I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

23.7.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 194/3

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 17 päivänä kesäkuuta 2008,

kansallisten liittymien sekä keskusviisumitietojärjestelmän ja kansallisten liittymien välisen viestintäinfrastruktuurin fyysisestä arkkitehtuurista ja vaatimuksista kehittämisvaiheessa

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 2693)

(Ainoastaan bulgarian-, espanjan-, hollannin-, italian-, kreikan-, latvian-, liettuan-, maltan-, portugalin-, puolan-, ranskan-, romanian-, ruotsin-, saksan-, slovakin-, sloveenin-, suomen-, tšekin-, unkarin- ja vironkieliset tekstit ovat todistusvoimaisia)

(2008/602/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon viisumitietojärjestelmän (VIS) perustamisesta 8 päivänä kesäkuuta 2004 tehdyn neuvoston päätöksen 2004/512/EY (1), ja erityisesti sen 4 artiklan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Päätöksellä 2004/512/EY perustettiin jäsenvaltioiden väliseen viisumiasioita koskevaan tietojenvaihtoon tarkoitettu viisumitietojärjestelmä ja valtuutettiin komissio kehittämään järjestelmää.

(2)	Tarvittavista järjestelyistä olisi sovittava komission ja jäsenvaltioiden kesken erityisesti siltä osin kuin ne koskevat jäsenvaltioissa sijaitsevia kansallisia liittymiä.

(3)

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY (2) mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ei ole osallistunut päätöksen 2004/512/EY hyväksymiseen eikä päätös sen vuoksi sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta siihen, koska päätöksellä kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä. Sen vuoksi tätä päätöstä ei ole osoitettu Yhdistyneelle kuningaskunnalle.

(4)

Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY (3) mukaisesti Irlanti ei ole osallistunut päätöksen 2004/512/EY tekemiseen eikä päätös sen vuoksi sido Irlantia eikä sitä sovelleta siihen, koska päätöksellä kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä. Sen vuoksi tätä päätöstä ei ole osoitettu Irlannille.

(5)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti Tanska on 13 päivänä elokuuta 2004 päättänyt saattaa päätöksen 2004/512/EY osaksi Tanskan lainsäädäntöä. Päätös 2004/512/EY sitoo sen vuoksi Tanskaa kansainvälisoikeudellisesti. Sen vuoksi Tanskan on kansainväliseen oikeuteen perustuvien velvoitteiden nojalla pantava tämä päätös täytäntöön.

(6)

Islannin ja Norjan osalta tällä päätöksellä kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen (4) mukaisesti aloilla, joita tarkoitetaan tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä neuvoston päätöksen 1999/437/EY (5) 1 artiklan B alakohdassa.

(7)

Sveitsin osalta tällä päätöksellä kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen mukaisesti aloilla, joita tarkoitetaan päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B alakohdassa sekä mainitun sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta tehdyn neuvoston päätöksen 2008/146/EY (6) 3 artiklassa.

(8)

Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn pöytäkirjan mukaisesti aloilla, joita tarkoitetaan päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B alakohdassa ja Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisen, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehtyyn sopimukseen tehtävän pöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan yhteisön puolesta sekä pöytäkirjan eräiden määräysten väliaikaisesta soveltamisesta 28 päivänä helmikuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/261/EY (7) 3 artiklassa.

(9)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä 6 päivänä joulukuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2424/2001 (8) 5 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaisia,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kansallisten liittymien sekä keskusviisumitietojärjestelmän ja kansallisten liittymien välisen viestintäinfrastruktuurin fyysisen arkkitehtuurin ja vaatimusten on kehittämisvaiheessa oltava sellaisia kuin liitteessä esitetään.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Belgian kuningaskunnalle, Bulgarian tasavallalle, Tšekin tasavallalle, Saksan liittotasavallalle, Viron tasavallalle, Helleenien tasavallalle, Espanjan kuningaskunnalle, Ranskan tasavallalle, Italian tasavallalle, Kyproksen tasavallalle, Latvian tasavallalle, Liettuan tasavallalle, Luxemburgin suurherttuakunnalle, Unkarin tasavallalle, Maltan tasavallalle, Alankomaiden kuningaskunnalle, Itävallan tasavallalle, Puolan tasavallalle, Portugalin tasavallalle, Romanialle, Slovenian tasavallalle, Slovakian tasavallalle, Suomen tasavallalle ja Ruotsin kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä 17 päivänä kesäkuuta 2008.

Komission puolesta

Jacques BARROT

Varapuheenjohtaja

(1) EUVL L 213, 15.6.2004, s. 5.

(2) EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43.

(3) EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20.

(4) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(5) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31.

(6) EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1.

(7) EUVL L 83, 26.3.2008, s. 3.

(8) EYVL L 328, 13.12.2001, s. 4. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1988/2006 (EUVL L 411, 30.12.2006, s.1), oikaisu EUVL L 27, 2.2.2007, s.3.

LIITE

1. Johdanto

Tässä asiakirjassa käsitellään viestintäinfrastuktuurin ja sen osien verkonhallintaa koskevia vaatimuksia ja rakennetta.

1.1 Lyhytnimet ja lyhenteet

Lyhytnimet ja lyhenteet	Selitys
BCU	varmuuskeskusyksikkö (Backup Central Unit)
BLNI	Kansallisen paikallisliittymän varmuusjärjestelmä (Backup Local National Interface)
CNI	kansallinen keskusliittymä (Central National Interface)
CS	keskusjärjestelmä (Central System)
CS-VIS	keskusviisumitietojärjestelmä (Central Visa Information System)
CU	keskusyksikkö (Central Unit)
DNS	nimipalvelin (Domain Name Server)
FTP	tiedostonsiirtoprotokolla (File Transfer Protocol)
HTTP	hypertekstin siirtoprotokolla (Hypertext Transfer Protocol)
IP	internetprotokolla
LAN	lähiverkko (Local Area Network)
LNI	kansallinen paikallisliittymä (Local National Interface)
NI-VIS	kansallinen liittymä (National Interface)
NTP	NTP-protokolla (Network Time Protocol)
SAN	tallennusverkko (Storage Area Network)
SDH	synkroninen digitaalinen hierarkia
SMTP	SMTP-protokolla (Simple Mail Transfer Protocol)
SNMP	SNMP-protokolla (Simple Network Management Protocol)
sTESTA	hallintoelinten yhteinen suojattu yleiseurooppalainen telematiikkaverkko (Secure Trans-European Services for Telematics between Administrations), liittyy IDABC-ohjelmaan (yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalveluiden yhteentoimiva toimittaminen julkishallinnolle, yrityksille ja kansalaisille; Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 2004/387/EY) (1))
TCP	tiedonsiirtoprotokolla (Transmission Control Protocol)
VIS	viisumitietojärjestelmä (Visa Information System)
VPN	virtuaalinen erillisverkko (Virtual Private Network)
WAN	suuralueverkko, esim. maiden välillä (Wide Area Network)

2. Kansallisten liittymien sekä keskusviisumitietojärjestelmän ja kansallisten liittymien välisen viestintäinfrastruktuurin fyysinen arkkitehtuuri

NI-VIS:it, sellaisina kuin ne on määritelty neuvoston päätöksen 2004/512/EY 1 artiklan 2 kohdassa, muodostuvat seuraavista osista:

—	kussakin jäsenvaltiossa on yksi kansallinen paikallisliittymä, jäljempänä ’LNI’, jonka kautta jäsenvaltio on fyysisesti yhteydessä suojattuun tietoliikenneverkkoon ja joka sisältää viisumitietojärjestelmän edellyttämät salausvälineet. LNI sijaitsee jäsenvaltion tiloissa.

—	valinnaisesti kansallisen paikallisliittymän varmuusjärjestelmä, jäljempänä ’BLNI’, jolla on sama sisältö ja toiminnot kuin LNI:llä.

LNI:n ja BLNI:n tekniset ominaisuudet täsmennetään ja niistä sovitaan kunkin jäsenvaltion kanssa erikseen.

LNI:tä ja BLNI:tä käytetään yksinomaan viisumitietojärjestelmään sovellettavassa yhteisön lainsäädännössä määriteltyihin tarkoituksiin.

CS-VIS:n ja NI-VIS:ien välinen viestintäinfrastruktuuri koostuu seuraavasta:

—

hallintoelinten yhteinen suojattu yleiseurooppalainen telematiikkaverkko (Secure Trans-European Services for Telematics between Administrations, sTESTA), joka tarjoaa suojatun virtuaalisen erillisverkon (vis.stesta.eu) VIS-tiedoille ja viisumitietojärjestelmää koskevan yhteisön lainsäädännön mukaista jäsenvaltioiden sekä jäsenvaltioiden ja CS-VIS:n operatiivisesta toiminnasta vastaavan viranomaisen välistä tietojenvaihtoa varten.

3. Verkkopalvelut

Kun 3, 5 ja 7 luvussa mainitaan teknologiat tai protokollat, tämä olisi ymmärrettävä siten, että myös vastaavanlaisia teknologioita tai protokollia on mahdollista käyttää. Verkon käyttöönotossa on otettava huomioon jäsenvaltioiden valmiudet.

3.1 Verkon toimintamalli

Viisumitietojärjestelmän arkkitehtuuri perustuu keskitettyihin palveluihin, joita voidaan käyttää eri jäsenvaltioissa. Viisumitietojärjestelmän (VIS) sijaintipaikoista kehittämisvaiheessa 3 päivänä marraskuuta 2006 tehdyn komission päätöksen 2006/752/EY (2) mukaisesti keskitetyt palvelut on kopioitu järjestelmän häiriönsietokyvyn turvaamiseksi kahteen eri paikkaan siten, että pääjärjestelmä CS-VIS ja keskusyksikkö (CU) sijaitsevat Strasbourgissa Ranskassa ja niiden varmuusjärjestelmät St. Johann im Pongaussa Itävallassa.

Pääkeskusyksikköön ja varmuuskeskusyksikköön on pääsy eri jäsenvaltioista verkkoliitäntäpisteiden kautta – LNI ja BLNI – jotka yhdistävät maan kansallisen järjestelmän CS-VIS:ään.

CS-VIS-pääjärjestelmän ja CS-VIS-varmuusjärjestelmän välisessä yhteydessä on voitava käyttää uusia arkkitehtuureja ja teknologioita, ja yhteyden on mahdollistettava keskusyksikön ja varmuuskeskusyksikön jatkuva synkronointi.

3.2 Kaistanleveys

LNI:tä ja sen valinnaista BLNI:tä varten tarvittava kaistanleveys voi vaihdella jäsenvaltioittain.

Viestintäinfrastruktuurin tarjoamien yhteyksien kaistanleveydet on mukautettava odotettuun tietoliikennemäärään. Verkon on taattava kullekin yhteydelle riittävän suuri vähimmäissiirtonopeus kumpaankin suuntaan tapahtuvia siirtoja varten ja tarjottava tuki verkkoliitäntäpisteiden kokonaiskaistanleveydelle.

3.3 Tuetut protokollat

Viestintäinfrastruktuurin on pystyttävä tukemaan verkkoprotokollia, joita CS-VIS:it käyttävät: erityisesti HTTP, FTP, NTP, SMTP, SNMP, DNS, tunnelointiprotokollat, tallennusverkon (SAN) replikointiprotokollat sekä BEA WebLogicin omat Java-to-Java-yhteysprotokollat IP:n avulla.

3.4 Tekniset eritelmät

3.4.1 IP-osoitejärjestelmä

Viestintäinfrastruktuurin tulee sisältää joukko varattuja IP-osoitteita, joita voidaan käyttää ainoastaan tämän verkon sisällä. CS-VIS:ssä käytetään vain tiettyä osaa näistä varatuista IP-osoitteista, eikä niitä käytetä muualla.

3.4.2 IPv6-osoitteiden käyttö

Useimmat paikallisverkot käyttävät IPv4-osoitteita, mutta jotkut voivat käyttää IPv6-osoitteita. Tämän vuoksi verkkoliitäntäpisteiden on tarjottava mahdollisuus toimia IPv4/IPv6 yhdyskäytävänä. Koordinointi IPv6-osoitteiden käyttöön siirtyvien jäsenvaltioiden kanssa on tarpeen, jotta sujuva siirtyminen voidaan varmistaa.

