ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 346

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

51. vuosikerta
23. joulukuuta 2008


Sisältö

 

II   EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

Sivu

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

Komissio

 

 

2008/948/EY

 

*

Komission päätös, tehty 23 päivänä heinäkuuta 2008, Saksan toimenpiteistä DHL:n ja Leipzig/Hallen lentoaseman hyväksi C 48/06 (ex N 227/06) (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 3512)  ( 1 )

1

 

 

2008/949/EY

 

*

Komission päätös, tehty 6 päivänä marraskuuta 2008, yhteisön monivuotisen ohjelman hyväksymisestä kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevista yhteisön puitteista sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien tieteellisten lausuntojen tukemisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 199/2008 mukaisesti

37

 

 

SUUNTAVIIVAT

 

 

Euroopan keskuspankki

 

 

2008/950/EY

 

*

Euroopan keskuspankin suuntaviivat, annettu 11 päivänä syyskuuta 2008, euroa koskevien tietojen keräämisestä ja rahahuollon tietojärjestelmä 2:n toiminnasta (EKP/2008/8)

89

 

 

 

*

Huomautus lukijalle(katso kansilehden kolmas sivu)

s3

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

PÄÄTÖKSET

Komissio

23.12.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 346/1


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 23 päivänä heinäkuuta 2008,

Saksan toimenpiteistä DHL:n ja Leipzig/Hallen lentoaseman hyväksi

C 48/06 (ex N 227/06)

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 3512)

(Ainoastaan saksankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/948/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon sopimuksen Euroopan talousalueesta ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa (1) ja ottaa huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

(1)

Saksa ilmoitti 5 päivänä huhtikuuta 2006 järjestelyistä, jotka koskevat DHL-konsernin Euroopan toimintojen keskittämistä Leipzig/Hallen lentoasemalle (LEJ). Komissio pyysi 27 päivänä huhtikuuta 2006 lisätietoja, jotka Saksa toimitti 24 päivänä heinäkuuta 2006. Komission yksiköt, lentoasemayhtiö, DHL ja Saksan viranomaiset tapasivat toisensa 26 päivänä heinäkuuta ja 21 päivänä elokuuta 2006 järjestetyissä kokouksissa.

(2)

Komissio ilmoitti Saksalle 23 päivänä marraskuuta 2006 päivätyllä kirjeellä päättäneensä aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn ilmoitettujen toimenpiteiden osalta. Saksa pyysi 12 päivänä joulukuuta 2006 huomautusten esittämiselle asetetun määräajan pidentämistä. Komissio suostui tähän pyyntöön. Saksa toimitti huomautuksensa 23 päivänä helmikuuta 2007.

(3)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2). Komissio kehotti asianomaisia esittämään huomautuksensa kuukauden kuluessa julkaisusta.

(4)

Komissio sai huomautuksia asianomaisilta. Se toimitti nämä huomautukset Saksalle 16 päivänä toukokuuta 2007. Saksalla oli tilaisuus esittää niistä kantansa kuukauden kuluessa. Komissio vastaanotti Saksan huomautukset 13 päivänä kesäkuuta 2007.

(5)

Saksan pyynnöstä järjestettiin 18 päivänä kesäkuuta ja 25 päivänä syyskuuta 2007 kokoukset. Näiden kokousten jälkeen komissio sai pyytämänsä lisätiedot 19 päivänä lokakuuta ja 18 päivänä joulukuuta 2007.

(6)

Saksa toimitti komissiolle vielä täydentäviä tietoja 7 päivänä joulukuuta 2007, 17 päivänä maaliskuuta 2008 ja 9 päivänä huhtikuuta 2008 päivätyillä kirjeillä.

2.   TOSISEIKKOJEN PERUSTEELLINEN KUVAUS

2.1.   Osapuolet

2.1.1.   Flughafen Leipzig/Halle GmbH

(7)

Flughafen Leipzig/Halle GmbH, jäljempänä ’Leipzigin lentoasema’, on Mitteldeutscher Flughafen AG:n, jäljempänä ’MFAG’, tytäryhtiö. MFAG omistaa Leipzigin lentoasemasta 94 prosenttia. Muut osakkaat ovat Sachsenin osavaltio, Delitzschin ja Leipziger Landin piirikunnat sekä Schkeuditzin kaupunki. MFAG:n osakkaat ovat Sachsenin osavaltio (73 prosenttia), Sachsen-Anhaltin osavaltio (14 prosenttia), Dresdenin kaupunki (6 prosenttia), Hallen kaupunki (5 prosenttia) ja Leipzigin kaupunki (2 prosenttia). MFAG:llä ei ole yksityisiä osakkaita.

2.1.2.   DHL

(8)

Deutsche Post AG:n omistama DHL kuuluu johtaviin pikakuljetusyhtiöihin, ja sen maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2005 oli 18,2 miljardia euroa. Sen Euroopan lentorahtikeskus oli maaliskuuhun 2008 asti Brysselin lentoasemalla (BRU). Sen jälkeen kun viranomaislupien saaminen yölennoille muodostui ongelmaksi, DHL neuvotteli useiden lentoasemien kanssa uudesta sijaintipaikasta Euroopan lentorahtikeskukselleen. Lopullisessa valinnassa olivat mukana Leipzigin lentoasema, Brysselin lentoasema ja Ranskassa sijaitseva Vatryn lentoasema (XCR). DHL päätti lopulta siirtää Euroopan lentorahtikeskuksensa Leipzigiin vuoteen 2008 mennessä.

(9)

DHL:n tekemistä investoinneista on jo tehty yksi valtiontukipäätös (N 608/03). Komissio hyväksyi 20 päivänä huhtikuuta 2004 suurille investointihankkeille myönnettävää alueellista tukea koskevien vuoden 1998 monialaisten puitteiden (3) nojalla intensiteetiltään 28 prosentin aluetuen DHL:n Leipzigin lentoasemalla toteuttamille investoinneille. Sachsenin osavaltio myönsi tämän jälkeen DHL:lle tukea 70,8 miljoonaa euroa. Komissio hyväksyi lisäksi 2 päivänä heinäkuuta 2007 tehdyllä osittain myönteisellä ja osittain kielteisellä päätöksellä noin 1,58 miljoonaa euroa koulutustukea, jonka Sachsenin ja Sachsen-Anhaltin osavaltiot myöntävät DHL:lle Leipzigin lentoasemalla harjoitettavaa toimintaa varten (4).

2.2.   Arvioidut toimenpiteet

(10)

Menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä arvioitiin seuraavia kolmea toimenpidettä:

a)

noin 350 miljoonan euron pääomasijoitus Leipzigin lentoaseman uuden eteläisen kiitoradan rakentamisen rahoittamiseksi

b)

Leipzigin lentoaseman, sen emoyhtiön MFAG:n ja DHL:n välinen puitesopimus, jonka mukaan lentoaseman on rakennettava uusi eteläinen kiitorata ja sopimuksen koko […] (5) vuoden voimassaoloajan aikana täytettävä muut sitoumukset, esimerkiksi taattava jatkuva lentoliikenne eteläisellä kiitoradalla 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa, jäljempänä ’24/7 -toiminta’

c)

Sachsenin osavaltion Leipzigin lentoasemalle ja DHL:lle antama takuu, jonka mukaan Sachsenin osavaltio maksaa DHL:lle vahingonkorvausta enintään […] euroa, jos DHL ei enää voi käyttää lentoasemaa suunnitellusti (esimerkiksi viranomaisten asettaman yölentokiellon vuoksi).

2.2.1.   Pääomasijoitus

(11)

Komission käytettävissä olevien tietojen mukaan suunniteltu investointi uuteen eteläiseen kiitorataan on tarkoitus rahoittaa osakkaiden pääomasijoituksella ja pitkäaikaisella lainalla.

(12)

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen yhteydessä komissio arvioi, että uuden eteläisen kiitoradan rakentaminen rahoitettaisiin noin 350 miljoonan euron suuruisella julkisella pääomasijoituksella.

2.2.2.   Puitesopimus

(13)

Saksan mukaan puitesopimukseen ei sisälly valtiontukea DHL:lle, sillä viranomaiset ovat toimineet markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaisesti. Puitesopimuksessa vahvistetaan ehdot, joihin Leipzigin lentoasema ja MFAG sitoutuvat uuden rahtikeskuksen rakentamisen ja toiminnan aloittamisen sekä sen myöhemmän toiminnan osalta. Puitesopimus sisältää lisäksi muita sopimuksia, jotka koskevat toimintaehtoja, lentoasemamaksuja ja tonttien vuokrausta.

2.2.2.1.   Lentoaseman 24/7 -toimintaa koskeva takuu

(14)

Leipzigin lentoaseman ja MFAG:n on 21 päivänä syyskuuta 2005 allekirjoitetun puitesopimuksen mukaan täytettävä seuraavat ehdot:

a)

Ennen uuden keskuksen käyttöönottoa 1 päivänä lokakuuta 2007 Leipzigin lentoaseman on saatava eteläisen kiitoradan rakentaminen päätökseen ja taattava, että lentoaseman 24/7-toiminta on mahdollista. Jos Leipzigin lentoasema ei pysty täyttämään näitä ehtoja ennen uuden keskuksen käyttöönottoa, Leipzigin lentoaseman ja MFAG:n on maksettava vahingonkorvausta enintään […] euroa (puitesopimuksen 5 jakso).

b)

Uuden keskuksen käyttöönoton jälkeen Leipzigin lentoaseman on taattava lentoaseman 24/7-toiminta ja tarjottava riittävä kapasiteetti toimintaehdoissa sovitun DHL:n toiminnan varmistamiseksi tulevien […] vuoden aikana. Jos Leipzigin lentoasema ei pysty täyttämään näitä ehtoja uuden keskuksen käyttöönoton jälkeen, Leipzigin lentoaseman ja MFAG:n on maksettava korvausta kaikista DHL:lle aiheutuvista vahingoista ja tappioista. Jos DHL:n toiminta rajoittuu tuntuvasti, DHL voi myös irtisanoa sopimuksen ja vaatia vahingonkorvausta kaikista suorista ja välillisistä kustannuksista, joita aiheutuu toimintojen siirtämisestä toiselle lentoasemalle (puitesopimuksen 8 ja 9 jakso). Näin ollen Leipzigin lentoasemalla ja MFAG:llä on rajoittamaton velvollisuus maksaa DHL:lle korvausta tappioista ja vahingoista riippumatta siitä, ovatko ne seurausta olosuhteista, joihin Leipzigin lentoasema voi vaikuttaa. Jos DHL joutuisi siirtymään toiselle lentoasemalle viranomaisten asettaman yölentokiellon vuoksi, Leipzigin lentoasema voisi Saksan arvioiden mukaan joutua maksamaan DHL:lle jopa […] euroa.

2.2.2.2.   Lentoasemamaksuja koskevat järjestelyt

(15)

Uusi eteläinen kiitorata rahoitetaan pääasiassa lentoasemamaksuilla. Arvioiden mukaan DHL maksaa vuonna 2008 eli uuden keskuksen ensimmäisenä toimintavuonna lentoasemamaksuja noin […] euroa. Lentoasemamaksuista sovitaan erillisessä sopimuksessa, joka on puitesopimuksen liitteenä.

(16)

Kaikilla lentoliikenneyhtiöillä — niin DHL:llä kuin kaikilla muillakin lentoliikenneyhtiöillä — on oikeus samaan laskeutumismaksuun. Laskeutumismaksun suuruus pienenee Leipzigin lentoaseman kokonaisliikennemäärän kasvaessa. Yhtiö, jonka lentojen määrä on pieni, maksaa siis saman laskeutumismaksun kuin DHL, joka todennäköisesti on lentoaseman suurin käyttäjä.

2.2.2.3.   Vuokrasopimukset

(17)

Leipzigin lentoasema on tehnyt tietyistä lentoasemalla sijaitsevista rakennuksista kaksi vuokrasopimusta Deutsche Post Immobilien GmbH:n kanssa, jäljempänä ’DPI’, ja tontinvuokrasopimuksen (Erbbaurechtsvertrag) Deutsche Post Grundstücksvermietungsgesellschaft beta mbH & Co. Objekt Leipzig KG:n kanssa, jäljempänä ’DPBS’. Mainitut yritykset kuuluvat Deutsche Post World Net -konserniin. Ne vuokraavat kiinteistöt DHL:lle erillisillä sopimuksilla.

(18)

Leipzigin lentoasema rakentaa asematason, joka on yksinomaan DHL:n käytössä. Rakennuskustannukset ovat arviolta […] euroa. Leipzigin lentoasema vuokraa asematasoa DPI:lle seuraavin ehdoin:

a)

DPI maksaa maanhankinnan ja rakennustöiden rahoittamisesta aiheutuvat korot sekä vuotuisen […] prosentin poiston rakennuskustannuksista.

b)

Leipzigin lentoasema sitoutuu ottamaan lainan asematason rakentamisen rahoittamiseksi. Tätä varten Leipzigin lentoaseman on pyydettävä rahoitustarjouksia kolmelta pankilta, joista yksi on (Deutsche Post World Net -konserniin kuuluva) Postbank, ja valittava niistä alhaisin tarjous.

c)

Sopimus tehdään […] vuodeksi. DPI voi irtisanoa sopimuksen […] vuoden kuluttua ilmoittamatta syitä tai siinä tapauksessa, että DHL irtisanoo puitesopimuksen. Jos sopimus puretaan […] ensimmäisen vuoden aikana, DPI:n on maksettava vuokra […] vuoden ajalta vähennettynä jo maksetuilla vuokrilla.

(19)

Toinen vuokrasopimus koskee ylimääräisiä maahuolinta-alueita, jotka Leipzigin lentoasema vuokraa DPI:lle ehdoin, jotka ovat samat kuin edellä mainitussa vuokrasopimuksessa. Rakennuskustannukset ovat arviolta […] euroa.

(20)

Tontinvuokrasopimus koskee tonttia, jolle DHL rakentaa toimitilansa. Leipzigin lentoasema vuokraa tontin DPI:lle seuraavin ehdoin:

a)

DPI maksaa vuokraa […] euroa […] neliömetriltä, toisin sanoen noin […] euroa neliömetriltä.

b)

Vuokra on kiinteä […] asti. Sen jälkeen sitä mukautetaan […] prosentilla kuluttajahintaindeksin muuttuessa.

(21)

Sekä asematasoa koskevaan vuokrasopimukseen että tontinvuokrasopimukseen sisältyy DHL:n optio vuokrata lisäksi […] muuta tonttia. Tämä optio on voimassa […] […] asti. Sen jälkeen DHL:n on maksettava optiosta […] euroa neliömetriltä. Optiosta maksettava korvaus nousee […] asti.

(22)

Molempiin sopimuksiin sisältyy lauseke, jonka mukaan tontteja ei saa vuokrata DHL:n kilpailijoille riippumatta siitä, käyttääkö DHL optiotaan. Erityisesti mainitaan […] ja […].

2.2.3.   Takausilmoitus (Patronatserklärung)

(23)

Takausilmoituksella varmistetaan puitesopimuksen voimassaoloaikana Leipzigin lentoaseman taloudellinen elinkelpoisuus ja velvoitetaan Sachsenin osavaltio maksamaan enintään […] euroa vahingonkorvausta, jos DHL ei enää pysty käyttämään lentoasemaa suunnitellusti. Toisin kuin puitesopimuksessa, jossa Leipzigin lentoasema ja MFAG myöntävät DHL:lle rajoittamattoman takuun, takausilmoituksen mukaan DHL voi vaatia Sachsenin osavaltiolta vahingonkorvausta enintään […] euroa. […] euroa ylittäviä vahingonkorvausvaatimuksia on mahdollista esittää ainoastaan Leipzigin lentoasemalle ja MFAG:lle. Takausilmoitus ei tule voimaan ennen komission hyväksyntää.

2.3.   Komission alustava arviointi

2.3.1.   Valtiontuen olemassaolo

2.3.1.1.   Pääomasijoitus

(24)

Komissio katsoi, että Leipzigin lentoasema saisi uuteen eteläiseen kiitorataan tekemällään investoinnilla ainakin niin paljon tuloja, että ne kattavat rakentamisesta aiheutuvat lisäkustannukset ja kohtuullisen osan olemassa olevasta infrastruktuurista aiheutuvista kiinteistä kustannuksista. Saksan esittämän liiketoimintasuunnitelman perusteella komissio kuitenkin päätteli alustavasti, että odotetulla uuden eteläisen kiitoradan toiminnan aikaansaamalla tulojen kasvulla ei voida kattaa lisäkustannuksia ja että kyseinen investointi on sen vuoksi valtiontukea.

2.3.1.2.   Puitesopimus

(25)

Menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä todettiin, että DHL saisi valtiontukea, jos Leipzigin lentoasema tarjoaa sille edullisempia sopimusehtoja kuin yksityinen yritys. Yksityinen lentoaseman pitäjä odottaisi investoinnin uuteen eteläiseen kiitorataan tuovan ainakin niin paljon tuloja, että ne kattavat lisäkustannukset ja kohtuullisen osan olemassa olevasta infrastruktuurista aiheutuvista kiinteistä kustannuksista ja tuovat kohtuullisen korvauksen sijoitetusta pääomasta ottaen huomioon puitesopimukseen sisältyvät riskit.

(26)

Menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä todettiin, että uuden eteläisen kiitoradan toiminnasta saatavilla lisätuloilla ei katettaisi edes siitä aiheutuvia lisäkustannuksia, ja vuonna 2006 tappiot olisivat noin […] euroa (ks. menettelyn aloittamisesta tehdyn päätöksen johdanto-osan 70 kappale). Sen vuoksi Leipzigin lentoasema ei pystyisi rahoittamaan puitesopimuksessa ottamiaan riskejä omilla tuloillaan.

(27)

Menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä epäiltiin vakavasti sitä, olisiko yksityinen yritys

a)

hyväksynyt lentoasemamaksut ja vuokrasopimukset, joilla ei voida rahoittaa edes eteläisestä kiitoradasta aiheutuvia lisäkustannuksia;

b)

hyväksynyt puitesopimuksen sitoumukset, jotka heikentävät entisestään lentoasematoiminnan odotettua kannattavuutta;

c)

tehnyt vuokrasopimuksia, jotka eivät näytä noudattavan paikallisia markkinaehtoja ja jotka rajoittavat liiketoimintamahdollisuuksia.

2.3.1.3.   Takausilmoitus

(28)

Menettelyn aloittamisesta tehdyssä komission päätöksessä todettiin takausilmoituksen osalta, että EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina annetussa komission tiedonannossa (6), jäljempänä ’takauksia koskeva tiedonanto’, vahvistetut ehdot eivät täyttyneet. Kyseisessä tiedonannossa vahvistetaan, millä edellytyksin takaus ei ole valtiontukea. Tiedonannossa edellytetään esimerkiksi, että takaus olisi periaatteessa mahdollista saada rahoitusmarkkinoilta markkinaehdoin ilman valtion väliintuloa ja että takauksesta maksetaan markkinahinta. Tämä periaate on voimassa myös EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina vuonna 2008 annetun uuden komission tiedonannon (7) mukaan. Tämä tiedonanto tuli voimaan 20 päivänä kesäkuuta 2008, ja se sisältää nämä edellytykset.

(29)

Käsiteltävänä olevassa asiassa yksikään näistä edellytyksistä ei täyty. Saksan toimittamien tietojen mukaan Leipzigin lentoasema yritti turhaan saada yksityiset rahoituslaitokset kattamaan ne riskit, jotka lopulta katettiin takausilmoituksella (8). DHL ja lentoasema eivät kumpikaan maksa Sachsenin osavaltion ottamasta riskistä markkinaehtoista tai muuta korvausta.

2.3.2.   Tuen soveltuvuus yhteismarkkinoille

2.3.2.1.   Pääomasijoituksen soveltuvuus yhteismarkkinoille

(30)

Komissio totesi alun perin, että Sachsenin osavaltion uuden eteläisen kiitoradan rakentamiseen tekemä investointi Leipzigin lentoaseman saaman pääomasijoituksen muodossa on valtiontukea. Tämän tuen soveltuvuus yhteismarkkinoille on tutkittava perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan ja yhteisön suuntaviivoista lentoasemien rahoittamisesta ja alueellisilta lentoasemilta liikennöivien lentoyhtiöiden toiminnan aloittamista koskevasta valtiontuesta annetussa komission tiedonannossa (9), jäljempänä ’vuoden 2005 suuntaviivat’, kuvaillun komission käytännön perusteella.

2.3.2.2.   DHL:n saaman tuen soveltuvuus yhteismarkkinoille

(31)

Komissio totesi, että DHL:n uuteen Euroopan keskukseensa Leipzigin lentoasemalla tekemästä investoinnista on jo tehty yksi valtiontukipäätös (N 608/03). Komissio hyväksyi tälle investoinnille aluetuen enimmäisintensiteetiksi 28 prosenttia suurille investointihankkeille myönnettävää alueellista tukea koskevien vuoden 1998 monialaisten puitteiden nojalla. Sachsenin osavaltio myönsi tämän jälkeen 70,8 miljoonan euron tuen.

(32)

Koska komissio on jo hyväksynyt DHL:n investoinnille aluetuen 28 prosentin enimmäisintensiteetin, muita tukia, jotka DHL voisi saada takausilmoituksen tai puitesopimuksen kautta, ei voida katsoa yhteismarkkinoille soveltuviksi.

3.   SAKSAN HUOMAUTUKSET

3.1.   Infrastruktuurin laajentamiseen liittyvä tuki lentoasemalle

3.1.1.   Taustatietoja Leipzigin lentoaseman laajentamisesta

(33)

Saksa on ilmoittanut, että Leipzigin lentoasema rakennettiin alun perin sotilaslentoasemaksi, jolla oli yksi kiitorata (nykyinen pohjoinen kiitorata). Vuonna 1960 rakennettiin eteläinen kiitorata, joka muodosti pohjoisen kiitoradan kanssa V:n. Tähän V-muotoiseen kiitoratajärjestelmään päädyttiin DDR:n sotilasilmatilan rakenteen perusteella. Kiitoratojen suuntaus ei huomioinut ekologisia eikä metereologisia vaatimuksia. Koneiden nousu- ja laskuolosuhteet olivat epäedulliset, ja lentoradat kulkivat Pohjois-Leipzigin ja Etelä-Hallen tiheään asuttujen alueiden ylitse.

(34)

Vuoden 1980 paikkeilla eteläisellä kiitoradalla alkoi ilmetä vaurioita, jotka haittasivat lentoaseman toimintaa. Näiden vaurioiden korjaamiseksi kiitorata päällystettiin uudelleen betonilla. Tämä korjaustoimenpide osoittautui 1990-luvun alussa riittämättömäksi — halkeamat uudessa päällysteessä johtivat reunojen laajamittaiseen lohkeiluun ja vakaviin pitkittäissiirtymiin kiitoradan kummassakin päässä. Tämän seurauksena syntyneet pullistumat vaaransivat huomattavasti liikenneturvallisuutta ja aiheuttivat kohtuuttomia kunnossapitokustannuksia.

(35)

Saksan yhdistymisen jälkeen laadittiin kahteen kiitorataan perustuva suunnitelma Leipzigin lentoaseman muuttamiseksi siviililentoasemaksi. Vuonna 1994 perustettiin asiantuntijakomitea, jonka tehtävänä oli valvoa lentoasemainfrastruktuurin laajentamista. Komiteassa olivat edustettuina liittovaltion liikenneministeriö, Sachsenin osavaltio ja Sachsen-Anhaltin osavaltio. Komitea käsitteli erityisesti sitä, olisiko olemassa oleva eteläinen kiitorata uudistettava ennen uuden pohjoisen kiitoradan rakentamista.

(36)

Päätös kahden rinnakkaisen kiitoradan rakentamisesta tehtiin vuonna 1997. Ensimmäisenä toimenpiteenä oli pohjoisen kiitoradan uudelleenrakentaminen, joka aloitettiin välittömästi. Tässä vaiheessa toteutettiin toimenpiteitä, joilla valmisteltiin lentoasemaa toimintaan kahdella kiitoradalla. Esimerkiksi rullaustiet mukautettiin toisiinsa ja pohjoisen kiitoradan korkeutta muutettiin. Lentoaseman pitkän aikavälin laajennusohjelman viimeisenä vaiheena aloitettiin vuonna 2002 eteläisen kiitoradan uudelleenrakentamisen suunnittelu. Eteläinen kiitorata oli tarkoitus uudistaa ja kääntää sitä 20 astetta.

(37)

Eteläisen kiitoradan uudistamista koskeva kaavoituspäätös tehtiin 4 päivänä marraskuuta 2004. Sitä edelsi pitkä ja mutkikas muodollinen kaavoitusmenettely. Tässä vaiheessa oli jo käynnistetty rakennustöitä valmistelevia toimenpiteitä, joihin kuuluivat esimerkiksi maaperän arkeologiset esitutkimukset, linjaustyöt ja lisämaan ostaminen.

(38)

Lentoaseman laajennus noudattaa Sachsenin osavaltion joulukuussa 2003 tekemää osavaltion kehityssuunnitelmaa, jossa kiitoratajärjestelmän parantaminen mainitaan erityisenä tavoitteena. Erityisesti on tarkoitus muuttaa eteläisen kiitoradan pituutta ja sijaintia sekä rahdinkäsittelytiloja.

(39)

Saksan mukaan näiden päätösten tekoajankohtana oli yhä selvempää, että nimekkäät ilmailualan yritykset pitivät Leipzig/Hallen siviililentoasemaa houkuttelevana sijaintipaikkana. Uusi eteläinen kiitorata olisi rakennettu myös siinä tapauksessa, jos DHL ei olisi siirtänyt Euroopan toimintakeskustaan Leipzigiin. Myös se seikka, että DHL:n ja Leipzigin lentoaseman välinen puitesopimus tehtiin vasta 21 päivänä syyskuuta 2005, todistaa Saksan mukaan, että päätös eteläisen kiitoradan uudelleenrakentamisesta oli tehty DHL:n suunnitelmista riippumatta.

3.1.2.   Tuen olemassaolo

(40)

Saksa kiistää komission toteamuksen, jonka mukaan valtiontukisäännöt koskevat niin alueellisten lentoasemien infrastruktuurin toimintaa kuin rakentamistakin. Investointi infrastruktuuriin ei sen mukaan ole taloudellista toimintaa, vaan alue- ja talouspoliittinen toimenpide. Tässä yhteydessä lentoasemat eivät olisi perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja ’yrityksiä’. Tällä on merkitystä erityisesti alueellisille lentoasemille, joilla on vaikeuksia saavuttaa sellaiset matkustajatulot, jotka mahdollistavat kannattavan toiminnan.

(41)

Saksa kiistää kolmeen seikkaan vedoten myös komission tavan tulkita asiassa Aéroports de Paris  (10) annettua tuomiota. Ensinnäkin yhteisöjen tuomioistuin ei Saksan mielestä totea, että EY:n perustamissopimuksen 87 artiklaa olisi tulkittava 82 artiklan perusteella. Toiseksi tuomio ei koske yleisesti käytettävissä olevan infrastruktuurin rakentamista — kuten Leipzig/Hallen tapauksessa — vaan lentoasematoiminnan harjoittamista. Kolmanneksi tuomiossa on kyse suuresta kansainvälisestä lentoasemasta, jonka taloudellinen tilanne eroaa selvästi alueellisen lentoaseman tilanteesta. Saksan mukaan on yleisesti tiedossa, että alueellisten lentoasemien infrastruktuurin rahoittamisessa julkiselle rahoitukselle ei ole realistisia vaihtoehtoja.

(42)

Saksa toteaa, että eteläisen kiitoradan rakentamista arvioitaessa ei pitäisi soveltaa vuoden 2005 suuntaviivoja, joiden mukaan lentoaseman pitäjiin sovelletaan valtiontukisääntöjä. Sitä olisi sen sijaan arvioitava EY:n perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan sekä ETA-sopimuksen 61 artiklan soveltamisesta lentoliikenteen alan valtiontukiin annettujen komission suuntaviivojen (11), jäljempänä ’vuoden 1994 suuntaviivat’, perusteella. Kyseisissä vuoden 1994 suuntaviivoissa todetaan seuraavaa: ”Infrastruktuurin (esimerkiksi lentoasemien) rakentaminen tai laajentaminen on yleinen talouspoliittinen toimenpide, jota komissio ei voi valvoa valtiontukea koskevien perustamissopimuksen määräysten mukaan.” Saksa väittää, että vuoden 2005 suuntaviivojen soveltaminen tässä asiassa rikkoo taannehtimattomuuden periaatetta ja että vuoden 2005 suuntaviivojen 85 kohdassa vahvistetaan, että suuntaviivoja voidaan soveltaa vasta sen jälkeen, kun ne on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (9 päivänä joulukuuta 2005). Koska päätös infrastruktuurin rahoittamisesta tehtiin ennen tätä päivää, olisi sovellettava vanhoja suuntaviivoja.

(43)

Lisäksi komission kielteinen päätös rikkoisi luottamuksensuojan periaatetta. Huolellisesti toimiva lentoaseman pitäjä ei olisi voinut tietää, että alueellisten lentoasemien infrastruktuurin rahoitusta arvioidaan valtiontukisääntöjen mukaan. Tällainen arviointi suoritettiin ensimmäistä kertaa Saksan alueellisia lentoasemia ja Antwerpenin lentoasemaa koskevissa komission päätöksissä (12), jotka tehtiin vuonna 2005 eli sen jälkeen, kun päätös Leipzigin lentoaseman eteläisen kiitoradan uudelleenrakentamisesta oli tehty.

(44)

Lisäksi komissio on myöntänyt Berlin-Schönefeldin lentoasemasta tehdyssä päätöksessä (13) (C 27/07), että asiassa Aéroports de Paris annettu tuomio koskee ainoastaan suuren kansainvälisen lentoaseman toimintaa. Komissio on Saksan mukaan itse nimenomaisesti todennut Berlin-Schönefeldin lentoasemasta tekemässään päätöksessä, että tämä lähestymistapa laajennettiin vuoden 2005 suuntaviivoissa koskemaan kaikenlaisia lentoasemia. Valtiontukisääntöjen soveltamisalan laajentaminen ei näin ollen perustu oikeuskäytäntöön, vaan komission vuonna 2005 tekemään poliittiseen päätökseen. Sen vuoksi sitä ei voida soveltaa taannehtivasti.

(45)

Lopuksi Saksa toteaa, että valtiontuella ei ole saajaa, jos valtio siirtää infrastruktuurin hallinnoinnin taholle, jonka olemassaolon ainoana perusteena on infrastruktuurin hallinnointi.

(46)

Siltä varalta, että komissio ei hyväksy tätä väitettä, Saksa viittaa vuoden 2005 suuntaviivoihin, joiden mukaan sellaisten toimintojen rahoitukseen, jotka tavallisesti kuuluvat julkista valtaa käyttävän valtion vastuulle, ei sovelleta valtiontukisääntöjä. Tällaisia toimintoja ovat turvallisuus, lennonvarmistus, poliisi, tulli, lentoliikenne jne. (ks. 3.1.4 kohta).

(47)

Komission uuden valtiontukipolitiikan mukaan lentoaseman pitäjä voisi olla perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yritys ja siten tuensaaja. Samanaikaisesti lentoaseman pitäjä kuitenkin olisi ”infrastruktuurin omistaja”, joka myöntää DHL:lle tukea puitesopimuksen kautta. Nämä roolit ovat Saksan mukaan keskenään ristiriidassa.

3.1.3.   Markkinataloussijoittajaperiaatteen soveltaminen

(48)

Saksa väittää, että käsiteltävänä oleva asia kuuluu vuoden 1994 suuntaviivojen mukaisen poikkeuksen soveltamisalaan, joten tosiseikkoja ei ole syytä arvioida markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaisesti. Siltä varalta, että komissio on eri mieltä, Saksa on suorittanut markkinataloussijoittajaperiaatteeseen perustuvan arvioinnin kolmessa eri skenaariossa:

1.

tilanteen säilyttäminen ennallaan

2.

laajennus olettaen, että DHL ei valitse Leipzigin lentoasemaa toimipaikakseen

3.

laajennus olettaen, että DHL valitsee Leipzigin lentoaseman toimipaikakseen.

(49)

Saksan mukaan arviointi on suoritettava 9 päivänä joulukuuta 2005 vallinneen tilanteen perusteella, jolloin vuoden 2005 suuntaviivat tulivat voimaan, eikä komitean päätöksen tekoajankohtana 4 päivänä marraskuuta 2004 vallinneen tilanteen perusteella. On myös kysyttävä, olisiko yksityinen sijoittaja jatkanut toisen kiitoradan rakentamista 9 päivänä joulukuuta 2005 tiedossa olleiden seikkojen perusteella vai olisiko hän säilyttänyt tilanteen ennallaan.

(50)

Johdanto-osan 55 ja 56 kappaleessa esitetyt Saksan laskelmat perustuvat laskelmiin, joita se esitti menettelyn aloittamisen yhteydessä, ja yrityksen diskontattuun arvoon sen eliniän lopussa (vuonna 2042). Ennen 9 päivää joulukuuta 2005 ja sen jälkeen tehdyt investoinnit erotetaan toisistaan.

(51)

Tilanteen säilyttäminen ennallaan: Kiitoradat eivät ole itsenäisessä käytössä, mistä aiheutuu rajoituksia lentoasemalle: esimerkiksi eteläistä kiitorataa koskee 30 tonnin painorajoitus, liikenteen määrä on enintään 38–42 lentoa tunnissa (noin 30 000 lentoa vuodessa), ja lentokoneiden paikoituspaikkoja on ainoastaan 60.

(52)

Laajennus olettaen, että DHL ei valitse Leipzigin lentoasemaa toimipaikakseen: Myös siinä tapauksessa, että DHL ei olisi valinnut Leipzigin lentoasemaa, olisi lentoaseman Saksan mukaan pitänyt laajentaa kapasiteettiaan voidakseen ottaa vastaan suuremman määrän lentorahtia ja enemmän yölentoja Frankfurt/Mainin lentoasemalla odotettavissa olevien yölentojen rajoitusten seurauksena. Arvioiden mukaan Frankfurt/Mainin lentoasemalta olisi vuonna 2012 siirretty lentorahtia muualle noin 300 000 tonnia. Tämä vastaa neljännestä Frankfurt/Mainin lentorahdin kokonaismäärästä, mutta siihen ei kuitenkaan sisälly matkustajakoneissa kuljetettava rahti (jota yölentorajoitukset eivät koske). Vuosina 2013–2018 muilta lentoasemilta siirrettäisiin kapasiteetin rajallisuuden vuoksi lentorahtia 100 000 tonnia vuodessa. Vuodesta 2019 alkaen lentorahdin määrä lisääntyisi 3 prosentin vuosivauhtia. Tämä on Saksan mukaan varovainen arvio, joka perustuu ProgTransAG:n lausuntoon (14), jossa pikalähetyspalvelujen markkinoiden vuotuisen kasvuvauhdin ennustetaan olevan 8–10 prosenttia.

(53)

Laajennus olettaen, että DHL valitsee Leipzigin lentoaseman toimipaikakseen: Laajennusskenaariossa, jossa on mukana DHL, otetaan erityisesti huomioon vaikutukset, joita pikalähetysyhtiön tulolla Leipzigin lentoasemalle on vuodesta 2008 alkaen. Tätä skenaariota on pidettävä varovaisena, sillä realistisessa keskitason skenaariossa saavutettaisiin paljon paremmat tulokset. Laajennusskenaariot eroavat toisistaan erityisesti alkuvaiheessa. DHL:n tulo lentoasemalle johtaisi huomattavasti nopeampaan liikevaihdon kehitykseen.

(54)

Eteläisen kiitoradan rakentaminen perustuu kaikissa skenaarioissa samoihin pääomakustannuksiin riippumatta DHL:n tulosta lentoasemalle ja siihen liittyvästä aikaisemmasta liikevaihdon kasvusta. Ainoastaan rahtiliikenteessä käytettävää asematasoa koskevat laajennusinvestoinnit tehdään skenaariossa ”laajennus ilman DHL:ää” vasta vuoden 2012 jälkeen kapasiteettitarpeesta riippuen.

(55)

Voidakseen verrata eri aikoina toteutuvia maksuvirtoja Saksa on soveltanut laskelmissaan 6,5 prosentin diskonttauskorkoa (7 prosentin nimellistä diskonttauskorkoa mukautettiin inflaation huomioon ottamiseksi). Tämä diskonttauskorko on määritetty sijoitushyödykkeiden tasapainomallin (Capital Asset Pricing Model eli CAPM) mukaan ja se perustuu seuraaviin oletuksiin:

a)

Vuoden 2005 lopussa valtion joukkolainojen riskitön tuotto oli 3,75 prosenttia.

b)

Markkinariskipreemio (perustuu volatiliteettiriskiin tai kokonaismarkkinoita heijastavan osakesalkun tuoton vaihteluun) asetettiin noin 5 prosenttiin asiantuntijalähteen (15) perusteella.

c)

Markkinariskin ja tiettyyn investointiin liittyvän riskin yhteyttä kuvataan beetalla (β). PricewaterhouseCoopersin julkaiseman raportin perusteella Saksa soveltaa alueellisiin lentoasemiin beetakerrointa 0,65.

d)

Noin 0,5 prosentin inflaatioaste on otettu huomioon (16).

Taulukko 1

Skenaarioiden ”tilanteen säilyttäminen ennallaan”, ”laajennus ilman DHL:ää” ja ”laajennus DHL:n kanssa” vertailu

(tuhatta euroa)

 

(1)

(2)

(3)

(3–1)

(3–2)

Tilanteen säilyttäminen ennallaan

Laajennus ilman DHL:ää

Laajennus DHL:n kanssa

Erotus

Erotus

EBITDA 2006–2042

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

Investointi-kustannukset 2006–2042

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

Yrityksen diskontattu arvo sen eliniän lopussa

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

Yhteensä

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

(56)

Saksa väittää, että tilanteen ennallaan säilyttävää skenaariota olisi korjattava tilauskannan ja purkutöistä aiheutuvien kustannusten huomioon ottamiseksi. Lentoasemalla oli jo yhteensä 108,3 miljoonan euron arvosta sitoumuksia, jotka olisi pitänyt täyttää myös rakennustöiden keskeytyessä. Lisäksi paluu aikaisempaan tilanteeseen olisi edellyttänyt purkutoimenpiteitä arviolta 100 miljoonan euron edestä.

Taulukko 2

Skenaarioiden ”tilanteen säilyttäminen ennallaan” ja ”laajennus DHL:n kanssa” vertailu ottaen huomioon tilauskanta ja purkutöistä aiheutuvat kustannukset

(tuhatta euroa)

 

(1)

(2)

(2–1)

Tilanteen säilyttäminen ennallaan

Laajennus DHL:n kanssa

Erotus

EBITDA 2006–2042

[…]

[…]

[…]

Investointikustannukset 2006–2042

[…]

[…]

[…]

Yrityksen diskontattu arvo sen eliniän lopussa

[…]

[…]

[…]

Tilauskanta

[…]

[…]

[…]

Purkutöistä aiheutuvat kustannukset

[…]

[…]

[…]

Yhteensä

[…]

[…]

[…]

(57)

Saksa ilmoitti 9 päivänä huhtikuuta 2008 päivätyllä kirjeellä komissiolle, että markkinataloussijoittajaperiaatteeseen liittyvässä laskelmassa oli mukana yleisen turvallisuuden ja järjestyksen piiriin kuuluviin turvallisuustoimenpiteisiin liittyviä investointi- ja toimintakustannuksia, jotka eivät kuulu valtiontuen valvonnan piiriin. Näitä kustannuksia ei sen vuoksi saisi ottaa huomioon tässä laskelmassa.

Taulukko 3

Skenaarioiden ”tilanteen säilyttäminen ennallaan”, ”laajennus ilman DHL:ää” ja ”laajennus DHL:n kanssa” vertailu ilman turvallisuustoimenpiteisiin liittyviä investointi- ja toimintakustannuksia

(tuhatta euroa)

 

(1)

(2)

(3)

Tilanteen säilyttäminen ennallaan

Laajennus ilman DHL:ää

Laajennus DHL:n kanssa

EBITDA 2006–2042

[…]

[…]

[…]

Investointikustannukset 2006–2042

[…]

[…]

[…]

Yrityksen diskontattu arvo sen eliniän lopussa

[…]

[…]

[…]

Yhteensä

[…]

[…]

[…]

3.1.4.   Ei-kaupalliset toiminnot

(58)

Saksa pitää kiinni kannastaan, jonka mukaan Leipzigin lentoaseman eteläisen kiitoradan laajentaminen on yleinen talouspoliittinen toimenpide, joka ei kokonaisuudessaan kuulu valtiontuen valvonnan piiriin. Se on kuitenkin toimittanut komissiolle tietoja arvioidun toimenpiteen puitteissa toteutetuista investoinneista, jotka Saksan mukaan kuuluvat aloille turvallisuus, lennonvarmistus, poliisi, tulli, lentoliikenne jne. (ks. seuraava taulukko). Näitä investointeja kuvaillaan johdanto-osan 58–69 kappaleessa.

Taulukko 4

Investoinnit turvallisuustoimenpiteisiin vuosina 2006–2042, euroa (nimellisarvo)

(euroa)

Turvallisuustoimenpiteisiin vuosina 2006–2042 tehtävien investointien kokonaismäärä

Tilanteen säilyttäminen ennallaan

Laajennus ilman DHL:ää

Laajennus DHL:n kanssa

Yleinen turvallisuus

 

[…]

[…]

Aidat

[…]

[…]

Aidan viereinen katu

[…]

[…]

Tarkastusasema 2

[…]

[…]

Tarkastusasema 4

[…]

[…]

Tarkastusasema 1

[…]

[…]

[…]

Turvallisuusvalvontajärjestelmä

[…]

[…]

[…]

Kulunvalvontajärjestelmä, etelä

[…]

[…]

Integroitu valvontakeskus

[…]

[…]

[…]

Integroidun valvontakeskuksen laitteet

[…]

[…]

[…]

Videolaitteet, etelä

[…]

[…]

Eläinlääkärintarkastuksista vastaava rajatarkastusasema

[…]

[…]

Palontorjunta

 

[…]

[…]

Tilapäinen paloasema, etelä

[…]

[…]

Palontorjunta- ja pelastuslaitteet

[…]

[…]

[…]

Toimintaturvallisuus

 

[…]

[…]

Katkeamaton sähkönjakelu Asemataso 4/5

[…]

[…]

Katkeamaton sähkönjakelu Etelä/länsi

[…]

[…]

Katkeamaton sähkönjakelu Etelä/itä

[…]

[…]

Muuntaja

[…]

[…]

Suur- ja pienjännitekaapeli Saksan sääpalvelulle

[…]

[…]

Suur- ja pienjännitekaapeli Saksan lennonjohtopalvelulle

[…]

[…]

Valaistus

 

[…]

[…]

Eteläisen kiitoradan valaistus

[…]

[…]

Uusien asematasoalueiden valaistus

[…]

[…]

Yhteensä

[…]

[…]

[…]

(59)

Investointien lisäksi Saksa kiinnittää komission huomion juokseviin toimintakustannuksiin (materiaali- ja henkilöstökustannukset) näillä aloilla. Tässä yhteydessä se viittaa vuoden 2005 suuntaviivoihin, joiden mukaan suuntaviivoja ei yleensä sovelleta sellaiseen ”toimintaan, joka kuuluu tavallisesti julkista valtaa käyttävän valtion vastuulle” (ks. suuntaviivojen 33 ja 54 kohta). Saksa on vähentänyt näistä kustannuksista ilmailuturvallisuuslain (Luftsicherheitsgesetz, LuftSiG) 8 §:n mukaisista turvamaksuista saatavat tulot. Näitä maksuja peritään lentoasemalla suoritettavista matkustajatarkastuksista.

Taulukko 5

Toimintaturvallisuuteen liittyvät kustannukset ja tulot vuosina 2006–2042, euroa (nimellisarvo)

(euroa)

Toimintaturvallisuuteen liittyvät kustannukset ja tulot vuosina 2006–2042

Tilanteen säilyttäminen ennallaan

Laajennus ilman DHL:ää

Laajennus DHL:n kanssa

1)

Materiaalikustannukset

[…]

[…]

[…]

2)

Henkilöstökustannukset

[…]

[…]

[…]

3)

Poistot

[…]

[…]

[…]

4)

Muut kustannukset

[…]

[…]

[…]

5)

Kustannukset yhteensä (1+2+3+4)

[…]

[…]

[…]

6)

Turvamaksut

[…]

[…]

[…]

7)

Yhteensä (5–6)

[…]

[…]

[…]

(60)

Turvalaitteet ja turvatoimet vastaavat lentoaseman pitäjille kansallisessa lainsäädännössä, toisin sanoen ilmailuturvallisuuslaissa (LuftSiG) ja ilmailulaissa (Luftverkehrsgesetz, LuftVG), asetettuja velvoitteita sekä Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) suosituksia, jotka koskevat siviililentoasemien suunnitteluun, rakentamiseen ja niiden toiminnan harjoittamiseen liittyviä turvatoimia.

(61)

Jotta luvaton pääsy lentoaseman turva-alueille voitaisiin estää, kaikki henkilöt, ajoneuvot ja tavarat kulkevat turvaportilla, röntgenlaitteilla ja käsimetallinilmaisimilla varustetun kulunvalvonta-aseman kautta. Turvallisuusjärjestelmällä ja tarkastuksilla säännellään ja valvotaan pääsyä turva-alueille. Turvatarkastuskeskus on myös yhteydessä varoitusjärjestelmään (esim. palovaroittimet ja rakennustekninen keskus) ja kulunvalvontajärjestelmään (hälytysjärjestelmä murtojen ja hyökkäysten varalta, videovalvonta jne.). Uuden eteläisen kiitoradan muutetun linjauksen vuoksi oli välttämätöntä rakentaa uusi aita alueen ympärille ja kaksi uutta kulunvalvonta-asemaa (tarkastusasemat 2 ja 4).

(62)

Lisäksi lentoaseman pitäjän on esitettävä mainitut turvatoimet yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2320/2002 (17) 5 artiklan 4 kohdan mukaisessa siviili-ilmailun turvaohjelmassa, joka on annettava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyttäväksi. Siviililentoaseman pitäjän on pantava täytäntöön hyväksytyssä siviili-ilmailun turvaohjelmassa vahvistetut turvatoimet. Sachsenin osavaltion talous- ja työministeriö hyväksyi Leipzigin lentoaseman siviili-ilmailun turvaohjelman 25 päivänä lokakuuta 2007. Täyttääkseen LuftSiG-lain mukaiset velvollisuutensa lentoasemalla on oma turvallisuudesta vastaava osasto.

(63)

Koska lentoasema on päättänyt sallia kolmansista maista yhteisöön tuotavien tuotteiden eläinlääkinnällisten tarkastusten järjestämistä koskevista periaatteista 18 päivänä joulukuuta 1997 annetussa direktiivissä 97/78/EY (18) tarkoitetun tavaraliikenteen kolmansista maista, lentoasemalla on oltava eläinlääkärin tarkastuksista vastaava rajatarkastusasema eläinperäisten tuotteiden ja eläinten käsittelyä ja varastointia varten.

