I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

14.11.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 304/1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1099/2008,

annettu 22 päivänä lokakuuta 2008,

energiatilastoista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 285 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Yhteisö tarvitsee tarkkoja ja oikea-aikaisia tietoja energiamääristä, niiden muodoista, lähteistä, tuotannosta, hankinnasta, muuntamisesta ja kulutuksesta, jotta se voisi seurata eri toimintalinjojensa energiaan kohdistuvia vaikutuksia ja seurauksia.

(2)	Energiatilastoissa on perinteisesti keskitytty energiahuoltoon ja fossiilisiin energialähteisiin. Tulevina vuosina niissä olisi entistä enemmän keskityttävä tietämyksen lisäämiseen energian loppukulutuksesta, uusiutuvista energialähteistä ja ydinenergiasta sekä näiden seurantaan.

(3)

Tarkkojen ja ajantasaisten energiatietojen saatavuus on olennaisen tärkeää, kun arvioidaan energiankulutuksen ympäristövaikutusta erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen osalta. Näitä tietoja edellytetään järjestelmästä yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi 11 päivänä helmikuuta 2004 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 280/2004/EY (2).

(4)

Sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla 27 päivänä syyskuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/77/EY (3) ja hyötylämmön tarpeeseen perustuvan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä sisämarkkinoilla 11 päivänä helmikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/8/EY (4) edellytetään, että jäsenvaltiot ilmoittavat määrälliset energiatiedot. Näissä direktiiveissä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneen edistyksen seuraamiseksi tarvitaan yksityiskohtaisia ja ajantasaisia energiatietoja.

(5)

Rakennusten energiatehokkuudesta 16 päivänä joulukuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/91/EY (5), energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista 5 päivänä huhtikuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/32/EY (6) ja energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista 6 päivänä heinäkuuta 2005 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2005/32/EY (7) säädetään jäsenvaltioiden velvollisuudesta ilmoittaa määrälliset energiankulutustiedot. Jotta voidaan seurata edistymistä mainituissa direktiiveissä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa, tarvitaan yksityiskohtaisia ja ajantasaisia energiatietoja sekä parempi rajapinta näiden energiatietojen ja tilastollisten kyselytutkimusten, kuten väestön- ja asuntolaskentojen, ja liikennetietojen välillä.

(6)

Komission 22 päivänä kesäkuuta 2005 antamassa vihreässä kirjassa energiatehokkuudesta ja 8 päivänä maaliskuuta 2006 antamassa vihreässä kirjassa ”Euroopan strategia kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi” käsitellään EU:n energia-alan toimintalinjoja, jotka edellyttävät EU:n energiatilastojen saatavuutta, muun muassa energiamarkkinoiden eurooppalaisen seurantakeskuksen perustamista varten.

(7)	Euroopan parlamentin 14 päivänä joulukuuta 2006 Euroopan strategiasta kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi antamassa päätöslauselmassa (8) vaaditun julkisen energiaennustemallin luominen edellyttää yksityiskohtaisia ja ajantasaisia energiatietoja.

(8)	Tulevina vuosina olisi kiinnitettävä enemmän huomiota tärkeimpien polttoaineiden toimitusvarmuuteen, ja EU:n tasolla tarvitaan oikea-aikaisia ja täsmällisiä tietoja, jotta voidaan ennakoida mahdollisia toimituskriisejä ja koordinoida EU:n toimia niiden ratkaisemiseksi.

(9)	Energiamarkkinoiden vapauttaminen ja monimutkaistuminen vaikeuttavat entisestään luotettavien ja oikea-aikaisten energiatietojen hankkimista, erityisesti jos tällaisten tietojen tuottamista varten ei ole oikeusperustaa.

(10)

Jotta energiatilastojärjestelmä olisi avuksi Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden poliittisessa päätöksenteossa sekä kansalaisten kanssa käytävässä julkisessa keskustelussa, sen on pystyttävä takaamaan vertailukelpoisuus, avoimuus, joustavuus ja mukautuvuus. Siksi järjestelmään olisi lähitulevaisuudessa sisällytettävä ydinenergiaa koskevia tilastotietoja, ja uusiutuvia energialähteitä koskevia olennaisia tietoja olisi kehitettävä edelleen. Energiatehokkuuden kannalta erittäin suurta hyötyä olisi myös asuinympäristöä ja liikennettä koskevista yksityiskohtaisista tilastotiedoista.

(11)	Yhteisön tilastojen laatimisesta säädetään yhteisön tilastoista 17 päivänä helmikuuta 1997 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 322/97 (9).

(12)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli yhteisten puitteiden vahvistamista yhteisön vertailukelpoisten energiatilastojen tuottamista, välittämistä, arviointia ja jakelua varten, vaan se voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä EY:n perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(13)

Tuottaessaan ja jakaessaan tämän asetuksen mukaisia yhteisön tilastoja kansallisten ja yhteisön tilastoviranomaisten olisi otettava huomioon periaatteet, jotka on esitetty neuvoston päätöksellä 89/382/ETY, Euratom (10) perustetun tilasto-ohjelmakomitean 24 päivänä helmikuuta 2005 hyväksymissä Euroopan tilastoja koskevissa käytännesäännöissä, jotka on liitetty komission suositukseen kansallisten ja yhteisön tilastoviranomaisten riippumattomuudesta, koskemattomuudesta ja vastuuvelvollisuudesta.

(14)	Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (11) mukaisesti.

(15)

Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta muuttaa tietolähteiden luetteloa, kansallisten tilastojen rakennetta ja sovellettavia selityksiä tai määritelmiä ja toimittamiseen liittyviä järjestelyjä sekä vahvistaa vuotuisten ydinenergiatilastojen rakenne ja muuttaa sitä sen järjestelmään liittämisen jälkeen, muuttaa uusiutuvia energialähteitä koskevien tilastojen rakennetta sekä vahvistaa energian loppukulutusta koskevien tilastojen rakenne ja muuttaa sitä. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, myös täydentämällä sitä uusilla muilla kuin keskeisillä osilla, ne on hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

(16)

On tarpeen säätää siitä, että komissio voi myöntää jäsenvaltioille vapautuksia tai poikkeuksia sellaisiin osiin energiatietojen keruusta, jotka kuormittaisivat vastaajia kohtuuttomasti. Vapautukset tai poikkeukset olisi myönnettävä vain sellaisen selvityksen perusteella, joka osoittaa avoimesti nykytilanteen ja kohtuuttoman kuormituksen. Niiden olisi oltava voimassa vain niin lyhyen ajan kuin ne ovat välttämättömiä.

(17)	Tässä asetuksessa tarkoitetut toimenpiteet ovat yhdenmukaisia tilasto-ohjelmakomitean lausunnon kanssa,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1. Tällä asetuksella vahvistetaan yhteiset puitteet vertailukelpoisten energiatilastojen tuottamista, välittämistä, arviointia ja jakelua varten yhteisössä.

2. Tätä asetusta sovelletaan tilastotietoihin, jotka koskevat energiatuotteita ja niiden aggregaatteja yhteisössä.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa käytetään seuraavia määritelmiä:

a)	’yhteisön tilastoilla’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 322/97 2 artiklan ensimmäisen luetelmakohdan määritelmän mukaisia yhteisön tilastoja;

b)	’tilastojen tuottamisella’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 322/97 2 artiklan toisen luetelmakohdan määritelmän mukaista tilastojen tuottamista;

c)	’komissiolla (Eurostat)’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 322/97 2 artiklan neljännen luetelmakohdan määritelmän mukaista yhteisön viranomaista;

d)	’energiatuotteilla’ tarkoitetaan polttoaineita, lämpöä, uusiutuvaa energiaa, sähköä tai mitä tahansa muuta energian muotoa;

’aggregaateilla’ tarkoitetaan kansallisella tasolla aggregoituja tietoja, jotka koskevat energiatuotteiden käsittelyä tai käyttöä, eli tuotantoa, kauppaa, varastoja, muuntamista, kulutusta sekä energiajärjestelmän fyysisiä piirteitä, kuten sähköntuotannon kokonaiskapasiteettia ja öljytuotteiden tuotantokapasiteettia;

f)	’tietojen laadulla’ tarkoitetaan seuraavia tilastojen laatua kuvaavia seikkoja: relevanssi, tarkkuus, ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus, saatavuus ja selkeys, vertailukelpoisuus, koherenssi ja kattavuus.

3 artikla

Tietolähteet

1. Jäsenvaltioiden on koottava energiatuotteita ja niiden aggregaatteja yhteisössä koskevat tiedot seuraavista lähteistä samalla soveltaen vastaajille koituvan taakan vähäisenä pitämisen ja hallinnon yksinkertaistamisen periaatteita:

a)	primäärienergian ja muunnetun energian tuottajille ja kauppiaille, jakelijoille ja kuljettajille sekä energiatuotteiden tuojille ja viejille suunnatut erityiset tilastolliset kyselytutkimukset;

b)	muut energian loppukäyttäjille suunnatut tilastolliset kyselytutkimukset valmistavan teollisuuden ja liikenteen toimialoilla sekä muilla toimialoilla, myös kotitalouksissa;

c)	muut tilastolliset estimointimenettelyt tai muut lähteet, myös hallinnolliset lähteet, kuten sähkö- ja kaasumarkkinoita sääntelevät elimet.

2. Jäsenvaltioiden on säädettävä yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat kansallisten tilastojen edellyttämien tietojen saamista 4 artiklan säännösten mukaisesti yrityksistä tai muista lähteistä.

3. Tietolähteiden luetteloa voidaan muuttaa 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

4 artikla

Aggregaatit, energiatuotteet ja kansallisten tilastojen toimitustiheys

1. Kansallisista tilastoista on ilmoitettava liitteissä esitetyllä tavalla. Niiden toimitustiheyden on oltava seuraava:

a)	vuosittain: liitteen B energiatilastojen osalta;

b)	kuukausittain: liitteen C energiatilastojen osalta;

c)	lyhyellä aikavälillä kuukausittain: liitteen D energiatilastojen osalta.

2. Käytettyjen teknisten termien tarvittavat selitykset tai määritelmät annetaan eri liitteissä ja lisäksi liitteessä A (Termien selitykset).

3. Toimitettavia tietoja ja sovellettavia selityksiä tai määritelmiä voidaan muuttaa 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

5 artikla

Tietojen toimittaminen ja jakelu

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) 4 artiklassa tarkoitetut kansalliset tilastot.

2. Tilastojen toimittamiseen liittyvät järjestelyt, myös niihin sovellettavat määräajat, poikkeukset ja vapautukset, esitetään liitteissä.

3. Kansallisten tilastojen toimittamiseen liittyviä järjestelyjä voidaan muuttaa 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

4. Komissio voi jäsenvaltion asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä myöntää 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen lisävapautuksia tai -poikkeuksia kansallisten tilastojen niihin osiin, joiden keruu aiheuttaisi kohtuuttoman taakan vastaajille.

5. Komissio (Eurostat) jakaa energiatilastot vuosittain ilmoitusjaksoa seuraavan toisen vuoden tammikuun 31 päivään mennessä.

6 artikla

Laadunarviointi ja raportit

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava toimitettujen tietojen laatu.

2. Kaikin kohtuulliseksi katsottavin keinoin on pyrittävä varmistamaan liitteen B mukaisesti toimitettujen energiatietojen sekä toisaalta järjestelmästä yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 280/2004/EY täytäntöönpanosäännöistä 10 päivänä helmikuuta 2005 tehdyn komission päätöksen N:o 2005/166/EY (12) nojalla ilmoitettavien tietojen välinen yhtenäisyys.

3. Toimitettaviin tietoihin sovelletaan tässä asetuksessa seuraavia laadunarviointikriteerejä:

a)	’relevanssi’ jolla tarkoitetaan sitä, missä määrin tilastot vastaavat käyttäjien nykyisiä ja mahdollisia tulevia tarpeita;

b)	’tarkkuus’, jolla tarkoitetaan sitä, missä määrin arviot vastaavat tuntemattomia todellisia arvoja;

c)	’ajantasaisuus’, jolla tarkoitetaan tiedon saatavuuden ja sen kuvaaman tapahtuman välistä viivettä;

d)	’oikea-aikaisuus’, jolla tarkoitetaan tietojen toimitusajankohdan ja toimituksen tavoiteajankohdan välistä viivettä;

e)	’saatavuus’ ja ’selkeys’, joilla tarkoitetaan olosuhteita ja järjestelyitä, joiden mukaisesti käyttäjät voivat saada, käyttää ja tulkita tietoja;

f)	’vertailukelpoisuus’, jolla tarkoitetaan sitä, millaisia vaikutuksia käytettyjen tilastokäsitteiden ja mittausvälineiden ja -menetelmien erot aiheuttavat, kun verrataan maantieteellisiä alueita tai eri aloja koskevia tai aikaan liittyviä tilastoja;

g)	’yhtenäisyys’, jolla tarkoitetaan sitä, onko tietoja riittävästi, jotta niitä voidaan luotettavasti yhdistellä eri tavoin ja eri käyttötarkoituksia varten.

4. Jäsenvaltioiden on viiden vuoden välein annettava komissiolle (Eurostat) kertomus toimitettavien tietojen laadusta sekä mahdollisesti tehdyistä menetelmien muutoksista.

5. Jotta toimitettujen tietojen laatua voitaisiin arvioida, jäsenvaltioiden on kuuden kuukauden kuluessa komission (Eurostat) esittämän pyynnön vastaanottamisesta toimitettava komissiolle (Eurostat) raportti, joka sisältää kaikki tämän asetuksen täytäntöönpanon kannalta merkitykselliset tiedot.

7 artikla

Viiteajanjakso ja toimitustiheys

Jäsenvaltioiden on koottava kaikki tässä asetuksessa määritetyt tiedot tämän asetuksen antamista seuraavan kalenterivuoden alusta alkaen ja noudatettava siitä lähtien edellä 4 artiklan 1 kohdassa säädettyä toimitustiheyttä.

8 artikla

Vuotuiset ydinenergiatilastot

Komissio (Eurostat) määrittää yhteistyössä Euroopan unionin ydinenergia-alan kanssa vuotuiset ydinenergiatilastot, joista ilmoitetaan ja jotka jaetaan ensimmäisenä ilmoitusjaksona olevasta vuodesta 2009 alkaen, tämän kuitenkaan rajoittamatta luottamuksellisuutta siltä osin kuin se on tarpeen, ja välttäen tiedonkeruun päällekkäisyydet sekä pitäen tuotantokustannukset vähäisinä ja ilmoittamisesta aiheutuvan työmäärän kohtuullisena.

Vuotuisten ydinenergiatilastojen rakenne vahvistetaan ja sitä voidaan muuttaa 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

9 artikla

Uusiutuvia energialähteitä ja energian loppukulutusta koskevat tilastot

1. Parantaakseen uusiutuvia energialähteitä ja energian loppukulutusta koskevien tilastojen laatua komissio (Eurostat) varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tilastojen vertailukelpoisuuden, avoimuuden, yksityiskohtaisuuden ja joustavuuden seuraavin toimenpitein:

tarkistetaan uusiutuvia energialähteitä koskevien tilastojen laatimismenetelmät, jotta saadaan vuosittain kustannustehokkaasti käyttöön kaikkia uusiutuvia energialähteitä koskevia lisätarpeita vastaavia, asian kannalta merkityksellisiä ja yksityiskohtaisia tilastoja. Komissio esittää ja jakaa tilastot vuodesta 2010 (viitevuosi) alkaen;

tarkistetaan ja määritetään jäsenvaltioissa ja yhteisön tasolla energian loppukulutustilastojen (lähteet, muuttujat, laatu, kustannukset) laatimisessa käytetyt menetelmät nykytilanteen, tehtyjen tutkimusten, toteutettavuuspilottitutkimusten ja vielä tehtävän kustannus-hyötyanalyysin pohjalta sekä arvioidaan pilottitutkimusten ja kustannus-hyötyanalyysin tuloksia tarkoituksena laatia perusteet, joilla voidaan eritellä energian loppukulutus aloittain ja pääasiallisten käyttäjien mukaan ja sisällyttää tulokset asteittain tilastoihin vuodesta 2012 (viitevuosi) alkaen.

2. Uusiutuvia energialähteitä koskevien tilastojen rakennetta voidaan muuttaa 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

3. Energian loppukäyttöä koskevien tilastojen rakenne vahvistetaan ja sitä voidaan muuttaa 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsitttävää sääntelymenettelyä noudattaen.

10 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

1. Seuraavat tämän asetuksen täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, myös täydentämällä sitä, hyväksytään 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen:

a)	tietolähdeluettelon muutokset (3 artiklan 3 kohta);

b)	kansallisten tilastojen ja sovellettavien selitysten tai määritelmien muutokset (4 artiklan 3 kohta);

c)	tietojen toimittamiseen liittyvien järjestelyjen muutokset (5 artiklan 3 kohta);

d)	vuotuisten ydinenergiatilastojen vahvistaminen ja muutokset (8 artiklan 2 kohta);

e)	uusiutuvia energialähteitä koskevien tilastojen muutokset (9 artiklan 2 kohta);

f)	energian loppukäyttöä koskevien tilastojen vahvistaminen ja muutokset (9 artiklan 3 kohta).

2. Lisäpoikkeuksien tai -vapautuksien myöntämisestä (5 artiklan 4 kohta) päätetään 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.

3. On otettava huomioon periaate, jonka mukaan lisäkustannusten ja tietojen toimittamisesta aiheutuvan työmäärän on pysyttävä kohtuullisina.

11 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa tilasto-ohjelmakomitea.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa sekä 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan kolme kuukautta.

12 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 22 päivänä lokakuuta 2008.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

H.-G. PÖTTERING

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J.-P. JOUYET

(1) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 12. maaliskuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 15. syyskuuta 2008.

(2) EUVL L 49, 19.2.2004, s. 1.

(3) EYVL L 283, 27.10.2001, s. 33.

(4) EUVL L 52, 21.2.2004, s. 50.

(5) EYVL L 1, 4.1.2003, s. 65.

(6) EUVL L 114, 27.4.2006, s. 64.

(7) EUVL L 191, 22.7.2005, s. 29.

(8) EUVL C 317 E, 23.12.2006, s. 876.

(9) EYVL L 52, 22.2.1997, s. 1.

(10) EYVL L 181, 28.6.1989, s. 47.

(11) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(12) EUVL L 55, 1.3.2005, s. 57.

LIITE A

TERMINOLOGIAN SELITYKSET

Tässä liitteessä annetaan selityksiä tai määritelmiä muissa liitteessä käytetyistä termeistä.

1. MAANTIETEELLISET HUOMAUTUKSET

Seuraavia maantieteellisiä määritelmiä sovelletaan ainoastaan tilastotietojen ilmoittamista varten.

—	Australia ilman merentakaisia alueita.

—	Tanska ilman Färsaaria ja Grönlantia.

—	Ranskaan sisältyy Monaco mutta siihen eivät sisälly Ranskan merentakaiset alueet Guadeloupe, Martinique, Guyana, Réunion, St.-Pierre ja Miquelon, Uusi-Kaledonia, Ranskan Polynesia, Wallis ja Futuna sekä Mayotte.

—	Italian sisältyvät San Marino ja Vatikaani.

—	Japaniin sisältyy Okinawa.

—	Alankomaihin eivät sisälly Suriname ja Alankomaiden Antillit.

—	Portugaliin sisältyvät Azorit ja Madeira.

—	Espanjaan sisältyvät Kanariansaaret, Baleaarit sekä Ceuta ja Melilla.

—	Sveitsiin ei sisälly Liechtenstein.

—	Yhdysvaltoihin sisältyvät 50 osavaltiota, District of Columbia, Yhdysvaltojen Neitsytsaaret, Puerto Rico ja Guam.

2. AGGREGAATIT

Sähkön ja lämmön tuottajat luokitellaan tuotantotarkoituksen mukaisesti:

—	Päätoimiset tuottajat (”Main Activity Producer”): sekä yksityisessä että julkisessa omistuksessa olevat yritykset, jotka tuottavat sähköä ja/tai lämpöä myytäväksi kolmansille osapuolille päätoimintanaan.

