ISSN 1725-261X |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 194 |
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
51. vuosikerta |
Sisältö |
|
I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista |
Sivu |
|
|
ASETUKSET |
|
|
|
|
|
II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista |
|
|
|
PÄÄTÖKSET |
|
|
|
Komissio |
|
|
|
2008/602/EY |
|
|
* |
||
|
|
2008/603/EY |
|
|
* |
||
|
|
2008/604/EY |
|
|
* |
||
|
|
KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET |
|
|
* |
|
|
III Euroopan unionista tehtyä sopimusta soveltamalla annetut säädökset |
|
|
|
EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN V OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET |
|
|
* |
|
|
Oikaisuja |
|
|
* |
||
|
* |
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista
ASETUKSET
23.7.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 194/1 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 691/2008,
annettu 22 päivänä heinäkuuta 2008,
kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),
ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (2) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XV olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä heinäkuuta 2008.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 22 päivänä heinäkuuta 2008.
Komission puolesta
Jean-Luc DEMARTY
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 510/2008 (EYVL L 149, 7.6.2008, s. 61).
(2) EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 590/2008 (EUVL L 163, 24.6.2008, s. 24).
LIITE
Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
(EUR/100 kg) |
||
CN-koodi |
Kolmansien maiden koodi (1) |
Kiinteä tuontiarvo |
0702 00 00 |
MA |
32,2 |
MK |
28,0 |
|
TR |
85,4 |
|
ME |
25,6 |
|
XS |
37,5 |
|
ZZ |
41,7 |
|
0707 00 05 |
TR |
115,0 |
ZZ |
115,0 |
|
0709 90 70 |
TR |
98,5 |
ZZ |
98,5 |
|
0805 50 10 |
AR |
90,6 |
US |
70,6 |
|
UY |
101,5 |
|
ZA |
102,4 |
|
ZZ |
91,3 |
|
0806 10 10 |
CL |
79,7 |
EG |
148,0 |
|
IL |
129,9 |
|
TR |
144,2 |
|
ZZ |
125,5 |
|
0808 10 80 |
AR |
115,7 |
BR |
94,9 |
|
CL |
100,6 |
|
CN |
74,8 |
|
NZ |
112,6 |
|
US |
101,0 |
|
UY |
80,0 |
|
ZA |
85,0 |
|
ZZ |
95,6 |
|
0808 20 50 |
AR |
80,0 |
AU |
143,2 |
|
CL |
113,9 |
|
NZ |
110,0 |
|
ZA |
95,7 |
|
ZZ |
108,6 |
|
0809 10 00 |
TR |
170,1 |
ZZ |
170,1 |
|
0809 20 95 |
TR |
401,1 |
US |
437,5 |
|
ZZ |
419,3 |
|
0809 30 |
TR |
164,5 |
ZZ |
164,5 |
|
0809 40 05 |
IL |
154,8 |
XS |
95,0 |
|
ZZ |
124,9 |
(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.
II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista
PÄÄTÖKSET
Komissio
23.7.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 194/3 |
KOMISSION PÄÄTÖS,
tehty 17 päivänä kesäkuuta 2008,
kansallisten liittymien sekä keskusviisumitietojärjestelmän ja kansallisten liittymien välisen viestintäinfrastruktuurin fyysisestä arkkitehtuurista ja vaatimuksista kehittämisvaiheessa
(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 2693)
(Ainoastaan bulgarian-, espanjan-, hollannin-, italian-, kreikan-, latvian-, liettuan-, maltan-, portugalin-, puolan-, ranskan-, romanian-, ruotsin-, saksan-, slovakin-, sloveenin-, suomen-, tšekin-, unkarin- ja vironkieliset tekstit ovat todistusvoimaisia)
(2008/602/EY)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon viisumitietojärjestelmän (VIS) perustamisesta 8 päivänä kesäkuuta 2004 tehdyn neuvoston päätöksen 2004/512/EY (1), ja erityisesti sen 4 artiklan a alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Päätöksellä 2004/512/EY perustettiin jäsenvaltioiden väliseen viisumiasioita koskevaan tietojenvaihtoon tarkoitettu viisumitietojärjestelmä ja valtuutettiin komissio kehittämään järjestelmää. |
(2) |
Tarvittavista järjestelyistä olisi sovittava komission ja jäsenvaltioiden kesken erityisesti siltä osin kuin ne koskevat jäsenvaltioissa sijaitsevia kansallisia liittymiä. |
(3) |
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY (2) mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ei ole osallistunut päätöksen 2004/512/EY hyväksymiseen eikä päätös sen vuoksi sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta siihen, koska päätöksellä kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä. Sen vuoksi tätä päätöstä ei ole osoitettu Yhdistyneelle kuningaskunnalle. |
(4) |
Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY (3) mukaisesti Irlanti ei ole osallistunut päätöksen 2004/512/EY tekemiseen eikä päätös sen vuoksi sido Irlantia eikä sitä sovelleta siihen, koska päätöksellä kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä. Sen vuoksi tätä päätöstä ei ole osoitettu Irlannille. |
(5) |
Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti Tanska on 13 päivänä elokuuta 2004 päättänyt saattaa päätöksen 2004/512/EY osaksi Tanskan lainsäädäntöä. Päätös 2004/512/EY sitoo sen vuoksi Tanskaa kansainvälisoikeudellisesti. Sen vuoksi Tanskan on kansainväliseen oikeuteen perustuvien velvoitteiden nojalla pantava tämä päätös täytäntöön. |
(6) |
Islannin ja Norjan osalta tällä päätöksellä kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen (4) mukaisesti aloilla, joita tarkoitetaan tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä neuvoston päätöksen 1999/437/EY (5) 1 artiklan B alakohdassa. |
(7) |
Sveitsin osalta tällä päätöksellä kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen mukaisesti aloilla, joita tarkoitetaan päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B alakohdassa sekä mainitun sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta tehdyn neuvoston päätöksen 2008/146/EY (6) 3 artiklassa. |
(8) |
Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn pöytäkirjan mukaisesti aloilla, joita tarkoitetaan päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B alakohdassa ja Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisen, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehtyyn sopimukseen tehtävän pöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan yhteisön puolesta sekä pöytäkirjan eräiden määräysten väliaikaisesta soveltamisesta 28 päivänä helmikuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/261/EY (7) 3 artiklassa. |
(9) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä 6 päivänä joulukuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2424/2001 (8) 5 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaisia, |
ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Kansallisten liittymien sekä keskusviisumitietojärjestelmän ja kansallisten liittymien välisen viestintäinfrastruktuurin fyysisen arkkitehtuurin ja vaatimusten on kehittämisvaiheessa oltava sellaisia kuin liitteessä esitetään.
2 artikla
Tämä päätös on osoitettu Belgian kuningaskunnalle, Bulgarian tasavallalle, Tšekin tasavallalle, Saksan liittotasavallalle, Viron tasavallalle, Helleenien tasavallalle, Espanjan kuningaskunnalle, Ranskan tasavallalle, Italian tasavallalle, Kyproksen tasavallalle, Latvian tasavallalle, Liettuan tasavallalle, Luxemburgin suurherttuakunnalle, Unkarin tasavallalle, Maltan tasavallalle, Alankomaiden kuningaskunnalle, Itävallan tasavallalle, Puolan tasavallalle, Portugalin tasavallalle, Romanialle, Slovenian tasavallalle, Slovakian tasavallalle, Suomen tasavallalle ja Ruotsin kuningaskunnalle.
Tehty Brysselissä 17 päivänä kesäkuuta 2008.
Komission puolesta
Jacques BARROT
Varapuheenjohtaja
(1) EUVL L 213, 15.6.2004, s. 5.
(2) EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43.
(3) EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20.
(4) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.
(5) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31.
(6) EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1.
(7) EUVL L 83, 26.3.2008, s. 3.
(8) EYVL L 328, 13.12.2001, s. 4. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1988/2006 (EUVL L 411, 30.12.2006, s.1), oikaisu EUVL L 27, 2.2.2007, s.3.
LIITE
1. Johdanto
Tässä asiakirjassa käsitellään viestintäinfrastuktuurin ja sen osien verkonhallintaa koskevia vaatimuksia ja rakennetta.
1.1 Lyhytnimet ja lyhenteet
Lyhytnimet ja lyhenteet |
Selitys |
BCU |
varmuuskeskusyksikkö (Backup Central Unit) |
BLNI |
Kansallisen paikallisliittymän varmuusjärjestelmä (Backup Local National Interface) |
CNI |
kansallinen keskusliittymä (Central National Interface) |
CS |
keskusjärjestelmä (Central System) |
CS-VIS |
keskusviisumitietojärjestelmä (Central Visa Information System) |
CU |
keskusyksikkö (Central Unit) |
DNS |
nimipalvelin (Domain Name Server) |
FTP |
tiedostonsiirtoprotokolla (File Transfer Protocol) |
HTTP |
hypertekstin siirtoprotokolla (Hypertext Transfer Protocol) |
IP |
internetprotokolla |
LAN |
lähiverkko (Local Area Network) |
LNI |
kansallinen paikallisliittymä (Local National Interface) |
NI-VIS |
kansallinen liittymä (National Interface) |
NTP |
NTP-protokolla (Network Time Protocol) |
SAN |
tallennusverkko (Storage Area Network) |
SDH |
synkroninen digitaalinen hierarkia |
SMTP |
SMTP-protokolla (Simple Mail Transfer Protocol) |
SNMP |
SNMP-protokolla (Simple Network Management Protocol) |
sTESTA |
hallintoelinten yhteinen suojattu yleiseurooppalainen telematiikkaverkko (Secure Trans-European Services for Telematics between Administrations), liittyy IDABC-ohjelmaan (yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalveluiden yhteentoimiva toimittaminen julkishallinnolle, yrityksille ja kansalaisille; Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 2004/387/EY) (1)) |
TCP |
tiedonsiirtoprotokolla (Transmission Control Protocol) |
VIS |
viisumitietojärjestelmä (Visa Information System) |
VPN |
virtuaalinen erillisverkko (Virtual Private Network) |
WAN |
suuralueverkko, esim. maiden välillä (Wide Area Network) |
2. Kansallisten liittymien sekä keskusviisumitietojärjestelmän ja kansallisten liittymien välisen viestintäinfrastruktuurin fyysinen arkkitehtuuri
NI-VIS:it, sellaisina kuin ne on määritelty neuvoston päätöksen 2004/512/EY 1 artiklan 2 kohdassa, muodostuvat seuraavista osista:
— |
kussakin jäsenvaltiossa on yksi kansallinen paikallisliittymä, jäljempänä ’LNI’, jonka kautta jäsenvaltio on fyysisesti yhteydessä suojattuun tietoliikenneverkkoon ja joka sisältää viisumitietojärjestelmän edellyttämät salausvälineet. LNI sijaitsee jäsenvaltion tiloissa. |
— |
valinnaisesti kansallisen paikallisliittymän varmuusjärjestelmä, jäljempänä ’BLNI’, jolla on sama sisältö ja toiminnot kuin LNI:llä. |
LNI:n ja BLNI:n tekniset ominaisuudet täsmennetään ja niistä sovitaan kunkin jäsenvaltion kanssa erikseen.
LNI:tä ja BLNI:tä käytetään yksinomaan viisumitietojärjestelmään sovellettavassa yhteisön lainsäädännössä määriteltyihin tarkoituksiin.
CS-VIS:n ja NI-VIS:ien välinen viestintäinfrastruktuuri koostuu seuraavasta:
— |
hallintoelinten yhteinen suojattu yleiseurooppalainen telematiikkaverkko (Secure Trans-European Services for Telematics between Administrations, sTESTA), joka tarjoaa suojatun virtuaalisen erillisverkon (vis.stesta.eu) VIS-tiedoille ja viisumitietojärjestelmää koskevan yhteisön lainsäädännön mukaista jäsenvaltioiden sekä jäsenvaltioiden ja CS-VIS:n operatiivisesta toiminnasta vastaavan viranomaisen välistä tietojenvaihtoa varten. |
3. Verkkopalvelut
Kun 3, 5 ja 7 luvussa mainitaan teknologiat tai protokollat, tämä olisi ymmärrettävä siten, että myös vastaavanlaisia teknologioita tai protokollia on mahdollista käyttää. Verkon käyttöönotossa on otettava huomioon jäsenvaltioiden valmiudet.
3.1 Verkon toimintamalli
Viisumitietojärjestelmän arkkitehtuuri perustuu keskitettyihin palveluihin, joita voidaan käyttää eri jäsenvaltioissa. Viisumitietojärjestelmän (VIS) sijaintipaikoista kehittämisvaiheessa 3 päivänä marraskuuta 2006 tehdyn komission päätöksen 2006/752/EY (2) mukaisesti keskitetyt palvelut on kopioitu järjestelmän häiriönsietokyvyn turvaamiseksi kahteen eri paikkaan siten, että pääjärjestelmä CS-VIS ja keskusyksikkö (CU) sijaitsevat Strasbourgissa Ranskassa ja niiden varmuusjärjestelmät St. Johann im Pongaussa Itävallassa.
Pääkeskusyksikköön ja varmuuskeskusyksikköön on pääsy eri jäsenvaltioista verkkoliitäntäpisteiden kautta – LNI ja BLNI – jotka yhdistävät maan kansallisen järjestelmän CS-VIS:ään.
CS-VIS-pääjärjestelmän ja CS-VIS-varmuusjärjestelmän välisessä yhteydessä on voitava käyttää uusia arkkitehtuureja ja teknologioita, ja yhteyden on mahdollistettava keskusyksikön ja varmuuskeskusyksikön jatkuva synkronointi.
