ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 214

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

51. vuosikerta
9. elokuu 2008


Sisältö

 

I   EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

 

Komission asetus (EY) N:o 799/2008, annettu 8 päivänä elokuuta 2008, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

1

 

*

Komission asetus (EY) N:o 800/2008, annettu 6 päivänä elokuuta 2008, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) ( 1 )

3

 

 

Komission asetus (EY) N:o 801/2008, annettu 8 päivänä elokuuta 2008, asetuksessa (EY) N:o 1109/2007 markkinointivuodeksi 2007/2008 vahvistettujen tiettyjen sokerialan tuotteiden edustavien hintojen ja tuonnissa sovellettavien lisätullien määrien muuttamisesta

48

 

*

Komission asetus (EY) N:o 802/2008, annettu 7 päivänä elokuuta 2008, Saksan lipun alla purjehtivien alusten keilan kalastuksen kieltämisestä Norjan vesillä alueella IV

50

 

*

Komission asetus (EY) N:o 803/2008, annettu 8 päivänä elokuuta 2008, tiettyihin Osama bin Ladenia, al-Qaida-verkostoa ja Talebania lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2002 muuttamisesta 98. kerran

52

 

 

II   EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

Komissio

 

 

2008/654/EY

 

*

Komission päätös, tehty 24 päivänä heinäkuuta 2008, ohjeista jäsenvaltioiden avustamiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 882/2004 säädettyä kokonaisvaltaista monivuotista kansallista valvontasuunnitelmaa koskevan vuosiraportin laatimisessa (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 3756)  ( 1 )

56

 

 

2008/655/EY

 

*

Komission päätös, tehty 24 päivänä heinäkuuta 2008, bluetongue-taudin vastaisen hätärokotusohjelman hyväksymisestä tietyissä jäsenvaltioissa ja yhteisön rahoitusosuuden määrän vahvistamisesta vuosiksi 2007 ja 2008 (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 3757)

66

 

 

2008/656/EY

 

*

Komission päätös, tehty 28 päivänä heinäkuuta 2008, tehoaineiden atsimsulfuroni, atsoksistrobiini, fluroksipyyri, imatsaliili, kresoksiimimetyyli, proheksadionikalsium ja spiroksamiini neuvoston direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I sisällyttämisen uusimista koskevien ilmoitusten hyväksyttävyydestä ja kyseisten ilmoitusten tekijöitä koskevan luettelon laatimisesta (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 3855)  ( 1 )

70

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

ASETUKSET

9.8.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 214/1


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 799/2008,

annettu 8 päivänä elokuuta 2008,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (2) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XV olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 9 päivänä elokuuta 2008.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 8 päivänä elokuuta 2008.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 510/2008 (EYVL L 149, 7.6.2008, s. 61).

(2)  EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 590/2008 (EUVL L 163, 24.6.2008, s. 24).


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

MK

29,6

XS

27,8

ZZ

28,7

0707 00 05

TR

106,2

ZZ

106,2

0709 90 70

TR

93,9

ZZ

93,9

0805 50 10

AR

77,4

CL

63,1

UY

60,8

ZA

88,5

ZZ

72,5

0806 10 10

CL

82,1

EG

152,6

IL

157,1

MK

68,7

TR

141,6

ZZ

120,4

0808 10 80

AR

85,8

BR

80,4

CL

97,5

CN

85,2

NZ

107,6

US

95,0

UY

148,0

ZA

86,8

ZZ

98,3

0808 20 50

AR

67,2

CL

99,3

TR

144,3

ZA

98,0

ZZ

102,2

0809 20 95

CA

242,0

TR

554,5

US

462,0

ZZ

419,5

0809 30

TR

159,2

ZZ

159,2

0809 40 05

BA

66,2

IL

136,9

MK

59,0

XS

62,1

ZZ

81,1


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


9.8.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 214/3


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 800/2008,

annettu 6 päivänä elokuuta 2008,

tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti (yleinen ryhmäpoikkeusasetus)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin 7 päivänä toukokuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/98 (1) ja erityisesti sen 1 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan,

on julkaissut tämän asetuksen luonnoksen (2),

on kuullut neuvoa-antavaa valtiontukikomiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksella (EY) N:o 994/98 komissio valtuutetaan säätämään perustamissopimuksen 87 artiklan mukaisesti, että pienille ja keskisuurille yrityksille, jäljempänä ’pk-yritykset’, myönnettävä tuki, tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävä tuki, ympäristönsuojelutuki, työllisyys- ja koulutustuki sekä komission kunkin jäsenvaltion osalta alueellisen tuen myöntämistä varten hyväksymien karttojen mukainen tuki soveltuu tietyin edellytyksin yhteismarkkinoille ja vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätystä ilmoitusvaatimuksesta.

(2)

Komissio on soveltanut perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklaa useissa päätöksissä ja sillä on riittävästi kokemusta yleisten soveltuvuusperusteiden määrittämiseksi pk-yrityksille tukialueilla ja niiden ulkopuolella myönnettävän investointituen, riskipääomaohjelmien ja tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävän tuen osalta erityisesti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 70/2001 (3), ja mainitun asetuksen soveltamisalan laajentamisesta koskemaan tukea tutkimus- ja kehitystyöhön 25 päivänä helmikuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 364/2004 (4), valtiontukea ja riskipääomaa koskevan komission tiedonannon (5) ja valtiontuesta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tehtävien riskipääomasijoitusten edistämiseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen (6) sekä tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön puitteiden (7) täytäntöönpanon tuloksena.

(3)

Komissiolla on myös erityisesti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta koulutustukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 68/2001 (8), Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta työllisyystukeen 12 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2204/2002 (9), perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta kansalliseen alueelliseen investointitukeen 24 päivänä lokakuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1628/2006 (10), tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävälle valtion tuelle annettujen yhteisön puitteiden (11), tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle annettujen yhteisön puitteiden, valtiontuesta ympäristönsuojelulle annettujen yhteisön suuntaviivojen (12) (2001), valtiontuesta ympäristönsuojelulle annettujen yhteisön suuntaviivojen (13) (2008) ja alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen vuosille 2007–2013 (14) täytäntöönpanon tuloksena riittävästi kokemusta perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta koulutustuen, työllisyystuen, ympäristönsuojelutuen, tutkimus- ja kehitystuen, innovaatiotuen sekä pk-yrityksille ja suurille yrityksille myönnettävän aluetuen aloilla.

(4)

Asetusten (EY) N:o 68/2001, (EY) N:o 70/2001, ja (EY) N:o 2204/2002 ja (EY) N:o 1628/2006 soveltamisesta saadun kokemuksen perusteella voidaan todeta, että joitakin niissä säädettyjä edellytyksiä on aiheellista mukauttaa. Yksinkertaistamiseen liittyvistä syistä ja komission harjoittaman tukien valvonnan tehostamiseksi mainitut asetukset olisi korvattava yhdellä asetuksella. Yksinkertaistaminen olisi toteutettava muun muassa tämän asetuksen I luvussa säädettyjen yhteisten yhdenmukaistettujen määritelmien ja yhteisten horisontaalisten säännösten avulla. Jotta valtiontukilainsäädäntö olisi yhtenäistä, tuen, tukiohjelman ja tapauskohtaisen tuen määritelmien olisi oltava samat kuin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 659/1999 (15) kyseisille käsitteille säädetyt määritelmät. Yksinkertaistaminen on olennaista, jotta voidaan varmistaa, että Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategia tuottaa tuloksia erityisesti pk-yritysten kannalta.

(5)

Tällä asetuksella olisi myönnettävä poikkeus kaikille siinä säädetyt merkitykselliset edellytykset täyttäville tuille ja kaikille tukiohjelmille, joista myönnettävät yksittäiset tuet täyttävät kaikki tässä asetuksessa säädetyt merkitykselliset edellytykset. Läpinäkyvyyden varmistamiseksi ja tukien valvonnan tehostamiseksi jokaiseen tämän asetuksen nojalla myönnettävään yksittäiseen tukitoimenpiteeseen olisi sisällyttävä nimenomainen viittaus sovellettavaan II luvun säännökseen ja kansalliseen lainsäädäntöön, johon yksittäinen tuki perustuu.

(6)

Voidakseen valvoa tämän asetuksen täytäntöönpanoa komission olisi lisäksi saatava jäsenvaltioilta kaikki tarvittavat tiedot tämän asetuksen nojalla toteutetuista toimenpiteistä. Sitä, että jäsenvaltio jättää toimittamatta kohtuullisessa määräajassa tiedot kyseisistä tukitoimenpiteistä, voidaan tämän vuoksi pitää osoituksena siitä, että tässä asetuksessa säädetyt edellytykset eivät täyty. Tällainen laiminlyönti voi tämän vuoksi johtaa siihen, että komissio päättää peruuttaa jatkossa tämän asetuksen tai tämän asetuksen asiaa koskevan osan soveltamisen kyseisessä jäsenvaltiossa ja päättää, että kaikista myöhemmistä tukitoimenpiteistä, tämän asetuksen soveltamisalaan aiemmin kuuluneiden tukiohjelmien perusteella myönnettävät uudet yksittäiset tukitoimenpiteet mukaan lukien, on syytä ilmoittaa komissiolle perustamissopimuksen 88 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltion toimitettua oikeat ja kattavat tiedot komission olisi annettava sille jälleen lupa soveltaa asetusta kokonaisuudessaan.

(7)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen, joka ei kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan, olisi kuuluttava edelleen perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätyn ilmoitusvaatimuksen piiriin. Tämän asetuksen ei pitäisi rajoittaa jäsenvaltioiden mahdollisuutta ilmoittaa tuesta, jonka tavoitteet vastaavat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia tavoitteita. Komissio arvioi kyseiset tuet erityisesti tässä asetuksessa säädettyjen edellytysten perusteella ja komission antamien erityisten suuntaviivojen tai puitteiden mukaisin perustein aina, kun kyse on tällaisen erityisvälineen soveltamisalaan kuuluvasta tukitoimenpiteestä.

(8)

Tätä asetusta ei pitäisi soveltaa vientitukeen eikä tukeen, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella. Sitä ei pitäisi soveltaa varsinkaan tukeen, jolla rahoitetaan jakeluverkon perustamista ja toimintaa muissa maissa. Messujen osallistumiskustannuksiin tai sellaisista selvityksistä tai konsulttipalveluista aiheutuviin kustannuksiin, joita tarvitaan uuden tai olemassa olevan tuotteen tuomiseksi uusille markkinoille, myönnettävän tuen ei yleensä pitäisi olla vientitukea.

(9)

Tätä asetusta olisi sovellettava käytännöllisesti katsoen kaikilla aloilla. Kalastuksen ja vesiviljelyn alalla tällä asetuksella olisi myönnettävä poikkeus vain tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle tuelle, riskipääoman muodossa myönnettävälle tuelle, koulutustuelle sekä epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävälle tuelle.

(10)

Maatalousalalla tällä asetuksella olisi maataloustuotteiden alkutuotantoon sovellettavien erityissääntöjen vuoksi myönnettävä poikkeus vain tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävälle tuelle, riskipääoman muodossa myönnettävälle tuelle, koulutustuelle, ympäristönsuojelutuelle sekä epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävälle tuelle, jos nämä tukimuodot eivät kuulu perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta 15 päivänä joulukuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 (16) soveltamisalaan.

(11)

Maataloustuotteiden ja muiden kuin maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoille saattamisen välisten yhtäläisyyksien vuoksi tätä asetusta olisi sovellettava maataloustuotteiden jalostukseen ja markkinoille saattamiseen, jos ne täyttävät tietyt edellytykset.

(12)

Tässä asetuksessa tarkoitetuksi jalostukseksi tai markkinoille saattamiseksi ei pitäisi katsoa maatilatoimintaa, joka on tarpeen tuotteen valmistamiseksi ensimyyntiä varten, eikä ensimyyntiä jälleenmyyjille tai jatkojalostajille. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että silloin kun yhteisö on päättänyt tiettyä maatalouden alaa koskevan yhteisen markkinajärjestelyn käyttöönotosta, jäsenvaltioiden on pidätyttävä kaikista sellaisista toimenpiteistä, jotka saattaisivat vaarantaa tämän järjestelyn tai joilla siitä poikettaisiin. Tätä asetusta ei sen vuoksi pitäisi soveltaa tukeen, jonka määrä vahvistetaan ostettujen tai markkinoille saatettujen tuotteiden hinnan tai määrän perusteella, eikä tukeen, johon liittyy velvoite jakaa tuki alkutuottajien kanssa.

(13)

Kivihiiliteollisuuden valtiontuesta 23 päivänä heinäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1407/2002 (17) mukaisesti tätä asetusta ei pitäisi soveltaa kivihiilialalla harjoitettavien toimintojen hyväksi myönnettävään tukeen, lukuun ottamatta koulutustukea, tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävää tukea ja ympäristönsuojelutukea.

(14)

Jos aluetukiohjelmalla pyritään alueellisten tavoitteiden saavuttamiseen, mutta ohjelma suunnataan tietyille toimialoille, sen tavoite ja todennäköiset vaikutukset saattavat olla ennemminkin alakohtaisia kuin horisontaalisia. Tietyille toimialoille suunnattuja aluetukiohjelmia sekä teräsalalla, laivanrakennusalalla laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevien puitteiden voimassaolon jatkamisesta annetun komission tiedonannon (18) mukaisesti ja synteettikuitualalla harjoitettaviin toimintoihin myönnettävää alueellista tukea ei sen vuoksi pitäisi sisällyttää ilmoitusvaatimuksesta myönnettävän vapautuksen soveltamisalaan. Matkailualalla on kuitenkin tärkeä merkitys kansantalouksille ja yleisesti ottaen erityisen myönteinen vaikutus alueelliseen kehitykseen. Matkailutoimintaa koskevat alueelliset tukiohjelmat olisi sen vuoksi vapautettava ilmoitusvaatimuksesta.

(15)

Valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetuissa yhteisön suuntaviivoissa (19) tarkoitetuille vaikeuksissa oleville yrityksille myönnettävä tuki olisi arvioitava kyseisten suuntaviivojen mukaisesti niiden kiertämisen välttämiseksi. Kyseisille yrityksille myönnettävä tuki olisi sen vuoksi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Jotta voitaisiin vähentää jäsenvaltioiden hallinnollista rasitusta tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan tuen myöntämisessä pk-yrityksille, vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmää olisi yksinkertaistettava verrattuna mainituissa suuntaviivoissa käytettyyn määritelmään. Lisäksi pk-yritysten, joiden yhtiöittämisestä on kulunut vähemmän kuin kolme vuotta, ei pitäisi katsoa olevan kyseisenä aikana tässä asetuksessa tarkoitettuja vaikeuksissa olevia yrityksiä, elleivät ne täytä asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisia perusteita yritysten asettamiselle yleistäytäntöönpanomenettelyyn maksukyvyttömyyden vuoksi. Näiden yksinkertaistusten ei pitäisi vaikuttaa kyseisten pk-yritysten luokitteluun mainittujen suuntaviivojen mukaisesti, kun on kyse tämän asetuksen soveltamisalaan kuulumattomasta tuesta, eikä suurten yritysten luokitteluun vaikeuksissa oleviksi yrityksiksi tämän asetuksen nojalla, jolloin suuntaviivoissa annettua määritelmää käytetään edelleen kaikilta osin.

(16)

Komissio varmistaa, että hyväksytty tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun vastaisella tavalla. Sen vuoksi tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle olisi jätettävä tuki tuensaajalle, jolle on annettu sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja yhteismarkkinoille soveltumattomaksi. Kaikkien tällaiselle tuensaajalle maksettujen tapauskohtaisten tukien ja kaikkien tukiohjelmien, joissa ei erikseen määrätä mainitunlaisten tuensaajien jättämisestä ohjelman ulkopuolelle, olisi edelleen kuuluttava perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrättyjen ilmoittamista koskevien vaatimusten piiriin. Kyseisen määräyksen ei pitäisi vaikuttaa sellaisten tukiohjelmien edunsaajien perusteltuun luottamukseen, joihin ei kohdistu maksamatonta perintämääräystä.

(17)

Yhteisön valtiontukisääntöjen johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi ja hallinnon yksinkertaistamiseksi tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien eri tukimuotojen kannalta merkityksellisten käsitteiden määritelmät olisi yhdenmukaistettava.

(18)

Tuki-intensiteetin laskemiseksi kaikki käytettävät luvut olisi ilmaistava ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä. Tuki-intensiteettien laskemiseksi useammassa erässä maksettava tuki olisi diskontattava myöntämishetken arvoon. Diskonttauksessa ja muussa muodossa kuin avustuksena myönnettävään tukeen sisältyvän tukimäärän laskennassa olisi käytettävä korkona avustuksen myöntämisajankohtana voimassa olevaa korkoa viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta annetun komission tiedonannon (20) mukaisesti.

(19)

Jos tuki myönnetään verovapautuksina tai tulevien verojen alennuksina bruttoavustusekvivalenttina määritetyn tuki-intensiteetin rajoissa, tukierien diskonttaus olisi suoritettava veroetuuksien voimaantuloajankohtina sovellettavien viitekorkojen perusteella. Jos tuki myönnetään verovapautuksina tai tulevien verojen alennuksina, sovellettava viitekorko ja tukierien täsmällinen määrä eivät välttämättä ole tiedossa ennakkoon. Tuolloin jäsenvaltioiden olisi asetettava ennakkoon tuen diskontatulle arvolle yläraja sovellettavan tuki-intensiteetin rajoissa. Kun tietyn vuoden tukierään sisältyvän tuen määrä saadaan myöhemmin selville, diskonttaus voidaan suorittaa kyseisenä ajankohtana sovellettavan viitekoron perusteella. Kunkin tukierän diskontattu arvo olisi vähennettävä kokonaistukeen sovellettavasta ylärajasta.

(20)

Läpinäkyvyyteen, tasapuoliseen kohteluun ja tehokkaaseen valvontaan liittyvistä syistä tätä asetusta olisi sovellettava vain läpinäkyvään tukeen. Läpinäkyvää on tuki, jolle on mahdollistaa määrittää ennakkoon tarkka bruttoavustusekvivalentti ilman riskinarviointia. Erityisesti lainoihin sisältyvä tuki olisi katsottava läpinäkyväksi, kun bruttoavustusekvivalentti on laskettu viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta annetun komission tiedonannon mukaisen viitekoron perusteella. Verotoimenpiteisiin sisältyvä tuki olisi katsottava läpinäkyväksi, kun toimenpiteessä määrätään ylärajasta, jolla voidaan varmistaa, että sovellettavaa kynnysarvoa ei ylitetä. Jos tuki myönnetään ympäristöveron alennuksina, joihin ei sovelleta tämän asetuksen nojalla erillistä ilmoitusta koskevaa kynnysarvoa, toimenpiteeseen ei ole tarpeen sisällyttää ylärajaa, jotta se katsottaisiin läpinäkyväksi.

(21)

Takausohjelmiin sisältyvä tuki olisi katsottava läpinäkyväksi, kun bruttoavustusekvivalentin laskentamenetelmät on hyväksytty sen jälkeen kun menetelmistä on ilmoitettu komissiolle, ja alueellisen investointituen tapauksessa myös silloin, kun komissio on hyväksynyt menetelmät asetuksen (EY) N:o 1628/2006 antamisen jälkeen. Komissio käsittelee kyseiset ilmoitukset EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina annetun komission tiedonannon (21) perusteella. Takausohjelmiin sisältyvä tuki olisi katsottava läpinäkyväksi myös silloin, kun tuensaaja on pk-yritys ja bruttoavustusekvivalentti on laskettu mainitun tiedonannon 3.3 ja 3.5 kohdan mukaisten nk. safe harbour -maksujen perusteella.

(22)

Takaisinmaksettavien ennakoiden muodossa myönnettävän tuen avustusekvivalentin laskentaan liittyvien vaikeuksien vuoksi kyseisen tukimuodon pitäisi kuulua tämän asetuksen soveltamisalaan vain, jos takaisinmaksettavan ennakon kokonaismäärä alittaa tämän asetuksen mukaisen erillistä ilmoitusta koskevan kynnysarvon ja tässä asetuksessa säädetyt tuen enimmäisintensiteetit.

(23)

Koska riski kilpailun vääristymisestä on suurten tukimäärien tapauksessa suurempi, komission olisi arvioitava ne myös jatkossa tapauskohtaisesti. Kullekin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvalle tukimuodolle olisi sen vuoksi määritettävä kynnysarvot, joissa otetaan huomioon kyseisen tuen muoto ja sen todennäköiset kilpailuvaikutukset. Kynnysarvot ylittävät tuet kuuluvat myös jatkossa perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätyn ilmoittamista koskevan vaatimuksen piiriin.

(24)

Jotta voidaan varmistaa, että tuki on oikeasuhteista ja rajattu välttämättömään enimmäismäärään, kynnysarvot olisi mahdollisuuksien mukaan ilmaistava tukikelpoisiin kustannuksiin suhteutettuina tuki-intensiteetteinä. Koska tukikelpoisten kustannusten todentaminen on riskipääoman muodossa myönnettävän tuen tapauksessa vaikeaa, kyseisen tukimuodon kynnysarvo olisi ilmaistava tuen enimmäismäärinä.

(25)

Tuki-intensiteettinä tai tuen määränä ilmaistavat kynnysarvot olisi komission kokemuksen perusteella vahvistettava tasolle, jolla otetaan tasapuolisesti huomioon tarve minimoida kilpailunvääristymät tuettavalla alalla ja poistaa niillä havaitut markkinahäiriöt tai koheesio-ongelmat. Alueellisen investointituen osalta kynnysarvon vahvistamisessa olisi otettava huomioon aluetukikarttojen mukaan hyväksyttävät tuki-intensiteetit.

(26)

Jotta voitaisiin määrittää, noudatetaanko tässä asetuksessa säädettyjä erilliseen ilmoitukseen sovellettavia yksittäisiä kynnysarvoja ja tuen enimmäisintensiteettejä, olisi otettava huomioon tuettuun toimintaan tai hankkeeseen myönnettävän julkisen tuen enimmäismäärä riippumatta siitä, rahoitetaanko julkinen tuki paikallisista, alueellisista, kansallisista tai yhteisön myöntämistä varoista.

(27)

Lisäksi tässä asetuksessa olisi määritettävä olosuhteet, joissa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien eri tukimuotojen kasautuminen voidaan hyväksyä. Tarkasteltaessa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan tuen kasautumista tämän asetuksen soveltamisalaan kuulumattoman valtiontuen kanssa olisi otettava huomioon asetuksen soveltamisalaan kuulumattoman tuen hyväksymisestä tehty komission päätös ja valtiontukisäännöt, joihin kyseinen päätös perustuu. Alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävän tuen kasautumiseen muiden tukimuotojen kanssa, erityisesti kyseisten työntekijöiden palkkakustannusten perusteella laskettavissa olevan investointituen kanssa, olisi sovellettava erityissäännöksiä. Tässä asetuksessa olisi säädettävä myös sellaisten tukitoimenpiteiden kasautumisesta, joiden tukikelpoiset kustannukset ovat todennettavissa, sellaisten tukitoimenpiteiden kanssa, joiden tukikelpoiset kustannukset eivät ole todennettavissa.

(28)

Sen varmistamiseksi, että tuki on tarpeen ja kannustaa kehittämään tiettyjä toimintoja tai hankkeita, tätä asetusta ei pitäisi soveltaa sellaisiin toimintoihin myönnettävään tukeen, jotka tuensaaja toteuttaisi jo tavanomaisissa markkinaolosuhteissa. Pk-yritykselle myönnettävillä tuilla, jotka kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan, olisi katsottava olevan tällainen kannustava vaikutus, kun kyseinen pk-yritys on jättänyt tukihakemuksen jäsenvaltiolle ennen tuetun hankkeen tai toiminnan toteutukseen liittyvän toiminnan aloittamista. Pk-yritysten hyväksi riskipääoman muodossa myönnettävän tuen osalta tässä asetuksessa säädetyillä edellytyksillä, jotka koskevat erityisesti kunkin kohdeyrityksen saamien sijoituserien kokoa, yksityisten sijoittajien osallistumisastetta sekä yrityksen kokoa ja rahoitettavan yrityksen kehitysvaihetta, varmistetaan, että riskipääomatoimenpiteellä on kannustava vaikutus.

(29)

Kun tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan tuen saaja on suuri yritys, jäsenvaltion olisi varmistettava pk-yrityksiin sovellettavien edellytysten lisäksi myös se, että tuensaaja on analysoinut sisäisessä asiakirjassa tuettavan hankkeen tai toiminnan elinkelpoisuutta tuen kanssa ja ilman tukea. Jäsenvaltion olisi tarkistettava, että tällä sisäisellä asiakirjalla osoitetaan, että tuen seurauksena hankkeen tai toiminnan koko on merkittävästi suurempi tai soveltamisala merkittävästi laajempi, tuensaajan hankkeen tai toiminnan toteuttamiseen käyttämä kokonaismäärä kasvaa merkittävästi taikka hankkeen tai toiminnan toteutusvauhtia nopeutetaan merkittävästi. Alueellisen tuen tapauksessa kannustava vaikutus voidaan osoittaa myös sillä perusteella, että hanketta ei olisi toteutettu sellaisenaan ilman tukea kyseisellä tukialueella.

(30)

Epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävän tuen tapauksessa kannustavana vaikutuksena olisi pidettävä sitä, että tukitoimenpide johtaa kyseisen yrityksen palkkaamien epäedullisessa asemassa olevien tai alentuneesti työkykyisten työntekijöiden nettomäärän kasvuun tai lisäkustannuksiin alentuneesti työkykyisille työntekijöille tarkoitettujen laitteiden tai apuvälineiden vuoksi. Jos alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämiseen palkkatukien muodossa myönnettävän tuen saaja sai jo alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämiseen myönnettävää tukea, joka joko täytti asetuksen (EY) N:o 2204/2002 edellytykset tai jonka komissio oli hyväksynyt erikseen, alentuneesti työkykyisten työntekijöiden lukumäärän nettolisäystä koskevan edellytyksen, jonka aiemmat tukitoimenpiteet täyttivät, otaksutaan täyttyvän edelleen tätä asetusta sovellettaessa.

(31)

Verotoimenpiteiden muodossa myönnettävälle tuelle olisi asetettava kannustavaa vaikutusta koskevia erityisedellytyksiä, sillä ne myönnetään eri menettelyiden perusteella kuin muut tukimuodot. Ympäristöveron alennuksilla, jotka täyttävät energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27 päivänä lokakuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/96/EY (22) edellytykset ja kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan, olisi otaksuttava olevan kannustava vaikutus, sillä ne vaikuttavat ainakin välillisesti ympäristönsuojelun tason parantumiseen mahdollistamalla kyseisen yleisen verojärjestelmän käyttöönoton tai jatkamisen ja kannustamalla siten ympäristöveroa maksavia yrityksiä vähentämään aiheuttamaansa pilaantumista.

(32)

Koska suurille yrityksille myönnettävän tapauskohtaisen tuen kannustavan vaikutuksen määrittämistä pidetään vaikeana, kyseinen tukimuoto olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Komissio tutkii, onko tuella kannustava vaikutus, kyseistä tukea koskevan ilmoituksen antamisen yhteydessä voimassa olevissa suuntaviivoissa, puitteissa tai muissa yhteisön välineissä vahvistettujen perusteiden mukaan.

(33)

Läpinäkyvyyden ja tehokkaan valvonnan varmistamiseksi asetuksen (EY) N:o 994/98 3 artiklan mukaisesti on aiheellista vahvistaa vakiolomake, jota jäsenvaltiot käyttävät toimittaessaan komissiolle yhteenvedon tiedoista aina, kun tukiohjelma tai tapauskohtainen tuki pannaan täytäntöön tämän asetuksen nojalla. Yhteenvetolomaketta olisi käytettävä toimenpiteen julkaisemiseksi Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja internetissä. Yhteenveto tiedoista olisi lähetettävä komissiolle sähköisessä muodossa käyttäen vakiintunutta tietotekniikkasovellusta. Kyseisen jäsenvaltion olisi julkaistava internetissä tällaista tukitoimenpidettä koskeva teksti kokonaisuudessaan. Tapauskohtaisia tukitoimenpiteitä koskevista teksteistä voidaan poistaa liikesalaisuudet. Tuensaajan nimeä ja tuen määrää ei kuitenkaan pitäisi katsoa liikesalaisuudeksi. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kyseinen teksti on saatavilla internetissä koko sen ajan, jonka tukitoimenpide on voimassa. Lukuun ottamatta verotoimenpiteiden muodossa myönnettävää tukea, tuen myöntämistä koskevaan säädökseen olisi sisällyttävä viittaus niihin tämän asetuksen II luvun erityissäännöksiin, jotka koskevat kyseistä säädöstä.

(34)

Läpinäkyvyyden ja tehokkaan valvonnan varmistamiseksi komission olisi vahvistettava erityisvaatimukset jäsenvaltioiden komissiolle antamien vuotuisten kertomusten muodolle ja sisällölle. Lisäksi on aiheellista vahvistaa säännöt, jotka koskevat tietoja, joita jäsenvaltioiden olisi säilytettävä tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saavien tukiohjelmien tai yksittäisen tuen osalta asetuksen (EY) N:o 659/1999 15 artiklan säännösten vuoksi.

(35)

On tarpeen vahvistaa lisäedellytykset, jotka kaikkien tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saavien tukitoimenpiteiden olisi täytettävä. Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdan mukaisesti tällaisen tuen olisi oltava oikeassa suhteessa poistettaviin markkinahäiriöihin tai haittoihin ollakseen yhteisön edun mukaista. Siltä osin kuin tämä asetus koskee investointitukea, sen soveltamisala on aiheellista rajata aineellisten ja aineettomien investointien yhteydessä myönnettyyn tukeen. Koska yhteisössä on ylikapasiteettia ja kilpailun vääristymiseen liittyviä erityisongelmia maanteiden rahtiliikenteen ja lentoliikenteen aloilla, yritysten, joiden päätoimialan kyseiset liikennesektorit muodostava, tukikelpoisiin investointikustannuksiin ei pitäisi sisällyttää kuljetusvälineitä eikä kuljetuslaitteita. Ympäristönsuojelutuen osalta aineellisen omaisuuden määritelmään olisi sovellettava erityissäännöksiä.

(36)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea koskevien periaatteiden mukaisesti tuki olisi katsottava myönnetyksi sillä hetkellä, kun tuensaajalle myönnetään laillinen oikeus tuensaantiin asiaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön nojalla.

(37)

Jotta investoinnin pääomaa ei asetettaisi etusijalle suhteessa työvoimaan, tässä asetuksessa olisi säädettävä mahdollisuudesta mitata pk-yrityksille myönnettävä investointituki ja alueellinen tuki joko investointikustannusten perusteella tai investointihankkeessa välittömästi luoduista työpaikoista aiheutuneiden kustannusten perusteella.

(38)

Veronalennusten muodossa toteutettavilla ympäristönsuojelutukiohjelmilla, epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden hyväksi myönnettävällä tuella, alueellisella investointituella, vastaperustetuille pienille yrityksille myönnettävällä tuella, naisyrittäjien äskettäin perustamille yrityksille myönnettävällä tuella tai riskipääoman muodossa myönnettävällä tuella, joka myönnetään tuensaajalle tapauskohtaisesti, voi olla huomattava vaikutus kilpailuun merkityksellisillä markkinoilla, koska se suosii tuensaajaa suhteessa muihin yrityksiin, jotka eivät ole saaneet tukea. Koska tapauskohtainen tuki myönnetään vain yhdelle yritykselle, sillä on todennäköisesti vain vähäinen myönteinen rakenteellinen vaikutus ympäristöön, epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllisyyteen, alueelliseen koheesioon tai riskipääomamarkkinoiden häiriöihin. Sen vuoksi näitä tukimuotoja koskeville tukiohjelmille olisi myönnettävä poikkeus tämän asetuksen nojalla, kun taas tapauskohtaisesta tuesta olisi ilmoitettava komissiolle. Tällä asetuksella olisi kuitenkin myönnettävä poikkeus tapauskohtaiselle alueelliselle tuelle, kun tällaista tapauskohtaista tukea käytetään täydennyksenä alueellisen investointitukiohjelman perusteella myönnettävälle tuelle ja tapauskohtaisen tuen osuus kyseiseen investointiin myönnettävän tuen kokonaismäärästä on enintään 50 prosenttia.

(39)

Tämän asetuksen pk-yrityksille myönnettävää investointi- ja työllisyystukea koskevat säännökset eroavat asetuksen (EY) N:o 70/2001 säännöksistä siinä, että niiden ei pitäisi mahdollistaa tuen enimmäisintensiteettien korottamista alueellisen lisän perusteella. Alueellista investointitukea koskevissa säännöksissä vahvistetut tuen enimmäisintensiteetit olisi kuitenkin voitava myöntää myös pk-yrityksille, kun alueellisen investointituen ja työllisyystuen myöntämisedellytykset täyttyvät. Myöskään ympäristönsuojeluinvestointeihin myönnettävää tukea koskevien säännösten ei pitäisi mahdollistaa tuen enimmäisintensiteettien korottamista alueellisen lisän perusteella. Alueellista investointitukea koskevissa säännöksissä vahvistettuja tuen enimmäisintensiteettejä olisi kuitenkin voitava soveltaa myös hankkeisiin, joilla on myönteisiä ympäristövaikutuksia, kun alueellisen investointituen myöntämisedellytykset täyttyvät.

(40)

Kansallisella aluetuella pyritään poistamaan epäedullisessa asemassa olevien alueiden haittoja ja edistämään siten jäsenvaltioiden ja koko yhteisön taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Alueellisen tuen tarkoituksena on auttaa kehittämään kaikkein epäedullisimmassa asemassa olevia alueita tukemalla investointeja ja työpaikkojen luomista kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. Sillä edistetään uusien laitosten perustamista, olemassa olevien laitosten laajentamista, laitoksen tuotannon monipuolistamista uusiin, täydentäviin tuotteisiin tai olemassa olevan laitoksen tuotantoprosessin perusteellista muuttamista.

(41)

Jotta suuria investointihankkeita ei olisi mahdollista jakaa keinotekoisesti alahankkeisiin tässä asetuksessa säädettyjen ilmoitusvaatimusta koskevien kynnysarvojen kiertämiseksi, suuren investointihankkeen olisi katsottava muodostavan yhden investointihankkeen, jos sama yritys tai samat yritykset toteuttavat investoinnin kolmen vuoden jakson aikana ja jos se muodostuu käyttöomaisuudesta, jota ei voida jakaa osiin taloudellisesti kannattavasti. Sen arvioimiseksi, onko investoinnin taloudellinen jakaminen mahdotonta, jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon tekniset, toiminnalliset ja strategiset yhteydet sekä välitön maantieteellinen läheisyys. Taloudellisen jakamattomuuden arvioinnin ei pitäisi riippua omistajuudesta. Tällä tarkoitetaan sitä, että kun tarkoituksena on määrittää, muodostaako suuri investointihanke yhden investointihankkeen, arvioinnin olisi oltava sama riippumatta siitä, toteuttaako hankkeen yksi yritys, useampi kuin yksi investointikustannukset jakava yritys vai useampi yritys, jotka vastaavat erillisistä investoinneista aiheutuvista kustannuksista saman investointihankkeen puitteissa (esimerkiksi yhteisyrityksen tapauksessa).