(64)

Lentoasemalla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia palontorjunta- ja pelastuspalveluista. Palontorjunta- ja pelastuspalvelut ovat yksi toimiluvan myöntämisedellytyksistä. Voimassa olevien palontorjunta- ja pelastuspalveluja koskevien ehtojen täyttämiseksi eteläiselle kiitoradalle oli rakennettava oma paloasema. Näin ollen Leipzigin lentoasemalla on paloasemat (19) lentoaseman pohjoisella ja eteläisellä alueella.

(65)

Lentoasemalla on oltava kaksinkertainen sähkönjakelujärjestelmä. Lakisääteisten velvoitteiden vuoksi se voidaan toteuttaa ainoastaan katkeamattomalla sähkönjakelulla. Tätä tarkoitusta varten jokaiselle eteläisen kiitoradan kolmesta valaistusasemasta asennettiin dynaamiset dieseljärjestelmät.

(66)

Saksan mukaan sähkönjakelun ja varakapasiteetin varmistaminen ja kapasiteetin lisääminen lentoasemalle tulevia uusia yrityksiä varten edellytti sähkönjakelujärjestelmän laajentamista. Sen vuoksi suunniteltiin muuntajan rakentamista, joka tulisi maksamaan 5 miljoonaa euroa.

(67)

Myös eteläisen kiitoradan uusi linjaus aiheutti lentoasemalle kustannuksia (suur- ja pienjännitekaapeleista), jotka olivat seurausta lennonjohtoa koskevien määräysten (LuftVG:n 27 §:n d momentti) mukaisista sitoumuksista ja Saksan sääpalvelua koskevista sitoumuksista (LuftVG:n 27 §:n f momentti).

(68)

Navigointivalaistusta koskevat määräykset vahvistetaan ICAO:n liitteessä 14 (20). Nämä määräykset saatetaan osaksi Saksan lainsäädäntöä liittovaltion ja osavaltioiden yhteisissä periaatteissa, jotka koskevat sellaisten lentokenttien merkintöjä ja valaistusta, joille voidaan lentää mittarilentoja (Gemeinsame Grundsätze des Bundes und der Länder über die Markierung und Befeuerung von Flugplätzen mit Instrumentenflugverkehr). Lentoasemalle aiheutuisi kustannuksia uudelle eteläiselle kiitoradalle asennettavasta navigointivalaistuksesta.

(69)

Saksan mukaan uusien asematasoalueiden suunniteltu rakentaminen vuoden 2010 jälkeen edellyttää myös valaistusjärjestelmien asentamista kyseisille alueille. Myös toimintakustannukset on otettava huomioon (ks. taulukko 4).

3.1.5.   Tuen soveltuvuus yhteismarkkinoille

(70)

Jos komissio päättelee, että investoinnissa on kyse tuesta, Saksa haluaa kiinnittää huomion siihen, että investoinnit ovat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetussa asetuksessa (EY) N:o 659/1999 (21) tarkoitettuja ”voimassa olevia tukia”, toisin sanoen ”tukia, joiden voidaan katsoa olevan voimassa olevia tukia, koska voidaan osoittaa, että ne käyttöönottohetkellä eivät vielä olleet tukia, mutta ovat muuttuneet myöhemmin sellaisiksi yhteismarkkinoiden kehityksen johdosta”.

(71)

Saksa toteaa myös, että eteläisen kiitoradan uudistaminen edistää yhteistä etua perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla, ja se esittää joitakin perusteluja. Saksan mukaan uuden eteläisen kiitoradan rakentaminen edistää kansallisten ja kansainvälisten liikennejärjestelmien yhdentymistä ja siitä on alueelle taloudellista etua. Halle/Leipzig-alueelle on sijoittautunut kansainvälisiä yrityksiä, jotka käyttävät tuotteidensa jakelussa pikapalveluja. Lentorahtikeskus on jo houkutellut alueelle useita kansainvälisesti toimivia yrityksiä, jotka luovat kipeästi kaivattuja uusia työpaikkoja. Lentorahtikeskus loisi yrityksille ja investoinneille suotuisan ympäristön, jolla puolestaan olisi myönteisiä vaikutuksia työllisyyteen. Saksa viittaa Prof. Dr. Jünemannin analyysiin, jonka mukaan lentorahtikeskus tuo pelkästään Leipzig/Halleen suoraan 3 500 työpaikkaa ja välillisesti noin 7 000 työpaikkaa lentoaseman valmistuttua vuonna 2008. Useimmat näistä työpaikoista syntyvät todennäköisesti erikoistuneissa yrityksissä, jotka tulevat alueelle rahtikeskuksen vuoksi.

(72)

Eteläisen kiitoradan uudelleen linjauksella on myös ympäristöetuja. Se estää tulevaisuudessa lennot tiheästi asuttujen Leipzigin ja Hallen pohjoisosien ylitse. Erityisesti melusta on kärsinyt lähellä lentoasemaa ja entisen eteläisen kiitoradan päässä sijaitseva Leipzigin alue. Koska kummankin kiitoradan nousu- ja laskureitit kulkivat eri suuntiin, lentoliikenteen melupäästöt keskittyivät kyseiselle alueelle. Eteläisen kiitoradan suunnan muuttaminen pienentäisi myös Leipzig/Hallen tiheään asutun alueen ympäristöhaittoja.

(73)

Vanhan eteläisen kiitoradan suuntaus ei myöskään tarjonnut suotuisia metereologisia olosuhteita nousuille ja laskuille. Lounas on yleisin tuulensuunta ympäri vuoden samoin kuin yksittäisinä kuukausina. Vanhan kiitoradan suunta poikkesi vallitsevasta tuulensuunnasta noin 20 astetta. Tästä voi olla haittaa silloin, kun esiintyy häiritsevää poikittaista tuulta. Uusi suuntaus vastaa metereologisia vaatimuksia ja mahdollistaisi erityisesti kaikissa säätyypeissä toteutettavat CAT III -luokan mittarilennot, jotka eivät aikaisemmin olleet mahdollisia. Yli 2 000 metrin välimatka kiitoratojen välillä mahdollistaa niillä itsenäisen lentoliikenteen.

(74)

Saksa korostaa, että kaikki kaavoituspäätökset on tehty ottaen huomioon pitkän aikavälin kysyntä ja erityiset edut, joita lentoasema saa lisääntyvästä keskittymisestä rahtiliikenteeseen. Eduista tärkein on rajoittamaton yölentolupa molemmille kiitoradoille. Monilla eurooppalaisilla lentoasemilla on Saksan mukaan huomattavia yölentorajoituksia. Nämä rajoitukset haittaavat koko lentorahtiliikennettä ja erityisesti pikalähetyksiä, minkä vuoksi lentorahtikeskuksen sijoittaminen on käytännössä mahdollista ainoastaan sellaisille lentoasemille, joilla ei ole yölentorajoituksia.

(75)

Tavallisesti lentoasemat, joilla ei ole yölentorajoituksia, sijaitsevat harvempaan asutuilla alueilla, joilla maaliikenteen infrastruktuuri on riittämätöntä. Leipzigin lentoaseman etuna ovat kuitenkin loistavat maantie- ja rautatieyhteydet. Vuonna 2001 julkaistu Länsi-Sachsenin aluesuunnitelma selventää alueen infrastruktuurikehitystä. Suunnitelman mukaan lentoasemaa olisi laajennettava siten, että se parantaa alueen asemaa osana kansallisen ja kansainvälisen rahtiliikenteen verkostoa.

(76)

Lentoasema sijaitsee kahden moottoritien leikkauskohdassa. Nämä moottoritiet yhdistävät lentoasemaan tärkeimmät asiakashankinta-alueet pohjois–etelä- ja itä–länsi-suunnassa. Maantieverkostoa on tarkoitus täydentää uusilla pääteillä, joita rakennetaan sitä mukaa kuin lentoasemaa laajennetaan. Lentoasemalla on myös loistavat yhteydet rautatieverkostoon. ICE-reitti Erfurt-Halle/Leipzig kulkee lentoaseman lähistöllä, minkä vuoksi lentoasemalle on helppo päästä junalla käyttämällä lisäksi Intercity- ja paikallisjunia.

(77)

Saksan mielestä tämä harvinaislaatuinen useiden myönteisten seikkojen yhtäaikainen esiintyminen on vieläkin arvokkaampaa, kun otetaan huomioon muiden saksalaisten lentoasemien puutteellinen kapasiteetti ja infrastruktuuri. Sen vuoksi Leipzigin lentoasema on päättänyt keskittyä muista saksalaisista lentoasemista poiketen lentorahtitoiminnan kapeaan markkinasegmenttiin.

(78)

Lentorahtialan, erityisesti pikalähetysten markkinoiden kasvu on merkittävää. Tämän kehityksen vuoksi suurten pikalähetysyritysten on lisättävä toimintakapasiteettiaan samalla kun olemassa oleva lentoasemakapasiteetti vähenee entisestään ja yölentorajoitukset lisääntyvät.

(79)

Mitä tulee komission esittämiin epäilyihin eteläisen kiitoradan uudistamisen kannattavuudesta, Saksa viittaa Antwerpenin lentoasemaa koskevassa asiassa tehtyyn päätökseen, jossa komissio päätteli, että alueelliset lentoasemat eivät alueellisten rajoitusten vuoksi ehkä pystyisi saamaan tarvittavia tuloja tarjotakseen asianmukaisia lentoasemapalveluja tai turvatakseen lentoaseman kannattavuuden. Jotta nämä lentoasemat voisivat toimia alueellisina liityntäpisteinä yleisen edun mukaisesti, ne saattavat tarvita julkisia varoja.

(80)

Kaksi erillistä kiitorataa on ehdoton edellytys nykyaikaisen rahtilentoaseman toiminnalle. Tämä pitää erityisesti paikkansa, kun on kyse rahtikeskuksesta ja pikalähetyksistä. Ilman toista kiitorataa Leipzigin lentoasema ei voisi toimia lentorahtikeskuksena eikä keskittyä pikarahtitoiminnan kapealle markkinasegmentille kuten edellä johdanto-osan 71 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa kuvaillaan. Matkustajaluvulla ei ole mitään merkitystä sen kannalta, onko rinnakkaisten kiitoratojen järjestelmä välttämätön.

(81)

Vanhan eteläisen kiitoradan suuntauksen vuoksi vanhaa eteläistä kiitorataa ja uutta pohjoista kiitorataa olisi ollut mahdotonta käyttää samanaikaisesti. Nousu- ja laskeutumisreitit olisivat leikanneet lähellä lentoasemaa, minkä vuoksi lennonjohdon olisi täytynyt pitää molempia kiitoratoja yhtenä kiitoratana. Lisäksi epäsuotuisat sääolosuhteet tai onnettomuudet olisivat voineet johtaa logistiikkaketjun katkeamiseen. Sen vuoksi toisen rinnakkaisen kiitoradan olemassaolo on välttämätöntä lentoaseman katkeamattoman toiminnan takaamiseksi ja rahtipalvelujen tarjoajien houkuttelemiseksi. Toimivaltainen viranomainen on vahvistanut tämän arvion uuden eteläisen kiitoradan rakentamista koskevassa kaavoitusmenettelyssä. Viranomainen oli tilannut asiantuntijalausunnon siitä, oliko välttämätöntä kääntää eteläinen kiitorata samansuuntaiseksi pohjoisen kiitoradan kanssa vai voitaisiinko kiitoratoja käyttää V-linjauksessa. Asiantuntijalausunnon mukaan V-muotoisessa kiitoratajärjestelmässä keskimääräiset myöhästymiset eivät olisi hyväksyttävällä tasolla edes matkustajaliikenteessä ja rahtiliikenteen hoitaminen olisi mahdotonta. Lisäksi todettiin, että pikarahtikeskuksessa myöhästymiset pahentuisivat entisestään, sillä myöhässä laskeutuneiden koneiden purku ja lastaus viivästyttäisi muiden koneiden lähtöä. Yhdyskäytävien logistiikkaketjut murtuisivat. Sen vuoksi rinnakkaisten kiitoratojen järjestelmä lisäisi lentoaseman joustavuutta ja sen houkuttelevuutta mahdollisille käyttäjille.

(82)

Harkittuaan kaikkia yleisen edun kannalta merkittäviä seikkoja kaavoitusviranomainen vahvisti, että laajennussuunnitelmat olivat taloudellisesti järkeviä ja että taloudelliset mahdollisuudet ovat selvästi suuremmat kuin riskit. Kaavoitusviranomainen päätteli, että infrastruktuuri lentorahtikeskuksen perustamiseksi lentoasemalle oli tarpeen niin makrotalouden kuin mikrotalouden kannalta tarkasteltuna. Lisäksi eteläisen kiitoradan kääntäminen pienentäisi yhteentörmäysten vaaraa. Liittovaltion hallinto-oikeus vahvisti kaavoituspäätöksen 9 päivänä marraskuuta 2006 tekemässään päätöksessä eikä havainnut siinä harkintavirheitä.

(83)

Saksa korostaa useaan otteeseen, että päätös eteläisen kiitoradan uusimisesta ei riippunut DHL:n päätöksestä siirtää lentorahtikeskuksensa Brysselistä Leipzigiin ja tehtiin ennen sitä. DHL:lle oli pelkästään taattu eteläisen kiitoradan käyttöoikeus yöllä kahdella aikavälillä (taattu eteläisen kiitoradan käyttöoikeus [10–25] prosenttia), mutta muun ajan yöstä ja päivällä kiitorata oli kaikkien käytettävissä.

(84)

Saksan arvioiden mukaan toimenpide ei sen vuoksi vaikuta haitallisesti yhteisön sisäiseen kauppaan, koska kapasiteetti lentorahdin ja erityisesti pikarahdin markkinoilla on Euroopassa tällä hetkellä erittäin niukka.

3.2.   Tuki DHL:lle

3.2.1.   Puitesopimus

3.2.1.1.   Puitesopimukseen sisältyvien takausten markkinaehtoisuus

(85)

Saksan mukaan lentoasema noudatti markkinataloussijoittajaperiaatetta allekirjoittaessaan puitesopimuksen, sillä DHL:n kanssa tehdyn sopimuksen myönteiset vaikutukset ja siitä saatava hyöty ylittivät lentoasemalle aiheutuvat riskit ja velvollisuudet. Kapasiteettia ja toimintaa koskeviin velvollisuuksiin liittyvä riski, joka Leipzigin lentoasemalle jää, on erittäin pieni.

(86)

Saksa katsoo, että lentoasema on toiminut yksityisen sijoittajan tavoin, sillä se teki päätöksen eteläisen kiitoradan rakentamisesta 21 päivänä marraskuuta 2004, ja vasta vuotta myöhemmin eli 21 päivänä syyskuuta 2005 päätti allekirjoittaa puitesopimuksen. Sen vuoksi ratkaiseva kysymys on se, odottiko lentoasema vuonna 2005 suurempaa kassavirtaa skenaariosta ”laajennus DHL:n kanssa” kuin skenaariosta ”laajennus ilman DHL:ää”. Koska eteläisen kiitoradan rakennus oli syyskuussa 2005 jo pitkällä, töiden keskeyttäminen ei olisi enää ollut kannattava vaihtoehto.

(87)

Toisin kuin aikaisemmissa lausunnoissa Saksa esittää kassavirtalaskelmissa nyt myös loppuarvot osoittaakseen, että eteläisen kiitoradan kannattavuus on suurempi. Loppuarvolaskelma perustuu tuloksen lineaariseen kasvuun vuosina 2038–2042 tulojen kasvaessa keskimäärin 3 prosentin vauhdilla.

(88)

Loppuarvojen mukaan ottaminen vaikuttaa huomattavasti liiketoimintaskenaarioiden kannattavuuteen. Saksa laskee diskontatun kassavirran vuosina 2006–2042 olevan noin […] euroa, kun laajennus toteutetaan DHL:n kanssa, ja noin […] euroa, kun laajennus toteutetaan ilman DHL:ää, kun taas loppuarvot, jotka myös on diskontattu vuoteen 2006, ovat noin […] euroa ja […] euroa. Kuten nämä luvut osoittavat, loppuarvot nostavat skenaarion ”laajennus DHL:n kanssa” kannattavuutta lähes […] eurolla ja muuttavat laajennuksen ilman DHL:ää tappiollisesta hankkeesta kannattavaksi hankkeeksi, jonka kassavirta on noin […] euroa.

(89)

Näiden kahden skenaarion kassavirtojen välisen eron perusteella Saksa päättelee, että skenaario ”laajennus DHL:n kanssa” tuo vuonna 2005 kassavirran, joka on noin […] euroa suurempi kuin skenaariossa ”laajennus ilman DHL:ää” (22).

(90)

Riskilaskelman osalta Saksa väittää, että riskivakuutukset kuuluvat tavanomaiseen käytäntöön liike-elämässä ja että tässä tapauksessa riski voidaan rahoittaa kassavirrasta. Saksa arvioi puitesopimukseen liittyvän riskin olevan noin […] euroa siinä tapauksessa, että yölentorajoituksia otetaan käyttöön, ja olettaa, että tämä riski voitaisiin rahoittaa DHL:n aikaansaamasta kassavirran kasvusta (23). Yksityinen sijoittaja olisi Saksan mukaan hyväksynyt vahingonkorvausriskin, koska […] euron positiivinen kassavirta skenaariossa ”laajennus DHL:n kanssa” riittäisi kattamaan […] euron suuruisen vahingonkorvausriskin.

(91)

Näiden yölentokiellon riskiä koskevien pohdintojen lisäksi Saksa pitää 6,5 prosentin diskonttauskorkoa asianmukaisena, sillä laskelmissa esitettyjä tuloja ei ole inflaatiookorjattu ja Leipzigin lentoaseman riskit ovat pienet. Tämän arvioinnin tueksi viitataan Yhdistyneen kuningaskunnan sääntelyviranomaisen päätöksiin lentokenttämaksuista vuosina 2008–2013. Nämä laskelmat perustuivat verrattavissa oleviin pääomakustannuksiin (reaalimääräisesti ja ennen veroja), jotka Heathrow'n lentoaseman osalta olivat 6,2 prosenttia ja Gatwickin lentoaseman osalta 6,7 prosenttia.

(92)

Saksa korostaa lisäksi, että puitesopimuksen suhteellisuutta arvioitaessa on myös otettu huomioon, että DHL ottaa suuren riskin investoidessaan 250 miljoonaa euroa uuteen Euroopan rahtikeskukseensa ja sitoutuessaan pitkäaikaisesti Leipzigiin, ja että DHL maksaa Leipzigin lentoasemalle korvauksen, jos se päättää lopettaa toimintansa ennen kuin 15 vuotta on kulunut.

(93)

Saksa päättelee, että puitesopimuksen tekemisestä on enemmän taloudellista etua kuin sen tekemättä jättämisestä ja että yksityinen sijoittaja olisi sen vuoksi tehnyt puitesopimuksen. Sen vuoksi puitesopimukseen ei Saksan mukaan sisälly valtiontukea.

3.2.1.2.   Vuokrasopimusten markkinaehtoisuus

(94)

Saksa toteaa, että asematasosta oli tehtävä leasingsopimus, sillä lentoaseman on aina pysyttävä infrastruktuurin omistajana, jotta voitaisiin taata pääsy asematasolle lentoliikenteeseen liittyvistä teknisistä syistä ja kaavoitusmääräyksiin liittyvistä syistä myös silloin, jos DHL:n kanssa tehty sopimus puretaan.

(95)

Mitä tulee vuokrasopimusten niihin erityismääräyksiin, joiden mukaan DHL:llä on optio vuokrata DHL:lle varattujen alueiden viereiset alueet ja joissa nimenomaisesti kielletään näiden alueiden vuokraaminen DHL:n kilpailijoille, Saksa toteaa Leipzigin lentoaseman omistavan lukuisia alueita, jotka eivät sijaitse DHL:lle varattujen alueiden vieressä ja jotka ovat DHL:n kilpailijoiden vuokrattavissa. Toiseksi Saksa toteaa, että viereisten alueiden varaaminen DHL:lle noudattaa vuokraajan taloudellisten etujen suojaa koskevaa periaatetta, joka tunnustetaan Saksan vuokraoikeudessa (24).

3.2.1.3.   Lentoasemamaksujen markkinaehtoisuus

(96)

Saksan mukaan lentoasema on toiminut yksityisen sijoittajan tavoin, sillä DHL:n kanssa sovitut lentoasemamaksut vastaavat markkinoilla tavanomaisia ehtoja ja ovat jopa korkeat verrattuna DHL:n muissa Euroopan rahtikeskuksissa suorittamiin maksuihin (ks. johdanto-osan 115 kappale ja sitä seuraavat kappaleet). Saksa väittääkin, että DHL:n Leipzigin lentoasemalla maksamiin lentoasemamaksuihin ei missään tapauksessa sisälly etuuskohtelua.

3.2.1.4.   Takausilmoitus

(97)

Saksaa toteaa ensiksi, että Sachsenin osavaltio saa välillisesti korvauksen takuusta niiden lisävoittojen kautta, jotka ovat seurausta investoinnista. Toiseksi Saksa pitää takausilmoitusta yleisenä liiketoimintakäytäntönä, sillä Sachsenin osavaltio on antanut tämän […] euron takausilmoituksen DHL:lle vastineeksi Deutsche Post AG:n (DHL:n emoyhtiö) antamalle […] euron takausilmoitukselle, jolla taataan Leipzigin lentoaseman mahdolliset DHL:ään kohdistuvat vaateet (DHL:n olisi esimerkiksi maksettava vahingonkorvausta […] vuoden laskeutumismaksujen verran, jos yritys päättäisi lähteä Leipzigin lentoasemalta puitesopimuksen […] ensimmäisen vuoden aikana).

(98)

Saksa viittaa lisäksi siihen, että takausilmoitus edellyttää komission hyväksyntää eikä ole vielä voimassa.

4.   KOLMANSIEN ESITTÄMÄT HUOMAUTUKSET

4.1.   DHL

4.1.1.   Tuki lentoasemalle

(99)

DHL:n mukaan epäilyt, joita komissio on esittänyt eteläisen kiitoradan rakentamisen välttämättömyydestä, ovat ristiriidassa komission 24 päivänä tammikuuta 2007 neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta antaman tiedonannon (25) kanssa. Kyseisen tiedonannon mukaan olemassa olevaa kapasiteettia on lisättävä ruuhkautumisen vähentämiseksi Euroopan lentoasemilla. DHL joutui etsimään pitkään sopivaa rahtikeskusta, mikä tukee komission toteamusta, että ala on kapasiteettinsa äärirajoilla.

(100)

Leipzigin lentoaseman laajennus toisi merkittävän avun kapasiteettikriisiin. Koska komissio on todennut, että lentoliikenne on talouskasvun ”moottori” ja lentorahti ”avain” sisämarkkinoiden ja ulkomaankaupan kasvuun, on Leipzigin lentoaseman kapasiteetin laajentaminen jäsenvaltioiden ja koko yhteisön yleisen edun mukaista.

(101)

DHL:n arvioiden mukaan jo olemassa olevien kiitoratojen laajentaminen tai uudistaminen on paljon järkevämpää kuin täysin uuden kiitoradan rakentaminen. Rinnakkaisten kiitoratojen järjestelmä estää viivästyksiä ja liikenteen ohjaamista muille lentoasemille. Viivästysten estäminen on lentorahtiliikenteessä ja erityisesti pikarahtikeskuksissa tärkeämpää kuin matkustajaliikenteessä.

(102)

DHL:n mielestä Leipzigin lentoaseman suurimmat hyödyt toimipaikkana ovat yölentokiellon puuttuminen, hyvät yhteydet maantie- ja rautatieverkostoon sekä työvoiman saatavuus paikkakunnalla. Kiitoratojen rakentaminen edellyttää myös tarvittavan infrastruktuurin luomista julkiselle liikenteelle yleisen edun mukaisena palveluna. Tämä koskee erityisesti uusia osavaltioita, sillä alikehittyneen liikenneinfrastruktuurin uudistaminen on näillä alueilla epäilemättä yleisen edun mukainen julkinen tehtävä.

(103)

Eteläistä kiitorataa koskeva mutkikas kaavoitusmenettely on DHL:n mukaan osoittanut, että kiitoradan uudistaminen oli tarpeen niin makro- kuin mikrotaloudelliselta näkökannalta. Sen vuoksi voidaan sulkea pois, että Leipzigin lentoaseman eteläinen kiitorata olisi suunniteltu ja rakennettu DHL:ää varten. Tämä hanke toteutettiin DHL:stä riippumatta niin ajallisesti kuin asiaseikkojen suhteen.

(104)

DHL katsoo, että komissio ei menettelyn aloittamisesta tekemässään päätöksessä ottanut riittävästi huomioon pikarahtilogistiikan erityisvaatimuksia. Toisin kuin matkustajaliikenteessä, joka voidaan nopeasti siirtää toisille lentoasemille, pikalähetyspalvelut edellyttävät keskuksen perustamista ja niin suuria investointeja, että se kannattaisi ainoastaan toimipaikan ollessa pysyvä. Pikalentorahdille on luonteenomaista, että se käsitellään yön aikana, ja se on suuressa määrin riippuvainen jatkuvasti käytössä olevista yölentoajoista. Jos komissio kuitenkin katsoo perusedellytyksen etuuskohteluksi, se asettaa kyseenalaiseksi kaikkien pikalähetyspalvelujen tarjoajien taloudellisen perustan.

(105)

Jos taloudellinen vastuu eteläisestä kiitoradasta siirrettäisiin DHL:lle, se loisi DHL:lle kohtuuttoman haitan pikalähetyspalvelujen markkinoilla, sillä sen kilpailijoiden on maksettava rahtilennoistaan ainoastaan vakiomaksut eivätkä ne joudu kattamaan kiitoradoista aiheutuneita investointikustannuksia. DHL katsoo, että lentoasema on sopimuksen tehdessään toiminut yksityisen sijoittajan tavoin, sillä nousu- ja laskeutumismaksut sekä asematasoa koskevan vuokrasopimuksen ja tontinvuokrasopimuksen ehdot vastaavat markkinoilla tavanomaisia ehtoja. Sopimuksen kesto ja siinä määrätyt vahingonkorvaukset ovat tasapainossa. Puitesopimukseen sisältyvät takaukset ovat oikeutettuja otettujen riskien perusteella ja myös ne vastaavat markkinoilla tavanomaisia ehtoja. Takausilmoitus edellyttää komission hyväksyntää eikä ole vielä voimassa.

4.1.2.   Tuki DHL:lle

(106)

DHL:n mukaan puitesopimukseen ei sisälly DHL:n etuuskohtelua, vaan pelkästään markkinoilla tavanomaisia taloudellisia seikkoja ja ehtoja.

4.1.2.1.   Puitesopimukseen sisältyvien takausten markkinaehtoisuus

(107)

DHL katsoo, että arvioidessaan sitä, olisiko yksityinen sijoittaja hyväksynyt puitesopimukseen sisältyvän vahingonkorvausvelvollisuuden, komissio jättää kokonaan huomioimatta osapuolten täysin erilaiset taloudelliset riskit.

(108)

Rahtikeskuksen perustaminen Leipzigin lentoasemalle ei tarkoita DHL:lle ainoastaan yli 250 miljoonan euron investointia, vaan myös täydellistä taloudellista riippuvuutta yölentoaikojen saatavuudesta pitkällä aikavälillä. Jos yölentoaikoja ei enää olisi saatavilla, se ei pelkästään vaarantaisi 250 miljoonan euron investointia vaan myös haittaisi DHL:n koko maailmanlaajuista pikalähetysliiketoimintaa ja aiheuttaisi arvaamattomia haittoja. DHL:n mukaan jokaisen yksityisen sijoittajan, joka haluaa saada suuren asiakkaan investoimaan toimipaikkaan, johon liittyy huomattavia taloudellisia riskejä, on asiakkaan voittamiseksi suhtauduttava näihin riskeihin periaatteella ”anna, niin sinulle annetaan”.

(109)

DHL:n mukaan lentoaseman riskit ovat toisen kiitoradan rakentamista koskevan päätöksen tekemisen jälkeen (joka tapahtui DHL:stä riippumattomasti) huomattavasti pienemmät kuin DHL:n riskit. Sen vuoksi taloudellisen riskin erittäin epätasaisen jakautumisen on ilmettävä vastuuta koskevissa määräyksissä. Yölentojen kieltäminen tai rajoittaminen aiheuttaisi DHL:lle suuria vahinkoja, mutta lentoaseman vahingot rajoittuisivat nousu- ja laskeutumismaksujen menetyksiin, jotka voitaisiin helposti korvata muilla käyttäjillä. Todennäköisyys, että DHL lähtisi vapaaehtoisesti lentoasemalta, olisi jo erittäin suurten investointikustannusten vuoksi hyvin pieni. Sen vuoksi puitesopimuksen vahingonkorvausmääräys on puolueettomasti tarkasteltuna välttämätön ja myös tavanomainen markkinoilla.

(110)

Välttämättömyys taata pikalähetyspalvelujen tarjoajalle mahdollisuus yölentoihin ilmenee myös julkaistusta SAB:n (Liègen lentoaseman pitäjä) ja TNT:n välisestä sopimuksesta, joka koskee TNT:n rahtikeskuksen perustamista:

a)

Liègen lentoaseman kiitoradat ovat tiettynä ajankohtana klo 21:n ja klo 6:n välillä varattu 140 prosentille TNT:n toimintavolyymista rajoittamattoman ajan (SAB-TNT-sopimuksen 32.1 kohta). Tässä lausekkeessa mennään selvästi pidemmälle kuin tässä asiassa käsiteltävässä puitesopimuksessa, sillä se takaa jatkuvasti 40 prosentin kapasiteettivarannon. Lauseke kuvastaa objektiivista välttämättömyyttä taata yritykselle sopimuksessa pysyvästi välttämättömät yölentoajat tehtyjen suurten investointien turvaamiseksi.

b)

Lisäksi SAB ja Wallonian alue hyväksyivät rajoittamattoman vastuun 20 vuoden ajan kaikista vahingoista, mukaan lukien tappiot, jos annettuja takuita ei täytetä (SAB-TNT-sopimuksen 8 kohdan c alakohta).

(111)

DHL:n mukaan vahinkoriskien epätasainen jakautuminen käy ilmi vahingonkorvausvelvollisuuden laajuutta ja kestoa koskevista erilaisista määräyksistä: TNT:llä on annettujen takuiden täyttämättä jättämisen tapauksessa oikeus saada vahingonkorvausta SAB:ltä koko sopimuksen voimassaoloajan, mutta oikeus vahingonkorvaukseen pienenee sopimuksen keston mukaan: jos TNT päättää sopimuksen 10 vuoden jälkeen, oikeus pienenee laskeutumismaksujen vuotuisen keskiarvon määrään (ks. SAB-TNT-sopimuksen 10.3 kohdan c alakohta).

4.1.2.2.   Vuokrasopimusten markkinaehtoisuus

(112)

Vastauksena komission väitteeseen, jonka mukaan asematason vuokra ei vastaa paikkakunnalla tavanomaisia kiinteistöhintoja, DHL toteaa, ettei vuokrasopimuksessa oikeudellisesti tarkasteltuna ole kyse tavallisesta vuokrasopimuksesta. Oikeudellisen muotonsa ja luonteensa vuoksi leasingsopimus ei noudata paikkakunnalla tavanomaista vuokratasoa, vaan sen perustana on korko pääomalle, jonka vuokranantaja on antanut käyttöön. Käyttäjän maksaman korvauksen määrittäminen paikkakunnalla tavanomaisen vuokratason mukaan ei olisi asianmukaista eikä niin tehdä myöskään vastaavanlaisissa vuokrasopimuksissa.

(113)

Komission toteamus, että vuokrasopimus rajoittaa lentoaseman toimintavapautta rahoittaa investointikustannuksia lainoilla tai omalla pääomalla, perustuu DHL:n mukaan vuokrasopimuksen virheelliseen tulkintaan. Todellisuudessa vuokrasopimuksessa ainoastaan velvoitetaan Leipzigin lentoasema pyytämään lainatarjouksia, jotta se saisi objektiivisen perustan käyttäjän maksujen laskennalle, mutta sitä ei velvoiteta ottamaan lainaa. Sen vuoksi lentoasemalla ei ole velvollisuutta käyttää pyydettyjä tarjouksia, ja se voi päättää vapaasti rahoituksestaan.

(114)

Tontin vuokraa koskeva komission arviointi näyttää perustuvan vääriin tietoihin tontin suuruudesta tontinvuokrasopimuksen 1.5 kohdan mukaan. Tontti on todellisuudessa […] m2, toisin sanoen oletetun […] euron/m2 sijasta vuokra on […] euroa/m2. Komission olettamaa epäsuhteellisuutta vuokrasopimuksen ja optiomaksujen välillä ei sen vuoksi ole, jos perustana käytetään oikeaa pinta-alaa.

4.1.2.3.   Lentoasemamaksujen markkinaehtoisuus

(115)

DHL:n mukaan komission arviointia, joka perustuu eteläisen kiitoradan lisäkustannuksiin, ei voida hyväksyä, sillä eteläinen kiitorata on rakennettu yleiseen käyttöön eikä erityisesti DHL:ää varten. Sen vuoksi voidaan tarkastella ainoastaan lentoasemamaksuja. Verrattuna DHL:n rahtikeskuksena käyttämiin muihin eurooppalaisiin lentoasemiin (Bergamo (BGY), Bryssel (BRU), Köln (CGN) ja Nottingham (EMA)) laskeutumismaksut ovat Leipzigin lentoasemalla keskimäärin […] prosenttia suurempia. Yölentojen osalta lentoasemamaksut ovat […] prosenttia keskimääräistä suurempia (ks. alla oleva taulukko). Verrattuna laskeutumismaksuihin Vatryn lentoasemalla DHL maksaa lähes Leipzigissa […] kertaa enemmän laskeutumisista. Lisäksi kaikkien Leipzigin lentoaseman käyttäjien on maksettava samat lentoasemamaksut. DHL:n mielestä on kiistatonta, että Leipzigin lentoaseman laskeutumismaksut ovat markkinoilla tavanomaisia.

Taulukko 6

Päivälentojen lentoasemamaksut

 

A300

B757 (100 T)

B757 (93 T)

Keskiarvo

BGY

[…]

[…]

[…]

[…]

BRU

[…]

[…]

[…]

[…]

CGN

[…]

[…]

[…]

[…]

EMA

[…]

[…]

[…]

[…]

DHL-keskukset keskimäärin

[…]

[…]

[…]

[…]

Vatry

[…]

[…]

[…]

[…]

LEJ

[…]

[…]

[…]

[…]

Keskimääräinen maksu lasketaan DHL:n käyttämien lentokonetyyppien (A300, B757) perusteella.

Taulukko 7

Yölentojen lentoasemamaksut

 

A300

B757 (100 T)

B757 (93 T)

Keskiarvo

BGY

[…]

[…]

[…]

[…]

BRU

[…]

[…]

[…]

[…]

CGN

[…]

[…]

[…]

[…]

EMA

[…]

[…]

[…]

[…]

DHL-keskukset keskimäärin

[…]

[…]

[…]

[…]

Vatry

[…]

[…]

[…]

[…]

LEJ

[…]

[…]

[…]

[…]

Keskimääräinen maksu lasketaan DHL:n käyttämien lentokonetyyppien (A300, B757) perusteella.

4.2.   Mitteldeutsche Flughafen AG (MFAG)

(116)

Leipzigin lentoaseman omistajana MFAG toteaa huomautustensa aluksi, että se yhtyy täydellisesti Saksan esittämiin huomautuksiin.

4.2.1.   Tuki lentoasemalle

(117)

Lentoaseman omistajan mukaan se, että lentoasema houkuttelee yrityksiä, osoittaa lentoaseman pystyvän vastaamaan kysyntään. Leipzigin lentoaseman laajentaminen ja sen yhdistäminen alueelliseen liikenneverkostoon vaikuttaa merkittävästi alueen kasvuun, jota myös yhteisö tukee. Lentoasema täyttää koko Eurooppaa koskevan vaatimuksen, jonka mukaan on luotava lentoasemakapasiteettia yhteisön kilpailukyvyn säilyttämiseksi lentorahtialalla.

4.3.   ADV — Arbeitsgemeinschaft Deutscher Verkehrsflughäfen

4.3.1.   Tuki lentoasemalle

(118)

Tämän siviililentoasemien yhdistyksen mukaan Saksa on ehdottomasti riippuvainen tehokkaista liikenneyhteyksistä maailmanlaajuisiin keskuksiin. Koska lentorahdissa on kyse yhä suuremmista pääomista, lyhyempien kuljetusaikojen merkitys kasvaa. Viimeisten 20 vuoden aikana kasvu yön aikana suoritettavien kuljetuspalvelujen alalla on ollut voimakasta — tämän suuntauksen odotetaan säilyvän ennallaan globalisoitumisen jatkuessa. Saksassa on kuitenkin puutetta suurten lentorahtiyritysten sijoittautumisen edellyttämästä kapasiteetista, mikä on huolestuttavaa myös koko Euroopan kannalta. Frankfurtissa, Münchenissä ja Kölnissä/Bonnissa sijaitsevien kolmen suurimman lentorahtikeskuksen yölentokapasiteetti on lähes kokonaan käytössä, ja tilanteen odotetaan pahenevan entisestään, kun Frankfurtin lentoasema lopettaa kokonaan yölennot. ADV:n mukaan on luotava uutta kapasiteettia talouden kilpailukyvyn säilyttämiseksi maailmanlaajuisilla markkinoilla. Leipzigin lentoaseman laajentaminen vastaa tähän tarpeeseen ja helpottaa muiden lentoasemien kuormitusta, jolloin ne voivat keskittyä matkustajaliikenteeseen. Samanaikaisesti Leipzigin lentoasema on Itä-Saksan taloudellisen kehityksen tukipilari. ADV:n mukaan uuden eteläisen kiitoradan rakentaminen Leipzigin lentoasemalle nopeasti oli välttämätöntä.

4.4.   Leipzigin kaupunki

4.4.1.   Tuki lentoasemalle

(119)

Leipzigin kaupungin mukaan Leipzigin pohjoinen alue on kaupan ja talouden keskuksena erittäin tärkeä kolmen Saksan osavaltion kansainväliselle kilpailukyvylle. Moottoriteiden, maanteiden, suurnopeusradan ja paikallisratajärjestelmän laajentamisen sekä ennen kaikkea Leipzigin lentoaseman laajentamisen ansiosta tällä logistiikkakeskuksella on kaikki edellytykset pysyä mukana maailmanlaajuisessa kilpailussa pitkällä aikavälillä.

(120)

Leipzigin kaupungin, teollisuus- ja kauppakamarin ja tavaraliikennekeskuksen toteuttaman selvityksen mukaan Keski-Saksa ja Leipzigin alue voivat odottaa, että logistiikka-alalla syntyy 100 000 uutta työpaikkaa.

(121)

Leipzigin kaupunki katsoo, että lentoaseman eteläinen kiitorata on ratkaisevan tärkeä julkinen infrastruktuuri DHL:n lisäksi myös lukuisille muille yrityksille erityisesti siitä syystä, että yölentorajoitukset ovat muualla yhä yleisempiä. DHL:n sijoittautuminen Leipzigiin on välttämätöntä muiden lentorahtiyritysten houkuttelemiseksi ja lentoaseman kapasiteetin käyttämiseksi.

(122)

Lisäksi Leipzigin kaupunki toteaa, että uudella eteläisellä kiitoradalla luodaan rinnakkaisten kiitoratojen järjestelmä, jolla pystytään pitämään lentoliikenne kaukana tiheään asutuilta alueilta. Leipzigin kaupunki katsoo, että Leipzigin lentoaseman laajentaminen ei olisi ollut mahdollista ilman julkisia varoja. Sama pätee myös kilpaileviin eurooppalaisiin lentoasemiin.

4.5.   Schkeuditzin kaupunki

4.5.1.   Tuki lentoasemalle

(123)

Schkeuditzin kaupunki toteaa, että siitä on tulossa tärkeän alueellisen kehityksen keskipiste. Schkeuditz on osa aluetasoa laajempaa kehitysakselia, ja se on kymmenen viime vuoden aikana pystynyt kehittymään nykyaikaisen liikennejärjestelmän keskukseksi. Tämän ansiota on ennen kaikkea se, että kaupungin talouskasvu on ollut Itä-Saksan mittapuun mukaan poikkeuksellista. Tämän positiivisen suuntauksen odotetaan jatkuvan alueella vallitsevien loistavien olosuhteiden ansiosta.

(124)

Eteläisen kiitoradan osalta Schkeuditzin kaupunki toteaa, että lentoasema oli jo 19 päivänä heinäkuuta 1991 päätellyt, että toisen kiitoradan uudistaminen oli välttämätöntä alueellisen kehityksen nopeuttamiseksi.

4.6.   Leipzigin teollisuus- ja kauppakamari

4.6.1.   Tuki lentoasemalle

(125)

Leipzigin teollisuus- ja kauppakamari toteaa, että on valtion tehtävä luoda asianmukainen liikenneinfrastruktuuri, minkä seurauksena se voi ohjata rajoituksetta infrastruktuurin kehitystä ja sillä on velvollisuus tällaiseen ohjaukseen kansalaisten puolesta.

(126)

Lentoaseman infrastruktuurin laajentamiseen ja tekniikkaan on tehty investointeja vuodesta 1991. Näitä toimenpiteitä on täydennetty julkisilla investoinneilla rautateiden ja maanteiden parantamiseen lentoaseman asiakashankinta-alueella. Lentoliikenne-, rautatie- ja maantieinfrastruktuurien väliset hyvät yhteydet ovat mahdollistaneet lentoaseman kehittymisen matkustaja- ja rahtilentoliikenteen eurooppalaiseksi keskukseksi. Lentoasema täyttää logistiikkakeskuksen nykyaikaisuutta ja kapasiteettia koskevat viimeisimmät vaatimukset. Keski-Saksan alueen taloudelliset toimijat ovat vuodesta 1993 vaatineet lentoaseman laajentamista.

(127)

Logistiikka on kehittynyt omaksi palvelualakseen, jolla vuotuinen kasvu on 6 prosentin luokkaa ja jonka kasvupotentiaali on merkittävä. Alueesta on tullut Euroopan talousalueen keskus EU:n laajennettua itään. Alueella toimii useita teollisuuden aloja, mikä tarjoaa logistiikkapalvelujen tarjoajille paljon liiketoimintamahdollisuuksia. Kemianteollisuus, joka työllistää Keski-Saksassa noin 25 000 henkeä, tarvitsee pääasiassa rautatie- ja intermodaaliliikenteen palveluja. Sitä vastoin ajoneuvoteollisuus ja sen tavarantoimittajat, jotka työllistävät 450 yrityksessä noin 60 000 henkeä, ja puolijohdeteollisuus, joka työllistää noin 22 000 henkeä, tarvitsevat liikennepalveluja, joissa aika on merkittävä tekijä.

(128)

Logistiikka-ala keskittyy suurten liikennekeskusten läheisyyteen. Kaikki alan suuret toimijat ovat alueella edustettuina ja tarjoavat noin 160 000 työpaikkaa. Se vastaa noin 6:ta prosenttia alueen koko työvoimatarjonnasta. Teollisuus- ja kauppakamari arvioi, että alueen kehittäminen logistiikkakeskukseksi luo 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2015 mennessä. Tämä luku vastaa 10:tä prosenttia alueen koko työvoimasta.

4.6.2.   Tuki DHL:lle

(129)

DHL:n lisäksi lentoasema on houkutellut useita muita lentorahti- ja logistiikkayrityksiä. Sen vuoksi ei voida sanoa, että kilpailijat suljettaisiin pois Leipzigin lentoasemalta tai että DHL:lle olisi myönnetty etuuskohtelu. Lentoasemalle sijoittautuneisiin yrityksiin kuuluvat SALIS (NATO:n yhteiset strategiset ilmakuljetukset) ja venäläinen rahtiyritys Tesis, joka liikennöi Kiinaan. Lisäksi rahtiyritys Jade Cargo International harjoittaa lentoasemalta mannerten välisiä kuljetuksia. World Cargo Center, joka pystyy käsittelemään 200 000 tonnia rahtia vuosittain, saatiin lentoasemalla valmiiksi 13 päivänä huhtikuuta 2007. Tämä on edelleen vakauttanut lentoaseman imagoa lentorahtikeskuksena.

4.7.   Halle-Dessaun teollisuus- ja kauppakamari

4.7.1.   Tuki lentoasemalle

(130)

Halle-Dessaun teollisuus- ja kauppakamari edustaa yli 52 000 yrityksen talouspoliittisia etuja. Teollisuus- ja kauppakamarin mukaan kyseessä olevan kaltaisen infrastruktuurin rakentaminen ja rahoitus on Saksassa valtion tehtävä. Käsiteltävänä olevat investoinnit kuvastavat tätä EU:n ja Saksan liikennepolitiikan periaatetta.

(131)

Teollisuus- ja kauppakamarin mukaan lentoaseman laajentaminen:

a)

edistää Sachsenin ja Sachsen-Anhaltin osavaltioiden aluesuunnittelutavoitteiden saavuttamista,

b)

arvioitiin ja hyväksyttiin mutkikkaassa julkisessa menettelyssä, jonka tulokset liittovaltion hallinto-oikeus on vahvistanut,

c)

parantaa alueelle sijoittautuneen teollisuuden paikallisia toimintaedellytyksiä,

d)

lisää työllisyyttä kestävän kehityksen alueella,

e)

hyödyttää lentoliikennettä myös yleisesti,

f)

voi vastata pitkäaikaiseen kysyntään Leipzigin lentoasemalla.

(132)

Halle-Dessaun ja Leipzigin teollisuus- ja kauppakamarit julkaisivat vuonna 1993 yhteisen lentoasemaa koskevan kannanoton. Molemmat teollisuus- ja kauppakamarit tukivat muun muassa kahden kiitoradan järjestelmän rakentamista (kummankin kiitoradan pituus 3 600 metriä) lentoaseman kapasiteetin lisäämiseksi.

(133)

Saksan yhdistymisen jälkeen valtion investoinnit liikenneinfrastruktuuriin edistivät merkittävästi taloudellista rakennemuutosta alueella. Komissio on tunnustanut, että alueen, josta osa kuuluu yhä tavoitteen 1 piiriin, tukeminen on välttämätöntä alueen tuntuvien haittojen poistamiseksi. Mittavat yksityiset ja valtion investoinnit erityisesti infrastruktuurihankkeisiin ovat mahdollistaneet alueen muuttumisen vähitellen kansainvälisesti kilpailukykyiseksi.

(134)

Siitä huolimatta työttömyys alueella on edelleen kaksi kertaa suurempi kuin yhteisössä keskimäärin. Tämä osoittaa, että alue tarvitsee yhä julkisia investointeja, erityisesti infrastruktuurin parantamiseksi, jotta alueen kilpailukyky vahvistuisi ja se pystyisi houkuttelemaan yrityksiä. Ainoastaan tällöin alue pystyy edistämään hyödyllisellä tavalla yhteisön Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamista.

4.7.2.   Tuki DHL:lle

(135)

Teollisuus- ja kauppakamari korostaa, että lentoaseman uudenaikaistaminen on asteittainen ja jatkuva prosessi, joka aloitettiin 1990-luvun alussa. Aikaa vievässä menettelyssä jokainen vaihe on täytynyt arvioida ja hyväksyä julkisesti. Eteläinen kiitorata on suunniteltu ja rakennettu näitä edellytyksiä noudattaen, eikä voida sanoa, että se on rakennettu ainoastaan DHL:ää varten.

