ISSN 1725-261X

doi:10.3000/1725261X.L_2009.111.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 111

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

52. vuosikerta
5. toukokuu 2009


Sisältö

 

I   EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

 

Komission asetus (EY) N:o 361/2009, annettu 4 päivänä toukokuuta 2009, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

1

 

 

Komission asetus (EY) N:o 362/2009, annettu 4 päivänä toukokuuta 2009, asetuksessa (EY) N:o 945/2008 markkinointivuodeksi 2008/2009 vahvistettujen sokerialan tiettyjen tuotteiden edustavien hintojen ja niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien muuttamisesta

3

 

*

Komission asetus (EY) N:o 363/2009, annettu 4 päivänä toukokuuta 2009, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 1974/2006 muuttamisesta

5

 

 

Komission asetus (EY) N:o 364/2009, annettu 4 päivänä toukokuuta 2009, vilja-alalla 1 päivästä toukokuuta 2009 kannettavien tuontitullien vahvistamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 360/2009 muuttamisesta

13

 

 

DIREKTIIVIT

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/24/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta (Kodifioitu toisinto) ( 1 )

16

 

 

II   EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

Komissio

 

 

2009/364/EY

 

*

Komission päätös, tehty 8 päivänä lokakuuta 2008, toimenpiteestä C 33/07 (ex N 339/06 ja N 729/06), jonka Saksa aikoo toteuttaa IBG Beteiligungsgesellschaft Sachsen-Anhalt mbH:n kautta (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 5581)  ( 1 )

23

 

 

2009/365/EY

 

*

Komission päätös, tehty 28 päivänä huhtikuuta 2009, luvan antamisesta Blakeslea trispora -sienestä saadun lykopeenin saattamiseksi markkinoille elintarvikkeiden uutena ainesosana Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 258/97 mukaisesti (tiedoksiannettu numerolla K(2009) 3039)

31

 

 

2009/366/EY

 

*

Komission päätös, tehty 29 päivänä huhtikuuta 2009, Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian maksajavirastojen tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahastosta) varainhoitovuodelta 2008 rahoitettavien maaseudun kehittämistoimenpiteiden menojen osalta (tiedoksiannettu numerolla K(2009) 3199)

35

 

 

2009/367/EY

 

*

Komission päätös, tehty 29 päivänä huhtikuuta 2009, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahastosta) rahoitettaviin menoihin liittyvien jäsenvaltioiden maksajavirastojen tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä varainhoitovuoden 2008 osalta (tiedoksiannettu numerolla K(2009) 3217)

44

 

 

2009/368/EY

 

*

Komission päätös, tehty 4 päivänä toukokuuta 2009, yhteisön sokerialan väliaikaisen rakenneuudistusjärjestelmän mukaisesti myönnettävän monipuolistamistuen ja monipuolistamisen lisätuen määrien vahvistamisesta markkinointivuodeksi 2009/2010 (tiedoksiannettu numerolla K(2009) 3158)

50

 

 

Oikaisuja

 

*

Oikaistaan komission direktiivi 2008/113/EY, annettu 8 päivänä joulukuuta 2008, neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta useiden mikro-organismien sisällyttämiseksi siihen tehoaineina ( EUVL L 330, 9.12.2008 )

51

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

ASETUKSET

5.5.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 111/1


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 361/2009,

annettu 4 päivänä toukokuuta 2009,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (2) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XV olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä toukokuuta 2009.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 4 päivänä toukokuuta 2009.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

JO

88,9

MA

82,7

TN

139,0

TR

132,5

ZZ

110,8

0707 00 05

JO

155,5

MA

32,7

TR

129,1

ZZ

105,8

0709 90 70

JO

216,7

TR

114,9

ZZ

165,8

0805 10 20

EG

44,2

IL

55,7

MA

51,6

TN

64,9

TR

55,0

US

51,9

ZZ

53,9

0805 50 10

TR

47,0

ZA

52,3

ZZ

49,7

0808 10 80

AR

83,4

BR

72,6

CA

114,7

CL

78,1

CN

89,0

MK

33,9

NZ

107,6

US

124,6

UY

70,5

ZA

79,5

ZZ

85,4


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


5.5.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 111/3


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 362/2009,

annettu 4 päivänä toukokuuta 2009,

asetuksessa (EY) N:o 945/2008 markkinointivuodeksi 2008/2009 vahvistettujen sokerialan tiettyjen tuotteiden edustavien hintojen ja niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (ETY) N:o 318/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vilja-alan tuontitullien osalta 30 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 951/2006 (2) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan toisen virkkeen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Valkoisen sokerin, raakasokerin ja eräiden siirappien edustavien hintojen sekä niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien määrät markkinointivuodeksi 2008/2009 on vahvistettu komission asetuksessa (EY) N:o 945/2008 (3). Kyseiset hinnat ja tullien määrät on viimeksi muutettu komission asetuksella (EY) N:o 348/2009 (4).

(2)

Komissiolla tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella kyseisiä määriä olisi muutettava asetuksessa (EY) N:o 951/2006 säädettyjen sääntöjen mukaisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 951/2006 36 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden asetuksessa (EY) N:o 945/2008 markkinointivuodeksi 2008/2009 vahvistetut edustavat hinnat ja tuonnissa sovellettavat lisätullit ja esitetään ne tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä toukokuuta 2009.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 4 päivänä toukokuuta 2009.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 178, 1.7.2006, s. 24.

(3)  EUVL L 258, 26.9.2008, s. 56.

(4)  EUVL L 106, 28.4.2009, s. 3.


LIITE

Valkoisen sokerin, raakasokerin ja CN-koodiin 1702 90 95 kuuluvien tuotteiden edustavien hintojen ja tuonnissa sovellettavien lisätullien muutetut määrät, joita sovelletaan 5 päivästä toukokuuta 2009

(EUR)

CN-koodi

Edustava hinta 100 nettokilogrammalta tuotetta

Lisätulli 100 nettokilogrammalta tuotetta

1701 11 10 (1)

28,95

2,60

1701 11 90 (1)

28,95

7,06

1701 12 10 (1)

28,95

2,47

1701 12 90 (1)

28,95

6,63

1701 91 00 (2)

31,29

9,59

1701 99 10 (2)

31,29

5,07

1701 99 90 (2)

31,29

5,07

1702 90 95 (3)

0,31

0,34


(1)  Vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä IV olevassa III kohdassa määritellylle vakiolaadulle.

(2)  Vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä IV olevassa II kohdassa määritellylle vakiolaadulle.

(3)  Vahvistetaan yhden prosentin sakkaroosipitoisuudelle.


5.5.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 111/5


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 363/2009,

annettu 4 päivänä toukokuuta 2009,

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 1974/2006 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20 päivänä syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 (1) ja erityisesti sen 91 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetusta (EY) N:o 1698/2005, jossa vahvistetaan maaseudun kehittämiseen maaseuturahastosta myönnettävän tuen oikeudellinen kehys yhteisössä, on muutettu Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun asetuksen (EY) N:o 1698/2005 muuttamisesta 19 päivänä tammikuuta 2009 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 74/2009 (2). Sen vuoksi komission asetusta (EY) N:o 1974/2006 (3) olisi täydennettävä uusilla yksityiskohtaisilla täytäntöönpanosäännöillä.

(2)

Maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (4) mukaisen maitokiintiöjärjestelmän päättyminen edellyttää erityisiä toimia maidontuottajilta. Sen vuoksi on aiheellista kumota ohjelmakauden alusta alkaen rajoitus, jonka mukaan maitotiloille myönnetään investointitukea vain, jos yksittäiselle tilalle vahvistettuja tuotantokiintiöitä ei ylitetä.

(3)

Asetuksessa (EY) N:o 74/2009 säädetään vaatimuksesta tarkistaa kansalliset strategiasuunnitelmat. Olisi määriteltävä, mitä tähän tarkistukseen vähintään kuuluu.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklassa säädettyjen toimintalinjojen tärkeyden vuoksi mainitun artiklan ensimmäisen täytäntöönpanon jälkeen tehtäviä maaseudun kehittämisohjelmien tarkistuksia olisi pidettävä asetuksen (EY) N:o 1698/2005 19 artiklan 1 kohdan mukaisina tarkistuksina ja niistä olisi tehtävä komission päätös.

(5)

Asetuksessa (EY) N:o 74/2009 luetellaan mahdollisia vaikutuksia, joita asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklassa tarkoitettuihin toimintalinjoihin liittyvillä toimilla pyritään saavuttamaan. Tämä luettelo ei ole kattava, ja jäsenvaltiot voivat ehdottaa muita mahdollisia vaikutuksia, joita edellä mainituilla toimilla pyritään saavuttamaan. Jotta kuitenkin yhdenmukaisuus jo tunnistettujen mahdollisten vaikutusten ja uusia haasteita koskevien toimien lujittamiseen liittyvän yleisen tavoitteen välillä voitaisiin varmistaa, komission olisi tarkistettava jäsenvaltioiden ehdottamat uudet mahdolliset vaikutukset ja maaseudun kehittämiskomitean olisi annettava niistä lausunto. Sen vuoksi uusia mahdollisia vaikutuksia aiheuttavista muutoksista olisi tehtävä komission päätös.

(6)

Koska tarkistukset koskevat usein vähämerkityksisiä poikkeuksia yhteisten markkinajärjestelyjen ja maaseudun kehittämisen välisiin rajalinjaperiaatteisiin ja jotta hallinnollisia rasitteita vähennettäisiin, komission ei tulisi enää tehdä päätöksiä tarkistuksista, jotka koskevat asetuksen (EY) N:o 1698/2005 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun poikkeuksen muuttamista. Sen vuoksi tällainen tarkistusluokka olisi poistettava asetuksen (EY) N:o 1974/2006 7 artiklan luettelosta.

(7)

Yhteisen markkinajärjestelyn uudistuksesta johtuvan rakenneuudistuksen kohteena oleville tiloille myönnettävää tukea koskevien elinkeinosuunnitelmien sisältö ja arviointiperusteet olisi täsmennettävä.

(8)

Koska ”kesannointitoimenpide” lakkautetaan yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta 19 päivänä tammikuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 (5) nojalla, tähän toimenpiteeseen viittaavia säännöksiä on mukautettava.

(9)

Investointihankkeiden toteuttamisen helpottamiseksi nykyisessä talous- ja rahoituskriisissä, ennakkomaksujen enimmäismäärää olisi nostettava vuosina 2009 ja 2010.

(10)

On aiheellista mukauttaa eräisiin maaseuturahastosta yhteisrahoitettaviin toimenpiteisiin ja kansalliseen lisärahoitukseen myönnettävää valtiontukea koskevat säännökset, jotta niiden soveltamisala voitaisiin selkeyttää ja ottaa huomioon asetuksella (EY) N:o 74/2009 käyttöön otettu yhteisen markkinajärjestelyn uudistuksesta johtuvan rakenneuudistuksen kohteena olevia tiloja koskeva uusi toimenpide.

(11)

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 78 artiklan f kohdassa oleva ilmaisu ”merkittävä muutos” on tarpeen määritellä.

(12)

Jotta asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklassa säädettyjä toimintalinjoja koskevia toimia voitaisiin seurata, osan mainitun asetuksen 80 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä seuranta- ja arviointisäännöistä muodostavat tuotosta koskevat indikaattorit ja niihin liittyvät tavoitteet olisi eriytettävä toimien tyyppien mukaan.

(13)

Jäsenvaltioiden on annettava tarkistetuissa ohjelmissaan tiedot asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklassa mainittuihin toimintalinjoihin liittyvien toimien tyypeistä ja ilmoitettava, mitkä näistä toimista perustuvat uuteen toimenpiteeseen eli mitä toimenpiteitä ei ole vielä hyväksytty maaseudun kehittämisohjelmassa. Lisäksi on esitettävä ohjeellinen maaseuturahaston rahoitusosuus vuosia 2010–2013 varten. Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 1974/2006 liitteitä olisi muutettava.

(14)

Jotta johdonmukaisuus asetuksen (EY) N:o 74/2009, jota tämän asetuksen säännökset täydentävät, soveltamispäivän kanssa säilyisi, tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2009. Tällaisen taannehtivan soveltamisen olisi oltava asianomaisten tuensaajien oikeusvarmuutta koskevan periaatteen mukainen.

(15)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1974/2006 olisi muutettava.

(16)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maaseudun kehittämiskomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1974/2006 seuraavasti:

1)

Korvataan 2 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Maitoalaa lukuun ottamatta, jos yhteisessä markkinajärjestelyssä, myös suorassa tukijärjestelmässä, jota rahoitetaan Euroopan maatalouden tukirahastosta (EMOTR), rajoitetaan tuotantoa tai rajataan yhteisön tukea yksittäisten viljelijöiden, tilojen tai jalostuslaitosten tasolla, asetuksen (EY) N:o 1698/2005 nojalla ei voida tukea investointeja, jotka kasvattaisivat tuotannon yli näiden rajoitusten tai rajoitteiden.”;

2)

Lisätään 3 a artikla seuraavasti:

”3 a artikla

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 12 a artiklan mukaiseen kansallisten strategiasuunnitelmien tarkistukseen on kuuluttava niiden mainitun asetuksen 11 artiklan 3 kohdassa vahvistettujen asiaankuuluvien tekijöiden tarkistus, jotka liittyvät mainitun asetuksen 16 a artiklan 1 kohdassa säädettyihin toimintalinjoihin, ja erityisesti tärkeimpien määrällisesti ilmaistujen tavoitteiden tarkistus.

Kansallisessa strategiassa on määriteltävä asetuksen (EY) N:o 1698/2005 69 artiklan 5 a kohdassa tarkoitettu kullekin mainitun asetuksen 16 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle toimintalinjalle kyseisessä jäsenvaltiossa jaettu likimääräinen ja ohjeellinen maaseuturahaston rahoitusosuus ja siinä on oltava jakoa koskevat asianmukaiset selitykset.”;

3)

Korvataan 5 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 ja 16 a artiklassa tarkoitettujen maaseudun kehittämisohjelmien sisältö on vahvistettava tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.”.

4)

Muutetaan 7 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a)

korvataan d alakohta seuraavasti:

”d)

tarkistus koskee asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklan ensimäistä täytäntöönpanoa;”;

b)

lisätään kohta seuraavasti:

”e)

tarkistus aiheuttaa asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklassa mainittuihin toimintalinjoihin liittyvän uuden mahdollisen vaikutuksen, jota ei luetella mainitun asetuksen liitteessä II.”.

5)

Korvataan 9 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Edellä 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut jäsenvaltioiden tekemät ohjelmamuutokset voivat olla rahoituksen jakautumisen toimenpidekohtaisia muutoksia jonkin toimintalinjan sisällä sekä muita kuin rahoitukseen liittyviä muutoksia, jotka koskevat uusien toimenpiteiden ja toimintalinjatyyppien käyttöönottoa, nykyisten toimenpiteiden ja toimintalinjatyyppien lakkauttamista, asetuksen (EY) N:o 1698/2005 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuun poikkeukseen liittyviä muutoksia tai ohjelmaan sisältyviä nykyisiä toimenpiteitä koskevia tietoja tai kuvauksia.”.

6)

Lisätään 24 a artikla seuraavasti:

”24 a artikla

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 35 a artiklassa tarkoitetussa elinkeinosuunnitelmassa on

a)

kuvattava suunnitellun rakenneuudistuksen pääpiirteet, mukaan lukien tuotannon monipuolistaminen maataloustoimintojen ulkopuolelle;

b)

täsmennettävä erityistavoitteet.”.

7)

Poistetaan 27 artiklan 6 kohdan ensimmäinen alakohta.

8)

Lisätään 46 artiklaan kohta seuraavasti:

”Tätä artiklaa sovelletaan myös sitoumuksiin, jotka liittyvät asetuksen (EY) N:o 73/2009 voimaantulon jälkeen tapahtuvaan kesannoinnin lakkauttamiseen. Tuensaajan pyynnöstä mukautusten tekeminen tällaisiin sitoumuksiin voidaan sallia myös, jos tarkistuslauseketta ei ole.”;

9)

Lisätään 56 artiklan 2 kohdan ensimmäiseen alakohtaan virke seuraavasti:

”Kun kyseessä ovat investoinnit, joista tehtiin tuen myöntämistä koskeva yksittäinen päätös vuonna 2009 tai 2010, ennakon määrää voidaan lisätä enintään 50 prosenttiin kyseiseen investointiin liittyvästä julkisesta tuesta.”;

10)

Korvataan 57 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Maaseudun kehittämisohjelmat voivat sisältää jäsenvaltioiden maaseudun kehittämiseksi suorittamia perustamissopimuksen 36 artiklan soveltamisalaan kuulumattomia maksuja asetuksen (EY) N:o 1698/2005 25, 43–49 ja 52 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin ja mainitun asetuksen 21, 24, 28, 29, 30 ja 35 a artiklan mukaisten toimenpiteiden nojalla toteutettuihin toimiin taikka perustamissopimuksen 36 artiklan soveltamisalaan kuulumatonta kansallista lisärahoitusta asetuksen (EY) N:o 1698/2005 25, 27, 43–49 ja 52 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin ja mainitun asetuksen 21, 24, 28, 29, 30 ja 35 a artiklan mukaisten toimenpiteiden nojalla toteutettuihin toimiin ainoastaan, jos kyseinen valtiontuki on tämän asetuksen liitteessä II olevan 9 kohdan B kohdan mukainen.”;

11)

Lisätään 4 jaksoon ”Seuranta ja arviointi” 59 a artikla seuraavasti:

”59 a artikla

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 78 artiklan f alakohdassa ilmaisuun ”merkittävät ehdotukset maaseudun kehittämisohjelmien muuttamiseksi” sisältyvät muutokset, joista on tehtävä komission päätös, ja tämän asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut muutokset, lukuun ottamatta muutoksia asetuksen (EY) N:o 1698/2005 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuun poikkeukseen ja ohjelmaan sisältyviä nykyisiä toimenpiteitä koskeviin tietoihin tai kuvauksiin.”;

12)

Lisätään 62 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Kun kyseessä ovat toimenpiteet, joihin sisältyy asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklan mukaisesti määriteltyjä toimia, tuotosindikaattorit ja niiden ohjeelliset tavoitteet on jaoteltava toimien tyyppien mukaan.”;

13)

Korvataan 63 artiklan 8 kohdan ensimmäisen alakohta seuraavasti:

”Jos kyseessä on ylivoimainen este tai poikkeuksellinen tilanne, ja erityisesti tietojärjestelmän toiminnan häiriintyessä tai pysyvän yhteyden puuttuessa jäsenvaltio voi toimittaa asiakirjat komissiolle levykkeellä tai muulla soveltuvalla sähköisellä keinolla. Komissiolle on ilmoitettava etukäteen tällaisten asiakirjojen toimittamisesta levykkeellä tai muulla sähköisellä keinolla.”.

