I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

24.1.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 21/3

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 68/2009,

annettu 23 päivänä tammikuuta 2009,

tieliikenteen valvontalaitteista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 mukauttamisesta tekniikan kehitykseen yhdeksännen kerran

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tieliikenteen valvontalaitteista 20 päivänä joulukuuta 1985 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 (1) ja erityisesti sen 17 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 liitteessä I B vahvistetaan tieliikenteen valvontalaitteiden rakennetta, testausta, asennusta ja tarkastusta koskevat tekniset eritelmät.

(2)

Kiinnittäen erityistä huomiota järjestelmän kokonaisturvallisuuteen ja siihen, miten sitä sovelletaan asetuksen (ETY) N:o 3821/85 soveltamisalaan kuuluviin ajoneuvoihin, liitteeseen I B olisi lisättävä tiettyjä teknisiä eritelmiä, jotta M1- ja N1-luokan ajoneuvoihin voitaisiin asentaa mainitun liitteen mukaiset valvontalaitteet.

(3)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (ETY) N:o 3821/85 18 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (ETY) N:o 3821/85 liite I B seuraavasti:

Lisätään I lukuun määritelmä seuraavasti:

”rr)

’Muunnin’: Valvontalaitteen osa, joka tuottaa ajoneuvon nopeutta ja/tai sen kulkemaa matkaa jatkuvasti kuvaavan signaalin ja joka on:

—	asennettu M1- ja N1-luokan ajoneuvoon ja jota käytetään ainoastaan M1- ja N1-luokan ajoneuvoissa (siten kuin ne on määritelty neuvoston direktiivin 70/156/ETY liitteessä II), jotka on otettu ensimmäistä kertaa käyttöön 1 päivän toukokuuta 2006 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä aikana,

—	asennettu paikkaan, johon ei ole mekaanisesti mahdollista asentaa minkään muun tyyppistä olemassa olevaa liiketunnistinta, joka on muutoin tämän liitteen ja sen lisäysten 1–11 määräysten mukainen,

—	asennettu ajoneuvoyksikön ja sen pisteen väliin, jossa integroidut anturit tai vaihtoehtoiset rajapinnat tuottavat nopeus- ja etäisyysimpulsseja.

Ajoneuvoyksikön kannalta muunnin käyttäytyy samalla tavoin kuin jos ajoneuvoyksikköön olisi liitetty tämän liitteen ja sen lisäysten 1–11 määräysten mukainen liiketunnistin.

Tällaisen muuntimen käytön edellä kuvatuissa ajoneuvoissa on mahdollistettava tämän liitteen kaikkien vaatimusten mukaisen ajoneuvoyksikön asentaminen ja asianmukainen käyttö.

Mainittujen ajoneuvojen valvontalaitteeseen sisältyvät kaapelit, muunnin ja ajoneuvoyksikkö.”

Korvataan V luvun 2 jakson vaatimus 250 seuraavasti:

”250.

Kilvestä on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot:

—	hyväksytyn asentajan tai korjaamon nimi, osoite tai liikenimi,

—	ajoneuvon ominaiskerroin muodossa ’w = … imp/km’,

—	valvontalaitteen vakio muodossa ’k = … imp/km’,

—	pyörien renkaiden tehollinen ympärysmitta muodossa ’l = … mm’,

—	rengaskoko,

—	päivämäärä, jolloin ajoneuvon ominaiskerroin on määritetty ja pyörien renkaiden tehollinen ympärysmitta on mitattu,

—	ajoneuvon valmistenumero,

—	ajoneuvon osa, johon muunnin on asennettu, jos ajoneuvossa on sellainen,

—	ajoneuvon osa, johon liiketunnistin on asennettu, jos sitä ei ole liitetty vaihdelaatikkoon tai ei käytetä muunninta,

—	sen kaapelin väri, joka yhdistää muuntimen syöttöimpulsseja tuottavaan ajoneuvon osaan,

—	muuntimeen sulautetun liiketunnistimen sarjanumero.”

Lisätään V luvun 2 jaksoon vaatimus seuraavasti:

”—

250a.

—	Muuntimella varustettujen ajoneuvojen tai ajoneuvojen, joissa liiketunnistinta ei ole liitetty vaihdelaatikkoon, asennuskilvet on kiinnitettävä asennuksen yhteydessä. Kaikissa muissa ajoneuvoissa uudet tiedot sisältävät asennuskilvet on kiinnitettävä asennusta seuraavan tarkastuksen yhteydessä.”

4)	Lisätään lisäyksen 11 jälkeen tämän asetuksen liitteessä oleva lisäys 12.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä aletaan soveltaa 6 kuukauden kuluttua siitä, kun se on julkaistu.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä tammikuuta 2009.

Komission puolesta

Antonio TAJANI

Varapuheenjohtaja

(1) EYVL L 370, 31.12.1985, s. 8.

LIITE

Lisäys 12

MUUNNIN M1- JA M2-LUOKAN AJONEUVOJA VARTEN

SISÄLLYSLUETTELO

1.	Lyhenteet ja viiteasiakirjat

1.1.

Lyhenteet

1.2.	Vertailustandardi

2.	Muuntimen yleiset ominaisuudet ja toiminnot

2.1.	Muuntimen yleiskuvaus

2.2.

Toiminnot

2.3.	Tietoturva

3.	Valvontalaitteita koskevat vaatimukset, kun käytetään muunninta

4.	Muuntimen rakennetta ja toimintoja koskevat vaatimukset

4.1.	Rajapinta saapuvien nopeuspulssien kanssa ja niiden muuntaminen

4.2.	Saapuvien pulssien tuottaminen sulautetulle liiketunnistimelle

4.3.	Sulautettu liiketunnistin

4.4.	Tietoturvavaatimukset

4.5.	Laitteen toimintaominaisuudet

4.6.	Materiaalit

4.7.

Merkinnät

5.	Valvontalaitteen asennus, kun käytetään muunninta

5.1.

Asennus

5.2.	Sinetöinti

6.	Tarkastukset, määräaikaistarkastukset ja korjaukset

6.1.	Määräaikaistarkastukset

7.	Valvontalaitteen tyyppihyväksyntä, kun käytetään muunninta

7.1.	Yleisiä asioita

7.2.	Toiminnallisuustodistus

1. LYHENTEET JA VIITEASIAKIRJAT

1.1. Lyhenteet

TBD	(To Be Defined) Määritellään myöhemmin
VU	(Vehicle unit) Ajoneuvoyksikkö

1.2. Vertailustandardi

ISO 16844-3 Road vehicles – Tachograph systems – Part 3: Motion sensor interface (Tieliikenteessä käytettävät ajoneuvot. Ajopiirturijärjestelmät. Osa 3: Liiketunnistimen rajapinta)

2. MUUNTIMEN YLEISET OMINAISUUDET JA TOIMINNOT

2.1. Muuntimen yleiskuvaus

ADA_001

Muunnin antaa siihen kytketylle ajoneuvoyksikölle turvattua liikedataa, joka kuvaa jatkuvasti ajoneuvon nopeutta ja sen kulkemaa matkaa.

Muunnin on tarkoitettu ainoastaan sellaisiin ajoneuvoihin, jotka on varustettava valvontalaitteella tämän asetuksen mukaisesti.

Se on asennettava ja sitä on käytettävä ainoastaan sellaisissa rr kohdassa määritellyissä ajoneuvoluokissa, joihin ei ole mekaanisesti mahdollista asentaa minkään muun tyyppistä olemassa olevaa liiketunnistinta, joka on muutoin tämän liitteen ja sen lisäysten 1–11 määräysten mukainen.

Muunnin ei saa olla mekaanisesti liitetty johonkin ajoneuvon liikkuvaan osaan, kuten tämän liitteen lisäyksessä 10 (3.1 kohta) vaaditaan, vaan sen on oltava kytketty integroitujen antureiden tai vaihtoehtoisten rajapintojen tuottamiin nopeus- ja etäisyysimpulsseihin.

ADA_002

Muuntimen koteloon on asennettava (tämän liitteen VIII luvun ”Valvontalaitteiden ja ajopiirturikorttien tyyppihyväksyntä” määräysten mukaisesti) tyyppihyväksytty liiketunnistin. Kotelossa on oltava myös pulssimuunnin, joka muuntaa saapuvat pulssit sulautetulle liiketunnistimelle. Sulautetun liiketunnistimen on oltava kytketty ajoneuvoyksikköön siten, että ajoneuvoyksikön ja muuntimen rajapinta on standardissa ISO16844-3 esitettyjen vaatimusten mukainen.

2.2. Toiminnot

ADA_003

Muuntimella on oltava seuraavat toiminnot:

—	rajapinta saapuvien nopeuspulssien kanssa ja niiden muuntaminen,

—	saapuvien pulssien tuottaminen sulautetulle liiketunnistimelle,

—	kaikki sulautetun liiketunnistimen toiminnot, turvatun liikedatan tuottaminen ajoneuvoyksikölle.

2.3. Tietoturva

ADA_004

Muuntimen ei tarvitse olla turvavarmennettu tämän liitteen lisäyksessä 10 määritellyn liiketunnistimen yleisen tietoturvatavoitteen mukaisesti. Sen sijaan sovelletaan tämän lisäyksen 4.4 kohdassa määriteltyjä tietoturvavaatimuksia.

3. VALVONTALAITTEITA KOSKEVAT VAATIMUKSET, KUN KÄYTETÄÄN MUUNNINTA

Tässä ja seuraavassa jaksossa esitetyissä vaatimuksissa ilmaistaan, kuinka tämän liitteen vaatimuksia on tulkittava käytettäessä muunninta. Asiaa koskevan vaatimuksen numero on esitetty suluissa.

ADA_005

Muuntimella varustetun ajoneuvon valvontalaitteen on täytettävä kaikki tämän liitteen määräykset, ellei tässä lisäyksessä toisin mainita.

ADA_006

Kun käytetään muunninta, valvontalaite koostuu kaapeleista, muuntimesta (liiketunnistimen sijaan) ja ajoneuvoyksiköstä (001).

ADA_007

Valvontalaitteen toimintoa ’Tapauksien ja/tai vikojen havaitseminen’ muutetaan seuraavasti:

—	Ajoneuvoyksikön on synnytettävä ’Keskeytynyt virransyöttö’ -tapaus, kun laite on muussa kuin kalibrointitilassa ja sulautetun liiketunnistimen virransyöttö keskeytyy yli 200 millisekunnin ajaksi (066).

—	Muuntimen virransyötön katkeamisen yli 200 millisekunnin ajaksi on synnytettävä sulautetussa liiketunnistimessa vastaavan pituinen virransyötön keskeytys. Muuntimen valmistajan on määriteltävä keskeytymisen kynnysarvo muuntimelle.

—	Ajoneuvoyksikön on synnytettävä ’Virhe liikedatassa’ -tapaus, kun sulautetun liiketunnistimen ja ajoneuvoyksikön välinen normaali datavirta keskeytyy ja/tai kun sulautetun liiketunnistimen ja ajoneuvoyksikön välisen tiedonsiirron eheydessä tai todentamisessa ilmenee virhe (067).

—	Ajoneuvoyksikön on synnytettävä ’Tietoturvan murtoyritys’ -tapaus, kun ilmenee jokin muu tapaus, joka vaikuttaa sulautetun liiketunnistimen tietoturvaan laitteen ollessa muussa kuin kalibrointitilassa (068).

—	Ajoneuvoyksikön on synnytettävä ’Valvontalaite’-vikatapahtuma, kun ilmenee mikä tahansa sulautetun liiketunnistimen vika laitteen ollessa muussa kuin kalibrointitilassa (070).

ADA_008

Muuntimen vikoja, jotka valvontalaite voi havaita, ovat sulautettuun liiketunnistimeen liittyvät viat (071).

ADA_009

Ajoneuvoyksikön kalibrointitoiminnon avulla on voitava automaattisesti liittää sulautettu liiketunnistin ajoneuvoyksikköön (154, 155).

ADA_010

Tämän liitteen lisäyksessä 10 esitetyissä ajoneuvoyksikön tietoturvatavoitteissa käytetyillä ilmauksilla ’liiketunnistin’ ja ’tunnistin’ tarkoitetaan myös sulautettua liiketunnistinta.

4. MUUNTIMEN RAKENNETTA JA TOIMINTOJA KOSKEVAT VAATIMUKSET

4.1. Rajapinta saapuvien nopeuspulssien kanssa ja niiden muuntaminen

ADA_011

Muuntimen tuloliitännän on hyväksyttävä ajoneuvon nopeutta ja sen kulkemaa matkaa kuvaavia taajuuspulsseja. Saapuvien pulssien sähköiset ominaisuudet ovat seuraavat: TBD, valmistaja määrittelee myöhemmin. Ainoastaan muuntimen valmistajan tai muuntimen asennuksen suorittavan hyväksytyn korjaamon tehtävissä olevien säätöjen on tapauksen mukaan mahdollistettava muuntimen tulosignaalin asianmukainen liitäntä ajoneuvoon.

ADA_012

Muuntimen tuloliitännän on tapauksen mukaan voitava kertoa tai jakaa saapuvien nopeuspulssien taajuuspulssit kiinteällä kertoimella signaalin sovittamiseksi tässä liitteessä määritellyllä k-kertoimen käyttöalueella olevaan arvoon (4 000–25 000 pulssia/km). Kiinteän kertoimen voi ohjelmoida ainoastaan muuntimen valmistaja ja muuntimen asennuksen suorittava hyväksytty korjaamo.

4.2. Saapuvien pulssien tuottaminen sulautetulle liiketunnistimelle

ADA_013

Saapuvat pulssit, joita on mahdollisesti muunnettu edellä määritellyllä tavalla, on tuotettava sulautetulle liiketunnistimelle siten, että liiketunnistin havaitsee kunkin saapuvan pulssin.

4.3. Sulautettu liiketunnistin

ADA_014	Tuotettujen pulssien on stimuloitava sulautettua liiketunnistinta siten, että se voi tuottaa ajoneuvon liikettä tarkasti kuvaavaa liikedataa samalla tavoin kuin jos se olisi mekaanisesti liitetty johonkin ajoneuvon liikkuvaan osaan.
ADA_015	Ajoneuvoyksikön on käytettävä sulautetun liiketunnistimen tunnistetietoja muuntimen tunnistamiseen (077).
ADA_016	Sulautettuun liiketunnistimeen tallennettujen asennustietojen on katsottava edustavan muuntimen asennustietoja (099).

4.4. Tietoturvavaatimukset

ADA_017	Muuntimen kotelon rakenteen on oltava sellainen, ettei sitä voi avata. Kotelo on sinetöitävä siten, että yritykset käsitellä sitä epäasianmukaisesti ovat helposti havaittavissa (esim. tarkastamalla silmämääräisesti, ks. ADA_035).
ADA_018	Sulautettua liiketunnistinta ei saa voida poistaa muuntimesta rikkomatta muuntimen kotelon sinettiä (sinettejä) tai rikkomatta tunnistimen ja muuntimen kotelon välistä sinettiä (ks. ADA_035).
ADA_019	Muuntimen on varmistettava, että liikedata on voitu saada vain muuntimen tulosignaalia käsittelemällä ja siitä johtamalla.

4.5. Laitteen toimintaominaisuudet

ADA_020	Muuntimen on säilyttävä täysin toimintakuntoisena lämpötila-alueella (TBD, valmistaja määrittelee myöhemmin asennuspaikan mukaan) (159).
ADA_021	Muuntimen on säilyttävä täysin toimintakuntoisena kosteuden ollessa 10–90 % (160).
ADA_022	Muuntimen on oltava suojattu ylijännitettä, napaisuuden kääntymistä ja oikosulkuja vastaan (161).
ADA_023	Muuntimen on oltava sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevan neuvoston direktiivin 72/245/ETY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen annetun komission direktiivin 2006/28/EY (1) mukainen, sekä suojattu staattisen sähkön aiheuttamilta purkauksilta ja jännitepiikeiltä.

4.6. Materiaalit

ADA_024	Muuntimen on täytettävä suojausluokan (TBD, valmistaja määrittelee myöhemmin asennuspaikan mukaan) vaatimukset (164, 165).
ADA_025	Muuntimen kotelon on oltava keltainen.

4.7. Merkinnät

ADA_026

Muuntimeen on kiinnitettävä tunnistekilpi, josta ilmenevät seuraavat tiedot (169):

—	muuntimen valmistajan nimi ja osoite,

—	valmistajan osanumero sekä muuntimen valmistusvuosi,

—	muuntimen tyyppihyväksyntämerkki tai muuntimen sisältävän valvontalaitteen tyyppihyväksyntämerkki,

—	muuntimen asennuspäivä,

—	sen ajoneuvon valmistenumero, johon muunnin on asennettu.

ADA_027

Tunnistekilvessä on oltava myös seuraavat tiedot (jos niitä ei voi suoraan lukea sulautetun liiketunnistimen ulkopinnasta):

—	sulautetun liiketunnistimen valmistaja,

—	valmistajan osanumero sekä sulautetun liiketunnistimen valmistusvuosi,

—	sulautetun liiketunnistimen tyyppihyväksyntämerkki.

5. VALVONTALAITTEEN ASENNUS, KUN KÄYTETÄÄN MUUNNINTA

5.1. Asennus

ADA_028	Ajoneuvoihin asennettavia muuntimia saa toimittaa ainoastaan ajoneuvojen valmistajille tai korjaamoille, jotka jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet ja valtuuttaneet asentamaan, aktivoimaan ja kalibroimaan digitaalisia ajopiirtureita.
ADA_029	Muuntimen asentavan hyväksytyn korjaamon on tehtävä tuloliitännän asetukset ja valittava tulosignaalin jakosuhde (tarvittaessa).
ADA_030	Muuntimen asentavan hyväksytyn korjaamon on sinetöitävä muuntimen kotelo.
ADA_031	Muunnin on asennettava mahdollisimman lähelle sitä ajoneuvon osaa, josta saapuvat pulssit ovat peräisin.
ADA_032	Muuntimen virtakaapeleiden on oltava väreiltään punainen (positiivinen) ja musta (maa).

5.2. Sinetöinti

ADA_033

Sinetöintiin sovelletaan seuraavia vaatimuksia:

—	muuntimen kotelo on sinetöitävä (ks. ADA_017),

—	sulautetun tunnistimen kotelo on sinetöitävä muuntimen koteloon, paitsi jos sulautettua tunnistinta ei ole mahdollista poistaa muuntimen kotelon sinettiä (sinettejä) rikkomatta (ks. ADA_018),

—	muuntimen kotelo on sinetöitävä ajoneuvoon,

—	muuntimen ja siihen saapuvia pulsseja synnyttävän laitteen välinen kytkentä on sinetöitävä molemmista päistä (siinä määrin kuin tämä on kohtuudella mahdollista).

6. TARKASTUKSET, MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET JA KORJAUKSET

6.1. Määräaikaistarkastukset

ADA_034

Kun käytetään muunninta, kussakin valvontalaitteen määräaikaistarkastuksessa (siten kuin määräaikaistarkastuksista on määrätty liitteessä 1 B olevan VI luvun vaatimuksissa 256–258) on tarkastettava ainakin:

—	että muuntimessa on asianmukainen tyyppihyväksyntämerkintä,

—	että muuntimen ja sen liitäntöjen sinetit ovat koskemattomat,

—	että muunnin on asennettu asennuskilvessä ilmoitetulla tavalla,

—	että muunnin on asennettu muuntimen ja/tai ajoneuvon valmistajan määrittelemällä tavalla,

—	että muuntimen asentaminen tarkastettavaan ajoneuvoon on sallittua.

7. VALVONTALAITTEEN TYYPPIHYVÄKSYNTÄ, KUN KÄYTETÄÄN MUUNNINTA

7.1. Yleisiä asioita

ADA_035	Valvontalaite on tyyppihyväksytettävä täydellisenä muuntimen kanssa (269).
ADA_036	Muunnin voidaan tyyppihyväksyttää erikseen tai valvontalaitteen osana.
ADA_037	Tyyppihyväksyntään on sisällyttävä toimintaan liittyviä testejä, joissa käytetään myös muunninta. Kunkin testityypin hyväksytyt tulokset esitetään asianmukaisessa todistuksessa (270).

7.2. Toiminnallisuustodistus

ADA_038

Muuntimen tai muuntimen sisältävän valvontalaitteen toiminnallisuustodistus annetaan muuntimen valmistajalle vasta, kun vähintään seuraavista toiminnallisuustesteistä on saatu hyväksyttävä tulos.

Nro	Testi	Selite	Vaatimukset, joihin testi liittyy
1.	Hallinnollinen tarkastus
1.1.	Kirjallinen aineisto	Muuntimen kirjallisen aineiston oikeellisuus
2.	Silmämääräinen tarkastus
2.1.	Muuntimen yhtäpitävyys kirjallisen aineiston kanssa
2.2.	Muuntimen tunniste/merkinnät		ADA_026, ADA_027
2.3.	Muuntimen materiaalit		163–167 ADA_025
2.4.	Sinetöinti		ADA_017, ADA_018, ADA_035
3.	Toiminnalliset testit
3.1.	Nopeuspulssien tuottaminen sulautetulle liiketunnistimelle		ADA_013
3.2.	Rajapinta saapuvien nopeuspulssien kanssa ja niiden muuntaminen		ADA_011, ADA_012
3.3.	Liikkeen mittauksen tarkkuus		022–026
4.	Ympäristötestit
4.1.	Valmistajan testitulokset	Valmistajan ympäristötestien tulokset	ADA_020, ADA_021, ADA_022, ADA_023, ADA_024
5.	Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC)
5.1.	Laitteen tuottama säteily ja häiriintyvyys	Varmennetaan direktiivin 2006/28/EY vaatimusten noudattaminen	ADA_023
5.2.	Valmistajan testitulokset	Valmistajan ympäristötestien tulokset	ADA_023

(1) EUVL L 65, 7.3.2006, s. 27.

24.1.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 21/10

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 69/2009,

annettu 23 päivänä tammikuuta 2009,

tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annetun asetuksen (EY) N:o 1126/2008 muuttamisesta kansainvälisten tilinpäätösstandardien IFRS 1 ja IAS 27 osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta 19 päivänä heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Tietyt kansainväliset tilinpäätösstandardit ja tulkinnat, jotka olivat voimassa 15 päivänä lokakuuta 2008, hyväksyttiin komission asetuksella (EY) N:o 1126/2008 (2).

(2)

International Accounting Standards Board (IASB) julkaisi toukokuussa 2008 muutoksia IFRS 1:een Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto ja IAS 27:ään Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös – Tytäryritykseen, yhteisessä määräysvallassa olevaan yksikköön tai osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen hankintameno. IFRS 1:een tehdyn muutoksen myötä IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen ensilaatija saa käyttää erillistilinpäätöksessään tytäryritykseen, yhteisessä määräysvallassa olevaan yksikköön tai osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen oletushankintamenona joko yrityksen IFRS-standardeihin siirtymispäivän käypää arvoa tai aiemmin käytetyn tilinpäätösnormiston mukaista sijoituksen kirjanpitoarvoa kyseisenä päivänä. Hankintamenoon perustuvan kirjaamisen määritelmä poistetaan IAS 27:stä, ja tämän mukaisesti sijoittajan on tuloutettava erillistilinpäätöksessään kaikki tytäryrityksestä, yhteisessä määräysvallassa olevasta yksiköstä tai osakkuusyrityksestä saadut osingot, vaikka osingot olisi maksettu ennen hankintaa kertyneestä omasta pääomasta. IAS 27:ään tehdyissä muutoksissa selvennetään myös, kuinka sijoituksen hankintameno määräytyy IAS 27:n mukaisesti, kun emoyritys muuttaa konsernin rakennetta perustamalla uuden yhteisön emoyrityksekseen ja kun tämä uusi emoyritys saa alkuperäisessä emoyrityksessä määräysvallan laskemalla liikkeeseen oman pääoman ehtoisia instrumentteja alkuperäisen emoyrityksen olemassa olevia oman pääoman ehtoisia instrumentteja vastaan.

(3)

Tilinpäätöskysymysten asiantuntijakomitean (European Financial Reporting Advisory Group, EFRAG) teknisten asiantuntijoiden ryhmän (Technical Expert Group, TEG) kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella voidaan todeta, että IFRS 1 ja IAS 27 täyttävät asetuksen (EY) N:o 1606/2002 3 artiklan 2 kohdassa säädetyt tekniset hyväksymisperusteet. Tilinpäätösstandardeja koskevien lausuntojen tarkasteluryhmän perustamisesta tietojen antamiseksi komissiolle EFRAGin (European Financial Reporting Advisory Group) lausuntojen puolueettomuudesta ja tasapuolisuudesta 14 päivänä heinäkuuta 2006 tehdyn komission päätöksen 2006/505/EY (3) mukaisesti kyseinen tarkasteluryhmä tarkasteli hyväksymistä koskevaa EFRAGin lausuntoa ja totesi komissiolle sen olevan tasapuolinen ja puolueeton.

(4)	Asetusta (EY) N:o 1126/2008 olisi sen vuoksi vastaavasti muutettava.

(5)	Tilinpäätöskysymysten sääntelykomitea on hyväksynyt tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1126/2008 liite seuraavasti:

1)	Muutetaan kansainvälinen tilinpäätösstandardi IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2)	Muutetaan kansainvälinen tilinpäätösstandardi IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös – Tytäryritykseen, yhteisessä määräysvallassa olevaan yksikköön tai osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen hankintameno tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

3)	Muutetaan IAS 18, IAS 21 ja IAS 36 muutoksissa IAS 27:een esitetyllä tavalla tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Yritysten on sovellettava tämän asetuksen liitteessä tarkoitettuja muutoksia IFRS 1:een ja IAS 27:ään viimeistään sen ensimmäisen tilikauden alusta, joka alkaa 31 päivän joulukuuta 2008 jälkeen.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä tammikuuta 2009.

Komission puolesta

Charlie McCREEVY

Komission jäsen

(1) EYVL L 243, 11.9.2002, s. 1.

(2) EUVL L 320, 29.11.2008, s. 1.

(3) EUVL L 199, 21.7.2006, s. 33.

LIITE

KANSAINVÄLISET TILINPÄÄTÖSSTANDARDIT

IFRS 1 ja IAS 27

Muutokset IFRS 1:een Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto ja IAS 27:ään Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös – Tytäryritykseen, yhteisessä määräysvallassa olevaan yksikköön tai osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen hankintameno

Jäljentäminen sallittu Euroopan talousalueella. Kaikki olemassa olevat oikeudet pidätetään Euroopan talousalueen ulkopuolella lukuun ottamatta oikeutta kopioida yksityiskäyttöön tai muuhun kohtuulliseen käyttöön. Lisätietoja on saatavissa IASB:sta internetosoitteessa www.iasb.org

MUUTOKSET IFRS 1:EEN ENSIMMÄINEN IFRS-STANDARDIEN KÄYTTÖÖNOTTO JA IAS 27:ÄÄN KONSERNITILINPÄÄTÖS JA ERILLISTILINPÄÄTÖS

TYTÄRYRITYKSEEN, YHTEISESSÄ MÄÄRÄYSVALLASSA OLEVAAN YKSIKKÖÖN TAI OSAKKUUSYRITYKSEEN TEHDYN SIJOITUKSEN HANKINTAMENO

Muutokset IFRS 1:een

Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto

Lisätään kappaleen 13 kohdan (e) jälkeen kohta (ea). Lisätään kappaleen 23 jälkeen otsikko ja kappaleet 23A ja 23B. Muutetaan kappaleita 25A ja 34C. Lisätään kappaleen 44 jälkeen otsikko ja kappale 44A. Lisätään kappaleen 47J jälkeen kappale 47K.

KIRJAAMINEN JA ARVOSTAMINEN

Helpotukset muiden IFRS-standardien vaatimuksista

Yhteisö saa käyttää yhtä tai useampaa seuraavista helpotuksista:

(a)

…

(ea)	sijoitukset tytäryrityksiin, yhteisessä määräysvallassa oleviin yksikköihin ja osakkuusyrityksiin (kappaleet 23A ja 23B);

(f)

…

Sijoitukset tytäryrityksiin, yhteisessä määräysvallassa oleviin yksikköihin ja osakkuusyrityksiin

23A

Kun yhteisö laatii erillistilinpäätöksen, sen on IAS 27:n Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös mukaan käsiteltävä tytäryrityksiin, yhteisessä määräysvallassa oleviin yksikköihin ja osakkuusyritykseen tekemänsä sijoitukset joko:

(a)	hankintamenoon perustuen tai

(b)	IAS 39:n Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen mukaisesti.

23B

Jos ensilaatija arvostaa tällaisen sijoituksen kappaleen 23A(a) mukaisesti hankintamenoon perustuen, sen on arvostettava kyseinen sijoitus avaavassa IFRS-erillistaseessaan jompaankumpaan seuraavista määristä:

(a)	IAS 27:n mukaisesti määritetty hankintameno tai

(b)

oletushankintameno. Tällaisen sijoituksen oletushankintamenon on oltava sen:

(i)	yhteisön IFRS-standardeihin siirtymispäivän käypä arvo (määritettynä IAS 39:n mukaisesti) sen erillistilinpäätöksessä tai

(ii)	aiemman tilinpäätösnormiston mukainen kirjanpitoarvo kyseisenä ajankohtana.

Ensilaatija voi valintansa mukaan arvostaa kunkin tytäryritykseen, yhteisessä määräysvallassa olevaan yksikköön tai osakkuusyritykseen tekemänsä sijoituksen, jonka arvostuksessa se päättää käyttää oletushankintamenoa, joko kohdan (i) tai (ii) mukaisesti.

Aikaisemmin kirjattujen rahoitusinstrumenttien nimenomainen luokitteleminen

25A	IAS 39:n mukaan … saadaan …

Poikkeukset muiden IFRS-standardien takautuvasta soveltamisesta

Määräysvallattomien omistajien osuus

34C	Ensilaatijan on sovellettava seuraavia IAS 27:n (muutettu 2008) vaatimuksia …

ESITTÄMISTAPA JA TILINPÄÄTÖKSESSÄ ESITETTÄVÄT TIEDOT

Oletushankintamenon soveltaminen tytäryrityksiin, yhteisessä määräysvallassa oleviin yksikköihin ja osakkuusyrityksiin tehtyihin sijoituksiin

44A

Vastaavasti jos yhteisö soveltaa erillistilinpäätöksessään avaavassa IFRS-taseessa oletushankintamenoa tytäryritykseen, yhteisessä määräysvallassa olevaan yksikköön tai osakkuusyritykseen tekemäänsä sijoitukseen (ks. kappale 23B), yhteisön ensimmäisessä IFRS-erillistilinpäätöksessä on esitettävä:

(a)	yhteenlaskettu oletushankintameno sijoituksille, joiden oletushankintamenona on niiden aiemman tilinpäätösnormiston mukainen kirjanpitoarvo;

(b)	yhteenlaskettu oletushankintameno sijoituksille, joiden oletushankintamenona on käypä arvo; ja

(c)	aiemman tilinpäätösnormiston mukaisiin kirjanpitoarvoihin tehdyn oikaisun kokonaismäärä.

VOIMAANTULO

47K

Muutokset IAS 27:ään

Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös (IFRS-standardeihin toukokuussa 2008 tehtyjen parannusten jälkeen)

Kappaleesta 4 poistetaan viittaus ”hankintamenoon perustuvaan kirjaamiseen”. Kappaleen 38 jälkeen lisätään kappaleet 38A–38C. Kappaleen 45A jälkeen lisätään kappaleet 45B ja 45C.

