ISSN 1725-261X

doi:10.3000/1725261X.L_2009.194.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 194

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

52. vuosikerta
25. heinäkuu 2009


Sisältö

 

I   EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

 

Komission asetus (EY) N:o 665/2009, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2009, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

1

 

 

Komission asetus (EY) N:o 666/2009, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2009, asetuksessa (EY) N:o 945/2008 markkinointivuodeksi 2008/2009 vahvistettujen sokerialan tiettyjen tuotteiden edustavien hintojen ja niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien muuttamisesta

3

 

*

Komission asetus (EY) N:o 667/2009, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2009, nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Nocciola Romana (SAN))

5

 

*

Komission asetus (EY) N:o 668/2009, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1394/2007 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse mikro-, pienten ja keskisuurten yritysten kehittämiin pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettäviin lääkkeisiin liittyvien laatua koskevien ja ei-kliinisten tietojen arvioinnista ja sertifioinnista ( 1 )

7

 

*

Komission asetus (EY) N:o 669/2009, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 täytäntöönpanosta tiettyjen muiden kuin eläinperäisten rehujen ja elintarvikkeiden tuontia koskevan tehostetun virallisen valvonnan osalta ja päätöksen 2006/504/EY muuttamisesta ( 1 )

11

 

*

Komission asetus (EY) N:o 670/2009, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2009, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä durumvehnän tai paddyriisin ostamiseksi järjestettävällä tarjouskilpailulla toteutettavan julkisen intervention osalta sekä asetusten (EY) N:o 428/2008 ja (EY) N:o 687/2008 muuttamisesta

22

 

*

Komission asetus (EY) N:o 671/2009, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2009, tietyissä GATT-kiintiöissä Amerikan yhdysvaltoihin vuonna 2010 vietävien juustojen vientitodistusten myöntämistä koskevan menettelyn aloittamisesta

47

 

 

Komission asetus (EY) N:o 672/2009, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2009, riisiä koskevien tuontitodistusten myöntämisestä asetuksella (EY) N:o 327/98 avattujen tariffikiintiöiden mukaisesti heinäkuun 2009 osakaudella

53

 

 

II   EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

Komissio

 

 

2009/560/EY

 

*

Komission päätös, tehty 22 päivänä heinäkuuta 2009, eläintautien ja zoonoosien eräiden muutettujen hävittämis- ja seurantaohjelmien hyväksymisestä vuodeksi 2009 ja päätöksen 2008/897/EY muuttamisesta siltä osin kuin asia koskee yhteisön osallistumista eräiden jäsenvaltioiden kyseisellä päätöksellä hyväksyttyjen ohjelmien rahoitukseen (tiedoksiannettu numerolla K(2009) 5475)

56

 

 

2009/561/EY

 

*

Komission päätös, tehty 22 päivänä heinäkuuta 2009, päätöksen 2006/679/EY muuttamisesta Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmään liittyvän yhteentoimivuuden teknisen eritelmän käyttöönoton osalta (tiedoksiannettu numerolla K(2009) 5607)  ( 1 )

60

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

ASETUKSET

25.7.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 194/1


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 665/2009,

annettu 24 päivänä heinäkuuta 2009,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (2) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XV olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 25 päivänä heinäkuuta 2009.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 24 päivänä heinäkuuta 2009.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

MK

23,3

ZZ

23,3

0707 00 05

TR

98,9

ZZ

98,9

0709 90 70

TR

97,5

ZZ

97,5

0805 50 10

AR

49,5

UY

48,0

ZA

61,6

ZZ

53,0

0806 10 10

EG

151,8

MA

152,8

TR

115,0

US

141,6

ZA

127,3

ZZ

137,7

0808 10 80

AR

84,8

BR

69,0

CL

89,1

CN

103,8

NZ

85,6

US

91,3

ZA

86,4

ZZ

87,1

0808 20 50

AR

95,7

CL

81,2

ZA

104,2

ZZ

93,7

0809 10 00

TR

159,1

ZZ

159,1

0809 20 95

CA

324,1

TR

287,2

US

393,4

ZZ

334,9

0809 30

TR

157,2

ZZ

157,2

0809 40 05

IL

167,2

ZZ

167,2


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


25.7.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 194/3


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 666/2009,

annettu 24 päivänä heinäkuuta 2009,

asetuksessa (EY) N:o 945/2008 markkinointivuodeksi 2008/2009 vahvistettujen sokerialan tiettyjen tuotteiden edustavien hintojen ja niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (ETY) N:o 318/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vilja-alan tuontitullien osalta 30 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 951/2006 (2) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan toisen virkkeen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Valkoisen sokerin, raakasokerin ja eräiden siirappien edustavien hintojen sekä niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien määrät markkinointivuodeksi 2008/2009 on vahvistettu komission asetuksessa (EY) N:o 945/2008 (3). Kyseiset hinnat ja tullien määrät on viimeksi muutettu komission asetuksella (EY) N:o 630/2009 (4).

(2)

Komissiolla tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella kyseisiä määriä olisi muutettava asetuksessa (EY) N:o 951/2006 säädettyjen sääntöjen mukaisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 951/2006 36 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden asetuksessa (EY) N:o 945/2008 markkinointivuodeksi 2008/2009 vahvistetut edustavat hinnat ja tuonnissa sovellettavat lisätullit ja esitetään ne tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 25 päivänä heinäkuuta 2009.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 24 päivänä heinäkuuta 2009.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 178, 1.7.2006, s. 24.

(3)  EUVL L 258, 26.9.2008, s. 56.

(4)  EUVL L 187, 18.7.2009, s. 3.


LIITE

Valkoisen sokerin, raakasokerin ja CN-koodiin 1702 90 95 kuuluvien tuotteiden edustavien hintojen ja tuonnissa sovellettavien lisätullien muutetut määrät, joita sovelletaan 25 päivästä heinäkuuta 2009

(EUR)

CN-koodi

Edustava hinta 100 nettokilogrammalta tuotetta

Lisätulli 100 nettokilogrammalta tuotetta

1701 11 10 (1)

31,34

1,88

1701 11 90 (1)

31,34

5,86

1701 12 10 (1)

31,34

1,75

1701 12 90 (1)

31,34

5,43

1701 91 00 (2)

32,59

8,94

1701 99 10 (2)

32,59

4,56

1701 99 90 (2)

32,59

4,56

1702 90 95 (3)

0,33

0,33


(1)  Vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä IV olevassa III kohdassa määritellylle vakiolaadulle.

(2)  Vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä IV olevassa II kohdassa määritellylle vakiolaadulle.

(3)  Vahvistetaan yhden prosentin sakkaroosipitoisuudelle.


25.7.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 194/5


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 667/2009,

annettu 22 päivänä heinäkuuta 2009,

nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Nocciola Romana (SAN))

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 20 päivänä maaliskuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Italian esittämä nimitystä ”Nocciola Romana” koskeva reskisteröintihakemus julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2) asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(2)

Koska komissiolle ei ole toimitettu vastaväitteitä asetuksen (EY) N:o 510/2006 7 artiklan mukaisesti, nimitys on rekisteröitävä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Rekisteröidään tämän asetuksen liitteessä oleva nimitys.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä heinäkuuta 2009.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

(2)  EUVL C 308, 3.12.2008, s. 19.


LIITE

Ihmisravinnoksi tarkoitetut perustamissopimuksen liitteeseen I kuuluvat maataloustuotteet

Luokka 1.6   Hedelmät, vihannekset ja viljat sellaisenaan tai jalostettuina

ITALIA

Nocciola Romana (SAN)


25.7.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 194/7


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 668/2009,

annettu 24 päivänä heinäkuuta 2009,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1394/2007 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse mikro-, pienten ja keskisuurten yritysten kehittämiin pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettäviin lääkkeisiin liittyvien laatua koskevien ja ei-kliinisten tietojen arvioinnista ja sertifioinnista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävistä lääkkeistä sekä direktiivin 2001/83/EY ja asetuksen (EY) N:o 726/2004 muuttamisesta 13 päivänä marraskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1394/2007 (1) ja erityisesti sen 18 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

On tarpeen vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1394/2007 puitteissa säännökset, jotka koskevat pienten ja keskisuurten yritysten Euroopan lääkevirastolle, jäljempänä ’lääkevirasto’, toimittamien laatua koskevien ja ei-kliinisten tietojen arviointia ja sertifiointia, jotta näitä yrityksiä kannustettaisiin tekemään pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettäviin lääkkeisiin liittyviä laatu- ja ei-kliinisiä tutkimuksia.

(2)

Johdonmukaisuuden ja avoimuuden nimissä olisi sovellettava mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetun komission suosituksen 2003/361/EY (2) mukaista mikro-, pienten ja keskisuurten yritysten määritelmää.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1394/2007 mukaisesti sertifiointi olisi tehtävä mahdollisesta myyntilupahakemuksesta riippumatta. Sillä pitäisi kuitenkin myös pyrkiä helpottamaan mahdollisen samoihin tietoihin perustuvan myöhemmin esitettävän kliinisiä tutkimuksia tai myyntilupaa koskevan hakemuksen arviointia. Sertifiointihakemuksen arvioinnissa olisi sen vuoksi käytettävä samoja tieteellisiä ja teknisiä vaatimuksia kuin ne, jotka ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6 päivänä marraskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY (3) liitteessä I vahvistetaan myyntilupahakemuksen arviointia varten.

(4)

Sertifiointia hakevien pitäisi voida toimittaa kaikki direktiivin 2001/83/EY liitteessä I vaaditut laatua koskevat ja ei-kliiniset tiedot tai osa niistä. Jotta sertifioinnista syntyisi varmasti lisäarvoa, on syytä vahvistaa, mitkä tiedot sertifiointia varten on vähintään toimitettava.

(5)

Pitkälle kehitettyjä terapioita käsittelevällä lääkeviraston komitealla on soveltuva asiantuntemus tarkastella pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettäviin lääkkeisiin liittyviä laatua koskevia ja ei-kliinisiä tietoja. Sen vuoksi kyseisen komitean olisi vastattava sertifiointihakemusten arvioimisesta.

(6)

Pitkälle kehitettyjä terapioita käsittelevän komitean olisi tarvittaessa voitava edellyttää, että niihin tiloihin, joissa pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettäväksi tarkoitettua lääkettä kehitetään, tehdään tarkastuskäynti, ennen kuin komitea saattaa arviointinsa loppuun.

(7)

Sertifiointihakemus voi liittyä myös asetuksessa (EY) N:o 1394/2007 tarkoitettuun pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävään yhdistelmälääkkeeseen. Tällöin olisi sovellettava lisävaatimuksia, jotka liittyvät siihen, että yhdistelmälääkkeen sisältämä lääkinnällinen laite tai aktiivinen implantoitava lääkinnällinen laite täyttää lääkinnällisistä laitteista 14 päivänä kesäkuuta 1993 annetussa neuvoston direktiivissä 93/42/ETY (4) ja aktiivisia implantoitavia lääkinnällisiä laitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä kesäkuuta 1990 annetussa neuvoston direktiivissä 90/385/ETY (5) säädetyt olennaiset vaatimukset.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan suosituksen 2003/361/EY mukaisiin mikro-, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka kehittävät pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettäviä lääkkeitä ja ovat sijoittautuneet yhteisöön.

2 artikla

Arviointi- ja sertifiointimenettely

1.   Pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettäviin lääkkeisiin liittyvien laatua koskevien ja ei-kliinisten tietojen tieteellistä arviointia ja sertifiointia koskevat hakemukset on toimitettava lääkevirastolle, ja niiden on sisällettävä seuraavat:

a)

kaikki tarvittavat tiedot, joilla voidaan osoittaa, että hakija kuuluu tämän asetuksen soveltamisalaan 1 artiklan mukaisesti;

b)

ilmoitus siitä, liittyykö hakemus pelkästään laatua koskeviin vai sekä laatua koskeviin että ei-kliinisiin tietoihin;

c)

viittaus mahdollisiin aiempiin sertifiointihakemuksiin, jotka koskevat samaa pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävää lääkettä, tieto siitä, onko sertifikaatti myönnetty vai ei, ja selvitys uuden hakemuksen tuomasta lisäarvosta ja uuden ja aiemmin toimitetun hakemuksen eroista;

d)

neuvoston asetuksessa (EY) N:o 297/95 (6) säädetty asiaankuuluva maksu;

e)

tiedot, joita tarkoitetaan direktiivin 2001/83/EY liitteen I osassa I olevassa moduulissa 3 ja jotka toimitetaan sertifiointia varten toisen alakohdan mukaisesti, ottaen huomioon kyseisen liitteen osassa IV vahvistetut erityisvaatimukset ja 5 artiklassa tarkoitetut tieteelliset ohjeet;

f)

siinä tapauksessa, että hakemus liittyy sekä laatua koskeviin että ei-kliinisiin tietoihin, tiedot, joita tarkoitetaan direktiivin 2001/83/EY liitteen I osassa I olevassa moduulissa 4 ja jotka toimitetaan sertifiointia varten kolmannen alakohdan mukaisesti, ottaen huomioon kyseisen liitteen osassa IV vahvistetut erityisvaatimukset ja 5 artiklassa tarkoitetut tieteelliset ohjeet.

Ensimmäisen alakohdan e alakohdan soveltamiseksi hakemuksessa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

a)

yleiset tiedot ja lähtö- ja raaka-aineita koskevat tiedot;

b)

vaikuttavien aineiden valmistusprosessi – lukuun ottamatta prosessin validointiin liittyviä tietoja;

c)

vaikuttavien aineiden ominaispiirteiden kuvaus – vain tiedot, joita tarvitaan riittäväntasoiseen kuvaukseen;

d)

vaikuttavien aineiden tarkastus – lukuun ottamatta tutkimusmenetelmien validointiin liittyviä tietoja;

e)

lopullisen lääkevalmisteen kuvaus ja koostumus.

Ensimmäisen alakohdan f alakohdan soveltamiseksi hakemuksessa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

a)

primaariset farmakodynaamiset tiedot, joilla perustellaan ehdotettua terapeuttista käyttöä;

b)

farmakokineettiset biologista jakautumista koskevat tiedot, jos niitä tarvitaan primaaristen farmakodynaamisten tietojen vahvistamiseksi;

c)

ainakin yksi toksisuustutkimus.

2.   Jos hakemus täyttää 1 kohdassa säädetyt vaatimukset, lääkeviraston on vahvistettava vastaanottaneensa asianmukaisen hakemuksen.

3.   Pitkälle kehitettyjä terapioita käsittelevän komitean on arvioitava asianmukaisesti tehty hakemus 90 päivän kuluessa sitä koskevan vastaanottoilmoituksen antamisesta.

Pitkälle kehitettyjä terapioita käsittelevän komitean on arviointia varten selvitettävä etenkin mahdollisen myöhemmin esitettävän kliinisiä tutkimuksia tai myyntilupaa koskevan hakemuksen arvioinnin varalta,

a)

vastaavatko toimitetut laatua koskevat tiedot ja hakijan laaduntarkastusmenetelmä direktiivin 2001/83/EY liitteen I osassa I olevissa 2.3 ja 3 kohdassa, osassa IV ja, jos se on laatua koskevien tietojen osalta tarpeellista, johdannossa ja yleisissä periaatteissa vahvistettuja tieteellisiä ja teknisiä vaatimuksia;

b)

tapauksen mukaan, vastaavatko toimitetut ei-kliiniset tiedot ja hakijan käyttämä ei-kliininen testausmenetelmä direktiivin 2001/83/EY liitteen I osassa I olevissa 2.4 ja 4 kohdassa, osassa IV ja, jos se on ei-kliinisten tietojen osalta tarpeellista, johdannossa ja yleisissä periaatteissa vahvistettuja tieteellisiä ja teknisiä vaatimuksia.

4.   Pitkälle kehitettyjä terapioita käsittelevä komitea voi 3 kohdassa tarkoitetussa määräajassa pyytää hakijaa toimittamaan lisätietoja tietyn ajan kuluessa.

Tällöin 3 kohdassa tarkoitetun määräajan kuluminen keskeytetään, kunnes pyydetyt lisätiedot on toimitettu.

5.   Kun pitkälle kehitettyjä terapioita käsittelevä komitea on saanut arviointinsa valmiiksi, lääkeviraston on ilmoitettava siitä hakijalle ja toimitettava tälle viipymättä seuraavat asiakirjat:

a)

arviointikertomus, jossa eritellään perusteet niille päätelmille, jotka pitkälle kehitettyjä terapioita käsittelevä komitea on hakemuksesta tehnyt;

b)

jos arviointi antaa siihen aihetta, todistus, jossa yksilöidään ne hakijan toimittamat laatua koskevat ja tapauksen mukaan ei-kliiniset tiedot ja vastaavat hakijan soveltamat testausmenetelmät, jotka vastaavat 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja tieteellisiä ja teknisiä vaatimuksia;

c)

jos pitkälle kehitettyjä terapioita käsittelevä komitea pitää sitä tarpeellisena, luettelo niistä hakijan toimittamiin laatua koskeviin ja tapauksen mukaan ei-kliinisiin tietoihin ja vastaaviin hakijan soveltamiin menetelmiin liittyvistä seikoista, joiden osalta hakijan olisi vielä selvitettävä direktiivin 2001/83/EY liitteessä I olevien tieteellisten ja teknisten vaatimusten mukaisuutta.

3 artikla

Tarkastuskäynnit

Pitkälle kehitettyjä terapioita käsittelevä komitea voi ilmoittaa hakijalle, että jotta se voisi saattaa arviointinsa päätökseen 2 artiklan mukaisesti, on tehtävä tarkastuskäynti niihin tiloihin, joissa kyseistä pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävää lääkettä kehitetään. Komitean on ilmoitettava hakijalle tarkastuskäynnin tavoitteista. Jos hakija hyväksyy tarkastuskäynnin, se on annettava tehtäväksi jäsenvaltioiden tarkastajille, joilla on siihen asianmukainen pätevyys.

Siinä tapauksessa 2 artiklan 3 kohdassa säädetyn määräajan kuluminen keskeytetään, kunnes pitkälle kehitettyjä terapioita käsittelevä komitea ja hakija ovat saaneet tarkastuskäyntikertomuksen käyttöönsä.

4 artikla

Pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävät yhdistelmälääkkeet

1.   Jos sertifiointihakemus liittyy pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävään yhdistelmälääkkeeseen, sovelletaan 2 ja 3 kohdassa vahvistettuja lisävaatimuksia.

2.   Pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävään yhdistelmälääkkeeseen liittyviä tietoja koskeva sertifiointihakemus voi sisältää tietoja, jotka vahvistavat, että asetuksen (EY) N:o 1394/2007 6 artiklassa tarkoitetut olennaiset vaatimukset täyttyvät.

3.   Pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävään yhdistelmälääkkeeseen liittyviä tietoja koskevaan sertifiointihakemukseen on liitettävä tulokset ilmoitetun laitoksen direktiivin 93/42/ETY tai direktiivin 90/385/ETY mukaisesti mahdollisesti suorittamasta lääkinnällisen laitteen tai aktiivisen implantoitavan lääkinnällisen laitteen osan arvioinnista.

Lääkeviraston on otettava arvioinnin tulokset huomioon arvioidessaan kyseiseen lääkkeeseen liittyviä tietoja.

Lääkevirasto voi pyytää kyseistä ilmoitettua laitosta toimittamaan arviointinsa tuloksia koskevia tietoja. Ilmoitetun laitoksen on toimitettava tiedot yhden kuukauden kuluessa. Tällöin 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun määräajan kuluminen keskeytetään, kunnes pyydetyt lisätiedot on toimitettu.

4.   Jos arvioinnin tulokset eivät sisälly myyntilupahakemukseen, lääkevirasto voi

a)

pyytää lausuntoa hakijan kanssa yhteistyössä nimetyltä ilmoitetulta laitokselta siitä, onko lääkinnällinen laite direktiivin 93/42/ETY liitteen I tai direktiivin 90/385/ETY liitteen I mukainen, ellei pitkälle kehitettyjä terapioita käsittelevä komitea lääkinnällisiin laitteisiin perehtyneiden asiantuntijoidensa avustamana päätä, ettei ilmoitetun laitoksen osallistumista tarvita, tai

b)

jättää arvioinnista pois sen tarkastamisen, täyttääkö lääkinnällinen laite asetuksen (EY) N:o 1394/2007 6 artiklassa tarkoitetut olennaiset vaatimukset.

Edellä a alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun määräajan kuluminen keskeytetään, kunnes pyydetty lausunto on toimitettu.

Edellä b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa arviointikertomukseen ja mahdollisesti annettuun sertifikaattiin on sisällytettävä maininta siitä, että arvioinnissa ei ole tarkastettu, täyttääkö kyseinen lääkinnällinen laite olennaiset vaatimukset. Arviointikertomuksessa ja mahdollisesti annettavassa sertifikaatissa voidaan myös todeta, ettei solujen tai kudosten ja lääkinnällisen laitteen yhteisvaikutuksia ja yhteensopivuutta voida arvioida ilman ilmoitetun laitoksen suorittaman arvioinnin tuloksia.

5 artikla

Tieteelliset ohjeet

Kootessaan sertifiointihakemukseen tarvittavaa aineistoa hakijoiden on otettava huomioon lääkeviraston julkaisemat tieteelliset ohjeet, jotka liittyvät pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettyjen lääkkeiden sertifiointia varten toimitettaviin laatua koskeviin ja ei-kliinisiin vähimmäistietoihin, jotka vahvistetaan 2 artiklan 1 kohdan toisessa ja kolmannessa alakohdassa.

6 artikla

Kertomus

Lääkeviraston on sisällytettävä vuotuiseen toimintakertomukseensa osio, jossa käsitellään tämän asetuksen soveltamisesta saatuja kokemuksia. Osiossa on erityisesti esitettävä tilastotietoja tämän asetuksen perusteella toimitettujen hakemusten luonteesta ja määrästä.

7 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 24 päivänä heinäkuuta 2009.

Komission puolesta

Günter VERHEUGEN

Varapuheenjohtaja


(1)  EUVL L 324, 10.12.2007, s. 121.

(2)  EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36.

(3)  EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67.

(4)  EYVL L 169, 12.7.1993, s. 1.

(5)  EYVL L 189, 20.7.1990, s. 17.

(6)  EYVL L 35, 15.2.1995, s. 1.


25.7.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 194/11


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 669/2009,

annettu 24 päivänä heinäkuuta 2009,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 täytäntöönpanosta tiettyjen muiden kuin eläinperäisten rehujen ja elintarvikkeiden tuontia koskevan tehostetun virallisen valvonnan osalta ja päätöksen 2006/504/EY muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 (1) ja erityisesti sen 15 artiklan 5 kohdan ja 63 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28 päivänä tammikuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (2) ja erityisesti sen 53 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 882/2004 vahvistetaan yhdenmukaistetut puitteet virallisen valvonnan järjestämistä yhteisön tasolla koskeville yleisille säännöille, kolmansista maista tuotavien elintarvikkeiden ja rehujen virallinen valvonta mukaan luettuna. Lisäksi siinä säädetään luettelosta, joka on laadittava muista kuin eläinperäisistä rehuista ja elintarvikkeista, joiden osalta tunnustetaan jokin tunnettu riski tai uusia riskejä ja jotka on sen perusteella asetettava tehostettuun viralliseen valvontaan paikassa, jossa ne saapuvat mainitun asetuksen liitteessä I tarkoitetuille alueille, jäljempänä ’luettelo’. Tällaisen tehostetun valvonnan avulla olisi voitava vastata tunnettuihin tai uusiin riskeihin tehokkaammin ja toisaalta voitava kerätä tarkkoja seuranta- ja esiintyvyystietoja laboratoriotutkimuksista saaduista epäsuotuisista tuloksista.

(2)

Jotta luettelo voitaisiin laatia, olisi otettava huomioon tietyt perusteet, joilla voitaisiin tunnistaa tiedossa olevat tai uudet riskit, jotka liittyvät johonkin tiettyyn, muuhun kuin eläinperäiseen rehuun tai elintarvikkeeseen.

(3)

Kunnes standardimenetelmät ja perusteet tällaisen luettelon laatimiseksi on annettu, olisi sitä laadittaessa ja päivitettäessä otettava huomioon asetuksella (EY) N:o 178/2002 perustetun elintarvikkeiden ja rehujen nopean hälytysjärjestelmän mukaisista ilmoituksista saatavat tiedot, elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston raportit, kolmansilta mailta saatavat raportit, tietojenvaihto komission, jäsenvaltioiden ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen välillä sekä tieteelliset arvioinnit.

(4)

Asetuksessa (EY) N:o 882/2004 säädetään, että tehostetun valvonnan järjestämiseksi jäsenvaltioiden on nimettävä alueellaan erityiset saapumispaikat, joilla on käytössään asianomaiset valvontatilat erilaisille rehuille ja elintarvikkeille. Tämän vuoksi tässä asetuksessa on aiheellista säätää nimettyihin saapumispaikkoihin sovellettavista vähimmäisvaatimuksista, jotta varmistetaan valvonnan tehokkuuden tietty yhdenmukaisuus.

(5)

Asetuksessa (EY) N:o 882/2004 säädetään, että tehostetun valvonnan järjestämiseksi jäsenvaltioiden on edellytettävä, että eristä vastaavat rehu- ja elintarvikealan toimijat toimittavat ennakkoilmoituksen erien saapumisesta ja luonteesta. Jotta varmistetaan yhdenmukainen toimintatapa koko yhteisössä, olisikin säädettävä yhteisen tuloasiakirjan mallista tämän asetuksen piiriin kuuluvan, muiden kuin eläinperäisten rehujen ja elintarvikkeiden tuontia varten. Yhteisen tuloasiakirjan olisi oltava tulliviranomaisten saatavilla, kun eristä annetaan vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskeva ilmoitus.

(6)

Jotta tehostetussa virallisessa valvonnassa yhteisön tasolla varmistettaisiin tietyn tasoinen yhdenmukaisuus, on lisäksi aiheellista säätää tässä asetuksessa siitä, että tällaiseen valvontaan olisi sisällytettävä asiakirjojen ja tunnistustarkastukset sekä fyysiset tarkastukset.

