessä, kun se suoraan tai välillisesti:

24)

ilmaisulla ”kirjallinen” sanojen ja/tai numeroiden yhdistelmää, joka voidaan lukea, tuottaa uudelleen ja sen jälkeen antaa tiedoksi. Tämä ilmaisu voi sisältää sähköisessä muodossa lähetettyjä ja tallennettuja tietoja;

25)

”sähköisellä muodolla” viestintämuotoa, jossa käytetään sähköteknisiä tietojen käsittely- ja tallennusvälineitä (myös digitaalista kompressiota) ja jossa tietoja levitetään, välitetään ja vastaanotetaan johtoja pitkin, radioteitse, optisesti tai muulla sähkömagneettisella tavalla;

26)

”elinkaarella” kaikkia mahdollisia peräkkäisiä tuotteen vaiheita, toisin sanoen tutkimusta ja kehitystä, teollista kehittämistä, tuotantoa, korjausta, nykyaikaistamista, muuttamista, ylläpitoa, kuljetusta, koulutusta, testausta, poistoa ja hävittämistä;

27)

”tutkimuksella ja kehityksellä” kaikkia toimintoja, jotka koostuvat perustutkimuksesta, soveltavasta tutkimuksesta ja kokeellisesta kehittämisestä ja joissa viimeksi mainittuun voivat sisältyä teknologian esittelijät, toisin sanoen laitteet, joilla esitellään uuden käsitteen tai uuden tekniikan toimintaa asiaankuuluvassa tai tyypillisessä ympäristössä;

28)

”siviilihankinnoilla” hankintasopimuksia, jotka eivät ole 2 artiklan alaisia ja jotka koskevat muiden kuin sotilaallisten tuotteiden, rakennusurakoiden tai kuljetuspalvelujen hankintaa ja jotka on tehty 17 artiklassa määriteltyjen ehtojen mukaisesti.

a)

puolustustarvikkeiden sekä kaikkien niiden osien, komponenttien ja/tai osakokonaisuuksien hankinta;

b)

arkaluonteisen välineistön sekä kaikkien sen osien, komponenttien ja/tai osakokonaisuuksien hankinta;

c)

hankkia rakennusurakoita, tavaroita ja palveluja, jotka liittyvät suoraan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin tarvikkeisiin niiden kaikkia ja mitä tahansa elinkaaren vaiheita varten;

d)

hankkia rakennusurakoita ja palveluja erityisesti sotilaallisiin tarkoituksiin tai arkaluonteisia rakennusurakoita tai arkaluonteisia palveluja.

a)

412 000 euroa tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten osalta;

b)

5 150 000 euroa rakennusurakoita koskevien sopimusten osalta.

5.

a)

määräaikaisten, enintään 12 kuukautta voimassa olevien hankintasopimusten ennakoitua sopimuksen voimassaolon aikaista kokonaisarvoa tai määräaikaisten, yli 12 kuukautta voimassa olevien sopimusten kokonaisarvoa arvioitu jäännösarvo mukaan lukien;

b)

määräämättömäksi ajaksi tehtyjen hankintasopimusten tai hankintasopimusten, joiden voimassaoloa ei voida määrittää, kuukausiarvoa kerrottuna luvulla 48.

a)

viimeksi kuluneiden 12 kuukauden tai viimeksi kuluneen varainhoitokauden aikana peräkkäin tehtyjen hankintasopimusten yhteisarvoa mahdollisuuksien mukaan oikaistuna alkuperäisen sopimuksen alkamista seuraavien 12 kuukauden aikana odotettavissa olevien määrän tai arvon muutosten mukaisesti; tai

b)

niiden sopimusten kokonaisarvoa, jotka tehdään ensimmäistä tavarantoimitusta seuraavien 12 kuukauden aikana tai, jos se on pitempi kuin 12 kuukautta, varainhoitokauden aikana.

a)

seuraavissa palveluissa:

b)

niissä palveluhankintoja koskevissa sopimuksissa, joissa ei ilmoiteta kokonaishintaa:

—

jos yhteishankintayksikkö on noudattanut sitä, tai

—

kun yhteishankintayksikkö ei ole hankintaviranomainen/hankintayksikkö, jos sen soveltamat hankintasopimuksen myöntämistä koskevat säännöt noudattavat kaikkia tämän direktiivin määräyksiä ja myönnetyt sopimukset voivat olla sellaisten tehokkaiden korjaustoimenpiteiden alaisia, joita voidaan verrata IV osastossa säädettyihin toimenpiteisiin.

a)

erityiset menettelysäännöt yhden tai useamman jäsenvaltion ja yhden tai useamman kolmannen maan välisen kansainvälisen sopimuksen tai järjestelyn nojalla;

b)

erityiset menettelysäännöt tehdyn kansainvälisen sopimuksen tai järjestelyn nojalla, joka liittyy joukkojen sijoittamiseen ja joka koskee jossakin jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa toimivia yrityksiä;

c)

erityiset menettelysäännöt, jotka koskevat kansainvälistä järjestöä, joka ostaa omiin tarkoituksiinsa, eikä hankintasopimuksiin, jotka jäsenvaltion on tehtävä näiden sääntöjen mukaisesti.

