30.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 201/1

(1)

Kolmansista maista peräisin olevien maataloustuotteiden tuontiedellytyksistä Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen 22 päivänä maaliskuuta 1990 annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 737/90 (1) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin (2). Sen vuoksi mainittu asetus olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava.

(2)

Tšernobylin ydinvoimalaitoksessa 26 päivänä huhtikuuta 1986 tapahtuneen onnettomuuden vuoksi huomattavia määriä radioaktiivisia alkuaineita levisi ilmakehään.

(3)

Yhteisön tehtävänä olisi edelleen Tšernobylin onnettomuuden erityisseurannan osalta huolehtia siitä, että mahdollisesti saastuneita ja ihmisravinnoksi tarkoitettuja maataloustuotteita ja jalostettuja maataloustuotteita tuodaan yhteisöön ainoastaan yhteisiä yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta elintarvikkeiden ja rehujen radioaktiivisen saastumisen sallituista enimmäistasoista ydinonnettomuuden jälkeen tai muun säteilyhätätilan jälkeen 22 päivänä joulukuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 3954/87 (3) säännösten soveltamista, tarvittaessa tulevaisuudessa.

(4)

Kyseisten yksityiskohtaisten sääntöjen on suojattava kuluttajien terveyttä, ylläpidettävä markkinoiden yhtenäisyyttä vahingoittamatta tarpeettomasti yhteisön ja kolmansien maiden välistä kauppaa sekä estettävä kaupan vääristymät.

(5)

Näiden enimmäistasojen noudattamista olisi edelleen valvottava soveltuvin tarkastuksin, jotka voivat johtaa tuontikieltoihin, jos tasoja ei noudateta.

(6)

Monien maataloustuotteiden radioaktiivinen saastuminen on vähentynyt ja vähenee edelleen ennen Tšernobylin onnettomuutta vallinneelle tasolle. Tämän vuoksi olisi otettava käyttöön menettely, jolla kyseiset tuotteet voidaan jättää tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

(7)

Ei ole syytä soveltaa eläinten terveyttä koskevista säännöistä tiettyjen elävien sorkka- ja kavioeläinten yhteisöön tuonnin ja yhteisön kautta kuljetuksen osalta 26 päivänä huhtikuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/68/EY (4) 14 artiklassa tarkoitettua menettelyä, koska tämä asetus kattaa kaikki ihmisravinnoksi tarkoitetut maataloustuotteet ja jalostetut maataloustuotteet.

(8)

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet olisi hyväksyttävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (5) mukaisesti,

a)

perustamissopimuksen liitteessä I;

b)

glukoosista ja laktoosista 7 päivänä marraskuuta 2006 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1667/2006 (6);

c)

muna-albumiinin ja maitoalbumiinin yhteisestä kauppajärjestelmästä 29 päivänä lokakuuta 1975 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2783/75 (7);

d)

tiettyihin maataloustuotteiden valmistuksessa tuotettuihin tavaroihin sovellettavasta kauppajärjestelmästä 6 päivänä joulukuuta 1993 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 3448/93 (8).

a)

370 becquereliä kilogrammassa liitteessä II lueteltujen maidon ja maitotuotteiden sekä 4–6 kuukauden ikäisten vauvojen erityisravinnoksi tarkoitettujen, sellaisenaan kyseisen henkilöryhmän ravitsemustarpeita vastaavien ja selvästi tunnistettavissa ja merkinnöin ”äidinmaidonkorvike” varustetuissa vähittäismyyntipakkauksissa olevien elintarvikkeiden osalta;

b)

600 becquereliä kilogrammassa muiden kyseisten tuotteiden osalta.

a)

31 päivänä maaliskuuta 2010, jollei neuvosto ennen kyseistä päivämäärää toisin päätä, erityisesti jos 4 artiklassa tarkoitettu soveltamisalan ulkopuolelle jätettyjen tuotteiden luettelo kattaa kaikki ihmisravinnoksi soveltuvat tuotteet, joihin tätä asetusta sovelletaan,

b)

heti asetuksen (Euratom) N:o 3954/87 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun komission asetuksen tullessa voimaan, jos tämä voimaantulo tapahtuu ennen 31 päivää maaliskuuta 2010.

30.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 201/8

(1)

Yhteisö on sopimuspuolena Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa ja hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevassa 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta tehdyssä sopimuksessa. Näissä kansainvälisissä sopimuksissa määrätään valtioiden velvollisuudesta tehdä yhteistyötä aavan meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseksi ja määrätään, että tällaista yhteistyötä on tehtävä suoraan valtioiden välillä tai sopivien osa-alueellisten tai alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen tai -järjestelyjen kautta.

(2)

Alueellisen kalastuksenhoitojärjestön tai -järjestelyn puuttuminen ei vapauta valtioita niiden merioikeuden mukaisesta velvoitteesta toteuttaa kansalaistensa osalta toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen aavan meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseksi, mukaan luettuna haavoittuvien meriekosysteemien suojelu kalastustoiminnan haitallisilta vaikutuksilta.

(3)

Elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (2) 2 artiklassa säädetään, että yhteisessä kalastuspolitiikassa noudatetaan ennalta varautumisen periaatetta toteuttamalla toimenpiteitä, joilla minimoidaan kalastustoimien vaikutukset meriekosysteemeihin. Saman asetuksen 7 artiklassa säädetään, että komissio voi joko jonkin jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä tai omasta aloitteestaan päättää kiireellisistä toimenpiteistä, jos on olemassa näyttöä siitä, että kalastuksesta aiheutuu välittömiä toimia vaativa vakava uhka elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämiselle tai meriekosysteemille.

(4)

Yhteisö on sitoutunut suojelemaan meriekosysteemejä, kuten riuttoja, merenalaisia vuoria, syvänmeren koralleja, hydrotermisiä halkeamia ja sienieläinten kasvualustoja. Saatavilla on runsaasti tieteellistä tietoa, jonka mukaan pohjakalastustoiminta uhkaa näiden ekosysteemien koskemattomuutta. Yhteisö on jo toteuttanut toimenpiteitä kieltääkseen pohjakalastuksen niillä yhteisön vesialueilla, joilla tällaisia ekosysteemejä esiintyy. Se on vauhdittanut myös vastaavien toimenpiteiden toteuttamista aavan meren alueilla, jotka kuuluvat kaikkien sellaisten alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen toimivaltaan, joilla on valtuudet säännellä pohjakalastusta. Lisäksi se on edistänyt aktiivisesti uusien järjestöjen tai järjestelyjen perustamista, jotta kaikki maailman valtameret saataisiin sisällytettyä sopivien alueellisten kalavarojen säilyttämis- ja hoitojärjestelmien piiriin. Tällaisten elinten perustamiseen liittyy kuitenkin eräillä aavan meren alueilla huomattavia vaikeuksia.

(5)

Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 8 päivänä joulukuuta 2006 antamalla päätöslauselmalla 61/105 kansainvälinen yhteisö on päässyt yksimielisyyteen tarpeesta toteuttaa kiireellisiä toimenpiteitä haavoittuvien meriekosysteemien suojelemiseksi pohjakalastustoiminnan tuhoisilta vaikutuksilta siten, että tällaiseen toimintaan sovelletaan tiukkaa sääntelyä alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen tai -järjestelyjen kautta taikka valtioiden toimesta silloin, kun niiden lipun alla purjehtivat alukset toimivat alueilla, joilla tällaisia järjestöjä tai järjestelyjä ei ole.

Yleiskokous on antanut ohjeita toimenpiteistä, joita olisi tätä varten toteutettava. FAO:ssa tehty työ vastuullista kalataloutta koskevan toimintaohjeen mukaisten kansainvälisten suuntaviivojen kehittämiseksi kyseisen kalastuksen hoitoa varten on myös erittäin merkityksellistä suunniteltaessa ja hyväksyttäessä tällaisia toimenpiteitä ja jäsenvaltioiden toteuttaessa niitä.

(6)

Yhteisöllä on suurehko pohjakalastusta harjoittava laivasto alueilla, jotka eivät kuulu minkään kyseisen kalastuksen sääntelyssä toimivaltaisen alueellisen kalastuksenhoitojärjestön tai -järjestelyn sääntelyn piiriin ja joille tällaista järjestöä tai järjestelyä ei ole lyhyellä aikavälillä odotettavissa. Yhteisön on täytettävä meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevat merioikeuden mukaiset velvollisuutensa tällaisilla alueilla ja toteutettava sen vuoksi asianmukaisia toimenpiteitä kyseisten laivastojen suhteen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jatkuvia pyrkimyksiä kyseisten jäljellä olevien alueellisten puutteiden korjaamiseksi kansainvälisessä kalastuksenhallintajärjestelmässä. Tässä toiminnassaan yhteisön on noudatettava yleiskokouksen päätöslauselmassa 61/105 antamia ohjeita.

(7)

Yleiskokouksen antamien suositusten keskeisenä osatekijänä ovat toimenpiteet, joiden tavoitteena on arvioida parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten tietojen perusteella, olisiko yksittäisillä pohjakalastustoimilla merkittäviä haittavaikutuksia haavoittuviin meren ekosysteemeihin, sekä varmistaa, että jos näillä toimilla arvioidaan olevan merkittäviä haittavaikutuksia, niitä hallinnoidaan tällaisten vaikutusten estämiseksi tai niiden toteuttamista ei sallita.

(8)

Mainitun suosituksen täytäntöönpano edellyttää, että asianomaisten kalastusalusten sallitaan kalastaa erityiskalastuslupia koskevista yleisistä säännöksistä 27 päivänä kesäkuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1627/94 (3) sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1627/94 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 20 päivänä joulukuuta 1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2943/95 (4) mukaisesti myönnetyn erityiskalastusluvan nojalla. Tällaisten lupien myöntämiseen ja voimassaoloon on lisäksi sovellettava erityisiä edellytyksiä, joilla varmistetaan, että sallittujen kalastustoimien vaikutus on arvioitu asianmukaisesti ja että kalastustoiminnan harjoittamisessa noudatetaan kyseistä arviointia.

(9)

Yleiskokouksen antamien suositusten täytäntöönpano edellyttää niin ikään asiaan kuuluvia seurantatoimenpiteitä, joilla varmistetaan lupien myöntämisedellytysten noudattaminen. Näihin edellytyksiin kuuluvat aluksella olevat tarkkailijat ja alusten satelliittiseurantajärjestelmien toimintaa koskevat erityiset säännökset, joita sovelletaan, jos järjestelmään tulee tekninen vika tai se lakkaa toimimasta, ja jotka menevät alusten satelliittiseurantajärjestelmää koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 18 päivänä joulukuuta 2003 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2244/2003 (5) vahvistettuja säännöksiä pidemmälle.

(10)

Haavoittuvien meriekosysteemien määrittely alueellisen kalastuksenhoitojärjestön sääntelyn piiriin kuulumattomilla alueilla on kesken, ja asiasta on suhteellisen vähän tieteellistä tietoa. Tästä syystä on välttämätöntä kieltää pohjakalastuksessa käytettävien pyydysten käyttö alueilla, joiden osalta ei ole tehty asianmukaista tieteellistä arviointia tällaisen kalastustoiminnan merkittävien haittavaikutusten mahdollisesta riskistä haavoittuviin meriekosysteemeihin.

(11)

Esimerkiksi alueisiin, joita ei ole arvioitu, alusten seurantajärjestelmän toimintaan ja toiminnan siirtämiseen haavoittuvan meriekosysteemin ennakoimattoman havaitsemisen johdosta liittyvien erityisten edellytysten rikkominen voi johtaa peruuttamattomaan vahinkoon tällaisille ekosysteemeille, minkä vuoksi se on syytä sisällyttää vakavien rikkomisten luetteloon, joka sisältyy sellaisten käyttäytymistapojen luettelosta, joilla rikotaan vakavasti yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä, 24 päivänä kesäkuuta 1999 annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o 1447/1999 (6).