4.8.   Ryanair

(136)

Ryanair ei käsittele tarkemmin asian yksityiskohtia, vaan rajoittuu ennemminkin esittämään yleisiä huomautuksia. Yritys olettaa, että komissio ei täysin ymmärrä lentorahtiyrityksen ja lentoaseman välistä suhdetta ja lentoliikennealan viimeaikaista kehitystä, minkä vuoksi se tekee useita vääriä päätelmiä. Ryanair pelkää, että komissio yrittää vahvistaa entisestään Charleroi-päätöksen ja vuoden 2005 suuntaviivojen virheellisiä periaatteita.

4.9.   Panalpina

(137)

Panalpina on lentänyt yli 10 vuoden ajan päivittäin rahtilentoja Leipzigistä Moskovaan. Sen tarkoituksena on vakiinnuttaa Leipzig lentorahtikeskuksekseen, ja se haluaa aloittaa liikennöinnin Intian niemimaalle ja Lähi-itään.

4.9.1.   Tuki lentoasemalle

(138)

Panalpina pelkää, että useat Euroopan suurista lentoasemista käyttävät jäljellä olevan kapasiteettinsa matkustajaliikenteeseen. Sen vuoksi Panalpina arvostaa lentoasemaa, joka on keskittynyt voimakkaammin rahtiliikenteeseen. Lisäksi yritys toteaa, että vaikka Leipzigin lentoasema sijaitsee keskellä Eurooppaa, se on kuitenkin riittävän idässä lentoaikojen lyhentämiseksi Aasiaan. Lentoaseman 24/7-toiminta vastaa maailmanlaajuisen tavaralogistiikkaketjun tarpeisiin ja on yksi sen suurimmista eduista.

(139)

Panalpina ylistää päätöstä muuttaa Leipzigin lentoasema rahtilentoasemaksi ja tarjota infrastruktuuri, joka myös tulevaisuudessa takaa lentorahdin käsittelyn vuorokauden ympäri. Yritys on vakuuttunut siitä, Leipzigin lentoasemalla käytettävissä olevan infrastruktuurin ja palvelujen vuoksi muitakin yrityksiä sijoittautuu Leipzigiin, mikä edistää työpaikkojen luomista. Panalpina katsoo, että se voi käyttää Leipzigin lentoaseman infra- ja superstruktuuria samoin ehdoin kuin muutkin markkinatoimijat.

4.10.   Jade Cargo International

4.10.1.   Tuki lentoasemalle

(140)

Kasvavien kapasiteettiongelmien vuoksi uusia keskusasemia on luotava kiireellisesti. Koska tälle infrastruktuurille ei olisi ollut mahdollista saada yksityistä rahoitusta, Jade Cargo International ihmettelee komission vaatimusta, jonka mukaan infrastruktuurin ylläpidosta vastaavan yhtiön olisi saatava tuotto, jollaista yksityinen sijoittaja odottaisi. Kyseisen infrastruktuurin puuttuminen vaikuttaisi kielteisesti Itä-Saksaan ja lisäksi koko Euroopan yhteisöön.

(141)

Jade Cargo International katsoo, että komission kielteinen päätös vaarantaisi Leipzigin lentoaseman olemassaolon ja yrityksen oman liikeidean. Sillä olisi kielteisiä vaikutuksia myös muihin talouden aloihin. Koska lentoaseman laajentaminen ei aiheuta kilpailun vääristymistä, vaan se on yleisen taloudellisen edun mukaista, Jade Cargo International odottaa komission tekevän myönteisen päätöksen.

4.10.2.   Tuki DHL:lle

(142)

Jade Cargo Internationalin mukaan uudesta eteläisestä kiitoradasta on hyötyä sen toiminnalle. Sen vuoksi se ei voi ymmärtää komission väitteitä, joiden mukaan ainoastaan DHL hyötyy kiitoradan rakentamisesta. Tätä kantaa on vieläkin vaikeampi ymmärtää, kun otetaan huomioon, että lentoliikennettä ohjaavat Saksan lennonjohtoviranomaiset eikä lentoasema.

4.11.   Condor

4.11.1.   Tuki lentoasemalle

(143)

Condor toteaa, että lentoasemalta on hyvät yhteydet muihin liikennemuotoihin. Sen mielestä on järkevämpää tehdä tarpeiden mukaisia investointeja olemassa oleviin lentoasemiin, joille on jo liikenneyhteydet (kuten Leipzig/Halle), kuin pieniin lentoasemiin, joilla ei ole välttämättömiä edellytyksiä.

4.11.2.   Tuki DHL:lle

(144)

Condor ei kilpailupolitiikan kannalta vastusta Leipzigin lentoaseman laajentamiseen suunniteltuja investointeja. Lentoaseman uudenaikainen kahden kiitoradan järjestelmä olisi kaikkien potentiaalisten käyttäjien käytettävissä. Kysynnän kannalta uudenaikainen ja tehokas infrastruktuuri on välttämätön.

4.12.   Ruslan-Salis GmbH

4.12.1.   Tuki lentoasemalle

(145)

Ruslan-Salis-yhtiön (lentorahtiyritys) mukaan yksikään toinen Saksan, varsinkaan Itä-Saksan, lentoasema ei sovellu sen toimintaan. Sen kannalta ratkaisevia tekijöitä ovat ”taattu pääsy” tarvittavaan kuljetuskapasiteettiin ja sen ”taattu saatavuus”.

(146)

Päätökseen sijoittautumisesta Leipzigin lentoasemalle vaikuttivat sellaiset tekijät kuin kahden kiitoradan järjestelmä, ympärivuorokautinen toiminta, suorat rauta- ja maantieyhteydet kaikkiin tärkeisiin Keski-Euroopan kohteisiin sekä uudistettu ja pidennetty eteläinen kiitorata.

(147)

Rusland-Salisin mukaan eteläinen kiitorata on rakennettu kaikkien käyttöön eikä sitä ole varattu kenellekään. Sen rakentaminen oli välttämätöntä ja oikeasuhteista liikennekapasiteetin ”pullonkaulojen” välttämiseksi, lentorahtialan edistämiseksi ja taloudellisten vaikutusten aikaansaamiseksi alueella Leipzig–Halle–Merseburg–Dessau.

4.12.2.   Tuki DHL:lle

(148)

Ruslan-Salis ei yhdy komission kantaan, jonka mukaan eteläistä kiitorataa ja sen asematasoa käyttäisi yksinomaan DHL. Se ei hyväksy oletusta, jonka mukaan kiitoradan rahoituksessa, rakentamisessa ja käytössä ”tietylle käyttäjälle omistettuna infrastruktuurina” on kyse infrastruktuurin omistajan ja käyttäjän välisestä liiketoimesta, jota on sen vuoksi arvioitava kuten mitä tahansa liiketointa. Sekään ei pidä paikkansa, että lentoliikennetulojen odotettu nousu, joka on keskeinen perustelu lentoaseman laajentamiselle, johtuisi ainoastaan DHL:stä.

(149)

Ruslan-Salis käyttää eteläistä kiitorataa ja kaikkia uusia infrastruktuureja samalla tavoin kuin DHL ja muut yritykset. Yksikään käyttäjä ei saa etuuskohtelua. Eteläisen kiitoradan rakentaminen oli jokaisen Leipzigin lentoasemalla toimivan lentorahtiyrityksen yleisten etujen mukaista. Ei ole viitteitä siitä, että infrastruktuuri olisi varattu DHL:lle tai että DHL:lle olisi myönnetty erioikeuksia.

4.13.   BARIG (Board of Airline Representatives in Germany e.V.)

4.13.1.   Tuki lentoasemalle

(150)

BARIGin jäsenet ovat lentoyhtiöitä, jotka harjoittavat markkinointia ja liikennöintiä Saksassa. BARIG toteaa, että komissio on jo ottanut esille suurten eurooppalaisten lentoasemien merkittävän ylikuormituksen. Tämä koskee erityisesti lentorahtialaa, jolla tarjotun kapasiteetin kysynnän ja tarjonnan välinen kuilu suurenee jatkuvasti lentorahdin määrän kasvaessa. Komissio on suoraan varoittanut ”kapasiteettikriisistä” tiedonannossaan ”Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma”. BARIGin mukaan komission kielteinen päätös vaarantaisi lentoaseman elinkelpoisuuden.

(151)

BARIGin mukaan vuoden 2005 suuntaviivoja ei voida soveltaa Leipzigin lentoasemaan, jonka tapauksessa on kyse rahtilentoaseman laajentamista, kun taas suuntaviivoissa käsitellään yksinomaan kilpailua matkustajista.

(152)

Jotta tulevina vuosina voitaisiin vastata kapasiteetin kysyntään, lentorahtiliikenteen infrastruktuuria on lisättävä ajoissa. Jos näitä investointeja ei rahoitettaisi julkisilla varoilla, rahtilentoasemia ei voitaisi rakentaa eikä laajentaa. Yksityiset sijoittajat eivät toteuttaisi tällaisia investointeja.

4.14.   Lufthansa AG

4.14.1.   Tuki lentoasemalle

(153)

Lufthansa pitää Leipzigin lentoasemalla suunniteltuja toimenpiteitä tervetulleina, myös eteläisen kiitoradan uudistamista. Se pitää hanketta tarpeiden mukaisena ja taloudellisesti kannattavana. Deutsche Lufthansa AG:n tytäryhtiö Lufthansa Cargo AG aikoo hoitaa lentorahtiliikennettä suuressa mittakaavassa Leipzigin lentoasemalla. Leipzigin lentoasema on Frankfurtissa ja Münchenissä sijaitsevien Lufthansan rahtikeskusten lisäksi houkutteleva sijaintipaikka.

(154)

Lufthansa AG toteaa lentorahdin markkinoiden kasvavan koko ajan. Ennusteiden mukaan kasvu on Saksassa 5,3 prosentin luokkaa. Tämä edellyttää, että infrastruktuuriolosuhteet pysyvät mukana kasvussa. Leipzigin lentoasemalla suunnitellut investoinnit täyttävät lentorahtialan vaatimukset laajuuden, uudenaikaisuuden ja laajennusmahdollisuuksien osalta.

(155)

Kiitoratojen rinnakkainen linjaus mahdollistaa kapasiteetin optimoinnin liiketaloudellisesti järkevällä tavalla ja lentoaseman suorituskyvyn nostamisen. Tämä tarjoaa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kaikille infrastruktuurin käyttäjille kasvumahdollisuuksia.

4.15.   ACD (Aircargo Club Deutschland)

4.15.1.   Tuki lentoasemalle

(156)

ACD:n jäsenet ovat johtavassa asemassa lentorahdin alalla. Ne odottavat kasvun jatkuvan tulevina vuosina merkittävänä ja pelkäävät, että käytettävissä oleva lentoasemien infrastruktuuri ei riitä.

4.15.2.   Tuki DHL:lle

(157)

ACD ei näe Leipzigin lentoaseman olevan millään tavoin riippuvainen DHL:stä, varsinkin kun Leipzig/Dresden-alueen voimakas talouskehitys edellyttää suorituskykyistä lentoasemaa.

4.16.   BDF (Bundesverband der Deutschen Fluggesellschaften)

4.16.1.   Tuki lentoasemalle

(158)

BDF edustaa Saksan reitti-, tilaus- ja halpalentoyhtiöitä ja puolustaa tässä ominaisuudessa tarpeiden mukaista lentoasemainfrastruktuuria. Sen mielestä ei ole oikein, että joillakin Saksan lentoasemilla on pulaa kapasiteetista, kun samanaikaisesti syntyy jatkuvasti uusia pieniä lentoasemia, jotka saavat merkittävässä määrin julkista tukea mutta kilpailevat matkustajista. Leipzigin lentoasemassa ei ole kyse lentoasemasta, jota tuetaan yhden ainoan käyttäjän eduksi.

(159)

BDF katsoo, että valtion infrastruktuuri-investointien olisi selvästi hyödytettävä koko taloutta ja taattava pitkäaikainen kannattavuus. Nämä ehdot täyttyvät tässä tapauksessa. Asiakkaiden eli matkustaja- ja erityisesti rahtilentoyhtiöiden taholta tuleva kysyntä on todellista.

4.17.   Cargolux

(160)

Cargolux ei lennä Leipzigin lentoasemalle mutta käyttää sitä niin sanottuna ”offline-asemana” Luxemburgista lähteville mannerten välisille rahtilennoille. Cargoluxin osuus Leipzigin lentoasemalta vuonna 2006 lähetetyn rahdin kokonaismäärästä oli 20,3 prosenttia. Omien sanojensa mukaan Cargolux on yksi suurimmista lentorahtiyhtiöistä Leipzigin lentoasemalla ja se käyttää infrastruktuuria merkittävässä määrin. Yritys pitää itseään DHL:n suorana kilpailijana.

4.17.1.   Tuki lentoasemalle

(161)

Cargoluxin mukaan alueellisten lentoasemien infrastruktuurin parantaminen on välttämätöntä Euroopan lentoliikenteen kehittämiseksi (suurten matkustajalentoasemien kapasiteettikuormituksen vuoksi). Koska välttämättömät investoinnit ovat suuria ja niiden poistoajat pitkiä, nämä investoinnit ovat mahdollisia ainoastaan julkisten varojen avulla. Sen vuoksi Cargolux pitää julkisen tahon aloitetta ja investointeja alueellisiin lentoasemiin tervetulleina, sillä ne luovat työpaikkoja ja hyödyttävät Euroopan teollisuutta, asiakkaita ja yleistä järjestystä.

5.   SAKSAN KOMMENTIT KOLMANSIEN ESITTÄMISTÄ HUOMAUTUKSISTA

(162)

Saksa käsitteli kolmansien huomautuksista esittämissään kommenteissa vielä kerran jo esittämiään väitteitä ja totesi, että kaikki osapuolet puolsivat huomautuksissaan lentoasemaa ja sen laajentamista. Yksikään osapuoli ei myöskään esittänyt vastalauseita DHL:n kanssa tehdystä sopimuksesta.

6.   TUEN ARVIOINTI

6.1.   Tuen olemassaolo

(163)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaan ”jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan”.

(164)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa vahvistetut arviointiperusteet ovat kumulatiivisia. Sen määrittämiseksi, ovatko ilmoitetut toimenpiteet perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, on tutkittava, täyttyvätkö kaikki seuraavat edellytykset. Taloudellinen tuki:

a)

on valtion myöntämää tukea tai myönnetään valtion varoista;

b)

suosii tiettyjä yrityksiä tai tuotannonaloja;

c)

vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua; ja

d)

vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

6.1.1.   Lentoasemalle myönnetty valtiontuki — Pääomasijoitus

(165)

Jotta voitaisiin todeta, ovatko ilmoitetut toimenpiteet perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, neljän edellytyksen on täytyttävä.

6.1.1.1.   Taloudellinen toiminta ja yrityksen käsite

(166)

On tutkittava, onko Leipzigin lentoasema EY:n kilpailuoikeudessa tarkoitettu yritys.

(167)

Ensinnäkin on todettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yrityksen käsite kattaa kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta ja rahoitustavasta (26). Taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita tai palveluja tarjotaan tietyillä markkinoilla (27). Valtiontuen arvioinnissa olennainen kysymys on, harjoittaako tuensaaja taloudellista toimintaa (28).

(168)

Vielä jonkin aikaa sitten lentoasemien kehittäminen perustui usein puhtaasti aluesuunnitteluun liittyviin näkökohtiin ja joissakin tapauksissa puolustusvoimien tarpeisiin. Niiden toimintaa harjoitettiin osana julkista hallintoa eikä taloudellisena yrityksenä. Lentoasemien ja lentoasemien pitäjien välillä ei myöskään ollut juurikaan kilpailua. Lentoliikenteen vapautumisen myötä useammat lentoyhtiöt liikennöivät useammille lentoasemille ja luovat siten kilpailua lentoasemien välille. Näissä olosuhteissa lentoasemien ja lentoasemainfrastruktuurin rahoittamista pidettiin julkisena tehtävänä eikä se herättänyt valtiontukeen liittyviä ongelmia.

(169)

Tämä tilanne on kuitenkin muuttunut viime vuosina. Vaikka aluesuunnitteluun liittyvillä näkökohdilla ja hallintorakenteilla voi vielä olla merkitystä, monissa tapauksissa vastuu lentoasemista on siirtynyt valtiolta aluetasolle, ja lentoasemien toiminnan harjoittaminen on annettu osittain julkisten yritysten tai jopa yksityissektorin tehtäväksi. Toiminnan siirtäminen yksityissektorille on yleensä toteutettu yksityistämisellä tai omistuspohjan laajentamisella. Viime vuosina pääomasijoitusyhtiöt ja sijoitus- ja eläkerahastot ovat osoittaneet suurta kiinnostusta lentoasemien hankintaan.

(170)

Tämä on johtanut viime vuosina yhteisössä lentoasema-alaa koskeviin perusteellisiin organisatorisiin muutoksiin, jotka ovat tulosta paitsi yksityisten sijoittajien lentoasemiin tekemistä investoinneista myös muutoksista niissä julkisten viranomaisten asenteissa, jotka koskevat yksityisen sektorin osallistumista lentoasemien kehittämiseen. Kyseinen kehityssuunta on johtanut lentoasemien toiminnan monipuolistumiseen ja monimutkaistumiseen.

(171)

Viimeaikaiset muutokset ovat johtaneet myös lentoasemien välisten taloudellisten suhteiden muuttumiseen. Ennen lentoasemia hallinnointiin yleensä infrastruktuurina, ja tavoitteena oli taata pääsy alueelle ja alueellinen kehitys. Viime vuosina yhä useammille lentoasemille on kuitenkin asetettu myös taloudellisia tavoitteita ja ne kilpailevat keskenään lentoliikenteestä.

(172)

Lentoasemien muuttuvan luonteen on sen vuoksi tultava ilmi valtiontukisääntöihin perustuvassa lentoasematoimintojen oikeudellisessa arvioinnissa. Lentoasemien rakentamista ja niiden toiminnan harjoittamista ei voida enää pitää hallintoviranomaisen tehtävänä, joka periaatteessa on valtiontukien valvonnan ulkopuolella.

(173)

Yhteisöjen tuomioistuin katsoi lentoaseman toiminnan harjoittamisen osalta asiassa Aéroports de Paris, että lentoaseman toiminnan harjoittamista, johon sisältyy lentoasemapalvelujen tarjoaminen lentoyhtiöille ja palvelujen tarjoajille, on pidettävä taloudellisena toimintana, sillä siinä on kyse ”lentoaseman rakennelmien ja laitteiden antamisesta lentoyhtiöiden ja erilaisten palvelujen tarjoajien käyttöön sellaista maksua vastaan, jonka määrän lentoaseman pitäjä vahvistaa vapaasti, ja lentoaseman pitäjän ollessa julkinen laitos tämä toiminta ei kuulu julkisen vallan piiriin kuuluviin tehtäviin vaan on ennemminkin näistä tehtävistä erillistä toimintaa  (29).” Lentoaseman pitäjät siis harjoittavat periaatteessa perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua taloudellista toimintaa, johon sovelletaan valtiontukea koskevia sääntöjä.

(174)

Alan kehityssuuntauksen vuoksi komissio on laajentanut vuoden 2005 suuntaviivoissaan tämän lähestymistavan koskemaan kaikenlaisia lentoasemia, myös pienempiä lentoasemia (kuten tämän päätöksen kohteena oleva lentoasema). Tämän viimeaikaisen muutoksen vuoksi komissio katsoo, ettei vuodesta 2000 lähtien enää ole ollut mahdollista jättää lentoasemia suoralta kädeltä valtiontukisääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle.

(175)

Asiassa Aéroports de Paris tehdyn päätöksen mukaan taloudellista toimintaa harjoittava lentoasema on oikeudellisesta muodostaan ja rahoitustavastaan riippumatta perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yritys ja siihen sovelletaan perustamissopimuksen valtiontukea koskevia sääntöjä (30).

(176)

Koska yhteisöjen tuomioistuin on antanut tässä asiassa tuomion, jonka mukaan lentoaseman hallinnointi ja toiminnan harjoittaminen on taloudellista toimintaa, komissio on päätellyt, että kyseisen tuomion antamisajankohdasta alkaen valtiontukisääntöjä on sovellettava tällä alalla. Sen vuoksi vuoden 2005 suuntaviivoja ei sovelleta takautuvasti, kuten Saksa väittää. Tuomioistuin on ainoastaan selventänyt tuen peruskäsitettä (selvennys, jota sovelletaan pysyvästi) (31).

(177)

Tässä yhteydessä on todettava, että lentoasema käyttää kaupallisesti tämän päätöksen kohteena olevaa infrastruktuuria, minkä vuoksi kyseessä on kaupallisesti hyödynnettävä infrastruktuuri. Lentoaseman pitäjä vaatii infrastruktuurin käytöstä maksuja, eikä infrastruktuuri ole maksutta yleisen edun mukaisessa käytössä.

(178)

Lentoaseman pitäjän oikeudellisesta muodosta riippumatta kaikki sen toiminnot eivät kuitenkaan ole välttämättä taloudellisia toimintoja. Sen toiminnot onkin eroteltava toisistaan ja määritettävä, missä määrin yksittäiset toiminnot ovat taloudellista toimintaa (32).

(179)

Kuten tuomioistuin on todennut, toiminta, joka kuuluu tavallisesti julkista valtaa käyttävän valtion vastuulle, ei ole luonteeltaan taloudellista eikä siten kuulu valtiontukisääntöjen soveltamisalaan. Tällaisia toimintoja ovat turvallisuus, lennonjohto, poliisi, tulli jne. (33) Rahoituksella on korvattava ainoastaan tästä aiheutuvia kustannuksia eikä sitä saa käyttää muihin taloudellisiin toimintoihin (34).

(180)

Komission vakiintuneen käytännön (33) mukaan sellaisten toimintojen rahoittaminen, jotka kuuluvat yleisen turvallisuuden ja järjestyksen piiriin tai siihen liittyvään infrastruktuuriin, ei ole valtiontukea. Näin ollen julkisilla varoilla voidaan rahoittaa sellaista infrastruktuuria, jota tarvitaan esimerkiksi turvallisuussyistä tai lentoliikenteen ja ilmatilan valvomiseksi (35).

(181)

Käsiteltävänä olevassa asiassa lentoaseman tappiot ja infrastruktuuri-investoinnit on tarkoitus rahoittaa julkisten osakkaiden rahoituksella ja pitkäaikaisilla luotoilla. Eteläisen kiitoradan laajentamisen ja suunnan muuttamisen myötä lentoasema vahvistaa asemansa lentorahdin markkinoilla. Jotkin investoinnit kuuluvat mahdollisesti julkisten tehtävien piiriin. Investointeja, jotka Saksan mukaan kuuluvat julkisten tehtävien piiriin, käsitellään johdanto-osan 58 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa.

(182)

Tutkittuaan Saksan esittämät eteläisen kiitoradan investointi- ja toimintakustannuksia koskevat luvut komissio voi todeta, että käsiteltävänä olevassa asiassa tietyt kustannukset kuuluvat julkisten tehtävien piiriin. Nämä kustannukset liittyvät turvallisuus- ja poliisitehtäviin, paloturvallisuutta ja yleistä turvallisuutta koskeviin toimenpiteisiin, toimintavarmuuteen, Saksan sääpalveluun ja Saksan lennonjohtoon. Lentoaseman käyttäjiltä voidaan periä maksuja tietyistä julkisista toimenpiteistä.

(183)

Kun nämä kustannukset kuuluvat julkisten tehtävien piiriin, kuten edellisessä kappaleessa todetaan, ne eivät ole perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Vaikka komissio hyväksyisi Saksan esittämät väitteet, joiden mukaan kustannuksia ei missään määrin voida pitää valtiontukena, se ei vaikuttaisi lopulliseen arvioon käsiteltävänä olevasta asiasta. Vaikka nämä kustannukset olisivatkin valtiontukea, kyse olisi hyväksyttävästä tuesta (ks. johdanto-osan 254 kappale ja sitä seuraavat kappaleet). Sen vuoksi komission ei tarvitse tehdä tästä kysymyksestä lopullista päätelmää.

6.1.1.2.   Valtion varat ja valtion toimenpide

(184)

Kuten yhteisöjen tuomioistuin on todennut (36), toimenpiteet voidaan luokitella perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi, kun ne rahoitetaan suoraan tai välillisesti valtion varoista ja kyse on valtion toimenpiteestä.

(185)

Käsiteltävänä olevassa asiassa kyseessä olevat varat olivat jatkuvasti valtion suorassa tai välillisessä määräysvallassa. Leipzigin lentoasema on rahoittanut laajentamisen julkisten osakkaiden pääomasijoituksilla ja saanut pitkäaikaisen lainan emoyhtiöltään MFAG:ltä, joka on julkisessa omistuksessa.

(186)

Julkiset tahot ovat tehneet päätöksen näiden valtion varojen myöntämisestä: MFAG:n, joka on julkinen yritys, hallitus on todennut, että lentoaseman laajentamisen rahoitukseen kootaan riittävästi pääomaa. MFAG:n hallituksen jäsenet ovat enimmäkseen julkisen vallan edustajia (esimerkiksi osavaltion valtiovarainministereitä, pormestareita jne.).

6.1.1.3.   Taloudellinen etu

(187)

Edellä johdanto-osan 185 kappaleessa mainitut osakkaiden pääomasijoitukset ja laina pienentävät investointikustannuksia, jotka lentoaseman pitäjän olisi tavallisesti katettava. Näin ollen lentoasema saa edun.

(188)

Jos voidaan osoittaa, että markkinataloussijoittajaperiaate täyttyy tässä tapauksessa, voitaisiin väittää, että Leipzigin lentoasemalle myönnetyt pääomasijoitukset eivät ole perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(189)

Tältä osin yhteisöjen tuomioistuin totesi asiassa Stardust Marine antamassaan tuomiossa, että ”pääomia, jotka valtio antaa suoraan tai välillisesti jonkin yrityksen käyttöön olosuhteissa, jotka vastaavat tavanomaisia markkinaedellytyksiä, ei voida pitää valtiontukina  (37).”

(190)

Onkin tutkittava, toimivatko Leipzigin lentoaseman osakkaat lentoaseman laajentamisen rahoituksen yhteydessä yksityisen sijoittajan tavoin. Lisäksi on tutkittava, olisiko tavanomaisissa markkinatalouden olosuhteissa toimiva yksityinen sijoittaja hyväksynyt samanlaisissa olosuhteissa eteläisen kiitoradan suunnan muuttamisen samoin tai samankaltaisin ehdoin kuin MFAG.

(191)

Tässä yhteydessä on otettava huomioon, että ”talouspoliittisia tavoitteita ajavan julkisen sijoittajan käyttäytymistä ei välttämättä ole verrattava tavanomaiseen yksityiseen sijoittajaan, joka sijoittaa pääomaa tuoton saavuttamiseksi enemmän tai vähemmän lyhyellä aikavälillä, vaan vähintään sellaisen yksityisen holding-yhtiön tai yksityisen konsernin käyttäytymiseen, joka noudattaa kokonaisvaltaista tai alakohtaista rakennepolitiikkaa ja jota ohjaavat pidemmän aikavälin kannattavuusnäkymät  (38).”

(192)

Käsiteltävänä olevassa asiassa, jossa on kyse investoinneista uuteen eteläiseen kiitorataan, Saksa näyttää asettavan markkinataloussijoittajaperiaatteen soveltamisen kyseenalaiseksi. Se väittää, että tätä periaatetta ei voida soveltaa liikenneinfrastruktuureihin, koska vertailukelpoisia yksityisiä sijoittajia ei ole olemassa. Saksan mukaan yksityiset sijoittajat eivät ole kiinnostuneita lentoasemista varsinkaan silloin, kun mittavat laajennustyöt ovat välttämättömiä.

(193)

Tätä väitettä ei voida hyväksyä. Markkinataloussijoittajaperiaatteen soveltaminen ei ole mahdotonta pelkästään siitä syystä, että yksityinen sektori ei osallistu lentoasemainfrastruktuurin rahoitukseen (39). Vaikea taloudellinen tilanne ei vapauta julkista sijoittajaa toimimasta yhtä järkevästi kuin yksityinen sijoittaja olisi toiminut samassa tilanteessa.

(194)

Asiassa Stardust Marine antamassaan tuomiossa yhteisöjen tuomioistuin totesi, että ”sen tutkimiseksi, vastasiko valtion toiminta markkinataloudessa järkevästi toimivan sijoittajan toimintaa, valtion toiminnan taloudellista järkevyyttä on arvioitava ottaen huomioon rahoitustukien myöntämishetkellä vallinneet olosuhteet, ja on siis syytä jättää tekemättä arviointeja, jotka perustuvat myöhemmin vallinneeseen tilanteeseen  (40).”

(195)

Ratkaiseva on se ajankohta, jona investointipäätös tehtiin. Markkinataloussijoittajaperiaatteen sovellettavuus ei riipu vuoden 2005 suuntaviivoista vaan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön kehityksestä ja komission päätöksistä (41).

(196)

Saksan kannasta riippumatta komission on tarkasteltava kyseessä olevan julkisen laitoksen tilannetta investointipäätöksen tekoajankohtana, jotta se voisi soveltaa markkinataloussijoittajaperiaatetta.

(197)

Marraskuussa 2004, jolloin Leipzigin lentoasema päätti aloittaa eteläisen kiitoradan rakennustyöt, DHL ei vielä ollut sitoutunut siirtämään lentorahtikeskustaan Leipzigin lentoasemalle. Seuraavassa arvioidaan kannattavuusnäkymiä konservatiivisesti vertaamalla vaihtoehtoja ”tilanteen säilyttäminen ennallaan” ja ”laajennus ilman DHL:ää” ottamatta huomioon vaihtoehtoa ”laajennus DHL:n kanssa”.

(198)

Saksa katsoo, että Leipzigin lentoasema on toiminut markkinatalousolosuhteissa toimivan yksityisen sijoittajan tavoin. Se väittää, että eteläisen kiitoradan suunnan muuttaminen on auttanut pienentämään Leipzigin lentoaseman tappioita ja että investoinneilla olisi mahdollista saavuttaa kannattavuusraja keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä.

(199)

Saksan on kyettävä osoittamaan, että julkiset viranomaiset toimivat tavalla, jonka yksityinen sijoittaja olisi hyväksynyt. Komission käytössä olevien tietojen perusteella ei voida todeta selvästi, oliko eteläisen kiitoradan suunnan muuttaminen taloudellisesti edullisin ratkaisu.

(200)

Markkinataloussijoittajan toimintaa ohjaavat tuotto-odotukset (42). Markkinataloussijoittajaperiaate täyttyy yleensä, kun yrityksen rakenteen ja tulevaisuuden näkymien perusteella voidaan kohtuullisessa ajassa odottaa tavanomaista tuottoa osingon jaon tai pääoman arvonnousun muodossa suhteessa vertailukelpoiseen yksityiseen yritykseen.

(201)

Tässä yhteydessä lentoaseman sijaintialueen talouteen kohdistuvilla myönteisillä vaikutuksilla ei pitäisi olla merkitystä, sillä arvioidessaan sitä, onko toimenpiteessä kyse tuesta, komissio tutkii, olisiko ”yksityinen sijoittaja, joka perustaa toimintansa odotettavissa olevaan tuottoon jättäen kaikki yhteiskunnalliset sekä aluepoliittiset ja alakohtaiset näkökannat huomioon ottamatta, tehnyt tällaisen pääomasijoituksen samanlaisissa olosuhteissa  (43).”

(202)

Komissio totesi jo Charleroi-päätöksessään seuraavaa: ”Markkinataloudessa toimivan yksityisen sijoittajan periaatteen mukaisina ei voida pitää lentoasematoiminnan harjoittajan antamia sitoumuksia, joiden ei voida osoittaa johtavan kohtuullisen ajan kuluessa kohtuullisiin voittoihin varsinaisessa lentoasematoiminnassa. Mahdollisia myönteisiä jälkiseurauksia lentoasemaa ympäröivän alueen taloudelle ei tietenkään voida missään tapauksessa käyttää tässä arvioinnissa, jonka tarkoituksena on määrittää, sisältääkö toimenpide tukea vai ei  (44).”

(203)

Yhteisöjen tuomioistuin totesi asioissa C-234/84 ja C-303/88 antamissaan tuomioissa, että ”yksityinen osakkeenomistaja voi järkevästi tukea tilapäisissä vaikeuksissa olevaa yritystä sen olemassaolon turvaamiseen tarvittavilla pääomasijoituksilla, jos yritys voi mahdollisesti tarvittavan rakenneuudistuksen jälkeen tulla uudelleen kannattavaksi (45). Tuomioistuimen mukaan silloin, ”jos julkisen sijoittajan pääomasijoituksissa ei lainkaan oteta huomioon edes pitkän aikavälin kannattavuusnäkymiä, kyseisiä sijoituksia on pidettävä … tukena  (46).”

(204)

Saksa on esittänyt eteläisen kiitoradan laajentamista koskevan liiketoimintasuunnitelman. Sen sisältämien tuotto- ja kustannustietojen perusteella on mahdollista arvioida, onko Leipzigin lentoasema toiminut eteläisen kiitoradan rahoituksessa, rakentamisessa ja käytössä yksityisen sijoittajan tavoin.

(205)

Saksa on esittänyt liiketoimintasuunnitelmat kolmea skenaariota varten:

a)

”Laajennus DHL:n kanssa”: eteläinen kiitorata uusitaan ja DHL sijoittautuu Leipzigin lentoasemalle.

b)

”Tilanteen säilyttäminen ennallaan”: eteläistä kiitorataa ei uusita eikä sen suuntaa muuteta.

c)

”Laajennus ilman DHL:ää”: eteläinen kiitorata uusitaan ja DHL ei sijoittaudu Leipzigin lentoasemalle.

(206)

Liiketoimintasuunnitelmat perustuvat seuraaviin oletuksiin, kustannuksiin ja tuottoihin, jotka Saksa on esittänyt vuosien 2006–2042 osalta; vuoden 2042 jälkeiselle ajalle ei ole määritetty loppuarvoa (ks. myös johdanto-osan 236 kappale ja sitä seuraavat kappaleet).

(207)

Kuten johdanto-osan 197 kappaleessa todetaan, skenaariota ”laajennus DHL:n kanssa” ei voida ottaa huomioon arvioitaessa investointien yhdenmukaisuutta markkinataloussijoittajaperiaatteen kanssa.

(208)

Liikevaihdon kehitystä koskevat ennusteet skenaariossa ”laajennus ilman DHL:ää” perustuvat pääasiassa seuraaviin oletuksiin: sijoittaja olettaa, että yölentorajoitukset Frankfurt/Mainin lentoasemalla ja muiden lentoasemien kapasiteettirajoitukset johtavat vuonna 2012 toimintojen siirtämiseen muualle ja sitä kautta liikevaihdon suurempaan kasvuun vuosina 2013–2018. Laajennussuunnitelmia pidettiin välttämättöminä, jotta lentorahdin odotettuun lisääntymiseen vastaamiseksi olisi riittävästi kapasiteettia. Investointia perustellaan rahtilentopalvelujen lisääntyvällä kysynnällä Leipzigin lentoasemalla, mutta tämän tueksi ei esitetä kustannus-hyötyanalyysiä.

(209)

Kun päätös eteläisen kiitoradan uusimisesta tehtiin, oli olemassa ylikapasiteetin mahdollisuus. Mahdollisesta ylikapasiteetista (esim. ilman DHL:ää) syntyviä kustannuksia ei pystyttäisi korvaamaan. Esitettyjen laskelmien mukaan tätä riskiä ei ilmeisesti ole otettu huomioon.

(210)

Seuraavassa taulukossa (47) esitetään kassavirtalaskelmat skenaarioille ”tilanteen säilyttäminen ennallaan” ja ”laajennus ilman DHL:ää”. Nämä laskelmat perustuvat Saksan esittämiin liiketoimintasuunnitelmiin, joissa oletetaan muun muassa, että lentorahdin määrän kasvu on vähintään kolmen prosentin luokkaa.

Taulukko 8

Kassavirtalaskelmat

(miljoonaa euroa)

Kassavirtalaskelmat (48)

(A)

Lentoasema

Tilanteen säilyttäminen ennallaan

(B)

Lentoasema

Laajennus ilman DHL:ää

(C) = (B)–(A)

Eteläinen kiitorata ilman

DHL:ää

(1)

EBITDA (2006–2042)

[…]

[…]

[…]

(2)

EBITDA Turvallisuustoimenpiteet

[…]

[…]

[…]

(3)

EBITDA (2006–2042) korjattu (1) + (2)

[…]

[…]

[…]

(4)

Investointikustannukset (2006–2042)

[…]

[…]

[…]

(5)

Turvallisuustoimenpiteiden investointikustannukset (2006–2042)

[…]

[…]

[…]

(6)

Investointikustannukset 2005

[…]

[…]

[…]

(7)

Kassavirta 2005–2042 (3) + (4) + (5) + (6)

[…]

[…]

[…]

(211)

Ensinnäkin on todettava, että komissio on ottanut kassavirtalaskelmissa huomioon kaikki turvallisuustoimenpiteistä aiheutuvat investointi- ja toimintakustannukset. Kuten edellä johdanto-osan 180–183 kappaleessa todetaan, useat näistä kustannuksista (niin toiminta- kuin investointikustannuksista) kuuluvat mahdollisesti julkisten tehtävien piiriin.

(212)

Siitä huolimatta lentoaseman kassavirta vuosina 2005–2042 on suunnilleen [negatiivinen kassavirta] euroa. Sen vuoksi ei voida olettaa, että markkinataloussijoittaja olisi ollut valmis investoimaan kiitoradan rakentamiseen.

(213)

Laskelmat osoittavat, että skenaariossa B kassavirta on noin [100–200] miljoonaa euroa pienempi kuin skenaariossa A. Eteläisen kiitoradan rakentaminen pienentää kassavirtaa, joka on käytettävissä jo olemassa olevien rakenteiden rahoitukseen.

(214)

Koska lentoaseman on vielä rahoitettava olemassa oleva noin 642 miljoonan euron käyttöomaisuus (kirjanpitoarvo vuonna 2005), lentoasema ei saavuta käyttökatetta (EBITDA), joka on välttämätön olemassa olevan käyttöomaisuuden rahoittamiseksi kokonaisuudessaan skenaariossa B. Näiden kassavirtalaskelmien perusteella ei voida olettaa, että Leipzigin lentoaseman toiminta on tulevaisuudessa kannattavaa. Sen vuoksi ei voida olettaa, että yksityinen sijoittaja olisi skenaariossa B ryhtynyt eteläisen kiitoradan rakentamiseen.

(215)

Tästä voidaan päätellä, että viranomaisilla ei ole suunniteltuihin investointeihin liittyviä perusteltuja tuotto-odotuksia. Vaikka viranomaisten tarkoituksena on lisätä lentoaseman houkuttelevuutta käyttäjien kannalta ja parantaa sen kannattavuutta, pitkän aikavälin kannattavuusnäkymät eivät ohjaa niiden toimintaa (49). Julkisen rahoituksen tavoitteena on ennemminkin aluekehitys, alueelle pääsyn parantaminen, työpaikkojen luominen ja ympäristönsuojelu (melun vähentäminen), kuten Saksa on selvästi todennut.

(216)

Tästä voidaan päätellä, että käsiteltävänä olevassa asiassa yksityinen sijoittaja ei olisi voinut olettaa saavansa sijoitetulle pääomalle hyväksyttävää tuottoa tavanomaisissa markkinatalouden olosuhteissa edes pitkällä aikavälillä, vaikka kyseinen sijoittaja olisi toiminut konsernin puitteissa laajemmassa taloudellisessa yhteydessä.

(217)

Näissä olosuhteissa on perusteltua olettaa, että yksityinen sijoittaja ei olisi tavanomaisissa markkinatalouden olosuhteissa toteuttanut kyseessä olevaa pääomasijoitusta, vaikka sijoittaja olisi noudattanut pitkän aikavälin strategiaa, jossa ei tavoitella voittoja lyhyellä aikavälillä.

(218)

Sanotun vaikuttamatta edellä mainittuihin väitteisiin ja päätelmiin komissio toteaa, että Saksan laskelmissaan käyttämässä 6,5 prosentin diskonttauskorossa (ks. 117 kappale) lähtökohtana on erittäin alhainen noin 3,25 prosentin riskipreemio, joka perustuu beetakertoimeen 0,65. Beetakerroin 0,65 merkitsee sitä, että kokonaismarkkinoiden arvon laskiessa 1 prosenttia investoinnin arvo pienenee 0,65 prosenttia. Tämä osoittaa, että investoinnin volatiliteetti on pienempi kuin pääomamarkkinoiden kokonaisuudessaan ja siten riski pienempi.

(219)

Tältä osin on todettava, että eräiden asiantuntijoiden mukaan ilmailualan kehitystä Euroopassa koskevien tilastojen perusteella beetakerroin on luokkaa 0,81–1,26 (50). Näitä beetakertoimia sovelletaan kansainvälisiin lentoasemiin (erityisesti keskuslentoasemiin), jotka saavat helposti rahoitusta pääomamarkkinoilta pörssinoteerauksensa ansiosta. Komissio katsoo, että pienempiin lentoasemiin, kuten käsiteltävänä olevassa asiassa, tehtäviin investointeihin sisältyy niiden koon vuoksi suurempi riski. Lisäksi käsiteltävänä olevassa asiassa lentoasema on julkisessa omistuksessa ja sen mahdollisuudet saada rahoitusta pääomamarkkinoilta ovat rajoitetut. Sen lisäksi lentoasema on riippuvainen julkisten osakkaiden tuesta. Sen vuoksi komissio katsoo, että Saksan olisi korkeamman beetakertoimen lisäksi täytynyt ottaa laskelmissaan huomioon niin sanottu ”epälikvidisyyspreemio”, mitä se ei kuitenkaan tehnyt. Muutoin korot olisivat olleet suuremmat ja kassavirran nettoarvo pienempi.

6.1.1.4.   Spesifisyys

(220)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaan toimenpide on valtiontukea, kun se suosii tiettyjä yrityksiä tai tuotannonaloja. Käsiteltävänä olevasta asiasta on todettava, että kyseessä olevat edut myönnettiin ainoastaan Leipzigin lentoasemalle. Julkisia varoja myönnettiin yksittäiseen hankkeeseen. Julkisen tahon pääomasijoituksia ei myönnetty yhdellekään kilpailevalle lentoasemalle. Näin ollen on kyse perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valikoivasta toimenpiteestä.

6.1.1.5.   Kilpailun vääristyminen ja vaikutus kauppaan

(221)

Kun jäsenvaltion myöntämä tuki vahvistaa yrityksen asemaa jäsenvaltioiden välisessä kaupassa kilpailijoihin verrattuna, tuen on katsottava vaikuttavan kilpailijoiden kilpailukykyyn. Vakiintuneen oikeuskäytännön (51) mukaan kyse on kilpailua vääristävästä toimenpiteestä jo silloin, kun tuensaaja kilpailee muiden yritysten kanssa kilpailulle avoimilla markkinoilla.

(222)

Kuten jo edellä johdanto-osan 166 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa todetaan, lentoaseman toiminnan harjoittaminen on taloudellista toimintaa. Lentoyhtiöiden välisen kilpailun lisäksi myös lentoasemien välillä on kilpailua. Käsiteltävänä olevassa asiassa kyse on muun muassa yrityksistä, jotka mahdollisesti tarjoavat lentorahtikeskuksen perustamisen edellyttämiä rakenteita.

(223)

Leipzig/Hallen lentoaseman eteläisen kiitoradan rahoituksen kautta saama taloudellinen etu vahvistaa sen asemaa suhteessa kilpailijoihin lentoasemapalvelujen Euroopan markkinoilla. Sen vuoksi tarkasteltavana oleva julkinen rahoitus uhkaa vääristää kilpailua tai vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

6.1.1.6.   Päätelmä

(224)

Edellä esitetyistä syistä julkinen rahoitus eteläisen kiitoradan laajentamiseen Leipzig-Hallen lentoasemalla on perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

6.1.2.   Valtiontuki DHL:lle — Puitesopimus ja takausilmoitus

(225)

Kuten menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä todettiin (johdanto-osan 42–46 kappale), komissio katsoo, että tarkasteltavina olevat toimenpiteet rahoitetaan valtion varoilla ja ne voivat vääristää kilpailua.

6.1.2.1.   Valtion varojen luovuttaminen

(226)

Tuen käsitteeseen kuuluu kaikentyyppinen suosiminen, joka rahoitetaan suoraan tai välillisesti valtion varoista joko valtion itsensä tai valtion valtuuttamien laitosten toimesta.

(227)

On selvää, että puitesopimus ja takausilmoitus rahoitetaan julkisilla varoilla, ja päätöksen näiden valtion varojen myöntämisestä on tehnyt julkinen laitos: MFAG:n hallitus hyväksyi puitesopimuksen tekemisen 3 päivänä kesäkuuta 2004. MFAG:n hallituksen jäsenet ovat pääasiassa julkisen vallan edustajia (esimerkiksi Sachsenin ja Sachsen-Anhaltin osavaltioiden valtiovarainministerit sekä Leipzigin, Dresdenin ja Hallen pormestarit). Sachsenin osavaltion valtiovarainministeri allekirjoitti takausilmoituksen 21 päivänä joulukuuta 2005.

6.1.2.2.   Kilpailun vääristyminen ja vaikutus kauppaan

(228)

Toimenpiteet ovat omiaan vääristämään kilpailua ja vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, sillä ne suosivat valikoivasti DHL:ää ja Leipzigin lentoasemaa.

(229)

Ei ole epäilystäkään siitä, että eri jäsenvaltioista olevat yritykset kilpailevat keskenään pikalähetyspalvelujen markkinoilla. Taloudellinen etu, jota DHL saa kyseessä olevien valtion toimenpiteiden kautta, vahvistaa sen asemaa suhteessa kilpailijoihin Euroopan pikarahtimarkkinoilla.

(230)

Koska Saksa ja asianomaiset osapuolet eivät ole kiistäneet menettelyn aloittamisesta tehdyn päätöksen johdanto-osan 42–46 kappaleessa esitettyä arviointia, seuraavassa keskitytään tarkastelemaan sitä, missä määrin puitesopimus ja takausilmoitus suosivat DHL:ää.

6.1.2.3.   DHL:n puitesopimuksen kautta saama taloudellinen etu

(231)

Jokaisen tarjotun palvelun osalta — takaukset, vuokraus ja lentoasemapalvelut — on tutkittava, sisältyykö puitesopimukseen kohtuullinen korvaus, jonka yksityinen sijoittaja olisi hyväksynyt.

(i)   Rajoittamattomat takaukset

(232)

Puitesopimuksessa ei määrätä annetuista takauksista suoritettavista suoranaisista maksuista. Ainoa mahdollinen tulolähde lentoasemalle on lisäkassavirta, joka on seurausta eteläisen kiitoradan rakentamisesta ja sen toiminnan harjoittamisesta. Sen vuoksi on ensin laskettava eteläisen kiitoradan aikaansaama lisäkassavirta. Sen jälkeen tarkastellaan, tarjoaako tämä lisäkassavirta riittävän korvauksen annetuista takauksista.

