5.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 178/1

(1)

Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä 29 päivänä syyskuuta 2003 neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 (4) IV osaston 10 a luvussa, sellaisena kuin se on lisättynä neuvoston asetuksen (EY) N:o 864/2004 (5) 1 artiklan 20 kohdalla, vahvistetaan puuvillan lajikohtaista tukea koskevat säännöt.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 10 a luku kumottiin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-310/04 7 päivänä syyskuuta 2006 antamalla tuomiolla (6) suhteellisuusperiaatteen vastaisena erityisesti sillä perusteella, että ”neuvosto asetuksen N:o 864/2004 antajana ei ole osoittanut yhteisöjen tuomioistuimessa, että tällä asetuksella käyttöön otettu puuvillan uusi tukijärjestelmä toteutettiin tosiasiallisesti sen harkintavallan rajoissa, mikä merkitsee kaikkien käsiteltävänä olevan asian kannalta merkityksellisten seikkojen ja olosuhteiden huomioon ottamista, ja näihin kuuluvat muun muassa kaikki puuvillan viljelyyn liittyvät palkkakustannukset ja siementenpoistoyritysten toimintakyky, joiden huomioon ottaminen oli tarpeen kyseisen viljelyn kannattavuuden arvioinnissa”, ja sillä perusteella, ettei yhteisöjen tuomioistuin voi ”tutkia, onko yhteisön lainsäätäjä voinut ilman, että se on ylittänyt sille tässä asiassa myönnetyn laajan harkintavallan rajoja, päätyä siihen, että puuvillan lajikohtaisen tuen määrän vahvistaminen 35 prosentiksi aikaisemmassa tukijärjestelmässä voimassa olleiden tukien määrästä riittää takaamaan asetuksen 864/2004 johdanto-osan viidennessä perustelukappaleessa esitetyn ja pöytäkirjassa N:o 4 olevassa 2 kohdassa määrättyä tavoitetta heijastavan tavoitteen, joka koskee kannattavuuden ja siten kyseisen lajin viljelyn jatkumisen turvaamista”. Tuomioistuin määräsi myös, että kumoamisen vaikutukset on lykättävä kohtuullisen ajan kuluessa tapahtuvaan uuden asetuksen antamiseen saakka.

(3)

Tuomioistuimen asiassa C-310/04 antaman tuomion mukaisesti on tarpeen hyväksyä uusi puuvillan lajikohtainen tukijärjestelmä.

(4)

Kaikki puuvilla-alan erityistilanteeseen liittyvät seikat ja olosuhteet, myös kyseisen viljelyn kannattavuuden arvioimiseen tarvittavat seikat, olisi otettava huomioon. Tätä varten käynnistettiin arviointi- ja kuulemismenettely: laadittavan puuvillan tukijärjestelmän sosioekonomisista ja ympäristövaikutuksista yhteisön puuvilla-alalla tehtiin kaksi tutkimusta ja sidosryhmille järjestettiin erityisiä seminaareja ja internetin välityksellä toteutettu kuuleminen.

(5)

Uuden järjestelmän olisi vastattava pöytäkirjassa N:o 4 olevassa 2 kohdassa asetettuja tavoitteita tukea puuvillan tuotantoa niillä yhteisön alueilla, joilla tällä tuotannolla on suuri merkitys maataloudelle, mahdollistaa kyseisille tuottajille kohtuulliset tulot ja vakauttaa markkinat parantamalla rakenteita tarjonnan ja markkinoille saattamisen kannalta.

(6)

Järjestelmän olisi myös oltava yhdenmukainen maataloustuottajien tulotukeen perustuvan järjestelmän kanssa, mikä on uudistetun yhteisön maatalouspolitiikan (YMP) johtava periaate.

(7)

YMP:n uudistuksen keskeisiä tekijöitä ovat suoran tuottajatuen irrottaminen tuotannosta sekä tilatukijärjestelmän käyttöönotto. Asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 nämä toimenpiteet on otettu käyttöön useiden maataloustuotteiden osalta.

(8)

YMP:n uudistuksen perusteena olevien tavoitteiden samoin kuin pöytäkirjassa N:o 4 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi puuvillatuki olisi irrotettava pitkälti tuotannosta ja sisällytettävä tilatukijärjestelmään. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa näitä tavoitteita, vaan ne voidaan yhteisen toiminnan tarpeen vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(9)

Jos puuvilla-alan tukijärjestelmä sisällytettäisiin kokonaan ja välittömästi tilatukijärjestelmään, yhteisön puuvillan tuotantoalueille muodostuisi merkittävä tuotannon keskeyttämisriski. Tämän vuoksi osa tuesta olisi edelleen sidottava puuvillan viljelyyn maksamalla tukikelpoisille hehtaareille lajikohtaista tukea. Sen määrä olisi laskettava siten, että pöytäkirjassa N:o 4 olevassa 2 kohdassa asetetut tavoitteet saavutetaan, mutta puuvillajärjestelmä liitetään samalla YMP:n yleiseen uudistus- ja yksinkertaistusprosessiin. Tämän vuoksi on tehdyn arvioinnin mukaan perusteltua, että kunkin jäsenvaltion käytettävissä oleva kokonaistuki vahvistetaan 35 prosentiksi välillisesti tuottajille menevästä tuen kansallisesta osuudesta. Tällaisella tukiosuudella puuvilla-alasta tulee pitkällä aikavälillä kannattavaa, ja se edistää puuvillan tuotantoalueiden kestävää kehitystä ja varmistaa viljelijöiden kohtuulliset tulot.

(10)

Välillisesti tuottajille menevän tuen kansallisen osuuden jäljellä olevan 65 prosentin osuuden olisi oltava käytettävissä tilatukijärjestelmässä.

(11)

Ympäristöön liittyvistä syistä olisi vahvistettava tuottajajäsenvaltiokohtainen perusala. Lisäksi vain jäsenvaltioiden hyväksymien alojen olisi oltava tukikelpoisia aloja.

(12)

Kiinteä hehtaarikohtainen tuotos tuottajajäsenvaltiota kohden olisi vahvistettava. Se määrittää yhdessä perusalavaatimuksen, varojen yleisen ylärajan asettamisen ja pääosin tuotannosta irrotettuun tukeen perustuvan järjestelmän kanssa ohjelman tuotantoa rajoittavan luonteen samalla kun pöytäkirjan N:o 4 tavoitteet täytetään.

(13)

Siementenpoistoteollisuuden tarpeiden tyydyttämiseksi tukikelpoisuuteen olisi liitettävä tosiasiallisesti korjatun puuvillan laadun vähimmäisvaatimusten noudattaminen.

(14)

Jotta tuottajat ja siementenpoistajat voisivat parantaa puuvillan laatua, olisi lisäksi edistettävä jäsenvaltioiden hyväksymien toimialakohtaisten organisaatioiden perustamista. Yhteisön olisi osallistuttava kyseisten organisaatioiden toiminnan rahoitukseen välillisesti korottamalla organisaatioiden jäseninä oleville viljelijöille maksettavaa tukea.

(15)

Asetus (EY) N:o 1782/2003 olisi sen vuoksi muutettava.

(16)

Uuden puuvillan lajikohtaisen tukijärjestelyn lisäksi vaikuttaisi olevan tarkoituksenmukaista hyväksyä säännöt, joiden tarkoituksena puuvilla-alan vakauttamista uudessa lainsäädännöllisessä ja markkinatilanteessa.