3.2 Kaistanleveys
LNI:tä ja sen valinnaista BLNI:tä varten tarvittava kaistanleveys voi vaihdella jäsenvaltioittain.
Viestintäinfrastruktuurin tarjoamien yhteyksien kaistanleveydet on mukautettava odotettuun tietoliikennemäärään. Verkon on taattava kullekin yhteydelle riittävän suuri vähimmäissiirtonopeus kumpaankin suuntaan tapahtuvia siirtoja varten ja tarjottava tuki verkkoliitäntäpisteiden kokonaiskaistanleveydelle.
3.3 Tuetut protokollat
Viestintäinfrastruktuurin on pystyttävä tukemaan verkkoprotokollia, joita CS-VIS:it käyttävät: erityisesti HTTP, FTP, NTP, SMTP, SNMP, DNS, tunnelointiprotokollat, tallennusverkon (SAN) replikointiprotokollat sekä BEA WebLogicin omat Java-to-Java-yhteysprotokollat IP:n avulla.
3.4 Tekniset eritelmät
3.4.1 IP-osoitejärjestelmä
Viestintäinfrastruktuurin tulee sisältää joukko varattuja IP-osoitteita, joita voidaan käyttää ainoastaan tämän verkon sisällä. CS-VIS:ssä käytetään vain tiettyä osaa näistä varatuista IP-osoitteista, eikä niitä käytetä muualla.
3.4.2 IPv6-osoitteiden käyttö
Useimmat paikallisverkot käyttävät IPv4-osoitteita, mutta jotkut voivat käyttää IPv6-osoitteita. Tämän vuoksi verkkoliitäntäpisteiden on tarjottava mahdollisuus toimia IPv4/IPv6 yhdyskäytävänä. Koordinointi IPv6-osoitteiden käyttöön siirtyvien jäsenvaltioiden kanssa on tarpeen, jotta sujuva siirtyminen voidaan varmistaa.
3.4.3 Kaistanleveyden kapasiteetti
Jos keskusyksikön tai varmuuskeskusyksikön käyttämä osuus yhteydestä on alle 90 prosenttia, yksittäisen jäsenvaltion on tuettava jatkuvasti 100 prosenttia sille myönnetystä kaistanleveydestä.
3.4.4 Muut vaatimukset
CS-VIS:n toimintavaatimusten täyttämiseksi viestintäinfrastruktuurin on täytettävä ainakin seuraavat tekniset vähimmäisvaatimukset:
|
Tiedonsiirtojen kauttakulkuviive saa olla (myös ruuhka-aikoina) enintään 150 ms 95 prosentilla paketeista ja alle 200 ms 100 prosentilla paketeista. |
|
Tietopakettien katoamisen todennäköisyys saa olla (myös ruuhka-aikoina) enintään 10–4 95 prosentilla paketeista ja alle 10–3 100 prosentilla paketeista. |
|
Näitä vaatimuksia sovelletaan erikseen kuhunkin liitäntäpisteeseen. |
|
Keskus- ja varmuuskeskusyksikön välisessä yhteydessä kiertokulkuaika saa olla enintään 60 ms. |
3.5 Häiriönkestävyys
Viestintäinfrastruktuurin on tarjottava erityisesti seuraavien osien mahdollisimman suurta käytettävyyttä:
— |
runkoverkko |
— |
reitittimet |
— |
liitäntäpisteet |
— |
tilaajayhteydet (fyysisesti redundatti kaapelointi mukaan luettuna) |
— |
tietoturvavälineet (salauslaitteet, palomuurit jne.) |
— |
kaikki yleisluonteiset palvelut (DNS jne.) |
— |
LNI ja valinnainen BLNI. |
Verkon korjausmekanismit on suunniteltava ja tarvittaessa yhteensovitettava sovellustasolla siten, että voidaan varmistaa koko viisumitietojärjestelmän mahdollisimman suuri käytettävyys.
4. Seuranta
Seurannan helpottamiseksi viestintäinfrastruktuurin seurantavälineet on voitava integroida CS-VIS:n operatiivisen hallinnoinnin seurantavälineisiin.
5. Yleisluonteiset palvelut
Viestintäinfrastruktuurin tulee sisältää seuraavat valinnaiset yleisluonteiset palvelut: DNS, sähköpostiyhteys ja NTP.
6. Käytettävyys
Viestintäinfrastruktuurin lähiverkon liityntäpisteiden käytettävyyden on oltava 99,99 prosenttia 28 päivän ominaisperiodin ajan.
7. Tietoturvapalvelut
7.1 Tietoturvapalvelut
Mitään viisumitietojärjestelmään liittyviä tietoja ei saa liikkua viestintäinfrastruktuurissa ilman salausta.
Jotta voidaan säilyttää korkea tietoturvan taso, viestintäinfrastruktuurin on mahdollistettava verkon salaussovelluksen käyttämien varmenteiden/avainten hallinta. Salauslaitteita on voitava hallinnoida ja valvoa myös etäältä.
Symmetrisiä salausalgoritmeja (3DES, 128 bittiä tai parempi) ja epäsymmetrisiä salausalgoritmeja (RSA, 1 024-bittinen moduuli tai parempi) on käytettävä tekniikan viimeisimmän kehitystason mukaisesti.
7.2 Muut tietoturvaominaisuudet
Viestintäinfrastruktuurin on suojattava paitsi viisumitietojärjestelmän verkkoliityntäpisteet (LNI ja BLNI) myös valinnaiset yleisluonteiset palvelut. Jos tällaisia palveluja asetetaan käyttöön, niiden tulee täyttää samat suojatoimet kuin CS-VIS:n. Lisäksi yleisluonteisten palvelujen tuottamisessa käytettävien laitteiden ja niiden suojatoimien on oltava jatkuvan tietoturvavalvonnan alaisia.
Jotta voidaan säilyttää korkea tietoturvan taso, viestintäinfrastruktuuriin kohdistuvista tietoturvaloukkauksista on voitava ilmoittaa viipymättä. Kaikista tietoturvaloukkauksista on laadittava raportti säännöllisesti, esimerkiksi kuukausittain ja tapauskohtaisesti.
8. Käyttötuki ja tukitoiminnot
Perustetaan käyttötuki ja tukitoiminnot, jotka toimivat vuorovaikutuksessa CS-VIS:n kanssa.
9. Vuorovaikutus muiden järjestelmien kanssa
Viestintäinfrastruktuurin on taattava, että verkon tietoja ei vuoda muihin järjestelmiin tai verkkoihin.
23.7.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 194/9 |
KOMISSION PÄÄTÖS,
tehty 17 päivänä heinäkuuta 2008,
väliaikaisesta poikkeuksesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1528/2007 liitteessä II vahvistetuista alkuperäsäännöistä Mauritiuksen erityistilanteen huomioon ottamiseksi tonnikalasäilykkeiden ja tonnikalafileiden osalta
(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 3568)
(2008/603/EY)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon talouskumppanuussopimukset vahvistavissa tai niiden vahvistamiseen johtavissa sopimuksissa määrättyjen järjestelyjen soveltamisesta Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT) tietyistä valtioista peräisin oleviin tuotteisiin 20 päivänä joulukuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1528/2007 (1), ja erityisesti sen liitteessä II olevan 36 artiklan 4 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Mauritius pyysi 21 päivänä helmikuuta 2008 asetuksen (EY) N:o 1528/2007 liitteessä II olevan 36 artiklan mukaisesti viiden vuoden kaudeksi poikkeusta kyseisessä liitteessä vahvistetuista alkuperäsäännöistä. Mauritius toimitti 10 päivänä maaliskuuta 2008 pyyntöönsä lisätietoja. Pyyntö koskee vuotuisia 5 000 tonnin määrää tonnikalasäilykkeitä ja 2 000 tonnin määrää tonnikalafileitä ns. ”loins”, jotka kuuluvat HS-nimikkeeseen 1604. Pyyntö on esitetty, koska lounaiselta Intian valtamereltä pyydettävän ja toimitettavan raakatonnikalan määrä on pienentynyt. |
(2) |
Mauritiuksen toimittamien tietojen mukaan tonnikalasaaliit ovat vuoden 2007 lopulla ja vuoden 2008 alussa olleet poikkeuksellisen pieniä jopa tavanomaiset kausivaihtelut huomioon ottaen. Tämän epätavallisen tilanteen takia Mauritius ei voi tiettynä ajanjaksona noudattaa asetuksen (EY) N:o 1528/2007 liitteessä II vahvistettuja alkuperäsääntöjä. |
(3) |
Kyseinen tuonnin määrä huomioon ottaen voidaan todeta, että väliaikainen poikkeus asetuksen (EY) N:o 1528/2007 liitteessä II vahvistetuista alkuperäsäännöistä ei aiheuta vakavaa haittaa yhteisön vakiintuneelle elinkeinolle, jos tiettyjä määriin, valvontaan ja kestoon liittyviä edellytyksiä noudatetaan. |
(4) |
Sen vuoksi on perusteltua myöntää väliaikainen poikkeus asetuksen (EY) N:o 1528/2007 liitteessä II olevan 36 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla. |
(5) |
Mauritius saa luvan poiketa ilman eri toimenpiteitä HS-nimikkeeseen 1604 kuuluvien tonnikalasäilykkeiden ja tonnikalafileiden alkuperäsäännöistä itäisen ja eteläisen Afrikan valtioiden ja Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden väliseen, talouskumppanuussopimuksen puitteet muodostavaan väliaikaissopimukseen (”itäisen ja eteläisen Afrikan valtioiden ja EU:n välinen väliaikainen talouskumppanuussopimus”) liitetyn alkuperäpöytäkirjan 42 artiklan 8 kohdan nojalla, kun kyseinen sopimus tulee voimaan tai sitä aletaan tilapäisesti soveltaa. |
(6) |
Asetuksen (EY) N:o 1528/2007 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti mainitun asetuksen liitteessä II vahvistetut alkuperäsäännöt ja niiden poikkeukset korvataan itäisen ja eteläisen Afrikan valtioiden ja EU:n välisen väliaikaisen talouskumppanuussopimuksen säännöillä, joiden odotetaan tulevan voimaan tai joiden tilapäisen soveltamisen odotetaan alkavan vuoden 2008 aikana. Tämän vuoksi poikkeusta ei voida myöntää pyydetyksi viideksi vuodeksi, vaan se olisi myönnettävä kaudeksi tammikuusta joulukuuhun 2008. |
(7) |
Ilman eri toimenpiteitä myönnettävä poikkeus alkuperäsääntöihin rajoitetaan väliaikaissopimukseen liitetyn alkuperäpöytäkirjan 42 artiklan 8 kohdan mukaisesti vuotuiseen 8 000 tonnin kiintiöön tonnikalasäilykkeitä ja vuotuiseen 2 000 tonnin kiintiöön tonnikalafileitä maihin, jotka ovat parafoineet itäisen ja eteläisen Afrikan valtioiden ja EU:n välisen väliaikaisen talouskumppanuussopimuksen (Komorit, Mauritius, Madagaskar, Seychellit ja Zimbabwe). On oletettavaa, että myös muilta itäisen ja eteläisen Afrikan alueen mailta, varsinkin Madagaskarilta ja Seychelleiltä, saadaan pyyntöjä, jotka koskevat asetuksen (EY) N:o 1528/2007 liitteessä II olevan 36 artiklan mukaista poikkeusta. Olisi epäasianmukaista myöntää asetuksen (EY) N:o 1528/2007 liitteessä II olevan 36 artiklan nojalla poikkeuksia, jotka ovat suurempia kuin itäisen ja eteläisen Afrikan valtioiden ja EU:n välisessä väliaikaisessa talouskumppanuussopimuksessa myönnettävät vuotuiset kiintiöt. Tämän vuoksi poikkeusta ei tulisi myöntää pyydetyille määrille, vaan se olisi myönnettävä 3 000 tonnille tonnikalasäilykkeitä ja 600 tonnille tonnikalafileitä. |
(8) |
Siten Mauritiukselle olisi myönnettävä poikkeus 3 000 tonnille tonnikalasäilykkeitä ja 600 tonnille tonnikalafileitä yhden vuoden kaudeksi. |
(9) |
Tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetussa komission asetuksessa (ETY) N:o 2454/93 (2) vahvistetaan tariffikiintiöiden hallinnointia koskevat säännöt. Mauritiuksen viranomaisten, yhteisön tulliviranomaisten ja komission yhteistyönä toteutettavan tehokkaan hallinnoinnin varmistamiseksi kyseisiä sääntöjä olisi soveltuvin osin sovellettava tällä päätöksellä myönnettävän poikkeuksen nojalla tuotaviin määriin. |
(10) |
Poikkeuksen vaikutusten tehokkaamman seurannan mahdollistamiseksi Mauritiuksen viranomaisten olisi säännöllisesti toimitettava komissiolle yksityiskohtaiset tiedot antamistaan EUR.1-todistuksista. |
(11) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset, |
ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Poiketen asetuksen (EY) N:o 1528/2007 liitteestä II ja noudattaen sen mainitussa liitteessä olevaa 36 artiklan 1 kohdan a alakohtaa HS-nimikkeeseen 1604 kuuluvien, muualta kuin Mauritiukselta peräisin olevista aineksista valmistettujen tonnikalasäilykkeiden ja tonnikalafileiden alkuperäksi katsotaan Mauritius tämän päätöksen 2, 3 ja 4 artiklassa säädettyjen ehtojen mukaisesti.
2 artikla
Edellä 1 artiklassa säädettyä poikkeusta sovelletaan liitteessä lueteltuihin tuotteisiin ja määriin, jotka tuodaan Mauritiukselta yhteisöön 1 päivän tammikuuta 2008 ja 31 päivän joulukuuta 2008 välisenä aikana.