(12)

Yksilönsuojaa henkilötietojen käsittelyn osalta koskee yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001 (7), jota sovelletaan täysimääräisesti tämän asetuksen mukaiseen henkilötietojen käsittelyyn, erityisesti mitä tulee rekisteröityjen henkilöiden oikeuksiin päästä tietoihin, oikaista, lukita ja poistaa ne sekä sivullisille ilmoittamiseen, eikä näitä siksi eritellä tarkemmin tässä asetuksessa,

a)

toiminta-alueet kuuluvat jonkin sellaisen alueellisen kalastuksenhoitojärjestön tai -järjestelyn vastuulle, jolla on valtuudet säännellä tällaista kalastustoimintaa;

b)

toiminta-alueille ollaan parhaillaan perustamassa alueellista kalastuksenhoitojärjestöä, jos tähän tapahtumaan osallistuvat toimijat ovat sopineet väliaikaisista toimenpiteistä haavoittuvien meriekosysteemien suojelemiseksi pohjapyydysten käytöstä johtuvilta tuhoavilta vaikutuksilta.

a)

’meriekosysteemillä’ tarkoitetaan dynaamista kokonaisuutta, jossa kasvi-, eläin- ja pieneliöyhteisöt toimivat elottomassa ympäristössään toiminnallisena yksikkönä;

b)

’haavoittuvalla meriekosysteemillä’ tarkoitetaan mitä tahansa meriekosysteemiä, jonka koskemattomuus (eli ekosysteemin rakenne tai toiminta) on parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten tietojen ja ennalta varautumisen periaatteen mukaan uhattuna niiden merkittävien haittavaikutusten vuoksi, jotka johtuvat pohjapyydysten suorasta kosketuksesta normaalissa kalastustoiminnassa, kuten muun muassa riutat, merenalaiset vuoret, hydrotermiset halkeamat, kylmän veden korallit tai kylmän veden sienieläinten kasvualustat. Haavoittuvimpia ekosysteemejä ovat ne ekosysteemit, jotka häiriintyvät helposti ja jotka lisäksi elpyvät hitaasti tai eivät ehkä elvy koskaan;

c)

’merkittävillä haittavaikutuksilla’ tarkoitetaan sellaisia (yksinään, yhdessä tai kumulatiivisesti arvioituja) vaikutuksia, jotka uhkaavat ekosysteemin koskemattomuutta tavalla, joka haittaa kyseisten populaatioiden kykyä uusiutua ja joka huonontaa elinympäristöjen pitkän aikavälin luonnollista tuotantokykyä tai aiheuttaa muutenkin kuin väliaikaisesti lajien runsauden tai elinympäristö- tai yhteisötyyppien merkittävää vähenemistä;

d)

’pohjapyydyksillä’ tarkoitetaan pyydyksiä, jotka normaalissa kalastustoiminnassa ovat kosketuksessa merenpohjaan, esimerkiksi pohjatrooleja, pohjaharoja, pohjaan ankkuroituja verkkoja, pohjaan ankkuroituja pitkiäsiimoja, mertoja ja sulkupyydyksiä.

a)

toimien suunniteltu toteuttamispaikka;

b)

kohdelajit;

c)

pyydysten tyyppi ja käyttösyvyys; ja

d)

merenpohjan batymetrinen profiili suunnitellulla kalastusalueella, jos kyseiset tiedot eivät vielä ole asianomaisen lippuvaltion toimivaltaisten viranomaisten käytössä.

a)

kirjata itsenäisesti aluksen kalastuspäiväkirjassa käytetyssä muodossa yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2847/93 (8) 6 artiklassa säädetyt saalistiedot;

b)

kirjata kaikki kalastussuunnitelmaan tehdyt 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut muutokset;

c)

dokumentoida kaikki 7 artiklassa tarkoitetut haavoittuvien meriekosysteemien ennakoimattomat havainnot sekä kerätä tietoja, joista voi olla hyötyä alueen suojelemisessa;

d)

kirjata pyydysten käyttösyvyydet;

e)

toimittaa asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille raportti 20 päivän kuluessa tarkkailujakson päättymisestä. Raportista on lähetettävä jäljennös komissiolle 30 päivän kuluessa kirjallisen pyynnön vastaanottamisesta.

a)

sen aluksen päällikön tai jonkun muun sillä aluksella palvelevan päällystön jäsenen sukulainen, jolle hänet on nimetty tarkkailijaksi;

b)

sen aluksen, jolle hänet on nimetty tarkkailijaksi, päällikön palveluksessa;

c)

päällikön edustajan palveluksessa;

d)

päällikön tai tämän edustajan määräysvallassa olevan yrityksen palveluksessa;

e)

päällikön edustajan sukulainen.

a)

asetuksen (ETY) N:o 2847/93 18 artiklassa vahvistettujen vaatimusten lisäksi 1 artiklassa tarkoitettujen kalastusalusten saamia saaliita ja joka perustuu kalastuspäiväkirjoihin kirjattuihin tietoihin, mukaan luettuina täydelliset tiedot kalastuspäivistä sataman ulkopuolella ja tarkkailijoiden laatimat raportit, vuosineljänneksittäin, pyydystyypeittäin ja kalalajeittain eriteltyinä;

b)

kalastussuunnitelmien ja 6, 7 ja 8 artiklassa vahvistettujen vaatimusten noudattamista 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla kalastusaluksilla sekä noudattamatta jättämisten ja 10 artiklassa tarkoitettujen vakavien rikkomisten korjaamiseksi ja rankaisemiseksi toteutettuja toimenpiteitä;

c)

8 artiklan täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa.

30.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 201/14

30.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 201/16

(1)

Asetuksella (EY) N:o 994/98 komissio valtuutetaan säätämään perustamissopimuksen 87 artiklan mukaisesti, että tiettyjen edellytysten vallitessa pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) myönnetty tuki soveltuu yhteismarkkinoille ja vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätystä ilmoitusvelvollisuudesta.

(2)

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annettua komission asetusta (EY) N:o 70/2001 (3) ei sovelleta kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä joulukuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 (4) soveltamisalaan kuuluvien kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuottamiseen, jalostamiseen eikä kaupan pitämiseen liittyvään toimintaan.

(3)

Komissio on soveltanut perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklaa kalastustuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiviin pk-yrityksiin useissa päätöksissä sekä vahvistanut toimintalinjansa, viimeksi kalastus- ja vesiviljelyalan valtiontukien tarkastelemista koskevissa suuntaviivoissa (5) (jäljempänä ’kalastusalan suuntaviivat’). Komission kyseisten artiklojen soveltamisesta kalastustuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiviin pk-yrityksiin saaman huomattavan kokemuksen perusteella komission olisi tehokkaan valvonnan varmistamiseksi ja hallinnon yksinkertaistamiseksi, heikentämättä kuitenkaan komission harjoittamaa seurantaa, tarkoituksenmukaista käyttää sille asetuksella (EY) N:o 994/98 annettua valtuutta myös kalastustuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiviin pk-yrityksiin, jos perustamissopimuksen 89 artiklaa on ilmoitettu sovellettavan kyseisiin tuotteisiin.

(4)

Komissio arvioi kalastusalan valtiontuen yhteismarkkinoille soveltuvuuden niin kilpailupolitiikan kuin yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) tavoitteiden perusteella.

(5)

Tämän asetuksen olisi katettava kalastusalalla myönnettävät tukimuodot, jotka komissio on järjestelmällisesti hyväksynyt jo vuosia. Komission ei tarvitse arvioida tällaisen tuen yhteismarkkinoille soveltuvuutta tapauskohtaisesti edellyttäen, että se on Euroopan kalatalousrahastosta 27 päivänä heinäkuuta 2006 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1198/2006 (6) ja Euroopan kalatalousrahastosta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 26 päivänä maaliskuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 498/2007 (7) säädettyjen edellytysten ja eräiden muiden edellytysten mukainen. Vaikka asetus (EY) N:o 1198/2006 on ollut voimassa vasta 4 päivästä syyskuuta 2006, komissio on jo saanut voimassa olevien kalastusalan suuntaviivojen perusteella riittävästi kokemusta tämäntyyppisiä toimenpiteitä koskevien samankaltaisten edellytysten soveltamisesta voidakseen vahvistaa, että mainitun asetuksen edellytykset ovat riittävän tarkkoja eikä tapauskohtainen arviointi ole tarpeen.

(6)

Tällä asetuksella ei saisi rajoittaa jäsenvaltioiden mahdollisuutta ilmoittaa kalastustuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville pk-yrityksille myönnettävästä tuesta. Komission olisi arvioitava tällaiset ilmoitukset tämän asetuksen ja kalastusalan suuntaviivojen perusteella.

(7)

Tuen, jota jäsenvaltio aikoo myöntää kalastusalalla mutta joka ei kuulu tämän asetuksen tai muiden, asetuksen (EY) N:o 994/98 1 artiklan nojalla annettujen asetusten soveltamisalaan, olisi kuuluttava perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätyn ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Sellainen tuki arvioidaan tämän asetuksen ja kalastusalan suuntaviivojen perusteella.

(8)

Tällä asetuksella olisi myönnettävä poikkeus tuelle, joka täyttää kaikki tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset, ja kaikille tukiohjelmille, joiden osana myönnettävät tuet täyttävät kaikki tässä asetuksessa säädetyt asiaa koskevat vaatimukset. Tukiohjelmassa myönnettäviin yksittäisiin tukiin ja tapauskohtaisiin tukiin olisi sisällyttävä viittaus tähän asetukseen.

(9)

Jotta säilytettäisiin johdonmukaisuus yhteisön rahoittamien tukitoimenpiteiden kanssa, tämän asetuksen kattamien tukien enimmäismäärien olisi oltava yhdenmukaiset samankaltaisille tuille asetuksen (EY) N:o 1198/2006 liitteessä II vahvistettujen enimmäismäärien kanssa.

(10)

On tärkeää, ettei tukea myönnetä tilanteessa, jossa ei noudateta yhteisön oikeutta ja erityisesti yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä. Jäsenvaltio voi sen vuoksi myöntää tukea kalastusalalla ainoastaan, jos rahoitettavat toimenpiteet ja niiden vaikutukset ovat yhteisön lainsäädännön mukaiset. Jäsenvaltioiden olisi ennen tuen myöntämistä varmistettava, että valtiontuen saajat noudattavat yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä.

(11)

Jotta voidaan varmistaa, että tuki on oikeasuhteista ja rajattu välttämättömään enimmäismäärään, kynnysarvot olisi mahdollisuuksien mukaan ilmaistava tukikelpoisiin kustannuksiin suhteutettuina tuki-intensiteetteinä. Tuki-intensiteettien laskemiseksi useammassa erässä maksettava tuki olisi diskontattava myöntämishetken arvoon. Diskonttauksessa ja muussa muodossa kuin avustuksena myönnettävän tuen määrän laskemisessa korkokantana käytetään tuen myöntämisajankohtana sovellettua viitekorkoa, joka määritellään viite- ja diskonttokorkojen vahvistamismenetelmästä annetun komission tiedonannon (8) mukaisesti.

(12)

Koska on löydettävä sopiva tasapaino tuetulla alalla tapahtuvan kilpailun vääristymisen minimoinnin ja tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisen välillä, tällä asetuksella ei saisi myöntää poikkeusta yksittäisille tuille, jotka ylittävät vahvistetun enimmäismäärän riippumatta siitä, myönnetäänkö tuki osana tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saanutta tukiohjelmaa.