MÄÄRITELMÄT

[Poistetaan viittaus ”hankintamenoon perustuvaan kirjaamiseen”.]

TYTÄRYRITYKSIIN, YHTEISESSÄ MÄÄRÄYSVALLASSA OLEVIIN YKSIKKÖIHIN JA OSAKKUUSYRITYKSIIN TEHTYJEN SIJOITUSTEN KÄSITTELY ERILLISTILINPÄÄTÖKSESSÄ

38A	Yhteisön on merkittävä tytäryritykseltä, yhteisessä määräysvallassa olevalta yksiköltä tai osakkuusyritykseltä saamansa osingot erillistilinpäätökseensä tulosvaikutteisesti, kun sille on syntynyt oikeus osingon saamiseen.

38B

Kun emoyritys muuttaa konsernin rakennetta perustamalla uuden yhteisön emoyrityksekseen siten, että seuraavat kriteerit täyttyvät:

(a)	uusi emoyritys saa määräysvallan alkuperäisessä emoyrityksessä laskemalla liikkeeseen oman pääoman ehtoisia instrumentteja alkuperäisen emoyrityksen oman pääoman ehtoisia instrumentteja vastaan;

(b)	uudella ja alkuperäisellä konsernilla on samat varat ja velat välittömästi ennen uudelleenorganisointia ja sen jälkeen; ja

(c)	alkuperäisen emoyrityksen omistajilla on ennen uudelleenorganisointia samat absoluuttiset ja suhteelliset osuudet alkuperäisen ja uuden konsernin nettovarallisuudesta välittömästi ennen uudelleenorganisointia ja sen jälkeen,

ja uusi emoyritys käsittelee sijoitustaan alkuperäiseen emoyritykseen erillistilinpäätöksessään kappaleen 38(a) mukaisesti, uuden emoyrityksen on määritettävä hankintamenoksi sen osuuden kirjanpitoarvo, joka sillä on alkuperäisen emoyrityksen erillistilinpäätöksen osoittamista oman pääoman eristä uudelleenorganisoinnin toteutumisajankohtana.

38C

Vastaavasti yhteisö, joka ei itse ole emoyritys, saattaisi perustaa uuden yhteisön emoyrityksekseen siten, että kappaleen 38NB mukaiset kriteerit täyttyvät. Kappaleen 38B vaatimuksia sovelletaan samalla tavoin myös tällaisiin uudelleenorganisointeihin. Tällöin viitataan ”alkuperäisen emoyrityksen” ja ”alkuperäisen konsernin” sijaan ”alkuperäiseen yhteisöön”.

VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖT

45B

Toukokuussa 2008 julkaistun Tytäryritykseen, yhteisessä määräysvallassa olevaan yksikköön tai osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen hankintameno (muutokset IFRS 1:een ja IAS 27:ään) seurauksena poistettiin hankintamenoon perustuvan kirjaamisen määritelmä kappaleesta 4 sekä lisättiin kappale 38A. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia ei-takautuvasti 1 päivänä tammikuuta 2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutoksia aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto, ja sen on samanaikaisesti sovellettava IAS 18:aan ja IAS 21:een ja IAS 36:een tehtyjä tähän liittyviä muutoksia.

45C

Toukokuussa 2008 julkaistun Tytäryritykseen, yhteisessä määräysvallassa olevaan yksikköön tai osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen hankintameno (muutos IFRS 1:een ja IAS 27:ään) seurauksena lisättiin kappaleet 38B ja 38C. Yhteisön on sovellettava näitä kappaleita ei-takautuvasti 1 päivänä tammikuuta 2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla tapahtuviin uudelleenorganisointeihin. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Lisäksi yhteisö saa halutessaan soveltaa kappaleita 38B ja 38C takautuvasti kyseisten kappaleiden soveltamisalaan kuuluviin aikaisempiin uudelleenorganisointeihin. Jos yhteisö kuitenkin oikaisee yhdenkin uudelleenorganisoinnin kappaleen 38B tai 38C mukaiseksi, sen on oikaistava kaikki kyseisten kappaleiden soveltamisalaan kuuluvat myöhemmät uudelleenorganisoinnit. Jos yhteisö soveltaa kappaletta 38B tai 38C aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto.

Liite

Muutokset muihin IFRS-standardeihin

Yhteisöjen on sovellettava seuraavia IAS 18:aan, IAS 21:een ja IAS 36:een tehtyjä muutoksia silloin, kun ne soveltavat kyseisiin muutoksiin liittyviä IAS 27:n kappaleisiin 4 ja 38A tehtyjä muutoksia.

IAS 18 Tuotot

A1 IAS18:aan tehdään alla kuvatut muutokset:

Kappaletta 32 muutetaan ja lisätään kappale 38 seuraavasti:

32 Kun maksamatonta korkoa on kertynyt ennen korkoa tuottavan sijoituksen hankkimista, hankinnan jälkeen saatava korkomaksu jaetaan hankintaa edeltävälle ja hankinnan jälkeiselle ajalle; vain hankinnan jälkeen kertynyt osa tuloutetaan.

38 Toukokuussa 2008 julkaistu Tytäryritykseen, yhteisessä määräysvallassa olevaan yksikköön tai osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen hankintameno (muutokset IFRS 1:een Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto ja IAS 27:ään Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös) aiheutti muutoksen kappaleeseen 32. Yhteisön on sovellettava tätä muutosta ei-takautuvasti 1 päivänä tammikuuta 2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa IAS 27:n kappaleisiin 4 ja 38A tähän liittyen tehtyjä muutoksia aikaisemmalla kaudella, sen on samanaikaisesti sovellettava kappaleeseen 32 tehtyä muutosta.

IAS 21 Valuuttakurssien muutosten vaikutukset

A2 IAS 21:n kappaletta 49 muutetaan seuraavasti:

Yhteisön luopuminen tai osittainen luopuminen osuudestaan ulkomaisessa yksikössä voi toteutua kyseisen yksikön myyntinä, purkamisena, osakepääoman takaisinmaksuna tai yksikön toiminnan lopettamisena kokonaan tai osaksi. Ulkomaisen yksikön kirjanpitoarvoa pienentävä kulukirjaus, joka johtuu joko yksikön omista tappioista tai sijoittajayrityksen kirjaamasta arvonalentumisesta, ei ole osittainen luopuminen. Mitään osaa muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista kurssivoitoista tai -tappioista ei näin ollen siirretä tulosvaikutteiseksi tällaisen kulukirjauksen yhteydessä.

IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen

A3 IAS 36:een lisätään kappaleen 12 kohdan (g) jälkeen otsikko ja kohta (h). Kappaleen 140C jälkeen lisätään kappale 140D.

12 Yhteisön on otettava vähintään seuraavat seikat huomioon arvioidessaan, onko mitään viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut:

…

Osinko tytäryritykseltä, yhteisessä määräysvallassa olevalta yksiköltä tai osakkuusyritykseltä

(h)

jos kyseessä on tytäryritykseen, yhteisessä määräysvallassa olevaan yksikköön tai osakkuusyritykseen tehty sijoitus, sijoittajayritys kirjaa sijoituksesta osingon ja on näyttöä siitä, että:

(i)	sijoituksen kirjanpitoarvo erillistilinpäätöksessä on suurempi kuin sijoituskohteen nettovarallisuuden kirjanpitoarvo, liikearvo mukaan luettuna, konsernitilinpäätöksessä; tai

(ii)	osinko on suurempi kuin tytäryrityksen, yhteisessä määräysvallassa olevan yksikön tai osakkuusyrityksen laaja tulos kaudella, jolta osingon jakamisesta päätetään.

140D Toukokuussa 2008 julkaistun Tytäryritykseen, yhteisessä määräysvallassa olevaan yksikköön tai osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen hankintameno (muutokset IFRS 1:een Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto ja IAS 27:ään) seurauksena lisättiin kappale 12(h). Yhteisön on sovellettava tätä muutosta ei-takautuvasti 1 päivänä tammikuuta 2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa IAS 27:n kappaleisiin 4 ja 38A tähän liittyen tehtyjä muutoksia aikaisemmalla kaudella, sen on samanaikaisesti sovellettava kappaleeseen 12(h) tehtyä muutosta.

24.1.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 21/16

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 70/2009,

annettu 23 päivänä tammikuuta 2009,

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Tietyt kansainväliset tilinpäätösstandardit ja tulkinnat, jotka olivat voimassa 15 päivänä lokakuuta 2008, hyväksyttiin komission asetuksella (EY) N:o 1126/2008 (2).

(2)

International Accounting Standards Board (IASB) julkaisi toukokuussa 2008 asiakirjan ”IFRS-standardeihin tehdyt parannukset”, jäljempänä ’parannukset’, osana jokavuotista parannusprosessiaan, jolla pyritään virtaviivaistamaan ja selventämään kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja. Parannuksiin sisältyy 35 muutosta voimassa oleviin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin, ja ne on jaettu kahteen osaan: osa I sisältää muutokset, jotka muuttavat kirjanpitokäytäntöä esittämistavassa, kirjaamisessa tai arvostamisessa, ja osa II liittyy muutoksiin terminologiassa tai tekstien toimituksellisessa luonteessa.

(3)

Tilinpäätöskysymysten asiantuntijakomitean (European Financial Reporting Advisory Group, EFRAG) teknisen asiantuntijaryhmän (Technical Expert Group, TEG) kuulemisessa vahvistettiin, että parannukset ovat asetuksen (EY) N:o 1606/2002 3 artiklan 2 kohdassa hyväksymiselle asetettujen teknisten edellytysten mukaisia. Tilinpäätösstandardeja koskevien lausuntojen tarkasteluryhmän perustamisesta tietojen antamiseksi komissiolle EFRAGin (European Financial Reporting Advisory Group) lausuntojen puolueettomuudesta ja tasapuolisuudesta 14 päivänä heinäkuuta 2006 tehdyn komission päätöksen 2006/505/EY (3) mukaisesti kyseinen tarkasteluryhmä tarkasteli hyväksymistä koskevaa EFRAGin lausuntoa ja totesi komissiolle sen olevan tasapuolinen ja puolueeton.

(4)	Asetusta (EY) N:o 1126/2008 olisi sen vuoksi vastaavasti muutettava.

(5)	Tilinpäätöskysymysten sääntelykomitea on hyväksynyt tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1126/2008 liite seuraavasti:

1)	Muutetaan kansainvälinen tilinpäätösstandardi IFRS 5 tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2)	Muutetaan kansainväliset tilinpäätösstandardit IAS 1, IAS 8, IAS 10, IAS 16, IAS 19, IAS 20, IAS 23, IAS 27, IAS 28, IAS 29, IAS 31, IAS 34, IAS 36, IAS 38, IAS 39, IAS 40 ja IAS 41 tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

3)	Muutetaan IFRS 1 muutoksissa IFRS 5:een esitetyllä tavalla tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

4)	Muutetaan IAS 7 muutoksissa IAS 16:een esitetyllä tavalla tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

5)	Muutetaan IFRS 7 ja IAS 32 muutoksissa IAS 28:een ja IAS 31:een esitetyllä tavalla tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

6)	Muutetaan IAS 16 muutoksissa IAS 40:een esitetyllä tavalla tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

7)	Muutetaan IAS 41 muutoksissa IAS 20:een esitetyllä tavalla tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

8)	Muutetaan IFRS 5, IAS 2 ja IAS 36 muutoksissa IAS 41:een esitetyllä tavalla tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Yritysten on sovellettava 1 artiklan 2 ja 4–8 kohdassa tarkoitettuja muutoksia standardeihin viimeistään sen ensimmäisen tilikauden alusta, joka alkaa 31 päivän joulukuuta 2008 jälkeen.

Yritysten on sovellettava 1 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitettuja muutoksia standardeihin viimeistään sen ensimmäisen tilikauden alusta, joka alkaa 30 päivän kesäkuuta 2009 jälkeen.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä tammikuuta 2009.

Komission puolesta

Charlie McCREEVY

Komission jäsen

(1) EYVL L 243, 11.9.2002, s. 1.

(2) EUVL L 320, 29.11.2008, s. 1.

(3) EUVL L 199, 21.7.2006, s. 33.

LIITE

KANSAINVÄLISET TILINPÄÄTÖSSTANDARDIT

IFRS-standardeihin tehdyt parannukset

IFRS-STANDARDEIHIN TEHDYT PARANNUKSET

I OSA

Muutokset IFRS 5:een

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Lisätään kappaleet 8A, 36A ja 44C.

PITKÄAIKAISTEN OMAISUUSERIEN (TAI LUOVUTETTAVIEN ERIEN RYHMIEN) LUOKITTELEMINEN MYYTÄVÄNÄ OLEVIKSI

Jos yhteisö on sitoutunut myyntisuunnitelmaan, joka koskee määräysvallan menettämistä tytäryrityksessä, sen on luokiteltava kyseisen tytäryrityksen kaikki varat ja velat myytävänä oleviksi, kun kappaleissa 6–8 tarkoitetut kriteerit täyttyvät, riippumatta siitä, säilyykö yhteisöllä myynnin jälkeen määräysvallaton osuus aiemmassa tytäryrityksessään.

Lopetettujen toimintojen esittäminen

36A	Jos yhteisö on sitoutunut myyntisuunnitelmaan, joka koskee määräysvallan menettämistä tytäryrityksessä, sen on esitettävä tilinpäätöksessään kappaleissa 33–36 vaadittavat tiedot, kun tytäryritys on luovutettavien erien ryhmä, joka vastaa lopetetun toiminnon määritelmää kappaleen 32 mukaisesti.

VOIMAANTULO

44C

Toukokuussa 2008 julkaistun asiakirjan IFRS-standardeihin tehdyt parannukset seurauksena lisättiin kappaleet 8A ja 36A. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Yhteisö ei kuitenkaan saa soveltaa näitä muutoksia ennen 1.7.2009 alkavilla tilikausilla, ellei se sovella myös IAS 27:ää (muutettu toukokuussa 2008). Jos yhteisö soveltaa muutoksia ennen 1.7.2009, tästä on annettava tieto. Yhteisön on sovellettava muutoksia ei takautuvasti siitä päivästä lukien, jona se on ryhtynyt soveltamaan IFRS 5:tä, ottaen huomioon IAS 27:n kappaleen 45 mukaiset siirtymäsäännöt.

Liite IFRS 5:n muutoksiin

Muutokset IFRS 1:een

Yhteisöjen on sovellettava näitä IFRS 1:een tehtyjä muutoksia, kun ne soveltavat IFRS 5:een tehtyjä tähän liittyviä muutoksia.

IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto

Kappaleen 34C kohtaa (c) muutetaan ja lisätään kappale 47L.

KIRJAAMINEN JA ARVOSTAMINEN

Poikkeukset muiden IFRS-standardien takautuvasta soveltamisesta

Määräysvallattomien omistajien osuus

34C

Ensilaatijan on sovellettava seuraavia IAS 27:n Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös (muutettu 2008) vaatimuksia ei-takautuvasti IFRS-standardeihin siirtymispäivästä alkaen:

(a)

…

(c)	kappaleiden 34–37 vaatimukset siitä, miten kirjanpidossa käsitellään määräysvallan menettämistä tytäryrityksessä, ja tähän liittyvät vaatimukset IFRS 5:n kappaleessa 8A.

…

VOIMAANTULO

47L

Toukokuussa 2008 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksen kappaleeseen 34C. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Jos yhteisö soveltaa IAS 27:ää (muutettu 2008) aikaisemmalla kaudella, muutoksia on sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella.

Muutokset IAS 1:een

Tilinpäätöksen esittäminen (uudistettu 2007)

Kappaleita 68 ja 71 muutetaan. Lisätään kappale 139C.

Tase

Lyhytaikaiset varat

Yhteisön toimintasyklillä tarkoitetaan aikaa, joka kuluu tuotantoprosessissa käytettävien omaisuuserien hankkimisesta siihen, kun niistä saadaan suoritus rahavaroina. Silloin kun yhteisön tavanomainen toimintasykli ei ole selvästi todettavissa, sen kestoksi oletetaan kaksitoista kuukautta. Tavanomaisen toimintasyklin aikana myytävät, kulutettavat tai realisoitavat omaisuuserät (esimerkiksi vaihto-omaisuus ja myyntisaamiset) kuuluvat lyhytaikaisiin varoihin silloinkin, kun niitä ei odoteta realisoitavan kahdentoista kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä. Lyhytaikaisiin varoihin kuuluvat myös varat, joita pidetään pääasiallisesti kaupankäyntitarkoituksessa (esimerkkejä näistä ovat jotkin IAS 39:n mukaisesti kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi luokiteltavat rahoitusvarat), sekä pitkäaikaisten rahoitusvarojen lyhytaikainen osuus.

Lyhytaikaiset velat

Toisia lyhytaikaisia velkoja ei suoriteta osana tavanomaista toimintasykliä, mutta ne erääntyvät kahdentoista kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä tai niitä pidetään ensisijaisesti kaupankäyntitarkoituksessa. Esimerkkejä ovat jotkin IAS 39:n mukaisesti kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi luokitellut rahoitusvelat, sekkitililuotot sekä lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista rahoitusveloista, maksettavista osingoista, tuloveroveloista ja muista ostovelkoihin kuulumattomista veloista. Rahoitusvelat, jotka ovat pitkäaikaiseksi tarkoitettua rahoitusta (ts. eivät ole osa yhteisön tavanomaisen toimintasyklin aikana käytettävää käyttöpääomaa) ja jotka eivät eräänny maksettaviksi kahdentoista kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä, ovat pitkäaikaisia velkoja kappaleissa 74 ja 75 tarkoitetuin rajoituksin.

SIIRTYMÄSÄÄNNÖT JA VOIMAANTULO

139C

Toukokuussa 2008 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksia kappaleisiin 68 ja 71. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutoksia aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto.

Muutokset IAS 16:een

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Kappaleita 6 ja 69 muutetaan. Lisätään kappaleet 68A ja 81D.

MÄÄRITELMÄT

6	Tässä standardissa käytetään seuraavia termejä seuraavassa merkityksessä: … Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. …

KIRJAAMINEN POIS TASEESTA

68A

Kuitenkin yhteisön, joka myy vuokralle annettavina pitämiään aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä rutiininomaisesti tavanomaisessa liiketoiminnassa, on siirrettävä tällaiset omaisuuserät vaihto-omaisuuteen kirjanpitoarvoonsa, kun niitä lakataan antamasta vuokralle ja niistä tulee myytävänä olevia. Tällaisten omaisuuserien myynnistä saatavat tulot on tuloutettava IAS 18:n Tuotot mukaisesti. IFRS 5:tä ei sovelleta, kun tavanomaisessa liiketoiminnassa myytävänä olevat omaisuuserät siirretään vaihto-omaisuuteen.

Aineellinen käyttöomaisuushyödyke voidaan luovuttaa usealla eri tavalla (esimerkiksi myymällä se, tekemällä siitä rahoitusleasingsopimus tai lahjoittamalla se). Yhteisö määrittää hyödykkeen luovutuspäivän soveltamalla IAS 18:n mukaisia tavaroiden myyntituottojen kirjaamiskriteerejä. Myyntinä ja takaisinvuokrauksena tapahtuvaan luovutukseen sovelletaan IAS 17:ää.

VOIMAANTULO

81D

Toukokuussa 2008 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksia kappaleisiin 6 ja 69, ja sen seurauksena lisättiin kappale 68A. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutoksia aikaisemmalla kaudella, sen on annettava tästä tieto ja samanaikaisesti sovellettava IAS 7:ään Rahavirtalaskelmat tehtyjä tähän liittyviä muutoksia.

Liite IAS 16:n muutoksiin

Muutokset IAS 7:ään

Yhteisöjen on sovellettava näitä IAS 7:ään tehtyjä muutoksia, kun ne soveltavat IAS 16:een tehtyjä tähän liittyviä muutoksia.

IAS 7 Rahavirtalaskelmat

Kappaletta 14 muutetaan. Lisätään kappale 55.

Liiketoiminnan rahavirrat …

…

Joistakin liiketoimista, esimerkiksi käyttöomaisuushyödykkeen myymisestä, voi aiheutua tulosvaikutteisesti kirjattava voitto tai tappio. Tällaisista liiketoimista johtuvat rahavirrat ovat investointien rahavirtoja. Kuteinkin maksut vuokralle annettavina pidettävien ja myöhemmin myytävänä olevien omaisuuserien, joita kuvataan IAS 16:n Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kappaleessa 68A, valmistamisesta tai hankkimisesta ovat liiketoiminnan rahavirtoja. Myös tällaisista omaisuuseristä saatavat vuokrat ja omaisuuserien myöhemmin tapahtuvasta myynnistä saatavat maksut ovat liiketoiminnan rahavirtoja.

VOIMAANTULO

Toukokuussa 2008 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksen kappaleeseen 14. Yhteisön on sovellettava tätä muutosta 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutosta aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto ja sovellettava IAS 16:n kappaletta 68A.

Muutokset IAS 19:ään

Työsuhde-etuudet

Kappaleita 7, 8(b), 32B, 97, 98, 111 ja 160 muutetaan. Lisätään kappaleet 111A ja 159D.

MÄÄRITELMÄT

…

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet ovat työsuhde-etuuksia (muita kuin irtisanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia), jotka erääntyvät maksettavaksi kahdentoista kuukauden kuluessa sen kauden päättymisestä, jonka aikana henkilöt suorittavat etuuden perustana olevan työn.

…

Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet ovat työsuhde-etuuksia (muita kuin työsuhteen päättymisen jälkeen tai irtisanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia), jotka eivät eräänny maksettaviksi kahdentoista kuukauden kuluessa sen kauden päättymisestä, jonka aikana henkilöt suorittavat etuuden perustana olevan työn.

…

Järjestelyyn kuuluvien varojen tuottoa ovat korot, osingot ja muut järjestelyyn kuuluvista varoista saadut tuotot sekä järjestelyyn kuuluvista varoista aiheutuneet realisoituneet ja realisoitumattomat voitot ja tappiot, vähennettyinä järjestelyn hallinnosta johtuvilla menoilla (lukuun ottamatta menoja, jotka on otettu huomioon etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen määrittämisessä käytettävissä vakuutusmatemaattisissa oletuksissa) ja järjestelyn itsensä maksettavaksi tulevilla veroilla.

…

Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot ovat aikaisempien kausien työsuoritukseen perustuvan, etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvon muutos, joka aiheutuu siitä, että tarkasteltavana olevalla kaudella on otettu käyttöön työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia tai muita pitkäaikaisia työsuhde-etuuksia tai niihin on tullut muutoksia. Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot voivat olla etumerkiltään joko positiivisia(jos otetaan käyttöön uusia etuuksia tai jos etuuksia muutetaan siten, että etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvo kasvaa) tai negatiivisia (jos olemassa olevia etuuksia muutetaan siten, että etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvo pienenee).

LYHYTAIKAISET TYÖSUHDE-ETUUDET

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät esimerkiksi sellaisia eriä kuin:

(b)	lyhytaikaiset palkalliset poissaolot (kuten palkallinen vuosiloma ja palkallinen sairausloma) silloin, kun poissaoloajan palkka erääntyy maksettavaksi kahdentoista kuukauden kuluessa sen kauden päättymisestä, jonka aikana henkilöt suorittavat etuuden perustana olevan työn;

TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET ETUUDET: MAKSUPOHJAISTEN JA ETUUSPOHJAISTEN JÄRJESTELYJEN EROTTAMINEN TOISISTAAN

Usean työnantajan järjestelyt

32B

IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat edellyttää, että yhteisö esittää tilinpäätöksessään tietoja joistakin ehdollisista veloista. Usean työantajan järjestelyn yhteydessä ehdollinen velka voi syntyä esimerkiksi:

(a)

…

TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET ETUUDET: ETUUSPOHJAISET JÄRJESTELYT

Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot

Takautuvaan työsuoritukseen perustuvia menoja syntyy, kun yhteisö ottaa käyttöön sellaisen etuuspohjaisen järjestelyn, jonka mukaan etuuksia kohdistetaan takautuvaan työsuoritukseen, tai kun se muuttaa olemassa olevan etuuspohjaisen järjestelyn mukaisesti takautuvasta työsuorituksesta maksettavia etuuksia. Tällaiset muutokset ovat vastiketta työsuorituksesta siihen saakka, kunnes kyseiset etuudet vapaakirjautuvat. Sen vuoksi yhteisö kirjaa takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot kuluiksi tämän ajanjakson kuluessa riippumatta siitä, että menot perustuvat aikaisempien kausien työsuoritukseen. Yhteisö määrittää takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot siten, että ne ovat yhtä suuret kuin järjestelyn muutoksesta johtuva velan muutos (ks. kappale 64). Takautuvaan työsuoritukseen perustuva meno on etumerkiltään negatiivinen, kun yhteisö muuttaa takautuvaan työsuoritukseen kohdistuvia etuuksia siten, että etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvo pienenee.

Takautuvaan työsuoritukseen perustuviin menoihin ei lueta:

(a)

toteutuneiden ja aikaisemmin oletettujen palkankorotusten välisten erojen vaikutusta velvoitteeseen, joka koskee aikaisempien vuosien työsuoritukseen perustuvien etuuksien suorittamista (ei synny takautuvaan työsuoritukseen perustuvia menoja, koska palkkakehitys otetaan huomioon vakuutusmatemaattisissa oletuksissa);

(b)	liian pieniksi tai suuriksi arvioituja eläkkeiden harkinnanvaraisia lisäyksiä, kun yhteisöllä on tosiasiallinen velvoite tällaisten lisäysten myöntämiseen (ei synny takautuvaan työsuoritukseen perustuvia menoja, koska tällaiset lisäykset otetaan huomioon vakuutusmatemaattisissa oletuksissa);

(c)

arvioita sellaisista etuuksien parannuksista, jotka johtuvat tilinpäätökseen merkityistä vakuutusmatemaattisista voitoista, jos yhteisö on velvollinen joko järjestelyn virallisten ehtojen (tai nuo ehdot ylittävän tosiasiallisen velvoitteen) tai säädösten perusteella käyttämään järjestelyn tuottaman ylijäämän järjestelyyn osallistuvien hyväksi, vaikka etuuden lisäystä ei vielä olisi virallisesti myönnetty (tästä johtuva velvoitteen lisäys on vakuutusmatemaattinen tappio eikä takautuvaan työsuoritukseen perustuva meno, ks. kappale 85(b));

(d)

vapaakirjautuneiden etuuksien lisäystä silloin, kun uusia etuuksia tai parannuksia entisiin ei ole ja henkilöt täyttävät vapaakirjautumisen ehdot (takautuvaan työsuoritukseen perustuvia menoja ei synny, koska yhteisö on kirjannut arvioidut etuuksista johtuvat menot kauden työsuoritukseen perustuvina menoina silloin, kun työ on suoritettu); ja

(e)	sellaisten järjestelyyn tehtävien muutosten vaikutusta, jotka vähentävät vastaiseen työsuoritukseen perustuvia etuuksia (järjestelyn supistaminen).

Järjestelyn supistaminen ja velvoitteen täyttämiset

111

Järjestelyn supistaminen tapahtuu, kun yhteisö joko:

(a)	on todistettavasti sitoutunut merkittävästi vähentämään järjestelyn piiriin kuuluvien henkilöiden määrää; tai

(b)	muuttaa etuuspohjaisen järjestelyn ehtoja siten, että merkittävä osa nykyisen henkilöstön tulevasta työsuorituksesta ei enää oikeuta etuuksiin tai oikeuttaa vain vähennettyihin etuuksiin.

Järjestelyn supistaminen saattaa johtua yksittäisestä tapahtumasta, kuten tehtaan sulkemisesta, toiminnon lopettamisesta tai järjestelyn lopettamisesta tai lakkauttamisesta, taikka muutoksesta siinä, missä määrin tulevat palkankorotukset vaikuttavat takautuvasta työsuorituksesta maksettaviin etuuksiin. Järjestelyn supistaminen liittyy usein toimintojen uudelleenjärjestelyyn. Kun näin on, yhteisö ottaa järjestelyn supistamisen huomioon kirjanpidossaan samanaikaisesti kuin kyseisen uudelleenjärjestelyn.

111A	Kun järjestelyyn tehtävä muutos johtaa etuuksien vähentymiseen, järjestelyn supistamista on vain vähentymisen vaikutus tulevaan työsuoritukseen. Vähentymisen vaikutus takautuvaan työsuoritukseen, on negatiivinen takautuvaan työsuoritukseen perustuva meno.

VOIMAANTULO

159D

Toukokuussa 2008 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksia kappaleisiin 7, 8(b), 32B, 97, 98 ja 111, ja sen seurauksena lisättiin kappale 111A. Yhteisön on sovellettava kappaleisiin 7, 8(b) ja 32B tehtyjä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutoksia aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto. Yhteisön on sovellettava kappaleisiin 97, 98, 111 ja 111A tehtyjä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen tapahtuviin etuuksien muutoksiin.

160

Kun yhteisö muuttaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita kappaleiden 159–159D mukaisesti, sovelletaan IAS 8:aa. Kun yhteisö toteuttaa nämä muutokset IAS 8:n vaatimalla tavalla takautuvasti, yhteisö käsittelee muutoksia ikään kuin ne olisi otettu käyttöön samaan aikaan kuin tämän standardin muut osat. Tästä poiketen yhteisö saa esittää kappaleen 120A kohdassa (p) vaadittavat määrät sellaisina kuin ne määritetään kullekin tilikaudelle ei-takautuvasti alkaen ensimmäisestä tilikaudesta, joka esitetään sellaisessa tilinpäätöksessä, jossa yhteisö soveltaa ensimmäistä kertaa kappaleen 120A mukaisia muutoksia.

Muutokset IAS 20:een

Julkisten avustusten kirjanpidollinen käsittely ja julkisesta tuesta tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

Kappale 37 poistetaan. Lisätään kappaleet 10A ja 43.

JULKISET AVUSTUKSET

10A

Hyötyä, joka saadaan julkisen vallan markkinakorkoa alemmalla korolla myöntämästä lainasta, käsitellään julkisena avustuksena. Laina on kirjattava ja arvostettava IAS 39:n Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen mukaisesti. Markkinakorkoa pienemmällä korolla myönnetystä lainasta saatava hyöty on määritettävä lainan IAS 39:n mukaisen kirjanpitoarvon ja saatujen maksujen erotuksena. Hyötyä käsitellään kirjanpidossa tämän standardin mukaisesti. Yksilöidessään menoja, jotka lainasta saatavan hyödyn on tarkoitus kattaa, yhteisön on otettava huomioon ehdot ja velvoitteet, jotka on täytetty tai pitää täyttää.

JULKINEN TUKI

37	[poistettu]

VOIMAANTULO

Toukokuussa 2008 julkaistun asiakirjan IFRS-standardeihin tehdyt muutokset seurauksena poistettiin kappale 37 ja lisättiin kappale 10A. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia ei-takautuvasti julkiselta vallalta 1.1.2009 tai sen jälkeen saatuihin lainoihin. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutoksia aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto.

Muutos IAS 23:een

Vieraan pääoman menot (uudistettu 2007)

Kappaletta 6 muutetaan. Lisätään kappale 29A.