a)

hankintasopimukset, joissa tämän direktiivin sääntöjen soveltaminen velvoittaisi jäsenvaltiota toimittamaan tietoja, joiden julkistamista se pitää oman olennaisen turvallisuusintressiensä vastaisena;

b)

tiedustelutoimintaa koskevat sopimukset;

c)

hankintasopimukset, jotka on tehty sellaisen tutkimukseen ja kehitykseen perustuvan yhteistoimintaohjelman puitteissa, jota vähintään kaksi jäsenvaltiota toteuttaa uuden tuotteen ja tarvittaessa tämän tuotteen elinkaaren kaikkien myöhempien vaiheiden tai sen osien kehittämiseksi. Tällaista pelkästään jäsenvaltioiden välistä yhteistyöohjelmaa vahvistettaessa jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle T&K- menojen osuus suhteessa yhteistoimintaohjelman kokonaiskustannuksiin, kustannustenjakosopimus sekä suunniteltu osuus ostoista jäsenvaltiota kohti, jos niitä on;

d)

jossakin kolmannessa maassa tehdyt, myös siviilihankintaa koskevat hankintasopimukset, jotka toteutetaan lähetettäessä joukkoja unionin alueen ulkopuolelle, kun operationaaliset tarpeet vaativat tekemään niitä sellaisten talouden toimijoiden kanssa, jotka oleskelevat operaatioiden alueella;

e)

maan, olemassa olevien rakennusten tai muun kiinteän omaisuuden hankinta tai vuokraus millä tahansa rahoitusmuodolla taikka näihin liittyviä oikeuksia koskevat palveluhankinnat;

f)

hankintasopimukset, jotka hallitus on tehnyt toisen hallituksen kanssa ja jotka liittyvät

g)

välimies- ja sovittelupalveluja koskevat sopimukset;

h)

rahoituspalvelut, lukuun ottamatta vakuutuspalveluita;

i)

työsopimukset;

j)

muita tutkimus- ja kehittämispalveluja koskevat sopimukset kuin ne, joista saatava hyöty koituu yksinomaan hankintaviranomaiselle käytettäväksi tämän omassa toiminnassa, jos hankintaviranomainen/hankintayksikkö korvaa suoritetun palvelun kokonaan.

a)

joko viittaamalla liitteessä III määriteltyihin teknisiin eritelmiin ja, etusijajärjestyksessä

Jokaiseen viittaukseen liitetään ilmaisu ”tai vastaava”;

b)

tai suorituskykyä koskevien tai toiminnallisten vaatimusten perusteella; näihin voi sisältyä ympäristöominaisuuksia.

Niiden on kuitenkin oltava riittävän täsmällisiä, jotta tarjoajat pystyvät niiden pohjalta määrittämään hankintasopimuksen kohteen ja hankintaviranomaiset/hankintayksiköt tekemään kyseisen hankintasopimuksen;

c)

tai edellä b alakohdassa tarkoitettujen suorituskykyä koskevien tai toiminnallisten vaatimusten perusteella viittaamalla a alakohdassa mainittuihin eritelmiin pitäen olettamana, että eritelmät ovat näiden suorituskykyä koskevien tai toiminnallisten vaatimusten mukaisia;

d)

taikka viittaamalla a alakohdassa tarkoitettuihin eritelmiin tiettyjen ominaisuuksien osalta ja b alakohdassa tarkoitettuun suorituskykyä koskeviin ja toiminnallisiin vaatimuksiin muiden ominaisuuksien osalta.

—

eritelmät soveltuvat hankintasopimuksen kohteena olevien tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksien määrittämiseen,

—

merkkiä koskevat vaatimukset kehitetään tieteellisen tiedon pohjalta,

—

ympäristömerkit hyväksytään prosessissa, johon kaikki asianomaiset osapuolet, kuten viranomaiset, kuluttajat, valmistajat, vähittäiskaupan edustajat ja ympäristöjärjestöt voivat osallistua, ja

—

merkit ovat kaikkien asiasta kiinnostuneiden osapuolten saatavilla.

—

ilmoittamaan tarjouksessaan kaikki sopimuksen osat, jotka tarjoaja aikoo antaa alihankintaan kolmannelle osapuolelle ja kaikille ehdotetuille alihankkijoille, sekä heille ehdotetun alihankintasopimuksen sisällön ja/tai

—

ilmoittamaan kaikista muutoksista, jotka tapahtuvat alihankkijoiden tasolla sopimuksen toteuttamisen aikana.

a)

jo ilmoitetun tarjoajan ja alihankkijan sitoutuminen turvaamaan asianmukaisesti kaikkien hallussaan olevien tai tietoonsa tulevien turvaluokiteltujen tietojen luottamuksellisuuden sopimuksen koko keston aikana sekä sopimuksen lopettamisen tai päättymisen jälkeen asianmukaisten lakien, säännösten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti;

b)

tarjoajan sitoutuminen vaatimaan a alakohdassa tarkoitettu sitoumus muilta alihankkijoilta, joita se käyttää alihankkijoina sopimuksen täyttämisen aikana;

c)

sellaiset riittävät tiedot jo ilmoitetuista alihankkijoista, joiden perusteella hankintaviranomainen/hankintayksikkö voi todeta, onko kaikilla alihankkijoilla tarvittavat valmiudet suojata niiden arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuus, joihin niillä on pääsy tai joita niiden on tuotettava alihankintatoimia suorittaessaan;

d)

tarjoajan sitoutuminen toimittamaan c alakohdassa vaaditut tiedot uusista alihankkijoista ennen alihankintasopimuksen tekemistä niiden kanssa.