14)

Muutetaan liitteet I, II, VII ja VIII tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2009. Tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohtaa sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 4 päivänä toukokuuta 2009.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 277, 21.10.2005, s. 1.

(2)  EUVL L 30, 31.1.2009, s. 100.

(3)  EUVL L 368, 23.12.2006, s. 15.

(4)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(5)  EUVL L 30, 31.1.2009, s. 16.


LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1974/2006 liitteet seuraavasti:

1)

Korvataan liite I seuraavasti:

”LIITE I

2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tukijärjestelmät

Hedelmät ja vihannekset (neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) II osan I osaston IV luvun IV a alajakso)

Viini (neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 (2) II osaston I luku)

Tupakka (asetuksen (EY) N:o 1234/2007 II osan I osaston IV luvun V jakso)

Oliiviöljy (asetuksen (EY) N:o 1234/2007 II osan I osaston IV luvun IV jakso)

Humala (asetuksen (EY) No 1782/2003 68 a artikla)

Lampaat ja vuohet (neuvoston asetus (EY) N:o 73/2009 (3) 102 artiklan 1 kohta)

Mehiläishoito (asetuksen (EY) N:o 1234/2007 I osaston IV luvun VI jakso)

Sokeri (neuvoston asetus (EY) N:o 320/2006 (4))

Maatalousalan erityistoimenpiteet syrjäisimmillä alueilla (neuvoston asetuksen (EY) N:o 247/2006 (5) III osasto) ja pienillä Egeanmeren saarilla (neuvoston asetuksen (EY) N:o 1405/2006 (6) III luku)

Suorat tuet (asetuksen (EY) N:o 73/2009 41 artiklan 3 kohta ja 68 artikla)

2)

Muutetaan liite II seuraavasti:

a)

Korvataan 5.2 kohdan toinen luetelmakohta seuraavasti:

”—

Vahvistettava, että valtiontukea koskevia menettelyjä ja aineellisia soveltuvuusperusteita ja erityisesti perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklan mukaisia julkisen kokonaistuen enimmäismäärää noudatetaan asetuksen (EY) N:o 1698/2005 25, 43–49 ja 52 artiklan toimenpiteissä sekä kyseisen asetuksen 21, 24, 28, 29, 30 ja 35 a artiklan mukaisiin toimenpiteisiin kuuluvissa toimissa, jotka eivät kuulu perustamissopimuksen 36 artiklan soveltamisalaan.”.

b)

Korvataan 5.3 kohta seuraavasti:

”5.3.   Toimintalinjoja ja toimenpiteitä koskevat tiedot

Toimenpiteistä on annettava seuraavat erityistiedot, mukaan lukien asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja toimien erityistyyppejä koskevat tiedot.”.

c)

Korvataan 5.3.1.4 kohta seuraavasti:

d)

Lisätään 5.3.1.4.4 kohta seuraavasti:

”5.3.1.4.4.   Yhteisen markkinajärjestelyn uudistuksesta johtuvan rakenneuudistuksen kohteena olevat tilat;

asianomaisen yhteisen markkinajärjestelyn uudistuksen kuvaus,

tiivistelmä elinkeinosuunnitelman vaatimuksista,

tuen määrä ja kesto.”.

e)

Lisätään 5.3.6 kohta seuraavasti:

”5.3.6.    Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu luettelo toimien tyypeistä mainitun asetuksen 69 artiklan 5 a kohdassa tarkoitettujen määrien rajoissa.

Toimintalinja/Toimenpide

Toimen tyyppi

Mahdolliset vaikutukset

’Nykyinen’ tai ’uusi’ Toimen tyyppi

Viittaus toimen tyyppiä koskevaan kuvaukseen maaseudun kehittämissuunnitelmassa

Tuotosindikaattori – tavoite

Toimintalinja 1

Toimenpide 111

 

 

 

Toimenpide …

 

 

 

Toimintalinja 2

Toimenpide 211

 

 

 

Toimenpide …

 

 

 

Toimintalinja 3

Toimenpide 311

 

 

 

Toimenpide …

 

 

 

 

 

Toimintalinja 4

Toimenpide 411

 

 

 

Toimenpide …

 

 

 

 

 

Huom. Sarakkeeseen ’nykyinen tai uusi toimen tyyppi’ merkitään, sisältyikö asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklassa tarkoitettuja toimintalinjoja koskeva toimen tyyppi 31. joulukuuta 2008 sovellettuun maaseudun kehittämissuunnitelman versioon. Nykyisiin toimien tyyppeihin tehtyjä muutoksia pidetään myös ’uusina toimen tyyppeinä’.”.

f)

Korvataan 6.1 kohta seuraavasti:

”6.1.   Maaseuturahastosta myönnettävä vuosittainen rahoitus (euroina)

 

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

Muut kuin lähentymistavoitealueet

 

 

 

 

 

 

 

Lähentymistavoitealueet (7)

 

 

 

 

 

 

 

Syrjäisimmät alueet ja pienet Egeanmeren saaret (8)

 

 

 

 

 

 

 

Vapaaehtoinen mukauttaminen (9)

 

 

 

 

 

 

 

Lisärahoitusosuus Portugalille

 

 

 

 

 

 

 

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 69 artiklan 5 a kohdan mukainen lisärahoitus – muut kuin lähentymistavoitealueet

 

 

 

 

 

 

 

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 69 artiklan 5 a kohdan mukainen lisärahoitus – lähentymistavoitealueet (10)

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

g)

Korvataan taulukon 6.2 otsikon jälkeen oleva alaviite 1 seuraavasti:

”(1)

Taulukko 6.2 on täytettävä jokaisesta taulukossa 6.1 olevasta maaseuturahaston osarahoitusmäärästä.”.

h)

Lisätään 6.3 kohta seuraavasti:

”6.3.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklassa tarkoitettuja toimia koskeva ohjeellinen talousarvio 1. tammikuuta 2010 ja 31. joulukuuta 2013 väliselle ajalle (16 a artiklan 3 kohdan b alakohta) asetuksen (EY) N:o 1698/2005 69 artiklan 5 a kohdassa eriteltyjen määrien rajoissa.

Toimintalinja/Toimenpide

Maaseuturahaston rahoitusosuus 2010–2013

Toimintalinja 1

Toimenpide 111

Toimenpide …

Toimintalinja 2

Toimenpide 211

Toimenpide …

Toimintalinja 3

Toimenpide 311

Toimenpide …

 

Toimintalinja 4

Toimenpide 411

Toimenpide …

 

Toimintalinjat 1, 2, 3 ja 4 yhteensä

…”

i)

Lisätään 7 kohtaan koodi 144 seuraavasti:

”144

Yhteisen markkinajärjestelyn uudistuksesta johtuvan rakenneuudistuksen kohteena olevat tilat”.

j)

Korvataan 9 kohdan B kohdan ensimmäisen alakohdan johdantokappale seuraavasti:

”Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 25, 27 (jälkimmäisen osalta ainoastaan siltä osin, kuin kyse on asetuksen (EY) N:o 1698/2005 89 artiklassa tarkoitetusta kansallisesta lisärahoituksesta), 43–49 ja 52 artiklan mukaisten toimenpiteiden ja mainitun asetuksen 21, 24, 28, 29, 30 ja 35 a artiklan mukaisiin toimenpiteisiin kuuluvien, perustamissopimuksen 36 artiklan soveltamisalan ulkopuolisten toimien osalta:”.

3)

Muutetaan liite VII seuraavasti:

a)

Lisätään 2 kohtaan seuraavat kohdat:

”Kunkin jäsenvaltion, joka saa neuvoston asetuksen (EY) N:o 74/2009 (11) mukaisesti lisärahoitusvaroja mainitun asetuksen mukaisen mukautuksen vuoksi ja käyttämättömiä varoja vuodesta 2011 alkaen, olisi lisättävä vuodesta 2011 alkaen erillinen luku, jossa on vähintään sama analyysi kuin edellisessä kohdassa mainittu analyysi asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklan 1 kohdassa mainittuja toimintalinjoja koskevien toimien osalta. Tätä velvoitetta sovelletaan uusiin jäsenvaltioihin, lukuun ottamatta Bulgariaa ja Romaniaa, vuodesta 2014 alkaen.

Uutta toimenpidettä ’144 Rakenneuudistuksen kohteena olevat tilat’ soveltavien jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava toimenpiteen tavoitteiden saavuttamisesta.

b)

Lisätään 3 a kohta seuraavasti:

”3 a.

Ohjelman rahoituksen toteutus uusia haasteita koskevien toimien osalta esittämällä selvitys kunkin toimenpiteen menoista, jotka on maksettu 1. tammikuuta 2010 jälkeen tuensaajille asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista toimista, sekä mainitun asetuksen 69 artiklan 5 a kohdassa tarkoitetuista määristä.

Tämäntyyppisten toimien rahoituksen toteutuksesta laadittavan taulukon on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot:

Toimintalinja/Toimenpide

Vuotuiset maksut – vuosi N

Kumulatiiviset maksut vuodesta 2010 vuoteen N

Toimenpide 111

Toimenpide …

 

 

Toimintalinja 1 yhteensä

Toimenpide 211

Toimenpide …

 

 

Toimintalinja 2 yhteensä

Toimenpide 311

Toimenpide …

 

 

Toimintalinja 3 yhteensä

Toimenpide 411

Toimenpide …

 

 

Toimintalinja 4 yhteensä

Ohjelma yhteensä

…”

4)

Lisätään liitteessä VIII olevaan II kohtaan Yleiset tuotosindikaattorit toimintalinjaa 1 koskevan luettelon loppuun rivi seuraavasti:

Koodi

Toimenpide

Tuotosindikaattorit (*)

”144

Yhteisen markkinajärjestelyn uudistuksesta johtuvan rakenneuudistuksen kohteena olevat tilat

Tukea saaneiden tilojen määrä”


(1)  EUVL L 299, 2.10.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 148, 6.6.2008, s. 1.

(3)  EUVL L 30, 31.1.2009, s. 16.

(4)  EUVL L 58, 28.2.2006, s. 42.

(5)  EUVL L 42, 14.2.2006, s. 1.

(6)  EUVL L 265, 26.9.2006, s. 1.”.

(7)  Jäsenvaltiot, joissa on lähentymistavoitealueita.

(8)  Jäsenvaltiot, joiden alueeseen kuuluu syrjäisiä alueita, tai pienet Egeanmeren saaret.

(9)  Jäsenvaltiot, jotka soveltavat vapaaehtoista mukauttamista asetuksen (EY) N:o 378/2007 nojalla.

(10)  Jäsenvaltiot, jotka saavat asetuksen (EY) N:o 1698/2005 69 artiklan 5 a kohdassa tarkoitettuja lisävaroja ja joissa on lähentymistavoitealueita.”.

(11)  EUVL L 30, 31.1.2009, s. 100.”.


5.5.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 111/13


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 364/2009,

annettu 4 päivänä toukokuuta 2009,

vilja-alalla 1 päivästä toukokuuta 2009 kannettavien tuontitullien vahvistamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 360/2009 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vilja-alan tuontitullien osalta 28 päivänä kesäkuuta 1996 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1249/96 (2) ja erityisesti sen 2 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Vilja-alalla 1 päivästä toukokuuta 2009 kannettavat tuontitullit vahvistetaan komission asetuksessa (EY) N:o 360/2009 (3).

(2)

Koska tuontitullien laskettu keskiarvo poikkeaa vahvistetusta tullista yli viisi euroa tonnilta, asetuksessa (EY) N:o 360/2009 vahvistettuja tuontitulleja olisi mukautettava vastaavasti.

(3)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 360/2009 olisi muutettava,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 360/2009 liitteet I ja II tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 5 päivänä toukokuuta 2009.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 4 päivänä toukokuuta 2009.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EYVL L 161, 29.6.1996, s. 125.

(3)  EUVL L 110, 1.5.2009, s. 27.


LIITE I

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin 5 päivästä toukokuuta 2009 alkaen sovellettavat tuontitullit

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Tuontitulli (1)

(EUR/t)

1001 10 00

Durum VEHNÄ, korkealaatuinen

0,00

keskilaatuinen

0,00

heikkolaatuinen

0,00

1001 90 91

Tavallinen VEHNÄ, siemenvilja

0,00

ex 1001 90 99

Tavallinen VEHNÄ, korkealaatuinen, muu kuin siemenvilja

0,00

1002 00 00

RUIS

37,15

1005 10 90

MAISSI, siemenvilja, muu kuin hybridi

12,61

1005 90 00

MAISSI, muu kuin siemenvilja (2)

12,61

1007 00 90

DURRA, muu kuin kylvämiseen tarkoitettu hybridi

37,15


(1)  Atlantin valtameren tai Suezin kanavan kautta yhteisöön saapuvan tavaran tuojaan voidaan soveltaa asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti seuraavia tullinalennuksia:

3 EUR/t, jos purkamissatama sijaitsee Välimerellä,

2 EUR/t, jos purkamissatama sijaitsee Tanskassa, Virossa, Irlannissa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Suomessa, Ruotsissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Pyreneiden niemimaan Atlantin puoleisella rannikolla.

(2)  Tuojaan voidaan soveltaa kiinteämääräistä alennusta 24 euroa tonnilta, jos asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 5 kohdassa vahvistetut edellytykset täyttyvät.


LIITE II

Liitteessä I vahvistettujen tullien laskemista koskevat tekijät

1.5.2009

1.

Asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitejakson keskiarvot:

(EUR/t)

 

Tavallinen vehnä (1)

Maissi

Durumvehnä, korkealaatuinen

Durumvehnä, keskilaatuinen (2)

Durumvehnä, heikkolaatuinen (3)

Ohra

Pörssi

Minnéapolis

Chicago

Noteeraus

197,12

122,70

FOB-hinta USA

207,54

197,54

177,54

108,89

Palkkio Meksikon-lahdella

11,64

Palkkio Suurilla järvillä

12,66

2.

Asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitejakson keskiarvot:

Rahtikustannukset: Meksikonlahti–Rotterdam

15,07 EUR/t

Rahtikustannukset: Suuret järvet–Rotterdam:

16,57 EUR/t


(1)  Sisältää palkkion 14 EUR/t (asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 3 kohta).

(2)  Alennus 10 EUR/t (asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 3 kohta).

(3)  Alennus 30 EUR/t (asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 3 kohta).


DIREKTIIVIT

5.5.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 111/16


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2009/24/EY,

annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009,

tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta

(Kodifioitu toisinto)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2)

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta 14 päivänä toukokuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/250/ETY (3) sisältöä on muutettu (4). Tämän takia mainittu direktiivi olisi selkeyden ja järkeistämisen vuoksi kodifioitava.

(2)

Tietokoneohjelmien kehittäminen vaatii huomattavia inhimillisiä, teknisiä ja taloudellisia voimavaroja, samalla kun tietokoneohjelmien jäljentämisestä aiheutuvat kustannukset jäävät murto-osaan siitä, mitä niiden itsenäinen kehittäminen vaatii.

(3)

Tietokoneohjelmilla on yhä suurempi merkitys useilla eri aloilla, ja tietokoneohjelmateknologiaa voidaan tämän vuoksi pitää keskeisenä yhteisön teollisen kehityksen kannalta.

(4)

Tietyt tietokoneohjelmien oikeudellista suojaa koskevat erot jäsenvaltioiden lainsäädännössä vaikuttavat välittömästi ja kielteisesti sisämarkkinoiden toimintaan tietokoneohjelmien osalta.

(5)

Olemassa olevat erot, joilla on edellä mainittuja vaikutuksia, on poistettava ja uusien erojen syntyminen estettävä, kun taas eroja, jotka eivät merkittävästi haittaa sisämarkkinoiden toimintaa, ei tarvitse poistaa tai estää syntymästä.

(6)

Vastaavasti tietokoneohjelmien suojan yhteisön oikeudellinen kehys voidaan alkuvaiheessa rajoittaa sen vahvistamiseen, että jäsenvaltioiden tulee suojata tietokoneohjelmia tekijänoikeuslainsäädännössä tarkoitettuina kirjallisina teoksina, ja edelleen sen vahvistamiseen, keitä ja mitä suojan tulisi koskea, mihin yksinoikeuksiin suojaa nauttivien tulisi voida vedota tiettyjen toimien sallimiseksi tai kieltämiseksi sekä kuinka kauan suojan tulisi kestää.