(13)

Tätä asetusta ei pitäisi soveltaa vientiin liittyvään toimintaan eikä tukeen, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella. Erityisesti sitä ei pitäisi soveltaa tukeen, jolla rahoitetaan jakeluverkon perustamista ja toimintaa muissa maissa. Tuen messujen osallistumiskustannuksiin tai sellaisista selvityksistä tai konsulttipalveluista aiheutuviin kustannuksiin, joita tarvitaan uuden tai olemassa olevan tuotteen tuomiseksi uusille markkinoille, ei yleensä pitäisi olla vientitukea.

(14)

Valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetuissa yhteisön suuntaviivoissa (9) tarkoitetuille vaikeuksissa oleville yrityksille myönnetty tuki olisi arvioitava kyseisten suuntaviivojen mukaisesti niiden kiertämisen välttämiseksi. Siksi tällaisille yrityksille myönnettävän tuen ei tulisi sisältyä tämän asetuksen soveltamisalaan. Jotta jäsenvaltioille tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tukien myöntämisestä aiheutuvaa hallinnollista taakkaa voitaisiin keventää, vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmää olisi yksinkertaistettava suuntaviivoissa esitetystä. Pk-yritysten, joiden yhtiöittämisestä on kulunut vähemmän kuin kolme vuotta, ei pitäisi katsoa kyseisenä aikana olevan tässä asetuksessa tarkoitettuja vaikeuksissa olevia yrityksiä, jolleivät ne täytä kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuja edellytyksiä yhtiön asettamiselle velallisen kaikkia velkoja koskevaan maksukyvyttömyysmenettelyyn. Tällaiset yksinkertaistamiset eivät saisi rajoittaa kyseisten suuntaviivojen soveltamista mainittuihin pk-yrityksiin tämän asetuksen soveltamisalaan kuulumattoman tuen osalta, johon sovelletaan suuntaviivoissa säädettyä määritelmää kokonaisuudessaan.

(15)

Komissio varmistaa, ettei hyväksytty tuki muuta kaupankäynnin edellytyksiä yleisen edun vastaisella tavalla. Sen vuoksi tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle olisi jätettävä tuki tuensaajalle, jolle on annettu sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja yhteismarkkinoille soveltumattomaksi. Kaikkien tällaiselle tuensaajalle maksettujen tapauskohtaisten tukien ja kaikkien tukiohjelmien, joissa ei erikseen määrätä mainitunlaisten tuensaajien jättämisestä ohjelman ulkopuolelle, olisi edelleen kuuluttava perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrättyjen ilmoittamista koskevien vaatimusten piiriin. Kyseisen määräyksen ei pitäisi vaikuttaa sellaisten tukiohjelmien edunsaajien perusteltuun luottamukseen, joihin ei kohdistu maksamatonta perintämääräystä.

(16)

Kilpailun vääristymistä mahdollisesti aiheuttavien erojen poistamiseksi ja pk-yrityksiä koskevien yhteisön ja kansallisten aloitteiden yhteensovittamisen helpottamiseksi tässä asetuksessa sovellettavan pk-yritysten määritelmän olisi oltava sama kuin asetuksen (EY) N:o 70/2001 liitteessä I esitetty määritelmä.

(17)

Avoimuuteen, tasapuoliseen kohteluun ja tehokkaaseen seurantaan liittyvistä syistä tätä asetusta olisi sovellettava vain läpinäkyvään tukeen. Läpinäkyvää on tuki, jonka tarkka bruttoavustusekvivalentti on mahdollista laskea etukäteen tarvitsematta tehdä riskinarviointia. Erityisesti lainoista koostuva tuki olisi katsottava läpinäkyväksi, kun bruttoavustusekvivalentti on laskettu sellaisen viitekoron perusteella, joka määritellään viite- ja diskonttokorkojen vahvistamismenetelmästä annetun komission tiedonannon (10) mukaisesti. Verotoimenpiteistä koostuva tuki olisi katsottava läpinäkyväksi, kun toimenpiteessä määrätään ylärajasta, jolla voidaan varmistaa, että sovellettavaa kynnysarvoa ei ylitetä.

(18)

Takausohjelmista koostuva tuki olisi katsottava läpinäkyväksi, kun bruttoavustusekvivalentin laskentamenetelmät on hyväksytty sen jälkeen kun menetelmistä on ilmoitettu komissiolle. Komissio käsittelee kyseiset ilmoitukset EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta takauksina myönnettäviin valtiontukiin annetun komission tiedonannon (11) perusteella. Takausohjelmista koostuva tuki olisi katsottava läpinäkyväksi myös, kun tuensaaja on pk-yritys ja bruttoavustusekvivalentti on laskettu kyseisen tiedonannon 3.3 ja 3.5 jaksossa vahvistettujen safe harbour -maksujen perusteella.

(19)

Takaisinmaksettavien ennakoiden muodossa myönnettävän tuen avustusekvivalentin laskentaan liittyvien vaikeuksien vuoksi kyseisen tukimuodon pitäisi kuulua tämän asetuksen soveltamisalaan vain, jos takaisinmaksettavan ennakon kokonaismäärä alittaa tämän asetuksen mukaisen erillistä ilmoitusta koskevan kynnysarvon ja tässä asetuksessa säädetyt tuen enimmäisintensiteetit.

(20)

Ottaen huomioon perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohta tuen ainoana vaikutuksena ei yleensä saa olla sellaisten toimintakustannusten jatkuva tai määräaikainen vähentäminen, joista tuensaaja tavallisesti joutuu vastaamaan, ja tuen on oltava suhteutettu haittoihin, jotka on korjattava yhteisön edun mukaisiksi katsottujen sosiaalis-taloudellisten etujen turvaamiseksi. Valtiontukitoimenpiteet, joiden ainoana tarkoituksena on parantaa tuottajien taloudellista tilannetta mutta jotka eivät edistä lainkaan alan kehittymistä, ja etenkin tuet, jotka myönnetään yksinomaan hinnan, määrän, tuotantoyksikön tai tuotantovälineyksikön perusteella, katsotaan toimintatuiksi, jotka eivät sovellu yhteismarkkinoille. Lisäksi tällainen tuki todennäköisesti vaikuttaa myös yhteisten markkinajärjestelyjen mekanismeihin. Sen vuoksi on aiheellista rajata tämän asetuksen soveltamisala investointitukiin sekä tiettyjä sosioekonomisia toimenpiteitä koskeviin tukiin.

(21)

Jotta varmistetaan, että tuki on tarpeen ja edistää tietyn toiminnan kehittämistä, tätä asetusta ei tulisi soveltaa tukeen, jota myönnetään sellaiseen toimintaan, jota tuensaaja harjoittaisi jo pelkästään markkinaolosuhteissa. Tuella olisi katsottava olevan tällainen kannustava vaikutus, kun tuensaaja on jättänyt tukihakemuksen jäsenvaltiolle ennen tuetun hankkeen tai toimen toteutukseen liittyvän toiminnan aloittamista.

(22)

Jotta voitaisiin määrittää, noudatetaanko tässä asetuksessa säädettyjä ilmoittamiseen sovellettavia yksittäisiä kynnysarvoja ja tuen enimmäisintensiteettejä, olisi otettava huomioon tuettuun toimintaan tai hankkeeseen myönnetyn julkisen tuen enimmäismäärä riippumatta siitä, rahoitetaanko julkinen tuki paikallisista, alueellisista, kansallisista vai yhteisön myöntämistä varoista.

(23)

Tämän asetuksen olisi katettava seuraavat tuet: tuki kalastustoiminnan pysyvään ja väliaikaiseen lopettamiseen, tuki sosioekonomisten toimenpiteiden rahoittamiseen, tuki vesiviljelyyn tehtäviin tuottaviin investointeihin, tuki vesiensuojelutoimenpiteisiin, tuki kansanterveyttä ja eläinten terveyttä koskeviin toimenpiteisiin, tuki sisävesikalastukseen, tuki kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen, tuki yleistä etua koskeviin toimenpiteisiin, joiden toteuttamiseen toimijat itse aktiivisesti osallistuvat tai joita tuottajien puolesta toimivat järjestöt tai muut jäsenvaltioiden hyväksymät järjestöt toteuttavat, tuki vesieläimistön ja -kasviston suojelemiseksi ja kehittämiseksi tarkoitettuihin toimenpiteisiin, jotka edistävät samalla vesiympäristön parantamista, tuki yleisiin tai yksityisiin kalasatamiin, purkupaikkoihin ja kalastussuojiin tehtäviin investointeihin, tuki yhteistä etua koskeviin toimenpiteisiin, joilla pyritään toteuttamaan kalastus- ja vesiviljelytuotteiden laadun parantamiseen, arvon lisäämiseen, uusien markkinoiden etsimiseen ja menekin edistämiseen tähtäävää politiikkaa, tuki kokeiluhankkeisiin, tuki kalastusalusten muuttamiseen tai muuhun käyttöön siirtämiseen ja tuki tekniseen apuun.

(24)

Kun energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27 päivänä lokakuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/96/EY (12) 14 artiklassa säädettyjä verovapautuksia sovelletaan tasavertaisesti koko kalastusalaan, komissio katsoo, että ne voivat edistää alan kehitystä ja olla yleisen edun mukaisia. Jäsenvaltiot ovat soveltaneet näitä vapautuksia tasapuolisesti, ja kyseisten toimenpiteiden asetuksen (EY) N:o 1595/2004 mukaisesta soveltamisesta saadut kokemukset ovat osoittaneet, etteivät ne haittaa kaupankäynnin edellytyksiä ja että ne auttavat saavuttamaan yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteita ja varmistavat kestävät taloudelliset ja sosiaaliset edellytykset. Komissio katsoo, että tällaiset toimenpiteet eivät vääristä kilpailua kohtuuttomasti eivätkä haittaa kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla, koska toimenpide on läpinäkyvä, tuki lasketaan aluksen tosiasiallisesti käyttämän polttoaineen perusteella, tätä asetusta sovelletaan vain pk-yrityksiin ja suurin osa Euroopan unionin kalastusyrityksistä on pk-yrityksiä (valtaosa näitä verovapautuksia saaneista yrityksistä on pienyrityksiä, joilla on vain yksi alus). Sen vuoksi tällaisia verovapauksia, siinä määrin kuin ne ovat valtiontukea, olisi pidettävä yhteismarkkinoille soveltuvina, ja ne olisi vapautettava EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että verovapautus noudattaa kyseisiä direktiivejä ja että sitä sovelletaan koko kalastusalaan. Lisäksi tässä asetuksessa olisi eräin edellytyksin katsottava yhteismarkkinoille soveltuviksi ja vapautetuiksi perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta sisävesikalastukseen ja kalanviljelyyn sovellettavat verovapautukset tai -alennukset, joita jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön direktiivin 2003/96/EY 15 artiklan mukaisesti.

(25)

Avoimuuden ja tehokkaan seurannan varmistamiseksi asetuksen (EY) N:o 994/98 3 artiklan mukaisesti on aiheellista laatia vakiolomake, jota jäsenvaltiot käyttävät toimittaessaan komissiolle yhteenvedon tiedoista aina, kun tukiohjelma tai yksittäinen tuki otetaan käyttöön tämän asetuksen nojalla. Komissio antaa tunnistenumeron kaikille tukitoimenpiteille, jotka annetaan sille tiedoksi. Tunnistenumeron antaminen tukitoimenpiteelle ei tarkoita sitä, että komissio on tutkinut, täyttääkö tuki tämän asetuksen mukaiset edellytykset. Tunnistenumero ei sen vuoksi luo jäsenvaltiolle eikä tuensaajalle perusteltua luottamusta siihen, että tukitoimenpide on tämän asetuksen mukainen.