a)

todistus tai asiakirjat, jotka osoittavat hankintaviranomaiselle/hankintayksikölle tyydyttävästi, että tarjoaja pystyy noudattamaan sopimukseen liittyviä tavaroiden vientiä, siirtoa ja kauttakuljetusta koskevia vaatimuksia, mihin voi myös liittyä kaikki yhdeltä tai useammalta asianomaisen jäsenvaltiolta saadut lisäasiakirjat;

b)

hankintaviranomaisen/hankintayksikön ilmoitus kaikista rajoituksista, jotka koskevat tuotteiden tai palveluiden paljastamista, siirtoa tai käyttöä tai kaikkia näiden tuotteiden sekä palvelujen tuloksia, jotka olisivat tuloksena vientiä koskevasta valvonnasta tai turvajärjestelyistä;

c)

todistus tai asiakirjat, jotka osoittavat, että tarjoaja kykenee toimitusketjun organisaation ja sijainnin puolesta noudattamaan hankintaviranomaisen/hankintayksikön vaatimuksia, jotka koskevat tarjouspyyntöasiakirjoissa tarkoitettua toimitusvarmuutta, sekä sitoumus sen varmistamisesta, että mahdolliset muutokset toimitusketjussa sopimuksen toteuttamisen aikana eivät vaikuta kielteisesti näiden vaatimusten noudattamiseen;

d)

tarjoajan sitoutuminen perustamaan ja/tai ylläpitämään vaadittua kapasiteettia täyttääkseen hankintaviranomaisen/hankintayksikön kriisitilanteessa vaatimat lisätarpeet sovittavien ehtojen mukaisesti;

e)

kaikki lisäasiakirjat, jotka on saatu tarjoajan kansallisilta viranomaisilta ja jotka koskevat hankintaviranomaisen/hankintayksikön vaatimien lisätarpeiden täyttämistä kriisitilanteessa;

f)

tarjoajan sitoutuminen toteuttamaan hankintasopimuksen kohteena olevien tarvikkeiden huolto, uudenaikaistaminen tai mukauttaminen;

g)

tarjoajan sitoutuminen ilmoittamaan hankintaviranomaisille/hankintayksiköille ajoissa kaikista organisaation, toimitusketjun tai teollisuusstrategian muutoksista, jotka voivat vaikuttaa velvoitteisiin hankintaviranomaista/hankintayksikköä kohtaan;

h)

tarjoajan sitoutuminen toimittamaan hankintaviranomaiselle/hankintayksikölle sovittujen ehtojen mukaisesti kaikki tarvittavat erityisvälineet varaosien, komponenttien, osakokonaisuuksien ja erityisten testivälineiden tuottamiseksi, mukaan luettuna tekniset piirustukset, luvat ja käyttöohjeet siinä tapauksessa, että tarjoaja ei pysty enää tarjoamaan näitä tarvikkeita.

1)

Rakennusurakoita, tavaroita ja palveluja koskevien sopimusten osalta:

2)

Palveluja ja tavaroita koskevien sopimusten osalta:

3)

Tavarahankintoja koskevien sopimusten osalta:

4)

Rakennusurakoita ja palveluhankintoja koskevien sopimusten osalta:

5)

Kun kyseessä ovat sopimukset ilma- ja meriliikennepalvelujen toimittamisesta jäsenvaltion ulkomaille siirretyille tai siirrettäville asevoimille tai turvallisuusjoukoille, kun hankintaviranomaisen/hankintayksikön on hankittava tällaisia palveluja talouden toimijoilta, jotka takaavat tarjoustensa voimassaolon vain niin lyhyen ajan, ettei rajoitetulle menettelylle tai neuvottelumenettelylle, josta julkaistaan hankintailmoitus, asetettuja määräaikoja voida noudattaa, 33 artiklan 7 kohdassa tarkoitetut lyhennetyt määräajat mukaan luettuina.

—

puitejärjestelyssä vahvistetuin ehdoin ilman kilpailuttamista tai,

—

jos kaikkia ehtoja ei ole järjestelyssä vahvistettu, sen jälkeen kun osapuolia on uudelleen kilpailutettu samoin ehdoin, jotka määritellään tarvittaessa yksityiskohtaisesti, ja tarvittaessa lisäksi puitejärjestelyn, tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyin muin ehdoin, seuraavan menettelyn mukaisesti:

a)

tavarahankintojen osalta tuoteryhmittäin niiden hankintasopimusten tai puitejärjestelyjen ennakoidun yhteisarvon, jotka ne aikovat tehdä seuraavien 12 kuukauden aikana.

Hankintaviranomaisten/hankintayksiköiden on muodostettava tuoteryhmät CPV:n mukaisesti;

b)

palveluhankintojen osalta kussakin palvelujen pääluokassa niiden hankintasopimusten tai puitejärjestelyjen ennakoidun yhteisarvon, jotka ne aikovat tehdä seuraavien 12 kuukauden aikana;

c)

rakennusurakoiden osalta niiden hankintasopimusten tai puitejärjestelyjen olennaiset ominaisuudet, jotka ne aikovat tehdä.

—

osallistumishakemusten vastaanottamiselle asetetun määräajan on oltava vähintään 15 päivää hankintailmoituksen lähettämispäivästä tai, jos ilmoitus lähetetään sähköisessä muodossa liitteessä VI olevan 3 kohdan mukaisessa muodossa ja siinä säädettyä toimitustapaa noudattaen, vähintään 10 päivää, ja

—

tarjousten vastaanottamiselle asetetun määräajan on oltava rajoitetuissa menettelyissä vähintään 10 päivää tarjouspyynnön lähettämispäivästä.