—	Omaan käyttöön tuottajat (”Autoproducer”): sekä yksityisessä että julkisessa omistuksessa olevat yritykset, jotka tuottavat sähköä ja/tai lämpöä kokonaan tai osittain omaan käyttöön niiden päätoimintaa tukevana toimintana.

Huom. Komissio voi edelleen selventää terminologiaa lisäämällä tarvittavia NACE-viitteitä 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen sen jälkeen, kun NACE-luokituksen tarkistus on tullut voimaan.

2.1 Hankintasektori ja muuntosektori

Tuotanto/Kotimainen tuotanto

Kotimaisten polttoaineiden kaivuu- tai tuotantomäärät, laskettuna mahdollisen inertin aineen poiston jälkeen. Tuotantoon sisältyvät energiamäärät, jotka tuottaja on käyttänyt tuotantoprosessin yhteydessä (esimerkiksi lämmitykseen tai koneiden ja laitteiden käyttövoimaksi) sekä tehdyt toimitukset muille energiantuottajille muuntamista tai muuta käyttöä varten.

Kotimainen tarkoittaa kyseisen valtion omiin energiavaroihin perustuvaa tuotantoa.

Tuonti/Vienti

Maantieteelliset määritelmät: ks. kohta ”Maantieteelliset huomautukset”.

Jollei toisin ilmoiteta, ”tuonnilla” tarkoitetaan tuontia todellisesta alkuperämaasta (maasta, jossa energiatuote tuotettiin) tarkasteltavassa maassa tapahtuvaa käyttöä varten, ja ”viennillä” viitataan lopullisena määränpäänä olevaan maahan, jossa tuotettu energiatuote kulutetaan.

Energiamäärät katsotaan tuonniksi tai vienniksi, kun ne ovat ylittäneet maan poliittiset rajat, riippumatta siitä, onko tulliselvitys tehty.

Jos alkuperää tai määränpäätä ei voida ilmoitta, voidaan käyttää arvoa ”muu”.

Tilastoeroja voi syntyä, jos ainoastaan kokonaistuonti ja kokonaisvienti ovat saatavilla edellä esitetyllä tavalla ja jos maantieteellinen jaottelu perustuu erilaiseen tutkimukseen, lähteeseen tai käsitteeseen. Tässä tapauksessa ero on sisällytettävä kohtaan ”muu”.

Kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet

Polttoainemäärät, jotka on toimitettu kansainvälisessä kaikkien lippujen alla purjehtiville aluksille. Kansainvälistä meriliikennettä voi olla merellä, sisävesillä ja väylillä sekä rannikkovesillä. Sen ulkopuolelle jäävät:

—	kotimaan meriliikenteessä olevien alusten kulutus. Jaottelu kotimaiseen ja kansainväliseen olisi tehtävä lähtö- ja määräsataman perusteella, eikä aluksen lipun tai kansallisuuden mukaisesti,

—	kalastusalusten kulutus,

—	puolustusvoimien kulutus.

Varastomuutokset

Alkuvaraston ja loppuvaraston ero kansallisella alueella olevissa varastoissa.

Kokonaiskulutus (laskettu)

Laskettu arvo, määritelty seuraavasti:

Oma tuotanto + Muista lähteistä + Tuonti - Vienti - Kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet + Varastomuutokset.

Kokonaiskulutus (havaittu)

Energian loppukulutussektoreiden kulutusmäärät, jotka perustuvat tilastollisiin tutkimuksiin.

Tilastoerot

Laskettu arvo, määritelty seuraavasti:

Laskettu kokonaiskulutus — havaittu kokonaiskulutus

Tähän sisältyvät loppukäyttäjien varastomuutokset, kun näitä ei voida täsmentää osana ”varastomuutoksia”.

Kaikkien merkittävien erojen syyt olisi ilmoitettava.

Päätoimisen tuottajan sähkön erillistuotantolaitokset

Sähköntuotantoon käytetyt polttoainemäärät.

Polttoaineet, jotka on käytetty laitoksissa, joihin sisältyy vähintään yksi sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksikkö, on ilmoitettava kohdassa ”Päätoimisen tuottajan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset”.

Päätoimisen tuottajan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset

Sähkön ja lämmön tuotantoon käytetyt polttoainemäärät

Päätoimisen tuottajan lämpölaitokset

Lämmön tuotantoon käytetyt polttoainemäärät

Omaan käyttöön tuottajien sähkön erillistuotantolaitokset

Sähkön tuotantoon käytetyt polttoainemäärät

Polttoaine, joka on käytetty laitoksissa, joihin sisältyy vähintään yksi sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksikkö, on ilmoitettava kohdassa ”Omaan käyttöön tuottajien sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset”.

Omaan käyttöön tuottajien sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset

Polttoainemäärät, jotka vastaavat tuotetun sähkön ja myydyn lämmön määrää.

Omaan käyttöön tuottajien lämpölaitokset

Polttoainemäärät, jotka vastaavat myydyn lämmön määrää.

Puristehiililaitokset:

Polttoaineiden tuottamiseen käytetyt määrät.

Lämmitykseen sekä koneiden ja laitteiden toimintaan käytettyjä määriä ei pitäisi ilmoittaa tässä, vaan energiasektorin kulutuksena.

Koksaamot:

Koksaamoissa syöttöaineena käytetyt määrät.

Lämmitykseen sekä koneiden ja laitteiden toimintaan käytettyjä määriä ei pitäisi ilmoittaa tässä, vaan energiasektorin kulutuksena.

Ruskohiili-/turvebrikettilaitokset

Ligniitti- eli ruskohiilimäärät, jotka on käytetty ruskohiilibrikettien tuottamiseen, tai turvemäärät, jotka on käytetty turvebrikettien tuottamiseen.

Lämmitykseen sekä koneiden ja laitteiden toimintaan käytettyjä määriä ei pitäisi ilmoittaa tässä, vaan energiasektorin kulutuksena.

Kaasulaitokset

Määrät, jotka on käytetty kaasun tuottamiseen kaasulaitoksissa ja kivihiiltä kaasuttavissa laitoksissa.

Lämmitykseen sekä koneiden ja laitteiden toimintaan käytettyjä määriä ei pitäisi ilmoittaa tässä, vaan energiasektorin kulutuksena.

Masuunit

Masuuneiden syöttöaineina käytetyt koksikivihiilen ja/tai bitumisen kivihiilen sekä koksaamokoksin määrät.

Masuuneiden lämmittämiseen ja tukitoimintoihin käytettyjä polttoainemääriä (esim. masuunikaasua) ei pitäisi ilmoittaa tässä, vaan energiasektorinkulutuksena.

Hiilen nesteyttäminen

Synteettisen öljyn tuottamiseen käytetyt polttoainemäärät.

Öljynjalostamot:

Öljytuotteiden tuottamiseen käytetyt määrät.

Lämmitykseen sekä koneiden ja laitteiden toimintaan käytettyjä määriä ei ilmoiteta tässä, vaan energiasektorin kulutuksena.

Muualle luokittelematon — muuntaminen

Muualle luokittelemattomat energian muuntamistoimintaan käytetyt määrät. Jos tätä nimikettä käytetään, siihen sisällytetyt määrät olisi selvitettävä raportissa.

2.2 Energiasektori ja loppukulutus

Energiasektori yhteensä

Määrät, jotka energiateollisuus käyttää itse primäärienergian tuotantotoiminnassa (kaivannaistoiminta, öljyn ja kaasun tuotanto) sekä sähkön ja lämmön tuotanto- ja muuntotoiminnassa prosessien tukitoimintoihin ja laitoksen ylläpitoon.

Tämän ulkopuolelle jäävät muuhun energiamuotoon muunnetut polttoaineet (joiden määrät olisi ilmoitettava energian muuntosektorilla) sekä öljy-, kaasu- ja hiililieteputkistojen kuljetustoiminnan tukitoimintoihin käytetyt polttoaineet (joiden määrät olisi ilmoitettava liikenteen alalla).

Sisältää energian käytön ydinfissiota ja -fuusiota varten tuotettujen kemiallisten aineiden valmistusprosesseissa ja näiden tuotteissa.

Sähkön erillistuotantolaitokset, sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset sekä lämpölaitokset

Sähkön erillistuotantolaitosten, sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten sekä lämpölaitosten omaan toimintaan kuluttamat energiamäärät.

Hiilikaivokset

Kivihiilen kaivuun ja valmistustoiminnan oma energian kulutus.

Kaivosten voimaloissa poltettu kivihiili ilmoitetaan energian muuntosektorilla.

Puristehiililaitokset

Puristehiililaitoksien oma energian kulutus.

Koksaamot

Koksaamoiden oma energian kulutus.

Ruskohiili-/turvebrikettilaitokset

Ruskohiili-/turvebrikettilaitoksien oma energian kulutus.

Kaasulaitokset/kivihiiltä kaasuttavat laitokset

Kaasulaitosten ja kivihiiltä kaasuttavien laitoksien oma energian kulutus.

Masuunit

Masuunien oma energian kulutus.

Kivihiilen nesteyttäminen

Kivihiilen nesteyttämislaitoksien oma energian kulutus.

Öljynjalostamot

Öljynjalostamoiden oma energian kulutus.

Öljyn ja kaasun tuotanto

Öljyn ja -kaasun tuotannon sekä maakaasun käsittelylaitoksien oma polttoaineen kulutus.

Tämän ulkopuolelle jäävät putkistohäviöt (ilmoitetaan jakeluhäviöinä) sekä putkien toiminnan ylläpitoon käytetyt energiamäärät (ilmoitetaan liikenteen alalla).

Loppukulutus yhteensä

Määritelmä (laskettu):

= Muu kuin energiakäyttö yhteensä + Energian loppukulutus (Teollisuus + Liikenne + Muut toimialat).

Tähän eivät sisälly toimitukset energian muuntamista varten, käyttö energiaa tuottavassa teollisuudessa eivätkä jakeluhäviöt.

Muu kuin energiakäyttö

Eri toimialoilla raaka-aineina käytetyt energiatuotteet; eli tuotteet, joita ei ole kulutettu polttoaineena tai muunnettu muuksi polttoaineeksi.

2.3 Energian loppukäytön erittely

Energian loppukulutus

Energian loppukulutus teollisuudessa, liikenteessä ja muilla toimialoilla.

Teollisuus

Tällä tarkoitetaan energiamääriä, jotka teollisuusyritykset ovat kuluttaneet päätoimintansa tueksi.

Erillisten lämpölaitosten ja sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten osalta huomioidaan ainoastaan polttoainemäärät, jotka on käytetty laitoksen itsensä kuluttaman lämmön tuottamiseen. Polttoainemäärät, jotka on käytetty myydyn lämmön tai sähkön tuottamiseen, olisi ilmoitettava soveltuvassa kohdassa energian muuntosektorilla.

Rauta- ja terästeollisuus

Kemian- ja petrokemianteollisuus.

Muut kuin rautametallit

Muita kuin rautametalleja käyttävä teollisuus.

Ei-metalliset mineraalit

Lasi, keramiikka, sementti ja muu rakennusaineteollisuus.

Kulkuneuvot

Liikennevälineitä valmistava teollisuus.

Koneet

Metallituotteet, koneet ja laitteet, ei kuitenkaan kulkuneuvot.

Kaivostoiminta ja louhinta

Ilman energiaa tuottavaa teollisuutta.

Elintarvikkeet, juomat ja tupakka

Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus

Sisältää tallenteiden tuottamisen.

Puu ja puutuotteet (muut kuin massa ja paperi)

Rakentaminen

Tekstiili ja nahka

Muualle luokittelematon — teollisuus

Kulutus muilla kuin edellä mainituilla toimialoilla.

Liikenne

Liikenteen energian kulutus kokonaisuudessaan toimialasta riippumatta.

Liikenne — rautatieliikenne

Rautatieliikenteen energian kulutus kokonaisuudessaan, teollisuusradat mukaan luettuina.

Liikenne — kotimaan vesiliikenne

Polttoainemäärät, jotka on toimitettu eri maiden lippujen alla purjehtiville aluksille, jotka eivät ole kansainvälisessä meriliikenteessä (ks. kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet). Jaottelu kotimaiseen ja kansainväliseen olisi tehtävä lähtö- ja määräsataman perusteella, eikä siis aluksen lipun tai kansallisuuden mukaisesti.

Liikenne — maantieliikenne

Maantieliikenteen ajoneuvojen energian kulutus.

Myös maatalousajoneuvojen maantiellä käyttämät polttoaineet sekä maantieliikenteen ajoneuvoissa käytetyt voiteluaineet.

Tämän ulkopuolelle jää energia, joka on käytetty kiinteästi asennetuissa moottoreissa (ks. muut alat), traktoreissa muualla kuin maantiellä liikkuvissa (ks. maatalous) sekä sotilaskäyttö maantieajoneuvoissa (ks. muut alat — muualle luokittelematon), tienpäällystykseen käytetty bitumi ja energia, joka on käytetty rakennustyömaiden koneissa (ks. teollisuus, rakennusala).

Liikenne — putkikuljetus

Kaasuja, nesteitä, lietteitä ja muita hyödykkeitä kuljettavien putkistojen tukitoimintoihin ja ylläpitoon käytetyt energiamäärät.

Tähän sisältyy pumppuasemiin ja putkien ylläpitoon käytetty energia.

Tämän ulkopuolelle jää energia, joka on käytetty maakaasun tai valmistetun kaasun, kuuman veden tai höyryn jakeluun jakelijalta loppukäyttäjille (ilmoitetaan energiasektorilla), energia, joka on käytetty veden jakeluun kotitalouksille, teollisuudelle, kaupalle ja muille loppukäyttäjille (sisällytetään kaupalliseen/julkiseen sektoriin) sekä tällaisen jakelijalta loppukäyttäjille suuntautuvan siirron aikana tapahtuvat häviöt (ilmoitetaan jakeluhäviöinä).

Liikenne — kansainvälinen lentoliikenne

Lentokoneille kansainvälistä lentoliikennettä varten toimitetut polttoainemäärät. Jaottelu kotimaiseen ja kansainväliseen lentoliikenteeseen olisi tehtävä lähtö- ja määräpaikan perusteella eikä lentoyhtiön kansallisuuden mukaisesti.

Tämän ulkopuolelle jäävät polttoaineet, joita lentoyhtiöt ovat käyttäneet maantieajoneuvoissaan (ilmoitetaan kohdassa liikenne – muualle luokittelematon), sekä lentopolttoaineiden sotilaskäyttö (ilmoitetaan kohdassa muut alat — muualle luokittelematon).

Liikenne — kotimaan lentoliikenne

Kotimaan lentoliikennettä — kaupallista, yksityistä, maatalouteen liittyvää jne. — varten toimitetut lentopolttoainemäärät.

Tähän sisältyy polttoaine, joka on käytetty muuhun tarkoitukseen kuin lentämiseen, esim. moottoreiden testaukseen. Jaottelu kotimaiseen ja kansainväliseen lentoliikenteeseen olisi tehtävä lähtö- ja määräpaikan perusteella eikä lentoyhtiön kansallisuuden mukaisesti.

Tämän ulkopuolelle jäävät polttoaineet, joita lentoyhtiöt ovat käyttäneet maantieajoneuvoissaan (ilmoitetaan kohdassa liikenne — muualle luokittelematon), sekä lentopolttoaineiden sotilaskäyttö (ilmoitetaan kohdassa muut alat — muualle luokittelematon).

Liikenne — muualle luokittelematon

Muualle luokittelemattomat liikennetoimintaan käytetyt määrät.

Tähän sisältyvät lentoyhtiöiden maantieajoneuvoissaan käyttämät polttoaineet sekä satamissa laivojen purkunostureissa ja erilaisissa muissa nosturityypeissä käytetyt polttoaineet.

Tähän nimikkeeseen sisältyvät polttoaineet on ilmoitettava erikseen.

Muut alat

Toimialat, joita ei ole erityisesti mainittu eli jotka eivät kuulu energian, teollisuuden tai liikenteen piiriin.

Muut alat — kaupalliset ja julkiset palvelut

Julkisen ja yksityisen sektorin yritysten ja virastojen kuluttamat polttoaineet.

Muut alat — asuminen

Ilmoitetaan kaikkien kotitalouksien kuluttavat polttoaineet, ”työnantajakotitaloudet” mukaan luettuina.

Muut alat — maa-/metsätalous

Maatalouteen, metsästykseen ja metsätalouteen luokiteltujen käyttäjien kuluttamat polttoaineet.

Muut alat — kalatalous

Sisävesi-, rannikko- ja avomerikalastusta varten toimitetut polttoaineet. Kalatalouden olisi katettava polttoainetoimitukset kaikkien lippujen alla purjehtiville aluksille, jotka ovat ottaneet polttoainetäydennystä kyseisessä maassa (kansainvälinen kalastus mukaan luettuna), sekä kalataloudessa käytetty energia.

Muut alat — muualle luokittelematon

Muihin luokkiin sisältymättömät toiminnot. Tähän luokkaan sisältyy kokonaisuudessaan polttoaineiden sotilaskäyttö sekä kiinteissä että liikkuvissa kohteissa (esim. alukset, lentokoneet, maantieliikenne, majoitustiloihin käytetty energia) riippumatta siitä, onko kyseinen polttoaine toimitettu raportoivan maan vai jonkin muun maan puolustusvoimille. Jos tätä nimikettä käytetään, siihen sisällytetyt määrät olisi selvitettävä raportissa.

3. MUUT TERMIT

Seuraavia lyhenteitä käytetään:

—	TML: lyijytetrametyyli

—	TEL: lyijytetraetyyli

—	SBP: teollisuusbensiini

—	LPG: nestekaasu

—	NGL: maakaasukondensaatti

—	LNG: nesteytetty maakaasu

—	CNG: paineistettu maakaasu.

LIITE B

VUOSITTAISET ENERGIATILASTOT

Tässä liitteessä kuvataan energiatilastojen vuosittaisen keruun alaa, yksiköitä, raportointijaksoa, tiheyttä, määräaikaa ja toimittamistapoja.

Liitettä A sovelletaan termeihin, joita ei selitetä erikseen tässä liitteessä.

1. KIINTEÄT FOSSIILISET POLTTOAINEET JA VALMISTETUT KAASUT

1.1 Soveltuvat energiatuotteet

Jollei toisin ilmoiteta, tämä tietojenkeruu koskee seuraavia energiatuotteita:

Energiatuote

Määritelmä

1	Antrasiitti

Korkealuokkainen kivihiili, jota käytetään teollisuudessa ja kotitalouksien lämmityksessä. Siinä on yleensä vähemmän kuin 10 prosenttia haihtuvia aineita ja sen hiilipitoisuus on suuri (noin 90 prosenttia haihtumatonta hiiltä). Sen ylempi lämpöarvo on suurempi kuin 23 865 kJ/kg (5 700 kcal/kg) määriteltynä tuhkattomasta näytteestä käyttökosteudessa.

2	Koksikivihiili

Bituminen kivihiili, jonka laatu on riittävä masuunissa käytettävän koksin valmistamiseksi. Sen ylempi lämpöarvo on suurempi kuin 23 865 kJ/kg (5 700 kcal/kg) määriteltynä tuhkattomasta näytteestä käyttökosteudessa.

3	Muu bituminen kivihiili (kattilahiili)

Hiili, jota käytetään höyrykattiloissa ja joka sisältää kaiken bitumisen hiilen, joka ei sisälly koksikivihiileen tai antrasiittiin. Sille on tyypillistä antrasiittiä suurempi haihtuvien aineiden osuus (yli 10 prosenttia) ja pienempi hiilipitoisuus (vähemmän kuin 90 prosenttia haihtumatonta hiiltä). Sen ylempi lämpöarvo on suurempi kuin 23 865 kJ/kg (5 700 kcal/kg) määriteltynä tuhkattomasta näytteestä käyttökosteudessa. Jos bitumista kivihiiltä käytetään koksaamoissa, se ilmoitetaan koksikivihiilenä.

4	Puolibituminen kivihiili

Ei-agglomeroitunut hiili, jonka ylempi lämpöarvo on välillä 17 435 kJ/kg (4 165 kcal/kg) — 23 865 kJ/kg (5 700 kcal/kg) ja joka sisältää enemmän kuin 31 prosenttia haihtuvia aineita kuivasta mineraalivapaasta aineesta laskettuna.