3.4.3 Kaistanleveyden kapasiteetti

Jos keskusyksikön tai varmuuskeskusyksikön käyttämä osuus yhteydestä on alle 90 prosenttia, yksittäisen jäsenvaltion on tuettava jatkuvasti 100 prosenttia sille myönnetystä kaistanleveydestä.

3.4.4 Muut vaatimukset

CS-VIS:n toimintavaatimusten täyttämiseksi viestintäinfrastruktuurin on täytettävä ainakin seuraavat tekniset vähimmäisvaatimukset:

Tiedonsiirtojen kauttakulkuviive saa olla (myös ruuhka-aikoina) enintään 150 ms 95 prosentilla paketeista ja alle 200 ms 100 prosentilla paketeista.

Tietopakettien katoamisen todennäköisyys saa olla (myös ruuhka-aikoina) enintään 10–4 95 prosentilla paketeista ja alle 10–3 100 prosentilla paketeista.

Näitä vaatimuksia sovelletaan erikseen kuhunkin liitäntäpisteeseen.

Keskus- ja varmuuskeskusyksikön välisessä yhteydessä kiertokulkuaika saa olla enintään 60 ms.

3.5 Häiriönkestävyys

Viestintäinfrastruktuurin on tarjottava erityisesti seuraavien osien mahdollisimman suurta käytettävyyttä:

—	runkoverkko

—	reitittimet

—	liitäntäpisteet

—	tilaajayhteydet (fyysisesti redundatti kaapelointi mukaan luettuna)

—	tietoturvavälineet (salauslaitteet, palomuurit jne.)

—	kaikki yleisluonteiset palvelut (DNS jne.)

—	LNI ja valinnainen BLNI.

Verkon korjausmekanismit on suunniteltava ja tarvittaessa yhteensovitettava sovellustasolla siten, että voidaan varmistaa koko viisumitietojärjestelmän mahdollisimman suuri käytettävyys.

4. Seuranta

Seurannan helpottamiseksi viestintäinfrastruktuurin seurantavälineet on voitava integroida CS-VIS:n operatiivisen hallinnoinnin seurantavälineisiin.

5. Yleisluonteiset palvelut

Viestintäinfrastruktuurin tulee sisältää seuraavat valinnaiset yleisluonteiset palvelut: DNS, sähköpostiyhteys ja NTP.

6. Käytettävyys

Viestintäinfrastruktuurin lähiverkon liityntäpisteiden käytettävyyden on oltava 99,99 prosenttia 28 päivän ominaisperiodin ajan.

7. Tietoturvapalvelut

7.1 Tietoturvapalvelut

Mitään viisumitietojärjestelmään liittyviä tietoja ei saa liikkua viestintäinfrastruktuurissa ilman salausta.

Jotta voidaan säilyttää korkea tietoturvan taso, viestintäinfrastruktuurin on mahdollistettava verkon salaussovelluksen käyttämien varmenteiden/avainten hallinta. Salauslaitteita on voitava hallinnoida ja valvoa myös etäältä.

Symmetrisiä salausalgoritmeja (3DES, 128 bittiä tai parempi) ja epäsymmetrisiä salausalgoritmeja (RSA, 1 024-bittinen moduuli tai parempi) on käytettävä tekniikan viimeisimmän kehitystason mukaisesti.

7.2 Muut tietoturvaominaisuudet

Viestintäinfrastruktuurin on suojattava paitsi viisumitietojärjestelmän verkkoliityntäpisteet (LNI ja BLNI) myös valinnaiset yleisluonteiset palvelut. Jos tällaisia palveluja asetetaan käyttöön, niiden tulee täyttää samat suojatoimet kuin CS-VIS:n. Lisäksi yleisluonteisten palvelujen tuottamisessa käytettävien laitteiden ja niiden suojatoimien on oltava jatkuvan tietoturvavalvonnan alaisia.

Jotta voidaan säilyttää korkea tietoturvan taso, viestintäinfrastruktuuriin kohdistuvista tietoturvaloukkauksista on voitava ilmoittaa viipymättä. Kaikista tietoturvaloukkauksista on laadittava raportti säännöllisesti, esimerkiksi kuukausittain ja tapauskohtaisesti.

8. Käyttötuki ja tukitoiminnot

Perustetaan käyttötuki ja tukitoiminnot, jotka toimivat vuorovaikutuksessa CS-VIS:n kanssa.

9. Vuorovaikutus muiden järjestelmien kanssa

Viestintäinfrastruktuurin on taattava, että verkon tietoja ei vuoda muihin järjestelmiin tai verkkoihin.

(1) EUVL L 181, 18.5.2004, s. 25.

(2) EUVL L 305, 4.11.2006, s. 13.

23.7.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 194/14

Vain alkuperäiset UN/ECE:n tekstit ovat kansainvälisen julkisoikeuden mukaan sitovia. Tämän säännön asema ja voimaantulopäivä olisi tarkastettava UN/ECE:n asiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta. Asiakirja saatavana osoitteessa http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29fdocstts.html

Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö nro 34 – Ajoneuvojen hyväksyntää palovaaran torjumisen osalta koskevat yhdenmukaiset vaatimukset

Lisäys 33: Sääntö nro 34

1. tarkistus

Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraaviin saakka:

Muutossarjan 02 toinen täydennys – voimaantulopäivä 11. kesäkuuta 2007

SISÄLLYS

SÄÄNTÖ

1.	Soveltamisala

2.	Hyväksynnän hakeminen

3.	Hyväksyntä

4.	Määritelmät

5.	Polttonestesäiliöitä koskevat vaatimukset

6.	Polttonestesäiliöiden testaaminen

7.	Määritelmät

8.	Hyväksytyn polttonestesäiliön asentamiseen liittyvät vaatimukset

9.	Ajoneuvon testaus

10.	Ajoneuvotyypin muutokset

11.	Tuotannon vaatimustenmukaisuus

12.	Tuotannon vaatimustenvastaisuuden seuraamukset

13.	Siirtymämääräykset

14.	Hyväksyntätesteistä vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä hallintoviranomaisten nimet ja osoitteet

LIITTEET

Liite I –

Ilmoitus moottorikäyttöisten ajoneuvojen hyväksynnän myöntämisestä, laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopettamisesta säännön nro 34 nojalla siltä osin kuin asia koskee polttonestesäiliötä ja palovaarojen torjuntaa edestä, sivulta tai takaa tapahtuvan törmäyksen yhteydessä

Liite II –

Hyväksyntämerkkien sijoittelu

Liite III –

Etutörmäystesti estettä käyttäen

Liite IV –

Takatörmäystestissä käytettävä menettely

Liite V –

Muovisten polttoainesäiliöiden testaaminen

Lisäys 1 –

Palonkestävyystesti

Lisäys 2 –

Tulenkestävien tiilien mitat ja tekniset tiedot

1. SOVELTAMISALA

Tätä sääntöä sovelletaan

1.1	OSA I: M-, N- ja O-luokkien (1) ajoneuvojen hyväksyntään polttonestesäiliöiden osalta.

1.2	OSA II: valmistajan pyynnöstä sellaisten M-, N- ja O-luokan ajoneuvojen hyväksyntään, joihin asennetut polttonestesäiliöt on hyväksytty tämän säännön osan I mukaisesti siltä osin kuin asia koskee palovaaran torjuntaa edestä ja/tai sivulta ja/tai takaa tapahtuvan törmäyksen yhteydessä.

1.3	Valmistajan pyynnöstä voidaan tämän säännön nojalla hyväksyä muitakin kuin kohdassa 1.2 mainittuja ajoneuvoja.

2. HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

2.1 Ajoneuvon valmistajan tai tämän asianmukaisesti valtuuttaman edustajan on tehtävä hakemus, jossa haetaan ajoneuvotyypille tämän säännön jonkin osan mukaista hyväksyntää.

2.2 Hakemukseen on liitettävä kolmena kappaleena jäljempänä mainittavat asiakirjat sekä seuraavat tiedot:

2.2.1

ajoneuvotyypin yksityiskohtainen kuvaus kohdissa 4.2 ja/tai 7.2 mainittujen tekijöiden osalta; moottorin tyypin ja ajoneuvotyypin ilmaisevat numerot ja/tai merkit on ilmoitettava

2.2.2

polttoainesäiliön ominaisuudet osoittavat piirrokset, joista käy ilmi myös säiliön materiaali

2.2.3

koko polttoaineensyöttöjärjestelmän kattava kuvaus, josta käy ilmi kunkin komponentin sijainti ajoneuvossa ja

2.2.4

tämän säännön osaa II koskevassa hakemuksessa sähkölaitteiston kuvaus, josta käy ilmi laitteiston sijainti ja tapa, jolla se on kiinnitetty ajoneuvoon.

2.3 Tyyppihyväksyntätesteistä vastaavalle tekniselle tutkimuslaitokselle on toimitettava seuraavat:

2.3.1

näytekappale hyväksyttävästä ajoneuvotyypistä tai niistä ajoneuvon osista, joita tutkimuslaitos vaatii toimitettaviksi testejä varten

2.3.2

jos kyseessä on muovista valmistetulla säiliöllä varustettu ajoneuvo, seitsemän ylimääräistä säiliötä lisälaitteineen

2.3.3

jos kyseessä on ajoneuvo, joka on varustettu jostain muusta materiaalista valmistetulla säiliöllä, kaksi ylimääräistä säiliötä lisälaitteineen.

3. HYVÄKSYNTÄ

3.1 Jos tämän säännönmukaisesti hyväksyttäväksi toimitettu ajoneuvo vastaa osan I ja/tai osan II vaatimuksia, on kyseiselle ajoneuvotyypille annettava tyyppihyväksyntä.

3.2 Kullekin hyväksytylle tyypille annetaan hyväksyntänumero, jonka kaksi ensimmäistä numeroa ilmaisevat hyväksynnän antopäivänä tuoreimman sääntöön sisällytetyn muutossarjan. Sopimuspuoli voi kuitenkin antaa saman hyväksyntänumeron useammalle kohdassa 4.2 ja/tai 7.2 olevan määritelmän mukaiselle ajoneuvotyypille, jos tyypit ovat saman perusmallin variantteja ja jos kukin tyyppi testataan erikseen ja havaitaan tässä säännössä vahvistettujen edellytysten mukaiseksi.

3.3 Ilmoitus tämän säännön nojalla annetusta hyväksynnästä tai hyväksynnän epäämisestä on toimitettava tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille tämän säännön liitteen I mukaisella lomakkeella ja piirroksilla, joissa esitetään kohdissa 2.2.2, 2.2.3 ja 2.2.4 tarkoitetut (hakijan hyväksyntää varten toimittamat) tiedot. Asiakirjojen on oltava enintään A4-kokoisia (210 × 297 mm) taikka tähän kokoon taitettuja ja mittakaavaltaan sopivia.

3.4 Kaikkiin tämän säännön nojalla hyväksytyn ajoneuvotyypin mukaisiin ajoneuvoihin on kiinnitettävä näkyvästi ja hyväksyntälomakkeessa määriteltyyn helppopääsyiseen paikkaan kansainvälinen hyväksyntämerkki, jossa on

3.4.1

E-kirjain ja sen jälkeen hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero, jotka ovat ympyrän sisällä (2);

3.4.2

tämän säännön numero, jota seuraa merkintä ”RI”, jos ajoneuvo on hyväksytty säännön osan I mukaisesti, tai merkintä ”RII”, jos ajoneuvo on hyväksytty säännön osien I ja II mukaisesti, ja sitten väliviiva ja hyväksyntänumero kohdassa 3.4.1 tarkoitetun ympyrän oikealla puolella.

3.5 Jos ajoneuvo on sellaisen ajoneuvotyypin mukainen, jolle on myönnetty hyväksyntä yhden tai useamman sopimukseen liitetyn säännön nojalla maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön nojalla, kohdassa 3.4.1 tarkoitettua tunnusta ei tarvitse toistaa. Tällöin sijoitetaan pystysarakkeisiin kohdassa 3.4.1 määritellyn tunnuksen oikealle puolelle numerot, hyväksyntien numerot ja tunnukset kaikkien niiden sääntöjen osalta, joiden perusteella on myönnetty hyväksyntä maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön perusteella.