MÄÄRITELMÄT

Vieraan pääoman menoihin voivat sisältyä:

(a)	korkomenot, jotka lasketaan IAS 39:ssä Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen kuvatulla efektiivisen koron menetelmällä;

(b)	[poistettu]

(c)	[poistettu]

(d)	IAS 17:n Vuokrasopimukset mukaisesti kirjatut rahoitusleasingsopimuksiin liittyvät rahoitusmenot; ja

(e)	ulkomaan rahan määräisistä lainoista aiheutuvat kurssierot siltä osin, kuin niiden katsotaan olevan korkomenojen oikaisuja.

VOIMAANTULO

29A

Toukokuussa 2008 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksen kappaleeseen 6. Yhteisön on sovellettava tätä muutosta 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutosta aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto.

Muutos IAS 27:ään

Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös

Kappaletta 37 muutetaan. Lisätään kappale 43A.

TYTÄRYRITYKSIIN, YHTEISESSÄ MÄÄRÄYSVALLASSA OLEVIIN YKSIKKÖIHIN JA OSAKKUUSYRITYKSIIN TEHTYJEN SIJOITUSTEN KÄSITTELY ERILLISTILINPÄÄTÖKSESSÄ

Kun yhteisö laatii erillistilinpäätöksen, sen on käsiteltävä sijoituksia tytäryrityksiin, yhteisessä määräysvallassa oleviin yksikköihin ja osakkuusyrityksiin:

(a)	hankintamenoon perustuen, tai

(b)	IAS 39:n mukaisesti.

Yhteisön on sovellettava samaa kirjanpitokäsittelyä jokaiseen sijoitusten ryhmään. Hankintamenoon perustuen käsiteltäviä sijoituksia on käsiteltävä kirjanpidossa IFRS 5:n Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot mukaisesti, kun ne luokitellaan myytävinä oleviksi (tai sisältyvät myytävänä olevaksi luokiteltavaan luovutettavien erien ryhmään) IFRS 5:n mukaisesti. IAS 39:n mukaisesti käsiteltävien sijoitusten arvostus ei muutu tällaisessa tapauksessa.

VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖT

43A

Toukokuussa 2008 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksen kappaleeseen 37. Yhteisön on sovellettava muutosta 1.1.2009 alkavilla tilikausilla ei-takautuvasti siitä päivästä alkaen, jolloin se on alkanut soveltaa IFRS 5:tä. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutosta aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto.

Muutokset IAS 28:aan

Sijoitukset osakkuusyrityksiin

Kappaleita 1 ja 33 sekä kappaletta 41 edeltävää otsikkoa muutetaan. Lisätään kappale 41C.

SOVELTAMISALA

Tätä standardia on sovellettava osakkuusyrityksiin tehtyjen sijoitusten kirjanpitokäsittelyyn. Se ei kuitenkaan koske sellaisia sijoituksia osakkuusyrityksiin, joiden tekijöinä ovat:

(a)	pääomasijoittajat, tai

(b)	sijoitusrahastot ja muut vastaavanlaiset yhteisöt, mukaan luettuina sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahastot

ja jotka on alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi tai luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi ja käsitellään kirjanpidossa IAS 39:n Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen mukaisesti. Tällaiset sijoitukset on arvostettava käypään arvoon IAS 39:n mukaisesti, ja käyvän arvon muutokset on kirjattava tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne toteutuvat. Yhteisön, jolla on tällainen sijoitus, on esitettävä tilinpäätöksessään kappaleessa 37(f) vaadittavat tiedot.

PÄÄOMAOSUUSMENETELMÄN SOVELTAMINEN

Arvonalentumistappiot

Koska liikearvoa, joka on osa osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen kirjanpitoarvosta, ei kirjata erikseen, sille ei tehdä erikseen arvonalentumistestiä IAS 36:n Omaisuuserien arvon alentuminen sisältämien, liikearvon arvoalentumistestausta koskevien vaatimusten mukaisesti. Sen sijaan sijoituksen koko kirjanpitoarvo testataan arvonalentumisen varalta yhtenä omaisuuseränä IAS 36:n mukaisesti vertaamalla siitä kerrytettävissä olevaa rahamäärää (käyttöarvo tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennetty käypä arvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi) sen kirjanpitoarvoon aina silloin, kun IAS 39:n mukaisia vaatimuksia sovellettaessa saadaan viitteitä siitä, että sijoituksen arvo saattaa olla alentunut. Tällaisessa tapauksessa kirjattavaa arvonalentumistappiota ei kohdisteta millekään omaisuuserälle, liikearvo mukaan lukien, joka on osa osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen kirjanpitoarvoa. Vastaavasti tämän arvonalentumistappion mahdollinen peruutus kirjataan IAS 36:n mukaisesti siihen määrään asti kuin sijoituksesta kerrytettävissä oleva rahamäärä myöhemmin kasvaa. Sijoituksen käyttöarvoa määrittäessään yhteisö arvioi:

(a)

…

VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖT

41C

Toukokuussa 2008 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksia kappaleisiin 1 ja 33. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutoksia aikaisemmalla kaudella, sen on annettava tästä tieto ja sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella muutoksia, jotka on tehty toukokuussa 2008 IFRS 7:n Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot kappaleeseen 3, IAS 31:n kappaleeseen 1 ja IAS 32:n Rahoitusinstrumentit: esittämistapa kappaleeseen 4. Yhteisö saa soveltaa muutoksia ei-takautuvasti.

Muutos IAS 31:een

Osuudet yhteisyrityksissä

Muutetaan kappaleita 1 ja kappaletta 58 edeltävää otsikkoa. Lisätään kappale 58B.

SOVELTAMISALA

Tätä standardia on sovellettava yhteisyritysosuuksien kirjanpitokäsittelyyn sekä yhteisyrityksen varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen esittämiseen yhteisyrityksen osapuolen ja sijoittajan tilinpäätöksissä riippumatta rakenteesta tai muodosta, jossa yhteisyrityksen toiminta tapahtuu. Standardi ei kuitenkaan koske sellaisia osuuksia yhteisessä määräysvallassa olevissa yksiköissä, joiden haltijana ovat:

(a)	pääomasijoittajat, tai

(b)	sijoitusrahastot ja muut vastaavanlaiset yhteisöt, mukaan luettuina sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahastot

ja jotka on alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi tai luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi ja käsitellään kirjanpidossa IAS 39:n Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen mukaisesti. Tällaiset sijoitukset on arvostettava käypään arvoon IAS 39:n mukaisesti, ja käyvän arvon muutokset on kirjattava tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne toteutuvat. Yhteisyrityksen osapuolen, jolla on tällainen osuus, on esitettävä tilinpäätöksessään kappaleissa 55 ja 56 vaadittavat tiedot.

VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖT

58B

Toukokuussa 2008 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksen kappaleeseen 1. Yhteisön on sovellettava tätä muutosta 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutosta aikaisemmalla kaudella, sen on annettava tästä tieto ja sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella muutoksia, jotka on tehty toukokuussa 2008 IFRS 7:n Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot kappaleeseen 3, IAS 28:n kappaleeseen 1 ja IAS 32:n Rahoitusinstrumentit: esittämistapa kappaleeseen 4. Yhteisö saa soveltaa muutosta ei-takautuvasti.

Liite IAS 28:n ja IAS 31:n muutoksiin

Muutokset muihin IFRS-standardeihin

Yhteisön on sovellettava tähän liitteeseen sisältyviä IFRS 7:ään ja IAS 32:een tehtyjä muutoksia, kun ne soveltavat niihin liittyviä IAS 28:aan ja IAS 31:een tehtyjä muutoksia.

IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

Kappaletta 3(a) muutetaan. Lisätään kappale 44D.

SOVELTAMISALA

Tätä IFRS-standardia on sovellettava kaikkien yhteisöjen kaiken tyyppisiin rahoitusinstrumentteihin lukuun ottamatta seuraavia:

sellaiset osuudet tytär-, osakkuus- tai yhteisyrityksissä, joita käsitellään kirjanpidossa IAS 27:n Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös, IAS 28:n Sijoitukset osakkuusyrityksiin tai IAS 31:n Osuudet yhteisyrityksissä mukaisesti. Eräissä tapauksissa yhteisö saa kuitenkin IAS 27:n, IAS 28:n tai IAS 31:n nojalla käsitellä tytär-, osakkuus- tai yhteisyrityksissä omistamansa osuudet kirjanpidossa soveltamalla IAS 39:ää; näissä tapauksissa yhteisöjen on sovellettava tämän IFRS-standardin vaatimuksia. Yhteisöjen on sovellettava tätä IFRS-standardia myös kaikkiin johdannaisiin, jotka on sidottu osuuksiin tytär-, osakkuus- tai yhteisyrityksissä, ellei johdannainen vastaa IAS 32:ssa tarkoitettua oman pääoman ehtoisen instrumentin määritelmää.

VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖT

44D

Toukokuussa 2008 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksen kappaleeseen 3(a). Yhteisön on sovellettava tätä muutosta 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutosta aikaisemmalla kaudella, sen on annettava tästä tieto ja sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella muutoksia, jotka on tehty toukokuussa 2008 IAS 28:n kappaleeseen 1, IAS 31:n kappaleeseen 1 ja IAS 32:n kappaleeseen 4. Yhteisö saa soveltaa muutosta ei-takautuvasti.

IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa

Kappaletta 4(a) ja kappaletta 96 edeltävää otsikkoa muutetaan. Lisätään kappale 97D.

SOVELTAMISALA

Tätä standardia on sovellettava kaikkien yhteisöjen kaikkiin rahoitusinstrumentteihin lukuun ottamatta seuraavia:

(a)

sellaiset osuudet tytär-, osakkuus- tai yhteisyrityksissä, joita käsitellään kirjanpidossa IAS 27:n Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös, IAS 28:n Sijoitukset osakkuusyrityksiin tai IAS 31:n Osuudet yhteisyrityksissä mukaisesti. Eräissä tapauksissa yhteisö saa kuitenkin IAS 27:n, IAS 28:n tai IAS 31:n nojalla käsitellä tytär-, osakkuus- tai yhteisyrityksissä omistamansa osuudet kirjanpidossa soveltamalla IAS 39:ää; näissä tapauksissa yhteisöjen on sovellettava tämän IFRS-standardin vaatimuksia. Yhteisöjen on sovellettava tätä standardia myös kaikkiin johdannaisiin, jotka on sidottu osuuksiin tytär-, osakkuus- tai yhteisyrityksissä.

VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖT

97D

Toukokuussa 2008 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksen kappaleeseen 4. Yhteisön on sovellettava tätä muutosta 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutosta aikaisemmalla kaudella, sen on annettava tästä tieto ja sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella muutoksia, jotka on tehty toukokuussa 2008 IFRS 7:n kappaleeseen 3, IAS 28:n kappaleeseen 1 ja IAS 31:n kappaleeseen 1. Yhteisö saa soveltaa muutosta ei-takautuvasti.

Muutokset IAS 29:ään

Taloudellinen raportointi hyperinflaatiomaissa

Kappaleita 6, 15 ja 19 muutetaan. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua.

TILINPÄÄTÖKSEN OIKAISEMINEN

Yhteisöt, jotka laativat tilinpäätöksen alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, laativat sen ottamatta huomioon sen paremmin yleisen hintatason muutoksia kuin hallussa pidettyjen omaisuuserien nimenomaisten hintojen muutoksia. Poikkeuksena tästä ovat ne omaisuuserät ja velat, jotka yhteisö joko vaatimusten perusteella tai oman valintansa mukaan arvostaa käypään arvoon. Esimerkiksi aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet saadaan uudelleenarvostaa käypään arvoon, ja biologiset hyödykkeet on yleensä arvostettava käypään arvoon. Jotkin yhteisöt esittävät kuitenkin jälleenhankinta-arvoihin perustuvan tilinpäätöksen, jossa otetaan huomioon hallussa pidettävien omaisuuserien nimenomaisten hintojen muutosten vaikutukset.

Useimpien ei-monetaaristen erien kirjanpitoarvona on hankintameno tai poistoilla vähennetty hankintameno; täten ne on ilmaistu hankinta-ajankohtansa mukaisina määrinä. Kunkin omaisuuserän oikaistu hankintameno tai poistoilla vähennetty hankintameno määritetään oikaisemalla erän alkuperäistä hankintamenoa ja kertyneitä poistoja hankinta-ajankohdan ja raportointikauden päättymispäivän välisellä yleisen hintaindeksin muutoksella. Esimerkiksi aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, raaka-aine- ja kauppatavaravarastot, liikearvo, patentit, tavaramerkit ja muut vastaavanlaiset omaisuuserät oikaistaan niiden ostopäivästä lähtien. Keskeneräisten ja valmiiden tuotteiden varastot oikaistaan niistä päivistä lähtien, joina hankinta- ja valmistusmenot ovat syntyneet.

Ei-monetaarisen erän oikaistua määrää vähennetään asianmukaisten IFRS-standardien mukaisesti silloin, kun määrä ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Esimerkiksi aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden, liikearvon, patenttien ja tavaramerkkien oikaistut määrät alennetaan niistä kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaaviksi ja vaihto-omaisuuden oikaistut määrät alennetaan nettorealisointiarvoa vastaaviksi.

Muutos IAS 36:een

Omaisuuserien arvon alentuminen

Kappaletta 134(e) muutetaan. Lisätään kappale 140C.

TILINPÄÄTÖKSESSÄ ESITETTÄVÄT TIEDOT

Arviot, joita on käytetty määritettäessä kerrytettävissä olevaa rahamäärää rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka sisältävät liikearvoa tai taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomia aineettomia hyödykkeitä

134

Yhteisön on esitettävä tilinpäätöksessään kohtien (a)–(f) mukaiset tiedot jokaisesta rahavirtaa tuottavasta yksiköstä (tai yksikköjen ryhmästä), jolle kohdistetun liikearvon tai taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvo on merkittävä verrattuna yhteisön liikearvon tai taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien aineettomien hyödykkeiden koko kirjanpitoarvoon:

(e)

jos yksikön (tai yksikköjen ryhmän) kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla, myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennetyn käyvän arvon määrittämiseen käytetty metodiikka. Jos myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyä käypää arvoa ei ole määritetty käyttäen yksikön (tai yksikköjen ryhmän) todettavissa olevaa markkinahintaa, tilinpäätöksessä on lisäksi esitettävä seuraavat tiedot:

(i)	kuvaus kaikista keskeisistä oletuksista, joiden perusteella johto on määrittänyt myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennetyn käyvän arvon. Keskeiset oletukset ovat niitä oletuksia, joille yksikön (tai yksikköjen ryhmän) kerrytettävissä oleva rahamäärä on herkin;

(ii)

kuvaus johdon lähestymistavasta sen määrittäessä kullekin keskeiselle oletukselle annettava arvoa (tai annettavia arvoja), kuvastavatko kyseiset arvot toteutunutta kehitystä tai – mikäli tämä on sovellettavissa – ovatko ne yhdenmukaisia ulkoisista informaatiolähteistä saatujen tietojen kanssa, ja jos näin ei ole, syy niiden poikkeamiseen toteutuneesta kehityksestä tai ulkoisista informaatiolähteistä saaduista tiedoista.

Jos myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennetty käypä arvo määritetään käyttäen diskontattuja ennakoituja rahavirtoja, myös seuraavat tiedot on esitettävä tilinpäätöksessä:

(iii)

ajanjakso, jolle johto on ennakoinut rahavirrat;

(iv)	ennakoituja rahavirtoja ekstrapoloitaessa käytetty kasvuvauhti;

(v)	rahavirtojen ennakoinnissa käytetty diskonttauskorko (tai korot).

SIIRTYMÄSÄÄNNÖT JA VOIMAANTULO

140C

Toukokuussa 2008 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksen kappaleeseen 134(e). Yhteisön on sovellettava tätä muutosta 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutosta aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto.

Muutokset IAS 38:aan

Aineettomat hyödykkeet

Kappaleita 69, 70 ja 98 muutetaan. Lisätään kappaleet 69A ja 130D.

KULUKSI KIRJAAMINEN

Joskus yhteisölle syntyy menoja vastaisen taloudellisen hyödyn tuottamiseksi ilman, että hankittaisiin tai aikaansaataisiin aineeton hyödyke tai muu taseeseen merkittävissä oleva omaisuuserä. Jos kyseessä on tavarantoimitus, yhteisö kirjaa tällaiset menot kuluiksi, kun sillä on oikeus kyseisiin tavaroihin. Jos kyseessä on palvelu, yhteisö kirjaa menot kuluiksi, kun se vastaanottaa palvelut. Esimerkiksi tutkimustoiminnan menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan, (ks. kappale 54), paitsi milloin tutkimus hankitaan osana liiketoimintojen yhdistämistä. Muita esimerkkejä menoista, jotka kirjataan kuluiksi toteutuessaan, ovat:

(a)

…

(c)	mainonnasta ja myynninedistämisestä johtuvat menot (postimyyntiluettelot mukaan luettuina);

(d)

…

69A

Yhtiöllä on oikeus tavaroihin, kun se omistaa ne. Samoin sillä on oikeus tavaroihin, kun tavarantoimittaja on valmistanut ne toimitussopimuksen ehtojen mukaisesti ja yhteisö voisi vaatia niiden toimittamista maksua vastaan. Palvelut on otettu vastaan, kun palveluntuottaja on suorittanut ne sellaisen sopimuksen mukaisesti, joka koskee palvelujen suorittamista yhteisölle, eikä silloin kun yhteisö käyttää palveluja toisen palvelun suorittamiseen, esimerkiksi mainoksen tuottamiseen asiakkaalle.

Kappale 68 ei estä yhteisöä merkitsemästä ennakkomaksua varoiksi taseeseen silloin, kun tavaroista on suoritettu maksu ennen kuin yhteisö saa oikeuden kyseisiin tavaroihin. Kappale 68 ei myöskään estä yhteisöä merkitsemästä ennakkomaksua varoiksi taseeseen silloin, kun palveluista on suoritettu maksu ennen kuin yhteisö vastaanottaa kyseiset palvelut.

TALOUDELLISELTA VAIKUTUSAJALTAAN RAJALLISET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Poistoaika ja poistomenetelmä

Omaisuuserän poistopohjan systemaattiseen jaksottamiseen omaisuuserän taloudelliselle vaikutusajalle voidaan käyttää erilaisia poistomenetelmiä. Näihin menetelmiin kuuluvat tasapoistomenetelmä, degressiivinen menetelmä ja suoriteyksikköihin perustuva menetelmä. Käytettävän menetelmän valinta perustuu siihen, miten omaisuuserän ilmentämän vastaisen taloudellisen hyödyn hyväksikäytön odotetaan jakautuvan, ja menetelmää sovelletaan johdonmukaisesti kaudesta toiseen, ellei kyseessä olevan vastaisen taloudellisen hyödyn hyväksikäytön odotetussa jakautumisessa tapahdu muutosta.

SIIRTYMÄSÄÄNNÖT JA VOIMAANTULO

130D

Toukokuussa 2008 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksia kappaleisiin 69, 70 ja 98, ja sen seurauksena lisättiin kappale 69A. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutoksia aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto.

Muutokset IAS 39:ään

Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen

Kappaleita 9, 73 ja AG8 muutetaan. Lisätään kappaleet 50A ja 108C.

MÄÄRITELMÄT

9	Tässä standardissa käytetään seuraavia termejä seuraavassa merkityksessä: …

Neljän rahoitusinstrumenttien ryhmän määritelmät

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava rahoitusvaroihin kuuluva erä tai rahoitusvelka on rahoitusvaroihin kuuluva erä tai rahoitusvelka, joka täyttää kumman tahansa seuraavista ehdoista.

(a)

Se luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi. Rahoitusvaroihin kuuluva erä tai rahoitusvelka luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi, jos:

(i)	se on hankittu tai syntynyt pääasiallisena tarkoituksena myydä se tai ostaa se takaisin lyhyen ajan kuluessa;

(ii)	se on alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa osa sellaisten yksilöityjen rahoitusinstrumenttien muodostamaa salkkua, joita hallinnoidaan yhdessä ja joita on todistettavasti viime aikoina toistuvasti käytetty lyhyen aikavälin voiton tavoitteluun; tai

(iii)

se on johdannainen (lukuun ottamatta johdannaista, joka on takaussopimus tai joka on määritetty suojausinstrumentiksi ja on sellaisena tehokas).

(b)

…

ARVOSTAMINEN

Luokittelun muutokset

50A

Seuraavat olosuhteiden muutokset eivät ole kappaleessa 50 tarkoitettuja luokittelun muutoksia:

(a)	johdannainen, joka on aiemmin määritetty suojausinstrumentiksi rahavirran tai nettosijoituksen suojauksessa ja ollut sellaisena tehokas, ei enää kelpaa suojausinstrumentiksi;

(b)	johdannainen määritetään suojausinstrumentiksi rahavirran tai nettosijoituksen suojauksessa ja on sellaisena tehokas;

(c)	rahoitusvarojen luokittelu muuttuu, kun vakuutusyhtiö muuttaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteitaan IFRS 4:n kappaleen 45 mukaisesti.

SUOJAUS

Suojausinstrumentit

Ehdot täyttävät instrumentit

Suojauslaskennassa voidaan suojausinstrumenteiksi määrittää vain sellaiset instrumentit, joissa on raportoivan yhteisön ulkopuolinen vastapuoli (toisin sanoen ulkopuolinen siihen konserniin tai yksittäiseen yhteisöön nähden, jonka raportoinnista on kyse). Vaikka konserniin kuuluvat yksittäiset yhteisöt tai yhteisön osastot saattavat toteuttaa suojausliiketoimia toisten konserniin kuuluvien yhteisöjen tai yhteisön muiden osastojen kanssa, tällaiset konsernin sisäiset liiketoimet eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tällaiset suojausliiketoimet eivät sen vuoksi täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä konsernitilinpäätöksessä. Ne saattavat kuitenkin täyttää suojauslaskennan soveltamisedellytykset konserniin kuuluvien yksittäisten yhteisöjen omassa tilinpäätöksessä tai erillistilinpäätöksessä edellyttäen, että ne ovat ulkoisia sen yksittäisen yhteisön kannalta, jonka raportoinnista on kysymys.

VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖT

108C

Toukokuussa 2008 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksia kappaleisiin 9, 73 ja AG8, ja sen seurauksena lisättiin kappale 50A. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Yhteisön on sovellettava kappaleisiin 9 ja 50A tehtyjä muutoksia samasta päivästä lukien ja samalla tavoin kuin se on soveltanut kappaleessa 105A kuvattuja vuonna 2005 tehtyjä muutoksia. Kaikkien muutosten aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutoksia aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto.

Muutos IAS 39:n

Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen soveltamisohjeeseen

MÄÄRITELMÄT (KAPPALEET 8 JA 9)

Efektiivinen korko

AG8

Jos yhteisö tarkistaa arvioitaan suoritettavista tai saatavista maksuista, yhteisön on oikaistava rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvelan (tai rahoitusinstrumenttien ryhmän) kirjanpitoarvoa kuvastamaan toteutuneita ja uudelleen arvioituja rahavirtoja. Yhteisö selvittää uuden kirjanpitoarvon laskemalla arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon rahoitusinstrumentin alkuperäisellä efektiivisellä korolla tai, milloin tämä on sovellettavissa, kappaleen 92 mukaisesti lasketulla tarkistetulla efektiivisellä korolla. Oikaisu kirjataan tulosvaikutteisesti tuotoksi tai kuluksi. Jos rahoitusvaroihin kuuluvan erän luokittelua on muutettu kappaleen 50B, 50D tai 50E mukaisesti ja yhteisö myöhemmin korottaa arvioitaan tulevaisuudessa saatavista maksuista kyseisiä maksuja vastaavien rahamäärien parantuneen kerrytettävyyden vuoksi, korotuksen vaikutus kirjataan efektiivisen koron oikaisuna arvion muuttumisajankohdasta sen sijaan, että se kirjattaisiin omaisuuserän kirjanpitoarvon oikaisuna arvion muuttumisajankohdasta.

Muutokset IAS 40:een

Sijoituskiinteistöt

Kappaleita 8, 9, 48, 53, 54 ja 57 muutetaan. Kappale 22 poistetaan ja lisätään kappaleet 53A, 53B ja 85B.

MÄÄRITELMÄT

Esimerkkejä sijoituskiinteistöistä ovat:

(a)

…

(e)	kiinteistö, jota parhaillaan rakennetaan tai kunnostetaan käytettäväksi sijoituskiinteistönä tulevaisuudessa.

Esimerkkejä kiinteistöistä, jotka eivät ole sijoituskiinteistöjä ja näin ollen jäävät tämän standardin soveltamisalan ulkopuolelle:

(a)

…

(d)	[poistettu]

(e)

…

ARVOSTAMINEN KIRJAAMISEN TAPAHTUESSA

22	[poistettu]

Käyvän arvon malli

Poikkeuksellisissa tapauksissa on jo yhteisön hankkiessa sijoituskiinteistön (tai kun olemassa olevasta kiinteistöstä tulee sijoituskiinteistö käyttötarkoituksen muuttuessa) selvää näyttöä siitä, että käypiä arvoja koskevat järkevät arviot vaihtelevat niin paljon ja eri tulemien todennäköisyydet ovat niin vaikeasti arvioitavissa, ettei käypää arvoa koskeva yksittäinen arvio ole käyttökelpoinen. Tämä saattaa viitata siihen, ettei kiinteistön käypä arvo ole jatkuvasti määritettävissä luotettavasti (ks. kappale 53).

Kun käyvän arvon luotettava määrittäminen ei ole mahdollista

Lähtökohtaisesti oletetaan, että yhteisö pystyy jatkuvasti määrittämään sijoituskiinteistön käyvän arvon luotettavasti, mutta tämä olettamus on kumottavissa. Poikkeuksellisissa tapauksissa on kuitenkin jo yhteisön hankkiessa sijoituskiinteistön (tai kun olemassa olevasta kiinteistöstä tulee sijoituskiinteistö käyttötarkoituksen muuttuessa) selvää näyttöä siitä, ettei sijoituskiinteistön käypä arvo ole jatkuvasti määritettävissä luotettavasti. Näin on silloin ja vain silloin, kun vertailukelpoisia kauppoja toteutuu markkinoilla harvoin ja muita käypää arvoa koskevia arvioita (esimerkiksi diskontattuihin rahavirtaennusteisiin perustuvia) ei ole saatavissa. Jos yhteisö toteaa, ettei rakenteilla olevan sijoituskiinteistön käypä arvo ole luotettavasti määritettävissä, mutta odottaa kiinteistön käyvän arvon olevan luotettavasti määritettävissä rakennustyön valmistuessa, sen on arvostettava kyseinen rakenteilla oleva sijoituskiinteistö hankintamenoon, kunnes joko sen käypä arvo on luotettavasti määritettävissä tai rakennustyö valmistuu (sen mukaan kumpi toteutuu aikaisemmin). Jos yhteisö toteaa, ettei sijoituskiinteistön (muun kuin rakenteilla olevan sijoituskiinteistön) käypä arvo ole jatkuvasti määritettävissä luotettavasti, yhteisön on arvostettava kyseinen sijoituskiinteistö IAS 16:n mukaista hankintamenomallia käyttäen. Sijoituskiinteistön jäännösarvo on oletettava nollan suuruiseksi. Yhteisön on sovellettava IAS 16:ta sijoituskiinteistön luovutukseen asti.

53A

Kun yhteisö pystyy määrittämään aiemmin hankintamenoon arvostetun rakenteilla olevan sijoituskiinteistön käyvän arvon luotettavasti, sen on arvostettava kyseinen kiinteistö käypään arvoon. Kun kyseisen kiinteistön rakennustyö valmistuu, käyvän arvon oletetaan olevan luotettavasti määritettävissä. Jos näin ei ole, kiinteistöä on kappaleen 53 mukaisesti käsiteltävä IAS 16:n mukaista hankintamenomallia käyttäen.

53B

Oletus, että rakenteilla olevan sijoituskiinteistön käypä aro on luotettavasti määritettävissä, voidaan kumota vain alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa. Jos yhteisö on arvostanut rakenteilla olevan sijoituskiinteistön käypään arvoon, se ei saa todeta, ettei valmistuneen sijoituskiinteistön käypä arvo ole luotettavasti määritettävissä.

Niissä poikkeuksellisissa tapauksissa, joissa yhteisön on kappaleessa 53 esitetyistä syistä johtuen pakko arvostaa jokin sijoituskiinteistö IAS 16:n mukaista hankintamenomallia käyttäen, se arvostaa kaikki muut sijoituskiinteistönsä, rakenteilla olevat mukaan lukien, käypään arvoon. Vaikka yhteisö saattaa tällaisissa tapauksissa soveltaa hankintamenomallia yhteen sijoituskiinteistöön, sen on edelleen käsiteltävä kaikkia muita kiinteistöjä käyvän arvon mallin mukaisesti.

SIIRROT

Siirtoja toisista varojen ryhmistä sijoituskiinteistöihin tai sijoituskiinteistöistä toisiin ryhmiin on tehtävä silloin ja vain silloin, kun kyseessä on käyttötarkoituksen muutos, jota osoittaa:

(a)

…

(c)	oman käytön loppuminen siirrettäessä omassa käytössä ollut kiinteistö sijoituskiinteistöksi; tai

(d)	toisen osapuolen kanssa tehdyn muun vuokrasopimuksen voimaantulo siirrettäessä vuokrattu kiinteistö vaihto-omaisuudesta sijoituskiinteistöksi.

(e)	[poistettu]

VOIMAANTULO

85B

Toukokuussa 2008 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksia kappaleisiin 8, 9, 48, 53, 54 ja 57, ja sen seurauksena poistettiin kappale 22 ja lisättiin kappaleet 53A ja 53B. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia ei-takautuvasti 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Yhteisö saa soveltaa muutoksia rakenteilla oleviin sijoituskiinteistöihin alkaen mistä tahansa päivästä ennen 1.1.2009 edellyttäen, että rakenteilla olevien sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on määritetty kyseisinä päivinä. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutoksia aikaisemmalla kaudella, sen on annettava tästä tieto ja samanaikaisesti sovellettava IAS 16:n Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kappaleisiin 5 ja 81E tehtyjä muutoksia.

Liite IAS 40:n muutoksiin

Muutos IAS 16:een

Yhteisöjen on sovellettava tässä liitteessä esitettyä IAS 16:een tehtyä muutosta, kun ne soveltavat IAS 40:een tehtyä siihen liittyvää muutosta.

IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Kappaletta 5 muutetaan. Lisätään kappale 81E.

5	Jos yhteisö soveltaa sijoituskiinteistöihin IAS 40:n Sijoituskiinteistöt mukaista hankintamenomallia, sen on käytettävä hankintamenomallia myös tätä standardia soveltaessaan.

VOIMAANTULO

81E

Toukokuussa 2008 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksen kappaleeseen 5. Yhteisön on sovellettava tätä muutosta ei-takautuvasti 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua, jos yhteisö samanaikaisesti soveltaa myös IAS 40:n kappaleisiin 8, 9, 22, 48, 53, 53A, 53B, 54, 57 ja 85B tehtyjä muutoksia. Jos yhteisö soveltaa muutosta aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto.

Muutokset IAS 41:een

Maatalous

Kappaleita 5, 6, 17, 20, ja 21 muutetaan. Lisätään kappale 60.