5	Ligniitti/ruskohiili

Ei-agglomeroitunut hiili, jonka ylempi lämpöarvo on pienempi 17 435 kJ/kg (4 165 kcal/kg) ja joka sisältää enemmän kuin 31 prosenttia haihtuvia aineita kuivasta mineraalivapaasta aineesta laskettuna.

Öljyliuske ja bitumipitoinen hiekka, joka tuotetaan ja poltetaan suoraan, olisi ilmoitettava tässä luokassa. Öljyliuske ja bitumipitoinen hiekka, joka käytetään syöttöaineena muissa energian muuntoprosesseissa, olisi myös ilmoitettava tässä luokassa.

Tähän sisältyy sen öljyliuskeen tai bitumipitoisen hiekan osuus, joka kulutetaan muuntoprosessissa. Liuskeöljy ja muut nesteytyksestä saadut tuotteet olisi ilmoitettava vuosittaisen öljykyselyn yhteydessä.

Turve

Polttoaineena käytetty pehmeä, huokoinen tai puristettu, kerrostunut kasviperäinen aines, jonka vesipitoisuus on suuri (enintään 90 prosenttia käsittelemättömänä), helposti leikaantuvaa, väriltään vaalean tai tumman ruskeaa. Muuhun kuin energiaksi käytetty turve ei sisälly tähän.

Tämä määritelmä ei rajoita direktiivissä 2001/77/EY säädetyn uusiutuvien energialähteiden määritelmän eikä hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin vuodelle 2006 esittämien kasvihuonekaasujen kansallisia inventaarioita koskevien ohjeiden soveltamista.

7	Puristehiili

Yhdistelmäpolttoaine, joka on valmistettu kivihiilipölystä lisäämällä sidosainetta. Tuotetun puristehiilen määrä voi tämän vuoksi olla hieman suurempi kuin muuntoprosessissa kulutetun hiilen todellinen määrä.

8	Koksaamokoksi

Kiinteä tuote, joka on saatu koksaamalla korkeassa lämpötilassa kivihiiltä, pääosin koksikivihiiltä, ja jossa on niukalti kosteutta ja haihtuvia aineita. Koksaamokoksia käytetään pääosin rauta- ja terästeollisuudessa energianlähteenä ja kemiallisena reaktioaineena. Koksimurska ja valimokoksi sisältyvät tähän luokkaan.

Puolikoksi (kiinteä tuote, jota saadaan koksaamalla hiiltä alhaisessa lämpötilassa) olisi sisällytettävä tähän luokkaan. Puolikoksia käytetään kotitalouksien polttoaineena sekä energian tuotanto- ja muuntolaitoksessa. Tähän nimikkeeseen sisältyvät myös ligniitistä/ruskohiilestä valmistettu koksi, koksimurska ja puolikoksi.

9	Kaasukoksi

Kaupunkikaasun valmistuksessa kaasulaitoksessa kivihiilestä syntyvä sivutuote. Kaasukoksia käytetään lämmitykseen.

10	Kivihiiliterva

Bitumisen hiilen kuivatilauksen tulos. Kivihiiliterva on nestemäinen sivutuote, jota saadaan tislattaessa kivihiiltä koksin valmistamiseksi koksausprosessissa tai jota tuotetaan ruskohiilestä (”alhaisen lämpötilan terva”). Kivihiiliterva voidaan edelleen tislata orgaanisiksi tuotteiksi (esim. bentseeni, tolueeni, naftaleeni), jotka yleensä ilmoitetaan petrokemian teollisuuden raaka-aineina.

11	Ruskohiilibriketit

Ruskohiilibriketit ovat ligniitistä/ruskohiilestä valmistettua yhdistelmäpolttoainetta, jota tuotetaan briketoimalla suuressa paineessa ilman sidosaineen lisäystä. Näihin lukuihin sisältyvät turvebriketit, kuivattu ligniittitypi ja -pöly.

12	Jakelukaasu

Tähän sisältyvät kaikki kaasutyypit, joita tuotetaan sellaisissa julkisissa tai yksityisissä tuotantolaitoksissa, joiden pääasiallisena tehtävänä on kaasun valmistus, siirto ja jakelu. Siihen sisältyy hiillyttämällä tuotettu kaasu (myös koksaamoissa tuotettu ja jakelukaasuksi toimitettu kaasu), kokonaan kaasuttamalla tuotettu kaasu riippumatta siitä, onko sitä rikastettu öljytuotteilla (LPG, pohjaöljy jne.), sekä kaasu, joka on tuotettu reformoimalla tai yksinkertaisesti sekoittamalla kaasuja ja/tai ilmaa ja joka on ilmoitettu kohdassa ”muista lähteistä saatu”. Energian muuntosektorilla olisi ilmoitettava jakelukaasumäärät, jotka on sekoitettu maakaasuun, joka jaellaan ja kulutetaan maakaasuverkon kautta.

Muiden hiilikaasujen (eli koksikaasun, masuunikaasun ja konverttikaasun) tuotanto olisi ilmoitettava näitä kaasuja koskevissa sarakkeissa eikä siis jakelukaasun tuotantona. Kaasulaitoksiin siirretyt hiilikaasumäärät olisi tämän jälkeen ilmoitettava (omassa sarakkeessaan) energian muuntosektorilla kaasulaitoksia koskevalla rivillä. Muiden hiilikaasujen muunnosta peräisin oleva jakelukaasun kokonaismäärä olisi ilmaistava jakelukaasun tuotantorivillä.

13	Koksikaasu

Saadaan sivutuotteena valmistettaessa koksaamokoksia raudan ja teräksen tuotantoa varten.

14	Masuunikaasu

Syntyy koksin polttamisen yhteydessä rauta- ja terästeollisuuden masuuneissa. Se otetaan talteen ja käytetään polttoaineena osittain itse laitoksessa ja osittain muissa terästeollisuuden prosesseissa tai voimaloissa, jotka on varustettu sen polttamista varten. Polttoaineen määrä olisi ilmoitettava ylemmän lämpöarvon mukaisena.

15	Konverttikaasu

Saatu sivutuotteena teräksenvalmistuksesta happipuhallusmenetelmällä, otettu talteen masuunin ulostulosta. Kaasu tunnetaan nimillä konverttikaasu, masuunikaasu tai happipuhallusmasuunikaasu.

Kivihiili

Kivihiilellä tarkoitetaan hiiltä, jonka ylempi lämpöarvo on suurempi kuin 23 865 kJ/kg (5 700 kcal/kg) määriteltynä tuhkattomasta näytteestä käyttökosteudessa ja jonka keskimääräinen satunnainen vitriniitin reflektanssi on vähintään 0,6. Kivihiili kattaa yhteensä kaikki energiatuotteet luokista 1–3 (antrasiitti, koksikivihiili ja muu bituminen kivihiili).

1.2 Aggregaattiluettelo

Seuraava aggregaattiluettelo on ilmoitettava kaikista edellisessä kohdassa luetelluista energiatuotteista, jollei toisin ilmoiteta.

Liitettä A sovelletaan termeihin, joita ei selitetä erikseen tässä liitteessä.

1.2.1 Hankintasektori ja muuntosektori

Tuotanto

1.1	josta: maanalainen Koskee ainoastaan antrasiittiä, koksikivihiiltä, muuta bitumista kivihiiltä, puolibitumista kivihiiltä sekä ligniittiä/ruskohiiltä.

1.2	josta: pinnassa oleva Koskee ainoastaan antrasiittiä, koksikivihiiltä, muuta bitumista kivihiiltä, puolibitumista kivihiiltä sekä ligniittiä/ruskohiiltä.

Muista lähteistä

Tämä koostuu kahdesta osasta:

—	talteen otetut lietteet, jauheet ja muut heikkolaatuiset kivihiilituotteet, joita ei voida luokitella hiilityypin mukaisesti. Tähän sisältyy jätekasoista ja muista jätesäiliöistä talteen otettu hiili,

—	sellaisen polttoaineen toimitukset, jonka tuotanto sisältyy muun polttoaineen energiataseeseen, mutta jonka kulutus tapahtuu hiilen energiataseessa.

2.1	josta: öljytuotteista Ei koske antrasiittiä, koksikivihiiltä, muuta bitumista kivihiiltä, puolibitumista kivihiiltä eikä ligniittiä/ruskohiiltä. Esimerkiksi: maaöljykoksin lisäys koksaamoiden koksikivihiileen

2.2	josta: maakaasusta Ei koske antrasiittiä, koksikivihiiltä, muuta bitumista kivihiiltä, puolibitumista kivihiiltä eikä ligniittiä/ruskohiiltä. Esimerkiksi: maakaasun lisääminen jakelukaasuun välitöntä lopullista kulutusta varten

2.3	josta: uusiutuvista Ei koske antrasiittiä, koksikivihiiltä, muuta bitumista kivihiiltä, puolibitumista kivihiiltä eikä ligniittiä/ruskohiiltä. Esimerkiksi: teollisuusjäteaineen käyttö sidosaineena puristehiilen valmistuksessa

Tuonti

Vienti

5	Kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet

6	Varastomuutokset Varastojen kasvu osoitettaan negatiivisena lukuna ja varastojen pienentyminen positiivisena lukuna.

7	Kokonaiskulutus

8	Tilastoerot

9	Muuntosektori yhteensä Polttoainemäärät, jotka on käytetty energian primääriin tai sekundääriin muuntamiseen (esim. hiili sähköksi, masuunikaasu sähköksi) tai jotka on käytetty muuntamiseen johdetuiksi energiatuotteiksi (esim. koksikivihiili koksiksi).

9.1	josta: Päätoimisen tuottajan sähkön erillistuotantolaitokset

9.2	josta: Päätoimisen tuottajan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset

9.3	josta: Päätoimisen tuottajan lämpölaitokset

9.4	josta: Omaan käyttöön tuottajien sähkön erillistuotantolaitokset

9.5	josta: Omaan käyttöön tuottajien sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset

9.6	josta: Omaan käyttöön tuottajien lämpölaitokset

9.7	josta: Puristehiililaitokset

9.8	josta: Koksaamot

9.9	josta: Ruskohiili-/turvebrikettilaitokset

9.10	josta: Kaasulaitokset

9.11

josta: Masuunit

Masuuneissa syöttöaineina käytetyt (muunnetut) koksikivihiilen ja/tai bitumisen kivihiilen (tunnetaan yleisesti nimellä PCI) sekä koksaamokoksin määrät. Masuuneiden lämmittämiseen ja tukitoimintojen polttoaineena käytettyjä määriä (esim. masuunikaasua) ei pitäisi sisällyttää muuntamiseen, vaan ne on ilmoitettava energiasektorin kulutuksena.

9.12	josta: Hiilen nesteyttäminen Liuskeöljy ja muut nesteytyksestä saadut tuotteet olisi ilmoitettava tämä liitteen luvun 4 mukaisesti.

9.13	josta: Maakaasuun sekoittamista varten Maakaasuun sekoitetut hiilikaasujen määrät.

9.14	josta: Muualle luokittelematon — muuntaminen

1.2.2 Energiasektori

1	Energiasektori yhteensä

1.1	josta: Sähkön erillistuotantolaitokset, sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset sekä lämpölaitokset

1.2	josta: Hiilikaivokset

1.3	josta: Puristehiililaitokset

1.4	josta: Koksaamot

1.5	josta: Ruskohiili-/turvebrikettilaitokset

1.6	josta: Kaasulaitokset

1.7	josta: Masuunit

1.8	josta: Öljynjalostamot

1.9	josta: Hiilen nesteyttäminen

1.10	josta: Muualle luokittelematon — energiasektori

2	Jakeluhäviöt Kuljetuksen ja jakelun aikana tapahtuneet häviöt sekä valmistettujen kaasujen soihdutus.

3	Loppukulutus yhteensä

4	Muu kuin energiakäyttö yhteensä

4.1	josta: Teollisuus, muuntosektori ja energiasektori Koko teollisuuden, muuntosektorin ja energiasektorin muu kuin energiakäyttö, esim. metanolin tai ammoniakin valmistukseen käytetty hiili.

4.1.1

Kohdasta 4.1, josta: petrokemian alalla

Esimerkiksi hiilen muu kuin energiakäyttö lannoitteiden tuotannon raaka-aineena ja muiden petrokemian tuotteiden raaka-aineina.

4.2	josta: Liikenne Muu kuin energiakäyttö kaikilla liikenteen osa-aloilla.

4.3	josta: Muut alat Muu kuin energiakäyttö kaupallisissa ja julkisissa palveluissa, asumisessa, maataloudessa ja luokassa ”muualle luokittelematon”.

1.2.3 Energian loppukäytön erittely

1	Energian loppukulutus

2	Teollisuus

2.1	josta: Rauta- ja terästeollisuus

2.2	josta: Kemian- ja petrokemianteollisuus

2.3	josta: Muut kuin rautametallit

2.4	josta: Ei-metalliset mineraalit

2.5	josta: Kulkuneuvot

2.6	josta: Koneet

2.7	josta: Kaivostoiminta ja louhinta

2.8	josta: Elintarvikkeet, juomat ja tupakka

2.9	josta: Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus

2.10	josta: Puu ja puutuotteet

2.11	josta: Rakentaminen

2.12	josta: Tekstiili ja nahka

2.13	josta: Muualle luokittelematon — teollisuus

Liikenne

3.1	josta: Rautatieliikenne

3.2	josta: Kotimaan vesiliikenne

3.3	josta: Muualle luokittelematon — liikenne

Muut alat

4.1	josta: Kaupalliset ja julkiset palvelut

4.2	josta: Asuminen

4.3	josta: Maatalous/Metsätalous

4.4	josta: Kalatalous

4.5	josta: Muualle luokittelematon — muu

1.2.4 Tuonti ja vienti

Tuonti alkuperämaittain ja vienti kohdemaittain.

Ei koske turvetta, kaasukoksia, jakelukaasua, koksikaasua, masuunikaasua tai konverttikaasua.

1.2.5 Sähkön ja lämmön tuotannon polttoaineet omaan käyttöön tuottavissa laitoksissa

Polttoaineet omaan käyttöön tuotetulle sähkölle ja lämmölle on ilmoitettava erikseen erillisten sähköntuotantolaitosten, sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten ja erillisten lämpölaitosten osalta.

Nämä polttoaineet omaan käyttöön tuottajille on eriteltävä seuraavassa taulukossa annetun pääasiallisen toiminnan mukaisesti:

1	Energiasektori yhteensä

1.1	josta: Hiilikaivokset

1.2	josta: Puristehiililaitokset

1.3	josta: Koksaamot

1.4	josta: Ruskohiili-/turvebrikettilaitokset

1.5	josta: Kaasulaitokset

1.6	josta: Masuunit

1.7	josta: Öljynjalostamot

1.8	josta: Kivihiilen nesteyttäminen

1.9	josta: Muualle luokittelematon — energiasektori

2	Teollisuus

2.1	josta: Rauta- ja terästeollisuus

2.2	josta: Kemian- ja petrokemianteollisuus

2.3	josta: Muut kuin rautametallit

2.4	josta: Ei-metalliset mineraalit

2.5	josta: Kulkuneuvot

2.6	josta: Koneet

2.7	josta: Kaivostoiminta ja louhinta

2.8	josta: Elintarvikkeet, juomat ja tupakka

2.9	josta: Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus

2.10	josta: Puu ja puutuotteet

2.11	josta: Rakentaminen

2.12	josta: Tekstiili ja nahka

2.13	josta: Muualle luokittelematon — teollisuus

Liikenne

3.1	josta: Rautatieliikenne

3.2	josta: Muualle luokittelematon — liikenne

Muut alat

4.1	josta: Kaupalliset ja julkiset palvelut

4.2	josta: Asuminen

4.3	josta: Maatalous/Metsätalous

4.4	josta: Kalatalous

4.5	josta: Muualle luokittelematon

1.3 Lämpöarvot

Sekä ylemmät että alemmat lämpöarvot on ilmoitettava kohdassa 1.1 mainituista energiatuotteista seuraavien keskeisten aggregaattien osalta.

Ei koske jakelukaasua, koksikaasua, masuunikaasua tai konverttikaasua.

Tuotanto

Tuonti

Vienti

4	Käytetty koksaamoissa

5	Käytetty masuuneissa

6	Käytetty päätoimisen tuottajan sähkön erillistuotantolaitoksissa, sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa ja lämpölaitoksissa

7	Käytetty teollisuudessa

8	Muu käyttö

1.4 Hiilikaivosten tuotanto ja varastot

Tämä koskee ainoastaan kivihiiltä ja ligniittiä/ruskohiiltä.

Seuraavat määrät on ilmoitettava:

1	Maanalainen tuotanto

2	Maan pinnalla tapahtuva tuotanto

3	Muista lähteistä

4	Varastot kauden lopussa

4.1	josta: varastot kaivoksissa

1.5 Mittayksiköt

1	Energiamäärät

103 tonnia

Poikkeus: kaasujen osalta (jakelukaasu, koksikaasu, masuunikaasu ja konverttikaasu) mitataan suoraan energiasisältö, ja käytettävä mittayksikkö on tämän vuoksi TJ (ylemmän lämpöarvon pohjalta).

2	Lämpöarvot

MJ/tonni

1.6 Poikkeukset ja vapautukset

Ei sovelleta.

2. MAAKAASU

2.1 Soveltuvat energiatuotteet

Tämä tietojen keruu koskee maakaasua, johon sisältyvät pääosin metaanista koostuvat maanalaisten esiintymien kaasut riippumatta siitä, ovatko ne nestemäisessä vai kaasumaisessa muodossa.

Tähän sisältyvät sekä ”kaasukentillä tuotettu kaasu”, joka on peräisin ainoastaan kaasumaisia hiilivetyjä tuottavilta kentiltä, että ”öljyntuotannon yhteydessä talteenotettu kaasu”, jota tuotetaan raakaöljyn ohella, ja hiilikaivoksista (hiilikaivoskaasu) tai hiilijuonteista (hiilijuonnekaasu) talteen otettu metaani.

Siihen eivät sisälly biomassan anaerobisesta mädätyksestä syntyvät kaasut (esim. kaatopaikka- tai jätevedenpuhdistuksen biokaasu) eikä jakelukaasu.

2.2 Aggregaattiluettelo

Seuraava aggregaattiluettelo on ilmoitettava kaikista edellisessä kohdassa luetelluista energiatuotteista, jollei toisin ilmoiteta.

2.2.1 Hankintasektori ja muuntosektori

Seuraavien aggregaattien osalta on ilmoitettava sekä tilavuuksina että energiayksiköinä ilmaistut määrät ja ylemmät ja alemmat lämpöarvot.

Oma tuotanto

Kaikki myyntikelpoinen tuotanto kansallisten rajojen sisällä, offshore-tuotanto mukaan luettuna. Tuotanto mitataan puhdistamisen sekä maakaasukondensaattien ja rikin erottamisen jälkeen.

Tähän eivät sisälly tuotantohäviöt eivätkä takaisin injektoidut, purkautuneet tai soihdutukseen käytetyt määrät.

Tähän sisältyvät maakaasuteollisuudessa, kaasun tuotannossa, putkikuljetuksessa ja käsittelylaitoksissa käytetyt määrät.

1.1	josta: Öljyntuotannon yhteydessä vapautunut kaasu Maakaasua, joka on tuotettu raakaöljyn yhteydessä.

1.2	josta: Kaasukentillä tuotettua kaasua Maakaasua, joka on peräisin ainoastaan kaasumaisia hiilivetyjä tuottavilta kentiltä.

1.3	josta: Hiilikaivoskaasua Hiilikaivoksissa tai hiilijuonteista tuotettua metaania, joka on johdettu maan pinnalle ja joka kulutetaan kaivoksissa tai johdetaan putkia pitkin kuluttajille.

2	Muista lähteistä Maakaasuun sekoitetut ja seoksena kulutetut polttokaasut.

2.1	josta: Öljytuotteista Laadun, esim. lämpösisällön, nostamiseen tarkoitettu nestekaasu.