3.6 Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

3.7 Hyväksyntämerkki on sijoitettava valmistajan kiinnittämään ajoneuvon tiedot sisältävään kilpeen tai lähelle sitä.

3.8 Tämän säännön liitteessä II annetaan esimerkkejä hyväksyntämerkin sijoittelusta.

OSA I – AJONEUVON HYVÄKSYNTÄ POLTTOAINESÄILIÖIDEN OSALTA

4. MÄÄRITELMÄT

Tämän säännön tässä osassa tarkoitetaan

4.1	”ajoneuvon hyväksynnällä” ajoneuvotyypin hyväksyntää polttonestesäiliöiden osalta

4.2

”ajoneuvotyypillä” ajoneuvoja, jotka eivät eroa toisistaan seuraavien olennaisten ominaisuuksien osalta:

4.2.1

säiliöiden rakenne, muoto, mitat ja materiaalit (metalli tai muovi)

4.2.2

M1-luokan (1) ajoneuvoissa säiliöiden sijainti ajoneuvossa siinä määrin kuin sillä ei ole kielteistä vaikutusta kohdan 5.10 vaatimusten kannalta

4.3	”matkustamolla” ajoneuvossa oleville varattua tilaa, joka rajoittuu kattoon, lattiaan, sivuseiniin, oviin, ulkoseinien ikkunoihin, moottoritilan väliseinään sekä matkustamon takaosan väliseinän pintaan tai takaistuimen selkänojan tasoon

4.4

”säiliöllä” säiliöitä, jotka on suunniteltu pitämään sisällään kohdassa 4.6 määriteltyä ensisijaisesti ajoneuvon voimanlähteenä käytettävää polttonestettä, lukuun ottamatta lisälaitteita (täyttöputki – jos se on erillinen osa –, täyttöaukko, korkki, mittari, yhteysputket moottoriin tai putket ylipaineen tasaamiseksi jne.)

4.5	”säiliön tilavuudella” valmistajan ilmoittamaa säiliön tilavuutta ja

4.6	”polttonesteellä” polttoainetta, joka on nestemäistä normaalissa lämpötilassa ja paineessa.

5. POLTTONESTESÄILIÖITÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

5.1 Säiliöt on valmistettava siten, että ne eivät ruostu.

5.2 Säiliöiden on kaikilla niihin tavallisesti kiinnittyvillä lisälaitteilla varustettuina läpäistävä kohdassa 6.1 esitetyllä tavalla suoritetut tiiviystestit siten, että niiden suhteellinen sisäinen paine on kaksinkertainen verrattuna työylipaineeseen mutta kuitenkin vähintään 0,3 baaria ylipainetta.

Ajoneuvojen muovisten säiliöiden katsotaan olevan tämän vaatimuksen mukaisia, jos ne ovat läpäisseet liitteen V kohdassa 2 kuvatun testin.

5.3 Ylipaine tai työpaineen ylittävä paine on automaattisesti tasattava sopivilla laitteilla (aukot, varoventtiilit jne.).

5.4 Aukkojen on oltava suunnitellut niin, ettei palovaaraa synny. Erityisesti säiliöitä täytettäessä mahdollisesti vuotava polttoaine ei saa valua pakojärjestelmän päälle, vaan se on ohjattava maahan.

5.5 Säiliöitä ei saa sijoittaa matkustamon tai muun siihen kiinteästi liittyvän tilan pintoihin (lattiaan, kattoon, rintapeltiin), eivätkä ne saa muodostaa tällaista pintaa.

5.6 Kuljettajalle ja matkustajille varattu tila on erotettava säiliöistä väliseinällä. Väliseinässä voi olla aukkoja (esim. johtojen läpivientiä varten), jos ne on järjestetty siten, ettei polttoaine voi normaalissa käytössä vapaasti valua säiliöistä kuljettajalle ja matkustajille varattuun tilaan tai muuhun siihen kiinteästi liittyvään tilaan.

5.7 Kaikkien säiliöiden on oltava tukevasti kiinnitettyjä ja siten sijoitettuja, että normaalissa käytössä säiliöstä tai sen lisälaitteista mahdollisesti vuotava polttoaine valuu maahan eikä kuljettajalle ja matkustajille varattuun tilaan.

5.8 Täyttöaukkoa ei saa sijoittaa kuljettajalle ja matkustajille varattuun tilaan, tavaratilaan eikä moottoritilaan.

5.9 Polttoainetta ei saa vuotaa säiliön korkin kautta eikä sellaisten laitteiden kautta, joilla huolehditaan ylipaineen tasaamisesta ajoneuvon ennakoidun käytön aikana. Siinä tapauksessa, että ajoneuvo on käännetty kokonaan ylösalaisin, voidaan kuitenkin sallia nesteen tippuminen sillä edellytyksellä, että määrä on enintään 30 g/min. Tämä vaatimus on todennettava kohdassa 6.2 tarkoitetun testin aikana.

5.9.1 Polttoaineen täyttöaukon tulpan on oltava kiinnitetty täyttöputkeen.

5.9.1.1 Kohdan 5.9.1 vaatimusten katsotaan täyttyvän, jos polttoaineen täyttöaukon tulpan puuttumisesta aiheutuvat liialliset haihtumispäästöt ja polttoaineen läikkyminen on estetty.

Tämä voidaan toteuttaa käyttämällä jotakin seuraavista:

5.9.1.1.1

automaattisesti avautuva ja sulkeutuva polttoaineen täyttöaukon tulppaa, jota ei voi irrottaa

5.9.1.1.2

rakenteelliset ominaisuudet, joilla estetään liialliset haihtumispäästöt polttoaineen täyttöaukon tulpan puuttuessa

5.9.1.1.3

muu järjestelmä, jolla on sama vaikutus. Tällaisia voivat olla esimerkiksi ketjulla tai muulla kiinnittimellä varustettu täyttöaukon tulppa taikka tulppa, joka avataan ja suljetaan ajoneuvon käynnistämiseen käytettävän virta-avaimen avulla. Tässä tapauksessa avain on voitava poistaa täyttöaukon tulpasta ainoastaan tulpan ollessa lukittuna. Ketjulla tai muulla kiinnittimellä varustetun tulpan käyttö ei kuitenkaan yksin riitä, kun kyse on muista kuin M1- ja N1-luokkien ajoneuvoista.

5.9.2 Säiliön tulpan ja täyttöputken on oltava kiinnitetty tukevasti paikoilleen. Säiliötä suljettaessa tulpan on sovittava varmasti paikalleen tiivistettä ja täyttöputkea vasten.

5.10 Säiliöt on asennettava siten, että ne on suojattu ajoneuvon etu- tai takaosaan kohdistuvasta törmäyksestä aiheutuvilta vahingoilta. Säiliöiden läheisyydessä ei saa olla ulkonevia osia, teräviä reunoja tms.

5.11 Polttoainesäiliö lisälaitteineen on suunniteltava ja asennettava ajoneuvoon siten, että vältetään staattiseen sähköön liittyvät syttymisvaarat. Tarvittaessa on toteutettava toimenpiteet, joilla sähkövaraus johdetaan pois. Valmistajan on osoitettava tekniselle tutkimuslaitokselle ne toimenpiteet, joilla mainitut vaatimukset toteutetaan.

5.12 Polttoainesäiliöt on valmistettava palonkestävästä metallista. Säiliöt voidaan valmistaa muovista, kunhan liitteen V vaatimukset täyttyvät.

6. POLTTONESTESÄILIÖIDEN TESTAAMINEN

6.1 Hydraulinen testi

Säiliölle on suoritettava hydraulinen sisäisen paineen testi. Testi suoritetaan erilliselle yksikölle, johon on liitetty kaikki siihen kuuluvat lisälaitteet. Säiliö on täytettävä kokonaan palamattomalla nesteellä (esimerkiksi vedellä). Kaikkien ulkopuolisten yhteyksien katkaisemisen jälkeen on painetta vähitellen nostettava sen yhteysputken kautta, jonka kautta polttoainetta syötetään moottoriin, kunnes suhteellinen sisäinen paine on kaksinkertainen käytettävään työpaineeseen verrattuna ja joka tapauksessa ylipainetta on vähintään 0,3 baaria. Tätä painetta on pidettävä yllä yhden minuutin ajan. Tänä aikana säiliön kuori ei saa haljeta eikä vuotaa, mutta sen muoto saa muuttua pysyvästi.

6.2 Kumoamistesti

6.2.1 Säiliö kaikkine lisälaitteineen on kiinnitettävä testilaitteeseen tavalla, joka vastaa säiliön asennustapaa siinä ajoneuvossa, johon säiliö on tarkoitettu. Tämä koskee myös järjestelmiä, joiden tarkoituksena on huolehtia sisäisen ylipaineen tasaamisesta.

6.2.2 Testilaite pyörii ajoneuvon pituusakselin suuntaisen akselin ympäri.

6.2.3 Testiä varten säiliö täytetään 90 prosenttiin tilavuudestaan ja sitten 30 prosenttiin tilavuudestaan palamattomalla nesteellä, jonka tiheys ja viskositeetti ovat lähellä tavallisesti käytetyn polttonesteen tiheyttä ja viskositeettia (vesi voidaan hyväksyä).

6.2.4 Säiliötä on käännettävä 90° oikealle siitä asemasta, johon se on asennettu. Säiliötä on pidettävä tässä asennossa vähintään viiden minuutin ajan. Tämän jälkeen säiliötä on käännettävä toiset 90° samaan suuntaan. Säiliötä on pidettävä tässä asennossa, jossa se on täysin ylösalaisin, jälleen vähintään viiden minuutin ajan. Säiliö on sitten käännettävä takaisin tavanomaiseen asentoonsa. Testineste, joka ei ole virrannut huohotusjärjestelmästä takaisin säiliöön, on poistettava ja tarvittaessa korvattava. Säiliötä on käännettävä 90° vastakkaiseen suuntaan ja pidettävä tässä asennossa vähintään viiden minuutin ajan.

Säiliötä on sitten käännettävä toiset 90° samaan suuntaan. Säiliötä on pidettävä tässä asennossa eli täysin ylösalaisin vähintään viiden minuutin ajan. Säiliö on sitten käännettävä takaisin tavanomaiseen asentoonsa.

Kukin perättäinen 90 asteen pyöritys on tehtävä 1–3 minuutin aikavälein.

OSA II – AJONEUVON HYVÄKSYNTÄ TÖRMÄYKSEN YHTEYDESSÄ SYNTYVÄN PALOVAARAN TORJUMISEN OSALTA

7. MÄÄRITELMÄT

Tämän säännön tässä osassa tarkoitetaan

7.1	”ajoneuvon hyväksynnällä” ajoneuvotyypin hyväksyntää palovaaran torjumisen osalta

7.2

”ajoneuvotyypillä” ajoneuvoja, jotka eivät eroa toisistaan seuraavien olennaisten ominaisuuksien osalta:

7.2.1

säiliöiden rakenne, muoto, mitat ja materiaalit (metalli tai muovi)

7.2.2

M1-luokan (1) ajoneuvoissa säiliöiden sijainti ajoneuvossa siinä määrin kuin sillä ei ole kielteistä vaikutusta kohdan 5.10 vaatimusten kannalta

7.2.3

polttoaineensyöttöjärjestelmän (pumppu, suodattimet jne.) ominaisuudet ja sijainti ja

7.2.4

sähkölaitteiston ominaisuudet ja sijainti siltä osin kuin ne vaikuttavat tässä säännössä määritellyn törmäystestin tuloksiin

7.3	”poikittaisella tasolla” pystysuoraa tasoa, joka on kohtisuorassa ajoneuvon pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden

7.4	”kuormittamattomalla massalla” ajokuntoisen ajoneuvon omamassaa ilman kuljettajaa, matkustajia tai lastia mutta sisältäen polttoaineen, jäähdytysnesteen, voiteluöljyt, työkalut ja varapyörän (jos valmistaja toimittaa viimeksi mainitut vakiovarusteina).

8. HYVÄKSYTYN POLTTONESTESÄILIÖN ASENTAMISVAATIMUKSET

8.1 Polttoainejärjestelmä

8.1.1 Polttonestesäiliöt on hyväksyttävä tämän säännön osan I mukaisesti.

8.1.2 Polttoainejärjestelmän komponentit on rungon tai korin osilla riittävällä tavalla suojattava mahdollisilta kosketuksilta maassa oleviin esteisiin. Suojaa ei vaadita, jos ajoneuvon alla olevat komponentit ovat etäämpänä maasta kuin niiden edessä oleva rungon tai korin osa.