—

tarjouspyyntöasiakirjat tai hankekuvaus ja kaikki täydentävät asiakirjat, tai

—

maininta ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettujen asiakirjojen saatavuudesta, jos ne on asetettu saataville suoraan 33 artiklan 5 kohdan mukaisesti sähköisessä muodossa.

a)

viittaus julkaistuun hankintailmoitukseen;

b)

määräaika tarjousten vastaanottamiselle, osoite, johon tarjoukset on toimitettava sekä kieli tai kielet, joilla ne on laadittava; kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä näitä tietoja ei saa sisällyttää kutsuun, jossa pyydetään osallistumaan vuoropuheluun, vaan kutsuun, jossa pyydetään esittämään tarjouspyyntö;

c)

kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä kuulemisvaiheen alkamispäivä ja osoite sekä käytettävä kieli tai kielet;

d)

maininta mahdollisesti toimitettavista asiakirjoista, joko ehdokkaan 38 artiklan mukaisesti esittämien todennettavissa olevien tietojen tueksi tai samassa artiklassa tarkoitettujen tietojen täydennykseksi 41 ja 42 artiklassa säädetyin edellytyksin;

e)

sopimuksentekoperusteiden suhteellinen painotus tai tarvittaessa kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseksi käytettävät perusteet alenevassa tärkeysjärjestyksessä, jos ne eivät ilmene hankintailmoituksesta, tarjouspyyntöasiakirjoista eivätkä hankekuvauksesta.

a)

jokaiselle hylätylle ehdokkaalle seikat, joiden perusteella asianomaisen ehdokkuus on hylätty;

b)

jokaiselle hylätylle tarjoajalle seikat, joiden perusteella asianomaisen tarjous on hylätty, erityisesti 18 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa seikat, joiden perusteella hankintaviranomainen on päättänyt, että vastaavuutta ei ole, tai että rakennusurakat, tavarat tai palvelut eivät täytä suorituskykyä koskevia tai toiminnallisia vaatimuksia, sekä 22 ja 23 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa seikat, joiden perusteella hankintaviranomainen on päättänyt, että tietoturvallisuutta ja toimitusvarmuutta koskevat vaatimukset eivät täyty;

c)

jokaiselle hyväksyttävän tarjouksen tehneelle, jonka tarjous on hylätty, valitun tarjouksen ominaisuudet ja suhteelliset edut sekä sopimuspuoleksi valitun tarjoajan nimi tai puitejärjestelyn osapuolet.

a)

tarjousten ja osallistumishakemusten sähköiseen toimittamiseen tarvittavia eritelmiä, myös salausta, koskevien tietojen on oltava asianomaisten osapuolten käytettävissä. Lisäksi tarjousten ja osallistumishakemusten sähköiseen vastaanottamiseen käytettävien laitteiden on oltava liitteen VIII vaatimusten mukaiset;

b)

jäsenvaltiot voivat direktiivin 1999/93/EY 5 artiklaa noudattaen vaatia, että sähköisessä muodossa tehdyissä tarjouksissa käytetään sen 1 kohdan mukaista kehittynyttä sähköistä allekirjoitusta;

c)

jäsenvaltiot voivat perustaa tai ylläpitää vapaaehtoisuuteen perustuvia akkreditointijärjestelmiä, joiden tarkoituksena on parantaa näihin laitteisiin liittyvien varmennepalvelujen tasoa;

d)

ehdokkaiden on sitouduttava toimittamaan sellaiset 39–44 ja 46 artiklassa tarkoitetut asiakirjat, todistukset ja ilmoitukset, joita ei ole saatavilla sähköisessä muodossa, ennen tarjousten ja osallistumishakemusten tekemiselle asetetun määräajan päättymistä.

a)

hakemukset osallistua hankintamenettelyihin voidaan tehdä kirjallisesti tai puhelimitse;

b)

silloin kun osallistumista pyydetään puhelimitse, asiasta on lähetettävä kirjallinen vahvistus ennen hakemusten vastaanottamisen määräajan päättymistä;

c)

hankintaviranomaiset/yksiköt voivat edellyttää, että telekopiona lähetetyt osallistumishakemukset on vahvistettava postitse tai sähköisin keinoin, jos tämä on todistelun kannalta tarpeen. Hankintaviranomaisen/yksikön on tällöin hankintailmoituksessa mainittava tällainen vaatimus ja määräaika vahvistuksen lähettämiselle.

a)

hankintaviranomaisen/yksikön nimi ja osoite sekä hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn kohde ja arvo;

b)

valittu hankintasopimuksen tekomenettely;

c)

kilpailullisen neuvottelumenettelyn yhteydessä olosuhteet, jotka oikeuttavat menettelyn soveltamisen;

d)

kun kyseessä on neuvottelumenettely, josta ei julkaista ennakolta hankintailmoitusta, 28 artiklassa tarkoitetut olosuhteet, jotka tekevät tämän menettelyn noudattamisen perustelluksi; tarvittaessa perustelut 28 artiklan 3 kohdan a alakohdan toisessa alakohdassa ja 28 artiklan 4 kohdan b alakohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettujen aikarajojen ylittymiselle ja 28 artiklan 4 kohdan a alakohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun 50 prosentin rajan ylittymiselle;

e)