2.2	josta: Hiilestä Maakaasuun sekoitettavaksi valmistettu kaasu

2.3	josta: Uusiutuvista Maakaasuun sekoitettavaksi tarkoitettu biokaasu

Tuonti

Vienti

5	Kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet

6	Varastomuutokset Varastojen kasvu osoitetaan negatiivisena lukuna ja varastojen pienentyminen positiivisena lukuna.

7	Kokonaiskulutus

8	Tilastoerot Lämpöarvojen ilmoittamisvaatimusta ei sovelleta tähän.

Hyödynnettävissä oleva kaasu: alku- ja loppuvarastot

Kaasumäärät, jotka ovat toimitettavissa minkä hyvänsä panos-tuotossyklin aikana. Tällä tarkoitetaan hyödynnettävissä olevaa maakaasua, joka on varastoitu erikoisvarastoihin (ehtyneisiin kaasu- ja/tai öljykenttiin, pohjaveteen, suolaesiintymiin, sekaesiintymiin tai muihin) sekä nesteytetyn maakaasun varastoja. Suojakaasu olisi jätettävä tämän ulkopuolelle.

Lämpöarvojen ilmoittamisvaatimusta ei sovelleta tähän.

10.	Purkautunut kaasu Tuotantopaikalla tai kaasunkäsittelylaitoksessa ilmaan päästetyn kaasun määrä. Lämpöarvojen ilmoittamisvaatimusta ei sovelleta tähän.

11.	Soihdutettu kaasu Tuotantopaikalla tai kaasunkäsittelylaitoksessa soihduissa poltetun kaasun määrä. Lämpöarvojen ilmoittamisvaatimusta ei sovelleta tähän.

12.	Muuntosektori yhteensä Polttoainemäärät, jotka on käytetty energian primääriin tai sekundääriin muuntamiseen (esim. maakaasu sähköksi) tai jotka on käytetty muuntamiseen johdetuiksi energiatuotteiksi (esim. maakaasu metanoliksi).

12.1	josta: Päätoimisen tuottajan sähkön erillistuotantolaitokset

12.2	josta: Omaan käyttöön tuottajien sähkön erillistuotantolaitokset

12.3	josta: Päätoimisen tuottajan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset

12.4	josta: Omaan käyttöön tuottajien sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset

12.5	josta: Päätoimisen tuottajan lämpölaitokset

12.6	josta: Omaan käyttöön tuottajien lämpölaitokset

12.7	josta: Kaasulaitokset

12.8	josta: Koksaamot

12.9	josta: Masuunit

12.10

josta: Kaasun muunto nesteiksi

Nesteyttämisessä raaka-aineena käytetyt maakaasumäärät, esim. metanolin tuotantoprosessiin syötettävät polttoainemäärät, jotka muunnetaan metanoliksi.

12.11

josta: Luokittelematon — muuntaminen

2.2.2 Energiasektori

1	Energiasektori yhteensä

1.1	josta: Hiilikaivokset

1.2	josta: Öljyn ja kaasun tuotanto

1.3	josta: Syötöt öljynjalostamoille

1.4	josta: Koksaamot

1.5	josta: Masuunit

1.6	josta: Kaasulaitokset

1.7	josta: Sähkön erillistuotantolaitokset, sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset sekä lämpölaitokset

1.8	josta: Nesteyttäminen (LNG) tai kaasuttaminen

1.9	josta: Kaasun muunto nesteiksi

1.10	josta: Muualle luokittelematon — energiasektori

2	Jakelun ja kuljetuksen aikana tapahtuneet häviöt.

2.2.3 Energian loppukäytön erittely

Maakaasun kulutus on ilmoitettava kaikista seuraavista aggregaateista sekä energiakäytön että (soveltuvin osin) muun kuin energiakäytön osalta erikseen:

1	Loppukulutus yhteensä Energian loppukäyttö ja muu kuin energiakäyttö on ilmoitettava tästä nimikkeestä erikseen.

Liikenne

2.1	josta: Maantieliikenne Sisältää sekä paineistetun maakaasun (CNG) että biokaasun.

2.1.1

josta: Biokaasun osuus maantieliikenteessä

2.2	josta: Putkikuljetus

2.3	josta: Muualle luokittelematon — liikenne

3	Teollisuus

3.1	josta: Rauta- ja terästeollisuus

3.2	josta: Kemian- ja petrokemianteollisuus

3.3	josta: Muut kuin rautametallit

3.4	josta: Ei-metalliset mineraalit

3.5	josta: Kulkuneuvot

3.6	josta: Koneet

3.7	josta: Kaivostoiminta ja louhinta

3.8	josta: Elintarvikkeet, juomat ja tupakka

3.9	josta: Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus

3.10	josta: Puu ja puutuotteet

3.11	josta: Rakentaminen

3.12	josta: Tekstiili ja nahka

3.13	josta: Muualle luokittelematon — teollisuus

Muut alat

4.1	josta: Kaupalliset ja julkiset palvelut

4.2	josta: Asuminen

4.3	josta: Maatalous/Metsätalous

4.4	josta: Kalatalous

4.5	josta: Muualle luokittelematon — muu

2.2.4 Tuonti ja vienti

Ilmoitetaan sekä maakaasun kokonaismäärät että sen nestekaasuosan määrät alkuperämaittain tuonnin osalta ja kohdemaittain viennin osalta.

2.2.5 Sähkön ja lämmön tuotannon polttoaineet omaan käyttöön tuottavissa laitoksissa

Polttoaineet ilmoitetaan seuraavien laitosten tai toimintojen osalta:

1	Energiasektori yhteensä

1.1	josta: Hiilikaivokset

1.2	josta: Öljyn ja kaasun tuotanto

1.3	josta: Syötöt öljynjalostamoille

1.4	josta: Koksaamot

1.5	josta: Kaasulaitokset

1.6	josta: Masuunit

1.7	josta: Nesteyttämis- (LNG) ja jälleenkaasutuslaitokset

1.8	josta: Kaasun muunto nesteiksi

1.9	josta: Muualle luokittelematon — energiasektori

2	Teollisuus

2.1	josta: Rauta- ja terästeollisuus

2.2	josta: Kemian- ja petrokemianteollisuus

2.3	josta: Muut kuin rautametallit

2.4	josta: Ei-metalliset mineraalit

2.5	josta: Kulkuneuvot

2.6	josta: Koneet

2.7	josta: Kaivostoiminta ja louhinta

2.8	josta: Elintarvikkeet, juomat ja tupakka

2.9	josta: Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus

2.10	josta: Puu ja puutuotteet

2.11	josta: Rakentaminen

2.12	josta: Tekstiili ja nahka

2.13	josta: Muualle luokittelematon — teollisuus

Liikenne

3.1	josta: Putkikuljetus

3.2	josta: Muualle luokittelematon — liikenne

4	Muut toimialat:

4.1	josta: Kaupalliset ja julkiset palvelut

4.2	josta: Asuminen

4.3	josta: Maatalous/Metsätalous

4.4	josta: Kalatalous

4.5	josta: Muualle luokittelematon

2.2.6 Kaasun varastointikapasiteetti

1	Nimi Varastointilaitoksen sijaintipaikan nimi.

2	Tyyppi Varaston tyyppi, kuten ehtynyt kaasukenttä, suolaesiintymä jne.

3	Käytettävissä oleva kapasiteetti Varaston kokonaiskapasiteetti vähennettynä suojakaasun määrä. Suojakaasu on sen kaasun kokonaistilavuus, jota tarvitaan pysyväksi varastoksi, jotta maanalaisten varastosäiliöiden riittävä paine ja toimituskyky voidaan pitää yllä koko toimitussyklin ajan.

4	Huipputeho Enimmäisnopeus, jolla kaasua voidaan poistaa kyseisestä varastosta.

2.3 Mittayksiköt

1	Energiamäärät

Jollei toisin ilmoiteta, maakaasumäärät ilmoitetaan niiden energiasisällön mukaisesti eli ylemmän lämpöarvoon perustuvina TJ:ina.

Jos fyysisiä määriä edellytetään, käytetään yksikkönä 106 m3:ä, kun oletetaan kaasun perusolosuhteet (15 oC, 101,325 kPa).

2	Lämpöarvot

KJ/m3, kun oletetaan kaasun perusolosuhteet (15 oC, 101,325 kPa).

3	Varaston käytettävissä oleva kapasiteetti

106 m3, kun oletetaan kaasun perusolosuhteet (15 oC, 101,325 kPa).

4	Huipputeho

106 m3/päivä, kun oletetaan kaasun perusolosuhteet (15 oC, 101,325 kPa).

2.4 Poikkeukset ja vapautukset

Ei sovelleta.

3. SÄHKÖ JA LÄMPÖ

3.1 Soveltuvat energiatuotteet

Tämä luku koskee lämpöä ja sähköä.

3.2 Aggregaattiluettelo

Seuraava aggregaattiluettelo on ilmoitettava kaikista edellisessä kohdassa luetelluista energiatuotteista, jollei toisin ilmoiteta.

Liitettä A sovelletaan termeihin, joita ei selitetä erikseen tässä luvussa. Luvuissa 1, 2, 4 ja 5 annettuja määritelmiä ja yksiköitä sovelletaan energiatuotteisiin, jotka kuuluvat kiinteisiin polttoaineisiin ja valmistettuihin kaasuihin, maakaasuun, öljyyn ja öljytuotteisiin sekä uusiutuvaan energiaan ja jätteen energiakäyttöön.

3.2.1 Hankintasektori ja muuntosektori

Seuraavia erityismääritelmiä sovelletaan tämän luvun sähkö- ja lämpöaggregaatteihin:

—	Sähkön bruttotuotanto: kaikki kyseeseen tulevien tuotantoyksiköiden (pumppuvoima mukaan luettuna) yhteenlaskettu sähköenergian tuotanto päägeneraattoreiden antoliittimistä mitattuna.

—

Lämmön bruttotuotanto: laitosten tuottaman lämmön kokonaismäärä, kuumia nestevirtoja hyödyntävien laitosten oheistoimintojen (tilojen lämmitys, nestemäisen polttoaineen lämmitys jne.) käyttämä lämpö, laitoksen ja verkoston lämmönvaihtimien häviöt sekä kemiallisista prosesseista saatu primäärienergiana käytetty lämpö mukaan luettuina.

—	Sähkön nettotuotanto: sähköenergian bruttotuotanto vähennettynä generaattoreiden apulaitteiden kuluttama energia sekä häviöt päägeneraattorin muuntajissa.

—	Lämmön nettotuotanto: jakelujärjestelmään toimitettu lämpö ulostulo- ja paluuvirran mittauksilla määritettynä.

Seuraavassa taulukossa mainitut aggregaatit on ilmoitettava erikseen sekä päätoimisen tuottajan laitosten että omaan käyttöön tuottajien laitosten osalta. Näiden kahden laitostyypin sisällä on ilmoitettava sähkön ja lämmön brutto- ja nettotuotanto erillisten sähköntuotantolaitosten, sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten ja erillisten lämpölaitosten osalta erikseen aina soveltuvien osin seuraavista aggregaateista:

1	Bruttotuotanto:

1.1	josta: Ydinvoima

1.2	josta: Vesivoima

1.2.1

josta: Pumppausvarastosta tuotetun vesivoiman osuus (pumppuvoima)

1.3	josta: Geoterminen energia

1.4	josta: Aurinkoenergia

1.5	josta: Vuorovesi-, aalto-, merienergia

1.6	josta: Tuulivoima

1.7	josta: Polttoaineet Syttymis- tai palamiskelpoiset polttoaineet, eli polttoaineet, jotka reagoidessaan hapen kanssa aiheuttavat merkittävän lämpötilannousun ja joita poltetaan sellaisenaan sähkön ja/tai lämmön tuottamiseksi.

1.8	josta: Lämpöpumput Lämpöpumppujen lämmöntuotanto ainoastaan, jos lämpö myydään kolmansille osapuolille (eli jos tuotanto kuuluu muuntosektorille).

1.9	josta: Sähkökattilat Sähkökattiloiden tuottaman lämmön määrä, kun lämpö myydään kolmansille osapuolille.

1.10	josta: Kemiallisista prosesseista saatu lämpö Lämpö, joka on peräisin prosesseista ilman energiapanosta, kuten kemiallinen reaktiolämpö. Tähän ei sisälly jätelämpö, joka on peräisin energiaa käyttävistä prosesseista ja joka olisi ilmoitettava vastaavan polttoaineen tuottamana lämpönä.

1.11	josta: Muut lähteet — sähkö (täsmennettävä)

Seuraavassa taulukossa mainitut aggregaatit on ilmoitettava bruttoarvoina ja soveltuvin osin erikseen sähkön ja lämmön osalta. Seuraavan taulukon kolmea ensimmäistä aggregaattia varten olisi laskettava määrät edellisen taulukon mukaisista arvoista; saatujen arvojen olisi vastattava edellisen taulukon mukaisesti ilmoitettuja arvoja.

1	Bruttotuotanto

2	Laitoksen oma käyttö

3	Nettotuotanto

4	Tuonti Ks. myös selitys kohdassa 5 ”Vienti”.

5	Vienti Sähkömäärät katsotaan tuonniksi tai vienniksi, kun ne ovat ylittäneet maan poliittiset rajat, riippumatta siitä, onko tulliselvitys tehty. Jos sähkö kulkee maan kautta, määrä olisi ilmoitettava sekä tuontina että vientinä.

6	Käytetty lämpöpumpuissa

7	Käytetty sähkökattiloissa

8	Käytetty pumppuvoimaksi

9	Käytetty sähköntuotantoon

Hankittu energia

Sähkön osalta: kaikkien kyseisen maan voimalaitosten toimittaman sähköenergian nettotuotannon summa, josta on vähennetty samanaikaisesti lämpöpumppuihin, sähkövoimalla toimiviin höyrykattiloihin tai pumppaukseen käytetty määrä sekä joko vähennetty vienti ulkomaille tai lisätty tuonti ulkomailta.

Lämmön osalta: kyseisen maan kaikkien laitosten myytäväksi tuottaman lämmön nettotuotannon summa, josta on vähennetty sähkön tuotantoon käytetty määrä sekä vähennetty vienti ulkomaille tai lisätty tuonti ulkomailta

11	Siirto- ja jakeluhäviöt Kaikki siirrosta ja jakelusta johtuvat energia- ja lämpöhäviöt. Sähkön osalta tähän sisältyvät häviöt muuntajissa, joita ei katsota voimalaitosten kiinteiksi osiksi.

12	Kokonaiskulutus (laskettu)

13	Tilastoero

14	Kokonaiskulutus (havaittu)

Seuraavassa taulukossa luetelluista polttoaineista tuotettu sähkö, myyty lämpö ja käytetyt polttoainemäärät, niitä vastaava kokonaisenergia mukaan luettuna (niiden alemman lämpöarvon pohjalta lukuun ottamatta maakaasua, jonka perustana on ylempi lämpöarvo), on ilmoitettava erikseen päätoimisen tuottajan laitosten että omaan käyttöön tuottajien laitosten osalta. Näiden kahden laitostyypin sisällä tällainen sähkön ja lämmön tuotanto on ilmoitettava erillisistä sähköntuotantolaitoksista, sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksista sekä erillisistä lämpölaitoksista soveltuvin osin erikseen.

1	Kiinteät polttoaineet ja valmistetut kaasut:

1.1	Antrasiitti

1.2	Koksikivihiili

1.3	Muu bituminen kivihiili

1.4	Puolibituminen kivihiili

1.5	Ligniitti/ruskohiili

1.6

Turve

1.7	Puristehiili

1.8	Koksaamokoksi

1.9	Kaasukoksi

1.10	Kivihiiliterva

1.11	Ruskohiilibriketit

1.12	Jakelukaasu

1.13	Koksikaasu

1.14	Masuunikaasu

1.15	Konverttikaasu

2	Öljy ja öljytuotteet:

2.1

Raakaöljy

2.2	Maakaasukondensaatti

2.3	Jalostamokaasu

2.4	Nestekaasu

2.5	Teollisuusbensiini

2.6	Lentopetroli

2.7	Muu petroli

2.8	Dieselöljy/kevyt polttoöljy (keskitisle)

2.9	Raskas polttoöljy

2.10	Bitumi (myös orimulsion)

2.11	Maaöljykoksi

2.12	Muut öljytuotteet

Maakaasu

4	Uusiutuva energia ja jätteen energiakäyttö:

4.1	Teollisuusjäte (uusiutumaton)

4.2	Yhdyskuntajäte (uusiutuva)

4.3	Yhdyskuntajäte (uusiutumaton)

4.4	Puu, puujäte ja muu kiinteä jäte

4.5	Kaatopaikkakaasu

4.6	Jätevedenpuhdistuksen biokaasu

4.7	Muu biokaasu

4.8	Nestemäiset biopolttoaineet

3.2.2 Sähkön ja lämmön kulutus energiasektorilla

1	Energiasektori yhteensä Lukuun ottamatta voimalaitoksen omaa käyttöä sekä käyttöä pumppuvoimaloihin, lämpöpumppuihin ja sähkökattiloihin.

1.1	josta: Hiilikaivokset

1.2	josta: Öljyn ja kaasun tuotanto

1.3	josta: Puristehiililaitokset

1.4	josta: Koksaamot

1.5	josta: Ruskohiili-/turvebrikettilaitokset

1.6	josta: Kaasulaitokset

1.7	josta: Masuunit

1.8	josta: Öljynjalostamot

1.9	josta: Ydinteollisuus

1.10	josta: Kivihiilen nesteyttämislaitokset

1.11	josta: Nesteyttämis- (LNG) / jälleenkaasutuslaitokset

1.12	josta: Kaasutuslaitokset (biokaasu)

1.13	josta: Kaasun muunto nesteiksi

1.14	josta: Muualle luokittelematon — energiasektori

3.2.3 Energian loppukäytön erittely

1	Teollisuus

1.1	josta: Rauta- ja terästeollisuus

1.2	josta: Kemian- ja petrokemianteollisuus

1.3	josta: Muut kuin rautametallit

1.4	josta: Ei-metalliset mineraalit

1.5	josta: Kulkuneuvot

1.6	josta: Koneet

1.7	josta: Kaivostoiminta ja louhinta

1.8	josta: Elintarvikkeet, juomat ja tupakka

1.9	josta: Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus

1.10	josta: Puu ja puutuotteet

1.11	josta: Rakentaminen

1.12	josta: Tekstiili ja nahka

1.13	josta: Muualle luokittelematon — teollisuus

Liikenne

2.1	josta: Rautatieliikenne

2.2	josta: Putkijohtokuljetus

2.3	josta: Muualle luokittelematon — liikenne

Asuminen

4	Kaupalliset ja julkiset palvelut

5	Maatalous/Metsätalous

6	Kalatalous

7	Muualle luokittelematon — muu

3.2.4 Tuonti ja vienti

Sähkö- ja lämpöenergiamäärien tuonti ja vienti maittain.

3.2.5 Omaan käyttöön tuottajien sähkön ja lämmön nettotuotanto

Omaan käyttöön tuottavien sähkön- ja lämmöntuottajien sähkön ja lämmön nettotuotanto on ilmoitettava sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksista, erillisistä sähköntuotantolaitoksista ja erillisistä lämpölaitoksista erikseen seuraavien laitosten tai toimintojen osalta.

