19.5.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 123/1

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 406/2009,

annettu 18 päivänä toukokuuta 2009,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (2) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XV olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä toukokuuta 2009.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä toukokuuta 2009.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.

LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	JO	73,9
	MA	44,2
	MK	80,5
	TN	115,0
	TR	95,0
	ZZ	81,7
0707 00 05	EG	131,0
	JO	155,5
	MA	32,7
	TR	135,1
	ZZ	113,6
0709 90 70	JO	216,7
	TR	120,7
	ZZ	168,7
0805 10 20	EG	44,0
	IL	55,5
	MA	48,4
	TN	49,2
	TR	107,8
	US	49,3
	ZA	56,7
	ZZ	58,7
0805 50 10	AR	50,9
	TR	50,7
	ZA	51,7
	ZZ	51,1
0808 10 80	AR	81,5
	BR	77,9
	CL	82,4
	CN	91,5
	MK	42,0
	NZ	101,5
	US	125,7
	UY	71,7
	ZA	83,4
	ZZ	84,2

(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

19.5.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 123/3

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 407/2009,

annettu 14 päivänä toukokuuta 2009,

luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä 9 päivänä joulukuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 (1) ja erityisesti sen 19 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 338/97 esitetään luettelot eläin- ja kasvilajeista, joiden kauppaa rajoitetaan tai valvotaan. Mainitut luettelot sisältävät luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (jäljempänä ”CITES-yleissopimus”) liitteissä olevat luettelot.

(2)	CITES-yleissopimuksen liitteeseen III on lisätty Kiinan pyynnöstä seuraavat lajit: Corallium elatius, Corallium japonicum, Corallium konjoi ja Corallium secundum.

(3)

Lajeilla Crax daubentoni, Crax globulosa, Crax rubra, Ortalis vetula, Pauxi pauxi, Penelopina nigra, Arborophila campbelli, Arborophila charltonii, Lophura erythrophthalma, Lophura ignita, Semnornis ramphastinus, Baillonius bailloni, Pteroglossus castanotis, Ramphastos dicolorus ja Selenidera maculirostris – jotka tällä hetkellä sisältyvät asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteessä olevaan liitteeseen B – ei käydä kansainvälistä kauppaa sellaisissa määrin, että lajien säilyminen vaarantuisi, mutta lajit sisältyvät CITES-yleissopimuksen liitteeseen III Kolumbian, Costa Rican, Guatemalan, Hondurasin, Malesian ja Argentiinan vaatimuksesta. Nämä lajit olisi sen vuoksi siirrettävä asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteessä olevasta liitteestä B liitteeseen C.

(4)

Lajeja Phyllomedusa sauvagii, Leptodactylus laticeps, Limnonectes macrodon, Rana shqiperica, Ranodon sibiricus, Bolitoglossa dofleini, Cynops ensicauda, Echinotriton andersoni, Pachytriton labiatus, Paramesotriton spp., Salamandra algira ja Tylototriton spp. – joita ei tällä hetkellä mainita asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteessä – tuodaan yhteisöön sellaisia määriä, että valvonta on perusteltua. Nämä lajit olisi sen vuoksi sisällytettävä asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteessä olevaan liitteeseen D.

(5)

CITES-yleissopimuksen neljännessätoista osapuolikokouksessa kesäkuussa 2007 vahvistettiin uusia nimistöviitteitä eläimiä varten. CITES-liitteiden ja kyseisissä nimistöviitteissä käytettyjen tieteellisten nimien välillä on havaittu joitakin ristiriitaisuuksia lajien Asarcornis scutulata ja Pezoporus occidentalis, heimojen Rheobatrachidae ja Phasianidae sekä lahkon SCANDENTIA osalta. Koska kyseiset ristiriitaisuudet esiintyvät myös asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteessä, se olisi muutettava vastaavasti.

(6)	Muutosten laajuuden vuoksi ja selvyyden lisäämiseksi on asianmukaista korvata kokonaisuudessaan asetuksen (EY) N:o 338/97 liite.

(7)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 338/97 18 artiklalla perustetun luonnonvaraisten kasvi- ja eläinlajien kauppaa käsittelevän komitean lausunnon mukaisia,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 338/97 liite tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osin velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä toukokuuta 2009.

Komission puolesta

Stavros DIMAS

Komission jäsen

(1) EYVL L 61, 3.3.1997, s. 1.

LIITE

”LIITE

Liitteiden A, B, C ja D tulkinta

Liitteissä A, B, C ja D lueteltuihin lajeihin viitataan

a)	lajin nimellä tai

b)	ylemmän taksonin nimellä, siten, että kaikki lajit kuuluvat kyseiseen ylempään taksoniin, tai sen määrättyyn osaan.

2.	Lyhenteellä ’spp.’ tarkoitetaan kaikkia ylempään taksoniin kuuluvia lajeja.

3.	Muut viittaukset lajia ylempiin taksoneihin ovat ainoastaan tiedoksi tai luokittelua varten.

4.	Liitteessä A lihavoituna painetut lajit on lueteltu siinä sen mukaisesti kuin ne on määrätty suojeltaviksi neuvoston direktiivissä 79/409/ETY (’lintudirektiivi’) tai neuvoston direktiivissä 92/43/ETY (’luontodirektiivi’).

Lajia alemmista taksoneista käytetään kasvien osalta seuraavia lyhenteitä:

a)	lyhenteellä ’ssp.’ tarkoitetaan alalajeja;

b)	lyhenteellä ’var(s).’ tarkoitetaan muunnosta (muunnoksia); ja

c)	lyhenteellä ’fa’ tarkoitetaan muotoa.

6.	Lajin tai ylemmän taksonin kohdalle merkityillä merkeillä ’(I)’, ’(II)’ ja ’(III)’ viitataan niihin yleissopimuksen liitteisiin, joissa kyseiset lajit mainitaan 7-9 kohdan mukaisesti. Jos lajin kohdalla ei ole mitään näistä merkeistä, kyseistä lajia ei mainita yleissopimuksen liitteissä.

7.	Merkki ’(I)’ lajin tai ylemmän taksonin kohdalla merkitsee, että kyseinen laji tai ylempi taksoni mainitaan yleissopimuksen liitteessä I.

8.	Merkki ’(II)’ lajin tai ylemmän taksonin kohdalla merkitsee, että kyseinen laji tai ylempi taksoni mainitaan yleissopimuksen liitteessä II.

9.	Merkki ’(III)’ lajin tai ylemmän taksonin kohdalla merkitsee, että se mainitaan yleissopimuksen liitteessä III. Tällöin osoitetaan myös maa, jonka yhteydessä laji tai ylempi taksoni on mainittu liitteessä III.

10.

Risteymät voidaan erityisesti sisällyttää liitteisiin, kuitenkin ainoastaan jos ne muodostavat erillisiä ja pysyviä populaatioita luonnonvaraisessa ympäristössä. Risteytettyihin eläimiin, joilla on neljässä aikaisemmassa sukupolvessa yksi tai useampi lajiyksilö, joka sisältyy liitteeseen A tai B, sovelletaan kaikkia tämän asetuksen säännöksiä samalla tavoin kuin jos ne olisivat oma lajinsa, vaikka kyseinen risteymä ei erityisesti sisällykään liitteisiin.

11.

Kun laji sisältyy liitteeseen A, B tai C, myös lajin kaikki osat ja johdannaiset sisältyvät samaan liitteeseen, ellei lajin kohdalle ole lisätty huomautusta siitä, että ainoastaan tietyt osat ja johdannaiset sisältyvät liitteeseen. Asetuksen 2 artiklan t kohdan mukaisesti merkillä ’#’ ja sitä seuraavalla numerolla liitteessä B tai C olevan lajin tai ylemmän taksonin nimen kohdalla tarkoitetaan osia ja johdannaisia, jotka määritellään liitteeseen nähden asetusta varten seuraavasti:

Tarkoittaa kaikkia osia ja johdannaisia, paitsi

a)	siemeniä, itiöitä ja siitepölyä (mukaan luettuina siitepölymyhkyt);

b)	kiinteässä tai nestemäisessä elatusaineessa olevia in vitro solukko- tai taimiviljelmiä, joita kuljetetaan steriileissä astioissa;

c)	keinotekoisesti lisättyjen kasvien leikkokukkia; sekä

d)	Vanilla-suvun keinotekoisesti lisätyistä kasveista saatuja hedelmiä ja niiden osia ja johdannaisia.

Tarkoittaa kaikkia osia ja johdannaisia, paitsi

a)	siemeniä ja siitepölyä; sekä

b)	viimeisteltyjä pakattuja tuotteita, jotka ovat valmiita vähittäismyyntiä varten.

Tarkoittaa kokonaisia ja pilkottuja juuria ja juurten osia.

Tarkoittaa kaikkia osia ja johdannaisia, paitsi

a)	siemeniä, ei kuitenkaan Meksikosta peräisin olevien meksikolaisten kaktusten siemeniä, ja siitepölyä;

b)	kiinteässä tai nestemäisessä elatusaineessa olevia in vitro solukko- tai taimiviljelmiä, joita kuljetetaan steriileissä astioissa;

c)	keinotekoisesti lisättyjen kasvien leikkokukkia;

d)	viljellyistä tai keinotekoisesti lisätyistä kasveista saatuja hedelmiä, niiden osia ja johdannaisia; sekä

e)	runkojen osia ja niistä saatuja tuotteita, jotka on saatu Opuntia-suvun Opuntia-alasuvun viljellyistä tai keinotekoisesti lisätyistä kasveista.

Tarkoittaa sahatukkeja, sahatavaraa ja viilua.

Tarkoittaa sahatukkeja, sahatavaraa, viilua ja vaneria.

Tarkoittaa sahatukkeja, puun lastuja, jauheita ja uutteita.

Tarkoittaa maanalaisia osia (esim. juuria, maavarsia), niiden osia ja niistä tehtyjä jauheita.

Tarkoittaa kaikkia osia ja johdannaisia, paitsi niitä, joissa on merkintä ’Produced from Hoodia spp. material obtained through controlled harvesting and production in collaboration with the CITES Management Authorities of Botswana/Namibia/South Africa under agreement no. BW/NA/ZA xxxxxx’ (tuotettu Hoodia-lajien aineksesta, joka on saatu yhdessä Botswanan/Namibian/Etelä-Afrikan CITES-hallintoviranomaisten kanssa toteutetusta valvotusta keruusta ja tuotannosta sopimuksen BW/NA/ZA xxxxxx perusteella).

#10

Tarkoittaa sahatukkeja, sahatavaraa, viilua, mukaan luettuina viimeistelemättömät puuaihiot, joita käytetään kielisoittimien jousien valmistuksessa.

#11

Tarkoittaa sahatukkeja, sahatavaraa, viilua, vaneria, jauhetta ja uutteita.

12.

Kun minkään liitteessä A olevan kasvilajin tai ylemmän taksonin nimen kohdalle ei ole lisätty huomautusta, joka merkitsisi, että sen risteymiä olisi kohdeltava asetuksen 4 artiklan 1 kohdan määräysten mukaisesti, tämä tarkoittaa, että yhdestä tai useammasta näistä lajeista tai yhdestä tai useammasta ylemmästä taksonista keinotekoisesti lisättyä risteymää voidaan kaupata, jos sen mukana on todistus keinotekoisesta lisäyksestä, ja että näiden risteymien siemeniin ja siitepölyyn (myös siitepölymyhkyihin, leikkokukkiin sekä kiinteässä tai nestemäisessä elatusaineessa oleviin in vitro solukko- tai taimiviljelmiin, joita kuljetetaan steriileissä astioissa, ei sovelleta asetuksen säännöksiä.

13.	Virtsa, uloste ja ambra, jotka ovat jätteitä ja jotka saadaan eläintä käsittelemättä, eivät kuulu asetuksen soveltamisalaan.

14.

Asetuksen säännöksiä sovelletaan liitteessä D lueteltujen eläinlajien osalta ainoastaan eläviin yksilöihin ja kokonaisiin tai pääasiallisesti kokonaisiin kuolleisiin yksilöihin lukuun ottamatta niitä taksoneita, joiden kohdalle on lisätty seuraava huomautus osoittamaan, että asetuksen säännöksiä sovelletaan myös muihin osiin ja johdannaisiin:

§ 1	Kokonaiset tai pääasiallisesti kokonaiset raa’at tai parkitut nahat
§ 2	Höyhenet tai nahat taikka muut osat, joissa on höyheniä.

15.

Asetuksen säännöksiä sovelletaan liitteessä D lueteltujen kasvilajien osalta ainoastaan eläviin yksilöihin lukuun ottamatta niitä taksoneita, joiden kohdalle on lisätty seuraava huomautus osoittamaan, että asetuksen säännöksiä sovelletaan myös muihin osiin ja johdannaisiin:

§ 3	Kuivatut ja tuoreet kasvit, myös lehdet, juuret/juurakot, varret, siemenet/itiöt, kuori ja hedelmät.
§ 4	Sahatukit, sahatavara ja viilu.

