ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 239

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

51. vuosikerta
6. syyskuu 2008


Sisältö

 

I   EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

 

Komission asetus (EY) N:o 871/2008, annettu 5 päivänä syyskuuta 2008, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

1

 

*

Komission asetus (EY) N:o 872/2008, annettu 3 päivänä syyskuuta 2008, Portugalin lipun alla purjehtivien alusten merikrotin kalastuksen kieltämisestä alueilla VIII c, IX ja X sekä EY:n vesillä CECAF-alueella 34.1.1

3

 

*

Komission asetus (EY) N:o 873/2008, annettu 5 päivänä syyskuuta 2008, pysyvien tarjouskilpailujen avaamisesta jäsenvaltioiden interventioelinten hallussa olevien viljojen myymiseksi uudelleen yhteisön markkinoilla annetun asetuksen (EY) N:o 712/2007 muuttamisesta

5

 

 

DIREKTIIVIT

 

*

Komission direktiivi 2008/85/EY, annettu 5 päivänä syyskuuta 2008, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta tiabendatsolin lisäämiseksi tehoaineena liitteeseen I ( 1 )

6

 

*

Komission direktiivi 2008/86/EY, annettu 5 päivänä syyskuuta 2008, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta tebukonatsolin lisäämiseksi tehoaineena liitteeseen I ( 1 )

9

 

 

II   EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

Komissio

 

 

2008/717/EY

 

*

Komission päätös, tehty 27 päivänä helmikuuta 2008, valtiontuesta C 46/07 (ex NN 59/07), jonka Romania on myöntänyt Automobile Craiovalle (entiselle Daewoo Românialle) (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 700)  ( 1 )

12

 

 

2008/718/EY

 

*

Komission päätös, tehty 16 päivänä huhtikuuta 2008, Unkarin suunnittelemasta toimenpiteestä C 29/07 (ex N 310/06) – Lyhytaikaiset vientitakuut pk-yrityksille, joiden vientiliikevaihto on vähäinen (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 1332)  ( 1 )

26

 

 

2008/719/EY

 

*

Komission päätös, tehty 30 päivänä huhtikuuta 2008, valtiontuesta C 56/06 (ex NN 77/06), jonka Itävalta on myöntänyt Bank Burgenlandin yksityistämiseen (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 1625)  ( 1 )

32

 

 

Oikaisuja

 

*

Oikaistaan komission asetus (EY) N:o 116/2008, annettu 28 päivänä tammikuuta 2008, Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 423/2007 muuttamisesta (EUVL L 35, 9.2.2008)

55

 

*

Oikaistaan komission asetus (EY) N:o 117/2008, annettu 28 päivänä tammikuuta 2008, Korean demokraattiseen kansantasavaltaan kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 329/2007 muuttamisesta (EUVL L 35, 9.2.2008)

56

 

 

 

*

Huomautus lukijalle (katso kansilehden kolmas sivu)

s3

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

ASETUKSET

6.9.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 239/1


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 871/2008,

annettu 5 päivänä syyskuuta 2008,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (2) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XV olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 6 päivänä syyskuuta 2008.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 5 päivänä syyskuuta 2008.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

MK

20,7

ZZ

20,7

0707 00 05

JO

156,8

MK

64,6

TR

106,2

ZZ

109,2

0709 90 70

TR

95,3

ZZ

95,3

0805 50 10

AR

73,6

UY

72,4

ZA

81,4

ZZ

75,8

0806 10 10

IL

235,4

TR

102,2

US

188,9

XS

61,0

ZZ

146,9

0808 10 80

BR

55,2

CL

104,1

CN

111,7

NZ

104,5

US

94,6

ZA

81,6

ZZ

92,0

0808 20 50

CN

60,9

TR

139,7

ZA

93,1

ZZ

97,9

0809 30

TR

138,3

US

166,3

XS

61,2

ZZ

121,9

0809 40 05

IL

137,8

MK

53,9

TR

69,0

XS

53,4

ZZ

78,5


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


6.9.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 239/3


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 872/2008,

annettu 3 päivänä syyskuuta 2008,

Portugalin lipun alla purjehtivien alusten merikrotin kalastuksen kieltämisestä alueilla VIII c, IX ja X sekä EY:n vesillä CECAF-alueella 34.1.1

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (1) ja erityisesti sen 26 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2847/93 (2) ja erityisesti sen 21 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2008 16 päivänä tammikuuta 2008 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 40/2008 (3) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2008.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2008 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, sen hallussa pitäminen aluksessa, sen uudelleenlastaaminen ja purkaminen,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kiintiön täyttyminen

Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion vuotta 2008 koskevan kalastuskiintiön katsotaan täyttyneen tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun kalakannan osalta mainitussa liitteessä vahvistetusta päivämäärästä alkaen.

2 artikla

Kiellot

Kielletään tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta aluksilta tai kyseissä jäsenvaltiossa rekisteröidyiltä aluksilta mainitussa liitteessä tarkoitetun kannan kalastus mainitussa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen. Kielletään näillä aluksilla mainitun päivämäärän jälkeen pyydettyjen kalakantojen hallussa pitäminen aluksessa, uudelleenlastaaminen ja purkaminen.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 3 päivänä syyskuuta 2008.

Komission puolesta

Fokion FOTIADIS

Meri- ja kalastusasioiden pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.

(2)  EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1.

(3)  EUVL L 19, 23.1.2008, s. 1.


LIITE

Nro

33/T&Q

Jäsenvaltio

Portugali

Kanta

ANF/8C3411

Laji

Merikrotti (Lophiidae)

Alue

VIIIc, IX ja X; EY:n vedet CECAF-alueella 34.1.1

Päivämäärä

4.8.2008


6.9.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 239/5


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 873/2008,

annettu 5 päivänä syyskuuta 2008,

pysyvien tarjouskilpailujen avaamisesta jäsenvaltioiden interventioelinten hallussa olevien viljojen myymiseksi uudelleen yhteisön markkinoilla annetun asetuksen (EY) N:o 712/2007 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 43 artiklan yhdessä sen 4 artiklan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 712/2007 (2) avataan pysyviä tarjouskilpailuja jäsenvaltioiden interventioelinten hallussa olevien viljojen myymiseksi uudelleen yhteisön markkinoilla. Tarjousten jättämisen määräaika päättyy viimeisen osittaisen tarjouskilpailun osalta 10 päivänä syyskuuta 2008.

(2)

Jotta kotieläintuottajille ja rehuteollisuudelle voitaisiin taata hankinnat kilpailukykyisin hinnoin markkinointivuoden 2008/2009 ensimmäisinä kuukausina, olisi jatkettava Unkarin interventioelimen hallussa olevien interventiovarastojen toimittamista viljamarkkinoiden käyttöön, koska ainoastaan Unkarilla on tällä hetkellä yhä varastoja, ja täsmennettävä maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean sovittujen kokousten perusteella viikonpäivät ja päivämäärät, joihin mennessä toimijat voivat jättää tarjouksia.

(3)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 712/2007 olisi muutettava.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Lisätään asetuksen (EY) N:o 712/2007 3 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Osittaisiin tarjouskilpailuihin tarkoitettujen tarjousten jättämisen määräaika päättyy 15 päivästä syyskuuta 2008 alkaen seuraavina keskiviikkoina: 24 päivä syyskuuta 2008, 15 päivä lokakuuta 2008, 29 päivä lokakuuta 2008, 12 päivä marraskuuta 2008, 26 päivä marraskuuta 2008, 3 päivä joulukuuta 2008 ja 17 päivä joulukuuta 2008 kello 13.00 (Brysselin aikaa).”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 5 päivänä syyskuuta 2008.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 163, 23.6.2007, s. 7.


DIREKTIIVIT

6.9.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 239/6


KOMISSION DIREKTIIVI 2008/85/EY,

annettu 5 päivänä syyskuuta 2008,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta tiabendatsolin lisäämiseksi tehoaineena liitteeseen I

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon biosidituotteiden markkinoille saattamisesta 16 päivänä helmikuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY (1) ja erityisesti sen 16 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Biosidituotteiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kymmenvuotisen työohjelman toisesta vaiheesta 4 päivänä joulukuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1451/2007 (2) vahvistetaan luettelo tehoaineista, jotka on arvioitava sen selvittämiseksi, olisiko ne mahdollisesti lisättävä direktiivin 98/8/EY liitteeseen I, I A tai I B. Luetteloon kuuluu tiabendatsoli.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1451/2007 perusteella on arvioitu direktiivin 98/8/EY 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tiabendatsolin käyttöä tuotetyypissä 8 (puunsuoja-aineet), siten kuin se on määritelty direktiivin 98/8/EY liitteessä V.

(3)

Espanja, joka oli nimetty esitteleväksi jäsenvaltioksi, toimitti komissiolle 9 päivänä toukokuuta 2006 toimivaltaisen viranomaisen kertomuksen sekä suosituksen asetuksen (EY) N:o 1451/2007 14 artiklan 4 ja 6 kohdan mukaisesti.

(4)

Jäsenvaltiot ja komissio tarkastelivat toimivaltaisen viranomaisen kertomusta. Biosidivalmisteita käsittelevä pysyvä komitea sisällytti tarkastelun tulokset 22 päivänä helmikuuta 2008 arviointikertomukseen asetuksen (EY) N:o 1451/2007 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(5)

Tutkimukset osoittavat, että puunsuoja-aineina käytettävien tiabendatsolia sisältävien biosidituotteiden voidaan odottaa täyttävän direktiivin 98/8/EY 5 artiklassa säädetyt vaatimukset. On aiheellista sisällyttää tiabendatsoli liitteeseen I sen varmistamiseksi, että kaikissa jäsenvaltioissa voidaan direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti myöntää, muuttaa tai peruuttaa lupia, jotka koskevat puunsuoja-aineina käytettäviä tiabendatsolia sisältäviä biosidituotteita.

(6)

Paikan päällä tapahtuvaan puun ulkokäsittelyyn ja sään vaihteluille altistuvaan käsiteltyyn puuhun on kuitenkin todettu liittyvän riskejä, joita ei voida hyväksyä. Siksi lupaa ei pitäisi myöntää näihin käyttötarkoituksiin, jollei ole toimitettu tietoja, jotka osoittavat, ettei tuotteiden käytöstä aiheudu ympäristölle riskejä, joita ei voida hyväksyä.

(7)

Arviointikertomuksen tulosten perusteella olisi aiheellista vaatia, että puunsuoja-aineina käytettävien tiabendatsolia sisältävien tuotteiden lupamenettelyjen yhteydessä toteutetaan riskinhallintatoimia sen varmistamiseksi, että riskit vähenevät hyväksyttävälle tasolle direktiivin 98/8/EY 5 artiklan ja liitteen VI mukaisesti. Asianmukaisia toimenpiteitä olisi toteutettava erityisesti maaperän ja vesiympäristön suojelemiseksi, koska arvioinnin perusteella niihin on todettu kohdistuvan riskejä; lisäksi teolliseen ja/tai ammattikäyttöön tarkoitettuja tuotteita käyttävien henkilöiden olisi varustauduttava asianmukaisin henkilösuojaimin, jos riskejä, joita teollisille ja/tai ammattikäyttäjille on todettu aiheutuvan, ei voida vähentää muilla tavoin.

(8)

Tämän direktiivin säännösten samanaikainen soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa on tärkeää, sillä siten varmistetaan tiabendatsolia tehoaineena sisältävien biosidituotteiden yhdenvertainen kohtelu markkinoilla ja edistetään biosidituotteiden markkinoiden moitteetonta toimintaa yleisesti.

(9)

Ennen tehoaineen sisällyttämistä liitteeseen I jäsenvaltioilla ja asianomaisilla osapuolilla olisi oltava käytettävissään kohtuullinen siirtymäaika uusiin vaatimuksiin valmistautumiseksi ja sen varmistamiseksi, että asiakirjat valmistelleet hakijat voivat hyötyä täysimääräisesti kymmenen vuoden tietosuojakaudesta, joka direktiivin 98/8/EY 12 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii alakohdan mukaisesti alkaa siitä päivästä, jona tehoaine sisällytetään liitteeseen.

(10)

Tehoaineen liitteeseen I sisällyttämisen jälkeen jäsenvaltioilla olisi oltava käytettävissään kohtuullinen määräaika direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanemiseksi ja erityisesti sellaisten lupien myöntämiseksi, muuttamiseksi tai peruuttamiseksi, jotka koskevat tuotetyyppiin 8 kuuluvia tiabendatsolia sisältäviä biosidituotteita, jotta voidaan varmistaa direktiivissä 98/8/EY säädettyjen vaatimusten täyttyminen.

(11)

Sen vuoksi direktiiviä 98/8/EY olisi muutettava.

(12)

Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat biosidituotteita käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaisia,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivin 98/8/EY liite I tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

2 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.   Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2009. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä heinäkuuta 2010.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 5 päivänä syyskuuta 2008.

Komission puolesta

Stavros DIMAS

Komission jäsen


(1)  EYVL L 123, 24.4.1998, s. 1.

(2)  EUVL L 325, 11.12.2007, s. 3.


LIITE

Lisätään direktiivin 98/8/EY liitteeseen I kohta ”13” seuraavasti:

Nro

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Tunnistenumerot

Markkinoille saatettavassa biosidituotteessa käytettävän tehoaineen vähimmäispuhtaus

Päivä, jona tehoaine sisällytetään liitteeseen

Määräaika 16 artiklan 3 kohdan noudattamiselle

(lukuun ottamatta tuotteita, jotka sisältävät useampaa kuin yhtä tehoainetta; näiden tuotteiden osalta sovelletaan 16 artiklan 3 kohdan noudattamista varten määräaikaa, joka on vahvistettu viimeisimmässä niistä päätöksistä, jotka koskevat tuotteessa käytettävien tehoaineiden sisällyttämistä liitteeseen)

Päivä, jona liitteeseen sisällyttäminen lakkaa

Tuotetyyppi

Erityissäännökset (1)

”13

Tiabendatsoli

2-tiatsol-4-yyli-1H-bentsimidatsoli

EY-numero: 205-725-8

CAS-numero: 148-79-8

985 g/kg

1. heinäkuuta 2010

30. kesäkuuta 2012

30. kesäkuuta 2020

8

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lupien myöntämisessä noudatetaan seuraavia vaatimuksia:

 

Riskinarvioinnin aikana tehtyjen olettamusten huomioon ottamiseksi henkilöiden, jotka käyttävät teolliseen ja/tai ammattikäyttöön sallittuja tuotteita, on varustauduttava asianmukaisin henkilösuojaimin, kun kyseessä ovat kaksinkertainen tyhjiökäsittely ja kastomenetelmä, jollei tuotteen lupahakemuksessa voida osoittaa, että tällaisille käyttäjille aiheutuvat riskit voidaan vähentää hyväksyttävälle tasolle muilla tavoilla.

 

Koska maaperälle ja vesiympäristölle on todettu aiheutuvan riskejä, niiden suojelemiseksi on toteutettava asianmukaisia riskinhallintatoimenpiteitä. Teollisuuskäyttöön sallittujen tuotteiden päällysmerkinnöissä ja/tai käyttöturvallisuustiedotteissa on mainittava, että vastakäsitelty puutavara on varastoitava suojaan tai läpäisemättömälle kovalle perustalle, jotta tuotetta ei pääse valumaan suoraan maaperään tai vesistöön, ja että mahdolliset valumat on kerättävä uudelleenkäyttöä tai hävittämistä varten.

 

Tuotteille ei myönnetä lupaa, kun kyseessä on puun ulkokäsittely tai sään vaihteluille altistuva puu, jollei toimiteta tietoja, jotka osoittavat, että tuote täyttää 5 artiklassa ja liitteessä VI olevat vaatimukset; tarvittaessa on toteutettava asianmukaisia riskinhallintatoimia.”


(1)  Liitteeseen VI sisältyvien yleisten periaatteiden noudattamista varten arviointikertomusten sisältö ja päätelmät asetetaan saataville komission internetsivustolle osoitteessa: http://ec.europa.eu/comm/environment/biocides/index.htm


6.9.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 239/9


KOMISSION DIREKTIIVI 2008/86/EY,

annettu 5 päivänä syyskuuta 2008,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta tebukonatsolin lisäämiseksi tehoaineena liitteeseen I

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon biosidituotteiden markkinoille saattamisesta 16 päivänä helmikuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY (1) ja erityisesti sen 16 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Biosidituotteiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kymmenvuotisen työohjelman toisesta vaiheesta 4 päivänä joulukuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1451/2007 (2) vahvistetaan luettelo tehoaineista, jotka on arvioitava sen selvittämiseksi, olisiko ne mahdollisesti lisättävä direktiivin 98/8/EY liitteeseen I, I A tai I B. Luetteloon kuuluu tebukonatsoli.

(2)

Tebukonatsolin käyttöä direktiivin 98/8/EY liitteessä V määritellyssä tuotetyypissä 8 (puunsuoja-aineet) arvioitiin asetuksen (EY) N:o 1451/2007 nojalla direktiivin 98/8/EY 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(3)

Tanska, joka oli nimetty esitteleväksi jäsenvaltioksi, toimitti komissiolle 11 päivänä tammikuuta 2006 toimivaltaisen viranomaisen kertomuksen sekä suosituksen asetuksen (EY) N:o 1451/2007 14 artiklan 4 ja 6 kohdan mukaisesti.

(4)

Jäsenvaltiot ja komissio tarkastelivat toimivaltaisen viranomaisen kertomusta. Biosidivalmisteita käsittelevä pysyvä komitea sisällytti tarkastelun tulokset 29 päivänä marraskuuta 2007 arviointikertomukseen asetuksen (EY) N:o 1451/2007 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(5)

Tebukonatsolin tarkastelussa ei tullut esiin avoimia kysymyksiä tai huolenaiheita, jotka olisivat edellyttäneet asian käsittelyä terveys- ja ympäristöriskejä käsittelevässä tiedekomiteassa.

(6)

Tutkimukset osoittavat, että puunsuoja-aineina käyttävien tebukonatsolia sisältävien biosidituotteiden voidaan odottaa täyttävän direktiivin 98/8/EY 5 artiklassa säädetyt vaatimukset. On aiheellista sisällyttää tebukonatsoli liitteeseen I sen varmistamiseksi, että kaikissa jäsenvaltioissa voidaan direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti myöntää, muuttaa tai peruuttaa lupia, jotka koskevat puunsuoja-aineina käytettäviä tebukonatsolia sisältäviä biosidituotteita. Puun ulkokäsittelyyn ja jatkuvasti veden kanssa kosketuksiin joutuvaan käsiteltyyn puuhun on kuitenkin todettu liittyvän riskejä, joita ei voida hyväksyä. Luvan myöntäminen tällaisiin käyttötarkoituksiin edellyttää sellaisten tietojen toimittamista, jotka osoittavat, ettei tuotteiden käytöstä aiheudu ympäristölle riskejä, joita ei voida hyväksyä.

(7)

Arviointikertomuksen tulosten perusteella on aiheellista edellyttää ohjeiden antamista direktiivin 98/8/EY 10 artiklan 2 kohdan i alakohdan d alakohdan mukaisesti siitä, että puutavara on käsittelyn jälkeen varastoitava läpäisemättömälle kovalle perustalle, jotta tuotetta ei pääse valumaan suoraan maaperään ja jotta valumat voidaan kerätä uudelleenkäyttöä tai hävittämistä varten.

(8)

Tämän direktiivin säännösten samanaikainen soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa on tärkeää, sillä siten varmistetaan tebukonatsolia tehoaineena sisältävien biosidituotteiden yhdenvertainen kohtelu markkinoilla ja edistetään biosidituotteiden markkinoiden moitteetonta toimintaa yleisesti.

(9)

Ennen tehoaineen sisällyttämistä liitteeseen I jäsenvaltioilla ja asianomaisilla osapuolilla olisi oltava käytettävissään kohtuullinen siirtymäaika uusiin vaatimuksiin valmistautumiseksi ja sen varmistamiseksi, että asiakirjat valmistelleet hakijat voivat hyötyä täysimääräisesti kymmenen vuoden tietosuojakaudesta, joka direktiivin 98/8/EY 12 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii alakohdan mukaisesti alkaa siitä päivästä, jona tehoaine sisällytetään liitteeseen.

(10)

Tehoaineen liitteeseen I sisällyttämisen jälkeen jäsenvaltioilla olisi oltava käytettävissään kohtuullinen määräaika direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanemiseksi ja erityisesti sellaisten lupien myöntämiseksi, muuttamiseksi tai peruuttamiseksi, jotka koskevat tuotetyyppiin 8 kuuluvia tebukonatsolia sisältäviä biosidituotteita, jotta voidaan varmistaa direktiivissä 98/8/EY säädettyjen vaatimusten täyttyminen.

(11)

Sen vuoksi direktiiviä 98/8/EY olisi muutettava.

(12)

Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat biosidituotteita käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaisia,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivin 98/8/EY liite I tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

2 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.   Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2009. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä huhtikuuta 2010.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 5 päivänä syyskuuta 2008.

Komission puolesta

Stavros DIMAS

Komission jäsen


(1)  EYVL L 123, 24.4.1998, s. 1.

(2)  EUVL L 325, 11.12.2007, s. 3.


LIITE

Lisätään direktiivin 98/8/EY liitteeseen I kohta ”6” seuraavasti:

Nro

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Tunnistenumerot

Markkinoille saatettavassa biosidituotteessa käytettävän tehoaineen vähimmäispuhtaus

Päivä, jona tehoaine sisällytetään liitteeseen

Määräaika 16 artiklan 3 kohdan noudattamiselle

(lukuun ottamatta tuotteita, jotka sisältävät useampaa kuin yhtä tehoainetta; näiden tuotteiden osalta sovelletaan 16 artiklan 3 kohdan noudattamista varten määräaikaa, joka on vahvistettu viimeisimmässä niistä päätöksistä, jotka koskevat tuotteessa käytettävien tehoaineiden sisällyttämistä liitteeseen)

Päivä, jona liitteeseen sisällyttäminen lakkaa

Tuotetyyppi

Erityissäännökset (1)

”6

Tebukonatsoli

1-(4-Kloorifenyyli)-4,4-dimetyyli-3-(1,2,4-triatsol-1-yylimetyyli)pentan-3-oli

EY-numero: 403-640-2

CAS-numero: 107534-96-3

950 g/kg

1. huhtikuuta 2010

31. maaliskuuta 2012

31. maaliskuuta 2020

8

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lupien myöntämisessä noudatetaan seuraavia vaatimuksia:

 

Koska maaperälle ja vesiympäristölle on todettu aiheutuvan riskejä, niiden suojelemiseksi on toteutettava asianmukaisia riskinhallintatoimenpiteitä. Teollisuuskäyttöön sallittujen tuotteiden päällysmerkinnöissä tai käyttöturvallisuustiedotteissa on erityisesti mainittava, että vastakäsitelty puutavara on varastoitava suojaan tai läpäisemättömälle kovalle perustalle, jotta tuotetta ei pääse valumaan suoraan maaperään tai vesistöön, ja että mahdolliset valumat on kerättävä uudelleenkäyttöä tai hävittämistä varten.

 

Tuotteille ei voida myöntää lupaa, kun kyseessä on puun ulkokäsittely tai jatkuvasti veden kanssa kosketuksiin joutuva puu, jollei toimiteta tietoja, jotka osoittavat, että tuote täyttää – tarvittaessa asianmukaisten riskinhallintatoimien myötä – artiklassa 5 ja liitteessä VI olevat vaatimukset.”


(1)  Liitteeseen VI sisältyvien yleisten periaatteiden noudattamista varten arviointikertomusten sisältö ja päätelmät asetetaan saataville komission internetsivustolle osoitteessa: http://ec.europa.eu/comm/environment/biocides/index.htm


II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

PÄÄTÖKSET

Komissio

6.9.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 239/12


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 27 päivänä helmikuuta 2008,

valtiontuesta C 46/07 (ex NN 59/07), jonka Romania on myöntänyt Automobile Craiovalle (entiselle Daewoo Românialle)

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 700)

(Ainoastaan romaniankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/717/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon sopimuksen Euroopan talousalueesta ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa (1) ja ottaa huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

(1)

Komissio pyysi 17 päivänä tammikuuta 2007 Romanialta kansalliseen yksityistämisprosessiin liittyviä tietoja useista julkisista yrityksistä, myös SC Automobile Craiova SA -yrityksestä, jäljempänä ’Automobile Craiova’, joka tunnettiin aiemmin nimellä Daewoo România (2). Romania toimitti tiedot 15 päivänä helmikuuta 2007 päivätyllä kirjeellä. Komissio pyysi 8 päivänä maaliskuuta 2007 ja 22 päivänä toukokuuta 2007 päivätyillä kirjeillä lisätietoja, jotka Romania toimitti 21 päivänä maaliskuuta 2007, 25 päivänä toukokuuta 2007 ja 31 päivänä toukokuuta 2007 päivätyillä kirjeillä. Romanian viranomaisten kanssa pidettiin kokous 3 päivänä toukokuuta 2007.

(2)

Komissio pyysi 5 päivänä heinäkuuta 2007 päivätyllä kirjeellä Romanian viranomaisia poistamaan erityisehdot, jotka liittyivät Automobile Craiovan yksityistämissopimukseen. Samalla se ilmoitti, että jos sääntöjenvastaisia tukia ei lopeteta, komissio saattaa tehdä päätöksen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan nojalla ja tuen keskeyttämistä koskevan välipäätöksen neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (3) 11 artiklan 1 kohdan nojalla.

(3)

Romanian viranomaiset ilmoittivat komissiolle 18 päivänä heinäkuuta 2007 päivätyllä kirjeellä, että Automobile Craiovan yksityistämisestä tehtäisiin ilmoitus komissiolle. Komissio muistutti Romaniaa 20 päivänä elokuuta 2007 päivätyllä kirjeellä, että Automobile Craiovan yksityistämisestä on tarpeen ilmoittaa ennen kuin toteutetaan julkisia viranomaisia sitovia toimenpiteitä.

(4)

Komissio sai tietää lehdistön kautta syyskuussa 2007, että Romania oli allekirjoittanut 12 päivänä syyskuuta 2007 myyntisopimuksen Fordin kanssa, joka oli ainoa tarjouksen tekijä.

(5)

Komissio ilmoitti Romanialle 10 päivänä lokakuuta 2007 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely sääntöjenvastaisen tuen vuoksi ja tehdä tuen keskeyttämistä koskeva välipäätös. Komission päätös menettelyn aloittamisesta ja tuen keskeyttämistä koskevasta välipäätöksestä on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (4). Komissio kehotti asianomaisia esittämään huomautuksensa kyseisestä tuesta.

(6)

Romania toimitti huomautuksensa 24 päivänä lokakuuta 2007 päivätyllä kirjeellä. Ford toimitti huomautuksensa 23 päivänä marraskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä ja ne toimitettiin Romanialle 30 päivänä marraskuuta 2007. Romania esitti huomautuksensa Fordin huomautuksista 7 päivänä joulukuuta 2007 päivätyllä kirjeellä.

(7)

Komissio pyysi lisätietoja 12 päivänä lokakuuta 2007, 17 päivänä lokakuuta 2007, 19 päivänä lokakuuta 2007, 14 päivänä marraskuuta 2007 ja 14 päivänä tammikuuta 2008 päivätyillä kirjeillä. Romania toimitti lisätiedot 18 päivänä lokakuuta 2007, 24 päivänä lokakuuta 2007, 6 päivänä marraskuuta 2007, 12 päivänä marraskuuta 2007, 19 päivänä marraskuuta 2007, 23 päivänä marraskuuta 2007, 7 päivänä joulukuuta 2007, 8 päivänä tammikuuta 2008 ja 23 päivänä tammikuuta 2008 päivätyillä kirjeillä.

(8)

Komissio tapasi Romanian viranomaiset ja Fordin edustajat 5 päivänä lokakuuta 2007, 12 päivänä lokakuuta 2007, 7 päivänä marraskuuta 2007, 15 päivänä marraskuuta 2007, 17 päivänä joulukuuta 2007 ja 24 päivänä tammikuuta 2008.

2.   KUVAUS

2.1   Asianomainen yritys

(9)

Automobile Craiova on autojen varaosien myynnin alalla toimiva yritys. Se valmistaa myös pakoputkia ja PVC-tarvikkeita. Romanian valtio omistaa Romanian yksityistämisviraston AVAS:n kautta 72,4 prosenttia yrityksen osakkeista. Loput 27,6 prosenttia osakkeista ovat yksityisellä sijoitusrahastolla (SIF Oltenia) ja yksityisoikeuden mukaisilla luonnollisilla henkilöillä ja oikeushenkilöillä. Yrityksen osakkeet noteerataan Bukarestin pörssissä. Automobile Craiovan voitto oli 83 479 euroa vuonna 2005 ja 51 125 euroa vuonna 2006. Sen liikevaihto oli 2,15 miljoonaa euroa vuonna 2005 ja 2,14 miljoonaa euroa vuonna 2006.

(10)

Yrityksellä on tytäryritys Daewoo România, jäljempänä ’DWAR’, joka on myös enemmistöosakas Mecatimissa. Autoja valmistava yritys DWAR perustettiin vuonna 1994 yhteisyrityksenä, jonka osakkeista Romanian valtio omisti 49 prosenttia ja Daewoo Motors South Korea 51 prosenttia. Daewoo Motorsin konkurssin jälkeen DWAR hankki vuonna 2006 51 prosenttia omista osakkeistaan. Kyseinen 51 prosentin osuus mitätöitiin kaupallisia yrityksiä koskevan Romanian lainsäädännön mukaisesti marraskuussa 2007, jolloin DWAR tuli kokonaan Automobile Craiovan omistukseen.

(11)

DWAR työllisti 3 959 työntekijää vuonna 2007. Vuonna 2006 se valmisti 24 898 autoa, joista suurin osa oli pieniä malleja, ja vuoden 2007 tuotannoksi arvioitiin 19 000 autoa. Autonvalmistus päättyi vuonna 2008. Lisäksi DWAR valmistaa moottoreita GM Daewoon eri tytäryrityksille. Craiovan tehtaan tuotantokapasiteetti on 100 000 autoa vuodessa.

(12)

Vuonna 2006 DWAR:n tappiot olivat 350 miljoonaa euroa ja vuonna 2007 huhtikuun 30 päivään mennessä noin 3,4 miljoonaa euroa. Velkaa sillä oli vuonna 2006 noin 88 miljoonaa euroa, josta valtion talousarvioon 56 miljoonaa euroa ja tavarantoimittajille 25 miljoonaa euroa.

(13)

Tilinpäätöksen mukaan yrityksellä oli vuonna 2006 maata ja kiinteitä varoja 193 miljoonan euron arvosta, raaka-aineita ja muita materiaaleja 55 miljoonan euron arvosta, käteisvaroja 96 miljoonaa euroa sekä saatavia ja tasauksia 108 miljoonan euron arvosta. Kaiken kaikkiaan DWAR:lla oli vuonna 2006 vuoden lopussa laaditun taseen mukaan nettovaroja 419 miljoonaa euroa.

(14)

Mecatim on DWAR:n tytäryritys, jonka osakkeista DWAR omistaa 75 prosenttia. AVAS omistaa Mecatimin osakkeista 20 prosenttia ja loput 5 prosenttia on yksityisten vähemmistöosakkaiden omistuksessa. Mecatim on sijoittautunut Timișoaraan. Sen pääasiallinen toimiala on ajoneuvojen varaosien ja moottorien valmistus. Se on kuitenkin lopettanut tuotantotoiminnan ja toimii tällä hetkellä ajoneuvojen myynnin alalla.

(15)

Automobile Craiova sijaitsee alueella, joka on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla tukikelpoinen.

2.2   Yksityistäminen

(16)

Romanian yksityistämisvirasto AVAS ilmoitti 19 ja 21 päivänä toukokuuta 2007 myyvänsä omistuksessaan olevan 72 prosentin osuuden Automobile Craiovan osakkeista. Vaikka monet yritykset olivat aiemmin esittäneet sitoumuksettoman kiinnostuksenilmaisun, ainoastaan kaksi mahdollista sijoittajaa eli Ford Motor Company, jäljempänä ’Ford’, ja General Motors, jäljempänä ’GM’, ostivat nk. tietomuistion (tarjouksen esittämistä koskevat asiakirjat), jonka avulla ne pääsivät tarkastelemaan tietopankin tietoja ja tekemään viimein lopullisen sitovan tarjouksen.