1	Energiasektori yhteensä

1.1	josta: Hiilikaivokset

1.2	josta: Öljyn ja kaasun tuotanto

1.3	josta: Puristehiililaitokset

1.4	josta: Koksaamot

1.5	josta: Ruskohiili-/turvebrikettilaitokset

1.6	josta: Kaasulaitokset

1.7	josta: Masuunit

1.8	josta: Öljynjalostamot

1.9	josta: Kivihiilen nesteyttämislaitokset

1.10	josta: Nesteyttämis- (LNG) / jälleenkaasutuslaitokset

1.11	josta: Kaasuttamislaitokset (biokaasu)

1.12	josta: Kaasun muunto nesteiksi

1.13	josta: Puuhiilen tuotantolaitokset

1.14	josta: Muualle luokittelematon — energiasektori

2	Kaikki muut toimialat: sama kuin kohdassa 3.2.3 ”Energian loppukäytön erittely” annettu aggregaattiluettelo.

3.2.6 Sähkön ja lämmön tuotannon polttoaineet omaan käyttöön tuottavissa laitoksissa

Omaan käyttöön tuottajien käyttämät kiinteiden polttoaineiden ja valmistettujen kaasujen määrät on ilmoitettava seuraavista energiatuotteista: antrasiitti, koksikivihiili, muu bituminen kivihiili, puolibituminen kivihiili, ligniitti/ruskohiili, turve, puristehiili, koksaamokoksi, kaasukoksi, kivihiiliterva, ruskohiili-/turvebriketit, jakelukaasu, koksikaasu, masuunikaasu ja konverttikaasu. Nämä polttoainemäärät on ilmoitettava seuraavien toimialojen laitoksista:

1	Energiasektori yhteensä

1.1	josta: Hiilikaivokset

1.2	josta: Puristehiililaitokset

1.3	josta: Koksaamot

1.4	josta: Ruskohiili-/turvebrikettilaitokset

1.5	josta: Kaasulaitokset

1.6	josta: Masuunit

1.7	josta: Öljynjalostamot

1.8	josta: Kivihiilen nesteyttäminen

1.9	josta: Muualle luokittelematon — energiasektori

2	Teollisuus

2.1	josta: Rauta- ja terästeollisuus

2.2	josta: Kemian- ja petrokemianteollisuus

2.3	josta: Muut kuin rautametallit

2.4	josta: Ei-metalliset mineraalit

2.5	josta: Kulkuneuvot

2.6	josta: Koneet

2.7	josta: Kaivostoiminta ja louhinta

2.8	josta: Elintarvikkeet, juomat ja tupakka

2.9	josta: Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus

2.10	josta: Puu ja puutuotteet

2.11	josta: Rakentaminen

2.12	josta: Tekstiili ja nahka

2.13	josta: Muualle luokittelematon — teollisuus

Liikenne

3.1	josta: Rautatieliikenne

3.2	josta: Muualle luokittelematon — liikenne

Muut alat

4.1	josta: Kaupalliset ja julkiset palvelut

4.2	josta: Asuminen

4.3	josta: Maatalous/Metsätalous

4.4	josta: Kalatalous

4.5	josta: Muualle luokittelematon

Omaan käyttöön tuottajien käyttämien öljytuotteiden määrät on ilmoitettava seuraavista energiatuotteista: raakaöljy, maakaasukondensaatti, jalostamokaasu, nestekaasu, lentopetroli, muu petroli, kaasu-/dieselöljy (kevyt polttoöljy), raskas polttoöljy, bitumi (myös orimulsion), petrolikoksi ja muut öljytuotteet. Nämä polttoainemäärät on ilmoitettava seuraavien toimialojen laitoksista:

1	Energiasektori yhteensä

1.1	josta: Hiilikaivokset

1.2	josta: Öljyn ja kaasun tuotanto

1.3	josta: Koksaamot

1.4	josta: Masuunit

1.5	josta: Kaasulaitokset

1.6	josta: Muualle luokittelematon — energiasektori

2	Teollisuus

2.1	josta: Rauta- ja terästeollisuus

2.2	josta: Kemian- ja petrokemianteollisuus

2.3	josta: Muut kuin rautametallit

2.4	josta: Ei-metalliset mineraalit

2.5	josta: Kulkuneuvot

2.6	josta: Koneet

2.7	josta: Kaivostoiminta ja louhinta

2.8	josta: Elintarvikkeet, juomat ja tupakka

2.9	josta: Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus

2.10	josta: Puu ja puutuotteet

2.11	josta: Rakentaminen

2.12	josta: Tekstiili ja nahka

2.13	josta: Muualle luokittelematon — teollisuus

Liikenne:

3.1	josta: Putkikuljetus

3.2	josta: Muualle luokittelematon — liikenne

Muut alat

4.1	josta: Kaupalliset ja julkiset palvelut

4.2	josta: Asuminen

4.3	josta: Maatalous/Metsätalous

4.4	josta: Kalatalous

4.5	josta: Muualle luokittelematon

Omaan käyttöön tuottajien käyttämät maakaasumäärät on ilmoitettava seuraavien toimialojen laitoksista:

1	Energiasektori yhteensä

1.1	josta: Hiilikaivokset

1.2	josta: Öljyn ja kaasun tuotanto

1.3	josta: Syötöt öljynjalostamoille

1.4	josta: Koksaamot

1.5	josta: Kaasulaitokset

1.6	josta: Masuunit

1.7	josta: Nesteyttämis- (LNG) ja jälleenkaasutuslaitokset

1.8	josta: Kaasun muunto nesteiksi

1.9	josta: Muualle luokittelematon — energiasektori

2	Teollisuus

2.1	josta: Rauta- ja terästeollisuus

2.2	josta: Kemian- ja petrokemianteollisuus

2.3	josta: Muut kuin rautametallit

2.4	josta: Ei-metalliset mineraalit

2.5	josta: Kulkuneuvot

2.6	josta: Koneet

2.7	josta: Kaivostoiminta ja louhinta

2.8	josta: Elintarvikkeet, juomat ja tupakka

2.9	josta: Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus

2.10	josta: Puu ja puutuotteet

2.11	josta: Rakentaminen

2.12	josta: Tekstiili ja nahka

2.13	josta: Muualle luokittelematon — teollisuus

Liikenne:

3.1	josta: Putkikuljetus

3.2	josta: Muualle luokittelematon — liikenne

Muut alat

4.1	josta: Kaupalliset ja julkiset palvelut

4.2	josta: Asuminen

4.3	josta: Maatalous/Metsätalous

4.4	josta: Kalatalous

4.5	josta: Muualle luokittelematon

Omaan käyttöön tuottajien käyttämät uusiutuvan energian määrät ja jätteen energiakäytön määrät on ilmoitettava seuraavista energiatuotteista: geoterminen energia, aurinkoenergia, teollisuusjäte (uusiutumaton), yhdyskuntajäte (uusiutuva), yhdyskuntajäte (uusiutumaton), puu / puujäte /muu kiinteä jäte, kaatopaikkakaasu, jätevedenpuhdistuksen biokaasu, muu biokaasu ja nestemäiset biopolttoaineet. Nämä polttoainemäärät on ilmoitettava seuraavien toimialojen laitoksista:

1	Energiasektori yhteensä

1.1	josta: Kaasuttamislaitokset

1.2	josta: Hiilikaivokset

1.3	josta: Puristehiililaitokset

1.4	josta: Koksaamot

1.5	josta: Öljynjalostamot

1.6	josta: Ruskohiili-/turvebrikettilaitokset

1.7	josta: Kaasulaitokset

1.8	josta: Masuunit

1.9	josta: Puuhiilen tuotantolaitokset

1.10	josta: Muualle luokittelematon — energiasektori

2	Teollisuus

2.1	josta: Rauta- ja terästeollisuus

2.2	josta: Kemian- ja petrokemianteollisuus

2.3	josta: Muut kuin rautametallit

2.4	josta: Ei-metalliset mineraalit

2.5	josta: Kulkuneuvot

2.6	josta: Koneet

2.7	josta: Kaivostoiminta ja louhinta

2.8	josta: Elintarvikkeet, juomat ja tupakka

2.9	josta: Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus

2.10	josta: Puu ja puutuotteet

2.11	josta: Rakentaminen

2.12	josta: Tekstiili ja nahka

2.13	josta: Muualle luokittelematon — teollisuus

Liikenne

3.1	josta: Rautatieliikenne

3.2	josta: Muualle luokittelematon — liikenne

Muut alat

4.1	josta: Kaupalliset ja julkiset palvelut

4.2	josta: Asuminen

4.3	josta: Maatalous/Metsätalous

4.4	josta: Kalatalous

4.5	josta: Muualle luokittelematon

3.3 Sähkön ja lämmön tuotantoa koskevat rakennetiedot

3.3.1 Sähköntuotannon maksiminettokapasiteetti ja huippukuorma

Kapasiteetti olisi ilmoitettava kyseisen raportointivuoden joulukuun 31 päivänä.

Siihen sisältyy sekä erillisten sähköntuotantolaitosten että sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten sähköntuotantokapasiteetti.

Sähköntuotannon maksiminettokapasiteetti on kaikkien eri laitosten omien maksiminettokapasiteettien summa tietyn toimintajakson aikana. Tätä tietojen keruuta varten toimintajaksoksi katsotaan yhtämittainen käyttö, joka käytännössä kestää vähintään 15 tuntia vuorokaudessa. Maksiminettokapasiteetti on enimmäisteho, jonka oletetaan olevan pelkkää pätötehoa ja joka voidaan toimittaa jatkuvasti verkkoon antopisteestä, kun koko laitos on toiminnassa. Huippukuorma määritellään kyseisen maan verkon tai verkkoyhdistelmän absorboiman tai sille toimitetun tehon suurimmaksi arvoksi.

Seuraavat määrät on ilmoitettava ainoastaan verkkojen osalta:

Yhteensä

Ydinvoima

Vesivoima

3.1	josta: Pumppuvoima

4	Geoterminen energia

5	Aurinkoenergia

6	Vuorovesi-, aalto-, merienergia

7	Tuulivoima

8	Polttoaineet

8.1	josta: Höyrykattilat

8.2	josta: Polttomoottorit

8.3	josta: Kaasuturbiinit

8.4	josta: Kombivoimalaitokset

8.5	josta: Muut Täsmennettävä, jos käytetään ilmoituksessa.

9	Huippukuorma

10	Käytettävissä oleva kapasiteetti huipputehon aikana

11	Huippukuorman esiintymispäivä ja -aika

3.3.2 Polttoaineiden sähköntuotannon maksiminettokapasiteetti

Polttoaineilla tuotetun sähkön maksiminettokapasiteetti on ilmoitettava sekä päätoimisilta tuottajilta että omaan käyttöön tuottajilta ja erikseen jokaisesta seuraavassa taulukossa mainitusta, joko yhtä tai useaa polttoainetta käyttävästä laitostyypistä. Kaikkiin useita polttoaineita käyttäviä laitoksia koskeviin kohtiin on liitettävä ilmoitus siitä, mikä polttoainetyyppi on primäärinen ja mitkä ovat vaihtoehtoisia polttoaineita.

1	Yhtä polttoainetta käyttävät laitokset:

1.1	Kivihiiltä tai kivihiilituotteita polttavat Tähän sisältyvät koksikaasun, masuunikaasun ja konverttikaasun kapasiteetit.

1.2	Nestemäisiä polttoaineita polttavat Tähän sisältyy jalostamokaasun kapasiteetti.

1.3	Maakaasua polttavat Tähän sisältyy jakelukaasun kapasiteetti.

1.4	Turvetta polttavat

1.5	Uusiutuvia polttoaineita ja jätteitä polttavat

2	Useita polttoaineita polttavat, kiinteät ja nesteet

3	Useita polttoaineita polttavat, kiinteät ja maakaasu

4	Useita polttoaineita polttavat, nesteet ja maakaasu

5	Useita polttoaineita polttavat, kiinteät, nesteet ja maakaasu

Useita polttoaineita polttaviin järjestelmiin sisältyvät ainoastaan sellaiset yksiköt, joissa voidaan jatkuvasti polttaa useampaa kuin yhtä polttoainetyyppiä. Laitokset, joiden yksiköt ovat erillisiä ja eri polttoaineita käyttäviä, olisi jaoteltava soveltuviin, yhtä polttoainetta polttaviin luokkiin.

3.4 Mittayksiköt

1	Energiamäärät

Sähkö: GWh

Lämpö: TJ

Kiinteät polttoaineet ja valmistetut kaasut: sovelletaan tämän liitteen luvussa 1 annettuja mittayksiköitä.

Maakaasu: sovelletaan tämän liitteen luvussa 2 annettuja mittayksiköitä.

Öljy ja öljytuotteet: sovelletaan tämän liitteen luvussa 4 annettuja mittayksiköitä.

Uusiutuvat energianlähteet ja jätteet: sovelletaan tämän liitteen luvussa 5 annettuja mittayksiköitä.

2	Kapasiteetti

Sähköntuotantokapasiteetti: MWe

Lämmöntuotantokapasiteetti: MWt

3.5 Poikkeukset ja vapautukset

Ranskaan sovelletaan poikkeusta, joka koskee lämpöön liittyvien aggregaattien ilmoittamista. Tämä poikkeus lakkaa heti, kun Ranska pystyy toimittamaan kyseisen ilmoituksen, ja joka tapauksessa viimeistään neljän vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

4. ÖLJY JA ÖLJYTUOTTEET

4.1 Soveltuvat energiatuotteet

Jollei toisin ilmoiteta, tämä tietojenkeruu koskee seuraavia energiatuotteita:

Energiatuote

Määritelmä

Raakaöljy

Raakaöljy on luonnon mineraaliöljyä, joka koostuu hiilivetyjen sekoituksesta sekä niihin liittyvistä epäpuhtauksista, kuten rikistä. Normaalissa pintalämpötilassa ja -paineessa se on nestemuodossa, ja sen fyysiset ominaisuudet (tiheys, viskositeetti jne.) vaihtelevat suuresti. Tähän luokkaan sisältyvät öljyntuotannon yhteydessä tuotetusta maakaasusta ja muusta maakaasusta kentällä tai kaasun erottelussa talteen otetut kondensaatit, jos ne sekoitetaan kaupalliseen raakaöljyyn.

2	Maakaasukondensaatti

Maakaasukondensaatti on nestemäisiä tai nesteytettyjä hiilivetyjä, jotka on otettu talteen maakaasusta erottelulaitoksissa tai kaasunkäsittelylaitoksissa. Maakaasukondensaattiin sisältyy etaania, propaania, butaania (tavallista ja isobutaania), (iso) pentaania sekä raskaampia hiilivetyjä (tunnetaan joskus myös nimellä luonnonbensiini tai laitoskondensaatti).

3	Jalostamon raaka-aine

Jalostamon raaka-aine on prosessoitua öljyä, joka on tarkoitettu jatkojalostukseen (esim. suoratislattu polttoöljy tai tyhjiökaasuöljy) ilman sekoitusta. Se muunnetaan ilman lisäkäsittelyä yhdeksi tai useammaksi komponentiksi ja/tai lopulliseksi tuotteeksi. Tähän määritelmään sisältyvät myös petrokemian teollisuudesta jalostamoteollisuuteen palautetut tuotteet (esim. pyrolyysibensiini, C4-fraktiot, kaasuöljy ja polttoöljyfraktiot).

4	Lisäaineet / hapettavat lisäaineet

Lisäaineet ovat muita kuin hiilivety-yhdisteitä, joita lisätään tai sekoitetaan tuotteeseen sen polttoaineominaisuuksien (oktaani, setaani, kylmäominaisuudet jne.) muuttamiseksi.

—	hapettavat lisäaineet, kuten alkoholit (metanoli, etanoli), eetterit (kuten MTBE eli metyyli-tert-butyylieetteri, ETBE eli etyyli-tert-butyylieetteri ja TAME eli tert-amyylimetyylieetteri),

—	esterit (rypsi- tai dimetyyliesteri jne.),

—	kemialliset yhdisteet (kuten TML, TEL ja pesuaineet).

Huom. Tässä luokassa ilmoitettujen lisäaineiden / hapettavien lisäaineiden (alkoholit, eetterit, esterit ja muut kemialliset yhdisteet) määrien olisi liityttävä ainemääriin, jotka on tarkoitettu sekoitettavaksi polttoaineisiin tai polttoainekäyttöön.

4.1	josta: Biopolttoaineet

Biobensiini ja biodieselit. Sovelletaan luvun 5 ”Uusiutuva energia ja jätteen energiakäyttö” määritelmiä.

Tässä luokassa ilmoitetut nestemäisten biopolttoaineiden määrät liittyvät itse biopolttoaineeseen eivätkä siihen nesteiden kokonaismäärään, johon biopolttoaineet sekoitetaan.

Tähän ei sisälly mikään sellaisten biopolttoaineiden kauppa, joita ei ole sekoitettu liikenteen polttoaineisiin (eli jotka ovat puhtaassa muodossaan); nämä olisi ilmoitettu luvun 5 mukaisesti. Osana liikenteen polttoaineita myydyt biopolttoaineet olisi ilmoitettava soveltuvan tuotteen kohdalla ja siten, että biopolttoaineen osuus ilmoitetaan.

5	Muut hiilivedyt

Bitumipitoisesta hiekasta saatu synteettinen raakaöljy, liuskeöljy jne., hiilen nesteyttämisestä saadut nesteet (ks. luku 1), maakaasun muuntamisesta bensiiniksi tuloksena saadut nesteet (ks. luku 2), vety ja emulsifioidut öljyt (esim. orimulsion).

Tähän ei sisälly öljyliuskeen tuotanto, johon sovelletaan lukua 1.

Liuskeöljyn tuotanto (sekundaarituote) on ilmoitettava luokassa ”Muut hiilivedyt” ja nimikkeellä ”Muista lähteistä”.

6	Jalostamokaasu (nesteyttämätön)

Jalostamokaasuun sisältyy ei-kondensoituvien kaasujen sekoitus, joka koostuu pääasiassa vedystä, metaanista, etaanista ja olefiineista, jotka on saatu jalostamoissa tapahtuneen raakaöljyn tislauksen tai öljytuotteiden käsittelyn (esim. krakkauksen) aikana. Tähän sisältyvät myös petrokemian teollisuudesta palautetut kaasut.

Etaani

Luonnostaan kaasumainen suoraketjuinen hiilivety (C2H6), jota saadaan maakaasusta ja jalostamon kaasuvirroista.

8	Nestekaasu

Nestekaasu on kevyitä parafiinisiä hiilivetyjä, jotka on saatu jalostamoprosesseista, raakaöljyn stabiloinnista ja maakaasun käsittelylaitoksista. Nestekaasu koostuu pääosin propaanista (C3H8) ja butaanista (C4Hl0) tai näiden kahden yhdistelmästä. Nestekaasu voi myös sisältää propyleeniä, butyleeniä, isopropyleeniä ja isobutyleeniä. Nestekaasu on yleensä nesteytetty paineen avulla kuljetusta tai varastointia varten.

9	Teollisuusbensiini

Teollisuusbensiini on raaka-aine, joka on tarkoitettu petrokemian teollisuuden käyttöön (esim. etyleenin valmistukseen tai aromaattien tuotantoon) tai bensiinin tuotantoon reformoimalla tai isomeroimalla jalostamossa.

Teollisuusbensiini käsittää ainesta tislausalueelta 30–210 oC tai osasta tätä aluetta.

10	Moottoribensiini

Moottoribensiini koostuu kevyiden hiilivetyjen seoksesta tislausalueelta 35–215 oC. Se on polttoaineena maalla käytettävissä ottomoottoreissa. Moottoribensiiniin voi sisältyä lisäaineita, hapettavia aineita, oktaaniluvun parantajia, myös lyijy-yhdisteitä kuten TEL ja TML.

Tähän sisältyvät moottoribensiinin sekoitusaineet (lukuun ottamatta lisäaineita / hapettavia lisäaineita), esim. alkyloivat, isomeroivat, reformoivat aineet, krakattu bensiini, joka on tarkoitettu käytettäväksi valmiina moottoribensiininä.

10.1	josta: Biobensiini

Sovelletaan luvun 5 ”Uusiutuva energia ja jätteen energiakäyttö” määritelmiä.

11	Lentobensiini

Moottoripolttoaine, joka on valmistettu erityisesti ilma-alusten mäntämoottoreita varten, jonka oktaaniluku soveltuu moottoriin, jonka jäätymispiste on - 60 oC ja jonka tislausalue on yleensä välillä 30–180 oC.

12	Bensiininomainen lentopetroli (teollisuusbensiininomainen lentopetroli tai JP4)

Tähän sisältyvät kaikki kevyet hiilivetyöljyt, jotka on tarkoitettu käytettäviksi lentokoneiden turbiinimoottoreissa ja joiden tislausalue on 100–250 oC. Niitä saadaan sekoittamalla petroleita ja bensiiniä tai teollisuusbensiinejä siten, että aromaattinen sisältö on enintään 25 tilavuusprosenttia ja että höyrynpaine on välillä 13,7–20,6 kPa.