(42)

Toisin kuin alueellista tukea, jota olisi myönnettävä tukialueille, pk-yrityksille myönnettävää investointi- ja työllisyystukea olisi voitava myöntää sekä tukialueilla että niiden ulkopuolella. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi voitava myöntää tukialueilla investointitukea, jos ne noudattavat joko kaikkia alueelliseen investointitukeen ja työllisyystukeen tai kaikkia pk-yrityksille myönnettävään investointitukeen ja työllisyystukeen sovellettavia edellytyksiä.

(43)

Tukialueiden taloudellista kehitystä estää usein yritystoiminnan suhteellinen vähyys ja erityisesti se, että uusia yrityksiä perustetaan keskimääräistä vähemmän. Sen vuoksi tähän asetukseen on tarpeen sisällyttää tukimuoto, jota voidaan myöntää alueellisen investointituen lisäksi, jotta voitaisiin kannustaa uusien yritysten perustamista ja pienten yritysten varhaisvaiheen kehitystä tukialueilla. Jotta tällainen tuki tukialueilla sijaitseville vastaperustetuille yrityksille kohdistettaisiin tehokkaasti, se olisi porrastettava kunkin alueen vaikeuksien mukaan. Jotta vältettäisiin lisäksi kilpailun vääristymien riski, jota ei voida hyväksyä ja johon kuuluu olemassa olevien yritysten syrjäyttämistä markkinoilta koskeva riski, tuki olisi rajattava tiukasti pieniin yrityksiin, sille olisi asetettava enimmäismäärä ja sen olisi oltava asteittain alenevaa. Yksinomaan vastaperustetuille pienille yrityksille tai naisyrittäjien äskettäin perustamille yrityksille tarkoitetun tuen myöntäminen voi kannustaa olemassa olevia pieniä yrityksiä lopettamaan toimintansa ja aloittamaan sen uudelleen tämän tukimuodon saamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi tiedostettava tämä riski ja niiden olisi suunniteltava tukiohjelmat siten, että tämä ongelma voidaan välttää, esimerkiksi asettamalla rajoituksia äskettäin toimintansa lopettaneiden yritysten omistajien tekemille hakemuksille.

(44)

Yritystoiminnan vähäisyys tiettyjen, esimerkiksi rahoituksen saantiin liittyvistä haitoista kärsivien väestöryhmien keskuudessa saattaa estää yhteisön taloudellista kehitystä. Komissio on tarkastellut tällaisen markkinoiden toimintapuutteen mahdollisuutta eri henkilöryhmissä ja toteaa tässä vaiheessa muun muassa Eurostatin tilastotietoihin perustuvan näytön perusteella erityisesti, että naiset perustavat uusia yrityksiä keskimääräistä vähemmän verrattuna miehiin. Sen vuoksi tähän asetukseen on tarpeen sisällyttää tukimuoto, jolla naisia kannustetaan perustamaan yrityksiä ja jolla lievennetään naisten markkinoilla kohtaamia toimintapuutteita ja erityisesti ongelmia, joita naiset kohtaavat rahoituksen saannissa. Naiset kohtaavat myös perheenjäsenten hoitokustannuksiin liittyviä erityisvaikeuksia. Tällaisella tuella olisi saatava aikaan ennemminkin todellinen kuin muodollinen tasa-arvo miesten ja naisten keskuuteen vähentämällä yrittäjyyteen liittyvää todellista eriarvoisuutta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä asetettujen vaatimusten mukaisesti. Kun tämän asetuksen voimassaolo päättyy, komissio tarkastelee uudelleen, voidaanko tämän poikkeuksen soveltamisalaa ja tuensaajaryhmiä pitää edelleen perusteltuina.

(45)

Kestävä kehitys on kilpailukyvyn ja energian toimitusvarmuuden ohella Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian peruspilareista. Kestävä kehitys perustuu muun muassa ympäristönsuojelun korkeaan tasoon ja ympäristön laadun parantamiseen. Ympäristön kestävyyden vahvistaminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen vaikuttavat samalla myönteisesti myös energian toimitusvarmuuden parantamiseen, Euroopan talouden kilpailukyvyn turvaamiseen ja kohtuuhintaisen energian saantiin. Ympäristönsuojelun alalla esiintyy usein kielteisten ulkoisvaikutusten muodossa ilmeneviä markkinahäiriöitä. Tavanomaisissa markkinaolosuhteissa yrityksillä ei välttämättä ole kannustinta vähentää aiheuttamaansa saastumista, koska saastumisen vähentäminen saattaa kasvattaa niiden kustannuksia. Kun yrityksillä ei ole velvollisuutta kantaa saastumisesta aiheutuvia kustannuksia, koko yhteiskunta joutuu kattamaan nämä kustannukset. Ympäristönsuojelukustannusten kohdentaminen voidaan varmistaa ympäristösääntelyllä tai veroilla. Ympäristönormien täyden yhdenmukaistamisen puuttuminen yhteisön tasolla luo epäsuhtaiset toimintaedellytykset. Ympäristönsuojelun tasoa voidaan lisäksi entisestään parantaa aloitteilla, jotka ylittävät pakolliset yhteisön normit, mikä voi heikentää kyseisten yritysten kilpailuasemaa.

(46)

Koska valtiontuesta ympäristönsuojelulle annettujen yhteisön suuntaviivojen soveltamisesta on riittävästi kokemusta, investointituki yhteisön normien ylittämiseen tai ympäristönsuojelun tason parantamiseen yhteisön normien puuttuessa, tuki yhteisön normit ylittävän tai ympäristönsuojelun tasoa yhteisön normien puuttuessa parantavan kuljetuskaluston hankintaan, tuki pk-yritysten ennakoivaan mukautumiseen tuleviin yhteisön normeihin, ympäristönsuojelutuki energiansäästötoimenpiteisiin tehtäviin investointeihin, ympäristönsuojelutuki tehokkaaseen yhteistuotantoon tehtäviin investointeihin, ympäristönsuojelutuki uusiutuvien energialähteiden edistämiseen tehtäviin investointeihin, kestäviin biopolttoaineisiin liittyvä investointituki mukaan lukien, ympäristötutkimuksiin myönnettävä tuki ja tietty ympäristöveron alennusten muodossa myönnettävä tuki olisi vapautettava ilmoitusvaatimuksesta.

(47)

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluva veronalennusten muodossa myönnettävä tuki, jolla edistetään ympäristönsuojelua, olisi rajattava kymmeneen vuoteen valtiontuesta ympäristönsuojelulle annettujen yhteisön suuntaviivojen mukaisesti. Tämän jälkeen jäsenvaltioiden olisi arvioitava uudelleen kyseisen veronalennuksen asianmukaisuutta. Tämä ei kuitenkaan saisi rajoittaa jäsenvaltioiden mahdollisuutta toteuttaa uudelleen tämän asetuksen nojalla kyseisiä tai samankaltaisia toimenpiteitä sen jälkeen kun tällainen uudelleenarviointi on tehty.

(48)

Ympäristönsuojelua varten tehtävät ylimääräiset investointi- tai tuotantokustannukset on tärkeää laskea oikein, jotta voitaisiin määrittää, onko tuki perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan mukaista. Kuten valtiontuesta ympäristönsuojelulle annetuissa yhteisön suuntaviivoissa todetaan, tukikelpoiset kustannukset olisi rajattava ylimääräisiin investointikustannuksiin, joita ympäristönsuojelutason parantaminen edellyttää.

(49)

Koska erityisesti ylimääräisestä investoinnista saatavan hyödyn vähentämisessä voi ilmetä vaikeuksia, olisi säädettävä ylimääräisten investointikustannusten yksinkertaistetusta laskentamenetelmästä. Kyseiset kustannukset olisi sen vuoksi laskettava tätä asetusta sovellettaessa ottamatta huomioon toiminnan tuottoa, kustannussäästöjä tai ylimääräistä oheistuotantoa ja ottamatta huomioon investoinnin pitoaikana aiheutuneita toimintakustannuksia. Ympäristöinvestointeihin myönnettäville eri tukimuodoille tämän asetuksen nojalla säädettäviä enimmäisintensiteettejä on sen vuoksi järjestelmällisesti alennettu verrattuna valtiontuesta ympäristönsuojelulle annettujen yhteisön suuntaviivojen mukaisiin enimmäisintensiteetteihin.

(50)

Energiansäästötoimenpiteisiin tehtäviin investointeihin myönnettävän ympäristönsuojelutuen osalta jäsenvaltioille on aiheellista antaa mahdollisuus valita joko yksinkertaistettu laskentamenetelmä tai kaikki kustannukset huomioon ottava laskentamenetelmä, joka vastaa valtiontuesta ympäristönsuojelulle annetuissa yhteisön suuntaviivoissa vahvistettua menetelmää. Kaikki kustannukset huomioon ottavan laskentamenetelmän soveltamisessa mahdollisesti ilmenevien erityisten käytännön vaikeuksien vuoksi ulkopuolisen tilintarkastajan olisi varmennettava kustannuslaskelmat.

(51)

Yhteistuotantoon tehtäviin investointeihin myönnettävän ympäristönsuojelutuen ja uusiutuvien energialähteiden edistämiseen tehtäviin investointeihin myönnettävän ympäristönsuojelutuen osalta ylimääräiset kustannukset olisi laskettava tätä asetusta sovellettaessa ottamatta huomioon muita tukitoimenpiteitä, jotka on myönnetty samojen tukikelpoisten kustannusten kattamiseen, lukuun ottamatta muita ympäristöinvestointeihin myönnettyjä tukia.

(52)

Vesivoimaloihin liittyvien investointien osalta on huomattava, että niiden ympäristövaikutus voi olla kaksitahoinen. Alhaisten kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi niillä on epäilemättä myönteisiä vaikutuksia. Toisaalta vesivoimalaitoksilla voi myös olla kielteinen vaikutus, esimerkiksi vesijärjestelmiin ja biologiseen monimuotoisuuteen.

(53)

Kilpailunvääristymiä mahdollisesti aiheuttavien erojen poistamiseksi, pk-yrityksiä koskevien yhteisön ja kansallisten aloitteiden yhteensovittamisen helpottamiseksi ja hallinnollisen selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi tässä asetuksessa käytettävän pk-yrityksen määritelmän olisi perustuttava mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY (23) olevaan määritelmään.

(54)

Pk-yrityksillä on ratkaiseva asema työpaikkojen luomisessa ja yleisemmin yhteiskunnallisen vakauden ja talouden elinvoimaisuuden edistäjinä. Markkinahäiriöt voivat kuitenkin jarruttaa niiden kehitystä ja aiheuttaa pk-yrityksille tyypillisiä haittoja. Pk-yritysten on usein vaikea saada pääomaa, riskipääomaa tai lainoja, mikä johtuu tiettyjen rahoitusmarkkinoiden pyrkimyksestä välttää riskejä ja siitä, että ne saattavat kyetä tarjoamaan vakuuksia vain rajoitetusti. Niiden resurssien rajallisuus voi myös heikentää niiden mahdollisuuksia hankkia tietoja varsinkin uudesta teknologiasta ja potentiaalisista markkinoista. Pk-yritysten liiketoiminnan kehittämisen helpottamiseksi tällä asetuksella olisi sen vuoksi myönnettävä poikkeus tietyille tukimuodoille, kun niitä myönnetään pk-yrityksille. Sen vuoksi on perusteltua vapauttaa kyseinen tuki ennakkoilmoitusvaatimuksesta ja katsoa ainoastaan tätä asetusta sovellettaessa, että kun tuensaaja täyttää tässä asetuksessa säädetyt pk-yrityksen määritelmän edellytykset, markkinahäiriöistä aiheutuvien pk-yrityksille tyypillisten haittojen voidaan olettaa rajoittavan kyseisen pk-yrityksen kehitystä, kun tukimäärä ei ylitä kyseiseen tukeen sovellettavaa ilmoittamista koskevaa kynnysarvoa.

(55)

Pienten yritysten ja keskisuurten yritysten välisten erojen vuoksi niille olisi määritettävä eri perustuki-intensiteetit ja lisät. Pk-yrityksiin yleisesti kohdistuvat markkinahäiriöt, rahoituksen hankintaan liittyvät vaikeudet mukaan lukien, jarruttavat vielä enemmän pienten yritysten kuin keskisuurten yritysten kehitystä.

(56)

Valtiontuesta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tehtävien riskipääomasijoitusten edistämiseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen soveltamisesta saadun kokemuksen perusteella yhteisössä näyttää olevan joitakin erityisiä riskipääomamarkkinoiden toimintahäiriöitä, jotka rasittavat tietyntyyppisiä investointeja tietyissä vaiheissa yritysten kehitystä. Nämä markkinahäiriöt aiheutuvat siitä, että riskipääoman tarjonta ja kysyntä eivät täysin vastaa toisiaan. Riskipääoman tarjonta markkinoilla on tämän vuoksi liian vähäistä eivätkä yritykset saa rahoitusta, vaikka niillä olisi houkutteleva liiketoimintamalli ja hyvät kasvunäkymät. Riskipääomamarkkinoiden toimintahäiriöiden tärkein syy on epätäydellinen tai epäsymmetrinen tiedotus, joka vaikuttaa erityisesti pk-yritysten mahdollisuuksiin saada pääomaa, minkä vuoksi julkinen tuki voi olla perusteltua. Liiketaloudellisin perustein hoidettujen sijoitusrahastojen muodossa toteutettavat riskipääomaohjelmat, joissa yksityiset sijoittajat tarjoavat riittävän suuren osan rahastojen varoista yksityisen sijoituspääoman muodossa tuotto-odotuksiin perustuvien riskipääomatoimenpiteiden toteuttamiseksi kohdeyritysten hyväksi, olisi tämän vuoksi vapautettava tietyin edellytyksin ilmoitusvaatimuksesta. Edellytyksillä, joiden mukaan sijoitusrahastojen olisi oltava liiketaloudellisin perustein hoidettuja ja niiden toteuttamien riskipääomatoimenpiteiden perustuttava tuotto-odotuksiin, ei pitäisi estää investointirahastoja kohdistamasta toimintojaan tiettyihin markkinasegmentteihin, kuten naisyrittäjien perustamiin yrityksiin. Tämän asetuksen ei pitäisi vaikuttaa Euroopan investointirahaston ja Euroopan investointipankin asemaan sellaisena kuin se määritellään riskipääomaa koskevissa yhteisön suuntaviivoissa.

(57)

Tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävä tuki voi edistää talouskasvua, vahvistaa kilpailukykyä ja parantaa työllisyyttä. Asetuksen (EY) N:o 364/2004, tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön puitteiden ja tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön puitteiden soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella näyttää siltä, että sekä pk-yritysten että suurten yritysten saatavilla olevien tutkimus- ja kehitysvoimavarojen puutteiden vuoksi markkinahäiriöt voivat estää markkinoita pääsemästä optimaaliseen tuotokseen ja aiheuttaa tehottomuutta. Tällainen tehottomuus liittyy yleensä myönteisiin ulkoisvaikutuksiin ja osaamiseen liittyviin kerrannaisvaikutuksiin, julkishyödykkeisiin ja osaamiseen liittyviin kerrannaisvaikutuksiin, epätäydelliseen ja epäsymmetriseen tiedotukseen sekä koordinointiin ja verkostoitumiseen liittyviin ongelmiin.

(58)

Tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävä tuki on erityisen tärkeää erityisesti pk-yrityksille, sillä yksi pk-yrityksille tyypillisistä rakenteellisista haitoista on se, että ne saattavat kohdata vaikeuksia pyrkiessään hyötymään uudesta teknologisesta kehityksestä, teknologian siirrosta tai korkeasti koulutetusta henkilöstöstä. Tutkimus- ja kehityshankkeeseen myönnettävä tuki, teknisiin toteuttavuustutkimuksiin myönnettävä tuki, pk-yrityksille aiheutuvien teollisuusoikeuksien kustannuksiin myönnettävä tuki ja nuorille innovatiivisille pienyrityksille myönnettävä tuki, tuki innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin sekä tuki korkeasti koulutetun henkilöstön lainaamiseen olisi tämän vuoksi vapautettava tietyin edellytyksin ennakkoilmoitusvaatimuksesta.

(59)

Tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävän hanketuen osalta tukea saavan tutkimushankkeen osan olisi kuuluttava kokonaisuudessaan perustutkimuksen, teollisen tutkimuksen tai kokeellisen kehittämisen alaan. Kun hanke koostuu eri tehtävistä, kukin tehtävä olisi luokiteltava osaksi perustutkimusta, teollista tutkimusta tai kokeellista kehittämistä tai on katsottava, ettei se kuulu mihinkään kyseisistä tutkimusluokista. Tällaisen luokittelun ei välttämättä tarvitse noudattaa kronologista järjestystä siten, että siirryttäisiin vaiheittain perustutkimuksesta markkinoita lähempänä olevaan toimintaan. Tämä tarkoittaa sitä, että hankkeen loppuvaiheessa suoritettava tehtävä voidaan luokitella osaksi teollista tutkimusta. Tämän mukaisesti ei ole myöskään poissuljettua, että hankkeen alkuvaiheessa harjoitettava toiminta on osa kokeellista kehittämistoimintaa.

(60)

Tietylle maatalousalalla tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävälle tuelle olisi myönnettävä poikkeus, jos tuki täyttää tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle annettujen yhteisön puitteiden maatalousalaa koskevien erityissäännösten edellytyksiä vastaavat edellytykset. Jos kyseiset erityisedellytykset eivät täyty, on aiheellista säätää tuelle myönnettävästä poikkeuksesta, jos se täyttää edellytykset, joista säädetään tässä asetuksessa tutkimus- ja kehitystyöhön liittyvissä yleissäännöksissä.

(61)

Koulutuksen tukeminen, epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden palkkaaminen sekä alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämisestä aiheutuvien lisäkustannusten korvaaminen kuuluvat yhteisön ja sen jäsenvaltioiden talous- ja sosiaalipolitiikan keskeisiin tavoitteisiin.

(62)

Koulutuksen ulkoisvaikutukset ovat yleensä koko yhteiskunnan kannalta myönteisiä, sillä se lisää käytettävissä olevaa ammattitaitoista työvoimaa, johon muutkin yritykset voivat turvautua, parantaa yhteisön teollisuuden kilpailukykyä ja sillä on merkittävä asema yhteisön työllisyysstrategiassa. Koulutus, mukaan lukien verkko-oppiminen, on olennaista myös osaamisen luomisen, hankkimisen ja levittämisen kannalta, mikä on yleisen edun kannalta ensisijaisen tärkeää. Koska yhteisössä sijaitsevat yritykset investoivat yleensä liian vähän työntekijöidensä koulutukseen, erityisesti kun on kyse yleiskoulutuksesta, joka ei tuo välitöntä ja konkreettista hyötyä kyseiselle yritykselle, valtiontuki voi helpottaa tämän markkinahäiriön poistamista. Tällainen tuki olisi sen vuoksi vapautettava tietyin edellytyksin ennakkoilmoitusvaatimuksesta. Pk-yrityksiin kohdistuvien erityishaittojen ja koulutusinvestoinneista niille aiheutuvien suhteellisesti tarkasteltuna korkeampien kustannusten vuoksi tällä asetuksella ilmoitusvaatimuksesta vapautettavan tuen intensiteettejä olisi korotettava, kun on kyse pk-yrityksille myönnettävästä tuesta. Merenkulkualan koulutuksen piirteiden vuoksi siihen on perusteltua soveltaa erityisiä periaatteita.

(63)

Yleis- ja erityiskoulutus voidaan erottaa toisistaan. Hyväksyttävien tuki-intensiteettien olisi vaihdeltava tarjottavan koulutuksen muodon ja yrityksen koon mukaan. Yleiskoulutuksessa annetaan sellaista pätevyyttä, jota voidaan hyödyntää muualla, ja se parantaa koulutettujen työntekijöiden työllistettävyyttä olennaisesti. Tähän tarkoitukseen myönnettävän tuen kilpailua vääristävät vaikutukset ovat vähäisempiä, mikä tarkoittaa sitä, että korkeammat tuki-intensiteetit voidaan vapauttaa ennakkoilmoitusvaatimuksesta. Erityiskoulutus, joka hyödyttää pääasiassa yritystä itseään, aiheuttaa suuremman kilpailun vääristymisen riskin, joten ennakkoilmoitusvaatimuksesta vapautettavan tuen intensiteetin olisi oltava huomattavasti alhaisempi. Koulutus olisi katsottava luonteeltaan yleiseksi myös silloin, kun se liittyy ympäristönasioiden hallintaan, ympäristöinnovaatioihin tai yritysten sosiaaliseen vastuuseen ja parantaa siten tuensaajan valmiutta edistää ympäristöalan yleisten tavoitteiden saavuttamista.

(64)

Tietyillä epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden ryhmillä on edelleen erityisen suuria vaikeuksia päästä työmarkkinoille. Tästä syystä viranomaisten on perusteltua toteuttaa toimenpiteitä yritysten kannustamiseksi lisäämään erityisesti näihin epäedullisessa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien työntekijöiden osuutta työvoimastaan. Työllisyyskustannukset muodostavat osan jokaisen yrityksen tavanomaisista toimintakustannuksista. Onkin erityisen tärkeää, että epäedullisessa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävällä työllisyystuella olisi myönteinen vaikutus kyseisten työntekijäryhmien työllisyysasteeseen ja että se ei pelkästään tarjoaisi yrityksille tilaisuutta alentaa kustannuksia, jotka niiden olisi muussa tapauksessa katettava. Tällainen tuki olisi sen vuoksi vapautettava ennakkoilmoitusvaatimuksesta silloin, kun se todennäköisesti auttaa näitä työntekijäryhmiä palaamaan työmarkkinoille tai alentuneesti työkykyisten työntekijöiden tapauksessa palaamaan pysyvästi työmarkkinoille.

(65)

Palkkatukien muodossa myönnettävä tuki alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämiseen voidaan laskea kyseisen alentuneesti työkykyisen työntekijän vammautumisasteen perusteella tai maksaa kertasuorituksena edellyttäen, että kumpikaan menetelmä ei aiheuta kutakin yksittäistä työntekijää koskevan tuen enimmäisintensiteetin ylittymistä.

(66)

On aiheellista säätää siirtymäsäännöksistä yksittäiselle tuelle, joka on myönnetty ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja jota perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätyn velvollisuuden vastaisesti ei ole ilmoitettu. Kun asetus (EY) N:o 1628/2006 kumotaan, sellaisten voimassa olevien alueellisten investointiohjelmien, joille on myönnetty poikkeus, toteutusta olisi voitava jatkaa mainitussa asetuksessa säädetyin edellytyksin mainitun asetuksen 9 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

(67)

Kun otetaan huomioon komission kokemus tällä alalla ja erityisesti se, että valtiontukipolitiikkaa on yleensä tarkistettava tihein väliajoin, tämän asetuksen voimassaoloaikaa on aiheellista rajoittaa. Jos tämän asetuksen voimassaolo päättyy eikä sitä pidennetä, tällä asetuksella poikkeuksen saaneisiin tukiohjelmiin olisi sovellettava poikkeusta vielä kuuden kuukauden ajan, jotta jäsenvaltioilla olisi riittävästi sopeutumisaikaa.

(68)

Asetuksen (EY) N:o 70/2001, asetuksen (EY) N:o 68/2001 ja asetuksen (EY) N:o 2204/2002 voimassaolo päättyi 30 päivänä kesäkuuta 2008. Sen vuoksi asetus (EY) N:o 1628/2006 olisi kumottava,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

SISÄLLYSLUETTELO

I luku

YHTEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Soveltamisala

2 artikla

Määritelmät

3 artikla

Poikkeuksen edellytykset

4 artikla

Tuki-intensiteetti ja tukikelpoiset kustannukset

5 artikla

Tuen läpinäkyvyys

6 artikla

Erillistä ilmoitusta koskevat kynnysarvot

7 artikla

Kasautuminen

8 artikla

Kannustava vaikutus

9 artikla

Läpinäkyvyys

10 artikla

Valvonta

11 artikla

Vuosittaiset kertomukset

12 artikla

Investointitukeen sovellettavat erityisedellytykset

II luku

ERI TUKIMUOTOJA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

1 jakso

Alueellinen tuki

13 artikla

Alueellinen investointi- ja työllisyystuki

14 artikla

Tuki vastaperustetuille pienille yrityksille

2 jakso

Pk-yrityksille myönnettävä investointi- ja työllisyystuki

15 artikla

Pk-yrityksille myönnettävä investointi- ja työllisyystuki

3 jakso

Naisyrittäjyyteen myönnettävä tuki

16 artikla

Tuki naisyrittäjien äskettäin perustamille pienille yrityksille

4 jakso

Ympäristönsuojeluun myönnettävä tuki

17 artikla

Määritelmät

18 artikla

Investointituki yrityksille yhteisön normit ylittävään ympäristönsuojeluun tai ympäristönsuojelun tason parantamiseen yhteisön normien puuttuessa

19 artikla

Tuki yhteisön normit ylittävien tai yhteisön normien puuttuessa ympäristönsuojelun tasoa parantavien uusien kuljetusajoneuvojen hankintaan

20 artikla

Pk-yritysten ennakoivaan mukautumiseen tuleviin yhteisön normeihinmyönnettävä tuki

21 artikla

Energiansäästötoimenpiteisiin tehtäviin investointeihin myönnettävä ympäristönsuojelutuki

22 artikla

Tehokkaaseen yhteistuotantoon tehtäviin investointeihin myönnettävä ympäristönsuojelutuki

23 artikla

Uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian käytön edistämiseen tehtäviin investointeihin myönnettävä ympäristönsuojelutuki

24 artikla

Ympäristötutkimuksiin myönnettävä tuki

25 artikla

Ympäristöveron alennusten muodossa myönnettävä tuki

5 jakso

Pk-yrityksille konsulttipalveluihin ja pk-yritysten osallistumiseen messuille myönnettävä tuki

26 artikla

Pk-yrityksille konsulttipalveluihin myönnettävä tuki

27 artikla

Pk-yritysten osallistumiseen messuille myönnettävä tuki

6 jakso

Riskipääoman muodossa myönnettävä tuki

28 artikla

Määritelmät

29 artikla

Riskipääoman muodossa myönnettävä tuki

7 jakso

Tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävä tuki

30 artikla

Määritelmät

31 artikla

Tutkimus- ja kehityshankkeisiin myönnettävä tuki

32 artikla

Teknisiin toteutettavuustutkimuksiin myönnettävä tuki

33 artikla

Teollisoikeuksien kustannusten kattamiseen myönnettävä tuki pk-yrityksille

34 artikla

Maatalous- ja kalastusaloja koskevaan tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävä tuki

35 artikla

Nuorille innovatiivisille yrityksille myönnettävä tuki

36 artikla

Tuki innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin

37 artikla

Tuki korkeasti koulutetun henkilöstön lainaamiseen

8 jakso

Koulutustuki

38 artikla

Määritelmät

39 artikla

Koulutustuki

9 jakso

Epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävä tuki

40 artikla

Palkkatukien muodossa myönnettävä tuki epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden työhönottoon

41 artikla

Palkkatukien muodossa myönnettävä tuki alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämiseen

42 artikla

Alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämisestä aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseen myönnettävä tuki

III luku

LOPPUSÄÄNNÖKSET

43 artikla

Kumoaminen

44 artikla

Siirtymäsäännökset

45 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Liite I

Pk-yrityksen määritelmä

Liite II

Lomake yhteenvetotietojen toimittamiseksi tutkimus- ja kehitystuesta 9 artiklan 4 kohdassa säädetyn laajennetun raportointivelvollisuuden mukaisesti

Lomake yhteenvetotietojen toimittamiseksi tuesta suurille investointihankkeille 9 artiklan 4 kohdassasäädetyn laajennetun raportointivelvollisuuden mukaisesti

Liite III

Lomake 9 artiklan 1 kohdassa säädetyn raportointivelvollisuuden mukaisten yhteenvetotietojen toimittamiseksi

I   LUKU

YHTEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä asetusta sovelletaan seuraaviin tukimuotoihin:

a)

alueellinen tuki;

b)

pk-yrityksille myönnettävä investointi- ja työllisyystuki;

c)

naisyrittäjille yritysten perustamiseen myönnettävä tuki;

d)

ympäristönsuojeluun myönnettävä tuki;

e)

pk-yrityksille konsulttipalveluihin ja pk-yritysten osallistumiseen messuille myönnettävä tuki;

f)

riskipääoman muodossa myönnettävä tuki;

g)

tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävä tuki;

h)

koulutustuki;

i)

epäedullisessa asemassa olevien tai alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävä tuki.

2.   Tätä asetusta ei sovelleta:

a)

vientiin liittyvään toimintaan myönnettävään tukeen eli tukeen, joka on suoraan sidoksissa vientimääriin, jakeluverkon perustamiseen ja toimintaan tai muihin vientitoimintaan liittyviin juokseviin kustannuksiin;

b)

tukeen, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella.

3.   Tätä asetusta sovelletaan tukeen kaikilla toimialoilla lukuun ottamatta seuraavia:

a)

neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 (24) soveltamisalaan kuuluvilla kalastus- ja vesiviljelyaloilla harjoitettavaan toimintaan myönnettävä tuki, lukuun ottamatta koulutustukea, riskipääoman muodossa myönnettävää tukea, tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävää tukea sekä epäedullisessa asemassa olevien tai alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävää tukea;

b)

tuki maataloustuotteiden alkutuotannon alalla harjoitettavaan toimintaan, lukuun ottamatta koulutustukea, riskipääoman muodossa myönnettävää tukea, tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää tukea, ympäristönsuojelutukea sekä epäedullisessa asemassa olevien tai alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävää tukea, edellyttäen, että nämä tukimuodot eivät kuulu komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 soveltamisalaan;

c)

tuki maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoille saattamisen aloilla harjoitettavaan toimintaan seuraavissa tapauksissa:

i)

kun tuen määrä on vahvistettu alkutuottajilta ostettujen tai kyseisten yritysten markkinoille saattamien tuotteiden hinnan tai määrän mukaan; tai

ii)

kun tuen ehtona on, että se siirretään osittain tai kokonaan alkutuottajille;

d)

tuki kivihiilialalla harjoitettavaan toimintaan, lukuun ottamatta koulutustukea, tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävää tukea ja ympäristönsuojelutukea;

e)

alueellinen tuki terästeollisuuden alalla harjoitettavaan toimintaan;

f)

alueellinen tuki laivanrakennusalalla harjoitettavaan toimintaan;

g)

alueellinen tuki synteettikuitujen alalla harjoitettavaan toimintaan.

4.   Tätä asetusta ei sovelleta tietyille tehdasteollisuuteen tai palvelualaan sisältyville toimialoille suunnattuihin alueellisiin tukiohjelmiin. Matkailutoimintaa koskevia ohjelmia ei katsota tietyille aloille suunnatuiksi.

5.   Tätä asetusta ei sovelleta suurille yrityksille myönnettyyn tapauskohtaiseen tukeen, lukuun ottamatta 13 artiklan 1 kohdassa säädettyjä tapauksia.

6.   Tätä asetusta ei sovelleta seuraavaan tukeen:

a)

tukiohjelmat, joissa ei nimenomaisesti suljeta pois mahdollisuutta yksittäisen tuen maksamiseen yritykselle, jota koskee sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja yhteismarkkinoille soveltumattomaksi;

b)

tapauskohtainen tuki yritykselle, jota koskee sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja yhteismarkkinoille soveltumattomaksi;

c)

tuki vaikeuksissa oleville yrityksille.

7.   Pk-yritystä pidetään 6 kohdan c alakohdassa tarkoitettuna ’vaikeuksissa olevana yrityksenä’, jos se täyttää seuraavat edellytykset:

a)

jos kyse on yhtiöstä, jonka osakkaiden vastuu on rajattu ja joka on menettänyt yli puolet merkitystä pääomastaan ja yli neljännes pääomasta on menetetty viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana;

b)

jos kyse on yhtiöstä, jossa ainakaan joidenkin osakkaiden vastuuta ei ole rajattu ja joka on menettänyt yli puolet kirjanpidon mukaisista omista varoistaan ja yli neljännes varoista on menetetty viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana; tai

c)

jos se yhtiömuodosta riippumatta täyttää kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut edellytykset yhtiön asettamiselle yleistäytäntöönpanomenettelyyn maksukyvyttömyyden vuoksi.

Lisäksi pk-yritysten, joiden yhtiöittämisestä on kulunut vähemmän kuin kolme vuotta, ei pitäisi katsoa olevan kyseisenä aikana tässä asetuksessa tarkoitettuja vaikeuksissa olevia yrityksiä, elleivät ne täytä ensimmäisen alakohdan c alakohdassa vahvistettuja edellytyksiä.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

’tuella’ toimenpiteitä, jotka täyttävät kaikki perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrätyt perusteet;

2)

’tukiohjelmalla’ säädöstä, jonka perusteella yksittäisiä tukia voidaan muita täytäntöönpanotoimenpiteitä vaatimatta myöntää yrityksille, jotka määritellään säädöksessä yleisesti ja käsitteellisesti, sekä säädöstä, jonka perusteella tiettyyn hankkeeseen liittymätöntä tukea voidaan myöntää yhdelle tai useammalle yritykselle toistaiseksi ja/tai rajoittamaton määrä;

3)

’yksittäisellä tuella’

a)

tapauskohtaista tukea ja

b)

tukiohjelman perusteella myönnettävää tukea, josta on ilmoitettava;

4)

’tapauskohtaisella tuella’ yksittäistä tukea, jota ei myönnetä tukiohjelman perusteella;

5)

’tuki-intensiteetillä’ tuen määrää ilmaistuna prosentteina tukikelpoisista kustannuksista;

6)

’läpinäkyvällä tuella’ tukea, jolle on mahdollista laskea ennakkoon tarkka bruttoavustusekvivalentti ilman, että sille olisi tarpeen laatia riskinarviointi;

7)

’pienillä ja keskisuurilla yrityksillä’ tai ’pk-yrityksillä’ yrityksiä, jotka täyttävät liitteen I mukaiset perusteet;

8)

’suurilla yrityksillä’ yrityksiä, jotka eivät täytä liitteessä I olevia perusteita;

9)

’tukialueilla’ aluetukeen oikeutettuja alueita, sellaisina kuin ne ovat määritettyinä kyseiselle jäsenvaltiolle hyväksytyssä aluetukikartassa vuosiksi 2007–2013;

10)

’aineellisella omaisuudella’ maa-alueita, rakennuksia ja laitoksia, koneita ja laitteita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 17 artiklan 12 alakohdan soveltamista. Liikenteen alalla kuljetusvälineet ja kuljetuslaitteet katsotaan tukikelpoiseksi omaisuudeksi, lukuun ottamatta alueellista tukea sekä maanteiden rahtiliikennettä ja lentoliikennettä;

11)

’aineettomalla omaisuudella’ omaisuutta, joka perustuu tekniikan siirtoon tai patenttioikeuksien, käyttölupien, taitotiedon tai patentoimattoman teknisen tietämyksen hankintaan;

12)

’suurella investointihankkeella’ käyttöomaisuuteen tehtyä investointia, jonka tukikelpoiset kustannukset ovat yli 50 miljoonaa euroa laskettuina tuen myöntämispäivän hintojen ja valuuttakurssien mukaan;

13)

’työntekijöiden määrällä’ vuosityöyksiköiden (VTY) määrää eli vuoden aikana kokopäivätyössä olleen henkilöstön määrää, kun osa-aikatyön sekä kausityön määrä lasketaan vuosityöyksiköiden murto-osina;

14)

’investointihankkeella suoraan luoduilla työpaikoilla’ työpaikkoja, jotka liittyvät investoinnin kohteena olevaan toimintaan; näihin kuuluvat työpaikat, jotka on luotu investoinnin aiheuttaman kapasiteetin käyttöasteen nousun vuoksi;

15)

’palkkakustannuksilla’ tuensaajan kyseessä olevan työpaikan osalta tosiasiallisesti suorittamien maksujen kokonaismäärää, joka koostuu:

a)

bruttopalkasta eli palkasta ennen veroja;

b)

pakollisista maksuista, kuten sosiaaliturvamaksuista; ja

c)

lasten ja vanhempien hoitokustannuksista.