(17)

Tarjouksen esittämistä koskevat asiakirjat sisälsivät joitakin ehtoja, jotka liittyivät erityisesti tuotannon vähimmäistasoon, työllistämiseen ja investointeihin. Arviointitaulukon mukaan tarjottu hinta vastaa vain 35 prosenttia kokonaispisteistä ja kokonaisinvestoinnit vastaavat 25 prosenttia. Se, että tuotannon integroinnissa saavutetaan 60 prosentin taso neljäntenä vuonna vastaa 20 prosenttia samoin kuin sitoumus, että neljäntenä vuonna tuotetaan 200 000 autoa. Jos integrointiaste olisi ollut alle 60 prosenttia ja/tai jos kyseinen taso olisi saavutettu vasta yli neljän vuoden jälkeen, sijoittaja olisi saanut kyseisestä arviointiperusteesta 0 pistettä. Sama koski tuotannon tasoa, josta sijoittaja olisi saanut myös 0 pistettä, jos se olisi ollut alle 200 000 autoa neljäntenä vuonna ja/tai jos kyseisen tason saavuttamiseen olisi mennyt pidempi aika.

(18)

Lopullisten tarjousten jättämisen määräaika oli 5 päivänä heinäkuuta 2007. Ford oli ainoa sitovan tarjouksen tekijä, joten se voitti tarjouskilpailun. Alun perin se tarjosi 55 miljoonan euron hintaa ja myöhempien neuvottelujen jälkeen 57 miljoonan euron hintaa.

(19)

Osapuolet sopivat tarjouskilpailumenettelyn jälkeisissä neuvotteluissa, että Ford saa ostajana uudelleenjärjestelyjen kautta Automobile Craiovan, DWAR:n ja Mecatimin teollisuusomaisuuden, kun taas niihin liittyvät liitännäisvarat (yleisesti kiinteä omaisuus ja ylimääräiset nettokäteisvarat) erotetaan niistä ja jätetään valtion omistukseen. Valtio myös sitoutui tekemään voitavansa hankkiakseen loput 28 prosenttia osakkeista yksityisiltä osakkailta myydäkseen ne Fordille.

(20)

Myyntisopimus allekirjoitettiin 12 päivänä syyskuuta 2007.

3.   PÄÄTÖS ALOITTAA MUODOLLINEN TUTKINTAMENETTELY JA TEHDÄ TUEN KESKEYTTÄMISTÄ KOSKEVA VÄLIPÄÄTÖS

(21)

Muodollinen tutkintamenettely aloitettiin, koska yksityistämisprosessiin epäiltiin liittyvän valtiontukea.

(22)

Komissiolla oli ensinnäkin epäilyjä siitä, oliko tarjouskilpailu itsessään luonteeltaan avoin, läpinäkyvä ja syrjimätön. Komissiolla oli kyseisenä aikana käytettävissä olleiden, pääosin lehtiartikkeleihin perustuneiden tietojen perusteella syytä olettaa, että tietyt mahdolliset sijoittajat olivat jo heti alussa olleet epäedullisessa asemassa ja niitä oli yritetty saada luopumaan tarjouksen tekemisestä.

(23)

Komissio epäili myös väitettä, jonka mukaan yksityistämiseen liittyvät ehdot eivät johtaneet myyntihinnan laskuun ja siten aiheuttaneet etua yksityistettävälle yritykselle. Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen tekoaikana saatavilla olleiden tietojen mukaan AVAS oli asettanut neljä ehtoa, jotka olisivat voineet laskea myyntihintaa ja saada muut mahdollisesti kiinnostuneet tahot luopumaan tarjouksen tekemisestä. Tarjotun hinnan osuus kokonaispisteistä oli vain 35 prosenttia.

(24)

Lisäksi komissio pohti, liittivätkö Romanian viranomaiset yksityistämiseen työpaikkoja koskevan takuun. Tarjouksen esittämistä koskevien asiakirjojen mukaan mahdollisten tarjousten tekijöiden oli esitettävä liiketoimintasuunnitelma, johon kuului sitoumus pitää tietty määrä nykyisiä työntekijöitä. Tarjouksen esittämistä koskeviin asiakirjoihin liitetyn myyntisopimusluonnoksen mukaan ostaja sitoutui säilyttämään nykyisen työntekijämäärän seuraavien viiden vuoden ajan. Jos ostaja ei noudata velvoitetta, myyntisopimus lakkaa olemasta voimassa ilman eri ilmoitusta tai muuta muodollisuutta. Romanian viranomaiset ilmoittivat mahdollisille ostajille jo ennen yksityistämisilmoituksen julkistamista, että nykyisen työvoiman säilyttäminen on yksi tärkeimmistä yksityistämisen tavoitteista.

(25)

Komissiolla oli epäilyjä mahdollisista eduista, joita tarjottiin ostajalle eli Fordille neuvottelemalla tietyt ehdot uudelleen tarjouksen tekemistä seuraavissa neuvotteluissa. Kyseisessä vaiheessa käytettävissä olleiden tietojen mukaan vaikutti siltä, että Romanian valtio sitoutui ottamaan vastuulleen Automobile Craiovaa koskevat todelliset ja mahdolliset saatavat, myös 800 miljoonan euron tullivelan. Myöhempien neuvottelujen yhteydessä valtio ja Ford sopivat, että yrityksessä tehtäisiin uudelleenjärjestelyjä siten, että päätoiminto (autojen valmistus) erotettaisiin liitännäisvaroista ja erityisesti kiinteästä omaisuudesta. Uudelleenjärjestelyn jälkeen Ford ostaisi yksinomaan teollisuustoiminnot ja maksaisi niistä, ja maaomaisuus jäisi valtion omistukseen.

(26)

Koska Romania allekirjoitti yksityistämissopimuksen huolimatta komission toistuvista varoituksista, komissio teki samaan aikaan tuen keskeyttämistä koskevan välipäätöksen.

4.   ROMANIAN HUOMAUTUKSET

(27)

Romania korosti, että tarjouskilpailumenettely oli avoin, läpinäkyvä ja syrjimätön eikä siihen liittynyt ehtoja. Ensimmäinen ilmoitus DWAR:n yksityistämisestä julkistettiin 5 päivänä joulukuuta 2006 eikä 9/12 päivänä maaliskuuta 2007 julkaistu ilmoitus sisältänyt esikarsinta- tai valintaperusteita tai ehtoja, jotka tarjouksen tekijöiden olisi pitänyt täyttää. Myöskään 18/21 päivänä toukokuuta 2007 julkaistuun yksityistämisilmoitukseen ei sisältynyt pakollisia ehtoja, vaan ainoastaan tarjouskilpailun ratkaisuperusteet, joiden avulla eri tarjoukset voitiin pisteyttää. Romania väitti lisäksi, ettei työvoiman lisääminen ollut valintaperuste tarjouskilpailumenettelyssä. Kaikilla tarjouksen tekijöillä oli mahdollisuus tutustua kaikkiin tietoihin, joten yksityistämisprosessi oli läpinäkyvä. Näin ollen yhtään mahdollista tarjouksen tekijää ei yritetty saada luopumaan tarjouksen tekemisestä.

(28)

Romanian mukaan tarjouksen esittämistä koskevissa asiakirjoissa tai myyntisopimusluonnoksessa ei asetettu pakollisia ehtoja, joista mahdolliset tarjouksen tekijät eivät olisi voineet neuvotella. Romania selitti, että AVAS:n tarkoituksena oli alun perin yksityistää DWAR kokonaisuudessaan, mutta se päätti yksityistämisprosessin kuluessa antaa mahdollisille tarjouksen tekijöille mahdollisuuden esittää tarjous ainoastaan teollisuusomaisuudesta (ja jättää pois kiinteän omaisuuden). Romania korosti, että kaikki mahdolliset tarjouksen tekijät tiesivät alusta lähtien, ettei kiinteä omaisuus kuulunut yksityistämistarjoukseen vaan se myytäisiin erikseen.

(29)

Romania totesi myös, ettei tarjouksen esittämistä koskeviin asiakirjoihin sisältyneillä ehdoilla ollut minkäänlaista vaikutusta tarjouksen tekijöihin, erityisesti siksi, että kaikki niistä olivat autonvalmistuksen alalla toimivia yrityksiä. Lisäksi Romania totesi, etteivät kyseiset perusteet vaikuttaneet Fordin tarjoamaan myyntihintaan, sillä ne olivat Fordin liiketoimintasuunnitelman mukaisia. AVAS:n tarjouksen esittämistä koskevissa asiakirjoissa esittämä 200 000 auton vuotuinen tuotantotaso on saavutettava taloudellisista syistä, sillä alle 200 000 auton vuosituotanto ei olisi kannattava, kun otetaan huomioon pienten mallien tuotantoon tarkoitetun autotehtaan koko ja kapasiteetti.

(30)

Romania katsoi toimineensa markkinatalouden periaatteita noudattavana taloudellisena toimijana myydessään osuutensa Automobile Craiovasta. Sen mukaan saatu hinta vastaa markkina-arvoa seuraavista syistä: DWAR osti vuonna 2006 51 prosenttia osakkeista 50 miljoonan Yhdysvaltain dollarin hintaan entiseltä emoyritykseltä Daewoo Motors Ltd:ltä. Näin ollen kaikkien osakkeiden arvo yhteensä oli tuolloin 78 miljoonaa euroa. Ford tarjoutui ostamaan 72,4 prosenttia Automobile Craiovan osakkeista 57 miljoonan euron hintaan, joten kaikkien osakkeiden yhteisarvo olisi ollut 78 miljoonaa euroa. Kaikkien Automobile Craiovan pörssissä myytyjen osakkeiden hinta 16 päivänä maaliskuuta 2007 oli yhteensä noin 59 miljoonaa euroa. Näin ollen Fordin maksama 57 miljoonan euron hinta 72 prosentista osakkeista on markkinahintaa korkeampi. Lisäksi AVAS säilyy rakenneuudistuksen mukaisesti myös liitännäisvarojen omistajana. Riippumattoman asiantuntijan KPMG:n laatiman DWAR:ia koskevan arvion mukaan yrityksen arvo oli emoyrityksen konkurssin jälkeen vuonna 2004 arviointimenetelmästä riippuen 18–81 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

(31)

Romania on esittänyt väitettyyn korvaukseen liittyen yksityiskohtaiset tiedot velkoja koskevasta sopimuksesta, joka sisältyy Automobile Craiovan yksityistämisestä annettuun erityislakiin. Romania totesi, että AVAS ottaa tavanomaisten liiketapojen mukaisesti vastatakseen ainoastaan niistä veloista, jotka eivät ole ennakoitavissa ja joiden määrää ei voida määrittää. Se korosti, ettei Automobile Craiovalla ja DWAR:lla ole maksamatonta velkaa valtiolle tavanomaisesta toiminnan kehittämisestä johtuvia velkoja lukuun ottamatta. DWAR:lla ei ole myöskään enää velkaa Daewoon entisille tytäryrityksille, sillä se maksoi emoyritykselle 10 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2006 (5).

(32)

Romania myös selitti 800 miljoonan euron tullivelan alkuperää. Romanialaisilla yrityksillä oli ulkomaisten sijoittajien kannustamisesta annetun lain nro 71/1994 nojalla vapautus tulli- ja tuloverosta, mikäli ne täyttivät neljä edellytystä: ulkomaisen pääoman panos vastaa vähintään 50 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, vähintään 50 prosenttia tuotannosta menee vientiin, tuotannon integrointiaste on vähintään 60 prosenttia ja osakepääoma ei laske 14 vuoden kuluessa ulkomaisen pääoman sijoittamispäivästä siten, että ulkomaalaisomistus laskee arvoltaan alle 50 miljoonaan Yhdysvaltain dollariin.

(33)

Paikallinen tulliviranomainen laski yrityksen tuotannon integrointiasteen vuonna 2005 ja totesi, ettei 60 prosentin osuutta ollut saavutettu. Se vaati tämän johdosta, että veroista vapautettu määrä eli 800 miljoonaa euroa olisi maksettava takaisin. DWAR valitti tästä päätöksestä kansalliselle tulliviranomaiselle. Takaisinmaksamista koskeva päätös pidettiin voimassa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa, joten DWAR haki siihen muutosta. Muutoksenhakutuomioistuin kumosi päätöksen 27 päivänä kesäkuuta 2007 antamallaan tuomiolla.

(34)

Romania totesi näin ollen, ettei DWAR:ia vapautettu veloista.

(35)

Romanian viranomaiset vaittivät, ettei nykyisen työvoiman säilyttäminen ollut ehtona yksityistämiselle, koska se ei ollut tarjouskilpailun ratkaisuperusteena. Tarjouksen esittämistä koskevien asiakirjojen liitteenä ollut myyntisopimusluonnos oli myös vain viitteellinen ja mahdolliset tarjouksen tekijät saattoivat ymmärtää, että sopimuksen yksittäisistä määräyksistä neuvoteltaisiin kahdenvälisesti. Näin ollen ne mahdolliset tarjouksen tekijät, jotka eivät aikoneet pitää nykyistä työvoimaa, voivat kuitenkin esittää tarjouksen ja siihen liittyvän erilaisen liiketoimintasuunnitelman.

(36)

Romania totesi lopuksi, että myöhemmät neuvottelut muista sopimuksen määräyksistä kuuluivat tavanomaiseen myyntisopimuksen tekemistä edeltävään neuvottelumenettelyyn.

5.   KOLMANSIEN HUOMAUTUKSET

(37)

Ford osallistui 23 päivänä marraskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä komission aloittamaan menettelyyn asianosaisena osapuolena.

(38)

Ford totesi ensinnäkin, että yksityistämisprosessi oli avoin, läpinäkyvä ja syrjimätön eikä siihen liittynyt ehtoja. Koko Fordin ja AVAS:n välinen yksityistämisprosessiin liittyvä kirjeenvaihto julkaistiin tietopankissa.

(39)

Tarjouskilpailun ratkaisuperusteet eivät olleet pakollisia ehtoja, joiden vuoksi mahdolliset tarjouksen tekijät olisivat luopuneet tarjouksen tekemisestä. Ford ilmoitti päin vastoin ymmärtäneensä, että kyseiset perusteet olivat neuvoteltavissa. Arviointiperusteilla ei ollut myöskään minkäänlaista vaikutusta Fordin tarjoukseen, sillä sen liiketoimintasuunnitelmassa ylitettiin selvästi tarjouksen esittämistä koskevissa asiakirjoissa vahvistetut vaatimukset.

(40)

Fordin AVAS:lle maksama myyntihinta vastaa niiden osakkeiden markkina-arvoa, joista tarjous tehtiin. Ford vahvisti, että se oli aikonut maksaa 100 miljoonan Yhdysvaltain dollarin (71,4 miljoonan euron) suuruisen enimmäishinnan yhteensä 100 prosentista osakkeita, jolloin 72,4 prosentin osuuden hinta olisi 51,7 miljoonaa euroa (6). Vaikka tarjouskilpailulla ei olisi ollut ratkaisuperusteita, Ford ei aikonut tarjota korkeampaa hintaa. Ford tarjosi alun perin 55 miljoonan euron hintaa ja käytyään Romanian viranomaisten kanssa neuvotteluja 57 miljoonan euron hintaa. Lisäksi Ford oli ainoa tarjouksen tekijä, joten sen tarjous vastaa markkina-arvoa.

(41)

Ford totesi lopuksi, että myyntisopimukseen sisältyneet korvaukset edustivat yritysostoissa noudatettujen liiketapojen mukaista käytäntöä ja soveltuivat siis markkinoille. Ne eivät johtaneet korkeinta mahdollista tarjousta alhaisempaan myyntihintaan. Fordin mukaan nämä korvaukset liittyvät yksinomaan riskeihin, jotka eivät kuulu tavanomaisen toiminnan piiriin ja joita uuden sijoittajan on mahdotonta arvioida yrityksen ostohetkellä. Ford on ottanut vastuulleen kaikki Automobile Craiovan velat ja sitoumukset (myös DWAR:n), jotka liittyvät tavanomaiseen toimintaan ja joiden määrä on määritelty ja jotka on tehty julkisiksi tietopankissa. Ford ei kuitenkaan halunnut ottaa vastuulleen mahdollisia riskejä, joita se ei voinut arvioida ja määrittää edeltä käsin (nk. due diligence).

6.   ARVIOINTI

6.1   EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tuki

(42)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa: ”Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.”

6.1.1   Valtion varat ja edun myöntäminen

(43)

Romanian yksityistämisvirasto AVAS liitti kauppaan yksityistämissopimuksen ehdot. Tämä olisi voinut johtaa myyntihinnan laskuun, joten Romanian valtio hyväksyi jäljempänä osoitetulla tavalla sen, ettei se saisi korkeinta mahdollista hintaa. Alhaisempi hinta 72,4 prosentin suuruisesta osuudesta maksetaan siis tuloina, joista valtio luopuu. Tämän vuoksi toimenpiteeseen käytetään valtion varoja

(44)

Lisäksi komissio ottaa huomioon, että yksityistämisvirasto AVAS:n toiminta on katsottava valtion toiminnaksi. Romanian viranomaiset eivät kiistä tätä tosiseikkaa.

(45)

Tiettyä toimenpidettä ei voida pitää tukena, jos siitä ei aiheudu etua (7). Näin ollen komission on arvioitava, aiheutuuko käsiteltävänä olevasta toimenpiteestä etua.

(46)

Yritys saa etua, mikäli se saa valtiolta hyötyä, jota se ei olisi voinut saada tavanomaisissa markkinaolosuhteissa. Tämän johdosta on ensin tarkistettava, onko valtio toiminut markkinatalouden periaatteita noudattavana taloudellisena toimijana vai valtiollisena viranomaisena, joka on myynyt yrityksen olosuhteissa, jotka eivät vastaa tavanomaisia markkinaolosuhteita.

(47)

EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 1 kohdan mukaan julkisiin yrityksiin sovelletaan valtiontukisääntöjä. Perustamissopimuksen 295 artiklassa säädetään, että yhteisön valtiontukisääntöjä sovelletaan riippumatta siitä, ovatko yritykset julkisessa vai yksityisessä omistuksessa.

(48)

Kun jäsenvaltio omistaa tai myy yrityksiä taikka ostaa tai myy osakkeita yrityksessä, kyseessä ei Euroopan yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytännön (8) ja yksityistämisen yhteydessä mtönnettäviä valtiontukia koskevien komission sääntöjen ja käytänteiden (9) mukaisesti ole etu, jos jäsenvaltio toimii samoin kuin sijoittaja toimisi markkinataloudessa.

(49)

Jos yksityistäminen tapahtuu myymällä osakkeita pörssissä, sen oletetaan yleisesti tapahtuvan markkinatalouden olosuhteissa eikä mukana ole valtiontukea. Jos yksityistäminen taas toteutetaan yrityskaupalla, voidaan olettaa, ettei mukana ole valtiontukea ainoastaan seuraavien edellytysten täyttyessä: yritys myydään kaikille osanottajille ja kilpailulle avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä tarjouskilpailulla, myyntiin ei liity ehtoja, joita ei tavallisesti ole vastaavissa liiketoimissa yksityisten tahojen välillä ja jotka saattaisivat alentaa myyntihintaa, yritys myydään sille tarjouksen tekijälle, joka esittää taloudellisesti edullisimman tarjouksen ja tarjouksen tekijöillä on riittävästi aikaa ja tietoja, jotta ne voivat arvioida asianmukaisesti omaisuuden, josta tarjous esitetään (10). Muissa tapauksissa on tutkittava, sisältyykö yrityskauppoihin mahdollista tukea, ja niistä on ilmoitettava.

(50)

Tällaisissa tapauksissa sen arvioiminen, sisältyykö valtion omaisuuden myyntiin tukea, edellyttää yleisesti, että arvioidaan, olisiko markkinatalouden periaatteita noudattava taloudellinen toimija toiminut vastaavassa tilanteessa samalla lailla eli olisiko se myynyt yrityksen kyseiseen hintaan. Markkinataloussijoittajaa koskevan periaatteen mukaisesti alhaisempaa hintaa ei voida hyväksyä sellaisten talouteen liittymättömien seikkojen perusteella kuten teollisuuspolitiikka, työllistäminen tai aluekehityksen tavoitteet, jotka eivät olisi hyväksyttäviä markkinatalouden periaatteita noudattavalle taloudelliselle toimijalle ja joihin voidaan sen sijaan olettaa liittyvän tukea. Komissio on toistuvasti selittänyt (11) tämän periaatteen ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on vahvistanut (12) sen.

(51)

Tämän vuoksi komissio katsoo, että jos jotain edellä mainituista edellytyksistä ei täytetä, yksityistämistä olisi tarkasteltava sen toteamiseksi, liittyykö siihen valtiontukea, jolloin siitä on ilmoitettava (13). Näiden edellytysten noudattamisella varmistetaan, että valtio saa osakkeistaan parhaan hinnan eli markkinahinnan, eikä kyseessä ole valtiontuki.

(52)

Valtio saattaa alentaa myyntihintaa asettamalla ostajalle tiettyjä ehtoja yksityistämisen yhteydessä, jolloin se luopuu lisätuloista. Tietyt ehdot saattavat myös johtaa siihen, että mahdollisesti kiinnostuneet sijoittajat luopuvat tarjouksen tekemisestä, jolloin tarjouskilpailun kilpailuympäristö häiriytyy ja on vääjäämätöntä, ettei esitetyistä tarjouksista taloudellisesti edullisinkaan edusta todellista markkina-arvoa (14).

(53)

Koska valtio asettaa tällaisia ehtoja ja hyväksyy näin ollen sen, ettei se saa hallussaan olevista osakkeista tai omaisuuseristä parasta hintaa, se ei toimi markkinatalouden periaatteita noudattavan taloudellisen toimija tavoin, joka yrittäisi saada niistä korkeimman mahdollisen hinnan. Sen sijaan valtio myy yrityksen hintaan, joka on markkina-arvoa alhaisempi. Markkinatalouden periaatteita noudattavalla taloudellisella toimijalla ei olisi taloudellista mielenkiintoa käyttää vastaavia ehtoja (erityisesti työllistäminen, kyseisen maantieteellisen alueen kannalta edulliset ehdot tai tietyn investointitason varmistaminen), vaan se myisi yrityksen taloudellisesti edullisimman tarjouksen tekijälle, joka olisi tämän jälkeen vapaa päättämään ostetun yrityksen tai omaisuuden tulevaisuudesta (15).

(54)

Tämä ei tarkoita, että kaikki yksityistämiseen liittyvät ehdot johtaisivat automaattisesti valtiontuen olemassaoloon. Ensinnäkään ongelmia eivät aiheuta ehdot, joita käytetään tavanomaisesti yksityisten osapuolten välisissä liiketoimissa (tietyt esimerkiksi tarjouksen tekijän maksukykyyn liittyvät standardikorvaukset tai työsuhteisiin liittyvän kansallisen lainsäädännön noudattaminen). Toiseksi ehdot, jotka eivät vaikuta tavanomaisilta yksityishenkilöiden välisissä liiketoimissa, ovat valtiontukea ainoastaan, jos niiden avulla voidaan alentaa myyntihintaa tai saada etuja. Se, etteivät kyseiset ehdot johda tukeen, on osoitettava jokaisessa tapauksessa erikseen (16).

(55)

Romanian viranomaisten järjestämässä tarjouskilpailussa keskityttiin tietyn tuotantotason ja työllisyysasteen saavuttamiseen Craiovassa. Romanian viranomaiset eivät ole esittäneet todisteita osoittaakseen, että nämä ehdot asetettiin syistä, jotka myös markkinatalouden periaatteita noudattava taloudellinen toimija olisi ottanut lukuun.

(56)

Yksityistämisvirasto vahvisti Automobile Craiovan yksityistämisen yhteydessä neljä ehtoa valintaperusteiksi tarjouskilpailun voittajan valitsemista varten: tarjottu hinta vastasi 35 prosenttia kokonaispisteistä ja kokonaisinvestoinnit 25 prosenttia. Se, että tuotannon integroinnissa saavutetaan 60 prosentin taso neljäntenä vuonna vastaa 20 prosenttia kokonaispisteistä ja sitoumus, että neljäntenä vuonna tuotetaan 200 000 autoa samoin 20 prosenttia. Jos sijoittaja ei olisi täyttänyt kahta viimeksi mainittua vaatimusta, niistä olisi saanut 0 pistettä. Näin ollen mahdollisen sijoittajan, joka olisi suunnitellut autotehtaalle eri teollisuuskäyttöä, oli käytännössä mahdotonta voittaa tarjouskilpailu yksinomaan korkeamman hinnan avulla täyttämättä tuotanto- ja integrointivaatimuksia (olettaen, että investointi olisi ollut sama).

(57)

Jos kilpaileva sijoittaja olisi voinut ehdottaa samaa investointitasoa, mutta ei olisi pystynyt täyttämään tuotantotasoa koskevaa ehtoa, sen olisi voittaakseen pitänyt ehdottaa hintaa, joka olisi ollut 230 prosenttia suhteessa Fordin hintaan (17). Ylittääkseen Fordin tarjoaman 57 miljoonan euron hinnan sijoittajan olisi käytännössä pitänyt tarjota yli 133 miljoonan euron hintaa (eli 76 miljoonaa euroa korkeampaa hintaa) kompensoidakseen sen, ettei tuotantotasoa koskevaa vaatimusta noudatettu. Sekä Fordin että sen mahdollisten kilpailijoiden oli otettava nämä tekijät huomioon ja ne vaikuttivat niin tarjouksen tekemistä koskevaan päätökseen kuin tarjottuun hintaankin.

(58)

Komissio ottaa huomioon sen, että vaikka Automobile Craiovan viralliseen yksityistämisilmoitukseen ei sisältynyt mainintaa ehdoista, vaan tarkat ehdot esitettiin myöhemmin julkaistussa tietomuistiossa, Romanian viranomaisten tavoite säilyttää tietty työvoiman ja autotuotannon taso kyseisellä paikkakunnalla oli kuitenkin yleisesti tiedossa. Komissio on saanut viitteitä siitä, että tietyt mahdolliset sijoittajat, jotka olisivat voineen harkita toisenlaista teollisuusstrategiaa, luopuivat konkreettisesta kiinnostuksenilmaisusta jo tässä alkuvaiheessa.

(59)

Tässä yhteydessä on korostettava, että 200 000 auton vuotuinen tuotanto merkitsee nykyisen kapasiteetin kaksinkertaistamista; tällä hetkellä kapasiteettia käytetäänkin vain vähän. Tavoitettava tuotantotaso eritellään yksityiskohtaisesti ja se johtaa varmasti merkittävämpään asemaan markkinoilla. Komissio katsoo, että tätä tilannetta voidaan verrata tilanteeseen, jossa yrityksen kuluja vähentävät valtion toimenpiteet tai suorat tuet vaikuttavat yrityksen taloudelliseen toimintaan.

(60)

Komissio ei pidä Romanian viranomaisen esittämää ehtojen ja pisteytysmallin eriyttämistä koskevaa perustelua oleellisena. Tuotannon ja integroinnin tasosta saadut pisteet vastaavat tosiasiallisesti yksityistämiseen liittyviä ehtoja, jotka ovat komission näkemyksen mukaan alentaneet myyntihintaa. Komissio ei voi hyväksyä väitettä, että saatu myyntihinta vastaisi yrityksen markkinahintaa. Myös tässä tapauksessa komissio on saanut viitteitä siitä, että mahdolliset sijoittajat, joiden tuotanto tai toimiala on erilainen ja jotka eivät ole aikoneet tuottaa vuosittain 200 000 autoa tai saavuttaa 60 prosentin integrointitasoa, ovat luopuneet tarjouksen esittämisestä jo alussa ja niiden kilpailuasemaan tarjouskilpailussa on varmasti vaikutettu merkittävästi. Olosuhteet, joissa Romanian viranomaiset valitsivat edellä esitetyn pisteytysmallin, vaikuttavat tällaisilta. Eräs tarjouksen tekijä, jonka teollisuusstrategia oli erilainen, päätti lopulta olla jättämättä tarjousta, vaikka oli jo alustavasti osallistunut tarjouskilpailuun.

(61)

Komissio ei voi hyväksyä Romanian viranomaisten näkemystä, jonka mukaan kaikki mahdolliset sijoittajat olivat tietoisia siitä, että ehdot olivat neuvoteltavissa ja tämä oli helposti pääteltävissä tarjouskilpailuasiakirjoista. On totta, että AVAS vahvisti Fordin esittämiin kysymyksiin antamassaan vastauksessa myyntisopimusluonnoksen olevan vain suuntaa-antava ja toimivan lähtökohtana myöhemmille neuvotteluille. Tämä koskee kuitenkin ainoastaan sopimusneuvotteluja, jotka liittyvät osakkeiden myyntiin lopullisten, korotettujen ja peruuttamattomien tarjousten perusteella, eikä yleisesti voida päätellä, että julkisessa ilmoituksessa mainituista pakollisista ehdoista ja eritoten arviointitaulukon osatekijöistä oli mahdollista neuvotella myöhemmin. Romania ei ole esittänyt todisteita, jotka osoittaisivat, että arviointitaulukon perusteita olisi voitu pitää neuvoteltavissa olevina. Jos arviointiperusteet olisivat olleet neuvoteltavissa, pisteytysmalli olisi menettänyt käytännön merkityksensä.

(62)

Komissio ei ole Romanian kanssa samaa mieltä näkemyksestä, jonka mukaan AVAS vahvisti, että se saattoi muuttaa kantaansa neuvottelujen aikana. Tämä oli ainoastaan vastaus Fordin esittämään kysymykseen, joka koski vaatimusta, että ostaja luopuisi oikeudesta hakea valtiolta suojaa ja korvauksia, mikäli kolmas osapuoli vaatisi menestyksekkäästi itselleen Automobile Craiovan omaisuutta. Komissio katsoo, ettei ilmoituksesta voida päätellä kaikkien ehtojen olevan yleisesti neuvoteltavissa.

(63)

Komissio ei voi hyväksyä Romanian esittämiä laskelmia, joiden tarkoituksena on osoittaa Fordin maksaman hinnan vastaavan Automobile Craiovan markkina-arvoa. Ensinnäkin Fordin maksamaa hintaa Automobile Craiovan 72 prosentin osuudesta, johon DWAR ja Mecatim sisältyvät, ei voida verrata hintaan, jonka DWAR maksoi 51 prosentin osuudesta omiin osakkeisiinsa vuonna 2006. Samoin on otettava huomioon yleinen taloudellinen tilanne kyseisenä aikana: kun konkurssiin mennyt Daewoo Motors suostui myymään 51 prosenttia osakkeista vuonna 2006, DWAR:lle aiheutui huomattavia velkoja (maksamattomat tullivelat, velat muille Daewoon tytäryrityksille ym.).

(64)

Myyntihinnan ja Automobile Craiovan osakkeiden noin 50 miljoonan euron pörssiarvon vertailua ei myöskään voida hyväksyä. Siinä ei oteta huomioon, että osake-enemmistöä ostettaessa osakkeiden arvo on huomattavasti korkeampi kuin erillisistä osakkeista maksettujen hintojen summa. Koska vain hyvin pieni osa osakkeista on tosiasiallisesti tarjolla markkinoilla, on mahdollista, ettei pörssissä noteerattu hinta vastaa yrityksen todellista arvoa.

(65)

Komission on todettava tämän vuoksi, että Automobile Craiovan yksityistämiseen liittyvät ehdot ovat johtaneet myyntihinnan alenemiseen ja aiheuttaneet sen, että mahdolliset tarjouksen tekijät ovat luopuneet tarjouksen tekemisestä. Tästä on suorana seurauksena, että valtio on luopunut yksityistämiseen liittyvistä tuloista.

(66)

Komissio toteaa edellä esitetyn perusteella, että tarkasteltavana olevassa tapauksessa yksityistetylle taloudelliselle toiminnalle on annettu taloudellista etua käyttämällä valtion varoja.

(67)

Komissiolla oli EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaista menettelyä aloittaessaan epäilyjä tarjouskilpailun avoimuudesta, läpinäkyvyydestä ja syrjimättömyydestä erityisesti sen suhteen, oliko kaikilla kiinnostuneilla osapuolilla tasavertainen mahdollisuus tutustua tietoihin, jotka koskivat yksityistettävää yritystä, valintaperusteita ja mahdollisuutta neuvotella yksityistämisviraston kanssa tietyistä sopimuksen määräyksistä. Kyseisenä aikana saatavissa olleiden tietojen mukaan Romanian viranomaiset kävivät alustavia neuvotteluja tiettyjen autonvalmistajien kanssa ennen virallisen yksityistämisilmoituksen julkaisemista.

