ISSN 1725-261X |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 6 |
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
52. vuosikerta |
Sisältö |
|
I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista |
Sivu |
|
|
ASETUKSET |
|
|
* |
||
|
|
||
|
|
DIREKTIIVIT |
|
|
* |
Komission direktiivi 2008/128/EY, annettu 22 päivänä joulukuuta 2008, elintarvikkeissa sallittujen väriaineiden erityisistä puhtausvaatimuksista (Kodifioitu toisinto) ( 1 ) |
|
|
II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista |
|
|
|
PÄÄTÖKSET |
|
|
|
Komissio |
|
|
|
2009/10/EY |
|
|
* |
Komission päätös, tehty 2 päivänä joulukuuta 2008, vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta annetun neuvoston direktiivin 96/82/EY mukaisesti annettavasta suuronnettomuuksien ilmoituslomakkeesta (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 7530) ( 1 ) |
|
|
|
2009/11/EY |
|
|
* |
||
|
|
2009/12/EY |
|
|
* |
||
|
|
KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET |
|
|
|
2009/13/EY |
|
|
* |
|
|
Oikaisuja |
|
|
* |
||
|
* |
|
|
||
|
* |
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti |
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista
ASETUKSET
10.1.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 6/1 |
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 15/2009,
annettu 8 päivänä tammikuuta 2009,
lopullisen tasoitustullin käyttöönotosta Intiasta peräisin olevan polyeteenitereftalaattikalvon tuonnissa annetun asetuksen (EY) N:o 367/2006 ja lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Intiasta peräisin olevan polyeteenitereftalaattikalvon tuonnissa annetun asetuksen (EY) N:o 1292/2007 muuttamisesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 6 päivänä lokakuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2026/97 (1) (jäljempänä ’perusasetus’) ja erityisesti sen 19 ja 24 artiklan,
ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka komissio on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,
sekä katsoo seuraavaa:
A. MENETTELY
I Aiempi tutkimus ja voimassa olevat tasoitustoimenpiteet
(1) |
Neuvosto otti joulukuussa 1999 asetuksella (EY) N:o 2597/1999 (2) käyttöön lopullisen tasoitustullin CN-koodeihin ex 3920 62 19 ja ex 3920 62 90 kuuluvan Intiasta peräisin olevan polyeteenitereftalaattikalvon eli PET-kalvon, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, tuonnissa. Asetuksen antamiseen johtanutta tutkimusta nimitetään jäljempänä ’alkuperäiseksi tutkimukseksi’. Toimenpiteet olivat tiettyjen nimeltä mainittujen viejien tuontiin sovellettava arvoon perustuva 3,8–19,1 prosentin tasoitustulli ja muiden yritysten tuonnissa asianomaisiin tuotteisiin sovellettava 19,1 prosentin jäännöstulli. Alkuperäinen tutkimus alkoi 1 päivänä lokakuuta 1997 ja päättyi 30 päivänä syyskuuta 1998. |
(2) |
Perusasetuksen 18 artiklan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen neuvosto antoi maaliskuussa 2006 asetuksen (EY) N:o 367/2006 (3), jolla pidettiin voimassa asetuksella (EY) N:o 2597/1999 käyttöön otettu lopullinen tasoitustulli Intiasta peräisin olevan PET-kalvon tuonnissa. Tarkastelua koskeva tutkimus alkoi 1 päivänä lokakuuta 2003 ja päättyi 30 päivänä syyskuuta 2004. |
(3) |
Intialaisen PET-kalvon tuottajan, Garware Polyester Limitedin, jäljempänä ’Garware’, saamasta tuesta tehdyn välivaiheen tarkastelun jälkeen neuvosto antoi elokuussa 2006 asetuksen (EY) N:o 1288/2006 (4), jolla muutettiin Garwarelle asetuksella (EY) N:o 367/2006 määrättyä lopullista tasoitustullia. |
(4) |
Toisen intialaisen PET-kalvon tuottajan, Jindal Poly Films Limitedin eli entisen Jindal Polyester Ltd:n (jäljempänä ’Jindal’) saamasta tuesta tehdyn osittaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen neuvosto antoi syyskuussa 2007 asetuksen (EY) N:o 1124/2007 (5), jolla muutettiin Jindalille asetuksella (EY) N:o 367/2006 määrättyä lopullista tasoitustullia. |
II Voimassa olevat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet
(5) |
Elokuussa 2001 neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1676/2001 (6) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin muun muassa Intiasta peräisin olevan polyeteenitereftalaattikalvon eli PET-kalvon tuonnissa. Toimenpiteet olivat tiettyjen nimeltä mainittujen viejien tuontiin sovellettava arvoon perustuva 0–62,6 prosentin polkumyyntitulli ja muiden yritysten tuonnissa sovellettava 53,3 prosentin jäännöstulli. |
(6) |
Maaliskuussa 2006 neuvosto muutti asetuksella (EY) N:o 366/2006 (7) polkumyyntimarginaaleja, jotka oli määritelty asetuksella (EY) N:o 1676/2001. Uudet polkumyyntimarginaalit ovat 3,2–29,3 prosenttia ja uusi polkumyyntitulli on 0–18 prosenttia, kun otetaan huomioon samoihin Intiasta peräisin oleviin tuotteisiin sovellettavat vientitukiin perustuvat tasoitustullit, sellaisina kuin ne ovat muutettuina asetuksella (EY) N:o 367/2006, joka annettiin edellä 1 kohdassa mainitun asetuksen (EY) N:o 2579/1999 voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen. Intialaisen PET-kalvon tuottajan Garware Polyester Limitedin saamasta tuesta tehdyn välivaiheen tarkastelun jälkeen neuvosto antoi elokuussa 2006 asetuksen (EY) N:o 1288/2006, jolla muutettiin Garwarelle asetuksella (EY) N:o 1676/2001 määrättyä lopullista polkumyyntitullia. |
(7) |
Vientiä harjoittavan tuottajan uuden pyynnön seurauksena neuvosto antoi syyskuussa 2006 asetuksen (EY) N:o 1424/2006 (8), jolla muutettiin asetusta (EY) N:o 1676/2001 SRF Limitedin osalta. Asetuksessa vahvistettiin asianomaiselle yritykselle polkumyyntimarginaaliksi 15,5 prosenttia ja polkumyyntitullin tasoksi 3,5 prosenttia, kun otetaan huomioon edellä mainitun asetuksen (EY) N:o 367/2006 antamiseen johtaneessa tukien vastaisessa tutkimuksessa varmistunut yrityksen vientitukimarginaali. Koska yritykselle ei ollut määritelty yksilöllistä tasoitustullia, siihen sovellettiin kaikille muille yrityksille vahvistettua tullia. |
(8) |
Neuvosto antoi asetuksen (EY) N:o 1292/2007 (9) polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (10) (jäljempänä ’polkumyynnin vastainen perusasetus’) 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen; kyseisellä asetuksella otettiin käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Intiasta peräisin olevan polyeteenitereftalaattikalvon eli PET-kalvon tuonnissa. Samalla asetuksella päätettiin tällaisen tuonnin osittainen välivaiheen tarkastelu, joka koski vain yhtä intialaista viejää polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti. |
III Osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepano
(9) |
Sen jälkeen kun lopullisen tasoitustullin voimassaoloa oli jatkettu maaliskuussa 2006, Intia esitti, että kahden tukijärjestelmän (tuontitullien hyvitysjärjestelmän, Duty Entitlement Passbook Scheme, jäljempänä ’DEPBS’, ja tuloverolain 80 HHC §:n mukaisen tuloverosta vapauttamisen järjestelmän) olosuhteet olivat muuttuneet ja että nämä muutokset olivat pysyviä. Tämän väitettiin todennäköisesti laskeneen tukien tasoa, jolloin toimenpiteitä, jotka perustuivat osittain kyseisiin järjestelmiin, oli syytä tarkistaa. |
(10) |
Komissio tutki Intian esittämän näytön ja katsoi sen riittäväksi perusteeksi panna vireille perusasetuksen 19 artiklan säännösten mukainen tarkastelu. Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa komissio pani Euroopan unionin virallisessa lehdessä12 päivänä lokakuuta 2007 julkaistulla vireillepanoa koskevalla ilmoituksella (11) viran puolesta vireille osittaisen välivaiheen tarkastelun, joka koski vain tukea, jota myönnetään Intiasta peräisin olevan polyeteenitereftalaattikalvon tuonnissa sovellettavan tasoitustullin yhteydessä. |
(11) |
Osittaista välivaiheen tarkastelua koskevassa tutkimuksessa on tarkoitus arvioida, onko tarvetta jatkaa voimassa olevia toimenpiteitä, poistaa ne tai muuttaa niitä niiden yritysten osalta, jotka ovat saaneet tukea yhdestä tai molemmista tukijärjestelmistä, joiden väitetään muuttuneen, jos tällaisen tuen saannista esitetään riittävästi näyttöä vireillepanoa koskevan ilmoituksen asiaa koskevien määräysten mukaisesti. Osittaista välivaiheen tarkastelua koskevassa tutkimuksessa arvioidaan myös, onko tutkimuksen tulosten perusteella tarvetta tarkistaa toimenpiteitä, joita sovelletaan muihin yrityksiin, jotka toimivat yhteistyössä tutkimuksessa, jossa määritettiin kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavien voimassa olevien toimenpiteiden ja/tai jäännöstoimenpiteiden taso. |
(12) |
Tarkastelussa rajoituttiin tutkimaan vireillepanoilmoituksen liitteessä lueteltujen yritysten tuen tasoa sekä muita viejiä, joita kehotettiin ilmoittautumaan komissiolle vireillepanoilmoituksessa esitettyjen ehtojen ja määräaikojen mukaisesti. |
IV Tutkimusajanjakso
(13) |
Tuen tasoa koskenut tutkimusajanjakso alkoi 1 päivänä lokakuuta 2006 ja päättyi 30 päivänä syyskuuta 2007, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. |
V Tutkimuksen osapuolet
(14) |
Komissio ilmoitti osittaisen välivaiheen tarkastelua koskevan tutkimuksen vireillepanosta virallisesti Intian viranomaisille ja niille intialaisille vientiä harjoittaville tuottajille, jotka tekivät yhteistyötä edellisen tutkimuksen aikana, jotka mainittiin asetuksessa (EY) N:o 367/2006, jotka lueteltiin alkuperäisen osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanoa koskevan ilmoituksen liitteessä ja joiden todettiin hyötyneen toisesta tai kummastakin väitteiden mukaan muutetusta tukijärjestelmästä, sekä yrityksille Du Pont Tejin Films, Luxemburg; Mitsubishi Polyester Film, Saksa; Toray Plastics Europe, Ranska; sekä Nurell, Italia, jotka edustavat valtaosaa PET-kalvon tuotannosta yhteisössä, jäljempänä ’yhteisön tuotannonala’. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. |
(15) |
Mahdollisuus tulla kuulluksi myönnettiin kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä. |
(16) |
Osapuolten toimittamia kirjallisia ja suullisia huomautuksia tarkasteltiin, ja ne otettiin tarvittaessa huomioon. |
(17) |
Tarkastelun osapuolien suuren määrän johdosta tukien myöntämisen tutkimiseen harkittiin perusasetuksen 27 artiklan mukaisia otantatekniikoita. Jotta komissio olisi voinut päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen, vientiä harjoittavia tuottajia pyydettiin perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti ilmoittautumaan 15 päivän kuluessa osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta ja toimittamaan komissiolle vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa vaaditut tiedot. |
(18) |
Kun komissio oli tutkinut sille toimitetut tiedot, se päätti, ettei otanta ollut tarpeellinen tässä tapauksessa, koska niin moni intialainen tuottaja oli halukas tekemään yhteistyötä. |
(19) |
Yksi yritys, SRF Limited, jota ei ollut lueteltu vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa, ilmoittautui ja esitti näyttöä siitä, että se täytti vireillepanoa koskevan ilmoituksen 4 kohdassa esitetyt perusteet osittaiseen välivaiheen tarkasteluun sisällyttämiselle. Kyseinen yritys otettiin näin ollen mukaan tähän tarkastelua koskevaan tutkimukseen. |
(20) |
Flex Industries Limited, johon sovellettiin tasoitustullia (asetus (EY) N:o 367/2006) ja polkumyyntitullia (asetus (EY) N:o 1292/2007), on muuttanut nimensä Uflex Limitediksi. Tämä nimenmuutos ei vaikuta edellisten tutkimusten tuloksiin. |
(21) |
Tutkimusta varten tarvittavien tietojen kokoamiseksi komissio lähetti kyselylomakkeet niille vientiä harjoittaville tuottajille, jotka täyttivät vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa esitetyt ehdot. Kyselylomake lähetettiin myös Intian viranomaisille. |
(22) |
Viisi intialaista vientiä harjoittavaa tuottajaa ja Intian viranomaiset vastasivat kyselylomakkeeseen. |
(23) |
Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko tukea myönnetty. Komissio teki tarkastuskäyntejä seuraavien tiloihin: Intian viranomaiset Delhissä, Maharashtran osavaltion hallitus Mumbaissa, Reserve Bank of India Mumbaissa sekä seuraavat yritykset:
|
VI Toimenpiteistä ilmoittaminen ja huomautusten esittäminen menettelystä
(24) |
Intian viranomaisille ja muille asianomaisille osapuolille tiedotettiin olennaisista seikoista ja näkökohdista, joiden perusteella komissio aikoi ehdottaa asianomaisiin yhteistyössä toimineisiin intialaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin sovellettavien tullien muuttamista ja kaikkiin muihin yrityksiin, jotka eivät tehneet yhteistyötä tässä osittaisessa välivaiheen tarkastelussa, sovellettavien toimenpiteiden voimassaolon jatkamista. Niille myönnettiin kohtuullisesti aikaa huomautusten esittämiseen. Kaikki toimitetut tiedot ja huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon, kuten jäljempänä esitetään. |
B. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE
(25) |
Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin asetuksen (EY) N:o 367/2006 kohteena oleva tuote eli Intiasta peräisin oleva polyeteenitereftalaattikalvo, joka kuuluu CN-koodeihin ex 3920 62 19 ja ex 3920 62 90. |
C. TUEN MYÖNTÄMINEN
1. Johdanto
(26) |
Intian viranomaisten ja yhteistyössä toimineiden intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien toimittamien tietojen sekä komission kyselylomakkeeseen annettujen vastausten perusteella tutkittiin seuraavia järjestelmiä, joihin väitetään liittyvän tukien myöntämistä:
|
g) |
Kannustinjärjestelmä (Package Scheme of Incentives, PSI) |
(27) |
Edellä a–d alakohdassa mainitut järjestelmät perustuvat 7 päivänä elokuuta 1992 voimaan tulleeseen ulkomaankaupan kehittämistä ja sääntelyä koskevaan lakiin (Foreign Trade Act 1992) nro 22/1992, jäljempänä ’ulkomaankauppalaki’. Ulkomaankauppalailla Intian viranomaiset valtuutetaan antamaan vienti- ja tuontipolitiikkaa koskevia tiedonantoja. Nämä tiedonannot esitetään tiivistelmänä vienti- ja tuontipolitiikkaa koskevissa asiakirjoissa, joita kauppaministeriö julkaisee viiden vuoden välein ja joita päivitetään säännöllisesti. Tämän tapauksen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson kannalta olennainen asiakirja on 1 päivän syyskuuta 2004 ja 31 päivän maaliskuuta 2009 välistä aikaa koskeva viisivuotissuunnitelma, jäljempänä ’EXIM-policy 04–09’. Lisäksi Intian viranomaiset esittelevät kyseistä viisivuotissuunnitelmaa koskevia menettelyjä käsikirjassa ’Handbook of Procedures – 1 September 2004 to 31 March 2009, Volume I’, jäljempänä ’HOP I 04–09’. Myös menettelykäsikirjaa päivitetään säännöllisesti. |
(28) |
Edellä e alakohdassa mainittu tuloverosta vapauttamista koskeva järjestelmä perustuu vuonna 1961 annettuun tuloverolakiin (Income Tax Act), jota muutetaan vuosittain varainhoitolailla (Finance Act). |
(29) |
Edellä f alakohdassa mainittu vientiluottojärjestelmä perustuu vuoden 1949 pankkivalvontalain (Banking Regulation Act 1949) 21 ja 35A §:ään, joiden mukaan Intian keskuspankki (Reserve Bank of India, RBI) voi ohjata kaupallisten pankkien vientiluottotoimintaa. |
(30) |
Edellä g alakohdassa mainittua järjestelmää hallinnoivat Intian valtion viranomaiset. |
(31) |
Perusasetuksen 11 artiklan 10 kohdan mukaisesti komissio antoi Intian viranomaisille mahdollisuuden jatkaa neuvotteluja muutetuista ja muuttamattomista järjestelmistä tosiasioiden selventämiseksi ja molemminpuolisesti hyväksyttävään ratkaisuun pääsemiseksi. Neuvotteluissa ei päästy molemminpuolisesti hyväksyttävään ratkaisuun kyseisistä järjestelmistä, joten komissio sisällytti kaikki järjestelmät tukia koskevaan tutkimukseen. |
(32) |
Toimenpiteistä ilmoittamisen jälkeen Intian viranomaiset ja yksi vientiä harjoittava tuottaja väittivät, että ei ole määritetty, että tutkituista järjestelmistä koituu etua vastaanottajalle. Tätä väitettä tarkasteltaessa on huomioitava, että jokaisen tutkittavana olleen järjestelmän osalta määritettiin, oliko mikään tuki perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 2 artiklan 2 kohdan mukaista tukea eli sellaista Intian viranomaisten taloudellista tukea, josta on koitunut etua tutkitulle vientiä harjoittavalle tuottajalle. Lisäksi selostettiin, miksi eri järjestelmien edut on katsottu tasoitustoimenpiteiden alaisiksi. Lisäksi kaikki yhteistyössä toimivat vientiä harjoittavat tuottajat saivat yksityiskohtaiset laskentatiedot siitä, miten edut määritettiin kussakin järjestelmässä. Sen vuoksi väite on hylättävä. |
2. Ennakkohyväksyntäjärjestelmä (AAS)
a) Oikeusperusta
(33) |
Järjestelmä kuvaillaan yksityiskohtaisesti EXIM-policy 04–09 -asiakirjan 4.1.1–4.1.14 kohdissa ja HOP I 04–09 -käsikirjan 4.1–4.30 kohdissa. Tämän järjestelmän nimi oli ennakkolisenssijärjestelmä (Advance Licence Scheme) edellisen tarkastelua koskevan tutkimuksen aikana. Kyseinen tutkimus johti siihen, että voimassa oleva lopullinen tasoitustulli otettiin käyttöön asetuksella (EY) N:o 367/2006. |
b) Tukikelpoisuus
(34) |
AAS koostuu kuudesta alajärjestelmästä, jotka kuvaillaan tarkemmin 35 kappaleessa. Alajärjestelmät eroavat toisistaan muun muassa tukikelpoisuuden perusteella. Valmistajaviejät ja kauppiasviejät, jotka ovat ’sidoksissa’ valmistajiin, voivat hakea tosiasiallisen maastaviennin AAS-tukea ja vuotuisten tarpeiden mukaista AAS-tukea. Lopulliselle viejälle tavaraa toimittavat valmistajaviejät voivat saada välituotetoimituksiin tarkoitettua AAS-tukea. Pääurakoitsijat, jotka toimittavat tavaraa EXIM-policy 04–09 -asiakirjan 8.2 kohdassa mainituille vientiin rinnastettavaa toimintaa harjoittaville tahoille kuten vientiin suuntautuneille yksiköille, voivat saada vientiin rinnastettavan toiminnan AAS-tukea. Valmistajaviejille tavaraa toimittavat välitoimittajat voivat myös saada vientiin rinnastettavan toiminnan tukea ennakkoluovutusta sekä kotimaisia rembursseja ja vastarembursseja koskevien AAS-alajärjestelmien yhteydessä. |
c) Käytännön toteutus
(35) |
Ennakkohyväksynnän myöntämisperusteita voivat olla seuraavat:
|
(36) |
Kolme yhteistyössä toiminutta vientiä harjoittavaa tuottajaa sai tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana AAS-järjestelmästä etuja, jotka liittyivät tarkasteltavana olevaan tuotteeseen. Kaksi näistä yrityksistä hyötyi kahdesta alajärjestelmästä eli (i) tosiasiallisen maastaviennin AAS-järjestelmästä ja (iii) välituotetoimituksia koskevasta AAS-järjestelmästä. Kolmas yritys käytti (ii) AAS-tukea vuotuisiin tarpeisiin koskevaa alajärjestelmää. Näin ollen ei ole tarpeen määrittää tasoitustoimenpiteiden soveltamisen mahdollisuutta muiden, käyttämättömien alajärjestelmien suhteen. |
(37) |
Intian viranomaisten suorittamien tarkastusten helpottamiseksi ennakkohyväksynnän haltija on laissa velvoitettu tekemään määrämuotoinen, totuudenmukainen ja asianmukainen selvitys tullitta tuotujen / kotimarkkinoilta hankittujen tuotteiden kulutuksesta ja käytöstä (HOP I 04–09 -käsikirjan 4.26 ja 4.30 kohdat sekä lisäys 23) eli pitämään rekisteriä todellisesta kulutuksesta. Ulkopuolisen laillistetun tilintarkastajan / kustannusten ja töiden tarkastajan on varmennettava tämä rekisteri ja annettava todistus, jossa vahvistetaan, että määrätyt rekisterit ja niihin liittyvät tallenteet on tarkastettu ja että lisäyksen 23 mukaisesti toimitetut tiedot ovat kaikilta osin totuudenmukaiset ja asianmukaiset. Näitä määräyksiä sovelletaan kuitenkin vain aikaisintaan 13 päivänä toukokuuta 2005 myönnettyihin ennakkohyväksyntöihin. Ennen kyseistä päivämäärää myönnettyjen ennakkohyväksyntöjen tai ennakkolisenssien haltijoiden on noudatettava aiemmin sovellettuja varmennusvaatimuksia, eli niiden on tehtävä lisäyksen 18 (HOP I 02–07 -käsikirjan 4.30 kohdan ja lisäyksen 18) mukainen määrämuotoinen, totuudenmukainen ja asianmukainen selvitys tuotujen tuotteiden kulutuksesta ja käytöstä lisenssikohtaisesti. |
(38) |
Kahden yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan tutkimusajanjakson aikana hyödyntämät alajärjestelmät eli tosiasiallisen maastaviennin ja välitoimitusten alajärjestelmät ovat sellaisia, että Intian viranomaiset määräävät niissä sekä tuonnin tullihelpotusten että vientivelvoitteiden määrästä ja arvosta, ja ne on kirjattu hyväksyntään. Lisäksi vienti- ja tuontihetkellä viranomaiset kirjaavat vastaavat tapahtumat hyväksyntään. Intian viranomaiset päättävät tämän järjestelmän mukaisesti tapahtuvan tuonnin määrän niin sanottujen SION-vakionormien perusteella. Useimmille tuotteille, tarkasteltavana oleva tuote mukaan luettuna, on olemassa SION-vakionormit, jotka on julkaistu menetelmäkäsikirjassa HOP II 04–09. PET-kalvoa ja välituotteena olevia PET-granulaatteja koskevia SION-vakionormeja tarkistettiin viimeksi syyskuussa 2005. |
(39) |
Kolmannen viejän käyttämässä alajärjestelmässä (ii) (AAS-tuki vuotuisiin tarpeisiin) lisenssissä mainitaan ainoastaan tuonnin tullihelpotusten arvo. Lisenssinhaltijan on pidettävä tuotantopanokset ja tuloksena olevat tuotteet kytköksissä toisiinsa (HOP I 04–09 -käsikirjan 4.24A c kohta). |
(40) |
Tuodut tuotantopanokset eivät ole siirrettävissä, ja ne on käytettävä tuloksena olevan vientituotteen valmistamiseen. Vientivelvoite on täytettävä lisenssin antamisen jälkeen ennalta määrätyssä määräajassa (24 kuukauden määräaika, jota voidaan pidentää kahdesti kuudella kuukaudella). |
(41) |
Tarkastuksessa saatiin näyttö siitä, että yhden kilogramman PET-kalvon valmistukseen tarvittavien keskeisten raaka-aineiden kulutus oli asianomaisissa yrityksissä alhaisempi kuin vastaava SION-vakionormi. Tämä koski selvästi PET-kalvon vanhaa SION-vakionormia ja vähemmässä määrin myös sen syyskuussa 2005 uudistettua versiota. |
(42) |
Tarkastuksessa ilmeni myös, ettei yksikään asianomaisista yrityksistä ollut pitänyt edellä 37 kohdassa mainittua laissa vaadittua kulutusrekisteriä. Tästä on pääteltävä, ettei Intian viranomaisten varmennusvaatimuksia ollut täytetty. |
d) Päätelmät
(43) |
Vapautus tuontitulleista on perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan ja 2 artiklan 2 kohdan mukaista tukea eli Intian viranomaisten taloudellista tukea, josta on koitunut etua tutkituille viejille. |
(44) |
Lisäksi tosiasiallista maastavientiä, välitoimituksia ja vuotuisia tarpeita koskevat AAS-järjestelmät ovat selkeästi oikeudellisesti vientituloksesta riippuvia, joten ne ovat erityisiä ja tasoitustoimenpiteiden alaisia perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti. Yritys ei voi saada tukia näistä järjestelmistä ilman vientisitoumusta. |
(45) |
Mitään tässä tapauksessa sovelletuista kolmesta alajärjestelmästä ei voida pitää perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuna sallittuna tullinpalautusjärjestelmänä tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelmänä. Kyseiset alajärjestelmät eivät ole perusasetuksen liitteessä I olevan i kohdan, liitteen II (palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) ja liitteen III (korvaavien tuotantopanosten palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) sääntöjen mukaisia. Intian viranomaiset eivät soveltaneet tehokkaasti uutta tai vanhaa tarkistusjärjestelmää tai -menettelyä varmistaakseen, käytettiinkö tuotantopanoksia vientituotteen tuotannossa ja missä määrin niitä siinä käytettiin (perusasetuksen liitteessä II olevan II luvun 4 kohta ja korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelyjen osalta perusasetuksen liitteessä III olevan II luvun 2 kohta). Tarkasteltavana olevan tuotteen SION-vakionormit eivät olleet riittävän tarkkoja. SION-vakionormeja ei voida itsessään pitää todellisen kulutuksen arviointiin soveltuvana tarkistusjärjestelmänä, koska yksikään asianomaisista yrityksistä ei pitänyt vaadittua kulutusrekisteriä, josta Intian viranomaiset olisivat voineet tarkistaa riittävän tarkasti, millaisia tuotantopanosmääriä vientituotannossa oli kulutettu. Intian viranomaiset eivät myöskään tehneet tosiasiallisesti käytettyihin tuotantopanoksiin perustuvaa lisätutkimusta, vaikka sellainen tavallisesti olisi tehtävä silloin, kun tehokasta tarkastusjärjestelmää ei ole käytetty (perusasetuksen liitteessä II olevan II kohdan 5 alakohta ja liitteessä III olevan II kohdan 3 alakohta). |
(46) |
Kyseiset kolme alajärjestelmää ovat siis tasoitustoimenpiteiden alaisia. |
e) Tuen määrän laskeminen
(47) |
Kun sallittuja verojen ja maksujen palautusjärjestelmiä tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelmiä ei sovelleta, tasoitustoimenpiteiden alainen etu on tuotantopanosten tuonnista yleensä kannettavien tuontitullien koko palautettu määrä. Tässä yhteydessä on syytä tuoda esiin, että perusasetuksessa ei säädetä ainoastaan liiallisesta tuontitullien palauttamisesta johtuvasta tasoitustoimenpiteiden käyttöönotosta. Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan ja liitteessä I olevan i kohdan mukaan liiallinen tullinpalautus voi oikeuttaa tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton ainoastaan, jos perusasetuksen liitteen II ja III edellytykset täyttyvät. Kyseiset edellytykset eivät kuitenkaan täyttyneet tarkasteltavana olevassa tapauksessa. Jos asianmukaista valvontamenettelyä ei näytetä toteen, edellä mainittua tullinpalautusjärjestelmiin sovellettavaa poikkeusta ei näin ollen voida soveltaa, vaan sen sijaan sovelletaan tavanomaista sääntöä, jonka mukaan tasoitustullit määräytyvät maksamattomien tullien määrän (saamatta jääneen tulon) mukaan eikä oletetun liiallisen tullinpalautuksen mukaan. Kuten perusasetuksen liitteessä II olevassa II kohdassa ja liitteessä III olevassa II kohdassa säädetään, kyseisenlaisen liiallisen palautuksen laskeminen ei ole tutkijaviranomaisen tehtävä. Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan mukaan päinvastoin riittää, että tutkijaviranomainen toteaa, että on olemassa riittävä näyttö siitä, että tietty tarkastusjärjestelmä ei ole asianmukainen. |
(48) |
Kolmen AAS-järjestelmää käyttäneen viejän tuen määrä laskettiin tutkimusajanjaksona kolmen alajärjestelmän nojalla kokonaisuudessaan tuotujen ainesten kantamatta jääneiden tuontitullien (perustulli ja erityinen lisätulli) perusteella (osoittaja). Tuen saamisesta välttämättä aiheutuvat kustannukset vähennettiin tästä määrästä perusasetuksen 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, jos niitä koskeva pyyntö oli perusteltu. Tuen määrä on suhteutettu perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkimusajanjakson viennin liikevaihtoon (nimittäjä), koska tuki on riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin. |
(49) |
Kolme yhteistyössä toiminutta vientiä harjoittavaa tuottajaa sai tutkimusajanjaksona tästä järjestelmästä tukea 0,5–2,1 prosenttia. |
3. Tuontitullien hyvitysjärjestelmä (DEPBS)
a) Oikeusperusta
(50) |
DEPBS on kuvailtu yksityiskohtaisesti EXIM-policy 04–09 -asiakirjan 4.3 kohdassa ja HOP I 04–09 -käsikirjan 4 kohdassa. |
b) Tukikelpoisuus
(51) |
Kaikki valmistajaviejät ja kauppiasviejät ovat tukikelpoisia tässä järjestelmässä. |
c) DEPBS-järjestelmän käytännön toteutus
(52) |
Tukikelpoinen viejä voi hakea DEPBS-hyvityksiä, jotka lasketaan prosenttiosuutena järjestelmän mukaisesti vietyjen tuotteiden arvosta. Intian viranomaiset ovat vahvistaneet tällaiset DEPBS-prosenttiosuudet useimmille tuotteille, myös tarkasteltavana olevalle tuotteelle. Osuudet on määritetty SION-vakionormien perusteella, ja niissä otetaan huomioon tuonnin oletettu osuus vientituotteeseen käytetyistä tuotantopanoksista ja kyseisestä oletetusta tuonnista kannettu tulli riippumatta siitä, onko tuontitullit tosiasiallisesti maksettu vai ei. |
(53) |
Yrityksen on tämän järjestelmän eduista hyötyäkseen harjoitettava vientiä. Vientihetkellä viejän on ilmoitettava Intian viranomaisille, että vienti tapahtuu DEPBS-järjestelmän mukaisesti. Tavaroiden vientiä varten Intian tulliviranomaiset antavat lähetysmenettelyn aikana viennin lähetysasiakirjan. Asiakirjasta käy ilmi muun muassa kyseiselle vientitapahtumalle myönnettävä DEPBS-hyvitys. Tässä vaiheessa viejä tietää, millaisen edun se saa. Sen jälkeen, kun tulliviranomaiset ovat kyseisen asiakirjan antaneet, Intian viranomaiset eivät voi enää vaikuttaa DEPBS-hyvityksen myöntämiseen. DEPBS-prosenteista sovelletaan etua laskettaessa sitä, joka on voimassa vienti-ilmoituksen tekohetkellä. Tämän vuoksi edun määrää ei ole mahdollista muuttaa takautuvasti. |
(54) |
DEPBS-hyvitykset ovat vapaasti siirrettävissä ja voimassa 12 kuukauden ajan niiden myöntämisestä. Näitä hyvityksiä voidaan käyttää minkä tahansa tuontirajoitusten alaan kuulumattomien tavaroiden, tuotantohyödykkeitä lukuun ottamatta, myöhemmin tapahtuvan tuonnin tullien maksamiseen. Hyvityksiä käyttäen tuodut tavarat voidaan myydä kotimarkkinoilla (jolloin niihin sovelletaan liikevaihtoveroa) tai käyttää muutoin. |
(55) |
DEPBS-hyvityksiä koskevat hakemukset jätetään sähköisesti, ja ne voivat kattaa rajoittamattoman määrän vientitapahtumia. Tiukkoja määräaikoja ei tosiasiallisesti sovelleta. DEPBS-hyvitysten sähköinen hallintajärjestelmä ei automaattisesti hylkää vientitapahtumia, jotka ylittävät HOP I 04–09 -käsikirjan 4.47 kohdassa mainitut hakemusten jättämisen määräajat. Lisäksi HOP I 04–09 -käsikirjan 9.3 kohdassa esitetään selvästi, että määräajan jälkeen jätetyt hakemukset voidaan aina hyväksyä pienellä virhemaksulla (10 prosenttia hyvityksestä). |
d) DEPBS-järjestelmää koskevat päätelmät
(56) |
DEPBS-järjestelmästä annetaan perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tukia. DEPBS-hyvityksissä on kyse Intian viranomaisten taloudellisesta tuesta, sillä hyvitystä käytetään aikanaan tuontitullien maksamiseen, mikä vähentää Intian valtion tuloja tulleista, jotka muutoin kannettaisiin. DEPBS-hyvityksestä koituu myös etua viejälle, koska se lisää tämän maksuvalmiutta. |
(57) |
Lisäksi DEPBS-järjestelmä on oikeudellisesti vientituloksesta riippuva, joten perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti se on erityistä ja tasoitustoimenpiteiden alaista. |
(58) |
