ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 339

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

51. vuosikerta
18. joulukuuta 2008


Sisältö

 

I   EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1273/2008, annettu 17 päivänä joulukuuta 2008, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

1

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1274/2008, annettu 17 päivänä joulukuuta 2008, tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annetun asetuksen (EY) N:o 1126/2008 muuttamisesta kansainvälisen tilinpäätösstandardin IAS 1 osalta ( 1 )

3

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1275/2008, annettu 17 päivänä joulukuuta 2008, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/32/EY täytäntöönpanosta kotitalouksissa ja toimistoissa käytettävien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden lepovirtakulutuksen ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta ( 1 )

45

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1276/2008, annettu 17 päivänä joulukuuta 2008, tukea tai muita taloudellisia suorituksia saavien maataloustuotteiden viennin valvonnasta fyysisten tarkastusten avulla

53

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1277/2008, annettu 17 päivänä joulukuuta 2008, asetuksen (EY) N:o 1580/2007 muuttamisesta sen määrän osalta, josta alkaen päärynöistä, sitruunoista, omenoista ja kesäkurpitsoista aletaan kantaa lisätullia

76

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1278/2008, annettu 17 päivänä joulukuuta 2008, yksityisen varastoinnin tukena toteutettavista sianlihamarkkinoiden kiireellisistä tukitoimenpiteistä Irlannissa

78

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1279/2008, annettu 17 päivänä joulukuuta 2008, asetuksella (EY) N:o 1399/2007 avatussa tuontitariffikiintiössä joulukuun 2008 ensimmäisten seitsemän päivän aikana haettujen tuontitodistusten myöntämisestä Sveitsistä peräisin olevien makkaroiden ja eräiden lihatuotteiden tuomiseksi

82

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1280/2008, annettu 17 päivänä joulukuuta 2008, asetuksella (EY) N:o 1382/2007 avatussa tariffikiintiössä joulukuun 2008 ensimmäisten seitsemän päivän aikana haettujen sianlihaa koskevien tuontitodistusten myöntämisestä

83

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1281/2008, annettu 17 päivänä joulukuuta 2008, asetuksella (EY) N:o 812/2007 avatussa tariffikiintiössä joulukuun 2008 ensimmäisten seitsemän päivän aikana haettujen sianlihaa koskevien tuontitodistusten myöntämisestä

84

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1282/2008, annettu 17 päivänä joulukuuta 2008, asetuksella (EY) N:o 979/2007 avatussa tariffikiintiössä joulukuun 2008 ensimmäisten seitsemän päivän aikana haettujen sianlihaa koskevien tuontitodistusten myöntämisestä

85

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1283/2008, annettu 17 päivänä joulukuuta 2008, asetuksella (EY) N:o 806/2007 avatuissa tariffikiintiöissä joulukuun 2008 ensimmäisten seitsemän päivän aikana haettujen sianlihaa koskevien tuontitodistusten myöntämisestä

86

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1284/2008, annettu 17 päivänä joulukuuta 2008, sokerialan tuotteille tariffikiintiöissä ja etuuskohtelusopimusten mukaisesti 8 ja 12 päivän joulukuuta 2008 välisenä aikana haettujen tuontitodistusten myöntämiseen sovellettavasta jakokertoimesta

88

 

 

IV   Muut säädökset

 

 

EUROOPAN TALOUSALUE

 

 

ETA:n sekakomitea

 

*

ETA:n sekakomitean päätös N:o 110/2008, tehty 5 päivänä marraskuuta 2008, ETA-sopimuksen 82 artiklan täytäntöönpanon taloudellisista yksityiskohdista tehdyn pöytäkirjan 32 muuttamisesta

93

 

*

ETA:n sekakomitean päätös N:o 111/2008, tehty 7 päivänä marraskuuta 2008, ETA-sopimuksen liitteen I (Eläinlääkintä- ja kasvinsuojeluasiat) muuttamisesta

98

 

*

ETA:n sekakomitean päätös N:o 112/2008, tehty 7 päivänä marraskuuta 2008, ETA-sopimuksen liitteen II (Tekniset määräykset, standardit, testaus ja varmentaminen) ja liitteen XX (Ympäristö) muuttamisesta

100

 

*

ETA:n sekakomitean päätös N:o 113/2008, tehty 7 päivänä marraskuuta 2008, ETA-sopimuksen liitteen VI (Sosiaaliturva) muuttamisesta

102

 

*

ETA:n sekakomitean päätös N:o 114/2008, tehty 7 päivänä marraskuuta 2008, ETA-sopimuksen liitteen IX (Rahoituspalvelut) ja liitteen XIX (Kuluttajansuoja) muuttamisesta

103

 

*

ETA:n sekakomitean päätös N:o 115/2008, tehty 7 päivänä marraskuuta 2008, ETA-sopimuksen liitteen XI (Telepalvelut) muuttamisesta

105

 

*

ETA:n sekakomitean päätös N:o 116/2008, tehty 7 päivänä marraskuuta 2008, ETA-sopimuksen liitteen XIII (Liikenne) muuttamisesta

106

 

*

ETA:n sekakomitean päätös N:o 117/2008, tehty 7 päivänä marraskuuta 2008, ETA-sopimuksen liitteen XIII (Liikenne) muuttamisesta

108

 

*

ETA:n sekakomitean päätös N:o 118/2008, tehty 7 päivänä marraskuuta 2008, ETA-sopimuksen liitteen XIII (Liikenne) muuttamisesta

109

 

*

ETA:n sekakomitean päätös N:o 119/2008, tehty 7 päivänä marraskuuta 2008, ETA-sopimuksen liitteen XIII (Liikenne) muuttamisesta

110

 

*

ETA:n sekakomitean päätös N:o 120/2008, tehty 7 päivänä marraskuuta 2008, ETA-sopimuksen liitteen XV (Valtion tuki) muuttamisesta

111

 

*

ETA:n sekakomitean päätös N:o 121/2008, tehty 7 päivänä marraskuuta 2008, ETA-sopimuksen liitteen XX (Ympäristö) muuttamisesta

113

 

*

ETA:n sekakomitean päätös N:o 122/2008, tehty 7 päivänä marraskuuta 2008, ETA-sopimuksen liitteen XX (Ympäristö) muuttamisesta

114

 

*

ETA:n sekakomitean päätös N:o 123/2008, tehty 7 päivänä marraskuuta 2008, ETA-sopimuksen liitteen XXI (Tilastot) muuttamisesta

115

 

*

ETA:n sekakomitean päätös N:o 124/2008, tehty 7 päivänä marraskuuta 2008, ETA-sopimuksen liitteen XXI (Tilastot) muuttamisesta

117

 

*

ETA:n sekakomitean päätös N:o 125/2008, tehty 7 päivänä marraskuuta 2008, ETA-sopimuksen liitteen XXI (Tilastot) muuttamisesta

118

 

*

ETA:n sekakomitean päätös N:o 126/2008, tehty 7 päivänä marraskuuta 2008, ETA-sopimuksen liitteen XXI (Tilastot) muuttamisesta

119

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

ASETUKSET

18.12.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 339/1


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1273/2008,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2008,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (2) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XV olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä joulukuuta 2008.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2008.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

CR

110,3

MA

83,1

TR

72,4

ZZ

88,6

0707 00 05

JO

167,2

MA

51,5

TR

133,9

ZZ

117,5

0709 90 70

MA

112,5

TR

140,3

ZZ

126,4

0805 10 20

AR

17,0

BR

44,6

CL

52,1

EG

51,1

MA

72,8

TR

46,9

UY

30,6

ZA

42,3

ZZ

44,7

0805 20 10

MA

72,5

TR

64,0

ZZ

68,3

0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90

CN

49,3

HR

54,2

IL

75,7

TR

52,3

ZZ

57,9

0805 50 10

MA

64,0

TR

53,6

ZZ

58,8

0808 10 80

CA

82,7

CN

84,2

MK

34,6

US

103,1

ZA

118,0

ZZ

84,5

0808 20 50

CN

61,6

TR

104,0

US

122,0

ZZ

95,9


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


18.12.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 339/3


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1274/2008,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2008,

tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annetun asetuksen (EY) N:o 1126/2008 muuttamisesta kansainvälisen tilinpäätösstandardin IAS 1 osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta 19 päivänä heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tietyt kansainväliset tilinpäätösstandardit ja tulkinnat, jotka olivat voimassa 15 päivänä lokakuuta 2008, hyväksyttiin komission asetuksella (EY) N:o 1126/2008 (2).

(2)

International Accounting Standards Board (IASB) julkaisi 6 päivänä syyskuuta 2007 tarkistetun kansainvälisen tilinpäätösstandardin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen, jäljempänä ’tarkistettu IAS 1’. Tarkistetussa IAS 1:ssä muutetaan joitakin tilinpäätöksen esittämistä koskevia vaatimuksia ja edellytetään lisätietojen esittämistä tietyissä olosuhteissa; se muuttaa myös joitakin muita tilinpäätösstandardeja. Tarkistettu IAS 1 korvaa vuonna 2003 tarkistetun ja vuonna 2005 muutetun kansainvälisen tilinpäätösstandardin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen.

(3)

Tilinpäätöskysymysten asiantuntijakomitean (European Financial Reporting Advisory Group, EFRAG) teknisen asiantuntijaryhmän (Technical Expert Group, TEG) kuulemisessa vahvistettiin, että tarkistettu IAS 1 on asetuksen (EY) N:o 1606/2002 3 artiklan 2 kohdassa hyväksymiselle asetettujen teknisten edellytysten mukainen. Tilinpäätösstandardeja koskevien lausuntojen tarkasteluryhmä arvioi EFRAGin antaman hyväksymislausunnon tilinpäätösstandardeja koskevien lausuntojen tarkasteluryhmän perustamisesta tietojen antamiseksi komissiolle EFRAGin (European Financial Reporting Advisory Group) lausuntojen puolueettomuudesta ja tasapuolisuudesta 14 päivänä heinäkuuta 2006 tehdyn komission päätöksen 2006/505/EY (3) mukaisesti ja esitti näkemyksenään Euroopan komissiolle, että lausunto on tasapuolinen ja puolueeton.

(4)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1126/2008 olisi muutettava.

(5)

Tilinpäätöskysymysten sääntelykomitea on hyväksynyt tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1126/2008 liitteessä kansainvälinen tilinpäätösstandardi IAS 1 (tarkistettu 2003), sellaisena kuin se on muutettuna vuonna 2005, kansainvälisellä tilinpäätösstandardilla IAS 1 (tarkistettu 2007) tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Yritysten on sovellettava tämän asetuksen liitteessä tarkoitettua IAS 1:tä (tarkistettu 2007) viimeistään sen ensimmäisen tilikauden alusta, joka alkaa 31 päivän joulukuuta 2008 jälkeen.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä siitä, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2008.

Komission puolesta

Charlie McCREEVY

Komission jäsen


(1)  EYVL L 243, 11.9.2002, s. 1.

(2)  EUVL L 320, 29.11.2008, s. 1.

(3)  EUVL L 199, 21.7.2006, s. 33.


LIITE

KANSAINVÄLISET TILINPÄÄTÖSSTANDARDIT

IAS 1

”IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen (Tarkistettu 2007)”

Kopiointi sallitaan Euroopan talousalueella. Kaikki olemassa olevat oikeudet pidätetään Euroopan talousalueen ulkopuolella lukuun ottamatta oikeutta kopioida yksityiskäyttöön tai muuhun kohtuulliseen käyttöön. Lisätietoja on saatavissa IASB:sta internetosoitteessa www.iasb.org

KANSAINVÄLINEN TILINPÄÄTÖSSTANDARDI

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen

TAVOITE

1

Tässä standardissa määrätään perusteet yleiseen käyttöön tarkoitetun tilinpäätöksen esittämiselle, jotta varmistetaan vertailukelpoisuus sekä yhteisön omiin aikaisempiin tilinpäätöksiin että toisten yhteisöjen tilinpäätöksiin nähden. Siinä asetetaan yleisiä vaatimuksia tilinpäätöksen esittämisestä, annetaan sen rakennetta koskevia ohjeita sekä asetetaan sisältöä koskevat vähimmäisvaatimukset. Muuttuneissa kappaleissa uusi teksti esitetään alleviivattuna ja poistettu teksti yliviivattuna.

SOVELTAMISALA

2

Yhteisön on sovellettava tätä standardia yleiseen käyttöön tarkoitetun, IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen laatimiseen ja esittämiseen.

3

Muissa IFRS-standardeissa määrätään tiettyjä liiketoimia ja muita tapahtumia koskevia vaatimuksia kirjaamisesta, arvostamisesta ja tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista.

4

Tämä standardi ei koske IAS 34:n Osavuosikatsaukset mukaisesti laadittavien osavuosijakson lyhennettyjen tilinpäätösten rakennetta ja sisältöä. Tällaisiin tilinpäätöksiin sovelletaan kuitenkin kappaleita 15–35. Tämä standardi koskee samalla tavoin kaikkia yhteisöjä, mukaan lukien ne, jotka esittävät konsernitilinpäätöksen, ja ne, jotka esittävät erillistilinpäätöksen, siten kuin ne määritellään IAS 27:ssä Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös.

5

Tässä standardissa käytetään terminologiaa, joka soveltuu voittoa tavoitteleviin yhteisöihin, liiketoimintaa harjoittavat julkisen sektorin yhteisöt mukaan lukien. Jos voittoa tavoittelemattomat yksityisen tai julkisen sektorin yhteisöt soveltavat tätä standardia, niiden saattaa olla tarpeellista muuttaa joidenkin tilinpäätöserien nimikkeitä tai itse tilinpäätöslaskelmien nimiä.

6

Vastaavasti yhteisöt, joilla ei ole IAS 32:ssa Rahoitusinstrumentit: esittämistapa määriteltyä omaa pääomaa (esimerkiksi jotkin sijoitusrahastot), sekä yhteisöt, joiden osakepääoma ei ole omaa pääomaa (esimerkiksi eräät osuustoiminnalliset yhteisöt), voivat joutua muuttamaan jäsen- tai osuuspääoman esittämistapaa tilinpäätöksessä.

MÄÄRITELMÄT

7

Tässä standardissa käytetään seuraavia termejä seuraavassa merkityksessä:

Yleiseen käyttöön tarkoitettu tilinpäätös (josta käytetään nimitystä ”tilinpäätös”) on tilinpäätös, joka on tarkoitettu täyttämään sellaisten käyttäjien tarpeet, jotka eivät voi vaatia yhteisöä laatimaan heidän erityisiä informaatiotarpeitaan varten räätälöityjä raportteja.

Ei käytännössä mahdollista Vaatimuksen noudattaminen ei ole käytännössä mahdollista silloin, kun yhteisö ei pysty noudattamaan sitä, vaikka se on tätä kaikin kohtuullisina pidettävin ponnistuksin yrittänyt.

Kansainväliset tilinpäätösstandardit International Financial Reporting Standards (IFRS-standardit) ovat kansainvälisiä tilinpäätösnormeja antavan elimen International Accounting Standards Boardin (IASB) hyväksymiä standardeja ja tulkintoja. Niitä ovat:

(a)

IFRS-standardit;

(b)

IAS-standardit; ja

(c)

kansainvälisen tilinpäätöskysymysten tulkintakomitean International Financial Reporting Interpretations Committee (IFRIC) tai aikaisemman pysyvän tulkintakomitean Standing Interpretations Committee (SIC) laatimat tulkinnat.

Olennainen Erien esittämättä jättämisen tai virheellisen esittämisen vaikutus on olennainen, jos nämä esittämättä jättämiset tai virheelliset esittämiset yksin tai yhdessä voisivat vaikuttaa taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Olennaisuus riippuu pois jätetyn tai virheellisesti esitetyn erän koosta ja luonteesta vallitsevissa olosuhteissa arvioituna. Ratkaisevana tekijänä voi olla erän koko tai sen luonne tai molemmat yhdessä.

Arvioitaessa, voisiko tiedon esittämättä jättäminen tai virheellinen esittäminen vaikuttaa käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin ja voisiko sillä näin ollen olla olennaista merkitystä, on otettava huomioon näiden käyttäjien erityispiirteet. Tilinpäätöksen laatimista ja esittämistä koskevien yleisten perusteiden kappaleessa 25 todetaan, että ”käyttäjillä oletetaan olevan kohtuullinen liiketoiminnan, talouden ja kirjanpidon tuntemus sekä halukkuutta perehtyä informaatioon kohtuullisen huolellisesti”. Asiaa arvioitaessa pitää sen vuoksi ottaa huomioon, minkä voidaan kohtuudella odottaa vaikuttavan tällaisiin käyttäjiin heidän tehdessään taloudellisia päätöksiä.

Liitetiedot sisältävät informaatiota, joka esitetään taseessa, laajassa tuloslaskelmassa, erillisessä tuloslaskelmassa (jos sellainen esitetään), oman pääoman muutoksia osoittavassa laskelmassa ja rahavirtalaskelmassa esitettävien tietojen lisäksi. Liitetiedoissa esitetään sanallisia kuvauksia tai erittelyjä kyseisiin laskelmiin sisältyvistä eristä sekä informaatiota eristä, jotka eivät ole merkittävissä näihin laskelmiin.

Muut laajan tuloksen erät ovat tuotto- ja kulueriä (luokittelun muutoksesta johtuvat oikaisut mukaan lukien), joita muut IFRS-standardit eivät vaadi tai salli kirjattavan tulosvaikutteisesti.

Muita laajan tuloksen eriä ovat:

(a)

uudelleenarvostusrahaston muutokset (ks. IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja IAS 38 Aineettomat hyödykkeet);

(b)

etuuspohjaisista järjestelyistä syntyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, jotka on kirjattu IAS 19:n Työsuhde-etuudet kappaleen 93A mukaisesti;

(c)

ulkomaisen yksikön tilinpäätöksen muuntamisesta johtuvat voitot ja tappiot (ks. IAS 21 Valuuttakurssien muutosten vaikutukset);

(d)

myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostamisesta johtuvat voitot ja tappiot (ks. IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen);

(e)

suojausinstrumenteista johtuvien voittojen ja tappioiden tehokas osuus rahavirran suojauksessa (ks. IAS 39).

Omistajat ovat omaksi pääomaksi luokiteltujen instrumenttien haltijoita.

Voitto tai tappio on kaikkien tuottojen ja kulujen erotus, jossa ei oteta huomioon muita laajan tuloksen eriä.

Luokittelun muutoksesta johtuvat oikaisut ovat tarkasteltavana olevalla kaudella tulosvaikutteisiksi siirrettyjä määriä, jotka on tarkasteltavana olevalla kaudella tai jollakin aiemmalla kaudella kirjattu muihin laajan tuloksen eriin.

Laaja tulos on kauden aikana tapahtunut, liiketoimista ja muista tapahtumista johtuva oman pääoman muutos, joka ei aiheudu liiketoimista omistajien kanssa näiden toimiessa omistajan ominaisuudessa.

Laaja tulos sisältää kaikki ”voiton tai tappion” ja ”muiden laajan tuloksen erien” komponentit.

8

Vaikka tässä standardissa käytetään termejä ”muut laajan tuloksen erät”, ”voitto tai tappio” ja ”laaja tulos”, yhteisö saa käyttää kyseisistä kokonaismääristä muitakin nimityksiä, kunhan niiden merkitys on selvä. Yhteisö voi esimerkiksi käyttää ”voitosta tai tappiosta” nimitystä ”tulos”.

TILINPÄÄTÖS

Tilinpäätöksen tarkoitus

9

Tilinpäätös on yhteisön taloudellista asemaa ja taloudellista tulosta kuvaava jäsentynyt esitys. Yleiseen käyttöön tarkoitetun tilinpäätöksen tavoitteena on tuottaa yhteisön taloudellisesta asemasta, taloudellisesta tuloksesta ja rahavirroista informaatiota, joka on hyödyllistä laajalle käyttäjäkunnalle taloudellisessa päätöksenteossa. Tilinpäätös osoittaa myös, miten tuloksellisesti johto on hoitanut haltuunsa uskottuja resursseja. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tilinpäätös sisältää informaatiota yhteisön:

(a)

varoista;

(b)

veloista;

(c)

omasta pääomasta;

(d)

tuotoista ja kuluista, voitot ja tappiot mukaan lukien;

(e)

omistajien tekemistä oman pääoman sijoituksista ja varojen jakamisesta omistajille näiden toimiessa omistajan ominaisuudessa; sekä

(f)

rahavirroista.

Tämä informaatio yhdessä liitetietoihin sisältyvän muun informaation kanssa auttaa tilinpäätöksen käyttäjiä ennakoimaan yhteisön vastaisia rahavirtoja ja erityisesti niiden ajoittumista ja varmuutta.

Tilinpäätöskokonaisuus

10

Tilinpäätöskokonaisuuteen kuuluvat seuraavat osat:

(a)

tase kauden lopussa;

(b)

laaja tuloslaskelma kaudelta;

(c)

laskelma oman pääoman muutoksista kauden aikana;

(d)

kauden rahavirtalaskelma;

(e)

liitetiedot, joihin sisältyy yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja muuta selventävää tietoa; sekä

(f)

tase aikaisimman vertailukauden alussa, kun yhteisö soveltaa tilinpäätöksen laatimisperiaatetta takautuvasti, tekee tilinpäätökseen sisältyviin eriin takautuvia oikaisuja tai muuttaa tilinpäätökseen sisältyvien erien luokittelua.

Yhteisö voi käyttää laskelmistaan myös muita kuin tässä standardissa käytettyjä nimityksiä.

11

Yhteisön on esitettävä kaikki tilinpäätöskokonaisuuteen kuuluvat tilinpäätöslaskelmat samanarvoisina.

12

Yhteisö voi kappaleessa 81 sallitulla tavalla esittää voiton tai tappion osatekijät joko osana laajaa tuloslaskelmaa tai erillisessä tuloslaskelmassa. Silloin kun tuloslaskelma esitetään, se on osa tilinpäätöskokonaisuutta ja se on esitettävä välittömästi ennen laajaa tuloslaskelmaa.

13

Monet yhteisöt esittävät tilinpäätöksen lisäksi johdon taloudellisen katsauksen, jossa kuvataan ja selostetaan yhteisön taloudellisen tuloksen ja taloudellisen aseman keskeisiä piirteitä ja tärkeimpiä yhteisöä koskevia epävarmuustekijöitä. Tällaisessa katsauksessa voidaan käsitellä:

(a)

keskeisiä taloudelliseen tulokseen vaikuttaneita tekijöitä, kuten yhteisön toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia, yhteisön reaktioita näihin muutoksiin ja niiden vaikutuksia sekä taloudellisen tuloksellisuuden säilyttämiseksi ja parantamiseksi tehtäviä investointeja koskevia periaatteita, osingonjakoperiaatteet mukaan lukien;

(b)

yhteisön rahoituslähteitä ja sen tavoittelemaa velkojen ja oman pääoman suhdetta; ja

(c)

yhteisön voimavaroja, joita ei ole merkitty IFRS-standardien mukaiseen taseeseen.

14

Monet yhteisöt esittävät tilinpäätöksen ulkopuolella erilaisia raportteja ja selvityksiä, kuten ympäristöraportteja ja lisäarvolaskelmia, erityisesti toimialoilla, joilla ympäristöasiat ovat merkittäviä, ja kun henkilöstöä pidetään tilinpäätöksen tärkeänä käyttäjäryhmänä. Tilinpäätöksen ulkopuolella esitettävät raportit ja laskelmat eivät kuulu IFRS-standardien soveltamisalaan.

Yleiset piirteet

Oikean kuvan antaminen ja IFRS-standardien noudattaminen

15

Tilinpäätöksen on annettava oikea kuva yhteisön taloudellisesta asemasta, taloudellisesta tuloksesta ja rahavirroista. Oikean kuvan antaminen edellyttää, että liiketoimien, muiden tapahtumien ja olosuhteiden vaikutukset esitetään todenmukaisesti sekä yleisissä perusteissa annettujen varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määritelmien ja kirjaamiskriteerien mukaisesti. IFRS-standardien noudattamisen ja lisätietojen antamisen tarvittaessa oletetaan johtavan oikean kuvan antavaan tilinpäätökseen.

16

Jos yhteisön tilinpäätös on IFRS-standardien mukainen, tästä on annettava liitetiedoissa nimenomainen ja varaukseton lausuma. Yhteisö ei saa todeta tilinpäätöksen olevan IFRS-standardien mukainen, ellei se täytä IFRS-standardien kaikkia vaatimuksia.

17

Yhteisö pystyy antamaan oikean kuvan käytännössä kaikissa olosuhteissa noudattamalla sovellettavia IFRS-standardeja. Oikean kuvan antaminen edellyttää yhteisöltä myös:

(a)

tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valitsemista ja soveltamista IAS 8:n Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet mukaisesti. IAS 8:ssa esitetään niiden sitovien ohjeiden hierarkia, jotka johto ottaa huomioon silloin, kun asiaa nimenomaisesti koskevaa IFRS-standardia ei ole.

(b)

informaation – myös tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevan informaation – esittämistä tavalla, joka tekee siitä merkityksellistä, luotettavaa, vertailukelpoista ja ymmärrettävää.

(c)

lisätietojen antamista silloin, kun IFRS-standardien nimenomaisten vaatimusten mukaiset tiedot eivät ole riittäviä, jotta käyttäjät pystyisivät ymmärtämään, miten tietyt liiketoimet, muut tapahtumat ja olosuhteet ovat vaikuttaneet yhteisön taloudelliseen asemaan ja taloudelliseen tulokseen.

18

Epäasianmukaiset tilinpäätöksen laatimisperiaatteet eivät korjaudu sillä, että yhteisö ilmoittaa noudattamansa tilinpäätöksen laatimisperiaatteet tai antaa liite- tai lisätietoja.

19

Niissä äärimmäisen harvoissa tapauksissa, joissa johto toteaa, että jonkin IFRS-standardin mukaisen vaatimuksen noudattaminen johtaisi niin harhaanjohtavaan tulokseen, että se olisi vastoin yleisissä perusteissa määrättyä tilinpäätöksen tavoitetta, yhteisön on poikettava kyseisestä vaatimuksesta kappaleessa 20 tarkoitetulla tavalla, mikäli asianomainen sääntelynormisto edellyttää tällaista poikkeamista tai ei muutoin kiellä sitä.

20

Kun yhteisö poikkeaa jonkin IFRS-standardin vaatimuksesta kappaleen 19 mukaisesti, sen on esitettävä tilinpäätöksessään:

(a)

että johto on todennut tilinpäätöksen antavan oikean kuvan yhteisön taloudellisesta asemasta, taloudellisesta tuloksesta ja rahavirroista;

(b)

että yhteisö on noudattanut sovellettavia IFRS-standardeja, paitsi että se on oikean kuvan antamiseksi poikennut tietystä vaatimuksesta;

(c)

sen IFRS-standardin nimi, josta yhteisö on poikennut, poikkeamisen luonne sekä kyseisen IFRS-standardin edellyttämä menettelytapa, syy jonka vuoksi tämä menettelytapa olisi kyseisissä olosuhteissa johtanut niin harhaanjohtavaan tulokseen, että se olisi vastoin yleisissä perusteissa määrättyä tilinpäätöksen tavoitetta, sekä valittu menettelytapa; ja

(d)

jokaiselta tilinpäätöksessä esitettävältä kaudelta esitetään poikkeamisen vaikutus jokaiseen tilinpäätöksen erään, joka olisi esitetty, jos vaatimusta olisi noudatettu.

21

Silloin kun yhteisö on poikennut jonkin IFRS-standardin vaatimuksesta jollakin aikaisemmalla kaudella ja tämä poikkeaminen vaikuttaa tarkasteltavana olevan kauden tilinpäätöksen lukuihin, sen on esitettävä tilinpäätöksessään kappaleessa 20(c) ja (d) tarkoitetut tiedot.

22

Kappaletta 21 sovelletaan esimerkiksi silloin, kun yhteisö on jollakin aikaisemmalla kaudella poikennut jonkin IFRS-standardin vaatimuksesta, joka koskee varojen tai velkojen arvostamista, ja tämä poikkeaminen vaikuttaa tarkasteltavana olevan kauden tilinpäätöksessä esitettäviin varojen ja velkojen muutoksiin.

23

Niissä äärimmäisen harvoissa tapauksissa, joissa johto toteaa, että jonkin IFRS-standardin mukaisen vaatimuksen noudattaminen johtaisi niin harhaanjohtavaan tulokseen, että se olisi vastoin yleisissä perusteissa määrättyä tilinpäätöksen tavoitetta, mutta asianomainen sääntelynormisto ei salli poikkeamista kyseisestä vaatimuksesta, yhteisön on mahdollisimman pitkälti rajoitettava niitä harhaanjohtavia puolia, joita vaatimuksen noudattamisesta havaitaan aiheutuvan, esittämällä tilinpäätöksessään seuraavat tiedot:

(a)

kyseisen IFRS-standardin nimi, vaatimuksen luonne ja syy, jonka vuoksi johto on todennut kyseisen vaatimuksen noudattamisen johtavan vallitsevissa olosuhteissa niin harhaanjohtavaan tulokseen, että se olisi yleisissä perusteissa määrätyn tilinpäätöksen tavoitteen vastaista; ja

(b)

jokaiselta tilinpäätöksessä esitettävältä kaudelta kutakin tilinpäätöksen erää koskevat oikaisut, joiden johto on todennut olevan tarpeellisia oikean kuvan antamiseksi.

24

Kappaleita 19–23 sovellettaessa tiedon katsotaan olevan tilinpäätöksen tavoitteen vastainen silloin, kun se ei esitä todenmukaisesti niitä liiketoimia, muita tapahtumia ja olosuhteita, joita sen joko väitetään esittävän tai joita sen voitaisiin kohtuudella odottaa esittävän, ja näin ollen se todennäköisesti vaikuttaisi tilinpäätöksen käyttäjien taloudellisiin päätöksiin. Arvioitaessa, johtaisiko jonkin IFRS-standardin tietyn vaatimuksen noudattaminen niin harhaanjohtavaan tulokseen, että se olisi yleisissä perusteissa määrätyn tilinpäätöksen tavoitteen vastaista, johto harkitsee:

(a)

minkä vuoksi tilinpäätöksen tavoitetta ei saavuteta kyseisissä olosuhteissa; ja

(b)

miten yhteisön olosuhteet poikkeavat muiden vaatimusta noudattavien yhteisöjen olosuhteista. Jos muut samanlaisissa olosuhteissa toimivat yhteisöt noudattavat vaatimusta, oletetaan lähtökohtaisesti, että vaatimuksen noudattaminen ei voi johtaa yhteisön osalta niin harhaanjohtavaan tulokseen, että se olisi yleisissä perusteissa määrätyn tilinpäätöksen tavoitteen vastaista, mutta tämä olettamus on kumottavissa.

Toiminnan jatkuvuus

25

Johdon on tilinpäätöstä laatiessaan arvioitava yhteisön kykyä jatkaa toimintaansa. Yhteisön tilinpäätös on laadittava toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi milloin johdon aikomuksena on lopettaa yhteisö tai lakkauttaa sen toiminta tai kun sillä ei ole muuta realistista vaihtoehtoa. Silloin kun johto on arviota tehdessään tietoinen sellaisista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvistä olennaisista epävarmuustekijöistä, jotka saattavat antaa merkittävää aihetta epäillä yhteisön kykyä jatkaa toimintaansa, yhteisön on ilmoitettava nämä epävarmuustekijät tilinpäätöksessä. Silloin kun yhteisön tilinpäätöstä ei laadita toiminnan jatkuvuuteen perustuen, tästä on annettava tieto, ja on ilmoitettava, millä perusteella tilinpäätös on laadittu ja minkä vuoksi toiminnan jatkuvuuden periaatetta ei katsota voitavan soveltaa.

26

Toiminnan jatkuvuutta koskevan oletuksen asianmukaisuutta arvioidessaan johto ottaa huomioon kaiken käytettävissä olevan informaation tulevaisuudesta, joka kattaa vähintään kaksitoista kuukautta raportointikauden lopusta lukien, tähän kuitenkaan rajoittumatta. Harkinnan aste riippuu kussakin tapauksessa vallitsevista tosiasioista. Kun yhteisön toiminta on ollut kannattavaa ja sillä rahoitusta saatavilla, yhteisön johtopäätös toiminnan jatkuvuuteen perustuvan kirjanpitokäsittelyn asianmukaisuudesta saattaa olla tehtävissä ilman yksityiskohtaista analyysia. Muussa tapauksessa johto voi joutua harkitsemaan useita nykyiseen ja ennakoituun kannattavuuteen, velkojen maksusuunnitelmiin ja mahdollisiin vaihtoehtoisiin rahoituslähteisiin liittyviä tekijöitä, ennen kuin se voi todeta, että toiminnan jatkuvuuden periaatteen soveltaminen on asianmukaista.

Suoriteperuste

27

Yhteisön on laadittava tilinpäätöksensä suoriteperusteisesti rahavirtoja koskevaa informaatiota lukuun ottamatta.

28

Suoriteperustetta noudatettaessa yhteisö merkitsee erät tilinpäätökseen varoiksi, veloiksi, tuotoiksi ja kuluiksi (tilinpäätöksen perustekijät), kun ne vastaavat yleisissä perusteissa määrättyjä perustekijöiden määritelmiä ja täyttävät niiden kirjaamisedellytykset.

Olennaisuus ja erien yhdistäminen

29

Yhteisön on esitettävä kaikki olennaiset samankaltaisten erien muodostamat luokat tilinpäätöksessä erillisinä. Yhteisön on esitettävä luonteeltaan tai tarkoitukseltaan erilaiset erät erillisinä, elleivät ne ole epäolennaisia.

30

Tilinpäätös syntyy siten, että suuri määrä liiketoimia tai muita tapahtumia järjestetään luonteensa tai tarkoituksensa mukaisesti luokkiin. Yhdistämis- ja ryhmittelyprosessin viimeisenä vaiheena esitetään tiivistettyä ja luokiteltua tietoa, josta muodostuu tilinpäätöksen eriä. Jos erä ei ole yksittäin tarkasteltuna olennainen, se yhdistetään toisiin tilinpäätöslaskelmien tai liitetietojen eriin. Erä, joka ei ole riittävän olennainen, jotta se olisi perusteltua esittää erillisenä tilinpäätöslaskelmissa, voi olla perusteltua esittää erillisenä liitetiedoissa.

31

Yhteisön ei tarvitse esittää tilinpäätöksessään IFRS-standardien nimenomaisesti vaatimaa tietoa, jos informaatio ei ole olennaista.

Erien vähentäminen toisistaan

32

Yhteisö ei saa esittää varoja ja velkoja tai tuottoja ja kuluja toisistaan vähennettyinä, ellei jokin IFRS-standardi vaadi tai salli sitä.

33

Yhteisö esittää varat ja velat samoin kun tuotot ja kulut omina erinään. Erien esittäminen toisistaan vähennettyinä laajassa tuloslaskelmassa, taseessa tai erillisessä tuloslaskelmassa (jos se esitetään) huonontaa käyttäjien mahdollisuuksia ymmärtää toteutuneita liiketoimia, muita tapahtumia tai olosuhteita ja arvioida yhteisön tulevia rahavirtoja, paitsi milloin tällainen esittämistapa kuvastaa liiketoimen tai muun tapahtuman tosiasiallista sisältöä. Omaisuuserien merkitseminen taseeseen vähennettynä arvon alentumisesta johtuvalla vähennyserällä – esimerkiksi vaihto-omaisuuden epäkuranttiuteen tai saamisten ennakoituihin luottotappioihin perustuvalla vähennyskirjauksella – ei ole erien vähentämistä toisistaan.

34

IAS 18:ssa Tuotot määritellään tuotot ja vaaditaan yhteisöä kirjaamaan ne saadun tai saatavan vastikkeen käypään arvoon ottaen huomioon mahdolliset yhteisön myöntämät paljousalennukset ja muut alennukset. Yhteisö toteuttaa tavanomaisessa toiminnassaan muitakin liiketoimia, jotka eivät synnytä varsinaisia tuottoja vaan ovat pääasiallisen tuloa tuottavan toiminnan kannalta poikkeuksellisia. Yhteisö esittää tällaisten liiketoimien tulokset vähentämällä toisistaan tuotot ja vastaavat samasta liiketoimesta johtuvat kulut, kun tämä esittämistapa kuvastaa liiketoimen tai muun tapahtuman tosiasiallista sisältöä. Esimerkiksi:

(a)

yhteisö esittää pitkäaikaisten omaisuuserien – sekä sijoitusten että liiketoiminnassa käytettävän omaisuuden – luovutusvoitot ja -tappiot vähentämällä luovutustulosta omaisuuserän kirjanpitoarvon ja myynnistä aiheutuneet menot; ja

(b)

yhteisö saa vähentää toisistaan sellaiset IAS 37:n Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat mukaisesti kirjattavaan varaukseen liittyvät menot, joista saadaan sopimukseen perustuvan järjestelyn perusteella korvaus kolmannelta osapuolelta (esimerkiksi tavarantoimittajan takuusopimus), ja kyseisiin menoihin liittyvän korvauksen.

35

Yhteisö esittää nettomääräisinä myös samankaltaisista liiketoimista johtuvat voitot ja tappiot, esimerkiksi kurssivoitot ja -tappiot tai kaupankäyntitarkoituksessa pidetyistä rahoitusinstrumenteista johtuvat voitot ja tappiot. Yhteisö esittää tällaiset voitot ja tappiot kuitenkin erillisinä, jos ne ovat olennaisia.