(233)

Koska yksityinen sijoittaja olisi päättänyt samanaikaisesti puitesopimuksen tekemisestä ja eteläisen kiitoradan laajentamisesta, on yksityistä sijoittajaa koskevan testin viiteajankohdan oltava marraskuu 2004 eli rakennustöiden aloittamista edeltävä ajankohta. Kuten johdanto-osan 215 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa todetaan, komission mielestä yksityinen sijoittaja ei olisi tarkoituksellisesti heikentänyt neuvotteluasemaansa investoimalla eteläiseen kiitorataan ennen sen käyttöä koskevan sopimuksen tekemistä. Kassavirtalaskelmat osoittavat selvästi, että ilman DHL:n tuloa Leipzigin lentoasemalle eteläinen kiitorata ei olisi ollut kannattava liiketoimintavaihtoehto, sillä siitä olisi aiheutunut noin […] euron kassavirtatappio (ks. liitteessä olevan taulukon sarake 5). Sen vuoksi lentoasema ei toiminut yksityisen sijoittajan tavoin, kun se ensin rakensi uuden eteläisen kiitoradan ja vasta sen jälkeen teki puitesopimuksen. Skenaario ”laajennus ilman DHL:ää” oli mahdollista toteuttaa ainoastaan myöntämällä huomattavasti tukea. Sen vuoksi sitä ei voida käyttää viiteskenaariona yksityistä sijoittajaa koskevassa testissä.

(234)

Sen vuoksi komissio käyttää jälleen menettelyn aloittamisesta tekemässään päätöksessä soveltamaansa menetelmää eteläisen kiitoradan rakentamisen aikaansaaman lisäkassavirran laskemiseksi ja määrittää kassavirtojen välisen eron skenaarioissa laajennus DHL:n kanssa ja tilanteen säilyttäminen ennallaan (ainoastaan olemassa olevan pohjoisen kiitoradan käyttäminen).

(235)

Laskelma alkaa vuodesta 2005, jolloin eteläiseen kiitorataan tehtiin ensimmäiset […] euron investoinnit, joista komissio sai tietää vasta menettelyn aloittamisesta tehdyn päätöksen jälkeen.

(236)

Kassavirtalaskelma päättyy vuoteen 2042, eikä se sisällä Saksan ilmoittamia loppuarvoja, koska Saksan aikaisemman lausunnon (52) mukaan kiitoradan käyttöaika on noin 30 vuotta. Lisäksi yksityinen sijoittaja ei olisi valmis rahoittamaan eteläistä kiitorataa, jos 37 ensimmäisen toimintavuoden (2005–2042) aikana ei voitaisi odottaa kohtuullista tuottoa. Sen vuoksi kassavirta-analyysissa tarkastellaan ainoastaan tätä ajanjaksoa arvioitaessa sitä, kuinka investointi vaikuttaa lentoaseman kannattavuuteen.

(237)

Ehdotettuja loppuarvojakaan ei oteta huomioon, sillä ne eivät ole riittävän uskottavia. Koska vuotuisen kasvuvauhdin oletetaan olevan 3 prosenttia, ne perustuvat tulojen jatkuvaan kasvamiseen. Tällainen laskelma on kuitenkin epärealistinen, sillä kiitoratojen kapasiteetti on rajoitettu eivätkä tulot voi kasvaa ikuisesti. Laajennusta DHL:n kanssa koskevassa Saksan laskelmassa tämä johtaa esimerkiksi siihen paradoksaaliseen tulokseen, että diskontattu loppuarvo on viisinkertainen verrattuna lentoaseman diskontattuun kassavirtaan ajanjaksolla 2005–2042 (53).

(238)

Kuten liitteessä tarkemmin kuvaillaan, eteläisen kiitoradan aikaansaamaa diskontattua lisäkassavirtaa koskevien laskelmien mukaan on selvää, että tulot vuonna 2005 ovat […] euroa pienemmät kuin investointikustannukset vuosina 2005–2042 (ks. liitteessä olevan taulukon sarake 4).

(239)

Näin ollen lentoasema ei pysty kattamaan eteläisen kiitoradan kassavirralla minkäänlaisia riskikustannuksia. Riskivakuutukset olisivat tavanomainen liiketoimintakäytäntö ainoastaan silloin, jos hanke olisi kannattava ja lentoasema pystyisi jälleenrahoittamaan riskin, mikä ei pidä paikkaansa.

(240)

Antamalla rajoituksettomia lentoaseman toimintaa DHL:n rahtikeskuksen perustamisen jälkeen koskevia takauksia (puitesopimuksen 8 ja 9 luku) lentoasema ottaa riskejä, joita se ei voi hallita. Kuten menettelyn aloittamisesta tehdyn päätöksen johdanto-osan 17–19 kappaleessa tarkemmin selvitetään, lentoasema ei pysty kontrolloimaan DHL:n etuoikeutettua pääsyä eteläiselle kiitoradalle (tästä vastaa lennonjohto) eikä yölentorajoitusten käyttöönottoa (joka on viranomaisten vastuulla).

(241)

Saksan laskelmien mukaan yölentokiellon riski aiheuttaa lentoasemalle kustannuksia noin […] euroa. Tämä johtaa kassavirtatappion nousemiseen […] euroon (ks. liitteessä olevan taulukon sarake 4). Vaikka on ilmeistä, että lentoasema ei pysty rahoittamaan riskeistä aiheutuvia kustannuksia omilla varoillaan, on kuitenkin todettava, että tämä […] euron määrä on ainoastaan vähimmäismäärä. Muiden laskentavirheiden lisäksi Saksa ei ota huomioon, että lentoasema tekisi konkurssin, jos se joutuisi korvaamaan DHL:lle […] euroa tai […] euroa siinä tapauksessa, että DHL joutuisi yölentokiellon vuoksi siirtymään toiselle lentoasemalle. Saksan laskelmissa ei myöskään oteta huomioon muita taattuja riskejä (esimerkiksi lennonjohdon valvomaa eteläiselle kiitoradalle pääsyä koskevaa riskiä).

(242)

Lopuksi on korostettava, että kassavirta olisi laskelmissa negatiivinen myös silloin, jos komissio hyväksyisi Saksan väitteen, jonka mukaan […] euron turvallisuuskustannukset kuuluvat julkisiin tehtäviin eikä niitä sen vuoksi tule laskea lentoaseman kustannuksiin (54). Myös tässä skenaariossa syntyisi huomattava […] euron tappio (ks. liitteessä olevan taulukon sarake 4).

(243)

Jo näiden laskelmien perusteella on selvää, että yksityinen sijoittaja ei olisi antanut tällaista rajoittamatonta takausta. Komissio haluaa kuitenkin lisätä, että tarkemmassa tutkimuksessa ilmenisi vielä suurempia tappioita. Saksa viittasi siihen, että määrittäessään lentoasemamaksuja vuosille 2008–2013 Yhdistyneen kuningaskunnan sääntelyviranomainen arvioi pääomakustannusten (reaalimääräiset kustannukset ennen veroja) olevan Heathrow'n tapauksessa 6,2 prosenttia ja Gatwickin tapauksessa 6,7 prosenttia. Sekä Heathrow että Gatwick voivat kuitenkin luottaa siihen, että Lontoosta lähtevien ja Lontooseen saapuvien lentojen kysyntä on suurta, kun taas Leipzigin lentoasemalla on ylikapasiteettia ja sen täytyy kilpailla muiden lentoasemien kanssa edullisia matkustaja- ja rahtilentopalveluja tarjoavista yhtiöistä. Koska Leipzigin lentoaseman markkinariski on näin ollen suurempi kuin Heathrow'n tai Gatwickin, pääomakustannukset (reaalimääräiset kustannukset ennen veroja) olisivat enemmän kuin 6,5 prosenttia (ks. myös johdanto-osan 218 kappale ja sitä seuraavat kappaleet).

(244)

Lisäksi Saksan mukaan (55) yksityiset rahoituslaitokset eivät olleet valmiita takaamaan riskejä, joita aiheutuu lentoaseman toimintaa koskevasta takauksesta DHL:n rahtikeskuksen perustamisen jälkeen. Tämä vahvistaa, että yksikään yksityinen sijoittaja ei olisi antanut tällaista rajoittamatonta takausta riskeille, joihin se ei voi vaikuttaa itse.

(245)

Saksan ja DHL:n esittämät väitteet, joiden mukaan sopimuspuolten vastavuoroiset takaukset ovat yleinen liiketoimintakäytäntö, ovat ainoastaan yleisiä toteamuksia ja sen vuoksi merkityksettömiä, sillä edellä esitetyt laskelmat osoittavat selvästi, että Leipzigin lentoasema ei pysty rahoittamaan annettuja takauksia omilla varoillaan. Yksityinen sijoittaja tekisi ainoastaan sellaisen sopimuksen, joka antaa tuottoa eikä heikennä sijoittajan taloudellista asemaa.

(246)

Lopuksi on syytä tarkastella Saksan väitettä, jonka mukaan yksityinen sijoittaja olisi allekirjoittanut puitesopimuksen — koska eteläinen kiitorata oli jo rakennettu — ottaen huomioon suuremman kassavirran verrattuna tilanteeseen ilman DHL:ää. Tässä yhteydessä Saksa ei ota huomioon sitä ratkaisevaa seikkaa, että riskeistä aiheutuvia kustannuksia ei pystytä rahoittamaan omilla varoilla, kuten edellä todetaan. Voidakseen tarjota DHL:lle takaukset Leipzigin lentoaseman on käytettävä sitä pääomaa, jonka se sai eteläisen kiitoradan rakentamista varten. Kuten 6.1.1. jaksossa todetaan, juuri nämä pääomasijoitukset ovat tukea. Tarkasteluajanjaksosta riippumatta on sen vuoksi todettava, että takaukset rahoitettiin joka tapauksessa tuilla.

(ii)   Vuokrasopimukset

(247)

DHL:n ja Saksan esittämien väitteiden perusteella on todettava, että DHL ei saa vuokrasopimuksista taloudellista etua, sillä

a)

asematasoa ja siihen kuuluvia maahuolinta-alueita koskevat vuokrasopimukset perustuvat markkinoilla tavanomaisiin korkoihin eikä Leipzigin lentoasema ole sidottu tiettyyn rahoitusvaihtoehtoon;

b)

tiettyjen alueiden varaaminen DHL:lle näyttää vastaavan Saksan vuokraoikeuden tavanomaista menettelyä eikä millään tavoin estä kilpailijoiden tuloa Leipzigin lentoasemalle, sillä kilpailijoiden käytettävissä on vielä vapaita alueita.

(iii)   Lentoasemamaksuja koskevat järjestelyt

(248)

DHL:n ja Saksan esittämien väitteiden perusteella on todettava, että DHL ei saa lentoasemamaksuja koskevista järjestelyistä taloudellista etua, sillä

a)

DHL maksaa samat maksut kuin muut Leipzigin lentoaseman käyttäjät;

b)

DHL:n esittämästä lentoasemamaksujen vertailusta ilmenee, että Leipzigin lentoaseman perimät maksut ovat […]–[…] prosenttia suuremmat kuin muiden kilpailevien rahtilentoasemien maksut Euroopassa. Sen vuoksi komissiolla ei ole mitään syytä katsoa lentoasemamaksuja koskevien järjestelyjen olevan markkinaehtojen vastaisia.

6.1.2.4.   DHL:n puitesopimuksen kautta saama taloudellinen etu

(249)

Takauksia koskevassa tiedonannossa vahvistetaan, millä edellytyksin takaus ei ole valtiontukea. Olennaiset edellytykset, joiden molempien on täytyttävä, ovat seuraavat:

a)

Takaus olisi periaatteessa saatavilla rahoitusmarkkinoilta tavanomaisin markkinaehdoin.

b)

Takauksesta maksetaan markkinahinta.

(250)

Takausilmoituksella Sachsenin osavaltio sitoutuu vastaamaan siitä, että Leipzigin lentoasemalle ja MFAG:lle annetaan riittävästi pääomaa puitesopimuksen velvoitteiden täyttämiseksi, ja se ilmoittaa vastaavansa suoraan […] euroon asti DHL:n vahingonkorvausvaatimuksista. Takausilmoitus ei täytä kumpaakaan näistä edellytyksistä:

a)

Saksan toimittamien tietojen mukaan (55) Leipzigin lentoasema yritti turhaan saada yksityiset rahoituslaitokset kattamaan riskit, jotka lopulta katettiin takausilmoituksella.

b)

Sachsenin osavaltio ei saa suoraan korvausta riskistä, sillä DHL:n, MFAG:n ja Leipzigin lentoaseman ei tarvitse maksaa takausilmoituksesta palkkiota.

(251)

Ei myöskään pidä paikkaansa, että Sachsenin osavaltio saa Leipzigin lentoaseman osakkaana välillisen korvauksen, sillä lentoaseman osakkeiden arvo laskee seurauksena kassavirtatappiosta, johon laajennus DHL:n kanssa johtaa. Samaten Sachsenin osavaltion ja Deutsche Post AG:n takausilmoituksien verrannollisuutta koskevat väitteet eivät pidä paikkansa, sillä eteläisen kiitoradan aikaansaama lisäkassavirta ei riitä rahoittamaan lentoaseman ja sen omistajien riskiä.

6.1.2.5.   Päätelmä DHL:lle myönnettyjen tukien olemassaolosta ja sääntöjenmukaisuudesta

(252)

Puitesopimuksen 8 ja 9 jaksossa annetut rajoittamattomat takaukset ja takausilmoitus ovat perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, koska Sachsenin osavaltio, MFAG ja Leipzigin lentoasema takaavat DHL:n liiketoimintariskejä ehdoin, joita yksityinen sijoittaja ei olisi hyväksynyt. Ilman julkista tukea Leipzigin lentoasema ei olisi voinut rahoittaa eteläisen kiitoradan rakentamista eikä tehdä puitesopimusta DHL:n kanssa.

(253)

Koska puitesopimus allekirjoitettiin ja se tuli voimaan ennen kuin Saksa ilmoitti siitä, sen sisältämät rajoittamattomat takaukset rikkovat perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohtaa ja ovat sen vuoksi sääntöjenvastaisia.

6.2.   Tuen soveltuvuus yhteismarkkinoille

6.2.1.   Lentoasemalle myönnetyn tuen soveltuvuus yhteismarkkinoille

(254)

Kuten johdanto-osan 166 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa todetaan, kaikki investoinnit toteutetaan julkisilla varoilla, jotka tämän päätöksen mukaan sisältävät valtiontukea (vaikka osa niistä luetaankin julkisiin menoihin) (56).

(255)

On määritettävä, voidaanko tuki katsoa yhteismarkkinoille soveltuvaksi. Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa määrätään poikkeuksista 1 kohdan yleiseen tukikieltoon.

(256)

Tässä yhteydessä vuoden 2005 suuntaviivat muodostavat perustan, jonka mukaan lentoasemalle myönnetyt tuet voidaan julistaa yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. Suuntaviivoissa luetellaan eri tekijöitä, jotka komissio ottaa huomioon määrittäessään yhteismarkkinoille soveltuvuutta.

(257)

Vuoden 2005 suuntaviivojen 61 kohdan mukaan komissio selvittää erityisesti seuraavat seikat:

a)

vastaako infrastruktuurin rakentaminen ja käyttö jotakin selkeästi määriteltyä yleishyödyllistä tavoitetta (aluekehitys, liikenneyhteyksien parantaminen jne.);

b)

onko infrastruktuuri tarpeen ja oikeasuhteinen vahvistetun tavoitteen kannalta;

c)

ovatko infrastruktuurin käyttöön liittyvät odotukset tyydyttävät keskipitkällä aikavälillä, erityisesti kun niitä verrataan jo olemassa olevien infrastruktuurien käyttöön;

d)

onko kaikilla mahdollisilla käyttäjillä tasavertainen ja syrjimätön oikeus infrastruktuurin käyttöön;

e)

vaikuttaako tuki kaupan kehitykseen tavalla, joka on ristiriidassa yhteisön etujen kanssa.

(i)   Infrastruktuurin rakentaminen ja käyttö vastaavat jotakin selkeästi määriteltyä yleishyödyllistä tavoitetta (aluekehitys, liikenneyhteyksien parantaminen jne.)

(258)

Hankkeen tarkoituksena on luoda lentoasemalle uusi lentorahdin ja multimodaalisen tavaraliikenteen keskus. Lentorahtialalla ja erityisesti pikalähetysten alalla kasvu on merkittävää. Lentorahtiyritykset lisäävät toimintakapasiteettiaan. Saksan kolmessa suuressa lentorahdin keskuksessa (Frankfurt/Main, München ja Köln/Bonn) on kuitenkin rajoitettu yölentoja. Jos Frankfurt/Mainin lentoasema joutuisi lopettamaan yölennot tai vähentämään niitä, seurauksena olisi vakava kapasiteettikriisi lentorahdin alalla Saksassa.

(259)

Tämä huomioon ottaen investointi on sopusoinnussa vuonna 2007 annetun Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskevan toimintasuunnitelman (57) kanssa, jossa todetaan lentoasemien osalta seuraavaa: ”Jos liikenne kehittyy siten kuin nyt oletetaan, Euroopalla on edessään entisestään kasvava kuilu kapasiteetin ja kysynnän välillä.” Toimintasuunnitelmassa tehdään seuraava päätelmä: ”Lentoasemien kapasiteettipula on uhka kaikkien lentoliikenneketjun toimijoiden turvallisuudelle, tehokkuudelle ja kilpailukyvylle  (58).” Toimintasuunnitelman mukaan olemassa olevien kiitoteiden käytön tehostamisen lisäksi on tarpeen ”tukea uuden infrastruktuurin toteuttamista”, ja komissio ottaa esille alueellisten lentoasemien merkityksen kapasiteettikriisin voittamiseksi.

(260)

Hanke on osa lentoaseman kehittämisstrategiaa, joka sisältyy vuonna 2004 laadittuun Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevaan (vuoteen 2020 ulottuvaan) yleissuunnitelmaan, jossa lentoaseman todetaan olevan yhteisön yhteyslentoasema. Lentoasema sijaitsee Keski-Saksassa (Euroopan laajuisen liikenneverkon ja yleiseurooppalaisten liikennekäytävien viiden pääväylän läheisyydessä) kahden moottoritien leikkauskohdassa. Nämä moottoritiet yhdistävät Pohjois- ja Etelä-Euroopan (A 9) sekä Länsi- ja Itä-Euroopan (A 14). Lisäksi lentoasemalla on erinomaiset yhteydet rautatie- ja maantieverkostoon. Nämä yhteydet helpottavat rahdin intermodaalikuljetuksia ja johtavat tehokkaampaan ja ympäristöystävällisempään liikenteeseen. Lisäksi ne edistävät kestävää kehitystä. Sen vuoksi hanke edistää ”yhdennetyn eurooppalaisen lentoliikenneverkon kehittämistä” toimintasuunnitelman 12 kohdan mukaisesti, jonka mukaan ”olisi suotavaa saada käyttöön alueellisilla lentoasemilla olevaa piilevää kapasiteettia, mutta se edellyttää, että jäsenvaltiot noudattavat valtiontukia koskevaa yhteisön lainsäädäntöä”.

(261)

Hankkeen toteuttamisella odotetaan olevan myönteinen vaikutus koko alueeseen, ja se vaikuttaa merkittävästi alueen taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen. Erityisesti liikenneyhteydet alueelle paranevat, ja alue houkuttelee enemmän investoijia ja vierailijoita. Tämän odotetaan vaikuttavan myönteisesti työllisyyteen ottaen huomioon, että työttömyys Halle/Leipzig-alueella on selvästi Saksan keskimääräistä työttömyyttä suurempi.

(262)

Tarkasteltavana olevat investoinnit mahdollistavat olemassa olevan infrastruktuurin paremman, turvallisemman, ympäristöystävällisemmän ja järkevämmän käytön, mikä puolestaan lisää lentoaseman turvallisuutta ja tehokkuutta. Eteläisen kiitoradan uusi linjaus estää tulevaisuudessa lentämisen tiheään asuttujen Pohjois-Leipzigin ja Etelä-Hallen alueiden yli. Erityisesti melusta on kärsinyt lähellä lentoasemaa ja entisen eteläisen kiitoradan päässä sijaitseva Leipzigin alue, sillä se sijaitsi nousu- ja laskeutumisreittien leikkauskohdassa. Vanhan eteläisen kiitoradan linjaus ei myöskään tarjonnut suotuisia metereologisia olosuhteita nousuille ja laskuille. Lounas on yleisin tuulensuunta ympäri vuoden samoin kuin yksittäisinä kuukausina. Tästä voi olla haittaa silloin, kun esiintyy häiritsevää poikittaista tuulta. Uusi linjaus vastaa metereologisia vaatimuksia ja mahdollistaa kaikissa säätyypeissä toteutettavat CAT III -luokan mittarilennot. Lisäksi kiitoratojen välinen etäisyys mahdollistaa itsenäisen lentotoiminnan, joka ei aikaisemmin ollut mahdollista turvallisuussyistä (törmäysvaara).

(263)

Sen vuoksi on todettava, että infrastruktuurin rakentaminen ja käyttö vastaavat selkeästi määriteltyä yleishyödyllistä tavoitetta, ja lentoaseman, jolla rahdin osuus on suuri, kehittäminen vastaa alueelliset ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen sovellettavaa yhteisön politiikkaa, joten tämä yhteismarkkinoille soveltuvuuden arviointiperuste täyttyy tarkasteltavana olevassa tapauksessa.

(ii)   Infrastruktuuri on tarpeen ja oikeasuhteinen vahvistetun tavoitteen kannalta

(264)

Saksan esittämät luvut osoittavat selvästi, että lentoasema ei nykyisessä muodossaan pysty vastaamaan odotettuun matkustaja- ja rahtiliikenteen lisääntymiseen. Kuten edellä todetaan, uuden eteläisen kiitoradan käyttöaikana matkustajamäärien ja rahdin määrän odotetaan kasvavan lentoasemalla vähitellen mutta merkittävästi. Vuonna 2006 matkustajamäärä oli 2,3 miljoonaa, ja arvioiden mukaan se nousee vuonna 2010 noin 6–7 miljoonaan. Myös rahtiliikenteen odotetaan kasvavan, erityisesti muilla Saksan lentoasemilla (Frankfurt/Main, Köln/Bonn jne.) lisääntyvien yölentorajoitusten vuoksi.

(265)

Vanha eteläinen kiitorata oli useista syistä huono ja epätarkoituksenmukainen. Ensinnäkin on muistettava, että tämä infrastruktuuri rakennettiin vuosina 1957–1960. Vanhan eteläisen kiitoradan linjaus määritettiin vielä entisen DDR:n sotilasilmatilan rakenteen eikä metereologisten vaatimusten mukaisesti. Vuoden 1980 paikkeilla ilmeni jo vaurioita, kuten halkeamia, reunojen lohkeilua ja maapohjan eroosiota. Näiden vikojen korjaamiseksi vaurioitunut kiitorata päällystettiin uudelleen betonilla vuosina 1983–1984. Alkuperäistä päällystettä ja uutta betonipäällystettä ei kuitenkaan ollut yhdistetty, joten korjaus osoittautui pinnalliseksi ja riittämättömäksi.

(266)

Tämä ongelma tuli erityisesti ilmi vuodesta 1990, jolloin kiitorataa käytettiin paljon enemmän. Esimerkiksi halkeamat alemmassa päällysteessä johtivat halkeamiin uudessa ylemmässä päällysteessä sekä laajamittaiseen reunojen lohkeiluun ja kiitoradan kummassakin päässä esiintyneisiin vakaviin pitkittäissiirtymiin, jotka puolestaan johtivat pullistumiin. Tällaiset pullistumat vaarantavat merkittävästi liikenneturvallisuutta, kun ne murtuvat kesällä kuumien lämpötilojen seurauksena. Tämä johti lisääntyviin vaurioihin sekä suhteettoman suuriin kunnossapitokustannuksiin.

(267)

Lisäksi alkuperäinen eteläinen kiitorata oli pituudeltaan 2 500 metriä, ja sitä voitiin käyttää ainoastaan lyhyen matkan lentoliikenteessä. Täyteen lastatut rahtikoneet, joiden paino on yli 30 tonnia, eivät voineet käyttää sitä. Tämä rajoitti merkittävästi Leipzigin lentoaseman tehokkuutta (rahtilentokoneet, jotka ovat mallia Boeing B 747, B 767 ja McDonnell Douglas MD 11, tarvitsevat täyteen lastattuina 2 925–3 320 metriä pitkän kiitoradan). Tämä puute lisää merkittävässä määrin myös toimintahäiriöitä esimerkiksi silloin, kun pohjoinen kiitorata on poissa käytöstä. Vanhan eteläisen kiitoradan uusi linjaus oli välttämätöntä myös liikenneturvallisuuteen liittyvistä syistä. Myöskään lentokoneiden laskeutuessa länteen päin ei kiitoratojen rinnakkainen toiminta ollut mahdollista, sillä aina oli mahdollista, että lentokoneet joutuvat keskeyttämään laskeutumisen ja nousun törmäysten välttämiseksi. Sen vuoksi Saksan lennonjohtoviranomaisen Deutsche Flugsicherung GmbH:n oli katsottava kiitoradat yhdeksi ainoaksi kiitoradaksi.

(268)

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen laskettiin alkuperäisellä kiitoratajärjestelmällä mahdollisten nousujen ja laskujen enimmäismäärä tunnissa ja suoritettiin simulaatio, joka perustui Leipzig/Hallen lentoasemalla toimivan lentorahtikeskuksen ennustettuun lentosuunnitelmaan. Ennustetun lentosuunnitelman simulaatiossa ilmeni merkittäviä nousujen ja laskujen viivästyksiä ruuhkatunteina. Laskeutuvien lentokoneiden tapauksessa keskimääräinen viivästys molemmissa toimintasuunnissa oli noin 21 minuuttia ja nousevien lentokoneiden tapauksessa noin kuusi minuuttia. Yksittäisissä tapauksissa laskeutuvien lentokoneiden viivästykset olivat jopa puolesta tunnista tuntiin ja nousevien lentokoneiden jopa 18 minuuttia.

(269)

Kuten edellä on todettu, lentoasemalla on hädin tuskin mahdollisuus saada rahoitusta julkisilta osakkailtaan tai niiden kautta, minkä vuoksi 100 prosentin tuki-intensiteetti oli välttämätön. Saksa pystyi osoittamaan, että kaikki sen suunnittelemat ja rahoittamat infrastruktuurit ovat välttämättömiä Saksan asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi ja että hanke ei ole suhteettoman suuri tai kallis.

(270)

Näistä syistä voidaan todeta, että kyseinen infrastruktuuri on välttämätön ja kohtuullinen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(iii)   Infrastruktuurin käyttöön liittyvät odotukset ovat tyydyttävät keskipitkällä aikavälillä, erityisesti kun niitä verrataan jo olemassa olevien infrastruktuurien käyttöön

(271)

Koska lentoasema sijaitsee keskellä Eurooppaa ja sen ympärillä on 100 kilometrin säteellä noin seitsemän miljoonan ihmisen markkinat ja se on yhteydessä erinomaiseen rautatie- ja maantieverkostoon, sen kasvupotentiaali on suuri. Kuten edellä todettiin, lentorahtialalla kasvu on voimakasta (kansainvälisessä matkustajaliikenteessä keskimääräinen kasvuvauhti oli vuosien 2002 ja 2006 välillä noin 7,4 prosenttia ja rahtiliikenteessä 6,2 prosenttia) (59). Yölentorajoitukset kuitenkin asettavat rajat todelliselle lentoasemakapasiteetille.

(272)

Saksa arvioi, että ensimmäisinä vuosina Leipzigin lentoaseman rahdin määrä kasvaa voimakkaasti ja vuodesta 2013 kasvuvauhti on keskimäärin 3 prosenttia. IATA:n arvioiden mukaan vuotuinen kasvuvauhti on keskimäärin 5,1 prosenttia (matkustajaliikenne) ja 4,8 prosenttia (rahtiliikenne) vuosien 2007 ja 2011 välillä. Saksa ennusti vuonna 1999 noin neljä miljoonaa lentomatkustajaa vuodelle 2004 ja kuudesta seitsemään miljoonaa lentomatkustajaa vuodelle 2010. Saksan tietojen mukaan tuoreemmassa tutkimuksessa oletetaan matkustajamäärän nousevan 2,1 miljoonasta (vuonna 2005) 4,8 miljoonaan lentomatkustajaan vuodessa.

(273)

Näin ollen mahdollisuudet uuden infrastruktuurin käyttöön ovat hyvät keskipitkällä aikavälillä, erityisesti yhdessä olemassa olevan infrastruktuurin kanssa, jota optimoidaan suunnitelluilla toimilla.

(iv)   Kaikilla mahdollisilla käyttäjillä on tasavertainen ja syrjimätön oikeus infrastruktuurin käyttöön

(274)

Saksan tietojen mukaan kaikilla mahdollisilla käyttäjillä (lentoyhtiöillä) on tasavertainen ja syrjimätön oikeus uuden infrastruktuurin käyttöön. DHL käyttää uutta eteläistä kiitorataa ainoastaan 19 prosenttia ajasta, mikä vastaa ainoastaan 9,4 prosenttia koko lentoaseman kokonaiskapasiteetista. DHL:n käyttämän kapasiteetin osalta komissio toteaa, että useimmilla (keskus)lentoasemilla ei ole epätavallista, että noin 60–80 prosenttia kapasiteetista on vakiintuneiden lentoyhtiöiden käytössä, jotka ovat lentoaseman pääkäyttäjiä. Tämä tilanne on nykyisin yhä yleisempi myös halpasektorilla alueellisilla ja toissijaisilla lentoasemilla.

(275)

Tiettyjen ajankohtien (lähtö- ja saapumisaikojen) varaaminen DHL:lle vastaa todellisuutta pikarahtiliiketoiminnan alalla. Lisäksi Leipzig/Hallen lentoasema ei ole ruuhkautunut lentoasema (rajoitettu määrä lähtö- ja saapumisaikoja), joten kapasiteettipulaa ei ole. Tiettyjen ajankohtien varaaminen DHL:lle ei näin ollen aiheuta haittaa sen kilpailijoille. Tämä vahvistetaan matkustaja- ja rahtilentoyhtiöiden huomautuksissa (esim. Panalpina, Jade Cargo International, Ruslan-Salis, Lufthansa Cargo, CARGOLUX Condor).

(276)

Käytettävissä olevat lähtö- ja saapumisajat jaetaan Leipzig/Hallen lentoasemalla hakujärjestyksessä kuten useimmilla (ruuhkattomilla) lentoasemilla. Lentoasematoiminnassa on yleisenä periaatteena, että lentoyhtiöillä säilyvät niille kerran myönnetyt lähtö- ja saapumisajat (vakiintuneet oikeudet). Sen vuoksi DHL:lle tällä ruuhkattomalla lentoasemalla myönnetyt lähtö- ja saapumisajat ja DHL:n mahdollisuus säilyttää nämä lähtö- ja saapumisajat eivät muodosta valtiontukien arvioinnin kannalta merkittävää etua DHL:lle.

(277)

Nämä ”oikeudet” eivät kuitenkaan saa olla ristiriidassa yhteisön oikeuden tai kansallisen oikeuden kanssa. Tässä yhteydessä komissio muistuttaa Saksaa siitä, että Leipzigin lentoaseman ruuhkautuessa on analysoitava kapasiteettia lähtö- ja saapumisaikojen jakamista yhteisön lentoasemilla koskevista yhteisistä säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 95/93 (60) mukaisesti.

(278)

Näin ollen on todettava, että kaikilla mahdollisilla käyttäjillä on tasavertainen ja syrjimätön oikeus infrastruktuurin käyttöön.

(v)   Tuki ei vaikuta kaupan kehitykseen tavalla, joka on ristiriidassa yhteisön etujen kanssa

(279)

Vuoden 2005 suuntaviivojen 15 kohdan mukaan lentoasema kuuluu luokkaan C. Tuella on vaikutusta kilpailuun ja kauppaan yhteisön tasolla, mutta on määritettävä, onko vaikutus niin suuri, että se on ristiriidassa yhteisön etujen kanssa.

(280)

Ensin on todettava, että vaikka uudella eteläisellä kiitoradalla optimoidaan lentoaseman kapasiteettia, se ainoastaan korvaa vanhan kiitoradan, jonka linjaus ei ollut optimaalinen.

(281)

Kuten edellä todettiin, Leipzig/Hallen lentoaseman kanssa kilpailevilla tärkeimmillä Saksan rahtilentoasemilla on pulaa kapasiteetista tai yölentorajoituksia, minkä vuoksi tuleva kilpailu on epätodennäköistä. Sen vuoksi näiden lentoasemien välisen kilpailun vääristymisen vaara on pieni tai olematon.

(282)

Kuten edellä todettiin, DHL:n etsiessä mahdollista toimipaikkaa Euroopassa sen lopulliset vaihtoehdot olivat Leipzigin, Vatryn ja Brysselin lentoasemat. Brysselin ja Vatryn lentoasemat eivät esittäneet huomautuksia menettelyn aloittamisesta. Lisäksi yksikään muu eurooppalainen lentoasema ei esittänyt menettelyn aloittamisen yhteydessä epäilyjä Leipzigin lentoaseman laajentamisesta. Komissio ei myöskään ole havainnut kilpailuongelmia suhteessa muihin yhteisön lentoasemiin.

(283)

Näin ollen voidaan päätellä, että tuki ei vaikuta kaupan kehitykseen tavalla, joka on ristiriidassa yhteisön etujen kanssa.

6.2.2.   Puitesopimuksella myönnettyjen rajoittamattomien takausten ja takausilmoituksen soveltumattomuus yhteismarkkinoille

(284)

Koska DHL:lle on jo myönnetty enimmäismäärä perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla sallittua investointitukea, puitesopimuksen ja takausilmoituksen kautta myönnetty tuki DHL:lle on toimintatukea.

(285)

Vuosille 2007–2013 annettujen alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen (61) mukaan toimintatuet eivät yleensä ottaen ole sallittuja. Poikkeustapauksissa ja tiettyjen tiukkojen edellytysten (62) täyttyessä tällaiset tuet voidaan hyväksyä alueilla, jotka kuuluvat perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan soveltamisalaan. Koska Saksa ei ole osoittanut, että nämä edellytykset täyttyvät, komission on pääteltävä, että DHL:lle ei voida myöntää toimintatukea perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla.

(286)

Koska muuta osoittavia tietoja ei ole esitetty, komissio toteaa, että DHL:lle myönnetty tuki ei täytä mitään muutakaan yhteisen edun mukaista tavoitetta. Koska yhtäkään perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdan poikkeuksista ei sen vuoksi voida soveltaa, on katsottava, että puitesopimuksessa myönnetyt rajoittamattomat takaukset ja takausilmoitus eivät sovellu yhteismarkkinoille.

6.2.3.   DHL:lle myönnettyjen yhteismarkkinoille soveltumattomien tukien poistaminen

(287)

Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti komissio on todetessaan tuen soveltumattomaksi yhteismarkkinoille toimivaltainen päättämään, että asianomaisen valtion on poistettava tuki tai muutettava sitä (63). Valtiolle asetetulla velvollisuudella poistaa komission yhteismarkkinoille soveltumattomaksi katsoma tuki pyritään yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan palauttamaan aikaisempi tilanne (64). Yhteisöjen tuomioistuimen mukaan tämä tavoite on saavutettu, kun tuensaaja on maksanut sääntöjenvastaisen tuen takaisin ja siten menettänyt edun, joka sillä oli markkinoilla kilpailijoihinsa verrattuna, ja tuen maksamista edeltänyt tilanne on palautettu (65).

(288)

Tämän oikeuskäytännön mukaisesti asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa: ”Sääntöjenvastaista tukea koskevissa kielteisissä päätöksissä komissio päättää, että asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet tuen perimiseksi takaisin tuensaajalta (…). Komissio ei saa vaatia tuen takaisinperimistä, jos tämä olisi yhteisön lainsäädännön jonkin yleisen periaatteen vastaista.”

(289)

Sen varmistamiseksi, että DHL ei saa yhteismarkkinoille soveltumattomasta tuesta taloudellista etua, komission mielestä seuraavat kolme toimenpidettä ovat välttämättömiä:

a)

Takausilmoitus ei saa tulla voimaan.

b)

Rajoittamattomat takaukset on poistettava.

c)

Koska rajoituksettomat takaukset ovat olleet voimassa 1 päivästä lokakuuta 2007 (DHL:n keskuksen käyttöönottopäivä), DHL:n käyttöön jo annettu tuki on perittävä takaisin.

(290)

DHL:n käyttöön jo annetun tuen laskemisen osalta komissio toteaa ensiksi, että yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan yksikään yhteisön oikeuden määräys ei vaadi komissiota määrittämään takaisin perittävän tuen tarkkaa suuruutta, kun se määrää perimään takaisin yhteismarkkinoille soveltumattomaksi julistetun tuen. Riittää, että komission päätös sisältää tietoja, joiden avulla päätöksen vastaanottaja voi laskea tuen määrän ilman suurempia vaikeuksia (66).

(291)

Tukiosuuden määrittämiseksi on laskettava takausmaksu DHL:n rahtikeskuksen ensimmäisinä toimintakuukausina 1 päivästä lokakuuta 2007 alkaen siihen asti, kunnes rajoittamattomat takaukset on poistettu. Tässä yhteydessä on selvitettävä, kuinka paljon yksityinen vakuutus olisi maksanut puitesopimuksen allekirjoituspäivänä 21 päivänä syyskuuta 2005 ajanjaksolle, joka alkaa 1 päivänä lokakuuta 2007 ja päättyy rajoittamattomien takausten poistamisajankohtana. Sellaisilla vakuutusmarkkinoilla, joilla on kilpailua, takausmaksu vastaa odotettavissa olevaa riskiä, joka takauksella on tarkoitus taata.

(292)

Saksa on jo esittänyt odotetuista riskikustannuksista arvion, jonka mukaan ne ovat puitesopimuksen koko […] vuoden voimassaoloaikana […] euroa. Kuten johdanto-osan 90 kappaleessa todetaan, nämä riskikustannukset perustuvat seuraaviin laskelmiin:

a)

Saksa olettaa, että vahingonkorvausvaatimukset vähenevät lineaarisesti ajan kuluessa DHL:n investointien kuoletuksen myötä. Kun lähdetään […] euron enimmäismäärästä vuonna […], merkitsee tämä esimerkiksi […] euroa vuonna […] ja […] euroa vuonna […].

b)

Laskelman yksinkertaistamiseksi Saksa ei oleta yölentokiellon riskin todennäköisyyden jakautuvan tasaisesti, vaan se olettaa, että kun puolet sopimusajasta on kulunut — vuonna […] — yölentokiellon riski on […] prosenttia. Kun nimelliset […] euron vahingonkorvausvaatimukset vuonna […] kerrotaan […] prosentin toteutumistodennäköisyydellä, on vuoden […] odotettu nimellinen riski […] euroa ja odotettujen riskikustannusten diskontattu arvo […] euroa.

(293)

Odotettujen riskikustannusten arvioimiseksi oikein Saksan on komission mielestä muutettava laskelmaansa seuraavasti:

a)

Toisin kuin Saksa olettaa, tiettyjen DHL:n vahingonkorvausvaatimusten suuruus ei muutu (esim. muutosta aiheutuvat kustannukset, DHL:n asiakkaiden myöhästyneiden toimitusten vuoksi esittämät vahingonkorvausvaatimukset jne.). Vahingonkorvausvaatimusten suuruutta on mukautettava vastaavasti.

b)

Saksan laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan yölentokiellon riski. Takaus ulottuu kuitenkin myös säännöllisesti esiintyviin toimintariskeihin (esim. eteläisen kiitoradan ensisijainen käyttö), jotka on otettava mukaan laskelmaan. On määritettävä toimintariskeistä johtuvat vahingonkorvausvaatimukset ja niiden esiintymistodennäköisyys ja laskettava seurauksena oleva riskikustannusten nettonykyarvo.

c)

Vaikka Saksan esittämä yksinkertaistettu yölentokiellon todennäköisyyttä koskeva laskelma voidaan hyväksyä, komissio katsoo kuitenkin säännöllisesti esiintyvien toimintariskien osalta, että niiden esiintymistodennäköisyys on määritettävä vuosittain. Odotettujen vuotuisten vahingonkorvausvaatimusten summa on diskontattava, jotta saadaan säännöllisesti esiintyvien toimintakustannusten nettonykyarvo.

(294)

Puitesopimuksen koko voimassaoloajan osalta uudelleen arvioitujen riskikustannusten perusteella Saksan on määritettävä takausmaksu ajanjaksolle, joka alkaa 1 päivänä lokakuuta 2007 ja päättyy rajoittamattomien takausten poistamisajankohtana.

7.   PÄÄTELMÄT

7.1.   Tuki lentoasemalle

(295)

Komissio katsoo, että tarkasteltavana oleva toimenpide, jonka ansiosta Leipzigin lentoasema pystyy toteuttamaan investointihankkeen edellä mainittujen ehtojen mukaisesti, ei ole ristiriidassa yhteisen edun kanssa, ja että vuoden 2005 suuntaviivojen viisi arviointiperustetta täyttävät tässä tapauksessa.

7.2.   Tuki DHL:lle

(296)

Komissio katsoo, että puitesopimuksessa annetut rajoittamattomat takaukset ja takausilmoitus ovat perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, koska Sachsenin osavaltio, MFAG ja Leipzigin lentoasema takaavat DHL:n liiketoimintariskejä ehdoin, joita yksityinen sijoittaja ei olisi hyväksynyt.

(297)

Koska DHL:lle on jo myönnetty enimmäismäärä perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla sallittua investointitukea, komissio päättelee, että puitesopimuksen rajoituksettomat takaukset ja takausilmoitus on todettava yhteismarkkinoille soveltumattomiksi,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Suuruudeltaan 350 miljoonan euron valtiontuki, jonka Saksa aikoo myöntää uuden eteläisen kiitoradan ja siihen liittyvän lentoasemainfrastruktuurin rakentamiseen Leipzig/Hallen lentoasemalla, soveltuu EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla yhteismarkkinoille.

2 artikla

Valtiontuki, jonka Saksa aikoo myöntää DHL:lle takausilmoituksen muodossa, ei sovellu yhteismarkkinoille. Tämän vuoksi tukea ei saa myöntää.

3 artikla

Valtiontuki, jonka Saksa on myöntänyt DHL:lle rajoittamattomien takausten muodossa (puitesopimuksen 8 ja 9 jakson mukaisesti), ei sovellu yhteismarkkinoille. Nämä puitesopimuksessa määrätyt rajoittamattomat takaukset on sen vuoksi poistettava.

4 artikla

1.   Saksan on perittävä takaisin se osa 3 artiklassa tarkoitetusta tuesta, joka on jo asetettu DHL:n käyttöön (toisin sanoen takausmaksu 1 päivästä lokakuuta 2007 rajoittamattomien takausten poistamisajankohtaan asti).

2.   Takaisinperittävästä tuesta on maksettava korkoa siitä lähtien, kun tuki saatettiin tuensaajan käyttöön, sen tosiasialliseen takaisinperintään asti.

3.   Korolle on laskettava korkoa asetuksen (EY) N:o 794/2004 V luvun säännösten mukaisesti.

5 artikla

1.   Edellä 3 artiklassa tarkoitettu tuki, joka on jo asetettu DHL:n käyttöön, on perittävä takaisin välittömästi ja tehokkaasti.

2.   Saksan on varmistettava, että tämä päätös pannaan täytäntöön neljän kuukauden kuluessa sen tiedoksiantamisesta.

6 artikla

1.   Saksan on toimitettava kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta komissiolle seuraavat tiedot:

a)

tuensaajalta takaisinperittävän tuen kokonaismäärä (tuki ja korot),

b)

tarkka kuvaus toimenpiteistä, jotka on jo toteutettu tai joita suunnitellaan tämän päätöksen noudattamiseksi,

c)

asiakirjat, jotka osoittavat, että tuensaaja on määrätty maksamaan tuki takaisin.

2.   Saksan on ilmoitettava komissiolle tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi toteutettavien toimenpiteiden edistymisestä siihen saakka, kunnes 3 artiklassa tarkoitetun DHL:n käyttöön jo asetetun tuen takaisinperintä on saatettu loppuun. Saksan on annettava viipymättä komission pyynnöstä tiedot toimenpiteistä, jotka on jo toteutettu tai joita suunnitellaan tämän päätöksen noudattamiseksi. Sen on annettava myös tarkat tiedot tuensaajalta jo perityistä tukimääristä ja koroista.

7 artikla

Tämä päätös on osoitettu Saksan liittotasavallalle.

Tehty Brysselissä 23 päivänä heinäkuuta 2008.

Komission puolesta

Antonio TAJANI

Varapuheenjohtaja

Neelie KROES

Komission jäsen


(1)  EUVL C 48, 2.3.2007, s. 7.

(2)  Ks. alaviite 1.

(3)  EYVL C 107, 7.4.1998, s. 7.

(4)  Valtiontuki C 18/2007 (ex N 874/06) — koulutustuki DHL:n Leipzig-Hallen toimipaikalle (Saksa), ei vielä julkaistu EUVL:ssä.

(5)  Liikesalaisuus.

(6)  EYVL C 71, 11.3.2000, s. 14, 4.2 kohta.

(7)  EUVL C 155, 20.6.2008, s. 10.

(8)  Saksan 21 päivänä heinäkuuta 2006 päivätty kirje, s. 7.

(9)  EUVL C 312, 9.12.2005, s. 1.

(10)  Asia T-128/98, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 12.12.2000 (Kok. 2000, s. II-3929); vahvistettu yhteisöjen tuomioistuimen 24.10.2002 asiassa C-82/01 antamassa tuomiossa (Kok. 2002, s. I-9297).

(11)  EYVL C 350, 10.12.1994, s. 5.

(12)  Komission päätös, tehty 19 päivänä tammikuuta 2005, N 644i/02 — Saksan alueelliset lentoasemat, EUVL C 126, 25.5.2005, s. 12; komission päätös, tehty 20 päivänä huhtikuuta 2005, N 355/04 — Antwerpenin lentoasema, EUVL C 176, 16.6.2005, s. 11.

(13)  Asia C 27/07 — Berlin-Schönefeldin lentoasema, 10 päivänä heinäkuuta 2007 tehty päätös.

(14)  Toimivaltaisen saksalaisen viranomaisen kaavoitusmenettelyn aikana pyytämä lausunto.

(15)  E. Dimson, P. Marsh, M. Staunton, Handbook of investments: Equity risk premium, Nide 1, 10 luku, 2007.

(16)  Diskonttauskorko (reaalinen diskonttauskorko) = [riskitön tuotto + (markkinariskipreemio × β)] – inflaatioaste.

(17)  EYVL L 355, 30.12.2002, s. 1.

(18)  EYVL L 24, 30.1.1998, s. 9.

(19)  Paloasemien tekninen varustus on sama; investoinnit varustuksen uusimiseen ovat tarpeen 15 vuoden kuluttua.

(20)  Kansainvälistä siviili-ilmailua koskevan sopimuksen liite.

(21)  EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

(22)  Tämä tulos on nähtävissä myös liitteessä olevissa laskelmissa, jotka osoittavat, että ero kassavirrassa käytettäessä eteläistä kiitorataa DHL:n kanssa ja ilman DHL:ää on vuonna 2005 noin […] euroa (ks. kassavirrat sarakkeissa 4 ja 5 taulukossa 1). Jos tähän lukuun lisätään näiden kahden skenaarion loppuarvojen erotus ja summa siirretään vuodelle 2006 soveltamalla 6,5 prosentin korkoa, tulokseksi saadaan […] euroa.