Tätä järjestelmää ei voida pitää perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuna sallittuna tullinpalautusjärjestelmänä tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelmänä. Se ei ole perusasetuksen liitteessä I olevan i alakohdan, liitteen II (palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) ja liitteen III (korvaavien tuotantopanosten palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) tarkkojen edellytysten mukainen. Viejää ei velvoiteta tosiasiallisesti käyttämään tullitta tuotuja tavaroita tuotantoprosessissa, eikä hyvityksen määrää lasketa tosiasiallisesti käytettyjen tuotantopanosten perusteella. Käytössä ei myöskään ole mitään järjestelmää tai menettelyä, jonka avulla voitaisiin tarkistaa, mitkä tuotantopanokset käytetään vientituotteen tuotannossa tai onko tuontitulleja palautettu liikaa perusasetuksen liitteessä I olevassa i alakohdassa ja liitteissä II ja III tarkoitetulla tavalla. Viejä voi saada DEPBS-järjestelmän edut, vaikkei se toisi maahan lainkaan tuotantopanoksia. Edun saamiseen riittää pelkästään se, että kyseinen viejä vie tavaroita, eikä sen tarvitse osoittaa, että tuotantopanoksia on tuotu maahan. Näin ollen myös viejät, jotka hankkivat kaikki tuotantopanoksensa kotimarkkinoilta eivätkä tuo maahan mitään tuotantopanoksina käytettäviksi kelpaavia tuotteita, voivat saada DEPBS-järjestelmän etuuksia. |
e) Tuen määrän laskeminen
(59) |
Perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan ja 5 artiklan ja tätä järjestelmää varten asetuksessa (EY) N:o 367/2006 vahvistetun laskentamenetelmän mukaisesti tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen määrä laskettiin sen edun mukaan, joka vastaanottajalle todettiin koituneen tutkimusajanjakson aikana. Tässä yhteydessä katsottiin, että etu koituu pyynnön esittäjälle sillä hetkellä, kun vientitapahtuma suoritetaan järjestelmän mukaisesti. Kyseisellä hetkellä Intian viranomaisten on siis luovuttava tulleista, ja tämä luopuminen on perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettua taloudellista tukea. Intian viranomaiset eivät voi enää vaikuttaa tuen myöntämiseen eivätkä tuen myöntämättä jättämiseen sen jälkeen, kun tulliviranomaiset ovat antaneet viennin lähetysasiakirjan, josta muun muassa käy ilmi kyseiselle vientitapahtumalle myönnettävä DEPBS-hyvitys. Lisäksi yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat yritykset kirjasivat DEPBS-hyvitykset suoritusperusteella tulona tileihin vientihetkellä. |
(60) |
Tuen hankinnassa syntyneet välttämättömät kulut vähennettiin perusasetuksen 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti perustellusta pyynnöstä näin määritellyistä hyvityksistä, jolloin saatiin tuen määrä (osoittaja). Tuen määrä on suhteutettu perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkimusajanjakson viennin liikevaihtoon (nimittäjä), koska tuki on riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin. |
(61) |
Neljä yhteistyössä toiminutta yritystä sai tutkimusajanjaksona tästä järjestelmästä tukea 2,7–5,9 prosenttia. |
4. Tuotantohyödykkeiden tuonti etuustullein (EPCGS)
a) Oikeusperusta
(62) |
EPCGS-järjestelmä kuvataan yksityiskohtaisesti EXIM-policy 04–09 -asiakirjan 5 kohdassa ja HOP I 04–09 -käsikirjan 5 kohdassa. |
b) Tukikelpoisuus
(63) |
Valmistajaviejät ja kauppiasviejät, jotka ovat ’sidoksissa’ valmistajiin ja palveluntarjoajiin, voivat hakea tämän järjestelmän mukaista tukea. |
c) Käytännön toteutus
(64) |
Tiettyihin vientivelvoitteisiin sitoutumisen edellytyksellä yritys voi tuoda (uusia ja huhtikuusta 2003 lähtien myös käytettyjä, enintään kymmenen vuotta vanhoja) tuotantohyödykkeitä alennetulla tullilla. Intian viranomaiset antavat tätä varten pyynnöstä maksullisen EPCGS-lisenssin. Huhtikuusta 2000 lähtien järjestelmässä on sovellettu kaikkiin sen mukaisesti tuotuihin tuotantohyödykkeisiin alennettua 5 prosentin tuontitullia. Maaliskuun 31 päivään 2000 saakka sovellettiin tosiasiallista 11 prosentin tullia (johon sisältyy 10 prosentin lisämaksu) ja erityisen arvokkaassa tuonnissa nollatullia. Maahantuotuja tuotantohyödykkeitä on vientivelvoitteen täyttämiseksi käytettävä tietyn vientituotteiden määrän tuottamiseen tiettynä aikana. |
(65) |
EPCGS-lisenssin haltija voi hankkia tuotantohyödykkeet myös kotimarkkinoilta. Tällöin tuotantohyödykkeiden kotimarkkinoilla toimiva valmistaja voi tuoda tullitta maahan kyseisten tuotantohyödykkeiden valmistuksessa tarvittavia aineksia. Vaihtoehtoisesti kotimarkkinoilla toimiva valmistaja voi saada vientiin rinnastettavassa toiminnassa saatavat edut toimittaessaan tuotantohyödykkeitä EPCGS-lisenssin haltijalle. |
d) Toimenpiteistä ilmoittamisen yhteydessä esitetyt huomautukset
(66) |
Toimenpiteistä ilmoittamisen jälkeen yksi vientiä harjoittava tuottaja korosti, että tämän järjestelmän mukaisesti tuotuja tuotantohyödykkeitä käytettiin myös muiden kuin tässä tutkimuksessa tarkasteltavana olevien tuotteiden tuotantoon ja että tukimarginaalia määritettäessä vahvistettu tuen määrä ja tarkastelua koskevalle tutkimusajanjaksolle kohdennettu määrä olisi jaettava myös muiden tuotteiden kuin tarkasteltavana olevan tuotteen viennillä. Tämä väite todettiin perustelluksi, ja tälle yritykselle tästä järjestelmästä koituneen edun määrän laskennassa tehtiin asianmukainen oikaisu. |
e) EPCGS-järjestelmää koskevat päätelmät
(67) |
EPCGS-järjestelmästä annetaan perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tukia. Tullinalennus on Intian viranomaisten taloudellista tukea, koska kyseinen etu vähentää Intian valtion tuloja tulleista, jotka muutoin kannettaisiin. Tullinalennuksesta koituu myös etua viejälle, koska tullien kantamatta jättäminen tuonnin yhteydessä lisää tämän maksuvalmiutta. |
(68) |
Lisäksi EPCGS-järjestelmä on oikeudellisesti vientituloksesta riippuva, koska lisenssejä ei voi saada ilman sitoumusta viedä tuotteita. Tämän vuoksi sen katsotaan olevan perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti erityistä ja tasoitustoimenpiteiden alaista. |
(69) |
Tätä järjestelmää ei voida pitää perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuna sallittuna tullinpalautusjärjestelmänä tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelmänä. Kuten perusasetuksen liitteessä I olevassa i alakohdassa säädetään, tuotantohyödykkeet eivät kuulu tällaisten sallittujen järjestelmien piiriin, koska niitä ei kuluteta vientituotteiden tuotannossa. |
f) Tuen määrän laskeminen
(70) |
Tuen määrä laskettiin perusasetuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti tuotantohyödykkeiden tuonnissa kantamattomien tullien perusteella jakamalla se ajanjaksolle, joka vastaa näiden tuotantohyödykkeiden tavanomaista poistoaikaa kyseisellä teollisuudenalalla. Vakiintuneen käytännön mukaisesti näin laskettua tutkimusajanjaksolle kohdennettua määrää on oikaistu lisäämällä siihen kyseisen ajanjakson korko, jotta se ilmentäisi ajan myötä saavutetun edun koko arvoa. Intiassa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana voimassa ollutta kaupallista korkoa pidettiin soveltuvana korkona tähän tarkoitukseen. Tuen saamiseksi välttämättömät kustannukset vähennettiin perustellusta pyynnöstä tästä määrästä perusasetuksen 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti. Tuen määrä on suhteutettu perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan ja 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti tutkimusajanjakson viennin liikevaihtoon (nimittäjä), koska tuki on riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin. |
(71) |
Neljä yhteistyössä toiminutta yritystä sai tutkimusajanjaksona tästä järjestelmästä tukea 1,0–1,9 prosenttia. |
5. Vientiteollisuuden vapaa-alueiden järjestelmä (EPZS) / erityistalousalueiden järjestelmä (SEZS) / vientiin suuntautuneiden yksikköjen järjestelmä (EOUS)
(72) |
Yksikään yhteistyössä toimineista vientiä harjoittavista tuottajista ei ollut vientiin suuntautunut yksikkö eikä yksikään sijainnut vientiteollisuuden vapaa-alueella. Yksi yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja kuitenkin sijaitsi erityistalousalueella ja sai tasoitustoimenpiteiden alaista tukea tutkimusajanjaksona. Seuraava kuvaus ja arviointi koskevat näin ollen vain SEZS-järjestelmää. |
a) Oikeusperusta
(73) |
SEZC-järjestelmää käsitellään EXIM-policy 04–09 -asiakirjan 7 kohdassa ja HOP I 04–09 -käsikirjan 7 kohdassa. Sääntöjä ja määräyksiä ei enää kuvailla yksityiskohtaisesti EXIM policy -asiakirjassa eikä menettelykäsikirjassa. Järjestelmän toimintaa ja täytäntöönpanoa säännellään vuonna 2005 säädetyllä erityistalousalueita koskevalla lailla (vuoden 2005 laki nro 28) ja vuonna 2006 vahvistetuilla erityistalousalueita koskevilla säännöillä (10 päivänä helmikuuta 2006 päivätty ilmoitus). |
b) Tukikelpoisuus
(74) |
Kaikki yritykset, jotka periaatteessa sitoutuvat viemään koko tavara- tai palvelutuotantonsa, voidaan perustaa SEZS-järjestelmän mukaisesti. Näihin kuuluvat myös yksinomaan kauppiaina toimivat yritykset. Toisin kuin EOUS-järjestelmässä, yritysten ei tarvitse tehdä tiettyä vähimmäismäärää investointeja käyttöomaisuuteen voidakseen saada tukea SEZS-järjestelmästä. |
c) Käytännön toteutus
(75) |
SEZS-järjestelmä on aiemman vientiteollisuuden vapaa-alueiden järjestelmän (Export Processing Zones Scheme, EPZS) seuraaja. Erityistalousalueet (SEZ) ovat tarkkaan rajattuja tullittomia erityisalueita, joita pidetään toisen maan alueena kaupan, tullien ja verojen näkökulmasta. SEZS-yksiköt saavat sijaita vain tietyillä niille tarkoitetuilla alueilla. Jo 17 Intian viranomaisten hyväksymää erityistalousaluetta on toiminnassa. |
(76) |
Erityistalousalueen asemaa koskevassa hakemuksessa on mainittava seuraavien viiden vuoden ajalta tiedot muun muassa suunnitelluista tuotantomääristä, viennin arvioidusta arvosta, tuontitarpeista ja kotimarkkinahankintojen tarpeista. Jos viranomaiset hyväksyvät yrityksen hakemuksen, yritykselle ilmoitetaan hyväksymisen edellytyksistä. Erityistalousalueella sijaitsevan yrityksen asemaa koskeva sopimus on voimassa viisi vuotta. Sopimus voidaan uusia useammaksi kaudeksi. |
(77) |
Olennaista SEZS-yksiköille on vuoden 2006 erityistalousalueita koskevien sääntöjen VI luvussa asetettu velvoite, jonka mukaan niiden on saavutettava nettovaluutta-ansiot eli viennin kokonaisarvon on tiettynä viitekautena (viisi vuotta kaupallisen tuotannon käynnistymisestä) oltava suurempi kuin tuontituotteiden kokonaisarvo. |
(78) |
SEZS-yksiköt voivat saada seuraavia etuja:
|
(79) |
SEZS-järjestelmän mukaisesti toimivat yksiköt ovat tullivalvonnassa olevia yksikköjä tullilain asiaa koskevien säännösten mukaisesti. |
(80) |
Tällaisilla yksiköillä on oikeudellinen velvoite pitää asianmukaisesti kirjaa kotimaiselta tariffialueelta tuoduista tai hankituista tuotteista, tuotteiden kulutuksesta ja käytöstä, tuotteiden tuotannosta sekä tuotteiden viennistä tai myynnistä kotimaiselle tariffialueelle vuoden 2006 erityisalueita koskevien sääntöjen 22(2) säännön mukaisesti. |
(81) |
Vuoden 2006 erityisalueita koskevien sääntöjen 35 säännön nojalla SEZS-yksikön ei kuitenkaan missään vaiheessa tarvitse osoittaa tuotujen lähetysten yhteyttä vientiin, muihin yksikköihin tehtäviin siirtoihin tai kotimarkkinamyyntiin. |
(82) |
Raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden tuonnit ja kotimaiset hankinnat arvioidaan omavastuisuuden perusteella. Sama koskee vientimyyntiä. Tulliviranomaiset eivät siis rutiininomaisesti tarkasta SEZS-yksiköiden vientilähetyksiä. |
(83) |
Tarkasteltavana olevassa tapauksessa yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja käytti tätä järjestelmää tuodakseen maahan raaka-aineita ja tuotantohyödykkeitä tuontitulleitta, hankkiakseen tuotteita kotimarkkinoilta ilman valmisteveroja ja liikevaihtoveroa sekä saadakseen vapautuksen palveluverosta. Tutkimuksessa ilmeni, ettei kyseinen vientiä harjoittava tuottaja saanut etuja SEZS-järjestelmän tuloverosta vapauttamista koskevien säännösten perusteella. |
d) Toimenpiteistä ilmoittamisen yhteydessä esitetyt huomautukset
(84) |
Toimenpiteistä ilmoittamisen jälkeen erityistalousalueella sijaitseva vientiä harjoittava tuottaja teki useita huomautuksia ja väitti esimerkiksi, että yrityksen käyttämät alajärjestelmät ovat sallittuja tullinpalautusjärjestelmiä ja että käytetyt alajärjestelmät eivät ole tukea, koska niistä ei koidu etua. Vientiä harjoittavan tuottajan väitteitä tarkastellaan jäljempänä. |
e) SEZS-järjestelmää koskevat päätelmät
(85) |
Kotimarkkinoilta hankittujen tavaroiden valmisteverosta vapauttamisen osalta havaittiin, että muun kuin SEZS-yksikön ostoista maksamaa tullia voidaan käyttää hyvityksenä omia tulevia vero- ja tullimaksuja vastaan kotimarkkinoilla (nk. CENVAT-järjestelmä). Sen vuoksi ostoista maksettu valmistevero ei ole lopullinen. CENVAT-hyvitysten vuoksi lopulliset verot ja tullit kannetaan ainoastaan lisäarvosta, ei tuotantopanoksista. Vapauttamalla SEZS-yksikkö sen tekemistä hankinnoista kannettavasta valmisteverosta valtio ei menetä lisätuloja eikä vientiin suuntautuneelle yksikölle koidu lisäetua. Koska SEZS-yksiköille ei koidu lisäetua, tätä alajärjestelmää ei näin ollen tarvitse analysoida enempää tässä tutkimuksessa. |
(86) |
SEZS-yksiköiden saama vapautus kahdesta eri tuontitullista (perustulli ja erityinen lisätulli, joka peritään tavallisesti raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden tuonnista), vapautus kotimarkkinoilta hankituista tavaroista maksettavasta valtion liikevaihtoverosta ja vapautus palveluverosta ovat perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuja tukia. Valtio luopui tulosta, joka kannettaisiin, jos järjestelmää ei sovellettaisi, mistä SEZS-yksikkö sai etua perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, koska sen maksuvalmius parani. Tuet ovat oikeudellisesti vientituloksesta riippuvaisia, joten perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti ne ovat erityistä ja tasoitustoimenpiteiden alaista tukea. Erityisalueiden yksiköiden vientitavoite, joka esitetään vuoden 2006 erityisalueita koskevien sääntöjen 2 säännössä, on etujen saamisen olennainen edellytys. |
(87) |
Vientiä harjoittava tuottaja väitti, että yrityksen käyttämät alajärjestelmät ovat perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan ja liitteen I mukaisia sallittuja tullinpalautusjärjestelmiä eivätkä ne siksi ole tasoitustullin alaisia. Yritys esitti, että perusasetuksen liitteessä I olevassa i alakohdassa vahvistetaan, että sellainen tuontimaksujen vapauttaminen, peruuttaminen tai palauttaminen, joka on määrältään suurempi kuin sellaisista tuoduista tuotantopanoksista kannettujen maksujen määrä, jotka käytetään vientituotteen tuotannossa, on vientitukea. Toisin sanoen niin kauan kuin liiallista tullinpalautusta tai vapautusta ei ole, vientituotteen valmistukseen, tuotantoon tai käsittelyyn tarvittavien tuotantopanosten vapautusta tuontitullista ei voida pitää tasoitustoimenpiteiden alaisena tukena. |
(88) |
Vastauksena tähän väitteeseen on ensimmäiseksi todettava, että SEZ-yksikön edut ovat oikeudellisesti vientituloksesta riippuvia. Näitä järjestelmiä ei myöskään voida pitää perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuna sallittuna verojen ja maksujen palautusjärjestelmänä tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelmänä. Ne eivät ole perusasetuksen liitteessä I olevan h ja i alakohdan, liitteen II (palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) ja liitteen III (korvaavien tuotantopanosten palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) tiukkojen sääntöjen mukaisia. Jos liikevaihtoveron vapautusta ja tuontitullista vapauttamista hyödynnetään tuotantohyödykkeiden ostossa, tämä jo itsessään on sallittuja tullinpalautusjärjestelmiä koskevien sääntöjen vastaista, koska tuotantohyödykkeitä ei kuluteta tuotantoprosessissa, kuten liitteessä I olevassa h alakohdassa (liikevaihtoveron palautus) ja i alakohdassa (tuontitullin peruuttaminen) edellytetään. Lisäksi vahvistettiin, etteivät Intian viranomaiset soveltaneet tehokasta tarkistusjärjestelmää tai -menettelyä varmistaakseen, käytettiinkö tulleitta ja/tai liikevaihtoverotta hankittuja tuotantopanoksia vientituotteen tuotannossa ja missä määrin niitä siinä käytettiin (perusasetuksen liitteessä II olevan II kohdan 4 alakohta ja korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelyjen osalta perusasetuksen liitteessä III olevan II kohdan 2 alakohta). SEZ-yksikön on itse asiassa saavutettava nettovaluutta-ansiot, mutta tarkastusjärjestelmää, jonka avulla pyrittäisiin seuraamaan tuonnin kulutusta suhteessa vientituotteiden tuotantoon, ei ole. |
(89) |
Vaihtoehtoisena perusteluna vientiä harjoittava tuottaja esitti, että yrityksen käyttämät alajärjestelmät eivät ole tukia, koska yritykselle ei koitunut niistä etua. Kotimarkkinamyynnin osalta vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että koska SEZ-yksikköä ei katsota osaksi Intian vero- ja/tai tullialuetta, valmiista tuotteesta on kotimarkkinoille myytäessä maksettava täydet tullimaksut. Väitettiin, että etua ei ole saatu, koska kotimarkkinoille myytyjen tavaroiden tuotantoon käytettyjen tuotantopanosten tullista vapauttamisesta saadut edut ovat pienemmät kuin tullit, joita yritys on maksanut kotimarkkinoille myymisen yhteydessä. |
(90) |
Väitettä tutkittaessa on todettava, että vaikka SEZ-yksikön perustamisen tarkoituksena on saavuttaa nettovaluutta-ansioita, SEZ-yksiköllä on mahdollisuus myydä osa tuotannostaan kotimarkkinoille. SEZ-järjestelmän mukaisesti vyöhykkeeltä kotimarkkinoille tulliselvitettyjä tavaroita käsitellään kuin tuontitavaroita. Tällöin SEZ ei ole eri tilanteessa kuin muut kotimarkkinoilla toimivat yritykset, eli sen olisi maksettava ostettavista tuotteista sovellettavat tullit ja/tai maksut. Tässä yhteydessä pitäisi olla selvää, että viranomaisten päätös verottaa kotimarkkinoilla kulutettavia tuotteita ei tarkoita, että SEZS-yksikön vapauttamisesta tuontitulleista ja liikevaihtoverosta ei ole etua suhteessa tarkasteltavana olevan tuotteen vientimyyntiin. Kotimarkkinamyynnillä ei myöskään ole vaikutusta yleisempään arviointiin siitä, onko asianmukaista tarkastusjärjestelmää käytössä tai onko se riittävä. |
(91) |
Vientimyynnin osalta vientiä harjoittava tuottaja väitti, että tuontitulleista ja -veroista vapauttaminen ei ole tasoitustullin alaista tukea niin kauan kuin liiallista tuontitullien palauttamista ei ole. Lisäksi yritys väitti, että SEZ-yksikkö on tullivalvonnassa oleva yksikkö ja että ei ole mahdollista myydä tuotantopanoksia kotimarkkinoille tai sisällyttää niitä kotimarkkinoille myytäviin tuotteisiin maksamatta sovellettavia tulleja. Vientiä harjoittavan tuottajan näkökulmasta liiallista tullinpalautusta ei näin ollen voi olla. |
(92) |
On muistettava, että käytössä ei ole järjestelmää tai menettelyä sen tarkistamiseksi, mitkä tuotantopanokset käytetään vientituotteen tuotannossa tai onko tuontitulleja ja -veroja maksettu liikaa perusasetuksen liitteiden I, II ja III mukaisesti. SEZ-yksiköllä ei missään vaiheessa ole oikeudellista velvoitetta osoittaa tuotujen lähetysten ja vastaavan tuloksena olevan tuotteen toimitusten välisiä yhteyksiä. Vain jos tällainen valvonta olisi käytössä, Intian viranomaiset voisivat saada riittävästi tietoa tuotantopanosten lopullisista käyttötarkoituksista voidakseen varmistaa, että vapautus tullista/liikevaihtoverosta ei ole suurempi kuin vientituotannon tuotantopanosten arvo. Yrityksen sisäiset järjestelmät eivät sellaisenaan riittäisi, sillä viranomaisten olisi suunniteltava tullinpalautusjärjestelmän tarkastusjärjestelmä ja pantava se täytäntöön. Tämän vuoksi tutkimuksessa vahvistetaan, että SEZ-yksiköltä ei SEZS-järjestelmää koskevien oikeudellisten sääntöjen ja määräysten mukaisesti nimenomaisesti vaadita tuotujen ainesten ja tuloksena olevien tuotteiden välisen yhteyden osoittamista eikä Intian viranomaisilla ole olemassa tehokasta valvontajärjestelmää, jonka perusteella olisi voitu määrittää, mitä tuotantopanoksia vientituotannossa käytettiin ja missä määrin. |
(93) |
Intian viranomaiset eivät myöskään tehneet tosiasiallisesti käytettyihin tuotantopanoksiin perustuvaa lisätutkimusta, vaikka sellaista tavallisesti olisi vaadittava, kun käytössä ei ole tehokasta tarkastusjärjestelmää (perusasetuksen liitteessä II olevan II kohdan 5 alakohta ja liitteessä III olevan II kohdan 3 alakohta). Intian viranomaiset eivät myöskään osoittaneet, että liiallista tuontitullien palauttamista ei olisi tapahtunut. |
f) Tuen määrän laskeminen
(94) |
Koska sallittua tullinpalautusjärjestelmää tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelmää ei sovelleta, tasoitustoimenpiteiden alaisen edun muodostavat tutkimusajanjakson aikana tullien (perustulli ja erityinen lisätulli) peruutettu määrä, vapautus kotimaan markkinoilta hankituista tavaroista maksettavasta liikevaihtoverosta ja vapautus palveluverosta. |
(95) |
Perustulleista vapauttamisen, kotimaisilta markkinoilta hankituista tavaroista maksettavasta valtion liikevaihtoverosta vapauttamisen ja palveluverosta vapauttamisen osalta tuen määrä (osoittaja) laskettiin tutkimusajanjaksona kantamattomien tullien perusteella. Tuen saamiseksi välttämättömät kustannukset vähennettiin tästä määrästä perusasetuksen 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti (osoittaja). |
(96) |
Toisin kuin raaka-aineet, tuotantohyödykkeet eivät fyysisesti sisälly valmiisiin tuotteisiin. Näin ollen tuotantohyödykkeiden hankinnoista perittävistä tulleista myönnettyjen vapautusten osalta tuen määrä laskettiin perusasetuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti jakamalla tuotantohyödykkeiden tuonnista kantamattomien tullien määrä ajanjaksolle, joka vastaa näiden tuotantohyödykkeiden tavanomaista poistoaikaa kyseisellä tuotannonalalla. Vakiintuneen käytännön mukaisesti näin laskettua tutkimusajanjaksolle kohdennettua määrää on oikaistu lisäämällä siihen kyseisen ajanjakson korko, jotta se paremmin ilmentäisi ajan myötä saavutetun edun arvoa. Intiassa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana voimassa ollutta kaupallista korkoa pidettiin soveltuvana korkona tähän tarkoitukseen. Tuen saamiseksi välttämättömät kustannukset vähennettiin perusteltujen pyyntöjen perusteella tästä määrästä perusasetuksen 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti. |
(97) |
Edellä 95 ja 96 kappaleen mukaisesti lasketut tuen määrät on suhteutettu perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkimusajanjakson viennin liikevaihtoon (nimittäjä), koska tuki on riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin. Tukimarginaaliksi tuli täten 5,4 prosenttia. |
6. Tuloverosta vapautuksen järjestelmä (ITES)
(98) |
Tässä järjestelmässä viejät saattoivat saada osittaisen vapautuksen vientimyynnistä saatavista voitoista perittävästä tuloverosta. Vapautuksen oikeusperusta on tuloverolain 80HHC §. |
(99) |
Tämä säännös poistettiin verovuodesta 2005–2006 (eli 1 päivän huhtikuuta 2004 ja 31 päivän maaliskuuta 2005 välisestä tilikaudesta) alkaen, joten ITA:n 80HCC §:n perusteella ei ole ollut mahdollista saada etuja 31 päivän maaliskuuta 2004 jälkeen. Yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat eivät hyötyneet tästä järjestelmästä tutkimusajanjaksona. Näin ollen perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti tasoitustoimenpiteisiin ei ole aihetta, koska järjestelmä on poistettu. |
7. Vientiluottojärjestelmä (ECS)
a) Oikeusperusta
(100) |
Järjestelmää kuvataan yksityiskohtaisesti Intian keskuspankin (Reserve Bank of India, RBI) Master Circular DBOD -yleiskirjeessä nro DIR.(Exp).BC 02/04.02.02/2007–08 (valuuttamääräiset vientiluotot ulkomaanvaluuttana) ja yleiskirjeessä nro DIR.(Exp).BC 01/04.02.02/2007–08 (rupiamääräiset vientiluotot), jotka on osoitettu kaikille Intian kaupallisille pankeille. |
b) Tukikelpoisuus
(101) |
Valmistajaviejät ja kauppiasviejät voivat hakea tämän järjestelmän mukaista tukea. Kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa hyötyi ECS-järjestelmän eduista. |
c) Käytännön toteutus
(102) |
RBI asettaa tässä järjestelmässä sitovat enimmäistasot sekä Intian rupia- että valuuttamääräisten vientiluottojen koroille, joita kaupalliset pankit voivat periä viejiltä. ECS-järjestelmässä on kaksi alajärjestelmää: ennen vientiä sovellettava vientiluottojärjestelmä (Pre-Shipment Export Credit Scheme), joka kattaa viejälle ennen vientiä tuotteiden oston, käsittelyn, valmistuksen, pakkaamisen ja/tai kuljetuksen rahoittamiseksi annetut luotot, ja viennin jälkeen sovellettava vientiluottojärjestelmä (Post-Shipment Export Credit Scheme), josta voi saada käyttöpääomalainoja vientisaamisten rahoittamiseen. RBI myös velvoittaa pankit osoittamaan tietyn määrän nettopankkiluotoistaan vientirahoitukseen. |
(103) |
Mainittujen RBI:n yleiskirjeiden ansiosta viejät voivat saada vientiluottoja puhtaasti markkinaehtojen mukaan annettavien tavanomaisten kaupallisten luottojen (käteisluottojen) korkoa edullisemmalla korolla. Korkotasojen ero voi olla pienempi erityisen luottokelpoisilla yrityksillä. Erityisen luottokelpoiset yritykset voivatkin saada vientiluottoja ja käteisluottoja samoin edellytyksin. |
d) ECS-järjestelmää koskevat päätelmät
(104) |
Edellä 100 kappaleessa mainituissa RBI:n yleiskirjeissä vahvistetut ECS-luottojen edulliset korot voivat vaikuttaa alentavasti viejän korkokustannuksiin verrattuna puhtaasti markkinaolosuhteiden mukaan määräytyviin korkokustannuksiin ja tässä tapauksessa antaa tällaiselle viejälle perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua etua. Vientirahoitus ei itsessään ole kotimarkkinoille suuntautuvaa rahoitusta varmempaa. Sen riskejä pidetään itse asiassa yleensä suurempina, ja tiettyyn luottoon edellytettävistä vakuuksista päättäminen on rahoituskohteesta riippumatta kunkin kaupallisen pankin yksinomaan kaupallisessa harkinnassa. Eri pankkien korkotasojen erot johtuvat RBI:n politiikasta, jonka mukaan lainojen enimmäiskorot vahvistetaan yksilöllisesti kunkin kaupallisen pankin osalta. Muutoin kaupallisilla pankeilla ei myöskään olisi velvollisuutta myöntää valuuttamääräisiä vientiluottoja ottaville lainanottajille mahdollisesti edullisempia korkoja. |
(105) |
Huolimatta siitä, että ECS-järjestelmässä näiden edullisten luottojen myöntäjinä ovat kaupalliset pankit, kyseessä on perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitettu viranomaisten myöntämä taloudellinen tuki. Tässä yhteydessä huomattakoon, ettei perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa eikä WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevassa sopimuksessa edellytetä, että tuen antamisesta koituisi julkisia menoja eli että Intian valtio maksaisi kaupallisille pankeille korvauksen, vaan riittää, että valtio ohjaa perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan i, ii tai iii alakohdassa tarkoitettuja toimintoja. RBI on julkinen elin ja kuuluu siis perusasetuksen 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin ’julkisiin viranomaisiin’. Se on täysin valtion omistuksessa, toteuttaa poliittisia tavoitteita eli esimerkiksi rahapolitiikkaa ja sen johdon nimittää Intian valtio. RBI ohjaa yksityisiä elimiä perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetulla tavalla siten, että kaupallisia pankkeja sitovat muun muassa RBI:n yleiskirjeissä vahvistetut vientiluottojen enimmäiskorot sekä määräykset siitä, että kaupallisten pankkien on osoitettava tietty määrä nettopankkiluotoistaan vientirahoitukseen. Määräys velvoittaa kaupalliset pankit toteuttamaan perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettuja toimia eli tässä tapauksessa antamaan edullisia vientiluottoja. Tällainen varojen suora siirto tiettyjen ehtojen mukaisten lainojen muodossa on yleensä valtiolle itselleen kuuluva tehtävä, eikä käytäntö tosiasiassa eroa valtioiden yleensä harjoittamasta toiminnasta (perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohta). Tukea pidetään erityisenä ja tasoitustoimenpiteiden alaisena, sillä edullisia korkoja myönnetään ainoastaan vientirahoitukseen, joten ne ovat oikeudellisesti vientituloksesta riippuvaisia (perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan a alakohta). |
e) Tuen määrän laskeminen
(106) |
Tuen määrä on laskettu tarkastelua koskevana tutkimusajanjaksona käytettyjen vientiluottojen korkojen ja sellaisten korkojen määrien erotuksen perusteella, jotka yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien olisi pitänyt maksaa tavanomaisista kaupallisista luotoista. Tuen määrä (osoittaja) on suhteutettu perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkimusajanjakson viennin liikevaihtoon (nimittäjä), koska tuki on riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin. |
(107) |
Kolme yhteistyössä toiminutta vientiä harjoittavaa tuottajaa sai tästä järjestelmästä tutkimusajanjaksona hyötyä 0,3–0,4 prosenttia. |
8. Kannustinjärjestelmä (PSI)
a) Oikeusperusta
(108) |
Aiemmissa PET-kalvoa koskeneissa tutkimuksissa, myös siinä tarkastelua koskeneessa tutkimuksessa, jonka seurauksena asetuksella (EY) N:o 367/2006 otettiin käyttöön voimassa oleva lopullinen tasoitustulli, on tutkittu erilaisia Intian valtakunnallisia järjestelmiä, joissa on myönnetty kannustimia paikallisille yrityksille. Valtakunnallisista järjestelmistä käytetään yhteisesti nimitystä kannustinjärjestelmä (PSI), koska niihin voi liittyä erilaisia kannustimia. Tutkimuksessa vahvistettiin, että yrityksen oikeus järjestelmän mukaisiin etuuksiin on esitetty tukikelpoisuutta koskevassa todistuksessa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kaksi yhteistyössä toiminutta vientiä harjoittavaa tuottajaa oli saanut PSI-järjestelmässä vapautuksen liikevaihtoverosta Uttar Pradeshin osavaltion liikevaihtoverolain 4A §:n nojalla. Kyseisellä verosäännöksellä vapautetaan yhtiön kotimaan myynti liikevaihtoverosta (sekä paikallisesta että valtakunnallisesta liikevaihtoverosta). |
b) Tukikelpoisuus
(109) |
Jotta yritys olisi tukikelpoinen, sen on investoitava osavaltion vähemmän kehittyneille alueille joko perustamalla sinne uusi tuotantolaitos tai tekemällä suuria pääomainvestointeja olemassa olevan tuotantolaitoksen laajentamiseksi tai sen toiminnan monipuolistamiseksi. Tärkein peruste kannustimen määrää vahvistettaessa on sen alueen luokitus, jolla yritys sijaitsee tai jolle se aikoo sijoittautua, sekä investointien suuruus. |
c) Käytännön toteutus
(110) |