13	Lentopetroli

Lentokoneiden turbiinimoottoreissa käytetty tisle. Sillä on samat tislausominaisuudet, eli tislausalue on välillä 150–300 oC (yleensä ei yli 250 oC), ja leimahduspiste kuin petrolilla. Lisäksi siihen sovelletaan (esim. jäätymispistettä koskevia) erityisvaatimuksia, jotka IATA (Kansainvälinen lentoliikenneliitto) on määrittänyt.

Tähän sisältyvät lentopetrolin sekoiteosat.

14	Muu petroli

Jalostettu öljytisle, jota käytetään muilla toimialoilla kuin lentoliikenteessä. Sen tislausalue on 150–300 oC.

15	Kaasu-/Dieselöljy (kevyt polttoöljy)

Kaasu-/dieselöljy on pääosin keskiraskas tisle, joka on tislattu välillä 180–380 oC. Siihen sisältyvät sekoiteosat. Saatavilla on useita laatuja käyttötarkoituksen mukaisesti:

15.1	josta: Dieselpolttoaine

Puristussytytysmoottoreilla varustettuihin kulkuneuvoihin (autot, rekat jne.) tarkoitettu dieselöljy, jonka rikkipitoisuus on yleensä vähäinen.

15.1.1

Kohdasta 15.1, josta: Biodieselit

Sovelletaan luvun 5 ”Uusiutuva energia ja jätteen energiakäyttö” määritelmiä.

15.2	josta: Lämmitysöljy ja muut kevyet polttoöljyt

Kevyt lämmitysöljy teolliseen ja kaupalliseen käyttöön, meriliikenteen ja rautatieliikenteen käyttämä dieselöljy, muu kaasuöljy, myös raskaat kaasuöljyt, joiden tislausalue on 380–540 oC ja joita käytetään petrokemian raaka-aineina.

16	Polttoöljy

Tähän sisältyvät kaikki muut (raskaat) polttoöljyt (myös sekoittamalla saadut). Kinemaattinen viskositeetti on yli 10 cSt lämpötilassa 80 oC. Leimahduspiste on aina yli 50 oC ja tiheys aina suurempi kuin 0,90 kg/l.

16.1	josta: Vähärikkinen

Raskas polttoöljy, jonka rikkipitoisuus on alle 1 %.

16.2	josta: Runsasrikkinen

Raskas polttoöljy, jonka rikkipitoisuus on vähintään 1 %.

17	Raskasbensiini ja muu teollisuusbensiini

Jalostettuja keskiraskaita tisleitä, joiden tislausalue on sama kuin teollisuusbensiinin/petrolin. Ne voidaan jaotella edelleen:

—

Teollisuusbensiini (SBP): Kevyitä öljyjä, joiden tislausalue on 30–200 oC. Teollisuusbensiiniä on 7–8 laatua, jotka eroavat toisistaan tislausalueesta valitun osan mukaisesti. Laadut määritellään lämpötilaeron mukaisesti 5 tilavuusprosentin ja 90 tilavuusprosentin tislauspisteen välillä (joka on enintään 60 oC).

—	Raskasbensiini: Teollisuusbensiini, jonka leimahduspiste on yli 30 oC. Raskasbensiinin tislausalue on 135–200 oC.

18	Voiteluaineet

Tislauksen sivuotteena tuotettuja hiilivetyjä, joita käytetään pääasiassa kitkan vähentämiseen pintojen väliltä.

Niihin sisältyvät kaikki voiteluöljyn käyttölaadut värttinäöljystä sylinteriöljyyn sekä kaikki rasvoissa ja moottoriöljyissä käytetyt laadut sekä kaikenlaatuiset voiteluöljyjakeet.

Bitumi

Kiinteä, puolikiinteä tai viskoosinen hiilivety, jolla on kolloidinen rakenne, väriltään ruskeasta mustaan, saadaan raakaöljyn tislausjäämänä atmosfäärisestä tislauksesta saatujen raakaöljyn tislausjäämien tyhjiötislauksessa. Bitumi tunnetaan myös usein asfalttina ja sitä käytetään pääasiassa tierakentamisessa ja kattomateriaalina.

Tähän sisältyvät nesteytetty bitumi ja bitumiliuos.

20	Parafiinivahat

Nämä ovat tyydytettyjä alifaattisia hiilivetyjä. Tällaiset vahat ovat jäämiä, joita saadaan poistettaessa vahaa voiteluöljyistä. Niillä on kiderakenne, jonka hienokiteisyys vastaa niiden laatua. Niiden pääominaisuudet ovat seuraavat: ne ovat värittömiä, hajuttomia ja läpikuultavia ja niiden sulamispiste on yli 45 oC.

21	Maaöljykoksi

Musta, kiinteä sivutuote, jota saadaan pääasiassa krakkaamalla ja karbonoimalla öljypohjaisia raaka-aineita, tyhjiötislauksen jäämiä, tervaa ja pikeä esimerkiksi hidastetussa koksaus- tai nestekoksausprosessissa. Se koostuu pääosin hiilestä (90–95 %) ja sen tuhkapitoisuus on alhainen. Sitä käytetään raaka-aineena koksaamoissa terästeollisuutta varten, lämmitykseen, elektrodien valmistukseen sekä kemikaalien valmistukseen. Kaksi tärkeintä tyyppiä ovat ”vihreä koksi” ja ”kalsinoitu koksi”.

Tähän sisältyy myös ”katalyyttikoksi”, jota kertyy katalyyttiin jalostusprosessin aikana; tällaista koksia ei voida ottaa talteen, ja se yleensä poltetaan jalostamopolttoaineena.

22	Muut tuotteet

Kaikki edellä erikseen mainitsemattomat tuotteet, esimerkiksi terva ja rikki.

Tähän sisältyvät jalostamoissa tuotetut aromaatit (esim. BTX tai bentseeni, tolueeni ja ksyleeni) ja olefiinit (esim. propyleeni).

4.2 Aggregaattiluettelo

Seuraava aggregaattiluettelo on ilmoitettava kaikista edellisessä kohdassa luetelluista energiatuotteista, jollei toisin ilmoiteta.

4.2.1 Hankintasektori ja muuntosektori

Seuraavat taulukot koskevat ainoastaan raakaöljyä, maakaasukondensaattia, jalostamoiden raaka-aineita, lisäaineita, biopolttoaineita ja muita hiilivetyjä:

1	Oma tuotanto Ei koske jalostamoiden raaka-aineita ja biopolttoaineita.

2	Muista lähteistä Lisäaineet, biopolttoaineet ja muut hiilivedyt, joiden tuotanto on jo katettu muissa polttoainetaseissa. Ei koske raakaöljyä, maakaasukondensaattia eikä jalostamoiden raaka-aineita.

2.1	josta: Hiilestä Tähän sisältyvät nesteet, jotka on tuotettu kivihiilen nesteyttämislaitoksissa, ja koksaamoiden nestemäiset tuotteet.

2.2	josta: Maakaasusta Synteettisen bensiinin valmistaminen voi edellyttää maakaasua raaka-aineena. Metanolin valmistukseen käytetty kaasumäärä ilmoitetaan luvun 2 mukaisesti, ja saatu metanoli ilmoitetaan tässä.

2.3	josta: Uusiutuvista Sisältää biopolttoaineet, jotka on tarkoitettu liikenteen polttoaineisiin sekoitettaviksi. Tuotanto ilmoitetaan luvun 5 mukaisesti, ja sekoitukseen tarkoitettavat määrät ilmoitetaan tässä.

3	Palautukset petrokemian alalta Valmiit tai puolivalmiit tuotteet, jotka palautetaan loppukäyttäjiltä jalostamoihin käsittelyä, sekoittamista tai myyntiä varten. Nämä ovat yleensä petrokemian teollisuuden sivutuotteita. Sovelletaan ainoastaan jalostamojen raaka-aineisiin.

4	Siirretyt tuotteet Maahantuodut öljytuotteet, jotka on uudelleenluokiteltu raaka-aineiksi uutta jalostamokäsittelyä varten ilman toimitusta loppukäyttäjille. Sovelletaan ainoastaan jalostamojen raaka-aineisiin.

Tuonti ja vienti

Sisältää prosessointisopimusten nojalla tuodut ja viedyt raakaöljy- ja tuotemäärät (eli jalostamisen toisen laskuun). Raakaöljy ja maakaasukondensaatti olisi ilmoitettava varsinaisesta alkuperämaasta tulevaksi; jalostamojen raaka-aineet ja lopulliset tuotteet olisi ilmoitettava viimeisestä lähetysmaasta tuleviksi.

Tähän sisältyvät kaikki kaasunesteet (esim. LPG), jotka on saatu uudelleenkaasutettaessa maahantuotua nesteytettyä maakaasua, ja petrokemian teollisuuden suoraan tuomat tai viemät öljytuotteet.

Huom. Kaikki kaupankäynti biopolttoaineilla, joita ei ole sekoitettu liikennepolttoaineisiin, (eli puhtaassa muodossaan) olisi ilmoitettava uusiutuvia energialähteitä koskevassa kyselyssä.

Käsittelyä varten tullivapaalle alueelle tuodun öljyn jälleenvienti olisi sisällytettävä tuotteen vientiin käsittelymaasta lopulliseen määränpäähän.

6	Suora käyttö Raakaöljy, maakaasukondensaatti, lisäaineet ja hapettavat lisäaineet sekä muut hiilivedyt, jotka käytetään suoraan ilman käsittelyä öljynjalostamoissa. Tähän sisältyy sähköntuotantoa varten poltettu raakaöljy.

7	Varastomuutokset Varastojen kasvu osoitetaan negatiivisena lukuna ja varastojen pienentyminen positiivisena lukuna.

8	Laskettu jalostamon sisäänotto Jalostamoprosessiin tuodun tuotteen laskettu kokonaismäärä. Se määritellään seuraavasti: Oma tuotanto + Muista lähteistä + Palautukset teollisuudesta + Siirretyt tuotteet + Tuonti - Vienti - Välitön käyttö + Varastomuutokset.

9	Tilastoerot Määritelmä: Laskettu jalostamojen sisäänotto — havaittu jalostamojen sisäänotto

10	Havaittu jalostamojen sisäänotto Jalostamojen sisäänottona mitatut määrät

11	Jalostamohäviöt Jalostamon sisäänoton (havaittu) ja jalostamon kokonaistuotannon välinen ero. Häviöiden syynä voi olla tilausprosessien aikana tapahtuva haihtuminen. Häviöt ilmoitetaan positiivisina lukuina. Tilavuus voi lisääntyä, mutta massa ei.

Kokonaisalkuvarasto ja -loppuvarasto kansallisella alueella olevissa varastoissa

Kaikki kansallisella alueella olevat varastot, myös valtion, suurimpien kuluttajien tai varastointiorganisaatioiden hallussa olevat varastot, saapuvissa valtamerialuksissa olevat varastot, tullivapailla alueilla olevat varastot sekä muita varten säilytettävät varastot riippumatta siitä, kuuluvatko ne hallitusten kahdenvälisten sopimusten piiriin. Alku- ja loppuvarastolla tarkoitetaan raportointijakson ensimäistä ja viimeistä päivää.

13	Alempi lämpöarvo Tuotanto, tuonti ja vienti sekä yleinen keskiarvo.

Seuraavat taulukot kokevat ainoastaan valmiita tuotteita (jalostamokaasu, etaani, nestekaasu, teollisuusbensiini, moottoribensiini, lentobensiini, lentopetroli, muu petroli, kaasu/dieselöljy, vähärikkinen ja runsasrikkinen polttoöljy, raskasbensiini ja muu teollisuusbensiini, voiteluaineet, bitumi, parafiinivahat, maaöljykoksi sekä muut tuotteet). Raakaöljy ja suoraan poltettavaksi käytetty maakaasukondensaatti olisi sisällytettävä lopullisten tuotteiden toimituksiin ja tuotteidenvälisiin siirtoihin:

Primäärituotteiden saanti

Tähän sisältyvät oman tuotannon ja tuonnin raakaöljymäärät (myös kondensaatti) ja välittömästi ilman öljynjalostamossa tapahtuvaa prosessointia käytetty oma maakaasukondensaatti sekä petrokemian teollisuudesta palautetut määrät, jotka käytetään välittömästi vaikka ne eivät ole primaaripolttoainetta.

2	Jalostamojen kokonaistuotanto Lopullisten tuotteiden tuotanto jalostamoissa tai sekoituslaitoksissa. Tähän eivät sisälly jalostamohäviöt mutta siihen sisältyy jalostamopolttoaine.

3	Kierrätetyt tuotteet Lopulliset tuotteet, jotka kulkevat toisen kerran markkinointiverkoston kautta, kun ne on jo kerran toimitettu loppukäyttäjille (esim. käytetyt voiteluaineet, jotka prosessoidaan uudelleen). Nämä määrät olisi erotettava petrokemian palautuksista.

Jalostamopolttoaine

Öljytuotteet, jotka kulutetaan jalostamon toiminnan tukemiseksi.

Tähän eivät sisälly öljy-yhtiöiden jalostamoprosessin ulkopuolella käyttämät tuotteet, esim. kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet tai öljytankkerit.

Tähän sisältyvät polttoaineet, jotka on käytetty sähkön ja myydyn lämmön tuotantoon jalostamoissa.

4.1	josta: käytetty erilliseen sähköntuotantoon Määrät, jotka käytetty jalostamoiden laitoksissa erilliseen sähköntuotantoon.

4.2	josta: käytetty sähkön ja lämmön yhteistuotantoon Määrät, jotka on käytetty jalostamoiden sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa.

5	Tuonti ja vienti

6	Kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet

Tuotteidenväliset siirrot

Määrät, jotka on luokiteltu uudelleen, joko siksi, että niiden määritelmä on muuttunut, tai siksi, että ne on sekoitettu toiseen tuotteeseen.

Negatiivinen merkintä jonkin tuotteen kohdalla tasapainottuu positiivisella merkinnällä (tai merkinnöillä) yhden ja useamman muun tuotteen kohdalla jne. Lopullisen nettovaikutuksen on oltava nolla.

8	Siirretyt tuotteet Maahantuodut öljytuotteet, jotka on uudelleenluokiteltu raaka-aineiksi uutta jalostamokäsittelyä varten ilman toimitusta loppukäyttäjille.

9	Varastomuutokset Varastojen kasvu osoitetaan negatiivisena lukuna ja varastojen pienentyminen positiivisena lukuna.

Lasketut kotimaan kokonaistoimitukset

Tämä määritellään seuraavasti:

Primaarituotteiden saanti + Jalostamojen kokonaistuotanto + Kierrätetyt tuotteet - Jalostamopolttoaine + Tuonti - Vienti - Kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet + Tuotteidenväliset siirrot - Siirretyt tuotteet + Varastomuutokset.

11	Tilastoero Määritelmä: Lasketut kotimaan kokonaistoimitukset — Havaitut kotimaan kokonaistoimitukset.

Havaitut kotimaan kokonaistoimitukset

Valmiiden öljytuotteiden havaitut kotimaan kokonaistoimitukset primäärilähteistä (esim. jalostamot, sekoituslaitokset jne.) kotimaan markkinoille.

Tämä luku voi olla erilainen kuin edellä laskettu luku, esim. kattavuuserojen ja/tai eri raportointijärjestelmissä käytettyjen määritelmien erojen vuoksi.

12.1	josta: Kokonaistoimitukset petrokemianalalle Petrokemian alalle toimitetut polttoainemäärät.

12.2	josta: Energiakäyttö petrokemian alalla Polttoaineena petrokemian prosesseissa, kuten höyrykrakkauksessa, käytetyt öljymäärät.

12.3

josta: Muu kuin energiakäyttö petrokemian alalla

Petrokemian alalla etyleenin, propyleenin, butyleenin, synteesikaasun, aromaattien, butadieenin ja muiden hiilivetypohjaisten raaka-aineiden tuotantoon esim. höyrykrakkauksen, aromaattilaitosten ja höyryreformoinnin kaltaisissa prosesseissa käytetyt öljymäärät. Tähän eivät sisälly polttoaineeksi käytetyt öljymäärät.

13	Palautukset petrokemian alalta jalostamoille

Alku- ja loppuvarastot

Varastomuutokset yleishyödyllisiä palveluita tuottavissa laitoksissa

Yleishyödyllisiä palveluita tuottavien laitosten varastomuutokset, jotka eivät sisälly muualla ilmoitettuihin varastoihin ja varastomuutoksiin. Varastojen kasvu osoitetaan negatiivisena lukuna ja varastojen pienentyminen positiivisena lukuna.

Tähän sisältyvät soveltuvin osin välittömään polttamiseen käytetyt raakaöljy ja maakaasukondensaattimäärät.

16	Kotimaan kokonaistoimitusten alempi lämpöarvo

Muuntamisen alalla sovelletaan seuraavia aggregaatteja kaikkiin polttoaineisiin, lukuun ottamatta jalostamojen raaka-aineita, lisäaineita / hapettavia lisäaineita, biopolttoaineita ja muita hiilivetyjä, mutta muuhun kuin energiatarkoituksiin käytetyt polttoaineet mukaan luettuina (maaöljykoksi ja muut, ilmoitettava erikseen):

1	Muuntosektori yhteensä Energian primääri- tai sekundäärimuuntamiseen käytettyjen polttoaineiden kokonaismäärät.

1.1	josta: Päätoimisen tuottajan sähkön erillistuotantolaitokset

1.2	josta: Omaan käyttöön tuottajien sähkön erillistuotantolaitokset

1.3	josta: Päätoimisen tuottajan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset

1.4	josta: Omaan käyttöön tuottajien sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset

1.5	josta: Päätoimisen tuottajan lämpölaitokset

1.6	josta: Omaan käyttöön tuottajien lämpölaitokset

1.7	josta: Kaasulaitokset/kivihiiltä kaasuttavat laitokset

1.8	josta: Sekoitettu maakaasu

1.9	josta: Koksaamot

1.10	josta: Masuunit

1.11	josta: Petrokemian teollisuus

1.12	josta: Puristehiililaitokset

1.13	josta: Muualle luokittelematon — muuntaminen

4.2.2 Energiasektori

Energiasektorilla sovelletaan seuraavia aggregaatteja kaikkiin polttoaineisiin, lukuun ottamatta jalostamojen raaka-aineita, lisäaineita / hapettavia lisäaineita, biopolttoaineita ja muita hiilivetyjä, mutta muuhun kuin energiatarkoituksiin käytetyt polttoaineet mukaan luettuina (maaöljykoksi ja muut, ilmoitettava erikseen):

1	Energiasektori yhteensä Energiasektorin energian oma käyttö yhteensä

1.1	josta: Hiilikaivokset

1.2	josta: Öljyn ja kaasun tuotanto

1.3	josta: Koksaamot

1.4	josta: Masuunit

1.5	josta: Kaasulaitokset

1.6	josta: Voimalaitokset Sähkön erillistuotantolaitokset, sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset sekä lämpölaitokset

1.7	josta: Muualle luokittelematon — energiasektori

2	Jakeluhäviöt Jalostamon ulkopuoliset, kuljetuksesta ja jakelusta johtuvat häviöt. Putkistohäviöt mukaan luettuina.

4.2.3 Energian loppukäytön erittely

Energian loppukäytön määrittelyssä sovelletaan seuraavia aggregaatteja kaikkiin polttoaineisiin, lukuun ottamatta jalostamojen raaka-aineita, lisäaineita / hapettavia lisäaineita, biopolttoaineita ja muita hiilivetyjä, mutta muuhun kuin energiatarkoituksiin käytetyt polttoaineet mukaan luettuina (maaöljykoksi ja muut, ilmoitettava erikseen):

1	Energian loppukulutus

2	Teollisuus

2.1	josta: Rauta- ja terästeollisuus

2.2	josta: Kemian- ja petrokemianteollisuus

2.3	josta: Muut kuin rautametallit

2.4	josta: Ei-metalliset mineraalit

2.5	josta: Kulkuneuvot

2.6	josta: Koneet

2.7	josta: Kaivostoiminta ja louhinta

2.8	josta: Elintarvikkeet, juomat ja tupakka

2.9	josta: Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus

2.10	josta: Puu ja puutuotteet

2.11	josta: Rakentaminen

2.12	josta: Tekstiili ja nahka

2.13	josta: Muualle luokittelematon — teollisuus

Liikenne

3.1	josta: Kansainvälinen lentoliikenne

3.2	josta: Kotimaan lentoliikenne

3.3	josta: Tieliikenne

3.4	josta: Rautatieliikenne

3.5	josta: Kotimaan vesiliikenne

3.6	josta: Putkikuljetus

3.7	josta: Muualle luokittelematon — liikenne

Muut alat

4.1	josta: Kaupalliset ja julkiset palvelut

4.2	josta: Asuminen

4.3	josta: Maatalous/Metsätalous

4.4	josta: Kalatalous

4.5	josta: Muualle luokittelematon — muu

5	Muu kuin energiakäyttö yhteensä Eri sektoreilla raaka-aineina käytettyjen energiatuotteiden määrät, joita ei ole käytetty polttoaineina tai muunnettu toiseksi polttoaineeksi. Nämä määrät sisältyvät edellä lueteltuihin aggregaatteihin.