(17)

Siltä osin kuin siementenpoistoteollisuuden läsnäolo tuotantoalueilla vaikuttaa tarpeelliselta, kyseisen teollisuuden tarpeet täytettäisiin riittävällä tavalla muun muassa asettamalla tosiasiallisesti korjatulle puuvillalle laadun vähimmäisvaatimukset ja sallimalla toimialakohtaisten organisaatioiden parantaa puuvillan laatua. Siementenpoistoteollisuuden huomattavan ylikapasiteetin huomioon ottaen on lisäksi tarkoituksenmukaista säätää lisätoimenpiteistä teollisuuden rakenneuudistuksen tukemiseksi tavoitteena markkinasuuntautuneisuuden parantaminen.

(18)

Lisäksi vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta ottaa käyttöön markkinasuuntautuneisuustoimenpiteitä, joilla tuetaan erityisiä laatujärjestelmiä ja asiaa koskevia menekinedistämistoimia. Tämän vuoksi puuvilla-alalla olisi perustettava kansallisia rakenneuudistusohjelmia. Vaikka asianomaisten toimenpiteiden rahoitus on yhteisön tehtävä, jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus valita tarvittavat toimenpiteet omia alueitaan varten ottaen tarvittaessa huomioon alueelliset erityispiirteensä.

(19)

Rakenneuudistusohjelmat olisi toimitettava komissiolle sen tarkistamiseksi, että toimenpiteet ovat tässä asetuksessa ja sen täytäntöönpanosäännöissä vahvistettujen edellytysten mukaisia. Rakenneuudistusohjelmien täytäntöönpanon olisi oltava jäsenvaltioiden vastuulla.

(20)

Toimenpiteiden tulisi täydentää Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20 päivänä syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 (7) mukaisia jo olemassa olevia toimenpiteitä.

(21)

Kyseisten ohjelmien toimenpiteisiin voi kuulua se, että osa siementenpoistoon käytetyistä laitoksista lakkautetaan kokonaisuudessaan ja pysyvästi elinkelpoisemman siementenpoistoteollisuuden varmistamiseksi. Tukea voidaan antaa myös siementenpoistoteollisuudessa tehtäviin investointeihin, joilla pyritään parantamaan yritysten taloudellista suorituskykyä sinällään. Lisäksi tukea voidaan antaa puuvilla-alan rakenneuudistuksen seurauksista kärsiville koneurakoitsijoille.

(22)

Eurooppalaisen puuvillan laadun edistämiseksi erityisiin laatujärjestelmiin osallistuvien viljelijöiden olisi tällaisten ohjelmien mukaisesti saatava erityistukea, joka kattaa tietyt asiaan liittyvät kustannukset. Vastaavasti olisi tuettava tiedotus- ja menekinedistämistoimia näiden laatujärjestelmien piiriin kuuluvan puuvillan osalta.

(23)

Määrärahojen kohdentamisen jäsenvaltioiden kansallisiin rakenneuudistusohjelmiin olisi perustuttava tärkeimpien puuvillantuotantoalueiden erityisiin rakenneuudistus- ja mukauttamistarpeisiin. Koska puuvilla-alan rakenneuudistuksen ja mukauttamisen on tarkoitus olla tilapäistä, ohjelmat voidaan päättää jäsenvaltioiden pyynnöstä, minkä jälkeen rakenneuudistusohjelmien vuotuiset määrärahat voidaan lisätä asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteessä VIII kyseisen jäsenvaltion tuotannosta irrotetulle tuelle vahvistettuun kansalliseen enimmäismäärään.

(24)

Koska Portugalissa ei ole siementenpoistoteollisuutta ja Bulgariassa sovelletaan tilatukijärjestelmää, näiden kahden jäsenvaltion kansallisia rakenneuudistusohjelmia varten ei ole tarpeen myöntää määrärahoja.

(25)

Tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2009, jotta uutta puuvillan tukijärjestelmää ja puuvilla-alan rakenneuudistusjärjestelmää voitaisiin soveltaa tuotantokauden alusta,

1)

Korvataan IV osaston 10 a luku seuraavasti:

”10 A   LUKU

PUUVILLAN LAJIKOHTAINEN TUKI

110 a artikla

Kohde

CN-koodiin 5201 00 kuuluvan puuvillan tuottajille myönnetään tukea tässä luvussa vahvistetuin edellytyksin.

110 b artikla

Tukikelpoisuus

1.   Tukea myönnetään puuvillan tukikelpoiselle viljelyalalle hehtaaria kohden. Jotta viljelyalalle voidaan myöntää tukea, sen on sijaittava jäsenvaltion puuvillan tuotantoon hyväksymällä maatalousmaalla ja sille on pitänyt kylvää hyväksyttyjä lajikkeita, jotka tosiasiallisesti korjataan tavanomaisissa kasvuolosuhteissa.

Edellä 110 a artiklassa tarkoitettu tuki maksetaan virheettömästä ja hyvälaatuisesta myyntikelpoisesta puuvillasta.

2.   Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu maa ja lajikkeet 144 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistettavien yksityiskohtaisten sääntöjen ja edellytysten mukaisesti.

110 c artikla

Perusalat, vahvistetut satotasot ja viitemäärät

1.   Vahvistetaan kansalliset perusalat seuraavasti:

2.   Vahvistetaan viitekauden satotasot seuraavasti:

3.   Tuen määrä tukikelpoista hehtaaria kohden vahvistetaan kertomalla 2 kohdassa vahvistetut satotasot seuraavilla viitemäärillä:

4.   Jos puuvillan tukikelpoinen viljelyala ylittää jossain jäsenvaltiossa jonakin vuonna 1 kohdassa vahvistetun perusalan, kyseisen jäsenvaltion 3 kohdassa tarkoitettua tukea vähennetään suhteessa perusalan ylitykseen.

5.   Tämän artiklan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt hyväksytään 144 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

110 d artikla

Hyväksytyt toimialakohtaiset organisaatiot

1.   Tässä luvussa ’hyväksytyllä toimialakohtaisella organisaatiolla’ tarkoitetaan oikeushenkilöä, jonka muodostavat puuvillaa tuottavat viljelijät ja vähintään yksi siementenpoistaja ja jonka tehtävänä on muun muassa:

2.   Jäsenvaltion, jonka alueelle siementenpoistajat ovat sijoittautuneet, on hyväksyttävä toimialakohtaiset organisaatiot, jotka noudattavat 144 artiklan 2 kohdassa perusteita, jotka hyväksytään tarkoitettua menettelyä noudattaen.

110 e artikla

Tuen maksaminen

1.   Viljelijöille myönnetään tukea tukikelpoista hehtaaria kohden 110 c artiklan mukaisesti.

2.   Hyväksytyn toimialakohtaisen organisaation jäseninä oleville viljelijöille myönnetään 110 c artiklan 1 kohdassa säädetyn perusalan rajoissa tukea tukikelpoista hehtaaria kohden korotettuna kahdella eurolla.”

2)

Korvataan 156 artiklan 2 kohdan g alakohta seuraavasti:

a)

tutkimushankkeisiin tai toimenpiteisiin tutkimushankkeiden tukemiseksi;

b)

toimenpiteisiin, jotka voivat saada yhteisön tukea asetuksen (EY) N:o 1698/2005 perusteella.