(23)  Saksa olettaa, että vahingonkorvausvaatimukset vähenevät lineaarisesti ajan kuluessa DHL:n investointien kuoletuksen myötä. Kun lähdetään […] euron enimmäismäärästä vuonna […], merkitsee tämä esimerkiksi […] euroa vuonna […] ja […] euroa vuonna […]. Jos yölentokiellon todennäköisyyden oletetaan olevan 25 prosenttia, odotettavissa oleva nimellinen riski on […] euroa vuonna […] ja sen diskontattu arvo […] euroa. Tämä olisi Saksan pahinta mahdollista tilannetta koskeva analyysi, sillä lakimuutoksia voitaisiin soveltaa käytännössä vasta 10–15 vuoden kuluttua (23 päivänä helmikuuta 2007 päivätty Saksan kirje, s. 68–69).

(24)  Ks. 23 päivänä helmikuuta 2007 päivätty kirje, alaviite 68, jossa luetellaan relevantti oikeuskäytäntö ja selitetään ”kilpailusuojalauseketta”.

(25)  KOM(2006) 819 lopullinen.

(26)  Asia C-35/96, komissio vastaan Italia, tuomio 18.6.1998 (Kok. 1998, s. I-3851, 36 kohta); asia C-41/90, Höfner ja Elser, tuomio 23.4.1991 (Kok. 1991, s. I-1979, 21 kohta); asia C-244/94, Fédération Française des Sociétés d'Assurances ym. vastaan Ministère de l'Agriculture et de la Pêche, tuomio 16.11.1995 (Kok. 1995, s. I-4013, 14 kohta); asia C-55/96, Job Centre coop.arl., tuomio 11.12.1997 (Kok. 1997, s. I-7119, 21 kohta).

(27)  Asia 118/85, komissio vastaan Italia, tuomio 16.12.1987 (Kok. 1987, s. 2599, 7 kohta); asia C-35/96, ks. edellä, 36 kohta.

(28)  Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan talaudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita tai palveluja tarjotaan tietyillä markkinoilla. Ks. edellä mainittu asia C-35/96 sekä asiat C-180/98–184/98, Pavlov ym. (Kok. 2000, s. I-6451).

(29)  Edellä mainittu asia Aéroports de Paris, 121 kohta ja siinä olevat viitteet.

(30)  Yhdistetyt asiat C-159/91 ja C-160/91, Poucet vastaan AGV ja Pistre vastaan Cancava, tuomio 17.2.1993 (Kok. 1993, s. I-637).

(31)  Ks. asia T-289/03, BUPA vastaan komissio, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 12.2.2008, ei vielä julkaistu, 157–160 kohta.

(32)  Asia C-364/92, SAT Fluggesellschaft mbH vastaan Eurocontrol, tuomio 19.1.1994 (Kok. 1994, s. I-43).

(33)  Komission 19 päivänä maaliskuuta 2003 asiassa N 309/02 tekemä päätös, ilmailun turvaaminen — 11. syyskuuta 2001 tapahtuneiden terrori-iskujen aiheuttamien kustannusten korvaaminen.

(34)  Asia C-343/95, Diego Calì & Figli vastaan Servizi Ecologici Porto di Genova, tuomio 18.3.1998 (Kok. 1997, s. I-1547). Komission 19 päivänä maaliskuuta 2001 asiassa N 309/02 tekemä päätös. Komission 16 päivänä lokakuuta 2002 asiassa N 438/02 tekemä päätös, tuki satamaviranomaisille julkisten viranomaisten tehtävien suorittamiseksi.

(35)  Ks. komission 7 päivänä maaliskuuta 2007 asiassa N 620/06 tekemä päätös, Einrichtung des Regionalflughafens Memmingen — Saksa, EUVL C 135, 19.6.2007, s. 8.

(36)  Ks. asia C-482/99, Ranska vastaan komissio (Stardust Marine), tuomio 16.5.2002 (Kok. 2002, s. I-4397).

(37)  Stardust Marine -tuomion 69 kohta.

(38)  Asia C-305/89, komissio vastaan Italia (Alfa Romeo), tuomio 21.3.1991 (Kok. 1991, s. I-1603, 20 kohta).

(39)  Mikä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, ks. esimerkiksi yksityisessä omistuksessa olevan espanjalaisen Ciudad Realin lentoaseman rakentaminen.

(40)  Stardust Marine -tuomion 71 kohta.

(41)  Ks. johdanto-osan 166–180 kappale.

(42)  Asia T-296/97, Alitalia vastaan komissio, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 12.12.2000 (Kok. 2000, s. II-3871, 84 kohta);. asia C-305/89, ks. edellä, 20 kohta.

(43)  Ks. vuoden 2005 suuntaviivojen 46 kohta.

(44)  Komission 12 päivänä helmikuuta 2004 tekemä päätös K(2004) 516, 169 kohta.

(45)  Asia C-234/84, Belgia vastaan komissio, tuomio 10.7.1986 (Kok. 1986, s. 2263, 15 kohta), ja asia C-303/88, Italia vastaan komissio, tuomio 21.3.1991 (Kok. 1991, s. I-1433, 21 kohta).

(46)  Asia C-303/88, ks. edellä, 22 kohta.

(47)  Tässä päätöksessä ja tutkintamenettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä esitettyjen kassavirtalaskelmien väliset erot voidaan selittää seuraavasti: Menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä tuotot ja kustannukset on diskontattu vuoteen 2006, kun taas tässä esitetyissä laskelmissa käytetään viitevuotena vuotta 2005, sillä päätös eteläisen kiitoradan uusimisesta tehtiin marraskuussa 2004 ja rakennustyöt aloitettiin vuoden 2005 alussa. Huomautuksista, jotka Saksa esitti menettelyn aloittamisesta tehdystä päätöksestä, komissio huomasi, että vuonna 2005 syntyi […] euron edestä ylimääräisiä investointikustannuksia, jotka nostivat entisestään kassavirtatappioita. Nämä investointikustannukset laskettiin mukaan.

(48)  Kaikki luvut diskontattu vuoteen 2005; diskonttauskorko = 6,5 %.

(49)  Asia C-305/89, Italia vastaan komissio (Alfa Romeo), ks. edellä, 20 kohta.

(50)  Ks. Damodaran Online,

http://pages.stern.nyu.edu/~adamodar/

(51)  Asia T-214/95, Vlaams Gewest vastaan komissio, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 30.4.1998 (Kok. 1998, s. II-717).

(52)  Saksan 21 päivänä heinäkuuta 2006 antama lausunto, s. 12.

(53)  Ks. Saksan esittämät laskelmat (johdanto-osan 88 kappale).

(54)  Nämä […] euron kustannukset ovat toiminta- ja investointikustannuksia, joita aiheutuu turvallisuustoimenpiteistä, joita lentoasema aikoo toteuttaa eteläisellä kiitoradalla. Liitteessä ilmoitetaan myös muiden liiketoimintaskenaarioiden turvallisuuskustannusten nettoarvot.

(55)  Saksan 21 päivänä heinäkuuta 2006 antama lausunto, s. 7.

(56)  Tuki-intensiteetin tarkka laskeminen ei ole mahdollista, sillä komissio ei voi sulkea pois mahdollisuutta, että hypoteettinen yksityinen sijoittaja olisi investoinut vähemmän ja siten pienentänyt riskiään.

(57)  KOM(2006) 819 lopullinen.

(58)  Toimintasuunnitelman 7 kohta ja sivulla 4 oleva laatikko.

(59)  IATA:n matkustaja- ja rahtiliikennettä koskevat ennusteet 2007–2011, lokakuu 2007.

(60)  EYVL L 14, 22.1.1993, s. 1.

(61)  EUVL C 54, 4.3.2006.

(62)  Toimintatuella on erityisesti poistettava aluekehityksessä esiintyviä pullonkauloja, sen tason on oltava suhteessa niihin haittoihin, joita sillä pyritään lievittämään, ja sen on oltava asteittain alenevaa ja ajallisesti rajoitettua.

(63)  Asia C-70/72, komissio vastaan Saksa, tuomio 12.7.1973 (Kok. 1973, s. 813, 13 kohta).

(64)  Yhdistetyt asiat C-278/92, C-279/92 ja C-280/92, Espanja vastaan komissio, tuomio 14.9.1994 (Kok. 1994, s. I-4103, 75 kohta).

(65)  Asia C-75/97, Belgia vastaan komissio, tuomio 17.7.1999 (Kok. 1999, s. I-03671, 64 ja 65 kohta).

(66)  Ks. erityisesti asia C-480/98, Espanja vastaan komissio, tuomio 12.10.2000 (Kok. 2000, s. I-8717, 25 kohta), ja asia C-415/03, komissio vastaan Kreikka, tuomio 12.5.2005 (Kok. 2005, s. I-3875, 39 kohta).


LIITE

DHL:lle myönnettävää tukea koskevat kassavirtalaskelmat

Taulukko 1

Kassavirtalaskelma

(miljoonaa euroa)

Kassavirtalaskelmat (2)

 

(1)

(2)

(3)

(4) = (2)–(1)

(5) = (3)–(1)

Lentoasema

Lentoasema

Lentoasema

Eteläinen kiitorata

Eteläinen kiitorata

Tilanteen säilyttäminen ennallaan

Laajennus DHL:n kanssa

Laajennus ilman DHL:ää

DHL:n kanssa

Ilman DHL:ää

EBITDA (1) (2006–2042)

a

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

Investointikustannukset (2006–2042)

b

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

Investointikustannukset 2005

c

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

Kassavirta 2005

d=a+b+c

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

Riskikustannukset (3)

e

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

Riskipainotettu kassavirta 2005

f=d+e

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

Turvallisuuskustannuksia koskeva oikaisu

Turvallisuuskustannukset (toimintakustannukset ynnä investointikustannukset) (3)

g

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

Oikaistu kassavirta 2005

h=f+g

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

Eteläistä kiitorataa koskeva kassavirtalaskelma

Saksa on esittänyt vuosiksi 2006–2042 kolme erilaista kassavirtaskenaariota Leipzigin lentoasemalle:

—   Lentoasema — Tilanteen säilyttäminen ennallaan: Eteläistä kiitorataa ei rakenneta. Lentoasematoimintaa jatketaan olemassa olevalla pohjoisella kiitoradalla.

—   Lentoasema — Laajennus DHL:n kanssa: Eteläinen kiitorata rakennetaan, ja DHL ottaa Euroopan toimintakeskuksensa käyttöön vuonna 2008.

—   Lentoasema — Laajennus ilman DHL:ää: Eteläinen kiitorata rakennetaan, mutta DHL ei tule Leipzigiin ja vuoden 2010 jälkeen jokin toinen lentoyhtiö sijoittautuu lentoasemalle.

Erilaisten kassavirtojen perusteella eteläisen kiitoradan odotettu kannattavuus lasketaan seuraavasti:

—   Eteläinen kiitorata DHL:n kanssa: Tässä sarakkeessa ilmoitetaan skenaarioiden ”laajennus DHL:n kanssa” ja ”tilanteen säilyttäminen ennallaan” välinen kassavirran ero.

—   Eteläinen kiitorata ilman DHL:ää: Tässä sarakkeessa ilmoitetaan skenaarioiden ”laajennus ilman DHL:ää” ja ”tilanteen säilyttäminen ennallaan” välinen kassavirran ero.

Menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä ja tässä esitettyjen kassavirtalaskelmien välinen ero

Menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä tuotot ja kustannukset on diskontattu vuoteen 2006, kun taas tässä esitetyissä laskelmissa käytetään viitevuotena vuotta 2005, sillä päätös eteläisen kiitoradan uusimisesta tehtiin marraskuussa 2004 ja rakennustyöt aloitettiin vuoden 2005 alussa.

Huomautuksista, jotka Saksa esitti menettelyn aloittamisesta tehdystä päätöksestä, komissio havaitsi, että vuonna 2005 syntyi […] euron edestä ylimääräisiä investointikustannuksia, jotka nostivat entisestään kassavirtatappioita. Nämä investointikustannukset laskettiin mukaan.

Kassavirtalaskelmien mukaan eteläisen kiitoradan tappiot ovat mittavia

Eteläisen kiitoradan rakentamisesta ja käytöstä aiheutuu vuonna 2005 noin […] euron diskontattu kassavirtatappio. Jos laajennus toteutetaan ilman DHL:ää, diskontattu kassavirtatappio on […] euroa.

(Saksan laskelmien mukaan) […] euron riskikustannukset nostavat eteläisestä kiitoradasta DHL:n kanssa aiheutuvan kassavirtatappion […] euroon. Tässä yhteydessä on todettava, että arvioidut […] miljoonan euron riskikustannukset ovat vain vähimmäismäärä, sillä Saksa ei ole määrittänyt kaikkia lentoaseman riskejä ja sen laskelmat perustuvat kyseenalaisiin oletuksiin.

Vaikka komissio hyväksyisi Saksan väitteen, jonka mukaan […] euron turvallisuuskustannukset kuuluvat julkisen tehtävän piiriin eikä niitä sen vuoksi pitäisi ottaa mukaan eteläistä kiitorataa koskevassa laskelmassa, jäisi edelleen mittava […] euron kassavirtavaje.


(1)  Voitto ennen korkoja, veroja ja poistoja.

(2)  Kaikki luvut diskontattu vuoteen 2005.

(3)  Saksan laskelmat.


23.12.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 346/37


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 6 päivänä marraskuuta 2008,

yhteisön monivuotisen ohjelman hyväksymisestä kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevista yhteisön puitteista sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien tieteellisten lausuntojen tukemisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 199/2008 mukaisesti

(2008/949/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevista yhteisön puitteista sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien tieteellisten lausuntojen tukemisesta 25 päivänä helmikuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 199/2008 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 199/2008 vahvistetaan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevat yhteisön puitteet vankan perustan luomiseksi kalastusalan tieteellisille analyyseille ja luotettavien tieteellisten lausuntojen antamiseksi yhteisen kalastuspolitiikan, jäljempänä ’YKP’, täytäntöönpanoa varten.

(2)

Jäsenvaltioiden olisi laadittava monivuotiset kansalliset ohjelmat tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä varten yhteisön monivuotisen ohjelman mukaisesti.

(3)

Sen vuoksi on laadittava yhteisön monivuotinen ohjelma, joka kattaa tietojen keruun YKP:n edellyttämien tieteellisten analyysien tueksi sekä näiden tietojen hallinnan ja käytön.

(4)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat kalastus- ja vesiviljelyalan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

Ainoa artikla

Asetuksen (EY) N:o 199/2008 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yhteisön monivuotinen ohjelma määritellään tämän päätöksen liitteessä.

Tehty Brysselissä 6 päivänä marraskuuta 2008.

Komission puolesta

Joe BORG

Komission jäsen


(1)  EUVL L 60, 5.3.2008, s. 1.


LIITE

YHTEISÖN MONIVUOTINEN OHJELMA

I LUKU

KOHDE JA MÄÄRITELMÄT

   ’aktiivisilla aluksilla’ aluksia, jotka ovat kalenterivuoden aikana osallistuneet vähintään yhteen (yli 0 päivää kestävään) kalastustoimeen. Aluksen, joka ei ole osallistunut yhteenkään kalastustoimeen vuoden aikana, katsotaan olevan ”poissa käytöstä”;

   ’samanaikaisella näytteenotolla’ näytteenottoa kaikista tai tietyistä ennalta määritellyistä lajeista, jotka sisältyvät samanaikaisesti aluksella olevaan tai aluksesta purettuun saaliiseen;

   ’merelläolopäivällä’ mitä tahansa yhtäjaksoista 24 tunnin ajanjaksoa (tai sen osaa), jonka aikana alus on alueella ja poissa satamasta;

   ’laivastonosalla’ kyseisenä vuonna samaan kokoluokkaan (kokonaispituus) kuuluvien ja pyydysten käytöltään pääosin samankaltaisten alusten ryhmää lisäyksen III mukaisesti. Alukset voivat harjoittaa viitejakson aikana erilaisia kalastustoimia, mutta ne voidaan luokitella kuuluviksi vain yhteen laivastonosaan;

   ’kalastuspäivällä’ päivää, joka merkitään käytetyksi sillä alueella, jolla suurin osa kalastusajasta käytettiin kyseisen merelläolopäivän aikana. Passiivisten pyydysten osalta, jos alus ei harjoittanut kalastustoimintaa sellaisena päivänä, jolloin ainakin yksi (passiivinen) pyydys oli meressä, tämä päivä merkitään käytetyksi alueella, jossa tällä kalastusmatkalla viimeksi laskettiin pyydys;

   ’kalastusmatkalla’ kalastusaluksen suorittamaa matkaa satamasta purkamispaikkaan, lukuun ottamatta muita kuin kalastusmatkoja (matkat, joiden aikana alus ei harjoita kalastustoimintaa ja jonka aikana aluksella olevat pyydykset on turvallisesti sidottu ja varastoitu eivätkä ne ole valmiina välitöntä käyttöä varten);

   ’kalastuksella’ ryhmää kalastustoimia, jotka kohdistuvat samankaltaisiin lajeihin (tai lajiryhmiin), joissa käytetään samankaltaisia pyydyksiä, jotka tapahtuvat samaan aikaan vuodesta ja/tai samalla alueella ja joille on ominaista samankaltainen hyödyntämismalli;

   ’aluskannalla’ kaikkia yhteisön kalastuslaivastorekisterissä olevia aluksia, sellaisina kuin ne on määritelty yhteisön kalastuslaivastorekisteristä 30 päivänä joulukuuta 2003 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 26/2004 (1);

   ’valikoiduilla lajeilla’ kalastuksenhoidon kannalta merkityksellisiä lajeja, joiden osalta kansainvälinen tieteellinen elin tai alueellinen kalastuksenhoitojärjestö on esittänyt pyynnön;

   ’vedessäpitoajalla’ aikaa laskettuna siitä hetkestä, jona kukin yksittäinen pyydys on laskettu veteen, siihen hetkeen asti, jona samaa pyydystä aletaan nostaa takaisin.

1.

Tässä yhteisön ohjelmassa tarkoitetaan:

a)

b)

c)

d)

e)

f)

g)

h)

i)

j)

2.

Seuraaviin ilmaisuihin sovelletaan Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (www.fao.org/fi/glossary/default.asp) ja STECF:n määritelmiä: anadromiset lajit, katadromiset lajit, saaliit, pääjalkaiset, äyriäiset, syvänmeren lajit, pohjakalat, pohjalajit, hyödyntämismalli, eväkalat, makean veden lajit, pyydykset, puretut saaliit, poisheitetyt saaliit, suuret pelagiset kalat, nilviäiset, muu toiminta kuin kalastustoiminta, pelagiset kalat, pienet pelagiset kalat, kohdelajit.

II LUKU

SISÄLTÖ JA MENETELMÄT

A.   Yhteisön ohjelman sisältö

Yhteisön ohjelma käsittää seuraavat moduulit:

1.

Kalastusalan arviointi -moduuli:

Kalastusalan tietojenkeruuohjelma käsittää seuraavat osat:

a)

Taloudellisten muuttujien keruu

b)

Biologisten muuttujien keruu

c)

Monialaisten muuttujien keruu

d)

Merellä tehtävät tieteelliset tutkimukset

2.

Vesiviljelyn ja jalostusteollisuuden alojen taloudellisen tilanteen arviointi -moduuli:

a)

Vesiviljelyyn liittyvien taloudellisten tietojen keruu

b)

Jalostusteollisuuteen liittyvien taloudellisten tietojen keruu

3.

Meriekosysteemiin kohdistuvien kalastusalan vaikutusten arviointi -moduuli

4.

Tietojen keruuta koskevien puitteiden mukaisten tietojen hallinta ja käyttö -moduuli.

B.   Tarkkuustasot ja näytteenoton intensiteetti

1.

Silloin kun ei ole mahdollista määritellä näytteenotto-ohjelmien tarkkuustasona tai näytekokona ilmaistuja määrällisiä tavoitteita, järjestetään tilastollisia pilottitutkimuksia. Tällaisten pilottitutkimusten avulla on arvioitava ongelman merkitys, ja niiden avulla olisi myös voitava selvittää, ovatko yksityiskohtaisemmat tutkimukset tarpeen myöhemmin, ja tällaisten yksityiskohtaisten tutkimusten kustannustehokkuussuhde.

2.

Silloin kun määrälliset tavoitteet voidaan määritellä, ne voidaan täsmentää joko suoraan näytteiden kokoina tai näytteenottotiheytenä tai määrittelemällä saavutettavat tarkkuus- ja luotettavuustasot.

3.

Silloin kun viitataan näytteen kokoon tai näytteenottotiheyteen tilastollisesti määritellyssä populaatiossa, näytteenottosuunnitelman on oltava teholtaan ainakin yksinkertaista näytteenottoa vastaava. Näytteenottosuunnitelmat on kuvattava kansallisissa ohjelmissa.

   Taso 1 taso, jolla on mahdollista arvioida parametri joko ± 40 prosentin tarkkuudella 95 prosentin luotettavuustasolla tai käyttäen likiarvon laskemiseen 20 prosentin variaatiokerrointa;

   Taso 2 taso, jolla on mahdollista arvioida parametri joko ± 25 prosentin tarkkuudella 95 prosentin luotettavuustasolla tai käyttäen likiarvon laskemiseen 12,5 prosentin variaatiokerrointa;

   Taso 3 taso, jolla on mahdollista arvioida parametri joko ± 5 prosentin tarkkuudella 95 prosentin luotettavuustasolla tai käyttäen likiarvon laskemiseen 2,5 prosentin variaatiokerrointa.

4.

Viitattaessa tarkkuus- tai luotettavuustasoon on tehtävä seuraava ero:

a)

b)

c)

III LUKU

KALASTUSALAN ARVIOINTI -MODUULI

A.   Taloudellisten muuttujien keruu

1.   Muuttujat

1.

Kerättävät muuttujat luetellaan lisäyksessä VI. Kaikki taloudelliset muuttujat on kerättävä vuosittain, lukuun ottamatta lisäyksessä VIII määriteltyjä monialaisia muuttujia ja lisäyksessä XIII määriteltyjä meriekosysteemiin kohdistuvien kalastusalan vaikutusten arviointia koskevia muuttujia, jotka on kerättävä eriytetymmällä tasolla. Populaatio muodostuu kaikista yhteisön kalastuslaivastorekisterissä 1 päivänä tammikuuta olevista aluksista. Kaikki taloudelliset muuttujat on kerättävä aktiivisista aluksista. Kaikista aluksista, joista kerätään lisäyksessä VI määritellyt taloudelliset muuttujat, on kerättävä myös lisäyksessä VIII määritellyt monialaiset muuttujat.

2.

Poissa käytöstä olevista aluksista on kerättävä ainoastaan pääoma-arvoa (lisäys VI), laivastoa (lisäys VI) ja kapasiteettia (lisäys VIII) koskevat tiedot.

3.

Kansalliset valuutat on muunnettava euroiksi käyttäen Euroopan keskuspankin (EKP) vuotuisia keskimääräisiä valuuttakursseja.

2.   Jaottelutasot

1.

Taloudelliset muuttujat on ilmoitettava kunkin laivastonosan (lisäys III) ja supra-alueen (lisäys II) osalta. Kuusi kokoluokkaa on määritelty (käyttäen mittausperusteena kokonaispituutta). Jäsenvaltiot voivat kuitenkin tarvittaessa eriyttää kokoluokkia pidemmälle.

2.

Dominanssikriteeriä käytetään alusten jakamisessa laivastonosiin kutakin pyydystä kohti käytettyjen kalastuspäivien lukumäärän perusteella. Jos tiettyä pyydystä käytetään enemmän kuin kaikkia muita pyydyksiä yhteensä (ts. alus käyttää yli 50 prosenttia kalastusajastaan pyyntiin kyseisellä pyydyksellä), alus luokitellaan kuuluvaksi kyseiseen laivastonosaan. Muussa tapauksessa alus luokitellaan johonkin seuraavista laivastonosista:

a)

”aktiivisia monitoimipyydyksiä käyttävät alukset”, jos se käyttää yksinomaan aktiivisia pyydyksiä;

b)

”passiivisia monitoimipyydyksiä käyttävät alukset”, jos se käyttää yksinomaan passiivisia pyydyksiä;

c)

”aktiivisia ja passiivisia pyydyksiä käyttävät alukset”.

3.

Jos alus toimii useammalla kuin yhdellä lisäyksessä II määritellyllä supra-alueella, jäsenvaltioiden on ilmoitettava kansallisissa ohjelmissaan, mille supra-alueelle alus on merkitty.

4.

Jos laivastonosassa on vähemmän kuin 10 alusta,

a)

ryhmittely saattaa olla tarpeen näytteenottosuunnitelman laatimiseksi ja taloudellisten muuttujien ilmoittamiseksi;

b)

jäsenvaltioiden on ilmoitettava kansallisella tasolla ryhmitellyt laivastonosat ja perusteltava ryhmittely tilastollisella analyysillä;

c)

jäsenvaltioiden on ilmoitettava vuosikertomuksessaan kustakin laivastonosasta niiden alusten lukumäärä, joista on otettu näytteitä, riippumatta siitä, onko tietojen keruuta tai toimittamista varten käytetty ryhmittelyä;

d)

alueellisissa yhteensovittamiskokouksissa määritellään yhtenäiset ryhmittelymenetelmät supra-alueiden tasolla taloudellisten muuttujien vertailukelpoisuuden varmistamiseksi.

3.   Näytteenottostrategia

1.

Jäsenvaltioiden on kuvailtava kansallisissa ohjelmissaan kunkin taloudellisen muuttujan arvioimiseen käyttämänsä menettelyt, laatunäkökohdat mukaan luettuina.

2.

Jäsenvaltioiden on varmistettava kaikkien eri lähteistä (esim. tutkimuksista, alusrekisteristä, kalastuspäiväkirjoista tai myynti-ilmoituksista) saatujen taloudellisten muuttujien johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus.

4.   Tarkkuustasot

1.

Jäsenvaltioiden on sisällytettävä vuosikertomuksiinsa tiedot arvioiden laadusta (luotettavuus ja tarkkuus).

B.   Biologisten muuttujien keruu

B1.   Kalastuksiin liittyvät muuttujat

1.   Muuttujat

1.

Näytteenotto on tehtävä neljännesvuosittain saaliiden lajien pituusjakauman ja poisheitettyjen saaliiden määrän arvioimiseksi. Tiedot on kerättävä kalastuksittain lisäyksessä IV (1–5) määritellyn mallin 6 tasolla kaikista lisäyksessä VII luetelluista kannoista.

2.

Tarvittaessa on suoritettava lajittelemattomien purettujen saaliiden täydentäviä biologisia näytteenotto-ohjelmia seuraavien muuttujien arvioimiseksi:

a)

seuraavien eri kantojen osuuksien arvioimiseksi puretuissa saaliissa: silli Skagerrakissa alueella IIIa-N, Kattegatissa alueella IIIa-S ja itäisellä Pohjanmerellä erikseen, Itämeren lohi;

b)

eri lajien osuudet kansainvälisesti arvioitavien lajien osalta, esim. lasikampelat, merikrotit ja rustokalat.

2.   Jaottelutaso

1.

Näytteenotto-ohjelmien optimoimiseksi lisäyksessä IV tarkoitettuja kalastuksia (1–5) voidaan yhdistää. Jos eri kalastuksia yhdistetään (vertikaalinen yhdistäminen), niiden homogeenisuus on todistettava tilastollisesti. Jos alusten laivastonosia vastaavia rinnakkaisia osia yhdistetään (horisontaalinen yhdistäminen), sen tueksi on esitettävä tilastolliset todisteet. Horisontaalinen yhdistäminen on tehtävä ensisijaisesti ryhmittelemällä yhteen lähellä toisiaan oleviin kokonaispituusluokkiin kuuluvia aluksia riippumatta niiden pääasiallisista pyyntimenetelmistä, jos tämä on merkitsevää eri hyödyntämismallien erottelemisen kannalta. Yhdistämistä koskevat alueelliset sopimukset on pyrittävä tekemään asianomaisessa alueellisessa yhteensovittamiskokouksessa, ja STECF:n on vahvistettava ne.

2.

Lisäyksessä IV (1–5) olevan mallin 6 tasolle määritelty kalastus voidaan kansallisella tasolla jakaa edelleen useampaan yksityiskohtaisempaan ositteeseen esimerkiksi eri kohdelajien mukaan. Tällöin on noudatettava seuraavia kahta periaatetta:

a)

kansallisella tasolla määritellyt ositteet eivät ole päällekkäisiä lisäyksessä IV määriteltyjen kalastusten (1–5 kanssa);

b)

kansallisella tasolla määriteltyjen ositteiden on yhdessä katettava kaikki 6 tasolle määritellyssä kalastuksessa toteutetut kalastusmatkat.

3.

Näytteenoton alueelliset yksiköt määritellään kaikkien alueiden osalta lisäyksessä I olevalle tasolle 3, seuraavia poikkeuksia lukuun ottamatta:

a)

Itämeri (ICES-alueet III b-d), Välimeri ja Mustameri, joiden osalta sovelletaan tasoa 4;

b)

alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen yksiköt, edellyttäen että ne ovat kalastuskohtaisia (jollei tällaista määrittelyä ole tehty, alueelliset kalastuksenhoitojärjestöt vastaavat itse ryhmittelystä).

4.

Tietojen keräämistä ja yhdistämistä varten näytteenoton alueelliset yksiköt voidaan asianomaisen alueellisen yhteensovittamiskokouksen suostumuksella ryhmitellä komission asetuksen (EY) N:o 665/2008 (2) 1 artiklassa tarkoitettujen alueiden mukaan.

5.

III luvun B/B1 jakson 1 kohdan 2 alakohdassa tarkoitettujen parametrien osalta tiedot toimitetaan neljännesvuosittain, ja niiden on oltava johdonmukaisia lisäyksessä IV kuvatun kalastuslaivaston toimintamallin (1–5) kanssa.

3.   Näytteenottostrategia

1.

Puretut saaliit:

a)

Jäsenvaltio, jonka alueella ensimmäinen myynti tapahtuu, on vastuussa siitä, että biologinen näytteenotto tapahtuu tässä yhteisön ohjelmassa määriteltyjen vaatimusten mukaisesti. Tarvittaessa jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden viranomaisten kanssa kolmannen maan lipun alla purjehtivien alusten purettujen saaliiden biologisen näytteenoton toteuttamiseksi.

b)

Näytteenotossa on otettava huomioon ainoastaan tärkeimmät kalastukset, jotka jäsenvaltiot tunnistavat kansallisesti käyttäen jäljempänä esitettyä luokitusjärjestelmää lisäyksessä IV olevan mallin (1–5) tason 6 perusteella ja käyttäen viitearvona kahden edellisen vuoden keskiarvoja, ja:

kalastuksen osat asetetaan ensin tärkeysjärjestykseen sen perusteella, mikä on niiden osuus kaikista kaupallisista puretuista saaliista. Sen jälkeen osuudet lasketaan yhteen suurimmasta alkaen, kunnes saavutetaan 90 prosentin raja-arvo. Kaikki tähän 90 prosenttiin kuuluvat kalastukset on valittava näytteenottoon;

sama menettely toistetaan ensin kaupallisten purettujen saaliiden kokonaisarvon ja sitten merelläolopäivinä ilmaistun kokonaispyyntiponnistuksen mukaan. Ylimpään 90 prosenttiin sijoittuvat kalastukset, jotka eivät kuulu edellisessä alakohdassa tarkoitettuun 90 prosentin osuuteen, lisätään otantaan;

STECF voi lisätä otantaan kalastuksia, jotka eivät sisälly edellä kuvatun menettelyn mukaisesti valittuun otantaan mutta joilla on erityistä merkitystä kalastuksenhoidon kannalta.

c)

Otantayksikkö on kalastusmatka, ja näytteenottoon valittavien kalastusmatkojen määrän on katettava riittävässä määrin kyseinen kalastus.

d)

Tarkkuusarvot ja luokittelujärjestelmä viittaavat samaan tasoon kuin näytteenotto-ohjelmat, ts. kalastuksen kansalliseen tasoon kansallisten ohjelmien osana kerättävien tietojen osalta ja kalastuksen alueelliseen tasoon alueellisesti yhteensovitettujen näytteenotto-ohjelmien osana kerättyjen tietojen osalta.

e)

Näytteenoton intensiteetti on suhteutettava kyseisen kalastuksen suhteelliseen pyyntiponnistukseen ja saaliiden vaihtelevuuteen. Näytteenoton kohteena olevien kalastusmatkojen määrän on aina oltava vähintään yksi kalastusmatka kuukautta kohti kalastuskauden aikana, kun kalastusmatka kestää alle kaksi viikkoa, ja muissa tapauksissa vähintään yksi kalastusmatka vuosineljännestä kohti.

f)

Kalastusmatkaa koskevat näytteet eri lajeista on otettava samanaikaisesti seuraavien sääntöjen mukaisesti:

   Ryhmä 1 Kansainvälisen sääntelyprosessin keskeiset lajit, mukaan luettuina elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o 2371/2002 (3) perustuvien EU:n kalastuksenhoito- ja elvytyssuunnitelmien, monivuotisten ohjelmien tai säilyttämis- ja hoitosuunnitelmien piiriin kuuluvat lajit;

   Ryhmä 2 Muut kansainvälisesti säännellyt lajit sekä tärkeimmät sivusaalislajit, joiden osalta ei ole olemassa kansainvälistä sääntelyä;

   Ryhmä 3 Kaikki muut sivusaalislajit (kalat ja äyriäiset). Ryhmän 3 lajien luettelo laaditaan alueellisella tasolla asianomaisessa alueellisessa yhteensovittamiskokouksessa, ja STECF hyväksyy sen.

Kaikki lisäyksen II mukaisesti määritellyllä alueella pyydetyt lajit on luokiteltava ryhmiin seuraavien sääntöjen mukaisesti:

   Ohjelma 1 kaikki lajit kattava näytteenotto;

   Ohjelma 2 kussakin aikajaksossa näytteenottokerrat jaetaan kahteen osaan. Osa näytteistä (x %) koskee kaikista lajeista maissa tapahtuvaa näytteenottoa ja toinen osa (100-x %) ainoastaan näytteenottoa kaikista ryhmään 1 kuuluvista lajeista;

   Ohjelma 3 kussakin aikajaksossa näytteenottokerrat jaetaan kahteen osaan. Osa näytteistä (x %) koskee näytteenottoa maissa kaikista ryhmiin 1 ja 2 kuuluvista lajeista ja toinen osa (100-x %) ainoastaan näytteenottoa ryhmään 1 kuuluvista lajeista. Tässä ohjelmassa näytteet ryhmään 3 kuuluvista lajeista on otettava merellä.

Taulukko 1

Yhteenveto samanaikaisessa näytteenotossa käytettävistä ohjelmista

g)

Lajien luokitteleminen ryhmiin 1 ja 2 on esitetty lisäyksessä VII. Näytteenotto-ohjelman valinta riippuu kohteena olevien lajien moninaisuudesta ja toimintaolosuhteista näytteenoton aikana. Kalastuskohtaisissa näytteenottosuunnitelmissa on otettava huomioon sekä näytteenottokertojen että sovellettavan näytteenotto-ohjelman jaksoittaisuus. Kyseeseen tulevat näytteenotto-ohjelmat, jotka on kuvattu jäljempänä olevassa taulukossa, käsittävät seuraavat ohjelmat:

Näytteenotto-ohjelma

Näytteenottotiheys

Ryhmä 1

Ryhmä 2

Ryhmä 3

ohjelma 1

Kaikki näytteenottokerrat

Image

Image

Image

ohjelma 2

x % näytteenottokerroista

Image

Image

Image

 

(100-x) % näytteenottokerroista

Image

 

 

ohjelma 3

x % näytteenottokerroista

Image

Image

Näytteenotto merellä

 

(100-x) % näytteenottokerroista

Image

 

 

h)

Kaikista näytteistä on ilmoitettava näytteenotto-ohjelma (taulukko 1) sekä tiedot näytteenoton kattavuudesta:

Tiettyä lajia koskevassa näytteenotossa mitattujen yksilöiden lukumäärän on varmistettava tuloksena saatavan pituusluokan laatu ja tarkkuus. Näytteeseen sisältyvien pituusluokkien määrä voidaan arvioida sen keskimääräisestä pituusjakaumasta, ja tämän perusteella mitattavien kalojen lukumäärän on oltava 3–5 kertaa pituusluokkien lukumäärä; kyseessä on alustava arvio, koska näytteenottosuunnitelmaa ei ole optimoitu tilastollisesti.

i)

Muita näytteenottomenetelmiä voidaan käyttää, mikäli on olemassa tieteelliset todisteet siitä, että niiden avulla voidaan saavuttaa samat tavoitteet kuin käyttäen 3 kohdan 1 alakohdan g alakohdassa kuvattua menetelmää.

j)

Yhteenveto jäsenvaltioiden näytteenottoprotokollista on toimitettava STECF:n käyttöön kaikkia näytteenoton kohteena olevia kalastuksia koskevien kansallisten ohjelmien yhteydessä.

2.

Poisheitetyt saaliit:

a)

III luvun B/B1 jakson 3 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitettua luokittelujärjestelmää on käytettävä niiden kalastusten valitsemiseksi, joiden osalta poisheitetyt saaliit arvioidaan. Joka tapauksessa silloin, kun tietyssä kalastuksessa poisheitettyjen saaliiden arvioidaan ylittävän 10 prosenttia saaliiden kokonaismäärästä eikä kyseistä kalastusta ole valittu luokittelujärjestelmän puitteissa, kyseisestä kalastuksesta on otettava näytteet.

b)

Otantayksikkö on kalastusmatka, ja näytteenottoon valittavien kalastusmatkojen määrän on katettava riittävässä määrin kyseinen kalastus.

c)

Tarkkuusarvot ja luokittelujärjestelmä viittaavat samaan tasoon kuin näytteenotto-ohjelmat, ts. kalastuksen kansalliseen tasoon kansallisten ohjelmien osana kerättävien tietojen osalta ja kalastuksen alueelliseen tasoon alueellisesti yhteensovitettujen näytteenotto-ohjelmien osana kerättyjen tietojen osalta.

d)

Näytteenoton intensiteetti on suhteutettava kyseisen kalastuksen suhteelliseen pyyntiponnistukseen ja/tai saaliiden vaihtelevuuteen. Näytteenoton kohteena olevien kalastusmatkojen määrän on oltava vähintään kaksi kalastusmatkaa vuosineljännestä kohti.

e)

Poisheitettyjä saaliita valvotaan III luvun B/B1 jakson 3 kohdan f alakohdassa määriteltyjen ryhmien 1, 2 ja 3 lajien osalta poisheitettyjen saaliiden keskimääräisen painon arvioimiseksi neljännesvuosittain. Sen lisäksi:

Poisheitetyt saaliit on arvioitava neljännesvuosittain pituusluokan mukaan, jos niiden määrä vuositasolla on joko yli 10 prosenttia kokonaissaaliin painosta tai yli 15 prosenttia ryhmien 1 ja 2 lajien saaliiden lukumäärästä.

Silloin kun poisheitettyjä saaliita esiintyy sellaisissa lajien pituusluokissa, joita ei ole puretuissa saaliissa, on suoritettava iänmääritys lisäyksessä VII esitettyjen sääntöjen mukaisesti.

f)

Tarvittaessa on suoritettava II luvun B jakson 1 kohdassa tarkoitettuja pilottitutkimuksia.

g)

Yhteenveto jäsenvaltioiden näytteenottoprotokollista on toimitettava STECF:n käyttöön kaikkia näytteenoton kohteena olevia kalastuksia koskevien kansallisten ohjelmien yhteydessä.

3.

Virkistyskalastus:

a)

Virkistyskalastuksen lisäyksessä IV (1–5) lueteltujen kohdelajien osalta jäsenvaltioiden on arvioitava saaliiden paino neljännesvuosittain.

b)

Tarvittaessa on suoritettava II luvun B jakson 1 kohdassa tarkoitettuja pilottitutkimuksia 3 kohdan 3 alakohdan a alakohdassa tarkoitetun virkistyskalastuksen merkityksen arvioimiseksi.

4.   Tarkkuustasot

1.

Puretut saaliit:

a)

Kannan tasolla on pyrittävä tarkkuustasoon 2 sekä ryhmän 1 että ryhmän 2 lajien osalta. Tarvittaessa otantaan voidaan lisätä tietyistä kannoista otettavia erityisnäytteitä, jos kalastukseen perustuvalla näytteenotolla ei onnistuta saavuttamaan asianmukaista tarkkuustasoa kannan pituusjakauman osalta.

2.

Poisheitetyt saaliit:

a)

Ryhmien 1 ja 2 lajien poisheitettyjen saaliiden pituus- ja ikäjakaumaa koskevien neljännesvuosittaisten arvioiden tietojen on oltava tarkkuustasoa 1.

b)

Ryhmien 1, 2 ja 3 lajien painoa koskevien arvioiden on oltava tarkkuustasoa 1.

3.

Virkistyskalastus:

a)

Saaliiden määrää koskevien vuosittaisten arvioiden tietojen on oltava tarkkuustasoa 1.

5.   Poikkeuksia koskevat säännöt

1.

Jos jäsenvaltiot eivät pysty saavuttamaan III luvun B/B1/4 jakson 2 kohdan a ja b alakohdassa sekä 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja tarkkuustasoja, tai jos niiden saavuttaminen on mahdollista ainoastaan kohtuuttomin kustannuksin, ne voivat STECF:in suosituksen perusteella saada komissiolta luvan poikkeukseen tarkkuustason tai näytteenottotiheyden alentamiseksi taikka pilottitutkimuksen tekemiseksi edellyttäen, että tämän pyynnön mukana on täydelliset asiakirjat ja tieteelliset todisteet.

B2.   Kantoihin liittyvät muuttujat

1.   Muuttujat

1.

Lisäyksessä VII luetelluista kannoista on kerättävä seuraavat muuttujat:

a)

yksilölliset tiedot iästä;

b)

yksilölliset tiedot pituudesta;

c)

yksilölliset tiedot painosta;

d)

yksilölliset tiedot sukupuolesta;

e)

yksilölliset tiedot sukukypsyydestä;

f)

yksilölliset tiedot hedelmällisyydestä.

Tiedot on kerättävä lisäyksessä VII tarkoitetun näytteenotto-ohjelman avulla.

2.

Kaikkien 1 kohdassa tarkoitettujen yksilöllisten tietojen keruun yhteydessä on toimitettava vastaavat tiedot paikasta ja ajanjaksosta.

3.

ICES:n määrittelemien Itämeren alueelle III b–d laskevien jokien luonnonvaraisten lohikantojen osalta on kerättävä seuraavat muuttujat:

a)

tiedot smolttien esiintymisestä;

b)

tiedot yksikesäisten esiintymisestä;

c)

tiedot nousevien yksilöiden lukumäärästä.

2.   Jaottelutaso

1.

Tarvittavat jaottelutasot sekä aikajakauma kaikkien muuttujien keräämiseksi ja ikäjakaumaa koskevan näytteenoton intensiteetit esitetään lisäyksessä VII. Näytteenottostrategioiden ja -intensiteettien osalta sovelletaan II luvussa olevassa B jaksossa (Tarkkuustasot ja näytteenoton intensiteetti) vahvistettuja sääntöjä.

3.   Näytteenottostrategia

1.

Aina kun se on mahdollista, kaupallisille saaliille on suoritettava iänmääritys lajikohtaisen ikäjakauman ja tarvittaessa kasvuparametrien arvioimiseksi. Jos tämä ei ole mahdollista, jäsenvaltioiden on perusteltava se kansallisessa ohjelmassaan.

2.

Jos jäsenvaltioiden välisellä yhteistyöllä voidaan varmistaa, että lisäyksessä VII lueteltujen parametrien kokonaisarvioinnilla voidaan saavuttaa tarvittava tarkkuustaso, kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen oma osuus yhteisistä vertailutiedoista on riittävä kyseisen tarkkuustason saavuttamiseksi.

4.   Tarkkuustasot

1.

Sellaisten kantojen osalta, joiden yksittäisten kalojen ikä voidaan määrittää, keskipainot ja -pituudet ikäluokittain on arvioitava tasoa 3 olevalla tarkkuudella sellaiseen ikään asti, että vastaavan ikäiset kumuloidut puretut saaliit edustavat vähintään 90:tä prosenttia kyseisen kannan kansallisesti puretuista saaliista.

2.

Sellaisten kantojen osalta, joiden kalojen ikää ei voida määrittää, mutta joiden kasvukäyrä voidaan arvioida, keskipainot ja -pituudet (esim. kasvukäyristä johdetun) oletetun iän mukaan on arvioitava tasoa 2 olevalla tarkkuudella sellaiseen ikään asti, että vastaavan ikäiset kumuloidut puretut saaliit edustavat vähintään 90:tä prosenttia kyseisen kannan kansallisesti puretuista saaliista.

3.

Sukukypsyyden, hedelmällisyyden ja sukupuolijakauman osalta voidaan valita, viitataanko ikään vai pituuteen edellyttäen, että jäsenvaltiot, joiden on toteutettava vastaava biologinen näytteenotto, ovat sopineet seuraavaa:

a)

sukukypsyyden ja sukukypsien kalojen suhteellisena osuutena lasketun hedelmällisyyden osalta, ikä- ja/tai pituusluokan, jonka rajat vastaavat 20:tä ja 90:tä prosenttia sukukypsistä kaloista, sisällä on saavutettava tasoa 3 oleva tarkkuus;

b)

naaraspuolisten kalojen suhteellisena osuutena lasketun sukupuolijakauman osalta on saavutettava tasoa 3 oleva tarkkuus sellaiseen ikään tai pituuteen asti, että vastaavan ikä- tai pituusluokan kumuloidut puretut saaliit edustavat vähintään 90:tä prosenttia kyseisen kannan kansallisesti puretuista saaliista.

5.   Poikkeuksia koskevat säännöt

1.

Jäsenvaltion kansallisesta ohjelmasta voidaan jättää pois sellaisiin kantoihin liittyvien muuttujien arviointi, joiden TACit ja kiintiöt on määritelty, seuraavien edellytysten mukaisesti:

a)

Kyseisen kiintiön on oltava alle 10 prosenttia yhteisön TAC-osuudesta tai keskimäärin vähemmän kuin 200 tonnia kolmen edeltävän vuoden aikana;

b)

kaikkien sellaisten jäsenvaltioiden kiintiöiden summan, joiden osuus on alle 10 prosenttia, on oltava alle 25 prosenttia yhteisön TAC-osuudesta.

2.

Jos edellä olevan 1 kohdan a alakohdassa säädetty edellytys täyttyy, mutta 1 kohdan b alakohdan edellytys jää täyttymättä, asianomaiset jäsenvaltiot voivat laatia yhteensovitetun ohjelman, jotta niiden yhteisesti purkamiin saaliisiin sovelletaan yhteistä näytteenotto-ohjelmaa, tai kukin asianomainen jäsenvaltio voi vahvistaa oman kansallisen näytteenotto-ohjelman, jolla saavutetaan sama tarkkuustaso.

3.

Kansallista ohjelmaa voidaan tarvittaessa mukauttaa seuraavasti kunkin vuoden 1 päivään helmikuuta asti jäsenvaltioiden kiintiöiden vaihtojen huomioon ottamiseksi.