8.1.3 Putket ja kaikki muut polttoainejärjestelmän osat on sijoitettava ajoneuvoon sellaisiin paikkoihin, jotka ovat mahdollisimman hyvin suojattuja. Kierto- ja taipumisliikkeet tai ajoneuvon rakenteen tai ajoyksikön tärinä eivät saa altistaa polttoainejärjestelmän komponentteja hankaukselle, paineelle tai muulle tavallisesta poikkeavalle rasitukselle.

8.1.4 Taipuisien tai joustavien putkien sekä polttoainejärjestelmän komponenttien jäykkien osien väliset liitokset on suunniteltava ja rakennettava niin, että ne pysyvät tiiviinä ajoneuvon eri käyttöoloissa huolimatta kierto- ja taipumisliikkeistä tai ajoneuvon rakenteen tai ajoyksikön tärinästä.

8.1.5 Jos täyttöaukko on sijoitettu ajoneuvon kylkeen, sen tulppa ei suljettuna saa ulottua viereisiä koripintoja ulommaksi.

8.2 Sähkölaitteet

8.2.1 Sähköjohdot, joita ei ole sijoitettu onttoihin komponentteihin, on kiinnitettävä ajoneuvon rakenteeseen tai lähellä oleviin seiniin tai väliseiniin. Seinissä tai väliseinissä olevat läpiviennit on suojattava riittävällä tavalla, niin ettei johtojen eristys vaurioidu.

8.2.2 Sähkölaitteet on suunniteltava, rakennettava ja asennettava niin, että niiden komponentit kestävät ruostumista aiheuttavia olosuhteita.

9. AJONEUVON TESTAUS

Suoritettaessa tämän säännön liitteessä III kuvatun menetelmän mukaista etutörmäystestiä estettä käyttäen, säännön nro 95 (muutossarja 01) liitteessä IV kuvatun menetelmän mukaista sivuttaistörmäystestiä taikka tämän säännön liitteessä IV kuvatun menetelmän mukaista takatörmäystestiä edellytetään seuraavaa:

9.1	Polttoainejärjestelmästä saa törmäyksen yhteydessä vuotaa nestettä vain vähäisiä määriä.

9.2

Jos nestevuoto polttoainejärjestelmästä jatkuu törmäyksen jälkeen, vuodon määrä saa olla enintään 30 g minuutissa. Jos polttoainejärjestelmästä päässyt neste sekoittuu muista järjestelmistä peräisin olevien nesteiden kanssa ja jos eri nesteitä ei vaivatta voida erottaa toisistaan ja tunnistaa, jatkuva vuoto on arvioitava kaikkien kerättyjen nesteiden perusteella.

9.3	Polttoaineen ylläpitämää paloa ei saa esiintyä.

9.4	Akun kiinnityslaitteen on pidettävä akku paikallaan 9 kohdassa kuvattujen törmäysten aikana ja jälkeen.

9.5	Valmistajan pyynnöstä voidaan tämän säännön liitteessä III kuvattu etutörmäystesti korvata säännön N:o 94 (muutossarja 01) liitteessä III kuvatulla testausmenetelmällä.

10. AJONEUVOTYYPIN MUUTOKSET

10.1 Ajoneuvotyyppiin mahdollisesti tehtävistä muutoksista on ilmoitettava kyseisen ajoneuvotyypin hyväksyneelle hallinnolliselle yksikölle. Hallinnollinen yksikkö voi tämän jälkeen

10.1.1

katsoa, ettei tehdyillä muutoksilla todennäköisesti ole olennaisia kielteisiä vaikutuksia ja että ajoneuvo yhä täyttää vaatimukset, tai

10.1.2

vaatia testien suorittamisesta vastaavalta tekniseltä tutkimuslaitokselta uuden testausselosteen.

10.2 Ajoneuvon versiota, jonka kuormittamaton massa poikkeaa enintään ±20 prosenttia hyväksyntätestissä käytetyn ajoneuvon kuormittamattomasta massasta, ei pidetä ajoneuvotyyppiin tehtynä muutoksena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kohdan 10.1 soveltamista.

10.3 Hyväksynnän vahvistaminen tai epääminen, jossa eritellään muutokset, annetaan tiedoksi kohdassa 3.3 tarkoitetulla menettelyllä tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille.

11. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden testausmenettelyjen on vastattava sopimuksen lisäyksessä 2 (E/ECE/324-E/ECE/TRANS/505/Rev.2) vahvistettuja menettelyjä, ja seuraavassa esitettävien vaatimusten on täytyttävä.

11.1	Kaikkien tässä säännössä määritellyllä hyväksyntämerkillä varustetun ajoneuvojen on oltava hyväksytyn ajoneuvotyypin mukaisia ja täytettävä osan I ja/tai osan II vaatimukset.

11.2	Kohdassa 11.1 tarkoitetun vaatimustenmukaisuuden todentamiseksi tehdään satunnaisotantaan perustuva tarkastus riittävälle määrälle sarjatuotannossa valmistettavia ajoneuvoja, joissa on tässä säännössä vaadittu hyväksymismerkintä.

11.3	Ajoneuvon vastaavuus hyväksyttyyn tyyppiin nähden tarkastetaan pääsääntöisesti hyväksyntälomakkeessa ja sen liitteissä annetun kuvauksen perusteella. Ajoneuvolle tehdään kuitenkin tarvittaessa kohdassa 6 mainitut tarkastukset.

12. TUOTANNON VAATIMUSTENVASTAISUUDEN SEURAAMUKSET

12.1 Ajoneuvotyypille tämän säännön perusteella myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos kohdassa 11.1 asetetut vaatimukset eivät täyty tai jos ajoneuvo ei läpäise kohdassa 9 tarkoitettuja tarkastuksia.

12.2 Jos tätä sääntöä soveltava sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on ilmoitettava tästä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille tämän säännön liitteessä I tai II esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

13. SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET

13.1 Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät muutossarjan 02 virallisesta voimaantulosta alkaen saa evätä tähän sääntöön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 02, perustuvaa ECE-hyväksyntää.

13.2 Kun muutossarjan 02 voimaantulopäivästä on kulunut 12 kuukautta, tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet saavat myöntää ECE-hyväksynnän ainoastaan, jos hyväksyttävä ajoneuvotyyppi täyttää tämän säännön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 02, vaatimukset.

13.3 Siihen saakka, kun tähän sääntöön sovellettavan muutossarjan 02 voimaantulosta on kulunut 12 kuukautta, tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa evätä kansallista tyyppihyväksyntää ajoneuvotyypiltä, joka on hyväksytty tämän säännön edellisen muutossarjan perusteella.

13.4 Kun tähän sääntöön sovellettavan muutossarjan 02 voimaantulosta on kulunut 24 kuukautta, tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat evätä kansallisen ensirekisteröinnin (käyttöönoton) ajoneuvolta, joka ei täytä tämän säännön muutossarjan 02 vaatimuksia.

14. HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TEKNISTEN TUTKIMUSLAITOSTEN SEKÄ HALLINTOVIRANOMAISTEN NIMET JA OSOITTEET

Tätä sääntöä soveltavien sopimuksen sopimuspuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestejä tekevien teknisten tutkimuslaitosten nimet ja osoitteet sekä niiden hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnät ja joille toimitetaan lomakkeet todistukseksi muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä tai hyväksynnän epäämisestä tai peruuttamisesta.

(1) Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteen VII määritelmän mukaisesti (asiakirja TRANS/WP29/78/Rev.1/Amend.2, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna muutoksella Amend.4).

(2) Saksa 1, Ranska 2, Italia 3, Alankomaat 4, Ruotsi 5, Belgia 6, Unkari 7, Tšekki 8, Espanja 9, Serbia ja Montenegro 10, Yhdistynyt kuningaskunta 11, Itävalta 12, Luxemburg 13, Sveitsi 14, 15 (antamatta), Norja 16, Suomi 17, Tanska 18, Romania 19, Puola 20, Portugali 21, Venäjän federaatio 22, Kreikka 23, Irlanti 24, Kroatia 25, Slovenia 26, Slovakia 27, Valko-Venäjä 28, Viro 29, 30 (antamatta), Bosnia ja Hertsegovina 31, Latvia 32, 33 (antamatta), Bulgaria 34, 35 (antamatta), Liettua 36, Turkki 37, 38 (antamatta), Azerbaidžan 39, entisen Jugoslavian tasavalta Makedonia 40, 41 (antamatta), Euroopan yhteisö 42 (jäsenvaltiot myöntävät hyväksynnät ECE-tunnuksillaan), Japani 43, 44 (antamatta), Australia 45, Ukraina 46, Etelä-Afrikka 47 ja Uusi-Seelanti 48. Seuraavat numerot annetaan muille maille aikajärjestyksessä sitä mukaa kuin ne ratifioivat pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymistä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevia ehtoja koskevan sopimuksen tai liittyvät siihen, ja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri ilmoittaa näin annetut numerot sopimuksen sopimuspuolille.

LIITE I

ILMOITUS

[Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm)]

LIITE II

HYVÄKSYNTÄMERKKIEN ASETTELU

MALLI A

(Ks. tämän säännön kohta 3.4)

Yllä olevasta ajoneuvoon kiinnitetystä hyväksyntämerkistä käy ilmi, että kyseinen tyyppi on hyväksytty Alankomaissa (E4) säännön nro 34 osan I nojalla hyväksyntänumerolla 021234. Hyväksyntänumeron kaksi ensimmäistä merkkiä (02) ilmaisevat, että hyväksyntä on myönnetty säännön nro 34 muutossarjan 02 vaatimusten mukaisesti.

MALLI B

(Ks. tämän säännön kohta 3.5)

Yllä olevasta ajoneuvoon kiinnitetystä hyväksyntämerkistä käy ilmi, että kyseinen tyyppi on hyväksytty Alankomaissa (E4) säännön nro 34 osien I ja II ja säännön nro 33 nojalla. (1) Hyväksyntänumerot osoittavat, että hyväksyntäpäivänä sääntöön nro 34 oli tehty sarjan 02 muutokset ja että sääntö nro 33 oli alkuperäisessä muodossaan.

(1) Toinen numero annetaan ainoastaan esimerkkinä.

LIITE III

Etutörmäystesti estettä käyttäen

1. TARKOITUS JA SOVELTAMISALA

Testin tarkoituksena on simuloida ajoneuvon etuosan törmäämistä kiinteään esteeseen tai vastakkaisesta suunnasta tulevaan toiseen ajoneuvoon.

2. ASENNUKSET, MENETTELYT JA MITTAUSLAITTEET

2.1. Testausalue

Testausalueen on oltava riittävän suuri koerataa, estettä ja teknisiä asennuksia varten. Radan loppuosan on oltava vaakasuora, tasainen ja sileä vähintään viiden metrin etäisyydeltä ennen estettä.

2.2. Este

Esteen on oltava teräsbetonikappale, jonka leveys edestä mitattuna on vähintään 3 m ja korkeus vähintään 1,5 m. Esteen on oltava niin paksu, että sen painaa vähintään 70 tonnia. Etupuolen on oltava pystysuora, kohtisuorassa vauhdinottoradan akselia vastaan ja peitetty 2 cm paksuilla, hyväkuntoisilla vanerilevyillä. Este on ankkuroitava maahan tai sijoitettava maan pinnalle käyttämällä muita pidätyslaitteita esteen liikkumisen rajoittamiseksi. Myös ominaisuuksiltaan erilaista estettä voidaan käyttää, jos se antaa vähintään yhtä hyvät tulokset.

2.3. Ajoneuvon käyttövoima

Törmäyshetkellä ajoneuvoon ei saa enää vaikuttaa minkään lisäohjaus- tai lisävoimalaitteen toiminta. Sen on osuttava esteeseen seuraten rataa, joka on kohtisuorassa törmäysesteeseen nähden. Ajoneuvon etuosan pystysuoran keskiviivan ja törmäysseinämän pystysuoran keskiviivan suurin sallittu yhdensuuntaisuusvirhe sivusuunnassa on ±30 cm.