(7)

Tässä direktiivissä ’tietokoneohjelmalla’ tarkoitetaan missä tahansa muodossa olevia ohjelmia, laitteistoon sisältyvät ohjelmat mukaan lukien. Tämä käsite sisältää myös tietokoneohjelman kehittämiseen tähtäävän valmistelevan suunnittelutyön, jos valmisteleva työ on luonteeltaan sellaista, että sen tuloksena voi myöhemmässä vaiheessa olla tietokoneohjelma.

(8)

Niihin arviointiperusteisiin, joita sovelletaan ratkaistaessa, voidaanko tietokoneohjelmaa pitää omaperäisenä teoksena, ei tule sisällyttää ohjelman laatua tai esteettistä arvoa koskevia seikkoja.

(9)

Yhteisö on täysin sitoutunut edistämään kansainvälistä standardointia.

(10)

Tietokoneohjelman tarkoituksena on kommunikoida ja toimia yhdessä tietokonejärjestelmän muiden komponenttien sekä käyttäjien kanssa, minkä vuoksi looginen sekä määrätyissä tilanteissa fyysinen yhteenliittäminen ja vuorovaikutus ovat edellytyksenä sille, että kaikki ohjelmiston ja laitteiston osat voivat toimia muiden ohjelmistojen ja laitteistojen sekä käyttäjien kanssa kaikilta osiltaan siten kuin niiden on tarkoitettu toimivan. Ohjelman osia, jotka mahdollistavat tällaisen yhteenliittämisen sekä vuorovaikutuksen ohjelmiston ja laitteiston osien välillä, kutsutaan yleisesti ”rajapinnoiksi”. Tätä toiminnallista yhteenliittämistä ja vuorovaikutusta kutsutaan yleisesti ”yhteentoimivuudeksi”; tällainen yhteentoimivuus voidaan määritellä kyvyksi vaihtaa tietoa sekä molemminpuolisesti käyttää näin vaihdettua tietoa.

(11)

Epäilysten välttämiseksi on tehtävä selväksi, että ainoastaan tietokoneohjelman ilmaisumuotoa suojataan ja että ideat ja periaatteet, jotka sisältyvät ohjelman eri osiin, rajapintoihin sisältyvät ideat ja periaatteet mukaan lukien, eivät saa tämän direktiivin mukaista tekijänoikeudellista suojaa. Tämän tekijänoikeudellisen periaatteen mukaisesti, siinä laajuudessa kuin logiikka, algoritmit ja ohjelmointikielet sisältävät ideoita ja periaatteita, nämä ideat ja periaatteet eivät saa tämän direktiivin mukaista suojaa. Jäsenvaltioiden lainsäädännön ja oikeuskäytännön sekä kansainvälisten tekijänoikeussopimusten mukaisesti näiden ideoiden ja periaatteiden ilmaisumuodon tulee saada tekijänoikeudellista suojaa.

(12)

Tässä direktiivissä ’vuokraamisella’ tarkoitetaan määräajaksi ja voitonhankkimistarkoituksessa tapahtuvaa tietokoneohjelman tai sen kappaleen käytettäväksi antamista; tämä käsite ei sisällä julkista lainaamista, joka näin ollen ei kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan.

(13)

Tekijälle kuuluviin yksinoikeuksiin, joiden nojalla hän voi estää teoksensa luvattoman toisintamisen, olisi tehtävä rajoitettu poikkeus tietokoneohjelmien osalta, jotta voidaan sallia ohjelman laillisesti hankkineen henkilön suorittama ohjelman käytön kannalta teknisesti tarpeellinen toisintaminen. Tämä merkitsee, ettei ohjelman tietokoneen muistiin lukemista ja ajamista, jotka ovat laillisesti hankitun tietokoneohjelman kappaleen käytön kannalta välttämättömiä toimia, eikä ohjelmaan sisältyvien virheiden korjaamista voida kieltää sopimuksella. Jos erityisiä sopimusmääräyksiä ei ole, etenkin tapauksissa, joissa ohjelman kappale on myyty, ohjelman kappaleen laillisesti hankkinut henkilö saa ryhtyä kaikkiin muihinkin ohjelman käytön kannalta välttämättömiin toimiin, jotka ovat ohjelman alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaisia.

(14)

Henkilöä, jolla on oikeus käyttää tietokoneohjelmaa, ei saa estää suorittamasta toimia, jotka ovat välttämättömiä ohjelman toiminnan tarkkailemisen, tutkimisen tai kokeilemisen kannalta, jos mainitut toimet eivät loukkaa ohjelmaan olevaa tekijänoikeutta.

(15)

Sen koodin muodon luvaton toisintaminen, kääntäminen, sovittaminen tai muuttaminen, jossa tietokoneohjelman kappale on saatettu saataville, on tekijän yksinoikeuteen kohdistuva loukkaus. Tietyissä tapauksissa ohjelman koodin toisintaminen ja sen muodon kääntäminen ovat kuitenkin välttämättömiä sen tiedon hankkimiselle, joka on itsenäisesti kehitetyn ohjelman ja muiden ohjelmien välisen yhteentoimivuuden saavuttamisen kannalta tarpeen. Ainoastaan näissä rajoitetuissa tapauksissa ohjelman kappaleen käyttämiseen oikeutetun itsensä suorittamaa tai hänen lukuunsa tapahtuvaa toisintamista ja kääntämistä on siten pidettävä oikeutettuna ja hyvän tavan mukaisena, eikä sen tällöin voida katsoa edellyttävän oikeudenhaltijan lupaa. Tämän poikkeuksen tarkoituksena on tehdä mahdolliseksi kaikkien tietokonejärjestelmän osien, muiden valmistajien valmistamat osat mukaan lukien, kytkeminen siten, että ne voivat toimia yhdessä. Sellaista tekijän yksinoikeuteen kohdistuvaa poikkeusta ei saa soveltaa tavalla, joka vahingoittaa oikeudenhaltijan oikeutta tai joka on ristiriidassa ohjelman tavanmukaisen hyväksikäytön kanssa.

(16)

Tekijänoikeuslainsäädännön mukainen tietokoneohjelmien suoja ei kyseeseen tulevissa tapauksissa saa estää muiden suojamuotojen soveltamista. Kaikkien sopimusmääräysten, jotka ovat analysointia koskevien tämän direktiivin säännösten tai tässä direktiivissä säädettyjen varmuuskappaleen valmistamista tai ohjelman toiminnan tarkkailemista, tutkimista tai kokeilemista koskevien poikkeusten vastaisia, on oltava mitättömiä.

(17)

Tämän direktiivin säännökset eivät rajoita perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan kilpailusääntöjen soveltamista, jos määräävässä asemassa oleva toimittaja kieltäytyy luovuttamasta tietoja, jotka ovat välttämättömiä tässä direktiivissä tarkoitetun yhteentoimivuuden kannalta.

(18)

Tämän direktiivin säännökset eivät saisi rajoittaa niiden jo annettujen yhteisön oikeuden erityissäännösten soveltamista, jotka koskevat rajapintojen julkistamista teleliikennealalla, eikä niiden neuvoston päätösten soveltamista, jotka koskevat tietoliikenne- ja teleliikennealalla tapahtuvaa standardointia.

(19)

Tämä direktiivi ei vaikuta sellaisiin Bernin yleissopimuksen mukaisiin kansalliseen lainsäädäntöön sisältyviin rajoituksiin, joita tämä direktiivi ei koske.

(20)

Tämä direktiivi ei saa vaikuttaa jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä I olevassa B osassa mainittuja määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Suojan kohde

1.   Jäsenvaltioiden on tämän direktiivin säännösten mukaisesti annettava tietokoneohjelmille tekijänoikeudellista suojaa kirjallisina teoksina, joita tarkoitetaan kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisesta tehdyssä Bernin yleissopimuksessa. Tässä direktiivissä ’tietokoneohjelmilla’ tarkoitetaan myös valmistelevaan suunnitteluun liittyvää aineistoa.

2.   Tämän direktiivin mukainen suoja koskee kaikkia tietokoneohjelman eri ilmaisumuotoja. Ideat ja periaatteet, jotka ovat tietokoneohjelman minkä tahansa osan perustana, rajapintoihin sisältyvät ideat ja periaatteet mukaan lukien, eivät saa tekijänoikeudellista suojaa tämän direktiivin nojalla.

3.   Tietokoneohjelmaa suojataan, jos se on omaperäinen siinä merkityksessä, että se on tekijänsä henkinen luomus. Muita arviointiperusteita ei saa soveltaa arvioitaessa, suojataanko ohjelmaa.

4.   Tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan myös sellaisiin ohjelmiin, jotka on luotu ennen 1 päivää tammikuuta 1993, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ennen mainittua päivää suoritettuja toimia tai hankittuja oikeuksia.

2 artikla

Tietokoneohjelman tekijä

1.   Tietokoneohjelman tekijänä pidetään sitä luonnollista henkilöä tai luonnollisten henkilöiden ryhmää, joka on luonut tietokoneohjelman taikka, jos jäsenvaltion lainsäädäntö sen sallii, oikeushenkilöä, jota kyseisen lainsäädännön mukaan pidetään oikeudenhaltijana.

Jos jäsenvaltion lainsäädännössä tunnustetaan yhteisteokset, henkilöä, jonka kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan katsotaan luoneen teoksen, pidetään sen tekijänä.

2.   Jos tietokoneohjelman on luonut luonnollisten henkilöiden ryhmä yhteisesti, yksinoikeudet kuuluvat näille henkilöille yhteisesti.

3.   Jos tietokoneohjelman on luonut työntekijä työtehtäviään suorittaessaan tai työnantajansa antamien ohjeiden mukaisesti, työnantajalla yksin on oikeus määrätä kaikista taloudellisista oikeuksista näin luotuun tietokoneohjelmaan, jollei toisin ole sovittu.

3 artikla

Suojaan oikeutetut

Suoja myönnetään kaikille luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, jotka ovat kirjallisia teoksia koskevien kansallisen tekijänoikeuslainsäädännön säännösten nojalla oikeutettuja suojaan.

4 artikla

Yksinoikeudet

1.   Jollei 5 tai 6 artiklasta muuta johdu, 2 artiklassa tarkoitetun oikeudenhaltijan yksinoikeudet käsittävät oikeuden seuraaviin toimiin tai niiden sallimiseen:

a)

tietokoneohjelman tai sen osan pysyvä tai tilapäinen toisintaminen millä tavoin ja missä muodossa tahansa. Jos tietokoneohjelman lukeminen tietokoneen muistiin, näyttäminen, ajaminen, siirtäminen tai tallentaminen edellyttää tällaista toisintamista, nämä toimet edellyttävät oikeudenhaltijan suostumusta;

b)

tietokoneohjelman kääntäminen, muuntaminen, sovittaminen ja muunlainen muuttaminen sekä näiden toimien tulosten toisintaminen rajoittamatta kuitenkaan ohjelmaa muuttaneen henkilön oikeuksia;

c)

alkuperäisen tietokoneohjelman tai sen kappaleiden levitys yleisölle vuokraamalla tai millään muulla tavalla.

2.   Kun oikeudenhaltija tai joku muu hänen suostumuksellaan on ensimmäisen kerran myynyt tietokoneohjelman kappaleen yhteisössä, oikeudenhaltijan oikeus kyseisen kappaleen levittämiseen yhteisössä raukeaa, lukuun ottamatta oikeutta valvoa ohjelman tai sen kappaleen vuokraamista edelleen.

5 artikla

Yksinoikeuksia koskevat poikkeukset

1.   Jollei toisin ole nimenomaisesti sovittu, 4 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut toimet eivät edellytä oikeudenhaltijan suostumusta, jos ne ovat tarpeen, jotta tietokoneohjelman laillisesti hankkinut henkilö voi käyttää ohjelmaa aiotun tarkoituksen mukaisesti, virheiden korjaaminen mukaan lukien.

2.   Henkilöä, jolla on oikeus käyttää tietokoneohjelmaa, ei voida sopimuksin kieltää valmistamasta varmuuskappaletta, sikäli kuin se on tämän käytön kannalta tarpeen.

3.   Henkilö, jolla on oikeus käyttää tietokoneohjelman kappaletta, saa ilman oikeudenhaltijan suostumusta tarkkailla, tutkia tai kokeilla tietokoneohjelman toimintaa niiden ideoiden ja periaatteiden selvittämiseksi, jotka ovat ohjelman osan perustana, jos hän tekee sen ohjelman tietokoneen muistiin lukemisen, näyttämisen, ajamisen, siirtämisen tai tallentamisen yhteydessä, joihin hänellä on oikeus.

6 artikla

Analysointi

1.   Oikeudenhaltijan suostumusta ei vaadita, jos koodin toisintaminen ja sen muodon kääntäminen 4 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuin tavoin on välttämätöntä sellaisten tietojen hankkimiseksi, joiden avulla voidaan saavuttaa yhteentoimivuus itsenäisesti luodun tietokoneohjelman ja muiden ohjelmien välillä, ja seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

nämä toimet suorittaa lisenssinhaltija tai muu henkilö, jolla on oikeus käyttää ohjelman kappaletta, taikka heidän lukuunsa henkilö, jolla on siihen oikeus;

b)

yhteentoimivuuden saavuttamisen kannalta tarpeellinen tieto ei aikaisemmin ole ollut helposti ja nopeasti a alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden saatavilla;

c)

nämä toimet rajoittuvat niihin alkuperäisen ohjelman osiin, jotka ovat yhteentoimivuuden saavuttamisen kannalta tarpeen.

2.   Tietoja, jotka on saatu 1 kohdan säännöksiä sovellettaessa, ei saa näiden säännösten mukaisesti:

a)

käyttää muuhun tarkoitukseen kuin itsenäisesti luodun tietokoneohjelman yhteentoimivuuden aikaansaamiseen;

b)

antaa muille, ellei se ole tarpeen itsenäisesti luodun tietokoneohjelman yhteentoimivuuden kannalta;

c)

käyttää ilmaisumuodoltaan huomattavassa määrin samanlaisen tietokoneohjelman kehittämiseen, valmistamiseen tai markkinoille saattamiseen taikka muuhun tekijänoikeutta loukkaavaan toimeen.

3.   Kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisesta tehdyn Bernin yleissopimuksen määräysten mukaisesti tämän artiklan säännöksiä ei saa tulkita niin, että niitä voidaan soveltaa tavalla, joka aiheuttaa haittaa oikeudenhaltijan oikeutetuille eduille tai on ristiriidassa ohjelman tavanmukaisen hyväksikäytön kanssa.

7 artikla

Erityiset suojaa koskevat toimenpiteet

1.   Rajoittamatta 4, 5 tai 6 artiklan soveltamista jäsenvaltioiden on kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti toteutettava aiheelliset oikeussuojakeinot sellaista henkilöä vastaan, joka toteuttaa jonkin seuraavista toimista:

a)

sellaisen tietokoneohjelman kappaleen liikkeelle laskeminen, jonka henkilö tietää tai jota hänellä on aihetta epäillä laittomaksi;

b)

sellaisen tietokoneohjelman kappaleen hallussapito kaupallisia tarkoituksia varten, jonka henkilö tietää tai jota hänellä on aihetta epäillä laittomaksi;

c)

sellaisten välineiden liikkeelle laskeminen tai hallussapito kaupallisia tarkoituksia varten, joiden yksinomaisena käyttötarkoituksena on helpottaa tietokoneohjelman suojaamiseen mahdollisesti käytetyn teknisen apuvälineen luvatonta poistamista tai kiertämistä.

2.   Jokainen tietokoneohjelman laiton kappale voidaan takavarikoida asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti.

3.   Jäsenvaltiot voivat säätää, että 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut välineet on takavarikoitava.

8 artikla

Muiden säännösten soveltaminen

Tämän direktiivin säännökset eivät vaikuta muihin lain säännöksiin, jotka koskevat etenkin patentteja, tavaramerkkejä, vilpillistä kilpailua, liikesalaisuuksia, puolijohdetuotteiden suojaa tai sopimusoikeutta.

Kaikki sopimusmääräykset, jotka ovat 6 artiklan säännösten tai 5 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettyjen poikkeusten vastaisia, ovat mitättömiä.

9 artikla

Toimittaminen

Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset komissiolle.

10 artikla

Kumoaminen

Kumotaan direktiivi 91/250/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä I olevassa A osassa mainitulla direktiivillä, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä I olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä II olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

11 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

12 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa 23 päivänä huhtikuuta 2009.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

H.-G. PÖTTERING

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. NEČAS


(1)  EUVL C 204, 9.8.2008, s. 24.

(2)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 17. kesäkuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 23. maaliskuuta 2009.

(3)  EYVL L 122, 17.5.1991, s. 42.

(4)  Katso liitteessä I oleva A osa.


