ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 21

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

52. vuosikerta
24. tammikuu 2009


Sisältö

 

I   EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

 

Komission asetus (EY) N:o 67/2009, annettu 23 päivänä tammikuuta 2009, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

1

 

*

Komission asetus (EY) N:o 68/2009, annettu 23 päivänä tammikuuta 2009, tieliikenteen valvontalaitteista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 mukauttamisesta tekniikan kehitykseen yhdeksännen kerran ( 1 )

3

 

*

Komission asetus (EY) N:o 69/2009, annettu 23 päivänä tammikuuta 2009, tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annetun asetuksen (EY) N:o 1126/2008 muuttamisesta kansainvälisten tilinpäätösstandardien IFRS 1 ja IAS 27 osalta ( 1 )

10

 

*

Komission asetus (EY) N:o 70/2009, annettu 23 päivänä tammikuuta 2009, tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annetun asetuksen (EY) N:o 1126/2008 muuttamisesta IFRS-standardeihin tehtyjen parannusten osalta ( 1 )

16

 

 

Komission asetus (EY) N:o 71/2009, annettu 23 päivänä tammikuuta 2009, interventioon markkinointivuoden 2008/2009 toisessa vaiheessa käytettävissä olevan maissin määrästä

38

 

 

DIREKTIIVIT

 

*

Komission direktiivi 2009/4/EY, annettu 23 päivänä tammikuuta 2009, ajopiirturitallenteiden käsittelyn estämistä ja tunnistamista koskevista vastatoimista sekä tieliikenteen sosiaalilainsäädännöstä annettujen neuvoston asetusten (ETY) N:o 3820/85 ja (ETY) N:o 3821/85 täytäntöönpanoa koskevista vähimmäisedellytyksistä ja neuvoston direktiivin 88/599/ETY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/22/EY muuttamisesta ( 1 )

39

 

 

II   EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

Neuvosto ja komissio

 

 

2009/50/EY, Euratom

 

*

Neuvoston ja komission päätös, tehty 18 päivänä joulukuuta 2008, Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Uzbekistanin tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi liitettävän pöytäkirjan tekemisestä

41

 

 

Komissio

 

 

2009/51/EY

 

*

Komission päätös, tehty 15 päivänä joulukuuta 2008, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2037/2000 mukaisesti valvottavien aineiden tuontikiintiöiden jakamisesta 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 8100)

43

 

 

2009/52/EY

 

*

Komission päätös tehty 18 päivänä joulukuuta 2008, otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2037/2000 mukaisesti välttämättömiin käyttötarkoituksiin sallittujen valvottavien aineiden määrien jakamisesta yhteisössä vuonna 2009 (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 8398)

53

 

 

Euroopan keskuspankki

 

 

2009/53/EY

 

*

Euroopan keskuspankin päätös, tehty 12 päivänä joulukuuta 2008, kansallisten keskuspankkien prosenttiosuuksista Euroopan keskuspankin pääoman merkitsemisen jakoperusteessa (EKP/2008/23)

66

 

 

2009/54/EY

 

*

Euroopan keskuspankin päätös, tehty 12 päivänä joulukuuta 2008, Euroopan keskuspankin pääoman maksamisen edellyttämistä rahaliittoon osallistuvia kansallisia keskuspankkeja koskevista toimenpiteistä (EKP/2008/24)

69

 

 

2009/55/EY

 

*

Euroopan keskuspankin päätös, tehty 12 päivänä joulukuuta 2008, kansallisten keskuspankkien keskinäisiä Euroopan keskuspankin pääoman osuuksien siirtoja ja maksetun pääoman tarkistamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta (EKP/2008/25)

71

 

 

2009/56/EY

 

*

Euroopan keskuspankin päätös, tehty 12 päivänä joulukuuta 2008, euroseteleiden liikkeeseenlaskusta tehdyn päätöksen EKP/2001/15 muuttamisesta (EKP/2008/26)

75

 

 

2009/57/EY

 

*

Euroopan keskuspankin päätös, tehty 12 päivänä joulukuuta 2008, toimenpiteistä, joita Euroopan keskuspankin kertyneen oman pääoman arvon osuuksien maksaminen ja siirrettyjä valuuttavarantoja vastaavien kansallisten keskuspankkien saatavien tarkistaminen edellyttävät (EKP/2008/27)

77

 

 

2009/58/EY

 

*

Euroopan keskuspankin päätös, tehty 15 päivänä joulukuuta 2008, Euroopan keskuspankin pääoman maksamisen edellyttämistä rahaliittoon osallistumattomien jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja koskevista toimenpiteistä (EKP/2008/28)

81

 

 

2009/59/EY

 

*

Euroopan keskuspankin päätös, tehty 31 päivänä joulukuuta 2008, Národná banka Slovenskan suorittamasta Euroopan keskuspankin pääoman maksamisesta ja valuuttavarantosaamisten siirrosta sekä sen osuuksista Euroopan keskuspankin vararahastoihin ja varauksiin (EKP/2008/33)

83

 

 

SUOSITUKSET

 

 

Komissio

 

 

2009/60/EY

 

*

Komission suositus, annettu 23 päivänä tammikuuta 2009, parhaita valvontakäytäntöjä koskevat ohjeet tienvarsitarkastusten yhteydessä ja valtuutetuissa korjaamoissa suoritettavien valvontalaitteiden tarkastusten osalta (tiedoksiannettu numerolla K(2009) 108)  ( 1 )

87

 

 

 

*

Huomautus lukijalle (katso kansilehden kolmas sivu)

s3

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

ASETUKSET

24.1.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 21/1


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 67/2009,

annettu 23 päivänä tammikuuta 2009,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (2) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XV olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 24 päivänä tammikuuta 2009.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä tammikuuta 2009.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

IL

138,6

JO

78,3

MA

47,6

TN

139,0

TR

95,7

ZZ

99,8

0707 00 05

JO

155,5

MA

106,1

TR

158,1

ZZ

139,9

0709 90 70

MA

172,9

TR

154,7

ZZ

163,8

0709 90 80

EG

88,5

ZZ

88,5

0805 10 20

EG

47,3

IL

56,2

MA

63,9

TN

61,5

TR

68,6

ZZ

59,5

0805 20 10

MA

90,3

TR

54,0

ZZ

72,2

0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90

CN

62,7

EG

88,5

IL

78,9

JM

52,8

PK

44,1

TR

76,8

ZZ

67,3

0805 50 10

EG

52,5

MA

67,1

TR

63,6

ZZ

61,1

0808 10 80

CN

81,4

MK

32,6

US

106,2

ZZ

73,4

0808 20 50

CN

52,5

TR

99,0

US

104,9

ZZ

85,5


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


24.1.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 21/3


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 68/2009,

annettu 23 päivänä tammikuuta 2009,

tieliikenteen valvontalaitteista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 mukauttamisesta tekniikan kehitykseen yhdeksännen kerran

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tieliikenteen valvontalaitteista 20 päivänä joulukuuta 1985 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 (1) ja erityisesti sen 17 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 liitteessä I B vahvistetaan tieliikenteen valvontalaitteiden rakennetta, testausta, asennusta ja tarkastusta koskevat tekniset eritelmät.

(2)

Kiinnittäen erityistä huomiota järjestelmän kokonaisturvallisuuteen ja siihen, miten sitä sovelletaan asetuksen (ETY) N:o 3821/85 soveltamisalaan kuuluviin ajoneuvoihin, liitteeseen I B olisi lisättävä tiettyjä teknisiä eritelmiä, jotta M1- ja N1-luokan ajoneuvoihin voitaisiin asentaa mainitun liitteen mukaiset valvontalaitteet.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (ETY) N:o 3821/85 18 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (ETY) N:o 3821/85 liite I B seuraavasti:

1)

Lisätään I lukuun määritelmä seuraavasti:

”rr)

’Muunnin’: Valvontalaitteen osa, joka tuottaa ajoneuvon nopeutta ja/tai sen kulkemaa matkaa jatkuvasti kuvaavan signaalin ja joka on:

asennettu M1- ja N1-luokan ajoneuvoon ja jota käytetään ainoastaan M1- ja N1-luokan ajoneuvoissa (siten kuin ne on määritelty neuvoston direktiivin 70/156/ETY liitteessä II), jotka on otettu ensimmäistä kertaa käyttöön 1 päivän toukokuuta 2006 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä aikana,

asennettu paikkaan, johon ei ole mekaanisesti mahdollista asentaa minkään muun tyyppistä olemassa olevaa liiketunnistinta, joka on muutoin tämän liitteen ja sen lisäysten 1–11 määräysten mukainen,

asennettu ajoneuvoyksikön ja sen pisteen väliin, jossa integroidut anturit tai vaihtoehtoiset rajapinnat tuottavat nopeus- ja etäisyysimpulsseja.

Ajoneuvoyksikön kannalta muunnin käyttäytyy samalla tavoin kuin jos ajoneuvoyksikköön olisi liitetty tämän liitteen ja sen lisäysten 1–11 määräysten mukainen liiketunnistin.

Tällaisen muuntimen käytön edellä kuvatuissa ajoneuvoissa on mahdollistettava tämän liitteen kaikkien vaatimusten mukaisen ajoneuvoyksikön asentaminen ja asianmukainen käyttö.

Mainittujen ajoneuvojen valvontalaitteeseen sisältyvät kaapelit, muunnin ja ajoneuvoyksikkö.

2)

Korvataan V luvun 2 jakson vaatimus 250 seuraavasti:

”250.

Kilvestä on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot:

hyväksytyn asentajan tai korjaamon nimi, osoite tai liikenimi,

ajoneuvon ominaiskerroin muodossa ’w = … imp/km’,

valvontalaitteen vakio muodossa ’k = … imp/km’,

pyörien renkaiden tehollinen ympärysmitta muodossa ’l = … mm’,

rengaskoko,

päivämäärä, jolloin ajoneuvon ominaiskerroin on määritetty ja pyörien renkaiden tehollinen ympärysmitta on mitattu,

ajoneuvon valmistenumero,

ajoneuvon osa, johon muunnin on asennettu, jos ajoneuvossa on sellainen,

ajoneuvon osa, johon liiketunnistin on asennettu, jos sitä ei ole liitetty vaihdelaatikkoon tai ei käytetä muunninta,

sen kaapelin väri, joka yhdistää muuntimen syöttöimpulsseja tuottavaan ajoneuvon osaan,

muuntimeen sulautetun liiketunnistimen sarjanumero.”

3)

Lisätään V luvun 2 jaksoon vaatimus seuraavasti:

”—

250a.

Muuntimella varustettujen ajoneuvojen tai ajoneuvojen, joissa liiketunnistinta ei ole liitetty vaihdelaatikkoon, asennuskilvet on kiinnitettävä asennuksen yhteydessä. Kaikissa muissa ajoneuvoissa uudet tiedot sisältävät asennuskilvet on kiinnitettävä asennusta seuraavan tarkastuksen yhteydessä.”

4)

Lisätään lisäyksen 11 jälkeen tämän asetuksen liitteessä oleva lisäys 12.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä aletaan soveltaa 6 kuukauden kuluttua siitä, kun se on julkaistu.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä tammikuuta 2009.

Komission puolesta

Antonio TAJANI

Varapuheenjohtaja


(1)  EYVL L 370, 31.12.1985, s. 8.


LIITE

Lisäys 12

MUUNNIN M1- JA M2-LUOKAN AJONEUVOJA VARTEN

SISÄLLYSLUETTELO

1.

Lyhenteet ja viiteasiakirjat

1.1.

Lyhenteet

1.2.

Vertailustandardi

2.

Muuntimen yleiset ominaisuudet ja toiminnot

2.1.

Muuntimen yleiskuvaus

2.2.

Toiminnot

2.3.

Tietoturva

3.

Valvontalaitteita koskevat vaatimukset, kun käytetään muunninta

4.

Muuntimen rakennetta ja toimintoja koskevat vaatimukset

4.1.

Rajapinta saapuvien nopeuspulssien kanssa ja niiden muuntaminen

4.2.

Saapuvien pulssien tuottaminen sulautetulle liiketunnistimelle

4.3.

Sulautettu liiketunnistin

4.4.

Tietoturvavaatimukset

4.5.

Laitteen toimintaominaisuudet

4.6.

Materiaalit

4.7.

Merkinnät

5.

Valvontalaitteen asennus, kun käytetään muunninta

5.1.

Asennus

5.2.

Sinetöinti

6.

Tarkastukset, määräaikaistarkastukset ja korjaukset

6.1.

Määräaikaistarkastukset

7.

Valvontalaitteen tyyppihyväksyntä, kun käytetään muunninta

7.1.

Yleisiä asioita

7.2.

Toiminnallisuustodistus

1.   LYHENTEET JA VIITEASIAKIRJAT

1.1.   Lyhenteet

TBD

(To Be Defined) Määritellään myöhemmin

VU

(Vehicle unit) Ajoneuvoyksikkö

1.2.   Vertailustandardi

ISO 16844-3 Road vehicles – Tachograph systems – Part 3: Motion sensor interface (Tieliikenteessä käytettävät ajoneuvot. Ajopiirturijärjestelmät. Osa 3: Liiketunnistimen rajapinta)

2.   MUUNTIMEN YLEISET OMINAISUUDET JA TOIMINNOT

2.1.   Muuntimen yleiskuvaus

ADA_001

Muunnin antaa siihen kytketylle ajoneuvoyksikölle turvattua liikedataa, joka kuvaa jatkuvasti ajoneuvon nopeutta ja sen kulkemaa matkaa.

Muunnin on tarkoitettu ainoastaan sellaisiin ajoneuvoihin, jotka on varustettava valvontalaitteella tämän asetuksen mukaisesti.

Se on asennettava ja sitä on käytettävä ainoastaan sellaisissa rr kohdassa määritellyissä ajoneuvoluokissa, joihin ei ole mekaanisesti mahdollista asentaa minkään muun tyyppistä olemassa olevaa liiketunnistinta, joka on muutoin tämän liitteen ja sen lisäysten 1–11 määräysten mukainen.

Muunnin ei saa olla mekaanisesti liitetty johonkin ajoneuvon liikkuvaan osaan, kuten tämän liitteen lisäyksessä 10 (3.1 kohta) vaaditaan, vaan sen on oltava kytketty integroitujen antureiden tai vaihtoehtoisten rajapintojen tuottamiin nopeus- ja etäisyysimpulsseihin.

ADA_002

Muuntimen koteloon on asennettava (tämän liitteen VIII luvun ”Valvontalaitteiden ja ajopiirturikorttien tyyppihyväksyntä” määräysten mukaisesti) tyyppihyväksytty liiketunnistin. Kotelossa on oltava myös pulssimuunnin, joka muuntaa saapuvat pulssit sulautetulle liiketunnistimelle. Sulautetun liiketunnistimen on oltava kytketty ajoneuvoyksikköön siten, että ajoneuvoyksikön ja muuntimen rajapinta on standardissa ISO16844-3 esitettyjen vaatimusten mukainen.

2.2.   Toiminnot

ADA_003

Muuntimella on oltava seuraavat toiminnot:

rajapinta saapuvien nopeuspulssien kanssa ja niiden muuntaminen,

saapuvien pulssien tuottaminen sulautetulle liiketunnistimelle,

kaikki sulautetun liiketunnistimen toiminnot, turvatun liikedatan tuottaminen ajoneuvoyksikölle.

2.3.   Tietoturva

ADA_004

Muuntimen ei tarvitse olla turvavarmennettu tämän liitteen lisäyksessä 10 määritellyn liiketunnistimen yleisen tietoturvatavoitteen mukaisesti. Sen sijaan sovelletaan tämän lisäyksen 4.4 kohdassa määriteltyjä tietoturvavaatimuksia.

3.   VALVONTALAITTEITA KOSKEVAT VAATIMUKSET, KUN KÄYTETÄÄN MUUNNINTA

Tässä ja seuraavassa jaksossa esitetyissä vaatimuksissa ilmaistaan, kuinka tämän liitteen vaatimuksia on tulkittava käytettäessä muunninta. Asiaa koskevan vaatimuksen numero on esitetty suluissa.

ADA_005

Muuntimella varustetun ajoneuvon valvontalaitteen on täytettävä kaikki tämän liitteen määräykset, ellei tässä lisäyksessä toisin mainita.

ADA_006

Kun käytetään muunninta, valvontalaite koostuu kaapeleista, muuntimesta (liiketunnistimen sijaan) ja ajoneuvoyksiköstä (001).

ADA_007

Valvontalaitteen toimintoa ’Tapauksien ja/tai vikojen havaitseminen’ muutetaan seuraavasti:

Ajoneuvoyksikön on synnytettävä ’Keskeytynyt virransyöttö’ -tapaus, kun laite on muussa kuin kalibrointitilassa ja sulautetun liiketunnistimen virransyöttö keskeytyy yli 200 millisekunnin ajaksi (066).

Muuntimen virransyötön katkeamisen yli 200 millisekunnin ajaksi on synnytettävä sulautetussa liiketunnistimessa vastaavan pituinen virransyötön keskeytys. Muuntimen valmistajan on määriteltävä keskeytymisen kynnysarvo muuntimelle.

Ajoneuvoyksikön on synnytettävä ’Virhe liikedatassa’ -tapaus, kun sulautetun liiketunnistimen ja ajoneuvoyksikön välinen normaali datavirta keskeytyy ja/tai kun sulautetun liiketunnistimen ja ajoneuvoyksikön välisen tiedonsiirron eheydessä tai todentamisessa ilmenee virhe (067).

Ajoneuvoyksikön on synnytettävä ’Tietoturvan murtoyritys’ -tapaus, kun ilmenee jokin muu tapaus, joka vaikuttaa sulautetun liiketunnistimen tietoturvaan laitteen ollessa muussa kuin kalibrointitilassa (068).

Ajoneuvoyksikön on synnytettävä ’Valvontalaite’-vikatapahtuma, kun ilmenee mikä tahansa sulautetun liiketunnistimen vika laitteen ollessa muussa kuin kalibrointitilassa (070).

ADA_008

Muuntimen vikoja, jotka valvontalaite voi havaita, ovat sulautettuun liiketunnistimeen liittyvät viat (071).

ADA_009

Ajoneuvoyksikön kalibrointitoiminnon avulla on voitava automaattisesti liittää sulautettu liiketunnistin ajoneuvoyksikköön (154, 155).

ADA_010

Tämän liitteen lisäyksessä 10 esitetyissä ajoneuvoyksikön tietoturvatavoitteissa käytetyillä ilmauksilla ’liiketunnistin’ ja ’tunnistin’ tarkoitetaan myös sulautettua liiketunnistinta.

4.   MUUNTIMEN RAKENNETTA JA TOIMINTOJA KOSKEVAT VAATIMUKSET

4.1.   Rajapinta saapuvien nopeuspulssien kanssa ja niiden muuntaminen

ADA_011

Muuntimen tuloliitännän on hyväksyttävä ajoneuvon nopeutta ja sen kulkemaa matkaa kuvaavia taajuuspulsseja. Saapuvien pulssien sähköiset ominaisuudet ovat seuraavat: TBD, valmistaja määrittelee myöhemmin. Ainoastaan muuntimen valmistajan tai muuntimen asennuksen suorittavan hyväksytyn korjaamon tehtävissä olevien säätöjen on tapauksen mukaan mahdollistettava muuntimen tulosignaalin asianmukainen liitäntä ajoneuvoon.

ADA_012

Muuntimen tuloliitännän on tapauksen mukaan voitava kertoa tai jakaa saapuvien nopeuspulssien taajuuspulssit kiinteällä kertoimella signaalin sovittamiseksi tässä liitteessä määritellyllä k-kertoimen käyttöalueella olevaan arvoon (4 000–25 000 pulssia/km). Kiinteän kertoimen voi ohjelmoida ainoastaan muuntimen valmistaja ja muuntimen asennuksen suorittava hyväksytty korjaamo.

4.2.   Saapuvien pulssien tuottaminen sulautetulle liiketunnistimelle

ADA_013

Saapuvat pulssit, joita on mahdollisesti muunnettu edellä määritellyllä tavalla, on tuotettava sulautetulle liiketunnistimelle siten, että liiketunnistin havaitsee kunkin saapuvan pulssin.

4.3.   Sulautettu liiketunnistin

ADA_014

Tuotettujen pulssien on stimuloitava sulautettua liiketunnistinta siten, että se voi tuottaa ajoneuvon liikettä tarkasti kuvaavaa liikedataa samalla tavoin kuin jos se olisi mekaanisesti liitetty johonkin ajoneuvon liikkuvaan osaan.

ADA_015

Ajoneuvoyksikön on käytettävä sulautetun liiketunnistimen tunnistetietoja muuntimen tunnistamiseen (077).

ADA_016

Sulautettuun liiketunnistimeen tallennettujen asennustietojen on katsottava edustavan muuntimen asennustietoja (099).

4.4.   Tietoturvavaatimukset

ADA_017

Muuntimen kotelon rakenteen on oltava sellainen, ettei sitä voi avata. Kotelo on sinetöitävä siten, että yritykset käsitellä sitä epäasianmukaisesti ovat helposti havaittavissa (esim. tarkastamalla silmämääräisesti, ks. ADA_035).

ADA_018

Sulautettua liiketunnistinta ei saa voida poistaa muuntimesta rikkomatta muuntimen kotelon sinettiä (sinettejä) tai rikkomatta tunnistimen ja muuntimen kotelon välistä sinettiä (ks. ADA_035).

ADA_019

Muuntimen on varmistettava, että liikedata on voitu saada vain muuntimen tulosignaalia käsittelemällä ja siitä johtamalla.

4.5.   Laitteen toimintaominaisuudet

ADA_020

Muuntimen on säilyttävä täysin toimintakuntoisena lämpötila-alueella (TBD, valmistaja määrittelee myöhemmin asennuspaikan mukaan) (159).

ADA_021

Muuntimen on säilyttävä täysin toimintakuntoisena kosteuden ollessa 10–90 % (160).

ADA_022

Muuntimen on oltava suojattu ylijännitettä, napaisuuden kääntymistä ja oikosulkuja vastaan (161).

ADA_023

Muuntimen on oltava sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevan neuvoston direktiivin 72/245/ETY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen annetun komission direktiivin 2006/28/EY (1) mukainen, sekä suojattu staattisen sähkön aiheuttamilta purkauksilta ja jännitepiikeiltä.

4.6.   Materiaalit

ADA_024

Muuntimen on täytettävä suojausluokan (TBD, valmistaja määrittelee myöhemmin asennuspaikan mukaan) vaatimukset (164, 165).

ADA_025

Muuntimen kotelon on oltava keltainen.

4.7.   Merkinnät

ADA_026

Muuntimeen on kiinnitettävä tunnistekilpi, josta ilmenevät seuraavat tiedot (169):

muuntimen valmistajan nimi ja osoite,

valmistajan osanumero sekä muuntimen valmistusvuosi,

muuntimen tyyppihyväksyntämerkki tai muuntimen sisältävän valvontalaitteen tyyppihyväksyntämerkki,

muuntimen asennuspäivä,

sen ajoneuvon valmistenumero, johon muunnin on asennettu.

ADA_027

Tunnistekilvessä on oltava myös seuraavat tiedot (jos niitä ei voi suoraan lukea sulautetun liiketunnistimen ulkopinnasta):

sulautetun liiketunnistimen valmistaja,

valmistajan osanumero sekä sulautetun liiketunnistimen valmistusvuosi,

sulautetun liiketunnistimen tyyppihyväksyntämerkki.

5.   VALVONTALAITTEEN ASENNUS, KUN KÄYTETÄÄN MUUNNINTA

5.1.   Asennus

ADA_028

Ajoneuvoihin asennettavia muuntimia saa toimittaa ainoastaan ajoneuvojen valmistajille tai korjaamoille, jotka jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet ja valtuuttaneet asentamaan, aktivoimaan ja kalibroimaan digitaalisia ajopiirtureita.

ADA_029

Muuntimen asentavan hyväksytyn korjaamon on tehtävä tuloliitännän asetukset ja valittava tulosignaalin jakosuhde (tarvittaessa).

ADA_030

Muuntimen asentavan hyväksytyn korjaamon on sinetöitävä muuntimen kotelo.

ADA_031

Muunnin on asennettava mahdollisimman lähelle sitä ajoneuvon osaa, josta saapuvat pulssit ovat peräisin.

ADA_032

Muuntimen virtakaapeleiden on oltava väreiltään punainen (positiivinen) ja musta (maa).

5.2.   Sinetöinti

ADA_033

Sinetöintiin sovelletaan seuraavia vaatimuksia:

muuntimen kotelo on sinetöitävä (ks. ADA_017),

sulautetun tunnistimen kotelo on sinetöitävä muuntimen koteloon, paitsi jos sulautettua tunnistinta ei ole mahdollista poistaa muuntimen kotelon sinettiä (sinettejä) rikkomatta (ks. ADA_018),

muuntimen kotelo on sinetöitävä ajoneuvoon,

muuntimen ja siihen saapuvia pulsseja synnyttävän laitteen välinen kytkentä on sinetöitävä molemmista päistä (siinä määrin kuin tämä on kohtuudella mahdollista).

6.   TARKASTUKSET, MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET JA KORJAUKSET

6.1.   Määräaikaistarkastukset

ADA_034

Kun käytetään muunninta, kussakin valvontalaitteen määräaikaistarkastuksessa (siten kuin määräaikaistarkastuksista on määrätty liitteessä 1 B olevan VI luvun vaatimuksissa 256–258) on tarkastettava ainakin:

että muuntimessa on asianmukainen tyyppihyväksyntämerkintä,

että muuntimen ja sen liitäntöjen sinetit ovat koskemattomat,

että muunnin on asennettu asennuskilvessä ilmoitetulla tavalla,

että muunnin on asennettu muuntimen ja/tai ajoneuvon valmistajan määrittelemällä tavalla,

että muuntimen asentaminen tarkastettavaan ajoneuvoon on sallittua.

7.   VALVONTALAITTEEN TYYPPIHYVÄKSYNTÄ, KUN KÄYTETÄÄN MUUNNINTA

7.1.   Yleisiä asioita

ADA_035

Valvontalaite on tyyppihyväksytettävä täydellisenä muuntimen kanssa (269).

ADA_036

Muunnin voidaan tyyppihyväksyttää erikseen tai valvontalaitteen osana.

ADA_037

Tyyppihyväksyntään on sisällyttävä toimintaan liittyviä testejä, joissa käytetään myös muunninta. Kunkin testityypin hyväksytyt tulokset esitetään asianmukaisessa todistuksessa (270).

7.2.   Toiminnallisuustodistus

ADA_038

Muuntimen tai muuntimen sisältävän valvontalaitteen toiminnallisuustodistus annetaan muuntimen valmistajalle vasta, kun vähintään seuraavista toiminnallisuustesteistä on saatu hyväksyttävä tulos.

Nro

Testi

Selite

Vaatimukset, joihin testi liittyy

1.

Hallinnollinen tarkastus

1.1.

Kirjallinen aineisto

Muuntimen kirjallisen aineiston oikeellisuus

 

2.

Silmämääräinen tarkastus

2.1.

Muuntimen yhtäpitävyys kirjallisen aineiston kanssa

 

2.2.

Muuntimen tunniste/merkinnät

ADA_026, ADA_027

2.3.

Muuntimen materiaalit

163–167

ADA_025

2.4.

Sinetöinti

ADA_017, ADA_018, ADA_035

3.

Toiminnalliset testit

3.1.

Nopeuspulssien tuottaminen sulautetulle liiketunnistimelle

ADA_013

3.2.

Rajapinta saapuvien nopeuspulssien kanssa ja niiden muuntaminen

ADA_011, ADA_012

3.3.

Liikkeen mittauksen tarkkuus

022–026

4.

Ympäristötestit

4.1.

Valmistajan testitulokset

Valmistajan ympäristötestien tulokset

ADA_020, ADA_021, ADA_022, ADA_023, ADA_024

5.

Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC)

5.1.

Laitteen tuottama säteily ja häiriintyvyys

Varmennetaan direktiivin 2006/28/EY vaatimusten noudattaminen

ADA_023

5.2.

Valmistajan testitulokset

Valmistajan ympäristötestien tulokset

ADA_023


(1)  EUVL L 65, 7.3.2006, s. 27.


24.1.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 21/10


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 69/2009,

annettu 23 päivänä tammikuuta 2009,

tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annetun asetuksen (EY) N:o 1126/2008 muuttamisesta kansainvälisten tilinpäätösstandardien IFRS 1 ja IAS 27 osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta 19 päivänä heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tietyt kansainväliset tilinpäätösstandardit ja tulkinnat, jotka olivat voimassa 15 päivänä lokakuuta 2008, hyväksyttiin komission asetuksella (EY) N:o 1126/2008 (2).

(2)

International Accounting Standards Board (IASB) julkaisi toukokuussa 2008 muutoksia IFRS 1:een Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto ja IAS 27:ään Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös – Tytäryritykseen, yhteisessä määräysvallassa olevaan yksikköön tai osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen hankintameno. IFRS 1:een tehdyn muutoksen myötä IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen ensilaatija saa käyttää erillistilinpäätöksessään tytäryritykseen, yhteisessä määräysvallassa olevaan yksikköön tai osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen oletushankintamenona joko yrityksen IFRS-standardeihin siirtymispäivän käypää arvoa tai aiemmin käytetyn tilinpäätösnormiston mukaista sijoituksen kirjanpitoarvoa kyseisenä päivänä. Hankintamenoon perustuvan kirjaamisen määritelmä poistetaan IAS 27:stä, ja tämän mukaisesti sijoittajan on tuloutettava erillistilinpäätöksessään kaikki tytäryrityksestä, yhteisessä määräysvallassa olevasta yksiköstä tai osakkuusyrityksestä saadut osingot, vaikka osingot olisi maksettu ennen hankintaa kertyneestä omasta pääomasta. IAS 27:ään tehdyissä muutoksissa selvennetään myös, kuinka sijoituksen hankintameno määräytyy IAS 27:n mukaisesti, kun emoyritys muuttaa konsernin rakennetta perustamalla uuden yhteisön emoyrityksekseen ja kun tämä uusi emoyritys saa alkuperäisessä emoyrityksessä määräysvallan laskemalla liikkeeseen oman pääoman ehtoisia instrumentteja alkuperäisen emoyrityksen olemassa olevia oman pääoman ehtoisia instrumentteja vastaan.

(3)

Tilinpäätöskysymysten asiantuntijakomitean (European Financial Reporting Advisory Group, EFRAG) teknisten asiantuntijoiden ryhmän (Technical Expert Group, TEG) kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella voidaan todeta, että IFRS 1 ja IAS 27 täyttävät asetuksen (EY) N:o 1606/2002 3 artiklan 2 kohdassa säädetyt tekniset hyväksymisperusteet. Tilinpäätösstandardeja koskevien lausuntojen tarkasteluryhmän perustamisesta tietojen antamiseksi komissiolle EFRAGin (European Financial Reporting Advisory Group) lausuntojen puolueettomuudesta ja tasapuolisuudesta 14 päivänä heinäkuuta 2006 tehdyn komission päätöksen 2006/505/EY (3) mukaisesti kyseinen tarkasteluryhmä tarkasteli hyväksymistä koskevaa EFRAGin lausuntoa ja totesi komissiolle sen olevan tasapuolinen ja puolueeton.

(4)

Asetusta (EY) N:o 1126/2008 olisi sen vuoksi vastaavasti muutettava.

(5)

Tilinpäätöskysymysten sääntelykomitea on hyväksynyt tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1126/2008 liite seuraavasti:

1)

Muutetaan kansainvälinen tilinpäätösstandardi IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2)

Muutetaan kansainvälinen tilinpäätösstandardi IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös – Tytäryritykseen, yhteisessä määräysvallassa olevaan yksikköön tai osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen hankintameno tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

3)

Muutetaan IAS 18, IAS 21 ja IAS 36 muutoksissa IAS 27:een esitetyllä tavalla tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Yritysten on sovellettava tämän asetuksen liitteessä tarkoitettuja muutoksia IFRS 1:een ja IAS 27:ään viimeistään sen ensimmäisen tilikauden alusta, joka alkaa 31 päivän joulukuuta 2008 jälkeen.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä tammikuuta 2009.

Komission puolesta

Charlie McCREEVY

Komission jäsen


(1)  EYVL L 243, 11.9.2002, s. 1.

(2)  EUVL L 320, 29.11.2008, s. 1.