MÄÄRITELMÄT

Maatalouteen liittyvät määritelmät

5	Tässä standardissa käytetään seuraavia termejä seuraavassa merkityksessä: Maataloustoiminta on toimintaa, jossa yhteisö hallitsee biologisten hyödykkeiden biologista muuttumista ja korjuuta myyntiä varten taikka maataloustuotteiksi tai muiksi biologisiksi hyödykkeiksi muuttamista varten. …

Maataloustoiminta kattaa monenlaista toimintaa; esimerkiksi karjankasvatus, metsätalous, vuotuinen tai monivuotinen viljely, hedelmätarhojen ja viljelmien hoitaminen, kukkien kasvattaminen sekä vesiviljely (kalankasvatus mukaan lukien). Tässä monimuotoisuudessa esiintyy kuitenkin tiettyjä yhteisiä piirteitä:

(a)

…

(c)

Muutoksen mittaaminen. Laadullista muutosta (esimerkiksi geneettinen ominaisuus, tiheys, kypsyys, rasvaisuus, valkuaisainepitoisuus ja kuidun kestävyys) tai määrällistä muutosta (esimerkiksi jälkeläisten määrä, paino, kuutiotilavuus, kuidun pituus tai halkaisija ja nuppujen lukumäärä), jonka biologinen muuttuminen tai korjuu on saanut aikaan, mitataan ja seurataan hallintaan liittyvänä rutiinitoimintona.

KIRJAAMINEN JA ARVOSTAMINEN

Jos biologiselle hyödykkeelle tai maataloustuotteelle on olemassa toimivat markkinat sen ollessa siinä sijaintipaikassa ja tilassa, joka sillä on tarkasteluhetkellä, näillä markkinoilla noteerattu hinta on asianmukainen perusta kyseisen omaisuuserän käyvän arvon määrittämiselle. Jos yhteisöllä on mahdollisuus päästä useille toimiville markkinoille, yhteisö käyttää niitä markkinoita, jotka ovat sille merkityksellisimpiä. Jos yhteisöllä on pääsy esimerkiksi kaksille toimiville markkinoille, se käyttäisi niillä markkinoilla vallitsevaa hintaa, joita odotetaan käytettävän.

Joissakin tilanteissa biologiselle hyödykkeelle ei ole saatavissa markkinoilla määräytyviä hintoja hyödykkeen senhetkisessä tilassa. Tällaisessa tilanteessa yhteisö käyttää käyvän arvon määrittämiseen omaisuuserästä johtuvien, odotettavissa olevien nettorahavirtojen nykyarvoa, joka lasketaan käyttämällä tarkasteluhetkellä vallitsevaa, markkinoilla määräytyvää korkokantaa.

Odotettavissa olevien nettorahavirtojen nykyarvo lasketaan, jotta voitaisiin määrittää biologisen hyödykkeen käypä arvo hyödykkeen tarkasteluhetken sijaintipaikassa ja tilassa. Yhteisö ottaa tämän huomioon asianmukaista diskonttauskorkoa määrittäessään ja ennakoituja nettorahavirtoja arvioidessaan. Odotettavissa olevien nettorahavirtojen nykyarvoa määrittäessään yhteisö ottaa huomioon ne nettorahavirrat, jotka markkinaosapuolet odottaisivat omaisuuserän kerryttävän markkinoilla, jotka ovat sille merkityksellisimmät.

VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖT

Toukokuussa 2008 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksia kappaleisiin 5, 6, 17, 20 ja 21, ja sen seurauksena poistettiin kappale 14. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia ei-takautuvasti 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutoksia aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto.

OSA II

Osaan II sisältyviä muutoksia on sovellettava 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua.

Muutokset IAS 8:aan

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet

Kappaleita 7, 9 ja 11 muutetaan.

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valinta ja soveltaminen

7	Silloin kun liiketointa, muuta tapahtumaa tai olosuhteita nimenomaisesti koskee jokin IFRS-standardi, kyseiseen erään sovellettava tilinpäätöksen laatimisperiaate tai -periaatteet on määrättävä soveltamalla kyseistä IFRS-standardia.

IFRS-standardeihin liittyy ohjeistusta, jonka tarkoituksena on auttaa yhteisöjä vaatimusten soveltamisessa. Tällaisessa ohjeistuksessa mainitaan aina, onko se kiinteä osa IFRS-standardeja. Ohjeistus, joka on kiinteä osa IFRS-standardeja, on velvoittavaa. Ohjeistus, joka ei ole kiinteä osa IFRS-standardeja, ei sisällä tilinpäätöstä koskevia vaatimuksia.

Kappaleessa 10 tarkoitetussa harkinnassaan johdon on tukeuduttava seuraaviin lähteisiin alenevassa järjestyksessä ja arvioitava niiden käyttökelpoisuutta:

(a)	vastaavanlaisia ja kyseisiin aiheisiin liittyviä asioita käsittelevien IFRS-standardien sisältämät vaatimukset; ja

(b)	yleisissä perusteissa annetut varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määritelmät ja kirjauskriteerit sekä niiden arvostukseen liittyvät käsitteet.

Muutokset IAS 10:een

Raportointikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

Kappaletta 13 muutetaan.

Jos osinkojen jakamisesta tehdään päätös (ts. osingot on asianmukaisesti hyväksytty eikä yhteisöllä ole enää harkintavaltaa niihin) raportointikauden päättymisen jälkeen mutta ennen kuin tilinpäätös on hyväksytty julkistettavaksi, osinkoja ei merkitä raportointikauden päättyessä velaksi taseeseen, koska tuolloin ei ole olemassa velvoitetta. Tällaiset osingot esitetään liitetiedoissa IAS 1:n Tilinpäätöksen esittäminen mukaisesti.

Muutokset IAS 20:een

Julkisten avustusten kirjanpidollinen käsittely ja julkisesta tuesta tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

Lisätään alaviite standardin otsikkoon, joka edeltää kappaletta 1, ja muutetaan kappaleita 2(b), 12–18, 20–22, 26, 27 ja 32.

Alaviite otsikkoon

Osana toukokuussa 2008 julkaistua asiakirjaa IASB muutti tässä standardissa käytettävää terminologiaa, jotta se olisi yhdenmukaista muissa IFRS-standardeissa käytettävän terminologian kanssa, seuraavasti:

(a)	”verotettava tulo” korvattiin sanoilla ”verotettava tulo tai verotuksellinen tappio”,

(b)	”tulouttaa” ja ”kirjata kuluksi” korvattiin sanoilla ”kirjata tulosvaikutteisesti”,

(c)	”kirjata suoraan omaa pääomaa hyvittäen” korvattiin sanoilla ”kirjata muuten kuin tulosvaikutteisesti”, ja

(d)	”kirjata suoraan omaa pääomaa hyvittäen” korvattiin sanoilla ”kirjata muuten kuin tulosvaikutteisesti”, ja

SOVELTAMISALA

Tässä standardissa ei käsitellä:

(a)	erityisiä ongelmia … sen luonteista lisäinformaatiota tuotettaessa.

(b)

julkisia avustuksia, jotka annetaan yhteisölle verotettavaa tuloa tai verotuksellista tappiota määritettäessä saatavana hyötynä tai joiden määräytymisperusteena tai rajoituksena on tuloveroja koskeva velvoite. Esimerkkejä tällaisesta hyödystä ovat määräaikainen vapautus veroista, investointeihin liittyvät veronhyvitykset, kiihdytetyt poistot ja alennetut verokannat.

(c)	julkisen vallan … yhteisön omistukseen.

(d)

…

JULKISET AVUSTUKSET

12	Julkiset avustukset on kirjattava tulosvaikutteisesti systemaattisella tavalla niillä kausilla, joilla yhteisö kirjaa kuluiksi menot, joita avustukset on tarkoitettu kattamaan.

13	Julkisten avustusten kirjanpitokäsittelyssä on kaksi yleistä lähestymistapaa: pääomaperusteinen lähestymistapa, jonka mukaan avustus kirjataan muuten kuin tulosvaikutteisesti, ja tuottoperusteinen lähestymistapa, jonka mukaan avustus kirjataan tulosvaikutteisesti yhden tai useamman kauden aikana.

Pääomaperusteisen lähestymistavan kannattajat esittävät seuraavia väittämiä:

a)	julkiset avustukset ovat rahoituskeino, ja niitä tulee käsitellä sellaisena taseessa, eikä niitä pidä kirjata tulosvaikutteisesti vähentämään kulueriä, jotka niillä on rahoitettu. Koska takaisinmaksua ei odoteta, avustukset tulee kirjata muuten kuin tulosvaikutteisesti;

b)	ei ole asianmukaista kirjata julkisia avustuksia tulosvaikutteisesti, koska niitä ei ole ansaittu vaan ne edustavat julkisen vallan antamaa kannustinta, johon ei liity vastaavia menoja.

Tuottoperusteisen lähestymistavan kannattajat esittävät seuraavia väittämiä:

(a)	koska julkiset avustukset saadaan muusta lähteestä kuin osakkeenomistajilta, niitä ei pidä kirjata suoraan omaan pääomaan vaan ne tulee kirjata tulosvaikutteisesti asianmukaisilla kausilla;

(b)	julkiset avustukset ovat harvoin vastikkeettomia. Yhteisö ansaitsee ne täyttämällä niiden ehdot ja kohtaamalla niihin liittyvät velvoitteet. Siksi ne tulee kirjata tulosvaikutteisesti niillä kausilla, joilla yhteisö kirjaa kuluiksi menot, joita avustus on tarkoitettu kattamaan;

(c)	koska tuloverot ja muut verot ovat kuluja, on johdonmukaista käsitellä tulosvaikutteisesti myös julkisia avustuksia, jotka ovat veropolitiikan jatke.

Tuottoperusteisessa lähestymistavassa on perustavanlaatuista se, että julkiset avustukset tulee kirjata tulosvaikutteisesti systemaattisella tavalla niillä kausilla, joilla yhteisö kirjaa kuluiksi menot, joita avustus on tarkoitettu kattamaan. Julkisten avustusten maksuperusteinen tulosvaikutteinen kirjaaminen ei ole suoriteperustetta koskevan oletuksen mukaista (ks. IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen), ja se olisi hyväksyttävää vain siinä tapauksessa, että ei olisi olemassa mitään perustetta avustuksen kohdistamiseen muihin kausiin kuin siihen, jonka aikana se on saatu.

Kaudet, joilla yhteisö kirjaa julkiseen avustukseen liittyvät menot tai kulut, ovat useimmissa tapauksissa helposti todettavissa. Näin ollen tiettyihin kuluihin liittyvät avustukset kirjataan tulosvaikutteisesti samalla kaudella kuin vastaavat kulut. Vastaavasti poistojen kohteena olevia omaisuuseriä koskevat avustukset kirjataan yleensä tulosvaikutteisesti niillä kausilla ja siinä suhteessa kuin kyseisistä omaisuuseristä kirjataan poistoja.

Myös avustukset, jotka koskevat omaisuuseriä, joista ei tehdä poistoja, saattavat edellyttää tiettyjen velvoitteiden täyttämistä, ja siten ne kirjataan tulosvaikutteisesti niillä kausilla, joiden aikana velvoitteen täyttämiseksi tarvittavat menot syntyvät. Esimerkiksi maa-alueen lahjoittamisen ehtona voi olla rakennuksen pystyttäminen sille, ja avustus voi olla asianmukaista kirjata tulosvaikutteisesti rakennuksen käyttöaikana.

20	Sellainen julkinen avustus, joka saadaan korvauksena jo toteutuneista kuluista tai tappioista tai välittömänä rahallisena tukena yhteisölle ilman, että siihen liittyy tulevaisuudessa toteutuvia menoja, on kirjattava tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana oikeus sen saamiseen syntyy.

Joissakin tapauksissa julkinen avustus voidaan myöntää pikemminkin välittömänä rahallisena tukena yhteisölle kuin kannustimena erikseen määrättyjen menojen toteuttamiseen. Tällaiset avustukset voivat rajoittua tiettyyn yhteisöön, eivätkä ne mahdollisesti ole kokonaisen edunsaajaryhmän saatavissa. Tällaiset tilanteet voivat oikeuttaa kirjaamaan avustuksen tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana yhteisö täyttää sen saamisen edellytykset, ja tällöin annetaan sellaiset lisätiedot, että sen vaikutus tulee selkeästi ymmärretyksi.

Yhteisö voi saada julkisen avustuksen korvauksena aikaisemmalla kaudella syntyneistä kuluista tai tappioista. Tällainen avustus kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana oikeus sen saamiseen syntyy, ja tällöin annetaan sellaiset lisätiedot, että sen vaikutus tulee selkeästi ymmärretyksi.

Omaisuuseriin liittyvien avustusten esittäminen

26	Ensimmäisen menettelytavan mukaan avustus merkitään taseeseen tuloennakoksi, joka kirjataan tulosvaikutteisesti systemaattisella tavalla omaisuuserän taloudellisena vaikutusaikana.

27	Toisen menettelytavan mukaan avustus vähennetään omaisuuserän kirjanpitoarvoa määritettäessä. Avustus tulee kirjatuksi tulosvaikutteisesti poistojen kohteena olevan omaisuuserän käyttöaikana pienentyneen poiston muodossa.

Julkisten avustusten takaisinmaksu

Julkista avustusta, joka joudutaan maksamaan takaisin, on käsiteltävä kirjanpidollisen arvion muutoksena (ks. IAS 8 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet). Tuottoihin liittyvän avustuksen takaisinmaksu on kohdistettava ensin mahdolliseen tulouttamattomaan avustuksesta kirjattuun velkaan. Siltä osin kuin takaisinmaksu ylittää tällaisen velan tai kun tällaista velkaa ei ole, takaisinmaksu on kirjattava välittömästi tulosvaikutteisesti. Omaisuuserään liittyvän avustuksen takaisinmaksu on kirjattava lisäämällä omaisuuserän kirjanpitoarvoa tai vähentämällä taseeseen merkityn tuloennakon saldoa takaisin maksettavalla määrällä. Kertyneet lisäpoistot, jotka siihen mennessä olisi kirjattu tulosvaikutteisesti, ellei avustusta olisi ollut, on kirjattava välittömästi tulosvaikutteisesti.

Liite IAS 20:n muutoksiin

Muutokset IAS 41:een

Yhteisöjen on sovellettava tässä liitteessä esitettyjä IAS 41:een tehtyjä muutoksia, kun ne soveltavat IAS 20:n terminologiaan tehtyjä tähän liittyviä muutoksia.

IAS 41 Maatalous

Kappaleita 34–46 muutetaan.

JULKISET AVUSTUKSET

34	Julkinen avustus, johon ei liity ehtoa ja joka koskee sellaista biologista hyödykettä, joka arvostetaan käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla, on kirjattava tulosvaikutteisesti silloin ja vain silloin, kun oikeus avustuksen saamiseen syntyy.

Jos julkiseen avustukseen, joka koskee myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon arvostettavaa biologista hyödykettä, liittyy ehtoja, esimerkiksi julkisen avustuksen edellyttäessä, ettei yhteisö ryhdy harjoittamaan tietynlaista maataloustoimintaa, yhteisön on kirjattava julkinen avustus tulosvaikutteisesti silloin ja vain silloin, kun avustukseen liittyvät ehdot ovat täyttyneet.

Julkisiin avustuksiin liittyvät ehdot vaihtelevat. Avustus saattaa esimerkiksi edellyttää, että yhteisö harjoittaa maataloutta tietyssä paikassa viiden vuoden ajan, ja se joutuu palauttamaan avustuksen kokonaan, jos se harjoittaa maataloutta viittä vuotta lyhyemmän ajan. Tällöin julkista avustusta ei kirjata tulosvaikutteisesti ennen kuin viisi vuotta on kulunut. Jos kuitenkin osa avustuksesta saadaan ehtojen mukaan pitää ajan kulumisen perusteella, yhteisö kirjaa tämän osan tulosvaikutteisesti ajan kulumisen mukaan.

Muutokset IAS 29:ään

Taloudellinen raportointi hyperinflaatiomaissa

Lisätään alaviite standardin otsikkoon, joka edeltää kappaletta 1, ja muutetaan kappaleita 8, 14, 20, 28 ja 34.

Alaviite otsikkoon

Osana toukokuussa 2008 julkaistua asiakirjaa IFRS-standardeihin tehdyt parannukset IASB muutti IAS 29:ssä käytettäviä termejä seuraavasti, jotta ne olisivat yhdenmukaisia muissa IFRS-standardeissa käytettävien termien kanssa: (a) ”markkina-arvo” korvattiin sanoilla ”käypä arvo” ja (b) ”liiketoiminnan tulos” ja ”tulos” korvattiin sanoilla ”voitto tai tappio”.

TILINPÄÄTÖKSEN OIKAISEMINEN

Jos yhteisön toimintavaluutta on hyperinflatorinen, niin yhteisön tilinpäätös on esitettävä raportointikauden päättymispäivän mukaisessa mittayksikössä riippumatta siitä, perustuuko tilinpäätös alkuperäisiin hankintamenoihin tai jälleenhankinta-arvoihin. Myös IAS 1:n Tilinpäätöksen esittäminen (uudistettu 2007) edellyttämät edellisen kauden vertailutiedot ja kaikki aikaisempia kausia koskevat tiedot on esitettävä raportointikauden päättymispäivän mukaisessa mittayksikössä. Jos vertailutiedot esitetään jonkin muun esittämisvaluutan määräisinä, sovelletaan IAS 21:n Valuuttakurssien muutosten vaikutukset kappaleita 42(b) ja 43.

Alkuperäisiin hankintamenoihin perustuva tilinpäätös

Tase

14	Kaikki muut varat ja velat ovat ei-monetaarisia. Joidenkin ei-monetaaristen erien kirjanpitoarvona on tilinpäätöspäivän mukainen määrä, kuten nettorealisointiarvo ja käypä arvo, joten niitä ei oikaista. Kaikki muut ei-monetaariset varat ja velat oikaistaan.

Sijoituskohde, johon sovelletaan pääomaosuusmenetelmää, saattaa laatia tilinpäätöksensä hyperinflatorisessa valuutassa. Tällaisen sijoituskohteen tase ja laaja tuloslaskelma oikaistaan tämän standardin mukaisesti sijoittajan osuuden laskemiseksi kohteen nettovarallisuudesta ja voitosta tai tappiosta. Kun sijoituskohteen tilinpäätös on ulkomaanrahan määräinen, se muunnetaan kauden päättymispäivän kurssia käyttäen.

Voitto tai tappio monetaarisesta nettopositiosta

Monetaarisesta nettopositiosta johtuva voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Kappaleen 13 mukaisesti tehdyt oikaisut niihin varoihin ja velkoihin, jotka on sopimuksella sidottu hintojen muutoksiin, kirjataan monetaarisesta nettopositiosta johtuvaa voittoa tai tappiota vastaan. Muut tuotto- ja kuluerät, kuten korkotuotot ja -kulut ja sijoitettuihin tai lainattuihin varoihin liittyvät kurssierot, ovat myös yhteydessä monetaariseen nettopositioon. Vaikka tällaisista eristä annetaan tilinpäätöksessä tiedot erikseen, voi olla avuksi, että ne esitetään laajassa tuloslaskelmassa yhdessä monetaarisesta nettopositiosta johtuvan voiton tai tappion kanssa.

Vertailuluvut

Edellisen raportointikauden vertailuluvut oikaistaan yleistä hintaindeksiä käyttäen riippumatta siitä, perustuvatko ne alkuperäisiin hankintamenoihin vai jälleenhankinta-arvoon, siten että vertailutilinpäätös esitetään tarkasteltavana olevan raportointikauden päättymispäivän mukaisessa mittayksikössä. Myös aikaisempia kausia koskevat tiedot esitetään raportointikauden päättymispäivän mukaisessa mittayksikössä. Jos vertailuluvut esitetään jonkin muun esittämisvaluutan määräisinä, sovelletaan IAS 21:n kappaleita 42(b) and 43.

Muutos IAS 34:ään

Osavuosikatsaukset

Kappaletta 11 muutetaan ja lisätään alaviite.

OSAVUOSITILINPÄÄTÖKSEN MUOTO JA SISÄLTÖ

11	Kun yhteisö kuuluu IAS 33:n Osakekohtainen tulos soveltamisalaan, sen on esitettävä osavuosijakson laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos siinä laskelmassa, jossa se esittää voiton tai tappion osatekijät kyseiseltä ajanjaksolta (1).

Muutokset IAS 40:een

Sijoituskiinteistöt

Muutetaan kappaleita 31 ja 50.

ARVOSTAMINEN KIRJAAMISEN JÄLKEEN

Tilinpäätöksen laatimisperiaate

IAS 8:ssa Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet määrätään, että tilinpäätöksen laatimisperiaatetta saadaan muuttaa vapaaehtoisesti vain, jos muutos johtaa siihen, että tilinpäätös antaa luotettavaa ja merkityksellisempää informaatiota liiketoimien, muiden tapahtumien tai olosuhteiden vaikutuksista yhteisön taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen tai rahavirtoihin. On erittäin epätodennäköistä, että siirtyminen käyvän arvon mallista hankintamenomalliin johtaisi merkityksellisempään esittämiseen.

Käyvän arvon malli

Sijoituskiinteistön käyvän arvon mallin mukaista kirjanpitoarvoa määrittäessään yhteisö ei ota kahteen kertaan huomioon sellaisia varoja tai velkoja, jotka kirjataan erillisiksi omaisuuseriksi tai veloiksi. Esimerkiksi:

(a)

…

(d)

vuokralle otetun sijoituskiinteistön käypä arvo kuvastaa odotettuja rahavirtoja (mukaan lukien muuttuvat vuokrat, jotka odotetaan maksettavan). Jos siis kiinteistöstä saadusta arviosta on vähennetty kaikki odotettavissa olevat maksusuoritukset, on mahdollinen kirjattu leasingvelka lisättävä, jotta päästäisiin sijoituskiinteistön käyvän arvon mallin mukaiseen kirjanpitoarvoon.

Muutokset IAS 41:een

Maatalous

Kappaleita 4 ja 5 muutetaan ja kappale 14 poistetaan. Termit ”arvioidut myyntiin liittyvät menot” ja ”myyntiin liittyvät menot” korvataan termillä ”myynnistä aiheutuvat menot” niiden esiintyessä seuraavissa kohdissa:

—	Standardi (kappaleet 12, 13, 26–28, 30–32, 34, 35, 38, 40, 48, 50 ja 51)

SOVELTAMISALA

Seuraavassa taulukossa esitetään esimerkkejä biologisista hyödykkeistä, maataloustuotteista sekä tuotteista, jotka syntyvät jalostuksen tuloksena korjuun jälkeen:

Biologiset hyödykkeet	Maataloustuotteet	Tuotteet, jotka syntyvät jatkojalostuksen tuloksena korjuun jälkeen
…
Puut istutetussa metsässä	Kaadetut puut	tukkipuu, puutavara
…

MÄÄRITELMÄT

Maatalouteen liittyvät määritelmät

5	Tässä standardissa käytetään seuraavia termejä seuraavassa merkityksessä: … Myynnistä aiheutuvat menot ovat lisämenoja, jotka johtuvat välittömästi omaisuuserän luovutuksesta, lukuun ottamatta rahoitusmenoja ja tuloveroja.

KIRJAAMINEN JA ARVOSTAMINEN

14	[poistettu]

Liite IAS 41:n muutoksiin

Muutokset muihin IFRS-standardeihin

Yhteisöjen on sovellettava näitä IFRS 5:een Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot, IAS 2:een Vaihto-omaisuus ja IAS 36:een Omaisuuserien arvon alentuminen tehtyjä muutoksia, kun ne soveltavat IAS 41:een tehtyjä näihin liittyviä muutoksia.

IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Kappaletta 5 muutetaan.

SOVELTAMISALA

Tämän IFRS-standardin (2) mukaiset arvostusvaatimukset eivät koske seuraavia omaisuuseriä, joihin sovelletaan luettelossa mainittuja IFRS-standardeja niiden ollessa yksittäisiä omaisuuseriä tai osa luovutettavien erien ryhmää:

(a)

…

(e)	pitkäaikaiset omaisuuserät, jotka arvostetaan käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla IAS 41:n Maatalous mukaisesti.

(f)

…

IAS 2 Vaihto-omaisuus

Kappaletta 20 muutetaan.

IAS 41:n Maatalous mukaan vaihto-omaisuus, joka koostuu biologisista hyödykkeistä korjatuista maataloustuotteista, arvostetaan alun perin kirjanpitoon merkittäessä korjuuajankohdan käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla. Tämä on vaihto-omaisuuden kyseisen päivän hankintameno tätä standardia sovellettaessa.

IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen

Kappaleita 2 ja 5 muutetaan.

SOVELTAMISALA

Tätä standardia on sovellettava kaikkien omaisuuserien arvon alentumisen kirjanpitokäsittelyyn lukuun ottamatta seuraavia:

(a)

…

(g)	maataloustoimintaan liittyvät biologiset hyödykkeet, jotka arvostetaan käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla (ks. IAS 41 Maatalous);

(h)

…

Tätä standardia ei sovelleta IAS 39:n soveltamisalaan kuuluviin rahoitusvaroihin, IAS 40:n mukaisesti käypään arvoon arvostettaviin sijoituskiinteistöihin eikä maataloustoimintaan liittyviin biologisiin hyödykkeisiin, jotka arvostetaan IAS 41:n mukaisesti käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla. Tätä standardia sovelletaan kuitenkin omaisuuseriin, jotka merkitään taseeseen uudelleenarvostukseen perustuvaan arvoon (ts. käypään arvoon) muiden IFRS-standardien, esimerkiksi IAS 16:n Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet uudelleenarvostusmallin mukaisesti. Sen toteaminen, onko uudelleenarvostetun omaisuuserän arvo mahdollisesti alentunut, riippuu perusteesta, jota on käytetty käyvän arvon määrittämiseen:

(a)

…

(1) Tätä kappaletta muutettiin toukokuussa 2008 julkaistun asiakirjan IFRS-standardeihin tehdyt parannukset seurauksena IAS 34:n soveltamisalan selkeyttämiseksi.

(2) Lukuun ottamatta kappaleita 18 ja 19, joiden mukaan kyseiset omaisuuserät on arvostettava muiden sovellettavissa olevien IFRS-standardien mukaisesti.

II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

24.1.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 21/43

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 15 päivänä joulukuuta 2008,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2037/2000 mukaisesti valvottavien aineiden tuontikiintiöiden jakamisesta 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 8100)

(Ainoastaan englannin-, espanjan-, hollannin-, italian-, kreikan-, latvian-, liettuan-, maltan-, portugalin-, puolan-, ranskan-, saksan-, sloveenin- ja unkarinkieliset tekstit ovat todistusvoimaiset)

(2009/51/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon otsonikerrosta heikentävistä aineista 29 päivänä kesäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2037/2000 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Määrälliset rajoitukset, jotka koskevat valvottavien aineiden saattamista markkinoille yhteisössä, on annettu asetuksen (EY) N:o 2037/2000 4 artiklassa ja liitteessä III.

(2)	Asetuksen (EY) N:o 2037/2000 4 artiklan 3 kohdan i alakohdan f alakohdassa määritellään osittain halogenoitujen kloorifluorihiilivetyjen laskennallinen kokonaismäärä, jonka tuottajat ja tuojat voivat saattaa markkinoille tai käyttää omaan lukuunsa 1 päivästä tammikuuta31 päivään joulukuuta 2009.

(3)	Komissio on julkaissut ilmoituksen Euroopan yhteisöön sijoittautuneille otsonikerrosta heikentävien valvottavien aineiden tuojille (2) ja saanut sen perusteella vuodeksi 2009 suunniteltua tuontia koskevia ilmoituksia.

(4)

Osittain halogenoituja kloorifluorihiilivetyjä varten kiintiöt myönnetään tuottajille ja maahantuojille noudattaen 27 päivänä maaliskuuta 2007 tehtyä komission päätöstä 2007/195/EY (3), jossa säädetään toimintatavasta osittain halogenoitujen kloorifluorihiilivetyjen kiintiöiden myöntämiseksi tuottajille ja maahantuojille vuosien 2003 ja 2009 väliseksi ajaksi asetuksen (EY) N:o 2037/2000 mukaisesti.

(5)	Jotta voitaisiin varmistaa, että toiminnanharjoittajat ja yritykset voivat käyttää hyväkseen myönnettyjä tuontikiintiöitä ajallaan, ja turvata tällä tavalla niiden toiminnan jatkuvuus, on aiheellista, että tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2009.

(6)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 2037/2000 18 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaisia,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä I lueteltujen valvottavien aineiden (kloorifluorihiilivedyt 11, 12, 113, 114 ja 115) ja ryhmässä II lueteltujen valvottavien aineiden (muut täysin halogenoidut kloorifluorihiilivedyt) määrä, jonka vuonna 2009 saa tuoda Euroopan yhteisön ulkopuolella olevista hankintalähteistä ja luovuttaa vapaaseen liikkeeseen yhteisössä, on 11 227 000,00 ODP-kiloa.

2. Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä III lueteltujen valvottavien aineiden (halonit) määrä, jonka vuonna 2009 saa tuoda Euroopan yhteisön ulkopuolella olevista hankintalähteistä ja luovuttaa vapaaseen liikkeeseen yhteisössä, on 11 231 300,00 ODP-kiloa.

3. Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä IV lueteltujen valvottavien aineiden (hiilitetrakloridit) määrä, jonka vuonna 2009 saa tuoda Euroopan yhteisön ulkopuolella olevista hankintalähteistä ja luovuttaa vapaaseen liikkeeseen yhteisössä, on 16 500 330,00 ODP-kiloa.

4. Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä V lueteltujen valvottavien aineiden (1,1,1-trikloorietaani) määrä, jonka vuonna 2009 saa tuoda Euroopan yhteisön ulkopuolella olevista hankintalähteistä ja luovuttaa vapaaseen liikkeeseen yhteisössä, on 400 060,00 ODP-kiloa.

5. Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä VI lueteltujen valvottujen aineiden (metyylibromidi) määrä, jonka vuonna 2009 saa tuoda Euroopan yhteisön ulkopuolella olevista hankintalähteistä ja luovuttaa vapaaseen liikkeeseen yhteisössä, on 1 441 891,20 ODP-kiloa.

6. Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä VII lueteltujen valvottujen aineiden (osittain halogenoidut bromifluorihiilivedyt) määrä, jonka vuonna 2009 saa tuoda Euroopan yhteisön ulkopuolella olevista hankintalähteistä ja luovuttaa vapaaseen liikkeeseen yhteisössä, on 120 292,00 ODP-kiloa.

7. Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä VIII lueteltujen valvottavien aineiden (osittain halogenoidut kloorifluorihiilivedyt) määrä, jonka vuonna 2009 saa tuoda Euroopan yhteisön ulkopuolella olevista hankintalähteistä ja luovuttaa vapaaseen liikkeeseen yhteisössä, on 10 115 600,440 ODP-kiloa.

8. Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä IX lueteltujen valvottavien aineiden (bromikloorimetaani) määrä, jonka vuonna 2009 saa tuoda Euroopan yhteisön ulkopuolella olevista hankintalähteistä ja luovuttaa vapaaseen liikkeeseen yhteisössä, on 176 252,00 ODP-kiloa.

2 artikla

1. Kloorifluorihiilivetyjen 11, 12, 113, 114 ja 115 sekä muiden täysin halogenoitujen kloorifluorihiilivetyjen tuontikiintiöt jaetaan 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi liitteessä I luetelluille yrityksille ja siinä ilmoitettuihin tarkoituksiin.