2.4. Ajoneuvon kunto

2.4.1. Testattava ajoneuvo on joko varustettava kaikilla tavanomaisilla osilla ja varusteilla, jotka ovat osa sen kuormittamatonta käyttöpainoa, tai sen on oltava sellaisessa kunnossa, että se täyttää tämän vaatimuksen palovaaraan vaikuttavien osien ja varusteiden osalta.

2.4.2. Jos ajoneuvoa kuljetetaan ulkoisen voimanlähteen avulla, vähintään 90 prosenttia polttoainesäiliön tilavuudesta on täytettävä joko polttoaineella tai syttymättömällä nesteellä, jonka tiheys ja viskositeetti vastaavat läheisesti tavallisesti käytettävän polttoaineen tiheyttä ja viskositeettia. Kaikki muut järjestelmät (jarrunestesäiliöt, jäähdytin jne.) voivat olla tyhjiä.

2.4.3. Jos ajoneuvoa kuljettaa sen oma moottori, vähintään 90 prosenttia polttoainesäiliön tilavuudesta on oltava täytetty. Kaikki muut nestesäiliöt voidaan täyttää täyteen.

2.4.4. Testien suorittamisesta vastaava tekninen tutkimuslaitos voi valmistajan pyynnöstä sallia, että muiden sääntöjen mukaisissa testeissä käytettävää ajoneuvoa (mukaan luettuna testit, jotka voivat vaikuttaa ajoneuvon rakenteeseen) käytetään myös tämän säännön mukaisissa testeissä.

2.5. Nopeus törmäyshetkellä

Nopeuden on törmäyshetkellä oltava 48,3–53,1 km/h. Jos testi on kuitenkin suoritettu tätä suuremmalla törmäysnopeudella ja ajoneuvo on täyttänyt asetetut ehdot, testi katsotaan hyväksyttäväksi.

2.6. Mittausvälineet

Kohdassa 2.5 tarkoitetun nopeuden mittaamiseen käytettävän mittausvälineen on annettava täsmälliset tulokset prosentin tarkkuudella.

3. VASTAAVAT TESTAUSMENETELMÄT

3.1. Vastaavia testausmenetelmiä saa käyttää, kunhan tässä säännössä tarkoitettuihin edellytyksiin liittyvät arvot voidaan havaita joko pelkästään korvaavan testin avulla tai korvaavan testin tuloksiin perustuvilla laskelmilla.

3.2. Jos käytetään muuta kuin kohdassa 2 tarkoitettua menetelmää, sen vastaavuus on osoitettava.

LIITE IV

Takatörmäystestissä käytettävä menettely

1. TARKOITUS JA SOVELTAMISALA

1.1.	Testin tarkoituksena on simuloida toisen liikkeessä olevan ajoneuvon törmäämistä testattavan ajoneuvon takaosaan.

2. ASENNUKSET, MENETTELYT JA MITTAUSLAITTEET

2.1. Testausalue

Testausalueen on oltava riittävän suuri, jotta sinne voidaan sijoittaa törmäyskappaleen käyttövoimajärjestelmä, jotta törmäyksen kohteena oleva ajoneuvo voi siirtyä ja jotta sinne voidaan sijoittaa testin edellyttämät laitteet. Alueen sen osan, jossa törmäys ja ajoneuvon siirtyminen tapahtuu, on oltava vaakasuora, tasainen ja sileä ja pinnan kitkakertoimen vähintään 0,5.

2.2. Törmäyskappale

2.2.1.

Törmäyskappaleen on oltava terästä ja rakenteeltaan luja.

2.2.2.

Törmäyspinnan on oltava tasainen, vähintään 2 500 mm leveä ja 800 mm korkea, ja sen reunat on pyöristettävä siten, että kaarevuussäde on 40–50 mm. Törmäyspinta on peitettävä 20 mm paksulla vanerikerroksella.

2.2.3.

Seuraavien vaatimusten on täytyttävä törmäyshetkellä:

2.2.3.1.

Törmäyspinnan on oltava pystysuora ja kohtisuorassa törmäyksen kohteena olevan ajoneuvon pitkittäiskeskitasoa vastaan.

2.2.3.2.

Törmäyskappaleen kulkusuunnan on oltava olennaisilta osin vaakasuora ja yhdensuuntainen törmäyksen kohteena olevan ajoneuvon pitkittäiskeskitason kanssa.

2.2.3.3.

Törmäyskappaleen törmäyspinnan pystysuoran keskiviivan ja törmäyksen kohteena olevan ajoneuvon pitkittäiskeskitason suurin sallittu sivupoikkeama on 300 mm. Lisäksi törmäyspinnan on ulotuttava törmäyksen kohteena olevan ajoneuvon koko leveydelle.

2.2.3.4.

Törmäyspinnan alareunan maavaran on oltava 175 ± 25 mm.

2.3. Törmäyskappaleen kuljetus

Törmäyskappale voidaan joko kiinnittää vaunuun (liikkuva este), tai se voi olla osa heiluria.

2.4. Liikkuvaa estettä käytettäessä sovellettavat erityiset määräykset

2.4.1.

Jos törmäyskappale on kiinnitetty vaunuun (liikkuva este) kiinnityslaitteella, kiinnityslaitteen on oltava tukeva eikä se saa muuttaa muotoaan törmäyksen vaikutuksesta. Vaunun on törmäyshetkellä voitava liikkua vapaasti, eikä kuljetuslaitteen toiminta saa tällöin enää olla vaikuttaa siihen.

2.4.2.

Törmäysnopeuden on oltava 35–38 km/h.

2.4.3.

Vaunun ja törmäyslaitteen yhteenlasketun massan on oltava 1 100 ± 20 kg

2.5. Heiluria käytettäessä sovellettavat erityiset määräykset

2.5.1.

Iskupinnan keskipisteen ja heilurin pyörimisakselin välisen etäisyyden on oltava vähintään 5 m.

2.5.2.

Iskukappaleen on riiputtava vapaasti jäykistä puomeista, joihin se on kiinnitetty lujasti. Näin muodostettu heiluri ei saa muuttaa olennaisesti muotoaan törmäyksen voimasta.

2.5.3.

Heilurissa on oltava pysäytysmekanismi, joka estää iskukappaleen mahdollisen toisen iskun testiajoneuvoon.

2.5.4.

Iskuhetkellä heilurin iskupisteen nopeuden on oltava 35–38 km/h.

2.5.5.

Supistettu massa mr heilurin iskupisteessä määritellään kokonaismassan m, iskupisteen ja pyörimisakselin välisen etäisyyden a (1) sekä painopisteen ja pyörimisakselin välisen etäisyyden l funktioksi, jota kuvaa seuraava yhtälö:

mr = m (1/a)

2.5.6.

Supistetun massan mr on oltava 1 100 ± 20 kg.

2.6. Törmäyskappaleen massaa ja nopeutta koskevat yleiset määräykset

Jos testi on suoritettu kohtien 2.4.2 ja 2.5.4 mukaisia törmäysnopeuksia suuremmalla törmäysnopeudella ja/tai kohtien 2.4.3 ja 2.5.6 mukaisia massoja suuremmalla massalla ja ajoneuvo on täyttänyt asetetut vaatimukset, testi katsotaan hyväksyttäväksi.

2.7. Testattavan ajoneuvon kunto

2.7.1.

Testattava ajoneuvo on joko varustettava kaikilla tavanomaisilla osilla ja varusteilla, jotka ovat osa sen kuormittamatonta käyttöpainoa, tai sen on oltava sellaisessa kunnossa, että se täyttää tämän vaatimuksen palovaaraan vaikuttavien osien ja varusteiden osalta.

2.7.2.

Polttonestesäiliö täytetään vähintään 90 prosenttiin tilavuudestaan joko polttoaineella tai syttymättömällä nesteellä, jonka tiheys ja viskositeetti vastaavat läheisesti tavallisesti käytettävän polttoaineen tiheyttä ja viskositeettia. Kaikki muut järjestelmät (jarrunestesäiliöt, jäähdytin jne.) voivat olla tyhjiä.

2.7.3.

Vaihteen kytkeminen ja jarrujen käyttäminen sallitaan.

2.7.4.

Valmistajan pyynnöstä myönnetään seuraava poikkeus:

2.7.4.1.

Testien suorittamisesta vastaava tekninen tutkimuslaitos voi sallia, että muiden sääntöjen mukaisissa testeissä käytettävää ajoneuvoa (mukaan luettuna testit, jotka voivat vaikuttaa ajoneuvon rakenteeseen) käytetään myös tämän säännön mukaisissa testeissä.

2.7.4.2.

Ajoneuvon painoa voidaan lisätä enintään 10 prosenttia sen kuormaamattomasta painosta käyttäen lisäpainoja, jotka on kiinnitetty tiukasti ajoneuvon rakenteeseen niin, etteivät ne vaikuta matkustamon rakenteiden käyttäytymiseen testin aikana.

2.8. Mittausvälineet

Kohdissa 2.4.2 ja 2.5.4 tarkoitetun nopeuden mittaamiseen käytettävän mittausvälineen on annettava täsmälliset tulokset prosentin tarkkuudella.

3. VASTAAVAT TESTAUSMENETELMÄT

3.1.	Vastaavia testausmenetelmiä saa käyttää, kunhan tässä säännössä tarkoitettuihin edellytyksiin liittyvät arvot voidaan havaita joko pelkästään korvaavan testin avulla tai korvaavan testin tuloksiin perustuvilla laskelmilla.

3.2.	Jos käytetään muuta kuin kohdassa 2 tarkoitettua menetelmää, sen vastaavuus on osoitettava.

(1) Etäisyys a on yhtä suuri kuin kyseisen synkronoidun heilurin pituus.

LIITE V

MUOVISTEN POLTTOAINESÄILIÖIDEN TESTAAMINEN

1. TÖRMÄYSKESTÄVYYS

1.1.	Säiliö on täytettävä kokonaan vesi-glykoli-seoksella tai muulla nesteellä, jolla on alhainen jäätymispiste ja joka ei muuta säiliön valmistusmateriaalin ominaisuuksia. Tämän jälkeen säiliölle on suoritettava puhkaisutesti.

1.2.	Testin aikana säiliön lämpötilan on oltava 233 K ± 2 K (–40 °C ± 2 °C).

1.3.

Testissä on käytettävä heilurilla varustettua iskutestilaitetta. Iskukappaleen on oltava valmistettu teräksestä ja sen on oltava muodoltaan pyramidi, jossa on tasasivuiset kolmiopinnat ja neliön muotoinen pohja ja jonka huippu ja reunat on pyöristetty 3 mm säteeseen. Heilurin iskupisteen on oltava yhtenevä pyramidin painopisteen kanssa, heilurin iskupisteen on oltava yhtenevä pyramidin painopisteen kanssa, ja etäisyyden heilurin pyörähdysakselista on oltava 1 m. Heilurin kokonaismassan on oltava 15 kg. Heilurin liike-energian on iskuhetkellä oltava vähintään 30 Nm ja niin lähellä tätä arvoa kuin mahdollista.

1.4.

Testit on suoritettava säiliön sellaisille kohdille, joiden katsotaan olevan alttiita vaurioille edestä tai takaa tapahtuvassa törmäyksessä. Vaurioille alttiita kohtia ovat ne, jotka ovat vähiten suojattuja tai heikoimpia, kun otetaan huomioon säiliön muoto tai tapa, jolla se on asennettu ajoneuvoon. Laboratorioiden valitsemat kohdat on ilmoitettava testausselosteessa.

1.5.	Säiliö on testin aikana pidettävä paikoillaan kiinnikkeillä, jotka sijaitsevat iskun puoleisen sivun vastakkaisilla sivuilla. Testin seurauksena ei saa syntyä minkäänlaisia vuotoja.