(3)  EUVL L 199, 21.7.2006, s. 33.


LIITE

KANSAINVÄLISET TILINPÄÄTÖSSTANDARDIT

IFRS 1 ja IAS 27

Muutokset IFRS 1:een Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto ja IAS 27:ään Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös – Tytäryritykseen, yhteisessä määräysvallassa olevaan yksikköön tai osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen hankintameno

Jäljentäminen sallittu Euroopan talousalueella. Kaikki olemassa olevat oikeudet pidätetään Euroopan talousalueen ulkopuolella lukuun ottamatta oikeutta kopioida yksityiskäyttöön tai muuhun kohtuulliseen käyttöön. Lisätietoja on saatavissa IASB:sta internetosoitteessa www.iasb.org

MUUTOKSET IFRS 1:EEN ENSIMMÄINEN IFRS-STANDARDIEN KÄYTTÖÖNOTTO JA IAS 27:ÄÄN KONSERNITILINPÄÄTÖS JA ERILLISTILINPÄÄTÖS

TYTÄRYRITYKSEEN, YHTEISESSÄ MÄÄRÄYSVALLASSA OLEVAAN YKSIKKÖÖN TAI OSAKKUUSYRITYKSEEN TEHDYN SIJOITUKSEN HANKINTAMENO

Muutokset IFRS 1:een

Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto

Lisätään kappaleen 13 kohdan (e) jälkeen kohta (ea). Lisätään kappaleen 23 jälkeen otsikko ja kappaleet 23A ja 23B. Muutetaan kappaleita 25A ja 34C. Lisätään kappaleen 44 jälkeen otsikko ja kappale 44A. Lisätään kappaleen 47J jälkeen kappale 47K.

KIRJAAMINEN JA ARVOSTAMINEN

Helpotukset muiden IFRS-standardien vaatimuksista

13

Yhteisö saa käyttää yhtä tai useampaa seuraavista helpotuksista:

(a)

(ea)

sijoitukset tytäryrityksiin, yhteisessä määräysvallassa oleviin yksikköihin ja osakkuusyrityksiin (kappaleet 23A ja 23B);

(f)

Sijoitukset tytäryrityksiin, yhteisessä määräysvallassa oleviin yksikköihin ja osakkuusyrityksiin

23A

Kun yhteisö laatii erillistilinpäätöksen, sen on IAS 27:n Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös mukaan käsiteltävä tytäryrityksiin, yhteisessä määräysvallassa oleviin yksikköihin ja osakkuusyritykseen tekemänsä sijoitukset joko:

(a)

hankintamenoon perustuen tai

(b)

IAS 39:n Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen mukaisesti.

23B

Jos ensilaatija arvostaa tällaisen sijoituksen kappaleen 23A(a) mukaisesti hankintamenoon perustuen, sen on arvostettava kyseinen sijoitus avaavassa IFRS-erillistaseessaan jompaankumpaan seuraavista määristä:

(a)

IAS 27:n mukaisesti määritetty hankintameno tai

(b)

oletushankintameno. Tällaisen sijoituksen oletushankintamenon on oltava sen:

(i)

yhteisön IFRS-standardeihin siirtymispäivän käypä arvo (määritettynä IAS 39:n mukaisesti) sen erillistilinpäätöksessä tai

(ii)

aiemman tilinpäätösnormiston mukainen kirjanpitoarvo kyseisenä ajankohtana.

Ensilaatija voi valintansa mukaan arvostaa kunkin tytäryritykseen, yhteisessä määräysvallassa olevaan yksikköön tai osakkuusyritykseen tekemänsä sijoituksen, jonka arvostuksessa se päättää käyttää oletushankintamenoa, joko kohdan (i) tai (ii) mukaisesti.

Aikaisemmin kirjattujen rahoitusinstrumenttien nimenomainen luokitteleminen

25A

IAS 39:n mukaan … saadaan …

Poikkeukset muiden IFRS-standardien takautuvasta soveltamisesta

Määräysvallattomien omistajien osuus

34C

Ensilaatijan on sovellettava seuraavia IAS 27:n (muutettu 2008) vaatimuksia …

ESITTÄMISTAPA JA TILINPÄÄTÖKSESSÄ ESITETTÄVÄT TIEDOT

Oletushankintamenon soveltaminen tytäryrityksiin, yhteisessä määräysvallassa oleviin yksikköihin ja osakkuusyrityksiin tehtyihin sijoituksiin

44A

Vastaavasti jos yhteisö soveltaa erillistilinpäätöksessään avaavassa IFRS-taseessa oletushankintamenoa tytäryritykseen, yhteisessä määräysvallassa olevaan yksikköön tai osakkuusyritykseen tekemäänsä sijoitukseen (ks. kappale 23B), yhteisön ensimmäisessä IFRS-erillistilinpäätöksessä on esitettävä:

(a)

yhteenlaskettu oletushankintameno sijoituksille, joiden oletushankintamenona on niiden aiemman tilinpäätösnormiston mukainen kirjanpitoarvo;

(b)

yhteenlaskettu oletushankintameno sijoituksille, joiden oletushankintamenona on käypä arvo; ja

(c)

aiemman tilinpäätösnormiston mukaisiin kirjanpitoarvoihin tehdyn oikaisun kokonaismäärä.

VOIMAANTULO

47K

Toukokuussa 2008 julkaistun Tytäryritykseen, yhteisessä määräysvallassa olevaan yksikköön tai osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen hankintameno (muutos IFRS 1:een ja IAS 27:ään) seurauksena lisättiin kappaleet 13(ea), 23A, 23B ja 44A. Yhteisön on sovellettava näitä kappaleita 1 päivänä tammikuuta 2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa kyseisiä kappaleita aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto.

Muutokset IAS 27:ään

Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös (IFRS-standardeihin toukokuussa 2008 tehtyjen parannusten jälkeen)

Kappaleesta 4 poistetaan viittaus ”hankintamenoon perustuvaan kirjaamiseen”. Kappaleen 38 jälkeen lisätään kappaleet 38A–38C. Kappaleen 45A jälkeen lisätään kappaleet 45B ja 45C.

MÄÄRITELMÄT

[Poistetaan viittaus ”hankintamenoon perustuvaan kirjaamiseen”.]

TYTÄRYRITYKSIIN, YHTEISESSÄ MÄÄRÄYSVALLASSA OLEVIIN YKSIKKÖIHIN JA OSAKKUUSYRITYKSIIN TEHTYJEN SIJOITUSTEN KÄSITTELY ERILLISTILINPÄÄTÖKSESSÄ

38A

Yhteisön on merkittävä tytäryritykseltä, yhteisessä määräysvallassa olevalta yksiköltä tai osakkuusyritykseltä saamansa osingot erillistilinpäätökseensä tulosvaikutteisesti, kun sille on syntynyt oikeus osingon saamiseen.

38B

Kun emoyritys muuttaa konsernin rakennetta perustamalla uuden yhteisön emoyrityksekseen siten, että seuraavat kriteerit täyttyvät:

(a)

uusi emoyritys saa määräysvallan alkuperäisessä emoyrityksessä laskemalla liikkeeseen oman pääoman ehtoisia instrumentteja alkuperäisen emoyrityksen oman pääoman ehtoisia instrumentteja vastaan;

(b)

uudella ja alkuperäisellä konsernilla on samat varat ja velat välittömästi ennen uudelleenorganisointia ja sen jälkeen; ja

(c)

alkuperäisen emoyrityksen omistajilla on ennen uudelleenorganisointia samat absoluuttiset ja suhteelliset osuudet alkuperäisen ja uuden konsernin nettovarallisuudesta välittömästi ennen uudelleenorganisointia ja sen jälkeen,

ja uusi emoyritys käsittelee sijoitustaan alkuperäiseen emoyritykseen erillistilinpäätöksessään kappaleen 38(a) mukaisesti, uuden emoyrityksen on määritettävä hankintamenoksi sen osuuden kirjanpitoarvo, joka sillä on alkuperäisen emoyrityksen erillistilinpäätöksen osoittamista oman pääoman eristä uudelleenorganisoinnin toteutumisajankohtana.

38C

Vastaavasti yhteisö, joka ei itse ole emoyritys, saattaisi perustaa uuden yhteisön emoyrityksekseen siten, että kappaleen 38NB mukaiset kriteerit täyttyvät. Kappaleen 38B vaatimuksia sovelletaan samalla tavoin myös tällaisiin uudelleenorganisointeihin. Tällöin viitataan ”alkuperäisen emoyrityksen” ja ”alkuperäisen konsernin” sijaan ”alkuperäiseen yhteisöön”.

VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖT

45B

Toukokuussa 2008 julkaistun Tytäryritykseen, yhteisessä määräysvallassa olevaan yksikköön tai osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen hankintameno (muutokset IFRS 1:een ja IAS 27:ään) seurauksena poistettiin hankintamenoon perustuvan kirjaamisen määritelmä kappaleesta 4 sekä lisättiin kappale 38A. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia ei-takautuvasti 1 päivänä tammikuuta 2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutoksia aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto, ja sen on samanaikaisesti sovellettava IAS 18:aan ja IAS 21:een ja IAS 36:een tehtyjä tähän liittyviä muutoksia.

45C

Toukokuussa 2008 julkaistun Tytäryritykseen, yhteisessä määräysvallassa olevaan yksikköön tai osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen hankintameno (muutos IFRS 1:een ja IAS 27:ään) seurauksena lisättiin kappaleet 38B ja 38C. Yhteisön on sovellettava näitä kappaleita ei-takautuvasti 1 päivänä tammikuuta 2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla tapahtuviin uudelleenorganisointeihin. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Lisäksi yhteisö saa halutessaan soveltaa kappaleita 38B ja 38C takautuvasti kyseisten kappaleiden soveltamisalaan kuuluviin aikaisempiin uudelleenorganisointeihin. Jos yhteisö kuitenkin oikaisee yhdenkin uudelleenorganisoinnin kappaleen 38B tai 38C mukaiseksi, sen on oikaistava kaikki kyseisten kappaleiden soveltamisalaan kuuluvat myöhemmät uudelleenorganisoinnit. Jos yhteisö soveltaa kappaletta 38B tai 38C aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto.

Liite

Muutokset muihin IFRS-standardeihin

Yhteisöjen on sovellettava seuraavia IAS 18:aan, IAS 21:een ja IAS 36:een tehtyjä muutoksia silloin, kun ne soveltavat kyseisiin muutoksiin liittyviä IAS 27:n kappaleisiin 4 ja 38A tehtyjä muutoksia.

IAS 18   Tuotot

A1   IAS18:aan tehdään alla kuvatut muutokset:

Kappaletta 32 muutetaan ja lisätään kappale 38 seuraavasti:

32   Kun maksamatonta korkoa on kertynyt ennen korkoa tuottavan sijoituksen hankkimista, hankinnan jälkeen saatava korkomaksu jaetaan hankintaa edeltävälle ja hankinnan jälkeiselle ajalle; vain hankinnan jälkeen kertynyt osa tuloutetaan.

38   Toukokuussa 2008 julkaistu Tytäryritykseen, yhteisessä määräysvallassa olevaan yksikköön tai osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen hankintameno (muutokset IFRS 1:een Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto ja IAS 27:ään Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös) aiheutti muutoksen kappaleeseen 32. Yhteisön on sovellettava tätä muutosta ei-takautuvasti 1 päivänä tammikuuta 2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa IAS 27:n kappaleisiin 4 ja 38A tähän liittyen tehtyjä muutoksia aikaisemmalla kaudella, sen on samanaikaisesti sovellettava kappaleeseen 32 tehtyä muutosta.

IAS 21   Valuuttakurssien muutosten vaikutukset

A2   IAS 21:n kappaletta 49 muutetaan seuraavasti:

49

Yhteisön luopuminen tai osittainen luopuminen osuudestaan ulkomaisessa yksikössä voi toteutua kyseisen yksikön myyntinä, purkamisena, osakepääoman takaisinmaksuna tai yksikön toiminnan lopettamisena kokonaan tai osaksi. Ulkomaisen yksikön kirjanpitoarvoa pienentävä kulukirjaus, joka johtuu joko yksikön omista tappioista tai sijoittajayrityksen kirjaamasta arvonalentumisesta, ei ole osittainen luopuminen. Mitään osaa muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista kurssivoitoista tai -tappioista ei näin ollen siirretä tulosvaikutteiseksi tällaisen kulukirjauksen yhteydessä.

IAS 36   Omaisuuserien arvon alentuminen

A3   IAS 36:een lisätään kappaleen 12 kohdan (g) jälkeen otsikko ja kohta (h). Kappaleen 140C jälkeen lisätään kappale 140D.

12   Yhteisön on otettava vähintään seuraavat seikat huomioon arvioidessaan, onko mitään viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut:

Osinko tytäryritykseltä, yhteisessä määräysvallassa olevalta yksiköltä tai osakkuusyritykseltä

(h)

jos kyseessä on tytäryritykseen, yhteisessä määräysvallassa olevaan yksikköön tai osakkuusyritykseen tehty sijoitus, sijoittajayritys kirjaa sijoituksesta osingon ja on näyttöä siitä, että:

(i)

sijoituksen kirjanpitoarvo erillistilinpäätöksessä on suurempi kuin sijoituskohteen nettovarallisuuden kirjanpitoarvo, liikearvo mukaan luettuna, konsernitilinpäätöksessä; tai

(ii)

osinko on suurempi kuin tytäryrityksen, yhteisessä määräysvallassa olevan yksikön tai osakkuusyrityksen laaja tulos kaudella, jolta osingon jakamisesta päätetään.

140D   Toukokuussa 2008 julkaistun Tytäryritykseen, yhteisessä määräysvallassa olevaan yksikköön tai osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen hankintameno (muutokset IFRS 1:een Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto ja IAS 27:ään) seurauksena lisättiin kappale 12(h). Yhteisön on sovellettava tätä muutosta ei-takautuvasti 1 päivänä tammikuuta 2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa IAS 27:n kappaleisiin 4 ja 38A tähän liittyen tehtyjä muutoksia aikaisemmalla kaudella, sen on samanaikaisesti sovellettava kappaleeseen 12(h) tehtyä muutosta.


24.1.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 21/16


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 70/2009,

annettu 23 päivänä tammikuuta 2009,

tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annetun asetuksen (EY) N:o 1126/2008 muuttamisesta IFRS-standardeihin tehtyjen parannusten osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta 19 päivänä heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tietyt kansainväliset tilinpäätösstandardit ja tulkinnat, jotka olivat voimassa 15 päivänä lokakuuta 2008, hyväksyttiin komission asetuksella (EY) N:o 1126/2008 (2).

(2)

International Accounting Standards Board (IASB) julkaisi toukokuussa 2008 asiakirjan ”IFRS-standardeihin tehdyt parannukset”, jäljempänä ’parannukset’, osana jokavuotista parannusprosessiaan, jolla pyritään virtaviivaistamaan ja selventämään kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja. Parannuksiin sisältyy 35 muutosta voimassa oleviin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin, ja ne on jaettu kahteen osaan: osa I sisältää muutokset, jotka muuttavat kirjanpitokäytäntöä esittämistavassa, kirjaamisessa tai arvostamisessa, ja osa II liittyy muutoksiin terminologiassa tai tekstien toimituksellisessa luonteessa.

(3)

Tilinpäätöskysymysten asiantuntijakomitean (European Financial Reporting Advisory Group, EFRAG) teknisen asiantuntijaryhmän (Technical Expert Group, TEG) kuulemisessa vahvistettiin, että parannukset ovat asetuksen (EY) N:o 1606/2002 3 artiklan 2 kohdassa hyväksymiselle asetettujen teknisten edellytysten mukaisia. Tilinpäätösstandardeja koskevien lausuntojen tarkasteluryhmän perustamisesta tietojen antamiseksi komissiolle EFRAGin (European Financial Reporting Advisory Group) lausuntojen puolueettomuudesta ja tasapuolisuudesta 14 päivänä heinäkuuta 2006 tehdyn komission päätöksen 2006/505/EY (3) mukaisesti kyseinen tarkasteluryhmä tarkasteli hyväksymistä koskevaa EFRAGin lausuntoa ja totesi komissiolle sen olevan tasapuolinen ja puolueeton.

(4)

Asetusta (EY) N:o 1126/2008 olisi sen vuoksi vastaavasti muutettava.

(5)

Tilinpäätöskysymysten sääntelykomitea on hyväksynyt tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1126/2008 liite seuraavasti:

1)

Muutetaan kansainvälinen tilinpäätösstandardi IFRS 5 tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2)

Muutetaan kansainväliset tilinpäätösstandardit IAS 1, IAS 8, IAS 10, IAS 16, IAS 19, IAS 20, IAS 23, IAS 27, IAS 28, IAS 29, IAS 31, IAS 34, IAS 36, IAS 38, IAS 39, IAS 40 ja IAS 41 tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

3)

Muutetaan IFRS 1 muutoksissa IFRS 5:een esitetyllä tavalla tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

4)

Muutetaan IAS 7 muutoksissa IAS 16:een esitetyllä tavalla tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

5)

Muutetaan IFRS 7 ja IAS 32 muutoksissa IAS 28:een ja IAS 31:een esitetyllä tavalla tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

6)

Muutetaan IAS 16 muutoksissa IAS 40:een esitetyllä tavalla tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

7)

Muutetaan IAS 41 muutoksissa IAS 20:een esitetyllä tavalla tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

8)

Muutetaan IFRS 5, IAS 2 ja IAS 36 muutoksissa IAS 41:een esitetyllä tavalla tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Yritysten on sovellettava 1 artiklan 2 ja 4–8 kohdassa tarkoitettuja muutoksia standardeihin viimeistään sen ensimmäisen tilikauden alusta, joka alkaa 31 päivän joulukuuta 2008 jälkeen.

Yritysten on sovellettava 1 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitettuja muutoksia standardeihin viimeistään sen ensimmäisen tilikauden alusta, joka alkaa 30 päivän kesäkuuta 2009 jälkeen.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä tammikuuta 2009.

Komission puolesta

Charlie McCREEVY

Komission jäsen


(1)  EYVL L 243, 11.9.2002, s. 1.

(2)  EUVL L 320, 29.11.2008, s. 1.

(3)  EUVL L 199, 21.7.2006, s. 33.


LIITE

KANSAINVÄLISET TILINPÄÄTÖSSTANDARDIT

 

IFRS-standardeihin tehdyt parannukset

Jäljentäminen sallittu Euroopan talousalueella. Kaikki olemassa olevat oikeudet pidätetään Euroopan talousalueen ulkopuolella lukuun ottamatta oikeutta kopioida yksityiskäyttöön tai muuhun kohtuulliseen käyttöön. Lisätietoja on saatavissa IASB:sta internetosoitteessa www.iasb.org

IFRS-STANDARDEIHIN TEHDYT PARANNUKSET

I   OSA

Muutokset IFRS 5:een

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Lisätään kappaleet 8A, 36A ja 44C.

PITKÄAIKAISTEN OMAISUUSERIEN (TAI LUOVUTETTAVIEN ERIEN RYHMIEN) LUOKITTELEMINEN MYYTÄVÄNÄ OLEVIKSI

8A

Jos yhteisö on sitoutunut myyntisuunnitelmaan, joka koskee määräysvallan menettämistä tytäryrityksessä, sen on luokiteltava kyseisen tytäryrityksen kaikki varat ja velat myytävänä oleviksi, kun kappaleissa 6–8 tarkoitetut kriteerit täyttyvät, riippumatta siitä, säilyykö yhteisöllä myynnin jälkeen määräysvallaton osuus aiemmassa tytäryrityksessään.

Lopetettujen toimintojen esittäminen

36A

Jos yhteisö on sitoutunut myyntisuunnitelmaan, joka koskee määräysvallan menettämistä tytäryrityksessä, sen on esitettävä tilinpäätöksessään kappaleissa 33–36 vaadittavat tiedot, kun tytäryritys on luovutettavien erien ryhmä, joka vastaa lopetetun toiminnon määritelmää kappaleen 32 mukaisesti.

VOIMAANTULO

44C

Toukokuussa 2008 julkaistun asiakirjan IFRS-standardeihin tehdyt parannukset seurauksena lisättiin kappaleet 8A ja 36A. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Yhteisö ei kuitenkaan saa soveltaa näitä muutoksia ennen 1.7.2009 alkavilla tilikausilla, ellei se sovella myös IAS 27:ää (muutettu toukokuussa 2008). Jos yhteisö soveltaa muutoksia ennen 1.7.2009, tästä on annettava tieto. Yhteisön on sovellettava muutoksia ei takautuvasti siitä päivästä lukien, jona se on ryhtynyt soveltamaan IFRS 5:tä, ottaen huomioon IAS 27:n kappaleen 45 mukaiset siirtymäsäännöt.

Liite IFRS 5:n muutoksiin

Muutokset IFRS 1:een

Yhteisöjen on sovellettava näitä IFRS 1:een tehtyjä muutoksia, kun ne soveltavat IFRS 5:een tehtyjä tähän liittyviä muutoksia.

IFRS 1    Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto

Kappaleen 34C kohtaa (c) muutetaan ja lisätään kappale 47L.

KIRJAAMINEN JA ARVOSTAMINEN

Poikkeukset muiden IFRS-standardien takautuvasta soveltamisesta

Määräysvallattomien omistajien osuus

34C

Ensilaatijan on sovellettava seuraavia IAS 27:n Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös (muutettu 2008) vaatimuksia ei-takautuvasti IFRS-standardeihin siirtymispäivästä alkaen:

(a)

(c)

kappaleiden 34–37 vaatimukset siitä, miten kirjanpidossa käsitellään määräysvallan menettämistä tytäryrityksessä, ja tähän liittyvät vaatimukset IFRS 5:n kappaleessa 8A.

VOIMAANTULO

47L

Toukokuussa 2008 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksen kappaleeseen 34C. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Jos yhteisö soveltaa IAS 27:ää (muutettu 2008) aikaisemmalla kaudella, muutoksia on sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella.

Muutokset IAS 1:een

Tilinpäätöksen esittäminen (uudistettu 2007)

Kappaleita 68 ja 71 muutetaan. Lisätään kappale 139C.

Tase

Lyhytaikaiset varat

68

Yhteisön toimintasyklillä tarkoitetaan aikaa, joka kuluu tuotantoprosessissa käytettävien omaisuuserien hankkimisesta siihen, kun niistä saadaan suoritus rahavaroina. Silloin kun yhteisön tavanomainen toimintasykli ei ole selvästi todettavissa, sen kestoksi oletetaan kaksitoista kuukautta. Tavanomaisen toimintasyklin aikana myytävät, kulutettavat tai realisoitavat omaisuuserät (esimerkiksi vaihto-omaisuus ja myyntisaamiset) kuuluvat lyhytaikaisiin varoihin silloinkin, kun niitä ei odoteta realisoitavan kahdentoista kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä. Lyhytaikaisiin varoihin kuuluvat myös varat, joita pidetään pääasiallisesti kaupankäyntitarkoituksessa (esimerkkejä näistä ovat jotkin IAS 39:n mukaisesti kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi luokiteltavat rahoitusvarat), sekä pitkäaikaisten rahoitusvarojen lyhytaikainen osuus.

Lyhytaikaiset velat

71

Toisia lyhytaikaisia velkoja ei suoriteta osana tavanomaista toimintasykliä, mutta ne erääntyvät kahdentoista kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä tai niitä pidetään ensisijaisesti kaupankäyntitarkoituksessa. Esimerkkejä ovat jotkin IAS 39:n mukaisesti kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi luokitellut rahoitusvelat, sekkitililuotot sekä lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista rahoitusveloista, maksettavista osingoista, tuloveroveloista ja muista ostovelkoihin kuulumattomista veloista. Rahoitusvelat, jotka ovat pitkäaikaiseksi tarkoitettua rahoitusta (ts. eivät ole osa yhteisön tavanomaisen toimintasyklin aikana käytettävää käyttöpääomaa) ja jotka eivät eräänny maksettaviksi kahdentoista kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä, ovat pitkäaikaisia velkoja kappaleissa 74 ja 75 tarkoitetuin rajoituksin.

SIIRTYMÄSÄÄNNÖT JA VOIMAANTULO

139C

Toukokuussa 2008 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksia kappaleisiin 68 ja 71. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutoksia aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto.

Muutokset IAS 16:een

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Kappaleita 6 ja 69 muutetaan. Lisätään kappaleet 68A ja 81D.

MÄÄRITELMÄT

6

Tässä standardissa käytetään seuraavia termejä seuraavassa merkityksessä:

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi.

KIRJAAMINEN POIS TASEESTA

68A

Kuitenkin yhteisön, joka myy vuokralle annettavina pitämiään aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä rutiininomaisesti tavanomaisessa liiketoiminnassa, on siirrettävä tällaiset omaisuuserät vaihto-omaisuuteen kirjanpitoarvoonsa, kun niitä lakataan antamasta vuokralle ja niistä tulee myytävänä olevia. Tällaisten omaisuuserien myynnistä saatavat tulot on tuloutettava IAS 18:n Tuotot mukaisesti. IFRS 5:tä ei sovelleta, kun tavanomaisessa liiketoiminnassa myytävänä olevat omaisuuserät siirretään vaihto-omaisuuteen.

69

Aineellinen käyttöomaisuushyödyke voidaan luovuttaa usealla eri tavalla (esimerkiksi myymällä se, tekemällä siitä rahoitusleasingsopimus tai lahjoittamalla se). Yhteisö määrittää hyödykkeen luovutuspäivän soveltamalla IAS 18:n mukaisia tavaroiden myyntituottojen kirjaamiskriteerejä. Myyntinä ja takaisinvuokrauksena tapahtuvaan luovutukseen sovelletaan IAS 17:ää.

VOIMAANTULO

81D

Toukokuussa 2008 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksia kappaleisiin 6 ja 69, ja sen seurauksena lisättiin kappale 68A. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutoksia aikaisemmalla kaudella, sen on annettava tästä tieto ja samanaikaisesti sovellettava IAS 7:ään Rahavirtalaskelmat tehtyjä tähän liittyviä muutoksia.

Liite IAS 16:n muutoksiin

Muutokset IAS 7:ään

Yhteisöjen on sovellettava näitä IAS 7:ään tehtyjä muutoksia, kun ne soveltavat IAS 16:een tehtyjä tähän liittyviä muutoksia.

IAS 7    Rahavirtalaskelmat

Kappaletta 14 muutetaan. Lisätään kappale 55.

14

Liiketoiminnan rahavirrat …

Joistakin liiketoimista, esimerkiksi käyttöomaisuushyödykkeen myymisestä, voi aiheutua tulosvaikutteisesti kirjattava voitto tai tappio. Tällaisista liiketoimista johtuvat rahavirrat ovat investointien rahavirtoja. Kuteinkin maksut vuokralle annettavina pidettävien ja myöhemmin myytävänä olevien omaisuuserien, joita kuvataan IAS 16:n Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kappaleessa 68A, valmistamisesta tai hankkimisesta ovat liiketoiminnan rahavirtoja. Myös tällaisista omaisuuseristä saatavat vuokrat ja omaisuuserien myöhemmin tapahtuvasta myynnistä saatavat maksut ovat liiketoiminnan rahavirtoja.

VOIMAANTULO

55

Toukokuussa 2008 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksen kappaleeseen 14. Yhteisön on sovellettava tätä muutosta 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutosta aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto ja sovellettava IAS 16:n kappaletta 68A.

Muutokset IAS 19:ään

Työsuhde-etuudet

Kappaleita 7, 8(b), 32B, 97, 98, 111 ja 160 muutetaan. Lisätään kappaleet 111A ja 159D.

MÄÄRITELMÄT

7

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet ovat työsuhde-etuuksia (muita kuin irtisanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia), jotka erääntyvät maksettavaksi kahdentoista kuukauden kuluessa sen kauden päättymisestä, jonka aikana henkilöt suorittavat etuuden perustana olevan työn.

Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet ovat työsuhde-etuuksia (muita kuin työsuhteen päättymisen jälkeen tai irtisanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia), jotka eivät eräänny maksettaviksi kahdentoista kuukauden kuluessa sen kauden päättymisestä, jonka aikana henkilöt suorittavat etuuden perustana olevan työn.

Järjestelyyn kuuluvien varojen tuottoa ovat korot, osingot ja muut järjestelyyn kuuluvista varoista saadut tuotot sekä järjestelyyn kuuluvista varoista aiheutuneet realisoituneet ja realisoitumattomat voitot ja tappiot, vähennettyinä järjestelyn hallinnosta johtuvilla menoilla (lukuun ottamatta menoja, jotka on otettu huomioon etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen määrittämisessä käytettävissä vakuutusmatemaattisissa oletuksissa) ja järjestelyn itsensä maksettavaksi tulevilla veroilla.

Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot ovat aikaisempien kausien työsuoritukseen perustuvan, etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvon muutos, joka aiheutuu siitä, että tarkasteltavana olevalla kaudella on otettu käyttöön työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia tai muita pitkäaikaisia työsuhde-etuuksia tai niihin on tullut muutoksia. Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot voivat olla etumerkiltään joko positiivisia(jos otetaan käyttöön uusia etuuksia tai jos etuuksia muutetaan siten, että etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvo kasvaa) tai negatiivisia (jos olemassa olevia etuuksia muutetaan siten, että etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvo pienenee).

LYHYTAIKAISET TYÖSUHDE-ETUUDET

8

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät esimerkiksi sellaisia eriä kuin:

(b)

lyhytaikaiset palkalliset poissaolot (kuten palkallinen vuosiloma ja palkallinen sairausloma) silloin, kun poissaoloajan palkka erääntyy maksettavaksi kahdentoista kuukauden kuluessa sen kauden päättymisestä, jonka aikana henkilöt suorittavat etuuden perustana olevan työn;

TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET ETUUDET: MAKSUPOHJAISTEN JA ETUUSPOHJAISTEN JÄRJESTELYJEN EROTTAMINEN TOISISTAAN

Usean työnantajan järjestelyt

32B

IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat edellyttää, että yhteisö esittää tilinpäätöksessään tietoja joistakin ehdollisista veloista. Usean työantajan järjestelyn yhteydessä ehdollinen velka voi syntyä esimerkiksi:

(a)

TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET ETUUDET: ETUUSPOHJAISET JÄRJESTELYT

Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot

97

Takautuvaan työsuoritukseen perustuvia menoja syntyy, kun yhteisö ottaa käyttöön sellaisen etuuspohjaisen järjestelyn, jonka mukaan etuuksia kohdistetaan takautuvaan työsuoritukseen, tai kun se muuttaa olemassa olevan etuuspohjaisen järjestelyn mukaisesti takautuvasta työsuorituksesta maksettavia etuuksia. Tällaiset muutokset ovat vastiketta työsuorituksesta siihen saakka, kunnes kyseiset etuudet vapaakirjautuvat. Sen vuoksi yhteisö kirjaa takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot kuluiksi tämän ajanjakson kuluessa riippumatta siitä, että menot perustuvat aikaisempien kausien työsuoritukseen. Yhteisö määrittää takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot siten, että ne ovat yhtä suuret kuin järjestelyn muutoksesta johtuva velan muutos (ks. kappale 64). Takautuvaan työsuoritukseen perustuva meno on etumerkiltään negatiivinen, kun yhteisö muuttaa takautuvaan työsuoritukseen kohdistuvia etuuksia siten, että etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvo pienenee.