16)

’pk-yrityksille myönnettävällä investointi- ja työllisyystuella’ tukea, joka täyttää 15 artiklassa säädetyt edellytykset;

17)

’investointituella’ 13 artiklassa tarkoitettua alueellista investointi- ja työllisyystukea, 15 artiklassa tarkoitettua pk-yrityksille myönnettävää investointi- ja työllisyystukeaja 18–23 artiklassa tarkoitettua ympäristönsuojeluun myönnettävää investointitukea;

18)

’epäedullisessa asemassa olevalla työntekijällä’ henkilöitä:

a)

jotka eivät ole olleet vakinaisessa ansiotyössä kuuden viime kuukauden aikana; tai

b)

joilla ei ole keskiasteen koulutusta eikä ammatillista pätevyyttä (ISCED 3); tai

c)

jotka ovat yli 50-vuotiaita; tai

d)

jotka ovat yksin eläviä aikuisia ja joilla on vähintään yksi huollettava; tai

e)

jotka työskentelevät jäsenvaltiossa sellaisella alalla tai sellaisessa ammatissa, jonka sukupuolijakauman epätasapaino on vähintään 25 prosenttia suurempi kuin keskimääräinen sukupuolijakauman epätasapaino kaikilla elinkeinoelämän aloilla kyseisessä jäsenvaltiossa ja kuuluvat tähän aliedustettuun sukupuoliryhmään; tai

f)

jotka kuuluvat jäsenvaltion etniseen vähemmistöön ja jotka tarvitsevat kieli- tai ammatillista koulutusta tai työkokemusta, jotta heidän mahdollisuutensa vakituisen työpaikan saamiseen paranevat;

19)

’erityisen epäedullisessa asemassa olevalla työntekijällä’ henkilöä, joka on ollut työttömänä vähintään 24 kuukautta;

20)

’alentuneesti työkykyisellä työntekijällä’ henkilöä:

a)

joka on todettu kansallisen lain mukaan alentuneesti työkykyiseksi; tai

b)

jolla on todettu rajoite, joka johtuu ruumiillisesta tai henkisestä vammasta tai mielenterveydellisistä syistä;

21)

’suojatyöllä’ työpaikkaa yrityksessä, jonka työntekijöistä vähintään 50 prosenttia on alentuneesti työkykyisiä henkilöitä;

22)

’maataloustuotteella’:

a)

perustamissopimuksen liitteessä I lueteltuja tuotteita, asetuksen (EY) N:o 104/2000 soveltamisalaan kuuluvia kalastus- ja vesiviljelytuotteita lukuun ottamatta;

b)

CN-koodeihin 4502, 4503 ja 4504 kuuluvia tuotteita (korkkituotteet);

c)

neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1234/2007 (25) tarkoitettuja maitoa ja maitotuotteita jäljitteleviä tuotteita tai niiden korvikkeita;

23)

’maataloustuotteiden jalostamisella’ maataloustuotteen käsittelyä niin, että myös käsittelyn tuloksena saatava tuote on maataloustuote, lukuun ottamatta maatilatoimintaa, joka on tarpeen eläin- tai kasvituotteen valmistelemiseksi ensimyyntiä varten;

24)

’maataloustuotteen markkinoille saattamisella’ tavaran pitämistä tai esille panemista myyntiä varten, myytäväksi tarjoamista, toimittamista tai muulla tavoin markkinoille saattamista lukuun ottamatta ensimyyntiä jälleenmyyjille tai jatkojalostajille ensituottajan toimesta tai tuotteen valmistamista tällaista ensimyyntiä varten; alkutuottajan suorittama tuotteen myynti loppukäyttäjälle katsotaan markkinoille saattamiseksi, jos se tapahtuu erillisissä, kyseiseen tarkoitukseen varatuissa tiloissa;

25)

’matkailutoiminnalla’ seuraavaa NACE Rev. 2:n luokituksen mukaista toimintaa:

a)

NACE 55: majoitus,

b)

NACE 56: ravitsemistoiminta,

c)

NACE 79: matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta, varauspalvelut,

d)

NACE 90: kulttuuri- ja viihdetoiminta,

e)

NACE 91: kirjastojen, arkistojen, museoiden ja muiden kulttuurilaitosten toiminta,

f)

NACE 93: urheilutoiminta sekä huvi- ja virkistyspalvelut;

26)

’takaisinmaksettavalla ennakolla’ hankkeeseen myönnettyä lainaa, joka maksetaan yhdessä tai useammassa erässä ja jonka takaisinmaksuehdot riippuvat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeen tuloksista;

27)

’riskipääomalla’ oman pääoman ehtoista tai oman pääoman luonteista rahoitusta yrityksille niiden kasvun varhaisvaiheissa (siemenvaihe, käynnistysvaihe ja laajentamisvaihe);

28)

’naisyrittäjien äskettäin perustamalla yrityksellä’ pientä yritystä, joka täyttää seuraavat edellytykset:

a)

yksi tai useampi nainen omistaa vähintään 51 prosenttia kyseisen pienen yrityksen pääomasta tai on kyseisen pienen yrityksen rekisteröity omistaja;

b)

pienen yrityksen hallinnointi on naisen vastuulla;

29)

’teräsalalla’ toimintaa, joka liittyy vähintään yhtä seuraavista tuotteista koskevaan tuotantoon:

a)

harkkorauta ja ferroseokset;

harkkorauta teräksen valmistukseen, metallivalimoissa käytettävä ja muu harkkorauta, peilirauta ja runsashiilinen rautamangaani, lukuun ottamatta muita rautaseoksia;

b)

tuotteet alkumuodossa tai välituotteena rautaa, tavallista terästä tai erikoisterästä:

sula teräs, myös valanteina, myös taottavaksi tarkoitetut harkot, puolivalmisteet kuten tankoteelmät, billetit ja laattateelmät, levyaihiot, tinalevyaihiot, kuumavalssatut levyainekset keloina, lukuun ottamatta sulan teräksen valmistusta pienistä ja keskisuurista sulatoista peräisin olevasta valuteräksestä;

c)

raudasta, tavallisesta teräksestä tai erikoisteräksistä valmistetut kuumamuokatut tuotteet:

kiskot, ratapölkyt, sidekiskot, aluslaatat, palkit, raskaat profiilit, vähintään 80 mm, ponttirauta ja -teräs, tangot ja profiilit, alle 80 mm, ja laatat, alle 150 mm, valssilanka, putkien renkaat ja neliöt, kuumavalssattu vanne ja nauha (myös nauha putkia varten), kuumavalssatut levyt (myös päällystetyt), levyt, vähintään 3 mm, leveät laatat, vähintään 150 mm, lukuun ottamatta metallilankaa ja metallilankatuotteita, tankoja ja rautavaloksia;

d)

kylmänä viimeistellyt tuotteet:

tinapinnoitettu levy, lyijy-tinapinnoitettu levy, mustalevy, galvanoidut levyt, muut päällystetyt levyt, kylmävalssatut levyvalmisteet, sähkölevyt, tinapinnoitetun levyn valmistamiseen tarkoitettu levy, kylmävalssatut levyt, rullina tai suorina levyinä;

e)

putket:

saumattomat teräsputket, hitsatut teräsputket, halkaisija yli 406,4 mm;

30)

’synteettikuitualalla’:

a)

polyesteriin, polyamidiin, akryyliin tai polypropyleeniin perustuvien kuitujen ja lankojen yleistyyppien valmistaminen suulakepuristuksella/teksturoinnilla niiden loppukäytöstä riippumatta, tai

b)

polymerisaatio (mukaan lukien polykondensaatio) sen ollessa integroitu suulakepuristuksella valmistamiseen käytettyjen koneiden osalta, taikka

c)

mikä tahansa teollinen prosessi, joka liittyy mahdollisen tuensaajan tai muun sen kanssa samaan yhtymään kuuluvan yrityksen nykyiseen asennettuun suulakepuristusvalmistus-/teksturointikapasiteettiin, ja joka kyseisessä liiketoiminnassa on tavallisesti integroitu tällaiseen kapasiteettiin käytettyjen koneiden osalta.

3 artikla

Poikkeuksen edellytykset

1.   Tukiohjelmat, jotka täyttävät kaikki tämän asetuksen I luvussa säädetyt edellytykset ja tämän asetuksen II luvussa olevat asiaa koskevat säännökset, ovat perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla yhteismarkkinoille soveltuvia, ja ne vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että tällaisesta ohjelmasta myönnettävät yksittäiset tuet täyttävät kaikki tämän asetuksen edellytykset ja ohjelma sisältää nimenomaisen viittauksen tähän asetukseen siten, että siinä mainitaan tämän asetuksen nimi ja viite sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.   Yksittäinen tuki, joka myönnetään 1 kohdassa tarkoitetusta ohjelmasta, on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla yhteismarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että kyseinen tuki täyttää kaikki tämän asetuksen I luvussa säädetyt edellytykset ja tämän asetuksen II luvussa olevat asiaa koskevat säännökset ja yksittäinen tukitoimenpide sisältää nimenomaisen viittauksen sen kannalta merkityksellisiin tämän asetuksen säännöksiin siten, että siinä mainitaan sen kannalta merkitykselliset säännökset, tämän asetuksen nimi ja viite sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3.   Tapauskohtainen tuki, joka täyttää kaikki tämän asetuksen I luvussa säädetyt edellytykset ja tämän asetuksen II luvussa olevat asiaa koskevat säännökset, on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla yhteismarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että kyseinen tuki sisältää nimenomaisen viittauksen sen kannalta merkityksellisiin tämän asetuksen säännöksiin siten, että siinä mainitaan sen kannalta merkitykselliset säännökset, tämän asetuksen nimi ja viite sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tuki-intensiteetti ja tukikelpoiset kustannukset

1.   Tuki-intensiteetin laskemiseksi kaikki käytettävät luvut on ilmaistava ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä. Jos tuki myönnetään muussa muodossa kuin avustuksena, tuen määrä on tuen avustusekvivalentti. Useammassa erässä maksettava tuki diskontataan myöntämishetken arvoon. Diskonttauksessa käytettävä korko on myöntämisen aikaan sovellettava viitekorko.

2.   Jos tuki myönnetään verovapautuksina tai tulevien verojen alennuksina bruttoavustusekvivalenttina määritetyn tuki-intensiteetin rajoissa, tukierien diskonttaus suoritetaan veroetuuksien voimaantuloajankohtina sovellettavien viitekorkojen perusteella.

3.   Tukikelpoiset kustannukset on osoitettava asiakirjoilla, joiden on oltava selkeitä ja eriteltyjä.

5 artikla

Tuen läpinäkyvyys

1.   Tätä asetusta sovelletaan vain läpinäkyvään tukeen.

Läpinäkyviksi katsotaan erityisesti seuraavat tukimuodot:

a)

avustuksiin ja korkotukiin sisältyvä tuki;

b)

lainoihin sisältyvä tuki, kun bruttoavustusekvivalentti on laskettu tuen myöntämishetkellä voimassa olevan viitekoron perusteella;

c)

takausohjelmiin sisältyvä tuki:

i)

kun bruttoavustusekvivalentin laskemiseen käytettävät menetelmät on hyväksytty sen jälkeen kun niistä on ilmoitettu komissiolle tämän asetuksen tai asetuksen (EY) N:o 1628/2006 mukaisesti ja hyväksytyt menetelmät koskevat nimenomaisesti kyseistä takaustyyppiä ja kyseistä perustana olevien toimien tyyppiä, tai

ii)

kun tuensaaja on pieni tai keskisuuri yritys ja bruttoavustusekvalentti on laskettu EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina annetun komission tiedonannon mukaisten safe harbour -maksujen perusteella;

d)

verotoimenpiteisiin sisältyvä tuki, kun toimenpiteessä määrätään ylärajasta, jolla voidaan varmistaa, että sovellettavaa kynnysarvoa ei ylitetä.

2.   Seuraavia tukimuotoja ei katsota läpinäkyviksi:

a)

pääomapanoksiin sisältyvä tuki, sanotun kuitenkaan rajoittamatta riskipääomaa koskevien erityissäännösten soveltamista;

b)

riskipääomatoimenpiteisiin sisältyvä tuki, lukuun ottamatta 29 artiklan mukaiset edellytykset täyttävää tukea.

3.   Takaisinmaksettavien ennakoiden muodossa myönnettävä tuki katsotaan läpinäkyväksi vain siinä tapauksessa, että takaisinmaksettavan ennakon kokonaismäärä ei ylitä tämän asetuksen nojalla sovellettavia kynnysarvoja. Jos kynnysarvo ilmaistaan tuki-intensiteettinä, takaisinmaksettavan ennakon kokonaismäärä, joka ilmaistaan prosentteina tukikelpoisista kustannuksista, ei saa ylittää sovellettavaa tuki-intensiteettiä.

6 artikla

Erillistä ilmoitusta koskevat kynnysarvot

1.   Tätä asetusta ei sovelleta joko tapauskohtaisesti tai ohjelman perusteella myönnettyyn yksittäiseen tukeen, jonka bruttoavustusekvivalentti ylittää seuraavat kynnysarvot:

a)

pk-yrityksille myönnettävä investointi- ja työllisyystuki: 7,5 miljoonaa euroa kutakin yritystä ja kutakin investointihanketta kohden;

b)

ympäristönsuojeluun myönnettävä investointituki: 7,5 miljoonaa euroa kutakin yritystä ja kutakin investointihanketta kohden;

c)

pk-yrityksille konsulttipalveluihin myönnettävä tuki: 2 miljoonaa euroa kutakin yritystä ja kutakin hanketta kohden;

d)

pk-yritysten osallistumiseen messuille myönnettävä tuki: 2 miljoonaa euroa kutakin yritystä ja kutakin hanketta kohden;

e)

tutkimus- ja kehityshankkeisiin sekä toteutettavuustutkimuksiin myönnettävä tuki:

i)

jos hanke on ensisijaisesti perustutkimusta, 20 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta/toteutettavuustutkimusta kohden;

ii)

jos hanke on ensisijaisesti teollista tutkimusta, 10 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta/toteutettavuustutkimusta kohden;

iii)

kaikkien muiden hankkeiden osalta 7,5 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta/toteutettavuustutkimusta kohden;

iv)

jos kyse on Eureka-hankkeesta, i, ii ja iii alakohdan mukaiset määrät kaksinkertaisina;

f)

pk-yrityksille myönnettävä tuki teollisoikeuksien kustannuksiin: 5 miljoonaa euroa kutakin yritystä ja kutakin hanketta kohden;

g)

koulutustuki: 2 miljoonaa euroa kutakin koulutushanketta kohden;

h)

tuki epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden palkkaamiseen: 5 miljoonaa euroa vuodessa kutakin yritystä kohden;

i)

tuki alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistymiseen palkkakustannusten korvaamisen muodossa: 10 miljoonaa euroa vuodessa kutakin yritystä kohden;

j)

tuki alentuneesti työkykyisten työntekijöiden palkkaamisesta aiheutuvien lisäkulujen korvaamiseen: 10 miljoonaa euroa vuodessa kutakin yritystä kohden.

Määritettäessä asianmukaista kynnysarvoa tutkimus- ja kehityshankkeisiin myönnettävälle tuelle ja toteutettavuustutkimuksille e alakohdan nojalla hankkeen katsotaan koostuvan ensisijaisesti perustutkimuksesta, jos yli 50 prosentin osuus tukikelpoisista hankekustannuksista aiheutuu perustutkimukseksi katsottavasta toiminnasta, tai ensisijaisesti teollisesta tutkimuksesta, jos yli 50 prosentin osuus tukikelpoisista hankekustannuksista aiheutuu teolliseksi tutkimukseksi katsottavasta toiminnasta. Tapauksissa, joissa hankkeen ensisijaista luonnetta ei voida määrittää, sovelletaan alhaisempaa kynnysarvoa.

2.   Suuriin investointihankkeisiin myönnettävä alueellinen investointituki on ilmoitettava komissiolle, jos kaikista lähteistä myönnettävän tuen kokonaismäärä ylittää 75 prosenttia enimmäismäärästä, joka voitaisiin myöntää investointiin, jonka tukikelpoiset kustannukset ovat 100 miljoonaa euroa, kun sovelletaan hyväksytyn aluetukikartan mukaisesti suuriin yrityksiin tuen myöntämispäivänä sovellettavaa kiinteää tuen kynnysarvoa.

7 artikla

Kasautuminen

1.   Määritettäessä, noudatetaanko 6 artiklassa säädettyjä erillistä ilmoitusta koskevia kynnysarvoja ja II luvussa säädettyjä tuki-intensiteetin enimmäismääriä, on otettava huomioon tuettuun toimintaan tai hankkeeseen myönnettävän julkisen tuen kokonaismäärä riippumatta siitä, rahoitetaanko tuki paikallisista, alueellisista, kansallisista vai yhteisön myöntämistä varoista.

2.   Tuki, jolle myönnetään poikkeus tällä asetuksella, voi kasautua minkä tahansa muun tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saaneen tuen kanssa, kunhan kyseiset tukitoimenpiteet koskevat eri yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia.

3.   Tuki, jolle myönnetään poikkeus tällä asetuksella, ei saa kasautua minkään muun tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saaneen tuen kanssa eikä komission asetuksessa (EY) N:o 1998/2006 (26) säädetyt edellytykset täyttävän vähämerkityksisen tuen eikä muun samojen – osittain tai kokonaan päällekkäisten – tukikelpoisten kustannusten kattamiseen myönnettävän yhteisön rahoituksen kanssa, jos kasautuminen aiheuttaisi kyseiseen tukeen tämän asetuksen nojalla sovellettavan korkeimman tuki-intensiteetin tai tukimäärän ylittymisen.

4.   Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, 41 ja 42 artiklassa säädetty alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävä tuki voi kasautua tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saaneen, samat tukikelpoiset kustannukset kattavan tuen kanssa, vaikka tämän asetuksen nojalla sovellettava korkein kynnysarvo ylittyisikin edellyttäen, että kasautuminen ei johda tuki-intensiteettiin, joka olisi yli 100 prosenttia kyseisistä kustannuksista ajalta, jolloin kyseiset työntekijät ovat työllistettyinä.

5.   Tukitoimenpiteiden, joille on myönnetty poikkeus tämän asetuksen nojalla ja joiden tukikelpoiset kustannukset ovat yksilöitävissä, ja tukitoimenpiteiden, joille on myönnetty poikkeus tämän asetuksen nojalla ja joiden tukikelpoiset kustannukset eivät ole yksilöitävissä, kasautumiseen on sovellettava seuraavia edellytyksiä:

a)

Kun kohdeyritys on saanut pääomaa 29 artiklassa tarkoitetun riskipääomatoimenpiteen perusteella ja hakee myöhemmin kolmen vuoden kuluessa ensimmäisen riskipääomainvestoinnin toteutuksesta tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvaa tukea, tämän asetuksen nojalla sovellettavia tuen kynnysarvoja tai tukikelpoisia enimmäismääriä alennetaan 50 prosenttia yleisesti ottaen ja 20 prosenttia tukialueilla sijaitsevien kohdeyritysten osalta. Alennuksen määrä ei saa ylittää yrityksen saaman riskipääoman kokonaismäärää. Tätä alennusta ei sovelleta tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävään tukeen, jolle myönnetään poikkeus 31–37 artiklan nojalla.

b)

Tuki nuorille innovatiivisille yrityksille ei saa kasautua kolmen ensimmäisen myöntämistä seuraavan vuoden aikana muiden tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saaneiden tukien kanssa, lukuun ottamatta tukea, jolle on myönnetty poikkeus 29 artiklan tai 31–37 artiklan nojalla.

8 artikla

Kannustava vaikutus

1.   Tällä asetuksella myönnetään poikkeus vain tuelle, jolla on kannustava vaikutus.

2.   Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluville pk-yrityksille myönnettävällä tuella katsotaan olevan kannustava vaikutus, jos tuensaaja on jättänyt tukihakemuksen kyseiselle jäsenvaltiolle ennen hanketta tai toimintaa koskevien töiden aloittamista.

3.   Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluville suurille yrityksille myönnettävällä tuella katsotaan olevan kannustava vaikutus, jos jäsenvaltio on 2 kohdassa säädetyn edellytyksen täyttymisen lisäksi tarkistanut ennen kyseisen yksittäisen tuen myöntämistä, että tuensaajan laatimasta asiakirja-aineistosta saadaan vahvistus yhdelle tai useammalle seuraavista perusteista:

a)

hankkeen/toiminnan merkittävästi suurempi koko tuen seurauksena;

b)

hankkeen/toiminnan merkittävästi laajempi soveltamisala tuen seurauksena;

c)

tuensaajan hankkeen/toiminnan toteuttamiseen käyttämän kokonaismäärän merkittävä lisääntyminen tuen seurauksena;

d)

kyseisen hankkeen/toiminnan merkittävästi nopeampi toteutusvauhti;

e)

13 artiklassa tarkoitetun alueellisen investointituen tapauksessa hanketta ei olisi toteutettu sellaisenaan ilman tukea kyseisellä tukialueella;

4.   Edellä 2 ja 3 kohdassa säädettyjä edellytyksiä ei sovelleta verotoimenpiteisiin, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

verotoimenpiteellä vahvistetaan laillinen oikeus tukeen objektiivisin perustein ja ilman jäsenvaltion harkintavaltaa; ja

b)

verotoimenpide on toteutettu ennen tuetun hankkeen tai toiminnan toteutukseen liittyvien töiden aloittamista. Tätä edellytystä ei sovelleta myöhemmin käyttöön otettaviin verojärjestelmiin.

5.   Kun on kyse asetuksen 42 artiklassa tarkoitetusta alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämisestä aiheutuvat lisäkustannukset korvaavasta tuesta, tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettyjen edellytysten katsotaan täyttyvän, jos 42 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät.

Kun on kyse 40 ja 41 artiklassa tarkoitetusta palkkatukien muodossa myönnettävästä tuesta epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden palkkaamiseen ja palkkatukien muodossa myönnettävästä tuesta alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämiseen, tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettyjen edellytysten katsotaan täyttyvän, jos tuki johtaa työllistettyjen epäedullisessa asemassa olevien tai alentuneesti työkykyisten työntekijöiden nettomäärän kasvuun.

Kun on kyse 25 artiklassa tarkoitetusta ympäristöveron alennusten muodossa myönnettävästä tuesta, tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa säädettyjen edellytysten katsotaan täyttyvän.

Kun on kyse 29 artiklassa tarkoitetusta riskipääoman muodossa myönnettävästä tuesta, tämän artiklan 2 kohdassa säädettyjen edellytysten katsotaan täyttyvän.

6.   Jos 2 ja 3 kohdan mukaiset edellytykset eivät täyty, koko tukitoimenpiteelle ei myönnetä poikkeusta tämän asetuksen nojalla.

9 artikla

Läpinäkyvyys

1.   Kun tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saanut tukiohjelma tulee voimaan tai tapauskohtaista tukea myönnetään, kyseisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle 20 työpäivän kuluessa yhteenveto kyseistä tukitoimenpidettä koskevista tiedoista. Kyseinen yhteenveto on toimitettava sähköisessä muodossa käyttäen vakiintunutta komission tietotekniikkasovellusta ja tämän asetuksen liitteessä III olevaa lomaketta.

Komissio vahvistaa viipymättä vastaanottaneensa yhteenvedon.

Komissio julkaisee yhteenvedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja komission verkkosivustolla.

2.   Kun tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saanut tukiohjelma tulee voimaan tai tapauskohtaista tukea myönnetään, kyseisen jäsenvaltion on julkaistava internetissä kyseisen tukitoimenpiteen koko teksti. Tukiohjelman tapauksessa tekstissä on esitettävä kansallisen lainsäädännön mukaiset edellytykset, joilla varmistetaan tämän asetuksen asiaankuuluvien säännösten noudattaminen. Kyseisen jäsenvaltion on varmistettava, että tukitoimenpiteen koko teksti on saatavilla internetissä koko sen ajan, jonka kyseinen tukitoimenpide on voimassa. Kyseisen jäsenvaltion 1 kohdan mukaisesti toimittamiin yhteenvetotietoihin on sisällyttävä internet-osoite, joka johtaa suoraan tukitoimenpiteen koko tekstiin.

3.   Kun myönnetään tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saanutta yksittäistä tukea, lukuun ottamatta verotoimenpiteiden muodossa myönnettävää tukea, tuen myöntämistä koskevaan säädökseen on sisällyttävä nimenomainen viittaus niihin II luvun erityissäännöksiin, jotka koskevat kyseistä säädöstä, kansalliseen lainsäädäntöön, jolla varmistetaan tämän asetuksen asianmukaisten säännösten noudattaminen, ja tukitoimenpiteen koko tekstiin suoraan johtavaan internet-osoitteeseen.

4.   Kun yksittäistä tukea myönnetään tutkimus- ja kehityshankkeita koskevasta voimassa olevasta tukiohjelmasta, joka kuuluu 31 artiklan soveltamisalaan, ja yksittäisen tuen määrä on yli 3 miljoonaa euroa tai aina kun myönnetään yksittäistä alueellista investointitukea suuria investointihankkeita koskevasta voimassa olevasta tukiohjelmasta, josta ei tarvitse ilmoittaa erikseen 6 artiklan nojalla, jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 20 työpäivän kuluessa päivästä, jona toimivaltainen viranomainen myöntää tuen, liitteessä II olevassa vakiolomakkeessa pyydetyt yhteenvetotiedot käyttäen vakiintunutta tietotekniikkasovellusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan mukaisia velvoitteita.

10 artikla

Valvonta

1.   Komissio valvoo säännöllisesti tukitoimenpiteitä, jotka on annettu sille tiedoksi 9 artiklan nojalla.

2.   Jäsenvaltioiden on säilytettävä yksityiskohtaiset asiakirjat kustakin yksittäisestä tuesta tai tukiohjelmasta, jolle myönnetään poikkeus tämän asetuksen nojalla. Asiakirja-aineistoon on sisällytettävä kaikki tarvittavat tiedot, joiden perusteella voidaan vahvistaa, että tässä asetuksessa säädetyt edellytykset täyttyvät, mukaan lukien tiedot kaikkien niiden yritysten asemasta, joiden oikeus tukeen tai lisään riippuu siitä, katsotaanko niiden olevan asemaltaan pk-yrityksiä, tiedot tuen kannustavasta vaikutuksesta sekä tiedot, joiden perusteella voidaan selvittää tukikelpoisten kustannusten tarkka määrä tätä asetusta sovellettaessa.

Yksittäistä tukea koskevat asiakirjat on säilytettävä kymmenen vuoden ajan lukien päivästä, jona tuki myönnettiin. Tukiohjelmaa koskevat asiakirjat on säilytettävä kymmenen vuoden ajan lukien päivästä, jona kyseisestä ohjelmasta myönnettiin viimeisen kerran tukea.

3.   Kyseisen jäsenvaltion on toimitettava kirjallisen pyynnön perusteella komissiolle 20 työpäivän tai pyynnössä asetettavan pidemmän määräajan kuluessa kaikki tiedot, jotka komissio katsoo tarvitsevansa voidakseen valvoa tämän asetuksen soveltamista.

Jos kyseinen jäsenvaltio ei toimita vaadittuja tietoja komission asettamassa tai yhteisesti sovitussa määräajassa tai jos jäsenvaltion toimittamat tiedot ovat epätäydellisiä, komissio lähettää muistutuksen, jossa asetetaan uusi määräaika tietojen toimittamiselle. Jos kyseinen jäsenvaltio ei tästä muistutuksesta huolimatta toimita pyydettyjä tietoja, komissio voi, annettuaan kyseiselle jäsenvaltiolle mahdollisuuden ilmaista näkemyksestä asiasta, tehdä päätöksen, jossa todetaan, että kaikki tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat tulevat tukitoimenpiteet tai osa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista tulevista tukitoimenpiteistä on ilmoitettava komissiolle perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

11 artikla

Vuosittaiset kertomukset

Jäsenvaltioiden on komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 (27) III luvun mukaisesti laadittava sähköisessä muodossa oleva kertomus tämän asetuksen soveltamisesta kultakin kokonaiselta vuodelta tai sen osalta, jonka aikana tätä asetusta sovelletaan. Kyseiseen vuosittaiseen kertomukseen on sisällytettävä internet-osoite, joka johtaa suoraan tukitoimenpiteen koko tekstiin.

12 artikla

Investointitukeen sovellettavat erityisedellytykset

1.   Jotta investoinnit voitaisiin katsoa tässä asetuksessa tarkoitetuiksi tukikelpoisiksi kustannuksiksi, niiden on koostuttava seuraavista:

a)

investoinnista sellaisiin aineelliseen ja/tai aineettomaan omaisuuteen, joka liittyy uuden toimipaikan perustamiseen, olemassa olevan toimipaikan laajentamiseen, toimipaikan tuotannon monipuolistamiseen uusiin lisätuotteisiin tai olemassa olevan toimipaikan tuotantoprosessin perusteelliseen muuttamiseen; tai

b)

toimipaikkaan välittömästi liittyvän käyttöomaisuuden hankinnasta, jos toimipaikka on suljettu tai olisi suljettu, jollei sitä olisi ostettu, ja käyttöomaisuuden ostajana on riippumaton sijoittaja. Jos pieni yritys siirtyy seuraannon kautta alkuperäisen omistajan / alkuperäisten omistajien perheelle tai entisille työntekijöille, luovutaan edellytyksestä, jonka mukaan riippumattoman sijoittajan on ostettava käyttöomaisuus.

Pelkkää yrityksen osakkeiden hankkimista ei katsota investoinniksi.

2.   Jotta aineeton omaisuus voitaisiin katsoa tässä asetuksessa tarkoitetuiksi tukikelpoisiksi kustannuksiksi, sen on täytettävä kaikki seuraavat edellytykset:

a)

sitä on käytettävä ainoastaan tukea saavassa yrityksessä. Alueellista investointitukea on käytettävä ainoastaan tukea saavassa toimipaikassa;

b)

se on katsottava poistokelpoiseksi omaisuudeksi;

c)

se on ostettava kolmansilta markkinaehdoin ilman että ostaja kykenisi käyttämään neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (28) 3 artiklassa tarkoitettua määräysvaltaa suhteessa myyjään tai päinvastoin;

d)

jos on kyse pk-yrityksille myönnettävästä investointituesta, se on sisällytettävä yrityksen omaisuuteen vähintään kolmen vuoden ajaksi. Jos on kyse alueellisesta investointituesta, se on sisällytettävä yrityksen omaisuuteen vähintään kolmen vuoden ajaksi tai pk-yritysten tapauksessa kolmen vuoden ajaksi ja pysyttävä tukea saavan toimipaikan hallussa vähintään viiden vuoden ajan tai pk-yritysten tapauksessa vähintään kolmen vuoden ajan.

3.   Jotta investointihankkeella suoraan luodut työpaikat voitaisiin katsoa tässä asetuksessa tarkoitetuiksi tukikelpoisiksi kustannuksiksi, niiden on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)

työpaikat on luotava kolmen vuoden kuluessa investoinnin loppuun saattamisesta;

b)

investointihankkeen tuloksena kyseisen toimipaikan työntekijöiden nettomäärän on lisäännyttävä viimeisen 12 kuukauden keskiarvoon verrattuna;

c)

luodut työpaikat on säilytettävä suurten yritysten tapauksessa vähintään viiden vuoden ajan ja pk-yritysten tapauksessa vähintään kolmen vuoden ajan.

II   LUKU

ERI TUKIMUOTOJA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

1   JAKSO

Alueellinen tuki

13 artikla

Alueellinen investointi- ja työllisyystuki

1.   Alueelliset investointi- ja työllisyystukiohjelmat ovat perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla yhteismarkkinoille soveltuvia, ja ne vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että ne täyttävät tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

Tapauskohtainen tuki, jota käytetään ainoastaan täydentämään alueellisten investointi- ja työllisyystukiohjelmien perusteella myönnettyä tukea ja jonka määrä on enintään 50 prosenttia investointiin myönnettävästä kokonaistuesta, on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla yhteismarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että myönnettävä tapauskohtainen tuki täyttää kaikki tämän asetuksen edellytykset.

2.   Tuki on myönnettävä aluetukeen oikeutetuilla alueilla siten kuin kyseiselle jäsenvaltiolle hyväksytyssä aluetukikartassa vuosiksi 2007–2013 määritetään. Investoinnin on säilyttävä tukea saaneella alueella vähintään viiden vuoden ajan tai pk-yritysten tapauksessa kolmen vuoden ajan sen jälkeen, kun koko investointi on saatettu päätökseen. Tämä ei estä sellaisen tuotantolaitoksen tai laitteen korvaamista, joka on vanhentunut tekniikan nopean kehittymisen vuoksi, jos taloudellista toimintaa jatketaan kyseisellä alueella säädetyn vähimmäisajan.

3.   Tarkasteluajankohdan bruttoavustusekvivalenttina ilmaistu tuki-intensiteetti ei saa ylittää tuen myöntämisajankohtana voimassa olevaa, alueelliselle tuelle asetettua kynnysarvoa kyseisellä tukialueella.