Liikevaihtoveron vapautusjärjestelmässä määrättyjen yksikköjen ei tarvitse maksaa liikevaihtoveroa myynnistään. Määrätyt yksiköt on vastaavasti vapautettu liikevaihtoverosta saman järjestelmän mukaisesti tukikelpoiselta toimittajalta tehtyjen tavarahankintojen osalta. Myyntiin liittyvän vapautuksen ei katsota tuottavan mitään etua määrätyille myyntiyksiköille, mutta hankintoihin liittyvä vapautus tuottaa etua määrätyille hankintayksiköille. |
d) Toimenpiteistä ilmoittamisen yhteydessä esitetyt huomautukset
(111) |
Toimenpiteistä ilmoittamisen jälkeen yksi vientiä harjoittava tuottaja totesi, että tästä järjestelmästä saatujen etujen määrää arvioitaessa on otettu huomioon, että tarkasteltavan tuotteen tuotannossa käytetyn pääraaka-aineen tuottajille on myönnetty vapautus liikevaihtoverosta. Kauppalaskuista kävi kuitenkin ilmi, että kyseiset toimittajat perivät liikevaihtoveron kyseiselle yritykselle suuntautuvasta myynnistään. Koska yritys maksoi liikevaihtoveron, vientiä harjoittavalle tuottajalle ei koitunut tasoitustoimenpiteen alaista etua näistä ostoista, ja tuen määrää tarkistettiin vastaavasti. |
e) Päätelmät
(112) |
PSI-järjestelmästä annetaan perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tukea. Vapautus liikevaihtoveron maksamisesta hankinnoista on taloudellista tukea, koska se vähentää valtion tuloja, jotka se muutoin saisi. Lisäksi vapautuksesta koituu etua yrityksille, koska se lisää niiden maksuvalmiutta. |
(113) |
PSI-järjestelmää voivat käyttää ainoastaan yritykset, jotka ovat investoineet jonkin Intian osavaltion lainkäyttövaltaan kuuluville tietyille määritetyille maantieteellisille alueille. Järjestelmää eivät voi hyödyntää näiden alueiden ulkopuolella sijaitsevat yritykset. Edun suuruus vaihtelee alueittain. Järjestelmä on perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti erityinen ja mahdollistaa siten tasoitustoimenpiteet. |
f) Tuen määrän laskeminen
(114) |
Liikevaihtoveroa koskevan vapautuksen osalta tuen määrä laskettiin sellaisen liikevaihtoveron määrän perusteella, joka tavanomaisesti olisi kertynyt tutkimusajanjakson aikana mutta joka jäi kantamatta. |
(115) |
Tuen määrä (osoittaja) on suhteutettu perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkimusajanjakson viennin ja kotimaanmyynnin liikevaihtoon (nimittäjä), koska tuki ei ole riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin. |
(116) |
Kaksi yhteistyössä toiminutta vientiä harjoittavaa tuottajaa sai tutkimusajanjaksona järjestelmästä tukea, toinen 0,3 prosenttia ja toinen 1,4 prosenttia. |
9. Tasoitustoimenpiteiden alaisten tukien määrä
(117) |
Asetuksessa (EY) N:o 367/2006 ja siihen tehdyissä muutoksissa, jotka mainitaan edellä 2, 3 ja 4 kappaleessa, todettiin, että tässä osittaisessa välivaiheen tarkastelussa yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tasoitustullien alaisten tukien määrä arvon perusteella ilmaistuna oli 12–19,1 prosenttia. |
(118) |
Tässä osittaisessa välivaiheen tarkastelussa on todettu, että tasoitustullien alaisten tukien määrä arvon perusteella ilmaistuna on 5,4–8,6 prosenttia seuraavasti:
|
10. Tasoitustoimenpiteet
(119) |
Perusasetuksen 19 artiklan säännösten ja vireillepanoa koskevan ilmoituksen 3 kohdassa esitettyjen osittaisen välivaiheen tarkastelun perusteiden mukaisesti on osoitettu, että asianomaisten vientiä harjoittavien tuottajien tukien taso on laskenut, ja niille asetuksella (EY) N:o 367/2006 säädettyjen tasoitustullien tasoa olisi siten muutettava vastaavasti. |
(120) |
Muutetut tasoitustullit olisi vahvistettava tässä välivaiheen tarkastelussa todetun uuden tukitason mukaisiksi, koska alkuperäisessä tukien vastaisessa tutkimuksessa määritetty vahinkomarginaali on edelleen suurempi. |
(121) |
Niiden muiden yritysten kohdalla, joihin tämä osittainen välivaiheen tarkastelu ei kohdistunut, tutkittujen järjestelmien tosiasialliset yksityiskohtaiset säännöt ja tasoitustoimenpiteiden alaisuus eivät ole muuttuneet aiempien tutkimusten jälkeen. Kyseisten yritysten tuki- ja tullitasoja ei siis ole syytä laskea uudelleen. Näin ollen kaikkiin muihin osapuoliin kuin viiteen tässä tarkastuksessa yhteistyössä toimineeseen vientiä harjoittavaan tuottajaan sovellettavat tullit säilyvät ennallaan. |
(122) |
Tässä asetuksessa yksittäisille yrityksille määritettävät tasoitustullit heijastavat osittaisen välivaiheen tarkastelun aikana havaittua tilannetta. Niitä sovelletaan ainoastaan kyseisten yritysten valmistamien tarkasteltavana olevien tuotteiden tuontiin. Muiden kuin tämän asetuksen artiklaosassa erikseen mainittujen yritysten, erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset mukaan luettuina, valmistamien tarkasteltavana olevien tuotteiden tuontiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. |
(123) |
Kaikki näiden yksilöllisten tasoitustullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehtävät pyynnöt) on toimitettava viipymättä komissiolle (13), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Tätä asetusta muutetaan tarvittaessa neuvoa-antavan komitean kuulemisen jälkeen saattamalla ajan tasalle luettelo niistä yrityksistä, joihin yksilöllisiä tulleja voidaan soveltaa. |
11. Polkumyyntitoimenpiteet
(124) |
Kuten vireillepanoa koskevan ilmoituksen 3 kohdan viimeisessä kappaleessa todetaan, tasoitustullin muuttamisella on vaikutusta asetuksella (EY) N:o 1292/2007 käyttöön otettuun lopulliseen polkumyyntitulliin, koska viimeksi mainittua oikaistiin aiemmissa polkumyynnin vastaisissa tutkimuksissa, jotta vältettäisiin vientituesta saatavien etujen kaksinkertainen huomioon ottaminen (on muistettava, että lopullinen polkumyyntitulli perustui polkumyyntimarginaaliin, koska sen havaittiin olevan alempi kuin vahingon poistava taso). Perusasetuksen 24 artiklan 1 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 384/96 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti mihinkään tuotteeseen ei saa samanaikaisesti soveltaa sekä polkumyynti- että tasoitustulleja polkumyynnistä tai vientituesta johtuvan saman tilanteen korjaamiseksi. Alkuperäisessä tutkimuksessa havaittiin, että jotkin tutkituista tukijärjestelmistä, joiden todettiin olevan vastatoimeen oikeuttavia, olivat perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja vientitukia. Nämä tuet vaikuttivat vientiä harjoittavien intialaisten tuottajien vientihintoihin polkumyyntimarginaalia suurentavasti. Näin ollen perusasetuksen 24 artiklan 1 kohdan mukaan lopullisia polkumyyntitulleja oikaistiin, jotta otettaisiin huomioon todellinen polkumyyntimarginaali sen jälkeen kun käyttöön on otettu lopullinen tasoitustulli, joka korjaa vientitukien vaikutuksen (ks. asetuksen (EY) N:o 366/2006 johdanto-osan 59 kappale ja asetuksen (EY) N:o 1424/2006 johdanto-osan 11 kappale). |
(125) |
Asianomaisten vientiä harjoittavien tuottajien lopullista polkumyyntitullia on näin ollen oikaistava, jotta tämän tukien vastaisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla vientituesta saatujen etujen tarkistettu taso otetaan huomioon ja tulli saatetaan vastaamaan todellista polkumyyntimarginaalia sen jälkeen kun käyttöön on otettu lopullinen tasoitustulli, joka korjaa vientitukien vaikutuksen. |
(126) |
Yritysten Ester Industries Limited, Garware Polyester Limited, Polyplex Corporation Limited ja Uflex Limited (tuolloin Flex Industries Limited) (14) aiemmat polkumyyntimarginaalit vahvistettiin asetuksessa (EY) N:o 366/2006 (ks. 50 kappale), ja ne olivat järjestyksessä 29,3 prosenttia, 20,1 prosenttia, 3,7 prosenttia ja 3,2 prosenttia. Yritykselle SRF Limited vahvistettiin asetuksessa (EY) N:o 1424/2006 polkumyyntimarginaaliksi 15,5 prosenttia. |
(127) |
Kun otetaan huomioon tutkimusajanjaksolla todetut vientitukien hyödyt ja aiemmat polkumyyntimarginaalit, asianomaisille yrityksille tulisi laskea marginaalit ja tullit seuraavan taulukon mukaisesti:
|
(128) |
Jotta asianomaisten viiden vientiä harjoittavan tuottajan tarkistettu polkumyyntitulli otettaisiin huomioon, asetusta (EY) N:o 1292/2007 on muutettava vastaavasti, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Korvataan asetuksen (EY) N:o 367/2006 1 artiklan 2 kohta seuraavasti:
”2. Jäljempänä lueteltujen yritysten valmistamien tuotteiden vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen tasoitustulli on seuraava:
Yritys |
Lopullinen tulli (%) |
Taric-lisäkoodi |
Ester Industries Limited, 75–76, Amrit Nagar, Behind South Extension Part-1, New Delhi 110 003, India |
7,2 |
A026 |
Garware Polyester Limited, Garware House, 50-A, Swami Nityanand Marg, Vile Parle (East), Mumbai 400 057, India |
5,4 |
A028 |
Jindal Poly Films Limited, 56 Hanuman Road, New Delhi 110 001, India |
17,1 |
A030 |
MTZ Polyfilms Limited, New India Centre, 5th Floor, 17 Co-operage Road, Mumbai 400 039, India |
8,7 |
A031 |
Polyplex Corporation Limited, B-37, Sector-1, Noida 201 301, Dist. Gautam Budh Nagar, Uttar Pradesh, India |
8,6 |
A032 |
SRF Limited, Block C, Sector 45, Greenwood City, Gurgaon 122 003, Haryana, India |
5,4 |
A753 |
Uflex Limited, A-1, Sector 60, Noida 201 301 (U.P.), India |
6,4 |
A027 |
Kaikki muut yritykset |
19,1 |
A999” |
2 artikla
Korvataan asetuksen (EY) N:o 1292/2007 2 artiklan 2 kohta seuraavasti:
”2. Jäljempänä lueteltujen yritysten valmistamien tuotteiden vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraava:
Yritys |
Lopullinen tulli (%) |
Taric-lisäkoodi |
Ester Industries Limited, 75–76, Amrit Nagar, Behind South Extension Part-1, New Delhi 110 003, India |
22,1 |
A026 |
Garware Polyester Limited, Garware House, 50-A, Swami Nityanand Marg, Vile Parle (East), Mumbai 400 057, India |
14,7 |
A028 |
Jindal Poly Films Limited, 56 Hanuman Road, New Delhi 110 001, India |
0,0 |
A030 |
MTZ Polyfilms Limited, New India Centre, 5th Floor, 17 Co-operage Road, Mumbai 400 039, India |
18,0 |
A031 |
Polyplex Corporation Limited, B-37, Sector-1, Noida 201 301, Dist. Gautam Budh Nagar, Uttar Pradesh, India |
0,0 |
A032 |
SRF Limited, Block C, Sector 45, Greenwood City, Gurgaon 122 003, Haryana, India |
10,1 |
A753 |
Uflex Limited, A-1, Sector 60, Noida 201 301 (U.P.), India |
0,0 |
A027 |
Kaikki muut yritykset |
17,3 |
A999” |
3 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 8 päivänä tammikuuta 2009.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
K. SCHWARZENBERG
(1) EYVL L 288, 21.10.1997, s. 1.
(2) EYVL L 316, 10.12.1999, s. 1.
(3) EUVL L 68, 8.3.2006, s. 15.
(4) EUVL L 236, 31.8.2006, s. 1.
(5) EUVL L 255, 29.9.2007, s. 1.
(6) EYVL L 227, 23.8.2001, s. 1.
(7) EUVL L 68, 8.3.2006, s. 6.
(8) EUVL L 270, 29.9.2006, s. 1.
(9) EUVL L 288, 6.11.2007, s. 1.
(10) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1.
(11) EUVL C 240, 12.10.2007, s. 6.
(12) Tähdellä merkityt tuet ovat vientitukia.
(13) European Commission, Directorate General for Trade – Directorate B, N105, 04/90, Rue de la Loi / Wetstraat 200, 1049 Bruxelles/Brussel, Belgique/België.
(14) EUVL L 68, 8.3.2006, s. 6.
10.1.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 6/18 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 16/2009,
annettu 9 päivänä tammikuuta 2009,
kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),
ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (2) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XV olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä tammikuuta 2009.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 9 päivänä tammikuuta 2009.
Komission puolesta
Jean-Luc DEMARTY
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.
(2) EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.
LIITE
Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
(EUR/100 kg) |
||
CN-koodi |
Kolmansien maiden koodi (1) |
Kiinteä tuontiarvo |
0702 00 00 |
MA |
58,7 |
TR |
104,0 |
|
ZZ |
81,4 |
|
0707 00 05 |
JO |
167,2 |
MA |
88,6 |
|
TR |
147,0 |
|
ZZ |
134,3 |
|
0709 90 70 |
MA |
87,0 |
TR |
158,3 |
|
ZZ |
122,7 |
|
0805 10 20 |
BR |
44,6 |
CL |
44,1 |
|
EG |
52,5 |
|
IL |
54,2 |
|
MA |
55,0 |
|
TR |
78,3 |
|
ZA |
44,1 |
|
ZZ |
53,3 |
|
0805 20 10 |
MA |
69,0 |
ZZ |
69,0 |
|
0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90 |
CN |
49,4 |
IL |
69,6 |
|
TR |
82,2 |
|
ZZ |
67,1 |
|
0805 50 10 |
EG |
47,1 |
MA |
58,4 |
|
TR |
65,3 |
|
ZZ |
56,9 |
|
0808 10 80 |
CN |
83,6 |
MK |
35,0 |
|
US |
116,4 |
|
ZZ |
78,3 |
|
0808 20 50 |
CN |
68,2 |
US |
119,1 |
|
ZZ |
93,7 |
(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.
DIREKTIIVIT
10.1.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 6/20 |
KOMISSION DIREKTIIVI 2008/128/EY,
annettu 22 päivänä joulukuuta 2008,
elintarvikkeissa sallittujen väriaineiden erityisistä puhtausvaatimuksista
(Kodifioitu toisinto)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon elintarvikkeissa sallittuja lisäaineita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 21 päivänä joulukuuta 1988 annetun neuvoston direktiivin 89/107/ETY (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 3 kohdan a alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Elintarvikkeissa sallittujen väriaineiden erityisistä puhtausvaatimuksista 26 päivänä heinäkuuta 1995 annettua komission direktiiviä 95/45/EY (2) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osilta (3). Sen vuoksi olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava mainittu direktiivi. |
(2) |
On tarpeen vahvistaa puhtausvaatimukset kaikkien elintarvikkeissa käytettäväksi tarkoitetuista väriaineista 30 päivänä kesäkuuta 1994 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 94/36/EY (4) mainittujen väriaineiden osalta. |
(3) |
On tarpeen ottaa huomioon väriaineiden spesifikaatiot ja analyyttiset tekniikat, jotka on vahvistettu FAO:n ja WHO:n yhteisen elintarvikelisäaineita käsittelevän asiantuntijakomitean Joint FAO/WHO Expert Committee on Food Additives (JECFA) laatimassa Codex Alimentariuksessa. |
(4) |
Lisäaineet, joita valmistetaan sellaisin menetelmin tai sellaisista raaka-aineista, jotka poikkeavat merkittävästi elintarvikealan tiedekomitean arvioimista tai tässä direktiivissä mainituista menetelmistä tai raaka-aineista, olisi toimitettava Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle turvallisuusarvioinnin tekemiseksi painottaen erityisesti puhtausvaatimuksia. |
(5) |
Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset. |
(6) |
Tämä direktiivi ei vaikuta liitteessä II olevassa B osassa mainittuihin jäsenvaltioita velvoittaviin määräaikoihin, joiden kuluessa jäsenvaltioiden on saatettava direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä, |
ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:
1 artikla
Liitteessä I vahvistetaan direktiivissä 94/36/EY mainittujen väriaineiden direktiivin 89/107/ETY 3 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetut puhtausvaatimukset.
2 artikla
Kumotaan direktiivi 95/45/EY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä II olevassa A osassa mainituilla direktiiveillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioita velvoittavia liitteessä II olevassa B osassa asetettuja määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä III olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.
3 artikla
Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
4 artikla
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 22 päivänä joulukuuta 2008.
Komission puolesta
José Manuel BARROSO
Puheenjohtaja
(1) EYVL L 40, 11.2.1989, s. 27.
(2) EYVL L 226, 22.9.1995, s. 1.
(3) Katso liitteessä II oleva A osa.
(4) EYVL L 237, 10.9.1994, s. 13.
LIITE I
A. VÄRIAINEIDEN ALUMIINIVÄRILAKKOJA KOSKEVAT YLEISET VAATIMUKSET
Määritelmä |
Alumiinivärilakat valmistetaan asianmukaiset puhtausvaatimukset täyttävien väriaineiden ja alumiinioksidin välisellä reaktiolla vesiliuoksessa. Alumiinioksidi on tavallisesti vastavalmistettua ei-kuivattua ainetta, joka on valmistettu aluminiumsulfaatin tai -kloridin ja natrium- tai kalsiumkarbonaatin tai -bikarbonaatin tai ammoniakin välisellä reaktiolla. Lakan muodostumisen jälkeen tuote suodatetaan, pestään vedellä ja kuivataan. Reagoimatonta alumiinioksidia voi myös esiintyä lopputuotteessa. |
Suolahappoon liukenematon aine |
Enintään 0,5 % |
Eetteriin uuttautuvat aineet |
Enintään 0,2 % (neutraaleissa olosuhteissa) Vastaavien väriaineiden erityisiä puhtausvaatimuksia sovelletaan. |
B. ERITYISET PUHTAUSVAATIMUKSET
E 100 KURKUMIINI |
||||||||||||||
Synonyymit |
CI Natural Yellow 3, kurkumakeltainen, diferoyylimetaani |
|||||||||||||
Määritelmä |
Kurkumiinia saadaan uuttamalla kurkumaa, ts. lajin Curcuma longa L. luonnollisten kantojen juurakoita liuottimilla. Jotta saataisiin tiivistettyä kurkumajauhetta, uute puhdistetaan kiteyttämällä. Tuote koostuu pääosin kurkuminoideista, ts. värjäävästä ainesosasta 1,7-bis(4-hydroksi-3-metoksifenyyli)hepta-1,6-dieeni-3,5-dioni) ja sen kahdesta desmetoksijohdannaisesta vaihtelevissa suhteissa. Vähäisiä määriä luonnollisesti kurkumassa esiintyviä öljyjä ja hartseja voi esiintyä. Ainoastaan seuraavia liuottimia saa käyttää uuttamisessa: etyyliasetaatti, asetoni, hiilidioksidi, dikloorimetaani, n-butanoli, metanoli, etanoli, heksaani. |
|||||||||||||
Luokka |
Disinnamoyylimetaani |
|||||||||||||
Väri-indeksin:o |
75300 |
|||||||||||||
Einecs |
207-280-5 |
|||||||||||||
Kemialliset nimet |
|
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
|
|||||||||||||
Molekyylipaino |
|
|||||||||||||
Pitoisuus |
Vähintään 90 % väriaineita yhteensä E1 cm 1 %1 607 noin 426 nm:ssä etanolissa |
|||||||||||||
Kuvaus |
Oranssinkeltainen kiteinen jauhe |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
|
Absorbanssimaksimi etanolissa noin 426 nm:ssä |
|||||||||||||
|
179 °C-182 °C |
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Liuotinjäämät |
Etyyliasetaatti Asetoni n-Butanoli Metanoli Etanoli Heksaani |
Enintään 50 mg/kg yksittäin tai yhteensä |
||||||||||||
Dikloorimetaani: Enintään 10 mg/kg |
||||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 40 mg/kg |
|||||||||||||
E 101 (i) RIBOFLAVIINI |
||||||||||||||
Synonyymit |
Laktoflaviini |
|||||||||||||
Luokka |
Isoalloksatsiini |
|||||||||||||
Einecs |
201-507-1 |
|||||||||||||
Kemialliset nimet |
7,8-dimetyyli-10-(D-ribo-2,3,4,5-tetrahydroksipentyyli)bentso(g)pteridiini-2,4(3H,10H)-dioni 7,8-dimetyyli-10-(1′-D-ribityyli)isoalloksatsiini |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
C17H20N4O6 |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
376,37 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Vähintään 98 % laskettuna kuiva-aineesta E1 cm1 % 328 noin 444 nm:ssä vesiliuoksessa |
|||||||||||||
Kuvaus |
Keltaisesta oranssinkeltaiseen, kiteinen, hieman tuoksuva jauhe |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
|
Suhde A375/A267 on 0,31-0,33 Suhde A444/A267 on 0,36-0,39 |
vesiliuoksessa |
||||||||||||
Absorbanssimaksimi vedessä noin 444 nm:ssä |
||||||||||||||
|
[α]D20-115°-140° 0,05 N natriumhydroksidiliuoksessa |
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Kuivaushäviö |
Enintään 1,5 % 4 tunnin kuivauksen jälkeen 105 °C:ssa |
|||||||||||||
Sulfaattituhka |
Enintään 0,1 % |
|||||||||||||
Primääriset aromaattiset amiinit |
Enintään 100 mg/kg (aniliiniksi laskettuna) |
|||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 40 mg/kg |
|||||||||||||
E 101 (ii) RIBOFLAVIINI-5′-FOSFAATTI |
||||||||||||||
Synonyymit |
Natriumriboflaviini-5′-fosfaatti |
|||||||||||||
Määritelmä |
Näitä vaatimuksia sovelletaan riboflaviini-5′-fosfaattiin, kun siinä on vähäisiä määriä vapaata riboflaviinia ja riboflaviinidifosfaattia |
|||||||||||||
Luokka |
Isoalloksatsiini |
|||||||||||||
Einecs |
204-988-6 |
|||||||||||||
Kemialliset nimet |
Mononatrium (2R,3R,4S)-5-(3′)10′-dihydro-7′,8′-dimetyyli-2′,4′-diokso-10′-bentso[γ]pteridinyyli)-2,3,4-trihydroksipentyylifosfaatti; riboflaviinin 5′-monofosfaattiesterin mononatriumsuola |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
|
|||||||||||||
Molekyylipaino |
541,36 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Vähintään 95 % väriaineita yhteensä C17H20N4NaO9P.2H2O:ksi laskettuna E1 cm 1 % 250 noin 375 nm:ssä vesiliuoksessa |
|||||||||||||
Kuvaus |
Keltaisesta oranssiin, kiteinen, hygroskooppinen jauhe, jossa mieto tuoksu ja karvas maku |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
|
Suhde A375/A267 on 0,30-0,34 Suhde A444/A267 on 0,35-0,40 |
vesiliuoksessa |
||||||||||||
Absorbanssimaksimi vedessä noin 444 nm:ssä |
||||||||||||||
|
[α]D20 + 38° - + 42° 5 M suolahappoliuoksessa |
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Kuivaushäviö |
Enintään 8 % (100 °C, 5 h tyhjiössä vakuumissa P2O5:n päällä) dihydraattimuodon osalta |
|||||||||||||
Sulfaattituhka |
Enintään 25 % |
|||||||||||||
Epäorgaaninen fosfaatti |
Enintään 1,0 % (PO4:ksi laskettuna kuiva-aineesta) |
|||||||||||||
Toissijaiset väriaineet |
|
|||||||||||||
Primääriset aromaattiset amiinit |
Enintään 70 mg/kg (aniliiniksi laskettuna) |
|||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 40 mg/kg |
|||||||||||||
E 102 TARTRATSIINI |
||||||||||||||
Synonyymit |
CI Food Yellow 4 |
|||||||||||||
Määritelmä |
Tartratsiini koostuu pääosin trinatrium 5-hydroksi-1-(4-sulfonatofenyyli)-4-(4-sulfonaattifenyyliatso)-H-pyratsoli-3-karboksylaatti ja toissijaisista väriaineista yhdessä natriumkloridin ja/tai natriumsulfaatin kanssa tärkeimpinä värittöminä ainesosina. Tartratsiini kuvataan natriumsuolaksi. Myös kalsium- ja kaliumsuola sallitaan. |
|||||||||||||
Luokka |
Monoatso |
|||||||||||||
Väri-indeksin:o |
19140 |
|||||||||||||
Einecs |
217-699-5 |
|||||||||||||
Kemialliset nimet |
Trinatrium-5-hydroksi-1-(4-sufonatfenyyli)-4-(4-sulfonatofenyyliatso)-H-pyratsoli-3-karboksylaatti |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
C16H9N4Na3O9S2 |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
534,37 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Vähintään 85 % väriaineita yhteensä natriumsuolaksi laskettuna E1 cm 1 % 530 noin 426 nm:ssä vesiliuoksessa |
|||||||||||||
Kuvaus |
Vaaleanoranssi jauhe tai rakeet |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
|
Absorbanssimaksimi vedessä noin 426 nm:ssä. |
|||||||||||||
|
|
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Veteen liukenematon aines |
Enintään 0,2 % |
|||||||||||||
Toissijaiset väriaineet |
Enintään 1,0 % |
|||||||||||||
Orgaaniset yhdisteet, muut kuin väriaineet: |
|
|||||||||||||
|
Yhteensä enintään 0,5 % |
|||||||||||||
Sulfonoimattomat primääriset aromaattiset amiinit |
Enintään 0,01 % (aniliiniksi laskettuna) |
|||||||||||||
Eetteriin uuttautuvat aineet |
Enintään 0,2 % neutraaleissa olosuhteissa |
|||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 40 mg/kg |
|||||||||||||
E 104 KINOLIINIKELTAINEN |
||||||||||||||
Synonyymit |
CI Food Yellow 13 |
|||||||||||||
Määritelmä |
Kinoliinikeltainen valmistetaan sulfonoimalla 2-(2-kinolyyli)indaani-1,3-dionia. Kinoliinikeltainen koostuu pääosin edellä mainitun yhdisteen disulfonaattien (pääosin), monosulfonaattien ja trisulfonaattien ja toissijaisista väriaineista yhdessä natriumkloridin ja/tai natriumsulfaatin kanssa tärkeimpinä värittöminä ainesosina. Kinoliinikeltainen kuvataan natriumsuolaksi. Myös kalsium- ja kaliumsuolat sallitaan. |
|||||||||||||
Luokka |
Kinoftaloni |
|||||||||||||
Väri-indeksin:o |
47005 |
|||||||||||||
Einecs |
305-897-5 |
|||||||||||||
Kemiallinen nimi |
2-(2-kinolyyli)indaani-1,3-dionin disulfonaattien dinatriumsuoloja (tärkein ainesosa) |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
C18H9NNa2O8S2 (tärkein ainesosa) |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
477,38 (tärkein ainesosa) |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Vähintään 70 % väriaineita yhteensä natriumsuolaksi laskettuna Kinoliinikeltaisella on oltava seuraava koostumus: Väriaineista yhteensä:
E1 cm 1 % 865 (tärkein ainesosa) noin 411 nm:ssä vesietikkahappoliuoksessa |
|||||||||||||
Kuvaus |
Keltainen jauhe tai rakeet |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
|
Absorbanssimaksimi vesi-etikkahappoliuoksessa pH 5:ssä noin 411 nm:ssä. |
|||||||||||||
|
|
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Veteen liukenematon aines |
Enintään 0,2 % |
|||||||||||||
Toissijaiset väriaineet |
Enintään 4,0 % |
|||||||||||||
Orgaaniset yhdisteet, muut kuin väriaineet: |
|
|||||||||||||
|
Yhteensä enintään 0,5 % |
|||||||||||||
2-(2-kinolyyli)indaani-1,3-dioni |
Enintään 4 mg/kg |
|||||||||||||
Sulfonoimattomat primääriset aromaattiset amiinit |
Enintään 0,01 % (aniliiniksi laskettuna) |
|||||||||||||
Eetteriin uuttautuvat aineet |
Enintään 0,2 % neutraaleissa olosuhteissa |
|||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 40 mg/kg |
|||||||||||||
E 110 SUNSET YELLOW FCF |
||||||||||||||
Synonyymit |
CI Food Yellow 3, Orange Yellow S |
|||||||||||||
Määritelmä |
Sunset yellow FCF koostuu pääosin dinatrium-2-hydroksi-1-(4-sulfonatofenyyliatso)-naftaleeni-6-sulfonaatista ja toissijaisista väriaineista yhdessä natriumkloridin ja/tai natriumsulfaatin kanssa tärkeimpinä värittöminä ainesosina. Sunset yellow FCF kuvataan natriumsuolaksi. Myös kalsium- ja kaliumsuolat sallitaan. |
|||||||||||||
Luokka |
Monoatso |
|||||||||||||
Väri-indeksin:ro |
15985 |
|||||||||||||
Einecs |
220-491-7 |
|||||||||||||
Kemialliset nimet |
Dinatrium-2-hydroksi-1-(4-sulfonatofenyyliatso)-naftaleeni-6-sulfonaatti |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
C16H10N2Na2O7S2 |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
452,37 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Vähintään 85 % väriaineita yhteensä natriumsuolaksi laskettuna. E1 cm 1 % 555 noin 485 nm:ssä vesiliuoksessa pH 7:ssä |
|||||||||||||
Kuvaus |
Oranssinpunainen jauhe tai rakeet |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
|
Absorbanssimaksimi vesiliuoksessa pH 7:ssä noin 485 nm:ssä |
|||||||||||||
|
|
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Veteen liukenematon aines |
Enintään 0,2 % |
|||||||||||||
Toissijaiset väriaineet |
Enintään 5,0 % |
|||||||||||||
1-(fenyyliatso)-2-naftoli (Sudan 1) |
Enintään 0,5 mg/kg |
|||||||||||||
Orgaaniset yhdisteet, muut kuin väriaineet |
|
|||||||||||||
|
Yhteensä enintään 0,5 % |
|||||||||||||
Sulfonoimattomat primääriset aromaattiset amiinit |
Enintään 0,01 % (aniliiniksi laskettuna) |
|||||||||||||
Eetteriin uuttautuvat aineet |
Enintään 0,2 % neutraaleissa olosuhteissa |
|||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 2 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
E 120 KOKKINIILI, KARMIINIHAPPO, KARMIINIT |
||||||||||||||
Määritelmä |
Karmiinit ja karmiinihappo saadaan kokkiniilin vesi-, vesi-alkoholi- tai alkoholiuutteista. Kokkiniili koostuu lajin Dactylopius coccus Costa kuivatuista naaraspuolisista hyönteisistä. Värjäävä ainesosa on karmiinihappo. Karmiinihapon alumiinivärilakkoja (karmiineja) voi muodostua. Näissä alumiinin ja karmiinihapon ajatellaan olevan läsnä molaarisessa suhteessa 1:2. Kaupallisissa tuotteissa värjäävä ainesosa on läsnä yhdessä ammonium-, kalsium-, kalium- tai natriumkationien kanssa, yksin tai yhdistyneenä, ja näitä kationeja voi olla läsnä myös ylimäärin. Kaupalliset tuotteet voivat sisältää myös valkuaispitoista ainesta, joka on peräisin käytetystä hyönteisestä, ja ne voivat myös sisältää vapaata karminaattia tai pieniä sitomattomien alumiinikationien jäämiä. |
|||||||||||||
Luokka |
Antrakinoni |
|||||||||||||
Väri-indeksin:o |
75470 |
|||||||||||||
Einecs |
Kokkiniili: 215-680-6, karmiinihappo: 215-023-3, karmiinit: 215-724-4 |
|||||||||||||
Kemialliset nimet |
7-β-D-glukopyranosyyli-3,5,6,8-tetrahydroksi-1-metyyli-9,10-dioksoantraseeni-2-karboksyylihappo(karmiinihappo); karmiini on tämän hapon hydratoitu alumiinikelaatti |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
C22H20O13 (karmiinihappo) |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
492,39 (karmiinihappo) |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Vähintään 2,0 % karmiinihappoa uutteissa, jotka sisältävät karmiinihappoa; vähintään 50 % karmiinihappoa kelaateissa. |
|||||||||||||
Kuvaus |
Punaisesta tumman punaiseen mureneva kiinteä aine tai jauhe. Kokkiniiliuute on tavallisesti tumman punainen neste, mutta se voidaan myös kuivattaa jauheeksi. |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
Spektrometria |
Absorbanssimaksimi ammoniakaalisessa vesiliuoksessa noin 518 nm:ssä Absorbanssimaksimi laimeassa suolahappoliuoksessa noin 494 nm:ssä karmiinihapon osalta |
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 40 mg/kg |
|||||||||||||
E 122 ATSORUBIINI, KARMOSIINI |
||||||||||||||
Synonyymit |
CI Food Red 3 |
|||||||||||||
Määritelmä |
Atsorubiini koostuu pääosin dinatrium-4-hydroksi-3-(4-sulfonato-1-naftyyliatso)naftaleeni-1-sulfonaatista ja toissijaisista väriaineista yhdessä natriumkloridin ja/tai natriumsulfaatin kanssa tärkeimpinä värittöminä ainesosina. Atsorubiini kuvataan natriumsuolaksi. Myös kalsium- ja kaliumsuola sallitaan. |
|||||||||||||
Luokka |
Monoatso |
|||||||||||||
Väri-indeksin:o |
14720 |
|||||||||||||
Einecs |
222-657-4 |
|||||||||||||
Kemiallinen nimi |
Dinatrium-4-hydroksi-3-(4-sulfonato-1-naftyyliatso)naftaleeni-1-sulfonaatti |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
C20H12N2Na2O7S2 |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
502,44 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Vähintään 85 % väriaineita yhteensä natriumsuolaksi laskettuna E1 cm 1 % 510 noin 516 nm:ssä vesiliuoksessa |
|||||||||||||
Kuvaus |
Punaisesta kastanjanruskeaan jauhe tai rakeet |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
|
Absorbanssimaksimi vedessä noin 516 nm:ssä. |
|||||||||||||
|
|
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Veteen liukenematon aines |
Enintään 0,2 % |
|||||||||||||
Toissijaiset väriaineet |
Enintään 2,0 % |
|||||||||||||
Orgaaniset yhdisteet, muut kuin väriaineet: |
|
|||||||||||||
|
Yhteensä enintään 0,5 % |
|||||||||||||
Sulfonoimattomat primääriset aromaattiset amiinit |
Enintään 0,01 % (aniliiniksi laskettuna) |
|||||||||||||
Eetteriin uuttautuvat aineet |
Enintään 0,2 % neutraaleissa olosuhteissa |
|||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 40 mg/kg |