—

Kreikka: 4,0 miljoonaa euroa,

—

Espanja: 6,134 miljoonaa euroa.

a)

siementenpoistolaitosten täydellinen ja pysyvä sulkeminen;

b)

investoinnit siementenpoistoteollisuuteen;

c)

tuottajien osallistuminen puuvillan laatujärjestelmiin;

d)

tiedotus- ja menekinedistämistoimet;

e)

koneurakoitsijoille myönnettävä tuki, joka ei saa ylittää aiheutuneita tappioita.

a)

tämän artiklan 1 kohdan a, b ja d alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden mukaisen tuen osalta ne tuensaajat, joille maksetaan tukea puuvillan tuotantotuesta 22 päivänä toukokuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1051/2001 (8) IV luvun mukaisesti markkinointivuonna 2005/2006;

b)

tämän artiklan 1 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden mukaisen tuen osalta ne tuensaajat, joille maksetaan tukea asetuksen (EY) N:o 1782/2003 10 a luvun mukaisesti;

c)

tämän artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun toimenpiteen mukaisen tuen osalta hyväksytyt toimialakohtaiset organisaatiot, jotka määritellään asetuksen (EY) N:o 1782/2003 10 a luvussa;

d)

tämän artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun toimenpiteen mukaisen tuen osalta koneurakoitsijat, jotka:

5.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 178/7

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

5.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 178/9

(1)

Viimeaikaiset vientituen määrien vähennykset, jotka johtuvat sekä yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen että maataloushyödykkeiden maailmanmarkkinahintojen muutosten vaikutuksista, ovat johtaneet tukitodistushakemusten määrän alenemiseen ja siten vähentäneet yhteisön budjettiin kohdistuvaa painetta siltä osin kuin on kyse perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden vientituesta. Olosuhteissa, joissa ei ole vaaraa siitä, että yhteisö rikkoisi kansainvälisiä sitoumuksiaan, on aiheellista yksinkertaistaa tiettyjen perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietävien maataloustuotteiden vientituen myöntämisjärjestelmää ja siten vähentää kyseisiä tavaroita vievien toimijoiden hallinnollista taakkaa.

(2)

Komission asetuksen (EY) N:o 1043/2005 (2) 27 artiklan 1 kohdan nojalla tukitodistuksista johtuvat oikeudet voidaan siirtää tietyin edellytyksin. Jotta varmistettaisiin johdonmukaisuus todistusten käsittelyssä, olisi kyseisiä siirtoja koskeva menettely mahdollisuuksien mukaan saatettava vastaamaan niitä todistuksista johtuvien oikeuksien siirtoihin liittyviä säännöksiä, joista säädetään maataloustuotteiden tuonti-, vienti- ja ennakkovahvistustodistusmenettelyn soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 23 päivänä huhtikuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 376/2008 (3).

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1043/2005 32 artiklan 2 kohdassa säädetään ajanjaksosta, jonka kuluessa maksajaviranomaisen on merkittävä pyydetty vientituen määrä tukitodistukseen. Kun kuitenkin otetaan huomioon asiakirjojen käsittelyyn tarvittava aika, kun on kyse vientituen erottelemisesta määränpään mukaan, tämä ajanjakso ei ehkä riitä, vaan sitä olisi sen vuoksi pidennettävä.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 1043/2005 38 a artiklan 2 kohdassa säädetään edellytyksistä, jotka koskevat jäsenvaltioiden komissiolle antamia ilmoituksia hakemuksista sekä niitä vastaavien tukitodistusten antamista. Koska tehokkaammat raportointi- ja viestintäjärjestelmät on otettu käyttöön, olisi asianomaisia määräaikoja mukautettava.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 1043/2005 33 artiklassa säädetään eriin perustuvasta järjestelmästä tukitodistusten myöntämistä varten. Mainitun asetuksen 39 artiklassa säädetään kyseisten tukitodistusten voimassaoloajasta. Tukitodistuksia koskevan järjestelmän toiminnan helpottamiseksi ensimmäisessä erässä myönnettyjen todistusten ja 38 a artiklan nojalla haettujen todistusten voimassaoloaikaa olisi pidennettävä.

(6)

Jotta olisi mahdollista hyötyä menetettävän vakuuden määrän alentamisesta, asetuksen (EY) N:o 1043/2005 45 artiklan 2 kohdassa säädetään, että käyttämättömät todistukset ja todistusten otteet on palautettava todistuksen antaneelle viranomaiselle sen varainhoitokauden aikana, jolle todistukset ja otteet on annettu, viimeistään 30 päivänä kesäkuuta kyseisenä kautena. Tehokkaampien raportointijärjestelmien käyttöönotto antaa mahdollisuuden pidentää tätä määräaikaa.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 1043/2005 47 artiklassa säädetään erityisistä edellytyksistä, joilla pienille viejille voidaan myöntää vientitukea. Yksinkertaistamisen vuoksi pienillä viejillä olisi oltava oikeus käyttää tukitodistuksia menettämättä pienen viejän asemaa, ja lisäksi maksukynnystä olisi nostettava.

(8)

Tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden saamiseksi käyntiin hyvissä ajoin olisi tämän asetuksen tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(9)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1043/2005 olisi muutettava.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomien jalostettujen maataloustuotteiden kauppaa koskevia horisontaalisia kysymyksiä käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

1)

Korvataan 27 artikla seuraavasti:

”27 artikla

1.   Todistuksista johtuvat velvoitteet eivät ole siirrettävissä. Todistuksenhaltija voi siirtää todistuksesta johtuvat oikeudet todistuksen voimassaoloaikana, jos siirto tapahtuu ainoastaan yhden siirronsaajan hyväksi todistusta ja sen otetta kohden. Siirto koskee määriä, joita ei ole vielä merkitty todistukseen tai sen otteisiin.

2.   Siirronsaaja ei voi siirtää edelleen oikeuttaan, mutta voi palauttaa sen todistuksenhaltijalle. Palautus todistuksenhaltijalle koskee määriä, joita ei ole vielä merkitty todistukseen tai sen otteisiin.

Tällaisessa tapauksessa todistuksen antavan viranomaisen on merkittävä todistuksen 6 kohtaan jokin liitteessä VIII vahvistetuista maininnoista.”

2)

Korvataan 32 artiklan 2 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Maksajaviranomainen merkitsee kyseisen määrän tukitodistukseen kuuden kuukauden kuluessa erityisen hakemuksen vastaanottopäivästä.”

3)

Korvataan 38 a artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tietyn viikon aikana jätetyt hakemukset komissiolle seuraavana maanantaina. Niitä vastaavat todistukset voidaan antaa ilmoitusta seuraavasta keskiviikosta alkaen edellyttäen, että komissio ei ole antanut muita ohjeita.”

4)

Korvataan 39 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Jollei toisesta ja kolmannesta alakohdasta muuta johdu, tukitodistus on voimassa sitä kuukautta, jona hakemus tehtiin, seuraavan viidennen kuukauden viimeiseen päivään tai varainhoitokauden loppuun, jos se päättyy aikaisemmin.

Tukitodistus, jota on haettu 33 artiklan a alakohdan tai 38 a artiklan mukaisesti viimeistään 7 päivänä marraskuuta, on voimassa sitä kuukautta, jona hakemus tehtiin, seuraavan kymmenennen kuukauden viimeiseen päivään.

Jäljempänä 40 artiklassa tarkoitettu tukitodistus on voimassa sitä kuukautta, jona hakemus tehtiin, seuraavan viidennen kuukauden viimeiseen päivään.

Jos tuen määrät on vahvistettu ennakkoon 29 artiklan mukaisesti, ne ovat voimassa todistuksen voimassaoloajan viimeiseen päivään.”