4.   Lukuun ottamatta suuriin investointihankkeisiin myönnettävää tukea ja liikenteen alalla myönnettävää alueellista tukea, 3 kohdassa vahvistettuja kynnysarvoja voidaan korottaa 20 prosenttiyksikköä, kun on kyse pienille yrityksille myönnettävästä tuesta, ja 10 prosenttiyksikköä, kun on kyse keskisuurille yrityksille myönnettävästä tuesta.

5.   Kynnysarvoja, jotka vahvistetaan 3 kohdassa, sovelletaan tuki-intensiteettiin, joka lasketaan joko prosentteina investoinnin tukikelpoisista aineellisista ja aineettomista kustannuksista tai prosentteina investointihankkeella suoraan luotuun työpaikkaan palkatun henkilön arvioiduista palkkakustannuksista laskettuina kahden vuoden ajalta tai näiden kahden yhdistelmänä edellyttäen, että tuki ei ylitä vain toista näistä laskutavoista soveltamalla saatua suurinta mahdollista tuen määrää.

6.   Kun tuki lasketaan aineellisten tai aineettomien investointikustannusten tai yritysostojen tapauksessa hankintakustannusten perusteella, tuensaajan on rahoitettava osaltaan vähintään 25 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista joko omilla varoillaan tai ulkopuolisella rahoituksella, johon ei liity julkista tukea. Jos kyseisen jäsenvaltion aluetukikartan mukaisesti hyväksytty tuki-intensiteetin enimmäismäärä, jota on korotettu 4 kohdan mukaisesti, on kuitenkin yli 75 prosenttia, tuensaajan rahoitusosuutta pienennetään vastaavasti. Jos tuki lasketaan aineellisten tai aineettomien investointikustannusten perusteella, siihen sovelletaan myös 7 kohdassa säädettyjä edellytyksiä.

7.   Toimipaikan oston yhteydessä on otettava huomioon ainoastaan kustannukset, jotka aiheutuvat omaisuuserien ostamisesta kolmansilta edellyttäen, että kauppa on toteutettu markkinaehdoin. Jos kauppaan liittyy muita investointeja, näistä aiheutuvat kustannukset on lisättävä hankintakustannuksiin.

Kustannukset, jotka liittyvät muiden omaisuuserien kuin maa-alueiden ja rakennusten hankintaan vuokrasopimuksella, on otettava huomioon ainoastaan, jos vuokrasopimus tehdään rahoitusleasingin muodossa ja siihen sisältyy velvoite kyseisen omaisuuserän ostamisesta vuokrasopimuksen päätyttyä. Jos maa-alueita ja rakennuksia hankitaan vuokrasopimuksella, vuokrasopimuksen on oltava voimassa vähintään viisi vuotta investointihankkeen arvioidun toteuttamisajankohdan jälkeen tai kolme vuotta, kun on kyse pk-yrityksistä.

Lukuun ottamatta pk-yrityksiä ja yritysostoja, hankittujen omaisuuserien on oltava uusia. Yritysostojen tapauksessa on vähennettävä omaisuuserät, joiden hankkimiseen on saatu tukea jo ennen ostoa. Pk-yritysten tapauksessa voidaan ottaa huomioon aineettomaan omaisuuteen tehdyistä investoinneista aiheutuvat kokonaiskustannukset. Suurten yritysten tapauksessa tällaisista kustannuksista tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan enintään 50 prosenttia hankkeeseen tehtyjen investointien tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

8.   Jos tuki lasketaan palkkakustannusten perusteella, luotujen työpaikkojen on liityttävä suoraan investointihankkeeseen.

9.   Poiketen siitä, mitä 3 ja 4 kohdassa säädetään, maataloustuotteiden jalostamiseen ja markkinoille saattamiseen tehtävien investointien tuki-intensiteettien enimmäismäärät voidaan vahvistaa seuraavasti:

a)

50 prosenttia tukikelpoisista investoinneista perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisilla tukialueilla ja 40 prosenttia tukikelpoisista investoinneista muilla alueelliseen tukeen oikeutetuilla alueilla siten kuin kyseisille jäsenvaltioille hyväksytyssä aluetukikartassa vuosiksi 2007–2013 määritetään, jos tuensaaja on pk-yritys;

b)

25 prosenttia tukikelpoisista investoinneista perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisilla tukialueilla ja 20 prosenttia tukikelpoisista investoinneista muilla alueelliseen tukeen oikeutetuilla alueilla siten kuin kyseisille jäsenvaltioille hyväksytyssä aluetukikartassa vuosiksi 2007–2013 määritetään, jos tuensaajayrityksessä on vähemmän kuin 750 työntekijää ja/tai sen liikevaihto on pienempi kuin 200 miljoonaa euroa laskettuna tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.

10.   Jotta suurta investointia ei olisi mahdollista jakaa keinotekoisesti alahankkeisiin, suuri investointihanke katsotaan yhdeksi investointihankkeeksi, jos sama yritys tai samat yritykset toteuttavat investoinnin kolmen vuoden aikana ja jos se koostuu käyttöomaisuudesta, jota ei voida jakaa osiin taloudellisesti kannattavasti.

14 artikla

Tuki vastaperustetuille pienille yrityksille

1.   Vastaperustetuille pienille yrityksille suunnatut tukiohjelmat ovat perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla yhteismarkkinoille soveltuvia, ja ne vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että ne täyttävät tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa säädetyt edellytykset.

2.   Tuensaajien on oltava pieniä yrityksiä.

3.   Tuen määrä on enintään:

a)

2 miljoonaa euroa pienille yrityksille, jotka toimivat perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvilla alueilla;

b)

1 miljoona euroa pienille yrityksille, jotka toimivat perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvilla alueilla.

Vuotuiset tukimäärät yritystä kohden ovat enintään 33 prosenttia a ja b alakohdassa säädetyistä määristä.

4.   Tuki-intensiteetti on enintään:

a)

perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan soveltamisalaan kuuluvilla alueilla 35 prosenttia kolmen ensimmäisen vuoden aikana yrityksen perustamisen jälkeen aiheutuneista tukikelpoisista kustannuksista ja 25 prosenttia kahtena seuraavana vuonna;

b)

perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan soveltamisalaan kuuluvilla alueilla 25 prosenttia kolmen ensimmäisen vuoden aikana yrityksen perustamisen jälkeen aiheutuneista tukikelpoisista kustannuksista ja 15 prosenttia kahtena seuraavana vuonna.

Näitä tuki-intensiteettejä voidaan korottaa 5 prosenttia perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan soveltamisalaan kuuluvilla alueilla, joiden bruttokansantuote (BKT) asukasta kohden on alle 60 prosenttia 25 jäsenvaltion EU:n keskiarvosta, alueilla, joiden väestötiheys on alle 12,5 asukasta/km2, ja pienillä saarilla, joiden asukasmäärä on alle 5 000, sekä muissa samansuuruisissa yhteisöissä, jotka kärsivät samanlaisesta eristyneisyydestä.

5.   Tukikelpoisia kustannuksia ovat pienen yrityksen perustamiseen suoraan liittyvät laki-, neuvonta-, konsultointi- ja hallintokustannukset, sekä seuraavat kustannukset, jos ne tosiasiallisesti aiheutuvat viiden ensimmäisen vuoden kuluessa yrityksen perustamisesta:

a)

ulkoisen rahoituksen korot ja enintään viitekoron mukainen osinko omasta pääomasta;

b)

tuotantotilojen ja -laitteiden vuokrat;

c)

energia-, vesi- ja lämmityskustannukset, verot (muut kuin alv ja liiketuloon kohdistuvat yhtiöverot) ja hallintomaksut;

d)

poistot, tuotantotilojen ja -laitteiden vuokrat sekä palkkakustannukset, jos muuta tukea ei ole myönnetty perustana oleviin investointeihin ja työpaikkojen luomista ja henkilöstön palkkaamista koskeviin toimenpiteisiin.

6.   Pienet yritykset, jotka ovat toimintansa 12 edellisen kuukauden aikana lopettaneiden yritysten osakkaiden määräysvallassa, eivät voi saada tukea tämän artiklan nojalla, jos kyseiset yritykset toimivat samoilla merkityksellisillä markkinoilla tai lähimarkkinoilla.

2   JAKSO

Pk-yrityksille myönnettävä investointi- ja työllisyystuki

15 artikla

Pk-yrityksille myönnettävä investointi- ja työllisyystuki

1.   Pk-yrityksille myönnettävä investointi- ja työllisyystuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla yhteismarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa säädetyt edellytykset.

2.   Tuki-intensiteetti on enintään:

a)

20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse pienistä yrityksistä;

b)

10 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse keskisuurista yrityksistä.

3.   Tukikelpoisia kustannuksia ovat seuraavat:

a)

aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtyjen investointien kustannukset; tai

b)

investointihankkeella suoraan luotujen työpaikkojen arvioidut palkkakustannukset laskettuina kahden vuoden ajalta.

4.   Kun investointi koskee maataloustuotteiden jalostamista ja markkinoille saattamista, tuki-intensiteetti on enintään:

a)

75 prosenttia tukikelpoisista investoinneista syrjäisimmillä alueilla;

b)

65 prosenttia tukikelpoisista investoinneista neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1405/2006 (29) tarkoitetuilla pienillä Egeanmeren saarilla;

c)

50 prosenttia tukikelpoisista investoinneista perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla tukikelpoisilla alueilla;

d)

40 prosenttia tukikelpoisista investoinneista kaikilla muilla alueilla.

3   JAKSO

Naisyrittäjyyteen myönnettävä tuki

16 artikla

Tuki naisyrittäjien äskettäin perustamille pienille yrityksille

1.   Naisyrittäjien äskettäin perustamille pienille yrityksille suunnatut tukiohjelmat ovat perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla yhteismarkkinoille soveltuvia, ja ne vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että ne täyttävät tämän artiklan 2–5 kohdassa säädetyt edellytykset.

2.   Tuensaajien on oltava naisyrittäjien äskettäin perustamia pieniä yrityksiä.

3.   Tuen määrä on enintään 1 miljoona euroa yritystä kohden.

Vuotuiset tukimäärät yritystä kohden ovat enintään 33 prosenttia ensimmäisessä alakohdassa säädetystä määrästä.

4.   Tuki-intensiteetti on enintään 15 prosenttia viiden ensimmäisen vuoden aikana yrityksen perustamisen jälkeen aiheutuneista tukikelpoisista kustannuksista.

5.   Tukikelpoisia kustannuksia ovat pienen yrityksen perustamiseen suoraan liittyvät laki-, neuvonta-, konsultointi- ja hallintokustannukset, sekä seuraavat kustannukset, jos ne tosiasiallisesti aiheutuvat viiden ensimmäisen vuoden kuluessa yrityksen perustamisesta:

a)

ulkoisen rahoituksen korot ja enintään viitekoron mukainen osinko omasta pääomasta;

b)

tuotantotilojen ja -laitteiden vuokrat;

c)

energia-, vesi- ja lämmityskustannukset, verot (muut kuin alv ja liiketuloon kohdistuvat yhtiöverot) ja hallintomaksut;

d)

poistot, tuotantotilojen ja -laitteiden vuokrat sekä palkkakustannukset, jos muuta tukea ei ole myönnetty perustana oleviin investointeihin ja työpaikkojen luomista ja henkilöstön palkkaamista koskeviin toimenpiteisiin;

e)

lasten ja vanhempien hoitokustannukset, vanhempainlomaan liittyvät kustannukset tarvittaessa mukaan lukien.

6.   Pienet yritykset, jotka ovat toimintansa 12 edellisen kuukauden aikana lopettaneiden yritysten osakkaiden määräysvallassa, eivät voi saada tukea tämän artiklan nojalla, jos kyseiset yritykset toimivat samoilla merkityksellisillä markkinoilla tai lähimarkkinoilla.

4   JAKSO

Ympäristönsuojeluun myönnettävä tuki

17 artikla

Määritelmät

Tässä jaksossa tarkoitetaan:

1)

’ympäristönsuojelulla’ kaikkia toimia, joilla pyritään korjaamaan tai ennaltaehkäisemään fyysiselle ympäristölle tai luonnonvaroille tuensaajan omasta toiminnasta aiheutuvia haittoja, pienentämään tällaisten haittojen riskiä tai edistämään luonnonvarojen järkiperäistä käyttöä, mukaan lukien energiansäästötoimenpiteet ja uusiutuvien energialähteiden käyttö;

2)

’energiansäästötoimenpiteillä’ kaikkia toimia, joiden avulla yritykset voivat vähentää erityisesti tuotantoprosessiensa energiankulutusta;

3)

’yhteisön normilla’

a)

pakollista yhteisön normia, jolla vahvistetaan ympäristönsuojelun taso, joka yksittäisten yritysten on saavutettava; tai

b)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/1/EY (30) mukaista velvollisuutta käyttää parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, joka käy ilmi komission mainitun direktiivin 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti julkaisemista uusimmista tiedoista;

4)

’uusiutuvilla energialähteillä’ seuraavia uusiutuvia, muita kuin fossiilisia energialähteitä: tuuli-, aurinko-, maalämpö-, aalto- ja vuorovesienergia, vesivoimalat, biomassa, kaatopaikkakaasut, jäteveden käsittelylaitosten kaasut ja biokaasut;

5)

’biopolttoaineilla’ nestemäisiä tai kaasumaisia liikenteessä käytettäviä polttoaineita, jotka tuotetaan biomassasta;

6)

’kestävillä biopolttoaineilla’ biopolttoaineita, jotka täyttävät ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista energialähteistä saatavan energian käytön edistämisestä (31) 15 artiklassa vahvistetut ympäristökestävyyskriteerit. Kun direktiivi on hyväksytty Euroopan parlamentissa ja neuvostossa sekä julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, sovelletaan direktiivissä vahvistettuja kestävyyskriteereitä;

7)

’energialla uusiutuvista energialähteistä’ energiaa, joka on tuotettu voimaloissa, joissa käytetään ainoastaan uusiutuvia energialähteitä, ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian lämpöarvona mitattua osuutta sähköstä, joka on tuotettu myös tavanomaisia energialähteitä käyttävissä hybridivoimaloissa. Kyseinen tuotanto kattaa myös varastointijärjestelmien täyttämiseen käytettävän uusiutuvan sähkön mutta ei kata varastointijärjestelmien tuloksena tuotettua sähköä;

8)

’yhteistuotannolla’ lämpöenergian ja sähkö- ja/tai mekaanisen energian samanaikaista tuottamista samassa prosessissa;

9)

’tehokkaalla yhteistuotannolla’ yhteistuotantoa, joka täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/8/EY (32) liitteen III perusteet ja komission päätöksessä 2007/74/EY (33) vahvistetut yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot;

10)

’ympäristöverolla’ veroa, jonka erityisellä määräytymisperusteella on selkeä kielteinen vaikutus ympäristöön tai jonka tarkoituksena on tiettyjen toimintojen, tavaroiden tai palvelujen verottaminen siten, että ympäristökustannukset voidaan sisällyttää niiden hintaan ja/tai tuottajat ja kuluttajat ohjata ympäristöystävällisempään toimintaan;

11)

’yhteisön verotuksen vähimmäistasolla’ yhteisön lainsäädännössä säädettyä verotuksen vähimmäistasoa. Energiatuotteiden ja sähkön osalta yhteisön verotuksen vähimmäistasolla tarkoitetaan direktiivin 2003/96/EY liitteessä I säädettyä verotuksen vähimmäistasoa;

12)

’aineellisella omaisuudella’ investointeja maa-alueisiin, jos ne ovat ehdottomasti tarpeen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi, investointeja rakennuksiin, laitoksiin sekä pilaantumisen ja haittojen vähentämiseen ja ehkäisemiseen tarkoitettuihin laitteisiin ja investointeja tuotantomenetelmien mukauttamiseen ympäristönsuojelutarkoituksessa.

18 artikla

Investointituki yrityksille yhteisön normit ylittävään ympäristönsuojeluun tai ympäristönsuojelun tason parantamiseen yhteisön normien puuttuessa

1.   Investointituki, joka mahdollistaa sen, että yritykset voivat ylittää ympäristönsuojelua koskevat yhteisön normit tai yhteisön normien puuttuessa parantaa ympäristönsuojelun tasoa, on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla yhteismarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että tämän artiklan 2–8 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

2.   Tuetun investoinnin on täytettävä yksi seuraavista edellytyksistä:

a)

investointi mahdollistaa sen, että tuensaaja voi parantaa toiminnallaan ympäristönsuojelun tasoa ylittämällä sovellettavat yhteisön normit riippumatta siitä, onko voimassa velvoittavia kansallisia normeja, jotka ovat tiukempia kuin yhteisön normit;

b)

investointi mahdollistaa sen, että tuensaaja voi parantaa toiminnallaan ympäristönsuojelun tasoa yhteisön normien puuttuessa.

3.   Tukea ei saa myöntää, jos parannuksilla varmistetaan, että yritykset noudattavat jo hyväksyttyjä yhteisön normeja, jotka eivät ole vielä tulleet voimaan.

4.   Tuki-intensiteetti on enintään 35 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

Tuki-intensiteettiä voidaan kuitenkin korottaa 20 prosenttiyksikköä, kun on kyse pienille yrityksille myönnettävästä tuesta, ja 10 prosenttiyksikköä, kun on kyse keskisuurille yrityksille myönnettävästä tuesta.

5.   Tukikelpoisia kustannuksia ovat ylimääräiset investointikustannukset, joita kyseisissä yhteisön normeissa vaadittua korkeamman ympäristönsuojelun tason saavuttaminen edellyttää, ottamatta huomioon toiminnan tuottoja ja toimintakustannuksia.

6.   Edellä 5 kohdassa tarkoitetusta ympäristönsuojeluun suoraan liittyvästä investoinnista aiheutuvat kustannukset määritetään vertaamalla kustannuksia vaihtoehtoiseen tilanteeseen:

a)

kun ympäristönsuojeluun tehtävistä investoinneista aiheutuvat kustannukset voidaan helposti erottaa kokonaisinvestointikustannuksista, tukikelpoisia kustannuksia ovat nämä tarkoin määritetyt ympäristönsuojeluun liittyvät kustannukset;

b)

kaikissa muissa tapauksissa ylimääräiset investointikustannukset on määritettävä vertaamalla investointia vaihtoehtoiseen tilanteeseen, jossa valtiontukea ei myönnetä. Oikean vaihtoehtoisen tilanteen muodostavat sellaisesta teknisesti vertailukelpoisesta investoinnista aiheutuvat kustannukset, jonka avulla saavutetaan matalampi ympäristönsuojelun taso (joka vastaa mahdollisia velvoittavia yhteisön normeja) ja jonka toteuttaminen ilman tukea olisi realistista (”vertailuinvestointi”). Teknisesti vertailukelpoisella investoinnilla tarkoitetaan investointia kohteeseen, jossa tuotantokapasiteetti ja muut tekniset ominaisuudet ovat samat (lukuun ottamatta niitä ominaisuuksia, jotka liittyvät suoraan ympäristön suojelemiseksi tehtyyn lisäinvestointiin). Lisäksi tällaisen vertailuinvestoinnin on liiketoiminnallisesti tarkasteltuna oltava realistinen vaihtoehto arvioitavalle investoinnille.

7.   Tukikelpoisen investoinnin on liityttävä aineelliseen ja/tai aineettomaan omaisuuteen tehtäviin investointeihin.

8.   Kun on kyse investoinneista, joiden tarkoituksena on saavuttaa yhteisön normeja korkeampi ympäristönsuojelun taso, vertailussa on käytettävä seuraavia lähtökohtia:

a)

kun yritys mukautuu kansallisiin normeihin, jotka on annettu yhteisön normien puuttuessa, tukikelpoisiin kustannuksiin sisältyvät ylimääräiset investointikustannukset, joita kansallisissa normeissa vaaditun ympäristönsuojelun tason saavuttaminen edellyttää;

b)

kun yritys mukautuu asiaa koskevia yhteisön normeja tiukempiin kansallisiin normeihin tai ylittää ne tai ylittää yhteisön normit, tukikelpoisiin kustannuksiin sisältyvät ylimääräiset investointikustannukset, joita yhteisön normeissa vaadittua korkeamman ympäristönsuojelun tason saavuttaminen edellyttää. Kustannukset, jotka aiheutuvat yhteisön normien edellyttämän ympäristönsuojelun tason saavuttamiseksi tehdyistä investoinneista, eivät ole tukikelpoisia;

c)

normien puuttuessa tukikelpoisiin kustannuksiin sisältyvät investointikustannukset, joita yritykselle tai yrityksille aiheutuu sen tai niiden pyrkiessä korkeammalle ympäristönsuojelun tasolle kuin kyseisessä yrityksessä tai kyseisissä yrityksissä saavutettaisiin ilman ympäristönsuojelutukea.

9.   Tämän artiklan nojalla ei myönnetä vapautusta investointituelle, jolla tuetaan muiden yritysten tuottamaan jätteeseen kohdistuvaa jätehuoltoa.

19 artikla

Tuki yhteisön normit ylittävien tai yhteisön normien puuttuessa ympäristönsuojelun tasoa parantavien uusien kuljetusajoneuvojen hankintaan

1.   Investointituki sellaisten uusien kuljetusajoneuvojen hankintaan, joiden käyttö mahdollistaa sen, että kuljetusalan yritykset voivat ylittää ympäristönsuojelua koskevat yhteisön normit tai yhteisön normien puuttuessa parantaa ympäristönsuojelun tasoa, on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla yhteismarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

2.   Tuetun investoinnin on täytettävä 18 artiklan 2 kohdassa säädetty edellytys.

3.   Tuki hyväksyttyjen yhteisön normien mukaisen uuden maantie-, rautatie-, sisävesi- ja meriliikenteessä käytettävän kuljetuskaluston hankintaan vapautetaan ilmoitusvaatimuksesta, kun hankinta suoritetaan ennen yhteisön normien voimaantuloa ja kyseisiä normeja ei sovelleta velvoittaviksi muuttumisen jälkeen taannehtivasti jo aiemmin ostettuihin ajoneuvoihin.

4.   Tuki ympäristönsuojelutavoitteeseen liittyviin nykyisten ajoneuvojen jälkiasennuksiin vapautetaan ilmoitusvaatimuksesta, jos nykyisiä kuljetusvälineitä parannetaan sellaiset ympäristönormit täyttäviksi, jotka eivät olleet vielä voimassa kyseisten kuljetusvälineiden käyttöönottopäivänä, tai jos kuljetusvälineisiin ei sovelleta mitään ympäristönormeja.

5.   Tuki-intensiteetti on enintään 35 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

Tuki-intensiteettiä voidaan kuitenkin korottaa 20 prosenttiyksikköä, kun on kyse pienille yrityksille myönnettävästä tuesta, ja 10 prosenttiyksikköä, kun on kyse keskisuurille yrityksille myönnettävästä tuesta.

6.   Tukikelpoisia kustannuksia ovat ylimääräiset investointikustannukset, joita yhteisön normeissa vaadittua korkeamman ympäristönsuojelun tason saavuttaminen edellyttää.

Tukikelpoiset kustannukset on laskettava 18 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti ja ottamatta huomioon toiminnan tuottoja ja toimintakustannuksia.

20 artikla

Pk-yritysten ennakoivaan mukautumiseen tuleviin yhteisön normeihinmyönnettävä tuki

1.   Tuki, joka mahdollistaa sen, että pk-yritykset voivat noudattaa korkeamman ympäristönsuojelun tason mahdollistavia uusia yhteisön normeja, jotka eivät ole vielä voimassa, on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla yhteismarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa säädetyt edellytykset.

2.   Yhteisön normit on annettava ja investointi on toteutettava ja saatettava päätökseen vähintään vuotta ennen kyseisen normin voimaantulopäivää.

3.   Tuki-intensiteetti on enintään 15 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse pienistä yrityksistä, ja 10 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse keskisuurista yrityksistä, jos investointi toteutetaan ja saatetaan päätökseen yli kolme vuotta ennen normin voimaantuloa, ja 10 prosenttia, kun on kyse pienistä yrityksistä, jos investointi toteutetaan ja saatetaan päätökseen vähintään vuotta ja enintään kolme vuotta ennen normin voimaantuloa.

4.   Tukikelpoiset kustannukset ovat ylimääräiset investointikustannukset, joita yhteisön normeissa vaaditun ympäristönsuojelun tason saavuttaminen edellyttää verrattuna olemassa olevaan ympäristönsuojelun tasoon, jota edellytettiin ennen kyseisten normien voimaantuloa. Tukikelpoiset kustannukset on laskettava 18 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti ja ottamatta huomioon toiminnan tuottoja ja toimintakustannuksia.

21 artikla

Energiansäästötoimenpiteisiin tehtäviin investointeihin myönnettävä ympäristönsuojelutuki

1.   Ympäristönsuojeluun myönnettävä investointituki, joka mahdollistaa sen, että yritykset voivat säästää energiaa, on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla yhteismarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää joko

a)

tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyt edellytykset tai

b)

tämän artiklan 4 ja 5 kohdassa säädetyt edellytykset.

2.   Tuki-intensiteetti on enintään 60 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

Tuki-intensiteettiä voidaan kuitenkin korottaa 20 prosenttiyksikköä, kun on kyse pienille yrityksille myönnettävästä tuesta, ja 10 prosenttiyksikköä, kun on kyse keskisuurille yrityksille myönnettävästä tuesta.

3.   Tukikelpoisia kustannuksia ovat ylimääräiset investointikustannukset, joita yhteisön normeissa vaaditun energiansäästötason ylittävien energiansäästöjen saavuttaminen edellyttää.

Tukikelpoiset kustannukset on laskettava 18 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti.

Tukikelpoisia kustannuksia laskettaessa niistä on vähennettävä ylimääräiseen energiansäästöinvestointiin liittyvät tuotot ja kustannukset tämän investoinnin pitoajan kolmen ensimmäisen vuoden ajalta pk-yritysten tapauksessa, neljän ensimmäisen vuoden ajalta sellaisten suurten yritysten tapauksessa, jotka eivät kuulu hiilidioksidin päästökauppajärjestelmään EU:ssa, ja viiden ensimmäisen vuoden ajalta sellaisten suurten yritysten tapauksessa, jotka kuuluvat hiilidioksidin päästökauppajärjestelmään EU:ssa. Suurten yritysten tapauksessa tämä määräaika voidaan lyhentää tämän investoinnin pitoajan kolmeen ensimmäiseen vuoteen, jos voidaan osoittaa, että investoinnin poistoaika ei ylitä kolmea vuotta.

Ulkopuolisen tilintarkastajan on varmennettava tukikelpoisten kustannusten laskelmat.

4.   Tuki-intensiteetti on enintään 20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

Tuki-intensiteettiä voidaan kuitenkin korottaa 20 prosenttiyksikköä, kun on kyse pienille yrityksille myönnettävästä tuesta, ja 10 prosenttiyksikköä, kun on kyse keskisuurille yrityksille myönnettävästä tuesta.

5.   Tukikelpoiset kustannukset on laskettava 18 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti ja ottamatta huomioon toiminnan tuottoja ja toimintakustannuksia.

22 artikla

Tehokkaaseen yhteistuotantoon tehtäviin investointeihin myönnettävä ympäristönsuojelutuki

1.   Tehokkaaseen yhteistuotantoon tehtäviin investointeihin myönnettävä ympäristönsuojelutuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla yhteismarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tämän artiklan 2, 3 ja4 kohdassa säädetyt edellytykset.

2.   Tuki-intensiteetti on enintään 45 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

Tuki-intensiteettiä voidaan kuitenkin korottaa 20 prosenttiyksikköä, kun on kyse pienille yrityksille myönnettävästä tuesta, ja 10 prosenttiyksikköä, kun on kyse keskisuurille yrityksille myönnettävästä tuesta.

3.   Tukikelpoisia kustannuksia ovat ylimääräiset investointikustannukset, joita tehokkaan yhteistuotantolaitoksen toteutus edellyttää verrattuna vertailuinvestointiin. Tukikelpoiset kustannukset on laskettava 18 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti ja ottamatta huomioon toiminnan tuottoja ja toimintakustannuksia.

4.   Uudella yhteistuotantolaitoksella on ennen kaikkea saavutettava direktiivissä 2004/8/EY ja päätöksessä 2007/74/EY säädettyjä primäärienergian säästöjä erilliseen tuotantoon verrattuna. Olemassa olevan yhteistuotantolaitoksen parantamisen tai olemassa olevan voimalaitoksen muuttamisen yhteistuotantolaitokseksi on johdettava primäärienergian säästöihin alkuperäiseen tilanteeseen verrattuna.

23 artikla

Uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian käytön edistämiseen tehtäviin investointeihin myönnettävä ympäristönsuojelutuki

1.   Ympäristönsuojeluun myönnettävä investointituki, jolla edistetään uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian käyttöä, on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla yhteismarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa säädetyt edellytykset.

2.   Tuki-intensiteetti on enintään 45 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

Tuki-intensiteettiä voidaan kuitenkin korottaa 20 prosenttiyksikköä, kun on kyse pienille yrityksille myönnettävästä tuesta, ja 10 prosenttiyksikköä, kun on kyse keskisuurille yrityksille myönnettävästä tuesta.

3.   Tukikelpoisia kustannuksia ovat ylimääräiset kustannukset, joita tuensaajalle aiheutuu todellisena energiantuotantona mitattuna kapasiteetiltaan vastaavan perinteisen energiantuotantolaitoksen tai perinteisen lämmitysjärjestelmän kustannuksiin verrattuna.

Tukikelpoiset kustannukset on laskettava 18 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti ja ottamatta huomioon toiminnan tuottoja ja toimintakustannuksia.

4.   Ympäristönsuojeluun myönnettävä investointituki, jolla edistetään biopolttoaineiden tuotantoa, vapautetaan ilmoitusvelvollisuudesta vain siltä osin kuin tuettuja investointeja käytetään ainoastaan kestävien biopolttoaineiden tuotantoon.

24 artikla

Ympäristötutkimuksiin myönnettävä tuki

1.   Tuki tutkimuksiin, jotka liittyvät suoraan 18 artiklassa tarkoitettuihin investointeihin, energiansäästötoimenpiteisiin tehtäviin investointeihin 21 artiklassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti tai uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian käytön edistämiseen tehtäviin investointeihin 23 artiklassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti, on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla yhteismarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyt edellytykset.

2.   Tuki-intensiteetti on enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

Tuki-intensiteettiä voidaan kuitenkin korottaa 20 prosenttiyksikköä, kun on kyse pienten yritysten lukuun toteutettavista tutkimuksista, ja 10 prosenttiyksikköä, kun on kyse keskisuurten yritysten lukuun toteutettavista tutkimuksista.

3.   Tukikelpoisia kustannuksia ovat tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset.

25 artikla

Ympäristöveron alennusten muodossa myönnettävä tuki

1.   Ympäristöverojen alennusten muodossa toteutettavat ympäristönsuojelutukiohjelmat, jotka täyttävät direktiivin 2003/96/EY edellytykset, ovat perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla yhteismarkkinoille soveltuvaa, ja ne vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että ne täyttävät tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyt edellytykset.

2.   Alennuksia saavien on maksettava veroa vähintään direktiivillä 2003/96/EY vahvistetun yhteisön verotuksen vähimmäistason mukaisesti.

3.   Veronalennukset on myönnettävä jaksoille, joiden kesto on enintään kymmenen vuotta. Tämän 10-vuotisjakson jälkeen jäsenvaltioiden on arvioitava uudelleen kyseisten tukitoimenpiteiden asianmukaisuutta.

5   JAKSO

Pk-yrityksille konsulttipalveluihin ja pk-yritysten osallistumiseen messuille myönnettävä tuki

26 artikla

Pk-yrityksille konsulttipalveluihin myönnettävä tuki

1.   Pk-yrityksille myönnettävä tuki konsulttipalveluihin on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla yhteismarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyt edellytykset.

2.   Tuki-intensiteetti on enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

3.   Tukikelpoisia kustannuksia ovat ulkopuolisten konsulttien tarjoamista konsulttipalveluista aiheutuvat kustannukset.

Kyseiset palvelut eivät saa olla jatkuvaa tai säännöllistä toimintaa eivätkä liittyä yrityksen tavanomaisiin toimintakustannuksiin, kuten rutiininomaisiin veroneuvontapalveluihin, säännöllisiin lainopillisiin palveluihin tai mainontaan liittyviin kustannuksiin.

27 artikla

Pk-yritysten osallistumiseen messuille myönnettävä tuki

1.   Pk-yrityksille myönnettävä tuki osallistumiseen messuille on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla yhteismarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyt edellytykset.

2.   Tuki-intensiteetti on enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

3.   Tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset, jotka aiheutuvat messu- tai näyttelyosaston vuokraamisesta, pystyttämisestä ja hoitamisesta, kun yritys osallistuu ensimmäistä kertaa tietyille messuille tai tiettyyn näyttelyyn.

6   JAKSO

Riskipääoman muodossa myönnettävä tuki

28 artikla

Määritelmät

Tässä jaksossa tarkoitetaan:

1)

’omalla pääomalla’ sijoittajien merkitsemiä osakkeita, jotka antavat omistusosuuden yrityksestä;

2)

’oman pääoman luonteisella rahoituksella’ rahoitusvälineitä, joiden tuotto haltijalle perustuu pääasiassa kohdeyrityksen voittoihin tai tappioihin ja jotka ovat maksulaiminlyönnin yhteydessä vakuudettomia;

3)

’yksityisellä sijoituspääomalla’ yksityisen – ei julkisen – oman pääoman ehtoisen tai oman pääoman luonteisen rahoituksen sijoittamista yrityksiin, joita ei ole noteerattu pörssissä, mukaan lukien pääomasijoittaminen;

4)

’siemenvaiheen rahoituksella’ tarkoitetaan käynnistysvaihetta edeltävää, alustavan liikeidean tutkimiseen, arviointiin ja kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta;

5)

’käynnistysvaiheen rahoituksella’ rahoitusta tuotekehitykseen ja alkumarkkinointiin yrityksille, jotka eivät ole vielä myyneet tuotteitaan tai palvelujaan kaupallisesti eivätkä vielä tuota voittoa;

6)

’laajentamiseen tarvittavalla pääomalla’ rahoitusta, joka on tarkoitettu yrityksen kasvuun ja laajentamiseen riippumatta siitä, onko yritys kannattava tai voittoa tuottava, ja jolla on tarkoitus rahoittaa tuotantokapasiteetin lisäämistä, markkinoiden tai tuotteiden kehittämistä tai lisätä käyttöpääomaa;

7)

’irtautumisstrategialla’ strategiaa, jolla pääomasijoitusrahasto luopuu osuuksistaan mahdollisimman suureen tuottoon tähtäävän suunnitelman mukaisesti; strategiana voi olla esimerkiksi yrityskauppa, alaskirjaus, etuoikeutettujen osakkeiden/lainojen takaisinlunastus, myynti toiselle pääomasijoittajalle, myynti rahoituslaitokselle ja myynti julkisesti, mukaan lukien listautumisanti;

8)

’kohdeyrityksellä’ yritystä, johon sijoittaja tai sijoitusrahasto suunnittelee sijoittavansa.