3 artikla
Tämän päätöksen liitteessä vahvistettuja määriä hallinnoidaan asetuksen (ETY) N:o 2454/93 308 a, 308 b ja 308 c artiklan mukaisesti.
4 artikla
Mauritiuksen tulliviranomaisten on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden vientimäärien valvonnan.
Tätä varten niiden tämän päätöksen mukaisesti antamissa näitä tuotteita koskevissa EUR.1-tavaratodistuksissa on oltava viittaus tähän päätökseen. Mauritiuksen toimivaltaisten tulliviranomaisten on toimitettava komissiolle neljännesvuosittain ilmoitus niistä määristä, joille on annettu EUR.1-tavaratodistukset tämän päätöksen mukaisesti, ja näiden todistusten sarjanumerot.
5 artikla
Tämän päätöksen nojalla annettujen EUR.1-todistusten kohdassa 7 on oltava seuraava maininta:
”Derogation – Decision K(2008) 3568”.
6 artikla
Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2008.
Sitä sovelletaan, kunnes asetuksen (EY) N:o 1528/2007 liitteessä II olevat alkuperäsäännöt korvataan säännöillä, jotka on liitetty Mauritiuksen kanssa tehtävään sopimukseen, kun kyseistä sopimusta aletaan soveltaa tilapäisesti tai kun se tulee voimaan, sen mukaan kumpi ajankohta on aikaisempi, tätä päätöstä ei kuitenkaan sovelleta 31 päivän joulukuuta 2008 jälkeen.
7 artikla
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 17 päivänä heinäkuuta 2008.
Komission puolesta
László KOVÁCS
Komission jäsen
(1) EUVL L 348, 31.12.2007, s. 1.
(2) EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1. Aetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 214/2007 (EUVL L 62, 1.3.2007, s. 6).
LIITE
Järjestysnumero |
CN-koodi |
Tavaran kuvaus |
Ajanjakso |
Määrä |
09.1668 |
1604 14 11, 1604 14 18, 1604 20 70 |
Tonnikalasäilykkeet (1) |
1.1.2008–31.12.2008 |
3 000 tonnia |
09.1669 |
1604 14 16 |
Tonnikalafileet |
1.1.2008–31.12.2008 |
600 tonnia |
(1) Pakkausmuodosta riippumatta jos tuotetta pidetään HS-nimikkeen 1604 mukaisena säilykkeenä.
23.7.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 194/12 |
KOMISSION PÄÄTÖS,
tehty 22 päivänä heinäkuuta 2008,
ihmiskauppaa käsittelevän asiantuntijaryhmän jäsenien nimittämisestä
(2008/604/EY)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon ihmiskauppaa käsittelevän asiantuntijaryhmän perustamisesta 17 päivänä lokakuuta 2007 tehdyn komission päätöksen 2007/675/EY (1) ja erityisesti sen 3 artiklan
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asiantuntijaryhmässä olisi oltava 21 jäsentä. |
(2) |
Ryhmän jäseniksi olisi nimitettävä asiantuntijoita, joilla on kokemusta ja asiantuntemusta ihmiskaupan torjunnasta, muun muassa työvoiman hyväksikäytöstä. |
(3) |
Komission olisi nimitettävä jäsenvaltioiden ehdotuksesta enintään 11 jäsentä, jotka tulevat jäsenvaltioiden hallintoelimistä. |
(4) |
Komission olisi nimitettävä hakuilmoitukseen vastanneiden joukosta enintään viisi jäsentä Euroopan tasolla toimivista hallitustenvälisistä, kansainvälisistä ja valtiosta riippumattomista järjestöistä, enintään neljä jäsentä Euroopan tasolla toimivista työmarkkinaosapuolten järjestöistä ja enintään kaksi jäsentä, joiden kokemus pohjautuu akateemiseen tutkimustyöhön. |
(5) |
Komissio julkaisi hakuilmoituksen (2)19 päivänä tammikuuta 2008 voidakseen laatia luettelon asiantuntijaryhmään ehdolla olevista henkilöistä |
(6) |
Komissio on suorittanut valinnan saamiensa hakemusten perusteella. Hakemuksia arvioidessaan komissio otti huomioon hakuilmoituksessa luetellut perusteet ja erityisesti sen 2 kohdassa esitetyt perusteet. |
(7) |
On suotavaa, että asiantuntijaryhmässä olisi neljä lisäjäsentä Euroopan tasolla toimivista hallitustenvälisistä, kansainvälisistä ja valtiosta riippumattomista järjestöistä, jotta voitaisiin kompensoida Euroopan tasolla toimivien työmarkkinaosapuolten järjestöjen hakemusten puuttuminen, varmistaa temaattinen ja maantieteellinen edustus sekä saada ryhmään alun perin suunnitellut 21 jäsentä. |
(8) |
Yksi asiantuntijaryhmän jäsenistä on Europolin nimittämä, |
ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Muutetaan päätös 2007/675/EY seuraavasti:
Korvataan 3 artiklan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:
”b) |
EU:n tasolla toimivat hallitustenväliset, kansainväliset tai valtiosta riippumattomat järjestöt, joilla on todistetusti kokemusta ja asiantuntemusta ihmiskaupan torjunnasta (enintään 9 jäsentä),”. |
2 artikla
Komissio nimittää ihmiskauppaa käsittelevään asiantuntijaryhmään seuraavat jäsenet:
1) |
Komission päätöksen 2007/675/EY 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla nimitettävät jäsenet:
|
2) |
Komission päätöksen 2007/675/EY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä päätöksellä, 3 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla nimitettävät jäsenet:
|
3) |
Komission päätöksen 2007/675/EY 3 artiklan 2 kohdan e alakohdan nojalla nimitettävät jäsenet:
|
3 artikla
Komissio toteaa, että Europol on nimittänyt Steve HARVEYn ihmiskauppaa käsittelevän asiantuntijaryhmän jäseneksi komission päätöksen 2007/675/EY 3 artiklan 2 kohdan d alakohdan ja 3 kohdan nojalla.
4 artikla
Asiantuntijaryhmän jäsenet nimitetään yksityishenkilöinä kolmivuotiskaudeksi, joka voidaan uusia.
5 artikla
Hakijat, joiden on valintamenettelyssä katsottu soveltuvan ryhmään mutta joita ei nimitetä, merkitään varallaololuetteloon heidän suostumuksellaan.
6 artikla
Nimitettyjen jäsenten nimet julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
7 artikla
Tämä päätös tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on tehty.
Tehty Brysselissä 22 päivänä heinäkuuta 2008.
Komission puolesta
Jacques BARROT
Varapuheenjohtaja
(1) EUVL L 277, 20.10.2007, s. 29.
(2) EUVL C 14, 19.1.2008, s. 27.
KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET
23.7.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 194/14 |
Vain alkuperäiset UN/ECE:n tekstit ovat kansainvälisen julkisoikeuden mukaan sitovia. Tämän säännön asema ja voimaantulopäivä olisi tarkastettava UN/ECE:n asiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta. Asiakirja saatavana osoitteessa http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29fdocstts.html
Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö nro 34 – Ajoneuvojen hyväksyntää palovaaran torjumisen osalta koskevat yhdenmukaiset vaatimukset
Lisäys 33: Sääntö nro 34
1. tarkistus
Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraaviin saakka:
Muutossarjan 02 toinen täydennys – voimaantulopäivä 11. kesäkuuta 2007
SISÄLLYS
SÄÄNTÖ
1. |
Soveltamisala |
2. |
Hyväksynnän hakeminen |
3. |
Hyväksyntä |
4. |
Määritelmät |
5. |
Polttonestesäiliöitä koskevat vaatimukset |
6. |
Polttonestesäiliöiden testaaminen |
7. |
Määritelmät |
8. |
Hyväksytyn polttonestesäiliön asentamiseen liittyvät vaatimukset |
9. |
Ajoneuvon testaus |
10. |
Ajoneuvotyypin muutokset |
11. |
Tuotannon vaatimustenmukaisuus |
12. |
Tuotannon vaatimustenvastaisuuden seuraamukset |
13. |
Siirtymämääräykset |
14. |
Hyväksyntätesteistä vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä hallintoviranomaisten nimet ja osoitteet |
LIITTEET
Liite I – |
Ilmoitus moottorikäyttöisten ajoneuvojen hyväksynnän myöntämisestä, laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopettamisesta säännön nro 34 nojalla siltä osin kuin asia koskee polttonestesäiliötä ja palovaarojen torjuntaa edestä, sivulta tai takaa tapahtuvan törmäyksen yhteydessä |
Liite II – |
Hyväksyntämerkkien sijoittelu |
Liite III – |
Etutörmäystesti estettä käyttäen |
Liite IV – |
Takatörmäystestissä käytettävä menettely |
Liite V – |
Muovisten polttoainesäiliöiden testaaminen |
Lisäys 1 – |
Palonkestävyystesti |
Lisäys 2 – |
Tulenkestävien tiilien mitat ja tekniset tiedot |
1. SOVELTAMISALA
Tätä sääntöä sovelletaan
1.1 |
OSA I: M-, N- ja O-luokkien (1) ajoneuvojen hyväksyntään polttonestesäiliöiden osalta. |
1.2 |
OSA II: valmistajan pyynnöstä sellaisten M-, N- ja O-luokan ajoneuvojen hyväksyntään, joihin asennetut polttonestesäiliöt on hyväksytty tämän säännön osan I mukaisesti siltä osin kuin asia koskee palovaaran torjuntaa edestä ja/tai sivulta ja/tai takaa tapahtuvan törmäyksen yhteydessä. |
1.3 |
Valmistajan pyynnöstä voidaan tämän säännön nojalla hyväksyä muitakin kuin kohdassa 1.2 mainittuja ajoneuvoja. |
2. HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN
2.1 Ajoneuvon valmistajan tai tämän asianmukaisesti valtuuttaman edustajan on tehtävä hakemus, jossa haetaan ajoneuvotyypille tämän säännön jonkin osan mukaista hyväksyntää.
2.2 Hakemukseen on liitettävä kolmena kappaleena jäljempänä mainittavat asiakirjat sekä seuraavat tiedot:
2.2.1 |
ajoneuvotyypin yksityiskohtainen kuvaus kohdissa 4.2 ja/tai 7.2 mainittujen tekijöiden osalta; moottorin tyypin ja ajoneuvotyypin ilmaisevat numerot ja/tai merkit on ilmoitettava |
2.2.2 |
polttoainesäiliön ominaisuudet osoittavat piirrokset, joista käy ilmi myös säiliön materiaali |
2.2.3 |
koko polttoaineensyöttöjärjestelmän kattava kuvaus, josta käy ilmi kunkin komponentin sijainti ajoneuvossa ja |
2.2.4 |
tämän säännön osaa II koskevassa hakemuksessa sähkölaitteiston kuvaus, josta käy ilmi laitteiston sijainti ja tapa, jolla se on kiinnitetty ajoneuvoon. |
2.3 Tyyppihyväksyntätesteistä vastaavalle tekniselle tutkimuslaitokselle on toimitettava seuraavat:
2.3.1 |
näytekappale hyväksyttävästä ajoneuvotyypistä tai niistä ajoneuvon osista, joita tutkimuslaitos vaatii toimitettaviksi testejä varten |
2.3.2 |
jos kyseessä on muovista valmistetulla säiliöllä varustettu ajoneuvo, seitsemän ylimääräistä säiliötä lisälaitteineen |
2.3.3 |
jos kyseessä on ajoneuvo, joka on varustettu jostain muusta materiaalista valmistetulla säiliöllä, kaksi ylimääräistä säiliötä lisälaitteineen. |
3. HYVÄKSYNTÄ
3.1 Jos tämän säännönmukaisesti hyväksyttäväksi toimitettu ajoneuvo vastaa osan I ja/tai osan II vaatimuksia, on kyseiselle ajoneuvotyypille annettava tyyppihyväksyntä.
3.2 Kullekin hyväksytylle tyypille annetaan hyväksyntänumero, jonka kaksi ensimmäistä numeroa ilmaisevat hyväksynnän antopäivänä tuoreimman sääntöön sisällytetyn muutossarjan. Sopimuspuoli voi kuitenkin antaa saman hyväksyntänumeron useammalle kohdassa 4.2 ja/tai 7.2 olevan määritelmän mukaiselle ajoneuvotyypille, jos tyypit ovat saman perusmallin variantteja ja jos kukin tyyppi testataan erikseen ja havaitaan tässä säännössä vahvistettujen edellytysten mukaiseksi.
3.3 Ilmoitus tämän säännön nojalla annetusta hyväksynnästä tai hyväksynnän epäämisestä on toimitettava tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille tämän säännön liitteen I mukaisella lomakkeella ja piirroksilla, joissa esitetään kohdissa 2.2.2, 2.2.3 ja 2.2.4 tarkoitetut (hakijan hyväksyntää varten toimittamat) tiedot. Asiakirjojen on oltava enintään A4-kokoisia (210 × 297 mm) taikka tähän kokoon taitettuja ja mittakaavaltaan sopivia.