Raportointitiheys

36

Yhteisön on esitettävä tilinpäätöskokonaisuus (vertailutiedot mukaan lukien) vähintään vuosittain. Kun yhteisö muuttaa raportointikauden päättymispäivää ja esittää tilinpäätöksen yhtä vuotta lyhyemmältä tai pitemmältä ajalta, yhteisön on ilmoitettava tilinpäätöksen kattaman ajanjakson lisäksi:

(a)

syy, jonka vuoksi on käytetty pitempää tai lyhyempää kautta, ja

(b)

että tilinpäätöksessä esitettävät luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia.

37

Tavallisesti yhteisö laatii tilinpäätöksen johdonmukaisesti yhden vuoden pituiselta kaudelta. Jotkin yhteisöt laativat kuitenkin tilinpäätöksensä käytännön syistä mieluummin esimerkiksi 52 viikon jaksolta. Tämä standardi ei estä tällaista menettelyä.

Vertailutiedot

38

Yhteisön on esitettävä kaikista tilinpäätökseen sisältyvistä luvuista vertailutiedot edelliseltä kaudelta, paitsi milloin IFRS-standardit sallivat muunlaisen menettelyn tai vaativat sitä. Yhteisön on sisällytettävä vertailutiedot kertovaan ja kuvailevaan informaatioon silloin, kun niillä on merkitystä tarkasteltavana olevan kauden tilinpäätöksen ymmärtämisen kannalta.

39

Jos yhteisö esittää vertailutiedot, sen on esitettävä vähintään kaksi tasetta, kaksi kutakin muuta laskelmaa sekä niitä koskevat liitetiedot. Silloin kun yhteisö soveltaa jotakin tilinpäätöksen laatimisperiaatetta takautuvasti, oikaisee tilinpäätöksen eriä takautuvasti tai muuttaa tilinpäätöksen erien luokittelua, sen on esitettävä vähintään kolme tasetta, kaksi kutakin muuta laskelmaa sekä niitä koskevat liitetiedot. Yhteisö esittää taseen seuraavista ajankohdista:

(a)

tarkasteltavana olevan kauden lopusta,

(b)

edellisen kauden lopusta (joka on sama kuin tarkasteltavana olevan kauden alku), ja

(c)

aikaisimman vertailukauden alusta.

40

Aikaisemman kauden (tai aikaisempien kausien) tilinpäätökseen sisältyvä kertova informaatio on joissakin tapauksissa edelleen merkityksellistä tarkasteltavana olevalla kaudella. Yhteisö esimerkiksi esittää tarkasteltavana olevan kauden tilinpäätöksessä yksityiskohtaiset tiedot oikeudenkäynnistä, jonka tulos oli epävarma jo edellisen raportointikauden lopussa ja joka on edelleen ratkaisematta. Tieto siitä, että epävarmuus oli olemassa jo edellisen raportointikauden lopussa, ja siitä, miten kauden aikana on toimittu sen poistamiseksi, on hyödyllistä käyttäjille.

41

Kun yhteisö muuttaa tilinpäätöksen erien esittämistapaa tai luokittelua, sen on ryhmiteltävä vertailuluvut uudelleen, paitsi milloin uudelleenryhmittely ei ole käytännössä mahdollista. Kun yhteisö ryhmittelee vertailutiedot uudelleen, sen on esitettävä tilinpäätöksessään:

(a)

uudelleenryhmittelyn luonne;

(b)

kunkin uudelleen ryhmitellyn erän tai erien muodostaman luokan suuruus; ja

(c)

syy uudelleenryhmittelyyn.

42

Silloin kun vertailutietojen uudelleenryhmittely ei ole käytännössä mahdollista, yhteisön on esitettävä tilinpäätöksessään:

(a)

syy, jonka vuoksi uudelleenryhmittelyä ei ole tehty, ja

(b)

niiden muutosten luonne, jotka olisi tehty, jos erät olisi ryhmitelty uudelleen.

43

Eri kausien välisen vertailukelpoisuuden parantaminen auttaa käyttäjiä taloudellisessa päätöksenteossa erityisesti, koska se mahdollistaa taloudellisen informaation kehityssuuntien arvioimisen ennusteita varten. Joissakin tapauksissa ei ole käytännössä mahdollista ryhmitellä tietyltä kaudelta esitettäviä vertailutietoja uudelleen niin, että ne olisivat vertailukelpoisia tarkasteltavana olevan kauden tietojen kanssa. Yhteisö ei esimerkiksi ehkä ole koonnut edelliseltä kaudelta (tai kausilta) tietoja uudelleenryhmittelyn mahdollistavassa muodossa, eikä tietojen uudelleen tuottaminen ehkä ole käytännössä mahdollista.

44

IAS 8:ssa käsitellään vertailutietoihin vaadittavia muutoksia, kun yhteisö muuttaa tilinpäätöksen laatimisperiaatetta tai korjaa virheen.

Esittämistavan johdonmukaisuus

45

Yhteisön on esitettävä ja luokiteltava erät tilinpäätöksessä samalla tavoin kaudesta toiseen, paitsi milloin:

(a)

yhteisön toiminnan luonteen merkittävän muutoksen tai sen tilinpäätöksen uudelleenarvioinnin seurauksena on ilmeistä, että toisenlainen esittämistapa tai luokittelu olisi asianmukaisempi, kun otetaan huomioon IAS 8:n mukaiset tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valinta- ja soveltamiskriteerit; tai

(b)

jokin IFRS-standardi edellyttää esittämistavan muuttamista.

46

Esimerkiksi merkittävä liiketoiminnan hankinta tai luovutus taikka tilinpäätöksen esittämistavan uudelleenarviointi saattaa antaa syyn tilinpäätöksen toisenlaiseen esittämiseen. Yhteisö muuttaa tilinpäätöksensä esittämistapaa vain, jos uuden esittämistavan ansiosta tuotetaan luotettavaa informaatiota, joka on merkityksellisempää tilinpäätöksen käyttäjille, ja uusi rakenne on todennäköisesti pysyvä, niin ettei vertailukelpoisuus huononnu. Kun esittämistapaa näin muutetaan, yhteisö ryhmittelee vertailutietonsa uudelleen kappaleiden 41 ja 42 mukaisesti.

RAKENNE JA SISÄLTÖ

Johdanto

47

Tämän standardin mukaan tietyt tiedot on esitettävä taseessa, laajassa tuloslaskelmassa, erillisessä tuloslaskelmassa (jos se esitetään) tai oman pääoman muutoksia koskevassa laskelmassa, ja muut erät on esitettävä joko kyseisissä laskelmissa tai liitetiedoissa. IAS 7 Rahavirtalaskelmat sisältää rahavirtainformaation esittämistapaa koskevia vaatimuksia.

48

Joskus tässä standardissa käytetään termiä ”tilinpäätöksessä esitettävä tieto” laajassa merkityksessä kattamaan kaikki tilinpäätöksessä esitettävät erät. Myös muut IFRS-standardit sisältävät vaatimuksia tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista. Ellei tässä standardissa tai jossakin muussa IFRS-standardissa nimenomaisesti toisin määrätä, tällaiset tiedot saadaan esittää missä tahansa tilinpäätöksen osassa.

Tilinpäätöksen yksilöiminen

49

Yhteisön on yksilöitävä tilinpäätöksensä selvästi ja erotettava se muusta samaan julkistettavaan asiakirjaan sisältyvästä informaatiosta.

50

IFRS-standardit koskevat vain tilinpäätöstä, eivät välttämättä muuta vuosikertomuksessa, viranomaisraportoinnissa tai muussa asiakirjassa esitettävää informaatiota. Tämän vuoksi on tärkeää, että käyttäjät pystyvät erottamaan IFRS-standardien mukaisesti tuotetun informaation muusta informaatiosta, joka saattaa olla käyttäjille hyödyllistä mutta jota nämä vaatimukset eivät koske.

51

Yhteisön on yksilöitävä jokainen tilinpäätöslaskelma ja liitetiedot selkeästi. Lisäksi yhteisön on esitettävä seuraavat tiedot näkyvästi ja toistettava ne, milloin se on tarpeellista esitettävän informaation ymmärrettävyyden kannalta:

(a)

raportoivan yhteisön nimi tai muu tunniste sekä tämän informaation mahdolliset muutokset edellisen raportointikauden päättymisen jälkeen;

(b)

onko kyseessä yksittäisen yhteisön vai konsernin tilinpäätös;

(c)

raportointikauden päättymispäivä tai tilinpäätöslaskelmien tai liitetietojen kattama ajanjakso;

(d)

IAS 21:ssä määritelty esittämisvaluutta; ja

(e)

mille tasolle tilinpäätöksessä esitettävät luvut on pyöristetty.

52

Yhteisö täyttää kappaleessa 51 tarkoitetut vaatimukset, kun sivut, laskelmat, liitetiedot, sarakkeet ja vastaavat nimetään asianmukaisella tavalla. Tällaisen informaation parhaan esittämistavan määrittäminen vaatii harkintaa. Esimerkiksi kun yhteisö esittää tilinpäätöksen sähköisessä muodossa, ei aina käytetä erillisiä sivuja, ja tällöin yhteisö esittää edellä tarkoitetut tiedot siten, että tilinpäätökseen sisältyvän informaation ymmärrettävyys varmistetaan.

53

Yhteisön tilinpäätöksestä tulee usein ymmärrettävämpi, kun tiedot esitetään tuhansina tai miljoonina esittämisvaluutan yksikköinä. Tämä on hyväksyttävää, kunhan yhteisö ilmoittaa, mille tasolle luvut on pyöristetty, eikä mitään olennaista informaatiota jää esittämättä.

Tase

Taseessa esitettävät tiedot

54

Taseen on sisällettävä vähintään seuraavat erät:

(a)

aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet;

(b)

sijoituskiinteistöt;

(c)

aineettomat hyödykkeet;

(d)

rahoitusvarat (muut kuin kohdissa (e), (h) ja (i) tarkoitetut);

(e)

pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävät sijoitukset;

(f)

biologiset hyödykkeet;

(g)

vaihto-omaisuus;

(h)

myyntisaamiset ja muut saamiset;

(i)

rahavarat;

(j)

niiden omaisuuserien yhteismäärä, jotka on luokiteltu myytävänä oleviksi tai sisältyvät myytävänä olevaksi luokiteltuun luovutettavien erien ryhmään IFRS 5:n Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot mukaisesti;

(k)

ostovelat ja muut velat;

(l)

varaukset;

(m)

rahoitusvelat (muut kuin kohdissa (k) ja (l) tarkoitetut);

(n)

kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat ja -saamiset, jotka on määritelty IAS 12:ssa Tuloverot;

(o)

laskennalliset verovelat ja -saamiset, jotka on määritelty IAS 12:ssa;

(p)

velat, jotka sisältyvät IFRS 5:n mukaisesti myytävänä olevaksi luokiteltuun luovutettavien erien ryhmään;

(q)

omassa pääomassa esitettävä vähemmistön osuus; sekä

(r)

emoyhteisön omistajille kuuluva oma pääoma.

55

Yhteisön on esitettävä taseessa muita eriä, otsikkoja ja välisummia, silloin kun tällä on merkitystä yhteisön taloudellisen aseman ymmärtämisen kannalta.

56

Kun yhteisö esittää lyhyt- ja pitkäaikaiset varat sekä lyhyt- ja pitkäaikaiset velat omina ryhminään taseessa, se ei saa luokitella laskennallisia verosaamisia (tai -velkoja) lyhytaikaisiksi varoiksi (tai -veloiksi).

57

Tässä standardissa ei määrätä, missä järjestyksessä tai muodossa erät esitetään. Kappaleessa 54 ainoastaan luetellaan erät, jotka ovat luonteeltaan tai tarkoitukseltaan niin erilaisia, että ne on perusteltua esittää erikseen taseessa. Lisäksi:

(a)

esitettäviä eriä lisätään, kun jokin erä tai samankaltaisten erien yhteenlaskettu määrä on kooltaan, luonteeltaan tai tarkoitukseltaan sellainen, että erillisellä esittämisellä on merkitystä yhteisön taloudellisen aseman ymmärtämisen kannalta; ja

(b)

käytettäviä nimityksiä taikka erien tai samankaltaisten erien yhdistelmien järjestystä voidaan muuttaa yhteisön ja sen liiketoimien luonteen mukaisesti sellaisen informaation tuottamiseksi, jolla on merkitystä yhteisön taloudellisen aseman ymmärtämisen kannalta. Esimerkiksi rahoituslaitos voi muuttaa edellä tarkoitettuja nimityksiä tuottaakseen rahoituslaitoksen toiminnan kannalta merkityksellistä informaatiota.

58

Yhteisön harkinta siitä, esitetäänkö lisää erillisiä eriä, perustuu arvioihin, jotka koskevat:

(a)

varojen luonnetta ja likvidiyttä;

(b)

varojen tarkoitusta yhteisössä; ja

(c)

velkojen määrää, luonnetta ja erääntymisaikaa.

59

Erilaisten arvostusperusteiden soveltaminen omaisuuserien luokkiin viittaa siihen, että niiden luonne ja tarkoitus poikkeavat toisistaan ja että yhteisö siksi esittää ne omina erinään. Esimerkiksi aineelliseen käyttöomaisuuteen kuuluvat hyödykeluokat voidaan IAS 16:n mukaisesti merkitä taseeseen joko hankintamenoon tai uudelleenarvostukseen perustuvaan määrään.

Jako lyhyt- ja pitkäaikaisiin eriin

60

Yhteisön on esitettävä lyhyt- ja pitkäaikaiset varat sekä lyhyt- ja pitkäaikaiset velat omina ryhminään taseessa kappaleiden 66–76 mukaisesti, paitsi jos likvidiyteen perustuvaa esittämistapaa käyttämällä annetaan luotettavaa ja merkityksellisempää informaatiota. Kun tätä poikkeusta sovelletaan, yhteisön on esitettävä kaikki varat ja velat likvidiysjärjestyksessä.

61

Valittavasta esittämistavasta riippumatta yhteisön on ilmoitettava kahtatoista kuukautta pidemmän ajan kuluttua realisoitavaksi tai suoritettavaksi odotettu osuus jokaisesta sellaisesta varojen ja velkojen erästä, joka sisältää määriä, jotka odotetaan realisoitavan tai suoritettavan:

(a)

kahdentoista kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä; ja

(b)

kahdentoista kuukauden pidemmän ajan kuluessa raportointikauden päättymisestä.

62

Kun yhteisö tuottaa tavaroita tai palveluja selkeästi tunnistettavana toimintasyklinä, se antaa hyödyllistä informaatiota esittämällä pitkä- ja lyhytaikaiset varat ja velat erikseen taseessa ja näin erottamalla jatkuvasti käyttöpääomana kiertävät nettovarat niistä, joita käytetään yhteisön pitkäaikaisessa toiminnassa. Tämä jako tuo esiin myös varat, jotka odotetaan realisoitavan toimintasyklin aikana, ja saman jakson aikana suoritettaviksi erääntyvät velat.

63

Joillakin yhteisöillä, esimerkiksi rahoituslaitoksilla, varojen ja velkojen esittäminen kasvavan tai vähenevän likvidiyden mukaisessa järjestyksessä johtaa informaatioon, joka on luotettavaa ja merkityksellisempää kuin lyhyt- ja pitkäaikaisten erien erottamiseen perustuva informaatio, koska yhteisö ei tuota tavaroita tai palveluja selkeästi tunnistettavana toimintasyklinä.

64

Kun yhteisö soveltaa kappaletta 60, se saa esittää osan varoistaan ja veloistaan lyhyt- ja pitkäaikaisiin jaoteltuina ja loput likvidiysjärjestyksessä silloin, kun näin annetaan luotettavaa ja merkityksellisempää informaatiota. Erilaisia esittämisperusteita saatetaan tarvita, kun yhteisöllä on useita erilaisia toimintoja.

65

Tieto varojen ja velkojen odotetuista realisointiajoista on hyödyllistä arvioitaessa yhteisön maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta. IFRS 7:n Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan tilinpäätöksessä on ilmoitettava rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen erääntymisajat. Myynti- ja muut saamiset sisältyvät rahoitusvaroihin, ja osto- ja muut velat sisältyvät rahoitusvelkoihin. Myös tieto ei-monetaaristen varojen, kuten vaihto-omaisuuden, odotetusta realisoimisajankohdasta, ja esimerkiksi varausten kaltaisiin velkoihin liittyvien maksujen odotetusta suorittamisajankohdasta on hyödyllistä riippumatta siitä, onko varat ja velat jaoteltu lyhyt- ja pitkäaikaisiin. Yhteisö esittää tilinpäätöksessä erikseen esimerkiksi vaihto-omaisuuden, jonka se odottaa luovuttavansa yhtä vuotta pitemmän ajan kuluttua raportointikauden päättymisestä.

Lyhytaikaiset varat

66

Yhteisön on luokiteltava omaisuuserä lyhytaikaiseksi, kun:

(a)

se odottaa realisoivansa omaisuuserän tai aikoo myydä tai kuluttaa sen tavanomaisen toimintasyklin aikana;

(b)

se pitää omaisuuserää ensisijaisesti kaupankäyntitarkoituksessa;

(c)

se odottaa realisoivansa omaisuuserän kahdentoista kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä; tai

(d)

omaisuuserä kuuluu rahavaroihin (määritelty IAS 7:ssä), paitsi jos omaisuuserä ei rajoituksista johtuen ole vaihdettavissa tai käytettävissä velan suorittamiseen vähintään kahteentoista kuukauteen raportointikauden päättymisen jälkeen.

Yhteisön on luokiteltava kaikki muut varat pitkäaikaisiksi.

67

Tässä standardissa käytetään termiä ”pitkäaikainen” kattamaan luonteeltaan pitkäaikaiset aineelliset ja aineettomat varat ja rahoitusvarat. Tämä ei estä vaihtoehtoisten nimitysten käyttämistä, kunhan niiden merkitys on selkeä.

68

Yhteisön toimintasyklillä tarkoitetaan aikaa, joka kuluu tuotantoprosessissa käytettävien omaisuuserien hankkimisesta siihen, kun niistä saadaan suoritus rahavaroina. Silloin kun yhteisön tavanomainen toimintasykli ei ole selvästi todettavissa, sen kestoksi oletetaan kaksitoista kuukautta. Tavanomaisen toimintasyklin aikana myytävät, kulutettavat tai realisoitavat omaisuuserät (esimerkiksi vaihto-omaisuus ja myyntisaamiset) kuuluvat lyhytaikaisiin varoihin silloinkin, kun niitä ei odoteta realisoitavan kahdentoista kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä. Lyhytaikaisiin varoihin kuuluvat myös varat, joita pidetään pääasiallisesti kaupankäyntitarkoituksessa (tähän ryhmään kuuluvat rahoitusvarat luokitellaan IAS 39:n mukaisesti kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi), sekä pitkäaikaisten rahoitusvarojen lyhytaikainen osuus.

Lyhytaikaiset velat

69

Yhteisön on luokiteltava velka lyhytaikaiseksi, kun:

(a)

se odottaa suorittavansa velan tavanomaisen toimintasyklinsä aikana;

(b)

se pitää velkaa ensisijaisesti kaupankäyntitarkoituksessa;

(c)

velka erääntyy suoritettavaksi kahdentoista kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä; tai

(d)

yhteisöllä ei ole ehdotonta oikeutta lykätä velan suorittamista vähintään kahdentoista kuukauden päähän raportointikauden päättymisestä.

Yhteisön on luokiteltava kaikki muut velat pitkäaikaisiksi.

70

Osa lyhytaikaisista veloista, esimerkiksi ostovelat ja jotkin henkilöstömenoja ja muita liiketoiminnan menoja koskevat siirtovelat, kuuluvat yhteisön tavanomaisen toimintasyklin aikana käytettävään käyttöpääomaan. Yhteisö luokittelee tällaiset liiketoimintaan liittyvät erät lyhytaikaisiksi veloiksi, vaikka ne erääntyisivät maksettaviksi yli kahdentoista kuukauden kuluttua raportointikauden päättymisestä. Yhteisön varojen ja velkojen luokittelemiseen käytetään samaa tavanomaista toimintasykliä. Silloin kun yhteisön tavanomainen toimintasykli ei ole selvästi todettavissa, sen kestoksi oletetaan kaksitoista kuukautta.

71

Toisia lyhytaikaisia velkoja ei suoriteta osana tavanomaista toimintasykliä, mutta ne erääntyvät kahdentoista kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä tai niitä pidetään ensisijaisesti kaupankäyntitarkoituksessa. Esimerkkejä ovat IAS 39:n mukaisesti kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi luokitellut rahoitusvelat, sekkitililuotot sekä lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista rahoitusveloista, maksettavista osingoista, tuloveroveloista ja muista ostovelkoihin kuulumattomista veloista. Rahoitusvelat, jotka ovat pitkäaikaiseksi tarkoitettua rahoitusta (ts. eivät ole osa yhteisön tavanomaisen toimintasyklin aikana käytettävää käyttöpääomaa) ja jotka eivät eräänny maksettaviksi kahdentoista kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä, ovat pitkäaikaisia velkoja kappaleissa 74 ja 75 tarkoitetuin rajoituksin.

72

Yhteisö luokittelee rahoitusvelkansa lyhytaikaisiksi, kun ne erääntyvät maksettaviksi kahdentoista kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä, silloinkin, kun:

(a)

alkuperäinen laina-aika on ollut kahtatoista kuukautta pitempi, ja

(b)

lainan uudistamisesta pitkäaikaisena tai tämän mukaisesta maksuaikataulun muutoksesta sovitaan raportointikauden päättymisen jälkeen ja ennen kuin tilinpäätös hyväksytään julkistettavaksi.

73

Jos yhteisö odottaa uudistavansa velan tai jatkavansa laina-aikaa niin, että velka maksetaan yli kahdentoista kuukauden kuluttua raportointikauden päättymisestä, ja se pystyy tekemään tämän oman harkintansa mukaan olemassa olevan lainajärjestelyn perusteella, se luokittelee velan pitkäaikaiseksi, vaikka se muuten erääntyisi lyhyemmän ajan kuluessa. Silloin kun velan uudistaminen tai laina-ajan jatkaminen ei ole yhteisön omassa harkintavallassa (esimerkiksi kun uudistamisesta ei ole sovittu), yhteisö ei kuitenkaan ota uudistamismahdollisuutta huomioon ja luokittelee velan lyhytaikaiseksi.

74

Kun yhteisö rikkoo pitkäaikaisen lainasopimuksen ehtoa ja tämä tapahtuu viimeistään raportointikauden lopussa siten, että sen seurauksena velka tulee vaadittaessa maksettavaksi, se luokittelee velan lyhytaikaiseksi, vaikka velkoja suostuisi olemaan vaatimatta maksua rikkomisen seurauksena ja tämä suostumus saataisiin raportointikauden päättymisen jälkeen ja ennen kuin tilinpäätös hyväksytään julkistettavaksi. Yhteisö luokittelee velan lyhytaikaiseksi, koska sillä ei raportointikauden lopussa ole ehdotonta oikeutta lykätä velan suorittamista vähintään kahdentoista kuukauden päähän kyseisestä ajankohdasta.

75

Yhteisö kuitenkin luokittelee velan pitkäaikaiseksi, jos velkoja on raportointikauden loppuun mennessä suostunut myöntämään jatkoajan, joka ulottuu vähintään kahdentoista kuukauden päähän raportointikauden päättymisestä ja jonka kuluessa yhteisö voi korjata ehtojen rikkomisen eikä velkoja voi vaatia välitöntä takaisinmaksua.

76

Jos seuraavat lyhytaikaisiksi veloiksi luokiteltuihin lainoihin liittyvät tapahtumat toteutuvat raportointikauden päättymispäivän ja sen päivän välillä, jona tilinpäätös hyväksytään julkistettavaksi, kyseiset tapahtumat esitetään tilinpäätöksessä IAS 10:n Raportointikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat mukaisesti tapahtumina, joiden johdosta tilinpäätöslaskelmia ei oikaista:

(a)

lainan uudistaminen pitkäaikaisena;

(b)

pitkäaikaisen lainasopimuksen ehtojen rikkomisen korjaaminen; ja

(c)

velkojan myöntämä jatkoaika, jonka kuluessa pitkäaikaisen lainasopimuksen ehtojen rikkominen voidaan korjata ja joka ulottuu vähintään kahdentoista kuukauden päähän raportointikauden päättymisestä.

Taseessa tai liitetiedoissa esitettävät tiedot

77

Yhteisön on esitettävä joko taseessa tai liitetiedoissa tase-erien tarkemmat erittelyt yhteisön toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla jaoteltuina.

78

Erittelyjen tarkkuustaso riippuu IFRS-standardien mukaisista vaatimuksista sekä kyseisten erien koosta, luonteesta ja tarkoituksesta. Yhteisö käyttää erittelyn perusteista päättäessään myös kappaleessa 58 esitettyjä tekijöitä. Eri eristä annettavat tiedot vaihtelevat, esimerkiksi:

(a)

aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet jaotellaan luokkiin IAS 16:n mukaisesti;

(b)

saamiset jaotellaan saamisiin asiakkailta, saamisiin lähipiiriin kuuluvilta, ennakkomaksuihin ja muihin saamisiin;

(c)

vaihto-omaisuus jaotellaan IAS 2:n Vaihto-omaisuus mukaisesti esimerkiksi kauppatavaroihin, tuotantotarvikkeisiin, raaka-aineisiin, keskeneräiseen tuotantoon ja valmiisiin tuotteisiin;

(d)

varaukset jaotellaan työsuhde-etuuksia koskeviin varauksiin ja muihin varauksiin; ja

(e)

oma pääoma jaotellaan esimerkiksi osakepääomaan, rahastoihin joihin ylikurssi kirjataan sekä muihin rahastoihin.

79

Yhteisön on esitettävä seuraavat tiedot joko taseessa tai oman pääoman muutoksia osoittavassa laskelmassa taikka liitetiedoissa:

(a)

osakepääomasta osakelajeittain:

(i)

enimmäisosakemäärä;

(ii)

liikkeeseen laskettujen ja kokonaan maksettujen osakkeiden lukumäärä sekä liikkeeseen laskettujen ja ei vielä kokonaan maksettujen osakkeiden lukumäärä;

(iii)

osakkeen nimellisarvo tai tieto siitä, että osakkeilla ei ole nimellisarvoa;

(iv)

kauden alussa ja lopussa ulkona olleiden osakemäärien välinen täsmäytyslaskelma;

(v)

kutakin osakelajia koskevat oikeudet, etuoikeudet ja rajoitukset sisältäen osingonjakoa ja pääoman palauttamista koskevat rajoitukset;

(vi)

yhteisön tai sen tytär- tai osakkuusyritysten hallussa olevat yhteisön osakkeet; sekä

(vii)

optioiden ja myyntisopimusten perusteella liikkeeseen laskettaviksi varatut osakkeet, sekä tiedot ehdoista ja määristä; ja

(b)

kuvaus kunkin omaan pääomaan sisältyvän rahaston luonteesta ja tarkoituksesta.

80

Yhteisön, jolla ei ole osakepääomaa, esimerkiksi henkilöyhtiön tai trustin, on esitettävä kappaleessa 79(a) tarkoitettuja tietoja vastaavat tiedot, jotka osoittavat kussakin oman pääoman erässä kauden aikana tapahtuneet muutokset sekä kuhunkin oman pääoman erään liittyvät oikeudet, etuoikeudet ja rajoitukset.

Laaja tuloslaskelma

81

Yhteisön on esitettävä kaikki kaudelle kirjatut tuotto- ja kuluerät:

(a)

yhdessä laajassa tuloslaskelmassa, tai

(b)

kahdessa eri laskelmassa: voiton ja tappion osatekijät sisältävässä laskelmassa (erillinen tuloslaskelma) ja toisessa laskelmassa, joka lähtee voitosta tai tappiosta ja sisältää muut laajan tuloksen erät (laaja tuloslaskelma).

Laajassa tuloslaskelmassa esitettävät tiedot

82

Laajan tuloslaskelman on sisällettävä vähintään seuraavat erät kaudelta:

(a)

liikevaihto;

(b)

rahoituskulut;

(c)

osuus voitosta tai tappiosta pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävissä osakkuus- ja yhteisyrityksissä;

(d)

välittömät verot;

(e)

seuraavien erien yhteenlaskettu määrä yhtenä lukuna:

(i)

lopetettujen toimintojen voitto tai tappio verojen jälkeen ja

(ii)

verojen jälkeiset voitot tai tappiot, jotka on kirjattu lopetetun toiminnon muodostavien omaisuuserien tai luovutettavien erien ryhmän (tai ryhmien) arvostamisesta käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai niistä luovuttaessa;

(f)

voitto tai tappio;

(g)

muut laajan tuloksen erät luonteensa mukaisesti luokiteltuina (muut kuin kohdassa (h) tarkoitetut erät);

(h)

osuus pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävien osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä; sekä

(i)

laaja tulos.

83

Yhteisön on esitettävä laajassa tuloslaskelmassa seuraavat kauden voiton tai tappion jakautumista osoittavat erät:

(a)

kauden voitto tai tappio, joka kuuluu:

(i)

vähemmistölle, ja

(ii)

emoyhteisön omistajille.

(b)

kauden laaja tulos, joka kuuluu:

(i)

vähemmistölle, ja

(ii)

emoyhteisön omistajille.

84

Yhteisö saa esittää kappaleen 82 kohdissa (a)-(f) tarkoitetut erät ja kappaleessa 83(a) tarkoitetut tiedot erillisessä tuloslaskelmassa (ks. kappale 81).

85

Yhteisön on esitettävä laajassa tuloslaskelmassa ja erillisessä tuloslaskelmassa (jos se esitetään) myös muita eriä, otsikkoja ja välisummia silloin, kun tällä on merkitystä yhteisön taloudellisen tuloksen ymmärtämisen kannalta.

86

Koska yhteisön erilaisten toimintojen, liiketoimien ja muiden tapahtumien vaikutukset poikkeavat toisistaan esiintymistiheyden, voiton tai tappion tuottamismahdollisuuden ja ennustettavuuden suhteen, taloudelliseen tulokseen vaikuttaneiden osatekijöiden esittäminen auttaa käyttäjiä ymmärtämään toteutuneen taloudellisen tuloksen muodostumista ja ennakoimaan tulevaisuudessa syntyvää taloudellista tulosta. Yhteisö lisää rivejä laajaan tuloslaskelmaan ja erilliseen tuloslaskelmaan (jos se esitetään) ja muuttaa käytettäviä nimikkeitä ja erien järjestystä, kun tämä on tarpeen taloudellisen tuloksen osatekijöiden selittämiseksi. Yhteisö ottaa tässä huomioon erilaisia tekijöitä, kuten olennaisuuden sekä erilaisten tuottojen ja kulujen luonteen ja tarkoituksen. Esimerkiksi rahoituslaitos voi muuttaa nimikkeitä tuottaakseen rahoituslaitoksen toiminnan kannalta merkityksellistä informaatiota. Yhteisö ei esitä tuotto- ja kulueriä toisistaan vähennettyinä, paitsi milloin kappaleessa 32 esitetyt edellytykset täyttyvät.

87

Yhteisö ei saa esittää mitään tuotto- tai kulueriä satunnaisina erinä laajassa tuloslaskelmassa, erillisessä tuloslaskelmassa (jos se esitetään) eikä liitetiedoissa.

Kauden voitto tai tappio

88

Yhteisön on kirjattava kaikki kauden tuotto- ja kuluerät tulosvaikutteisesti, paitsi milloin jokin IFRS-standardi vaatii muuta menettelyä tai sallii sen.

89

Joissakin IFRS-standardeissa yksilöidään tapaukset, joissa yhteisö kirjaa tietyt erät muuten kuin tarkasteltavana olevan kauden tulokseen vaikuttavasti. IAS 8:ssa mainitaan kaksi tällaista tapausta: virheiden korjaaminen ja tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutosten vaikutus. Joissakin muissa IFRS-standardeissa vaaditaan tai sallitaan, että jotkin muut laajan tuloksen erät, jotka vastaavat yleisissä perusteissa annettua tuoton tai kulun määritelmää, kirjataan muuten kuin tulosvaikutteisesti (ks. kappale 7).

Muut kauden laajan tuloksen erät

90

Yhteisön on esitettävä kuhunkin muuhun laajan tuloksen erään, luokittelun muutoksesta johtuvat oikaisut mukaan lukien, liittyvien tuloverojen määrä joko laajassa tuloslaskelmassa tai liitetiedoissa.

91

Yhteisö saa esittää muut laajan tuloksen erät joko:

(a)

niihin liittyvien verovaikutusten huomioon ottamisen jälkeen, tai

(b)

ennen niihin liittyviä verovaikutuksia siten, että kyseisiin eriin liittyvien tuloverojen yhteismäärä esitetään yhtenä eränä.

92

Yhteisön on esitettävä tilinpäätöksessään muihin laajan tuloksen eriin liittyvät luokittelun muutoksesta johtuvat oikaisut.

93

Muissa IFRS-standardeissa täsmennetään, siirretäänkö aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä tulosvaikutteisiksi ja milloin näin tehdään. Tällaisia luokittelun muutoksia nimitetään tässä standardissa luokittelun muutoksista johtuviksi oikaisuiksi. Luokittelun muutoksesta johtuva oikaisu sisällytetään siihen liittyvään muuhun laajan tuloksen erään sillä kaudella, jolla erä siirretään tulosvaikutteiseksi. Esimerkiksi luovutusvoitot myytävissä olevista rahoitusvaroista kirjataan tulosvaikutteisesti tarkasteltavana olevalla kaudella. Kyseiset määrät on saatettu kirjata realisoitumattomina voittoina muihin laajan tuloksen eriin tarkasteltavana olevalla tai aiemmalla kaudella. Nämä realisoitumattomat voitot täytyy vähentää muista laajan tuloksen eristä sillä kaudella, jolla realisoituneet voitot siirretään tulosvaikutteisiksi, jotta vältyttäisiin sisällyttämästä niitä laajaan tulokseen kahteen kertaan.

94

Yhteisö saa esittää luokittelun muutoksesta johtuvat oikaisut laajassa tuloslaskelmassa tai liitetiedoissa. Jos yhteisö esittää luokittelun muutoksesta johtuvat oikaisut liitetiedoissa, se esittää muut laajan tuloksen erät sellaisina kuin ne ovat niihin liittyvien luokittelun muutosten jälkeen.

95

Luokittelun muutoksesta johtuvia oikaisuja syntyy esimerkiksi ulkomaisen yksikön luovutuksesta (ks. IAS 21), myytävissä olevien rahoitusvarojen kirjaamisesta pois taseesta (ks. IAS 39) ja silloin, kun suojattu ennakoitu liiketoimi vaikuttaa voittoon tai tappioon (ks. IAS 39:n kappale 100 rahavirran suojaukseen liittyen).

96

Luokittelun muutoksesta johtuvia oikaisuja ei aiheudu IAS 16:n tai IAS 38:n mukaisesti kirjattujen uudelleenarvostusrahastojen muutoksista eikä IAS 19:n kappaleen 93A mukaisesti kirjatuista etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvista vakuutusmatemaattisista voitoista ja tappioista. Nämä kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, eikä niitä siirretä tulosvaikutteisiksi myöhemmillä kausilla. Uudelleenarvostusrahaston muutokset voidaan myöhemmillä kausilla siirtää kertyneisiin voittovaroihin, kun omaisuuserää käytetään tai se kirjataan pois taseesta (ks. IAS 16 ja IAS 38). Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot esitetään kertyneissä voittovaroissa kaudella, jolla ne kirjataan muihin laajan tuloksen eriin (ks. IAS 19).

Laajassa tuloslaskelmassa tai liitetiedoissa esitettävät tiedot

97

Silloin kun tuotto- tai kuluerät ovat olennaisia, yhteisön on esitettävä niiden luonne ja määrä erikseen.

98

Tilanteita, jotka johtavat tuotto- ja kuluerien erilliseen esittämiseen, ovat esimerkiksi:

(a)

vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvon alentaminen nettorealisointiarvoa vastaavaksi tai aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvon alentaminen niistä kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi samoin kuin tällaisten kulukirjausten peruutukset;

(b)

yhteisön toimintojen uudelleenjärjestelyt ja uudelleenjärjestelymenoja varten tehtyjen varausten peruuttaminen;

(c)

aineellisista käyttöomaisuushyödykkeiden luovutukset;

(d)

sijoitusten luovutukset;

(e)

lopetetut toiminnot;

(f)

oikeudenkäyntien seurauksena maksettavat korvaukset; sekä

(g)

muut varausten peruutukset.

99

Yhteisön on esitettävä tulosvaikutteisesti kirjattujen kulujen erittely käyttäen jaottelua, joka perustuu joko kulujen luonteeseen tai niiden tarkoitukseen yhteisön toiminnassa, ja valittava se jaottelu, jonka mukaisesti esitetty informaatio on luotettavaa ja merkityksellisempää.

100

Yhteisöjä kannustetaan esittämään kappaleessa 99 tarkoitettu erittely laajassa tuloslaskelmassa tai erillisessä tuloslaskelmassa (jos se esitetään).