29 artikla

Riskipääoman muodossa myönnettävä tuki

1.   Riskipääomatukiohjelmien muodossa myönnettävä tuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla yhteismarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että ne täyttävät tämän artiklan 2–8 kohdassa säädetyt edellytykset.

2.   Riskipääomatoimenpide on myönnettävä osakkuutena voittoa tavoittelevaan pääomasijoitusrahastoon, jota hoidetaan liiketaloudellisin perustein.

3.   Sijoitusrahaston tekemän sijoituksen arvo saa olla enintään 1,5 miljoonaa euroa kohdeyritystä kohden kullakin 12 kuukauden jaksolla.

4.   Tukialueilla sijaitsevien pk-yritysten ja tukialueiden ulkopuolella sijaitsevien pienten yritysten osalta riskipääomatoimenpide on rajattava siemenvaiheessa ja käynnistysvaiheessa tarvittavan pääoman ja/tai laajentamiseen tarvittavan pääoman tarjoamiseen. Tukialueiden ulkopuolella sijaitsevien keskisuurten yritysten osalta riskipääomatoimenpide on rajattava siemenvaiheessa ja/tai käynnistysvaiheessa tarvittavan pääoman tarjoamiseen, eikä se voi koskea laajentamiseen tarvittavaa pääomaa.

5.   Sijoitusrahaston on tarjottava vähintään 70 prosenttia toimenpiteen kohteena oleviin pk-yrityksiin sijoittamistaan kokonaismäärärahoista oman pääoman ehtoisena tai luonteisena rahoituksena.

6.   Sijoitusrahastojen rahoituksesta vähintään 50 prosenttia on oltava peräisin yksityisiltä sijoittajilta. Sellaisten sijoitusrahastojen tapauksessa, joiden kohdeyritykset ovat yksinomaan tukialueilla sijaitsevia pk-yrityksiä, vähintään 30 prosenttia rahoituksesta on oltava peräisin yksityisiltä sijoittajilta.

7.   Jotta voitaisiin varmistaa, että riskipääomatoimenpiteellä tavoitellaan voittoa, on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)

kutakin investointia varten laaditaan liiketoimintasuunnitelma, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot tuotteesta, myynnistä ja kannattavuuden kehityksestä ja jossa arvioidaan ennakkoon hankkeen elinkelpoisuutta; ja

b)

kutakin investointia varten on laadittu selkeä ja realistinen irtautumisstrategia.

8.   Jotta voitaisiin varmistaa, että sijoitusrahastoa hoidetaan liiketaloudellisin perustein, on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)

sijoitusrahaston ammattimainen hoitaja ja rahaston osuudenomistajat ovat tehneet sopimuksen, jossa määrätään, että rahastonhoitajan saama palkkio riippuu tuloksesta, ja jossa määritetään rahaston tavoitteet ja sijoitusten suunniteltu ajoitus; ja

b)

yksityiset sijoittajat ovat edustettuina päätöksenteossa esimerkiksi sijoituskomitean tai neuvoa-antavan komitean välityksellä; ja

c)

rahaston hoidossa sovelletaan parhaita käytänteitä ja rahasto on viranomaisvalvonnan kohteena.

7   JAKSO

Tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävä tuki

30 artikla

Määritelmät

Tässä jaksossa tarkoitetaan:

1)

’tutkimusorganisaatiolla’ sellaista korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen kaltaista yksikköä sen oikeusasemasta (julkis- tai yksityisoikeudellinen) tai rahoitustavasta riippumatta, jonka päätavoitteena on harjoittaa perustutkimusta, teollista tutkimusta tai kokeellista kehittämistä ja levittää tutkimustuloksia koulutuksen, julkaisujen tai teknologiansiirron kautta; kaikki voitto on investoitava edelleen kyseiseen toimintaan, tulosten levittämiseen tai opetukseen; tällaisessa organisaatiossa vaikutusvaltaa esimerkiksi osakkaan tai jäsenen muodossa käyttävillä yrityksillä ei ole etuoikeusasemaa organisaationtutkimuskapasiteetin käyttöön tai sen saavuttamiin tutkimustuloksiin nähden;

2)

’perustutkimuksella’ kokeellista tai teoreettista työtä, jolla pyritään pääasiassa hankkimaan uutta tietoa ilmiöiden tai havaittavissa olevien tosiseikkojen perusperiaatteista, ja joilla ei ensisijaisesti pyritä mihinkään tiettyyn käytännön päämäärään tai tavoitteeseen;

3)

’teollisella tutkimuksella’ suunniteltua tutkimusta tai uuden tiedon ja taitojen hankkimiseen pyrkiviä kriittisiä tutkimuksia, joiden tavoitteena on, että näitä tietoja voidaan käyttää uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseen tai että olemassa olevat tuotteet, prosessit tai palvelut paranevat huomattavasti; teollinen tutkimus kattaa sen harjoittamiseen ja erityisesti geneerisen teknologian validointiin tarvittavien monimutkaisten järjestelmien komponenttien luomisen prototyyppejä lukuun ottamatta;

4)

’kokeellisella kehittämisellä’ olemassa olevan tieteellisen, teknisen, liiketoiminta- ja muun relevantin tiedon ja taitojen hankkimista, yhdistämistä, muokkaamista ja käyttöä suunnitelmien ja järjestelyiden tai mallien laatimiseksi uusille, muutetuille tai parannetuille tuotteille, prosesseille tai palveluille; tämä voi kattaa myös esimerkiksi muuta sellaista toimintaa, jonka tarkoituksena on uusien tuotteiden, prosessien ja palveluiden peruskäsitteiden määrittely, suunnittelu ja dokumentointi; toimintaan voi kuulua luonnosten, piirustusten, suunnitelmien ja muun aineiston laatimista edellyttäen, että niitä ei ole tarkoitettu kaupalliseen käyttöön.

Kokeelliseksi kehittämiseksi katsotaan myös kaupallisesti hyödynnettävissä olevien prototyyppien ja pilottihankkeiden kehittäminen, kun prototyyppi on pakostakin lopullinen kaupallinen tuote ja kun sen tuottaminen pelkästään esittelyä ja validointia varten olisi liian kallista. Jos esittely- tai pilottihankkeita käytetään myöhemmin kaupallisiin tarkoituksiin, tällaisesta käytöstä saatava tulo on vähennettävä tukikelpoisista kustannuksista.

Tuotteiden, prosessien ja palveluiden koetuotanto ja testaus on myös tukikelpoista edellyttäen, että kyseisiä tuotteita, prosesseja ja palveluita ei voida käyttää tai muuttaa käytettäviksi teollisissa sovelluksissa tai kaupallisiin tarkoituksiin.

Kokeellinen kehittäminen ei kata tuotteisiin, tuotantolinjoihin, valmistusmenetelmiin, olemassa oleviin palveluihin tai muihin meneillään oleviin toimintoihin rutiininomaisesti tai säännöllisin väliajoin tehtäviä muutoksia, vaikka kyseiset muutokset merkitsisivät parannuksia;

5)

’korkeasti koulutetulla henkilöstöllä’ tutkijoita, insinöörejä, suunnittelijoita ja markkinointipäälliköitä, joilla on korkea-asteen koulutus ja vähintään viiden vuoden ammattikokemus. Tohtorikoulutus voidaan katsoa ammattikokemukseksi;

6)

’tilapäisellä siirrolla’ sitä, että henkilöstö on tuensaajan palveluksessa tilapäisesti tietyn ajan, jonka jälkeen työntekijöillä on oikeus palata entisen työnantajansa palvelukseen.

31 artikla

Tutkimus- ja kehityshankkeisiin myönnettävä tuki

1.   Tutkimus- ja kehityshankkeisiin myönnettävä tuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla yhteismarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tämän artiklan 2–5 kohdassa säädetyt edellytykset.

2.   Tutkimus- ja kehityshankkeen tuetun osan on kuuluttava kokonaan vähintään yhteen seuraavista tutkimusluokista:

a)

perustutkimus;

b)

teollinen tutkimus;

c)

kokeellinen kehittäminen.

Kun hanke koostuu eri tehtävistä, kunkin tehtävän on katsottava kuuluvan yhteen ensimmäisessä alakohdassa luetteluista tutkimusluokista tai on katsottava, ettei se kuulu mihinkään kyseisistä luokista.

3.   Tuki-intensiteetti on enintään:

a)

100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse perustutkimuksesta;

b)

50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse teollisesta tutkimuksesta;

c)

25 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse kokeellisesta kehittämisestä.

Tuki-intensiteetti on vahvistettava kunkin tuensaajan osalta, myös 4 kohdan b alakohdan i alakohdan mukaisessa yhteistyöhankkeessa.

Jos tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyössä toteuttamaan tutkimus- ja kehityshankkeeseen myönnetään tukea, tuen yhteismäärä, joka muodostuu suorasta valtion avusta tietylle hankkeelle ja tutkimusorganisaatioiden tueksi katsottavista rahoitusosuuksista kyseiseen hankkeeseen, ei saa ylittää kuhunkin tuensaajayritykseen sovellettavia tuki-intensiteettejä.

4.   Tuki-intensiteettejä, jotka vahvistetaan 3 kohdassa teolliseen tutkimukseen ja kokeelliseen kehittämiseen myönnettävän tuen osalta, voidaan korottaa seuraavasti:

a)

kun kyse on pk-yrityksille myönnettävästä tuesta, keskisuurten yritysten tuki-intensiteettiä voidaan korottaa 10 prosenttiyksikköä ja pienten yritysten 20 prosenttiyksikköä; ja

b)

tukea voidaan lisäksi korottaa 15 prosenttiyksikköä, tuki-intensiteetti on kuitenkin enintään 80 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, jos:

i)

hankkeeseen liittyy vähintään kahden toisistaan riippumattoman yrityksen välistä todellista yhteistyötä ja seuraavat edellytykset täyttyvät:

kunkin yrityksen osuus yhteistyöhankkeen tukikelpoisista kustannuksista on enintään 70 prosenttia,

hankkeeseen liittyy yhteistyötä vähintään yhden pk-yrityksen kanssa tai se toteutetaan vähintään kahdessa jäsenvaltiossa; tai

ii)

hankkeeseen liittyy yrityksen ja tutkimusorganisaation välistä todellista yhteistyötä ja seuraavat edellytykset täyttyvät:

tutkimusorganisaation osuus tukikelpoisista hankekustannuksista on vähintään 10 prosenttia, ja

tutkimusorganisaatiolla on oikeus julkaista tutkimushankkeiden tulokset siltä osin kuin ne ovat peräisin kyseisen organisaation harjoittamasta tutkimustyöstä; tai

iii)

teollisen tutkimuksen tapauksessa hankkeen tuloksia levitetään laajasti teknisissä ja tieteellisissä konferensseissa tai ne julkaistaan tieteellisissä tai teknisissä aikakauslehdissä tai avoimissa tietoarkistoissa (tietokannoissa, joissa käsittelemättömät tutkimustiedot ovat kaikkien saatavilla) tai vapaan tai avoimen lähdekoodin ohjelmiston kautta.

Alihankintaa ei katsota ensimmäisen alakohdan b alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitetuksi todelliseksi yhteistyöksi.

5.   Tukikelpoisia kustannuksia ovat seuraavat:

a)

henkilöstökustannukset (tutkijat, teknikot ja muu tutkimustoimintaa avustava henkilöstö siinä määrin, kuin nämä toimivat tutkimushankkeen parissa);

b)

välineiden ja laitteiden kustannukset siltä osin ja siltä ajalta, kun niitä on käytetty tutkimushankkeessa; jos tällaisia välineitä ja laitteita ei käytetä tutkimushankkeen tarpeisiin koko niiden käyttöikää, tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat tutkimushankkeen kestoa laskettuna hyvän kirjanpitotavan mukaan;

c)

rakennusten ja maa-alueiden kustannukset siltä osin ja siltä ajalta, kun niitä on käytetty tutkimushankkeessa; rakennusten osalta tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat tutkimushankkeen kestoa laskettuna hyvän kirjanpitotavan mukaan; maa-alueiden osalta tukikelpoisiksi katsotaan luovutuksen aiheuttamat kustannukset tai toteutuneet pääomakustannukset;

d)

ulkopuolisista lähteistä markkinahintaan ostettujen tai käyttöluvalla hankitun sopimukseen perustuvan tutkimuksen, teknisen tietämyksen ja patenttien kustannukset, jos liiketoimi on toteutettu tavanomaisten kaupan edellytysten mukaisesti eikä siihen liity minkäänlaista kilpailunvastaista yhteistyötä, sekä konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset, kun niitä on käytetty yksinomaan tutkimustoimintaa varten;

e)

tutkimushankkeesta suoraan aiheutuvat muut yleiskustannukset;

f)

muut käyttökustannukset, mukaan lukien suoraan tutkimustoiminnasta aiheutuvat materiaalien, tarvikkeiden ja vastaavien tuotteiden kustannukset.

6.   Kaikki tukikelpoiset kustannukset on kohdennettava tiettyyn tutkimus- ja kehitysluokkaan.

32 artikla

Teknisiin toteutettavuustutkimuksiin myönnettävä tuki

1.   Teollista tutkimusta tai kokeellista kehittämistä edeltäviin teknisiin toteutettavuustutkimuksiin myönnettävä tuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla yhteismarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyt edellytykset.

2.   Tuki-intensiteetti on enintään:

a)

pk-yritysten osalta 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista teollista tutkimusta edeltäviin tutkimuksiin ja 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista kokeellista kehittämistä edeltäviin tutkimuksiin;

b)

suurten yritysten osalta 65 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista teollista tutkimusta edeltäviin tutkimuksiin ja 40 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista kokeellista kehittämistä edeltäviin tutkimuksiin.

3.   Tukikelpoisia kustannuksia ovat tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset.

33 artikla

Teollisoikeuksien kustannusten kattamiseen myönnettävä tuki pk-yrityksille

1.   Patenttien ja muiden teollisoikeuksien hankkimiseen ja voimaansaattamiseen liittyviin kustannuksiin myönnettävä tuki pk-yrityksille on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla yhteismarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyt edellytykset.

2.   Tuki-intensiteetti ei ylitä 31 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädettyä tutkimus- ja kehityshankkeisiin myönnetyn tuen intensiteettiä kyseisiin teollisoikeuksiin johtaneen tutkimustoiminnan osalta.

3.   Tukikelpoisia kustannuksia ovat seuraavat:

a)

kaikki kustannukset, jotka aiheutuvat ennen oikeuden myöntämistä ensimmäisellä lainkäyttöalueella, mukaan lukien hakemuksen laatimiseen, jättämiseen ja käsittelyyn liittyvät kustannukset sekä kustannukset hakemuksen uusimisesta ennen oikeuden myöntämistä;

b)

käännös- ja muut kustannukset, jotka aiheutuvat oikeuden myöntämisestä tai vahvistamisesta muilla lainkäyttöalueilla;

c)

kustannukset, jotka aiheutuvat oikeuden pätevyyden puolustamisesta hakemuksen virallisen käsittelyn ja mahdollisten väitemenettelyjen aikana, myös silloin kun kyseiset kustannukset syntyvät oikeuden myöntämisen jälkeen.

34 artikla

Maatalous- ja kalastusaloja koskevaan tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävä tuki

1.   Perustamissopimuksen liitteessä I lueteltuja tuotteita koskevaan tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävä tuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla yhteismarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tämän artiklan 2–7 kohdassa säädetyt edellytykset.

2.   Tuen on oltava kyseisen sektorin tai alasektorin kaikkien toimijoiden edun mukaista.

3.   Tutkimuksen aloittamisesta ja tavoitteista on tiedotettava ennen tutkimuksen aloittamista internetissä. Tietoihin on sisällytettävä tulosten arvioitu valmistumisaika ja julkaisutiedot internetissä sekä maininta siitä, että tutkimuksen tulokset ovat saatavilla veloituksetta.

Tutkimuksen tulokset on asetettava saataville internetiin vähintään viiden vuoden ajaksi.Tutkimuksen tulokset on julkaistava viimeistään siinä vaiheessa kun vastaavia tietoja annetaan eri järjestöjen jäsenille.

4.   Tuki on myönnettävä suoraan tutkimusorganisaatiolle eikä siihen saa liittyä välitöntä tutkimustoiminnan ulkopuolista tukea maataloustuotteita tuottavalle, jalostavalle tai markkinoivalle yritykselle eikä hintatukea kyseisten tuotteiden tuottajille.

5.   Tuki-intensiteetti on enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

6.   Tukikelpoisia kustannuksia ovat 31 artiklan 5 kohdassa säädetyt kustannukset.

7.   Perustamissopimuksen liitteessä I lueteltuja tuotteita koskevaan tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävä tuki, joka ei täytä tässä artiklassa säädettyjä edellytyksiä, on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla yhteismarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tämän asetuksen 30, 31 ja 32 artiklassa säädetyt edellytykset.

35 artikla

Nuorille innovatiivisille yrityksille myönnettävä tuki

1.   Nuorille innovatiivisille yrityksille myönnettävä tuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla yhteismarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tämän artiklan 2–5 kohdassa säädetyt edellytykset.

2.   Tuensaajien on oltava pieniä yrityksiä, jotka ovat olleet toiminnassa alle kuusi vuotta tuen myöntämisajankohtana.

3.   Tuensaajan tutkimus- ja kehityskustannusten on oltavat vähintään 15 prosenttia sen toiminnan kokonaiskuluista vähintään yhtenä vuonna tuen myöntämistä edeltävistä kolmesta vuodesta tai, jos on kyse vastaperustetusta yrityksestä, jolla ei vielä ole taloudellista historiaa, sen kuluvan tilikauden tilinpäätöksessä, jonka ulkopuolinen tilintarkastaja on vahvistanut.

4.   Tuen määrä on enintään miljoona euroa.

Tuen määrä on kuitenkin enintään 1,5 miljoonaa euroa alueilla, joille voidaan myöntää perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa säädetty poikkeus, ja 1,25 miljoonaa euroa alueilla, joille voidaan myöntää perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa säädetty poikkeus.

5.   Tuensaaja saa vastaanottaa tukea ainoastaan kerran sillä jaksolla, jona se luokitellaan nuoreksi innovatiiviseksi yritykseksi.

36 artikla

Tuki innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin

1.   Tuki innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla yhteismarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tämän artiklan 2-6 kohdassa säädetyt edellytykset.

2.   Tuensaaja on pk-yritys.

3.   Tuen määrä on enintään 200 000 euroa tuensaajaa kohden kolmen vuoden aikana.

4.   Palveluntarjoajalla on kansallinen tai eurooppalainen sertifiointi. Jos palveluntarjoajalla ei ole kansallista tai eurooppalaista sertifiointia, tuki-intensiteetti on enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

5.   Tuensaajan on käytettävä tuki ostaakseen palvelut markkinahintaan tai, jos palveluntarjoaja on voittoa tavoittelematon yksikkö, hintaan, joka vastaa kokonaiskustannuksia, joihin on lisätty kohtuullinen marginaali.

6.   Seuraavat kustannukset ovat tukikelpoisia:

a)

innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin liittyvät kustannukset: liikkeenjohdon konsultointi; tekninen apu; teknologiansiirtopalvelut; koulutus; konsultointipalvelut teollis- ja tekijänoikeuksien hankkimista, suojelua ja kauppaa sekä lisenssisopimuksia varten; standardien käyttöä koskevat konsultointipalvelut;

b)

innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin liittyvät kustannukset: toimistotilat; tietopankit; tekniset kirjastot; markkinatutkimukset; laboratorion käyttö; laatumerkintä-, testaus- ja sertifiointipalvelut.

37 artikla

Tuki korkeasti koulutetun henkilöstön lainaamiseen

1.   Tuki tutkimusorganisaatiosta tai suuresta yrityksestä tilapäisesti siirretyn korkeasti koulutetun henkilöstön lainaamiseen pk-yritykselle on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla yhteismarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tämän artiklan 2-5 kohdassa säädetyt edellytykset.

2.   Tilapäisesti siirretty henkilöstö ei saa korvata muuta henkilöstöä, vaan se on palkattava tuensaajayrityksessä uuteen tehtävään ja sen on täytynyt olla vähintään kaksi vuotta sen tilapäisesti siirtävän tutkimusorganisaation tai suuren yrityksen palveluksessa.

Tilapäisesti siirretyn henkilöstön on työskenneltävä tukea saavassa pk-yrityksessä tutkimus- ja kehitystyössä ja innovaatiotoiminnassa.

3.   Tuki-intensiteetti on enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista enintään kolmen vuoden ajan kutakin yritystä ja lainattua henkilöä kohden.

4.   Tukikelpoisia kustannuksia ovat kaikki henkilöstökustannukset, jotka aiheutuvat korkeasti koulutetun henkilöstön lainaamisesta ja palkkaamisesta, mukaan lukien rekrytointiyrityksen käyttämisestä aiheutuneet kustannukset, sekä tilapäisesti siirretylle henkilöstölle maksettava liikkuvuusavustus.

5.   Tätä artiklaa ei sovelleta 26 artiklassa tarkoitettuihin konsultointikustannuksiin.

8   JAKSO

Koulutustuki

38 artikla

Määritelmät

Tässä jaksossa tarkoitetaan:

1)

’erityiskoulutuksella’ koulutusta, johon sisältyvää opetusta voidaan hyödyntää suoraan ja pääasiassa tuetun yrityksen työntekijän nykyisessä tai tulevassa työtehtävässä ja josta saatavaa pätevyyttä ei voida siirtää tai voidaan siirtää vain vähäisessä määrin muihin yrityksiin tai muille työelämän aloille;

2)

’yleiskoulutuksella’ koulutusta, johon sisältyvää opetusta voidaan hyödyntää muullakin tavoin kuin ainoastaan tai pääasiassa tuetun yrityksen työntekijän nykyisessä tai tulevassa työtehtävässä ja josta saatava pätevyys on yleisesti ottaen siirrettävissä muihin yrityksiin tai muille työelämän aloille.

Koulutus katsotaan yleiskoulutukseksi, jos esimerkiksi:

a)

useat eri riippumattomat yritykset järjestävät sitä yhdessä tai koulutukseen voivat osallistua eri yritysten työntekijät;

b)

sen on hyväksynyt viranomainen tai julkinen laitos taikka muu laitos tai elin, jolle jäsenvaltio tai yhteisö on antanut tarvittavat valtuudet.

39 artikla

Koulutustuki

1.   Koulutustuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla yhteismarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa säädetyt edellytykset.

2.   Tuki-intensiteetti on enintään:

a)

25 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse erityiskoulutuksesta; ja

b)

60 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse yleiskoulutuksesta.

Tuki-intensiteettiä voidaan kuitenkin korottaa siten, että tuki-intensiteetti on enintään 80 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, seuraavasti:

a)

10 prosenttiyksikköä, jos koulutus on suunnattu alentuneesti työkykyisille tai epäedullisessa asemassa oleville työntekijöille;

b)

10 prosenttiyksikköä, jos tuki myönnetään keskisuurille yrityksille, ja 20 prosenttiyksikköä, jos tuki myönnetään pienille yrityksille.

Merenkulkualan koulutukseen myönnettävän tuen intensiteetti saa olla 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista riippumatta siitä, onko koulutushanke erityis- vai yleiskoulutusta, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

koulutettava ei ole miehistön varsinainen jäsen, vaan hän on aluksella varsinaisen miehistön lisäksi; ja

b)

koulutus toteutetaan yhteisön rekistereissä olevissa aluksissa.

3.   Jos tukihankkeeseen sisältyy sekä erityiskoulutukseksi että yleiskoulutukseksi katsottavia osia, joita ei voida erottaa toisistaan tuki-intensiteetin laskemiseksi, ja jos ei ole pääteltävissä, onko kyseessä luonteeltaan erityinen vai yleinen koulutustukihanke, on sovellettava erityiskoulutukseen sovellettavia tuki-intensiteettejä.

4.   Koulutustukihankkeen tukikelpoisia kustannuksia ovat:

a)

kouluttajista aiheutuvat henkilöstökustannukset,

b)

kouluttajien ja koulutettavien matkakulut, mukaan lukien majoitus,

c)

muut juoksevat kulut, kuten hankkeeseen suoraan liittyvät materiaali- ja tarvikekulut,

d)

poistot koneista ja kalustosta siinä laajuudessa kuin niitä käytetään yksinomaan koulutushankkeessa,

e)

koulutushankkeeseen liittyvät opastus- ja neuvontapalvelukustannukset,

f)

koulutettavien henkilöstökustannukset ja yleiset välilliset kustannukset (hallintokustannukset, vuokra, yleiskustannukset) muiden a–e alakohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärään saakka. Koulutettavien henkilöstökustannusten osalta voidaan ottaa huomioon ainoastaan ne tunnit, joiden aikana koulutettavat ovat tosiasiallisesti osallistuvat koulutukseen, sen jälkeen kun niistä on vähennetty tuotantotunnit.

9   JAKSO

Epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävä tuki

40 artikla

Palkkatukien muodossa myönnettävä tuki epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden työhönottoon

1.   Palkkatukien muodossa myönnettävää tukea epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden työhönottoon koskevat tukiohjelmat ovat perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla yhteismarkkinoille soveltuvia, ja ne vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että ne täyttävät tämän artiklan 2–5 kohdassa säädetyt edellytykset.

2.   Tuki-intensiteetti on enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

3.   Tukikelpoisia kustannuksia ovat palkkakustannukset enintään kyseisten työntekijöiden työhönottoa seuraavan 12 kuukauden jakson ajalta.

Jos kyse on kuitenkin erityisen epäedullisessa asemassa olevasta työntekijästä, niin tukikelpoisia kustannuksia ovat palkkakustannukset enintään työhönottoa seuraavan 24 kuukauden jakson ajalta.

4.   Jos työhönotto ei johda kyseisen yrityksen työntekijöiden nettomäärän lisääntymiseen verrattuna edellisen 12 kuukauden jakson keskiarvoon, toimen tai toimien on pitänyt vapautua vapaaehtoisen poistuman, työkyvyttömyyden, iästä johtuvan eläkkeelle siirtymisen, vapaaehtoisen työajan lyhentämisen tai työntekijän virheestä johtuvan laillisen erottamisen vuoksi eikä irtisanomisten seurauksena.

5.   Lukuun ottamatta virheestä johtuvan laillisen erottamisen tapauksia, epäedullisessa asemassa olevalla työntekijällä on oltava oikeus yhtämittaiseen työjaksoon, jonka pituus vastaa vähintään työsopimuksia koskevan kyseisen kansallisen lainsäädännön tai niitä koskevien työehtosopimusten mukaista vähimmäiskestoa.

Jos työjakso kestää vähemmän kuin 12 kuukautta, tai tapauksen mukaan 24 kuukautta, tukea vähennetään samassa suhteessa.

41 artikla

Palkkatukien muodossa myönnettävä tuki alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämiseen

1.   Palkkatukien muodossa myönnettävä tuki alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämiseen on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla yhteismarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tämän artiklan 2–5 kohdassa säädetyt edellytykset.

2.   Tuki-intensiteetti on enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

3.   Tukikelpoisia kustannuksia ovat palkkakustannukset miltä tahansa ajalta, jonka aikana alentuneesti työkykyinen työntekijä työllistetään.

4.   Jos työhönotto ei johda kyseisen yrityksen työntekijöiden nettomäärän lisääntymiseen verrattuna edellisen 12 kuukauden jakson keskiarvoon, toimen tai toimien on pitänyt vapautua vapaaehtoisen poistuman, työkyvyttömyyden, iästä johtuvan eläkkeelle siirtymisen, vapaaehtoisen työajan lyhentämisen tai työntekijän virheestä johtuvan laillisen erottamisen vuoksi eikä irtisanomisten seurauksena.

5.   Lukuun ottamatta virheestä johtuvan laillisen erottamisen tapauksia, työntekijöillä on oltava oikeus yhtämittaiseen työjaksoon, jonka pituus vastaa vähintään työsopimuksia koskevan kyseisen kansallisen lainsäädännön tai niitä koskevien työehtosopimusten mukaista vähimmäiskestoa.

Jos työjakso kestää vähemmän kuin 12 kuukautta, tukea vähennetään samassa suhteessa.

42 artikla

Alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämisestä aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseen myönnettävä tuki

1.   Alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämisestä aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseen myönnettävä tuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla yhteismarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyt edellytykset.

2.   Tuki-intensiteetti on enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

3.   Tukikelpoisia kustannuksia ovat muut kuin 41 artiklan soveltamisalaan kuuluvat palkkakustannukset, jotka ovat lisäkustannuksia suhteessa kustannuksiin, jotka yritykselle olisi aiheutunut, jos se olisi työllistänyt työntekijöitä, jotka eivät ole alentuneesti työkykyisiä, jaksolta, jonka aikana kyseinen työntekijä työllistetään.

Seuraavat kustannukset ovat tukikelpoisia:

a)

toimitilojen mukauttamisesta aiheutuvat kustannukset;

b)

kustannukset, jotka aiheutuvat henkilöstön työllistämisestä yksinomaan alentuneesti työkykyisen työntekijöiden avustamiseen;

c)

kustannukset, jotka aiheutuvat laitteiden mukauttamisesta tai hankkimisesta taikka ohjelmistojen hankkimisesta ja validoinnista alentuneesti työkykyisten työntekijöiden käyttöön, mukaan lukien mukautetun teknologian ja apuvälineteknologian laitteista aiheutuvat kustannukset, jotka ovat lisäkustannuksia suhteessa kustannuksiin, jotka tuensaajalle olisi aiheutunut, jos se olisi työllistänyt työntekijöitä, jotka eivät ole alentuneesti työkykyisiä;

d)

jos tuensaaja tarjoaa suojatyötä, tuki voi lisäksi kattaa kyseisten toimitilojen rakentamisesta, asennustöistä tai laajentamisesta aiheutuvat kustannukset ja kaikki alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämisestä aiheutuvat hallinto- ja kuljetuskustannukset.

III   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

43 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 1628/2006.

Viittauksia kumottuun asetukseen ja asetukseen (EY) N:o 68/2001, asetukseen (EY) N:o 70/2001 ja asetukseen (EY) N:o 2204/2002 pidetään viittauksina tähän asetukseen.

44 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Tätä asetusta, lukuun ottamatta 9 artiklaa, sovelletaan ennen sen voimaantuloa myönnettyyn yksittäiseen tukeen, jos tuki täyttää kaikki tässä asetuksessa säädetyt edellytykset.

2.   Ennen 31 päivää joulukuuta 2008 myönnetty tuki, joka ei täytä tässä asetuksessa säädettyjä edellytyksiä mutta joka täyttää asetuksessa (EY) N:o 70/2001, asetuksessa (EY) N:o 68/2001, asetuksessa (EY) N:o 2204/2002 tai asetuksessa (EY) N:o 1628/2006 säädetyt edellytykset, soveltuu yhteismarkkinoille ja vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta.

Komissio arvioi muut ennen tämän asetuksen voimaantuloa myönnetyt tuet, jotka eivät täytä tässä asetuksessa säädettyjä edellytyksiä eivätkä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa asetuksissa säädettyjä edellytyksiä, asiaa koskevien puitteiden, suuntaviivojen, tiedonantojen ja ilmoitusten mukaisesti.

3.   Tämän asetuksen voimassaoloajan päätyttyä kaikki tämän asetuksen nojalla ilmoitusvaatimuksesta vapautetut tukiohjelmat pysyvät vapautettuina kuuden kuukauden mukautumisjakson ajan lukuun ottamatta alueellisia tukiohjelmia. Alueellisille tukiohjelmille myönnetyn vapautuksen voimassaolo päättyy hyväksyttyjen aluetukikarttojen voimassaolon päättymispäivänä.

45 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2013.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa

Tehty Brysselissä 6 päivänä elokuuta 2008.

Komission puolesta

Neelie KROES

Komission jäsen


(1)  EYVL L 142, 14.5.1998, s. 1.

(2)  EUVL C 210, 8.9.2007, s. 14.

(3)  EYVL L 10, 13.1.2001, s. 33. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1976/2006 (EUVL L 368, 23.12.2006, s. 85).

(4)  EUVL L 63, 28.2.2004, s. 22.

(5)  EYVL C 235, 21.8.2001, s. 3.

(6)  EUVL C 194, 18.8.2006, s. 2.

(7)  EUVL C 323, 30.12.2006, s. 1.

(8)  EYVL L 10, 13.1.2001, s. 20. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1976/2006.

(9)  EYVL L 337, 13.12.2002, s. 3. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1976/2006.

(10)  EUVL L 302, 1.11.2006, s. 29.

(11)  EYVL C 45, 17.2.1996, s. 5.

(12)  EYVL C 37, 3.2.2001, s. 3.

(13)  EUVL C 82, 1.4.2008, s. 1.

(14)  EUVL C 54, 4.3.2006, s. 13.

(15)  EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).

(16)  EUVL L 358, 16.12.2006, s. 3.

(17)  EYVL L 205, 2.8.2002, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).

(18)  EUVL C 260, 28.10.2006, s. 7.

(19)  EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2.

(20)  EUVL C 14, 19.1.2008, s. 6.

(21)  EUVL C 155, 20.6.2008, s. 10.

(22)  EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2004/75/EY (EUVL L 157, 30.4.2004, s. 100).

(23)  EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36.

(24)  EUVL L 17, 21.1.2000, s. 22.

(25)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(26)  EUVL L 379, 28.12.2006, s. 5.

(27)  EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1.

(28)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

(29)  EUVL L 265, 26.9.2006, s. 1.

(30)  EUVL L 24, 29.1.2008, s. 8.

(31)  KOM(2008) 19 lopullinen.

(32)  EUVL L 52, 21.2.2004, s. 50.

(33)  EUVL L 32, 6.2.2007, s. 183.


LIITE I

Pk-yrityksen määritelmä

1 artikla

Yritys

Yrityksiksi katsotaan niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta kaikki yksiköt, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa. Yrityksiksi katsotaan erityisesti yksiköt, jotka harjoittavat käsiteollista toimintaa tai muuta toimintaa yksin tai perheen voimin, henkilöyhtiöt taikka taloudellista toimintaa säännöllisesti harjoittavat yhdistykset.

2 artikla

Yritysluokkien määrittelyssä käytettävät henkilöstömäärät ja rahamääräiset raja-arvot

1.   Mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) luokka koostuu yrityksistä, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa.

2.   Pk-yritysten luokassa pieni yritys määritellään yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa.

3.   Pk-yritysten luokassa mikroyritys määritellään yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa.

3 artikla

Henkilöstömäärän ja rahamääräisten arvojen laskennassa huomioon otettavat yritystyypit

1.   Riippumattomia yrityksiä ovat kaikki yritykset, joita ei pidetä 2 kohdassa tarkoitettuina omistusyhteysyrityksinä tai 3 kohdassa tarkoitettuina sidosyrityksinä.