3.4 Kaikkiin tämän säännön nojalla hyväksytyn ajoneuvotyypin mukaisiin ajoneuvoihin on kiinnitettävä näkyvästi ja hyväksyntälomakkeessa määriteltyyn helppopääsyiseen paikkaan kansainvälinen hyväksyntämerkki, jossa on
3.4.1 |
E-kirjain ja sen jälkeen hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero, jotka ovat ympyrän sisällä (2); |
3.4.2 |
tämän säännön numero, jota seuraa merkintä ”RI”, jos ajoneuvo on hyväksytty säännön osan I mukaisesti, tai merkintä ”RII”, jos ajoneuvo on hyväksytty säännön osien I ja II mukaisesti, ja sitten väliviiva ja hyväksyntänumero kohdassa 3.4.1 tarkoitetun ympyrän oikealla puolella. |
3.5 Jos ajoneuvo on sellaisen ajoneuvotyypin mukainen, jolle on myönnetty hyväksyntä yhden tai useamman sopimukseen liitetyn säännön nojalla maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön nojalla, kohdassa 3.4.1 tarkoitettua tunnusta ei tarvitse toistaa. Tällöin sijoitetaan pystysarakkeisiin kohdassa 3.4.1 määritellyn tunnuksen oikealle puolelle numerot, hyväksyntien numerot ja tunnukset kaikkien niiden sääntöjen osalta, joiden perusteella on myönnetty hyväksyntä maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön perusteella.
3.6 Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.
3.7 Hyväksyntämerkki on sijoitettava valmistajan kiinnittämään ajoneuvon tiedot sisältävään kilpeen tai lähelle sitä.
3.8 Tämän säännön liitteessä II annetaan esimerkkejä hyväksyntämerkin sijoittelusta.
OSA I – AJONEUVON HYVÄKSYNTÄ POLTTOAINESÄILIÖIDEN OSALTA
4. MÄÄRITELMÄT
Tämän säännön tässä osassa tarkoitetaan
4.1 |
”ajoneuvon hyväksynnällä” ajoneuvotyypin hyväksyntää polttonestesäiliöiden osalta |
4.2 |
”ajoneuvotyypillä” ajoneuvoja, jotka eivät eroa toisistaan seuraavien olennaisten ominaisuuksien osalta:
|
4.3 |
”matkustamolla” ajoneuvossa oleville varattua tilaa, joka rajoittuu kattoon, lattiaan, sivuseiniin, oviin, ulkoseinien ikkunoihin, moottoritilan väliseinään sekä matkustamon takaosan väliseinän pintaan tai takaistuimen selkänojan tasoon |
4.4 |
”säiliöllä” säiliöitä, jotka on suunniteltu pitämään sisällään kohdassa 4.6 määriteltyä ensisijaisesti ajoneuvon voimanlähteenä käytettävää polttonestettä, lukuun ottamatta lisälaitteita (täyttöputki – jos se on erillinen osa –, täyttöaukko, korkki, mittari, yhteysputket moottoriin tai putket ylipaineen tasaamiseksi jne.) |
4.5 |
”säiliön tilavuudella” valmistajan ilmoittamaa säiliön tilavuutta ja |
4.6 |
”polttonesteellä” polttoainetta, joka on nestemäistä normaalissa lämpötilassa ja paineessa. |
5. POLTTONESTESÄILIÖITÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET
5.1 Säiliöt on valmistettava siten, että ne eivät ruostu.
5.2 Säiliöiden on kaikilla niihin tavallisesti kiinnittyvillä lisälaitteilla varustettuina läpäistävä kohdassa 6.1 esitetyllä tavalla suoritetut tiiviystestit siten, että niiden suhteellinen sisäinen paine on kaksinkertainen verrattuna työylipaineeseen mutta kuitenkin vähintään 0,3 baaria ylipainetta.
Ajoneuvojen muovisten säiliöiden katsotaan olevan tämän vaatimuksen mukaisia, jos ne ovat läpäisseet liitteen V kohdassa 2 kuvatun testin.
5.3 Ylipaine tai työpaineen ylittävä paine on automaattisesti tasattava sopivilla laitteilla (aukot, varoventtiilit jne.).
5.4 Aukkojen on oltava suunnitellut niin, ettei palovaaraa synny. Erityisesti säiliöitä täytettäessä mahdollisesti vuotava polttoaine ei saa valua pakojärjestelmän päälle, vaan se on ohjattava maahan.
5.5 Säiliöitä ei saa sijoittaa matkustamon tai muun siihen kiinteästi liittyvän tilan pintoihin (lattiaan, kattoon, rintapeltiin), eivätkä ne saa muodostaa tällaista pintaa.
5.6 Kuljettajalle ja matkustajille varattu tila on erotettava säiliöistä väliseinällä. Väliseinässä voi olla aukkoja (esim. johtojen läpivientiä varten), jos ne on järjestetty siten, ettei polttoaine voi normaalissa käytössä vapaasti valua säiliöistä kuljettajalle ja matkustajille varattuun tilaan tai muuhun siihen kiinteästi liittyvään tilaan.
5.7 Kaikkien säiliöiden on oltava tukevasti kiinnitettyjä ja siten sijoitettuja, että normaalissa käytössä säiliöstä tai sen lisälaitteista mahdollisesti vuotava polttoaine valuu maahan eikä kuljettajalle ja matkustajille varattuun tilaan.
5.8 Täyttöaukkoa ei saa sijoittaa kuljettajalle ja matkustajille varattuun tilaan, tavaratilaan eikä moottoritilaan.
5.9 Polttoainetta ei saa vuotaa säiliön korkin kautta eikä sellaisten laitteiden kautta, joilla huolehditaan ylipaineen tasaamisesta ajoneuvon ennakoidun käytön aikana. Siinä tapauksessa, että ajoneuvo on käännetty kokonaan ylösalaisin, voidaan kuitenkin sallia nesteen tippuminen sillä edellytyksellä, että määrä on enintään 30 g/min. Tämä vaatimus on todennettava kohdassa 6.2 tarkoitetun testin aikana.
5.9.1 Polttoaineen täyttöaukon tulpan on oltava kiinnitetty täyttöputkeen.
5.9.1.1 Kohdan 5.9.1 vaatimusten katsotaan täyttyvän, jos polttoaineen täyttöaukon tulpan puuttumisesta aiheutuvat liialliset haihtumispäästöt ja polttoaineen läikkyminen on estetty.
Tämä voidaan toteuttaa käyttämällä jotakin seuraavista:
5.9.1.1.1 |
automaattisesti avautuva ja sulkeutuva polttoaineen täyttöaukon tulppaa, jota ei voi irrottaa |
5.9.1.1.2 |
rakenteelliset ominaisuudet, joilla estetään liialliset haihtumispäästöt polttoaineen täyttöaukon tulpan puuttuessa |
5.9.1.1.3 |
muu järjestelmä, jolla on sama vaikutus. Tällaisia voivat olla esimerkiksi ketjulla tai muulla kiinnittimellä varustettu täyttöaukon tulppa taikka tulppa, joka avataan ja suljetaan ajoneuvon käynnistämiseen käytettävän virta-avaimen avulla. Tässä tapauksessa avain on voitava poistaa täyttöaukon tulpasta ainoastaan tulpan ollessa lukittuna. Ketjulla tai muulla kiinnittimellä varustetun tulpan käyttö ei kuitenkaan yksin riitä, kun kyse on muista kuin M1- ja N1-luokkien ajoneuvoista. |
5.9.2 Säiliön tulpan ja täyttöputken on oltava kiinnitetty tukevasti paikoilleen. Säiliötä suljettaessa tulpan on sovittava varmasti paikalleen tiivistettä ja täyttöputkea vasten.
5.10 Säiliöt on asennettava siten, että ne on suojattu ajoneuvon etu- tai takaosaan kohdistuvasta törmäyksestä aiheutuvilta vahingoilta. Säiliöiden läheisyydessä ei saa olla ulkonevia osia, teräviä reunoja tms.
5.11 Polttoainesäiliö lisälaitteineen on suunniteltava ja asennettava ajoneuvoon siten, että vältetään staattiseen sähköön liittyvät syttymisvaarat. Tarvittaessa on toteutettava toimenpiteet, joilla sähkövaraus johdetaan pois. Valmistajan on osoitettava tekniselle tutkimuslaitokselle ne toimenpiteet, joilla mainitut vaatimukset toteutetaan.
5.12 Polttoainesäiliöt on valmistettava palonkestävästä metallista. Säiliöt voidaan valmistaa muovista, kunhan liitteen V vaatimukset täyttyvät.
6. POLTTONESTESÄILIÖIDEN TESTAAMINEN
6.1 Hydraulinen testi
Säiliölle on suoritettava hydraulinen sisäisen paineen testi. Testi suoritetaan erilliselle yksikölle, johon on liitetty kaikki siihen kuuluvat lisälaitteet. Säiliö on täytettävä kokonaan palamattomalla nesteellä (esimerkiksi vedellä). Kaikkien ulkopuolisten yhteyksien katkaisemisen jälkeen on painetta vähitellen nostettava sen yhteysputken kautta, jonka kautta polttoainetta syötetään moottoriin, kunnes suhteellinen sisäinen paine on kaksinkertainen käytettävään työpaineeseen verrattuna ja joka tapauksessa ylipainetta on vähintään 0,3 baaria. Tätä painetta on pidettävä yllä yhden minuutin ajan. Tänä aikana säiliön kuori ei saa haljeta eikä vuotaa, mutta sen muoto saa muuttua pysyvästi.
6.2 Kumoamistesti
6.2.1 Säiliö kaikkine lisälaitteineen on kiinnitettävä testilaitteeseen tavalla, joka vastaa säiliön asennustapaa siinä ajoneuvossa, johon säiliö on tarkoitettu. Tämä koskee myös järjestelmiä, joiden tarkoituksena on huolehtia sisäisen ylipaineen tasaamisesta.
6.2.2 Testilaite pyörii ajoneuvon pituusakselin suuntaisen akselin ympäri.
6.2.3 Testiä varten säiliö täytetään 90 prosenttiin tilavuudestaan ja sitten 30 prosenttiin tilavuudestaan palamattomalla nesteellä, jonka tiheys ja viskositeetti ovat lähellä tavallisesti käytetyn polttonesteen tiheyttä ja viskositeettia (vesi voidaan hyväksyä).
6.2.4 Säiliötä on käännettävä 90° oikealle siitä asemasta, johon se on asennettu. Säiliötä on pidettävä tässä asennossa vähintään viiden minuutin ajan. Tämän jälkeen säiliötä on käännettävä toiset 90° samaan suuntaan. Säiliötä on pidettävä tässä asennossa, jossa se on täysin ylösalaisin, jälleen vähintään viiden minuutin ajan. Säiliö on sitten käännettävä takaisin tavanomaiseen asentoonsa. Testineste, joka ei ole virrannut huohotusjärjestelmästä takaisin säiliöön, on poistettava ja tarvittaessa korvattava. Säiliötä on käännettävä 90° vastakkaiseen suuntaan ja pidettävä tässä asennossa vähintään viiden minuutin ajan.
Säiliötä on sitten käännettävä toiset 90° samaan suuntaan. Säiliötä on pidettävä tässä asennossa eli täysin ylösalaisin vähintään viiden minuutin ajan. Säiliö on sitten käännettävä takaisin tavanomaiseen asentoonsa.
Kukin perättäinen 90 asteen pyöritys on tehtävä 1–3 minuutin aikavälein.
OSA II – AJONEUVON HYVÄKSYNTÄ TÖRMÄYKSEN YHTEYDESSÄ SYNTYVÄN PALOVAARAN TORJUMISEN OSALTA
7. MÄÄRITELMÄT
Tämän säännön tässä osassa tarkoitetaan
7.1 |
”ajoneuvon hyväksynnällä” ajoneuvotyypin hyväksyntää palovaaran torjumisen osalta |
7.2 |
”ajoneuvotyypillä” ajoneuvoja, jotka eivät eroa toisistaan seuraavien olennaisten ominaisuuksien osalta:
|
7.3 |
”poikittaisella tasolla” pystysuoraa tasoa, joka on kohtisuorassa ajoneuvon pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden |
7.4 |
”kuormittamattomalla massalla” ajokuntoisen ajoneuvon omamassaa ilman kuljettajaa, matkustajia tai lastia mutta sisältäen polttoaineen, jäähdytysnesteen, voiteluöljyt, työkalut ja varapyörän (jos valmistaja toimittaa viimeksi mainitut vakiovarusteina). |
8. HYVÄKSYTYN POLTTONESTESÄILIÖN ASENTAMISVAATIMUKSET
8.1 Polttoainejärjestelmä
8.1.1 Polttonestesäiliöt on hyväksyttävä tämän säännön osan I mukaisesti.
8.1.2 Polttoainejärjestelmän komponentit on rungon tai korin osilla riittävällä tavalla suojattava mahdollisilta kosketuksilta maassa oleviin esteisiin. Suojaa ei vaadita, jos ajoneuvon alla olevat komponentit ovat etäämpänä maasta kuin niiden edessä oleva rungon tai korin osa.
8.1.3 Putket ja kaikki muut polttoainejärjestelmän osat on sijoitettava ajoneuvoon sellaisiin paikkoihin, jotka ovat mahdollisimman hyvin suojattuja. Kierto- ja taipumisliikkeet tai ajoneuvon rakenteen tai ajoyksikön tärinä eivät saa altistaa polttoainejärjestelmän komponentteja hankaukselle, paineelle tai muulle tavallisesta poikkeavalle rasitukselle.
8.1.4 Taipuisien tai joustavien putkien sekä polttoainejärjestelmän komponenttien jäykkien osien väliset liitokset on suunniteltava ja rakennettava niin, että ne pysyvät tiiviinä ajoneuvon eri käyttöoloissa huolimatta kierto- ja taipumisliikkeistä tai ajoneuvon rakenteen tai ajoyksikön tärinästä.
8.1.5 Jos täyttöaukko on sijoitettu ajoneuvon kylkeen, sen tulppa ei suljettuna saa ulottua viereisiä koripintoja ulommaksi.