101

Kulut eritellään, jotta tuotaisiin esiin sellaisia taloudellisen tuloksen osatekijöitä, jotka saattavat poiketa toisistaan esiintymistiheyden, voiton tai tappion tuottamismahdollisuuden ja ennustettavuuden suhteen. Tämä erittely saadaan tehdä kahdella vaihtoehtoisella tavalla:

102

Ensimmäistä erittelytapaa nimitetään ”kululajikohtaiseksi”. Yhteisö yhdistää voittoon tai tappioon vaikuttavia kuluja niiden luonteen mukaisesti (esimerkiksi poistot, materiaalien ostot, kuljetuskulut, työsuhde-etuudet ja mainoskulut) eikä kohdista niitä yhteisön eri toiminnoille. Tätä menetelmää saattaa olla helppo soveltaa, koska kuluja ei tarvitse kohdistaa eri toiminnoille. Esimerkki kululajikohtaisesta erittelystä:

Liikevaihto

 

X

Muut tuotot

 

X

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos

X

 

Aineiden ja tarvikkeiden käyttö

X

 

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

X

 

Poistot

X

 

Muut kulut

X

 

Kulut yhteensä

 

-X

Voitto ennen veroja

 

X

103

Toinen erittelytapa on ”toimintokohtainen” tai ”myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin” perustuva, ja sitä sovellettaessa kulut jaotellaan sen mukaan, ovatko ne myytyjä suoritteita vastaavia kuluja vaiko esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin taikka hallinnon kuluja. Yhteisö esittää tätä menettelytapaa käyttäessään vähintäänkin myytyjä suoritteita vastaavat kulut erotettuina muista kuluista. Tämä esittämistapa saattaa antaa käyttäjille merkityksellisempää tietoa kuin kululajikohtainen erittely, mutta jaettaessa kuluja eri toiminnoille voidaan joutua tekemään mielivaltaisia kohdistamisia ja käyttämään merkittävästi harkintaa. Esimerkki toimintokohtaisesta erittelystä:

Liikevaihto

X

 

Myytyjä suoritteita vastaavat kulut

-X

 

Bruttokate

X

 

Muut tuotot

X

 

Myynnin ja markkinoinnin kulut

-X

 

Hallinnon kulut

-X

 

Muut kulut

-X

 

Voitto ennen veroja

X

 

104

Jos yhteisö erittelee kulut toiminnoittain, sen on esitettävä kululajikohtaista lisäinformaatiota esimerkiksi poistoista ja työsuhde-etuuksista aiheutuvista kuluista.

105

Valitaanko toimintokohtainen vai kululajikohtainen erittelytapa, riippuu sekä historiallisista että toimialaan liittyvistä tekijöistä ja yhteisön toiminnan luonteesta. Kumpikin menetelmä tuo esille kulut, jotka saattavat vaihdella välittömästi tai välillisesti yhteisön myynnin tai tuotannon määrän mukaan. Koska kummallakin esittämistavalla on etunsa erityyppisiä yhteisöjä ajatellen, johdon on tämän standardin mukaan valittava se esittämistapa, joka on luotettava ja merkityksellisempi. Toimintokohtaista jaottelua käytettäessä on kuitenkin annettava lisätietoja, koska kululajikohtainen informaatio on hyödyllistä vastaisia rahavirtoja ennustettaessa. ”Työsuhde-etuuksilla” tarkoitetaan kappaleessa 104 samaa kuin IAS 19:ssä.

Laskelma oman pääoman muutoksista

106

Yhteisön on esitettävä laskelma oman pääoman muutoksista, jossa esitetään:

(a)

kauden laaja tulos siten, että esitetään erikseen emoyhteisön omistajille ja vähemmistölle kuuluvat yhteenlasketut määrät;

(b)

IAS 8:n mukaisesti kirjatun takautuvan soveltamisen tai oikaisun vaikutukset kuhunkin oman pääoman erään;

(c)

liiketoimet omistajien kanssa näiden toimiessa omistajan ominaisuudessa siten, että esitetään erikseen omistajien tekemät oman pääoman sijoitukset ja varojen jakaminen omistajille; ja

(d)

jokaisesta oman pääoman erästä täsmäytyslaskelma, joka osoittaa kirjanpitoarvon kauden alussa ja lopussa sekä jokaisen muutoksen erikseen.

107

Yhteisön on esitettävä joko oman pääoman muutoksia osoittavassa laskelmassa tai liitetiedoissa osingot, jotka kaudella on kirjattu varojen jakamisena omistajille, sekä vastaava osakekohtainen osinko.

108

Kappaleessa 106 tarkoitettuihin oman pääoman eriin kuuluvat esimerkiksi kaikki sijoitetun oman pääoman lajit, kaikkien muiden laajan tuloksen erien kertyneet saldot sekä kertyneet voittovarat.

109

Yhteisön oman pääoman muutokset raportointikauden alun ja lopun välillä kuvastavat sen nettovarallisuuden lisäystä tai vähennystä kauden aikana. Kun ei oteta huomioon muutoksia, jotka johtuvat liiketoimista omistajien kanssa näiden toimiessa omistajan ominaisuudessa (kuten oman pääoman sijoituksia, yhteisön omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien takaisin hankkimista ja osinkoja) ja tällaisiin liiketoimiin välittömästi liittyviä transaktiomenoja, oman pääoman kokonaismuutos kauden aikana vastaa yhteisön toiminnasta kyseisen kauden aikana kertyneiden tuottojen ja kulujen kokonaismäärää, voitot ja tappiot mukaan luettuina.

110

IAS 8:n mukaan tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutokset on toteutettava tekemällä takautuvat oikaisut, jos se on käytännössä mahdollista, paitsi milloin jonkin muun IFRS-standardin sisältämät siirtymäsäännöt määräävät toisin. IAS 8:n mukaan myös virheiden korjaukset on tehtävä takautuvasti, jos se on käytännössä mahdollista. Takautuvat oikaisut ja korjaukset eivät ole oman pääoman muutoksia vaan kertyneiden voittovarojen alkusaldoon tehtäviä oikaisuja, paitsi milloin jokin IFRS-standardi edellyttää takautuvan oikaisun tekemistä johonkin muuhun oman pääoman erään. Kappaleen 106(b) mukaan oman pääoman muutoksia osoittavassa laskelmassa on esitettävä kuhunkin oman pääoman erään tehtyjen oikaisujen kokonaismäärät siten, että tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutoksista ja virheiden korjauksista johtuvat oikaisut esitetään erikseen. Nämä oikaisut esitetään jokaiselta aikaisemmalta kaudelta ja kauden alun tilanteesta.

Rahavirtalaskelma

111

Rahavirtalaskelma antaa tilinpäätöksen käyttäjille hyödyllistä informaatiota, sillä se antaa perustan, jonka mukaan voidaan arvioida yhteisön kykyä kerryttää rahavaroja ja sen tarvetta käyttää näitä rahavirtoja. Rahavirtainformaation esittämistapaa ja siitä esitettäviä tietoja koskevista vaatimuksista määrätään IAS 7:ssä.

Liitetiedot

Rakenne

112

Liitetiedoissa on:

(a)

esitettävä tilinpäätöksen laatimisperusteet sekä yksityiskohtaiset laatimisperiaatteet kappaleiden 117–124 mukaisesti;

(b)

esitettävä sellaiset IFRS-standardien edellyttämät tiedot, joita ei esitetä muualla tilinpäätöksessä; sekä

(c)

annettava tiedot, joita ei esitetä muualla tilinpäätöksessä mutta joilla on merkitystä jonkin tilinpäätöslaskelman ymmärtämisen kannalta.

113

Yhteisön on esitettävä liitetiedot järjestelmällisellä tavalla niin pitkälti kuin se on käytännössä mahdollista. Yhteisön on viitattava jokaisesta taseen, laajan tuloslaskelman, erillisen tuloslaskelman (jos se esitetään), oman pääoman muutoksia osoittavan laskelman ja rahavirtalaskelman erästä mahdolliseen sitä koskevaan liitetietoinformaatioon ja päinvastoin.

114

Yhteisö esittää liitetiedot yleensä seuraavassa järjestyksessä auttaakseen käyttäjiä ymmärtämään tilinpäätöstä ja vertaamaan sitä toisten yhteisöjen tilinpäätöksiin:

(a)

lausuma IFRS-standardien noudattamisesta (ks. kappale 16);

(b)

yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista (ks. kappale 117);

(c)

taseessa, laajassa tuloslaskelmassa, erillisessä tuloslaskelmassa (jos se esitetään), oman pääoman muutoksia osoittavassa laskelmassa ja rahavirtalaskelmassa esitettyjä eriä koskevat täydentävät tiedot siinä järjestyksessä kuin kyseiset laskelmat ja erät on esitetty; ja

(d)

muut tiedot, kuten:

(i)

ehdolliset velat (ks. IAS 37) ja sopimuksiin perustuvat sitoumukset, joita ei ole merkitty taseeseen, ja

(ii)

ei-rahamääräiset tiedot, esimerkiksi yhteisön rahoitusriskien hallinnan tavoitteet ja periaatteet (ks. IFRS 7).

115

Joissakin tapauksissa voi olla tarpeellista tai toivottavaa vaihtaa tiettyjen liitetietojen järjestystä. Yhteisö voi esimerkiksi esittää tulosvaikutteisesti kirjattuja käyvän arvon muutoksia koskevat tiedot yhdessä rahoitusinstrumenttien maturiteetteja koskevan informaation kanssa, vaikka edelliset koskevat laajaa tuloslaskelmaa tai erillistä tuloslaskelmaa (jos se esitetään) ja jälkimmäiset tasetta. Yhteisö säilyttää kuitenkin järjestelmällisen rakenteen niin pitkälti kuin se on käytännössä mahdollista.

116

Yhteisö saa esittää tilinpäätöksen laatimisperustetta ja yksityiskohtaisia laatimisperiaatteita koskevan informaation tilinpäätöksessä erillisenä osana.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden esittäminen

117

Yhteisön on esitettävä merkittäviä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevassa yhteenvedossa:

(a)

tilinpäätöstä laadittaessa sovellettu arvostusperuste (tai -perusteet), ja

(b)

kaikki muut sovelletut tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, joiden esittämisellä on merkitystä tilinpäätöksen ymmärtämisen kannalta.

118

Yhteisön on tärkeää kertoa käyttäjille tilinpäätöksessä käytetystä arvostusperusteesta (tai -perusteista) (esimerkiksi alkuperäinen hankintameno, jälleenhankinta-arvo, nettorealisointiarvo, käypä arvo tai kerrytettävissä oleva rahamäärä), koska peruste, jolla yhteisö laatii tilinpäätöksensä, vaikuttaa merkittävästi käyttäjien tekemiin analyyseihin. Silloin kun yhteisö käyttää tilinpäätöksessään useampaa kuin yhtä arvostusperustetta – esimerkiksi kun tietyt omaisuuserien luokat on arvostettu uudelleen – riittää, että ilmoitetaan ne varojen ja velkojen ryhmät, joihin kutakin arvostusperustetta on sovellettu.

119

Päättäessään tietyn tilinpäätöksen laatimisperiaatteen esittämisestä johto harkitsee, auttaisiko niiden esittäminen käyttäjiä ymmärtämään, miten liiketoimet, muut tapahtumat ja olosuhteet vaikuttavat tilinpäätöksen osoittamaan taloudelliseen tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Tiettyjen laatimisperiaatteiden esittämisestä on hyötyä käyttäjille erityisesti silloin, kun nämä periaatteet on valittu IFRS-standardien sallimista vaihtoehdoista. Yksi esimerkki on tieto siitä, soveltaako yhteisyrityksen osapuoli suhteellista yhdistelyä vai pääomaosuusmenetelmää osuuteensa yhteisessä määräysvallassa olevassa yksikössä (ks. IAS 31 Osuudet yhteisyrityksissä). Joissakin IFRS-standardeissa nimenomaisesti vaaditaan tiettyjen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden esittämistä, ja tämä käsittää myös johdon tekemät valinnat sallittujen laatimisperiaatteiden välillä. Esimerkiksi IAS 16:n mukaan on esitettävä aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luokkiin sovellettavat arvostusperusteet.

120

Kukin yhteisö ottaa huomioon toimintansa luonteen ja harkitsee, mitä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sen tilinpäätöksen käyttäjät voisivat odottaa sen tyyppisen yhteisön esittävän. Käyttäjät odottavat esimerkiksi tuloverotuksen kohteena olevan yhteisön esittävän tuloveroihin soveltamansa tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, myös laskennallisia verovelkoja ja -saamisia koskevat. Silloin kun yhteisöllä on merkittäviä ulkomaisia yksiköitä tai paljon ulkomaanrahan määräisiä liiketoimia, käyttäjät odottavat sen ilmoittavan periaatteet, joita se noudattaa kurssivoittojen ja -tappioiden kirjaamisessa.

121

Jokin tilinpäätöksen laatimisperiaate voi olla merkittävä yhteisön toiminnan luonteen vuoksi, vaikka kauden tai aikaisempien kausien luvut eivät olisi olennaisia. On myös perusteltua ilmoittaa kaikki merkittävät laatimisperiaatteet, joita IFRS-standardit eivät nimenomaisesti vaadi vaan jotka yhteisö valitsee ja joita se soveltaa IAS 8:n mukaisesti.

122

Yhteisön on esitettävä joko merkittävien tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden yhteenvedossa tai muualla liitetiedoissa tiedot sellaisista johdon tekemistä harkintaan perustuvista ratkaisuista – muista kuin arvioita edellyttävistä (ks. kappale 125) – yhteisön noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa, joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin.

123

Johto tekee yhteisön noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan useita harkintaan perustuvia ratkaisuja – muitakin kuin arvioita edellyttäviä – joilla saattaa olla merkittävä vaikutus tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin. Johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja esimerkiksi määrittäessään:

(a)

ovatko rahoitusvarat eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia;

(b)

milloin rahoitusvarojen ja vuokrattujen omaisuuserien omistamiselle ominaiset merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet olennaisilta osin toisille yhteisöille;

(c)

ovatko tietyt tuotteiden myynnit tosiasialliselta sisällöltään rahoitusjärjestelyjä, jolloin niistä ei synny tuottoja; ja

(d)

onko yhteisön ja erityistä tarkoitusta varten perustetun yksikön välinen suhde tosiasialliselta luonteeltaan sellainen, että se osoittaa yhteisön käyttävän määräysvaltaa erityistä tarkoitusta varten perustetussa yksikössä.

124

Joidenkin kappaleen 122 mukaisten tietojen esittämistä vaaditaan muissa IFRS-standardeissa. Esimerkiksi IAS 27:n mukaan yhteisön on ilmoitettava, miksi yhteisön omistus ei johda määräysvallan syntymiseen sijoituskohteessa, joka ei ole tytäryritys vaikka yli puolet sen äänivallasta tai potentiaalisesta äänivallasta omistetaan joko suoraan tai tytäryritysten kautta epäsuorasti. IAS 40:n Sijoituskiinteistöt mukaan tilinpäätöksessä on ilmoitettava kriteerit, joita yhteisö käyttää sijoituskiinteistön erottamiseen omassa käytössä olevasta kiinteistöstä ja kiinteistöstä, joka on tarkoitettu myytäväksi tavanomaisessa liiketoiminnassa, kun kiinteistöjen luokitteleminen on hankalaa.

Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

125

Yhteisön on annettava tietoa tulevaisuutta koskevista oletuksista ja muista sellaisista raportointikauden päättymisajankohdan arvioihin liittyvistä keskeisistä epävarmuustekijöistä, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana. Liitetiedoissa on annettava kyseisistä varoista ja veloista seuraavat tiedot:

(a)

niiden luonne, ja

(b)

niiden kirjanpitoarvot raportointikauden lopussa.

126

Joidenkin omaisuuserien ja velkojen kirjanpitoarvon määrittäminen edellyttää, että arvioidaan epävarmojen tulevaisuuden tapahtumien vaikutuksia näihin varoihin ja velkoihin raportointikauden lopussa. Jos esimerkiksi viime aikoina todettuja markkinahintoja ei ole, tarvitaan tulevaisuuteen suuntautuvia arvioita, jotta pystytään määrittämään aineellisista käyttöomaisuushyödykkeiden luokista kerrytettävissä oleva rahamäärä, teknisen vanhentumisen vaikutus vaihto-omaisuuteen, käynnissä olevan oikeudenkäynnin tuloksesta riippuvat varaukset ja pitkäaikaisiin työsuhde-etuuksiin liittyvät velat, kuten eläkevelvoitteet. Näihin arvioihin liittyy oletuksia esimerkiksi riskeihin perustuvista oikaisuista rahavirtoihin tai käytettäviin diskonttauskorkoihin, tulevista palkkojen muutoksista ja muihin menoihin vaikuttavista tulevista hinnanmuutoksista.

127

Kappaleen 125 mukaisesti esitettävät tiedot oletuksista ja muista arvioihin liittyvistä epävarmuustekijöistä koskevat sellaisia arvioita, jotka edellyttävät johdolta kaikkein vaativimpia, subjektiivisimpia tai monimutkaisimpia harkintaan perustuvia ratkaisuja. Kun epävarmuustekijöiden mahdollisiin tuleviin toteumiin vaikuttavien muuttujien ja oletusten määrä kasvaa, harkintaan perustuvat ratkaisut muuttuvat subjektiivisemmaksi ja monimutkaisemmaksi ja varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen olennaisten muutosten todennäköisyys kasvaa yleensä vastaavasti.

128

Kappaleen 125 mukaisia tietoja ei vaadita esitettäväksi varoista ja veloista, joihin liittyy merkittävä riski kirjanpitoarvon olennaisesta muuttumisesta seuraavan tilikauden aikana, jos ne arvostetaan raportointikauden lopussa käypiin arvoihin, jotka perustuvat viime aikoina todettuihin markkinahintoihin. Tällaiset käyvät arvot voivat muuttua olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, mutta nämä muutokset eivät johdu oletuksista tai muista raportointikauden päättymisajankohdan arvioihin liittyvistä epävarmuustekijöistä.

129

Yhteisö esittää kappaleen 125 mukaiset tiedot tavalla, joka auttaa tilinpäätöksen käyttäjiä ymmärtämään, millaisia harkintaan perustuvia ratkaisuja johto tekee tulevaisuuden ja muiden arvioihin liittyvien epävarmuustekijöiden suhteen. Esitettävän informaation luonne ja laajuus vaihtelevat tehtyjen oletusten luonteen ja muiden olosuhteiden mukaan. Yhteisö esittää esimerkiksi seuraavan tyyppisiä tietoja:

(a)

oletusten tai muiden arvioihin liittyvien epävarmuustekijöiden luonne;

(b)

kirjanpitoarvojen herkkyys niitä laskettaessa käytetyille menetelmille, oletuksille ja arvioille sekä syy, josta tämä herkkyys johtuu;

(c)

epävarmuustekijän odotettu toteuma sekä niiden varojen ja velkojen, joihin sillä on vaikutusta, kirjanpitoarvojen jokseenkin mahdollisten toteumien vaihteluväli seuraavan tilikauden aikana ja

(d)

selostus muutoksista, jotka on tehty kyseisiä omaisuuseriä ja velkoja koskeviin aikaisempiin oletuksiin, jos epävarmuus on edelleen olemassa.

130

Tämä standardi ei vaadi yhteisöä esittämään budjetteja eikä ennusteita kappaleen 125 mukaisissa tiedoissa.

131

Joskus ei ole käytännössä mahdollista antaa tietoa jonkin oletuksen tai muun raportointikauden päättymisajankohdan arvioihin liittyvän epävarmuustekijän mahdollisten vaikutusten laajuudesta. Tällöin yhteisö ilmoittaa, että nykyisen tietämyksen perusteella on jokseenkin mahdollista, että oletuksista poikkeamat tulemat saattavat seuraavan tilikauden aikana edellyttää olennaista oikaisua sen omaisuuserän tai velan kirjanpitoarvoon, johon niillä on vaikutusta. Yhteisö ilmoittaa kaikissa tapauksissa sen nimenomaisen omaisuuserän tai velan (tai omaisuuserien tai velkojen luokan) luonteen ja kirjanpitoarvon, johon oletuksella on vaikutusta.

132

Kappaleen 122 mukaiset tiedot niistä nimenomaisista harkintaan perustuvista ratkaisuista, jotka johto on tehnyt yhteisön noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan, eivät koske kappaleessa 125 tarkoitettuja arvioihin liittyviä epävarmuustekijöitä.

133

Muissa IFRS-standardeissa vaaditaan joidenkin sellaisten oletusten ilmoittamista, jota kappale 125 muutoin edellyttäisi. Esimerkiksi IAS 37:n mukaan tilinpäätöksessä on tietyissä tapauksissa ilmoitettava tärkeimmät vastaisia tapahtumia koskevat oletukset, jotka vaikuttavat kuhunkin varausten ryhmään. IFRS 7:n mukaan tilinpäätöksessä on ilmoitettava merkittävät oletukset, joita yhteisö käyttää käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja arvioitaessa. IAS 16:n mukaan tilinpäätöksessä on ilmoitettava merkittävät oletukset, joita yhteisö käyttää arvioitaessa uudelleenarvostettujen aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käypiä arvoja.

Pääoma

134

Yhteisön on esitettävä tiedot, joiden perusteella sen tilinpäätöksen käyttäjät pystyvät arvioimaan yhteisön pääoman hallintaa koskevia tavoitteita, periaatteita ja prosesseja.

135

Kappaleen 134 noudattaminen edellyttää, että yhteisö esittää seuraavat tiedot:

(a)

sen pääoman hallintaa koskevista tavoitteista, periaatteista ja prosesseista laadulliset tiedot, joihin sisältyy:

(i)

kuvaus siitä, mitä se hallinnoi pääomana;

(ii)

kun yhteisöön sovelletaan ulkopuolisia pääomavaatimuksia, näiden vaatimusten luonne ja tieto siitä, miten nämä vaatimukset on sisällytetty pääoman hallintaan; ja

(iii)

tieto siitä, millä keinoin se saavuttaa pääoman hallintaa koskevat tavoitteensa.

(b)

määrälliset yhteenvetotiedot siitä, mitä se hallinnoi pääomana. Jotkin yhteisöt pitävät tiettyjä rahoitusvelkoja (esimerkiksi tietynlaisia huonommassa etuoikeusasemassa olevia velkoja) osana pääomaa. Toiset yhteisöt eivät pidä tiettyjä oman pääoman eriä (esimerkiksi rahavirran suojauksista johtuvia eriä) pääomaan kuuluvina.

(c)

mahdolliset muutokset kohdissa (a) ja (b) edelliseen kauteen verrattuna.

(d)

tieto siitä, onko yhteisö täyttänyt kauden aikana siihen sovellettavat ulkopuoliset pääomavaatimukset.

(e)

kun yhteisö ei ole täyttänyt tällaisia ulkopuolisia pääomavaatimuksia, vaatimusten täyttämättä jättämisen seuraukset.

Yhteisö antaa nämä tiedot siten, että ne perustuvat johtoon kuuluville avainhenkilöille sisäisesti annettuihin tietoihin.

136

Yhteisö voi hallita pääomaa monin eri tavoin, ja siihen voidaan soveltaa monia erilaisia pääomavaatimuksia. Esimerkiksi monialakonserniin voi kuulua vakuutustoimintaa ja pankkitoimintaa harjoittavia yhteisöjä, ja nämä yhteisöt voivat toimia useissa eri maissa. Kun pääomavaatimuksista ja pääoman hallinnasta kokonaistasolla esitettävät tiedot eivät anna hyödyllistä informaatiota tai kun ne vääristävät tilinpäätöksen käyttäjän saamaa käsitystä yhteisön pääomaresursseista, yhteisön on esitettävä erilliset tiedot kustakin yhteisöön sovellettavasta pääomavaatimuksesta.

Muut tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

137

Yhteisön on esitettävä liitetiedoissa:

(a)

osingot, joita on ehdotettu jaettaviksi tai joiden jakamisesta on tehty päätös ennen kuin tilinpäätös on hyväksytty julkistettavaksi mutta joita ei ole kirjattu kaudelle voitonjakona omistajille, sekä vastaava osakekohtainen osinko; ja

(b)

etuosakkeille kertyneet kirjaamattomat osingot.

138

Yhteisön on esitettävä seuraavat tiedot, elleivät ne sisälly muuhun tilinpäätöksen yhteydessä julkaistavaan informaatioon:

(a)

yhteisön kotipaikka ja oikeudellinen muoto, kotivaltio ja rekisteröity osoite (tai pääasiallinen toimipaikka, mikäli se poikkeaa rekisteröidystä osoitteesta);

(b)

kuvaus yhteisön toiminnan luonteesta ja pääasiallisista toiminnoista; ja

(c)

emoyrityksen ja koko konsernin emoyrityksen nimi.

SIIRTYMÄSÄÄNNÖT JA VOIMAANTULO

139

Yhteisön on sovellettava tätä standardia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa tätä standardia aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto.

IAS 1:N (UUDISTETTU 2003) KUMOAMINEN

140

Tämä standardi korvaa vuonna 2003 annetun ja vuonna 2005 uudistetun IAS 1:n Tilinpäätöksen esittäminen.

Liite

Muutokset muihin määräyksiin

Tämän liitteen sisältämiä muutoksia on sovellettava 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Jos yhteisö soveltaa tätä standardia aikaisemmalla kaudella, näitä muutoksia on sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella.

A1   [Muutos ei koske varsinaista standarditekstiä.]

A2   [Muutos ei koske varsinaista standarditekstiä.]

A3   IFRS-standardeihin (IAS-standardit ja tulkinnat mukaan lukien) sekä niiden johdantoihin tehdään alla kuvatut muutokset, ellei tässä liitteessä toisin todeta.

[Muutos ei koske suomenkielistä versiota.]

”tuloslaskelma” korvataan sanoilla ”laaja tuloslaskelma”.

[Muutos ei koske suomenkielistä versiota.]

[Muutos ei koske suomenkielistä versiota.]

”tilinpäätöspäivä” korvataan sanoilla ”raportointikauden päättymispäivä”.

”myöhempi tilinpäätöspäivä” korvataan sanoilla ”myöhempi raportointikauden päättymispäivä”.

”jokainen tilinpäätöspäivä” korvataan sanoilla ”jokainen myöhempi raportointikauden päättymispäivä”.

”tilinpäätöspäivän jälkeen” korvataan sanoilla ”raportointikauden päättymisen jälkeen”.

”raportointipäivä” korvataan sanoilla ”raportointikauden päättymispäivä”.

”jokainen raportointipäivä” korvataan sanoilla ”jokainen raportointikauden päättymispäivä”.

[Muutos ei koske suomenkielistä versiota.]

[Muutos ei koske suomenkielistä versiota.]

”poistetaan omasta pääomasta ja kirjataan tulosvaikutteisesti” ja ”poistetaan omasta pääomasta ja sisällytetään tuloslaskelmaan” korvataan sanoilla ”siirretään luokittelun muutoksesta johtuvana oikaisuna omasta pääomasta tulosvaikutteiseksi”.

”standardi tai tulkinta” korvataan sanalla ”IFRS-standardi”.

”standardi tai tulkinta” korvataan sanoilla ”IFRS-standardi”.

”standardit ja tulkinnat” korvataan sanoilla ”IFRS-standardit” (paitsi IAS 8:n Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet kappaleessa 5).

[Muutos ei koske suomenkielistä versiota.]

Viittaukset IAS 10:n Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat nykyiseen versioon muutetaan viittauksiksi IAS 10:een Raportointikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat.

IFRS 1   Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto

A4   IFRS 1:een tehdään alla kuvatut muutokset.

Kappaleita 6 ja 7 muutetaan seuraavasti:

”6

Yhteisön on laadittava ja esitettävä avaava IFRS-tase IFRS-standardeihin siirtymispäivältä Tämä on lähtökohtana yhteisön IFRS-standardien mukaiselle kirjanpidolle.

7

Yhteisön …Näiden laatimisperiaatteiden on oltava kaikkien niiden IFRS-standardien mukaisia, jotka ovat voimassa sen ensimmäisen IFRS-tilikauden päättymispäivänä, kappaleissa 13–34B ja 37 esitetyin poikkeuksin.”

Kappaleen 8 jälkeistä esimerkkiä muutetaan seuraavasti:

Viittaukset vuosiin ”2003” ja ”2005” muutetaan viittauksiksi vuosiin ”20X3” ja ”20X5”.

Kappaleita Taustaa ja Vaatimusten soveltaminen muutetaan seuraavasti:

”Taustaa

Yhteisön A ensimmäinen IFRS-tilikausi päättyy 31.12.20X5. Yhteisö A esittää tässä tilinpäätöksessään vertailutiedot vain yhdeltä vuodelta (ks. kappale 36).

Vaatimusten soveltaminen

Yhteisön A…:

(a)

avaavan IFRS-taseen 1.1.20X4 laatimiseen ja esittämiseen; ja …”

Kappaleita 10, 12(a) ja 21 muutetaan seuraavasti:

”10

Kappaleissa 13–34B esitetyin poikkeuksin yhteisön on avaavaa IFRS-tasetta laatiessaan: …

12

Tässä IFRS-standardissa määrätään kahdenlaisia poikkeuksia siitä periaatteesta, että yhteisön avaavan IFRS-taseen on oltava kaikkien IFRS-standardien mukainen:

(a)

kappaleissa 13–25I myönnetään helpotuksia joistakin muiden IFRS-standardien vaatimuksista.

21

IAS 21:n Valuuttakurssien muutosten vaikutukset mukaan yhteisön on:

(a)

kirjattava jotkin muuntoerot muihin laajan tuloksen eriin ja esitettävä niiden kertynyt määrä omana eränään omassa pääomassa; ja

(b)

siirrettävä ulkomaisesta yksiköstä luopuessaan kyseiseen ulkomaiseen yksikköön liittyvä kertynyt muuntoero (mukaan lukien mahdolliset siihen liittyvistä suojauksista johtuvat voitot ja tappiot) omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi osaksi luovutusvoittoa tai -tappiota.”

Kappaleessa 32 viittaukset vuosiin ”2003” ja ”2004” muutetaan viittauksiksi vuosiin ”20X4” ja ”20X5”

Kappaleita 32, 35 ja 36 muutetaan seuraavasti:

”32

Yhteisö … Sen sijaan yhteisön on otettava tämä uusi informaatio huomioon 31.12.20X4 päättyvän tilikauden voitossa tai tappiossa (tai, mikäli tämä on sovellettavissa, muissa laajan tuloksen erissä).

35

Kappaleessa 37 kuvattuja lukuun ottamatta tämä IFRS-standardi ei sisällä helpotuksia muiden IFRS-standardien vaatimuksista, jotka koskevat esittämistapaa ja tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja.

36

IAS 1:n noudattaminen edellyttää, että yhteisön ensimmäinen IFRS-tilinpäätös sisältää vähintään kolme tasetta, kaksi laajaa tuloslaskelmaa, kaksi erillistä tuloslaskelmaa (jos ne esitetään), kaksi rahavirtalaskelmaa, kaksi laskelmaa oman pääoman muutoksista sekä niihin liittyvät liitetiedot vertailutietoineen. ”

Kappaleet 36A–36C ja niitä edeltävät otsikot poistetaan.

Kappaleita 39 ja 45(a) muutetaan seuraavasti:

”39

Kappaleen 38 noudattaminen edellyttää, että yhteisön ensimmäisen IFRS-tilinpäätöksen on sisällettävä:

(a)

(ii)

yhteisön … aiemman tilinpäätösnormiston mukaisessa … päättymispäivä.

(b)

täsmäytyslaskelma yhteisön viimeisimmässä vuositilinpäätöksessä esitetyn viimeisen kauden IFRS-standardien mukaiseen laajaan tulokseen nähden. Täsmäytyslaskelman on lähdettävä saman kauden aiemman tilinpäätösnormiston mukaisesta laajasta tuloksesta tai, jos yhteisö ei ole esittänyt tällaista lukua, aiemman tilinpäätösnormiston mukaisesta voitosta tai tappiosta.

(c)

45

Kappaleen … noudattaminen edellyttää…

(a)

Jos yhteisö on esittänyt osavuosikatsauksen välittömästi edeltävän tilikauden vastaavalta osavuosijaksolta, kunkin osavuosikatsauksen on sisällettävä:

(i)

täsmäytyslaskelma seuraavien erien välillä: aiemman tilinpäätösnormiston mukainen oma pääoma vastaavan vertailuosavuosijakson lopussa ja IFRS-standardien mukainen oma pääoma kyseisenä ajankohtana; sekä

(ii)

täsmäytyslaskelma vastaavan vertailuosavuosijakson IFRS-standardien mukaiseen laajaan tulokseen nähden (sekä osavuosijaksolta että tilikauden alusta osavuosijakson loppuun). Täsmäytyslaskelman on lähdettävä aiemman tilinpäätösnormiston mukaisesta saman ajanjakson laajasta tuloksesta tai, jos yhteisö ei ole esittänyt tällaista lukua, aiemman tilinpäätösnormiston mukaisesta voitosta tai tappiosta.”

Kappale 47C poistetaan.

Lisätään seuraavanlainen kappale 47H:

”47H

IAS 1 (uudistettu 2007) aiheutti muutoksia IFRS-standardeissa kauttaaltaan käytettävään terminologiaan. Lisäksi se aiheutti muutoksia kappaleisiin 6, 7, 8(esimerkki), 10, 12(a), 21, 32, 35, 36, 39(b) ja 45(a), liitteeseen A ja liitteen B kappaleeseen B2(i) ja aiheutti kappaleiden 36A–36C ja 47C poistamisen. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Jos yhteisö soveltaa IAS 1:tä (uudistettu 2007) aikaisemmalla kaudella, muutoksia on sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella.”

Liitteessä A esitettyjä määritelmiä muutetaan seuraavasti:

”ensimmäinen IFRS-raportointikausi

Viimeinen yhteisön ensimmäisen IFRS-tilinpäätöksen kattama raportointikausi.

kansainväliset tilinpäätösstandardit International Financial Reporting Standards (IFRS-standardit )

Kansainvälisiä tilinpäätösnormeja antavan elimen International Accounting Standards Board (IASB) hyväksymät standardit ja tulkinnat. Niihin kuuluvat:

(a)

(b)

(c)

kansainvälisen tilinpäätöskysymysten tulkintakomitean International Financial Reporting Interpretations Committee (IFRIC) tai aikaisemman pysyvän tulkintakomitean Standing Interpretations Committee (SIC) laatimat tulkinnat.”

Liitteessä A muutetaan avaavan IFRS-taseen määritelmä seuraavasti:

”avaava IFRS-tase

Yhteisön IFRS-standardeihin siirtymispäivän tase.”

Liitteessä A poistetaan (raportointikauden) päättymispäivän määritelmä.

Liitteen B kappaletta B2(i) muutetaan seuraavasti:

”B2

Jos ensilaatija…

(i)

Jos ensilaatija on aiempaa tilinpäätösnormistoa noudattaessaan kirjannut liikearvon oman pääoman vähennykseksi:

(i)

se ei saa merkitä tätä liikearvoa avaavaan IFRS-taseeseen. Se ei myöskään saa siirtää kyseistä liikearvoa tulosvaikutteiseksi, jos se luopuu tytäryrityksestä tai jos tytäryritykseen tehdyn sijoituksen arvo alentuu. ”

IFRS 4   Vakuutussopimukset

A5   IFRS 4:n kappaleita 30 ja 39A(a) muutetaan seuraavasti:

”30

Joidenkin laskentamallien mukaan … Tähän liittyen tehtävä vakuutusvelan (tai aktivoitujen hankintamenojen tai aineettomien hyödykkeiden) oikaisu on kirjattava muihin laajan tuloksen eriin siinä ja vain siinä tapauksessa, että kyseiset realisoitumattomat voitot tai tappiot on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin. Tätä menettelyä …

39A

Kappaleen … noudattaminen edellyttää, että …

(a)

herkkyysanalyysi, josta käy ilmi, miten kyseisen raportointikauden päättyessä jokseenkin mahdolliset muutokset asianomaisessa riskimuuttujassa olisivat vaikuttaneet voittoon tai tappioon ja omaan pääomaan, herkkyysanalyysin laatimisessa käytetyt menetelmät ja oletukset sekä mahdolliset käytettyjen menetelmien ja oletusten muutokset edelliseen kauteen verrattuna. Jos vakuutuksenantaja kuitenkin …”

Lisätään seuraavanlainen kappale 41B:

”41B

IAS 1 (uudistettu 2007) aiheutti muutoksia IFRS-standardeissa kauttaaltaan käytettävään terminologiaan. Lisäksi se aiheutti muutoksen kappaleeseen 30. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Jos yhteisö soveltaa IAS 1:tä (uudistettu 2007) aikaisemmalla kaudella, muutoksia on sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella.”

IFRS 5   Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

A6   IFRS 5:een tehdään alla kuvatut muutokset:

Kappaleesta 3 poistetaan teksti ”(uudistettu 2003)”.

Kappaleessa 28 ”siinä tuloslaskelman erässä” korvataan sanoilla ”siinä laajan tuloslaskelman erässä”.

Lisätään seuraavanlainen kappale 33A:

”33A

Jos yhteisö esittää voiton tai tappion osatekijät IAS 1:n (uudistettu 2007) kappaleessa 81 kuvatulla tavalla erillisessä tuloslaskelmassa, tässä erillisessä laskelmassa esitetään lopetettuja toimintoja koskevaksi nimetty osuus.”

Kappaleessa 38 ”suoraan omaan pääomaan kirjatut” korvataan sanoilla ”muihin laajan tuloksen eriin kirjatut”.

Lisätään seuraavanlainen kappale 44A:

”44A

IAS 1 (uudistettu 2007) aiheutti muutoksia IFRS-standardeissa kauttaaltaan käytettävään terminologiaan. Lisäksi se aiheutti muutoksia kappaleisiin 3 ja 38, ja sen seurauksena lisättiin kappale 33A. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Jos yhteisö soveltaa IAS 1:tä (uudistettu 2007) aikaisemmalla kaudella, muutoksia on sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella.”

Liitteessä A muutetaan lyhytaikaisen omaisuuserän määritelmää seuraavasti:

”Yhteisön on luokiteltava omaisuuserä lyhytaikaiseksi, kun:

(a)

se odottaa realisoivansa omaisuuserän tai aikoo myydä tai kuluttaa sen tavanomaisen toimintasyklinsä aikana;

(b)

se pitää omaisuuserää ensisijaisesti kaupankäyntitarkoituksessa;

(c)

se odottaa realisoivansa omaisuuserän kahdentoista kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä; tai

(d)

omaisuuserä kuuluu rahavaroihin (määritelty IAS 7:ssä), paitsi jos omaisuuserä ei rajoituksista johtuen ole vaihdettavissa tai käytettävissä velan suorittamiseen vähintään kahteentoista kuukauteen raportointikauden päättymistä lukien.”