4.

Välimeren alueen ulkopuolisiin kantoihin, joiden osalta TACeja ja kiintiöitä ei ole määritelty, sovelletaan samoja 5 kohdan 1 alakohdan mukaisesti vahvistettuja sääntöjä edellisen kolmen vuoden purettujen keskisaaliiden perusteella ja viittaamalla kannan yhteisön purettuihin kokonaissaaliisiin.

5.

Välimeren kantojen osalta Välimeren jäsenvaltioiden painona ilmaistut puretut saaliit, jotka vastaavat alle 10:tä prosenttia kyseisen lajin Välimeren alueelta pyydetystä yhteisön purkamasta kokonaissaaliista tai alle 200:aa tonnia, tonnikalaa lukuun ottamatta.

C.   Monialaisten muuttujien keruu

1.   Muuttujat

1.

Kerättävät muuttujat luetellaan lisäyksessä VIII. Tiedot on annettava samassa lisäyksessä määritellyn aikajakauman mukaisesti.

2.

Laivastonosiin jaottelua ja pyyntiponnistuksia koskevien tietojen esittämisen välillä voi esiintyä pieniä viiveitä.

2.   Jaottelutaso

1.

Jaottelutaso esitetään lisäyksessä VIII lisäyksessä V määriteltyjen perusteiden mukaisesti.

2.

Jaottelun perustason on vastattava tarkinta vaadittua jaottelutasoa. Tässä ohjelmassa sallitaan tietojen ryhmittely, edellyttäen että sen soveltuvuus osoitetaan asianmukaisen tilastollisen analyysin avulla. Ryhmittely on hyväksyttävä asianomaisessa alueellisessa yhteensovittamiskokouksessa.

3.   Näytteenottostrategia

1.

Monialaiset tiedot on mahdollisuuksien mukaan kerättävä täydellisinä. Jos tämä ei ole mahdollista, jäsenvaltioiden on täsmennettävä kansallisiin ohjelmiinsa sisältyvät näytteenottomenettelyt.

4.   Tarkkuustasot

1.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava vuosikertomuksessaan tietojen laatu (tarkkuus ja täsmällisyys).

D.   Merellä tehtävät tieteelliset tutkimukset

1.

Ohjelman on katettava kaikki lisäyksessä IX luetellut tutkimukset.

2.

Jäsenvaltioiden on kansallisissa ohjelmissaan varmistettava jatkuvuus suhteessa edellisiin tutkimussuunnitelmiin.

3.

Rajoittamatta 1 ja 2 kohdan soveltamista, jäsenvaltiot voivat ehdottaa muutosta seuranta- tai näytteenottosuunnitelmaan edellyttäen, että se ei vaikuta haitallisesti tulosten laatuun. Komissio voi hyväksyä muutoksen ainoastaan sillä edellytyksellä, että myös STECF on hyväksynyt sen.

IV LUKU

VESIVILJELYN JA JALOSTUSTEOLLISUUDEN ALOJEN TALOUDELLISEN TILANTEEN ARVIOINTI -MODUULI

A.   Vesiviljelyyn liittyvien taloudellisten tietojen keruu

1.   Muuttujat

1.

Kaikki lisäyksessä X luetellut muuttujat on kerättävä vuosittain kaikista osista lisäyksessä XI esitetyn jaottelun mukaisesti.

2.

Tilastoyksikkö on ”yritys”, joka määritellään kirjanpidollisesti pienimmäksi oikeussubjektiksi.

3.

Populaatiolla tarkoitetaan yrityksiä, joiden pääasialliseksi toiminnaksi määritellään EUROSTATin toimialaluokituksen mukaisesti NACE-koodi 05.02: ”Kalanviljely”.

4.

Kansalliset valuutat on muunnettava euroiksi käyttäen Euroopan keskuspankin (EKP) vuotuisia keskimääräisiä valuuttakursseja.

2.   Jaottelutaso

1.

Tiedot on jaoteltava lajeittain ja vesiviljelymenetelmittäin lisäyksen XI mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa jaotella tiedot yksityiskohtaisemmin yrityksen koon tai muiden aiheellisten tekijöiden perusteella.

2.

Makean veden lajeja koskevien tietojen keruu ei ole pakollista. Jos nämä tiedot kuitenkin kerätään, jäsenvaltioiden on noudatettava lisäyksessä XI vahvistettua jaottelua.

3.   Näytteenottostrategia

1.

Jäsenvaltioiden on kuvailtava kansallisissa ohjelmissaan kunkin taloudellisen muuttujan arvioimiseen käyttämänsä menettelyt, laatunäkökohdat mukaan luettuina.

2.

Jäsenvaltioiden on varmistettava kaikkien eri lähteistä (esim. kyselylomakkeet, kirjanpito) saatujen taloudellisten muuttujien johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus.

4.   Tarkkuustasot

1.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava vuosikertomuksessaan tietojen laatu (tarkkuus ja täsmällisyys).

B.   Jalostusteollisuutta koskevien taloudellisten tietojen keruu

1.   Muuttujat

1.

Kaikki lisäyksessä XII luetellut muuttujat on kerättävä vuosittain koko populaatiosta.

2.

Populaatiolla tarkoitetaan yrityksiä, joiden pääasialliseksi toiminnaksi määritellään EUROSTATin toimialaluokituksen mukaisesti NACE-koodi 15.20: ”Kalan ja kalatuotteiden jalostus ja säilöntä”.

3.

Elintarvikehygieniasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 852/2004 (4), eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 (5) ja ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 854/2004 (6) mukaisesti jäsenvaltioissa sovellettuja kansallisia koodeja käytetään lisäksi ohjeellisesti NACE-koodiin 15.20 luokiteltujen yritysten ristiintarkastamiseen ja tunnistamiseen.

4.

Kansalliset valuutat on muunnettava euroiksi käyttäen Euroopan keskuspankin (EKP) vuotuisia keskimääräisiä valuuttakursseja.

2.   Jaottelutaso

1.

Tilastoyksikkö on ”yritys”, joka määritellään kirjanpidollisesti pienimmäksi oikeussubjektiksi.

2.

Sellaisten yritysten osalta, jotka harjoittavat kalanjalostusta ilman että se on niiden pääasiallinen toiminta, on kerättävä seuraavat tiedot kunkin ohjelmakauden ensimmäiseltä vuodelta:

a)

yritysten lukumäärä;

b)

kalanjalostuksen osuus liikevaihdosta.

3.   Näytteenottostrategia

1.

Jäsenvaltioiden on kuvailtava kansallisissa ohjelmissaan kunkin taloudellisen muuttujan arvioimiseen käyttämänsä menettelyt, laatunäkökohdat mukaan luettuina.

2.

Jäsenvaltioiden on varmistettava kaikkien eri lähteistä (esim. kyselylomakkeet, kirjanpito) saatujen taloudellisten muuttujien johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus.

4.   Tarkkuustasot

1.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava vuosikertomuksessaan tietojen laatu (tarkkuus ja täsmällisyys).

V LUKU

MERIEKOSYSTEEMIIN KOHDISTUVIEN KALASTUSALAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI -MODUULI

1.   Muuttujat

1.

Kaikkien lisäyksessä XIII lueteltujen indikaattoreiden laskemiseksi kyseisessä lisäyksessä täsmennetyt tiedot on kerättävä vuosittain, lukuun ottamatta tietoja, jotka on kerättävä eriytetymmällä tasolla.

2.

Lisäyksessä XIII määritellyt tiedot on kerättävä kansallisella tasolla, jotta loppukäyttäjät voisivat laskea indikaattorit asianmukaisella maantieteellisellä tasolla lisäyksen II mukaisesti.

2.   Jaottelutaso

1.

Sovelletaan lisäyksessä XIII olevien erittelyjen mukaista jaottelutasoa.

3.   Näytteenottostrategia

1.

Jäsenvaltioiden on sovellettava lisäyksessä XIII olevissa erittelyissä vahvistettuja suosituksia.

4.   Tarkkuustasot

1.

Jäsenvaltioiden on sovellettava lisäyksessä XIII olevissa erittelyissä vahvistettuja suosituksia.

VI LUKU

TIETOJEN KERUUTA KOSKEVIEN PUITTEIDEN MUKAISTEN TIETOJEN HALLINTA JA KÄYTTÖ -MODUULI

A.   Tietojen hallinta

1.

Tähän yhteisön ohjelmaan liittyvien tietojen osalta tämä osa käsittää tietokantojen kehittämisen, tietojen syöttämisen (tallentamisen), tietojen laadunvalvonnan ja validoinnin sekä perustietojen koostamisen yksilöimättömien tai yhdistettyjen tietojen tietokokonaisuuksiksi asetuksen (EY) N:o 199/2008 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2.

Osaan sisältyy myös sosioekonomisten perustietojen muuntaminen asetuksen (EY) N:o 199/2008 13 artiklan b alakohdassa tarkoitetuiksi metatiedoiksi.

3.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että komission pyynnöstä voidaan esittää tiedot edellä 2 kohdassa tarkoitetusta muuntamisesta.

B.   Tietojen käyttö

1.

Tämä osa käsittää tietokokonaisuuksien tuottamisen ja käytön tieteellisten analysointien tueksi kalastuksenhoitoa koskevien lausuntojen perusteeksi asetuksen (EY) N:o 199/2008 18 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti.

2.

Se sisältää arvioita lisäyksessä VII lueteltujen kantojen biologisista parametreista (ikä, paino, sukupuoli, sukukypsyys ja hedelmällisyys), tietokokonaisuuksien laatimisen kantojen arvioimista varten sekä bioekonomisen mallintamisen ja vastaavat tieteelliset analyysit.

Lisäysluettelo

Lisäys N:o

Nimi

I

Maantieteellinen jaottelu alueellisten kalastusjärjestöjen mukaan

II

Maantieteellinen jaottelu alueen mukaan

III

Laivaston ositus alueittain

IV

Kalastustoiminta (kalastus) alueittain

V

Jaottelutasot

VI

Luettelo taloudellisista muuttujista

VII

Luettelo biologisista muuttujista sekä näytteenotto-erittely lajeittain

VIII

Luettelo monialaisista muuttujista sekä näytteenotto-erittely

IX

Luettelo merellä tehtävistä tarkastuksista

X

Luettelo taloudellisista muuttujista vesiviljelyalalla

XI

Vesiviljelyä koskevien tietojen keruussa käytettävä jaottelu alan mukaan

XII

Luettelo taloudellisista muuttujista jalostusteollisuuden alalla

XIII

Meriekosysteemiin kohdistuvien kalastusalan vaikutusten mittaamisessa käytettävien ympäristö-indikaattoreiden määritteleminen


(1)  EUVL L 5, 9.1.2004, s. 25.

(2)  EUVL L 186, 15.7.2008, s. 3.

(3)  EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.

(4)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1.

(5)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55.

(6)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 206.


SUUNTAVIIVAT

Euroopan keskuspankki

23.12.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 346/89


EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT,

annettu 11 päivänä syyskuuta 2008,

euroa koskevien tietojen keräämisestä ja rahahuollon tietojärjestelmä 2:n toiminnasta

(EKP/2008/8)

(2008/950/EY)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 artiklan 1 ja 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ’EKPJ:n perussääntö’) ja erityisesti sen 5 ja 16 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Perustamissopimuksen 106 artiklan 1 kohdassa ja EKPJ:n perussäännön 16 artiklassa määrätään, että Euroopan keskuspankilla (EKP) on yksinoikeus antaa lupa eurosetelien liikkeeseen laskemiseen yhteisössä.

(2)

Perustamissopimuksen 106 artiklan 2 kohdassa määrätään, että jäsenvaltiot voivat laskea liikkeeseen metallirahoja saatuaan EKP:n hyväksymisen liikkeeseen laskemisen määrälle. Tästä syystä EKP tekee vuosittain päätöksiä, joilla se hyväksyy euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden (jäljempänä ’rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot’) liikkeeseen laskemien kolikoiden määrän.

(3)

EKPJ:n perussäännön 5 artiklassa määrätään, että Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) tehtävistä huolehtiakseen EKP kerää kansallisten keskuspankkien avustuksella tarvittavat tilastotiedot, joihin sisältyvät eurosetelien ja kolikoiden liikkeeseen laskemista koskevat tilastotiedot. EKP:n on kerättävä tietoja myös perustamissopimuksen 237 artiklan d alakohdan perusteella, sillä siinä annetaan EKP:n tehtäväksi valvoa, että EKPJ:n kansalliset keskuspankit täyttävät perustamissopimuksesta ja perussäännöstä johtuvat velvollisuutensa. Näihin velvollisuuksiin kuuluu perustamissopimuksen 101 artiklassa määrätty sekä perustamissopimuksen 104 artiklassa ja 104 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kieltojen soveltamiseksi tarvittavien määritelmien täsmentämisestä 13 päivänä joulukuuta 1993 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 3603/93 (1) täytäntöön pantu kielto. Erityisesti neuvoston asetuksen (EY) N:o 3603/93 6 artiklassa säädetään, että ”sitä, että […] kansalliset keskuspankit pitävät hallussaan julkisen sektorin liikkeelle laskemia ja sille hyvitettäviä kolikkoja, ei katsota perustamissopimuksen 104 artiklan mukaiseksi luotoksi, jos kolikkojen määrä on pienempi kuin 10 prosenttia liikkeessä olevista kolikoista”.

(4)

Edellä kuvattujen tehtävien hoitamiseksi EKP:n on yhdessä kansallisten keskuspankkien kanssa kerättävä tietoja euroseteleistä ja -kolikoista, tämän rajoittamatta jäsenvaltioiden toimivaltaa eurokolikoiden liikkeeseen laskemisen osalta, ja tietoja kerättäessä on otettava huomioon rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien (jäljempänä ’kansalliset keskuspankit’) keskeinen tehtävä eurokolikoiden jakelussa. Tiedonkeruun pitäisi edistää päätöksentekoa eurosetelien ja -kolikoiden liikkeeseen laskemisen osalta esimerkiksi siten, että EKP:lle, kansallisille keskuspankeille, Euroopan yhteisöjen komissiolle ja kolikoita liikkeeseen laskeville kansallisille viranomaisille annetaan tietoja, joiden avulla ne voivat toimivaltansa mukaisesti i) suunnitella eurosetelien ja -kolikoiden tuotantoa; ii) koordinoida eurosetelien ja -kolikoiden liikkeeseenlaskuja; ja iii) koordinoida eurosetelien siirtoja kansallisten keskuspankkien välillä ja eurokolikoiden siirtoja rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden välillä. Tämän tiedonkeruun pitäisi myös antaa EKP:lle tilaisuus valvoa, että sen tekemiä eurosetelien ja -kolikoiden liikkeeseen laskemista koskevia päätöksiä noudatetaan.

(5)

EKP:n neuvosto hyväksyi 16. joulukuuta 2004 setelien kiertoon palauttamista koskevan toimintamallin, jonka 2.7 kohdan mukaan luottolaitosten ja muiden rahaa ammattimaisesti käsittelevien laitosten on täytettävä tiedonantovelvollisuutensa kansallisille keskuspankeille. Samassa yhteydessä päätettiin niin ikään, että kansallisten keskuspankkien pitäisi toimeenpanna uusi toimintamalli käytettävissään olevin keinoin, kuten lainsäädännöllä ja sopimuksin, viimeistään vuoden 2006 loppuun mennessä, mitä määräaikaa on pidennetty myöhemmillä EKP:n neuvoston päätöksillä. Viimeistään toimintamallin täytäntöönpanopäivästä lähtien kunkin kansallisen keskuspankin pitäisi kuitenkin saada toimintamallin mukaisesti ilmoitettavia tietoja toimivalta-alueellaan sijaitsevilta luottolaitoksilta ja muilta rahaa ammattimaisesti käsitteleviltä laitoksilta ja kyetä ilmoittamaan ne EKP:lle.

(6)

Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi euroseteleitä ja -kolikoita koskevien tietojen pitäisi sisältää tietoja i) eurosetelien ja -kolikoiden liikkeeseenlaskuista; ii) kierrossa olevien eurosetelien ja -kolikoiden määrästä ja laadusta; iii) eurosetelien ja -kolikoiden liikkeeseen laskemiseen osallistuvien yksiköiden hallussa olevista eurosetelien ja -kolikoiden varastoista; iv) eurosetelien ja -kolikoiden liikkeeseen laskemiseen osallistuvien yksiköiden, mukaan lukien luottolaitokset, jotka hoitavat setelien säilytys- ja toimitusjärjestelmää (notes-held-to-order scheme) kansallisen keskuspankin puolesta, ja luottolaitokset, jotka hoitavat euroalueen ulkopuolisten setelivarastojen ohjelmaa EKP:n ja yhden tai useamman kansallisen keskuspankin puolesta, toteuttamista euroseteleihin ja -kolikoihin liittyvistä operatiivisista toimista; v) luottolaitosten ja muiden rahaa ammattimaisesti käsittelevien ja euroseteleitä toimintamallin mukaisesti kiertoon palauttavien laitosten toteuttamista seteleihin liittyvistä operatiivisista toimista; sekä vi) käteisrahan infrastruktuurista.

(7)

Tiedonkeruun edistämiseksi ja tietojen jakelun mahdollistamiseksi EKP:n neuvosto sopi 22 päivänä marraskuuta 2007 rahahuollon tietojärjestelmä 2:n (jäljempänä ’CIS 2’) käyttöönotosta korvaamaan rahahuollon tietojärjestelmä, joka perustettiin eurosetelien ja -kolikoiden käyttöönoton yhteydessä ja joka on vuodesta 2002 lähtien antanut sekä EKP:lle että kansallisille keskuspankeille käteisrahaan liittyviä olennaisia tietoja rahahuollon tietojärjestelmään liittyvästä tiedonkeruusta annetun erillisen EKP:n säädöksen nojalla.

(8)

CIS 2:n tehokas ja häiriötön toiminta edellyttää yhdenmukaisten tietojen säännöllistä ja oikea-aikaista saatavuutta. Tästä syystä näissä suuntaviivoissa on vahvistettava kansallisten keskuspankkien ja EKP:n tiedonantovelvollisuudet, ja samassa yhteydessä on määrättävä myös lyhyestä ajanjaksosta, jonka aikana raportointi tapahtuu rinnakkain nykyisten järjestelyjen ja CIS 2:n mukaisesti.

(9)

Tietyistä valmisteluista käteiseuron käyttöönottamiseksi ja euroseteleiden ja -kolikoiden ennakko- ja edelleenjakelusta euroalueen ulkopuolella 14 päivänä heinäkuuta 2006 annetuilla suuntaviivoilla EKP/2006/9 (2) otettiin käyttöön lainsäädännöllinen kehys, jonka ansiosta tuleva eurojärjestelmän kansallinen keskuspankki voi lainata, ostaa tai valmistaa euroseteleitä ja -kolikoita ennakko- ja edelleenjakelua varten ennen kuin käteiseuro otetaan käyttöön kyseisessä jäsenvaltiossa. Suuntaviivoissa EKP/2006/9 säädetään erityisistä tiedonantovelvollisuuksista, joita sovelletaan tällaisiin tuleviin eurojärjestelmän kansallisiin keskuspankkeihin, ja niitä on täsmennettävä yksityiskohtaisemmin CIS 2:n yhteydessä.

(10)

CIS 2:ta käyttävillä EKP:n ja kansallisten keskuspankkien käyttäjillä pitäisi olla pääsy internet-pohjaiseen CIS 2 -sovellukseen ja raportointimoduuliin, jotta mahdollistettaisiin tehokas ja tosiasiallinen CIS 2:n tietojen käyttö ja saavutettaisiin riittävän suuri avoimuus. Hyväksyttäville kolmansille osapuolille pitäisi antaa rajoitettu pääsy CIS 2:n tietoihin, jotta edistettäisiin tiedonkulkua EKP:n ja Euroopan komission sekä kansallisten keskuspankkien ja kolikoita liikkeeseen laskevien kansallisten viranomaisten välillä.

(11)

Koska CIS 2 on joustava järjestelmä uusien tietojen käsittelemiseen, on tarpeen ottaa käyttöön yksinkertaistettu menettely teknisten muutosten tekemiseksi näiden suuntaviivojen liitteisiin tehokkaalla tavalla. Koska CIS 2 on tekninen järjestelmä, pitäisi lisäksi olla mahdollista muuttaa CIS 2:n tiedonsiirtomekanismin eritelmiä saman yksinkertaistetun menettelyn mukaisesti. Tästä syystä EKP:n johtokunnalle pitäisi antaa valtuudet tehdä tiettyjä muutoksia näihin suuntaviivoihin ja niiden liitteisiin, ja johtokunnan pitäisi ilmoittaa EKP:n neuvostolle tällaisista muutoksista.

(12)

Koska Euroopan unionin neuvosto teki päätöksen Slovakiaa koskevan poikkeuksen kumoamisesta 8. heinäkuuta 2008, Národná banka Slovenskan pääjohtaja kutsuttiin Euroopan keskuspankin työjärjestyksen 3.5 artiklan mukaisesti seuraamaan EKP:n neuvoston näistä suuntaviivoista käymiä neuvotteluja,

ON ANTANUT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:

1 artikla

Määritelmät

1.   Näissä suuntaviivoissa tarkoitetaan:

a)

setelien kiertoon palauttamista koskevalla toimintamallilla’ asiakirjassa ”Eurosetelien palauttaminen kiertoon: toimintamalli väärennösten havaitsemisesta ja setelien laatuun perustuvaa lajittelua varten luottolaitoksille ja muille rahaa ammattimaisesti käsitteleville laitoksille” vahvistettua setelien kiertoon palauttamista koskevaa toimintamallia, jonka EKP:n neuvosto hyväksyi 16. joulukuuta 2004 ja joka julkaistiin EKP:n internetsivuilla 6. tammikuuta 2005, sellaisena kuin se on aika ajoin muutettuna, sekä asiakirjoja, jotka liittyvät sen toimeenpanon määräaikoihin kansallisella tasolla;

b)

luottolaitoksella’ luottolaitosta, sellaisena kuin se on määritelty luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/48/EY (3) 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa;

c)

CIS 2’:lla järjestelmää, joka sisältää i) EKP:hen sijoitetun keskustietokannan, johon tallennetaan kaikki näiden suuntaviivojen nojalla kerättävät merkitykselliset tiedot euroseteleistä, eurokolikoista, käteisrahan infrastruktuurista ja setelien kiertoon palauttamista koskevasta toimintamallista; ii) internetpohjaisen verkkosovelluksen, joka mahdollistaa järjestelmän joustavan kokoonpanon ja tuottaa informaatiota tietojen toimittamisen ja tietojen hyväksymisen tilasta, tietojen muutoksista sekä erityyppisistä viitetiedoista ja järjestelmän muuttujista; iii) raportointimoduulin kerättyjen tietojen tarkastelua ja analysoimista varten; sekä iv) CIS 2:n tiedonsiirtomekanismin;

d)

ennakkojakelulla’ tulevan eurojärjestelmän kansallisen keskuspankin toteuttamaa eurosetelien ja -kolikoiden fyysistä toimitusta hyväksyttäville vastapuolille tulevan rahaliittoon osallistuvan jäsenvaltion alueella ennakko-/edelleenjakelulle säädetyn ajanjakson aikana;

e)

edelleenjakelulla’ ennakkoon jaettujen eurosetelien ja -kolikoiden toimitusta hyväksyttävältä vastapuolelta ammattimaisille kolmansille osapuolille tulevan rahaliittoon osallistuvan jäsenvaltion alueella ennakko-/edelleenjakelulle säädetyn ajanjakson aikana. Näissä suuntaviivoissa edelleenjakelu sisältää eurokolikoiden toimittamisen aloituspakkauksissa suurelle yleisölle;

f)

tulevalla eurojärjestelmän kansallisella keskuspankilla’ tulevan rahaliittoon osallistuvan jäsenvaltion kansallista keskuspankkia;

g)

hyväksyttävillä kolmansilla osapuolilla’ Euroopan komissiota, kansallisia valtiovarainministeriöitä, rahapajoja ja rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden valtiovarainministeriöiden nimeämiä julkisia tai yksityisiä laitoksia;

h)

CIS 2:n tiedonsiirtomekanismilla’ ESCB XML Data Integration (EXDI) -sovellusta. EXDI-sovellusta käytetään tietosanomien luottamukselliseen siirtoon kansallisten keskuspankkien, tulevien eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien ja EKP:n välillä sitä tukevasta teknisestä infrastruktuurista (esim. tietokoneverkot ja ohjelmistosovellukset) riippumatta;

i)

tietosanomalla’ tiedostoa, joka sisältää kansallisen keskuspankin tai tulevan eurojärjestelmän kansallisen keskuspankin kuukausittaiset tai puolivuosittaiset tiedot yhdeltä raportointijaksolta tai, mikäli kyseessä ovat muutokset, yhdeltä tai useammalta raportointijaksolta sellaisessa tietomuodossa, joka sopii yhteen CIS 2:n tiedonsiirtomekanismin kanssa;

j)

tulevalla rahaliittoon osallistuvalla jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, rahaliittoon osallistumatonta jäsenvaltiota, joka on täyttänyt euron käyttöönotolle asetetut edellytykset ja jonka osalta on tehty päätös poikkeuksen kumoamisesta (perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukaisesti);

k)

pankkipäivällä’ mitä tahansa sellaista päivää, jolloin EKP ja raportoiva kansallinen keskuspankki ovat avoinna pankkitoimintaa varten;

l)

kirjanpitotiedoilla’ liikkeessä olevien eurosetelien oikaisematonta arvoa, jota on korjattu kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 10 päivänä marraskuuta 2006 annettujen suuntaviivojen EKP/2006/16 (4) 10 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti niiden korottomien saamisten määrällä, joiden vastapuolena ovat euroalueen ulkopuolisten setelivarastojen ohjelmaa hoitavat luottolaitokset;

m)

tietotapahtumalla’ tapahtumaa, joka kirjataan CIS 2:een ja joka aiheuttaa ilmoituksen lähettämisen CIS 2:sta yhdelle tai useammalle kansalliselle keskuspankille ja EKP:lle. Kyseessä on tietotapahtuma i) jos kansallinen keskuspankki on lähettänyt kuukausittaisia tai puolivuosittaisia tietoja sisältävän sanoman CIS 2:lle, ja tämän perusteella CIS 2:sta on lähetetty vastaussanoma kyseiselle kansalliselle keskuspankille ja EKP:lle; ii) jos kaikkien kansallisten keskuspankkien sanomat on onnistuneesti hyväksytty uuden raportointijakson osalta, jolloin CIS 2:sta lähetetään tilanneraporttisanoma kansallisille keskuspankeille ja EKP:lle; tai iii) jos CIS 2 hyväksyy tilanneraporttisanoman lähettämisen jälkeen onnistuneesti tiettyä kansallista keskuspankkia koskevan korjatun sanoman ja lähettää kansallisille keskuspankeille ja EKP:lle korjausilmoituksen.

2.   Näiden suuntaviivojen liitteissä käytetyt tekniset käsitteet määritellään liitteenä olevassa sanastossa.

2 artikla

Euroseteleihin liittyvien tietojen kerääminen

1.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle euroseteleihin liittyvät CIS 2 -tiedot eli liitteessä I olevan 1 osan taulukon 1–4 jaksossa määritetyt tietoerät kuukausittain ja ottavat siinä yhteydessä huomioon liitteessä I olevassa 3 osassa määritetyt kirjaussäännöt.

2.   Kansalliset keskuspankit toimittavat euroseteleihin liittyvät tiedot, jotka on yksilöity liitteessä V ryhmän 1 tiedoiksi ja tapahtumapohjaisiksi tiedoiksi viimeistään raportointijaksoa seuraavan kuukauden kuudenteen pankkipäivään mennessä.

3.   Kansalliset keskuspankit toimittavat euroseteleihin liittyvät tiedot, jotka on yksilöity liitteessä V ryhmän 2 tiedoiksi, viimeistään raportointijaksoa seuraavan kuukauden kymmenenteen pankkipäivään mennessä.

4.   Ensimmäinen euroseteleitä koskevien tietojen toimitus tapahtuu lokakuussa 2008.

5.   Kansalliset keskuspankit käyttävät CIS 2:n tiedonsiirtomekanismia euroseteleihin liittyvien tietojen toimittamiseen EKP:lle näiden suuntaviivojen mukaisesti.

3 artikla

Eurokolikoihin liittyvien tietojen kerääminen

1.   Kansalliset keskuspankit keräävät eurokolikoihin liittyvät CIS 2 -tiedot eli liitteessä II olevan 1 osan taulukon 1–5 jaksossa määritetyt tietoerät asianomaisilta hyväksyttäviltä kolmansilta osapuolilta, jotka osallistuvat eurokolikoiden liikkeeseen laskemiseen jäsenvaltioissaan.

2.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle eurokolikoihin liittyvät CIS 2 -tiedot eli liitteessä II olevan 1 osan taulukon 1–6 jaksossa määritetyt tietoerät kuukausittain ja ottavat siinä yhteydessä huomioon liitteessä II olevassa 3 osassa määritetyt kirjaussäännöt.

3.   Näiden suuntaviivojen 2 artiklan 2–5 kohdan vaatimuksia sovelletaan soveltuvin osin 1 kohdassa tarkoitettujen eurokolikoihin liittyvien tietojen toimittamiseen.

4 artikla

Käteisrahan infrastruktuuriin ja setelien kiertoon palauttamista koskevaan toimintamalliin liittyvien tietojen kerääminen

1.   Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle käteisrahan infrastruktuuriin liittyvät tiedot liitteessä III yksilöidyllä tavalla puolivuosittain.

2.   Kansalliset keskuspankit toimittavat setelien kiertoon palauttamista koskevaan toimintamalliin liittyvät tiedot ensi kertaa 7 kohdassa mainittuina päivämäärinä ja tämän jälkeen puolivuosittain liitteessä III yksilöidyllä tavalla. EKP:lle toimitettavien tietojen on perustuttava tietoihin, joita kansalliset keskuspankit ovat saaneet luottolaitoksilta ja muilta rahaa ammattimaisesti käsitteleviltä laitoksilta setelien kiertoon palauttamista koskevan toimintamallin 2.7 kohdan ja asiakirjan ”Tietojen kerääminen luottolaitoksilta ja muilta rahaa ammattimaisesti käsitteleviltä laitoksilta toimintamallissa setelien kiertoon palauttamista varten” (5) mukaisesti.

3.   Kansalliset keskuspankit käyttävät CIS 2:n tiedonsiirtomekanismia edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen käteisrahan infrastruktuuriin ja setelien kiertoon palauttamista koskevaan toimintamalliin liittyvien tietojen toimittamiseen.

4.   Kansalliset keskuspankit toimittavat joka vuosi, viimeistään lokakuun kuudentena pankkipäivänä, 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot kyseisen vuoden tammikuun ja kesäkuun välisen raportointijakson osalta.

5.   Kansalliset keskuspankit toimittavat joka vuosi, viimeistään huhtikuun kuudentena pankkipäivänä, 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot edellisen vuoden heinäkuun ja joulukuun välisen raportointijakson osalta.

6.   Käteisrahan infrastruktuuriin liittyvät tiedot eli liitteessä III olevan taulukon 1.1–1.4, 2.1 ja 2.3–2.6 jaksossa yksilöidyt tietoerät toimitetaan ensi kertaa lokakuussa 2008.

7.   Setelien kiertoon palauttamista koskevaan toimintamalliin liittyvät tiedot eli liitteessä III olevan taulukon 2.2, 2.7–2.10 ja 3 jaksossa yksilöidyt tietoerät toimitetaan ensi kertaa seuraavasti:

a)

lokakuussa 2008 Nationale Bank van België/Banque nationale de Belgique, Deutsche Bundesbank, Banque centrale du Luxembourg, De Nederlandsche Bank, Oesterreichische Nationalbank ja Suomen Pankki;

b)

lokakuussa 2009 Banka Slovenije;

c)

lokakuussa 2010 Banque de France, Central Bank of Cyprus ja Bank Ċentrali ta' Malta/Central Bank of Malta; sekä

d)

lokakuussa 2011 Bank of Greece, Banco de España, Banca d'Italia, Central Bank and Financial Services Authority of Ireland ja Banco de Portugal.

5 artikla

Käteiseuron käyttöönottoa koskevien tietojen kerääminen tulevilta eurojärjestelmän kansallisilta keskuspankeilta

1.   Kansallinen keskuspankki sisällyttää sopimusjärjestelyihin, joita se tekee jonkin tulevan eurojärjestelmän kansallisen keskuspankin kanssa suuntaviivojen EKP/2006/9 3 artiklan 3 kohdan nojalla, erityismääräyksiä siitä, että näissä suuntaviivoissa vahvistettujen tiedonantovelvollisuuksien lisäksi tuleva eurojärjestelmän kansallinen keskuspankki ilmoittaa EKP:lle kuukausittain liitteessä I olevan taulukon 4 ja 5 jaksossa ja liitteessä II olevan taulukon 4 ja 7 jaksossa yksilöidyt tietoerät sekä noudattaa soveltuvin osin liitteessä I olevassa 3 osassa ja liitteessä II olevassa 3 osassa määritettyjä kirjaussääntöjä kaikkien sellaisten eurosetelien ja/tai -kolikoiden osalta, joita se lainaa kansalliselta keskuspankilta ja jotka kansallinen keskuspankki on sille toimittanut. Jos tuleva eurojärjestelmän kansallinen keskuspankki ei ole tehnyt tällaisia sopimusjärjestelyjä minkään kansallisen keskuspankin kanssa, EKP tekee tällaisia sopimusjärjestelyjä kyseisen tulevan eurojärjestelmän kansallisen keskuspankin kanssa, tässä artiklassa mainitut tiedonantovelvollisuudet mukaan lukien.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut euroseteleihin ja/tai -kolikoihin liittyvät tiedot toimitetaan ensi kertaa viimeistään sitä kuukautta seuraavan kuukauden kuudenteen pankkipäivään mennessä, jona tuleva eurojärjestelmän kansallinen keskuspankki saa ensi kertaa tällaisia euroseteleitä tai -kolikoita tai valmistaa niitä.

3.   Näiden suuntaviivojen 2 artiklan 2 ja 5 kohdan vaatimuksia sovelletaan soveltuvin osin 1 kohdassa tarkoitettujen euroseteleihin ja -kolikoihin liittyvien tietojen toimittamiseen.

6 artikla

Viitetietojen ja järjestelmän parametrien ylläpito

1.   EKP tallentaa liitteessä IV tarkoitetut viitetiedot ja järjestelmän parametrit CIS 2:een ja ylläpitää niitä.

2.   EKP toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet varmistaakseen, että nämä tiedot ja järjestelmän parametrit ovat täydellisiä ja virheettömiä.

3.   Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle viipymättä liitteessä IV olevan taulukon 2.1 ja 2.2 jaksossa yksilöidyt järjestelmän parametrit, jotka koskevat i) näiden suuntaviivojen voimaantuloa; ja ii) kaikkia muutoksia, joita järjestelmän parametreihin myöhemmin tehdään.

7 artikla

Täydellisten ja virheettömien tietojen toimittaminen

1.   Kansalliset keskuspankit toteuttavat asianmukaiset toimenpiteet varmistaakseen näiden suuntaviivojen nojalla vaadittujen tietojen täydellisyyden ja virheettömyyden ennen niiden toimittamista EKP:lle. Ne suorittavat vähintään liitteessä V mainitut täydellisyystarkistukset ja liitteessä VI mainitut virheettömyystarkistukset.

2.   Kukin kansallinen keskuspankki käyttää soveltuvia CIS 2 -tietoja tuottaakseen eurosetelien nettomääräisiä liikkeeseenlaskuja koskevia kansallisia lukuja. Kukin kansallinen keskuspankki sovittaa tämän jälkeen nämä luvut yhteen kirjanpitotietojensa kanssa ennen CIS 2 -tietojen toimittamista EKP:lle.

3.   EKP varmistaa, että liitteissä V ja VI yksilöidyt täydellisyyttä ja virheettömyyttä koskevat tarkistukset tehdään CIS 2:ssa ennen kuin tiedot tallennetaan CIS 2:n keskustietokantaan.

4.   EKP varmistaa, että kansalliset keskuspankit ovat sovittaneet 2 kohdassa tarkoitetut ja CIS 2:ssa ilmoitetut eurosetelien nettomääräisiä liikkeeseenlaskuja koskevat kansalliset luvut yhteen vastaavien kirjanpitotietojen kanssa, ja neuvottelee asianomaisten kansallisten keskuspankkien kanssa, mikäli poikkeamia esiintyy.

5.   Jos kansallinen keskuspankki havaitsee poikkeaman CIS 2 -tiedoissaan sen jälkeen kun nämä tiedot on toimitettu EKP:lle, kyseinen kansallinen keskuspankki toimittaa viipymättä korjatut tiedot EKP:lle CIS 2:n tiedonsiirtomekanismin välityksellä.

8 artikla

Pääsy CIS 2 -järjestelmään

1.   Kun EKP on saanut kirjallisen pyynnön ja 2 kohdassa kuvatut erilliset sopimusjärjestelyt on saatettu päätökseen, EKP myöntää pääsyn CIS 2 -järjestelmään i) enintään neljälle yksittäiselle käyttäjälle kussakin kansallisessa keskuspankissa, kussakin tulevassa eurojärjestelmän kansallisessa keskuspankissa ja Euroopan komissiossa, joka on hyväksyttävän kolmannen osapuolen asemassa; ja ii) yhdelle yksittäiselle käyttäjälle kaikkien muiden hyväksyttävien kolmansien osapuolten osalta. Mille tahansa hyväksyttävän kolmannen osapuolen käyttäjälle myönnetty pääsy koskee vain eurokolikoihin liittyviä tietoja ja se myönnetään vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen aikana. EKP ottaa saatavuuden ja kapasiteetin mukaan myös kohtuudella huomioon kirjalliset pyynnöt, jotka koskevat ylimääräisten yksittäisten käyttäjien pääsyä CIS 2 -järjestelmään.

2.   Vastuu yksittäisten käyttäjien teknisestä käyttäjähallinnoinnista vahvistetaan erillisissä sopimusjärjestelyissä, joita tehdään i) EKP:n ja kansallisen keskuspankin välillä kyseisen keskuspankin yksittäisten käyttäjien ja sen sijaintijäsenvaltion toimivalta-alueella olevien hyväksyttävien kolmansien osapuolten yksittäisten käyttäjien osalta; ii) EKP:n ja tulevan eurojärjestelmän kansallisen keskuspankin välillä viimeksi mainitun yksittäisten käyttäjien osalta; ja iii) EKP:n ja Euroopan komission välillä komission yksittäisten käyttäjien osalta. EKP voi myös sisällyttää näihin sopimusjärjestelyihin viittauksia käyttäjähallinnointia koskeviin järjestelyihin, turvallisuusstandardeihin ja CIS 2:een sovellettaviin lisenssiehtoihin.

9 artikla

Automaattiset ilmoitukset tietotapahtumista

EKP varmistaa, että CIS 2 -järjestelmä lähettää CIS 2:n tiedonsiirtomekanismin välityksellä automaattisia ilmoituksia tietotapahtumista kansallisille keskuspankeille, jotka ovat pyytäneet tällaisia automaattisia ilmoituksia.

10 artikla

CIS 2 -tietojen toimittaminen kansallisille keskuspankeille

1.   Kansalliset keskuspankit, jotka haluavat vastaanottaa ja tallentaa kaikkien kansallisten keskuspankkien ja tulevien eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien CIS 2 -tietoja CIS 2:n ulkopuolisiin paikallisiin sovelluksiinsa, lähettävät EKP:lle kirjallisen pyynnön siitä, että tällaiset tiedot toimitetaan säännöllisesti ja automaattisesti CIS 2:sta.

2.   EKP varmistaa, että CIS 2 lähettää CIS 2:n tiedonsiirtomekanismin välityksellä tiedot kansallisille keskuspankeille, jotka pyytävät 1 kohdassa mainittua palvelua.

11 artikla

EKP:n johtokunnan tehtävät

1.   EKP:n johtokunta vastaa CIS 2:n päivittäisestä hallinnoinnista.

2.   EKP:n johtokunnalle annetaan Euroopan keskuspankin työjärjestyksen 17.3 artiklan mukaisesti valtuudet

a)

tehdä teknisiä muutoksia näiden suuntaviivojen liitteisiin ja CIS 2:n tiedonsiirtomekanismin eritelmiin otettuaan huomioon setelikomitean ja tietotekniikkakomitean näkemykset; ja

b)

muuttaa näiden suuntaviivojen mukaisia ensimmäisten tietojen toimitusten päivämääriä, mikäli EKP:n neuvosto päättää pidentää kansalliseen keskuspankkiin setelien kiertoon palauttamista koskevan toimintamallin toimeenpanemiseksi sovellettavaa siirtymäkautta, otettuaan huomioon setelikomitean näkemykset.

3.   EKP:n johtokunta ilmoittaa viipymättä EKP:n neuvostolle kaikista muutoksista, joita tehdään 2 kohdan nojalla, ja noudattaa kaikkia EKP:n neuvoston tältä osin tekemiä päätöksiä.

12 artikla

Voimaantulo

Nämä suuntaviivat tulevat voimaan 1 päivänä lokakuuta 2008.

13 artikla

Adressaatit

Näitä suuntaviivoja sovelletaan kaikkiin eurojärjestelmän keskuspankkeihin.

Tehty Frankfurt am Mainissa, 11 päivänä syyskuuta 2008.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Jean-Claude TRICHET


(1)  EYVL L 332, 31.12.1993, s. 1.

(2)  EUVL L 207, 28.7.2006, s. 39.

(3)  EUVL L 177, 30.6.2006, s. 1.

(4)  EUVL L 348, 11.12.2006, s. 1.

(5)  Julkaistu EKP:n verkkosivuilla tammikuussa 2006.


LIITE I

Euroseteleitä koskevat tietoerät

1 OSA

Euroseteleitä koskeva raportointijärjestelmä

Tietoerät

 

 

Tietoerän numero ja nimi

Setelien kokonaismäärä

Sarjan/muunnoksen erittely

Nimellisarvon erittely

ECI-pankkia koskeva erittely (1)

”Kansallisesta keskuspankista” -erittely

”Kansalliseen keskuspankkiin” -erittely

”Varasto-tyypistä” -erittely (2)

”Varasto-tyyppiin” -erittely (3)

Laatua koskeva erittely (4)

”Kohdistettu valmistusvuodelle” -erittely (5)

Suunnittelua koskeva erittely (6)

Tietolähde

1.   

Kumulatiiviset tietoerät

1.1

Tuotetut setelit

 

 

 

 

Kansallinen keskuspankki (KKP)

1.2

Lajittelun yhteydessä tuhotut setelit

 

 

 

1.3

Erikseen tuhotut setelit

 

 

 

2.   

Setelivarastoihin liittyvät tietoerät

A)   

Eurojärjestelmän hallussa olevat varastot

2.1

Eurojärjestelmän strategisissa varastoissa olevat uudet setelit

 

 

 

 

KKP

2.2

Eurojärjestelmän strategisissa varastoissa olevat hyväkuntoiset setelit

 

 

 

2.3

KKP:n hallussa olevat uusien setelien logistiset varastot

 

 

 

2.4

KKP:n hallussa olevat hyväkuntoisten setelien logistiset varastot

 

 (7)

 

2.5

KKP:n hallussa olevat (tuhottavien) huonokuntoisten setelien varastot

 

 

 

2.6

KKP:n hallussa olevat käsittelemättömien setelien varastot

 

 (7)

 

B)   

NHTO-pankkien hallussa olevat varastot

2.7

NHTO-pankkien hallussa olevat uusien setelien logistiset varastot

 

 

 

 

NHTO-pankit

2.8

NHTO-pankkien hallussa olevat hyväkuntoisten setelien logistiset varastot

 

 (7)

 

2.9

NHTO-pankkien hallussa olevat huonokuntoisten setelien varastot

 

 

 

2.10

NHTO-pankkien hallussa olevat käsittelemättömien setelien varastot

 

 (7)

 

C)   

ECI-ohjelmaa hoitavien pankkien hallussa olevat varastot

2.11

ECI-pankkien hallussa olevat uusien setelien logistiset varastot

 

 

 

 

 

ECI-pankit

2.12

ECI-pankkien hallussa olevat hyväkuntoisten setelien logistiset varastot

 

 (7)

 

 

2.13

ECI-pankkien hallussa olevat huonokuntoisten setelien varastot

 

 

 

 

2.14

ECI-pankkien hallussa olevat käsittelemättömien setelien varastot

 

 (7)

 

 

2.15

ECI-pankeista ja ECI-pankkeihin siirrettävien setelien logistiset varastot

 

 (7)

 

 

D)   

Ristiintarkistettavat tietoerät

2.16

Siirrettäviksi korvamerkityt eurojärjestelmän strategiset varastot

 

 

 

 

Toimittava KKP

2.17

Siirrettäviksi korvamerkityt logistiset varastot

 

 (7)

 

2.18

Vastaanotettaviksi korvamerkityt eurojärjestelmän strategiset varastot

 

 

 

Vastaanottava KKP

2.19

Vastaanotettaviksi korvamerkityt logistiset varastot

 

 (7)

 

3.   

Operatiiviseen toimintaan liittyvät tietoerät

A)   

Kansallisten keskuspankkien operatiivinen toiminta

3.1

KKP:n liikkeeseen laskemat setelit

 

 (7)

 

 

KKP

3.2

KKP:sta NHTO-pankeille siirretyt setelit

 

 (7)

 

3.3

KKP:sta ECI-pankeille siirretyt setelit

 

 (7)

 

 

 

3.4

KKP:lle palautetut setelit

 

 (7)

 

 

3.5

NHTO-pankeista KKP:lle siirretyt setelit

 

 (7)

 

3.6

ECI-pankeista KKP:lle siirretyt setelit

 

 (7)

 

 

 

3.7

KKP:n käsittelemät setelit

 

 

 

 

3.8

KKP:n lajittelemat huonokuntoiset setelit

 

 

 

B)   

NHTO-pankkien operatiivinen toiminta

3.9

NHTO-pankkien kiertoon laskemat setelit

 

 (7)

 

 

NHTO-pankit

3.10

NHTO-pankeille palautetut setelit

 

 (7)

 

3.11

NHTO-pankkien käsittelemät setelit

 

 

 

3.12

NHTO-pankkien lajittelemat huonokuntoiset setelit

 

 

 

C)   

ECI-ohjelmaa hoitavien pankkien operatiivinen toiminta

3.13

ECI-pankkien kiertoon laskemat setelit

 

 (7)

 

 

 

ECI-pankit

3.14

ECI-pankeille palautetut setelit

 

 (7)

 

 

3.15

ECI-pankkien käsittelemät setelit

 

 

 

 

3.16

ECI-pankkien lajittelemat huonokuntoiset setelit

 

 

 

 

KKP, ECI-pankit

4.   

Setelien liikkeisiin liittyvät tietoerät

4.1

Setelipainon vastuussa olevalle KKP:lle toimittama uusi tuotanto

 

 

 

 

 

 

 

 

Vastuussa oleva KKP

4.2

Setelien siirto

 

 (7)

 

 

Vastaanottava KKP

 

 

 

 

 

Vastuussa oleva/toimittava KKP

4.3

Setelien vastaanotto

 

 (7)

 

 

Vastuussa oleva/toimittava KKP

 

 

 

 

Vastaanottava KKP

5.   