5)

Korvataan 45 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan ainoastaan niihin todistuksiin ja todistusten otteisiin, jotka on palautettu todistuksen antaneelle viranomaiselle sen varainhoitokauden aikana, jolle todistukset on annettu, edellyttäen, että ne on palautettu viimeistään 31 päivänä elokuuta kyseisenä kautena.”

6)

Korvataan 47 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”2.   Edellä olevaa 46 artiklaa sovelletaan vientitoimiin, joita koskevat hakemukset, jotka toimija on jättänyt 32 artiklan 1 kohdassa vahvistetuin edellytyksin varainhoitovuoden aikana kyseinen vientiä koskeva hakemus mukaan luettuna, saavat johtaa enintään 100 000 euron maksuihin.”

5.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 178/11

(1)

Oliiviöljyn ja uutetun oliiviöljyn ominaisuuksista sekä niiden määritysmenetelmistä 11 päivänä heinäkuuta 1991 annetussa komission asetuksessa (ETY) N:o 2568/91 (2) määritellään oliiviöljyn ja uutetun oliiviöljyn (oliivin puristemassaöljyn) kemialliset ja aistinvaraiset ominaisuudet sekä kyseisten ominaisuuksien arviointimenetelmät.

(2)

Asetuksen (ETY) N:o 2568/91 2 artiklan 1 kohdan kymmenennen luetelmakohdan mukaan neitsytoliiviöljyjen aistinvaraisten ominaisuuksien arviointi tehdään kyseisen asetuksen liitteen XII menetelmällä.

(3)

Kansainvälinen oliivineuvosto hyväksyi marraskuussa 2007 tarkistetun menetelmän neitsytoliiviöljyjen aistinvaraista arviointia varten. Tarkistuksella ajantasaistetaan neitsytoliiviöljyjen positiivisten ja negatiivisten ominaisuuksien kuvaukset sekä menetelmän kuvaus. Sillä myös muutetaan neitsytoliiviöljyn virheiden havaitsemisen ylärajaa.

(4)

Kansainvälisen oliivineuvoston neitsytoliiviöljyjä koskevassa tarkistetussa aistinvaraisessa arviointimenetelmässä määritellään lisäksi neitsytoliiviöljyjen aistinvaraisiin ominaisuuksiin liittyvien tiettyjen termien ja ilmausten valinnaisen käytön edellytykset pakkausmerkinnöissä. On syytä säätää, että raatien puheenjohtajat voivat todistaa öljyjen vastaavan mainittujen termien ja ilmausten määritelmiä.

(5)

Sen vuoksi asetusta (ETY) N:o 2568/91 olisi muutettava.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

1)

Korvataan liitteessä I olevan taulukon yhdennessätoista sarakkeessa (”Aistinvarainen arvio, Virheen mediaani (Md)”) oleva luku ”2,5” luvulla ”3,5” toisella rivillä, kolmannella rivillä ja alaviitteessä 2.

2)

Korvataan liite XII tämän asetuksen liitteellä.

5.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 178/17

(1)

Euroopan yhteisö on ollut vuodesta 1981 alkaen sopimuspuolena Koillis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvää tulevaa monenkeskistä yhteistyötä koskevassa yleissopimuksessa (2).

(2)

Koillis-Atlantin kalastuskomissio (NEAFC) antoi maalikuussa 2008 suosituksen, jonka mukaan on muutettava luetteloa aluksista, joiden on vahvistettu harjoittaneen laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta. Olisi varmistettava, että suositus pannaan täytäntöön yhteisön lainsäädännössä.

(3)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 40/2008 olisi muutettava,

5.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 178/19

(1)

Komissio ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä20. lokakuuta 2007 julkaistulla ilmoituksella (2) tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien sitrushedelmävalmisteiden ja -säilykkeiden (mandariinien jne.) tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta.

(2)

Menettelyn aloittaminen perustui Espanjan hedelmä- ja vihannesjalostealan järjestöjen kansallisen liiton (FNACV), jäljempänä ’valituksen tekijä’, 6. syyskuuta 2007 sellaisten tuottajien puolesta tekemään valitukseen, joiden tuotanto muodostaa 100 prosenttia tiettyjen valmistettujen tai säilöttyjen sitrushedelmien (kuten mandariinien) kokonaistuotannosta yhteisössä. Valituksessa esitetty näyttö tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi oikeuttamaan menettelyn aloittaminen.

(3)

Komissio saattoi 9. marraskuuta 2007 Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tarkastelevana olevan tuotteen tuonnin 5. marraskuuta 2007 annetun asetuksen (EY) N:o 1295/2007 (3) mukaisen kirjaamisvelvoitteen alaiseksi.

(4)

Huomautettakoon, että kyseistä tuotetta koskevat suojatoimenpiteet olivat voimassa 8. marraskuuta 2007 asti. Komissio otti käyttöön väliaikaiset suojatoimenpiteet tiettyjen sitrushedelmävalmisteiden ja -säilykkeiden (mandariinien jne.) tuonnissa 7. marraskuuta 2003 annetulla asetuksella (EY) N:o 1964/2003 (4). Lopulliset suojatoimenpiteet otettiin käyttöön 7. huhtikuuta 2004 annetulla asetuksella (EY) N:o 658/2004 (”suojatoimenpiteistä annettu asetus”) (5). Sekä väliaikaiset että lopulliset suojatoimenpiteet muodostuivat tariffikiintiöistä, toisin sanoen tullia kannettiin vasta, kun tariffikiintiö oli käytetty loppuun.

(5)

Komissio ilmoitti virallisesti menettelyn aloittamisesta valituksen tehneille yhteisön tuottajille ja niitä edustavalle järjestölle, vientiä harjoittaville tuottajille ja niitä edustavalle järjestölle, toimittajille ja tuojille sekä niitä edustaville järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan kansantasavallan viranomaisille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa vahvistetussa määräajassa.

(6)

Valituksen tehneet tuottajat, vientiä harjoittavat tuottajat, tuojat ja niitä edustavat järjestöt esittivät kantansa. Kuuleminen järjestettiin kaikille niille asianosaisille, jotka sitä pyysivät ja jotka osoittivat, että niiden kuulemiseen oli erityisiä syitä.

(7)

Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa, että polkumyynnin ja vahingon määrittämiseksi sovelletaan otantamenetelmää perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi vientiä harjoittavia tuottajia ja etuyhteydettömiä tuojia ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen mukaisesti perustiedot tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvästä toiminnastaan tutkimusajanjakson ajalta (1. lokakuuta 2006 ja 30. syyskuuta 2007 väliseltä ajalta).

(8)

Jotta Kiinan kansantasavallan vientiä harjoittavat tuottajat voivat halutessaan esittää markkinatalouskohtelua (MET) tai yksilöllistä kohtelua (IT) koskevan pyynnön, komissio lähetti lomakkeet markkinatalouskohtelua ja yksilöllistä kohtelua koskevien pyyntöjen esittämistä varten niille kiinalaisille yrityksille, joita asian tiedettiin koskevan. Viisi yritystä/yritysryhmää pyysi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaista markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua, jos tutkimuksessa todetaan, etteivät ne täytä markkinatalouskohtelua koskevia vaatimuksia. Otokseen valittiin kuitenkin vain yksi markkinatalouskohtelua pyytänyt yritys (ks. jäljempänä johdanto-osan 26 kappale). Yhdeksän yritystä/yritysryhmää pyysi pelkästään yksilöllistä kohtelua.