1.6.	Valmistajan valinnan mukaan voidaan kaikki iskutestit suorittaa yhdelle säiliölle tai kukin testi eri säiliölle.

2. MEKAANINEN KESTÄVYYS

Säiliölle on suoritettava tiiviyttä ja muotojäykkyyttä koskevat testit tämän säännön kohdassa 6.1 vahvistetuissa olosuhteissa. Säiliö ja sen lisälaitteet on kiinnitettävä testilaitteeseen tavalla, joka vastaa niiden asennustapaa siinä ajoneuvossa, johon säiliö on tarkoitettu, tai itse ajoneuvoon taikka ajoneuvon osan muodostamaan testilaitteeseen. Valmistajan pyynnöstä ja teknisen tutkimuslaitoksen suostumuksella säiliö voidaan testata myös testilaitetta käyttämättä. Testinesteenä on käytettävä vettä, jonka lämpötila on 326 K (53 °C) ja joka täyttää säiliön kokonaan. Säiliöön on kohdistettava suhteellinen sisäinen paine, joka on kaksinkertainen käytettyyn työpaineeseen verrattuna ja joka tapauksessa vähintään 30 baaria lämpötilassa 326 K ± 2 K (53 °C ± 2 °C). Painetta on pidettävä yllä viiden tunnin ajan. Testin aikana säiliö ja sen lisälaitteet eivät saa haljeta tai vuotaa, mutta sen muoto saa muuttua pysyvästi.

3. POLTTOAINEENLÄPÄISEVYYS

3.1.	Läpäisevyystestissä on käytettävä joko säännön nro 83 liitteessä IX määriteltyä vertailupolttoainetta tai kaupallista korkeaoktaanista polttoainetta. Jos säiliö on suunniteltu käytettäväksi ainoastaan dieselmoottorilla varustetuissa ajoneuvoissa, se on täytettävä dieselpolttoaineella.

3.2.	Ennen testiä säiliö on täytettävä testipolttoaineella 50 prosenttiin tilavuudestaan ja sitä on säilytettävä sulkemattomana ilmanlämpötilassa 313 K ± 2 K (40 °C ± 2 °C), kunnes painonmenetys aikayksikköä kohden on vakio. Tämä valmisteleva säilytys saa kuitenkin kestää enintään neljä viikkoa.

3.3.

Tämän jälkeen säiliö on tyhjennettävä ja täytettävä uudelleen testipolttoaineella 50 prosenttiin asti sen tilavuudesta, minkä jälkeen säiliö on suljettava ilmatiiviisti ja sitä on säilytettävä 313 K ± 2 K (40 °C ± 2 °C) lämpötilassa. Painetta on säädettävä, kun säiliön sisältö on saavuttanut testilämpötilan. Kahdeksan viikon testijakson kuluessa määritellään painonmenetys, joka johtuu testijakson aikana tapahtuneesta diffuusiosta. Suurin sallittu keskimääräinen polttoaineenmenetys on 20 g 24 tunnin testiaikaa kohden.

3.4.

Jos diffuusion aiheuttama painonmenetys on suurempi kuin kohdassa 3.3 ilmoitettu arvo, on kyseisessä kohdassa kuvattu testi tehtävä uudelleen samalle säiliölle diffuusion aiheuttaman painonmenetyksen määrittelemiseksi lämpötilassa 296 K ± 2 K (23 °C ± 2 °C) mutta muutoin samoissa olosuhteissa. Näin mitattu painonmenetys saa olla enintään 10 g 24 tuntia kohden.

4. POLTTOAINEENKESTÄVYYS

Kohdassa 3 kuvatun testin jälkeen säiliön on edelleen täytettävä kohdissa 1 ja 2 vahvistetut vaatimukset.

5. PALONKESTÄVYYS

Säiliölle on tehtävä seuraavat testit:

5.1.	Säiliö, joka on kiinnitetty samalla tavoin kuin ajoneuvossa, on altistettava tulelle kahden minuutin ajaksi. Säiliöstä ei saa vuotaa polttonestettä.

5.2.

Polttoaineella täytetyille erilaisille säiliöille on tehtävä kolme erillistä testiä seuraavasti:

5.2.1.

Jos säiliö on suunniteltu asennettavaksi joko ottomoottorilla tai dieselmoottorilla varustettuihin ajoneuvoihin, on suoritettava kolme testiä siten, että säiliöt on täytetty korkeaoktaanisella polttoaineella.

5.2.2.

Jos säiliö on suunniteltu asennettavaksi ainoastaan dieselmoottorilla varustettuihin ajoneuvoihin, on suoritettava kolme testiä siten, että säiliöt on täytetty dieselpolttoaineella.

5.2.3.

Säiliö lisälaitteineen on kutakin testiä varten kiinnitettävä testilaitteeseen, jossa pyritään jäljittelemään todellisia asennusolosuhteita niin pitkälle kuin mahdollista. Menetelmän, jolla säiliö kiinnitetään testilaitteeseen, on vastattava kyseisiä ajoneuvoa koskevia eritelmiä. Huomioon on otettava kaikki ajoneuvon osat, jotka suojaavat säiliötä ja sen lisälaitteita tulelta tai jotka vaikuttavat millään tavoin tulen etenemiseen, samoin kuin säiliöön asennetut eritelmien mukaiset komponentit ja tulpat. Kaikkien aukkojen on oltava suljettuina testin aikana, mutta huohotusjärjestelmän on oltava toiminnassa. Välittömästi ennen testin alkua säiliö on täytettävä määritellyllä polttoaineella 50 prosenttiin tilavuudestaan.

5.3.	Liekki, jolle säiliö altistetaan, on tuotettava polttamalla astiassa ottomoottoreille tarkoitettua kaupallista polttoainetta (jäljempänä ”polttoaine”). Astiaan on kaadettava polttoainetta määrä, joka riittää liekin pitämiseen yllä vapaissa palo-olosuhteissa koko testimenettelyn ajan.

5.4.

Astian mittasuhteiden on oltava sellaiset, että varmistetaan polttoainesäiliön sivujen altistuminen tulelle. Astian on siksi ulotuttava säiliön laitojen yli vaakatasossa vähintään 20 cm mutta enintään 50 cm. Astian sivuseinät saavat ulottua enintään 8 cm korkeammalle kuin polttoaineen taso testin alkaessa.

5.5.

Polttoaineella täytetty astia asetetaan säiliön alle siten, että välimatka astiassa olevan polttoaineen pinnasta säiliön pohjaan vastaa polttonestesäiliön suunniteltua korkeutta tien pinnasta kuormaamattomalla massalla (ks. kohta 7.4). Joko astian tai testilaitteen tai molempien on oltava vapaasti liikuteltavissa.

5.6.

Testin C-vaiheen aikana astia on peitettävä suojuksella, joka on asetettu 3 cm ± 1 cm polttoainetason yläpuolelle. Suojuksen on oltava valmistettu lisäyksessä 2 kuvatusta tulenkestävästä materiaalista. Tiilien välissä ei saa olla rakoja, ja ne on tuettava polttoaineastian yläpuolelle siten, etteivät tiilissä olevat reiät tukkeudu. Kehikon pituuden ja leveyden on oltava 2–4 cm astian sisämittoja pienemmät siten, että kehikon ja astian seinän väliin jää 1–2 cm levyinen ilmanvaihdon mahdollistava rako.

5.7.

Jos testi tehdään ulkotiloissa, on varattava riittävä suoja tuulta vastaan, eikä tuulen nopeus polttoaineastian tasolla saa olla suurempi kuin 2,5 km/h. Ennen testiä suojus lämmitetään lämpötilaan 308 K ± 5 K (35 °C ± 5 °C). Tulenkestävät tiilet voidaan kastella samanlaisten testiolosuhteiden varmistamiseksi kussakin peräkkäisessä testissä.

5.8.

Testin on oltava nelivaiheinen (ks. lisäys 1).

5.8.1.

Vaihe A: Esilämmitys (kuva 1)

Astiassa oleva polttoaine sytytetään vähintään 3 m etäisyydellä testattavasta säiliöstä. 60 sekunnin esilämmitysvaiheen jälkeen astia asetetaan polttonestesäiliön alle.

5.8.2.

Vaihe B: Suora altistaminen tulelle (kuva 2)

Säiliö altistetaan vapaasti palavan polttoaineen tulelle 60 sekunnin ajan.

5.8.3.

Vaihe C: Epäsuora altistaminen tulelle (kuva 3)

Välittömästi vaiheen B päättymisen jälkeen asetetaan suojus paloastian ja säiliön väliin. Säiliö altistetaan tälle vaimennetulle tulelle 60 sekunnin ajan.

5.8.4.

Vaihe D: Testin päättäminen (kuva 4)

Suojuksella peitetty palava astia siirretään alkuperäiseen asemaansa (vaihe A). Jos säiliö on testin päätyttyä tulessa, se on välittömästi sammutettava.

5.9.	Testin tulosten katsotaan olevan tyydyttäviä, jos säiliöstä ei vuoda polttonestettä.

6. KUUMANKESTÄVYYS

6.1.	Testissä käytettävän laitteen on vastattava säiliön asennustapaa ajoneuvossa, myös säiliön huohotusjärjestelmän toimintatavan kannalta.

6.2.	Säiliö, joka on täytetty lämpötilaltaan 293 K (20 °C) olevalla vedellä 50 prosenttiin tilavuudestaan, altistetaan ilmanlämpötilalle 368 K ± 2 K (95 °C ± 2 °C) yhden tunnin ajan.

6.3.	Testin tulosten katsotaan olevan tyydyttäviä, jos säiliö ei testin jälkeen vuoda tai ole muuttanut merkittävästi muotoaan.

7. POLTTOAINESÄILIÖN MERKINNÄT

Säiliöön on kiinnitettävä tuotenimi tai -merkki, jonka on oltava häviämätön ja selvästi luettavissa säiliöstä, kun säiliö on asennettuna ajoneuvoon.

Lisäys 1

Tulenkestävyystesti

Kuvio 1

Vaihe A: Esilämmitys

Kuvio 2

Vaihe B: Suora altistaminen tulelle

Kuvio 3

Vaihe C: Epäsuora altistaminen tulelle

Kuvio 4

Vaihe D: Testin päättäminen

Lisäys 2

Tulenkestävien tiilien mitat ja tekniset tiedot

Tulenkestävyys (Seger-Kegel)	SK 30
Al2O3-pitoisuus	30–33 prosenttia
Huokoisuus (Po)	20–22 tilavuusprosenttia
Tiheys	1 900–2 000 kg/m3
Rei’itetty pinta-ala	44,18 prosenttia

EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN V OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET

23.7.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 194/34

NEUVOSTON PÄÄTÖS 2008/605/YUTP,

tehty 22 päivänä heinäkuuta 2008,

Zimbabween kohdistettavien rajoittavien toimenpiteiden voimassaolon jatkamisesta hyväksytyn yhteisen kannan 2004/161/YUTP täytäntöönpanosta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon yhteisen kannan 2004/161/YUTP (1) ja erityisesti sen 6 artiklan yhdessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 23 artiklan 2 kohdan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi yhteisellä kannalla 2004/161/YUTP toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on muun muassa estää demokratiaa, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja oikeusvaltioperiaatetta vakavasti heikentäviin toimiin Zimbabwessa osallistuvien henkilöiden pääsy jäsenvaltioiden alueelle ja näiden henkilöiden kauttakulku niiden alueen kautta sekä jäädyttää Zimbabwen hallituksen jäsenille ja heitä lähellä oleville luonnollisille tai oikeushenkilöille, yhteisöille tai elimille, jotka on lueteltu yhteisen kannan 2004/161/YUTP liitteessä, kuuluvat varat ja taloudelliset resurssit.

(2)

Koska Zimbabwen viranomaiset järjestivät ja suorittivat väkivaltaisuuksia vuoden 2008 presidentinvaalikampanjan aikana, minkä johdosta demokratia jäi vaalissa toteutumatta, tietyt henkilöt ja yhteisöt on lisättävä yhteisen kannan 2004/161/YUTP liitteessä olevaan luetteloon. Sen lisäksi, että nämä henkilöt ja yhteisöt heikensivät demokratiaa, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja oikeusvaltioperiaatetta Zimbabwessa, he/ne ovat lähellä hallitusta hoitamiensa tehtävien vuoksi tai heitä/niitä on pidettävä hallitusta lähellä olevina, koska he osallistuivat tai yllyttivät Zimbabwen viranomaisten järjestämiin tai suorittamiin väkivaltaisuuksiin.

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Tämän päätöksen liitteessä mainitut henkilöt ja yhteisöt lisätään yhteisen kannan 2004/161/YUTP liitteessä olevaan luetteloon.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään.