(26)

Samoista syistä komission olisi vahvistettava erityisvaatimukset jäsenvaltioiden komissiolle antamien vuotuisten kertomusten muodolle ja sisällölle. Lisäksi on aiheellista vahvistaa säännöt, jotka koskevat tietoja, joita jäsenvaltioiden olisi säilytettävä tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saaneista tukiohjelmista ja yksittäisistä tukitoimenpiteistä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (13) 15 artiklan vaatimusten mukaisesti.

(27)

Voidakseen valvoa tämän asetuksen täytäntöönpanoa komission olisi lisäksi saatava jäsenvaltioilta kaikki tarvittavat tiedot tämän asetuksen nojalla toteutetuista toimenpiteistä. Sitä, että jäsenvaltio jättää toimittamatta kohtuullisessa määräajassa tiedot kyseisistä tukitoimenpiteistä, voidaan tämän vuoksi pitää osoituksena siitä, että tässä asetuksessa säädetyt edellytykset eivät täyty. Jos jäsenvaltio jättää toimittamatta tukitoimenpiteen valvonnan mahdollistavat tiedot, komissio voi sen vuoksi päättää, että asetuksen tai asian kannalta merkityksellisen osan asetuksesta soveltaminen kyseiseen jäsenvaltioon olisi keskeytettävä ja kaikki myöhemmät tukitoimenpiteet, mukaan luettuina tämän asetuksen soveltamisalaan aiemmin kuuluneiden tukiohjelmien perusteella vahvistetut uudet yksittäiset tukitoimenpiteet, on ilmoitettava komissiolle perustamissopimuksen 88 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltion toimitettua oikeat ja kattavat tiedot komission olisi annettava sille jälleen lupa soveltaa asetusta kokonaisuudessaan.

(28)

Ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 1198/2006 voimassaolon päättymispäivä ja se seikka, että tässä asetuksessa säädetyt tuen myöntämisedellytykset on yhdenmukaistettu Euroopan kalatalousrahaston soveltamista koskevien edellytysten kanssa, on aiheellista rajoittaa tämän asetuksen voimassaoloaika asetuksen (EY) N:o 1198/2006 voimassaolon päättymispäivään. Jos tämän asetuksen voimassaoloaika päättyy ilman että sitä pidennetään, tämän asetuksen nojalla poikkeuksen jo saaneiden tukiohjelmien vapautusta olisi jatkettava kuudella kuukaudella.

(29)

On aiheellista laatia siirtymäsäännöksiä, jotka koskevat ilmoituksia, joiden käsittely on kesken tämän asetuksen tullessa voimaan, ja tukea, joka on myönnetty ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja jota ei ole ilmoitettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätyn velvollisuuden mukaisesti, sekä tukea, joka täyttää EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta kalastustuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen 8 päivänä syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1595/2004 (14) edellytykset,

a)

tukeen, jonka määrä vahvistetaan markkinoille saatettavien tuotteiden hinnan tai määrän perusteella;

b)

vientiin liittyvän toiminnan tukeen eli tukeen, joka välittömästi liittyy vientimääriin, jakeluverkon perustamiseen ja toimintaan tai muihin vientitoimintaan liittyviin juokseviin kustannuksiin;

c)

tukeen, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella;

d)

vaikeuksissa oleville yrityksille myönnettävään tukeen;

e)

tukiohjelmiin, joissa ei nimenomaisesti suljeta pois mahdollisuutta yksittäisen tuen maksamiseen tuensaajalle, jota koskee sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja yhteismarkkinoille soveltumattomaksi, ja samalle tuensaajalle myönnettävään yksittäiseen tukeen;

f)

tapauskohtaiseen tukeen yritykselle, jota koskee sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja yhteismarkkinoille soveltumattomaksi.

a)

’tuella’ toimenpiteitä, jotka täyttävät kaikki perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrätyt perusteet;

b)

’tukiohjelmalla’ säädöstä, jonka perusteella yksittäisiä tukia voidaan muita täytäntöönpanotoimenpiteitä vaatimatta myöntää yrityksille, jotka määritellään säädöksessä yleisesti ja käsitteellisesti, sekä säädöstä, jonka perusteella tiettyyn hankkeeseen liittymätöntä tukea voidaan myöntää yhdelle tai useammalle yritykselle toistaiseksi ja/tai rajoittamaton määrä;

c)

’yksittäisellä tuella’ tapauskohtaista tukea ja tukiohjelman perusteella myönnettävää tukea, josta on ilmoitettava;

d)

’tapauskohtaisella tuella’ yksittäistä tukea, jota ei myönnetä tukiohjelman perusteella;

e)

’tuki-intensiteetillä’ tuen määrää ilmaistuna prosentteina tukikelpoisista kustannuksista;

f)

’kalastustuotteilla’ sekä merestä ja sisävesistä pyydettyjä tuotteita että vesiviljelytuotteita, jotka on lueteltu asetuksen (EY) N:o 104/2000 1 artiklassa;

g)

’pienillä ja keskisuurilla yrityksillä’ (’pk-yritykset’) tietyt tukimuodot yhteismarkkinoille soveltuviksi toteavien EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta 2 päivänä heinäkuuta 2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o …/2008 (15) 2 artiklan 7 kohdassa määriteltyjä pieniä ja keskisuuria yrityksiä;

h)

’läpinäkyvällä tuella’ tukea, jolle on mahdollista laskea ennakkoon tarkka bruttoavustusekvivalentti ilman, että sille olisi tarpeen laatia riskinarviointi;

i)

’vaikeuksissa olevalla yrityksellä’ yritystä, joka täyttää seuraavat edellytykset:

a)

suorat avustukset ja korkotuet;

b)

lainoista koostuva tuki, kun bruttoavustusekvivalentti on laskettu tuen myöntämishetkellä voimassa olevan viitekoron perusteella ja siinä otetaan huomioon, että lainalla on tavanomainen vakuus ja/tai siihen liittyy poikkeuksellinen riski;

c)

takausohjelmista koostuva tuki, kun

d)

verotoimenpiteistä koostuva tuki katsotaan läpinäkyväksi, kun toimenpiteessä määrätään ylärajasta, jolla voidaan varmistaa, että sovellettavaa kynnysarvoa ei ylitetä.

a)

pääomapanoksista koostuva tuki;

b)

riskipääomatoimenpiteistä koostuva tuki.

a)

tuki täyttää asetuksen (EY) N:o 1198/2006 23 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 498/2007 4 artiklan edellytykset; ja

b)

tuen määrä tukiekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä tällaiselle tuelle asetuksen (EY) N:o 1198/2006 liitteessä II vahvistettua julkisen rahoitusosuuden sallittua enimmäistasoa.

a)

tuki täyttää asetuksen (EY) N:o 1198/2006 24 artiklan edellytykset; ja

b)

tuen määrä tukiekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä tällaiselle tuelle asetuksen (EY) N:o 1198/2006 liitteessä II vahvistettua julkisen rahoitusosuuden sallittua enimmäistasoa.

a)

tuki täyttää asetuksen (EY) N:o 1198/2006 26 artiklan 3 kohdan ja 27 artiklan sekä asetuksen (EY) N:o 498/2007 8 artiklan edellytykset; ja

b)

tuen määrä tukiekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä tällaiselle tuelle asetuksen (EY) N:o 1198/2006 liitteessä II vahvistettua julkisen rahoitusosuuden sallittua enimmäistasoa.

a)

tuki täyttää asetuksen (EY) N:o 1198/2006 28 ja 29 artiklan sekä asetuksen (EY) N:o 498/2007 9 ja 10 artiklan edellytykset; ja

b)

tuen määrä tukiekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä tällaiselle tuelle asetuksen (EY) N:o 1198/2006 liitteessä II vahvistettua julkisen rahoitusosuuden sallittua enimmäistasoa.

a)

tuki täyttää asetuksen (EY) N:o 1198/2006 28 ja 30 artiklan sekä asetuksen (EY) N:o 498/2007 11 artiklan edellytykset; ja

b)

tuen määrä tukiekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä tällaiselle tuelle asetuksen (EY) N:o 1198/2006 liitteessä II vahvistettua julkisen rahoitusosuuden sallittua enimmäistasoa.

a)

tuki täyttää asetuksen (EY) N:o 1198/2006 28 ja 31 artiklan edellytykset; ja

b)

tuen määrä tukiekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä tällaiselle tuelle asetuksen (EY) N:o 1198/2006 liitteessä II vahvistettua julkisen rahoitusosuuden sallittua enimmäistasoa.

a)

tuki täyttää asetuksen (EY) N:o 1198/2006 28 ja 32 artiklan sekä asetuksen (EY) N:o 498/2007 12 artiklan edellytykset; ja

b)

tuen määrä tukiekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä tällaiselle tuelle asetuksen (EY) N:o 1198/2006 liitteessä II vahvistettua julkisen rahoitusosuuden sallittua enimmäistasoa.

a)

tuki täyttää asetuksen (EY) N:o 1198/2006 33 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 498/2007 13 artiklan edellytykset; ja

b)

tuen määrä tukiekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä tällaiselle tuelle asetuksen (EY) N:o 1198/2006 liitteessä II vahvistettua julkisen rahoitusosuuden sallittua enimmäistasoa.

a)

tuki täyttää asetuksen (EY) N:o 1198/2006 34 ja 35 artiklan sekä asetuksen (EY) N:o 498/2007 14 artiklan edellytykset; ja

b)

tuen määrä tukiekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä tällaiselle tuelle asetuksen (EY) N:o 1198/2006 liitteessä II vahvistettua julkisen rahoitusosuuden sallittua enimmäistasoa.

a)

tuki täyttää asetuksen (EY) N:o 1198/2006 36 ja 37 artiklan sekä asetuksen (EY) N:o 498/2007 15 artiklan edellytykset; ja

b)

tuen määrä tukiekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä tällaiselle tuelle asetuksen (EY) N:o 1198/2006 liitteessä II vahvistettua julkisen rahoitusosuuden sallittua enimmäistasoa.

a)

tuki täyttää asetuksen (EY) N:o 1198/2006 36 ja 38 artiklan sekä asetuksen (EY) N:o 498/2007 16 artiklan edellytykset; ja

b)

tuen määrä tukiekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä tällaiselle tuelle asetuksen (EY) N:o 1198/2006 liitteessä II vahvistettua julkisen rahoitusosuuden sallittua enimmäistasoa.

a)

tuki täyttää asetuksen (EY) N:o 1198/2006 36 ja 39 artiklan sekä asetuksen (EY) N:o 498/2007 17 artiklan edellytykset; ja

b)

tuen määrä tukiekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä tällaiselle tuelle asetuksen (EY) N:o 1198/2006 liitteessä II vahvistettua julkisen rahoitusosuuden sallittua enimmäistasoa.

a)

tuki täyttää asetuksen (EY) N:o 1198/2006 36 ja 40 artiklan sekä asetuksen (EY) N:o 498/2007 18 artiklan edellytykset; ja

b)

tuen määrä tukiekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä tällaiselle tuelle asetuksen (EY) N:o 1198/2006 liitteessä II vahvistettua julkisen rahoitusosuuden sallittua enimmäistasoa.

a)

tuki täyttää asetuksen (EY) N:o 1198/2006 36 ja 41 artiklan sekä asetuksen (EY) N:o 498/2007 19 artiklan edellytykset; ja

b)

tuen määrä tukiekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä tällaiselle tuelle asetuksen (EY) N:o 1198/2006 liitteessä II vahvistettua julkisen rahoitusosuuden sallittua enimmäistasoa.

a)

tuki täyttää asetuksen (EY) N:o 1198/2006 36 ja 42 artiklan sekä asetuksen (EY) N:o 498/2007 20 artiklan edellytykset; ja

b)

tuen määrä tukiekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä tällaiselle tuelle asetuksen (EY) N:o 1198/2006 liitteessä II vahvistettua julkisen rahoitusosuuden sallittua enimmäistasoa.

a)

tuki täyttää asetuksen (EY) N:o 1198/2006 46 artiklan 2 ja 3 kohdan edellytykset; ja

b)

tuen määrä tukiekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä tällaiselle tuelle asetuksen (EY) N:o 1198/2006 liitteessä II vahvistettua julkisen rahoitusosuuden sallittua enimmäistasoa.