2.   Omistusyhteysyrityksiä ovat kaikki yritykset, joita ei pidetä 3 kohdassa tarkoitettuina sidosyrityksinä ja joiden välillä on seuraava suhde: yritys (tuotantoketjun alkupäässä sijaitseva yritys) omistaa yksin tai yhdessä yhden tai useamman 3 kohdassa tarkoitetun sidosyrityksen kanssa vähintään 25 prosenttia toisen yrityksen (tuotantoketjun loppupäässä sijaitsevan yrityksen) pääomasta tai äänimäärästä.

Yritystä voidaan kuitenkin pitää riippumattomana eli sellaisena yrityksenä, jolla ei ole omistusyhteysyrityksiä, vaikka 25 prosentin kynnysarvo saavutettaisiin tai ylitettäisiin, kun on kyse seuraavista sijoittajaluokista, edellyttäen, että nämä sijoittajat eivät yksin tai yhdessä ole 3 kohdassa tarkoitetussa sidossuhteessa kyseiseen yritykseen:

a)

julkiset sijoitusyhtiöt, riskipääomayhtiöt, riskipääomasijoituksia säännöllisesti tekevät luonnolliset henkilöt tai luonnollisten henkilöiden ryhmät (business angels), jotka sijoittavat omia varoja muihin kuin pörssissä noteerattuihin yrityksiin, kuitenkin siten, että näiden samaan yritykseen tehtyjen sijoitusten kokonaismäärä saa olla enintään 1 250 000 euroa;

b)

korkeakoulut tai voittoa tavoittelemattomat tutkimuskeskukset;

c)

institutionaaliset sijoittajat, mukaan lukien aluekehitysrahastot;

d)

paikalliset itsehallintoelimet joiden vuosibudjetti on alle 10 miljoonaa euroa ja joissa on alle 5 000 asukasta.

3.   Sidosyrityksiä ovat yritykset, joiden välillä vallitsee jokin seuraavista suhteista:

a)

yrityksellä on enemmistö toisen yrityksen osakkeenomistajien tai jäsenten äänimäärästä;

b)

yritys on oikeutettu asettamaan tai erottamaan toisen yrityksen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenten enemmistön;

c)

yrityksellä on oikeus käyttää määräysvaltaa toisessa yrityksessä tämän kanssa tehdyn sopimuksen taikka tämän perustamiskirjan, yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen määräyksen nojalla;

d)

toisen yrityksen osakkeenomistajana tai jäsenenä olevan yrityksen hallinnassa on toisen yrityksen muiden osakkeenomistajien tai jäsenten kanssa tehdyn sopimuksen nojalla yksin enemmistö kyseisen yrityksen osakkeenomistajien tai jäsenten äänimäärästä.

Oletetaan, että määräävää vaikutusta asianomaiseen yritykseen ei ole, jos 2 kohdan toisessa alakohdassa mainitut sijoittajat eivät osallistu välittömästi tai välillisesti asianomaisen yrityksen johtamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisten sijoittajien oikeuksia osakkeenomistajina tai jäseninä.

Yritykset, joilla on jokin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista suhteista yhden tai useamman muun yrityksen välityksellä tai 2 kohdassa tarkoitettujen sijoittajien kanssa, katsotaan myös sidosyrityksiksi.

Yritykset, joilla on jokin näistä suhteista luonnollisen henkilön tai yhdessä toimivien luonnollisten henkilöiden ryhmän kautta, katsotaan myös sidosyrityksiksi, jos ne harjoittavat toimintaansa tai osaa toiminnoistaan samoilla merkityksellisillä markkinoilla tai lähimarkkinoilla.

Lähimarkkinoina pidetään tuotteen tai palvelun markkinoita, jotka välittömästi edeltävät tai seuraavat tuotantoketjussa merkityksellisiä markkinoita.

4.   Edellä 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta yritystä, jonka pääomasta tai äänimäärästä vähintään 25 prosenttia on yhden tai useamman yksin tai yhdessä toimivan julkisyhteisön tai -laitoksen hallinnassa, ei voida pitää pk-yrityksenä.

5.   Yritys voi antaa ilmoituksen siitä, että se määritellään itsenäiseksi yritykseksi, omistusyhteysyritykseksi tai sidosyritykseksi, sekä 2 artiklan mukaisia raja-arvoja koskevista tiedoista. Ilmoitus voidaan antaa vaikka yrityksen pääoma olisi jakautunut siten, että sen omistuksen täsmällinen määrittely ei ole mahdollista, jos yritys antaa vilpittömässä mielessä ilmoituksen oikeutetusta oletuksesta, jonka mukaan vähintään 25 prosentin osuutta yrityksestä ei ole yhden tai yhteisesti useamman yrityksen omistuksessa keskinäisen sidossuhteen tai luonnollisten henkilöiden tai niiden muodostaman ryhmän kautta. Ilmoituksen tekeminen ei rajoita kansallisen tai yhteisön tason sääntelyn mukaisten tarkastusten ja todentamisten suorittamista.

4 artikla

Henkilöstömäärän ja rahamääräisten arvojen laskennassa käytettävät tiedot ja tarkastelujakso

1.   Henkilöstömäärän ja rahamääräisten arvojen laskennassa käytettävät tiedot koskevat viimeistä päättynyttä tilikautta, ja ne lasketaan vuosittain. Laskennassa käytetään tilinpäätöshetken tietoja. Liikevaihdon määrä lasketaan ilman arvonlisäveroa ja muita välillisiä veroja.

2.   Kun yrityksen vuotuiset tiedot tilinpäätöshetkellä ylittävät tai alittavat 2 artiklassa mainitut henkilöstömäärää koskevat tai rahamääräiset raja-arvot, yritys saavuttaa tai menettää keskisuuren yrityksen, pienen yrityksen tai mikroyrityksen aseman ainoastaan siinä tapauksessa, että ylitys tai alitus toistuu kahtena peräkkäisenä tilivuotena.

3.   Kun kyseessä on sellainen vastikään perustettu yritys, jonka tilejä ei ole vielä päätetty, tarkasteltavat tiedot vahvistetaan tilikauden kuluessa tehdyn luotettavan arvion perusteella.

5 artikla

Henkilöstömäärä

Henkilöstömäärä vastaa vuosityöyksiköiden (VTY) määrää, toisin sanoen kyseisessä yrityksessä tai tämän yrityksen lukuun työskennelleiden kokopäiväisten työntekijöiden määrää yhden vuoden aikana. Niiden henkilöiden tekemä työ, jotka eivät ole työskennelleet koko vuotta tai jotka ovat työskennelleet osa-aikaisesti, kestosta riippumatta, ja kausityö lasketaan VTY:n osina. Henkilöstömäärään luetaan:

a)

työntekijät;

b)

kyseisen yrityksen lukuun ja sen alaisuudessa työskentelevät henkilöt, jotka rinnastetaan palkansaajiin kansallisen lainsäädännön mukaan;

c)

yrityksen johtamiseen osallistuvat omistajat;

d)

yrityksessä säännöllisesti työskentelevät yhtiökumppanit, jotka saavat yritykseltä rahamääräisiä etuja.

Oppisopimussuhteessa tai ammatillisessa koulutuksessa olevia opiskelijoita, jotka ovat oppisopimus- tai ammatillista koulutusta koskevassa sopimussuhteessa, ei lueta henkilöstömäärään. Äitiyslomien ja vanhempainlomien kestoa ei oteta huomioon laskennassa.

6 artikla

Yrityksen tietojen määräytyminen

1.   Riippumattoman yrityksen tiedot, mukaan lukien henkilöstömäärää koskevat tiedot, määräytyvät tämän yhden yrityksen tilinpäätöksen perusteella.

2.   Yrityksen, jolla on omistusyhteys- tai sidosyrityksiä, tiedot, mukaan lukien henkilöstömäärää koskevat tiedot, määräytyvät yrityksen tilinpäätös- ja muiden tietojen perusteella tai, jos sellainen on tehty, kyseisen yrityksen konsolidoidun tilinpäätöksen tai sellaisen konsolidoidun tilinpäätöksen perusteella, johon on lisätty yrityksen tiedot.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin lisätään asianomaisen yrityksen niiden omistusyhteysyritysten tiedot, jotka välittömästi edeltävät tai seuraavat tuotantoketjussa kyseistä yritystä. Lisääminen tehdään suhteessa pääoma- tai äänimääräosuuteen (suurempi näistä prosenttiosuuksista). Jos kyseessä on ristikkäinen omistusyhteys, käytetään näistä prosenttiosuuksista suurinta.

Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin lisätään 100 prosenttia niiden yritysten tiedoista, jotka ovat välittömästi tai välillisesti sidoksissa asianomaiseen yritykseen ja joita ei ole jo lisätty konsolidoituihin tilinpäätöstietoihin.

3.   Edellä 2 kohdan soveltamiseksi asianomaisen yrityksen omistusyhteysyritysten tiedot määräytyvät tilinpäätös- ja muiden tietojen perusteella, jotka on mahdollisesti konsolidoitu. Tietoihin lisätään 100 prosenttia näiden omistusyhteysyritysten sidosyritysten tiedoista, jos niitä ei ole jo lisätty konsolidoituihin tilinpäätöstietoihin.

Edellä 2 kohdan soveltamiseksi asianomaisen yrityksen sidosyritysten tiedot määräytyvät tilinpäätös- ja muiden tietojen perusteella, jotka on mahdollisesti konsolidoitu. Näihin tietoihin lisätään suhteuttaen kyseisten sidosyritysten niiden omistusyhteysyritysten tiedot, jotka välittömästi edeltävät tai seuraavat tuotantoketjussa kyseistä yritystä, jollei näitä tietoja ole jo sisällytetty konsolidoituun tilinpäätökseen suhteessa, joka vastaa vähintään 2 kohdan toisessa alakohdassa määriteltyä prosenttiosuutta.

4.   Jos konsolidoiduista tilinpäätöstiedoista ei käy ilmi tietyn yrityksen henkilöstömäärää, tämä määrä lasketaan lisäämällä suhteuttaen kyseisen yrityksen omistusyhteysyrityksiä koskevat tiedot sekä lisäämällä kyseisen yrityksen tietoihin sen sidosyrityksiä koskevat tiedot.


LIITE II

Lomake yhteenvetotietojen toimittamiseksi tutkimus- ja kehitystuesta 9 artiklan 4 kohdassa säädetyn laajennetun raportointivelvollisuuden mukaisesti

1.

Tuensaaja (tukea saavan yrityksen / saavien yritysten nimi ja maininta siitä, onko kyseessä pk-yritys):

2.

Tukiohjelman viitenumero (komission käyttämä viitenumero voimassa olevasta ohjelmasta/ohjelmista, jonka/joiden nojalla tukea myönnetään):

3.

Tuen myöntävä viranomainen tai viranomaiset (nimi ja yhteystiedot):

4.

Jäsenvaltio, jonka alueella tukea saava hanke tai toimenpide toteutetaan:

5.

Hankkeen tai toimenpiteen tyyppi:

6.

Lyhyt kuvaus hankkeesta tai toimenpiteestä:

7.

Mahdollisten tukikelpoisten kustannusten määrä euroina:

8.

Diskontattu tukimäärä (brutto) euroina:

9.

Tuki-intensiteetti (prosenttia bruttoavustusekvivalenttina ilmaistuna):

10.

Ehdotetun tuen maksamiselle mahdollisesti asetetut edellytykset:

11.

Hankkeen tai toimenpiteen suunniteltu aloitus- ja lopetusaika:

12.

Tuen myöntämispäivä:

Lomake yhteenvetotietojen toimittamiseksi tuesta suurille investointihankkeille 9 artiklan 4 kohdassasäädetyn laajennetun raportointivelvollisuuden mukaisesti

1.

Tuensaaja (tuensaajayrityksen nimi tai -yritysten nimet):

2.

Tukiohjelman viitenumero (komission käyttämä viitenumero voimassa olevasta ohjelmasta/ohjelmista, jonka/joiden nojalla tukea myönnetään):

3.

Tuen myöntävä viranomainen tai viranomaiset (nimi ja yhteystiedot):

4.

Jäsenvaltio, jossa investointi toteutetaan:

5.

Alue (NUTS 3 -taso), jolla investointi toteutetaan:

6.

Kunta (aikaisemmin NUTS 5 -taso, nykyisin LAU 2), jossa investointi toteutetaan:

7.

Hanketyyppi (uuden toimipaikan perustaminen, olemassa olevan toimipaikan laajentaminen, toimipaikan tuotannon monipuolistaminen uusiin tuotteisiin tai olemassa olevan toimipaikan tuotantoprosessin perusteellinen muuttaminen):

8.

Investointihankkeen perusteella valmistettavat tuotteet tai tarjottavat palvelut (käyttäen PRODCOM/NACE -luokitusta tai palvelualan hankkeiden osalta CPA-luokitusta):

9.

Investointihankkeen lyhyt kuvaus:

10.

Investointihankkeen diskontatut tukikelpoiset kustannukset (euroina):

11.

Diskontattu tukimäärä (brutto) euroina:

12.

Tuki-intensiteetti (prosenttia bruttoavustusekvivalenttina ilmaistuna):

13.

Ehdotetun tuen maksamiselle mahdollisesti asetetut edellytykset:

14.

Hankkeen suunniteltu aloitus- ja lopetusajankohta:

15.

Tuen myöntämispäivä:


LIITE III

Lomake 9 artiklan 1 kohdassa säädetyn raportointivelvollisuuden mukaisten yhteenvetotietojen toimittamiseksi

Olkaa hyvä ja täyttäkää kohtiin jäljempänä pyydetyt tiedot:

I   OSA

Tuen viitenumero

(komissio täyttää tämän kohdan)

Jäsenvaltio

 

Jäsenvaltion viitenumero

 

Alue

Alueen nimi

(NUTS) (1)

Aluetukea koskevat olosuhteet (2)

Myöntävä viranomainen

Nimi

 

Osoite

 

Verkkosivut

 

Tukitoimenpiteen nimike

 

Kansallinen oikeusperusta

(mainitaan julkaisuviite)

 

Internet-osoite tukitoimenpiteen koko tekstiin

 

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

 

Tapauskohtainen tuki

Tuensaajan nimi

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

 

Komission käyttämä tukinumero

Jatkaminen

 

Muuttaminen

 

Kesto (3)

Ohjelma

pp.kk.vv – pp.kk.vv

Myöntämispäivä (4)

Tapauskohtainen tuki

pp.kk.vv

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

 

Rajattu tiettyihin aloihin – täsmennetään NACE Rev. 2 -luokituksen mukaisesti (5)

 

Tuensaajatyyppi

Pk-yritys

 

Suuri yritys

 

Talousarvio

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä (6)

Kansallisena valuuttana: … (miljoonaa)

Yritykselle myönnettävän tapauskohtaisen tuen kokonaismäärä (7)

Kansallisena valuuttana: … (miljoonaa)

Takaukset (8)

Kansallisena valuuttana: … (miljoonaa)

Tukiväline (5 artikla)

Avustus

 

Korkotuki

 

Laina

 

Takaus/Viittaus komission päätökseen (9)

 

Verotoimenpide

 

Riskipääoma

 

Takaisinmaksettavat ennakot

 

Muu (täsmennetään)

 

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

Viitenumero(t):

Yhteisön rahoituksen määrä

Kansallisena valuuttana: … (miljoonaa)


II   OSA

Ilmoitetaan, minkä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen säännöksen nojalla tukitoimenpide on pantu täytäntöön.


Yleiset tavoitteet

(luettelo)

Tavoitteet

(luettelo)

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäis-määrä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnettävät lisät prosentteina

Alueellinen investointi- ja työllisyystuki (10) (13 artikla)

Ohjelma

… %

 

Tapauskohtainen tuki (13 artiklan 1 kohta)

… %

 

Tuki vastaperustetuille pienille yrityksille (14 artikla)

 

… %

 

Pk-yrityksille myönnettävä investointi- ja työllisyystuki (15 artikla)

 

… %

 

Tuki naisyrittäjien äskettäin perustamille pienille yrityksille (16 artikla)

 

… %

 

Ympäristönsuojeluun myönnettävä tuki (17–25 artikla)

Investointituki yrityksille yhteisön normit ylittävään ympäristönsuojeluun tai ympäristönsuojelun tason parantamiseen yhteisön normien puuttuessa (18 artikla)

Ilmoittakaa asianomaisen normin viitetiedot.

… %

 

Tuki yhteisön normit ylittävien tai yhteisön normien puuttuessa ympäristönsuojelun tasoa parantavien uusien kuljetusajoneuvojen hankintaan (19 artikla)

… %

 

Pk-yritysten ennakoivaan mukautumiseen tuleviin yhteisön normeihin myönnettävä tuki (20 artikla)

… %

 

Energiansäästötoimenpiteisiin tehtäviin investointeihin myönnettävä ympäristönsuojelutuki (21 artikla)

… %

 

Tehokkaaseen yhteistuotantoon tehtäviin investointeihin myönnettävä ympäristönsuojelutuki (22 artikla)

… %

 

Uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian käytön edistämiseen tehtäviin investointeihin myönnettävä ympäristönsuojelutuki (23 artikla)

… %

 

Ympäristötutkimuksiin myönnettävä tuki (24 artikla)

… %

 

Ympäristöveron alennusten muodossa myönnettävä tuki (25 artikla)

Kansallisena valuuttana:

 

Pk-yrityksille konsulttipalveluihin ja pk-yritysten osallistumiseen messuille myönnettävä tuki (26–27 artikla)

Pk-yrityksille konsulttipalveluihin myönnettävä tuki (26 artikla)

… %

 

Pk-yritysten osallistumiseen messuille myönnettävä tuki (27 artikla)

… %

 

Riskipääoman muodossa myönnettävä tuki (28–29 artikla)

 

Kansallisena valuuttana:

 

Tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävä tuki (30–37 artikla)

Tutkimus- ja kehitys-hankkeisiin myönnettävä tuki (31 artikla)

Perustutkimus

(31 artiklan 2 kohdan a alakohta)

… %

 

Teollinen tutkimus

(31 artiklan 2 kohdan b alakohta)

… %

 

Kokeellinen kehittäminen

(31 artiklan 2 kohdan c alakohta)

… %

 

Teknisiin toteutettavuustutkimuksiin myönnettävä tuki (32 artikla)

… %

 

Teollisoikeuksien kustannusten kattamiseen myönnettävä tuki pk-yrityksille (33 artikla)

… %

 

Maatalous- ja kalastusaloja koskevaan tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävä tuki (34 artikla)

… %

 

Nuorille innovatiivisille yrityksille myönnettävä tuki (35 artikla)

Kansallisena valuuttana:

 

Tuki innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin (36 artikla)

Kansallisena valuuttana:

 

Tuki korkeasti koulutetun henkilöstön lainaamiseen (37 artikla)

Kansallisena valuuttana:

 

Koulutustuki

(38–39 artikla)

Erityiskoulutus (38 artiklan 1 alakohta)

… %

 

Yleiskoulutus (38 artiklan 2 alakohta)

… %

 

Epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävä tuki (40–42 artikla)

Palkkatukien muodossa myönnettävä tuki epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden työhönottoon (40 artikla)

… %

 

Palkkatukien muodossa myönnettävä tuki alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämiseen (41 artikla)

… %

 

Palkkatukien muodossa myönnettävä tuki alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämiseen (42 artikla)

… %

 


(1)  Tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö (NUTS – Nomenclature of Territorial Units for Statistics).

(2)  Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukainen alue, perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukainen alue, edellä mainittujen yhdistelmä, alueellisen tuen ulkopuolelle jäävä alue.

(3)  Ajanjakso, jonka kuluessa myöntävä viranomainen voi sitoutua tuen myöntämiseen.

(4)  Tuki on katsottava myönnetyksi sillä hetkellä, kun tuensaajalle myönnetään laillinen oikeus tuensaantiin asiaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön nojalla.

(5)  Euroopan yhteisön tilastollinen toimialaluokitus NACE Rev. 2 (Statistical classification of Economic Activities in the European Community).

(6)  Tukiohjelman tapauksessa: Ilmoitetaan kaikkien ohjelmaan sisältyvien tukivälineiden osalta suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä tai arvioitu vuotuinen verotulojen menetys.

(7)  Tapauskohtaisen tuen tapauksessa: Ilmoitetaan kokonaistukimäärä/verotulojen menetys.

(8)  Takausten osalta ilmoitetaan takauksen kohteena olevien lainojen (enimmäis)määrä.

(9)  Tarvittaessa viittaus komission päätökseen, jolla hyväksytään bruttoavustusekvivalentin laskentamenetelmä asetuksen 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.

(10)  Kun kyseessä on tapauskohtainen alueellinen tuki, jota myönnetään tukiohjelmasta myönnettävän tuen sijaan, ilmoitetaan sekä ohjelman mukaan myönnetty tuki-intensiteetti että tapauskohtaisen tuen intensiteetti.


9.8.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 214/48


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 801/2008,

annettu 8 päivänä elokuuta 2008,

asetuksessa (EY) N:o 1109/2007 markkinointivuodeksi 2007/2008 vahvistettujen tiettyjen sokerialan tuotteiden edustavien hintojen ja tuonnissa sovellettavien lisätullien määrien muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 20 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kolmansien maiden kanssa käytävän sokerialan kaupan osalta 30 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 951/2006 (2) ja erityisesti sen 36 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Valkoisen sokerin, raakasokerin ja tiettyjen siirappien edustavien hintojen ja niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien määrät markkinointivuodeksi 2007/2008 vahvistetaan komission asetuksessa (EY) N:o 1109/2007 (3). Kyseiset hinnat ja tullien määrät on viimeksi muutettu komission asetuksella (EY) N:o 786/2008 (4).

(2)

Tällä hetkellä komission käytettävissä olevien tietojen perusteella mainittuja määriä on muutettava asetuksessa (EY) N:o 951/2006 säädettyjen sääntöjen mukaisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 951/2006 36 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden edustavat hinnat ja niiden tuonnissa sovellettavat lisätullit, jotka on vahvistettu markkinointivuodeksi 2007/2008 asetuksessa (EY) N:o 1109/2007, muutetaan tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 9 päivänä elokuuta 2008.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 8 päivänä elokuuta 2008.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 58, 28.2.2006, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1260/2007 (EUVL L 283, 27.10.2007, s. 1). Asetus (EY) N:o 318/2006 korvataan asetuksella (EY) N:o 1234/2007 (EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1) 1 päivästä lokakuuta 2008.

(2)  EUVL L 178, 1.7.2006, s. 24. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 514/2008 (EUVL L 150, 10.6.2008, s. 7).

(3)  EUVL L 253, 28.9.2007, s. 5.

(4)  EUVL L 209, 6.8.2008, s. 11.


LIITE

Valkoisen sokerin, raakasokerin ja CN-koodiin 1702 90 95 kuuluvien tuotteiden edustavien hintojen ja niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien muutetut määrät, joita sovelletaan 9 päivänä elokuuta 2008 alkaen

(EUR)

CN-koodi

Edustava hinta 100 kilogrammalta kyseistä tuotetta

Lisätulli 100 kilogrammalta kyseistä tuotetta

1701 11 10 (1)

23,55

4,52

1701 11 90 (1)

23,55

9,76

1701 12 10 (1)

23,55

4,33

1701 12 90 (1)

23,55

9,33

1701 91 00 (2)

25,56

12,51

1701 99 10 (2)

25,56

7,93

1701 99 90 (2)

25,56

7,93

1702 90 95 (3)

0,26

0,39


(1)  Vahvistetaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 (EUVL L 58, 28.2.2006, s. 1) liitteessä I olevassa III kohdassa määritellylle vakiolaadulle.

(2)  Vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitteessä I olevassa II kohdassa määritellylle vakiolaadulle.

(3)  Vahvistetaan 1 prosentin sakkaroosipitoisuutta kohden.


9.8.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 214/50


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 802/2008,

annettu 7 päivänä elokuuta 2008,

Saksan lipun alla purjehtivien alusten keilan kalastuksen kieltämisestä Norjan vesillä alueella IV

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (1) ja erityisesti sen 26 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2847/93 (2) ja erityisesti sen 21 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2008 16 päivänä tammikuuta 2008 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 40/2008 (3) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2008.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2008 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, sen hallussa pitäminen aluksessa, sen uudelleenlastaaminen ja purkaminen,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kiintiön täyttyminen

Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion vuotta 2008 koskevan kalastuskiintiön katsotaan täyttyneen tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun kalakannan osalta mainitussa liitteessä vahvistetusta päivämäärästä alkaen.

2 artikla

Kiellot

Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun kalakannan kalastus kielletään mainitussa liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyiltä aluksilta mainitussa liitteessä vahvistetusta päivämäärästä alkaen. Kielletään näillä aluksilla mainitun päivämäärän jälkeen pyydettyjen kalakantojen hallussa pitäminen aluksessa, uudelleenlastaaminen ja purkaminen.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä elokuuta 2008.

Komission puolesta

Fokion FOTIADIS

Kalastus- ja meriasioiden pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 865/2007 (EUVL L 192, 24.7.2007, s. 1).

(2)  EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1098/2007 (EUVL L 248, 22.9.2007, s. 1).

(3)  EUVL L 19, 23.1.2008, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 718/2008 (EUVL L 198, 26.7.2008, s. 8).


LIITE

Nro

24/T&Q

Jäsenvaltio

SAKSA

Kanta

USK/4AB-N.

Laji

Keila (Brosme brosme)

Alue

Norjan vedet alueella IV

Päivämäärä

29.6.2008


9.8.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 214/52


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 803/2008,

annettu 8 päivänä elokuuta 2008,

tiettyihin Osama bin Ladenia, al-Qaida-verkostoa ja Talebania lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2002 muuttamisesta 98. kerran

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tiettyihin Osama bin Ladenia, al-Qaida-verkostoa ja Talebania lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä sekä Afganistaniin suuntautuvan tiettyjen tavaroiden ja palvelujen viennin kieltämisestä, Afganistanin Talebania koskevien lentokiellon ja varojen sekä muiden taloudellisten resurssien jäädyttämisen laajentamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 467/2001 kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2002 (1) annettu 27 päivänä toukokuuta 2002 erityisesti sen 7 artiklan 1 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 881/2002 liitteessä I on luettelo henkilöistä, ryhmistä ja yhteisöistä, joita asetuksessa tarkoitettu varojen sekä muiden taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee.

(2)

Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston pakotekomitea päätti 23, 28 ja 31 päivänä heinäkuuta 2008 muuttaa luetteloa henkilöistä, ryhmistä ja yhteisöistä, joita varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee. Sen vuoksi liite I olisi muutettava vastaavasti.

(3)

Tämän asetuksen on tultava voimaan heti, jotta siinä mainitut toimenpiteet olisivat tehokkaita,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 881/2002 liite I tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 8 päivänä elokuuta 2008.

Komission puolesta

Eneko LANDÁBURU

Ulkosuhteiden pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL L 139, 29.5.2002, s. 9. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 678/2008 (EUVL L 189, 17.7.2008, s. 23).


LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 881/2002 liite I seuraavasti:

(1)

Korvataan oikeushenkilöiden, ryhmien ja yhteisöjen luettelossa kohta ”Jemaah Islamiya (alias Jema'ah Islamiyah, Jemaah Islamiyah, Jemaah Islamiah, Jamaah Islamiyah, Jama'ah Islamiyah)” seuraavasti:

”Jemaah Islamiya (alias a) Jema'ah Islamiyah, b) Jemaah Islamiyah, c) Jemaah Islamiah, Jamaah Islamiyah, d) Jama'ah Islamiyah). Lisätietoja: a) verkosto toimii Kaakkois-Aasiassa, b) sen on perustanut edesmennyt Abdullah Sungkar”.

(2)

Korvataan luonnollisten henkilöiden luettelossa kohta ”Abd Allah Mohamed Ragab Abdel Rahman (alias a) Abu Al-Khayr; b) Ahmad Hasan; c) Abu Jihad). Syntymäaika: 3.11.1957. Syntymäpaikka: Kafr Al-Shaykh. Kansalaisuus: egyptiläinen. Muut tiedot: saattaa asua Pakistanissa, Afganistanissa tai Iranissa” seuraavasti:

”Abd Allah Mohamed Ragab Abdel Rahman (alias a) Abu Al-Khayr, b) Ahmad Hasan, c) Abu Jihad). Syntynyt 3.11.1957 Kafr Al-Shaykhissa, Egyptissä. Egyptin kansalainen. Lisätietoja: saattaa asua Pakistanissa, Afganistanissa tai Iranissa”.

(3)

Korvataan luonnollisten henkilöiden luettelossa kohta ”Zaki Ezat Zaki Ahmed (alias a) Rif’at Salim; b) Abu Usama). Syntymäaika: 21.4.1960. Syntymäpaikka: Sharqiyah. Kansalaisuus: egyptiläinen. Muut tiedot: saattaa asua Pakistanin ja Afganistanin välisellä raja-alueella” seuraavasti:

”Zaki Ezat Zaki Ahmed (alias a) Rif’at Salim, b) Abu Usama). Syntynyt 21.4.1960 Sharqiyahissa, Egyptissä. Egyptin kansalainen. Lisätietoja: saattaa asua Pakistanin ja Afganistanin välisellä raja-alueella”.

(4)

Korvataan luonnollisten henkilöiden luettelossa kohta ”Mustapha Nasri Ben Abdul Kader Ait El Hadi. Syntynyt 5.3.1962 Tunisissa. Kansalaisuus: a) Algeria, b) Saksa. Lisätietoja: a) vanhemmat Abdelkader ja Amina Aissaoui, b) asunut Bonnissa Saksassa helmikuusta 1999 lähtien” seuraavasti:

”Mustapha Nasri Ben Abdul Kader Ait El Hadi. Syntynyt 5.3.1962 Tunisissa, Tunisiassa. Kansalaisuus: a) algerialainen, b) saksalainen. Lisätietoja: a) vanhemmat Abdelkader ja Amina Aissaoui, b) asunut Bonnissa, Saksassa helmikuusta 1999 lähtien”.

(5)

Korvataan luonnollisten henkilöiden luettelossa kohta ”Hamid Abdallah Ahmed Al-Ali (alias a) Dr. Hamed Abdullah Al-Ali, b) Hamed Al-’Ali, c) Hamed bin Abdallah Al-’Ali, d) Hamid Abdallah Al-’Ali, e) Hamid Abdallah Ahmad Al-’Ali, f) Hamid bin Abdallah Ahmed Al-Ali, g) Abu Salim). Syntynyt 20.1.1960. Kuwaitin kansalainen” seuraavasti:

”Hamid Abdallah Ahmad Al-Ali (alias a) Dr Hamed Abdullah Al-Ali, b) Hamed Al-’Ali, c) Hamed bin Abdallah Al-’Ali, d) Hamid Abdallah Al-’Ali, e) Hamid Abdallah Ahmad Al-’Ali, f) Hamid bin Abdallah Ahmed Al-Ali, g) Hamid Abdallah Ahmed Al-Ali, h) Abu Salim). Syntynyt 20.1.1960 Kuwaitissa. Kuwaitin kansalainen. Passin nro: 1739010 (Kuwaitissa 26.5.2003 myönnetty Kuwaitin passi, jonka voimassaolo päättyi 25.5.2008).”

(6)

Korvataan luonnollisten henkilöiden luettelossa kohta ”Sulaiman Jassem Sulaiman Abo Ghaith (alias Abo Ghaith). Syntynyt 14.12.1965 Kuwaitissa. Edelliseltä kansalaisuudeltaan kuwaitilainen” seuraavasti:

”Sulaiman Jassem Sulaiman Ali Abo Ghaith (alias Abo Ghaith). Syntynyt 14.12.1965 Kuwaitissa. Passin nro: 849594 (Kuwaitissa 27.11.1998 myönnetty Kuwaitin passi, jonka voimassaolo päättyi 24.6.2003). Huomautus: menettänyt Kuwaitin kansalaisuuden vuonna 2002”.

(7)

Korvataan luonnollisten henkilöiden luettelossa kohta ”Mubarak Mushakhas Sanad Al-Bathali (alias a) Mubarak Mishkhis Sanad Al-Bathali, b) Mubarak Mishkhis Sanad Al-Badhali, c) Mubarak Al-Bathali, d) Mubarak Mishkhas Sanad Al-Bathali, e) Mubarak Mishkhas Sanad Al-Bazali, f) Mobarak Meshkhas Sanad Al-Bthaly). Syntynyt 1.10.1961. Kuwaitin kansalainen. Passin nro: 101856740 (Kuwaitin passi)” seuraavasti:

”Mubarak Mushakhas Sanad Mubarak Al-Bathali (alias a) Mubarak Mishkhis Sanad Al-Bathali, b) Mubarak Mishkhis Sanad Al-Badhali, c) Mubarak Al-Bathali, d) Mubarak Mishkhas Sanad Al-Bathali, e) Mubarak Mishkhas Sanad Al-Bazali, f) Mobarak Meshkhas Sanad Al-Bthaly). Osoite: Al-Salibekhat area, Kuwait. Syntynyt 1.10.1961 Kuwaitissa. Kuwaitin kansalainen. Passin nro: 101856740 (12.5.2005 myönnetty Kuwaitin passi, jonka voimassaolo päättyi 11.5.2007)”.

(8)

Korvataan luonnollisten henkilöiden luettelossa kohta ”Muhsin Al-Fadhli (alias a) Muhsin Fadhil ‘Ayyid al Fadhli, b) Muhsin Fadil Ayid Ashur al Fadhli, c) Abu Majid Samiyah, d) Abu Samia). Osoite: Block Four, Street 13, House No 179, Kuwait City, Al-Riqqa area, Kuwait. Syntymäaika: 24.4.1981. Kuwaitin passi nro 106261543” seuraavasti:

”Muhsin Fadhil Ayed Ashour Al-Fadhli (alias a) Muhsin Fadhil ‘Ayyid al Fadhli, b) Muhsin Fadil Ayid Ashur al Fadhli, c) Abu Majid Samiyah, d) Abu Samia). Osoite: Block Four, Street 13, House No 179, Al-Riqqa area, Kuwait City, Kuwait. Syntynyt 24.4.1981 Kuwaitissa. Kuwaitin kansalainen. Passin nro: a) 106261543 (Kuwaitin passi), b) 1420529 (Kuwaitissa myönnetty Kuwaitin passi, jonka voimassaolo päättyi 31.3.2006). Lisätietoja: Kuwaitin turvallisuusviranomaisten etsintäkuuluttama (tilanne heinäkuussa 2008)”.

(9)

Korvataan luonnollisten henkilöiden luettelossa kohta ”Mohammed Ahmed Shawki Al Islambolly (alias a) Abu Khalid; b) Abu Ja’far). Syntymäaika: 21.1.1952. Syntymäpaikka: El-Minya. Kansalaisuus: egyptiläinen. Muut tiedot: saattaa asua Pakistanissa, Afganistanissa tai Iranissa” seuraavasti:

”Mohammed Ahmed Shawki Al Islambolly (alias a) Abu Khalid, b) Abu Ja’far). Syntynyt 21.1.1952 El-Minyassa, Egyptissä. Egyptin kansalainen. Lisätietoja: saattaa asua Pakistanissa, Afganistanissa tai Iranissa”.