IFRS 7   Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

A7   IFRS 7:ään tehdään alla kuvatut muutokset:

Kappaletta 20 edeltävää otsikkoa muutetaan seuraavasti:

”Laaja tuloslaskelma”

Kappaletta 20 muutetaan seuraavasti:

”20

Yhteisön on esitettävä seuraavat tuotto-, kulu-, voitto- ja tappioerät joko laajassa tuloslaskelmassa tai liitetiedoissa:

(a)

nettomääräiset voitot tai tappiot seuraavista:

(i)

(ii)

myytävissä olevat rahoitusvarat siten, että erikseen esitetään kaudella muihin laajan tulokseen eriin kirjatut voitot tai tappiot ja kaudella omasta pääomasta tulosvaikutteiseksi siirretty määrä;

(iii)

…”

Kappaletta 21 muutetaan seuraavasti:

”21

Yhteisö esittää IAS 1:n Tilinpäätöksen esittäminen (uudistettu 2007) kappaleen 117 mukaisesti keskeisiä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevassa yhteenvedossa tilinpäätöksen laatimisessa sovelletun arvostusperusteen (tai -perusteet) ja muut tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, joilla on merkitystä tilinpäätöksen ymmärtämisen kannalta.”

Kappaleen 23 kohtia (c) ja (d) muutetaan seuraavasti:

”23

Rahavirran suojauksien osalta yhteisön on esitettävä tilinpäätöksessään: …

(c)

kaudella muihin laajan tuloksen eriin kirjattu määrä;

(d)

kaudella omasta pääomasta tulosvaikutteiseksi siirretty määrä siten, että kuhunkin laajan tuloslaskelman erään sisältyvä määrä käy ilmi; ja …”

Kappaleen 27 kohdassa (c) sanat ”omaan pääomaan” korvataan sanoilla ”muihin laajan tuloksen eriin”.

Lisätään seuraavanlainen kappale 44A:

”44A

IAS 1 (uudistettu 2007) aiheutti muutoksia IFRS-standardeissa kauttaaltaan käytettävään terminologiaan. Lisäksi se aiheutti muutoksia kappaleisiin 20, 21, 23(c) ja (d), 27(c) sekä liitteen B kappaleeseen B5. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Jos yhteisö soveltaa IAS 1:tä (uudistettu 2007) aikaisemmalla kaudella, muutoksia on sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella.”

Kappaletta B5 muutetaan seuraavasti:

”B5

IAS 1:n (uudistettu 2007) kappaleessa 122 vaaditaan myös, että yhteisöt antavat joko merkittävien tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden yhteenvedossa tai muualla liitetiedoissa tiedot harkintaan perustuvista ratkaisuista – muista kuin arvioita edellyttävistä – jotka johto on tehnyt yhteisön noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin.”

[Muutos ei koske suomenkielistä versiota.]

IFRS 8   Toimintasegmentit

A8   IFRS 8:n kappaleita 21 ja 23(f) muutetaan seuraavasti:

”21

Kappaleessa … Raportoitavien segmenttien tasemäärät on täsmäytettävä yhteisön tasemääriin kultakin päivältä, jolta tase esitetään. Aikaisempia kausia koskevat tiedot on oikaistava kappaleissa 29–30 kuvatulla tavalla.

23

Yhteisön on …

(f)

olennaiset tuotto- ja kuluerät, jotka esitetään IAS 1:n Tilinpäätöksen esittäminen (uudistettu 2007) kappaleen 97 mukaisesti.”

Lisätään seuraavanlainen kappale 36A:

”36A

IIAS 1 (uudistettu 2007) aiheutti muutoksia IFRS-standardeissa kauttaaltaan käytettävään terminologiaan. Lisäksi se aiheutti muutoksen kappaleeseen 23(f). Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Jos yhteisö soveltaa IAS 1:tä (uudistettu 2007) aikaisemmalla kaudella, muutoksia on sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella”

IAS 7   Rahavirtalaskelmat

A9   IAS 7:ään tehdään alla kuvatut muutokset:

[Muutos ei koske suomenkielistä versiota.]

[Muutos ei koske suomenkielistä versiota.]

Kappaleessa 32 sana ”tuloslaskelmaan” korvataan sanoilla ”tulosvaikutteisesti”.

IAS 8   Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet

A10   IAS 8:aan tehdään alla kuvatut muutokset:

Kappaletta 5 muutetaan seuraavasti:

[Muutos ei koske suomenkielistä versiota.]

[Muutos ei koske suomenkielistä versiota.]

IAS 10   Raportointikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

A11   IAS 10:een tehdään alla kuvatut muutokset:

Otsikko muutetaan muotoon ”Raportointikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat”.

[Muutos ei koske suomenkielistä versiota.]

IAS 11   Pitkäaikaishankkeet

A12   IAS 11:n kappaleissa 26, 28 ja 38 sanat ”tuloslaskelmaan merkittäviä” korvataan sanoilla ”tulosvaikutteisesti kirjattavia”.

IAS 12   Tuloverot

A13   IAS 12:een tehdään alla kuvatut muutokset:

IAS 12:n ”Tavoite”-osion kolmatta kappaletta muutetaan seuraavasti:

”… Muuten kuin tulosvaikutteisesti (joko muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan) kirjattaviin liiketoimiin tai muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan myös muuten kuin tulosvaikutteisesti (vastaavasti joko muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan).”

Kappaleissa 22(b), 59, 60 ja 65 sanat ”merkitään tuloslaskelmaan” korvataan sanoilla ”kirjataan tulosvaikutteisesti” ja kappaleessa 81(g)(ii) sanat ”tuloslaskelmaan merkityn” korvataan sanoilla ”tulosvaikutteisesti kirjatun”.

Kappaletta 23 muutetaan seuraavasti:

”23

… Kappaleen 61A mukaisesti laskennallinen vero kirjataan suoraan kyseisen oman pääoman erän kirjanpitoarvoa veloittaen. Laskennallisen verovelan myöhemmät muutokset kirjataan kappaleen 58 mukaisesti tulosvaikutteisesti laskennalliseksi verokuluksi (tai -tuotoksi).”

Kappaleessa 52 esimerkkien B ja C lopussa olevissa alahuomautuksissa sanat ”kappaleen 61” korvataan sanoilla ”kappaleen 61A” ja sanat ”kirjataan suoraan omaa pääomaa veloittaen” korvataan sanoilla ”kirjataan muihin laajan tuloksen eriin”.

Kappaletta 58 edeltävä otsikko ja kappale 58 muutetaan seuraavasti:

”Tulosvaikutteisesti kirjatut erät

58

Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero ja laskennallinen vero on kirjattava kaudella tulosvaikutteisesti tuotoksi tai kuluksi lukuun ottamatta veroja, jotka johtuvat:

(a)

liiketoimesta tai muusta tapahtumasta, joka on kirjattu samalla tai eri kaudella muuten kuin tulosvaikutteisesti joko muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan (ks. kappaleet 61A–65); …”

Kappaleessa 60 sanat ”kirjattu omaa pääomaa veloittaen tai hyvittäen” korvataan sanoilla ”kirjattu muuten kuin tulosvaikutteisesti”.

Kappaletta 61 edeltävässä väliotsikossa ”suoraan omaa pääomaa veloittaen tai hyvittäen kirjatut” korvataan sanoilla ”muuten kuin tulosvaikutteisesti kirjatut”.

Kappale 61 poistetaan ja lisätään seuraavanlainen kappale 61A:

”61A

Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero ja laskennallinen vero on kirjattava muuten kuin tulosvaikutteisesti, jos vero liittyy eriin, jotka on samalla tai muulla kaudella kirjattu muuten kuin tulosvaikutteisesti. Näin ollen kauden verotettavaan tuloon perustuva vero ja laskennallinen vero, jotka liittyvät eriin, jotka on samalla tai muulla kaudella kirjattu:

(a)

muihin laajan tuloksen eriin, on kirjattava muihin laajan tuloksen eriin (ks. kappale 62).

(b)

suoraan omaan pääomaan, on kirjattava suoraan omaan pääomaan (ks. kappale 62A).”

Muutetaan kappaleita 62 ja 63 ja lisätään kappale 62A seuraavasti:

”62

IFRS-standardit vaativat tai sallivat, että tietyt erät kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Esimerkkejä tällaisista eristä ovat:

(a)

aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden uudelleenarvostamisesta johtuva kirjanpitoarvon muutos (ks. IAS 16); ja

(b)

[poistettu]

(c)

kurssierot ulkomaisen yksikön tilinpäätöksen muuntamisesta (ks. IAS 21).

(d)

[poistettu]

62A

IFRS-standardit vaativat tai sallivat, että tietyt erät kirjataan suoraan omaa pääomaa hyvittäen tai veloittaen. Esimerkkejä tällaisista eristä ovat:

(a)

kertyneiden voittovarojen alkusaldon oikaisu, joka johtuu joko takautuvasti toteutetusta tilinpäätöksen laatimisperiaatteen muutoksesta tai virheen korjaamisesta (ks. IAS 8 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet); ja

(b)

yhdistelmäinstrumentin oman pääoman komponentin alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa syntyvät erät (ks. kappale 23).

63

Poikkeuksellisissa tapauksissa voi olla vaikeaa määrittää niitä kauden verotettavaan tuloon perustuvia veroja ja laskennallisia veroja, jotka liittyvät muuten kuin tulosvaikutteisesti (joko muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan) kirjattuihin eriin. Näin voi olla esimerkiksi, kun:

(a)

(b)

… verokannan … muutos … aikaisemmin muuten kuin tulosvaikutteisesti kirjattuun erään; tai

(c)

yhteisö … ja kyseinen laskennallinen verosaaminen liittyy (kokonaan tai osaksi) erään, joka on aiemmin kirjattu muuten kuin tulosvaikutteisesti.

Muuten kuin tulosvaikutteisesti kirjattuihin eriin liittyvä kauden verotettavaan tuloon perustuva vero ja laskennallinen vero määritetään tällöin jakamalla yhteisön kauden verotettavaan tuloon perustuva vero ja laskennallinen vero kyseisessä maassa rationaalisella tavalla tasasuhteisesti tai jollakin muulla laskentatavalla, joka johtaa olosuhteisiin nähden tarkoituksenmukaisempaan kohdistamiseen.”

Kappaleessa 65 sanat ”kirjataan omaa pääomaa veloittaen tai hyvittäen” korvataan sanoilla ”kirjataan muihin laajan tuloksen eriin”.

Kappaletta 68C muutetaan seuraavasti

”68C

… (a) liiketoimesta tai tapahtumasta, joka on kirjattu samalla tai jollakin muulla kaudella muuten kuin tulosvaikutteisesti, tai (b) liiketoimintojen yhdistämisestä. …”

Kappaletta 77 muutetaan ja lisätään kappale 77A seuraavasti:

”77

Yhteisön tavanomaisen toiminnan voittoon tai tappioon liittyvä verokulu (tai -tuotto) on esitettävä laajassa tuloslaskelmassa.

77A

Jos yhteisö esittää voiton tai tappion osatekijät IAS 1:n Tilinpäätöksen esittäminen (uudistettu 2007) kappaleessa 81 kuvatulla tavalla erillisessä tuloslaskelmassa, se esittää tavanomaisen toiminnan voittoon tai tappioon liittyvän verokulun (tai -tuoton) tässä erillisessä laskelmassa.”

Kappaletta 81 muutetaan seuraavasti:

”81

Myös seuraavat erät on ilmoitettava erikseen:

(a)

suoraan omaa pääomaa veloittaen tai hyvittäen kirjattuihin eriin liittyvien kauden verotettavaan tuloon perustuvien verojen ja laskennallisten verojen yhteismäärä (ks. kappale 62A);

(ab)

kuhunkin muuhun laajan tuloksen erään liittyvä tulovero (ks. kappale 62 sekä IAS 1 (uudistettu 2007);

(b)

[poistettu]; …”

Lisätään seuraavanlainen kappale 92:

”92

IAS 1 (uudistettu 2007) aiheutti muutoksia IFRS-standardeissa kauttaaltaan käytettävään terminologiaan. Lisäksi se aiheutti muutoksia kappaleisiin 23, 52, 58, 60, 62, 63, 65, 68C, 77 ja 81, ja sen seurauksena poistettiin kappale 61 ja lisättiin kappaleet 61A, 62A ja 77A. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Jos yhteisö soveltaa IAS 1:tä (uudistettu 2007) aikaisemmalla kaudella, muutoksia on sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella.”

IAS 14   Segmenttiraportointi

A14   IAS 14:ään tehdään alla kuvatut muutokset:

Kappaleita 2, 52A ja 54 muutetaan seuraavasti:

”2

Tilinpäätöskokonaisuuteen kuuluvat IAS 1:n Tilinpäätöksen esittäminen (uudistettu 2007) mukaisesti tase, laaja tuloslaskelma, rahavirtalaskelma, laskelma oman pääoma muutoksista ja liitetiedot. Silloin kun esitetään erillinen tuloslaskelma IAS 1:n mukaisesti, se on osa tätä kokonaisuutta.

52A

Yhteisön … kaikkia toimintoja, jotka on luokiteltu lopetettaviksi viimeisimmän esitettävän raportointikauden päättymispäivänä

54

Esimerkkinä segmentin tuloksellisuutta kuvaavasta mittarista laajassa tuloslaskelmassa ennen segmentin tulosta on bruttokate. Esimerkkejä segmentin tuloksellisuutta kuvaavista mittareista laajassa tuloslaskelmassa segmentin tuloksen jälkeen ovat tavanomaisen toiminnan voitto tai tappio (joko ennen tuloveroja tai niiden jälkeen) sekä voitto tai tappio.”

Lisätään seuraavanlainen kappale 85:

”85

IAS 1 (uudistettu 2007) aiheutti muutoksia IFRS-standardeissa kauttaaltaan käytettävään terminologiaan. Lisäksi se aiheutti muutoksen kappaleeseen 2. Yhteisön on sovellettava IAS 1:tä (uudistettu 2007) 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Jos yhteisö soveltaa IAS 1:tä (uudistettu 2007) aikaisemmalla kaudella, muutoksia on sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella.”

IAS 16   Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

A15   IAS 16:een tehdään alla kuvatut muutokset:

Kappaleita 39 ja 40 muutetaan seuraavasti:

”39

Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo lisääntyy uudelleenarvostamisen seurauksena, lisäys on kirjattava muihin laajan tuloksen eriin ja kertynyt lisäys on esitettävä oman pääoman erässä, jonka nimikkeenä on uudelleenarvostusrahasto. Uudelleenarvostuksesta … kuitenkin …

40

Jos omaisuuserän … Uudelleenarvostuksesta johtuva vähennys on kuitenkin kirjattava muihin laajan tuloksen eriin siltä osin kuin vähennys ei ylitä kyseisestä omaisuuserästä johtuvaa uudelleenarvostusrahastoon sisältyvää määrää. Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu vähennys pienentää oman pääoman uudelleenarvostusrahastoksi nimettyyn erään sisältyvää kertynyttä määrää. ”

Kappaleessa 73(e)(iv) ”suoraan omaan pääomaan kirjatuista” korvataan sanoilla ”muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista”.

Lisätään seuraavanlainen kappale 81B:

”81B

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen (uudistettu 2007) aiheutti muutoksia IFRS-standardeissa kauttaaltaan käytettävään terminologiaan. Lisäksi se aiheutti muutoksia kappaleisiin 39, 40 ja 73(e)(iv). Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Jos yhteisö soveltaa IAS 1:tä (uudistettu 2007) aikaisemmalla kaudella, muutoksia on sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella.”

IAS 19   Työsuhde-etuudet

A16   IAS 19:ään tehdään alla kuvatut muutokset:

Kappaleessa 69 ”kunakin tilinpäätöspäivänä” korvataan sanoilla ”kunkin tulevan raportointikauden päättyessä”.

Kappaleita 93A–93D muutetaan seuraavasti:

”93A

Jos yhteisö valitsee kappaleessa 93 sallitun menettelytavan, jonka mukaan vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät, se saa kirjata ne muihin laajan tuloksen eriin kappaleiden 93B–93D mukaisesti, kunhan …

93B

Kappaleen 93A sallimalla tavalla muihin laajan tuloksen eriin kirjatut vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on esitettävä laajassa tuloslaskelmassa.

93C

Yhteisön, joka kirjaa vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kappaleen 93A mukaisesti, on myös kirjattava kappaleen 58(b) mukaisesta rajoitteesta johtuvat oikaisut muihin laajan tuloksen eriin.

93D

Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä kappaleen 58(b) mukaisesta rajoitteesta johtuvat oikaisut, jotka on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin, on välittömästi kirjattava kertyneisiin voittovaroihin. Niitä ei saa siirtää tulosvaikutteisiksi myöhemmällä kaudella.”

Kappaleessa 105 ”tuloslaskelmaan merkittävän” korvataan sanoilla ”tulosvaikutteisesti kirjattavan” ja kappaletta 106 havainnollistavan esimerkin kolmannessa kappaleessa ”merkitsee tuloslaskelmaansa” korvataan sanoilla ”kirjaa tulosvaikutteisesti”.

Kappaletta 120A muutetaan seuraavasti:

”120A

Yhteisön on esitettävä tilinpäätöksessään seuraavat tiedot etuuspohjaisista järjestelyistä: …

(h)

muihin laajan tuloksen eriin kirjattu kokonaismäärä kustakin seuraavasta: …

(i)

yhteisöt, jotka kirjaavat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kappaleen 93A mukaisesti muihin laajan tuloksen eriin, esittävät muihin laajan tuloksen eriin kirjattujen vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden kertyneen määrän.”

Lisätään seuraavanlainen kappale 161:

”161

IAS 1 (uudistettu 2007) aiheutti muutoksia IFRS-standardeissa kauttaaltaan käytettävään terminologiaan. Lisäksi se aiheutti muutoksia kappaleisiin 93A–93D, 106 (esimerkki) ja 120A. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Jos yhteisö soveltaa IAS 1:tä (uudistettu 2007) aikaisemmalla kaudella, muutoksia on sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella.”

IAS 20   Julkisten avustusten kirjanpidollinen käsittely ja julkisesta tuesta tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

A17   IAS 20:een tehdään alla kuvatut muutokset:

Kappaleissa 14 ”tuloslaskelmaan” ja kappaleessa 15 ”tuloslaskelmassa” korvataan sanoilla ”tulosvaikutteisesti”.

[Muutos ei koske suomenkielistä versiota.]

Lisätään seuraavanlainen kappale 29A:

”29A

Jos yhteisö esittää voiton tai tappion osatekijät IAS 1:n (uudistettu 2007) kappaleessa 81 kuvatulla tavalla erillisessä tuloslaskelmassa, se esittää tuottoihin liittyvät avustukset kappaleen 29 vaatimalla tavalla kyseisessä erillisessä laskelmassa.”

Lisätään seuraavanlainen kappale 42:

”42

IAS 1 (uudistettu 2007) aiheutti muutoksia IFRS-standardeissa kauttaaltaan käytettävään terminologiaan. Sen seurauksena myös lisättiin kappale 29A. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Jos yhteisö soveltaa IAS 1:tä (uudistettu 2007) aikaisemmalla kaudella, muutoksia on sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella.”

IAS 21   Valuuttakurssien muutosten vaikutukset

A18   IAS 21:een tehdään alla kuvatut muutokset:

[Muutos ei koske suomenkielistä versiota.]

Kappaletta 23 edeltävässä otsikossa ”Esittäminen myöhempinä tilinpäätöspäivinä” korvataan sanoilla ”Esittäminen myöhempien raportointikausien lopussa”.

Kappaleessa 27 ”esitetään alun perin omassa pääomassa” korvataan sanoilla ”kirjataan alun perin muihin laajan tuloksen eriin”.

Kappaleissa 30 ja 31 kohdat ”kirjataan suoraan omaan pääomaan” ja ”kirjataan omaan pääomaan” korvataan sanoilla ”kirjataan muihin laajan tuloksen eriin”.

Kappaleessa 32 ”merkittävä alun perin omaksi eräkseen omaan pääomaan ja kirjattava tulosvaikutteisesti” korvataan sanoilla ”kirjattava alun perin muihin laajan tuloksen eriin ja siirrettävä omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi”.

Kappaleessa 33 ”siirretään omaan pääomaan omaksi eräkseen” korvataan sanoilla ”kirjataan muihin laajan tuloksen eriin”.

Kappaletta 37 muutetaan seuraavasti:

”37

Toimintavaluutan muutoksen vaikutusta … Sellaiset ulkomaisen yksikön muuntamisesta johtuvat kurssierot, jotka on aiemmin kirjattu muihin laajan tuloksen eriin kappaleiden 32 ja 39(c) mukaisesti, siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi vasta, kun yksiköstä luovutaan.”

Kappaleessa 39(a) ”tilinpäätöspäivän kurssiin” korvataan sanoilla ”raportointikauden päättymispäivän kurssiin”.

Kappaleessa 39(b) ”kaikkien esitettävien tuloslaskelmien” korvataan sanoilla ”kaikkien esitettävien laajojen tuloslaskelmien tai erillisten tuloslaskelmien”.

Kappaleessa 39(c) ”omaksi eräkseen omaan pääomaan” korvataan sanoilla ”muihin laajan tuloksen eriin”.

Kappaleita 41, 45, 46, 48 ja 52 muutetaan seuraavasti:

”41

Kappaleessa 39(c) tarkoitetut kurssierot aiheutuvat:

(a)

siitä, että tuotto- ja kuluerät muunnetaan liiketoimien toteutumispäivien kursseihin sekä varat ja velat kauden päättymispäivän kursseihin.

Näitä kurssieroja ei kirjata tulosvaikutteisesti, koska valuuttakurssien muutoksilla on vain vähän tai ei lainkaan vaikutusta nykyisiin ja vastaisiin liiketoiminnan rahavirtoihin. Kertyneet kurssierot esitetään omana eränään omassa pääomassa, kunnes kyseisestä ulkomaisesta yksiköstä luovutaan. Silloin kun kurssierot liittyvät ulkomaiseen yksikköön, joka yhdistellään konsernitilinpäätökseen mutta jota ei omisteta kokonaan …

45

Ulkomaisen … yhdisteleminen … Tällainen kurssiero esitetään näin ollen raportoivan yhteisön konsernitilinpäätöksessä tulosvaikutteisesti tai – mikäli se on syntynyt kappaleessa 32 kuvatussa tilanteessa – se kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja sen kertynyt määrä esitetään omana eränään omassa pääomassa siihen asti, kunnes ulkomaisesta yksiköstä luovutaan.

46

Silloin kun … IAS 27 sallii eri päivän käyttämisen edellyttäen, ettei ero ole suurempi kuin kolme kuukautta ja että tehdään kaikkia näiden päivämäärien välillä toteutuneita merkittäviä liiketoimia tai muita tapahtumia koskevat oikaisut. …

48

Kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan, kyseiseen ulkomaiseen yksikköön liittyvät, muihin laajan tuloksen eriin kirjatut kurssierot, joiden kertynyt määrä on esitetty omassa pääomassa omana eränään, on siirrettävä omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi (luokittelun muutoksesta johtuvana oikaisuna), kun luovutusvoitto tai -tappio kirjataan (ks. IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen (uudistettu 2007)).

52

Yhteisön on esitettävä tilinpäätöksessään: …

(b)

muihin laajan tuloksen eriin kirjatut nettomääräiset kurssierot, joiden kertynyt määrä on esitetty omana eränään omassa pääomassa, sekä tällaisten kurssierojen kauden alun ja lopun määrien välinen täsmäytyslaskelma.”

Lisätään seuraavanlainen kappale 60A:

”60A

IAS 1 (uudistettu 2007) aiheutti muutoksia IFRS-standardeissa kauttaaltaan käytettävään terminologiaan. Lisäksi se aiheutti muutoksia kappaleisiin 27, 30–33, 37, 39, 41, 45, 48 ja 52. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Jos yhteisö soveltaa IAS 1:tä (uudistettu 2007) aikaisemmalla kaudella, muutoksia on sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella.”

IAS 24   Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä

A19   [Muutos ei koske suomenkielistä versiota.]

IAS 27   Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös

A20   IAS 27:ään tehdään alla kuvatut muutokset:

Kappaleessa 4 hankintamenoon perustuvan kirjaamisen määritelmässä ”kertyneitä voittoja” korvataan sanoilla ”kertyneitä voittovaroja”.

Kappaleita 26, 27, 30 ja 40(e) muutetaan seuraavasti:

”26

Konsernitilinpäätöksen laatimiseen käytettävät emoyrityksen ja tytäryritysten tilinpäätökset on laadittava samalle päivälle. Silloin kun emoyrityksen ja tytäryrityksen raportointikaudet päättyvät eri päivinä, tytäryritys laatii lisäksi konsernitilinpäätöstä varten tilinpäätöksen samalle päivälle kuin emoyrityksen tilinpäätös, paitsi jos tämä ei ole käytännössä mahdollista.

27

Silloin kun … konsernitilinpäätöksen laatimiseen käytettävä tytäryrityksen tilinpäätös laaditaan eri päivälle kuin emoyrityksen tilinpäätös, on tehtävä oikaisut, joiden avulla otetaan huomioon kyseisen ajankohdan ja emoyrityksen tilinpäätöspäivän välillä toteutuneiden merkittävien liiketoimien tai muiden tapahtumien vaikutus. Emo- ja tytäryrityksen raportointikausien päättymispäivien välinen ero ei saa missään tapauksessa olla kolmea kuukautta pidempi. Raportointikausien pituuden ja raportointikausien päättymispäivien välisen eron on oltava samat kaudesta toiseen.

30

Tytäryrityksen tuotot … erotus, mukaan lukien IAS 21:n Valuuttakurssien muutosten vaikutukset, mukaisesti muihin laajan tuloksen eriin kirjatut kertyneet muuntoerot, siirretään luokittelun muutoksesta johtuvana oikaisuna konsernin tulokseen vaikuttaviksi osana tytäryrityksestä saatua luovutusvoittoa tai –tappiota.

40

Konsernitilinpäätöksessä on esitettävä seuraavat tiedot: …

(e)

tytäryrityksen raportointikauden päättymispäivä, kun sen tilinpäätöstä käytetään konsernitilinpäätöksen laatimiseen ja tilinpäätös on laadittu eri päivälle tai kattaa eri ajanjakson kuin emoyrityksen tilinpäätös, sekä syy eri aikana päättyvän tai eripituisen kauden käyttämiseen; …”

Lisätään seuraavanlainen kappale 43A:

”43A

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen (uudistettu 2007) aiheutti muutoksia IFRS-standardeissa kauttaaltaan käytettävään terminologiaan. Lisäksi se aiheutti muutoksen kappaleeseen 30. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Jos yhteisö soveltaa IAS 1:tä (uudistettu 2007) aikaisemmalla kaudella, muutoksia on sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella.”

IAS 28   Sijoitukset osakkuusyrityksiin

A21   IAS 28:aan tehdään alla kuvatut muutokset:

Kappaleita 11, 24, 25, 37(e) ja 39 muutetaan seuraavasti:

”11

Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa … Kirjanpitoarvoa voidaan joutua oikaisemaan myös, jos sijoittajayrityksen suhteellisessa osuudessa sijoituskohteen omasta pääomassa tapahtuu muutoksia, jotka johtuvat sijoituskohteen muiden laajan tuloksen erien muutoksista. Tällaisia muutoksia aiheutuu esimerkiksi aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden uudelleenarvostuksesta ja muuntoeroista. Sijoittajayrityksen osuus näistä muutoksista kirjataan sijoittajayrityksen muihin laajan tuloksen eriin (ks. IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen (uudistettu 2007)).

24

Sijoittajayritys käyttää … viimeisintä … Silloin kun sijoittajayrityksen ja osakkuusyrityksen raportointikaudet päättyvät eri päivänä, osakkuusyritys laatii sijoittajayrityksen käyttöön tilinpäätöksen samalle päivälle kuin sijoittajayrityksen tilinpäätös, paitsi jos tämä ei ole käytännössä mahdollista.

25

Silloin kun … pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa käytettävä osakkuusyrityksen tilinpäätös laaditaan eri päivälle kuin sijoittajayrityksen tilinpäätös … Sijoittajayrityksen ja osakkuusyrityksen raportointikausien päättymispäivien välinen ero ei saa missään tapauksessa olla kolmea kuukautta pidempi. Raportointikausien pituuden ja raportointikausien päättymispäivien välisen eron on oltava samat kaudesta toiseen.

37

Tilinpäätöksessä on esitettävä seuraavat tiedot: …

(e)

osakkuusyrityksen raportointikauden päättymispäivä silloin, kun sen tilinpäätös, jota on käytetty käytetään pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa, on laadittu eri päivälle tai kattaa eri ajanjakson kuin sijoittajayrityksen tilinpäätös, sekä syy eri aikana päättyvän tai eripituisen kauden käyttämiseen;

39

Sijoittajayrityksen osuus osakkuusyrityksen muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista on kirjattava sijoittajayrityksen muihin laajan tuloksen eriin.”

Lisätään seuraavanlainen kappale 41A:

”41A

IAS 1 (uudistettu 2007) aiheutti muutoksia IFRS-standardeissa kauttaaltaan käytettävään terminologiaan. Lisäksi se aiheutti muutoksia kappaleisiin 11 ja 39. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Jos yhteisö soveltaa IAS 1:tä (uudistettu 2007) aikaisemmalla kaudella, muutoksia on sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella.”

IAS 29   Taloudellinen raportointi hyperinflaatiomaissa

A22   IAS 29:ään tehdään alla kuvatut muutokset:

Kappaleessa 27, ”tuloslaskelman erien” korvataan sanoilla ”laajan tuloslaskelman erien”.

Kappaleessa 28, ”tuloslaskelman erät” korvataan sanoilla ”tuotto- ja kuluerät”.

Kappaleessa 36, ”eri ajankohdille” korvataan sanoilla ”eri aikoina päättyviltä raportointikausilta”.

IAS 32   Rahoitusinstrumentit: esittämistapa

A23   IAS 32:een tehdään alla kuvatut muutokset:

[Muutos ei koske suomenkielistä versiota.]

[Muutos ei koske suomenkielistä versiota.]

Kappaleessa 40 ”tuloslaskelmassa ” korvataan (kahdessa kohdassa) sanoilla ”laajassa tuloslaskelmassa tai erillisessä tuloslaskelmassa (jos se esitetään)”.

Lisätään seuraavanlainen kappale 97A:

”97A

IAS 1 (uudistettu 2007) aiheutti muutoksia IFRS-standardeissa kauttaaltaan käytettävään terminologiaan. Lisäksi se aiheutti muutoksia kappaleeseen 40. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Jos yhteisö soveltaa IAS 1:tä (uudistettu 2007) aikaisemmalla kaudella, muutoksia on sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella.”

Soveltamisohjeistukseen tehdään alla kuvatut muutokset:

[Muutos ei koske suomenkielistä versiota.]

[Muutos ei koske suomenkielistä versiota.]

IAS 33   Osakekohtainen tulos

A24   IAS 33:een tehdään alla kuvatut muutokset:

Kappaleessa 4 ”erillistuloslaskelmansa yhteydessä” korvataan sanoilla ”laajan tuloslaskelmansa yhteydessä”.

Lisätään seuraavanlainen kappale 4A:

”4A

Jos yhteisö esittää voiton tai tappion osatekijät IAS 1:n Tilinpäätöksen esittäminen (uudistettu 2007) kappaleessa 81 kuvatulla tavalla erillisessä tuloslaskelmassa, se esittää osakekohtaisen tuloksen vain tässä erillisessä laskelmassa.”

Kappaleesta 13 poistetaan sanat ”Tilinpäätöksen esittäminen”.

Kappaletta 67 muutetaan seuraavasti: ”… ne voidaan esittää yhdessä yhdellä rivillä laajassa tuloslaskelmassa.”

Lisätään seuraavanlaiset kappaleet 67A, 68A, 73A ja 74A:

”67A

Jos yhteisö esittää voiton tai tappion osatekijät IAS 1:n (uudistettu 2007) kappaleessa 81 kuvatulla tavalla erillisessä tuloslaskelmassa, se esittää kappaleiden 66 ja 67 edellyttämät laimentamattoman ja laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen tässä erillisessä laskelmassa.

68A

Jos yhteisö esittää voiton tai tappion osatekijät IAS 1:n (uudistettu 2007) kappaleessa 81 kuvatulla tavalla erillisessä tuloslaskelmassa, se esittää kappaleessa 68 edellytettävän lopetettavan toiminnon laimentamattoman ja laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen tässä erillisessä laskelmassa tai liitetiedoissa.

73A

Kappale 73 koskee myös yhteisöä, joka esittää laimennetun ja laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen lisäksi muita osakekohtaisia lukuja, joissa käytetään jotakin muuta erillisessä tuloslaskelmassa (jota kuvataan IAS 1:n (uudistettu 2007) kappaleessa 81) esitettävää erää kuin sitä, jota tämä standardi edellyttää.

74A

IAS 1 (uudistettu 2007) aiheutti muutoksia IFRS-standardeissa kauttaaltaan käytettävään terminologiaan. Sen seurauksena myös lisättiin kappaleet 4A, 67A, 68A and 73A. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Jos yhteisö soveltaa IAS 1:tä (uudistettu 2007) aikaisemmalla kaudella, kyseisiä muutoksia on sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella.”

IAS 34   Osavuosikatsaukset

A25   IAS 34:een tehdään alla kuvatut muutokset:

Kappaleita 4, 5 ja 8 muutetaan seuraavasti:

”4

Osavuosikatsaus on taloudellinen raportti, joka sisältää joko (IAS 1:ssä Tilinpäätöksen esittäminen (uudistettu 2007) kuvatun) tilinpäätöskokonaisuuden tai (tässä standardissa kuvatun) lyhennetyn tilinpäätöksen osavuosijaksolta.

5

IAS 1:ssä (uudistettu 2007) määritellään, että tilinpäätöskokonaisuuteen kuuluvat seuraavat osat:

(a)

tase kauden lopussa;

(b)

laaja tuloslaskelma kaudelta;

(c)

laskelma oman pääoman muutoksista kauden aikana;

(d)

kauden rahavirtalaskelma;

(e)

liitetiedot, joihin sisältyy yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja muuta selittävää tietoa; sekä

(f)

tase aikaisimman vertailukauden alussa, kun yhteisö soveltaa tilinpäätöksen laatimisperiaatetta takautuvasti, tekee tilinpäätökseen sisältyviin eriin takautuvia oikaisuja tai muuttaa tilinpäätökseen sisältyvien erien luokittelua.

8

Osavuosikatsauksen on sisällettävä …

(a)

lyhennetty tase;

(b)

lyhennetty laaja tuloslaskelma, joka esitetään joko:

(i)

yhtenä lyhennettynä laskelmana; tai

(ii)

erillisenä lyhennettynä tuloslaskelmana ja lyhennettynä laajana tuloslaskelmana;

(c)

lyhennetty laskelma oman pääoman muutoksista;

(d)

lyhennetty rahavirtalaskelma; sekä

(e)

tietyt selittävät liitetiedot.”

Lisätään seuraavanlainen kappale 8A:

”8A

Jos yhteisö esittää voiton tai tappion osatekijät IAS 1:n (uudistettu 2007) kappaleessa 81 kuvatulla tavalla erillisessä tuloslaskelmassa, se esittää lyhennetyn osavuosi-informaation tästä erillisestä laskelmasta.”

Kappaletta 11 muutetaan seuraavasti:

”11

Yhteisön on esitettävä osavuosijakson laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos siinä laskelmassa, jossa se esittää voiton tai tappion osatekijät kyseiseltä ajanjaksolta.”

Lisätään seuraavanlainen kappale 11A:

”11A

Jos yhteisö esittää voiton tai tappion osatekijät IAS 1:n (uudistettu 2007) kappaleessa 81 kuvatulla tavalla erillisessä tuloslaskelmassa, se esittää laimentamattoman ja laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen tässä erillisessä laskelmassa. ”

Kappaletta 12 muutetaan seuraavasti

”12

IAS 1 (uudistettu 2007) sisältää ohjeistusta tilinpäätöksen rakenteesta. …”

Kappale 13 poistetaan.

Kappaleessa 16(j) ”edellisen tilinpäätöspäivän” korvataan sanoilla ”edellisen tilikauden päättymisen”.

Kappaletta 20 muutetaan seuraavasti:

”20

Osavuosikatsauksen on …

(a)

… tilikauden lopussa.

(b)

laajat tuloslaskelmat tarkasteltavana olevalta osavuosijaksolta ja kuluvan tilikauden alusta osavuosijakson loppuun sekä vertailutietoina laajat tuloslaskelmat kuluvaa tilikautta välittömästi edeltävän tilikauden vastaavilta ajanjaksoilta (tarkasteltavana olevalta jaksolta ja tilikauden alusta osavuosijakson loppuun). Osavuosikatsauksessa voidaan IAS 1:n (uudistettu 2007) sallimalla tavalla esittää kultakin kaudelta joko yksi laaja tuloslaskelma tai voiton tai tappion osatekijöitä osoittava laskelma (erillinen tuloslaskelma) ja toinen laskelma, joka alkaa voitosta tai tappiosta ja jossa esitetään muut laajan tuloksen erät (laaja tuloslaskelma).

(c)

laskelma, joka osoittaa oman pääoman muutokset … edeltävän tilikauden alusta osavuosijakson loppuun.

(d)

…”

[Muutos ei koske suomenkielistä versiota.]

[Muutos ei koske suomenkielistä versiota.]

Kappaleessa 31 ”sekä vuositilinpäätöksessä että osavuosikatsauksessa” korvataan sanoilla ”sekä tilikauden että osavuosijakson lopussa”.