8.2 Sähkölaitteet
8.2.1 Sähköjohdot, joita ei ole sijoitettu onttoihin komponentteihin, on kiinnitettävä ajoneuvon rakenteeseen tai lähellä oleviin seiniin tai väliseiniin. Seinissä tai väliseinissä olevat läpiviennit on suojattava riittävällä tavalla, niin ettei johtojen eristys vaurioidu.
8.2.2 Sähkölaitteet on suunniteltava, rakennettava ja asennettava niin, että niiden komponentit kestävät ruostumista aiheuttavia olosuhteita.
9. AJONEUVON TESTAUS
Suoritettaessa tämän säännön liitteessä III kuvatun menetelmän mukaista etutörmäystestiä estettä käyttäen, säännön nro 95 (muutossarja 01) liitteessä IV kuvatun menetelmän mukaista sivuttaistörmäystestiä taikka tämän säännön liitteessä IV kuvatun menetelmän mukaista takatörmäystestiä edellytetään seuraavaa:
9.1 |
Polttoainejärjestelmästä saa törmäyksen yhteydessä vuotaa nestettä vain vähäisiä määriä. |
9.2 |
Jos nestevuoto polttoainejärjestelmästä jatkuu törmäyksen jälkeen, vuodon määrä saa olla enintään 30 g minuutissa. Jos polttoainejärjestelmästä päässyt neste sekoittuu muista järjestelmistä peräisin olevien nesteiden kanssa ja jos eri nesteitä ei vaivatta voida erottaa toisistaan ja tunnistaa, jatkuva vuoto on arvioitava kaikkien kerättyjen nesteiden perusteella. |
9.3 |
Polttoaineen ylläpitämää paloa ei saa esiintyä. |
9.4 |
Akun kiinnityslaitteen on pidettävä akku paikallaan 9 kohdassa kuvattujen törmäysten aikana ja jälkeen. |
9.5 |
Valmistajan pyynnöstä voidaan tämän säännön liitteessä III kuvattu etutörmäystesti korvata säännön N:o 94 (muutossarja 01) liitteessä III kuvatulla testausmenetelmällä. |
10. AJONEUVOTYYPIN MUUTOKSET
10.1 Ajoneuvotyyppiin mahdollisesti tehtävistä muutoksista on ilmoitettava kyseisen ajoneuvotyypin hyväksyneelle hallinnolliselle yksikölle. Hallinnollinen yksikkö voi tämän jälkeen
10.1.1 |
katsoa, ettei tehdyillä muutoksilla todennäköisesti ole olennaisia kielteisiä vaikutuksia ja että ajoneuvo yhä täyttää vaatimukset, tai |
10.1.2 |
vaatia testien suorittamisesta vastaavalta tekniseltä tutkimuslaitokselta uuden testausselosteen. |
10.2 Ajoneuvon versiota, jonka kuormittamaton massa poikkeaa enintään ±20 prosenttia hyväksyntätestissä käytetyn ajoneuvon kuormittamattomasta massasta, ei pidetä ajoneuvotyyppiin tehtynä muutoksena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kohdan 10.1 soveltamista.
10.3 Hyväksynnän vahvistaminen tai epääminen, jossa eritellään muutokset, annetaan tiedoksi kohdassa 3.3 tarkoitetulla menettelyllä tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille.
11. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS
Tuotannon vaatimustenmukaisuuden testausmenettelyjen on vastattava sopimuksen lisäyksessä 2 (E/ECE/324-E/ECE/TRANS/505/Rev.2) vahvistettuja menettelyjä, ja seuraavassa esitettävien vaatimusten on täytyttävä.
11.1 |
Kaikkien tässä säännössä määritellyllä hyväksyntämerkillä varustetun ajoneuvojen on oltava hyväksytyn ajoneuvotyypin mukaisia ja täytettävä osan I ja/tai osan II vaatimukset. |
11.2 |
Kohdassa 11.1 tarkoitetun vaatimustenmukaisuuden todentamiseksi tehdään satunnaisotantaan perustuva tarkastus riittävälle määrälle sarjatuotannossa valmistettavia ajoneuvoja, joissa on tässä säännössä vaadittu hyväksymismerkintä. |
11.3 |
Ajoneuvon vastaavuus hyväksyttyyn tyyppiin nähden tarkastetaan pääsääntöisesti hyväksyntälomakkeessa ja sen liitteissä annetun kuvauksen perusteella. Ajoneuvolle tehdään kuitenkin tarvittaessa kohdassa 6 mainitut tarkastukset. |
12. TUOTANNON VAATIMUSTENVASTAISUUDEN SEURAAMUKSET
12.1 Ajoneuvotyypille tämän säännön perusteella myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos kohdassa 11.1 asetetut vaatimukset eivät täyty tai jos ajoneuvo ei läpäise kohdassa 9 tarkoitettuja tarkastuksia.
12.2 Jos tätä sääntöä soveltava sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on ilmoitettava tästä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille tämän säännön liitteessä I tai II esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.
13. SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET
13.1 Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät muutossarjan 02 virallisesta voimaantulosta alkaen saa evätä tähän sääntöön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 02, perustuvaa ECE-hyväksyntää.
13.2 Kun muutossarjan 02 voimaantulopäivästä on kulunut 12 kuukautta, tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet saavat myöntää ECE-hyväksynnän ainoastaan, jos hyväksyttävä ajoneuvotyyppi täyttää tämän säännön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 02, vaatimukset.
13.3 Siihen saakka, kun tähän sääntöön sovellettavan muutossarjan 02 voimaantulosta on kulunut 12 kuukautta, tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa evätä kansallista tyyppihyväksyntää ajoneuvotyypiltä, joka on hyväksytty tämän säännön edellisen muutossarjan perusteella.
13.4 Kun tähän sääntöön sovellettavan muutossarjan 02 voimaantulosta on kulunut 24 kuukautta, tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat evätä kansallisen ensirekisteröinnin (käyttöönoton) ajoneuvolta, joka ei täytä tämän säännön muutossarjan 02 vaatimuksia.
14. HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TEKNISTEN TUTKIMUSLAITOSTEN SEKÄ HALLINTOVIRANOMAISTEN NIMET JA OSOITTEET
Tätä sääntöä soveltavien sopimuksen sopimuspuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestejä tekevien teknisten tutkimuslaitosten nimet ja osoitteet sekä niiden hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnät ja joille toimitetaan lomakkeet todistukseksi muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä tai hyväksynnän epäämisestä tai peruuttamisesta.
(1) Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteen VII määritelmän mukaisesti (asiakirja TRANS/WP29/78/Rev.1/Amend.2, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna muutoksella Amend.4).
(2) Saksa 1, Ranska 2, Italia 3, Alankomaat 4, Ruotsi 5, Belgia 6, Unkari 7, Tšekki 8, Espanja 9, Serbia ja Montenegro 10, Yhdistynyt kuningaskunta 11, Itävalta 12, Luxemburg 13, Sveitsi 14, 15 (antamatta), Norja 16, Suomi 17, Tanska 18, Romania 19, Puola 20, Portugali 21, Venäjän federaatio 22, Kreikka 23, Irlanti 24, Kroatia 25, Slovenia 26, Slovakia 27, Valko-Venäjä 28, Viro 29, 30 (antamatta), Bosnia ja Hertsegovina 31, Latvia 32, 33 (antamatta), Bulgaria 34, 35 (antamatta), Liettua 36, Turkki 37, 38 (antamatta), Azerbaidžan 39, entisen Jugoslavian tasavalta Makedonia 40, 41 (antamatta), Euroopan yhteisö 42 (jäsenvaltiot myöntävät hyväksynnät ECE-tunnuksillaan), Japani 43, 44 (antamatta), Australia 45, Ukraina 46, Etelä-Afrikka 47 ja Uusi-Seelanti 48. Seuraavat numerot annetaan muille maille aikajärjestyksessä sitä mukaa kuin ne ratifioivat pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymistä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevia ehtoja koskevan sopimuksen tai liittyvät siihen, ja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri ilmoittaa näin annetut numerot sopimuksen sopimuspuolille.
LIITE I
ILMOITUS
[Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm)]
LIITE II
HYVÄKSYNTÄMERKKIEN ASETTELU
MALLI A
(Ks. tämän säännön kohta 3.4)
Yllä olevasta ajoneuvoon kiinnitetystä hyväksyntämerkistä käy ilmi, että kyseinen tyyppi on hyväksytty Alankomaissa (E4) säännön nro 34 osan I nojalla hyväksyntänumerolla 021234. Hyväksyntänumeron kaksi ensimmäistä merkkiä (02) ilmaisevat, että hyväksyntä on myönnetty säännön nro 34 muutossarjan 02 vaatimusten mukaisesti.
MALLI B
(Ks. tämän säännön kohta 3.5)
Yllä olevasta ajoneuvoon kiinnitetystä hyväksyntämerkistä käy ilmi, että kyseinen tyyppi on hyväksytty Alankomaissa (E4) säännön nro 34 osien I ja II ja säännön nro 33 nojalla. (1) Hyväksyntänumerot osoittavat, että hyväksyntäpäivänä sääntöön nro 34 oli tehty sarjan 02 muutokset ja että sääntö nro 33 oli alkuperäisessä muodossaan.
(1) Toinen numero annetaan ainoastaan esimerkkinä.
LIITE III
Etutörmäystesti estettä käyttäen
1. TARKOITUS JA SOVELTAMISALA
Testin tarkoituksena on simuloida ajoneuvon etuosan törmäämistä kiinteään esteeseen tai vastakkaisesta suunnasta tulevaan toiseen ajoneuvoon.
2. ASENNUKSET, MENETTELYT JA MITTAUSLAITTEET
2.1. Testausalue
Testausalueen on oltava riittävän suuri koerataa, estettä ja teknisiä asennuksia varten. Radan loppuosan on oltava vaakasuora, tasainen ja sileä vähintään viiden metrin etäisyydeltä ennen estettä.
2.2. Este
Esteen on oltava teräsbetonikappale, jonka leveys edestä mitattuna on vähintään 3 m ja korkeus vähintään 1,5 m. Esteen on oltava niin paksu, että sen painaa vähintään 70 tonnia. Etupuolen on oltava pystysuora, kohtisuorassa vauhdinottoradan akselia vastaan ja peitetty 2 cm paksuilla, hyväkuntoisilla vanerilevyillä. Este on ankkuroitava maahan tai sijoitettava maan pinnalle käyttämällä muita pidätyslaitteita esteen liikkumisen rajoittamiseksi. Myös ominaisuuksiltaan erilaista estettä voidaan käyttää, jos se antaa vähintään yhtä hyvät tulokset.
2.3. Ajoneuvon käyttövoima
Törmäyshetkellä ajoneuvoon ei saa enää vaikuttaa minkään lisäohjaus- tai lisävoimalaitteen toiminta. Sen on osuttava esteeseen seuraten rataa, joka on kohtisuorassa törmäysesteeseen nähden. Ajoneuvon etuosan pystysuoran keskiviivan ja törmäysseinämän pystysuoran keskiviivan suurin sallittu yhdensuuntaisuusvirhe sivusuunnassa on ±30 cm.
2.4. Ajoneuvon kunto
2.4.1. Testattava ajoneuvo on joko varustettava kaikilla tavanomaisilla osilla ja varusteilla, jotka ovat osa sen kuormittamatonta käyttöpainoa, tai sen on oltava sellaisessa kunnossa, että se täyttää tämän vaatimuksen palovaaraan vaikuttavien osien ja varusteiden osalta.
2.4.2. Jos ajoneuvoa kuljetetaan ulkoisen voimanlähteen avulla, vähintään 90 prosenttia polttoainesäiliön tilavuudesta on täytettävä joko polttoaineella tai syttymättömällä nesteellä, jonka tiheys ja viskositeetti vastaavat läheisesti tavallisesti käytettävän polttoaineen tiheyttä ja viskositeettia. Kaikki muut järjestelmät (jarrunestesäiliöt, jäähdytin jne.) voivat olla tyhjiä.
2.4.3. Jos ajoneuvoa kuljettaa sen oma moottori, vähintään 90 prosenttia polttoainesäiliön tilavuudesta on oltava täytetty. Kaikki muut nestesäiliöt voidaan täyttää täyteen.
2.4.4. Testien suorittamisesta vastaava tekninen tutkimuslaitos voi valmistajan pyynnöstä sallia, että muiden sääntöjen mukaisissa testeissä käytettävää ajoneuvoa (mukaan luettuna testit, jotka voivat vaikuttaa ajoneuvon rakenteeseen) käytetään myös tämän säännön mukaisissa testeissä.
2.5. Nopeus törmäyshetkellä
Nopeuden on törmäyshetkellä oltava 48,3–53,1 km/h. Jos testi on kuitenkin suoritettu tätä suuremmalla törmäysnopeudella ja ajoneuvo on täyttänyt asetetut ehdot, testi katsotaan hyväksyttäväksi.
2.6. Mittausvälineet
Kohdassa 2.5 tarkoitetun nopeuden mittaamiseen käytettävän mittausvälineen on annettava täsmälliset tulokset prosentin tarkkuudella.
3. VASTAAVAT TESTAUSMENETELMÄT
3.1. Vastaavia testausmenetelmiä saa käyttää, kunhan tässä säännössä tarkoitettuihin edellytyksiin liittyvät arvot voidaan havaita joko pelkästään korvaavan testin avulla tai korvaavan testin tuloksiin perustuvilla laskelmilla.