(10)

Korvataan luonnollisten henkilöiden luettelossa kohta ”Jaber Abdallah Jaber Al-Jalahmah (alias a) Jaber Al-Jalamah, b) Abu Muhammad Al-Jalahmah, c) Jabir Abdallah Jabir Ahmad Jalahmah, d) Jabir ’Abdallah Jabir Ahmad Al-Jalamah, e) Jabir Al-Jalhami, f) Abdul-Ghani, g) Abu Muhammad). Syntynyt 24.9.1959. Kuwaitin kansalainen. Passin nro: 101423404” seuraavasti:

”Jaber Abdallah Jaber Ahmad Al-Jalahmah (alias a) Jaber Al-Jalamah, b) Abu Muhammad Al-Jalahmah, c) Jabir Abdallah Jabir Ahmad Jalahmah, d) Jabir Abdallah Jabir Ahmad Al-Jalamah, e) Jabir Al-Jalhami, f) Abdul-Ghani, g) Abu Muhammad). Syntynyt 24.9.1959 Al-Khitanin alueella Kuwaitissa. Kuwaitin kansalainen. Passin nro: a) 101423404, b) 2541451 (Kuwaitin passi, jonka voimassaolo päättyy 16.2.2017)”.

(11)

Korvataan luonnollisten henkilöiden luettelossa kohta ”Al-Azhar Ben Ammar Ben Abdallah Al-Tlili. Osoite: Via Carlo Porta 97, Legnano, Italia. Syntynyt 1.11.1971 Ben Aounissa, Tunisiassa. Tunisian kansalainen. Passin nro Z417830 (4.10.2004 myönnetty Tunisian passi, jonka voimassaolo päättyy 3.10.2009). Lisätietoja: a) Italian verotunnus: TLLLHR69C26Z352G. b) Tuomittu Ranskassa 14.10.2002. Luovutettu Italiaan 6.9.2006. Tällä hetkellä vangittuna Italiassa” seuraavasti:

”Al-Azhar Ben Mohammed Ben El-Abed Al-Tlili. Osoite: Via Carlo Porta 97, Legnano, Italia. Syntynyt 26.3.1969 Ferianassa, Tunisiassa. Tunisian kansalainen. Passin nro: M351140 (Tunisian passi, jonka voimassaolo päättyi 16.6.2005). Lisätietoja: a) Italian verotunnus: TLLLHR69C26Z352G, b) tuomittu Ranskassa 14.10.2002, c) luovutettu Italiaan 6.9.2006, oli vangittuna Italiassa heinäkuuhun 2007, d) tuomittu Tunisiassa poissaolevana 20 vuodeksi vankeuteen”.

(12)

Korvataan luonnollisten henkilöiden luettelossa kohta ”Jallalouddine Haqani (alias a) Jalaluddin Haqani, b) Jallalouddin Haqqani). Arvonimi: maulavi. Tehtävä: Taleban-hallinnon rajakysymyksistä vastaava ministeri. Syntynyt noin vuonna 1942 Khostin maakunnassa, Zadranin piirikunnassa, Afganistanissa. Afganistanin kansalainen. Lisätietoja: a) Sirajuddin Jallaloudine Haqqanin isä, b) aktiivinen Taleban-johtaja, c) uskotaan oleskelevan Afganistanin ja Pakistanin raja-alueella, d) mahdollisesti kuollut kesäkuussa 2007” seuraavasti:

”Jallalouddine Haqani (alias a) Jalaluddin Haqani, b) Jallalouddin Haqqani). Arvonimi: maulavi. Tehtävä: Taleban-hallinnon rajakysymyksistä vastaava ministeri. Syntynyt noin vuonna 1942 Khostin maakunnassa, Zadranin piirikunnassa, Afganistanissa. Afganistanin kansalainen. Lisätietoja: a) Sirajuddin Jallaloudine Haqqanin isä, b) aktiivinen Taleban-johtaja, c) uskotaan oleskelevan Afganistanin ja Pakistanin raja-alueella, d) ilmoitettiin kuolleeksi kesäkuussa 2007, mutta oli elossa toukokuussa 2008”.

(13)

Korvataan luonnollisten henkilöiden luettelossa kohta ”Armand Albert Friedrich Huber (alias Huber, Ahmed). Osoite: Rossimattstrasse 33, 3074 Muri b. Bern, Sveitsi. Syntymäaika: 1927. Kansalaisuus: Sveitsin kansalainen. Muita tietoja: tällä nimellä ei ole myönnetty Sveitsin passia” seuraavasti:

”Armand Albert Friedrich Huber (alias Huber, Ahmed). Osoite: Rossimattstrasse 33, 3074 Muri b. Bern, Sveitsi. Syntynyt vuonna 1927. Sveitsin kansalainen. Lisätietoja: a) tällä nimellä ei ole myönnetty Sveitsin passia, b) kuoli toukokuussa 2008”.

(14)

Korvataan luonnollisten henkilöiden luettelossa kohta ”Abdulhai Salek. Arvonimi: Maulavi. Tehtävä: Taleban-hallinnon nimittämä Urouzganin maakunnan kuvernööri Afganistanissa. Afganistanin kansalainen” seuraavasti:

”Abdulhai Salek. Arvonimi: maulavi. Tehtävä: Taleban-hallinnon nimittämä Uruzganin maakunnan kuvernööri Afganistanissa. Afganistanin kansalainen”.

(15)

Korvataan luonnollisten henkilöiden luettelossa kohta ”Ibrahim Ali Abu Bakr Tantoush (alias a) Abd al-Muhsin, b) Ibrahim Ali Muhammad Abu Bakr, c) Abdul Rahman, d) Abu Anas, e) Ibrahim Abubaker Tantouche, f) Ibrahim Abubaker Tantoush, g) Abd al-Muhsi, h) Abd al-Rahman, i) Al-Libi). Osoite: Ganzour Sayad Mehala Al Far district. Syntynyt vuonna 1966 al Aziziyyassa. Libyan kansalainen. Passin nro: 203037 (Tripolissa myönnetty Libyan passi). Lisätietoja: a) yhteyksiä Afghan Support Committee (ASC)- ja Revival of Islamic Heritage Society (RIHS) ryhmiin; b) siviilisääty: eronnut (entinen vaimo algerialainen Manuba Bukifa)” seuraavasti:

”Ibrahim Ali Abu Bakr Tantoush (alias a) Abd al-Muhsin, b) Ibrahim Ali Muhammad Abu Bakr, c) Abdul Rahman, d) Abu Anas, e) Ibrahim Abubaker Tantouche, f) Ibrahim Abubaker Tantoush, g) Abd al-Muhsi, h) Abd al-Rahman, i) Al-Libi). Osoite: Ganzour Sayad Mehala Al Far district. Syntynyt vuonna 1966 al Aziziyyassa, Libyassa. Libyan kansalainen. Passin nro: 203037 (Tripolissa myönnetty Libyan passi). Lisätietoja: a) yhteyksiä Afghan Support Committee (ASC)- ja Revival of Islamic Heritage Society (RIHS) -ryhmiin; b) siviilisääty: eronnut (entinen vaimo algerialainen Manuba Bukifa)”.

(16)

Korvataan luonnollisten henkilöiden luettelossa kohta ”Mahdhat Mursi Al-Sayyid Umar (alias a) Abu Hasan; b) Abu Khabab; c) Abu Rabbab). Syntymäaika: 19.10.1953. Syntymäpaikka: Aleksandria. Kansalaisuus: egyptiläinen. Muut tiedot: saattaa asua Pakistanin ja Afganistanin välisellä raja-alueella” seuraavasti:

”Mahdhat Mursi Al-Sayyid Umar (alias a) Abu Hasan, b) Abu Khabab, c) Abu Rabbab). Syntynyt 19.10.1953 Aleksandriassa, Egyptissä. Egyptin kansalainen. Lisätietoja: saattaa asua Pakistanin ja Afganistanin välisellä raja-alueella”.


II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

PÄÄTÖKSET

Komissio

9.8.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 214/56


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 24 päivänä heinäkuuta 2008,

ohjeista jäsenvaltioiden avustamiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 882/2004 säädettyä kokonaisvaltaista monivuotista kansallista valvontasuunnitelmaa koskevan vuosiraportin laatimisessa

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 3756)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/654/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 (1) ja erityisesti sen 44 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 882/2004 annetaan yleiset säännöt yhteisön tai jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toteuttamasta virallisesta valvonnasta, jolla varmennetaan rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja eläinten hyvinvointia koskevien sääntöjen noudattaminen.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 882/2004 1 artiklan 3 kohdan mukaan kyseinen asetus ei rajoita virallista valvontaa koskevia yhteisön erityissäännöksiä.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 882/2004 41 artiklan mukaisesti kunkin jäsenvaltion on laadittava yksi kokonaisvaltainen monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma, jäljempänä ’kansallinen valvontasuunnitelma’, jotta varmistetaan elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28 päivänä tammikuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (2) 17 artiklan 2 kohdan, eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen sekä asetuksen (EY) N:o 882/2004 45 artiklan tehokas täytäntöönpano.

(4)

Kansallisten valvontasuunnitelmien tarkoituksena on myös tarjota vakaa perusta yhteisön jäsenvaltioissa suorittamalle valvonnalle.

(5)

Kasveille ja kasvituotteille haitallisten organismien jäsenvaltioihin kulkeutumisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä 8 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/29/EY (3) 27 a artiklassa säädetään, että direktiivin tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi sovelletaan tarpeen mukaan asetuksen (EY) N:o 882/2000 41–46 artiklaa, jotka koskevat kansallisia valvontasuunnitelmia, vuosiraportteja sekä yhteisön harjoittamaa valvontaa jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 882/2004 43 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaan komissio laatii ohjeet, joissa kannustetaan ottamaan käyttöön parhaita toimintatapoja valvontajärjestelmän kaikilla tasoilla.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 882/2004 43 artiklan 1 kohdan j alakohdassa säädetään, että komission on vahvistettava kyseisen asetuksen 44 artiklassa edellytettyjen vuosiraporttien rakenne ja niissä esitettävät tiedot.

(8)

Asetuksen (EY) N:o 882/2004 44 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosiraportti kansallisen valvontasuunnitelman täytäntöönpanosta. Raportti on toimitettava vuoden kuluttua kansallisten valvontasuunnitelmien täytäntöönpanon aloittamisesta ja sen jälkeen joka vuosi. Lisäksi 44 artiklan 1 kohdassa säädetään tiedoista, jotka vuosiraporteissa on annettava.

(9)

Asetuksen (EY) N:o 882/2004 44 artiklan 2 kohdan mukaan vuosiraportteihin sisällytettävissä tiedoissa on otettava huomioon komission laatimat ohjeet, jotta edistettäisiin raporttien esitystavan johdonmukaisuutta. Ohjeet eivät ole sitovia, vaan niiden tarkoituksena on tarjota jäsenvaltioille hyödyllistä apua asetuksen täytäntöönpanossa.

(10)

Asetuksen (EY) N:o 882/2004 45 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioissa on järjestettävä säännöllisesti yhteisön suorittamia toiminnan tarkastamisia (auditointeja), joiden päätarkoituksena on todeta, että virallinen valvonta suoritetaan kansallisten valvontasuunnitelmien ja yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

(11)

Komission on tarkasteltava säännöllisesti tässä päätöksessä annettuja ohjeita ja päivitettävä ne tarpeen mukaan jäsenvaltioiden toimittamien vuosiraporttien tarkastelun jälkeen ottaen huomioon päätelmät ja suositukset, jotka sisältyvät asetuksen (EY) N:o 882/2004 44 artiklan 4 kohdan mukaisesti komission laatimaan vuotuiseen raporttiin, sekä asetuksen täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa saadut kokemukset.

(12)

Tässä päätöksessä vahvistettujen ohjeiden laatimisessa olisi otettava huomioon Eurostatin yhteisön tilasto-ohjelman puitteissa kehittelemä valvonta- ja seurantatoimia käsittelevä tietokanta, johon sisältyy eri luokitusjärjestelmiä, mukaan lukien yhdenmukaistetut termit ja määritelmät rehu- ja elintarvikealan tiedonhallintaa varten.

(13)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 882/2004 44 artiklan 2 kohdassa säädetyt ohjeet, jotka on otettava huomioon kyseisen asetuksen 44 artiklan 1 kohdassa säädetyissä vuosiraporteissa, jäljempänä ’vuosiraportti’, esitetään tämän päätöksen liitteessä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 24 päivänä heinäkuuta 2008.

Komission puolesta

Androulla VASSILIOU

Komission jäsen


(1)  EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1; oikaisu EUVL L 191, 28.5.2004, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 301/2008 (EUVL L 97, 9.4.2008, s. 85).

(2)  EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 202/2008 (EUVL L 60, 5.3.2008, s. 17).

(3)  EYVL L 169, 10.7.2000, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2008/64/EY (EUVL L 168, 28.6.2008, s. 31).


LIITE

Ohjeet jäsenvaltioiden kansallisten valvontasuunnitelmien täytäntöönpanoa koskevia vuosiraportteja varten

1.   OHJEIDEN TARKOITUS

Näiden ohjeiden tarkoituksena on avustaa jäsenvaltioita, jotta niiden kansallisten valvontasuunnitelmien täytäntöönpanoa ja virallisen valvonnan tuloksia koskevat vuosiraportit olisivat esitystavaltaan johdonmukaiset.

2.   VUOSIRAPORTIN TARKOITUS

Jäsenvaltioiden vuosiraporttien tarkoituksena on

a)

täyttää asetuksen (EY) N:o 882/2004 44 artiklan 1 kohdassa säädetty raportointia koskeva oikeudellinen velvoite;

b)

esitellä edistystä kansallisen valvontasuunnitelman täytäntöönpanossa ja arvioida valvontajärjestelyjen ja -järjestelmien tehokkuutta jäsenvaltioissa suoritetun virallisen valvonnan tulosten perusteella.

Kun jäsenvaltiot keräävät ja analysoivat valvontatietoja vuosiraporttia varten, se voi helpottaa valvontajärjestelmien tehokkuuden tarkastelua ja edistää järjestelmien kehittämistä ja jatkuvaa parantamista.

Myös komission olisi hyödynnettävä vuosiraporteissa esitettyjä tietoja, kun se

a)

kehittää vuotuisia valvontaohjelmia (asiakirja-aineiston tarkastelu, auditoinnit, tarkastukset);

b)

laatii komission raportin Euroopan parlamentille ja neuvostolle asetuksen (EY) N:o 882/2004 44 artiklan 4 ja 6 kohdan mukaisesti.

3.   OIKEUSPERUSTA

Asetuksen (EY) N:o 882/2004 44 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   Jäsenvaltioiden on vuoden kuluttua monivuotisten kansallisten valvontasuunnitelmien täytäntöönpanon aloittamisesta ja sen jälkeen joka vuosi laadittava raportti, johon sisältyvät

a)

monivuotisiin kansallisiin valvontasuunnitelmiin 42 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen tekijöiden huomioon ottamiseksi tehdyt muutokset;

b)

monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman mukaisesti edellisenä vuonna toteutettujen valvontatoimien ja toiminnan tarkastamisten tulokset;

c)

todettujen säännöstenvastaisuuksien tyyppi ja lukumäärä;

d)

toimet, joilla varmistetaan monivuotisten kansallisten valvontasuunnitelmien tehokas toiminta, myös täytäntöönpanon valvonta ja sen tulokset.

2.   Jotta edistettäisiin sitä, että raportti ja etenkin virallisen valvonnan tulokset olisivat esitystavaltaan johdonmukaisia, 1 kohdassa tarkoitetuissa tiedoissa on otettava huomioon ohjeet, jotka komissio laatii 62 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

3.   Jäsenvaltioiden on viimeisteltävä raporttinsa ja lähetettävä ne komissiolle kuuden kuukauden kuluessa sen vuoden lopusta, jota ne koskevat.”

4.   MÄÄRITELMÄT

Näissä ohjeissa sovelletaan asiaa koskevassa yhteisön lainsäädännössä ja erityisesti seuraavissa säädettyjä määritelmiä: asetuksen (EY) N:o 882/2004 2 artikla, asetuksen (EY) N:o 178/2002 2 ja 3 artikla, direktiivin 2000/29/EY 2 artikla, sellaisten ohjeiden antamisesta, joissa vahvistetaan perusteet toiminnan tarkastamisten suorittamista varten rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 mukaisesti 29 päivänä syyskuuta 2006 tehty komission päätös 2006/677/EY (1) sekä ohjeista jäsenvaltioiden avustamiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 882/2004 säädetyn kokonaisvaltaisen monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman laatimisessa 21 päivänä toukokuuta 2007 tehty komission päätös 2007/363/EY (2).

Lisäksi näissä ohjeissa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a)

’vuosittaisella valvontaohjelmalla’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 882/2004 45 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua yhteisön suorittaman valvonnan vuosittaista ohjelmaa;

b)

’valvontastrategialla’ tarkoitetaan lähestymistapaa, jolla määritetään virallisen valvonnan luonne, tiheys, aika, vaihe tuotantoketjussa, menetelmät ja tekniikat (ks. päätöksen 2007/363/EY liitteessä oleva 3.7.2 kohta);

c)

’kansallisella valvontasuunnitelmalla’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 882/2004 41 artiklassa säädettyä kokonaisvaltaista monivuotista kansallista valvontasuunnitelmaa.

5.   VUOSIRAPORTIN KATTAVUUS

Vuosiraportissa olisi katettava kansallinen valvontasuunnitelma, mukaan lukien kasvien terveys, sikäli kuin direktiivin 2000/29/EY 27 a artiklassa säädetään kasvien terveyttä koskevien seikkojen sisällyttämisestä suunnitelmaan.

6.   RAPORTOINTIKAUSI JA VUOSIRAPORTTIEN TOIMITTAMINEN

Asetuksen (EY) N:o 882/2004 42 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan jäsenvaltioiden on pantava kansallinen valvontasuunnitelma ensimmäisen kerran täytäntöön viimeistään 1. tammikuuta 2007. Saman asetuksen 44 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on viimeisteltävä raporttinsa ja lähetettävä ne komissiolle kuuden kuukauden kuluessa sen vuoden lopusta, jota ne koskevat. Sen vuoksi ensimmäiset vuosiraportit on toimitettava komissiolle 30. kesäkuuta 2008 mennessä, ja seuraavina vuosina raportit on toimitettava aina 30. kesäkuuta mennessä.

7.   SUHDE MUIHIN ERITYISRAPORTTEIHIN

Asetuksella (EY) N:o 882/2004 ei rajoiteta virallista valvontaa koskevia yhteisön erityissäännöksiä. Sen vuoksi vuosiraportit eivät korvaa erityisiä valvontasuunnitelmia tai muuta virallista valvontaa koskevia vuotuisia tai muita raportteja, joista säädetään muussa yhteisön lainsäädännössä. Koska näiden erityisten valvontasuunnitelmien mukainen virallisen valvonnan suorittaminen on kuitenkin olennainen osa kansallisten valvontasuunnitelmien yleistä täytäntöönpanoa, virallisen valvonnan tulokset ovat relevantteja vuosiraporttien kannalta.

Jos vuosiraporteissa käsitellään näihin erityisiin valvontasuunnitelmiin liittyvää virallista valvontaa, erityisraportteihin sisältyviä tietoja ei ole tarpeen toistaa, vaan viittaus viimeisimpään toimitettuun erityisraporttiin riittää. Erityisten valvontasuunnitelmien täytäntöönpanon osana toteutetun virallisen valvonnan tulokset olisi kuitenkin sisällytettävä yleiseen tulosten analyysiin tarkasteltaessa kyseisellä alalla suoritetun virallisen valvonnan tuloksia.

Erityisraporttien jättämistä koskevia määräaikoja, jotka on täsmennetty asiaa koskevassa yhteisön lainsäädännössä, ei muuteta asetuksen (EY) N:o 882/2004 44 artiklassa eikä näissä ohjeissa.

8.   YLEISET OHJEET

Asetuksissa (EY) N:o 178/2002 ja (EY) N:o 882/2004 säädetään viralliseen valvontaan sovellettavasta järjestelmäperusteisesta lähestymistavasta. Keskeinen osa tällaista lähestymistapaa on virallisen valvonnan tulosten koostaminen ja analysointi ja niitä koskevien päätelmien tekeminen, jotta voidaan määrittää asianmukaiset järjestelmäperusteiset korjaavat toimet ja tarvittaessa mukauttaa tai muuttaa kansallisia valvontasuunnitelmia. Sen vuoksi vuosiraportin olisi oltava tiivistelmä tästä toiminnasta, ja siinä olisi myös otettava huomioon asetuksen (EY) N:o 882/2004 4 artiklan 6 kohdan mukaisesti tehtyjen toiminnan tarkastamisten (auditointien) päätelmät.

Pelkkä tilastollinen esitys virallisen valvonnan ja auditointien määrästä ei täytä vaatimusta. Vuosiraporttien kokoamista varten jäsenvaltioiden olisi tehtävä katsaus yleisiin tai koottuihin kansallisiin tuloksiin, joihin virallisen valvonnan tulosten analyysi perustuu, ja esitettävä ne sektoreittain ja tuotantovaiheittain. Kukin jäsenvaltio voi päättää raportissa esitettävät sektorit ja tuotantoketjun vaiheet. Kunkin sektorin ja tuotantovaiheen kattavuus olisi määriteltävä selvästi, ja siinä olisi seurailtava kansalliseen valvontasuunnitelmaan sisältyvien valvontajärjestelmien kuvauksen rakennetta. Jotta tulokset ja analyysi voitaisiin asettaa oikeaan asiayhteyteen, kansallisessa valvontasuunnitelmassa vahvistettuihin asiaankuuluviin virallisen valvonnan (myös näytteenoton) strategioihin, auditointiohjelmiin ja suoritusindikaattoreihin olisi viitattava ristiviittauksin, ja jos tällaisia tietoja ei ole sisällytetty kansalliseen valvontasuunnitelmaan, strategiat olisi kuvattava lyhyesti vuosiraportissa.

Virallisen valvonnan tulosten katsauksessa ja analyysissä katettavat seikat on esitetty näiden ohjeiden kohdassa 9. Tulosten analyysissä olisi kartoitettava suuntauksia ja kommentoitava niiden merkitystä ja mahdollisia tulevia vaikutuksia virallisen valvonnan kannalta. Suuntausten kartoittaminen saattaa edellyttää virallisen valvonnan tulosten tarkastelua useilta vuosilta, ja tällaisen analyysin tekemistä varten olisi tarpeen mukaan viitattava tietoihin, jotka liittyvät aiempaan viralliseen valvontaan. Näissä ohjeissa annetaan opastusta siitä, miten tällainen analyysi voidaan tehdä, ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 882/2004 43 artiklan 1 kohdan e alakohta.

Kun kyseessä on käsittelemättömien valvontatietojen koostaminen – silloin kun yhteisön lainsäädännön mukaan tiedot on kerättävä rehu- tai elintarvikelainsäädäntöön, eläinten terveyteen tai hyvinvointiin tai kasvien terveyteen liittyviä erityisraportteja varten – tietojen olisi muodostettava perusta kyseisen sektorin virallisen valvonnan tulosten analyysiä varten. Jos tällaisia säännöksiä ei ole, jäsenvaltiot voivat vapaasti päättää tiedon keruu- ja koostamistavoista, jotka sopivat niiden kansallisiin järjestelmiin, ja jatkaa aiempia valvontatietojen koostamisjärjestelyjä.

Jos yhteisön lainsäädännössä säädetään säännöstenvastaisuuksien luokituksesta, tätä luokitusta olisi noudatettava vuosiraporteissa. Jos erityisiä säännöksiä ei ole, jäsenvaltiot voivat vapaasti päättää luokitusjärjestelmästä, joka sopii niiden vaatimuksiin, ja niiden olisi kuvattava käytetty järjestelmä lyhyesti vuosiraportissaan.

Jäsenvaltiot, jotka haluavat kehittää valvontaa koskevia omia luokitus- ja tiedonkirjausjärjestelmiä, voivat ottaa huomioon Eurostatin käynnissä olevat toimet elintarviketurvallisuustilastoja ja erityisesti valvonta- ja seurantatoimia koskevan tietokannan alalla (3). Jotta varmistettaisiin johdonmukaisuus ja vältettäisiin päällekkäisyydet, jäsenvaltioita kannustetaan tekemään tiivistä yhteistyötä Eurostatin kanssa tällaisten luokitusjärjestelmien kehittämisessä. Tällaisen yhteistyön tulokset voidaan tarpeen mukaan ottaa huomioon näiden ohjeiden tulevissa muutoksissa.

Komissio voi vaatia asetuksen (EY) N:o 882/2004 45 artiklassa säädettyä yhteisön valvontaa varten taustatietoja, jotka tukevat vuosiraportissa esitettyjä virallisen valvonnan tuloksia ja analyysejä, ja sen vuoksi ne olisi säilytettävä ja toimitettava komissiolle pyydettäessä.

9.   VUOSIRAPORTIN SISÄLTÖÄ JA MUOTOA KOSKEVAT OHJEET

Vuosiraportin olisi katettava seuraavat alat:

a)

Jäsenvaltioiden asetuksen (EY) N:o 882/2004 3 artiklan mukaan suorittama virallinen valvonta ja kansalliset valvontasuunnitelmat – 9.1 kohta

b)

Rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen yleinen noudattaminen – 9.2 kohta

c)

Asetuksen (EY) N:o 882/2004 4 artiklan 6 kohdan mukaan suoritetut toiminnan tarkastamiset (auditoinnit), mukaan lukien tarpeen mukaan saman asetuksen 5 artiklan 3 kohdassa säädettyjen valvontaelinten tarkastusten tulokset – 9.3 kohta

d)

Toimet tehokkuuden varmistamiseksi kansallisten valvontasuunnitelmien toiminnassa – 9.4 kohta

e)

Lausunto valvontajärjestelmän yleisestä suorituskyvystä kansallisten valvontasuunnitelmien toiminnassa – 9.5 kohta

f)

Muutokset kansallisiin valvontasuunnitelmiin – 9.6 kohta.

Vuosiraporttiin pitäisi sisältyä asiaan liittyvillä aloilla suoritetun virallisen valvonnan suorituskykyä koskevat yleiset tulokset, tulosten analyysi ja kansallisen tason päätelmät, jotka voidaan tarpeen mukaan esittää sektoreiden ja tuotantovaiheiden perusteella ja/tai jäsenvaltion kansallisessa valvontasuunnitelmassa vahvistetun rakenteen perusteella. Analyysiä ja päätelmiä tukevien tietojen tiivistelmä voidaan esittää tarvittaessa erillisessä liitteessä, ja jäsenvaltiot voivat päättää, miten yksityiskohtaisesti ne nämä tiedot esittävät; on kuitenkin muistettava, että taustatiedot olisi säilytettävä (ks. 8 kohdan seitsemäs kappale). Päätelmien johdosta kansalliseen valvontasuunnitelmaan tehdyt korjaukset tai muutokset olisi sisällytettävä raporttiin tarpeen mukaan.

9.1   Virallinen valvonta

Vuosiraportissa olisi esitettävä, missä määrin kansallisessa valvontasuunnitelmassa asetetut vuotuiset toimintatavoitteet (jos jäsenvaltiot ovat asettaneet tällaisia tavoitteita) ja strategiset tavoitteet on saavutettu. Mukaan olisi liitettävä myös lyhyt kuvaus asiaan kuuluvista sovelletuista suorituskykyindikaattoreista ja/tai toimintatavoitteista, ellei niitä ole esitetty kansallisessa valvontasuunnitelmassa, jolloin niihin olisi tehtävä ristiviittaus. Tiedot olisi esitettävä sektoreittain kansallisen valvontasuunnitelman mukaan.

Vuosiraportissa olisi esitettävä sekä suunniteltu että käynnissä oleva virallinen valvonta ja tarpeen mukaan erityiset valvontatoimet, joissa keskitytään tiettyihin kysymyksiin. Suunnitellun virallisen valvonnan osalta olisi tarkasteltava, missä määrin kansallisessa valvontasuunnitelmassa asetetut virallisen valvonnan tiheyttä tai intensiteettiä ja luonnetta koskevat tavoitteet saavutettiin. Jos suunnitellun virallisen valvonnan toiminnallisia tavoitteita ei ole saavutettu, olisi analysoitava asiaa lieventävät ja/tai sen aiheuttaneet tekijät. Myös suunnittelemattomasta virallisesta valvonnasta (4) – erityisesti jos siihen on ohjattu suunnitellun virallisen valvonnan resursseja – olisi raportoitava, ja sen syistä olisi annettava lyhyt selvitys.

Eläinten ja kasvien terveyteen liittyvää virallista valvontaa käsittelevässä vuosiraportin osassa olisi esitettävä tautien seurantaa, hävittämistä ja valvontaa koskevan virallisen valvonnan tulokset, myös valvonnan, jolla varmennetaan tai määritetään terveystilanne tietyn taudin osalta.

9.2   Yleinen noudattaminen toimijoiden ja tuotteiden osalta

Vuosiraportissa olisi kuvattava, miten elintarvike- ja rehulainsäädännön, eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen sekä kasvien terveyttä koskevan lainsäädännön yleistä noudattamista (elintarvike- ja rehualan toimijoiden ja muiden asiaan liittyvien tuottajien ja toimijoiden keskuudessa tai tuotteiden osalta) mitattiin raportointikaudella. Lisäksi olisi esitettävä yleiskatsaus tuloksiin. Noudattamisen yleistä tasoa koskevassa lausunnossa tai päätelmissä olisi tehtävä katsaus tuloksiin kunkin sektorin, tuotantovaiheen ja toimivaltaisen viranomaisen osalta. Lausunnon tai päätelmien olisi perustuttava 9.2.1–9.2.2 kohdissa annettuihin tietoihin.

9.2.1   Säännöstenvastaisuuden yleisyys ja tyyppi

Vuosiraportissa olisi kuvattava havaittuja tapauksia, joissa säännöksiä ei ole noudatettu. Vuosiraportissa olisi tarvittaessa

a)

kuvattava tai määriteltävä käytetty luokitus;

b)

luokiteltava havaitut säännöstenvastaisuudet tyypeittäin;

c)

kuvattava havaittujen säännöstenvastaisuuksien tyyppi ja lukumäärä.

Vuosiraportissa olisi koottava yhteen kansallisesti havaitut säännöstenvastaisuudet sektoreittain, ja nämä kootut tiedot olisi otettava huomioon 9.2.2 kohdassa esitetyssä analyysissä.

9.2.2   Säännöstenvastaisuutta koskeva analyysi

Säännöstenvastaisuutta koskeva analyysi on keskeinen osa päätettäessä asianmukaisista korjaavista toimista, joilla voidaan varmistaa valvontajärjestelmän tehokas toiminta. Tässä kohdassa on esimerkkejä tekijöistä, jotka voidaan ottaa huomioon tällaista analyysiä tehtäessä ja joiden avulla voidaan päättää, mitä toimia toteutetaan, jotta varmistetaan kansallisten valvontasuunnitelmien tehokkuus (ks. 9.4 kohta).

Säännöstenvastaisuutta koskevassa analyysissä voidaan hyvien toimintatapojen mukaisesti käsitellä säännöstenvastaisuuksien esiintymistä, niistä sektorikohtaisesti aiheutuvia riskejä ja tarpeen mukaan syitä säännösten noudattamatta jättämiseen. Analyysien perusteella voidaan tehdä päätelmiä, joissa voidaan arvioida säännösten noudattamatta jättämisen potentiaalisia vaikutuksia ihmisille, eläimille tai kasveille aiheutuvien riskien kannalta ja tarpeen mukaan noudattamatta jättämisen syitä. Tällaisten analyysien tekemiseksi saattaa olla tarpeen tarkastella useampien vuosien mittaan kerättyjä tietoja, ja tarvittaessa voidaan hyödyntää aiempaa virallista valvontaa.

9.2.2.1   Säännöstenvastaisuuden esiintyminen

Tässä osassa on tarkoitus antaa ohjeita siitä, miten säännöstenvastaisuuden yleisyyttä ja tyyppiä koskeva analyysi voidaan tehdä. Analyysi voidaan tehdä sektoreittain ja/tai toimivaltaisen viranomaisen mukaan. Analyysissä voidaan vastata esimerkiksi seuraavanlaisiin kysymyksiin:

a)

Miten yleistä säännösten noudattamatta jättäminen oli eri sektoreilla? Tämä on erityisen tärkeää silloin, jos ilmeisiä merkittäviä poikkeamia yleisestä säännösten noudattamisesta esiintyy joillakin sektoreilla tai tietyn toimivaltaisen viranomaisen suorittamassa valvonnassa.

b)

Jakautuiko säännöstenvastaisuus satunnaisesti ajan ja paikan mukaan vai kertyikö se joihinkin kohtiin tai tuotantovaiheisiin ja oliko merkkejä syntyvistä suuntauksista?

c)

Minkä tyyppistä säännöstenvastaisuus oli eli liittyikö se rakenteellisiin, toimintaa koskeviin vai lopputuotekohtaisiin vaatimuksiin? Muu säännöstenvastaisuus voi liittyä itsevalvontaan, hallinnollisiin näkökohtiin tai dokumentointiin (esim. jäljitettävyyteen). Säännöstenvastaisuus voidaan luokitella myös sen mukaan, onko se vähäistä/merkittävää, järjestelmällistä/satunnaista jne.

d)

Hajautuivatko säännöstenvastaisuudet koko rehu- tai elintarvikeketjuun vai keskittyivätkö ne alkutuotantoon tai ketjun myöhempiin vaiheisiin?

e)

Kertyikö tiettyihin ketjuihin mahdollisesti useampia kohtia, joissa esiintyi säännöstenvastaisuuksia?

f)

Osoittaako säännöstenvastaisuuden esiintymismalli, että tuotantoketju(i)ssa on kriittisiä valvontavaiheita?

g)

Osoittavatko esiintymismallit, että eri (tyyppiset) elintarvike- ja rehualan toimijat ja muut asiaan liittyvät tuottajat ja toimijat tai tuotantoketjut noudattivat säännöksiä paremmin kuin toiset?

9.2.2.2   Säännöstenvastaisuudesta aiheutuvien riskien luonne

Tässä osassa annetaan ohjeita vaadittavasta analyysistä, jotta saadaan tietoja säännöstenvastaisuuden mahdollisista vaikutuksista. Analyysissä voidaan muun muassa

a)

kartoittaa säännöstenvastaisuudet, joilla on mahdollisia merkittäviä vaikutuksia ihmisiin, eläimiin tai kasveihin;

b)

kuvata säännöstenvastaisuuden mahdolliset vakavat vaikutukset tai riskit;

c)

kuvata, liittyykö riski vain tiettyyn vaaraan vai onko kyseessä riskin yleinen kasvaminen, joka aiheutuu useiden vaarojen tai vaararyhmien esiintymisestä.