Kappaleessa 32 ”osavuosikatsauspäivän” korvataan sanoilla ”osavuosijakson lopussa” ja ”vuositilinpäätöspäivänä” korvataan sanoilla ”tilikauden lopussa”.

Lisätään seuraavanlainen kappale 47:

”47

IAS 1 (uudistettu 2007) aiheutti muutoksia IFRS-standardeissa kauttaaltaan käytettävään terminologiaan. Lisäksi se aiheutti muutoksia kappaleisiin 4, 5, 8, 11, 12 ja 20, ja sen seurauksena poistettiin kappale 13 ja lisättiin kappaleet 8A ja 11A. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Jos yhteisö soveltaa IAS 1:tä (uudistettu 2007) aikaisemmalla kaudella, muutoksia on sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella.”

IAS 36   Omaisuuserien arvon alentuminen

A26   IAS 36:een tehdään alla kuvatut muutokset:

Kappaleita 61 ja 120 muutetaan seuraavasti:

”61

Muusta kuin uudelleenarvostetusta omaisuuserästä johtuva arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Uudelleenarvostetusta omaisuuserästä johtuva arvonalentumistappio kirjataan kuitenkin muihin laajan tuloksen eriin siltä osin kuin arvonalentumistappio ei ylitä samasta omaisuuserästä johtuvaa uudelleenarvostusrahastoon sisältyvää määrää. Tällainen uudelleenarvostetusta omaisuuserästä johtuva arvonalentumistappio pienentää kyseisestä omaisuuserästä johtuvaa uudelleenarvostusrahastoon sisältyvää määrää.

120

Uudelleenarvostetun omaisuuserän arvonalentumistappion peruutus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, ja se kasvattaa kyseisestä omaisuuserästä johtuvaa uudelleenarvostusrahastoon sisältyvää määrää. Arvonalentumistappion peruutus kirjataan kuitenkin …”

Kappaleissa 126 ja 129 ”suoraan omaan pääomaan” korvataan sanoilla ”muihin laajan tuloksen eriin”.

Lisätään seuraavanlainen kappale 140A:

”140A

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen (uudistettu 2007) aiheutti muutoksia IFRS-standardeissa kauttaaltaan käytettävään terminologiaan. Lisäksi se aiheutti muutoksia kappaleisiin 61, 120, 126 ja 129. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Jos yhteisö soveltaa IAS 1:tä (uudistettu 2007) aikaisemmalla kaudella, muutoksia on sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella.”

IAS 37   Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat

A27   IAS 37:ään tehdään alla kuvatut muutokset:

[Muutos ei koske suomenkielistä versiota.]

[Muutos ei koske suomenkielistä versiota.]

IAS 38   Aineettomat hyödykkeet

A28   IAS 38:aan tehdään alla kuvatut muutokset:

Kappaleita 85 ja 86 muutetaan seuraavasti:

”85

Jos aineettoman hyödykkeen kirjanpitoarvo lisääntyy uudelleenarvostamisen seurauksena, lisäys on kirjattava muihin laajan tuloksen eriin ja kertynyt lisäys on kirjattava oman pääoman erään, jonka nimikkeenä on uudelleenarvostusrahasto. Lisäys on kuitenkin …

86

Jos aineettoman … Vähennys on kuitenkin kirjattava muihin laajan tuloksen eriin siltä osin kuin vähennys ei ylitä kyseisestä omaisuuserästä johtuvaa uudelleenarvostusrahastoon sisältyvää määrää. Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu vähennys pienentää oman pääoman uudelleenarvostusrahastoksi nimettyyn erään sisältyvää kertynyttä määrää.”

Kappaleessa 87 ”tuloslaskelman kautta” korvataan sanoilla ”tulosvaikutteisesti”.

Kappaleessa 118(e)(iii) ”suoraan omaan pääomaan” korvataan sanoilla ”muihin laajan tuloksen eriin”.

Lisätään seuraavanlainen kappale 130B:

”130B

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen (uudistettu 2007) aiheutti muutoksia IFRS-standardeissa kauttaaltaan käytettävään terminologiaan. Lisäksi se aiheutti muutoksia kappaleisiin 85, 86 ja 118(e)(iii). Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Jos yhteisö soveltaa IAS 1:tä (uudistettu 2007) aikaisemmalla kaudella, muutoksia on sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella.”

IAS 39   Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen

A29   IAS 39:ään tehdään alla kuvatut muutokset:

Toistuvia ilmauksia muutetaan seuraavasti:

”kirjataan omaan pääomaan” ja ”kirjataan suoraan omaan pääomaan” korvataan sanoilla ”kirjataan muihin laajan tuloksen eriin”.

[Muutos ei koske suomenkielistä versiota.]

Kappaleen 11 viimeisessä virkkeessä ”tilinpäätöslaskelmissa” korvataan sanoilla ”taseessa”.

[Muutos ei koske suomenkielistä versiota.]

[Muutos ei koske suomenkielistä versiota.]

Kappaleita 54 ja 55 muutetaan seuraavasti:

”54

Jos tulee … Kyseisestä omaisuuserästä muihin laajan tuloksen eriin kappaleen 55(b) mukaisesti kirjatut aikaisemmat voitot tai tappiot on käsiteltävä kirjanpidossa seuraavasti:

(a)

Jos kyseessä on … Jos rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo myöhemmin alentuu, muihin laajan tuloksen eriin kirjattu voitto tai tappio siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteiseksi kappaleen 67 mukaisesti.

(b)

Jos kyseessä on rahoitusvaroihin kuuluva erä, jolla ei ole määrättyä eräpäivää, voitto tai tappio on kirjattava tulosvaikutteisesti, kun kyseinen rahoitusvaroihin kuuluva erä myydään tai muutoin luovutetaan. Jos rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo myöhemmin alentuu, muihin laajan tuloksen eriin kirjattu voitto tai tappio siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteiseksi kappaleen 67 mukaisesti.

55

Voitto tai tappio … on kirjattava seuraavasti:

(a)

(b)

Voitto tai tappio myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluvasta erästä on kirjattava muihin laajan tuloksen eriin lukuun ottamatta arvonalentumistappioita (ks. kappaleet 67–70) ja kurssivoittoja ja -tappioita (ks. liitteen A kappale AG83) siihen asti kun rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pois taseesta. Tällöin aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjattu kertynyt voitto tai tappio on siirrettävä luokittelun muutoksesta johtuvana oikaisuna omasta pääomasta tulosvaikutteiseksi (ks. IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen (uudistettu 2007)). Efektiivisen … kuitenkin …”

Kappaleessa 68 ”omasta pääomasta poistettavan ja tulosvaikutteisesti kirjattavan” korvataan sanoilla ”omasta pääomasta tulosvaikutteiseksi siirrettävän”.

Kappaleessa 95(a) sanat ”kirjattava suoraan omaan pääomaan oman pääoman muutoksia osoittavan laskelman kautta (ks. IAS 1)” korvataan sanoilla ”kirjattava muihin laajan tuloksen eriin”.

Kappaleessa 97 sanat ”siirrettävä tulosvaikutteisiksi” korvataan sanoilla ”siirrettävä luokittelun muutoksesta johtuvana oikaisuna omasta pääomasta tulosvaikutteiseksi (ks. IAS 1 (uudistettu 2007))”.

Kappaleita 98 ja 100 muutetaan seuraavasti:

”98

Jos ennakoidun liiketoimen suojaus …

(a)

se siirtää siihen liittyvät, kappaleen 95 mukaisesti muihin laajan tuloksen eriin kirjatut voitot tai tappiot luokittelun muutoksesta johtuvana oikaisuna tulosvaikutteisiksi (ks. IAS 1 (uudistettu 2007)) sillä kaudella, jonka aikana, tai niillä kausilla, joiden aikana kyseinen hankittu omaisuuserä tai vastattavaksi otettu velka vaikuttaa voittoon tai tappioon (esimerkiksi niillä kausilla, joilla kirjataan poistoja tai myytyjä suoritteita vastaavia kuluja). Jos yhteisö kuitenkin odottaa, että muihin laajan tuloksen eriin kirjattu tappio jää osaksi tai kokonaan kattamatta yhden tai useamman vastaisen kauden aikana, sen on siirrettävä luokittelun muutoksesta johtuvana oikaisuna omasta pääomasta tulosvaikutteiseksi määrä, jonka ei odoteta tulevan katetuksi.

(b)

se poistaa siihen liittyvät, kappaleen 95 mukaisesti muihin laajan tuloksen eriin kirjatut voitot tai tappiot …

100

Kun kyseessä on muunlainen kuin kappaleissa 97 ja 98 tarkoitettu rahavirran suojaus, muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät on siirrettävä luokittelun muutoksesta johtuvana oikaisuna (ks. IAS 1 (uudistettu 2007) omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi sillä kaudella, jolla tai niillä kausilla, joilla suojattu ennakoitu liiketoimi vaikuttaa voittoon tai tappioon (esimerkiksi ennakoidun myynnin toteutuessa).”

Kappaleessa 101 ”on edelleen kirjattuna suoraan omaan pääomaan” korvataan sanoilla ”on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin” [Toinen muutos ei koske suomenkielistä versiota], ja ”on kirjattava tulosvaikutteisesti” korvataan sanoilla ”on siirrettävä luokittelun muutoksesta johtuvana oikaisuna omasta pääomasta tulosvaikutteiseksi”.

Kappaletta 102 muutetaan seuraavasti:

”102

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset …

(a)

se osa suojausinstrumentin voitosta tai tappiosta, jonka todetaan olevan tehokas suojaus (ks. kappale 88), on kirjattava muihin laajan tuloksen eriin; ja

(b)

tehoton osuus on kirjattava tulosvaikutteisesti.

Suojauksen tehokkaaseen osaan liittyvä suojausinstrumentin voitto tai tappio, joka on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin, on siirrettävä luokittelun muutoksesta johtuvana oikaisuna omasta pääomasta tulosvaikutteiseksi (ks. IAS 1 (uudistettu 2007)) ulkomaisesta yksiköstä luovuttaessa.”

Lisätään seuraavanlainen kappale 103C:

”103C

IAS 1 (uudistettu 2007) aiheutti muutoksia IFRS-standardeissa kauttaaltaan käytettävään terminologiaan. Lisäksi se aiheutti muutoksia kappaleisiin 26, 27, 34, 54, 55, 57, 67, 68, 95(a), 97, 98, 100, 102, 105, 108, AG4D, AG4E(d)(i), AG56, AG67, AG83 ja AG99B. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Jos yhteisö soveltaa IAS 1:tä (uudistettu 2007) aikaisemmalla kaudella, muutoksia on sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella.”

Kappaleita 105 ja 108 muutetaan seuraavasti:

”105

Kun … Jokaisesta tällaisesta rahoitusvaroihin kuuluvasta erästä yhteisön on kirjattava kaikki kertyneet käyvän arvon muutokset omaan pääomaan erilliseksi eräksi myöhemmin tapahtuvaan taseesta pois kirjaamiseen tai arvon alentumiseen saakka, jolloin yhteisön on siirrettävä tuo kertynyt voitto tai tappio luokittelun muutoksesta johtuvana oikaisuna omasta pääomasta tulosvaikutteiseksi (ks. IAS 1 (uudistettu 2007)). Yhteisön …

108

Yhteisö ei saa oikaista rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien tai rahoitusvelkoihin kuulumattomien velkojen kirjanpitoarvoja poistamalla niistä sellaisia rahavirran suojaukseen liittyviä voittoja tai tappioita, jotka on sisällytetty kirjanpitoarvoon ennen sen tilikauden alkua, jolla tätä standardia sovelletaan ensimmäisen kerran. Muuten kuin tulosvaikutteisesti (muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan) sellaisen kiinteäehtoisen sitoumuksen suojauksesta kirjattu määrä, jota tämän standardin mukaan käsitellään käyvän arvon suojauksena, on siirrettävä omaisuuseräksi tai velaksi sen tilikauden alussa, jolla tätä standardia sovelletaan ensimmäisen kerran, lukuun ottamatta valuuttariskin suojausta, jota käsitellään edelleen rahavirran suojauksena.”

Liitteeseen A Soveltamisohjeistus tehdään alla kuvatut muutokset:

Kappaleessa AG4E(d)(i) ”arvonmuutokset esitetään omassa pääomassa” korvataan sanoilla ”arvonmuutokset esitetään muissa laajan tuloksen erissä”.

Kappaleessa AG25 ”jokaisena sen jälkeisenä tilinpäätöspäivänä” korvataan sanoilla ”jokaisen sen jälkeisen raportointikauden lopussa”.

[Muutos ei koske suomenkielistä versiota.]

Kappaleessa AG67 ”Seuraava tilinpäätöspäivä on” korvataan sanoilla ”Raportointikausi päättyy”.

Kappaletta AG99B muutetaan seuraavasti:

”AG99B.

Jos ennakoidun konsernin sisäisen liiketoimen suojaus täyttää suojauslaskennan soveltamisedellytykset, kaikki kappaleen 95(a) mukaisesti muihin laajan tuloksen eriin kirjatut voitot tai tappiot on siirrettävä luokittelun muutoksesta johtuvana oikaisuna omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi sillä kaudella, jonka aikana, tai niillä kausilla, joiden aikana suojattuun liiketoimeen liittyvä valuuttariski vaikuttaa konsernin voittoon tai tappioon.”

[Muutos ei koske suomenkielistä versiota.]

IAS 40   Sijoituskiinteistöt

A30   IAS 40:n kappaletta 62 muutetaan seuraavasti:

”62

Yhteisö tekee … Toisin sanoen:

(a)

tästä johtuva kiinteistön kirjanpitoarvon vähennys kirjataan tulosvaikutteisesti. Vähennys kirjataan kuitenkin muihin laajan tuloksen eriin ja pienentämään omaan pääomaan sisältyvää uudelleenarvostusrahastoa siihen määrään asti, joka sisältyy uudelleenarvostusrahastoon kyseistä kiinteistöä koskien.

(b)

tästä johtuva kirjanpitoarvon lisäys käsitellään seuraavasti:

(i)

(ii)

mahdollinen jäljelle jäävä osuus lisäyksestä kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, ja se kasvattaa omaan pääomaan sisältyvää uudelleenarvostusrahastoa. Kun sijoituskiinteistö myöhemmin …”

Lisätään seuraavanlainen kappale 85A:

”85A

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen (uudistettu 2007) aiheutti muutoksia IFRS-standardeissa kauttaaltaan käytettävään terminologiaan. Lisäksi se aiheutti muutoksen kappaleeseen 62. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Jos yhteisö soveltaa IAS 1:tä (uudistettu 2007) aikaisemmalla kaudella, muutoksia on sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella.”

IAS 41   Maatalous

A31   IAS 41:n kappaleessa 24(a) ”tilinpäätöspäivää” korvataan sanoilla ”raportointikauden päättymistä”.

IFRIC 1   Käytöstä poistamista ja alkuperäiseen tilaan palauttamista koskevien sekä muiden vastaavanlaisten velkojen muutokset

A32   IFRIC 1:een tehdään alla kuvatut muutokset:

”Viittaukset” -osiossa ”IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen (uudistettu 2003)” muutetaan muotoon ”IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen (uudistettu 2007)”.

Kappaletta 6 muutetaan seuraavasti:

”6

Jos velkaan liittyvä omaisuuserä arvostetaan uudelleenarvostusmallin mukaisesti:

(a)

velan muutokset … siten, että:

(i)

velan vähennys on (kohdan (b) vaatimukset huomioon ottaen) kirjattava muihin laajan tuloksen eriin ja omaan pääomaan sisältyvän uudelleenarvostusrahaston lisäykseksi, …

(ii)

velan lisäys on kirjattava tulosvaikutteisesti, paitsi että se on kirjattava muihin laajan tuloksen eriin ja omaan pääomaan sisältyvän uudelleenarvostusrahaston vähennykseksi siltä osin kuin …

(b)

(c)

velan muutos … Kaikki tällaiset uudelleenarvostukset on otettava huomioon määritettäessä kohdan (a) mukaisesti tulosvaikutteisesti tai muihin laajan tuloksen eriin kirjattavia määriä. Jos uudelleenarvostaminen on tarpeen, kaikki kyseiseen luokkaan kuuluvat omaisuuserät on arvostettava uudelleen.

(d)

IAS 1:n mukaan laajassa tuloslaskelmassa on esitettävä kaikki muihin laajan tuloksen eriin sisältyvät tuotot ja kulut. Velan muutoksesta johtuva uudelleenarvostusrahaston muutos on tämän vaatimuksen noudattamiseksi yksilöitävä ja esitettävä erikseen.”

Lisätään seuraavanlainen kappale 9A:

”9A

IAS 1 (uudistettu 2007) aiheutti muutoksia IFRS-standardeissa kauttaaltaan käytettävään terminologiaan. Lisäksi se aiheutti muutoksen kappaleeseen 6. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Jos yhteisö soveltaa IAS 1:tä (uudistettu 2007) aikaisemmalla kaudella, muutoksia on sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella”

IFRIC 7   Tilinpäätöksen oikaisemiseen perustuvan lähestymistavan soveltaminen IAS 29:n Taloudellinen raportointi hyperinflaatiomaissa mukaisesti

A33   IFRIC 7:ään tehdään alla kuvatut muutokset:

Kappaleessa 3 ”kyseisen tilikauden päättymispäivään” korvataan sanoilla ”kyseisen raportointikauden loppuun”.

Kappaleessa 4 ”tilinpäätöspäivänä” korvataan sanoilla ”raportointikauden lopussa” ja ”kyseisen tilikauden päättymispäivään” korvataan sanoilla ”kyseisen raportointikauden loppuun”.

IFRIC 10   Osavuosikatsaukset ja arvon alentuminen

A34   IFRIC 10:een tehdään alla kuvatut muutokset:

Kappaleessa 1 ”jokaisena raportointipäivänä” korvataan sanoilla ”kunkin raportointikauden lopussa”, ”jokaisena tilinpäätöspäivänä” korvataan sanoilla ”jokaisen raportointikauden lopussa” ja ”seuraavaan raportointipäivään tai tilinpäätöspäivään” korvataan sanoilla ”myöhemmän raportointikauden loppuun”.

Kappaleessa 7 kohta ”seuraavana tilinpäätöspäivänä” korvataan sanoilla ”myöhemmän raportointikauden lopussa”.

IFRIC 14   IAS 19 – Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys

A34A   IFRIC 14:ään tehdään alla kuvatut muutokset:

[Muutos ei koske suomenkielistä versiota].

Kappaleessa 26(b) ”kirjattuja tuottoja ja kuluja koskevaan laskelmaan” korvataan sanoilla ”muihin laajan tuloksen eriin”.

Lisätään seuraavanlainen kappale 27A:

”27A

IAS 1 (uudistettu 2007) aiheutti muutoksia IFRS-standardeissa kauttaaltaan käytettävään terminologiaan. Lisäksi se aiheutti muutoksen kappaleeseen 26. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Jos yhteisö soveltaa IAS 1:tä (uudistettu 2007) aikaisemmalla kaudella, muutoksia on sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella.”

SIC-7   Euron käyttöönotto

A35   SIC-7:ään tehdään alla kuvatut muutokset:

”Viittaukset” -osioon lisätään ”IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen (uudistettu 2007)”

Kappaletta 4(b) muutetaan seuraavasti:

”4

Tämä tarkoittaa erityisesti, että:

(a)

(b)

muihin laajan tuloksen eriin kirjatut kertyneet kurssierot, jotka liittyvät ulkomaisten yksiköiden tilinpäätösten muuntamiseen, on kerrytettävä omaan pääomaan ja siirrettävä omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi vasta silloin, kun luovutaan nettosijoituksesta ulkomaiseen yksikköön; ja …”

”Voimaantulo” -otsikon alle lisätään sanojen ”IAS 8 n vaatimusten mukaisesti” jälkeen seuraavanlainen uusi kappale

”IAS 1 (uudistettu 2007) aiheutti muutoksia IFRS-standardeissa kauttaaltaan käytettävään terminologiaan. Lisäksi se aiheutti muutoksen kappaleeseen 4. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Jos yhteisö soveltaa IAS 1:tä (uudistettu 2007) aikaisemmalla kaudella, muutoksia on sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella.”

SIC-10   Julkinen tuki – ei nimenomaista yhteyttä liiketoimintaan.

A36   [Muutos ei koske suomenkielistä versiota.]

SIC-13   Yhteisessä määräysvallassa olevat yksiköt – osapuolten ei-monetaariset panokset

A37   SIC-13:n kappaleissa 3(a) ”merkitä tuloslaskelmaansa” korvataan sanoilla ”kirjata tulosvaikutteisesti”.

SIC-15   Muut vuokrasopimukset – kannustimet

A38   SIC-15:n ”Viittaukset” -osiossa ”IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen (uudistettu 2003)” muutetaan muotoon ”IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen (uudistettu 2007)”.

SIC-25   Tuloverot – yhteisön tai sen osakkeenomistajien verotuksellisen aseman muutokset

A39   SIC-25:een tehdään alla kuvatut muutokset:

”Viittaukset” -osioon lisätään ”IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen (uudistettu 2007)”

Kappaletta 4 muutetaan seuraavasti:

”4

Yhteisön tai sen osakkeenomistajien verotuksellisen aseman muutos ei lisää eikä vähennä muuten kuin tulosvaikutteisesti kirjattavia määriä. Verotuksellisen aseman muutoksen vaikutus kauden verotettavaan tuloon perustuviin veroihin ja laskennallisiin veroihin on kirjattava kaudella tulosvaikutteisesti, jolleivät nämä vaikutukset liity liiketoimiin tai muihin tapahtumiin, jotka johtavat samalla kaudella tai jollakin muulla kaudella suoraan oman pääoman määrään kirjattavaan hyvitykseen tai veloitukseen tai muihin laajan tuloksen eriin kirjattaviin määriin. Ne verovaikutukset, jotka liittyvät oman pääoman määrän muutoksiin samalla kaudella tai muulla kaudella (ei kirjata tulosvaikutteisesti), on kirjattava suoraan omaa pääomaa veloittaen tai hyvittäen. Ne verovaikutukset, jotka liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjattuihin määriin, on kirjattava muihin laajan tuloksen eriin.”

”Voimaantulo” -otsikon alle lisätään sanojen ”IAS 8:n vaatimusten mukaisesti” jälkeen seuraavanalainen uusi kappale:

”IAS 1 (uudistettu 2007) aiheutti muutoksia IFRS-standardeissa kauttaaltaan käytettävään terminologiaan. Lisäksi se aiheutti muutoksen kappaleeseen 4. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Jos yhteisö soveltaa IAS 1:tä (uudistettu 2007) aikaisemmalla kaudella, muutoksia on sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella.”

SIC-29   Palvelutoimilupajärjestelyt: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

A40   SIC-29:n ”Viittaukset” -osiossa ”IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen (uudistettu 2003)” muutetaan muotoon ”IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen (uudistettu 2007)”.

SIC-32   Aineettomat hyödykkeet – verkkosivustoista johtuvat menot

A41   SIC-32:een tehdään alla kuvatut muutokset:

”Viittaukset” -osiossa ”IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen (uudistettu 2003)” muutetaan muotoon ”IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen (uudistettu 2007)”.

Kappaletta 5 muutetaan seuraavasti:

”5

Tämä tulkinta … Jos yhteisölle syntyy menoja siitä, että sen verkkosivustoa pitää yllä palveluntuottaja, nämä menot kirjataan kuluiksi kohdan IAS 1.88 ja yleisten perusteiden mukaisesti silloin, kun palvelu saadaan.”

”Voimaantulo” -otsikon alle lisätään sanojen ”IAS 8:n vaatimusten mukaisesti” jälkeen seuraavanalainen uusi kappale:

”IAS 1 (uudistettu 2007) aiheutti muutoksia IFRS-standardeissa kauttaaltaan käytettävään terminologiaan. Lisäksi se aiheutti muutoksen kappaleeseen 5. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Jos yhteisö soveltaa IAS 1:tä (uudistettu 2007) aikaisemmalla kaudella, muutoksia on sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella.”


18.12.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 339/45


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1275/2008,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2008,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/32/EY täytäntöönpanosta kotitalouksissa ja toimistoissa käytettävien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden lepovirtakulutuksen ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista sekä neuvoston direktiivin 92/42/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 96/57/EY ja 2000/55/EY muuttamisesta 6 päivänä heinäkuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/32/EY (1) ja erityisesti sen 15 artiklan 1 kohdan,

on kuullut ekologisen suunnittelun kuulemisfoorumia,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivin 2005/32/EY nojalla komissio asettaa ekologista suunnittelua koskevia vaatimuksia eli ekosuunnitteluvaatimuksia energiaa käyttäville tuotteille, jotka edustavat merkittävää myyntivolyymiä ja kauppaa ja aiheuttavat merkittävän ympäristövaikutuksen ja joihin liittyy merkittäviä mahdollisuuksia ympäristövaikutusten parantamiseen ilman, että siitä aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia.

(2)

Direktiivin 2005/32/EY 16 artiklan 2 kohdan toisessa luetelmakohdassa säädetään, että komissio ottaa 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, 15 artiklan 2 kohdassa esitettyjen perusteiden mukaisesti ja kuulemisfoorumia kuultuaan käyttöön tarpeen mukaan erillisen täytäntöönpanotoimenpiteen tietyn tuoteryhmän lepovirtakulutuksen vähentämiseksi.

(3)

Komissio on tehnyt taustaselvityksen, jossa analysoidaan lepovirtakulutukseen liittyviä teknisiä, taloudellisia ja ympäristönäkökohtia. Selvitys on tehty yhdessä EU:sta ja sen ulkopuolisista maista tulevien sidosryhmien ja intressitahojen kanssa ja sen tulokset on julkistettu.

(4)

Taustaselvityksessä todetaan, että lepovirtakulutus koskee suurinta osaa yhteisössä myytäviä kotitalouksissa ja toimistoissa käytettäviä sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Vuotuisen lepovirtakulutuksen arvioidaan olleen vuonna 2005 yhteisössä 47 terawattituntia, joka vastaa 19:ää miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä. Jos erityistoimenpiteitä ei toteuteta, lepovirtakulutuksen ennustetaan kasvavan 49 terawattituntiin vuonna 2020. On todettu, että lepovirtakulutusta voidaan vähentää huomattavasti.

(5)

Lepovirtakulutuksen vähentäminen olisi toteutettava olemassa olevilla kustannustehokkailla avoimilla teknologioilla, joilla saadaan alennettua laitteiden hankinta- ja käyttökustannuksia.

(6)

Kotitalouksissa ja toimistoissa käytettävien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmiustilassa ja pois päältä -tilassa tapahtuvalle lepovirtakulutukselle olisi vahvistettava ekosuunnitteluvaatimukset, jotta kyseiset vaatimukset saataisiin yhdenmukaistettua yhteisössä; tällä parannettaisiin sisämarkkinoiden toimivuutta ja asianomaisten tuotteiden ympäristönsuojelullista tasoa.

(7)

Ekosuunnitteluvaatimusten ei tulisi vaikuttaa kielteisesti tuotteen toiminnallisuuteen eikä aiheuttaa kielteisiä terveys-, turvallisuus- tai ympäristövaikutuksia. Erityisesti käyttövaiheen pienentyneestä sähkönkulutuksesta saatavan hyödyn olisi oltava merkittävämpi kuin valmiustila- tai pois päältä -toiminnolla varustetun laitteen tuotantovaiheessa mahdollisesti tapahtuva ympäristövaikutusten lisäys.

(8)

Tämän asetuksen soveltamisalaksi olisi rajattava kotiympäristössä käytettäviksi tarkoitettuja koti- ja toimistolaitteita vastaavat tuotteet, jotka tietotekniikkalaitteiden osalta vastaavat EN 55022:2006 -standardin mukaista luokkaa B. Soveltamisala olisi määriteltävä siten, että laitteet, joita ei ole vielä saatavilla markkinoilla, mutta joissa on samankaltaisia toimintoja kuin tässä asetuksessa erikseen mainituilla tuotteilla, suunnitellaan täyttämään kyseiset vaatimukset. Tuoteluetteloa voidaan tarvittaessa täydentää tämän asetuksen muutoksella.

(9)

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuulumattomista toimintatiloista kuten tietokoneiden ACPI S3 -tilasta olisi säädettävä direktiivin 2005/32/EY mukaisissa tuotekohtaisissa täytäntöönpanotoimenpiteissä.

(10)

Direktiivin 2005/32/EY mukaisissa tuotekohtaisissa täytäntöönpanotoimenpiteissä vahvistetut valmiustilaa ja pois päältä -tilaa koskevat vaatimukset eivät pääsääntöisesti saisi olla tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia lievempiä.

(11)

Jotta tarpeettomasta energiankulutuksesta päästäisiin, tuotteiden olisi mieluiten siirryttävä ”nollan watin” tehonkulutustilaan, kun ne eivät ole toiminnassa. Tekninen toteutettavuus ja soveltuvuus olisi määritettävä tuotekohtaisesti asianomaisessa direktiivin 2005/32/EY mukaisesti käyttöön otettavassa täytäntöönpanotoimenpiteessä.

(12)

Ekosuunnitteluvaatimusten kaksivaiheisen voimaantulon ansiosta valmistajilla pitäisi olla riittävästi aikaa suunnitella tuotteet uudelleen lepovirtakulutuksen osalta. Voimaantulovaiheet olisi ajoitettava niin, että markkinoilla jo olevien laitteiden toimintoihin liittyvät kielteiset vaikutukset vältetään ja että valmistajille, erityisesti pk-yrityksille, aiheutuvat kustannusvaikutukset otetaan huomioon samalla, kun varmistetaan poliittisten tavoitteiden toteutuminen kohtuullisessa ajassa. Tehonkulutus olisi mitattava ottaen huomioon yleisesti hyväksytyt parhaimmat käytännöt. Valmistajat voivat soveltaa yhdenmukaistettuja standardeja direktiivin 2005/32/EY 9 artiklan mukaisesti.

(13)

Tämän asetuksen on tarkoitus lisätä valmiustila- ja pois päältä -toimintojen energiatehokkuutta parantavien tekniikoiden käyttöä markkinoilla ja johtaa tätä kautta arviolta 35 terawattitunnin energiansäästöön vuonna 2020 verrattuna kehityksen jatkumiseen nykyisellään.

(14)

Tässä asetuksessa olisi direktiivin 2005/32/EY 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti säädettävä, että vaatimustenmukaisuutta koskevina menettelyinä sovelletaan direktiivin 2005/32/EY liitteessä IV säädettyä sisäisen suunnittelun valvontaa ja liitteessä V säädettyä hallintajärjestelmää.

(15)

Vaatimustenmukaisuuden tarkastamisen helpottamiseksi valmistajia olisi pyydettävä antamaan direktiivin 2005/32/EY liitteissä IV ja V tarkoitetuissa teknisissä asiakirjoissa tiedot valmiustilan ja pois päältä -tilan määritelmien mukaisista tiloista sekä niiden tehonkulutustasoista.

(16)

Saatavilla oleville nykyteknologioille, joiden tehonkulutus on alhainen valmiustilassa ja pois päältä -tilassa, olisi vahvistettava viitearvot. Tällä varmistettaisiin, että tiedot ovat erityisesti pk-yritysten ja erittäin pienten yritysten saatavilla helposti ja kattavasti, millä edelleen helpotettaisiin parhaimpien rakenneratkaisujen käyttöönottoa lepovirtakulutuksen vähentämiseksi.

(17)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2005/32/EY 19 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tällä asetuksella vahvistetaan ekosuunnitteluvaatimukset laitteiden valmiustilan ja pois päältä -tilan lepovirtakulutukselle. Tätä asetusta sovelletaan kotitalouksissa ja toimistoissa käytettäviin sähkö- ja elektroniikkalaitteisiin.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan direktiivin 2005/32/EY määritelmiä. Lisäksi sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1.

’kotitalouksissa ja toimistoissa käytettävillä sähkö- ja elektroniikkalaitteilla’, jäljempänä ’laitteet’, tarkoitetaan mitä tahansa energiaa käyttävää tuotetta, joka

a)

on kaupallisesti saatavilla yhtenä toiminnallisena yksikkönä ja joka on tarkoitettu loppukäyttäjille;

b)

kuuluu liitteessä I olevaan energiaa käyttävien tuotteiden luetteloon;

c)

on toimiakseen tarkoitetulla tavalla riippuvainen verkkovirtalähteen syöttämästä energiasta; ja

d)

on suunniteltu käytettäväksi enintään 250 voltin nimellisjännitteellä;

myös silloin, kun sitä pidetään kaupan muuhun kuin kotitalous- tai toimistokäyttöön;

2.

’valmiustilalla’ tarkoitetaan tilaa, jossa laite on kytkettynä verkkovirtalähteeseen, on riippuvainen verkkovirtalähteen syöttämästä energiasta toimiakseen tarkoitetulla tavalla ja tarjoaa määräämättömän ajan ainoastaan seuraavat toiminnot:

uudelleenaktivointitoiminto tai uudelleenaktivointitoiminto ja pelkkä uudelleenaktivoitavuuden ilmaisin, ja/tai

tieto- tai tilanäyttö;

3.

’uudelleenaktivointitoiminnolla’ tarkoitetaan toimintoa, jolla helpotetaan muiden toimintatilojen kuten aktiivisen toimintatilan aktivointia kaukokytkimellä, kaukosäädin mukaan luettuna, sisäisellä tunnistimella tai ajastimella tilaan, jossa käytettävissä on muita toimintoja kuten päätoiminto;

4.

’tieto- tai tilanäytöllä’ tarkoitetaan jatkuvaa toimintoa, jolla annetaan tietoja tai ilmoitetaan laitteen toimintatila näytöllä, kellonaikanäytöt mukaan luettuina;

5.

’aktiivisella toimintatilalla’ tarkoitetaan tilaa, jossa laite on kytkettynä verkkovirtalähteeseen ja vähintään yksi laitteen käyttötarkoituksen mukaisista päätoiminnoista on aktivoitu;

6.

’pois päältä -tilalla’ tarkoitetaan tilaa, jossa laite on kytkettynä verkkovirtalähteeseen, muttei suorita mitään toimintoa; myös seuraavia toimintatiloja pidetään pois päältä -tiloina:

a)

tilat, joissa yksinomaan ilmaistaan laitteen olevan pois päältä -tilassa;

b)

tilat, joissa yksinomaan suoritetaan toiminnot Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/108/EY (2) mukaisen sähkömagneettisen yhteensopivuuden varmistamiseksi;

7.

’tietotekniikkalaitteella’ tarkoitetaan mitä tahansa laitetta, jonka ensisijaisena toimintona on joko tietojen ja tietoliikennesanomien syöttäminen, säilyttäminen, näyttäminen, hakeminen, lähettäminen, käsittely, kytkentä tai hallinta taikka näiden toimintojen yhdistelmä ja joka voi olla varustettu yhdellä tai useammalla tavallisesti tiedonsiirtoon käytettävällä liityntäportilla;

8.

’kotiympäristöllä’ ympäristöä, jossa yleisradioverkon radio- ja televisiovastaanottimia voidaan olettaa käytettävän enintään 10 metrin etäisyydellä kyseisestä laitteesta.

3 artikla

Ekosuunnitteluvaatimukset

Valmiustilan ja pois päältä -tilan tehonkulutusta koskevat ekosuunnitteluvaatimukset esitetään liitteessä II.

4 artikla

Vaatimustenmukaisuuden arviointi

Direktiivin 2005/32/EY 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely on joko direktiivin 2005/32/EY liitteessä IV säädetty sisäinen suunnittelun valvonta tai direktiivin 2005/32/EY liitteessä V säädetty hallintajärjestelmä.

5 artikla

Tarkastusmenettely markkinavalvontaa varten

Valvontatarkastukset tehdään liitteessä III säädetyn tarkastusmenettelyn mukaisesti.

6 artikla

Viitearvot

Tällä hetkellä markkinoiden parhaiten suoriutuvia tuotteita ja tekniikoita edustavat ohjeelliset viitearvot esitetään liitteessä IV.

7 artikla

Uudelleentarkastelu

Viimeistään kuuden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta komissio tarkastelee sitä uudelleen tekniikan kehityksen valossa ja esittää uudelleentarkastelun tulokset kuulemisfoorumille.

8 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Liitteessä II olevaa 1 kohtaa aletaan soveltaa vuoden kuluttua tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetusta päivästä.

Liitteessä II olevaa 2 kohtaa aletaan soveltaa neljän vuoden kuluttua tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetusta päivästä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2008.

Komission puolesta

Andris PIEBALGS

Komission jäsen


(1)  EUVL L 191, 22.7.2005, s. 29.

(2)  EUVL L 390, 31.12.2004, s. 24.


LIITE I

Luettelo tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista energiaa käyttävistä tuotteista

1.

Kodinkoneet

Pyykinpesukoneet

Pyykinkuivauslaitteet

Astianpesukoneet

Ruoanlaittolaitteet:

Sähköuunit

Sähköllä toimivat keittolevyt

Mikroaaltouunit

Leivänpaahtimet

Rasvakeittimet

Kahvimyllyt, kahvinkeittimet ja laitteet purkkien tai pakkausten avaamista tai sulkemista varten

Sähköveitset

Muut laitteet ruoan laittoa ja elintarvikkeiden muuta käsittelyä varten, puhdistamista ja pesemistä varten sekä vaatteiden huoltoa varten.

Hiustenleikkuukoneet, hiustenkuivaimet, sähköhammasharjat, parranajokoneet, hierontalaitteet ja muut vartalonhoitolaitteet

Vaa’at

2.

Ensisijaisesti kotiympäristössä käytettäviksi tarkoitetut tietotekniikkalaitteet

3.