2. Halonien tuontikiintiöt jaetaan 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi liitteessä II luetelluille yrityksille ja siinä ilmoitettuihin tarkoituksiin.

3. Hiilitetrakloridin tuontikiintiöt jaetaan 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi liitteessä III luetelluille yrityksille ja siinä ilmoitettuihin tarkoituksiin.

4. 1,1,1-trikloorietaanin tuontikiintiöt jaetaan 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi liitteessä IV luetelluille yrityksille ja siinä ilmoitettuihin tarkoituksiin.

5. Metyylibromidin tuontikiintiöt jaetaan 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi liitteessä V luetelluille yrityksille ja siinä ilmoitettuihin tarkoituksiin.

6. Osittain halogenoitujen bromifluorihiilivetyjen tuontikiintiöt jaetaan 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi liitteessä VI luetelluille yrityksille ja siinä ilmoitettuihin tarkoituksiin.

7. Osittain halogenoitujen kloorifluorihiilivetyjen tuontikiintiöt jaetaan 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi liitteessä VII luetelluille yrityksille ja siinä ilmoitettuihin tarkoituksiin.

8. Bromikloorimetaanin tuontikiintiöt jaetaan 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi liitteessä VIII luetelluille yrityksille ja siinä ilmoitettuihin tarkoituksiin.

9. Kloorifluorihiilivetyjen 11, 12, 113, 114 ja 115, muiden täysin halogenoitujen kloorifluorihiilivetyjen, halonien, hiilitetrakloridin, 1,1,1-trikloorietaanin, metyylibromidin, osittain halogenoitujen bromifluorihiilivetyjen, osittain halogenoitujen kloorifluorihiilivetyjen ja bromikloorimetaanin tuontikiintiöt 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi ovat liitteen IX mukaiset.

3 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2009, ja sen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2009.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu seuraaville yrityksille:

Albemarle Europe SPRL

Parc Scientifique Einstein

Rue du Bosquet 9

B-1348 Louvain-la-Neuve

Albemarle Chemicals SAS

28, Étang de la Gafette

F-13521 Port-de-Bouc

Alcobre SA

Luis I, nave 6-B

Polígono Industrial Vallecas

E-28031 Madrid

ΑΛΦΑ Γεωργικά Εφόδια ΑΕΒΕ

Εθνικής Αντιστάσεως 73

GR-152 31 Χαλάνδρι, Αθήνα

ALFA Agricultural Supplies SA

73, Ethnikis Antistaseos str.

GR-152 31 Halandri, Athens

Arkema SA

420, rue d’Estienne-d’Orves

F-92705 Colombes Cedex

Arkema Química SA

Avenida de Burgos, 12

E-28036 Madrid

Avantec SA

26, avenue du Petit Parc

F-94683 Vincennes Cedex

Bang & Bonsomer

Baltā iela 3/9

LV-1055 Rīga

LATVIA

BASF Agri Production SAS

32, rue de Verdun

F-76410 Saint-Aubin-lès-Elbeuf

BaySystems Ibérica SL

Crta. Vilaseca – La Pineda s/n

E-43006 Tarragona

Blye Engineering Co Ltd

Naxxar Road

San Gwann SGN 07

MALTA

Bromotirrena Srl

Via Torino, 4

I-04022 Fondi (LT)

Calorie Fluor SAS

503, rue Hélène-Boucher

BP 33

F-78534 Buc Cedex

Chemosyntha NV

Gentstraat 58

B-8760 Meulebeke

Dow Deutschland Anlagegesellschaft mbH

Buetzflether Sand

D-21683 Stade

DuPont de Nemours (Nederland) BV

Baanhoekweg 22

3313 LA Dordrecht

Nederland

Dyneon GmbH & Co KG

Werk Gendorf

D-84504 Burgkirchen

Empor d.o.o.

Leskoškova 9a

SI-1000 Ljubljana

ERAS Labo

222, RN 90

F-38330 Saint-Nazaire-les-Eymes

Etis d.o.o.

Tržaška 333

SI-1000 Ljubljana

Fenner Dunlop

Oliemolenstraat 2

9203 ZN Drachten

Nederland

Freolitus

Centrinė Str. 1D

Ramučiai, Kauno raj. LT-54464

LITHUANIA

Fujifilm Electronic Materials (Europe) NV

Keetberglaan 1A

Havennr 1061

B-2070 Zwijndrecht

G.A.L. Cycle-Air Ltd

Σινώπης 3

Στρόβολος

CY-28385 Λευκωσία

G.A.L. Cycle-Air Ltd

3, Sinopis Str.,

Strovolos

CY-28385 Nicosia

Galco SA

Avenue Carton de Wiart 79

B-1090 Bruxelles

Harp International Ltd

Gellihirion Industrial Estate

Rhondda Cynon Taff

Pontypridd CF37 5SX

United Kingdom

Honeywell Fluorine Products Europe BV

Laarderhoogtweg 18,

1101 EA Amsterdam

Nederland

Hovione Farmaciencia SA

Sete Casas

P-2674-506 Loures

ICL-IP Europe BV (ex-Eurobrom)

Fosfaatweeg 48

1013 BM Amsterdam

Nederland

Ineos Fluor Ltd

PO Box 13, The Heath

Runcorn

Cheshire WA7 4QX

United Kingdom

Kay y Sol Iberia SA

P.I. Can Roca c/Carrerade s/n

E-08107 Martorelles (Barcelona)

Laboratorios Miret SA (LAMIRSA)

Géminis, 4

E-08228 Terrassa (Barcelona)

Linde Gaz Polska Sp. z o.o.

al. Jana Pawła II 41a

PL-31-864 Kraków

Matero Ltd

Ταχ. θυρ. 51744

CY-3508 Λεμεσός

Matero Ltd

P.O. Box 51744

CY-3508 Limassol

Mebrom NV

Assenedestraat 4

B-9940 Rieme Ertvelde

Meridian Technical Services Ltd

PO Box 16919

London SE3 9WE

United Kingdom

Poż-Pliszka Sp. z o.o.

ul. Szczecińska 45

PL-80-392 Gdańsk

PUPH Solfum Sp. z o.o.

ul. Ziemiańska 21

PL-95-070 Rąbień AB

Refrigerant Products Ltd

Banyard Road

Portbury West

Bristol BS20 7XH

United Kingdom

Savi Technologie Sp. z o.o.

ul. Wolności 20, Psary

PL-51-180 Wrocław

Sigma Aldrich Company Ltd

The Old Brickyard, New Road

Gillingham SP8 4XT

United Kingdom

Sigma Aldrich Logistik GmbH

Riedstraße 2

D-89555 Steinheim

SJB Energy Trading BV

Slagveld 15

3230 AG Brielle

Nederland

Solquimia Iberia SL

México, 3

E-50196 La Muela (Zaragoza)

Solvay Fluor GmbH

Hans-Böckler-Allee 20

D-30173 Hannover

Solvay Organics GmbH

Hans-Böckler-Allee 20

D-30173 Hannover

Solvay Solexis SpA

Viale Lombardia 20

I-20021 Bollate (MI)

Syngenta Crop Protection

Surrey Research Park

30 Priestly Road

Guildford

Surrey GU2 7YH

United Kingdom

Tazzetti Fluids Srl

Corso Europa n. 600/a

I-10070 Volpiano (TO)

Total Feuerschutz GmbH

Industriestraße 13

D-68526 Ladenburg

Trédi Séché global solutions

Parc industriel de la Plaine de l’Ain

BP 55

Saint-Vulbas

F-01152 Lagnieu Cedex

Unitor Servicios Navales SA

Puerto de Barcelona (P.T.P Delta 1)

Puerto de Miami 4 (MIM5)

E-08039 Barcelona

Unitor Trading France SAS

1, avenue Jean-Moulin

F-13110 Port-de-Bouc

Veolia Environmental Services

Bridges Road

Ellesmere Port

South Wirrel

Cheshire CH65 4EQ

United Kingdom

Vrec-Co Import-Export Kft.

6763 Szatymaz

Kossuth u. 12.

MAGYARORSZÁG

Wigmors

ul. Irysowa 5

PL-51-117 Wrocław

Wilhelmsen Ships Services AS

Willem Barentszstraat 50,

3165 AB Rotterdam/Albrandswaard

Nederland

Zakłady Azotowe w Tarnowie-Mościcach

al. Kwiatkowskiego 8

PL-33-101 Tarnów

Zephyr Kereskedelmi és Szolgáltató Kft.

6000 Kecskemét

Tatár sor 18.

MAGYARORSZÁG

Tehty Brysselissä 15 päivänä joulukuuta 2008.

Komission puolesta

Stavros DIMAS

Komission jäsen

(1) EYVL L 244, 29.9.2000, s. 1.

(2) EUVL C 114, 9.5.2008, s. 15.

(3) EUVL L 88, 29.3.2007, s. 51.

LIITE I

RYHMÄT I JA II

Tuojille asetuksen (EY) N:o 2037/2000 mukaisesti jaetut raaka-aineeksi, prosessireagensseiksi tai hävitettäväksi tarkoitettujen kloorifluorihiilivetyjen 11, 12, 113, 114 ja 115 sekä muiden täysin halogenoitujen kloorifluorihiilivetyjen tuontikiintiöt 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi.

Yritys

Avantec SA (FR)

Ineos Fluor Ltd (UK)

Honeywell Fluorine Products Europe (NL)

Meridian Technical Services (UK)

Solvay Fluor (DE)

Solvay Solexis SpA (IT)

Syngenta Crop Protection (UK)

Tazzetti Fluids Srl (IT)

Trédi Séché global solutions (FR)

Unitor Servicios Navales (ES)

Unitor Trading France (FR)

Veolia Environmental Services (UK)

Wilhelmsen Ships Services (NL)

LIITE II

RYHMÄ III

Tuojille asetuksen (EY) N:o 2037/2000 mukaisesti jaetut raaka-aineeksi, hävitettäväksi ja kriittisiin käyttötarkoituksiin tarkoitettujen halonien tuontikiintiöt 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi.

Yritys

Avantec SA (FR)

BASF Agri Production (FR)

ERAS Labo (FR)

Meridian Technical Services (UK)

Trédi Séché global solutions (FR)

Unitor Servicios Navales (ES)

Unitor Trading France (FR)

Poż-Pliszka (PL)

Savi Technologie (PL)

Total Feuerschutz (DE)

Veolia Environmental Services (UK)

Wilhelmsen Ships Services (NL)

LIITE III

RYHMÄ IV

Tuojille asetuksen (EY) N:o 2037/2000 mukaisesti jaetut raaka-aineeksi tarkoitetun hiilitetrakloridin tuontikiintiöt 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi.

Yritys

Dow Deutschland (DE)

Fenner Dunlop (NL)

LIITE IV

RYHMÄ V

Tuojille asetuksen (EY) N:o 2037/2000 mukaisesti jaetut raaka-aineeksi tarkoitetun 1,1,1-trikloorietaanin tuontikiintiöt 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi.

Yritys

Arkema SA (FR)

Fujifilm Electronic Materials Europe (BE)

LIITE V

RYHMÄ VI

Tuojille asetuksen (EY) N:o 2037/2000 mukaisesti jaetut raaka-aineeksi, karanteenikäsittelyyn ja kuljetusta edeltävään käsittelyyn sekä hävitettäväksi tarkoitetun metyylibromidin tuontikiintiöt 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi.

Yritys

Albemarle Chemicals (FR)

Albemarle Europe (BE)

Alfa Agricultural (EL)

Bang & Bonsomer (LV)

Bromotirrena Srl (IT)

ICL-IP Europe (ex-Eurobrom) (NL)

Mebrom NV (BE)

PUPH SOLFUM (PL)

Sigma Aldrich Logistik (DE)

Veolia Environmental Services (UK)

Zephyr Kereskedelmi és Szolgáltató kft (HU)

LIITE VI

RYHMÄ VII

Tuojille asetuksen (EY) N:o 2037/2000 mukaisesti jaetut raaka-aineeksi ja hävitettäväksi tarkoitetun osittain halogenoidun bromifluorihiilivedyn tuontikiintiöt 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi.

Yritys

Chemosyntha NV (BE)

Hovione Farmaciencia (PT)

Veolia Environmental Services (UK)

LIITE VII

RYHMÄ VIII

Tuottajille ja tuojille asetuksen (EY) N:o 2037/2000 ja päätöksen 2007/195/EY mukaisesti jaetut raaka-aineeksi, hävitettäväksi, laboratoriokäyttöön ja muuhun asetuksen (EY) N:o 2037/2000 5 artiklan nojalla sallittuun käyttöön tarkoitettujen osittain halogenoitujen kloorifluorihiilivetyjen tuontikiintiöt 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi ja tuottajille jaetut regenerointiin tai asetuksen (EY) N:o 2037/2000 5 artiklan nojalla sallittuun käyttöön tarkoitettujen muiden kuin käyttämättömien osittain halogenoitujen kloorifluorihiilivetyjen tuontikiintiöt.

Tuottaja

Arkema SA (FR)

Arkema Quimica (SA)

DuPont de Nemours (Nederland) BV (NL)

Honeywell Fluorine Products Europe BV (NL)

Ineos Fluor Ltd (UK)

Solvay Fluor GmbH (DE)

Solvay Organics GmbH (DE)

Solvay Solexis SpA (IT)

Tuoja

Alcobre SA (ES)

Avantec SA (FR)

Bay Systems Iberia (ES)

Blye Engineering Co Ltd (MT)

Calorie Fluor SAS (FR)

Dyneon (DE)

Empor d.o.o. (SI)

Etis d.o.o. (SI)

Freolitus (LT)

Galco SA (BE)

G.AL. Cycle Air Ltd (CY)

Harp International Ltd (UK)

Linde Gaz Polska Sp. z o.o. (PL)

Kay y Sol (ES)

Matero Ltd (CY)

Mebrom NV (BE)

Refrigerant Products Ltd (UK)

SJB Energy Trading BV (NL)

Sigma Aldrich Company (UK)

Solquimia Iberia, SL (ES)

Tazzetti Fluids Srl (IT)

Unitor Servicios Navales (ES)

Unitor Trading France (FR)

Veolia Environmental Services (UK)

Vrec-Co Export-Import Kft. (HU)

Wigmors (PL)

Wilhelmsen Ships Services (NL)

Zakłady Azotowe (PL)

LIITE VIII

RYHMÄ IX

Tuojille asetuksen (EY) N:o 2037/2000 mukaisesti jaetut raaka-aineeksi ja hävitettäväksi tarkoitetun bromikloorimetaanin tuontikiintiöt 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi.

Yritys

Albemarle Europe (BE)

Chemosyntha NV (BE)

ICL-IP Europe (ex-Eurobrom) (NL)

Laboratorios Miret SA (LAMIRSA) (ES)

Sigma Aldrich Logistik GmbH (DE)

Trédi Séché global solutions (FR)

Veolia Environmental Services (UK)

LIITE IX

(Tätä liitettä ei julkaista, koska se sisältää luottamuksellista kaupallista tietoa.)

24.1.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 21/53

KOMISSION PÄÄTÖS

tehty 18 päivänä joulukuuta 2008,

otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2037/2000 mukaisesti välttämättömiin käyttötarkoituksiin sallittujen valvottavien aineiden määrien jakamisesta yhteisössä vuonna 2009

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 8398)

(Ainoastaan englannin, espanjan-, hollannin-, italian-, ranskan-, saksan- ja sloveeninkieliset tekstit ovat todistusvoimaisia)

(2009/52/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon otsonikerrosta heikentävistä aineista 29 päivänä kesäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2037/2000 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan yhteisössä on jo luovuttu kloorifluorihiilivetyjen, muiden täysin halogenoitujen kloorifluorihiilivetyjen, halonien, hiilitetrakloridin, 1,1,1-trikloorietaanin, osittain halogenoitujen bromifluorihiilivetyjen ja bromikloorimetaanin tuotannosta ja käytöstä.

(2)	Komission on kuitenkin joka vuosi päätettävä näiden valvottavien aineiden välttämättömistä käyttötarkoituksista, sallituista käyttömääristä sekä yrityksistä, jotka voivat käyttää aineita.

(3)

Otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan Montrealin pöytäkirjan, jäljempänä ’Montrealin pöytäkirja’, osapuolten päätöksessä IV/25 määrätään perusteista, joita komissio käyttää määrittäessään välttämättömiä käyttötarkoituksia ja salliessaan sellaisen tuotannon ja kulutuksen, joka on tarpeen valvottavien aineiden välttämättömiin käyttötarkoituksiin kunkin osapuolen osalta.

(4)

Montrealin pöytäkirjan osapuolet sallivat, että Euroopan yhteisössä voidaan tuottaa vuonna 2009 22 tonnia kloorifluorihiilivetyjä (CFC-yhdisteet) sellaisten inhalaatiosumutteiden valmistusta ja käyttöä varten, joita voidaan pitää päätöksessä IV/25 määriteltynä CFC-yhdisteiden välttämättömänä käyttötarkoituksena.

(5)

Montrealin pöytäkirjan osapuolten päätöksessä XIX/18 sallitaan tuotanto ja kulutus, joka on tarpeen Montrealin pöytäkirjan liitteissä A, B ja C mainittujen valvottavien (ryhmissä II ja III lueteltujen) aineiden välttämättömiin laboratorio- ja analyysikäyttötarkoituksiin, jotka on lueteltu osapuolten seitsemättä kokousta koskevan kertomuksen liitteessä IV, ellei osapuolten kuudetta kokousta koskevan kertomuksen liitteessä II ja Montrealin pöytäkirjan osapuolten päätöksissä VII/11, XI/15 ja XV/5 asetetuista edellytyksistä muuta johdu. Montrealin pöytäkirjan osapuolten päätöksessä XVII/10 sallitaan tuotanto ja kulutus, joka on tarpeen Montrealin pöytäkirjan liitteessä E mainitun valvottavan aineen (metyylibromidi) kriittisiin laboratorio- ja analyysitarkoituksiin.

(6)

Kaikki jäsenvaltiot ovat kloorifluorihiilivetyjä sisältämättömien inhalaatiosumutteiden käyttöön siirtymistä edistäviä toimenpiteitä koskevassa Montrealin pöytäkirjan osapuolten päätöksessä XII/2 olevan 3 kohdan mukaisesti ilmoittaneet Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelmalle ne aktiiviset aineet, joiden osalta kloorifluorihiilivedyt (CFC-yhdisteet) eivät ole enää välttämättömiä Euroopan yhteisön markkinoille saatettavien inhalaatiosumutteiden valmistuksessa.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 2037/2000 4 artiklan 4 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa kielletään CFC-yhdisteiden käyttö ja markkinoille saattaminen, jollei tätä katsota välttämättömäksi asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa määritellyissä olosuhteissa. Päätökset, joiden mukaan CFC-yhdisteiden käyttö ei ole välttämätöntä, ovat sen vuoksi vähentäneet CFC-yhdisteiden kysyntää Euroopan yhteisön markkinoille saatettavia inhalaatiosumutteita varten. Lisäksi asetuksen (EY) N:o 2037/2000 4 artiklan 6 kohdassa kielletään CFC-inhalaatiosumutetuotteiden tuonti ja markkinoille saattaminen, jollei näiden tuotteiden sisältämiä CFC-yhdisteitä katsota välttämättömiksi asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa määritellyissä olosuhteissa.

(8)

Komissio on julkaissut ilmoituksen (2) niille jäsenvaltioissa toimiville yrityksille, jotka hakevat komissiolta lupaa käyttää valvottavia aineita välttämättömiin käyttötarkoituksiin yhteisössä vuonna 2009, ja komissio on saanut ilmoituksia valvottavien aineiden aiotusta välttämättömästä käytöstä vuonna 2009.

(9)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 2037/2000 18 artiklan 1 kohdalla perustetun hallintokomitean lausunnon mukaisia,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä I lueteltujen valvottavien aineiden (kloorifluorihiilivedyt 11, 12, 113, 114 ja 115) määrä, jonka vuonna 2009 saa käyttää välttämättömiin lääketieteellisiin tarkoituksiin Euroopan yhteisössä, on 21 360,00 ODP-kiloa (otsonia heikentävää ominaisvaikutusta ilmaiseva kerroin).

2. Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä I lueteltujen valvottavien aineiden (kloorifluorihiilivedyt 11, 12, 113, 114 ja 115) ja ryhmässä II lueteltujen valvottavien aineiden (muut täysin halogenoidut kloorifluorihiilivedyt) määrä, jonka vuonna 2009 saa käyttää välttämättömiin laboratorio- ja analyysitarkoituksiin yhteisössä, on 60 280,8 ODP-kiloa.

3. Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty III ryhmässä lueteltujen valvottavien aineiden (halonit) määrä, jonka vuonna 2009 saa käyttää välttämättömiin analyysitarkoituksiin yhteisössä, on 115,7 ODP-kiloa.

4. Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä IV lueteltujen valvottavien aineiden (hiilitetrakloridi) määrä, jonka vuonna 2009 saa käyttää välttämättömiin laboratorio- ja analyysitarkoituksiin yhteisössä, on 129 390,8 ODP-kiloa.

5. Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty V ryhmässä lueteltujen valvottavien aineiden (1,1,1-trikloorietaani) määrä, jonka vuonna 2009 saa käyttää välttämättömiin laboratorio- ja analyysitarkoituksiin Euroopan yhteisössä, on 355,65 ODP-kiloa.

6. Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä VI lueteltujen valvottavien aineiden (metyylibromidi) määrä, jonka vuonna 2009 saa käyttää kriittisiin laboratorio- ja analyysitarkoituksiin yhteisössä, on 36,3 ODP-kiloa.

7. Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä VII lueteltujen valvottavien aineiden (osittain halogenoidut bromifluorihiilivedyt) määrä, jonka vuonna 2009 saa käyttää välttämättömiin laboratorio- ja analyysitarkoituksiin yhteisössä, on 57,96 ODP-kiloa.

8. Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä IX lueteltujen valvottavien aineiden (bromikloorimetaanin) määrä, jonka vuonna 2009 saa käyttää välttämättömiin laboratorio- ja analyysitarkoituksiin yhteisössä, on 11,088 ODP-kiloa.

2 artikla

Liitteessä I mainittuja kloorifluorihiilivetyjä sisältäviä inhalaatiosumutteita ei saa saattaa markkinoille maissa, joissa toimivaltainen viranomainen on päättänyt, etteivät kloorifluorihiilivetyjä sisältävät inhalaatiosumutteet ole välttämättömiä kyseisillä markkinoilla.

3 artikla

Seuraavia sääntöjä sovelletaan 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 välisenä aikana:

1.	Kloorifluorihiilivetyjen 11, 12, 113, 114 ja 115 kiintiöt välttämätöntä laboratorio- ja analyysikäyttöä varten myönnetään liitteessä II luetelluille yrityksille.

2.	Kloorifluorihiilivetyjen 11, 12, 113, 114 ja 115 ja muiden täysin halogenoitujen kloorifluorihiilivetyjen kiintiöt välttämätöntä laboratorio- ja analyysikäyttöä varten myönnetään liitteessä III luetelluille yrityksille.

3.	Halonien kiintiöt välttämätöntä laboratorio- ja analyysikäyttöä varten myönnetään liitteessä IV luetelluille yrityksille.

4.	Hiilitetrakloridin kiintiöt välttämätöntä laboratorio- ja analyysikäyttöä varten myönnetään liitteessä V luetelluille yrityksille.

5.	1,1,1-trikloorietaanin kiintiöt välttämätöntä laboratorio- ja analyysikäyttöä varten myönnetään liitteessä VI luetelluille yrityksille.

6.	Metyylibromidin kiintiöt kriittistä laboratorio- ja analyysikäyttöä varten myönnetään liitteessä VII luetelluille yrityksille.

7.	Osittain halogenoitujen bromifluorihiilivetyjen kiintiöt välttämätöntä laboratorio- ja analyysikäyttöä varten myönnetään liitteessä VIII luetelluille yrityksille.

8.	Bromikloorimetaanin kiintiöt välttämätöntä laboratorio- ja analyysikäyttöä varten myönnetään liitteessä IX luetelluille yrityksille.

Kloorifluorihiilivetyjen 11, 12, 113, 114 ja 115, muiden täysin halogenoitujen kloorifluorihiilivetyjen, hiilitetrakloridin, 1,1,1-trikloorietaanin, osittain halogenoitujen bromifluorihiilivetyjen ja bromikloorimetaanin kiintiöt välttämätöntä käyttöä varten sekä metyylibromidin kiintiöt kriittistä laboratorio- ja analyysikäyttöä varten ovat liitteen X mukaiset.

4 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2009, ja sen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2009.

5 artikla

Tämä päätös on osoitettu seuraaville yrityksille:

Acros Organics bvba

Janssen Pharmaceuticalaan 3a

B-2440 Geel

Airbus France

316, route de Bayonne

F-31300 Toulouse

Carlo Erba Réactifs-SDS

Z.I. de Valdonne, BP 4

F-13124 Peypin

Chiesi Farmaceutici SpA

Via Palermo 26/A

I-43100 Parma

CNRS — Groupe de physique des solides

Université Paris 7 Denis Diderot et Paris 6

Pierre et Marie Curie

F-75251 Paris Cedex 5

Harp International

Gellihirion Industrial Estate Rhondda,

Cynon Taff

Pontypridd CF37 5SX

UNITED KINGDOM

Honeywell Specialty Chemicals

Wunstorfer Straße 40

Postfach 10 02 62

D-30918 Seelze

Ineos Fluor Ltd

PO Box 13, The Heath

Runcorn Cheshire WA7 4QF

UNITED KINGDOM

Institut scientifique de service public

Rue du Chéra 200

B-4000 Liège

LGC Standards GmbH

Mercatorstraße 51

D-46485 Wesel

Mallinckrodt Baker BV

Teugseweg 20

7418 AM Deventer

Nederland

Merck KGaA

Frankfurter Straße 250

D-64271 Darmstadt

Mikro + Polo d.o.o.

Zagrebška cesta 22

SI-2000 Maribor

Ministry of Defense

Defence Fuel Lubricants and Chemicals

PO Box 10 000

1780 CA Den Helder

Nederland

Panreac Química SA

Pol. Ind. Pla de la Bruguera, C/Garraf, 2

E-08211 Castellar del Vallès

Barcelona

Sigma Aldrich Chimie SARL

80, rue de Luzais

L’Isle d’Abeau Chesnes

F-38297 Saint-Quentin-Fallavier

Sigma Aldrich Company

The Old Brickyard, New Road

Gillingham SP8 4XT

UNITED KINGDOM

Sigma Aldrich Laborchemikalien

Wunstorfer Straße 40

Postfach 10 02 62

D-30918 Seelze

Sigma Aldrich Logistik GmbH

Riedstraße 2

D-89555 Steinheim

Solvay Organics GmbH

Hans-Böckler-Allee 20

D-30173 Hannover

Tazzetti Fluids SRL

Corso Europa 600/a

I-10088 Volpiano (TO)

Valeas SpA Pharmaceuticals

Via Vallisneri 10

I-20133 Milano

Valvole Aerosol Research Italiana (VARI)

SpA — LINDAL Group Italia

Via del Pino 10

I-23854 Olginate (LC)

VWR ISAS

201, rue Carnot

F-94126 Fontenay-sous-Bois

Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2008.

Komission puolesta

Stavros DIMAS

Komission jäsen

(1) EYVL L 244, 29.9.2000, s. 1.

(2) EUVL C 114, 9.5.2008, s. 27.