	Liite A	Liite B	Liite C	Yleisnimi
ELÄIMISTÖ
CHORDATA (SELKÄJÄNTEISET)
MAMMALIA				nisäkkäät
ARTIODACTYLA
Antilocapridae				hanka-antiloopit
Antilocapridae	Antilocapra americana (I) (Ainoastaan Meksikon populaatio; muut populaatiot eivät sisälly tämän asetuksen liitteisiin.)			hanka-antilooppi
Bovidae				nautaeläimet
	Addax nasomaculatus (I)			saharanantilooppi
		Ammotragus lervia (II)		harjavuohi
			Antilope cervicapra (III Nepal)	besoaarigaselli
		Bison bison athabascae (II)		metsäbiisoni
	Bos gaurus (I) (Ei sisällä kotieläimenä pidettyä muotoa, johon viitataan nimellä Bos frontalis, joka ei kuulu tämän asetuksen säännösten soveltamisalaan)			gauri
	Bos mutus (I) (Ei sisällä kotieläimenä pidettyä muotoa, johon viitataan nimellä Bos grunniens, joka ei kuulu tämän asetuksen säännösten soveltamisalaan)			jakki
	Bos sauveli (I)			kuupri
			Bubalus arnee (III Nepal) (Ei sisällä kotieläimenä pidettyä muotoa, johon viitataan nimellä Bubalus bubalis, joka ei kuulu tämän asetuksen säännösten soveltamisalaan)	vesipuhveli
	Bubalus depressicornis (I)			anoa
	Bubalus mindorensis (I)			mindoronanoa
	Bubalus quarlesi (I)			vuorianoa
		Budorcas taxicolor (II)		takini
	Capra falconeri (I)			kierteissarvivuohi
	Capricornis milneedwardsii (I)
	Capricornis rubidus (I)
	Capricornis sumatraensis (I)			sumatranserovi
	Capricornis thar (I)
		Cephalophus brookei (II)
		Cephalophus dorsalis (II)		mustaselkäpuikkija
	Cephalophus jentinki (I)			isopuikkija
		Cephalophus ogilbyi (II)		kierresarvipuikkija
		Cephalophus silvicultor (II)		keltaselkäpuikkija
		Cephalophus zebra (II)		juovapuikkija
		Damaliscus pygargus pygargus (II)		valkopäätopi
	Gazella cuvieri (I)			atlasgaselli
			Gazella dorcas (III Algeria/Tunisia)	aavikkogaselli
	Gazella leptoceros (I)			saharangaselli
	Hippotragus niger variani (I)			musta-antilooppi
		Kobus leche (II)		liki
	Naemorhedus baileyi (I)			himalajangoraali
	Naemorhedus caudatus (I)			kiinangoraali
	Naemorhedus goral (I)			goraali
	Naemorhedus griseus (I)
	Nanger dama (I)			valkopäägaselli
	Oryx dammah (I)			sapeliantilooppi
	Oryx leucoryx (I)			arabiankeihäsantilooppi
		Ovis ammon (II) (Lukuun ottamatta liitteessä A olevia alalajeja)		argaali
	Ovis ammon hodgsonii (I)			tiibetinargaali
	Ovis ammon nigrimontana (I)
		Ovis canadensis (II) (Ainoastaan Meksikon populaatio; muut populaatiot eivät sisälly tämän asetuksen liitteisiin.)		amerikanlammas
	Ovis orientalis ophion (I)
		Ovis vignei (II) (Lukuun ottamatta liitteessä A olevia alalajeja)		persianlammas
	Ovis vignei vignei (I)
	Pantholops hodgsonii (I)			khiru
		Philantomba monticola (II)		harmaapuikkija
	Pseudoryx nghetinhensis (I)			saola
	Rupicapra pyrenaica ornata (I)			apenniiniengemssi
		Saiga borealis (II)
		Saiga tatarica (II)		saiga-antilooppi
			Tetracerus quadricornis (III Nepal)	nelisarviantilooppi
Camelidae				kamelit
		Lama glama guanicoe (II)		guanako
	Vicugna vicugna (I) (Lukuunottamatta seuraavia populaatioita, jotka sisältyvät liitteeseen B: Argentiina: [Jujuy- ja Catamarca-provinssin populaatio sekä Jujuy-, Salta-, Catamarca-, La Rioja- ja San Juan -provinssien osittain vankeudessa kasvatetut populaatiot]; Bolivia: [koko populaatio]; Chile: [Primeran alueen populaatio]; ja Peru: [koko populaatio])	Vicugna vicugna (II) (Ainoastaan seuraavat populaatiot: Argentiina (1): [Jujuy- ja Catamarca-provinssin populaatio sekä Jujuy-, Salta-, Catamarca-, La Rioja- ja San Juan -provinssien osittain vankeudessa kasvatetut populaatiot]; Bolivia (2): [koko populaatio]; Chile (3): [Primeran alueen populaatio]; Peru (4): [koko populaatio]; kaikki muut populaatiot sisältyvät liitteeseen A)		vikunja
Cervidae				hirvieläimet
	Axis calamianensis (I)			kalamiankauris
	Axis kuhlii (I)			baweankauris
	Axis porcinus annamiticus (I)			rytökauris
	Blastocerus dichotomus (I)			suokauris
		Cervus elaphus bactrianus (II)		turkestaninisokauris
			Cervus elaphus barbarus (III Algeria/Tunisia)	atlasisokauris
	Cervus elaphus hanglu (I)			kashmirinisokauris
	Dama dama mesopotamica (I)			persiankauris
	Hippocamelus spp. (I)			hemulit
			Mazama temama cerasina (III Guatemala)
	Muntiacus crinifrons (I)			tummamuntjakki
	Muntiacus vuquangensis (I)
			Odocoileus virginianus mayensis (III Guatemala)
	Ozotoceros bezoarticus (I)			pampakauris
		Pudu mephistophiles (II)		isopudu
	Pudu puda (I)			pudu
	Rucervus duvaucelii (I)
	Rucervus eldii (I)
Hippopotamidae				virtahevot
		Hexaprotodon liberiensis (II)		pikkuvirtahepo
		Hippopotamus amphibius (II)		virtahepo
Moschidae				myskikauriit
Moschidae	Moschus spp. (I) (Ainoastaan Afganistanin, Bhutanin, Intian, Myanmarin, Nepalin ja Pakistanin populaatiot; kaikki muut populaatiot sisältyvät liitteeseen B.)	Moschus spp. (II) (Lukuun ottamatta Afganistanin, Bhutanin, Intian, Myanmarin, Nepalin ja Pakistanin populaatioita, jotka sisältyvät liitteeseen A.)		myskikauriit
Suidae				siat
	Babyrousa babyrussa (I)			babirussa
	Babyrousa bolabatuensis (I)
	Babyrousa celebensis (I)
	Babyrousa togeanensis (I)
	Sus salvanius (I)			pikkusika
Tayassuidae				pekarit
		Tayassuidae spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteessä A olevia lajeja ja Meksikon ja Yhdysvaltojen Pecari tajacu -populaatioita, jotka eivät kuulu tämän asetuksen liitteisiin.)		pekarit
	Catagonus wagneri (I)			isopekari
CARNIVORA
Ailuridae				pandat
	Ailurus fulgens (I)			pikkupanda
Canidae				koiraeläimet
			Canis aureus (III India)	sakaali
	Canis lupus (I/II) (Lukuun ottamatta Duero-joen pohjoispuolella Espanjassa ja 39. leveysasteen pohjoispuolella Kreikassa eläviä populaatioita. Bhutanin, Intian, Nepalin ja Pakistanin populaatiot sisältyvät liitteeseen I. Kaikki muut populaatiot sisältyvät liitteeseen II)	Canis lupus (II) (Duero-joen pohjoispuolella Espanjassa ja 39. leveysasteen pohjoispuolella Kreikassa elävät populaatiot)		susi
	Canis simensis			etiopiansakaali
		Cerdocyon thous (II)		ravustajakoira
		Chrysocyon brachyurus (II)		harjasusi
		Cuon alpinus (II)		viidakkosusi
		Lycalopex culpaeus (II)		isoandienkettu
		Lycalopex fulvipes (II)
		Lycalopex griseus (II)		andienkettu
		Lycalopex gymnocercus (II)		pampakettu
	Speothos venaticus (I)			suokoira
			Vulpes bengalensis (III India)	bengalinkettu
		Vulpes cana (II)		mustatäpläkettu
		Vulpes zerda (II)		fenekki
Eupleridae				falanukit
		Cryptoprocta ferox (II)		fossa
		Eupleres goudotii (II)		falanukki
		Fossa fossana (II)		fanaloka
Felidae				kissaeläimet
		Felidae spp.(II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja. Asetuksen säännöksiä ei sovelleta kesymuodon yksilöihin.)		kissat
	Acinonyx jubatus (I) (Elävien yksilöiden ja metsästysmuistojen vuosittaiset vientikiintiöt myönnetään seuraavasti: Botswana: 5; Namibia: 150; Zimbabwe: 50. Näiden yksilöiden kauppaan sovelletaan asetuksen 4 artiklan 1 kohdan säännöksiä.)			gepardi
	Caracal caracal (I) (Ainoastaan Aasian populaatio; kaikki muut populaatiot sisältyvät liitteeseen B.)			karakali
	Catopuma temminckii (I)			aasiankultakissa
	Felis nigripes (I)			mustajalkakissa
	Felis silvestris (II)			villikissa
	Leopardus geoffroyi (I)			punankissa
	Leopardus jacobitus (I)			andienkissa
	Leopardus pardalis (I)			oselotti
	Leopardus tigrinus (I)			onsilla
	Leopardus wiedii (I)			margai
	Lynx lynx (II)			ilves
	Lynx pardinus (I)			iberianilves
	Neofelis nebulosa (I)			puuleopardi
	Panthera leo persica (I)			aasianleijona
	Panthera onca (I)			jaguaari
	Panthera pardus (I)			leopardi
	Panthera tigris (I)			tiikeri
	Pardofelis marmorata (I)			marmorikissa
	Prionailurus bengalensis bengalensis (I) (Ainoastaan Bangladeshin, Intian ja Thaimaan populaatiot; kaikki muut populaatiot sisältyvät liitteeseen B.)			aasianmetsäkissa
	Prionailurus iriomotensis (II)			iriomotenkissa
	Prionailurus planiceps (I)			litteäpääkissa
	Prionailurus rubiginosus (I) (Ainoastaan Intian populaatio; kaikki muut populaatiot sisältyvät liitteeseen B.)			ruostetäpläkissa
	Puma concolor coryi (I)			floridanpuuma
	Puma concolor costaricensis (I)			keskiamerikanpuuma
	Puma concolor couguar (I)			itäpuuma
	Puma yagouaroundi (I) (Ainoastaan Keski- ja Pohjois-Amerikan populaatiot; kaikki muut populaatiot sisältyvät liitteeseen B.)			jaguarundi
	Uncia uncia (I)			lumileopardi
Herpestidae				mangustit
			Herpestes fuscus (III Intia)	intianruskomungo
			Herpestes edwardsi (III Intia)	mungo
			Herpestes javanicus auropunctatus (III Intia)	pikkumungo
			Herpestes smithii (III Intia)	ruostemungo
			Herpestes urva (III Intia)	ravustajamungo
			Herpestes vitticollis (III Intia)	juovaniskamungo
Hyaenidae				hyeenat
Hyaenidae			Proteles cristata (III Botswana)	termiittihyeena
Mephitidae				skunkit
Mephitidae		Conepatus humboldtii (II)		patagonianskunkki
Mustelidae				näätäeläimet
Lutrinae				saukot
		Lutrinae spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)		saukot
	Aonyx capensis microdon (I) (Ainoastaan Kamerunin ja Nigerian populaatiot; kaikki muut populaatiot sisältyvät liitteeseen B)			ravustajasaukko
	Enhydra lutris nereis (I)			merisaukko
	Lontra felina (I)			rannikkosaukko
	Lontra longicaudis (I)			eteläamerikansaukko
	Lontra provocax (I)			patagoniansaukko
	Lutra lutra (I)			saukko
	Lutra nippon (I)			japaninsaukko
	Pteronura brasiliensis (I)			jättisaukko
Mustelinae				näätäeläimet
			Eira barbara (III Honduras)	taira
			Galictis vittata (III Costa Rica)	grisoni
			Martes flavigula (III Intia)	keltakurkkunäätä
			Martes foina intermedia (III Intia)	aasiankylänäätä
			Martes gwatkinsii (III Intia)	nilgirinnäätä
			Mellivora capensis (III Botswana)	mesimäyrä
	Mustela nigripes (I)			mustajalkahilleri
Odobenidae				mursu
Odobenidae		Odobenus rosmarus (III Kanada)		mursu
Otariidae				korvahylkeet
		Arctocephalus spp (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)		korvahylkeet
	Arctocephalus philippii (II)			juanfernandesinkorvahylje
	Arctocephalus townsendi (I)			guadalupenkorvahylje
Phocidae				hylkeet
		Mirounga leonina (II)		etelännorsuhylje
	Monachus spp. (I)			munkkihylkeet
Procyonidae				puolikarhut
			Bassaricyon gabbii (III Costa Rica)	olingo
			Bassariscus sumichrasti (III Costa Rica)	meksikonkakomisti
			Nasua narica (III Honduras)	valkokuonokoati
			Nasua nasua solitaria (III Uruguay)	koati
			Potos flavus (III Honduras)	kinkaju
Ursidae				karhut
		Ursidae spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)		karhut
	Ailuropoda melanoleuca (I)			isopanda
	Helarctos malayanus (I)			malajinkarhu
	Melursus ursinus (I)			huulikarhu
	Tremarctos ornatus (I)			silmälasikarhu
	Ursus arctos (I/II) (Ainoastaan Bhutanin, Kiinan, Meksikon ja Mongolian populaatiot sekä alalaji Ursus arctos isabellinus luetellaan liitteessä I; kaikki muut populaatiot ja alalajit sisältyvät liitteeseen II.)			karhu
	Ursus thibetanus (I)			kauluskarhu
Viverridae				sivettieläimet
			Arctictis binturong (III Intia)	binturongi
			Civettictis civetta (III Botswana)	afrikansivetti
		Cynogale bennettii (II)		vesibeletti
		Hemigalus derbyanus (II)		beletti
			Paguma larvata (III Intia)	naamiopalmusivetti
			Paradoxurus hermaphroditus (III Intia)	musanki
			Paradoxurus jerdoni (III Intia)	intianmusanki
		Prionodon linsang (II)		juovalinsanki
	Prionodon pardicolor (I)			täplälinsanki
			Viverra civettina (III Intia)	intiansivetti
			Viverra zibetha (III Intia)	isosivetti
			Viverricula indica (III Intia)	pikkusivetti
CETACEA				valaat
CETACEA	CETACEA spp. (I/II) (5)			valaat
CHIROPTERA				lepakot
Phyllostomidae				leikot
Phyllostomidae			Platyrrhinus lineatus (III Uruguay)	paraguaynviiruselkä
Pteropodidae				hekkolepakot
		Acerodon spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)		akerohekot
	Acerodon jubatus (I)
		Pteropus spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)		lenkot
	Pteropus insularis (I)			chuuklaguuninlenkko
	Pteropus livingstonii (II)			comorosaartenlenkko
	Pteropus loochoensis (I)			lomboksaarenlenkko
	Pteropus mariannus (I)			marianasaartenlenkko
	Pteropus molossinus (I)			carolinesaartenlenkko
	Pteropus pelewensis (I)
	Pteropus pilosus (I)			palausaartenlenkko
	Pteropus rodricensis (II)			rodriquezsaarenlenkko
	Pteropus samoensis (I)			samoasaartenlenkko
	Pteropus tonganus (I)			tyynenmerenlenkko
	Pteropus ualanus (I)
	Pteropus voeltzkowi (II)			pembasaarenlenkko
	Pteropus yapensis (I)
CINGULATA
Dasypodidae				vyötiäiset
			Cabassous centralis (III Costa Rica)	keskiamerikanvyötiäinen
			Cabassous tatouay (III Uruguay)	uruguaynvyötiäinen
		Chaetophractus nationi (II) (Vuotuinen vientikiintiö on vahvistettu nollaksi. Kaikki yksilöt katsotaan liitteessä A lueteltujen lajien yksilöiksi ja tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan niihin sen mukaisesti.)		ylänkövyötiäinen
	Priodontes maximus (I)			isovyötiäinen
DASYUROMORPHIA
Dasyuridae				pussipedot
	Sminthopsis longicaudata (I)			pitkähäntäpussikko
	Sminthopsis psammophila (I)			dyynipussikko
Thylacinidae				pussihukat
Thylacinidae	Thylacinus cynocephalus (mahdollisesti kuollut sukupuuttoon) (I)			pussihukka
DIPROTODONTIA
Macropodidae				kengurut
		Dendrolagus inustus (II)		harmaapuukenguru
		Dendrolagus ursinus (II)		tummapuukenguru
	Lagorchestes hirsutus (I)			mala
	Lagostrophus fasciatus (I)			raitakenguru
	Onychogalea fraenata (I)			piikkikenguru
	Onychogalea lunata (I)			pikkupiikkikenguru
Phalangeridae				kuskukset
		Phalanger intercastellanus (II)
		Phalanger mimicus (II)
		Phalanger orientalis (II)		selkäjuovakuskus
		Spilocuscus kraemeri (II)
		Spilocuscus maculatus (II)		täpläkuskus
		Spilocuscus papuensis (II)
Potoroidae				rottakengurut
	Bettongia spp. (I)			kaniinikengurut
	Caloprymnus campestris (mahdollisesti kuollut sukupuuttoon) (I)			aavikkorottakenguru
Vombatidae				vompatit
Vombatidae	Lasiorhinus krefftii (I)			tummavompatti
LAGOMORPHA
Leporidae				jäniseläimet
	Caprolagus hispidus (I)			karhokaniini
	Romerolagus diazi (I)			tulivuorikaniini
MONOTREMATA
Tachyglossidae				nokkasiilit
Tachyglossidae		Zaglossus spp. (II)		pitkänokkasiilit
PERAMELEMORPHIA
Chaeropodidae				pussimäyrät
Chaeropodidae	Chaeropus ecaudatus (mahdollisesti kuollut sukupuuttoon) (I)			pussisika
Peramelidae				pussimäyrät
	Perameles bougainville (I)			lännenpusseli
Thylacomyidae
	Macrotis lagotis (I)			isopussikaniini
	Macrotis leucura (I)			pikkupussikaniini
PERISSODACTYLA
Equidae				hevoset
	Equus africanus (I) (Ei sisällä kotieläimenä pidettyä muotoa Equus asinus, joka ei kuulu tämän asetuksen säännösten soveltamisalaan)			nubianvilliaasi
	Equus grevyi (I)			isoseepra
	Equus hemionus (I/II) (Laji on mainittu liitteessä II, mutta alalajit Equus hemionus hemionus ja Equus hemionus khur on mainittu liitteessä I.)			kulaani
	Equus kiang (II)			kiangi
	Equus przewalskii (I)			przewalskinhevonen
		Equus zebra hartmannae (II)		haartmanninetelänseepra
	Equus zebra zebra (I)			kapinetelänseepra
Rhinocerotidae				sarvikuonot
	Rhinocerotidae spp. (I) (Lukuun ottamatta liitteeseen B sisältyviä alalajeja)			sarvikuonot
		Ceratotherium simum simum (II) (Ainoastaan Etelä-Afrikan ja Swazimaan populaatiot. Kaikki muut populaatiot sisältyvät liitteeseen A. Ainoastaan elävien eläinten kaupan sallimiseksi asianmukaisiin ja hyväksyttäviin määräpaikkoihin ja metsästysmuistoiksi. Kaikki muut yksilöt katsotaan liitteessä A lueteltujen lajien yksilöiksi ja tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan niihin sen mukaisesti.)		isosarvikuono
Tapiridae				Tapirs
	Tapiridae spp. (I) (Except for the species included in Annex B)			tapiirit
		Tapirus terrestris (II)		tapiiri
PHOLIDOTA
Manidae				muurahaiskävyt
Manidae		Manis spp. (II) (Vuotuinen vientikiintiö on vahvistettu nollaksi lajien Manis crassicaudata, Manis culionensis, Manis javanica ja Manis pentadactyla luonnosta saatuja ja pääasiassa kaupallisiin tarkoituksiin käytettäviä yksilöitä varten.)		muurahaiskävyt
PILOSA
Bradypodidae				kolmivarvaslaiskiaiset
Bradypodidae		Bradypus variegatus (II)		hallavalaiskiainen
Megalonychidae				kaksivarvaslaiskiaiset
Megalonychidae			Choloepus hoffmanni (III Costa Rica)	sierainlaiskiainen
Myrmecophagidae				jurumit
		Myrmecophaga tridactyla (II)		jurumi
			Tamandua mexicana (III Guatemala)	meksikontamandua
PRIMATES				kädelliset
PRIMATES		PRIMATES spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)		kädelliset
Atelidae				hämähäkkiapinat
	Alouatta coibensis (I)			coibanmölyapina
	Alouatta palliata (I)			tummamölyapina
	Alouatta pigra (I)			vaippamölyapina
	Ateles geoffroyi frontatus (I)			mustaotsahämähäkkiapina
	Ateles geoffroyi panamensis (I)			pusuhämähäkkiapina
	Brachyteles arachnoides (I)			muriki
	Brachyteles hypoxanthus (I)
	Oreonax flavicauda (I)			punavilla-apina
Cebidae				kierteishäntäapinat
	Callimico goeldii (I)			hyppytamariini
	Callithrix aurita (I)			bambumarmosetti
	Callithrix flaviceps (I)			ruskopäämarmosetti
	Leontopithecus spp. (I)			leijonatamariinit
	Saguinus bicolor (I)			korvatamariini
	Saguinus geoffroyi (I)			suikkatamariini
	Saguinus leucopus (I)			valkojalkatamariini
	Saguinus martinsi (I)
	Saguinus oedipus (I)			töyhtötamariini
	Saimiri oerstedii (I)			panamansaimiri
Cercopithecidae				häntäapinat
	Cercocebus galeritus (I)			tanajoenmangabi
	Cercopithecus diana (I)			valkopartamarakatti
	Cercopithecus roloway (I)
	Cercopithecus solatus (II)			kultahäntätamariini
	Colobus satanas (II)			mustagueretsa
	Macaca silenus (I)			partamakaki
	Mandrillus leucophaeus (I)			drilli
	Mandrillus sphinx (I)			mandrilli
	Nasalis larvatus (I)			nenäapina
	Piliocolobus foai (II)
	Piliocolobus gordonorum (II)
	Piliocolobus kirkii (I)			sansibaringueretsa
	Piliocolobus pennantii (II)			kongonruostegueretsa
	Piliocolobus preussi (II)			ruostegueretsa
	Piliocolobus rufomitratus (I)			tananruostegueretsa
	Piliocolobus tephrosceles (II)			ugandangueretsa
	Piliocolobus tholloni (II)
	Presbytis potenziani (I)			mentawainsureli
	Pygathrix spp. (I)			pystynenäapinat
	Rhinopithecus spp. (I)
	Semnopithecus ajax (I)
	Semnopithecus dussumieri (I)
	Semnopithecus entellus (I)			hanumaani
	Semnopithecus hector (I)
	Semnopithecus hypoleucos (I)
	Semnopithecus priam (I)
	Semnopithecus schistaceus (I)
	Simias concolor (I)			nykerönenäapina
	Trachypithecus delacouri (II)
	Trachypithecus francoisi (II)			kiinanlanguri
	Trachypithecus geei (I)			kultalanguri
	Trachypithecus hatinhensis (II)
	Trachypithecus johnii (II)			nilgirinlanguri
	Trachypithecus laotum (II)
	Trachypithecus pileatus (I)			lakkilanguri
	Trachypithecus poliocephalus (II)
	Trachypithecus shortridgei (I)
Cheirogaleidae				pikkumakit
Cheirogaleidae	Cheirogaleidae spp. (I)			pikkumakit
Daubentoniidae				ai-ait
Daubentoniidae	Daubentonia madagascariensis (I)			ai-ai
Hominidae				isot ihmisapinat
	Gorilla beringei (I)			idängorilla
	Gorilla gorilla (I)			lännengorilla
	Pan spp. (I)			simpanssit
	Pongo abelii (I)			sumatranoranki
	Pongo pygmaeus (I)			borneonoranki
Hylobatidae				gibbonit
Hylobatidae	Hylobatidae spp. (I)			gibbonit
Indriidae				indrit
Indriidae	Indriidae spp. (I)			indrit
Lemuridae				makit
Lemuridae	Lemuridae spp. (I)			makit
Lepilemuridae				hoikkamakit
Lepilemuridae	Lepilemuridae spp. (I)			hoikkamakit
Lorisidae				lorit
Lorisidae	Nycticebus spp. (I)			hidaslorit
Pitheciidae				sakiapinat
	Cacajao spp. (I)			uakarit
	Callicebus barbarabrownae (II)
	Callicebus melanochir (II)
	Callicebus nigrifrons (II)
	Callicebus personatus (II)			naamiotiti
	Chiropotes albinasus (I)			valkonenäsaki
Tarsiidae				kummittelijat
Tarsiidae	Tarsius spp. (II)			kummittelijat
PROBOSCIDEA
Elephantidae				norsut
	Elephas maximus (I)			aasiannorsu
	Loxodonta africana (I) (Lukuun ottamatta Botswanan, Namibian, Etelä-Afrikan ja Zimbabwen populaatioita, jotka sisältyvät liitteeseen B)	Loxodonta africana (II) (Ainoastaan Botswanan, Namibian, Etelä-Afrikan ja Zimbabwen (6) populaatiot; kaikki muut populaatiot sisältyvät liitteeseen A)		afrikannorsu
RODENTIA
Chinchillidae				tsintsillat
Chinchillidae	Chinchilla spp. (I) (Asetuksen säännöksiä ei sovelleta tuotantoeläinyksilöihin.)			tsintsillat
Cuniculidae				pakat
Cuniculidae			Cuniculus paca (III Honduras)	paka
Dasyproctidae				agutit
Dasyproctidae			Dasyprocta punctata (III Honduras)	väliamerikanaguti
Erethizontidae				amerikanpiikiköt
			Sphiggurus mexicanus (III Honduras)	meksikonpiikikkö
			Sphiggurus spinosus (III Uruguay)	parananpiikikkö
Hystricidae				piikikkäät
Hystricidae	Hystrix cristata			piikikäs
Muridae				varsinaiset hiiret ja rotat
	Leporillus conditor (I)			isotikkurotta
	Pseudomys fieldi praeconis (I)			aavikkohiiruli
	Xeromys myoides (I)			valevesirotta
	Zyzomys pedunculatus (I)			australianaavikkorotta
Sciuridae				oravat
	Cynomys mexicanus (I)			meksikonpreerikko
			Marmota caudata (III Intia)	pitkähäntämurmeli
			Marmota himalayana (III Intia)	himalajanmurmeli
		Ratufa spp. (II)		aasianjättioravat
			Sciurus deppei (III Costa Rica)	panamanorava
SCANDENTIA
		SCANDENTIA spp. (II)		tupaijat eli puupäästäiset
SIRENIA				seireenieläimet
Dugongidae				dugongit
Dugongidae	Dugong dugon (I)			dugongi
Trichechidae				manaatit
Trichechidae	Trichechidae spp. (I/II) (Trichechus inunguis ja Trichechus manatus on mainittu liitteessä I. Trichechus senegalensis on mainittu liitteessä II.)			manaatit
AVES				linnut
ANSERIFORMES				sorsalinnut
Anatidae				sorsat
	Anas aucklandica (I)			uudenseelannintavi
		Anas bernieri (II)		madagaskarintavi
	Anas chlorotis (I)			ruskotavi
		Anas formosa (II)		siperiantavi
	Anas laysanensis (I)			laysaninsorsa
	Anas nesiotis (I)			dentintavi
	Anas oustaleti (I)			juovanaamasorsa
	Anas querquedula			heinätavi
	Asarcornis scutulata (I)			sumatransorsa
	Aythya innotata			madagaskarinsotka
	Aythya nyroca			ruskosotka
	Branta canadensis leucopareia (I)			aleuttienkanadanhanhi
	Branta ruficollis (II)			punakaulahanhi
	Branta sandvicensis (I)			havaijinhanhi
			Cairina moschata (III Honduras)	myskisorsa
		Coscoroba coscoroba (II)		ankkajoutsen
		Cygnus melancoryphus (II)		mustakaulajoutsen
		Dendrocygna arborea (II)		karibianviheltäjäsorsa
			Dendrocygna autumnalis (III Honduras)	punaviheltäjäsorsak
			Dendrocygna bicolor (III Honduras)	ruskoviheltäjäsorsa
	Mergus octosetaceus			brasiliankoskelo
		Oxyura jamaicensis		kuparisorsa
	Oxyura leucocephala (II)			valkopääsorsa
	Rhodonessa caryophyllacea (Mahdollisesti kuollut sukupuuttoon) (I)			ruusupääsorsa
		Sarkidiornis melanotos (II)		kyhmysorsa
	Tadorna cristata			amurinsorsa
APODIFORMES				kiitäjälinnut
Trochilidae				kolibrit
		Trochilidae spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)		kolibrit
	Glaucis dohrnii (I)			brasiliankaarikolibri
CHARADRIIFORMES				rantalinnut
Burhinidae				paksujalat
Burhinidae			Burhinus bistriatus (III Guatemala)	amerikanpaksujalka
Laridae				lokit
Laridae	Larus relictus (I)			mongolianlokki
Scolopacidae				kurpat
	Numenius borealis (I)			eskimokuovi
	Numenius tenuirostris (I)			kaitanokkakuovi
	Tringa guttifer (I)			täpläviklo
CICONIIFORMES				haikaralinnut
Ardeidae				haikarat
	Ardea alba			jalohaikara
	Bubulcus ibis			lehmähaikara
	Egretta garzetta			silkkihaikara
Balaenicipitidae				kenkänokat
Balaenicipitidae		Balaeniceps rex (II)		kenkänokka
Ciconiidae				kattohaikarat
	Ciconia boyciana (I)			idänkattohaikara
	Ciconia nigra (II)			mustahaikara
	Ciconia stormi			borneonpiispahaikara
	Jabiru mycteria (I)			jabiru
	Leptoptilos dubius			assaminmarabu
	Mycteria cinerea (I)			sundaniibishaikara
Phoenicopteridae				flamingot
		Phoenicopteridae spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)		flamingot
	Phoenicopterus ruber (II)			karibianflamingo
Threskiornithidae				iibikset
		Eudocimus ruber (II)		rubiini-iibis
	Geronticus calvus (II)			kaljuiibis
	Geronticus eremita (I)			töyhtöiibis
	Nipponia nippon (I)			japaniniibis
	Platalea leucorodia (II)			kapustahaikara
	Pseudibis gigantea			jätti-iibis
COLUMBIFORMES				kyyhkylinut
Columbidae				kyyhkyt
	Caloenas nicobarica (I)			hartiahuivikyyhky
	Claravis godefrida			brasilianmaakyyhky
	Columba livia			kalliokyyhky
	Ducula mindorensis (I)			mindoronkeisarikyyhky
		Gallicolumba luzonica (II)		luzoninhaavakyyhky
		Goura spp. (II)		kruunukyyhkyt
	Leptotila wellsi			grenadanjuoksukyyhky
			Nesoenas mayeri (III Mauritius)	mauritiuksenkyyhky
	Streptopelia turtur			turturikyyhky
CORACIIFORMES				säihkynoka
Bucerotidae				sarvinokat
		Aceros spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)		kurttusarvinokat
	Aceros nipalensis (I)			kiilasarvinokka
		Anorrhinus spp. (II)		sarvinokat
		Anthracoceros spp. (II)		lippasarvinokat
		Berenicornis spp. (II)		myssysarvinokat
		Buceros spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)		kaksisarvinokat
	Buceros bicornis (I)			keisarisarvinokka
		Penelopides spp. (II)		filippiiniensarvinokat
	Rhinoplax vigil (I)			naurusarvinokka
		Rhyticeros spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)		uurresarvinokat
	Rhyticeros subruficollis (I)			thaimaansarvinokka
CUCULIFORMES				käkilinut
Musophagidae				turakot
		Tauraco spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)		metsäturakot
	Tauraco bannermani (II)			kameruninturako
FALCONIFORMES				petolinnut
FALCONIFORMES		FALCONIFORMES spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja ja yhtä liitteeseen C sisältyvää Cathartidae-heimoon kuuluvaa lajia; muut Cathartidae-heimoon kuuluvat lajit eivät sisälly tämän asetuksen liitteisiin.)		petolinnut
Accipitridae				haukat
	Accipiter brevipes (II)			sirovarpushaukka
	Accipiter gentilis (II)			kanahaukka
	Accipiter nisus (II)			varpushaukka
	Aegypius monachus (II)			munkkikorppikotka
	Aquila adalberti (I)			iberiankeisarikotka
	Aquila chrysaetos (II)			maakotka
	Aquila clanga (II)			kiljukotka
	Aquila heliaca (I)			keisarikotka
	Aquila pomarina (II)			pikkukiljukotka
	Buteo buteo (II)			hiirihaukka
	Buteo lagopus (II)			piekana
	Buteo rufinus (II)			arohiirihaukka
	Chondrohierax uncinatus wilsonii (I)			kuubanväkänokkahaukka
	Circaetus gallicus (II)			käärmekotka
	Circus aeruginosus (II)			ruskosuohaukka
	Circus cyaneus (II)			sinisuohaukka
	Circus macrourus (II)			arosuohaukka
	Circus pygargus (II)			niittysuohaukka
	Elanus caeruleus (II)			liitohaukka
	Eutriorchis astur (II)			madagaskarinkäärmehaukka
	Gypaetus barbatus (II)			partakorppikotka
	Gyps fulvus (II)			hanhikorppikotka
	Haliaeetus spp. (I/II) (Laji Haliaeetus albicilla mainitaan liitteessä I; muut lajit luetellaan liitteessä II.)			merikotkat
	Harpia harpyja (I)			harpyija
	Hieraaetus fasciatus (II)			vuorikotka
	Hieraaetus pennatus (II)			pikkukotka
	Leucopternis occidentalis (II)			ecuadorinviidakkohaukka
	Milvus migrans (II)			haarahaukka
	Milvus milvus (II)			isohaarahaukka
	Neophron percnopterus (II)			pikkukorppikotka
	Pernis apivorus (II)			mehiläishaukka
	Pithecophaga jefferyi (I)			filippiinienkotka
Cathartidae				kondorit
	Gymnogyps californianus (I)			kaliforniankondori
			Sarcoramphus papa (III Honduras)	kuningaskondori
	Vultur gryphus (I)			andienkondori
Falconidae				jalohaukat
	Falco araeus (I)			seychellientuulihaukka
	Falco biarmicus (II)			keltapäähaukka
	Falco cherrug (II)			aavikkohaukka
	Falco columbarius (II)			ampuhaukka
	Falco eleonorae (II)			välimerenhaukka
	Falco jugger (I)			intianjalohaukka
	Falco naumanni (II)			pikkutuulihaukka
	Falco newtoni (I) (Ainoastaan Seychellien populaatio)			madagaskarintuulihaukka
	Falco pelegrinoides (I)			arabihaukka
	Falco peregrinus (I)			muuttohaukka
	Falco punctatus (I)			mauritiuksentuulihaukka
	Falco rusticolus (I)			tunturihaukka
	Falco subbuteo (II)			nuolihaukka
	Falco tinnunculus (II)			tuulihaukka
	Falco vespertinus (II)			punajalkahaukka
Pandionidae				sääkset
Pandionidae	Pandion haliaetus (II)			sääksi (kalasääski)
GALLIFORMES
Cracidae
		Crax fasciolata		kaljunaamahokko
	Crax alberti (III Kolumbia)			sininokkahokko
	Crax blumenbachii (I)			punanokkahokko
			Crax daubentoni (III Kolumbia)	keltaliuskahokko
			Crax globulosa (III Kolumbia)	punahelttahokko
			Crax rubra (III Kolumbia, Costa Rica, Guatemala ja Honduras)	aarnihokko
	Mitu mitu (I)			alagoasinhokko
	Oreophasis derbianus (I)			sarvisaku
		Ortalis vetula (III Guatemala/Honduras)		jukataninkaklattaja
		Pauxi pauxi (III Kolumbia)		venezuelankypärähokko
	Penelope albipennis (I)			perunsaku
			Penelope purpurascens (III Honduras)	isosaku
			Penelopina nigra (III Guatemala)	ylänkösaku
	Pipile jacutinga (I)			mustaotsasaku
	Pipile pipile (I)			trinidadinsaku
Megapodiidae				isojalkakanat
Megapodiidae	Macrocephalon maleo (I)			vasarapääkana
Phasianidae				aitokanat
			Arborophila campbelli (III Malesia)	malesianviidakkopyy
			Arborophila charltonii (III Malesia)	suomupuupyy
		Argusianus argus (II)		argusfasaani
			Caloperdix oculeus (III Malesia)	ruostepuupyy
	Catreus wallichii (I)			harmaafasaani
	Colinus virginianus ridgwayi (I)			sonoranpeltoviiriäinen
	Crossoptilon crossoptilon (I)			valkokorvafasaani
	Crossoptilon mantchuricum (I)			ruskokorvafasaani
		Gallus sonneratii (II)		harmaaviidakkokana
		Ithaginis cruentus (II)		verifasaani
	Lophophorus impejanus (I)			töyhtöloistofasaani
	Lophophorus lhuysii (I)			kiinanloistofasaani
	Lophophorus sclateri (I)			loistofasaani
	Lophura edwardsi (I)			annaminfasaani
			Lophura erythrophthalma (III Malesia)	punaperäfasaani
		Lophura hatinhensis		vietnaminfasaani
			Lophura ignita (III Malesia)	kruunufasaani
	Lophura imperialis (I)			keisarifasaani
	Lophura swinhoii (I)			taiwaninfasaani
			Melanoperdix niger (III Malesia)	mustapyy
			Meleagris ocellata (III Guatemala)	jukataninkalkkuna
	Odontophorus strophium			kolumbianviiriäinen
	Ophrysia superciliosa			himalajanviiriäisfasaani
		Pavo muticus (II)		viherriikinkukko
		Polyplectron bicalcaratum (II)		harmaatäpläfasaani
		Polyplectron germaini (II)		vietnamintäpläfasaani
			Polyplectron inopinatum (III Malesia)	vuoritäpläfasaani
		Polyplectron malacense (II)		malesiantäpläfasaani
	Polyplectron napoleonis (I)			palawanintäpläfasaani
		Polyplectron schleiermacheri (II)		borneontäpläfasaani
	Rheinardia ocellata (I)			harja-argusfasaani
			Rhizothera dulitensis (III Malesia)	valkovatsapyy
			Rhizothera longirostris (III Malesia)	pitkänokkapyy
			Rollulus rouloul (III Malesia)	harjapyy
	Syrmaticus ellioti (I)			peruukkifasaani
	Syrmaticus humiae (I)			burmanfasaani
	Syrmaticus mikado (I)			mikadofasaani
	Tetraogallus caspius (I)			kaspianlumikana
	Tetraogallus tibetanus (I)			tiibetinlumikana
	Tragopan blythii (I)			burmantragopaani
	Tragopan caboti (I)			kiinantragopaani
	Tragopan melanocephalus (I)			kashmirintragopaani
			Tragopan satyra (III Nepal)	satyyritragopaani
	Tympanuchus cupido attwateri (I)			preeriakana, eteläisen USA:n alalaji
GRUIFORMES				kurkilinnut
Gruidae				kurjet
		Gruidae spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)		kurjet
	Grus americana (I)			trumpettikurki
	Grus canadensis (I/II) (Laji on mainittu liitteessä II, mutta alalajit Grus canadensis nesiotes ja Grus canadensis pulla on mainittu liitteessä I.)			hietakurki
	Grus grus (II)			kurki
	Grus japonensis (I)			mantsuriankurki
	Grus leucogeranus (I)			lumikurki
	Grus monacha (I)			munkkikurki
	Grus nigricollis (I)			mustakaulakurki
	Grus vipio (I)			silmälasikurki
Otididae				trapit
		Otididae spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)		trapit
	Ardeotis nigriceps (I)			intiantrappi
	Chlamydotis macqueenii (I)			idänkaulustrappi
	Chlamydotis undulata (I)			lännenkaulustrappi
	Houbaropsis bengalensis (I)			bengalintrappi
	Otis tarda (II)			isotrappi
	Sypheotides indicus (II)			intianpikkutrappi
	Tetrax tetrax (II)			pikkutrappi
Rallidae				rantakanat
Rallidae	Gallirallus sylvestris (I)			ruskoluhtakana
Rhynochetidae				kagut
Rhynochetidae	Rhynochetos jubatus (I)			kagu
PASSERIFORMES				varpuslinnut
Atrichornithidae				tiheikkölaulajat
Atrichornithidae	Atrichornis clamosus (I)			isotiheikkölaulaja
Cotingidae				kotingat
			Cephalopterus ornatus (III Kolumbia)	röyhelökotinga
			Cephalopterus penduliger (III Kolumbia)	käpyröyhelökotinga
	Cotinga maculata (I)			vyökotinga
		Rupicola spp. (II)		harjakotingat
	Xipholena atropurpurea (I)			valkosiipikotinga
Emberizidae				sirkut, tangarat
		Gubernatrix cristata (II)		pikitöyhtökardinaali
		Paroaria capitata (II)		punapääkardinaali
		Paroaria coronata (II)		liekkipääkardinaali
		Tangara fastuosa (II)		palettitangara
Estrildidae				loistopeipot
		Amandava formosa (II)		vihertiikeripeippo
		Lonchura fuscata		timorinriisipeippo
		Lonchura oryzivora (II)		riisipeippo
		Poephila cincta cincta (II)		itäustraliannyökyttäjäpeippo
Fringillidae				peipot
	Carduelis cucullata (I)			tulitikli
		Carduelis yarrellii (II)		brasilianvihervarpunen
Hirundinidae				pääskyt
Hirundinidae	Pseudochelidon sirintarae (I)			aasianjokipääsky
Icteridae				turpiaalit
Icteridae	Xanthopsar flavus (I)			laplatanturpiaali
Meliphagidae				mesikot
Meliphagidae	Lichenostomus melanops cassidix (I)			victoriankultakruunumesikko
Muscicapidae				kertut, siepot, sukasmalurit, timalit, kaljukkaat, monarkit
	Acrocephalus rodericanus (III Mauritius)			rodriguezinkerttunen
		Cyornis ruckii (II)		malesiansinisieppo
	Dasyornis broadbenti litoralis (mahdollisesti kuollut sukupuuttoon) (I)			länsiaustralianisosukasmaluri
	Dasyornis longirostris (I)			lännensukasmaluri
		Garrulax canorus (II)		naurutimali
		Leiothrix argentauris (II)		hopeakorvatimali
		Leiothrix lutea (II)		tulirintatimali
		Liocichla omeiensis (II)		emeintimali
	Picathartes gymnocephalus (I)			keltapääkaljukas
	Picathartes oreas (I)			punapääkaljukas
			Terpsiphone bourbonnensis (III Mauritius)	maskareenienparatiisimonarkki
Paradisaeidae				paratiisilinnut
Paradisaeidae		Paradisaeidae spp. (II)		paratiisilinnut
Pittidae				pitat
		Pitta guajana (II)		Banded pitta
	Pitta gurneyi (I)			malakanpitta
	Pitta kochi (I)			tammipitta
		Pitta nympha (II)		keijupitta
Pycnonotidae				bulbulit
Pycnonotidae		Pycnonotus zeylanicus (II)		tulipääbulbuli
Sturnidae				kottaraiset
		Gracula religiosa (II)		pyhämaina
	Leucopsar rothschildi (I)			balinkottarainen
Zosteropidae				rillit
Zosteropidae	Zosterops albogularis (I)			norfolkinsaarenisorilli
PELECANIFORMES				pelikaanilinnut
Fregatidae				fregattilinnut
Fregatidae	Fregata andrewsi (I)			joulusaarenfregattilintu
Pelecanidae				pelikaanit
Pelecanidae	Pelecanus crispus (I)			kiharapelikaani
Sulidae				suulat
Sulidae	Papasula abbotti (I)			joulusaarensuula
PICIFORMES				tikkalinnut
Capitonidae				sepät
Capitonidae			Semnornis ramphastinus (III Kolumbia)	kauluriseppä
Picidae				tikat
	Campephilus imperialis (I)			keisaritulikärki
	Dryocopus javensis richardsi (I)			koreanaasianpalokärki
Ramphastidae				tukaanit
			Baillonius bailloni (III Argentiina)	sahramitukaani
		Pteroglossus aracari (II)		punavyöarakari
			Pteroglossus castanotis (III Argentiina)	ruskoposkiarakari
		Pteroglossus viridis (II)		verinokka-arakari
			Ramphastos dicolorus (III Argentiina)	kultarintatukaani
		Ramphastos sulfuratus (II)		rikkitukaani