tarvittaessa perustelut yli seitsemän vuotta kestävän puitejärjestelyn käytölle;

f)

hyväksyttyjen ehdokkaiden nimet sekä tämän valinnan perusteet;

g)

hylättyjen ehdokkaiden nimet sekä tämän hylkäämisen perusteet;

h)

tarjousten hylkäämisen perusteet;

i)

sopimuspuoleksi valitun tarjoajan nimi, tämän tarjouksen valinnan perustelut ja, jos tiedossa, se osuus sopimuksesta tai puitejärjestelystä, jonka sopimuspuoleksi valittu tarjoaja aikoo antaa tai joutuu antamaan alihankintana kolmansille osapuolille;

j)

tarvittaessa syyt, joiden perusteella hankintaviranomainen/yksikkö on päättänyt olla tekemättä tarjouskilpailun kohteena ollutta hankintasopimusta tai puitejärjestelyä.

—

Hankintaviranomaisten/yksiköiden on ilmoitettava hankintailmoituksessa ne objektiiviset ja syrjimättömät perusteet tai säännöt, joita ne aikovat soveltaa, niiden ehdokkaiden vähimmäismäärä, joille ne aikovat esittää tarjouspyynnön tai neuvottelukutsun, ja soveltuvissa tapauksissa enimmäismäärä. Ehdokkaita, joille aiotaan esittää tarjouspyyntö tai neuvottelukutsu, on oltava vähintään kolme.

—

Myöhemmin hankintaviranomaisten/yksiköiden on kutsuttava vähintään sama määrä ehdokkaita kuin on ennakolta vahvistettu ehdokkaiden vähimmäismääräksi, jos käytettävissä on riittävä määrä sopivia ehdokkaita.

a)

osallistuminen neuvoston yhteisen toiminnan 98/733/YOS (20) 2 artiklan 1 kohdassa määritellyn rikollisjärjestön toimintaan;

b)

lahjominen 26 päivänä toukokuuta 1997 annetun säädöksen (21) 3 artiklassa ja puitepäätöksen 2003/568/YOS (22) 2 artiklan 1 kohdassa määritellyllä tavalla;

c)

Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen (23) 1 artiklassa tarkoitetut petokset;

d)

puitepäätöksen (2002/475/YOS) (24) 1 artiklassa määritelty terrorismirikos tai 3 artiklassa määritelty terroritoimintaan liittyvä rikos taikka mainitun puitepäätöksen 4 artiklassa tarkoitettu yllyttäminen, avunanto tai yritys;

e)

direktiivin 2005/60/EY (25) 1 artiklassa määritelty rahanpesu tai terrorismin rahoitus.

a)

on konkurssissa tai selvitystilassa tai keskeyttänyt liiketoimintansa tai jonka asioita hallinnoi tuomioistuin tai joka on sopinut järjestelystä velkojien kanssa taikka on muun vastaavan kansalliseen lainsäädäntöön ja kansallisiin määräyksiin perustuvan menettelyn alainen;

b)

on asianosaisena oikeudenkäynnissä, jonka tarkoituksena on konkurssiin asettaminen, purkaminen, tuomioistuimen hallinnoinnin alaiseksi asettaminen tai akordikäsittely, taikka muussa vastaavassa kansalliseen lainsäädäntöön ja kansallisiin määräyksiin perustuvassa oikeudenkäyntimenettelyssä;

c)

on saanut ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä lainvastaisesta teosta, kuten puolustus- ja/tai turvallisuusmateriaalin vientiä koskevan voimassa olevan lainsäädännön rikkomisesta, tuomion, joka on tullut maan lainsäädännön mukaisesti lainvoimaiseksi;

d)

on ammattitoiminnassaan syyllistynyt vakavaan virheeseen, jonka hankintaviranomaiset/yksiköt voivat näyttää toteen, kuten esimerkiksi tietoturvallisuuteen tai hankinnan turvallisuuteen liittyvien toimijan velvoitteiden rikkominen aikaisemman hankintasopimuksen yhteydessä;

e)

on todettu minkä tahansa näytön perusteella, suojatut tietolähteet mukaan lukien, luotettavuudeltaan riittämättömäksi siinä määrin, että jäsenvaltion turvallisuudelle aiheutuvaa riskiä ei voida sulkea pois;

f)

on laiminlyönyt velvollisuutensa suorittaa sen maan, johon talouden toimija on sijoittautunut, tai sen maan, jossa hankintaviranomainen/yksikkö on, lainsäädännön mukaisia sosiaaliturvamaksuja;

g)

on laiminlyönyt velvollisuutensa maksaa sijoittautumismaansa tai hankintaviranomaisen/yksikön maan lainsäädännön mukaisia veroja;

h)

on tämän luvun soveltamiseksi vaadittavia tietoja ilmoittaessaan vakavalla tavalla syyllistynyt väärien tietojen antamiseen tai laiminlyönyt vaadittavien tietojen antamisen.

a)

edellä 1 kohdan ja 2 kohdan a, b ja c alakohdan osalta ote rikosrekisteristä, tai jollei sellaista ole, sen maan, josta talouden toimija on peräisin tai josta tämä tulee, toimivaltaisen oikeus- tai hallintoviranomaisen antama vastaava asiakirja, josta ilmenee, että nämä vaatimukset täyttyvät;

b)

edellä 2 kohdan f tai g alakohdan osalta kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen antama todistus.