LIITE I

Kloorifluorihiilivetyjä sisältämättömien inhalaatiosumutteiden käyttöön siirtymistä edistäviä toimenpiteitä koskevassa Montrealin pöytäkirjan osapuolten kahdennentoista kokouksen päätöksessä XII/2 olevan 3 kohdan nojalla seuraavat maat ovat päättäneet, että koska käytössä on soveltuvia inhalaatiosumutteita, jotka eivät sisällä CFC-yhdisteitä, CFC-yhdisteet eivät enää ole pöytäkirjan mukaisesti ”välttämättömiä” seuraavien vaikuttavien aineiden yhteydessä:

EI-VÄLTTÄMÄTTÖMÄT AINEET

Lähde: www.unep.org/ozone/Information_for_the_Parties/3Bi_dec12–2-3.asp

Taulukko 1

Lyhytvaikutteiset bronkodilatoivat beeta-agonistit

Maa	Salbutamoli	Terbutaliini	Fenoteroli	Orsiprenaliini	Reproteroli	Karbuteroli	Heksoprenaliini	Pirbuteroli	Klenbuteroli	Bitolteroli	Prokateroli
Itävalta	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Belgia	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Bulgaria	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Kypros	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Tšekki	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Tanska	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Viro	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Suomi	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Ranska	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Saksa	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Kreikka	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Unkari	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Irlanti	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Italia	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Latvia	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Liettua	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Luxemburg	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Malta	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Alankomaat	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Puola	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Portugali	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Romania	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Slovakia	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Slovenia	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Espanja	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Ruotsi	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Yhdistynyt kuningaskunta	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X

Taulukko 2

Inhaloitavat steroidit

Maa	Beklometasoni	Deksametasoni	Flunisolidi	Flutikasoni	Budesonidi	Triamkinoloni
Itävalta	X	X	X	X	X	X
Belgia	X	X	X	X	X	X
Bulgaria	X	X	X	X	X	X
Kypros	X	X	X	X	X	X
Tšekki	X	X	X	X	X	X
Tanska	X	X	X	X	X	X
Viro	X	X	X	X	X	X
Suomi	X	X	X	X	X	X
Ranska	X	X	X	X	X	X
Saksa	X	X	X	X	X	X
Kreikka	X	X	X	X	X	X
Unkari	X	X	X	X	X	X
Irlanti	X			X
Italia	X	X	X	X	X	X
Latvia	X	X	X	X	X	X
Liettua	X	X	X	X	X	X
Luxemburg	X	X	X	X	X	X
Malta				X	X
Alankomaat	X	X	X	X	X	X
Puola	X	X	X	X	X	X
Portugali	X	X	X	X	X	X
Romania	X	X	X	X	X	X
Slovakia	X	X	X	X	X	X
Slovenia	X	X	X	X	X	X
Espanja	X	X	X	X	X	X
Ruotsi	X	X	X	X	X	X
Yhdistynyt kuningaskunta				X

Taulukko 3

Ei-steroidiset tulehduskipulääkkeet

Maa	Kromoglikaatti	Nedokromiili
Itävalta	X	X
Belgia	X	X
Bulgaria	X	X
Kypros	X	X
Tšekki	X	X
Tanska	X	X
Viro	X	X
Suomi	X	X
Ranska	X	X
Saksa	X	X
Kreikka	X	X
Unkari	X
Irlanti
Italia	X	X
Latvia	X	X
Liettua	X	X
Luxemburg	X
Malta		X
Alankomaat	X	X
Puola	X	X
Portugali	X
Romania	X	X
Slovakia	X	X
Slovenia	X	X
Espanja	X	X
Ruotsi	X	X
Yhdistynyt kuningaskunta	X	X

Taulukko 4

Bronkodilatoivat antikolinergit

Maa	Ipratropiumbromidi	Oksitropiumbromidi
Itävalta	X	X
Belgia	X	X
Bulgaria	X	X
Kypros	X	X
Tšekki	X	X
Tanska	X	X
Viro	X	X
Suomi	X	X
Ranska	X	X
Saksa	X	X
Kreikka	X	X
Unkari	X	X
Irlanti	X	X
Italia		X
Latvia	X	X
Liettua	X	X
Luxemburg	X	X
Malta	X	X
Alankomaat	X	X
Puola	X	X
Portugali	X
Romania	X	X
Slovakia	X	X
Slovenia	X	X
Espanja	X	X
Ruotsi	X	X
Yhdistynyt kuningaskunta	X	X

Taulukko 5

Pitkävaikutteiset bronkodilatoivat beeta-agonistit

Maa	Formoteroli	Salmeteroli
Itävalta	X	X
Belgia	X	X
Bulgaria	X	X
Kypros	X	X
Tšekki	X	X
Tanska	X	X
Viro	X	X
Suomi	X	X
Ranska	X	X
Saksa	X	X
Kreikka	X	X
Unkari	X	X
Irlanti	X	X
Italia	X	X
Latvia	X	X
Liettua	X	X
Luxemburg	X	X
Malta	X	X
Alankomaat	X	X
Puola	X	X
Portugali	X	X
Romania	X	X
Slovakia	X	X
Slovenia	X	X
Espanja	X	X
Ruotsi	X	X
Yhdistynyt kuningaskunta	X	X

Taulukko 6

Samassa inhalaatiosumutteessa olevat vaikuttavien aineiden yhdistelmät

Maa
Itävalta	X Kaikki tuotteet
Belgia	X Kaikki tuotteet
Bulgaria	X Kaikki tuotteet
Kypros
Tšekki	X Kaikki tuotteet
Tanska	X Kaikki tuotteet
Viro
Suomi	X Kaikki tuotteet
Ranska	X Kaikki tuotteet
Saksa	X Kaikki tuotteet
Kreikka
Unkari	X Kaikki tuotteet
Irlanti
Italia	Budenosidi + Fenoteroli	Flutikasoni + Salmeteroli
Latvia	X Kaikki tuotteet
Liettua	X Kaikki tuotteet
Luxemburg	X Kaikki tuotteet
Malta	X Kaikki tuotteet
Alankomaat	X Kaikki tuotteet
Puola	X Kaikki tuotteet
Portugali	X Kaikki tuotteet
Romania	X Kaikki tuotteet
Slovakia	X Kaikki tuotteet
Slovenia	X Kaikki tuotteet
Espanja
Ruotsi	X Kaikki tuotteet
Yhdistynyt kuningaskunta

LIITE II

VÄLTTÄMÄTTÖMÄT LÄÄKETIETEELLISET KÄYTTÖTARKOITUKSET

Ryhmässä I lueteltujen valvottavien aineiden kiintiöt, jotka voidaan käyttää astman ja muiden pitkäaikaisten ahtauttavien keuhkosairauksien hoitoon tarkoitetuissa inhalaattoriannostelupumpuissa, myönnetään seuraaville yrityksille:

Chiesi Farmaceutici SpA (IT)

Valeas SpA Pharmaceuticals (IT)

(VARI) SpA – LINDAL Group Italia (IT)

LIITE III

VÄLTTÄMÄTTÖMÄT LABORATORIO- JA ANALYYSITARKOITUKSET

Ryhmissä I ja II lueteltujen valvottavien aineiden kiintiöt, jotka voidaan käyttää välttämättömiin laboratorio- ja analyysitarkoituksiin, myönnetään seuraaville yrityksille:

Carlo Erba Réactifs-SDS (FR)

CNRS — Groupe de physique des solides (FR)

Harp International (UK)

Honeywell Specialty Chemicals (DE)

Ineos Fluor (UK)

LGC Standards (DE)

Mallinckrodt Baker (NL)

Merck KGaA (DE)

Mikro + Polo (SI)

Panreac Química (ES)

Sigma Aldrich Chimie (FR)

Sigma Aldrich Company (UK)

Sigma Aldrich Logistik (DE)

Tazzetti Fluids (IT)

LIITE IV

VÄLTTÄMÄTTÖMÄT LABORATORIO- JA ANALYYSITARKOITUKSET

Ryhmässä III lueteltujen valvottavien aineiden kiintiöt, jotka voidaan käyttää välttämättömiin laboratorio- ja analyysitarkoituksiin, myönnetään seuraaville yrityksille:

Airbus France (FR)

Ineos Fluor (UK)

Ministry of Defence (NL)

LIITE V

VÄLTTÄMÄTTÖMÄT LABORATORIO- JA ANALYYSITARKOITUKSET

Ryhmässä IV lueteltujen valvottavien aineiden kiintiöt, jotka voidaan käyttää välttämättömiin laboratorio- ja analyysitarkoituksiin, myönnetään seuraaville yrityksille:

Acros Organics (BE)

Carlo Erba Réactifs-SDS (FR)

Honeywell Specialty Chemicals (DE)

Institut Scientifique du Service Publique (BE)

Mallinckrodt Baker (NL)

Merck KGaA (DE)

Mikro + Polo (SI)

Panreac Quimica (ES)

Sigma Aldrich Chimie (FR)

Sigma Aldrich Company (UK)

Sigma Aldrich Laborchemikalien (DE)

Sigma Aldrich Logistik (DE)

VWR ISAS (FR)

LIITE VI

VÄLTTÄMÄTTÖMÄT LABORATORIO- JA ANALYYSITARKOITUKSET

Ryhmässä V lueteltujen valvottavien aineiden kiintiöt, jotka voidaan käyttää välttämättömiin laboratorio- ja analyysitarkoituksiin, myönnetään seuraaville yrityksille:

Acros Organics (BE)

Merck KGaA (DE)

Mikro + Polo (SI)

Panreac Química (ES)

Sigma Aldrich Chimie (FR)

Sigma Aldrich Company (UK)

Sigma Aldrich Logistik (DE)

LIITE VII

KRIITTISET LABORATORIO- JA ANALYYSITARKOITUKSET

Ryhmässä VI lueteltujen valvottavien aineiden kiintiöt, jotka voidaan käyttää kriittisiin laboratorio- ja analyysitarkoituksiin, myönnetään seuraaville yrityksille:

Sigma Aldrich Chimie (FR)

Sigma Aldrich Company (UK)

Sigma Aldrich Logistik (DE)

LIITE VIII

VÄLTTÄMÄTTÖMÄT LABORATORIO- JA ANALYYSITARKOITUKSET

Ryhmässä VII lueteltujen valvottavien aineiden kiintiöt, jotka voidaan käyttää välttämättömiin laboratorio- ja analyysitarkoituksiin, myönnetään seuraaville yrityksille:

Ineos Fluor (UK)

Sigma Aldrich Logistik (DE)

Solvay Organics (DE)

LIITE IX

VÄLTTÄMÄTTÖMÄT LABORATORIO- JA ANALYYSITARKOITUKSET

Ryhmässä IX lueteltujen valvottavien aineiden kiintiöt, jotka voidaan käyttää välttämättömiin laboratorio- ja analyysitarkoituksiin, myönnetään seuraaville yrityksille:

Ineos Fluor (UK)

Sigma Aldrich Chimie (FR)

Sigma Aldrich Company (UK)

Sigma Aldrich Logistik (DE)

LIITE X

Tätä liitettä ei julkaista, koska se sisältää luottamuksellista kaupallista tietoa.

24.1.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 21/71

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,

tehty 12 päivänä joulukuuta 2008,

kansallisten keskuspankkien keskinäisiä Euroopan keskuspankin pääoman osuuksien siirtoja ja maksetun pääoman tarkistamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta

(EKP/2008/25)

(2009/55/EY)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 28.5 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kansallisten keskuspankkien prosenttiosuuksista Euroopan keskuspankin pääoman merkitsemisen jakoperusteessa 12 päivänä joulukuuta 2008 tehdyssä päätöksessä EKP/2008/23 (1) säädetään kansallisille keskuspankeille annettujen painoarvojen (jäljempänä ’painoarvot’) tarkistamisesta EKP:n pääoman merkitsemisen jakoperusteessa (jäljempänä ’pääoman jakoperuste’). Tämä tarkistaminen edellyttää, että EKP:n neuvosto vahvistaa Euroopan keskuspankkijärjestelmään 31 päivänä joulukuuta 2008 kuuluvien kansallisten keskuspankkien keskinäisiin pääoman osuuksien siirtoihin sovellettavat yksityiskohtaiset säännöt, jotta varmistetaan, että osuuksien jakauma vastaa tehtyjä tarkistuksia. Tämän vuoksi on tehtävä uusi EKP:n päätös, jolla kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2009 kansallisten keskuspankkien keskinäisiä Euroopan keskuspankin pääoman osuuksien siirtoja ja maksetun pääoman tarkistamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta 15 päivänä joulukuuta 2006 tehty päätös EKP/2006/23 (2).

(2)

Euroopan keskuspankin pääoman maksamisen edellyttämistä rahaliittoon osallistuvia kansallisia keskuspankkeja koskevista toimenpiteistä 12 päivänä joulukuuta 2008 tehdyssä päätöksessä EKP/2008/24 (3) määritetään euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien (jäljempänä ”rahaliittoon osallistuvat kansalliset keskuspankit”) maksettavaksi tulevan EKP:n pääoman määrä ja maksutapa, kun otetaan huomioon tarkistettu pääoman jakoperuste. Euroopan keskuspankin pääoman maksamisen edellyttämistä rahaliittoon osallistumattomien jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja koskevista toimenpiteistä 15 päivänä joulukuuta 2008 tehtävässä päätöksessä EKP/2008/28 (4) määritetään prosenttiosuus, joka sellaisten jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien, jotka eivät 1 päivänä tammikuuta 2009 ole ottaneet euroa käyttöön (jäljempänä ”rahaliittoon osallistumattomat kansalliset keskuspankit”), on maksettava 1 päivänä tammikuuta 2009, kun otetaan huomioon tarkistettu pääoman jakoperuste.

(3)

Národná banka Slovenskaa lukuun ottamatta rahaliittoon osallistuvat kansalliset keskuspankit ovat jo maksaneet osuutensa EKP:n merkitystä pääomasta Euroopan keskuspankin pääoman maksamisen edellyttämistä rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja koskevista toimenpiteistä 15 päivänä joulukuuta 2006 tehdyssä päätöksessä EKP/2006/22 (5) edellytetyllä tavalla. Tämän vuoksi päätöksen EKP/2008/24 2 artiklan 1 kohdassa todetaan, että tilanteen mukaan tällainen kansallinen keskuspankki joko siirtää tietyn lisäsumman EKP:lle tai saa tietyn summan takaisin EKP:ltä, jotta päästään päätöksen EKP/2008/24 1 artiklan taulukossa esitettyihin määriin.

(4)

Lisäksi Národná banka Slovenskan suorittamasta Euroopan keskuspankin pääoman maksamisesta ja valuuttavarantosaamisten siirrosta sekä sen osuuksista Euroopan keskuspankin vararahastoihin ja varauksiin 31 päivänä joulukuuta 2008 tehdyn päätöksen EKP/2008/33 (6) 2 artiklan 1 ja 2 kohdassa määrätään, että Národná banka Slovenskan, josta tulee rahaliittoon osallistuva kansallinen keskuspankki 1 päivästä tammikuuta 2009, on suoritettava jäljellä oleva osuus merkitsemästään EKP:n pääomasta, jotta päästään määrään, joka mainitaan sen nimen perässä päätöksen EKP/2006/24 1 artiklan taulukossa, jossa tarkistettu pääoman jakoperuste on otettu huomioon.

(5)

Myös rahaliittoon osallistumattomat kansalliset keskuspankit ovat jo maksaneet osuutensa EKP:n merkitystä pääomasta Euroopan keskuspankin pääoman maksamisen edellyttämistä rahaliittoon osallistumattomien jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja koskevista toimenpiteistä 18 päivänä joulukuuta 2006 tehdyssä päätöksessä EKP/2006/26 (7) edellytetyllä tavalla. Tämän vuoksi päätöksen EKP/2008/28 2 artiklan 1 kohdassa todetaan, että tilanteen mukaan tällainen kansallinen keskuspankki joko siirtää tietyn lisäsumman EKP:lle tai saa tietyn summan takaisin EKP:ltä, jotta päästään päätöksen EKP/2008/28 1 artiklan taulukossa esitettyihin määriin.

(6)

Kansallisten keskuspankkien keskinäisiä Euroopan keskuspankin pääoman osuuksien siirtoja ja maksetun pääoman tarkistamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta 18 päivänä joulukuuta 2003 tehty päätös EKP/2003/20 (8) kumottiin hiljaisesti kansallisten keskuspankkien keskinäisiä Euroopan keskuspankin pääoman osuuksien siirtoja ja maksetun pääoman tarkistamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta 22 päivänä huhtikuuta 2004 tehdyllä päätöksellä EKP/2004/7 (9). Selkeyden vuoksi päätös EKP/2003/20 olisi nimenomaisesti kumottava takautuvin vaikutuksin,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Pääoman osuuksien siirtäminen

Kun otetaan huomioon se osuus EKP:n pääomasta, jonka kukin kansallinen keskuspankki on merkinnyt 31 päivään joulukuuta 2008 mennessä, ja se osuus EKP:n pääomasta, jonka kukin kansallinen keskuspankki merkitsee 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen sen seurauksena, että painoarvoja pääoman jakoperusteessa on tarkistettu päätöksen EKP/2008/23 2 artiklassa esitetyllä tavalla, kansalliset keskuspankit suorittavat keskinäisiä pääoman osuuksien siirtoja EKP:lle suoritettujen ja EKP:n suorittamien siirtojen välityksellä sen varmistamiseksi, että pääoman osuuksien jakauma 1 päivästä tammikuuta 2009 vastaa tarkistettuja painoarvoja. Tämän artiklan nojalla ja ilman, että edellytettäisiin mitään muuta muodollisuutta tai toimea, kukin kansallinen keskuspankki siirtää tai vastaanottaa tätä tarkoitusta varten 1 päivänä tammikuuta 2009 EKP:n merkitystä pääomasta sen osuuden, joka on esitetty sen nimen perässä tämän päätöksen liitteessä I olevan taulukon neljännessä sarakkeessa, jossa ”+” tarkoittaa pääoman osuutta, jonka EKP siirtää kansalliselle keskuspankille, ja ”–” pääoman osuutta, jonka kansallinen keskuspankki siirtää EKP:lle.

2 artikla

Maksetun pääoman tarkistaminen

1. Kun otetaan huomioon se EKP:n pääoman määrä, jonka kukin kansallinen keskuspankki on maksanut, ja se EKP:n pääoman määrä, jonka kukin rahaliittoon osallistuva kansallinen keskuspankki maksaa päätöksen EKP/2008/24 1 artiklan mukaisesti ja kukin rahaliittoon osallistumaton kansallinen keskuspankki päätöksen EKP/2006/28 1 artiklan mukaisesti 1 päivänä tammikuuta 2009, jokainen kansallinen keskuspankki joko siirtää tai vastaanottaa ensimmäisenä tammikuun 1 päivän 2009 jälkeisenä Euroopan laajuisen automatisoidun reaaliaikaisen bruttomaksujärjestelmän (TARGET2) aukiolopäivänä nettomääräisen summan, joka esitetään sen nimen perässä tämän päätöksen liitteessä II olevan taulukon neljännessä sarakkeessa, jossa ”+” tarkoittaa määrää, jonka kansallinen keskuspankki siirtää EKP:lle, ja ”–” määrää, jonka EKP siirtää kyseiselle kansalliselle keskuspankille.

2. EKP ja kansalliset keskuspankit, joiden on 1 kohdan nojalla suoritettava siirto, siirtävät kukin erikseen ensimmäisenä tammikuun 1 päivän 2009 jälkeisenä TARGET2-järjestelmän aukiolopäivänä koron, joka kertyy niiden siirrettävinä olevista määristä 1 päivästä tammikuuta 2009 siirtopäivään saakka. Tämän koron siirtäjät ja vastaanottajat ovat samat kuin niiden määrien siirtäjät ja vastaanottajat, joille korko kertyy.

3 artikla

Yleiset määräykset

1. Edellä 2 artiklassa kuvatut siirrot suoritetaan TARGET2-järjestelmän välityksellä.

2. Mikäli kansallisella keskuspankilla ei ole pääsyä TARGET2-järjestelmään, 2 artiklassa mainitut määrät siirretään hyvittämällä tiliä, jonka EKP tai kansallinen keskuspankki ilmoittaa hyvissä ajoin.

3. Edellä 2 artiklan 2 kohdan nojalla kertyvä korko lasketaan päiväkohtaisesti käyttämällä todelliset päivät/360 -laskentamenetelmää ja korkoa, joka on sama kuin eurojärjestelmän viimeisimmässä perusrahoitusoperaatiossa käytetty marginaalikorko.

4. EKP ja kansalliset keskuspankit, joilla on velvollisuus suorittaa 2 artiklassa tarkoitettu siirto, antavat aikanaan tarvittavat ohjeet siirron suorittamiseksi asianmukaisesti ja ajoissa.

4 artikla

Loppumääräys

1. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

2. Päätös EKP/2006/23 kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2009.

3. Päätökseen EKP/2006/23 tehtyjen viittausten katsotaan koskevan tätä päätöstä.

4. Päätös EKP/2003/20 kumotaan tällä päätöksellä 23 päivästä huhtikuuta 2004.

Tehty Frankfurt am Mainissa 12 päivänä joulukuuta 2008.

EKP:n puheenjohtaja

Jean-Claude TRICHET

(1) Katso tämän virallisen lehden sivu 66.

(2) EUVL L 24, 31.1.2007, s. 5.

(3) Katso tämän virallisen lehden sivu 69.

(4) Katso tämän virallisen lehden sivu 81.

(5) EUVL L 24, 31.1.2007, s. 3.

(6) Katso tämän virallisen lehden sivu 75.

(7) EUVL L 24, 31.1.2007, s. 15.

(8) EUVL L 9, 15.1.2004, s. 32.

(9) EUVL L 205, 9.6.2004, s. 9.

LIITE I

KANSALLISTEN KESKUSPANKKIEN MERKITSEMÄ PÄÄOMA

	Merkitty osuus 31 päivänä joulukuuta 2008 (euroa)	Merkitty osuus 1 päivästä tammikuuta 2009 (euroa)	Siirrettävä osuus (euroa)
Rahaliittoon osallistuva kansallinen keskuspankki
Nationale Bank van België / Banque Nationale de Belgique	142 334 199,56	139 730 384,68	–2 603 814,88
Deutsche Bundesbank	1 182 149 240,19	1 090 912 027,43	–91 237 212,76
Central Bank and Financial Services Authority of Ireland	51 183 396,60	63 983 566,24	+12 800 169,64
Bank of Greece	104 659 532,85	113 191 059,06	+8 531 526,21
Banco de España	434 917 735,09	478 364 575,51	+43 446 840,42
Banque de France	828 813 864,42	819 233 899,48	–9 579 964,94
Banca d’Italia	721 792 464,09	719 885 688,14	–1 906 775,95
Central Bank of Cyprus	7 195 054,85	7 886 333,14	+ 691 278,29
Banque centrale du Luxembourg	9 073 027,53	10 063 859,75	+ 990 832,22
Bank Ċentrali ta’Malta / Central Bank of Malta	3 583 125,79	3 640 732,32	+57 606,53
De Nederlandsche Bank	224 302 522,60	229 746 339,12	+5 443 816,52
Oesterreichische Nationalbank	116 128 991,78	111 854 587,70	–4 274 404,08
Banco de Portugal	98 720 300,22	100 834 459,65	+2 114 159,43
Banka Slovenije	18 399 523,77	18 941 025,10	+ 541 501,33
Národná banka Slovenska	38 970 813,50	39 944 363,76	+ 973 550,26
Suomen Pankki	71 708 601,11	72 232 820,48	+ 524 219,37
Rahaliittoon osallistumaton kansallinen keskuspankki
Българска народна банка	50 883 842,67	50 037 026,77	– 846 815,90
Česká národní banka	79 957 855,35	83 368 161,57	+3 410 306,22
Danmarks Nationalbank	87 204 756,07	85 459 278,39	–1 745 477,68
Eesti Pank	9 810 391,04	10 311 567,80	+ 501 176,76
Latvijas Banka	16 204 715,21	16 342 970,87	+ 138 255,66
Lietuvos bankas	24 068 005,74	24 517 336,63	+ 449 330,89
Magyar Nemzeti Bank	75 700 733,22	79 819 599,69	+4 118 866,47
Narodowy Bank Polski	280 820 283,32	282 006 977,72	+1 186 694,40
Banca Națională a României	145 099 312,72	141 971 278,46	–3 128 034,26
Sveriges Riksbank	134 298 089,46	130 087 052,56	–4 211 036,90
Bank of England	802 672 023,82	836 285 430,59	+33 613 406,77
Yhteensä (1)	5 760 652 402,58	5 760 652 402,58	0

(1) Pyöristämisen vuoksi on mahdollista, että yhteenlasketut määrät eivät vastaa kaikkien esitettyjen lukujen summaa.

LIITE II

KANSALLISTEN KESKUSPANKKIEN MAKSAMA PÄÄOMA

	Maksettu osuus 31 päivänä joulukuuta 2008 (euroa)	Maksettu osuus 1 päivästä tammikuuta 2009 (euroa)	Siirrettävä määrä (euroa)
Rahaliittoon osallistuva kansallinen keskuspankki
Nationale Bank van België / Banque Nationale de Belgique	142 334 199,56	139 730 384,68	–2 603 814,88
Deutsche Bundesbank	1 182 149 240,19	1 090 912 027,43	–91 237 212,76
Central Bank and Financial Services Authority of Ireland	51 183 396,60	63 983 566,24	+12 800 169,64
Bank of Greece	104 659 532,85	113 191 059,06	+8 531 526,21
Banco de España	434 917 735,09	478 364 575,51	+43 446 840,42
Banque de France	828 813 864,42	819 233 899,48	–9 579 964,94
Banca d'Italia	721 792 464,09	719 885 688,14	–1 906 775,95
Central Bank of Cyprus	7 195 054,85	7 886 333,14	+ 691 278,29
Banque centrale du Luxembourg	9 073 027,53	10 063 859,75	+ 990 832,22
Bank Ċentrali ta' Malta / Central Bank of Malta	3 583 125,79	3 640 732,32	+57 606,53
De Nederlandsche Bank	224 302 522,60	229 746 339,12	+5 443 816,52
Oesterreichische Nationalbank	116 128 991,78	111 854 587,70	–4 274 404,08
Banco de Portugal	98 720 300,22	100 834 459,65	+2 114 159,43
Banka Slovenije	18 399 523,77	18 941 025,10	+ 541 501,33
Národná banka Slovenska	2 727 956,95	39 944 363,76	+37 216 406,81
Suomen Pankki	71 708 601,11	72 232 820,48	+ 524 219,37
Rahaliittoon osallistumaton kansallinen keskuspankki
Българска народна банка	3 561 868,99	3 502 591,87	–59 277,12
Česká národní banka	5 597 049,87	5 835 771,31	+ 238 721,44
Danmarks Nationalbank	6 104 332,92	5 982 149,49	– 122 183,43
Eesti Pank	686 727,37	721 809,75	+35 082,38
Latvijas Banka	1 134 330,06	1 144 007,96	+9 677,90
Lietuvos bankas	1 684 760,40	1 716 213,56	+31 453,16
Magyar Nemzeti Bank	5 299 051,33	5 587 371,98	+ 288 320,65
Narodowy Bank Polski	19 657 419,83	19 740 488,44	+83 068,61
Banca Națională a României	10 156 951,89	9 937 989,49	– 218 962,40
Sveriges Riksbank	9 400 866,26	9 106 093,68	– 294 772,58
Bank of England	56 187 041,67	58 539 980,14	+2 352 938,47
Yhteensä (1)	4 137 159 937,99	4 142 260 189,23	+5 100 251,24

(1) Pyöristämisen vuoksi on mahdollista, että yhteenlasketut määrät eivät vastaa kaikkien esitettyjen lukujen summaa.

24.1.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 21/87

KOMISSION SUOSITUS,

annettu 23 päivänä tammikuuta 2009,

parhaita valvontakäytäntöjä koskevat ohjeet tienvarsitarkastusten yhteydessä ja valtuutetuissa korjaamoissa suoritettavien valvontalaitteiden tarkastusten osalta

(tiedoksiannettu numerolla K(2009) 108)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2009/60/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon tieliikenteen sosiaalilainsäädännöstä 15 päivänä maaliskuuta 2006 annettujen neuvoston asetusten (ETY) N:o 3820/85 ja (ETY) N:o 3821/85 täytäntöönpanoa koskevista vähimmäisedellytyksistä ja neuvoston direktiivin 88/599/ETY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/22/EY (1) ja erityisesti sen 11 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Direktiivin 2006/22/EY 11 artiklan 1 kohdan mukaan komissio antaa parhaita valvontakäytäntöjä koskevat ohjeet, joita sovelletaan valvontaviranomaisten teiden varsilla tai yritysten tiloissa taikka valtuutettujen korjaamojen tai asentajien suorittamiin ajoneuvojen tarkastuksiin.

(2)	Tieliikenteen valvontalaitteita tarvitaan osoittamaan ajanjaksot, jotka kuljettajat käyttävät ajamiseen ja lepoon, ja varmistamaan, että toimivaltaiset kansalliset valvontaelimet pystyvät valvomaan tehokkaasti tieliikenteen sosiaalilainsäädännön noudattamista.

(3)	Sen varmistamiseksi, että valvontalaitteet toimivat moitteettomasti ja luotettavasti ja että tietojen tallentaminen ja säilyttäminen voidaan taata valvontalaitteen asentamisen jälkeen tarvitaan määräaikaisia tarkastuksia ja valvontaa.

(4)	Näyttää kuitenkin siltä, ettei määräaikaisia tarkastuksia ja valvontaa suoriteta niin usein, että ne toimisivat tehokkaana pelotteena kuljettajille ja toimijoille, jotka yrittävät käyttää järjestelmää väärin käyttämällä käsittelylaitteita tai muita vastaavia keinoja.

(5)	Asiantuntijoiden tutkimuksista ja heiltä saaduista tiedoista ilmenee, että varsinkin analogisilla ajopiirtureilla varustettujen ajoneuvojen ajopiirturijärjestelmiä on pyritty huijaamaan. Samanlaisia vilpillisiä pyrkimyksiä ja uhkia kohdistuu tällä hetkellä digitaaliseen ajopiirturijärjestelmään.

(6)	Samoista tutkimuksista on käynyt ilmi, että olemassa on monenlaisia käsittelymahdollisuuksia ja että niitä on käytetty tieliikenteen alalla ajopiirturien ja varsinkin digitaalisen ajopiirturijärjestelmän huijaamiseksi.

(7)	Tällaiset vilpilliset pyrkimykset ja uhat muodostavat vakavan vaaran liikenneturvallisuudelle ja vaikuttavat haitallisesti terveeseen kilpailuun ja tieliikenteen kuljettajien sosiaalisiin edellytyksiin.

(8)

Koska digitaaliset ajopiirturit ovat tietoturvallisuudeltaan analogisia ajopiirtureita parempia, järjestelmää koskevat vilpilliset pyrkimykset ja uhat ovat helpommin havaittavissa, minkä vuoksi tällaisia laitteita käyttävien häikäilemättömien kuljettajien ja toimijoiden kiinnijäämisen riski on suurempi. Tämän pitäisi toimia huomattavana pelotteena.

(9)	Näin ollen tämän suosituksen tavoitteena on kannustaa ja tukea jäsenvaltioita ottamaan käyttöön menettelyjä ja menetelmiä, jotka teollisuudenalan tutkimuksen ja teknisen asiantuntemuksen perusteella parantavat huomattavasti mahdollisuuksia ehkäistä ja havaita petosyrityksiä.

(10)	Erityisesti tässä suosituksessa vahvistetaan parhaat valvontakäytännöt, sellaisina kuin ne määritellään yhteisen tutkimuskeskuksen tutkimuksessa.

(11)	Tämä suositus muodostaa yhdessä teiden varsilla suoritettavia lisätarkastuksia koskevan direktiiviehdotuksen kanssa valvontatoimenpidepaketin, jonka tavoitteena on parantaa huomattavasti digitaalisen ajopiirturijärjestelmän huijaamiseksi käytettävien laitteiden havaitsemista ja ehkäisyä.

(12)	Tässä suosituksessa säädetyt toimenpiteet ovat neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 (2) 18 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

SUOSITTAA, että:

Hyväksytään tämän suosituksen liitteessä vahvistetut parhaita käytäntöjä koskevat ohjeet, joita sovelletaan valvontaviranomaisten teiden varsilla tai yritysten tiloissa taikka asentajien ja teknikoiden jäsenvaltioiden toimivaltaisen viranomaisen hyväksymissä korjaamoissa suorittamiin ajoneuvojen tarkastuksiin, ja että näitä ohjeita noudatetaan, jotta tieliikenteen valvontalaitteiden käsittelylaitteiden käyttö voidaan havaita ja sitä voidaan ehkäistä.

2.	Näitä ohjeita sovelletaan tarvittaessa direktiivin 2006/22/EY 2 artiklassa tarkoitettujen kansallisten valvontastrategioiden yhteydessä.

Tehty Brysselissä 23 päivänä tammikuuta 2009.

Komission puolesta

Antonio TAJANI

Varapuheenjohtaja

(1) EUVL L 102, 11.4.2006, s. 35.

(2) EYVL L 370, 31.12.1985, s. 8.

LIITE

KÄSITTELYLAITTEIDEN KÄYTÖN HAVAITSEMISEEN JA EHKÄISEMISEEN LIITTYVIÄ JÄSENVALTIOIDEN VASTATOIMIA KOSKEVAT SUOSITUKSET

SISÄLLYSLUETTELO

1 LUKU:

JOHDANTO

2 LUKU:

TEHOKKAAT TIENVARSITARKASTUKSET

A	Organisointi ja välineet

B	Menetelmät, joihin sisältyy kaksi tarkastuspistettä ja ajoneuvojen todellisen nopeuden ja kuljetun matkan analyysi

C	Menetelmät, joihin sisältyy yksi tarkastuspiste ja jotka perustuvat kopioitujen tietojen yksityiskohtaiseen analyysiin

D	Menetelmät, joihin sisältyy yksi tarkastuspiste ja sinettien tekninen tarkastus

E	Ajoneuvon ohjaaminen korjaamoon

F	Ajoneuvojen tai tietojen tarkastaminen yrityksen tiloissa

3 LUKU:

KOULUTUS, VÄLINEET JA PARHAAT KÄYTÄNNÖT

4 LUKU:

KORJAAMOTARKASTUKSET

A	Oikeusperusta

B	Rikotut tai puuttuvat sinetit

C	Tietueiden analysointi

D	Liiketunnistimen ajoneuvoyksikköön liittämisen tarkastaminen

E	Erityismenettelyt tienvarsitarkastuksen jälkeen

5 LUKU:

KORJAAMOJEN RAPORTOINTI JA TARKASTUKSET

6 LUKU:

LOPPUSÄÄNNÖKSET

1 Luku: Johdanto

1.1 Tässä komission suosituksessa kuvataan, millaisia toimenpiteitä jäsenvaltioita voitaisiin kannustaa toteuttamaan, jotta ne pystyisivät torjumaan ajopiirturien käsittelylaitteiden käytön aiheuttamia uhkia ja samaan aikaan edistämään ja tukemaan näitä uhkia ennalta ehkäiseviä vastatoimia jäsenvaltioissa.