3.2. Jos käytetään muuta kuin kohdassa 2 tarkoitettua menetelmää, sen vastaavuus on osoitettava.
LIITE IV
Takatörmäystestissä käytettävä menettely
1. TARKOITUS JA SOVELTAMISALA
1.1. |
Testin tarkoituksena on simuloida toisen liikkeessä olevan ajoneuvon törmäämistä testattavan ajoneuvon takaosaan. |
2. ASENNUKSET, MENETTELYT JA MITTAUSLAITTEET
2.1. Testausalue
Testausalueen on oltava riittävän suuri, jotta sinne voidaan sijoittaa törmäyskappaleen käyttövoimajärjestelmä, jotta törmäyksen kohteena oleva ajoneuvo voi siirtyä ja jotta sinne voidaan sijoittaa testin edellyttämät laitteet. Alueen sen osan, jossa törmäys ja ajoneuvon siirtyminen tapahtuu, on oltava vaakasuora, tasainen ja sileä ja pinnan kitkakertoimen vähintään 0,5.
2.2. Törmäyskappale
2.2.1. |
Törmäyskappaleen on oltava terästä ja rakenteeltaan luja. |
2.2.2. |
Törmäyspinnan on oltava tasainen, vähintään 2 500 mm leveä ja 800 mm korkea, ja sen reunat on pyöristettävä siten, että kaarevuussäde on 40–50 mm. Törmäyspinta on peitettävä 20 mm paksulla vanerikerroksella. |
2.2.3. |
Seuraavien vaatimusten on täytyttävä törmäyshetkellä:
|
2.3. Törmäyskappaleen kuljetus
Törmäyskappale voidaan joko kiinnittää vaunuun (liikkuva este), tai se voi olla osa heiluria.
2.4. Liikkuvaa estettä käytettäessä sovellettavat erityiset määräykset
2.4.1. |
Jos törmäyskappale on kiinnitetty vaunuun (liikkuva este) kiinnityslaitteella, kiinnityslaitteen on oltava tukeva eikä se saa muuttaa muotoaan törmäyksen vaikutuksesta. Vaunun on törmäyshetkellä voitava liikkua vapaasti, eikä kuljetuslaitteen toiminta saa tällöin enää olla vaikuttaa siihen. |
2.4.2. |
Törmäysnopeuden on oltava 35–38 km/h. |
2.4.3. |
Vaunun ja törmäyslaitteen yhteenlasketun massan on oltava 1 100 ± 20 kg |
2.5. Heiluria käytettäessä sovellettavat erityiset määräykset
2.5.1. |
Iskupinnan keskipisteen ja heilurin pyörimisakselin välisen etäisyyden on oltava vähintään 5 m. |
2.5.2. |
Iskukappaleen on riiputtava vapaasti jäykistä puomeista, joihin se on kiinnitetty lujasti. Näin muodostettu heiluri ei saa muuttaa olennaisesti muotoaan törmäyksen voimasta. |
2.5.3. |
Heilurissa on oltava pysäytysmekanismi, joka estää iskukappaleen mahdollisen toisen iskun testiajoneuvoon. |
2.5.4. |
Iskuhetkellä heilurin iskupisteen nopeuden on oltava 35–38 km/h. |
2.5.5. |
Supistettu massa mr heilurin iskupisteessä määritellään kokonaismassan m, iskupisteen ja pyörimisakselin välisen etäisyyden a (1) sekä painopisteen ja pyörimisakselin välisen etäisyyden l funktioksi, jota kuvaa seuraava yhtälö: mr = m (1/a) |
2.5.6. |
Supistetun massan mr on oltava 1 100 ± 20 kg. |
2.6. Törmäyskappaleen massaa ja nopeutta koskevat yleiset määräykset
Jos testi on suoritettu kohtien 2.4.2 ja 2.5.4 mukaisia törmäysnopeuksia suuremmalla törmäysnopeudella ja/tai kohtien 2.4.3 ja 2.5.6 mukaisia massoja suuremmalla massalla ja ajoneuvo on täyttänyt asetetut vaatimukset, testi katsotaan hyväksyttäväksi.
2.7. Testattavan ajoneuvon kunto
2.7.1. |
Testattava ajoneuvo on joko varustettava kaikilla tavanomaisilla osilla ja varusteilla, jotka ovat osa sen kuormittamatonta käyttöpainoa, tai sen on oltava sellaisessa kunnossa, että se täyttää tämän vaatimuksen palovaaraan vaikuttavien osien ja varusteiden osalta. |
2.7.2. |
Polttonestesäiliö täytetään vähintään 90 prosenttiin tilavuudestaan joko polttoaineella tai syttymättömällä nesteellä, jonka tiheys ja viskositeetti vastaavat läheisesti tavallisesti käytettävän polttoaineen tiheyttä ja viskositeettia. Kaikki muut järjestelmät (jarrunestesäiliöt, jäähdytin jne.) voivat olla tyhjiä. |
2.7.3. |
Vaihteen kytkeminen ja jarrujen käyttäminen sallitaan. |
2.7.4. |
Valmistajan pyynnöstä myönnetään seuraava poikkeus:
|
2.8. Mittausvälineet
Kohdissa 2.4.2 ja 2.5.4 tarkoitetun nopeuden mittaamiseen käytettävän mittausvälineen on annettava täsmälliset tulokset prosentin tarkkuudella.
3. VASTAAVAT TESTAUSMENETELMÄT
3.1. |
Vastaavia testausmenetelmiä saa käyttää, kunhan tässä säännössä tarkoitettuihin edellytyksiin liittyvät arvot voidaan havaita joko pelkästään korvaavan testin avulla tai korvaavan testin tuloksiin perustuvilla laskelmilla. |
3.2. |
Jos käytetään muuta kuin kohdassa 2 tarkoitettua menetelmää, sen vastaavuus on osoitettava. |
(1) Etäisyys a on yhtä suuri kuin kyseisen synkronoidun heilurin pituus.
LIITE V
MUOVISTEN POLTTOAINESÄILIÖIDEN TESTAAMINEN
1. TÖRMÄYSKESTÄVYYS
1.1. |
Säiliö on täytettävä kokonaan vesi-glykoli-seoksella tai muulla nesteellä, jolla on alhainen jäätymispiste ja joka ei muuta säiliön valmistusmateriaalin ominaisuuksia. Tämän jälkeen säiliölle on suoritettava puhkaisutesti. |
1.2. |
Testin aikana säiliön lämpötilan on oltava 233 K ± 2 K (–40 °C ± 2 °C). |
1.3. |
Testissä on käytettävä heilurilla varustettua iskutestilaitetta. Iskukappaleen on oltava valmistettu teräksestä ja sen on oltava muodoltaan pyramidi, jossa on tasasivuiset kolmiopinnat ja neliön muotoinen pohja ja jonka huippu ja reunat on pyöristetty 3 mm säteeseen. Heilurin iskupisteen on oltava yhtenevä pyramidin painopisteen kanssa, heilurin iskupisteen on oltava yhtenevä pyramidin painopisteen kanssa, ja etäisyyden heilurin pyörähdysakselista on oltava 1 m. Heilurin kokonaismassan on oltava 15 kg. Heilurin liike-energian on iskuhetkellä oltava vähintään 30 Nm ja niin lähellä tätä arvoa kuin mahdollista. |
1.4. |
Testit on suoritettava säiliön sellaisille kohdille, joiden katsotaan olevan alttiita vaurioille edestä tai takaa tapahtuvassa törmäyksessä. Vaurioille alttiita kohtia ovat ne, jotka ovat vähiten suojattuja tai heikoimpia, kun otetaan huomioon säiliön muoto tai tapa, jolla se on asennettu ajoneuvoon. Laboratorioiden valitsemat kohdat on ilmoitettava testausselosteessa. |
1.5. |
Säiliö on testin aikana pidettävä paikoillaan kiinnikkeillä, jotka sijaitsevat iskun puoleisen sivun vastakkaisilla sivuilla. Testin seurauksena ei saa syntyä minkäänlaisia vuotoja. |
1.6. |
Valmistajan valinnan mukaan voidaan kaikki iskutestit suorittaa yhdelle säiliölle tai kukin testi eri säiliölle. |
2. MEKAANINEN KESTÄVYYS
Säiliölle on suoritettava tiiviyttä ja muotojäykkyyttä koskevat testit tämän säännön kohdassa 6.1 vahvistetuissa olosuhteissa. Säiliö ja sen lisälaitteet on kiinnitettävä testilaitteeseen tavalla, joka vastaa niiden asennustapaa siinä ajoneuvossa, johon säiliö on tarkoitettu, tai itse ajoneuvoon taikka ajoneuvon osan muodostamaan testilaitteeseen. Valmistajan pyynnöstä ja teknisen tutkimuslaitoksen suostumuksella säiliö voidaan testata myös testilaitetta käyttämättä. Testinesteenä on käytettävä vettä, jonka lämpötila on 326 K (53 °C) ja joka täyttää säiliön kokonaan. Säiliöön on kohdistettava suhteellinen sisäinen paine, joka on kaksinkertainen käytettyyn työpaineeseen verrattuna ja joka tapauksessa vähintään 30 baaria lämpötilassa 326 K ± 2 K (53 °C ± 2 °C). Painetta on pidettävä yllä viiden tunnin ajan. Testin aikana säiliö ja sen lisälaitteet eivät saa haljeta tai vuotaa, mutta sen muoto saa muuttua pysyvästi.
3. POLTTOAINEENLÄPÄISEVYYS
3.1. |
Läpäisevyystestissä on käytettävä joko säännön nro 83 liitteessä IX määriteltyä vertailupolttoainetta tai kaupallista korkeaoktaanista polttoainetta. Jos säiliö on suunniteltu käytettäväksi ainoastaan dieselmoottorilla varustetuissa ajoneuvoissa, se on täytettävä dieselpolttoaineella. |
3.2. |
Ennen testiä säiliö on täytettävä testipolttoaineella 50 prosenttiin tilavuudestaan ja sitä on säilytettävä sulkemattomana ilmanlämpötilassa 313 K ± 2 K (40 °C ± 2 °C), kunnes painonmenetys aikayksikköä kohden on vakio. Tämä valmisteleva säilytys saa kuitenkin kestää enintään neljä viikkoa. |
3.3. |
Tämän jälkeen säiliö on tyhjennettävä ja täytettävä uudelleen testipolttoaineella 50 prosenttiin asti sen tilavuudesta, minkä jälkeen säiliö on suljettava ilmatiiviisti ja sitä on säilytettävä 313 K ± 2 K (40 °C ± 2 °C) lämpötilassa. Painetta on säädettävä, kun säiliön sisältö on saavuttanut testilämpötilan. Kahdeksan viikon testijakson kuluessa määritellään painonmenetys, joka johtuu testijakson aikana tapahtuneesta diffuusiosta. Suurin sallittu keskimääräinen polttoaineenmenetys on 20 g 24 tunnin testiaikaa kohden. |
3.4. |
Jos diffuusion aiheuttama painonmenetys on suurempi kuin kohdassa 3.3 ilmoitettu arvo, on kyseisessä kohdassa kuvattu testi tehtävä uudelleen samalle säiliölle diffuusion aiheuttaman painonmenetyksen määrittelemiseksi lämpötilassa 296 K ± 2 K (23 °C ± 2 °C) mutta muutoin samoissa olosuhteissa. Näin mitattu painonmenetys saa olla enintään 10 g 24 tuntia kohden. |
4. POLTTOAINEENKESTÄVYYS
Kohdassa 3 kuvatun testin jälkeen säiliön on edelleen täytettävä kohdissa 1 ja 2 vahvistetut vaatimukset.
5. PALONKESTÄVYYS
Säiliölle on tehtävä seuraavat testit:
5.1. |
Säiliö, joka on kiinnitetty samalla tavoin kuin ajoneuvossa, on altistettava tulelle kahden minuutin ajaksi. Säiliöstä ei saa vuotaa polttonestettä. |
5.2. |
Polttoaineella täytetyille erilaisille säiliöille on tehtävä kolme erillistä testiä seuraavasti:
|
5.3. |
Liekki, jolle säiliö altistetaan, on tuotettava polttamalla astiassa ottomoottoreille tarkoitettua kaupallista polttoainetta (jäljempänä ”polttoaine”). Astiaan on kaadettava polttoainetta määrä, joka riittää liekin pitämiseen yllä vapaissa palo-olosuhteissa koko testimenettelyn ajan. |
5.4. |
Astian mittasuhteiden on oltava sellaiset, että varmistetaan polttoainesäiliön sivujen altistuminen tulelle. Astian on siksi ulotuttava säiliön laitojen yli vaakatasossa vähintään 20 cm mutta enintään 50 cm. Astian sivuseinät saavat ulottua enintään 8 cm korkeammalle kuin polttoaineen taso testin alkaessa. |
5.5. |
Polttoaineella täytetty astia asetetaan säiliön alle siten, että välimatka astiassa olevan polttoaineen pinnasta säiliön pohjaan vastaa polttonestesäiliön suunniteltua korkeutta tien pinnasta kuormaamattomalla massalla (ks. kohta 7.4). Joko astian tai testilaitteen tai molempien on oltava vapaasti liikuteltavissa. |
5.6. |
Testin C-vaiheen aikana astia on peitettävä suojuksella, joka on asetettu 3 cm ± 1 cm polttoainetason yläpuolelle. Suojuksen on oltava valmistettu lisäyksessä 2 kuvatusta tulenkestävästä materiaalista. Tiilien välissä ei saa olla rakoja, ja ne on tuettava polttoaineastian yläpuolelle siten, etteivät tiilissä olevat reiät tukkeudu. Kehikon pituuden ja leveyden on oltava 2–4 cm astian sisämittoja pienemmät siten, että kehikon ja astian seinän väliin jää 1–2 cm levyinen ilmanvaihdon mahdollistava rako. |
5.7. |
Jos testi tehdään ulkotiloissa, on varattava riittävä suoja tuulta vastaan, eikä tuulen nopeus polttoaineastian tasolla saa olla suurempi kuin 2,5 km/h. Ennen testiä suojus lämmitetään lämpötilaan 308 K ± 5 K (35 °C ± 5 °C). Tulenkestävät tiilet voidaan kastella samanlaisten testiolosuhteiden varmistamiseksi kussakin peräkkäisessä testissä. |
5.8. |
Testin on oltava nelivaiheinen (ks. lisäys 1).
|
5.9. |
Testin tulosten katsotaan olevan tyydyttäviä, jos säiliöstä ei vuoda polttonestettä. |
6. KUUMANKESTÄVYYS
6.1. |
Testissä käytettävän laitteen on vastattava säiliön asennustapaa ajoneuvossa, myös säiliön huohotusjärjestelmän toimintatavan kannalta. |
6.2. |
Säiliö, joka on täytetty lämpötilaltaan 293 K (20 °C) olevalla vedellä 50 prosenttiin tilavuudestaan, altistetaan ilmanlämpötilalle 368 K ± 2 K (95 °C ± 2 °C) yhden tunnin ajan. |
6.3. |
Testin tulosten katsotaan olevan tyydyttäviä, jos säiliö ei testin jälkeen vuoda tai ole muuttanut merkittävästi muotoaan. |
7. POLTTOAINESÄILIÖN MERKINNÄT
Säiliöön on kiinnitettävä tuotenimi tai -merkki, jonka on oltava häviämätön ja selvästi luettavissa säiliöstä, kun säiliö on asennettuna ajoneuvoon.