Kuluttajaelektroniikka

Radiot

Televisiot

Videokamerat

Videotallentimet

Hifitallentimet

Äänenvahvistimet

Kotiteatterijärjestelmät

Soittimet

Muut laitteet äänen tai kuvan tai muun signaalin tallentamista ja toistamista varten tai äänen ja kuvan jakeluun muutoin kuin televiestinnän avulla tarkoitetut tekniikat

4.

Lelut sekä vapaa-ajan- ja urheiluvälineet

Sähköjunat tai kilpa-autoradat

Kädessä pidettävät videopelikonsolit

Sähkö- tai elektroniikkakomponentteja sisältävät urheiluvälineet

Muut lelut sekä vapaa-ajan- ja urheiluvälineet


LIITE II

Ekosuunnitteluvaatimukset

1.

Vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta:

a)

Tehonkulutus pois päältä -tilassa:

Laitteen tehonkulutus missä tahansa pois päältä -tilassa ei saa olla suurempi kuin 1,00 wattia.

b)

Tehonkulutus valmiustilassa:

Laitteen tehonkulutus missä tahansa tilassa, jossa yksinomaan mahdollistetaan uudelleenaktivointitoiminto tai jossa yksinomaan mahdollistetaan uudelleenaktivointitoiminto ja pelkkä uudelleenaktivoitavuuden ilmaisin, ei saa olla suurempi kuin 1,00 wattia.

Laitteen tehonkulutus missä tahansa tilassa, jossa yksinomaan mahdollistetaan tieto- tai tilanäyttö tai jossa yksinomaan mahdollistetaan uudelleenaktivointitoiminnon ja tieto- tai tilanäytön yhdistelmä, ei saa olla suurempi kuin 2,00 wattia.

c)

Pois päältä -toiminnon ja/tai valmiustilatoiminnon saatavuus

Lukuun ottamatta tilanteita, joissa vaatimus ei ole perusteltu laitteen käyttötarkoituksen takia, laitteessa on oltava pois päältä -toiminto ja/tai valmiustilatoiminto sekä/tai muu toiminto, joka ei ylitä pois päältä -tilalle ja/tai valmiustilalle asetettuja voimassa olevia tehonkulutusvaatimuksia, kun laite on kytkettynä verkkovirtalähteeseen.

2.

Neljän vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta:

a)

Tehonkulutus pois päältä -tilassa:

Laitteen tehonkulutus missä tahansa pois päältä -tilassa ei saa olla suurempi kuin 0,50 wattia.

b)

Tehonkulutus valmiustilassa:

Laitteen tehonkulutus missä tahansa tilassa, jossa yksinomaan mahdollistetaan uudelleenaktivointitoiminto tai jossa mahdollistetaan yksinomaan uudelleenaktivointitoiminto ja pelkkä uudelleenaktivoitavuuden ilmaisin, ei saa olla suurempi kuin 0,50 wattia.

Laitteen tehonkulutus missä tahansa tilassa, jossa yksinomaan mahdollistetaan tieto- tai tilanäyttö tai jossa yksinomaan mahdollistetaan uudelleenaktivointitoiminnon ja tieto- tai tilanäytön yhdistelmä, ei saa olla suurempi kuin 1,00 wattia.

c)

Pois päältä -toiminnon ja/tai valmiustilatoiminnon saatavuus

Lukuun ottamatta tilanteita, joissa vaatimus ei ole perusteltu laitteen käyttötarkoituksen vuoksi, laitteessa on oltava pois päältä -toiminto ja/tai valmiustilatoiminto sekä/tai muu toiminto, joka ei ylitä pois päältä -tilalle ja/tai valmiustilalle asetettuja voimassa olevia tehonkulutusvaatimuksia, kun laite on kytkettynä verkkovirtalähteeseen.

d)

Tehonhallinta

Kun laitteessa ei ole päätoiminto aktivoituna tai kun yksi tai useampi muu energiaa käyttävä tuote ei ole riippuvainen laitteen toiminnoista, laitteessa on oltava, lukuun ottamatta tilanteita, joissa vaatimus ei ole perusteltu laitteen käyttötarkoituksen vuoksi, tehonhallintatoiminto tai vastaava, joka siirtää laitteen sen tarkoitetun käyttötarkoituksen kannalta asianmukaisen lyhyimmän mahdollisen ajan kuluttua automaattisesti

valmiustilaan, tai

pois päältä -tilaan, taikka

muuhun tilaan, jossa pois päältä -tilalle ja/tai valmiustilalle asetetut voimassa olevat tehonkulutusvaatimukset eivät ylity, kun laite on kytkettynä verkkovirtalähteeseen. Tehonhallintatoiminto on oltava aktivoituna ennen laitteen toimitusta.

3.

Mittaukset

Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa sekä 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettu tehonkulutus on määriteltävä luotettavalla, tarkalla ja toistettavissa olevalla mittausmenetelmällä, jossa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetty nykytekniikka.

Vähintään 0,50 watin tehon mittaukset on tehtävä enintään 2 prosentin epävarmuudella 95 prosentin luotettavuustasolla. Alle 0,50 watin tehon mittaukset on tehtävä enintään 0,01 watin epävarmuudella 95 prosentin luotettavuustasolla.

4.

Tiedot, jotka valmistajien on toimitettava

Teknisten asiakirjojen on 4 artiklan mukaista vaatimustenmukaisuuden arviointia varten sisällettävä seuraavat tiedot:

a)

Kustakin pois päältä -tilasta ja/tai valmiustilasta:

tehonkulutus watteina kahden desimaalin tarkkuudella,

käytetty mittausmenetelmä,

kuvaus siitä, miten laitteen toimintatila valittiin tai ohjelmoitiin,

vaiheet, joiden jälkeen laite on tilassa, jossa se vaihtaa tilaansa automaattisesti,

mahdolliset laitteen toimintaa koskevat huomautukset.

b)

Mittausten parametriarvot:

mittauslämpötila,

testijännite voltteina ja testitaajuus hertseinä,

sähkönlähteen harmoninen kokonaissärö,

sähkötestauksessa käytettyjen laitteiden, laitekokoonpanon ja piirien tiedot ja niihin liittyvät asiakirjat.

c)

Tapauksen mukaan 1 kohdan c alakohdassa tai 2 kohdan c ja/tai d alakohdassa lueteltujen vaatimusten mukaisuuden arvioinnissa tarvittavat laitteen ominaisuudet, mukaan luettuna aika, jonka jälkeen laite siirtyy automaattisesti valmiustilaan tai pois päältä -tilaan taikka muuhun tilaan, jossa pois päältä -tilalle ja/tai valmiustilalle asetetut voimassa olevat tehonkulutusvaatimukset eivät ylity.

Tarpeen mukaan on erityisesti annettava tekniset perustelut, joilla osoitetaan, että 1 kohdan c alakohdassa tai 2 kohdan c ja/tai d alakohdassa luetellut vaatimukset eivät sovellu laitteen aiottuun käyttötarkoitukseen.


LIITE III

Tarkastusmenettely

Suorittaessaan direktiivin 2005/32/EY 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja markkinavalvontatarkastuksia jäsenvaltioiden viranomaisten on noudatettava liitteessä II olevassa 1 kohdan a ja b alakohdassa tai 2 kohdan a ja b alakohdassa säädettyjen vaatimusten osalta soveltuvin osin seuraavaa tarkastusmenettelyä:

Tehonkulutus yli 1,00 wattia: jäsenvaltion viranomaisten on testattava yksi laite.

Mallin katsotaan olevan tämän asetuksen liitteessä II olevan 1 kohdan a ja b alakohdassa tai 2 kohdan a ja b alakohdassa säädettyjen soveltuvien vaatimusten mukainen, jos soveltuvin osin pois päältä -tilaa ja/tai valmiustilaa koskeviin vaatimuksiin liittyvät testitulokset eivät ylitä enimmäisarvoja yli 10 prosentilla.

Muussa tapauksessa on testattava vielä kolme laitetta. Mallin katsotaan olevan tämän täytäntöönpanotoimenpiteen vaatimusten mukainen, jos kolmen jälkimmäisen testin tulosten keskiarvo soveltuvin osin pois päältä -tilassa ja/tai valmiustilassa ei ylitä enimmäisarvoja yli 10 prosentilla.

Tehonkulutus enintään 1,00 wattia: jäsenvaltion viranomaisten on testattava yksi laite.

Mallin katsotaan olevan tämän asetuksen liitteessä II olevan 1 kohdan a ja b alakohdassa tai 2 kohdan a ja b alakohdassa säädettyjen soveltuvien vaatimusten mukainen, jos soveltuvin osin pois päältä -tilaa ja/tai valmiustilaa koskeviin vaatimuksiin liittyvät testitulokset eivät ylitä enimmäisarvoja yli 0,10 watilla.

Muussa tapauksessa on testattava vielä kolme laitetta. Mallin katsotaan olevan tämän täytäntöönpanotoimenpiteen vaatimusten mukainen, jos kolmen jälkimmäisen testin tulosten keskiarvo soveltuvin osin pois päältä -tilassa ja/tai valmiustilassa ei ylitä enimmäisarvoja yli 0,10 watilla.

Muussa tapauksessa mallin ei katsota täyttävän vaatimuksia.


LIITE IV

Viitearvot

Seuraavia viitearvoja käytetään direktiivin 2005/32/EY liitteen I osassa 3 olevan 2 kohdan tarkoituksiin.

Pois päältä -tila: 0–0,3 wattia, syväpoiskytkentäkytkin ensiöpuolella, riippuen muun muassa direktiivin 2004/108/EY mukaiseen sähkömagneettiseen yhteensopivuuteen liittyvistä ominaisuuksista.

Valmiustila – uudelleenaktivointitila: 0,1 wattia

Valmiustila – näyttötila: yksinkertaiset näytöt ja matalatehoiset LEDit: 0,1 wattia; suuremmat näytöt (esim. kellonaikanäytöt) vaativat suuremman tehon.


18.12.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 339/53


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1276/2008,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2008,

tukea tai muita taloudellisia suorituksia saavien maataloustuotteiden viennin valvonnasta fyysisten tarkastusten avulla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 170 artiklan c alakohdan ja 194 artiklan a alakohdan yhdessä sen 4 artiklan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 (2) 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on annettava yhteisen maatalouspolitiikan yhteydessä kaikki tarvittavat lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset sekä toteutettava muut tarvittavat toimenpiteet yhteisön taloudellisten etujen tehokkaan suojan varmistamiseksi ja erityisesti Euroopan maatalouden tukirahastosta ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta rahoitettujen toimien tosiasiallisen toteuttamisen ja säännönmukaisuuden tarkastamiseksi, väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja käsittelemiseksi sekä väärinkäytösten tai laiminlyöntien vuoksi menetettyjen varojen takaisin perimiseksi.

(2)

Tukea tai muita taloudellisia suorituksia saavien maataloustuotteiden viennin yhteydessä suoritettavasta valvonnasta 12 päivänä helmikuuta 1990 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 386/90 (3) kumotaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 201 artiklan 1 kohdan f alakohdalla, ja viimeksi mainitun asetuksen 194 artiklan a alakohdassa edellytetään komission vahvistavan jäsenvaltioiden tekemiä hallinnollisia ja fyysisiä tarkastuksia koskevat säännöt mainitun asetuksen soveltamisesta johtuvien velvollisuuksien noudattamiseksi. Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 386/90 yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä tukea saavien maataloustuotteiden viennin yhteydessä tehtävien fyysisten tarkastusten osalta 26 päivänä marraskuuta 2002 annettua komission asetusta (EY) N:o 2090/2002 (4) on muutettu huomattavasti. Selvyyden ja hallinnollisen tehokkuuden kannalta asetus (EY) N:o 2090/2002 ja vientitukea saavia maataloustuotteita koskevan riskinarvioinnin perusteista 20 päivänä joulukuuta 1994 annettu komission asetus (EY) N:o 3122/94 (5) olisi sen vuoksi kumottava ja korvattava uusilla johdonmukaisilla säännöillä.

(3)

Unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 247/2006 soveltamista koskevista eräistä yksityiskohtaisista säännöistä 12 päivänä huhtikuuta 2006 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 793/2006 (6), neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kiintiön ulkopuolisen tuotannon osalta sokerialalla 29 päivänä kesäkuuta 2006 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 967/2006 (7) ja Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1405/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 20 päivänä joulukuuta 2006 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1914/2006 (8) viitataan fyysisten tarkastusten soveltamiseen asetuksen (ETY) N:o 386/90 mukaisesti, jos kyse ei ole vientituista. Sen vuoksi on aiheellista täsmentää, että näiden uusien yhdenmukaisten sääntöjen mukaisesti voidaan tehdä fyysisiä tarkastuksia toimille, joihin liittyy muita taloudellisia suorituksia ja jotka liittyvät Euroopan maatalouden tukirahaston ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston mukaisiin rahoitus-toimenpiteisiin.

(4)

Olisi otettava huomioon voimassa olevat tarkastustoimenpiteet ja erityisesti ne, jotka sisältyvät maataloustuotteiden vientitukien järjestelmän soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 15 päivänä huhtikuuta 1999 annettuun komission asetukseen (EY) N:o 800/1999 (9) ja elintarvikeapuna toimitettavien tuotteiden vientiä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 26 päivänä marraskuuta 2001 annettuun komission asetukseen (EY) N:o 2298/2001 (10).

(5)

Jäsenvaltioiden toteuttamien toimenpiteiden parantamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi olisi säilytettävä yhteisön valvontajärjestelmä, joka perustuu erityisesti viennin yhteydessä pistokokeina tehtäviin tuotteiden fyysisiin tarkastuksiin, yksinkertaistetun menettelyn mukaisesti vietävät tuotteet mukaan luettuina, sekä maksajavirastojen tekemiin maksuhakemusasiakirjojen tarkastuksiin.

(6)

Tavaran vaihtamisvaaran välttämiseksi silloin, kun vienti-ilmoituksen hyväksyjänä on jäsenvaltion sisämaan tullitoimipaikka, yhteisön poistumistullitoimipaikan olisi tehtävä vähimmäismäärä vaihtamista koskevia tarkastuksia. Kun otetaan huomioon näiden vaihtamista koskevien tarkastusten tekopaikat, tarkastusten olisi oltava yksinkertaistettuja.

(7)

Jotta voitaisiin päättää, ovatko vaihtamista koskevat tarkastukset tai erityiset vaihtamista koskevat tarkastukset tarpeen, poistumistullitoimipaikan olisi aktiivisesti tarkastettava, että sinetit ovat paikallaan ja että ne ovat ehjiä.

(8)

Sen varmistamiseksi, että poistumistullitoimipaikat tai tullitoimipaikat, joihin T5-valvontakappale toimitetaan, noudattavat yhdenmukaista käytäntöä, ja jotta vältettäisiin epäilyt tuotteiden tunnistetiedoista, jotka ovat tuen myöntämisen ennakkoedellytys, olisi säädettävä erityisestä vaihtamista koskevasta tarkastuksesta, jos kyseisissä tullitoimipaikoissa on havaittu, että poistumisen yhteydessä kiinnitetyt sinetit on poistettu ilman tullin valvontaa tai ne on rikottu tai vapautusta sinetöinnistä ei ole myönnetty. Koska kyseisissä tapauksissa voidaan selvästi epäillä vaihtamista, erityiset vaihtamista koskevat tarkastukset edellyttävät enemmän tarkkaavaisuutta, ja niihin saattaa sisältyä tarvittaessa tuotteiden fyysinen tarkastus.

(9)

Fyysisten tarkastusten lukumäärän olisi oltava suhteessa vienti-ilmoitusten lukumäärään vuotta kohti. Kokemuksen mukaan vienti-ilmoituksia koskevien fyysisten tarkastusten 5 prosentin vähimmäismäärä on tehokas, oikeasuhtainen ja varoittava, ja jäsenvaltiot voivat valita riskinhallinnan perusteella, sovelletaanko 5 prosentin vähimmäisvaatimusta tuotealaa kohti vai kaikkiin aloihin, jolloin vähimmäisvaatimus tuotealaa kohti on 2 prosenttia. Järjestelmän kattavuuden varmistamiseksi vientitullitoimipaikan, jolla on hyvin vähän vienti-ilmoituksia tuotealaa kohti, olisi kuitenkin varmistettava, että kutakin tuotealaa kohti tehdään vähintään yksi tarkastus. Perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomille tavaroille myönnettyjen vientitukien osuus ei edusta korkeaa riskitasoa, kun taas vienti-ilmoitusten lukumäärä tällä alalla on suuri. Tarkastuskeinojen käytön tehostamiseksi perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden vähimmäistarkastusastetta olisi vähennettävä. Samasta syystä jäsenvaltioilla olisi myös oltava mahdollisuus jättää huomioimatta vienti-ilmoitukset, jotka koskevat pieniä määriä tai enintään 1 000 euron tukimääriä.

(10)

Kokemuksen mukaan sinettejä koskevien tarkastusten 10 prosentin vähimmäismäärä on tehokas, oikeasuhtainen ja varoittava.

(11)

Vaihtamista koskevien tarkastusten ja erityisten vaihtamista koskevien tarkastusten lukumäärän poistumistullitoimipaikkaa kohti olisi oltava suhteessa tullinvalvonta- asiakirjojen lukumäärään vuotta kohti. Kokemuksen mukaan kaikkia tullivalvonta-asiakirjoja koskevien tarkastusten 8 prosentin vähimmäistaso on tehokas, oikeasuhtainen ja varoittava.

(12)

Tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (11) 4 f artiklan mukaan tulliviranomaisten on määritettävä tullitarkastuksen tai tullivalvonnan alaisia tavaroita koskevan riskin taso sekä se, onko tavaroille tehtävä erityisiä tullitarkastuksia ja missä tällaiset tarkastukset tehdään tässä tapauksessa. Riskinhallintaan kuuluu riskianalyysi, sellaisena kuin se on määriteltynä asetuksen (ETY) N:o 2913/92 4 artiklan 26 kohdassa. Asetuksen (ETY) N:o 2454/93 592 e artiklan mukaisesti toimivaltaisen tullitoimipaikan on tehtävä tulli-ilmoitusta vastaanotettaessa asianmukaiset riskianalyysit ja tullitarkastukset ennen tavaroiden luovuttamista vientiin. Riskinhallinnan soveltaminen sähköisesti on pakollista 1 päivästä heinäkuuta 2009 tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä annetun asetuksen (ETY) N:o 2454/93 muuttamisesta 18 päivänä joulukuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1875/2006 (12) 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 800/1999 5 artiklassa tarkoitettuun vienti-ilmoitusten tullivalvontaan olisi sovellettava kyseisestä päivästä alkaen riskianalyysiä.

(13)

Riskianalyysi vaihtoehtoisena valvontakeinona vienti-ilmoitusten fyysisille tarkastuksille otettiin käyttöön vuonna 1994 asetuksen (ETY) N:o 386/90 3 artiklan 2 kohdalla ja vaihtamista koskeville tarkastuksille vuonna 1995 neuvoston asetuksen (ETY) N:o 386/90 yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä tukea saavien maataloustuotteiden viennin yhteydessä tehtävästä fyysisestä tarkastuksesta 20 päivänä syyskuuta 1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2221/95 (13) 9 artiklalla. Huomioon otettavat perusteet vahvistettiin asetuksella (EY) N:o 3122/94. Riskianalyysin soveltamista koskee asetuksen (ETY) N:o 2913/92 6 artiklassa tarkoitettu tietosuoja.

(14)

Riskianalyysin soveltamisesta vientitukien tarkastamisen alalla kertynyttä erityiskokemusta olisi ylläpidettävä sen jälkeen kun riskianalyysi otetaan yleisesti käyttöön.

(15)

Järjestely, joka antaisi periaatteessa parhaimmat takeet aiheuttamatta taloudellisia rasitteita ja yhteisön talouden odotettavissa olevia voittoja suurempia hallintokuluja olisi sellainen, jossa viennin yhteydessä tehtävät fyysiset tarkastukset ja tilintarkastus yhdistetään. Tästä syystä jäsenvaltioiden olisi sovitettava yhteen toimivaltaisten laitosten kyseisissä yrityksissä taannehtivasti tekemät tilintarkastukset, joita säännellään Euroopan maatalouden tukirahaston rahoitusjärjestelmään kuuluviin toimenpiteisiin kohdistuvista jäsenvaltioiden suorittamista tarkastuksista 26 päivänä toukokuuta 2008 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 485/2008 (14).

(16)

Asetusten (EY) N:o 800/1999 ja (EY) N:o 2090/2002 muuttamisesta tukea saavien maataloustuotteiden viennin yhteydessä tehtävien fyysisten tarkastusten osalta 21 päivänä helmikuuta 2008 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 159/2008 (15) eräät tarkastusten tekemistä ja kertomusten laatimista koskevat 200 euron vähimmäismäärät korvataan 1 000 eurolla. On aiheellista edellyttää 1 000 euron rajaa kaikkien asiaa koskevien voimassa olevien tarkastus- ja kertomusvaatimusten osalta.

(17)

Riskianalyysin tehokkuuden ja tämän asetuksen soveltamisen arvioimiseksi jäsenvaltioiden on laadittava kertomukset tarkastuksista ja toimitettava tämän asetuksen mukaisesti tehtyjen tarkastusten ja menettelyiden, joita on sovellettu valittaessa tuotteita fyysiseen tarkastukseen, toteuttamista ja tehokkuutta koskevat vuosittaiset arvioinnit. Informaatioteknologian kehityksen vuoksi vaatimus vuosittaisen selvityksen toimittamisesta ISO 9660 -yhteensopivalla CD-ROM-levyllä tai vastaavalla tietovälineellä olisi muutettava vaatimukseksi sähköisestä välineestä, joka estää tietojen uudelleen kirjoittamisen.

(18)

Riskinhallinnan soveltaminen on pakollista tullikoodeksin mukaisesti 1 päivästä heinäkuuta 2009, mutta jotkut jäsenvaltiot voivat soveltaa sitä aikaisemmin. Jos asianmukainen riskinhallinta on käytössä, on perusteltua sallia joustavat valvontavaatimukset. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi sallittava soveltaa joustavia valvontavaatimuksia heti kun ne soveltavat asianmukaista riskinhallintaa ja ilmoittavat siitä komissiolle.

(19)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

JOHDANTOSÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään tietyistä menettelyistä sen valvomiseksi, että vientitukien ja kaikkien 2 artiklan a alakohdassa määriteltyjen muiden taloudellisten suoritusten maksuun oikeuttavat toimet on toteutettu sääntöjen mukaisesti.

Sitä sovelletaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 800/1999 säännösten soveltamista.

Tätä asetusta ei sovelleta asetuksessa (EY) N:o 2298/2001 tarkoitettuun yhteisön tai kansallisena elintarvikeapuna toteutettavaan vientiin.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a)

’muut taloudelliset suoritukset’ tarkoittaa toimia, jotka liittyvät Euroopan maatalouden tukirahaston ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston mukaisiin rahoitustoimenpiteisiin asetusten (EY) N:o 793/2006, (EY) N:o 967/2006 ja (EY) N:o 1914/2006 nojalla;

b)

’tuotteet’ tarkoittaa asetuksen (EY) N:o 800/1999 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa määriteltyjä tuotteita;

c)

’vientitullitoimipaikka’ tarkoittaa asetuksen (EY) N:o 800/1999 5 artiklan 7 kohdan a alakohdassa tarkoitettua tullitoimipaikkaa;

d)

’poistumistullitoimipaikka’ tarkoittaa asetuksen (ETY) N:o 2454/93 793 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tullitoimipaikkaa;

e)

’tullitoimipaikka, johon T5-valvontakappale toimitetaan’ tarkoittaa asetuksen (ETY) N:o 2454/93 912 c artiklassa tarkoitettua määrätullitoimipaikkaa sekä tullitoimipaikkaa, johon vastaava asiakirja toimitetaan;

f)

’fyysinen tarkastus’ tarkoittaa sen varmistamista, että vienti-ilmoitus tai muiden taloudellisten suoritusten osalta asetuksissa (EY) N:o 793/2006, (EY) N:o 967/2006 ja (EY) N:o 1914/2006 vahvistetut asiakirjat ja niiden tueksi esitetyt asiakirjat vastaavat tuotetta sen määrän, lajin ja ominaisuuksien osalta 5 artiklan edellytysten mukaisesti;

g)

’vaihtamista koskeva tarkastus’ tarkoittaa sen tarkastamista silmämääräisesti, että tuotteet ja niitä vientitullitoimipaikasta poistumistullitoimipaikkaan tai toimipaikkaan, johon T5-valvontakappale toimitetaan, seuranneet asiakirjat ovat yhdenmukaisia 8 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti;

h)

’erityinen vaihtamista koskeva tarkastus’ tarkoittaa vaihtamista koskevaa tarkastusta, joka voi vaihdella silmämääräisestä fyysiseen tarkastukseen ja joka on tehtävä, jos epäillään vientituotteiden sinettien eheyttä 9 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti;

i)

’silmämääräinen tarkastus’ tarkoittaa aistihavaintoon perustuvaa tarkastusta, mukaan luettuina kyseiset tarkastukset, joissa käytetään teknisiä välineitä;

j)

’asiakirja’ tarkoittaa paperia tai asetuksen (ETY) N:o 2913/92, komission asetuksen (EY) N:o 885/2006 (16) tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 450/2008 (17) mukaisesti hyväksyttyä sähköistä välinettä, joka sisältää tämän asetuksen kannalta merkityksellistä tietoa;

k)

’vastaava asiakirja’ tarkoittaa T5-valvontakappaleen yhteydessä asetuksen (EY) N:o 800/1999 8, 8 a ja 9 artiklassa tarkoitettua kansallista asiakirjaa, jota käytetään sovellettaessa kansallista menettelyä asetuksen (ETY) N:o 2454/93 912 a artiklan 5 kohdan mukaisesti;

l)

’tuotealat’ tarkoittaa asetuksen (EY) N:o 1234/2007 1 artiklassa vahvistettuja aloja, lukuun ottamatta mainitun asetuksen liitteessä I olevaan I ja II osaan kuuluvia viljoja ja riisiä, joita käsitellään yhtenä tuotealana, sekä perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomia tavaroita, joita käsitellään yhtenä tuotealana.

3 artikla

Tarkastusten muodot

Jäsenvaltioiden on tehtävä

a)

tuotteiden fyysiset tarkastukset 4 artiklan mukaisesti viennin tullimuodollisuuksia suoritettaessa ja ennen tuotteiden vientiluvan myöntämistä vienti-ilmoituksen tueksi esitettyjen asiakirjojen perusteella;

b)

sinettien eheyttä koskevat tarkastukset 7 artiklan mukaisesti;

c)

vaihtamista koskevat tarkastukset 8 artiklan mukaisesti;

d)

erityiset vaihtamista koskevat tarkastukset 9 artiklan mukaisesti; ja

e)

maksuhakemukseen liittyvien asiakirjojen tarkastus 12 artiklan mukaisesti.

Muiden taloudellisten suoritusten osalta fyysisten tarkastusten soveltaminen määritellään asetuksissa (EY) N:o 793/2006, (EY) N:o 967/2006 ja (EY) N:o 1914/2006.

II LUKU

FYYSISET TARKASTUKSET

4 artikla

Tarkastusten tekotapa ja ajankohta

1.   Fyysisiä tarkastuksia on tehtävä pistokokeina usein ja ennakolta ilmoittamatta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta laajempia tarkastuksia edellyttävien erityissäännösten soveltamista.

2.   Fyysisiä tarkastuksia, joista on viejälle nimenomaisesti tai sanattomasti ilmoitettu etukäteen, ei pidetä fyysisinä tarkastuksina. Tätä kohtaa ei sovelleta silloin, kun tehdään liitteessä I olevan 3 kohdan mukainen yrityksen tilintarkastus.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että fyysinen tarkastus viejän tiloissa aloitetaan eri aikoina verrattuna asetuksen (EY) N:o 800/1999 5 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuun lastauksen ilmoitettuun alkamisaikaan.

5 artikla

Tarkastusten yksityiskohtaiset menetelmät

1.   Kun tuotteen ja sen vientitukinimikkeistössä esitetyn kuvauksen vastaavuutta ei voida todeta pelkällä silmämääräisellä tarkastuksella ja kun tuotteiden luokittelu tai laatu edellyttävät erittäin tarkkoja tietoja niiden sisältämistä ainesosista, vientitullitoimipaikan on varmistettava kyseinen kuvaus tuotteen lajin mukaisesti.

2.   Jos vientitullitoimipaikka katsoo tarpeelliseksi, se tekee tähän tarkoitukseen erityisesti varustetuissa ja valtuutetuissa tai virallisesti hyväksytyissä laboratorioissa kokeita ja ilmoittaa, mikä on näiden kokeiden tarkoitus. Jos tuen määrä tai muut taloudelliset suoritukset ovat riippuvaisia tietystä ainesosasta, vientitullitoimipaikan on otettava fyysisen tarkastuksen yhteydessä edustavia näytteitä valtuutetussa tai virallisesti hyväksytyssä laboratoriossa tehtävää koostumuksen analyysiä varten.

Jos sama viejä vie säännöllisesti samaan vientitukinimikkeistön koodiin tai yhdistetyn nimikkeistön koodiin kuuluvaa tuotetta ja tuen määrä on riippuvainen tietystä ainesosasta, eikä laboratoriokokeissa ole viimeisten kuuden kuukauden aikana todettu kyseisen viejän osalta sääntöjenvastaisuuksia, joiden taloudelliset seuraukset ovat yli 1 000 euroa tuen bruttomäärästä, riittää kun vientitullitoimipaikka ottaa edustavia näytteitä 50 prosentista kyseistä viejää koskevissa fyysisissä tarkastuksissa. Jos laboratoriokokeissa todetaan sääntöjenvastaisuuksia, joiden taloudelliset seuraukset ovat yli 1 000 euroa tuen bruttomäärää suuremmat kyseisen viejän osalta, vientitullitoimipaikan on otettava kyseisen viejän osalta näytteitä seuraavien kuuden kuukauden ajan kaikissa fyysisissä tarkastuksissa.

3.   Tässä artiklassa tarkoitetut tarkastukset on suoritettava, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tulliviranomaisten toteuttamia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että tuotteet viedään tullialueelta samanlaisina kuin vientilupaa myönnettäessä.

4.   Vientitullipaikan on varmistettava, että asetuksen (EY) N:o 800/1999 21 artiklan säännöksiä noudatetaan. Jos tuotteen aitoon, virheettömään ja myyntikelpoiseen laatuun kohdistuu konkreettisia epäilyjä, vientitullitoimipaikan on varmistettava, että tuote on sovellettavien yhteisön säännösten, erityisesti eläinten ja kasvien terveyttä koskevan sääntelyn mukainen.

5.   Irtotavaroiden, pakattujen tuotteiden ja perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden fyysiset tarkastukset on tehtävä ottaen huomioon tämän asetuksen liitteessä I vahvistetut menetelmät.

6 artikla

Tarkastusten määrä

1.   Rajoittamatta 2–7 kohdan soveltamista, fyysisten tarkastusten on koskettava vähintään 5:tä prosenttia edustavaa valikoimaa asetuksen (EY) N:o 800/1999 5 artiklassa tarkoitetuista vienti-ilmoituksista, joista jätetään 1 artiklassa tarkoitettuja vientitukia ja taloudellisia suorituksia koskevia hakemuksia.

Tarkastustasoa sovelletaan

a)

vientitullitoimipaikkaa kohti;

b)

kalenterivuotta kohti; ja

c)

tuotealaa kohti.

2.   Jäsenvaltio voi kuitenkin päättää

a)

korvata 5 prosentin tason tuotealaa kohti kaikkia tuotealoja koskevalla 5 prosentin tasolla, jolloin 2 prosentin vähimmäistaso on pakollinen tuotealaa kohti;

b)

korvata 5 prosentin tason tullitoimipaikkaa kohti 5 prosentin tasolla koko aluettaan kohti ja 5 prosentin tason tuotealaa kohti kaikkia tuotealoja koskevalla 5 prosentin tasolla, jolloin vähimmäistaso on 2 prosenttia tuotealaa kohti.

3.   Sovellettaessa 1 kohtaa ja 2 kohdan a alakohtaa, jos vientitullitoimipaikan hyväksymien 1 kohdassa tarkoitettujen vienti-ilmoitusten määrä on alle 20 kappaletta tuotealaa kohti vuodessa, fyysinen tarkastus on tehtävä vähintään yhdelle vienti-ilmoitukselle tuotealaa kohti.

Kyseistä edellytystä ei sovelleta, jos tullitoimipaikka ei ole tarkastanut ensimmäistä kahta ilmoitusta 11 artiklassa säädetyn riskianalyysinsä tulosten perusteella eikä kyseisellä tuotealalla enää ole sen jälkeen vientiä.

4.   Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään

a)

jäsenvaltion on sovellettava 0,5 prosentin vähimmäistasoa tullitoimipaikkaa kohti tai 0,5 prosentin vähimmäistasoa koko alueellaan perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomiin tavaroihin. Kyseisiä tuotteita koskevien fyysisten tarkastusten prosenttimäärää ei oteta huomioon laskettaessa 5 prosentin tasoa tuotealaa kohti tai kaikkia tuotealoja koskevaa 5 prosentin kokonaistasoa;

b)

vientitullitoimipaikassa, jossa enintään viisi viejää esittää vietäväksi enintään kahteen tuotealaan rajoittuvan tuotevalikoiman, fyysiset tarkastukset voidaan vähentää 2 prosentin vähimmäistasolle tuotealaa kohti. Sellaisia tuotealoja, joilla tehdään vuosittain alle 20 vienti-ilmoitusta tullitoimipaikkaa kohti, ei oteta huomioon tuotealojen lukumäärän määrittelyssä. Vientitullitoimipaikat voivat soveltaa koko kalenterivuoden ajan näitä edellisen kalenterivuoden tilastoihin perustuvia sääntöjä, vaikka kuluvan vuoden aikana esitettäisiin vienti-ilmoituksia useampien viejien toimesta tai useampien tuotealojen osalta.

5.   Rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 800/1999 36 artiklan 4 kohdassa, 37 artiklan 4 kohdassa ja 44 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja tarkastustoimenpiteitä jäsenvaltioilla on oikeus olla soveltamatta tässä asetuksessa säädettyjä fyysisiä tarkastuksia ja vaihtamista koskevia tarkastuksia asetuksen (EY) N:o 800/1999 36 ja 44 artiklassa tarkoitettuihin toimituksiin.

6.   Tämän artiklan mukaisten tarkastusten vähimmäismäärien laskemiseksi jäsenvaltiot eivät voi ottaa huomioon fyysisten tarkastusten osalta vienti-ilmoituksia, jotka koskevat

a)

joko määrää, joka on enintään:

i)

25 000 kilogrammaa viljan ja riisin osalta,

ii)

5 000 kilogrammaa perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden osalta,

iii)

2 500 kilogrammaa muiden tuotteiden osalta;

b)

tai tukea, jonka suuruus on alle 1 000 euroa.

7.   Edellä olevien 5 ja 6 kohdan täytäntöönpanemiseksi jäsenvaltioiden on annettava tarvittavat säännökset, jotta petokset ja väärinkäytökset voidaan välttää. Jos tätä tarkoitusta varten on tehty tarkastus, se voidaan merkitä kirjanpitoon tässä artiklassa tarkoitettujen tarkastusten vähimmäistasojen noudattamisen laskemiseksi.

III LUKU

SINETTIEN TARKASTUKSET

7 artikla

Tarkastusvelvollisuus ja tarkastusten määrä

1.   Poistumistullitoimipaikan tai toimipaikan, johon T5-valvontakappale toimitetaan, on tarkastettava sinettien eheys.

2.   Sinettien tarkastusten määrän on oltava vähintään 10 prosenttia T5-valvontakappaleiden tai vastaavien asiakirjojen kokonaismäärästä, lukuun ottamatta 8 artiklan mukaisesti vaihtamista koskevaan tarkastukseen valittuja T5-valvontakappaleita tai vastaavia asiakirjoja.

IV LUKU

VAIHTAMISTA KOSKEVAT TARKASTUKSET

8 artikla

Tarkastusten paikka ja yksityiskohtaiset menetelmät

1.   Jos vienti-ilmoitus on hyväksytty vientitullitoimipaikassa, joka ei ole poistumistullitoimipaikka eikä toimipaikka, johon T5-valvontakappale toimitetaan, ja jos vientitullitoimipaikka ei ole tehnyt fyysistä tarkastusta, poistumistullitoimipaikan on tehtävä vaihtamista koskeva tarkastus tämän artiklan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden säännösten mukaisesti tehtävien tarkastusten soveltamista.

Jos poistumistullipaikka ei ole sama kuin toimipaikka, johon T5-valvontakappale toimitetaan, viimeksi mainitun toimipaikan on tehtävä vaihtamista koskeva tarkastus.

2.   Jos vaihtamista ei pystytä tarkastamaan koko lastin silmämääräisellä tarkastuksella, on käytettävä 5 artiklassa tarkoitettuja muunlaisia fyysisiä tarkastuksia, tarvittaessa myös purettava lasti osittain.

Analyysinäyte otetaan ainoastaan, kun poistumistullitoimipaikka ei pysty tarkastamaan tuotteen ja sen mukana olevan asiakirjan yhdenmukaisuutta silmämääräisesti eikä pakkauksissa ja asiakirjoissa olevien tietojen perusteella.

3.   Jos määränpäänä olevan kolmannen maan vaatimuksien johdosta on käytetty sekä eläinlääkärin sinettiä että tullisinettiä, vaihtamista koskeva tarkastus on tehtävä ainoastaan, jos on epäilyksiä petoksesta.