1.2 Digitaalisen ajopiirturijärjestelmän moitteetonta toimintaa haittaavien käsittelylaitteiden asentaminen ajoneuvoihin on yksi vakavimmista järjestelmän tietoturvaan kohdistuvista uhista. Tällaisten laitteiden käyttö tai aikomus käyttää tällaisia laitteita vääristää tervettä kilpailua antamalla häikäilemättömille toimijoille ja kuljettajille perusteetonta kaupallista etua ja vaikuttaa haitallisesti kuljettajien sosiaalisiin edellytyksiin sallimalla heidän ajaa – tai pakottamalla heidät ajamaan – paljon pidempiä ajanjaksoja kuin lainsäädännössä sallitaan. Näiden tekijöiden vuoksi kaikkien tienkäyttäjien liikenneturvallisuus saattaa vaarantua huolimatta siitä, että komissio on sitoutunut parantamaan sitä tulevina vuosina.

1.3 Lisäksi lainkuuliaisten toimijoiden ja kuljettajien on voitava luottaa digitaalisiin ajopiirtureihin, ja kansallisten valvontaelinten kaikkialla yhteisössä on oltava varmoja siitä, että laitteiden tallentamat ja säilyttämät tiedot ovat autenttisia ja eheitä huolimatta siitä, kopioidaanko ja analysoidaanko ne ajoneuvoyksiköstä vai kuljettajakortista. Tietojen luotettavuuden takaamiseksi laitteet on tarkastettava säännöllisesti sen varmistamiseksi, että ne toimivat moitteettomasti.

1.4 Pitkällä aikavälillä järjestelmän ja sen osien tietoturva on kokonaisuudessaan erityisen tärkeää haluttaessa varmistaa tallennettujen tietojen eheys ja autenttisuus. Järjestelmän yleisimpien väärinkäytösten ja huijausyritysten torjumiseksi komissio tarkastelee asetuksen (EY) N:o 3821/85 ja sen liitteiden uudelleentarkastelun yhteydessä tarvittaessa mahdollisuutta ottaa käyttöön yksityiskohtaisempia lainsäädäntötoimia.

1.5 Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voisivat kuitenkin kehittää lyhyellä aikavälillä asianmukaisia ja tehokkaita toimenpiteitä parantaakseen mahdollisuuksia löytää käsittelylaitteet ja vähentääkseen tällä tavoin tällaisten laitteiden käyttöriskiä toimijoiden ja kuljettajien keskuudessa.

1.6 Vaikka jäsenvaltiot ovat oikeudellisesti vastuussa siitä, että tarkastukset tehdään siten, että varmistetaan tieliikenteen sosiaalilainsäädännön tehokas täytäntöönpano, määräaikaisilla tarkastuksilla ei voida taata, ettei laitteita asenneta ja käytetä tarkastusten tekemisen jälkeen. Kokemus on osoittanut, että tällaiset laitteet havaitaan paljon todennäköisemmin tienvarsitarkastuksissa silloin, kun ajoneuvo on mahdollista tarkastaa huolellisemmin. Jäsenvaltioita olisi kannustettava tekemään tällaisia tarkastuksia useammin ja huolellisemmin, jotta laitteiden löytämisriskin kasvu lisäisi pelotevaikutusta huomattavasti.

1.7 Asetuksen (ETY) N:o 3821/85 liitteessä 1 B olevassa lisäyksessä 10 (Yleiset tietoturvatavoitteet) vahvistetaan digitaalisen ajopiirturijärjestelmän eheyden varmistamiseksi tarvittavien tietoturvan toteuttamistoimintojen soveltamisala. Koko järjestelmän tietoturvatavoitteita ja sen uhkia on lähestyttävä käyttäen teknisiä ratkaisuja, ITSEC-hyväksyntää sekä fyysisiä, henkilöstön tai menetelmien vaikutustapoja, joiden täytäntöönpanosta vastaavat jäsenvaltiot ja ajopiirturien valmistajat. Tämän komission suosituksen tavoitteena on siten ehdottaa jäsenvaltioille menetelmien ja henkilöstön vaikutustapoja parhaiten tukevia keinoja, jotka perustuvat niin tutkimukseen kuin tunnettuihin parhaisiin käytäntöihin.

1.8 Tämän komission suosituksen ei saisi kuitenkaan katsoa korvaavan ITSECin (1) teknisiä ratkaisuja, vaan sitä tulisi mieluiten soveltaa yhdessä kyseisten ratkaisujen kanssa ja niiden tukena.

1.9 Yhteisen tutkimuskeskuksen laatimassa kertomuksessa (2) on vahvistettu digitaalisten ajopiirturien tietoturvaa uhkaavat tunnetut ja mahdolliset vilpilliset pyrkimykset. Tästä syystä jäsenvaltiot voisivat käyttää mainittua kertomusta perustana määrittäessään etenemistapoja ja toimia, joilla varmistetaan, että kansallisten valvontaviranomaisten saatavilla on riittävästi tietoa ja ohjausta ajoneuvojen tienvarsitarkastusten tekemistä varten. Lisäksi vastaavia tietoja ja ohjausta olisi oltava tieliikenteen valvontalaitteiden lakisääteisiä asennuksia, tarkastuksia ja korjauksia tekevien asentajien ja korjaamojen saatavilla. Ohjauksen tulisi olla riittävän laajaa, jotta varmistetaan, että tällaiset henkilöt pystyvät tekemään tässä liitteessä kuvatut tarkastukset kaikilta osin ja pätevästi ja että jäsenvaltiot pystyvät asettamaan syytteeseen ne, joiden todetaan käyttävän järjestelmää hyväksi tai pyrkivän käyttämään sitä hyväksi.

1.10 Seuraavat ohjeet ja suositukset eivät ole tyhjentäviä, eikä niiden soveltaminen välttämättä johda toivottuun tulokseen kaikissa olosuhteissa (esim. tapauksissa, joissa referenssikaapelia ei saada kytkettyä liiketunnistimeen). Tällöin jäsenvaltioita voitaisiin kannustaa kehittämään vaihtoehtoisia menetelmiä, joiden voidaan osoittaa olevan yhtä tehokkaita. Tietoja vaihtoehtoisista toimenpiteistä voitaisiin jakaa laajemmin valvontaviranomaisten keskuudessa.

1.11 Vaikka tässä komission suosituksessa on tarkoitus käsitellä asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 ja sen liitteissä määriteltyjä kummankinlaisia ajopiirtureita, jäsenvaltioilla voi jo olla käytössään analogisten ajopiirturien tarkastuksia ja käsittelylaitteiden havaitsemista koskevia menetelmiä, menettelyjä ja ohjeita. Tästä syystä tämän komission suosituksen ei saisi katsoa korvaavan tai muuttavan jo olemassa olevia toimenpiteitä vaan pikemminkin tukevan niitä ja varsinkin digitaalisia ajopiirtureita koskevia toimenpiteitä, sillä vaikka menetelmät voivat erota toisistaan, niiden tavoite on edelleen sama. Jos analogisten ajopiirturien tarkastuksia koskevia toimenpiteitä on jo olemassa, on suositeltavaa, että niiden soveltamisalaan otetaan tarvittaessa mukaan myös digitaaliset ajopiirturit (esim. kun kyseessä ovat korjaamoille suoritettavat maksut tilanteessa, jossa ajoneuvon valtuutettuun korjaamoon ohjanneet valvontaviranomaiset ovat antaneet korjaamolle erityistehtäviä suoritettavaksi, kuten F jaksossa kuvataan).

1.12 Jäsenvaltioita olisi kannustettava ja tuettava sisällyttämään ajopiirturijärjestelmään kohdistuvien uhkien torjumista koskevia menetelmiä ja prosesseja kansallisiin valvontastrategioihinsa. Tällaisista parhaista käytännöistä voitaisiin vaihtaa tietoja muiden jäsenvaltioiden kanssa.

2 Luku: Tehokkaat tienvarsitarkastukset

A Organisointi ja välineet

2.1 Perinpohjaisten ja tehokkaiden tarkastusten suorittamiseksi valvontaviranomaisilla olisi oltava käytettävissään tarvittavat laitteet ja heidän olisi oltava asianmukaisesti koulutettuja. Heidän hallussaan tulisi olla ainakin valvontakortit ja asianmukaiset välineet ajoneuvoyksikön ja kuljettajakortin tiedostojen kopioimiseksi sekä näiden tiedostojen ja liitteessä I B tarkoitettujen valvontalaitteiden tulosteiden analysoimiseksi yhdessä liitteessä I tarkoitettujen piirturilevyjen tai taulukoiden kanssa. Valvontaviranomaisilla tulisi olla käytössään myös ohjelmisto, jolla on mahdollista analysoida näitä tietoja nopeasti ja ongelmitta, sillä joidenkin tulostettavien tiedostojen pituuden ja sisällön vuoksi tienvarsitarkastuksissa on vaikea analysoida tulosteita helposti käsittelylaitteiden löytämiseksi.

2.2 Kun valvontaviranomaiset suorittavat tarkastuksia teiden varsilla tai yrityksen tiloissa, valvontaviranomaisten olisi mahdollisuuksien mukaan myös testattava ajopiirturin moitteeton toiminta ja käyttö siten, että on mahdollista havaita, onko käsittelylaitteita käytetty, riippumatta siitä, ovatko kyseessä kuljettajien ajoaikojen noudattamista koskevat tarkastukset, katsastus vai muunlaiset tarkastukset.

2.3 Tästä syystä suositellaan, että jäsenvaltiot pyrkivät organisoimaan käsittelylaitteiden havaitsemista koskevat ajoneuvojen tarkastukset siten, että ne suoritetaan muiden tarkastusten (kuten katsastus, kuljettajien ajoaikasääntöjen noudattaminen jne.) yhteydessä ja että ohjeellisesti vähintään 10 prosenttia kaikista tarkastetuista ajoneuvoista tarkastetaan myös käsittelylaitteiden varalta. Jäsenvaltiot voivat itse määritellä tällaisten lisätarkastusten suorittamista koskevat asianmukaiset menetelmät ja olosuhteet. Tällaisten tarkastusten sisällön olisi kuitenkin käytävä ilmi jäsenvaltioiden yleisestä kansallisesta valvontastrategiasta.

2.4 Tehokkaat tarkastukset voitaisiin suorittaa käyttäen esimerkiksi seuraavia menetelmiä:

kaksi tarkastuspistettä ja nopeuden tai kuljetun matkan analyysi (ks. B kohta);

yksi tarkastuspiste ja tietojen yksityiskohtainen analyysi (ks. C kohta);

yksi tarkastuspiste ja sinettien tekninen tarkastus (ks. D kohta).

2.5 Jos valvontaviranomaiset uskovat keränneensä tarpeeksi todistusaineistoa, ne voivat ohjata auton korjaamoon lisätarkastuksia varten (ks. E kohta).

2.6 Jäsenvaltiot voivat luonnollisesti käyttää aina ajoneuvoja tarkastaessaan täydentäviä tai vaihtoehtoisia menetelmiä.

B Menetelmät, joihin sisältyy kaksi tarkastuspistettä ja ajoneuvojen todellisen nopeuden ja kuljetun matkan analyysi

2.7 Nopeusvalvonta tiettynä aikana: tätä menetelmää sovellettaessa kiinteitä tai siirrettäviä valvontakameroita taikka käsitutkia käyttävät valvontaviranomaiset voivat mitata ajoneuvon todellisen nopeuden ennen sen pysäyttämistä tienvarsitarkastusta varten tiettynä aikana. Tämän jälkeen viranomaiset voivat kopioida ajoneuvoyksiköstä 24 tunnin yksityiskohtaisen nopeustiedoston ja verrata tiettynä aikana tallentunutta nopeutta joitakin kilometrejä aiemmin mitattuun nopeuteen. Tarkastuspisteessä tämä menetelmä edellyttää ainoastaan kahden lukeman vertaamista 24 tunnin yksityiskohtaisen nopeustiedoston kopioimisen jälkeen.

2.8 Kiinteän matkan valvonta tiettynä aikana: tätä menetelmää sovellettaessa tarkastuspiste valitaan tunnetun etäisyyden päästä tietystä paikasta, jossa valvontaviranomaisilla on mahdollisuus merkitä muistiin aika, jolloin tunnistettu ajoneuvo on pysähtynyt tässä pisteessä tai kulkenut sen ohi (tietullikuitit, kuvatallenteet, rajatarkastusraportit jne.). Tarkastuspisteessä valvojat voivat kopioida ajoneuvoyksiköstä 24 tunnin yksityiskohtaisen nopeustiedoston ja verrata pikaisesti tarkastuspisteen ja tietyn paikan välillä tallentunutta keskinopeutta nopeuteen, joka lasketaan tunnetun etäisyyden ja tarkastuspisteeseen saapumiseen tarvittavan ajan perusteella.

2.9 Tarkastuspisteessä molemmat menetelmät edellyttävät ainoastaan kahden lukeman vertaamista 24 tunnin yksityiskohtaisen nopeustiedoston kopioimisen ja todellisen keskinopeuden mittaamisen tai laskemisen jälkeen. Jos huomattavia eroja esiintyy, valvontaviranomaisen on syytä epäillä laitteen käyttöä. Tällöin valvontaviranomainen ohjaa kuljettajan ja ajoneuvon korjaamoon eikä välttämättä suorita lisätarkastuksia paikalla.

2.10 Kun kyseessä ovat liitteessä I B tarkoitettujen ajopiirturien sisältämät tiedot, kaikkiin valvontalaitteista tai niiden kautta kopioituihin tiedostoihin on liitettävä asianmukainen digitaalinen allekirjoitus, jonka ajoneuvoyksikkö tai kuljettajakortti on alun perin luonut tietojen autenttisuuden ja eheyden varmistamiseksi. Valvontaviranomaiset voivat niin ikään tarkastaa, että myös nämä tiedot kopioidaan.

C Menetelmät, joihin sisältyy yksi tarkastuspiste ja jotka perustuvat kopioitujen tietojen yksityiskohtaiseen analyysiin

2.11 Jos käsittelylaite on käytössä tienvarsitarkastuksen aikana tai jos se oli käytössä juuri ennen tarkastusta, käsittelystä voidaan saada viitteitä monien yksinkertaisten menetelmien avulla.

2.12 Käsittelylaite-epäilyksen vahvistamiseksi siten, että valvontaviranomaisilla on sen perusteella oikeus toteuttaa mitä tahansa tarpeelliseksi katsomiaan toimia, valvontaviranomaiset voivat:

—	verrata kortilta ja ajoneuvoyksiköstä kopioituja kuljettajan toimia kaikkiin ajoneuvossa oleviin muihin asiakirjoihin ja kuljettajan lausuntoihin. Jos nämä tiedot ovat ristiriitaisia, on epäilys perusteltu. Tällöin valvontaviranomainen voi tutkia asiaa tarkemmin.

—

tarkastella ajoneuvoyksikköön tallennettua tapauksiin ja vikoihin liittyvää tiedostoa ja erityisesti seuraavia tapahtumia viimeisten 10 päivän ajalta:

—	tietoturvan murtoyritys

—	keskeytynyt virransyöttö (pisin tapahtuma)

—	virhe liikeradassa (pisin tapahtuma)

—	vika liiketunnistimessa.

Jos kuljettaja ei kykene selvittämään ja perustelemaan kunkin tapahtuman tai virheen syitä, valvontaviranomaisen on tutkittava asiaa tarkemmin.

—

tarkastella ajoneuvoyksikköön tallennettuja teknisiä tietoja koskevia tiedostoja ja varsinkin seuraavia tietoja:

—	ajan asetukseen liittyvät tiedot

—	kalibrointitiedot (viisi viimeisintä kalibrointia, korjaamon nimi ja korjaamokortin numero).

—

näiden viimeisimpien tietojen perusteella voidaan havainta, onko kalibrointeja tehty liikaa, mikä puolestaan saattaa osoittaa, että ne on tehty varastetulla korjaamokortilla (tai kadonneeksi ilmoitetulla korjaamokortilla). On suositeltavaa, että valvontaviranomaiset tarkastavat maansa kortit myöntävältä viranomaiselta (3) tällaisten korjaamokorttien tilanteen ja sen, olivatko ne voimassa silloin, kun niitä käytettiin ajoneuvoyksikön kalibroinnissa.

2.13 Jos valvontaviranomainen edelleen katsoo kaikkien 2.14–2.19 kohdassa mainittujen tietojen tarkastelun jälkeen, että jokin on vialla, viranomainen voi kopioida 24 tunnin yksityiskohtaisen nopeustiedoston ja tarkastaa ohjelmistonsa avulla, onko ajoneuvon nopeuksissa epärealistisia kiihtymisiä tai hidastumisia ja tarvittaessa vastaako matkaprofiili ajoneuvossa olevia muita asiakirjoja ja kuljettajan lausuntoja (pysähtymisten lukumäärä, nopeus vuoristoalueilla ja kaupungeissa jne.). Edellä esitettyihin todisteisiin yhdistettynä tämän todistusaineiston ansiosta voidaan saada perusteita epäillä, että ajoneuvossa on käsittelylaite.

2.14 Tarkastuspisteessä tämä menetelmä edellyttää asianmukaista ohjelmistoa, jonka avulla on mahdollista luoda selkeä aikaprofiili epätavallisten nopeuden lisäysten ja vähennysten havaitsemiseksi, jotta voidaan tuoda esiin ja yleisemmin osoittaa automaattisesti seuraavat:

—	ajoneuvon nopeuksien epärealistiset kiihtymiset tai hidastumiset,

—	ajoneuvoyksikön epäilyttävät kalibroinnit,

—	keskeytynyt virransyöttö.

D Menetelmät, joihin sisältyy yksi tarkastuspiste ja sinettien tekninen tarkastus

2.15 Valvontaviranomaisen olisi tarkastettava sinetit mahdollisuuksien mukaan ja silloin, kun se on turvallista. Jos sinetit puuttuvat, ne on rikottu tai ne ovat vahingoittuneet, kuljettajaa olisi pyydettävä selittämään tilanne.

2.16 Jos kuljettaja pystyy esittämään asetuksen (ETY) N:o 3821/85 liitteessä I olevan V luvun 4 kohdassa tai liitteessä I B olevassa vaatimuksessa 253 tarkoitetun lausunnon perusteluineen, valvontaviranomainen voi vaatia kuljettajaa käymään korjaamossa järjestelmän uudelleensinetöintiä ja laitteiston uudelleenkalibrointia varten.

2.17 Jollei kuljettaja pysty esittämään edellä mainittua lausuntoa, tätä voidaan pitää rikkomisena, ja on suositeltavaa, että kuljettaja ja hänen ajoneuvonsa ohjataan viipymättä valtuutettuun korjaamoon, jossa laitteet tarkastetaan valvontaviranomaisen läsnä ollessa jäljempänä olevassa 3 luvussa tarkoitetulla tavalla.

E Ajoneuvon ohjaaminen korjaamoon

2.18 Jos edellä kuvattuja menetelmiä käyttäen suoritetun tienvarsitarkastuksen jälkeen voidaan edelleen perustellusti epäillä, että ajoneuvoon on asennettu käsittelylaite, valvontaviranomainen voi ohjata ajoneuvon valtuutettuun korjaamoon. Valvontaviranomaiset tai asianmukainen kansallinen viranomainen voidaan oikeuttaa antamaan valtuutetuille korjaamoille ohjeita käsittelylaitteiden havaitsemiseksi tarkoitettujen erityistestien suorittamista varten.

2.19 Erityistesteillä on mahdollista useimmissa tapauksissa havaita liiketunnistimen virheellinen liittäminen ajoneuvoyksikköön, mikä puolestaan saattaa olla osoitus siitä, että ajoneuvossa on käsittelylaite. Tällaisiin testeihin voisivat sisältyä seuraavat (ks. kuvaus 3 luvussa):

—	sinettien ja asennuskilpien tarkastaminen;

—	referenssikaapelitesti;

—	kopioitujen tiedostojen analysointi.

2.20 Jos käsittelylaitteita löydetään, laitteet (laitteisiin voivat sisältyä itse laite, ajoneuvoyksikkö tai sen osat ja kuljettajakortti) voidaan poistaa ajoneuvosta ja niitä voidaan käyttää todistusaineistona riippumatta siitä, onko kuljettaja käyttänyt niitä.

2.21 Lisäksi valtuutettuja korjaamoja voidaan pyytää tarkastamaan, että valvontalaitteet a) toimivat moitteettomasti, b) että ne tallentavat ja säilyttävät tietoja moitteettomasti ja c) että kalibrointiparametrit ovat moitteettomat.

2.22 Liitteessä I B tarkoitetuilla valvontalaitteilla varustettujen ajoneuvojen osalta on suositeltavaa, että kaikkien tiedostojen kopioimisen ja niiden analysoimisen (ja digitaalisten allekirjoitusten koskemattomuuden varmistamisen) sekä käsittelylaitteiden havaitsemiseksi tehtyjen tarkastusten jälkeen valvontalaitteet kalibroidaan kokonaisuudessaan uudelleen ja ajoneuvoon kiinnitetään uusi asennuskilpi. Lisäksi on suositeltavaa, että valtuutettu korjaamo sinetöi järjestelmän uudelleen vain, jos valvontaviranomainen on läsnä.

2.23 Kun kyseessä ovat liitteen I mukaiset valvontalaitteet, mahdollisten käsittelylaitteiden poistamisen jälkeen on tarkastettava valvontalaitteiden moitteeton toiminta, ne on kalibroitava kokonaisuudessaan uudelleen ja niihin on kiinnitettävä uusi asennuskilpi. On suositeltavaa, että valtuutettu korjaamo sinetöi järjestelmän tämän jälkeen uudelleen vain, jos valvontaviranomainen on läsnä.

F Ajoneuvojen tai tietojen tarkastaminen yrityksen tiloissa

2.24 On suositeltavaa, että jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset käyttävät hyväkseen mahdollisuutta tarkastaa ajoneuvot (ja ajoneuvoyksiköt) ja kuljettajat (ja kuljettajakortit), jotka saattavat olla paikalla yrityksen tiloissa näiden tilojen tarkastuksen aikana.

2.25 Yrityksen hallinnoimat tiedot on säilytettävä vähintään yhden vuoden ajan ja luovutettava tarkastettaviksi valvontaviranomaisen vaatimuksesta. Tästä syystä valvontaviranomaiset voivat tavanomaisen tarkastusmenettelynsä yhteydessä tarkastaa kaikki yrityksen tiloista löytämänsä ajoneuvot ja suorittaa tarpeellisiksi katsomiaan testejä tai toimia, mutta heidän on pyrittävä pitämään kuljettajille ja ajoneuvoille aiheutuvat viivästykset mahdollisimman pieninä.

2.26 Yrityksen tiloissa suoritettavissa tarkastuksissa on lisäksi otettava huomioon se mahdollisuus, että tiloista voi löytyä erilaisia ajoneuvoja ja liitteissä I tai I B tarkoitettuihin valvontalaitteisiin liittyviä tallenteita ja että valvontaviranomaisten voi olla tarpeen valmistautua ja varustautua asianmukaisella tavalla tämän mahdollisuuden varalta.

YHTEENVETO

DIGITAALISIA AJOPIIRTUREITA UHKAAVIEN VILPILLISTEN PYRKIMYSTEN EHKÄISEMINEN TIENVARSITARKASTUKSET TAI TARKASTUKSET YRITYKSEN TILOISSA

Olisi laadittava kansallisia valvontastrategioita, joilla edistetään ajoneuvoihin, joihin on voitu asentaa käsittelylaitteita, kohdistuvia tehokkaita tarkastuksia sekä teiden varsilla että yritysten tiloissa.

Asianmukaisesti koulutettujen ja varustautuneiden valvontaviranomaisten olisi voitava päästä nopeasti käsiksi ajoneuvoyksikköjen tietoihin, kopioida tiedot ja analysoida tietoja sekä voitava suorittaa tarkastukset välittömästi. Lisäksi heidän olisi voitava analysoida samalla tavoin niin sähköisesti tallennettuja tietoja kuin piirturilevyjä, taulukoita ja tulosteita.

Jäsenvaltiot voisivat laatia strategioita varmistaakseen, että käsittelylaitteiden havaitsemiseksi ajoneuvot on viimeistään vuonna 2010 mahdollista tarkastaa jollakin seuraavista menetelmistä:

—	kaksi tarkastuspistettä ja todellisen nopeuden ja kuljetun matkan analyysi;

—	yksi tarkastuspiste ja kopioitujen tietojen yksityiskohtainen analyysi;

—	yksi tarkastuspiste ja sinettien tekninen tarkastus.

Ohjeellisesti 10 prosenttia tarkastetuista ajoneuvoista (riippumatta siitä, ovatko kyseessä katsastus, kuljettajien ajoaikojen noudattamista koskevat tarkastukset vai muunlaiset tarkastukset) voitaisiin tarkastaa myös käsittelylaitteiden varalta, vaikka jäsenvaltioilla on oikeus itse määritellä tehokkaimmat menetelmät omissa strategioissaan.

Jos löydetään riittävästi todisteita perustellun epäilyn syntymiseksi, valvontaviranomaiset voisivat ohjata ajoneuvon valtuutettuun korjaamoon lisätarkastuksia varten.

Jos käsittelylaitteita havaitaan, on suositeltavaa poistaa laitteet ajoneuvosta ja käyttää niitä todistusaineistona tällaisen todistusaineiston käsittelyä koskevien kansallisten menettelysääntöjen mukaisesti riippumatta siitä, onko kuljettaja käyttänyt näitä laitteita. Valvontaviranomaiset voisivat soveltaa asianmukaisia menettelyjä ja aiheellisia seuraamuksia aina, kun käsittelylaitteita todetaan käytetyn, sillä niiden käyttö on vakava rikkomus.

3 Luku: Koulutus, välineet ja parhaat käytännöt

3.1 Vaikka jäsenvaltioiden tulisi varmistaa, että valvontaviranomaisilla on tehtävien suorittamisen edellyttämä koulutus, asianmukaista koulutusta voitaisiin tarjota myös kaikille muille osapuolille, joita asia koskee. Olisi hyödyllistä ja erittäin toivottavaa järjestää yhteisiä vierailuja ja koordinointikokouksia jäsenvaltioiden valvontaviranomaisten välillä parhaiden käytäntöjen yhteensovittamiseksi ja kokemusten vaihtamiseksi.

3.2 Valvontaviranomaisilla olisi oltava käytössään asianmukaiset välineet digitaalisiin ajopiirtureihin liittyvien erilaisten tarkastusten suorittamista varten. Tosin sanoen niillä tulisi olla asianmukaiset välineet valvontalaitteiden tietojen lukemiseksi, tulostamiseksi ja kopioimiseksi. Jäsenvaltiot voisivat toteuttaa toimia sen varmistamiseksi, että maassa on tarpeeksi tällä tavoin varustettuja valvontaviranomaisia.

3.3 Niin tienvarsitarkastusten kuin yritysten tiloissa tehtävien tarkastusten aikaista havaitsemista ja ehkäisyä koskevia parhaita käytäntöjä (kuten referenssikaapelin käyttö, kiinteän matkan tekniikka, epätavanomaisten nopeuksien tai matkaprofiilien havaitseminen, katkokset virransyötössä, rikotut sinetit) voitaisiin jakaa ja kannustaa valvontaviranomaisten keskuudessa.

4 Luku: Korjaamotarkastukset

Korjaamot ja asentajat ovat tärkeä tekijä ajopiirturijärjestelmän tietoturvassa riippumatta siitä, ovatko laitteet analogisia vai digitaalisia. Korjaamojen hyväksynnän on perustuttava selkeisiin kansallisiin kriteereihin, joilla varmistetaan niiden luotettavuus. Tästä syystä jäsenvaltion on suositeltavaa varmistaa, että valvontalaitteita asentamaan, aktivoimaan, kalibroimaan, tarkastamaan ja korjaamaan valtuutetut korjaamot hyväksytään, niitä valvotaan säännöllisesti, ne sertifioidaan ja niille toimitetaan ajantasaisia ja relevantteja päivityksiä ja tietoja. On myös suositeltavaa, että toimivaltaiset viranomaiset antavat asentajille ja korjaamoille selkeitä ohjeita niiden tehtävistä ja velvollisuuksista erityisesti, jotta ne ymmärtäisivät asemansa järjestelmän yleisen tietoturvan varmistamisessa. Lisäksi on suositeltavaa, että korjaamot ja asentajat hyväksyvät viranomaiset toimittavat komission välityksellä kaikille muille jäsenvaltioille ajantasaisia ja säännöllisesti päivitettäviä tietoja sinettien merkinnöistä samoin kuin kuinkin alueellaan toimivan korjaamon asemasta ja muista yksityiskohdista.

A Oikeusperusta

4.1 Ajoneuvot on yleensä vietävä korjaamoon tarkastettavaksi, kun

a)	on tarkastettava, että ajopiirturi vastaa asetuksen (ETY) N:o 3821/85 liitteitä;

b)	ajoneuvolle suoritetaan vuotuinen katsastus direktiivin 96/96/EY liitteen II mukaisesti;

c)	valvontaviranomaiset ohjaavat ajoneuvon korjaamoon valvontalaitteiden tarkastamiseksi tarkemmin;

d)	valvontalaitteita on korjattava tai ne on korvattava.

4.2 Kaikissa edellä mainituissa tapauksissa korjaamoja tai asentajia voidaan pyytää tarkastamaan silmämääräisesti ja fyysisesti, onko valvontalaitteet on sinetöity ja onko ne on varustettu sekä valmistajan arvokilvellä että asennuskilvellä.

4.3 Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voisi muistuttaa korjaamoja säännöllisesti siitä, että aina, kun ne tarkastavat ajopiirturijärjestelmän, sinetöivät sen uudelleen ja kiinnittävät asennuskilven, ne tosiasiassa varmistavat, että järjestelmä on suojattu, se toimii moitteettomasti, tallentaa asianmukaisesti eikä siihen ole asennettu käsittelylaitteita.

4.4 Korjaamoja voitaisiin muistuttaa siitä, että ne saattavat rikkoa säännöksiä vakavasti, jos ne tietoisesti sinetöivät ajopiirturijärjestelmän uudelleen poistamatta siitä ensin löytämäänsä käsittelylaitetta tai vaatimatta käsittelylaitteen poistamista ennen uudelleensinetöintiä. Jos käsittelylaite löydetään myöhemmin ja korjaamo on jo sinetöinyt järjestelmän uudelleen ja kiinnittänyt ajoneuvoon asennuskilven, korjaamon ja yksittäisten asentajien voidaan katsoa syyllistyneen vakavaan rikkomukseen riippumatta siitä, onko käsittelylaitetta käytetty.

4.5 Koska korjaamot ja asentajat ovat järjestelmän tietoturvan kannalta tärkeässä asemassa, on suositeltavaa, että jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ottavat käyttöön asianmukaisia seuraamuksia, joihin voi sisältyä jopa hyväksynnän tai ajopiirtureihin liittyvien töiden suorittamisvaltuutuksen menettäminen, jollei korjaamoja voida pitää enää luotettavina.