(9)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille yhteisön tuottajille, joita asian tiedettiin koskevan, ja niitä edustaville järjestöille, kaikille otokseen valituille tuojille ja niitä edustaville järjestöille, kaikille toimittajille, joita asian tiedettiin koskevan, ja otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille. Lisäksi kyselylomakkeet lähetettiin kaikille komission yksilöimille mahdollisille vertailumaan tuottajille (ks. jäljempänä johdanto-osan 40–41 kappale).

(10)

Kyselylomakkeisiin saatiin vastaukset neljältä yhteisön tuottajalta, joiden tuotanto muodostaa 100 prosenttia yhteisön kokonaistuotannosta, kuudelta otokseen valitulta etuyhteydettömältä yhteisön tuojalta ja niitä edustavilta järjestöiltä. Lisäksi vastaukset saatiin kaikilta otokseen kuuluvilta kiinalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta ja niihin etuyhteydessä olevilta yrityksiltä. Vastauksia saatiin myös kiinalaisten tuottajien järjestöltä ja yhdeltä tuojajärjestöltä.

(11)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki polkumyynnin ja aiheutuneen vahingon ja yhteisön edun määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja teki tarkastuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin:

(12)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimusajanjakso kattoi 1. lokakuuta 2006 ja 30. syyskuuta 2007 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttava kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1. lokakuuta 2002 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(13)

Mandariinit korjataan syksyllä ja talvella. Korjuu- ja säilömisaika alkaa varhain lokakuussa ja päättyy suunnilleen tammikuun lopussa seuraavana vuonna. Tuore tuote on tarkoitettu tuorehedelmämarkkinoille mehuja ja säilykkeitä varten. Mandariinien säilöntäteollisuudessa on käytäntönä käyttää vertailuperustana 1. lokakuuta ja seuraavan vuoden 30. syyskuuta välistä kautta, ja komissio on käyttänyt sitä omassa arviossaan.

(14)

Tarkasteltavana olevan tuotteen muodostavat valmistetut tai säilötyt lisättyä alkoholia sisältämättömät, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät mandariinit (myös tangeriinit ja satsumat), klementiinit, wilkingit ja muut niiden kaltaiset sitrushedelmähybridit, sellaisina kuin ne on määritelty CN-nimikkeessä 2008. Nämä luokitellaan tällä hetkellä seuraavasti: CN-koodi 2008 30 55 kattaa tarkasteltavana olevan tuotteen, joka ei sisällä lisättyä alkoholia mutta joka sisältää lisättyä sokeria, kun tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino on suurempi kuin 1 kg; CN-koodi 2008 30 75 kattaa tarkasteltavana olevan tuotteen, joka ei sisällä lisättyä alkoholia mutta joka sisältää lisättyä sokeria, kun tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino on enintään 1 kg. Lisäksi ex CN-koodi 2008 30 90 sisältää osittain mandariinit (myös tangeriinit ja satsumat), klementiinit, wilkingit ja muut niiden kaltaiset valmistetut tai säilötyt sitrushedelmähybribit, joissa ei ole lisätty alkoholia tai lisättyä sokeria (yleensä vedessä tai omassa mehussa).

(15)

Alustavan tutkimuksen mukaan tarkasteltavana olevaa tuotetta saadaan kuorimalla ja lohkomalla tiettyjä pieniä sitrushedelmiä (pääasiassa satsumia), jotka sen jälkeen säilötään sokerisiirappiin, mehuun tai veteen. Kuoriminen ja lohkominen voidaan suorittaa käsin tai koneella.

(16)

Tarkasteltavana olevaa tuotetta tuotetaan eri painoisena sekä kuluttajamarkkinoille että ateriapalvelualalle ja elintarviketeollisuudelle. Suurin osa kuluttajamarkkinoille tarkoitetuista tuotteista on nettopainoltaan 312 g (175 g valutettuna), vaikka 850 g (480 g) painavan tuotteen osuus myynnistä on kasvussa. Ateriapalveluala ja elintarviketeollisuus käyttävät suurempia pakkauskokoja, erityisesti 2,65 kg (1 500 g) ja 3,1 kg (1 700 g) painavia pakkauksia; näistä 2,65 kg on suosituin koko.

(17)

Satsumia, klementiinejä ja muita pieniä sitrushedelmiä kutsutaan yhteisellä nimellä ”mandariinit”. Useimmat näistä eri hedelmälajeista soveltuvat käytettäviksi tuoretuotteena tai mehuina tai säilykkeinä. Ne ovat samankaltaisia, ja niiden valmisteiden tai säilykkeiden katsotaan siten muodostavan yhden tuotteen.

(18)

Yksi yhteisön tuoja väitti, että tarkasteltavana oleva Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva tuote oli parempilaatuinen, sillä kiinalaisissa mandariineissa on vähemmän siemeniä.

(19)

Samoin kuin suojatoimenpiteistä annetun asetuksen yhteydessä jotkin osapuolet väittivät, että tarkasteltavana oleva tuote ja yhteisön tuotannonalan tuote eroavat laadultaan. Yhteisön tuottajat väittivät, että kuluttajat suosivat niiden tuottamia tuotteita tiukempina pidettyjen säilöntävaiheen hygieniastandardien takia.

(20)

Komissio tutki näitä väitteitä ja totesi seuraavaa:

Koska samankaltaisuus ei edellytä, että tuotteet ovat täysin identtisiä, vähäiset erot eivät riitä muuttamaan tuontituotteen ja yhteisön tuotteen samankaltaisuudesta tehtyä päätelmää.

(21)

Komissio päättelee siten, että tuontituote ja yhteisön tuote katsotaan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuksi samankaltaiseksi tuotteeksi.

(22)

Kiinan kansantasavallassa toimivien vientiä harjoittavien tuottajien suuren määrän takia menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa esitettiin otantamenetelmän soveltamista polkumyynnin toteamiseksi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(23)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi vientiä harjoittavia tuottajia ilmoittautumaan 15 päivän kuluessa tutkimuksen aloittamispäivästä ja toimittamaan perustiedot viennistä ja kotimaan myynnistä, tarkat tiedot niiden toiminnasta tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon osalta ja kaikkien tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja/tai myyntiin osallistuvien niihin etuyhteydessä olevien yritysten nimet ja kuvauksen niiden toiminnasta. Myös Kiinan tasavallan viranomaisia ja tuottajajärjestöjä kuultiin.

(24)

16 Kiinan kansantasavallassa toimivaa yritystä tai etuyhteydessä olevien yritysten ryhmää ilmoittautui ja toimitti pyydetyt tiedot menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Ne kaikki ilmoittivat vienneistä yhteisöön tutkimusajanjakson aikana ja ilmaisivat olevansa halukkaita osallistumaan otokseen.

(25)

Niiden vientiä harjoittavien tuottajien, jotka eivät ilmoittautuneet edellä mainitun määräajan aikana tai jotka eivät toimittaneet pyydettyjä tietoja määräajassa, katsottiin olevan tässä tutkimuksessa yhteistyöhön osallistumattomia. Eurostatin tuontitietojen ja johdanto-osan 24 kappaleessa mainittujen yritysten ilmoittamien tutkimusajanjaksoa koskevien tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisöön suuntautuvien vientien määrän vertaileminen viittaa siihen, että kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyön aste oli hyvin korkea.