(68)

Romania toteaa, että kaikilla mahdollisilla sijoittajilla oli tasavertainen mahdollisuus tutustua tietoihin eikä yhtäkään niistä suosittu. Hallituksen alustavat yhteydet mahdollisesti kiinnostuneisiin osapuoliin eväti vaikuttaneet yksityistämisstrategiaan eivätkä -menettelyyn.

(69)

Komissio on todennut Romanian viranomaisten toimittamien tietojen perusteella, että ne kävivät useiden mahdollisten sijoittajien kanssa alustavia epämuodollisia keskusteluja, joissa käsiteltiin samantapaisia yksityistettävää yritystä koskevia seikkoja: teollisuusomaisuuden täyttä omistusta, yrityksen velkoja ja sitoumuksia sekä nopeaa yksityistämisprosessia. Komissio olettaa, että valtio käynnisti myyjän ominaisuudessa nämä keskustelut tavoitteenaan saada alustavia tietoja esimerkiksi kysynnästä markkinoilla ja vähimmäishinnasta ym. Komissio on samaa mieltä siitä, että hallituksen osallistuminen tämänkaltaisiin alustaviin keskusteluihin mahdollisten sijoittajien kanssa voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi ennen yksityistämisilmoituksen julkaisemista sillä edellytyksellä, ettei keskustelujen tarkoituksena tai tuloksena ollut tarjouskilpailuun liitettävien ehtojen asettaminen.

(70)

Yksityistämisilmoituksen julkaisemisen jälkeen ainoastaan kaksi mahdollista tarjouksen tekijää, Ford ja GM, osti tarjouksen esittämistä koskevat asiakirjat, joiden ansiosta ne saivat pääsyn tietopankkiin ja mahdollisuuden esittää lopullisen sitovan tarjouksen. On totta, että yksityistämisilmoituksen julkaisemisen jälkeen Fordilla ja GM:llä oli pääsy tietopankkiin ja AVAS:n sekä Fordin ja GM:n väliseen kirjeenvaihtoon. Tämän vuoksi komissio toteaa, että molemmilla mahdollisilla sijoittajilla oli tasavertainen mahdollisuus tarkastella tietoja.

(71)

Näin ollen komission epäilyt siitä, oliko Automobile Craiovan yksityistämiseen liittyvä tarjouskilpailu avoin, läpinäkyvä ja syrjimätön, ovat Romanian toimittamien tietojen perusteella poistuneet.

(72)

Komissio esitti EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaista menettelyä aloittaessaan epäilyjä siitä, että AVAS saattaisi mitätöidä yrityksen yksityistämisen yhteydessä joitakin sen velkoja (erityisesti 800 miljoonan euron tullivelat) ja että se tarjoaisi muiden Daewoon entisten tytäryritysten antamiin velkoihin liittyviä takauksia.

(73)

Romania toimitti tulliveloista riittävät tiedot, jotka osoittivat, että kansallinen tuomioistuin oli julistanut kyseiset velat perusteettomiksi, koska ne aiheutuivat kansallisen lainsäädännön väärästä tulkinnasta ja soveltamisesta. Tämän johdosta tullivelat mitätöitiin. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan kansallisten tuomioistuinten on sovellettava täysimääräisesti valtiontukea koskevia yhteisön sääntöjä. Lisäksi ne voivat kieltäytyä soveltamasta tiettyjä yhteisön sääntöjen vastaisia kansallisen lainsäädännön säännöksiä, mikäli tämä on tarpeen (18). Komissio arvioi syyt, joiden perusteella velka mitätöitiin tuomioistuimen päätöksellä, ja totesi, ettei mitätönti johtanut uuden tuen myöntämiseen.

(74)

Romania totesi, ettei AVAS ota hoitaakseen tavanomaisesta toiminnasta johtuvia nykyisiä sitoumuksia vaan DWAR maksaa ne.

(75)

Romanian viranomaiset selittivät AVAS:n tarjoamista vastuusitoumuksia koskevista takauksista, että valtiontakauksia sovelletaan yksinomaan DWAR:n aiemmasta toiminnasta johtuviin tuntemattomiin saataviin, joita yksikään uusi sijoittaja ei olisi voinut arvioida ja määrittää edeltä käsin (nk. due diligence). Lisäksi Romania totesi, että kyseisten sitoumusten vastuulle ottaminen kuuluu tavanomaisiin liiketapoihin osana tavallisia sopimusneuvotteluja.

(76)

Näin ollen komission menettelyä aloittaessaan esittämät epäilyt velkojen mahdollisesta mitätöimisestä ovat poistuneet.

(77)

Komissio esitti EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaista menettelyä aloittaessaan epäilyjä, että AVAS mahdollisesti muutti neuvottelujen yhteydessä tarjouskilpailun ehtoja siten, että Fordin liiketoimintasuunnitelmaa suosittiin. Romania osoitti, että muutokset muihin sopimuksen määräyksiin neuvotteluvaiheessa kuuluvat tavanomaisiin liiketapoihin ja kyseiselle yritykselle valitun yksityistämisstrategian mukaan ne ovat sallittuja (kun neuvottelut perustuvat lopullisiin, korjattuihin ja peruuttamattomiin tarjouksiin). Romania myös korosti sitä tosiseikkaa, että Fordin tarjous koski tuotantoyksikön (nykyinen DWAR) osakkeita. Ford tarjosi niistä pakettia, johon kuului 57 miljoonan euron hinta sekä liitännäisvarat, joiden oli tarkoitus jäädä valtion omistukseen.

(78)

AVAS ja Ford sopivat neuvotteluvaiheessa yrityksen rakenneuudistuksesta, josta mainittiin myös myyntisopimuksessa. Rakannauudistuksen mukaan Automobile Craiova ja Mecatim yhdistetään DWAR:iin. Kaikkien kolmen yrityksen keskeiset varat (teollisuusomaisuus) säilyvät DWAR:n omistuksessa. Muut liitännäisvarat (erityisesti kiinteät varat) erotetaan uudeksi yritykseksi. Ylimääräiset nettokäteisvarat, joista DWAR luopuu, menevät myös uuden yrityksen haltuun. Lisäksi AVAS sitoutui toteuttamaan kaikki toimenpiteet hankkiakseen loput uuden DWAR:n osakkeista (keskeiset varat) vähemmistöosakkailta myydäkseen ne Fordille.

(79)

Komission neuvotteluvaihetta koskevat epäilyt ovat poistuneet Romanian esittämien tosiseikkojen perusteella.

6.1.2   Valikoivuus

(80)

Toimenpide on valikoiva, sillä siitä saa etua vain Automobile Craiova autonvalmistaja DWAR mukaan luettuna.

6.1.3   Kilpailun vääristyminen ja vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan

(81)

Automobile Craiova valmistaa autojen ja ajoneuvojen varaosia ja DWAR on autoja. Näitä tuotteita pidetään laajalti kaupan Euroopan unionissa. Näin ollen toimenpide saattaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

6.1.4   Päätelmät

(82)

Komissio toteaa edellä esitetyn perusteella, että asetettuihin ehtoihin liittyy valtiontukea, sillä niiden johdosta Automobile Craiovan osakkeiden 72,4 prosentin suuruisen osuuden myyntihinta on laskenut ja ne aiheuttavat etua yksityistetylle taloudelliselle yksikölle. Tämä päätös koskee ainoastaan kyseisen 72,4 prosentin osuuden myyntiä AVAS:lta Fordille eikä sillä ole vaikutusta mahdolliseen myöhemmin tehtävään arvioon osakkeiden 27,6 prosentin suuruisen loppuosan myynnistä.

(83)

Komissio toteaa, että taloudellinen toiminta hyötyy myönnetystä edusta, joka on tuensaajalle valtiontukea.

6.2   Tuen määrän määrittäminen

(84)

Myönnetyn valtiontuen määrä vastaa yrityksen markkina-arvon (korkein hinta, jonka AVAS olisi voinut saada 72,4 prosentin osuudesta Automobile Craiovan osakkeita, jos myyntiin ei olisi liittynyt ehtoja) ja tosiasiallisesti saadun hinnan välistä erotusta. Valtio vastasi tästä erotuksesta.

(85)

On luonnollisesti vaikea arvioida hintaa, joka olisi saatu tuloksena avoimesta, läpinäkyvästä ja syrjimättömästä tarjouskilpailusta, johon ei liity ehtoja. Paras vaihtoehto olisi mitätöidä tarjouskilpailun lopputulos ja järjestää yksityistäminen uudelleen ilman ehtoja, jolloin voitaisiin taata, ettei siihen liity minkäänlaista valtiontukea. Tätä ratkaisua ehdotettiin Romanian viranomaisille, jotka eivät hyväksyneet sitä.

(86)

Yksityistettyyn taloudelliseen toimintaan yksityistämisen perusteella myönnetyn tuen arvioimiseksi on arvioitava yrityksen markkina-arvo. Kun otetaan huomioon tämän tapauksen erityispiirteet, komissio katsoo Romanian viranomaisten ja Fordin kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen, että markkina-arvo on syytä arvioida myydyn yrityksen varojen nettoarvon perusteella.

(87)

Kun arvioidaan yrityksen kirjanpitoarvoa tarjouskilpailun ajankohtana 31 päivänä maaliskuuta 2007 vahvistetun taseen (joka on viimeisin, jota mahdolliset tarjouksen tekijät olisivat voineet tarkastella laatiessaan tarjoustaan) mukaisesti, voidaan todeta, että yrityksen varat, joista on vähennetty kaikki velat, olivat yhteensä – 465 miljoonaa euroa. Tähän ei sisälly kiinteä omaisuus, jota Ford ei lopulta ostanut. Lisäksi, kuten edellä on selitetty, osapuolet päättivät myyntisopimuksessa, että myyntiin liittyy yrityksen rakenneuudistus. Ford ei ensinnäkään ostaisi arvokkaita liitännäisvaroja, jotka pidettäisiin erillään ja jäisivät AVAS:n haltuun. Toiseksi AVAS pitäisi itsellään myös ylimääräiset nettokäteisvarat, joiden arvo on 310 miljoonaa Romanian leuta (noin 92 miljoonaa euroa) yhdessä yrityksen vastaavien sitoumusten kanssa (käteisvarojen arvioidaan riittävän sitoumusten maksuun). Maaliskuun 2007 taseeseen sisältyi varaus tullivelkojen mahdollista (25 ja 73 kohdassa kuvattua) takaisinmaksua varten, mikä vähensi merkittävästi yrityksen varojen nettoarvoa. Tullivelat mitätöitiin tuomioistuimen päätöksellä ja varaus voitiin vapauttaa.

(88)

Romanian viranomaiset esittivät näiden seikkojen lisäksi perusteluja tiettyjen muutosten tekemiseksi taseessa esitettyihin arvoihin, jotta ne vastaisivat riittävästi varojen tosiasiallista arvoa. Erityisesti mukautettiin maan ja rakennusten, koneiden ja laitteiden, muun aineellisen käyttöomaisuuden ja varastojen arvoa siten, että se vastasi niiden markkina-arvoa.

(89)

Kun kaikki nämä tekijät otetaan huomioon eli vähennetään ylimääräiset nettokäteisvarat, jätetään huomiotta sitoumukset ja tullivelkoja koskevat varaukset ja sovelletaan edellä mainittuja mukautuksia, DWAR:n varojen nettoarvoksi voidaan arvioida yhteensä 115 923 000 euroa, josta 72,4 prosenttia on 83 928 000 euroa.

(90)

Määritellyn varojen nettoarvon ja Fordin maksaman myyntihinnan (57 miljoonaa euroa) välinen erotus on 26 928 000 euroa. Näin ollen valtiontuen määrä on 26 928 000 euroa.

6.3   Valtiontuen määrittäminen sääntöjenvastaiseksi

(91)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 1 artiklan f alakohdassa sääntöjenvastainen tuki määritellään uudeksi tueksi, joka on otettu käyttöön perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan vastaisesti.

(92)

Romanian viranomaiset eivät ilmoittaneet tukea ennen kuin sitä alettiin soveltaa ja se pantiin täytäntöön EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan vastaisesti. Tämän vuoksi tuki on sääntöjenvastaista.

6.4   Sääntöjenvastaisen tuen soveltuminen yhteismarkkinoille

(93)

Koska toimenpiteen on todettu olevan EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, on tarpeen arvioida, voiko se soveltua yhteismarkkinoille.

(94)

EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdassa säädettyjä poikkeuksia ei voida soveltaa tässä tapauksessa, sillä tuki ei ole luonteeltaan sosiaalista eikä sitä ole myönnetty yksittäisille kuluttajille. Sillä ei myöskään korvata luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttamia vahinkoja eikä sitä ole annettu sellaisille Saksan liittotasavallan alueille, joihin Saksan jako on vaikuttanut.

(95)

Myöskään EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b tai d alakohtaa ei voida soveltaa. Niissä viitataan Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen edistämiseen tai jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen annettavaan tukeen tai kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen tarkoitettuun tukeen.

(96)

Jäljelle siis jäävät EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdassa sekä asiaa koskevissa yhteisön suuntaviivoissa tarkoitetut poikkeukset.

(97)

Komissiolla ei ole tietoja, joiden mukaan tuen voitaisiin katsoa olevan EY:n perustamissopimuksen mukainen valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen suuntaviivojen (19) perusteella.

(98)

Näiden suuntaviivojen mukaan rakenneuudistusta varten tukea saavan yrityksen on oltava vaikeuksissa oleva yritys, joka ei pysty omilla taikka omistajilta/osakkailta tai luotonantajilta saaduilla varoilla pysäyttämään tappiollista kehitystä, joka johtaa lähes varmasti yrityksen toiminnan loppumiseen lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä, jos viranomaiset eivät puutu tilanteeseen. On totta, että DWAR:n tappiot vuonna 2006 olivat 350 miljoonaa euroa ja sillä oli velkaa 88 miljoonaa euroa. Sillä oli kuitenkin myös varoja 419 miljoonan euron arvosta (erityisesti kiinteää omaisuutta). Lisäksi yksityistämisen ja Fordille myynnin jälkeen DWAR kuuluisi suuntaviivoissa tarkoitettuun suurempaan yritysten yhtymään, joka hyvin todennäköisesti voisi antaa taloudellista tukea vaikeuksien ratkaisemiseksi. Näin ollen DWAR:a ei voida katsoa suuntaviivoissa tarkoitetuksi vaikeuksissa olevaksi yritykseksi.

(99)

Lisäksi rakenneuudistustuen edellytyksenä on huolellisesti laadittu rakenneuudistussuunnitelma, jonka keston on oltava lyhyin mahdollinen, jossa palautetaan yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuus kohtuullisessa ajassa, ja joka perustuu realistisiin odotuksiin tulevista toimintaedellytyksistä. Romania ei ole toimittanut tällaista rakenneuudistussuunnitelmaa.

(100)

Lisäksi on vältettävä kohtuutonta kilpailun vääristymistä. Tämä tapahtuu yleensä rajoittamalla yrityksen läsnäoloa markkinoilla rakenneuudistusvaiheen loputtua (vastasuoritteet). Automobile Craiovan yksityistämiseen liittyvillä ehdoilla varmistetaan, että kapasiteetti kasvaa huomattavasti, mikä tarkoittaa yrityksen markkinaläsnäolon vahvistumista.

(101)

Huolimatta komission muodollisen menettelyn alussa esittämistä epäilyistä Romania ei ole osoittanut, että edellä mainitut edellytykset täyttyvät. Komissio toteaa sen vuoksi, ettei suuntaviivoissa asetettuja edellytyksiä ole täytetty.

(102)

Komissio toteaa, että Automobile Craiova sijaitsee EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla aluetukeen oikeutetulla alueella. Romania ei ole kuitenkaan esittänyt tietoja, joista kävisi ilmi, että alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa vahvistettuja aluetuen myöntämistä koskevia edellytyksiä olisi noudatettu.

(103)

Komissio toteaa, että yksityistämissopimukseen liittyvissä ehdoissa viitattiin suunniteltuihin investointeihin ja työvoiman säilyttämiseen, joita voidaan verrata aluetuen tavoitteisiin. On kuitenkin huomattava, että Fordin saaman hinnanalennuksen edellytyksenä ei ollut alueellisia valtiontukia koskeviin suuntaviivoihin sisältyvien sääntöjen noudattaminen. Näitä sääntöjä ovat esimerkiksi hankkeen säilyttäminen alueella tietyn ajanjakson ajan, tukikelpoisten kustannusten tarkistaminen tai tuen kasautumista, avoimuutta ja valvontaa koskevat säännöt.

(104)

Lisäksi komissio toteaa, että Romania on ilmoittanut erillisestä aluetuesta (20). Tätä tukea arvioidaan eri päätöksessä.

(105)

Komissio toteaa, ettei tuki ole muiden yhteisön suuntaviivojen tai puitteiden mukaista. Romanian viranomaiset eivät myöskään ole viitanneet tällaisiin säädöksiin.

(106)

Komissio katsoo edellä esitetyn perusteella, ettei tuki sovellu yhteismarkkinoille.

7.   TAKAISINPERINTÄ

(107)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklan 1 kohdan mukaan komission on päätettävä sääntöjenvastaista tukea koskevissa kielteisissä päätöksissä, että asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet tuen perimiseksi takaisin tuensaajalta.

(108)

Ainoastaan sääntöjenvastainen tuki voidaan periä takaisin. Komissio on vahvistanut sääntöjenvastaisen tuen määräksi 26 928 000 euroa. Kyseinen tuki ei ole yhdenkään valtiontukea koskevan yhteisön säännöksen mukainen, joten se on perittävä takaisin.

(109)

Komissio katsoo, että tuensaaja on yksityistetty taloudellinen yksikkö eli Automobile Craiovan ja DWAR:n tai niiden toimintaa jatkavien yksiköiden keskeisin teollisuusomaisuus. Se toteaa, että myyntisopimuksen mukaisesti kyseinen yksikkö kuitenkin omistaa yrityksen rakenneuudistuksen jälkeen ainoastaan keskeisen teollisuusomaisuuden, joka on saanut etua yksityistämiseen liittyvistä ehdoista, mutta ei liitännäisvaroja.

(110)

AVAS:n ja Forsin välinen myyntisopimus ei ole tähän mennessä tullut voimaan, koska myyntisopimukseen sisältyi erityisiä lykkäysehtoja ja komissio antoi tuen keskeyttämistä koskevan välipäätöksen. Komissio katsoo näin ollen, ettei tukea ole saatettu tuensaajan käyttöön, joten siitä ei tarvitse maksaa takaisinperintäkorkoa.

(111)

Komissio toteaa, että Automobile Craiovan ja DWAR:n ylimääräiset nettokäteisvarat (sekä muut liitännäisvarat) eivät kuulu toteutettuun AVAS:n ja Fordin väliseen kauppaan eivätkä ne siis siirry Fordin hallintaan. Komissio ei ole ottanut niitä huomioon laskiessaan yrityksen nettoarvoa tuen määrän määrittämistä varten. Tämän päätöksen mukaista tukea ei makseta tämän vuoksi kyseisistä nettokäteisvaroista. Komissio edellyttääkin, että sille toimitetaan tietoja yrityksen rakenneuudistuksesta ja erityisesti todisteita ylimääräisten nettokäteisvarojen määrästä myyntisopimuksen tekopäivänä ja takaisinmaksupäivänä sekä tietoja kaikista kyseisten ajankohtien välisenä aikana syntyneistä eroista,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Valtiontuki, jonka Romania on pannut täytäntöön Automobile Craiovan yksityistämisen yhteydessä ja jonka määrä on 26 928 000 euroa, ei sovellu yhteismarkkinoille.

2 artikla

1.   Romanian on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet periäkseen takaisin 1 artiklassa tarkoitetun tuen, joka on myönnetty sääntöjenvastaisesti.

2.   Takaisinperittävästä tuesta on maksettava korkoa siitä lähtien, kun tuki on saatettu tuensaajan käyttöön, sen tosiasialliseen takaisinperintään asti.

3.   Korko on laskettava komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 (21) V luvun säännösten mukaisesti.

4.   Takaisinperintä on toteutettava viipymättä kansallisessa laissa säädettyjen menettelyjen mukaisesti, jos niissä mahdollistetaan tämän päätöksen välitön ja tehokas täytäntöönpano.

3 artikla

1.   Edellä 1 artiklassa mainitun tuen takaisinmaksun on oltava välitön ja tehokas.

2.   Romanian on varmistettava, että tämä päätös pannaan täytäntöön neljän kuukauden kuluessa sen tiedoksiantamisesta.

4 artikla

1.   Romanian on toimitettava kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta komissiolle seuraavat tiedot:

a)

tuensaajalta takaisinperittävä määrä kokonaisuudessaan;

b)

tarkka kuvaus toimenpiteistä, jotka on jo toteutettu tai joita suunnitellaan tämän päätöksen noudattamiseksi;

c)

asiakirjat, jotka osoittavat, että tuensaaja on määrätty maksamaan tuki takaisin;

d)

asiakirjat, jotka osoittavat, että tuki on maksettu takaisin;

e)

asiakirjat, jotka osoittavat, ettei tukea ole maksettu takaisin liitännäisvaroista (erityisesti ylimääräisistä nettokäteisvaroista ja kiinteästä omaisuudesta), jotka on siirretty AVAS:n ja vähemmistöosakkaiden hallinnassa olevalle uudelle yritykselle ja jotka on määritelty myyntisopimuksessa;

f)

yksityiskohtainen kuvaus yrityksen myyntisopimuksessa kuvatun rakenneuudistuksen täytäntöönpanosta.

2.   Romanian on ilmoitettava komissiolle tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi toteutettavien kansallisten toimenpiteiden edistymisestä säännöllisesti siihen saakka, kunnes 1 artiklassa tarkoitetun tuen takaisinperintä on saatettu loppuun. Sen on annettava välittömästi komission pyynnöstä tiedot toimenpiteistä, jotka on jo toteutettu tai joita suunnitellaan tämän päätöksen noudattamiseksi. Sen on annettava myös yksityiskohtaisia tietoja tuensaajalta jo perityistä tukimääristä ja koroista.

5 artikla

Tämä päätös on osoitettu Romanialle.

Tehty Brysselissä 27 päivänä helmikuuta 2008.

Komission puolesta

Neelie KROES

Komission jäsen


(1)  EUVL C 248, 23.10.2007, s. 25.

(2)  [Virhe. Pitäisi olla ”ja sen tytäryrityksestä Daewoo Româniasta”.]

(3)  Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettu neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999 (EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1).

(4)  Ks. alaviite 1.

(5)  DWAR osti vuonna 2006 51 prosenttia Daewoo Motors Ltd.:n osakkeista 50 miljoonan Yhdysvaltain dollarin hintaan, johon lisättiin 10 miljoonan Yhdysvaltain dollarin suuruinen tasausmaksu niitä sitoumuksia varten, jotka olivat hoitamatta Daewoon muita tytäryrityksiä kohtaan.

(6)  Muuntokurssi 1 euro = 1,4 Yhdysvaltain dollaria.

(7)  Ks. asia T-471/93, Tiercé Ladbroke v. komissio, 54 ja 56–63 kohta.

(8)  Ks. esimerkiksi asia T-296/97, Alitalia; yhdistetyt asiat T-228/99 ja T-233/99, WestLB v. komissio; asia T-366/00, Scott SA; yhdistetyt asiat C-328/99 ja C-399/00, Italia ja SIM 2 Multimedia v. komissio sekä asia T-358/94, Air France v. komissio.

(9)  Kahdeskymmeneskolmas kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus (1993, s. 255). Tätä säännöstöä erityisesti ilmailualalla koskee asiakirja EY:n perustamissopimuksen 87 ja 89 artiklan ja ETA-sopimuksen 61 artiklan soveltamisesta lentoliikennealan valtiontukiin (EYVL C 350, 10.12.1994, s. 5). Siinä todetaan, että kyse ei ole tuesta, jos yksityistämisen ajankohtana täyttyvät seuraavat edellytykset: – myynti tapahtuu julkisella tarjouskilpailulla, johon ei liity ehtoja. Toisaalta seuraavantyyppisiin myynteihin sovelletaan EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan 3 kohdassa säädettyä ennakkoilmoitusvelvoitetta, koska on oletettavissa, että niihin sisältyy tukea: […] kaikki sellaisissa olosuhteissa toteutetut myynnit, jotka eivät olisi olleet hyväksyttävissä markkinatalouden periaatteita noudattavien taloudellisten toimijoiden välisissä kaupoissa.

(10)  Kahdennenkymmenennenkolmannen kilpailupolitiikkaa koskevan kertomuksen (1993) 402 kohta ja sitä seuraavat kohdat. Ks. myös kahdennenkymmenennenensimmäisen kilpailupolitiikkaa koskevan kertomuksen (1991) 248 kohta, jonka mukaan tukea ei liity tapauksiin, joissa osuudet myydään taloudellisesti kannattavimman tarjouksen tekijälle avoimessa tarjousmenettelyssä, johon ei liity ehtoja; jos osuudet myydään muilla edellytyksillä, myyntiin saattaa liittyä tukea.

(11)  Ks. esimerkiksi 3 päivänä toukokuuta 2000 annettu komission päätös (TASQ), jossa todettiin seuraavaa: ”Ranskan viranomaiset osoittivat edelleen, että tarjoukset olivat avoimia ja varauksettomia […]. Komissiolle toimitetut asiakirjat osoittavat erityisesti, että TASQ-yhtiön myyntiä ei ollut alistettu millekään erityisille ehdoille, jotka koskisivat työpaikkojen säilyttämistä, sijaintia tai toiminnan jatkamista.” Tämän ansiosta komissio saattoi päätellä, ettei kyseiseen yksityistämiseen liittynyt tukea.

(12)  Ks. esim. yhdistetyt asiat T-228/99 ja T-233/99, WestLB v. komissio; asia T-366/00, Scott SA; yhdistetyt asiat C-328/99 ja C-399/00, Italia ja SIM 2 Multimedia v. komissio sekä asia T-358/94, Air France v. komissio. Tuomioistuin toteaa asiassa T-296/97, Alitalia v. komissio: ”markkinataloudessa toimivan yksityisen sijoittajan käyttäytymistä ohjaavat tuottonäkymät. Työntekijöiden osallistumisen motiivina on kuitenkin ollut työpaikkojen säilyttäminen ja siis ennen kaikkea kantajan elinkelpoisuuteen ja selviämiseen liittyvät näkökohdat pikemmin kuin tuottonäkymät.”

(13)  Ks. kahdeskymmeneskolmas kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus (1993, s. 255).

(14)  Useissa komission päätöksissä se, ettei tarjouskilpailuun ole liittynyt ehtoja, on ollut lopullinen peruste, jonka mukaan komissio saattoi tehdä päätöksen, ettei yksityistämiseen liittynyt valtiontukea. Ks. esim. 15 päivänä helmikuuta 2000 tehty komission päätös valtiontuesta, jonka Saksa on myöntänyt Dessauer Geräteindustrie GmbH:lle (EYVL L 1, 4.1.2001, s. 10), 13 päivänä joulukuuta 2000 tehty komission päätös Saksan valtiontuesta SKET Walzwerkstechnik GmbH:lle (EYVL L 301, 17.11.2001, s. 37) ja 30 päivänä tammikuuta 2002 tehty komission päätös valtiontuesta, jonka Saksa on myöntänyt Gothaer Fahrzeugtechnik GmbH:lle (EYVL L 314, 18.11.2002, s. 62), jossa komissio toteaa: ”Välttääkseen kauppaan liittyvät tuet BvS:n olisi pitänyt vaatia yrityksestä sen markkina-arvoa vastaava hinta. Tästä syystä komissio tutkii, määriteltiinkö yrityksen markkinahinta myynnin yhteydessä asianmukaisesti. […] myyntihinta on markkinahinta, jos myynti tapahtuu avoimella tarjouskilpailulla, jolle ei aseteta muita ehtoja ja jonka jälkeen omaisuus myydään parhaan tai ainoan tarjouksen tekijälle.”

(15)  Ks. esim. 30 päivänä heinäkuuta 1996 tehty Head Tyrolia Mares -yritykstä koskeva komission päätös 97/81/EY, jossa komissio toteaa: ”Markkinataloudellisesti suuntautuneen sijoittajan myyntipäätöksissä ei ole kyse tietyn työllisyystason turvaamisesta, ellei tälle ole selviä taloudellisia perusteita. Ilman kyseistä ehtoa mahdolliselle ostajalle jäisi enemmän liiketoiminnallista pelivaraa. HTM:n arvo nousisi, joten voitaisiin saavuttaa korkeampi myyntihinta tai AT:n myöntämien avustusten tarve olisi pienempi.” Komissio selvittää perusteita, joiden mukaan valtion yrityksen yksityistämiseen ei liity valtiontukea, 11 päivänä huhtikuuta 2000 tehdyssä komission päätöksessä 2000/628/EY Centrale del Latte di Roma -yhtiölle myönnetystä tuesta, jonka Italia on toteuttanut (ks. johdanto-osa 32 kohta ja sitä seuraavat kohdat, erityisesti 36 kohta): ”Komissio katsookin, että yhtiön markkina-arvo olisi ollut se hinta, jonka yksityinen sijoittaja olisi maksanut ilman mitään myyntiehtoja, varsinkin ilman ehtoja, jotka liittyivät tietyn työvoiman tason säilyttämiseen ja raaka-aineiden hankkimiseen paikallisilta tuottajilta.”

(16)  Tällainen arviointi tehtiin esimerkiksi 20 päivänä kesäkuuta 2001 tehdyn komission päätöksen (GSG) yhteydessä. Sen ansiosta komissio saattoi todeta, ettei kyseessä ollut tuki, vaikka asiaan liittyi eräitä epätavallisia ehtoja, sillä se arvioi, etteivät kyseiset ehdot voineet alentaa myyntihintaa.

(17)  Komissio oletti edellä mainituissa laskelmissa, että integrointitasoa koskeva ehto voidaan jättää huomiotta. Komission käyntännön mukaan kyseinen vaatimus ei sovellu yhteismarkkinoille tavaran vapaan liikkuvuuden osalta, kuten Ford oikeutetusti totesikin. Tämän vuoksi Ford sitoutui saavuttamaan 60 prosentin integrointitason neljän vuoden kuluessa yksityistämisestä ”mikäli tällä noudatetaan EU:n lainsäädäntöä”. Koska Ford toi tämän asian esillä AVAS:n kanssa käymässään kirjeenvaihdossa, jota myös GM pääsi tarkastelemaan, voidaan olettaa myös GM:n ymmärtäneen, että kyseinen vaatimus voidaan hyväksyä ehdollisesti ilman, että sillä on käytännön vaikutusta sen tarjoukseen. Jos hinnalla olisi kuitenkin pitänyt kompensoida samaan aikaan se, ettei perustetta noudatettu, hintaero olisi ollut vielä aiempaa selitettyä suurempi.

(18)  Ks. esim. asia C-119/05, Italia v. Lucchini.

(19)  EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2.

(20)  Valtiontuki N:o 767/07 Suuri investointihanke – Romania – Ford Craiova.

(21)  EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1.


LIITE

Tiedot Romanian Automobile Craiovalle myöntämää tukea koskevan komission päätöksen C 46/07 (ex NN 59/07) täytäntöönpanosta

Tiedot saaduista, takaisinperittävistä ja jo takaisinperityistä määristä

Tuensaaja

Saatu tuki yhteensä (1)

Takaisinperittävän tuen kokonaismäärä (1)

(Varsinainen määrä)

Jo takaisinperityn tuen kokonaismäärä (1)

Varsinainen määrä

Takaisinperityltä määrältä peritty korko

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


(1)  

(°)

Miljoonaa (kansallinen valuutta).


6.9.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 239/26


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 16 päivänä huhtikuuta 2008,

Unkarin suunnittelemasta toimenpiteestä C 29/07 (ex N 310/06) – Lyhytaikaiset vientitakuut pk-yrityksille, joiden vientiliikevaihto on vähäinen

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 1332)

(Ainoastaan unkarinkielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/718/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa (1) ja ottaa huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

(1)

Unkarin viranomaiset ilmoittivat edellä mainitusta toimenpiteestä 17 päivänä toukokuuta 2006 päivätyllä sähköpostiviestillä EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Ilmoitusta täydennettiin 21 päivänä kesäkuuta 2006 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissiossa 22 päivänä kesäkuuta 2006.

(2)

Komissio pyysi lisätietoja 1 päivänä elokuuta 2006, 30 päivänä lokakuuta 2006 ja 30 päivänä huhtikuuta 2007 päivätyissä kirjeissään. Unkari toimitti pyydetyt tiedot 12 päivänä syyskuuta 2006, 21 päivänä maaliskuuta 2007 ja 30 päivänä toukokuuta 2007 päivätyissä kirjeissä, jotka kirjattiin saapuneiksi komissiossa samoina päivinä.