9.2.2.3   Säännöstenvastaisuuden perussyyt

Jos se on asianmukaista ja varsinkin jos havaitaan merkittävän säännöstenvastaisuuden esiintymismalleja tai toistuvia tapauksia, mahdollisista taustalla olevista syistä voidaan tehdä analyysi. Analyysillä voidaan edistää jäsenvaltion valvontajärjestelmien kehittämistä ja jatkuvaa parantamista. Analyysiä tehtäessä voidaan ottaa huomioon seuraavat tekijät:

a)

elintarvike- ja rehualan toimijoiden ja muiden asiaan liittyvien tuottajien ja toimijoiden tiedon puute ja syyt siihen;

b)

elintarvike- ja rehualan toimijoiden ja muiden asiaan liittyvien tuottajien ja toimijoiden pätevyyden puute ja syyt siihen;

c)

noudattamisesta aiheutuvat kustannukset;

d)

riittämättömät välineet ja/tai resurssit vaatimusten täytäntöönpanemiseksi;

e)

tehokkaiden ja/tai oikeasuhteisten ja/tai varoittavien seuraamusten puute.

9.3   Toiminnan tarkastamiset (auditoinnit)

9.3.1   Asetuksen (EY) N:o 882/2004 4 artiklan 6 kohdan mukaiset toiminnan tarkastamiset

Näissä ohjeissa tarkoitetaan yksinomaisesti asetuksen (EY) N:o 882/2004 4 artiklan 6 kohdassa säädettyjä toiminnan tarkastamisia. Näiden tarkastamisten tulokset olisi esitettävä maakohtaisesti ja tarvittaessa sektorikohtaisesti kansalliseen valvontasuunnitelmaan sisältyvien järjestelyjen mukaisesti.

Päätöksen 2006/677/EY säännökset huomioon ottaen vuosiraportissa olisi esitettävä tiivistettynä seuraavat:

a)

missä määrin toimivaltaisen viranomaisen kehittämä tarkastamisohjelma saavutettiin raportointikaudella;

b)

missä määrin toimivaltaisen viranomaisen virallista valvontaa varten suunnittelemia järjestelyitä noudatettiin;

c)

päätelmät toimivaltaisen viranomaisen soveltaman virallisen valvonnan yleisestä tehokkuudesta;

d)

päätelmät toimivaltaisen viranomaisen soveltamien virallisen valvonnan järjestelmien yleisestä soveltuvuudesta tavoitteiden saavuttamiseen.

Jos kansallisessa valvontasuunnitelmassa esitettyjen auditointijärjestelyjen kuvauksessa ei esitetä virallisen valvonnan noudattamisen, tehokkuuden ja soveltuvuuden mittaamiseen käytettyjä menetelmiä tai suorituskykyindikaattoreita, näistä olisi annettava lyhyt kuvaus vuosiraportissa.

9.3.2   Valvontaelinten toiminnan tarkastamiset tai tarkastukset – asetuksen (EY) N:o 882/2004 5 artiklan 3 kohta

Kuvataan, missä määrin valvontaelinten auditointia tai tarkastuksia koskeva ohjelma toteutettiin, ja esitetään tiivistelmä auditoinnin tai tarkastusten päätelmistä.

9.4   Toimet tehokkuuden takaamiseksi

Tässä olisi esitettävä toimet, joilla pyritään varmistamaan kansallisen valvontasuunnitelman tehokas toiminta. Vuosiraportissa olisi käsiteltävä toimia, jotka on toteutettu seuraavilla aloilla. Tiedot voidaan esittää sektoreittain tai tuotantovaiheittain.

a)

Toimet, jotka on toteutettu sen varmistamiseksi, että elintarvike- ja rehualan toimijat ja muut asiaan liittyvät tuottajat ja toimijat noudattavat säännöksiä asetuksen (EY) N:o 882/2004 31 artiklan 2 kohdan e alakohdan, 54 artiklan 2 kohdan ja 55 artiklan mukaisesti.

b)

Toimet, jotka on toteutettu asetuksen (EY) N:o 882/2004 4 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti virallisesta valvonnasta vastaavien elinten tehokkaan toiminnan varmistamiseksi, mukaan lukien asetuksen (EY) N:o 882/2004 4 artiklan 6 kohdan mukaisesti suoritettujen toiminnan tarkastamisten seurauksena toteutetut toimet ja tarvittaessa 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti suoritetut toiminnan tarkastamiset tai tarkastukset. Toiminnan tarkastamisen päätelmien seurauksena toteutettuihin toimiin voi sisältyä korjaavia ja ehkäiseviä toimia tai parantavia toimia, jotka perustuvat hyvien toimintatapojen kartoittamiseen.

9.4.1   Toimet, joilla varmistetaan säännösten noudattaminen elintarvike- ja rehualan toimijoiden ja muiden asiaan liittyvien tuottajien ja toimijoiden keskuudessa

Vuosiraportissa olisi tehtävä katsaus toteutettuihin toimiin, joita voivat olla

a)

rehujen, elintarvikkeiden tai eläinten markkinoille saattamisen, tuonnin, viennin tai käytön rajoittaminen tai kieltäminen;

b)

rehu- tai elintarvikealan yrityksen toimintaa koskevan hyväksynnän tai rekisteröinnin peruuttaminen tai keskeyttäminen;

c)

hallinnolliset sakot tai muut hallinnolliset seuraamukset;

d)

syytteen nostaminen elintarvike- ja rehualan toimijoita ja muita asiaan liittyviä tuottajia ja toimijoita vastaan säännösten noudattamatta jättämisestä (rikosoikeudelliset seuraamukset).

9.4.2   Toimet, joilla varmistetaan virallisesta valvonnasta vastaavien elinten tehokas toiminta

Laajamittaiset toimet, jotka on toteutettu virallisesta valvonnasta vastaavien elinten tehokkaan toiminnan takaamiseksi, voivat edellyttää kansallisen valvontasuunnitelman muuttamista, ja tällöin ne olisi sisällytettävä 9.6 kohtaan. Jotkin laajamittaiset toimet eivät ehkä kuitenkaan vaadi kansallisen valvontasuunnitelman muuttamista, ja tällöin ne olisi sisällytettävä tähän kohtaan vuosiraportissa jäsenvaltion toteuttamien positiivisten toimien esiin tuomiseksi. Tiedot voidaan esittää sektoreittain tai tuotantovaiheittain, ja niiden olisi katettava toimet, jotka eivät sisälly muutoksina kansalliseen valvontasuunnitelmaan, esimerkiksi seuraavat:

a)

uudet, päivitetyt tai tarkistetut valvontamenettelyt;

b)

koulutusaloitteet;

c)

lisäresurssit;

d)

nykyisten resurssien uudelleenjako prioriteettien tarkistuksen seurauksena;

e)

erityiset valvonta-aloitteet;

f)

muutokset toimivaltaisen viranomaisen organisaatioon tai johtoon;

g)

ohjeiden tai tietojen tarjoaminen rehu- ja elintarvikealan toimijoille;

h)

uusi lainsäädäntö;

j)

valvontaelimille delegoitujen tehtävien keskeyttäminen tai peruuttaminen.

9.5   Yleistä toimivuutta koskeva lausunto

Arvioidaan yleisesti

a)

edistyminen kansallisessa valvontasuunnitelmassa kuvattujen strategisten tavoitteiden saavuttamisessa;

b)

kansallisen valvontasuunnitelman mukaisesti suoritetun virallisen valvonnan tehokkuus ja soveltuvuus asetuksen (EY) N:o 178/2002 17 artiklan 2 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 882/2004 mukaisten sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia ja tarpeen mukaan kasvien terveyttä koskevien tavoitteiden saavuttamisessa.

Itsearvioinnissa olisi käsiteltävä myös mm. yleistä tehokkuutta, toimivaltaisten viranomaisten sisäistä ja välistä koordinointia, ”pellolta pöytään” -lähestymistavan toteutumista ja virallisen valvonnan riskiperusteista kohdentamista. Yleistä toimivuutta koskevan lausunnon pitäisi perustua edellisten kohtien tulosten analyysiin ja yhteenvetoon, ja siinä olisi kuvattava seuraavat:

a)

tavoitteisiin sovelletut suorituskykyindikaattorit tarpeen mukaan; ja

b)

kutakin tavoitetta koskevat tulokset tarpeen mukaan.

9.6   Kansallisen valvontasuunnitelman muutokset

Vuosiraportissa olisi esitettävä kansalliseen valvontasuunnitelmaan tehdyt muutokset sinä vuonna, johon raportti liittyy. Erityishuomiota olisi kiinnitettävä sen varmistamiseen, että asetuksen (EY) N:o 882/2004 42 artiklan 3 kohdassa, 44 artiklan 5 kohdassa ja 45 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tekijöiden perusteella tehtyjä muutoksia käsitellään ja selitetään. Erityisesti olisi kuvattava muutokset, jotka liittyvät kansallisessa valvontasuunnitelmassa kuvattuihin virallisen valvonnan järjestelmiin ja toiminnan riskiluokitukseen (ks. päätöksen 2007/363/EY liitteessä oleva kohta 3.4).

Vuosiraportissa olisi kuvattava tällaisten muutosten luonne ja syyt, tarpeen mukaan esimerkiksi

a)

uusi lainsäädäntö;

b)

uusien sairauksien tai muiden terveysriskien ilmaantuminen;

c)

merkittävät muutokset toimivaltaisten viranomaisten rakenteessa, hallinnossa tai toiminnassa;

d)

merkittävät muutokset maatalouden ja elintarviketuotannon alalla;

e)

jäsenvaltioiden virallisen valvonnan tulokset;

f)

muutokset asetuksen (EY) N:o 882/2004 43 artiklassa tarkoitettuihin ohjeisiin;

g)

tieteelliset havainnot;

h)

asetuksen (EY) N:o 882/2004 4 artiklan 6 kohdan mukaisesti tehtyjen toiminnan tarkastamisten tulokset;

i)

asetuksen (EY) N:o 882/2004 45 artiklan 6 kohdan mukaisesti suoritetun yhteisön valvonnan (5) tulokset;

j)

kolmannen maan jossakin jäsenvaltiossa suorittamien toiminnan tarkastamisten tulokset;

k)

perussyitä koskevan analyysin tulokset.

Muutosten olisi oltava johdonmukaisia näiden ohjeiden 9.3–9.5 kohdissa esitetyn analyysin ja päätelmien kanssa, ja niihin olisi sisällytettävä ristiviittaukset asianmukaisiin kohtiin tarvittaessa.


(1)  EUVL L 278, 10.10.2006, s. 15.

(2)  EUVL L 138, 30.5.2007, s. 24.

(3)  Toimet toteutetaan yhteisön tilasto-ohjelman ja sen vuotuisten työohjelmien puitteissa, ja niihin sisältyy erilaisia luokitusjärjestelmiä, kuten valvonta- ja seurantatoimien luokitus, laitosten tuotteita ja toimintaa käsittelevät tietohakemistot, yhteinen sanasto, näytteenottostrategioiden määrittely sekä valvonta- ja seurantatoimien indikaattorit.

(4)  Virallinen valvonta, joka poikkeaa ajallisesti merkittävästi kansallisesta valvontasuunnitelmasta ennakoimattomien olosuhteiden vuoksi.

(5)  Jäsenvaltioissa suoritetussa yhteisön valvonnassa voidaan kartoittaa aiheita, joiden osalta yhteisön suositusten seurauksena toteutetut korjaavat tai ehkäisevät toimet edellyttävät kansallisen valvontasuunnitelman muuttamista. Tällaiset muutokset olisi sisällytettävä vuosiraporttiin huolimatta siitä, että niitä saatetaan käsitellä myös jäsenvaltion vastauksessa suosituksiin.


9.8.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 214/66


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 24 päivänä heinäkuuta 2008,

bluetongue-taudin vastaisen hätärokotusohjelman hyväksymisestä tietyissä jäsenvaltioissa ja yhteisön rahoitusosuuden määrän vahvistamisesta vuosiksi 2007 ja 2008

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 3757)

(ainoastaan tšekin-, tanskan-, hollannin-, ranskan-, saksan-, italian-, portugalin- ja espanjankieliset tekstit ovat todistusvoimaisia)

(2008/655/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon bluetongue-taudin valvontaa ja hävittämistä koskevista erityissäännöksistä 20 päivänä marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/75/EY (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista 26 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn neuvoston päätöksen 90/424/ETY (2) ja erityisesti sen 3 artiklan 3 ja 4 kohdan ja 5 kohdan toisen luetelmakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Useissa jäsenvaltioissa esiintyi vuonna 2007 bluetongue-tautia: serotyypin 8 bluetongue-tautia tavattiin Belgiassa, Tšekissä, Tanskassa, Saksassa, Espanjassa, Ranskassa, Luxemburgissa ja Alankomaissa ja serotyypin 1 bluetongue-tautia Ranskassa, Espanjassa ja Portugalissa. Vuonna 2008 serotyypin 8 bluetongue-tautia ilmeni ensimmäisen kerran Italiassa.

(2)

Bluetongue on vektorivälitteinen tartuntatauti, jota ei yleensä ole tarkoituksenmukaista torjua teurastamalla taudille alttiisiin lajeihin kuuluvia eläimiä, vaan ainoastaan bluetongue-tartunnan saaneet eläimet. Taudin puhkeaminen saattaa aiheuttaa vakavan vaaran yhteisön karjalle.

(3)

Rajoitus-, suoja- ja valvontavyöhykkeiden rajaamista ja eläinten siirtoa kyseisiltä vyöhykkeiltä koskevien edellytysten vahvistamista varten komissio antoi 26 päivänä lokakuuta 2007 asetuksen (EY) N:o 1266/2007 (3) neuvoston direktiivin 2000/75/EY täytäntöönpanosäännöistä bluetongue-taudin torjunnan, seurannan ja valvonnan sekä tiettyjen bluetongue-taudille alttiiden lajien eläinten siirtoja koskevien rajoitusten osalta.

(4)

Rokottaminen on tehokkain eläinlääkinnän alaan kuuluva bluetongue-taudin torjuntakeino, ja laajamittainen hätärokotusohjelma on paras keino silloin, kun pyritään vähentämään kliinisiä tautitapauksia ja tautikuolemia, estämään taudin leviäminen, suojaamaan sellaisia jäsenvaltioiden alueita, joilla tautia ei esiinny, ja edistämään elävien eläinten turvallista kauppaa. Eläinten rokottaminen bluetongue-tautia vastaan asianomaisissa jäsenvaltioissa olisi siksi hyväksyttävä direktiivin 2000/75/EY 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(5)

Rokottaminen tietyn serotyypin bluetongue-tautia vastaan on katsottava hätätoimenpiteeksi silloin, kun se toteutetaan ensimmäisen kerran jollakin alueella uuden serotyypin ilmaantumisen jälkeen. Myöhempiä rokotusohjelmia samaa serotyyppiä vastaan samoilla alueella ei kuitenkaan katsota enää hätätoimenpiteiksi, vaan osaksi hävittämisohjelmia.

(6)

Jotta taudin leviäminen voitaisiin estää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, yhteisön olisi päätöksessä 90/424/ETY säädetyin edellytyksin osallistuttava sellaisten tukikelpoisten kustannusten rahoittamiseen, joita jäsenvaltioille on aiheutunut taudin torjumiseksi toteutetuista hätätoimenpiteistä. Koska yhteisöllä ei ole edellytyksiä toimittaa taudin hävittämiseen tarvittavia rokotteita, rokoteannosten ostaminen olisi katsottava tukikelpoiseksi kustannukseksi.

(7)

Asianomaiset jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet komissiolle ja muille jäsenvaltioille yhteisön lainsäädännön mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä viimeaikaisten bluetongue-tautitapausten torjumiseksi. Kyseiset jäsenvaltiot ovat esittäneet hätärokotusohjelmansa, joissa esitetään arviot vuonna 2007 ja 2008 käytettävien rokoteannosten määristä ja rokotusten suorittamisen kustannuksista. Komissio on arvioinut nämä ohjelmat sekä eläinlääkinnällisestä että taloudellisesta näkökulmasta ja todennut niiden olevan asiaa koskevan yhteisön eläinlääkintälainsäädännön mukaisia.

(8)

Päätöksen 90/424/ETY 3 artiklan 5 kohdassa säädetään, että yhteisön rahoitusosuuden on oltava 100 prosenttia rokotteen hankinkustannuksista ja 50 prosenttia rokottamisen toteuttamisesta aiheutuneista kustannuksista. Koska yhteisön talousarvion liiallista rasittamista on vältettävä, on vahvistettava enimmäismäärät, jotka ovat sen kohtuullisen maksun mukaisia, joka voidaan suorittaa rokotteen hankinnasta ja rokotuksen toteuttamisesta aiheutuvista kustannuksista. Kohtuullinen maksu on maksu, joka suoritetaan välineiden tai palveluiden ostamiseksi markkinahintoihin nähden oikeasuhteiseen hintaan. Odotettaessa tuloksia jostakin paikan päällä tehtävästä komission tarkastuksesta on syytä hyväksyä yhteisön erityinen rahoitusosuus asianomaisille jäsenvaltioille ja vahvistaa yhteisön rahoitusosuuden ensimmäisen maksuerän suuruus.

(9)

Yhteisön rahoitusosuus maksetaan jäsenvaltioiden tekemän virallisen korvaushakemuksen ja niiden liiteasiakirjojen perusteella, joita tarkoitetaan neuvoston päätöksessä 90/424/ETY tarkoitettuihin hätätapauksissa toteutettaviin toimenpiteisiin ja eläintautien torjuntatoimenpiteisiin myönnettävää yhteisön rahoitusta koskevista säännöistä 28 päivänä helmikuuta 2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 349/2005 (4) 7 artiklassa.

(10)

Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 (5) nojalla yhteisön sääntöjen mukaisesti toteutettavat eläinlääkintäalaa koskevat hätätoimenpiteet rahoitetaan Euroopan maatalouden tukirahastosta. Varainhoidon valvonnan osalta sovelletaan mainitun asetuksen 9, 36 ja 37 artiklaa.

(11)

Yhteisön rahoitusosuus myönnetään, jos suunnitellut toimet toteutetaan tehokkaasti ja toimivaltaiset viranomaiset toimittavat kaikki tarvittavat tiedot tässä päätöksessä säädetyissä määräajoissa.

(12)

Hallinnollisen tehokkuuden varmistamiseksi olisi kaikki yhteisön rahoitusosuutta varten esitettävät menot ilmoitettava euromääräisinä. Muuna valuuttana kuin euroina ilmaistujen menojen muuntokurssin olisi asetuksen (EY) N:o 1290/2005 mukaisesti oltava viimeisin kurssi, jonka Euroopan keskuspankki on vahvistanut ennen sen kuukauden ensimmäistä päivää, jona asianomainen jäsenvaltio jättää hakemuksen.

(13)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hätärokotussuunnitelmien hyväksyminen

Hyväksytään 1 päivän marraskuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2008 väliseksi ajaksi Belgian, Tšekin, Tanskan, Saksan, Espanjan, Ranskan, Italian, Luxemburgin, Alankomaiden ja Portugalin toimittamat rokotusohjelmat, jotka koostuvat teknisistä ja rahoitusta koskevista säännöksistä.

Eläinten rokottaminen bluetongue-tautia vastaan suoritetaan direktiivin 2000/75/EY mukaisesti.

2 artikla

Yhteisön erityisen rahoitusosuuden myöntäminen

1.   Belgia, Tšekki, Tanska, Saksa, Espanja, Ranska, Italia, Luxemburg, Alankomaat ja Portugali ovat oikeutettuja yhteisön erityiseen rahoitusosuuteen 1 artiklassa tarkoitettuja bluetongue-tautia vastaan toteutettavia hätärokotusohjelmia varten osana bluetongue-taudin torjumiseksi vuosina 2007 ja 2008 toteutettavia hätätoimenpiteitä; yhteisön erityisen rahoitusosuuden määrä on:

a)

100 prosenttia rokotteen hankintakustannuksista (ilman alv:tä);

b)

50 prosenttia rokotusten suorittamisesta vastaavan henkilöstön palkoista ja palkkioista sekä 50 prosenttia rokotuksiin suoraan liittyvistä kustannuksista (myös kulutushyödykkeet ja erityisvälineet) (ilman alv:tä).

2.   Asianomaisille jäsenvaltioille korvattavat 1 kohdassa tarkoitetuista ohjelmista syntyvät kustannukset eivät saa ylittää seuraavia enimmäismääriä:

a)

rokoteannoksen osto: 0,6 euroa annosta kohti;

b)

nautaeläinten rokottaminen: 2 euroa rokotettua nautaeläintä kohti käytettyjen rokoteannosten lukumäärästä ja tyypistä riippumatta;

c)

lammas- tai vuohieläinten rokottaminen: 0,75 euroa rokotettua lammas- tai vuohieläintä kohti käytettyjen rokoteannosten lukumäärästä ja tyypistä riippumatta.

3 artikla

Maksujärjestelyt

1.   Jollei päätöksen 90/424/ETY 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti paikan päällä tehtyjen tarkastusten tuloksista muuta johdu, ensimmäinen maksuerä maksetaan seuraavasti:

a)

Belgia: enintään 4 500 000 euroa;

b)

Tšekki: enintään 1 250 000 euroa;

c)

Tanska: enintään 800 000 euroa;

d)

Saksa: enintään 17 000 000 euroa;

e)

Espanja: enintään 8 000 000 euroa;

f)

Ranska: enintään 27 000 000 euroa;

g)

Italia: enintään 3 500 000 euroa;

h)

Luxemburg: enintään 200 000 euroa;

i)

Alankomaat: enintään 3 500 000 euroa;

j)

Portugali: enintään 1 700 000 euroa;

osana 2 artiklassa säädettyä yhteisön erityistä rahoitusosuutta.

Maksu suoritetaan Belgian, Tšekin, Tanskan, Saksan, Espanjan, Ranskan, Italian, Luxemburgin, Alankomaiden ja Portugalin tekemän virallisen korvaushakemuksen ja liiteasiakirjojen perusteella.

2.   Edellä 2 artiklassa mainitun yhteisön rahoitusosuuden loppuerä vahvistetaan myöhemmin päätöksellä, joka tehdään päätöksen 90/424/ETY 41 artiklassa määritellyn menettelyn mukaisesti.

4 artikla

Maksuehdot ja liiteasiakirjat

1.   Edellä 2 artiklassa tarkoitetun yhteisön erityinen rahoitusosuus maksetaan seuraavien perusteella:

a)

valvontatoimien teknistä toteuttamista koskeva tekninen välikertomus, josta ilmenevät 1 päivän marraskuuta 2007 ja 31 päivän elokuuta 2008 välisenä aikana saadut tulokset;

b)

rahoitusta koskeva välikertomus liitteen mukaisena sähköisenä tiedostona, josta ilmenevät kunkin jäsenvaltion 1 päivän marraskuuta 2007 ja 31 päivän elokuuta 2008 välisenä aikana maksamat kustannukset;

c)

valvontatoimien teknistä toteuttamista koskeva tekninen loppukertomus, josta ilmenevät 1 päivän marraskuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2008 välisenä aikana saadut tulokset;

d)

rahoitusta koskeva loppukertomus liitteen mukaisena sähköisenä tiedostona, josta ilmenevät jäsenvaltion 1 päivän marraskuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2008 välisenä aikana maksamat kustannukset;

e)

päätöksen 90/424/ETY 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti paikalla tehtyjen tarkastusten tulokset.

Edellä a–d alakohdassa tarkoitetut asiakirjat on annettava käyttöön e alakohdassa tarkoitettuja paikalla tehtäviä komission tarkastuksia varten.

2.   Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut teknistä toteuttamista ja rahoitusta koskevat välikertomukset on toimitettava viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2008. Ellei määräaikaa noudateta, yhteisön erityistä rahoitusosuutta vähennetään 25 prosenttia jokaista myöhästymiskuukautta kohti.

3.   Edellä 1 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitetut teknistä toteuttamista ja rahoitusta koskevat loppukertomukset on toimitettava viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2009. Ellei määräaikaa noudateta, yhteisön erityistä rahoitusosuutta vähennetään 25 prosenttia jokaista myöhästymiskuukautta kohti.

5 artikla

Osoittaminen

Tämä päätös on osoitettu Belgian kuningaskunnalle, Tšekin tasavallalle, Tanskan kuningaskunnalle, Saksan liittotasavallalle, Espanjan kuningaskunnalle, Ranskan tasavallalle, Italian tasavallalle, Luxemburgin suurherttuakunnalle, Alankomaiden kuningaskunnalle ja Portugalin tasavallalle.

Tehty Brysselissä 24 päivänä heinäkuuta 2008.

Komission puolesta

Androulla VASSILIOU

Komission jäsen


(1)  EYVL L 327, 22.12.2000, s. 74. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission päätöksellä 2007/729/EY (EUVL L 294, 13.11.2007, s. 26).

(2)  EYVL L 224, 18.8.1990, s. 19. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2006/965/EY (EUVL L 397, 30.12.2006, s. 22).

(3)  EUVL L 283, 27.10.2007, s. 37. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 708/2008 (EUVL L 197, 25.7.2008, s. 18).

(4)  EUVL L 55, 1.3.2005, s. 12.

(5)  EUVL L 209, 11.8.2005, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 479/2008 (EUVL L 148, 6.6.2008, s. 1).


LIITE

 

Jäsenvaltio:

 

Vuosi:

 

Viitekausi:

 

Laji:

Bluetongue-rokotus

Tukikelpoiset toimenpiteet (2)

Alue (1)

Rokotteet

Rokottaminen

Nautaeläimet

Lammas- tai vuohieläimet

Muut lajit

Nautaeläimet

Lammas- tai vuohieläimet

Muut lajit

Käytettyjen rokoteannosten lukumäärä

Rokotetyyppi: S1 tai S8

Rokoteannosten kustannus

Käytettyjen rokoteannosten lukumäärä

Rokotetyyppi: S1 tai S8

Rokoteannosten kustannus

Käytettyjen rokoteannosten lukumäärä

Rokotetyyppi: S1 tai S8

Rokoteannosten kustannus

Rokotettujen eläinten lukumäärä

Palkat ja palkkiot

(erityisesti palkattu henkilöstö)

Käytettyjen kulutushyödykkeiden ja erityisvälineiden kustannukset

Kustannukset yhteensä

Rokotettujen eläinten lukumäärä

Palkat ja palkkiot

(erityisesti palkattu henkilöstö)

Käytettyjen kulutushyödykkeiden ja erityisvälineiden kustannukset

Kustannukset yhteensä

Rokotettujen eläinten lukumäärä

Palkat ja palkkiot

(erityisesti palkattu henkilöstö)

Käytettyjen kulutushyödykkeiden ja erityisvälineiden kustannukset

Kustannukset yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vakuutamme, että

kustannukset ovat todellisia, täsmällisesti laskettuja sekä päätöksen …/…/EY säännösten mukaisesti tukikelpoisia (mainittava asiaa koskeva päätös),

kaikki kustannuksia koskevat todistusasiakirjat ovat käytettävissä tarkastusta varten,

tilien perustana olevien toimien erittely on tallennettu sähköisiin tiedostoihin ja komission asianomaiset osastot saavat sen käyttöönsä pyynnöstä,

ohjelmaa varten ei ole haettu yhteisön muuta tukea ja kaikki ohjelmaan kuuluvista toimista kertyvät tulot ilmoitetaan komissiolle,

ohjelmat on toteutettu yhteisön asiaa koskevan lainsäädännön, erityisesti kilpailusääntöjä, julkisia hankintoja ja valtiontukea koskevien sääntöjen mukaisesti,

käytössä on valvontamenettelyjä, joilla erityisesti tarkistetaan ilmoitettujen määrien oikeellisuus, sääntöjenvastaisuuksien estämiseksi, toteamiseksi ja oikaisemiseksi sekä petosten torjumiseksi.

Toiminnasta vastaavan johtajan nimi ja allekirjoitus

Talousasioista vastaavan johtajan nimi ja allekirjoitus

(Paikka ja päiväys)


(1)  Hyväksytyssä jäsenvaltion ohjelmassa määritelty alue.

(2)  Kansallisena valuuttana ilman alv:tä.


9.8.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 214/70


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 28 päivänä heinäkuuta 2008,

tehoaineiden atsimsulfuroni, atsoksistrobiini, fluroksipyyri, imatsaliili, kresoksiimimetyyli, proheksadionikalsium ja spiroksamiini neuvoston direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I sisällyttämisen uusimista koskevien ilmoitusten hyväksyttävyydestä ja kyseisten ilmoitusten tekijöitä koskevan luettelon laatimisesta

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 3855)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/656/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 15 päivänä heinäkuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/414/ETY (1),

ottaa huomioon tehoaineiden ensimmäisen ryhmän neuvoston direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I sisällyttämisen uusimista koskevan menettelyn vahvistamisesta ja kyseisiä aineita koskevan luettelon laatimisesta 27 päivänä kesäkuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 737/2007 (2) ja erityisesti sen 5 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivissä 91/414/ETY säädetään, että tehoaineen sisällyttäminen voidaan pyynnöstä uusia yhden tai useamman kerran enintään 10 vuoden pituiseksi ajanjaksoksi.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 737/2007 liitteessä I lueteltujen tehoaineiden tuottajat ovat jättäneet asianomaisille esitteleville jäsenvaltioille ilmoitukset, joissa pyydetään kyseisten tehoaineiden direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I sisällyttämisen uusimista.

(3)

Asianomaiset esittelevät jäsenvaltiot ovat arvioineet ilmoitukset ja toimittaneet arvionsa komissiolle. Kyseisten arvioiden perusteella ilmoitukset olisi todettava hyväksyttäviksi.

(4)

Komission olisi julkaistava niiden tuottajien nimet ja osoitteet, joiden ilmoitukset on todettu hyväksyttäviksi, jotta voidaan varmistaa yhteisen asiakirja-aineiston jättämisen edellyttämä mahdollisuus yhteydenpitoon,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Liitteessä lueteltujen tuottajien toimittamat ilmoitukset ovat hyväksyttäviä.

Näiden tuottajien nimet ja osoitteet on vahvistettu liitteessä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 28 päivänä heinäkuuta 2008.

Komission puolesta

Androulla VASSILIOU

Komission jäsen


(1)  EYVL L 230, 19.8.1991, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2008/70/EY (EUVL L 185, 12.7.2008, s. 40).

(2)  EUVL L 169, 29.6.2007, s. 10.


LIITE

Tehoaine

Tuottajan nimi

Osoite

Atsimsulfuroni

DuPont de Nemours (Deutschland) GmbH

Du-Pont-Strasse 1, D-61352 Bad Homburg, Saksa

Puhelin (49) 6172 87 0, faksi (49) 6172 87 1402

Atsoksistrobiini

Syngenta Limited

Priestley Road, Surrey Research Park, Guildford, Surrey GU2 7YH, Yhdistynyt kuningaskunta

Puhelin (44) 1483 260000, faksi (44) 870 240 3019

Hermoo Belgia NV

Lichtenberglaan 2045, B-3800 Sint-Truiden, Belgia

Puhelin (32) (0) 11 88 03 91, faksi (32) (0) 11 70 74 84

Makhteshim Agan International Coordination Center

283 Avenue Louise, B-1050 Brussels, Belgia

Puhelin (32) 2 646 86 06, faksi (32) 2 646 91 52

Fluroksipyyri

Inter-Trade R & D APS

Ålevej 9, DK-9881 Bindslev, Tanska

Puhelin (45) 98 93 89 77, faksi (45) 98 93 80 01

Hermoo Belgia NV

Lichtenberglaan 2045, B-3800 Sint-Truiden, Belgia

Puhelin (32) (0) 11 88 03 91, faksi (32) (0) 11 70 7484

Makhteshim Agan International Coordination Center

283 Avenue Louise, B-1050 Brussels, Belgia

Puhelin (32) 2 646 86 06, faksi (32) 2 646 91 52

DowAgroSciences

3 Milton Park, Abingdon, Oxon OX 14 4RN, Yhdistynyt kuningaskunta

Puhelin (44) 1235 437920, faksi (44) 1235-737998

AgriChem BV

Koopvaardijweg 9, 4906 CV Oosterhout, Alankomaat

Puhelin (31) (0) 162 431 931, faksi (31) (0) 162 456 797

United Phosphorus Limited

Chadwick House, Birchwood Park, Warrington, Cheshire WA3 6AE, Yhdistynyt kuningaskunta

Puhelin (44) (0) 1925 81 9999, faksi (44) (0) 1925 81 7425

Imatsaliili

Inter-Trade R & D APS

Ålevej 9, DK-9881 Bindslev, Tanska

Puhelin (45) 98 93 89 77, faksi (45) 98 93 80 01

Makhteshim Agan International Coordination Center

283 Avenue Louise, B-1050 Brussels, Belgia

Puhelin (32) 2 646 86 06, faksi (32) 2 646 91 52

AgriChem BV

Koopvaardijweg 9, 4906 CV Oosterhout, Alankomaat

Puhelin (31) (0) 162 431 931, faksi (31) (0) 162 456 797

Certis Europe BV

Boulevard de la Woluwe/Woluwedal 60, B-1200 Brussels, Belgia

Puhelin (32) 2 331 38 94, faksi (32) 2 331 38 60

United Phosphorus Limited

Chadwick House, Birchwood Park, Warrington, Cheshire WA3 6AE, Yhdistynyt kuningaskunta

Puhelin (44) (0) 1925 81 9999, faksi (44) (0) 1925 81 7425

Janssen Pharmaceutica NV

Janssen PMP, Turnhoutseweg 30, B-2340 Beerse, Belgia

Puhelin (32) (0) 14 60 21 11, faksi (32) (0) 14 60 59 51

Laboratorios Agrochem SL

Laboratorios Agrochem SL, Technical and regulatory affairs department

Tres Rieres 10, E-08292 Esparraguera (Barcelona), Espanja

Puhelin (34) 93 777 48 53, faksi (34) 93 777 50 59

Kresoksiimimetyyli

Hermoo Belgia NV

Lichtenberglaan 2045, B-3800 Sint-Truiden, Belgia

Puhelin (32) (0) 11 88 03 91, faksi (32) (0) 11 70 74 84

BASF Agro SAS

21, chemin de la Sauvegarde, F-69134 Ecully Cedex, Ranska

Puhelin (33) 4 72 32 45 45, faksi (33) 4 72 32 53 41

Proheksadionikalsium

BASF Agro SAS

21, chemin de la Sauvegarde, F-69134 Ecully Cedex, Ranska

Puhelin (33) 4 72 32 45 45, faksi (33) 4 72 32 53 41

Fine Agrochemicals Ltd

Hill End House, Whittington, Worchester WR5 2RQ, Yhdistynyt kuningaskunta

Puhelin (44) 1905 361800, faksi (44) 1905 361818

Spiroksamiini

Bayer CropScience AG

Alfred-Nobel-Strasse 50, D-40789 Monheim-am-Rhein, Saksa

Puhelin (49) 2173 38 7583, faksi (49) 2173 38 3735