(26)

Otoksen valinnassa otettiin huomioon perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti vientiä harjoittavien tuottajien koko yhteisöön suuntautuvien vientien osalta. Tämän kriteerin perusteella otokseen valittiin neljä vientiä harjoittavaa tuottajaa, joista kahdella oli etuyhteys. Otosta koskevien tietojen perusteella todettiin, että valitut yritykset muodostivat tutkimusajanjaksona yli 60 prosenttia edellä johdanto-osan 24 kappaleessa mainittujen yritysten ilmoittamien tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisöön suuntautuvien vientien kokonaismäärästä. Lisäksi yksi näistä yrityksistä oli myynyt tarkasteltavana olevaa tuotetta huomattavia määriä kotimarkkinoilla tutkimusajanjakson aikana. Siksi katsottiin, että tällainen otos mahdollistaisi tutkimuksen rajoittamisen kohtuulliseen määrään vientiä harjoittavia tuottajia, joita voitaisiin tarkastella käytettävissä olevana aikana, siten että varmistetaan suuri edustavuus. Kaikkia asianosaisia vientiä harjoittavia tuottajia ja niitä edustavia järjestöjä sekä Kiinan kansantasavallan viranomaisia kuultiin, eivätkä ne esittäneet huomautuksia tätä tarkoitusta varten asetetussa määräajassa.

(27)

Yksikään otokseen kuulumattomista vientiä harjoittavista tuottajista ei vaatinut yksilöllisen polkumyyntimarginaalin vahvistamista toimittamalla asiaa koskevat tiedot asetetussa määräajassa perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi. Vientiä harjoittavia tuottajia ei siten tarkasteltu yksilöllisesti tässä tutkimuksessa.

(28)

Valituksessa esitetyissä tiedoissa ja edellisessä suojatoimenpidetutkimuksessa yksilöityjen tuojien suuren määrän takia menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa ehdotettiin otantamenetelmää perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Monet tuojat tarjoutuivat tekemään yhteistyötä. Otokseen valittiin kuusi tuontimäärältään suurta tuojaa. Nämä tuojat edustavat hieman yli 60:tä prosenttia yhteisön kaikista tuonneista.

(29)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaan Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia tuonteja koskevissa polkumyyntitutkimuksissa normaaliarvo määritetään mainitun artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niiden tuottajien osalta, joiden on todettu täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa säädetyt perusteet.

(30)

Markkinatalouskohtelua koskevat lyhyet ja ohjeelliset perusteet esitetään jäljempänä tiivistäen:

(31)

Nyt esillä olevassa tutkimuksessa yksi otokseen kuuluvista vientiä harjoittavista tuottajista (ks. edellä johdanto-osan 22–26 kappale) pyysi markkinatalouskohtelua ja palautti sitä koskevan lomakkeen.

(32)

Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja ei voi saada markkinatalouskohtelua, sillä se ei kyennyt osoittamaan täyttävänsä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa esitetyn ensimmäisen, toisen ja kolmannen vaatimuksen. Etenkin ensimmäisen vaatimuksen osalta toimitiloihin tehdyssä tarkastuksessa todettiin, että yrityksen työntekijät allekirjoittivat tyhjän työsopimuksen, jossa ei mainita korvauksia eikä työtunteja. Siksi oli mahdotonta määrittää työntekijöiden palvelukseenottoa ja palkkausta koskevia ehtoja ja näin ollen sitä, ilmentävätkö työvoimakustannukset tarjontaa ja kysyntää. Toisen vaatimuksen osalta toimitiloihin tehdyssä tarkastuksessa todettiin, että kansainvälisten kirjanpitonormien perusperiaatteita oli jätetty noudattamatta (esimerkiksi suoriteperusteisen kirjanpidon periaate, kuittaaminen, epäjohdonmukaisuudet kirjapidossa ilmoitettujen summien ja kirjanpidon perustana olevan varsinaisen aineiston välillä, puutteet liiketoimien todenmukaisessa esittämisessä) sekä tilinpäätöksessä että tilintarkastuksessa, mikä kyseenalaistaa yrityksen tilien luotettavuuden. Kolmannen vaatimuksen osalta todettiin, että yritys hyötyi useista valtiontuista (esimerkiksi sellaisen arvonlisäveron palautus, jota toimittajat/viljelijät eivät ole koskaan maksaneet, ja maakunnallisten ulkomaankaupan kehityshankkeiden rahastosta maksetut vientituet sekä vientibonus), mikä osoittaa, että aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä on yhä jäljellä vääristymiä.

(33)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että ainoa kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja, joka on pyytänyt markkinatalouskohtelua, ei ole osoittanut täyttävänsä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa esitetyt vaatimukset, eikä sille sen vuoksi voitu myöntää markkinatalouskohtelua.

(34)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan nojalla vahvistetaan tarvittaessa koko maata koskeva tulli kyseisen artiklan soveltamisalaan kuuluville maille, lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa, että ne täyttävät perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa säädetyt vaatimukset.

(35)

Ainoa otokseen kuuluva vientiä harjoittava tuottaja, joka pyysi markkinatalouskohtelua, pyysi myös yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, että sille ei myönnetä markkinatalouskohtelua. Myös muut otokseen kuuluvat vientiä harjoittavat tuottajat pyysivät yksilöllistä kohtelua.

(36)

Asianosaisten yritysten yksilöllistä kohtelua koskevien pyyntöjen alustava tutkinta osoitti, että ne kaikki täyttivät perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa säädetyt vaatimukset.

(37)

Sen vuoksi pääteltiin, että yksilöllinen kohtelu olisi myönnettävä alustavasti seuraaville kiinalaisille vientiä harjoittaville yrityksille:

(38)

Edellä esitettyjen syiden takia yhdellekään kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle ei myönnetty markkinatalouskohtelua.

(39)

Normaaliarvo on siten määritettävä kaikkien kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(40)

Valituksessa esitettyjen tietojen mukaan kyseistä tuotetta ei tuoteta merkittäviä määriä yhteisön ulkopuolella eikä asianomaisessa maassa. Menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa ehdotettiin siten, että normaaliarvon perustana käytettäisiin mitä tahansa muuta hyväksyttävää perustetta, esimerkiksi samankaltaisesta tuotteesta tosiasiallisesti yhteisössä maksettua tai maksettavaa hintaa. Asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään asiaa koskevat huomautuksensa. Komissio jatkoi menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen julkaisemisen jälkeen mahdollisten vertailumaiden etsintää. Komissio ehdotti yhteistyötä kahdelle thaimaalaiselle yritykselle. Toinen niistä lupautui alustavasti tekemään yhteistyötä tutkimuksessa, mutta se ei kuitenkaan vastannut myöhemmin kyselylomakkeeseen. Toinen yritys ei vastannut lainkaan.

(41)

Kaksi asianomaisen maan vientiä harjoittavaa tuottajaa ja yksi tuoja- ja tukkumyyjäjärjestö vastusti sitä, että normaaliarvon perustana käytettäisiin yhteisössä maksettuja tai maksettavia hintoja, mutta ne eivät esittäneet mitään muuta perusasetuksen mukaista ratkaisua.

(42)

Edellä esitetyn perusteella päätettiin alustavasti, että kaikkien otokseen kuuluvien vientiä harjoittavien tuottajien osalta normaaliarvon perustana käytetään mitä tahansa muuta hyväksyttävää perustetta, eli tässä tapauksessa samankaltaisesta tuotteesta tosiasiallisesti yhteisössä maksettua tai maksettavaa hintaa perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(43)

Yhteisössä maksettua tai maksettavaa hintaa koskevan perusteen mukaisesti normaaliarvo laskettiin edellä johdanto-osan 11 kappaleessa lueteltujen yhteistyössä toimineiden yhteisön tuottajien toimitiloissa tarkastettujen tietojen perusteella.