(3)

Komissio ilmoitti Unkarille 18 päivänä heinäkuuta 2007 päivätyssä kirjeessään, jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva päätös’, aloittavansa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn, joka koskee mainittua toimenpidettä.

(4)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2). Komissio kehotti asianomaisia esittämään huomautuksensa kyseisestä tuesta.

(5)

Komissio ei ole saanut huomautuksia asianomaisilta. Unkarin viranomaiset esittivät huomautuksensa 21 päivänä syyskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä.

2.   TOIMENPITEEN KUVAUS

2.1   Toimenpiteen tarkoitus

(6)

Toimenpiteen tarkoituksena on myöntää lyhytaikaisia vientitakuita sellaisten pk-yritysten vientitoimien rahoittamiseen, joiden vuotuinen vientiliikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa, jäljempänä ’pk-yritykset, joiden vientiliikevaihto on vähäinen’ (3). Unkari haluaa panna toimenpiteen täytäntöön Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan 1 kohdan mukaisesti jäsenvaltioille annetun, perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamista lyhytaikaisiin vientiluottovakuutuksiin koskevan komission tiedonannon (4), jäljempänä ’lyhytaikaisia vientiluottovakuutuksia koskeva tiedonanto’ tai ’tiedonanto’, 2.5 kohdan nojalla.

2.2   Takuun myöntämisen ehdot

(7)

Takuu, joka kattaa vientitoimien rahoittamiseen otetun lainan takaisinmaksun, voidaan myöntää

a)

kotimaiselle vientiä harjoittavalle pk-yritykselle, jonka vientiliikevaihto on vähäinen. Takuun tarkoituksena on parantaa yrityksen edellytyksiä saada luottoa liikepankeilta. Tässä tapauksessa riskit liittyvät suoraan myyjään (eli vientiä harjoittavaan pk-yritykseen) ja epäsuorasti ostajaan;

b)

ulkomaiselle ostajalle, joka ostaa tuotteita ja palveluja kotimaiselta pk-yritykseltä, jonka vientiliikevaihto on vähäinen. Takuun tarkoituksena on parantaa ostajan edellytyksiä saada luottoa liikepankeilta. Tässä tapauksessa riskit liittyvät suoraan ostajaan. Ostajan toimipaikan suhteen ei ole rajoituksia, vaan toimipaikka voi sijaita missä tahansa tiedonannon liitteessä luetelluista maista tai jossakin muussa maassa. Myöskään ulkomaisen ostajan koon suhteen ei ole rajoituksia (ostaja voi olla myös suuryritys).

(8)

Unkarin viranomaisten mukaan takuulla on rahoitettava kummassakin tapauksessa vientitoimia. Takuun voimassaoloaika on enintään kaksi vuotta.

(9)

Takuun määrä voi olla enintään 70 prosenttia vientisopimuksen arvosta (josta on vähennetty ainakin 15 prosentin suuruinen ennakko) tai 70 prosenttia perustana olevan luottosopimuksen määrästä.

(10)

Takuuta ei voida myöntää sellaisille pk-yrityksille, jotka ovat selvitystilassa tai konkurssi- tai likvidaatiomenettelyssä. Unkari ei ole toimittanut tietoja vastaavista rajoituksista, joita sovellettaisiin ulkomaisille ostajille myönnettävien takuiden osalta.

(11)

Kun on kyse kotimaiset riskit kattavasta (eli vientiä harjoittavalle pk-yritykselle myönnettävästä) takuusta, takuumaksu riippuu pk-yrityksen luottokelpoisuudesta. Se puolestaan määritellään objektiivisiin kriteereihin ja subjektiiviseen arviointiin pohjautuvan viisiportaisen luokittelujärjestelmän perusteella liikepankkien yleisen käytännön mukaisesti.

(12)

Kun on kyse ulkomaiset riskit kattavasta (eli ulkomaiselle ostajalle myönnettävästä) takuusta, ostajat luokitellaan maan mukaan riskiluokkiin.

(13)

Unkarin viranomaisten mukaan takuusta peritään vuosittain maksu, jonka suuruus on 0,5–2,0 prosenttia.

(14)

Sen lisäksi on maksettava kertaluonteinen käsittelymaksu, jonka suuruus on 0,1 prosenttia takuun arvosta.

(15)

Unkarin viranomaisten mukaan maksuilla katetaan ohjelman toimintakustannukset ja takuuvaatimuksista aiheutuvat kulut. Maksuja tarkistetaan neljännesvuosittain.

(16)

Lisäksi Unkarin viranomaiset ilmoittivat, että Unkarin markkinoilla ei ole tarjolla takuita tämäntyyppisille riskeille. Väitteensä tueksi Unkari toimitti lausunnot kahdelta kansainvälisillä markkinoilla toimivalta unkarilaiselta liikepankilta. Lausunnoissa todetaan, että takuiden myöntäminen vientitoimien rahoittamiseen pk-yrityksille, joiden vientiliikevaihto on vähäinen, ei häiritse liikepankkien markkinatoimintaa vaan päinvastoin lisää niiden riskinottovalmiuksia. Lisäksi Unkari toimitti lausunnot kahdelta isolta kansainvälisillä markkinoilla toimivalta vientiluottovakuutuksenantajalta ja yhdeltä kansalliselta luottovakuutuksenantajalta. Nämä vahvistivat lausunnoissaan, että markkinoiden toiminta ei ole riittävää ja että ne eivät itse toimi kyseisellä markkinasegmentillä.

2.3   Toimeenpanosta vastaava laitos

(17)

Takuun myöntää valtion omistama vientiluottolaitos Magyar Export-Import Bank, jäljempänä ’Eximbank’.

(18)

Eximbank saa valtiontukea, joka muodostuu toimenpiteen toteuttamiseen liittyvät vastuut kattavasta valtiontakuusta.

2.4   Oikeusperusta

(19)

Toimenpide perustuu Eximbankista ja Unkarin vientiluottovakuutuksia myöntävästä yhtiöstä (Magyar Exporthitel Biztosító Részvénytársaság) vuonna 1994 annetun lain XLII (Magyar Export-Import Bank Részvénytársaságról és a Magyar Exporthitel Biztosító Részvénytársaságról szóló 1994. évi XLII. törvény) 6 pykälän:n 1 momentin b kohtaan sekä hallituksen asetuksen 85/1998 (V.6.) 1 pykälän:n 2 momenttiin ja 11/A pykälän:n 13 momenttiin.

2.5   Talousarvio

(20)

Eximbankin on tarkoitus myöntää takuita yhteensä 15 miljardin Unkarin forintin (60 miljoonan euron) arvosta toimenpiteen kattaman kaksivuotisjakson aikana.

2.6   Kesto

(21)

Toimenpiteen kesto on enintään kaksi vuotta komission hyväksyvästä päätöksestä lukien.

2.7   Syyt muodollisen tutkintamenettelyn aloittamiseen

(22)

Komissio arvioi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, että toimenpide herättää epäilyjä, sillä Eximbankin antama vientitakuu ja tiedonannon mukainen vientiluottovakuutus näyttäisivät eroavan toisistaan erityisesti seuraavilta osin:

a)

Ne kattavat erityyppisiä riskejä. Vientiluottovakuutus kattaa aina ostajaan liittyvät riskit (eli riskin, että ostaja ei suorita maksua tavaran toimittajalle), kun taas Eximbankin vientiä harjoittaville pk-yrityksille antama takuu kattaa riskin, että viejä laiminlyö lainansa takaisinmaksun. Takuu on itse asiassa tukea pk-yritysten vientitoiminnalle, eikä se koske pelkästään ostajaan liittyviä riskejä. Eximbank voi myöntää takuun myös ostajalle (suuryritykset mukaan luettuina), jolloin takuu kattaa ostajaan liittyvät riskit. Tällaisissa tapauksissa riskit kuitenkin liittyvät ostajan ottaman kaupallisen lainan takaisinmaksun laiminlyöntiin, kun taas vientiluottovakuutus kattaa riskin siitä, ettei ulkomainen ostaja suorita maksua ostamistaan tuotteista ja palveluista. Näin ollen ulkomaiselle ostajalle annettu takuu lisää ostajan mahdollisuuksia saada luottoa edullisemmin ehdoin, kun taas vientiluottovakuutuksella ei ole tällaista vaikutusta.

b)

Näiden kahden toiminnan oikeusperustat on Unkarissa selkeästi määritelty, ja ne poikkeavat toisistaan. Takuussa on kyse rahoituspalvelusta, jonka voi tarjota yksinomaan luottolaitos, kun taas vakuutustoimintaa voi harjoittaa ainoastaan vakuutuksenantaja, johon sovelletaan vakuutuslakia. Tämä saattaa selittää vientiluottovakuutuksenantajien antamat lausunnot, joissa ne ilmoittavat, että ne eivät toimi vientitakuiden alalla (lain mukaan niillä ei olisi tähän oikeuttakaan). Kahden unkarilaisen pankin antamat lausunnot eivät myöskään ole yksiselitteiset, sillä Eximbankin myöntämä takuu vähentäisi niitä riskejä, jotka jäisivät muuten pankkien vastattaviksi. Näyttää siis siltä, että pankit hyötyisivät itsekin toimenpiteestä.

(23)

Jos tiedonantoa ei voida soveltaa, toimenpide voitaisiin mahdollisesti luokitella valtiontueksi, joka liittyy suoraan vientiin (sekä yhteisön sisäiseen että sen ulkopuolelle suuntautuvaan) ja joka ei sovellu yhteismarkkinoille. Komissio on aina suhtautunut erittäin kielteisesti yhteisön sisäistä kauppaa varten annettavaan vientitukeen. Yhteisön ulkopuolella suuntautuvalle viennille annettava tuki puolestaan saattaa vaikuttaa myös kilpailuun yhteisön sisällä.

(24)

Vaikka vientiluottovakuutus ja Eximbankin myöntämä vientitakuu katsottaisiin toisiaan vastaaviksi ja niihin sovellettaisiin tiedonantoa, komissiolla olisi edelleen epäilyksiä toimenpiteen suhteen. Sen jälkeen kun komissio 22 päivänä tammikuuta 2007 hyväksyi toimenpiteen N 488/06 (vientiluottovakuutus pk-yrityksille, joiden vientiliikevaihto on vähäinen) kahden vuoden ajaksi, MEHIB (toinen Unkarin valtion omistuksessa oleva vientiluottolaitos) on jo myöntänyt lyhytaikaisia vientiluottovakuutuksia sellaisten pk-yritysten riskien kattamiseen, joiden vientiliikevaihto on vähäinen. Markkinoilla on siis jo tarjolla tämäntyyppistä vakuutussuojaa. Lisäksi jos markkinoilla on kaksi valtion tukemaa vientiluottolaitosta, jotka tarjoavat palveluja ja luovat itselleen asiakaskunnan, saattaa uusien toimijoiden markkinoillepääsy vaikeutua.

3.   UNKARIN ESITTÄMÄT HUOMAUTUKSET

(25)

Kolmannet osapuolet eivät ole esittäneet huomautuksia menettelyn aloittamista koskevasta komission päätöksestä. Unkarin viranomaisten esittämät huomautukset esitetään lyhyesti seuraavassa:

a)

Unkari on yhtä mieltä siitä, että vakuutus kattaa aina ostajaan liittyvät riskit, kun taas Eximbankin vientiä harjoittavalle pk-yritykselle myöntämä takuu kattaa riskin siitä, että viejä itse laiminlyö lainan takaisinmaksun. Unkari kuitenkin katsoo, että jälkimmäisessäkin tapauksessa riskit liittyvät ensisijaisesti ostajaan, sillä vientiä harjoittavan pk-yrityksen ottaman lainan takaisinmaksu riippuu ensisijaisesti siitä, suorittaako ostaja maksun tuotteista vai ei.

b)

Unkari on yhtä mieltä siitä, että vientiluottovakuutuksen kattamat riskit eroavat riskeistä, jotka Eximbankin ulkomaiselle ostajalle myöntämä takuu kattaa. Lisäksi Unkari viittaa liikepankkien käytäntöön, jonka mukaan lainan vakuutena käytetään ensisijaisesti takuuta eikä vakuutusta, koska vakuutuksenantajat eivät useinkaan ole halukkaita maksamaan vaan panevat vireille kauppaoikeudellisen riita-asian.

c)

Unkari korostaa, että se on toimittanut vakuutuksenantajien lausunnot, jotka komissio hyväksyi jo toimenpiteen N 488/2006 yhteydessä. Unkari on yhtä mieltä myös siitä, että Eximbankin antama takuu pienentäisi liikepankkien riskejä, joten pankkien voidaan katsoa antaneen lausuntonsa asianosaisina.

d)

Unkari korostaa, että tukiohjelmaa ei ole tarkoitus soveltaa samanaikaisesti liiketoimiin, joihin jo sovelletaan nykyistä vientiluottovakuutuksia koskevaa ohjelmaa (N 488/06). Lisäksi Unkari painottaa sitä, että yksi ainoa vientiluottolaitos ei myöskään kykene palvelemaan kaikkia pk-yrityksiä, joiden vientiliikevaihto on vähäinen. Tämä saattaa johtaa haitalliseen pk-yritysten valikointiin. Unkari esittää myös, että Eximbankin antamien takuiden ansiosta liikepankit voisivat saada kokemusta kyseiseen toimintaan liittyvistä riskeistä ja että 2–3 vuoden kuluessa Unkariin saataisiin näin aikaan kaupalliset vientitakuiden markkinat.

e)

Unkari toteaa, että keskipitkän ja pitkän ajan vientiluottoja koskevia säännöksiä (5) sovelletaan myös vientiluottovakuutuksiin, vientitakuisiin ja jälleenrahoitukseen. Näin ollen lyhytaikaisiin vientiluottovakuutuksiin sovellettavista säännöistä annettua tiedonantoa ei pitäisi tulkita siten, että se tarkoittaa pelkästään vakuutuksia. Muiden lyhytaikaisten toimenpiteiden jättäminen tiedonannon soveltamisalan ulkopuolelle johtaisi vientitakuita myöntävien laitosten eriarvoiseen kohteluun.

4.   TOIMENPITEEN ARVIOINTI

(26)

Ilmoitus koskee vain osaa Eximbankin toiminnasta eli vientisopimuksiin sovellettavaa takuuohjelmaa. Sen vuoksi takuuohjelman arviointi ei vaikuta komission näkemykseen valtion ja Examinbankin välisistä suhteista yleensä tai Eximbankin muista tuotteista.

4.1   Lyhytaikaisia vientiluottovakuutuksia koskevan tiedonannon sovellettavuus

(27)

Unkarin viranomaisten esittämät perustelut, joita on selostettu edellä 25 kohdassa, eivät ole hälventäneet komission alkuperäisiä epäilyksiä. Erityisesti tämä koskee seuraavia seikkoja:

a)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä todetaan, että Eximbankin vientiä harjoittaville pk-yrityksille myöntämä takuu poikkeaa vientiluottovakuutuksesta siinä, että se ei koske pelkästään ostajaan liittyviä riskejä. Myös Unkarin viranomaiset näyttävät vahvistavan tämän eroavuuden, sillä heidän mukaansa riski siitä, että vientiä harjoittava pk-yritys ei pysty maksamaan lainaa takaisin, ei liity pelkästään, vaan ainoastaan ensisijaisesti, ostajaan.

b)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä todetaan lisäksi, että Eximbankin ulkomaalaiselle ostajalle myöntämä takuu ja vientiluottovakuutus kattavat erilaiset riskit. Unkarin esittämillä perusteluilla ei kumota tätä toteamusta.

c)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä todetaan, että kaupallisten vakuutuksenantajien lausunnoilla, joissa nämä vakuuttavat, etteivät ne toimi kyseisellä vakuutusmarkkinoiden segmentillä, ei ole merkitystä, koska lain mukaan kyseiset laitokset eivät voi edes myöntää takuita. Sen sijaan samoilla lausunnoilla oli vaikutusta tuen N 488/06 kohdalla, koska kyseinen toimenpide koski lyhytaikaisia vientiluottovakuutuksia.

d)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä todetaan, että toinen tukiohjelma saattaisi antaa vientiä harjoittaville pk-yrityksille lisähyötyjä, vaikka kyseistä kahta tukivälinettä (takuuta ja vakuutusta) ei sovellettaisikaan samaan vientitoimeen. Tätä näkökantaa näyttää tukevan myös Unkarin viranomaisten lausunto, jonka mukaan liikepankit hyväksyvät yleensä luoton vakuudeksi mieluummin takuun. Tämä tarkoittaa sitä, että vientitakuiden saatavuus merkitsee pk-yrityksille lisähyötyä.

e)

Unkarin mainitsemat säännökset, joita sovelletaan keskipitkän ja pitkän ajan vientiluottoihin, perustuvat ulkomaankauppaa koskeviin EY:n perustamissopimuksen määräyksiin (132 artikla). Kuten Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on todennut, ne eivät voi sulkea pois valtiontukea koskevien EY:n perustamissopimuksen määräysten soveltamista (6). Sitä paitsi lyhytaikaisia vientiluottovakuutuksia koskevan tiedonannon nimenomaisena tarkoituksena on poistaa valtiontuesta johtuvia kilpailun vääristymiä vientiluottovakuutusalalta silloin, kun julkiset vientiluottovakuutustenantajat kilpailevat yksityisten vientiluottovakuutustenantajien kanssa. Sen vuoksi tiedonanto liittyy ja sitä sovelletaan ainoastaan vakuutuksiin.

(28)

Unkarin viranomaisten esittämät huomautukset vahvistavat menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esitettyä tulkintaa, jonka mukaan Eximbankin myöntämä takuu poikkeaa olennaisilta osin vientiluottovakuutuksesta. Toimenpidettä ei siis voida arvioida lyhytaikaisia vientiluottovakuutuksia koskevan tiedonannon perusteella.

4.2   Valtiontuen olemassaolo

(29)

Koska toimenpidettä ei voida arvioida lyhytaikaisia vientiluottovakuutuksia koskevan tiedonannon perusteella, on tutkittava, onko toimenpiteessä kyse EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaisesta valtiontuesta (7).

(30)

Toimenpide kuuluu EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, jos seuraavat neljä ehtoa täyttyvät samanaikaisesti:

toimenpiteeseen liittyy valtion varon käyttöä,

toimenpiteestä aiheutuu edunsaajalle valikoivaa etua,

toimenpide vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan,

toimenpide uhkaa vääristää kilpailua.

(31)

Toimenpide voidaan katsoa valtion toimenpiteeksi, sillä sen toteuttaa valtion omistama ja valtion varoilla perustettu vientiluottolaitos, joka harjoittaa valtion sääntöjen mukaista toimintaa ja jolle on myönnetty kyseiseen toimintaan liittyvät riskit kattava valtiontakuu.

(32)

Takuumaksu määritellään käyttäen riskinluokittelumenetelmää, jonka mukaan riskialttiimmilta asiakkailta peritään suurempia maksuja. Tältä osin on mainittava, että kotimaisten riskien luokittelussa otetaan huomioon useita tekijöitä, kun taas ulkomaisten riskien luokittelu perustuu yhteen ainoaan tekijään (ostajan maa).

(33)

Unkarin viranomaiset ilmoittavat, että takuumaksut noudattelevat markkinoilla käytössä olevia, tämäntyyppisiin riskeihin liittyviä maksuja, joita kansainväliset kaupalliset vientiluottovakuutuksenantajat tai takaajat perivät. Unkari ei kuitenkaan ole osoittanut todeksi (esimerkiksi riippumattomien tietojen tai tutkimuksen avulla) sitä, että riskinluokitteluun perustuvat maksut todella noudattelisivat markkinoiden tasoa.

(34)

Komissio pitää myönteisenä sitä, jos maksuilla todella katetaan ohjelman toimintakustannukset ja takuuvaatimuksista aiheutuvat kulut. Unkarin viranomaiset eivät kuitenkaan ole näyttäneet kyseistä väitettä toteen.

(35)

Lisäksi Unkarin viranomaiset väittävät, että Unkarin markkinoilla ei ole tarjolla vientitakuita, jotka kattaisivat tämäntyyppiset riskit. Sen vuoksi toimenpiteestä aiheutuu taloudellista etua myös siten, että se tarjoaa takuusuojaa, jota ei muuten olisi saatavissa markkinoilla.

(36)

Unkarin viranomaiset eivät ole esittäneet huomautuksia edellä mainituista seikoista. Komissio katsoo, että edunsaajille koituu toimenpiteestä taloudellista etua.

(37)

Toimenpide on valikoiva, koska se koskee vain sellaisten pk-yritysten vientitoimia, joiden vientiliikevaihto on vähäinen, ja koska vuotuisessa talousarviolaissa määrätään yläraja Eximbankin myöntämille takuille, joilla on valtiontakuu.

(38)

Toimenpide saattaa vaikuttaa kilpailuun ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, sillä se liittyy välittömästi sellaisten pk-yritysten vientitoimiin, joiden vientiliikevaihto on vähäinen. Myöskään yhteisön sisällä tapahtuva vienti ei ole poissuljettu.

(39)

Sen vuoksi toimenpide on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

4.3   Toimenpiteen soveltuvuus yhteismarkkinoille

(40)

Valtiontuki voidaan katsoa yhteismarkkinoille soveltuvaksi, jos siihen voidaan soveltaa jotakin EY:n perustamissopimuksessa vahvistetuista poikkeuksista. Perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdassa luetellaan tapaukset, joissa valtiontuki hyväksytään automaattisesti. On kuitenkin selvää, että mitään kyseisistä poikkeuksista ei voida soveltaa tässä tapauksessa.

(41)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa luetellaan neljä tapausta, joissa valtiontukea voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvana. Kyseisen artiklan 3 kohdan a alakohta koskee tukea taloudellisen kehityksen edistämiseen alueilla, joiden kehitys on jäänyt jälkeen muista alueista. Tältä osin on pantava merkille, että takuuehdoissa ei mainita sen alueen kehitystasoa, jolla vientiä harjoittava pk-yritys toimii. Lisäksi tukiohjelma kattaa koko Unkarin alueen, kun taas vuosia 2007–2013 koskevan Unkarin kansallisen aluetukikartan (8) perusteella vain osa Unkaria on oikeutettu perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun tukeen. Toimenpide ei myöskään täytä alueellisista valtiontuista vuosiksi 2007–2013 annettujen suuntaviivojen (9) muita ehtoja. Näin ollen kyseistä poikkeusta ei voida tässä tapauksessa soveltaa.

(42)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b alakohdassa määrätään, että yhteismarkkinoille soveltuvana voidaan pitää tukea Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen edistämiseen tai jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen. Tätä määräystä ei voida soveltaa kyseiseen toimenpiteeseen. Siihen ei myöskään voida soveltaa perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan d alakohtaa, joka koskee tukea kulttuurin tai kulttuuriperinnön edistämiseen.

(43)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvana, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Komissio on laatinut useita suuntaviivoja ja tiedonantoja, joissa selitetään kyseisen määräyksen soveltamista. Koska mitään niistä ei voida tässä tapauksessa soveltaa, on toimenpiteeseen sisältyvää valtiontukea arvioitava suoraan perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla.

(44)

Tässä yhteydessä on todettava, että sellaisten pk-yritysten vientitoimien rahoittamista varten, joiden vientiliikevaihto on vähäinen, on jo olemassa vientivakuutusohjelma, jonka komissio on hyväksynyt lyhytaikaisia vientiluottovakuutuksia koskevan tiedonannon perusteella (10). Komissio katsoo, että Unkari ei ole perustellut tarvetta luoda toinen väline sellaisten pk-yritysten vientitoimien edistämiseksi, joiden vientiliikevaihto on vähäinen.

(45)

Lisäksi on hyvin tiedossa, että komissio suhtautuu periaatteessa hyvin kielteisesti yhteisön sisäistä kauppaa varten annettavaan vientitukeen, koska kyseiset toimenpiteet vaikuttavat suoraan tavaroiden ja palvelujen potentiaalisten tarjoajien väliseen kilpailuun markkinoilla. Koska tällainen vientituki liittyy läheisesti ja erottamattomasti taustalla olevaan liiketoimeen, se todennäköisesti huonontaisi merkittävästi kaupankäynnin edellytyksiä. Komissio on aiemmissa päätöksissään (11) todennut selvästi, että yhteisön sisäistä vientisopimusta varten alle markkinahinnan myönnetty takuu katsotaan vientitueksi, joka ei sovellu yhteismarkkinoille. Sen lisäksi tuki, jota jäsenvaltiot ovat myöntäneet yhteisön ulkopuolelle suuntautuvaa vientiä varten, voi myös vaikuttaa kilpailuun yhteisön sisällä.

5.   PÄÄTELMÄT

(46)

Edellä esitettyjen syiden vuoksi komissio katsoo, että toimenpiteessä on kyse EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuesta. Koska toimenpiteellä ei edistetä tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehitystä muuttamatta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla, toimenpidettä ei voida perustella EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla eikä toimenpide siten sovellu yhteismarkkinoille. Koska toimenpidettä ei ole vielä pantu täytäntöön, ei valtiontukea tarvitse periä takaisin.

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Valtiontuki, jonka Unkari aikoo myöntää lyhytaikaisena vientitakuuna pk-yrityksille, joiden vientiliikevaihto on vähäinen, ei sovellu yhteismarkkinoille.

Tukiohjelmaa ei saa sen vuoksi toteuttaa.

2 artikla

Unkarin on ilmoitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta sen noudattamiseksi toteuttamansa toimenpiteet.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Unkarin tasavallalle.

Tehty Brysselissä 16 päivänä huhtikuuta 2008.

Komission puolesta

Neelie KROES

Komission jäsen


(1)  EUVL C 234, 6.10.2007, s. 18.

(2)  Ks. edellinen alaviite.

(3)  Sen mukaan, miten ne on määritelty vuonna 2004 annetussa Unkarin laissa XXXIV. Määritelmä vastaa mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa esitettyjä perusteita (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

(4)  EYVL C 281, 17.9.1997.

(5)  Neuvoston direktiivi 98/29/EY, annettu 7 päivänä toukokuuta 1998, keskipitkän ja pitkän ajan liiketoimien vientiluottovakuutusta koskevien keskeisten säännösten yhdenmukaistamisesta.

(6)  Asia C-142/87, Belgia v. komissio (Tubemeuse), Kok. 1990, s. I-959, 32 kohta.

(7)  Komissio huomauttaa, että toimenpide ei kuulu takauksista annetun tiedonannon (EYVL C 71, 11.3.2000) soveltamisalaan. Kyseisen tiedonannon 1.2 kohdassa todetaan, että tiedonantoa ei sovelleta vientitakuisiin. Koska toimenpiteessä on kyse takuun myöntämisestä vientitoimien rahoittamiseksi otetun luoton takaisinmaksua varten, komissio katsoo, että asiassa ei sovelleta takauksista annettua tiedonantoa.

(8)  N 487/06; 13.9.2006 päivätty komission kirje (EUVL C 256, 24.10.2006, s. 7).

(9)  EUVL C 54, 4.3.2006, s. 13.

(10)  Valtiontuki N 488/06.

(11)  Komission 17 päivänä toukokuuta 1982 tekemä päätös Ranskasta Kreikkaan suuntautuvaa vientiä varten myönnettyjen vientiluottojen korkotuesta jälkimmäisen maan liityttyä Euroopan talousyhteisöön (EYVL L 159, 10.6.1982, s. 44); komission 27 päivänä kesäkuuta 1984 tekemä päätös, joka koskee Ranskan hallituksen suunnitelmaa myöntää ranskalaisille vientiyrityksille erityinen valuuttariskit kattava takuu voimalaitoksen rakentamista Kreikkaan koskevan tarjouskilpailun yhteydessä (EYVL L 230, 28.8.1984, s. 25).


6.9.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 239/32


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 30 päivänä huhtikuuta 2008,

valtiontuesta C 56/06 (ex NN 77/06), jonka Itävalta on myöntänyt Bank Burgenlandin yksityistämiseen

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 1625)

(Ainoastaan saksankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/719/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon sopimuksen Euroopan talousalueesta ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa (1) ja ottaa huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

I.   MENETTELY

(1)

Komissio sai 4 päivänä huhtikuuta 2006 ukrainalais-itävaltalaiselta sijoittajien konsortiolta, jäljempänä ’konsortio’, kantelun, jonka mukaan Itävalta oli rikkonut valtiontukisääntöjä Bank Burgenlandin, jäljempänä ’BB’, yksityistämisessä (2). Erityisesti väitettiin, että tarjousmenettely oli ollut epäreilu ja kantelijaa syrjivä eikä avoin. Lisäksi se ei ollut johtanut BB:n myyntiin korkeimman tarjouksen tehneelle (konsortio) vaan itävaltalaiselle vakuutusyhtiölle Grazer Wechselseitige Versicherung AG yhdessä GW Beteiligungserwerbs- und -verwaltungs-G.m.b.H:n kanssa, jäljempänä ’Grawe’.

(2)

Itävallalta pyydettiin ensimmäistä kertaa tietoja 12 päivänä huhtikuuta 2006. Itävalta pyysi 25 päivänä huhtikuuta 2006 tietojen toimittamiselle asetetun määräajan pidentämistä, johon suostuttiin osittain 28 päivänä huhtikuuta 2006 päivätyllä kirjeellä. Itävalta vastasi 15 päivänä toukokuuta 2006 ja 1 päivänä kesäkuuta 2006 päivätyillä kirjeillä. Itävallan viranomaisten kanssa järjestettiin kokous 27 päivänä kesäkuuta 2006. Toinen tietopyyntö lähetettiin 17 päivänä heinäkuuta 2006, ja siihen saatiin täydellinen vastaus 18 päivänä syyskuuta 2006.

(3)

Sitä ennen konsortio lähetti komissiolle lisätietoja sähköpostitse 21 päivänä huhtikuuta 2006 ja kirjeitse 2 päivänä kesäkuuta 2006.

(4)

Komissio ilmoitti Itävallalle 21 päivänä joulukuuta 2006 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee tarkasteltavana olevaa toimenpidettä.

(5)

Komission päätös muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta, jäljempänä ’menettelyn aloittamispäätös’, julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (3). Komissio kehotti asianomaisia esittämään toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

(6)

Komissio sai huomautuksia asianomaisilta. Eräs unkarilainen asianomainen toimitti tietoja päätöksessä asetetun määräajan kuluessa ja myös määräajan päättymisen jälkeen (esittämättä tarkempia syitä myöhäiselle toimittamiselle). Määräajassa vastaanotetut huomautukset lähetettiin 22, 26 ja 27 päivänä helmikuuta 2007 sekä 9 päivänä maaliskuuta 2007. Sama asianomainen lähetti lisätietoja määräajan päättymisen jälkeen 19 ja 28 päivänä maaliskuuta 2007.

(7)

Myös tarjouskilpailun voittaja ja mahdollinen tuensaaja eli Grawe lähetti komissiolle huomautuksia 9 päivänä maaliskuuta 2007 ja pyysi samalla määräajan pidennystä. Tähän pyyntöön suostuttiin. Grawe lähetti lisätietoja 19 päivänä huhtikuuta 2007. Komissio vastaanotti täydelliset huomautukset liitteineen 26 päivänä huhtikuuta 2007. Komission kanssa 8 päivänä tammikuuta 2008 pidetyn kokouksen jälkeen Grawe lähetti lisätietoja 5 päivänä helmikuuta 2008.

(8)

Itävalta toimitti omat huomautuksensa muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen ja määräajan pidennyksen jälkeen 1 päivänä maaliskuuta 2007.

(9)

Kaikki alkuperäisen määräajan kuluessa vastaanotetut (unkarilaisen asianomaisen) huomautukset ja määräajan pidentämisen jälkeen vastaanotetut (Grawen) huomautukset toimitettiin edelleen Itävallalle. Itävalta esitti niistä huomautuksensa 5 päivänä kesäkuuta 2007 päivätyllä kirjeellä. Myöhemmässä vaiheessa menettelyä 8 päivänä helmikuuta 2008 komissio toimitti kaikki muut Grawen ja unkarilaisen asianomaisen määräajan päättymisen jälkeen lähettämät huomautukset Itävallalle kommentoitaviksi.

(10)

Itävallan ja Grawen edustajien sekä Ukrainan viranomaisten kanssa järjestettiin useita kokouksia. Viimeinen kokous Itävallan kanssa järjestettiin 1 päivänä huhtikuuta 2008. Itävalta toimitti lisähuomautuksia sähköpostitse 14 päivänä joulukuuta 2007 sekä 23 päivänä tammikuuta, 25 päivänä helmikuuta, 5 päivänä maaliskuuta ja 9 päivänä huhtikuuta 2008.