		Ramphastos toco (II)		kuningastukaani
		Ramphastos tucanus (II)		karmiininokkatukaani
		Ramphastos vitellinus (II)		punaliivitukaani
			Selenidera maculirostris (III Argentiina)	täplänokkatukaani
PODICIPEDIFORMES				uikkulinnut
Podicipedidae				uikut
Podicipedidae	Podilymbus gigas (I)			atitlaninuikku
PROCELLARIIFORMES				ulappalinnut
Diomedeidae				albatrossit
Diomedeidae	Phoebastria albatrus (I)			japaninalbatrossi
PSITTACIFORMES				papukaijalinnut
PSITTACIFORMES		PSITTACIFORMES spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja ja lukuun ottamatta lajeja Agapornis roseicollis, Melopsittacus undulatus, Nymphicus hollandicus ja Psittacula krameri, jotka eivät sisälly tämän asetuksen liitteisiin)		papukaijalinnut
Cacatuidae				kakadut
	Cacatua goffini (I)			tanimbarinkakadu
	Cacatua haematuropygia (I)			filippiinienkakadu
	Cacatua moluccensis (I)			molukkienkakadu
	Cacatua sulphurea (I)			celebesinkakadu
	Probosciger aterrimus (I)			palmukakadu
Loriidae
		Eos histrio (I)		orvokkiluri
	Vini spp. (I/II) (Vini ultramarina on mainuttu liitteessä I, muut lajit on mainittu liitteessä II.)			polynesianlurikit
Psittacidae				papukaijat
	Amazona arausiaca (I)			dominicanamatsoni
	Amazona auropalliata (I)			keltaniska-amatsoni
	Amazona barbadensis (I)			kultanaama-amatsoni
	Amazona brasiliensis (I)			liekkipyrstöamatsoni
	Amazona finschi (I)			lila-amatsoni
	Amazona guildingii (I)			saintvincentinamatsoni
	Amazona imperialis (I)			keisariamatsoni
	Amazona leucocephala (I)			kuubanamatsoni
	Amazona oratrix (I)			keltapääamatsoni
	Amazona pretrei (I)			araukaria-amatsoni
	Amazona rhodocorytha (I)			tuliotsa-amatsoni
	Amazona tucumana (I)			rubiiniamatsoni
	Amazona versicolor (I)			saintlucianamatsoni
	Amazona vinacea (I)			viiniamatsoni
	Amazona viridigenalis (I)			meksikonamatsoni
	Amazona vittata (I)			puertoriconamatsoni
	Anodorhynchus spp. (I)			hyasinttiarat
	Ara ambiguus (I)			panamanara
	Ara glaucogularis (I)			sinikurkkuara
	Ara macao (I)			puna-ara
	Ara militaris (I)			smaragdiara
	Ara rubrogenys (I)			bolivianara
	Cyanopsitta spixii (I)			siniara
	Cyanoramphus cookii (I)			nolfolkinsaarenviherkaija
	Cyanoramphus forbesi (I)			chathaminviherkaija
	Cyanoramphus novaezelandiae (I)			uudenseelanninviherkaija
	Cyanoramphus saisseti (I)			uudenkaledonianviherkaija
	Cyclopsitta diophthalma coxeni (I)			itäaustraliansiniviikunakaija
	Eunymphicus cornutus (I)			töyhtöviherkaija
	Guarouba guarouba (I)			kulta-aratti
	Neophema chrysogaster (I)			tasmanianruohokaija
	Ognorhynchus icterotis (I)			vahapalmuaratti
	Pezoporus occidentalis (possibly extinct) (I)			yökaija
	Pezoporus wallicus (I)			lymykaija
	Pionopsitta pileata (I)			punanaamioaratti
	Primolius couloni (I)			sinipääara
	Primolius maracana (I)			sinipääara
	Psephotus chrysopterygius (I)			kultaparatiisikaija
	Psephotus dissimilis (I)			huppuparatiisikaija
	Psephotus pulcherrimus (mahdollisesti kuollut sukupuuttoon) (I)			paratiisikaija
	Psittacula echo (I)			mauritiuksenkaija
	Pyrrhura cruentata (I)			sinirinta-aratti
	Rhynchopsitta spp. (I)			mäntyaratit
	Strigops habroptilus (I)			kakapo
RHEIFORMES				nandulinnut
Rheidae				nandut
	Pterocnemia pennata (I) (Lukuun ottamatta alalajia Rhea pennata pennata, joka kuuluu liitteeseen B)			patagoniannandu
		Pterocnemia pennata pennata (II)		patagoniannandu
		Rhea americana (II)		nandu
SPHENISCIFORMES				pingviinilinnut
Spheniscidae				pingviinit
		Spheniscus demersus (II)		afrikanpingviini
	Spheniscus humboldti (I)			perunpingviini
STRIGIFORMES				pöllölinnut
STRIGIFORMES		STRIGIFORMES spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)
Strigidae				pöllöt
	Aegolius funereus (II)			helmipöllö
	Asio flammeus (II)			suopöllö
	Asio otus (II)			sarvipöllö
	Athene noctua (II)			minervanpöllö
	Bubo bubo (II)			huuhkaja
	Glaucidium passerinum (II)			varpuspöllö
	Heteroglaux blewitti (I)			hindustaninpöllö
	Mimizuku gurneyi (I)			pisarapöllönen
	Ninox natalis (I)			joulusaarenpöllö
	Ninox novaeseelandiae undulata (I)			uudenseelanninhaukkapöllö, Norfolkinsaaren alalaji
	Nyctea scandiaca (II)			tunturipöllö
	Otus ireneae (II)			sokokenpöllönen
	Otus scops (II)			kyläpöllönen
	Strix aluco (II)			lehtopöllö
	Strix nebulosa (II)			lapinpöllö
	Strix uralensis (II)			viirupöllö
	Surnia ulula (II)			hiiripöllö
Tytonidae				tornipöllöt
	Tyto alba (II)			tornipöllö
	Tyto soumagnei (I)			madagaskarintornipöllö
STRUTHIONIFORMES				strutsilinnut
Struthionidae				strutsit
Struthionidae	Struthio camelus (I) (Ainoastaan Algerian, Burkina Fason, Kamerunin, Keski-Afrikan tasavallan, Tšadin, Malin, Mauritanian, Marokon, Nigerin, Nigerian, Senegalin ja Sudanin populaatiot; muut populaatiot eivät sisälly tämän asetuksen liitteisiin.)			strutsi
TINAMIFORMES				tinamilinnut
Tinamidae				tinamit
Tinamidae	Tinamus solitarius (I)			erakkotinami
TROGONIFORMES				trogonilinnut
Trogonidae				trogonit
Trogonidae	Pharomachrus mocinno (I)			mayaketsali
REPTILIA				matelijat
CROCODYLIA				krokotiilieläimet
CROCODYLIA		CROCODYLIA spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)		krokotiilieläimet
Alligatoridae				alligaattorit
	Alligator sinensis (I)			kiinanalligaattori
	Caiman crocodilus apaporiensis (I)			apaporinsilmälasikaimaani
	Caiman latirostris (I) (Lukuun ottamatta Argentiinan populaatiota, joka kuuluu liitteeseen B)			leveäkuonokaimaani
	Melanosuchus niger (I) (Lukuun ottamatta Brasilian populaatiota, joka kuuluu liitteeseen B, ja Ecuadorin populaatiota, joka kuuluu liitteeseen B ja jonka vuotuinen vientikiintiö on nolla, kunnes CITES-sihteeristö ja IUCN/SSC:n krokotiiliasiantuntijaryhmä ovat hyväksyneet vuotuiset vientikiintiöt)			nokikaimaani
Crocodylidae				krokotiilit
	Crocodylus acutus (I) (Lukuun ottamatta Kuuban populaatiota, joka kuuluu liitteeseen B)			amerikankrokotiili
	Crocodylus cataphractus (I)			kapeakuonokrokotiili
	Crocodylus intermedius (I)			orinoconkrokotiili
	Crocodylus mindorensis (I)			filippiinienkrokotiili
	Crocodylus moreletii (I)			kyhmyniskakrokotiili
	Crocodylus niloticus (I) (Lukuun ottamatta Botswanan, Etiopian, Kenian, Madagaskarin, Malawin, Mosambikin, Namibian, Etelä-Afrikan, Ugandan, Tansanian tasavallan [tarhattujen yksilöiden lisäksi enintään 1 600 luonnonvaraisen yksilön vuotuinen vientikiintiö, metsästysmuistot mukaan luettuina], Sambian ja Zimbabwen populaatioita; nämä populaatiot kuuluvat liitteeseen B)			niilinkrokotiili
	Crocodylus palustris (I)			suokrokotiili
	Crocodylus porosus (I) (Lukuun ottamatta Australian, Indonesian ja Papua-Uuden-Guinean populaatioita, jotka kuuluvat liitteeseen B)			suistokrokotiili
	Crocodylus rhombifer (I)			kuubankrokotiili
	Crocodylus siamensis (I)			siaminkrokotiili
	Osteolaemus tetraspis (I)			kääpiökrokotiili
	Tomistoma schlegelii (I)			valegaviaali
Gavialidae				gaviaalit
Gavialidae	Gavialis gangeticus (I)			gangesingaviaali
RHYNCHOCEPHALIA
Sphenodontidae				tuatarat
Sphenodontidae	Sphenodon spp. (I)			tuatarat
SAURIA				liskot
Agamidae				agamat
Agamidae		Uromastyx spp. (II)		vyöliskot
Chamaeleonidae				kameleontit
		Bradypodion spp. (II)
		Brookesia spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)
	Brookesia perarmata (I)
		Calumma spp. (II)
		Chamaeleo spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)		kameleontit
	Chamaeleo chamaeleon (II)			välimerenkameleontti
		Furcifer spp. (II)
Cordylidae				vyöliskot
Cordylidae		Cordylus spp. (II)		vyöliskot
Gekkonidae				gekkoliskot
		Cyrtodactylus serpensinsula (II)
			Hoplodactylus spp. (III Uusi-Seelanti)
			Naultinus spp. (III Uusi-Seelanti)
		Phelsuma spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)		päivägekot
	Phelsuma guentheri (II)
		Uroplatus spp. (II)		lehtihäntägekot
Helodermatidae				myrkkyliskot
		Heloderma spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä alalajeja)		myrkkyliskot
	Heloderma horridum charlesbogerti (I)			guatemalanskorpionilisko
Iguanidae				iguaanit
		Amblyrhynchus cristatus (II)		merileguaani
	Brachylophus spp. (I)			juovaleguaanit
		Conolophus spp. (II)		laavaleguaanit
	Cyclura spp. (I)			sarvikuonoleguaanit
		Iguana spp. (II)		iguaanit
		Phrynosoma coronatum (II)		sarvikonnalisko
	Sauromalus varius (I)
Lacertidae				sisiliskot
	Gallotia simonyi (I)			hierronsuursisilisko
	Podarcis lilfordi (II)			baleaarienmuurisisilisko
	Podarcis pityusensis (II)			ibizanmuurisisilisko
Scincidae				skinkit
Scincidae		Corucia zebrata (II)		jättiläisskinkki
Teiidae				teijuliskot
		Crocodilurus amazonicus (II)		krokotiilinhäntäteiju
		Dracaena spp. (II)		krokotiiliteijut
		Tupinambis spp. (II)
Varanidae				varaanit
		Varanus spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)		varaanit
	Varanus bengalensis (I)			bengalinvaraani
	Varanus flavescens (I)			keltavaraani
	Varanus griseus (I)			aavikkovaraani
	Varanus komodoensis (I)			komodonvaraani
	Varanus nebulosus (I)
	Varanus olivaceus (II)
Xenosauridae				kiinankyhmylisko
Xenosauridae		Shinisaurus crocodilurus (II)		kiinankyhmylisko
SERPENTES				käärmeet
Boidae				boat
		Boidae spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)		boat
	Acrantophis spp. (I)			madagaskarinboat
	Boa constrictor occidentalis (I)			kuningasboa, läntinen muoto
	Epicrates inornatus (I)			keltaboa
	Epicrates monensis (I)
	Epicrates subflavus (I)			jamaikanboa
	Eryx jaculus (II)			hietaboa
	Sanzinia madagascariensis (I)			madagaskarinpuuboa
Bolyeriidae				mauritiuksenboat
		Bolyeriidae spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)		mauritiuksenboat
	Bolyeria multocarinata (I)			roundsaarenboa
	Casarea dussumieri (I)			harjasuomuboa
Colubridae				tarhakäärmeet
			Atretium schistosum (III India)
			Cerberus rynchops (III India)	koirankuonokäärme
		Clelia clelia (II)		mussurana
		Cyclagras gigas (II)		valekobra
		Elachistodon westermanni (II)		intianmunakäärme
		Ptyas mucosus (II)
			Xenochrophis piscator (III Intia)
Elapidae				myrkkytarhakäärmeet
		Hoplocephalus bungaroides (II)
			Micrurus diastema (III Honduras)
			Micrurus nigrocinctus (III Honduras)
		Naja atra (II)
		Naja kaouthia (II)
		Naja mandalayensis (II)
		Naja naja (II)		intiankobra
		Naja oxiana (II)		keskiaasiankobra
		Naja philippinensis (II)
		Naja sagittifera (II)
		Naja samarensis (II)
		Naja siamensis (II)
		Naja sputatrix (II)
		Naja sumatrana (II)
		Ophiophagus hannah (II)		kuningaskobra
Loxocemidae
Loxocemidae		Loxocemidae spp. (II)
Pythonidae				pytonit
		Pythonidae spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä alalajeja)		pytonit
	Python molurus molurus (I)			tiikeripyton
Tropidophiidae				kääpiöboat
Tropidophiidae		Tropidophiidae spp. (II)		kääpiöboat
Viperidae				kyyt
			Crotalus durissus (III Honduras)	kauhukalkkarokäärme
		Crotalus durissus unicolor
			Daboia russelii (III Intia)	russelinkyy
	Vipera latifii			latifinkyy
	Vipera ursinii (I) (Ainoastaan Euroopan populaatio, lukuun ottamatta entisen Neuvostoliiton alueita; viimeksi mainitut populaatiot eivät kuulu tämän asetuksen liitteisiin)			kenttäkyy
		Vipera wagneri (II)
TESTUDINES				kilpikonnat
Carettochelyidae
Carettochelyidae		Carettochelys insculpta (II)		flynkilpikonna
Chelidae				käärmeenkaulakilpikonnat
		Chelodina mccordi (II)
	Pseudemydura umbrina (I)			länsiaustraliankäärmeen-kaulakilpikonna
Cheloniidae				merikilpikonnat
Cheloniidae	Cheloniidae spp. (I)			merikilpikonnat
Chelydridae
Chelydridae			Macrochelys temminckii (III Yhdysvallat)	alligaattorikilpikonna
Dermatemydidae				tabascokilpikonnat
Dermatemydidae		Dermatemys mawii (II)		tabascokilpikonna
Dermochelyidae				merinahkakilpikonnat
Dermochelyidae	Dermochelys coriacea (I)			merinahkakilpikonna
Emydidae				suokilpikonnat
		Chrysemys picta		kirjokilpikonna
		Glyptemys insculpta (II)
	Glyptemys muhlenbergii (I)			muhlenberginpurokilpikonna
			Graptemys spp. (III Yhdysvallat)	karttakilpikonnat
		Terrapene spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)		kotelokilpikonnat
	Terrapene coahuila (I)			vesikotelokilpikonna
		Trachemys scripta elegans		punakorvakilpikonna
Geoemydidae
	Batagur baska (I)			batagurkilpikonna
		Callagur borneoensis (II)		kirjoterrapiini
		Cuora spp. (II)		rasiakilpikonnat
	Geoclemys hamiltonii (I)			mustalammikkokilpikonna
			Geoemyda spengleri (III Kiina)
		Heosemys annandalii (II)
		Heosemys depressa (II)
		Heosemys grandis (II)
		Heosemys spinosa (II)
		Kachuga spp. (II)
		Leucocephalon yuwonoi (II)
		Malayemys macrocephala (II)		malaijinkotilokilpikonna
		Malayemys subtrijuga (II)
		Mauremys annamensis (II)
			Mauremys iversoni (III Kiina)
			Mauremys megalocephala (III Kiina)
		Mauremys mutica (II)
			Mauremys nigricans (III Kiina)
			Mauremys pritchardi (III Kiina)
			Mauremys reevesii (III Kiina)
			Mauremys sinensis (III Kiina)
	Melanochelys tricarinata (I)			kolmiharjakilpikonna
	Morenia ocellata (I)			burmansuokilpikonna
		Notochelys platynota (II)
			Ocadia glyphistoma (III Kiina)
			Ocadia philippeni (III Kiina)
		Orlitia borneensis (II)
		Pangshura spp. (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)		katoskilpikonnat
	Pangshura tecta (I)
			Sacalia bealei (III Kiina)
			Sacalia pseudocellata (III Kiina)
			Sacalia quadriocellata (III Kiina)
		Siebenrockiella crassicollis (II)
		Siebenrockiella leytensis (II)
Platysternidae				suurpääkilpikonnat
Platysternidae		Platysternon megacephalum (II)		suurpääkilpikonna
Podocnemididae				arraukilpikonnat
		Erymnochelys madagascariensis (II)
		Peltocephalus dumerilianus (II)
		Podocnemis spp. (II)		eteläamerikanjokikilpikonnat
Testudinidae				maakilpikonnat
		Testudinidae spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja; vuotuinen vientikiintiö on vahvistettu nollaksi lajin Geochelone sulcata luonnosta saatujen ja pääasiassa kaupallisiin tarkoituksiin käytettävien yksilöiden osalta.)		maakilpikonnat
	Astrochelys radiata (I)			sädekilpikonna
	Astrochelys yniphora (I)			angonoka
	Chelonoidis nigra (I)			jättiläiskilpikonna
	Gopherus flavomarginatus (I)			meksikongofferikilpikonna
	Malacochersus tornieri (II)
	Psammobates geometricus (I)
	Pyxis arachnoides (I)			madagaskarinhämähäkkikilpikonna
	Pyxis planicauda (I)
	Testudo graeca (II)			espanjankilpikonna
	Testudo hermanni (II)			kreikankilpikonna
	Testudo kleinmanni (I)			egyptinkilpikonna
	Testudo marginata (II)			reunuskilpikonna
Trionychidae				pehmeäkilpikonnat
		Amyda cartilaginea (II)
	Apalone spinifera atra (I)			mustapehmeäkilpikonna
	Aspideretes gangeticus (I)			gangesinpehmeäkilpikonna
	Aspideretes hurum (I)
	Aspideretes nigricans (I)			tummapehmeäkilpikonna
		Chitra spp. (II)
		Lissemys punctata (II)		intianläppäpehmeäkilpikonna
		Lissemys scutata (II)		burmansuokilpikonna
			Palea steindachneri (III Kiina)
		Pelochelys spp. (II)
			Pelodiscus axenaria (III Kiina)
			Pelodiscus maackii (III Kiina)
			Pelodiscus parviformis (III Kiina)
			Rafetus swinhoei (III Kiina)
AMPHIBIA				sammakkoeläimet
ANURA				sammakot
Bufonidae				konnat
	Altiphrynoides spp. (I)
	Atelopus zeteki (I)			panamantynkäjalkasammakko
	Bufo periglenes (I)			kultakonna
	Bufo superciliaris (I)			kameruninrupikonna
	Nectophrynoides spp. (I)			synnyttäjäkonnat
	Nimbaphrynoides spp. (I)
	Spinophrynoides spp. (I)
Dendrobatidae				nuolimyrkkysammakot
		Allobates femoralis (II)
		Allobates zaparo (II)
		Cryptophyllobates azureiventris (II)
		Dendrobates spp. (II)		nuolimyrkkysammakot
		Epipedobates spp. (II)		nuolimyrkkysammakot
		Phyllobates spp. (II)		nuolimyrkkysammakot
Mantellidae
Mantellidae		Mantella spp. (II)
Microhylidae				ahdassuusammakot
	Dyscophus antongilii (I)			ahdassuusammakko
		Scaphiophryne gottlebei (II)
Ranidae				aitosammakot
		Conraua goliath		goljatinsammakko
		Euphlyctis hexadactylus (II)
		Hoplobatrachus tigerinus (II)
		Rana catesbeiana		härkäsammakko
Rheobatrachidae				australianhammaskonnat
		Rheobatrachus spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)		vatsassahautojakonnat
	Rheobatrachus silus (II)			vatsassahautojakonna
CAUDATA				salamanterieläimet
Ambystomatidae				aksolotlit
		Ambystoma dumerilii (II)
		Ambystoma mexicanum (II)		aksolotli
Cryptobranchidae				jättiläissalamanterit
Cryptobranchidae	Andrias spp. (I)			jättiläissalamanterit
ELASMOBRANCHII				rustokalat
LAMNIFORMES				sillihaikalat
Cetorhinidae				jättiläishait
Cetorhinidae		Cetorhinus maximus (II)		jättiläishai
Lamnidae				sillihait
Lamnidae		Carcharodon carcharias (II)		valkohai
ORECTOLOBIFORMES				partahaikalat
Rhincodontidae				valashait
Rhincodontidae		Rhincodon typus (II)		valashai
RAJIFORMES				rauskukalat
Pristidae				saharauskut
	Pristidae spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen B sisältyviä lajeja)			saharauskut
		Pristis microdon (II) (Ainoastaan elävien eläinten kaupan sallimiseksi asianmukaisiin ja hyväksyttäviin akvaarioihin pääasiassa suojelutarkoituksiin. Kaikki muut yksilöt katsotaan liitteessä A lueteltujen lajien yksilöiksi ja kaupaa säännellään sen mukaisesti.)		ruskosaharausku
ACTINOPTERYGII				luukalat
ACIPENSERIFORMES				sampikalat
		ACIPENSERIFORMES spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)		sampikalat
Acipenseridae				sammet
	Acipenser brevirostrum (I)			lyhytkuonosampi
	Acipenser sturio (I)			sampi
ANGUILLIFORMES				ankeriaskalat
Anguillidae				ankeriaat
Anguillidae		Anguilla anguilla (II) (Laji sisältyy liitteeseen 13. maaliskuuta 2009 alkaen)		ankerias
CYPRINIFORMES				karppikalat
Catostomidae				imukarpit
Catostomidae	Chasmistes cujus (I)			kuikui
Cyprinidae				särjet
		Caecobarbus geertsi (II)		sokkobarbi
	Probarbus jullieni (I)			punasilmäbarbi
OSTEOGLOSSIFORMES				arapaimakalat
Osteoglossidae				arapaimat
		Arapaima gigas (II)		arapaima
	Scleropages formosus (I)			aasianarvovana
PERCIFORMES				ahvenkalat
Labridae				huulikalat
Labridae		Cheilinus undulatus (II)		kyhmyhuulikala
Sciaenidae				rummuttajat
Sciaenidae	Totoaba macdonaldi (I)			isoveltto
SILURIFORMES				monnikalat
Pangasiidae				haimonnit
Pangasiidae	Pangasianodon gigas (I)			jättihaimonni
SYNGNATHIFORMES				putkisuukalat
Syngnathidae				merineulat
Syngnathidae		Hippocampus spp. (II)		merihevoset
SARCOPTERYGII				varsieväiset
CERATODONTIFORMES				australiankeuhkokalat
Ceratodontidae				australiankeuhkokalat
Ceratodontidae		Neoceratodus forsteri (II)		australiankeuhkokala
COELACANTHIFORMES				varsieväkalat
Latimeriidae				latimeriat
Latimeriidae	Latimeria spp. (I)			latimeriat
ECHINODERMATA (PIIKKINAHKAISET)
HOLOTHUROIDEA				merimakkarat
ASPIDOCHIROTIDA
Stichopodidae
Stichopodidae			Isostichopus fuscus (III Ecuador)
ARTHROPODA (NIVELJALKAISET)
ARACHNIDA				hämähäkkieläimet
ARANEAE				hämähäkit
Theraphosidae				lintuhämähäkit
		Aphonopelma albiceps (II)
		Aphonopelma pallidum (II)
		Brachypelma spp. (II)		tarantulat
SCORPIONES
Scorpionidae				skorpionit
		Pandinus dictator (II)
		Pandinus gambiensis (II)
		Pandinus imperator (II)		keisariskorpioni
INSECTA				hyönteiset
COLEOPTERA				kovakuoriaiset
Lucanidae				kampasarviset
Lucanidae			Colophon spp. (III Etelä-Afrikka)
LEPIDOPTERA				perhoset
Papilionidae				ritariperhoset
		Atrophaneura jophon (II)
		Atrophaneura palu
		Atrophaneura pandiyana (II)
		Bhutanitis spp. (II)		Swallowtail butterflies
		Graphium sandawanum
		Graphium stresemanni
		Ornithoptera spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)
	Ornithoptera alexandrae (I)
		Papilio benguetanus
	Papilio chikae (I)
		Papilio esperanza
	Papilio homerus (I)
	Papilio hospiton (I)			korsikanritari
		Papilio morondavana
		Papilio neumoegeni
		Parides ascanius
		Parides hahneli
	Parnassius apollo (II)			isoapollo
		Teinopalpus spp. (II)
		Trogonoptera spp. (II)
		Troides spp. (II)
ANNELIDA (NIVELMADOT)
HIRUDINOIDEA				juotikkaat
ARHYNCHOBDELLIDA
Hirudinidae				juotikkaat
Hirudinidae		Hirudo medicinalis (II)		verijuotikas
MOLLUSCA (NILVIÄISET)
BIVALVIA				simpukat
MYTILOIDA
Mytilidae				sinisimpukat
Mytilidae		Lithophaga lithophaga (II)
UNIONOIDA
Unionidae				jokisimpukat
	Conradilla caelata (I)
		Cyprogenia aberti (II)
	Dromus dromas (I)
	Epioblasma curtisii (I)
	Epioblasma florentina (I)
	Epioblasma sampsonii (I)
	Epioblasma sulcata perobliqua (I)
	Epioblasma torulosa gubernaculum (I)
		Epioblasma torulosa rangiana (II)
	Epioblasma torulosa torulosa (I)
	Epioblasma turgidula (I)
	Epioblasma walkeri (I)
	Fusconaia cuneolus (I)
	Fusconaia edgariana (I)
	Lampsilis higginsii (I)
	Lampsilis orbiculata orbiculata (I)
	Lampsilis satur (I)
	Lampsilis virescens (I)
	Plethobasus cicatricosus (I)
	Plethobasus cooperianus (I)
		Pleurobema clava (II)
	Pleurobema plenum (I)
	Potamilus capax (I)
	Quadrula intermedia (I)
	Quadrula sparsa (I)
	Toxolasma cylindrellus (I)
	Unio nickliniana (I)
	Unio tampicoensis tecomatensis (I)
	Villosa trabalis (I)
VENEROIDA
Tridacnidae				jättiläissimpukat
Tridacnidae		Tridacnidae spp. (II)		jättiläissimpukat
GASTROPODA				kotilot
ARCHAEOGASTROPODA				kaksieteiskotilot
Haliotidae				abalonit
Haliotidae			Haliotis midae (III Etelä-Afrikka)
MESOGASTROPODA				leveäkielikotilot
Strombidae				siipikotilot
Strombidae		Strombus gigas (II)		jättiläissiipikotilo
STYLOMMATOPHORA
Achatinellidae				akaattikotilot
Achatinellidae	Achatinella spp. (I)			akaattikotilot
Camaenidae
Camaenidae		Papustyla pulcherrima (II)
CNIDARIA (POLTTIAISELÄIMET)
ANTHOZOA				korallieläimet
ANTIPATHARIA				mustakorallit
		ANTIPATHARIA spp. (II)		mustakorallit
GORGONACEAE				sarveiskorallit
Coralliidae				jalokorallit
Coralliidae			Corallium elatius (III Kiina)
			Corallium japonicum (III Kiina)
			Corallium konjoi (III Kiina)
			Corallium secundum (III Kiina)
HELIOPORACEA
Helioporidae				sinikorallit
Helioporidae		Helioporidae spp. (II) (Ainoastaan laji Heliopora coerulea) (7)		sinikorallit
SCLERACTINIA				kivikorallit
		SCLERACTINIA spp. (II) (7)		kivikorallit
STOLONIFERA				urkukorallit
Tubiporidae				urkukorallit
Tubiporidae		Tubiporidae spp. (II) (7)		urkukorallit
HYDROZOA				polyyppieläimet
MILLEPORINA				tuhathuokoiset
Milleporidae				tuhathuokoiset
Milleporidae		Milleporidae spp. (II) (7)		tuhathuokoiset
STYLASTERINA				hydrokorallit
Stylasteridae				hydrokorallit
Stylasteridae		Stylasteridae spp. (II) (7)		hydrokorallit
KASVISTO
AGAVACEAE				agaavekasvit
	Agave parviflora (I)			sonoranagaave
		Agave victoriae-reginae (II) #1		kruunuagaave
		Nolina interrata (II)		kalifornianpullojukka
AMARYLLIDACEAE				narsissikasvit
		Galanthus spp. (II) #1		lumikellot
		Sternbergia spp. (II) #1		pikarinarsissit
APOCYNACEAE				oleanterikasvit
		Hoodia spp. (II) #9		mehihattiot
		Pachypodium spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja) #1		paksujalat
	Pachypodium ambongense (I)			namorokanpaksujalka
	Pachypodium baronii (I)			bontakapaksujalka
	Pachypodium decaryi (I)			neidonpaksujalka
		Rauvolfia serpentina (II) #2		intiankäärmepuu
ARALIACEAE				araliakasvit
		Panax ginseng (II) (Ainoastaan Venäjän federaation populaatio; muut populaatiot eivät sisälly tämän asetuksen liitteisiin) #3		kiinanginseng
		Panax quinquefolius (II) #3		amerikanginseng
ARAUCARIACEAE				araukariakasvit
ARAUCARIACEAE	Araucaria araucana (I)			chilenaraukaria
BERBERIDACEAE				happomarjakasvit
BERBERIDACEAE		Podophyllum hexandrum (II) #2		himalajanjalkalehti
BROMELIACEAE				ananaskasvit
		Tillandsia harrisii (II) #1		guatemalantillandsia
		Tillandsia kammii (II) #1		hondurasintillandsia
		Tillandsia kautskyi (II) #1		brasiliantillandsia
		Tillandsia mauryana (II) #1		meksikontillandsia
		Tillandsia sprengeliana (II) #1		riontillandsia
		Tillandsia sucrei (II) #1		purskutillandsia
		Tillandsia xerographica (II) #1		salvadorintillandsia
CACTACEAE				kaktuskasvit
		CACTACEAE spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja ja lajeja Pereskia spp., Pereskiopsis spp. ja Quiabentia spp.) (8) #4		kaktuskasvit
	Ariocarpus spp. (I)			kivikaktukset
	Astrophytum asterias (I)			korupiispanhattu
	Aztekium ritteri (I)			poimutyynykaktus
	Coryphantha werdermannii (I)			tähtipiikaktus
	Discocactus spp. (I)			napakaktukset
	Echinocereus ferreirianus ssp. lindsayi (I)			sirokruunupiirikaktus
	Echinocereus schmollii (I)			karitsanpiirikaktus
	Escobaria minima (I)			tähtikeräkaktus
	Escobaria sneedii (I)			valkokeräkaktus
	Mammillaria pectinifera (I)			kampasyyläkaktus
	Mammillaria solisioides (I)			hapsusyyläkaktus
	Melocactus conoideus (I)			kupumelonikaktus
	Melocactus deinacanthus (I)			lumomelonikaktus
	Melocactus glaucescens (I)			sinimelonikaktus
	Melocactus paucispinus (I)			okamelonikaktus
	Obregonia denegrii (I)			artisokkakaktus
	Pachycereus militaris (I)			myssypilarikaktus
	Pediocactus bradyi (I)			arizonanneulakaktus
	Pediocactus knowltonii (I)			pikkuneulakaktus
	Pediocactus paradinei (I)			hapsineulakaktus
	Pediocactus peeblesianus (I)			navajonneulakaktus
	Pediocactus sileri (I)			kipsineulakaktus
	Pelecyphora spp. (I)			hilakaktukset
	Sclerocactus brevihamatus ssp. tobuschii (I)			teksasinlyhytkynsikaktus
	Sclerocactus erectocentrus (I)			punakynsikaktus
	Sclerocactus glaucus (I)			koloradonkynsikaktus
	Sclerocactus mariposensis (I)			meksikonkynsikaktus
	Sclerocactus mesae-verdae (I)			mesaverdenkynsikaktus
	Sclerocactus nyensis (I)			nevadankynsikaktus
	Sclerocactus papyracanthus (I)			nauhakynsikaktus
	Sclerocactus pubispinus (I)			utahinkynsikaktus
	Sclerocactus wrightiae (I)			tuoksukynsikaktus
	Strombocactus spp. (I)			käpykaktukset
	Turbinicarpus spp. (I)			keijukaktukset
	Uebelmannia spp. (I)			soppikaktukset
CARYOCARACEAE				säkenepuukasvit
CARYOCARACEAE		Caryocar costaricense (II) #1		costaricansäkenepuu
COMPOSITAE (ASTERACEAE)				mykerökukkaiskasvit
COMPOSITAE (ASTERACEAE)	Saussurea costus (I) (also known as S. lappa or Aucklandia costus)			intianlääte
CRASSULACEAE				maksaruohokasvit
		Dudleya stolonifera (II)		rönsyhopearuusuke
		Dudleya traskiae (II)		santabarbaranhopearuusuke
CUPRESSACEAE				sypressikasvit
	Fitzroya cupressoides (I)			patagoniansypressi
	Pilgerodendron uviferum (I)			ristisypressi
CYATHEACEAE				saniaispuukasvit
CYATHEACEAE		Cyathea spp. (II) #1		saniaispuut
CYCADACEAE				kruunukävykkikasvit (käpypalmukasvit)
		CYCADACEAE spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja) #1		kruunukävykit (käpypalmut)
	Cycas beddomei (I)			everstinkruunukävykki
DICKSONIACEAE				rankasaniaiskasvit
		Cibotium barometz (II) #1		kiinanentinsiipi
		Dicksonia spp. (II) (Ainoastaan Amerikan mantereen populaatiot; muut populaatiot eivät sisälly tämän asetuksen liitteisiin: sisältää lajit Dicksonia berteriana, D. externa, D. sellowiana ja D. stuebelii ) #1		rankasaniaiset
DIDIEREACEAE				kaktiokasvit
DIDIEREACEAE		DIDIEREACEAE spp. (II) #1		kaktiokasvit
DIOSCOREACEAE				jamssikasvit
DIOSCOREACEAE		Dioscorea deltoidea (II) #1		intianjamssi
DROSERACEAE				kihokkikasvit
DROSERACEAE		Dionaea muscipula (II) #1		kärpäsloukku
EUPHORBIACEAE				tyräkkikasvit
		Euphorbia spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja; ainoastaan mehikasvit; asetuksen säännöksiä ei sovelleta seuraaviin: lajin Euphorbia trigona lajikkeiden keinotekoisesti lisätyt yksilöt, lajin Euphorbia lactea keinotekoisesti lisätyt, kruunumaiset, viuhkanmuotoiset tai väriltään poikkeavat muodot, kun ne on vartettu lajin Euphorbia neriifolia keinotekoisesti lisättyyn perusrunkoon, sekä lajikkeen Euphorbia”Milii” keinotekoisesti lisätyt yksilöt, kun niillä käydään kauppaa vähintään 100 kasvia sisältävillä lähetyksillä ja ne voidaan helposti tunnistaa keinotekoisesti lisätyiksi yksilöiksi.) #1		tyräkit
	Euphorbia ambovombensis (I)			potkurityräkki
	Euphorbia capsaintemariensis (I)			poimutyräkki
	Euphorbia cremersii (I)			paksujalkatyräkki
	Euphorbia cylindrifolia (I)			lierotyräkki
	Euphorbia decaryi (I)			laskostyräkki
	Euphorbia francoisii (I)			kurttutyräkki
	Euphorbia handiensis (II)			jandiantyräkki
	Euphorbia lambii (II)			gomerantupsutyräkki
	Euphorbia moratii (I)			kielityräkki
	Euphorbia parvicyathophora (I)			anjamalantyräkki
	Euphorbia quartziticola (I)			kvartsityräkki
	Euphorbia stygiana (II)			azorientyräkki
	Euphorbia tulearensis (I)			toliarantyräkki
FOUQUIERIACEAE				okotillokasvit
		Fouquieria columnaris (II) #1		pylväsokotillo
	Fouquieria fasciculata (I)			virpiokotillo
	Fouquieria purpusii (I)			lastaokotillo
GNETACEAE				luumiokasvit
GNETACEAE			Gnetum montanum (III Nepal) #1	vuoriluumio
JUGLANDACEAE				jalopähkinäkasvit
JUGLANDACEAE		Oreomunnea pterocarpa (II) #1		costaricankolibripähkinä
LEGUMINOSAE (FABACEAE)				hernekasvit
		Caesalpinia echinata (II) #10		brasiliankesalpina
	Dalbergia nigra (I)			brasilianpalisanteri
			Dalbergia retusa (III Guatemalan populaatio) #5	panamanpalisanteri
			Dalbergia stevensonii (III Guatemalan populaatio) #5	hondurasinpalisanteri
			Dipteryx panamensis (III Costa Rica/Nicaragua)	panamantonkapuu
		Pericopsis elata (II) #5		kongonafromosia
		Platymiscium pleiostachyum (II) #1		costaricanmakapuu
		Pterocarpus santalinus (II) #7		intianveripihkapuu (punasanteli)
LILIACEAE				liljakasvit
		Aloe spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja ja lajia Aloe vera, johon on viitattu myös nimellä Aloe barbadensis, joka ei sisälly tämän asetuksen liitteisiin) #1		aaloet
	Aloe albida (I)			neidonaaloe
	Aloe albiflora (I)			vitiaaloe
	Aloe alfredii (I)			oranssiaaloe
	Aloe bakeri (I)			toliaranaaloe
	Aloe bellatula (I)			fianarantsoanaaloe
	Aloe calcairophila (I)			kieloaaloe
	Aloe compressa (I)			antananarivonaaloe
	Aloe delphinensis (I)			tolanaronaaloe
	Aloe descoingsii (I)			täpläaaloe
	Aloe fragilis (I)			sorja-aaloe
	Aloe haworthioides (I)			hapsuaaloe
	Aloe helenae (I)			helenanaaloe
	Aloe laeta (I)			parta-aaloe
	Aloe parallelifolia (I)			nauha-aaloe
	Aloe parvula (I)			itremonaaloe
	Aloe pillansii (I)			jättiaaloe
	Aloe polyphylla (I)			pyörreaaloe
	Aloe rauhii (I)			hiutaleaaloe
	Aloe suzannae (I)			kuurna-aaloe
	Aloe versicolor (I)			puuntoaaloe
	Aloe vossii (I)			transvaalinaaloe
MAGNOLIACEAE				magnoliakasvit
MAGNOLIACEAE			Magnolia liliifera var. obovata (III Nepal) #1	kiinanliljamagnolia
MELIACEAE				meeliakasvit
			Cedrela odorata (III Kolumbian populaatio, Guatemalan populaatio, Perun populaatio) #5	punasetrela
		Swietenia humilis (II) #1		meksikonaitomahonki
		Swietenia macrophylla (II) (Neotrooppisen alueen (sisältää Keski- ja Etelä-Amerikan sekä Karibian) populaatio) #6		amerikanaitomahonki
		Swietenia mahagoni (II) #5		karibianaitomahonki
NEPENTHACEAE				kannukasvikasvit
		Nepenthes spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja) #1		kannukasvit
	Nepenthes khasiana (I)			khasinkannukasvi
	Nepenthes rajah (I)			sabahinkannukasvi
ORCHIDACEAE				kämmekkäkasvit
		ORCHIDACEAE spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja) (9) #1		kämmekkäkasvit
	Asetuksen säännöksiä ei sovelleta seuraavien liitteeseen A sisältyvien lajien ja alalajien osalta kiinteässä tai nestemäisessä elatusaineessa oleviin in vitro taimi- ja kudosviljelmiin, joita kuljetetaan steriileissä astioissa.
	Aerangis ellisii (I)			pastorinenkelikämmekkä
	Cephalanthera cucullata (II)			kreetanvalkku
	Cypripedium calceolus (II)			lehtotikankontti
	Dendrobium cruentum (I)			hurmepuikkokämmekkä
	Goodyera macrophylla (II)			madeiranyövilkka
	Laelia jongheana (I)			rusoleelia
	Laelia lobata (I)			rusettileelia
	Liparis loeselii (II)			kiiltovalkku
	Ophrys argolica (II)			argolianorho
	Ophrys lunulata (II)			sisilianorho
	Orchis scopulorum (II)			vuorikämmekkä
	Paphiopedilum spp. (I)			venuksenkengät
	Peristeria elata (I)			panamankyyhkyskämmekkä
	Phragmipedium spp. (I)			tohvelikämmekät
	Renanthera imschootiana (I)			punakorukämmekkä
	Spiranthes aestivalis (II)			suvikierrevilkka
OROBANCHACEAE				näivekasvit
OROBANCHACEAE		Cistanche deserticola (II) #1		rohtomaahikki
PALMAE (ARECACEAE)				palmukasvit
		Beccariophoenix madagascariensis (II) #1		manaranopalmu
	Chrysalidocarpus decipiens (I)			pulskakultapalmu
		Lemurophoenix halleuxii (II)		makipalmu
		Marojejya darianii (II)		lapasuppilopalmu
		Neodypsis decaryi (II) #1		kolmiopalmu
		Ravenea louvelii(II)		toamasinanmajesteettipalmu
		Ravenea rivularis (II)		jokimajesteettipalmu
		Satranala decussilvae (II)		aarrepalmu
		Voanioala gerardii (II)		huiskepalmu
PAPAVERACEAE				unikkokasvit
PAPAVERACEAE			Meconopsis regia (III Nepal) #1	nepalinvaleunikko
PINACEAE				mäntykasvit
PINACEAE	Abies guatemalensis (I)			guatemalanpihta
PODOCARPACEAE				podokarpuskasvit
			Podocarpus neriifolius (III Nepal) #1	malesianpodokarpus
	Podocarpus parlatorei (I)			argentiinanpodokarpus
PORTULACACEAE				portulakkakasvit
		Anacampseros spp. (II) #1		mehiportulakat
		Avonia spp. #1		mehisuomukit
		Lewisia serrata (II) #1		sahalevisia
PRIMULACEAE				esikkokasvit
PRIMULACEAE		Cyclamen spp. (II) (10) #1		syklaamit
PROTEACEAE				proteakasvit
		Orothamnus zeyheri (II) #1		kapinruusulatva
		Protea odorata (II) #1		tuoksuprotea
RANUNCULACEAE				leinikkikasvit
		Adonis vernalis (II) #2		kevätruusuleinikki
		Hydrastis canadensis (II) #8		hurmejuuri
ROSACEAE				ruusukasvit
ROSACEAE		Prunus africana (II) #1		afrikankirsikka
RUBIACEAE				matarakasvit
RUBIACEAE	Balmea stormiae (I)			ajukepensas
SARRACENIACEAE				tötterökasvit
		Sarracenia spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja) #1		tötteröt
	Sarracenia oreophila (I)			urkutötterö
	Sarracenia rubra ssp. alabamensis (I)			alabamanpunatötterö
	Sarracenia rubra ssp. jonesii (I)			karolinanpunatötterö
SCROPHULARIACEAE				naamakukkaiskasvit
SCROPHULARIACEAE		Picrorhiza kurrooa (II) (ei sisällä lajia Picrorhiza scrophulariiflora) #2		maksajuuri
STANGERIACEAE				saniaiskävykkikasvit
		Bowenia spp. (II) #1		kuvernöörinkävykit
	Stangeria eriopus (I)			saniaiskävykki
TAXACEAE				marjakuusikasvit
		Taxus chinensis (II) #2		kiinanmarjakuusi
		Taxus cuspidata (II) (11) #2		japaninmarjakuusi
		Taxus fuana (II) #2		tiibetinmarjakuusi
		Taxus sumatrana (II) #2		sumatranmarjakuusi
		Taxus wallichiana (II) #2		himalajanmarjakuusi
THYMELEACEAE (AQUILARIACEAE)				näsiäkasvit
		Aquilaria spp. (II) #1		agarupuut
		Gonystylus spp. (II) #1		raminipuut
		Gyrinops spp. (II) #1		gaharupuut
TROCHODENDRACEAE (TETRACENTRACEAE)				rataspuukasvit
TROCHODENDRACEAE (TETRACENTRACEAE)			Tetracentron sinense (III Nepal) #1	kiinanherttapuu
VALERIANACEAE				virmajuurikasvit
VALERIANACEAE		Nardostachys grandiflora #2		intiannardusjuuri
WELWITSCHIACEAE				ikilehtikasvit
WELWITSCHIACEAE		Welwitschia mirabilis (II) #1		ikilehti
ZAMIACEAE				samiakävykkikasvit
		ZAMIACEAE spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja) #1		samiakävykkikasvit
	Ceratozamia spp. (I)			sarvikävykit
	Chigua spp. (I)			kolumbiankävykit
	Encephalartos spp. (I)			karrookävykit
	Microcycas calocoma (I)			siipikävykki
ZINGIBERACEAE				inkiväärikasvit
ZINGIBERACEAE		Hedychium philippinense (II) #1		filippiinientuoksuinkivääri
ZYGOPHYLLACEAE				mehikorvakasvit
		Guaiacum spp. (II) #2		guajakkipuut
			Bulnesia sarmientoi (III Argentiina) #11	paraguaynverapuu