|||||||||||||
E 123 AMARANTTI |
||||||||||||||
Synonyymit |
CI Food Red 9, Naphtholrot S |
|||||||||||||
Määritelmä |
Amarantti koostuu pääosin trinatrium-2-hydroksi-1-(4-sulfonato-1-naftyyliatso(naftaleeni-3,6-disulfonaatista ja toissijaisista väriaineista yhdessä natriumkloridin ja/tai natriumsulfaatin kanssa tärkeimpinä värittöminä ainesosina. Amarantti kuvataan natriumsuolaksi. Myös kalsium- ja kaliumsuola sallitaan. |
|||||||||||||
Luokka |
Monoatso |
|||||||||||||
Väri-indeksin:o |
16185 |
|||||||||||||
Einecs |
213-022-2 |
|||||||||||||
Kemiallinen nimi |
Trinatrium-2-hydroksi-1-(4-sulfonato-1-naftyyliatso)naftaleeni-3,6-disulfonaatti |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
C20H11N2Na3O10S3 |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
604,48 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Vähintään 85 % väriaineita yhteensä natriumsuolaksi laskettuna E1 cm 1 % 440 noin 520 nm:ssä vesiliuoksessa |
|||||||||||||
Kuvaus |
Punertavanruskea jauhe tai rakeet |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
|
Absorbanssimaksimi vedessä noin 520 nm:ssä. |
|||||||||||||
|
|
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Veteen liukenematon aines |
Enintään 0,2 % |
|||||||||||||
Toissijaiset väriaineet |
Enintään 3,0 % |
|||||||||||||
Orgaaniset yhdisteet, muut kuin väriaineet: |
|
|||||||||||||
|
Yhteensä enintään 0,5 % |
|||||||||||||
Sulfonoimattomat primääriset aromaattiset amiinit |
Enintään 0,01 % (aniliiniksi laskettuna) |
|||||||||||||
Eetteriin uuttautuvat aineet |
Enintään 0,2 % neutraaleissa olosuhteissa |
|||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 40 mg/kg |
|||||||||||||
E 124 PONCEAU 4R, KOKKENIILIPUNAINEN A |
||||||||||||||
Synonyymit |
CI Food Red 7, Uuskokkiini |
|||||||||||||
Määritelmä |
Ponceau 4R koostuu pääosin trinatrium-2-hydroksi-1-(4-sulfonato-1-naftyyliatso)-naftaleeni-6,8-disulfonaatista ja toissijaisista väriaineista yhdessä natriumkloridin ja/tai natriumsulfaatin kanssa tärkeimpinä värittöminä ainesosina. Ponceau 4R kuvataan natriumsuolaksi. Myös kalsium- ja kaliumsuola sallitaan. |
|||||||||||||
Luokka |
Monoatso |
|||||||||||||
Väri-indeksin:o |
16255 |
|||||||||||||
Einecs |
220-036-2 |
|||||||||||||
Kemiallinen nimi |
Trinatrium-2-hydroksi-1-(4-sulfonato-1-naftyyliatso)-naftaleeni-6,8-disulfonaatti |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
C20H14N2Na3O10S3 |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
604,48 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Vähintään 80 % väriaineita yhteensä natriumsuolaksi laskettuna E1 cm 1 % 430 noin 505 nm:ssä vesiliuoksessa |
|||||||||||||
Kuvaus |
Punertava jauhe tai rakeet |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
|
Absorbanssimaksimi vedessä noin 505 nm:ssä |
|||||||||||||
|
|
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Veteen liukenematon aines |
Enintään 0,2 % |
|||||||||||||
Toissijaiset väriaineet |
Enintään 1,0 % |
|||||||||||||
Orgaaniset yhdisteet, muut kuin väriaineet: |
|
|||||||||||||
|
Yhteensä enintään 0,5 % |
|||||||||||||
Sulfonoimattomat primääriset aromaattiset amiinit |
Enintään 0,01 % (aniliiniksi laskettuna) |
|||||||||||||
Eetteriin uuttautuvat aineet |
Enintään 0,2 % neutraaleissa olosuhteissa |
|||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 40 mg/kg |
|||||||||||||
E 127 ERYTROSIINI |
||||||||||||||
Synonyymit |
CI Food Red 14 |
|||||||||||||
Määritelmä |
Erytrosiini koostuu pääosin dinatrium-2-(2,4,5,7-tetrajodo-3-oksido-6-oksoksanteeni-9-yyli)bentsoaatin monohydraatista ja toissijaisista väriaineista yhdessä veden, natriumkloridin ja/tai natriumsulfaatin kanssa tärkeimpinä värittöminä ainesosina. Erytrosiini kuvataan natriumsuolaksi. Myös kalsium- ja kaliumsuola sallitaan. |
|||||||||||||
Luokka |
Ksanteeni |
|||||||||||||
Väri-indeksin:o |
45430 |
|||||||||||||
Einecs |
240-474-8 |
|||||||||||||
Kemiallinen nimi |
Dinatrium-2-(2,4,5,7-tetrajodi-3-oksidi-6-oksoksanteeni-9-yyli)bentsoaattimonohydraatti |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
C20H6I4Na2O5.H2O |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
897,88 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Vähintään 87 % väriaineita yhteensä vedettömäksi natriumsuolaksi laskettuna E1 cm 1 %1 100 noin 526 nm:ssä vesiliuoksessa pH 7:ssä |
|||||||||||||
Kuvaus |
Punainen jauhe tai rakeet |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
|
Absorbanssimaksimi vedessä pH 7:ssä noin 526 nm:ssä |
|||||||||||||
|
|
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Epäorgaaniset jodidit natriumjodidiksi laskettuna |
Enintään 0,1 % |
|||||||||||||
Veteen liukenematon aines |
Enintään 0,2 % |
|||||||||||||
Toissijaiset väriaineet (fluoreseiinia lukuun ottamatta) |
Enintään 4,0 % |
|||||||||||||
Fluoreseiini |
Enintään 20 mg/kg |
|||||||||||||
Orgaaniset yhdisteet, muut kuin väriaineet: |
|
|||||||||||||
Trijodiresorsinoli |
Enintään 0,2 % |
|||||||||||||
2-(2,4-dihydroksi-3,5-dijodibentsoyyli) bentsoehappo |
Enintään 0,2 % |
|||||||||||||
Eetteriin uuttautuvat aineet |
Enintään 0,2 % liuoksessa, jonka pH on 7-8 |
|||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 40 mg/kg |
|||||||||||||
Alumiinivärilakat |
Suolahappoon liukenemattoman aineksen menetelmää ei voida soveltaa. Se korvataan natriumhydroksidiin liukenemattomalla aineksella, enintään 0,5 %:ssa ainoastaan tämän väriaineen osalta |
|||||||||||||
E 128 PUNAINEN 2G |
||||||||||||||
Synonyymit |
CI Food Red 10, Atsogeraniini |
|||||||||||||
Määritelmä |
Punainen 2G koostuu pääosin dinatrium-8-asetamido-1-hydroksi-2-fenyyliatsonaftaleeni-3,6-disulfonaatista ja toissijaisista väriaineista yhdessä veden, natriumkloridin ja/tai natriumsulfaatin kanssa tärkeimpinä värittöminä ainesosina. Punainen 2G kuvataan natriumsuolaksi. Myös kalsium- ja kaliumsuola sallitaan |
|||||||||||||
Luokka |
Monoatso |
|||||||||||||
Väri-indeksin:o |
18050 |
|||||||||||||
Einecs |
223-098-9 |
|||||||||||||
Kemiallinen nimi |
Dinatrium-8-asetamido-1-hydroksi-2-fenyyliatso-naftaleeni-3,6-disulfonaatti |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
C18H13N3Na2O8S2 |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
509,43 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Vähintään 80 % väriaineita yhteensä natriumsuolaksi laskettuna E1 cm 1 % 620 noin 532 nm:ssä vesiliuoksessa |
|||||||||||||
Kuvaus |
Punainen jauhe tai rakeet |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
|
Absorbanssimaksimi vedessä noin 532 nm:ssä |
|||||||||||||
|
|
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Veteen liukenematon aines |
Enintään 0,2 % |
|||||||||||||
Toissijaiset väriaineet |
Enintään 2,0 % |
|||||||||||||
Orgaaniset yhdisteet, muut kuin väriaineet: |
|
|||||||||||||
|
Yhteensä enintään 0,5 % |
|||||||||||||
Sulfonoimattomat primääriset aromaattiset amiinit |
Enintään 0,01 % (aniliiniksi laskettuna) |
|||||||||||||
Eetteriin uuttautuvat aineet |
Enintään 0,2 % neutraaleissa olosuhteissa |
|||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 40 mg/kg |
|||||||||||||
E 129 ALLURAPUNAINEN AC |
||||||||||||||
Synonyymit |
CI Food Red 17 |
|||||||||||||
Määritelmä |
Allurapunainen AC koostuu pääosin dinatrium-2-hydroksi-1-(2-metoksi-5-metyyli-4-sulfonato-fenyyliatso)naftaleeni-6-sulfonaatista ja toissijaisista väriaineista yhdessä natriumkloridin ja/tai natriumsulfaatin kanssa tärkeimpinä värittöminä ainesosina. Allurapunainen AC kuvataan natriumsuolaksi. Myös kalsium- ja kaliumsuola sallitaan. |
|||||||||||||
Luokka |
Monoatso |
|||||||||||||
Väri-indeksin:o |
16035 |
|||||||||||||
Einecs |
247-368-0 |
|||||||||||||
Kemiallinen nimi |
Dinatrium-2-hydroksi-1-(2-metoksi-5-metyyli-4-sulfonatofenyyliatso)naftaleeni-6-sulfonaatti |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
C18H14N2Na2O8S2 |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
496,42 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Vähintään 85 % väriaineita yhteensä natriumsuolaksi laskettuna E1 cm 1 % 540 noin 504 nm:ssä vesiliuoksessa pH 7:ssä |
|||||||||||||
Kuvaus |
Tummanpunainen jauhe tai rakeet |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
|
Absorbanssimaksimi vedessä noin 504 nm:ssä. |
|||||||||||||
|
|
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Veteen liukenematon aines |
Enintään 0,2 % |
|||||||||||||
Toissijaiset väriaineet |
Enintään 3,0 % |
|||||||||||||
Orgaaniset yhdisteet, muut kuin väriaineet: |
|
|||||||||||||
6-Hydroksi-2-naftaleeni-sulfonihappo, natriumsuola |
Enintään 0,3 % |
|||||||||||||
4-Amino-5-metoksi-2-metyyli-bentseenisulfonihappo |
Enintään 0,2 % |
|||||||||||||
6,6′-Oksibis(2-naftaleeni-sulfonihappo) dinatriumsuola |
Enintään 1,0 % |
|||||||||||||
Sulfonoimattomat primääriset aromaattiset amiinit |
Enintään 0,01 % (aniliiniksi laskettuna) |
|||||||||||||
Eetteriin uuttautuvat aineet |
Enintään 0,2 % liuoksessa, jonka pH on 7 |
|||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 40 mg/kg |
|||||||||||||
E 131 PATENTTISININEN V |
||||||||||||||
Synonyymit |
CI Food Blue 5 |
|||||||||||||
Määritelmä |
Patenttisininen V koostuu pääosin [4-(α-(4-dietyyliaminofenyyli)-5-hydroksi-2,4-disulfofenyyli-metyylideeni]2,5-sykloheksadieeni-1-ylideeni) dietyyliammoniumhydroksidin sisäisen suolan kalsium- tai natriumyhdisteestä ja yhdessä natriumkloridin ja/tai natriumsulfaatin ja/tai kalsiumsulfaatin kanssa tärkeimpinä värittöminä ainesosina. Myös kaliumsuola sallitaan. |
|||||||||||||
Luokka |
Triaryylimetaani |
|||||||||||||
Väri-indeksin:o |
42051 |
|||||||||||||
Einecs |
222-573-8 |
|||||||||||||
Kemiallinen nimi |
[4-(α-(4-dietyyliaminofenyyli)-5-hydroksi-2,4-disulfofenyyli-metyylideeni)2,5-sykloheksadieeni-1-ylideeni] dietyyliammoniumhydroksidin sisäisen suolan kalsium- tai natriumyhdiste |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
Kalsiumyhdiste: (C27H31N2O7S2)Ca Natriumyhdiste: C27H31N2O7S2Na |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
Kalsiumyhdiste: 579,72 Natriumyhdiste: 582,67 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Vähintään 85 % väriaineita yhteensä natriumsuolaksi laskettuna E1 cm 1 %2 000 noin 638 nm:ssä vesiliuoksessa pH 5:ssä |
|||||||||||||
Kuvaus |
Tummansininen jauhe tai rakeet |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
|
Absorbanssimaksimi vedessä 638 nm:ssä pH 5:ssä |
|||||||||||||
|
|
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Veteen liukenematon aines |
Enintään 0,2 % |
|||||||||||||
Toissijaiset väriaineet |
Enintään 2,0 % |
|||||||||||||
Orgaaniset yhdisteet, muut kuin väriaineet: |
|
|||||||||||||
|
Yhteensä enintään 0,5 % |
|||||||||||||
Leukoemäs |
Enintään 4,0 % |
|||||||||||||
Sulfonoimattomat primääriset aromaattiset amiinit |
Enintään 0,01 % aniliiniksi laskettuna |
|||||||||||||
Eetteriin uuttautuvat aineet |
Enintään 0,2 % liuoksessa, jonka pH on 5 |
|||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 40 mg/kg |
|||||||||||||
E 132 INDIGOTIINI, IDIGOKARMIINI |
||||||||||||||
Synonyymit |
CI Food Blue 1 |
|||||||||||||
Määritelmä |
Indigotiini koostuu pääosin dinatrium-3,3′-diokso-2,2′-bi-indolylideeni-5,5′-disulfonaatin ja dinatrium-3,3′-diokso-2,2′-bi-indolylideeni-5,7′-disulfonaatin seoksesta ja toissijaisista väriaineista yhdessä natriumkloridin ja/tai natriumsulfaatin kanssa tärkeimpinä värittöminä ainesosina. Indigotiini kuvataan natriumsuolaksi. Myös kalsium- ja kaliumsuola sallitaan. |
|||||||||||||
Luokka |
Indigoidi |
|||||||||||||
Väri-indeksin:o |
73015 |
|||||||||||||
Einecs |
212-728-8 |
|||||||||||||
Kemiallinen nimi |
Dinatrium-3,3′-diokso-2,2′-bi-indolylideeni-5,5′-disulfonaatti |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
C16H8N2Na2O8S2 |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
466,36 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Vähintään 85 % väriaineita yhteensä natriumsuolaksi laskettuna Dinatrium 3,3′-dioksi-2,2′-bi-indolylideeni-5,7′-disulfonaatti: enintään 18 % E1 cm 1 % 480 noin 610 nm:ssä vesiliuoksessa |
|||||||||||||
Kuvaus |
Tummansininen jauhe tai rakeet |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
|
Absorbanssimaksimi vedessä noin 610 nm:ssä. |
|||||||||||||
|
|
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Veteen liukenematon aines |
Enintään 0,2 % |
|||||||||||||
Toissijaiset väriaineet |
Dinatrium-3,3′-diokso-2,2′-bi-indolylideeni-5,7′-disulfonaattia lukuun ottamatta: Enintään 1 % |
|||||||||||||
Orgaaniset yhdisteet, muut kuin väriaineet: |
|
|||||||||||||
|
Yhteensä enintään 0,5 % |
|||||||||||||
Sulfonoimattomat primääriset aromaattiset amiinit |
Enintään 0,01 % (aniliiniksi laskettuna) |
|||||||||||||
Eetteriin uuttautuvat aineet |
Enintään 0,2 % neutraaleissa olosuhteissa |
|||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 40 mg/kg |
|||||||||||||
E 133 BRILJANTTISININEN FCF |
||||||||||||||
Synonyymit |
CI Food Blue 2 |
|||||||||||||
Määritelmä |
Briljanttisininen FCF koostuu pääosin dinatrium-α-[4-(N-etyyli-3-sulfonatobentsyyliamino)fenyyli]-α-[4-N-etyyli-3-sulfonatobentsyyliamino)-sykloheksa-2,5-dienylideeni]tolueeni-2-sulfonaatista ja sen isomeereistä ja toissijaisista väriaineista yhdessä natriumkloridin ja/tai natriumsulfaatin kanssa tärkeimpinä värittöminä ainesosina. Briljanttisininen FCF kuvataan natriumsuolaksi. Myös kalsium- ja kaliumsuola sallitaan. |
|||||||||||||
Luokka |
Triaryylimetaani |
|||||||||||||
Väri-indeksin:o |
42090 |
|||||||||||||
Einecs |
223-339-8 |
|||||||||||||
Kemiallinen nimi |
Dinatrium-α-[4-(N-etyyli-3-sulfonatobentsyyliamino)-fenyyli]-α-(4-N-etyyli-3-sulfonatobentsyyliamino)-sykloheksa-2,5-dienylideeni)-tolueeni-2-sulfonaatti |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
C37H34N2Na2O9S3 |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
792,84 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Vähintään 85 % väriaineita yhteensä natriumsuolaksi laskettuna E1 cm 1 %1 630 noin 630 nm:ssä vesiliuoksessa |
|||||||||||||
Kuvaus |
Punertavan sininen jauhe tai rakeet |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
|
Absorbanssimaksimi vedessä noin 630 nm:ssä. |
|||||||||||||
|
|
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Veteen liukenematon aines |
Enintään 0,2 % |
|||||||||||||
Toissijaiset väriaineet |
Enintään 6,0 % |
|||||||||||||
Orgaaniset yhdisteet, muut kuin väriaineet: |
|
|||||||||||||
2-, 3- ja 4-Formyylibentseenisulfonihappojen summa |
Enintään 1,5 % |
|||||||||||||
3-((etyyli)(4-sulfofenyyli)-amino)metyylibentseenisulfonihappo |
Enintään 0,3 % |
|||||||||||||
Leukoemäs |
Enintään 5,0 % |
|||||||||||||
Sulfonoimattomat primääriset aromaattiset amiinit |
Enintään 0,01 % aniliiniksi laskettuna |
|||||||||||||
Eetteriin uuttautuvat aineet |
Enintään 0,2 % pH 7:ssä |
|||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 40 mg/kg |
|||||||||||||
E 140 (i) KLOROFYLLIT |
||||||||||||||
Synonyymit |
CI Natural Green 3, Magnesiumklorofylli, Magnesiumfeofytiini |
|||||||||||||
Määritelmä |
Klorofyllit saadaan uuttamalla liuottimilla syötävän kasviaineksen, ruohon, sinimailasen ja nokkosen luonnollisia kantoja. Sitä seuraavan liuottimen poiston yhteydessä luonnostaan läsnä oleva sitoutunut magnesium voi joko kokonaan tai osittain poistua klorofylleistä, jolloin syntyy vastaavia feofytiinejä. Tärkeimmät väriaineet ovat feofytiinit ja magnesiumklorofyllit. Uutettu tuote, josta liuotin on poistettu, sisältää muita pigmenttejä kuten karotenoideja sekä raaka-aineesta tulevia öljyjä, rasvoja ja vahoja. Uuttamisessa saa käyttää ainoastaan seuraavia liuottimia: asetoni, metyylietyyliketoni, dikloorimetaani, hiilidioksidi, metanoli, etanoli, propaani-2-oli ja heksaani. |
|||||||||||||
Luokka |
Porfyriini |
|||||||||||||
Väri-indeksin:o |
75810 |
|||||||||||||
Einecs |
Klorofyllit: 215-800-7, klorofylli a: 207-536-6, klorofylli b: 208-272-4 |
|||||||||||||
Kemialliset nimet: |
Tärkeimmät väriainesosat ovat:
|
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
Klorofylli a magnesiumkompleksi: C55H72MgN4O5 Klorofylli a: C55H74N4O5 Klorofylli b magnesiumkompleksi: C55H70MgN4O6 Klorofylli b: C55H72N4O6 |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
Klorofylli a magnesiumkompleksi: 893,51 Klorofylli a: 871,22 Klorofylli b magnesiumkompleksi: 907,49 Klorofylli b: 885,20 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Klorofyllejä ja niiden magnesiumkomplekseja yhteensä vähintään 10 % E1 cm 1 % 700 noin 409 nm:ssä kloroformissa |
|||||||||||||
Kuvaus |
Vahamainen kiinteä aine, jonka väri vaihtelee oliivin vihreästä tumman vihreään koordinoituneen magnesiumin määrän mukaan |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
Spektrometria |
Absorbanssimaksimi kloroformissa noin 409 nm:ssä. |
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Liuotinjäämät |
Asetoni Metyylietyyliketoni Metanoli Etanoli Propaani-2-oli Heksaani |
Enintään 50 mg/kg yksittäin tai yhteensä |
||||||||||||
Dikloorimetaani: Enintään 10 mg/kg |
||||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 40 mg/kg |
|||||||||||||
E 140 (ii) KLOROFYLLIINIT |
||||||||||||||
Synonyymit |
CI Natural Green 5, Natriumklorofylliini, Kaliumklorofylliini |
|||||||||||||
Määritelmä |
Klorofylliinien alkalisuolat saadaan saippuoimalla syötävän kasviaineksen, ruohon, sinimailasen ja nokkosen luonnollisten kantojen liuotinuutetta. Saippuoiminen poistaa metyyli- ja fytoliesteriryhmät ja se voi osittain hajottaa syklopentenyylirenkaan. Happoryhmät neutraloituvat ja muodostavat kalium- ja/tai natriumsuoloja. Uuttamisessa saa käyttää ainoastaan seuraavia liuottimia: asetoni, metyylietyyliketoni, dikloorimetaani, hiilidioksidi, metanoli, etanoli, propaani-2-oli ja heksaani. |
|||||||||||||
Luokka |
Porfyriini |
|||||||||||||
Väri-indeksin:o |
75815 |
|||||||||||||
Einecs |
287-483-3 |
|||||||||||||
Kemialliset nimet |
Tärkeimmät väriainesosat ovat happomuodoissaan:
Syklopentenyylirengas voi hydrolyysiasteen mukaan hajota, jolloin seurauksena on kolmannen karboksyylifunktion tuotanto. Magnesiumkomplekseja voi myös esiintyä. |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
Klorofylliini a (happomuoto): C34H34N4O5 Klorofylliini b (happomuoto): C34H32N4O6 |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
Klorofylliini a 578,68 Klorofylliini b 592,66 Kumpaankin voidaan lisätä 18 daltonia, jos syklopentenyylirengas on hajonnut. |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Klorofylliinejä yhteensä vähintään 95 % näytteestä, jota on kuivattu noin 100 °C:ssa yhden tunnin ajan. E1 cm 1 % 700 noin 405 nm:ssä vesiliuoksessa pH 9:ssä E1 cm 1 % 140 noin 653 nm:ssä vesiliuoksessa pH 9:ssä |
|||||||||||||
Kuvaus |
Tummanvihreästä sinimustaan jauhe |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
Spektrometria |
Absorbanssimaksimi vesi-fosfaattipuskurissa pH 9:ssä noin 405 nm:ssä ja noin 653 nm:ssä |
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Liuotinjäämät |
Asetoni Metyylietyyliketoni Metanoli Etanoli Propaani-2-oli Heksaani |
Enintään 50 mg/kg yksittäin tai yhteensä |
||||||||||||
Dikloorimetaani: Enintään 10 mg/kg |
||||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 40 mg/kg |
|||||||||||||
E 141 (i) KLOROFYLLIKUPARIKOMPLEKSIT |
||||||||||||||
Synonyymit |
CI Natural Green 3, Kupariklorofylli, Kuparifeofytiini |
|||||||||||||
Määritelmä |
Kupariklorofyllejä saadaan lisäämällä kuparisuolaa liuottimilla uuttamalla syötävän kasviaineksen, ruohon, sinimailasen ja nokkosen luonnollisista kannoista saatuun aineeseen. Tuote, josta liuotin on poistettu, sisältää muita pigmenttejä, kuten karotenoideja sekä raaka-aineesta tulevia rasvoja ja vahoja. Tärkeimmät väriaineet ovat kuparifeofytiinit. Ainoastaan seuraavia liuottimia saa käyttää uuttamisessa: asetoni, metyylietyyliketoni, dikloorimetaani, hiilidioksidi, metanoli, etanoli, propaani-2-oli ja heksaani. |
|||||||||||||
Luokka |
Porfyriini |
|||||||||||||
Väri-indeksin:o |
75815 |
|||||||||||||
Einecs |
Kupariklorofylli a: 239-830-5; Kupariklorofylli b: 246-020-5 |
|||||||||||||
Kemialliset nimet |
[Fytyyli-(132R,17S,18S)-3-[8-etyyli-132-metoksikarbonyyli-2,7,12,18-tetrametyyli-13′-okso-3-vinyyli-131-132-17,18-tetrahydrosyklopenta-(at)-porfyriini-17-yl]propionaatti]kupari (II) (Kupariklorofylli a) [Fytyyli-(132R,17S,18S)-3-[8-etyyli-7-formyyli-132-metoksikarbonyyli-2,12,18-trimetyyli-13′-okso-3-vinyyli-131-132,17,18-tetrahydrosyklopenta-(at)-porfyriini-17-yl)propionaatti]kupari (II) (Kupariklorofylli b) |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
Kupariklorofylli a: C55H72CuN4O5 Kupariklorofylli b: C55H70CuN4O6 |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
Kupariklorofylli a: 932,75 Kupariklorofylli b: 946,73 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Kupariklorofyllien kokonaismäärä yhteensä vähintään 10 % E1 cm 1 % 540 noin 422 nm:ssä kloroformissa E1 cm 1 % 300 noin 652 nm:ssä kloroformissa |
|||||||||||||
Kuvaus |
Vahamainen kiinteä aine, jonka väri vaihtelee sinivihreästä tummanvihreään raaka-aineen mukaan. |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
Spektrometria |
Absorbanssimaksimi kloroformissa noin 422 nm:ssä ja noin 652 nm:ssä |
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Liuotinjäämät |
Asetoni Metyylietyyliketoni Metanoli Etanoli Propaani-2-oli Heksaani |
Enintään 50 mg/kg, yksittäin tai yhteensä |
||||||||||||
Dikloorimetaani: Enintään 10 mg/kg |
||||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kupari-ionit |
Enintään 200 mg/kg |
|||||||||||||
Kuparin kokonaismäärä |
Enintään 8,0 % kuparifeofytiinin kokonaismäärästä |
|||||||||||||
E 141 (ii) KLOROFYLLIINIKUPARIKOMPLEKSIT |
||||||||||||||
Synonyymit |
Natriumkupariklorofylliini, Kaliumkupariklorofylliini, CI Natural Green 5 |
|||||||||||||
Määritelmä |
Kupariklorofylliinin alkalisuoloja saadaan lisäämällä kuparia ainekseen, jota on saatu saippuoimalla syötävän kasviaineksen, ruohon, sinimailasen ja nokkosen luonnollisista kannoista saatua uutetta. Saippuoimisen avulla poistetaan metyyli- ja fytoliesteriryhmät ja se voi osittain hajottaa syklopentenyylirenkaan. Kun kupari on lisätty puhdistettuihin klorofylliineihin, happoryhmät neutralisoituvat ja muodostavat kalium- ja/tai natriumsuoloja. Ainoastaan seuraavia liuottimia saa käyttää uuttamisessa: asetoni, metyylietyyliketoni, dikloorimetaani, hiilidioksidi, metanoli, etanoli, propaani-2-oli ja heksaani. |
|||||||||||||
Luokka |
Porfyriini |
|||||||||||||
Väri-indeksin:o |
75815 |
|||||||||||||
Einecs |
|
|||||||||||||
Kemialliset nimet |
Tärkeimmät väriainesosat happomuodoissaan ovat 3-(10-karboksylaatti-4-etyyli-1,3,5,8-tetrametyyli-9-okso-2-vinyyliforbiini-7-yl)propionaatti, kuparikompleksi (Kupariklorofylliini a) ja 3-(10-karboksylaatti-4-etyyli-3-formyyli-1,5,8-trimetyyli-9-okso-2-vinyyliforbiini-7-yl)propionaatti, kuparikompleksi (Kupariklorofylliini b) |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
Kupariklorofylliini a (happomuoto) C34H32CuN4O5 Kupariklorofylliini b (happomuoto) C34H30CuN4O6 |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
Kupariklorofylliini a 640,20 Kupariklorofylliini b 654,18 Kumpaankin voidaan lisätä 18 daltonia, jos syklopentenyylirengas on hajonnut |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Kupariklorofylliinin kokonaismäärä yhteensä vähintään 95 % 100 °C:ssa 1 tunnin ajan kuivatussa näytteessä E1 cm 1 % 565 noin 405 nm:ssä vesi-fosfaattipuskurissa, jonka pH on 7,5 E1 cm 1 % 145 noin 630 nm:ssä vesi-fosfaattipuskurissa, jonka pH on 7,5 |
|||||||||||||
Kuvaus |
Tummanvihreästä siniseen/mustaan jauhe |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
Spektrometria |
Absorbanssimaksimi vesi-fosfaattipuskurissa, jonka pH on 7,5, noin 405 nm:ssä ja noin 630 nm:ssä |
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Liuotinjäämät |
Asetoni Etyylimetyyliketoni Metanoli Etanoli Propaani-2-oli Heksaani |
Enintään 50 mg/kg, yksittäin tai yhteensä |
||||||||||||
Dikloorimetaani: Enintään 10 mg/kg |
||||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kupari-ionit |
Enintään 200 mg/kg |
|||||||||||||
Kuparin kokonaismäärä |
Enintään 8,0 % kupariklorofylliinien kokonaismäärästä |
|||||||||||||
E 142 VIHREÄ S |
||||||||||||||
Synonyymit |
CI Food Green 4, Briljanttivihreä BS |
|||||||||||||
Määritelmä |
Vihreä S koostuu pääosin natrium-N-[4-[[4-(dimetyyliamino)fenyyli](2-hydroksi-3,6-disulfo-1-naftalenyyli)metyleeni]-2,5-sykloheksadieeni-1-ylideeni]-N-metyylimetaaniaminiumista ja toissijaisista väriaineista yhdessä tärkeimpien värittömien yhdisteiden natriumkloridin ja/tai natriumsulfaatin kanssa. Vihreä S kuvataan natriumsuolaksi. Myös kalsium- ja kaliumsuolat sallitaan. |
|||||||||||||
Luokka |
Triaryylimetaani |
|||||||||||||
Väri-indeksin:o |
44090 |
|||||||||||||
Einecs |
221-409-2 |
|||||||||||||
Kemialliset nimet |
Natrium-N-[4-[[4-(dimetyyliamino)fenyyli]i(2-hydroksi-3,6-disulfo-1-naftalenyyli)-metyleeni-2,5-sykloheksadieeni-1-ylideeni]-N-metyylimetaaniaminium; Natrium-5-[4-dimetyyliamino-α-(4-dimetyyli-iminiosykloheksa-2,5-dienyyli-ideeni)bentsyyli]-6-hydroksi-7-sulfonaatti-naftaleeni-2-sulfonaatti (vaihtoehtoinen kemiallinen nimi) |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
C27H25N2NaO7S2 |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
576,63 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Vähintään 80 % väriaineita yhteensä natriumsuolaksi laskettuna E1 cm 1 %1 720 noin 632 nm:ssä vesiliuoksessa |
|||||||||||||
Kuvaus |
Tummansininen tai tummanvihreä jauhe tai rakeet |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
|
Absorbanssimaksimi vedessä noin 632 nm:ssä |
|||||||||||||
|
|
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Veteen liukenematon aines |
Enintään 0,2 % |
|||||||||||||
Toissijaiset väriaineet |
Enintään 1,0 % |
|||||||||||||
Orgaaniset yhdisteet, muut kuin väriaineet: |
|
|||||||||||||
4,4′-Bis (dimetyyliamino) bentshydryylialkoholi |
Enintään 0,1 % |
|||||||||||||
4,4′-Bis (dimetyyliamino) bentsofenoni |
Enintään 0,1 % |
|||||||||||||
3-Hydroksinaftaleeni-2,7-disulfonihappo |
Enintään 0,2 % |
|||||||||||||
Leukoemäs |
Enintään 5,0 % |
|||||||||||||
Sulfonoimattomat primääriset aromaattiset amiinit |
Enintään 0,01 % aniliiniksi laskettuna |
|||||||||||||
Eetteriin uuttautuvat aineet |
Enintään 0,2 % neutraaleissa olosuhteissa |
|||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 40 mg/kg |
|||||||||||||
E 150a SOKERIKULÖÖRI |
||||||||||||||
Määritelmä |
Sokerikulööri valmistetaan hiilihydraattien hallitulla kuumakäsittelyllä (kaupallisesti saatavat elintarvikelaatua olevat ravitsemukselliset makeutusaineet, joita ovat glukoosin ja fruktoosin monomeerit ja/tai niiden polymeerit, esim. glukoosisiirapit, sakkaroosi, ja/tai inverttisiirapit ja dekstroosi). Karamellisoitumisen edistämiseksi voidaan käyttää happoja, emäksiä ja suoloja lukuun ottamatta ammoniumyhdisteitä ja sulfiitteja. |
|||||||||||||
Einecs |
232-435-9 |
|||||||||||||
Kuvaus |
Tummanruskeasta mustaan neste tai kiinteä aine |
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
DEAE-selluloosan sitoma väri |
Enintään 50 % |
|||||||||||||
Fosforyyliselluloosan sitoma väri |
Enintään 50 % |
|||||||||||||
Värivoimakkuus (1) |
0,01-0,12 |
|||||||||||||
Kokonaistyppi |
Enintään 0,1 % |
|||||||||||||
Kokonaisrikki |
Enintään 0,2 % |
|||||||||||||
Arseeni |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 2 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 25 mg/kg |
|||||||||||||
E 150b EMÄKSINEN SULFIITTISOKERIKULÖÖRI |
||||||||||||||
Määritelmä |
Emäksinen sulfiittisokerikulööri valmistetaan hiilihydraattien hallitulla kuumakäsittelyllä (kaupallisesti saatavat elintarvikelaatua olevat ravitsemukselliset makeutusaineet, joita ovat glukoosin ja fruktoosin monomeerit ja/tai niiden polymeerit, esim. glukoosisiirapit, sakkaroosi, ja/tai inverttisiirapit ja dekstroosi) happojen tai emästen kanssa tai ilman niitä, sulfiittiyhdisteiden (rikkihapoke, kaliumsulfiitti, kaliumbisulfiitti, natriumsulfiitti ja natriumbisulfiitti) läsnä ollessa; ammoniumyhdisteitä ei käytetä. |
|||||||||||||
Einecs |
232-435-9 |
|||||||||||||
Kuvaus |
Tummanruskeasta mustaan neste tai kiinteä aine |
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
DEAE-selluloosan sitoma väri |
Yli 50 % |
|||||||||||||
Värivoimakkuus (1) |
0,05-0,13 |
|||||||||||||
Kokonaistyppi |
Enintään 0,3 % (2) |
|||||||||||||
Rikkidioksidi |
Enintään 0,2 % (2) |
|||||||||||||
Kokonaisrikki |
0,3-3,5 % (2) |
|||||||||||||
DEAE-selluloosan sitoma rikki |
Yli 40 % |
|||||||||||||
DEAE-selluloosan sitoman värin absorbanssisuhde |
19-34 |
|||||||||||||
Absorbanssisuhde (A 280/560) |
Suurempi kuin 50 |
|||||||||||||
Arseeni |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 2 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 25 mg/kg |
|||||||||||||
E 150c AMMONIUMMENETELMÄN SOKERIKULÖÖRI |
||||||||||||||
Määritelmä |
Ammoniummenetelmän sokerikulööri valmistetaan hiilihydraattien hallitulla kuumakäsittelyllä (kaupallisesti saatavat elintarvikelaatua olevat ravitsemukselliset makeutusaineet, joita ovat glukoosin ja fruktoosin monomeerit ja/tai niiden polymeerit, esim. glukoosisiirapit, sakkaroosi, ja/tai inverttisiirapit ja dekstroosi) happojen tai emästen kanssa tai ilman niitä ammoniumyhdisteiden (ammoniumhydroksidi, ammoniumkarbonaatti, ammoniumvetykarbonaatti, ammoniumfosfaatti) läsnä ollessa; sulfiittiyhdisteitä ei käytetä. |
|||||||||||||
Einecs |
232-435-9 |
|||||||||||||
Kuvaus |
Tummanruskeasta mustaan neste tai kiinteä aine |
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
DEAE-selluloosan sitoma väri |
Enintään 50 % |
|||||||||||||
Fosforyyliselluloosan sitoma väri |
Yli 50 % |
|||||||||||||
Värivoimakkuus (1) |
0,08-0,36 |
|||||||||||||
Ammoniakkipitoinen typpi |
Enintään 0,3 % (2) |
|||||||||||||
4-metyyli-imidatsoli |
Enintään 250 mg/kg (2) |
|||||||||||||
2-asetyyli-4-tetrahydroksi-butyyli-imidatsoli |
Enintään 10 mg/kg (2) |
|||||||||||||
Kokonaisrikki |
Enintään 0,2 % (2) |
|||||||||||||
Kokonaistyppi |
0,7-3,3 % (2) |
|||||||||||||
Fosforyyliselluloosan sitoman värin absorbanssisuhde |
13-35 |
|||||||||||||