LIITE I

A   OSA

Kumottu direktiivi ja sen muutos

(10 artiklassa tarkoitettu)

Neuvoston direktiivi 91/250/ETY

(EYVL L 122, 17.5.1991, s. 42)

 

Neuvoston direktiivi 93/98/ETY

(EYVL L 290, 24.11.1993, s. 9)

Ainoastaan 11 artiklan 1 kohta

B   OSA

Määräajat kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle

(10 artiklassa tarkoitettu)

Direktiivi

Määräpäivä, joka koskee saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä

91/250/ETY

31 päivä joulukuuta 1992

93/98/ETY

30 päivä kesäkuuta 1995


LIITE II

Vastaavuustaulukko

Direktiivi 91/250/ETY

Tämä direktiivi

1 artiklan 1, 2 ja 3 kohta

1 artiklan 1, 2 ja 3 kohta

2 artiklan 1 kohdan ensimmäinen virke

2 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta

2 artiklan 1 kohdan toinen virke

2 artiklan 1 kohdan toinen alakohta

2 artiklan 2 ja 3 kohta

2 artiklan 2 ja 3 kohta

3 artikla

3 artikla

4 artiklan johdantokappale

4 artiklan 1 kohdan johdantokappale

4 artiklan a alakohta

4 artiklan 1 kohdan a alakohta

4 artiklan b alakohta

4 artiklan 1 kohdan b alakohta

4 artiklan c alakohdan ensimmäinen virke

4 artiklan 1 kohdan c alakohta

4 artiklan c alakohdan toinen virke

4 artiklan 2 kohta

5, 6 ja 7 artikla

5, 6 ja 7 artikla

9 artiklan 1 kohdan ensimmäinen virke

8 artiklan 1 kohta

9 artiklan 1 kohdan toinen virke

8 artiklan 2 kohta

9 artiklan 2 kohta

1 artiklan 4 kohta

10 artiklan 1 kohta

10 artiklan 2 kohta

9 artikla

10 artikla

11 artikla

11 artikla

12 artikla

Liite I

Liite II


II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

PÄÄTÖKSET

Komissio

5.5.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 111/23


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 8 päivänä lokakuuta 2008,

toimenpiteestä C 33/07 (ex N 339/06 ja N 729/06), jonka Saksa aikoo toteuttaa IBG Beteiligungsgesellschaft Sachsen-Anhalt mbH:n kautta

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 5581)

(Ainoastaan saksankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2009/364/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon sopimuksen Euroopan talousalueesta ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa (1),

ottaa huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

(1)

Saksa ilmoitti 30 päivänä toukokuuta 2006 päivätyllä ja komissiossa samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä komissiolle EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimenpiteen ensimmäisestä osasta, joka kirjattiin valtiontueksi N 339/2006.

(2)

Komissio pyysi lisätietoja 22 päivänä kesäkuuta 2006 päivätyllä kirjeellä. Saksa vastasi 13 päivänä heinäkuuta 2006 päivätyllä kirjeellä. Komissio pyysi 31 päivänä elokuuta 2006 päivätyllä kirjeellä täydentäviä tietoja, jotka Saksa toimitti 22 päivänä syyskuuta 2006 päivätyllä kirjeellä. Komissio pyysi 11 päivänä lokakuuta 2006 päivätyllä kirjeellä lisätietoja, jotka Saksa toimitti 6 päivänä marraskuuta 2006 päivätyllä kirjeellä.

(3)

Saksa ilmoitti 9 päivänä marraskuuta 2006 päivätyllä ja komissiossa samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä toimenpiteen toisesta osasta, jonka komissio kirjasi valtiontueksi N 729/2006. Koska ilmoitusten (N 339/2006 ja N 729/2006) kohteena oli sama toimenpide, komissio ehdotti 6 päivänä joulukuuta 2006 päivätyllä kirjeellä asioiden yhdistämistä ja koko kirjeenvaihdon käsittelemistä siten, että se koskee molempia asioita, ja se pyysi lisätietoja molemmista asioista. Saksa vastasi 23 päivänä tammikuuta 2007 päivätyllä kirjeellä.

(4)

Komissio pyysi lisätietoja 28 päivänä helmikuuta 2007. Saksa vastasi määräajan pidentämisen jälkeen 11 päivänä huhtikuuta 2007 päivätyllä kirjeellä. Komissio pyysi lisätietoja 4 päivänä toukokuuta 2007. Saksa vastasi määräajan pidentämisen jälkeen 29 päivänä kesäkuuta 2007 päivätyllä kirjeellä.

(5)

Komissio ilmoitti Saksalle 30 päivänä elokuuta 2007 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa tuesta perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, jäljempänä ”menettelyn aloittamisesta tehty päätös”. Menettelyn aloittamisesta tehty päätös on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2). Komissio kehotti Saksaa ja asianomaisia esittämään huomautuksensa.

(6)

Saksa otti kantaa menettelyn aloittamisesta tehtyyn päätökseen 19 päivänä lokakuuta 2007 päivätyllä kirjeellä. Määräajan pidentämisen jälkeen komissio vastaanotti 10 päivänä joulukuuta 2007 päivätyllä kirjeellä yhden asianomaisen (IBG Beteiligungsgesellschaft Sachsen-Anhalt mbH, jäljempänä ”IBG-rahasto”) huomautukset. Komissio toimitti nämä huomautukset Saksalle 21 päivänä tammikuuta 2008 päivätyllä kirjeellä. Saksa vastasi niihin 14 päivänä helmikuuta 2008 päivätyllä kirjeellä.

(7)

Komissio pyysi lisätietoja 18 päivänä huhtikuuta 2008 päivätyllä kirjeellä sekä 28 päivänä huhtikuuta 2008 ja 11 päivänä kesäkuuta 2008 päivätyillä sähköpostiviesteillä. Saksa toimitti lisätietoja 5 päivänä kesäkuuta 2008 päivätyllä kirjeellä ja 13 päivänä kesäkuuta 2008 päivätyllä sähköpostiviestillä.

2.   TOIMENPITEEN KUVAUS

(8)

IBG-rahasto on Sachsen-Anhaltin osavaltion perustama ja rahoittama valtion riskipääomarahasto. IBG-rahaston tavoitteena on tarjota riskipääomaa Sachsen-Anhaltin osavaltiossa sijaitseville innovatiivisille teknologia-alan pk-yrityksille, jotka ovat kehityksessään alku- tai kasvuvaiheessa. Sachsen-Anhalt on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tukialue (3).

(9)

IBG-rahastoa on 1 päivästä heinäkuuta 2007 hallinnoinut Verwaltungsgesellschaft GOODVENT Beteiligungsmanagement GmbH & Co. KG, jäljempänä ”rahaston hallinnoija”. Rahaston hallinnoija valittiin avoimessa ja syrjimättömässä tarjouskilpailussa. Valtion rahoitus on yhteensä noin 130 miljoonaa euroa. Toimenpide on voimassa 31 päivään joulukuuta 2013.

(10)

IBG-rahasto tarjoaa seuraavia sijoituksia:

a)

avoimet osakkuudet, joiden suuruus on enintään 1,5 miljoonaa euroa pk-yritystä kohden 12 kuukauden ajanjaksolla; vähintään 30 prosenttia varoista tulee yksityisiltä, riippumattomilta sijoittajilta ehdoin, jotka vastaavat IBG-rahaston ehtoja;

b)

avoimet osakkuudet, joiden suuruus on enintään 10 miljoonaa euroa pk-yritystä kohden, mukaan lukien vaihto-optiot kuten vaihto- ja optiovelkakirjat, ja jotka toteutetaan yksityisten sijoittajien kanssa yhtä suurina, samoin ehdoin ja samalla riskillä (pari passu);

c)

äänettömät osakkuudet, jäljempänä ”IBG-rahaston äänettömät osakkuudet”, joiden suuruus on enintään 5 miljoonaa euroa yritystä kohden ja joiden toteuttamisesta vastaa yksin IBG-rahasto yksityisistä sijoittajista riippumattomasti ja jotka kestävät enintään kymmenen vuotta;

d)

jo olemassa olevien IBG-rahaston äänettömien osakkuuksien muuntaminen avoimiksi osakkuuksiksi, jotka toteutetaan tasavertaisesti yksityisten sijoittajien kanssa.

(11)

Komissio totesi avoimista osakkuuksista ja muuntotoimenpiteistä menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä, että kyse ei ole perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuesta sijoittajille (4) tai IBG:n rahaston hallinnoijalle (5). IBG-rahaston (6) ja kohdeyritysten osalta perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen olemassaoloa ei voitu sulkea pois. Komissio päätteli kuitenkin, että toimenpide on sopusoinnussa valtiontuesta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tehtävien riskipääomasijoitusten edistämiseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen (7) kanssa, jäljempänä ”suuntaviivat”, ja soveltuu yhteismarkkinoille perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla.

(12)

IBG-rahaston äänettömiä osakkuuksia arvioitiin erikseen menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä. Ne ovat Saksan mielestä markkinaehtoisia velkainstrumentteja eivätkä sen vuoksi ole perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Komissio sitä vastoin ei ollut varma siitä, olisiko IBG-rahaston äänettömät osakkuudet luokiteltava velkainstrumenteiksi vai oman pääoman ehtoisiksi instrumenteiksi.

3.   SYYT MUODOLLISEN TUTKINTAMENETTELYN ALOITTAMISEEN

(13)

Komissio aloitti muodollisen tutkintamenettelyn selvittääkseen, olisiko IBG-rahaston äänettömät osakkuudet luokiteltava velkainstrumenteiksi, kuten Saksa katsoo, vai oman pääoman ehtoisiksi instrumenteiksi. Siinä tapauksessa, että IBG-rahaston äänettömät osakkuudet todella ovat velkainstrumentteja, sen määrittämisessä, sisältyykö niihin perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea kohdeyrityksille, on sovellettava komission tiedonantoa viite- ja diskonttokorkojen vahvistamismenetelmästä (8), jäljempänä ”vuoden 1997 tiedonanto”, jonka perusteella vahvistetaan markkinakorko (9).

(14)

Menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä komissio katsoi, että jos IBG-rahaston äänettömät osakkuudet luokiteltaisiin velkainstrumenteiksi, ne eivät loisi edunsaajayrityksille perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua etua, sillä ne olisivat vuoden 1997 tiedonannon mukaan markkinaehtojen mukaisia. Jos IBG-rahaston äänettömät osakkuudet sitä vastoin luokiteltaisiin omaksi pääomaksi, olisi mahdollista, että kohdeyritykset saavat valtiontukea, sillä toimenpiteellä voitaisiin poistaa riskipääomamarkkinoiden toimintahäiriö.

(15)

Sen selvittämiseksi, ovatko IBG-rahaston äänettömät osakkuudet velkainstrumentteja vai oman pääoman ehtoisia instrumentteja, menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä tutkittiin niiden sisältö ja otettiin huomioon suuntaviivojen 4.3.3 kohdan mukaisesti seuraavat seikat: kuinka suuri riski sijoittajalle aiheutuu, kuinka suuria tappioita sijoittajalle mahdollisesti aiheutuu, perustuuko tuotto yrityksen tulokseen vai onko se kiinteä, millainen asema sijoittajalla on kohdeyrityksen maksukyvyttömyystilanteessa ja kuinka sijoitusvälinettä kohdellaan kansallisissa oikeus-, sääntely, rahoitus- ja kirjanpitosäännöksissä.

(16)

IBG-rahaston äänettömien osakkuuksien taloudellista luonnetta tutkiessaan komissio havaitsi seuraavat mahdolliset erot tavanomaisten velkainstrumenttien ja IBG-rahaston äänettömien osakkuuksien välillä:

a)   Huonompi etuoikeusasema: Kohdeyrityksen maksukyvyttömyystilanteessa IBG-rahaston äänettömät osakkuudet ovat etuoikeutetussa asemassa suhteessa omaan pääomaan, mutta huonommassa asemassa suhteessa luottoihin ja muihin velkoihin.

b)   Vakuudet: IBG-rahaston äänettömillä osakkuuksilla on osittainen vakuus (vähintään 10 prosenttia), mutta se alittaa kuitenkin selvästi vieraalta pääomalta edellytetyn tason.

c)   Takaisinmaksu: IBG-rahaston äänettömiä osakkuuksia maksetaan takaisin kahdesti vuodessa, kun tavanomaisissa velkainstrumenteissa pääomaa maksetaan korkojen kanssa takaisin yleensä kuukausittain.

d)   Tiedonsaanti- ja valvontaoikeudet: Tiedonsaanti- ja valvontaoikeuksien välillä havaittiin eroja, vaikka tavanomaisiin velkainstrumentteihin toisinaan sisältyykin omistajan ja määräysvallan vaihtumista koskevia lausekkeita.

e)   Irtisanomisoikeus: Sopimuksen päättämisessä näytti esiintyvän tiettyjä eroja.

f)   Korvaukset: Mitä tulee yrityksen voittoihin perustuvaan kertaluonteiseen irtautumiskorvaukseen, ei voitu todeta 100 prosentin varmuudella, että korvaus muodostuu pääasiassa kiinteästä korvauksesta.

(17)

Sen vuoksi komissio ei ollut varma siitä, oliko IBG-rahaston äänettömät osakkuudet luokiteltava velkainstrumenteiksi, ja se pyysi asianomaisia ottamaan kantaa tähän.

4.   ASIANOMAISTEN HUOMAUTUKSET

(18)

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (10) 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti yksi asianomainen, IBG-rahasto, toimitti komissiolle huomautuksia Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (11) julkaistun ilmoituksen jälkeen. IBG-rahasto esitti perusteellisia argumentteja sen osoittamiseksi, että IBG-rahaston äänettömät osakkuudet olisi luokiteltava velkainstrumenteiksi.

a)   Huonompi etuoikeusasema

(19)

IBG-rahasto selvensi äänettömien osakkuuksien huonompaa etuoikeusasemaa. Huonommasta etuoikeusasemasta sovitaan vapaaehtoisesti eikä siitä ole säädetty lainsäädännössä. Yleensä ottaen ei ole epätavanomaista, että velkainstrumenteilla on erilaisia etuoikeusasemia. Kun on kyse yrityskauppojen rahoituksesta, saamiset jaetaan käytännössä aina etuoikeutettuihin ja huonommassa etuoikeusasemassa oleviin saamisiin. IBG-rahasto toteaa huomautuksissaan, että äänettömät osakkuudet voivat olla luottoja ja muita velkoja huonommassa etuoikeusasemassa, mutta ne ovat aina omaa pääomaa paremmassa asemassa eikä niillä missään tapauksessa kateta kohdeyritysten tappioita.

b)   Vakuudet

(20)

IBG-rahasto selvensi, että äänettömien osakkuuksien arvosta 10–30 prosenttia on taattu kohdeyritysten osakkeenomistajien takauksilla. Vakuuksien tarkka suuruus riippuu yksittäistapauksesta, erityisesti niistä omaisuuseristä, jotka osakkeenomistajat ovat aikaisemmin siirtäneet yritykseen esimerkiksi oman pääoman tai teollis- ja tekijänoikeuksien muodossa. Velkainstrumenttien muoto voi vaihdella yksittäisissä tapauksissa. Käytännössä on olemassa jopa nollaprosenttinen vakuus (niin sanotun henkilökohtaisen luoton tapauksessa), mikä ei kuitenkaan tee velkainstrumentista automaattisesti oman pääoman ehtoista instrumenttia.

c)   Takaisinmaksu

(21)

IBG-rahaston mukaan IBG-rahaston äänettömien osakkuuksien takaisinmaksua koskevat ehdot ovat samanlaiset kuin velkainstrumenttien. Tavanomaisten luottojen tapauksessa pääomaa ja korkoja ei välttämättä makseta takaisin kuukausittain yrityksen maksuvalmiudesta riippuen. Puoli- tai neljännesvuosittain tapahtuva takaisinmaksu on yhtä tavallista kuin kuukausittaiset maksut. Siviililain (Bürgerliches Gesetzbuch, BGB) mukaan korot on maksettava aina vuoden lopussa, mutta myös muunlaisesta järjestelystä voidaan sopia.

(22)

Pääoman takaisinmaksun osalta IBG-rahasto viittaa siviililakiin, jonka mukaan pääoma erääntyy maksettavaksi sen jälkeen, kun lainasopimus on irtisanottu, jollei sopimuksessa ole sovittu muuta. IBG-rahaston äänettömät osakkuudet ovat siviililain määräysten mukaisia eikä niihin sisälly siviililaista poikkeavia sopimusmääräyksiä.

d)   Tiedonsaanti- ja valvontaoikeudet

(23)

IBG-rahasto esitti lisäperusteluja IBG-rahaston äänettömien osakkuuksien ja velkainstrumenttien tiedonsaantilausekkeiden sekä omistajan ja määräysvallan vaihtumista koskevien lausekkeiden samankaltaisuudesta. Sen mukaan on tavallista, että luottosopimuksiin sisältyy omistajan ja määräysvallan vaihtumista koskevia lausekkeita. Erityisesti pankkiluottojen tapauksessa sekä hankkeiden ja yrityskauppojen rahoituksessa velkojat vaativat sitä. Näillä luottomuodoilla ja IBG-rahaston äänettömillä osakkuuksilla on yhteistä se, että laina-ajat ovat pitkiä ja pääoma erääntyy maksettavaksi vasta sopimuksen irtisanomisen jälkeen. Vastineeksi velkojat vaativat varsin kattavia sopimuksia, joiden mukaan niillä on oikeus irtisanoa lainasopimus aikaisemmin, jos velallinen rikkoo sopimuksia.