Lisäys 1
Tulenkestävyystesti
Kuvio 1
Vaihe A: Esilämmitys
Kuvio 2
Vaihe B: Suora altistaminen tulelle
Kuvio 3
Vaihe C: Epäsuora altistaminen tulelle
Kuvio 4
Vaihe D: Testin päättäminen
Lisäys 2
Tulenkestävien tiilien mitat ja tekniset tiedot
Tulenkestävyys (Seger-Kegel) |
SK 30 |
Al2O3-pitoisuus |
30–33 prosenttia |
Huokoisuus (Po) |
20–22 tilavuusprosenttia |
Tiheys |
1 900–2 000 kg/m3 |
Rei’itetty pinta-ala |
44,18 prosenttia |
III Euroopan unionista tehtyä sopimusta soveltamalla annetut säädökset
EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN V OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET
23.7.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 194/34 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS 2008/605/YUTP,
tehty 22 päivänä heinäkuuta 2008,
Zimbabween kohdistettavien rajoittavien toimenpiteiden voimassaolon jatkamisesta hyväksytyn yhteisen kannan 2004/161/YUTP täytäntöönpanosta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon yhteisen kannan 2004/161/YUTP (1) ja erityisesti sen 6 artiklan yhdessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 23 artiklan 2 kohdan kanssa,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Neuvosto hyväksyi yhteisellä kannalla 2004/161/YUTP toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on muun muassa estää demokratiaa, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja oikeusvaltioperiaatetta vakavasti heikentäviin toimiin Zimbabwessa osallistuvien henkilöiden pääsy jäsenvaltioiden alueelle ja näiden henkilöiden kauttakulku niiden alueen kautta sekä jäädyttää Zimbabwen hallituksen jäsenille ja heitä lähellä oleville luonnollisille tai oikeushenkilöille, yhteisöille tai elimille, jotka on lueteltu yhteisen kannan 2004/161/YUTP liitteessä, kuuluvat varat ja taloudelliset resurssit. |
(2) |
Koska Zimbabwen viranomaiset järjestivät ja suorittivat väkivaltaisuuksia vuoden 2008 presidentinvaalikampanjan aikana, minkä johdosta demokratia jäi vaalissa toteutumatta, tietyt henkilöt ja yhteisöt on lisättävä yhteisen kannan 2004/161/YUTP liitteessä olevaan luetteloon. Sen lisäksi, että nämä henkilöt ja yhteisöt heikensivät demokratiaa, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja oikeusvaltioperiaatetta Zimbabwessa, he/ne ovat lähellä hallitusta hoitamiensa tehtävien vuoksi tai heitä/niitä on pidettävä hallitusta lähellä olevina, koska he osallistuivat tai yllyttivät Zimbabwen viranomaisten järjestämiin tai suorittamiin väkivaltaisuuksiin. |
ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:
1 artikla
Tämän päätöksen liitteessä mainitut henkilöt ja yhteisöt lisätään yhteisen kannan 2004/161/YUTP liitteessä olevaan luetteloon.
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään.
3 artikla
Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 22 päivänä heinäkuuta 2008.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
B. KOUCHNER
(1) EUVL L 50, 20.2.2004, s. 66. Yhteinen kanta sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2007/455/YUTP (EUVL L 172, 30.6.2007, s. 89).
LIITE
Ensimmäisessä artiklassa tarkoitetut henkilöt ja yhteisöt
|
Keskuspankin pääjohtaja |
||
|
Zimbabwen vaalilautakunnan varapuheenjohtaja |
||
|
Valtakunnansyyttäjä (vt.) |
||
|
Liikenainen, asevoimien komentajan kenraali Chiwengan puoliso |
||
|
Zimbabwen puolustusteollisuuden toimitusjohtaja ja ZANU (PF) -puolueen ehdokas parlamenttivaaleissa |
||
|
Virallisen, hallitusta tukevan sanomalehden ”The Herald”in toimittaja, joka yllytti ennen vaaleja ja niiden aikana järjestettyyn terrorikampanjaan |
||
|
Keskuspankin pääjohtajan vanhempi neuvonantaja |
||
|
Keskuspankin rahanpesun selvittelyosaston vastuuhenkilö |
||
|
Virallisen, hallitusta tukevan sanomalehden ”The Herald”in toimittaja, joka yllytti ennen vaaleja ja niiden aikana järjestettyyn terrorikampanjaan |
||
|
Zimbabwen krikettiliiton johtaja, tuki julkisesti ennen vaaleja ja niiden aikana järjestettyä terrorikampanjaa |
||
|
Zimbabwen tuomiokapitulin kansainvälisen lääketieteen järjestön puheenjohtaja, kieltäytyi auttamasta MDC-oppositiopuolueen uhreja |
||
|
Harare Metropolitanin maakunta, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana |
||
|
Bulawayon maakunta, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana |
||
|
Manicaland ja Mutare South, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana |
||
|
Buhera Central, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana |
||
|
Headlands, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana |
||
|
Mashonaland Central, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana |
||
|
Bindura South, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana |
||
|
Rushinga, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana |
||
|
Midlands, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana |
||
|
Matebeleland South, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana |
||
|
Matebeleland North, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana |
||
|
Masvingon maakunta, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana |
||
|
Chiredzi Central, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana |
||
|
Mwenezi West, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana |
||
|
Mwenezi East, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana |
||
|
Zaka East, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana |
||
|
Mash Westin maakunta, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana |
||
|
Chinhoyi, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana |
||
|
Mhondoro Mubaira, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana |
||
|
Mashonaland East, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana |
||
|
Eläkkeellä oleva prikaatikenraali, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana |
||
|
Zimbabwen vapaussodan veteraanien kansallisen yhdistyksen varapuheenjohtaja, ZANU (PF) -puolueen aseellisen ryhmittymän johtaja |
||
|
Sotaveteraani, joka on ollut osallisena monissa rikoksissa Mashonaland West -maakunnassa (Chegutu), ZANU (PF) -puolueen aseellisen ryhmittymän johtaja |
||
|
Poliisitarkastaja, joka on osallistunut MDC-puolueen kannattajien kidutukseen ja vangitsemiseen ja ollut suoraan osallisena maaliskuussa 2007 tapahtuneisiin väkivallantekoihin |
||
|
Apulaispoliisipäällikkö, vanhempi poliisikomentaja, toimipaikka Southerton, Harare South -alueen vastuuhenkilö, ollut suoraan osallisena maaliskuussa 2007 tapahtuneisiin väkivallantekoihin |
||
|
Poliisin apulaisylijohtaja; Mugaben veljenpoika tai hänen afrikkalainen ”läheinen serkkunsa”, joka on saanut korkean viran tullakseen seuraavaksi poliisiylijohtajaksi, ollut suoraan osallisena maaliskuussa 2007 tapahtuneisiin väkivallantekoihin |
||
|
ZANU (PF) -puolueen holding-yhtiö (alias Zidco Holdings (PVT) Ltd) PO Box 1275, Harare, Zimbabwe |
||
|
ZANU (PF) -puolueen paino- ja julkaisuyhtiö (alias Jongwe printing and publishing co, alias Jongwe printing and publishing company) 14 Austin Road, Coventry road, Workington, Harare, Zimbabwe. PO box 5988, Harare, Zimbabwe |
||
|
Omistaja Didymus Mutasa, Grace Mugabe osallistuu myös toimintaan 7 Cowie Road, Tynwald, Harare, Zimbabwe |
||
|
Kokonaan Zimbabwen hallituksen omistuksessa. Johtajina muun muassa Leo Mugabe ja Solomon Mujuru. 10th Floor, Trustee House, 55 Samora Machel Avenue, PO Box 6597, Harare, Zimbabwe |
Oikaisuja
23.7.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 194/37 |
Oikaistaan komission päätös 2008/582/EY, tehty 8 päivänä heinäkuuta 2008, Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta ja Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä yhteisörahoituksen ulkopuolelle
( Euroopan unionin virallinen lehti L 186, 15. heinäkuuta 2008 )
Sivulle 40 lisätään seuraava liite:
”LIITE
Alamomentti 6701
JV |
Toimenpide |
FY |
Oikaisun peruste |
Tyyppi |
% |
Valuutta |
Määrä |
Jo tehdyt vähennykset |
Rahoitusvaikutus |
DE |
Maaseudun kehittäminen, tukiosasto |
2003 |
Paljon hallinnollisia ja muodollisia virheitä |
kiinteämääräinen |
10,00 % |
EUR |
– 867 397,00 |
0,00 |
– 867 397,00 |
DE |
Maaseudun kehittäminen, tukiosasto |
2004 |
Paljon hallinnollisia ja muodollisia virheitä |
kiinteämääräinen |
10,00 % |
EUR |
– 922 307,00 |
0,00 |
– 922 307,00 |
DE |
Maaseudun kehittäminen, tukiosasto |
2005 |
Paljon hallinnollisia ja muodollisia virheitä |
kiinteämääräinen |
5,00 % |
EUR |
– 182 680,00 |
0,00 |
– 182 680,00 |
DE |
Maaseudun kehittäminen, tukiosasto |
2005 |
Paljon hallinnollisia ja muodollisia virheitä |
kiinteämääräinen |
10,00 % |
EUR |
– 999 506,00 |
0,00 |
– 999 506,00 |
DE yhteensä |
–2 971 890,00 |
0,00 |
–2 971 890,00 |
||||||
ES |
Eläinpalkkiot & peltokasvit |
|
Komission päätöksen 2004/457/EY osittaisesta kumoamisesta tuomioistuimen tuomiolla asiassa T-266/04 johtuva palautus |
|
|
|
823 834,00 |
0,00 |
823 834,00 |
ES |
Lypsylehmäpalkkio |
2004 |
Enimmäismäärän ylittyminen |
yksittäinen |
|
EUR |
–52 361,34 |
0,00 |
–52 361,34 |
ES |
Hedelmät ja vihannekset – pähkinät |
2005 |
Viivästyneet maksut tuensaajille |
yksittäinen |
|
EUR |
–14 397 498,21 |
0,00 |
–14 397 498,21 |
ES |
Hedelmät ja vihannekset – pähkinät |
2006 |
Viivästyneet maksut tuensaajille |
yksittäinen |
|
EUR |
–1 009 945,97 |
0,00 |
–1 009 945,97 |
ES |
Hed. ja vih. – markkinoiltapoistot |
2004 |
Ympäristöehtojen noudattamatta jättäminen |
yksittäinen |
|
EUR |
– 634 839,09 |
0,00 |
– 634 839,09 |
ES |
Hed. ja vih. – markkinoiltapoistot |
2005 |
Ympäristöehtojen noudattamatta jättäminen |
yksittäinen |
|
EUR |
– 410 503,12 |
0,00 |
– 410 503,12 |
ES |
Hed. ja vih. – markkinoiltapoistot |
2006 |
Ympäristöehtojen noudattamatta jättäminen |
yksittäinen |
|
EUR |
– 546 120,92 |
0,00 |
– 546 120,92 |
ES |