98

Takautuvaan työsuoritukseen perustuviin menoihin ei lueta:

(a)

toteutuneiden ja aikaisemmin oletettujen palkankorotusten välisten erojen vaikutusta velvoitteeseen, joka koskee aikaisempien vuosien työsuoritukseen perustuvien etuuksien suorittamista (ei synny takautuvaan työsuoritukseen perustuvia menoja, koska palkkakehitys otetaan huomioon vakuutusmatemaattisissa oletuksissa);

(b)

liian pieniksi tai suuriksi arvioituja eläkkeiden harkinnanvaraisia lisäyksiä, kun yhteisöllä on tosiasiallinen velvoite tällaisten lisäysten myöntämiseen (ei synny takautuvaan työsuoritukseen perustuvia menoja, koska tällaiset lisäykset otetaan huomioon vakuutusmatemaattisissa oletuksissa);

(c)

arvioita sellaisista etuuksien parannuksista, jotka johtuvat tilinpäätökseen merkityistä vakuutusmatemaattisista voitoista, jos yhteisö on velvollinen joko järjestelyn virallisten ehtojen (tai nuo ehdot ylittävän tosiasiallisen velvoitteen) tai säädösten perusteella käyttämään järjestelyn tuottaman ylijäämän järjestelyyn osallistuvien hyväksi, vaikka etuuden lisäystä ei vielä olisi virallisesti myönnetty (tästä johtuva velvoitteen lisäys on vakuutusmatemaattinen tappio eikä takautuvaan työsuoritukseen perustuva meno, ks. kappale 85(b));

(d)

vapaakirjautuneiden etuuksien lisäystä silloin, kun uusia etuuksia tai parannuksia entisiin ei ole ja henkilöt täyttävät vapaakirjautumisen ehdot (takautuvaan työsuoritukseen perustuvia menoja ei synny, koska yhteisö on kirjannut arvioidut etuuksista johtuvat menot kauden työsuoritukseen perustuvina menoina silloin, kun työ on suoritettu); ja

(e)

sellaisten järjestelyyn tehtävien muutosten vaikutusta, jotka vähentävät vastaiseen työsuoritukseen perustuvia etuuksia (järjestelyn supistaminen).

Järjestelyn supistaminen ja velvoitteen täyttämiset

111

Järjestelyn supistaminen tapahtuu, kun yhteisö joko:

(a)

on todistettavasti sitoutunut merkittävästi vähentämään järjestelyn piiriin kuuluvien henkilöiden määrää; tai

(b)

muuttaa etuuspohjaisen järjestelyn ehtoja siten, että merkittävä osa nykyisen henkilöstön tulevasta työsuorituksesta ei enää oikeuta etuuksiin tai oikeuttaa vain vähennettyihin etuuksiin.

Järjestelyn supistaminen saattaa johtua yksittäisestä tapahtumasta, kuten tehtaan sulkemisesta, toiminnon lopettamisesta tai järjestelyn lopettamisesta tai lakkauttamisesta, taikka muutoksesta siinä, missä määrin tulevat palkankorotukset vaikuttavat takautuvasta työsuorituksesta maksettaviin etuuksiin. Järjestelyn supistaminen liittyy usein toimintojen uudelleenjärjestelyyn. Kun näin on, yhteisö ottaa järjestelyn supistamisen huomioon kirjanpidossaan samanaikaisesti kuin kyseisen uudelleenjärjestelyn.

111A

Kun järjestelyyn tehtävä muutos johtaa etuuksien vähentymiseen, järjestelyn supistamista on vain vähentymisen vaikutus tulevaan työsuoritukseen. Vähentymisen vaikutus takautuvaan työsuoritukseen, on negatiivinen takautuvaan työsuoritukseen perustuva meno.

VOIMAANTULO

159D

Toukokuussa 2008 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksia kappaleisiin 7, 8(b), 32B, 97, 98 ja 111, ja sen seurauksena lisättiin kappale 111A. Yhteisön on sovellettava kappaleisiin 7, 8(b) ja 32B tehtyjä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutoksia aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto. Yhteisön on sovellettava kappaleisiin 97, 98, 111 ja 111A tehtyjä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen tapahtuviin etuuksien muutoksiin.

160

Kun yhteisö muuttaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita kappaleiden 159–159D mukaisesti, sovelletaan IAS 8:aa. Kun yhteisö toteuttaa nämä muutokset IAS 8:n vaatimalla tavalla takautuvasti, yhteisö käsittelee muutoksia ikään kuin ne olisi otettu käyttöön samaan aikaan kuin tämän standardin muut osat. Tästä poiketen yhteisö saa esittää kappaleen 120A kohdassa (p) vaadittavat määrät sellaisina kuin ne määritetään kullekin tilikaudelle ei-takautuvasti alkaen ensimmäisestä tilikaudesta, joka esitetään sellaisessa tilinpäätöksessä, jossa yhteisö soveltaa ensimmäistä kertaa kappaleen 120A mukaisia muutoksia.

Muutokset IAS 20:een

Julkisten avustusten kirjanpidollinen käsittely ja julkisesta tuesta tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

Kappale 37 poistetaan. Lisätään kappaleet 10A ja 43.

JULKISET AVUSTUKSET

10A

Hyötyä, joka saadaan julkisen vallan markkinakorkoa alemmalla korolla myöntämästä lainasta, käsitellään julkisena avustuksena. Laina on kirjattava ja arvostettava IAS 39:n Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen mukaisesti. Markkinakorkoa pienemmällä korolla myönnetystä lainasta saatava hyöty on määritettävä lainan IAS 39:n mukaisen kirjanpitoarvon ja saatujen maksujen erotuksena. Hyötyä käsitellään kirjanpidossa tämän standardin mukaisesti. Yksilöidessään menoja, jotka lainasta saatavan hyödyn on tarkoitus kattaa, yhteisön on otettava huomioon ehdot ja velvoitteet, jotka on täytetty tai pitää täyttää.

JULKINEN TUKI

37

[poistettu]

VOIMAANTULO

43

Toukokuussa 2008 julkaistun asiakirjan IFRS-standardeihin tehdyt muutokset seurauksena poistettiin kappale 37 ja lisättiin kappale 10A. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia ei-takautuvasti julkiselta vallalta 1.1.2009 tai sen jälkeen saatuihin lainoihin. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutoksia aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto.

Muutos IAS 23:een

Vieraan pääoman menot (uudistettu 2007)

Kappaletta 6 muutetaan. Lisätään kappale 29A.

MÄÄRITELMÄT

6

Vieraan pääoman menoihin voivat sisältyä:

(a)

korkomenot, jotka lasketaan IAS 39:ssä Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen kuvatulla efektiivisen koron menetelmällä;

(b)

[poistettu]

(c)

[poistettu]

(d)

IAS 17:n Vuokrasopimukset mukaisesti kirjatut rahoitusleasingsopimuksiin liittyvät rahoitusmenot; ja

(e)

ulkomaan rahan määräisistä lainoista aiheutuvat kurssierot siltä osin, kuin niiden katsotaan olevan korkomenojen oikaisuja.

VOIMAANTULO

29A

Toukokuussa 2008 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksen kappaleeseen 6. Yhteisön on sovellettava tätä muutosta 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutosta aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto.

Muutos IAS 27:ään

Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös

Kappaletta 37 muutetaan. Lisätään kappale 43A.

TYTÄRYRITYKSIIN, YHTEISESSÄ MÄÄRÄYSVALLASSA OLEVIIN YKSIKKÖIHIN JA OSAKKUUSYRITYKSIIN TEHTYJEN SIJOITUSTEN KÄSITTELY ERILLISTILINPÄÄTÖKSESSÄ

37

Kun yhteisö laatii erillistilinpäätöksen, sen on käsiteltävä sijoituksia tytäryrityksiin, yhteisessä määräysvallassa oleviin yksikköihin ja osakkuusyrityksiin:

(a)

hankintamenoon perustuen, tai

(b)

IAS 39:n mukaisesti.

Yhteisön on sovellettava samaa kirjanpitokäsittelyä jokaiseen sijoitusten ryhmään. Hankintamenoon perustuen käsiteltäviä sijoituksia on käsiteltävä kirjanpidossa IFRS 5:n Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot mukaisesti, kun ne luokitellaan myytävinä oleviksi (tai sisältyvät myytävänä olevaksi luokiteltavaan luovutettavien erien ryhmään) IFRS 5:n mukaisesti. IAS 39:n mukaisesti käsiteltävien sijoitusten arvostus ei muutu tällaisessa tapauksessa.

VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖT

43A

Toukokuussa 2008 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksen kappaleeseen 37. Yhteisön on sovellettava muutosta 1.1.2009 alkavilla tilikausilla ei-takautuvasti siitä päivästä alkaen, jolloin se on alkanut soveltaa IFRS 5:tä. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutosta aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto.

Muutokset IAS 28:aan

Sijoitukset osakkuusyrityksiin

Kappaleita 1 ja 33 sekä kappaletta 41 edeltävää otsikkoa muutetaan. Lisätään kappale 41C.

SOVELTAMISALA

1

Tätä standardia on sovellettava osakkuusyrityksiin tehtyjen sijoitusten kirjanpitokäsittelyyn. Se ei kuitenkaan koske sellaisia sijoituksia osakkuusyrityksiin, joiden tekijöinä ovat:

(a)

pääomasijoittajat, tai

(b)

sijoitusrahastot ja muut vastaavanlaiset yhteisöt, mukaan luettuina sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahastot

ja jotka on alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi tai luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi ja käsitellään kirjanpidossa IAS 39:n Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen mukaisesti. Tällaiset sijoitukset on arvostettava käypään arvoon IAS 39:n mukaisesti, ja käyvän arvon muutokset on kirjattava tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne toteutuvat. Yhteisön, jolla on tällainen sijoitus, on esitettävä tilinpäätöksessään kappaleessa 37(f) vaadittavat tiedot.

PÄÄOMAOSUUSMENETELMÄN SOVELTAMINEN

Arvonalentumistappiot

33

Koska liikearvoa, joka on osa osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen kirjanpitoarvosta, ei kirjata erikseen, sille ei tehdä erikseen arvonalentumistestiä IAS 36:n Omaisuuserien arvon alentuminen sisältämien, liikearvon arvoalentumistestausta koskevien vaatimusten mukaisesti. Sen sijaan sijoituksen koko kirjanpitoarvo testataan arvonalentumisen varalta yhtenä omaisuuseränä IAS 36:n mukaisesti vertaamalla siitä kerrytettävissä olevaa rahamäärää (käyttöarvo tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennetty käypä arvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi) sen kirjanpitoarvoon aina silloin, kun IAS 39:n mukaisia vaatimuksia sovellettaessa saadaan viitteitä siitä, että sijoituksen arvo saattaa olla alentunut. Tällaisessa tapauksessa kirjattavaa arvonalentumistappiota ei kohdisteta millekään omaisuuserälle, liikearvo mukaan lukien, joka on osa osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen kirjanpitoarvoa. Vastaavasti tämän arvonalentumistappion mahdollinen peruutus kirjataan IAS 36:n mukaisesti siihen määrään asti kuin sijoituksesta kerrytettävissä oleva rahamäärä myöhemmin kasvaa. Sijoituksen käyttöarvoa määrittäessään yhteisö arvioi:

(a)

VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖT

41C

Toukokuussa 2008 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksia kappaleisiin 1 ja 33. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutoksia aikaisemmalla kaudella, sen on annettava tästä tieto ja sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella muutoksia, jotka on tehty toukokuussa 2008 IFRS 7:n Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot kappaleeseen 3, IAS 31:n kappaleeseen 1 ja IAS 32:n Rahoitusinstrumentit: esittämistapa kappaleeseen 4. Yhteisö saa soveltaa muutoksia ei-takautuvasti.

Muutos IAS 31:een

Osuudet yhteisyrityksissä

Muutetaan kappaleita 1 ja kappaletta 58 edeltävää otsikkoa. Lisätään kappale 58B.

SOVELTAMISALA

1

Tätä standardia on sovellettava yhteisyritysosuuksien kirjanpitokäsittelyyn sekä yhteisyrityksen varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen esittämiseen yhteisyrityksen osapuolen ja sijoittajan tilinpäätöksissä riippumatta rakenteesta tai muodosta, jossa yhteisyrityksen toiminta tapahtuu. Standardi ei kuitenkaan koske sellaisia osuuksia yhteisessä määräysvallassa olevissa yksiköissä, joiden haltijana ovat:

(a)

pääomasijoittajat, tai

(b)

sijoitusrahastot ja muut vastaavanlaiset yhteisöt, mukaan luettuina sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahastot

ja jotka on alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi tai luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi ja käsitellään kirjanpidossa IAS 39:n Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen mukaisesti. Tällaiset sijoitukset on arvostettava käypään arvoon IAS 39:n mukaisesti, ja käyvän arvon muutokset on kirjattava tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne toteutuvat. Yhteisyrityksen osapuolen, jolla on tällainen osuus, on esitettävä tilinpäätöksessään kappaleissa 55 ja 56 vaadittavat tiedot.

VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖT

58B

Toukokuussa 2008 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksen kappaleeseen 1. Yhteisön on sovellettava tätä muutosta 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutosta aikaisemmalla kaudella, sen on annettava tästä tieto ja sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella muutoksia, jotka on tehty toukokuussa 2008 IFRS 7:n Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot kappaleeseen 3, IAS 28:n kappaleeseen 1 ja IAS 32:n Rahoitusinstrumentit: esittämistapa kappaleeseen 4. Yhteisö saa soveltaa muutosta ei-takautuvasti.

Liite IAS 28:n ja IAS 31:n muutoksiin

Muutokset muihin IFRS-standardeihin

Yhteisön on sovellettava tähän liitteeseen sisältyviä IFRS 7:ään ja IAS 32:een tehtyjä muutoksia, kun ne soveltavat niihin liittyviä IAS 28:aan ja IAS 31:een tehtyjä muutoksia.

IFRS 7    Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

Kappaletta 3(a) muutetaan. Lisätään kappale 44D.

SOVELTAMISALA

3

Tätä IFRS-standardia on sovellettava kaikkien yhteisöjen kaiken tyyppisiin rahoitusinstrumentteihin lukuun ottamatta seuraavia:

a)

sellaiset osuudet tytär-, osakkuus- tai yhteisyrityksissä, joita käsitellään kirjanpidossa IAS 27:n Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös, IAS 28:n Sijoitukset osakkuusyrityksiin tai IAS 31:n Osuudet yhteisyrityksissä mukaisesti. Eräissä tapauksissa yhteisö saa kuitenkin IAS 27:n, IAS 28:n tai IAS 31:n nojalla käsitellä tytär-, osakkuus- tai yhteisyrityksissä omistamansa osuudet kirjanpidossa soveltamalla IAS 39:ää; näissä tapauksissa yhteisöjen on sovellettava tämän IFRS-standardin vaatimuksia. Yhteisöjen on sovellettava tätä IFRS-standardia myös kaikkiin johdannaisiin, jotka on sidottu osuuksiin tytär-, osakkuus- tai yhteisyrityksissä, ellei johdannainen vastaa IAS 32:ssa tarkoitettua oman pääoman ehtoisen instrumentin määritelmää.

VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖT

44D

Toukokuussa 2008 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksen kappaleeseen 3(a). Yhteisön on sovellettava tätä muutosta 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutosta aikaisemmalla kaudella, sen on annettava tästä tieto ja sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella muutoksia, jotka on tehty toukokuussa 2008 IAS 28:n kappaleeseen 1, IAS 31:n kappaleeseen 1 ja IAS 32:n kappaleeseen 4. Yhteisö saa soveltaa muutosta ei-takautuvasti.

IAS 32    Rahoitusinstrumentit: esittämistapa

Kappaletta 4(a) ja kappaletta 96 edeltävää otsikkoa muutetaan. Lisätään kappale 97D.

SOVELTAMISALA

4

Tätä standardia on sovellettava kaikkien yhteisöjen kaikkiin rahoitusinstrumentteihin lukuun ottamatta seuraavia:

(a)

sellaiset osuudet tytär-, osakkuus- tai yhteisyrityksissä, joita käsitellään kirjanpidossa IAS 27:n Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös, IAS 28:n Sijoitukset osakkuusyrityksiin tai IAS 31:n Osuudet yhteisyrityksissä mukaisesti. Eräissä tapauksissa yhteisö saa kuitenkin IAS 27:n, IAS 28:n tai IAS 31:n nojalla käsitellä tytär-, osakkuus- tai yhteisyrityksissä omistamansa osuudet kirjanpidossa soveltamalla IAS 39:ää; näissä tapauksissa yhteisöjen on sovellettava tämän IFRS-standardin vaatimuksia. Yhteisöjen on sovellettava tätä standardia myös kaikkiin johdannaisiin, jotka on sidottu osuuksiin tytär-, osakkuus- tai yhteisyrityksissä.

VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖT

97D

Toukokuussa 2008 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksen kappaleeseen 4. Yhteisön on sovellettava tätä muutosta 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutosta aikaisemmalla kaudella, sen on annettava tästä tieto ja sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella muutoksia, jotka on tehty toukokuussa 2008 IFRS 7:n kappaleeseen 3, IAS 28:n kappaleeseen 1 ja IAS 31:n kappaleeseen 1. Yhteisö saa soveltaa muutosta ei-takautuvasti.

Muutokset IAS 29:ään

Taloudellinen raportointi hyperinflaatiomaissa

Kappaleita 6, 15 ja 19 muutetaan. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua.

TILINPÄÄTÖKSEN OIKAISEMINEN

6

Yhteisöt, jotka laativat tilinpäätöksen alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, laativat sen ottamatta huomioon sen paremmin yleisen hintatason muutoksia kuin hallussa pidettyjen omaisuuserien nimenomaisten hintojen muutoksia. Poikkeuksena tästä ovat ne omaisuuserät ja velat, jotka yhteisö joko vaatimusten perusteella tai oman valintansa mukaan arvostaa käypään arvoon. Esimerkiksi aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet saadaan uudelleenarvostaa käypään arvoon, ja biologiset hyödykkeet on yleensä arvostettava käypään arvoon. Jotkin yhteisöt esittävät kuitenkin jälleenhankinta-arvoihin perustuvan tilinpäätöksen, jossa otetaan huomioon hallussa pidettävien omaisuuserien nimenomaisten hintojen muutosten vaikutukset.

15

Useimpien ei-monetaaristen erien kirjanpitoarvona on hankintameno tai poistoilla vähennetty hankintameno; täten ne on ilmaistu hankinta-ajankohtansa mukaisina määrinä. Kunkin omaisuuserän oikaistu hankintameno tai poistoilla vähennetty hankintameno määritetään oikaisemalla erän alkuperäistä hankintamenoa ja kertyneitä poistoja hankinta-ajankohdan ja raportointikauden päättymispäivän välisellä yleisen hintaindeksin muutoksella. Esimerkiksi aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, raaka-aine- ja kauppatavaravarastot, liikearvo, patentit, tavaramerkit ja muut vastaavanlaiset omaisuuserät oikaistaan niiden ostopäivästä lähtien. Keskeneräisten ja valmiiden tuotteiden varastot oikaistaan niistä päivistä lähtien, joina hankinta- ja valmistusmenot ovat syntyneet.

19

Ei-monetaarisen erän oikaistua määrää vähennetään asianmukaisten IFRS-standardien mukaisesti silloin, kun määrä ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Esimerkiksi aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden, liikearvon, patenttien ja tavaramerkkien oikaistut määrät alennetaan niistä kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaaviksi ja vaihto-omaisuuden oikaistut määrät alennetaan nettorealisointiarvoa vastaaviksi.

Muutos IAS 36:een

Omaisuuserien arvon alentuminen

Kappaletta 134(e) muutetaan. Lisätään kappale 140C.

TILINPÄÄTÖKSESSÄ ESITETTÄVÄT TIEDOT

Arviot, joita on käytetty määritettäessä kerrytettävissä olevaa rahamäärää rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka sisältävät liikearvoa tai taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomia aineettomia hyödykkeitä

134

Yhteisön on esitettävä tilinpäätöksessään kohtien (a)–(f) mukaiset tiedot jokaisesta rahavirtaa tuottavasta yksiköstä (tai yksikköjen ryhmästä), jolle kohdistetun liikearvon tai taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvo on merkittävä verrattuna yhteisön liikearvon tai taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien aineettomien hyödykkeiden koko kirjanpitoarvoon:

(e)

jos yksikön (tai yksikköjen ryhmän) kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla, myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennetyn käyvän arvon määrittämiseen käytetty metodiikka. Jos myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyä käypää arvoa ei ole määritetty käyttäen yksikön (tai yksikköjen ryhmän) todettavissa olevaa markkinahintaa, tilinpäätöksessä on lisäksi esitettävä seuraavat tiedot:

(i)

kuvaus kaikista keskeisistä oletuksista, joiden perusteella johto on määrittänyt myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennetyn käyvän arvon. Keskeiset oletukset ovat niitä oletuksia, joille yksikön (tai yksikköjen ryhmän) kerrytettävissä oleva rahamäärä on herkin;

(ii)

kuvaus johdon lähestymistavasta sen määrittäessä kullekin keskeiselle oletukselle annettava arvoa (tai annettavia arvoja), kuvastavatko kyseiset arvot toteutunutta kehitystä tai – mikäli tämä on sovellettavissa – ovatko ne yhdenmukaisia ulkoisista informaatiolähteistä saatujen tietojen kanssa, ja jos näin ei ole, syy niiden poikkeamiseen toteutuneesta kehityksestä tai ulkoisista informaatiolähteistä saaduista tiedoista.

Jos myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennetty käypä arvo määritetään käyttäen diskontattuja ennakoituja rahavirtoja, myös seuraavat tiedot on esitettävä tilinpäätöksessä:

(iii)

ajanjakso, jolle johto on ennakoinut rahavirrat;

(iv)

ennakoituja rahavirtoja ekstrapoloitaessa käytetty kasvuvauhti;

(v)

rahavirtojen ennakoinnissa käytetty diskonttauskorko (tai korot).

SIIRTYMÄSÄÄNNÖT JA VOIMAANTULO

140C

Toukokuussa 2008 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksen kappaleeseen 134(e). Yhteisön on sovellettava tätä muutosta 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutosta aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto.

Muutokset IAS 38:aan

Aineettomat hyödykkeet

Kappaleita 69, 70 ja 98 muutetaan. Lisätään kappaleet 69A ja 130D.

KULUKSI KIRJAAMINEN

69

Joskus yhteisölle syntyy menoja vastaisen taloudellisen hyödyn tuottamiseksi ilman, että hankittaisiin tai aikaansaataisiin aineeton hyödyke tai muu taseeseen merkittävissä oleva omaisuuserä. Jos kyseessä on tavarantoimitus, yhteisö kirjaa tällaiset menot kuluiksi, kun sillä on oikeus kyseisiin tavaroihin. Jos kyseessä on palvelu, yhteisö kirjaa menot kuluiksi, kun se vastaanottaa palvelut. Esimerkiksi tutkimustoiminnan menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan, (ks. kappale 54), paitsi milloin tutkimus hankitaan osana liiketoimintojen yhdistämistä. Muita esimerkkejä menoista, jotka kirjataan kuluiksi toteutuessaan, ovat:

(a)

(c)

mainonnasta ja myynninedistämisestä johtuvat menot (postimyyntiluettelot mukaan luettuina);

(d)

69A

Yhtiöllä on oikeus tavaroihin, kun se omistaa ne. Samoin sillä on oikeus tavaroihin, kun tavarantoimittaja on valmistanut ne toimitussopimuksen ehtojen mukaisesti ja yhteisö voisi vaatia niiden toimittamista maksua vastaan. Palvelut on otettu vastaan, kun palveluntuottaja on suorittanut ne sellaisen sopimuksen mukaisesti, joka koskee palvelujen suorittamista yhteisölle, eikä silloin kun yhteisö käyttää palveluja toisen palvelun suorittamiseen, esimerkiksi mainoksen tuottamiseen asiakkaalle.

70

Kappale 68 ei estä yhteisöä merkitsemästä ennakkomaksua varoiksi taseeseen silloin, kun tavaroista on suoritettu maksu ennen kuin yhteisö saa oikeuden kyseisiin tavaroihin. Kappale 68 ei myöskään estä yhteisöä merkitsemästä ennakkomaksua varoiksi taseeseen silloin, kun palveluista on suoritettu maksu ennen kuin yhteisö vastaanottaa kyseiset palvelut.

TALOUDELLISELTA VAIKUTUSAJALTAAN RAJALLISET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Poistoaika ja poistomenetelmä

98

Omaisuuserän poistopohjan systemaattiseen jaksottamiseen omaisuuserän taloudelliselle vaikutusajalle voidaan käyttää erilaisia poistomenetelmiä. Näihin menetelmiin kuuluvat tasapoistomenetelmä, degressiivinen menetelmä ja suoriteyksikköihin perustuva menetelmä. Käytettävän menetelmän valinta perustuu siihen, miten omaisuuserän ilmentämän vastaisen taloudellisen hyödyn hyväksikäytön odotetaan jakautuvan, ja menetelmää sovelletaan johdonmukaisesti kaudesta toiseen, ellei kyseessä olevan vastaisen taloudellisen hyödyn hyväksikäytön odotetussa jakautumisessa tapahdu muutosta.

SIIRTYMÄSÄÄNNÖT JA VOIMAANTULO

130D

Toukokuussa 2008 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksia kappaleisiin 69, 70 ja 98, ja sen seurauksena lisättiin kappale 69A. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutoksia aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto.

Muutokset IAS 39:ään

Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen

Kappaleita 9, 73 ja AG8 muutetaan. Lisätään kappaleet 50A ja 108C.

MÄÄRITELMÄT

9

Tässä standardissa käytetään seuraavia termejä seuraavassa merkityksessä:

Neljän rahoitusinstrumenttien ryhmän määritelmät

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava rahoitusvaroihin kuuluva erä tai rahoitusvelka on rahoitusvaroihin kuuluva erä tai rahoitusvelka, joka täyttää kumman tahansa seuraavista ehdoista.

(a)

Se luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi. Rahoitusvaroihin kuuluva erä tai rahoitusvelka luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi, jos:

(i)

se on hankittu tai syntynyt pääasiallisena tarkoituksena myydä se tai ostaa se takaisin lyhyen ajan kuluessa;

(ii)

se on alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa osa sellaisten yksilöityjen rahoitusinstrumenttien muodostamaa salkkua, joita hallinnoidaan yhdessä ja joita on todistettavasti viime aikoina toistuvasti käytetty lyhyen aikavälin voiton tavoitteluun; tai

(iii)

se on johdannainen (lukuun ottamatta johdannaista, joka on takaussopimus tai joka on määritetty suojausinstrumentiksi ja on sellaisena tehokas).

(b)

ARVOSTAMINEN

Luokittelun muutokset

50A

Seuraavat olosuhteiden muutokset eivät ole kappaleessa 50 tarkoitettuja luokittelun muutoksia:

(a)

johdannainen, joka on aiemmin määritetty suojausinstrumentiksi rahavirran tai nettosijoituksen suojauksessa ja ollut sellaisena tehokas, ei enää kelpaa suojausinstrumentiksi;

(b)

johdannainen määritetään suojausinstrumentiksi rahavirran tai nettosijoituksen suojauksessa ja on sellaisena tehokas;

(c)

rahoitusvarojen luokittelu muuttuu, kun vakuutusyhtiö muuttaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteitaan IFRS 4:n kappaleen 45 mukaisesti.

SUOJAUS

Suojausinstrumentit

Ehdot täyttävät instrumentit

73

Suojauslaskennassa voidaan suojausinstrumenteiksi määrittää vain sellaiset instrumentit, joissa on raportoivan yhteisön ulkopuolinen vastapuoli (toisin sanoen ulkopuolinen siihen konserniin tai yksittäiseen yhteisöön nähden, jonka raportoinnista on kyse). Vaikka konserniin kuuluvat yksittäiset yhteisöt tai yhteisön osastot saattavat toteuttaa suojausliiketoimia toisten konserniin kuuluvien yhteisöjen tai yhteisön muiden osastojen kanssa, tällaiset konsernin sisäiset liiketoimet eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tällaiset suojausliiketoimet eivät sen vuoksi täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä konsernitilinpäätöksessä. Ne saattavat kuitenkin täyttää suojauslaskennan soveltamisedellytykset konserniin kuuluvien yksittäisten yhteisöjen omassa tilinpäätöksessä tai erillistilinpäätöksessä edellyttäen, että ne ovat ulkoisia sen yksittäisen yhteisön kannalta, jonka raportoinnista on kysymys.

VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖT

108C

Toukokuussa 2008 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksia kappaleisiin 9, 73 ja AG8, ja sen seurauksena lisättiin kappale 50A. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Yhteisön on sovellettava kappaleisiin 9 ja 50A tehtyjä muutoksia samasta päivästä lukien ja samalla tavoin kuin se on soveltanut kappaleessa 105A kuvattuja vuonna 2005 tehtyjä muutoksia. Kaikkien muutosten aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutoksia aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto.

Muutos IAS 39:n

Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen soveltamisohjeeseen

MÄÄRITELMÄT (KAPPALEET 8 JA 9)

Efektiivinen korko

AG8

Jos yhteisö tarkistaa arvioitaan suoritettavista tai saatavista maksuista, yhteisön on oikaistava rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvelan (tai rahoitusinstrumenttien ryhmän) kirjanpitoarvoa kuvastamaan toteutuneita ja uudelleen arvioituja rahavirtoja. Yhteisö selvittää uuden kirjanpitoarvon laskemalla arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon rahoitusinstrumentin alkuperäisellä efektiivisellä korolla tai, milloin tämä on sovellettavissa, kappaleen 92 mukaisesti lasketulla tarkistetulla efektiivisellä korolla. Oikaisu kirjataan tulosvaikutteisesti tuotoksi tai kuluksi. Jos rahoitusvaroihin kuuluvan erän luokittelua on muutettu kappaleen 50B, 50D tai 50E mukaisesti ja yhteisö myöhemmin korottaa arvioitaan tulevaisuudessa saatavista maksuista kyseisiä maksuja vastaavien rahamäärien parantuneen kerrytettävyyden vuoksi, korotuksen vaikutus kirjataan efektiivisen koron oikaisuna arvion muuttumisajankohdasta sen sijaan, että se kirjattaisiin omaisuuserän kirjanpitoarvon oikaisuna arvion muuttumisajankohdasta.

Muutokset IAS 40:een

Sijoituskiinteistöt

Kappaleita 8, 9, 48, 53, 54 ja 57 muutetaan. Kappale 22 poistetaan ja lisätään kappaleet 53A, 53B ja 85B.

MÄÄRITELMÄT

8

Esimerkkejä sijoituskiinteistöistä ovat:

(a)

(e)

kiinteistö, jota parhaillaan rakennetaan tai kunnostetaan käytettäväksi sijoituskiinteistönä tulevaisuudessa.

9

Esimerkkejä kiinteistöistä, jotka eivät ole sijoituskiinteistöjä ja näin ollen jäävät tämän standardin soveltamisalan ulkopuolelle:

(a)

(d)

[poistettu]

(e)

ARVOSTAMINEN KIRJAAMISEN TAPAHTUESSA

22

[poistettu]

Käyvän arvon malli

48

Poikkeuksellisissa tapauksissa on jo yhteisön hankkiessa sijoituskiinteistön (tai kun olemassa olevasta kiinteistöstä tulee sijoituskiinteistö käyttötarkoituksen muuttuessa) selvää näyttöä siitä, että käypiä arvoja koskevat järkevät arviot vaihtelevat niin paljon ja eri tulemien todennäköisyydet ovat niin vaikeasti arvioitavissa, ettei käypää arvoa koskeva yksittäinen arvio ole käyttökelpoinen. Tämä saattaa viitata siihen, ettei kiinteistön käypä arvo ole jatkuvasti määritettävissä luotettavasti (ks. kappale 53).

Kun käyvän arvon luotettava määrittäminen ei ole mahdollista

53

Lähtökohtaisesti oletetaan, että yhteisö pystyy jatkuvasti määrittämään sijoituskiinteistön käyvän arvon luotettavasti, mutta tämä olettamus on kumottavissa. Poikkeuksellisissa tapauksissa on kuitenkin jo yhteisön hankkiessa sijoituskiinteistön (tai kun olemassa olevasta kiinteistöstä tulee sijoituskiinteistö käyttötarkoituksen muuttuessa) selvää näyttöä siitä, ettei sijoituskiinteistön käypä arvo ole jatkuvasti määritettävissä luotettavasti. Näin on silloin ja vain silloin, kun vertailukelpoisia kauppoja toteutuu markkinoilla harvoin ja muita käypää arvoa koskevia arvioita (esimerkiksi diskontattuihin rahavirtaennusteisiin perustuvia) ei ole saatavissa. Jos yhteisö toteaa, ettei rakenteilla olevan sijoituskiinteistön käypä arvo ole luotettavasti määritettävissä, mutta odottaa kiinteistön käyvän arvon olevan luotettavasti määritettävissä rakennustyön valmistuessa, sen on arvostettava kyseinen rakenteilla oleva sijoituskiinteistö hankintamenoon, kunnes joko sen käypä arvo on luotettavasti määritettävissä tai rakennustyö valmistuu (sen mukaan kumpi toteutuu aikaisemmin). Jos yhteisö toteaa, ettei sijoituskiinteistön (muun kuin rakenteilla olevan sijoituskiinteistön) käypä arvo ole jatkuvasti määritettävissä luotettavasti, yhteisön on arvostettava kyseinen sijoituskiinteistö IAS 16:n mukaista hankintamenomallia käyttäen. Sijoituskiinteistön jäännösarvo on oletettava nollan suuruiseksi. Yhteisön on sovellettava IAS 16:ta sijoituskiinteistön luovutukseen asti.