(7)

Olisi osoitettava riittävät rahavarat virallisen valvonnan tehostamisen järjestämiseksi. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden pitäisi kantaa maksuja, jotka ovat tarpeen tällaisesta valvonnasta koituvien kustannusten kattamiseksi. Maksut olisi laskettava asetuksen (EY) N:o 882/2004 liitteessä VI säädettyjen perusteiden mukaisesti.

(8)

Chilipippuria, chilipippurituotteita, kurkumaa ja palmuöljyä koskevista kiireellisistä suojatoimenpiteistä 23 päivänä toukokuuta 2005 tehdyssä komission päätöksessä 2005/402/EY (3) säädetään, että kaikkiin tällaisten tuotteiden lähetyseriin on liitettävä analyysiraportti, joka osoittaa, että tuote ei sisällä mitään seuraavista aineista: sudan I (CAS-numero 842–07–9), sudan II (CAS-numero 3118–97–6), sudan III (CAS-numero 85–86–9) tai sudan IV (CAS-numero 85–83–6). Näiden toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen on elintarvikkeita ja rehuja koskevaan nopeaan hälytysjärjestelmään tullut vähemmän ilmoituksia, mikä osoittaa tilanteen huomattavaa parantumista sudan-väriaineiden esiintymisen osalta kyseisissä tuotteissa. Sen vuoksi on aiheellista lopettaa päätöksessä 2005/402 säädetty vaatimus, että analyysiraportti on toimitettava jokaisesta tuotteiden tuontierästä, ja sen sijaan säätää tällaisten erien yhdenmukaisesta tehostetusta valvonnasta niiden saapumispaikassa yhteisöön. Sen vuoksi päätös 2005/402/EY olisi kumottava.

(9)

Tietyistä kolmansista maista tuotaviin tiettyihin elintarvikkeisiin sovellettavista erityisehdoista näiden tuotteiden aflatoksiinipitoisuusriskien vuoksi 12 päivänä heinäkuuta 2006 tehdyssä komission päätöksessä 2006/504/EY (4) säädetään sellaisen valvonnan lisätystä tiheydestä (50 prosenttia kaikista eristä), joka koskee aflatoksiinien esiintymistä Brasiliasta peräisin olevissa maapähkinöissä. Näiden toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen on elintarvikkeita ja rehuja koskevaan nopeaan hälytysjärjestelmään tullut vähemmän ilmoituksia Brasiliasta peräisin olevissa maapähkinöissä esiintyvien aflatoksiinien osalta. Sen vuoksi on aiheellista lopettaa päätöksessä 2006/504/EY säädetyt toimenpiteet tällaisten tavaroiden osalta, joihin olisi sen sijaan kohdistettava yhdenmukainen tehostettu valvonta niiden saapumispaikassa yhteisöön. Sen vuoksi päätöstä 2006/504/EY olisi muutettava.

(10)

Vähimmäisvaatimusten soveltaminen nimettyihin saapumispaikkoihin voi aiheuttaa jäsenvaltioille käytännön ongelmia. Tässä asetuksessa olisikin säädettävä siirtymäkaudesta, jonka aikana vaatimukset voidaan asteittain panna täytäntöön. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi tämän vuoksi voitava siirtymäkauden aikana toteuttaa vaaditut tunnistustarkastukset ja fyysiset tarkastukset myös muissa valvontapaikoissa kuin nimetyissä saapumispaikoissa. Tällaisissa tapauksissa valvontapaikkojen olisi oltava tässä asetuksessa säädettyjen, nimettyjä saapumispaikkoja koskevien vähimmäisvaatimusten mukaisia.

(11)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa säädetään asetuksen (EY) N:o 882/2004 15 artiklan 5 kohdan nojalla toteutettavaa tehostettua virallista valvontaa koskevista säännöistä, joita sovelletaan tämän asetuksen liitteessä I lueteltujen muiden kuin eläinperäisten rehujen ja elintarvikkeiden tuonnissa niissä saapumispaikoissa, joiden kautta ne tulevat mainitun asetuksen liitteessä I tarkoitetuille alueille.

2 artikla

Liitteen I päivitys

Jotta liitteessä I oleva luettelo voidaan laatia ja sitä voidaan säännöllisesti muuttaa, on otettava huomioon vähintään seuraavat tiedonlähteet:

a)

elintarvikkeiden ja rehujen nopean hälytysjärjestelmän mukaisista ilmoituksista saatavat tiedot;

b)

elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston toiminnasta saatavat raportit ja tiedot;

c)

kolmansilta mailta saadut raportit ja tiedot;

d)

tietojenvaihto komission, jäsenvaltioiden ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen välillä;

e)

tieteelliset arvioinnit tarvittaessa.

Liitteessä I olevaa luetteloa on tarkasteltava säännöllisesti ja vähintään neljännesvuosittain.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)

’yhteisellä tuloasiakirjalla’ liitteessä II olevan mallin mukaista asiakirjaa, jonka rehu- ja elintarvikealan toimija tai sen edustaja täyttää 5 artiklan mukaisesti ja jonka toimivaltainen viranomainen täyttää virallisen valvonnan loppuunsaattamisen vahvistamiseksi;

b)

’nimetyllä saapumispaikalla’ asetuksen (EY) N:o 882/2004 17 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettua saapumispaikkaa johonkin kyseisen asetuksen liitteessä I tarkoitetuista alueista; kun kyseessä ovat meritietä saapuvat erät, jotka puretaan aluksesta, jotta ne voidaan lastata toiseen alukseen jatkokuljetusta varten jossakin toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevaan satamaan, nimetty saapumispaikka on viimeksi mainittu satama;

c)

’erällä’ tiettyä määrää jotakin sellaista tämän asetuksen liitteessä I lueteltua samaan luokkaan tai kuvaukseen kuuluvaa muuta kuin eläinperäistä rehua tai elintarviketta, joka kuuluu saman asiakirjan tai samojen asiakirjojen piriin, kuljetetaan samalla liikennevälineellä ja on peräisin samasta kolmannesta maasta tai tällaisen maan osasta.

4 artikla

Nimettyjä saapumispaikkoja koskevat vähimmäisvaatimukset

Rajoittamatta 19 artiklan soveltamista nimetyissä saapumispaikoissa on oltava saatavilla vähintään seuraavat:

a)

riittävä määrä pätevyydeltään ja kokemukseltaan sopivaa henkilöstöä, joka toteuttaa erien vaadittavat tarkastukset;

b)

soveltuvat tilat toimivaltaisille viranomaisille tarvittavien tarkastusten toteuttamiseksi;

c)

yksityiskohtaiset ohjeet, jotka koskevat analysointia varten tehtävää näytteenottoa ja tällaisten näytteiden lähettämistä analysoitavaksi asetuksen (EY) N:o 882/2004 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimettyyn laboratorioon, jäljempänä ’nimetty laboratorio’;

d)

tilat erien (ja konttierien) säilyttämiseksi asianmukaisissa olosuhteissa tarvittaessa pidätyskauden ajan, kun c kohdassa tarkoitetun analysoinnin tuloksia odotetaan, ja riittävä määrä varastotiloja, kylmävarastot mukaan luettuina, kun erän luonteen vuoksi tarvitaan vakioitua lämpötilaa;

e)

purkulaitteet ja soveltuvat laitteet analysointia varten tehtävän näytteenoton toteuttamiseksi;

f)

mahdollisuus tehdä tarvittaessa purkaminen ja näytteenotto analysointia varten suojatussa paikassa;

g)

nimetty laboratorio, joka voi tehdä c kohdassa tarkoitetun analysoinnin ja jonka sijainti on sellainen, että näytteet voidaan kuljettaa sinne lyhyessä ajassa.

5 artikla

Nimettyjen saapumispaikkojen luettelo

Jäsenvaltioiden on pidettävä yllä ja tarjottava internetissä yleisesti saataville ajantasainen luettelo nimetyistä saapumispaikoista kunkin liitteessä I luetellun tuotteen osalta. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle näiden luetteloiden internetosoitteet.

Komissio tarjoaa tällaisia luetteloita koskevat kansalliset linkit niihin tutustumista varten www-sivustollaan.

6 artikla

Ennakkoilmoitus eristä

Rehu- ja elintarvikealan toimijoiden tai niiden edustajien on annettava riittävä ennakkoilmoitus arvioidusta päivämäärästä ja kellonajasta, jolloin erä fyysisesti saapuu nimettyyn saapumispaikkaan, sekä erän luonteesta.

Tämän vuoksi niiden on täytettävä yhteisen tuloasiakirjan osa I ja toimitettava kyseinen asiakirja nimetyn saapumispaikan toimivaltaiselle viranomaiselle vähintään yksi työpäivä ennen erän fyysistä saapumista.

7 artikla

Yhteisten tuloasiakirjojen kieli

Yhteiset tuloasiakirjat on laadittava jollakin sen jäsenvaltion, jossa nimetty saapumispaikka sijaitsee, virallisella kielellä.

Jäsenvaltio voi kuitenkin myöntyä siihen, että yhteiset tuloasiakirjat laaditaan muulla yhteisön virallisella kielellä.

8 artikla

Tehostettu virallinen valvonta nimetyissä saapumispaikoissa

1.   Nimetyn saapumispaikan toimivaltaisen viranomaisen on ilman aiheetonta viivytystä tehtävä

a)

asiakirjojen tarkastukset kaikille erille kahden työpäivän kuluessa niiden saapumisesta nimettyyn saapumispaikkaan, poikkeuksellisia ja väistämättömiä olosuhteita lukuun ottamatta;

b)

tunnistus- ja fyysiset tarkastukset, laboratorioanalyysi mukaan luettuna, liitteessä I esitetyllä tiheydellä ja siten, että rehu- ja elintarvikealan toimijoiden tai niiden edustajien ei ole mahdollista ennustaa, kohdistuuko johonkin tiettyyn erään tällaisia tarkastuksia; fyysisten tarkastusten tulosten on oltava saatavilla heti, kun se on teknisesti mahdollista.

2.   Kun 1 kohdassa säädetyt tarkastukset on saatettu loppuun, toimivaltaisen viranomaisen on

a)

täytettävä yhteisen tuloasiakirjan osan II soveltuva osa, ja toimivaltaisen viranomaisen vastuullisen virkamiehen on leimattava ja allekirjoitettava mainitun asiakirjan alkuperäinen kappale;

b)

tehtävä allekirjoitetusta ja leimatusta yhteisestä tuloasiakirjasta kopio ja säilytettävä se.

Yhteisen tuloasiakirjan alkuperäiskappale on liitettävä erään, kun sen kuljetusta jatketaan, kunnes se saapuu yhteisessä tuloasiakirjassa osoitettuun määränpäähän.

Nimetyn saapumispaikan toimivaltainen viranomainen voi sallia erän kuljetuksen jatkamisen, ennen kuin fyysisten tarkastusten tulokset on saatu. Jos tällainen lupa annetaan, nimetyn saapumispaikan toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava siitä määränpäänä olevan paikan toimivaltaiselle viranomaiselle ja on toteutettava soveltuvat järjestelyt, jotta taataan, että erä on toimivaltaisten viranomaisten jatkuvassa valvonnassa eikä sitä voida millään tavoin käsitellä luvattomasti, ennen kuin fyysisten tarkastusten tulokset on saatu.

Jos erää kuljetetaan, ennen kuin fyysisten tarkastusten tulokset ovat saatavilla, on tätä varten annettava alkuperäisen yhteisen tuloasiakirjan oikeaksi todistettu kopio.

9 artikla

Erityiset olosuhteet

1.   Jos tietty nimetty saapumispaikka toimii erityisten maantieteellisten rajoitusten alaisena, komissio voi kyseisen jäsenvaltion pyynnöstä sallia, että tällaisen saapumispaikan toimivaltaiset viranomaiset tekevät fyysiset tarkastukset jonkin rehu- ja elintarvikealan toimijan tiloissa, kunhan seuraavat ehdot täyttyvät:

a)

nimetyssä saapumispaikassa tehtävien tarkastusten tehokkuudelle ei koidu haittaa;

b)

tilat täyttävät 4 artiklan ilmaistut soveltuvat vaatimukset, ja jäsenvaltio on hyväksynyt ne tähän tarkoitukseen;

c)

on toteutettu soveltuvat järjestelyt, jotta taataan, että erä on nimetyn saapumispaikan toimivaltaisten viranomaisten jatkuvassa valvonnassa siitä lähtien, kun se saapuu nimettyyn saapumispaikkaan, eikä sitä voida millään tavoin käsitellä luvattomasti tarkastusten aikana.

2.   Poiketen siitä, mitä 8 artiklan 1 kohdassa säädetään, päätöksessä uuden tuotteen ottamisesta liitteen I luetteloon voidaan poikkeuksellisissa olosuhteissa säätää, että yhteisessä tuloasiakirjassa ilmoitetun määränpään toimivaltainen viranomainen voi tarvittaessa tehdä kyseisen tuotteen erien tunnistus- ja fyysiset tarkastukset rehu- ja elintarvikealan toimijan tiloissa seuraavin edellytyksin, jos 1 kohdan b ja c alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät:

a)

tuote on helposti pilaantuva tai pakkauksen erityisominaisuuksien vuoksi näytteenoton toteuttaminen nimetyssä saapumispaikassa väistämättä aiheuttaisi suuren riskin elintarviketurvallisuudelle tai olisi suuri riski, että tuote vahingoittuu kohtuuttomasti;

b)

nimetyn saapumispaikan toimivaltaiset viranomaiset ja fyysisten tarkastusten tekemisestä vastaavat toimivaltaiset viranomaiset ovat toteuttaneet soveltuvat yhteistyöjärjestelyt, jotta varmistetaan, että

i)

erää ei voida millään tavoin käsitellä luvattomasti minkään tarkastuksen aikana;

ii)

jäljempänä 15 artiklassa säädetyt raportointia koskevat vaatimukset täyttyvät.

10 artikla

Luovutus vapaaseen liikkeeseen

Erän luovuttaminen vapaaseen liikkeeseen edellyttää, että rehu- ja elintarvikealan toimija tai sen edustaja esittää tulliviranomaisille yhteisen tuloasiakirjan tai sen sähköisen vastineen, jonka toimivaltainen viranomainen on asianmukaisesti täyttänyt, kun kaikki 8 artiklan 1 kohdassa edellytetyt tarkastukset on tehty ja fyysisten tarkastusten myönteiset tulokset ovat tiedossa, jos tällaisia tarkastuksia vaaditaan.

11 artikla

Rehu- ja elintarvikealan toimijoiden velvoitteet

Jos erän erityisominaisuudet antavat tähän aiheen, rehu- ja elintarvikealan toimijan tai sen edustajan on tarjottava toimivaltaisen viranomaisen saataville

a)

riittävät henkilöstöresurssit ja logistiikka erän purkamiseksi, jotta virallinen valvonta voidaan toteuttaa;

b)

soveltuvat laitteet analysointia varten tehtävään näytteenottoon erityiskuljetuksen ja/tai erityisten pakkausmuotojen osalta, jos tällaista näytteenottoa ei voida edustavasti toteuttaa tavanomaisilla näytteenottolaitteilla.

12 artikla

Erien jakaminen

Eriä voidaan jakaa vasta, kun tehostettu virallinen valvonta on toteutettu ja toimivaltainen viranomainen on 8 artiklan mukaisesti täyttänyt yhteisen tuloasiakirjan.

Jos erä tällöin jaetaan, on kuhunkin erän osaan liitettävä oikeaksi todistettu kopio yhteisestä tuloasiakirjasta, kunnes se luovutetaan vapaaseen liikkeeseen.

13 artikla

Vaatimustenvastaisuus

Jos virallisessa valvonnassa todetaan vaatimustenvastaisuutta, toimivaltaisen viranomaisen vastuullisen virkamiehen on täytettävä yhteisen tuloasiakirjan osa III ja on toteutettava toimia asetuksen (EY) N:o 882/2004 19, 20 ja 21 artiklan mukaisesti.

14 artikla

Maksut

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava tällä asetuksella säädetystä tehostetusta virallisesta valvonnasta johtuvien maksujen keruu asetuksen (EY) N:o 882/2004 27 artiklan 4 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 882/2004 liitteessä VI säädettyjen perusteiden mukaisesti.

2.   Erästä vastaavien rehu- ja elintarvikealan toimijoiden tai niiden edustajien on maksettava 1 kohdassa tarkoitetut maksut.

15 artikla

Komissiolle toimitettavat raportit

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle raportti eristä, jotta liitteessä I lueteltuja muita kuin eläinperäisiä rehuja ja elintarvikkeita voidaan jatkuvasti arvioida.

Raportti on toimitettava neljännesvuosittain kutakin vuosineljännestä seuraavan kuukauden loppuun mennessä.

2.   Kertomuksen on sisällettävä seuraavat tiedot:

a)

tarkat tiedot jokaisesta erästä, seuraavat mukaan luettuina:

i)

erän koko nettopainona ilmaistuna;

ii)

kunkin erän alkuperämaa;

b)

niiden erien lukumäärä, joista on analysointia varten tehty näytteenotto;

c)

8 artiklan 1 kohdassa säädettyjen tarkastusten tulokset.

3.   Komissio kokoaa 2 kohdan mukaisesti saadut raportit ja saattaa ne jäsenvaltioiden saataville.

16 artikla

Päätöksen 2006/504/EY muuttaminen

Muutetaan päätös 2006/504/EY seuraavasti:

1.

poistetaan 1 artiklan a alakohdan iii, iv ja v alakohta,

2.

korvataan 5 artiklan 2 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

jokaisesta elintarvikelähetyksestä, joka tulee Brasiliasta;”

3.

poistetaan 7 artiklan 3 kohta.

17 artikla

Päätöksen 2005/402/EY kumoaminen

Kumotaan komission päätös 2005/402/EY.

18 artikla

Sovellettavuus

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 25 päivästä tammikuuta 2010.

19 artikla

Siirtymätoimenpiteet

1.   Jos jossakin nimetyssä saapumispaikassa ei ole 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisten fyysisten tarkastusten toteuttamiseen tarvittavia edellytyksiä, tällaiset tarkastukset voidaan viiden vuoden ajan tämän asetuksen voimaantulopäivästä toteuttaa ennen tavaroiden ilmoittamista vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi jossakin muussa saman jäsenvaltion valvontapaikassa, jolle toimivaltainen viranomainen on myöntänyt luvan, sillä edellytyksellä, että tällainen valvontapaikka on 4 artiklassa säädettyjen vähimmäisvaatimusten mukainen.

2.   Jäsenvaltioiden on www-sivustollaan tarjottava yleisesti saataville luettelo valvontapaikoista, joille on myönnetty lupa 1 kohdan mukaisesti.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 24 päivänä heinäkuuta 2009.

Komission puolesta

Androulla VASSILIOU

Komission jäsen


(1)  EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1.

(2)  EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.

(3)  EUVL L 135, 28.5.2005, s. 34.

(4)  EUVL L 199, 21.7.2006, s. 21.


LIITE I

A.   Muut kuin eläinperäiset rehut ja elintarvikkeet, jotka asetetaan tehostettuun viralliseen valvontaan nimetyssä saapumispaikassa

Rehut ja elintarvikkeet

(käyttötarkoitus)

CN-koodi

Alkuperämaa

Vaara

Fyysisten ja tunnistustarkastusten tiheys (2)

(%)

Maapähkinät ja niistä saadut tuotteet (rehu ja elintarvikkeet)

1202 10 90; 1202 20 00; 2008 11;

Argentiina

Aflatoksiinit

10

Maapähkinät ja niistä saadut tuotteet (rehu ja elintarvikkeet)

1202 10 90; 1202 20 00; 2008 11;

Brasilia

Aflatoksiinit

50

Hivenaineet (rehut ja elintarvikkeet) (3)  (4)

2817 00 00; 2820; 2821; 2825 50 00; 2833 25 00; 2833 29 20; 2833 29 80; 2836 99;

Kiina

Kadmium ja lyijy

50

Maapähkinät ja niistä saadut tuotteet (rehu ja elintarvikkeet) ja erityisesti maapähkinävoi (elintarvikkeet)

1202 10; 1202 20 00; 2008 11;

Ghana

Aflatoksiinit

50

Mausteet (elintarvikkeet):

Capsicum spp (niiden kuivatut hedelmät, kokonaisina tai jauhettuina, maustepaprikat, chilijauhe, cayenne ja paprika mukaan luettuina)

Myristica fragrans (muskottipähkinä)

Zingiber officinale (inkivääri)

Curcuma longa (kurkuma)

0904 20; 0908 10 00; 0908 20 00; 0910 10 00; 0910 30 00;

Intia

Aflatoksiinit

50

Maapähkinät ja niistä saadut tuotteet (rehu ja elintarvikkeet)

1202 10 90; 1202 20 00; 2008 11

Intia

Aflatoksiinit

10

Melonin (egusi) siemenet ja niistä saadut tuotteet (5) (elintarvikkeet)

ex 1207 99

Nigeria

Aflatoksiinit

50

Rusinat (elintarvikkeet)

0806 20

Uzbekistan

Okratoksiini A

50

Chilipippuri, chilipippurituotteet, kurkuma ja palmuöljy

0904 20 90; 0910 99 60; 0910 30 00; 1511 10 90

Kaikki kolmannet maat

Sudan-värit

20

Maapähkinät ja niistä saadut tuotteet (rehu ja elintarvikkeet)

1202 10 90; 1202 20 00; 2008 11

Vietnam

Aflatoksiinit

10

Basmatiriisi sellaisenaan nautittavaksi (elintarvikkeet)

ex 1006 30

Pakistan

Aflatoksiinit

50

Basmatiriisi sellaisenaan nautittavaksi (elintarvikkeet)

ex 1006 30

Intia

Aflatoksiinit

10

Mangot, pitkäpavut (Vigna sesquipedalis), ”bitter melon” (Momordica charantia), lauki (Lagenaria siceraria), paprikat ja munakoisot (elintarvikkeet)

ex 0804 50 00; 0708 20 00; 0807 11 00; 0707 00; 0709 60; 0709 30 00

Dominikaaninen tasavalta

Torjunta-ainejäämät analysoitu monijäämämenetelmillä, joiden perustana CG-MS ja LC-MS (1)

50

Banaanit

0803 00 11

Dominikaa¬ninen tasavalta

Torjunta-ainejäämät analysoitu monijäämä¬menetelmillä, joiden perustana CG-MS ja LC-MS (1)

10

Tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt vihannekset (paprikat, kesäkurpitsat ja tomaatit)

0709 60; 0709 90 70; 0702 00 00

Turkki

Torjunta-aineet: metomyyli ja oksamyyli

10

Päärynät

0808 20 10

Turkki

Torjunta-aine: amitratsi

10

Tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt vihannekset (elintarvikkeet)

pitkäpavut (Vigna sesquipedalis)

munakoisot

kaalikasvit

0708 20 00; 0709 30 00; 0704;

Thaimaa

Orgaanista fosforia sisältävät torjunta-ainejäämät

50

B)   Määritelmät

Tässä liitteessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a)

”chilillä” tarkoitetaan CN-koodiin 0904 20 90 kuuluvia ihmisravinnoksi tarkoitettuja kuivattuja ja murskattuja tai jauhettuja Capsicum-sukuisia hedelmiä missä tahansa muodossa;

b)

”chilituotteilla” tarkoitetaan CN-koodiin 0910 99 60 kuuluvaa ihmisravinnoksi tarkoitettua curry-jauhetta missä tahansa muodossa;

c)

”kurkumalla” tarkoitetaan CN-koodiin 0910 30 00 kuuluvaa ihmisravinnoksi tarkoitettua kuivattua ja murskattua tai jauhettua kurkumaa missä tahansa muodossa;

d)

”palmuöljyllä” tarkoitetaan CN-koodiin 1511 10 90 kuuluvaa suoraan ihmisravinnoksi tarkoitettua palmuöljyä;

e)

”sudan-väreillä” tarkoitetaan seuraavia kemiallisia aineita:

i)

sudan I (CAS-numero 842–07–9)

ii)

sudan II (CAS-numero 3118–97–6)

iii)

sudan III (CAS-numero 85–86–9)

iv)

scarletinpuna tai sudan IV (CAS-numero 85–83–6).


(1)  erityisesti seuraavien jäämät: amitratsi, asefaatti, aldikarbi, benomyyli, karbendatsiimi, klorfenapyri, klorpyrifossi, C2S (ditiokarbamaatit), diafentiuroni, diatsinoni, diklorvossi, dikofoli, dimetoaatti, endosulfaani, fenamidoni, imidaklopridi, malationi, metamidofossi, metiokarbi, metomyyli, monokrotofossi, ometoaatti, oksamyyli, profenofossi, propikonatsoli, tiabendatsoli, tiaklopridi.

(2)  Jos johonkin nimikkeeseen kuuluvista tuotteista vain osalle on tehtävä tarkastukset ja jollei tavaranimikkeistössä ole erityistä alanimikettä kyseisen nimikkeen osalta, nimike on merkitty tunnuksella ”Ex” (esimerkiksi Ex20079997: ainoastaan hasselpähkinöitä sisältävät tuotteet olisi otettava mukaan).

(3)  Tässä kohdassa tarkoitettuja hivenaineita ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 liitteessä I olevassa 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun hivenaineyhdisteiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvat hivenaineet (EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29).

(4)  Toiminnan viitearvoja ovat enimmäismäärät, jotka määritetty hivenaineyhdisteiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvien lisäaineiden lyijylle ja kadmiumille Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/32/EY liitteessä I (EYVL L 140, 30.5.2002, s. 10). Jos hivenaineet merkitään ravintolisiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 10 päivänä kesäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/46/EY (EYVL L 183, 12.7.2002, s. 51) 2 artiklassa määritellyiksi ravintolisiksi, sovelletaan asetuksessa (EY) N:o 1881/2006 vahvistettuja enimmäistasoja.

(5)  Toiminnan viitearvoja ovat enimmäismäärät, jotka on määritetty maapähkinöiden ja niistä saatujen tuotteiden aflatoksiineille asetuksen (EY) N:o 1881/2006 liitteessä (EUVL L 364, 20.12.2006, s. 5).