(11)

Kantelija, joka ei aikaisemmin ollut ottanut kantaa muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehtyyn päätökseen, ilmoitti komissiolle 22 päivänä maaliskuuta 2007 Itävallassa käynnissä olevan oikeudenkäynnin etenemisestä (Wienin Oberlandesgerichtin 5 päivänä helmikuuta 2007 tekemä päätös ja sitä seuraava muutoksenhaku Itävallan korkeimmassa oikeudessa (Oberster Gerichtshof)). Kantelija on nostanut itävaltalaisissa tuomioistuimissa useita kanteita, jotka kaikki se on tähän mennessä hävinnyt.

II.   YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS TOIMENPITEESTÄ

1.   Konsortio (kantelija)

(12)

Kantelija on itävaltalais-ukrainalainen konsortio, johon kaupan ajankohtana kuuluivat ukrainalaiset osakeyhtiöt Ukrpodshipnik ja Ilyich sekä itävaltalaiset osakeyhtiöt SLAV AG ja SLAV Finanzbeteiligung GmbH, joista jälkimmäinen oli perustettu varta vasten BB:n hankintaa varten. Ukrpodshipnik ja Ilyich ovat suuria ukrainalaisia konserneja, joilla on lähes 100 000 työntekijää ja joiden vuotuinen liikevaihto on yhteensä noin 4 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Ne toimivat muun muassa terästeollisuuden, laivanrakennuksen, putkistoteollisuuden, metallintyöstön ja voimalaitosten alalla. Lisäksi Ukrpodshipnik toimii rahoitusmarkkinoilla Commercial Bank ACTIVE BANK Ltd:n, jäljempänä ’Active Bank’, kautta. Active Bankilla on vuodesta 2002 ollut toimilupa harjoittaa rajoituksetta pankkitoimintaa Ukrainassa. SLAV AG oli aikaisemmin Ukrpodshipnikin tytäryhtiö, joka perustettiin vuonna 1992 Wienissä. Yrityksen osakkeet on noteerattu Wienin pörssissä. BB:n myynnin jälkeen konsortion sisällä suoritettiin rakenneuudistus, joka johti siihen, että SLAV AG on nykyisin Ukrainassa sijaitsevien yritysten omistaja. Tällä ei ole kuitenkaan merkitystä tuen arvioinnin kannalta.

(13)

Konsortio tavoitteli BB:n suunnitellulla ostolla kahta suurta strategista tavoitetta. Ensinnäkin konsortio halusi laajentaa toimintaansa rahoitusalalla, jolla sillä jo oli toimintaa Ukrainassa. Toiseksi konsortio, joka myy suuren osan tuotteistaan eri puolille maailmaa, halusi BB:n kautta päästä kansainvälisille rahoitusmarkkinoille edistääkseen kansainvälistä laajentumistaan. Konsortion BB:lle laatima liiketoimintasuunnitelma noudatti näitä strategisia tavoitteita ja olisi sen vuoksi muuttanut BB:n toiminnan tähän asti alueellista suuntautumista.

(14)

Konsortion vakavaraisuutta ei kyseenalaistettu komission käytettävissä olleissa tiedoissa eikä huomautuksissa, jotka asianomaiset esittivät menettelyn aloittamisesta. Tutkinnan aikana ei tullut esille tietoja, joiden mukaan konsortio ei olisi vakavasti otettava yritys. Vasta erittäin myöhäisessä vaiheessa tutkintamenettelyä Itävallan viranomaiset kiinnittivät komission huomion saksalaiseen tapaukseen, jossa Bundesanstalt für Finanzdienstleistungsaufsicht, jäljempänä ’BaFin’, oli kieltänyt erään saksalaisen pankin osakkeiden myynnin nimeltä mainitsemattomalle ukrainalaiselle konsernille, koska varojen alkuperästä oli epäselvyyttä. Saksalainen hallintotuomioistuin (4) on vahvistanut varojen alkuperän epäselvyyttä koskevan arvion.

2.   Grawe (tuensaaja)

(15)

Graween kuuluvat Grazer Wechselseitige Versicherung AG ja GW Beteiligungserwerbs- und verwaltungs-G.m.b.H. Grawe on suuri ja asemansa vakiinnuttanut itävaltalainen rahoituspalvelualan konserni. Grawe toimii vakuutusten, rahoituspalvelujen ja kiinteistöjen alalla Itävallassa sekä useissa Keski-Euroopan maissa (Sloveniassa, Kroatiassa, Belgradissa, Sarajevossa, Banja Lukassa, Unkarissa, Bulgariassa, Romaniassa, Ukrainassa, Moldovan tasavallassa ja Podgoricassa) sijaitsevien tytäryhtiöidensä kautta. Päätoimipisteet sijaitsevat pääasiassa maiden pääkaupungeissa. Grazer Wechselseitige Versicherung AG tarjoaa kaikkia vakuutuspalveluja ja sen lisäksi rahoituspalveluja ja leasingpalveluja. Konsernin pääkonttori on Grazissa, ja lisäksi sillä on päätoimipisteet kaikissa osavaltioiden pääkaupungeissa. Vuonna 2006 konserni hallinnoi yhteensä 3,3 miljoonaa vakuutussopimusta, ja sen vakuutusmaksutulot olivat noin 660 miljoonaa euroa.

(16)

Grazer Wechselseitige Versicherung AG omisti vuonna 2006 suoraan osuuden kahdesta pankki- ja vakuutusalalla toimivasta rahoitusyhtiöstä. Näistä toinen oli 43,43 prosentin osuus Hypo Group Alpe Adriasta, joka on Alpen Adria -alueella sijaitseva rahoituskonserni. Hypo Group Alpe Adria toimii Itävallassa, Bosnia ja Hertsegovinassa, Bulgariassa, Kroatiassa, Saksassa, Unkarissa, Italiassa, Liechtensteinissa, entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa, Montenegrossa, Serbiassa, Sloveniassa ja Ukrainassa. Hypo Group Alpe Adria työllistää noin 6 500 henkilöä, ja sillä on 1,1 miljoonaa asiakasta. Sen kokonaisvarat olivat 30 miljardia euroa vuonna 2006. Grawe osti vuonna 1989 riippumattoman Capital Bank -pankin, joka on viime vuosina erikoistunut vähittäis- ja sijoituspankkitoimintaan ja hoitaa noin 70:tä sijoitusrahastoa.

(17)

Grawen BB:n hankintaa varten laatimassa liiketoimintasuunnitelmassa ei muutettu BB:n liiketoimintamallia eikä yhdistetty BB:tä konsernin olemassa olevaan pankkitoimintaan.

(18)

Vuonna 2007 GRAWE myi noin 15 prosenttia omistusosuudestaan HYPO Group Alpe Adriassa huomattavalla kirjanpidollisella voitolla. BB:n […] (5) miljoonan euron (6) verotuksellisen tappiontasauksen ansiosta Grawe hyötyi verosäästöistä (7), joilla se pystyi tasoittamaan BB:stä maksamaansa […] miljoonan euron (8) kauppahintaa.

3.   Hypo Bank Burgenland AG (BB)

(19)

Hypo Bank Burgenland AG oli myyntiinsä asti Itävallan lainsäädännön mukainen osakeyhtiö, jonka kotipaikka oli Itävallassa sijaitseva Eisenstadt. Ennen BB:n myyntiä Grawelle, joka on itävaltalainen vakuutuskonserni (tarkasteltavana oleva tukitoimenpide), Burgenlandin osavaltio oli maaliskuun 2005 yhtiökokouksesta alkaen omistanut BB:n oman pääoman kokonaisuudessaan (9). BB-konsernin tase oli vuonna 2005 noin 3,3 miljardia euroa ja sen toiminta oli vain alueellista.

(20)

Ennen kauppaa BB harjoitti rajoittamattomalla pankkitoimiluvalla toimintaa Burgenlandin osavaltiossa ja Länsi-Unkarissa, jossa se omisti kokonaan tytäryhtiön Sopron Bank RT. Koska BB oli perustettu osavaltion hypoteekkipankkina, sen tehtävänä oli edistää rahaliikennettä ja luotonantoa Burgenlandin osavaltiossa. Alun perin BB:n päätoiminta muodostui hypoteekkilainojen myöntämisestä sekä obligaatioiden ja joukkovelkakirjojen liikkeeseen laskemisesta. Kaupan ajankohtana BB oli yleispankki, joka tarjosi kaikenlaisia pankki- ja rahoituspalveluja.

(21)

Yksityistämiseen asti BB:llä oli niin sanottu Ausfallhaftung-takaus (10). Komission ja Itävallan sopimuksen mukaisesti Ausfallhaftung-takaus oli poistettava 1 päivään huhtikuuta 2007 mennessä. Komissio teki asiasta päätöksen K(2003) 1329 lopullinen (11). Yleisesti ottaen Ausfallhaftung-takaus koski kaikkia velkoja, jotka BB:llä oli 2 päivänä huhtikuuta 2003, niiden erääntymiseen asti. Huhtikuun 2 päivän 2003 ja huhtikuun 1 päivän 2007 välisellä ajanjaksolla Ausfallhaftung-takausta voitiin soveltaa uusiin velkoihin, jos ne erääntyivät 30 päivään syyskuuta 2017 mennessä. BB:n yksityistämisen vuoksi tämä siirtymäkausi kuitenkin päättyi ennenaikaisesti sinä päivänä, jona BB:n myynti Grawelle saatiin päätökseen, toisin sanoen 12 päivänä toukokuuta 2006 (12). Tästä päivästä alkaen uusilla veloilla ei enää ole kyseistä takausta. Ausfallhaft-takaus kattoi 31 päivänä joulukuuta 2005 noin 3,1 miljardin euron velat (ilman johdanto-osan 44 kohdassa kuvailtua uusien joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskua).

(22)

Aikaisempien tappioiden vuoksi BB:n verotuksellinen tappiontasaus oli 31 päivänä joulukuuta 2004 noin 376,9 miljoonaa euroa. Itävallan verolainsäädännön mukaan yritykset voivat 1 päivästä tammikuuta 2005 alkaen tasoittaa voittoja ja tappioita keskenään (saman konsernin sisällä). Yritysrakenteesta riippuu, kuinka suuressa määrin tämä on mahdollista.

4.   BB:n rakenneuudistus

(23)

Komissio hyväksyi 7 päivänä toukokuuta 2004 tehdyllä päätöksellä (13), jäljempänä ’rakenneuudistuspäätös’, kahdesta toimenpiteestä muodostuvan, yhteensä 360 miljoonan euron suuruisen rakenneuudistustuen BB:lle. Kyseiset toimenpiteet olivat Burgenlandin osavaltion 20 päivänä kesäkuuta 2000 BB:n hyväksi tekemä takaussopimus (171 miljoonaa euroa ja 5 prosentin korko (14) ja 23 päivänä lokakuuta 2000 tehty puitesopimus, joka muodostui Bank Austrian luopumisesta 189 miljoonan euron saatavista BB:ltä sekä BB:n ja Bank Austrian sopimuksesta takaisinmaksusta tulevilla voitoilla (15) ja Burgenlandin osavaltion BB:n hyväksi tekemästä 189 miljoonan euron takaussopimuksesta (16).

(24)

Rakenneuudistuspäätöksessä määrättiin seuraavista jälkikäteen tehtävistä muutoksista 20 päivänä kesäkuuta 2000 tehtyyn takaussopimukseen ja puitesopimukseen. Kesäkuun 20 päivänä 2000 tehtyä takaussopimusta muutettiin siten, että BB:n tilikauden voitolla ei enää pienennetty Burgenlandin osavaltion takaamaa summaa. Lisäksi BB ei voi ottaa Burgenlandin osavaltion takausta käyttöön ennen kuin tilikauden 2025 tilinpäätös on vahvistettu. Burgenlandin osavaltio voi kuitenkin halutessaan suorittaa maksamatta olevan takausmaksun kokonaan tai osittain BB:lle vuoden 2010 tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Lokakuun 23 päivänä 2000 tehtyä puitesopimusta muutettiin siten, että BB:n tilikauden voittoa ei enää käytetä saatavien takaisinmaksuun Bank Austria AG:lle. Burgenlandin osavaltio täyttää saatavien takaisinmaksua tulevista voitoista koskevan Bank Austria Creditanstalt AG:n vaateen ja maksaa kertamaksuna takaussopimuksesta vielä maksamatta olevan summan välittömästi ennen BB:n yksityistämistä.

(25)

Tilikauden voittojen käyttöä takaussummien pienentämiseen koskevat muutokset eivät olisi tulleet voimaan, jos BB:tä ei olisi yksityistetty. Jos Burgenlandin osavaltio olisi säilynyt BB:n omistajana, molemmat takaukset olisivat pysyneet muuttumattomina. Takaussummia olisi edelleen pienennetty BB:n tilikauden voitolla ja saatavien takaisinmaksua tulevista voitoista koskeva BB:n sitoumus olisi säilynyt ennallaan.

(26)

BB:n yksityistäminen oli olennainen osa rakenneuudistussuunnitelmaa, jonka komissio hyväksyi. Burgenlandin osavaltion mielestä BB:n yksityistäminen takaa parhaalla mahdollisella tavalla pankin pitkäaikaisen elinkelpoisuuden.

(27)

Komission päätöksen jälkeen Burgenlandin osavaltio yritti BB:n myyntiä ja yksityistämistä vuodesta 2003 alkaen kahdesti ilman menestystä. Kolmas yritys, josta jäljempänä kuvaillussa toimenpiteessä on kyse, käynnistettiin ilmoittamalla asiasta tiedotusvälineissä 18 päivänä lokakuuta 2005.

5.   BB:n yksityistäminen

5.1   Yksityistämisprosessi

(28)

Komissio panee merkille, että BB:n myyntiin osallistuneet osapuolet kuvailevat myyntiprosessia eri tavoin. Komission mielestä seuraavassa kuvailtuja BB:n myyntiin liittyviä seikkoja, jotka esitettiin menettelyn aloittamispäätöksessä ja joita täydennettiin Itävallan ja Grawen esittämillä huomautuksilla, voidaan pitää kiistattomina.

(29)

Burgenlandin osavaltio aloitti vuonna 2005 kolmannen tarjouskilpailun BB:n yksityistämiseksi. Kansainvälinen investointipankki HSBC Trinkaus & Burkhardt KGaA, Düsseldorf, jolle annettiin yhdessä HSBC plc, Londonin kanssa, jäljempänä yhdessä ’HSBC’, tehtäväksi BB:n yksityistäminen, julkisti BB:n suunnitellun myynnin koko Itävallan laajuisesti 18 päivänä lokakuuta 2005 Itävallan virallisessa lehdessä (Amtsblatt zur Wiener Zeitung) ja kansainvälisesti 19 päivänä lokakuuta 2005Financial Times Europe-lehden englanninkielisessä versiossa. Ilmoituksessa kehotettiin BB:n osakkeiden ostamisesta kiinnostuneita tahoja esittämään kiinnostuksensa.

(30)

Julkaisuun reagoi 24 mahdollista tarjouksentekijää niin Euroopan unionin sisältä kuin sen ulkopuolelta, mutta ainoastaan 14 ilmoitti muodollisesti olevansa kiinnostunut tekemään tarjouksen. Näille 14 mahdolliselle tarjouksentekijälle lähetettiin tarjouskilpailun seuraavaa vaihetta käsittelevä kirje (ns. ’process letter’). Tässä kirjeessä mahdollisia tarjouksentekijöitä pyydettiin toimittamaan 6 päivään joulukuuta 2005 mennessä suuntaa-antava, ei-sitova tarjous pankista.

(31)

Ainoastaan kolme näistä 14 mahdollisesta tarjouksentekijästä toimitti määräajassa suuntaa-antavat tarjoukset, jotka olivat suuruudeltaan 65 miljoonaa euroa, 100 miljoonaa euroa ja 140 miljoonaa euroa (17). Ne osallistuivat myös tarjouskilpailun toiseen vaiheeseen, jossa oli 6 päivään helmikuuta 2006 mennessä toimitettava sitovat tarjoukset. Tähän toiseen vaiheeseen sisältyi erityisesti due diligence-tutkimus, joka suoritettiin tätä tarkoitusta varten varatuissa Internet-yhteydellä varustetuissa tiloissa 7 päivän tammikuuta ja 30 päivän tammikuuta 2006 välisenä aikana ja jota täydennettiin esityksillä ja kokouksilla. Lisäksi tarjouksentekijöillä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä due diligence-vaiheen aikana.

(32)

Kaksi tarjouksentekijää, Grawe ja konsortio, jättivät sitovat tarjoukset 6 päivänä helmikuuta 2006.

(33)

Näiden tarjouksentekijöiden kanssa neuvoteltiin erikseen sitovista tarjouksista. Nämä neuvottelut päättyivät 4 päivänä maaliskuuta 2006.

(34)

Burgenlandin osavaltio hyväksyi 5 päivänä maaliskuuta 2006 Grawen tarjouksen, vaikka Grawen tarjoama kauppahinta (100,3 miljoonaa euroa) oli huomattavasti konsortion tarjoamaa hintaa (155 miljoonaa euroa) alhaisempi. Tämä päätös perustui HSBC:n 4 päivänä maaliskuuta 2006 päivättyyn kirjalliseen suositukseen, jota täydennettiin Burgenlandin osavaltion hallituksen jäsenille päätöksen tekopäivänä annetuilla suullisilla selvityksillä. Burgenlandin osavaltion hallitus hyväksyi kaupan muodollisesti 7 päivänä maaliskuuta 2006. Kauppa saatettiin päätökseen 12 päivänä toukokuuta 2006.

(35)

Kaupan lopullista päättämistä edeltävänä päivänä BB laski liikkeeseen joukkovelkakirjoja, joiden yhteisarvo oli 700 miljoonaa euroa. Vuonna 2005 laadittujen alkuperäisten suunnitelmien mukaan ennen yksityistämistä oli tarkoitus laskea liikkeeseen joukkovelkakirjoja ainoastaan 320 miljoonan euron edestä. Ylimääräinen liikkeeseenlasku kuului Ausfallhaftung-takauksen piiriin. Näistä yhteensä 700 miljoonan euron joukkovelkakirjoista Grawen tytäryhtiö Capital Bank merkitsi 350 miljoonaa euroa.

5.2   Valintakriteerit process letter -kirjeessä

(36)

Burgenlandin osavaltio vahvisti seuraavat process letter-kirjeessä esitetyt tarjousten arviointikriteerit 6 päivänä syyskuuta 2005 tehdyssä päätöksessä:

a)

kauppahinta ja kauppahinnan maksamisen varmuus

b)

BB:n riippumattomuuden säilyminen

c)

BB:n toiminnan jatkuminen ilman osavaltion Ausfallhaftung-takauksen käyttöönottoa

d)

kaikkien välttämättömien pääomanlisäysten toteuttaminen

e)

kaupan toteutumisvarmuus

f)

kaupan toteuttamiseen liittyvät ajalliset rajoitukset.

(37)

Process letter -kirjeessä viitattiin lisäksi siihen, että BB:n omistaja päättäisi suositusten perusteella oman harkintansa mukaan, mitkä tarjouksentekijät voivat osallistua myyntiprosessin toiseen vaiheeseen.

5.3   Grawen kanssa tehtyyn sopimukseen sisältyvä takuulauseke

(38)

Grawen kanssa tehtyyn sopimukseen sisältyy lauseke, jonka mukaan Burgenlandin osavaltio takaa, että rakenneuudistuspäätöksen kohteena olevilla takaussopimuksilla ja kauppasopimuksella ei rikota valtiontukisääntöjä. Tätä takuulauseketta täydennetään lausekkeella, jonka mukaan ostaja (Grawe) voi vaatia Burgenlandin osavaltiota korvaamaan kaikki summat, jotka komissio määrää maksettavaksi takaisin kielteisessä päätöksessä. Jollei kauppahinnan mukauttaminen tällä tavoin ole mahdollista valtiontukisääntöjen vuoksi, ostaja voisi tämän lausekkeen perusteella purkaa sopimuksen.

5.4   HSBC:n suositus

(39)

Suosituksessa verrattiin Grawen tarjousta konsortion tarjoukseen edellä mainittujen valintakriteerien perusteella ja todettiin, että hinnan perusteella olisi tehtävä päätös konsortion hyväksi. Muut tekijät (kauppahinnan maksamisen varmuus, BB:n toiminnan jatkuminen ilman Ausfallhaftung-takauksen käyttöönottoa, pääomanlisäykset ja kaupan toteutumisvarmuus) huomioon ottaen HSBC kuitenkin suositteli BB:n myyntiä Grawelle (ks. menettelyn aloittamispäätöksen johdanto-osan 27–29 kappale).

III.   PÄÄTÖS PERUSTAMISSOPIMUKSEN 88 ARTIKLAN 2 KOHDAN MUKAISEN MUODOLLISEN TUTKINTAMENETTELYN ALOITTAMISESTA

(40)

Komission päätös perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta perustui ennen kaikkea seuraaviin syihin.

(41)

Komissio ei pystynyt toteamaan XXIII kilpailupolitiikkaa koskevassa kertomuksessa (18) kuvailtujen periaatteiden perusteella, että kauppaan ei sisältynyt tukea. Tämä johtui erityisesti siitä, että Burgenlandin osavaltio ei ollut päättänyt myydä BB:tä konsortiolle, joka oli tarjonnut huomattavasti korkeamman hinnan. Lisäksi kantelija ja Itävalta kuvailivat tarjousmenettelyä eri tavoin.

(42)

Komissio epäili, voitiinko tarjousmenettelyä todella pitää avoimena, ehdottomana ja syrjimättömänä. Erityisesti komissio epäili sitä, kohdeltiinko tarjouksentekijöitä tarjouskilpailun aikana samanarvoisesti ja olisiko markkinatalouden ehdoin toimiva myyjä asettanut tietyt HSBC:n process letter -kirjeessä myynnille asetetut ehdot.

(43)

Komissio epäili myös lopullisen valinnan avoimuutta, sillä yksittäisten kriteereiden painotuksesta ei ollut tietoa. Lisäksi kriteeri, joka koski Burgenlandin osavaltion BB:lle kaupan jälkeen myöntämää rahoitusta ja johon kiinnitettiin neuvotteluissa suurta huomiota, ei sisältynyt ollenkaan kriteeriluetteloon (ks. menettelyn aloittamispäätöksen johdanto-osan 65–69 kappale).

(44)

Komissio ei pystynyt seuraavista syistä sulkemaan pois mahdollisuutta, että Grawelle oli myönnetty taloudellista etua:

a)

Tarjousten välinen hintaero viittasi siihen, että BB:tä ei myyty Grawelle markkinahintaan.

b)

Ausfallhaftung-takauksen kattamien 380 miljoonan euron joukkovelkakirjojen liikkeeseenlasku ei sisältynyt mahdollisille ostajille esitettyyn BB:n liiketoimintasuunnitelmaan ja sitä ei ilmeisesti tarjottu konsortiolle.

c)

Ei ollut tiedossa, olisiko saatu korkeampia tarjouksia tai olisiko muita kilpailijoita osallistunut myyntiprosessiin, jos edellä mainittuja ehtoja ei olisi asetettu.

(45)

Lisäksi komissio viittasi siihen, että verotuksellinen tappiontasaus on voinut vaikuttaa tarjousten suuruuteen. Komissio esitti myös Grawen kanssa tehtyyn sopimukseen liittyvää takuulauseketta koskevia epäilyjä.

(46)

Mitä tulee sopimuksessa määrättyyn ennenaikaisesta takaisinmaksusta aiheutuvaan seuraamukseen, joka liittyy 20 päivänä kesäkuuta 2000 tehtyyn takaussopimukseen, komissio epäili, oliko Itävalta noudattanut täysimääräisesti rakenneuudistuspäätöstä.

IV.   ASIANOMAISTEN HUOMAUTUKSET

(47)

Komissio sai huomautuksia Grawelta ja eräältä unkarilaiselta asianomaiselta (19). Grawen huomautukset vahvistavat ja täydentävät Itävallan esittämiä väitteitä, ja niitä käsitellään yhdessä.

(48)

Unkarilainen asianomainen toimitti useita asiakirjoja väitetystä aikaisemmasta petostapauksesta, joka koski pääasiassa BB:n liiketoimintaa Unkarissa, jossa sillä on tytäryhtiö Sopron Bank RT. Unkarilaisen asianomaisen mukaan petos voitaisiin salata ainoastaan myymällä BB itävaltalaiselle tarjouksentekijälle. Se toimitti komissiolle lukuisia asiakirjoja, jotka koskivat erityisesti useita Unkarissa sijaitsevia ja BB:hen yhteydessä olevia tytäryhtiöitä (esim. kaupparekisteriotteita, kyseisten yritysten yhtiöjärjestyksiä, vuotuisten yhtiökokousten pöytäkirjoja ja muita yrityksiä koskevia tietoja, jotka koskivat BB:n myyntiä selvästi edeltävää aikaa). Koska nämä asiakirjat eivät komission mielestä näyttäneet olevan suoraan yhteydessä komission valtiontukisääntöjen mukaisesti tutkimaan yksityistämisprosessiin, näitä huomautuksia ei otettu huomioon.

V.   ITÄVALLAN JA GRAWEN HUOMAUTUKSET

(49)

Itävalta täydensi jo menettelyn aloittamispäätöksessä esitettyjä väitteitä lisätiedoilla. Grawe kannattaa periaatteessa Itävallan esittämiä väitteitä.

1.   Asian ottaminen käsiteltäväksi

(50)

Menettelyn osalta Itävalta väitti, että komission ei pitäisi tutkia kantelua tarkemmin. Konsortiota, joka ei ole aikaisemmin toiminut Euroopan sisämarkkinoilla ja joka ei sen vuoksi ole vielä kilpailija, ei sen mielestä voida pitää Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan [nykyinen 88 artikla] soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (20) 1 artiklan h alakohdassa tarkoitettuna asianomaisena osapuolena. Väitetyssä syrjinnässä on sen mukaan kyse sijoittautumisvapaudesta ja pääomien vapaasta liikkuvuudesta; Euroopan pankkimarkkinoille ei ole mahdollista päästä valtiontukimenettelyn kautta. Lisäksi komission olisi otettava huomioon, että konsortio ei ryhtynyt toimiin komission menettelyn aloittamisesta tekemän päätöksen jälkeen ja on ilmoittanut julkisesti, ettei se enää ole kiinnostunut pankin ostamisesta.

(51)

Komissio ylittää Itävallan mielestä harkintavaltansa tutkiessaan tätä asiaa. Itävalta korosti, että itävaltalaiset tuomioistuimet olivat käsitelleet asiaa huolellisesti valtiontukisääntöjen kannalta, kuulleet todistajia ja tutkineet tosiseikat perusteellisesti ja sen jälkeen päätelleet, että myynti oli järjestetty avoimella ja oikeudenmukaisella tarjouskilpailumenettelyllä. Komission olisi pitänyt yhtyä tähän kantaan aloittamatta muodollista tutkintamenettelyä.

2.   Tarjouskilpailua ja sen tulosta koskevat yleiset seikat

(52)

Itävalta korostaa, että kaupasta järjestettiin avoin ja oikeudenmukainen tarjouskilpailu. Asiaa käsitelleet itävaltalaiset tuomioistuimet ovat myös vahvistaneet tämän. Lopullinen päätös tehtiin vasta 4 päivänä maaliskuuta 2006. Kaikilla tarjouksentekijöillä oli samat mahdollisuudet saada käyttöönsä due diligence -tutkinnassa tarvittavat tiedot, vaikka tarjouksentekijät käyttivätkin tietoja eri tavalla.

(53)

Vaikka alusta alkaen oli konsortiota koskevia vakavia epäilyjä, oli laillista antaa konsortion osallistua tarjouskilpailuun mahdollisimman pitkään sen sijaan, että se olisi suljettu menettelyn ulkopuolelle suuntaa-antavien tarjousten perusteella. Tällainen menettelytapa vastaa Itävallan mukaan markkinatalouden ehdoin toimivan myyjän käyttäytymistä. Tällainen myyjä lisäisi näin tarjouksentekijöiden välistä kilpailua mahdollisimman korkean myyntihinnan saavuttamiseksi. Lisäksi Itävalta oletti edelleen, että konsortio toisi mukaan taloudellisesti vahvan liikekumppanin, kuten se oli ilmoittanut neuvotteluissa. Tällainen kumppani olisi voinut muuttaa tilannetta tuntuvasti.

(54)

Grawe on ilmoittanut, että Burgenlandin osavaltio ja Itävallan rahoitustarkastusviranomainen (Finanzmarktaufsicht, FMA) eivät asettaneet sitä etusijalle tarjouskilpailun aikana.

(55)

Itävalta väitti, että HSBC:n suosituksessa oli kyse pelkästään yksityistämisprosessia koskevasta tiivistelmästä eikä sitä voida sinällään pitää päätöksen ainoana perustana. Suosituksen tarkoituksena oli ainoastaan luoda lyhyt katsaus menettelyyn ja tarjouksiin. Tuloksia selvitettiin päätöksentekijöille yksityiskohtaisemmin suullisesti. Itävalta täydensi näitä tietoja asiakirjalla, jonka HSBC oli laatinut Burgenlandin osavaltiolle avuksi 12 päivänä huhtikuuta 2006 päivättyyn komission ensimmäiseen tietopyyntöön vastaamiseksi ja jossa tuloksia selvitettiin tarkemmin. Itävallan mukaan suositusta ei pitäisi katsoa pankin arvoa koskevaksi asiantuntijalausunnoksi, jollaista EY:n lainsäädäntö ei edellytä. Päätös, joka tehtiin 5 päivänä maaliskuuta 2006, perustui ennemminkin yksityistämisyrityksistä saatuihin aikaisempiin kokemuksiin sekä suositukseen ja HSBC:n edustajien suullisiin arviointeihin ja luottamuksellisiin selvityksiin.

(56)

Itävallan ja Grawen huomautuksissa käsitellään useissa kohdin tarjouksentekijöiden esittämien tarjousten vertailukelpoisuutta.

(57)

Kesäkuun 20 päivänä 2000 tehtyyn takaussopimukseen liittyvästä ennenaikaisesta takaisinmaksusta aiheutuvasta seuraamuksesta Itävalta totesi, että komissio on tulkinnut väärin kahden viimeisen tarjouksentekijän tarjouksiin sisältyneet asiaa koskevat järjestelyt. Korvaus liittyy Itävallan mukaan siihen, että Burgenlandin osavaltio maksaisi takaussopimuksen mukaiset maksut useita vuosia etuajassa (21). Tämä ei kuitenkaan ollut osa kauppahintaa, kuten komissio näyttää olettavan. Lisäksi tämä järjestely ei Itävallan mukaan kyseenalaistanut BB:tä koskevaa aikaisempaa rakenneuudistuspäätöstä, vaan auttoi pienentämään komission tuolloin hyväksymän tuen määrää.

(58)

Grawen ja konsortion kanssa tehtyihin kauppasopimuksiin sisältyvien takauslausekkeiden ja takausaikojen osalta Itävalta väittää, että ne olivat tulosta kunkin tarjouksentekijän kanssa erikseen käydyistä sopimusneuvotteluista. Vastuurajoja, vapautettuja summia ja takausaikoja (kaksi vuotta konsortion tapauksessa ja kolme vuotta Grawen tapauksessa) koskeviin erilaisiin määräyksiin ei Itävallan mukaan sisälly tarjouksentekijöiden epätasa-arvoista kohtelua.

(59)

Ainoastaan konsortion kanssa tehtyyn kauppasopimuksen luonnokseen sisältyi Ausfallhaftung-takauksesta suoritettava 100 000 euron vuosimaksu, jonka maksaminen Burgenlandin osavaltiolle olisi jatkunut vuoteen 2017 asti. Grawen kanssa tehdyssä sopimuksessa ei määrätty tällaisesta vuosimaksusta, koska se sisältyi Itävallan mukaan jo Grawen hintatarjoukseen.