53A

Kun yhteisö pystyy määrittämään aiemmin hankintamenoon arvostetun rakenteilla olevan sijoituskiinteistön käyvän arvon luotettavasti, sen on arvostettava kyseinen kiinteistö käypään arvoon. Kun kyseisen kiinteistön rakennustyö valmistuu, käyvän arvon oletetaan olevan luotettavasti määritettävissä. Jos näin ei ole, kiinteistöä on kappaleen 53 mukaisesti käsiteltävä IAS 16:n mukaista hankintamenomallia käyttäen.

53B

Oletus, että rakenteilla olevan sijoituskiinteistön käypä aro on luotettavasti määritettävissä, voidaan kumota vain alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa. Jos yhteisö on arvostanut rakenteilla olevan sijoituskiinteistön käypään arvoon, se ei saa todeta, ettei valmistuneen sijoituskiinteistön käypä arvo ole luotettavasti määritettävissä.

54

Niissä poikkeuksellisissa tapauksissa, joissa yhteisön on kappaleessa 53 esitetyistä syistä johtuen pakko arvostaa jokin sijoituskiinteistö IAS 16:n mukaista hankintamenomallia käyttäen, se arvostaa kaikki muut sijoituskiinteistönsä, rakenteilla olevat mukaan lukien, käypään arvoon. Vaikka yhteisö saattaa tällaisissa tapauksissa soveltaa hankintamenomallia yhteen sijoituskiinteistöön, sen on edelleen käsiteltävä kaikkia muita kiinteistöjä käyvän arvon mallin mukaisesti.

SIIRROT

57

Siirtoja toisista varojen ryhmistä sijoituskiinteistöihin tai sijoituskiinteistöistä toisiin ryhmiin on tehtävä silloin ja vain silloin, kun kyseessä on käyttötarkoituksen muutos, jota osoittaa:

(a)

(c)

oman käytön loppuminen siirrettäessä omassa käytössä ollut kiinteistö sijoituskiinteistöksi; tai

(d)

toisen osapuolen kanssa tehdyn muun vuokrasopimuksen voimaantulo siirrettäessä vuokrattu kiinteistö vaihto-omaisuudesta sijoituskiinteistöksi.

(e)

[poistettu]

VOIMAANTULO

85B

Toukokuussa 2008 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksia kappaleisiin 8, 9, 48, 53, 54 ja 57, ja sen seurauksena poistettiin kappale 22 ja lisättiin kappaleet 53A ja 53B. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia ei-takautuvasti 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Yhteisö saa soveltaa muutoksia rakenteilla oleviin sijoituskiinteistöihin alkaen mistä tahansa päivästä ennen 1.1.2009 edellyttäen, että rakenteilla olevien sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on määritetty kyseisinä päivinä. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutoksia aikaisemmalla kaudella, sen on annettava tästä tieto ja samanaikaisesti sovellettava IAS 16:n Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kappaleisiin 5 ja 81E tehtyjä muutoksia.

Liite IAS 40:n muutoksiin

Muutos IAS 16:een

Yhteisöjen on sovellettava tässä liitteessä esitettyä IAS 16:een tehtyä muutosta, kun ne soveltavat IAS 40:een tehtyä siihen liittyvää muutosta.

IAS 16    Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Kappaletta 5 muutetaan. Lisätään kappale 81E.

5

Jos yhteisö soveltaa sijoituskiinteistöihin IAS 40:n Sijoituskiinteistöt mukaista hankintamenomallia, sen on käytettävä hankintamenomallia myös tätä standardia soveltaessaan.

VOIMAANTULO

81E

Toukokuussa 2008 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksen kappaleeseen 5. Yhteisön on sovellettava tätä muutosta ei-takautuvasti 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua, jos yhteisö samanaikaisesti soveltaa myös IAS 40:n kappaleisiin 8, 9, 22, 48, 53, 53A, 53B, 54, 57 ja 85B tehtyjä muutoksia. Jos yhteisö soveltaa muutosta aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto.

Muutokset IAS 41:een

Maatalous

Kappaleita 5, 6, 17, 20, ja 21 muutetaan. Lisätään kappale 60.

MÄÄRITELMÄT

Maatalouteen liittyvät määritelmät

5

Tässä standardissa käytetään seuraavia termejä seuraavassa merkityksessä:

Maataloustoiminta on toimintaa, jossa yhteisö hallitsee biologisten hyödykkeiden biologista muuttumista ja korjuuta myyntiä varten taikka maataloustuotteiksi tai muiksi biologisiksi hyödykkeiksi muuttamista varten.

6

Maataloustoiminta kattaa monenlaista toimintaa; esimerkiksi karjankasvatus, metsätalous, vuotuinen tai monivuotinen viljely, hedelmätarhojen ja viljelmien hoitaminen, kukkien kasvattaminen sekä vesiviljely (kalankasvatus mukaan lukien). Tässä monimuotoisuudessa esiintyy kuitenkin tiettyjä yhteisiä piirteitä:

(a)

(c)

Muutoksen mittaaminen. Laadullista muutosta (esimerkiksi geneettinen ominaisuus, tiheys, kypsyys, rasvaisuus, valkuaisainepitoisuus ja kuidun kestävyys) tai määrällistä muutosta (esimerkiksi jälkeläisten määrä, paino, kuutiotilavuus, kuidun pituus tai halkaisija ja nuppujen lukumäärä), jonka biologinen muuttuminen tai korjuu on saanut aikaan, mitataan ja seurataan hallintaan liittyvänä rutiinitoimintona.

KIRJAAMINEN JA ARVOSTAMINEN

17

Jos biologiselle hyödykkeelle tai maataloustuotteelle on olemassa toimivat markkinat sen ollessa siinä sijaintipaikassa ja tilassa, joka sillä on tarkasteluhetkellä, näillä markkinoilla noteerattu hinta on asianmukainen perusta kyseisen omaisuuserän käyvän arvon määrittämiselle. Jos yhteisöllä on mahdollisuus päästä useille toimiville markkinoille, yhteisö käyttää niitä markkinoita, jotka ovat sille merkityksellisimpiä. Jos yhteisöllä on pääsy esimerkiksi kaksille toimiville markkinoille, se käyttäisi niillä markkinoilla vallitsevaa hintaa, joita odotetaan käytettävän.

20

Joissakin tilanteissa biologiselle hyödykkeelle ei ole saatavissa markkinoilla määräytyviä hintoja hyödykkeen senhetkisessä tilassa. Tällaisessa tilanteessa yhteisö käyttää käyvän arvon määrittämiseen omaisuuserästä johtuvien, odotettavissa olevien nettorahavirtojen nykyarvoa, joka lasketaan käyttämällä tarkasteluhetkellä vallitsevaa, markkinoilla määräytyvää korkokantaa.

21

Odotettavissa olevien nettorahavirtojen nykyarvo lasketaan, jotta voitaisiin määrittää biologisen hyödykkeen käypä arvo hyödykkeen tarkasteluhetken sijaintipaikassa ja tilassa. Yhteisö ottaa tämän huomioon asianmukaista diskonttauskorkoa määrittäessään ja ennakoituja nettorahavirtoja arvioidessaan. Odotettavissa olevien nettorahavirtojen nykyarvoa määrittäessään yhteisö ottaa huomioon ne nettorahavirrat, jotka markkinaosapuolet odottaisivat omaisuuserän kerryttävän markkinoilla, jotka ovat sille merkityksellisimmät.

VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖT

60

Toukokuussa 2008 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksia kappaleisiin 5, 6, 17, 20 ja 21, ja sen seurauksena poistettiin kappale 14. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia ei-takautuvasti 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutoksia aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto.

OSA II

Osaan II sisältyviä muutoksia on sovellettava 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua.

Muutokset IAS 8:aan

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet

Kappaleita 7, 9 ja 11 muutetaan.

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valinta ja soveltaminen

7

Silloin kun liiketointa, muuta tapahtumaa tai olosuhteita nimenomaisesti koskee jokin IFRS-standardi, kyseiseen erään sovellettava tilinpäätöksen laatimisperiaate tai -periaatteet on määrättävä soveltamalla kyseistä IFRS-standardia.

9

IFRS-standardeihin liittyy ohjeistusta, jonka tarkoituksena on auttaa yhteisöjä vaatimusten soveltamisessa. Tällaisessa ohjeistuksessa mainitaan aina, onko se kiinteä osa IFRS-standardeja. Ohjeistus, joka on kiinteä osa IFRS-standardeja, on velvoittavaa. Ohjeistus, joka ei ole kiinteä osa IFRS-standardeja, ei sisällä tilinpäätöstä koskevia vaatimuksia.

11

Kappaleessa 10 tarkoitetussa harkinnassaan johdon on tukeuduttava seuraaviin lähteisiin alenevassa järjestyksessä ja arvioitava niiden käyttökelpoisuutta:

(a)

vastaavanlaisia ja kyseisiin aiheisiin liittyviä asioita käsittelevien IFRS-standardien sisältämät vaatimukset; ja

(b)

yleisissä perusteissa annetut varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määritelmät ja kirjauskriteerit sekä niiden arvostukseen liittyvät käsitteet.

Muutokset IAS 10:een

Raportointikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

Kappaletta 13 muutetaan.

13

Jos osinkojen jakamisesta tehdään päätös (ts. osingot on asianmukaisesti hyväksytty eikä yhteisöllä ole enää harkintavaltaa niihin) raportointikauden päättymisen jälkeen mutta ennen kuin tilinpäätös on hyväksytty julkistettavaksi, osinkoja ei merkitä raportointikauden päättyessä velaksi taseeseen, koska tuolloin ei ole olemassa velvoitetta. Tällaiset osingot esitetään liitetiedoissa IAS 1:n Tilinpäätöksen esittäminen mukaisesti.

Muutokset IAS 20:een

Julkisten avustusten kirjanpidollinen käsittely ja julkisesta tuesta tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

Lisätään alaviite standardin otsikkoon, joka edeltää kappaletta 1, ja muutetaan kappaleita 2(b), 12–18, 20–22, 26, 27 ja 32.

Alaviite otsikkoon

*

Osana toukokuussa 2008 julkaistua asiakirjaa IASB muutti tässä standardissa käytettävää terminologiaa, jotta se olisi yhdenmukaista muissa IFRS-standardeissa käytettävän terminologian kanssa, seuraavasti:

(a)

”verotettava tulo” korvattiin sanoilla ”verotettava tulo tai verotuksellinen tappio”,

(b)

”tulouttaa” ja ”kirjata kuluksi” korvattiin sanoilla ”kirjata tulosvaikutteisesti”,

(c)

”kirjata suoraan omaa pääomaa hyvittäen” korvattiin sanoilla ”kirjata muuten kuin tulosvaikutteisesti”, ja

(d)

”kirjata suoraan omaa pääomaa hyvittäen” korvattiin sanoilla ”kirjata muuten kuin tulosvaikutteisesti”, ja

SOVELTAMISALA

2

Tässä standardissa ei käsitellä:

(a)

erityisiä ongelmia … sen luonteista lisäinformaatiota tuotettaessa.

(b)

julkisia avustuksia, jotka annetaan yhteisölle verotettavaa tuloa tai verotuksellista tappiota määritettäessä saatavana hyötynä tai joiden määräytymisperusteena tai rajoituksena on tuloveroja koskeva velvoite. Esimerkkejä tällaisesta hyödystä ovat määräaikainen vapautus veroista, investointeihin liittyvät veronhyvitykset, kiihdytetyt poistot ja alennetut verokannat.

(c)

julkisen vallan … yhteisön omistukseen.

(d)

JULKISET AVUSTUKSET

12

Julkiset avustukset on kirjattava tulosvaikutteisesti systemaattisella tavalla niillä kausilla, joilla yhteisö kirjaa kuluiksi menot, joita avustukset on tarkoitettu kattamaan.

13

Julkisten avustusten kirjanpitokäsittelyssä on kaksi yleistä lähestymistapaa: pääomaperusteinen lähestymistapa, jonka mukaan avustus kirjataan muuten kuin tulosvaikutteisesti, ja tuottoperusteinen lähestymistapa, jonka mukaan avustus kirjataan tulosvaikutteisesti yhden tai useamman kauden aikana.

14

Pääomaperusteisen lähestymistavan kannattajat esittävät seuraavia väittämiä:

a)

julkiset avustukset ovat rahoituskeino, ja niitä tulee käsitellä sellaisena taseessa, eikä niitä pidä kirjata tulosvaikutteisesti vähentämään kulueriä, jotka niillä on rahoitettu. Koska takaisinmaksua ei odoteta, avustukset tulee kirjata muuten kuin tulosvaikutteisesti;

b)

ei ole asianmukaista kirjata julkisia avustuksia tulosvaikutteisesti, koska niitä ei ole ansaittu vaan ne edustavat julkisen vallan antamaa kannustinta, johon ei liity vastaavia menoja.

15

Tuottoperusteisen lähestymistavan kannattajat esittävät seuraavia väittämiä:

(a)

koska julkiset avustukset saadaan muusta lähteestä kuin osakkeenomistajilta, niitä ei pidä kirjata suoraan omaan pääomaan vaan ne tulee kirjata tulosvaikutteisesti asianmukaisilla kausilla;

(b)

julkiset avustukset ovat harvoin vastikkeettomia. Yhteisö ansaitsee ne täyttämällä niiden ehdot ja kohtaamalla niihin liittyvät velvoitteet. Siksi ne tulee kirjata tulosvaikutteisesti niillä kausilla, joilla yhteisö kirjaa kuluiksi menot, joita avustus on tarkoitettu kattamaan;

(c)

koska tuloverot ja muut verot ovat kuluja, on johdonmukaista käsitellä tulosvaikutteisesti myös julkisia avustuksia, jotka ovat veropolitiikan jatke.

16

Tuottoperusteisessa lähestymistavassa on perustavanlaatuista se, että julkiset avustukset tulee kirjata tulosvaikutteisesti systemaattisella tavalla niillä kausilla, joilla yhteisö kirjaa kuluiksi menot, joita avustus on tarkoitettu kattamaan. Julkisten avustusten maksuperusteinen tulosvaikutteinen kirjaaminen ei ole suoriteperustetta koskevan oletuksen mukaista (ks. IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen), ja se olisi hyväksyttävää vain siinä tapauksessa, että ei olisi olemassa mitään perustetta avustuksen kohdistamiseen muihin kausiin kuin siihen, jonka aikana se on saatu.

17

Kaudet, joilla yhteisö kirjaa julkiseen avustukseen liittyvät menot tai kulut, ovat useimmissa tapauksissa helposti todettavissa. Näin ollen tiettyihin kuluihin liittyvät avustukset kirjataan tulosvaikutteisesti samalla kaudella kuin vastaavat kulut. Vastaavasti poistojen kohteena olevia omaisuuseriä koskevat avustukset kirjataan yleensä tulosvaikutteisesti niillä kausilla ja siinä suhteessa kuin kyseisistä omaisuuseristä kirjataan poistoja.

18

Myös avustukset, jotka koskevat omaisuuseriä, joista ei tehdä poistoja, saattavat edellyttää tiettyjen velvoitteiden täyttämistä, ja siten ne kirjataan tulosvaikutteisesti niillä kausilla, joiden aikana velvoitteen täyttämiseksi tarvittavat menot syntyvät. Esimerkiksi maa-alueen lahjoittamisen ehtona voi olla rakennuksen pystyttäminen sille, ja avustus voi olla asianmukaista kirjata tulosvaikutteisesti rakennuksen käyttöaikana.

20

Sellainen julkinen avustus, joka saadaan korvauksena jo toteutuneista kuluista tai tappioista tai välittömänä rahallisena tukena yhteisölle ilman, että siihen liittyy tulevaisuudessa toteutuvia menoja, on kirjattava tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana oikeus sen saamiseen syntyy.

21

Joissakin tapauksissa julkinen avustus voidaan myöntää pikemminkin välittömänä rahallisena tukena yhteisölle kuin kannustimena erikseen määrättyjen menojen toteuttamiseen. Tällaiset avustukset voivat rajoittua tiettyyn yhteisöön, eivätkä ne mahdollisesti ole kokonaisen edunsaajaryhmän saatavissa. Tällaiset tilanteet voivat oikeuttaa kirjaamaan avustuksen tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana yhteisö täyttää sen saamisen edellytykset, ja tällöin annetaan sellaiset lisätiedot, että sen vaikutus tulee selkeästi ymmärretyksi.

22

Yhteisö voi saada julkisen avustuksen korvauksena aikaisemmalla kaudella syntyneistä kuluista tai tappioista. Tällainen avustus kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana oikeus sen saamiseen syntyy, ja tällöin annetaan sellaiset lisätiedot, että sen vaikutus tulee selkeästi ymmärretyksi.

Omaisuuseriin liittyvien avustusten esittäminen

26

Ensimmäisen menettelytavan mukaan avustus merkitään taseeseen tuloennakoksi, joka kirjataan tulosvaikutteisesti systemaattisella tavalla omaisuuserän taloudellisena vaikutusaikana.

27

Toisen menettelytavan mukaan avustus vähennetään omaisuuserän kirjanpitoarvoa määritettäessä. Avustus tulee kirjatuksi tulosvaikutteisesti poistojen kohteena olevan omaisuuserän käyttöaikana pienentyneen poiston muodossa.

Julkisten avustusten takaisinmaksu

32

Julkista avustusta, joka joudutaan maksamaan takaisin, on käsiteltävä kirjanpidollisen arvion muutoksena (ks. IAS 8 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet). Tuottoihin liittyvän avustuksen takaisinmaksu on kohdistettava ensin mahdolliseen tulouttamattomaan avustuksesta kirjattuun velkaan. Siltä osin kuin takaisinmaksu ylittää tällaisen velan tai kun tällaista velkaa ei ole, takaisinmaksu on kirjattava välittömästi tulosvaikutteisesti. Omaisuuserään liittyvän avustuksen takaisinmaksu on kirjattava lisäämällä omaisuuserän kirjanpitoarvoa tai vähentämällä taseeseen merkityn tuloennakon saldoa takaisin maksettavalla määrällä. Kertyneet lisäpoistot, jotka siihen mennessä olisi kirjattu tulosvaikutteisesti, ellei avustusta olisi ollut, on kirjattava välittömästi tulosvaikutteisesti.

Liite IAS 20:n muutoksiin

Muutokset IAS 41:een

Yhteisöjen on sovellettava tässä liitteessä esitettyjä IAS 41:een tehtyjä muutoksia, kun ne soveltavat IAS 20:n terminologiaan tehtyjä tähän liittyviä muutoksia.

IAS 41    Maatalous

Kappaleita 34–46 muutetaan.

JULKISET AVUSTUKSET

34

Julkinen avustus, johon ei liity ehtoa ja joka koskee sellaista biologista hyödykettä, joka arvostetaan käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla, on kirjattava tulosvaikutteisesti silloin ja vain silloin, kun oikeus avustuksen saamiseen syntyy.

35

Jos julkiseen avustukseen, joka koskee myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon arvostettavaa biologista hyödykettä, liittyy ehtoja, esimerkiksi julkisen avustuksen edellyttäessä, ettei yhteisö ryhdy harjoittamaan tietynlaista maataloustoimintaa, yhteisön on kirjattava julkinen avustus tulosvaikutteisesti silloin ja vain silloin, kun avustukseen liittyvät ehdot ovat täyttyneet.

36

Julkisiin avustuksiin liittyvät ehdot vaihtelevat. Avustus saattaa esimerkiksi edellyttää, että yhteisö harjoittaa maataloutta tietyssä paikassa viiden vuoden ajan, ja se joutuu palauttamaan avustuksen kokonaan, jos se harjoittaa maataloutta viittä vuotta lyhyemmän ajan. Tällöin julkista avustusta ei kirjata tulosvaikutteisesti ennen kuin viisi vuotta on kulunut. Jos kuitenkin osa avustuksesta saadaan ehtojen mukaan pitää ajan kulumisen perusteella, yhteisö kirjaa tämän osan tulosvaikutteisesti ajan kulumisen mukaan.

Muutokset IAS 29:ään

Taloudellinen raportointi hyperinflaatiomaissa

Lisätään alaviite standardin otsikkoon, joka edeltää kappaletta 1, ja muutetaan kappaleita 8, 14, 20, 28 ja 34.

Alaviite otsikkoon

*

Osana toukokuussa 2008 julkaistua asiakirjaa IFRS-standardeihin tehdyt parannukset IASB muutti IAS 29:ssä käytettäviä termejä seuraavasti, jotta ne olisivat yhdenmukaisia muissa IFRS-standardeissa käytettävien termien kanssa: (a) ”markkina-arvo” korvattiin sanoilla ”käypä arvo” ja (b) ”liiketoiminnan tulos” ja ”tulos” korvattiin sanoilla ”voitto tai tappio”.

TILINPÄÄTÖKSEN OIKAISEMINEN

8

Jos yhteisön toimintavaluutta on hyperinflatorinen, niin yhteisön tilinpäätös on esitettävä raportointikauden päättymispäivän mukaisessa mittayksikössä riippumatta siitä, perustuuko tilinpäätös alkuperäisiin hankintamenoihin tai jälleenhankinta-arvoihin. Myös IAS 1:n Tilinpäätöksen esittäminen (uudistettu 2007) edellyttämät edellisen kauden vertailutiedot ja kaikki aikaisempia kausia koskevat tiedot on esitettävä raportointikauden päättymispäivän mukaisessa mittayksikössä. Jos vertailutiedot esitetään jonkin muun esittämisvaluutan määräisinä, sovelletaan IAS 21:n Valuuttakurssien muutosten vaikutukset kappaleita 42(b) ja 43.

Alkuperäisiin hankintamenoihin perustuva tilinpäätös

Tase

14

Kaikki muut varat ja velat ovat ei-monetaarisia. Joidenkin ei-monetaaristen erien kirjanpitoarvona on tilinpäätöspäivän mukainen määrä, kuten nettorealisointiarvo ja käypä arvo, joten niitä ei oikaista. Kaikki muut ei-monetaariset varat ja velat oikaistaan.

20

Sijoituskohde, johon sovelletaan pääomaosuusmenetelmää, saattaa laatia tilinpäätöksensä hyperinflatorisessa valuutassa. Tällaisen sijoituskohteen tase ja laaja tuloslaskelma oikaistaan tämän standardin mukaisesti sijoittajan osuuden laskemiseksi kohteen nettovarallisuudesta ja voitosta tai tappiosta. Kun sijoituskohteen tilinpäätös on ulkomaanrahan määräinen, se muunnetaan kauden päättymispäivän kurssia käyttäen.

Voitto tai tappio monetaarisesta nettopositiosta

28

Monetaarisesta nettopositiosta johtuva voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Kappaleen 13 mukaisesti tehdyt oikaisut niihin varoihin ja velkoihin, jotka on sopimuksella sidottu hintojen muutoksiin, kirjataan monetaarisesta nettopositiosta johtuvaa voittoa tai tappiota vastaan. Muut tuotto- ja kuluerät, kuten korkotuotot ja -kulut ja sijoitettuihin tai lainattuihin varoihin liittyvät kurssierot, ovat myös yhteydessä monetaariseen nettopositioon. Vaikka tällaisista eristä annetaan tilinpäätöksessä tiedot erikseen, voi olla avuksi, että ne esitetään laajassa tuloslaskelmassa yhdessä monetaarisesta nettopositiosta johtuvan voiton tai tappion kanssa.

Vertailuluvut

34

Edellisen raportointikauden vertailuluvut oikaistaan yleistä hintaindeksiä käyttäen riippumatta siitä, perustuvatko ne alkuperäisiin hankintamenoihin vai jälleenhankinta-arvoon, siten että vertailutilinpäätös esitetään tarkasteltavana olevan raportointikauden päättymispäivän mukaisessa mittayksikössä. Myös aikaisempia kausia koskevat tiedot esitetään raportointikauden päättymispäivän mukaisessa mittayksikössä. Jos vertailuluvut esitetään jonkin muun esittämisvaluutan määräisinä, sovelletaan IAS 21:n kappaleita 42(b) and 43.

Muutos IAS 34:ään

Osavuosikatsaukset

Kappaletta 11 muutetaan ja lisätään alaviite.

OSAVUOSITILINPÄÄTÖKSEN MUOTO JA SISÄLTÖ

11

Kun yhteisö kuuluu IAS 33:n Osakekohtainen tulos soveltamisalaan, sen on esitettävä osavuosijakson laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos siinä laskelmassa, jossa se esittää voiton tai tappion osatekijät kyseiseltä ajanjaksolta (1).

Muutokset IAS 40:een

Sijoituskiinteistöt

Muutetaan kappaleita 31 ja 50.

ARVOSTAMINEN KIRJAAMISEN JÄLKEEN

Tilinpäätöksen laatimisperiaate

31

IAS 8:ssa Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet määrätään, että tilinpäätöksen laatimisperiaatetta saadaan muuttaa vapaaehtoisesti vain, jos muutos johtaa siihen, että tilinpäätös antaa luotettavaa ja merkityksellisempää informaatiota liiketoimien, muiden tapahtumien tai olosuhteiden vaikutuksista yhteisön taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen tai rahavirtoihin. On erittäin epätodennäköistä, että siirtyminen käyvän arvon mallista hankintamenomalliin johtaisi merkityksellisempään esittämiseen.

Käyvän arvon malli

50

Sijoituskiinteistön käyvän arvon mallin mukaista kirjanpitoarvoa määrittäessään yhteisö ei ota kahteen kertaan huomioon sellaisia varoja tai velkoja, jotka kirjataan erillisiksi omaisuuseriksi tai veloiksi. Esimerkiksi:

(a)

(d)

vuokralle otetun sijoituskiinteistön käypä arvo kuvastaa odotettuja rahavirtoja (mukaan lukien muuttuvat vuokrat, jotka odotetaan maksettavan). Jos siis kiinteistöstä saadusta arviosta on vähennetty kaikki odotettavissa olevat maksusuoritukset, on mahdollinen kirjattu leasingvelka lisättävä, jotta päästäisiin sijoituskiinteistön käyvän arvon mallin mukaiseen kirjanpitoarvoon.

Muutokset IAS 41:een

Maatalous

Kappaleita 4 ja 5 muutetaan ja kappale 14 poistetaan. Termit ”arvioidut myyntiin liittyvät menot” ja ”myyntiin liittyvät menot” korvataan termillä ”myynnistä aiheutuvat menot” niiden esiintyessä seuraavissa kohdissa:

Standardi (kappaleet 12, 13, 26–28, 30–32, 34, 35, 38, 40, 48, 50 ja 51)

SOVELTAMISALA

4

Seuraavassa taulukossa esitetään esimerkkejä biologisista hyödykkeistä, maataloustuotteista sekä tuotteista, jotka syntyvät jalostuksen tuloksena korjuun jälkeen:

Biologiset hyödykkeet

Maataloustuotteet

Tuotteet, jotka syntyvät jatkojalostuksen tuloksena korjuun jälkeen

 

 

Puut istutetussa metsässä

Kaadetut puut

tukkipuu, puutavara

 

 

MÄÄRITELMÄT

Maatalouteen liittyvät määritelmät

5

Tässä standardissa käytetään seuraavia termejä seuraavassa merkityksessä:

Myynnistä aiheutuvat menot ovat lisämenoja, jotka johtuvat välittömästi omaisuuserän luovutuksesta, lukuun ottamatta rahoitusmenoja ja tuloveroja.

KIRJAAMINEN JA ARVOSTAMINEN

14

[poistettu]

Liite IAS 41:n muutoksiin

Muutokset muihin IFRS-standardeihin

Yhteisöjen on sovellettava näitä IFRS 5:een Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot, IAS 2:een Vaihto-omaisuus ja IAS 36:een Omaisuuserien arvon alentuminen tehtyjä muutoksia, kun ne soveltavat IAS 41:een tehtyjä näihin liittyviä muutoksia.

IFRS 5    Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Kappaletta 5 muutetaan.

SOVELTAMISALA

5

Tämän IFRS-standardin (2) mukaiset arvostusvaatimukset eivät koske seuraavia omaisuuseriä, joihin sovelletaan luettelossa mainittuja IFRS-standardeja niiden ollessa yksittäisiä omaisuuseriä tai osa luovutettavien erien ryhmää:

(a)

(e)

pitkäaikaiset omaisuuserät, jotka arvostetaan käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla IAS 41:n Maatalous mukaisesti.

(f)

IAS 2    Vaihto-omaisuus

Kappaletta 20 muutetaan.

20

IAS 41:n Maatalous mukaan vaihto-omaisuus, joka koostuu biologisista hyödykkeistä korjatuista maataloustuotteista, arvostetaan alun perin kirjanpitoon merkittäessä korjuuajankohdan käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla. Tämä on vaihto-omaisuuden kyseisen päivän hankintameno tätä standardia sovellettaessa.

IAS 36    Omaisuuserien arvon alentuminen

Kappaleita 2 ja 5 muutetaan.

SOVELTAMISALA

2

Tätä standardia on sovellettava kaikkien omaisuuserien arvon alentumisen kirjanpitokäsittelyyn lukuun ottamatta seuraavia:

(a)

(g)

maataloustoimintaan liittyvät biologiset hyödykkeet, jotka arvostetaan käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla (ks. IAS 41 Maatalous);

(h)

5

Tätä standardia ei sovelleta IAS 39:n soveltamisalaan kuuluviin rahoitusvaroihin, IAS 40:n mukaisesti käypään arvoon arvostettaviin sijoituskiinteistöihin eikä maataloustoimintaan liittyviin biologisiin hyödykkeisiin, jotka arvostetaan IAS 41:n mukaisesti käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla. Tätä standardia sovelletaan kuitenkin omaisuuseriin, jotka merkitään taseeseen uudelleenarvostukseen perustuvaan arvoon (ts. käypään arvoon) muiden IFRS-standardien, esimerkiksi IAS 16:n Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet uudelleenarvostusmallin mukaisesti. Sen toteaminen, onko uudelleenarvostetun omaisuuserän arvo mahdollisesti alentunut, riippuu perusteesta, jota on käytetty käyvän arvon määrittämiseen:

(a)


(1)  Tätä kappaletta muutettiin toukokuussa 2008 julkaistun asiakirjan IFRS-standardeihin tehdyt parannukset seurauksena IAS 34:n soveltamisalan selkeyttämiseksi.

(2)  Lukuun ottamatta kappaleita 18 ja 19, joiden mukaan kyseiset omaisuuserät on arvostettava muiden sovellettavissa olevien IFRS-standardien mukaisesti.


24.1.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 21/38


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 71/2009,

annettu 23 päivänä tammikuuta 2009,

interventioon markkinointivuoden 2008/2009 toisessa vaiheessa käytettävissä olevan maissin määrästä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon maksajavirastojen tai interventioelinten suorittamaan viljan haltuunottoon sovellettavista menettelyistä sekä menetelmistä viljan laadun määrittämiseksi 18 päivänä heinäkuuta 2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 687/2008 (2) ja erityisesti sen 3 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 687/2008 3 artiklassa vahvistetaan säännöt interventiokelpoisten maissin määrien jakamisesta markkinointivuonna 2008/2009. Jako tehdään kahdessa vaiheessa, joista käytetään nimityksiä ”ensimmäinen vaihe” ja ”toinen vaihe”.

(2)

Ensimmäisessä vaiheessa, joka kesti 1 päivästä elokuuta31 päivään joulukuuta 2008, interventioon tarjotun maissin kokonaismäärä ei ylittänyt asetuksen (EY) N:o 1234/2007 11 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a alakohdassa vahvistettua enimmäismäärää. Tästä syystä olisi julkaistava markkinointivuoden 2008/2009 toista vaihetta varten interventioon käytettävissä olevan maissin määrä.