Eläinpalkkiot – naudat |
2003 |
Puutteet paikalla tehtävissä tarkastuksissa |
kiinteämääräinen |
2,00 % |
EUR |
– 373 751,67 |
0,00 |
– 373 751,67 |
ES |
Eläinpalkkiot – naudat |
2004 |
Puutteet paikalla tehtävissä tarkastuksissa |
kiinteämääräinen |
2,00 % |
EUR |
– 361 340,41 |
0,00 |
– 361 340,41 |
ES |
Eläinpalkkiot – naudat |
2005 |
Puutteet paikalla tehtävissä tarkastuksissa |
kiinteämääräinen |
2,00 % |
EUR |
– 354 082,79 |
0,00 |
– 354 082,79 |
ES |
Eläinpalkkiot – naudat |
2006 |
Puutteet paikalla tehtävissä tarkastuksissa |
kiinteämääräinen |
2,00 % |
EUR |
– 150,72 |
0,00 |
– 150,72 |
ES yhteensä |
–17 316 760,25 |
0,00 |
–17 316 760,25 |
||||||
FR |
Maitojauhe kaseiinin tuotantoon |
2003 |
Valmistusprosessin vaatimusten noudattamatta jättäminen |
kiinteämääräinen |
2,00 % |
EUR |
–1 069 944,66 |
0,00 |
–1 069 944,66 |
FR |
Maitojauhe kaseiinin tuotantoon |
2004 |
Valmistusprosessin vaatimusten noudattamatta jättäminen |
kiinteämääräinen |
2,00 % |
EUR |
–1 988 080,56 |
0,00 |
–1 988 080,56 |
FR |
Maitojauhe kaseiinin tuotantoon |
2005 |
Valmistusprosessin vaatimusten noudattamatta jättäminen |
kiinteämääräinen |
2,00 % |
EUR |
– 490 222,38 |
0,00 |
– 490 222,38 |
FR |
Maaseudun kehittäminen, tukiosasto – liitännäistoimenpiteet (pinta-alaan liittyvät toimenpiteet) |
2003 |
Olennaisen valvonnan puutteellisuus – hyvän viljelykäytännön tarkastusraportit eivät riittävän kattavia |
kiinteämääräinen |
5,00 % |
EUR |
–3 242 982,00 |
0,00 |
–3 242 982,00 |
FR |
Maaseudun kehittäminen, tukiosasto – liitännäistoimenpiteet (pinta-alaan liittyvät toimenpiteet) |
2004 |
Olennaisen valvonnan puutteellisuus – hyvän viljelykäytännön tarkastusraportit eivät riittävän kattavia |
kiinteämääräinen |
5,00 % |
EUR |
– 432 112,00 |
0,00 |
– 432 112,00 |
FR |
Maaseudun kehittäminen, tukiosasto – liitännäistoimenpiteet (pinta-alaan liittyvät toimenpiteet) |
2005 |
Olennaisen valvonnan puutteellisuus – hyvän viljelykäytännön tarkastusraportit eivät riittävän kattavia |
kiinteämääräinen |
5,00 % |
EUR |
–68 795,00 |
0,00 |
–68 795,00 |
FR yhteensä |
–7 292 136,60 |
0,00 |
–7 292 136,60 |
||||||
GB |
Peltokasvit |
2004 |
Seurantatarkastuksena suoritettujen peltotarkastusten epätarkoituksenmukainen ajoitus, tukikelpoisten alojen virheellinen määritys |
kiinteämääräinen |
5,00 % |
GBP |
–39 302 426,21 |
0,00 |
–39 302 426,21 |
GB |
Peltokasvit |
2005 |
Seurantatarkastuksena suoritettujen peltotarkastusten epätarkoituksenmukainen ajoitus, tukikelpoisen alojen virheellinen määritys |
kiinteämääräinen |
5,00 % |
GBP |
–15 577 901,94 |
0,00 |
–15 577 901,94 |
GB |
Eläinpalkkiot – naudat |
2003 |
Yhteismaan laskeminen rehualaksi eläinpalkkiojärjestelmissä |
yksittäinen |
|
GBP |
–5 924,49 |
0,00 |
–5 924,49 |
GB |
Eläinpalkkiot – naudat |
2004 |
Yhteismaan laskeminen rehualaksi eläinpalkkiojärjestelmissä |
yksittäinen |
|
GBP |
–24 360,32 |
0,00 |
–24 360,32 |
GB |
Eläinpalkkiot – lampaat |
2003 |
Yhteismaan laskeminen rehualaksi eläinpalkkiojärjestelmissä |
yksittäinen |
|
GBP |
–14 109,69 |
0,00 |
–14 109,69 |
GB |
Eläinpalkkiot – lampaat |
2004 |
Yhteismaan laskeminen rehualaksi eläinpalkkiojärjestelmissä |
yksittäinen |
|
GBP |
–13 785,20 |
0,00 |
–13 785,20 |
GB yhteensä |
–54 938 507,85 |
0,00 |
–54 938 507,85 |
||||||
GR |
Pähkinät |
2005 |
LPIS-GIS ei täysin toimintavalmis, paikalla tehtävät tarkastukset riittämättömiä |
kiinteämääräinen |
2,00 % |
EUR |
–71 794,60 |
0,00 |
–71 794,60 |
GR |
Suorat tuet |
2005 |
LPIS-GIS ei täysin toimintavalmis, paikalla tehtävät tarkastukset riittämättömiä |
kiinteämääräinen |
10,00 % |
EUR |
–2 833 706,98 |
0,00 |
–2 833 706,98 |
GR |
Suorat tuet |
2005 |
LPIS-GIS ei täysin toimintavalmis, paikalla tehtävät tarkastukset riittämättömiä |
kiinteämääräinen |
15,00 % |
EUR |
–32 073 291,47 |
0,00 |
–32 073 291,47 |
GR |
Suorat tuet |
2005 |
LPIS-GIS ei täysin toimintavalmis, paikalla tehtävät tarkastukset riittämättömiä |
kiinteämääräinen |
10,00 % |
EUR |
–28 846 753,54 |
0,00 |
–28 846 753,54 |
GR |
Pähkinät |
2006 |
LPIS-GIS ei täysin toimintavalmis, paikalla tehtävät tarkastukset riittämättömiä |
kiinteämääräinen |
2,00 % |
EUR |
–86 496,35 |
0,00 |
–86 496,35 |
GR |
Suorat tuet |
2006 |
LPIS-GIS ei täysin toimintavalmis, paikalla tehtävät tarkastukset riittämättömiä |
kiinteämääräinen |
10,00 % |
EUR |
–34 745 488,98 |
0,00 |
–34 745 488,98 |
GR |
Suorat tuet |
2006 |
LPIS-GIS ei täysin toimintavalmis, paikalla tehtävät tarkastukset riittämättömiä |
kiinteämääräinen |
15,00 % |
EUR |
–29 056 988,80 |
0,00 |
–29 056 988,80 |
GR yhteensä |
– 127 714 520,73 |
0,00 |
– 127 714 520,73 |
||||||
IT |
Peltokasvit |
2004 |
Puutteet edellisten vuosien kuviin perustuvissa tarkastusmenettelyissä |
kiinteämääräinen |
5,00 % |
EUR |
–27 847 155,97 |
0,00 |
–27 847 155,97 |
IT |
Peltokasvit |
2004 |
Puutteet ortokuvien tulkinnassa |
kiinteämääräinen |
2,00 % |
EUR |
–27 434 620,36 |
0,00 |
–27 434 620,36 |
IT |
Peltokasvit |
2005 |
Puutteet edellisten vuosien kuviin perustuvissa tarkastusmenettelyissä |
kiinteämääräinen |
5,00 % |
EUR |
–21 206 744,69 |
0,00 |
–21 206 744,69 |
IT |
Peltokasvit |
2005 |
Puutteet ortokuvien tulkinnassa |
kiinteämääräinen |
2,00 % |
EUR |
–33 645 298,99 |
0,00 |
–33 645 298,99 |
IT |
Pinta-alatuet |
2006 |
Puutteet edellisten vuosien kuviin perustuvissa tarkastusmenettelyissä |
kiinteämääräinen |
5,00 % |
EUR |
–7 433 776,26 |
0,00 |
–7 433 776,26 |
IT |
Pinta-alatuet |
2006 |
Puutteet ortokuvien tulkinnassa |
kiinteämääräinen |
2,00 % |
EUR |
–27 590 205,43 |
0,00 |
–27 590 205,43 |
IT |
Vientituet |
2001 |
Olennaisen valvonnan riittämättömyys |
kiinteämääräinen |
5,00 % |
EUR |
–67 271,33 |
0,00 |
–67 271,33 |
IT |
Vientituet |
2002 |
Olennaisen valvonnan riittämättömyys |
kiinteämääräinen |
5,00 % |
EUR |
– 361 362,50 |
0,00 |
– 361 362,50 |
IT |
Vientituet |
2003 |
Olennaisen valvonnan riittämättömyys |
kiinteämääräinen |
5,00 % |
EUR |
–79 763,99 |
0,00 |
–79 763,99 |
IT |
Hedelmät ja vihannekset – sitrushedelmien jalostus |
2004 |
Olennainen valvonta toteutettu osittain tai jätetty toteuttamatta, todisteita petoksista sitrushedelmien jalostusjärjestelmässä |
kiinteämääräinen |
25,00 % |
EUR |
–14 993 038,39 |
0,00 |
–14 993 038,39 |
IT |
Hedelmät ja vihannekset – sitrushedelmien jalostus |
2005 |
Olennainen valvonta toteutettu osittain tai jätetty toteuttamatta, todisteita petoksista sitrushedelmien jalostusjärjestelmässä |
kiinteämääräinen |
25,00 % |
EUR |
– 355 653,75 |
0,00 |
– 355 653,75 |
IT |
Hedelmät ja vihannekset – toimintarahastot |
2005 |
Yhdessä toimintaohjelmassa tukeen kelpaamattomia menoja |
yksittäinen |
|
EUR |
–13 200,00 |
0,00 |
–13 200,00 |
IT |
Maitokiintiö |
2003 |
Toimituksia ja suoramyyntiä koskeva valvonta puutteellista |
kiinteämääräinen |
2,00 % |
EUR |
–5 001 671,00 |
0,00 |
–5 001 671,00 |
IT |
Maitokiintiö |
2003 |
Toimituksia ja suoramyyntiä koskeva valvonta puutteellista |
kiinteämääräinen |
5,00 % |
EUR |
–8 675 150,00 |
0,00 |
–8 675 150,00 |
IT yhteensä |
– 174 704 912,66 |
0,00 |
– 174 704 912,66 |
||||||
NL |
Maitojauhe kaseiinin tuotantoon |
2003 |
Puutteet valvontamenettelyissä: tarkastuksia tehty säädettyä harvemmin, näytteenotto ei objektiivista |
kiinteämääräinen |
5,00 % |
EUR |
–3 451 612,54 |
0,00 |
–3 451 612,54 |
NL |
Maitojauhe kaseiinin tuotantoon |
2004 |
Puutteet valvontamenettelyissä: tarkastuksia tehty säädettyä harvemmin tai vähemmän perusteellisesti, näytteenotto ei objektiivista |
kiinteämääräinen |
5,00 % |
EUR |
–3 672 868,18 |
0,00 |
–3 672 868,18 |
NL |
Maitojauhe kaseiinin tuotantoon |
2005 |
Puutteet valvontamenettelyissä: tarkastuksia tehty säädettyä harvemmin tai vähemmän perusteellisesti, näytteenotto ei objektiivista |
kiinteämääräinen |
5,00 % |
EUR |
– 192 151,14 |
0,00 |
– 192 151,14 |
NL yhteensä |
–7 316 631,86 |
0,00 |
–7 316 631,86 |
||||||
PL |
Pinta-alatuet |
2005 |
Olennaisen valvonnan puutteet: tarkastukset riittämättömiä tai huonolaatuisia |
kiinteämääräinen |
5,00 % |
PLN |
–10 950 597,00 |
0,00 |
–10 950 597,00 |
PL yhteensä |
–10 950 597,00 |
0,00 |
–10 950 597,00 |
||||||
SE |
Eläinpalkkiot – Lampaat |
2003 |
Tukea maksettu viljelijöille, joilla alle 10 kiintiöoikeutta |
yksittäinen |
|
SEK |
– 251 958,00 |
0,00 |
– 251 958,00 |
SE |
Eläinpalkkiot – Lampaat |
2003 |
Puutteet paikalla tehtävissä tarkastuksissa |
kiinteämääräinen |
2,00 % |
SEK |
– 813 863,38 |
0,00 |
– 813 863,38 |
SE |
Eläinpalkkiot – Lampaat |
2004 |
Tukea maksettu viljelijöille, joilla alle 10 kiintiöoikeutta |
yksittäinen |
|
SEK |
– 491 987,00 |
0,00 |
– 491 987,00 |
SE |
Eläinpalkkiot – Lampaat |
2004 |
Puutteet paikalla tehtävissä tarkastuksissa |
kiinteämääräinen |
2,00 % |
SEK |
– 791 216,00 |
0,00 |
– 791 216,00 |
SE |
Eläinpalkkiot – Lampaat |
2005 |
Tukea maksettu viljelijöille, joilla alle 10 kiintiöoikeutta |
yksittäinen |
|
SEK |
– 661 305,00 |
0,00 |
– 661 305,00 |
SE |
Eläinpalkkiot – Lampaat |
2005 |
Puutteet paikalla tehtävissä tarkastuksissa |
kiinteämääräinen |
2,00 % |
SEK |
– 788 339,00 |
0,00 |
– 788 339,00 |
SE |
Eläinpalkkiot – Lampaat |
2006 |
Puutteet paikalla tehtävissä tarkastuksissa |
kiinteämääräinen |
2,00 % |
SEK |
– 454,86 |
0,00 |
– 454,86 |
SE yhteensä |
–3 799 123,24 |
0,00 |
–3 799 123,24” |
23.7.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 194/42 |
Oikaistaan ilmoitus Euroopan yhteisön ja Kiribatin tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen voimaantulopäivästä
( Euroopan unionin virallinen lehti L 165, 26. kesäkuuta 2008 )
Sivu 10, toinen kappale:
korvataan:
”Sopimuksen 18 artiklan mukaisesti sopimus tuli näin ollen voimaan 29. huhtikuuta 2008.”
seuraavasti:
”Sopimuksen 18 artiklan mukaisesti sopimus tuli näin ollen voimaan 30. huhtikuuta 2008.”