(60)

Uusien joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskusta Itävalta totesi, että hallintoneuvoston päätös laskea liikkeeseen joukkovelkakirjoja 380 miljoonan euron arvosta niiden 320 miljoonan euron arvoisten joukkovelkakirjojen lisäksi, jotka laskettiin liikkeeseen syyskuussa 2005 BB:n liiketoimintasuunnitelman pohjalta tehdyn päätöksen mukaisesti, ei ollut riippunut tulevasta yksityistämisestä ja BB:n tulevasta omistajasta. Burgenlandin osavaltio ei ollut katsonut näiden joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskulla olevan kaupan kannalta merkitystä eikä se sen vuoksi maininnut sitä process letter -kirjeessä. Kummallekin tarjouksentekijälle kuitenkin ilmoitettiin due diligence -tutkinnan aikana näiden joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskusta, ja liikkeeseenlasku olisi tapahtunut ostajasta riippumatta. Ainoastaan Grawe otti tämän huomioon sopimusluonnoksessaan. Itävalta korostaa sitä, että 380 miljoonan euron arvoiset ylimääräiset joukkovelkakirjat laskettiin liikkeeseen, jotta voitaisiin hyötyä mahdollisimman paljon Ausfallhaftung-takauksen suotuisista jälleenrahoitusmahdollisuuksista. Tähän oli viitattu toistuvasti konsortion kanssa käydyissä neuvotteluissa. Jos BB olisi myyty konsortiolle, sillä olisi ollut paljon Grawea suuremmat mahdollisuudet hyötyä paremmista jälleenrahoitusmahdollisuuksista. Itävalta totesi, että konsortiolle myynnin yhteydessä BB:n jälleenrahoituskustannukset olisivat olleet suuremmat, koska Grawesta poiketen konsortiolla ei ole luokitusta ja koska sen pääkonttori sijaitsee Ukrainassa. BB olisi tällöin voinut odottaa jälleenrahoitusehtoja korkeintaan ”hypoteettisella” BB- tai B-luokituksella, jos ollenkaan.

(61)

Grawen kanssa tehtiin erityissopimus, joka koski neljän BB:n kiinteistöyhtiön siirtämistä Burgenlandin osavaltiolle niiden 25 miljoonan euron kirjanpitoarvoon. Itävalta viittaa tältä osin siihen, että ottaen huomioon, että BB:n tilintarkastusyhtiö vahvisti 31 päivänä joulukuuta 2005 omaisuuden markkina-arvon vastaavan kirjanpitoarvoa, siirrolla on pelkästään likviditeettivaikutus. Tätä likviditeettivaikutusta ei sen vuoksi tarvitse ottaa huomioon verrattaessa tarjouksia.

(62)

Konsortio oli tarjoutunut maksamaan sopimuksen allekirjoituspäivänä Ukrainassa sijaitsevassa Active Bank -pankissa olevalle sijoitustilille 15 miljoonaa euroa. Grawen täytyi maksaa kaupan päättämisajankohtana kauppahinta kokonaisuudessaan.

(63)

Itävalta katsoi, että lauseke, joka sisältyi myös konsortion kanssa tehtyyn kauppasopimuksen luonnokseen (22), on tavanomainen tällaisissa kauppasopimuksissa osana kauppaehtoja ja hintaa ja sopusoinnussa valtiontukisääntöjen kanssa. Itävallan mukaan kyseinen lauseke oli BB:n ostajan etujen mukainen, sillä ostaja ei ollut valmis tarjoamaan korkeampaa hintaa, mutta valtiontukipäätöksestä johtuvan takaisinperintämääräyksen vuoksi sen olisi mahdollisesti pakko maksaa korkeampi hinta. Lisäksi komission olisi otettava huomioon, että lausekkeen mukaan ostajalla oli oikeus purkaa sopimus, jos lauseke ei olisi pätevä valtiontukisääntöjen nojalla.

(64)

Grawe katsoo, että komission epäilyillä ei ole merkitystä niin kauan kuin takaisinperintämääräystä ei ole esitetty. Grawe korosti sitä, että tarjouskilpailussa tarjouksentekijällä on vain rajoitetut mahdollisuudet estää julkista myyjää toimimasta tavalla, jolla on mahdollisesti merkitystä valtiontukisääntöjen kannalta. Grawen mukaan tällainen lauseke lisää valtion syitä noudattaa valtiontukisääntöjä, mikä puolestaan on komission etujen mukaista.

3.   Grawen maksaman kauppahinnan yhdenmukaisuus markkinaehtojen kanssa

(65)

Kolme tarjouksentekijää jätti suuntaa-antavat hintatarjoukset, joista Grawen tarjous oli toiseksi parhain. Tämä osoittaa Itävallan mukaan, että kaupasta järjestettiin avoin tarjouskilpailu, joka johti yrityksen myyntiin markkinahintaan. Tästä on pääteltävä, että Grawen tarjous ei ollut BB:n markkina-arvoa pienempi.

(66)

Itävalta viittaa tässä yhteydessä BB:n toisen yksityistämisyrityksen tulokseen. Tuolloin kaikki neljä tarjousta olivat 85 miljoonan euron ja 93 miljoonan euron välillä, joten Grawen maksamaa 100,3 miljoonan euron kauppahintaa voidaan pitää markkinaehtojen mukaisena.

(67)

Valtiontukisääntöjen mukaan Itävallan velvollisuutena ei ollut myydä pankkia avoimen tarjouskilpailun kautta. Se olisi sen sijaan voinut pyytää asiantuntijaa arvioimaan pankin arvon. Jos kauppahinta vastaisi ennen myyntiä pyydettyä asiantuntija-arviota, siihen ei liittyisi valtiontukea. Tässä yhteydessä komissio ei ole ottanut huomioon, että Itävalta oli tutkinnan varhaisessa vaiheessa jo pyytänyt useita asiantuntija-arvioita. Niissä vahvistettiin Itävallan kanta, jonka mukaan Grawen maksama kauppahinta oli markkinaehtojen mukainen.

(68)

Itävalta ja Grawe perustelivat huomautuksiaan viittaamalla seuraaviin lausuntoihin ja asiakirjoihin:

a)

HSBC:n tekemä viitteellinen arvio BB:stä: Tässä lausunnossa päätellään, että jos BB yksityistetään ja myydään hyvän luottokelpoisuuden omaavalle ostajalle, sen arvo olisi 50–70 miljoonaa euroa riippuen siitä, minkä arvoiseksi verotuksellinen tappiontasaus arvioidaan. Oman pääoman määrä olisi tässä tapauksessa 33,4 miljoonaa euroa (23).

b)

BB:n arvoa koskeva arvio, jonka gmc-unitreu Wirtschaftsprüfungs- und Steuerberatungs GmbH:n teki ajankohtana, jolloin Burgenlandin osavaltio osti kaikki BB:n osakkeet valmistautuessaan sen yksityistämiseen. Tässä lausunnossa käytettiin perustana lukuja, jotka olivat samankaltaisia HSBC:n arvioinnissaan käyttämien lukujen kanssa. Niiden perusteella pääteltiin, että BB:n arvo 30 päivänä kesäkuuta 2004 oli 44,4 miljoonan euron ja 53,9 miljoonan euron välillä (24).

c)

Konsortion suorittama arviointi, jonka mukaan BB:n varojen arvo oli 50–75 miljoonaa euroa.

(69)

Itävalta väitti myös, että tarjouksentekijät olivat ottaneet tarjouskilpailun ehdot huomioon hinnassaan, joten molemmat tarjoukset ylittivät todellisen markkina-arvon.

(70)

Itävalta tarjoutui teettämään vielä yhden arvioinnin riippumattomalla asiantuntijalla osoittaakseen, että maksettu kauppahinta oli markkinaehtojen mukainen.

4.   Ausfallhaftung-takauksen merkitys BB:n myynnin kannalta

(71)

Itävalta on koko tutkinnan ajan korostanut yhä uudelleen Ausfallhaftung-takauksen merkitystä ja siitä johtuvaa Burgenlandin osavaltion taloudellista etua BB:n myynnissä. Grawe on tukenut tätä kantaa. BB:n toiminnan jatkumista ilman osavaltion Ausfallhaftung-takauksen käyttöönottoa koskeva kriteeri oli yksi Itävallan tarjouskilpailun yhteydessä julkistamista ehdoista ja siten kaikkien asianomaisten tiedossa. Tältä osin Itävalta ja Grawe esittivät erityisesti seuraavat perustelut.

(72)

Ausfallhaftung-takauksen voidaan katsoa perustuvan lainsäädäntöön. Koska BB on yksityisoikeudellinen osakeyhtiö ja takaus yksityisoikeuteen (Itävallan siviilioikeuden (Allgemeines Bürgerliches Gesetzbuch, ABGB) 1356 pykälä) kuuluva järjestely, Burgenlandin osavaltion takauksen ehdot ja laajuus määräytyivät yksityisoikeuden määräysten mukaan. Valtio ei Bank Burgenlandin omistajana ole tässä tapauksessa toiminut julkisen vallan edustajana. Jos komissio ei hyväksy tätä perustelua, se jättää huomioimatta vallan jakamisen Itävallassa lainsäädäntövaltaan (Ausfallhaftung-takauksen lähde) ja toimeenpanovaltaan (Burgenlandin osavaltio, joka teki päätöksen BB:n myynnistä). Burgenlandin osavaltion suhdetta BB:hen voidaan verrata emoyhtiöön, joka antaa tytäryhtiölleen takausilmoituksen (ns. Patronatserklärung). Myytäessä tytäryhtiö tällainen takaus otettaisiin huomioon kuten kaikki muut taseen ulkopuoliset riskit. Tämän väitteen tueksi Itävalta viittaa Itävallan korkeimman oikeuden 4 päivänä huhtikuuta 2006 antamaan tuomioon (25).

(73)

Lisäksi komissio ja Itävalta olivat sopineet Ausfallhaftung-takauksen poistamisesta olemassa olevana tukena siirtymäkauden jälkeen. Poistamiseen asti Ausfallhaftung-takaus olisi laillinen, joten Burgenlandin osavaltio voisi ottaa sen huomioon myös BB:n myynnin yhteydessä. Burgenlandin osavaltio ei ole myöntänyt takausta yksityistämisprosessia varten eikä Itävallalla ollut lain mukaan mahdollisuutta poistaa takausta ennen BB:n myyntiä. Jos näissä olosuhteissa ei saataisi ottaa huomioon Ausfallhaftung-takaukseen liittyvää riskiä, komissio käytännössä estäisi Burgenlandin osavaltiota yksityistämästä BB:tä. Tämä olisi ristiriidassa komission aikaisemman päätöksen kanssa, jossa edellytettiin BB:n yksityistämistä. Lisäksi se rajoittaisi kohtuuttomasti jäsenvaltioiden oikeutta yksityistää omaisuuseränsä.

(74)

Komission ja yhteisöjen tuomioistuinten päätöksentekokäytäntö vahvistavat Itävallan kannan. Erityisesti komissio on todennut, että yksityistämisen yhteydessä voidaan ottaa huomioon sitoumukset ja taseen ulkopuoliset riskit (26). Gröditzer Stahlwerkeä koskevassa asiassa myös Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on myöntänyt epäsuoraan, että yrityksen selvitystilan kannalta merkityksellinen valtiontakaus voidaan ottaa huomioon (27). Sen vuoksi Ausfallhaftung-takauksen luokittelu olemassa olevaksi tueksi on merkityksellinen seikka.

(75)

Takauksen käyttöönottoa koskeva riski riippuu pankin tulevasta riskiprofiilista ja siten uuden omistajan riskiprofiilista. Burgenlandin osavaltio ei voinut hyväksyä riskejä, joita BB:n myynti konsortiolle olisi tuonut mukanaan. Myöskään se, että BB on jatkossakin rahoitustarkastusviranomaisen valvonnassa, ei muuta tätä arviota, koska rahoitustarkastusviranomainen toimii vasta jälkikäteen.

(76)

Itävalta toimitti laskelman Ausfallhaftung-takauksen kattamasta summasta ja selvitystilaskenaarion. Se totesi, että laskennassa käytetty lähestymistapa oli sama kuin se lähestymistapa, joka toimitettiin komissiolle rakenneuudistuspäätökseen johtaneessa menettelyssä.

(77)

Grawe väitti, että tässä yhteydessä on väärin viitata selvitystilaskenaarioon, sillä Burgenlandin osavaltion ei tarvinnut tehdä päätöstä BB:n selvitystilasta vaan sen oli ennemminkin valittava ostaja. Selvitystilaskenaario oli tarkoitettu toisenlaiseen tilanteeseen (rakenneuudistustukea koskeva päätös). Lisäksi Burgenlandin osavaltio ei pystyisi vaatimaan kaikkien varojen myyntiä, jos Ausfallhaftung-takaus otettaisiin käyttöön, sillä kaikki velkojat voisivat vaatia saataviaan suoraan osavaltiolta.

(78)

Itävallan mukaan tämä tekijä liittyy BB:n toiminnan jatkumista ilman osavaltion Ausfallhaftung-takauksen käyttöönottoa koskevaan kriteeriin. Itävalta pitää kiinni siitä, että BB:n myynti konsortiolle olisi johtanut jälleenrahoitustarpeen kasvuun ja likviditeetin huomattavaan vähentymiseen, minkä seurauksena takaus olisi voitu ottaa käyttöön. BB:n likviditeetti myynnin jälkeen vaikutti merkittävästi päätökseen. Konsortiokaan ei sulkenut kokonaan pois talletuspakoon ja pankkien välisten luottorajojen irtisanomiseen liittyviä riskejä, mutta se arvioi nämä riskit Itävaltaa paljon pienemmiksi. Konsortio oletti talletuspakojen nousevan korkeintaan 500 miljoonaan euroon, kun taas Itävalta toimitti laskelmia, joiden mukaan varojen nettomääräiset menetykset olisivat parhaimmassa tapauksessa 750 miljoonaa euroa ja huonoimmassa tapauksessa 1,25 miljardia euroa. Konsortion olisi täytynyt todistaa, että se olisi voinut varmistaa jälleenrahoituksen. Se ei kuitenkaan esittänyt tällaisia todisteita, vaan ainoastaan eri pankkien antamia sitomattomia aiejulistuksia.

(79)

Lisäksi Itävalta korosti, että sen epäilyt olisivat vähentyneet huomattavasti, jos konsortio olisi tuonut mukaan taloudellisesti vahvan liikekumppanin, kuten se oli neuvotteluissa ilmoittanut.

5.   Rahoitustarkastusviranomaisen (FMA) kaupalle antamaan hyväksyntään liittyvät kysymykset

(80)

Itävallan mukaan rahoitustarkastusviranomainen FMA voi pankkilain (BWG) 20 pykälän mukaan suorittaa pankin ostajasta niin sanotun fit & proper -testin vasta sitten, kun osapuolet ovat tehneet sitovan kauppasopimuksen. FMA ylittäisi valtuutensa, jos se suorittaisi hypoteettisen arvion useammasta kuin yhdestä mahdollisesta ostajasta. Samasta syystä ei ole mahdollista esittää komissiolle jälkikäteen tehtyä arviointia, jota komissio vaati menettelyn aloittamispäätöksessä. Sekä konsortio että Grawe olivat ennen kauppaa pyytäneet kirjallisesti hyväksyntää, mutta FMA kieltäytyi tästä syystä tutkimasta toimitettuja asiakirjoja (28). FMA:n velvollisuutena on tutkia jokainen kauppa puolueettomasti.

(81)

Itävalta totesi, että se yritti kuitenkin saada arvion kahdesta jäljellä olevasta tarjouksentekijästä. FMA ilmoitti, että sen ennestään hyvin tunteman Grawen tapauksessa arviointi veisi ainoastaan muutamia viikkoja. Koska konsortion arviointiin osallistuisi myös Euroopan unionin ulkopuolisia viranomaisia, siihen kuluisi todennäköisesti yli kolme kuukautta. FMA:n lakisääteisenä velvollisuutena on kuitenkin tehdä mahdollinen kielteinen päätös kolmen kuukauden kuluessa, muutoin kauppa katsottaisiin hyväksytyksi. Tästä syystä FMA:n olisi pitänyt tilapäisesti kieltää mahdollinen myynti konsortiolle kolmen kuukauden kuluessa hakemuksesta. Siitä huolimatta FMA olisi voinut jatkaa konsortion BB:stä tekemän tarjouksen tutkimista ja tarvittaessa peruuttaa alkuperäisen kieltävän päätöksensä. Koko menettely olisi voinut kestää jopa vuoden. FMA:n mukaan menettelyn lopputulos oli ”täysin avoin”.

(82)

Itävalta korosti, että tämän vuoksi Burgenlandin osavaltion oli arvioitava itse, olisiko todennäköistä, että BB:n myynnille saataisiin FMA:n hyväksyntä. Itävalta oletti, että FMA ei olisi missään tapauksessa hyväksynyt myyntiä konsortiolle. Seuraavat seikat vaikuttivat eniten Burgenlandin osavaltion tekemään arvioon.

(83)

SLAV International Bank AG oli jo vuonna 1994 hakenut pankkitoimilupaa Itävallassa, mutta sen hakemus hylättiin 17 päivänä marraskuuta 1997. Hakemuksen hylkäämistä perusteltiin tuolloin muun muassa sillä, että silloinen omistaja, joka oli ukrainalainen rahasto, ei soveltanut kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IAS). Lisäksi konserni ei toiminut pankkialalla lukuun ottamatta yksinomaan Unkarissa toimivaa pientä Active Bank Ltd:tä. Yhdelläkään konsortion jäsenellä ei ole kansainvälisesti tunnustetun luokituslaitoksen antamaa luottoluokitusta. Grawesta Bank Burgenland saisi sitä vastoin pankki- ja pääomamarkkinoilla toimivan kokeneen kumppanin, jolla on A-luokitus ja jonka FMA tuntee hyvin.

(84)

Lisäksi Itävalta viittasi kahteen ensimmäiseen yksityistämisyritykseen, jotka molemmat epäonnistuivat. Erityisesti toiseen myyntiyritykseen, joka päättyi tuloksettomana elokuussa 2005, osallistui venäläisomistuksessa oleva liettualainen pankki. Tässä tapauksessa Itävallalla oli hyvät syyt olettaa, että rahoitustarkastusviranomainen ei hyväksyisi kauppaa.

(85)

Lisäksi Itävalta viittasi siihen, että päätöksen tekeminen olisi vaatinut huomattavasti enemmän aikaa, koska FMA:n ja Ukrainan keskuspankin välillä ei ole yhteistyötä ja tietojenvaihtoa helpottavaa yhteisymmärryspöytäkirjaa.

(86)

Lisäksi hyvän maineensa säilyttämiseksi Grawen etujen mukaista oli puuttua BB:n mahdollisiin vaikeuksiin. Konsortion tapauksessa tilanne oli toisenlainen. Itävalta korosti myös, että BB ei koskaan saisi Grawen A-luokitukseen verrattavissa olevaa luokitusta, jos sen omistaja sijaitsisi Ukrainassa. Sen periaatteen mukaisesti, että yrityksellä ei koskaan voi olla kotivaltiotaan parempaa luokitusta, sen luokitus olisi ennemminkin BB:n ja B:n välillä.

6.   Muut Burgenlandin osavaltion arvioon vaikuttaneet tekijät

(87)

Itävalta toimitti lisäksi HSBC:n lausunnon, jossa vahvistettiin kaikki osavaltion esittämät näkökohdat, jotka koskivat FMA:n hyväksynnän todennäköisyyttä ja Ausfallhaftung-takauksen mahdollista käyttöönottoa siinä tapauksessa, että BB päätetään myydä Grawelle. Grawelle myyntiin liittyvät huomattavasti pienemmät riskit ylittäisivät selvästi hintatarjousten välisen eron.

(88)

Myös konsortion liiketoimintasuunnitelma herätti epäilyjä. Se esitettiin vasta myöhäisessä vaiheessa tutkintaa (27 päivänä helmikuuta 2006), ja sen mukaan ukrainalainen Active Bank Ltd yhdistetään BB:hen. Konsortio jopa asetti Bank Burgenlandin ostamisen ehdoksi Active Bankin yhdistämisen. Burgenlandin osavaltion mielestä liiketoimintasuunnitelmaan sisältyi useita tekijöitä, jotka uhkasivat BB:n toiminnan jatkumista.

(89)

Erityisesti on mainittava, että ainoastaan erittäin pieni osa konsortion takaamasta pääomasta oli tarkoitettu BB:n alueellisten liiketoimintojen vahvistamiseen (17 miljoonaa euroa yhteensä 85 miljoonasta eurosta). Loput oli tarkoitus ohjata Ukrainassa toimivaan Active Bankiin. Liiketoimintasuunnitelman mukaan päätoiminnot sijaitsisivat Ukrainassa eivätkä Burgenlandin osavaltiossa, mihin sisältyi valuuttakurssiriskejä.

(90)

Lisäksi Burgenlandin osavaltiolle ei koskaan selvinnyt, kuinka konsortio käytännössä aikoi ottaa Active Bankin, jonka arvo oli arvioitu liian suureksi, mukaan liiketoimintaan. Burgenlandin osavaltio perusti arvionsa varovaisuussyistä BB:n kannalta pessimistiseen skenaarioon, jonka mukaan Active Bankin epäonnistuminen asettaisi BB:n vaaraan ja voisi lopulta johtaa BB:n maksukyvyttömyyteen.

(91)

Tämän liiketoimintasuunnitelman perusteella Burgenlandin osavaltio ei olisi myynyt BB:tä, vaikka konsortio olisi ollut ainoa tarjouksentekijä (29).

(92)

Lisäksi Itävalta oli huolestunut siitä, että FMA olisi tarvinnut huomattavasti enemmän aikaa kaupan tutkintaan, jos BB olisi myyty konsortiolle. Rakenneuudistuspäätöksessä vaadittiin BB:n nopeaa yksityistämistä. Lisäksi Grawen hintatarjous oli voimassa ainoastaan 31 päivään maaliskuuta 2006. Burgenlandin osavaltio olisi ottanut riskin, ettei BB:lle olisi ollut lainkaan ostajaa, jos FMA olisi tehnyt kieltävän päätöksen.

(93)

Itävalta viittasi 5 päivänä maaliskuuta 2008 saksalaisen tuomioistuimen tuomioon, jossa vahvistettiin BaFinin päätös, jolla oli kielletty erään saksalaisen pankin myynti ukrainalaiselle yrityskonsernille. Itävalta ei väittänyt, että tässä tapauksessa kyseessä oleva konserni olisi ollut konsortio. Se katsoi kuitenkin, että tämä päätös, jonka tekemiseen BaFiniltä oli kulunut 13 kuukautta, vahvisti sen oman arvion.

(94)

Itävallan mukaan nopea myynti oli tiiviisti yhteydessä vaadittuun kaupan toteutumisvarmuuteen. Kolmannen yksityistämiskierroksen epäonnistuminen olisi vaarantanut pankin ja voinut johtaa jopa BB:n maksukyvyttömyyteen ja sitä kautta Ausfallhaftung-takauksen käyttöönottoon.

7.   Muut Itävallan ja Grawen esittämät riskiarviointimenetelmät

(95)

Itävalta toimitti lisäselvityksiä HSBC:n suosituksesta, jossa noudatettiin taattuihin kokonaissitoumuksiin perustuvaa lähestymistapaa. Jo lievästi suurempi Ausfallhaftung-takauksen käyttöönoton todennäköisyys myytäessä BB konsortiolle tasoittaisi hintatarjousten välisen eron ja johtaisi sen vuoksi päätökseen Grawen hyväksi.

(96)

Grawe toimitti toisen lausunnon, jota Itävalta tuki ja jossa selitettiin ja puolustettiin BB:n myyntiä Grawelle vastuita myyntioptioina koskevan arviointimallin perusteella. Tässä lausunnossa päätellään, että jo pieni 1,83 prosentin suuruinen volatiliteetin nousu myytäessä BB konsortiolle nostaisi huomattavasti takaukseen liittyvää Burgenlandin osavaltion riskiä. Tämän perusteella päätös BB:n myynnistä Grawelle oli oikeutettu.

(97)

Menettelyn erittäin myöhäisessä vaiheessa 22 päivänä helmikuuta 2008 Itävalta toimitti analyysin siitä, kuinka pääomamarkkinoilla hinnoitellaan Ausfallhaftungin kaltainen takaus. Morgan Stanleyn suorittama, tässä analyysissa käytetyn lähestymistavan yksityiskohtaisempi selvitys toimitettiin 9 päivänä huhtikuuta 2008. Analyysin lähtökohtana on oletus, että Burgenlandin osavaltio voisi suojautua pääomamarkkinoilla Ausfallhaftung-takaukseen liittyvältä riskiltä luottoriskinvaihtosopimuksella. Itävalta väittää, että myös tämän analyysin tulokset osoittavat, että Burgenlandin osavaltion tekemä myyntipäätös oli oikeutettu. Itävalta arvioi tällaisen suojan kustannuksiksi 51,3–64,1 miljoonaa euroa (jos BB myydään Grawelle) ja 521,6 miljoonaa euroa (jos BB myydään konsortiolle). Vaikka Morgan Stanleyn arviot olivat pienempiä (354 miljoonaa euroa 12 päivänä toukokuuta 2006), ne vahvistavat kuitenkin Itävallan tulokset.

8.   Tuen soveltuvuus yhteismarkkinoille

(98)

Itävalta ei ole ottanut kantaa tuen soveltuvuuteen yhteismarkkinoille.

(99)

Grawen mukaan toimenpide olisi julistettava EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan nojalla yhteismarkkinoille soveltuvaksi, jos se katsotaan valtiontueksi. BB:n yksityistäminen liittyy sen mukaan tiiviisti aikaisempaan rakenneuudistuspäätökseen, jonka mukaan BB:n toimintaa olisi jatkettava Burgenlandin osavaltion alueellisena pankkina. Konsortio ei liiketoimintasuunnitelmansa mukaan suunnitellut omistajana tällaista suuntautumista. Tämä olisi vaarantanut rakenneuudistuspäätöksen asianmukaisen täytäntöönpanon.

VI.   OIKEUDELLINEN ARVIOINTI TUESTA

1.   Asian ottaminen käsiteltäväksi

(100)

Komissio muistuttaa ensin, että sen on asetuksen (EY) N:o 659/1999 10 artiklan mukaisesti tutkittava miltä hyvänsä taholta saadut tiedot oletetusta sääntöjenvastaisesta tuesta. Itävalta olettaa näin ollen komissiolla olevan harkintavaltaa, jota sillä ei todellisuudessa ole ollenkaan, sillä komissiolla on oikeudellinen velvoite tutkia kantelut kuten konsortion tekemä kantelu. Grawen ainoana kilpailijana BB:stä järjestetyn tarjouskilpailun viimeisessä vaiheessa konsortio on epäilemättä mainitun asetun 1 artiklan h alakohdassa tarkoitettu ”asianomainen osapuoli”. Myöhemmät tapahtumat – kuten lehtiartikkelit, joiden mukaan konsortio on luopunut alkuperäisistä suunnitelmistaan ostaa pankki – eivät vaikuta komission velvollisuuteen suorittaa tutkinta. Tältä osin komissio toteaa, että konsortio ei ole perunut kanteluaan (30).

(101)

Komissio viittaa siihen, että Itävallan mainitsemat itävaltalaisten tuomioistuinten päätökset eivät määrittele ennakkoon eivätkä rajoita komission toimivaltaa tutkia asia perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan nojalla. Komissio toteaa myös, että minkään komissiolle toimitetun tuomioistuimen päätöksen tulos ei perustu valtiontukilainsäädäntöön (31).

2.   Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen olemassaolo

(102)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrätään, että jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. BB:n yksityistäminen luokitellaan valtiontueksi, jos se täyttää kaikki mainitussa artiklassa luetellut kriteerit.

2.1   Yksityistämiseen liittyvät valtiontuet – oikeudelliset puitteet

(103)

Kuten menettelyn aloittamispäätöksessä todettiin, komissio soveltaa useita periaatteita arvioidessaan valtiontukisääntöjen perusteella yksityistämiseen liittyvää toimenpidettä. Näitä periaatteita on kuvailtu XXIII kilpailupolitiikkaa koskevassa kertomuksessa, jäljempänä ’kilpailukertomus’, ja komission päätöksentekokäytännössä (32).

(104)

Yksi kilpailukertomuksessa mainituista tekijöistä, joiden perusteella komissio voi olettaa ilman tarkempaa tutkintaa, että toimenpiteeseen ei liity valtiontukea, on se, että yritys myydään korkeimman tarjouksen tehneelle. BB:tä ei kuitenkaan selvästi myyty korkeimman tarjouksen tehneelle. Jo tämä oikeuttaa aloittamaan muodollisen tutkintamenettelyn (33).

(105)

Toinen tärkeä kokonaisuus, joka on otettava huomioon yksityistämisen yhteydessä, ovat kaupalle asetetut ehdot. Komissio korosti muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä merkitystä, joka kilpailukertomuksessa asetetaan tälle kokonaisuudelle. Kilpailukertomuksessa nimittäin vaaditaan, että yksityistämisen on täytettävä seuraavat edellytykset, jotta voitaisiin olettaa, ettei siihen sisälly valtiontukea: ”On järjestettävä tarjouskilpailu, johon osallistumista ei ole rajoitettu, joka on avoin ja johon ei liity muita ehtoja kuten muiden kuin tarjouksen kohteena olevien omaisuuserien ostaminen tai tiettyjen liiketoimintojen jatkaminen.”

(106)

Komissio viittasi myös asiassa Stardust Marine tekemäänsä päätökseen, jossa se korosti vielä vahvemmin menettelyn ”syrjimättömän” luonteen merkitystä (34). Julkisten viranomaisten tekemiin maa-alueita ja rakennuksia koskeviin kauppoihin sisältyvistä tuista annetun komission tiedonannon (35), jäljempänä ’maakauppoja koskeva tiedonanto’, mukaisesti komissio katsoo nykyisin, että ehtoja voidaan periaatteessa asettaa, jos kaikkien mahdollisten ostajien olisi täytettävä ne ja jos kaikki mahdolliset ostajat kykenisivät täyttämään ne riippumatta ostajan toimialasta (36). Tässä yhteydessä komissio totesi, että pankin myyntiä koskevat valintakriteerit voivat sisältää ehtoja ja niitä on arvioitava tämän mukaisesti (tarkempi selvitys johdanto-osan 141–143 kappaleessa).

(107)

Muodollisen tutkintamenettelyn yhteydessä Itävalta näytti ensinnäkin olettavan, että maakauppoja koskevaa tiedonantoa voidaan soveltaa suoraan yrityksen yksityistämiseen, ja toiseksi, että mahdolliset puutteet tarjouskilpailussa voidaan mitätöidä vetoamalla aikaisempiin BB:n yksityistämisen yhteydessä laadittuihin asiantuntija-arvioihin. Itävalta jopa ehdotti uuden tutkimuksen teettämistä BB:n markkina-arvon määrittämiseksi.

(108)

Oikeustoimeen liittyvien ehtojen merkityksellisyyttä käsitellään johdanto-osan 141–143 kappaleessa. Yleisenä huomautuksena on kuitenkin todettava, että yksityistämisessä sovellettavat säännöt ja rakennuksia ja maa-alueita koskevissa kaupoissa sovellettavat säännöt eroavat toisistaan. Kilpailukertomuksessa ei aseteta tarjouskilpailua ainoaksi mahdolliseksi yksityistämismenetelmäksi, vaan siinä viitataan erityisesti yksityistämisiin ja luetellaan useita ehtoja, jotka yksityistämismenettelyn on täytettävä sen varmistamiseksi, että menettelyyn ei sisälly valtiontukea. Kilpailukertomuksessa ei todeta, että ennen myyntiä laadittu riippumaton asiantuntija-arvio yksityistämisen kohteesta riittäisi perusteeksi olettaa automaattisesti, että kyseiseen hintaan tapahtuvaan myyntiin ei sisälly valtiontukea. Tällä on merkitystä erityisesti silloin, kun konkreettisessa tapauksessa on järjestetty tarjousmenettely.

(109)

Mahdollisuus määrittää markkinahinta ilman tarjousmenettelyä asiantuntija-arviolla sisältyy ainoastaan maakauppoja koskevaan tiedonantoon. Myös maakaupan tapauksessa maakauppoja koskevan tiedonannon sanamuodosta ja rakenteesta ilmenee, että jäsenvaltio ei voi perustella asiantuntija-arviolla myyntiä muulle ostajalle kuin korkeimman tarjouksen tehneelle. Niin maakaupoissa kuin yksityistämisessä on lähdettävä siitä, että tarjousmenettelyssä määritetään markkinahinta.