a)

pankkien antamat asianmukaiset lausunnot tai tarvittaessa todiste asianmukaisesta ammatinharjoittajan vastuuvakuutuksesta;

b)

yrityksen taseet tai otteet niistä, jos sen valtion lainsäädännössä, johon talouden toimija on sijoittautunut, edellytetään taseen julkistamista;

c)

kokonaisliikevaihtoa koskeva todistus ja tarvittaessa hankintasopimuksen kohteena olevan toimialan liikevaihto enintään kolmelta viimeiseltä saatavilla olevalta tilikaudelta sen mukaan, milloin talouden toimija on perustettu tai se on aloittanut toimintansa, siltä osin kuin tällaiset liikevaihtoa koskevat tiedot ovat saatavilla.

a)

b)

selvitys talouden toimijan yritykseen suoraan kuuluvista tai kuulumattomista teknisistä asiantuntijoista tai teknisistä laitoksista, erityisesti niistä, jotka vastaavat laadunvalvonnasta, ja, kun kyseessä ovat rakennusurakkasopimukset, niistä, jotka ovat urakoitsijan käytettävissä urakan toteuttamista varten;

c)

kuvaus talouden toimijan laadunvarmistukseen käyttämistä teknisistä välineistä sekä kyseisen yrityksen tutkimus- ja kokeilujärjestelmistä sekä teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa koskevista sisäisistä säännöistä;

d)

tarkastus, jonka suorittaa hankintaviranomainen/yksikkö tai tämän puolesta sen maan, johon talouden toimija on sijoittautunut, toimivaltainen virallinen laitos suostumuksellaan, ja joka tarkastus koskee tavarantoimittajan tuotantokapasiteettia tai talouden toimijan teknistä pätevyyttä ja tarvittaessa sen käytössä olevia tutkimus- ja kokeilujärjestelmiä sekä laadunvalvontatoimenpiteitä;

e)

työsopimusten, palvelusopimusten tai sijoitus- ja asennustoimintoja tai -palveluita sisältävien toimitussopimusten kyseessä ollessa myös todistukset talouden toimijan ja/tai yrityksen johtohenkilöiden sekä erityisesti palvelujen tai urakan suorittamisesta vastaavan yhden tai useamman henkilön koulutuksesta ja ammatillisesta pätevyydestä;

f)

rakennusurakoiden ja palveluhankintojen osalta asiankuuluvissa tapauksissa selvitys ympäristönhoitotoimenpiteistä, jotka talouden toimija voi toteuttaa sopimuksen toteuttamisen yhteydessä;

g)

ilmoitus palvelujen suorittajan tai urakoitsijan työvoiman vuotuisesta keskimäärästä ja johtohenkilöiden lukumäärästä kolmelta viimeksi kuluneelta vuodelta;

h)

selvitys sellaisista työvälineistä, kalustosta, teknisistä laitteista, henkilöstön määrästä, taitotiedosta ja/tai hankintalähteistä (sekä tieto niiden maantieteellisestä sijainnista, jos se on unionin alueen ulkopuolella), jotka ovat talouden toimijan käytettävissä hankintasopimuksen toteuttamiseksi, hankintaviranomaisen/yksikön mahdollisten lisätarpeiden täyttämiseksi kriisitilanteessa tai hankintasopimuksen kohteena olevien tavarahankintojen kunnossapidon, uudenaikaistamisen tai mukauttamisen varmistamiseksi;

i)

toimitettavien tuotteiden osalta seuraavien toimittaminen:

j)

kun kyseessä ovat julkisia hankintoja koskevat sopimukset, jotka edellyttävät, tuottavat ja/tai sisältävät salaiseksi luokiteltuja tietoja, todisteet, jotka osoittavat valmiudet käsitellä, tallentaa ja toimittaa tällaiset tiedot hankintaviranomaisen/yksikön edellyttämällä turvallisuustasolla.

Jos yhteisön tasolla ei ole yhdenmukaistettu kansallisia luotettavuusselvitysjärjestelmiä, jäsenvaltiot voivat säätää, että näiden todisteiden on vastattava niiden luotettavuusselvityksiä koskevan lainsäädännön asiaa koskevia säännöksiä. Jäsenvaltioiden on tunnustettava luotettavuusselvitykset, joiden ne katsovat vastaavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti tehtyjä selvityksiä, mikä ei kuitenkaan estä niitä tarvittaessa tekemästä ja ottamasta huomioon omia lisäselvityksiään.

Hankintaviranomainen/yksikkö voi tarvittaessa myöntää ehdokkaille, joilla ei vielä ole luotettavuusselvitystä, lisäaikaa sellaisen hankkimiseksi. Tässä tapauksessa sen on ilmaistava tämä mahdollisuus ja aikaraja hankintailmoituksessa.

Tarvittaessa hankintaviranomainen/yksikkö voi pyytää sen valtion, johon hakija on sijoittautunut, kansallista turvallisuusviranomaista tai kyseisen valtion nimettyä turvallisuusviranomaista tarkastamaan todennäköisesti käytettävät tilat ja laitteistot, noudatettavat teolliset ja hallintomenettelyt, tietohallintoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja/tai hankintasopimuksen toteuttamisessa todennäköisesti käytettävän henkilöstön tilanteen.

a)

kun hankintasopimus tehdään hankintaviranomaisen/yksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, kyseessä olevan hankintasopimuksen kohteeseen liittyviä erilaisia perusteita: esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia, pitkään elinkaareen liittyviä kustannuksia, kustannustehokkuutta, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, toimituspäivää, toimitus- tai toteutusaikaa, toimitusvarmuutta ja yhteentoimivuutta sekä toimintaominaisuuksia; tai

b)

yksinomaan alinta hintaa.