4.6 Jäsenvaltiot voisivat myös muistuttaa korjaamoja siitä, että niillä on oikeus kieltäytyä suorittamasta lisätarkastuksia tai kalibrointeja mille tahansa ajoneuvolle, jos ne epäilevät tai ovat tietoisia siitä, että kyseisessä ajoneuvossa on käsittelylaite. Toimivaltainen viranomainen voi avustaa korjaamoa, jos korjaamo vaatii käsittelylaitteen poistamista ennen tarkastuksen jatkamista. Korjaamolla on aina oikeus kieltäytyä sinetöimästä rajapintaliitäntöjä uudelleen tai kiinnittämästä asennuskilpeä ennen kuin käsittelylaite on poistettu.

4.7 Jäsenvaltiot voivat pyytää valtuutettuja korjaamoja raportoimaan 4.4–4.6 kohdassa mainituista seikoista, jos jäsenvaltiot pitävät sitä aiheellisena.

4.8 Vaihtoehtoisesti jäsenvaltiot, jotka eivät pidä korjaamojen raportointia aiheellisena, voivat sen sijaan pyytää korjaamoja säilyttämään tällaiset raportit tietyn ajan ja luovuttamaan raportit toimivaltaisen viranomaisen käyttöön pyydettäessä. Säilytysajan olisi oltava vähintään 24 kuukautta, mikä vastaa laitetarkastusten vähimmäisaikaväliä.

4.9 Korjaamoja voitaisiin niin ikään muistuttaa siitä, ettei käsittelylaitteen pelkkä poistaminen ajoneuvosta välttämättä vapauta toimijaa tai kuljettajaa rikkomuksiin liittyvistä seuraamuksista, sillä on erittäin todennäköistä, että ajoneuvoyksikköön ja kuljettajakorttiin aiemmin tallentuneita ja niissä säilytettyjä tietoja on jo voitu käsitellä. Jollei asiasta raportoida, korjaamot voivat itse olla osallisina kyseisten toimijoiden tai kuljettajien rikkomisiin, ja niille voidaan määrätä samoja rangaistuksia, jos ne jäävät kiinni.

4.10 Korjaamot ja asentajat voivat raportoida käsittelylaitteiden käytöstä tai niiden löytymisestä oman maansa toimivaltaiselle viranomaiselle, joka puolestaan voi esimerkiksi ottaa käyttöön palkkio- tai kannustinjärjestelmiä rohkaistakseen korjaamoja antamaan tietoja, jotka edistävät käsittelylaitteiden tai muunlaisten järjestelmää koskevien vilpillisten pyrkimysten havaitsemista ja ehkäisemistä.

4.11 Seuraavat ohjeet ja suositukset eivät ole tyhjentäviä, eikä niiden soveltaminen välttämättä johda toivottuun tulokseen kaikissa olosuhteissa (esim. tapauksissa, joissa referenssikaapelia (1.23 kohta) ei saada kytkettyä liiketunnistimeen). Tällöin jäsenvaltiot voivat kehittää yhtä tehokkaita vaihtoehtoisia menetelmiä. Tietoja vaihtoehtoisista toimenpiteistä voitaisiin jakaa laajemmin valvontaviranomaisten keskuudessa.

4.12 Koska nämä ohjeet kattavat asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 ja sen liitteissä määritellyt kummankinlaiset ajopiirturit, jäsenvaltioilla voi jo olla käytössään analogisten ajopiirturien tarkastuksia ja käsittelylaitteiden havaitsemista koskevia menetelmiä, menettelyjä ja ohjeita. Tästä syystä tämän komission suosituksen ohjeiden ei saisi katsoa korvaavan tai muuttavan jo olemassa olevia toimenpiteitä vaan pikemminkin tukevan niitä ja varsinkin digitaalisia ajopiirtureita koskevia toimenpiteitä, sillä vaikka menetelmät voivat erota toisistaan, niiden tavoite on edelleen sama. Jos analogisten ajopiirturien tarkastuksia koskevia toimenpiteitä on jo olemassa, on suositeltavaa, että niiden soveltamisalaan otetaan tarvittaessa mukaan myös digitaaliset ajopiirturit. Tämä koskee esimerkiksi korjaamoille suoritettavia maksuja tilanteessa, jossa ajoneuvon valtuutettuun korjaamoon ohjanneet valvontaviranomaiset ovat antaneet niille erityistehtäviä suoritettavaksi.

B Rikotut tai puuttuvat sinetit

4.13 Korjaamot voivat aina tarkastaa, ovatko sinetit paikallaan, onko ne rikottu tai ovatko ne vahingoittuneet.

4.14 Ajoneuvoa ei saa missään tapauksessa sinetöidä uudelleen eikä siihen saa kiinnittää uutta asennuskilpeä ennen kuin järjestelmä vastaa uudelleen asetuksen vaatimuksia.

4.15 Korjaamot voivat todeta sinettien puuttumisen tarkastusraportissa tai -rekisterissä ja suorittaa lisätarkastuksia (kuten referenssikaapelitarkastus) varmistaakseen, ettei ajoneuvossa ole käsittelylaitetta.

4.16 Jos sinetit on poistettu hätätapauksessa tai nopeudenrajoittimen asentamiseksi tai korjaamiseksi, kuten asetuksen (ETY) N:o 3821/85 liitteessä I olevan V luvun 4 kohdassa ja liitteessä I B olevassa vaatimuksessa 252 säädetään, jokaisesta tilanteesta, jolloin sinetit on rikottu, on laadittava lausunto perusteluineen, ja sen on oltava toimivaltaisen viranomaisen käytettävissä.

4.17 Jollei näin ole tehty, korjaamo voi suorittaa täydellisen tarkastuksen seuraavia suositeltuja menetelmiä käyttäen ja raportoida toimivaltaiselle viranomaiselle yksityiskohtaisesti, mitä on tehty ja havaittu.

C Tietueiden analysointi

4.18 Erityisesti digitaalisten ajopiirturien tapauksessa tietojen, jotka voidaan korjaamossa kopioida mahdollisuuksien mukaan digitaalisesti allekirjoitettuna ja sisällyttää tarkastusraporttiin, on vastattava asetuksen (ETY) N:o 3821/85 liitteessä I B olevassa lisäyksessä 10 olevassa 4.4 kohdassa (Liiketunnistimen tietoturvatavoitteet) ja 4.4 kohdassa (Ajoneuvoyksikön tietoturvatavoitteet) vahvistettuja vaatimuksia. Lisäyksessä 1 on täydellinen luettelo tarkastusraportin tiedoista.

4.19 Korjaamo voi myös kopioida ja analysoida ajoneuvoyksikön sisältämän tapauksiin ja vikoihin liittyvän tiedoston. Tapauksiin ja vikoihin sisältyvät esimerkiksi (ks. täydellinen luettelo lisäyksessä 2):

—	tietoturvan murtoyritys,

—	liiketunnistimen epäonnistunut todentaminen,

—	liiketunnistimen luvaton vaihtaminen,

—	laitteen luvaton avaaminen,

—	katkos virransyötössä -tapaus,

—	tai vika liiketunnistimessa.

4.20 Käsittelylaitteen käyttöä on enää vaikea havaita laitteen poistamisen jälkeen. Tapauksiin ja vikoihin liittyvän tiedoston tarkastuksessa voi kuitenkin tulla esiin tapauksia, joissa on esiintynyt selittämättömiä katkoksia virransyötössä. Lisäksi yksityiskohtaisen nopeustiedoston tarkastelu voi osoittaa poikkeavuuksia nopeussignaalissa. Epärealistiset nopeuden kiihtymiset ja hidastumiset voivat olla osoitus käsittelylaitteen päälle- tai poiskytkemisestä.

4.21 Korjaamot voivat kaikissa tapauksissa tulostaa tiedot ja liittää tulosteen tarkastusraporttiin tai -rekisteriin (ks. 4 luku) ja tarvittaessa viitata kaikkiin korjaamokorttia käyttäen kopioituihin tietoihin.

4.22 Jos ajoneuvoyksikön tietoja ei voida kopioida korjaamokorttia käyttäen, ajoneuvoyksikköä voidaan pitää epäkuntoisena tai rikkoutuneena. Korjaamot voivat tällöin yrittää korjata laitteen. Jos tietoja on korjausyrityksistä huolimatta edelleen mahdoton kopioida, on annettava asiaa koskeva todistus ja liitettävä sen jäljennös tarkastusraporttiin.

4.23 Kuljettajien on myös suositeltavaa säilyttää itsellään korjaamon antama todistus siitä, ettei tietoja ole saatua kopioitua sen varalta, että myöhemmässä tarkastuksessa käy ilmi, että heidän käyttämänsä ajoneuvon digitaalisessa ajopiirturissa on toimintahäiriö. Jos kuljettaja vaihtaa ajoneuvoa, on lisäksi suositeltavaa, että tällaiset todistukset jätetään ajoneuvoon siihen asti, kunnes kuljetusyritys saa todistuksen käsiinsä tietojen säilyttämistä koskevan yleisen velvoitteensa mukaisesti ja pystyy korjauttamaan valvontalaitteen.

D Liiketunnistimen ajoneuvoyksikköön liittämisen tarkastaminen

4.24 Jos jonkin edellä olevissa kohdissa kuvatun seikan todetaan ilmenneen viimeisen tarkastuksen jälkeen, korjaamo voi verrata vaihdelaatikkoon sijoitetun liiketunnistimen tunnistetietoja ajoneuvoyksikköön liitetyn liiketunnistimen tunnistetietoihin.

4.25 Referenssikaapelilla on mahdollista testata tehokkaasti, onko ajoneuvoon asennettu tietyntyyppisiä käsittelylaitteita. Referenssikaapeli yhdistetään ajoneuvoyksikön taakse ja kaapelin toinen pää liitetään liiketunnistimeen. Jos vaihdelaatikossa olevaa liiketunnistinta ei ole liitetty ajoneuvoyksikköön, ilmenee ”virhe liikedatassa” -tapaus tai virhe liiketunnistimessa. Tämä viesti osoittaa, että ajoneuvossa on käsittelylaite. Jos tällainen tapaus syntyy, on ajoneuvo tarkastettava piilotettujen laitteiden varalta.

4.26 Vaihtoehtoisesti liiketunnistin voidaan kytkeä irti ja poistaa tarkastuksen aikana. Jos digitaaliseen ajopiirturijärjestelmään ei ole kajottu, näkyy virheilmoitus (ei liiketunnistinta). Jos tällaista virheilmoitusta ei kuitenkaan esiinny, on tämä osoitus siitä, että ajoneuvossa on toinen, kätketty liiketunnistin tai jokin muu sähköinen käsittelylaite.

4.27 Huomautettakoon, että ennen referenssikaapelin käyttöä korjaamon teknikoiden (tai valvontaviranomaisten) on syötettävä korjaamokortti (tai valvontakortti) voidakseen selvittää, miksi ”katkos virransyötössä” -tapaus on ilmennyt ja tallentunut ajoneuvoyksikön tapauksiin ja vikoihin liittyvään tiedostoon. Jollei korttia syötetä, tarkastuksen myöhemmässä vaiheessa saattaa syntyä virheellinen käsitys siitä, että kuljettaja tai toimija on pyrkinyt vaikuttamaan liiketunnistimen tietoturvaan.

4.28 Vaihtoehtoisesti vaikka tämä ei olekaan aina mahdollista, voidaan verrata vaihdelaatikon liiketunnistimen merkintöjä ajoneuvoyksikköön liitetyn liiketunnistimen tunnistetietoihin. Tällöin korjaamojen on toimittava seuraavasti:

—	verrattava asennuskilven tietoja ajoneuvoyksikköön tallennettuihin tietoihin. Jos tiedot eivät vastaa toisiaan, voidaan tästä ilmoittaa jäsenvaltion valvontaviranomaisille ja raportoida tapauksesta tarkastusraportissa ja -rekisterissä,

—

verrattava liiketunnistimen kyljessä olevaa tunnistusnumeroa ajoneuvoyksikköön tallennettuihin tietoihin. Tarvittaessa liiketunnistimen sähköisen tunnisteen tarkastamisessa voidaan käyttää sähköistä testauslaitetta. Jos tunnistusnumerot eivät täsmää, voidaan olettaa, että ajoneuvossa on käsittelylaite. Tästä voidaan ilmoittaa jäsenvaltion valvontaviranomaisille ja tapaus voidaan raportoida tarkastusraportissa ja -rekisterissä.

E Erityismenettelyt tienvarsitarkastuksen jälkeen

4.29 Valvontaviranomaiset ovat voineet ohjata epäilyttävän ajoneuvon korjaamoon. Tällöin valvontaviranomaiset voivat aluksi pyytää korjaamoja ja asentajia kopioimaan kaikki ajoneuvoyksikön tiedostot. Näihin tiedostoihin sisältyvät yleiskatsaustiedosto, yksityiskohtainen nopeustiedosto, tekninen tiedosto sekä tapauksiin ja vikoihin liittyvä tiedosto. Tiedostojen on oltava asianmukaisesti digitaalisesti allekirjoitettuja.

4.30 Täydellinen tarkastus voi kattaa sekä tallennetut tiedot että tekniset seikat (referenssikaapeli, sinettien tarkastus jne.).

4.31 Jos todetaan vakavia epäjohdonmukaisuuksia mutta ajoneuvosta ei kuitenkaan löydetä käsittelylaitetta, voidaan päätellä, että käsittelylaitetta on käytetty mutta että se on poistettu ajoneuvosta. Jos ajoneuvo on rekisteröity toiseen jäsenvaltioon, valvontaviranomaisen on tässä tapauksessa ilmoitettava asiasta direktiivin 2006/22/EY 2 artiklan mukaiselle valvontatoimien koordinoinnista vastaavalle elimelle ja/tai mainitun direktiivin 7 artiklan mukaiselle yhteisön sisäisestä yhteydenpidosta vastaavalle elimelle. Tämä voi johtaa yrityksen ajoneuvojen lisätutkimuksiin.

5 Luku: Korjaamojen raportointi ja tarkastukset

5.1 Korjaamot voivat laatia tarkastusraportin kustakin tarkastuksesta, joka koskee sellaista yksittäistä ajoneuvoa, jossa olevat valvontalaitteet on tarkastettava, riippumatta siitä, sisältyykö kyseinen tarkastus määräajoin tehtäviin tarkastuksiin vai suoritetaanko tarkastus kansallisen toimivaltaisen viranomaisen erityisestä pyynnöstä. Ne voivat myös tallentaa rekisteriin luettelon kaikista tarkastusraporteista.

5.2 Korjaamon on säilytettävä tarkastusraportti vähintään kahden vuoden ajan sen laatimisesta ja luovutettava kansallisen toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä sen käyttöön kaikki tarkastus- ja kalibrointitiedot mainitulta ajalta.

5.3 Valtuutettujen korjaamojen tekemät havainnot (tiedot rikotuista, vahingoittuneista tai puuttuvista sineteistä; puuttuvat kilvet; ajoneuvoyksikköön tallentuneet tiedot ja liiketunnistimen sisältämät tiedot ovat epätäydellisiä tai ne eivät vastaa toisiaan; käsittelylaitteiden löytyminen ajoneuvosta; tapauksiin ja vikoihin liittyvää tiedostoa koskevat tulosteet ja kaikki muut relevantit tulosteet) voitaisiin esimerkiksi sisällyttää raportoinnin vakiomalliin. Jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia pyydetään varmistamaan, että näin todella tapahtuu.

5.4 Jos korjaamo ei toimita asianmukaisesti laadittuja tarkastusraportteja, jäsenvaltio voi katsoa korjaamon rikkovan sääntöjä, mikä puolestaan saattaa johtaa korjaamon luvan peruuttamiseen.

5.5 Jäsenvaltiot voivat tarkastaa korjaamojen tarkastusraportit ja -rekisterit vähintään joka toinen vuosi. Tällaisiin tarkastuksiin voi sisältyä digitaalisten ajopiirturien tarkastamista ja kalibrointia koskevia pistokokeita. Korjaamokortit voidaan niin ikään tarkastaa ja kopioida säännöllisesti tietojen katoamisen tai päällekirjoittamisen välttämiseksi.

YHTEENVETO

DIGITAALISIA AJOPIIRTUREITA UHKAAVIEN VILPILLISTEN PYRKIMYSTEN EHKÄISEMINEN KORJAAMOSSA SUORITETTAVAN TARKASTUKSEN AIKANA

Hyväksyessään ja tarkastaessaan säännöllisesti korjaamoja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että korjaamoissa työskentelevillä henkilöillä on asianmukainen koulutus ja että heillä on käytettävissään kaikki tarvittavat laitteet tietojen kopioimista ja tiettyjen erityistestien suorittamista varten.

Jos ajoneuvosta löydetään käsittelylaite, toimivaltainen viranomainen voi pyytää, ettei korjaamo sinetöi digitaalista ajopiirturia uudelleen ennen kuin laite on poistettu ajoneuvosta ja että ajopiirturi kalibroidaan kokonaisuudessaan uudelleen, jotta se toimisi moitteettomasti. Lisäksi toimivaltainen viranomainen voi pyytää korjaamoa poistamaan asennuskilven.

Korjaamojen suorittamiin tarkastuksiin voivat sisältyä seuraavat:

—	sinettien sekä asennus- ja valmistajakylttien fyysiset tarkastukset;

—	kopioitujen tiedostojen ja varsinkin tapauksiin ja vikoihin liittyvän tiedoston analysointi;

—	tarvittaessa asianmukainen testi referenssikaapelia käyttäen.

Korjaamot voivat ilmoittaa tarkastusraportissa puuttuvat tai vahingoittuneet sinetit ja liittää raporttiin tulosteen kopioiduista tiedostoista. Kansallisilla viranomaisilla on oltava mahdollisuus tutustua tarkastusraportteihin kahden vuoden ajan.

Jäsenvaltiot voivat tarkastaa korjaamojen säännöllisten tarkastusten yhteydessä myös tarkastusmenettelyt, mukaan luettuna tarkastusraporttien tarkastaminen pistokokeena.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että korjaamot ilmoittavat toimivaltaiselle viranomaiselle käsittelylaitteiden löytymisestä tai sellaisten vakavien epäjohdonmukaisuuksien toteamisesta, jotka antavat aihetta epäillä, että käsittelylaitetta on käytetty ennen sen poistamista ajoneuvosta.

Tässä tapauksessa ja jos ajoneuvo on rekisteröity toisessa jäsenvaltiossa, jäsenvaltiot voivat ilmoittaa asiasta yhteisön sisäisestä yhteydenpidosta vastaavalle elimelle lisätutkimusten tekemiseksi yrityksen ajoneuvoille.

6 Luku: Loppusäännökset

6.1 Ajopiirturijärjestelmän huijaamiseksi käytettävien laitteiden havaitseminen ja ehkäiseminen on jatkuva prosessi, joka vaatii jatkuvaa valppautta. Tekniikan kehittyessä kehittyvät myös järjestelmän huijaamisessa käytettävät menetelmät ja sitä koskevat uhat. Tästä syystä kaikkien ajopiirturijärjestelmän tietoturvaan osallistuvien tahojen on tehtävä oma osuutensa, olivat sitten kyseessä valvontaviranomaiset, valtuutetut korjaamot ja asentajat tai lainkuuliaiset toimijat ja kuljettajat.

6.2 Kansallisella tasolla olisi kannustettava jäsenvaltioita keräämään niin paljon tietoa kuin mahdollista, luomaan omia strategioita erilaisten uhkien torjumiseksi ja tukemaan voimakkaasti tällaisten tietojen jakamista. Komissiolle olisi ilmoitettava uudet tai erilaiset uhat taikka vilpilliset pyrkimykset huijata järjestelmää.

6.3 Yhteisön tasolla komissio tarkastelee edelleen tilannetta ja sääntöjen soveltamista kaikkien jäsenvaltioiden ja teollisuudenalan edustajien tuella ja yhteistyössä näiden kanssa.

(1) ITSEC – Information Technology Security Evaluation Criteria, 1991, versio 1.2.

(2) JRC Technical Notes. ”Report on the attacks to security of the digital tachograph and on the risk associated with the introduction of adaptors to be fitted into light vehicles”. Jaettu rajoitetusti kansallisille riskinhallinnasta vastaaville tahoille (29.11.2007).

(3) Pyyntö muille kortit myöntäville viranomaisille olisi lähetettävä TACHONETin kautta.

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 21

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	52. vuosikerta 24. tammikuu 2009

Sisältö		I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista	Sivu
		ASETUKSET
		Komission asetus (EY) N:o 67/2009, annettu 23 päivänä tammikuuta 2009, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	1
	*	Komission asetus (EY) N:o 68/2009, annettu 23 päivänä tammikuuta 2009, tieliikenteen valvontalaitteista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 mukauttamisesta tekniikan kehitykseen yhdeksännen kerran ( 1 )	3
	*	Komission asetus (EY) N:o 69/2009, annettu 23 päivänä tammikuuta 2009, tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annetun asetuksen (EY) N:o 1126/2008 muuttamisesta kansainvälisten tilinpäätösstandardien IFRS 1 ja IAS 27 osalta ( 1 )	10
	*	Komission asetus (EY) N:o 70/2009, annettu 23 päivänä tammikuuta 2009, tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annetun asetuksen (EY) N:o 1126/2008 muuttamisesta IFRS-standardeihin tehtyjen parannusten osalta ( 1 )	16
		Komission asetus (EY) N:o 71/2009, annettu 23 päivänä tammikuuta 2009, interventioon markkinointivuoden 2008/2009 toisessa vaiheessa käytettävissä olevan maissin määrästä	38
		DIREKTIIVIT
	*	Komission direktiivi 2009/4/EY, annettu 23 päivänä tammikuuta 2009, ajopiirturitallenteiden käsittelyn estämistä ja tunnistamista koskevista vastatoimista sekä tieliikenteen sosiaalilainsäädännöstä annettujen neuvoston asetusten (ETY) N:o 3820/85 ja (ETY) N:o 3821/85 täytäntöönpanoa koskevista vähimmäisedellytyksistä ja neuvoston direktiivin 88/599/ETY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/22/EY muuttamisesta ( 1 )	39

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	IL	138,6
	JO	78,3
	MA	47,6
	TN	139,0
	TR	95,7
	ZZ	99,8
0707 00 05	JO	155,5
	MA	106,1
	TR	158,1
	ZZ	139,9
0709 90 70	MA	172,9
	TR	154,7
	ZZ	163,8
0709 90 80	EG	88,5
0709 90 80	ZZ	88,5
0805 10 20	EG	47,3
	IL	56,2
	MA	63,9
	TN	61,5
	TR	68,6
	ZZ	59,5
0805 20 10	MA	90,3
	TR	54,0
	ZZ	72,2
0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90	CN	62,7
	EG	88,5
	IL	78,9
	JM	52,8
	PK	44,1
	TR	76,8
	ZZ	67,3
0805 50 10	EG	52,5
	MA	67,1
	TR	63,6
	ZZ	61,1
0808 10 80	CN	81,4
	MK	32,6
	US	106,2
	ZZ	73,4
0808 20 50	CN	52,5
	TR	99,0
	US	104,9
	ZZ	85,5

Rahaliittoon osallistuva kansallinen keskuspankki	EKP:lle siirrettyjä valuuttavarantoja vastaava saatava 31 päivänä joulukuuta 2008 (euroa)	EKP:lle siirrettyjä valuuttavarantoja vastaava saatava 1 päivästä tammikuuta 2009 (euroa)	Siirrettävä määrä (euroa)
Nationale Bank van België/Banque Nationale de Belgique	1 423 341 995,63	1 397 303 846,77	–26 038 148,86
Deutsche Bundesbank	11 821 492 401,85	10 909 120 274,33	– 912 372 127,52
Central Bank and Financial Services Authority of Ireland	511 833 965,97	639 835 662,35	+ 128 001 696,38
Bank of Greece	1 046 595 328,50	1 131 910 590,58	+85 315 262,08
Banco de España	4 349 177 350,90	4 783 645 755,10	+ 434 468 404,20
Banque de France	8 288 138 644,21	8 192 338 994,75	–95 799 649,46
Banca d’Italia	7 217 924 640,86	7 198 856 881,40	–19 067 759,46
Central Bank of Cyprus	71 950 548,51	78 863 331,39	+6 912 782,88
Banque centrale du Luxembourg	90 730 275,34	100 638 597,47	+9 908 322,13
Bank Ċentrali ta' Malta/Central Bank of Malta	35 831 257,94	36 407 323,18	+ 576 065,24
De Nederlandsche Bank	2 243 025 225,99	2 297 463 391,20	+54 438 165,21
Oesterreichische Nationalbank	1 161 289 917,84	1 118 545 877,01	–42 744 040,83
Banco de Portugal	987 203 002,23	1 008 344 596,55	+21 141 594,32
Banka Slovenije	183 995 237,74	189 410 251,00	+5 415 013,26
Národná banka Slovenska	0	399 443 637,59 (1)	+ 399 443 637,59
Suomen Pankki	717 086 011,07	722 328 204,76	+5 242 193,69
Yhteensä (2)	40 149 615 804,58	40 204 457 215,43	54 841 410,85

Yhdysvaltain dollarien määräiset arvopaperit ja käteinen raha euroina	Kullan määrä euroina	Yhteenlasketut määrät euroina
376 623 232,58	66 462 923,40	443 086 155,98

	II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista
	PÄÄTÖKSET
	Neuvosto ja komissio
	2009/50/EY, Euratom
*	Neuvoston ja komission päätös, tehty 18 päivänä joulukuuta 2008, Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Uzbekistanin tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi liitettävän pöytäkirjan tekemisestä	41
	Komissio
	2009/51/EY
*	Komission päätös, tehty 15 päivänä joulukuuta 2008, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2037/2000 mukaisesti valvottavien aineiden tuontikiintiöiden jakamisesta 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 8100)	43
	2009/52/EY
*	Komission päätös tehty 18 päivänä joulukuuta 2008, otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2037/2000 mukaisesti välttämättömiin käyttötarkoituksiin sallittujen valvottavien aineiden määrien jakamisesta yhteisössä vuonna 2009 (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 8398)	53
	Euroopan keskuspankki
	2009/53/EY
*	Euroopan keskuspankin päätös, tehty 12 päivänä joulukuuta 2008, kansallisten keskuspankkien prosenttiosuuksista Euroopan keskuspankin pääoman merkitsemisen jakoperusteessa (EKP/2008/23)	66
	2009/54/EY
*	Euroopan keskuspankin päätös, tehty 12 päivänä joulukuuta 2008, Euroopan keskuspankin pääoman maksamisen edellyttämistä rahaliittoon osallistuvia kansallisia keskuspankkeja koskevista toimenpiteistä (EKP/2008/24)	69
	2009/55/EY
*	Euroopan keskuspankin päätös, tehty 12 päivänä joulukuuta 2008, kansallisten keskuspankkien keskinäisiä Euroopan keskuspankin pääoman osuuksien siirtoja ja maksetun pääoman tarkistamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta (EKP/2008/25)	71
	2009/56/EY
*	Euroopan keskuspankin päätös, tehty 12 päivänä joulukuuta 2008, euroseteleiden liikkeeseenlaskusta tehdyn päätöksen EKP/2001/15 muuttamisesta (EKP/2008/26)	75
	2009/57/EY
*	Euroopan keskuspankin päätös, tehty 12 päivänä joulukuuta 2008, toimenpiteistä, joita Euroopan keskuspankin kertyneen oman pääoman arvon osuuksien maksaminen ja siirrettyjä valuuttavarantoja vastaavien kansallisten keskuspankkien saatavien tarkistaminen edellyttävät (EKP/2008/27)	77
	2009/58/EY
*	Euroopan keskuspankin päätös, tehty 15 päivänä joulukuuta 2008, Euroopan keskuspankin pääoman maksamisen edellyttämistä rahaliittoon osallistumattomien jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja koskevista toimenpiteistä (EKP/2008/28)	81
	2009/59/EY
*	Euroopan keskuspankin päätös, tehty 31 päivänä joulukuuta 2008, Národná banka Slovenskan suorittamasta Euroopan keskuspankin pääoman maksamisesta ja valuuttavarantosaamisten siirrosta sekä sen osuuksista Euroopan keskuspankin vararahastoihin ja varauksiin (EKP/2008/33)	83
	SUOSITUKSET
	Komissio
	2009/60/EY
*	Komission suositus, annettu 23 päivänä tammikuuta 2009, parhaita valvontakäytäntöjä koskevat ohjeet tienvarsitarkastusten yhteydessä ja valtuutetuissa korjaamoissa suoritettavien valvontalaitteiden tarkastusten osalta (tiedoksiannettu numerolla K(2009) 108) ( 1 )	87

—	Nationale Bank van België / Banque Nationale de Belgique	2,4256 %
—	Bulgarian keskuspankki (Българска народна банка)	0,8686 %
—	Česká národní banka	1,4472 %
—	Danmarks Nationalbank	1,4835 %
—	Deutsche Bundesbank	18,9373 %
—	Eesti Pank	0,1790 %
—	Central Bank and Financial Services Authority of Ireland	1,1107 %
—	Bank of Greece	1,9649 %
—	Banco de España	8,3040 %
—	Banque de France	14,2212 %
—	Banca d’Italia	12,4966 %
—	Central Bank of Cyprus	0,1369 %
—	Latvijas Banka	0,2837 %
—	Lietuvos bankas	0,4256 %
—	Banque centrale du Luxembourg	0,1747 %
—	Magyar Nemzeti Bank	1,3856 %
—	Bank Ċentrali ta’ Malta / Central Bank of Malta	0,0632 %
—	De Nederlandsche Bank	3,9882 %
—	Oesterreichische Nationalbank	1,9417 %
—	Narodowy Bank Polski	4,8954 %
—	Banco de Portugal	1,7504 %
—	Banca Națională a României	2,4645 %
—	Banka Slovenije	0,3288 %
—	Národná banka Slovenska	0,6934 %
—	Suomen Pankki	1,2539 %
—	Sveriges Riksbank	2,2582 %
—	Bank of England	14,5172 %

Rahaliittoon osallistuva kansallinen keskuspankki	(euroa)
Nationale Bank van België / Banque Nationale de Belgique	139 730 384,68
Deutsche Bundesbank	1 090 912 027,43
Central Bank and Financial Services Authority of Ireland	63 983 566,24
Bank of Greece	113 191 059,06
Banco de España	478 364 575,51
Banque de France	819 233 899,48
Banca d’Italia	719 885 688,14
Central Bank of Cyprus	7 886 333,14
Banque centrale du Luxembourg	10 063 859,75
Bank Ċentrali ta’ Malta / Central Bank of Malta	3 640 732,32
De Nederlandsche Bank	229 746 339,12
Oesterreichische Nationalbank	111 854 587,70
Banco de Portugal	100 834 459,65
Banka Slovenije	18 941 025,10
Národná banka Slovenska	39 944 363,76
Suomen Pankki	72 232 820,48

Euroopan keskuspankki	8,0000 %
Nationale Bank van België / Banque Nationale de Belgique	3,1975 %
Deutsche Bundesbank	24,9630 %
Central Bank and Financial Services Authority of Ireland	1,4640 %
Bank of Greece	2,5900 %
Banco de España	10,9465 %
Banque de France	18,7465 %
Banca d’Italia	16,4730 %
Central Bank of Cyprus	0,1805 %
Banque centrale du Luxembourg	0,2305 %
Bank Ċentrali ta’Malta / Central Bank of Malta	0,0835 %
De Nederlandsche Bank	5,2575 %
Oesterreichische Nationalbank	2,5595 %
Banco de Portugal	2,3075 %
Banka Slovenije	0,4335 %
Národná banka Slovenska	0,9140 %
Suomen Pankki	1,6530 %
Yhteensä	100,0000 %