30.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 201/29

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 882/2004 säädetään elintarvikkeiden ja rehujen sekä eläinten terveyden alalla toimivien yhteisön vertailulaboratorioiden yleisistä tehtävistä, velvollisuuksista ja vaatimuksista. Yhteisön vertailulaboratoriot eläinten terveyttä ja eläviä eläimiä varten on lueteltu kyseisen asetuksen liitteessä VII olevassa II osassa.

(2)

Direktiivissä 2006/88/EY säädetään eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista, joita sovelletaan vesiviljelyeläinten ja niistä saatavien tuotteiden markkinoille saattamiseen, tuontiin ja yhteisön kautta tapahtuvaan kuljetukseen, sekä tietyistä ennalta ehkäisevistä vähimmäistoimenpiteistä ja vähimmäistorjuntatoimenpiteistä kyseisten eläinten tiettyjen tautien osalta. Vesieläinten tauteja tutkivien yhteisön vertailulaboratorioiden on kyseisen direktiivin mukaisesti täytettävä direktiivin liitteessä VI olevassa I osassa säädetyt tehtävät ja velvollisuudet.

(3)

Nimeämiseen liittyvä valintamenettely on saatettu päätökseen, joten valittu laboratorio Centre for Environment, Fisheries & Aquaculture Science (Cefas), Weymouth Laboratory Yhdistyneessä kuningaskunnassa olisi nimettävä yhteisön vertailulaboratorioksi äyriäisten tauteja varten.

(4)

Nimeämiseen liittyvä valintamenettely on saatettu päätökseen, joten valittu laboratorio Laboratoire d’études sur la rage et la pathologie des animaux sauvages of the Agence Française de Sécurité Sanitaire des Aliments (AFSSA) olisi nimettävä yhteisön vertailulaboratorioksi raivotautia varten.

(5)

Nimeämiseen liittyvä valintamenettely on saatettu päätökseen, joten valittu laboratorio Laboratorio de Vigilancia Veterinaria (VISAVET) of the Facultad de Veterinaria, Universidad Complutense de Madrid, Madridissa, Espanjassa olisi nimettävä yhteisön vertailulaboratorioksi nautojen tuberkuloosia varten.

(6)

Äyriäisten tauteja, raivotautia ja nautojen tuberkuloosia tutkivat yhteisön vertailulaboratoriot olisi nimettävä aluksi viiden vuoden mittaiseksi ajanjaksoksi 1 päivästä heinäkuuta 2008, jotta voitaisiin arvioida niiden suoriutumista ja sitä, miten ne noudattavat määräyksiä.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 882/2004 32 artiklan 2 kohdassa säädettyjen yleisten tehtävien ja vastuualueiden lisäksi yhteisön tasolla olisi otettava hoidettavaksi tiettyjä kyseisten taudinaiheuttajien ominaisuuksiin liittyviä erityisvastuualueita ja -tehtäviä, jotta varmistetaan parempi koordinointi. Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi vahvistettava nämä muut vastuualueet ja tehtävät raivotautia ja nautojen tuberkuloosia tutkiville yhteisön vertailulaboratorioille.

(8)

Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 882/2004 liitteessä VII olevaa II osaa olisi muutettava.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

30.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 201/33

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1763/2004 liitteessä I on luettelo henkilöistä, joita asetuksessa tarkoitettu varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee.

(2)

Komissiolla on valtuudet muuttaa kyseistä liitettä ottaen huomioon entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen toimeksiannon tehokasta täytäntöönpanoa tukevista lisätoimenpiteistä 11 päivänä lokakuuta 2004 hyväksytyn neuvoston yhteisen kannan 2004/694/YUTP (2) täytäntöönpanosta tehdyt neuvoston päätökset. Kyseinen yhteinen kanta pannaan täytäntöön 24 päivänä heinäkuuta 2008 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2008/613/YUTP (3). Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 1763/2004 liitettä I olisi muutettava vastaavasti,

30.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 201/34

(1)

Yhteisön aluksiin sovellettavien eräiden syvänmeren kalakantojen kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuosiksi 2007 ja 2008 19 päivänä joulukuuta 2006 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2015/2006 (3) säädetään kiintiöistä vuosiksi 2007 ja 2008.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitettujen jäsenvaltioiden lipun alla purjehtivien tai niissä maissa rekisteröityjen alusten kyseisen kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2008 kiintiön.

(3)

Tämän vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, sen pitäminen aluksella, jälleenlaivaaminen ja purkaminen,

30.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 201/36

(1)

Olisi poistettava epäselvyydet asetuksen (EY) N:o 1013/2006 18 artiklan soveltamisesta jätteiden siirtoon silloin, kun jokin valtio ilmoittaa vastauksessaan komission lähettämään asetuksen (EY) N:o 1013/2006 37 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaiseen tiedusteluun, että se ei kiellä kyseisiä siirtoja eikä sovella niihin kyseisen asetuksen 35 artiklan mukaista kirjallista ennakkoilmoitus- ja hyväksyntämenettelyä.

(2)

Bosnia ja Hertsegovina, Iran ja Togo ovat lähettäneet vastauksen komission kirjalliseen tiedusteluun, jossa pyydetään kirjallista vahvistusta sille, että jätteet, jotka on lueteltu asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III tai IIIA ja joiden vienti ei ole kyseisen asetuksen 36 artiklan nojalla kielletty, voidaan viedä yhteisöstä hyödynnettäviksi kyseisiin maihin, ja jossa pyydetään ilmoittamaan, mitä valvontamenettelyä vastaanottomaassa mahdollisesti noudatetaan. Lisäksi komissio on saanut lisätietoja, jotka koskevat Norsunluurannikkoa, Malesiaa, Moldovaa (2), Venäjää ja Ukrainaa. Komission asetuksen (EY) N:o 1418/2007 (3) liitettä olisi sen vuoksi tämän huomioon ottamiseksi muutettava.

(3)

Liechtensteinin hallitus on ilmoittanut, että Liechtensteinia on pidettävä valtiona, johon sovelletaan OECD:n päätöstä. Asetuksen (EY) N:o 1013/2006 37 artiklan 2 kohtaa ei sen vuoksi sovelleta Liechtensteiniin, ja kyseinen valtio olisi poistettava asetuksen (EY) N:o 1418/2007 liitteestä.

(4)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1418/2007 olisi muutettava,

1)

Lisätään 1 a artikla seuraavasti:

”1 a artikla

Kun valtio ilmoittaa vastauksessaan komission lähettämään asetuksen (EY) N:o 1013/2006 37 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaiseen tiedusteluun tiettyjen jätteiden siirroista, että se ei kiellä niitä eikä sovella niihin kyseisen asetuksen 35 artiklan mukaista kirjallista ennakkoilmoitus- ja hyväksyntämenettelyä, kyseisiin siirtoihin sovelletaan soveltuvin osin kyseisen asetuksen 18 artiklaa.”

2)

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1418/2007 liite tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

30.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 201/45

(1)

CN-koodiin 0206 29 91 kuuluvaa nautaeläinten jäädytettyä kuvelihaa koskevan yhteisön tariffikiintiön avaamisesta ja hallinnoinnista 3 päivänä kesäkuuta 1997 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 996/97 (3) avataan naudanliha-alan tuotteiden tuontia koskeva tariffikiintiö.

(2)

Tuontitodistushakemusten, jotka on jätetty 1 päivän heinäkuuta 2008 ja 30 päivän kesäkuuta 2009 väliseksi ajaksi, määrät ylittävät käytettävissä olevat määrät. Sen vuoksi olisi määriteltävä, missä määrin tuontitodistuksia voidaan myöntää, ja vahvistettava haettuihin määriin sovellettava jakokerroin,

30.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 201/46

(1)

Biosidituotteiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kymmenvuotisen työohjelman toisesta vaiheesta 4 päivänä joulukuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1451/2007 (2) vahvistetaan luettelo tehoaineista, jotka on arvioitava sen selvittämiseksi, olisiko ne mahdollisesti lisättävä direktiivin 98/8/EY liitteeseen I, I A tai I B. Luetteloon kuuluu difenakumi.

(2)

Difenakumin käyttöä direktiivin 98/8/EY liitteessä V määritellyssä tuotetyypissä 14 (jyrsijämyrkyt) arvioitiin asetuksen (EY) N:o 1451/2007 nojalla direktiivin 98/8/EY 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(3)

Suomi, joka oli nimetty esitteleväksi jäsenvaltioksi, toimitti komissiolle 21 päivänä maaliskuuta 2006 toimivaltaisen viranomaisen kertomuksen ja suosituksen asetuksen (EY) N:o 1451/2007 14 artiklan 4 ja 6 kohdan mukaisesti.

(4)

Jäsenvaltiot ja komissio tarkastelivat toimivaltaisen viranomaisen kertomusta. Biosidituotteita käsittelevä pysyvä komitea sisällytti 29 päivänä marraskuuta 2007 tarkastelun tulokset arviointikertomukseen asetuksen (EY) N:o 1451/2007 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(5)

Difenakumin tarkastelussa ei tullut esiin avoimia kysymyksiä tai huolenaiheita, jotka olisivat edellyttäneet asian käsittelyä terveys- ja ympäristöriskejä käsittelevässä tiedekomiteassa.

(6)

Tutkimusten perusteella voidaan olettaa, ettei jyrsijämyrkkyinä käytettävistä difenakumia sisältävistä biosidituotteista aiheudu ihmisille riskejä, paitsi vahinkotilanteissa, joissa on mukana lapsia. Ympäristölle ja muille kuin kohde-eläimille on todettu aiheutuvan riskejä. Kohde-eläimet eli jyrsijät aiheuttavat kuitenkin tuhoa ja ovat vaara kansanterveydelle. Lisäksi difenakumille ei ole vielä löytynyt asianmukaisia vaihtoehtoja, jotka olisivat yhtä tehokkaita mutta vähemmän ympäristölle haitallisia. On perusteltua sisällyttää difenakumi liitteeseen I rajoitetuksi ajaksi sen varmistamiseksi, että kaikissa jäsenvaltioissa voidaan direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti myöntää, peruuttaa tai muuttaa lupia, jotka koskevat jyrsijämyrkkyinä käytettäviä difenakumia sisältäviä biosidituotteita.

(7)

Arviointikertomuksen tulosten perusteella on asianmukaista edellyttää, että lupamenettelyjen yhteydessä toteutetaan erityisiä riskinhallintatoimia, jotka koskevat jyrsijämyrkkyinä käytettäviä difenakumia sisältäviä tuotteita. Näillä toimenpiteillä olisi pyrittävä vähentämään ihmisten ja muiden kuin kohde-eläinten ensisijaisen ja toissijaisen altistumisen riskiä sekä ympäristölle aiheutuvia pitkän aikavälin vaikutuksia.