—

ainoastaan hintoja, jos hankintasopimus tehdään alhaisimpaan hintaan; tai

—

hintoja ja/tai hankintasopimusasiakirjoissa ilmoitettujen tarjoukseen sisältyvien tekijöiden uusia arvoja, jos hankintasopimus tehdään kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella.

a)

tekijät, joiden arvot ovat sähköisen huutokaupan kohteena, siltä osin kuin nämä tekijät ovat määrällisesti ilmaistavissa lukuina tai prosenttimäärinä;

b)

niiden arvojen mahdolliset rajoitukset, jotka voidaan esittää, sellaisina kuin ne ovat hankintasopimuksen kohdetta koskevien eritelmien perusteella;

c)

tiedot, jotka annetaan tarvittaessa tarjoajien käyttöön sähköisen huutokaupan aikana, sekä tietojen antamisen ajankohta;

d)

tarvittavat tiedot sähköisen huutokaupan kulusta;

e)

edellytykset, joiden mukaisesti tarjoajat voivat tehdä tarjouksen, ja erityisesti tarjouksen tekemiseen tarvittaessa vaadittavat tarjousten väliset vähimmäiserot;

f)

tarvittavat tiedot käytettävästä sähköisestä järjestelmästä sekä viestintäyhteyttä koskevista yksityiskohdista ja teknisistä eritelmistä.

a)

huutokauppaan osallistumista koskevassa pyynnössä etukäteen vahvistetun päivämäärän ja kellonajan mukaisesti;

b)

kun hankintaviranomaisille ei enää tarjota uusia hintoja tai arvoja, jotka vastaavat tarjottavien hintojen vähimmäiseroja koskevia vaatimuksia. Tässä tapauksessa hankintaviranomainen/yksikkö täsmentää huutokauppaan osallistumista koskevassa pyynnössä määräajan, jota noudatetaan viimeisen esityksen vastaanoton jälkeen ennen sähköisen huutokaupan lopettamista;

c)

kun huutokauppaan osallistumista koskevassa pyynnössä vahvistettu huutokaupan eri vaiheiden määrä on täyttynyt.

a)

rakennusmenetelmän, tuotteiden valmistusmenetelmän tai palvelun suorittamisen taloudellisia näkökohtia;

b)

valittuja teknisiä ratkaisuja ja/tai poikkeuksellisen edullisia, tarjoajan käytettävissä olevia urakan toteuttamisen, tuotteiden toimittamisen tai palvelun suorittamisen ehtoja;

c)

tarjoajan ehdottaman rakennusurakan, tuotteiden tai palvelujen omintakeisuutta;

d)

siellä voimassa olevien työsuojelua ja työoloja koskeviin säännöksiin liittyvien velvoitteiden noudattamista, missä suorituksen on määrä tapahtua;

e)

tarjoajan mahdollisesti saamaa valtion tukea.

a)

ryhtyä kiireellisesti väliaikaisiin toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on oikaista väitetty virheellinen menettely tai estää kyseisiin etuihin kohdistuvat lisävahingot, mukaan lukien toimenpiteet sopimuksentekomenettelyn tai hankintayksikön tekemän päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämiseksi tai niiden keskeyttämisen varmistamiseksi, sekä kumota lainvastaisesti tehdyt päätökset tai varmistaa niiden kumoaminen, mukaan lukien tarjouspyynnössä, tarjouspyyntöasiakirjoissa tai muussa asianomaiseen sopimuksentekomenettelyyn liittyvässä asiakirjassa olevien syrjintää aiheuttavien teknisten, taloudellisten tai rahoitusta koskevien eritelmien poistaminen; tai

b)

ryhtyä kiireellisesti mahdollisuuksien mukaan väliaikaisin menettelyin ja tarvittaessa asiasisältöä koskevin lopullisin menettelyin muihin kuin a alakohdassa mainittuihin toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on oikaista havaittu virheellinen menettely ja estää kyseisiin etuihin kohdistuvat vahingot; erityisesti määräämällä maksettavaksi tietty korvaus tapauksissa, joissa virheellistä menettelyä ei ole oikaistu tai estetty;

—

yhteenveto 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista perusteista, jollei 35 artiklan 3 kohdasta muuta johdu, ja

—

selkeä ja täsmällinen ilmoitus odotusajasta, jota sovelletaan niiden kansallisten säännösten mukaisesti, joilla tämä kohta saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä.

a)

jos tämä direktiivi ei edellytä hankintailmoituksen julkaisemista ennalta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

b)

jos ainoa 57 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu asianomainen tarjoaja on se, jonka kanssa hankintasopimus tehdään, eikä asianomaisia ehdokkaita ole;

c)

29 artiklassa säädettyyn puitejärjestelyyn perustuvissa sopimuksissa.