(44)

Yhteisössä toimivien samankaltaisen tuotteen tuottajien kotimaanmyynnin todettiin olevan edustava otokseen kuuluvien vientiä harjoittavien tuottajien yhteisöön viemään tarkasteltavana olevaan tuotteeseen verrattuna.

(45)

Koska yhteisön tuotannonalan myyntihinnat olivat tappiollisia, niitä oli oikaistava kohtuullisella voittomarginaalilla, kuten perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdassa säädetään. Sovellettu 6,8 prosentin voittomarginaali oli sama kuin säilöntäkauden 2000/2001 voittomarginaali, sillä se oli viimeinen kausi ennen Kiinasta tapahtuvan tuonnin valtavaa kasvua, joka johti suojatoimenpiteiden käyttöönottoon, toisin sanoen viimeinen kausi, jolloin epätavallisen alhaiseen hintaan tapahtuneella vahingollisella tuonnilla ei ollut vielä vaikutusta markkinaolosuhteisiin.

(46)

Vientihintojen perustana käytettiin niitä todellisia hintoja, jotka riippumattomat asiakkaat maksoivat Kiinan kansantasavallasta yhteisöön tehdyistä vienneistä.

(47)

Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(48)

Normaaliarvon ja vientihinnan tasapuolisen vertailun varmistamiseksi hintoihin ja niiden vertailtavuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisut tehtiin tarpeen mukaan kuljetus- ja vakuutuskustannusten sekä kaikkien muiden kuljetukseen liittyvien kustannusten erojen mukaisesti.

(49)

Edellä esitetyn perusteella ja perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti polkumyyntimarginaali määritettiin kaikkien kiinalaisten viejien osalta vertailemalla tuotetyyppikohtaisesti normaaliarvon painotettua keskiarvoa ja edellä kuvatun mukaisesti määritettyä ja oikaistua vientihinnan painotettua keskiarvoa. Etuyhteydessä olevia vientiä harjoittavia tuottajia varten polkumyyntimarginaalin painotettu keskiarvo laskettiin vakiintuneen käytännön mukaisesti. Otokseen kuulumattomia yhteistyössä toimineita vientiä harjoittavia tuottajia varten polkumyyntimarginaalin painotettu keskiarvo laskettiin otokseen kuuluvien yritysten polkumyyntimarginaalien pohjalta. Lisäksi koska vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyöaste oli hyvin korkea (ks. edellä johdanto-osan 25 kappale), kaikille muille yrityksille polkumyyntimarginaaliksi määritettiin otokseen kuuluvien yritysten suurin yksittäinen polkumyyntimarginaali.

(50)

Edellä esitetyn perusteella väliaikaiset polkumyyntimarginaalit ovat prosentteina cif-hinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana ilmaistuna seuraavat:

(51)

Huomautettakoon, että kyseessä olevaan tuotteeseen sovellettiin suojatoimenpiteitä lähes koko tarkastelujakson ajan. Tämä oli perusteltua siitä syystä, että suojatoimenpidetutkimuksen mukaan yhteisön teollisuudenalalle oli aiheutunut vakavaa vahinkoa tarkasteltavan jakson lopussa (toisin sanoen 1998/1999–2002/2003).

(52)

Nyt esillä olevassa tutkimuksessa todettiin, että tarkasteltavana olevaa tuotetta valmisti yhteisössä neljä yhteisön tuottajaa, joiden puolesta valitus esitettiin (Halcon Group SA, Murcia, Espanja; Cofrusa SA, Murcia, Espanja; Agriconsa SA, Valencia, Espanja; Videca SA, Valencia, Espanja). Yksikään näistä tuottajista ei ollut etuyhteydessä Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen kiinalaisiin viejiin tai tuojiin.

(53)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että yhteisön tuottajat olivat tuottaneet tarkasteltavana olevaa tuotetta noin 34 100 tonnia tutkimusajanjakson aikana. Tämä vastaa 100:aa prosenttia yhteisössä tuotetun samankaltaisen tuotteen kokonaismäärästä. Edellä mainittujen yhteisön tuottajien katsotaan siten muodostavan yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(54)

Huomattakoon, että suojatoimenpidetutkimuksessa oli mukana kahdeksan yhteistyössä toiminutta yhteisön tuottajaa. Se, että yhteisössä on jäljellä enää neljä tuottajaa, johtuu joidenkin yritysten sulkemisesta ja toisten sulautumisesta.

(55)

Yhteisön kulutus kehittyi tarkastelujakson aikana seuraavasti.

(56)

Yhteisön kulutus määritettiin yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymän tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaismäärän perusteella, johon lisättiin sellaisten aiempien yhteisön tuottajien myynti yhteisön markkinoilla, jotka eivät enää harjoittaneet tuotantoa tutkimusajanjaksolla, ja kaikista kolmansista maista tehdyt tuonnit. Yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymä tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaismäärä perustuu yhteisön tuottajilta saatuihin tarkastettuihin tietoihin. Aiempien yhteisön tuottajien myyntimäärä perustuu valituksen tekijän arvioihin, ja se on tarkastettu suojatoimenpidetutkimuksen tulosten pohjalta, mukaan lukien Euroopan unionin virallisessa lehdessä17. joulukuuta 2005 julkaistu ilmoitus 2005/C 322/06. Maahantuodut määrät perustuvat Eurostatin tietoihin.

(57)

Kuten edellä olevassa taulukossa esitetään, tarkasteltavana olevan tuotteen kulutus on pysynyt yhteisössä suhteellisen vakaana tarkastelujakson aikana, lukuun ottamatta kaudella 2003–2004 havaittua kasvua. Tämä kulutuksen ilmeinen kasvu voi selittyä olennaisilta osin kyseisen tuotteen varastoinnilla, kuten esitetään edellä olevassa johdanto-osan kappaleessa mainitussa ilmoituksessa. Eurostatin tiedot vahvistavat tämän ilmiön todeksi uusissa jäsenvaltioissa ennen niiden liittymistä Euroopan unioniin toukokuussa 2004. Uusiin jäsenvaltioihin tehdyt tuonnit kasvoivat lähes 15 000 tonniin ennen niiden liittymistä yhteisöön (kaudella 2003/2004), ja ne pienenivät keskimäärin noin 4 000 tonniin vuodessa kausina 2004/2005, 2005/2006 ja 2006/2007. Tutkimusajanjakson kulutuksen voidaan katsoa olleen vakaa, ja sen taso vastasi edeltäviä kausia vuosina 2005 ja 2006.

(58)

Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tuonnin määrä ja markkinaosuus ovat kehittyneet seuraavasti:

(59)

Samankaltainen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tuonnin määrän nousu on nähtävissä kaudella 2003/2004, kuten edellä esitetystä yhteisön kulutuksesta käy ilmi. Tuonti laski takaisin alemmalle tasolle kaudella 2004/2005 (uusien jäsenvaltioiden liittymisen jälkeen). Kiinasta tapahtuvan tuonnin markkinaosuus on pysynyt jatkuvasti suurena, sillä Kiina on tarkasteltavana olevan tuotteen suurin viejämaa niin yhteisössä kuin muuallakin maailmassa.

(60)

Edellä esitetystä taulukosta käy ilmi Kiinan kansantasavallan keskimääräisten tuontihintojen kehittyminen. Hinnat laskivat tarkastelujakson aikana ainoastaan kaudella 2003/2004. Tutkimusajanjakson aikana hinnat nousivat takaisin alkuperäiselle kauden 2002/2003 tasolle.