5.1	josta: Muuntosektori

5.2	josta: Energiasektori

5.3	josta: Liikenne

5.4	josta: Teollisuus

5.4.1

Teollisuus, josta: Kemianteollisuus (petrokemia mukaan luettuna)

5.5	josta: Muut alat

4.2.4 Tuonti ja vienti

Tuonti alkuperämaittain ja vienti kohdemaittain. Ks. myös huomautukset kohdassa 4.2.1, aggregaatti 5.

4.2.5 Sähkön ja lämmön tuotannon polttoaineet omaan käyttöön tuottavissa laitoksissa

Tähän eivät sisälly seuraavat energiatuotteet: jalostamojen raaka-aineet, lisäaineet / hapettavat lisäaineet, biopolttoaineet ja muut hiilivedyt, etaani, moottoribensiini, lentobensiini, bensiininomainen lentopetroli (teollisuusbensiininomainen lentopetroli tai JP4), raskasbensiini ja muu teollisuusbensiini, voiteluaineet.

Polttoaineet ilmoitetaan seuraavien laitosten tai toimintojen osalta:

1	Energiasektori yhteensä Energiasektorin energian oma käyttö yhteensä

1.1	josta: Hiilikaivokset

1.2	josta: Öljyn ja kaasun tuotanto

1.3	josta: Koksaamot

1.4	josta: Masuunit

1.5	josta: Kaasulaitokset

1.6	josta: Muualle luokittelematon — energiasektori

2	Teollisuus

2.1	josta: Rauta- ja terästeollisuus

2.2	josta: Kemian- ja petrokemianteollisuus

2.3	josta: Muut kuin rautametallit

2.4	josta: Ei-metalliset mineraalit

2.5	josta: Kulkuneuvot

2.6	josta: Koneet

2.7	josta: Kaivostoiminta ja louhinta

2.8	josta: Elintarvikkeet, juomat ja tupakka

2.9	josta: Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus

2.10	josta: Puu ja puutuotteet

2.11	josta: Rakentaminen

2.12	josta: Tekstiili ja nahka

2.13	josta: Muualle luokittelematon — teollisuus

Liikenne

3.1	josta: Putkikuljetus

3.2	josta: Muualle luokittelematon — liikenne

Muut alat

4.1	josta: Kaupalliset ja julkiset palvelut

4.2	josta: Asuminen

4.3	josta: Maatalous/Metsätalous

4.4	josta: Kalatalous

4.5	josta: Muualle luokittelematon — muu

4.3 Mittayksiköt

1	Energiamäärät

103 tonnia

2	Lämpöarvot

MJ/tonni

4.4 Poikkeukset ja vapautukset

Kypros on vapautettu edellä kohdassa 4.2.3 määriteltyjen aggregaattien 4 (muut alat) ja 5 (muu kuin energiakäyttö yhteensä) ilmoittamisesta; ainoastaan kokonaisarvot ilmoitetaan.

Kyprokselle on myönnetty kolmeksi vuodeksi tämän asetuksen voimaantulopäivästä edellä kohdassa 4.2.3 määriteltyjen aggregaattien 2 (teollisuus) ja 3 (liikenne) ilmoittamista koskeva poikkeus; ainoastaan kokonaisarvot ilmoitetaan poikkeuskauden aikana.

5. UUSIUTUVA ENERGIA JA JÄTTEEN ENERGIAKÄYTTÖ

5.1 Soveltuvat energiatuotteet

Jollei toisin ilmoiteta, tämä tietojenkeruu koskee seuraavia energiatuotteita:

Energiatuote

Määritelmä

Vesivoima

Veden potentiaali- ja liike-energia, joka muunnetaan sähköksi vesivoimalaitoksissa. Pumppuvoimalat on luettava mukaan. Tuotanto on ilmoitettava laitoksista, joiden koko on < 1 MW, 1:stä < 10 MW, ≥ 10 MW, sekä pumppuvoiman osalta.

2	Geoterminen energia

Maankuoren lämmöstä yleensä kuumana vetenä tai höyrynä saatavilla olevaa energiaa. Tässä energiantuotantoa on tuotantoporakaivossa kuumentuneen nesteen ja (talteenottoprosessin) lopussa poistetun nesteen välinen entalpiaero. Sitä hyödynnetään soveltuvilla paikoilla:

—	sähköntuotantoon käyttämällä kuivaa höyryä tai korkeassa lämpötilassa olevaa suolaliuosta leimahduttamisen jälkeen

—	suoraan kaukolämmöksi, maatalouteen jne.

3	Aurinkoenergia

Kuuman veden tuotantoon ja energiatuotantoon hyödynnettävä auringon säteilyenergia. Tässä tapauksessa energiantuotantoa on se lämpö, joka saadaan lämmönsiirtoaineeseen, eli hetkellinen aurinkoenergia vähennettynä optisilla ja aurinkokerääjän häviöillä. Tähän ei sisälly asuntojen tai muiden rakennusten suoraan lämmittämiseen, jäähdyttämiseen ja valaisuun käytetty passiivinen aurinkoenergia.

3.1	josta: Aurinkosähkö

Auringonvalo, joka on muunnettu sähköksi aurinkokennojen avulla. Nämä on yleensä valmistettu puolijohdemateriaalista, joka muuttaa auringon valon sähköksi.

3.2	josta: Aurinko-lämpö

Auringon säteilylämpö, joka voi koostua:

a)	aurinkolämpövoimalan lämmöstä tai

b)	kotitalouksissa kuuman veden tuotantoon tai uima-altaiden lämmitykseen käytettävien laitteiden tuotannosta (esim. tasokerääjät, pääosin tyypiltään luonnollisen kierron vedenlämmittimiä).

4	Vuorovesi-, aalto-, merienergia

Vuoroveden liikkeestä saatu mekaaninen energia, aaltoliike tai meriveden virtauksesta saatu energia, jota hyödynnetään sähköntuotantoon.

5	Tuulivoima

Tuulen kineettinen energia, jota hyödynnetään sähköntuotantoon tuuliturbiineissa.

6	Teollisuusjäte (uusiutumaton)

Ilmoitetaan teollisuudesta peräisin olevat uusiutumattomat jätteet (kiinteät tai nestemäiset), jotka on käytetty suoraan polttoaineena sähkön ja/tai lämmön tuotannossa. Käytetyn polttoaineen määrä on ilmoitettava alemman lämpöarvon mukaisena. Uusiutuvat teollisuuden jätepolttoaineet on ilmoitettava luokissa kiinteä biomassa, biokaasu ja/tai nestemäiset biopolttoaineet.

7	Yhdyskuntajäte:

Kotitalouksien, sairaaloiden ja palvelualojen tuottamat jätteet, jotka on poltettu erityislaitoksissa, ilmoitetaan alemman lämpöarvon mukaisina.

7.1	josta: Uusiutuva

Biologista alkuperää olevan yhdyskuntajätteen osuus.

7.2	josta: Uusiutumaton

Muuta kuin biologista alkuperää olevan yhdyskuntajätteen osuus.

8	Kiinteä biomassa:

Tähän sisältyy biologista alkuperää oleva orgaaninen, muu kuin fossiilinen aines, jotta voidaan käyttää polttoaineena lämmön- tai sähköntuotantoon. Siihen sisältyvät:

8.1	josta: Puuhiili

Puun tai muun kasviaineksen kuivatislauksen ja pyrolyysin kiinteä jäämä.

8.2	josta: Puu, puujäte ja muu kiinteä jäte

Viljellyt energiakasvit (poppeli, paju jne.), monet teollisuuden prosesseissa (erityisesti puu- ja paperiteollisuudessa) syntyvät tai suoraan metsä- ja maataloudesta saatavat (polttopuu, puuhake, puupelletit, puunkuori, sahanpuru, puulastut, mustalipeä jne.) puuainekset sekä olkien, riisinakanoiden, pähkinänkuorten, siipikarjan kuivikkeiden, puristetun rypälerankin jne. kaltaiset jätteet. Näiden kiinteiden kasvi- ja eläinperäisten jätteiden osalta polttaminen on käytetyistä tekniikoista yleisin. Käytetyn polttoaineen määrä olisi ilmoitettava alemman lämpöarvon mukaisena.

Biokaasu:

Pääosin metaanista ja hiilidioksidista koostuva kaasu, jota syntyy biomassan anaerobisessa mädätyksessä.

9.1	josta: Kaatopaikka-kaasu

Kaatopaikkajätteen mätänemisprosessissa syntyvä biokaasu.

9.2	josta: Jäteveden puhdistuksen biokaasu

Jätevesilietteen anaerobisesta käymisestä syntyvä biokaasu.

9.3	josta: Muu biokaasu

Eläinperäisen lietteen sekä teurastamo-, panimo- tai muun elintarvike- ja rehuteollisuusjätteen anaerobisesta käymisestä syntyvä biokaasu.

10	Liikenteen nestemäiset biopolttoaineet

Tässä luokassa ilmoitetut nestemäisten biopolttoaineiden määrät liityttävät itse biopolttoaineeseen eivätkä siihen nesteiden kokonaismäärään, johon biopolttoaineet sekoitetaan. Nestemäisten biopolttoaineiden tuontia ja vientiä koskevassa erityistapauksessa on kyseessä ainoastaan niillä polttoainemäärillä käytävä kauppa, joita ei ole sekoitettu liikenteen polttonesteisiin (eli puhtaassa muodossaan olevat määrät); niiden liikenteen polttonesteiden kauppa, joihin on sekoitettu biopolttoainetta, ilmoitetaan luvun 4 öljytiedoissa.

Tähän sisältyvät seuraavat nestemäiset biopolttoaineet:

10.1	josta: Biobensiini

Tähän luokkaan sisältyy bioetanoli (biomassasta ja/tai jätteen biologisesti hajoavasta jakeesta tuotettu etanoli), biometanoli (biomassasta ja/tai jätteen biologisesti hajoavasta jakeesta tuotettu metanoli), bio-ETBE (bioetanolin pohjalta tuotettu etyyli-tert-butyylieetteri: biopolttoaineeksi laskettavan bio-ETBE:n osuus tilavuudesta on 47 %) ja bio-MTBE (biometanolin pohjalta tuotettu metyyli-tert-butyylieetteri: biopolttoaineeksi laskettavan bio-MTBE:n osuus on 36 % tilavuudesta).

10.2	josta: Biodieselit

Tähän luokkaan sisältyvät biodiesel (kasvi- tai eläinöljystä tuotettu diesellaatuinen metyyliesteri), biodimetyylieetteri (biomassasta tuotettu dimetyylieetteri), Fischer Tropsch (biomassasta tuotettu Fischer Tropsch), kylmäpuristettu bioöljy (öljysiemenistä ainoastaan mekaanisella käsittelyllä tuotettu öljy) sekä kaikki muut nestemäiset biopolttoaineet, joita lisätään liikenteessä käytettävään dieselöljyyn, sekoitetaan siihen tai käytetään sellaisenaan liikenteen dieselpolttoaineena.

10.3	josta: Muut nestemäisen biopolttoaineet

Nestemäiset biopolttoaineet, jotka käytetään suoraan liikenteen polttoaineena, biobensiiniä tai biodieseliä lukuun ottamatta.

5.2 Aggregaattiluettelo

Seuraava aggregaattiluettelo on ilmoitettava kaikista edellisessä kohdassa luetelluista energiatuotteista, jollei toisin ilmoiteta.

5.2.1 Sähkön ja lämmön bruttotuotanto

Sähkön ja lämmön tuotanto kohdassa 5.1 mainituista energiatuotteista (lukuun ottamatta puuhiiltä ja mukaan lukien ainoastaan nestemäisten biopolttoaineiden kokonaissumma) on ilmoitettava aina soveltuvin osin erikseen:

—	päätoimisen tuottajan laitosten ja omaan käyttöön tuottajan laitosten osalta

—	sähkön erillistuotantolaitoksista, lämpölaitoksista sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksista.

5.2.2 Hankinta ja muuntosektori

Kohdassa 5.1 mainittujen, hankinta- ja muuntosektorilla käytettyjen energiatuotteiden määrät (lukuun ottamatta vesivoimaa, aurinkosähkö-, vuorovesi-, aalto- ja merienergiaa sekä tuulivoimaa) on ilmoitettava seuraavista aggregaateista:

Tuotanto

Tuonti

Vienti

4	Varastomuutokset Varastojen kasvu osoitetaan negatiivisena lukuna ja varastojen pienentyminen positiivisena lukuna.

5	Kokonaiskulutus

6	Tilastoerot

7	Muuntosektori yhteensä Uusiutuvien energianlähteiden ja jätteen määrät, jotka on käytetty energian primaarimuotojen muuntamiseen sekundaarimuotoon (esim. kaatopaikkakaasu sähköksi) tai käytetty muuntamiseen johdetuiksi energiatuotteiksi (esim. sekoitettuun maakaasuin käytetty biokaasu).

7.1	josta: Päätoimisen tuottajan sähkön erillistuotantolaitokset

7.2	josta: Päätoimisen tuottajan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset

7.3	josta: Päätoimisen tuottajan lämpölaitokset

7.4	josta: Omaan käyttöön tuottajan sähkön erillistuotantolaitokset

7.5	josta: Omaan käyttöön tuottajan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset

7.6	josta: Omaan käyttöön tuottajan lämpölaitokset

7.7	josta: Puristehiililaitokset Puristehiilen tuotantoon käytetyt uusiutuvan energian ja jätteen määrät. Lämmitykseen ja laitteiston käyttöihin kulutetut uusiutuvan energian ja jätepolttoaineen määrät on ilmoitettava energiasektorin kulutuksena.

7.8	josta: Ruskohiili-/turvebrikettilaitokset Ruskohiilibrikettien tuotantoon käytetyt uusiutuvan energian ja jätteen määrät. Lämmitykseen ja laitteiston käyttöihin kulutetut uusiutuvan energian ja jätepolttoaineen määrät on ilmoitettava energiasektorin kulutuksena.

7.9	josta: Jakelukaasu Jakelukaasun tuotantoon käytetyt uusiutuvan energian ja jätteen määrät. Lämmitykseen ja laitteiston käyttöihin kulutetut uusiutuvan energian ja jätepolttoaineen määrät on ilmoitettava energiasektorin kulutuksena.

7.10	josta: Maakaasuun sekoittamista varten Maakaasuun sekoitetut biokaasujen määrät.

7.11	josta: Moottoribensiiniin/dieseliin sekoittamista varten Nestemäisten biopolttoaineiden määrät, joita ei ole toimitettu lopulliseen kulutukseen vaan jotka käytetään tämän liitteen luvussa 4 ilmoitettujen muiden öljytuotteiden yhteydessä.

7.12	josta: Puuhiilen tuotantolaitokset Puuhiilen tuotantoon käytetyt puumäärät.

7.13	josta: Muualle luokittelematon — muuntaminen

5.2.3 Energiasektori

Kohdassa 5.1 mainittujen ja energiasektorilla tai loppukulutukseen käytettyjen energiatuotteiden määrät (lukuun ottamatta vesivoimaa, aurinkosähkö-, vuorovesi-, aalto- ja merienergiaa sekä tuulivoimaa) on ilmoitettava seuraavista aggregaateista:

Energiasektori yhteensä

Uusiutuva energia ja jätepolttoaineet, jotka energiasektori on käyttänyt energiantuotanto- ja muuntamistoiminnan tukitoimintoihin. Esimerkiksi tilojen lämmitykseen, valaistukseen taikka pumppujen tai kompressorien käyttöihin kulutetut uusiutuva energia ja jätepolttoaineet.

Muuhun energiamuotoon muunnetut uusiutuvan energian ja jätteen määrät olisi ilmoitettava energian muuntosektorilla.

1.1	josta: Kaasutuslaitokset

1.2	josta: Sähkön erillistuotantolaitokset, sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset sekä lämpölaitokset

1.3	josta: Hiilikaivokset

1.4	josta: Puristehiililaitokset

1.5	josta: Koksaamot

1.6	josta: Öljynjalostamot

1.7	josta: Ruskohiili-/turvebrikettilaitokset

1.8	josta: Jakelukaasu

1.9	josta: Masuunit

1.10	josta: Puuhiilen tuotantolaitokset

1.11	josta: Muualle luokittelematon

2	Jakeluhäviöt Kaikki kuljetuksen ja jakelun häviöt.

5.2.4 Energian loppukäyttö

Kohdassa 5.1 mainittujen energiatuotteiden määrät (lukuun ottamatta vesivoimaa, aurinkosähkö-, vuorovesi-, aalto- ja merienergiaa sekä tuulivoimaa) on ilmoitettava seuraavista aggregaateista:

1	Energian loppukulutus

2	Teollisuus

2.1	josta: Rauta- ja terästeollisuus

2.2	josta: Kemian- ja petrokemianteollisuus

2.3	josta: Muut kuin rautametallit

2.4	josta: Ei-metalliset mineraalit

2.5	josta: Kulkuneuvot

2.6	josta: Koneet

2.7	josta: Kaivostoiminta ja louhinta

2.8	josta: Elintarvikkeet, juomat ja tupakka

2.9	josta: Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus

2.10	josta: Puu ja puutuotteet

2.11	josta: Rakentaminen

2.12	josta: Tekstiili ja nahka

2.13	josta: Muualle luokittelematon — teollisuus

Liikenne

3.1	josta: Rautatieliikenne

3.2	josta: Tieliikenne

3.3	josta: Kotimaan vesiliikenne

3.4	josta: Muualle luokittelematon — liikenne

Muut alat

4.1	josta: Kaupalliset ja julkiset palvelut

4.2	josta: Asuminen

4.3	josta: Maatalous/Metsätalous

4.4	josta: Kalatalous

4.5	josta: Muualle luokittelematon — muu

5.2.5 Laitosten tekniset ominaisuudet

Seuraavat tiedot sähköntuotantokapasiteetista olisi ilmoitettava kyseisen vuoden lopun tilanteena:

1	Vesivoima Kapasiteetti on ilmoitettava laitoksista, joiden koko on < 1 MW, 1:stä < 10 MW, ≥ 10 MW, pumppuvoimaloiden osalta sekä kaikista kokoluokista yhteensä. Laitosten kokoa koskevat tarkat tiedot olisi ilmoitettava ilman pumppuvoimaloita

2	Geoterminen energia

3	Aurinkosähkö

4	Aurinkolämpö

5	Vuorovesi-, aalto-, merienergia

6	Tuulivoima

7	Teollisuusjäte (uusiutumaton)

8	Yhdyskuntajäte

9	Puu, puujäte ja muu kiinteä jäte

10	Kaatopaikkakaasu

11	Jäteveden puhdistuksen biokaasu

12	Muu biokaasu

13	Nestemäiset biopolttoaineet

Asennettujen aurinkokerääjien kokonaispinta-ala on ilmoitettava.