Tulevia eurojärjestelmän kansallisia keskuspankkeja koskevat tietoerät

5.1

Laillisten maksuvälineiden varastot ennen käteiseuron käyttöönottoa

 

 

 

 

Tuleva eurojärjestelmän KKP

5.2

Ennakkojakelu

 

 

 

5.3

Edelleenjakelu

 

 

 

Edelleenjakelun kohteena olevat hyväksyttävät vastapuolet

2 OSA

Euroseteleitä koskevien tietoerien määrittely

Kansalliset keskuspankit ja tulevat eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit ilmoittavat kaikkien tietoerien osalta luvut kappalemäärittäin kokonaislukuina riippumatta siitä, ovatko ne positiivisia vai negatiivisia.

1.   

Kumulatiiviset tietoerät

Kumulatiiviset tiedot ovat lukuja, jotka lasketaan yhteen kaikkien raportointijaksojen osalta uuden sarjan, muunnoksen tai nimellisarvon käyttöönottoa edeltävästä ensimmäisestä setelipainosta tapahtuvasta toimituksesta raportointijakson loppuun.

1.1

Tuotetut setelit

Setelit i) jotka on valmistettu setelituotantoa koskevan erillisen EKP:n säädöksen nojalla; ii) jotka on toimitettu kansallisen keskuspankin logistisiin varastoihin tai eurojärjestelmän strategisiin varastoihin ja ovat kansallisen keskuspankin hallussa; ja iii) jotka on rekisteröity kansallisen keskuspankin käteisvarojen hallinnointijärjestelmään (8). Setelit, jotka on siirretty NHTO-järjestelmää hoitaville pankeille tai ECI-ohjelmaa hoitaville pankeille tai ovat niiden hallussa, mukaan lukien tuhotut setelit (tietoerät 1.2 ja 1.3), pysyvät osana kansallisen keskuspankin tuotettuja seteleitä.

1.2

Lajittelun yhteydessä tuhotut setelit

Tuotetut setelit, jotka on tuhottu setelien lajittelulaitteessa olevassa integroidussa silppurissa aitouden ja kunnon mukaan tehdyn lajittelun perusteella joko kansallisen keskuspankin toimesta tai sen puolesta.

1.3

Erikseen tuhotut setelit

Tuotetut setelit, jotka on tuhottu aitouden ja kunnon mukaan tehdyn lajittelun perusteella muulla tavoin kuin setelien lajittelulaitteessa olevassa integroidussa silppurissa joko kansallisen keskuspankin toimesta tai sen puolesta, esim. repeytyneet setelit tai setelit, jotka setelien lajittelulaitteet ovat jostakin syystä hylänneet. Lajittelun yhteydessä tuhotut setelit (tietoerä 1.2) eivät sisälly näihin tietoihin.

2.   

Setelivarastoihin liittyvät tietoerät

Nämä tietoerät ovat varastotietoja ja koskevat raportointijakson päättymispäivän tilannetta.

A)   

Eurojärjestelmän hallussa olevat varastot

2.1

Eurojärjestelmän strategisissa varastoissa olevat uudet setelit

Uudet setelit, jotka ovat osa eurojärjestelmän strategisia varastoja ja joita kansallinen keskuspankki pitää hallussaan EKP:n puolesta.

2.2

Eurojärjestelmän strategisissa varastoissa olevat hyväkuntoiset setelit

Hyväkuntoiset setelit, jotka ovat osa eurojärjestelmän strategisia varastoja ja joita kansallinen keskuspankki pitää hallussaan EKP:n puolesta.

2.3

Kansallisen keskuspankin hallussa olevat uusien setelien logistiset varastot

Kansallisen keskuspankin logistisiin varastoihin kuuluvat ja kansallisen keskuspankin hallussa (sen pää- ja/tai sivukonttorissa) olevat uudet setelit. Tämä luku ei sisällä uusia seteleitä, jotka kuuluvat eurojärjestelmän strategisiin varastoihin.

2.4

Kansallisen keskuspankin hallussa olevat hyväkuntoisten setelien logistiset varastot

Kansallisen keskuspankin logistisiin varastoihin kuuluvat ja kansallisen keskuspankin hallussa (sen pää- ja/tai sivukonttorissa) olevat hyväkuntoiset setelit. Tämä luku ei sisällä eurojärjestelmän strategisiin varastoihin kuuluvia hyväkuntoisia seteleitä.

2.5

Kansallisen keskuspankin hallussa olevat (tuhottavien) huonokuntoisten setelien varastot

Kansallisen keskuspankin hallussa olevat huonokuntoiset setelit, joita ei ole vielä tuhottu.

2.6

Kansallisen keskuspankin hallussa olevat käsittelemättömien setelien varastot

Kansallisen keskuspankin hallussa olevat setelit, joita kansallinen keskuspankki ei ole vielä todennut aidoiksi eikä lajitellut kunnon mukaan setelien lajittelulaitteilla tai manuaalisesti. NHTO-järjestelmää hoitavien pankkien, ECI-ohjelmaa hoitavien pankkien tai minkä tahansa muiden luottolaitosten tai muiden rahaa ammattimaisesti käsittelevien toimesta aidoiksi todetut ja kunnon mukaan lajitellut setelit, jotka on myöhemmin palautettu kansalliselle keskuspankille, kuuluvat tähän tietoerään, kunnes kansallinen keskuspankki on käsitellyt nämä setelit.

B)   

NHTO-pankkien hallussa olevat varastot

Nämä tietoerät liittyvät NHTO-järjestelmään, jonka kansallinen keskuspankki voi perustaa toimivalta-alueelleen. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat yksittäisiltä NHTO-järjestelmää hoitavilta pankeilta saadut tiedot yhteenlaskettuina kaikkien NHTO-järjestelmää hoitavien pankkien osalta. Nämä varastot eivät kuulu liikkeessä oleviin seteleihin.

2.7

NHTO-pankkien hallussa olevat uusien setelien logistiset varastot

Kansallisesta keskuspankista siirretyt uudet setelit, jotka ovat NHTO-järjestelmää hoitavien pankkien hallussa.

2.8

NHTO-pankkien hallussa olevat hyväkuntoisten setelien logistiset varastot

NHTO-järjestelmää hoitavien pankkien hallussa olevat hyväkuntoiset setelit, jotka on joko siirretty kansallisesta keskuspankista tai palautettu kierrosta ja jotka NHTO-järjestelmää hoitavat pankit ovat todenneet hyväkuntoisiksi setelien kiertoon palauttamista koskevan toimintamallin mukaisesti.

2.9

NHTO-pankkien hallussa olevat huonokuntoisten setelien varastot

NHTO-järjestelmää hoitavien pankkien hallussa olevat setelit, jotka NHTO-järjestelmää hoitavat pankit ovat todenneet huonokuntoisiksi setelien kiertoon palauttamista koskevan toimintamallin mukaisesti.

2.10

NHTO-pankkien hallussa olevat käsittelemättömien setelien varastot

NHTO-järjestelmää hoitavien pankkien hallussa olevat setelit, joita NHTO-järjestelmää hoitavat pankit eivät ole todenneet aidoiksi eivätkä lajitelleet kunnon mukaan.

C)   

ECI-pankkien hallussa olevat varastot

Nämä tietoerät liittyvät ECI-ohjelmaan. Näitä varastoja ei lueta kierrossa oleviin seteleihin.

2.11

ECI-pankkien hallussa olevat uusien setelien logistiset varastot

Kansallisesta keskuspankista siirretyt uudet setelit, jotka ovat ECI-ohjelmaa hoitavan pankin hallussa.

2.12

ECI-pankkien hallussa olevat hyväkuntoisten setelien logistiset varastot

ECI-ohjelmaa hoitavan pankin hallussa olevat hyväkuntoiset setelit, jotka on joko siirretty kansallisesta keskuspankista tai palautettu kierrosta ja jotka ECI-ohjelmaa hoitava pankki on todennut hyväkuntoisiksi setelien kiertoon palauttamista koskevan toimintamallin mukaisesti.

2.13

ECI-pankkien hallussa olevat huonokuntoisten setelien varastot

ECI-ohjelmaa hoitavan pankin hallussa olevat setelit, jotka kyseinen pankki on todennut huonokuntoisiksi setelien kiertoon palauttamista koskevan toimintamallin mukaisesti.

2.14

ECI-pankkien hallussa olevat käsittelemättömien setelien varastot

ECI-ohjelmaa hoitavan pankin hallussa olevat setelit, joita kyseinen pankki ei ole todennut aidoiksi eikä lajitellut kunnon mukaan.

2.15

ECI-pankeista ja näihin pankkeihin kuljetettavina olevien setelien logistiset varastot

Kansallisen keskuspankin ECI-ohjelmaa hoitavalle pankille (tai tällaisen pankin puolesta toimivalle arvokuljetusyritykselle) toimittamat setelit, jotka ovat raportointijakson päättyessä yhä kuljetettavina ECI-ohjelmaa hoitavan pankin tiloihin, ja kaikki setelit, joita kansallinen keskuspankki on vastaanottava ECI-ohjelmaa hoitavalta pankilta (tai tällaisen pankin puolesta toimivalta arvokuljetusyritykseltä) ja jotka ovat raportointijakson päättyessä edelleen kuljetettavina eli jotka ovat poistuneet ECI-ohjelmaa hoitavan pankin tiloista mutta eivät vielä saapuneet kansalliseen keskuspankkiin.

D)   

Ristiintarkastettavat tietoerät

2.16

Siirrettäviksi korvamerkityt eurojärjestelmän strategiset varastot

Kansallisen keskuspankin hallussa olevat eurojärjestelmän strategisten varastojen uudet ja hyväkuntoiset setelit, jotka on varattu siirrettäviksi setelien tuotantoa ja setelivarastojen hallinnointia koskevien erillisten EKP:n säädösten nojalla. Kansallinen keskuspankki voi siirtää setelit yhden tai useamman kansallisen keskuspankin logistisiin varastoihin tai eurojärjestelmän strategisiin varastoihin taikka omiin logistisiin varastoihinsa. Setelit ovat osa kansallisen keskuspankin hallussa olevia (uusien tai hyväkuntoisten setelien) eurojärjestelmän strategisia varastoja (joko tietoerä 2.1. tai 2.2), kunnes ne siirretään fyysisesti.

2.17

Siirrettäviksi korvamerkityt logistiset varastot

Kansallisen keskuspankin hallussa olevat logististen varastojen uudet ja hyväkuntoiset setelit, jotka on varattu siirrettäviksi setelien tuotantoa ja setelivarastojen hallinnointia koskevien erillisten EKP:n säädösten nojalla. Kansallinen keskuspankki voi siirtää setelit yhden tai useamman kansallisen keskuspankin logistisiin varastoihin tai eurojärjestelmän strategisiin varastoihin taikka kansallisen keskuspankin hallussa oleviin eurojärjestelmän strategisiin varastoihin. Setelit ovat osa sen hallussa olevia uusien tai hyväkuntoisten setelien logistisia varastoja (joko tietoerä 2.3 tai 2.4), kunnes ne siirretään fyysisesti.

2.18

Vastaanotettaviksi korvamerkityt eurojärjestelmän strategiset varastot

Uudet ja hyväkuntoiset setelit, jotka on määrä siirtää yhdestä tai useammasta kansallisesta keskuspankista, setelipainosta tai kansallisen keskuspankin logistisista varastoista kansallisen keskuspankin (vastaanottava keskuspankki) hallussa oleviin eurojärjestelmän strategisiin varastoihin setelien tuotantoa ja setelivarastojen hallinnointia koskevien erillisten EKP:n säädösten nojalla.

2.19

Vastaanotettaviksi korvamerkityt logistiset varastot

Uudet ja hyväkuntoiset setelit, jotka on määrä siirtää yhdestä tai useammasta kansallisesta keskuspankista, setelipainosta tai kansallisen keskuspankin hallussa olevista eurojärjestelmän strategisista varastoista kansallisen keskuspankin (vastaanottava keskuspankki) logistisiin varastoihin setelien tuotantoa ja setelivarastojen hallinnointia koskevien erillisten EKP:n säädösten nojalla.

3.   

Operatiiviseen toimintaan liittyvät tietoerät

Nämä tietoerät kattavat virtatietoina koko raportointijakson.

A)   

Kansallisten keskuspankkien operatiivinen toiminta

3.1

Kansallisen keskuspankin liikkeeseen laskemat setelit

Kolmansien osapuolten kansallisen keskuspankin konttoreissa nostamat uudet ja hyväkuntoiset setelit riippumatta siitä, onko nostetut setelit veloitettu asiakkaan tililtä vai ei. Tähän tietoerään eivät kuulu siirrot NHTO-järjestelmää hoitaville pankeille (tietoerä 3.2) ja ECI-ohjelmaa hoitaville pankeille (tietoerä 3.3).

3.2

Kansallisesta keskuspankista NHTO-pankeille siirretyt setelit

Uudet ja hyväkuntoiset setelit, jotka kansallinen keskuspankki on siirtänyt NHTO-järjestelmää hoitaville pankeille.

3.3

Kansallisesta keskuspankista ECI-pankeille siirretyt setelit

Uudet ja hyväkuntoiset setelit, jotka kansallinen keskuspankki on siirtänyt ECI-ohjelmaa hoitaville pankeille.

3.4

Kansalliselle keskuspankille palautetut setelit

Setelit, jotka ovat palautuneet kierrosta kansalliselle keskuspankille, riippumatta siitä, onko palautetut setelit hyvitetty asiakkaan tilille. Tähän tietoerään eivät kuulu setelit, jotka siirretään NHTO-järjestelmää hoitavista pankeista (tietoerä 3.5) ja ECI-ohjelmaa hoitavista pankeista (tietoerä 3.6) kansallisille keskuspankeille.

3.5

NHTO-pankeista kansalliselle keskuspankille siirretyt setelit

Setelit, jotka NHTO-järjestelmää hoitavat pankit ovat siirtäneet kansalliselle keskuspankille.

3.6

ECI-pankeista kansalliselle keskuspankille siirretyt setelit

Setelit, jotka ECI-ohjelmaa hoitavat pankit ovat siirtäneet kansalliselle keskuspankille.

3.7

Kansallisen keskuspankin käsittelemät setelit

Setelit, joiden aitouden kansallinen keskuspankki on todennut ja jotka se on lajitellut kunnon mukaan koneellisesti tai manuaalisesti.

Nämä tiedot vastaavat seuraavia eriä: edellisen raportointijakson käsittelemättömien setelien varastot (tietoerä 2.6) + kierrosta palautuneet setelit (tietoerä 3.4) + NHTO-järjestelmää hoitavista pankeista kansallisille keskuspankeille siirretyt setelit (tietoerä 3.5) + ECI-ohjelmaa hoitavista pankeista kansalliselle keskuspankille siirretyt setelit (tietoerä 3.6) + muilta kansallisilta keskuspankeilta vastaanotetut käsittelemättömät setelit (tietoerän 4.3 alaerä) — toisille kansallisille keskuspankeille siirretyt käsittelemättömät setelit (tietoerän 4.2. alaerä) — kuluvan raportointijakson käsittelemättömien setelien varastot (tietoerä 2.6).

3.8

Kansallisen keskuspankin lajittelemat huonokuntoiset setelit

Kansallisen keskuspankin käsittelemät setelit, jotka on todettu lajittelun yhteydessä huonokuntoisiksi kansallisissa keskuspankeissa tapahtuvaa setelien käsittelyä koskevan erillisen EKP:n säädöksen mukaisesti.

B)   

NHTO-pankkien operatiivinen toiminta

3.9

NHTO-pankkien kiertoon laskemat setelit

NHTO-järjestelmää hoitavien pankkien kiertoon laskemat setelit eli kaikki nostot NHTO-järjestelmää hoitavista pankeista.

3.10

NHTO-pankeille palautetut setelit

NHTO-järjestelmää hoitaville pankeille kierrosta palautuneet setelit eli kaikki talletukset NHTO-järjestelmää hoitaviin pankkeihin.

3.11

NHTO-pankkien käsittelemät setelit

Setelit, jotka NHTO-järjestelmää hoitavat pankit ovat todenneet aidoiksi ja lajitelleet kunnon mukaan setelien lajittelulaitteilla tai manuaalisesti setelien kiertoon palauttamista koskevan toimintamallin mukaisesti.

Nämä tiedot vastaavat seuraavia eriä: edellisen raportointijakson käsittelemättömien setelien varastot (tietoerä 2.10) + NHTO-järjestelmää hoitaville pankeille palautetut setelit (tietoerä 3.10) — NHTO-järjestelmää hoitavista pankeista kansalliselle keskuspankille siirretyt käsittelemättömät setelit — kuluvan raportointijakson käsittelemättömien setelien varastot (tietoerä 2.10).

3.12

NHTO-pankkien lajittelemat huonokuntoiset setelit

Setelit, jotka NHTO-järjestelmää hoitavat pankit ovat käsitelleet ja todenneet huonokuntoisiksi setelien kiertoon palauttamista koskevan toimintamallin mukaisesti.

C)   

ECI-pankkien operatiivinen toiminta

3.13

ECI-pankkien kiertoon laskemat setelit

ECI-ohjelmaa hoitavien pankkien kiertoon laskemat setelit eli kaikki nostot ECI-ohjelmaa hoitavista pankeista.

3.14

ECI-pankeille palautetut setelit

ECI-ohjelmaa hoitaville pankeille kierrosta palautuneet setelit eli kaikki talletukset ECI-ohjelmaa hoitaviin pankkeihin.

3.15

ECI-pankkien käsittelemät setelit

Setelit, jotka ECI-ohjelmaa hoitavat pankit ovat todenneet aidoiksi ja lajitelleet kunnon mukaan setelien lajittelulaitteilla tai manuaalisesti setelien kiertoon palauttamista koskevan toimintamallin mukaisesti.

Nämä tiedot vastaavat seuraavia eriä: edellisen raportointijakson käsittelemättömien setelien varastot (tietoerä 2.14) + ECI-ohjelmaa hoitaville pankeille palautetut setelit (tietoerä 3.14) — kuluvan raportointijakson käsittelemättömien setelien varastot (tietoerä 2.14).

3.16

ECI-pankkien lajittelemat huonokuntoiset setelit

Setelit, jotka ECI-ohjelmaa hoitavat pankit ovat käsitelleet ja todenneet huonokuntoisiksi setelien kiertoon palauttamista koskevan toimintamallin mukaisesti.

4.   

Setelien liikkeisiin liittyvät tietoerät

Nämä tietoerät kattavat virtatietoina koko raportointijakson.

4.1

Setelipainon vastuussa olevalle kansalliselle keskuspankille toimittama uusi tuotanto

Uudet setelit, jotka on valmistettu setelituotantoa koskevan erillisen EKP:n säädöksen nojalla ja jotka on toimitettu setelipainosta kansalliselle keskuspankille (tuotannosta vastaava kansallinen keskuspankki) tai kansallisen keskuspankin (tuotannosta vastaava kansallinen keskuspankki) välityksellä toiselle kansalliselle keskuspankille.

4.2

Setelien siirto

Setelit, jotka siirretään kansallisesta keskuspankista johonkin toiseen kansalliseen keskuspankkiin tai sisäisesti sen omista logistisista varastoista kansallisen keskuspankin hallussa oleviin eurojärjestelmän strategisiin varastoihin tai päinvastoin.

4.3

Setelien vastaanotto

Setelit, jotka kansallinen keskuspankki vastaanottaa joltakin toiselta kansalliselta keskuspankilta tai jotka siirretään sisäisesti sen omista logistisista varastoista kansallisen keskuspankin hallussa oleviin eurojärjestelmän strategisiin varastoihin tai päinvastoin.

5.   

Tulevia eurojärjestelmän kansallisia keskuspankkeja koskevat tietoerät

Nämä tietoerät koskevat raportointijakson päättymispäivän tilannetta.

5.1

Laillisten maksuvälineiden varastot ennen käteiseuroon siirtymistä

Eurosetelit, jotka ovat tulevan eurojärjestelmän kansallisen keskuspankin hallussa käteiseuroon siirtymistä varten.

5.2

Ennakkojakelu

Eurosetelit, jotka tuleva eurojärjestelmän kansallinen keskuspankki jakaa ennakkojakeluna sellaisille hyväksyttäville vastapuolille, jotka täyttävät suuntaviivoissa EKP/2006/9 asetetut vaatimukset eurosetelien vastaanottamiselle ennakkojakelua varten ennen käteiseuron käyttöönottoa.

5.3

Edelleenjakelu

Eurosetelit, jotka hyväksyttävät vastapuolet jakavat edelleenjakeluna ammattimaisille kolmansille osapuolille suuntaviivojen EKP/2006/9 nojalla ja joita nämä kolmannet osapuolet säilyttävät tiloissaan ennen käteiseuron käyttöönottoa.

3 OSA

CIS 2:n kirjaussäännöt eurosetelien liikkeitä varten

1.   Johdanto

Tässä osassa vahvistetaan yhteiset kirjaussäännöt, joita sovelletaan setelien toimitukseen setelipainosta, kansallisten keskuspankkien välisiin siirtoihin ja eri varastotyyppien välisiin siirtoihin saman kansallisen keskuspankin sisällä, jotta varmistettaisiin CIS 2:n tietojen yhdenmukaisuus. Näitä sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin tuleviin eurojärjestelmän kansallisiin keskuspankkeihin.

2.   Transaktiotyypit

Setelien liikkeitä varten on neljä transaktiotyyppiä:

Transaktiotyyppi 1 (suora toimitus): uusien setelien suora toimitus setelipainosta vastuussa olevalle kansalliselle keskuspankille, joka on samaan aikaan vastaanottava kansallinen keskuspankki.

Transaktiotyyppi 2 (epäsuora toimitus ilman väliaikaisvarastointia): uusien setelien epäsuora toimitus setelipainosta vastuussa olevan kansallisen keskuspankin välityksellä toiselle kansalliselle keskuspankille. Vastuussa oleva kansallinen keskuspankki toimittaa setelit vastaanottavalle kansalliselle keskuspankille ilman vastuussa olevassa kansallisessa keskuspankissa tapahtuvaa väliaikaisvarastointia.

Transaktiotyyppi 3 (epäsuora toimitus, väliaikaisvarastointi): uusien setelien epäsuora toimitus setelipainosta vastuussa olevan kansallisen keskuspankin välityksellä toiselle kansalliselle keskuspankille. Setelit varastoidaan vähintään yhdeksi päiväksi vastuussa olevaan kansalliseen keskuspankkiin ennen kuin vastuussa oleva kansallinen keskuspankki kuljettaa ne vastaanottavalle kansalliselle keskuspankille.

Transaktiotyyppi 4 (siirto): (uusien, hyväkuntoisten, käsittelemättömien tai huonokuntoisten) setelivarastojen siirto i) kahden (toimittavan ja vastaanottavan) kansallisen keskuspankin välillä niin, että varastotyyppi (logistiset varastot / eurojärjestelmän strategiset varastot) joko muuttuu tai ei muutu; tai ii) eri varastotyyppien välillä yhden kansallisen keskuspankin sisällä.

3.   Setelien liikkeisiin liittyvien tietojen yhteensovittaminen

Setelien liikkeisiin osallistuvat kaksi kansallista keskuspankkia selvittävät tarvittaessa keskenään ilmoitettavat määrät ja erittelyt.

Jotta toimittavan ja vastaanottavan kansallisen keskuspankin kirjaukset ovat yhdenmukaiset, kukin setelien liike kirjataan toimittavassa ja vastaanottavassa kansallisessa keskuspankissa vasta silloin, kun setelien liike päättyy eli kun vastaanottava kansallinen keskuspankki on vahvistanut vastaanottaneensa setelit ja kirjanneensa ne paikalliseen käteisvarojen hallinnointijärjestelmäänsä. Jos setelit saapuvat myöhään kuukauden viimeisen pankkipäivän iltana eikä niitä kyetä kirjaamaan vastaanottavan kansallisen keskuspankin käteisrahan hallinnointijärjestelmään kyseisenä päivänä, toimittavan ja vastaanottavan kansallisen keskuspankin on sovittava keskenään, kirjataanko setelien liike kuluvana kuukautena vai seuraavana kuukautena.

4.   Setelien korvamerkitseminen setelien liikkeitä varten

CIS 2:n yhteydessä korvamerkintään liittyvänä aikajänteenä on niiden kuukausien lukumäärä, jotka on otettava huomioon määritettäessä niiden setelien varastoja, jotka on joko korvamerkitty varatuiksi siirtoa varten tai korvamerkitty odotettua vastaanottoa varten. Setelipainosta odotettavat toimitukset, siten kuin niistä säädetään setelituotantoa koskevassa erillisessä EKP:n säädöksessä, kirjataan erään ”vastaanotettaviksi korvamerkityt varastot”, vaikka seteleitä ei välttämättä ole vielä valmistettu ja vaikka ennalta arvaamattomat tapahtumat saattavat vielä viivyttää toimitusta tai vaikuttaa siihen muulla tavoin. Aikajänteen pituus määritellään setelien tuotantoa ja setelivarastojen hallinnointia koskevassa erillisessä EKP:n säädöksessä.

5.   Kirjaussäännöt

Alla olevissa taulukoissa ’+’ tarkoittaa, että CIS 2:een kirjataan lisäys, ja ’–’ tarkoittaa, että kirjataan vähennys.

5.1   Transaktiotyypin 1 kirjaussäännöt

Tietoerän numero ja nimi

Toimitus eurojärjestelmän strategisiin varastoihin

Toimitus logistisiin varastoihin

Setelituotantoa koskevan erillisen EKP:n säädöksen nojalla

Setelipainosta tapahtuvan toimituksen jälkeen

Setelituotantoa koskevan erillisen EKP:n säädöksen nojalla

Setelipainosta tapahtuvan toimituksen jälkeen

1.1

Tuotetut setelit

 

+

 

+

2.1

Eurojärjestelmän strategisissa varastoissa olevat uudet setelit

 

+

 

 

2.3

KKP:n hallussa olevat uusien setelien logistiset varastot

 

 

 

+

2.18

Vastaanotettaviksi korvamerkityt eurojärjestelmän strategiset varastot

+ (9)

 

 

2.19

Vastaanotettaviksi korvamerkityt logistiset varastot

 

 

+ (9)

4.1

Setelipainon vastuussa olevalle KKP:lle toimittama uusi tuotanto

 

+

jolloin ”varastotyyppiin” = ESS

 

+

jolloin ”varastotyyppiin” = LS

5.2   Transaktiotyypin 2 kirjaussäännöt

Tietoerän numero ja nimi

Toimitus eurojärjestelmän strategisiin varastoihin

Toimitus logistisiin varastoihin

Vastuussa oleva KKP

Vastaanottava KKP

Vastuussa oleva KKP

Vastaanottava KKP

Setelipainosta tapahtuvan toimituksen jälkeen / vastuussa olevasta KKP:sta vastaanottavaan KKP:iin

Setelituotantoa koskevan erillisen EKP:n säädöksen nojalla

Vastaanotettaessa vastuussa olevasta KKP:sta

Setelipainosta tapahtuvan toimituksen jälkeen / vastuussa olevasta KKP:sta vastaanottavaan KKP:iin

Setelituotantoa koskevan erillisen EKP:n säädöksen nojalla

Vastaanotettaessa vastuussa olevasta kansallisesta keskuspankista

1.1

Tuotetut setelit

 

 

+

 

 

+

2.1

Eurojärjestelmän strategisissa varastoissa olevat uudet setelit

 

 

+

 

 

 

2.3

KKP:n hallussa olevat uusien setelien logistiset varastot

 

 

 

 

 

+

2.18

Vastaanotettaviksi korvamerkityt eurojärjestelmän strategiset varastot

 

+ (10)

 

 

 

2.19

Vastaanotettaviksi korvamerkityt logistiset varastot

 

 

 

 

+ (10)

4.1

Setelipainon vastuussa olevalle KKP:lle toimittama uusi tuotanto

+

jolloin ”varastotyyppiin” = ESS

 

 

+

jolloin ”varastotyyppiin” = LS

 

 

4.2

Setelien siirto

+

jolloin

”kansalliseen keskuspankkiin” = vastaanottava KKP,

”varastotyypistä” = tuotanto,

”varastotyyppiin” = ESS,

laatu = uusi,

suunnittelu = aikataulutettu

 

 

+

jolloin

”kansalliseen keskuspankkiin” = vastaanottava KKP,

”varastotyypistä” = tuotanto,

”varastotyyppiin” = LS,

laatu = uusi,

suunnittelu = aikataulutettu

 

 

4.3

Setelien vastaanotto

 

 

+

jolloin

”kansallisesta keskuspankista” = vastuussa oleva KKP,

”varastotyyppiin” = ESS,

laatu = uusi

 

 

+

jolloin

”kansallisesta keskuspankista” = vastuussa oleva KKP,

”varastotyyppiin” = LS,

laatu = uusi

Sen kuukauden osalta, jonka aikana setelit toimitettiin setelipainosta vastaanottavaan kansalliseen keskuspankkiin; ensiksi setelipainon toimitusvelvollisuus vastuussa olevaan kansalliseen keskuspankkiin nähden kirjataan täytetyksi toimittamalla tiedot tietoerässä 4.1 (”setelipainon vastuussa olevalle kansalliselle keskuspankille toimittama uusi tuotanto”). Toiseksi vastuussa olevan kansallisen keskuspankin suorittama uusien setelien siirto vastaanottavalle kansalliselle keskuspankille kirjataan toimittamalla tiedot tietoerässä 4.2 (”setelien siirto”).

5.3   Transaktiotyyppiä 3 koskevat kirjaussäännöt, kun kohdevarastotyyppinä ovat eurojärjestelmän strategiset varastot

Tietoerän numero ja nimi

Vastuussa oleva KKP

Vastaanottava KKP

Vastuussa oleva KKP

Vastaanottava KKP

Setelipainosta vastuussa olevalle KKP:lle tapahtuvan toimituksen jälkeen

Setelituotantoa koskevan erillisen EKP:n säädöksen nojalla

Vastaanottavalle KKP:lle tapahtuvan siirron jälkeen

Vastaanotettaessa vastuussa olevasta KKP:sta

1.1

Tuotetut setelit

+

 

+

2.1

Eurojärjestelmän strategisissa varastoissa olevat uudet setelit

+

 

+

2.16

Siirrettäviksi korvamerkityt eurojärjestelmän strategiset uusien setelien varastot

+ (11)

 

 

2.18

Vastaanotettaviksi korvamerkityt eurojärjestelmän strategiset varastot

 

+ (11)

 

4.1

Setelipainon vastuussa olevalle KKP:lle toimittama uusi tuotanto

+

jolloin ”varastotyyppiin” = ESS

 

 

 

4.2

Setelien siirto

 

 

+

jolloin

”kansalliseen keskuspankkiin” = vastaanottava KKP,

”varastotyypistä” = tuotanto,

”varastotyyppiin” = ESS,

laatu = uusi,

suunnittelu = aikataulutettu

 

4.3

Setelien vastaanotto

 

 

 

+

jolloin

”kansallisesta keskuspankista” = vastuussa oleva KKP,

”varastotyyppiin” = ESS,

laatu = uusi

Transaktiotyypin 3 ja transaktiotyypin 2 väliset erot ovat CIS 2 -kirjausten kannalta seuraavat: i) vastuussa oleva kansallinen keskuspankki kirjaa setelipainosta vastaanottamansa setelit ”tuotetuiksi seteleiksi”, ja ne lisätään vastuussa olevan kansallisen keskuspankin eurojärjestelmän strategisiin varastoihin tai logistisiin varastoihin väliaikaisen varastoinnin ajaksi ja ii) sen jälkeen kun ne on toimitettu setelipainosta, ne korvamerkitään siirrettäviksi väliaikaisen varastoinnin ajaksi ja korvamerkinnän aikajänteen mukaisesti.

5.4   Transaktiotyyppiä 3 koskevat kirjaussäännöt, kun kohdevarastotyyppinä ovat logistiset varastot

Tietoerän numero ja nimi

Vastuussa oleva KKP

Vastaanottava KKP

Vastuussa oleva KKP

Vastaanottava KKP

Setelipainosta vastuussa olevalle KKP:lle tapahtuvan toimituksen jälkeen

Setelituotantoa koskevan erillisen EKP:n säädöksen nojalla

Vastaanottavalle KKP:lle tapahtuvan siirron jälkeen

Vastaanotettaessa vastuussa olevasta KKP:sta

1.1

Tuotetut setelit

+

 

+

2.3

KKP:n hallussa olevat uusien setelien logistiset varastot

+

 

+

2.17

Siirrettäviksi korvamerkityt logistiset varastot

+ (12)

 

 

2.19

Vastaanotettaviksi korvamerkityt logistiset varastot

 

+ (12)

 

4.1

Setelipainon vastuussa olevalle KKP:lle toimittama uusi tuotanto

+

jolloin ”varastotyyppiin” = LS

 

 

 

4.2

Setelien siirto

 

 

+

jolloin

”kansalliseen keskuspankkiin” = vastaanottava KKP,

”varastotyypistä” = tuotanto,

”varastotyyppiin” = LS,

laatu = uusi,

suunnittelu = aikataulutettu

 

4.3

Setelien vastaanotto

 

 

 

+

jolloin

”kansallisesta keskuspankista” = vastuussa oleva KKP,

”varastotyyppiin” = LS,

laatu = uusi

Transaktiotyypin 3 ja transaktiotyypin 2 väliset erot ovat CIS 2 -kirjausten kannalta seuraavat: i) vastuussa oleva kansallinen keskuspankki kirjaa setelipainolta vastaanottamansa setelit ”tuotetuiksi seteleiksi”, ja ne lisätään vastuussa olevan kansallisen keskuspankin eurojärjestelmän strategisiin varastoihin tai logistisiin varastoihin väliaikaisen varastoinnin ajaksi ja ii) sen jälkeen kun ne on toimitettu setelipainosta, ne korvamerkitään siirrettäviksi väliaikaisen varastoinnin ajaksi ja korvamerkinnän aikajänteen mukaisesti.

5.5   Transaktiotyyppiä 4 koskevat kirjaussäännöt (uudet ja hyväkuntoiset setelit)

Tietoerän numero ja nimi

Toimittava KKP

Vastaanottava KKP

Toimittava KKP

Vastaanottava KKP

Siirtopäätöksen jälkeen

Vastaanottavalle KKP:lle tapahtuvan siirron jälkeen

Vastaanotettaessa vastuussa olevasta KKP:sta

1.1

Tuotetut setelit

 

 

+

2.1

Eurojärjestelmän strategisissa varastoissa olevat uudet setelit

 

 

+

2.2

Eurojärjestelmän strategisissa varastoissa olevat hyväkuntoiset setelit

 

 

tai: –

tai: +

2.3

KKP:n hallussa olevat uusien setelien logistiset varastot

 

 

tai: –

tai: +

2.4

KKP:n hallussa olevat hyväkuntoisten setelien logistiset varastot

 

 

tai: –

tai: +

2.16

Siirrettäviksi korvamerkityt eurojärjestelmän strategiset varastot

+ (13)

 

 

2.17

Siirrettäviksi korvamerkityt logistiset varastot

tai: + (13)

 

tai: –

 

2.18

Vastaanotettaviksi korvamerkityt eurojärjestelmän strategiset varastot

 

+ (13)

 

2.19

Vastaanotettaviksi korvamerkityt logistiset varastot

 

tai: + (13)

 

tai: –

4.2

Setelien siirto

 

 

+

jolloin ”kansalliseen keskuspankkiin” = vastaanottava KKP

 

4.3

Setelien vastaanotto

 

 

 

+

jolloin ”kansallisesta keskuspankista” = toimittava KKP

Tietoeriä 4.2 (”setelien siirto”) ja 4.3 (”setelien vastaanotto”) täydennetään seuraavilla tiedoilla: i) kohdevaraston tyyppi (ESS/LS); ii) laadun mukainen erottelu (uudet/hyväkuntoiset) ja iii) suunnittelua koskeva erittely (aikataulutettu/satunnainen).

5.6   Transaktiotyyppiä 4 koskevat kirjaussäännöt (käsittelemättömät ja huonokuntoiset setelit)

Tietoerän numero ja nimi

Toimittava KKP

Vastaanottava KKP

Vastaanottavalle KKP:lle tapahtuvan siirron jälkeen

Vastaanotettaessa vastuussa olevasta KKP:sta

1.1

Tuotetut setelit

+

2.5

KKP:n hallussa olevat (tuhottavien) huonokuntoisten setelien varastot

+

2.6

KKP:n hallussa olevat käsittelemättömien setelien varastot

tai: –

tai: +

4.2

Setelien siirto

+

jolloin

”kansalliselle keskuspankille” = vastaanottava KKP,

”varastotyypistä” = LS,

”varastotyyppiin” = LS,

suunnittelu = satunnainen

 

4.3

Setelien vastaanotto

 

+

jolloin

”kansallisesta keskuspankista” = toimittava KKP,

”varastotyyppiin” = LS

Tietoeriä 4.2 (”setelien siirto”) ja 4.3 (”setelien vastaanotto”) täydennetään tiedoilla siitä, olivatko siirretyt setelit käsittelemättömiä vai huonokuntoisia.

Käsittelemättömien tai huonokuntoisten setelien varastoja ei korvamerkitä.


(1)  Tiedot eritellään kunkin ECI-ohjelmaa hoitavan pankin mukaan.

(2)  Annetaan tiedot siitä varastotyypistä, josta siirretyt setelit on otettu toimittavassa kansallisessa keskuspankissa, eli tuotanto (toimitus setelipainosta), eurojärjestelmän strategiset varastot (ESS) tai logistiset varastot (LS).

(3)  Annetaan tiedot siitä varastotyypistä, johon setelit on siirretty vastaanottavassa kansallisessa keskuspankissa, eli eurojärjestelmän strategiset varastot (ESS) tai logistiset varastot (LS).

(4)  Annetaan tiedot siitä, olivatko siirretyt setelit uusia, hyväkuntoisia, käsittelemättömiä vai huonokuntoisia. Jos siirretään useamman kuin yhden laatutyypin seteleitä ja muut erittelyt ovat samat, siirto ilmoitetaan erikseen kunkin laatutyypin osalta.

(5)  Annetaan tiedot kalenterivuodesta, johon tuotanto on kohdennettu setelituotantoa koskevassa erillisessä EKP:n säädöksessä. Jos toimitetut setelit liittyvät setelituotantoa koskeviin erillisiin EKP:n säädöksiin, joista jokainen liittyy eri kalenterivuoteen mutta muut erittelyt ovat samat, toimitukset ilmoitetaan erikseen.

(6)  Annetaan tiedot siitä, ajoitettiinko siirto setelituotantoa koskevan erillisen EKP:n säädöksen mukaan vai oliko kyseessä satunnainen siirto.

(7)  Tietolähteeksi ilmoitetut yksiköt voivat määrittää erittelyn tilastollisin menetelmin sarjan ja muunnoksen mukaan sellaisten sekamuotoisten erien tai sekamuotoisten pakettien osalta, jotka sisältävät eri sarjaan ja/tai muunnokseen kuuluvia seteleitä.

(8)  Tästä tietoerästä vähennetään kaikki setelit, jotka on valmistuksen jälkeen merkitty näyteseteleiksi.

(9)  Korvamerkintää varten määritetyn aikajänteen sisällä.

(10)  Korvamerkintää varten määritetyn aikajänteen sisällä.

(11)  Korvamerkintää varten määritetyn aikajänteen sisällä.

(12)  Korvamerkintää varten määritetyn aikajänteen sisällä.

(13)  Korvamerkintää varten määritetyn aikajänteen sisällä.


LIITE II

Eurokolikoita koskevat tietoerät

1 OSA

Eurokolikoita koskeva raportointijärjestelmä

Tietoerät

 

 

Tietoerän numero ja nimi

Kolikoiden kokonaismäärä

Kolikoiden nimellisarvo yhteensä

Sarjan erittely

Nimellisarvon erittely

Yksikön erittely (1)

”Jäsenvaltiosta”-erittely

”Jäsenvaltioon”-erittely

Tietolähde

1.

Liikkeessä olevia kolikoita koskevat tietoerät

 

 

1.1

Kiertoon tarkoitettujen kolikoiden kansalliset nettomääräiset liikkeeseenlaskut

 

 

 

 

 

Kolikoita liikkeeseen laskevat yksiköt (2)

1.2

Keräilykolikoiden kansalliset nettomääräiset liikkeeseenlaskut (lukumäärä)

 

 

1.3

Keräilykolikoiden kansalliset nettomääräiset liikkeeseenlaskut (arvo)

 

 

 

2.

Kolikkovarastoja koskevat tietoerät

 

2.1

Kolikkovarastot

 

 

 

 

 

 

Kolikoita liikkeeseen laskevat yksiköt (2)

3.

Operatiivista toimintaa koskevat tietoerät

 

3.1

Suurelle yleisölle liikkeeseen lasketut kolikot

 

 

 

 

 

 

Kolikoita liikkeeseen laskevat yksiköt (2)

3.2

Suurelta yleisöltä palautuneet kolikot

 

 

 

 

 

 

3.3

Käsitellyt kolikot

 

 

 

 

 

 

3.4

Huonokuntoisiksi todetut kolikot

 

 

 

 

 

 

4.

Kolikoiden liikkeitä koskevat tietoerät

 

4.1

Kiertoon tarkoitettujen kolikoiden siirto

 

 

 

 

 

Vastaan-ottava jäsenvaltio

Kolikoita liikkeeseen laskevat yksiköt (2)

4.2

Kiertoon tarkoitettujen kolikoiden vastaanotto

 

 

 

 

 

Toimittava jäsenvaltio

 

5.

Tietoerät kansallisten bruttomääräisten liikkeeseenlaskujen laskemista varten

 

5.1

Kolikoita liikkeeseen laskevien yksiköiden hallussa olevat kiertoon tarkoitettujen kolikoiden hyvitetyt varastot

 

 

 

 

 

Kolikoita liikkeeseen laskevat yksiköt (2)

5.2

Kolikoita liikkeeseen laskevien yksiköiden hallussa olevien hyvi-tettyjen keräilykolikoiden määrä

 

 

5.3

Kolikoita liikkeeseen laskevien yksiköiden hallussa olevien hyvi-tettyjen keräilykolikoiden arvo

 

 

 

6.

Lisätietoerät

 

6.1

Kolikoiden ylijäämä (3)

 

 

 

 

 

Kolikoita liikkeeseen laskevat yksiköt (2)

6.2

Kolikoiden alijäämä (3)

 

 

 

 

 

6.3

KKP:n laillisille liikkeeseenlaskijoille hyvittämien varastojen arvo

 

 

 

Kansallinen keskuspankki (KKP)

7.

Tulevia eurojärjestelmään osallistuvia jäsenvaltioita koskevat tietoerät

 

7.1

Laillisten maksuvälineiden varastot ennen käteiseuron käyttöönottoa

 

 

 

 

 

Tuleva eurojärjestelmän KKP ja kolikoita liikkeeseen laskevat kolmannet osapuolet (4)

7.2

Ennakkojakelu

 

 

 

 

 

Tuleva eurojärjestelmän KKP

7.3

Edelleenjakelu

 

 

 

 

 

Edelleenjakelun kohteena olevat hyväksyttävät vastapuolet

2 OSA

Eurokolikoita koskevien tietoerien määrittely

Tietoerien 1.3, 5.3 ja 6.3 osalta luvut ilmoitetaan arvon mukaan kahden desimaalin tarkkuudella riippumatta siitä, ovatko ne positiivisia vai negatiivisia. Muiden tietoerien osalta luvut ilmoitetaan kappalemäärittäin kokonaislukuina riippumatta siitä, ovatko ne positiivisia vai negatiivisia.

1.   

Kierrossa olevia kolikoita koskevat tietoerät

Nämä tietoerät ovat raportointijakson päättymispäivän tietoja.

1.1

Kiertoon tarkoitettujen kolikoiden kansalliset nettomääräiset liikkeeseenlaskut

Kansalliset keskuspankit laskevat kiertoon tarkoitettujen kolikoiden kansalliset nettomääräiset liikkeeseenlaskut seuraavien vastaavuuskaavojen mukaan:

Laskukaava 1 Kansalliset nettomääräiset liikkeeseenlaskut = suurelle yleisölle liikkeeseen laskettujen kolikoiden kumulatiivinen kokonaismäärä (kumulatiivinen tietoerä 3.1) – suurelta yleisöltä palautuneiden kolikoiden kumulatiivinen kokonaismäärä (kumulatiivinen tietoerä 3.2)

Laskukaava 2 Kansalliset nettomääräiset liikkeeseenlaskut = tuotetut kolikot – toimitusten kumulatiivinen kokonaismäärä (kumulatiivinen tietoerä 4.1) + vastaanottojen kumulatiivinen kokonaismäärä (kumulatiivinen tietoerä 4.2) – tuotetut varastot – tuhotut kolikot

1.2

Keräilykolikoiden kansalliset nettomääräiset liikkeeseenlaskut (lukumäärä)

Kiertoon laskettujen keräilykolikoiden kokonaismäärä laskettuna yhteen kaikkien nimellisarvojen osalta. Kansalliset keskuspankit laskevat tämän luvun käyttämällä soveltuvin osin samoja laskukaavoja kuin tietoerän 1.1 osalta, mutta kumulatiivisia toimituksia ja kumulatiivisia vastaanottoja ei sovelleta.

1.3

Keräilykolikoiden kansalliset nettomääräiset liikkeeseenlaskut (arvo)

Kiertoon laskettujen keräilykolikoiden nimellisarvo yhteensä laskettuna yhteen kaikkien nimellisarvojen osalta. Kansalliset keskuspankit laskevat tämän luvun käyttämällä soveltuvin osin samoja laskukaavoja kuin edellä tietoerän 1.1 osalta, mutta kumulatiivisia toimituksia ja kumulatiivisia vastaanottoja ei sovelleta.

2.   

Kolikkovarastoja koskevat tietoerät

Nämä tietoerät ovat raportointijakson päättymispäivän tietoja.

2.1

Kolikkovarastot

Kansallisen keskuspankin ja kolikoita liikkeeseen laskevien kolmansien osapuolten hallussa olevat kiertoon tarkoitetut kolikot siltä osin kuin ne ovat olemassa eurojärjestelmään osallistuvassa jäsenvaltiossa, riippumatta siitä, i) että kolikoita ei ole tuotettu eikä hyvitetty laillisille liikkeeseenlaskijoille; ii) että kolikot on tuotettu mutta niitä ei ole hyvitetty laillisille liikkeeseenlaskijoille; tai iii) että kolikot on valmistettu ja hyvitetty laillisille liikkeeseenlaskijoille.

Rahapajojen hallussa olevat kolikkovarastot kattavat vain kolikot, jotka ovat käyneet läpi lopulliset laatutarkistukset, niiden pakkauksesta ja toimitustilanteesta riippumatta.

Ilmoitetaan kolikot, jotka on lajiteltaessa todettu huonokuntoisiksi mutta joita ei ole hävitetty.

3.   

Operatiivista toimintaa koskevat tietoerät

Nämä tietoerät kattavat virtatietoina koko raportointijakson.

3.1

Suurelle yleisölle liikkeeseen lasketut kolikot

Kiertoon tarkoitetut kolikot, jotka kansallinen keskuspankki ja kolikoita liikkeeseen laskevat kolmannet osapuolet ovat toimittaneet suurelle yleisölle ja veloittaneet siltä (myyneet sille).