(110)

Komissio katsoo kuitenkin, että tarkasteltavana olevassa tapauksessa tilanne on toisenlainen, vaikka voitaisiin hyväksyä Itävallan kanta, jonka mukaan maakauppoja koskevaa tiedonantoa voidaan soveltaa. Pitää paikkansa, että maakauppoja koskevassa tiedonannossa hyväksytään sekä avoin tarjouskilpailu että ennakkoon laadittu asiantuntija-arvio todisteena siitä, että kauppaan ei liity valtiontukea. Jälkimmäinen menetelmä hyväksytään kuitenkin ainoastaan silloin, kun arviointi on tehty ennen myyntiä. Koska Burgenlandin osavaltio päätti järjestää avoimen tarjouskilpailun, jossa markkinatoimijat ovat jättäneet päteviä tarjouksia, olisi epäjohdonmukaista hyväksyä ennakkoarvio ja jättää korkeammat tarjoukset ottamatta huomioon, kuten Itävalta ehdottaa edellä 107 kappaleessa mainittuna toisena vaihtoehtona.

(111)

Itävallan ehdotusta voitaisiin tarkastella ainoastaan silloin, jos tarjouskilpailun tulosta ei voitaisi ottaa huomioon siitä syystä, että tarjouskilpailu ei ollut avoin ja siihen liittyi ehtoja.

(112)

Komissio katsoo, että tarjouskilpailussa jätettiin kaksi pätevää tarjousta. Se pitää kuitenkin jossain määrin mahdollisena, että olisi voitu saada jopa korkeampia tarjouksia, jos kaupalle ei olisi asetettu ehtoja (ehtojen vaikutuksia käsitellään tarkemmin johdanto-osan 141–143 kappaleessa). Koska BB:n arvosta on tehty riippumattomia asiantuntija-arvioita ja on olemassa niitä korkeampi sitova ostotarjous, jälkimmäinen antaa epäilemättä paremman kuvan BB:n arvosta, sillä se ei ole ainoastaan hypoteettinen arvio, vaan todellinen tarjous.

(113)

Edellä esitetyn perusteella Itävallan esittämillä asiantuntijoiden tekemillä ennakkoarvioilla BB:n arvosta ei ole mitään merkitystä asian arvioinnin kannalta (37). Myöskään jälkikäteen tehtävällä asiantuntija-arviolla, jota Itävalta ehdotti, ei ole merkitystä tarjouskilpailun ja sen yhteydessä jätettyjen pätevien tarjousten kannalta.

(114)

Asetettujen ehtojen osalta komissio toteaa seuraavaa: Vaikka yritys myytäisiin arvioitua hintaa paljon korkeampaan hintaan korkeimman tarjouksen tehneelle, voi kauppaan vieläkin liittyä valtiontukea, jos markkinatalouden ehdoin toimivan sijoittajan saavuttama hinta on alhaisempi kuin se hinta, joka olisi maksettu ilman tällaisia ehtoja (38).

(115)

Näin ollen komission on tutkittava BB:n yksityistämistä perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan nojalla ottamatta huomioon maakauppoja koskevaa tiedonantoa tai kilpailukertomusta, sillä kilpailukertomuksessa luetellut edellytykset, joiden perusteella voitaisiin olettaa, ettei kauppaan liity tukea, eivät tässä tapauksessa täyty.

2.2   Valtiontuen olemassaolo

(116)

Burgenlandin osavaltio on yksi Itävallan yhdeksästä osavaltiosta. Burgenlandin osavaltion varojen voidaan periaatteessa katsoa olevan perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja valtion varoja tai valtion varoista myönnettyjä varoja.

(117)

Lisäksi komissio toteaa, että Grawe harjoittaa rajat ylittävää ja kansainvälistä toimintaa, joten valtion varoista myönnetty etu vaikuttaisi kilpailuun pankkialalla ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan (39).

(118)

BB:n myyntiin Grawelle sisältyy kuitenkin valtiontukea ainoastaan silloin, jos Burgenlandin osavaltio ei ole toiminut markkinatalouden ehdoin toimivan taloudellisen toimijan tavoin, jolloin ostaja on saanut valikoivaa etua. Tilanne olisi tällainen, jos Burgenlandin osavaltio ei ole toiminut markkinatalouden ehdoin toimivan myyjän tavoin ja on hyväksynyt BB:n markkina-arvoa alhaisemman kauppahinnan. Tarkastellessaan tätä kysymystä komissio tutkii, onko myyjä toiminut kuten mikä tahansa markkinatalouden ehdoin toimiva myyjä.

(119)

Jotta tätä periaatetta soveltamalla voidaan todeta, onko Grawe saanut etua ja kuinka paljon, on tutkittava todellinen tarjouskilpailumenettely ja menettelyn yhteydessä jätetyt tarjoukset. Periaatteessa tässä tapauksessa on kaksi tekijää, jotka voisivat antaa edun. Ensinnäkin se, että yritys myytiin toiseksi parhaan tarjouksen tekijälle, ja toiseksi asetettujen ehtojen vaikutus yrityksen arvoon tarjouksentekijöiden kannalta.

(120)

Burgenlandin osavaltio oli saanut konsortiolta tarjouksen, jonka nimellisarvo oli 54,7 miljoonaa euroa suurempi kuin Grawen tarjous. Markkinatalouden periaatteita noudattava taloudellinen toimija voisi siitä huolimatta hyväksyä alhaisemman tarjouksen, jos

a)

on ilmeistä, että myyntiä korkeimman tarjouksen tekijälle ei voida toteuttaa, ja

b)

on perusteltua ottaa huomioon myös muita tekijöitä kuin hinta. Se, että korkeinta tarjousta ei hyväksytty, ei sinällään ole kiistaton todiste tuesta. Korkeimman tarjouksen käsite voidaan tulkita laajemmin ottamalla huomioon tarjouksiin liittyvät taseen ulkopuoliset riskit (40).

(121)

Ensimmäisessä kohdassa on pohjimmiltaan kyse siitä, olisiko Burgenlandin osavaltio todella voinut odottaa saavansa kauppahinnan (tätä nimitetään yleisesti kaupan toteutumisvarmuudeksi – ensimmäinen tekijä) ja siitä, voidaanko olettaa, että konsortio olisi saanut rahoitustarkastusviranomaisen (tai minkä tahansa muun menettelyyn osallisen viranomaisen) hyväksynnän (toinen tekijä).

(122)

Toisessa kohdassa on kyse siitä, onko olemassa muita tekijöitä kuten takuita tai taseen ulkopuolisia riskejä, jotka Burgenlandin osavaltio voi ottaa huomioon julkisena myyjänä ja jotka voisivat tasoittaa eron korkeimpaan tarjoukseen.

(123)

Komissio toteaa kaupan toteutumisvarmuuden osalta, että se tarkoittaa tässä yhteydessä ainoastaan ostajan kykyä maksaa kauppahinta (41). Komissio on Itävallan kanssa samaa mieltä siitä, että tämä tekijä on ratkaiseva myyntiprosessin kannalta. Yhdenkään markkinatalouden ehdoin toimivan myyjän ei voida odottaa valitsevan tiettyä ostajaa, jos on olemassa realistinen mahdollisuus, ettei kyseinen ostaja maksa kauppahintaa.

(124)

Itävalta ei ole menettelyn kuluessa väittänyt, että konsortio ei pysty maksamaan kauppahintaa. Konsortioon kuuluvien yritysten taloudellisen vahvuuden (ks. johdanto-osan 12 kappale) vuoksi komissiolla ei ole syytä epäillä sen mahdollisuuksia rahoittaa 155 miljoonan euron suuruinen kauppahinta. Konsortio ehdotti 15 miljoonan euron maksamista Ukrainassa sijaitsevassa Active Bankissa olevalle sijoitustilille osoittaakseen, että se pystyy maksamaan vaaditut 155 miljoonaa euroa.

(125)

Myös se on itsestään selvää, että markkinatalouden ehdoin toimiva myyjä ei valitsisi sellaista ostajaa, joka kaikella todennäköisyydellä ei saisi vaadittua FMA:n (tai jonkin muun menettelyyn osallisen viranomaisen) hyväksyntää. Itävalta on väittänyt, että FMA ei olisi koskaan hyväksynyt BB:n myyntiä konsortiolle, vaikka konsortion tarjous olisi ollut ainoa tarjous. Itävallan mukaan Grawen tarjous ei ollut korkein, mutta se oli ”paras tarjous”.

(126)

Komissio ei kiistä sitä menettelyoikeudellista seikkaa, että Itävallan lainsäädännön mukaan FMA ei saanut toteuttaa BWG:n 20 pykälän mukaista niin sanottua fit & proper -testiä kahdesta mahdollisesta tarjouksentekijästä. Kaikissa vastaavanlaisissa menettelyissä sääntelyviranomaisen hyväksyntä annetaan vasta sitten, kun konkreettinen ostaja on selvillä. Tämän vuoksi oli johdonmukaista, että FMA hylkäsi sekä konsortion että Grawen ennen myyntipäätöksen tekemistä jättämät ”hakemukset” hyväksynnän saamiseksi. Komissio hyväksyy, että Itävallan lainsäädännön mukaan FMA ei voi antaa lausuntoa jälkikäteen.

(127)

Komissio toteaa kuitenkin, että toimittaessaan tietoja menettelyistään tai aikaisemmasta SLAV AG:n hakemuksesta FMA ei missään vaiheessa tukenut avoimesti Itävallan kantaa tässä asiassa, vaan vahvisti komissiolle, että sen tutkimusten tulos oli ”täysin avoin”.

(128)

Tässä yhteydessä komissio toteaa lisäksi, että FMA pidättäytyi esittämästä konkreettiseen tapaukseen liittymättömiä yleisiä lausuntoja tekijöistä, joihin se kiinnittäisi erityistä huomiota arvioinnissaan (esim. ostajan luokitus). Näin ollen ei ole olemassa osoitusta siitä, että tämä tai muut Itävallan esille ottamat seikat olisivat vaikuttaneet kielteisesti FMA:n arviointiin tai jopa väistämättä johtaneet kielteiseen tulokseen.

(129)

Komissio ei voi hyväksyä Itävallan väitettä, jonka mukaan FMA olisi varmuudella kieltänyt myynnin konsortiolle, koska FMA ei ole esittänyt tällaista näkemystä eikä muitakaan todisteita ole.

(130)

Myös FMA:n menettelyn pituus (alle kolme kuukautta Grawen tapauksessa, mutta jopa vuosi konsortion tapauksessa) ei riitä yksin perusteeksi hylätä konsortio ostajana. Itävalta on väittänyt, että BB olisi kärsinyt epävarmuuden jatkumisesta, mikä lopulta olisi voinut saattaa pankin vaikeuksiin. Komissio ei voi hyväksyä tätä väitettä periaatteessa eikä tässä tapauksessa. Periaatteessa tämä johtaisi kaikkien Euroopan unionin ulkopuolisten tarjouksentekijöiden ja mahdollisesti muista jäsenvaltioista olevien tarjouksentekijöiden syrjintään, sillä samaa perustetta voitaisiin soveltaa kaikkiin tarjouksentekijöihin, joita FMA ei kyseisellä hetkellä tunne, toisin sanoen kaikkiin muihin kuin itävaltalaisiin yrityksiin. Tarkasteltavana olevan tapauksen osalta komissio toteaa, että BB ei ollut vaikeuksissa myyntiajankohtana. Koska myyntiä on yritetty jo vuodesta 2003, myynnin kiireellisyyttä ei ole perusteltu riittävästi. Tässä yhteydessä esitettyä väitettä, jonka mukaan Grawen tarjous oli ajallisesti rajattu, ei myöskään voida hyväksyä, sillä se avaisi lukemattomia mahdollisuuksia vaikuttaa syrjivästi tarjouskilpailuun.

(131)

Mitä tulee Burgenlandin osavaltion pohdintoihin FMA:n menettelyn mahdollisesta tuloksesta komissio ei voi hyväksyä sitä, että Itävalta vetoaa SLAV AG:n edeltäjän vuonna 1994 tekemän pankkitoimilupahakemuksen hylkäämiseen. Komissio toteaa, että näitä tilanteita ei voida verrata toisiinsa, vaikka BB:n myynnin yhteydessä toteutettavassa fit & proper -testissä tarkastellaan edellytyksiä rajoittamattoman pankkitoimiluvan myöntämiselle, jotka ovat paljon laajempia kuin aikaisemmassa tapauksessa (42). Joka tapauksessa omistajarakenne oli aikaisemman hakemuksen tekijän tapauksessa selvästi erilainen ja myös Ukrainan poliittinen tilanne on muuttunut siitä huomattavasti. Itävalta esitti kielteiselle päätökselle yhden ainoan syyn, joka oli se, että yrityksen omistanut rahasto ei noudattanut kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IAS). Tämä syy näyttää olevan puhtaasti muodollinen eikä mikään viittaa siihen, että IAS-standardien noudattaminen olisi edelleen ollut ongelma eri yrityksistä muodostuvan konsortion tapauksessa BB:n myyntiajankohtana. Koska FMA:n oikeudellisena velvollisuutena on arvioida uusi hakemus puolueettomasti, komissio ei katso, että tällä aikaisemmalla eri osapuolta koskeneella menettelyllä olisi ollut merkitystä, jos Burgenlandin osavaltio olisi myynyt BB:n konsortiolle.

(132)

Komission täytyy hylätä myös perustelemattomat väitteet, joita Itävalta on esittänyt jättääkseen konsortion vakavasti otettavien ostajien ulkopuolelle. Komission päätöksen täytyy perustua tosiseikkoihin. Tämä koskee ensinnäkin Itävallan vetoamista toiseen yksityistämismenettelyyn, jossa FMA olisi Itävallan mukaan todennut, että myyntiä Liettuassa sijaitsevalle venäläisomistuksessa olevalle pankille ei olisi hyväksytty. Tätä väitettä ei perusteltu millään tavoin ja lisäksi kyse oli täysin eri osapuolesta. Toiseksi Itävalta viittasi erittäin myöhäisessä vaiheessa menettelyä saksalaisen tuomioistuimen tuomioon, jossa vahvistettiin BaFinin päätös, jolla kiellettiin erään saksalaisen pankin osakkeiden myynti tarkemmin mainitsemattomalle ukrainalaiselle konsernille (43). Tämä tieto ei ollut käytettävissä merkityksellisenä ajankohtana eikä se sen vuoksi olisi voinut vaikuttaa FMA:n mahdolliseen päätökseen. Komissio toteaa vielä lopuksi, että FMA:n on arvioitava kaikki hakemukset puolueettomasti, kuten edellä jo todettiin.

(133)

Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, ettei ole todisteita eikä osoitusta siitä, että FMA olisi kieltänyt myynnin konsortiolle. Markkinatalouden ehdoin toimiva myyjä ei sen vuoksi olisi tästä syystä hylännyt konsortiota ostajana.

(134)

Kuten kaikissa tapauksissa komissio vahvistaa, että ainoastaan ne tekijät voidaan ottaa huomioon, jotka markkinatalouden ehdoin toimiva sijoittaja olisi ottanut huomioon (44). Tämä sulkee pois riskit, joita aiheutuu mahdollisesti syntyvästä velvollisuudesta maksaa valtiontukea, koska markkinatalouden ehdoin toimivalla sijoittajalla ei olisi tällaisia riskejä (45). Tältä osin BB:n yksityistämisen yhteydessä ratkaiseva tekijä on Ausfallhaftung-takaus, jolla Itävalta perustelee myyntiä Grawelle.

(135)

Komissio katsoo, että Burgenlandin osavaltio ei olisi saanut ottaa Ausfallhaftung-takausta huomioon. Kuten jo menettelyn aloittamispäätöksessä todettiin, Ausfallhaftung-takauksen huomioon ottaminen johtaisi siihen, että Burgenlandin osavaltion roolit valtiontuen myöntäjänä ja pankin myyjänä sekoittuivat.

(136)

Komission on ensin kumottava kaikki väitteet, joilla Itävalta kyseenalaistaa Ausfallhaftung-takauksen luokittelemisen (olemassa olevaksi) valtiontueksi. Tätä väitettä ei voida hyväksyä Ausfallhaftung-takauksen poistamisesta tehdyn komission päätöksen K(2003) 1329 lopullinen (46) perusteella. Kyseinen päätös tehtiin Itävallan ja komission päästyä asiasta sopimukseen eikä Itävalta ole valittanut päätöksestä yhteisöjen tuomioistuimissa. Jos Itävalta ei todella olisi ollut samaa mieltä siitä, että Ausfallhaftung-takaus on katsottava valtiontueksi – kuten tässä menettelyssä vaikuttaa – se olisi voinut valittaa tuomioistuimessa.

(137)

Itävallan väitteestä, jonka mukaan olemassa oleva tuki on sääntöjenmukaista, on todettava, että olemassa oleva tuki on edelleen julkisen viranomaisen myöntämää tukea. Kaikissa aikaisemmissa tuomioistuimen tuomioissa lähdetään siitä periaatteesta, että arvioitaessa sitä, kuinka markkinatalouden ehdoin toimiva sijoittaja olisi toiminut, ei saa sekoittaa keskenään valtion roolia yrityksen myyjänä ja sen velvollisuuksia julkisena viranomaisena (47). Itävallan kantaa ei tueta ennakkotapauksella, jossa markkinatalouden ehdoin toimiva sijoittaja olisi ottanut huomioon valtiontueksi luokitellun takauksen. Yksikään markkinatalouden ehdoin toimiva sijoittaja ei olisi antanut takausta, joka ei noudata markkinatalouden ehdoin toimivaa sijoittajaa koskevaa periaatetta, ja päätös Ausfallhaftung-takauksen poistamisesta vahvistaa, ettei kyseistä takausta myönnetty markkinaehdoin. Yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että sääntöjenvastaiseksi tueksi luokiteltuja takauksia ei saa ottaa huomioon laskettaessa odotettavissa olevia selvitystilan kustannuksia (48). Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että olemassa oleva tuki voitaisiin ottaa huomioon. Komission mielestä sillä ei ole merkitystä, onko kyse sääntöjenvastaisesta vai olemassa olevasta tuesta. Jos toimenpide on luokiteltu valtiontueksi, yksikään markkinatalouden ehdoin toimiva myyjä ei olisi myöntänyt sitä eikä näin ollen ottaisi tällaista toimenpidettä huomioon (49).

(138)

Tilanne olisi mahdollisesti ollut toinen, jos Burgenlandin osavaltio olisi markkinatalouden ehdoin toimivan sijoittajan tavoin myöntänyt takauksen kaupallisin ehdoin eikä valtiontueksi luokiteltua takausta. Näin ei kuitenkaan ole tässä tapauksessa.

(139)

Itävalta ei ole esittänyt muita tekijöitä kuten taseen ulkopuolisia riskejä tai muita takauksia Ausfallhaftung-takauksen lisäksi, jotka olisi voitu ottaa huomioon tarjouksia arvioitaessa.

(140)

Koska BB:n toiminnan jatkuminen ilman osavaltion Ausfallhaftung-takauksen käyttöönottoa oli yksi syy, jollei jopa merkittävin syy Burgenlandin osavaltion päätökselle myydä BB Grawelle pienemmästä tarjouksesta huolimatta, komissio katsoo, ettei Itävalta toiminut markkinatalouden ehdoin toimivan myyjän tavoin. Grawen saama taloudellinen etu vastaa vähintään konsortion tarjouksen ja todellisen kauppahinnan välistä eroa (50).

2.3   BB:n myynnille asetetut ehdot

(141)

Vaikka tässä tapauksessa jo alhaisemman tarjouksen hyväksyminen osoittaa valtiontuen olemassaolon, komissio oli tutkittava, missä määrin tarjouskilpailun ehdot mahdollisesti vaikuttivat kauppahintaan. Kuten on jo todettu, komissio epäili menettelyn aloittamispäätöksessä sitä, oliko tarjouskilpailu avoin ja syrjimätön. Lisäksi komissio oli esittänyt epäilyjä, jotka koskivat ehdoilla mahdollisiin tarjouksentekijöihin olevia vaikutuksia (joiden vuoksi ne mahdollisesti eivät osallistuneet tarjouskilpailuun) ja ehtojen vaikutusta hintatarjouksiin (jotka mahdollisesti olivat alhaisempia kuin ehdottomassa tarjouskilpailussa).

(142)

Muodollisen tutkintamenettelyn aikana saamiensa tietojen perusteella komissio katsoo, että puhtaasti menettelyn kannalta tarkasteltuna (due diligence -tutkinta, mahdollisuus tapaamisiin, FMA) HSBC:n asiantuntijat, joiden tehtävänä tarjouskilpailun järjestäminen oli, eivät nähtävästi kohdelleet konsortiota huonommin. Komission mielestä tätä kantaa tukee Landesgericht Eisenstadtin kattava selvitys tosiseikoista, jonka perusteella kyseinen tuomioistuin teki päätöksen 20 päivänä toukokuuta 2006 (51).

(143)

Komissio arvioi ehtojen vaikutusta tarjouksiin. Yksityistämiselle asetetut ehdot viittaavat siihen, että Burgenlandin osavaltio ei pyrkinyt saavuttamaan pankista korkeinta mahdollista hintaa. Komissiolla ei ole syytä olettaa, että tämä rajoitti tarjouksentekijöiden lukumäärää tai vaikutti hintaan. Komissio ei ole saanut asianomaisilta huomautuksia, joiden mukaan ne olisivat ensin olleet kiinnostuneita BB:n ostosta, mutta luopuivat tarjouskilpailuun osallistumisesta process letter -kirjeessä asetettujen ehtojen vuoksi. Tarjouskilpailusta tiedotettiin riittävässä määrin. Vaikka eräät tarjouskilpailun ehdoista (”ajalliset rajoitukset”, ”valmius toteuttaa kaikki välttämättömät pääomanlisäykset” ja ”BB:n riippumattomuuden säilyttäminen”) vaikuttavat edelleen epäilyttäviltä, niiden ei ole havaittu vaikuttaneen tarjousten suuruuteen. Komissio ei näin ollen ole löytänyt todisteita tai viitteitä, jotka oikeuttaisivat päättelemään, että menettely, joka olisi mahdollistanut BB:n myynnin sen täydellä potentiaalilla, olisi johtanut korkeampaa tarjoukseen. Konsortio ei ole myöskään todennut, että se laski tarjoustaan process letter -kirjeessä asetettujen ehtojen vuoksi. Se myönsi, että kauppahinta ja kaupan toteutumisvarmuus ovat jokaiselle myyjälle asianmukaisia kriteerejä, mutta totesi kuitenkin, että sellaisia ehtoja kuten ”BB:n toiminnan jatkuminen ilman Ausfallhaftung-takauksen käyttöönottoa” ja ”kaikkien välttämättömien pääomanlisäysten toteuttaminen” ei olisi mahdollista panna täytäntöön tulevaisuudessa. Koska ehtojen ei voida todeta vaikuttaneen kauppahintaan, komissio katsoo tässä erityistapauksessa, jossa tarjouskilpailussa saatiin kaksi pätevää tarjousta (52), että korkeampi tarjous muodostaa hyvän vertailuperusteen markkinahinnalle (53).

2.4   Muut Ausfallhaftung-takaukseen liittyvä seikat

(144)

Vaikka komissio ei voi yhtyä Itävallan kantaan Ausfallhaftung-takauksen merkityksestä tarkasteltavana olevassa asiassa, se tutki Itävallan esittämät väitteet, jotka koskivat tätä – väärää – oletusta. Komissio totesi kuitenkin, että Grawen tarjous ei olisi paras tarjous, vaikka Ausfallhaftung-takaus otettaisiin huomioon Itävallan kannan mukaisesti.

(145)

BB:n selvitystilassa sen varat realisoitaisiin, ja tulot käytettäisiin velkojien saatavien kattamiseen. Jos varojen myynnistä saadut tulot eivät riittäisi kattamaan velkojien saatavia, käytettäisiin BB:n omaa pääomaa noin 90 miljoonan euron edestä. Tämän jälkeen vielä jäljelle jäävä vajaus jaettaisiin tasan maksamatta olevien saatavien kesken, jolloin velkojille muodostuisi luottotappio. Ausfallhaftung-takaus loisi Burgenlandin osavaltioon kohdistuvana BB:n velkojien suorana vaateena Burgenlandin osavaltiolle velvollisuuden korvata velkojille kokonaisuudessaan tappiot Ausfallhaftung-takauksen kattamien saatavien osalta. Ausfallhaftung-takauksen kattamien saatavien osuus pienenee 100 prosentista kaupan päättämisajankohtana (toukokuu 2006) lähes nollaan prosenttiin vuonna 2017.

(146)

Pankin vaikeudet saada jälleenrahoitusta pääomamarkkinoilta tai noudattaa lakisääteisiä velvoitteita, kuten vakavaraisuuden vähimmäisvaatimuksia, voisivat johtaa tällaiseen BB:n selvitystilaan.

(147)

Itävalta on väittänyt, että likviditeettiongelma olisi syntynyt erityisesti sen jälkeen kun myynnistä konsortiolle olisi ilmoitettu lehdistössä. Parhaassa tapauksessa likviditeetti olisi pienentynyt noin 500 miljoonaa euroa ja huonoimmassa tapauksessa jopa 1,25 miljardia euroa. Konsortio ei Itävallan mukaan ollut osoittanut kykenevänsä hankkimaan vastaavaa määrää uutta pääomaa. Sen vuoksi BB:n myyntiä konsortiolle ei voitu harkita.

(148)

Komissio myöntää, että ilmoitus BB:n myynnistä konsortiolle olisi voinut johtaa talletuspakoon ja pankkien välisten luottorajojen irtisanomiseen. Itävallan esittämät laskelmat näyttävät kuitenkin olevan vääriä useista syistä. Vertailukelpoisten tapausten perusteella on epärealistista olettaa, että 50–60 prosenttia talletuksista nostettaisiin (54). Tällaisessa kriisitilanteessa BB rajoittaisi uudessa liiketoiminnassa käytettävän likviditeetin välttämättömään vähimmäismäärään (55). Lisäksi Itävallan esittämissä laskelmissa kaupattavia omaisuuseriä ei realisoida tai ne realisoidaan vain osittain (56), ja jotkin likviditeetin vähennyserät ovat epäselviä (57). Komissio katsoo, että odotettu likviditeetin väheneminen olisi jopa kriisitilanteessa voitu tasoittaa BB:n harjoittamalla tehokkaalla ja ehkäisevällä likviditeetin hallinnoinnilla, ja seurauksena oleva nettovähennys olisi voitu pitää kurissa. Tässä yhteydessä komissio korostaa, että BB ja sen omistaja olisivat voineet toteuttaa ehkäiseviä toimia likviditeetin vähenemisen rajoittamiseksi, ja toteaa, että Burgenlandin osavaltio oli jo sitoutunut antamaan pankille ennen myyntiä uutta pääomaa 380 miljoonaa euroa Ausfallhaftung-takauksella taattujen joukkovelkakirjojen muodossa. Komissio ei voi hyväksyä Itävallan väitettä, jonka mukaan uusien joukkovelkakirjojen liikkeeseenlasku, joka antoi BB:n käyttöön 380 miljoonaa euroa uutta likviditeettiä, ei olisi ollut merkittävä tekijä yhdellekään pankin ostosta kiinnostuneelle tarjouksentekijälle, kun Itävalta samalla väitti, että odotettu likviditeettipula oli yksi niistä syistä, joiden vuoksi pankkia ei myyty konsortiolle. Jos Burgenlandin osavaltio olisi katsonut likviditeettiongelman merkittäväksi, se olisi voinut ratkaista sen laskemalla liikkeeseen uusia joukkovelkakirjoja puuttuvien varojen arvosta. Burgenlandin osavaltio teki näin Grawen tapauksessa laskemalla liikkeeseen 380 miljoonan euron joukkovelkakirjat.

(149)

Tästä syystä komissio olettaa, että BB:n maksukyvyttömyys tai selvitystila ei johtuisi myynnin ilmoittamisen jälkeisestä likviditeettipulasta vaan ennemminkin sääntelyyn liittyvistä syistä. Itävallan mukaan maksukyvyttömyysriski olisi ollut paljon suurempi, jos BB olisi myyty konsortiolle, kuin uuden omistajan ollessa Grawe. Grawe jatkaisi yksityis- ja yritysasiakkaisiin keskittyvää BB:n alueellista liiketoimintaa eikä muuttaisi olemassa olevaa liiketoimintamallia. Konsortio puolestaan olisi esittämänsä liiketoimintasuunnitelman mukaan muuttanut BB:n liiketoimintamallia riskialttiimpaan suuntaan ja ottanut mukaan sellaisia toimintoja kuten kansainvälisten kauppojen rahoittaminen. Active Bankin liittäminen BB:hen olisi voinut altistaa BB:n euron vaihtokurssin vaihteluille suhteessa Ukrainan hryvniaan. Suojautuminen tällaisilta vaihteluilta olisi mahdollista vain erittäin korkein kustannuksin. Itävalta on myös väittänyt, että muut tekijät kuten konsortion vähäinen kokemus pankkitoiminnasta ja alhaisempi luokitus olisivat nostaneet tuntuvasti BB:n maksukyvyttömyysriskiä.

(150)

Komissio tunnustaa, että BB:n pitkän aikavälin kehityksen ennustaminen on molemmissa myyntiskenaarioissa erittäin epävarmaa. Burgenlandin osavaltion on hyväksyttävä, että myytyään BB:n uudelle omistajalle (riippumatta siitä, onko se Grawe vai konsortio) sillä on vain erittäin vähän vaikutusvaltaa pankin tulevaan strategiseen linjaan. Tässä yhteydessä on tärkeää huomata, että BB:n tulevaa liiketoimintamallia ei saa vahvistaa sitovasti kauppasopimuksessa, vaan on uuden omistajan vastuulla päättää pankin tulevasta strategisesta linjasta, mukaan lukien välttämättömät pääomanlisäykset ja muiden yritysten myöhempi yhdistäminen pankkiin.

(151)

Uusien omistajien on kuitenkin noudatettava liikkeenjohdossa voimassa olevia pankkialan säännöksiä. Koska BB on itävaltalainen pankki, jolla on itävaltalainen pankkitoimilupa, Itävallan pankkialan sääntelyviranomainen valvoo edelleen sitä, ja sen on täytettävä samat sääntelyvaatimukset (esimerkiksi vakavaraisuuden vähimmäisasteet) kuin muiden eurooppalaisten pankkien. Toisaalta kiinteänä osana kansainvälistä rahoitusmaailmaa BB:llä on oltava vähintään investointitason luokitus voidakseen hankkia jälleenrahoitusta muilta pankeilta. Näin ollen BB:tä koskevat myös luokituslaitosten pääomavaatimukset. Jos on otettava suurempia riskejä, omistajien on samanaikaisesti tuotava riittävä määrä uutta pääomaa.

(152)

Komissio ei voi hyväksyä myöskään Itävallan väitettä, jonka mukaan BB:n uudella omistajalla on ehdottomasti oltava mittava pankkialan kokemus. BB:n johtamisesta ei vastaa sen omistaja vaan BB:n liikkeenjohto. Komissio ei myöskään voi ymmärtää Itävallan väitettä, jonka mukaan BB:n luokitus kaupan jälkeen olisi sama kuin Grawen tai Ukrainan valtion luokitus. Ensinnäkään Grawe ei ole ilmoittanut antavansa BB:lle yleistä takausta (ns. Patronatserklärung), joten BB:n luokitus riippuu ensi sijassa sen omista tuloksista. Toisaalta BB pysyy itävaltalaisena pankkina, jonka kotipaikka on Itävallassa, joten Ukrainan valtion B-luokituksella, jolla voisi olla merkitystä pankille, jonka kotipaikka on Ukrainassa, ei näytä olevan merkitystä. Tässä yhteydessä on myös tärkeää todeta, että BB kuuluu edelleen Ausfallhaftung-takauksen piiriin.

(153)

Kaikesta huolimatta ei ole täysin mahdotonta, että BB voisi tulevasta omistajastaan riippumatta joutua tulevaisuudessa vakaviin vaikeuksiin, jolloin maksukyvyttömyyttä/selvitystilaa ei voitaisi välttää. Tällaista skenaariota tarkasteltaessa on syytä pitää mielessä, että BB on erittäin pieni pankki (sen taseen loppusumma on alle 1 prosentti suurten eurooppalaisten pankkien taseen loppusummasta) ja että sen lopettamisella olisi ainoastaan vähäisiä tai jopa mitättömiä vaikutuksia Itävallan tai Euroopan pankkijärjestelmään. BB:n noin 3,5 miljardin euron suuruisten varojen (luotot, joukkovelkakirjat, omistusosuudet, johdannaiset, kiinteistöt) myynti kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla ei vaikuttaisi markkinamekanismien toimintaan, joten markkinat ja erityisesti markkinahinnat pysyisivät vakaina.