	Liite D	Suomenkielinen nimi
ELÄIMISTÖ
CHORDATA (SELKÄJÄNTEISET)
MAMMALIA		nisäkkäät
CARNIVORA
Canidae		koiraeläimet
	Vulpes vulpes griffithi (III Intia) §1
	Vulpes vulpes montana (III Intia) §1
	Vulpes vulpes pusilla (III Intia) §1
Mustelidae		näätäeläimet
	Mustela altaica (III Intia) §1	vuorikärppä
	Mustela erminea ferghanae (III Intia) §1
	Mustela kathiah (III Intia) §1	keltavatsakärppä
	Mustela sibirica (III Intia) §1	siperiankärppä
DIPROTODONTIA
Macropodidae		kengurut
	Dendrolagus dorianus	papuanpuukenguru
	Dendrolagus goodfellowi	okrapuukenguru
	Dendrolagus matschiei	kirjopuukenguru
	Dendrolagus pulcherrimus
	Dendrolagus stellarum
AVES		linnut
ANSERIFORMES		sorsalinnut
Anatidae		sorsat
Anatidae	Anas melleri	madagaskarinsorsa
COLUMBIFORMES
Columbidae		kyyhkyt
	Columba oenops	perunkyyhky
	Didunculus strigirostris	hammasnokkakyyhky
	Ducula pickeringii	harmaakeisarikyyhky
	Gallicolumba crinigera	mindanaonhaavakyyhky
	Ptilinopus marchei	mustaposkikyyhky
	Turacoena modesta	liuskekyyhky
GALLIFORMES		kanalinnut
Cracidae		hokot
	Crax alector	isohokko
	Pauxi unicornis	perunkypärähokko
	Penelope pileata	valkotöyhtösaku
Megapodiidae		isojalkakanat
Megapodiidae	Eulipoa wallacei	molukkienisojalka
Phasianidae		aitokanat
	Arborophila gingica	kauluspyy
	Lophura bulweri	borneonfasaani
	Lophura diardi	savufasaani
	Lophura inornata	sumatranfasaani
	Lophura leucomelanos	teräsfasaani
	Syrmaticus reevesii §2	kuningasfasaani
PASSERIFORMES		varpuslinnut
Bombycillidae		tilhet
Bombycillidae	Bombycilla japonica	japanintilhi
Corvidae		varikset
	Cyanocorax caeruleus	huppunärhi
	Cyanocorax dickeyi	asteekkinärhi
Cotingidae		kotingat
Cotingidae	Procnias nudicollis	etelänseppäkotinga
Emberizidae		sirkut, tangarat
	Dacnis nigripes	brasiliankerttulitangara
	Sporophila falcirostris	bahiansirkkunen
	Sporophila frontalis	valko-otsasirkkunen
	Sporophila hypochroma	boliviansirkkunen
	Sporophila palustris	suosirkkunen
Estrildidae		loistopeipot
	Amandava amandava	punatiikeripeippo
	Cryptospiza reichenovii	pikkupunapeippo
	Erythrura coloria	mindanaonparatiisipeippo
	Erythrura viridifacies	luzoninparatiisipeippo
	Estrilda quartinia (usein kaupattu nimellä Estrilda melanotis)	oliivivahanokka
	Hypargos niveoguttatus	punahelmipeippo
	Lonchura griseicapilla	huppuhopeanokka
	Lonchura punctulata	suomumanikki
	Lonchura stygia	nokimanikki
Fringillidae		peipot
	Carduelis ambigua	kiinanvihervarpunen
	Carduelis atrata	mustatikli
	Kozlowia roborowskii	tiibetinpunavarpunen
	Pyrrhula erythaca	harlekiinitulkku
	Serinus canicollis	harmaaniskahemppo
	Serinus citrinelloides hypostictus (usein kaupattu nimellä Serinus citrinelloides)	afrikansitruunahemppo
Icteridae		turpiaalit
Icteridae	Sturnella militaris	ruohikkoturpiaali
Muscicapidae		siepot, rastaat, timalit
	Cochoa azurea	jaavanloistorastas
	Cochoa purpurea	purppuraloistorastas
	Garrulax formosus	punasiipitimali
	Garrulax galbanus	keltarintatimali
	Garrulax milnei	punanaurutimali
	Niltava davidi	kiinansinisieppo
	Stachyris whiteheadi	luzoninlymytimali
	Swynnertonia swynnertoni (Viiitattu myös nimellä Pogonicichla swynnertoni)	kuurintatasku
	Turdus dissimilis	huppurastas
Pittidae		pitat
	Pitta nipalensis	ruskopitta
	Pitta steerii	filippiinienpitta
Sittidae		nakkelit
	Sitta magna	isonakkeli
	Sitta yunnanensis	yunnaninnakkeli
Sturnidae		kottaraiset
	Cosmopsarus regius	paratiisikottarainen
	Mino dumontii	kultanaamamaina
	Sturnus erythropygius	andamaanienkottarainen
REPTILIA		matelijat
TESTUDINES		kilpikonnat
Geoemydidae
Geoemydidae	Melanochelys trijuga
SAURIA		liskot
Cordylidae		vyöliskot
	Zonosaurus karsteni
	Zonosaurus quadrilineatus
Gekkonidae		gekkoliskot
	Rhacodactylus auriculatus
	Rhacodactylus ciliatus
	Rhacodactylus leachianus
	Teratoscincus microlepis
	Teratoscincus scincus
Scincidae		skinkit
	Tribolonotus gracilis
	Tribolonotus novaeguineae
SERPENTES		käärmeet
Colubridae		tarhakäärmeet
	Elaphe carinata §1
	Elaphe radiata §1
	Elaphe taeniura §1
	Enhydris bocourti §1
	Homalopsis buccata §1
	Langaha nasuta
	Leioheterodon madagascariensis
	Ptyas korros §1
	Rhabdophis subminiatus §1
Hydrophiidae		merikäärmeet
Hydrophiidae	Lapemis curtus (sisältää lajin Lapemis hardwickii) §1
Viperidae		kyyt
Viperidae	Calloselasma rhodostoma §1
AMPHIBIA		sammakkoeläimet
ANURA		sammakot
Hylidae		lehtisammakot
Hylidae	Phyllomedusa sauvagii	makisammakkolaji
Leptodactylidae		viheltäjäkonnat
Leptodactylidae	Leptodactylus laticeps
Ranidae		aitosammakot
	Limnonectes macrodon
	Rana shqiperica	albaniansammakko
CAUDATA		salamanterieläimet
Hynobiidae		kantasalamanterit
Hynobiidae	Ranodon sibiricus	siperiansalamanteri
Plethodontidae		keuhkottomat salamanterit
Plethodontidae	Bolitoglossa dofleini
Salamandridae		salamanterit
	Cynops ensicauda	miekkahäntätulilisko
	Echinotriton andersoni
	Pachytriton labiatus	melahäntävesilisko
	Paramesotriton spp.	kiinanvesilisko
	Salamandra algira	algeriantulisalamanteri
	Tylototriton spp.	krokotiilisalamanterit
ACTINOPTERYGII		luukalat
PERCIFORMES		ahvenkalat
Apogonidae		kardinaaliahvenet
	Pterapogon kauderni	helmikardinaaliahven
ARTHROPODA (NIVELJALKAISET)
INSECTA		hyönteiset
LEPIDOPTERA		perhoset
Papilionidae		ritariperhoset
	Baronia brevicornis
	Papilio grosesmithi
	Papilio maraho
KASVISTO
AGAVACEAE		agaavekasvit
	Calibanus hookeri	mukulajukka
	Dasylirion longissimum	raippajuppi
ARACEAE		vehkakasvit
	Arisaema dracontium	puikkokärsäkalla
	Arisaema erubescens	kiinankärsäkalla
	Arisaema galeatum	himalajankärsäkalla
	Arisaema nepenthoides	kirjokärsäkalla
	Arisaema sikokianum	suklaakärsäkalla
	Arisaema thunbergii var. urashima	siimajapaninkärsäkalla
	Arisaema tortuosum	mutkakärsäkalla
	Biarum davisii ssp. marmarisense	turkinhuppumaahiippa
	Biarum ditschianum	kaulusmaahiippa
COMPOSITAE (ASTERACEAE)		mykerökukkaiskasvit
	Arnica montana §3	etelänarnikki
	Othonna cacalioides	kerimehisilmä
	Othonna clavifolia	pulskamehisilmä
	Othonna hallii	solakkamehisilmä
	Othonna herrei	kuirimehisilmä
	Othonna lepidocaulis	suomumehisilmä
	Othonna retrorsa	vahamehisilmä
ERICACEAE		kanervakasvit
ERICACEAE	Arctostaphylos uva-ursi §3	sianpuolukka
GENTIANACEAE		katkerokasvit
GENTIANACEAE	Gentiana lutea §3	keltakatkero
LEGUMINOSAE (FABACEAE)		hernekasvit
	Dalbergia granadillo §4	meksikonpalisanteri
	Dalbergia retusa (Lukuun ottamatta populaatioita, jotka sisältyvät liitteeseen C) §4	panamanpalisanteri
	Dalbergia stevensonii (Except for the populations which are included in Annex C) §4	hondurasinpalisanteri
LYCOPODIACEAE		liekokasvit
LYCOPODIACEAE	Lycopodium clavatum §3	katinlieko
MELIACEAE		meeliakasvit
	Cedrela fissilis §4	brasiliansetrela
	Cedrela lilloi (C. angustifolia) §4	boliviansetrela
	Cedrela montana §4	vuorisetrela
	Cedrela oaxacensis §4	meksikonsetrela
	Cedrela odorata (Except for the populations which are included in Annex C) §4	punasetrela
	Cedrela salvadorensis §4	salvadorinsetrela
	Cedrela tonduzii §4	costaricansetrela
MENYANTHACEAE		raatekasvit
MENYANTHACEAE	Menyanthes trifoliata §3	raate
PARMELIACEAE		karpeet
PARMELIACEAE	Cetraria islandica §3	isohirvenjäkälä
PASSIFLORACEAE		passiokasvit
	Adenia glauca	sinipassiokki
	Adenia pechuelli	puikkopassiokki
PORTULACACEAE		portulakkakasvit
	Ceraria carrissoana	angolanvahio
	Ceraria fruticulosa	namibianvahio
LILIACEAE		liljakasvit
	Trillium pusillum	pikkukolmilehti
	Trillium rugelii	karolinankolmilehti
	Trillium sessile	kastanjakolmilehti
PEDALIACEAE		seesamikasvit
PEDALIACEAE	Harpagophytum spp. §3	harpagojuuret
SELAGINELLACEAE		mähkäkasvit
SELAGINELLACEAE	Selaginella lepidophylla	peikonmähkä’