Seuraavien biopolttoaineiden tuotantokapasiteetti on ilmoitettava:

1	Nestemäiset biopolttoaineet:

1.1	josta: Biobensiini

1.2	josta: Biodieselit

1.3	josta: Muut nestemäisen biopolttoaineet

5.2.6 Sähkön ja lämmön tuotannon polttoaineet omaan käyttöön tuottavissa laitoksissa

Kohdassa 5.1 mainittujen energiatuotteiden määrät (lukuun ottamatta vesivoimaa, aurinkosähkö-, vuorovesi-, aalto- ja merienergiaa sekä tuulivoimaa) on ilmoitettava seuraavista aggregaateista:

1	Energia-ala yhteensä

1.1	josta: Kaasutuslaitokset

1.2	josta: Hiilikaivokset

1.3	josta: Puristehiililaitokset

1.4	josta: Koksaamot

1.5	josta: Öljynjalostamot

1.6	josta: Ruskohiili-/turvebrikettilaitokset

1.7	josta: Jakelukaasu

1.8	josta: Masuunit

1.9	josta: Puuhiilen tuotantolaitokset

1.10	josta: Muualle luokittelematon

2	Teollisuus

2.1	josta: Rauta- ja terästeollisuus

2.2	josta: Kemian- ja petrokemianteollisuus

2.3	josta: Muut kuin rautametallit

2.4	josta: Ei-metalliset mineraalit

2.5	josta: Kulkuneuvot

2.6	josta: Koneet

2.7	josta: Kaivostoiminta ja louhinta

2.8	josta: Elintarvikkeet, juomat ja tupakka

2.9	josta: Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus

2.10	josta: Puu ja puutuotteet

2.11	josta: Rakentaminen

2.12	josta: Tekstiili ja nahka

2.13	josta: Muualle luokittelematon — teollisuus

Liikenne

3.1	josta: Rautatieliikenne

3.2	josta: Muualle luokittelematon — liikenne

Muut alat

4.1	josta: Kaupalliset ja julkiset palvelut

4.2	josta: Asuminen

4.3	josta: Maatalous/Metsätalous

4.4	josta: Kalatalous

4.5	josta: Muualle luokittelematon — muu

5.3 Lämpöarvot

Keskimääräiset alemmat lämpöarvot on ilmoitettava seuraavista tuotteista:

1	Biobensiini

Biodiesel

3	Muut nestemäiset biopolttoaineet

Puuhiili

5.4 Mittayksiköt

1	Sähköntuotanto

MWh

2	Lämmöntuotanto

3	Uusiutuvat energiatuotteet

Biobensiini, biodiesel ja muut nestemäiset biopolttoaineet: tonnia

Puuhiili: 1 000 tonnia

Kaikki muut: TJ (alemman lämpöarvon mukaisena).

4	Aurinkokerääjien pinta-ala

1 000 m2

5	Laitosten kapasiteetti

Biopolttoaineet: tonnia/vuosi

Kaikki muut: MWe

6	Lämpöarvot

KJ/kg (alempi lämpöarvo)

5.5 Poikkeukset ja vapautukset

Ei sovelleta.

6. SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET

Seuraavia säännöksiä sovelletaan kaikissa edeltävissä luvussa kuvattuun tietojen keruuseen:

1.	Raportointijakso: Kalenterivuosi (tammikuun 1 päivästä joulukuun 31 päivään).

2.	Tiheys Vuosittain.

3.	Tietojen toimittamisen määräaika Raportointijaksoa seuraavan vuoden marraskuun 30 päivä.

4.	Toimitusmuoto ja -menetelmä Tietojen toimitusmuodon on vastattava Eurostatin ilmoittamaa soveltuvaa tiedonsiirtostandardia. Tiedot on siirrettävä tai ladattava sähköisesti Eurostatin keskitettyyn tietojen vastaanottopisteeseen.

LIITE C

KUUKAUSITTAISET ENERGIATILASTOT

Tässä liitteessä kuvataan energiatilastojen kuukausittaisen keruun alaa, yksiköitä, raportointijaksoa, tiheyttä, määräaikaa ja toimittamistapoja.

Liitettä A sovelletaan termeihin, joita ei selitetä erikseen tässä liitteessä.

1. KIINTEÄT POLTTOAINEET

1.1 Soveltuvat energiatuotteet

Jollei toisin ilmoiteta, tämä tietojenkeruu koskee seuraavia energiatuotteita:

Energiatuote

Määritelmä

Kivihiili

Orgaaninen fossiilinen kiinteä sedimentti, väriltään musta polttoaine, jonka ylempi lämpöarvo on yli 24 MJ/kg tuhkattomassa aineessa, ja jonka kosteuspitoisuus on määritelty 30 oC lämpötilassa ja 96 % ilman suhteellisessa kosteudessa.

2	Ruskohiili

Orgaaninen fossiilinen sedimentti, väriltään ruskea tai musta polttoaine, jonka ylempi lämpöarvo on alle 24 MJ/kg tuhkattomassa aineessa ja jonka kosteuspitoisuus on määritelty 30 oC lämpötilassa ja 96 % ilman suhteellisessa kosteudessa.

2.1	josta: Vanha ruskohiili

Vanhan ruskohiilen kosteuspitoisuus on 20–25 % ja tuhkapitoisuus 9–13 %. Vanha ruskohiili on muodostunut mesotsooisella kaudella. Sitä tuottaa yhteisössä enää Ranska (Provence).

2.2	josta: Nuori ruskohiili

Nuoren ruskohiilen kosteuspitoisuus on 40–70 % ja tuhkapitoisuus tavallisesti 2–6 %; viimeksi mainittu voi eräissä esiintymissä olla 12 %. Nuori ruskohiili on muodostunut enimmäkseen tertiäärikaudella. Tätä polttoainetta louhitaan yleensä avolouhoksissa.

Turve

Möyheä ja nostettava, enemmän tai vähemmän tiivis kasvisalkuperää oleva aine, jota voidaan polttaa kuivaamisen jälkeen. Turpeen vesipitoisuus on korkea (noin 90 %:iin saakka); väriltään turve on vaalean tai tumman ruskeaa.

4	Puristehiili (briketit)

Kivihiilipuristeet ovat määrätyn kokoisia paloja, jotka valmistetaan tavallisesti kuumassa ja paineistetussa puristuksessa rakeisesta kivihiilestä lisäämällä sideaineita (terva).

5	Ruskohiilibriketit

Ruskohiilipuristeita saadaan, kun raaka murskattu ja kuivattu ruskohiili puristetaan kovassa paineessa samankokoisiksi paloiksi ilman sidosaineita. Briketteihin kuuluvat myös kuivattu ruskohiili ja ruskohiilipöly.

6	Kivihiilikoksi

Kivihiilikoksi on kiinteä keinotekoinen polttoaine, joka saadaan kivihiilen kuivatislauksella suojaamalla se osittain tai kokonaan ilmalta.

Siihen sisältyvät:

—	Kivihiilikoksi, joka saadaan korkeassa lämpötilassa koksaamalla

—	Puolikoksi, jota saadaan alhaisessa lämpötilassa koksaamalla

—	Kaasukoksi, jota tuotetaan kaasulaitoksissa.

7	Ruskohiilikoksi

Ruskohiilen ilmattomassa kuivatislauksessa syntyvä kiinteä jäte.

1.2 Aggregaattiluettelo

Seuraava aggregaattiluettelo on ilmoitettava kaikista edellisessä kohdassa luetelluista energiatuotteista, jollei toisin ilmoiteta.

Liitettä A sovelletaan termeihin, joita ei selitetä erikseen tässä liitteessä.

1.2.1 Tarjonta

Seuraavat aggregaatit koskevat kivihiiltä, ruskohiilen kokonaismäärää ja vanhaa ruskohiiltä, ruskeaa kivihiiltä ja turvetta:

Tuotanto

2	Talteen otetut tuotteet Kaivosten talteen otetut lietteet ja jäteliuskeet.

Tuonti

3.1	josta: Tuonti yhteisön sisäpuolelta

Vienti

4.1	josta: Vienti yhteisön sisälle

Varastomuutokset

Kaivosten ja maahantuojien hallussa olevat määrät.

Tämä ei sisällä kuluttajien varastoja (esim. voimalaitosten ja koksaamoiden hallussa olevia varastoja), suoraa maahantuontia harjoittavien kuluttajien varastoja lukuun ottamatta.

Varastojen kasvu osoitetaan negatiivisena lukuna ja varastojen pienentyminen positiivisena lukuna.

6	Lasketut kotimaiset toimitukset Kotimaiseen kulutukseen toimitetun tuotteen laskettu kokonaismäärä. Se määritellään seuraavasti: Tuotanto + Talteenotto + Tuonti - Vienti + Varastomuutos.

7	Havaitut sisäiset toimitukset Sisäisille markkinoille toimitetut määrät. Tämä vastaa eri kuluttajatyypeille tapahtuneiden toimitusten kokonaismäärää. Laskettujen ja havaittujen toimitusten määrät voivat olla eri suuruiset.

7.1	josta: Tuottajien oma käyttö Sisäinen käyttö tuotantoyksiköissä. Lukuun ottamatta kaivosten sähkövoimalaitosten, puristehiilitehtaiden ja koksaamojen kulutusta sekä toimituksia henkilökunnalle.

7.2	josta: Päätoimiset voimalaitokset

7.3	josta: Hiilikaivosten omaan käyttöön tuottavat voimalaitokset

7.4	josta: Koksaamot

7.5	josta: Puristehiililaitokset Puristehiilitehtaiden (kaivosten ja itsenäiset) polttoaineiden tuottamisessa käyttämät määrät.

7.6	josta: Teollisuus yhteensä (lukuun ottamatta rauta- ja terästeollisuutta)

7.7	josta: Rauta- ja terästeollisuus

7.8	josta: Muut (palvelut, kotitaloudet jne.) Kotitalouksille (mukaan lukien kaivosten ja niihin liittyvien laitosten henkilökunnalle toimitetut määrät), palvelualalle (hallinto, kauppa jne.) sekä muihin kohtiin kuulumattomille aloille (kaukolämmitys, liikenne jne.) toimitetut polttoainemäärät.

8	Loppuvarastot

8.1	josta: Kaivokset

8.2	josta: Tuojat

8.3	josta: koksaamoissa Sovelletaan ainoastaan kivihiileen.

Seuraavat aggregaatit koskevat kivihiilikoksia, ruskohiilikoksia, puristehiiltä ja ruskohiilibrikettejä:

Tuotanto

Tuonti

Vienti

3.1	josta: Vienti yhteisön sisälle

4	Varastomuutos Koksaamojen (koksi) tai puristehiilitehtaiden (puristeet) sekä maahantuojien hallussa olevat määrät. Suoraa maahantuontia harjoittavien kuluttajien varastoja lukuun ottamatta. Varastojen kasvu osoitetaan negatiivisena lukuna ja varastojen pienentyminen positiivisena lukuna.

5	Lasketut kotimaiset toimitukset Kotimaiseen kulutukseen toimitetun tuotteen laskettu kokonaismäärä. Se määritellään seuraavasti: Tuotanto + Tuonti - Vienti + Varastomuutos.

6	Havaitut sisäiset toimitukset Sisäisille markkinoille toimitetut määrät. Tämä vastaa eri kuluttajatyypeille tapahtuneiden toimitusten kokonaismäärää. Laskettujen ja havaittujen toimitusten määrät voivat olla eri suuruiset.

6.1	josta: Teollisuus yhteensä (lukuun ottamatta rauta- ja terästeollisuutta)

6.2	josta: Rauta- ja terästeollisuus

6.3	josta: Muut (palvelut, kotitaloudet jne.) Kotitalouksille (mukaan lukien kaivosten ja niihin liittyvien laitosten henkilökunnalle toimitetut määrät) ja palveluille (hallinto, kauppa jne.) toimitetut polttoainemäärät.

Loppuvarastot

Varastoihin kuuluvat seuraavien hallussa olevat määrät:

—	koksaamot (koskee ainoastaan kivihiili- ja ruskohiilikoksia)

—	puristehiilitehtaat (koskee ainoastaan kivihiili- ja ruskohiilipuristeita)

—	maahantuojat.

1.2.2 Tuonti

Ruskohiilestä, ruskohiilikoksista, puristehiilestä ja ruskohiilibriketeistä on ilmoitettava EU:n sisäisen ja EU:n ulkopuolisen tuonnin kokonaismäärät.

Kivihiilestä on ilmoitettava tuonti seuraavista alkuperämaista:

1	EU:n sisäiset tuontimäärät

1.1	josta: Saksa

1.2	josta: Yhdistynyt kuningaskunta

1.3	josta: Puola

1.4	josta: Muu EU-maa Kyseinen maa on myös ilmoitettava.

2	EU:n ulkopuoliset tuontimäärät

2.1	josta: Yhdysvallat

2.2	josta: Australia

2.3	josta: Etelä-Afrikka

2.4	josta: Itsenäisten valtioiden yhteisö (IVY)

2.4.1

Kohdasta 2.4, josta: Venäjä

2.4.2

Kohdasta 2.4, josta: Ukraina

2.5	josta: Kanada

2.6	josta: Kolumbia

2.7	josta: Kiina

2.8	josta: Muu EU:n ulkopuolinen Kyseinen maa on myös ilmoitettava.

1.3 Mittayksiköt

Kaikki tuotemäärät ilmoitetaan 103 tonneina.

1.4 Poikkeukset ja vapautukset

Ei sovelleta.

2. SÄHKÖ

2.1 Soveltuvat energiatuotteet

Tämä luku käsittelee sähköenergiaa.

2.2 Aggregaattiluettelo

On ilmoitettava seuraava aggregaattiluettelo.

2.2.1 Tuotanto

Seuraavista aggregaateista on ilmoitettava sekä brutto- että nettomäärät:

1.	Sähköntuotanto yhteensä

1.1	josta: Ydinvoima

1.2	josta: Vesivoima

1.2.1

Kohdasta 1.2, josta: pumppausvarastosta tuotetun vesivoiman osuus

1.3	josta: Geoterminen energia

1.4	josta: Konventionaalinen lämpövoima

1.5	josta: Tuulivoima

Myös seuraavat sähköenergiamäärät on ilmoitettava:

Tuonti

2.1	josta: Tuonti yhteisön sisäpuolelta

Vienti

3.1	josta: Vienti yhteisön ulkopuolelle

4	Käytetty pumppuvoimaksi

5	Käytetty sisäisille markkinoille Tämä lasketaan seuraavasti: Kokonaisnettotuotanto + Tuonti - Vienti - Käytetty pumppuvoimaksi

Päätoimisten tuottajien voimalaitosten polttoaineenkulutuksen osalta sovelletaan seuraavia aggregaatteja (ks. liite B kivihiilen ja ruskohiilen määritelmät)

6	Päätoimisten tuottajien voimalaitosten polttoaineen kokonaiskulutus Sähköntuotantoon sekä ainoastaan kolmansille osapuolille myytäväksi tuotetun lämmön tuottamiseen kulutetun polttoaineen kokonaismäärä.

6.1	josta: Kivihiili

6.2	josta: Ruskohiili

6.3	josta: Öljytuotteet

6.4	josta: Maakaasu

6.5	josta: Johdettu kaasu (valmistettuja kaasuja)

6.6	josta: Muut polttoaineet

2.2.2 Polttoaineen kokonaisvarastot päätoimisten tuottajien voimalaitoksissa

Päätoimisten tuottajan voimalaitoksilla tarkoitetaan yleishyödyllisiä palveluita tuottavia laitoksia, jotka tuottavat sähköä polttoaineista. Seuraavat loppuvarastot (varastot raportointikuukauden lopussa) on ilmoitettava:

Kivihiili

2	Ruskohiili

3	Öljytuotteet

2.3 Mittayksiköt

1	Energiamäärät

Sähkö: GWh

Kivihiili, ruskohiili ja öljytuotteet: sekä 103 tonnia että alemman lämpöarvon pohjalta.

Maakaasu ja johdetut kaasut: TJ (ylemmän lämpöarvon pohjalta).

Muut polttoaineet: TJ alemman lämpöarvon pohjalta.

Ydinlämpö: TJ.

Varastot

103 tonnia

2.4 Poikkeukset ja vapautukset

Ei sovelleta.

3. ÖLJY JA ÖLJYTUOTTEET

3.1 Soveltuvat energiatuotteet

Jollei toisin ilmoiteta, tämä tietojenkeruu koskee kaikkia seuraavia energiatuotteita, joihin sovelletaan liitteen B luvun 4 määritelmiä: raakaöljy, maakaasukondensaatti, jalostamoiden raaka-aineet, muut hiilivedyt, jalostamokaasu (nesteyttämätön), etaani, nestekaasu, teollisuusbensiini, moottoribensiini, lentobensiini, bensiininomainen lentopetroli (teollisuusbensiininomainen lentopetroli tai JP4), lentopetroli, muu petroli, kaasu/dieselöljy (kevyt polttoöljy), dieselpolttoaine, lämmitys- ja muu kaasuöljy, polttoöljy (sekä vähärikkinen että runsasrikkinen), raskasbensiini ja muu teollisuusbensiini, voiteluaineet, bitumi, parafiinivahat ja maaöljykoksi.

Soveltuvin osin moottoribensiini on ilmoitettava kahdessa luokassa:

—	Lyijytön moottoribensiini: moottoribensiini, johon ei ole lisätty lyijy-yhdisteitä oktaaniluvun parantamiseksi. Siihen voi sisältyä orgaanisen lyijyn jäämiä.

—	Lyijyllinen moottoribensiini: moottoribensiini, johon on lisätty TEL- ja/tai TML-yhdisteitä oktaaniluvun parantamiseksi.

Luokkaan ”muut tuotteet” sisältyvät määrät, jotka vastaavat liitteen B luvun 4 määritelmiä, sekä lisäksi raskasbensiinin ja muun teollisuusbensiinin, voiteluaineiden, bitumin ja parafiinivahojen määrät; näitä tuotteita ei tarvitse ilmoittaa erikseen.

3.2 Aggregaattiluettelo

Seuraava aggregaattiluettelo on ilmoitettava kaikista edellisessä kohdassa luetelluista energiatuotteista, jollei toisin ilmoiteta.

3.2.1 Tarjonta

Seuraavat taulukot koskevat ainoastaan raakaöljyä, maakaasukondensaattia, jalostamoiden raaka-aineita, lisäaineita / hapettavia lisäaineita, biopolttoaineita ja muita hiilivetyjä:

1.	Oma tuotanto Ei sovelleta jalostamojen raaka-aineisiin.

2	Muista lähteistä Lisäaineet, biopolttoaineet ja muut hiilivedyt, joiden tuotanto on jo katettu muissa polttoainetaseissa. Ei koske raakaöljyä, maakaasukondensaattia eikä jalostamoiden raaka-aineita.

3	Palautukset petrokemian alalta Valmiit tai puolivalmiit tuotteet, jotka palautetaan loppukäyttäjiltä jalostamoihin käsittelyä, sekoittamista tai myyntiä varten. Nämä ovat yleensä petrokemian teollisuuden sivutuotteita. Sovelletaan ainoastaan jalostamojen raaka-aineisiin.

4	Siirretyt tuotteet Maahantuodut öljytuotteet, jotka on uudelleenluokiteltu raaka-aineiksi uutta jalostamokäsittelyä varten ilman toimitusta loppukäyttäjille. Sovelletaan ainoastaan jalostamojen raaka-aineisiin.

5	Tuonti ja vient

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 304

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	51. vuosikerta 14. marraskuuta 2008

Sisältö		I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista	Sivu
		ASETUKSET
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2008, annettu 22 päivänä lokakuuta 2008, energiatilastoista ( 1 )	1
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1100/2008, annettu 22 päivänä lokakuuta 2008, valvonnan poistamisesta jäsenvaltioiden rajoilla maantie- ja sisävesiliikenteessä (kodifioitu toisinto) ( 1 )	63
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1101/2008, annettu 22 päivänä lokakuuta 2008, salassa pidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle (kodifioitu toisinto) ( 1 )	70
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1102/2008, annettu 22 päivänä lokakuuta 2008, metallisen elohopean ja tiettyjen elohopeayhdisteiden ja -seosten viennin kieltämisestä sekä metallisen elohopean turvallisesta varastoinnista ( 1 )	75
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1103/2008, annettu 22 päivänä lokakuuta 2008, eräiden Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisten säädösten mukauttamisesta neuvoston päätökseen 1999/468/EY valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn osalta — Mukauttaminen valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn — Kolmas osa	80