Arseeni |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 2 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 25 mg/kg |
|||||||||||||
E 150d AMMONIUMSULFIITTIMENETELMÄN SOKERIKULÖÖRI |
||||||||||||||
Määritelmä |
Ammoniumsulfiittimenetelmän sokerikulööri valmistetaan hiilihydraattien hallitulla kuumakäsittelyllä (kaupallisesti saatavat elintarvikelaatua olevat ravitsemukselliset makeutusaineet, joita ovat glukoosin ja fruktoosin monomeerit ja/tai niiden polymeerit, esim. glukoosisiirapit, sakkaroosi, ja/tai inverttisiirapit ja dekstroosi) happojen tai emästen kanssa sulfaatti- ja ammoniumyhdisteiden (rikkihapoke, kaliumsulfiitti, kaliumbisulfiitti, natriumsulfiitti, natriumbisulfiitti, ammoniumhydroksidi, ammoniumkarbonaatti, ammoniumvetykarbonaatti, ammoniumfosfaatti, ammoniumsulfaatti, ammoniumsulfiitti ja ammoniumvetysulfiitti) läsnä ollessa. |
|||||||||||||
Einecs |
232-435-9 |
|||||||||||||
Kuvaus |
Tummanruskeasta mustaan neste tai kiinteä aine |
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
DEAE-selluloosan sitoma väri |
Yli 50 % |
|||||||||||||
Värivoimakkuus (1) |
0,10-0,60 |
|||||||||||||
Ammoniakkityppi |
Enintään 0,6 % (2) |
|||||||||||||
Rikkidioksidi |
Enintään 0,2 % (2) |
|||||||||||||
4-metyyli-imidatsoli |
Enintään 250 mg/kg (2) |
|||||||||||||
Kokonaistyppi |
0,3-1,7 % (2) |
|||||||||||||
Kokonaisrikki |
0,8-2,5 % (2) |
|||||||||||||
Typen ja rikin suhde alkoholisaostumassa |
0,7-2,7 |
|||||||||||||
Alkoholisaostuman absorbanssisuhde (3) |
8-14 |
|||||||||||||
Absorbanssisuhde (A 280/560) |
Enintään 50 |
|||||||||||||
Arseeni |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 2 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 25 mg/kg |
|||||||||||||
E 151 BRILJANTTIMUSTA BN |
||||||||||||||
Synonyymit |
CI Food Black 1 |
|||||||||||||
Määritelmä |
Briljanttimusta BN koostuu pääosin tetranatrium-4-asetamido-5-hydroksi-6-[7-sulfonato-4-(4-sulfonatofenyyliatso)-1-naftyyliatso]naftaleeni-1,7-disulfonaatista ja toissijaisista väriaineista yhdessä natriumkloridin ja/tai natriumsulfaatin kanssa tärkeimpinä värittöminä ainesosina. Briljanttimusta BN kuvataan natriumsuolaksi. Myös kalsium- ja kaliumsuolat sallitaan. |
|||||||||||||
Luokka |
Bisatso |
|||||||||||||
Väri-indeksin:o |
28440 |
|||||||||||||
Einecs |
219-746-5 |
|||||||||||||
Kemialliset nimet |
Tetranatrium-4-asetamido-5-hydroksi-6-[7-sulfonato-4-(4-sulfonatofenyyliatso)-1-naftyyliatso]naftaleeni-1,7-disulfonaatti |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
C28H17N5Na4O14S4 |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
867,69 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Vähintään 80 % väriaineita yhteensä natriumsuolaksi laskettuna. E1 cm 1 % 530 noin 570 nm:ssä vesiliuoksessa |
|||||||||||||
Kuvaus |
Musta jauhe tai rakeet |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
|
Absorbanssimaksimi vedessä 570 nm:ssä. |
|||||||||||||
|
|
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Veteen liukenematon aines |
Enintään 0,2 % |
|||||||||||||
Toissijaiset väriaineet |
Enintään 10 % (laskettuna väripitoisuudesta) |
|||||||||||||
Orgaaniset yhdisteet, muut kuin väriaineet |
|
|||||||||||||
|
Yhteensä enintään 0,8 % |
|||||||||||||
Sulfonoimattomat primääriset aromaattiset amiinit |
Enintään 0,01 % (aniliiniksi laskettuna) |
|||||||||||||
Eetteriin uuttautuvat aineet |
Enintään 0,2 % neutraaleissa olosuhteissa |
|||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 40 mg/kg |
|||||||||||||
E 153 KASVIPERÄINEN LÄÄKEHIILI |
||||||||||||||
Synonyymit |
Kasvihiili |
|||||||||||||
Määritelmä |
Lääkehiiltä saadaan hiillyttämällä kasviperäistä ainesta, kuten puuta, selluloosajäämiä, turvetta ja kookospähkinöiden sekä muita kuoria. Raaka-aine hiillytetään korkeassa lämpötilassa. Aine koostuu lähinnä hienojakoisesta hiilestä. Se saattaa sisältää vähäisiä määriä typpeä, vetyä ja happea. Kosteutta voi absorboitua tuotteeseen valmistuksen jälkeen. |
|||||||||||||
Väri-indeksin:o |
77266 |
|||||||||||||
Einecs |
215-609-9 |
|||||||||||||
Kemialliset nimet |
Hiili |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
C |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
12,01 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Vähintään 95 % hiiltä vedettömälle ja tuhkattomalle aineelle laskettuna. |
|||||||||||||
Kuvaus |
Musta hajuton ja mauton jauhe |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
|
Liukenematon veteen ja orgaanisiin liuottimiin |
|||||||||||||
|
Punaiseksi kuumennettaessa palaa hitaasti ilman liekkiä |
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Hiili (yhteensä) |
Enintään 4,0 % (Polttolämpötila: 625 °C) |
|||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 40 mg/kg |
|||||||||||||
Polyaromaattiset hiilivedyt |
Uutteen, joka on saatu uuttamalla keskeytymättömän uuttamisen laitteella 1 g ainetta jatkuvatoimisella laitteella käyttäen 10 g puhdasta sykloheksaania, on oltava väritöntä, ja uutteen fluoresenssi UV-valossa ei saa olla voimakkaampi kuin fluoresenssi liuoksessa, jossa on 0,100 mg kiniinisulfaattia 1 000 ml:ssa 0,01 M rikkihappoa. |
|||||||||||||
Kuivaushäviö |
Enintään 12 % (120 °C, 4 h) |
|||||||||||||
Emäkseen liukeneva aine |
Suodoksen, joka saadaan keittämällä 2 g näytettä 20 ml:ssa N-natriumhydroksidia ja suodattamalla on oltava väritöntä. |
|||||||||||||
E 154 RUSKEA FK |
||||||||||||||
Synonyymit |
CI Food Brown 1 |
|||||||||||||
Määritelmä |
Ruskea FK koostuu pääosin seuraavien seoksesta:
ja toissijaisista väriaineista yhdessä veden, natriumkloridin ja/tai natriumsulfaatin kanssa tärkeimpinä värittöminä ainesosina. Ruskea FK kuvataan natriumsuolaksi. Myös kalsium- ja kaliumsuolat sallitaan. |
|||||||||||||
Luokka |
Atso (mono-, bis- ja trisatsovärien seos) |
|||||||||||||
Einecs |
|
|||||||||||||
Kemialliset nimet |
Seuraavien seos:
|
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
|
|||||||||||||
Molekyylipaino |
|
|||||||||||||
Pitoisuus |
Vähintään 70 % väriaineita yhteensä Läsnä olevien väriaineiden kokonaismäärän osalta komponenttien määrät eivät saa ylittää:
|
|||||||||||||
Kuvaus |
Punaruskea jauhe tai rakeet |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
|
|
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Veteen liukenematon aines |
Enintään 0,2 % |
|||||||||||||
Toissijaiset väriaineet |
Enintään 3,5 % |
|||||||||||||
Orgaaniset yhdisteet, muut kuin väriaineet: |
|
|||||||||||||
4-Aminobentseeni-1-sulfonihappo |
Enintään 0,7 % |
|||||||||||||
m-Fenyleenidiamiini ja 4-metyyli-m-fenyleeni-diamiini |
Enintään 0,35 % |
|||||||||||||
Sulfonoimattomat primääriset aromaattiset amiinit, muut kuin m-fenyleenidiamiini ja 4-metyyli-m-fenyleenidiamiini |
Enintään 0,007 % (aniliiniksi laskettuna) |
|||||||||||||
Eetteriin uuttautuvat aineet |
Enintään 0,2 % liuoksesta, jonka pH on 7 |
|||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 40 mg/kg |
|||||||||||||
E 155 RUSKEA HT |
||||||||||||||
Synonyymit |
CI Food Brown 3, Chocolate Brown HT |
|||||||||||||
Määritelmä |
Ruskea HT koostuu pääosin dinatrium-4,4′-(2,4-dihydroksi-5-hydroksimetyyli-1,3-fenyleenibisatso)di(naftaleeni-1-sulfonaatti) ja toissijaisista väriaineista yhdessä natriumkloridin ja/tai sulfaatin kanssa tärkeimpinä värittöminä ainesosina. Ruskea HT kuvataan natriumsuolaksi. Myös kalsium- ja kaliumsuolat sallitaan. |
|||||||||||||
Luokka |
Bisatso |
|||||||||||||
Väri-indeksin:o |
20285 |
|||||||||||||
Einecs |
224-924-0 |
|||||||||||||
Kemialliset nimet |
Dinatrium-4,4′-(2,4-dihydroksi-5-hydroksimetyyli-1,3-fenyleenibisatso)di(naftaleeni-1-sulfonaatti) |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
C27H18N4Na2O9S2 |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
652,57 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Vähintään 70 % väriaineita yhteensä natriumsuolaksi laskettuna. E1 cm 1 % 403 noin 460 nm:ssä vesiliuoksessa, jonka pH on 7 |
|||||||||||||
Kuvaus |
Punertavanruskea jauhe tai rakeet |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
|
Absorbanssimaksimi vedessä, jonka pH-arvo on 7 noin 460 nm:ssä. |
|||||||||||||
|
|
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Veteen liukenematon aines |
Enintään 0,2 % |
|||||||||||||
Toissijaiset väriaineet |
Enintään 10 % (TLC-menetelmä) |
|||||||||||||
Orgaaniset yhdisteet, muut kuin väriaineet: |
|
|||||||||||||
4-Aminonaftaleeni-1-sulfonihappo |
Enintään 0,7 % |
|||||||||||||
Sulfonoimattomat primääriset aromaattiset amiinit |
Enintään 0,01 % (aniliiniksi laskettuna) |
|||||||||||||
Eetteriin uuttautuvat aineet |
Enintään 0,2 % liuoksesta, jonka pH on 7 |
|||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 40 mg/kg |
|||||||||||||
E 160 a (i) KAROTENOIDIT |
||||||||||||||
1. Kasvikaroteenit |
||||||||||||||
Synonyymejä |
CI Food Orange 5 |
|||||||||||||
Määritelmä |
Karotenoideja saadaan liuottimilla uuttamalla syötävän kasviaineksen, porkkanoiden, kasviöljyjen, ruohon, sinimailasen ja nokkosen luonnollisista kannoista. Tärkein väriainesosa koostuu karotenoideista, joista suurin osa on betakaroteenia. Alfa- ja gamma-karoteenia ja muitakin pigmenttejä saattaa olla läsnä. Väripigmenttien lisäksi aine voi sisältää raaka-aineessa luonnollisesti esiintyviä öljyjä, rasvoja ja vahoja. Ainoastaan seuraavia liuottimia saa käyttää uuttamisessa: asetoni, metyylietyyliketoni, metanoli, etanoli, propaani-2-oli, heksaani (4), dikloorimetaani ja hiilidioksidi. |
|||||||||||||
Luokka |
Karotenoidi |
|||||||||||||
Väri-indeksinumero |
75130 |
|||||||||||||
Einecs |
230-636-6 |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
β-karoteeni: C40H56 |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
β-karoteeni: 536,88 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Karoteenipitoisuus (beta-karoteeniksi laskettuna) vähintään 5 %. Kasviöljyjä uuttamalla saadut tuotteet: vähintään 0,2 % syötävissä rasvoissa. E1 cm 1 %2 500 noin 440—457 nm:ssä sykloheksaania |
|||||||||||||
Tunnistus |
||||||||||||||
Spektrometria |
Absorbanssimaksimi sykloheksaanissa 440—457 nm:ssä ja 470—486 nm:ssä |
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Liuotinjäämät |
Asetoni Metyylietyyliketoni Metanoli Propaani-2-oli Heksaani Etanoli |
Enintään 50 mg/kg yksittäin tai yhteensä |
||||||||||||
Dikloorimetaani: Enintään 10 mg/kg |
||||||||||||||
Lyijy |
Enintään 5 mg/kg |
|||||||||||||
2. Leväkaroteenit |
||||||||||||||
Synonyymejä |
CI Food Orange 5 |
|||||||||||||
Määritelmä |
Karotenoideja voidaan valmistaa myös Dunaliella salina -levästä, jota kasvaa Whyallan suurissa suolaisissa järvissä Etelä-Australiassa. Beta-karoteenia saadaan uuttamalla eteerisellä öljyllä. Valmiste on 20—30 % suspensiossa ruokaöljyssä. Trans-/cis-isomeerisuhde on 50/50—71/29. Tärkein väriainesosa koostuu karotenoideista, joista suurin osa on betakaroteenia. Myös alfa-karoteenia, luteiinia, zeaksantiinia ja beta-kryptoksantiinia saattaa olla läsnä. Väripigmenttien lisäksi aine voi sisältää raaka-aineessa luonnollisesti esiintyviä öljyjä, rasvoja ja vahoja. |
|||||||||||||
Luokka |
Karotenoidi |
|||||||||||||
Väri-indeksinumero |
75130 |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
β-karoteeni: C40H56 |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
β-karoteeni: 536,88 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Karoteenipitoisuus (beta-karoteeniksi laskettuna) vähintään 20 % E1 cm 1 % noin 440—457 nm:ssä sykloheksaania |
|||||||||||||
Tunnistus |
||||||||||||||
Spektrometria |
Absorbanssimaksimi sykloheksaanissa 440—457 nm:ssä ja 474—486 nm:ssä |
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Luonnollisia tokoferoleja ruokaöljyssä |
Enintään 0,3 % |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 5 mg/kg |
|||||||||||||
E 160 a (ii) BETA-KAROTEENI |
||||||||||||||
1. Beta-karoteeni |
||||||||||||||
Synonyymejä |
CI Food Orange 5 |
|||||||||||||
Määritelmä |
Näitä vaatimuksia sovelletaan pääosin beta-karoteenin kaikkiin transisomeereihin, joissa on vähäisiä määriä muita karotenoideja. Laimennetuilla ja stabiloiduilla valmisteilla voi olla erilaisia trans-/cis-isomeerisuhteita. |
|||||||||||||
Luokka |
Karotenoidi |
|||||||||||||
Väri-indeksinumero |
40800 |
|||||||||||||
Einecs |
230-636-6 |
|||||||||||||
Kemialliset nimet |
β-karoteeni, β,β-karoteeni |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
C40H56 |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
536,88 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Väriaineita yhteensä vähintään 96 % (β-karoteenina ilmaistuna) E1 cm 1 %2 500 noin 440—457 nm:ssä sykloheksaania |
|||||||||||||
Kuvaus |
Kiteitä tai kiteistä jauhetta, väri punaisesta ruskeanpunaiseen |
|||||||||||||
Tunnistus |
||||||||||||||
Spektrometria |
Absorbanssimaksimi sykloheksaanissa 453—456 nm:ssä |
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Sulfaattituhka |
Enintään 0,2 % |
|||||||||||||
Toissijaiset väriaineet |
Muut karotenoidit kuin β-karoteeni: enintään 3,0 % kokonaisväriaineista |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 2 mg/kg |
|||||||||||||
2. Blakeslea trispora -sienestä saatu beta-karoteeni |
||||||||||||||
Synonyymejä |
CI Food Orange 5 |
|||||||||||||
Määritelmä |
Valmistetaan fermentoimalla käyttäen viljelmää, jossa on Blakeslea trispora -sienen luonnollisten kantojen kahta pariutumistyyppiä (+ ja -). β-karoteeni uutetaan biomassasta etyyliasetaatin tai isobutyyliasetaatin ja isopropyylialkoholin avulla ja kiteytetään. Kiteytetty tuote koostuu pääasiassa trans-β-karoteenista. Luonnollisen prosessin vuoksi noin 3 % tuotteesta koostuu karotenoideista, mikä on tuotteelle ominaista. |
|||||||||||||
Luokka |
Karotenoidi |
|||||||||||||
Väri-indeksinumero |
40800 |
|||||||||||||
Einecs |
230-636-6 |
|||||||||||||
Kemialliset nimet |
β-karoteeni, β,β-karoteeni |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
C40H56 |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
536,88 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Väriaineita yhteensä vähintään 96 % (β-karoteenina ilmaistuna) E1 cm 1 %2 500 noin 440—457 nm:ssä sykloheksaania |
|||||||||||||
Kuvaus |
Kiteitä tai kiteistä jauhetta, väri punainen, ruskeanpunainen tai purppuranvioletti (väri vaihtelee käytetyn liuottimen ja kiteytymisolosuhteiden mukaan) |
|||||||||||||
Tunnistus |
||||||||||||||
Spektrometria |
Absorbanssimaksimi sykloheksaanissa 453—456 nm:ssä |
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Liuotinjäämät |
Etyyliasetaatti Etanoli |
Enintään 0,8 %, yksittäin tai yhteensä |
||||||||||||
Isobutyyliasetaatti: Enintään 1,0 % |
||||||||||||||
Isopropyylialkoholi: Enintään 0,1 % |
||||||||||||||
Sulfaattituhka |
Enintään 0,2 % |
|||||||||||||
Toissijaiset väriaineet |
Muut karotenoidit kuin β-karoteeni: enintään 3,0 % kokonaisväriaineista |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 2 mg/kg |
|||||||||||||
Mykotoksiinit: |
||||||||||||||
Aflatoksiini B1 |
Ei saa esiintyä |
|||||||||||||
Trikotekeeni (T2) |
Ei saa esiintyä |
|||||||||||||
Okratoksiini |
Ei saa esiintyä |
|||||||||||||
Seareloni |
Ei saa esiintyä |
|||||||||||||
Mikrobiologia: |
||||||||||||||
Homesienet |
Enintään 100/g |
|||||||||||||
Hiivat |
Enintään 100/g |
|||||||||||||
Salmonella |
Ei lainkaan 25 grammassa |
|||||||||||||
Escherichia coli |
Ei lainkaan 5 grammassa |
|||||||||||||
E 160b ANNATTO, BIKSIINI, NORBIKSIINI |
||||||||||||||
Synonyymit |
CI Natural Orange 4 |
|||||||||||||
Määritelmä |
||||||||||||||
Luokka |
Karotenoidi |
|||||||||||||
Väri-indeksin:o |
75120 |
|||||||||||||
Einecs |
Annatto: 215-735-4, Annattosiemenuute: 289-561-2, Biksiini: 230-248-7 |
|||||||||||||
Kemialliset nimet |
|
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
|
|||||||||||||
Molekyylipaino |
|
|||||||||||||
Kuvaus |
Punertavanruskea jauhe, suspensio tai liuos |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
Spektrometria |
|
|||||||||||||
i) Liuottimella uutetut biksiini ja norbiksiini |
||||||||||||||
|
Biksiini valmistetaan uuttamalla annattopuun (Bixa orellana L.) siementen ulkokuorta yhdellä tai useammalla seuraavista liuottimista: asetoni, metanoli, heksaani tai dikloorimetaani, hiilidioksidi, jonka jälkeen liuotin poistetaan. Norbiksiini valmistetaan hydrolysoimalla uutettua biksiiniä emäksisellä vesiliuoksella. Biksiini ja norbiksiini voivat sisältää muita annaton siemenistä uutettuja aineita. Biksiinijauhe sisältää useita värillisiä ainesosia, joista merkittävin yksittäinen komponentti on biksiini, jota saattaa esiintyä sekä cis- että transmuodoissa. Myös biksiinin lämpöhajoamisessa syntyviä tuotteita saattaa esiintyä. Norbiksiinijauhe sisältää tärkeimpänä väriainesosana biksiinin hydrolyysituotetta natrium- ja kaliumsuolojen muodossa. Sekä cis- että transmuotoja saattaa esiintyä. |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Biksiinijauhe: karotenoideja yhteensä vähintään 75 % biksiiniksi laskettuna. Norbiksiinijauhe: karotenoideja yhteensä vähintään 25 % norbiksiiniksi laskettuna.
|
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Liuotinjäämät |
Asetoni Metanoli Heksaani |
Enintään 50 mg/kg, yksittäin tai yhteensä |
||||||||||||
Dikloorimetaani: Enintään 10 mg/kg |
||||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 40 mg/kg |
|||||||||||||
ii) Alkalilla uutettu annatto |
||||||||||||||
|
Vesiliukoinen annatto valmistetaan emäksisellä vesiliuoksella (natrium- tai kaliumhydroksidi) uuttamalla annattopuun (Bixa orellana L.) siementen ulkokuorta. Vesiliukoinen annatto sisältää tärkeimpänä väriainesosana norbiksiiniä eli biksiinin hydrolyysituotetta natrium- ja kaliumsuolojen muodossa. Sekä cis- että transmuotoja saattaa esiintyä. |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Vähintään 0,1 % karotenoidien kokonaismäärästä norbiksiininä ilmaistuna.
|
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 40 mg/kg |
|||||||||||||
iii) Öljyllä uutettu annatto |
||||||||||||||
|
Annatton öljyuutteet, liuoksena tai suspensiona, valmistetaan uuttamalla annattopuun (Bixa orellana L.) siementen ulkokuorta syötävillä kasviöljyillä. Öljyllä uutettu annatto sisältää useita väriainesosia, joista merkittävin on biksiini, jota saattaa esiintyä sekä cis- että transmuodoissa. Myös biksiinin lämpöhajoamistuotteita saattaa esiintyä. |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Vähintään 0,1 % karotenoidien kokonaismäärästä biksiininä ilmaistuna.
|
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 40 mg/kg |
|||||||||||||
E 160c PAPRIKAUUTE, KAPSANTIINI, KAPSORUBIINI |
||||||||||||||
Synonyymit |
Paprikaoleoresiini |
|||||||||||||
Määritelmä |
Paprikauutetta saadaan uuttamalla liuottimella paprikan luonnollisia kantoja lajin Capsicum annuum L., maustekasvin tärkeimmät väriainesosat sisältäviä hedelmiä siemenineen tai niitä ilman. Tärkeimmät väriainesosat ovat kapsantiini ja kapsorubiini. Myös lukuisia muita väriainesosia tunnetaan. Uuttamisessa voidaan käyttää ainoastaan seuraavia liuottimia: metanoli, etanoli, asetoni, heksaani, dikloorimetaani, etyyliasetaatti ja hiilidioksidi. |
|||||||||||||
Luokka |
Karotenoidi |
|||||||||||||
Einecs |
Kapsantiini: 207-364-1; Kapsorubiini: 207-425-2 |
|||||||||||||
Kemialliset nimet |
Kapsantiini: (3R, 3′S, 5′R)-3,3′-dihydroksi-β, k-karoteeni-6-oni Kapsorubiini: (3S, 3′S, 5R, 5′R)-3,3′-dihydroksi-k,k-karoteeni-6,6′-dioni. |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
Kapsantiini: C40H56O3 Kapsorubiini: C40H56O4 |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
Kapsantiini: 584,85 Kapsorubiini: 600,85 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Paprikauute: vähintään 7,0 % karotenoideja Kapsantiini/Kapsorubiini: vähintään 30 % karotenoidien kokonaismäärästä E1 cm 1 %2 100 noin 462 nm:ssä asetonissa |
|||||||||||||
Kuvaus |
Tummanpunainen sakea neste |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
|
Absorbanssimaksimi asetonissa noin 462 nm:ssä |
|||||||||||||
|
Tummansininen väri saadaan lisäämällä yksi pisara rikkihappoa seokseen, jossa on yksi pisara näytettä 2-3 pisarassa kloroformia. |
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Liuotinjäämät |
Etyyliasetaatti Metanoli Etanoli Asetoni Heksaani |
Enintään 50 mg/kg, yksittäin tai yhteensä |
||||||||||||
Dikloorimetaani: Enintään 10 mg/kg |
||||||||||||||
Kapsaisiini |
Enintään 250 mg/kg |
|||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 40 mg/kg |
|||||||||||||
E 160d LYKOPEENI |
||||||||||||||
Synonyymit |
Natural Yellow 27 |
|||||||||||||
Määritelmä |
Lykopeeniä saadaan liuottimilla uuttamalla punaisten tomaattien (Lycopersicon esculentum L.) luonnollisia kantoja sen jälkeen, kun liuotin on poistettu. Ainoastaan seuraavia liuottimia voidaan käyttää: dikloorimetaani, hiilidioksidi, etyyliasetaatti, asetoni, propaani-2-oli, metanoli, etanoli, heksaani. Tomaatin tärkein väriainesosa on lykopeeni, vähäisiä määriä muita karotenoidipigmenttejä saattaa esiintyä. Muiden väripigmenttien lisäksi tuote saattaa sisältää tomaateissa luonnollisesti esiintyviä öljyjä, rasvoja, vahoja ja aromiaineita. |
|||||||||||||
Luokka |
Karotenoidi |
|||||||||||||
Väri-indeksin:o |
75125 |
|||||||||||||
Kemialliset nimet |
Lykopeeni: ψ,ψ-karoteeni |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
C40H56 |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
536,85 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Vähintään 5,0 % väriaineita yhteensä E1 cm 1 %3 450 noin 472 nm:ssä heksaanissa |
|||||||||||||
Kuvaus |
Tummanpunainen sakea neste |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
Spektrometria |
Absorbanssimaksimi heksaanissa noin 472 nm:ssä. |
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Liuotinjäämät |
Etyyliasetaatti Metanoli Etanoli Asetoni Heksaani Propaani-2-oli |
Enintään 50 mg/kg, yksittäin tai yhteensä |
||||||||||||
Dikloorimetaani: Enintään 10 mg/kg |
||||||||||||||
Sulfaattituhka |
Enintään 0,1 % |
|||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 40 mg/kg |
|||||||||||||
E 160e BETA-APO-8′-KAROTENAALI (C30) |
||||||||||||||
Synonyymit |
CI Food Orange 6 |
|||||||||||||
Määritelmä |
Näitä vaatimuksia sovelletaan pääosin β-apo-8′-karotenaalin kokonaan transisomeereihin, joissa on vähäisiä määriä muita karotenoideja. Nämä erityisvaatimukset täyttävästä β-apo-8′-karotenaalista valmistetaan laimennettuja ja stabiloituja muotoja ja niihin luetaan myös syötävien rasvojen ja öljyjen, emulsioiden ja veteen liukenevien jauheiden sisältämät β-apo-8′-karotenaaliliuokset tai -suspensiot. Näillä valmisteilla voi olla erilaisia cis/trans-isomeerisuhteita. |
|||||||||||||
Luokka |
Karotenoidi |
|||||||||||||
Väri-indeksin:o |
40820 |
|||||||||||||
Einecs |
214-171-6 |
|||||||||||||
Kemialliset nimet |
β-apo-8′-karotenaali, Trans- β-apo-8′-karotenaali-aldehydi |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
C30H40O |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
416,65 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Vähintään 96 % väriaineiden kokonaismäärästä E1 cm 1 %2 640 noin 460-462 nm:ssä sykloheksaanissa |
|||||||||||||
Kuvaus |
Tummanvioletit metallinhohtoiset kiteet tai kiteinen jauhe |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
Spektrometria |
Absorbanssimaksimi sykloheksaanissa 460-462 nm:ssä |
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Sulfaattituhka |
Enintään 0,1 % |
|||||||||||||
Toissijaiset väriaineet |
Karotenoidit, muut kuin β-apo-8′-karotenaali: Enintään 3,0 % väriaineiden kokonaismäärästä. |
|||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 40 mg/kg |
|||||||||||||
E 160f BETA-APO-8′-KAROTEENIHAPON ETYYLIESTERI (C30) |
||||||||||||||
Synonyymit |
CI Food Orange 7, β-apo-8′-karoteeniesteri |
|||||||||||||
Määritelmä |
Näitä vaatimuksia sovelletaan pääosin β-apo-8′-karoteenihappoetyyliesterin kokonaan transisomeereihin, joissa on vähäisiä määriä muita karotenoideja. Nämä erityisvaatimukset täyttävästä β-apo-8′-karoteenihapon etyyliesteristä valmistetaan laimennettuja ja stabiloituja muotoja ja niihin luetaan myös rasvojen tai öljyjen, emulsioiden ja veteen liukenevien jauheiden sisältämät β-apo-8′-karoteenihapon etyyliesteriliuokset tai -suspensiot. Näillä valmisteilla voi olla erilaisia cis/trans-isomeerisuhteita. |
|||||||||||||
Luokka |
Karotenoidi |
|||||||||||||
Väri-indeksin:o |
40825 |
|||||||||||||
Einecs |
214-173-7 |
|||||||||||||
Kemialliset nimet |
β-apo-8′-karoteenihapon etyyliesteri, etyyli 8′-apo-β-karoteeni-8′-oaatti |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
C32H44O2 |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
460,70 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Vähintään 96 % väriaineiden kokonaismäärästä E1 cm 1 %2 550 noin 449 nm:ssä sykloheksaanissa |
|||||||||||||
Kuvaus |
Punaisesta punaisenviolettiin kiteet tai kiteinen jauhe |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
Spektrometria |
Absorbanssimaksimi sykloheksaanissa noin 449 nm:ssä. |
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Sulfaattituhka |
Enintään 0,1 % |
|||||||||||||
Toissijaiset väriaineet |
Karotenoidit, muut kuin β-apo-8′-karoteenihapon etyyliesteri: Enintään 3,0 % väriaineiden kokonaismäärästä. |
|||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 40 mg/kg |
|||||||||||||
E 161b LUTEOLIINI |
||||||||||||||
Synonyymit |
Karotenoidit, ksantofyllit |
|||||||||||||
Määritelmä |
Luteoliinia saadaan liuottimella uuttamalla syötävien hedelmien ja kasvien, ruohojen, sinimailasen (alfalfa) ja lajin tagetes erecta luonnollisia kantoja. Tärkein väriainesosa on karotenoidit, jotka koostuvat suurimmaksi osaksi luteoliinista ja sen rasvahappoestereistä. Myös vaihtelevia määriä karoteeneja saattaa esiintyä. Luteoliini saattaa sisältää kasviaineksessa luontaisesti esiintyviä rasvoja, öljyjä ja vahoja. Ainoastaan seuraavia liuottimia voidaan käyttää uuttamisessa: metanoli, etanoli, propaani-2-oli, heksaani, asetoni, metyylietyyliketoni, dikloorimetaani ja hiilidioksidi. |
|||||||||||||
Luokka |
Karotenoidi |
|||||||||||||
Einecs |
204-840-0 |
|||||||||||||
Kemialliset nimet |
3,3′-dihydroksi-d-karoteeni |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
C40H56O2 |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
568,88 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Väriaineen kokonaissisältö vähintään 4,0 % luteoliiniksi laskettuna E1 cm 1 %2 550 noin 445 nm:ssä kloroformissa/etanolissa (10 + 90) tai heksaanissa/etanolissa/asetonissa (80 + 10 + 10). |
|||||||||||||
Kuvaus |
Tumma, kellertävänruskea neste |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
Spektrometria |
Absorbanssimaksimi kloroformissa/etanolissa (10 + 90) noin 445 nm:ssä. |
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Liuotinjäämät |
Asetoni Metyylietyyliketoni Metanoli Etanoli Propaani-2-oli Heksaani |
Enintään 50 mg/kg, yksittäin tai yhteensä |
||||||||||||
Dikloorimetaani: Enintään 10 mg/kg |
||||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 40 mg/kg |
|||||||||||||
E 161g KANTAKSANTIINI |
||||||||||||||
Synonyymit |
CI Food Orange 8 |
|||||||||||||
Määritelmä |
Näitä vaatimuksia sovelletaan pääosin kantaksantiinin kokonaan transisomeereihin, joissa on vähäisiä määriä muita karotenoideja. Nämä erityisvaatimukset täyttävästä kantaksantiinista valmistetaan laimennettuja ja stabiloituja muotoja ja niihin luetaan myös syötävien rasvojen tai öljyjen, emulsioiden ja veteen liukenevien jauheiden sisältämät kantaksantiiniliuokset tai -suspensiot. Näillä valmisteilla voi olla erilaisia cis/trans-isomeerisuhteita. |
|||||||||||||
Luokka |
Karotenoidi |
|||||||||||||
Väri-indeksin:o |
40850 |
|||||||||||||
Einecs |
208-187-2 |
|||||||||||||
Kemialliset nimet |
β-karoteeni-4,4′-dioni, kantaksantiini, 4,4′-diokso-β-karoteeni |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
C40H52O2 |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
564,86 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Vähintään 96 % väriaineiden kokonaismäärästä (kantaksantiinina ilmaistuna)
|
|||||||||||||
Kuvaus |
Tummanvioletit kiteet tai kiteinen jauhe |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
Spektrometria |
Absorbanssimaksimi kloroformissa noin 485 nm:ssä. Absorbanssimaksimi sykloheksaanissa 468-472 nm:ssä. Absorbanssimaksimi petrolieetterissä 46-467 nm:ssä. |
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Sulfaattituhka |
Enintään 0,1 % |
|||||||||||||
Toissijaiset väriaineet |
Karotenoidit, muut kuin kantaksantiini: Enintään 5,0 % väriaineiden kokonaismäärästä. |
|||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 40 mg/kg |
|||||||||||||
E 162 PUNAJUURIVÄRI, BETALAIINI |
||||||||||||||
Synonyymit |
Punajuuripunainen |
|||||||||||||
Määritelmä |
Punajuuriväriä saadaan punajuurikkaan (Beta vulgaris L. var rubra) luonnollisten kantojen juurista puristamalla murskatuista juurikkaista puristemehua tai raastetuista punajuurista vesiuutoksella ja sen jälkeen aktiivissa ainesosassa rikastamalla. Väri muodostuu eri pigmenteistä, jotka kaikki kuuluvat betalaiini-luokkaan. Tärkein väriainesosa on betasyaniinit (punainen), josta on betalaiinia 75-95 %. Vähäisiä määriä betaksantiinia (keltainen) ja betalaiinien hajoamistuotteita (vaaleanruskea) saattaa esiintyä. Väripigmenttien lisäksi mehu tai uute sisältää punajuurissa luontaisesti esiintyviä sokereita, suoloja ja/tai valkuaisaineita. Liuos voidaan konsentroida ja joitakin tuotteita voidaan jalostaa useimpien sokereiden, suolojen ja valkuaisaineiden poistamiseksi. |
|||||||||||||
Luokka |
Betalaiini |
|||||||||||||
Einecs |
231-628-5 |
|||||||||||||
Kemialliset nimet |
[S-(R′,R′)-4-[2-[2-Karboksi-5(β-D-glukopyranosyloksi)-2,3-dihydro-6-hydroksi-1H-indoli-1-yl]etenyyli]-2,3-dihydro-2,6-pyridiini-dikarboksyylihappo; 1-[2-(2,6-dikarboksi-1,2,3,4-tetrahydro-4-pyridyyli-ideeni)etylideeni]-5-β-D-glukopyranosyloksi)-6-hydroksi-indolium-2-karboksylaatti |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
Betalaiini: C24H26N2O13 |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
550,48 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Punaista väriä (betalaiinina ilmaistuna) vähintään 0,4 % E1 cm 1 %1 120 noin 535 nm:ssä vesiliuoksessa, jonka pH on 5 |