(1) Argentiinan populaatio (sisältyy liitteeseen B):

Ainoastaan liitteessä B olevien populaatioiden elävien vikunjojen villan sekä siitä tehtyjen kankaiden ja tuotteiden sekä muiden käsiteollisuustuotteiden kansainvälisen kaupan sallimiseksi. Kankaan nurjalla puolella on oltava niiden valtioiden vahvistama logo, joiden alueella vikunjoja esiintyy ja jotka ovat ’Convenio para la Conservación y Manejo de la Vicuña’ -sopimuksen osapuolia, ja kankaan reunassa sanat ’VICUÑA-ARGENTINA’. Muissa tuotteissa on oltava merkintä, joka sisältää logon ja sanat ’VICUÑA-ARGENTINA-ARTESANÍA’. Kaikki muut yksilöt katsotaan liitteessä A lueteltujen lajien yksilöiksi ja tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan niihin sen mukaisesti.)

(2) Bolivian populaatio (sisältyy liitteeseen B):

Ainoastaan elävien vikunjojen villan sekä siitä tehtyjen kankaiden ja tuotteiden, mukaan luettuina ylellisyystavaroiden ja kudonnaisten, kansainvälisen kaupan sallimiseksi. Kankaan nurjalla puolella on oltava niiden valtioiden vahvistama logo, joiden alueella vikunjoja esiintyy ja jotka ovat ’Convenio para la Conservación y Manejo de la Vicuña’ -sopimuksen osapuolia, ja kankaan reunassa sanat ’VICUÑA-BOLIVIA’. Muissa tuotteissa on oltava merkintä, joka sisältää logon ja sanat ’VICUÑA-BOLIVIA-ARTESANÍA’. Kaikki muut yksilöt katsotaan liitteessä A lueteltujen lajien yksilöiksi ja tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan niihin sen mukaisesti.)

(3) Chilen populaatio (sisältyy liitteeseen B):

Ainoastaan liitteessä B olevien populaatioiden elävien vikunjojen villan sekä siitä tehtyjen kankaiden ja tuotteiden, mukaan luettuina ylellisyystavaroiden ja kudonnaisten, kansainvälisen kaupan sallimiseksi. Kankaan nurjalla puolella on oltava niiden valtioiden vahvistama logo, joiden alueella vikunjoja esiintyy ja jotka ovat ’Convenio para la Conservación y Manejo de la Vicuña’ -sopimuksen osapuolia, ja kankaan reunassa sanat ’VICUÑA-CHILE’. Muissa tuotteissa on oltava merkintä, joka sisältää logon ja sanat ’VICUÑA-CHILE-ARTESANÍA’. Kaikki muut yksilöt katsotaan liitteessä A lueteltujen lajien yksilöiksi ja tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan niihin sen mukaisesti.)

(4) Perun populaatio (sisältyy liitteeseen B):

Ainoastaan elävien vikunjojen villan ja yhdeksännen osapuolikokouksen aikaan (marraskuussa 1994) Perussa olleen 3 249 kilon villavaraston sekä niistä tehtyjen kankaiden ja tuotteiden, mukaan luettuina ylellisyystavaroiden ja kudonnaisten, kansainvälisen kaupan sallimiseksi. Kankaan nurjalla puolella on oltava niiden valtioiden vahvistama logo, joiden alueella vikunjoja esiintyy ja jotka ovat ’Convenio para la Conservación y Manejo de la Vicuña’ -sopimuksen osapuolia, ja kankaan reunassa sanat ’VICUÑA-PERU’. Muissa tuotteissa on oltava merkintä, joka sisältää logon ja sanat ’VICUÑA-PERU-ARTESANÍA’. Kaikki muut yksilöt katsotaan liitteessä A lueteltujen lajien yksilöiksi, ja niiden kauppaa säännellään sen mukaisesti.

(5) Kaikki lajit luetellaan liitteessä II lukuun ottamatta lajeja Balaena mysticetus, Eubalaena spp., Balaenoptera acutorostrata (lukuun ottamatta Länsi-Grönlannin populaatiota), Balaenoptera bonaerensis, Balaenoptera borealis, Balaenoptera edeni, Balaenoptera musculus, Balaenoptera physalus, Megaptera novaeangliae, Orcaella brevirostris, Sotalia spp., Sousa spp., Eschrichtius robustus, Lipotes vexillifer, Caperea marginata, Neophocaena phocaenoides, Phocoena sinus, Physeter catodon, Platanista spp., Berardius spp. ja Hyperoodon spp., jotka luetellaan liitteessä I. Yleissopimuksen liitteessä II mainittujen lajien yksilöitä, mukaan lukien muut tuotteet ja johdannaiset kuin kaupallisiin tarkoituksiin valmistetut lihatuotteet, joita Grönlannin asukkaat pyydystävät asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen myöntämällä luvalla, kohdellaan siten kuin ne kuuluisivat liitteeseen B. Vuotuinen vientikiintiö on vahvistettu nollaksi lajin Tursiops truncatus Mustanmeren populaation luonnosta saatuja ja pääasiassa kaupallisiin tarkoituksiin käytettäviä eläviä yksilöitä varten.

(6) Botswanan, Namibian, Etelä-Afrikan ja Zimbabwen populaatiot (sisältyvät liitteeseen B):

Ainoastaan seuraavien yksilöiden ja tuotteiden kaupan sallimiseksi: a) metsästysmuistot muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin, b) elävillä eläimillä käytävä kauppa asianmukaisiin ja hyväksyttäviin määräpaikkoihin siten kuin se on määritetty päätöslauselmassa Conf. 11.20 Botswanan ja Zimbabwen osalta sekä Namibian ja Etelä-Afrikan in situ -suojeluohjelmia varten; c) vuodilla käytävä kauppa; d) karvoilla käytävä kauppa; e) nahkavalmisteilla käytävä kauppa kaupallisiin tai muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin Botswanan, Namibian ja Etelä-Afrikan osalta sekä muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin Zimbabwen osalta: f) yksittäin merkityillä viimeisteltyihin koruihin sisältyvillä ekipa-esineillä, joille on myönnetty todistus, käytävä kauppa muissa kuin kaupallisissa tarkoituksissa Namibian osalta ja norsunluuveistoksilla käytävä kauppa muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin Zimbabwen osalta; g) rekisteröidyllä käsittelemättömällä norsunluulla käytävä kauppa (Botswana, Namibia, Etelä-Afrikka ja Zimbabwe: kokonaiset syöksyhampaat ja norsunluupalat) seuraavin edellytyksin: i) ainoastaan kyseisestä valtiosta peräisin oleva ja hallituksen omistamissa varastoissa oleva rekisteröity norsunluu (lukuun ottamatta takavarikoitua norsunluuta ja tuntemattomasta lähteestä peräisin olevaa norsunluuta); ii) ainoastaan kauppakumppaneille, joilla CITES-sihteeristö on yhteistyössä pysyvän komitean kanssa todennut olevan riittävä kansallinen lainsäädäntö ja sisäisen kaupan valvonta sen varmistamiseksi, että tuotua norsunluuta ei jälleenviedä ja että sitä hallinnoidaan päätöslauselman Conf.10.10 (rev. CoP14) kotimaista valmistusta ja kauppaa koskevien kaikkien vaatimusten mukaisesti; iii) ei ennen kuin sihteeristö on tutkinut mahdolliset tuojamaat ja hallituksen omistamissa varastoissa olevan rekisteröidyn norsunluun; iv) käsittelemätön norsunluu, joka on peräisin hallituksen omistamissa varastoissa olevan rekisteröidyn norsunluun ehdollisesta kaupasta, josta sovittiin 12. osapuolikokouksessa; kaupan kohteena voi olla enintään 20 000 kg (Botswana), 10 000 kg (Namibia) ja 30 000 kg (Etelä-Afrikka) norsunluuta; v) 12. osapuolikokouksessa sovittujen määrien lisäksi Botswanasta, Zimbabwesta, Namibiasta ja Etelä-Afrikasta peräisin olevalla hallituksen omistamalla norsunluulla, joka on rekisteröity ennen tammikuun 31. päivää 2007 ja jonka sihteeristö on tarkastanut, voidaan käydä kauppaa ja se voidaan toimittaa g) iv) kohdassa mainitun norsunluun kanssa yhtenä myyntieränä kutakin määräpaikkaa varten sihteeristön tarkan valvonnan alaisena; vi) kaupan tuotto käytetään yksinomaan norsujen suojeluun ja yhteisön suojelu- ja kehitysohjelmiin, joita toteutetaan norsujen levinneisyysalueella tai sen läheisyydessä; ja vii) kohdassa g) v) tarkoitetuilla lisämäärillä voidaan käydä kauppaa vasta, kun pysyvä komitea katsoo, että edellä mainitut edellytykset täyttyvät; h) osapuolikokoukselle ei voida jättää lisäehdotuksia kaupan sallimiseksi norsunluulla, joka on peräisin liitteessä B jo mainituista populaatioista, aikana, joka alkaa 14. osapuolikokouksesta ja päättyy yhdeksän vuoden kuluttua norsunluun yksittäisestä myynnistä, joka tapahtuu kohtien g) i), g) ii), g) iii), g) vi) ja g) vii) säännösten mukaisesti. Kyseisiä lisäehdotuksia käsitellään päätösten 14.77 ja 14.78 mukaisesti. Sihteeristön ehdotuksesta pysyvä komitea voi päättää mainitun kaupan osittaisesta tai täydellisestä lopettamisesta, jos todetaan, etteivät viejä- tai tuojamaat täytä edellä mainittuja edellytyksiä, tai jos mainitun kaupan osoitetaan vaikuttavan haitallisesti muihin norsupopulaatioihin. Kaikki muut yksilöt katsotaan liitteessä A lueteltujen lajien yksilöiksi ja tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan niihin sen mukaisesti.

(7) Tämän asetuksen säännöksiä ei sovelleta seuraaviin:

Fossiilit

Korallihiekka eli aines, joka kokonaisuudessaan tai osittain koostuu hienoksi rikkoutuneista kuolleen korallin paloista, joiden läpimitta on enintään 2 mm, ja joka voi myös sisältää muun muassa huokoseliöiden jäännöksiä, nilviäisten ja äyriäisten kuoria sekä kalkkilevää

Korallinpalat (mukaan luettuna sora ja irtokiviaines) eli irralliset muodoltaan sormimaisen kuolleen rikkoutuneen korallin palat ja muu aines, joka on läpimitaltaan 2–30 mm.

(8) Asetuksen säännöksiä ei sovelleta seuraavien risteymien ja/tai lajikkeiden keinotekoisesti lisättyihin yksilöihin:

Hatiora x graeseri

Schlumbergera x buckleyi

Schlumbergera russelliana x Schlumbergera truncata

Schlumbergera orssichiana x Schlumbergera truncata

Schlumbergera opuntioides x Schlumbergera truncata

Schlumbergera truncata (lajikkeet)

Cactaceae spp. lajien klorofyllittömät värimutaatiot, jotka on vartettu seuraaviin perusrunkoihin: Harrisia”Jusbertii”, Hylocereus trigonus tai Hylocereus undatus

Opuntia microdasys (lajikkeet).

(9) Sukujen Cymbidium, Dendrobium, Phalaenopsis ja Vanda keinotekoisesti lisätyt risteymät eivät kuulu asetuksen soveltamisalaan, jos seuraavat a ja b kohdassa esitetyt edellytykset täyttyvät:

yksilöt voidaan helposti tunnistaa keinotekoisesti lisätyiksi eikä niissä näy merkkejä, joita voisi esiintyä luonnosta otetuilla kasveilla, kuten keräämisestä johtuvia vaurioita tai voimakasta kuivumista, epäsäännöllistä kasvua sekä vaihtelevaa kokoa ja muotoa tietyn taksonin ja lähetyksen sisällä, leväkasvustoa tai muita lehtien pinnalla olevia eliöitä tai hyönteisten tai muiden tuholaisten aiheuttamia vioittumia; ja

kun yksilöt lähetetään muutoin kuin kukkivana, ne toimitetaan lähetyksinä, jotka koostuvat vähintään 20 saman risteymän kasvia sisältävistä pakkauksista (kuten pahvipakkaukset, laatikot, sälelaatikot tai konttien (CC Containers) yksittäiset hyllyt): kussakin pakkauksessa olevien kasvien on oltava pitkälti yhdenmukaisia ja terveitä; ja lähetyksen mukana on oltava asiakirjat, kuten lasku, joista käy selkeästi ilmi kunkin risteymän kasvien määrä; tai

ii)

kun yksilöt lähetetään kukkivana eli kussakin yksilössä on vähintään yksi täysin auennut kukka, lähetyksessä oleville yksilöille ei ole vähimmäismäärää, mutta yksilöiden on oltava ammattimaisesti käsitelty kaupallista vähittäismyyntiä varten eli niissä on oltava painetut merkinnät tai niiden on oltava pakattu painettuihin pakkauksiin, joista käy ilmi risteymän nimi ja valtio, jossa lopullinen käsittely on tehty. Merkintöjen tulisi olla helposti näkyvissä, jotta tarkistukset voidaan suorittaa helposti.

Kasveihin, jotka eivät selkeästi kuulu poikkeuksen piiriin, on liitettävä asianmukaiset CITES-asiakirjat..

(10) Asetuksen säännöksiä ei sovelleta lajin Cyclamen persicum -lajikkeiden keinotekoisesti lisättyihin yksilöihin. Poikkeus ei kuitenkaan koske sellaisia yksilöitä, joita kaupataan lepotilassa olevina mukuloina.

(11) Asetuksen säännöksiä ei sovelleta lajin Taxus cuspidata keinotekoisesti lisättyihin, eläviin, ruukuissa tai muissa pienissä astioissa oleviin risteymiin ja lajikkeisiin. Jokaisessa lähetyksessä on oltava merkinnät tai asiakirja, jossa näkyy taksonin tai taksonien nimi sekä teksti ”keinotekoisesti lisätty”.

19.5.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 123/62

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 408/2009,

annettu 18 päivänä toukokuuta 2009,

unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 247/2006 soveltamista koskevista eräistä yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 793/2006 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä 30 päivänä tammikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 247/2006 (1) ja erityisesti sen 19 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan, 20 artiklan 2 kohdan ja 25 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komission asetuksen (EY) N:o 793/2006 (2) soveltamisesta saadun kokemuksen perusteella joitakin mainitun asetuksen säännöksiä olisi mukautettava.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 247/2006 19 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa Madeiralle annetaan lupa tuottaa ainoastaan paikallista kulutusta varten ennastettua iskukuumennettua maitoa yhteisön alkuperää olevasta maitojauheesta edellyttäen, että toimenpiteellä turvataan paikallisesti tuotetun maidon keräys ja menekki. On syytä antaa mainitun säännöksen soveltamisesta koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(3)

Olisi täsmennettävä yksityiskohtaiset säännöt Madeiralla tuotetun tuoreen lehmänmaidon menekille ja vähimmäismäärä, joka on sisällytettävä paikalliseen kulutukseen tarkoitettuun ennastettuun iskukuumennettuun maitoon. Asianmukainen sisällytettävä vähimmäismäärä näyttää kokemuksen perusteella olevan 15 prosenttia paikallisen tuotannon keräyksen ja menekin varmistamiseksi.

(4)	Jotta varmistetaan, että kuluttaja saa oikeat tiedot, ja koska kyseinen toimi on luonteeltaan poikkeuksellinen, tuotteen päällysmerkinnässä olisi mainittava tuotteen valmistustapa.

(5)	Asetuksen (EY) N:o 247/2006 19 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu lupa on rajoitettu paikalliseen kulutukseen tarkoitetun iskukuumennetun maidon valmistukseen, ja sen vuoksi siihen olisi liityttävä ennastettua maitoa koskeva vientikielto.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 247/2006 20 artiklan 1 kohdassa Ranskan merentakaisille departementeille ja Madeiralle annetaan lupa tuoda ilman tulleja kolmansista maista peräisin olevia nautaeläimiä lihotettaviksi ja paikalliseen kulutukseen siihen asti, kun paikallisten nuorten urospuolisten nautaeläinten määrä on riittävä varmistamaan paikallisen naudanlihantuotannon ylläpitämisen ja kehittymisen. Kyseinen hankinta olisi rajoitettava nuoriin urospuolisiin lihotettaviksi tarkoitettuihin nautaeläimiin.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 247/2006 20 artiklan 2 kohdan soveltaminen edellyttää tuontieläinten erityisen määräpaikan tehokkaita tarkastuksia ja erityisesti lihotuskauden vähimmäispituuden noudattamista. Sen vuoksi on syytä säätää vakuuden asettamisesta sen takaamiseksi, että eläimiä lihotetaan kyseisenä jaksona sitä varten nimetyissä tuotantoyksiköissä.

(8)	Koska edellä mainittujen säännösten soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ovat luonteeltaan teknisiä, on syytä säätää siirtymäkaudesta kyseisten sääntöjen soveltamiseksi.

(9)

Asetuksen (EY) N:o 793/2006 47 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa edellytetään, että toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava komissiolle erityisten hankintajärjestelmien osalta viimeistään kunkin vuosineljänneksen päättymistä seuraavan kuukauden viidentenätoista päivänä edeltäviä kuukausia koskevat tiedot. Asetuksen 47 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa täsmennetään kuitenkin, että ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava käytettyjen todistusten perusteella. Mainitun asetuksen 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti todistuksen voimassaoloaika on toisaalta vahvistettava kuljetusajan perusteella, mutta kuljetusaika ei saa kuitenkaan ylittää kahta kuukautta todistuksen myöntämispäivästä lukien. Asetuksen 7 artiklan mukaan tukitodistukset on esitettävä 30 päivän kuluessa päivästä, jona tukitodistuksessa mainitut määrät luettiin kiintiöön. Koska ei ole perusteltua edellyttää, että toimijat ilmoittavat käytetyt määrät lyhyemmässä kuin lainsäädännön sallimassa määräajassa, joka voi ulottua kolmeen kuukauteen asti todistuksen myöntämisajankohdasta, vuosineljännestä koskevat kuukausittaiset tiedot, jotka on toimitettava kyseistä vuosineljännestä seuraavana viidentenätoista päivänä, ovat väistämättä erittäin epätäydellisiä. Sen vuoksi olisi siirrettävä kyseisten tietojen toimittamisen määräaikaa vuosineljännestä seuraavan kuukauden viimeiseen päivään ja ilmoitettava, että toimittavien tietojen on oltava kyseisenä päivänä käytettävissä olevia tietoja. Alustavat tiedot on korvattava lopullisilla tiedoilla myöhemmin tehtävillä ilmoituksilla.

(10)	Jotta komissiolle säännöllisin väliajoin toimitettaviksi kuuluvia erityisiä hankintajärjestelmiä koskevia tietoja voitaisiin hallinnoida yhdenmukaisella tavalla, toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä yhtenäistä mallia, joka esitetään tämän asetuksen liitteessä.

(11)

On täsmennettävä asetuksen (EY) N:o 793/2006 49 artiklassa säädettyjä ohjelmia koskevat muutosmenettelyt. Olisi aikaistettava ohjelman yleisten ohjelmien vuosittaisten muutospyyntöjen määräaikaa, jotta hyväksymispäätökset eivät viivästyisi. Hyväksytyt muutokset on budjettisääntöjen vuoksi pantava täytäntöön muutospyyntöä seuraavan vuoden 1 päivästä tammikuuta. Lisäksi olisi täsmennettävä eräitä sääntöjä, jotka koskevat komissiolle ainoastaan tiedoksi toimitettavia pieniä muutoksia.

(12)	Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 793/2006 olisi muutettava.

(13)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat suorien tukien hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 793/2006 seuraavasti:

Lisätään IV osastoon III luku seuraavasti:

”III LUKU

Eläintuotteet

46 a artikla

Maito

1. Asetuksen (EY) N:o 247/2006 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun ennastettuun iskukuumennettuun maitoon on sisällytettävä vähintään 15 prosenttia paikallisesti tuotettua tuoretta lehmänmaitoa.

Tällä tavoin ennastetun iskukuumennetun maidon valmistustapa on ilmoitettava selkeästi myyntipäällysmerkinnässä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua maitoa ei voida viedä Madeiran saariston ulkopuolelle.

46 b artikla

Karjankasvatus

1. CN-koodeihin 0102 90 05, 0102 90 29 tai 0102 90 49 kuuluvien kolmansista maista peräisin olevien, merentakaisissa departementeissa ja Madeiralla lihotettaviksi tarkoitettujen nuorten urospuolisten nautaeläinten tuonti on vapautettu tulleista siihen asti, kun paikallisten nuorten urospuolisten nautaeläinten määrä on riittävä varmistamaan paikallisen naudanlihantuotannon ylläpitämisen ja kehittymisen.

2. Edellä 1 kohdassa säädetyn tuontitulleista vapauttamisen edellytyksenä on, että tuotuja eläimiä lihotetaan tuontitodistuksen myöntäneellä syrjäisimmällä alueella vähintään 120 päivää.

3. Tuontitulleista vapauttaminen edellyttää, että

a)	tuoja tai hakija ilmoittaa kirjallisesti eläinten saapuessa merentakaisiin departementteihin tai Madeiralle, että nautoja on tarkoitus lihottaa 120 päivän ajan niiden tosiasiallisesta saapumispäivästä laskettuna ja että naudat on tarkoitus saattaa siellä myöhemmin kulutukseen;

b)	tuoja tai hakija antaa eläinten saapuessa kirjallisen sitoumuksen ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille kuukauden kuluessa nautojen saapumispäivästä tilan tai tilat, jolla tai joilla naudat on tarkoitus lihottaa;

asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle on asetettu vakuus, jonka määrä vahvistetaan kunkin tukikelpoisen CN-koodin osalta tämän asetuksen liitteessä VIII a. Merentakaisiin departementteihin tai Madeiralle tuotujen eläinten lihottaminen vähintään 120 päivän ajan vapaaseen liikkeeseen luovuttamista koskevan tulli-ilmoituksen vastaanottopäivästä on komission asetuksen (ETY) N:o 2220/85 (3) 20 artiklan 2 kohdan mukainen ensisijainen vaatimus.

4. Ylivoimaista estettä lukuun ottamatta 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettu vakuus vapautetaan vain, jos jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle esitetään todiste siitä, että

a)	nuoria nautaeläimiä on lihotettu 3 kohdan b alakohdan mukaisesti ilmoitetulla tilalla tai ilmoitetuilla tiloilla;

b)	nuoria nautaeläimiä ei ole teurastettu ennen kuin 120 päivän määräaika tuontipäivästä on päättynyt; tai

c)	nuoret nautaeläimet on teurastettu ennen kyseisen määräajan päättymistä terveyteen liittyvistä syistä tai ne ovat kuolleet sairauden tai tapaturman seurauksena.

d)	Vakuus on vapautettava viipymättä tällaisen todisteen esittämisen jälkeen.

Muutetaan 47 artiklan 1 kohta seuraavasti:

korvataan ensimmäisen alakohdan johdantolause seuraavasti:

”Toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava komissiolle erityisten hankintajärjestelmien osalta viimeistään kunkin vuosineljänneksen päättymistä seuraavan kuukauden viimeisenä päivänä viitteenä käytettävän kalenterivuoden edeltäviä kuukausia koskevat, kyseisenä päivänä käytettävissä olevat seuraavat tiedot eriteltyinä kunkin tuotteen, CN-koodin ja tarvittaessa erityisen määräpaikan osalta:”

korvataan toinen alakohta seuraavasti:

”Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava käytettyjen todistusten perusteella. Ne on ilmoitettava komissiolle sähköisesti käyttäen liitteessä VIII b olevaa mallia. Jos tammikuun viimeisenä päivänä edeltävältä kalenterivuodelta toimitettavat tiedot ovat vasta alustavia, ne on korvattava lopullisilla tiedoilla myöhemmin tehtävällä ilmoituksella, joka toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava komissiolle viimeistään seuraavana 31 päivänä maaliskuuta.”

Korvataan 49 artikla seuraavasti:

”49 artikla

Ohjelmien muutokset

1. Asetuksen (EY) N:o 247/2006 24 artiklan 2 kohdan nojalla hyväksyttyjen yleisten ohjelmien muutokset on toimitettava komission hyväksyttäviksi ja perusteltava asianmukaisesti ilmoittamalla erityisesti seuraavat tiedot:

a)	mahdolliset täytäntöönpanossa havaitut vaikeudet ja muut yleisen ohjelman muuttamista puoltavat syyt;

b)	muutoksen odotettavissa olevat vaikutukset;

c)	vaikutukset rahoitukseen ja sitoumusten valvontaan.

Ylivoimaista estettä tai poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta jäsenvaltioiden on jätettävä tukiohjelman muutospyynnöt enintään kerran kalenterivuotta ja ohjelmaa kohti. Komission on saatava kyseiset muutospyynnöt viimeistään kunkin vuoden 1 päivänä elokuuta.

Jollei komissio vastusta pyydettyjä muutoksia, niitä voidaan soveltaa niiden ilmoittamista seuraavan vuoden 1 päivästä tammikuuta.

Kyseisiä muutoksia voidaan soveltaa aikaisemmin, jos komissio vahvistaa jäsenvaltiolle kirjallisesti ennen kolmannessa alakohdassa tarkoitettua päivää, että ilmoitetut muutokset ovat yhteisön lainsäädännön mukaisia.

Jos ilmoitettu muutos ei vastaa yhteisön lainsäädäntöä, komissio ilmoittaa siitä jäsenvaltiolle, eikä muutosta voida soveltaa ennen kuin komissio vastaanottaa muutoksen, jonka voidaan katsoa vastaavan yhteisön lainsäädäntöä.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, komissio arvioi seuraavien muutosten osalta jäsenvaltioiden ehdotukset ja päättää niiden hyväksymisestä neljän kuukauden kuluessa niiden jättämisestä asetuksen (EY) N:o 247/2006 26 artiklan 2 kohdan mukaista menettelyä noudattaen:

a)	uusien toimenpiteiden, toimien, tuotteiden tai tukijärjestelmien käyttöönotto yleisessä ohjelmassa, ja

b)	kullekin voimassa olevalle toimenpiteelle, toimelle, tuotteelle tai tukijärjestelmälle jo hyväksytyn tuen yksikkömäärän korottaminen yli 50 prosentilla määrästä, jota sovelletaan muutospyynnön esittämishetkellä.

Tällä tavoin hyväksyttyjä muutoksia sovelletaan muutoshakemusta seuraavan vuoden 1 päivästä tammikuuta.