(8)

Koska difenakumista on todettu aiheutuvan riskejä ja koska difenakumi on ominaisuuksiltaan mahdollisesti hitaasti hajoava, todennäköisesti eliöihin kertyvä ja myrkyllinen tai erittäin hitaasti hajoava ja erittäin todennäköisesti eliöihin kertyvä, se olisi sisällytettävä liitteeseen I ainoastaan viideksi vuodeksi, ja edellytykseksi sen liitteeseen I sisällyttämisen uudistamiselle olisi asetettava direktiivin 98/8/EY 10 artiklan 5 kohdan i alakohdan toisen luetelmakohdan mukainen vertaileva riskinarviointi.

(9)

On tärkeää, että tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan samaan aikaan kaikissa jäsenvaltioissa, jotta varmistetaan difenakumia tehoaineena sisältävien biosidituotteiden yhdenvertainen kohtelu markkinoilla sekä edistetään biosidituotteiden markkinoiden moitteetonta toimintaa yleisesti.

(10)

Olisi sallittava kohtuullinen siirtymäaika ennen tehoaineen sisällyttämistä liitteeseen I, jotta jäsenvaltiot ja asianomaiset osapuolet voivat valmistautua uusiin vaatimuksiin ja varmistaa, että asiakirjat valmistelleet hakijat voivat hyötyä täysimääräisesti kymmenen vuoden tietosuojakaudesta, joka direktiivin 98/8/EY 12 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii alakohdan mukaisesti alkaa siitä päivästä, jona tehoaine sisällytetään liitteeseen.

(11)

Sen jälkeen kun tehoaine on sisällytetty liitteeseen, jäsenvaltioille olisi sallittava kohtuullinen määräaika panna täytäntöön direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 3 kohta ja erityisesti myöntää, muuttaa tai peruuttaa lupia, jotka koskevat tuotetyyppiin 14 kuuluvia difenakumia sisältäviä biosidituotteita, sen varmistamiseksi, että ne ovat direktiivin 98/8/EY mukaisia.

(12)

Sen vuoksi direktiivi 98/8/EY olisi muutettava.

(13)

Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat biosidituotteita käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaisia,

30.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 201/49

(1)

Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) 18 päivänä joulukuuta 2006 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1982/2006/EY (2), jäljempänä ’seitsemäs puiteohjelma’, mahdollistetaan yhteisön osallistuminen useiden jäsenvaltioiden käynnistämiin tutkimus- ja kehitysohjelmiin sekä rakenteisiin, joita luodaan kyseisten ohjelmien toteuttamista varten, perustamissopimuksen 169 artiklan mukaisesti.

(2)

Seitsemännessä puiteohjelmassa on vahvistettu perusteet tällaisten 169 artiklassa tarkoitettujen aloitteiden toteuttamisalojen määrittämistä varten: merkitys yhteisön tavoitteiden kannalta, asetetun tavoitteen selkeä määritys ja sen merkitys seitsemännen puiteohjelman tavoitteiden kannalta, aiemman perustan olemassaolo (olemassa olevat tai suunnitellut kansalliset tutkimusohjelmat), lisäarvo Euroopan tasolla, kriittinen massa ohjelmien koon ja lukumäärän suhteen ja ohjelmien kattamien toimien samankaltaisuus sekä 169 artiklan käytön soveltuvuus tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

(3)

Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta Yhteistyö, jäljempänä ’Yhteistyö-erityisohjelma’, 19 päivänä joulukuuta 2006 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2006/971/EY (3) määritetään 169 artiklan mukainen tietotekniikka-avusteista asumista koskeva aloite yhdeksi niistä aloista, joilla yhteisö voi perustamissopimuksen 169 artiklan nojalla osallistua yhteisesti toteutettaviin kansallisiin tutkimusohjelmiin.

(4)

Komissio ehdotti 1 päivänä kesäkuuta 2005 antamassaan tiedonannossa ”i2010 – Kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta” ikääntyvän väestön hoitamista koskevan lippulaiva-aloitteen käynnistämistä.

(5)

Komissio korosti 12 päivänä lokakuuta 2006 antamassaan tiedonannossa ”Euroopan väestökehitys – haasteista mahdollisuuksiin” sitä tosiasiaa, että väestön ikääntyminen on yksi kaikkien Euroopan unionin maiden suurimmista haasteista ja että lisäämällä uuden teknologian käyttöä voitaisiin rajoittaa kustannuksia, edistää iäkkäiden ihmisten hyvinvointia ja aktiivista yhteiskuntaan osallistumista sekä parantaa Euroopan talouden kilpailukykyä kasvua ja työllisyyttä koskevan uudistetun Lissabonin strategian mukaisesti.

(6)

Erityisesti tieto- ja viestintäteknologian alalla se, että väestö ikääntyy, voidaan nähdä mahdollisuutena iäkkäiden ihmisten tarpeisiin vastaavien uusien tavaroiden ja palvelujen kehittyville markkinoille. Uuden tieto- ja viestintäteknologian nopea kehitys ja käyttö eivät saisi kuitenkaan johtaa sosiaaliseen syrjäytymiseen tai digitaalisen kuilun syvenemiseen; digitaalisen lukutaidon parantaminen on kuitenkin edellytys osallisuudelle ja osallistumiselle tietoyhteiskuntaan.

(7)

Tässä tietotekniikka-avusteista asumista koskevassa aloitteessa olisi otettava huomioon ikääntyvän väestön todellisuus Euroopassa, jossa naisten osuus on naisten pidemmän keskimääräisen elinajanodotteen ansiosta miesten osuutta suurempi.

(8)

Uudistetuissa työllisyyden suuntaviivoissa aktiivinen ikääntyminen on keskeinen tekijä. Ikääntymistä koskevassa EU:n toimintamallissa pyritään saamaan käyttöön kaikenikäisten ihmisten täydet mahdollisuudet (elämänkaariajattelu) ja korostetaan tarvetta siirtyä hajanaisista strategioista kattaviin ikääntymisstrategioihin.

(9)

Yksittäisten jäsenvaltioiden kansallisella tasolla toteuttamia, hyvään ikääntymiseen liittyvää tieto- ja viestintäteknologiaa koskevia tutkimus- ja kehitysohjelmia tai -toimia ei nykyisin koordinoida riittävästi Euroopan tasolla, eikä hyvään ikääntymiseen liittyvien innovatiivisten tieto- ja viestintäteknisten tuotteiden ja palvelujen tutkimus ja kehittäminen Euroopan tasolla ole siksi johdonmukaista.

(10)

Useat jäsenvaltiot ovat kaivanneet johdonmukaista lähestymistapaa Euroopan tasolla hyvään ikääntymiseen liittyvän tieto- ja viestintäteknologian alalla, ja asiassa edetäkseen ne ovat perustaneet tieto- ja viestintäteknologian alalla tietotekniikka-avusteista asumista (Ambient Assisted Living) koskevan yhteisen tutkimus- ja kehitysohjelman, jäljempänä ’yhteinen AAL-ohjelma’, joka tukee hyvää ikääntymistä tietoyhteiskunnassa, aikaansaadakseen synergiaa hallintoon ja rahoitusvaroihin siten, että varmistetaan yksi yhteinen arviointimekanismi sellaista riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella sitä vakiintunutta käytäntöä noudattaen, joka on vahvistettu säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007–2013), 18 päivänä joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1906/2006 (4), ja yhdistääkseen eri Euroopan maissa käytettävissä olevaa osaamista ja voimavaroja.

(11)

Yhteisen AAL-ohjelman tavoitteena on vastata väestön ikääntymisen haasteeseen tarjoamalla tarvittava oikeudellinen ja organisatorinen kehys jäsenvaltioiden väliselle laaja-alaiselle eurooppalaiselle yhteistyölle hyvää ikääntymistä ikääntyvässä yhteiskunnassa tukevan tieto- ja viestintäteknologian soveltavassa tutkimuksessa ja innovoinnissa. Belgia, Tanska, Saksa, Irlanti, Kreikka, Espanja, Ranska, Italia, Kypros, Luxemburg, Unkari, Alankomaat, Itävalta, Puola, Portugali, Romania, Slovenia, Suomi, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta, jäljempänä ’osallistuvat jäsenvaltiot’, sekä Israel, Norja ja Sveitsi ovat sopineet koordinoivansa ja panevansa täytäntöön yhteisesti toimia, joilla pyritään edistämään yhteistä AAL-ohjelmaa. Niiden yhteisen osallistumisosuuden arvioidaan olevan vähintään 150 miljoonaa euroa seitsemännen puiteohjelman täytäntöönpanoaikana. Yhteiseen AAL-ohjelmaan osallistumisen ehtona olisi kullakin näistä maista oltava vähimmäismaksuosuus suhteessa maan kansallisilta tutkimusyhteisöiltä tuleviin pyyntöihin, ja sen olisi oltava tavallisesti vähintään 0,2 miljoonaa euroa, jos maa osallistuu vuosittaiseen työohjelmaan.

(12)

Yhteisen AAL-ohjelman olisi myös edistettävä pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista sen toimintaan seitsemännen puiteohjelman tavoitteiden mukaisesti.

(13)

Yhteisen AAL-ohjelman vaikutuksen lisäämiseksi osallistuvat jäsenvaltiot, Israel, Norja ja Sveitsi ovat sopineet yhteisön osallistumisesta siihen. Yhteisön olisi osallistuttava ohjelmaan enintään 150 miljoonan euron suuruisella rahoitusosuudella. Koska yhteinen AAL-ohjelma vastaa seitsemännen puiteohjelman tieteellisiä tavoitteita ja yhteisen AAL-ohjelman tutkimusala sisältyy Yhteistyö-erityisohjelman tieto- ja viestintäteknologiaa koskevaan aihealueeseen, yhteisön rahoitusosuus olisi otettava tähän aihealueeseen osoitetuista talousarviomäärärahoista. Muita rahoitusmahdollisuuksia voi olla tarjolla, muun muassa Euroopan investointipankilta (EIP), erityisesti riskinjakorahoitusvälineen kautta, jonka EIP ja komissio ovat kehittäneet yhdessä neuvoston päätöksen 2006/971/EY liitteen III mukaisesti.

(14)

Yhteisön rahoitustuen edellytyksenä olisi oltava määritelty rahoitussuunnitelma, joka perustuu toimivaltaisten kansallisten viranomaisten muodollisiin sitoumuksiin panna täytäntöön yhteisesti kansallisella tasolla käynnistettyjä tutkimus- ja kehitysohjelmia ja -toimia ja osallistua yhteisen AAL-ohjelman yhteisen toteutuksen rahoitukseen.

(15)

Kansallisten tutkimusohjelmien yhteinen täytäntöönpano edellyttää, että sitä varten on olemassa tai luodaan Yhteistyö-erityisohjelmassa tarkoitettu erityinen täytäntöönpanorakenne.

(16)

Osallistuvat jäsenvaltiot ovat sopineet tällaisesta erityisestä täytäntöönpanorakenteesta yhteisen AAL-ohjelman täytäntöönpanemiseksi.

(17)

Yhteisön rahoitusosuuden saajana olisi oltava erityinen täytäntöönpanorakenne, jonka olisi varmistettava yhteisen AAL-ohjelman tehokas täytäntöönpano.

(18)

Jotta yhteisen AAL-ohjelman täytäntöönpano olisi tehokasta, erityisen täytäntöönpanorakenteen olisi annettava rahoitustukea yhteiseen AAL-ohjelmaan osallistuville kolmansille osapuolille, jotka on valittu ehdotuspyyntöjen perusteella.