3 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 22 päivänä heinäkuuta 2008.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. KOUCHNER

(1) EUVL L 50, 20.2.2004, s. 66. Yhteinen kanta sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2007/455/YUTP (EUVL L 172, 30.6.2007, s. 89).

LIITE

Ensimmäisessä artiklassa tarkoitetut henkilöt ja yhteisöt

132.	Gono, Gideon

Keskuspankin pääjohtaja

133.	Kazembe, Joyce

Zimbabwen vaalilautakunnan varapuheenjohtaja

134.	Patel, Bharat

Valtakunnansyyttäjä (vt.)

135.	Chiwenga, Jocelyn

Liikenainen, asevoimien komentajan kenraali Chiwengan puoliso

136.	Dube, Tshingo

Zimbabwen puolustusteollisuuden toimitusjohtaja ja ZANU (PF) -puolueen ehdokas parlamenttivaaleissa

137.	Huni, Munyaradzi

Virallisen, hallitusta tukevan sanomalehden ”The Herald”in toimittaja, joka yllytti ennen vaaleja ja niiden aikana järjestettyyn terrorikampanjaan

138.	Kereke, Munyaradzi

Keskuspankin pääjohtajan vanhempi neuvonantaja

139.	Chiremba, Mirirai

Keskuspankin rahanpesun selvittelyosaston vastuuhenkilö

140.	Zvayi, Caesar

Virallisen, hallitusta tukevan sanomalehden ”The Herald”in toimittaja, joka yllytti ennen vaaleja ja niiden aikana järjestettyyn terrorikampanjaan

141.	Chingoka, Peter

Zimbabwen krikettiliiton johtaja, tuki julkisesti ennen vaaleja ja niiden aikana järjestettyä terrorikampanjaa

142.	Chimedza, Paul Dr.

Zimbabwen tuomiokapitulin kansainvälisen lääketieteen järjestön puheenjohtaja, kieltäytyi auttamasta MDC-oppositiopuolueen uhreja

143.	Ilmavoimien kenraaliluutnantti Karakadzai

Harare Metropolitanin maakunta, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana

144.	Luutnantti C. Sibanda

Bulawayon maakunta, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana

145.	Prikaatikenraali Tarumbwa

Manicaland ja Mutare South, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana

146.	Luutnantti M. Mzilikazi (MID)

Buhera Central, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana

147.	Luutnantti Mutsvunguma

Headlands, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana

148.	Prikaatikenraali Shungu

Mashonaland Central, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana

149.	Luutnantti Chipwere

Bindura South, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana

150.	Luutnantti F. Mhonda

Rushinga, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana

151.	Ilmavoimien kenraaliluutnantti Muchena

Midlands, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana

152.	Ilmavoimien kenraaliluutnantti Abu Basutu

Matebeleland South, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana

153.	Prikaatikenraali Khumalo

Matebeleland North, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana

154.	Kenraaliluutnantti A. Rugeje

Masvingon maakunta, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana

155.	Eversti G. Mashava

Chiredzi Central, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana

156.	Luutnantti Col. Muchono

Mwenezi West, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana

157.	Luutnantti Col. Mpabanga

Mwenezi East, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana

158.	Majuri R. Kwenda

Zaka East, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana

159.	Prikaatikenraali Sigauke

Mash Westin maakunta, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana

160.	Eversti Gwekwerere

Chinhoyi, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana

161.	Eversti C. T. Gurira

Mhondoro Mubaira, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana

162.	Prikaatikenraali D. Nyikayaramba

Mashonaland East, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana

163.	Prikaatikenraali Rungani

Eläkkeellä oleva prikaatikenraali, ollut suoraan osallisena terrorikampanjassa ennen vaaleja ja niiden aikana

164.	Chinotimba, Joseph

Zimbabwen vapaussodan veteraanien kansallisen yhdistyksen varapuheenjohtaja, ZANU (PF) -puolueen aseellisen ryhmittymän johtaja

165.	Moyo, Gilbert

Sotaveteraani, joka on ollut osallisena monissa rikoksissa Mashonaland West -maakunnassa (Chegutu), ZANU (PF) -puolueen aseellisen ryhmittymän johtaja

166.	Rangwani, Dani

Poliisitarkastaja, joka on osallistunut MDC-puolueen kannattajien kidutukseen ja vangitsemiseen ja ollut suoraan osallisena maaliskuussa 2007 tapahtuneisiin väkivallantekoihin

167.	Jangara, Thomsen

Apulaispoliisipäällikkö, vanhempi poliisikomentaja, toimipaikka Southerton, Harare South -alueen vastuuhenkilö, ollut suoraan osallisena maaliskuussa 2007 tapahtuneisiin väkivallantekoihin

168.	Tonderai Matibiri, Innocent

Poliisin apulaisylijohtaja; Mugaben veljenpoika tai hänen afrikkalainen ”läheinen serkkunsa”, joka on saanut korkean viran tullakseen seuraavaksi poliisiylijohtajaksi, ollut suoraan osallisena maaliskuussa 2007 tapahtuneisiin väkivallantekoihin

169.	Zidco Holdings

ZANU (PF) -puolueen holding-yhtiö (alias Zidco Holdings (PVT) Ltd)

PO Box 1275, Harare, Zimbabwe

170.	Jongwe Printing and Publishing Company (PVT) Ltd

ZANU (PF) -puolueen paino- ja julkaisuyhtiö (alias Jongwe printing and publishing co, alias Jongwe printing and publishing company)

14 Austin Road, Coventry road, Workington, Harare, Zimbabwe. PO box 5988, Harare, Zimbabwe

171.	Cold Comfort Farm Trust Co-operative

Omistaja Didymus Mutasa, Grace Mugabe osallistuu myös toimintaan

7 Cowie Road, Tynwald, Harare, Zimbabwe

172.	Zimbabwe Defence Industries

Kokonaan Zimbabwen hallituksen omistuksessa. Johtajina muun muassa Leo Mugabe ja Solomon Mujuru.

10th Floor, Trustee House, 55 Samora Machel Avenue, PO Box 6597, Harare, Zimbabwe

23.7.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 194/37

Oikaistaan komission päätös 2008/582/EY, tehty 8 päivänä heinäkuuta 2008, Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta ja Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä yhteisörahoituksen ulkopuolelle

( Euroopan unionin virallinen lehti L 186, 15. heinäkuuta 2008 )

Sivulle 40 lisätään seuraava liite:

”LIITE

Alamomentti 6701

JV	Toimenpide	FY	Oikaisun peruste	Tyyppi	%	Valuutta	Määrä	Jo tehdyt vähennykset	Rahoitusvaikutus
DE	Maaseudun kehittäminen, tukiosasto	2003	Paljon hallinnollisia ja muodollisia virheitä	kiinteämääräinen	10,00 %	EUR	– 867 397,00	0,00	– 867 397,00
DE	Maaseudun kehittäminen, tukiosasto	2004	Paljon hallinnollisia ja muodollisia virheitä	kiinteämääräinen	10,00 %	EUR	– 922 307,00	0,00	– 922 307,00
DE	Maaseudun kehittäminen, tukiosasto	2005	Paljon hallinnollisia ja muodollisia virheitä	kiinteämääräinen	5,00 %	EUR	– 182 680,00	0,00	– 182 680,00
DE	Maaseudun kehittäminen, tukiosasto	2005	Paljon hallinnollisia ja muodollisia virheitä	kiinteämääräinen	10,00 %	EUR	– 999 506,00	0,00	– 999 506,00
DE yhteensä							–2 971 890,00	0,00	–2 971 890,00
ES	Eläinpalkkiot & peltokasvit		Komission päätöksen 2004/457/EY osittaisesta kumoamisesta tuomioistuimen tuomiolla asiassa T-266/04 johtuva palautus				823 834,00	0,00	823 834,00
ES	Lypsylehmäpalkkio	2004	Enimmäismäärän ylittyminen	yksittäinen		EUR	–52 361,34	0,00	–52 361,34
ES	Hedelmät ja vihannekset – pähkinät	2005	Viivästyneet maksut tuensaajille	yksittäinen		EUR	–14 397 498,21	0,00	–14 397 498,21
ES	Hedelmät ja vihannekset – pähkinät	2006	Viivästyneet maksut tuensaajille	yksittäinen		EUR	–1 009 945,97	0,00	–1 009 945,97
ES	Hed. ja vih. – markkinoiltapoistot	2004	Ympäristöehtojen noudattamatta jättäminen	yksittäinen		EUR	– 634 839,09	0,00	– 634 839,09
ES	Hed. ja vih. – markkinoiltapoistot	2005	Ympäristöehtojen noudattamatta jättäminen	yksittäinen		EUR	– 410 503,12	0,00	– 410 503,12
ES	Hed. ja vih. – markkinoiltapoistot	2006	Ympäristöehtojen noudattamatta jättäminen	yksittäinen		EUR	– 546 120,92	0,00	– 546 120,92
ES	Eläinpalkkiot – naudat	2003	Puutteet paikalla tehtävissä tarkastuksissa	kiinteämääräinen	2,00 %	EUR	– 373 751,67	0,00	– 373 751,67
ES	Eläinpalkkiot – naudat	2004	Puutteet paikalla tehtävissä tarkastuksissa	kiinteämääräinen	2,00 %	EUR	– 361 340,41	0,00	– 361 340,41
ES	Eläinpalkkiot – naudat	2005	Puutteet paikalla tehtävissä tarkastuksissa	kiinteämääräinen	2,00 %	EUR	– 354 082,79	0,00	– 354 082,79
ES	Eläinpalkkiot – naudat	2006	Puutteet paikalla tehtävissä tarkastuksissa	kiinteämääräinen	2,00 %	EUR	– 150,72	0,00	– 150,72
ES yhteensä							–17 316 760,25	0,00	–17 316 760,25
FR	Maitojauhe kaseiinin tuotantoon	2003	Valmistusprosessin vaatimusten noudattamatta jättäminen	kiinteämääräinen	2,00 %	EUR	–1 069 944,66	0,00	–1 069 944,66
FR	Maitojauhe kaseiinin tuotantoon	2004	Valmistusprosessin vaatimusten noudattamatta jättäminen	kiinteämääräinen	2,00 %	EUR	–1 988 080,56	0,00	–1 988 080,56
FR	Maitojauhe kaseiinin tuotantoon	2005	Valmistusprosessin vaatimusten noudattamatta jättäminen	kiinteämääräinen	2,00 %	EUR	– 490 222,38	0,00	– 490 222,38
FR	Maaseudun kehittäminen, tukiosasto – liitännäistoimenpiteet (pinta-alaan liittyvät toimenpiteet)	2003	Olennaisen valvonnan puutteellisuus – hyvän viljelykäytännön tarkastusraportit eivät riittävän kattavia	kiinteämääräinen	5,00 %	EUR	–3 242 982,00	0,00	–3 242 982,00
FR	Maaseudun kehittäminen, tukiosasto – liitännäistoimenpiteet (pinta-alaan liittyvät toimenpiteet)	2004	Olennaisen valvonnan puutteellisuus – hyvän viljelykäytännön tarkastusraportit eivät riittävän kattavia	kiinteämääräinen	5,00 %	EUR	– 432 112,00	0,00	– 432 112,00
FR	Maaseudun kehittäminen, tukiosasto – liitännäistoimenpiteet (pinta-alaan liittyvät toimenpiteet)	2005	Olennaisen valvonnan puutteellisuus – hyvän viljelykäytännön tarkastusraportit eivät riittävän kattavia	kiinteämääräinen	5,00 %	EUR	–68 795,00	0,00	–68 795,00
FR yhteensä							–7 292 136,60	0,00	–7 292 136,60
GB	Peltokasvit	2004	Seurantatarkastuksena suoritettujen peltotarkastusten epätarkoituksenmukainen ajoitus, tukikelpoisten alojen virheellinen määritys	kiinteämääräinen	5,00 %	GBP	–39 302 426,21	0,00	–39 302 426,21
GB	Peltokasvit	2005	Seurantatarkastuksena suoritettujen peltotarkastusten epätarkoituksenmukainen ajoitus, tukikelpoisen alojen virheellinen määritys	kiinteämääräinen	5,00 %	GBP	–15 577 901,94	0,00	–15 577 901,94
GB	Eläinpalkkiot – naudat	2003	Yhteismaan laskeminen rehualaksi eläinpalkkiojärjestelmissä	yksittäinen		GBP	–5 924,49	0,00	–5 924,49
GB	Eläinpalkkiot – naudat	2004	Yhteismaan laskeminen rehualaksi eläinpalkkiojärjestelmissä	yksittäinen		GBP	–24 360,32	0,00	–24 360,32
GB	Eläinpalkkiot – lampaat	2003	Yhteismaan laskeminen rehualaksi eläinpalkkiojärjestelmissä	yksittäinen		GBP	–14 109,69	0,00	–14 109,69
GB	Eläinpalkkiot – lampaat	2004	Yhteismaan laskeminen rehualaksi eläinpalkkiojärjestelmissä	yksittäinen		GBP	–13 785,20	0,00	–13 785,20
GB yhteensä							–54 938 507,85	0,00	–54 938 507,85
GR	Pähkinät	2005	LPIS-GIS ei täysin toimintavalmis, paikalla tehtävät tarkastukset riittämättömiä	kiinteämääräinen	2,00 %	EUR	–71 794,60	0,00	–71 794,60
GR	Suorat tuet	2005	LPIS-GIS ei täysin toimintavalmis, paikalla tehtävät tarkastukset riittämättömiä	kiinteämääräinen	10,00 %	EUR	–2 833 706,98	0,00	–2 833 706,98
GR	Suorat tuet	2005	LPIS-GIS ei täysin toimintavalmis, paikalla tehtävät tarkastukset riittämättömiä	kiinteämääräinen	15,00 %	EUR	–32 073 291,47	0,00	–32 073 291,47
GR	Suorat tuet	2005	LPIS-GIS ei täysin toimintavalmis, paikalla tehtävät tarkastukset riittämättömiä	kiinteämääräinen	10,00 %	EUR	–28 846 753,54	0,00	–28 846 753,54
GR	Pähkinät	2006	LPIS-GIS ei täysin toimintavalmis, paikalla tehtävät tarkastukset riittämättömiä	kiinteämääräinen	2,00 %	EUR	–86 496,35	0,00	–86 496,35
GR	Suorat tuet	2006	LPIS-GIS ei täysin toimintavalmis, paikalla tehtävät tarkastukset riittämättömiä	kiinteämääräinen	10,00 %	EUR	–34 745 488,98	0,00	–34 745 488,98
GR	Suorat tuet	2006	LPIS-GIS ei täysin toimintavalmis, paikalla tehtävät tarkastukset riittämättömiä	kiinteämääräinen	15,00 %	EUR	–29 056 988,80	0,00	–29 056 988,80
GR yhteensä							– 127 714 520,73	0,00	– 127 714 520,73
IT	Peltokasvit	2004	Puutteet edellisten vuosien kuviin perustuvissa tarkastusmenettelyissä	kiinteämääräinen	5,00 %	EUR	–27 847 155,97	0,00	–27 847 155,97
IT	Peltokasvit	2004	Puutteet ortokuvien tulkinnassa	kiinteämääräinen	2,00 %	EUR	–27 434 620,36	0,00	–27 434 620,36
IT	Peltokasvit	2005	Puutteet edellisten vuosien kuviin perustuvissa tarkastusmenettelyissä	kiinteämääräinen	5,00 %	EUR	–21 206 744,69	0,00	–21 206 744,69
IT	Peltokasvit	2005	Puutteet ortokuvien tulkinnassa	kiinteämääräinen	2,00 %	EUR	–33 645 298,99	0,00	–33 645 298,99
IT	Pinta-alatuet	2006	Puutteet edellisten vuosien kuviin perustuvissa tarkastusmenettelyissä	kiinteämääräinen	5,00 %	EUR	–7 433 776,26	0,00	–7 433 776,26
IT	Pinta-alatuet	2006	Puutteet ortokuvien tulkinnassa	kiinteämääräinen	2,00 %	EUR	–27 590 205,43	0,00	–27 590 205,43
IT	Vientituet	2001	Olennaisen valvonnan riittämättömyys	kiinteämääräinen	5,00 %	EUR	–67 271,33	0,00	–67 271,33
IT	Vientituet	2002	Olennaisen valvonnan riittämättömyys	kiinteämääräinen	5,00 %	EUR	– 361 362,50	0,00	– 361 362,50
IT	Vientituet	2003	Olennaisen valvonnan riittämättömyys	kiinteämääräinen	5,00 %	EUR	–79 763,99	0,00	–79 763,99
IT	Hedelmät ja vihannekset – sitrushedelmien jalostus	2004	Olennainen valvonta toteutettu osittain tai jätetty toteuttamatta, todisteita petoksista sitrushedelmien jalostusjärjestelmässä	kiinteämääräinen	25,00 %	EUR	–14 993 038,39	0,00	–14 993 038,39
IT	Hedelmät ja vihannekset – sitrushedelmien jalostus	2005	Olennainen valvonta toteutettu osittain tai jätetty toteuttamatta, todisteita petoksista sitrushedelmien jalostusjärjestelmässä	kiinteämääräinen	25,00 %	EUR	– 355 653,75	0,00	– 355 653,75
IT	Hedelmät ja vihannekset – toimintarahastot	2005	Yhdessä toimintaohjelmassa tukeen kelpaamattomia menoja	yksittäinen		EUR	–13 200,00	0,00	–13 200,00
IT	Maitokiintiö	2003	Toimituksia ja suoramyyntiä koskeva valvonta puutteellista	kiinteämääräinen	2,00 %	EUR	–5 001 671,00	0,00	–5 001 671,00
IT	Maitokiintiö	2003	Toimituksia ja suoramyyntiä koskeva valvonta puutteellista	kiinteämääräinen	5,00 %	EUR	–8 675 150,00	0,00	–8 675 150,00
IT yhteensä							– 174 704 912,66	0,00	– 174 704 912,66
NL	Maitojauhe kaseiinin tuotantoon	2003	Puutteet valvontamenettelyissä: tarkastuksia tehty säädettyä harvemmin, näytteenotto ei objektiivista	kiinteämääräinen	5,00 %	EUR	–3 451 612,54	0,00	–3 451 612,54
NL	Maitojauhe kaseiinin tuotantoon	2004	Puutteet valvontamenettelyissä: tarkastuksia tehty säädettyä harvemmin tai vähemmän perusteellisesti, näytteenotto ei objektiivista	kiinteämääräinen	5,00 %	EUR	–3 672 868,18	0,00	–3 672 868,18
NL	Maitojauhe kaseiinin tuotantoon	2005	Puutteet valvontamenettelyissä: tarkastuksia tehty säädettyä harvemmin tai vähemmän perusteellisesti, näytteenotto ei objektiivista	kiinteämääräinen	5,00 %	EUR	– 192 151,14	0,00	– 192 151,14
NL yhteensä							–7 316 631,86	0,00	–7 316 631,86
PL	Pinta-alatuet	2005	Olennaisen valvonnan puutteet: tarkastukset riittämättömiä tai huonolaatuisia	kiinteämääräinen	5,00 %	PLN	–10 950 597,00	0,00	–10 950 597,00
PL yhteensä							–10 950 597,00	0,00	–10 950 597,00
SE	Eläinpalkkiot – Lampaat	2003	Tukea maksettu viljelijöille, joilla alle 10 kiintiöoikeutta	yksittäinen		SEK	– 251 958,00	0,00	– 251 958,00
SE	Eläinpalkkiot – Lampaat	2003	Puutteet paikalla tehtävissä tarkastuksissa	kiinteämääräinen	2,00 %	SEK	– 813 863,38	0,00	– 813 863,38
SE	Eläinpalkkiot – Lampaat	2004	Tukea maksettu viljelijöille, joilla alle 10 kiintiöoikeutta	yksittäinen		SEK	– 491 987,00	0,00	– 491 987,00
SE	Eläinpalkkiot – Lampaat	2004	Puutteet paikalla tehtävissä tarkastuksissa	kiinteämääräinen	2,00 %	SEK	– 791 216,00	0,00	– 791 216,00
SE	Eläinpalkkiot – Lampaat	2005	Tukea maksettu viljelijöille, joilla alle 10 kiintiöoikeutta	yksittäinen		SEK	– 661 305,00	0,00	– 661 305,00
SE	Eläinpalkkiot – Lampaat	2005	Puutteet paikalla tehtävissä tarkastuksissa	kiinteämääräinen	2,00 %	SEK	– 788 339,00	0,00	– 788 339,00
SE	Eläinpalkkiot – Lampaat	2006	Puutteet paikalla tehtävissä tarkastuksissa	kiinteämääräinen	2,00 %	SEK	– 454,86	0,00	– 454,86
SE yhteensä							–3 799 123,24	0,00	–3 799 123,24”

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 194

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	51. vuosikerta 23. heinäkuu 2008

Sisältö	I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista	Sivu
	ASETUKSET
	Komission asetus (EY) N:o 691/2008, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2008, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	1

	II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista
	PÄÄTÖKSET
	Komissio
	2008/602/EY
*	Komission päätös, tehty 17 päivänä kesäkuuta 2008, kansallisten liittymien sekä keskusviisumitietojärjestelmän ja kansallisten liittymien välisen viestintäinfrastruktuurin fyysisestä arkkitehtuurista ja vaatimuksista kehittämisvaiheessa (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 2693)	3
	2008/603/EY
*	Komission päätös, tehty 17 päivänä heinäkuuta 2008, väliaikaisesta poikkeuksesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1528/2007 liitteessä II vahvistetuista alkuperäsäännöistä Mauritiuksen erityistilanteen huomioon ottamiseksi tonnikalasäilykkeiden ja tonnikalafileiden osalta (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 3568)	9
	2008/604/EY
*	Komission päätös, tehty 22 päivänä heinäkuuta 2008, ihmiskauppaa käsittelevän asiantuntijaryhmän jäsenien nimittämisestä	12
	KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET
*	Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö nro 34 – Ajoneuvojen hyväksyntää palovaaran torjumisen osalta koskevat yhdenmukaiset vaatimukset	14

	Oikaisuja
*	Oikaistaan komission päätös 2008/582/EY, tehty 8 päivänä heinäkuuta 2008, Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta ja Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä yhteisörahoituksen ulkopuolelle (EUVL L 186, 15.7.2008)	37
*	Oikaistaan ilmoitus Euroopan yhteisön ja Kiribatin tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen voimaantulopäivästä (EUVL L 165, 26.6.2008)	42

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	MA	32,2
	MK	28,0
	TR	85,4
	ME	25,6
	XS	37,5
	ZZ	41,7
0707 00 05	TR	115,0
0707 00 05	ZZ	115,0
0709 90 70	TR	98,5
0709 90 70	ZZ	98,5
0805 50 10	AR	90,6
	US	70,6
	UY	101,5
	ZA	102,4
	ZZ	91,3
0806 10 10	CL	79,7
	EG	148,0
	IL	129,9
	TR	144,2
	ZZ	125,5
0808 10 80	AR	115,7
	BR	94,9
	CL	100,6
	CN	74,8
	NZ	112,6
	US	101,0
	UY	80,0
	ZA	85,0
	ZZ	95,6
0808 20 50	AR	80,0
	AU	143,2
	CL	113,9
	NZ	110,0
	ZA	95,7
	ZZ	108,6
0809 10 00	TR	170,1
0809 10 00	ZZ	170,1
0809 20 95	TR	401,1
	US	437,5
	ZZ	419,3
0809 30	TR	164,5
0809 30	ZZ	164,5
0809 40 05	IL	154,8
	XS	95,0
	ZZ	124,9

	III Euroopan unionista tehtyä sopimusta soveltamalla annetut säädökset
	EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN V OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET
*	Neuvoston päätös 2008/605/YUTP, tehty 22 päivänä heinäkuuta 2008, Zimbabween kohdistettavien rajoittavien toimenpiteiden voimassaolon jatkamisesta hyväksytyn yhteisen kannan 2004/161/YUTP täytäntöönpanosta	34

Järjestysnumero	CN-koodi	Tavaran kuvaus	Ajanjakso	Määrä
09.1668	1604 14 11, 1604 14 18, 1604 20 70	Tonnikalasäilykkeet (1)	1.1.2008–31.12.2008	3 000 tonnia
09.1669	1604 14 16	Tonnikalafileet	1.1.2008–31.12.2008	600 tonnia