(3)

Toinen vaihe alkaa asetuksen (EY) N:o 687/2008 3 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan mukaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun Euroopan unionin virallisessa lehdessä on julkaistu määrä, joka on käytettävissä interventioon kyseisessä vaiheessa. Kyseinen päivä on kaikissa jäsenvaltioissa ensimmäinen tarjousten jättämispäivä, ja kyseinen vaihe päättyy viimeistään 30 päivänä huhtikuuta Kreikassa, Espanjassa, Italiassa ja Portugalissa, 30 päivänä kesäkuuta Ruotsissa ja 31 päivänä toukokuuta muissa jäsenvaltioissa. Sen vuoksi olisi säädettävä, että tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Maissin määrä, joka voidaan tarjota interventioon markkinointivuoden 2008/2009 toisessa vaiheessa asetuksen (EY) N:o 687/2008 3 artiklan mukaisesti, on 172 377 tonnia.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä tammikuuta 2009.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 192, 19.7.2008, s. 20.


DIREKTIIVIT

24.1.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 21/39


KOMISSION DIREKTIIVI 2009/4/EY,

annettu 23 päivänä tammikuuta 2009,

ajopiirturitallenteiden käsittelyn estämistä ja tunnistamista koskevista vastatoimista sekä tieliikenteen sosiaalilainsäädännöstä annettujen neuvoston asetusten (ETY) N:o 3820/85 ja (ETY) N:o 3821/85 täytäntöönpanoa koskevista vähimmäisedellytyksistä ja neuvoston direktiivin 88/599/ETY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/22/EY muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tieliikenteen sosiaalilainsäädännöstä 15 päivänä maaliskuuta 2006 annettujen neuvoston asetusten (ETY) N:o 3820/85 ja (ETY) N:o 3821/85 täytäntöönpanoa koskevista vähimmäisedellytyksistä ja neuvoston direktiivin 88/599/ETY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/22/EY (1) ja erityisesti sen 15 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivin 2006/22/EY 15 artiklan mukaan muutoksista, joita ajo- ja lepoaikojen valvonnan ja tarkastuksen parhaiden käytäntöjen kehittyminen edellyttää kyseisen direktiivin liitteisiin, olisi päätettävä saman direktiivin 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

(2)

Komissiolle on tiedotettu digitaalisten ajopiirtureiden käyttöönoton yhteydessä ilmenneestä uudesta uhasta, joka aiheutuu sellaisten kojeiden asentamisesta, joiden tarkoituksena on vääristää järjestelmän toimintaa ja näin heikentää tieliikenteen sosiaalilainsäädännöstä annetun lainsäädännön täytäntöönpanon tehokkuutta.

(3)

Olisikin varmistettava, että jäsenvaltiot tarkastavat myös nämä laitteet sekä tienvarsitarkastuksissa että yrityksen tiloissa tehtävissä tarkastuksissa.

(4)

Tarkastusten tehokkuuden varmistamiseksi olisi myös tarkemmin määriteltävä vakiovälineet, joita valvontaviranomaisten olisi käytettävä.

(5)

Direktiivin 2006/22/EY liitteitä I–II olisi siksi muutettava.

(6)

Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 (2) 18 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 2006/22/EY seuraavasti:

1)

Lisätään liitteessä I olevaan A osaan seuraava kohta 5:

”5)

ajoneuvoihin asennettujen valvontalaitteiden tarkastus tarvittaessa ja turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen, jotta havaittaisiin sellaiset niihin asennetut kojeet tai sellaisten kojeiden käyttö, joiden tarkoituksena on hävittää, poistaa, käsitellä tai muuttaa tietoja tai puuttua sähköiseen tiedonvaihtoon valvontalaitteiston eri komponenttien välillä tai jotka estävät tai muuttavat tietoja tällä tavoin ennen niiden salausta.”

2)

Lisätään liitteeseen II seuraava 3 kohta:

”3)

erityinen analysointilaitteisto asianmukaisine ohjelmistoineen, jonka avulla voidaan tarkastaa ja vahvistaa tietoihin liittyvä digitaalinen allekirjoitus, sekä erityinen analysointiohjelma, jonka avulla voidaan tuottaa ajoneuvon tarkka nopeusprofiili ajanjaksolta ennen valvontalaitteiden tarkastusta.”

2 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä vastaava viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 23 päivänä tammikuuta 2009.

Komission puolesta

Antonio TAJANI

Varapuheenjohtaja


(1)  EUVL L 102, 11.4.2006, s. 35.

(2)  EYVL L 370, 31.12.1985, s. 8.


II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

PÄÄTÖKSET

Neuvosto ja komissio

24.1.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 21/41


NEUVOSTON JA KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 18 päivänä joulukuuta 2008,

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Uzbekistanin tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi liitettävän pöytäkirjan tekemisestä

(2009/50/EY, Euratom)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO ja

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 44 artiklan 2 kohdan, 47 artiklan 2 kohdan viimeisen virkkeen, 55 artiklan, 57 artiklan 2 kohdan, 71 artiklan, 80 artiklan 2 kohdan sekä 93, 94, 133 ja 181 a artiklan yhdessä sen 300 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen ja 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan kanssa,

ottavat huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 101 artiklan toisen kohdan,

ottavat huomioon Bulgarian ja Romanian liittymisasiakirjan ja erityisesti sen 6 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottavat huomioon neuvoston Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 101 artiklan mukaisesti antaman hyväksynnän,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Uzbekistanin tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi liitettävä pöytäkirja allekirjoitettiin yhteisön ja sen jäsenvaltioiden puolesta 20 päivänä toukokuuta 2008 neuvoston päätöksen 2008/792/EY (2) mukaisesti.

(2)

Pöytäkirjaa on ennen sen voimaantuloa sovellettu väliaikaisesti 1 päivästä tammikuuta 2007.

(3)

Tämä pöytäkirja olisi tehtävä,

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään yhteisön, Euroopan atomienergiayhteisön ja jäsenvaltioiden puolesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Uzbekistanin tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen vuoksi liitettävä pöytäkirja.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja tekee yhteisön ja sen jäsenvaltioiden puolesta pöytäkirjan 3 artiklassa määrätyn ilmoituksen. Komission puheenjohtaja tekee tämän ilmoituksen samanaikaisesti Euroopan atomienergiayhteisön puolesta.

Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2008.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. BARNIER

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  Lausunto annettu 2. syyskuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  EUVL L 272, 14.10.2008, s. 5.


Komissio

24.1.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 21/43


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 15 päivänä joulukuuta 2008,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2037/2000 mukaisesti valvottavien aineiden tuontikiintiöiden jakamisesta 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 8100)

(Ainoastaan englannin-, espanjan-, hollannin-, italian-, kreikan-, latvian-, liettuan-, maltan-, portugalin-, puolan-, ranskan-, saksan-, sloveenin- ja unkarinkieliset tekstit ovat todistusvoimaiset)

(2009/51/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon otsonikerrosta heikentävistä aineista 29 päivänä kesäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2037/2000 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Määrälliset rajoitukset, jotka koskevat valvottavien aineiden saattamista markkinoille yhteisössä, on annettu asetuksen (EY) N:o 2037/2000 4 artiklassa ja liitteessä III.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 2037/2000 4 artiklan 3 kohdan i alakohdan f alakohdassa määritellään osittain halogenoitujen kloorifluorihiilivetyjen laskennallinen kokonaismäärä, jonka tuottajat ja tuojat voivat saattaa markkinoille tai käyttää omaan lukuunsa 1 päivästä tammikuuta31 päivään joulukuuta 2009.

(3)

Komissio on julkaissut ilmoituksen Euroopan yhteisöön sijoittautuneille otsonikerrosta heikentävien valvottavien aineiden tuojille (2) ja saanut sen perusteella vuodeksi 2009 suunniteltua tuontia koskevia ilmoituksia.

(4)

Osittain halogenoituja kloorifluorihiilivetyjä varten kiintiöt myönnetään tuottajille ja maahantuojille noudattaen 27 päivänä maaliskuuta 2007 tehtyä komission päätöstä 2007/195/EY (3), jossa säädetään toimintatavasta osittain halogenoitujen kloorifluorihiilivetyjen kiintiöiden myöntämiseksi tuottajille ja maahantuojille vuosien 2003 ja 2009 väliseksi ajaksi asetuksen (EY) N:o 2037/2000 mukaisesti.

(5)

Jotta voitaisiin varmistaa, että toiminnanharjoittajat ja yritykset voivat käyttää hyväkseen myönnettyjä tuontikiintiöitä ajallaan, ja turvata tällä tavalla niiden toiminnan jatkuvuus, on aiheellista, että tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2009.

(6)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 2037/2000 18 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaisia,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.   Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä I lueteltujen valvottavien aineiden (kloorifluorihiilivedyt 11, 12, 113, 114 ja 115) ja ryhmässä II lueteltujen valvottavien aineiden (muut täysin halogenoidut kloorifluorihiilivedyt) määrä, jonka vuonna 2009 saa tuoda Euroopan yhteisön ulkopuolella olevista hankintalähteistä ja luovuttaa vapaaseen liikkeeseen yhteisössä, on 11 227 000,00 ODP-kiloa.

2.   Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä III lueteltujen valvottavien aineiden (halonit) määrä, jonka vuonna 2009 saa tuoda Euroopan yhteisön ulkopuolella olevista hankintalähteistä ja luovuttaa vapaaseen liikkeeseen yhteisössä, on 11 231 300,00 ODP-kiloa.

3.   Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä IV lueteltujen valvottavien aineiden (hiilitetrakloridit) määrä, jonka vuonna 2009 saa tuoda Euroopan yhteisön ulkopuolella olevista hankintalähteistä ja luovuttaa vapaaseen liikkeeseen yhteisössä, on 16 500 330,00 ODP-kiloa.

4.   Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä V lueteltujen valvottavien aineiden (1,1,1-trikloorietaani) määrä, jonka vuonna 2009 saa tuoda Euroopan yhteisön ulkopuolella olevista hankintalähteistä ja luovuttaa vapaaseen liikkeeseen yhteisössä, on 400 060,00 ODP-kiloa.

5.   Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä VI lueteltujen valvottujen aineiden (metyylibromidi) määrä, jonka vuonna 2009 saa tuoda Euroopan yhteisön ulkopuolella olevista hankintalähteistä ja luovuttaa vapaaseen liikkeeseen yhteisössä, on 1 441 891,20 ODP-kiloa.

6.   Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä VII lueteltujen valvottujen aineiden (osittain halogenoidut bromifluorihiilivedyt) määrä, jonka vuonna 2009 saa tuoda Euroopan yhteisön ulkopuolella olevista hankintalähteistä ja luovuttaa vapaaseen liikkeeseen yhteisössä, on 120 292,00 ODP-kiloa.

7.   Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä VIII lueteltujen valvottavien aineiden (osittain halogenoidut kloorifluorihiilivedyt) määrä, jonka vuonna 2009 saa tuoda Euroopan yhteisön ulkopuolella olevista hankintalähteistä ja luovuttaa vapaaseen liikkeeseen yhteisössä, on 10 115 600,440 ODP-kiloa.

8.   Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä IX lueteltujen valvottavien aineiden (bromikloorimetaani) määrä, jonka vuonna 2009 saa tuoda Euroopan yhteisön ulkopuolella olevista hankintalähteistä ja luovuttaa vapaaseen liikkeeseen yhteisössä, on 176 252,00 ODP-kiloa.

2 artikla

1.   Kloorifluorihiilivetyjen 11, 12, 113, 114 ja 115 sekä muiden täysin halogenoitujen kloorifluorihiilivetyjen tuontikiintiöt jaetaan 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi liitteessä I luetelluille yrityksille ja siinä ilmoitettuihin tarkoituksiin.

2.   Halonien tuontikiintiöt jaetaan 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi liitteessä II luetelluille yrityksille ja siinä ilmoitettuihin tarkoituksiin.

3.   Hiilitetrakloridin tuontikiintiöt jaetaan 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi liitteessä III luetelluille yrityksille ja siinä ilmoitettuihin tarkoituksiin.

4.   1,1,1-trikloorietaanin tuontikiintiöt jaetaan 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi liitteessä IV luetelluille yrityksille ja siinä ilmoitettuihin tarkoituksiin.

5.   Metyylibromidin tuontikiintiöt jaetaan 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi liitteessä V luetelluille yrityksille ja siinä ilmoitettuihin tarkoituksiin.

6.   Osittain halogenoitujen bromifluorihiilivetyjen tuontikiintiöt jaetaan 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi liitteessä VI luetelluille yrityksille ja siinä ilmoitettuihin tarkoituksiin.

7.   Osittain halogenoitujen kloorifluorihiilivetyjen tuontikiintiöt jaetaan 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi liitteessä VII luetelluille yrityksille ja siinä ilmoitettuihin tarkoituksiin.

8.   Bromikloorimetaanin tuontikiintiöt jaetaan 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi liitteessä VIII luetelluille yrityksille ja siinä ilmoitettuihin tarkoituksiin.

9.   Kloorifluorihiilivetyjen 11, 12, 113, 114 ja 115, muiden täysin halogenoitujen kloorifluorihiilivetyjen, halonien, hiilitetrakloridin, 1,1,1-trikloorietaanin, metyylibromidin, osittain halogenoitujen bromifluorihiilivetyjen, osittain halogenoitujen kloorifluorihiilivetyjen ja bromikloorimetaanin tuontikiintiöt 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi ovat liitteen IX mukaiset.

3 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2009, ja sen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2009.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu seuraaville yrityksille:

 

Albemarle Europe SPRL

Parc Scientifique Einstein

Rue du Bosquet 9

B-1348 Louvain-la-Neuve

 

Albemarle Chemicals SAS

28, Étang de la Gafette

F-13521 Port-de-Bouc

 

Alcobre SA

Luis I, nave 6-B

Polígono Industrial Vallecas

E-28031 Madrid

 

ΑΛΦΑ Γεωργικά Εφόδια ΑΕΒΕ

Εθνικής Αντιστάσεως 73

GR-152 31 Χαλάνδρι, Αθήνα

 

ALFA Agricultural Supplies SA

73, Ethnikis Antistaseos str.

GR-152 31 Halandri, Athens

 

Arkema SA

420, rue d’Estienne-d’Orves

F-92705 Colombes Cedex

 

Arkema Química SA

Avenida de Burgos, 12

E-28036 Madrid

 

Avantec SA

26, avenue du Petit Parc

F-94683 Vincennes Cedex

 

Bang & Bonsomer

Baltā iela 3/9

LV-1055 Rīga

LATVIA

 

BASF Agri Production SAS

32, rue de Verdun

F-76410 Saint-Aubin-lès-Elbeuf

 

BaySystems Ibérica SL

Crta. Vilaseca – La Pineda s/n

E-43006 Tarragona

 

Blye Engineering Co Ltd

Naxxar Road

San Gwann SGN 07

MALTA

 

Bromotirrena Srl

Via Torino, 4

I-04022 Fondi (LT)

 

Calorie Fluor SAS

503, rue Hélène-Boucher

BP 33

F-78534 Buc Cedex

 

Chemosyntha NV

Gentstraat 58

B-8760 Meulebeke

 

Dow Deutschland Anlagegesellschaft mbH

Buetzflether Sand

D-21683 Stade

 

DuPont de Nemours (Nederland) BV

Baanhoekweg 22

3313 LA Dordrecht

Nederland

 

Dyneon GmbH & Co KG

Werk Gendorf

D-84504 Burgkirchen

 

Empor d.o.o.

Leskoškova 9a

SI-1000 Ljubljana

 

ERAS Labo

222, RN 90

F-38330 Saint-Nazaire-les-Eymes

 

Etis d.o.o.

Tržaška 333

SI-1000 Ljubljana

 

Fenner Dunlop

Oliemolenstraat 2

9203 ZN Drachten

Nederland

 

Freolitus

Centrinė Str. 1D

Ramučiai, Kauno raj. LT-54464

LITHUANIA

 

Fujifilm Electronic Materials (Europe) NV

Keetberglaan 1A

Havennr 1061

B-2070 Zwijndrecht

 

G.A.L. Cycle-Air Ltd

Σινώπης 3

Στρόβολος

CY-28385 Λευκωσία

 

G.A.L. Cycle-Air Ltd

3, Sinopis Str.,

Strovolos

CY-28385 Nicosia

 

Galco SA

Avenue Carton de Wiart 79

B-1090 Bruxelles

 

Harp International Ltd

Gellihirion Industrial Estate

Rhondda Cynon Taff

Pontypridd CF37 5SX

United Kingdom

 

Honeywell Fluorine Products Europe BV

Laarderhoogtweg 18,

1101 EA Amsterdam

Nederland

 

Hovione Farmaciencia SA

Sete Casas

P-2674-506 Loures

 

ICL-IP Europe BV (ex-Eurobrom)

Fosfaatweeg 48

1013 BM Amsterdam

Nederland

 

Ineos Fluor Ltd

PO Box 13, The Heath

Runcorn

Cheshire WA7 4QX

United Kingdom

 

Kay y Sol Iberia SA

P.I. Can Roca c/Carrerade s/n

E-08107 Martorelles (Barcelona)

 

Laboratorios Miret SA (LAMIRSA)

Géminis, 4

E-08228 Terrassa (Barcelona)

 

Linde Gaz Polska Sp. z o.o.

al. Jana Pawła II 41a

PL-31-864 Kraków

 

Matero Ltd

Ταχ. θυρ. 51744

CY-3508 Λεμεσός

 

Matero Ltd

P.O. Box 51744

CY-3508 Limassol

 

Mebrom NV

Assenedestraat 4

B-9940 Rieme Ertvelde

 

Meridian Technical Services Ltd

PO Box 16919

London SE3 9WE

United Kingdom

 

Poż-Pliszka Sp. z o.o.

ul. Szczecińska 45

PL-80-392 Gdańsk

 

PUPH Solfum Sp. z o.o.

ul. Ziemiańska 21

PL-95-070 Rąbień AB

 

Refrigerant Products Ltd

Banyard Road

Portbury West

Bristol BS20 7XH

United Kingdom

 

Savi Technologie Sp. z o.o.

ul. Wolności 20, Psary

PL-51-180 Wrocław

 

Sigma Aldrich Company Ltd

The Old Brickyard, New Road

Gillingham SP8 4XT

United Kingdom

 

Sigma Aldrich Logistik GmbH

Riedstraße 2

D-89555 Steinheim

 

SJB Energy Trading BV

Slagveld 15

3230 AG Brielle

Nederland

 

Solquimia Iberia SL

México, 3

E-50196 La Muela (Zaragoza)

 

Solvay Fluor GmbH

Hans-Böckler-Allee 20

D-30173 Hannover

 

Solvay Organics GmbH

Hans-Böckler-Allee 20

D-30173 Hannover

 

Solvay Solexis SpA

Viale Lombardia 20

I-20021 Bollate (MI)

 

Syngenta Crop Protection

Surrey Research Park

30 Priestly Road

Guildford

Surrey GU2 7YH

United Kingdom

 

Tazzetti Fluids Srl

Corso Europa n. 600/a

I-10070 Volpiano (TO)

 

Total Feuerschutz GmbH

Industriestraße 13

D-68526 Ladenburg

 

Trédi Séché global solutions

Parc industriel de la Plaine de l’Ain

BP 55

Saint-Vulbas

F-01152 Lagnieu Cedex

 

Unitor Servicios Navales SA

Puerto de Barcelona (P.T.P Delta 1)

Puerto de Miami 4 (MIM5)

E-08039 Barcelona

 

Unitor Trading France SAS

1, avenue Jean-Moulin

F-13110 Port-de-Bouc

 

Veolia Environmental Services

Bridges Road

Ellesmere Port

South Wirrel

Cheshire CH65 4EQ

United Kingdom

 

Vrec-Co Import-Export Kft.

6763 Szatymaz

Kossuth u. 12.

MAGYARORSZÁG

 

Wigmors

ul. Irysowa 5

PL-51-117 Wrocław

 

Wilhelmsen Ships Services AS

Willem Barentszstraat 50,

3165 AB Rotterdam/Albrandswaard

Nederland

 

Zakłady Azotowe w Tarnowie-Mościcach

al. Kwiatkowskiego 8

PL-33-101 Tarnów

 

Zephyr Kereskedelmi és Szolgáltató Kft.

6000 Kecskemét

Tatár sor 18.

MAGYARORSZÁG

Tehty Brysselissä 15 päivänä joulukuuta 2008.

Komission puolesta

Stavros DIMAS

Komission jäsen


(1)  EYVL L 244, 29.9.2000, s. 1.

(2)  EUVL C 114, 9.5.2008, s. 15.

(3)  EUVL L 88, 29.3.2007, s. 51.


LIITE I

RYHMÄT I JA II

Tuojille asetuksen (EY) N:o 2037/2000 mukaisesti jaetut raaka-aineeksi, prosessireagensseiksi tai hävitettäväksi tarkoitettujen kloorifluorihiilivetyjen 11, 12, 113, 114 ja 115 sekä muiden täysin halogenoitujen kloorifluorihiilivetyjen tuontikiintiöt 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi.

Yritys

 

Avantec SA (FR)

 

Ineos Fluor Ltd (UK)

 

Honeywell Fluorine Products Europe (NL)

 

Meridian Technical Services (UK)

 

Solvay Fluor (DE)

 

Solvay Solexis SpA (IT)

 

Syngenta Crop Protection (UK)

 

Tazzetti Fluids Srl (IT)

 

Trédi Séché global solutions (FR)

 

Unitor Servicios Navales (ES)

 

Unitor Trading France (FR)

 

Veolia Environmental Services (UK)

 

Wilhelmsen Ships Services (NL)


LIITE II

RYHMÄ III

Tuojille asetuksen (EY) N:o 2037/2000 mukaisesti jaetut raaka-aineeksi, hävitettäväksi ja kriittisiin käyttötarkoituksiin tarkoitettujen halonien tuontikiintiöt 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi.

Yritys

 

Avantec SA (FR)

 

BASF Agri Production (FR)

 

ERAS Labo (FR)

 

Meridian Technical Services (UK)

 

Trédi Séché global solutions (FR)

 

Unitor Servicios Navales (ES)

 

Unitor Trading France (FR)

 

Poż-Pliszka (PL)

 

Savi Technologie (PL)

 

Total Feuerschutz (DE)

 

Veolia Environmental Services (UK)

 

Wilhelmsen Ships Services (NL)


LIITE III

RYHMÄ IV

Tuojille asetuksen (EY) N:o 2037/2000 mukaisesti jaetut raaka-aineeksi tarkoitetun hiilitetrakloridin tuontikiintiöt 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi.

Yritys

 

Dow Deutschland (DE)

 

Fenner Dunlop (NL)


LIITE IV

RYHMÄ V

Tuojille asetuksen (EY) N:o 2037/2000 mukaisesti jaetut raaka-aineeksi tarkoitetun 1,1,1-trikloorietaanin tuontikiintiöt 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi.

Yritys

 

Arkema SA (FR)

 

Fujifilm Electronic Materials Europe (BE)


LIITE V

RYHMÄ VI

Tuojille asetuksen (EY) N:o 2037/2000 mukaisesti jaetut raaka-aineeksi, karanteenikäsittelyyn ja kuljetusta edeltävään käsittelyyn sekä hävitettäväksi tarkoitetun metyylibromidin tuontikiintiöt 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi.

Yritys

 

Albemarle Chemicals (FR)

 

Albemarle Europe (BE)

 

Alfa Agricultural (EL)

 

Bang & Bonsomer (LV)

 

Bromotirrena Srl (IT)

 

ICL-IP Europe (ex-Eurobrom) (NL)

 

Mebrom NV (BE)

 

PUPH SOLFUM (PL)

 

Sigma Aldrich Logistik (DE)

 

Veolia Environmental Services (UK)

 

Zephyr Kereskedelmi és Szolgáltató kft (HU)


LIITE VI

RYHMÄ VII

Tuojille asetuksen (EY) N:o 2037/2000 mukaisesti jaetut raaka-aineeksi ja hävitettäväksi tarkoitetun osittain halogenoidun bromifluorihiilivedyn tuontikiintiöt 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi.

Yritys

 

Chemosyntha NV (BE)

 

Hovione Farmaciencia (PT)

 

Veolia Environmental Services (UK)


LIITE VII

RYHMÄ VIII

Tuottajille ja tuojille asetuksen (EY) N:o 2037/2000 ja päätöksen 2007/195/EY mukaisesti jaetut raaka-aineeksi, hävitettäväksi, laboratoriokäyttöön ja muuhun asetuksen (EY) N:o 2037/2000 5 artiklan nojalla sallittuun käyttöön tarkoitettujen osittain halogenoitujen kloorifluorihiilivetyjen tuontikiintiöt 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi ja tuottajille jaetut regenerointiin tai asetuksen (EY) N:o 2037/2000 5 artiklan nojalla sallittuun käyttöön tarkoitettujen muiden kuin käyttämättömien osittain halogenoitujen kloorifluorihiilivetyjen tuontikiintiöt.

Tuottaja

 

Arkema SA (FR)

 

Arkema Quimica (SA)

 

DuPont de Nemours (Nederland) BV (NL)

 

Honeywell Fluorine Products Europe BV (NL)

 

Ineos Fluor Ltd (UK)

 

Solvay Fluor GmbH (DE)

 

Solvay Organics GmbH (DE)

 

Solvay Solexis SpA (IT)

Tuoja

 

Alcobre SA (ES)

 

Avantec SA (FR)

 

Bay Systems Iberia (ES)

 

Blye Engineering Co Ltd (MT)

 

Calorie Fluor SAS (FR)

 

Dyneon (DE)

 

Empor d.o.o. (SI)

 

Etis d.o.o. (SI)

 

Freolitus (LT)

 

Galco SA (BE)

 

G.AL. Cycle Air Ltd (CY)

 

Harp International Ltd (UK)

 

Linde Gaz Polska Sp. z o.o. (PL)

 

Kay y Sol (ES)

 

Matero Ltd (CY)

 

Mebrom NV (BE)

 

Refrigerant Products Ltd (UK)

 

SJB Energy Trading BV (NL)

 

Sigma Aldrich Company (UK)

 

Solquimia Iberia, SL (ES)

 

Tazzetti Fluids Srl (IT)

 

Unitor Servicios Navales (ES)

 

Unitor Trading France (FR)

 

Veolia Environmental Services (UK)

 

Vrec-Co Export-Import Kft. (HU)

 

Wigmors (PL)

 

Wilhelmsen Ships Services (NL)

 

Zakłady Azotowe (PL)


LIITE VIII

RYHMÄ IX

Tuojille asetuksen (EY) N:o 2037/2000 mukaisesti jaetut raaka-aineeksi ja hävitettäväksi tarkoitetun bromikloorimetaanin tuontikiintiöt 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi.

Yritys

 

Albemarle Europe (BE)

 

Chemosyntha NV (BE)

 

ICL-IP Europe (ex-Eurobrom) (NL)

 

Laboratorios Miret SA (LAMIRSA) (ES)

 

Sigma Aldrich Logistik GmbH (DE)

 

Trédi Séché global solutions (FR)

 

Veolia Environmental Services (UK)


LIITE IX

(Tätä liitettä ei julkaista, koska se sisältää luottamuksellista kaupallista tietoa.)


24.1.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 21/53


KOMISSION PÄÄTÖS

tehty 18 päivänä joulukuuta 2008,

otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2037/2000 mukaisesti välttämättömiin käyttötarkoituksiin sallittujen valvottavien aineiden määrien jakamisesta yhteisössä vuonna 2009

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 8398)

(Ainoastaan englannin, espanjan-, hollannin-, italian-, ranskan-, saksan- ja sloveeninkieliset tekstit ovat todistusvoimaisia)

(2009/52/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon otsonikerrosta heikentävistä aineista 29 päivänä kesäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2037/2000 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan yhteisössä on jo luovuttu kloorifluorihiilivetyjen, muiden täysin halogenoitujen kloorifluorihiilivetyjen, halonien, hiilitetrakloridin, 1,1,1-trikloorietaanin, osittain halogenoitujen bromifluorihiilivetyjen ja bromikloorimetaanin tuotannosta ja käytöstä.

(2)

Komission on kuitenkin joka vuosi päätettävä näiden valvottavien aineiden välttämättömistä käyttötarkoituksista, sallituista käyttömääristä sekä yrityksistä, jotka voivat käyttää aineita.

(3)

Otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan Montrealin pöytäkirjan, jäljempänä ’Montrealin pöytäkirja’, osapuolten päätöksessä IV/25 määrätään perusteista, joita komissio käyttää määrittäessään välttämättömiä käyttötarkoituksia ja salliessaan sellaisen tuotannon ja kulutuksen, joka on tarpeen valvottavien aineiden välttämättömiin käyttötarkoituksiin kunkin osapuolen osalta.

(4)

Montrealin pöytäkirjan osapuolet sallivat, että Euroopan yhteisössä voidaan tuottaa vuonna 2009 22 tonnia kloorifluorihiilivetyjä (CFC-yhdisteet) sellaisten inhalaatiosumutteiden valmistusta ja käyttöä varten, joita voidaan pitää päätöksessä IV/25 määriteltynä CFC-yhdisteiden välttämättömänä käyttötarkoituksena.

(5)

Montrealin pöytäkirjan osapuolten päätöksessä XIX/18 sallitaan tuotanto ja kulutus, joka on tarpeen Montrealin pöytäkirjan liitteissä A, B ja C mainittujen valvottavien (ryhmissä II ja III lueteltujen) aineiden välttämättömiin laboratorio- ja analyysikäyttötarkoituksiin, jotka on lueteltu osapuolten seitsemättä kokousta koskevan kertomuksen liitteessä IV, ellei osapuolten kuudetta kokousta koskevan kertomuksen liitteessä II ja Montrealin pöytäkirjan osapuolten päätöksissä VII/11, XI/15 ja XV/5 asetetuista edellytyksistä muuta johdu. Montrealin pöytäkirjan osapuolten päätöksessä XVII/10 sallitaan tuotanto ja kulutus, joka on tarpeen Montrealin pöytäkirjan liitteessä E mainitun valvottavan aineen (metyylibromidi) kriittisiin laboratorio- ja analyysitarkoituksiin.

(6)

Kaikki jäsenvaltiot ovat kloorifluorihiilivetyjä sisältämättömien inhalaatiosumutteiden käyttöön siirtymistä edistäviä toimenpiteitä koskevassa Montrealin pöytäkirjan osapuolten päätöksessä XII/2 olevan 3 kohdan mukaisesti ilmoittaneet Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelmalle ne aktiiviset aineet, joiden osalta kloorifluorihiilivedyt (CFC-yhdisteet) eivät ole enää välttämättömiä Euroopan yhteisön markkinoille saatettavien inhalaatiosumutteiden valmistuksessa.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 2037/2000 4 artiklan 4 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa kielletään CFC-yhdisteiden käyttö ja markkinoille saattaminen, jollei tätä katsota välttämättömäksi asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa määritellyissä olosuhteissa. Päätökset, joiden mukaan CFC-yhdisteiden käyttö ei ole välttämätöntä, ovat sen vuoksi vähentäneet CFC-yhdisteiden kysyntää Euroopan yhteisön markkinoille saatettavia inhalaatiosumutteita varten. Lisäksi asetuksen (EY) N:o 2037/2000 4 artiklan 6 kohdassa kielletään CFC-inhalaatiosumutetuotteiden tuonti ja markkinoille saattaminen, jollei näiden tuotteiden sisältämiä CFC-yhdisteitä katsota välttämättömiksi asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa määritellyissä olosuhteissa.

(8)

Komissio on julkaissut ilmoituksen (2) niille jäsenvaltioissa toimiville yrityksille, jotka hakevat komissiolta lupaa käyttää valvottavia aineita välttämättömiin käyttötarkoituksiin yhteisössä vuonna 2009, ja komissio on saanut ilmoituksia valvottavien aineiden aiotusta välttämättömästä käytöstä vuonna 2009.

(9)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 2037/2000 18 artiklan 1 kohdalla perustetun hallintokomitean lausunnon mukaisia,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.   Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä I lueteltujen valvottavien aineiden (kloorifluorihiilivedyt 11, 12, 113, 114 ja 115) määrä, jonka vuonna 2009 saa käyttää välttämättömiin lääketieteellisiin tarkoituksiin Euroopan yhteisössä, on 21 360,00 ODP-kiloa (otsonia heikentävää ominaisvaikutusta ilmaiseva kerroin).

2.   Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä I lueteltujen valvottavien aineiden (kloorifluorihiilivedyt 11, 12, 113, 114 ja 115) ja ryhmässä II lueteltujen valvottavien aineiden (muut täysin halogenoidut kloorifluorihiilivedyt) määrä, jonka vuonna 2009 saa käyttää välttämättömiin laboratorio- ja analyysitarkoituksiin yhteisössä, on 60 280,8 ODP-kiloa.