9 artikla

Erityiset vaihtamista koskevat tarkastukset

1.   Poistumistullitoimipaikan tai toimipaikan, johon T5-valvontakappale toimitetaan, on tehtävä erityinen vaihtamista koskeva tarkastus, jos se havaitsee, että

a)

poistumisen yhteydessä kiinnitetyt sinetit on poistettu ilman tullin valvontaa;

b)

poistumisen yhteydessä kiinnitetyt sinetit on rikottu;

c)

vapautusta sinetöinnistä ei ole myönnetty asetuksen (ETY) N:o 2454/93 357 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

2.   Poistumistullitoimipaikan tai toimipaikan, johon T5-valvontakappale toimitetaan, on päätettävä 11 artiklassa tarkoitetun riskianalyysin perusteella, riittääkö erityiseen vaihtamista koskevaan tarkastukseen ainoastaan vaihtamista koskeva tarkastus vai onko tehtävä fyysinen tarkastus.

10 artikla

Tarkastusten määrä

1.   Edellä 8 artiklassa tarkoitettujen vaihtamista koskevien tarkastusten ja 9 artiklassa tarkoitettujen erityisten vaihtamista koskevien, poistumistullitoimipaikan tai toimipaikan, johon T5-valvontakappale toimitetaan ja jonka kautta tuotteet viedään yhteisön tullialueelta, tekemien tarkastusten on oltava kalenterivuodessa vähintään 8 prosenttia niitä tuotteita koskevien T5-valvontakappaleiden ja vastaavien asiakirjojen lukumäärästä, joille on haettu tukea.

2.   Laskiessaan tarkastusten vähimmäismääriä tämän artiklan mukaisesti jäsenvaltiot eivät voi ottaa huomioon T5-valvontakappaleita ja vaihtamista koskevia vastaavia asiakirjoja, jotka koskevat

a)

joko määrää, joka on enintään:

i)

25 000 kilogrammaa viljan ja riisin osalta,

ii)

5 000 kilogrammaa perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden osalta,

iii)

2 500 kilogrammaa muiden tuotteiden osalta;

b)

tai tukea, jonka suuruus on alle 1 000 euroa.

3.   Edellä olevan 2 kohdan täytäntöönpanemiseksi jäsenvaltioiden on annettava tarvittavat säännökset, jotta petokset ja väärinkäytökset voidaan välttää. Jos tätä tarkoitusta varten on tehty tarkastus, se voidaan merkitä kirjanpitoon tässä artiklassa tarkoitettujen tarkastusten vähimmäismäärien noudattamisen laskemiseksi.

V LUKU

RISKINHALLINTA

11 artikla

Riskianalyysi

1.   Valinnan fyysisiin tarkastuksiin ja vaihtamista koskeviin tarkastuksiin on perustuttava riskinhallintajärjestelmään.

2.   Jäsenvaltioiden on tehtävä riskianalyysi kohdistaakseen fyysiset tarkastukset niihin tuotteisiin, luonnollisiin henkilöihin ja oikeushenkilöihin sekä tuotealoihin, joilla on suurin riski siitä, että 1 artiklassa tarkoitettuja toimia ei toteuteta sääntöjen mukaisesti.

3.   Rajoittamatta asetuksen (ETY) N:o 2454/93 592 e artiklan soveltamista, jäsenvaltioiden on otettava käyttöön riskianalyysi ottaen huomioon tämä asetus ja liitteessä II vahvistetut perusteet soveltuvin osin.

4.   Jäsenvaltiot ja komissio arvioivat yhdessä liitteessä II vahvistettujen perusteiden luotettavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta saatujen kokemusten perusteella tehdäkseen tarvittaessa mukautuksia järjestelmään ja valintaa koskeviin muuttujiin fyysisten ja vaihtamista koskevien tarkastusten tehokkuuden ja tarkkuuden parantamiseksi.

5.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle

a)

toteutetut toimenpiteet, erityisesti viranomaisille osoitetut kansalliset ohjeet riskinanalyysiin perustuvan valintajärjestelmän soveltamiseksi, ottaen huomioon liitteessä II olevassa 1 kohdassa mainitut perusteet;

b)

6 artiklassa vahvistetut sovellettavat tarkastusmäärät;

c)

erikoistapaukset, jotka saattavat kiinnostaa muita jäsenvaltioita.

Jäsenvaltioiden, joihin sovelletaan 18 artiklan kolmannen kohdan a alakohtaa, on tehtävä ilmoitus komissiolle viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2009.

VI LUKU

YHTEENSOVITTAMINEN JA HALLINNOLLISET KERTOMUKSET

1 JAKSO

Yhteensovittaminen

12 artikla

Maksajaviraston tekemät tarkastukset

Maksajavirastojen on tarkastettava maksuhakemukseen liittyvien asiakirjojen ja muiden käytettävissä olevien tietojen, erityisesti vientiin ja tulliviranomaisten huomautuksiin liittyvien asiakirjojen perusteella, kaikki kyseisten asiakirjojen sisältämät seikat, jotka ovat kyseisten taloudellisten suoritusten maksamisen perusteena.

13 artikla

Riskianalyysin ja tarkastusten yhteensovittaminen

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yksi viranomainen sovittaa yhteen riskianalyysiä koskevat tiedot.

2.   Jäsenvaltioiden on sovitettava yhteen samaan toimijaan vaikuttavat tarkastukset ja yhdistettävä 5, 8 ja 9 artiklassa säädetyt tarkastukset ja asetuksessa (EY) N:o 485/2008 säädetyt tarkastukset.

Yhteensovitetut tarkastukset on tehtävä joko komission tai fyysiset tarkastukset tekevien tulliviranomaisten tai maksuhakemukseen liittyvät asiakirjat tarkastavien maksajavirastojen taikka tilintarkastuksen tekevien toimivaltaisten viranomaisten aloitteesta tai pyynnöstä.

2 JAKSO

Hallinnolliset kertomukset

14 artikla

Fyysisiä tarkastuksia koskevat kertomukset

1.   Kukin vientitullitoimipaikka toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, joilla voidaan varmistaa milloin tahansa, onko 6 artiklassa tarkoitettu fyysisten tarkastusten määrä saavutettu.

Näistä toimenpiteistä on käytävä ilmi tuotealakohtaisesti

a)

fyysisiä tarkastuksia varten huomioon otettujen vienti-ilmoitusten määrä;

b)

tehtyjen fyysisten tarkastusten määrä.

2.   Toimivaltaisen tullivirkailijan on laadittava yksityiskohtainen tarkastuskertomus kustakin tekemästään fyysisestä tarkastuksesta.

Tarkastuskertomuksiin on sisällyttävä vähintään seuraavat asiaa koskevat tiedot:

a)

paikka, päivämäärä, saapumisaika, fyysisen tarkastuksen päättymisaika, tuotteiden kuljetusväline, oliko kuljetusväline tyhjä, osittain vai kokonaan lastattu valvontamenettelyä aloitettaessa, laboratoriokokeita varten otettujen näytteiden määrä sekä toimivaltaisen virkamiehen nimi ja allekirjoitus; ja

b)

asetuksen (EY) N:o 800/1999 5 artiklan 7 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen tietojen vastaanottopäivä ja -aika, tuotteiden kuljetusvälineeseen lastauksen ilmoitettu alkamis- ja päättymisaika.

Rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 885/2006 9 artiklan soveltamista, tarkastuskertomusten ja asiakirjan, jossa mainitaan syy siihen, että vienti-ilmoitus valittiin fyysiseen tarkastukseen, on oltava saatavilla fyysisen tarkastuksen tehneessä tullitoimipaikassa tai tietyssä paikassa jäsenvaltiossa vientivuotta seuraavien kolmen vuoden ajan.

15 artikla

T5-valvontakappale

1.   Vientitullitoimipaikan on merkittävä T5-valvontakappaleen tai tuotteiden mukana olevan vastaavan asiakirjan D kohtaan

a)

jokin liitteessä III luetelluista maininnoista, jos se on tehnyt fyysisen tarkastuksen;

b)

jokin liitteessä IV luetelluista maininnoista, jos kyse on elintarvikeapuna tapahtuvasta viennistä.

2.   Kunkin poistumistullitoimipaikan tai toimipaikan, johon T5-valvontakappale toimitetaan, on toteutettava toimenpiteet, joilla saadaan komission käyttöön milloin tahansa seuraavat lukumäärät:

a)

T5-valvontakappaleet ja vastaavat asiakirjat, jotka on otettu huomioon 7 artiklassa tarkoitetuissa sinettien eheyttä koskevissa tarkastuksissa, 8 artiklassa tarkoitetuissa vaihtamista koskevissa tarkastuksissa ja 9 artiklassa tarkoitetuissa erityisissä vaihtamista koskevissa tarkastuksissa;

b)

tehdyt 7 artiklassa tarkoitetut sinettien eheyttä koskevat tarkastukset;

c)

tehdyt 8 artiklassa tarkoitetut vaihtamista koskevat tarkastukset;

d)

tehdyt 9 artiklassa tarkoitetut erityiset vaihtamista koskevat tarkastukset.

Kun poistumistullitoimipaikka tai toimipaikka, johon T5-valvontakappale toimitetaan, on ottanut näytteen, T5-valvontakappaleeseen tai vastaavaan asiakirjaan, joka palautetaan toimivaltaiselle viranomaiselle, on merkittävä jokin liitteessä V luetelluista maininnoista.

Asiakirjan kaksoiskappaletta tai jäljennöstä on säilytettävä tapauksesta riippuen poistumistullitoimipaikassa tai toimipaikassa, johon T5-valvontakappale toimitetaan, ja sen on oltava käytettävissä 3 kohdan mukaisesti.

3.   Tullivirkailijan, joka tekee 8 ja 9 artiklassa tarkoitetut vaihtamista ja erityistä vaihtamista koskevat tarkastukset, on laadittava kertomus kustakin tekemästään tarkastuksesta. Kertomuksen avulla on voitava seurata tehtyjä tarkastuksia, ja siinä on oltava päivämäärä sekä tullivirkailijan nimi. Rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 885/2006 9 artiklan soveltamista, kertomuksen on oltava saatavilla tarkastuksen tehneessä tullitoimipaikassa tai tietyssä paikassa jäsenvaltiossa vientivuotta seuraavien kolmen vuoden ajan.

Edellä 7 artiklassa tarkoitetut sinettien eheyttä koskevat tarkastukset sekä poistetut ja rikotut sinetit on kirjattava asetuksen (ETY) N:o 2454/93 912 c artiklan 3 kohdan mukaisesti.

4.   Poistumistullitoimipaikan tai toimipaikan, johon T5-valvontakappale toimitetaan, on ilmoitettava kirjallisesti käyttäen T5-valvontakappaleen tai vastaavan asiakirjan jäljennöstä asetuksen (ETY) N:o 2454/93 912 a artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille toimivaltaisille viranomaisille analyysin tuloksesta ja esitettävä

a)

joko jokin liitteessä VI luetelluista maininnoista;

b)

tai analyysin tulos, jos se poikkeaa ilmoitetusta tuotteesta.

5.   Jos vaihtamista koskevassa tarkastuksessa ilmenee, että vientitukia koskevia sääntöjä ei ole noudatettu, poistumistullitoimipaikan tai tullitoimipaikan, johon T5-valvontakappale toimitetaan, on esitettävä jokin liitteessä VII luetelluista maininnoista asetuksen (ETY) N:o 2454/93 912 a artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille toimivaltaisille viranomaisille palautettavassa T5-valvontakappaleessa tai vastaavassa asiakirjassa. Maksajaviraston on ilmoitettava tullitoimipaikalle havaintojen vuoksi toteutetut toimet.

16 artikla

Vuosikertomus

Jäsenvaltioiden on ennen kunkin vuoden 1 päivää toukokuuta toimitettava komissiolle arviointikertomus tämän asetuksen mukaisesti tehtyjen tarkastusten toteuttamisesta ja tehokkuudesta sekä menettelyistä, joita on sovellettu valittaessa tuotteita fyysiseen tarkastukseen. Kertomukseen on sisällyttävä liitteessä VIII luetellut tiedot, jotka koskevat edellisen vuoden 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta välisenä aikana hyväksyttyjä vienti-ilmoituksia.

Jäsenvaltioiden on toimitettava kertomukset komissiolle sähköisellä välineellä, jolla estetään tietojen uudelleen kirjoittaminen, ja paperilla tai tarvittaessa sähköisellä välineellä komission jäsenvaltioiden käyttöön asettamalla lomakkeella.

VII LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

17 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetukset (EY) N:o 3122/94 ja (EY) N:o 2090/2002.

Viittauksia kumottuihin asetuksiin ja asetukseen (ETY) N:o 386/90 pidetään viittauksina tähän asetukseen, ja ne luetaan liitteessä IX vahvistetun vastaavuustaulukon mukaisesti.

18 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2009.

Asetuksen V lukua fyysisten tarkastusten osalta sekä 5 artiklan 2 kohdan toista alakohtaa, 6 artiklan 2 kohtaa, 6 artiklan 3 kohdan toista alakohtaa ja 6 artiklan 4 kohtaa sovelletaan kuitenkin

a)

niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat lähettäneet ilmoituksensa komissiolle asetuksen (EY) N:o 3122/94 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti, 1 päivästä tammikuuta 2009;

b)

muiden jäsenvaltioiden osalta päivästä, joka kunkin jäsenvaltion on vahvistettava ja ilmoitettava komissiolle, tai 1 päivästä heinäkuuta 2009 alkaen sen mukaan, kumpi päivämäärä on aikaisempi.

Edellä olevaa V lukua sovelletaan vaihtamista koskevien tarkastusten osalta päivästä, joka kunkin jäsenvaltion on vahvistettava ja ilmoitettava komissiolle, tai 1 päivästä heinäkuuta 2009 alkaen sen mukaan, kumpi päivämäärä on aikaisempi.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2008.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 209, 11.8.2005, s. 1.

(3)  EYVL L 42, 16.2.1990, s. 6.

(4)  EYVL L 322, 27.11.2002, s. 4.

(5)  EYVL L 330, 21.12.1994, s. 31.

(6)  EUVL L 145, 31.5.2006, s. 1.

(7)  EUVL L 176, 30.6.2006, s. 22.

(8)  EUVL L 365, 21.12.2006, s. 64.

(9)  EYVL L 102, 17.4.1999, s. 11.

(10)  EYVL L 308, 27.11.2001, s. 16.

(11)  EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1.

(12)  EUVL L 360, 19.12.2006, s. 64.

(13)  EYVL L 224, 21.9.1995, s. 13.

(14)  EUVL L 143, 3.6.2008, s. 1.

(15)  EUVL L 48, 22.2.2008, s. 19.

(16)  EUVL L 171, 23.6.2006, s. 90.

(17)  EUVL L 145, 4.6.2008, s. 1.


LIITE I

FYYSISTEN TARKASTUSTEN TEKEMISESSÄ NOUDATETTAVAT MENETELMÄT

1.   Irtotavara

1.1

Jos viejä käyttää suljettuja automaattisia lastauslaitteita ja kalibroituja automaattisia punnituslaitteita irtotavaroiden lastaamiseksi, vientitullitoimipaikan on tarkastettava vienti-ilmoituksen ja tuotteiden yhdenmukaisuus kalibroidulla automaattisella punnituksella, ja sen on tarkastettava tuotteiden laji ja ominaisuudet edustavalla otannalla.

Lisäksi vientitullitoimipaikan on tarkastettava pistotarkastuksin,

i)

ettei punnitus- ja lastausjärjestelmän avulla voida muuttaa tuotteiden kulkureittiä näissä suljetuissa järjestelmissä tai käsitellä niitä muulla tavoin,

ii)

ettei punnituslaitteiden kalibroinnille asetettu määräaika ole kulunut umpeen ja että sinetit ovat ehjät, jos kyse on suljetuista punnitusjärjestelmistä,

iii)

että punnitut erät on todella lastattu ilmoitettuun kuljetusvälineeseen,

iv)

että punnitusvihkojen tai punnitustodistusten tiedot vastaavat lastausasiakirjojen tietoja.

1.2

Sellaisissa poikkeustapauksissa, joissa irtotavarana olevien tuotteiden määrää ei punnita kalibroidulla automaattisella punnitusjärjestelmällä, tullitoimipaikan on käytettävä kaikkia muita kaupallisten näkökohtien kannalta tyydyttäviä tarkastuskeinoja.

1.3

Jos vienti-ilmoitus kattaa laivan lastin vain osittain, vientitullitoimipaikan on valvottava, että koko lasti poistuu tosiasiallisesti tullialueelta. Tästä syystä lastauksen päätyttyä tullitoimipaikan on todennettava lastatun lastin kokonaispaino käyttäen 1.1 tai 1.2 alakohdan tietoja ja tarvittaessa kaupallisissa asiakirjoissa olevia tietoja.

2.   Kappaletavara

2.1

Jos viejä on ilmoittanut tuotteita, joiden pakkauksessa on käytetty automaattisia laitteita pusseihin ja tölkkeihin pakkaamiseen, pullottamiseen jne., sekä kalibroituja automaattisia punnitus- ja mittauslaitteita tai neuvoston direktiiveissä 75/106/ETY (1), 75/107/ETY (2) ja 76/211/ETY (3) tarkoitettuja pakkauksia tai pulloja, periaatteessa kaikkien pussien, tölkkien, pullojen jne. lukumäärä on laskettava ja tuotteiden laji ja ominaisuudet tarkastettava edustavalla valinnalla vientitullitoimipaikassa. Paino ja mitta on todettava kalibroidulla automaattisella punnituksella/mittauksella tai pakkaus- tai pullokohtaisesti edellä mainittujen direktiivien mukaisesti. Vientitullitoimipaikassa voidaan punnita tai mitata yksi pussi, tölkki tai pullo.

2.2

Jos laitteisiin kuuluu kalibroitu automaattinen laskin, automaattilaskimen antamat tiedot voidaan ottaa huomioon fyysisessä tarkastuksessa määrän osalta. Edellä olevaa 1.1 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

2.3

Jos viejä käyttää laatikoilla, tölkeillä jne. lastattua kuormalavaa, vientitullitoimipaikan on valittava edustavat kuormalavat ja todennettava, onko niissä ilmoitettu määrä laatikoita, tölkkejä jne. Sen on valittava näistä lavoista tietty määrä edustavia laatikoita tai tölkkejä ja todennettava, onko niissä ilmoitettu määrä pulloja, kappaleita jne.

2.4

Jos viejä ei käytä 2.1 ja 2.2 kohdassa tarkoitettuja laitteita, vientitullitoimipaikan on laskettava pussien ja tölkkien jne. määrä. Laji, ominaisuudet ja paino tai määrä todennetaan edustavin valinnoin. Edellä olevaa 2.3 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

2.5

Jos 2.1 ja 2.2 kohdan tapauksessa sisältö ja tarkka nettopaino on merkitty tuotetta lähimpänä olevaan pakkaukseen, riittää, että nämä tiedot todennetaan 50 prosentissa fyysisistä tarkastuksista, jos kyseiset tavarat on pakattu konttiin tai tukkumyyntipakkauksiin ja kyseessä on saman viejän säännöllisesti viemä tavara eikä kuuden viimeksi kuluneen kuukauden aikana ole todettu sääntöjenvastaisuutta, jolla olisi ollut yli 1 000 euron suuruiset taloudelliset seuraukset.

3.   Perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomat tavarat

3.1

Kun kyse on perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomista tavaroista, jotka on tarkoitettu vähittäismyyntiin tai joissa on asiaankuuluvat sisältöä ja painoa koskevat merkinnät tuotetta lähimpänä olevassa pakkauksessa ja jotka joko vastaavat komission asetuksen (EY) N:o 1043/2005 (4) 10 artiklan kolmannessa alakohdassa säädettyjä edellytyksiä tai joiden osalta käytettyjen tuotteiden määrät on vahvistettu mainitun asetuksen liitteessä III, vientitullitoimipaikan on ensiksi todennettava liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden paino ja sisältö tavaraa lähimpänä olevassa pakkauksessa siihen tehdyistä merkinnöistä. Se voi punnita yhden kappaleen ilman pakkausta. Sen jälkeen se laskee ja/tai punnitsee – periaatteessa – liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden kokonaismäärän tuotetta lähimpänä olevine pakkauksineen.

Edellä olevaa 2.1–2.5 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

3.2

Tullitoimipaikka voi ottaa näytteen sen varmistamiseksi, ettei vaihtamista ole tapahtunut.

3.3

Perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden tuotannossa käytettyjen tuotteiden määrä voidaan arvioida oikeaksi vientitullitoimipaikassa, jos tuotetta lähimpänä olevaan pakkaukseen merkitty kuvaus ja sisältö ovat yhdenmukaisia vienti-ilmoituksen merkintöjen tai rekisteröidyn valmistusohjeen kanssa.

Jos toimivaltaiset viranomaiset eivät ole vielä tarkastaneet valmistusohjetta, vientitullitoimipaikan on huolehdittava siitä, että toimivaltaisen viranomaisen tekemällä tilintarkastuksella suoritetaan jälkitarkastus ja todennetaan yhdenmukaisuus.

Tämän menetelmän soveltamiseksi perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden koostumuksen varmistamisessa jäsenvaltion on toteutettava ennakolta seuraava menettely:

i)

perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden koostumus voidaan tarkastaa tilintarkastuksen ja tuotantoon liittyvien erityisasiakirjojen avulla;

ii)

perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden yhdenmukaisuus vienti-ilmoituksen, valmistusohjeen ja vientitavaran kanssa voidaan varmistaa yrityksen tuotantoasiakirjojen avulla; ja

iii)

vientitavaran, kyseisen vienti-ilmoituksen, valmistusohjeen ja tuotetun tavaran yhdenmukaisuus voidaan varmistaa toimivaltaisen viranomaisen tekemällä tilintarkastuksella jälkikäteen.

3.4

Jos 3.1, 3.2 ja 3.3 kohdassa säädettyä menettelyä ei sovelleta, vientitullitoimipaikan on otettava edustavia näytteitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1043/2005 49 artiklan soveltamista.


(1)  EYVL L 42, 15.2.1975, s. 1.

(2)  EYVL L 42, 15.2.1975, s. 14.

(3)  EYVL L 46, 21.2.1976, s. 1.

(4)  EUVL L 172, 5.7.2005, s. 24.


LIITE II

ASETUKSEN 11 ARTIKLASSA TARKOITETUN RISKIANALYYSIN PERUSTEET

1.

Tuotteisiin liittyvät perusteet:

a)

alkuperä,

b)

laji,

c)

vientitukinimikkeistöön liittyvät ominaisuudet,

d)

arvo,

e)

tullioikeudellinen asema,

f)

väärän tariffinimikkeen vaara,

g)

teknisiin ominaisuuksiin ja tuotteiden esittämiseen (rasvapitoisuus, vesipitoisuus, lihapitoisuus, tuhkapitoisuus, pakkaus jne.) liittyvä tuen määrä,

h)

tuote, joka on äskettäin tullut vientitukikelpoiseksi,

i)

määrä,

j)

näytteille aikaisemmin tehdyt tarkastukset,

k)

sitovat tariffitiedot (STT);

2.

Kauppaan liittyvät perusteet:

a)

kauppojen toistuvuus,

b)

poikkeavan kauppavaihdon ilmaantuminen ja/tai uuden kauppavaihdon kehittyminen,

c)

kaupan vääristymät;

3.

Tukinimikkeistöön liittyvät perusteet:

a)

tuen määrä,

b)

nimikkeistöt, joiden osalta vientitukia useimmiten maksetaan,

c)

virheiden vaarat teknisiin ominaisuuksiin ja tuotteiden esittämiseen (rasvapitoisuus, vesipitoisuus, lihapitoisuus, tuhkapitoisuus, pakkaus jne.) liittyvien vientitukien määrien osalta;

4.

Viejiin liittyvät perusteet:

a)

viejän tullilainsäädännön mukainen asema (esim. valtuutettu taloudellinen toimija),

b)

viejän maine ja luotettavuus,

c)

viejän taloudellinen tilanne,

d)

uusi viejä,

e)

vienti, joka vaikuttaa taloudellisesti perustelemattomalta,

f)

aikaisemmat riidanalaiset tapaukset ja erityisesti petokset;

5.

Sääntöjenvastaisuuksiin liittyvät perusteet: tietyillä tuotealoilla havaitut tai epäillyt;

6.

Käytettyihin tullimenettelyihin liittyvät perusteet:

a)

tavanomainen ilmoitusmenettely,

b)

yksinkertaistettu ilmoitusmenettely,

c)

vienti-ilmoituksen vastaanotto asetuksen (ETY) N:o 2454/93 790 ja 791 artiklan mukaisesti;

7.

Vientituen myöntämisjärjestelyihin liittyvät perusteet:

a)

suora vienti,

b)

muonitus;

8.

Erityisesti vaihtamista koskeviin tarkastuksiin liittyvät perusteet:

a)

viennin määräpaikka,

b)

vientitullitoimipaikan logistiikkaa koskevat tiedot: uusi tai epätavallinen reitti tai liikenne, tuotteet siirretty toisesta poistumistoimipaikasta,

c)

tavanomaista kauemmin kestänyt matka vientitoimipaikasta,

d)

saapuminen muuta kautta kuin tavanomaisen sataman tai rajatoimipaikan kautta,

e)

sinetin numero eri kuin ilmoitettu numero,

f)

tavaran koodi ja kuvaus eivät vastaa toisiaan,

g)

ilmoitettu paino näyttää olevan väärin,

h)

tuotteille soveltumaton kuljetusväline,

i)

tuen määrä.


LIITE III

Asetuksen 15 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut maininnat

:

bulgariaksi

:

Физическа проверка Регламент (ЕО) № 1276/2008

:

espanjaksi

:

Control físico — Reglamento (CE) no 1276/2008

:

tšekiksi

:

fyzická kontrola nařízení (ES) č. 1276/2008

:

tanskaksi

:

fysisk kontrol forordning (EF) nr. 1276/2008

:

saksaksi

:

Warenkontrolle Verordnung (EG) Nr. 1276/2008

:

viroksi

:

füüsiline kontroll Määrus (EÜ) nr 1276/2008

:

kreikaksi

:

φυσικός έλεγχος — κανονισμός (ΕΚ) αριθ. 1276/2008

:

englanniksi

:

physical check Regulation (EC) No 1276/2008

:

ranskaksi

:

contrôle physique règlement (CE) no 1276/2008

:

italiaksi

:

controllo fisico regolamento (CE) n. 1276/2008

:

latviaksi

:

fiziska pārbaude, Regula (EK) Nr. 1276/2008

:

liettuaksi

:

fizinė patikra, Reglamentas (EB) Nr. 1276/2008

:

unkariksi

:

fizikai ellenőrzés 1276/2008/EK rendelet

:

maltaksi

:

spezzjoni fiżika Regolament (KE) Nru 1276/2008

:

hollanniksi

:

fysieke controle Verordening (EG) nr. 1276/2008

:

puolaksi

:

kontrola bezpośrednia – rozporządzenie (WE) nr 1276/2008

:

portugaliksi

:

controlo físico Regulamento (CE) n.o 1276/2008

:

romaniaksi

:

control fizic Regulamentul (CE) nr. 1276/2008

:

slovakiksi

:

fyzická kontrola – nariadenie (ES) č. 1276/2008

:

sloveeniksi

:

fizični pregled Uredba (ES) št. 1276/2008

:

suomeksi

:

fyysinen tarkastus – Asetus (EY) N:o 1276/2008

:

ruotsiksi

:

Fysisk kontroll förordning (EG) nr 1276/2008


LIITE IV

Asetuksen 15 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut maininnat

:

bulgariaksi

:

Регламент (ЕО) № 2298/2001

:

espanjaksi

:

Reglamento (CE) no 2298/2001

:

tšekiksi

:

Nařízení (ES) č. 2298/2001

:

tanskaksi

:

Nařízení (ES) č. 2298/2001

:

saksaksi

:

Verordnung (EG) Nr. 2298/2001

:

viroksi

:

Määrus (EÜ) nr 2298/2001

:

kreikaksi

:

Κανονισμός (ΕΚ) αριθ. 2298/2001

:

englanniksi

:

Regulation (EC) No 2298/2001

:

ranskaksi

:

Règlement (CE) no 2298/2001

:

italiaksi

:

Regolamento (CE) n. 2298/2001

:

latviaksi

:

Regula (EK) Nr. 2298/2001

:

liettuaksi

:

Reglamentas (EB) Nr. 2298/2001

:

unkariksi

:

2298/2001/EK rendelet

:

maltaksi

:

Regolament (KE) Nru 2298/2001

:

hollanniksi

:

Verordening (EG) nr. 2298/2001

:

puolaksi

:

Rozporządzenie (WE) nr 2298/2001

:

portugaliksi

:

Regulamento (CE) n.o 2298/2001

:

romaniaksi

:

Regulamentul (CE) nr. 2298/2001

:

slovakiksi

:

Nariadenie (ES) č. 2298/2001

:

sloveeniksi

:

Uredba (ES) št. 2298/2001

:

suomeksi

:

Asetus (EY) N:o 2298/2001

:

ruotsiksi

:

Förordning (EG) nr 2298/2001


LIITE V

Asetuksen 15 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut maininnat

:

bulgariaksi

:

Взета проба

:

espanjaksi

:

Muestra recogida

:

tšekiksi

:

odebraný vzorek

:

tanskaksi

:

udtaget prøve

:

saksaksi

:

Probe gezogen

:

viroksi

:

võetud proov

:

kreikaksi

:

ελήφθη δείγμα

:

englanniksi

:

Sample taken

:

ranskaksi

:

échantillon prélevé

:

italiaksi

:

campione prelevato

:

latviaksi

:

paraugs paņemts

:

liettuaksi

:

Mėginys paimtas

:

unkariksi

:

ellenőrzési mintavétel megtörtént

:

maltaksi

:

kampjun meħud

:

hollanniksi

:

monster genomen

:

puolaksi

:

pobrana próbka

:

portugaliksi

:

Amostra colhida

:

romaniaksi

:

Eșantion prelevat

:

slovakiksi

:

odobratá vzorka

:

sloveeniksi

:

vzorec odvzet

:

suomeksi

:

näyte otettu

:

ruotsiksi

:

varuprov har tagits


LIITE VI

Asetuksen 15 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetut maininnat

:

bulgariaksi

:

Съответствие на резултатите от тестовете

:

espanjaksi

:

Resultado del análisis conforme

:

tšekiksi

:

výsledek analýzy je v souladu

:

tanskaksi

:

analyseresultat i orden

:

saksaksi

:

konformes Analyseergebnis

:

viroksi

:

vastav analüüsitulemus

:

kreikaksi

:

αποτέλεσμα της ανάλυσης σύμφωνο

:

englanniksi

:

Results of tests conform

:

ranskaksi

:

résultat d’analyse conforme

:

italiaksi

:

risultato di analisi conforme

:

latviaksi

:

analīzes rezultāti atbilst

:

liettuaksi

:

Tyrimų rezultatai atitinka eksporto deklaraciją

:

unkariksi

:

ellenőrzési eredmény megfelelő

:

maltaksi

:

riżultat tal-analiżi konformi

:

hollanniksi

:

analyseresultaat conform

:

puolaksi

:

wynik analizy zgodny

:

portugaliksi

:

Resultado da análise conforme

:

romaniaksi

:

Rezultatul analizelor – conform

:

slovakiksi

:

výsledok testu je v súlade

:

sloveeniksi

:

rezultat analize je v skladu z/s

:

suomeksi

:

analyysin tulos yhtäpitävä

:

ruotsiksi

:

Analysresultatet överensstämmer med exportdeklarationen


LIITE VII

Asetuksen 15 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut maininnat

:

bulgariaksi

:

Искане за прилагане на член 15, параграф 5 от Регламент (ЕО) № 1276/2008. Идентификация на изходното митническо учреждение или митническото учреждение на получаване на контролното копие Т5:

:

espanjaksi

:

Solicitud de aplicación del artículo 15, apartado 5, del Reglamento (CE) no 1276/2008. Aduana de salida o de destino del T5: …

:

tšekiksi

:

Žádost o použití čl. 15 odst. 5 nařízení (ES) č. 1276/2008. Identifikace celního úřadu výstupu nebo celního úřadu určení T 5:

:

tanskaksi

:

Anmodning om anvendelse af artikel 15, stk. 5, i forordning (EF) nr. 1276/2008. Identifikation af udgangstoldstedet eller bestemmelsestoldstedet for T5: …

:

saksaksi

:

Antrag auf Anwendung von Artikel 15 Absatz 5 der Verordnung (EG) Nr. 1276/2008. Identifizierung der Ausgangszollstelle oder der Bestimmungsstelle des Kontrollexemplars T5: …

:

viroksi

:

Määruse (EÜ) nr 1276/2008 artikli 15 lõike 5 kohaldamise taotlus. Väljumistolliasutus või tolliasutus, kuhu saadetakse kontrolleksemplar T5: …

:

kreikaksi

:

Αίτηση εφαρμογής του άρθρου 15 παράγραφος 5 του κανονισμού (ΕΚ) αριθ. 1276/2008. Προσδιορισμός του τελωνείου εξόδου ή του τελωνείου προορισμού του αντιτύπου ελέγχου T5: …

:

englanniksi

:

Request for application of Article 15(5) of Regulation (EC) No 1276/2008. Identity of the customs office of exit or customs office receiving the control copy T5: …

:

ranskaksi

:

Demande d’application de l’article 15, paragraphe 5, du règlement (CE) no 1276/2008. Identification du bureau de douane de sortie ou de destination du T5: …

:

italiaksi

:

Domanda di applicazione dell’articolo 15, paragrafo 5, del regolamento (CE) n. 1276/2008. Identificazione dell’ufficio doganale di uscita o di destinazione del T5: …

:

latviaksi

:

Pieprasījums piemērot Regulas (EK) Nr. 1276/2008 15. panta 5. punktu. Izvešanas muitas punkta vai muitas punkta, kas saņem T5 kontroleksemplāru, identitāte: …

:

liettuaksi

:

Prašymas taikyti Reglamento (EB) Nr. 1276/2008 15 straipsnio 5 dalį. Išvykimo muitinės įstaiga arba įstaiga, kuriai išsiunčiamas T5 kontrolinis egzempliorius: …

:

unkariksi

:

Az 1276/2008/EK rendelet 15. cikke (5) bekezdésének alkalmazására irányuló kérelem. A kilépési vámhivatal vagy a T5 ellenőrző példányt átvevő hivatal azonosítója:

:

maltaksi

:

Talba għall-applikazzjoni tal-Artikolu 15, paragrafu 5, tar-Regolament (KE) Nru 1276/2008. Identifikazzjoni tal-uffiċċju tad-dwana tat-tluq jew tal-wasla tat-T5: …

:

hollanniksi

:

Verzoek om toepassing van artikel 15, lid 5 van Verordening (EG) nr. 1276/2008 Identificatie van het kantoor van uitgang of van bestemming van de T5: …

:

puolaksi

:

Wniosek o stosowanie art. 15 ust. 5 rozporzadzenia (WE) nr 1276/2008. Identyfikacja urzędu celnego wyprowadzenia lub urzędu celnego otrzymującego egzemplarz kontrolny T5: …

:

portugaliksi

:

Pedido de aplicação do n.o 5 do artigo 15.o do Regulamento (CE) n.o 1276/2008. Identificação da estância aduaneira de saída ou de destino do T5: …

:

romaniaksi

:

Cerere de aplicare a articolului 15 alineatul (5) din Regulamentul (CE) nr. 1276/2008. Identitatea biroului vamal de ieșire sau a biroului vamal de destinație a exemplarului de control T5: …

:

slovakiksi

:

Žiadost’ o uplatňovanie článku 15 ods. 5 nariadenia (ES) č. 1276/2008. Identifikácia colného úradu výstupu alebo colného úradu určenia T5: …

:

sloveeniksi

:

Zahteva se uporaba člena 15, odstavka 5, Uredbe (ES) št. 1276/2008. Identifikacija carinskega urada izstopa ali carinskega urada, ki mu je poslan kontrolni izvod T5:

:

suomeksi

:

Asetuksen (EY) N:o 1276/2008 15 artiklan 5 kohdan soveltamista koskeva pyyntö. Poistumistullitoimipaikan tai toimipaikan, johon T5-valvontakappale toimitetaan, tunnistustiedot: …

:

ruotsiksi

:

Begäran om tillämpning av artikel 15.5 i förordning (EG) nr 1276/2008. Uppgift om utfartstullkontor eller bestämmelsetullkontor enligt kontrollexemplaret T5:


LIITE VIII

Asetuksen 16 artiklan nojalla edellytetyt vuosikertomuksen tiedot

1.   Tarkastukset vientitullitoimipaikoissa

1.1

Niiden vienti-ilmoitusten lukumäärä tuotealaa ja tullitoimipaikkaa kohti, joita ei jätetty tarkastamatta 6 artiklan 6 kohdan nojalla laskettaessa tarkastusten vähimmäismäärää. Jos jäsenvaltio soveltaa 6 artiklan 2 kohdan b alakohtaa, kertomuksessa on mainittava sen alueella tuotealaa kohti tehtyjen niiden vienti-ilmoitusten kokonaismäärä, joita ei jätetty tarkastamatta 6 artiklan 6 kohdan nojalla laskettaessa tarkastusten vähimmäismäärää.

1.2

Tuotealaa ja tullitoimipaikkaa kohti tehtyjen fyysisten tarkastusten määrä ja prosenttiosuus. Jos jäsenvaltio soveltaa 6 artiklan 2 kohdan b alakohtaa, kertomuksessa on mainittava sen alueella tuotealaa kohti tehtyjen fyysisten tarkastusten lukumäärä ja prosenttiosuus.

1.3

Tarvittaessa luettelo tullitoimipaikoista, jotka tekevät vähemmän tarkastuksia 6 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisesti. Jos jäsenvaltio soveltaa 6 artiklan 2 kohdan b alakohtaa ja 6 artiklan 4 kohtaa, kertomuksessa on mainittava mainitussa artiklassa määriteltyjen tuotealaa ja tullitoimipaikkaa kohti tehtyjen fyysisten tarkastusten määrä ja prosenttiosuus.