LIITE II

YHTEINEN TULOASIAKIRJA (CED

Image

Image

Ohjeet CED:tä varten

Yleistä

:

Täyttäkää asiakirja suuraakkosin. Ohjeet liittyvät kohtaan, jonka numero on annettu.

I osa

Tämän osan täyttää rehu- ja elintarvikealan toimija tai sen edustaja, jollei toisin ole ilmoitettu.

Kohta I.1.

Lähettäjä: sen luonnollisen tai oikeushenkilön (rehu- ja elintarvikealan toimija) nimi ja täydellinen osoite, joka lähettää erän. Puhelin- ja faksinumeron ja sähköpostiosoitteen antamista suositellaan.

Kohta I.2.

Tämän kohdan täyttävät 2 artiklassa määritellyn nimetyn saapumispaikan viranomaiset.

Kohta I.3.

Vastaanottaja: sen luonnollisen tai oikeushenkilön (rehu- ja elintarvikealan toimija) nimi ja täydellinen osoite, joka on erän vastaanottaja. Puhelin- ja faksinumeron ja sähköpostiosoitteen antamista suositellaan.

Kohta I.4.

Erästä vastaava henkilö (myös agentti, tavaranilmoittaja tai rehu- ja elintarvikealan toimija): henkilö, joka vastaa erästä, kun se esitetään nimetyssä saapumispaikassa, ja joka tekee maahantuojan puolesta tarvittavat ilmoitukset toimivaltaisille viranomaisille. Annetaan nimi ja täydellinen osoite. Puhelin- ja faksinumeron ja sähköpostiosoitteen antamista suositellaan.

Kohta I.5.

Alkuperämaa: tarkoittaa maata, josta tavara on peräisin, jossa se on kasvatettu, korjattu tai tuotettu.

Kohta I.6.

Maa, josta erä on lähetetty: tarkoittaa maata, jossa erä lastattiin lopulliseen liikennevälineeseen yhteisöön kuljetusta varten.

Kohta I.7.

Tuoja: nimi ja täydellinen osoite. Puhelin- ja faksinumeron ja sähköpostiosoitteen antamista suositellaan.

Kohta I.8.

Määräpaikka: toimitusosoite yhteisössä. Puhelin- ja faksinumeron ja sähköpostiosoitteen antamista suositellaan.

Kohta I.9.

Saapuminen nimettyyn saapumispaikkaan: annetaan arvioitu päivämäärä, jolloin erän oletetaan saapuvan nimettyyn saapumispaikkaan.

Kohta I.10.

Asiakirjat: ilmoitetaan tapauksen mukaan erään liitettyjen virallisten asiakirjojen antamispäivä ja numero.

Kohta I.11.

Annetaan täydet yksityiskohtaiset tiedot saapuvasta kuljetusvälineestä: lentokoneiden osalta lennon numero, aluksista laivan nimi, ajoneuvoista rekisterikilven sekä tarvittaessa perävaunun numero, rautatiekuljetuksista junan tunnus ja vaunun numero. Asiakirjaviitteet: lentorahtikirjan numero, rautatie- tai rekkakuljetuksista rahtikirjan numero tai kaupallinen numero.

Kohta I.12.

Tavaran kuvaus: annetaan yksityiskohtainen kuvaus tavarasta (rehusta myös tyyppi).

Kohta I.13.

Maailman tullijärjestön harmonoidun järjestelmän HS-koodi tai tavaran koodi.

Kohta I.14.

Bruttopaino: kokonaispaino kilogrammoina. Tämä määritellään tuotteiden ja tuotetta lähinnä olevan säiliön sekä kaikkien pakkauksien yhteenlasketuksi massaksi, kuitenkin ilman kuljetuskontteja ja muita kuljetuslaitteita.

Nettopaino: varsinaisen tuotteen paino kilogrammoina ilman pakkauksia. Tämä määritellään itse tuotteiden massaksi ilman tuotetta lähinnä olevia säiliöitä tai mitään pakkauksia.

Kohta I.15.

Pakkausten lukumäärä.

Kohta I.16.

Lämpötila: merkitään kuljetustapa/varastointilämpötila rastilla.

Kohta I.17.

Pakkausten tyyppi: nimetään tuotteiden pakkaustyyppi.

Kohta I.18.

Tavaran aiottu käyttötarkoitus: merkitään rastilla oikea vaihtoehto sen mukaisesti, onko tavara tarkoitettu ihmisravinnoksi ilman ennakkolajittelua tai muuta fyysistä käsittelyä (tässä tapauksessa rastitaan ”ihmisravinnoksi”) vai onko se tarkoitettu ihmisravinnoksi tällaisen käsittelyn jälkeen (jolloin rastitaan ”lisäkäsittely”) vai onko se tarkoitettu käytettäväksi ”rehuna” (rastitaan ”rehuna”).

Kohta I.19.

Annetaan kaikki sinetin ja kontin tunnistenumerot.

Kohta I.20.

Siirto valvontapaikkaan: nimetyssä saapumispaikassa on laitettava rasti tähän ruutuun 17 artiklassa tarkoitetun siirtymäkauden aikana, jotta jatkokuljetus toiseen valvontapaikkaan olisi mahdollinen.

Kohta I.21.

Ei sovelleta.

Kohta I.22.

Tuonnin osalta: tämä ruutu rastitaan, jos erä on tarkoitettu tuontiin (8 artikla).

Kohta I.23.

Ei sovelleta.

Kohta I.24.

Merkitään rastilla kuljetusväline.

II osa

Tämän osan täyttää toimivaltainen viranomainen.

Kohta II.1.

Käytetään samaa viitenumeroa kuin kohdassa I.2.

Kohta II.2.

Tarvittaessa tullin käyttöön.

Kohta II.3.

Asiakirjojen tarkastus: täytetään kaikista eristä.

Kohta II.4.

Nimetyn saapumispaikan viranomaisen on ilmoitettava, onko erä valittu fyysisiin tarkastuksiin, jotka voidaan 17 artiklassa tarkoitetun siirtymäkauden aikana tehdä toisessa valvontapaikassa.

Kohta II.5.

Nimetyn saapumispaikan viranomaisen on 17 artiklassa tarkoitetun siirtymäkauden aikana ilmoitettava, mihin valvontapaikkaan erä voidaan siirtää fyysistä tarkastusta varten, kun asiakirjojen tarkastus / tunnistustarkastus on tehty tyydyttävästi.

Kohta II.6.

Ilmoitetaan selkeästi toimet, joita toteutetaan, jos erä hylätään asiakirjojen tarkastuksesta tai tunnistustarkastuksesta saatujen epätyydyttävien tulosten vuoksi. Kohdassa II.7. olisi ilmoitettava määränpäänä olevan laitoksen nimi, kun kyseessä on ”jälleenvienti”, ”hävittäminen”, ”muuntaminen” ja ”käyttö muuhun tarkoitukseen”.

Kohta II.7.

Annetaan hyväksyntänumero ja osoite (tai aluksen nimi ja satama) kaikista määräpaikoista, joissa edellytetään erän jatkovalvontaa, esimerkiksi kohtaa II.6 varten ”jälleenvienti”, ”hävittäminen”, ”muuntaminen” tai ”käyttö muuhun tarkoitukseen”

Kohta II.8.

Nimetyn saapumispaikan toimivaltaisen viranomaisen virallinen leima.

Kohta II.9.

Nimetyn saapumispaikan toimivaltaisen viranomaisen vastuullisen virkamiehen allekirjoitus.

Kohta II.10.

Ei sovelleta.

Kohta II.11.

Nimetyn saapumispaikan viranomainen tai 17 artiklassa tarkoitetun siirtymäkauden aikana valvontapaikan toimivaltainen viranomainen ilmoittaa tässä tunnistustarkastusten tulokset.

Kohta II.12.

Nimetyn saapumispaikan viranomainen tai 17 artiklassa tarkoitetun siirtymäkauden aikana valvontapaikan toimivaltainen viranomainen ilmoittaa tässä fyysisten tarkastusten tulokset.

Kohta II.13.

Nimetyn saapumispaikan viranomainen tai 17 artiklassa tarkoitetun siirtymäkauden aikana valvontapaikan toimivaltainen viranomainen ilmoittaa tässä laboratoriotutkimusten tulokset. Tähän kohtaan merkitään se aine tai patogeeni, josta laboratoriotutkimus tehdään.

Kohta II.14.

Tätä kohtaa käytetään kaikista eristä, jotka luovutetaan vapaaseen liikkeeseen yhteisössä.

Kohta II.15.

Ei sovelleta.

Kohta II.16.

Ilmoitetaan selkeästi toimet, joita toteutetaan, jos erä hylätään fyysisestä tarkastuksesta saatujen epätyydyttävien tulosten vuoksi. Kohdassa II.18. on ilmoitettava määränpäänä olevan laitoksen osoite, kun kyseessä on ”jälleenvienti”, ”hävittäminen”, ”muuntaminen” ja ”käyttö muuhun tarkoitukseen”.

Kohta II.17.

Hylkäämisen syy: käytetään tarvittaessa tarvittavien tietojen lisäämiseen. Rastitetaan oikea kohta.

Kohta II.18.

Annetaan hyväksyntänumero ja osoite (tai aluksen nimi ja satama) kaikista määräpaikoista, joissa edellytetään erän jatkovalvontaa, esimerkiksi kohtaa II.16 varten ”jälleenvienti”, ”hävittäminen”, ”muuntaminen” tai ”käyttö muuhun tarkoitukseen”

Kohta II.19.

Tätä kohtaa käytetään, kun erälle kirjattu alkuperäinen sinetti on tuhoutunut konttia avattaessa. Tällöin on laadittava luettelo kaikista käytetyistä sineteistä.

Kohta II.20.

Nimetyn saapumispaikan viranomaisen tai 17 artiklassa tarkoitetun siirtymäkauden aikana valvontapaikan toimivaltaisen viranomaisen virallinen leima.

Kohta II.21.

Nimetyn saapumispaikan viranomaisen tai 17 artiklassa tarkoitetun siirtymäkauden aikana valvontapaikan toimivaltaisen viranomaisen vastuullisen virkamiehen allekirjoitus.

III osa

Tämän osan täyttää toimivaltainen viranomainen.

Kohta III.1.

Yksityiskohtaiset tiedot jälleenviennistä: nimetyn saapumispaikan viranomainen tai 17 artiklassa tarkoitetun siirtymäkauden aikana valvontapaikan toimivaltainen viranomainen ilmoittaa käytetyn kuljetusvälineen, sen tunnustiedot, kohdemaan ja jälleenviennin päivämäärän heti, kun ne ovat tiedossa.

Kohta III.2.

Seuranta: ilmoitetaan se toimivaltaisen paikallisviranomaisen yksikkö, joka on vastuussa erän valvonnasta, kun kyseessä on ”hävittäminen”, ”muuntaminen” tai ”käyttö muuhun tarkoitukseen”. Tämä toimivaltainen viranomainen raportoi tässä erän saapumisesta ja sen vastaavuudesta.

Kohta III.3.

Nimetyn saapumispaikan viranomaisen tai 17 artiklassa tarkoitetun siirtymäkauden aikana valvontapaikan toimivaltaisen viranomaisen allekirjoitus, kun kyseessä on ”jälleenvienti”. Toimivaltaisen paikallisviranomaisen vastuullisen virkamiehen allekirjoitus, kun kyseessä on ”hävittäminen”, ”muuntaminen” tai ”käyttö muuhun tarkoitukseen”.


25.7.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 194/22


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 670/2009,

annettu 24 päivänä heinäkuuta 2009,

neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä durumvehnän tai paddyriisin ostamiseksi järjestettävällä tarjouskilpailulla toteutettavan julkisen intervention osalta sekä asetusten (EY) N:o 428/2008 ja (EY) N:o 687/2008 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 43 artiklan a, c ja k alakohdan yhdessä sen 4 artiklan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 72/2009 (2), 13 artiklan 3 kohdan ja 18 artiklan 2 kohdan nojalla komissio voi päättää durumvehnän osalta 1 päivästä heinäkuuta 2009 alkaen ja paddy- eli raakariisin osalta 1 päivästä syyskuuta alkaen julkisesta interventiosta, jos markkinatilanne ja erityisesti markkinahintojen kehitys niin edellyttää. Olisi säädettävä edellytyksistä, joiden täyttyessä julkisia interventioita voidaan toteuttaa, jos komissio katsoo tällaisen intervention tarpeelliseksi, sekä muistutettava, mitkä jäsenvaltion viranomaiset ovat tällä alalla toimivaltaisia neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä julkisena varastointina toteutettavien interventiotoimenpiteiden Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) myönnettävän rahoituksen ja jäsenvaltioiden maksajavirastojen hoitaman julkisen varastoinnin toimien kirjanpidon osalta 21 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 884/2006 (3) säännösten mukaisesti täsmentäen, että kyseisiä viranomaisia nimitetään tämän asetuksen soveltamiseksi ”interventioelimiksi” myös, kun kyse on maksajavirastojen suorasta toiminnasta.

(2)

Julkisen interventiojärjestelmän mahdollisimman yksinkertaisen ja tehokkaan toiminnan turvaamiseksi olisi täsmennettävä säännöt, jotka koskevat jäsenvaltioiden interventioelinten interventiokeskuksille antamaa hyväksyntää, sekä vahvistettava kyseistä hyväksyntää koskevat säännökset. Tätä varten olisi täsmennettävä edellytykset interventiokeskuksen varastojen hyväksymiseksi.

(3)

Interventioelimille jätettävien durumvehnää ja paddyriisiä koskevien tarjousten hyväksyttävyysedellytysten ja interventioelinten suorittaman tuotteiden haltuunoton edellytysten olisi oltava koko yhteisössä mahdollisimman yhdenmukaiset. Kaikkien toimijoiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi olisi näin ollen määriteltävä menettelyt, joita sovelletaan hankintoihin ja erityisesti tarjousten hyväksyttävyyteen sekä niihin liittyviin haltuunottoihin ja tarkastuksiin.

(4)

Kun hyväksytyn interventiokeskuksen varastot, jotka sijaitsevat jossain muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa toimija harjoittaa pääasiallista toimintaansa, tarjoavat toimijoille mahdollisuuden toimittaa tuotteensa alhaisemmin kustannuksin, mainituille toimijoille olisi annettava mahdollisuus jättää tarjouksensa asianomaiseen jäsenvaltioon. Tätä varten, jotta vältetään kyseisille toimijoille aiheutuva ylimääräinen hallinnollinen kuormitus, on aiheellista sallia näiden suorittaa tarjouksiin liittyvät muodollisuudet omalla alv-tunnistenumerollaan jäsenvaltiossa, jossa ne harjoittavat pääasiallista toimintaansa, sekä sallia näiden asettaa tarjouksensa tueksi mainitussa jäsenvaltiossa saatu vakuus.

(5)

Intervention yksinkertaisen ja tyydyttävän hallinnoinnin turvaamiseksi olisi säädettävä, että esitetyn erän on oltava tasalaatuinen, ja riisin osalta, että erän on koostuttava saman lajikkeen riisistä. Lisäksi olisi vahvistettava vähimmäismäärä, jota pienempiä määriä koskevia tarjouksia interventioelimen ei tarvitse hyväksyä ottaen kuitenkin huomioon, että suurempi vähimmäismäärä saattaa olla tarpeen joissain jäsenvaltioissa voimassa olevien tukkukauppaedellytysten ja -tapojen tai ympäristösääntöjen huomioon ottamiseksi. Sovellettavia vähimmäismääriä koskevien tietojen antamiseksi toimijoille olisi säädettävä, että interventioelinten on täsmennettävä mainitut vähimmäismäärät kussakin julkaisemassaan tarjouskilpailuilmoituksessa ja vahvistettava ne tarvittaessa tässä asetuksessa vahvistettua tasoa korkeammaksi.

(6)

Interventioon ei pitäisi hyväksyä laadultaan sellaista durumvehnää ja paddyriisiä, jota ei voida asianmukaisesti käyttää myöhemmin ja varastoida. Sen vuoksi olisi määriteltävä menetelmät durumvehnän ja paddyriisin laadun määrittämiseksi.

(7)

Durumvehnän vähimmäislaatuvaatimukset on vahvistettu ihmisravintoa varten, ja niiden on täytettävä elintarvikkeissa olevia vieraita aineita koskevista yhteisön menettelyistä 8 päivänä helmikuuta 1993 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 315/93 (4) vahvistetut terveyttä koskevat vaatimukset. Olisi säädettävä, että kyseisiä vaatimuksia sovelletaan asianomaisen, tähän interventiojärjestelmään kuuluvan tuotteen haltuunoton yhteydessä.

(8)

Maksajavirastot tai interventioelimet voivat määritellä sallittujen vieraiden aineiden enimmäismäärien ylittymiseen liittyvät riskit tarjoajilta saatujen tietojen ja maksajavirastojen tai interventioelinten omien analyysivaatimusten perusteella. Taloudellisten kustannusten rajoittamiseksi on perusteltua, ettei maksajavirastoilta tai interventioelimiltä edellytetä ennen tuotteiden haltuunottoa muita niiden vastuulla olevia analyysejä kuin sellaisia, jotka perustuvat riskianalyysiin, joka takaa tuotteiden laadun interventiojärjestelmään otettaessa. Jos jäsenvaltio tekee tuotteen ostohetkellä päätöksen, joka on tämän sääntelyn edellyttämän riskianalyysin kannalta puutteellinen, se on itse suoraan vastuussa, jos myöhemmin ilmenee, ettei tuote itse asiassa vastannut säädettyjä vähimmäisvaatimuksia. Tällaisella päätöksellä ei olisi voitu taata tuotteen laatua eikä sen vuoksi sen säilymistä moitteettomana. Sen vuoksi olisi täsmennettävä edellytykset, joiden täyttyessä jäsenvaltiota on pidettävä tältä osin vastuullisena.

(9)

Paddyriisin vähimmäislaadun vahvistamiseksi olisi erityisesti otettava huomioon yhteisön tuottaja-alueiden ilmastolliset olosuhteet.

(10)

Olisi määriteltävä tarkoin tarkastukset, jotka on tehtävä sen varmistamiseksi, että tarjotut tuotteet ovat tosiasiallisesti tarjoajan nimeämissä varastoissa ja että tarjottujen tavaroiden painoa ja laatua koskevia vaatimuksia noudatetaan. Olisi erotettava toisistaan toisaalta tarjottavan tavaran hyväksyminen määrän ja vähimmäislaatuvaatimusten noudattamisen tarkastuksen jälkeen, ja toisaalta tarjoajalle maksettavan hinnan vahvistaminen sen jälkeen, kun edustavien näytteiden perusteella on tehty analyysit, jotka ovat tarpeen kunkin erän täsmällisten ominaisuuksien määrittämiseksi.

(11)

Tämän interventiotoimenpiteen tehokkaan hallinnoinnin varmistamiseksi olisi säädettävä, että durumvehnää tai riisiä koskevat tarjoukset ovat sitovia ja lopullisia. Niitä ei siis voida muuttaa eikä peruuttaa, ja vaikuttaa olevan tarpeen edellyttää vakuuden asettamista sekä täsmentää yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat vakuuden vapauttamista ja sen mahdollista siirtämistä yhteisön talousarvioon, jos mainittujen tarjousten tiettyjä hyväksyttävyysedellytyksiä ei noudateta.

(12)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 18 artiklan 2 kohdassa ja 4 kohdan a alakohdassa säädetään, että komissio vahvistaa tarjouskilpailumenettelyjä noudattaen durumvehnän interventiohinnan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta laadullisista syistä johtuvia hinnankorotuksia tai -alennuksia. Olisi täsmennettävä, että nämä hintavaihtelut liittyvät durumvehnän pääasiallisiin laatuvaatimuksiin.

(13)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 18 artiklan 4 kohdan b alakohdassa säädetään, että interventiohinta vahvistetaan vakiolaatuiselle, kyseisen asetuksen liitteessä IV olevassa A kohdassa määritellylle paddyriisille ja jos interventioon tarjotun riisin laatu on erilainen kuin vakiolaatu, interventiohintaa mukautetaan hinnankorotuksia tai -alennuksia soveltamalla. Korotuksia ja vähennyksiä käyttämällä voidaan paddyriisimarkkinoilla todettuja laatuominaisuuksista johtuvia hintaeroja soveltaa myös interventioon. Tätä varten olisi otettava huomioon paddyriisin olennaiset ominaisuudet, jotta sen laatu voitaisiin arvioida puolueettomasti. Tähän riittää kosteuspitoisuuden, jalostustuotoksen ja virheellisten jyvien arvioiminen, joka voidaan tehdä yksinkertaisin ja tehokkain menetelmin.

(14)

Interventiovarastoissa tehtävät tarkastukset olisi yhdenmukaistamisen vuoksi toteutettava asetuksen (EY) N:o 884/2006 2 artiklassa määriteltyjä edellytyksiä noudattaen.

(15)

Järjestelmän tehokkaan hallinnoinnin varmistamiseksi on syytä säätää, että komission edellyttämät tiedot toimitetaan sähköisesti ja komission jäsenvaltioiden käyttöön asettamia menetelmiä käyttäen.

(16)

Tässä asetuksessa säädetyt riisialaa koskevat säännökset korvaavat voimassa olevat säännökset, joista säädetään neuvoston asetuksen (EY) N:o 1785/2003 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä interventiokeskusten määrittämisen ja interventioelinten suorittaman paddy- eli raakariisin haltuunoton osalta 29 päivänä maaliskuuta 2005 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 489/2005 (5). Riisiin ja durumvehnään sovellettavien sääntöjen yhdenmukaistamiseksi on kuitenkin aiheellista olla toistamatta eräitä asetuksen (EY) N:o 489/2005 säännöksiä.

(17)

Tässä asetuksessa säädetyt durumvehnää koskevat säännökset korvaavat voimassa olevat säännökset, joista säädetään viljan interventiokeskuksista 8 päivänä toukokuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 428/2008 (6). Sen vuoksi olisi säädettävä, että viimeksi mainittuja säännöksiä ei sovelleta enää durumvehnään 1 päivästä heinäkuuta 2009 alkaen.

(18)

Tässä asetuksessa säädetyt durumvehnää koskevat säännökset korvaavat voimassa olevat säännökset, joista säädetään maksajavirastojen tai interventioelinten suorittamaan viljan haltuunottoon sovellettavista menettelyistä sekä menetelmistä viljan laadun määrittämiseksi 18 päivänä heinäkuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 687/2008 (7). Sen vuoksi olisi säädettävä, että viimeksi mainittuja säännöksiä ei sovelleta enää durumvehnään 1 päivästä heinäkuuta 2009 alkaen.

(19)

Sen vuoksi asetuksia (EY) N:o 428/2008 ja (EY) N:o 687/2008 olisi muutettava ja asetus (EY) N:o 489/2005 olisi kumottava.

(20)

Asetuksessa (EY) N:o 1234/2007 säädettyjä julkista interventiota koskevia uusia säännöksiä sovelletaan asetuksen (EY) N:o 72/2009 8 artiklan nojalla durumvehnän osalta 1 päivästä heinäkuuta 2009 ja riisialan osalta 1 päivästä syyskuuta 2009 alkaen. Kyseisten säännösten soveltamista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä olisi sen vuoksi sovellettava samoista päivämääristä alkaen.

(21)

Maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

INTERVENTIOKESKUSTEN HYVÄKSYMISTÄ SEKÄ HANKINTOJA JA TARJOUKSIA KOSKEVAT YHTEISET SÄÄNNÖKSET

1 JAKSO

YLEISET SÄÄNNÖT

1 artikla

Soveltamisala ja määritelmät

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 13 artiklan 3 kohdassa ja 18 artiklan 2 kohdassa säädettyjen, durumvehnä- ja riisialoilla toteutettavien julkisten interventio-ostojen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

2.   Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen ostojen suorittajia ovat maksajavirastot tai maksajavirastojen asetuksen (EY) N:o 884/2006 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti valtuuttamat elimet, jäljempänä ’interventioelimet’.

2 artikla

Interventiokeskusten nimeäminen ja hyväksyminen

1.   Komission asetuksen (EY) N:o 1234/2007 41 artiklan mukaisesti nimeämien interventiokeskusten on oltava interventioelinten tämän asetuksen säännösten ja asetuksessa (EY) N:o 884/2006 vahvistettujen sääntöjen mukaisesti ennakolta hyväksymiä erityisesti vastuun ja tarkastusten suhteen, kuten viimeksi mainitun asetuksen 2 artiklassa säädetään.

2.   Interventiokeskuksen hyväksymiseksi interventioelinten on varmistettava, että mainitun keskuksen varastot täyttävät vähintään seuraavat edellytykset:

a)

mainitun keskuksen varastojen yhteenlaskettu varastointikapasiteetti on vähintään 20 000 tonnia durumvehnän osalta tai vähintään 10 000 tonnia riisin osalta;

b)

varastosta poistamisen vähimmäiskapasiteetti, jonka ansiosta kustakin varastosta on mahdollista myydä yhtä työpäivää kohden vähintään 5 prosenttia varastoidusta määrästä tai 1 000 tonnia durumvehnän osalta ja 500 tonnia riisin osalta.

3.   Komission asetuksen (EY) N:o 1234/2007 41 artiklan kohdan mukaisesti nimeämien interventiokeskusten ja niiden varastojen luetteloa koskevat tiedot on muutettava ja asetettava jäsenvaltioiden ja kansalaisten käyttöön tämän asetuksen 23 ja 24 artiklan mukaisesti.

2 JAKSO

MENETTELY DURUMVEHNÄN TAI PADDYRIISIN OSTAMISEKSI TARJOUSKILPAILULLA

3 artikla

Ostot

1.   Interventioelimet ostavat tarjouskilpailuilmoituksen perusteella durumvehnää tai paddyriisiä sen jälkeen, kun tarjouskilpailumenettely on aloitettu asetuksen (EY) N:o 1234/2007 195 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen komission asetuksella, jäljempänä ’tarjouskilpailumenettelyn aloittamisesta annettu asetus’.