3.   Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty III ryhmässä lueteltujen valvottavien aineiden (halonit) määrä, jonka vuonna 2009 saa käyttää välttämättömiin analyysitarkoituksiin yhteisössä, on 115,7 ODP-kiloa.

4.   Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä IV lueteltujen valvottavien aineiden (hiilitetrakloridi) määrä, jonka vuonna 2009 saa käyttää välttämättömiin laboratorio- ja analyysitarkoituksiin yhteisössä, on 129 390,8 ODP-kiloa.

5.   Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty V ryhmässä lueteltujen valvottavien aineiden (1,1,1-trikloorietaani) määrä, jonka vuonna 2009 saa käyttää välttämättömiin laboratorio- ja analyysitarkoituksiin Euroopan yhteisössä, on 355,65 ODP-kiloa.

6.   Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä VI lueteltujen valvottavien aineiden (metyylibromidi) määrä, jonka vuonna 2009 saa käyttää kriittisiin laboratorio- ja analyysitarkoituksiin yhteisössä, on 36,3 ODP-kiloa.

7.   Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä VII lueteltujen valvottavien aineiden (osittain halogenoidut bromifluorihiilivedyt) määrä, jonka vuonna 2009 saa käyttää välttämättömiin laboratorio- ja analyysitarkoituksiin yhteisössä, on 57,96 ODP-kiloa.

8.   Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä IX lueteltujen valvottavien aineiden (bromikloorimetaanin) määrä, jonka vuonna 2009 saa käyttää välttämättömiin laboratorio- ja analyysitarkoituksiin yhteisössä, on 11,088 ODP-kiloa.

2 artikla

Liitteessä I mainittuja kloorifluorihiilivetyjä sisältäviä inhalaatiosumutteita ei saa saattaa markkinoille maissa, joissa toimivaltainen viranomainen on päättänyt, etteivät kloorifluorihiilivetyjä sisältävät inhalaatiosumutteet ole välttämättömiä kyseisillä markkinoilla.

3 artikla

Seuraavia sääntöjä sovelletaan 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 välisenä aikana:

1.

Kloorifluorihiilivetyjen 11, 12, 113, 114 ja 115 kiintiöt välttämätöntä laboratorio- ja analyysikäyttöä varten myönnetään liitteessä II luetelluille yrityksille.

2.

Kloorifluorihiilivetyjen 11, 12, 113, 114 ja 115 ja muiden täysin halogenoitujen kloorifluorihiilivetyjen kiintiöt välttämätöntä laboratorio- ja analyysikäyttöä varten myönnetään liitteessä III luetelluille yrityksille.

3.

Halonien kiintiöt välttämätöntä laboratorio- ja analyysikäyttöä varten myönnetään liitteessä IV luetelluille yrityksille.

4.

Hiilitetrakloridin kiintiöt välttämätöntä laboratorio- ja analyysikäyttöä varten myönnetään liitteessä V luetelluille yrityksille.

5.

1,1,1-trikloorietaanin kiintiöt välttämätöntä laboratorio- ja analyysikäyttöä varten myönnetään liitteessä VI luetelluille yrityksille.

6.

Metyylibromidin kiintiöt kriittistä laboratorio- ja analyysikäyttöä varten myönnetään liitteessä VII luetelluille yrityksille.

7.

Osittain halogenoitujen bromifluorihiilivetyjen kiintiöt välttämätöntä laboratorio- ja analyysikäyttöä varten myönnetään liitteessä VIII luetelluille yrityksille.

8.

Bromikloorimetaanin kiintiöt välttämätöntä laboratorio- ja analyysikäyttöä varten myönnetään liitteessä IX luetelluille yrityksille.

9.

Kloorifluorihiilivetyjen 11, 12, 113, 114 ja 115, muiden täysin halogenoitujen kloorifluorihiilivetyjen, hiilitetrakloridin, 1,1,1-trikloorietaanin, osittain halogenoitujen bromifluorihiilivetyjen ja bromikloorimetaanin kiintiöt välttämätöntä käyttöä varten sekä metyylibromidin kiintiöt kriittistä laboratorio- ja analyysikäyttöä varten ovat liitteen X mukaiset.

4 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2009, ja sen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2009.

5 artikla

Tämä päätös on osoitettu seuraaville yrityksille:

 

Acros Organics bvba

Janssen Pharmaceuticalaan 3a

B-2440 Geel

 

Airbus France

316, route de Bayonne

F-31300 Toulouse

 

Carlo Erba Réactifs-SDS

Z.I. de Valdonne, BP 4

F-13124 Peypin

 

Chiesi Farmaceutici SpA

Via Palermo 26/A

I-43100 Parma

 

CNRS — Groupe de physique des solides

Université Paris 7 Denis Diderot et Paris 6

Pierre et Marie Curie

F-75251 Paris Cedex 5

 

Harp International

Gellihirion Industrial Estate Rhondda,

Cynon Taff

Pontypridd CF37 5SX

UNITED KINGDOM

 

Honeywell Specialty Chemicals

Wunstorfer Straße 40

Postfach 10 02 62

D-30918 Seelze

 

Ineos Fluor Ltd

PO Box 13, The Heath

Runcorn Cheshire WA7 4QF

UNITED KINGDOM

 

Institut scientifique de service public

Rue du Chéra 200

B-4000 Liège

 

LGC Standards GmbH

Mercatorstraße 51

D-46485 Wesel

 

Mallinckrodt Baker BV

Teugseweg 20

7418 AM Deventer

Nederland

 

Merck KGaA

Frankfurter Straße 250

D-64271 Darmstadt

 

Mikro + Polo d.o.o.

Zagrebška cesta 22

SI-2000 Maribor

 

Ministry of Defense

Defence Fuel Lubricants and Chemicals

PO Box 10 000

1780 CA Den Helder

Nederland

 

Panreac Química SA

Pol. Ind. Pla de la Bruguera, C/Garraf, 2

E-08211 Castellar del Vallès

Barcelona

 

Sigma Aldrich Chimie SARL

80, rue de Luzais

L’Isle d’Abeau Chesnes

F-38297 Saint-Quentin-Fallavier

 

Sigma Aldrich Company

The Old Brickyard, New Road

Gillingham SP8 4XT

UNITED KINGDOM

 

Sigma Aldrich Laborchemikalien

Wunstorfer Straße 40

Postfach 10 02 62

D-30918 Seelze

 

Sigma Aldrich Logistik GmbH

Riedstraße 2

D-89555 Steinheim

 

Solvay Organics GmbH

Hans-Böckler-Allee 20

D-30173 Hannover

 

Tazzetti Fluids SRL

Corso Europa 600/a

I-10088 Volpiano (TO)

 

Valeas SpA Pharmaceuticals

Via Vallisneri 10

I-20133 Milano

 

Valvole Aerosol Research Italiana (VARI)

SpA — LINDAL Group Italia

Via del Pino 10

I-23854 Olginate (LC)

 

VWR ISAS

201, rue Carnot

F-94126 Fontenay-sous-Bois

Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2008.

Komission puolesta

Stavros DIMAS

Komission jäsen


(1)  EYVL L 244, 29.9.2000, s. 1.

(2)  EUVL C 114, 9.5.2008, s. 27.


LIITE I

Kloorifluorihiilivetyjä sisältämättömien inhalaatiosumutteiden käyttöön siirtymistä edistäviä toimenpiteitä koskevassa Montrealin pöytäkirjan osapuolten kahdennentoista kokouksen päätöksessä XII/2 olevan 3 kohdan nojalla seuraavat maat ovat päättäneet, että koska käytössä on soveltuvia inhalaatiosumutteita, jotka eivät sisällä CFC-yhdisteitä, CFC-yhdisteet eivät enää ole pöytäkirjan mukaisesti ”välttämättömiä” seuraavien vaikuttavien aineiden yhteydessä:

EI-VÄLTTÄMÄTTÖMÄT AINEET

Lähde: www.unep.org/ozone/Information_for_the_Parties/3Bi_dec12–2-3.asp

Taulukko 1

Lyhytvaikutteiset bronkodilatoivat beeta-agonistit

Maa

Salbutamoli

Terbutaliini

Fenoteroli

Orsiprenaliini

Reproteroli

Karbuteroli

Heksoprenaliini

Pirbuteroli

Klenbuteroli

Bitolteroli

Prokateroli

Itävalta

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Belgia

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Bulgaria

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Kypros

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Tšekki

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Tanska

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Viro

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Suomi

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Ranska

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Saksa

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Kreikka

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Unkari

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Irlanti

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Italia

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Latvia

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Liettua

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Luxemburg

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Malta

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Alankomaat

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Puola

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Portugali

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Romania

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Slovakia

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Slovenia

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Espanja

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Ruotsi

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Yhdistynyt kuningaskunta

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X


Taulukko 2

Inhaloitavat steroidit

Maa

Beklometasoni

Deksametasoni

Flunisolidi

Flutikasoni

Budesonidi

Triamkinoloni

Itävalta

X

X

X

X

X

X

Belgia

X

X

X

X

X

X

Bulgaria

X

X

X

X

X

X

Kypros

X

X

X

X

X

X

Tšekki

X

X

X

X

X

X

Tanska

X

X

X

X

X

X

Viro

X

X

X

X

X

X

Suomi

X

X

X

X

X

X

Ranska

X

X

X

X

X

X

Saksa

X

X

X

X

X

X

Kreikka

X

X

X

X

X

X

Unkari

X

X

X

X

X

X

Irlanti

X

 

 

X

 

 

Italia

X

X

X

X

X

X

Latvia

X

X

X

X

X

X

Liettua

X

X

X

X

X

X

Luxemburg

X

X

X

X

X

X

Malta

 

 

 

X

X

 

Alankomaat

X

X

X

X

X

X

Puola

X

X

X

X

X

X

Portugali

X

X

X

X

X

X

Romania

X

X

X

X

X

X

Slovakia

X

X

X

X

X

X

Slovenia

X

X

X

X

X

X

Espanja

X

X

X

X

X

X

Ruotsi

X

X

X

X

X

X

Yhdistynyt kuningaskunta

 

 

 

X

 

 


Taulukko 3

Ei-steroidiset tulehduskipulääkkeet

Maa

Kromoglikaatti

Nedokromiili

Itävalta

X

X

Belgia

X

X

Bulgaria

X

X

Kypros

X

X

Tšekki

X

X

Tanska

X

X

Viro

X

X

Suomi

X

X

Ranska

X

X

Saksa

X

X

Kreikka

X

X

Unkari

X

 

Irlanti

 

 

Italia

X

X

Latvia

X

X

Liettua

X

X

Luxemburg

X

 

Malta

 

X

Alankomaat

X

X

Puola

X

X

Portugali

X

 

Romania

X

X

Slovakia

X

X

Slovenia

X

X

Espanja

X

X

Ruotsi

X

X

Yhdistynyt kuningaskunta

X

X


Taulukko 4

Bronkodilatoivat antikolinergit

Maa

Ipratropiumbromidi

Oksitropiumbromidi

Itävalta

X

X

Belgia

X

X

Bulgaria

X

X

Kypros

X

X

Tšekki

X

X

Tanska

X

X

Viro

X

X

Suomi

X

X

Ranska

X

X

Saksa

X

X

Kreikka

X

X

Unkari

X

X

Irlanti

X

X

Italia

 

X

Latvia

X

X

Liettua

X

X

Luxemburg

X

X

Malta

X

X

Alankomaat

X

X

Puola

X

X

Portugali

X

 

Romania

X

X

Slovakia

X

X

Slovenia

X

X

Espanja

X

X

Ruotsi

X

X

Yhdistynyt kuningaskunta

X

X


Taulukko 5

Pitkävaikutteiset bronkodilatoivat beeta-agonistit

Maa

Formoteroli

Salmeteroli

Itävalta

X

X

Belgia

X

X

Bulgaria

X

X

Kypros

X

X

Tšekki

X

X

Tanska

X

X

Viro

X

X

Suomi

X

X

Ranska

X

X

Saksa

X

X

Kreikka

X

X

Unkari

X

X

Irlanti

X

X

Italia

X

X

Latvia

X

X

Liettua

X

X

Luxemburg

X

X

Malta

X

X

Alankomaat

X

X

Puola

X

X

Portugali

X

X

Romania

X

X

Slovakia

X

X

Slovenia

X

X

Espanja

X

X

Ruotsi

X

X

Yhdistynyt kuningaskunta

X

X


Taulukko 6

Samassa inhalaatiosumutteessa olevat vaikuttavien aineiden yhdistelmät

Maa

 

 

Itävalta

X Kaikki tuotteet

 

Belgia

X Kaikki tuotteet

 

Bulgaria

X Kaikki tuotteet

 

Kypros

 

 

Tšekki

X Kaikki tuotteet

 

Tanska

X Kaikki tuotteet

 

Viro

 

 

Suomi

X Kaikki tuotteet

 

Ranska

X Kaikki tuotteet

 

Saksa

X Kaikki tuotteet

 

Kreikka

 

 

Unkari

X Kaikki tuotteet

 

Irlanti

 

 

Italia

Budenosidi + Fenoteroli

Flutikasoni + Salmeteroli

Latvia

X Kaikki tuotteet

 

Liettua

X Kaikki tuotteet

 

Luxemburg

X Kaikki tuotteet

 

Malta

X Kaikki tuotteet

 

Alankomaat

X Kaikki tuotteet

 

Puola

X Kaikki tuotteet

 

Portugali

X Kaikki tuotteet

 

Romania

X Kaikki tuotteet

 

Slovakia

X Kaikki tuotteet

 

Slovenia

X Kaikki tuotteet

 

Espanja

 

 

Ruotsi

X Kaikki tuotteet

 

Yhdistynyt kuningaskunta

 

 


LIITE II

VÄLTTÄMÄTTÖMÄT LÄÄKETIETEELLISET KÄYTTÖTARKOITUKSET

Ryhmässä I lueteltujen valvottavien aineiden kiintiöt, jotka voidaan käyttää astman ja muiden pitkäaikaisten ahtauttavien keuhkosairauksien hoitoon tarkoitetuissa inhalaattoriannostelupumpuissa, myönnetään seuraaville yrityksille:

 

Chiesi Farmaceutici SpA (IT)

 

Valeas SpA Pharmaceuticals (IT)

 

(VARI) SpA – LINDAL Group Italia (IT)


LIITE III

VÄLTTÄMÄTTÖMÄT LABORATORIO- JA ANALYYSITARKOITUKSET

Ryhmissä I ja II lueteltujen valvottavien aineiden kiintiöt, jotka voidaan käyttää välttämättömiin laboratorio- ja analyysitarkoituksiin, myönnetään seuraaville yrityksille:

 

Carlo Erba Réactifs-SDS (FR)

 

CNRS — Groupe de physique des solides (FR)

 

Harp International (UK)

 

Honeywell Specialty Chemicals (DE)

 

Ineos Fluor (UK)

 

LGC Standards (DE)

 

Mallinckrodt Baker (NL)

 

Merck KGaA (DE)

 

Mikro + Polo (SI)

 

Panreac Química (ES)

 

Sigma Aldrich Chimie (FR)

 

Sigma Aldrich Company (UK)

 

Sigma Aldrich Logistik (DE)

 

Tazzetti Fluids (IT)


LIITE IV

VÄLTTÄMÄTTÖMÄT LABORATORIO- JA ANALYYSITARKOITUKSET

Ryhmässä III lueteltujen valvottavien aineiden kiintiöt, jotka voidaan käyttää välttämättömiin laboratorio- ja analyysitarkoituksiin, myönnetään seuraaville yrityksille:

 

Airbus France (FR)

 

Ineos Fluor (UK)

 

Ministry of Defence (NL)


LIITE V

VÄLTTÄMÄTTÖMÄT LABORATORIO- JA ANALYYSITARKOITUKSET

Ryhmässä IV lueteltujen valvottavien aineiden kiintiöt, jotka voidaan käyttää välttämättömiin laboratorio- ja analyysitarkoituksiin, myönnetään seuraaville yrityksille:

 

Acros Organics (BE)

 

Carlo Erba Réactifs-SDS (FR)

 

Honeywell Specialty Chemicals (DE)

 

Institut Scientifique du Service Publique (BE)

 

Mallinckrodt Baker (NL)

 

Merck KGaA (DE)

 

Mikro + Polo (SI)

 

Panreac Quimica (ES)

 

Sigma Aldrich Chimie (FR)

 

Sigma Aldrich Company (UK)

 

Sigma Aldrich Laborchemikalien (DE)

 

Sigma Aldrich Logistik (DE)

 

VWR ISAS (FR)


LIITE VI

VÄLTTÄMÄTTÖMÄT LABORATORIO- JA ANALYYSITARKOITUKSET

Ryhmässä V lueteltujen valvottavien aineiden kiintiöt, jotka voidaan käyttää välttämättömiin laboratorio- ja analyysitarkoituksiin, myönnetään seuraaville yrityksille:

 

Acros Organics (BE)

 

Merck KGaA (DE)

 

Mikro + Polo (SI)

 

Panreac Química (ES)

 

Sigma Aldrich Chimie (FR)

 

Sigma Aldrich Company (UK)

 

Sigma Aldrich Logistik (DE)


LIITE VII

KRIITTISET LABORATORIO- JA ANALYYSITARKOITUKSET

Ryhmässä VI lueteltujen valvottavien aineiden kiintiöt, jotka voidaan käyttää kriittisiin laboratorio- ja analyysitarkoituksiin, myönnetään seuraaville yrityksille:

 

Sigma Aldrich Chimie (FR)

 

Sigma Aldrich Company (UK)

 

Sigma Aldrich Logistik (DE)


LIITE VIII

VÄLTTÄMÄTTÖMÄT LABORATORIO- JA ANALYYSITARKOITUKSET

Ryhmässä VII lueteltujen valvottavien aineiden kiintiöt, jotka voidaan käyttää välttämättömiin laboratorio- ja analyysitarkoituksiin, myönnetään seuraaville yrityksille:

 

Ineos Fluor (UK)

 

Sigma Aldrich Logistik (DE)

 

Solvay Organics (DE)


LIITE IX

VÄLTTÄMÄTTÖMÄT LABORATORIO- JA ANALYYSITARKOITUKSET

Ryhmässä IX lueteltujen valvottavien aineiden kiintiöt, jotka voidaan käyttää välttämättömiin laboratorio- ja analyysitarkoituksiin, myönnetään seuraaville yrityksille:

 

Ineos Fluor (UK)

 

Sigma Aldrich Chimie (FR)

 

Sigma Aldrich Company (UK)

 

Sigma Aldrich Logistik (DE)


LIITE X

Tätä liitettä ei julkaista, koska se sisältää luottamuksellista kaupallista tietoa.


Euroopan keskuspankki

24.1.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 21/66


EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,

tehty 12 päivänä joulukuuta 2008,

kansallisten keskuspankkien prosenttiosuuksista Euroopan keskuspankin pääoman merkitsemisen jakoperusteessa

(EKP/2008/23)

(2009/53/EY)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ’EKPJ:n perussääntö’) ja erityisesti sen 29.3 ja 29.4 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin (EKP) yleisneuvoston myötävaikutuksen EKPJ:n perussäännön 47.2 artiklan neljännen luetelmakohdan mukaisesti,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kansallisten keskuspankkien prosenttiosuuksista Euroopan keskuspankin pääoman merkitsemisen jakoperusteessa 15 päivänä joulukuuta 2006 tehdyllä päätöksellä EKP/2006/21 (1) vahvistettiin Euroopan keskuspankkijärjestelmään (EKPJ) 1 päivänä tammikuuta 2007 kuuluneille kansallisille keskuspankeille 1 päivästä tammikuuta 2007 sovellettavat painoarvot (jäljempänä ”painoarvot”) EKP:n pääoman merkitsemisen jakoperusteessa (jäljempänä ”pääoman jakoperuste”).

(2)

EKPJ:n perussäännön 29.3 artiklassa edellytetään, että painoarvot tarkistetaan joka viides vuosi EKPJ:n perustamisen jälkeen EKPJ:n perussäännön 29.1 artiklan määräyksiä vastaavasti. Tarkistettu pääoman jakoperuste tulee voimaan tarkistusta seuraavan vuoden ensimmäisenä päivänä.

(3)

Viimeisin EKPJ:n perussäännön 29.3 artiklan mukainen painoarvojen tarkistus tehtiin vuonna 2003, ja se tuli voimaan 1.1.2004 (2). Tämän jälkeen EKP:n pääoman jakoperustetta on mukautettu uusien jäsenvaltioiden Euroopan unioniin liittymisen johdosta EKPJ:n perussäännön 49.3 artiklan määräysten mukaisesti (3).

(4)

Euroopan komissio on toimittanut Euroopan keskuspankin pääoman merkintään sovellettavan jakoperusteen tarkistamista varten tarvittavista tilastotiedoista 15 päivänä heinäkuuta 2003 tehdyn neuvoston päätöksen 2003/517/EY (4) mukaisesti EKP:lle tilastotiedot tarkistetun pääoman jakoperusteen määrittämiseksi,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Pyöristäminen

Kun Euroopan komissio toimittaa tarkistetut tilastotiedot pääoman jakoperusteen tarkistamista varten eikä lukujen summaksi saada 100:aa prosenttia, poikkeama korjataan seuraavasti: i) mikäli summa on vähemmän kuin 100 prosenttia, lisätään 0,0001 prosenttiyksikköä pienimpään osuuteen tai pienimpiin osuuksiin nousevassa järjestyksessä, kunnes tulokseksi saadaan tasan 100 prosenttia, tai ii) mikäli summa on enemmän kuin 100 prosenttia, vähennetään 0,0001 prosenttiyksikköä suurimmasta osuudesta tai suurimmista osuuksista laskevassa järjestyksessä, kunnes tulokseksi saadaan tasan 100 prosenttia.

2 artikla

Painoarvot

EKPJ:n perussäännön 29 artiklassa tarkoitetut kansallisten keskuspankkien painoarvot pääoman jakoperusteessa ovat 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen seuraavat:

Nationale Bank van België / Banque Nationale de Belgique

2,4256 %

Bulgarian keskuspankki (Българска народна банка)

0,8686 %

Česká národní banka

1,4472 %

Danmarks Nationalbank

1,4835 %

Deutsche Bundesbank

18,9373 %

Eesti Pank

0,1790 %

Central Bank and Financial Services Authority of Ireland

1,1107 %

Bank of Greece

1,9649 %

Banco de España

8,3040 %

Banque de France

14,2212 %

Banca d’Italia

12,4966 %

Central Bank of Cyprus

0,1369 %

Latvijas Banka

0,2837 %

Lietuvos bankas

0,4256 %

Banque centrale du Luxembourg

0,1747 %

Magyar Nemzeti Bank

1,3856 %

Bank Ċentrali ta’ Malta / Central Bank of Malta

0,0632 %

De Nederlandsche Bank

3,9882 %

Oesterreichische Nationalbank

1,9417 %

Narodowy Bank Polski

4,8954 %

Banco de Portugal

1,7504 %

Banca Națională a României

2,4645 %

Banka Slovenije

0,3288 %

Národná banka Slovenska

0,6934 %

Suomen Pankki

1,2539 %

Sveriges Riksbank

2,2582 %

Bank of England

14,5172 %

3 artikla

Loppusäännökset ja siirtymäkauden säännökset

1.   Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

2.   Päätös EKP/2006/21 kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2009.

3.   Päätökseen EKP/2006/21 tehtyjen viittausten katsotaan koskevan tätä päätöstä.

Tehty Frankfurt am Mainissa 12 päivänä joulukuuta 2008.

EKP:n puheenjohtaja

Jean-Claude TRICHET


(1)  EUVL L 24, 31.1.2007, s. 1.

(2)  Kansallisten keskuspankkien prosenttiosuuksista Euroopan keskuspankin pääoman merkitsemisen jakoperusteessa 18 päivänä joulukuuta 2003 tehty päätös EKP/2003/17 (EUVL L 9, 15.1.2004, s. 27).

(3)  Kansallisten keskuspankkien prosenttiosuuksista Euroopan keskuspankin pääoman merkitsemisen jakoperusteessa 22 päivänä huhtikuuta 2004 tehty päätös EKP/2004/5 (EUVL L 205, 9.6.2004, s. 5) ja päätös EKP/2006/21.

(4)  EUVL L 181, 19.7.2003, s. 43.


24.1.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 21/69


EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,

tehty 12 päivänä joulukuuta 2008,

Euroopan keskuspankin pääoman maksamisen edellyttämistä rahaliittoon osallistuvia kansallisia keskuspankkeja koskevista toimenpiteistä

(EKP/2008/24)

(2009/54/EY)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ’EKPJ:n perussääntö’) ja erityisesti sen 28.3 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan keskuspankin pääoman maksamisen edellyttämistä rahaliittoon osallistuvia kansallisia keskuspankkeja koskevista toimenpiteistä 15 päivänä joulukuuta 2006 tehdyssä päätöksessä EKP/2006/22 (1) määritettiin euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien (jäljempänä ’rahaliittoon osallistuvat kansalliset keskuspankit’) maksettavaksi 1 päivänä tammikuuta 2007 tulleen Euroopan keskuspankin (EKP) pääoman määrä ja maksutapa.

(2)

Kansallisten keskuspankkien prosenttiosuuksista Euroopan keskuspankin pääoman merkitsemisen jakoperusteessa 12 päivänä joulukuuta 2008 tehdyllä päätöksellä EKP/2008/23 (2) tarkistetaan EKP:n pääoman merkitsemisen jakoperuste (jäljempänä ’pääoman jakoperuste’) EKPJ:n perussäännön 29.3 artiklan mukaisesti ja vahvistetaan 1 päivästä tammikuuta 2009 kansallisille keskuspankeille annetut uudet painoarvot pääoman jakoperusteessa (jäljempänä ’painoarvot’).

(3)

EKP:n merkitty pääoma on 5 760 652 402,58 euroa.

(4)

Tarkistettu pääoman jakoperuste edellyttää uutta EKP:n päätöstä, jolla kumotaan päätös EKP/2006/22 1 päivästä tammikuuta 2009 ja määritetään rahaliittoon osallistuvien kansallisten keskuspankkien maksettavaksi 1 päivänä tammikuuta 2009 tulevan EKP:n pääoman määrä ja maksutapa.

(5)

Perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhtenäisvaluutan käyttöönottamisesta Slovakiassa 1 päivänä tammikuuta 20098 päivänä heinäkuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/608/EY (3) mukaan Slovakia täyttää yhteisen rahan käyttöönottamiseksi vaadittavat edellytykset ja liittymisasiakirjan (4) 4 artiklan mukaiset Slovakialle myönnetyt poikkeukset kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2009.

(6)

Národná banka Slovenskan suorittamasta Euroopan keskuspankin pääoman maksamisesta ja valuuttavarantosaamisten siirrosta sekä sen osuuksista Euroopan keskuspankin vararahastoihin ja varauksiin 31 päivänä joulukuuta 2008 tehdyn päätöksen EKP/2008/33 (5) mukaan Národná banka Slovenskan on maksettava jäljellä oleva osuus merkitsemästään EKP:n pääomasta 1 päivänä tammikuuta 2009 tarkistetun pääoman jakoperusteen mukaisesti,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Maksettavan pääoman määrä ja maksutapa

Kukin rahaliittoon osallistuva kansallinen keskuspankki maksaa osuutensa merkitsemästään EKP:n pääomasta kokonaan 1 päivänä tammikuuta 2009. Kun otetaan huomioon päätöksen EKP/2008/23 2 artiklassa esitetyt painoarvot, kukin rahaliittoon osallistuva kansallinen keskuspankki maksaa 1 päivänä tammikuuta 2009 seuraavassa taulukossa sen nimen perässä ilmoitetun määrän:

Rahaliittoon osallistuva kansallinen keskuspankki

(euroa)

Nationale Bank van België / Banque Nationale de Belgique

139 730 384,68

Deutsche Bundesbank

1 090 912 027,43

Central Bank and Financial Services Authority of Ireland

63 983 566,24

Bank of Greece

113 191 059,06

Banco de España

478 364 575,51

Banque de France

819 233 899,48

Banca d’Italia

719 885 688,14

Central Bank of Cyprus

7 886 333,14

Banque centrale du Luxembourg

10 063 859,75

Bank Ċentrali ta’ Malta / Central Bank of Malta

3 640 732,32

De Nederlandsche Bank

229 746 339,12

Oesterreichische Nationalbank

111 854 587,70

Banco de Portugal

100 834 459,65

Banka Slovenije

18 941 025,10

Národná banka Slovenska

39 944 363,76

Suomen Pankki

72 232 820,48

2 artikla

Maksetun pääoman tarkistaminen

1.   Koska Národná banka Slovenskaa lukuun ottamatta kukin rahaliittoon osallistuva kansallinen keskuspankki on jo maksanut kokonaan 31 päivään joulukuuta 2008 saakka sovellettavan osuutensa EKP:n merkitystä pääomasta päätöksen EKP/2008/22 mukaisesti, Národná banka Slovenskaa lukuun ottamatta kukin niistä siirtää lisäsumman EKP:lle tai saa tietyn summan takaisin EKP:ltä, jotta päästään 1 artiklan taulukossa esitettyihin määriin. Národná banka Slovenskan suorittamasta pääoman maksamisesta määrätään päätöksessä EKP/2008/33.

2.   Kaikki tässä artiklassa tarkoitetut siirrot tehdään kansallisten keskuspankkien keskinäisiä Euroopan keskuspankin pääoman osuuksien siirtoja ja maksetun pääoman tarkistamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta 12 päivänä joulukuuta 2008 tehdyn päätöksen EKP/2008/25 (6) mukaisesti.

3 artikla

Loppumääräykset

1.   Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

2.   Päätös EKP/2006/22 kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2009.

3.   Päätökseen EKP/2006/22 tehtyjen viittausten katsotaan koskevan tätä päätöstä.

Tehty Frankfurt am Mainissa 12 päivänä joulukuuta 2008.

EKP:n puheenjohtaja

Jean-Claude TRICHET


(1)  EUVL L 24, 31.1.2007, s. 3.

(2)  Katso tämän virallisen lehden sivu 66.

(3)  EUVL L 195, 24.7.2008, s. 24.

(4)  Asiakirja Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu (EUVL L 236, 23.9.2003, s. 33).

(5)  Katso tämän virallisen lehden sivu 83.

(6)  Katso tämän virallisen lehden sivu 71.


24.1.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 21/71


EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,

tehty 12 päivänä joulukuuta 2008,

kansallisten keskuspankkien keskinäisiä Euroopan keskuspankin pääoman osuuksien siirtoja ja maksetun pääoman tarkistamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta

(EKP/2008/25)

(2009/55/EY)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 28.5 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kansallisten keskuspankkien prosenttiosuuksista Euroopan keskuspankin pääoman merkitsemisen jakoperusteessa 12 päivänä joulukuuta 2008 tehdyssä päätöksessä EKP/2008/23 (1) säädetään kansallisille keskuspankeille annettujen painoarvojen (jäljempänä ’painoarvot’) tarkistamisesta EKP:n pääoman merkitsemisen jakoperusteessa (jäljempänä ’pääoman jakoperuste’). Tämä tarkistaminen edellyttää, että EKP:n neuvosto vahvistaa Euroopan keskuspankkijärjestelmään 31 päivänä joulukuuta 2008 kuuluvien kansallisten keskuspankkien keskinäisiin pääoman osuuksien siirtoihin sovellettavat yksityiskohtaiset säännöt, jotta varmistetaan, että osuuksien jakauma vastaa tehtyjä tarkistuksia. Tämän vuoksi on tehtävä uusi EKP:n päätös, jolla kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2009 kansallisten keskuspankkien keskinäisiä Euroopan keskuspankin pääoman osuuksien siirtoja ja maksetun pääoman tarkistamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta 15 päivänä joulukuuta 2006 tehty päätös EKP/2006/23 (2).