Jos tähän poikkeukseen vedotaan, jäsenvaltioiden on varmistettava, että sopimus on 60 ja 62 artiklan mukaisesti pätemätön, jos

a)

jos hankintaviranomainen/hankintayksikkö on tehnyt sopimuksen julkaisematta ennalta hankintailmoitusta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, vaikkei se ole sallittua tämän direktiivin mukaisesti;

b)

jos kyseessä on 55 artiklan 6 kohdan, 56 artiklan 3 kohdan tai 57 artiklan 2 kohdan vastainen virheellinen menettely, joka on estänyt muutosta hakevaa tarjoajaa käyttämästä sopimusta edeltäviä oikaisukeinoja, jos tällaisen virheellisen menettelyn yhteydessä on tapahtunut myös muu I tai II osaston vastainen virheellinen menettely, joka on vaikuttanut muutoksenhakuun turvautuneen tarjoajan mahdollisuuksiin saada sopimus;

c)

58 artiklan c alakohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut tapaukset, jos jäsenvaltiot ovat vedonneet odotusaikaa koskevaan poikkeukseen puitejärjestelyyn perustuvien hankintasopimusten osalta.

—

hankintaviranomainen/hankintayksikkö katsoo, että sopimuksen tekeminen ilman sitä koskevan hankintailmoituksen julkaisemista ennalta Euroopan unionin virallisessa lehdessä on sallittua tämän direktiivin mukaisesti,

—

hankintaviranomainen/hankintayksikkö on tämän direktiivin 64 artiklan mukaisesti julkaissut Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoituksen, jossa se ilmaisee aikovansa tehdä sopimuksen, ja

—

sopimusta ei ole tehty ennen vähintään kymmenen kalenteripäivän määräajan kulumista tämän ilmoituksen julkaisemispäivää seuraavasta päivästä.

—

hankintaviranomainen/hankintayksikkö katsoo, että sopimus tehdään 29 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti;

—

hankintaviranomainen/hankintayksikkö on lähettänyt asianomaisille tarjoajille hankintaa koskevan päätöksen, jonka liitteenä on yhteenveto 57 artiklan 2 kohdan neljännen alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetuista perusteista, ja

—

sopimusta ei ole tehty ennen kuin vähintään 10 kalenteripäivää on kulunut sitä päivää seuraavasta päivästä, jona hankintaa koskeva päätös on lähetetty asianomaisille tarjoajille, kun käytetään telekopiota tai sähköistä muotoa, tai, kun käytetään muita viestintätapoja, ennen kuin vähintään 15 kalenteripäivää on kulunut sitä päivää seuraavasta päivästä, jona hankintaa koskeva päätös on lähetetty asianomaisille tarjoajille, tai ennen kuin vähintään 10 kalenteripäivää on kulunut sitä päivää seuraavasta päivästä, jona hankintaa koskeva päätös on vastaanotettu.

—

seuraamusmaksun määrääminen hankintaviranomaiselle/hankintayksikölle tai

—

sopimuksen voimassaoloajan lyhentäminen.

a)

ennen vähintään 30 kalenteripäivän pituisen määräajan kulumista sitä päivää seuraavasta päivästä, jona:

b)

joka tapauksessa ennen kuin vähintään kuusi kuukautta on kulunut sopimuksen tekopäivää seuraavasta päivästä.

a)

vahvistus, että kyseinen virheellinen menettely on oikaistu,

b)

perusteltu selvitys siitä, miksi oikaisua ei ole tehty; tai

c)

ilmoitus, että sopimuksentekomenettely on keskeytetty joko hankintayksikön omasta aloitteesta tai 56 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyjen toimivaltuuksien nojalla.

a)

hankintaviranomaisen/yksikön nimi ja yhteystiedot;

b)

kuvaus hankintasopimuksen kohteesta;

c)

perustelut hankintaviranomaisen/yksikön päätökselle tehdä hankintasopimus ilman hankintailmoituksen julkaisemista ennalta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

d)

sen talouden toimijan nimi ja yhteystiedot, jonka eduksi hankintaa koskeva päätös on tehty; sekä

e)

tarvittaessa muut hankintaviranomaisen/yksikön tarpeelliseksi katsomat tiedot.

a)

tämän direktiivin 8 artiklan a alakohdassa säädetty kynnysarvo sovitetaan yhteen direktiivin 2004/17/EY 16 artiklan a alakohdassa säädetyn kynnysarvon kanssa;

b)

tämän direktiivin 8 artiklan b alakohdassa säädetty kynnysarvo sovitetaan yhteen direktiivin 2004/17/EY 16 artiklan b alakohdassa säädetyn kynnysarvon kanssa;

a)

30 artiklassa tarkoitettujen ilmoitusten sekä 65 artiklassa tarkoitettujen tilastoselvitysten laatimista, lähettämistä, vastaanottamista, kääntämistä, kokoamista ja jakelua koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä;

b)

liitteessä VI tarkoitettuja, tietojen toimittamista ja julkaisemista koskevia menettelytapoja tekniseen kehitykseen liittyvistä tai hallinnollisista syistä;

c)

liitteessä VII tarkoitettuja luetteloja, ilmoituksia tai todistuksia silloin, kun tämä osoittautuu jäsenvaltioiden tekemien ilmoitusten perusteella tarpeelliseksi.

a)

liitteissä I ja II vahvistetut CPV-nimikkeistön viitenumerot siltä osin kuin tämän direktiivin asiallinen soveltamisala ei siitä muutu, sekä yksityiskohtaiset säännöt ilmoituksissa olevista viittauksista CPV:n yksittäisiin nimikkeisiin mainituissa liitteissä luetelluissa palvelujen luokissa;

b)

liitteessä VIII olevassa a, f ja g kohdassa tarkoitetut sähköisten vastaanottojärjestelmien tekniset yksityiskohdat ja ominaisuudet.