2.   Tarjouskilpailumenettelyn aloittamisesta annetussa asetuksessa annetaan erityisesti seuraavat tiedot:

a)

tuotteen kuvaus ja sen CN-koodi;

b)

tarjouskilpailujen päivämäärät;

c)

tarjousten jättämisen määräpäivä ja kellonaika;

d)

tarjouskilpailumenettelyn päättymispäivä;

e)

asianomainen yksi tai useampi jäsenvaltio tai alue, jos sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 18 artiklan 2 kohdan toista alakohtaa.

3.   Paddyriisin osalta tarjouskilpailumenettely voidaan rajoittaa yhteen tai useampaan riisityyppiin, siten kuin ne on määritelty asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä III olevan I osan 2 kohdassa (”lyhytjyväinen riisi”, ”luokkaan A kuuluva pitkäjyväinen riisi” tai ”luokkaan B kuuluva pitkäjyväinen riisi”).

4.   Tarjouskilpailumenettelyn aloittamisesta annetun asetuksen voimaantulopäivän ja tarjousten jättämiselle asetetun ensimmäisen määräajan viimeisen määräpäivän välillä on oltava vähintään kuusi päivää.

5.   Interventioelimen julkaisemassa tarjouskilpailuilmoituksessa on täsmennettävä erityisesti vähimmäismäärät, joita tarjousten on koskettava. Nämä määrät ovat durumvehnän osalta vähintään 10 tonnia ja riisin osalta vähintään 20 tonnia.

Jos ensimmäisessä alakohdassa vahvistettuja määriä suurempien vähimmäismäärien soveltaminen on kuitenkin perusteltua jossain jäsenvaltiossa voimassa olevien tukkukauppaedellytysten ja -tapojen tai ympäristösääntöjen vuoksi, toimivaltaisen interventioelimen on vahvistettava kyseiset määrät tarjouskilpailuilmoituksessa.

6.   Tarjouskilpailumenettelystä johtuvia velvollisuuksia ei voi siirtää.

4 artikla

Tarjousten jättämistä ja hyväksyttävyyttä koskevat edellytykset

1.   Edellä olevassa 3 artiklassa tarkoitetut ostot tehdään niiden tarjousten perusteella, jotka toimijat jättävät jäsenvaltioiden interventioelimille kirjallisesti tai sähköisessä muodossa vastaanottotodistusta vastaan.

2.   Jotta interventioelin voi hyväksyä tarjouksen, sen on sisällettävä

a)

komission 24 artiklassa määriteltyjen edellytysten mukaisesti laatimaan yhdenmukaiseen malliin perustuva, jäsenvaltioiden interventioelimen käyttöön antama lomake, jossa on annettava vähintään seuraavat tiedot:

i)

tarjoajan nimi; tarjoajan osoite ja alv-tunnistenumero jäsenvaltiossa, jossa tämä harjoittaa pääasiallista toimintaansa, tai näiden tietojen puuttuessa tarjoajan maatalousrekisterinumero;

ii)

tarjottu tuote; ja riisin osalta maininta riisityypistä ja -lajikkeesta;

iii)

tuotteen varastointipaikka tarjouksen jättämishetkellä;

iv)

interventiokeskuksen varastot, joiden osalta tarjous on edullisin;

v)

tarjottu määrä, tarjotun tuotteen sadonkorjuuvuosi, maininta sen yhteisön alkuperästä ja tuotantoalueesta yhteisössä;

vi)

ehdotettu hinta tonnilta tuotetta, joka vastaa durumvehnän osalta vähimmäislaatua ja riisin osalta vakiolaatua, toimitettuna purkamattomana nimetyn interventiokeskuksen varastoon ja ilmaistuna euroina enintään kahden desimaalin tarkkuudella. Kyseinen hinta voi olla enintään yhtä suuri kuin durumvehnän osalta asetuksen (EY) N:o 1234/2007 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu viitehinta tai paddyriisin osalta mainitun asetuksen 8 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu viitehinta;

vii)

riisin osalta sadonkorjuun jälkeen suoritetut kasvinsuojelukäsittelyt ja tarkat tiedot käytetyistä ainemääristä;

viii)

tarjotun tuotteen tärkeimmät ominaisuudet;

b)

seuraavat liiteasiakirjat:

i)

todiste siitä, että tarjoaja on ennen tarjousten jättämisen määräajan päättymistä asettanut vakuuden, jonka suuruus on durumvehnän osalta 30 euroa tonnilta tai paddyriisin osalta 50 euroa tonnilta; vakuus voidaan asettaa jäsenvaltiossa, jossa tarjoaja harjoittaa pääasiallista toimintaansa, vaikka tarjous jätetään jossain toisessa jäsenvaltiossa;

ii)

tarjoajan ilmoitus, jossa vakuutetaan että tarjotut määrät ovat tosiasiallisesti tämän kohdan a alakohdan iii alakohdassa nimetyssä varastointipaikassa;

iii)

tarjoajan ilmoitus, jossa vakuutetaan, että tarjous koskee tasalaatuista erää, että erä koostuu riisin osalta saman lajikkeen paddyriisistä ja että vähimmäismäärät vastaavat interventioelimen julkaisemassa tarjouskilpailuilmoituksessa vahvistettuja vähimmäismääriä.

3.   Interventioelin kirjaa hyväksyttävät tarjoukset, niiden vastaanottopäivän ja määrät, joita ne koskevat.

4.   Tarjoukset ovat sitovia ja lopullisia.

5 artikla

Interventioelimen tekemä tarjousten tarkastus

1.   Interventioelimet tarkastavat tarjousten hyväksyttävyyden 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti vaadittujen tietojen perusteella.

Jos tarjousta ei hyväksytä, interventioelimen on ilmoitettava siitä viipymättä kyseiselle toimijalle.

2.   Edellä olevan 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii ja iii alakohdassa tarkoitettujen asiakirjojen yhtäpitävyys voidaan tarkastaa interventioelimen todettua tarjoukset hyväksyttäviksi, tarvittaessa tarjoajan nimeämän varastointipaikan osalta toimivaltaisen interventioelimen avustuksella 22 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Jos jokin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista asiakirjoista ei ole vaatimusten mukainen, tarjous on peruttava ja sovellettava 9 artiklan 2 kohtaa.

6 artikla

Tarjousten ilmoittaminen komissiolle

1.   Interventioelimen on ilmoitettava hyväksyttävät tarjoukset komissiolle viimeistään tarjousten jättämisen määräpäivää seuraavana päivänä kello 14 (Brysselin aikaa) 24 artiklassa säädettyjä edellytyksiä noudattaen. Tarjoajien henkilöllisyyttä ei paljasteta.

Hyväksyttävien tarjousten puuttuessa jäsenvaltion on ilmoitettava siitä komissiolle samassa määräajassa.

2.   Hyväksyttävät tarjoukset, joita ei ole toimitettu komissiolle, suljetaan tarjouskilpailumenettelyn ulkopuolelle.

7 artikla

Tarjousten perusteella tehtävä päätös

Komissio päättää tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimitettujen tarjousten perusteella olla hyväksymättä saatuja tarjouksia tai vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1234/2007 195 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen interventio-ostoa koskevan enimmäishinnan.

8 artikla

Tarjouksia koskevat päätökset

1.   Kun komissio on vahvistanut interventio-ostoa koskevan enimmäishinnan 7 artiklan mukaisesti, interventioelinten on hyväksyttävä enintään enimmäishintaa vastaavat hyväksyttävät tarjoukset. Kaikki muut tarjoukset on hylättävä.

2.   Jos interventio-ostoa koskevaa enimmäishintaa ei ole vahvistettu, kaikki tarjoukset on hylättävä.

3.   Interventioelinten on tehtävä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut päätökset sen jälkeen, kun on julkaistu asetus tai annettu tiedoksi päätös, jossa vahvistetaan 7 artiklassa tarkoitettu interventio-ostoa koskeva enimmäishinta tai jossa ilmoitetaan, että tarjouskilpailu jätetään ratkaisematta.

4.   Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava jokaiselle tarjouksen tekijälle viimeistään 3 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen julkaisupäivää seuraavana työpäivänä, mihin tulokseen tämän osallistuminen tarjouskilpailuun on johtanut.

9 artikla

Vakuuksien vapauttaminen ja pidättäminen

1.   Tuotteiden tosiasiallinen sijainti tarjoajan nimeämässä varastointipaikassa 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan iii alakohdan mukaisesti, tasalaatuisen erän esittäminen, komissiolle toimitetun tarjouksen voimassapitäminen ja toimivaltaisen viranomaisen toteuttama tuotteen haltuunotto ovat komission asetuksen (ETY) N:o 2220/85 (8) 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja ensisijaisia vaatimuksia.

2.   Jollei 1 kohdassa tarkoitettuja ensisijaisia vaatimuksia noudateta, vakuus pidätetään, ellei kyseessä ole ylivoimainen este, ja luetaan komission asetuksen (EY) N:o 883/2006 (9) 12 artiklan mukaisesti käyttötarkoitukseensa sidotuksi menoksi.

3.   Tämän artiklan soveltamiseksi interventioelinten on tarkastettava varastointipaikoissa olevat määrät noudattaen soveltuvin osin asetuksessa (EY) N:o 884/2006 säädettyjä sääntöjä ja edellytyksiä varmistaakseen, että varastoidut tuotteet ovat varastossa julkisen varastoinnin toimien yhteydessä, ja erityisesti noudattaen kyseisen asetuksen liitteessä I olevan B kohdan III alakohdassa esitettyjä sääntöjä ja edellytyksiä. Tarkastusten on koskettava vähintään viittä prosenttia tarjouksista ja viittä prosenttia tarjotuista määristä, ja ne on tehtävä riskianalyysin perusteella.

4.   Vakuus vapautetaan 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun päätöksen julkaisemisen jälkeen, jos tarjous hylätään.

5.   Hyväksyttyjen tarjousten osalta vakuus vapautetaan viiden työpäivän kuluessa 18 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetun haltuunottotiedotteen laatimispäivästä.

3 JAKSO

TUOTTEIDEN TOIMITUSMENETTELY

10 artikla

Toimitukset

1.   Interventioelin vahvistaa toimituspäivämäärän tai -päivämäärät tarjoajan nimeämän hyväksytyn interventiokeskuksen varastoon ja ilmoittaa ne tarjoajalle mahdollisimman pian.

Jos tuotteita ei kuitenkaan voida toimittaa tarjoajan nimeämän interventiokeskuksen varastoihin, interventioelin nimeää saman interventiokeskuksen muita varastoja tai toisen hyväksytyn interventiokeskuksen varastoja, joihin tuotteet on toimitettava alhaisimmin kustannuksin, ja vahvistaa toimituspäivämäärän tai -päivämäärät.

2.   Tuotteet on toimitettava kokonaisuudessaan hyväksytyn interventiokeskuksen varastoon viimeistään tarjouksen vastaanottokuukautta seuraavan kolmannen kuukauden lopussa, mutta kuitenkin viimeistään 30 päivänä kesäkuuta durumvehnän osalta ja 31 päivänä elokuuta paddyriisin osalta.

3.   Interventioelimen edustaja ottaa toimituksen vastaan tarjoajan tai tämän asianmukaisesti valtuutetun edustajan läsnä ollessa.

4.   Toimitettu määrä on todettava punnitsemalla tarjoajan tai tämän asianmukaisesti valtuutetun edustajan ja tarjoajasta riippumattoman interventioelimen edustajan läsnä ollessa.

Interventioelimen edustaja voi kuitenkin myös olla varastoija. Siinä tapauksessa

a)

interventioelin tekee itse 30 päivän kuluessa haltuunotosta tarkastuksen, johon sisältyy ainakin tilavuuden tarkastaminen; punnitun määrän ja tilavuusmenetelmällä arvioidun määrän välinen mahdollinen ero ei saa olla suurempi kuin 5 prosenttia;

b)

jos sallittu poikkeama ei ylity, varastoija vastaa kaikista kustannuksista, jotka liittyvät myöhemmässä punnituksessa mahdollisesti todettuihin puuttuviin määriin haltuunoton yhteydessä varastokirjanpitoon merkittyyn painoon nähden;

c)

jos sallittu poikkeama ylittyy, erä on punnittava välittömästi. Jos todettu paino on pienempi kuin varastokirjanpitoon merkitty paino, varastoija vastaa punnituskustannuksista, ja päinvastaisessa tapauksessa kustannuksista vastaa jäsenvaltio.

11 artikla

Kuljetuskustannukset

1.   Tarjoaja vastaa tavaroiden kuljetuskustannuksista nimeämänsä interventiokeskuksen varastoon, jonka kustannukset ovat 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan iv alakohdan mukaisesti alhaisimmat, enintään 100 kilometrin etäisyydellä. Interventioelin vastaa kuljetuskustannuksista yli 100 kilometrin etäisyyksiltä.

2.   Jos interventioelin muuttaa tarjoajan nimeämän interventiokeskuksen varastoa 10 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, interventioelin vastaa ylimääräisistä kuljetuskustannuksista 20 kilometrin vähimmäisetäisyyden rajoissa. Interventioelin vastaa kuitenkin kaikista kuljetuskustannuksista yli 100 kilometrin etäisyyksiltä.

3.   Komissio korvaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut interventioelimen vastuulla olevat kustannukset muuttuvien määrien perusteella asetuksen (EY) N:o 884/2006 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.

II LUKU

DURUMVEHNÄÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

12 artikla

Tarjotun durumvehnän laatu

1.   Tullakseen hyväksytyksi interventioon durumvehnän on oltava laadultaan virheetöntä, aitoa ja myyntikelpoista.

2.   Jotta durumvehnää voitaisiin pitää laadultaan virheettömänä, aitona ja myyntikelpoisena, se on katsottava moitteettomaksi. Tätä varten sen on täytettävä laatuvaatimukset, joiden tarkastelussa otetaan huomioon liitteessä I olevassa A osassa määritellyt ominaisuudet ja liitteessä I olevassa B osassa esitetyt durumvehnän vähimmäislaatuvaatimukset.

13 artikla

Durumvehnätarjouksia koskeva näytteenotto ja analyysit

1.   Kustakin tarjotusta durumvehnäerästä otetaan sen laatuominaisuuksien määrittämiseksi edustava näyte, joka koostuu näytteistä, joita on otettu yksi jokaisesta toimituksesta ja vähintään yksi jokaiselta 60 tonnilta.

2.   Interventioelin tutkituttaa otettujen näytteiden ominaisuudet 20 työpäivän kuluessa edustavan näytteen ottamisesta.

3.   Interventioon tarjotun durumvehnän laadun määrittämiseksi käytettävät vertailumenetelmät vahvistetaan liitteessä II seuraavasti:

A osa: Vertailumenetelmä niiden ainesten määrittämiseksi, jotka eivät ole moitteettoman laatuisia perusviljoja

B osa: Vertailumenetelmä durumvehnän kosteuspitoisuuden määrittämiseksi

C osa: Vertailumenetelmä läpikuultavuutensa menettäneiden durumvehnän jyvien määrän määrittämiseksi

D osa: Muut durumvehnän laadun määrittämiseksi sovellettavat menetelmät.

4.   Jäsenvaltioiden on tehtävä vieraiden aineiden, myös radioaktiivisuuden, määrää koskevat tarkastukset riskianalyysin perusteella ja otettava huomioon erityisesti tarjoajan toimittamat tiedot sekä tämän vaatimusten noudattamista koskevat sitoumukset, erityisesti tarjoajan saamien analyysien tulosten osalta. Tarkastustoimenpiteiden jaksotus ja soveltamisala määritellään tarvittaessa asetuksen (EY) N:o 1234/2007 195 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, erityisesti kun kyse on tapauksesta, jossa vieraat aineet voivat aiheuttaa vakavia markkinatilanteen häiriöitä.

5.   Tarjoaja vastaa kustannuksista, jotka liittyvät

a)

vieraiden aineiden analyyseihin;

b)

amylaasien aktiivisuuden mittauskokeeseen (Hagberg);

c)

valkuaispitoisuuden määrittämiseen;

d)

tuotteiden poistamiseen markkinoilta, kun analyysit ovat osoittaneet, ettei tarjottu durumvehnä vastaa interventioon vaadittavaa vähimmäislaatua.

6.   Analyysien tulokset toimitetaan tarjoajalle 18 artiklassa säädetyssä haltuunottotiedotteessa.

7.   Riitatapauksessa interventioelin asettaa kyseiset tuotteet uudelleen tarvittaviin tarkastuksiin, joihin liittyvät kustannukset häviävän osapuolen on maksettava.

8.   Tapauksissa, joissa tarjottua durumvehnää ei analyysien ja tarkastusten perusteella voida hyväksyä interventioon, tarjoaja voi korvata asianomaisen erän viimeistään kahdentenakymmenentenä työpäivänä kyseisestä havainnosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua toimitusta koskevaa määräaikaa. Poiketen siitä, mitä 11 artiklassa säädetään, kyseiseen korvaamiseen liittyvät kuljetuskustannukset ovat yksinomaan tarjoajan vastuulla.

14 artikla

Durumvehnätarjousten haltuunotto

1.   Interventioelin ottaa tarjotun durumvehnän haltuunsa, kun sen edustaja on todennut koko erän osalta interventiokeskukseen toimitetun tavaran määrän ja 12 artiklassa tarkoitettujen vaatimusten täyttymisen 13 artiklan säännösten mukaisesti.

2.   Haltuunoton on tapahduttava 60 päivän kuluessa 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta viimeisestä toimituksesta mutta kuitenkin viimeistään 31 päivänä heinäkuuta.

Jos kuitenkin sovelletaan 13 artiklan 8 kohdan säännöksiä, haltuunoton on tapahduttava viimeistään 31 päivänä elokuuta.

III LUKU

RIISIÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

15 artikla

Tarjotun paddyriisin laatu

1.   Tullakseen hyväksytyksi interventioon paddyriisin on oltava laadultaan virheetöntä, aitoa ja myyntikelpoista.

2.   Paddyriisiä pidetään virheettömänä, aitona ja myyntikelpoisena, jos

a)

se täyttää vaatimukset, jotka vahvistetaan liitteessä III olevassa A osassa riisin jalostuksen perustuotoksen osalta ja liitteessä III olevassa B osassa virheellisten riisinjyvien sallittujen enimmäisosuuksien osalta;

b)

sen kosteuspitoisuus on enintään 14,5 prosenttia;

c)

siinä ei ole epätavallista hajua tai eläviä hyönteisiä;

d)

sen radioaktiivisuus ei ylitä yhteisön lainsäädännössä vahvistettuja sallittuja enimmäistasoja.

16 artikla

Paddyriisitarjouksia koskeva näytteenotto ja analyysit

1.   Edellä olevan 15 artiklan mukaisten, tuotteen interventioon hyväksymisen edellyttämien laatuvaatimusten tarkistamiseksi interventioelin ottaa näytteitä tarjoajan tai tämän asianmukaisesti valtuutetun edustajan läsnä ollessa.

On otettava kolme edustavaa, vähintään yhden kilogramman painoista näytettä. Näytteet on tarkoitettu

a)

tarjoajalle;

b)

varastolle, jossa haltuunotto suoritetaan;

c)

interventioelimelle.

Jotta näytteet olisivat edustavia, näytteenottokertojen lukumäärä on laskettava jakamalla tarjotun erän määrä kymmenellä tonnilla. Näytteiden on oltava samanpainoisia. Edustavat näytteet saadaan jakamalla näytteiden määrä kolmella.

Laatuvaatimukset on tarkistettava edustavasta näytteestä, joka on tarkoitettu varastolle, jossa haltuunotto suoritetaan.

2.   Edustavia näytteitä on otettava kustakin osatoimituksesta (kuorma-auto, vesialus, junavaunu) 1 kohdassa vahvistetuin edellytyksin.

Kukin osatoimitus voidaan ennen interventiovarastoon siirtämistä tutkia tarkastamalla ainoastaan kosteuspitoisuus, epäpuhtauksien osuus ja elävien hyönteisten esiintymättömyys. Jos tarkastuksen lopputulos osoittaa myöhemmin, ettei jokin osatoimitus täytä vähimmäislaatuvaatimuksia, erän haltuunotosta kieltäydytään. Koko erä on poistettava tarjoajan kustannuksella.

Jos interventioelin voi jossakin jäsenvaltiossa tarkistaa kunkin osatoimituksen kaikki vähimmäislaatuvaatimukset ennen varastoon siirtämistä, se voi kieltäytyä ottamasta haltuunsa osatoimitusta, joka ei täytä kyseisiä vaatimuksia.

3.   Riisissä esiintyvän radioaktiivisuuden valvontaa suoritetaan ainoastaan tilanteen sitä vaatiessa ja tarvittavan ajan. Tarvittaessa valvontatoimenpiteiden kesto ja laajuus määritellään asetuksen (EY) N:o 1234/2007 195 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

4.   Analyysien tulokset annetaan tiedoksi tarjoajalle 18 artiklassa säädetyssä haltuunottotiedotteessa.

5.   Riitatapauksessa interventioelin asettaa kyseiset tuotteet uudelleen tarvittaviin tarkastuksiin, joihin liittyvät kustannukset häviävän osapuolen on maksettava.

Interventioelimen hyväksymä laboratorio suorittaa uuden analyysin tarjoajan ja interventioelimen hallussa olevista näytteistä tasapuolisesti muodostetun uuden edustavan näytteen perusteella. Jos tarjottu erä toimitetaan osissa, tulos on jokaisesta osatoimituksesta otettujen uusien edustavien näytteiden tutkimustulosten painotettu keskiarvo.

6.   Tapauksissa, joissa tarjottua paddyriisiä ei analyysien perusteella voida hyväksyä interventioon, tarjoaja voi korvata asianomaisen erän viimeistään kahdentenakymmenentenä työpäivänä kyseisestä havainnosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua toimitusta koskevaa määräaikaa. Poiketen siitä, mitä 11 artiklassa säädetään, kyseiseen korvaamiseen liittyvät kuljetuskustannukset ovat yksinomaan tarjoajan vastuulla.

17 artikla

Paddyriisitarjousten haltuunotto

1.   Interventioelin ottaa tarjotun riisin haltuunsa, kun sen edustaja on todennut interventiokeskukseen toimitetun tavaran 3 ja 15 artiklassa säädetyn määrän ja vaadittavat vähimmäisominaisuudet 16 artiklan mukaisesti.

2.   Haltuunoton on tapahduttava 60 päivän kuluessa 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta viimeisestä toimituksesta mutta kuitenkin viimeistään 30 päivänä syyskuuta.

Jos kuitenkin sovelletaan 16 artiklan 6 kohdan säännöksiä, haltuunoton on tapahduttava viimeistään 31 päivänä lokakuuta.

IV LUKU

HALTUUNOTTOA, TARKASTUKSIA JA ILMOITUKSIA KOSKEVAT YHTEISET SÄÄNNÖKSET

18 artikla

Haltuunottotiedote

1.   Varastojen, joiden osalta on tehty edullisin tarjous, hyväksynnästä vastaava interventioelin laatii jokaisesta erästä haltuunottotiedotteen. Tarjoaja tai tämän edustaja voi olla läsnä tiedotetta laadittaessa.

Tiedotteessa on mainittava vähintään

a)

edustavan näytteen kokoamiseksi otettujen näytteiden määrä;

b)

erän määrän ja ominaisuuksien tarkastamispäivät;

c)

toimitettu paino sekä riisin osalta lajike;

d)

analyyseihin perustuvat erän ominaisuudet;

e)

analyyseistä vastaava elin.

Interventioelin ja varastonpitäjä päiväävät ja allekirjoittavat tiedotteen.

2.   Haltuunottotiedote voidaan laatia, kun haltuun on otettu 95 prosenttia tarjotusta määrästä.

19 artikla

Tarjoajalle määritetyn hinnan vahvistaminen ja maksaminen

1.   Tarjoajalle maksettava hinta on tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan vi alakohdassa tarkoitettu tarjottu hinta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 11 artiklassa tarkoitettujen säännösten sekä durumvehnän osalta sen liitteessä IV ja paddyriisin osalta sen liitteessä V tarkoitettujen tai asetuksen (EY) N:o 1234/2007 18 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisesti vahvistettujen mahdollisten korotusten ja alennusten soveltamista.

2.   Maksu suoritetaan viimeistään kolmantenakymmenentenäviidentenä päivänä haltuunottopäivästä, sellaisena kuin se on tapauksen mukaan määriteltynä tämän asetuksen 14 ja 17 artiklassa.

Jos sovelletaan durumvehnän osalta 13 artiklan 7 kohtaa tai paddyriisin osalta 16 artiklan 5 kohtaa, maksu on suoritettava mahdollisimman pian sen jälkeen kun tarjoajalle on toimitettu viimeisen analyysin tulokset.

Jos maksamisen edellytyksenä on tarjoajan esittämä lasku ja jos kyseistä laskua ei esitetä ensimmäisessä alakohdassa säädetyssä määräajassa, maksu on suoritettava kyseisen laskun tosiasiallista esittämistä seuraavien viiden työpäivän kuluessa.

20 artikla

Tarkastustoimenpiteet

1.   Interventiovarastoissa tehtävät tarkastukset on toteutettava asetuksen (EY) N:o 884/2006 2 artiklassa määriteltyjä edellytyksiä noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen nojalla tuotteiden haltuunoton osalta vaadittujen tarkastusten soveltamista.

2.   Jos tarkastukset on tehtävä tämän asetuksen 13 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun riskianalyysin perusteella, vieraiden aineiden sallittuja enimmäistasoja koskevien vaatimusten noudattamatta jättämisen taloudellisista seuraamuksista vastaavat asetuksen (EY) N:o 884/2006 2 artiklassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti jäsenvaltiot.

Jos kyseinen jäsenvaltio voi okratoksiini A:n ja aflatoksiinin osalta kuitenkin toimittaa komissiota tyydyttävällä tavalla todisteen siitä, että vaatimuksia on noudatettu interventioon tuotaessa ja että varastointia koskevia tavanomaisia edellytyksiä sekä varastoijan muita velvollisuuksia on noudatettu, taloudellinen vastuu kuuluu yhteisön talousarviolle.