(2)

Euroopan keskuspankin pääoman maksamisen edellyttämistä rahaliittoon osallistuvia kansallisia keskuspankkeja koskevista toimenpiteistä 12 päivänä joulukuuta 2008 tehdyssä päätöksessä EKP/2008/24 (3) määritetään euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien (jäljempänä ”rahaliittoon osallistuvat kansalliset keskuspankit”) maksettavaksi tulevan EKP:n pääoman määrä ja maksutapa, kun otetaan huomioon tarkistettu pääoman jakoperuste. Euroopan keskuspankin pääoman maksamisen edellyttämistä rahaliittoon osallistumattomien jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja koskevista toimenpiteistä 15 päivänä joulukuuta 2008 tehtävässä päätöksessä EKP/2008/28 (4) määritetään prosenttiosuus, joka sellaisten jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien, jotka eivät 1 päivänä tammikuuta 2009 ole ottaneet euroa käyttöön (jäljempänä ”rahaliittoon osallistumattomat kansalliset keskuspankit”), on maksettava 1 päivänä tammikuuta 2009, kun otetaan huomioon tarkistettu pääoman jakoperuste.

(3)

Národná banka Slovenskaa lukuun ottamatta rahaliittoon osallistuvat kansalliset keskuspankit ovat jo maksaneet osuutensa EKP:n merkitystä pääomasta Euroopan keskuspankin pääoman maksamisen edellyttämistä rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja koskevista toimenpiteistä 15 päivänä joulukuuta 2006 tehdyssä päätöksessä EKP/2006/22 (5) edellytetyllä tavalla. Tämän vuoksi päätöksen EKP/2008/24 2 artiklan 1 kohdassa todetaan, että tilanteen mukaan tällainen kansallinen keskuspankki joko siirtää tietyn lisäsumman EKP:lle tai saa tietyn summan takaisin EKP:ltä, jotta päästään päätöksen EKP/2008/24 1 artiklan taulukossa esitettyihin määriin.

(4)

Lisäksi Národná banka Slovenskan suorittamasta Euroopan keskuspankin pääoman maksamisesta ja valuuttavarantosaamisten siirrosta sekä sen osuuksista Euroopan keskuspankin vararahastoihin ja varauksiin 31 päivänä joulukuuta 2008 tehdyn päätöksen EKP/2008/33 (6) 2 artiklan 1 ja 2 kohdassa määrätään, että Národná banka Slovenskan, josta tulee rahaliittoon osallistuva kansallinen keskuspankki 1 päivästä tammikuuta 2009, on suoritettava jäljellä oleva osuus merkitsemästään EKP:n pääomasta, jotta päästään määrään, joka mainitaan sen nimen perässä päätöksen EKP/2006/24 1 artiklan taulukossa, jossa tarkistettu pääoman jakoperuste on otettu huomioon.

(5)

Myös rahaliittoon osallistumattomat kansalliset keskuspankit ovat jo maksaneet osuutensa EKP:n merkitystä pääomasta Euroopan keskuspankin pääoman maksamisen edellyttämistä rahaliittoon osallistumattomien jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja koskevista toimenpiteistä 18 päivänä joulukuuta 2006 tehdyssä päätöksessä EKP/2006/26 (7) edellytetyllä tavalla. Tämän vuoksi päätöksen EKP/2008/28 2 artiklan 1 kohdassa todetaan, että tilanteen mukaan tällainen kansallinen keskuspankki joko siirtää tietyn lisäsumman EKP:lle tai saa tietyn summan takaisin EKP:ltä, jotta päästään päätöksen EKP/2008/28 1 artiklan taulukossa esitettyihin määriin.

(6)

Kansallisten keskuspankkien keskinäisiä Euroopan keskuspankin pääoman osuuksien siirtoja ja maksetun pääoman tarkistamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta 18 päivänä joulukuuta 2003 tehty päätös EKP/2003/20 (8) kumottiin hiljaisesti kansallisten keskuspankkien keskinäisiä Euroopan keskuspankin pääoman osuuksien siirtoja ja maksetun pääoman tarkistamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta 22 päivänä huhtikuuta 2004 tehdyllä päätöksellä EKP/2004/7 (9). Selkeyden vuoksi päätös EKP/2003/20 olisi nimenomaisesti kumottava takautuvin vaikutuksin,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Pääoman osuuksien siirtäminen

Kun otetaan huomioon se osuus EKP:n pääomasta, jonka kukin kansallinen keskuspankki on merkinnyt 31 päivään joulukuuta 2008 mennessä, ja se osuus EKP:n pääomasta, jonka kukin kansallinen keskuspankki merkitsee 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen sen seurauksena, että painoarvoja pääoman jakoperusteessa on tarkistettu päätöksen EKP/2008/23 2 artiklassa esitetyllä tavalla, kansalliset keskuspankit suorittavat keskinäisiä pääoman osuuksien siirtoja EKP:lle suoritettujen ja EKP:n suorittamien siirtojen välityksellä sen varmistamiseksi, että pääoman osuuksien jakauma 1 päivästä tammikuuta 2009 vastaa tarkistettuja painoarvoja. Tämän artiklan nojalla ja ilman, että edellytettäisiin mitään muuta muodollisuutta tai toimea, kukin kansallinen keskuspankki siirtää tai vastaanottaa tätä tarkoitusta varten 1 päivänä tammikuuta 2009 EKP:n merkitystä pääomasta sen osuuden, joka on esitetty sen nimen perässä tämän päätöksen liitteessä I olevan taulukon neljännessä sarakkeessa, jossa ”+” tarkoittaa pääoman osuutta, jonka EKP siirtää kansalliselle keskuspankille, ja ”–” pääoman osuutta, jonka kansallinen keskuspankki siirtää EKP:lle.

2 artikla

Maksetun pääoman tarkistaminen

1.   Kun otetaan huomioon se EKP:n pääoman määrä, jonka kukin kansallinen keskuspankki on maksanut, ja se EKP:n pääoman määrä, jonka kukin rahaliittoon osallistuva kansallinen keskuspankki maksaa päätöksen EKP/2008/24 1 artiklan mukaisesti ja kukin rahaliittoon osallistumaton kansallinen keskuspankki päätöksen EKP/2006/28 1 artiklan mukaisesti 1 päivänä tammikuuta 2009, jokainen kansallinen keskuspankki joko siirtää tai vastaanottaa ensimmäisenä tammikuun 1 päivän 2009 jälkeisenä Euroopan laajuisen automatisoidun reaaliaikaisen bruttomaksujärjestelmän (TARGET2) aukiolopäivänä nettomääräisen summan, joka esitetään sen nimen perässä tämän päätöksen liitteessä II olevan taulukon neljännessä sarakkeessa, jossa ”+” tarkoittaa määrää, jonka kansallinen keskuspankki siirtää EKP:lle, ja ”–” määrää, jonka EKP siirtää kyseiselle kansalliselle keskuspankille.

2.   EKP ja kansalliset keskuspankit, joiden on 1 kohdan nojalla suoritettava siirto, siirtävät kukin erikseen ensimmäisenä tammikuun 1 päivän 2009 jälkeisenä TARGET2-järjestelmän aukiolopäivänä koron, joka kertyy niiden siirrettävinä olevista määristä 1 päivästä tammikuuta 2009 siirtopäivään saakka. Tämän koron siirtäjät ja vastaanottajat ovat samat kuin niiden määrien siirtäjät ja vastaanottajat, joille korko kertyy.

3 artikla

Yleiset määräykset

1.   Edellä 2 artiklassa kuvatut siirrot suoritetaan TARGET2-järjestelmän välityksellä.

2.   Mikäli kansallisella keskuspankilla ei ole pääsyä TARGET2-järjestelmään, 2 artiklassa mainitut määrät siirretään hyvittämällä tiliä, jonka EKP tai kansallinen keskuspankki ilmoittaa hyvissä ajoin.

3.   Edellä 2 artiklan 2 kohdan nojalla kertyvä korko lasketaan päiväkohtaisesti käyttämällä todelliset päivät/360 -laskentamenetelmää ja korkoa, joka on sama kuin eurojärjestelmän viimeisimmässä perusrahoitusoperaatiossa käytetty marginaalikorko.

4.   EKP ja kansalliset keskuspankit, joilla on velvollisuus suorittaa 2 artiklassa tarkoitettu siirto, antavat aikanaan tarvittavat ohjeet siirron suorittamiseksi asianmukaisesti ja ajoissa.

4 artikla

Loppumääräys

1.   Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

2.   Päätös EKP/2006/23 kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2009.

3.   Päätökseen EKP/2006/23 tehtyjen viittausten katsotaan koskevan tätä päätöstä.

4.   Päätös EKP/2003/20 kumotaan tällä päätöksellä 23 päivästä huhtikuuta 2004.

Tehty Frankfurt am Mainissa 12 päivänä joulukuuta 2008.

EKP:n puheenjohtaja

Jean-Claude TRICHET


(1)  Katso tämän virallisen lehden sivu 66.

(2)  EUVL L 24, 31.1.2007, s. 5.

(3)  Katso tämän virallisen lehden sivu 69.

(4)  Katso tämän virallisen lehden sivu 81.

(5)  EUVL L 24, 31.1.2007, s. 3.

(6)  Katso tämän virallisen lehden sivu 75.

(7)  EUVL L 24, 31.1.2007, s. 15.

(8)  EUVL L 9, 15.1.2004, s. 32.

(9)  EUVL L 205, 9.6.2004, s. 9.


LIITE I

KANSALLISTEN KESKUSPANKKIEN MERKITSEMÄ PÄÄOMA

 

Merkitty osuus 31 päivänä joulukuuta 2008

(euroa)

Merkitty osuus 1 päivästä tammikuuta 2009

(euroa)

Siirrettävä osuus

(euroa)

Rahaliittoon osallistuva kansallinen keskuspankki

Nationale Bank van België / Banque Nationale de Belgique

142 334 199,56

139 730 384,68

–2 603 814,88

Deutsche Bundesbank

1 182 149 240,19

1 090 912 027,43

–91 237 212,76

Central Bank and Financial Services Authority of Ireland

51 183 396,60

63 983 566,24

+12 800 169,64

Bank of Greece

104 659 532,85

113 191 059,06

+8 531 526,21

Banco de España

434 917 735,09

478 364 575,51

+43 446 840,42

Banque de France

828 813 864,42

819 233 899,48

–9 579 964,94

Banca d’Italia

721 792 464,09

719 885 688,14

–1 906 775,95

Central Bank of Cyprus

7 195 054,85

7 886 333,14

+ 691 278,29

Banque centrale du Luxembourg

9 073 027,53

10 063 859,75

+ 990 832,22

Bank Ċentrali ta’Malta / Central Bank of Malta

3 583 125,79

3 640 732,32

+57 606,53

De Nederlandsche Bank

224 302 522,60

229 746 339,12

+5 443 816,52

Oesterreichische Nationalbank

116 128 991,78

111 854 587,70

–4 274 404,08

Banco de Portugal

98 720 300,22

100 834 459,65

+2 114 159,43

Banka Slovenije

18 399 523,77

18 941 025,10

+ 541 501,33

Národná banka Slovenska

38 970 813,50

39 944 363,76

+ 973 550,26

Suomen Pankki

71 708 601,11

72 232 820,48

+ 524 219,37

Rahaliittoon osallistumaton kansallinen keskuspankki

Българска народна банка

50 883 842,67

50 037 026,77

– 846 815,90

Česká národní banka

79 957 855,35

83 368 161,57

+3 410 306,22

Danmarks Nationalbank

87 204 756,07

85 459 278,39

–1 745 477,68

Eesti Pank

9 810 391,04

10 311 567,80

+ 501 176,76

Latvijas Banka

16 204 715,21

16 342 970,87

+ 138 255,66

Lietuvos bankas

24 068 005,74

24 517 336,63

+ 449 330,89

Magyar Nemzeti Bank

75 700 733,22

79 819 599,69

+4 118 866,47

Narodowy Bank Polski

280 820 283,32

282 006 977,72

+1 186 694,40

Banca Națională a României

145 099 312,72

141 971 278,46

–3 128 034,26

Sveriges Riksbank

134 298 089,46

130 087 052,56

–4 211 036,90

Bank of England

802 672 023,82

836 285 430,59

+33 613 406,77

Yhteensä (1)

5 760 652 402,58

5 760 652 402,58

0


(1)  Pyöristämisen vuoksi on mahdollista, että yhteenlasketut määrät eivät vastaa kaikkien esitettyjen lukujen summaa.


LIITE II

KANSALLISTEN KESKUSPANKKIEN MAKSAMA PÄÄOMA

 

Maksettu osuus 31 päivänä joulukuuta 2008

(euroa)

Maksettu osuus 1 päivästä tammikuuta 2009

(euroa)

Siirrettävä määrä

(euroa)

Rahaliittoon osallistuva kansallinen keskuspankki

Nationale Bank van België / Banque Nationale de Belgique

142 334 199,56

139 730 384,68

–2 603 814,88

Deutsche Bundesbank

1 182 149 240,19

1 090 912 027,43

–91 237 212,76

Central Bank and Financial Services Authority of Ireland

51 183 396,60

63 983 566,24

+12 800 169,64

Bank of Greece

104 659 532,85

113 191 059,06

+8 531 526,21

Banco de España

434 917 735,09

478 364 575,51

+43 446 840,42

Banque de France

828 813 864,42

819 233 899,48

–9 579 964,94

Banca d'Italia

721 792 464,09

719 885 688,14

–1 906 775,95

Central Bank of Cyprus

7 195 054,85

7 886 333,14

+ 691 278,29

Banque centrale du Luxembourg

9 073 027,53

10 063 859,75

+ 990 832,22

Bank Ċentrali ta' Malta / Central Bank of Malta

3 583 125,79

3 640 732,32

+57 606,53

De Nederlandsche Bank

224 302 522,60

229 746 339,12

+5 443 816,52

Oesterreichische Nationalbank

116 128 991,78

111 854 587,70

–4 274 404,08

Banco de Portugal

98 720 300,22

100 834 459,65

+2 114 159,43

Banka Slovenije

18 399 523,77

18 941 025,10

+ 541 501,33

Národná banka Slovenska

2 727 956,95

39 944 363,76

+37 216 406,81

Suomen Pankki

71 708 601,11

72 232 820,48

+ 524 219,37

Rahaliittoon osallistumaton kansallinen keskuspankki

Българска народна банка

3 561 868,99

3 502 591,87

–59 277,12

Česká národní banka

5 597 049,87

5 835 771,31

+ 238 721,44

Danmarks Nationalbank

6 104 332,92

5 982 149,49

– 122 183,43

Eesti Pank

686 727,37

721 809,75

+35 082,38

Latvijas Banka

1 134 330,06

1 144 007,96

+9 677,90

Lietuvos bankas

1 684 760,40

1 716 213,56

+31 453,16

Magyar Nemzeti Bank

5 299 051,33

5 587 371,98

+ 288 320,65

Narodowy Bank Polski

19 657 419,83

19 740 488,44

+83 068,61

Banca Națională a României

10 156 951,89

9 937 989,49

– 218 962,40

Sveriges Riksbank

9 400 866,26

9 106 093,68

– 294 772,58

Bank of England

56 187 041,67

58 539 980,14

+2 352 938,47

Yhteensä (1)

4 137 159 937,99

4 142 260 189,23

+5 100 251,24


(1)  Pyöristämisen vuoksi on mahdollista, että yhteenlasketut määrät eivät vastaa kaikkien esitettyjen lukujen summaa.


24.1.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 21/75


EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,

tehty 12 päivänä joulukuuta 2008,

euroseteleiden liikkeeseenlaskusta tehdyn päätöksen EKP/2001/15 muuttamisesta

(EKP/2008/26)

(2009/56/EY)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ’EKPJ:n perussääntö’) ja erityisesti sen 16 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kansallisten keskuspankkien prosenttiosuuksista Euroopan keskuspankin pääoman merkitsemisen jakoperusteessa 12 päivänä joulukuuta 2008 tehdyllä päätöksellä EKP/2008/23 (1) tarkistetaan Euroopan keskuspankin (EKP) pääoman merkitsemisen jakoperuste (jäljempänä ’pääoman jakoperuste’) EKPJ:n perussäännön 29.3 artiklan mukaisesti ja vahvistetaan 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen kansallisille keskuspankeille annetut uudet painoarvot pääoman jakoperusteessa (jäljempänä ’painoarvot’).

(2)

Perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhtenäisvaluutan käyttöönottamisesta Slovakiassa 1 päivänä tammikuuta 20098 päivänä heinäkuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/608/EY (2) mukaan Slovakia täyttää yhteisen rahan käyttöönottamiseksi vaadittavat edellytykset ja liittymisasiakirjan (3) 4 artiklan mukaiset Slovakialle myönnetyt poikkeukset kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2009.

(3)

Euroseteleiden liikkeeseenlaskusta 6 päivänä joulukuuta 2001 tehdyn päätöksen EKP/2001/15 (4) 1 artiklan d kohdassa määritellään ”seteleiden jakoperuste” ja viitataan kyseisen päätöksen liitteeseen, jossa määritetään 1 päivästä tammikuuta 2008 sovellettava seteleiden jakoperuste. Koska uusia painoarvoja sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2009 ja koska Slovakia ottaa euron käyttöön 1 päivänä tammikuuta 2009, päätöstä EKP/2001/15 on muutettava 1 päivästä tammikuuta 2009 sovellettavan seteleiden jakoperusteen määrittämiseksi,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Päätökseen EKP/2001/15 tehtävä muutos

Päätöstä EKP/2001/15 muutetaan seuraavasti:

1.

Korvataan 1 artiklan d alakohdan viimeinen virke seuraavasti:

”Tämän päätöksen liitteessä esitetään 1 päivästä tammikuuta 2009 sovellettava seteleiden jakoperuste.”

2.

Korvataan päätöksen EKP/2001/15 liite tämän päätöksen liitteessä esitetyllä tekstillä.

2 artikla

Loppumääräys

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

Tehty Frankfurt am Mainissa 12 päivänä joulukuuta 2008.

EKP:n puheenjohtaja

Jean-Claude TRICHET


(1)  Katso tämän virallisen lehden sivu 66.

(2)  EUVL L 195, 24.7.2008, s. 24.

(3)  Asiakirja Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu (EUVL L 236, 23.9.2003, s. 33).

(4)  EYVL L 337, 20.12.2001, s. 52.


LIITE

SETELEIDEN JAKOPERUSTE 1 PÄIVÄSTÄ TAMMIKUUTA 2009

Euroopan keskuspankki

8,0000 %

Nationale Bank van België / Banque Nationale de Belgique

3,1975 %

Deutsche Bundesbank

24,9630 %

Central Bank and Financial Services Authority of Ireland

1,4640 %

Bank of Greece

2,5900 %

Banco de España

10,9465 %

Banque de France

18,7465 %

Banca d’Italia

16,4730 %

Central Bank of Cyprus

0,1805 %

Banque centrale du Luxembourg

0,2305 %

Bank Ċentrali ta’Malta / Central Bank of Malta

0,0835 %

De Nederlandsche Bank

5,2575 %

Oesterreichische Nationalbank

2,5595 %

Banco de Portugal

2,3075 %

Banka Slovenije

0,4335 %

Národná banka Slovenska

0,9140 %

Suomen Pankki

1,6530 %

Yhteensä

100,0000 %


24.1.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 21/77


EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,

tehty 12 päivänä joulukuuta 2008,

toimenpiteistä, joita Euroopan keskuspankin kertyneen oman pääoman arvon osuuksien maksaminen ja siirrettyjä valuuttavarantoja vastaavien kansallisten keskuspankkien saatavien tarkistaminen edellyttävät

(EKP/2008/27)

(2009/57/EY)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ’EKPJ:n perussääntö’) ja erityisesti sen 30 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kansallisten keskuspankkien prosenttiosuuksista Euroopan keskuspankin pääoman merkitsemisen jakoperusteessa 12 päivänä joulukuuta 2008 tehdyllä päätöksellä EKP/2008/23 (1) tarkistetaan Euroopan keskuspankin (EKP) pääoman merkitsemisen jakoperuste (jäljempänä ’pääoman jakoperuste’) EKPJ:n perussäännön 29.3 artiklan mukaisesti ja vahvistetaan 1 päivästä tammikuuta 2009 kansallisille keskuspankeille uudet painoarvot pääoman jakoperusteessa (jäljempänä ’painoarvot’).

(2)

Painoarvoihin tehtävät tarkistukset ja niistä seuraavat muutokset kansallisten keskuspankkien osuuksissa EKP:n merkitystä pääomasta merkitsevät sitä, että on välttämätöntä tehdä tarkistuksia saataviin, joilla EKP on EKPJ:n perussäännön 30.3 artiklan nojalla hyvittänyt euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja (jäljempänä ’rahaliittoon osallistuvat kansalliset keskuspankit’) ja jotka vastaavat rahaliittoon osallistuvien kansallisten keskuspankkien EKP:lle siirtämiä valuuttavarantosaamisia (jäljempänä ’saatavat’ tai ’saamiset’).

(3)

Niiden rahaliittoon osallistuvien kansallisten keskuspankkien, joiden prosenttiosuudet tarkistetusta pääoman jakoperusteesta suurenevat tarkistuksen vuoksi, olisi siten suoritettava korvaava siirto EKP:lle, ja EKP:n olisi suoritettava korvaava siirto niille rahaliittoon osallistuville kansallisille keskuspankeille, joiden prosenttiosuudet tarkistetusta pääoman jakoperusteesta pienenevät.

(4)

EKPJ:n perussäännön taustalla olevien oikeudenmukaisuutta, yhdenvertaista kohtelua ja luottamuksensuojaa koskevien yleisten periaatteiden mukaisesti niiden rahaliittoon osallistuvien kansallisten keskuspankkien, joiden suhteellinen osuus EKP:n kertyneen oman pääoman arvosta suurenee edellä mainittujen tarkistusten vuoksi, pitäisi myös tehdä korvaava siirto niille rahaliittoon osallistuville kansallisille keskuspankeille, joiden suhteelliset osuudet pienenevät.

(5)

Laskettaessa sitä, miten kunkin rahaliittoon osallistuvan kansallisen keskuspankin osuutta EKP:n kertyneen oman pääoman arvosta on tarkistettava, kunkin rahaliittoon osallistuvan kansallisen keskuspankin painoarvo 31 päivään joulukuuta 2008 saakka ja toisaalta 1 päivästä tammikuuta 2009 lähtien olisi ilmaistava prosenttiosuutena EKP:n kokonaispääomasta, sellaisena kuin kaikki rahaliittoon osallistuvat kansalliset keskuspankit ovat merkinneet sen.

(6)

Tästä syystä on tehtävä uusi EKP:n päätös, jolla kumotaan toimenpiteistä, joita Euroopan keskuspankin kertyneen oman pääoman arvon osuuksien maksaminen sekä siirrettyjä valuuttavarantoja vastaavien kansallisten keskuspankkien saatavien tarkistaminen edellyttävät, 15 päivänä joulukuuta 2006 tehty päätös EKP/2006/24 (2).

(7)

Perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhtenäisvaluutan käyttöönottamisesta Slovakiassa 1 päivänä tammikuuta 20098 päivänä heinäkuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2006/608/EY (3) 1 artiklan nojalla Slovakiaa koskeva vuoden 2003 liittymisasiakirjan (4) 4 artiklassa tarkoitettu poikkeus kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2009,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan

a)

’kertyneen oman pääoman arvolla’ EKP:n vararahastojen, arvonmuutostilien sekä vararahastoja vastaavien varausten kokonaismäärää, sellaisena kuin EKP sen laskee 31 päivänä joulukuuta 2008. EKP:n vararahastot ja vararahastoja vastaavat varaukset sisältävät, tämän rajoittamatta kertyneen oman pääoman arvon käsitteen yleistä soveltamista, yleisrahaston sekä valuuttakursseista, korosta ja kullan hinnasta johtuvien riskien varalta tehdyn varauksen;

b)

’siirtopäivällä’ toista pankkipäivää sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto on hyväksynyt EKP:n tilinpäätöksen tilikaudelta 2008.

2 artikla

Maksut EKP:n vararahastoihin ja varauksiin

1.   Mikäli rahaliittoon osallistuvan kansallisen keskuspankin osuus kertyneen oman pääoman arvosta suurenee, koska sen painoarvo suurenee 1 päivästä tammikuuta 2009, kyseinen kansallinen keskuspankki siirtää EKP:lle siirtopäivänä 3 kohdan mukaisesti määritetyn määrän.

2.   Mikäli rahaliittoon osallistuvan kansallisen keskuspankin osuus kertyneen oman pääoman arvosta pienenee, koska sen painoarvo pienenee 1 päivästä tammikuuta 2009, kyseinen kansallinen keskuspankki vastaanottaa EKP:ltä siirtopäivänä 3 kohdan mukaisesti määritetyn määrän.

3.   EKP laskee ja vahvistaa viimeistään päivänä, jona EKP:n neuvosto hyväksyy EKP:n tilinpäätöksen tilikaudelta 2008, kullekin rahaliittoon osallistuvalle kansalliselle keskuspankille joko määrän, joka kyseisen kansallisen keskuspankin on siirrettävä EKP:lle, mikäli 1 kohtaa sovelletaan, tai määrän, jonka kyseinen kansallinen keskuspankki vastaanottaa EKP:ltä, mikäli 2 kohtaa sovelletaan. Kukin siirrettävä tai vastaanotettava määrä lasketaan pyöristämistä koskevia sääntöjä noudattaen siten, että kertyneen oman pääoman arvo kerrotaan kullakin rahaliittoon osallistuvalla kansallisella keskuspankilla 31 päivänä joulukuuta 2008 olevan ja 1 päivänä tammikuuta 2009 olevan painoarvon absoluuttisella erotuksella ja tulos jaetaan 100:lla.

4.   Kukin 3 kohdassa kuvattu määrä erääntyy maksettavaksi euromääräisenä 1 päivänä tammikuuta 2009 mutta siirretään tosiasiallisesti siirtopäivänä.

5.   Siirtopäivänä rahaliittoon osallistuva kansallinen keskuspankki tai EKP, joiden on suoritettava siirto 1 tai 2 kohdan nojalla, siirtää myös erikseen koron, joka kertyy 1 päivästä tammikuuta 2009 siirtopäivään saakka kullekin kyseisen rahaliittoon osallistuvan kansallisen keskuspankin ja EKP:n maksettavana olevalle määrälle. Tämän koron siirtäjät ja vastaanottajat ovat samat kuin niiden määrien siirtäjät ja vastaanottajat, joille korko kertyy.

6.   Mikäli kertyneen oman pääoman arvo on nollaa pienempi, määrät, joita on siirrettävä tai vastaanotettava 3 ja 5 kohdan perusteella, suoritetaan päinvastaiseen suuntaan kuin 3 ja 5 kohdassa on määritetty.

3 artikla

Siirrettyjä valuuttavarantoja vastaavien saatavien tarkistaminen

1.   Kun otetaan huomioon, että Národná banka Slovenskan suorittamasta Euroopan keskuspankin pääoman maksamisesta ja valuuttavarantosaamisten siirrosta sekä sen osuuksista Euroopan keskuspankin vararahastoihin ja varauksiin 31 päivänä joulukuuta 2008 tehtävässä päätöksessä EKP/2008/33 (5) säädetään siirrettyjä valuuttavarantoja vastaavien saatavien tarkistamisesta Národná banka Slovenskan osalta, tämän artiklan säännökset koskevat niiden saatavien tarkistamista, jotka vastaavat muiden rahaliittoon osallistuvien kansallisten keskuspankkien siirtämiä valuuttavarantosaamisia.

2.   Rahaliittoon osallistuvien kansallisten keskuspankkien saatavat tarkistetaan 1 päivänä tammikuuta 2009 niihin sovellettavien tarkistettujen painoarvojen mukaisesti. Rahaliittoon osallistuvien kansallisten keskuspankkien saatavien arvo 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen esitetään tämän päätöksen liitteessä olevan taulukon kolmannessa sarakkeessa.

3.   Tämän säännöksen nojalla ja ilman, että edellytettäisiin mitään muuta muodollisuutta tai toimea, jokaisen rahaliittoon osallistuvan kansallisen keskuspankin katsotaan joko siirtäneen tai vastaanottaneen 1 päivänä tammikuuta 2009 tämän päätöksen liitteessä olevan taulukon neljännessä sarakkeessa sen nimen perässä esitetyn (euromääräisen) saatavan absoluuttisen arvon, jolloin ”–” tarkoittaa saatavaa, jonka kansallinen keskuspankki siirtää EKP:lle ja ”+” saatavaa, jonka EKP siirtää kansalliselle keskuspankille.

4.   Jokainen rahaliittoon osallistuva kansallinen keskuspankki joko siirtää tai vastaanottaa ensimmäisenä tammikuun 1 päivän 2009 jälkeisenä Euroopan laajuisen automatisoidun reaaliaikaisen bruttomaksujärjestelmän (TARGET2) aukiolopäivänä (euromääräisen) absoluuttisen arvon, joka on esitetty tämän päätöksen liitteessä olevan taulukon neljännessä sarakkeessa kyseisen keskuspankin nimen perässä, jolloin ”+” tarkoittaa määrää, jonka kansallinen keskuspankki siirtää EKP:lle, ja ”–” määrää, jonka EKP siirtää kansalliselle keskuspankille.

5.   EKP ja rahaliittoon osallistuvat kansalliset keskuspankit, joiden on 4 kohdan nojalla suoritettava siirtoja, siirtävät ensimmäisenä tammikuun 1 päivän 2009 jälkeisenä TARGET2-järjestelmän aukiolopäivänä erikseen myös koron, joka kertyy 1 päivästä tammikuuta 2009 siirtopäivään saakka niille määrille, jotka EKP:n ja kyseisten kansallisten keskuspankkien on siirrettävä. Tämän koron siirtäjät ja vastaanottajat ovat samat kuin niiden määrien siirtäjät ja vastaanottajat, joille korko kertyy.

4 artikla

Yleiset määräykset

1.   Edellä 2 artiklan 5 kohdan ja 3 artiklan 5 kohdan nojalla kertyvä korko lasketaan päiväkohtaisesti käyttämällä todelliset päivät/360 -laskentamenetelmää ja korkoa, joka on sama kuin eurojärjestelmän viimeisimmässä perusrahoitusoperaatiossa käyttämä marginaalikorko.

2.   Kaikki 2 artiklan 1, 2 ja 5 kohdan sekä 3 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaiset siirrot tehdään erikseen TARGET2-järjestelmän välityksellä.

3.   EKP ja kansalliset keskuspankit, joilla on velvollisuus suorittaa 2 artiklassa tarkoitettu siirto, antavat aikanaan tarvittavat ohjeet siirron suorittamiseksi asianmukaisesti ja ajoissa.

5 artikla

Loppumääräykset

1.   Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

2.   Päätös EKP/2006/24 kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2009.

3.   Päätökseen EKP/2006/24 tehtyjen viittausten katsotaan koskevan tätä päätöstä.

Tehty Frankfurt am Mainissa 12 päivänä joulukuuta 2008.

EKP:n puheenjohtaja

Jean-Claude TRICHET


(1)  Katso virallisen lehden sivu 66.

(2)  EUVL L 24, 31.1.2007, s. 9.

(3)  EUVL L 195, 24.7.2008, s. 24.

(4)  Asiakirja Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu (EUVL L 236, 23.9.2003, s. 33).

(5)  Katso tämän virallisen lehden sivu 83.


LIITE

EKP:LLE SIIRRETTYJÄ VALUUTTAVARANTOJA VASTAAVAT SAATAVAT

Rahaliittoon osallistuva kansallinen keskuspankki

EKP:lle siirrettyjä valuuttavarantoja vastaava saatava 31 päivänä joulukuuta 2008

(euroa)

EKP:lle siirrettyjä valuuttavarantoja vastaava saatava 1 päivästä tammikuuta 2009

(euroa)

Siirrettävä määrä

(euroa)

Nationale Bank van België/Banque Nationale de Belgique

1 423 341 995,63

1 397 303 846,77

–26 038 148,86

Deutsche Bundesbank

11 821 492 401,85

10 909 120 274,33

– 912 372 127,52

Central Bank and Financial Services Authority of Ireland

511 833 965,97

639 835 662,35

+ 128 001 696,38

Bank of Greece

1 046 595 328,50

1 131 910 590,58

+85 315 262,08

Banco de España

4 349 177 350,90

4 783 645 755,10

+ 434 468 404,20

Banque de France

8 288 138 644,21

8 192 338 994,75

–95 799 649,46

Banca d’Italia

7 217 924 640,86

7 198 856 881,40

–19 067 759,46

Central Bank of Cyprus

71 950 548,51

78 863 331,39

+6 912 782,88

Banque centrale du Luxembourg

90 730 275,34

100 638 597,47

+9 908 322,13

Bank Ċentrali ta' Malta/Central Bank of Malta

35 831 257,94

36 407 323,18

+ 576 065,24

De Nederlandsche Bank

2 243 025 225,99

2 297 463 391,20

+54 438 165,21

Oesterreichische Nationalbank

1 161 289 917,84

1 118 545 877,01

–42 744 040,83

Banco de Portugal

987 203 002,23

1 008 344 596,55

+21 141 594,32

Banka Slovenije

183 995 237,74

189 410 251,00

+5 415 013,26

Národná banka Slovenska

0

399 443 637,59 (1)

+ 399 443 637,59

Suomen Pankki

717 086 011,07

722 328 204,76

+5 242 193,69

Yhteensä (2)

40 149 615 804,58

40 204 457 215,43

54 841 410,85


(1)  Siirretään päätöksessä EKP/2008/33 määritettyinä päivinä.