3.2

Suurelta yleisöltä palautuneet kolikot

Kiertoon tarkoitetut kolikot, jotka suuri yleisö on tallettanut kansalliseen keskuspankkiin ja kolikoita liikkeeseen laskeville kolmansille osapuolille.

3.3

Käsitellyt kolikot

Kiertoon tarkoitetut kolikot, joiden aitouden ja kunnon kansallinen keskuspankki ja kolikoita liikkeeseen laskevat kolmannet osapuolet ovat tarkistaneet.

3.4

Huonokuntoisiksi todetut kolikot

Kiertoon tarkoitetut kolikot, jotka kansallinen keskuspankki ja kolikoita liikkeeseen laskevat kolmannet osapuolet ovat käsitelleet ja todenneet lajittelun yhteydessä huonokuntoisiksi.

4.   

Kolikoiden liikkeitä koskevat tietoerät

Nämä tietoerät kattavat virtatietoina koko raportointijakson.

4.1

Kiertoon tarkoitettujen kolikoiden siirto

Kiertoon tarkoitetut kolikot, jotka (tulevan) eurojärjestelmään osallistuvan jäsenvaltion kansallinen keskuspankki ja kolikoita liikkeeseen laskevat kolmannet osapuolet toimittavat nimellisarvosta muiden (tulevien) eurojärjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden kolikoita liikkeeseen laskeville yksiköille.

4.2

Kiertoon tarkoitettujen kolikoiden vastaanotto

Kiertoon tarkoitetut kolikot, jotka (tulevan) eurojärjestelmään osallistuvan jäsenvaltion kansallinen keskuspankki ja kolikoita liikkeeseen laskevat kolmannet osapuolet vastaanottavat nimellisarvosta muiden (tulevien) eurojärjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden kolikoita liikkeeseen laskevilta yksiköiltä.

5.   

Tietoerät kansallisten bruttomääräisten liikkeeseenlaskujen laskemista varten

Nämä tietoerät ovat varastotietoja ja koskevat raportointijakson päättymispäivän tietoja. Eurojärjestelmään osallistuvissa jäsenvaltioissa, joissa kansallinen keskuspankki on ainoa kolikoita liikkeeseen laskeva yksikkö, tietoerissä 5.1 ja 5.3 kuvattujen varastojen nimellisarvojen summa on sama kuin tietoerässä 6.3 ilmoitettu nimellisarvo.

5.1

Kolikoita liikkeeseen laskevien yksiköiden hallussa olevat kiertoon tarkoitettujen kolikoiden hyvitetyt varastot

Laillisille liikkeeseenlaskijoille hyvitetyt kiertoon tarkoitetut kolikot, jotka ovat kansallisen keskuspankin ja kolikoita liikkeeseen laskevien kolmansien osapuolten hallussa.

5.2

Kolikoita liikkeeseen laskevien yksiköiden hallussa olevien hyvitettyjen keräilykolikoiden määrä

Laillisille liikkeeseenlaskijoille hyvitettyjen ja kansallisen keskuspankin ja kolikoita liikkeeseen laskevien kolmansien osapuolten hallussa olevien keräilykolikoiden kokonaismäärä.

5.3

Kolikoita liikkeeseen laskevien yksiköiden hallussa olevien hyvitettyjen keräilykolikoiden arvo

Laillisille liikkeeseenlaskijoille hyvitettyjen ja kansallisen keskuspankin ja kolikoita liikkeeseen laskevien kolmansien osapuolten hallussa olevien keräilykolikoiden nimellisarvo yhteensä.

6.   

Lisätietoerät

Nämä tietoerät ovat varastotietoja ja koskevat raportointijakson päättymispäivän tietoja.

6.1

Kolikoiden ylijäämä

Kiertoon tarkoitettujen kolikoiden määrä, joka ylittää tietyn kolikkovarastojen enimmäistason kansallisella tasolla. Nämä kolikkovarastot ovat käytettävissä toimitettavaksi pyynnöstä muihin (tuleviin) eurojärjestelmän jäsenvaltioihin. Kansallinen keskuspankki määrittää yhteistyössä mahdollisen laillisen liikkeeseenlaskijan kanssa kolikkovarastojen enimmäistason.

6.2

Kolikoiden alijäämä

Kiertoon tarkoitettujen kolikoiden määrä, joka alittaa tietyn kolikkovarastojen vähimmäistason kansallisella tasolla. Kansallinen keskuspankki määrittää yhteistyössä mahdollisen laillisen liikkeeseenlaskijan kanssa kolikkovarastojen vähimmäistason.

6.3

Kansallisen keskuspankin laillisille liikkeeseenlaskijoille hyvittämien varastojen arvo

Kansallisten keskuspankkien kiertoon tarkoitettujen kolikoiden ja keräilykolikoiden varastot, jotka hyvitetään laillisille liikkeeseenlaskijoille riippumatta siitä, ovatko ne laillisia maksuvälineitä. Tämä sisältää varastot, jotka on hyvitetty kansallisen keskuspankin jäsenvaltion lailliselle liikkeeseenlaskijalle, ja varastot, jotka on vastaanotettu muilta eurojärjestelmään osallistuvilta jäsenvaltioilta nimellisarvoon (vastaanotetut kolikot hyvitetään toimittavan jäsenvaltion lailliselle liikkeeseenlaskijalle, mutta niistä tulee osa vastaanottavan kansallisen keskuspankin hyvitettyjä varastoja).

Tuotantokustannuksin suoritetut toimitukset ja/tai vastaanotot eivät vaikuta tähän tietoerään.

7.   

Tulevia eurojärjestelmään osallistuvia jäsenvaltioita koskevat tietoerät

Nämä tietoerät ovat raportointijakson päättymispäivän tietoja.

7.1

Laillisten maksuvälineiden varastot ennen käteiseuron käyttöönottoa

Kiertoon tarkoitetut eurokolikot, jotka ovat tulevan eurojärjestelmän kansallisen keskuspankin tai kolikoita liikkeeseen laskevien kolmansien osapuolten hallussa tulevassa eurojärjestelmään osallistuvassa jäsenvaltiossa käteiseuron käyttöönottoa varten.

7.2

Ennakkojakelu

Kiertoon tarkoitetut eurokolikot, jotka ovat sellaisten hyväksyttävien vastapuolten hallussa, jotka täyttävät suuntaviivoissa EKP/2006/9 asetetut vaatimukset eurosetelien vastaanottamiselle edelleenjakelua varten ennen käteiseuron käyttöönottoa.

7.3

Edelleenjakelu

Kiertoon tarkoitetut eurokolikot, jotka hyväksyttävät vastapuolet jakavat edelleenjakeluna ammattimaisille kolmansille osapuolille suuntaviivojen EKP/2006/9 nojalla. Tämä sisältää CIS 2 -raportointia varten eurokolikot, joita tarjotaan aloituspakkauksissa suurelle yleisölle.

3 OSA

CIS 2 -kirjaussäännöt, jotka koskevat eurokolikoiden liikkeitä (tulevien) eurojärjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden välillä

1.   Johdanto

Tässä osassa vahvistetaan yleiset kirjaussäännöt kolikoiden liikkeille eurojärjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden ja erityisesti kansallisten keskuspankkien välillä, jotta varmistettaisiin CIS 2:een kuuluvien, kansallisia nettomääräisiä ja bruttomääräisiä kolikoiden liikkeeseenlaskuja koskevien tietojen johdonmukaisuus. Koska kolikoiden siirtoihin saattavat osallistua sekä kansalliset keskuspankit / tulevat eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit että kolikoita liikkeeseen laskevat kolmannet osapuolet, niistä käytetään yhdessä jäljempänä johdonmukaisesti nimitystä ”jäsenvaltiot”.

Näitä sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin tuleviin eurojärjestelmään osallistuviin jäsenvaltioihin.

2.   Kolikoiden liikkeet toimittavien ja vastaanottavien jäsenvaltioiden välillä

Jäsenvaltioiden välisissä kolikkosiirroissa erotetaan toisistaan siirto nimellisarvolla ja siirto tuotantokustannuksin. Kummassakaan tapauksessa toimittavan jäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion kolikoita liikkeeseen laskevien yksiköiden väliset siirrot eivät johda muutokseen kansallisissa nettomääräisissä liikkeeseenlaskuissa.

Tämän jakson seuraavissa taulukoissa ’+’ tarkoittaa, että CIS 2:een kirjataan lisäys, ja ’–’ tarkoittaa, että kirjataan vähennys.

2.1   Kirjaussäännöt liikkeessä olevien kolikoiden nimellisarvoon tehtäville siirroille

Tietoerän numero ja nimi

Toimittava jäsenvaltio

Vastaanottava jäsenvaltio

2.1

Kolikkovarastot

+

4.1

Kiertoon tarkoitettujen kolikoiden siirto

+

 

4.2

Kiertoon tarkoitettujen kolikoiden vastaanotto

 

+

5.1

Kolikoita liikkeeseen laskevien yksiköiden hallussa olevat kiertoon tarkoitettujen kolikoiden hyvitetyt varastot

(–)

(ks. jäljempänä huomautus c)

+

(ks. jäljempänä huomautus d)

6.3

Kansallisen keskuspankin laillisille liikkeeseenlaskijoille hyvittämien varastojen arvo

(–)

(ks. jäljempänä huomautus c)

+

(ks. jäljempänä huomautus d)

a)

Toimittavassa jäsenvaltiossa ”suurelle yleisölle liikkeeseen lasketut kolikot” (tietoerä 3.1) ja vastaanottavassa jäsenvaltiossa ”suurelta yleisöltä palautuneet kolikot” (tietoerä 3.2) pysyvät muuttumattomina.

b)

Tilit, jotka liittyvät ”tuotettuihin kolikoihin” toimittavan jäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion käteisrahan hallinnointijärjestelmissä pysyvät (tarvittaessa) muuttumattomina.

c)

”Kolikoita liikkeeseen laskevien yksiköiden hallussa olevat kiertoon tarkoitettujen kolikoiden hyvitetyt varastot” (tietoerä 5.1) toimittavassa jäsenvaltiossa joko vähenevät, jos toimitetut kolikot hyvitettiin aikaisemmin lailliselle liikkeeseenlaskijalle toimittavassa jäsenvaltiossa, tai pysyvät muuttumattomina, jos toimitetut kolikot olivat aiemmin tuotettuja, mutta lailliselle liikkeeseenlaskijalle hyvittämättömiä kolikoita.

d)

”Kolikoita liikkeeseen laskevien yksiköiden hallussa olevat kiertoon tarkoitettujen kolikoiden hyvitetyt varastot” (tietoerä 5.1) vastaanottavassa jäsenvaltiossa kasvavat, koska vastaanotetut kolikot edustavat hyvitettyjä kolikoita (eli ne hyvitetään toimittavan jäsenvaltion lailliselle liikkeeseenlaskijalle).

e)

Edellä mainitut kirjaukset vaikuttavat kansallisiin bruttomääräisiin liikkeeseenlaskuihin seuraavasti:

Toimittava jäsenvaltio: pysyvät muuttumattomana, jos toimitetut kolikot olivat aiemmin tuotettuja ja lailliselle liikkeeseenlaskijalle hyvitettyjä kolikoita, tai vähenevät, jos toimitetut kolikot olivat aiemmin tuotettuja, mutta lailliselle liikkeeseenlaskijalle hyvittämättömiä kolikoita.

Vastaanottava jäsenvaltio: pysyvät muuttumattomana.

2.2   Kirjaussäännöt kiertoon tarkoitettujen kolikoiden liikkeille tuotantokustannuksin

Tietoerän numero ja nimi

Toimittava jäsenvaltio

Vastaanottava jäsenvaltio

2.1

Kolikkovarastot

+

a)

Erään ”kiertoon tarkoitettujen kolikoiden siirto ja vastaanotto” ei tehdä kirjauksia.

b)

Tuotantokustannuksin tehdyt liikkeet eivät vaikuta kansallisiin bruttomääräisiin liikkeeseenlaskuihin toimittavassa ja vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

2.3   Kolikoiden liikkeisiin liittyvien tietojen yhteensovittaminen

Setelien liikkeisiin liittyvien tietojen yhteensovittamista koskevaa liitteessä I olevan 3 osan 3 jaksoa sovelletaan soveltuvin osin.


(1)  Tiedot eritellään asianomaisten kolikoita liikkeeseen laskevien yksiköiden mukaan, joita ovat kansallinen keskuspankki, rahapaja, valtiovarainministeriö, nimetty julkinen laitos ja/tai nimetty yksityinen laitos.

(2)  Kolikoita liikkeeseen laskevia yksiköitä ovat kansallinen keskuspankki, rahapajat, valtiovarainministeriö, nimetyt julkisoikeudelliset laitokset ja nimetyt yksityiset laitokset.

(3)  Tiedot toimitetaan vapaaehtoisesti.

(4)  Kolikoita liikkeeseen laskevia kolmansia osapuolia ovat rahapajat, valtiovarainministeriö, nimetyt julkiset laitokset ja nimetyt yksityiset laitokset.


LIITE III

Käteisrahan infrastruktuuriin ja setelien kiertoon palauttamista koskevaan toimintamalliin liittyvät tiedot

Luvut ilmoitetaan positiivisina kokonaislukuina kaikkien tietoerien osalta.

1.   

Kansalliseen keskuspankkiin liittyvää käteisrahan infrastruktuuria koskevat tietoerät

Nämä tietoerät ovat raportointijakson päättymispäivän tietoja.

1.1

Kansallisen keskuspankin sivukonttoreiden lukumäärä

Kaikki kansallisen keskuspankin sivukonttorit, jotka tarjoavat kassapalveluita luottolaitoksille ja muille ammattimaisille asiakkaille.

1.2

Varastointikapasiteetti

Kansallisen keskuspankin turvallinen yhteenlaskettu setelien varastointikapasiteetti miljoonina seteleinä ja laskettuna 20 EUR nimellisarvon perusteella.

1.3

Lajittelukapasiteetti

Kansallisen keskuspankin toiminnassa olevien setelinlajittelulaitteiden yhteenlaskettu lajittelukapasiteetti (eli teoreettinen läpimenon enimmäismäärä yhteensä) tuhansina seteleinä tunnissa ja laskettuna 20 EUR nimellisarvon perusteella.

1.4

Kuljetuskapasiteetti

Kansallisen keskuspankin käytössä olevien panssaroitujen ajoneuvojen yhteenlaskettu kuljetuskapasiteetti (eli lastauskapasiteetin enimmäismäärä) tuhansina seteleinä ja laskettuna 20 EUR nimellisarvon perusteella.

2.   

Yleiseen käteisrahan infrastruktuuriin ja setelien kiertoon palauttamista koskevaan toimintamalliin liittyvät tietoerät

Nämä tietoerät ovat raportointijakson päättymispäivän tietoja.

2.1

Luottolaitosten sivukonttoreiden lukumäärä

Kaikki eurojärjestelmään osallistuvassa jäsenvaltiossa sijaitsevien luottolaitosten sivukonttorit, jotka tarjoavat vähittäis- tai tukkukassapalveluja.

2.2

Luottolaitosten syrjäseudulla sijaitsevien sivukonttoreiden lukumäärä

Kaikki luottolaitosten sivukonttorit, jotka ovat setelien kiertoon palauttamista koskevan toimintamallin mukaan ”syrjäseudulla sijaitsevia sivukonttoreita” (1).

2.3

Arvokuljetusyritysten lukumäärä

Kaikki eurojärjestelmään osallistuvaan jäsenvaltioon sijoittautuneet arvokuljetusyritykset, jotka kuljettavat käteisrahaa (2)  (3).

2.4

Niiden käteisrahakeskusten lukumäärä, jotka eivät ole kansallisen keskuspankin omistuksessa

Kaikki eurojärjestelmään osallistuvaan jäsenvaltioon sijoittautuneet käteisrahakeskukset, jotka ovat luottolaitosten, arvokuljetusyritysten ja muiden rahaa ammattimaisesti käsittelevien laitosten omistuksessa (2)  (3).

2.5

Luottolaitosten ylläpitämien käteisautomaattien lukumäärä

Kaikki eurojärjestelmään osallistuvaan jäsenvaltioon sijoittautuneiden luottolaitosten vastuulla olevat käteisautomaatit riippumatta siitä, kuka nämä käteisautomaatit täyttää.

2.6

Muiden käteisautomaattien lukumäärä

Kaikki käteisautomaatit, joita ylläpitävät muut yhteisöt kuin eurojärjestelmään osallistuvaan jäsenvaltioon sijoittautuneet luottolaitokset (esim. vähittäiskauppojen käteisautomaatit; ns. ”retail ATM” tai ”convenience ATM” -automaatit) (2).

2.7

Luottolaitosten ylläpitämien ja asiakkaiden käytössä olevien käteisen kierrätysautomaattien lukumäärä

Kaikki luottolaitosten ylläpitämät ja asiakkaiden käytössä olevat käteisen kierrätysautomaatit eurojärjestelmään osallistuvassa jäsenvaltiossa (1).

2.8

Luottolaitosten ylläpitämien ja asiakkaiden käytössä olevien talletusautomaattien lukumäärä

Kaikki luottolaitosten ylläpitämät ja asiakkaiden käytössä olevat talletusautomaatit eurojärjestelmään osallistuvassa jäsenvaltiossa (1).

2.9

Luottolaitosten ylläpitämien ja henkilöstön käytössä olevien setelinkäsittelylaitteiden lukumäärä

Kaikki setelinkäsittelylaitteet, jotka ovat henkilöstön käytössä ja joita luottolaitokset käyttävät kierrätykseen eurojärjestelmään osallistuvassa jäsenvaltiossa (1).

2.10

Muiden rahaa ammattimaisesti käsittelevien laitosten ylläpitämien ja henkilöstön käytössä olevien setelinlajittelulaitteiden lukumäärä

Kaikki setelinlajittelulaitteet, jotka ovat henkilöstön käytössä ja joita eurojärjestelmään osallistuvassa jäsenvaltiossa sijaitsevat muut rahaa ammattimaisesti käsittelevät laitokset, joihin sovelletaan setelien kiertoon palauttamista koskevaa toimintamallia, käyttävät kierrättämiseen kyseisessä jäsenvaltiossa.

3.   

Setelien kiertoon palauttamista koskevaan toimintamalliin liittyvät operatiiviset tietoerät (4)

Nämä tietoerät kattavat virtatietoina koko raportointijakson, ja niistä raportoidaan kappalemäärät nimellisarvon mukaan eriteltyinä.

3.1

Luottolaitosten asiakkaille kierrättämien setelien lukumäärä

Luottolaitosten asiakkailta vastaanottamat setelit, jotka on käsitelty asiakkailta suljetuissa tiloissa (back office) olevilla setelinlajittelulaitteilla setelien kiertoon palauttamista koskevan toimintamallin mukaisesti ja joko jaettu asiakkaille tai pidetty edelleen hallussa asiakkaille jakamista varten.

3.2

Muiden rahaa ammattimaisesti käsittelevien laitosten asiakkaille kierrättämien setelien lukumäärä

Muiden rahaa ammattimaisesti käsittelevien laitoksen luottolaitoksilta vastaanottamat setelit, jotka muut rahaa ammattimaisesti käsittelevät laitokset ovat käsitelleet asiakkailta suljetuissa tiloissa (back office) olevilla setelinlajittelulaitteilla setelien kiertoon palauttamista koskevan toimintamallin mukaisesti ja joko toimittaneet luottolaitoksille tai pitäneet edelleen hallussaan luottolaitoksille toimittamista varten.

3.3

Niiden setelien lukumäärä, jotka on käsitelty luottolaitosten ylläpitämillä, asiakkailta suljetuissa tiloissa (back office) käytettävillä setelinlajittelulaitteilla

Setelit, joiden aitous ja kunto on tarkistettu eurojärjestelmään osallistuvassa jäsenvaltiossa sijaitsevien luottolaitosten ylläpitämillä setelinlajittelulaitteilla, joita henkilöstö käyttää asiakkailta suljetuissa tiloissa (back office).

3.4

Niiden setelien lukumäärä, jotka on käsitelty muiden rahaa ammattimaisesti käsittelevien laitosten ylläpitämillä, asiakkailta suljetuissa tiloissa (back office) käytettävillä setelinlajittelulaitteilla

Setelit, joiden aitous ja kunto on tarkistettu eurojärjestelmään osallistuvassa jäsenvaltiossa sijaitsevien muiden rahaa ammattimaisesti käsittelevien laitosten ylläpitämillä setelinlajittelulaitteilla, joita henkilöstö käyttää asiakkailta suljetuissa tiloissa (back office).

3.5

Niiden setelien lukumäärä, jotka on todettu huonokuntoisiksi luottolaitosten ylläpitämillä, asiakkailta suljetuissa tiloissa (back office) käytettävillä setelinlajittelulaitteilla

Setelit, jotka on todettu huonokuntoisiksi eurojärjestelmään osallistuvassa jäsenvaltiossa sijaitsevien luottolaitosten ylläpitämillä setelinlajittelulaitteilla, joita henkilöstö käyttää asiakkailta suljetuissa tiloissa (back office).

3.6

Niiden setelien lukumäärä, jotka on todettu huonokuntoisiksi muiden rahaa ammattimaisesti käsittelevien laitosten ylläpitämillä, asiakkailta suljetuissa tiloissa (back office) käytettävillä setelinlajittelulaitteilla

Setelit, jotka on todettu huonokuntoisiksi eurojärjestelmään osallistuvassa jäsenvaltiossa sijaitsevien muiden rahaa ammattimaisesti käsittelevien laitosten ylläpitämillä setelinlajittelulaitteilla, joita henkilöstö käyttää asiakkailta suljetuissa tiloissa (back office).


(1)  Kaikki luottolaitokset, joihin sovelletaan setelien kiertoon palauttamista koskevaa toimintamallia ja jotka on perustettu eurojärjestelmään osallistuvaan jäsenvaltioon.

(2)  Tietojen ilmoittaminen riippuu siitä, ovatko ne saatavilla eurojärjestelmään osallistuvassa jäsenvaltiossa. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle siitä, miten laajasti ne toimittavat tietoja.

(3)  Kansalliset keskuspankit toimittavat tiedot, jotka kattavat vähintään luottolaitokset ja/tai arvokuljetusyritykset, joihin sovelletaan setelien kiertoon palauttamista koskevaa toimintamallia. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle siitä, miten laajasti ne toimittavat tietoja.

(4)  Syrjäseuduilla sijaitsevissa sivukonttoreissa kierrätettyjä seteleitä ei sisällytetä laskelmiin.


LIITE IV

EKP:n ylläpitämät CIS 2:n viitetiedot ja järjestelmän parametrit

EKP tallentaa viitetiedot ja järjestelmän parametrit sekä niiden voimassaoloajat. Nämä tiedot ovat kaikkien kansallisten keskuspankkien ja tulevien eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien käyttäjien nähtävissä. Eurokolikoihin liittyvät viitetiedot ja järjestelmän parametrit ovat lisäksi kaikkien hyväksyttävien kolmansien osapuolten käyttäjien nähtävissä.

1.   

Viitetiedot

1.1

Hyväksytyt kolikoiden liikkeeseenlaskut

Niiden kiertoon tarkoitettujen eurokolikoiden ja euromääräisten keräilykolikoiden hyväksytyt määrät arvossa ilmaistuna, jotka (tuleva) eurojärjestelmään osallistuva jäsenvaltio saa laskea liikkeeseen tiettynä kalenterivuonna sovellettavan kolikoiden liikkeeseenlaskusta tehdyn päätöksen nojalla (1).

1.2

Setelien logististen varastojen viitemäärät

Kutakin nimellisarvoa ja kansallista keskuspankkia koskevat logististen varastojen määrät, joita käytetään vertailukohtana vuosittaista tuotantosuunnittelua varten setelivarastojen hallinnointia koskevan erillisen EKP:n säädöksen nojalla. Lisäksi näihin määriin liittyvät toimintakatteet tallennetaan ja niitä ylläpidetään kunkin nimellisarvon ja kansallisen keskuspankin osalta.

1.3

Pääoman jakoperusteet

Kansallisten keskuspankkien jako-osuudet EKP:n pääomasta laskettuina päätöksen EKP/2006/21 (2) perusteella ja prosenttiosuuksina ilmaistuina.

2.   

Järjestelmän parametrit

2.1

Kansallisen keskuspankin ominaisuudet

Tiedot i) NHTO-järjestelmien olemassaolosta eurojärjestelmään osallistuvissa jäsenvaltioissa; ii) erilaisista kolikoita liikkeeseen laskevista yksiköistä, jotka toimivat eurojärjestelmään osallistuvissa jäsenvaltioissa; iii) kansallisten keskuspankkien ja tulevien eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien asemasta EKP:lle raportoitavien CIS 2 -tietojen laajuuden osalta; iv) siitä, saavatko kansalliset keskuspankit automaattiset ilmoitukset tietotapahtumasta; ja v) siitä, saavatko kansalliset keskuspankit säännönmukaisesti automaattiset lähetykset kaikista kansallisten keskuspankkien ja tulevien eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien CIS 2 -tiedoista.

2.2

ECI-ohjelmaa hoitavien pankkien ja kansallisten keskuspankkien suhteet

Yksittäisten ECI-ohjelmaa hoitavien pankkien nimet ja tieto näitä pankkeja hallinnoivasta ja niille euroseteleitä toimittavasta kansallisesta keskuspankista.

2.3

Sarjan/muunnoksen/nimellisarvon asema

Tiedot yksittäisten seteli- ja kolikkosarjojen nimellisarvojen ja setelimuunnosten asemasta laillisina maksuvälineinä, eli siitä, onko niillä tämä asema vai ei (asema ennen tuloa lailliseksi maksuvälineeksi), tai ovatko ne lakanneet olemasta laillisia maksuvälineitä (asema aikaisempana laillisena maksuvälineenä).

2.4

Tietoerän ominaisuudet

Kaikkien liitteissä I–III määriteltyjen tietoerien osalta tiedot i) olemassa olevista erittelytasoista; ii) siitä, onko tietoerä ryhmän 1 vai ryhmän 2 tietoerä tai tapahtumapohjainen tietoerä; ja iii) onko tietoerän ilmoittajana kansallinen keskuspankki ja/tai tuleva eurojärjestelmän kansallinen keskuspankki.

2.5

Uskottavuuden toleranssitasot

Niiden toleranssitasojen yksilöinti, joita sovelletaan liitteen VI mukaisiin yksittäisiin oikeellisuustarkistuksiin.


(1)  Sovellettavalla kolikoiden liikkeeseenlaskusta tehdyllä päätöksellä tarkoitetaan vuosittaisia EKP:n päätöksiä liikkeeseen laskettavien kolikoiden määrän hyväksymisestä tietylle vuodelle. Näistä viimeisin on vuonna 2008 liikkeeseen laskettavien metallirahojen määrän hyväksymisestä 23 päivänä marraskuuta 2007 tehty päätös EKP/2007/16 (EUVL L 317, 5.12.2007, s. 81).

(2)  Kansallisten keskuspankkien prosenttiosuuksista Euroopan keskuspankin pääoman merkitsemisen jakoperusteessa 15 päivänä joulukuuta 2006 tehty päätös EKP/2006/21 (EUVL L 24, 31.1.2007, s. 1).


LIITE V

Kansallisten keskuspankkien ja tulevien eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien toimittamia tietoja koskevat täydellisyystarkistukset

1.   Johdanto

Kansallisten keskuspankkien ja tulevien eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien toimittamille tiedoille tehdään CIS 2:ssa täydellisyystarkistuksia. Koska tietoerät ovat erilaisia, erotetaan toisistaan yhtäältä ryhmän 1 ja ryhmän 2 tietoerät, joiden osalta tiedot on ilmoitettava kultakin raportointijaksolta, ja toisaalta tapahtumapohjaiset tietoerät, joita koskevat tiedot on toimitettava vain, jos niiden taustalla oleva tapahtuma esiintyy raportointijakson aikana.

CIS 2 tarkistaa, sisältyvätkö kaikki ryhmän 1 ja ryhmän 2 tietoerät kansallisen keskuspankin raportointijaksolta toimittamaan ensimmäiseen tietosanomaan, ja ottaa huomioon kansallisen keskuspankin ominaisuuksiin liittyvät järjestelmän parametrit sekä liitteessä IV olevan taulukon 2 jaksossa kuvatut ECI-ohjelmaa hoitavien pankkien ja kansallisten keskuspankkien väliset suhteet. Jos ainakin yksi ryhmän 1 tietoerä puuttuu tai on epätäydellinen, CIS 2 hylkää tämän ensimmäisen tietosanoman ja kansallisen keskuspankin on lähettävä tietosanoma uudelleen. Jos ryhmän 1 tietoerät ovat täydellisiä, mutta ainakin yksi ryhmän 2 tietoerä puuttuu tai on epätäydellinen kansallisen keskuspankin ensimmäisessä tietosanomassa, CIS 2 hyväksyy ensimmäisen tietosanoman ja tallentaa sen keskustietokantaan, mutta web-pohjaisessa reaaliaikaisessa sovelluksessa näkyy varoitus kunkin asianomaisen tietoerän kohdalla. Tämä varoitus näkyy kaikille EKP:n, kansallisten keskuspankkien ja tulevien eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien käyttäjille, ja mikäli kyseessä ovat kolikot, kaikille hyväksyttävien kolmansien osapuolten käyttäjille. Varoitukset ovat näkyvissä, kunnes asianomainen kansallinen keskuspankki lähettää yhden tai useampia korjattuja tietosanomia, jotka täydentävät ensimmäisestä tietosanomasta puuttuvia tietoja. CIS 2 ei tee täydellisyystarkistuksia tapahtumapohjaisten tietoerien osalta.

2.   Euroseteleitä koskevien tietojen täydellisyystarkistukset

Tietoerän/-erien numero ja nimi

Sarjan/muunnoksen erittely ja nimellisarvon erittely

ECI- ohjelmaa hoitavien pankkien erittely

Tietoerän tyyppi

1.1-1.3

Kumulatiiviset tietoerät

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen asema

ryhmä 1

kaikki yhdistelmät, joilla on tulevan laillisen maksuvälineen tai aiemman laillisen maksuvälineen asema

tapahtumapohjainen

2.1-2.6

Eurojärjestelmän hallussa olevat varastot

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen asema

ryhmä 1

kaikki yhdistelmät, joilla on tulevan laillisen maksuvälineen tai aiemman laillisen maksuvälineen asema

tapahtumapohjainen

2.7-2.10

NHTO-pankkien hallussa olevat varastot

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen asema

ryhmä 1

kaikki yhdistelmät, joilla on tulevan laillisen maksuvälineen tai aiemman laillisen maksuvälineen asema

tapahtumapohjainen

2.11-2.15

ECI-pankkien hallussa olevat varastot

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen asema

kaikki kansallisen keskuspankin hallinnoimat ECI-pankit

ryhmä 1

kaikki yhdistelmät, joilla on aiemman laillisen maksuvälineen asema

tapahtumapohjainen

2.16-2.19

Ristiintarkastet-tavat tietoerät

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen tai tulevan laillisen maksuvälineen asema

tapahtumapohjainen

3.1

Kansallisen keskuspankin liikkeeseen laskemat setelit

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen asema

ryhmä 1

3.2

Kansallisesta keskuspankista NHTO-pankeille siirretyt setelit

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen asema

ryhmä 1

kaikki yhdistelmät, joilla on tulevan laillisen maksuvälineen asema

tapahtumapohjainen

3.3

Kansallisesta keskuspankista ECI-pankeille siirretyt setelit

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen asema

kaikki kansallisen keskuspankin hallinnoimat ECI-pankit

tapahtumapohjainen

3.4

Kansalliselle keskuspankille palautetut setelit

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen asema

ryhmä 1

kaikki yhdistelmät, joilla on aiemman laillisen maksuvälineen asema

tapahtumapohjainen

3.5

NHTO-pankeista kansalliselle keskuspankille siirretyt setelit

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen asema

ryhmä 1

kaikki yhdistelmät, joilla on tulevan laillisen maksuvälineen tai aiemman laillisen maksuvälineen asema

tapahtumapohjainen

3.6

ECI-pankeista kansalliselle keskuspankille siirretyt setelit

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen asema

kaikki kansallisen keskuspankin hallinnoimat ECI-pankit

tapahtumapohjainen

kaikki yhdistelmät, joilla on aiemman laillisen maksuvälineen asema

tapahtumapohjainen

3.7

Kansallisen keskuspankin käsittelemät setelit

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen asema

ryhmä 1

3.8

Kansallisen keskuspankin lajittelemat huonokuntoiset setelit

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen asema

ryhmä 1

3.9

NHTO-pankkien kiertoon laskemat setelit

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen asema

ryhmä 1

3.10

NHTO-pankeille palautetut setelit

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen asema

-

ryhmä 1

kaikki yhdistelmät, joilla on aiemman laillisen maksuvälineen asema

tapahtumapohjainen

3.11

NHTO-pankkien käsittelemät setelit

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen asema

ryhmä 1

3.12

NHTO-pankkien lajittelemat huonokuntoiset setelit

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen asema

ryhmä 1

3.13

ECI-pankkien kiertoon laskemat setelit

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen asema

kaikki kansallisen keskuspankin hallinnoimat ECI-pankit

ryhmä 1

3.14

ECI-pankeille palautetut setelit

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen asema

kaikki kansallisen keskuspankin hallinnoimat ECI-pankit

ryhmä 1

kaikki yhdistelmät, joilla on aiemman laillisen maksuvälineen asema

kaikki kansallisen keskuspankin hallinnoimat ECI-pankit

tapahtumapohjainen

3.15

ECI-pankkien käsittelemät setelit

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen asema

kaikki kansallisen keskuspankin hallinnoimat ECI-pankit

ryhmä 2

3.16

ECI-pankkien lajittelemat huonokuntoiset setelit

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen asema

kaikki kansallisen keskuspankin hallinnoimat ECI-pankit

ryhmä 2

4.1

Setelipainojen vastuussa olevalle kansalliselle keskuspankille toimittama uusi tuotanto

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen tai tulevan laillisen maksuvälineen asema

tapahtumapohjainen

4.2

Setelien siirto

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen, tulevan laillisen maksuvälineen tai aiemman laillisen maksuvälineen asema

tapahtumapohjainen

4.3

Setelien vastaanotto

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen, tulevan laillisen maksuvälineen tai aiemman laillisen maksuvälineen asema

tapahtumapohjainen

5.1-5.3

Tulevia eurojärjestelmän kansallisia keskuspankkeja koskevat tietoerät

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen tai tulevan laillisen maksuvälineen asema

tapahtumapohjainen

3.   Eurokolikoita koskevien tietojen täydellisyystarkistukset

Tietoerän/-erien numero ja nimi

Sarjan erittely ja nimellisarvon erittely

Yksikön erittely

Tietoerän tyyppi

1.1

Kiertoon tarkoitettujen kolikoiden kansalliset nettomääräiset liikkeeseenlaskut

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen asema

ryhmä 1

kaikki yhdistelmät, joilla on aiemman laillisen maksuvälineen asema

tapahtumapohjainen

1.2

Keräilykolikoiden kansalliset nettomääräiset liikkeeseenlaskut (lukumäärä)

ryhmä 2

1.3

Keräilykolikoiden kansalliset nettomääräiset liikkeeseenlaskut (arvo)

ryhmä 2

2.1

Kolikkovarastot

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen asema

kaikki kolikoita liikkeeseen laskevat kolmannet osapuolet, joilta kansallinen keskuspankki kerää kolikkovarastoja koskevia varastotietoja

ryhmä 1

kaikki yhdistelmät, joilla on tulevan laillisen maksuvälineen tai aiemman laillisen maksuvälineen asema

tapahtumapohjainen

3.1

Suure kolikot

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen asema

kaikki kolikoita liikkeeseen laskevat kolmannet osapuolet, joilta kansallinen keskuspankki kerää kolikkovarastoja koskevia virtatietoja

ryhmä 1

3.2

Suurelta yleisöltä palautuneet kolikot

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen asema

kaikki kolikoita liikkeeseen laskevat kolmannet osapuolet, joilta kansallinen keskuspankki kerää kolikkovarastoja koskevia virtatietoja

ryhmä 1

kaikki yhdistelmät, joilla on aiemman laillisen maksuvälineen asema

tapahtumapohjainen

3.3

Käsitellyt kolikot

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen asema

kaikki kolikoita liikkeeseen laskevat kolmannet osapuolet, joilta kansallinen keskuspankki kerää kolikkovarastoja koskevia virtatietoja

ryhmä 2

3.4

Lajittelun yhteydessä huonokuntoisiksi todetut kolikot

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen asema

kaikki kolikoita liikkeeseen laskevat kolmannet osapuolet, joilta kansallinen keskuspankki kerää kolikkovarastoja koskevia virtatietoja

ryhmä 2

4.1

Kiertoon tarkoitettujen kolikoiden siirto

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen tai aiemman laillisen maksuvälineen asema

tapahtumapohjainen

4.2

Kiertoon tarkoitettujen kolikoiden vastaanotto

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen tai aiemman laillisen maksuvälineen asema

tapahtumapohjainen

5.1

Kolikoita liikkeeseen laskevien yksiköiden hallussa olevat kiertoon tarkoitettujen kolikoiden hyvitetyt varastot

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen asema

ryhmä 2

kaikki yhdistelmät, joilla on tulevan laillisen maksuvälineen tai aiemman laillisen maksuvälineen asema

tapahtumapohjainen

5.2

Kolikoita liikkeeseen laskevien yksiköiden hallussa olevien hyvitettyjen keräilykolikoiden määrä

ryhmä 2

5.3

Kolikoita liikkeeseen laskevien yksiköiden hallussa olevien hyvitettyjen keräilykolikoiden arvo

ryhmä 2

6.1

Kolikoiden ylijäämä

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen asema

tapahtumapohjainen

6.2

Kolikoiden alijäämä

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen asema

tapahtumapohjainen

6.3

Kansallisen keskuspankin laillisille liikkeeseenlaski-joille hyvittämien varastojen arvo

ryhmä 1

7.1-7.3

Tulevia eurojärjestelmään osallistuvia jäsenvaltioita koskevat tietoerät

kaikki yhdistelmät, joilla on laillisen maksuvälineen tai tulevan laillisen maksuvälineen asema

tapahtumapohjainen

4.   Käteisrahan infrastruktuuria koskevien tietojen ja setelien palauttamista kiertoon koskevaan toimintamalliin liittyvien tietojen täydellisyystarkistukset

Tietoerän numero ja nimi

Nimellisarvon erittely

Tietoerän tyyppi

Kansalliseen keskuspankkiin liittyvää käteisrahan infrastruktuuria koskevat tietoerät

1.1

Kansallisen keskuspankin sivukonttoreiden lukumäärä

ryhmä 2

1.2

Varastointikapasiteetti

ryhmä 2

1.3

Lajittelukapasiteetti

ryhmä 2

1.4

Kuljetuskapasiteetti

ryhmä 2

Yleiseen käteisrahan infrastruktuuriin ja setelien kiertoon palauttamista koskevaan toimintamalliin liittyvät tietoerät

2.1

Luottolaitosten sivukonttoreiden lukumäärä

ryhmä 2

2.2

Luottolaitosten syrjäseudulla sijaitsevien sivukonttoreiden lukumäärä

tapahtumapohjainen

2.3

Arvokuljetusyritysten lukumäärä

tapahtumapohjainen

2.4

Niiden käteisrahakeskusten lukumäärä, jotka eivät ole kansallisen keskuspankin omistuksessa

tapahtumapohjainen

2.5

Luottolaitosten ylläpitämien käteisautomaattien lukumäärä

ryhmä 2

2.6

Muiden käteisautomaattien lukumäärä

tapahtumapohjainen

2.7

Luottolaitosten ylläpitämien ja asiakkaiden käytössä olevien käteisen kierrätysautomaattien lukumäärä

tapahtumapohjainen

2.8

Luottolaitosten ylläpitämien ja asiakkaiden käytössä olevien talletusautomaattien lukumäärä

tapahtumapohjainen

2.9

Luottolaitosten ylläpitämien ja henkilöstön käytössä olevien setelinkäsittelylaitteiden lukumäärä

tapahtumapohjainen

2.10

Muiden rahaa ammattimaisesti käsittelevien laitosten ylläpitämien ja henkilöstön käytössä olevien setelinlajittelulaitteiden lukumäärä

tapahtumapohjainen

Setelien palauttamista kiertoon koskevan toimintamallin operatiiviset tietoerät

3.1

Luottolaitosten asiakkaille kierrättämien setelien lukumäärä

kaikki nimellisarvot, joille on vähintään yksi sarjan, muunnoksen tai nimellisarvon yhdistelmä, jolla on laillisen maksuvälineen asema vähintään yhden kuukauden ajan raportointijakson aikana

tapahtumapohjainen

3.2

Muiden rahaa ammattimaisesti käsittelevien laitosten asiakkaille kierrättämien setelien lukumäärä

kaikki nimellisarvot, joille on vähintään yksi sarjan, muunnoksen tai nimellisarvon yhdistelmä, jolla on laillisen maksuvälineen asema vähintään yhden kuukauden ajan raportointijakson aikana

tapahtumapohjainen

3.3

Niiden setelien lukumäärä, jotka on käsitelty luottolaitosten ylläpitämillä, asiakkailta suljetuissa tiloissa (back office) käytettävillä setelinlajittelulaitteilla

kaikki nimellisarvot, joille on vähintään yksi sarjan, muunnoksen tai nimellisarvon yhdistelmä, jolla on laillisen maksuvälineen asema vähintään yhden kuukauden ajan raportointijakson aikana

tapahtumapohjainen

3.4

Niiden setelien lukumäärä, jotka on käsitelty muiden rahaa ammattimaisesti käsittelevien laitosten ylläpitämillä, asiakkailta suljetuissa tiloissa (back office) käytettävillä setelinlajittelulaitteilla

kaikki nimellisarvot, joille on vähintään yksi sarjan, muunnoksen tai nimellisarvon yhdistelmä, jolla on laillisen maksuvälineen asema vähintään yhden kuukauden ajan raportointijakson aikana

tapahtumapohjainen

3.5

Niiden setelien lukumäärä, jotka on todettu huonokuntoisiksi luottolaitosten ylläpitämillä, asiakkailta suljetuissa tiloissa (back office) käytettävillä setelinlajittelulaitteilla

kaikki nimellisarvot, joille on vähintään yksi sarjan, muunnoksen tai nimellisarvon yhdistelmä, jolla on laillisen maksuvälineen asema vähintään yhden kuukauden ajan raportointijakson aikana

tapahtumapohjainen

3.6

Niiden setelien lukumäärä, jotka on todettu huonokuntoisiksi muiden rahaa ammattimaisesti käsittelevien laitosten ylläpitämillä, asiakkailta suljetuissa tiloissa (back office) käytettävillä setelinlajittelulaitteilla

kaikki nimellisarvot, joille on vähintään yksi sarjan, muunnoksen tai nimellisarvon yhdistelmä, jolla on laillisen maksuvälineen asema vähintään yhden kuukauden ajan raportointijakson aikana

tapahtumapohjainen


LIITE VI

Kansallisten keskuspankkien ja tulevien eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien toimittamille tiedoille tehtävät virheettömyystarkistukset

1.   Johdanto

Kansallisten keskuspankkien ja tulevien eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien EKP:lle lähettämien tietojen virheettömyys tarkistetaan CIS 2:ssa, joka erottaa toisistaan kahdentyyppiset tarkistukset: pakolliset tarkistukset ja suositeltavat tarkistukset.

Pakollinen tarkistus on virheettömyystarkistus, jonka tulos ei saa ylittää toleranssitason kynnystä. Jos pakollinen tarkistus epäonnistuu, tietoja pidetään virheellisinä, ja CIS 2 hylkää koko kyseisen kansallisen keskuspankin lähettämän tietosanoman. Kynnys on yksi prosentti niiden virheettömyystarkistusten osalta, joissa on ”yhtä suuri kuin” -operaattori (1), ja nolla muiden virheettömyystarkistusten osalta.

Suositeltava tarkistus on virheettömyystarkistus, jonka toleranssitasoon sovelletaan kolmen prosentin kynnystä. Jos tämä kynnys ylitetään, se ei vaikuta millään tavoin tietosanoman hyväksymiseen CIS 2:ssa, mutta internetpohjaisessa verkkosovelluksessa näkyy varoitus tämän virheettömyystarkistuksen kohdalla. Tämä varoitus näkyy kaikille kansallisen keskuspankkien ja tulevien eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien käyttäjille, ja mikäli kyseessä ovat kolikot, kaikille hyväksyttävien kolmansien osapuolten käyttäjille.

Virheettömyystarkistukset tehdään sellaisten setelien ja kolikoiden osalta, joilla on laillisen maksuvälineen asema, ja erikseen kunkin sarjan ja nimellisarvon yhdistelmän osalta. Setelien osalta ne tehdään myös kunkin muunnoksen ja nimellisarvon yhdistelmän osalta, jos tällaisia muunnoksia on olemassa. Setelien siirtoja koskevien tietojen (tarkistukset 5.1 ja 5.2) ja kolikoiden siirtoja koskevien tietojen (tarkistus 6.6) virheettömyystarkistukset suoritetaan myös siltä osin kuin kyse on asemasta ennen tuloa lailliseksi maksuvälineeksi ja aiemmasta asemasta laillisena maksuvälineenä.

2.   Kansallisia setelien nettomääräisiä liikkeeseenlaskuja koskevat virheettömyystarkistukset

Jos uudesta sarjasta, muunnoksesta tai nimellisarvosta tulee laillinen maksuväline, tämä virheettömyystarkistus suoritetaan ensimmäisestä raportointijaksosta, jona sarja/muunnos/nimellisarvo on laillinen maksuväline. Edellisen raportointijakson (t–1) kansalliset nettomääräiset liikkeeseenlaskut ovat tässä tapauksessa nolla.

2.1   Setelien kansalliset nettomääräiset liikkeeseenlaskut (suositeltava tarkistus)

Operaattorit

Tietoerän numero ja nimi

Raportointijakso

Erittelyt ja raportoiva kansallinen keskuspankki

Kansalliset nettomääräiset liikkeeseenlaskut varastomenetelmän mukaisesti jakson t osalta

-

Kansalliset nettomääräiset liikkeeseenlaskut varastomenetelmän mukaisesti jakson (t–1) osalta

=

 

 

3.1

Kansallisen keskuspankin liikkeeseen laskemat setelit

t

Sarja/muunnos-i, nimellisarvo-j, raportoiva kansallinen keskuspankki-k

+

 

3.9

NHTO-pankkien kiertoon laskemat setelit

t

Sarja/muunnos-i, nimellisarvo-j, raportoiva kansallinen keskuspankki-k

+

Σ

3.13

ECI-pankkien kiertoon laskemat setelit

t

Sarja/muunnos-i, nimellisarvo-j, raportoiva kansallinen keskuspankki-k

 

3.4

Kansalliselle keskuspankille palautetut setelit

t

Sarja/muunnos-i, nimellisarvo-j, raportoiva kansallinen keskuspankki-k

 

3.10

NHTO-pankeille palautetut setelit

t

Sarja/muunnos-i, nimellisarvo-j, raportoiva kansallinen keskuspankki-k

Σ

3.14

ECI-pankeille palautetut setelit

t

Sarja/muunnos-i, nimellisarvo-j, raportoiva kansallinen keskuspankki-k