3.   Jos 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan iii alakohdan mukaisesti nimetty varastointipaikka sijaitsee muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa tarjous on jätetty, ja jos tarjouksen saanut interventioelin päättää tehdä paikalla tarkastuksen tuotteiden tosiasiallisen olemassaolon varmistamiseksi, sen on toimitettava kyseisen varastointipaikan osalta toimivaltaiselle interventioelimelle tarkastuspyyntö, johon on liitetty tarjouksen jäljennös. Paikalla tehtävä tarkastus on suoritettava tarjouksen saaneen interventioelimen vahvistamassa määräajassa.

21 artikla

Kansalliset säännöt

Interventioelimet vahvistavat tarvittaessa tämän asetuksen säännösten mukaisia täydentäviä haltuunottoa koskevia menettelyjä ja edellytyksiä ottaakseen huomioon kyseisessä jäsenvaltiossa vallitsevat erityiset olosuhteet.

22 artikla

Haltuunotoista ilmoittaminen komissiolle ja interventioelimille

1.   Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava 24 artiklassa vahvistetuin edellytyksin viimeistään kunakin keskiviikkona kello 14.00 (Brysselin aikaa) seuraavat edeltävää viikkoa koskevat tiedot tuotekohtaisesti ja tarvittaessa tuotetyyppikohtaisesti:

a)

tämän asetuksen 8 artiklan mukaisesti hyväksyttyjä tarjouksia vastaavat kokonaismäärät;

b)

tämän asetuksen 5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti peruutettuja tarjouksia vastaavat kokonaismäärät;

c)

hyväksytyt kokonaismäärät, joita ei ole toimitettu 10 artiklassa vahvistetuissa määräajoissa;

d)

kokonaismäärät, jotka eivät täytä haltuunottamiseksi vaadittavia vähimmäisominaisuuksia;

e)

haltuun otetut kokonaismäärät.

2.   Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava 24 artiklassa vahvistetuin edellytyksin tämän asetuksen 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua haltuunoton määräaikaa seuraavan kuukauden loppuun mennessä jäsenvaltioiden toimitettavista viljantuotantoa koskevista tilastotiedoista 26 päivänä maaliskuuta 1990 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 837/90 (10) liitteessä III määritellyn alueellisen tason mukaisesti eriteltyinä haltuunotettujen durumvehnäerien ominaispainon, kosteuspitoisuuden sekä rikkoutuneiden jyvien osuuden ja valkuaisainepitoisuuden määritysten keskimääräiset tulokset.

3.   Interventioelinten välinen tiedonvaihto 20 artiklan 3 kohdassa säädetystä tarkastuksesta toteutetaan sähköisesti 24 artiklassa vahvistetuin edellytyksin.

23 artikla

Hyväksytyistä interventioelimistä ja interventiokeskuksista ilmoittaminen komissiolle

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 24 artiklassa vahvistetuin edellytyksin tiedot, jotka koskevat

a)

tämän asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuja hyväksyttyjä interventioelimiä; ja

b)

tämän asetuksen 2 artiklassa tarkoitettuja hyväksyttyjä interventiokeskuksia ja niiden varastoja.

2.   Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä (C-sarja) luettelon 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista interventioelimistä.

3.   Tämän asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun interventiokeskusten ja niiden varastojen luetteloon sekä tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun interventioelinten luetteloon tehdyt muutokset on annettava jäsenvaltioiden ja kansalaisten tietoon tarkoituksenmukaisin menetelmin komission käyttöön ottamalla tietojärjestelmällä, myös julkaisemalla ne internetissä.

24 artikla

Ilmoituksiin sovellettavat säännöt

1.   Jäsenvaltioiden ja komission väliset ilmoitukset ja tiedonvaihdot, joista säädetään tässä asetuksessa, on tehtävä sähköisesti käyttäen tietojärjestelmiä, jotka komissio tai jäsenvaltiot ovat saattaneet toimivaltaisten viranomaisten käyttöön.

2.   Asianomaiset asiakirjat on laadittava ja toimitettava näissä tietojärjestelmissä vahvistettuja menettelyjä noudattaen.

3.   Asiakirjojen muoto ja sisältö määritellään niiden mallien tai menetelmien perusteella, jotka on saatettu käyttäjien käyttöön tietojärjestelmien välityksellä. Näitä malleja ja menetelmiä mukautetaan ja päivitetään sen jälkeen, kun asiasta on ilmoitettu maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitealle.

4.   Ilmoituksia koskevat tiedot sisällytetään ja päivitetään tietojärjestelmiin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen vastuulla kyseisten viranomaisten myöntämien käyttöoikeuksien mukaisesti.

V LUKU

MUUTOKSET, KUMOAMISET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

25 artikla

Asetuksen (EY) N:o 428/2008 muuttaminen

Poistetaan asetuksen (EY) N:o 428/2008 liitteessä I oleva durumvehnää koskeva sarake (4).

26 artikla

Asetuksen (EY) N:o 687/2008 muuttaminen

Muutetaan asetus (EY) N:o 687/2008 seuraavasti:

1)

Korvataan 1 artiklan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Kullakin yhteisössä korjattujen, vähintään 80 tavallisen vehnä-, ohra-, maissi- ja durratonnin suuruisten yhtenäisten erien haltijalla on oikeus tarjota näitä viljoja maksajavirastolle, jäljempänä ’interventioelin’, tai interventioelimelle, jäljempänä ’interventioelin’, asetuksen (EY) N:o 1234/2007 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuina ajanjaksoina.”

2)

Korvataan 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

tavallista vehnää koskevat enimmäistasot, jotka on vahvistettu asetuksen (ETY) N:o 315/93 mukaisesti, mukaan lukien komission asetuksen (EY) N:o 1881/2006 (11) liitteessä olevassa 2.4–2.7 kohdassa tavalliselle vehnälle vahvistetut Fusarium-toksiinien tasoa koskevat vaatimukset;

3)

Poistetaan 5 artiklan h alakohta.

4)

Korvataan 7 artiklan 2 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c)

tavallisen vehnän valkuaispitoisuuden määrittämiseen;”.

5)

Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

a)

korvataan c ja d alakohta seuraavasti:

”c)

jos rikkoutuneiden jyvien osuus on tavallisen vehnän ja ohran osalta yli 3 prosenttia sekä maissin ja durran osalta yli 4 prosenttia, kuhunkin 0,1 prosentin suuruiseen ylitykseen sovelletaan 0,05 euron suuruista hinnanalennusta;

d)

jos jyvistä koostuvien epäpuhtauksien osuus on maissin ja durran osalta yli 4 prosenttia sekä tavallisen vehnän ja ohran osalta yli 5 prosenttia, kuhunkin 0,1 prosentin suuruiseen ylitykseen sovelletaan 0,05 euron suuruista hinnanalennusta;”.

b)

korvataan f alakohta seuraavasti:

”f)

jos erilaisten epäpuhtauksien (Schwarzbesatz) osuus on tavallisen vehnän, ohran, maissin ja durran osalta yli 1 prosentti, kuhunkin 0,1 prosentin suuruiseen ylitykseen sovelletaan 0,1 euron suuruista hinnanalennusta;”

c)

poistetaan g alakohta.

6)

Poistetaan liitteessä I oleva durumvehnää koskeva sarake.

7)

Muutetaan liite II seuraavasti:

a)

muutetaan 1.2 kohta seuraavasti:

i)

korvataan a kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Kuivettuneina jyvinä pidetään jyviä, jotka sen jälkeen, kun niistä on poistettu kaikki muut tässä liitteessä tarkoitetut näytteen ainekset, läpäisevät seulan, jossa on seuraavankokoisia aukkoja: tavallinen vehnä 2,0 mm, ohra 2,2 mm.”

ii)

poistetaan d kohdan toinen alakohta;

b)

korvataan 1.3 kohta seuraavasti:

”1.3   Itäneet jyvät

Itäneet jyvät ovat jyviä, joissa voidaan selvästi paljain silmin nähdä sirkkajuuri tai sirkkasilmu. Kun näytteestä arvioidaan itäneiden jyvien pitoisuutta, on kuitenkin otettava huomioon näytteen yleisvaikutelma. Toisilla viljalajeilla alkio on ulkoneva, jolloin alkiota peittävä siemenkuori halkeaa, kun viljaerää ravistellaan. Nämä jyvät muistuttavat itäneitä jyviä, mutta niitä ei pidä laskea tähän ryhmään. Itäneitä jyviä ovat ainoastaan ne, joiden alkiossa on selvästi näkyviä muutoksia, minkä vuoksi itäneet jyvät voidaan helposti erottaa säännöllisestä jyvästä.”

c)

poistetaan 2.1 kohta.

8)

Muutetaan liitteessä III oleva 1 kohta seuraavasti:

a)

korvataan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

Tavallisen vehnän ja ohran keskimääräinen 250 g:n näyte seulotaan kahdella seulalla, joista toisessa on 3,5 mm:n aukot ja toisessa 1 mm:n aukot, puoli minuuttia kummallakin.

b)

korvataan seitsemäs alakohta seuraavasti:

”Osanäytettä seulotaan puoli minuuttia; tavallinen vehnä seulotaan 2,0 mm:n seulan läpi ja ohra 2,2 mm:n seulan läpi. Tämän seulan läpäiseviä aineksia pidetään kuivettuneina jyvinä. Kuivettuneiden jyvien ryhmään kuuluvat hallan vioittamat jyvät sekä kypsymättömät vihreät jyvät.”

9)

Poistetaan liite VI.

27 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 489/2005 1 päivästä syyskuuta 2009.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä VI olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

28 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan durumvehnän osalta 1 päivästä heinäkuuta 2009 ja riisialan osalta 1 päivästä syyskuuta 2009 alkaen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 24 päivänä heinäkuuta 2009.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 30, 31.1.2009, s. 1.

(3)  EUVL L 171, 23.6.2006, s. 35.

(4)  EYVL L 37, 13.2.1993, s. 1.

(5)  EUVL L 81, 30.3.2005, s. 26.

(6)  EUVL L 129, 17.5.2008, s. 8.

(7)  EUVL L 192, 19.7.2008, s. 20.

(8)  EYVL L 205, 3.8.1985, s. 5.

(9)  EUVL L 171, 23.6.2006, s. 1.

(10)  EYVL L 88, 3.4.1990, s. 1.

(11)  EUVL L 364, 20.12.2006, s. 5.”


LIITE I

(12 artiklan 2 kohta)

A   OSA

1.   TARKASTELTAVAT OMINAISUUDET, JOIDEN TÄYTTYESSÄ PERUSVILJA VOIDAAN LUOKITELLA LAADULTAAN MOITTEETTOMAKSI

1.1   Rikkoutuneet jyvät

Kaikkia jyviä, joiden ydin on osittain paljaana, pidetään rikkoutuneina jyvinä. Tähän ryhmään kuuluvat myös puimisessa vioittuneet jyvät ja jyvät, joiden alkio on poistettu.

1.2   Jyvistä koostuvat epäpuhtaudet

a)

kuivettuneet jyvät:

Kuivettuneina jyvinä pidetään jyviä, jotka sen jälkeen, kun niistä on poistettu kaikki muut tässä liitteessä tarkoitetut näytteen ainekset, läpäisevät seulan, jossa on seuraavankokoisia aukkoja: durumvehnä 1,9 mm.

Jyviä, jotka sen jälkeen kun niistä on poistettu kaikki tässä liitteessä tarkoitettu muu aines, läpäisevät seulan, jonka aukot ovat 2 millimetriä.

Tähän ryhmään kuuluvat lisäksi hallan vioittamat jyvät ja kaikki kypsymättömät (vihreät) jyvät.

b)

muut viljat:

”Muilla viljoilla” tarkoitetaan kaikkia jyviä, jotka eivät ole samaa lajia kuin näytteen jyvät;

c)

tuholaisten vioittamat jyvät:

Tuholaisten vioittamia jyviä ovat kaikki jyvät, joissa on syömäjälkiä. Tähän ryhmään kuuluvat myös kaikki luteen vioittamat jyvät.

d)

jyvät joiden alkiossa on värivikoja, pilkukkaat jyvät ja Fusarium-sienen vioittamat jyvät:

Jyviä, joiden alkiossa on värivikoja, ovat jyviä, joiden siemenkuoressa on ruskeita tai ruskeanmustia värivikoja ja joilla on säännöllinen, itämätön alkio.

Durumvehnän

pilkukkaina jyvinä pidetään jyviä, joissa on ruskeita tai ruskeanmustia värivikoja muissa osissa kuin varsinaisessa alkiossa,

Fusarium-sienen vioittamina jyvinä pidetään jyviä, joiden siemenkuoren on saastuttanut Fusarium mycelium; nämä jyvät näyttävät lievästi kuivettuneilta, ryppyisiltä ja niissä on hajanaisia, rajoiltaan epämääräisiä vaaleanpunaisia tai valkoisia täpliä.

e)

kuivauksen vaurioittamat jyvät ovat jyviä, joissa on ulkoisia merkkejä paahtumisesta mutta jotka eivät ole pilaantuneita jyviä.

1.3   Itäneet jyvät

Itäneet jyvät ovat jyviä, joissa voidaan selvästi paljain silmin nähdä sirkkajuuri tai sirkkasilmu. Kun näytteestä arvioidaan itäneiden jyvien pitoisuutta, on kuitenkin otettava huomioon näytteen yleisvaikutelma. Toisilla viljalajeilla alkio on ulkoneva, kuten durumvehnällä, jonka alkiota peittävä siemenkuori halkeaa, kun viljaerää ravistellaan. Nämä jyvät muistuttavat itäneitä jyviä, mutta niitä ei pidä laskea tähän ryhmään. Itäneitä jyviä ovat ainoastaan ne, joiden alkiossa on selvästi näkyviä muutoksia, minkä vuoksi itäneet jyvät voidaan helposti erottaa säännöllisestä jyvästä.

1.4   Erilaiset epäpuhtaudet (Schwarzbesatz)

Perusviljan jyvät, jotka ovat vaurioituneita, torajyvien vioittamia tai pilaantuneita, luokitellaan ryhmään ”erilaiset epäpuhtaudet”, vaikka niissä olevat vauriot kuuluvat muihin ryhmiin.

a)

vieraat siemenet:

Vieraita siemeniä ovat joko viljeltyjen tai luonnonvaraisten kasvien, muiden kuin viljojen siemenet. Vieraita siemeniä ovat siemenet, joita ei hyödytä kerätä tai joita voidaan käyttää eläinten rehuna, sekä haitalliset siemenet.

Haitallisina jyvinä pidetään ihmisille ja eläimille myrkyllisiä jyviä, viljan puhdistusta ja jauhamista haittaavia tai vaikeuttavia jyviä sekä viljajalosteiden laatua muuttavia jyviä;

b)

pilaantuneet jyvät:

Pilaantuneita jyviä ovat jyvät, joista on mädäntymisen, homesienien tai bakteerien aiheuttaman pilaantumisen tai muiden tekijöiden seurauksena tullut ihmisravinnoksi kelpaamattomia tai rehuviljojen osalta kotieläimien ravinnoksi kelpaamattomia.

Tähän ryhmään kuuluvat myös lämmön tai liian voimakkaan kuivaamisen vaurioittamat jyvät. Nämä lämmön vaurioittamat jyvät ovat täysin kehittyneitä jyviä, joiden siemenkuori on väriltään harmahtavanruskean ja mustan välillä, kun taas niiden ytimen poikkileikkaus on väriltään kellanharmaan ja ruskeanmustan välillä.

Viljasääskien vaurioittamia jyviä pidetään vahingoittuneina jyvinä ainoastaan, jos sienten aiheuttaman vioituksen seurauksena enemmän kuin puolet jyvän pinnasta on väriltään harmaan ja mustan välillä. Jos vähemmän kuin puolet jyvän pinnasta on värittynyt, jyvä on laskettava tuholaisen vioittamiin jyviin;

c)

varsinaiset epäpuhtaudet:

Varsinaisina epäpuhtauksina pidetään kaikkia viljanäytteen aineksia, jotka jäävät 3,5 mm:n seulaan (lukuun ottamatta muiden viljojen jyviä ja perusviljan erityisen isoja jyviä) ja aineksia, jotka läpäisevät 1,0 mm:n seulan. Tähän ryhmään kuuluvat lisäksi kivet, hiekka, korren osat ja muut näytteistä löytyvät epäpuhtaudet, jotka läpäisevät 3,5 mm:n seulan ja jotka jäävät 1,0 mm:n seulaan;

d)

kuoret;

e)

torajyvät;

f)

mädäntyneet jyvät;

g)

kuolleet hyönteiset ja hyönteisten osat.

1.5   Elävät tuholaiset

1.6   Läpikuultavuutensa menettäneet jyvät

Läpikuultavuutensa menettäneillä durumvehnän jyvillä tarkoitetaan jyviä, joiden ydintä ei voida pitää kokonaan läpikuultavana.

1.7   Viljan väri

Viljan väri on ominainen kyseiselle viljalle, jossa ei ole missään kehitysvaiheessa epätavallista hajua eikä eläviä tuholaisia (punkit mukaan luettuina).

1.8   Vieraat aineet

Yhteisön lainsäädännössä vahvistetut vieraiden aineiden, myös radioaktiivisuuden, sallitut enimmäistasot eivät saa ylittää asetuksen (ETY) N:o 315/93 mukaisesti vahvistettuja tasoja, komission asetuksen (EY) N:o 1881/2006 (1) liitteen vaatimukset mukaan luettuina.

2.   HUOMIOON OTETTAVAT SEIKAT DURUMVEHNÄN EPÄPUHTAUKSIA MÄÄRITELTÄESSÄ

Jyvistä koostuvilla epäpuhtauksilla tarkoitetaan kuivettuneita jyviä, muiden viljojen jyviä, tuholaisten vioittamia jyviä, jyviä, joiden alkiossa on värivikoja, pilkukkaita jyviä, Fusarium-sienen vioittamia jyviä ja kuivauksen vaurioittamia jyviä.

Erilaisia epäpuhtauksia ovat vieraat siemenet, pilaantuneet jyvät, varsinaiset epäpuhtaudet, kuoret, torajyvät, pilaantuneet jyvät, kuolleet hyönteiset ja hyönteisten osat.

B   OSA

DURUMVEHNÄN VÄHIMMÄISLAATUVAATIMUKSET

A.

Enimmäiskosteuspitoisuus

14,5 %

B.

Niiden ainesten enimmäisprosenttiosuus, jotka eivät ole moitteettoman laatuista perusviljaa

12 %

1.

Rikkoutuneita jyviä

6 %

2.

Jyvistä koostuvia epäpuhtauksia (muut kuin 3 kohdassa tarkoitetut)

5 %

joista:

 

a)

kuivettuneita jyviä

 

b)

muita viljoja

3 %

c)

tuholaisten vioittamia jyviä

 

d)

jyviä, joiden alkiossa on värivikoja

 

e)

lämmön vaurioittamia jyviä

0,50 %

3.

Pilkukkaita ja/tai Fusarium-sienen vioittamia jyviä

5 %

joista:

 

Fusarium-sienen vioittamia jyviä

1,5 %

4.

Itäneitä jyviä

4 %

5.

Erilaisia epäpuhtauksia (Schwarzbesatz)

3 %

joista:

 

a)

vieraita siemeniä

 

— haitallisia

0,10 %

— muita

 

b)

pilaantuneita jyviä

 

— lämmön tai liian voimakkaan kuivaamisen vaurioittamia jyviä

0,05 %

— muita

 

c)

varsinaisia epäpuhtauksia

 

d)

kuoria

 

e)

torajyviä

0,05 %

f)

mädäntyneitä jyviä

 

g)

kuolleita hyönteisiä ja hyönteisten osia

 

C.

Läpikuultavuutensa kokonaan tai osittain menettäneiden jyvien prosenttimäärä

27 %

D.

Tanniinin enimmäispitoisuus (2)

E.

Ominaispaino vähintään (kg/hl)

78

F.

Proteiinien vähimmäistaso (2):

11,5 %

G.

Sakoluku/sekuntia (Hagberg)

220

H.

Zeleny-luku (ml)

:

ei sovelleta.


(1)  EUVL L 364, 20.12.2006, s. 5.

(2)  Prosenttia kuiva-aineesta.


LIITE II

(13 artiklan 3 kohta)

A   OSA

1.   VERTAILUMENETELMÄ NIIDEN AINESTEN MÄÄRITTÄMISEKSI, JOTKA EIVÄT OLE MOITTEETTOMAN LAATUISIA PERUSVILJOJA

Vertailumenetelmä sellaisten ainesten määrittämiseksi, jotka eivät ole moitteettoman laatuista perusviljaa, on seuraavassa esitetty menetelmä;

1.1   Durumvehnän keskimääräinen 250 g:n näyte seulotaan kahdella seulalla, joista toisessa on 3,5 mm:n aukot ja toisessa 1 mm:n aukot, puoli minuuttia kummallakin.

Tasaisen seulonnan takaamiseksi on suositeltavaa käyttää mekaanista seulaa, esimerkiksi tärypöytää, johon on asennettu seulat.

Ainekset, jotka jäävät 3,5 mm:n seulaan ja ainekset, jotka läpäisevät 1,0 mm:n seulan, on punnittava yhdessä, ja niitä pidetään varsinaisina epäpuhtauksina. Jos 3,5 mm:n seulaan jääneet ainekset sisältävät muiden viljojen ryhmään kuuluvia osia tai perusviljan erityisen isoja jyviä, nämä osat tai jyvät on laitettava takaisin seulan läpäisseeseen näytteeseen. Seulottaessa 1,0 mm:n seulalla on tutkittava, löytyykö näytteestä eläviä tuholaisia.

Seulan läpäisseestä näytteestä otetaan erottimen avulla 50–100 g:n näyte. Tämä osanäyte on punnittava.

Sen jälkeen tämä osanäyte on levitettävä pinsetillä tai sarvilastalla pöydälle ja poistettava siitä rikkoutuneet jyvät, muut viljat, itäneet jyvät, tuholaisten vioittamat jyvät, hallan vioittamat jyvät, jyvät, joiden alkiossa on värivikoja, pilkukkaat jyvät, vieraat siemenet, torajyvät, pilaantuneet jyvät, sienitaudin vioittamat jyvät, kuoret sekä elävät tuholaiset ja kuolleet hyönteiset.

Jos osanäyte sisältää vielä kuoressa olevia jyviä, ne on kuorittava käsin, ja näin saatuja kuoria pidetään kuoren osina. Kiviä, hiekkaa ja korren osia pidetään varsinaisina epäpuhtauksina.

Osanäytettä seulotaan puoli minuuttia; durumvehnä seulotaan 1,9 mm:n seulan läpi. Tämän seulan läpäiseviä aineksia pidetään kuivettuneina jyvinä. Kuivettuneiden jyvien ryhmään kuuluvat hallan vioittamat jyvät sekä kypsymättömät vihreät jyvät.

1.2   Niiden ainesten ryhmät, jotka eivät ole moitteettoman laatuisia perusviljoja ja jotka määritetään 1 kohdassa tarkoitettuja menetelmiä noudattaen, on punnittava mahdollisimman tarkasti 0,01 g:n tarkkuudella, ja ne on jaettava prosenttimäärän mukaan keskimääräisestä näytteestä. Tutkimusselosteen tiedot annetaan 0,1 prosentin tarkkuudella. Tutkitaan, löytyykö näytteestä eläviä tuholaisia.

Pääsääntöisesti jokaisesta näytteestä on tehtävä kaksi määritystä. Niiden edellä säädettyjen ainesten kokonaismäärä saa poiketa enintään 10 prosenttia.

1.3   Edellä olevassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa toimenpiteissä on käytettävä seuraavaa välineistöä:

a)

näytteiden erotin, esimerkiksi kartiomainen tai uurteinen laite;

b)

tarkkuusvaaka ja koestusvaaka;

c)

1,0 mm:n, 1,8 mm:n, 1,9 mm:n, 2,0 mm:n, 2,2 mm:n ja 3,5 mm:n seulat sekä pyöreäreikäiset seulat, joiden reikien läpimitta on 1,8 mm ja 4,5 mm. Seulat voidaan asentaa tärypöydälle.

B   OSA

2.   VERTAILUMENETELMÄ DURUMVEHNÄN KOSTEUSPITOISUUDEN MÄÄRITTÄMISEKSI

Vertailumenetelmä durumvehnän kosteuspitoisuuden määrittämiseksi on seuraavassa esitetty menetelmä. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin käyttää myös muita samalle periaatteelle rakentuvia menetelmiä tai ISO 712:1998 -menetelmää taikka infrapunatekniikkaan perustuvaa menetelmää. Kiistatapauksessa on käytettävä yksinomaan liitteessä II olevassa B osassa esitettyä menetelmää.

2.1   Periaate

Tuote kuivataan 130–133 °C:n lämpötilassa tavallisessa ilmanpaineessa osasten koon mukaan vahvistetun keston ajan.

2.2   Soveltamisala

Tätä kuivausmenetelmää sovelletaan jauhettujen viljojen osasiin, joista vähintään 50 prosenttia läpäisee 0,5 mm:n seulan ja joista jää seulontajäännöstä enintään 10 prosenttia 1,0 mm:n pyöreäreikäiseen seulaan. Samaa menetelmää sovelletaan myös jauhoihin.

2.3   Välineistö

Tarkkuusvaaka.

Kosteutta imemättömästä materiaalista valmistettu, helposti puhdistettava jauhatuslaite, jolla saadaan aikaan nopea, tasainen jauhautuminen ilman havaittavissa olevaa kuumentumista, jossa vältetään ulkopuolisen ilman vaikutus mahdollisimman hyvin ja joka täyttää 2 kohdassa esitetyt vaatimukset (esimerkiksi kartiomylly).

Ruostumattomasta metallista tai lasista valmistettu astia, jossa on hiottu kansi; pinta-alan on oltava sellainen, että näytettä voidaan levittää sille 0,3 g/cm2.

130–133 °C:n lämpötilaan (1) säädetty sähkölämmitteinen tasalämpöinen lämpökaappi, jossa on riittävä tuuletusjärjestelmä (2).