(24)

Pankkiluotoille Saksan yksityispankkien kattojärjestö Bundesverband deutscher Banken on laatinut erityisen mallisopimuksen, joka sisältää omistajan ja määräysvallan vaihtumista koskevan kattavan lausekkeen. Mitä tulee hankkeiden ja yrityskauppojen rahoitukseen, IBG-rahasto viittaa useisiin saksalaisiin selontekoihin, joissa selitetään velkojien kattavia valvontaoikeuksia ja tunnustetaan ne.

e)   Irtisanomisoikeus

(25)

IBG-rahasto esitti lisäperusteluja IBG-rahaston äänettömien osakkuuksien ja velkainstrumenttien samankaltaisuuksista sopimuksen irtisanomista koskevien edellytysten osalta. Niin kohdeyritys kuin IBG-rahasto voi irtisanoa sopimuksen, jos sopimusta rikotaan, sovittuja ehtoja ei täytetä, annetaan virheellisiä tietoja tai määräysvalta vaihtuu. Siltä osin kuin sopimuksen päättämistä koskeva erityinen terminologia poikkeaa IBG-rahaston äänettömien osakkuuksien tapauksessa tavanomaisista luotoista, tämä johtuu ainoastaan välineen erityispiirteistä tavanomaisiin luottoihin verrattuna.

f)   Korvaukset

(26)

IBG-rahasto selvensi IBG-rahaston äänettömien osakkuuksien korvausjärjestelmää, jossa kiinteä korvaus muodostaa suurimman osan vuotuisesta 13 prosentin kokonaiskorvauksesta. Kokonaiskorvaus muodostuu kiinteällä korolla laskettavasta osasta, joka määritetään kohdeyrityksen luottoriskiluokituksen perusteella ja joka maksetaan riippumatta sijoituksen kannattavuudesta, sekä voitoista riippuvasta osasta, joka lasketaan tiettyjen kannattavuuslukujen ylittyessä. Voitoista riippuva osa on aina vähintään 250 peruspistettä kiinteäkorkoista osaa pienempi. Vuotuisen 13 prosentin kokonaiskorvauksen lisäksi maksetaan kertaluonteinen kiinteä irtautumiskorvaus, joka lasketaan prosenttiosuutena äänettömän osakkuuden nimellisarvosta eikä riipu sijoituksen kannattavuudesta.

g)   Kirjanpito- ja verotuskohtelu

(27)

IBG-rahasto osoitti yksityiskohtaisesti, että IBG-rahaston äänettömät osakkuudet ovat Saksan oikeuden (siviili-, kirjanpito- ja vero-oikeuden) ja kansainvälisten kirjanpitomääräysten (IFRS ja IAS) mukaan tavanomaisia äänettömiä osakkuuksia, minkä vuoksi niitä on pidettävä velkainstrumentteina.

5.   SAKSAN HUOMAUTUKSET

5.1   Huomautukset menettelyn aloittamisesta tehdystä päätöksestä

(28)

Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (12) julkaistun ilmoituksen jälkeen komissio vastaanotti asetuksen (EY) N:o 659/1999 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti huomautuksia Saksalta. Saksan mukaan IBG-rahaston äänettömät osakkuudet ovat seuraavista syistä tavanomaisia äänettömiä osakkuuksia ja sen vuoksi ne on katsottava velkainstrumenteiksi:

a)

Kyseisiä sijoitusvälineitä kohdellaan siviili-, kirjanpito- ja vero-oikeudellisesti vieraana pääomana.

b)

Tiedonsaanti- ja valvontaoikeudet samoin kuin sijoituksen päättämistä koskevat määräykset ovat samanlaiset kuin velkainstrumenttien tapauksessa.

c)

Velkainstrumenttien tavoin osakkuuden päättyessä pääoma on maksettava takaisin kokonaisuudessaan korkoineen.

d)

Kiinteäkorkoinen osa muodostaa suurimman osan korvauksesta, mikä viittaa siihen, että IBG-rahaston äänettömiä osakkuuksia olisi kohdeltava kuten velkainstrumentteja.

e)

IBG-rahaston äänettömien osakkuuksien etuoikeusaseman on oltava huonompi kuin luottojen ja muiden velkojen, jotta voidaan välttää välitön kirjanpidollinen maksukyvyttömyys seurauksena luotonsaajan heikosta luottotilanteesta.

f)

On tavanomaista, että pankit ja luottolaitokset kohtelevat välirahoitusta velkainstrumenttina, myös silloin kun sillä ei ole vakuuksia.

5.2   Asianomaisen kannanottoa koskevat huomautukset

(29)

Asianomaisen kannanotosta esittämissään huomautuksissa Saksa yhtyi IBG-rahaston kantaan ja toisti samat päätelmät kuin menettelyn aloittamisesta tehdystä päätöksestä esittämissään huomautuksissa. Lisäksi Saksa korosti, että IBG-rahaston äänettömät osakkuudet myönnetään markkinaehdoin eivätkä ne sisällä valtiontukea, sillä ne ovat viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta annetun komission tiedonannon (13), jäljempänä ”vuoden 2008 tiedonanto”, mukaisia.

(30)

Komission kanssa käydyssä myöhemmässä kirjeenvaihdossa Saksa kuvaili PricewaterhouseCoopersin tarkastamaa IBG-rahaston luokitusjärjestelmää, jonka mukaan kohdeyritykset luokitellaan luokkien ”Erittäin hyvä” (AAA) ja ”Huono/taloudellisia vaikeuksia” (CCC) välille ja jossa CCC-yritykset eivät saa rahoitusta. IBG-rahaston äänettömien osakkuuksien pienet vakuudet ja asema otetaan huomioon arvioitaessa luottoriskiä kohdeyrityksissä.

(31)

Riskiin mukautettujen korkojen määrittäminen perustuu luokitusjärjestelmään. Äänettömistä osakkuuksista maksetaan aina kiinteään korkoon perustuva korvaus. Tämä kiinteä korko muodostuu IBOR-korosta ja kohtuullisesta marginaalista. Marginaali voi yrityksen luokituksesta riippuen olla 100 ja 650 peruspisteen välillä. Niihin yrityksiin, jotka eivät kuulu IBG-rahaston luokitusjärjestelmään, sovelletaan vähintään 400 peruspisteen marginaalia, mutta marginaali ei kuitenkaan missään tapauksessa ole pienempi kuin emoyhtiöön sovellettava marginaali.

6.   ARVIOINTI

6.1   Sääntöjenmukaisuus

(32)

Saksa on ilmoittanut toimenpiteestä ennen sen toteuttamista ja täyttänyt siten EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisen velvollisuutensa. Toimenpide tulee voimaan vasta komission hyväksynnän jälkeen.

6.2   Arvioinnissa käytettävä oikeusperusta

6.2.1   IBG-rahaston äänettömien osakkuuksien luokittelu

(33)

Sen selvittämiseksi, ovatko IBG-rahaston äänettömät osakkuudet velkainstrumentteja vai oman pääoman ehtoisia instrumentteja, kyseisiä instrumentteja oli tutkittava suuntaviivojen perusteella. Suuntaviivojen 2.2 kohdassa oman pääoman luonteinen rahoitus ja vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvälineet määritellään seuraavasti:

—   ”Oman pääoman luonteinen rahoitus”: sijoitusvälineet, joiden tuotto haltijalle (sijoittajalle/lainanantajalle) perustuu pääasiassa kohdeyrityksen voittoihin tai tappioihin ja jotka ovat maksulaiminlyönnin yhteydessä vakuudettomia. Määritelmä perustuu lähestymistapaan, jossa sisältöä pidetään muotoa tärkeämpänä.

—   ”Vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvälineet”: ainakin osittain vakuudelliset lainat ja muut rahoitusvälineet, joiden tärkein piirre on, että ne antavat lainanantajalle/sijoittajalle kiinteän vähimmäistuoton. Määritelmä perustuu lähestymistapaan, jossa sisältöä pidetään muotoa tärkeämpänä.

(34)

Suuntaviivojen 4.3.3 kohdan mukaan ”komissio kiinnittää pikemminkin huomiota välineen taloudelliseen sisältöön kuin sen nimeen ja sijoittajien sille antamaan luokitteluun [ja ottaa huomioon erityisesti] kohdeyrityksen toiminnasta sijoittajalle aiheutuvan riskin suuruuden, sijoittajalle aiheutuvat potentiaaliset tappiot, sen, perustuuko tuotto yrityksen tulokseen vai onko se kiinteä, ja sijoittajan etuoikeusaseman yrityksen konkurssin yhteydessä [ja] välineen kohtelun kansallisissa säädöksissä ja rahoitus- ja kirjanpitosäännöksissä, jos nämä ovat keskenään johdonmukaisia ja luokittelun kannalta merkityksellisiä”.

(35)

Saksan esittämien perustelujen ja asianomaisen (IBG-rahasto) menettelyn aloittamisesta tehdystä päätöksestä esittämässä kannanotossa toimittamien tietojen tutkimisen jälkeen voidaan todeta seuraavaa:

a)   Sijoittajan riskit

(36)

Suuntaviivojen perusteella määritettiin IBG-rahaston ottamien riskien ja sen mahdollisten tappioiden suuruus. Tässä yhteydessä otettiin huomioon, että IBG-rahaston äänettömät osakkuudet eivät velkainstrumenttien tavoin kata koko irtautumisriskiä, kuten pääomasijoittajan tapauksessa (14). IBG-rahaston äänettömillä osakkuuksilla ei missään tapauksessa kateta kohdeyritysten tappioita, kuten pääomaosakkuuksien tapauksessa olisi. Tämä mainitaan suuntaviivojen 4.3.3 kohdassa nimenomaan arviointiperusteena oman pääoman ehtoisten instrumenttien ja velkainstrumenttien erottamiseksi toisistaan. Kuten velkainstrumenttien tapauksessa, IBG-rahaston äänettömien osakkuuksien pääoma ja korot, voitosta riippuva osa mukaan lukien, on sopimusmääräysten mukaan maksettava takaisin yrityksen kassavirrasta. Näin ollen IBG-rahaston äänettömiä osakkuuksia voidaan sijoittajan ottamien riskien ja mahdollisten tappioiden osalta verrata vieraan pääoman ehtoisiin rahoitusvälineisiin.

b)   Huonompi etuoikeusasema

(37)

Suuntaviivojen mukaan on otettava huomioon saatavien asema maksukyvyttömyystilanteessa. IBG-rahaston äänettömät osakkuudet ovat huonommassa etuoikeusasemassa luottoihin ja muihin velkoihin verrattuna, mutta etuoikeutetussa asemassa omaan pääomaan verrattuna, eikä niillä missään tapauksessa kateta kohdeyritysten tappioita, mikä on ominaista velkainstrumenteille. On tavanomaista, että vakuudettomat tai osittain vakuudelliset velat ovat huonommassa etuoikeusasemassa suhteessa etuoikeutettujen velkojien saataviin. Vaikka huonommassa etuoikeusasemassa oleviin IBG-rahaston äänettömiin osakkuuksiin todellakin liittyy suurempi riski kuin paremmassa etuoikeusasemassa oleviin velkoihin, tämä ei kuitenkaan ilmene riskiin mukautetussa korossa. Näistä syistä huonompi etuoikeusasema suhteessa muihin velkojiin ei yksin johda IBG-rahaston äänettömien osakkuuksien luokitteluun oman pääoman luonteiseksi rahoitusvälineeksi.

c)   Vakuudet

(38)

Suuntaviivojen mukaan velkainstrumentin on oltava ainakin osittain vakuudellinen. On otettava huomioon, että IBG-rahaston äänettömien osakkuuksien arvosta 10–30 prosenttia on taattu kohdeyritysten osakkeenomistajien takauksilla. Vakuuksia koskevat vähäiset vaatimukset johtuvat siitä, että nopeasti kasvavilla teknologia-alan pk-yrityksillä ei ole riittävästi arvokkaita vakuuksia. Lisäksi IBG-rahaston äänettömien osakkuuksien huonon etuoikeusaseman vuoksi osittaiset vakuudet vaikuttavat asianmukaisilta. IBG-rahaston äänettömien osakkuuksien huonompi etuoikeusasema ja osittaiset vakuudet otetaan huomioon asianmukaisesti korvauksen suuruudessa. Sen vuoksi on todettava, että IBG-rahaston äänettömät osakkuudet ovat suuntaviivojen mukaisesti osittain vakuudellisia.

d)   Korvaukset

(39)

Suuntaviivojen mukaan velkainstrumentin tapauksessa kiinteän korvauksen on oltava pääasiallinen osa korvauksesta. IBG-rahaston äänettömissä osakkuuksissa voitosta riippuva osa on aina vähintään 250 peruspistettä kiinteäkorkoista osaa pienempi. Se, että 13 prosentin kokonaiskorvauksen lisäksi maksetaan kertaluonteinen irtautumiskorvaus, nostaa entisestään kiinteän korvauksen osuutta. Näin ollen IBG-rahaston äänettömien osakkuuksien kiinteäkorkoinen osa on suuntaviivojen mukaisesti pääasiallinen osa korvauksesta.

e)   Omistajan ja määräysvallan vaihtumista koskevat lausekkeet

(40)

Tutkittuaan asianomaisten toimittamat kattavat tiedot komissio päätteli, että IBG-rahaston äänettömiin osakkuuksiin liittyvät tiedonsaantia sekä omistajan ja määräysvallan vaihtumista koskevat lausekkeet muistuttavat vakuudettomien tai osittain vakuudellisten huonommassa etuoikeusasemassa olevien velkainstrumenttien vastaavia lausekkeita. Näissä velkainstrumenteissa vaaditaan yleensä tehokasta valvontaa sekä perusteellista ja pikaista tiedottamista yrityksen taloudellisesta kehityksestä, ja niissä vahvistetaan tietyt taloudelliset indikaattorit tai sopimukset, joiden mukaan yrityksen on suunnattava toimintansa. IBG-rahaston äänettömät osakkuudet on sen vuoksi tiedonsaantia sekä omistajan ja määräysvallan vaihtumista koskevat lausekkeet huomioon ottaen katsottava velkainstrumenteiksi.

f)   Irtisanomisoikeus

(41)

Komissio myönsi menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä, että IBG-rahaston äänetöntä osakkuutta koskevan sopimuksen irtisanomista koskevat ehdot näyttävät muistuttavan velkainstrumenttien ehtoja siltä osin, että sijoitus voidaan lopettaa, jos sopimusta rikotaan, sovittuja ehtoja ei täytetä, annetaan virheellisiä tietoja tai määräysvalta vaihtuu. Komissio otti huomioon, että terminologian erot johtuvat ainoastaan IBG-rahaston äänettömien osakkuuksien erityispiirteistä verrattuna tavanomaisiin velkainstrumentteihin. Sen vuoksi IBG-rahaston äänettömien osakkuuksien irtisanomista koskevat määräykset muistuttavat periaatteessa tavanomaisten velkainstrumenttien määräyksiä.

g)   Oikeudellinen, kirjanpito- ja verotuskohtelu

(42)

Komissio toteaa, että IBG-rahaston äänettömät osakkuudet ovat, kuten Saksa ja IBG-rahasto ovat osoittaneet, asiaankuuluvan Saksan oikeuden (siviili-, kirjanpito- ja vero-oikeuden) ja kansainvälisten kirjanpitomääräysten (IAS) mukaan tavanomaisia äänettömiä osakkuuksia, minkä vuoksi niitä on pidettävä velkainstrumentteina.

h)   Päätelmä

(43)

Tutkittuaan IBG-rahaston äänettömien osakkuuksien taloudellisen luonteen ja ottaen huomioon näiden instrumenttien oikeudellisen, kirjanpito- ja verotuskohtelun komissio toteaa, että IBG-rahaston äänettömät osakkuudet voidaan luokitella velkainstrumenteiksi.

6.2.2   IBG-rahaston äänettömien osakkuuksien tukiluonne

(44)

Komissio arvioi IBG-rahaston äänettömiä osakkuuksia EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan nojalla. Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrätään, että ”jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan”. Neljän edellytyksen on täytyttävä, jotta toimenpide kuuluu perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan:

a)

Toimenpide on toteutettava valtion varoilla.

b)

Toimenpiteen on vääristettävä tai uhattava vääristää kilpailua luomalla tuensaajalle edun.

c)

Edun on oltava valikoiva, eli sen on oltava rajoitettu tiettyihin yrityksiin tai tuotannonaloihin.

d)

Toimenpiteen on vaikutettava jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(45)

Menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä komissio päätteli, että IBG-rahaston äänettömät osakkuudet, jos ne voidaan luokitella velkainstrumenteiksi, on katsottava vuoden 1997 tiedonannon nojalla markkinaehtoisiksi velkainstrumenteiksi. Instrumentti on markkinaehtojen mukainen myös vuoden 2008 tiedonannon nojalla, sillä IBG-rahasto arvioi luottoriskin sekä huonomman etuoikeusaseman maksukyvyttömyystilanteessa ja vakuuksien suuruuden jokaisen yrityksen osalta ja soveltaa riskiin mukautettuja korkoja.

(46)

Tämän perusteella on pääteltävä, että IBG-rahaston äänettömät osakkuudet eivät ole perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea kohdeyrityksille,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Toimenpide, jonka Saksa aikoo toteuttaa IBG Beteiligungsgesellschaft Sachsen-Anhalt mbH:n kautta, ei äänettömien osakkuuksien osalta ole EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Saksan liittotasavallalle.

Tehty Brysselissä 8 päivänä lokakuuta 2008.

Komission puolesta

Neelie KROES

Komission jäsen


(1)  EUVL C 246, 20.10.2007, s. 20.

(2)  Ks. alaviite 1.

(3)  N 459/06 – Alueellisia valtiontukia koskevat suuntaviivat vuosille 2007–2013 – Kansallinen aluetukikartta: Saksa (EUVL C 295, 5.12.2006, s. 6).

(4)  Komissio perusteli tätä sillä, että IBG-rahastolla ja yksityisillä sijoittajilla on samat positiiviset ja negatiiviset riskit ja tuotot ja niiden saatavat ovat kohdeyrityksen maksukyvyttömyystilanteessa tasa-arvoisia. Kun on kyse muuntamisesta avoimeksi osakkuudeksi, IBG-rahaston avointen osakkuuksien arvo määritetään asianmukaisesti muuttamalla kokonaiskorvaus (nimellisarvo, maksettavat kiinteät ja muuttuvat korot sekä irtautumiskorvaus) avoimeksi osakkuudeksi.

(5)  Komissio perusteli tätä omalla rahastonhoitoyhtiöllä, joka valittiin avoimessa tarjouskilpailussa.

(6)  Komissio katsoi IBG-rahaston olevan julkinen yritys, joka todennäköisesti voi koota pääomaa ehdoin, joita ei myönnetä markkinatalouden ehdoin toimiville pääomasijoittajille.

(7)  EUVL C 194, 18.8.2006, s. 2.

(8)  EYVL C 273, 9.9.1997, s. 3.