(19)

Yhteisön rahoitusosuuden edellytyksenä olisi oltava, että osallistuvat jäsenvaltiot, Israel, Norja ja Sveitsi sitovat ohjelmaan varoja ja maksavat rahoitusosuutensa.

(20)

Jos yhteisen AAL-ohjelman täytäntöönpano on riittämätöntä, osittaista tai myöhässä, yhteisöllä olisi voitava olla oikeus pienentää rahoitusosuuttaan tai pidättää tai lopettaa rahoituksensa edellytyksin, jotka vahvistetaan yhteisön rahoitusosuutta koskevista yksityiskohtaisista järjestelyistä yhteisön ja erityisen täytäntöönpanorakenteen välillä tehtävässä sopimuksessa.

(21)

Minkä tahansa jäsenvaltion olisi voitava liittyä yhteiseen AAL-ohjelmaan.

(22)

Seitsemännen puiteohjelman mukaisesti yhteisöllä olisi oltava oikeus sopia jonkin seitsemänteen puiteohjelmaan assosioituneen maan osallistumista tai, kun se on oleellista yhteisen AAL-ohjelman täytäntöönpanon kannalta, jonkin muun ohjelmaan sen täytäntöönpanoaikana liittyvän maan osallistumista koskevaa yhteisön yhteistä AAL-ohjelmaa koskevan rahoitusosuuden ehdoista tämän päätöksen mukaisesti.

(23)

Väärinkäytösten ja petosten estämiseksi olisi toteutettava tarkoituksenmukaiset toimenpiteet ja tarvittaessa olisi ryhdyttävä toimiin menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen perimiseksi takaisin Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (5), komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (6) ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 (7) mukaisesti.

(24)

Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (8), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, ja Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) 2342/2002 (9), jäljempänä ’soveltamissäännöt’, mukaisesti yhteisön osuutta olisi hallinnoitava välillisellä keskitetyllä hallinnoinnilla varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja 56 artiklan sekä soveltamissääntöjen 35 artiklan, 38 artiklan 2 kohdan ja 41 artiklan säännösten mukaisesti.

(25)

On olennaista, että yhteisessä AAL-ohjelmassa toteutetut tutkimustoimet ovat eettisten perusperiaatteiden mukaisia, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tarkoitetut periaatteet mukaan luettuina, ja että niissä noudatetaan naisten ja miesten tasa-arvon ja sen valtavirtaistamisen periaatteita. Ohjelman täytäntöönpanossa olisi otettava huomioon naisten aseman edistäminen tieteessä ja tutkimuksessa.

(26)

Yhteisellä AAL-ohjelmalla olisi lisäksi pyrittävä edistämään tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvien tuotteiden ja palvelujen yhtäläistä ja helppoa saatavuutta kaikissa jäsenvaltioissa.

(27)

Komission olisi tehtävä vuoteen 2010 mennessä väliarviointi, jossa arvioidaan yhteisen AAL-ohjelman täytäntöönpanon laatua ja tuloksellisuutta sekä edistymistä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Kyseisessä arvioinnissa olisi arvioitava myös, tarvitaanko ennen vuoden 2013 lopussa tehtävää loppuarviointia muita väliarviointeja,

a)

osallistuvat jäsenvaltiot, Israel, Norja ja Sveitsi osoittavat, että liitteessä I kuvattu yhteinen AAL-ohjelma on tosiasiallisesti perustettu;

b)

osallistuvat jäsenvaltiot, Israel, Norja ja Sveitsi tai osallistuvien jäsenvaltioiden, Israelin, Norjan ja Sveitsin nimeämät organisaatiot muodollisesti perustavat tai nimeävät erityisen täytäntöönpanorakenteen, joka on oikeushenkilö ja joka vastaa yhteisen AAL-ohjelman täytäntöönpanosta ja yhteisön rahoitusosuuden vastaanottamisesta, jakamisesta ja seurannasta välillisen keskitetyn hallinnoinnin puitteissa varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja 56 artiklan sekä soveltamissääntöjen 35 artiklan, 38 artiklan 2 kohdan ja 41 artiklan mukaisesti;

c)

yhteiselle AAL-ohjelmalle vahvistetaan asianmukainen ja tehokas hallintomalli liitteessä II, joka on erottamaton osa tätä päätöstä, olevien suuntaviivojen mukaisesti;

d)

erityinen täytäntöönpanorakenne suorittaa liitteessä I kuvatut yhteisen AAL-ohjelman toimet tehokkaasti, mihin kuuluu ehdotuspyyntöjen järjestäminen avustusten myöntämiseksi;

e)

osallistuvat jäsenvaltiot, Israel, Norja ja Sveitsi sitoutuvat osallistumaan yhteisen AAL-ohjelman rahoitukseen ja maksavat tosiasiallisesti rahoitusosuutensa, erityisesti ohjelmassa järjestettyjen ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen hankkeiden osallistujille maksettavan rahoituksen;

f)

noudatetaan yhteisön valtiontukisääntöjä, erityisesti yhteisön puitteissa tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle vahvistettuja sääntöjä (10);

g)

varmistetaan korkea tieteellinen taso ja eettisten periaatteiden noudattaminen seitsemännen puiteohjelman yleisperiaatteiden mukaisesti, naisten ja miesten tasa-arvon ja sen valtavirtaistamisen periaatteiden noudattaminen ja kestävän kehityksen edistäminen, sekä

h)

yhteisessä AAL-ohjelmassa toteutetuista toimista johtuvat teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat säännökset muotoillaan ja osallistuvien jäsenvaltioiden, Israelin, Norjan ja Sveitsin kansallisella tasolla toteuttamien tutkimus- ja kehitysohjelmien ja -toimien täytäntöönpano ja koordinointi hoidetaan siten, että niillä pyritään edistämään tällaisen osaamisen syntymistä ja tukemaan syntyneen osaamisen laajaa käyttöä ja jakamista.

30.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 201/58

(1)

Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) 18 päivänä joulukuuta 2006 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1982/2006/EY (3), jäljempänä ’seitsemäs puiteohjelma’, mahdollistetaan yhteisön osallistuminen useiden jäsenvaltioiden käynnistämiin tutkimus- ja kehitysohjelmiin sekä rakenteisiin, joita luodaan näiden ohjelmien toteuttamista varten, perustamissopimuksen 169 artiklan mukaisesti.

(2)

Seitsemännessä puiteohjelmassa on vahvistettu perusteet tällaisten 169 artiklassa tarkoitettujen aloitteiden toteuttamisalojen määrittämistä varten: merkitys yhteisön tavoitteiden kannalta, asetetun tavoitteen selkeä määritys ja sen merkitys seitsemännen puiteohjelman tavoitteiden kannalta, aiemman perustan olemassaolo (olemassa olevat tai suunnitellut kansalliset tutkimusohjelmat), lisäarvo Euroopan tasolla, kriittinen massa ohjelmien koon ja lukumäärän suhteen ja ohjelmien kattamien toimien samankaltaisuus sekä perustamissopimuksen 169 artiklan käytön soveltuvuus tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

(3)

Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Valmiudet”19 päivänä joulukuuta 2006 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2006/974/EY (4), jäljempänä ’Valmiudet-erityisohjelma’, määritetään tutkimusta tekevät pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) yhdeksi niistä aloista, joilla yhteisö voi perustamissopimuksen 169 artiklan nojalla osallistua yhteisesti toteutettaviin kansallisiin tutkimusohjelmiin.

(4)

Syyskuun 24 päivänä 2004 antamissaan päätelmissä neuvosto tunnusti seitsemännen puiteohjelman tärkeän roolin eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) edistämisen kannalta ja korosti, että olisi tärkeää vahvistaa yhteyksiä ERAn ja eurooppalaisten hallitusten välisten organisaatioiden, kuten EUREKAn välillä.

(5)

Marraskuun 25 ja 26 päivänä 2004 antamissaan päätelmissä neuvosto korosti pk-yritysten merkitystä Euroopan kasvulle ja kilpailukyvylle ja näin ollen sitä, että jäsenvaltioiden ja komission on tarpeen parantaa pk-yrityksille suunnattujen kansallisten ja yleiseurooppalaisten tukiohjelmien tuloksellisuutta ja täydentävyyttä. Se kannusti komissiota selvittämään mahdollisuuksia luoda tarvelähtöinen tukijärjestelmä tutkimusta tekeville pk-yrityksille. Neuvosto muistutti kansallisten ohjelmien koordinoinnin merkityksestä eurooppalaisen tutkimusalueen kehittymiselle. Neuvosto pyysi jäsenvaltioita ja komissiota määrittämään tiiviissä yhteistyössä rajattu määrä aloja, joilla voitaisiin soveltaa perustamissopimuksen 169 artiklaa. Neuvosto pyysi komissiota kehittämään edelleen yhteistyötä ja koordinointia yhteisöjen ja hallitusten välisten rakenteiden, erityisesti EUREKAn, puitteissa harjoitetun toiminnan välillä, ja palautti mieliin 18 päivänä kesäkuuta 2004 pidetyn EUREKA-ministerikonferenssin päätelmät.

(6)

Euroopan parlamentti kannusti tieteestä ja teknologiasta – suuntaviivoja unionin tutkimusrahoituspolitiikalle – 10 päivänä maaliskuuta 2005 antamassaan päätöslauselmassa (5) jäsenvaltioita ottamaan käyttöön verotuksellisia ja muita kannustimia teollisten innovaatioiden edistämiseksi, mihin sisältyvät myös yhteydet EUREKAan, erityisesti suhteessa pk-yrityksiin, ja korosti, että eurooppalainen tutkimusalue voisi toteutua vain jos kasvava osa unionin tutkimusrahoituksesta kohdennettaisiin siten, että sillä koordinoidaan eurooppalaista, kansallista ja alueellista tutkimuspolitiikkaa nykyistä tiiviimmin sekä sisällön että rahoituksen osalta ja jos tällainen rahoitus toimisi täydentävästi suhteessa jäsenvaltioiden sisäiseen ja niiden väliseen tutkimuspolitiikkaan. Euroopan parlamentin näkemyksen mukaan tutkimuksen ja kehittämisen (jäljempänä myös t&k) ja innovoinnin tukemiseen olisi entistä tehokkaammin ja koordinoidummin käytettävä muita rahoitus- ja tukimekanismeja, kuten EUREKAa. Se toivoi tiiviimpää yhteistyötä kansallisten tutkimusohjelmien välillä ja pyysi komissiota tekemään perustamissopimuksen 169 artiklan mukaisia aloitteita.

(7)

Komissio korosti 4 päivänä kesäkuuta 2003 antamassaan tiedonannossa ”Tutkimusinvestoinnit: toimintasuunnitelma Euroopalle”, että pk-yritysten osallistuminen suoriin tutkimuksen ja innovoinnin tukitoimiin on erittäin tärkeää, koska se lisää ratkaisevasti innovointivalmiuksia suuressa osassa koko taloutta.

(8)

Monia yksittäisten jäsenvaltioiden kansallisella tasolla toteuttamia, pk-yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa tukevia tutkimus- ja kehitysohjelmia tai -toimia ei nykyisin koordinoida riittävästi Euroopan tasolla, ja johdonmukainen lähestymistapa tehokkaaseen Euroopan tason tutkimus- ja teknologian kehittämisohjelmaan niiden suhteen puuttuu.