(2)  Pyöristämisen vuoksi on mahdollista, että yhteenlasketut määrät eivät vastaa kaikkien esitettyjen lukujen summaa.


24.1.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 21/81


EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,

tehty 15 päivänä joulukuuta 2008,

Euroopan keskuspankin pääoman maksamisen edellyttämistä rahaliittoon osallistumattomien jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja koskevista toimenpiteistä

(EKP/2008/28)

(2009/58/EY)

EUROOPAN KESKUSPANKIN YLEISNEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ’EKPJ:n perussääntö’) ja erityisesti sen 48 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan keskuspankin pääoman maksamisen edellyttämistä rahaliittoon osallistumattomien jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja koskevista toimenpiteistä 18 päivänä joulukuuta 2006 tehdyllä päätöksellä EKP/2006/26 (1) määritettiin Euroopan keskuspankin (EKP) merkitystä pääomasta se prosenttiosuus, joka sellaisten jäsenvaltioiden, jotka eivät aikoneet ottaa euroa käyttöön 1 päivään tammikuuta 2007 mennessä, kansallisten keskuspankkien täytyi maksaa 1 päivänä tammikuuta 2007 EKP:n toimintakustannuksiin osallistumiseksi.

(2)

Kansallisten keskuspankkien prosenttiosuuksista Euroopan keskuspankin pääoman merkitsemisen jakoperusteessa 12 päivänä joulukuuta 2008 tehdyllä päätöksellä EKP/2008/23 (2) tarkistetaan EKP:n pääoman merkitsemisen jakoperuste (jäljempänä ’pääoman jakoperuste’) EKPJ:n perussäännön 29.3 artiklan mukaisesti ja vahvistetaan 1 päivästä tammikuuta 2009 kullekin kansalliselle keskuspankille uudet painoarvot tarkistetussa pääoman jakoperusteessa (jäljempänä ’painoarvot’).

(3)

EKP:n merkitty pääoma on 5 760 652 402,58 euroa.

(4)

Tarkistettu pääoman jakoperuste edellyttää uutta EKP:n päätöstä, jolla päätös EKP/2006/26 kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2009 ja määritetään EKP:n merkityn pääoman prosenttiosuus, joka sellaisten jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön 1 päivänä tammikuuta 2009 (jäljempänä ’rahaliittoon osallistumattomat kansalliset keskuspankit’), on maksettava 1 päivänä tammikuuta 2009,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Maksettavan pääoman määrä ja maksutapa

Kukin rahaliittoon osallistumaton kansallinen keskuspankki maksaa 7 prosenttia merkitsemästään EKP:n pääomasta 1 päivänä tammikuuta 2009. Päätöksen EKP/2008/23 2 artiklassa esitetyt painoarvot huomioon ottaen kukin rahaliittoon osallistumaton kansallinen keskuspankki maksaa 1 päivänä tammikuuta 2009 seuraavassa taulukossa sen nimen perässä ilmoitetun määrän:

Rahaliittoon osallistumaton kansallinen keskuspankki

(euroa)

Bulgarian keskuspankki (Българска народна банка)

3 502 591,87

Česká národní banka

5 835 771,31

Danmarks Nationalbank

5 982 149,49

Eesti Pank

721 809,75

Latvijas Banka

1 144 007,96

Lietuvos bankas

1 716 213,56

Magyar Nemzeti Bank

5 587 371,98

Narodowy Bank Polski

19 740 488,44

Banca Națională a României

9 937 989,49

Sveriges Riksbank

9 106 093,68

Bank of England

58 539 980,14

2 artikla

Maksetun pääoman tarkistaminen

1.   Koska kukin rahaliittoon osallistumaton kansallinen keskuspankki on jo maksanut 7 prosenttia 31 päivään joulukuuta 2008 saakka voimassa olevasta EKP:n merkityn pääoman osuudestaan päätöksen EKP/2006/26 mukaisesti, kukin niistä joko siirtää tietyn lisäsumman EKP:lle tai saa tietyn summan takaisin EKP:ltä, jotta päästään 1 artiklan taulukossa esitettyihin määriin.

2.   Kaikki tässä artiklassa tarkoitetut siirrot tehdään kansallisten keskuspankkien keskinäisiä Euroopan keskuspankin pääoman osuuksien siirtoja ja maksetun pääoman tarkistamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta 12 päivänä joulukuuta 2008 tehdyn päätöksen EKP/2008/25 (3) mukaisesti.

3 artikla

Loppumääräykset

1.   Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

2.   Päätös EKP/2006/26 kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2009.

3.   Päätökseen EKP/2006/26 tehtyjen viittausten katsotaan koskevan tätä päätöstä.

Tehty Frankfurt am Mainissa 15 päivänä joulukuuta 2008.

EKP:n puheenjohtaja

Jean-Claude TRICHET


(1)  EUVL L 24, 31.1.2007, s. 15.

(2)  Katso tämän virallisen lehden sivu 66.

(3)  Katso tämän virallisen lehden sivu 71.


24.1.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 21/83


EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,

tehty 31 päivänä joulukuuta 2008,

Národná banka Slovenskan suorittamasta Euroopan keskuspankin pääoman maksamisesta ja valuuttavarantosaamisten siirrosta sekä sen osuuksista Euroopan keskuspankin vararahastoihin ja varauksiin

(EKP/2008/33)

(2009/59/EY)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ’EKPJ:n perussääntö’) ja erityisesti sen 30.1, 30.3, 49.1 ja 49.2 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhtenäisvaluutan käyttöönottamisesta Slovakiassa 1 päivänä tammikuuta 20098 päivänä heinäkuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/608/EY (1) mukaan Slovakia täyttää yhteisen rahan käyttöönottamiseksi vaadittavat edellytykset ja vuoden 2003 liittymisasiakirjan (2) 4 artiklan mukaiset Slovakialle myönnetyt poikkeukset kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2009.

(2)

EKPJ:n perussäännön 49.1 artiklan mukaan sellaisen jäsenvaltion kansallinen keskuspankki, jota koskeva poikkeus on kumottu, maksaa merkitsemänsä osuuden Euroopan keskuspankin (EKP) pääomasta samassa suhteessa kuin muiden euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit. Tällä hetkellä euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit ovat maksaneet osuutensa EKP:n merkitystä pääomasta kokonaisuudessaan (3). Národná banka Slovenskan painoarvo EKP:n pääoman merkitsemisen jakoperusteessa on kansallisten keskuspankkien prosenttiosuuksista Euroopan keskuspankin pääoman merkitsemisen jakoperusteessa 12 päivänä joulukuuta 2008 tehdyn päätöksen EKP/2008/23 (4) 2 artiklan mukaan 0,6934 prosenttia. Národná banka Slovenska on jo maksanut osan merkitsemästään EKP:n pääomasta Euroopan keskuspankin pääoman maksamisen edellyttämistä rahaliittoon osallistumattomien jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja koskevista toimenpiteistä 18 päivänä joulukuuta 2006 tehdyn päätöksen EKP/2006/26 (5) 1 artiklan mukaisesti. Maksamatta oleva määrä on näin ollen 37 216 406,81 euroa, joka saadaan kertomalla EKP:n merkitty pääoma (5 760 652 402,58 euroa) Národná banka Slovenskan painoarvolla (0,6934 %) ja vähentämällä näin saadusta määrästä se osa Národná banka Slovenskan merkitsemästä EKP:n pääomasta, joka on jo maksettu.

(3)

EKPJ:n perussäännön 49.1 artiklassa, luettuna yhdessä EKPJ:n perussäännön 30.1 artiklan kanssa, määrätään, että sellaisen jäsenvaltion kansallinen keskuspankki, jota koskeva poikkeus on kumottu, siirtää myös valuuttavarantosaamisia EKP:lle. EKPJ:n perussäännön 49.1 artiklan mukaan siirrettävä summa määräytyy kertomalla EKP:lle 30.1 artiklan mukaisesti jo siirrettyjen valuuttavarantosaamisten euromääräinen vasta-arvo kulloinkin voimassa olevaan vaihtokurssiin asianomaisen kansallisen keskuspankin merkitsemien osuuksien lukumäärän ja muiden rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien jo maksamien osuuksien lukumäärän suhteella. Määritettäessä ”valuuttavarantosaamisia, jotka on jo siirretty EKP:lle 30.1 artiklan mukaisesti”, on otettava asianmukaisesti huomioon aikaisemmat EKPJ:n perussäännön 29.3 artiklan mukaiset EKP:n pääoman jakoperusteen tarkistukset (6) sekä EKPJ:n perussäännön 49.3 artiklan mukaiset EKP:n pääoman jakoperusteen mukautukset (7). Tämän seurauksena toimenpiteistä, joita Euroopan keskuspankin kertyneen oman pääoman arvon osuuksien maksaminen ja siirrettyjä valuuttavarantoja vastaavien kansallisten keskuspankkien saatavien tarkistaminen edellyttävät, 12 päivänä joulukuuta 2008 tehdyn päätöksen EKP/2008/27 (8) mukaisesti EKP:lle EKPJ:n perussäännön 30.1 artiklan nojalla jo siirrettyjä valuuttavarantosaamisia vastaava määrä euroina on 44 154 040 257,26 euroa.

(4)

Valuuttavarantosaamisten, jotka Národná banka Slovenska siirtää, tulisi olla Yhdysvaltain dollarimääräisiä ja kultamääräisiä.

(5)

EKPJ:n perussäännön 30.3 artiklan mukaan EKP hyvittää kutakin rahaliittoon osallistuvan jäsenvaltion kansallista keskuspankkia saatavalla, joka vastaa niitä valuuttavarantosaamisia, jotka se on siirtänyt EKP:lle. Säännöksiä niiden saatavien valuuttalajista ja korosta, joilla on jo hyvitetty tällä hetkellä rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja (9), olisi sovellettava myös Národná banka Slovenskan saatavien valuuttalajiin ja korkoon.

(6)

EKPJ:n perussäännön 49.2 artiklassa määrätään, että sellaisen jäsenvaltion kansallinen keskuspankki, jota koskeva poikkeus on kumottu, maksaa osuuden EKP:n vararahastoon, vararahastoja vastaaviin varauksiin sekä siihen erään, joka siirretään vararahastoon ja varauksiin ja joka vastaa tuloslaskelman loppusummaa 31 päivänä joulukuuta poikkeuksen kumoamista edeltävänä vuonna. Tämän osuuden määrä lasketaan EKPJ:n perussäännön 49.2 artiklan mukaisesti.

(7)

Euroopan keskuspankin työjärjestyksen (10) 3.5 artiklan määräyksiä vastaavasti Národná banka Slovenskan pääjohtajalla on ollut ennen tämän päätöksen tekemistä mahdollisuus esittää sitä koskevia huomautuksia,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan

’rahaliittoon osallistuvalla jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, joka on ottanut euron käyttöön,

’valuuttavarantosaamisilla’ arvopapereita, kultaa tai käteistä rahaa,

’kullalla’ kultaa troy unsseina London Good Delivery bars -muodossa, sellaisena kuin London Buillon Market Association on sen määrittänyt,

’eurojärjestelmällä’ EKP:ta ja rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja,

’arvopapereilla’ mitä tahansa EKP:n täsmentämiä arvopapereita tai rahoitusinstrumentteja,

’käteisellä’ Yhdysvaltain laillista rahaa (Yhdysvaltain dollaria).

2 artikla

Pääoman maksaminen

1.   Národná banka Slovenska maksaa merkitsemästään EKP:n pääomasta jäljellä olevan osuuden, joka vastaa 37 216 406,81 euroa, 1 päivästä tammikuuta 2009 alkavin vaikutuksin.

2.   Národná banka Slovenska maksaa EKP:lle 1 kohdassa vahvistetun määrän 2 päivänä tammikuuta 2009 Euroopan laajuisen automatisoidun reaaliaikaisen bruttomaksujärjestelmän (TARGET2) välityksellä tapahtuvalla erillisellä siirrolla.

3.   Národná banka Slovenska maksaa 2 päivänä tammikuuta 2009 EKP:lle erillisenä TARGET2-siirtona koron, joka on kertynyt 1 päivänä tammikuuta 2009 määrälle, joka erääntyy maksettavaksi EKP:lle 2 kohdan nojalla.

4.   Korko, joka kertyy 3 kohdan nojalla, lasketaan päiväkohtaisesti käyttämällä ”todelliset päivät / 360” -laskentamenetelmää ja korkoa, joka on sama kuin eurojärjestelmän viimeisimmässä perusrahoitusoperaatiossa käytetty marginaalikorko.

3 artikla

Valuuttavarantosaamisten siirtäminen

1.   Národná banka Slovenska siirtää EKP:lle 1 päivänä tammikuuta 2009 tämän artiklan ja niiden järjestelyjen mukaisesti, joihin sen perusteella on ryhdytty, Yhdysvaltain dollarin määräisiä ja kultamääräisiä valuuttavarantosaamisia 443 086 155,98 euroa vastaavan määrän seuraavasti:

Yhdysvaltain dollarien määräiset arvopaperit ja käteinen raha euroina

Kullan määrä euroina

Yhteenlasketut määrät euroina

376 623 232,58

66 462 923,40

443 086 155,98

2.   Národná banka Slovenskan 1 kohdan mukaisesti siirtämiä valuuttavarantosaamisia vastaava määrä euroina lasketaan niiden euron ja Yhdysvaltain dollarin valuuttakurssien perusteella, jotka vahvistetaan 24 tunnin kirjallisen kuulemismenettelyn perusteella 31 päivänä joulukuuta 2008 eurojärjestelmän ja Národná banka Slovenskan välillä, ja kullan osalta sen kullan unssia kohti lasketun Yhdysvaltain dollarien määräisen hinnan perusteella, joka vahvistetaan Lontoossa 31 päivänä joulukuuta 2008 kello 10.30 Lontoon aikaa.

3.   EKP vahvistaa Národná banka Slovenskalle mahdollisimman pian 2 kohdan mukaisesti lasketut määrät.

4.   Národná banka Slovenska siirtää EKP:lle Yhdysvaltain dollarin määräisen arvopaperisalkun sekä käteistä rahaa, joiden suhteellinen Value at Risk -luku (VaR) EKP:n normisalkkuun nähden ei saa siirtoajankohtana ylittää rajaa, jota sovelletaan kaupankäyntisalkkuihin EKP:n asettamaan normisalkkuun nähden. Yhdysvaltain dollarin määräisen arvopaperisalkun ja käteisen tulisi myös vastata EKP:n määrittämiä luottorajoja.

5.   Käteisen siirto tehdään EKP:n ilmoittamille tileille. EKP:lle siirrettävän käteisen suorituspäivä on 2 päivä tammikuuta 2009. Národná banka Slovenska antaa ohjeet käteisen siirtämiseksi EKP:lle.

6.   Sen kullan arvon, jonka Národná banka Slovenska siirtää EKP:lle 1 kohdan mukaisesti, tulisi olla mahdollisimman lähellä 66 462 923,40 euroa, mutta ei mainittua summaa enempää.

7.   Národná banka Slovenska siirtää 1 kohdassa tarkoitetun, muun kuin sijoituskullan muodossa olevan kullan EKP:n ilmoittamille tileille ja EKP:n ilmoittamiin paikkoihin. EKP:lle siirrettävän kullan suorituspäivä on 5 päivä tammikuuta 2009. Národná banka Slovenska antaa ohjeet kullan siirtämiseksi EKP:lle.

8.   Jos Národná banka Slovenska siirtää kultaa EKP:lle arvosta, joka on pienempi kuin 1 kohdassa määritelty määrä, se siirtää 5 päivänä tammikuuta 2009 EKP:n tilille puuttuvaa osaa vastaavan määrän käteistä Yhdysvaltain dollareina EKP:n määrittelemällä tavalla. Yhdysvaltain dollareina oleva käteinen ei saa kuulua osana niihin Yhdysvaltain dollarien määräisiin valuuttavarantoihin, jotka Národná banka Slovenska siirtää EKP:lle 1 kohdan mukaisesti.

9.   Národná banka Slovenska siirtää EKP:lle arvopapereita EKP:n ilmoittamille tileille. EKP:lle siirrettävien arvopapereiden suorituspäivä on 2 päivä tammikuuta 2009. Národná banka Slovenska antaa ohjeet arvopapereiden omistusoikeuden siirtämiseksi EKP:lle suorituspäivänä. Tällaisten arvopapereiden arvo lasketaan EKP:n määrittämien hintojen perusteella.

10.   Kaikkien EKP:lle siirrettyjen arvopapereiden ja käteisen yhteenlasketun euromääräisen arvon tulee vastata 1 kohdassa esitettyä määrää.

11.   Edellä 1 kohdassa mainitun euromääräisen kokonaissumman ja 4 artiklan 1 kohdassa mainitun määrän välillä oleva mahdollinen erotus suoritetaan noudattaen sopimusta, joka on tehty Euroopan keskuspankin ja Národná banka Slovenskan välillä 31 päivänä joulukuuta 2008 saatavasta, jolla Euroopan keskuspankki hyvittää Národná banka Slovenskaa Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 30.3 artiklan nojalla (11).

4 artikla

Maksettuja osuuksia vastaavan saatavan valuuttalaji, korko ja maturiteetti

1.   Jollei muuta johdu siitä, mitä 3 artiklassa määrätään valuuttavarantosaamisten siirtoja koskevista suorituspäivistä, EKP hyvittää 1 päivänä tammikuuta 2009 alkavin vaikutuksin Národná banka Slovenskaa euromääräisellä saatavalla, joka vastaa Národná banka Slovenskan yhteenlaskettua euromääräistä osuutta valuuttavarannoista. Tämä saatava on määrältään 399 443 637,59 euroa.

2.   Saatavalle, jolla EKP hyvittää Národná banka Slovenskaa, maksetaan korkoa suorituspäivästä lukien. Kertyvä korko lasketaan päiväkohtaisesti käyttämällä ”todelliset päivät / 360” -laskentamenetelmää ja korkoa, joka vastaa 85:tä prosenttia eurojärjestelmän viimeisimmässä perusrahoitusoperaatiossa käytetystä marginaalikorosta.

3.   Saatavalle suoritettava korko maksetaan kunkin tilikauden lopussa. EKP ilmoittaa kumulatiivisista määristä Národná banka Slovenskalle neljännesvuosittain.

4.   Saatava ei ole irtisanottavissa.

5 artikla

Osuudet EKP:n vararahastoon ja varauksiin

1.   Národná banka Slovenska maksaa 1 päivänä tammikuuta 2009 alkavin vaikutuksin ja 3 artiklan 5 ja 6 kohdan mukaisesti osuuden EKP:n vararahastoon, vararahastoja vastaaviin varauksiin sekä siihen erään, joka siirretään vararahastoon ja varauksiin ja joka vastaa tuloslaskelman loppusummaa 31 päivänä joulukuuta 2008.

2.   Národná banka Slovenskan maksettavaksi tuleva summa määritetään EKPJ:n perussäännön 49.2 artiklan mukaan. EKPJ:n perussäännön 49.2 artiklassa olevilla ilmaisuilla ”asianomaisen keskuspankin merkitsemien osuuksien määrä” ja ”muiden keskuspankkien jo maksamien osuuksien määrä” viitataan Národná banka Slovenskan ja rahaliittoon tällä hetkellä osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien painoarvoihin EKP:n pääoman jakoperusteessa päätöksen EKP/2008/23 mukaisesti.

3.   ”EKP:n vararahastoihin” ja ”vararahastoja vastaaviin varauksiin” kuuluvat 1 kohtaa sovellettaessa EKP:n yleisrahasto, arvonmuutostilien saldot sekä valuuttakursseista, koroista, markkinahinnoista ja kullan hinnasta johtuvien riskien varalta tehdyt varaukset.

4.   Viimeistään ensimmäisenä työpäivänä sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto on hyväksynyt vuoden 2008 tilinpäätöksen, EKP laskee ja vahvistaa Národná banka Slovenskalle määrän, jonka Národná banka Slovenska maksaa 1 kohdan mukaisesti.

5.   Toisena työpäivänä sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto on hyväksynyt vuoden 2008 tilinpäätöksen, Národná banka Slovenska maksaa EKP:lle TARGET2-järjestelmän välityksellä

a)

määrän, joka erääntyy maksettavaksi 4 kohdan nojalla, ja

b)

koron, joka kertyy 1 päivästä tammikuuta 2009 kyseiseen päivään 4 kohdan nojalla EKP:lle maksettavaksi erääntyneelle määrälle.

6.   Edellä 5 kohdan b alakohdan nojalla kertyvä korko lasketaan päiväkohtaisesti käyttämällä ”todelliset päivät / 360” -laskentamenetelmää ja korkoa, joka on sama kuin eurojärjestelmän viimeisimmässä perusrahoitusoperaatiossa käytetty marginaalikorko.

6 artikla

Toimivaltuudet

1.   Siinä määrin kuin on tarpeen, EKP:n johtokunta antaa ohjeita Národná banka Slovenskalle tässä päätöksessä olevien määräysten täsmentämiseksi ja toteuttamiseksi sekä osoittaa asianmukaiset oikeuskeinot mahdollisten ongelmien käsittelyä varten.

2.   EKP:n johtokunnan 1 kohdan nojalla antamat ohjeet annetaan viipymättä tiedoksi EKP:n neuvostolle, ja EKP:n johtokunta noudattaa EKP:n neuvoston asiaa koskevia päätöksiä.

7 artikla

Loppumääräys

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

Tehty Frankfurt am Mainissa 31 päivänä joulukuuta 2008.

EKP:n puheenjohtaja

Jean-Claude TRICHET


(1)  EUVL L 195, 24.7.2008, s. 24.

(2)  Asiakirja Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu (EUVL L 236, 23.9.2003, s. 33).

(3)  Euroopan keskuspankin pääoman maksamisen edellyttämistä rahaliittoon osallistuvia kansallisia keskuspankkeja koskevista toimenpiteistä 15 päivänä joulukuuta 2006 tehty päätös EKP/2006/22 (EUVL L 24, 31.1.2007, s. 3).

(4)  Katso tämän virallisen lehden sivu 66.

(5)  EUVL L 24, 31.1.2007, s. 15.

(6)  Kansallisten keskuspankkien prosenttiosuuksista Euroopan keskuspankin pääoman merkitsemisen jakoperusteessa 18 päivänä joulukuuta 2003 tehty päätös EKP/2003/17 (EUVL L 9, 15.1.2004, s. 27) ja päätös EKP/2008/23.

(7)  Kansallisten keskuspankkien prosenttiosuuksista Euroopan keskuspankin pääoman merkitsemisen jakoperusteessa 22 päivänä huhtikuuta 2004 tehty päätös EKP/2004/5 (EUVL L 205, 9.6.2004, s. 5) ja kansallisten keskuspankkien prosenttiosuuksista Euroopan keskuspankin pääoman merkitsemisen jakoperusteessa 15 päivänä joulukuuta 2006 tehty päätös EKP/2006/21 (EUVL L 24, 31.1.2007, s. 1).

(8)  Katso tämän virallisen lehden sivu 77.

(9)  Valuuttavarantojen koostumuksesta ja arvostuksesta sekä niiden ensimmäistä siirtoa koskevista yksityiskohdista sekä vastaavien saamisten valuuttalajista ja korosta 3 päivänä marraskuuta 1998 annettujen suuntaviivojen EKP/2000/15, sellaisina kuin ne ovat muutettuina 16 päivänä marraskuuta 2000 annetuilla suuntaviivoilla (EYVL L 336, 30.12.2000, s. 114), mukaisesti.

(10)  Hyväksytty Euroopan keskuspankin työjärjestyksen hyväksymisestä 19 päivänä helmikuuta 2004 tehdyllä päätöksellä EKP/2004/2 (EUVL L 80, 18.3.2004, s. 33).

(11)  EUVL C 18, 24.1.2009, s. 3.


SUOSITUKSET

Komissio

24.1.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 21/87


KOMISSION SUOSITUS,

annettu 23 päivänä tammikuuta 2009,

parhaita valvontakäytäntöjä koskevat ohjeet tienvarsitarkastusten yhteydessä ja valtuutetuissa korjaamoissa suoritettavien valvontalaitteiden tarkastusten osalta

(tiedoksiannettu numerolla K(2009) 108)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2009/60/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon tieliikenteen sosiaalilainsäädännöstä 15 päivänä maaliskuuta 2006 annettujen neuvoston asetusten (ETY) N:o 3820/85 ja (ETY) N:o 3821/85 täytäntöönpanoa koskevista vähimmäisedellytyksistä ja neuvoston direktiivin 88/599/ETY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/22/EY (1) ja erityisesti sen 11 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivin 2006/22/EY 11 artiklan 1 kohdan mukaan komissio antaa parhaita valvontakäytäntöjä koskevat ohjeet, joita sovelletaan valvontaviranomaisten teiden varsilla tai yritysten tiloissa taikka valtuutettujen korjaamojen tai asentajien suorittamiin ajoneuvojen tarkastuksiin.

(2)

Tieliikenteen valvontalaitteita tarvitaan osoittamaan ajanjaksot, jotka kuljettajat käyttävät ajamiseen ja lepoon, ja varmistamaan, että toimivaltaiset kansalliset valvontaelimet pystyvät valvomaan tehokkaasti tieliikenteen sosiaalilainsäädännön noudattamista.

(3)

Sen varmistamiseksi, että valvontalaitteet toimivat moitteettomasti ja luotettavasti ja että tietojen tallentaminen ja säilyttäminen voidaan taata valvontalaitteen asentamisen jälkeen tarvitaan määräaikaisia tarkastuksia ja valvontaa.

(4)

Näyttää kuitenkin siltä, ettei määräaikaisia tarkastuksia ja valvontaa suoriteta niin usein, että ne toimisivat tehokkaana pelotteena kuljettajille ja toimijoille, jotka yrittävät käyttää järjestelmää väärin käyttämällä käsittelylaitteita tai muita vastaavia keinoja.

(5)

Asiantuntijoiden tutkimuksista ja heiltä saaduista tiedoista ilmenee, että varsinkin analogisilla ajopiirtureilla varustettujen ajoneuvojen ajopiirturijärjestelmiä on pyritty huijaamaan. Samanlaisia vilpillisiä pyrkimyksiä ja uhkia kohdistuu tällä hetkellä digitaaliseen ajopiirturijärjestelmään.

(6)

Samoista tutkimuksista on käynyt ilmi, että olemassa on monenlaisia käsittelymahdollisuuksia ja että niitä on käytetty tieliikenteen alalla ajopiirturien ja varsinkin digitaalisen ajopiirturijärjestelmän huijaamiseksi.

(7)

Tällaiset vilpilliset pyrkimykset ja uhat muodostavat vakavan vaaran liikenneturvallisuudelle ja vaikuttavat haitallisesti terveeseen kilpailuun ja tieliikenteen kuljettajien sosiaalisiin edellytyksiin.

(8)

Koska digitaaliset ajopiirturit ovat tietoturvallisuudeltaan analogisia ajopiirtureita parempia, järjestelmää koskevat vilpilliset pyrkimykset ja uhat ovat helpommin havaittavissa, minkä vuoksi tällaisia laitteita käyttävien häikäilemättömien kuljettajien ja toimijoiden kiinnijäämisen riski on suurempi. Tämän pitäisi toimia huomattavana pelotteena.

(9)

Näin ollen tämän suosituksen tavoitteena on kannustaa ja tukea jäsenvaltioita ottamaan käyttöön menettelyjä ja menetelmiä, jotka teollisuudenalan tutkimuksen ja teknisen asiantuntemuksen perusteella parantavat huomattavasti mahdollisuuksia ehkäistä ja havaita petosyrityksiä.

(10)

Erityisesti tässä suosituksessa vahvistetaan parhaat valvontakäytännöt, sellaisina kuin ne määritellään yhteisen tutkimuskeskuksen tutkimuksessa.

(11)

Tämä suositus muodostaa yhdessä teiden varsilla suoritettavia lisätarkastuksia koskevan direktiiviehdotuksen kanssa valvontatoimenpidepaketin, jonka tavoitteena on parantaa huomattavasti digitaalisen ajopiirturijärjestelmän huijaamiseksi käytettävien laitteiden havaitsemista ja ehkäisyä.

(12)

Tässä suosituksessa säädetyt toimenpiteet ovat neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 (2) 18 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

SUOSITTAA, että:

1.

Hyväksytään tämän suosituksen liitteessä vahvistetut parhaita käytäntöjä koskevat ohjeet, joita sovelletaan valvontaviranomaisten teiden varsilla tai yritysten tiloissa taikka asentajien ja teknikoiden jäsenvaltioiden toimivaltaisen viranomaisen hyväksymissä korjaamoissa suorittamiin ajoneuvojen tarkastuksiin, ja että näitä ohjeita noudatetaan, jotta tieliikenteen valvontalaitteiden käsittelylaitteiden käyttö voidaan havaita ja sitä voidaan ehkäistä.

2.

Näitä ohjeita sovelletaan tarvittaessa direktiivin 2006/22/EY 2 artiklassa tarkoitettujen kansallisten valvontastrategioiden yhteydessä.

Tehty Brysselissä 23 päivänä tammikuuta 2009.

Komission puolesta

Antonio TAJANI

Varapuheenjohtaja


(1)  EUVL L 102, 11.4.2006, s. 35.

(2)  EYVL L 370, 31.12.1985, s. 8.


LIITE

KÄSITTELYLAITTEIDEN KÄYTÖN HAVAITSEMISEEN JA EHKÄISEMISEEN LIITTYVIÄ JÄSENVALTIOIDEN VASTATOIMIA KOSKEVAT SUOSITUKSET

SISÄLLYSLUETTELO

1 LUKU:

JOHDANTO

2 LUKU:

TEHOKKAAT TIENVARSITARKASTUKSET

A

Organisointi ja välineet

B

Menetelmät, joihin sisältyy kaksi tarkastuspistettä ja ajoneuvojen todellisen nopeuden ja kuljetun matkan analyysi

C

Menetelmät, joihin sisältyy yksi tarkastuspiste ja jotka perustuvat kopioitujen tietojen yksityiskohtaiseen analyysiin

D

Menetelmät, joihin sisältyy yksi tarkastuspiste ja sinettien tekninen tarkastus

E

Ajoneuvon ohjaaminen korjaamoon

F

Ajoneuvojen tai tietojen tarkastaminen yrityksen tiloissa

3 LUKU:

KOULUTUS, VÄLINEET JA PARHAAT KÄYTÄNNÖT

4 LUKU:

KORJAAMOTARKASTUKSET

A

Oikeusperusta

B

Rikotut tai puuttuvat sinetit

C

Tietueiden analysointi

D

Liiketunnistimen ajoneuvoyksikköön liittämisen tarkastaminen

E

Erityismenettelyt tienvarsitarkastuksen jälkeen

5 LUKU:

KORJAAMOJEN RAPORTOINTI JA TARKASTUKSET

6 LUKU:

LOPPUSÄÄNNÖKSET

1 Luku:   Johdanto

1.1   Tässä komission suosituksessa kuvataan, millaisia toimenpiteitä jäsenvaltioita voitaisiin kannustaa toteuttamaan, jotta ne pystyisivät torjumaan ajopiirturien käsittelylaitteiden käytön aiheuttamia uhkia ja samaan aikaan edistämään ja tukemaan näitä uhkia ennalta ehkäiseviä vastatoimia jäsenvaltioissa.

1.2   Digitaalisen ajopiirturijärjestelmän moitteetonta toimintaa haittaavien käsittelylaitteiden asentaminen ajoneuvoihin