3. Jäsenvaltioille on annettava lupa tehdä seuraavat muutokset ilman 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä edellyttäen, että muutoksista ilmoitetaan komissiolle:

a)	arvioitujen hankintataseiden osalta tuotteiden, jotka voivat olla hankintajärjestelmän kohteena, kunkin tuen tason muutokset 20 prosentin rajoissa tai tuotteiden määrien muutokset ja siitä johtuen kullekin tuotelinjalle myönnetyn tuen kokonaismäärä;

b)	paikallistuotannon tukemiseksi tarkoitettujen yhteisön tukiohjelmien osalta kullekin toimenpiteelle osoitettujen määrärahojen muutokset 20 prosentin rajoissa; ja

c)	neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 (4) säädettyihin, tukea saavien tuotteiden tunnistamiseksi käytettäviin koodeihin ja kuvauksiin tehdyistä muutoksista johtuvat muutokset, jos nämä eivät aiheuta muutoksia itse tuotteisiin.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja muutoksia voidaan soveltaa vasta siitä päivästä, jona komissio vastaanottaa ne. Ne on selvitettävä ja perusteltava asianmukaisesti, ja ne voidaan panna täytäntöön ainoastaan kerran vuodessa seuraavia tapauksia lukuun ottamatta:

a)	ylivoimainen este tai poikkeukselliset olosuhteet;

b)	hankintajärjestelmään kuuluvien tuotteiden määrien muuttaminen;

c)	asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 säädetyn tilastonimikkeistön ja yhteisen tullitariffin koodien muuttaminen;

d)	tuotannon tukemiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden sisäiset määrärahasiirrot. Viimeksi mainituista muutoksista on kuitenkin ilmoitettava viimeistään sitä kalenterivuotta, jota muutettu määräraha koskee, seuraavan vuoden 30 päivänä huhtikuuta.

4)	Lisätään tämän asetuksen liitteenä olevat liitteet VIII a ja VIII b.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sen 1 artiklan 1 kohtaa sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2010.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä toukokuuta 2009.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EUVL L 42, 14.2.2006, s. 1.

(2) EUVL L 145, 31.5.2006, s. 1.

(3) EYVL L 205, 3.8.1985, s. 5.”

(4) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.”

LIITE

”

LIITE VIII a

VAKUUSMÄÄRÄT

Lihotettavaksi tarkoitetut urospuoliset nautaeläimet (CN-koodi)	Määrä euroina eläintä kohti
0102 90 05	28
0102 90 29	56
0102 90 49	105

LIITE VIII b

MALLIT ERITYISTÄ HANKINTAJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVIEN TIETOJEN TOIMITTAMISEKSI VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN

ASETUKSEN (EY) N:o 793/2006 47 ARTIKLAN 1 KOHDAN a ALAKOHTA

Määrät eriteltyinä kolmansista maista tapahtuneen tuonnin tai yhteisöstä tapahtuneiden toimitusten mukaan

’ALUE’

PP/KK/VVVV JA PP/KK/VVVV VÄLINEN AJANJAKSO

Tuotteen nimi

CN-koodi

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Alkuperä

Toimitettu määrä

(tonnia)

Alkuperä

Toimitettu määrä

(tonnia)

Alkuperä

Toimitettu määrä

(tonnia)

Alkuperä

Toimitettu määrä

(tonnia)

Alkuperä

Toimitettu määrä

(tonnia)

Alkuperä

Toimitettu määrä

(tonnia)

Tuotteen nimi

CN-koodi

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Vuosi yhteensä

Alkuperä

Toimitettu määrä

(tonnia)

Alkuperä

Toimitettu määrä

(tonnia)

Alkuperä

Toimitettu määrä

(tonnia)

Alkuperä

Toimitettu määrä

(tonnia)

Alkuperä

Toimitettu määrä

(tonnia)

Alkuperä

Toimitettu määrä

(tonnia)

Alkuperä

Toimitettu määrä

(tonnia)

ASETUKSEN (EY) N:o 793/2006 47 ARTIKLAN 1 KOHDAN b ALAKOHTA

Tuen määrä sekä tuotetta ja tarvittaessa erityistä määräpaikkaa kohti tosiasiallisesti maksetut menot

’ALUE’

PP/KK/VVVV JA PP/KK/VVVV VÄLINEN AJANJAKSO

Tuotteen nimi (1)

CN-koodi

Tuen määrä

(€/tonni)

Maksettu määrä

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Vuosi yhteensä

ASETUKSEN (EY) N:o 793/2006 47 ARTIKLAN 1 KOHDAN c ALAKOHTA

Määrät, joita koskevia todistuksia ei ole käytetty, eriteltyinä todistusryhmän mukaan (tukitodistus tai tuontitulleista

’ALUE’

PP/KK/VVVV JA PP/KK/VVVV VÄLINEN AJANJAKSO

Tuotteen nimi

CN-koodi

Todistusryhmä

Käyttämättä jääneet määrät

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Vuosi yhteensä

ASETUKSEN (EY) N:o 793/2006 47 ARTIKLAN 1 KOHDAN d ALAKOHTA

16 artiklan nojalla mahdollisesti jälleenviedyt tai jälleenlähetetyt määrät, takaisinperittyjen tukien yksikkökohtaiset määrät ja kokonaismäärät

’ALUE’

PP/KK/VVVV JA PP/KK/VVVV VÄLINEN AJANJAKSO

Tuotteen nimi

CN-koodi

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Jälleenviedyt tai jälleenlähetetyt määrät

(tonnia)

Yksikkömäärä

Takaisinperityt määrät

Jälleenviedyt tai jälleenlähetetyt määrät

(tonnia)

Yksikkömäärä

Takaisinperityt määrät

Jälleenviedyt tai jälleenlähetetyt määrät

(tonnia)

Yksikkömäärä

Takaisinperityt määrät

Jälleenviedyt tai jälleenlähetetyt määrät

(tonnia)

Yksikkömäärä

Takaisinperityt määrät

Tuotteen nimi

CN-koodi

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Jälleenviedyt tai jälleenlähetetyt määrät

(tonnia)

Yksikkömäärä

Takaisinperityt määrät

Jälleenviedyt tai jälleenlähetetyt määrät

(tonnia)

Yksikkömäärä

Takaisinperityt määrät

Jälleenviedyt tai jälleenlähetetyt määrät

(tonnia)

Yksikkömäärä

Takaisinperityt määrät

Jälleenviedyt tai jälleenlähetetyt määrät

(tonnia)

Yksikkömäärä

Takaisinperityt määrät

Tuotteen nimi

CN-koodi

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Vuosi yhteensä

Jälleenviedyt tai jälleenlähetetyt määrät

(tonnia)

Yksikkömäärä

Takaisinperityt määrät

Jälleenviedyt tai jälleenlähetetyt määrät

(tonnia)

Yksikkömäärä

Takaisinperityt määrät

Jälleenviedyt tai jälleenlähetetyt määrät

(tonnia)

Yksikkömäärä

Takaisinperityt määrät

Jälleenviedyt tai jälleenlähetetyt määrät

(tonnia)

Yksikkömäärä

Takaisinperityt määrät

Jälleenviedyt tai jälleenlähetetyt määrät

(tonnia)

Takaisinperityt määrät

ASETUKSEN (EY) N:o 793/2006 47 ARTIKLAN 1 KOHDAN e ALAKOHTA

18 artiklan mukaisesti tapahtuneen jalostuksen jälkeen mahdolliset jälleenviedyt tai jälleenlähetetyt määrät

’ALUE’

PP/KK/VVVV JA PP/KK/VVVV VÄLINEN AJANJAKSO

Tuotteen nimi

CN-koodi

Jälleenviedyt tai jälleenlähetetyt määrät (tonnia)

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Vuosi yhteensä

ASETUKSEN (EY) N:o 793/2006 47 ARTIKLAN 1 KOHDAN f ALAKOHTA

Siirrot kokonaismäärän rajoissa tuoteryhmää kohti ja arvioitujen hankintataseiden muutokset ajanjakson aikana

’ALUE’

PP/KK/VVVV JA PP/KK/VVVV VÄLINEN AJANJAKSO

Tuotteen nimi

CN-koodi

Ensimmäinen vuosineljännes

Toinen vuosineljännes

Kolmas vuosineljännes

Neljäs vuosineljännes

Vuosi yhteensä

Arvioitu tase

(tonnia)

Siirretyt määrät

Muutettu tase

Arvioitu tase

(tonnia)

Siirretyt määrät

Muutettu tase

Arvioitu tase

(tonnia)

Siirretyt määrät

Muutettu tase

Arvioitu tase

(tonnia)

Siirretyt määrät

Muutettu tase

Arvioitu tase

(tonnia)

Siirretyt määrät

Muutettu tase

ASETUKSEN (EY) N:o 793/2006 47 ARTIKLAN 1 KOHDAN g ALAKOHTA

Käytettävissä oleva määrä ja käyttöprosentti

’ALUE’

PP/KK/VVVV JA PP/KK/VVVV VÄLINEN AJANJAKSO

Tuotteen nimi

CN-koodi

Arvioitu tase (tonnia)

Käytetty määrä

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

18 ARTIKLA

Tuotteen nimi

CN-koodi

Arvioitu tase (tonnia)

Käytetty määrä

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Käytetty määrä

Käytettävissä oleva määrä

Käyttöprosentti

”

(1) Ilmoittakaa, onko kyseessä suora vai teollinen kulutus

19.5.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 123/78

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 409/2009,

annettu 18 päivänä toukokuuta 2009,

kalojen jalostetun painon muuntamiseen elopainoksi käytettyjen yhteisön muuntokertoimien ja jalostusasteen koodien vahvistamisesta sekä komission asetuksen (ETY) N:o 2807/83 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2847/93 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Jäsenvaltioiden kalansaalistietojen kirjaamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä syyskuuta 1983 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2807/83 (2) täytäntöönpanon myötä on tullut esiin tiettyjä eroja, joista aiheutuu ongelmia yhteisön lainsäädännön soveltamisessa ja täytäntöönpanon valvonnassa ja jotka olisi korjattava erityisesti yhdenmukaistamalla tuoretta kalaa koskevat muuntokertoimet EU:n jäsenvaltioiden kesken.

(2)	Olisi vahvistettava jalostettua kalaa koskevat jalostusasteen koodit kirjattujen tietojen monitulkintaisuuden poistamiseksi ja jäsenvaltioiden saaliiden käytön valvonnan tehostamiseksi.

(3)	Yhdenmukaistetuilla yhteisön muuntokertoimilla varmistetaan kansallisen kiintiön käyttöä koskevien laskelmien yhdenmukaisuus, ilmoitusvelvollisuuksien seurannan tehostuminen ja poikkeamien laskeminen yhdenmukaisella tavalla.

(4)	Kaloja koskevien muuntokertoimien moitteeton soveltaminen edellyttää, että kalalajeista käytetään ainoastaan kolmikirjaimisia FAO-koodeja. Sen vuoksi asetusta (ETY) N:o 2807/83 olisi muutettava.

(5)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kalastus- ja vesiviljelyalan komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan yhteisön muuntokertoimet ja jalostettua kalaa koskevat jalostusasteen koodit, joita tarvitaan saaliiden seurannassa muunnettaessa kalojen jalostettua painoa elopainoksi.

2 artikla

Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan yhteisön kalastusaluksilla ja Euroopan unionin vesillä kalastavilla kolmansien maiden aluksilla pidettyihin kalastustuotteisiin tai näiden alusten purkamiin taikka jälleenlaivaamiin kalastustuotteisiin.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)	”yhteisön kalastusaluksella” jonkin jäsenvaltion lipun alla purjehtivaa ja yhteisössä rekisteröityä kalastusalusta;

b)	”kalalla” mitä tahansa meren eliötä, johon sovelletaan saalisrajoituksia;

c)	”jalostusasteella” muotoa, johon kala jalostetaan, kun se on aluksella ja ennen sen purkamista aluksesta liitteessä I kuvatulla tavalla;

d)	”kollektiivisella jalostusasteella” jalostusasetta, joka koostuu samasta kalasta saadusta kahdesta tai useammasta osasta;

e)	”suurimmalla sallitulla saaliilla” (TAC) määrää, joka voidaan pyytää ja purkaa kustakin kannasta vuosittain;

f)	”kiintiöllä” yhteisölle tai jäsenvaltioille myönnettyä osuutta TACista;

g)	”käsittelytavalla” tapaa, jolla kala on säilötty (tuore ja tuoresuolattu).

4 artikla

Yleiset periaatteet

1. Liitteissä II ja III vahvistettuja yhteisön muuntokertoimia sovelletaan muunnettaessa kalojen jalostettua painoa elopainoksi.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, alueellisia muuntokertoimia sovelletaan silloin, kun alueelliset kalastusjärjestöt, joiden sopimuspuolena tai yhteistyötä tekevänä muuna kuin sopimuspuolena Euroopan yhteisö on, tai alueet taikka rannikkoalueet, joiden kanssa Euroopan yhteisöllä on sopimus kalastaa kolmannen maan vesillä, ovat määritelleet tällaisia kertoimia.

3. Jollei tietylle lajille ole olemassa yhteisön tai alueellista muuntokerrointa ja jalostusastetta, sovelletaan lippujäsenvaltion vahvistamaa muuntokerrointa.

5 artikla

Laskentamenetelmä

1. Kalan elopaino saadaan kertomalla kalan jalostettu paino kutakin lajia ja jalostusastetta koskevilla, 4 artiklassa tarkoitetuilla muuntokertoimilla.

2. Kun kyseessä ovat kollektiiviset jalostusasteet, käytetään ainoastaan yhtä, kollektiivisen jalostusasteen jotakin osaa vastaavaa muuntokerrointa.

6 artikla

Aluksen päällikkö ja muuntokertoimien käyttö

1. Yhteisön kalastusalusten päälliköiden on käytettävä 4 artiklassa tarkoitettuja muuntokertoimia asetuksen (ETY) N:o 2847/92 6 artiklassa tarkoitetussa kalastuspäiväkirjassa, kun päälliköt

a)	arvioivat kalastusaluksella olevien määrien elopainon ja

b)	laskevat määrien elopainon purkamisen yhteydessä.

2. Kun kalastusaluksen päällikkö katsoo, että asetuksen (ETY) N:o 2847/93 8 artiklassa tarkoitetussa purkamisilmoituksessa tai asetuksen (ETY) N:o 2807/83 2 artiklassa tarkoitetussa jälleenlaivausilmoituksessa on tarpeen käyttää jalostusasteen koodia ”OTH” (muu), päällikön on kuvattava tarkasti, mihin jalostusaste ”muu” viittaa.

7 artikla

Jäsenvaltioiden viranomaiset ja yhteisön muuntokertoimien käyttö

Jäsenvaltioiden viranomaisten on käytettävä 4 artiklassa tarkoitettuja yhteisön muuntokertoimia laskiessaan purettujen saaliiden elopainoa kiintiön käytön seuraamisen yhteydessä.

8 artikla

Asetuksen (ETY) N:o 2807/83 muutokset

Korvataan asetuksen (ETY) N:o 2807/83 1 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4. Liitteessä VI vahvistettuja koodeja ja kalalajien kolmikirjaimisia FAO-koodeja on käytettävä merkittäessä käytetyt pyydykset ja saalislajit kalastuspäiväkirjaan asianomaisten otsikoiden alle.”

9 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2010.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä toukokuuta 2009.

Komission puolesta

Joe BORG

Komission jäsen

(1) EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1.

(2) EYVL L 276, 10.10.1983, s. 1.

LIITE I

JALOSTUSASTEEN 3-KIRJAIMISET KOODIT

3-kirjaiminen jalostusasteen koodi	Jalostusaste	Kuvaus
FIL	Fileet	Pää, sisälmykset, ruodot ja evät poistettu. Kustakin kalasta saadaan kaksi fileetä, jotka eivät ole kiinni toisissaan.
FIS	Nyljetyt fileet	Pää, sisälmykset, ruodot, evät ja nahka poistettu. Kustakin kalasta saadaan kaksi fileetä, jotka eivät ole kiinni toisissaan.
GHT	Peratut, pää ja pyrstö poistettu	Sisälmykset, pää ja pyrstö poistettu
GUG	Peratut, ilman kiduksia	Sisälmykset ja kidukset poistettu
GUH	Peratut, pää poistettu	Sisälmykset ja pää poistettu
GUL	Peratut, maksa jätetty	Sisälmykset poistettu maksaa lukuun ottamatta
GUS	Peratut, pää poistettu ja nyljetty	Sisälmykset, pää ja nahka poistettu
GUT	Peratut	Kaikki sisälmykset poistettu
HEA	Pää poistettu	Pää poistettu
LVR	Maksa	Ainoastaan maksa. Kun on kyse kollektiivisesta jalostusasteesta, käytetään koodia LVR-C.
OTH	Muu	Kaikki muut jalostusasteet
ROE	Mäti ja maiti	Ainoastaan mäti ja maiti. Kun on kyse kollektiivisesta jalostusasteesta, käytetään koodia ROE-C.
SGT	Peratut, suolattu	Sisälmykset poistettu ja kala suolattu
TAL	Pyrstö	Ainoastaan pyrstöt
TNG	Kieli	Ainoastaan kieli. Kun on kyse kollektiivisesta jalostusasteesta, käytetään koodia TNG-C.
WHL	Kokonaisena	Ei jalostettu
WNG	Siivet	Ainoastaan siivet

LIITE II

TUORETTA KALAA KOSKEVAT YHTEISÖN MUUNTOKERTOIMET

Laji: Valkotonnikala

Thunnus alalunga

ALB

WHL

1,00

GUT

1,11

Laji: Limapäät

Beryx spp.

ALF

WHL

1,00

Laji: Sardelli

Engraulis encrasicholus

ANE

WHL

1,00

Laji: Merikrotit Lophiidae	ANF
WHL	1,00
GUT	1,22
GUH	3,00
TAL	3,00

Laji: Makrillijääkala

Champsocephalus gunnari

ANI

WHL

1,00

Laji: Kultakuore

Argentina silus

ARU

WHL

1,00

Laji: Isosilmätonnikala Thunnus obesus	BET
WHL	1,00
GUT	1,10
GUH	1,29

Laji: Tylppäpyrstömolva

Molva dypterygia

BLI

WHL

1,00

GUT

1,17

Laji: Silokampela

Scophthalmus rhombus

BLL

WHL

1,00

GUT

1,09

Laji: Mustahuotrakala Aphanopus carbo	BSF
WHL	1,00
GUT	1,24
HEA	1,40

Laji: Sinimarliini

Makaira nigricans

BUM

WHL

1,00

Laji: Villakuore

Mallotus villosus

CAP

WHL

1,00

Laji: Turska Gadus morhua	COD
WHL	1,00
GUT	1,17
GUH	1,70
HEA	1,38
FIL	2,60
FIS	2,60

Laji: Hietakampela Limanda limanda	DAB
WHL	1,00
GUT	1,11
GUH	1,39

Laji: Piikkihai Squalus acanthias	DGS
WHL	1,00
GUT	1,35
GUS	2,52

Laji: Kampela Platichthys flesus	FLE
WHL	1,00
GUT	1,08
GUS	1,39

Laji: Suomuturska Phycis blennoides	GFB
WHL	1,00
GUT	1,11
GUH	1,40

Laji: Grönlanninpallas

Reinhardtius hippoglossoides

GHL

WHL

1,00

GUT

1,08

Laji: Kolja Melanogrammus aeglefinus	HAD
WHL	1,00
GUT	1,17
GUH	1,46

Laji: Ruijanpallas

Hippoglossus hippoglossus

HAL

WHL

1,00

Laji: Silli ja silakka Clupea harengus	HER
WHL	1,00
GUT	1,12
GUH	1,19

Laji: Kummeliturska Merluccius merluccius	HKE
WHL	1,00
GUT	1,11
GUH	1,40

Laji: Oliiviturska

Urophycis tenuis

HKW

WHL

1,00

Laji: Piikkimakrillit

Trachurus spp.

JAX

WHL

1,00

GUT

1,08

Laji: Krilli

Euphausia superba

KRI

WHL

1,00

Laji: Pikkupääkampela

Microstomus kitt

LEM

WHL

1,00

GUT

1,05

Laji: Lasikampelat Lepidorhombus spp.	LEZ
WHL	1,00
GUT	1,06
FIL	2,50

Laji: Sarvijääkala

Channichthys rhinoceratus

LIC

WHL

1,00

Laji: Molva Molva molva	LIN
WHL	1,00
GUT	1,14
GUH	1,32
FIL	2,64

Laji: Makrilli

Scomber scombrus

MAC

WHL

1,00

GUT

1,09

Laji: Keisarihummeri

Nephrops norvegicus

NEP

WHL

1,00

TAL

3,00

Laji: Kyhmyjääahven

Notothenia gibberifrons

NOG

WHL

1,00

Laji: Harmaaturska

Trisopterus esmarkii

NOP

WHL

1,00

Laji: Marmorijääahven

Notothenia rossii

NOR

WHL

1,00

Laji: Keltaroussi

Hoplostethus atlanticus

ORY

WHL

1,00

Laji: Lumitaskuravut

Chionoecetes spp.

PCR

WHL

1,00

Laji: Penaeus-suvun katkaravut

Penaeus spp.

PEN

WHL

1,00

Laji: Punakampela Pleuronectes platessa	PLE
WHL	1,00
GUT	1,05
GUH	1,39
FIL	2,40

Laji: Seiti

Pollachius virens

POK

WHL

1,00

GUT

1,19

Laji: Lyyraturska

Pollachius pollachius

POL

WHL

1,00

GUT

1,17

Laji: Pohjankatkarapu

Pandalus borealis

PRA

WHL

1,00

Laji: Punasimput

Sebastes spp.

RED

WHL

1,00

GUT

1,19

Laji: Jäälestikala

Macrourus berglax

RHG

WHL

1,00

Laji: Lestikala Coryphaenoides rupestris	RNG
WHL	1,00
GUT	1,11
GUH	1,92
GHT	3,20

Laji: Tuulenkalat

Ammodytes spp.

SAN

WHL

1,00

Laji: Pilkkupagelli

Pagellus bogaraveo

SBR

WHL

1,00

GUT

1,11

Laji: Okalattahai

Deania histricosa

SDH

WHL

1,00

Laji: Nokkalattahai

Deania profundorum

SDU

WHL

1,00

Laji: Tummajääkala

Pseudochaenichthys georgianus

SGI

WHL

1,00

Laji: Meriantura

Solea solea

SOL

WHL

1,00

GUT

1,04

Laji: Kilohaili

Sprattus sprattus

SPR

WHL

1,00

Laji: Lyhyteväkalmari

Illex illecebrosus

SQI

WHL

1,00

Laji: Kalmari

Martialia hyadesi

SQS

WHL

1,00

Laji: Rauskut Rajidae	SRX
WHL	1,00
GUT	1,13
WNG	2,09

Laji: Miekkakala Xiphias gladius	SWO
WHL	1,00
GUT	1,11
GUH	1,31

Laji: Hammaskala

Dissostichus eleginoides

TOP

WHL

1,00

Laji: Piikkikampela

Psetta maxima

TUR

WHL

1,00

GUT

1,09

Laji: Keila

Brosme brosme

USK

WHL

1,00

GUT

1,14

Laji: Mustakitaturska

Micromesistius poutassou

WHB

WHL

1,00

GUT

1,15

Laji: Valkoturska

Merlangius merlangus

WHG

WHL

1,00

GUT

1,18

Laji: Valkomarliini

Tetrapturus albidus

WHM

WHL

1,00

Laji: Mustaeväkampela

Glyptocephalus cynoglossus

WIT

WHL

1,00

GUT

1,06

Laji: Ruostekampela

Limanda ferruginea

YEL

WHL

1,00

LIITE III

TUORETTA SUOLATTUA KALAA KOSKEVAT YHTEISÖN MUUNTOKERTOIMET

Laji: Molva

Molva molva

LIN

SGT

2,80

19.5.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 123/86

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 11 päivänä toukokuuta 2009,

uuden jäsenen nimittämisestä eroavan jäsenen tilalle Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen johtokuntaan

(2009/388/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen perustamisesta 10 päivänä helmikuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 337/75 ja erityisesti sen 4 artiklan (1),

ottaa huomioon LATVIAN hallituksen nimitykset,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto nimitti 18 päivänä syyskuuta 2006 tekemällään päätöksellä (2) Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen johtokunnan jäsenet 18 päivänä syyskuuta 2006 alkavaksi ja 17 päivänä syyskuuta 2009 päättyväksi toimikaudeksi.

(2)	Kehittämiskeskuksen johtokunnan jäsenen paikka hallitusten edustajien ryhmässä on vapautunut Gunars KRUSTSin erottua.

(3)	Latvian jäsen keskuksen johtokuntaan olisi nimitettävä jäljellä olevaksi toimikaudeksi, joka päättyy 17 päivänä syyskuuta 2009.

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

Ainoa artikla

Nimitetään seuraava henkilö Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen johtokunnan jäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 17 päivään syyskuuta 2009:

HALLITUKSEN EDUSTAJA

LATVIA

Jānis GAIGALS.

Tehty Brysselissä 11 päivänä toukokuuta 2009.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. KOPICOVÁ

(1) EYVL L 39, 13.2.1975, s. 1.

(2) EUVL C 240, 5.10.2006, s. 1.

19.5.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 123/87

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 16 päivänä heinäkuuta 2008,

valtiontuesta C 25/2000 (ex N 149/99), jota Italia aikoo myöntää teräsalan yritykselle Lucchini Siderurgica SpA

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 3515)

(Ainoastaan italiankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2009/389/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa (1) ja ottaa huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

1. MENETTELY

(1)	Komissio teki 21 päivänä joulukuuta 2000 lopullisen kielteisen päätöksen asiassa C 25/2000 – Lucchini (ex N 145/99) ympäristönsuojeluun tarkoitetusta valtiontuesta, jota Italia aikoi myöntää teräsalan yritykselle Lucchini SpA, jäljempänä ’Lucchini’ (2).

(2)

Tuensaaja haki päätökseen muutosta Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelta. Tuomioistuin kumosi 19 päivänä syyskuuta 2006 antamallaan tuomiolla komission päätöksen, jossa se oli todennut koksaamoinvestointeihin myönnetyt 2,7 miljardin Italian liiran (1,396 miljoonaa euroa) tuet ja vesi- ja viemärijärjestelmään suuntautuviin investointeihin myönnetyt 1,38 miljardin liiran (713 550 euroa) tuet yhteismarkkinoille soveltumattomiksi. Sen sijaan tuomioistuin vahvisti komission päätöksen terästehtaan, masuunin ja savukaasujen keräysjärjestelmän osalta (3).

(3)

Komissio pyysi Italialta 9 päivänä elokuuta 2007 tietoja, jotka toimitettiin kirjeitse 5 päivänä syyskuuta 2007. Lisätietoja hankittiin käymällä Piombinon tuotantolaitoksessa Toscanassa 10 päivänä syyskuuta 2007 (4). Viimeiseen, 3 päivänä lokakuuta 2007 lähetettyyn tietopyyntöön Italia vastasi 7 päivänä marraskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä.

2. KUVAUS

2.1 Yritys ja tuotantolaitokset

(4)	Lucchinin terästehdas sijaitsee Piombinossa Toscanassa Välimeren rannalla. Koska tehdas sijaitsee taajama-alueella muutaman sadan metrin päässä uimarannasta ja kalavesistä, väestö on valmis hyväksymään tehtaan vain, jos sen ympäristövaikutukset otetaan asianmukaisesti huomioon.

(5)

Koksaamossa valmistetaan hiilestä 1 240–1 250 °C:n lämpötilassa koksia, jota käytetään valuraudan valmistukseen. Koksiuunisto muodostuu vierekkäisistä uuneista, jotka ovat kapeita, korkeita ja syviä. Uunien välissä on tiiliseinäinen palamiskammio, jossa poltetaan kaasua uunien lämmittämiseksi. Hiili syötetään uuneihin ylhäältä päin. Kun uuni tyhjennetään koksista, molemmilla sivuilla olevat ovet avataan ja koksi työnnetään ulos koneella.

(6)	Koksaus kestää noin 24 tuntia. Prosessin nopeuttaminen ennen koksin valmistusta tai sen aikana ei nopeuttaisi valmistusta kokonaisuudessaan eikä lisäisi tietyllä aikavälillä valmistuvaa koksin määrää.

(7)

Ilmoitettujen investointien kohteena oleva uunisto on rakennettu vuonna 1971. Tuolloin Piombinon Lucchinilla oli kolme koksiuunistoa, joissa oli uuneja 27, 43 ja 45. Koksin valmistus keskeytettiin marraskuussa 1992 siihen asti, kunnes hallinnollinen päätös tulevasta koksin valmistuksesta tuotantolaitoksessa tehtäisiin. Marraskuussa 1993 koksin valmistusta päätettiin jatkaa ja uunisto otettiin uudelleen käyttöön.