(9)

Useat jäsenvaltiot ovat kaivanneet Euroopan tasolla yhtenäistä lähestymistapaa t&k-työtä tekevien pk-yritysten alalla, ja asiassa edetäkseen ne ovat tehneet EUREKAn puitteissa aloitteen ”Eurostars”-nimisen yhteisen tutkimus- ja kehitysohjelman perustamiseksi t&k-työtä tekevien pk-yritysten tueksi (jäljempänä ’Eurostars-yhteisohjelma’), jotta toiminnassa saavutettaisiin hallinnon ja taloudellisten resurssien suhteen kriittinen massa ja jotta lisäosaamista ja -resursseja voitaisiin yhdistää eri maista eri puolilta Eurooppaa.

(10)

Eurostars-yhteisohjelman tavoitteena on tukea t&k-työtä tekeviä pk-yrityksiä tarjoamalla tarvittava oikeudellinen ja organisatorinen kehys jäsenvaltioiden väliselle laaja-alaiselle eurooppalaiselle yhteistyölle minkä tahansa teknologia- ja teollisuusalan soveltavassa tutkimuksessa ja innovoinnissa tällaisia pk-yrityksiä hyödyttävällä tavalla. Belgia, Bulgaria, Tšekki, Tanska, Saksa, Viro, Irlanti, Kreikka, Espanja, Ranska, Italia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Unkari, Alankomaat, Itävalta, Puola, Portugali, Romania, Slovenia, Slovakia, Suomi, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta, jäljempänä ’osallistuvat jäsenvaltiot’, sekä Islanti, Israel, Norja, Sveitsi ja Turkki, jäljempänä ’muut osallistuvat maat’, ovat sopineet koordinoivansa ja toteuttavansa yhteisesti toimia, joilla pyritään edistämään Eurostars-yhteisohjelmaa. Niiden yhteisen osallistumisosuuden arvioidaan olevan vähintään 300 miljoonaa euroa ohjelman ehdotetun kuusivuotisen keston aikana. Yhteisön rahoitusosuuden on tarkoitus olla enintään 25 prosenttia Eurostars-yhteisohjelman julkisesta rahoituksesta, jonka määräksi arvioidaan 400 miljoonaa euroa.

(11)

Osallistuvat jäsenvaltiot ja muut osallistuvat maat ovat Eurostars-yhteisohjelman vaikutusten tehostamiseksi antaneet suostumuksensa yhteisön osallistumiselle Eurostars-yhteisohjelmaan. Yhteisön olisi osallistuttava Eurostars-yhteisohjelmaan sen toimikaudella enintään 100 miljoonan euron suuruisella rahoitusosuudella. Koska Eurostars-yhteisohjelma vastaa seitsemännen puiteohjelman tieteellisiä tavoitteita ja Eurostars-yhteisohjelman aihepiiri sisältyy seitsemännen puiteohjelman Valmiudet-erityisohjelman ”Pk-yrityksiä hyödyttävä tutkimus” -osioon, yhteisön rahoitusosuus olisi otettava tälle osiolle osoitetuista talousarviomäärärahoista. Muitakin rahoitusvaihtoehtoja voi olla saatavilla, muun muassa Euroopan investointipankista (EIP), erityisesti riskinjaon rahoitusvälineestä, jonka EIP ja komissio ovat yhdessä kehittäneet päätöksen 2006/974/EY liitteen III mukaisesti.

(12)

Yhteisön rahoitustuen edellytyksenä olisi oltava määritelty rahoitussuunnitelma, joka perustuu toimivaltaisten kansallisten viranomaisten muodollisiin sitoumuksiin toteuttaa yhteisesti kansallisella tasolla käynnistettyjä tutkimus- ja kehitysohjelmia ja -toimia ja osallistua Eurostars-yhteisohjelman yhteisen toteutuksen rahoitukseen.

(13)

Kansallisten tutkimusohjelmien yhteinen toteuttaminen edellyttää, että sitä varten on olemassa tai luodaan Valmiudet-erityisohjelmassa tarkoitettu erityinen täytäntöönpanorakenne.

(14)

Osallistuvat jäsenvaltiot ovat sopineet tällaisesta erityisestä täytäntöönpanorakenteesta Eurostars-yhteisohjelman toteuttamiseksi.

(15)

Kyseisen erityisen täytäntöönpanorakenteen olisi oltava yhteisön rahoitusosuuden saajana, ja sen olisi varmistettava Eurostars-yhteisohjelman tehokas täytäntöönpano.

(16)

Yhteisön rahoitusosuuden edellytyksenä olisi oltava, että osallistuvat jäsenvaltiot ja muut osallistuvat maat tekevät tarvittavat rahoitussitoumukset ja maksavat rahoitusosuutensa.

(17)

Yhteisön rahoitusosuuden maksamisen edellytyksenä olisi oltava, että komissio Euroopan yhteisön puolesta ja erityinen täytäntöönpanorakenne tekevät yleisen sopimuksen, joka sisältää yksityiskohtaiset säännöt yhteisön rahoitusosuuden käytöstä. Tämän yleisen sopimuksen olisi sisällettävä tarvittavat säännöt yhteisön taloudellisten etujen turvaamisen varmistamiseksi.

(18)

Yhteisön rahoitusosuudesta kertyvät korot olisi katsottava käyttötarkoitukseensa sidotuksi tuloksi Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (6), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Komissio voi lisätä tässä päätöksessä määriteltyä yhteisön enimmäisrahoitusosuutta vastaavalla määrällä.

(19)

Jos Eurostars-yhteisohjelman täytäntöönpano on riittämätöntä, osittaista tai myöhässä tai jos osallistuvat jäsenvaltiot ja muut osallistuvat maat eivät maksa osuuttaan Eurostars-yhteisohjelman rahoituksesta tai maksavat sen osittain tai myöhässä, yhteisöllä olisi oltava oikeus alentaa rahoitusosuuttaan tai pidättää tai lopettaa se ehdoilla, jotka vahvistetaan yhteisön ja erityisen täytäntöönpanorakenteen välillä tehtävässä sopimuksessa.

(20)

Jotta Eurostars-yhteisohjelman toteutus olisi tehokasta, ehdotuspyyntöjen perusteella keskitetysti valittuihin Eurostars-yhteisohjelman hankkeisiin, jäljempänä ’Eurostars-hankkeet’, osallistuville olisi annettava rahoitustukea. Tällaisen taloudellisen tuen ja sen maksamisen olisi oltava avointa ja tehokasta. Nämä maksut olisi suoritettava kansallisten rahoituselinten ja erityisen täytäntöönpanorakenteen välillä tehtävässä sopimuksessa määritettävän ajan kuluessa. Erityisen täytäntöönpanorakenteen olisi kannustettava jäsenvaltioita ja muita osallistuvia maita suorittamaan maksut valittuihin Eurostars-hankkeisiin osallistuville toimijoille joustavasti, mukaan luettuna tarvittaessa kertasuorituksena.

(21)

Riippumattomien asiantuntijoiden olisi arvioitava ehdotukset keskitetysti. Olisi hyväksyttävä keskitetysti järjestys, jossa määritellään sitovasti rahoituksen kohdentaminen yhteisön rahoitusosuutena ja Eurostars-hankkeiden kansallisena rahoituksena.

(22)

Yhteisön osuutta olisi hallinnoitava välillisellä keskitetyllä hallinnoinnilla varainhoitoasetuksen sekä Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (7), jäljempänä ’soveltamissäännöt’, mukaisesti.

(23)

T&k-työtä tekevien pk-yritysten olisi kunkin valitun Eurostars-hankkeen osalta maksettava yhteisesti valtaosa kaikkien osallistujien t&k-toimintaan liittyvistä kokonaiskustannuksista.

(24)

Minkä tahansa jäsenvaltion olisi voitava liittyä Eurostars-yhteisohjelmaan.

(25)

Seitsemänteen puiteohjelmaan assosioituneiden maiden tai muiden maiden olisi seitsemännen puiteohjelman tavoitteiden mukaisesti voitava osallistua Eurostars-yhteisohjelmaan edellyttäen, että osallistuminen mahdollistetaan asiaan sovellettavassa kansainvälisessä sopimuksessa ja että sekä komissio että osallistuvat jäsenvaltiot ja muut osallistuvat maat hyväksyvät osallistumisen.

(26)

Seitsemännen puiteohjelman mukaisesti yhteisöllä olisi oltava oikeus sopia jonkin seitsemänteen puiteohjelmaan assosioituneen maan osallistumista Eurostars-yhteisohjelmaan tai, kun se on oleellista Eurostars-yhteisohjelman täytäntöönpanon kannalta, jonkin muun ohjelmaan sen täytäntöönpanoaikana liittyvän maan osallistumista koskevan yhteisön rahoitusosuuden ehdoista tässä päätöksessä vahvistettujen sääntöjen ja edellytysten mukaisesti.

(27)

Väärinkäytösten ja petosten estämiseksi olisi toteutettava asianmukaiset toimenpiteet ja menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen takaisin perimiseksi olisi ryhdyttävä tarvittaviin toimiin Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (8), komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (9) ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 (10) mukaisesti.

(28)

On oleellista, että Eurostars-yhteisohjelmassa toteutetut tutkimustoimet ovat eettisten perusperiaatteiden mukaisia, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tarkoitetut periaatteet mukaan luettuina, ja että niissä noudatetaan naisten ja miesten tasa-arvon ja sen valtavirtaistamisen periaatteita.

(29)

Komission olisi tehtävä väliarviointi, jossa arvioidaan erityisesti t&k-työtä tekevien pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua Eurostars-yhteisohjelmaan ja sen täytäntöönpanon laatua ja tehokkuutta sekä edistymistä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa, sekä loppuarviointi.

(30)

Eurostars-yhteisohjelman täytäntöönpanon seurannan olisi oltava tehokasta, eikä se saisi tarpeettomasti rasittaa ohjelmaan osallistuvia toimijoita, varsinkaan pk-yrityksiä.

(31)

Erityisen täytäntöönpanorakenteen olisi kannustettava valittuihin Eurostars-hankkeisiin osallistuvia toimijoita esittelemään ja levittämään tuloksiaan sekä asettamaan nämä tiedot julkisesti saataville,

a)

osallistuvat jäsenvaltiot ja muut osallistuvat maat osoittavat, että liitteessä I kuvattu Eurostars-yhteisohjelma on tosiasiallisesti perustettu;

b)

osallistuvat jäsenvaltiot ja muut osallistuvat maat tai osallistuvien jäsenvaltioiden ja muiden osallistuvien maiden nimeämät organisaatiot muodollisesti perustavat tai nimeävät erityisen täytäntöönpanorakenteen, joka on oikeushenkilö ja joka vastaa Eurostars-yhteisohjelman täytäntöönpanosta ja yhteisön rahoitusosuuden vastaanottamisesta, jakamisesta ja valvonnasta välillisen keskitetyn hallinnoinnin puitteissa varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja 56 artiklan sekä soveltamissääntöjen 35 artiklan, 38 artiklan 2 kohdan ja 41 artiklan mukaisesti;

c)

Eurostars-yhteisohjelmalle vahvistetaan asianmukainen ja tehokas hallintomalli liitteen II mukaisesti;

d)

erityinen täytäntöönpanorakenne toteuttaa liitteessä I kuvatut Eurostars-yhteisohjelman toimet tehokkaasti, mihin kuuluu ehdotuspyyntöjen järjestäminen avustusten myöntämiseksi;

e)

osallistuvat jäsenvaltiot ja muut osallistuvat maat sitoutuvat osallistumaan Eurostars-yhteisohjelman rahoitukseen ja maksavat tosiasiallisesti rahoitusosuutensa, erityisesti Eurostars-yhteisohjelmassa järjestettyjen ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen Eurostars-hankkeiden osallistujille maksettavan rahoituksen;