1.4

Sellaisten tarkastusten lukumäärä tuotealaa kohti, jotka johtivat sääntöjenvastaisuuksien havaitsemiseen, havaittujen sääntöjenvastaisuuksien taloudelliset seuraukset, jos haettujen vientitukien arvo on yli 1 000 euroa, ja tarvittaessa komission asetuksen (EY) N:o 1848/2006 (1) 3 artiklassa tarkoitetussa tiedonannossa käytetty viitenumero.

1.5

Tarvittaessa niiden asetuksen (EY) N:o 1848/2006 3 artiklan mukaisten sääntöjenvastaisuuksien päivitetty lukumäärä, jotka ilmoitettiin komissiolle edellisissä vuosikertomuksissa.

1.6

Haettujen vientitukien arvo tuotealaa kohti niiden ilmoitusten osalta, joita koskee fyysinen tarkastus.

2.   Vaihtamista koskevat tarkastukset poistumistullitoimipaikoissa

2.1

Niiden T5-valvontakappaleiden ja vastaavien asiakirjojen lukumäärä poistumistullitoimipaikkaa tai sitä toimipaikkaa kohti, johon T5-valvontakappale toimitetaan, joista tuotteet, joille haetaan tukea, viedään yhteisön tullialueelta, ilmoitettuna seuraavasti:

a)

niiden vientiä koskevien T5-valvontakappaleiden ja vastaavien asiakirjojen lukumäärä, joille on tehty 3 artiklan a alakohdassa tarkoitettu fyysinen tarkastus;

b)

niiden vienti-ilmoituksia koskevien T5-valvontakappaleiden ja vastaavien asiakirjojen lukumäärä, joita ei ole tarkastettu fyysisesti asetuksen 3 artiklan a alakohdan mukaisesti;

c)

T5-valvontakappaleiden ja vastaavien asiakirjojen kokonaismäärä.

2.2

Asetuksen 7 artiklassa tarkoitettujen sinettien eheyttä koskevien tarkastusten lukumäärä ja prosenttiosuus poistumistullitoimipaikkaa tai sitä tullitoimipaikkaa kohti, johon T5-valvontakappale toimitetaan, joista tuotteet, joille on haettu tukea, viedään yhteisön tullialueelta.

2.3

Asetuksen 8 ja 9 artiklassa tarkoitettujen tarkastusten (jaoteltuna vaihtamista koskeviin tarkastuksiin ja erityisiin vaihtamista koskeviin tarkastuksiin) määrä ja prosenttiosuus poistumistullitoimipaikkaa tai sitä tullitoimipaikkaa kohti, johon T5-valvontakappale toimitetaan, joista tuotteet, joille on haettu tukea, viedään yhteisön tullialueelta.

2.4

Niiden T5-valvontakappaleiden ja vastaavien asiakirjojen lukumäärä, joiden osalta poistumisen yhteydessä kiinnitetyt sinetit on poistettu ilman tullin valvontaa, tai joiden osalta sinetit on rikottu tai asetuksen (ETY) N:o 2454/93 357 artiklan 4 kohdan mukaista vapautusta sinetöinnistä ei ole myönnetty.

2.5

Tämän asetuksen 8 artiklassa tarkoitettujen sellaisten vaihtamista koskevien tarkastusten lukumäärä, jotka johtivat sääntöjenvastaisuuksien havaitsemiseen, havaittujen sääntöjenvastaisuuksien taloudelliset seuraukset, jos haettujen vientitukien arvo on yli 1 000 euroa, sekä tarvittaessa asetuksen (EY) N:o 1848/2006 3 artiklassa tarkoitettua tiedonantoa varten käytetty viitenumero.

Tämän asetuksen 9 artiklassa tarkoitettujen sellaisten erityisten vaihtamista koskevien tarkastusten lukumäärä, jotka johtivat sääntöjenvastaisuuksien havaitsemiseen, havaittujen sääntöjenvastaisuuksien taloudelliset seuraukset, jos haettujen vientitukien arvo on yli 1 000 euroa, sekä tarvittaessa asetuksen (EY) N:o 1848/2006 3 artiklassa tarkoitettua tiedonantoa varten käytetty viitenumero.

2.6

Tarvittaessa asetuksen (EY) N:o 1848/2006 3 artiklan mukaisesti komissiolle edellisessä vuosikertomuksessa ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien päivitetty lukumäärä.

2.7

Missä määrin poistumistullitoimipaikat tai tullitoimipaikka, johon T5-valvontakappale toimitetaan, sovelsivat 15 artiklan 5 kohdan säännöksiä ja mitä tietoja kyseessä olevat maksajavirastot antoivat.

3.   Lähetysten valintaa fyysisiin tarkastuksiin koskevat menettelyt

3.1

Kuvaus lähetysten fyysisiin tarkastuksiin, vaihtamista koskeviin tarkastuksiin ja erityisiin vaihtamista koskeviin tarkastuksiin valintaan liittyvistä menettelyistä ja niiden tehokkuudesta.

4.   Riskianalyysijärjestelmän tai strategian muutokset

4.1

Kuvaus kaikista komissiolle 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti ilmoitetuista toimenpiteiden muutoksista.

5.   Yksityiskohtaiset tiedot valintajärjestelmistä ja riskianalyysijärjestelmästä

Tiedot, jotka koskevat 5.1–5.4 kohtaa, on toimitettava vain, jos muutoksia on tehty viimeksi toimitetun kertomuksen jälkeen.

Jäsenvaltioiden edellytetään toimittavan 5.5. kohdan tiedot kaudelta 2009 ennen kuin ne ilmoittavat 11 artiklan mukaisen riskianalyysin soveltamisesta.

5.1

Kuvaus yhdenmukaisesta järjestelmästä, jos sellainen on olemassa, jolla rekisteröidään kuhunkin lähetykseen liittyvien riskien painotusarvo.

5.2

Kuvaus siitä, kuinka usein kausittaisia arviointeja tehdään ja arvioituja riskejä tarkastellaan.

5.3

Kuvaus seuranta- ja palautejärjestelmästä sen varmistamiseksi, että tehdään kohdennettuja tarkastuksia tai että kirjataan riittävät syyt siihen, miksei niitä tehty.

5.4

Jos riskinarvioinnin tarkastelua (ks. 5.2 kohta) ei ole tehty viimeksi kuluneina raportointikausina, selvitys siitä, miksi voimassa oleva arviointijärjestelmä on edelleen soveltuva tapa varmistaa fyysisten tarkastusten tehokkuus.

5.5

Jos 11 artiklan mukaista riskianalyysiä ei sovelleta, selvitys siitä, miksi voimassa oleva tarkastusjärjestelmä on edelleen soveltuva tapa varmistaa fyysisten tarkastusten tehokkuus.

6.   Yhteensovittaminen asetuksen (EY) N:o 485/2008 kanssa

6.1

Kuvaus tämän asetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisista toimenpiteistä, jotka on toteutettu yhteensovittamisen parantamiseksi asetuksen (EY) N:o 485/2008 kanssa.

7.   Tämän asetuksen soveltamisessa havaitut vaikeudet

7.1

Kuvaus vaikeuksista, joita on havaittu sovellettaessa tätä asetusta, ja vaikeuksien ratkaisemiseksi toteutetut toimenpiteet tai tehdyt ehdotukset.

8.   Tehtyjen tarkastusten arviointi

8.1

Arvio siitä, onko tarkastukset tehty tyydyttävällä tavalla.

8.2

Ilmoitetaan, onko asetuksen (EY) N:o 885/2006 5 artiklassa tarkoitettu todentamisviranomainen antanut lausuntoja fyysisten ja vaihtamista koskevien tarkastusten tekemisestä mainitun asetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisessa viimeksi laaditussa kertomuksessaan, ja ilmoitetaan vastaava kohta kertomuksessa (luku, sivunumero jne.). Jos kertomuksessa on suosituksia fyysisten ja vaihtamista koskevien tarkastusten järjestelmän parantamiseksi, ilmoitetaan järjestelmän parantamiseksi toteutetut toimenpiteet.

8.3

Jäsenvaltioiden, jotka eivät ole vuosikertomusta laatiessaan vielä toteuttaneet 8.2 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä, on toimitettava kyseiset tiedot viimeistään vuosikertomuksen toimitusvuoden 31 päivänä heinäkuuta.

9.   Parannusehdotukset

9.1

Tarvittaessa parannusehdotukset, jotka koskevat joko tämän asetuksen soveltamista tai itse asetusta.


(1)  EUVL L 355, 15.12.2006, s. 56.


LIITE IX

Asetus (ETY) N:o 386/90

Asetus (EY) N:o 3122/94

Asetus (EY) N:o 2090/2002

Tämä asetus

1 artikla

 

1 artiklan 2 kohta

1 artikla

 

 

1 artiklan 3 kohta, 5 artiklan 1 kohta, 3 artikla ja 10 artiklan 4 kohta

2 artikla

2 artikla

 

 

3 artikla

3 artiklan 1 ja 2 kohta

 

 

4 artiklan 1 kohta

 

 

5 artiklan 2 kohta

4 artiklan 2 ja 3 kohta

3 artiklan 3 kohta

 

 

5 artiklan 1 kohta

 

 

5 artiklan 1 kohta ja 6 artiklan b alakohta

5 artiklan 2 kohta

3 artiklan 4 kohta

 

 

5 artiklan 3 kohta

 

 

5 artiklan 1 kohta

5 artiklan 4 ja 5 kohta

3 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 3 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta

 

 

6 artiklan 1 kohta

3 artiklan 2 kohdan toinen alakohta

 

 

6 artiklan 2 kohdan a alakohta

3 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta

 

 

6 artiklan 2 kohdan b alakohta

 

 

5 artiklan 3 kohta

6 artiklan 3 kohta

 

 

6 artiklan a ja c alakohta

6 artiklan 4 kohta

 

 

2 artiklan 1 kohta

6 artiklan 5 kohta

 

 

2 artiklan 2 kohta

6 artiklan 6 kohta

 

 

2 artiklan 3 kohta

6 artiklan 7 kohta

 

 

10 artiklan 2 a kohta

7 artikla

3 a artikla

 

10 artiklan 1 ja 2 kohta

8 artiklan 1 kohta

 

 

10 artiklan 4 kohta

8 artiklan 2 kohta

 

 

10 artiklan 3 kohta

8 artiklan 3 kohta

 

 

10 artiklan 2 a kohta

9 artiklan 1 kohta

 

 

10 artiklan 4 a kohta

9 artiklan 2 kohta

 

 

10 artiklan 2 kohta

10 artiklan 1 kohta

 

 

2 artiklan 2 kohta

10 artiklan 2 kohta

 

 

2 artiklan 3 kohta

10 artiklan 3 kohta

3 artiklan 2 kohta

1 artikla

10 artiklan 2 kohta

11 artiklan 1, 2 ja 3 kohta

 

2 artikla (1)

 

 

3 artiklan 1 kohta

 

11 artiklan 4 kohta

 

3 artiklan 2 kohta

 

11 artiklan 5 kohta

4 artikla

 

 

12 artikla

 

3 artiklan 3 kohta

 

13 artiklan 1 kohta

5 artikla

 

 

13 artiklan 2 kohta

 

 

8 artiklan 1 kohta

14 artiklan 1 kohta

 

 

8 artiklan 2 kohta

14 artiklan 2 kohta

 

 

8 artiklan 3 kohta

15 artiklan 1 kohta

 

 

10 artiklan 5 kohdan a alakohta ja 10 artiklan 5 a kohdan toinen alakohta (2)

15 artiklan 2 kohta

 

 

10 artiklan 5 a kohdan ensimmäinen alakohta

15 artiklan 3 kohta

 

 

10 artiklan 6 kohta

15 artiklan 4 kohta

 

 

10 artiklan 7 kohdan ensimmäinen alakohta

15 artiklan 5 kohta

 

 

11 artikla

16 artikla

 

 

12 artikla

17 artikla

 

 

 

18 artikla

 

 

Liite I (3)

Liite I

 

1 artikla

 

Liite II

 

 

8 artiklan 3 kohdan a alakohta

Liite III

 

 

8 artiklan 3 kohdan b alakohta

Liite IV

 

 

Liite I a

Liite V

 

 

Liite I b

Liite VI

 

 

Liite I c

Liite VII

 

 

Liite III

Liite VIII

 

 

 

Liite IX


(1)  Salassapitovelvollisuutta koskee asetuksen (EY) N:o 450/2008 6 artikla.

(2)  10 artiklan 5 a kohdan toista alakohtaa koskee asetuksen (EY) N:o 885/2006 9 artiklan 1 kohta.

(3)  3 kohdan b alakohtaa koskee asetuksen (EY) N:o 485/2008 4 artikla.


18.12.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 339/76


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1277/2008,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2008,

asetuksen (EY) N:o 1580/2007 muuttamisesta sen määrän osalta, josta alkaen päärynöistä, sitruunoista, omenoista ja kesäkurpitsoista aletaan kantaa lisätullia

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1), ja erityisesti sen 143 artiklan b alakohdan yhdessä sen 4 artiklan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 (2) säädetään sen liitteessä XVII lueteltujen tuotteiden tuonnin valvonnasta. Valvonta tapahtuu tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (3) 308 d artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

(2)

Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen yhteydessä tehdyn maataloussopimuksen (4) 5 artiklan 4 kohdan soveltamiseksi ja vuosilta 2005, 2006 ja 2007 saatavilla olevien viimeisimpien tietojen perusteella määrää, josta alkaen päärynöistä, sitruunoista, omenoista ja kesäkurpitsoista aletaan periä lisätullia, olisi mukautettava.

(3)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1580/2007 olisi muutettava.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1580/2007 liite XVII tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2009.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2008.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.

(3)  EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1.

(4)  EYVL L 336, 23.12.1994, s. 22.


LIITE

”LIITE XVII

LISÄTUONTITULLIT: IV OSASTON II LUVUN 2 JAKSO

Tavaran kuvauksen sanamuotoa on pidettävä ainoastaan ohjeellisena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhdistetyn nimikkeistön tulkintasääntöjä. Lisätullien soveltamisala määräytyy tässä liitteessä CN-koodien sisällön mukaan, sellaisena kuin ne ovat tämän asetuksen antamishetkellä.

Järjestysnumero

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Soveltamisjakso

Määrä, josta alkaen kannetaan lisätullia

(tonnia)

78.0015

0702 00 00

Tomaatit

1. lokakuuta – 31. toukokuuta

594 495

78.0020

1. kesäkuuta – 30. syyskuuta

108 775

78.0065

0707 00 05

Kurkut

1. toukokuuta – 31. lokakuuta

8 632

78.0075

1. marraskuuta – 30. huhtikuuta

15 259

78.0085

0709 90 80

Latva-artisokat

1. marraskuuta – 30. kesäkuuta

16 421

78.0100

0709 90 70

Kesäkurpitsat

1. tammikuuta – 31. joulukuuta

65 893

78.0110

0805 10 20

Appelsiinit

1. joulukuuta – 31. toukokuuta

700 277

78.0120

0805 20 10

Klementiinit

1. marraskuuta alkaen helmikuun loppuun

385 569

78.0130

0805 20 30

0805 20 50

0805 20 70

0805 20 90

Mandariinit (myös tangeriinit ja satsumat); wilkingit ja muut niiden kaltaiset sitrushedelmähybridit

1. marraskuuta alkaen helmikuun loppuun

95 620

78.0155

0805 50 10

Sitruunat

1. kesäkuuta – 31. joulukuuta

335 735

78.0160

1. tammikuuta – 31. toukokuuta

64 586

78.0170

0806 10 10

Syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet

21. heinäkuuta – 20. marraskuuta

89 754

78.0175

0808 10 80

Omenat

1. tammikuuta – 31. elokuuta

876 665

78.0180

1. syyskuuta – 31. joulukuuta

106 465

78.0220

0808 20 50

Päärynät

1. tammikuuta – 30. huhtikuuta

257 327

78.0235

1. heinäkuuta – 31. joulukuuta

37 316

78.0250

0809 10 00

Aprikoosit

1. kesäkuuta – 31. heinäkuuta

4 199

78.0265

0809 20 95

Kirsikat (muut kuin hapankirsikat)

21. toukokuuta – 10. elokuuta

151 059

78.0270

0809 30

Persikat, myös nektariinit

11. kesäkuuta – 30. syyskuuta

39 144

78.0280

0809 40 05

Luumut

11. kesäkuuta – 30. syyskuuta

7 658”


18.12.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 339/78


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1278/2008,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2008,

yksityisen varastoinnin tukena toteutettavista sianlihamarkkinoiden kiireellisistä tukitoimenpiteistä Irlannissa

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 37 artiklan, 43 artiklan a ja d alakohdan sekä 191 artiklan yhdessä 4 artiklan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 37 artiklassa säädetään, että kun sianruhojen yhteisön markkinoiden keskihinta, joka on vahvistettu kussakin jäsenvaltiossa yhteisön edustavilla markkinoilla noteerattujen ja kunkin jäsenvaltion sikakarjan suhteellista merkitystä ilmaisevilla kertoimilla painotettujen hintojen perusteella, on alle 103 prosenttia viitehinnasta ja tulee todennäköisesti pysymään tällä tasolla, komissio voi päättää myöntää tukea yksityistä varastointia varten.

(2)

Markkinahinnat ovat laskeneet edellä mainitun tason alapuolelle, ja kausittaisen ja jaksottaisen kehityksen vuoksi tilanne saattaa jatkua samanlaisena.

(3)

Sianlihamarkkinoiden tilanne Irlannissa on erityisen kriittinen ottaen huomioon äskettäin todetut polykloorattujen bifenyylien (PCB) korkeat pitoisuudet Irlannista peräisin olevassa sianlihassa. Toimivaltaiset viranomaiset ovat toteuttaneet erilaisia toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi.

(4)

Irlantilaisille sikatiloille toimitettiin saastunutta rehua. Tartunnan saaneiden sikatilojen osuus on seitsemän prosenttia sianlihan kokonaistuotannosta Irlannissa. Saastunut rehu muodostaa hyvin suuren osan sikojen ravinnosta, minkä seurauksena tartunnan saaneilta tiloilta peräisin olevan sianlihan dioksiinipitoisuus on korkea. Ottaen huomioon sianlihan jäljittämiseen tuotantotiloille asti liittyvät vaikeudet ja tartunnan saaneessa sianlihassa todetut korkeat dioksiinipitoisuudet Irlannin viranomaiset päättivät varotoimenpiteenä poistaa markkinoilta kaiken sianlihan ja kaikki sianlihatuotteet.

(5)

Nämä toimenpiteet aiheuttavat vakavia häiriöitä Irlannin sianlihamarkkinoilla. Ottaen huomioon Irlannin sianlihamarkkinoita koettelevat poikkeukselliset olosuhteet ja käytännön vaikeudet on aiheellista säätää kiireellisistä yhteisön markkinatukitoimenpiteistä myöntämällä Irlannissa yksityisen varastoinnin tukea rajoitetun ajan rajoitetulle määrälle tuotteita.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 31 artiklassa säädetään, että sianlihan yksityiseen varastointiin voidaan myöntää tukea, jonka komissio vahvistaa ennakolta tai tarjouskilpailumenettelyllä.

(7)

Koska Irlannin sianlihamarkkinoiden tilanne edellyttää ripeitä käytännön toimia, sopivin menettely yksityisen varastoinnin tuen myöntämiseksi on sen vahvistaminen ennakolta.

(8)

Yksityisen varastoinnin tuen myöntämistä koskevista yhteisistä säännöistä eräiden maataloustuotteiden alalla 20 päivänä elokuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 826/2008 (2) vahvistetaan yksityisen varastoinnin tukijärjestelmän täytäntöönpanoa koskevat yhteiset säännöt.

(9)

Asetuksen (EY) N:o 826/2008 6 artiklan mukaisesti ennakolta vahvistettu tuki on myönnettävä saman asetuksen III luvussa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen ja edellytysten mukaisesti.

(10)

Erityisolosuhteiden perusteella on tarpeen edellyttää, että varastoitavat tuotteet on saatu sioista, jotka on kasvatettu sellaisilla tiloilla, joiden osalta voidaan varmistaa, etteivät ne ole saaneet tartuntaa saastuneesta rehusta. Lisäksi on säädettävä, että kyseiset tuotteet ovat peräisin Irlannissa kasvatetuista ja teurastetuista sioista.

(11)

Toimenpiteen hallinnoinnin helpottamiseksi sianlihatuotteet luokitellaan varastointikustannusten tasoa vastaaviin ryhmiin.

(12)

Sopimusten tekemisestä johtuvien hallinnollisten ja valvontatehtävien helpottamiseksi olisi vahvistettava vähimmäismäärät tuotteille, jotka kunkin hakijan on toimitettava.

(13)

Olisi vahvistettava vakuus sen varmistamiseksi, että toimijat täyttävät sopimusvelvoitteensa ja että toimenpiteestä saadaan toivottu markkinavaikutus.

(14)

Sianlihatuotteiden vienti edistää markkinoiden tasapainon palauttamista. Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 826/2008 28 artiklan 3 kohdan säännöksiä olisi sovellettava, jos varastointijaksoa lyhennetään silloin, kun varastosta poistetut tuotteet on tarkoitettu vientiin. Olisi vahvistettava päivittäiset määrät, joita sovelletaan kyseisessä artiklassa tarkoitettuun tuen määrän vähentämiseen.

(15)

Asetuksen (EY) N:o 826/2008 28 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi ja jotta tilanne olisi toimijoiden kannalta johdonmukainen ja selkeä, kyseisessä alakohdassa tarkoitettu kahden kuukauden jakso on tarpeen ilmoittaa päivinä.

(16)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Soveltamisala

1.   Yksityisen varastoinnin tukea myönnetään sianlihatuotteille, jotka täyttävät seuraavat edellytykset:

(a)

ne on saatu sioista, joita on kasvatettu Irlannissa vähintään kahden teurastusta edeltäneen kuukauden ajan;

(b)

ne ovat laadultaan virheettömiä, aitoja ja kauppakelpoisia ja peräisin sellaisilla tiloilla kasvatetuista sioista, joiden osalta voidaan osoittaa, ettei niillä ole käytetty korkean PCB-pitoisuuden saastuttamaa rehua.

2.   Luettelo tukikelpoisista tuotteista ja vastaavat tuen määrät vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Sovellettavat säännöt

Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, sovelletaan asetusta (EY) N:o 826/2008.

3 artikla

Tukihakemusten jättäminen

1.   Irlannissa voidaan tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkaen jättää yksityisen varastoinnin tukea koskevia hakemuksia 1 artiklan mukaisesti tukikelpoisten sianlihatuotteiden ryhmien osalta.

2.   Hakemusten on koskettava 90, 120, 150 tai 180 päivän varastointijaksoa.

3.   Hakemuksen on koskettava ainoastaan yhtä liitteessä lueteltua tuoteryhmää, ja siinä on ilmoitettava asianomainen CN-koodi kyseisessä ryhmässä.

4.   Irlannin viranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet 1 artiklan 1 kohdan noudattamiseksi.

4 artikla

Vähimmäismäärät

Kunkin hakemuksen on koskettava vähintään

(a)

10:tä tonnia luuttomiksi leikattuja tuotteita;

(b)

15:tä tonnia muita tuotteita.

5 artikla

Vakuudet

Hakemusten mukana on toimitettava vakuus, joka vastaa 20:tä prosenttia liitteen sarakkeissa 3–6 vahvistetuista tuen määristä.

6 artikla

Kokonaismäärä

Kokonaismäärä, josta sopimukset voidaan tehdä asetuksen (EY) N:o 826/2008 19 artiklan mukaisesti, saa olla enintään 30 000 tuotepainotonnia.

7 artikla

Vientiin tarkoitettujen tuotteiden varastostapoisto

1.   Asetuksen (EY) N:o 826/2008 28 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan soveltaminen edellyttää 60 päivän pituisen varastoinnin vähimmäisajan päättymistä.

2.   Asetuksen (EY) N:o 826/2008 28 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan soveltamiseksi päivittäiset määrät vahvistetaan tämän asetuksen liitteen sarakkeessa 7.

8 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2008.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 223, 21.8.2008, s. 3.


LIITE

Tuoteryhmät

Tuotteet, joille tukea myönnetään

Tuen määrä varastointikausittain

(euroa/tonni)

Vähennys

90 päivää

120 päivää

150 päivää

180 päivää

Päivää kohti

1

2

3

4

5

6

7

Ryhmä 1

ex 0203 11 10

Puoliruhot, ilman eturaajoja, saparoa, munuaisia, pallealihaa ja selkäydintä (1)

278

315

352

389

1,24

Ryhmä 2

ex 0203 12 11

Kinkut

337

379

421

463

1,41

ex 0203 12 19

Lavat

ex 0203 19 11

Etuosat

ex 0203 19 13

Selät etuselkineen tai niitä ilman, tai ainoastaan etuselät, selät kärkiosineen tai niitä ilman (2)  (3)

ex 0203 19 55

Kinkut, lavat, etuosat, selät etuselkineen tai niitä ilman, tai ainoastaan etuselät, selät kärkiosineen tai niitä ilman, luuttomat (2)  (3)

Ryhmä 3

ex 0203 19 15

Kylki ja vatsa kokonaisena tai suorakulmaisesti leikattuna

164

197

230

263

1,09

ex 0203 19 55

Kylki ja vatsa kokonaisena tai suorakulmaisesti leikattuna, ilman kamaraa ja kylkiluita

Ryhmä 4

ex 0203 19 55

Palat, jotka vastaavat keskipaloja (middles) kamaroineen ja nahanalaisine rasvoineen tai niitä ilman, luuttomat (4)

255

290

325

360

1,17


(1)  Tukea voidaan myöntää myös Wiltshire-paloittelumenetelmän mukaisesti käsitellyille puoliruhoille, eli ilman päätä, poskia, kurkkua, sorkkia, saparoa, kylkirasvaa, munuaisia, sisäfileetä, lapaluuta, rintalastaa, selkärankaa, lonkkaluuta ja palleaa oleville puoliruhoille.

(2)  Selkäpalat ja etuselät voivat olla kamaroineen tai niitä ilman, kiinni olevan nahanalaisen rasvakerroksen paksuus ei saa kuitenkaan ylittää 25:ttä millimetriä.

(3)  Sopimusmäärä voi käsittää minkä tahansa mainittujen tuotteiden yhdistelmän.

(4)  Sama tarjontamuoto kuin CN-koodiin 0210 19 20 kuuluvilla tuotteilla.


18.12.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 339/82


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1279/2008,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2008,

asetuksella (EY) N:o 1399/2007 avatussa tuontitariffikiintiössä joulukuun 2008 ensimmäisten seitsemän päivän aikana haettujen tuontitodistusten myöntämisestä Sveitsistä peräisin olevien makkaroiden ja eräiden lihatuotteiden tuomiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon Sveitsistä peräisin olevia makkaroita ja eräitä lihatuotteita koskevan tariffikiintiön avaamisesta ja hallinnoinnista 28 päivänä marraskuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1399/2007 (2) ja erityisesti sen 5 artiklan 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksella (EY) N:o 1399/2007 avataan makkaroiden ja tiettyjen lihatuotteiden tuontia koskeva tariffikiintiö.

(2)

Joulukuun 2008 ensimmäisten seitsemän päivän kuluessa jätettyjen tuontitodistushakemusten, jotka koskevat osakautta 1 päivä tammikuuta ja 31 päivä maaliskuuta 2009, määrät ovat pienempiä kuin käytettävissä olevat määrät. Sen vuoksi olisi määritettävä määrät, joita varten ei ole jätetty hakemuksia, koska hakematta jääneet määrät lisätään seuraavaksi kiintiöosakaudeksi vahvistettuun määrään,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Määrät, joita varten ei ole jätetty kiintiötä, jonka järjestysnumero on 09.4180, koskevia tuontitodistushakemuksia asetuksen (EY) N:o 1399/2007 nojalla ja jotka lisätään 1 päivän huhtikuuta ja 30 päivän kesäkuuta 2009 väliseen osakauteen, ovat 469 000 kilogrammaa.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä joulukuuta 2008.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2008.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 311, 29.11.2007, s. 7.


18.12.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 339/83


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1280/2008,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2008,

asetuksella (EY) N:o 1382/2007 avatussa tariffikiintiössä joulukuun 2008 ensimmäisten seitsemän päivän aikana haettujen sianlihaa koskevien tuontitodistusten myöntämisestä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (ETY) N:o 774/94 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä sianlihan tuontijärjestelmän osalta 26 päivänä marraskuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1382/2007 (2) ja erityisesti sen 5 artiklan 6 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksella (EY) N:o 1382/2007 avataan sianliha-alan tuotteiden tuontia koskeva tariffikiintiö.

(2)

Joulukuun 2008 ensimmäisten seitsemän päivän kuluessa jätettyjen tuontitodistushakemusten, jotka koskevat osakautta 1 päivä tammikuuta ja 31 päivä maaliskuuta 2009, määrät ovat pienempiä kuin käytettävissä olevat määrät. Sen vuoksi olisi määritettävä määrät, joita varten ei ole jätetty hakemuksia, koska hakematta jääneet määrät lisätään seuraavaksi kiintiöosakaudeksi vahvistettuun määrään,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Määrät, joita varten ei ole jätetty kiintiötä, jonka järjestysnumero on 09.4046, koskevia tuontitodistushakemuksia asetuksen (EY) N:o 1382/2007 nojalla ja jotka lisätään 1 päivän huhtikuuta ja 30 päivän kesäkuuta 2009 väliseen osakauteen, ovat 1 365 000 kilogrammaa.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä joulukuuta 2008.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2008.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 309, 27.11.2007, s. 28.


18.12.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 339/84


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1281/2008,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2008,

asetuksella (EY) N:o 812/2007 avatussa tariffikiintiössä joulukuun 2008 ensimmäisten seitsemän päivän aikana haettujen sianlihaa koskevien tuontitodistusten myöntämisestä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon Amerikan yhdysvalloille myönnetyn sianlihaa koskevan tariffikiintiön avaamisesta ja hallinnoinnista 11 päivänä heinäkuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 812/2007 (2) ja erityisesti sen 5 artiklan 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksella (EY) N:o 812/2007 avataan sianliha-alan tuotteiden tuontia koskevia tariffikiintiöitä.

(2)

Joulukuun 2008 ensimmäisten seitsemän päivän aikana jätetyissä, 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän maaliskuuta 2009 välistä osakautta koskevissa tuontitodistushakemuksissa haetut määrät ovat pienempiä kuin käytettävissä olevat määrät. Sen vuoksi olisi määritettävä määrä, josta ei ole jätetty hakemuksia ja joka lisätään seuraavalle kiintiöosakaudelle vahvistettuun määrään,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kiintiössä, jonka järjestysnumero on 09.4170, jäljellä oleva määrä, josta ei ole jätetty tuontitodistushakemuksia asetuksen (EY) N:o 812/2007 nojalla ja joka lisätään 1 päivän huhtikuuta ja 30 päivän kesäkuuta 2009 väliseen osakauteen, on 2 611 500 kilogrammaa.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä joulukuuta 2008.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2008.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 182, 12.7.2007, s. 7.


18.12.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 339/85


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1282/2008,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2008,

asetuksella (EY) N:o 979/2007 avatussa tariffikiintiössä joulukuun 2008 ensimmäisten seitsemän päivän aikana haettujen sianlihaa koskevien tuontitodistusten myöntämisestä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon Kanadasta peräisin olevan sianlihan tuonnissa sovellettavan tariffikiintiön avaamisesta ja hallinnoinnista 21 päivänä elokuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 979/2007 (2) ja erityisesti sen 5 artiklan 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksella (EY) N:o 979/2007 avataan sianliha-alan tuotteiden tuontia koskeva tariffikiintiö.

(2)

Joulukuun 2008 ensimmäisten seitsemän päivän aikana jätetyissä, 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän maaliskuuta 2009 välistä osakautta koskevissa tuontitodistushakemuksissa haetut määrät ovat pienempiä kuin käytettävissä olevat määrät. Sen vuoksi olisi määritettävä määrä, josta ei ole jätetty hakemuksia ja joka lisätään seuraavalle kiintiöosakaudelle vahvistettuun määrään,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kiintiössä, jonka järjestysnumero on 09.4204, jäljellä oleva määrä, josta ei ole jätetty tuontitodistushakemuksia asetuksen (EY) N:o 979/2007 nojalla ja joka lisätään 1 päivän huhtikuuta ja 30 päivän kesäkuuta 2009 väliseen osakauteen, on 3 468 000 kilogrammaa.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä joulukuuta 2008.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2008.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 217, 22.8.2007, s. 12.


18.12.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 339/86


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1283/2008,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2008,

asetuksella (EY) N:o 806/2007 avatuissa tariffikiintiöissä joulukuun 2008 ensimmäisten seitsemän päivän aikana haettujen sianlihaa koskevien tuontitodistusten myöntämisestä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon tuontitodistusjärjestelmän alaisten maataloustuotteiden tuontitariffikiintiöiden hallinnointia koskevista yhteisistä säännöistä 31 päivänä elokuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1301/2006 (2) ja erityisesti sen 7 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista sianliha-alalla 10 päivänä heinäkuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 806/2007 (3) ja erityisesti sen 5 artiklan 6 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksella (EY) N:o 806/2007 avataan sianliha-alan tuotteiden tuontia koskevia tariffikiintiöitä.

(2)

Joulukuun 2008 ensimmäisten seitsemän päivän aikana jätetyissä, 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän maaliskuuta 2009 välistä osakautta koskevissa tuontitodistushakemuksissa joidenkin kiintiöiden määrät ovat pienempiä kuin käytettävissä olevat määrät. Sen vuoksi olisi määritettävä määrä, josta ei ole jätetty hakemuksia ja joka lisätään seuraavalle kiintiöosakaudelle vahvistettuun määrään,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Määrät, joista ei ole jätetty tuontitodistushakemuksia asetuksen (EY) N:o 806/2007 nojalla ja jotka lisätään 1 päivän huhtikuuta ja 30 päivän kesäkuuta 2009 väliseen osakauteen, vahvistetaan liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä joulukuuta 2008.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2008.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 238, 1.9.2006, s. 13.

(3)  EUVL L 181, 11.7.2007, s. 3.


LIITE

Ryhmän numero

Järjestysnumero

Osakaudeksi 1.1.2009-31.3.2009 jätettyihin tuontitodistushakemuksiin sovellettava jakokerroin

(%)

Hakematta jääneet määrät, jotka lisätään osakauteen 1.4.2009-30.6.2009

(kilogrammaa)

G2

09.4038

 (2)

9 643 903

G3

09.4039

 (1)

2 798 000

G4

09.4071

 (1)

2 251 500

G5

09.4072

 (1)

4 620 750

G6

09.4073

 (1)

11 300 250

G7

09.4074

 (1)

3 887 250


(1)  Ei sovelleta: komissiolle ei ole toimitettu todistushakemuksia.

(2)  Ei sovelleta: haetut määrät ovat pienempiä kuin käytettävissä olevat määrät.


18.12.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 339/88


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1284/2008,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2008,

sokerialan tuotteille tariffikiintiöissä ja etuuskohtelusopimusten mukaisesti 8 ja 12 päivän joulukuuta 2008 välisenä aikana haettujen tuontitodistusten myöntämiseen sovellettavasta jakokertoimesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon eräissä tariffikiintiöissä tai eräiden etuuskohtelusopimusten mukaisesti tapahtuvaa sokerialan tuotteiden tuontia ja puhdistusta koskevista yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä markkinointivuosiksi 2006/2007, 2007/2008 ja 2008/2009 28 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 950/2006 (2) ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Toimivaltaisille viranomaisille on jätetty 8 ja 12 päivän joulukuuta 2008 välisenä aikana asetuksen (EY) N:o 950/2006 ja/tai puhdistamoiden hankintatarpeita varten markkinointivuosina 2006/2007, 2007/2008 ja 2008/2009 Bulgariaan ja Romaniaan tuotavan raa’an ruokosokerin tariffikiintiöiden avaamisesta 7 päivänä toukokuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 508/2007 (3) annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 508/2007 mukaisesti tuontitodistushakemuksia, joissa haettu kokonaismäärä on samansuuruinen tai suurempi kuin järjestysnumerolle 09.4337 (heinäkuu–syyskuu 2009) käytettävissä oleva määrä.

(2)

Sen vuoksi komission olisi vahvistettava jakokerroin, jotta todistukset voidaan myöntää suhteessa käytettävissä olevaan määrään, ja ilmoitettava jäsenvaltioille kyseisen määrän täyttymisestä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tuontitodistukset, joita on haettu asetuksen (EY) N:o 950/2006 4 artiklan 2 kohdan tai asetuksen (EY) N:o 508/2007 3 artiklan mukaisesti 8 ja 12 päivän joulukuuta 2008 välisenä aikana, myönnetään tämän asetuksen liitteessä mainittujen määrien rajoissa.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2008.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 178, 1.7.2006, s. 1.

(3)  EUVL L 122, 11.5.2007, s. 1.


LIITE

Etuuskohteluun oikeutettu AKT-maista/Intiasta peräisin oleva sokeri

Asetuksen (EY) N:o 950/2006 IV luku

Markkinointivuosi 2008/2009

Järjestysnumero

Maa

Haetuista määristä myönnettävä prosenttiosuus 8.12.2008-12.12.2008 välisellä viikolla

Raja

09.4331

Barbados

100

 

09.4332

Belize

100

 

09.4333

Norsunluurannikko

100

 

09.4334

Kongon tasavalta

100

 

09.4335

Fidži

100

 

09.4336

Guyana

100

 

09.4337

Intia

0