(9)  Tätä perustelua on sovellettu myös aikaisemmissa komission päätöksissä: valtiontuki N 344/06 – Saksa: ”SBG” (EUVL C 157, 10.7.2007, s. 8); valtiontuki N 104/05 – Saksa: ”Hessenin riskipääomarahasto Regio MIT” (EUVL C 295, 26.11.2005, s. 8); valtiontuki N 212/04 – Saksa: ”EAKR-riskipääomarahasto Berliini” (EUVL C 95, 20.4.2005, s. 8); valtiontuki N 213/04 – Saksa: ”EAKR:n riskipääomarahasto Schleswig-Holsteinia varten” (EUVL C 72, 24.3.2006, s. 2); valtiontuki N 266/04 – Saksa: ”EAKR-riskipääomarahasto Thüringen” (EUVL C 95, 20.4.2005, s. 9); valtiontuki N 310/04 – Saksa: ”EAKR-riskipääomarahasto Brandenburg” (EUVL C 79, 1.4.2006, s. 25).

(10)  EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

(11)  Ks. alaviite 1.

(12)  Ks. alaviite 1.

(13)  EUVL C 14, 19.1.2008, s. 6.

(14)  Pääomasijoittajat antavat yleensä pääomaa pitkäaikaisesti käyttöön ilman takaisinmaksuvaadetta ja ilman vakuuksia. Vastineeksi ne saavat osuuden omasta pääomasta, ja ne saavat tuottoa päättäessään osakkuutensa sijoitusjakson lopussa.


5.5.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 111/31


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 28 päivänä huhtikuuta 2009,

luvan antamisesta Blakeslea trispora -sienestä saadun lykopeenin saattamiseksi markkinoille elintarvikkeiden uutena ainesosana Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 258/97 mukaisesti

(tiedoksiannettu numerolla K(2009) 3039)

(Ainoastaan espanjankielinen teksti on todistusvoimainen)

(2009/365/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon uuselintarvikkeista ja elintarvikkeiden uusista ainesosista 27 päivänä tammikuuta 1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 258/97 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yritys Vitatene esitti 30 päivänä elokuuta 2007 Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaisille viranomaisille hakemuksen Blakeslea trispora -sienestä saadun lykopeenin saattamisesta markkinoille elintarvikkeiden uutena ainesosana; Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltainen elintarvikkeiden arviointielin antoi 17 päivänä lokakuuta 2007 ensiarvioraporttinsa. Kyseisessä raportissa todettiin, että muiden käsiteltävänä olevien lykopeenia koskevien hakemusten vuoksi on tarpeen täydentää arviointia sen varmistamiseksi, että eri lykopeenien käytölle elintarvikkeiden uutena ainesosana annetaan lupa samoin ehdoin.

(2)

Komissio toimitti ensiarvioraportin kaikille jäsenvaltioille 11 päivänä helmikuuta 2008.

(3)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista, jäljempänä ’EFSA’, on kuultu, ja se antoi lausuntonsa 4 päivänä joulukuuta 2008.

(4)

Lausunnossaan EFSA totesi, että lykopeenin mahdollisen hapettumisen vuoksi se on formuloitava ruokaöljysuspensioina tai suoraan puristettavina tai veteen liukenevina jauheina. Riittävä hapettumisen esto on varmistettava.

(5)

EFSA totesi lisäksi, että vaikka keskivertokäyttäjällä lykopeenin saanti jää hyväksyttävän päivittäisen saannin (ADI) alle, joillakin käyttäjillä se voi ylittyä. Sen vuoksi vaikuttaa aiheelliselta kerätä saantia koskevia tietoja muutamien vuosien ajan luvan antamisen jälkeen, jotta lupaa voidaan tarkastella uudelleen lykopeenin ja sen käytön turvallisuudesta saatujen lisätietojen pohjalta. Huomiota olisi kiinnitettävä etenkin lykopeenin määrää aamiaismuroissa koskevien tietojen keräämiseen. Tämän päätöksen nojalla kyseistä vaatimusta sovelletaan ainoastaan lykopeenin käyttöön elintarvikkeiden uutena ainesosana, ei sen käyttöön elintarvikevärinä, mikä kuuluu elintarvikkeissa sallittuja lisäaineita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 21 päivänä joulukuuta 1988 annetun neuvoston direktiivin 89/107/ETY (2) soveltamisalaan.

(6)

Tieteellisen arvioinnin perusteella todetaan, että Blakeslea trispora -sienestä saatu lykopeeni vastaa asetuksen (EY) N:o 258/97 3 artiklan 1 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.

(7)

Yritys Vitatene ei vastustanut komission päätöksen 2006/721/EY (3) kumoamista.

(8)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Blakeslea trispora -sienestä saatu lykopeeni, jäljempänä ’tuote’, sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä I, voidaan saattaa yhteisön markkinoille käytettäväksi elintarvikkeiden uutena ainesosana liitteessä II luetelluissa elintarvikkeissa.

2 artikla

Tällä päätöksellä sallitun elintarvikkeiden uuden ainesosan nimitys sitä sisältävien elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä on ”lykopeeni”.

3 artikla

Yrityksen Vitatene on toteutettava seurantaohjelma tuotteen markkinoinnin yhteydessä. Ohjelmassa on kerättävä tietoja lykopeenin määristä elintarvikkeissa liitteen III mukaisesti.

Kerätyt tiedot annetaan komission ja jäsenvaltioiden käyttöön. Uusien tietojen ja EFSAn raportin pohjalta lykopeenin käyttöä elintarvikkeiden uutena ainesosana tarkastellaan uudelleen viimeistään vuonna 2014.

4 artikla

Kumotaan päätös 2006/721/EY.

5 artikla

Tämä päätös on osoitettu yritykselle Vitatene S.A.U., Avda. Antibióticos 59–61, 24009 León, Espanja.

Tehty Brysselissä 28 päivänä huhtikuuta 2009.

Komission puolesta

Androulla VASSILIOU

Komission jäsen


(1)  EYVL L 43, 14.2.1997, s. 1.

(2)  EYVL L 40, 11.2.1989, s. 27.

(3)  EUVL L 296, 26.10.2006, s. 13.


LIITE I

Blakeslea trispora -sienestä saadun lykopeenin ominaisuudet

KUVAUS

Blakeslea trispora -sienestä saatu puhdistettu lykopeeni koostuu ≥ 95-prosenttisesti lykopeenista ja ≤ 5-prosenttisesti muista karotenoideista. Se esiintyy joko jauheena sopivassa matriisissa tai öljydispersiona. Se on väriltään tummanpunainen tai punavioletti. Hapettumisen esto on varmistettava.

MÄÄRITTELY

Kemiallinen nimi

:

Lykopeeni

CAS-numero

:

502-65-8 (kokonaan-trans-lykopeeni)

Kemiallinen kaava

:

C40H56

Rakennekaava

:

Image

Kaavaa vastaava molekyylipaino

:

536,85


LIITE II

Luettelo elintarvikkeista, joihin Blakeslea trispora -sienestä saatua lykopeenia saa lisätä

Elintarvikeluokka

Lykopeenin enimmäispitoisuus

Hedelmä-/vihannesmehupohjaiset juomat (myös tiivisteet)

2,5 mg/100 g

Juomat, jotka on tarkoitettu erityisesti urheilijoille korvaamaan erittäin voimakkaan lihasponnistuksen aiheuttamaa kulutusta

2,5 mg/100 g

Laihdutukseen tarkoitetut vähäenergiaiset elintarvikkeet

8 mg/ateriankorvike

Aamiaismurot

5 mg/100 g

Rasvat ja kastikkeet

10 mg/100 g

Keitot, ei kuitenkaan tomaattikeitto

1 mg/100 g

Leipä (myös näkkileipä)

3 mg/100 g

Ruokavaliovalmisteet erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin

Ravitsemuksellisten erityisvaatimusten mukaisesti

Ravintolisät

15 mg valmistajan suosittelemaa päiväannosta kohden


LIITE III

Blakeslea trispora -sienestä saadun lykopeenin markkinoille saattamisen jälkeinen seuranta

KERÄTTÄVÄT TIEDOT

Blakeslea trispora -sienestä saadun lykopeenin määrät, jotka Vitatene toimittaa asiakkailleen Euroopan unionin markkinoille tarkoitettujen lopullisten elintarvikkeiden tuotantoa varten.

Tietokantahakujen tulokset, jotka koskevat sellaisten uusien elintarvikkeiden saattamista markkinoille, joihin on lisätty Blakeslea trispora sienestä saatua lykopeenia, myös pitoisuustasot ja annoskoot uutta elintarviketta kohti jäsenvaltioittain.

TIETOJEN ILMOITTAMINEN

Edellä mainitut tiedot on ilmoitettava Euroopan komissiolle vuosittain vuosilta 2009–2012. Ensimmäisen kerran tiedot on ilmoitettava 31 päivänä lokakuuta 20101 päivän heinäkuuta 2009 ja 30 päivän kesäkuuta 2010 väliseltä ajanjaksolta; vuosittainen raportointijakso säilyy samana sitä seuraavien kahden vuoden ajan.

LISÄTIEDOT

Tarvittaessa Vitatenen on ilmoitettava samat saantia koskevat tiedot myös lykopeenin käytöstä väriaineena, jos kyseiset tiedot ovat sen saatavilla.

Vitatenen on toimitettava mahdollisesti saataville tulevat uudet tieteelliset tiedot, joiden perusteella lykopeenin turvallisen saannin enimmäistasoja voidaan tarkastella uudelleen.

LYKOPEENIN SAANTITASON ARVIOINTI

Vitatenen on päivitettävä saantiarvio edellä mainittujen kerättyjen ja ilmoitettujen tietojen perusteella.

UUDELLEENTARKASTELU

Komissio kuulee EFSAa vuonna 2013 toimialan toimittamien tietojen tarkastelemiseksi uudelleen.


5.5.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 111/35


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 29 päivänä huhtikuuta 2009,

Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian maksajavirastojen tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahastosta) varainhoitovuodelta 2008 rahoitettavien maaseudun kehittämistoimenpiteiden menojen osalta

(tiedoksiannettu numerolla K(2009) 3199)

(Ainoastaan englannin-, kreikan-, latvian-, liettuan-, maltan-, puolan-, slovakin-, sloveenin-, tšekin-, unkarin- ja vironkieliset tekstit ovat todistusvoimaiset)

(2009/366/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 (1) ja erityisesti sen 30 ja 39 artiklan,

on kuullut maatalousrahastojen komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1290/2005 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen maksajavirastojen tilit on tarkastettava ja hyväksyttävä Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian toimittamien, maaseudun kehittämistoimenpiteiden menoja koskevien tilinpäätösten ja niiden mukana toimitettujen tietojen perusteella. Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen koskee toimitettujen tilien täydellisyyttä, tarkkuutta ja todenperäisyyttä todentamisviranomaisten laatimien kertomusten perusteella.

(2)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maksajavirastojen ja muiden elinten hyväksymisen sekä maataloustukirahaston ja maaseuturahaston tilien tarkastamisen ja hyväksymisen osalta 21 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 885/2006 (2) 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut määräajat, jotka on myönnetty Tšekille, Virolle, Kyprokselle, Latvialle, Liettualle, Unkarille, Maltalle, Puolalle, Slovenialle ja Slovakialle asetuksen (EY) N:o 1290/2005 8 artiklan 1 kohdan c alakohdassa ja asetuksen (EY) N:o 885/2006 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen toimittamiselle komissioon, ovat päättyneet.

(3)

Komissio on tarkastanut toimitetut tiedot ja antanut Tšekille, Virolle, Kyprokselle, Latvialle, Liettualle, Unkarille, Maltalle, Puolalle, Slovenialle ja Slovakialle ennen 31 päivää maaliskuuta 2009 tiedoksi tarkastustensa tulokset ja mahdollisesti tarvittavat muutokset.

(4)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista siirtymäkauden säännöistä Tšekissä, Virossa, Kyproksessa, Latviassa, Liettuassa, Unkarissa, Maltassa, Puolassa, Sloveniassa ja Slovakiassa maataloustukirahastosta rahoitettavien maaseudun kehittämistoimenpiteiden osalta 5 päivänä tammikuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 27/2004 (3) 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen maaseudun kehittämismenojen osalta tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen lopputulos vähennetään komission myöhemmin suorittamista maksuista tai lisätään niihin.

(5)

Tehtyjen tarkastusten, tilinpäätösten ja liiteasiakirjojen perusteella komissio voi tehdä eräiden maksajavirastojen osalta päätöksen toimitettujen tilien täydellisyydestä, tarkkuudesta ja todenperäisyydestä. Kyseessä olevia määriä koskevat yksityiskohdat esitetään yhteenvetokertomuksessa, joka annettiin rahastokomitealle tämän päätöksen esittämisen yhteydessä.

(6)

Tarkastusten perusteella eräiden muiden maksajavirastojen toimittamat tiedot edellyttävät lisätutkimuksia, eikä näiden virastojen tilejä voida sen vuoksi tarkastaa ja hyväksyä tällä päätöksellä.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 27/2004 soveltamisalaan kuuluvien maaseudun kehittämismenojen osalta tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen mukaisesti takaisin perittävät tai maksettaviksi kuuluvat määrät vähennetään myöhemmistä maksuista tai lisätään niihin.

(8)

Asetuksen (EY) N:o 1290/2005 30 artiklan 2 kohdan mukaisesti tämä päätös ei rajoita sellaisten myöhempien komission päätösten tekemistä, joilla jätetään yhteisörahoituksen ulkopuolelle menot, joita ei ole suoritettu yhteisön sääntöjen mukaisesti,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään jäsenvaltioiden maksajavirastojen tilit Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahastosta) varainhoitovuodelta 2008 rahoitettavien menojen osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan soveltamista.

Tšekissä, Virossa, Kyproksessa, Latviassa, Liettuassa, Unkarissa, Maltassa, Puolassa, Sloveniassa ja Slovakiassa sovellettavien maaseudun kehittämistoimenpiteiden alalla tämän päätöksen mukaisesti kultakin jäsenvaltiolta perittävät tai niille maksettavat määrät vahvistetaan liitteessä I ja II.

2 artikla

Liitteessä III vahvistettuja jäsenvaltioiden maksajavirastojen varainhoitovuoden 2008 tilejä, jotka liittyvät Tšekissä, Virossa, Kyproksessa, Latviassa, Liettuassa, Unkarissa, Maltassa, Puolassa, Sloveniassa ja Slovakiassa sovellettaviin maaseudun kehittämistoimenpiteisiin, ei käsitellä tässä päätöksessä vaan ne tarkastetaan ja hyväksytään tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä myöhemmin tehtävällä päätöksellä.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Tšekin tasavallalle, Viron tasavallalle, Kyproksen tasavallalle, Latvian tasavallalle, Liettuan tasavallalle, Unkarin tasavallalle, Maltan tasavallalle, Puolan tasavallalle, Slovenian tasavallalle ja Slovakian tasavallalle.

Tehty Brysselissä 29 päivänä huhtikuuta 2009.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 209, 11.8.2005, s. 1.

(2)  EUVL L 171, 23.6.2006, s. 90.

(3)  EUVL L 5, 9.1.2004, s. 36.


LIITE I

MAKSAJAVIRASTOJEN TILIEN TARKASTAMINEN JA HYVÄKSYMINEN

VARAINHOITOVUOSI 2008 - MAATALOUSTUKIRAHASTON MAASEUDUN KEHITTÄMISEN MENOT UUSISSA JÄSENVALTIOISSA

Jäsenvaltiolta perittävä tai sille maksettava määrä

JV

 

2008 - Maksajavirastojen menot, joita koskevat tilit on

a + b yhteensä

Vähennykset

Yhteensä

Jäsenvaltiolle varainhoitovuodelta korvatut välimaksut

Jäsenvaltiolta perittävä (-) tai sille maksettava (+) määrä (1)

tarkastettu ja hyväksytty

jätetty tämän päätöksen ulkopuolelle

= vuosi-ilmoituksessa ilmoitetut menot

= jäsenvaltiolle varainhoitovuodelta korvatut välimaksut yhteensä

 

 

a

b

c = a + b

d

e = c + d

f

g = e - f

CZ

EUR

32 399 539,50

 

32 399 539,50

0,00

32 399 539,50

0,00

32 399 539,50

EE

EUR

24 148 768,74

 

24 148 768,74

0,00

24 148 768,74

0,00

24 148 768,74

CY

EUR

17 570 826,20

 

17 570 826,20

0,00

17 570 826,20

11 388 159,00

6 182 667,20

LV

EUR

46 986 857,87

 

46 986 857,87

0,00

46 986 857,87

0,00

46 986 857,87

LT

EUR

79 148 259,37

 

79 148 259,37

0,00

79 148 259,37

0,00

79 148 259,37

HU

EUR

90 290 537,46

 

90 290 537,46

0,00

90 290 537,46

0,00

90 290 537,46

MT

EUR

0,00

2 699 140,00

2 699 140,00

0,00

2 699 140,00

2 699 140,00

0,00

PL

EUR

121 595 191,28

 

121 595 191,28

0,00

121 595 191,28

0,00

121 595 191,28

SI

EUR

607 424,53

 

607 424,53

0,00

607 424,53

0,00

607 424,53

SK

EUR

39 259 760,34

 

39 259 760,34

0,00

39 259 760,34

0,00

39 259 760,34


JV

Suoritetut ennakkomaksut, joita ei ole ohjelman täytäntöönpanon osalta vielä tarkastettu ja hyväksytty [asetuksen (EY) N:o 1260/1999 32 artikla]

CZ

EUR

86 848 000,00

EE

EUR

24 080 000,00

CY

EUR

11 968 000,00

LV

EUR

52 496 000,00

LT

EUR

78 320 000,00

HU

EUR

96 368 000,00

MT

EUR

4 304 000,00

PL

EUR

458 624 000,00

SI

EUR

45 056 000,00

SK

EUR

63 536 000,00


(1)  Koska tukimaksut ovat saavuttaneet kaikissa jäsenvaltioissa 95 % rahoitussuunnitelmasta, jäännökset maksetaan ohjelman päättämisen yhteydessä.