(8)	Niiden kuukausien aikana, jolloin tuotanto oli keskeytynyt, koksiuunit tyhjennettiin huolellisesti ja jäähdytettiin 900–950 °C:n lämpötilaan. Italian mukaan laitteistot kärsivät väistämättä vahinkoa, vaikka tuotantoseisokkia valvottiin tarkasti.

(9)

Päätös investoida koksaamon kunnostamiseen tehtiin vuonna 1996. Koska kyseinen uunisto oli suhteellisen hyvälaatuinen ja edelleen suhteellisen hyvässä kunnossa, päätettiin, että se voisi asianmukaisin parannustoimenpitein jatkaa toiminnassa vielä kymmenen vuotta. Investoinnit alkoivat vuonna 1998. Toiset kaksi uunistoa suljettiin ja ne oli tarkoitus poistaa käytöstä.

(10)	Kyseessä on suljettu järjestelmä, jossa vettä käytetään jäähdyttämään epäsuorasti tuotantolaitoksen laitteita. Vesi ei joudu suoraan kosketukseen laitteiden kanssa, eikä sen kemiallinen koostumus muutu.

(11)

Vesi (esim. merivesi tai pohjavesi) lasketaan käytön jälkeen takaisin samaan lähteeseen, josta se on otettu. Lucchinin tehtaalle Välimeri on merkittävä jäähdytysveden lähde. Vesi pumpataan merestä, käytetään laitteiden jäähdyttämiseen ja lasketaan takaisin mereen lämpimämpänä. Tämä on meren kasviston ja eläimistön kannalta ongelma, vaikka lämpötila jää alle korkeimman sallitun lämpötilan, joka on 35 °C.

2.2 Tukitoimenpiteet

(12)	Suurin osa arvioitavana olevista toimenpiteistä koskee koksaamon eri tuotantovaiheita. Yksittäiset toimenpiteet kuvataan tarkemmin jäljempänä esitettävässä arvioinnissa. Investointien kokonaismäärä oli 38,45 miljardia liiraa (noin 19,2 miljoonaa euroa).

(13)

Vesi- ja viemärijärjestelmää koskevien investointien tarkoituksena oli, että osa merivedestä voitaisiin korvata kunnallisen vedenpuhdistamon vedellä. Vaikka toimenpide ei sinänsä vaikuta veden lämpötilan nousuun, takaisin mereen laskettavan lämmitetyn veden määrä kuitenkin vähenee huomattavasti. Vesi- ja viemärijärjestelmää koskevien investointien kokonaismäärä oli 19,7 miljardia liiraa (noin 9,85 miljoonaa euroa).

3. ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO

(14)	Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen keskeinen päätelmä oli, että komission päätös oli kumottujen osien osalta riittämättömästi perusteltu (5).

(15)

Tuomioistuin totesi (6), että terästeollisuuden alan ympäristötukia koskevat ehdot on esitetty tuolloin voimassa olleiden kuudensien terästukisääntöjen (7) liitteessä sekä ympäristönsuojeluun myönnettävää valtiontukea koskevissa yhteisön suuntaviivoissa (8), jäljempänä ’suuntaviivat’. Tämän asian kannalta merkitykselliset säännökset on annettu suuntaviivojen 3.2.1 ja 3.2.3.B kohdassa, sellaisina kuin ne täsmennetään ja mukautetaan EHTYn terästeollisuuteen tukisäännöstön liitteen toisessa osassa.

(16)

Suuntaviivojen 3.2.1 kohdan mukaan ”[…] tuki, jonka väitetään olevan ympäristönsuojelutukea mutta joka todellisuudessa on yleistä investointitukea, ei kuulu näiden suuntaviivojen soveltamisalaan […]”. Kohdassa toistetaan terästukisääntöjen liitteessä esitetty periaate, jonka mukaan komissio asettaa kaikelle ympäristösuojeluun myönnettävälle valtiontuelle tarvittaessa tiukkoja ehtoja ja suojatoimenpiteitä sen estämiseksi, että yleistä investointitukea myönnettäisiin ympäristönsuojelun nimissä uusiin tehdaslaitoksiin tai laitteisiin. Tällaisissa tapauksissa arvioinnissa selvitetään ensin, olisiko kyseinen toimenpide toteutettu joka tapauksessa. Jos jäsenvaltio pystyy osoittamaan, että toimenpiteellä pyritään suojelemaan ympäristöä, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen mukaan myönteinen vaikutus tuotantoon ei automaattisesti tarkoita, että toimenpide olisi tukikelpoinen. Tällaisissa tapauksissa tuotantokustannusten alentumisesta saatavat edut vähennetään (9).

(17)

Terästukisäännöissä täsmennetään, että investoinnit, jotka olisivat olleet joka tapauksessa tarpeellisia ”taloudellisista syistä tai laitoksen iän perusteella”, eivät ole tukikelpoisia. ”Jotta uusi investointi voisi oikeuttaa tukeen, on olemassa olevan laitoksen jäljellä olevan käyttöajan oltava merkittävä (vähintään 25 prosenttia)” (10). Tarkasteltavana olevassa tapauksessa tuomioistuin totesi, että komissio ei ole perustellut riittävästi päätöstä olla ottamatta huomioon Italian viranomaisten esittämää asiantuntijalausuntoa, jonka mukaan kyseisten laitteistojen käyttöajasta oli jäljellä vähintään 25 prosenttia (11). Toisaalta tuomioistuin on todennut, että investoinnit, jotka on toteutettava teknisistä/tuotannollisista syistä, toteutettaisiin joka tapauksessa (12).

(18)

Komissio ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin totesivat, että Lucchinin Piombinon tuotantolaitos täytti pakolliset normit ennen investointeja. Suuntaviivojen 3.2.3.B kohta koskee tukia, jotka on tarkoitettu kannustamaan yrityksiä menemään ”pidemmälle kuin niiltä voimassa olevissa pakollisissa normeissa edellytetään”. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin totesi, että koksaamoinvestoinnit menivät pidemmälle kuin ympäristönsuojelunormeissa edellytetään: kaksi erikseen ilmoitettua hanketta olisi voitu esittää yhtenä hankkeena (13). Komissio ei ollut riittävästi perustellut, miksi se ei ottanut Italian toimittamia selvityksiä huomioon.

(19)

Tämän säännöksen soveltaminen edellyttää, että investoija osoittaa, että ”tehtiin selvä päätös korkeammista normeista […] toisin sanoen, että oli olemassa kustannuksiltaan halvempi ratkaisu, joka olisi täyttänyt uuden ympäristönormin” (14). Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on todennut, että Italian toimittamien asiakirjojen ja todisteiden perusteella komissio ei ole pystynyt osoittamaan, että vanhat ympäristönsuojelulaitteet eivät olisi toimineet (15).

4. ARVIOINTI

(20)

Tuessa, jota Italia aikoo myöntää terästehtaan investointeihin, on kyse julkisista varoista. Tuki antaa Lucchinille valikoivaa etua, ja se uhkaa vääristää kilpailua ja vahingoittaa jäsenvaltioiden välistä kauppaa. Tuki on näin ollen EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(21)	Komissio on arvioinut kaksi investointiryhmää uudelleen ja analysoinut kunkin toimenpiteen erikseen erityisesti siltä osin, olisiko ne toteutettu joka tapauksessa joko taloudellisista syistä tai laitteistojen iän vuoksi.

4.1 Koksaamo

4.1.1 Koksaamoon liittyvät ympäristöongelmat

(22)

Komissio on käyttänyt koksaamoa koskevien investointitoimenpiteiden luokittelussa ohjeena komission viiteasiakirjaa parhaasta raudan ja teräksen valmistuksessa käytettävissä olevasta tekniikasta (Best available techniques, BAT) joulukuulta 2001 (16). Asiakirjan mukaan koksaamojen päästöt ilmaan ovat erityisen vakava ongelma. Monet päästöt ovat hajapäästöjä eri lähteistä, kuten vuotavista uunien kansista, ovista, tasoitusluukuista tai nousuputkista, tai ne ovat peräisin tietyistä toiminnoista, kuten hiilen panostuksesta, koksin työnnöstä ja sammutuksesta. Hajapäästöjä aiheuttavat myös koksaamon kaasunkäsittelylaitokset. Merkittävin päästöjen lähde ovat palamisjärjestelmästä tulevat savukaasut. Näistä syistä suurin osa tekniikasta, joka on otettava huomioon määritettäessä, mikä on paras käytettävissä oleva tekniikka, liittyy ilmaan vapautuvien päästöjen vähentämiseen. Keskeisiin tekijöihin kuuluu koksiuunien moitteeton ja keskeytymätön toiminta sekä niiden huolto. Lisäksi rikin poistaminen koksauskaasuista on erittäin tärkeää, jotta SO2-päästöt voidaan minimoida, ei ainoastaan koksaamoissa vaan myös muissa laitoksissa, joissa koksauskaasua käytetään polttoaineena.

4.1.2 Tukikelpoiset toimenpiteet

(23)

Komissio totesi arvioinnissaan Italian osoittaneen, että kokonaismäärältään 29,93 miljardin liiran investoinnit oli aidosti tarkoitettu ympäristönsuojeluun. Komissio katsoo, että Italia on näiden toimenpiteiden osalta osoittanut tehneensä selvän päätöksen korkeammasta ympäristönsuojelun tasosta. Kunkin investointien kohteena olevan tehtaan osan käyttöajasta täytyy olla jäljellä vähintään 25 prosenttia. Italian tätä koskeva ilmoitus sai vahvistuksen komission tekemässä arvioinnissa. Lisäksi oletetaan, että halvempaa ratkaisua ei ole, lukuun ottamatta vanhojen rakenteiden käyttöä, sillä seuraavassa kuvatuissa investoinneissa on kyse yksinomaan ympäristötoimenpiteistä.

(24)	Toimenpiteistä kerrotaan tarkemmin seuraavissa kohdissa.

(25)

Lucchini suunnitteli investoivansa 3 miljardia Italian liiraa (noin 1,5 miljoonaa euroa) uuteen kuljetushihnaan. Avoin kuljetushihna, jolla hiiltä kuljetettiin satamasta koksaamoon, oli merkittävä hiukkaspäästöjen lähde. Siksi Lucchini päätti korvata kuljetushihnan uudella ympäristöystävällisellä kuljetushihnalla, joka kulkee putkessa.

(26)	Lisätoimenpiteenä hiukkaspäästöjen vähentämiseksi Lucchini otti käyttöön vielä kastelulaitteiston. Investointisumma oli 269 miljoonaa liiraa (noin 135 000 euroa).

(27)	Kastelun seurauksena hiili saattaa paakkuuntua ja muuttua koostumukseltaan sellaiseksi, että sitä ei voi syöttää uuniin. Tämän välttämiseksi hiilen varastointitorneihin asennettiin tuuletuslaitteet. Investointisumma oli 295 miljoonaa liiraa (noin 150 000 euroa).

(28)	Toimenpiteet eivät vaikuttaneet koksaamon tai terästehtaan toimintaan.

(29)	Lucchini suunnitteli investoivansa yhteensä 14,3 miljardia liiraa (noin 5,9 miljoonaa euroa) toimenpiteisiin, joilla vähennetään uuneja täytettäessä syntyviä päästöjä.

(30)

Uunit täytettiin panostusvaunuista, jotka kulkevat uuniston yläpuolella. Hiili siirrettiin varastointitornista panostusvaunuun, joka on tätä varten sijoitettu tornin alapuolelle. Panostusvaunu kuljetti hiilisekoituksen koksiuuniryhmän yläpuolella kulkevaa raidetta pitkin ja syötti sen uuneihin niiden päällä olevista luukuista.

(31)

Ennen investointia hiili kaadettiin uuneihin ilman lisäsuojia, jolloin aiheutui huomattavat kaasupäästöt. Investoinnilla pyrittiin liittämään syöttösiilo ja uunin yläosa saumattomasti toisiinsa, jotta syöttöprosessissa ei vapautuisi päästöjä. Investointi koostui kolmesta osasta: 1) panostusvaunujen korvaaminen uusilla, 5 miljardia Italian liiraa (noin 2,5 miljoonaa euroa); 2) uuninsuiden vaihtaminen ja uunien yläosan tasoittaminen (tai koko uunien yläosan rakentaminen uudestaan), 7,7 miljardia liiraa (noin 3,3 miljoonaa euroa); 3) raiteiden korvaaminen uusilla, 1,5 miljardia liiraa (noin 750 000 euroa).

(32)

Komissio on tarkistanut erityisesti, että kahteen ensimmäiseen toimenpiteeseen liittyvät suuret kustannukset ovat perusteltuja. Panostusvaunujen vaihtaminen osoittautui välttämättömäksi, koska uudet parempilaatuiset syöttösiilot ovat korkeampia kuin yksinkertaisemmat alkuperäiset. Jos uusia syöttösiiloja olisi käytetty nykyisten panostusvaunujen kanssa, panostusvaunut eivät olisi mahtuneet varastointitornien alle. Uunien yläosan vaihtamiseen tehtävien investointien suuruus johtuu käytetystä tulenkestävästä erikoismateriaalista.

(33)	Toimenpiteet eivät vaikuta tuotantotasoon.

(34)

Uunien ovista tulevien päästöjen minimoimiseksi toteutettiin yhteensä 5 miljardin liiran (noin 2,13 miljoonaa euroa) toimenpiteet. Vanhat ovet eivät sulkeutuneet ilmatiiviisti, mikä aiheutti kaasupäästöjä. Lisäksi niiden sulkeutumista esti syötön yhteydessä syntyvät tervajäänteet ovissa ja ovien kehyksissä. Yksinkertaisia ja jäykkiä ovia ei ollut mahdollista kunnostaa riittävästi, joten kaikki 54 ovea oli vaihdettava. Tämä maksoi 2,5 miljardia liiraa (noin 1,12 miljoonaa euroa).

(35)

Ovet ja niiden kehykset oli puhdistettava säännöllisesti, jotta tervajäänteet eivät sekoittuisi muihin vaarallisiin aineisiin, kuten fosforiin ja rikkiin. Alun perin puhdistus tehtiin käsin kerran viikossa. Puhdistuksen automatisointi, joka maksoi 2,1 miljardia liiraa (noin 1 miljoona euroa), antoi Lucchinille mahdollisuuden suorittaa puhdistus aina täytön jälkeen eli päivittäin entisen viikoittaisen puhdistuksen sijaan. Tällä tavoin voitiin entisestään vähentää yleistä ympäristökuormitusta ja parantaa uunien ovien sulkeutumista.

(36)

Koska uudet ovet painoivat 1,5 tonnia enemmän kuin vanhat, työntekijöiden olisi ollut liian vaarallista käyttää ovia yhdessä vanhan kuljetushihnajärjestelmän kanssa. Työntekijöiden turvallisuuden lisäämiseksi asennettiin toinen mekanismi, joka maksoi noin 356 miljoonaa liiraa (noin 175 000 euroa). Toimenpiteellä ei sinällään pyritty ympäristönsuojeluun, mutta koska se oli tarpeen uusien porttien asentamisen vuoksi, komissio pitää mekanismia täydentävänä investointina, joka oli ympäristönsuojelutoimenpiteen vuoksi välttämätön. Komissio katsoo näiden kahden toimenpiteen kuuluvan samaan pakettiin.

(37)	Toimenpiteet kokonaisuudessaan eivät vaikuta tuotantoprosessiin.

(38)

Lucchini investoi miljardi liiraa (noin 500 000 euroa) kaasujen talteenottolaitoksen uudistamiseen. Uudella laitoksella pyrittiin säätelemään kaasun talteenottomekanismin nopeutta. Paine vaihtelee putkien sisällä, ja kun se nousee liian korkeaksi, venttiilit aukeavat ja ilmaan vapautuu sen verran kaasua kuin on tarpeen. Investoinnin tavoitteena oli säännöllistää kaasuvirtausta ja vähentää näin venttiilien aukeamiskertoja.

(39)

Lisäksi tärkein koontiputki, nousuputket ja imujärjestelmään yhdistyvät putket vaihdettiin kokonaan 1,5 miljardin liiran (noin 750 000 euron) investointisuunnitelman puitteissa. Vanha järjestelmä toimi höyryllä ja liitosputkissa oli vuotokohtia, joista kaasua vapautui ilmaan, eikä nousuputkissa ollut hydraulisia venttiilejä. Uusi järjestelmä perustui jäähdyttämiseen ammoniakilla korkeassa paineessa, mikä jäähtymisen lisäksi vähensi kaasujen epäpuhtauksia.

(40)

Toisen investoinnin yhteydessä uudistettiin kaasunkäsittelylaitos. Lähinnä oli kyse siitä, että syöttölinjat vaihdettiin ja asennettiin uusi naftaleenin poistolaitos ja tietotekniikkaan perustuva kaasunpuhdistuslaitoksen ohjausjärjestelmä. Investointisumma oli 1,5 miljardia liiraa (noin 750 000 euroa).

(41)	Kaasun haihtuvien yhdisteiden suodattamiseen tarkoitettu elektrostaattinen järjestelmä uusittiin kokonaan tervan suodattamisen tehostamiseksi. Alustava investointisumma oli 1,5 miljardia liiraa (noin 750 000 euroa).

(42)	Koksauksen aikana syntyvä terva säilytetään 70 °C:een lämpötilassa. Kylmästä tervasta haihtuu karsinogeenisiä kaasuja. Lucchini päätti investoida 1,427 miljardia liiraa (noin 0,7 miljoonaa euroa) karsinogeenisten kaasupäästöjen keräämis- ja polttolaitokseen. Investointi ei vaikuta tuotantoon.

(43)	Talteenotettavien ja myytävien kemiallisten aineiden määrä ja arvo nousee hieman kaasunpuhdistusjärjestelmään tehtyjen investointien ansiosta. Uuden laitoksen edellyttämä jatkuva valvonta sen sijaan lisää kustannuksia. Siksi ei synny tuotantoon liittyviä etuja, jotka pitäisi vähentää.

(44)	Ilmaan joutuvien SO2-päästöjen kontrollointi edellytti päästöjen mittaamisjärjestelmän asentamista. Investointi toteutettiin pelkästään ympäristösyistä, ja sen kustannukset olivat 138 miljoonaa liiraa (noin 70 000 euroa). Toimenpide ei vaikuta tuotantoon.

4.1.3. Toimenpiteet, jotka olisi toteutettu joka tapauksessa

(45)	Komissio katsoo, että jäljempänä kuvatut toimenpiteet olisi toteutettu joka tapauksessa, eikä niitä siksi voida pitää ympäristötukina. Kyseisiä 8,52 miljardin liiran investointeja ei siksi voida hyväksyä ympäristönsuojelutueksi, koska niillä ei ole minkäänlaista kannustavaa vaikutusta.

(46)

Lucchini päätti investoida 4,241 miljardia liiraa (noin 2,1 miljoonaa euroa) koksauskammioiden korjaamiseen tiivistämällä ne tai vaihtamalla tiilet osittain tai kokonaan. Komissio katsoo, että investointi tehtiin tuotannollisista syistä. Ensinnäkin komissio toteaa, että uunisto ei ole osa ”ympäristönsuojelulaitteita” vaan itsenäinen laitteisto.

(47)	Toiseksi tiilien korjaaminen tiivistämällä on koksausuuniston tavanomainen huoltotoimenpide.

(48)

Lisäksi Italia on ilmoittanut komissiolle, että uuniston toiminnan keskeyttäminen vuosina 1992–1993 nopeutti laitoksen rappeutumista ja lyhensi sen käyttöikää. Kun yritys päätti vuonna 1999 uudistaa uuniston, tarkoituksena oli taata sen toiminta vielä vähintään kymmenen vuotta. Jos tiilet oli välttämättä vaihdettava sen sijaan että ne olisi tiivistetty, on oletettava, että muurien rappeutuminen oli edennyt jo pitkälle. Jos uunin kammion muurit olivat huonossa kunnossa, oli vaarana esimerkiksi, että ne kallistuisivat sisäänpäin ja että koksinulostyöntökone ei enää mahtuisi työntämään koksia ulos. Tällaisessa tapauksessa kammiota ei olisi enää voitu käyttää. Kallistuminen olisi horjuttanut myös uunin yläosaa.

(49)	Italian mukaan tiiliä koskevilla toimenpiteillä oli ympäristötavoitteet. Kun kaasu siirtyy koksikammiosta palamiskammioon, palamiskaasun koostumus muuttuu ja piipuista tulee mustaa savua.

(50)

Komissio hyväksyy Italian selvitykset koksauskammion ja palamiskammion hermeettisen sulkemisen välttämättömyydestä, mutta katsoo, että selvityksistä ei käy ilmi, että investoija olisi tehnyt selvän päätöksen korkeammasta ympäristönsuojelun tasosta. Sen sijaan komissio katsoo, että investoinnit olisi toteutettu edellä esitetyistä syistä joka tapauksessa. Italialle lähetettiin 3 päivänä lokakuuta 2007 kirje, jossa sille annettiin mahdollisuus vastata komission huomautuksiin, mutta se ei ole näin tehnyt. Siksi komissio katsoo, että uunin seinämien tiiliä koskevat toimenpiteet olisi toteutettu taloudellisista syistä joka tapauksessa, jotta koksin valmistus saattoi jatkua laitoksessa.

(51)

Vaikka onkin totta, että sähkökatkot vaikuttavat ympäristöön negatiivisesti, komissio katsoo, että varageneraattori olisi asennettu tuotannollisista syistä joka tapauksessa. Sähkökatkot vaikuttavat negatiivisesti tuotantoon, ja varageneraattori olisi asennettu joka tapauksessa. Investointisumma oli 1,8 miljardia liiraa (noin 0,9 miljoonaa euroa).

(52)

Lucchini maksoi 220 miljoonaa liiraa (noin 110 000 euroa) uusista suodattimista, joita käytetään suodattamaan höyryä, jota vapautuu uunista, kun koksia jäähdytetään. Komission mukaan suodattimet olisi vaihdettu joka tapauksessa, sillä niiden käyttöaika (20 vuotta) oli kulunut loppuun, kuten Italia vahvisti paikalle tehdyn vierailun aikana.

(53)

Hiilen tasoittamisella uunissa on sellaisenaan positiivinen vaikutus ympäristöön. Kyseisessä investoinnissa oli kyse pelkästään siitä, että aiemmin ihmisvoimin tehty työ automatisoitiin. Automatisointi ei käytännössä vaikuta mitenkään päästöihin. Toimenpide olisi toteutettu taloudellisista syistä joka tapauksessa. Ilmoitettu investointisumma oli 1,5 miljardia liiraa (noin 750 000 euroa).

(54)

Putkessa, jota pitkin kaasu johdettiin palamiskammioihin uunin lämmittämiseksi, oli vuotokohtia, joista vapautui kaasua. Putki olisi joka tapauksessa vaihdettu, koska kaasu on hyvin räjähdysherkkää ja vuodot aiheuttivat toiminnalle vakavan riskin. Investointisumma oli 761 miljoonaa liiraa (noin 380 000 euroa).

4.2 Vesi- ja viemäröintijärjestelmä

(55)	Ennen investointia vesi- ja viemäröintijärjestelmä oli voimassa olevien pakollisten kynnysarvojen mukainen.

(56)

Ennen investointia vettä otettiin merestä ja laskettiin sinne takaisin 36 800 000 m3, ja nyt määrä on 26 000 000 m3. Investoinnissa oli lähinnä kyse kunnalliseen vedenpuhdistamoon yhdistyvän koontiputken rakentamisesta ja putkijärjestelmän muuttamisesta niin, että vettä tarvitaan vähemmän. Komissio katsoo, että toimenpiteellä pyrittiin aidosti ympäristönsuojeluun.

(57)

Investoinnin ansiosta pumppauskustannukset alenivat 206 712 euroa vuodessa. Vesi ei kuitenkaan tule vedenpuhdistamolta ilmaiseksi, vaan maksaa 0,15 euroa/m3. Lisäkustannuksia tulee siis 226 200 euroa. Näin ollen uusi järjestelmä maksaa Lucchinille 19 488 euroa enemmän kuin vanha. Siksi ei synny tuotantoon liittyviä etuja, jotka pitäisi vähentää.

5. PÄÄTELMÄT

(58)

Edellä esitetyn perusteella komissio on todennut, että 29,93 miljardin liiran (72 prosenttia koko investointisummasta) koksaamoinvestoinneilla on aito ympäristönsuojelupäämäärä ja ne ovat siksi tuolloin voimassa olleiden ympäristönsuojelulle myönnettyjä valtiontukia koskevien, vuonna 1994 annettujen suuntaviivojen mukaisesti hyväksyttäviä (ks. johdanto-osan 15 kappale) (17). Tuotantoon liittyviä etuja ei ole. Italia on ilmoittanut tuki-intensiteetin olevan 7 prosenttia. Tukimäärää, joka on 2,095 miljardia liiraa (1 081 977,2 euroa), voidaan siksi pitää yhteismarkkinoille soveltuvana.

(59)

Loput, määrältään 8,52 miljardin liiran (noin 4,3 miljoonan euron) koksaamoinvestoinnit olisi komission mielestä toteutettu joka tapauksessa taloudellisista syistä tai laitosten iän vuoksi. Koska aluetuet teräsalan investointeihin eivät ole sallittuja, kyseinen 0,596 miljardin liiran (307 808,31 euron) tuki ei sovellu yhteismarkkinoille.

(60)	Vesi- ja viemäröintijärjestelmää koskevaa toimenpidettä voidaan kokonaisuudessaan pitää aidosti ympäristönsuojeluun tarkoitettuna. Koska tuotantoon liittyviä etuja ei ole, koko 1,379 miljardin liiran (712 184,06 euron) tukisumma voidaan hyväksyä (tuki-intensiteetti 7 prosenttia),

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Valtiontuki, jota Italia aikoo myöntää terästeollisuusyritys Lucchini Siderurgica SpA:lle 1 081 977,2 euroa (2,095 miljardia liiraa) ympäristönsuojeluun tähtääviin koksaamoinvestointeihin ja 712 184,06 euroa (1,379 miljardia liiraa) ympäristönsuojeluun tähtääviin vesi- ja viemäröintijärjestelmäinvestointeihin, soveltuvat yhteismarkkinoille.

2 artikla

Määrältään 307 808,31 euron (0,596 miljardin liiran) valtiontuet, jotka Italia aikoo myöntää terästeollisuusyritys Lucchini Siderurgica SpA:lle muihin kuin 1 artiklassa tarkoitettuihin koksaamoinvestointeihin, eivät sovellu yhteismarkkinoille.

Kyseisiä tukia ei siksi voida panna täytäntöön.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Italian tasavallalle.

Tehty Brysselissä 16 päivänä heinäkuuta 2008.

Komission puolesta

Neelie KROES

Komission jäsen

(1) EUVL C 248, 23.10.2007, s. 25.

(2) EYVL L 163, 20.6.2001, s. 24.

(3) Asia T-166/01, Lucchini v. komissio (Kok. 2006, s. II-2875).

(4) Tuotantolaitoksessa kävi kaksi kilpailun pääosaston virkamiestä sekä yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston terästeollisuusasiantuntija.

(5) Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomion 112 kohta ja sitä seuraavat.

(6) Komission päätös N:o 2496/96/EHTY, tehty 18 päivänä joulukuuta 1996, yhteisön säännöistä valtion tuesta terästeollisuudelle (EYVL L 338, 28.12.1996, s. 42).

(7) EYVL C 72, 10.3.1994, s. 3.

(8) Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomion perusteluosan 59 kohta.

(9) Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomion perusteluosan 92 kohta ja sitä seuraavat.

(10) Idem.

(11) Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomion perusteluosan 103 kohta ja sitä seuraavat.

(12) Tuomioistuin vahvisti komission päätöksen masuunin osalta. Komissio oli päätellyt, että masuunin uudistaminen oli tehnyt alkuperäiset ympäristönsuojelulaitokset tarpeettomiksi niin, että ne olisi täytynyt korvata joka tapauksessa tuotannollisista syistä.

(13) Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomion 107 kohta ja sitä seuraavat.

(14) Terästukisääntöjen liite, toinen osa, a kohta: ”Yritysten päättäessä ylittää merkittävästi pakolliset normit, edellä b kohdan ii alakohdan perusteiden noudattamisen ohella, investoijan on myös osoitettava, että tehtiin selvä päätös korkeammista normeista, minkä vuoksi lisäinvestointi oli tarpeen, toisin sanoen, että oli olemassa kustannuksiltaan halvempi ratkaisu, joka olisi täyttänyt uuden ympäristönormin. Joka tapauksessa korkeampaa tukitasoa [30 prosenttia, kun pakollisten normien täyttämiseen voitiin tuolloin myöntää 15 prosenttia] sovelletaan ainoastaan saavutettuun lisäympäristönsuojeluun”.