|||||||||||||
Kuvaus |
Punainen tai tummanpunainen neste, massa, jauhe tai kiinteä aine |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
Spektrometria |
Absorbanssimaksimi vedessä, jonka pH on 5, noin 535 nm:ssä. |
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Nitraatti |
Enintään 2 g nitraattianionia/g punaista väriä (laskettuna pitoisuusmäärityksen perusteella) |
|||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 40 mg/kg |
|||||||||||||
E 163 ANTOSYAANIT |
||||||||||||||
Määritelmä |
Antosyaania saadaan kasvisten ja syötävien hedelmien luonnollisista kannoista sulfiittivedellä, happovedellä, hiilidioksidilla, metanolilla tai etanolilla uuttamalla. Antosyaanit sisältävät raaka-aineen tavallisia ainesosia eli antosyaania, orgaanisia happoja, tanniineja, sokereita, kivennäisaineita jne. muttei välttämättä samassa suhteessa kuin raaka-aineessa. |
|||||||||||||
Luokka |
Antosyaanit |
|||||||||||||
Einecs |
208-438-6 (syanidini); 205-125-6 (peonidini); 208-437-0 (delfinidini); 211-403-8 (malvidini); 205-127-7 (pelargonidini) |
|||||||||||||
Kemialliset nimet |
3,3′,4′,5,7-pentahydroksi-flavyliumkloridi (syanidini) 3,4′,5,7-tetrahydroksi-3′-metoksiflavyliumkloridi (peonidini) 3,4′,5,7-tetrahydroksi-3,5′-dimetoksiflavyliumkloridi (malvidini) 3,5,7-trihydroksi-2-(3,4,5,trihydroksifenyyli)-1-bentsopyryliumkloridi (delfinidini) 3,3′4′,5,7-pentahydroksi-5′-metoksiflavyliumkloridi (petunidini) 3,5,7-trihydroksi-2-(4-hydroksifenyyli)-1-bentsopyryliumkloridi (pelargonidini) |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
Syanidini: C15H11O6C1 Peonidini: C16H13O6C1 Malvidini: C17H15O7C1 Delfinidini: C15H11O7C1 Petunidini: C16H13O7C1 Pelargonidini: C15H11O5C1 |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
Syanidini: 322,6 Peonidini: 336,7 Malvidini: 366,7 Delfinidini: 340,6 Petunidini: 352,7 Pelargonidini: 306,7 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
E1 cm 1 % 300 pH 3,0:ssa 515-535 nm:ssä puhtaan pigmentin osalta |
|||||||||||||
Kuvaus |
Purppuranpunainen neste, jauhe tai massa, jossa on mieto ominainen tuoksu |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
Spektrometria |
Absorbanssimaksimi metanolissa, jossa on 0,01 % suolahappoa. Syanidini: 535 nm Peonidini: 532 nm Malvidini: 542 nm Delfinidini: 546 nm Petunidini: 543 nm Pelargonidini: 530 nm |
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Liuotinjäämät |
Metanoli Etanoli |
Enintään 50 mg/kg, yksittäin tai yhteensä |
||||||||||||
Rikkidioksidi |
Enintään 1 000 mg/kg pigmenttiprosenttia kohden |
|||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 40 mg/kg |
|||||||||||||
E 170 KALSIUMKARBONAATTI |
||||||||||||||
Synonyymit |
CI Pigment White 18, Kalkki |
|||||||||||||
Määritelmä |
Kalsiumkarbonaatti on tuote, jota saadaan jauhetusta kalkkikivestä tai saostamalla kalsiumioneja karbonaatti-ioneilla. |
|||||||||||||
Luokka |
Epäorgaaninen |
|||||||||||||
Väri-indeksin:o |
77220 |
|||||||||||||
Einecs |
Kalsiumkarbonaatti: 207-439-9 Kalkkikivi: 215-279-6 |
|||||||||||||
Kemialliset nimet |
Kalsiumkarbonaatti |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
CaCO3 |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
100,1 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Vähintään 98 % laskettuna kuiva-aineesta |
|||||||||||||
Kuvaus |
Valkoinen kiteinen tai amorfinen, hajuton ja mauton jauhe |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
Liukoisuus |
Melkein liukenematon veteen ja alkoholiin. Liukenee poreillen laimeaan etikkahappoon, laimeaan suolahappoon ja laimeaan typpihappoon. Syntyvät liuokset antavat kiehumisen jälkeen positiiviset kalsiumin osoitusreaktiot. |
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Kuivaushäviö |
Enintään 2,0 % (200 °C, 4 h) |
|||||||||||||
Happoon liukenemattomat aineet |
Enintään 0,2 % |
|||||||||||||
Magnesium- ja alkalisuolat |
Enintään 1,5 % |
|||||||||||||
Fluoridi |
Enintään 50 mg/kg |
|||||||||||||
Antimoni (Sb) Kupari (Cu) Kromi (Cr) Sinkki (Zn) Barium (Ba) |
Enintään 100 mg/kg, yksittäin tai yhteensä |
|||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
E 171 TITAANIDIOKSIDI |
||||||||||||||
Synonyymit |
CI Pigment White 6 |
|||||||||||||
Määritelmä |
Titaanidioksidi koostuu lähinnä puhtaasta anataasi- ja/tai rutiilititaanidioksidista, joka voidaan päällystää pienillä määrillä alumiinioksidia ja/tai piidioksidia tuotteen teknisten ominaisuuksien parantamiseksi. |
|||||||||||||
Luokka |
Epäorgaaninen |
|||||||||||||
Väri-indeksin:o |
77891 |
|||||||||||||
Einecs |
236-675-5 |
|||||||||||||
Kemialliset nimet |
Titaanidioksidi |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
TiO2 |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
79,88 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Vähintään 99 % laskettuna alumiinioksidista ja piidioksidista vapaasta aineesta |
|||||||||||||
Kuvaus |
Valkoinen tai hieman värillinen jauhe |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
Liukoisuus |
Liukenematon veteen tai orgaanisiin liuottimiin. Liukenee hitaasti fluorivetyhappoon ja kuumaan väkevään rikkihappoon. |
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Kuivaushäviö |
Enintään 0,5 % (105 °C, 3 h) |
|||||||||||||
Polttohäviö |
Enintään 1,0 % haihtuvista aineista vapaasta aineesta laskettuna (800 °C) |
|||||||||||||
Alumiinioksidi ja/tai piidioksidi |
Yhteensä enintään 2,0 % |
|||||||||||||
0,5 N suolahappoon liukeneva aines |
Enintään 0,5 % alumiinioksidista ja piidioksidista vapaasta aineesta, ja lisäksi alumiinioksidia ja/tai piidioksidia sisältävien tuotteiden osalta enintään 1,5 % myyntituotteessa. |
|||||||||||||
Veteen liukeneva aines |
Enintään 0,5 % |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Antimoni |
Enintään 50 mg/kg täydellisen liuotuksen jälkeen |
|||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg täydellisen liuotuksen jälkeen |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg täydellisen liuotuksen jälkeen |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg täydellisen liuotuksen jälkeen |
|||||||||||||
Sinkki |
Enintään 50 mg/kg täydellisen liuotuksen jälkeen |
|||||||||||||
E 172 RAUTAOKSIDIT JA -HYDROKSIDIT |
||||||||||||||
Synonyymit |
|
|||||||||||||
Määritelmä |
Rautaoksidit ja -hydroksidit tuotetaan synteettisesti, ja ne koostuvat pääosin vedettömistä ja/tai hydratoiduista rautaoksideista. Väriasteikkoon kuuluu keltaista, punaista, ruskeaa ja mustaa. Elintarvikelaatua olevat rautaoksidit erotetaan etupäässä teknisistä laaduista niihin sisältyvien verrattain vähäisten muiden metallien määrien perusteella. Tähän päästään valikoimalla ja valvomalla raudan alkuperää ja/tai laajentamalla kemiallista puhdistusta valmistuksen aikana. |
|||||||||||||
Luokka |
Epäorgaaninen |
|||||||||||||
Väri-indeksin:o |
|
|||||||||||||
Einecs |
|
|||||||||||||
Kemialliset nimet |
|
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
|
|||||||||||||
Molekyylipaino |
|
|||||||||||||
Pitoisuus |
Keltaista rautaa vähintään 60 %, punaista ja mustaa rautaa vähintään 68 % yhteensä rautana ilmaistuna. |
|||||||||||||
Kuvaus |
Jauhe; väriasteikossa keltainen, punainen, ruskea tai musta |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
Liukoisuus |
Liukenematon veteen ja orgaanisiin liuottimiin. Liukenee väkeviin mineraalihappoihin. |
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Veteen liukeneva aines |
Enintään 1,0 % |
täydellisen liuotuksen jälkeen |
||||||||||||
Arseeni |
Enintään 5 mg/kg |
|||||||||||||
Barium |
Enintään 50 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 5 mg/kg |
|||||||||||||
Kromi |
Enintään 100 mg/kg |
|||||||||||||
Kupari |
Enintään 50 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 20 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Nikkeli |
Enintään 200 mg/kg |
|||||||||||||
Sinkki |
Enintään 100 mg/kg |
|||||||||||||
E 173 ALUMIINI |
||||||||||||||
Synonyymit |
CI Pigment Metal, Al |
|||||||||||||
Määritelmä |
Alumiinijauhe koostuu hienojakoisista alumiinihiukkasista. Jauhaminen voidaan suorittaa syötävien kasviöljyjen ja/tai elintarvikelisäainelaatua olevien rasvahappojen läsnäollessa. Jauheeseen ei ole sekoitettu muita kuin syötäviä kasviöljyjä ja/tai laadultaan elintarvikelisäainelaatua olevia rasvahappoja. |
|||||||||||||
Väri-indeksin:o |
77000 |
|||||||||||||
Einecs |
231-072-3 |
|||||||||||||
Kemialliset nimet |
Alumiini |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
Al |
|||||||||||||
Atomipaino |
26,98 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Vähintään 99 % laskettuna alumiiniksi ja öljyttömästä aineesta |
|||||||||||||
Kuvaus |
Hopeanharmaa jauhe tai ohut hile |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
Liukoisuus |
Liukenematon veteen ja orgaanisiin liuottimiin. Liukenee laimeaan suolahappoon. Syntyvä liuos antaa positiiviset alumiinin osoitusreaktiot. |
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Kuivaushävikki |
Enintään 0,5 % (105 °C, vakiopainoon) |
|||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 40 mg/kg |
|||||||||||||
E 174 HOPEA |
||||||||||||||
Synonyymit |
Argentum, Ag |
|||||||||||||
Luokka |
Epäorgaaninen |
|||||||||||||
Väri-indeksin:o |
77820 |
|||||||||||||
Einecs |
231-131-3 |
|||||||||||||
Kemiallinen nimi |
Hopea |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
Ag |
|||||||||||||
Atomipaino |
107,87 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Vähintään 99,5 % Ag |
|||||||||||||
Kuvaus |
Hopeanvärinen jauhe tai ohut hile |
|||||||||||||
E 175 KULTA |
||||||||||||||
Synonyymit |
Pigment Metal 3, Aurum, Au |
|||||||||||||
Luokka |
Epäorgaaninen |
|||||||||||||
Väri-indeksin:o |
77480 |
|||||||||||||
Einecs |
231-165-9 |
|||||||||||||
Kemiallinen nimi |
Kulta |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
Au |
|||||||||||||
Atomipaino |
197,0 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Vähintään 90 % Au |
|||||||||||||
Kuvaus |
Kullanvärinen jauhe tai ohut hile |
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Hopea |
Enintään 7,0 % |
Täydellisen liuotuksen jälkeen |
||||||||||||
Kupari |
Enintään 4,0 % |
|||||||||||||
E 180 LITOLIRUBIINI BK |
||||||||||||||
Synonyymit |
CI Pigment Red 57, FD& C Red N:o 7, Rubiinipigmentti, Karmiini 6B |
|||||||||||||
Määritelmä |
Litolirubiini BK koostuu lähinnä kalsium-3-hydroksi-4-(4-metyyli-2-sulfonatofenyyliatso)-2-naftaleenikarboksylaatista ja toissijaisista väriaineista yhdessä värittömien ainesosien veden, kalsiumkloridin ja/tai kalsiumsulfaatin kanssa. |
|||||||||||||
Luokka |
Monoatso |
|||||||||||||
Väri-indeksin:o |
15850:1 |
|||||||||||||
Einecs |
226-109-5 |
|||||||||||||
Kemialliset nimet |
Kalsium-3-hydroksi-4-(4-metyyli-2-sulfonatofenyyliatso)-2-naftaleenikarboksylaatti |
|||||||||||||
Kemiallinen kaava |
C18H12CaN2O6S |
|||||||||||||
Molekyylipaino |
424,45 |
|||||||||||||
Pitoisuus |
Vähintään 90 % väriaineita yhteensä E1 cm 1 % 200 noin 442 nm:ssä dimetyyliformamidissä |
|||||||||||||
Kuvaus |
Punainen jauhe |
|||||||||||||
Tunnistaminen |
||||||||||||||
Spektrometria |
Absorbanssimaksimi dimetyyliformamidissä noin 442 nm:ssä. |
|||||||||||||
Puhtaus |
||||||||||||||
Toissijaiset väriaineet |
Enintään 0,5 % |
|||||||||||||
Orgaaniset yhdisteet, muut kuin väriaineet: |
|
|||||||||||||
2-Amino-5-metyyli bentseenisulfonihappo kalsiumsuola |
Enintään 0,2 % |
|||||||||||||
3-Hydroksi-2-naftaleeni-karboksyylihappo, kalsiumsuola |
Enintään 0,4 % |
|||||||||||||
Sulfonoimattomat primääriset aromaattiset amiinit |
Enintään 0,01 % (aniliinina ilmaistuna) |
|||||||||||||
Eetteriin uuttautuvat aineet |
Liuoksesta, jonka pH on 7, enintään 0,2 % |
|||||||||||||
Arseeni |
Enintään 3 mg/kg |
|||||||||||||
Lyijy |
Enintään 10 mg/kg |
|||||||||||||
Elohopea |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Kadmium |
Enintään 1 mg/kg |
|||||||||||||
Raskasmetallit (lyijynä) |
Enintään 40 mg/kg |
(1) Värivoimakkuus määritellään kiinteän sokerikulöörin 0,1 %:n (w/v) vesiliuoksen absorbanssina 1 cm:n kyvetissä 610 nm:ssä.
(2) Ilmaistuna vastaavan värin perusteella eli laskettuna valmisteelle, jonka värivoimakkuus on 0,1 absorbanssiyksikköä.
(3) Alkoholisaostuman absorbanssisuhde määritellään saostuman absorbanssina 280 nm:ssä jaettuna absorbanssilla 560 nm:ssä (1 cm:n kyvetti).
(4) Bentseeniä enintään 0,05 % v/v.
LIITE II
A OSA
Kumottu direktiivi ja luettelo sen muutoksista
(2 artiklassa tarkoitetut)
Komission direktiivi 95/45/EY |
|
Komission direktiivi 1999/75/EY |
|
Komission direktiivi 2001/50/EY |
|
Komission direktiivi 2004/47/EY |
|
Komission direktiivi 2006/33/EY |
B OSA
Määräajat kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle
(2 artiklassa tarkoitetut)
Direktiivi |
Määräaika kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle |
95/45/EY |
1 päivä heinäkuuta 1996 (1) |
1999/75/EY |
1 päivä heinäkuuta 2000 |
2001/50/EY |
29 päivä kesäkuuta 2002 |
2004/47/EY |
1 päivä huhtikuuta 2005 (2) |
2006/33/EY |
10 päivä huhtikuuta 2007 |
(1) Direktiivin 95/45/EY 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti, tuotteita, jotka on saatettu markkinoille tai joihin on tehty merkinnät ennen 1 päivää heinäkuuta 1996, ja jotka eivät ole mainitun direktiivin mukaisia, saa kuitenkin pitää kaupan, kunnes varastot on myyty loppuun.
(2) Direktiivin 2004/47/EY 3 artiklan mukaisesti, tuotteita, jotka on saatettu markkinoille tai joihin on tehty merkinnät ennen 1 päivää huhtikuuta 2005 ja jotka eivät ole mainitun direktiivin mukaisia, saa pitää kaupan, kunnes varastot on myyty loppuun.
LIITE III
Vastaavuustaulukko
Direktiivi 95/45/EY |
Tämä direktiivi |
1 artiklan ensimmäinen kohta |
1 artikla |
1 artiklan toinen kohta |
— |
2 artikla |
— |
— |
2 artikla |
3 artikla |
3 artikla |
4 artikla |
4 artikla |
Liite |
Liite I |
— |
Liite II |
— |
Liite III |
II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista
PÄÄTÖKSET
Komissio
10.1.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 6/64 |
KOMISSION PÄÄTÖS,
tehty 2 päivänä joulukuuta 2008,
vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta annetun neuvoston direktiivin 96/82/EY mukaisesti annettavasta suuronnettomuuksien ilmoituslomakkeesta
(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 7530)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2009/10/EY)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta 9 päivänä joulukuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/82/EY (1) ja erityisesti sen 15 artiklan 2 kohdan,
on kuullut direktiivin 2003/8/EY 22 artiklalla perustettua komiteaa,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Direktiivin 96/82/EY 14 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että toiminnanharjoittaja velvoitetaan ilmoittamaan toimivaltaisille viranomaisille suuronnettomuudesta mahdollisimman pian sen tapahduttua. Mainitun direktiivin 15 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle alueellaan tapahtuneista suuronnettomuuksista, jotka täyttävät direktiivin liitteessä VI esitetyt perusteet, mahdollisimman pian. Mainitun direktiivin 15 artiklan 2 kohdassa säädetään, että heti kun 14 artiklassa tarkoitetut tiedot on koottu, jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle onnettomuustutkinnan tulokset ja suosituksensa tuleviksi ehkäiseviksi toimenpiteiksi. |
(2) |
Tiedot, joita 15 artiklan 2 kohdassa vaaditaan, on toimitettava ilmoituslomakkeella, joka on laadittu ja jota päivitetään mainitun direktiivin 22 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. |
(3) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat mainitun direktiivin 22 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset, |
ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Hyväksytään tämän päätöksen liitteenä oleva suuronnettomuuksien ilmoituslomake vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta annetun direktiivin 96/82/EY 15 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi.
2 artikla
Jäsenvaltioiden on 1 päivästä joulukuuta 2008 toimitettava direktiivin 96/82/EY 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua rekisteriä ja tietojärjestelmää käyttäen selvityksiä, joissa annetaan tämän päätöksen liitteen mukaiset tiedot.
3 artikla
Ennen kuin liitteenä olevaa suuronnettomuuksien ilmoituslomaketta aletaan soveltaa, sitä on testattava viiden kuukauden ajan 1 päivästä joulukuuta 2008 alkaen.
4 artikla
Jos testivaihe osoittaa, että liitteenä olevaa suuronnettomuuksien ilmoituslomaketta on syytä muuttaa, tätä päätöstä on muutettava direktiivin 22 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
5 artikla
Luottamukselliset tiedot käsitellään komission sisäisten menettelysääntöjen muuttamisesta 29 päivänä marraskuuta 2001 tehdyn komission päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom (2) mukaisesti.
6 artikla
Jäsenvaltioiden on annettava selvityksissään ainoastaan sellaisia tietoja, jotka ovat myös toimivaltaisten viranomaisten saatavilla.
7 artikla
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 2 päivänä joulukuuta 2008.
Komission puolesta
Stavros DIMAS
Komission jäsen
(1) EYVL L 10, 14.1.1997, s. 13.
(2) EYVL L 317, 3.12.2001, s. 1.
LIITE
Direktiivin 96/82/EY 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti annettavat tiedot
(Rekisterillä ja tietojärjestelmällä tarkoitetaan tässä liitteessä komission suuronnettomuuksien raportointijärjestelmän tietokantaa, joka on saatavilla verkkosivulla http://mahbsrv.jrc.it)
10.1.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 6/79 |
KOMISSION PÄÄTÖS,
tehty 19 päivänä joulukuuta 2008,
Espanjassa käytettävien sianruhojen luokitusmenetelmien hyväksymisestä
(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 8477)
(Ainoastaan espanjankielinen teksti on todistusvoimainen)
(2009/11/EY)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon yhteisön sianruhojen luokitusasteikosta 13 päivänä marraskuuta 1984 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3220/84 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksen (ETY) N:o 3220/84 2 artiklan 3 kohdassa säädetään, että sianruhojen luokitus on tehtävä arvioimalla vähärasvaisen lihan osuus tilastollisesti testatuilla arviointimenetelmillä, jotka perustuvat sianruhon yhden tai useamman anatomisen osan fyysiseen mittaukseen. Luokitusmenetelmät voidaan hyväksyä, jos arvioiden tilastolliselle virheelle määrättyä enimmäispoikkeamaa ei ylitetä. Kyseinen sallittu poikkeama määritellään yhteisön sianruhojen luokitusasteikon soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 24 päivänä lokakuuta 1985 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2967/85 (2) 3 artiklan 2 kohdassa. |
(2) |
Komission päätöksessä 88/479/ETY (3) säädetään neljän menetelmän (DEST, FOM, HGP ja Autofom) hyväksymisestä sianruhojen luokittamiseksi Espanjassa. |
(3) |
Espanja on teknisten mukautusten vuoksi pyytänyt komissiota hyväksymään kahden sallitun menetelmän (FOM ja Autofom) päivitykset, kahden uuden menetelmän (UltraFOM 300 ja VCS2000) käytön sekä kahden menetelmän (HGP and DEST) kumoamisen. Se on toimittanut koeleikkuutulokset asetuksen (ETY) N:o 2967/85 3 artiklan 3 kohdassa säädetyn pöytäkirjan toisessa osassa. |
(4) |
Pyyntöä arvioitaessa todettiin, että tarvittavat edellytykset kyseisten luokitusmenetelmien hyväksymiseksi täyttyvät. |
(5) |
Jäsenvaltioiden voidaan asetuksen (ETY) N:o 3220/84 2 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti sallia säätää samassa artiklassa määritellystä tarjontamuodosta eroavasta tarjontamuodosta, kun se on perusteltua tavanomaisesti noudatetun kauppatavan tai teknisten vaatimusten kannalta. Espanjassa kauppatapa voi vaatia, että sianruhoista poistetaan asetuksen (ETY) N:o 3220/84 2 artiklan 1 kohdassa edellytettyjen kielen, karvojen, sorkkien, sukuelinten, kylkirasvan, munuaisten ja pallean lisäksi myös etujalat. |
(6) |
Laitteiden tai luokitusmenetelmien muutoksia ei voida sallia lukuun ottamatta muutoksia, jotka hyväksytään saadun kokemuksen perusteella tehdyllä komission päätöksellä. Sen vuoksi tämä hyväksyminen voidaan peruuttaa. |
(7) |
Selkeyden vuoksi päätös 88/479/ETY olisi kumottava ja korvattava uudella päätöksellä. |
(8) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset, |
ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Seuraavien menetelmien käyttö hyväksytään sianruhojen luokitusta varten Espanjassa asetuksen (ETY) N:o 3220/84 mukaisesti:
a) |
Fat-O-Meater-laite (FOM) ja siihen liittyvät arviointimenetelmät, joista on yksityiskohtaiset tiedot liitteessä olevassa 1 osassa; |
b) |
AUTOFOM-laite eli täysautomaattinen ruhojen ultraääniluokituslaite ja siihen liittyvät arviointimenetelmät, joista on yksityiskohtaiset tiedot liitteessä olevassa 2 osassa; |
c) |
UltraFOM 300 -laite ja siihen liittyvät arviointimenetelmät, joista on yksityiskohtaiset tiedot liitteessä olevassa 3 osassa; |
d) |
Automatic Vision system -laite (VCS2000) ja siihen liittyvät arviointimenetelmät, joista on yksityiskohtaiset tiedot liitteessä olevassa 4 osassa. |
2 artikla
Poiketen siitä, mitä asetuksen (ETY) N:o 3220/84 2 artiklassa säädetään, sianruhojen tarjontamuoto voi olla myös sellainen, että etujalat on poistettu punnitusta ja luokitusta varten. Jotta sianruhot voidaan tällöin hinnoitella verrattavin perustein, todettuun lämminpainoon on lisättävä 0,840 kilogrammaa.
3 artikla
Laitteiden tai arviointimenetelmien muutokset eivät ole sallittuja.
4 artikla
Kumotaan päätös 88/479/ETY.
5 artikla
Tämä päätös on osoitettu Espanjan kuningaskunnalle.
Tehty Brysselissä 19 päivänä joulukuuta 2008.
Komission puolesta
Mariann FISCHER BOEL
Komission jäsen
(1) EYVL L 301, 20.11.1984, s. 1.
(2) EYVL L 285, 25.10.1985, s. 39.
(3) EYVL L 234, 24.8.1988, s. 20.
LIITE
SIANRUHOJEN LUOKITUSMENETELMÄT ESPANJASSA
1 osa
FAT-O-MEATER-LAITE (FOM)
1. |
Sianruhot luokitellaan Fat-O-Meater-laitteen (FOM) avulla. |
2. |
Laitteessa on oltava halkaisijaltaan 6 millimetrin anturi, joka sisältää valodiodin tyyppiä Siemens SFH 950 ja valodetektorin (tyyppiä SFH 960). Anturin toimintaetäisyyden on oltava 3–103 millimetriä. Mittaustulokset muutetaan vähärasvaisen lihan arvioiduksi osuudeksi tietokoneen avulla. |
3. |
Ruhon vähärasvaisen lihan osuus lasketaan seuraavalla kaavalla: = 66,91 – 0,895 X1 + 0,144 X2 jossa
Tätä kaavaa sovelletaan 60–120 kilogramman painoisiin ruhoihin. |
2 osa
AUTOFOM-LAITE ELI TÄYSAUTOMAATTINEN RUHOJEN ULTRAÄÄNILUOKITUSLAITE
1. |
Sianruhot luokitellaan Autofom-laitteen avulla (täysautomaattinen ruhojen ultraääniluokitus). |
2. |
Laitteessa on oltava 16 kappaletta 2MHz:n ultraäänianturia (Krautkrämer, SFK 2 NP tai vastaava), jotka ovat 25 millimetrin etäisyydellä toisistaan. Ultraäänitulokset muodostuvat silavan ja lihasten paksuuden mittauksista. Mittaustulokset muunnetaan arvioiduksi vähärasvaisen lihan osuudeksi tietokoneen avulla. |
3. |
Vähärasvaisen lihan osuus ruhosta lasketaan 34 erillisen mittauskohdan perusteella seuraavan kaavan mukaan: = 70,59614 – 0,0904 · V22 – 0,23033 · V23 – 0,15558 · V44 + 0,086638 · V46 – 0,09965 · V48 – 0,10002 · V49 – 0,11624 · V51 – 0,05561 · V52 – 0,04854 · V53 – 0,0432 · V54 – 0,00282 · V55 + 0,051829 · V57 + 0,036795 · V58 – 0,00519 · V59 – 0,0269 · V60 – 0,06432 · V61 – 0,05323 · V62 – 0,05229 · V64 – 0,0523 · V65 + 0,005645 · V72 – 0,06505 · V73 – 0,04587 · V74 + 0,015041 · V77 + 0,030928 · V78 – 0,08024 · V79 – 0,07275 · V80 – 0,07497 · V85 – 0,06818 · V86 – 0,06875 · V87 – 0,04742 · V90 – 0,00698 · V91 + 0,046485 · V92 – 0,10403 · V93 + 0,160475 · V123 jossa
V22, V23, … V123 ovat Autofom-laitteen mittaamia muuttujia. |
4. |
Mittauskohtien ja tilastollisen menetelmän kuvaukset esitetään komission asetuksen (ETY) N:o 2967/85 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissiolle toimitetussa Espanjan pöytäkirjassa olevassa II osassa. Tätä kaavaa sovelletaan 60–120 kilogramman painoisiin ruhoihin. |
3 osa
ULTRAFOM 300 -LAITE
1. |
Sianruhot luokitellaan UltraFOM 300 -laitteen avulla. |
2. |
Laitteessa on oltava ultraäänisondi, jota käytetään 4 MHz:n teholla (Krautkrämer MB 4 SE). Ultraäänisignaali digitoidaan, tallennetaan ja käsitellään mikroprosessorin avulla (tyyppi Intel 80 C 32). Mittaustulokset muunnetaan arvioiduksi vähärasvaisen lihan osuudeksi Ultra FOM -laitteella. |
3. |
Ruhon vähärasvaisen lihan osuus lasketaan seuraavalla kaavalla: = 69,22 – 1,023 X1 + 0,116 X2 jossa
Tätä kaavaa sovelletaan 60–120 kilogramman painoisiin ruhoihin. |
4 osa
AUTOMATIC VISION SYSTEM -LAITE (VCS2000)
1. |
Sianruhot luokitellaan Automatic Vision system -laitteen (VCS2000) avulla. |
2. |
VCS2000 -laite on kuvankäsittelyjärjestelmä sianruhonpuolikkaiden kaupallisen arvon automaattista määrittelyä varten. Järjestelmä on yhteydessä teurastustuotantojärjestelmään, jossa ruhonpuolikkaat kuvataan automaattisesti kamerajärjestelmän avulla. Kuvatiedot käsitellään tämän jälkeen tietokoneella erityisen kuvankäsittelyohjelmiston avulla. |
3. |
Vähärasvaisen lihan osuus ruhosta lasketaan 70 erillisen mittauskohdan perusteella seuraavan kaavan mukaisesti: = 37,49855 + 0,017715 · X2 – 0,00075 · X40 – 0,02522 · X50 – 0,04549 · X52 – 0,0000335 · X59 – 0,000093 · X62 – 0,0000814 · X63 – 0,0000715 · X64 – 0,0000494 · X66 – 0,0000482 · X67 – 0,00047 · X69 + 0,000304 · X70 + 0,00867 · X77 – 0,03007 · X79 – 0,04575 · X81 – 0,01742 · X82 – 0,01768 · X83 – 0,03114 · X84 – 0,02549 · X85 – 0,0265 · X92 – 0,03299 · X95 – 0,02472 · X99 – 0,0399 · X102 + 0,020178 · X103 – 0,04614 · X106 + 0,012659 · X107 + 0,012256 · X110 + 0,015358 · X113 – 0,23294 · X116 + 0,010157 · X117 – 0,07282 · X120 + 0,126624 · X142 + 6,052785 · X2/6 – 13,2893 · X14/10 + 7,287408 · X77/51 – 4,09296 · X79/51 – 11,4326 · X81/51 – 1,28847 · X82/51 – 0,57019 · X83/51 – 5,21869 · X84/51 – 2,92106 · X85/51 + 8,274608 · X88/51 + 9,886478 · X91/51 – 0,00442 · X47/79 – 0,04848 · X50/79 + 0,227913 · X54/79 + 2,845209 · X77/79 + 0,018409 · X86/79 – 0,00838 · X89/79 + 0,007447 · X94/79 + 136,5994 · X27/20 + 182,973 · X29/20 – 6,82665 · X59/20 – 261 768 · X61/20 – 7,85416 · X62/20 – 3,8587 · X63/20 – 16,6166 · X64/20 – 59,2087 · X65/20 – 3,21138 · X66/20 – 6,96096 · X67/20 + 20,91982 · X68/20 – 109,736 · X69/20 + 243,641 · X70/20 + 29,84246 · X73/20 + 15,50442 · X74/20 – 0,30367 · X36/59 – 2,07787 · X40/59 – 0,38605 · X42/59 – 1,90547 · X69/59 + 3,554836 · X70/59 jossa
X2, X40, … X70/59 ovat VCS2000-laitteen mittaamia muuttujia. |
4. |
Mittauskohtien ja tilastollisen menetelmän kuvaukset esitetään komission asetuksen (ETY) N:o 2967/85 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissiolle toimitetussa Espanjan pöytäkirjassa olevassa II osassa. Tätä kaavaa sovelletaan 60–120 kilogramman painoisiin ruhoihin. |
10.1.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 6/83 |
KOMISSION PÄÄTÖS,
annettu 19 päivänä joulukuuta 2008,
Tanskassa käytettävien sianruhojen luokitusmenetelmien hyväksymisestä
(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 8498)
(Ainoastaan tanskankielinen teksti on todistusvoimainen)
(2009/12/EY)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon yhteisön sianruhojen luokitusasteikosta 13 päivänä marraskuuta 1984 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3220/84 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksen (ETY) N:o 3220/84 2 artiklan 3 kohdassa säädetään, että sianruhojen luokitus on tehtävä arvioimalla vähärasvaisen lihan osuus tilastollisesti testatuilla arviointimenetelmillä, jotka perustuvat sianruhon yhden tai useamman anatomisen osan fyysiseen mittaukseen. Luokitusmenetelmät voidaan hyväksyä, jos arvioiden tilastolliselle virheelle määrättyä enimmäispoikkeamaa ei ylitetä. Kyseinen sallittu poikkeama määritellään yhteisön sianruhojen luokitusasteikon soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 24 päivänä lokakuuta 1985 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2967/85 (2) 3 artiklan 2 kohdassa. |
(2) |
Komission päätöksessä 92/469/ETY (3) säädetään neljän menetelmän hyväksymisestä sianruhojen luokittamiseksi Tanskassa. |
(3) |
Tanska on teknisten mukautusten vuoksi pyytänyt komissiota hyväksymään sallittujen neljän menetelmän päivitykset sekä kahden päivitetyn sianruhojen luokitusmenetelmän (Autofom DK ja FOM II) käytön. Se on toimittanut koeleikkuutulokset asetuksen (ETY) N:o 2967/85 3 artiklan 3 kohdassa säädetyn pöytäkirjan toisessa osassa. |
(4) |
Pyyntöä arvioitaessa todettiin, että tarvittavat edellytykset kyseisten luokitusmenetelmien hyväksymiseksi täyttyvät. |
(5) |
Laitteiden tai luokitusmenetelmien muutoksia ei voida sallia lukuun ottamatta muutoksia, jotka hyväksytään saadun kokemuksen perusteella tehdyllä komission päätöksellä. Sen vuoksi tämä hyväksyminen voidaan peruuttaa. |
(6) |
Selkeyden vuoksi päätös 92/469/ETY olisi kumottava ja korvattava uudella päätöksellä. |
(7) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset, |
ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Seuraavien menetelmien käyttö hyväksytään sianruhojen luokitusta varten Tanskassa asetuksen (ETY) N:o 3220/84 mukaisesti:
a) |
Klassificeringscenter-laite (KC) ja siihen liittyvät arviointimenetelmät, joista on yksityiskohtaiset tiedot liitteessä olevassa 1 osassa, |
b) |
Fat-O-Meater- / Manuel Klassificering -laite (FOM/MK) ja siihen liittyvät arviointimenetelmät, joista on yksityiskohtaiset tiedot liitteessä olevassa 2 osassa, |
c) |
Uni-Fat-O-Meater-laite (Unifom) ja siihen liittyvät arviointimenetelmät, joista on yksityiskohtaiset tiedot liitteessä olevassa 3 osassa, |
d) |
AutoFOM 1 -laite eli täysautomaattinen ruhojen ultraääniluokituslaite ja siihen liittyvät arviointimenetelmät, joista on yksityiskohtaiset tiedot liitteessä olevassa 4 osassa, |
e) |
AutoFOM DK -laite eli päivitetty täysautomaattinen ruhojen ultraääniluokituslaite ja siihen liittyvät arviointimenetelmät, joista on yksityiskohtaiset tiedot liitteessä olevassa 5 osassa, |
f) |
Fat-O-Meater II -laite (FOM II) ja siihen liittyvät arviointimenetelmät, joista on yksityiskohtaiset tiedot liitteessä olevassa 6 osassa. |
2 artikla
Laitteiden tai arviointimenetelmien muutokset eivät ole sallittuja.