Eksikaattori, jossa on paksu, rei’itetty, metallinen tai posliininen levy ja joka sisältää tehokasta kuivausainetta.

2.4   Suoritus

Kuivaus

Punnitaan etukäteen punnitussa astiassa noin 1 mg:n tarkkuudella sellainen määrä jauhettua ainetta, joka vastaa noin 5 g:aa pienijyväisiä viljoja ja noin 8 g:aa maissia. Asetetaan astia 130–133 °C:n lämpötilaan kuumennettuun lämpökaappiin. Jottei lämpökaapin lämpötila laske liikaa, astia on asetettava sisään mahdollisimman nopeasti. Annetaan pienijyväisten viljojen kuivua 2 tuntia ja maissin 4 tuntia siitä hetkestä lähtien, jolloin lämpökaappi on saavuttanut uudelleen 130–133 °C:n lämpötilan. Otetaan astia pois lämpökaapista, suljetaan nopeasti kannella, annetaan jäähtyä 30–45 minuutin ajan eksikaattorissa ja punnitaan (punnitukset on tehtävä ± 1 mg:n tarkkuudella).

2.5   Laskentamenetelmä ja kaavat

E

=

näytteen alkumassa grammoina

M

=

näytteen massa grammoina käsittelyn jälkeen

M′

=

näytteen massa grammoina jauhamisen jälkeen

m

=

näytteen massa grammoina kuivauksen jälkeen.

Kosteuspitoisuus prosentteina tuotteesta sellaisenaan on yhtä suuri kuin:

ilman esikäsittelyä (E – m) × 100/E

esikäsittelyn kanssa [(M′ – m)M/M′ + E – M] × 100/E = 100 (1 – Mm/EM′)

On tehtävä vähintään kaksi koetta.

2.6   Toistettavuus

Saman henkilön samanaikaisesti tai lyhyin väliajoin tekemien kahden rinnakkaisen määrityksen tulosten välinen ero ei saa olla enemmän kuin 0,15 g kosteudesta 100 g:n näytteillä. Jos määrä ylitetään, määritykset on toistettava.

C   OSA

3.   VERTAILUMENETELMÄ LÄPIKUULTAVUUTENSA MENETTÄNEIDEN DURUMVEHNÄN JYVIEN MÄÄRÄN MÄÄRITTÄMISEKSI

Vertailumenetelmä läpikuultavuutensa menettäneiden durumvehnän jyvien määrän määrittämiseksi on seuraavassa esitetty menetelmä.

3.1   Periaate

Määritettäessä kokonaan tai osittain läpikuultavuutensa menettäneiden jyvien määrä käytetään ainoastaan osaa näytteestä. Jyvät leikataan Pohlin jyväleikkurilla tai vastaavalla laitteella.

3.2   Välineet

Pohlin jyväleikkuri tai vastaava,

pinsetit, skalpelli,

allas tai kyvetti.

3.3   Suoritus

a)

Tutkimus suoritetaan 100 g:n näytteelle sen jälkeen, kun siitä on erotettu ainekset, jotka eivät ole moitteettoman laatuista perusviljaa.

b)

Levitetään näyte altaaseen ja homogenoidaan hyvin.

c)

Laitetaan jyväleikkuriin levy ja levitetään sen jälkeen kourallinen jyviä ristikolle. Taputellaan voimakkaasti niin, että kussakin kolossa on ainoastaan yksi jyvä. Lasketaan liikkuvaa osaa jyvien pitämiseksi paikallaan ja leikataan jyvät.

d)

Käsitellään tällä tavalla levyjä, niin että vähintään 600 jyvää on leikattu.

e)

Lasketaan kokonaan tai osittain läpikuultavuutensa menettäneiden jyvien lukumäärä.

f)

Lasketaan kokonaan tai osittain läpikuultavuutensa menettäneiden jyvien prosenttimäärä.

3.4   Tulosten ilmoittaminen

I

=

niiden ainesten massa grammoina, jotka eivät ole moitteettoman laatuista perusviljaa.

M

=

kokonaan tai osittain läpikuultavuutensa menettäneiden jyvien prosenttimäärä tutkituista, puhdistetuista jyvistä.

3.5   Tulos

Kokonaan tai osittain läpikuultavuutensa menettäneiden jyvien prosenttimäärä näytteestä:

[M × (100 – I)]/100 = …

D   OSA

4.   MUUT DURUMVEHNÄN LAADUN MÄÄRITTÄMISEKSI SOVELLETTAVAT MENETELMÄT

4.1   Vertailumenetelmä Hagberg-sakoluvun määrittämiseksi (amylaasien aktiivisuuden mittauskoe) on ISO 3093:2004 -menetelmä.

4.2   Vertailumenetelmä ominaispainon määrittämiseksi on ISO 7971/2:1995 -menetelmä.

4.3   Näytteidenottomenetelmät ja mykotoksiinien vertailumenetelmät mainitaan asetuksen (EY) N:o 1881/2006 liitteessä ja vahvistetaan komission asetuksen (EY) N:o 401/2006 (3) liitteissä I ja II.


(1)  Ilman lämpötila lämpökaapin sisäpuolella.

(2)  Lämpökaapilla on oltava sellainen lämmityskyky, että 130–133 °C:n lämpötilaan etukäteen säädettynä kaapin lämpötila palautuu ennalleen alle 45 minuutissa sen jälkeen, kun siihen on asetettu suurin mahdollinen määrä näytteitä kuivumaan samanaikaisesti. Lämpökaapin tuuletuksen on oltava sellainen, että kaikkien lämpökaappiin mahtuvien pienijyväisten viljojen (tavallisen vehnän, durumvehnän, ohran ja durran) ryynien näytteiden kahden tunnin kuivauksen jälkeen tai kaikkien lämpökaappiin mahtuvien maissin näytteiden neljän tunnin kuivauksen jälkeen saadut tulokset eroavat vähemmän kuin 0,15 prosenttia pienijyväisten viljojen kolmen tunnin kuivauksen ja maissin viiden tunnin kuivauksen jälkeen saaduista tuloksista.

(3)  EUVL L 70, 9.3.2006, s. 12.


LIITE III

(15 artiklan 2 kohdan a alakohta)

A OSA

RIISIN JALOSTUKSEN PERUSTUOTOS

Jotta riisiä voitaisiin pitää laadultaan virheettömänä, aitona ja myyntikelpoisena, sen jalostustuotos saa olla enintään viisi prosenttiyksikköä pienempi kuin seuraavassa luetellut perustuotokset

Lajike

Tuotos kokonaisina jyvinä

(%)

Kokonaistuotos

(%)

Argo, Selenio, Couachi

66

73

Alpe, Arco, Balilla, Balilla GG, Balilla Sollana, Bomba, Bombon, Colina, Elio, Flipper, Frances, Lido, Riso, Matusaka, Monticili, Pegonil, Sara, Strella, Thainato, Thaiperla, Ticinese, Veta, Leda, Mareny, Clot, Albada, Guadiamar

65

73

Ispaniki A, Makedonia

64

73

Bravo, Europa, Loto, Riva, Rosa Marchetti, Savio, Veneria

63

72

Tolima

63

71

Inca

63

70

Alfa, Ariete, Bahia, Carola, Cigalon, Corallo, Cripto, Cristal, Drago, Eolo, Girona, Gladio, Graldo, Indio, Italico, Jucar, Koral, Lago, Lemont, Mercurio, Miara, Molo, Navile, Niva, Onda, Padano, Panda, Pierina, Marchetti, Ribe, Ringo, Rio, S. Andrea, Saturno, Senia, Sequial, Smeraldo, Star, Stirpe, Vela, Vitro, Calca, Dion, Zeus

62

72

Strymonas

62

71

Anseatico, Baldo, Belgioioso, Betis, Euribe, Italpatna, Marathon, Redi, Ribello, Rizzotto, Rocca, Roma, Romanico, Romeo, Tebre, Volano

61

72

Bonnet Bell, Rita, Silla, Thaibonnet, L 202, Puntal

60

72

Evropi, Melas

60

70

Arborio, Blue Belle, Blue Belle ”E”, Blue Bonnet, Calendal, Razza 82, Rea

58

72

Maratelli, Precoce Rossi

58

70

Carnaroli, Elba, Vialone Nano

57

72

Axios

57

67

Roxani

57

66

Pygmalion

52

71

Muut

64

72

B OSA

VIRHEELLISTEN RIISINJYVIEN ENIMMÄISPROSENTTIOSUUDET

Jotta riisiä voitaisiin pitää laadultaan virheettömänä, aitona ja myyntikelpoisena, erilaisten epäpuhtauksien määrä, muiden lajikkeiden riisinjyvien määrä sekä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteen III mukaisesti määriteltyjen jyvien, jotka eivät ole laadultaan moitteettomia, määrä ei saa ylittää seuraavassa taulukossa riisityypin mukaan ilmoitettuja enimmäisprosenttiosuuksia.

”Erilaisilla epäpuhtauksilla” tarkoitetaan kaikkia vieraita aineita, jotka eivät ole riisiä.

Jyvien virheet

Lyhytjyväinen riisi

CN-koodi 1006 10 92

Keskipitkä- ja pitkäjyväinen riisi A

CN-koodit 1006 10 94 ja 1006 10 96

Pitkäjyväinen riisi B

CN-koodi 1006 10 98

Liitumaiset

6

4

4

Punajuovaiset

10

5

5

Täplikkäät ja laikukkaat

4

2,75

2,75

Kellanruskeat

1

0,50

0,50

Keltaiset

0,175

0,175

0,175

Erilaiset epäpuhtaudet

1

1

1

Muiden lajikkeiden riisinjyvät

5

5

5


LIITE IV

(19 artiklan 1 kohta)

DURUMVEHNÄÄ KOSKEVAT HINNANKOROTUKSET JA -ALENNUKSET

Durumvehnää koskevia hinnankorotuksia ja -alennuksia sovelletaan samanaikaisesti seuraavien määrien mukaisesti:

a)

jos interventioon tarjotun durumvehnän kosteuspitoisuus on alle 14 prosenttia, sovelletaan jäljempänä olevassa taulukossa I vahvistettuja hinnankorotuksia:

Taulukko I

Hinnankorotukset durumvehnän kosteuspitoisuuden mukaan

Kosteuspitoisuus

(%)

Hinnankorotus

(euroa/tonni)

13,4

0,1

13,3

0,2

13,2

0,3

13,1

0,4

13,0

0,5

12,9

0,6

12,8

0,7

12,7

0,8

12,6

0,9

12,5

1,0

12,4

1,1

12,3

1,2

12,2

1,3

12,1

1,4

12,0

1,5

11,9

1,6

11,8

1,7

11,7

1,8

11,6

1,9

11,5

2,0

11,4

2,1

11,3

2,2

11,2

2,3

11,1

2,4

11,0

2,5

10,9

2,6

10,8

2,7

10,7

2,8

10,6

2,9

10,5

3,0

10,4

3,1

10,3

3,2

10,2

3,3

10,1

3,4

10,0

3,5

b)

jos kosteuspitoisuus on yli 14 prosenttia, sovelletaan jäljempänä olevassa taulukossa II vahvistettuja hinnanalennuksia:

Taulukko II

Hinnanalennukset durumvehnän kosteuspitoisuuden mukaan

Kosteuspitoisuus

(%)

Hinnanalennus

(euroa/t)

14,5

1,0

14,4

0,8

14,3

0,6

14,2

0,4

14,1

0,2

c)

jos rikkoutuneiden jyvien osuus on durumvehnän osalta yli 3 prosenttia, kuhunkin 0,1 prosentin suuruiseen ylitykseen sovelletaan 0,05 euron suuruista hinnanalennusta;

d)

jos jyvistä koostuvien epäpuhtauksien osuus on durumvehnän osalta yli 2 prosenttia, kuhunkin 0,1 prosentin suuruiseen ylitykseen sovelletaan 0,05 euron suuruista hinnanalennusta;

e)

jos itäneiden jyvien osuus on yli 2,5 prosenttia, kuhunkin 0,1 prosentin suuruiseen ylitykseen sovelletaan 0,05 euron suuruista hinnanalennusta;

f)

jos erilaisten epäpuhtauksien (Schwarzbesatz) osuus on durumvehnän osalta yli 0,5 prosenttia, kuhunkin 0,1 prosentin suuruiseen ylitykseen sovelletaan 0,1 euron suuruista hinnanalennusta;

g)

jos durumvehnän läpikuultavuutensa menettäneiden jyvien prosenttiosuus on yli 20 prosenttia, kuhunkin 1 prosentin suuruiseen ylitykseen tai 1 prosentin suuruiseen osuuteen sovelletaan 0,2 euron suuruista hinnanalennusta.


LIITE V

(19 artiklan 1 kohta)

RIISIÄ KOSKEVAT HINNANKOROTUKSET JA -ALENNUKSET

1.

Riisiä koskevia hinnankorotuksia ja -alennuksia sovelletaan interventioon tarjotun paddyriisin interventiohintaan kertomalla se seuraavasti määriteltyjen alennusten ja korotusten prosenttimäärien summalla:

a)

jos riisin jalostustuotos poikkeaa kyseiselle lajikkeelle tämän asetuksen liitteessä III olevassa A osassa vahvistetusta jalostuksen perustuotoksesta, sovelletaan jäljempänä olevassa taulukossa I lajikekohtaisesti määriteltyjä hinnankorotuksia ja-alennuksia;

Taulukko I

Riisin jalostustuotokseen perustuvat hinnankorotukset ja -alennukset

Paddyriisin tuotos kokonaisina kokonaan hiottuina riisinjyvinä

Hinnankorotus ja -alennus tuotoksen prosenttiyksikköä kohti

Suurempi kuin perustuotos

0,75 %:n korotus

Pienempi kuin perustuotos

1 %:n alennus


Paddyriisin kokonaistuotos kokonaan hiottuna riisinä

Hinnankorotus ja -alennus tuotoksen prosenttiyksikköä kohti

Suurempi kuin perustuotos

0,60 %:n korotus

Pienempi kuin perustuotos

0,80 %:n alennus

b)

jos paddyriisin virheellisten jyvien määrä on suurempi kuin vakiolaatuiselle paddyriisille hyväksytyt poikkeamat, sovelletaan jäljempänä olevassa taulukossa II riisityypin mukaan vahvistettuja interventiohinnan alennusprosentteja;

Taulukko II

Riisinjyvien virheistä johtuvat hinnanalennukset

Jyvien virheet

Interventiohinnan alennukseen johtava virheellisten jyvien prosenttiosuus

Lisäpoikkeamaan alarajasta sovellettava alennusprosentti (1)

Lyhyt-jyväinen riisi

CN-koodi 1006 10 92

Keskipitkä-ja pitkäjyväinen riisi A

CN-koodit 1006 10 94 ja 1006 10 96

Pitkäjyväinen riisi B

CN-koodi 1006 10 98

Liitumaiset

2–6 %

2–4 %

1,5–4 %

1 % jokaista 0,5 %:n lisäpoikkeamaa kohden

Punajuovaiset

1–10 %

1–5 %

1–5 %

1 % jokaista 1 %:n lisäpoikkeamaa kohden

Täplikkäät ja laikukkaat

0,50–4 %

0,50–2,75 %

0,50–2,75 %

0,8 % jokaista 0,25 %:n lisäpoikkeamaa kohden

Kellan-ruskeat

0,05–1 %

0,05–0,50 %

0,05–0,50 %

1,25 % jokaista 0,25 %:n lisäpoikkeamaa kohden

Keltaiset

0,02–0,175 %

0,02–0,175 %

0,02–0,175 %

6 % jokaista 0,125 %:n lisäpoikkeamaa kohden

c)

jos paddyriisin kosteuspitoisuus on yli 13 prosenttia, interventiohinnan alennusprosentti on yhtä suuri kuin interventioon tarjotun paddyriisin kosteuspitoisuuden (yhden desimaalin tarkkuudella) ja 13 prosentin erotus;

d)

jos paddyriisin erilaisten epäpuhtauksien määrä on yli 0,1 prosenttia, kyseisen riisin interventioon oston yhteydessä interventiohintaan sovelletaan kunkin 0,01 prosentin lisäpoikkeaman osalta 0,02 prosentin alennusta;

e)

jos paddyriisierää tarjotaan interventioon tietyn lajikkeen eränä, mutta siihen sisältyy muiden lajikkeiden riisinjyviä yli 3 prosenttia, interventiohintaan sovelletaan kunkin 0,1 prosentin lisäpoikkeaman osalta 0,1 prosentin alennusta.

2.

Edellä 1 kohdassa tarkoitetut hinnankorotukset ja -alennukset määritetään 16 artiklassa määriteltyjen edustavien näytteiden tutkimustulosten painotetun keskiarvon perusteella.


(1)  Poikkeamat lasketaan virheellisten jyvien prosenttimäärästä kahden desimaalin tarkkuudella.


LIITE VI

(27 artiklan toinen kohta)

Vastaavuustaulukko

Asetus (EY) N:o 489/2005

Tämä asetus

1 artikla

2 artiklan 1 kohta

4 artiklan 2 kohdan a ja b alakohta

2 artiklan 2 kohta

3 artiklan 1 kohta

15 artiklan 1 kohta

3 artiklan 2 kohta

15 artiklan 2 kohta

3 artiklan 3 kohta

Liitteessä III oleva B osa

4 artikla

Liite V

5 artikla

6 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta

4 artiklan 1 kohta

6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta

6 artiklan 2 ja 3 kohta

4 artiklan 2 kohdan a alakohta

6 artiklan 4 kohta

4 artiklan 3 kohta

6 artiklan 5 kohta

5 artiklan 1 kohta

7 artikla

8 artiklan 1 ja 2 kohta

11 artiklan 1 kohta

8 artiklan 3 kohta

9 artiklan 1 kohta

10 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta

9 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta

10 artiklan 2 kohta

9 artiklan 2 kohdan toinen alakohta

9 artiklan 3 kohta

10 artiklan 3 kohta

10 artiklan 1 kohta

17 artiklan 1 kohta

10 artiklan 2 kohta

10 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta

10 artiklan 3 kohta

10 artiklan 4 kohdan toinen alakohta

11 artikla

12 artiklan 1 ja 2 kohta

16 artiklan 1 ja 2 kohta

12 artiklan 3 kohta

13 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta

14 artikla

13 artiklan 1 kohdan toinen alakohta

16 artiklan 4 kohta

13 artiklan 2 kohta

16 artiklan 5 kohta

14 artikla

18 artikla

15 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta

19 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta

15 artiklan 1 kohdan toinen alakohta

15 artiklan 2 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta

19 artiklan 2 kohta

15 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta

19 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta

16 artikla

17 artikla

16 artiklan 3 kohta

18 artikla

21 artikla

Liite I

Liitteessä II oleva A osa

Liitteessä III oleva A osa

Liitteessä II oleva B osa

Liite V

Liite III

Liitteessä III oleva B osa

Liite IV

Liite V

Liite V

Liite VI


25.7.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 194/47


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 671/2009,

annettu 24 päivänä heinäkuuta 2009,

tietyissä GATT-kiintiöissä Amerikan yhdysvaltoihin vuonna 2010 vietävien juustojen vientitodistusten myöntämistä koskevan menettelyn aloittamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 171 artiklan 1 kohdan yhdessä sen 4 artiklan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista erityissäännöistä maito- ja maitotuotealan vientitodistusten ja vientitukien osalta 17 päivänä elokuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1282/2006 (2) III luvun 2 jaksossa säädetään, että monenvälisten kauppaneuvottelujen osana tehtyjen sopimusten mukaisissa kiintiöissä Amerikan yhdysvaltoihin vietävien juustojen vientitodistukset voidaan myöntää erityismenettelyllä, jolla voidaan nimetä etuuskohteluun oikeutetut maahantuojat Yhdysvalloissa.

(2)

Tämä menettely olisi aloitettava vuonna 2010 tapahtuvan viennin osalta, ja siihen liittyvät lisäsäännöt olisi määriteltävä.

(3)

Yhdysvaltojen toimivaltaiset viranomaiset erottavat tuonnin hallinnoinnissa toisistaan Euroopan yhteisölle Uruguayn kierroksella myönnetyn lisäkiintiön ja Tokion kierroksesta johtuvat kiintiöt. Vientitodistukset olisi myönnettävä ottaen huomioon kyseisten tuotteiden soveltuvuus asianomaiseen USA:n kiintiöön Amerikan yhdysvaltojen yhtenäistetyn tariffinimikkeistön (Harmonized Tariff Schedule of the United States of America) kuvauksen mukaisesti.

(4)

Jotta varmistetaan suurimman mahdollisen määrän vienti myös sellaisissa kiintiöissä, joihin kohdistuu vähemmän kiinnostusta, olisi sallittava koko kiintiömäärää koskevat hakemukset.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tämän asetuksen liitteessä I lueteltujen, Amerikan yhdysvaltoihin vuonna 2010 asetuksen (EY) N:o 1282/2006 23 artiklassa tarkoitetuissa kiintiöissä vietävien ja CN-koodiin 0406 kuuluvien tuotteiden vientitodistukset on myönnettävä mainitun asetuksen III luvun 2 jakson ja tämän asetuksen säännösten mukaisesti.

2 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 1282/2006 24 artiklassa tarkoitetut todistushakemukset, jäljempänä ’hakemukset’, on jätettävä toimivaltaisille viranomaisille 1 ja 10 päivän syyskuuta 2009 välisenä aikana.

2.   Hakemukset otetaan vastaan ainoastaan, jos ne sisältävät kaikki asetuksen (EY) N:o 1282/2006 24 artiklassa tarkoitetut tiedot ja asiakirjat.

Jos tämän asetuksen liitteessä I olevassa 2 sarakkeessa tarkoitetun saman tuoteryhmän käytettävissä olevat määrät jaetaan Uruguayn kierroksesta johtuvaan kiintiöön ja Tokion kierroksesta johtuvaan kiintiöön, todistushakemus saa koskea ainoastaan toista kiintiötä, ja siinä on mainittava asianomainen kiintiö ja ilmoitettava mainitussa liitteessä olevassa 3 sarakkeessa mainittu ryhmä ja kiintiö.

Asetuksen (EY) N:o 1282/2006 24 artiklassa tarkoitetut tiedot on esitettävä tämän asetuksen liitteessä II olevan mallin mukaisesti.

3.   Liitteessä I olevassa 3 sarakkeessa tarkoitettujen 22-Tokio-, 22-Uruguay-, 25-Tokio- ja 25-Uruguay-kiintiöiden osalta hakemuksen on koskettava vähintään 10:tä tonnia mutta enintään kyseisessä kiintiössä käytettävissä olevaa mainitun liitteen 4 sarakkeessa vahvistettua määrää.

Liitteessä I olevassa 3 sarakkeessa mainittujen muiden kiintiöiden osalta hakemuksen on koskettava vähintään 10:tä tonnia mutta enintään 40:tä prosenttia kyseisessä kiintiössä käytettävissä olevasta mainitun liitteen 4 sarakkeessa vahvistetusta määrästä.

4.   Hakemus otetaan vastaan ainoastaan, jos hakija ilmoittaa kirjallisesti, ettei ole jättänyt, ja sitoutuu olemaan jättämättä muita samaa tuoteryhmää ja samaa kiintiötä koskevia hakemuksia.

Jos hakija jättää samaa tuoteryhmää tai samaa kiintiötä koskevia useita hakemuksia yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, hakijan kaikki hakemukset on hylättävä.

3 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viiden työpäivän kuluessa hakemusten jättämisen määräajan päättymisestä hakemukset, jotka on jätetty kunkin liitteessä I mainitun tuoteryhmän ja tarvittaessa kiintiön osalta.

Kaikki ilmoitukset, mukaan lukien ilmoitukset siitä, ettei hakemuksia ole jätetty, on toimitettava faksilla tai sähköpostitse liitteessä III esitetyn mallin mukaisesti.

2.   Tähän ilmoitukseen on sisällyttävä kunkin ryhmän ja tarvittaessa kunkin kiintiön osalta

a)

hakijoiden luettelo;

b)

kunkin hakijan hakemat määrät yhdistetyn nimikkeistön tuotekoodien sekä Amerikan yhdysvaltojen yhtenäistetyn tariffinimikkeistön (2009) tuotekoodien mukaisesti eriteltyinä;

c)

hakijan nimeämän tuojan nimi ja osoite.

4 artikla

Komissio päättää todistusten myöntämisestä viipymättä asetuksen (EY) N:o 1282/2006 25 artiklan mukaisesti ja ilmoittaa siitä jäsenvaltioille viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2009.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viiden työpäivän kuluessa jakokertoimien julkaisemisesta kunkin ryhmän ja tarvittaessa kunkin kiintiön osalta asetuksen (EY) N:o 1282/2006 25 artiklan mukaisesti kullekin hakijalle myönnetyt määrät.

Ilmoitus on toimitettava faksilla tai sähköpostitse tämän asetuksen liitteessä IV esitetyn mallin mukaisesti.

5 artikla

Jäsenvaltioiden on tarkistettava tämän asetuksen 3 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 1282/2006 24 artiklan mukaisesti ilmoitetut tiedot ennen lopullisten todistusten myöntämistä ja viimeistään 15 päivänä joulukuuta 2009.

Jos todistuksen saaneen toimijan havaitaan antaneen vääriä tietoja, todistus on peruutettava ja vakuus menetettävä. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

6 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 24 päivänä heinäkuuta 2009.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 234, 29.8.2006, s. 4.