(15) Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomion perusteluosan 104 kohta ja sitä seuraavat.

(16) http://www.envir.ee/ippc/docs/iron%20and%20steel.doc

(17) Riippumatta siitä, parantavatko ne parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, kuten nykyisissä ympäristönsuojelutuen suuntaviivoissa edellytetään (EUVL C 82, 1.4.2008, s. 1).

19.5.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 123/94

EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT,

annettu 7 päivänä toukokuuta 2009,

Euroopan laajuisesta automatisoidusta reaaliaikaisesta bruttomaksujärjestelmästä (TARGET2) annettujen suuntaviivojen EKP/2007/2 muuttamisesta

(EKP/2009/9)

(2009/390/EY)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 105 artiklan 2 kohdan ensimmäisen ja neljännen luetelmakohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 3.1, 17, 18 ja 22 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto antoi 26 päivänä huhtikuuta 2007 suuntaviivat EKP/2007/2 Euroopan laajuisesta automatisoidusta reaaliaikaisesta bruttomaksujärjestelmästä (TARGET2) (1); suuntaviivoissa säädetään TARGET2-järjestelmästä, jonka tunnusomainen piirre on yksi yhteinen tekninen laitealusta eli niin kutsuttu ”yhteinen jaettava laitealusta” (Single Shared Platform, SSP).

(2)

Suuntaviivoihin EKP/2007/2 on tarpeen tehdä muutoksia, a) jotta voidaan ottaa huomioon yhteisen jaettavan laitealustan uusi versio sekä määritellä uusi järjestelmien välinen selvitys ja b) jotta pääsy TARGET2-järjestelmään voitaisiin myöntää sellaisille julkisessa omistuksessa oleville luottolaitoksille, jotka ovat toimivaltaisten kansallisten viranomaisten suorittamaa valvontaa vastaavan tarkastusmenettelyn alaisia, ottaen huomioon näiden laitosten erityinen asema yhteisön oikeudessa,

ON ANTANUT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:

1 artikla

Muutetaan suuntaviivojen EKP/2007/2 liitteitä II, III ja IV näiden suuntaviivojen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Voimaantulo

1. Nämä suuntaviivat tulevat voimaan 8 päivänä toukokuuta 2009.

2. Näiden suuntaviivojen 1 artiklaa sovelletaan 11 päivästä toukokuuta 2009.

3 artikla

Osoitus ja täytäntöönpanotoimenpiteet

1. Näitä suuntaviivoja sovelletaan kaikkiin eurojärjestelmän keskuspankkeihin.

2. Euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit ilmoittavat 11 päivään toukokuuta 2009 mennessä EKP:lle toimenpiteet, joita ne aikovat toteuttaa näiden suuntaviivojen noudattamiseksi.

Annettu Frankfurt am Mainissa 7 päivänä toukokuuta 2009.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Jean-Claude TRICHET

(1) EUVL L 237, 8.9.2007, s. 1.

LIITE

Muutetaan suuntaviivojen EKP/2007/2 liitettä II seuraavasti:

Korvataan 1 artiklaan sisältyvä luottolaitoksen määritelmä seuraavasti:

”—

’luottolaitoksella’ (credit institution) joko a) [lisää kansalliset säännökset, joilla pankkidirektiivin 4 artiklan 1 kohdan a alakohta ja tarvittaessa 2 artikla pannaan täytäntöön]n määritelmän mukaista toimivaltaisen viranomaisen valvonnan alaista luottolaitosta; tai b) perustamissopimuksen 101 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua, toimivaltaisen viranomaisen suorittamaa valvontaa vastaavan tarkastusmenettelyn alaista muuta luottolaitosta.”

Muutetaan suuntaviivojen EKP/2007/2 liitettä III seuraavasti:

Korvataan tämän liitteen määritelmäluettelossa oleva luottolaitoksen määritelmä seuraavasti:

”—

’luottolaitoksella’ a) pankkidirektiivin, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä, 2 artiklan ja 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan määritelmän mukaista toimivaltaisen viranomaisen valvonnan alaista luottolaitosta; tai b) perustamissopimuksen 101 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua, toimivaltaisen viranomaisen suorittamaa valvontaa vastaavan tarkastusmenettelyn alaista muuta luottolaitosta.”

Muutetaan suuntaviivojen EKP/2007/2 liitettä IV seuraavasti:

Lisätään 1 kohtaan seuraavat määritelmät:

”—	’järjestelmien välisellä selvityksellä’ reaaliaikaista veloitustoimeksiantojen kirjaamista niin, että maksut toteutetaan selvitysprosessia 6 käyttävän liitännäisjärjestelmän maksupankista toisen selvitysprosessia 6 käyttävän liitännäisjärjestelmän maksupankkiin;

—	’perustieto(hallinta)moduulilla’ yhteisen jaettavan laitealustan moduulia, johon perustietoja kootaan ja tallennetaan.”

Lisätään 3 kohtaan 7 alakohta seuraavasti:

”7)

Liitännäisjärjestelmien keskuspankit varmistavat, että liitännäisjärjestelmät, joiden kanssa niillä on kahdenvälisiä järjestelyjä, ilmoittavat sen liitännäisjärjestelmän nimen ja pankkitunnuksen, jonka kanssa ne aikovat toteuttaa järjestelmien välistä selvitystä, sekä päivän, josta alkaen järjestelmien välinen selvitys on tarkoitus aloittaa tai lopettaa. Nämä tiedot kirjataan perustieto(hallinta)moduuliin.”

Korvataan 4 kohdan 3 alakohta seuraavasti:

”3)

Maksutoimeksianto katsotaan hyväksytyksi, jos

a)	maksutoimeksianto on verkkopalvelun tarjoajan vahvistamien sääntöjen mukainen;

b)	maksutoimeksianto on liitännäisjärjestelmän keskuspankin TARGET2-osajärjestelmän muototarkastussääntöjen ja ehtojen mukainen;

c)	maksupankki on 3 kohdan 1 alakohdassa tarkoitetussa maksupankkien luettelossa;

d)	asianomainen liitännäisjärjestelmä on, mikäli kyseessä on järjestelmien välinen selvitys, niiden liitännäisjärjestelmien luettelossa, joiden kanssa järjestelmien välistä selvitystä voidaan toteuttaa;

e)	asianomaisen maksukeskuspankin nimenomainen suostumus on saatu, jos sen maksupankin osallistuminen TARGET2-järjestelmään on keskeytetty.”

Korvataan 6 kohdan 1 kohdan f alakohta seuraavasti:

”f)	selvitysprosessi 6 (korvamerkitty likviditeetti ja järjestelmien välinen selvitys).”

Korvataan 8 kohdan 5 alakohta seuraavasti:

”5)

Kun liitännäisjärjestelmän keskuspankki tarjoaa selvitysprosessia 6 liittymämalleille, maksukeskuspankkien on avattava maksupankkeja varten TARGET2-osajärjestelmissään yksi tai useampi alatili käytettäväksi likviditeetin korvamerkitsemiseen ja tarvittaessa järjestelmien väliseen selvitykseen. Alatilit yksilöidään sen PM-tilin pankkitunnuksella, johon ne liittyvät, yhdessä asianomaiseen alatiliin liittyvän tilinumeron kanssa. Tilinumero koostuu maatunnuksesta sekä enintään 32 merkistä (riippuu asianomaisen kansallisen keskuspankin tilirakenteesta).”

Korvataan 14 kohta seuraavasti:

”14. Selvitysprosessi 6 – korvamerkitty likviditeetti ja järjestelmien välinen selvitys

Selvitysprosessia 6 voidaan käyttää sekä liittymämallia että integroitua mallia varten, kuten jäljempänä 4–13 sekä 14–18 alakohdassa kuvataan. Jos kyseessä on integroitu malli, asianomaisen liitännäisjärjestelmän on käytettävä peilitiliä maksupankkiensa sivuun siirtämän tarvittavan likviditeetin keräämistä varten. Jos kyseessä on liittymämalli, maksupankin on avattava liitännäisjärjestelmälle vähintään yksi alatili.

2)	Maksupankeille ilmoitetaan niiden pyynnöstä niiden PM-tilien ja tarvittaessa alatilien hyvittämisestä ja veloittamisesta SWIFT MT 900- tai MT 910 -sanomalla.

Kun liitännäisjärjestelmien keskuspankit ja maksukeskuspankit tarjoavat järjestelmien välistä selvitystä selvitysprosessissa 6, ne mahdollistavat järjestelmien väliseen selvitykseen liittyvät maksut, jos ne ovat asianomaisten liitännäisjärjestelmien vireille panemia. Liitännäisjärjestelmä voi panna vireille järjestelmien välisen selvityksen ainoastaan prosessointisyklinsä aikana, ja selvitysprosessin 6 on oltava käynnissä maksutoimeksiannon vastaanottavassa liitännäisjärjestelmässä. Järjestelmien välistä selvitystä tarjotaan selvitysprosessissa 6 sekä päivän että yön aikana tapahtuvassa käsittelyssä. Mahdollisuus toteuttaa järjestelmien välinen selvitys tiettyjen kahden liitännäisjärjestelmän välillä tallennetaan perustieto(hallinta)moduuliin.

A. Liittymämalli

Kun liitännäisjärjestelmien keskuspankit ja maksukeskuspankit tarjoavat selvitysprosessia 6, ne mahdollistavat liitännäisjärjestelmän transaktioiden kahdenvälisten ja/tai monenvälisten rahasaamisten selvittämisen

a)	mahdollistamalla sen, että maksupankki rahoittaa maksuvelvoitteensa ennakolta tekemällä likviditeetin siirtoja (jäljempänä ’korvamerkitty likviditeetti’) PM-tililtä alatileilleen ennen liitännäisjärjestelmän prosessointia; ja

kirjaamalla liitännäisjärjestelmän maksutoimeksiannot sen jälkeen, kun liitännäisjärjestelmän prosessointi on saatettu päätökseen: velkaa olevien maksupankkien osalta veloittamalla niiden alatilejä (kyseisellä tilillä olevien varojen mukaan) ja hyvittämällä liitännäisjärjestelmän teknistä tiliä sekä saamassa olevien maksupankkien osalta hyvittämällä niiden alatilejä ja veloittamalla liitännäisjärjestelmän teknistä tiliä.

Tarjotessaan selvitysprosessia 6

a)	maksukeskuspankki avaa kunkin liitännäisjärjestelmän osalta vähintään yhden alatilin kutakin maksupankkia varten; ja

b)	liitännäisjärjestelmän keskuspankki avaa teknisen tilin liitännäisjärjestelmää varten i) velkaa olevien maksupankkien alatileiltä kerättyjen varojen hyvittämiseksi; ja ii) varojen veloittamiseksi, kun saamassa olevien maksupankkien erityisesti nimettyjä alatilejä hyvitetään.

Selvitysprosessi 6 on avoinna sekä liitännäisjärjestelmien päivän aikana tapahtuvaa käsittelyä että yön toimia varten. Jälkimmäisessä tapauksessa uusi pankkipäivä alkaa välittömästi sen jälkeen, kun vähimmäisvarantovaatimukset on täytetty; kaikkien eurojärjestelmän keskuspankkien asianomaisilta tileiltä tämän jälkeen suoritettavien veloitusten tai hyvitysten arvopäivä kuuluu uuteen pankkipäivään.

Selvitysprosessin 6 mukaan ja likviditeetin korvamerkitsemisen osalta liitännäisjärjestelmien keskuspankit ja maksukeskuspankit mahdollistavat seuraavan tyyppisiä likviditeetin siirtopalveluja alatileille ja -tileiltä:

pysyväistoimeksiantoja, joita maksupankit voivat antaa tai muuttaa milloin tahansa pankkipäivän aikana ICM:n viestillä (kun se on käytettävissä). Pysyväistoimeksiannot, joita annetaan tiettynä pankkipäivänä ’prosessin aloitus’ -sanoman lähettämisen jälkeen, ovat voimassa vain seuraavana pankkipäivänä. Jos on annettu useita pysyväistoimeksiantoja eri alatilien hyvittämisestä, ne kirjataan niiden määrän mukaisessa järjestyksessä siten, että aloitetaan korkeimmasta määrästä. Jos liitännäisjärjestelmien yön toimien aikana on pysyväistoimeksiantoja, joiden kattamiseen PM-tilillä olevat varat eivät riitä, tällaiset toimeksiannot kirjataan siten, että kaikkien toimeksiantojen summaa pienennetään samassa suhteessa (pro rata);

kertatoimeksiannot, jotka ainoastaan joko maksupankki (ICM:n välityksellä) tai asianomainen liitännäisjärjestelmä voi toimittaa XML-sanoman välityksellä selvitysprosessin 6 ajon aikana (ja jotka yksilöidään aikajänteellä ’prosessin aloitus’ -sanomasta ’prosessin lopetus’ -sanomaan) ja jotka kirjataan ainoastaan, kunnes liitännäisjärjestelmän prosessointisykli alkaa; jos on annettu kertatoimeksianto, johon PM-tilillä olevat varat eivät riitä, toimeksianto kirjataan osittain;

SWIFT-toimeksiannot, jotka kulkevat MT 202 -sanoman välityksellä ja jotka voidaan toimittaa ainoastaan selvitysprosessin 6 ajon aikana ja ainoastaan päivän aikana tapahtuvan käsittelyn kuluessa. Tällaiset toimeksiannot kirjataan heti. Jos kyseessä on ajosykli, tämä tehdään ilman, että liitännäisjärjestelmälle ilmoitetaan asiasta.

Selvitysprosessi 6 alkaa ’prosessin aloitus’ -sanomalla ja päättyy ’prosessin lopetus’ -sanomaan; molemmat sanomat lähettää liitännäisjärjestelmä. Liitännäisjärjestelmän yön toimia varten ’prosessin aloitus’ -sanoman lähettää kuitenkin liitännäisjärjestelmän keskuspankki. ’Prosessin aloitus’ -sanomat saavat aikaan pysyvien toimeksiantojen kirjaamisen likviditeetin siirtämiseksi alatileille. ’Prosessin lopetus’ -sanoma johtaa siihen, että likviditeettiä siirretään automaattisesti alatililtä takaisin PM-tilille.

Selvitysprosessin 6 mukaan korvamerkitty likviditeetti alatileillä jäädytetään siksi aikaa kun liitännäisjärjestelmän prosessointisykli on käynnissä (alkaa ’syklin aloitus’ -sanomasta ja päättyy ’syklin lopetus’ -sanomaan, jotka molemmat liitännäisjärjestelmä lähettää) ja vapautetaan tämän jälkeen. Jäädytettyä saldoa voidaan muuttaa prosessointisyklin aikana järjestelmien välisen selvityksen johdosta.

10)	Jokaisen liitännäisjärjestelmän prosessointisyklin sisällä maksutoimeksiannot kirjataan korvamerkitystä likviditeetistä, pääsääntöisesti (liitteen II lisäyksessä I tarkoitettua) algoritmia 5 käyttäen.

11)

Jokaisen liitännäisjärjestelmän prosessointisyklin sisällä maksupankin korvamerkittyä likviditeettiä voidaan korottaa hyvittämällä tietyt tulevat maksut, eli kuponkimaksut ja lunastusmaksut, suoraan sen alatileille. Tällaisissa tapauksissa likviditeetti on ensin hyvitettävä tekniselle tilille ja tämän jälkeen veloitettava tällaiselta tililtä ennen kuin likviditeetti hyvitetään alatilille (tai PM-tilille).

12)

Järjestelmien välisen selvityksen kahden liittymämallin mukaisen liitännäisjärjestelmän välillä voi panna vireille ainoastaan se liitännäisjärjestelmä (tai liitännäisjärjestelmän keskuspankki sen puolesta), jonka osallistujan alatiliä veloitetaan. Maksutoimeksianto kirjataan veloittamalla maksutoimeksiannossa ilmoitettu määrä maksutoimeksiannon vireille panneen liitännäisjärjestelmän osallistujan alatililtä ja hyvittämällä se toisen liitännäisjärjestelmän osallistujan alatilille.

Maksutoimeksiannon vireille panneelle liitännäisjärjestelmälle ja toiselle liitännäisjärjestelmälle ilmoitetaan, kun maksu on saatu toteutettua.

13)

Liittymämallia käyttävä liitännäisjärjestelmä (tai kyseisen liitännäisjärjestelmän keskuspankki sen puolesta) voi panna vireille järjestelmien välisen selvityksen liittymämallia käyttävästä liitännäisjärjestelmästä integroitua mallia käyttävään liitännäisjärjestelmään. Maksutoimeksianto kirjataan veloittamalla maksutoimeksiannossa ilmoitettu määrä liittymämallia käyttävän liitännäisjärjestelmän osallistujan alatililtä ja hyvittämällä se integroitua mallia käyttävän liitännäisjärjestelmän käyttämälle peilitilille. Maksutoimeksiantoa ei voi panna vireille integroitua mallia käyttävä liitännäisjärjestelmä, jonka peilitiliä hyvitetään.

Maksutoimeksiannon vireille panneelle liitännäisjärjestelmälle ja toiselle liitännäisjärjestelmälle ilmoitetaan, kun maksu on saatu toteutettua.

B. Integroitu malli

14)	Kun liitännäisjärjestelmien keskuspankit ja maksukeskuspankit tarjoavat selvitysprosessia 6, ne mahdollistavat tällaisen selvityksen. Jos selvitysprosessia 6 käytetään integroidussa mallissa päivän aikana tapahtuvassa käsittelyssä, tarjotaan vain joitakin toimintoja.

15)

Soveltaessaan selvitysprosessia 6 integroidussa mallissa liitännäisjärjestelmien keskuspankit ja maksukeskuspankit tarjoavat seuraavan tyyppisiä palveluja likviditeetin siirtämiseksi peilitilille:

pysyväistoimeksiantoja (päivän aikana tapahtuvaa käsittelyä ja liitännäisjärjestelmän yön toimia varten), joita maksupankit voivat antaa tai muuttaa milloin tahansa pankkipäivän aikana ICM:n viestillä (kun se on käytettävissä). Pysyväistoimeksiannot, joita annetaan ’prosessin aloitus’ -sanoman lähettämisen jälkeen tiettynä pankkipäivänä, ovat voimassa vain seuraavana pankkipäivänä. Jos on annettu useita pysyväistoimeksiantoja, ne kirjataan niiden määrän mukaisessa järjestyksessä siten, että aloitetaan korkeimmasta määrästä. Jos päivällä tapahtuvaa käsittelyä varten annetulla pysyväistoimeksiannolla ei ole katetta, se hylätään. Jos liitännäisjärjestelmien yön toimien aikana on pysyväistoimeksiantoja, joiden kattamiseen PM-tilillä olevat varat eivät riitä, tällaiset toimeksiannot kirjataan siten, että kaikkien toimeksiantojen summaa pienennetään samassa suhteessa (pro rata);

kertatoimeksiannot, jotka ainoastaan joko maksupankki (ICM:n välityksellä) tai asianomainen liitännäisjärjestelmä voi toimittaa XML-sanoman välityksellä selvitysprosessin 6 ajon aikana (ja jotka yksilöidään aikajänteellä ’prosessin aloitus’ -sanomasta ’prosessin lopetus’ -sanomaan) ja jotka kirjataan ainoastaan, mikäli liitännäisjärjestelmän prosessointisykli ei ole alkanut. Kertatoimeksianto, johon PM-tilillä olevat varat eivät riitä, kirjataan osittain;

c)	SWIFT-toimeksiannot, jotka kulkevat MT 202 -sanoman välityksellä ja jotka voidaan toimittaa ainoastaan päivän aikana tapahtuvan käsittelyn kuluessa. Tällaiset toimeksiannot kirjataan heti.

16)	’Prosessin aloitus’- ja ’prosessin lopetus’ -sanomia koskevia sääntöjä samoin kuin liittymämalliin liittyviä syklien alkamista ja päättymistä koskevia sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin.

17)

Järjestelmien välisen selvityksen kahden integroidun mallin mukaisen liitännäisjärjestelmän välillä voi panna vireille ainoastaan se liitännäisjärjestelmä (tai liitännäisjärjestelmän keskuspankki sen puolesta), jonka peilitiliä veloitetaan. Maksutoimeksianto kirjataan veloittamalla maksutoimeksiannossa ilmoitettu määrä maksutoimeksiannon vireille panevan liitännäisjärjestelmän käyttämältä peilitililtä ja hyvittämällä se toisen liitännäisjärjestelmän käyttämälle peilitilille. Maksutoimeksiantoa ei voi panna vireille liitännäisjärjestelmä, jonka peilitiliä hyvitetään.

Maksutoimeksiannon vireille panneelle liitännäisjärjestelmälle ja toiselle liitännäisjärjestelmälle ilmoitetaan, kun maksu on saatu toteutettua.

18)

Integroitua mallia käyttävä liitännäisjärjestelmä (tai kyseisen liitännäisjärjestelmän keskuspankki sen puolesta) voi panna vireille järjestelmien välisen selvityksen integroitua mallia käyttävästä liitännäisjärjestelmästä liittymämallia käyttävään liitännäisjärjestelmään. Maksutoimeksianto kirjataan veloittamalla maksutoimeksiannossa ilmoitettu määrä integroitua mallia käyttävän liitännäisjärjestelmän osallistujan käyttämältä peilitililtä ja hyvittämällä se liittymämallia käyttävän liitännäisjärjestelmän alatilille. Maksutoimeksiantoa ei voi panna vireille liittymämallia käyttävä liitännäisjärjestelmä, jonka alatiliä hyvitetään.

Maksutoimeksiannon vireille panneelle liitännäisjärjestelmälle ja toiselle liitännäisjärjestelmälle ilmoitetaan, kun maksu on saatu toteutettua.”

19.5.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 123/99

EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT,

annettu 7 päivänä toukokuuta 2009,

eurojärjestelmän rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä annettujen suuntaviivojen EKP/2000/7 muuttamisesta

(EKP/2009/10)

(2009/391/EY)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 105 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 12.1 ja 14.3 artiklan, luettuina yhdessä 3.1 artiklan ensimmäisen luetelmakohdan, 18 artiklan ja 20 artiklan ensimmäisen kohdan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisen rahapolitiikan toteutuminen edellyttää niiden välineiden ja menettelyjen määrittelemistä, joita euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden (jäljempänä ’rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot’) kansallisista keskuspankeista ja Euroopan keskuspankista (EKP) muodostuva eurojärjestelmä käyttää pannakseen rahapolitiikan yhdenmukaisesti täytäntöön koko euroalueella.

(2)

Eurojärjestelmän rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä 31 päivänä elokuuta 2000 annettuihin suuntaviivoihin EKP/2000/7 (1) on tarpeen tehdä muutoksia, jotta mahdollisuus osallistua eurojärjestelmän avomarkkinaoperaatioihin ja maksuvalmiusjärjestelmään voitaisiin myöntää sellaisille luottolaitoksille, jotka ovat toimivaltaisten kansallisten viranomaisten suorittamaa valvontaa vastaavan tarkastusmenettelyn alaisia, ottaen huomioon näiden laitosten erityinen asema yhteisön oikeudessa,

ON ANTANUT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:

1 artikla

Muutos suuntaviivojen EKP/2000/7 liitteeseen I

Korvataan 2.1 kohdan ensimmäisen alakohdan toisen luetelmakohdan kolmas ja neljäs virke (2) seuraavasti:

”Vastapuoliksi voidaan hyväksyä perustamissopimuksen 101 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja vakavaraisia laitoksia, jotka ovat toimivaltaisten kansallisten viranomaisten suorittamaa valvontaa vastaavan tarkastusmenettelyn alaisia, ottaen huomioon näiden laitosten erityinen asema yhteisön oikeudessa. Vastapuoliksi voidaan hyväksyä myös vakavaraisia laitoksia, jotka ovat kansallisten viranomaisten suorittamassa yhdenmukaistamattomassa valvonnassa, jos valvonnan taso vastaa EU/ETA-maiden yhdenmukaistettua valvontaa; tällaisia laitoksia ovat esimerkiksi sellaisten laitosten euroalueelle sijoittautuneet sivukonttorit, joiden hallinnollinen päätoimipaikka on ETA-maiden ulkopuolella.”

2 artikla

Voimaantulo

Nämä suuntaviivat tulevat voimaan 11 päivänä toukokuuta 2009.

3 artikla

Osoitus ja täytäntöönpanotoimenpiteet

1. Nämä suuntaviivat on osoitettu rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisille keskuspankeille.

2. Edellä 1 kohdassa mainitut kansalliset keskuspankit ilmoittavat 11 päivään toukokuuta 2009 mennessä EKP:lle toimenpiteet, joita ne aikovat toteuttaa näiden suuntaviivojen noudattamiseksi.

Annettu Frankfurt am Mainissa 7 päivänä toukokuuta 2009.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Jean-Claude TRICHET

(1) EYVL L 310, 11.12.2000, s. 1.

(2) Suuntaviivojen EKP/2000/7 englanninkielisen kieliversion 2.1 kohdan ensimmäisen alakohdan toisen luetelmakohdan kolmas virke koostuu suomenkielisessä kieliversiossa kahdesta virkkeestä.

19.5.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 123/100

Oikaistaan komission asetus (EY) N:o 275/2009, annettu 2 päivänä huhtikuuta 2009, uusista Liberiaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 872/2004 muuttamisesta

( Euroopan unionin virallinen lehti L 91, 3. huhtikuuta 2009 )

Sivulla 19, liitteessä olevan 2 kohdan c alakohdassa:

korvataan:

”Ali Ramadan Kleilat Al-Delby”,

seuraavasti:

”Ali Ramadhan Kleilat Al-Delbi”.

		ISSN 1725-261X doi:10.3000/1725261X.L_2009.123.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		L 123

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	52. vuosikerta 19. toukokuu 2009

Sisältö		I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista	Sivu
		ASETUKSET
		Komission asetus (EY) N:o 406/2009, annettu 18 päivänä toukokuuta 2009, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	1
	*	Komission asetus (EY) N:o 407/2009, annettu 14 päivänä toukokuuta 2009, luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 muuttamisesta	3
	*	Komission asetus (EY) N:o 408/2009, annettu 18 päivänä toukokuuta 2009, unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 247/2006 soveltamista koskevista eräistä yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 793/2006 muuttamisesta	62
	*	Komission asetus (EY) N:o 409/2009, annettu 18 päivänä toukokuuta 2009, kalojen jalostetun painon muuntamiseen elopainoksi käytettyjen yhteisön muuntokertoimien ja jalostusasteen koodien vahvistamisesta sekä komission asetuksen (ETY) N:o 2807/83 muuttamisesta	78

	II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista
	PÄÄTÖKSET
	Neuvosto
	2009/388/EY
*	Neuvoston päätös, tehty 11 päivänä toukokuuta 2009, uuden jäsenen nimittämisestä eroavan jäsenen tilalle Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen johtokuntaan	86
	Komissio
	2009/389/EY
*	Komission päätös, tehty 16 päivänä heinäkuuta 2008, valtiontuesta C 25/2000 (ex N 149/99), jota Italia aikoo myöntää teräsalan yritykselle Lucchini Siderurgica SpA (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 3515) ( 1 )	87
	SUUNTAVIIVAT
	Euroopan keskuspankki
	2009/390/EY
*	Euroopan keskuspankin suuntaviivat, annettu 7 päivänä toukokuuta 2009, Euroopan laajuisesta automatisoidusta reaaliaikaisesta bruttomaksujärjestelmästä (TARGET2) annettujen suuntaviivojen EKP/2007/2 muuttamisesta (EKP/2009/9)	94
	2009/391/EY
*	Euroopan keskuspankin suuntaviivat, annettu 7 päivänä toukokuuta 2009, eurojärjestelmän rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä annettujen suuntaviivojen EKP/2000/7 muuttamisesta (EKP/2009/10)	99

		Oikaisuja
	*	Oikaistaan komission asetus (EY) N:o 275/2009, annettu 2 päivänä huhtikuuta 2009, uusista Liberiaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 872/2004 muuttamisesta (EUVL L 91, 3.4.2009)	100