3 artikla
Kumotaan päätös 92/469/ETY.
4 artikla
Tämä päätös on osoitettu Tanskan kuningaskunnalle.
Tehty Brysselissä 19 päivänä joulukuuta 2008.
Komission puolesta
Mariann FISCHER BOEL
Komission jäsen
(1) EYVL L 301, 20.11.1984, s. 1.
(2) EYVL L 285, 25.10.1985, s. 39.
(3) EYVL L 265, 11.9.1992, s. 39.
LIITE
SIANRUHOJEN LUOKITUSMENETELMÄT TANSKASSA
1 Osa
KLASSIFICERINGSCENTER-laite (KC)
1. |
Sianruhot luokitellaan Klassificeringscenter-laitteen (KC) avulla. |
2. |
Laitteessa on oltava yhdeksän halkaisijaltaan 6 millimetrin anturia, joista jokainen sisältää valodiodin (tyyppiä Siemens SFH 950 LD242 II tai vastaava) ja valodetektorin (tyyppiä Siemens SFH 960 – PB 103 tai vastaava). Anturien toimintaetäisyyden on oltava 1–180 millimetriä. Mittaustulokset muutetaan vähärasvaisen lihan arvioiduksi osuudeksi keskusyksikön avulla. |
3. |
Vähärasvaisen lihan osuus ruhosta lasketaan 4 kohdassa mainituista seitsemästä mittauskohdasta suoritetun 10 mittauksen perusteella seuraavan kaavan mukaan: = 70,5489 – 0,1572 x1 – 0,1698 x2 – 0,1537 x3 – 0,1803 x4 – 0,2115 x5 – 0,1669 x6 – 0,1269 x7 + 0,04278 x8 + 0,0234 x9 + 0,0371 x10 jossa
|
4. |
Mittauskohdat ovat seuraavat:
Tätä kaavaa sovelletaan 50–110 kilogramman painoisiin ruhoihin. |
2 Osa
FAT-O-MEATER-/MANUEL KLASSIFICERING-laite (FOM/MK)
1. |
Sianruhot luokitellaan Fat-O-Meater-/Manuel Klassificering -laitteen (FOM/MK) avulla. |
2. |
Laite on Fat-O-Meater-laitteen tyyppinen. Siinä on oltava halkaisijaltaan 6 millimetrin anturi, joka sisältää valodetektorin (tyyppiä Siemens SFH 960 – BP 103 tai vastaava). Anturin toimintaetäisyyden on oltava 1–94 millimetriä. |
3. |
Mittaustulokset muutetaan vähärasvaisen lihan arvioiduksi osuudeksi keskusyksikön avulla. Ruhon vähärasvaisen lihan osuus lasketaan seuraavalla kaavalla: = 68,1746 – 0,3220 x1 – 0,5326 x2 + 0,0836 x3 jossa
|
4. |
Mittauskohdat ovat seuraavat:
Tätä kaavaa sovelletaan 50–110 kilogramman painoisiin ruhoihin. |
3 Osa
UNI-FAT-O-MEATER-laite (UNIFOM)
1. |
Sianruhot luokitellaan Uni-Fat-O-Meater-laitteen (Unifom) avulla. |
2. |
Laite on sama kuin 2 osan 2 kohdassa kuvattu laite. UNIFOM poikkeaa kuitenkin MK-laitteesta optisen sondin tarjoaman heijastusprofiilin tulkintaan käytettävän tietokoneen ja sen ohjelmiston osalta. |
3. |
Ruhon vähärasvaisen lihan osuus lasketaan seuraavalla kaavalla: = 66,7393 – 0,2655 x1 – 0,5432 x2 + 0,0838 x3 jossa
|
4. |
Mittauskohdat ovat seuraavat:
Tätä kaavaa sovelletaan 50–110 kilogramman painoisiin ruhoihin. |
4 Osa
AUTOFOM 1 -LAITE ELI TÄYSAUTOMAATTINEN RUHOJEN ULTRAÄÄNILUOKITUSLAITE
1. |
Sianruhojen luokitus suoritetaan AutoFOM 1 -laitteen eli täysautomaattisen ruhojen ultraääniluokituslaitteen avulla. |
2. |
Laitteessa on oltava 16 kappaletta 2MHz:n ultraäänianturia (Krautkrämer, SFK 2 NP tai vastaava), jotka ovat 25 millimetrin etäisyydellä toisistaan. Mittaustulokset muutetaan arvioiduksi vähärasvaisen lihan osuudeksi keskustietokoneyksikön avulla. |
3. |
Vähärasvaisen lihan osuus ruhosta lasketaan 127 erillisen mittauskohdan perusteella seuraavan kaavan mukaan: = c + c0 × IP000 + c1 × IP001 + .... + c126 × IP126 jossa:
|
4. |
Mittauskohtien ja tilastollisen menetelmän kuvaukset vahvistetaan komission asetuksen (ETY) N:o 2967/85 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissiolle toimitetussa Tanskan pöytäkirjassa olevassa II osassa. Tätä kaavaa sovelletaan 50–110 kilogramman painoisiin ruhoihin. |
5 Osa
AUTOFOM DK -LAITE ELI PÄIVITETTY TÄYSAUTOMAATTINEN RUHOJEN ULTRAÄÄNILUOKITUSLAITE
1. |
Sianruhojen luokitus suoritetaan AutoFOM DK -laitteen eli päivitetyn täysautomaattisen ruhojen ultraääniluokituslaitteen avulla. |
2. |
Laite on mekaanisesti yhteensopiva AutoFOM 1 -laitteen kanssa skannerin osalta. Myös mittausperiaatteet säilyvät samoina. AutoFOM DK eroaa AutoFOM 1:stä siltä osin, että siinä on laite, joka varmistaa, että ruho ohittaa mittausyksikön suorassa asennossa. Tämä yhdessä lasersensorin kanssa mahdollistaa symmetriset mittaukset ja lisää laskennan tehokkuutta. Lisäksi siihen liittyy uusia ohjelmistopaketteja, joilla kuvantamisen nopeutta ja resoluutiota voidaan parantaa. |
3. |
Ruhon vähärasvaisen lihan osuus lasketaan seuraavalla kaavalla: = 63,4322 – 0,1429 x1 – 0,0438 x2 – 0,0715 x3 + 0,9420 x4 + 0,0911 x5 jossa:
|
4. |
Mittauskohtien ja tilastollisen menetelmän kuvaukset vahvistetaan komission asetuksen (ETY) N:o 2967/85 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissiolle toimitetussa Tanskan pöytäkirjassa olevassa II osassa. Tätä kaavaa sovelletaan 50–110 kilogramman painoisiin ruhoihin. |
6 Osa
FAT-O-MEATER II -laite (FOM II)
1. |
Sianruhot luokitellaan FAT-O-MEATER II -laitteen (FOM II) avulla. |
2. |
Se on uusi versio FAT-O-Meater-mittausjärjestelmästä. Vaikka 2 ja 3 osan 2 kohdassa kuvattu mittauksen perusmenetelmä ei muutu, kaikki ohjelmistot, sovellukset ja mekaaniset rakenteet on suunniteltu uudelleen. FOM II -mittausvälineessä on optinen anturi, jossa terä, paksuuden mittauslaite sekä tietojen keruu- ja analysointiyksikkö. FOM II -mittausväline sisältää kaikki lainsäädännön mukaisesti asiaankuuluvat tiedot ja analyysit. |
3. |
Ruhon vähärasvaisen lihan osuus lasketaan seuraavalla kaavalla: = 66,5015 – 0,3568 x1 – 0,4704 x2 + 0,0947 x3 jossa
|
4. |
Mittauskohdat ovat seuraavat:
Tätä kaavaa sovelletaan 50–110 kilogramman painoisiin ruhoihin. |
KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET
10.1.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 6/89 |
EUROOPAN YHTEISÖN JA SVEITSIN VALALIITON VÄLISELLÄ MAATALOUSTUOTTEIDEN KAUPPAA KOSKEVALLA SOPIMUKSELLA PERUSTETUN ELÄINLÄÄKINTÄALAN SEKAKOMITEAN PÄÄTÖS N:o 1/2008,
tehty 23 päivänä joulukuuta 2008,
sopimuksen liitteen 11 lisäysten 2, 3, 4, 5, 6 ja 10 muuttamisesta
(2009/13/EY)
SEKAKOMITEA, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen maataloustuotteiden kauppaa koskevan sopimuksen, jäljempänä ’maataloussopimus’, ja erityisesti sen liitteessä 11 olevan 19 artiklan 3 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Maataloussopimus tuli voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2002. |
(2) |
Maataloussopimuksen liitteessä 11 olevan 19 artiklan 1 kohdan mukaan eläinlääkintäalan sekakomitean tehtävänä on tarkastella kaikkia mainittuun liitteeseen ja sen täytäntöönpanoon liittyviä kysymyksiä ja vastata siinä määrätyistä tehtävistä. Kyseisen artiklan 3 kohdan mukaisesti eläinlääkintäalan sekakomitea voi päättää muuttaa liitteen 11 lisäyksiä erityisesti niiden mukauttamiseksi ja ajan tasalle saattamiseksi. |
(3) |
Maataloussopimuksen liitteen 11 lisäyksiä muutettiin ensimmäisen kerran liitteessä 11 olevien lisäysten 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 11 muuttamisesta 25 päivänä marraskuuta 2003 tehdyllä Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisellä maataloustuotteiden kauppaa koskevalla sopimuksella perustetun eläinlääkintäalan sekakomitean päätöksellä N:o 2/2003 (1). |
(4) |
Maataloussopimuksen liitteen 11 lisäyksiä muutettiin viimeksi sopimuksen liitteen 11 lisäysten 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 10 muuttamisesta 1 päivänä joulukuuta 2006 tehdyllä Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisellä maataloustuotteiden kauppaa koskevalla sopimuksella perustetun eläinlääkintäalan sekakomitean päätöksellä N:o 1/2006 (2). |
(5) |
Sveitsin valaliitto (jäljempänä ’Sveitsi’) on sitoutunut sisällyttämään kansalliseen lainsäädäntöönsä kolmansista maista yhteisöön tuotavien eläinten eläinlääkärintarkastusten järjestämistä koskevista periaatteista 15 päivänä heinäkuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/496/ETY (3) säännökset, kolmansista maista yhteisöön tuotavien tuotteiden eläinlääkinnällisten tarkastusten järjestämistä koskevista periaatteista 18 päivänä joulukuuta 1997 annetun neuvoston direktiivin 97/78/EY (4) säännökset, ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/99/EY (5) säännökset, rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 (6) säännökset sekä kaikki säännökset, jotka on annettu näiden säännösten soveltamiseksi kolmansista maista Euroopan unioniin tapahtuvan tuonnin valvonnan alalla. |
(6) |
Jotta voidaan antaa tarvittavat välineet kolmansista maista saatavien eläinperäisten tuotteiden tuonnin valvomiseksi, on tarpeen saada Sveitsi ainakin osittain mukaan elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28 päivänä tammikuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (7) 50 artiklassa säädettyyn nopeaan hälytysjärjestelmään. |
(7) |
Eläinten ja eläinperäisten tuotteiden kuljetuksia ja tuontia koskevista eläinlääkärintarkastuksista Sveitsin ja yhteisön lainsäädännöissä säädetyt terveystoimenpiteet on tunnustettu vastaaviksi. Olisi siis muutettava kyseisen sopimuksen liitteen 11 lisäyksiä 5 ja 10. |
(8) |
Sveitsi on sitoutunut sisällyttämään kansalliseen lainsäädäntöönsä lemmikkieläinten muihin kuin kaupallisiin kuljetuksiin sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista muuttamisesta 26 päivänä toukokuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 998/2003 (8) säännökset. |
(9) |
Mainitun sopimuksen liitteen 11 lisäykset 2, 3, 4 ja 6 olisi muutettava yhteisön ja Sveitsin lainsäädäntöihin tehtyjen, 30 päivänä kesäkuuta 2008 voimassa olleiden muutosten huomioon ottamiseksi, |
ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:
1 artikla
Maataloussopimuksen liitteen 11 lisäystä 2 muutetaan tämän päätöksen liitteen I mukaisesti.
2 artikla
Muutetaan maataloussopimuksen liitteen 11 lisäykset 3, 4, 5, 6 ja 10 tämän päätöksen liitteiden II–VI mukaisesti.
3 artikla
Tämän kahtena kappaleena tehdyn päätöksen allekirjoittavat molemmat puheenjohtajat tai muut henkilöt, jotka on valtuutettu toimimaan osapuolten puolesta.
4 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jolloin Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton sopimus Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen maataloustuotteiden kauppaa koskevan sopimuksen liitteen 11 muuttamisesta (jäljempänä ’liitettä 11 koskeva sopimus’) tulee voimaan.
Jos liitettä 11 koskevaa sopimusta sovelletaan väliaikaisesti, myös tätä päätöstä sovelletaan väliaikaisesti samasta päivästä kunnes sopimus tulee voimaan.
5 artikla
Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Allekirjoitettu Pariisissa 23 päivänä joulukuuta 2008.
Sveitsin valaliiton puolesta
Valtuuskunnan johtaja
Hans WYSS
Allekirjoitettu Pariisissa 23 päivänä joulukuuta 2008.
Euroopan yhteisön puolesta
Valtuuskunnan johtaja
Paul VAN GELDORP
(1) EUVL L 23, 28.1.2004, s. 27.
(2) EUVL L 32, 6.2.2007, s. 91.
(3) EYVL L 268, 24.9.1991, s. 56.
(4) EYVL L 24, 30.1.1998, s. 9.
(5) EYVL L 18, 23.1.2003, s. 11.
(6) EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1.
(7) EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.
(8) EUVL L 146, 13.6.2003, s. 1.
LIITE I
Täydennetään liitteen 11 lisäystä 2 seuraavasti:
”X. Lemmikkieläinten ei-kaupalliset kuljetukset
A. LAINSÄÄDÄNTÖ (1)
Yhteisö |
Sveitsi |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 998/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, lemmikkieläinten muihin kuin kaupallisiin kuljetuksiin sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista ja neuvoston direktiivin 92/65/ETY muuttamisesta (EUVL L 146, 13.6.2003, s. 1) |
Asetus lemmikkieläinten tuonnista (OIAC), annettu 18 päivänä huhtikuuta 2007 (RS 916.443.14) |
B. SOVELTAMISTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT
1. |
Tunnistamisjärjestelmästä on säädetty asetuksessa (EY) N:o 998/2003. |
2. |
Raivotautirokotuksen ja tarvittaessa uudelleenrokotuksen voimassaolo tunnustetaan rokotteen valmistaneen laboratorion suosituksen mukaan asetuksen (EY) N:o 998/2003 5 artiklan ja sen aikajakson vahvistamisesta, jonka jälkeen raivotautirokotusta pidetään voimassa olevana, tehdyn komission päätöksen 2005/91/EY (2) säännösten mukaisesti. |
3. |
Käytettävästä todistuksesta on säädetty mallitodistuksen vahvistamisesta koirien, kissojen ja frettien yhteisön sisällä tapahtuvia kuljetuksia varten 26 päivänä marraskuuta 2003 tehdyssä komission päätöksessä 2003/803/EY (3). |
4. |
Tässä lisäyksessä tarkoitettuihin Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välisiin lemmikkieläinten muihin kuin kaupallisiin kuljetuksiin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 998/2003 II luvun (Säännökset, joita sovelletaan eläinten kuljetuksiin jäsenvaltiosta toiseen) säännöksiä soveltuvin osin.” |
(1) Kaikki säädösviittaukset ovat, ellei toisin mainita, viittauksia mainittuun säädökseen sellaisena kuin se on muutettuna ennen 30 päivää kesäkuuta 2008.
LIITE II
Korvataan liitteen 11 lisäys 3 seuraavasti:
”Lisäys 3
ELÄVIEN ELÄINTEN JA NIIDEN SIEMENNESTEEN, ALKIOIDEN JA MUNASOLUJEN TUOMINEN KOLMANSISTA MAISTA
I. Yhteisö — lainsäädäntö (1)
A. Sorkka- ja kavioeläimet, lukuun ottamatta hevosia
Neuvoston direktiivi 2004/68/EY, annettu 26 päivänä huhtikuuta 2004, eläinten terveyttä koskevista säännöistä tiettyjen elävien sorkka- ja kavioeläinten yhteisöön tuonnin ja yhteisön kautta kuljetuksen osalta, direktiivien 90/426/ETY ja 92/65/ETY muuttamisesta ja direktiivin 72/462/ETY kumoamisesta (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 320)
B. Hevoset
Neuvoston direktiivi 90/426/ETY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1990, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista elävien hevoseläinten liikkuvuuden ja kolmansista maista tapahtuvan tuonnin osalta (EYVL L 224, 18.8.1990, s. 42)
C. Siipikarja ja siitosmunat
Neuvoston direktiivi 90/539/ETY, annettu 15 päivänä lokakuuta 1990, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä siipikarjan ja siitosmunien kaupassa ja niiden tuonnissa kolmansista maista (EYVL L 303, 31.10.1990, s. 6)
D. Vesiviljelyeläimet
Neuvoston direktiivi 2006/88/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 2006, vesiviljelyeläimiin ja niistä saataviin tuotteisiin sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista sekä vesieläinten tiettyjen tautien ehkäisemisestä ja torjunnasta (EUVL L 328, 24.11.2006, s. 14)
E. Naudan alkiot
Neuvoston direktiivi 89/556/ETY, annettu 25 päivänä syyskuuta 1989, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä naudansukuisten kotieläinten alkioiden kaupassa ja tuonnissa kolmansista maista (EYVL L 302, 19.10.1989, s. 1)
F. Naudan siemenneste
Neuvoston direktiivi 88/407/ETY, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1988, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä naudansukuisten kotieläinten siemennesteen kaupassa ja tuonnissa (EYVL L 194, 22.7.1988, s. 10)
G. Sian siemenneste
Neuvoston direktiivi 90/429/ETY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1990, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä siansukuisten kotieläinten siemennesteen kaupassa ja tuonnissa (EYVL L 224, 18.8.1990, s. 62)
H. Muut elävät eläimet
1. |
Neuvoston direktiivi 92/65/ETY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 1992, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista eläinten, siemennesteen, munasolujen ja alkioiden yhteisön sisäisessä kaupassa ja yhteisöön tuonnissa siltä osin, kun niitä eivät koske direktiivin 90/425/ETY liitteessä A olevassa I jaksossa mainittujen erityisten yhteisön säädösten eläinten terveyttä koskevat vaatimukset (EYVL L 268, 14.9.1992, s. 54) |
2. |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 998/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, lemmikkieläinten muihin kuin kaupallisiin kuljetuksiin sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista ja neuvoston direktiivin 92/65/ETY muuttamisesta (EUVL L 146, 13.6.2003, s. 1) |
I. Muut erityissäännökset
1. |
Neuvoston direktiivi 96/22/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1996, tiettyjen hormonaalista tai tyrostaattista vaikutusta omaavien aineiden ja beta-agonistien käytön kieltämisestä kotieläintuotannossa ja direktiivien 81/602/ETY, 88/146/ETY ja 88/299/ETY kumoamisesta (EYVL L 125, 23.5.1996, s. 3) |
2. |
Neuvoston direktiivi 96/23/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1996, elävissä eläimissä ja niistä saatavissa tuotteissa olevien tiettyjen aineiden ja niiden jäämien osalta suoritettavista tarkastustoimenpiteistä ja direktiivien 85/358/ETY ja 86/469/ETY sekä päätösten 89/187/ETY ja 91/664/ETY kumoamisesta (EYVL L 125, 23.5.1996, s. 10). |
II. Sveitsi — lainsäädäntö (2)
1. |
Asetus eläinten ja eläintuotteiden tuonnista, kauttakuljetuksesta ja viennistä (OITE), annettu 18 päivänä huhtikuuta 2007, (RS 916.443.10) |
2. |
Asetus kolmansista maista ilmateitse tuotavien eläinten maahantuonnista ja kauttakuljetuksesta (OITA), annettu 18 päivänä huhtikuuta 2007, (RS 916.443.12) |
3. |
Asetus kolmansista maista ilmateitse tuotavien eläintuotteiden maahantuonnista ja kauttakuljetuksesta (OITPA), annettu 18 päivänä huhtikuuta 2007, (RS 916.443.13) |
4. |
Talousministeriön asetus eläinten ja eläintuotteiden tuonnin ja kauttakuljetuksen valvonnasta (OITE-valvonta-asetus), annettu 16 päivänä toukokuuta 2007, (RS 916.443.106) |
5. |
Asetus lemmikkieläinten tuonnista (OIAC), annettu 18 päivänä huhtikuuta 2007, (RS 916.443.14) |
6. |
Asetus eläinlääkkeistä (OMédV), annettu 18 päivänä elokuuta 2004, (RS 812.212.27) |
7. |
Asetus valaliiton eläinlääkintäviraston tarkastusmaksuista (OEVET), annettu 30 päivänä lokakuuta 1985, (RS 916.472). |
III. Soveltamista koskevat säännöt
Valaliiton eläinlääkintävirasto soveltaa rinnan yhteisön jäsenvaltioiden kanssa tämän lisäyksen I kohdassa mainituissa säädöksissä annettuja tuontimääräyksiä sekä asianmukaisia soveltamistoimenpiteitä ja luetteloita laitoksista, joista kyseinen tuonti on sallittu. Tätä sitoumusta sovelletaan kaikkiin asianmukaisiin säädöksiin niiden hyväksymispäivästä riippumatta.
Valaliiton eläinlääkintävirasto voi toteuttaa rajoittavampiakin toimenpiteitä ja vaatia lisätakeita. Eläinlääkintäalan sekakomiteassa neuvotellaan asianmukaisten ratkaisujen löytämiseksi.
Valaliiton eläinlääkintävirasto ja yhteisön jäsenvaltiot ilmoittavat toisilleen kahdenvälisesti asetetuista erityisistä tuontiehdoista, jotka eivät kuulu yhteisötason yhdenmukaistamisen piiriin.
Tätä liitettä sovellettaessa Zürichin eläintarhaa pidetään Sveitsin osalta direktiivin 92/65/ETY liitteen C mukaisena hyväksyttynä laitoksena.”
(1) Kaikki säädösviittaukset ovat, ellei toisin mainita, viittauksia mainittuun säädökseen sellaisena kuin se on muutettuna ennen 30 päivää kesäkuuta 2008.
(2) Kaikki säädösviittaukset ovat, ellei toisin mainita, viittauksia mainittuun säädökseen sellaisena kuin se on muutettuna ennen 30 päivää kesäkuuta 2008.
LIITE III
Korvataan liitteen 11 lisäys 4 seuraavasti:
”Lisäys 4
KOTIELÄINJALOSTUS, TUONTI KOLMANSISTA MAISTA MUKAAN LUETTUNA
A. Lainsäädäntö (1)
Yhteisö |
Sveitsi |
Neuvoston direktiivi 77/504/ETY, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1977, puhdasrotuisista jalostusnaudoista (EYVL L 206, 12.8.1977, s. 8). Neuvoston direktiivi 88/661/ETY, annettu 19 päivänä joulukuuta 1988, jalostussikoihin sovellettavista kotieläinjalostuksen standardeista (EYVL L 382, 31.12.1988, s. 36). Neuvoston direktiivi 87/328/ETY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 1987, puhdasrotuisten jalostusnautojen jalostustarkoituksiin hyväksymisestä (EYVL L 167, 26.6.1987, s. 54). Neuvoston direktiivi 88/407/ETY, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1988, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä naudansukuisten kotieläinten pakastetun siemennesteen kaupassa ja tuonnissa (EYVL L 194, 22.7.1988, s. 10). Neuvoston direktiivi 89/361/ETY, annettu 30 päivänä toukokuuta 1989, puhdasrotuisista jalostuslampaista ja -vuohista (EYVL L 153, 6.6.1989, s. 30). Neuvoston direktiivi 90/118/ETY, annettu 5 päivänä maaliskuuta 1990, puhdasrotuisten jalostussikojen jalostukseen hyväksymisestä (EYVL L 71, 17.3.1990, s. 34). Neuvoston direktiivi 90/119/ETY, annettu 5 päivänä maaliskuuta 1990, risteytettyjen jalostussikojen jalostukseen hyväksymisestä (EYVL L 71, 17.3.1990, s. 36). Neuvoston direktiivi 90/427/ETY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1990, jalostusta ja polveutumista koskevista edellytyksistä yhteisön sisäisessä hevoseläinten kaupassa (EYVL L 224, 18.8.1990, s. 55). Neuvoston direktiivi 90/428/ETY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1990, kilpailuihin tarkoitettujen hevoseläinten kaupasta ja kilpailuihin osallistumisen edellytyksistä (EYVL L 224, 18.8.1990, s. 60). Neuvoston direktiivi 91/174/ETY, annettu 25 päivänä maaliskuuta 1991, kotieläinjalostusta ja polveutumista koskevista vaatimuksista puhdasrotuisten eläinten kaupassa ja direktiivien 77/504/ETY ja 90/425/ETY muuttamisesta (EYVL L 85, 5.4.1991, s. 37). Neuvoston direktiivi 94/28/EY, annettu 23 päivänä kesäkuuta 1994, eläinten, siemennesteen, munasolujen ja alkioiden tuonnissa kolmansista maista sovellettavia jalostus- ja polveutumisedellytyksiä koskevista periaatteista ja puhdasrotuisista jalostusnaudoista annetun direktiivin 77/504/ETY muuttamisesta (EYVL L 178, 12.7.1994, s. 66). |
Asetus kotieläintuotannosta, annettu 14 päivänä marraskuuta 2007 (RS 916.310) |
B. Täytäntöönpanosäännöt
Tätä lisäystä sovellettaessa yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välisen kaupan kohteena oleviin eläviin eläimiin ja eläintuotteisiin sovelletaan yhteisön jäsenvaltioiden keskinäiselle kaupalle asetettuja edellytyksiä.
Sveitsin viranomaiset sitoutuvat varmistamaan, että Sveitsi soveltaa tuonnin osalta samoja säännöksiä, jotka sisältyvät neuvoston direktiiviin 94/28/EY, sanotun kuitenkaan rajoittamatta lisäyksissä 5 ja 6 olevien eläinjalostustarkastuksia koskevien määräysten soveltamista.
Mahdollisesti ilmenevät vaikeudet annetaan toisen osapuolen pyynnöstä eläinlääkintäalan sekakomitean käsiteltäviksi.”.
(1) Kaikki säädösviittaukset ovat, ellei toisin mainita, viittauksia mainittuun säädökseen sellaisena kuin se on muutettuna ennen 30 päivänä kesäkuuta 2008.
LIITE IV
Korvataan liitteen 11 lisäys 5 seuraavasti:
”Lisäys 5
ELÄVÄT ELÄIMET, SIEMENNESTE, MUNASOLUT JA ALKIOT: RAJAVALVONTA JA TARKASTUSMAKSUT
I LUKU
Yleiset säännökset – Traces-järjestelmä
A. LAINSÄÄDÄNTÖ (1)
Yhteisö |
Sveitsi |
||||||||||||||
Komission päätös 2004/292/EY, tehty 30 päivänä maaliskuuta 2004, Traces-järjestelmän käyttöönotosta ja päätöksen 92/486/ETY muuttamisesta (EUVL L 94, 31.3.2004, s. 63) |
|
B. SOVELTAMISSÄÄNNÖT
Yhteistyössä valaliiton eläinlääkintäviraston kanssa komissio liittää Sveitsin Traces-järjestelmään komission päätöksen 2004/292/EY mukaisesti.
Eläinlääkintäalan sekakomitea määrittelee tarvittaessa siirtymä- ja täydennystoimenpiteet.
II LUKU
Yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin väliseen kauppaan sovellettavat eläinlääkärin- ja kotieläinjalostustarkastukset
A. LAINSÄÄDÄNTÖ (1)
Yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin väliseen kauppaan sovelletaan eläinlääkärin- ja kotieläinjalostustarkastuksia seuraavien säädösten säännösten mukaisesti:
Yhteisö |
Sveitsi |
||||||||||||||
|
|
B. YLEISET SOVELTAMISSÄÄNNÖT
Direktiivin 90/425/ETY 8 artiklassa säädetyissä tapauksissa määräpaikan toimivaltaisten viranomaisten on välittömästi otettava yhteyttä lähetyspaikan toimivaltaisiin viranomaisiin. Määräpaikan toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sekä ilmoitettava lähetyspaikan toimivaltaiselle viranomaiselle ja komissiolle suoritettujen tarkastusten luonne, tehdyt päätökset ja niiden perusteet.
Direktiivin 89/608/ETY 10, 11 ja 16 artiklassa sekä direktiivin 90/425/ETY 9 ja 22 artiklassa annettujen säännösten täytäntöönpano kuuluu eläinlääkintäalan sekakomitealle.
C. RAJA-ALUEELLA OLEVILLE LAITUMILLE TARKOITETTUIHIN ELÄIMIIN SOVELLETTAVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT
1. |
Määritelmät:
|
2. |
Jäsenvaltioiden ja Sveitsin välillä tapahtuvan laiduntamisen yhteydessä sovelletaan vuoristoalueilla kesälaitumille vietävien nautaeläinten siirtoihin sovellettavista erityissäännöistä 20 päivänä elokuuta 2001 tehdyn komission päätöksen 2001/672/EY (EYVL L 235, 4.9.2001, s. 23) säännöksiä soveltuvin osin. Kuitenkin tämän liitteen yhteydessä päätöksen 2001/672/EY 1 artiklaa sovelletaan seuraavin muutoksin:
Eläinkulkutaudeista 27 päivänä kesäkuuta 1995 annetun asetuksen (OFE), (RS 916.401), ja erityisesti sen 7 §:n (rekisteröinti) sekä eläinkuljetuksia koskevasta tietopankista 23 päivänä marraskuuta 2005 annetun asetuksen, (RS 916.404), ja erityisesti sen 2 jakson (tietopankin sisältö) mukaisesti Sveitsi antaa jokaiselle laitumelle erityisen rekisteritunnuksen, joka on rekisteröitävä kansalliseen nautoja koskevaan tietokantaan. |
3. |
Laiduntamisen tapahtuessa yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välillä lähettäjämaan virkaeläinlääkäri:
|
4. |
Eläinten on pysyttävä tullin valvonnassa koko laitumellaoloajan. |
5. |
Eläinten haltijan on:
|
6. |
Kuljetettaessa eläimiä takaisin laidunkauden päättyessä tai aiemmin sen maan, jossa laidunpaikka sijaitsee, virkaeläinlääkäri:
|
7. |
Tautitapauksissa eläinlääkintäalan toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat yhteisellä sopimuksella asianmukaiset toimenpiteet. Kyseiset viranomaiset tarkastelevat mahdollisiin kustannuksiin liittyviä kysymyksiä. Tarvittaessa asia saatetaan eläinlääkintäalan sekakomitean käsiteltäväksi. |
8. |
Poiketen siitä, mitä laiduntamisesta määrätään 1–7 alakohdassa, kun kyseessä on päivälaiduntaminen yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välillä:
|
9. |
Raja-alueiden laitumilla tai päivälaitumilla laiduntavien ja raja-alueiden laitumilta takaisin kuljetettavien nautaeläinten terveystodistuksen malli: Raja-alueiden laitumilla tai päivälaitumilla laiduntavien ja raja-alueiden laitumilta takaisin kuljetettavien nautaeläinten terveystodistuksen malli
|
III LUKU
Yhteisön ja Sveitsin välisen kaupan edellytykset
A. LAINSÄÄDÄNTÖ
Elävien eläinten, niiden siemennesteen, munasolujen ja alkioiden kaupassa sekä nautaeläinten laiduntamisessa raja-alueiden laitumilla käytetään yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välillä terveystodistuksia, joista määrätään tässä liitteessä ja jotka ovat saatavilla Traces-järjestelmässä eläinten ja eläinperäisten tuotteiden yhteisön sisäiseen kauppaan liittyvän yhdenmukaisen todistusmallin ja tarkastuspöytäkirjan hyväksymisestä 30 päivänä maaliskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 599/2004 säännösten mukaisesti (EUVL L 94, 31.3.2004, s. 44).