(154)

Itävalta on toimittanut selvitystilaa koskevan skenaarion. Tässä skenaariossa oletetaan, että varojen realisointi tapahtuu vuonna 2006 ja että varoista saatava hinta riippuu niiden painotetusta riskistä. Tehdyt mukautukset vaihtelevat 2 prosentista niiden varojen osalta, joiden riskipainotus on nolla, 20 prosenttiin niiden varojen osalta, joiden riskipainotus on 100 prosenttia. Selvitystilaskenaarioon sisältyy 90 miljoonan euron oikaisut, jotka koskevat taseen ulkopuolisten erien realisointia. Omien varojen vähentämisen jälkeen skenaariossa päädytään siihen tulokseen, että Ausfallhaftung-takauksen ja siten Burgenlandin osavaltion olisi selvitystilan yhteydessä katettava noin 270 miljoonaa euroa.

(155)

Komissio hyväksyy yleisen menetelmän, jota käytetään Itävallan esittämässä selvitystilaskenaariossa ensimmäisen arvion laatimiseksi mahdollisista tappioista, joita aiheutuisi BB:n maksukyvyttömyystilanteessa. Komissio katsoo kuitenkin, että varoihin tehdyt mukautukset ovat liian suuria (esimerkiksi 10–20 prosentin suuruiset oikaisut kiinnityksillä taattuihin luottoihin, jotka on mahdollista suojata ja myydä nipussa) eikä se voi ymmärtää taseen ulkopuolisten liiketoimien mukautuksia. Lisäksi Itävalta oletti, että realisointi toteutuisi 100 prosentin varmuudella vuonna 2006, ja otti sen vuoksi huomioon varojen nimellisarvon. Tämä skenaario ei vaikuta realistiselta.

(156)

Näiden selvitystilaskenaariota koskevien huomautusten perusteella komissio päättelee, että Burgenlandin osavaltio voisi kattaa korkeintaan yhdellä miljoonalla eurolla per prosentti sen todennäköisyyden, että Ausfallhaftung-takaus otetaan tulevaisuudessa käyttöön. Ottaen huomioon hintaeron konsortion tarjoukseen nähden tämä merkitsee sitä, että konsortion omistuksessa BB:n maksukyvyttömyyden todennäköisyys olisi arvioitava yli 50 prosenttia suuremmaksi kuin jos uusi omistaja olisi Grawe. Komission mielestä tällainen arvio ei ole oikeutettu, ja se päättelee sen vuoksi, että Grawen tarjous ei olisi ollut paras tarjous silloinkaan, jos Burgenlandin osavaltio olisi voinut käyttää Ausfallhaftung-takausta arviointikriteerinä.

(157)

Itävalta ja Grawe esittivät myös muita menetelmiä (58) tarjouksentekijöihin liittyvien riskien arvioimiseksi. Komissio katsoo, että selvitystilaskenaariossa käytetty menetelmä kuvastaa parhaiten maksukyvyttömyyteen liittyviä erityisolosuhteita. Sen vuoksi tämä menetelmä ei ole pelkästään asianmukaisin, vaan myös avoimin ja helpoiten ymmärrettävä menetelmä Ausfallhaftung-takauksesta aiheutuvien riskien arvioimiseksi. Muut Itävallan esittämät menetelmät eivät ole merkityksellisiä ja lisäksi ne joko eivät ole ymmärrettäviä, perustuvat vääriin oletuksiin tai niitä ei voida soveltaa tapauksen erityisolosuhteisiin.

2.5   Grawen kanssa tehtyyn sopimukseen sisältyvä valtiontukia koskeva takuulauseke

(158)

Burgenlandin osavaltion ja Grawen väliseen kauppasopimukseen sisältyy takuulauseke, jonka mukaan Burgenlandin osavaltio sitoutuu muun muassa korvaamaan Grawelle summan, jonka komissio mahdollisesti määrää takaisinperintäpäätöksessä (mukaan lukien kaikki takaisinperinnästä ostajalle aiheutuvat menettelykustannukset). Vaikka ostajalla on oikeus purkaa sopimus, jos kauppahintaa mukautetaan sääntöjenvastaisesti, tämä kauppasopimukseen liittyvä tekijä on otettava esille päätöksessä. Ensinnäkin tällainen tarjouskilpailun jälkeen neuvoteltu takuulauseke muuttaa kyseisen ostajan osalta kauppaehtoja ja olisi voinut saada Grawen nostamaan tarjoustaan. Toiseksi – ja tämä on vielä tärkeämpää – tällainen takuulauseke merkitsee komission takaisinperintäpäätöksen kiertämistä. Tämä on selvästi ristiriidassa jäsenvaltion velvollisuuden kanssa panna komission päätökset täytäntöön ja tehdä yhteistyötä komission kanssa. Sen vuoksi tätä lauseketta ei pitäisi soveltaa, koska muutoin Grawelle myönnettäisiin uusi valtiontuki.

2.6   Lopullinen päätelmä valtiontuen olemassaolosta

(159)

BB:n myynti Grawelle on perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

3.   Tuen soveltuvuus yhteismarkkinoille

(160)

Komissio totesi menettelyn aloittamispäätöksessä, että käytettävissä olevien tietojen mukaan ei näyttänyt siltä, että mikään edellytyksistä tuen julistamiseksi yhteismarkkinoille soveltuvaksi perustamissopimuksen 87 artiklan 2 tai 3 kohdan nojalla täyttyisi.

(161)

Itävalta keskittyi osoittamaan, että toimenpide ei ole valtiontukea. Ainoastaan tuensaaja esitti väitteitä, jotka koskivat tuen mahdollista soveltuvuutta yhteismarkkinoille. Grawen mukaan aikaisemmasta rakenneuudistuspäätöksestä ilmenee, että myös yksityistetyn BB:n (yksityistäminen oli edellytys tuen julistamiselle yhteismarkkinoille soveltuvaksi) oli säilytettävä alueellinen suuntautuneisuus. Ainoastaan Grawen liiketoimintasuunnitelma täytti sen mukaan tämän edellytyksen.

(162)

Komissio katsoo, että rakenneuudistuspäätös ei millään tavoin tue tätä väitettä. Itävallan tarjoamien ja komission hyväksymien operatiivisten, toiminnallisten ja taloudellisten toimenpiteiden ohella yksityistäminen on yksi toimenpiteistä pankin pitkän aikavälin kannattavuuden varmistamiseksi. Aikaisemmassa päätöksessä tutkitaan BB:n mahdollisen selvitystilan vaikutuksia, ja komissio tunnustaa siinä, että ”ennemminkin näyttäisi todennäköiseltä, että perusrahoituspalvelujen tarjonnasta olisi puutetta tietyillä Burgenlandin maaseutualueilla” (59). Tämä toteamus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yksityistämistä koskisi samanlainen ehto, jota ei ole mainittu muualla.

(163)

Edellä esitetyn perusteella komissio vahvistaa alustavan toteamuksensa. Tukea ei voida julistaa yhteismarkkinoille soveltuvaksi.

4.   Komission Bank Burgenlandin rakenneuudistuksesta tekemän päätöksen 2005/691/EY rajoitukseton tehokkuus

(164)

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä komissio epäili sitä, onko 7 päivänä toukokuuta 2004 tehdyllä komission päätöksellä hyväksyttyyn 20 päivänä kesäkuuta 2000 tehtyyn takaussopimukseen liittyvä ennenaikaisesta takaisinmaksusta aiheutuva seuraamus sallittu, sillä se voisi olla ristiriidassa BB:tä koskevan rakenneuudistuspäätöksen kanssa. Arvioituaan asiaa tarkemmin komissio toteaa kuitenkin, että tämä järjestely on kyseisen päätöksen mukainen.

5.   Takaisinperintä

(165)

Koska toimenpide toteutettiin ilmoittamatta siitä etukäteen komissiolle ja koska se on valtiontukisääntöjen vastainen, Itävalta olisi velvoitettava perimään tuki takaisin tuensaajalta.

(166)

Takaisinperittävä summa olisi määritettävä siten, että tuki kumoutuu. Edellä VI luvun 2.2 ja 2.3 jaksoissa esitetyn perusteella tuki vastaa tässä tapauksessa konsortion hintatarjouksen ja todellisen kauppahinnan välistä eroa.

(167)

Tämä ero ei kuitenkaan vastaa yksinkertaisesti tarjousten välistä nimellistä 54,7 miljoonan euron hintaeroa. Jotta molemmat tarjoukset olisivat täysin verrattavissa toisiinsa on tehtävä mukautuksia, koska yhtäältä Grawen ja toisaalta konsortion kanssa oli sovittu erilaisista sopimusjärjestelyistä. Molempiin tarjouksiin sisältyy useita ehtoja, joille on määritettävä arvo ja joita on verrattava toisen tarjouksentekijän tarjouksen vastaaviin ehtoihin. Komissio katsoo, että edellä mainittua hintatarjousten välistä eroa on mukautettava seuraavasti, kun Itävalta perii tuen takaisin.

(168)

Kun tarkastellaan 20 päivänä kesäkuuta 2000 tehtyyn takaussopimukseen liittyvästä ennenaikaisesta takaisinmaksusta aiheutuvaa seuraamusta, Burgenlandin osavaltion 15 miljoonan euron maksu konsortiolle on 2,1 miljoonaa euroa suurempi kuin 12,9 miljoonan euron maksu Grawelle. Sen vuoksi konsortion hintatarjouksen ja todellisen kauppahinnan välistä eroa on pienennettävä 2,1 miljoonaa euroa.

(169)

Vastuurajoja, vapautettuja summia ja takausaikoja koskevista yksittäisistä sopimuksista aiheutuvia vaikutuksia on vaikea määrittää määrällisesti. Itävalta on väittänyt, että Grawen ja konsortion kanssa neuvoteltu yleinen menettely on tasapainossa eikä luo kummallekaan tarjouksentekijälle mainittavaa etua. Komissio on Itävallan kanssa samaa mieltä siitä, että takausjärjestelyjen vaikutus hintaeroon on vähäinen, mutta katsoo kuitenkin välttämättömäksi määrittää tämän vaikutuksen suuruuden. Edellä esitettyjen tietojen perusteella komissio ei pysty arvioimaan, ovatko takausjärjestelyt antaneet jommallekummalle tarjouksentekijöistä edun. Tämän vuoksi Itävallan on toimitettava vertaileva katsaus kaikista takausjärjestelyistä. Lisäksi Itävallan on määritettävä näiden järjestelyjen taloudelliset vaikutukset molempien tarjouksentekijöiden hintatarjouksiin.

(170)

Vuotuinen 100 000 euron provisio, joka konsortion olisi pitänyt maksaa Ausfallhaftung-takauksen voimassa pitämisestä vuoteen 2017 asti, on lisätuloa Burgenlandin osavaltiolle. Sen vuoksi on tehtävä mukautus, joka nostaa konsortion hintatarjouksen ja todellisen kauppahinnan välistä eroa vuoteen 2017 asti maksettujen provisioiden nykyarvolla.

(171)

Yhteensä 380 miljoonan euron joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskua valtiontakauksen puitteissa ei mainittu process letter -kirjeessä eikä Grawen kanssa tehdyssä sopimusluonnoksessa. Komissio katsoo, että tällä sopimuksella oli kuitenkin suuri merkitys myyntiprosessissa, ja se olisi pitänyt mainita konsortion kanssa tehdyssä sopimusluonnoksessa. Lisäksi konsortio vahvisti, että uusien joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskua ei otettu huomioon sen tarjouksessa. Tämän vuoksi komissio katsoo, että etu, jonka Grawe sai 380 miljoonan euron lisäpääoman myöntämisen seurauksena, edellyttää konsortion tarjouksen ja todellisen kauppahinnan välisen eron nostamista. Laskelma perustuu korkoihin, jotka BB maksaa 380 miljoonan euron lisäjoukkovelkakirjoista verrattuna BB:n jälleenrahoituskustannuksiin kaupan päättämisen jälkeen.

(172)

Komissiolla ei ole tarvittavia tietoja lopullisen arvion tekemiseksi siitä, antaako BB:n neljän kiinteistöyhtiön siirtäminen Burgenlandin osavaltiolle niiden 25 miljoonan euron kirjanpitoarvoon ennen kaupan päättämistä edun, joka edellyttäisi konsortion hintatarjouksen ja todellisen kauppahinnan välisen eron mukauttamista. Näin voisi olla, jos omaisuuden markkina-arvo olisi kirjanpitoarvoa pienempi tai suurempi. Itävallan on esitettävä riippumattoman elimen nimeämän riippumattoman asiantuntijan arvio BB:n neljän kiinteistöyhtiön markkina-arvosta. Tässä arviossa on otettava huomioon markkinoilta saatavat vuokratulot.

(173)

Niin kauan kuin konsortiolle hyvitetään korot, joita on kertynyt konsortion Ukrainassa sijaitsevassa Active Bankissa olevalle sijoitustilille maksamasta 15 miljoonan euron ennakkomaksusta sopimuksen allekirjoittamisen ja kaupan päättämisen välisenä aikana, niiden vuoksi ei ole tarvetta mukautukseen.

(174)

Menettelyn aloittamispäätöksessä esille otetun verotuksellista tappiontasausta koskevan kysymyksen osalta komissio tutki, onko tämä tekijä otettava huomioon määritettäessä tuen määrää, ja päätteli, ettei näin ollut. Komissio on kuitenkin sitä mieltä, että etu, jota kolmannet voivat saada verotuksellisesta tappiontasauksesta, olisi pitänyt ottaa huomioon arvioitaessa BB:tä (ns. best-owner -lähestymistapa).

VII.   PÄÄTELMÄ

(175)

Komissio toteaa, että Itävalta on BB:n yksityistämisen yhteydessä myöntänyt Grawelle tukea EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan vastaisesti ja sen vuoksi sääntöjenvastaisesti. Tuki ei sovellu yhteismarkkinoille. Itävallan on laskettava tuen kokonaismäärä tarjouskilpailun yhteydessä jätettyjen lopullisten hintatarjousten välisen eron perusteella, ja tätä hintaeroa on mukautettava edellä esitetyn mukaisesti,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Sääntöjenvastainen valtiontuki, jonka Itävalta on EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan vastaisesti myöntänyt Grawelle, ei sovellu yhteismarkkinoille. Tuki vastaa tarjouskilpailussa jätettyjen lopullisten hintatarjousten välistä eroa, jota on mukautettava edellä johdanto-osan 167–174 kappaleessa esitettyjen parametrien mukaisesti.

2 artikla

1.   Itävallan on perittävä 1 artiklassa tarkoitettu sääntöjenvastainen tuki tuensaajalta takaisin.

2.   Takaisinperittävästä tuesta on maksettava korkoa siitä lähtien, kun tuki saatettiin tuensaajan käyttöön, sen tosiasialliseen takaisinperintään asti.

3.   Korolle on laskettava korkoa asetuksen (EY) N:o 794/2004 mukaisesti.

3 artikla

1.   Edellä 1 artiklassa tarkoitettu tuki on perittävä takaisin välittömästi ja tehokkaasti.

2.   Itävallan on varmistettava, että tämä päätös pannaan täytäntöön neljän kuukauden kuluessa sen tiedoksiantamisesta.

4 artikla

1.   Kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta Itävallan on toimitettava komissiolle seuraavat tiedot:

a)

tuensaajalta takaisin perittävä ja tässä päätöksessä esitettyjen parametrien mukaisesti mukautettu kokonaismäärä (päävaatimus ja korot) sekä tarkka kuvaus tämän summan laskentamenetelmästä ja riippumattoman asiantuntijan arvio omaisuuden arvosta

b)

tarkka kuvaus toimenpiteistä, jotka on jo toteutettu tai joita suunnitellaan tämän päätöksen noudattamiseksi

c)

asiakirjat, jotka osoittavat, että tuensaaja on määrätty maksamaan tuki takaisin.

2.   Itävallan on ilmoitettava komissiolle tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi toteutettavien toimenpiteiden edistymisestä siihen saakka, kunnes 1 artiklassa tarkoitetun tuen takaisinperintä on saatettu loppuun. Itävallan on annettava viipymättä komission pyynnöstä tiedot toimenpiteistä, jotka on jo toteutettu tai joita suunnitellaan tämän päätöksen noudattamiseksi. Sen on annettava myös tarkat tiedot tuensaajalta jo perityistä tukimääristä ja koroista.

5 artikla

Tämä päätös on osoitettu Itävallan tasavallalle.

Tehty Brysselissä 30 päivänä huhtikuuta 2008.

Komission puolesta

Neelie KROES

Komission jäsen


(1)  EUVL C 28, 8.2.2007, s. 8.

(2)  Yksityiskohtainen kuvaus jäljempänä.

(3)  Ks. alaviite 1.

(4)  Ks. Frankfurt am Mainin hallintotuomioistuimen 22 päivänä helmikuuta 2008 päivätty lehdistötiedote nro. 7/2008, jonka Itävalta on toimittanut (www.vg-frankfurt.justiz.hessen.de).

(5)  Liikesalaisuus.

(6)  Tappiontasaus 31 päivänä joulukuuta 2004.

(7)  Itävallan yhtiöveroaste on 25 prosenttia.

(8)  Neljä kiinteistöyhtiötä, joiden nimellisarvo oli […] miljoonaa euroa, siirrettiin ennen kaupan päättämistä osavaltiolle […] miljoonan euron hintaan.

(9)  Maaliskuun 2005 yhtiökokouksessa päätettiin ostaa hajaomistuksessa olleet osakkeet (6,79 prosenttia omasta pääomasta) ja maksaa korvaus niiden omistajille.

(10)  Ausfallhaftung on julkisia luottolaitoksia koskeva takausjärjestely, jonka piiriin kuului huhtikuussa 2003 noin 27 säästökassaa ja seitsemän osavaltion hypoteekkipankkia. Tämä valtiontakaus voidaan määritellä takausvelvoitteeksi. Luottolaitoksen maksukyvyttömyyden tai selvitystilan tapauksessa takauksen antajan (valtio, osavaltio tai kunta) velvollisuutena on puuttua tilanteeseen. Pankin velkojat voivat esittää vaateita suoraan takauksen antajalle, jolla kuitenkin on maksuvelvollisuus ainoastaan silloin, kun pankin varat eivät riitä kattamaan velkojien saatavia. Takausta ei ollut rajoitettu tiettyyn aikaan eikä määrään. BB ei maksa takauksesta palkkiota.

(11)  EUVL C 175, 24.7.2003, s. 8. Itävalta hyväksyi päätöksessä määrätyt aiheelliset toimenpiteet 15 päivänä toukokuuta 2003 päivätyllä ja 21 päivänä toukokuuta 2003 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

(12)  Burgenlandin osavaltion hypoteekkipankkia koskevan lain 4 §:n 7 momentin mukaan takauksen piiriin kuuluvien uusien velkojen osalta siirtymäkausi päättyy, jos Bank Burgenland (tai enemmistö sen osakkeista) myydään ennen komission kanssa sovitun siirtymäkauden päättymistä.

(13)  Komission päätös 2005/691/EY valtiontuesta C 44/03 (ex NN 158/01), jonka Itävalta aikoo myöntää Bank Burgenland AG:lle (EUVL L 263, 8.10.2005, s. 8).

(14)  Takaussopimus koskee HOWE-kokonaisuuteen liittyviä lainasitoumuksia. BB:n tilikauden voitot käytetään takaussumman kattamiseen. Siten takaussummaa pienennetään BB:n vuotuisella voitolla, jollei voittoa tarvita etuoikeutettujen osinkojen maksamiseen. BB voi ottaa Burgenlandin osavaltion takauksen käyttöön aikaisintaan vuoden 2010 tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen.

(15)  Vastineeksi siitä, että Bank Austria luopuu saatavista, BB sitoutuu maksamaan koko summan takaisin korkojen kanssa 30 päivästä kesäkuuta 2004 alkaen seitsemässä erässä. Tästä ajankohdasta alkaen BB:llä oli velvollisuus maksaa takaisin koko summa korkojen kanssa. Saatavien takaisinmaksu toteutetaan BB:n tilikauden voitosta.

(16)  Siltä varalta, että BB ei pysty maksamaan saatavia takaisin, Burgenlandin osavaltio on antanut Bank Austria AG:lle peruuttamattoman täytetakauksen, joka on voimassa vuosina 2004–2010 ja jonka mukaan Burgenlandin osavaltion on maksettava Bank Austria AG:lle kulloinkin puuttuva summa. Tämän sopimuksen mukaan sekä BB että Burgenlandin osavaltio voivat maksaa Bank Austria AG:n saatavat takaisin jo ennen sovittua ajankohtaa.

(17)  Neljättä suuntaa-antavaa 115,5 miljoonan euron tarjousta ei voitu ottaa huomioon, koska se saapui määräajan päättymisen jälkeen eikä se ollut täydellinen.

(18)  Euroopan komissio, XXIII kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus 1993, 402 kohta ja sitä seuraavat kohdat.

(19)  Kantelijan toimittamia tietoja ei tarvitse käsitellä tässä yhteydessä.

(20)  EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

(21)  Muutetussa takaussopimuksessa 20 päivältä kesäkuuta 2000 määrättiin, kuten edellä todettiin, että Burgenlandin osavaltio voi halutessaan suorittaa maksamatta olevan takausmaksun kokonaan tai osittain BB:lle vuoden 2010 tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen.

(22)  Konsortion kanssa tehtyyn sopimusluonnokseen sisältynyt takuulauseke ei kuitenkaan sisältänyt sitoumusta, jonka mukaan itse kauppasopimukseen ei sisälly tukea.

(23)  HSBC otti huomioon ainoastaan sen tappiontasauksen, jonka BB voisi todella käyttää hyväkseen oman liiketoimintansa perusteella. Tässä yhteydessä HSBC oletti, että ostajan hyvä luokitus koskisi enemmän tai vähemmän automaattisesti myös BB:tä (ns. luottokelpoisuuden siirtyminen). HSBC arvioi BB:tä yhteensä kolmen skenaarion mukaan. Yhdessä skenaariossa BB:tä ei yksityistetä vaan se jää Burgenlandin osavaltion omistukseen ja toisessa skenaariossa BB myydään kolmannelle osapuolelle, jolla ei ole luottokelpoisuutta/luokitusta (kuten konsortio).

(24)  Tässä yhteydessä verotuksellinen tappiontasaus arvioitiin 5,6 miljoonaksi euroksi.

(25)  Korkeimman oikeuden tuomio 4.4.2006, 1 Ob251/05a (myös GRAWE viittasi tähän tuomioon). Kyseisessä tuomiossa todetaan, että Burgenlandin osavaltion Ausfallhaftung-takaus liittyy erottamattomasti Burgenlandin osakkuuteen.

(26)  Komission päätös Ranskan Stardust Marinelle myöntämistä tuista (EYVL L 206, 15.8.2000, s. 6, johdanto-osan 82 kappale); komission päätös 2000/628/EY, tehty 11 päivänä huhtikuuta 2000, Centrale del Latte di Roma -yhtiölle myönnetystä tuesta, jonka Italia on toteuttanut (EYVL L 265, 19.10.2000, s. 15, johdanto-osan 91 kappale).

(27)  Asia C-334/99, Gröditzer Stahlwerke, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 28.1.2003 (Kok. 2003, s. I-1139, 136 kohta ja sitä seuraavat kohdat).

(28)  Konsortio otti FMA:han yhteyttä 6 päivänä joulukuuta 2005 päivätyllä kirjeellä ja GRAWE 10 päivänä tammikuuta 2006 päivätyllä kirjeellä. FMA ilmoitti molemmille, ettei se voinut käsitellä kirjeitä kyseisenä ajankohtana.

(29)  Sekä Itävalta että GRAWE korostivat tätä seikkaa erityisesti, ja ne vetosivat samalla Landesgericht Eisenstadtin samankaltaisiin päätelmiin.

(30)  Sijoittautumisvapautta koskevaa Itävallan väitettä ei ole tarpeen käsitellä valtiontukimenettelyn yhteydessä. Ks. yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen 12 päivänä helmikuuta 2008 asiassa T-289/03, BUPA, antama tuomio, ei vielä julkaistu. Saatavilla verkkosivustolla www.curia.europa.eu.

(31)  Ks. esimerkiksi Landesgericht Eisenstadtin päätös, 27 Cg 90/06 p-40, tehty 20.5.2006, erityisesti s. 28, ja Oberlandesgericht Wienin päätös 2 R 150/06b, tehty 5.2.2007, erityisesti s. 15, joissa kummassakin todetaan, ettei ole välttämätöntä ottaa kantaa valtiontuen olemassaoloon.

(32)  Ks. Euroopan komission XXIII kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus 1993, 402 kohta ja sitä seuraavat kohdat, sekä menettelyn aloittamispäätöksen johdanto-osan 61 kappale ja sitä seuraavat kappaleet.

(33)  Ks. myös kilpailukertomuksen 402 kohta ja sitä seuraavat kohdat.

(34)  Komission päätös Ranskan Stardust Marinelle myöntämistä tuista (EYVL L 206, 15.8.2000, s. 6, johdanto-osan 7 kappale). Yhteisöjen tuomioistuin kumosi myöhemmin osan tästä päätöksestä, mutta ei tätä kohtaa.

(35)  EYVL C 209, 10.7.1997, s. 3.

(36)  Ks. maakauppoja koskevan tiedonannon II jakson 1 kohdan c alakohta.

(37)  Tämä koskee erityisesti HSBC:n Burgenlandin osavaltiolle laatiman toimintasuosituksen sisältämää arviota, gmc-unitreun BB:n rakenneuudistuksen yhteydessä ennen yksityistämisyrityksiä laatimaa arviota BB:n arvosta ja konsortion BB:n arvosta laatimaa omaa arviota (jolla ei ole merkitystä, koska konsortio voi ottaa huomioon muiden sellaisten tekijöiden arvon, joilla on merkitystä ainoastaan konsortiolle).

(38)  Komission päätös 2000/628/EY, tehty 11 päivänä huhtikuuta 2000, Centrale del Latte di Roma -yhtiölle myönnetystä tuesta, jonka Italia on toteuttanut (EYVL L 265, 19.10.2000, s. 15, johdanto-osan 82 kappale).

(39)  Ks. myös komission 27 päivänä kesäkuuta 2007 asiassa BAWAG tekemä päätös, EUVL L 83, 26.3.2008, s. 7, johdanto-osan 125 kappale.

(40)  Komission 8 päivänä syyskuuta 1999 Ranskan Stardust Marinelle myöntämistä tuista tekemä päätös (EYVL L 206, 15.8.2000, s. 6, johdanto-osan 78 kappale).

(41)  Itävalta puhuu ”kaupan toteutumisvarmuudesta” myös selvittäessään, että oli vältettävä FMA:n pitkää tutkimusta, koska siihen liittyvä epävarmuuden jatkuminen olisi vaarantanut BB:n elinkelpoisuuden.

(42)  BWG:n 20 §:ää sovelletaan kokonaan tai osittain molemmissa tilanteissa.

(43)  Komissio toteaa, että Itävallan toimittamassa lehdistötiedotteessa ei mainita ukrainalaisen konsernin identiteettiä. Kyse voi olla täysin eri konsernista kuin konsortio.

(44)  Yhdistetyt asiat C-278/92, C-279/92 ja C-280/92, Espanja v. komissio (Hytasa), yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 14.9.1994, Kok. 1994, s. I-4103, 22 kohta.

(45)  Ks. asia C-334/99, Gröditzer Stahlwerke, 134 kohta ja sitä seuraavat kohdat.

(46)  EUVL C 175, 24.7.2003, s. 8, tarkempia tietoja edellä.

(47)  Ks. esimerkiksi tuomio asiassa C-334/99, Gröditzer Stahlwerke.

(48)  Ks. esimerkiksi asia C-334/99, Gröditzer Stahlwerke, 138 kohta.

(49)  Ks. asia T-11/95, BP Chemicals, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.9.1998, Kok. 1998, s. II-3235, 170–171 kohta, 179–180 kohta sekä 198 kohta. Kun valtion myöntää valtiontukea ja vähän sen jälkeen toteuttaa vielä toisen toimenpiteen yrityksen hyväksi ja toteaa, että toinen toimenpide noudattaa markkinatalouden ehdoin toimivaa sijoittajaa koskevaa periaatetta, komission on tämän tuomion mukaisesti kuitenkin arvioitava sitä, noudattaako toinen toimenpide tätä periaatetta. Lisäksi tässä arvioinnissa on otettava huomioon ensimmäisen tukitoimenpiteen vaikutukset. Jos valtiontuki voi vaikuttaa valtion myöhemmin toteuttamiin toimenpiteisiin, voidaan olettaa, että valtiontuen olemassaolo voi vaikuttaa Burgenlandin osavaltion käyttäytymiseen sen myydessä BB:tä.

(50)  Jäljempänä VI luvun 5 jaksossa käsitellään sitä, missä määrin hintatarjouksia on syytä mukauttaa, jotta niitä voitaisiin verrata keskenään.

(51)  Landesgericht Eisenstadt, 20.5.2006, 27 Cg 90/06 p – 40.

(52)  Itävalta totesi myös, että komissio jätti asiassa Craiova tarjouskilpailun huomioimatta ja käytti sen sijaan nettovarallisuuden arvoa, koska tarjouskilpailuun liittyi ehtoja. Itävalta väitti, että komission olisi myös tässä asiassa pitänyt hyväksyä asiantuntija-arvio. Komission mielestä näitä asioita ei kuitenkaan voida verrata toisiinsa, koska asiassa Craiova ehdot olivat sellaiset, että tarjouskilpailun (jossa saatiin ainoastaan yksi tarjous) perusteella ei voitu määrittää markkina-arvoa, kun taas nyt tarkasteltavana olevassa asiassa tarjouskilpailussa saatiin kaksi kilpailevaa tarjousta, jotka muodostavat hyvän vertailuperusteen markkinahinnalle.

(53)  Ks. myös komission 8 päivänä syyskuuta 1999 Ranskan Stardust Marinelle myöntämistä tuista tekemä päätös (EYVL L 206, 15.8.2000, s. 6, johdanto-osan 82 kappale), jossa sovelletaan samankaltaista lähestymistapaa. Tätä kohtaa ei kyseenalaistettu tuomioistuimen myöhemmin kyseisen päätöksen kumoamisesta antamassa tuomiossa.

(54)  Jopa BAWAGin tapauksessa, jossa pankki joutui talletuspaon kohteeksi yritysjohdon petosten vuoksi, talletusten nosto rajoittui 20–30 prosenttiin.

(55)  Likviditeettiennusteeseen sisältyy 300 miljoonaa euroa uusien osakkeiden/arvopapereiden hankintaan ja uusien pankkien välisten luottorajojen avaamiseen.

(56)  Tilanteessa, jossa likviditeettiä tarvitaan lisää, BB myisi omistusosuudet ja muut ilman tappiota myytävissä olevat arvopaperit luodakseen likviditeettiä.

(57)  Oletuksena on, että ns. mutual-put swap-sopimusten irtisanomisella olisi likviditeettiin kielteisiä vaikutuksia, joiden suuruus vastaisi swap-sopimusten nimellisarvoa.

(58)  HSBC:n arvio, rahoitukseen perustuva tieteellinen lähestymistapa, pääomamarkkinoihin perustuva lähestymistapa.

(59)  Ks. rakenneuudistuspäätöksen johdanto-osan 80 kappale.


Oikaisuja

6.9.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 239/55


Oikaistaan komission asetus (EY) N:o 116/2008, annettu 28 päivänä tammikuuta 2008, Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 423/2007 muuttamisesta

( Euroopan unionin virallinen lehti L 35, 9. helmikuuta 2008 )

Sivulla 54, I.9B.004 kohdassa

korvataan:

”9A005, I.9A.002, […] kohdassa määriteltyjen tuotteiden”

seuraavasti:

”I.9A.002, […] kohdassa määriteltyjen tuotteiden”.


6.9.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 239/56


Oikaistaan komission asetus (EY) N:o 117/2008, annettu 28 päivänä tammikuuta 2008, Korean demokraattiseen kansantasavaltaan kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 329/2007 muuttamisesta

( Euroopan unionin virallinen lehti L 35, 9. helmikuuta 2008 )

Sivulla 121, I.9B.004 kohdassa:

korvataan:

”9A005, I.9A.002, […] kohdassa määriteltyjen tuotteiden”

seuraavasti:

”I.9A.002, […] kohdassa määriteltyjen tuotteiden”.


6.9.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 239/s3


HUOMAUTUS LUKIJALLE

Toimielimet ovat päättäneet, ettei niiden säädöksissä enää viitata niissä mainittujen säädösten viimeisimpään muutokseen.

Ellei toisin mainita, julkaistuissa teksteissä mainituilla säädöksillä tarkoitetaan säädöksiä niiden tällä hetkellä voimassa olevassa muodossa.