Huom: Tšekin osalta varainhoitovuodelta 2008 tarkastettu ja hyväksytty määrä, joka lisätään aiempina vuosina tarkastettuihin ja hyväksyttyihin määriin, ylittää ohjelman hyväksymisestä tehdyssä komission päätöksessä vahvistetun EMOTR:n enimmäisrahoitusosuuden. Ohjelmassa suoritettava EMOTR:n loppumaksu lasketaan EMOTR:n kokonaisrahoitusosuuden perusteella.


LIITE II

TARKASTETUT JA HYVÄKSYTYT MAATALOUSTUKIRAHASTON MENOT MAASEUDUN KEHITTÄMISTOIMENPITEITTÄIN UUSISSA JÄSENVALTIOISSA VARAINHOITOVUONNA 2008

Tilinpäätösten ja ilmoitettujen menojen väliset erot

TŠEKKI

Nro

Toimenpide

Menot 2008

Liite I sarake ”a”

Vähennykset

Liite I sarake ”d”

Tarkastettu ja hyväksytty määrä 2008

Liite I sarake ”e”

 

 

i

ii

iii = i + ii

1

Varhaiseläke

486 177,10

 

486 177,10

2

Epäsuotuisat alueet

–62 324,19

 

–62 324,19

3

Maatalouden ympäristötoimenpiteet

24 415 487,28

 

24 415 487,28

4

Metsätalous

768 151,81

 

768 151,81

5

Tuottajaryhmät

6 792 047,50

 

6 792 047,50

6

Tekninen apu

0,00

 

0,00

7

Sapard

0,00

 

0,00

700

Maatilainvestoinnit, asetus (EY) N:o 1268/1999

0,00

 

0,00

701

Jalostus ja kaupan pitäminen, asetus (EY) N:o 1268/1999

0,00

 

0,00

702

Tulvatuhot 1

0,00

 

0,00

703

Laaturakenteiden parantaminen

0,00

 

0,00

704

Maanparannus ja ositus

0,00

 

0,00

705

Kylien kunnostaminen ja kehittäminen

0,00

 

0,00

706

Tulvatuhot 2

0,00

 

0,00

707

Maaseudun infrastruktuurin parantaminen

0,00

 

0,00

708

Elinkeinotoimintojen kehittäminen ja monipuolistaminen

0,00

 

0,00

709

Maatalouden suojeltavat tuotantomenetelmät

0,00

 

0,00

710

Ammattikoulutuksen parantaminen

0,00

 

0,00

711

Sapardin tekninen apu

0,00

 

0,00

 

Yhteensä

32 399 539,50

0,00

32 399 539,50


VIRO

Nro

Toimenpide

Menot 2008

Liite I sarake ”a”

Vähennykset

Liite I sarake ”d”

Tarkastettu ja hyväksytty määrä 2008

Liite I sarake ”e”

 

 

i

ii

iii = i + ii

1

Epäsuotuisat alueet

–85 013,95

 

–85 013,95

2

Maatalouden ympäristötoimenpiteet

20 416 942,68

 

20 416 942,68

3

Maatalousmaan metsitys

125 877,94

 

125 877,94

4

Osittaisten kotitarveviljelytilojen tuki

2 154 035,51

 

2 154 035,51

5

Vaatimusten täyttäminen

1 373 830,87

 

1 373 830,87

6

Täydentävät suorat tuet

4 570,72

 

4 570,72

7

Tekninen apu

155 007,67

 

155 007,67

8

Sapard

0,00

 

0,00

9

Ympäristörajoitteisten alueiden tuki

3 517,30

 

3 517,30

 

Yhteensä

24 148 768,74

0,00

24 148 768,74


KYPROS

Nro

Toimenpide

Menot 2008

Liite I sarake ”a”

Vähennykset

Liite I sarake ”d”

Tarkastettu ja hyväksytty määrä 2008

Liite I sarake ”e”

 

 

i

ii

iii = i + ii

1

Investointituki eläinjätehuoltoon

2 160 970,53

 

2 160 970,53

2

Parannuksiin ja kehittämiseen kannustaminen

3 845 690,82

 

3 845 690,82

3

Tuottajaryhmien perustamiseen kannustaminen

391 894,08

 

391 894,08

4

Viljelijöiden ammattikoulutuksen edistäminen

0,00

 

0,00

5

Tekninen ja neuvontapalvelu viljelijöille

58 475,17

 

58 475,17

6

Varhaiseläke

500 463,80

 

500 463,80

7

Nuorten viljelijöiden aloitustuki

710 000,00

 

710 000,00

8

EU:n vaatimusten täyttäminen

1 890 818,08

 

1 890 818,08

9

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden käyttöönotto

2 724 287,26

 

2 724 287,26

10

Maatalouden ympäristötoimenpiteet luonnonarvon säilyttämiseksi

2 608 009,46

 

2 608 009,46

11

Metsitys

40 915,05

 

40 915,05

12

Karjan jalostusinfrastruktuurin parantaminen

490 532,61

 

490 532,61

13

Epäsuotuisat alueet

–13 576,13

 

–13 576,13

14

Laatujärjestelmien tuki

673 718,97

 

673 718,97

15

Pienimuotoisen perinteisen jalostuksen tuki

584 241,84

 

584 241,84

16

Perinteisten ja maatalousmaisemien suojelu

282 638,86

 

282 638,86

17

Metsäpaloilta ja muilta luonnononnettomuuksilta suojautuminen

123 163,39

 

123 163,39

18

Muun kuin maatalousmaan metsitys

396 079,52

 

396 079,52

19

Sadonkorjuumenetelmien parantaminen

0,00

 

0,00

20

Tekninen apu täytäntöönpanoon ja seurantaan

70 039,46

 

70 039,46

21

Tekninen apu kollektiivisiin aloitteisiin paikallistasolla

32 463,43

 

32 463,43

 

Yhteensä

17 570 826,20

0,00

17 570 826,20


LATVIA

Nro

Toimenpide

Menot 2008

Liite I sarake ”a”

Vähennykset

Liite I sarake ”d”

Tarkastettu ja hyväksytty määrä 2008

Liite I sarake ”e”

 

 

i

ii

iii = i + ii

1

Varhaiseläke

3 250 393,40

 

3 250 393,40

2

Tuottajaryhmät

1 589 329,59

 

1 589 329,59

3

Osittaisten kotitarvetilojen tuki

10 953 829,98

 

10 953 829,98

4

Vaatimusten täyttäminen

7 050 638,64

 

7 050 638,64

5

Maatalouden ympäristötoimenpiteet

23 854 472,13

 

23 854 472,13

6

Epäsuotuisat alueet

34 948,53

 

34 948,53

7

Tekninen apu

258 913,87

 

258 913,87

8

Aiemmalta ohjelmakaudelta siirtyneet velvoitteet

–5 668,27

 

–5 668,27

9

Varainjako yhtenäisille pinta-alatuille

0,00

 

0,00

 

Yhteensä

46 986 857,87

0,00

46 986 857,87


LIETTUA

Nro

Toimenpide

Menot 2008

Liite I sarake ”a”

Vähennykset

Liite I sarake ”d”

Tarkastettu ja hyväksytty määrä 2008

Liite I sarake ”e”

 

 

i

ii

iii = i + ii

1

Maatalouden ympäristötoimenpiteet

27 947 981,79

 

27 947 981,79

2

Epäsuotuisat alueet ja ympäristörajoitteiset alueet

48 234,08

 

48 234,08

3

Vaatimusten täyttäminen

26 055 356,07

 

26 055 356,07

4

Maatalousmaan metsitys

1 734 572,99

 

1 734 572,99

5

Varhaiseläke

19 490 903,99

 

19 490 903,99

6

Rakenneuudistuksen kohteeksi joutuneiden osittaisten kotitarvetilojen tuki

2 081 962,83

 

2 081 962,83

7

Muut toimenpiteet

447 848,76

 

447 848,76

8

Tekninen apu

1 330 659,16

 

1 330 659,16

9

Täydentävät kansalliset suorat tuet

10 739,70

 

10 739,70

 

Yhteensä

79 148 259,37

0,00

79 148 259,37


UNKARI

Nro

Toimenpide

Menot 2008

Liite I sarake ”a”

Vähennykset

Liite I sarake ”d”

Tarkastettu ja hyväksytty määrä 2008

Liite I sarake ”e”

 

 

i

ii

iii = i + ii

1

Maatalouden ympäristötoimenpiteet

59 606 523,82

 

59 606 523,82

2

Vaatimusten täyttäminen

13 784 071,07

 

13 784 071,07

3

Metsitys

15 357 233,59

 

15 357 233,59

4

Osittaisten kotitarveviljelytilojen tuki

322 737,06

 

322 737,06

5

Tuottajaryhmät

– 233,15

 

– 233,15

6

Varhaiseläke

0,00

 

0,00

7

Epäsuotuisat alueet

–25 011,06

 

–25 011,06

8

Tekninen apu

1 245 216,13

 

1 245 216,13

9

Asetuksen (EY) N:o 1268/1999 mukaisesti hyväksytyt hankkeet

0,00

 

0,00

10

Täydentävät kansalliset suorat tuet

0,00

 

0,00

 

Yhteensä

90 290 537,46

0,00

90 290 537,46


PUOLA

Nro

Toimenpide

Menot 2008

Liite I sarake ”a”

Vähennykset

Liite I sarake ”d”

Tarkastettu ja hyväksytty määrä 2008

Liite I sarake ”e”

 

 

i

ii

iii = i + ii

1

Varhaiseläke

25 431 473,58

 

25 431 473,58

2

Osittaisten kotitarvetilojen tuki

12 965 617,28

 

12 965 617,28

3

Epäsuotuisat alueet

–1 487 716,01

 

–1 487 716,01

4

Maatalouden ympäristösitoumukset ja eläinten hyvinvointi

5 663 544,07

 

5 663 544,07

5

Metsitys

11 625 652,61

 

11 625 652,61

6

EU:n vaatimusten täyttäminen

62 703 110,98

 

62 703 110,98

7

Tuottajaryhmät

1 799 132,10

 

1 799 132,10

8

Tekninen apu

2 763 199,78

 

2 763 199,78

9

Täydentävät suorat tuet

140 155,01

 

140 155,01

10

Asetuksen (EY) N:o 1268/1999 mukaisesti hyväksytyt hankkeet

–8 978,12

 

–8 978,12

 

Yhteensä

121 595 191,28

0,00

121 595 191,28


SLOVENIA

Nro

Toimenpide

Menot 2008

Liite I sarake ”a”

Vähennykset

Liite I sarake ”d”

Tarkastettu ja hyväksytty määrä 2008

Liite I sarake ”e”

 

 

i

ii

iii = i + ii

1

Epäsuotuisat alueet

78 615,04

 

78 615,04

2

Maatalouden ympäristötoimenpiteet

–1 190 735,17

 

–1 190 735,17

3

Varhaiseläke

1 386 969,91

 

1 386 969,91

4

Vaatimusten täyttäminen

199 761,17

 

199 761,17

5

Tekninen apu

101 777,75

 

101 777,75

6

Sapard-ohjelma

34 856,75

 

34 856,75

7

Täydentävät suorat tuet

–3 820,92

 

–3 820,92

 

Yhteensä

607 424,53

0,00

607 424,53


SLOVAKIA

Nro

Toimenpide

Menot 2008

Liite I sarake ”a”

Vähennykset

Liite I sarake ”d”

Tarkastettu ja hyväksytty määrä 2008

Liite I sarake ”e”

 

 

i

ii

iii = i + ii

1

Maatilainvestoinnit

1 650 413,98

 

1 650 413,98

2

Koulutus

0,00

 

0,00

3

Epäsuotuisat alueet ja ympäristörajoitteiset alueet

317 367,06

 

317 367,06

4

Vaatimusten täyttäminen

3 982 447,52

 

3 982 447,52

5

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden tuki

25 815 864,82

 

25 815 864,82

6

Maataloustuotteiden jalostuksen ja kaupan pitämisen parantaminen

942 660,39

 

942 660,39

7

Metsänhoito

4 564,40

 

4 564,40

8

Maatalousmaan metsitys

106 689,23

 

106 689,23

9

Maanjako

465 593,60

 

465 593,60

10

Maatalouselinkeinojen monipuolistaminen

34 451,27

 

34 451,27

11

Osittaisten kotitarveviljelytilojen tuki

414 691,29

 

414 691,29

12

Tuottajaryhmät

2 387 788,82

 

2 387 788,82

13

Tekninen apu, arviointi mukaan luettuna

3 137 462,36

 

3 137 462,36

14

Täydentävät suorat tuet

– 234,40

 

– 234,40

901

Maatilainvestoinnit, asetus (EY) N:o 1268/1999

0,00

 

0,00

905

Maatalouden ympäristötuki - asetuksen (EY) N:o 1268/1999 mukaiset hankkeet

0,00

 

0,00

907

Metsänhoito - asetuksen (EY) N:o 1268/1999 mukaiset hankkeet

0,00

 

0,00

912

Tuottajaryhmät - asetuksen (EY) N:o 1268/1999 mukaiset hankkeet

0,00

 

0,00

 

Yhteensä

39 259 760,34

0,00

39 259 760,34


LIITE III

MAKSAJAVIRASTOJEN TILIEN TARKASTAMINEN JA HYVÄKSYMINEN

VARAINHOITOVUOSI 2008 – MAATALOUSTUKIRAHASTON MAASEUDUN KEHITTÄMISEN MENOT UUSISSA JÄSENVALTIOISSA

Maksajavirastot, joiden tilit jätetään tarkastamatta ja hyväksymättä ja joiden tileistä tehdään tarkastamista ja hyväksymistä koskeva päätös myöhemmin

Jäsenvaltio

Maksajavirasto

Malta

MRRA


5.5.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 111/44


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 29 päivänä huhtikuuta 2009,

Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahastosta) rahoitettaviin menoihin liittyvien jäsenvaltioiden maksajavirastojen tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä varainhoitovuoden 2008 osalta

(tiedoksiannettu numerolla K(2009) 3217)

(2009/367/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, JOKA

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 (1) ja erityisesti sen 30 ja 32 artiklan,

on kuullut maatalousrahastojen komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1290/2005 30 artiklan mukaan komissio tarkastaa ja hyväksyy mainitun asetuksen 6 artiklassa tarkoitettujen maksajavirastojen tilit jäsenvaltioiden toimittamien tilinpäätösten sekä niiden liitteenä toimitettujen tarkastamiseen ja hyväksymiseen tarvittavien tietojen ja tilien täydellisyyttä, täsmällisyyttä ja todenperäisyyttä koskevien todistusten sekä todistuksen myöntävien elinten laatimien raporttien perusteella.

(2)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maksajavirastojen kirjanpidon ja meno- ja tuloilmoitusten sekä menojen korvaamista koskevien edellytysten osalta maataloustukirahaston ja maaseuturahaston yhteydessä 21 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 883/2006 (2) 5 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti varainhoitovuoden 2008 osalta otetaan huomioon jäsenvaltioiden 16 päivän lokakuuta 2007 ja 15 päivän lokakuuta 2008 välisenä aikana toteuttamat menot.

(3)

Komissio on tarkastanut sille toimitetut tiedot ja ilmoittanut jäsenvaltioille tarkastusten tulokset sekä tarvittavat oikaisut ennen 31 päivää maaliskuuta 2009.

(4)

Komissio voi tilinpäätösten ja liiteasiakirjojen perusteella tehdä eräiden maksajavirastojen osalta päätöksen toimitettujen tilinpäätösten täydellisyydestä, täsmällisyydestä ja todenperäisyydestä. Liitteessä I vahvistetaan jäsenvaltioittain tarkastetut ja hyväksytyt määrät sekä jäsenvaltioilta perittävät tai niille maksettavat määrät.

(5)

Eräiden muiden maksajavirastojen toimittamat tiedot edellyttävät lisätutkimuksia, eikä näiden virastojen tilejä voida sen vuoksi tarkastaa ja hyväksyä tällä päätöksellä. Kyseiset maksajavirastot mainitaan liitteessä II.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 883/2006 9 artiklan 4 kohdassa mukaan elo-, syys- ja lokakuun aikana tapahtuneet määräaikojen ylittämiset otetaan huomioon tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevassa päätöksessä. Osa eräiden jäsenvaltioiden kyseisinä kuukausina vuonna 2008 ilmoittamista menoista oli toteutettu sovellettavien määräaikojen jälkeen. Tässä päätöksessä olisi sen vuoksi vahvistettava asianmukaiset vähennykset.

(7)

Komissio on asetuksen (EY) N:o 1290/2005 17 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 883/2006 9 artiklan mukaisesti jo alentanut tiettyjä varainhoitovuoden 2008 menojen kirjaamista vastaan suoritettuja kuukausimaksuja tai keskeyttänyt niiden maksamisen. Jotta kyseisiä määriä ei korvattaisi liian aikaisin tai tilapäisesti, niitä ei pidä hyväksyä tässä päätöksessä, vaan ne edellyttävät asetuksen (EY) N:o 1290/2005 31 artiklassa säädetyn sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyn mukaisia lisätarkastuksia.