IV LUKU
Kolmansista maista tapahtuvaan tuontiin sovellettavat eläinlääkinnälliset tarkastukset
A. LAINSÄÄDÄNTÖ (2)
Kolmansista maista tapahtuvaan tuontiin sovelletaan tarkastuksia seuraavien säädösten säännösten mukaisesti:
Euroopan yhteisö |
Sveitsi |
||||||||||||||||||||||||||
|
|
B. SOVELTAMISSÄÄNNÖT
1. |
Direktiivin 91/496/ETY 6 artiklan soveltamiseksi elävien eläinten eläinlääkärintarkastuksia varten hyväksytyt jäsenvaltioiden rajatarkastusasemat on luetteloitu kolmansista maista tulevien eläinten ja eläintuotteiden eläinlääkärintarkastuksia varten hyväksyttyjen rajatarkastusasemien luettelosta ja komission asiantuntijoiden tekemiä tarkastuksia koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen saattamisesta ajan tasalle 7 päivänä joulukuuta 2001 tehdyn komission päätöksen 2001/881/EY, sellaisena kuin se on muutettuna, liitteessä. |
2. |
Direktiivin 91/496/ETY 6 artiklan soveltamiseksi rajatarkastusasemat ovat Sveitsin osalta seuraavat:
Rajatarkastusasemien luettelon, niiden tarkastuskeskusten ja hyväksymistyyppien myöhemmät muutokset kuuluvat eläinlääkintäalan sekakomitean toimialaan. Paikalla toteutetut tarkastukset kuuluvat eläinlääkintäalan sekakomitean toimialaan, erityisesti direktiivin 91/496/ETY 19 artiklan ja eläintaudeista annetun lain 57 §:n perusteella. |
3. |
Valaliiton eläinlääkintävirasto soveltaa rinnan yhteisön jäsenvaltioiden kanssa tämän liitteen lisäykseen 3 kuuluvia tuontimääräyksiä ja soveltamistoimenpiteitä. Valaliiton eläinlääkintävirasto voi toteuttaa rajoittavampiakin toimenpiteitä ja vaatia lisätakeita. Eläinlääkintäalan sekakomiteassa neuvotellaan asianmukaisten ratkaisujen löytämiseksi. Valaliiton eläinlääkintävirasto ja yhteisön jäsenvaltiot ilmoittavat toisilleen kahdenvälisesti asetetuista erityisistä tuontiehdoista, jotka eivät kuulu yhteisötason yhdenmukaistamisen piiriin. |
4. |
Edellä 1 kohdassa tarkoitetut jäsenvaltioiden rajatarkastusasemat suorittavat kolmansista maista tapahtuvan ja Sveitsiin suuntautuvan tuonnin tarkastuksia tämän lisäyksen IV luvun A kohdan mukaisesti. |
5. |
Edellä 2 kohdassa tarkoitetut Sveitsin rajatarkastusasemat suorittavat kolmansista maista tapahtuvan ja yhteisön jäsenvaltioihin suuntautuvan tuonnin tarkastuksia tämän lisäyksen IV luvun A kohdan mukaisesti. |
V LUKU
Erityiset säännökset
A. ELÄINTEN TUNNISTETIEDOT
1. LAINSÄÄDÄNTÖ (4)
Yhteisö |
Sveitsi |
||||||||
|
|
2. SOVELTAMISTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT
a. |
Direktiivin 92/102/ETY 3 artiklan 2 kohdan, 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan viidennen alakohdan ja 4 artiklan 2 kohdan soveltaminen kuuluu eläinlääkintäalan sekakomitealle. |
b. |
Sveitsin sisällä tapahtuvien sikojen, lampaiden ja vuohien siirtojen osalta 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti huomioon otettava päivämäärä on 1 päivä heinäkuuta 1999. |
c. |
Direktiivin 92/102/ETY 10 artiklan mukainen mahdollisen elektronisin laittein toteutetun tunnistamisen yhdenmukaistamisen täytäntöönpano kuuluu eläinlääkintäalan sekakomitealle. |
B. ELÄINTEN SUOJELU
1. LAINSÄÄDÄNTÖ (4)
Yhteisö |
Sveitsi |
||||
|
Asetus eläinten suojelusta (OPAn), annettu 23 päivänä huhtikuuta 2008, (RS 455.1), ja erityisesti sen 169–176 §. |
2. SOVELTAMISTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT
a. |
Sveitsin viranomaiset sitoutuvat noudattamaan asetuksen (EY) N:o 1/2005 säännöksiä Sveitsin ja Euroopan yhteisön välisessä kaupassa ja tuonnissa kolmansista maista. |
b. |
Asetuksen (EY) N:o 1/2005 26 artiklassa säädetyissä tapauksissa määräpaikan toimivaltaisten viranomaisten on välittömästi otettava yhteyttä lähetyspaikan toimivaltaisiin viranomaisiin. |
c. |
Direktiivin 89/608/ETY 10, 11 ja 16 artiklan säännösten täytäntöönpano kuuluu eläinlääkintäalan sekakomitealle. |
d. |
Paikalla toteutetut tarkastukset kuuluvat eläinlääkintäalan sekakomitealle, erityisesti asetuksen (EY) N:o 1/2005 28 artiklan ja eläinten suojelusta 23 päivänä huhtikuuta 2008 annetun asetuksen (OPAn), (RS 455.1), 208 §:n perusteella. |
e. |
Eläinten suojelusta 23 päivänä huhtikuuta 2008 annetun asetuksen (OPAn), (RS 455.1), 175 §:n säännösten mukaisesti nautaeläinten, lampaiden, vuohien ja sikojen kuljetus Sveitsin kautta voi tapahtua vain rauta- tai lentoteitse. Eläinlääkintäalan sekakomitea tarkastelee tätä kysymystä. |
C. TARKASTUSMAKSUT
1. |
Yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin väliseen kauppaan sovellettavista eläinlääkärintarkastuksista ei kanneta tarkastusmaksuja. |
2. |
Kolmansista maista tapahtuvaan tuontiin liittyvien eläinlääkärintarkastusten osalta Sveitsin viranomaiset sitoutuvat perimään sellaiset virallisiin tarkastuksiin liittyvät tarkastusmaksut, joista on säädetty rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 882/2004 (EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1).” |
(1) Kaikki säädösviittaukset ovat, ellei toisin mainita, viittauksia mainittuun säädökseen sellaisena kuin se on muutettuna ennen 30 päivää kesäkuuta 2008.
(2) Kaikki säädösviittaukset ovat, ellei toisin mainita, viittauksia mainittuun säädökseen sellaisena kuin se on muutettuna ennen 30 päivää kesäkuuta 2008.
(3) Komission päätöksessä 2001/881/EY määriteltyjen hyväksyntäluokkien perusteella.
(4) Kaikki säädösviittaukset ovat, ellei toisin mainita, viittauksia mainittuun säädökseen sellaisena kuin se on muutettuna ennen 30 päivää kesäkuuta 2008.
LIITE V
A. |
Liitteen 11 lisäyksessä 6 olevia erityisedellytyksiä, jotka koskevat ihmisravinnoksi tarkoitettuja eläintuotteita, täydennetään seuraavasti:
|
B. |
Korvataan liitteen 11 lisäyksen 6 se osa, joka koskee muita kuin ihmisravinnoksi tarkoitettuja eläinten sivutuotteita, seuraavasti: ”Muut kuin ihmisravinnoksi tarkoitetut eläinten sivutuotteet
Erityiset edellytykset Sveitsi soveltaa tuontinsa osalta liitteiden VII, VIII, X (todistukset) ja XI (maat) soveltamisalaan kuuluvia säännöksiä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 29 artiklan mukaisesti. Luokkiin 1 ja 2 kuuluvia aineksia koskevaan kauppaan sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1774/2002 8 artiklan 2–6 kohtaa. Yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välisen kaupan kohteena olevien luokkaan 3 kuuluvien ainesten mukana on oltava liitteessä II olevassa III luvussa säädetyt kaupalliset asiakirjat ja terveystodistukset asetuksen (EY) N:o 1774/2002 7 ja 8 artiklan mukaisesti. Sveitsi laatii luettelon vastaavista laitoksistaan asetuksen (EY) N:o 1774/2002 III luvun mukaisesti. Sveitsi kieltää porsaiden ruokkimisen keittiöjättein ennen 1. heinäkuuta 2011 asetuksen (EY) N:o 1774/2002 III luvun mukaisesti. Eläinlääkintäalan sekakomitea tarkastelee tätä kysymystä.” |
(1) Kaikki säädösviittaukset ovat, ellei toisin mainita, viittauksia mainittuun säädökseen sellaisena kuin se on muutettuna ennen 30 päivää kesäkuuta 2008.
LIITE VI
Korvataan liitteen 11 lisäys 10 seuraavasti:
”Lisäys 10
ELÄINTUOTTEET: RAJAVALVONTA JA TARKASTUSMAKSUT
I LUKU
Yleiset määräykset
A. LAINSÄÄDÄNTÖ (1)
Yhteisö |
Sveitsi |
||||||||||
Komission päätös 2004/292/EY, tehty 30 päivänä maaliskuuta 2004, Traces-järjestelmän käyttöönotosta ja päätöksen 92/486/ETY muuttamisesta (EUVL L 94, 31.3.2004, s. 63) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1) |
|
B. SOVELTAMISSÄÄNNÖT
1. Yhteistyössä valaliiton eläinlääkintäviraston kanssa komissio liittää Sveitsin Traces-järjestelmään komission päätöksen 2004/292/EY mukaisesti.
2. Yhteistyössä Sveitsin eläinlääkintäviraston ja valaliiton kansanterveysviraston kanssa komissio liittää Sveitsin asetuksen (EY) N:o 178/2002 50 artiklassa säädettyyn nopeaan hälytysjärjestelmään rajoille tapahtuvia eläintuotteiden käännytyksiä koskevien säännösten mukaisesti.
Kun toimivaltainen viranomainen hylkää erän, kontin tai lastin yhteisön raja-asemalla, komissio ilmoittaa asiasta välittömästi Sveitsille.
Sveitsi ilmoittaa komissiolle välittömästi toimivaltaisen viranomaisen Sveitsin raja-asemalla ihmisten terveydelle aiheutuvaan välilliseen tai välittömään riskiin liittyen hylkäämät elintarvike- tai rehuerät, -kontit tai -lastit asetuksen (EY) N:o 178/2002 52 artiklassa säädettyjä luottamuksellisuussääntöjä noudattaen.
Tätä yhteistoimintaa koskevat erityistoimenpiteet määritellään eläinlääkintäalan sekakomiteassa.
II LUKU
Yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin väliseen kauppaan sovellettavat eläinlääkärintarkastukset
A. LAINSÄÄDÄNTÖ (2)
Yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin väliseen kauppaan sovelletaan eläinlääkärintarkastuksia seuraavien säädösten säännösten mukaisesti:
Yhteisö |
Sveitsi |
||||||||||||||||||
|
|
B. SOVELTAMISSÄÄNNÖT
Direktiivin 89/662/ETY 8 artiklassa säädetyissä tapauksissa määräpaikan toimivaltaisten viranomaisten on välittömästi otettava yhteyttä lähetyspaikan toimivaltaisiin viranomaisiin. Määräpaikan toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sekä ilmoitettava lähetyspaikan toimivaltaiselle viranomaiselle ja komissiolle suoritettujen tarkastusten luonne, tehdyt päätökset ja niiden perusteet.
Direktiivin 89/608/ETY 10, 11 ja 16 artiklassa sekä direktiivin 89/662/ETY 9 ja 16 artiklassa annettujen säännösten täytäntöönpano kuuluu eläinlääkintäalan sekakomitealle.
III LUKU
Kolmansista maista tapahtuvaan tuontiin sovellettavat eläinlääkinnälliset tarkastukset
A. LAINSÄÄDÄNTÖ (3)
Kolmansista maista tapahtuvaan tuontiin sovelletaan tarkastuksia seuraavien säädösten säännösten mukaisesti:
Euroopan yhteisö |
Sveitsi |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
B. SOVELTAMISSÄÄNNÖT
1. Direktiivin 97/78/EY 6 artiklan soveltamiseksi rajatarkastusasemat ovat yhteisön jäsenvaltioiden osalta seuraavat: eläintuotteiden eläinlääkärintarkastuksia varten hyväksytyt rajatarkastusasemat, jotka on mainittu kolmansista maista tulevien eläinten ja eläintuotteiden eläinlääkärintarkastuksia varten hyväksyttyjen rajatarkastusasemien luettelosta ja komission asiantuntijoiden tekemiä tarkastuksia koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen saattamisesta ajan tasalle 7 päivänä joulukuuta 2001 tehdyn komission päätöksen 2001/881/EY, sellaisena kuin se on muutettuna, liitteessä.
2. Direktiivin 97/78/EY 6 artiklan soveltamiseksi rajatarkastusasemat ovat Sveitsin osalta seuraavat:
Nimi |
Traces-koodi |
Tyyppi |
Tarkastuskeskus |
Hyväksymistyyppi |
Zürichin lentoasema |
CHZRH4 |
A |
Keskus 1 |
NHC (4) |
Keskus 2 |
HC(2) (4) |
|||
Geneven lentoasema |
CHGVA4 |
A |
Keskus 1 |
HC(2), NHC (4) |
Rajatarkastusasemien luettelon, niiden tarkastuskeskusten ja hyväksymistyyppien myöhemmät muutokset kuuluvat eläinlääkintäalan sekakomitean toimialaan.
Paikalla toteutetut tarkastukset kuuluvat eläinlääkintäalan sekakomitealle, erityisesti asetuksen (EY) N:o 882/2004 45 artiklan ja eläinkulkutaudeista annetun lain 57 §:n perusteella.
IV LUKU
Yhteisön ja Sveitsin välistä kauppaa koskevat terveys- ja tarkastusvaatimukset
Aloilla, joilla vastaavuus on tunnustettu vastavuoroisesti, yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin kaupan kohteena olevat eläintuotteet liikkuvat samoin ehdoin kuin yhteisön jäsenvaltioiden välisen kaupan kohteena olevat tuotteet. Tarvittaessa tuotteisiin liitetään terveystodistukset, joista säädetään Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden välistä kauppaa varten tai jotka määritellään tässä liitteessä ja jotka ovat saatavilla Traces-järjestelmästä.
Muilla aloilla sovelletaan lisäyksessä 6 olevassa II luvussa määrättyjä terveysvaatimuksia.
V LUKU
Kolmansista maista tapahtuvaa tuontia koskevat terveys- ja tarkastusvaatimukset
1. Yhteisö – Lainsäädäntö (5)
A. KANSANTERVEYTTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT
1. Neuvoston direktiivi 88/344/ETY, annettu 13 päivänä kesäkuuta 1988, elintarvikkeiden ja elintarvikkeiden ainesosien valmistamisessa käytettäviä uuttamisliuottimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 157, 24.6.1988, s. 28)
2. Neuvoston direktiivi 88/388/ETY, annettu 22 päivänä kesäkuuta 1988, elintarvikkeissa sallittuja aromeja ja niiden valmistusaineita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 184, 15.7.1988, s. 61)
3. Neuvoston direktiivi 89/107/ETY, annettu 21 päivänä joulukuuta 1988, elintarvikkeissa sallittuja lisäaineita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 40, 11.2.1989, s. 27)
4. Neuvoston asetus (ETY) N:o 2377/90, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1990, yhteisön menettelystä eläinlääkejäämien enimmäismäärien vahvistamiseksi eläinperäisissä elintarvikkeissa (EYVL L 224, 18.8.1990, s. 1)
5. Neuvoston asetus (ETY) N:o 315/93, annettu 8 päivänä helmikuuta 1993, elintarvikkeissa olevia vieraita aineita koskevista yhteisön menettelyistä (EYVL L 37, 13.2.1993, s. 1)
6. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/35/EY, annettu 30 päivänä kesäkuuta 1994, elintarvikkeissa käytettäväksi tarkoitetuista makeutusaineista (EYVL L 237, 10.9.1994, s. 3)
7. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/36/EY, annettu 30 päivänä kesäkuuta 1994, elintarvikkeissa käytettäväksi tarkoitetuista väriaineista (EYVL L 237, 10.9.1994, s. 13)
8. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/2/EY, annettu 20 päivänä helmikuuta 1995, elintarvikkeiden muista lisäaineista kuin väri- ja makeutusaineista (EYVL L 61, 18.3.1995, s. 1)
9. Komission direktiivi 95/31/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 1995, elintarvikkeissa sallittujen makeutusaineiden erityisistä puhtausvaatimuksista (EYVL L 178, 28.7.1995, s. 1)
10. Komission direktiivi 95/45/EY, annettu 26 päivänä heinäkuuta 1995, elintarvikkeissa sallittujen väriaineiden erityisistä puhtausvaatimuksista (EYVL L 226, 22.9.1995, s. 1)
11. Neuvoston direktiivi 96/22/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1996, tiettyjen hormonaalista tai tyrostaattista vaikutusta omaavien aineiden ja beta-agonistien käytön kieltämisestä kotieläintuotannossa ja direktiivien 81/602/ETY, 88/146/ETY ja 88/299/ETY kumoamisesta (EYVL L 125, 23.5.1996, s. 3)
12. Neuvoston direktiivi 96/23/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1996, elävissä eläimissä ja niistä saatavissa tuotteissa olevien tiettyjen aineiden ja niiden jäämien osalta suoritettavista tarkastustoimenpiteistä ja direktiivien 85/358/ETY ja 86/469/ETY sekä päätösten 89/187/ETY ja 91/664/ETY kumoamisesta (EYVL L 125, 23.5.1996, s. 10)
13. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2232/96, annettu 28 päivänä lokakuuta 1996, elintarvikkeissa käytettyjä tai käytettäväksi tarkoitettuja aromiaineita koskevan yhteisön menettelyn määräämisestä (EYVL L 299, 23.11.1996, s. 1)
14. Komission direktiivi 96/77/EY, annettu 2 päivänä joulukuuta 1996, elintarvikkeiden muiden lisäaineiden kuin väri- ja makeutusaineiden erityisistä puhtausvaatimuksista (EYVL L 339, 30.12.1996, s. 1)
15. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/2/EY, annettu 22 päivänä helmikuuta 1999, ionisoivalla säteilyllä käsiteltyjä elintarvikkeita ja elintarvikkeiden ainesosia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 66, 13.3.1999, s. 16)
16. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/3/EY, annettu 22 päivänä helmikuuta 1999, ionisoivalla säteilyllä käsiteltyjä elintarvikkeita ja elintarvikkeiden ainesosia koskevan yhteisön luettelon vahvistamisesta (EYVL L 66, 13.3.1999, s. 24)
17. Komission päätös 1999/217/EY, tehty 23 päivänä helmikuuta 1999, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2232/96 mukaisesti laaditun, elintarvikkeissa käytettyjä aromiaineita koskevan luettelon hyväksymisestä (EYVL L 84, 27.3.1999, s. 1)
18. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 999/2001, annettu 22 päivänä toukokuuta 2001, tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä (EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1)
19. Komission päätös 2002/840/EY, tehty 23 päivänä lokakuuta 2002, elintarvikkeita ionisoivalla säteilyllä käsittelevien, kolmansissa maissa sijaitsevien hyväksyttyjen laitosten luettelon vahvistamisesta (EYVL L 287, 25.10.2002, s. 40)
20. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2160/2003, annettu 17 päivänä marraskuuta 2003, salmonellan ja muiden tiettyjen elintarvikkeiden kautta tarttuvien tiettyjen zoonoosien aiheuttajien valvonnasta (EUVL L 325, 12.12.2003, s. 1)
21. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2065/2003, annettu 10 päivänä marraskuuta 2003, elintarvikkeissa käytettävistä tai käytettäviksi tarkoitetuista savuaromeista (EUVL L 309, 26.11.2003, s. 1)
22. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/41/EY, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, ihmisravinnoksi tarkoitettujen tiettyjen eläinperäisten tuotteiden tuotantoa ja markkinoille saattamista koskevista elintarvikehygienia- ja terveyssäännöistä annettujen tiettyjen direktiivien kumoamisesta sekä neuvoston direktiivien 89/662/ETY ja 92/118/ETY ja neuvoston päätöksen 95/408/EY muuttamisesta (EUVL L 157, 30.4.2004, s. 33)
23. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55)
24. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 854/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 206)
25. Komission päätös 2005/34/EY, tehty 11 päivänä tammikuuta 2005, kolmansista maista tuotavissa eläinperäisissä tuotteissa olevien tiettyjen jäämien testaamiseen sovellettavista yhdenmukaistetuista standardeista (EUVL L 16, 20.1.2005, s. 61)
26. Komission asetus (EY) N:o 401/2006, annettu 23 päivänä helmikuuta 2006, näytteenotto- ja määritysmenetelmistä elintarvikkeiden mykotoksiinipitoisuuksien virallista tarkastusta varten (EUVL L 70, 9.3.2006, p. 12)
27. Komission asetus (EY) N:o 1881/2006, annettu 19 päivänä joulukuuta 2006, tiettyjen elintarvikkeissa olevien vieraiden aineiden enimmäismäärien vahvistamisesta (EUVL L 364, 20.12.2006, s. 5)
28. Komission asetus (EY) N:o 1883/2006, annettu 19 päivänä joulukuuta 2006, näytteenotto- ja määritysmenetelmistä tietyissä elintarvikkeissa olevien dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuuksien virallista tarkastusta varten (EUVL L 364, 20.12.2006, s. 32)
29. Komission asetus (EY) N:o 333/2007, annettu 28 päivänä maaliskuuta 2007 , näytteenotto- ja määritysmenetelmistä elintarvikkeiden lyijy-, kadmium-, elohopea-, epäorgaanisen tinan, 3-MCPD- ja bentso(a)pyreenipitoisuuksien virallista tarkastusta varten (EUVL L 88, 29.3.2007, s. 29)
30. Komission asetus (EY) N:o 884/2007, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2007, kiireellisistä toimenpiteistä elintarvikeväriaineen E 128 Punainen 2G käytön keskeyttämiseksi (EUVL L 195, 27.7.2007, s. 8)
B. ELÄINTEN TERVEYTTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT
1. Neuvoston direktiivi 92/118/ETY, annettu 17 päivänä joulukuuta 1992, eläinten terveyttä ja kansanterveyttä koskevista vaatimuksista sellaisten tuotteiden yhteisön sisäisessä kaupassa ja yhteisöön tuonnissa, joita eivät koske direktiivin 89/662/ETY ja, taudinaiheuttajien osalta, direktiivin 90/425/ETY liitteessä A olevassa I luvussa mainittujen erityisten yhteisön säädösten kyseiset vaatimukset (EYVL L 62, 15.3.1993, s. 49)
2. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 999/2001, annettu 22 päivänä toukokuuta 2001, tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä (EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1)
3. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1774/2002, annettu 3 päivänä lokakuuta 2002, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (EYVL L 273, 10.10.2002, s. 1)
4. Neuvoston direktiivi 2002/99/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä (EYVL L 18, 23.1.2003, s. 11)
5. Neuvoston direktiivi 2006/88/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 2006, vesiviljelyeläimiin ja niistä saataviin tuotteisiin sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista sekä vesieläinten tiettyjen tautien ehkäisemisestä ja torjunnasta (EUVL L 328, 24.11.2006, s. 14)
C. MUITA ERITYISTOIMENPITEITÄ (6)
1. Euroopan talousyhteisön ja San Marinon tasavallan välinen väliaikainen sopimus kaupasta ja tulliliitosta – Yhteinen sopimus – Yhteisön julistus (EYVL L 359, 9.12.1992, s. 14)
2. Neuvoston ja komission päätös 94/1/EY, tehty 13 päivänä joulukuuta 1993, Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan, Islannin tasavallan, Liechtensteinin ruhtinaskunnan, Norjan kuningaskunnan, Ruotsin kuningaskunnan ja Sveitsin valaliiton välisen Euroopan talousaluetta koskevan sopimuksen tekemisestä (EYVL L 1, 3.1.1994, s. 1)
3. Neuvoston päätös 97/132/EY, tehty 17 päivänä joulukuuta 1996, Euroopan yhteisön ja Uuden-Seelannin sopimuksen tekemisestä elävien eläinten ja eläintuotteiden kauppaan sovellettavista eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä (EYVL L 57, 26.2.1997, s. 4)
4. Neuvoston päätös 97/345/EY, tehty 17 päivänä helmikuuta 1997, Euroopan talousyhteisön ja Andorran ruhtinaskunnan kirjeenvaihtona tehtyä sopimusta täydentävän eläinlääkintää koskevan pöytäkirjan tekemisestä (EYVL L 148, 6.6.1997, s. 15)
5. Neuvoston päätös 98/258/EY, tehty 16 päivänä maaliskuuta 1998, kansanterveyden ja eläinten terveyden suojelemiseksi toteutettavia toimenpiteitä elävien eläinten ja eläintuotteiden kaupassa koskevan Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen välisen sopimuksen tekemisestä (EYVL L 118, 21.4.1998, s. 1)
6. Neuvoston päätös 98/504/EY, tehty 29 päivänä kesäkuuta 1998, Euroopan yhteisön ja Meksikon yhdysvaltojen kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskevan väliaikaisen sopimuksen tekemisestä (EYVL L 226, 13.8.1998, s. 24)
7. Neuvoston päätös 1999/201/EY, tehty 14 päivänä joulukuuta 1998, kansanterveyden ja eläinten terveyden suojelemiseksi toteutettavia toimenpiteitä elävien eläinten ja eläintuotteiden kaupassa koskevan Euroopan yhteisön ja Kanadan hallituksen välisen sopimuksen tekemisestä (EYVL L 71, 18.3.1999, s. 1)
8. Neuvoston päätös 1999/778/EY, tehty 15 päivänä marraskuuta 1999, Euroopan yhteisön sekä Tanskan hallituksen ja Färsaarten maakuntahallituksen välistä sopimusta täydentävän eläinten terveyttä koskevan pöytäkirjan tekemisestä (EYVL L 305, 30.11.1999, s. 25)
9. Euroopan yhteisön sekä Tanskan hallituksen ja Färsaarten maakuntahallituksen välistä sopimusta täydentävä eläinten terveyttä koskeva pöytäkirja 1999/1130/EY (EYVL L 305, 30.11.1999, s. 26)
10. Neuvoston päätös 2002/979/EY, tehty 18 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen tasavallan välisestä assosiaatiosta tehdyn sopimuksen allekirjoittamisesta ja sen tiettyjen määräysten väliaikaisesta soveltamisesta (EYVL L 352, 30.12.2002, s. 1)
2. Sveitsi – Lainsäädäntö (7)
A Asetus eläinten ja eläintuotteiden tuonnista, kauttakuljetuksesta ja viennistä (OITE), annettu 18 päivänä huhtikuuta 2007
B Asetus kolmansista maista ilmateitse tuotavien eläintuotteiden maahantuonnista ja kauttakuljetuksesta (OITPA), annettu 18 päivänä huhtikuuta 2007
3. Täytäntöönpanosäännöt
A Valaliiton eläinlääkintävirasto soveltaa rinnan yhteisön jäsenvaltioiden kanssa tämän lisäyksen I kohdassa tarkoitetussa lainsäädännössä annettuja tuontimääräyksiä sekä asianmukaisia soveltamistoimenpiteitä ja luetteloita laitoksista, joista kyseinen tuonti on sallittu. Tätä sitoumusta sovelletaan kaikkiin asianmukaisiin säädöksiin niiden hyväksymispäivästä riippumatta.
Valaliiton eläinlääkintävirasto voi toteuttaa rajoittavampiakin toimenpiteitä ja vaatia lisätakeita. Eläinlääkintäalan sekakomiteassa neuvotellaan asianmukaisten ratkaisujen löytämiseksi.
Valaliiton eläinlääkintävirasto ja yhteisön jäsenvaltiot ilmoittavat toisilleen kahdenvälisesti asetetuista erityisistä tuontiehdoista, jotka eivät kuulu yhteisötason yhdenmukaistamisen piiriin.
B Edellä tämän lisäyksen III luvun B kohdan 1 alakohdassa tarkoitetut Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden rajatarkastusasemat suorittavat kolmansista maista tapahtuvan ja Sveitsiin suuntautuvan tuonnin tarkastuksia tämän lisäyksen III luvun A kohdan mukaisesti.
C Edellä tämän lisäyksen III luvun B kohdan 2 alakohdassa tarkoitetut Sveitsin rajatarkastusasemat suorittavat kolmansista maista tapahtuvan ja yhteisön jäsenvaltioihin suuntautuvan tuonnin tarkastuksia tämän lisäyksen III luvun A kohdan mukaisesti.
D Kolmansista maista ilmateitse tuotavien eläintuotteiden maahantuonnista ja kauttakuljetuksesta 18 päivänä huhtikuuta 2007 annetun asetuksen (OITPA), (RS 916.443.13), säännösten mukaisesti Sveitsi pitää voimassa mahdollisuuden tuoda maahan sellaisista naudoista saatua lihaa, joille on mahdollisesti annettu kasvuhormoneja. Tällaisen lihan vienti yhteisöön on kielletty. Lisäksi Sveitsi
— |
sallii tällaisen lihan käytön ainoastaan sellaisiin käyttötarkoituksiin, joissa kuluttajat saavat lihan suoraan vähittäismyyntiliikkeistä asianmukaisin etiketein varustettuna, |
— |
sallii lihan maahantuonnin ainoastaan Sveitsin rajatarkastusasemien luvalla, |
— |
varmistaa asianmukaisen jäljitettävyys- ja toimitusjärjestelmän, jonka tarkoituksena on estää mahdollisuus lihan edelleenviennistä yhteisön jäsenvaltioiden alueelle, |
— |
toimittaa komissiolle kaksi kertaa vuodessa raportin maahantuotujen erien alkuperästä ja vastaanottajista sekä selvityksen suoritetuista tarkastuksista varmistaakseen edellä olevissa luetelmakohdissa esitettyjen edellytysten noudattamisen. |
— |
Eläinlääkintäalan sekakomitea käsittelee tarvittaessa näitä määräyksiä. |
VI LUKU
Tarkastusmaksut
1. Yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin väliseen kauppaan sovellettavista eläinlääkärintarkastuksista ei kerätä tarkastusmaksuja.
2. Kolmansista maista tapahtuvaan tuontiin liittyvien eläinlääkärintarkastusten osalta Sveitsin viranomaiset sitoutuvat perimään sellaiset virallisiin tarkastuksiin liittyvät tarkastusmaksut, joista on säädetty rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 882/2004 (EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1).”
(1) Kaikki säädösviittaukset ovat, ellei toisin mainita, viittauksia mainittuun säädökseen sellaisena kuin se on muutettuna ennen 30 päivää kesäkuuta 2008.
(2) Kaikki säädösviittaukset ovat, ellei toisin mainita, viittauksia mainittuun säädökseen sellaisena kuin se on muutettuna ennen 30 päivää kesäkuuta 2008.
(3) Kaikki säädösviittaukset ovat, ellei toisin mainita, viittauksia mainittuun säädökseen sellaisena kuin se on muutettuna ennen 30 päivää kesäkuuta 2008.
(4) Komission päätöksessä 2001/881/EY määriteltyjen hyväksyntäluokkien perusteella.
(5) Kaikki säädösviittaukset ovat, ellei toisin mainita, viittauksia mainittuun säädökseen sellaisena kuin se on muutettuna ennen 30 päivää kesäkuuta 2008.
(6) Kaikki säädösviittaukset ovat, ellei toisin mainita, viittauksia mainittuun säädökseen sellaisena kuin se on muutettuna ennen 30 päivää kesäkuuta 2008.
(7) Kaikki säädösviittaukset ovat, ellei toisin mainita, viittauksia mainittuun säädökseen sellaisena kuin se on muutettuna ennen 30 päivää kesäkuuta 2008.
Oikaisuja
10.1.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 6/117 |
Oikaistaan komission asetus (EY) N:o 1077/2008, annettu 3 päivänä marraskuuta 2008, kalastustoimia koskevien tietojen sähköisestä kirjaamisesta ja toimittamisesta sekä kaukohavaintokeinoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1966/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 1566/2007 kumoamisesta
( Euroopan unionin virallinen lehti L 295, 4. marraskuuta 2008 )
Sivulla 8, 19 artiklassa
korvataan:
”Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.”,
seuraavasti:
”Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.”.
10.1.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 6/117 |
Oikaistaan komission asetus (ETY) N:o 3301/74, annettu 19 päivänä joulukuuta 1974, pieninä tavaralähetyksinä maahan tuotavien muiden kuin kaupallisten tavaroiden tullittomuudesta yhteisössä
( Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 354, 30. joulukuuta 1974 , Erityispainos 1994, Alue 2, Nide 2, s. 31)
Sisällysluettelossa ja sivulla 31 otsikossa
korvataan:
”Komission asetus …”,
seuraavasti:
”Neuvoston asetus …”.
10.1.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 6/s3 |
HUOMAUTUS LUKIJALLE
Toimielimet ovat päättäneet, ettei niiden säädöksissä enää viitata niissä mainittujen säädösten viimeisimpään muutokseen.
Ellei toisin mainita, julkaistuissa teksteissä mainituilla säädöksillä tarkoitetaan säädöksiä niiden tällä hetkellä voimassa olevassa muodossa.