LIITE I

Amerikan yhdysvaltoihin tietyissä GATT-kiintiöissä vuonna 2010 vietävät juustot

Asetuksen (EY) N:o 1282/2006 III luvun 2 jakso ja asetus (EY) N:o 671/2009

Amerikan yhdysvaltojen yhtenäistetyn tariffinimikkeistön 4 luvun lisähuomautusten mukaiset ryhmät

Ryhmä ja kiintiö

Vuonna 2010 käytettävissä oleva määrä

Huomautuksen numero

Ryhmä

 

Tonnia

(1)

(2)

(3)

(4)

16

Not specifically provided for (NSPF)

16-Tokyo

908,877

16-Uruguay

3 446,000

17

Blue Mould

17

350,000

18

Cheddar

18

1 050,000

20

Edam/Gouda

20

1 100,000

21

Italian type

21

2 025,000

22

Swiss or Emmenthaler cheese other than with eye formation

22-Tokyo

393,006

22-Uruguay

380,000

25

Swiss or Emmenthaler cheese with eye formation

25-Tokyo

4 003,172

25-Uruguay

2 420,000


LIITE II

Asetuksen (EY) N:o 1282/2006 24 artiklan mukaisesti toimitettavat tiedot

Asetuksen (EY) N:o 671/2009 liitteessä I olevassa 3 sarakkeessa tarkoitettu ryhmä ja kiintiö:

 

Asetuksen (EY) N:o 671/2009 liitteessä I olevassa 2 sarakkeessa tarkoitettu ryhmä: …

Kiintiön alkuperä:

Uruguayn kierros: 

Tokion kierros: 


Hakijan nimi ja osoite

Yhdistetyn nimikkeistön tuotekoodi

Haetut määrät tonneina

Amerikan yhdysvaltojen yhtenäistetyn tariffinimikkeistön tuotekoodi

Nimetyn tuojan nimi ja osoite

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä:

 

 


LIITE III

Asetuksen (EY) N:o 671/2009 3 artiklan mukainen tiedonanto

Faksi lähetetään numeroon +3222953310 tai sähköposti osoitteeseen AGRI-MILK-USA@ec.europa.eu

Asetuksen (EY) N:o 671/2009 liitteessä I olevassa 3 sarakkeessa tarkoitettu ryhmä ja kiintiö:

 

Asetuksen (EY) N:o 671/2009 liitteessä I olevassa 2 sarakkeessa tarkoitettu ryhmä: …

Kiintiön alkuperä:

Uruguayn kierros: 

Tokion kierros: 


N:o

Hakijan nimi ja osoite

Yhdistetyn nimikkeistön tuotekoodi

Haetut määrät tonneina

Amerikan yhdysvaltojen yhdistetyn tariffinimikkeistön tuotekoodi

Nimetyn tuojan nimi ja osoite

1

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä:

 

 

2

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä:

 

 

3

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä:

 

 

4

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä:

 

 

5

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä:

 

 


LIITE IV

Asetuksen (EY) N:o 1282/2006 25 artiklan mukaisesti myönnetyt todistukset

[Faksi lähetetään numeroon +32 22953310 tai sähköposti osoitteeseen AGRI-MILK-USA@ec.europa.eu]

Asetuksen (EY) N:o 671/2009 liitteessä I olevassa 3 sarakkeessa tarkoitettu ryhmä ja kiintiö

Kiintiön alkuperä

Hakijan nimi ja osoite

Yhdistetyn nimikkeistön tuotekoodi

Haetut määrät

tonneina

Nimetyn tuojan nimi ja osoite

Myönnetyt määrät (1)

tonneina

 

Uruguayn kierros

 

 

 

 

 

 

 

 

Tokion kierros

 

 

 

Yhteensä:

 

Yhteensä:

 

 

Uruguayn kierros

 

 

 

 

 

 

 

 

Tokion kierros

 

 

 

Yhteensä:

 

Yhteensä:

 

 

Uruguayn kierros

 

 

 

 

 

 

 

 

Tokion kierros

 

 

 

Yhteensä:

 

Yhteensä:

 


(1)  Arpomalla jaetut määrät on jaoteltava eri yhdistetyn nimikkeistön koodeihin suhteessa vastaavien koodien osalta haettuihin tuotemääriin.


25.7.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 194/53


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 672/2009,

annettu 24 päivänä heinäkuuta 2009,

riisiä koskevien tuontitodistusten myöntämisestä asetuksella (EY) N:o 327/98 avattujen tariffikiintiöiden mukaisesti heinäkuun 2009 osakaudella

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon tuontitodistusjärjestelmän alaisten maataloustuotteiden tuontitariffikiintiöiden hallinnointia koskevista yhteisistä säännöistä 31 päivänä elokuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1301/2006 (2) ja erityisesti sen 7 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon riisin ja rikotun riisin tuontia koskevien tiettyjen tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista 10 päivänä helmikuuta 1998 annetun komission asetuksen (EY) N:o 327/98 (3) ja erityisesti sen 5 artiklan ensimmäisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksella (EY) N:o 327/98 avataan eräitä riisin ja rikkoutuneiden riisinjyvien tuontitariffikiintiöitä, jotka on jaettu alkuperämaittain ja useaan osakauteen mainitun asetuksen liitteen IX mukaisesti, ja vahvistetaan niiden hallinnointitapa.

(2)

Heinäkuun osakausi on kolmas osakausi asetuksen (EY) N:o 327/98 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyn kiintiön osalta ja toinen osakausi mainitun kohdan b, c ja d alakohdassa säädettyjen kiintiöiden osalta.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 327/98 8 artiklan a alakohdan mukaisesti tehdyn ilmoituksen perusteella mainitun asetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti heinäkuun 2009 ensimmäisten 10 työpäivän aikana kiintiöitä, joiden järjestysnumerot ovat 09.4154 ja 09.4116, varten jätetyt hakemukset koskevat määrää, joka on suurempi kuin käytettävissä oleva määrä. Sen vuoksi olisi määritettävä, missä määrin tuontitodistuksia voidaan myöntää, ja vahvistettava kyseisten kiintiöiden osalta haettuihin määriin sovellettava jakokerroin.

(4)

Edellä mainitun ilmoituksen perusteella asetuksen (EY) N:o 327/98 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti heinäkuun 2009 ensimmäisten 10 työpäivän aikana kiintiöitä, joiden järjestysnumerot ovat 09.4127, 09.4128, 09.4129, 09.4149, 09.4150, 09.4152 ja 09.4153, varten jätetyt hakemukset koskevat määrää, joka on pienempi kuin käytettävissä oleva määrä.

(5)

Sen vuoksi olisi vahvistettava seuraavalla kiintiöosakaudella kiintiöissä, joiden järjestysnumerot ovat 09.4127, 09.4128, 09.4129, 09.4130, 09.4148, 09.4112, 09.4116, 09.4117, 09.4118, 09.4119 ja 09.4166, käytettävissä olevat kokonaismäärät asetuksen (EY) N:o 327/98 5 artiklan ensimmäisen alakohdan mukaisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Asetuksessa (EY) N:o 327/98 tarkoitettuihin kiintiöihin, joiden järjestysnumerot ovat 09.4154 ja 09.4166, kuuluvaa riisiä varten heinäkuun 2009 ensimmäisten 10 työpäivän aikana jätettyjen tuontitodistushakemusten perusteella myönnetään todistuksia siten, että haettuihin määriin sovelletaan tämän asetuksen liitteessä vahvistettuja jakokertoimia.

2.   Asetuksessa (EY) N:o 327/98 tarkoitettujen kiintiöiden, joiden järjestysnumerot ovat 09.4127, 09.4128, 09.4129, 09.4130, 09.4148, 09.4112, 09.4116, 09.4117, 09.4118, 09.4119 ja 09.4166, mukaisesti seuraavalla kiintiöosakaudella käytettävissä olevat kokonaismäärät vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 24 päivänä heinäkuuta 2009.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 238, 1.9.2006, s. 13.

(3)  EYVL L 37, 11.2.1998, s. 5.


LIITE

Heinäkuun 2009 osakaudella jaettavat määrät ja seuraavalla osakaudella käytettävissä olevat määrät asetuksen (EY) N:o 327/98 mukaisesti:

a)   Asetuksen (EY) N:o 327/98 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetty CN-koodiin 1006 30 kuuluvan kokonaan tai osittain hiotun riisin kiintiö:

Alkuperä

Järjestysnumero

Heinäkuun 2009 osakauden jakokerroin

Syyskuun 2009 osakaudella käytettävissä olevat kokonaismäärät

(kg)

Amerikan yhdysvallat

09.4127

 (1)

13 879 202

Thaimaa

09.4128

 (1)

1 315 205

Australia

09.4129

 (1)

385 000

Muut alkuperät

09.4130

 (2)

0


b)   Asetuksen (EY) N:o 327/98 1 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetty CN-koodiin 1006 20 kuuluvan esikuoritun riisin kiintiö:

Alkuperä

Järjestysnumero

Heinäkuun 2009 osakauden jakokerroin

Lokakuun 2009 osakaudella käytettävissä olevat kokonaismäärät

(kg)

Kaikki maat

09.4148

 (2)

66 289


c)   Asetuksen (EY) N:o 327/98 1 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetty CN-koodiin 1006 40 kuuluvien rikkoutuneiden riisinjyvien kiintiö:

Alkuperä

Järjestysnumero

Heinäkuun 2009 osakauden jakokerroin

Thaimaa

09.4149

 (1)

Australia

09.4150

 (3)

Guyana

09.4152

 (3)

Amerikan yhdysvallat

09.4153

 (1)

Muut alkuperät

09.4154

1,561628 %


d)   Asetuksen (EY) N:o 327/98 1 artiklan 1 kohdan d alakohdassa säädetty CN-koodiin 1006 30 kuuluvan osittain tai kokonaan hiotun riisin kiintiö:

Alkuperä

Järjestysnumero

Heinäkuun 2009 osakauden jakokerroin

Syyskuun 2009 osakaudella käytettävissä olevat kokonaismäärät

(kg)

Thaimaa

09.4112

 (2)

0

Amerikan yhdysvallat

09.4116

 (2)

0

Intia

09.4117

 (2)

40 445

Pakistan

09.4118

 (2)

0

Muut alkuperät

09.4119

 (2)

0

Kaikki maat

09.4166

1,04385 %

0


(1)  Hakemuksissa olevat määrät ovat pienempiä tai yhtä suuria kuin käytettävissä olevat määrät; kaikki hakemukset voidaan näin ollen hyväksyä.

(2)  Tälle osakaudelle ei ole enää käytettävissä olevia määriä.

(3)  Tällä osakaudella ei sovelleta jakokerrointa; komissiolle ei ole toimitettu todistushakemuksia.


II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

PÄÄTÖKSET

Komissio

25.7.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 194/56


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 22 päivänä heinäkuuta 2009,

eläintautien ja zoonoosien eräiden muutettujen hävittämis- ja seurantaohjelmien hyväksymisestä vuodeksi 2009 ja päätöksen 2008/897/EY muuttamisesta siltä osin kuin asia koskee yhteisön osallistumista eräiden jäsenvaltioiden kyseisellä päätöksellä hyväksyttyjen ohjelmien rahoitukseen

(tiedoksiannettu numerolla K(2009) 5475)

(2009/560/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista 26 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn neuvoston päätöksen 90/424/ETY (1) ja erityisesti sen 24 artiklan 5 ja 6 kohdan ja 25 artiklan 1 ja 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Päätöksessä 90/424/ETY vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt yhteisön osallistumisesta eläintautien hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmien rahoitukseen.

(2)

Jäsenvaltioiden vuodeksi 2009 ja sitä seuraaviksi vuosiksi esittämien eräiden eläintautien ja zoonoosien vuotuisten ja monivuotisten hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmien hyväksymisestä ja niihin myönnettävästä yhteisön rahoituksesta 28 päivänä marraskuuta 2008 tehdyllä komission päätöksellä 2008/897/EY (2) hyväksytään eräitä kansallisia ohjelmia ja vahvistetaan yhteisön rahoitusosuus ja sen enimmäismäärä jäsenvaltioiden esittämille ohjelmille.

(3)

Belgia, Tanska, Irlanti, Espanja, Ranska, Latvia, Liettua, Alankomaat, Portugali ja Suomi ovat esittäneet bluetongue-taudin muutettuja hävittämis- ja seurantaohjelmia.

(4)

Komissio on arvioinut kyseiset muutetut ohjelmat sekä eläinlääkinnälliseltä että taloudelliselta kannalta. Ohjelmien todettiin vastaavan asiaan liittyvää yhteisön eläinlääkintälainsäädäntöä ja erityisesti tiettyjen eläintautien ja zoonoosien kansallisiin hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmiin sovellettavista yhteisön vaatimuksista 25 päivänä huhtikuuta 2008 tehdyssä komission päätöksessä 2008/341/EY (3) vahvistettuja vaatimuksia. Sen vuoksi kyseiset muutetut ohjelmat olisi hyväksyttävä.

(5)

Tanska, Espanja, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Portugali, Suomi ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat esittäneet tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden (TSE:iden) muutettuja seurantaohjelmia.

(6)

Komissio on arvioinut kyseiset muutetut ohjelmat sekä eläinlääkinnälliseltä että taloudelliselta kannalta. Ohjelmien todettiin vastaavan asiaan liittyvää yhteisön eläinlääkintälainsäädäntöä ja erityisesti päätöksessä 2008/341/EY vahvistettuja vaatimuksia. Sen vuoksi kyseiset muutetut ohjelmat olisi hyväksyttävä.

(7)

Jäsenvaltioiden vuodeksi 2008 ja sitä seuraaviksi vuosiksi esittämien eräiden eläintautien ja zoonoosien vuotuisten ja monivuotisten hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmien hyväksymisestä ja niihin myönnettävästä yhteisön rahoituksesta 30 marraskuuta 2007 tehdyllä komission päätöksellä 2007/782/EY (4) hyväksyttiin monivuotinen raivotaudin hävittämisohjelma Slovenian osalta. Kyseisen ohjelman toinen toteuttamisvuosi hyväksyttiin päätöksellä 2008/897/EY.

(8)

Slovenia on esittänyt raivotaudin monivuotisen hävittämisohjelmansa toista toteuttamisvuotta koskevan muutetun version. Komissio on arvioinut kyseisen muutetun ohjelman sekä eläinlääkinnälliseltä että taloudelliselta kannalta. Ohjelman todettiin vastaavan asiaan liittyvää yhteisön eläinlääkintälainsäädäntöä ja erityisesti päätöksessä 2008/341/EY vahvistettuja vaatimuksia. Sen vuoksi kyseinen muutettu ohjelma olisi hyväksyttävä.

(9)

Päätöksellä 2008/897/EY hyväksyttyihin bluetongue-taudin hävittämistä ja valvontaa koskeviin kansallisiin ohjelmiin sisältyivät vuonna 2009 toteutettavat rokotukset kyseistä tautia vastaan. Rokottamiskustannukset eivät kuitenkaan sisältyneet kustannuksiin, joihin voidaan myöntää yhteisön rahoitusta.

(10)

Kun otetaan huomioon epidemiologinen tilanne kyseisissä jäsenvaltioissa, on aiheellista sisällyttää rokottamiskustannukset kustannuksiin, joihin voidaan myöntää yhteisön rahoitusta. Tämän vuoksi on asianmukaista osoittaa lisävaroja bluetongue-taudin hävittämistä ja valvontaa koskevien, päätöksellä 2008/897/EY hyväksyttyjen ohjelmien rahoittamiseen kyseisissä jäsenvaltioissa.

(11)

Tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä 22 päivänä toukokuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 999/2001 (5), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 103/2009 (6), säädetään tiukemmista vaatimuksista sellaisten maidon tuottamista varten pidettyjen karjojen osalta, jotka ovat saaneet klassisen scrapie-tartunnan.

(12)

Kypros on esittänyt 18 päivänä maaliskuuta 2009 scrapien uuden monivuotisen seuranta- ja hävittämisohjelman, joka on mukautettu asetuksen (EY) N:o 999/2001 äskettäiseen muutokseen. Ohjelmalla on tarkoitus korvata vuotta 2009 koskeva kyseisen jäsenvaltion kansallinen scrapien hävittämisohjelma, joka hyväksyttiin päätöksellä 2008/897/EY.

(13)

Tämän poikkeuksellisen tilanteen vuoksi Kypros pyysi, että yhteisö rahoittaa ohjelmassa yli 50 prosenttia kuluista, jotka aiheutuvat scrapie-tartunnan saaneiden eläinten teurastuksesta. Komissio on arvioinut kyseisen ohjelman sekä eläinlääkinnälliseltä että taloudelliselta kannalta. Ohjelman todettiin vastaavan asiaan liittyvää yhteisön eläinlääkintälainsäädäntöä ja erityisesti päätöksessä 2008/341/EY vahvistettuja vaatimuksia. Sen vuoksi kyseinen ohjelma olisi hyväksyttävä.

(14)

Koska hyvin suuri osa Kyproksen lammas- ja vuohikarjasta on saanut scrapie-tartunnan, Kyproksen on lopetettava poikkeuksellisen paljon eläimiä lyhyessä ajassa noudattaakseen asiaankuuluvan yhteisön lainsäädännön vaatimuksia.

(15)

Tämän poikkeuksellisen tilanteen vuoksi on aiheellista myöntää tavallista enemmän yhteisön rahoitusta scrapien seuranta- ja hävittämisohjelmaan kyseisessä jäsenvaltiossa. Lisäksi kulut, jotka aiheutuvat nimenomaisesti ohjelmaan kuuluvia tehtäviä varten palkatusta henkilöstöstä ja ruhojen hävittämisestä, olisi sisällytettävä kustannuksiin, joihin voidaan myöntää yhteisön rahoitusta kyseisessä ohjelmassa.

(16)

Muutettujen ohjelmien hyväksyminen tällä päätöksellä vaikuttaa päätöksellä 2008/897/EY hyväksyttyjen ohjelmien toteuttamiseksi tarvittaviin rahamääriin. Yhteisön rahoitusosuuden enimmäismäärää olisi eräissä ohjelmissa mukautettava vastaavasti.

(17)

Sen vuoksi päätöstä 2008/897/EY olisi muutettava.

(18)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään Belgian 29 päivänä tammikuuta 2009, Tanskan 20 päivänä huhtikuuta 2009, Irlannin 16 päivänä helmikuuta 2009, Espanjan 6 päivänä maaliskuuta 2009, Ranskan 2 päivänä helmikuuta 2009, Latvian 20 päivänä helmikuuta 2009, Liettuan 20 päivänä helmikuuta 2009, Alankomaiden 8 päivänä joulukuuta 2008, Portugalin 20 päivänä helmikuuta 2009 ja Suomen 7 päivänä tammikuuta 2009 esittämät bluetongue-taudin muutetut seuranta- ja hävittämisohjelmat 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi.

2 artikla

Hyväksytään Tanskan 18 päivänä maaliskuuta 2009, Espanjan 7 päivänä huhtikuuta 2009, Italian 29 päivänä tammikuuta 2009, Luxemburgin 16 päivänä maaliskuuta 2009, Alankomaiden 20 päivänä helmikuuta 2009, Portugalin 4 päivänä maaliskuuta 2009, Suomen 27 päivänä helmikuuta 2009 ja Yhdistyneen kuningaskunnan 26 päivänä tammikuuta 2009 esittämät tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden muutetut seurantaohjelmat 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi.

3 artikla

Hyväksytään Slovenian 23 päivänä huhtikuuta 2009 esittämä raivotaudin monivuotinen hävittämisohjelma, sellaisena kuin se on muutettuna, toisen toteuttamisvuotensa osalta 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi.

4 artikla

Muutetaan päätös 2008/897/EY seuraavasti:

1.

Korvataan 4 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2.   Vahvistetaan yhteisön rahoitusosuudeksi 50 prosenttia kustannuksista, joita kullekin 1 kohdassa tarkoitetulle jäsenvaltiolle aiheutuu rokottamisesta, virologisesta, serologisesta ja entomologisesta laboratoriotestauksesta sekä pyydysten ja rokotteiden ostamisesta, ja rahoitusosuuden enimmäismääräksi

a)

4 450 000 euroa Belgian osalta

b)

5 000 euroa Bulgarian osalta

c)

2 350 000 euroa Tšekin osalta

d)

50 000 euroa Tanskan osalta

e)

15 700 000 euroa Saksan osalta

f)

180 000 euroa Viron osalta

g)

800 000 euroa Irlannin osalta

h)

50 000 euroa Kreikan osalta

i)

21 000 000 euroa Espanjan osalta

j)

57 000 000 euroa Ranskan osalta

k)

3 000 000 euroa Italian osalta

l)

460 000 euroa Latvian osalta

m)

0 euroa Liettuan osalta

n)

510 000 euroa Luxemburgin osalta

o)

1 400 000 euroa Unkarin osalta

p)

5 000 euroa Maltan osalta

q)

50 000 euroa Alankomaiden osalta

r)

3 350 000 euroa Itävallan osalta

s)

500 000 euroa Puolan osalta

t)

5 300 000 euroa Portugalin osalta

u)

250 000 euroa Romanian osalta

v)

910 000 euroa Slovenian osalta

w)

820 000 euroa Suomen osalta

x)

1 550 000 euroa Ruotsin osalta.

3.   Jäsenvaltioille korvattavat, 1 kohdassa tarkoitetuista ohjelmista syntyvät kustannukset eivät saa keskimäärin ylittää seuraavia enimmäismääriä:

a)

ELISA-testi: 2,5 euroa testiä kohti

b)

PCR-testi: 10 euroa testiä kohti

c)

monovalenttien rokotteiden osto: 0,3 euroa annosta kohti

d)

bivalenttien rokotteiden osto: 0,45 euroa annosta kohti

e)

nautaeläinten rokottaminen: 1,50 euroa rokotettua nautaeläintä kohti, käytettyjen annosten lukumäärästä ja tyypistä riippumatta

f)

lampaiden ja vuohien rokottaminen: 0,75 euroa rokotettua lammasta tai vuohta kohti, käytettyjen annosten lukumäärästä ja tyypistä riippumatta.”

2.

Korvataan 9 artiklan 2 kohdan l alakohdassa ilmaisu ”1 800 000 euroa” ilmaisulla ”50 000 euroa”.

3.

Korvataan 13 artiklan 2 kohdan e alakohdassa ilmaisu ”370 000 euroa” ilmaisulla ”530 000 euroa”.

4.

Lisätään 15 a artikla seuraavasti:

”15 a artikla

Scrapie

1.   Hyväksytään Kyproksen 18 päivänä maaliskuuta 2009 esittämä scrapien monivuotinen seuranta- ja hävittämisohjelma 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2010 väliseksi ajaksi.

2.   Yhteisön rahoitusosuus on seuraava:

a)

100 prosenttia kustannuksista, joita Kyprokselle aiheutuu pikatestien ja primaaristen molekyylitestien tekemisestä;

b)

75 prosenttia kustannuksista, joita Kyprokselle aiheutuu sen scrapien seuranta- ja hävittämisohjelman mukaisesti lopetettujen ja hävitettyjen eläinten omistajille eläinten arvosta maksetuista korvauksista;

c)

50 prosenttia kustannuksista, jotka aiheutuvat

i)

genotyypitystä varten otettujen näytteiden analysoinnista;

ii)

eläinten lopettamiseen käytettävien valmisteiden ostosta;

iii)

nimenomaisesti ohjelmaan kuuluvia tehtäviä varten palkatusta henkilöstöstä;

iv)

ruhojen hävittämisestä.

3.   Kyprokselle korvattavat, 1 kohdassa tarkoitetusta ohjelmasta syntyvät kustannukset eivät saa keskimäärin ylittää seuraavia enimmäismääriä:

a)

asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä III olevan A luvun II osassa tarkoitetuille lampaille ja vuohille tehtävien testien osalta 30 euroa testiä kohti;

b)

asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä X olevan C luvun 3.2 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen erottelevien primaaristen molekyylitestien osalta 175 euroa testiä kohti;

c)

genotyyppitestien osalta 10 euroa testiä kohti;

d)

lopetettujen lampaiden tai vuohien osalta 100 euroa eläintä kohti.

4.   Vuonna 2009 sidottava määrä on 5 400 000 euroa.

5.   Päätös vuonna 2010 sidottavasta määrästä perustuu ohjelman toteuttamiseen vuonna 2009.”

5 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 22 päivänä heinäkuuta 2009.

Komission puolesta

Androulla VASSILIOU

Komission jäsen


(1)  EYVL L 224, 18.8.1990, s. 19.

(2)  EUVL L 322, 2.12.2008, s. 39.

(3)  EUVL L 115, 29.4.2008, s. 44.

(4)  EUVL L 314, 1.12.2007, s. 29.

(5)  EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1.

(6)  EUVL L 34, 4.2.2009, s. 11.


25.7.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 194/60


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 22 päivänä heinäkuuta 2009,

päätöksen 2006/679/EY muuttamisesta Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmään liittyvän yhteentoimivuuden teknisen eritelmän käyttöönoton osalta

(tiedoksiannettu numerolla K(2009) 5607)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2009/561/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä 17 päivänä kesäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan rautatieviraston 23 päivänä helmikuuta 2009 antaman suosituksen eurooppalaisesta käyttöönottosuunnitelmasta (ERA-REC-02-2009-ERTMS),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Jokaisessa yhteentoimivuuden teknisessä eritelmässä (YTE) olisi esitettävä strategia YTE:n toteuttamiseksi sekä välivaiheet, joiden kautta siirrytään asteittain nykytilanteesta sellaiseen lopulliseen tilanteeseen, jossa YTE:n noudattaminen on yleistä.

(2)

Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä 28 maaliskuuta 2006 tehdyssä komission päätöksessä 2006/679/EY (2) säädetään Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmään liittyvästä YTE:stä.

(3)

Jäsenvaltiot ovat laatineet päätöksen 2006/679/EY 3 artiklan mukaisesti ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmään liittyvän YTE:n kansallisen käyttöönottosuunnitelman ja ilmoittaneet tästä käyttöönottosuunnitelmasta komissiolle.

(4)

Näiden kansallisten suunnitelmien pohjalta on tarkoitus laatia luonnos EU:ta koskevaksi yleissuunnitelmaksi päätöksen 2006/679/EY liitteessä olevassa 7 luvussa esitettyjä periaatteita noudattaen.

(5)

Päätöksen 2006/679/EY liitteessä olevan 7 luvun mukaan EU:ta koskeva yleissuunnitelma liitetään YTE:ään tarkistusmenettelyllä, ja siihen viitataan nimellä eurooppalainen käyttöönottosuunnitelma.