(8)

Asetuksen (EY) N:o 1290/2005 32 artiklan 5 kohdassa säädetään, että jos takaisinperintää ei toteuteta neljän vuoden kuluessa ensimmäisen asteen hallinnollisen tai oikeudellisen päätöksen tekemisestä tai kahdeksan vuoden kuluessa, jos takaisinperintää käsitellään kansallisessa tuomioistuimessa, asianomainen jäsenvaltio vastaa 50-prosenttisesti takaisinperinnän toteuttamatta jättämisen taloudellisista seurauksista. Mainitun asetuksen 32 artiklan 3 kohdassa velvoitetaan jäsenvaltiot toimittamaan komissiolle tilinpäätöksen yhteydessä yhteenveto väärinkäytösten vuoksi aloitetuista takaisinperintämenettelyistä. Jäsenvaltioiden takaisin perittävien määrien ilmoitusvelvollisuuden soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 21 päivänä kesäkuuta 2006 neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maksajavirastojen ja muiden elinten hyväksymisen sekä maataloustukirahaston ja maaseuturahaston tilien tarkastamisen ja hyväksymisen osalta annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 885/2006 (3). Mainitun asetuksen liitteessä esitetään taulukko, joka jäsenvaltioiden on toimitettava vuonna 2009. Komissio päättää jäsenvaltioiden toimittamien taulukoiden perusteella rahoituksellisista seurauksista, joita sovelletaan, kun takaisinperintää ei ole toteutettu neljän tai vastaavasti kahdeksan vuoden kuluessa. Tämä päätös ei rajoita sääntöjenmukaisuutta koskevien myöhempien päätösten tekemistä asetuksen (EY) N:o 1290/2005 32 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

(9)

Asetuksen (EY) N:o 1290/2005 32 artiklan 6 kohdan nojalla jäsenvaltiot voivat päättää jättää takaisinperinnän suorittamatta. Tällainen päätös voidaan tehdä vain, jos takaisinperinnästä aiheutuneet ja ennakoitavat kustannukset ovat yhteensä suuremmat kuin takaisin perittävä määrä tai jos takaisinperintä osoittautuu mahdottomaksi velallisen tai väärinkäytöksestä oikeudellisesti vastuussa olevien henkilöiden maksukyvyttömyyden vuoksi, ja tämä on todettu ja hyväksytty asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jos tällainen päätös on tehty neljän vuoden kuluessa ensimmäisen asteen hallinnollisen tai oikeudellisen päätöksen tekemisestä tai kahdeksan vuoden kuluessa, jos takaisinperintää käsitellään kansallisessa tuomioistuimessa, takaisinperinnän toteuttamatta jättämisestä aiheutuvat taloudelliset seuraukset olisi katettava 100-prosenttisesti yhteisön talousarviosta. Asetuksen (EY) N:o 1290/2005 32 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa yhteenvedossa ilmoitetaan määrät, joiden osalta jäsenvaltio on päättänyt olla suorittamatta takaisinperintää, sekä päätöksen perustelut. Nämä määrät eivät jää asianomaisten jäsenvaltioiden vastattaviksi vaan ne katetaan yhteisön talousarviosta. Tämä päätös ei rajoita sääntöjenmukaisuutta koskevien myöhempien päätösten tekemistä mainitun asetuksen 32 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

(10)

Asetuksen (EY) N:o 1290/2005 30 artiklan 2 kohdan mukaisesti tämä päätös ei rajoita sellaisten myöhempien komission päätösten tekemistä, joilla jätetään yhteisörahoituksen ulkopuolelle menot, joita ei ole suoritettu yhteisön sääntöjen mukaisesti,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Jäljempänä 2 artiklassa tarkoitettuja maksajavirastoja lukuun ottamatta jäsenvaltioiden maksajavirastojen Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahastosta) varainhoitovuodelta 2008 rahoitettuja menoja koskevat tilit tarkastetaan ja hyväksytään.

Asianomaisilta jäsenvaltioilta tämän päätöksen nojalla perittävät tai niille maksettavat määrät, asetuksen (EY) N:o 1290/2005 32 artiklan 5 kohdan soveltamisesta johtuvat määrät mukaan luettuina, vahvistetaan liitteessä I.

2 artikla

Liitteessä II vahvistettuja maksajavirastojen varainhoitovuoden 2008 tilejä, jotka liittyvät maataloustukirahastosta rahoitettaviin menoihin, ei käsitellä tässä päätöksessä, vaan niistä tehdään tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskeva päätös myöhemmin.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 29 päivänä huhtikuuta 2009.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 209, 11.8.2005, s. 1.

(2)  EUVL L 171, 23.6.2006, s. 1.

(3)  EUVL L 171, 23.6.2006, s. 90.


LIITE I

MAKSAJAVIRASTOJEN TILIEN TARKASTAMINEN JA HYVÄKSYMINEN

VARAINHOITOVUOSI 2008

Jäsenvaltiolta perittävä tai sille maksettava määrä

JV

 

2008 - Maksajavirastojen menot/käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, joita koskevat tilit on

a + b yhteensä

Maksujen vähennykset ja keskeyttämiset koko varainhoitovuodelta (1)

Asetuksen (EY) N:o 1290/2005 32 artiklan mukaiset vähennykset

Määrä yhteensä, vähennykset ja keskeytykset mukaan luettuina

Jäsenvaltiolle varainhoitovuodelta suoritetut maksut

Jäsenvaltiolta perittävä (–) tai sille maksettava määrä (+) (2) (2)

tarkastettu ja hyväksytty

jätetty päätöksen ulkopuolelle

= vuosi-ilmoituksessa ilmoitetut menot / käyttötarkoitukseensa sidotut tulot

= kuukausi-ilmoituksissa ilmoitetut menot / käyttötarkoitukseensa sidotut tulot

 

 

a

b

c = a + b

d

e

f = c + d + e

g

h = f – g

BE

EUR

432 608 618,53

273 518 319,77

706 126 938,30

– 593,30

–54 510,68

706 071 834,32

706 201 150,75

– 129 316,43

BG

EUR

173 261 850,21

0,00

173 261 850,21

–10 969,94

0,00

173 250 880,27

173 262 003,11

–11 122,84

CZ

EUR

382 633 310,43

0,00

382 633 310,43

0,00

0,00

382 633 310,43

382 638 179,78

–4 869,35

DK

DKK

0,00

0,00

0,00

0,00

–14 764,84

–14 764,84

0,00

–14 764,84

DK

EUR

981 148 146,05

0,00

981 148 146,05

– 334 916,53

0,00

980 813 229,52

980 605 638,09

207 591,43

DE

EUR

4 679 844 580,08

421 042 712,93

5 100 887 293,01

–37 390,29

–2 874 536,38

5 097 975 366,35

5 101 133 812,30

–3 158 445,95

EE

EUR

41 604 457,53

0,00

41 604 457,53

–30 242,24

0,00

41 574 215,29

41 537 242,47

36 972,82

IE

EUR

1 452 426 445,64

0,00

1 452 426 445,64

– 152 676,24

– 209 340,42

1 452 064 428,98

1 450 327 500,26

1 736 928,72

EL

EUR

0,00

2 460 745 905,37

2 460 745 905,37

0,00

0,00

2 460 745 905,37

2 460 745 905,37

0,00

ES

EUR

5 476 876 522,21

0,00

5 476 876 522,21

–4 919 283,22

–4 564 317,68

5 467 392 921,32

5 475 621 557,38

–8 228 636,07

FR

EUR

8 323 180 801,10

0,00

8 323 180 801,10

–1 302 798,28

–18 942 379,66

8 302 935 623,16

8 324 404 948,60

–21 469 325,44

IT

EUR

4 168 669 787,38

101 969 623,15

4 270 639 410,53

–1 887 157,65

–4 363 298,08

4 264 388 954,80

4 264 132 179,52

256 775,28

CY

EUR

27 774 540,54

0,00

27 774 540,54

0,00

0,00

27 774 540,54

27 774 540,54

0,00

LV

EUR

96 759 251,98

0,00

96 759 251,98

0,00

0,00

96 759 251,98

96 760 415,54

–1 163,56

LT

EUR

155 733 024,94

0,00

155 733 024,94

0,00

0,00

155 733 024,94

155 996 896,19

– 263 871,25

LU

EUR

33 965 171,44

0,00

33 965 171,44

–1 273,90

0,00

33 963 897,54

33 787 840,71

176 056,83

HU

EUR

486 553 484,46

0,00

486 553 484,46

–11 055,36

0,00

486 542 429,10

492 387 580,59

–5 845 151,49

MT

EUR

0,00

2 472 341,64

2 472 341,64

0,00

0,00

2 472 341,64

2 472 341,64

0,00

NL

EUR

854 800 814,16

0,00

854 800 814,16

–91 807,12

–65 076,30

854 643 930,74

856 242 767,86

–1 598 837,12

AT

EUR

656 513 475,83

0,00

656 513 475,83

0,00

–44 207,31

656 469 268,52

656 496 253,55

–26 985,03

PL

EUR

1 172 220 664,21

0,00

1 172 220 664,21

0,00

0,00

1 172 220 664,21

1 172 232 662,17

–11 997,96

PT

EUR

0,00

720 094 153,57

720 094 153,57

0,00

0,00

720 094 153,57

720 094 153,57

0,00

RO

EUR

0,00

461 870 850,36

461 870 850,36

0,00

0,00

461 870 850,36

461 870 850,36

0,00

SI

EUR

93 014 996,23

0,00

93 014 996,23

0,00

0,00

93 014 996,23

93 152 578,75

– 137 582,52

SK

EUR

169 701 265,50

0,00

169 701 265,50

0,00

0,00

169 701 265,50

169 768 426,79

–67 161,29

FI

EUR

565 626 400,21

0,00

565 626 400,21

–2 432,42

–7 736,10

565 616 231,70

567 200 798,71

–1 584 567,01

SE

SEK

0,00

0,00

0,00

0,00

–65 415,38

–65 415,38

0,00

–65 415,38

SE

EUR

713 833 441,95

0,00

713 833 441,95

–35 629,22

0,00

713 797 812,73

713 869 554,32

–71 741,59

UK

GBP

0,00

0,00

0,00

0,00

–58 909,25

–58 909,25

0,00

–58 909,25

UK

EUR

3 158 349 336,06

0,00

3 158 349 336,06

–14 574 228,18

0,00

3 143 775 107,88

3 223 172 099,30

–79 396 991,42


JV

 

Menot (3)

Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot (3)

Sokerirahasto

32 artikla (=e)

Yhteensä (=h)

Menot (4)

Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot (4)

05 07 01 06

6701

05 02 16 02

6803

6702

i

j

k

l

m

n = i + j + k + l + m

BE

EUR

–74 805,75

0,00

0,00

0,00

–54 510,68

– 129 316,43

BG

EUR

–11 122,84

0,00

0,00

0,00

0,00

–11 122,84

CZ

EUR

–4 869,35

0,00

0,00

0,00

0,00

–4 869,35

DK

DKK

0,00

0,00

0,00

0,00

–14 764,84

–14 764,84

DK

EUR

207 591,43

0,00

0,00

0,00

0,00

207 591,43

DE

EUR

– 209 002,65

–74 906,93

0,00

0,00

–2 874 536,38

–3 158 445,95

EE

EUR

36 972,82

0,00

0,00

0,00

0,00

36 972,82

IE

EUR

1 946 269,14

0,00

0,00

0,00

– 209 340,42

1 736 928,72

EL

EUR

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

ES

EUR

–3 664 318,39

0,00

0,00

0,00

–4 564 317,68

–8 228 636,07

FR

EUR

–2 526 945,78

0,00

0,00

0,00

–18 942 379,66

–21 469 325,44

IT

EUR

4 620 073,36

0,00

0,00

0,00

–4 363 298,08

256 775,28

CY

EUR

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

LV

EUR

–1 035,93

– 127,63

0,00

0,00

0,00

–1 163,56

LT

EUR

– 263 563,31

– 307,94

0,00

0,00

0,00

– 263 871,25

LU

EUR

176 056,83

0,00

0,00

0,00

0,00

176 056,83

HU

EUR

–5 845 151,49

0,00

0,00

0,00

0,00

–5 845 151,49

MT

EUR

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

NL

EUR

–1 444 785,70

–88 975,12

0,00

0,00

–65 076,30

–1 598 837,12

AT

EUR

17 222,28

0,00

0,00

0,00

–44 207,31

–26 985,03

PL

EUR

–11 997,96

0,00

0,00

0,00

0,00

–11 997,96

PT

EUR

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

RO

EUR

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

SI

EUR

– 137 582,52

0,00

0,00

0,00

0,00

– 137 582,52

SK

EUR

3 555,47

–70 716,76

0,00

0,00

0,00

–67 161,29

FI

EUR

–1 521 889,93

–54 940,99

0,00

0,00

–7 736,10

–1 584 567,01

SE

SEK

0,00

0,00

0,00

0,00

–65 415,38

–65 415,38

SE

EUR

–71 741,59

0,00

0,00

0,00

0,00

–71 741,59

UK

GBP

0,00

0,00

0,00

0,00

–58 909,25

–58 909,25

UK

EUR

–79 396 991,42

0,00

0,00

0,00

0,00

–79 396 991,42


(1)  Huomioon otettavia ovat maksujärjestelmän mukaiset vähennykset ja keskeytykset, joihin lisätään erityisesti elo-, syys- ja lokakuussa 2008 todetuista maksumääräaikojen noudattamatta jättämisistä johtuvat oikaisut.

(2)  Jäsenvaltiolta perittävää tai sille maksettavaa määrää laskettaessa otetaan huomioon joko vuosi-ilmoituksessa ilmoitetut tarkastetut ja hyväksytyt menot yhteensä (sarake a) tai kuukausi-ilmoituksissa ilmoitetut, tilien tarkastamisen ja hyväksymisen ulkopuolelle jätetyt menot yhteensä (sarake b).

Sovellettava valuuttakurssi: asetuksen (EY) N:o 883/2006 7 artiklan 2 kohta.

(3)  Jos käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen osuus on jäsenvaltion eduksi, se on ilmoitettava nimikkeessä 05 07 01 06.

(4)  Jos sokerirahaston käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen osuus on jäsenvaltion eduksi, se on ilmoitettava nimikkeessä 05 02 16 02.

Huomautus: Nimikkeistö 2009 : 05 07 01 06, 05 02 16 02, 6701, 6702, 6803.


LIITE II

MAKSAJAVIRASTOJEN TILIEN TARKASTAMINEN JA HYVÄKSYMINEN

VARAINHOITOVUOSI 2008 – MAATALOUSTUKIRAHASTO

Maksajavirastot, joiden tilit jätetään tilien tarkastamisen ja hyväksymisen ulkopuolelle ja joiden tileistä tehdään tarkastamista ja hyväksymistä koskeva päätös myöhemmin

Jäsenvaltio

Maksajavirasto

Belgia

ALV

Saksa

Baden-Württemberg

Kreikka

OPEKEPE

Italia

ARBEA

Malta

MRRA

Portugali

IFAP

Romania

PIAA


5.5.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 111/50


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 4 päivänä toukokuuta 2009,

yhteisön sokerialan väliaikaisen rakenneuudistusjärjestelmän mukaisesti myönnettävän monipuolistamistuen ja monipuolistamisen lisätuen määrien vahvistamisesta markkinointivuodeksi 2009/2010

(tiedoksiannettu numerolla K(2009) 3158)

(Ainoastaan espanjankielinen teksti on todistusvoimainen)

(2009/368/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon 20 päivänä helmikuuta 2006 yhteisön sokerialan väliaikaisesta rakenneuudistusjärjestelmästä ja yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun asetuksen (EY) N:o 1290/2005 muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 320/2006 (1),

ottaa huomioon yhteisön sokerialan väliaikaista rakenneuudistusjärjestelmää koskevan neuvoston asetuksen (EY) N:o 320/2006 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 27 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 968/2006 (2) ja erityisesti sen 13 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission on vahvistettava kullekin jäsenvaltiolle myönnettävät asetuksen (EY) N:o 320/2006 6 artiklan mukaisen monipuolistamistuen ja saman asetuksen 7 artiklan mukaisen monipuolistamisen lisätuen määrät.

(2)

Monipuolistamistuen ja monipuolistamisen lisätuen määrät lasketaan asianomaisen jäsenvaltion markkinointivuonna 2009/2010 luovuttaman sokerikiintiön tonnimäärän perusteella asetuksen (EY) N:o 968/2006 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Asianomaisille jäsenvaltioille myönnettävät asetuksen (EY) N:o 320/2006 6 artiklan mukaisen monipuolistamistuen ja 7 artiklan mukaisen monipuolistamisen lisätuen määrät, jotka perustuvat markkinointivuonna 2009/2010 luovutettaviin kiintiömääriin, vahvistetaan tämän päätöksen liitteessä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Espanjan kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä 4 päivänä toukokuuta 2009.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 58, 28.2.2006, s. 42.

(2)  EUVL L 176, 30.6.2006, s. 32.


LIITE

Monipuolistamistuen ja monipuolistamisen lisätuen määrät jäsenvaltioittain markkinointivuodeksi 2009/2010

(euroa)

Jäsenvaltio

Monipuolistamistuki

Monipuolistamisen lisätuki

Espanja

10 304 268,00

23 197 020,93


Oikaisuja

5.5.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 111/51


Oikaistaan komission direktiivi 2008/113/EY, annettu 8 päivänä joulukuuta 2008, neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta useiden mikro-organismien sisällyttämiseksi siihen tehoaineina

( Euroopan unionin virallinen lehti L 330, 9. joulukuuta 2008 )

Liitteen sivu 14, rivi 213, sarake ”Nimi, tunnistenumero”:

korvataan:

”T11”

seuraavasti:

”T25”.

Liitteen sivu 14, rivi 213, sarake ”Erityissäännökset”:

korvataan:

”T11”

seuraavasti:

”T25”.