(6)

Direktiivistä 2008/57/EY käy ilmi, että YTE:t saattavat muodostaa vaadittavan kehyksen, jonka puitteissa voidaan päättää, tarvitseeko olemassa oleva osajärjestelmä mahdollisesti uuden kelpuutuksen, sekä mitkä ovat vastaavat määräajat.

(7)

Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmään liittyvän YTE:n käyttöönottostrategian ei pitäisi nojautua pelkästään siihen, että osajärjestelmät ovat YTE:n mukaisia silloin kun niitä otetaan käyttöön, parannetaan tai uusitaan, vaan sen olisi perustuttava myös Euroopan tärkeimmät rahdinkuljetusalueet toisiinsa liittävien yleiseurooppalaisten liikennekäytävien varrella tapahtuvaan koordinoituun käyttöönottoon. Koska yhteentoimivuus voidaan saavuttaa vain, jos liikennekäytävät ovat täysin varustettuja, eurooppalaisessa käyttöönottosuunnitelmassa olisi asetettava asianmukaiset määräajat osajärjestelmän uusimiselle tai parantamiselle.

(8)

Jäsenvaltioiden olisi tehtävä voitavansa, jotta YTE:n liitteessä B lueteltuja aiempien sukupolvien luokan B järjestelmiä varten olisi käytettävissä ulkoinen sovitustiedonsiirtomoduuli.

(9)

Eurooppalaisen rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERMTS) hankkeet yleensä sekä erityisesti eurooppalaiseen käyttöönottosuunnitelmaan sisältyvät radat voivat hyötyä yhteisön Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) ohjelman mukaisesta tuesta tai muista yhteisön taloudellisen tuen ohjelmista.

(10)

Riittävä taloudellinen tuki on ratkaisevan tärkeää, jotta varmistetaan eurooppalaisen rautatieliikenteen hallintajärjestelmän käyttöön ottaminen eurooppalaisen käyttöönottosuunnitelman mukaisessa laajuudessa ja siinä asetettujen aikarajojen puitteissa. Suunnitelmaa voidaan siksi tarkistaa saatavana olevan rahoituksen mukaan.

(11)

ERTMS-järjestelmän veturilaitteiden toimittajat ovat vahvistaneet kykenevänsä toimittamaan uuden standardin mukaisia veturilaitteita (jotka tunnetaan nimellä versio 3) viimeistään vuonna 2015. Tämän vuoksi siihen mennessä toimitettavat kansainvälisessä liikenteessä käytettävät veturit olisi pääsääntöisesti varustettava ERTMS-laitteilla.

(12)

Sen vuoksi olisi muutettava päätöstä 2006/679/EY.

(13)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2008/57/EY 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustetun rautatieliikenteen yhteentoimivuutta ja turvallisuutta käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätöksen 2006/679/EY liite seuraavasti:

1)

Korvataan 7.1, 7.2 ja 7.3 kohta tämän päätöksen liitteessä olevalla tekstillä.

2)

Korvataan 7.4.2.3 kohdassa oleva viittaus 7.2.2.5 kohtaan viittauksella 7.2 kohtaan.

2 artikla

Komissio arvioi 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä eurooppalaisen käyttöönottosuunnitelman toteutuksen ja määrittää sen toteutuksessa vuoteen 2015 mennessä tapahtuneen edistymisen perusteella uuden standardin mukaisten laitteiden (versio 3) saatavuuden ja toimittajat sekä ERTMS-laitteille saatavissa olevan rahoituksen määrän ja lähteet sekä sen, onko tähän päätökseen tarpeen tehdä muutoksia erityisesti vuoteen 2020 mennessä varustettaviksi tarkoitettujen ratojen osalta. Jäsenvaltioiden on osallistuttava tähän analyysiin.

3 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä syyskuuta 2009.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 22 päivänä heinäkuuta 2009.

Komission puolesta

Antonio TAJANI

Varapuheenjohtaja


(1)  EUVL L 191, 18.7.2008, s. 1.

(2)  EUVL L 284, 16.10.2006, s. 1.


LIITE

Korvataan päätöksen 2006/679/EY liitteessä olevat 7.1, 7.2 ja 7.3 kohta seuraavasti:

"7.   OHJAUS- JA HALLINTAOSAJÄRJESTELMÄ-YTE:N TOTEUTTAMINEN

Tässä luvussa esitetään pääpiirteittäin YTE:n toteuttamisstrategia (ERTMS-järjestelmän eurooppalainen käyttöönottosuunnitelma) ja täsmennetään välivaiheet, joiden kautta siirrytään asteittain nykytilanteesta sellaiseen lopulliseen tilanteeseen, jossa YTE:n noudattaminen on yleistä.

ERTMS-järjestelmän eurooppalainen käyttöönottosuunnitelma ei koske jäsenvaltion alueella olevia ratoja, jos sen rataverkko on erillinen taikka meren tai maantieteellisten olojen eristämä muusta yhteisön rataverkosta. Tämä strategia ei koske vetureita, joita käytetään ainoastaan tällaisilla radoilla.

7.1    ERTMS-ratalaitteisto

ERTMS-järjestelmän eurooppalaisen käyttöönottosuunnitelman tavoite on varmistaa, että ERTMS-laitteilla varustetuilla vetureilla, kiskobusseilla ja muulla rautatiekalustolla on käytettävissään vähitellen kasvava määrä ratoja, satamia, terminaaleja ja järjestelyratapihoja, joilla ei ERTMS-laitteiden lisäksi tarvita kansallisia laitteita.

Tässä tarkoituksessa käyttöönottosuunnitelmassa ei edellytetä olemassa olevien luokan B järjestelmien poistamista suunnitelmaan kuuluvilta radoilta. Toteuttamissuunnitelmassa mainitun päivämäärän jälkeen suunnitelmaan kuuluvien ratojen käytön ehtona ei kuitenkaan saa olla se, että ERTMS-laitteilla varustetuissa vetureissa, kiskobusseissa ja muissa rautatiekalustossa on myös luokan B järjestelmä.

Kun terminaalialueita, kuten satamia tai satamien tiettyjä ratoja ei ole varustettu luokan B järjestelmillä, näiden alueiden ’yhdistämiseen’ liittyvät vaatimukset eivät välttämättä tarkoita, että nämä terminaalit tai radat olisi varustettava ERTMS-laitteilla, kunhan luokan B mukaisia laitteita ei aseteta radan käytön ehdoksi.

Radoilla, joilla on kaksi tai useampia kiskopareja, rataa pidetään varustettuna, jos kaksi kiskoparia on varustettu. Kun liikennekäytävän osuudella on useampia ratoja, vähintään yksi osuuden radoista on varustettava, ja koko liikennekäytävä katsotaan varustetuksi, kun vähintään yksi rata on varustettu koko liikennekäytävän pituudelta.

7.1.1   Liikennekäytävät

Lisäyksessä I kuvatut kuusi liikennekäytävää on varustettava ERTMS-järjestelmällä kyseisessä lisäyksessä annetun aikataulun mukaisesti (1).

7.1.2   Yhteydet Euroopan tärkeimpiin satamiin, järjestelyratapihoille, rahtiterminaaleihin ja rahdinkuljetusalueille.

Lisäyksessä II luetelluista satamista, järjestelyratapihoilta, rahtiterminaaleista ja rahdinkuljetusalueilta on luotava yhteys ainakin yhteen kuudesta lisäyksessä I luetellusta liikennekäytävästä lisäyksessä II mainittuna määräaikana ja siinä mainituilla ehdoilla.

7.1.3   EU:n rahoittamat hankkeet

Rajoittamatta 7.1.1 ja 7.1.2 kohdan soveltamista ERTMS/ETCS:n asentaminen on pakollista seuraavissa tapauksissa:

uuden ohjaus- ja hallintakokoonpanoon kuuluvan JKV-osan asentaminen tai

jo käytössä olevaan ohjaus- ja hallintakoonpanoon kuuluvan JKV-osan parantaminen niin, että osajärjestelmän toiminnot tai suoritustaso muuttuvat

rautateiden infrastruktuurihankkeissa, jotka saavat rahallista tukea Euroopan aluekehitys- ja/tai koheesiorahastoista (neuvoston asetus (EY) N:o 1083/2006 (2)) ja/tai TEN-T-rahastoista (Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1692/96/EY (3)).

Kun merkinantojärjestelmiä kuitenkin uudistetaan lyhyillä (alle 150 km:n) ja epäyhtenäisillä rataosuuksilla, komissio voi myöntää poikkeuksen tähän sääntöön edellyttäen, että ERTMS-järjestelmä asennetaan ennen kuin ensimmäinen seuraavista määräajoista täyttyy:

viisi vuotta hankkeen päättymisen jälkeen,

ajankohta, jona rataosuus yhdistetään toiseen ERTMS-järjestelmällä varustettuun rataan.

Tässä kohdassa näistä määräajoista ensin täyttyvää kutsutaan ’nimellä myöhempi varustamisajankohta’.

Asianomaisen jäsenvaltion on lähetettävä komissiolle asiakirjakansio. Tässä kansiossa on oltava mukana taloudellinen analyysi, joka osoittaa, että ERTMS-järjestelmän ottamisella käyttöön myöhempänä varustamisajankohtana saavutetaan merkittäviä taloudellisia ja/tai teknisiä etuja verrattuna siihen, että se otettaisiin käyttöön EU:n rahoittaman hankkeen kuluessa.

Jäsenvaltio voi vedota tähän kohtaan vain, jos JKV-järjestelmän uudistamista tai parantamista koskevassa tarjouksessa on selkeästi mukana radan ERTMS-järjestelmää koskeva vaihtoehto, joko hankkeen kuluessa tai myöhempänä varustamisajankohtana.

Komissio analysoi jäsenvaltion lähettämät asiakirjat ja sen ehdottamat toimet ja ilmoittaa analyysinsä tuloksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY (4) 29 artiklassa tarkoitetulle komitealle. Jos poikkeus myönnetään, jäsenvaltion on varmistettava, että ERTMS-järjestelmä asennetaan ennen myöhempää varustamisajankohtaa.

7.1.4   Valinnaisia toimintoja edellyttävät olot

Radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiden ominaisuuksien ja sen toisiin osajärjestelmiin olevien liitäntöjen ominaisuuksien mukaan joidenkin ei-pakollisiksi luokiteltujen ratalaitetoimintojen käyttöönotto saattaa olla välttämätöntä, jotta kaikki olennaiset vaatimukset täyttyvät.

Kansallisten tai valinnaisten radanvarsitoimintojen toteuttaminen ei saa estää sellaisen junan pääsyä kyseiselle infrastruktuurille, joka täyttää ainoastaan veturissa olevien luokan A järjestelmien pakolliset vaatimukset. Tämä ei kuitenkaan koske seuraavia junan valinnaisia toimintoja:

ETCS-järjestelmän tason 3 radanvarsisovellus edellyttää, että junassa on sen turvallisuutta valvova laitteisto,

lisäajotiedolla varustettu ETCS-järjestelmän tason 1 radanvarsisovellus edellyttää, että junassa on vastaavan toiminnon mahdollistava laitteisto, jos hätäjarru voidaan turvallisuussyistä vapauttaa vasta junan ollessa täysin pysähtynyt (esim. radan vaaralliset kohdat),

ETCS-järjestelmän edellyttäessä datan siirtoa radioitse GSM-R:n datasiirtopalvelujen on täytettävä ETCS:n datasiirtoa koskevat vaatimukset,

KER STM:n sisältävissä veturilaitteissa on mahdollisesti toteutettava K-liitäntä.

7.1.5   Aiempien sukupolvien järjestelmät

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän YTE:n liitteessä B mainittujen aiempien sukupolvien järjestelmien ja liitäntöjen toiminnot säilytetään tämänhetkisessä tilassa lukuun ottamatta muutoksia, joita pidetään välttämättöminä näiden järjestelmien turvallisuuteen liittyvien puutteiden vähentämiseksi. Jäsenvaltioiden on annettava käyttöön ne tiedot aiempien sukupolvien järjestelmistään, joita tarvitaan sellaisten laitteiden kehittämisessä ja sertifioinnissa, joilla mahdollistetaan luokan A laitteiden yhteentoimivuus näiden valtioiden aiempien sukupolvien luokan B laitteiden kanssa.

7.1.6   Ilmoitus

Jokaisen lisäyksessä I kuvatun liikennekäytävän osalta jäsenvaltioiden on joko ilmoitettava komissiolle ERTMS-järjestelmän tarkka asennusaikataulu liikennekäytävän osuudelle tai vahvistettava, että järjestelmä on jo asennettu kyseiselle osuudelle. Tiedot on ilmoitettava komissiolle viimeistään kolme vuotta ennen lisäyksessä I ilmoitettua laitteiden viimeistä asennuspäivää liikennekäytävän osuudelle.

Jäsenvaltioiden on jokaisen lisäyksessä II luetellun sataman, järjestelyratapihan, rahtiterminaalin ja rahdinkuljetusalueen osalta ilmoitettava käytettävät radat, jotta varmistetaan yhteyden luominen niistä yhteen lisäyksessä I luetelluista liikennekäytävistä. Nämä tiedot on ilmoitettava komissiolle viimeistään kolme vuotta ennen lisäyksessä II mainittua päivää, ja niistä on käytävä ilmi laitteiden viimeinen asennuspäivä satamaan, järjestelyratapihalle, rahtiterminaaliin tai rahdinkuljetusalueelle. Euroopan komissio voi tarvittaessa pyytää tekemään muutoksia, erityisesti varmistaakseen järjestelmällä varustettujen ratojen yhdenmukaisuuden rajanylityskohdissa. Jäsenvaltioiden on joko ilmoitettava komissiolle ERTMS-järjestelmän tarkka asennusaikataulu näille määrätyille radoille tai vahvistettava, että järjestelmä on jo asennettu näille määrätyille radoille. Nämä tiedot on ilmoitettava komissiolle viimeistään kolme vuotta ennen lisäyksessä II mainittua päivää, ja niistä on käytävä ilmi laitteiden viimeinen asennuspäivä satamaan, järjestelyratapihalle, rahtiterminaaliin tai rahdinkuljetusalueelle.

Tarkoissa aikatauluissa on erityisesti esitettävä määräpäivä, johon mennessä rataa varten tarkoitetun laitteiston tarjouskilpailu on saatettava päätökseen, käytettävät menettelyt, joilla varmistetaan yhteentoimivuus liikennekäytävän varrella olevien naapurivaltioiden kanssa, sekä hankkeen tärkeimmät välitavoitteet. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle näiden ratojen kohdalla tapahtuneesta edistymisestä kahdentoista kuukauden välein lähettämällä sille päivitetty aikataulu.

7.1.7   Viivästykset

Jos jäsenvaltio ennakoi viivästyksiä tässä päätöksessä esitetyistä määräajoista, sen on viipymättä ilmoitettava asiasta komissiolle. Sen on toimitettava komissiolle asiakirjakansio, jossa on hankkeen tekninen kuvaus ja ajantasainen suunnitelma. Asiakirjoista on myös käytävä ilmi viivästyksen syyt sekä jäsenvaltion aloittamat korjaavat toimet.

Jäsenvaltiolle voidaan myöntää enintään kolmen vuoden mittainen lisäaika, jos viivästys on aiheutunut seikoista, joihin jäsenvaltio ei kohtuudella voi vaikuttaa, kuten toimittajien virheistä tai asianmukaisen testikaluston puutteen aiheuttamista yhdenmukaistamis- ja hyväksymisprosessiin liittyvistä ongelmista. Jäsenvaltio voi vedota tähän kohtaan vain, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

edellä 7.1.6 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset ovat saapuneet ajoissa ja täydellisinä,

edellä 7.1.7 kohdan ensimmäisessä kappaleessa tarkoitettu asiakirjakansio sisältää selkeät todisteet siitä, ettei jäsenvaltio voinut vaikuttaa viivästyksen syihin,

koordinoinnista, veturi- ja ratalaitteiden toimittajista sekä tuotteiden integroinnista ja testauksesta vastaa toimivaltainen viranomainen,

olemassa olevien laboratorioiden palveluja on käytetty asianmukaisessa laajuudessa,

voidaan osoittaa, että on ryhdytty asianmukaisiin toimiin lisäviivästyksien välttämiseksi.

Komissio analysoi jäsenvaltion lähettämät asiakirjat ja sen ehdottamat toimet ja ilmoittaa analyysinsä tuloksen direktiivin 2008/57/EY 29 artiklassa tarkoitetulle komitealle.

7.2    ETCS-veturilaitteisto

Tammikuun 1 päivän tammikuuta 2012 jälkeen tilatut tai 1 päivän tammikuuta 2015 jälkeen käyttöönotetut uudet veturit, kiskobussit ja muu ohjaamolla varustettu ja ilman vetoapua liikkumaan kykenevä liikkuva kalusto on varustettava ERTMS-järjestelmällä.

Tämä vaatimus ei koske uusia vaihtovetureita tai muita uusia vetureita, uusia kiskobusseja tai muuta uutta ohjaamolla varustettua liikkuvaa kalustoa, jos ne on suunniteltu yksinomaan kansalliseen liikenteeseen tai alueelliseen rajanylitysliikenteeseen. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin julkaista lisävaatimuksia kansallisella tasolla, erityisesti seuraavissa tarkoituksissa:

ERTMS-laitteilla varustettujen veturien pääsyn rajoittamiseksi ERMTS-laitteilla varustetuille radoille, jotta olemassa olevat kansalliset järjestelmät voidaan poistaa käytöstä,

sen vaatimiseksi, että uudet vaihtoveturit ja/tai muu uusi ohjaamolla varustettu liikkuva kalusto, myös yksinomaan kansalliseen liikenteeseen tai alueelliseen rajanylitysliikenteeseen suunniteltu, varustetaan ERTMS-laitteilla.

7.3    Erityisesti GSM-R:n käyttöönottoa koskevat säännöt

Näitä sääntöjä sovelletaan 7.1 ja 7.2 kohdassa esitettyjen sääntöjen lisäksi.

7.3.1   Radanvarsikokoonpanot

GSM-R:n asentaminen on pakollista seuraavissa tapauksissa:

uuden ohjaus- ja hallintakokoonpanoon kuuluvan radio-osan asentaminen,

jo käytössä olevaan ohjaus- ja hallintakoonpanoon kuuluvan radio-osan parantaminen niin, että osajärjestelmän toiminnot tai suoritustaso muuttuvat.

7.3.2   Junakokoonpanot

GSM-R on asennettava liikkuvaan kalustoon, joka on tarkoitettu käyttöön radalla, johon sisältyy vähintään luokan A liitännöillä varustettu rataosuus (vaikka nämä olisikin liitetty luokan B järjestelmään) seuraavissa tapauksissa:

uuden ohjaus- ja hallintakokoonpanoon kuuluvan radio-osan asentaminen,

jo käytössä olevaan ohjaus- ja hallintakoonpanoon kuuluvan radio-osan parantaminen niin, että osajärjestelmän toiminnot tai suoritustaso muuttuvat.

7.3.3   Aiempien sukupolvien järjestelmät

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän YTE:n liitteessä B mainittujen aiempien sukupolvien järjestelmien ja liitäntöjen toiminnot säilytetään tämänhetkisessä tilassa lukuun ottamatta muutoksia, joita pidetään välttämättöminä näiden järjestelmien turvallisuuteen liittyvien puutteiden vähentämiseksi. Jäsenvaltioiden on annettava käyttöön ne tiedot aiempien sukupolvien järjestelmistään, joita tarvitaan sellaisten laitteiden kehittämisessä ja sertifioinnissa, joilla mahdollistetaan luokan A laitteiden yhteentoimivuus näiden valtioiden aiempien sukupolvien luokan B laitteiden kanssa.


(1)  Lisäyksessä I mainitaan viimeinen päivämäärä laitteiden osalta, kun tarkoituksena on rakentaa yhdenmukainen ERTMS-verkko vähitellen. Useissa tapauksissa saattaa olla olemassa vapaaehtoisia sopimuksia, joissa varustamiselle asetetaan aikaisempia määräaikoja.

(2)  EUVL L 210, 31.7.2006, s. 25.

(3)  EYVL L 228, 9.9.1996, s. 1.

(4)  EUVL L 191, 18.7.2008, s. 1.

Lisäys I

Radat, joista liikennekäytävät muodostuvat

Liikennekäytävä A – varustetaan vuoteen 2015 mennessä

Image

Liikennekäytävä B (1)

Image

Liikennekäytävä C (2)

Image

Liikennekäytävä D (3)

Image

Liikennekäytävä E

Image

Liikennekäytävä F

Image


(1)  Rajoittamatta Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää koskevan lainsäädännön soveltamista voidaan suurinopeusrataosuuksien läpi luoda yhteyksiä edellyttäen, että tavarajunille osoitetaan reitit. Vuoteen 2020 mennessä luodaan ainakin yksi ERTMS-laitteilla varustettu yhteys Tanskan ja Saksan välille (Flensburg–Hampuri tai Rødby–Puttgarden), muttei välttämättä kahta. Brennerin tunneli varustetaan ERTMS-laitteilla, kun infrastruktuurityöt on saatu valmiiksi (tavoitteena vuosi 2020).

(2)  Nancyn ja Redingin välinen yhteys valmistuu vuoteen 2020 mennessä.

(3)  Kaksi uutta haaraa varustetaan vuoteen 2020 mennessä: Montmélian–Grenoble–Valence ja Lyon–Valence–Arles–Miramas (Rhônen vasemmalla puolella).

Lisäys II

Euroopan tärkeimmät satamat, järjestelyratapihat, rahtiterminaalit ja rahdinkuljetusalueet  (1)

Maa

Rahdinkuljetusalue

Pvm.

Huomautus

Belgia

Antwerpen

31.12.2015

Yhteys myös Rotterdamiin valmistuu vuoteen 2020 mennessä.

Gent

31.12.2020

 

Zeebrugge

31.12.2020

 

Bulgaria

Burgas

31.12.2020

Yhteys liikennekäytävään E tarkoittaa rataosuuksien Bourgas–Sofia ja Sofia–Vidin–Calafat varustamista sekä osuuden Calafat–Curtici varustamista Romaniassa (PP22).

Tšekki

Praha

31.12.2015

 

Lovosice

31.12.2020

 

Tanska

Taulov

31.12.2020

Yhteyden luominen tähän terminaaliin tarkoittaa, että Flensburgin ja Padborgin välinen rata on valittu ERTMS-laitteilla varustetuksi yhteydeksi – ks. liitteessä olevan lisäyksen I alaviite 1.

Saksa

Dresden (2)

31.12.2020

Suora yhteys liikennekäytävien E ja F (Dresdenistä Hannoveriin) välille on myös varmistettava vuoteen 2020 mennessä.

Lyypekki

31.12.2020

 

Duisburg

31.12.2015

 

Hampuri (3)

31.12.2020

 

Köln

31.12.2015

 

München

31.12.2015

 

Hannover

31.12.2015

 

Rostock

31.12.2015

 

Ludwigshafen/Mannheim

31.12.2015

 

Nürnberg

31.12.2020

 

Kreikka

Pireás

31.12.2020

Yhteys liikennekäytävään E tarkoittaa rataosuuden Kulata–Sofia varustamista Bulgariassa.

Espanja

Algeciras

31.12.2020

 

Madrid

31.12.2020

 

Pamplona

31.12.2020

Kolme yhteyttä vaaditaan. Yhteys Pariisiin Hendayen kautta, yhteys Pamplonasta Madridiin ja yhteys Pamplonasta liikennekäytävään D Zaragozan kautta.

Zaragoza

31.12.2020

 

Tarragona

31.12.2020

 

Barcelona

31.12.2015

 

Valencia

31.12.2020

 

Ranska

Marseille

31.12.2020

 

Perpignan

31.12.2015

 

Avignon

31.12.2015

 

Lyon

31.12.2015

 

Le Havre

31.12.2020

 

Lille

31.12.2020

 

Dunkerque

31.12.2020

 

Pariisi

31.12.2020

Seuraavat yhteydet vuoteen 2020 mennessä: i) Hendaye ii) Kanaalin tunneli iii) Dijon iv) Metz Epernayn ja Châlons-en-Champagnen kautta.

Italia

La Spezia

31.12.2020

 

Genova

31.12.2015

 

Gioia Tauro

31.12.2020

 

Verona

31.12.2015

 

Milano

31.12.2015

 

Taranto

31.12.2020

 

Bari

31.12.2020

 

Padova

31.12.2015

 

Trieste

31.12.2015

 

Novara

31.12.2015

 

Bologna

31.12.2020

 

Rooma

31.12.2020

 

Luxemburg

Bettembourg

31.12.2015

 

Unkari

Budapest

31.12.2015

 

Alankomaat

Amsterdam

31.12.2020

 

Rotterdam

31.12.2015

Myös yhteys Antwerpeniin vuoteen 2020 mennessä.

Itävalta

Graz

31.12.2020

 

Wien

31.12.2020

 

Puola

Gdynia

31.12.2015

 

Katowice

31.12.2020

 

Wrocław

31.12.2015

Rata Wroclaw–Legnica on varustettava vuoteen 2020 mennessä, jotta varmistetaan suora yhteys Saksan rajalle (Gorlitz).

Gliwice

31.12.2015

 

Poznań

31.12.2015

 

Varsova

31.12.2015

 

Portugali

Sines

31.12.2020

 

Lissabon

31.12.2020

 

Romania

Constanța

31.12.2015

 

Slovenia

Koper

31.12.2015

 

Ljubljana

31.12.2015

 

Slovakia

Bratislava

31.12.2015

 

Yhdistynyt kuningaskunta

Bristol

Tähän terminaaliin luodaan yhteys, kun liikennekäytävää C jatketaan Kanaalin tunneliin saakka.


(1)  Saksa tekee parhaansa varustaakseen liikennekäytävän E rataosuuden Dresdenistä Tšekin rajalle jo aikaisemmin."

(2)  Saksa tekee parhaansa varustaakseen liikennekäytävän E rataosuuden Dresdenistä Tšekin rajalle jo aikaisemmin.

(3)  Saksa varmistaa, että ratayhteys Hampuriin on varustettu, mutta sataman alue saattaa olla vain osittain varustettu vuoteen 2020 mennessä.