(61)

Yhteisön markkinoiden tutkimusajanjakson myyntihintoja selvitettiin vertaamalla keskenään yhteisön tuotannonalan hintoja ja asianomaisen maan tuontihintoja. Kyseisillä markkinoilla tuontitoimitusten ja yhteisön tuotannon viitepaikkana käytetään Hampuria. Tästä syystä yhteisön tuotannonalan myyntihinnat olivat riippumattomilta asiakkailta perittyjä hintoja oikaistuna tarvittaessa toimitus Hampurissa -tasolle alennusten ja hyvitysten vähentämisen jälkeen. Näitä hintoja verrattiin kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien perimiin myyntihintoihin, joista on vähennetty alennukset ja joita on oikaistu tarvittaessa cif Hampurissa -tasolle tullit ja tulliselvityskustannukset huomioon ottaen. Oikaisuihin sisältyy tarpeen mukaan maksettu suojatulli, joka on 301 euroa/mt kiintiön ulkopuolisten vientien osalta.

(62)

Vertailu osoitti, että tutkimusajanjaksolla kyseistä tuontituotetta myytiin yhteisön markkinoilla hinnoilla, jotka alittivat yhteisön tuotannonalan hinnat 19,6–35,2 prosentilla, ilmaistuna prosentteina yhteisön tuotannonalan hinnoista, kun perustana käytettiin otokseen kuuluvien yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien toimittamia tietoja. Lisäksi yhteisön tuotannonalan hintakehityksen arviointi osoitti, että hinnankorotukset ovat estyneet merkittävästi (ja tutkimusajanjaksolla hinnat ovat laskeneet) (ks. jäljempänä).

(63)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutuksia yhteisön tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset tekijät ja indikaattorit, joilla oli yhteyttä tuotannonalan tilanteeseen 1. lokakuuta 2002 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(64)

Jäljempänä esitetyt yhteisön tuotannonalaa koskevat tiedot on koottu neljältä yhteisön tuottajalta.

(65)

Alla olevasta taulukosta käy ilmi yhteisön tuottajien tuotannon, tuotantokapasiteetin ja kapasiteetin käyttöasteen kehittyminen:

(66)

Kuten edellä olevasta taulukosta käy ilmi, tuotanto vaihteli tarkastelujakson aikana kausina 2003/2004 ja 2005/2006 saatujen pienempien satojen takia. Tuotantokapasiteetti laski tarkastelujakson loppua kohden. Kapasiteetin käyttöaste pysyi satovaihteluista huolimatta hyvin alhaisena koko tarkastelujakson ajan.

(67)

Alla esitetyistä luvuista käy ilmi yhteisön tuotannonalan varastojen määrä kunkin kauden lopussa.

(68)

Huomattakoon, että tarkasteltavana olevalla tuotteella on pitkä varastointi-ikä (yli kolme vuotta) ja tuotteen makuun ja väriin liittyvät ominaisuudet säilyvät pitkään.

(69)

Varastojen määrä on vaihdellut koko tarkastelujakson ajan, mutta niiden määrä on kasvanut merkittävästi tutkimusajanjaksolla. Tämä johtunee polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamista paineista ja siitä, että suojatoimenpiteiden odotettiin poistuvan käytöstä; tällä ennakoitiin sitä, että tuojat siirtyvät käyttämään tarkasteltavana olevan tuotteen hankintalähteenä kiinalaisia tuonteja yhteisön tuotannonalan sijasta.

(70)

Alla esitetyistä luvuista käy ilmi yhteisön tuotannonalan myyntimäärät, markkinaosuus ja keskimääräiset yksikkömyyntihinnat.

(71)

Sovelletuista suojatoimenpiteistä ja muutamien yhteisön tuottajien markkinoilta häviämisestä huolimatta (näiden markkinaosuus pieneni kauden 2002/2003 11,2 prosentista 8,1 prosenttiin kaudella 2004/2005, ja ne hävisivät myöhemmin kokonaan markkinoilta) yhteisön tuotannonalan myyntimäärät kasvoivat lievästi absoluuttisesti mitattuna, mutta ne pysyivät alhaisina koko tarkastelujakson ajan. Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus kasvoi vain 4,7 prosenttiyksikköä tarkastelujakson aikana. Keskimääräiset myyntihinnat ovat nousseet tarkastelujakson aikana mutta eivät kuitenkaan normaalivoiton edellyttämälle tasolle, mikä korostaa Kiinasta hyvin alhaisilla hinnoilla tapahtuneen mittavan tuonnin vaikutusta hintatasoihin.

(72)

On huomattava yleisesti, että yhteisön tuotannonalan markkinaosuus kasvoi noin 5,2 prosenttia tarkastelukauden aikana, ja se ylsi tutkimusajanjaksolla vaatimattomaan 27,6 prosenttiin, mikä osoittaa, että Kiinasta tapahtuvan tuonnin aiheuttaman paineen takia yhteisön tuotannonala ei kyennyt parantamaan suoritustaan merkittävästi.

(73)

Alla esitetty voittomarginaali ennen veroja koskee yhteisön tuotannonalan myyntiä, ja siitä käy ilmi, että tuotannonala pysyi tappiollisena; myyntiä helpotettiin jossain määrin ottamalla käyttöön suojatoimenpiteitä, mutta samalla se vaarannettiin välttämällä toimenpiteitä samanaikaisesti tapahtuneen varastoinnin takia (ks. johdanto-osan 57 kappale). Suojatoimenpiteiden myönteinen vaikutus näkyy siten etenkin tarkastelujakson loppupuolella.

(74)

Edellä esitetty sijoitetun pääoman tuotto osoittaa laskevaa kehityssuuntausta kauden 2003/2004 jälkeen. Sijoitetun pääoman tuoton heikentyminen ilmentää myös yhteisön tuottajien tilanteen heikentymistä.

(75)

Koska yhteisön tuottajat säilövät erilaisia hedelmiä, kassavirtaa voitiin tutkia ainoastaan yrityksen koko toiminnan tasolla eikä pelkästään tarkasteltavana olevan tuotteen osalta. Kyseinen indikaattori on sen vuoksi vähemmän merkittävä, ja se esitetään eri tilivuosilta (kalenterivuosi). Voidaan kuitenkin nähdä, että kassavirta pieneni asteittain vuoteen 2005 asti, ja tutkimusajanjaksolla ilmeni vain vähäistä elpymistä.

(76)

Seuraavassa taulukossa esitetään yhteisön tuotannonalan investointeja kuvaava kehityssuunta.

(77)

Edellä esitetystä kannattavuuden laskusta huolimatta yhteisön tuotannonala on lisännyt tarkasteltavana olevaan tuotteeseen tehtyjä investointejaan parantaakseen kilpailukykyään tarkasteltavana olevan tuotteen markkinoilla. Investoinnit tehtiin pääosin koneisiin. Näillä toimilla on edistetty merkittävästi otokseen kuuluvien yhteisön yritysten tehokkuutta.

(78)

On todisteita siitä, että tarkastelujakson aikana pääoman saanti heikkeni, mikä johtui muun muassa tuotannon negatiivisista voittomarginaaleista ja tuotteen merkityksestä kyseisten yritysten koko toiminnalle.

(79)

On syytä muistaa, että tarkasteltavana olevan tuotteen säilöntä on kausiluonteista toimintaa, joka kestää 4–5 kuukautta, ja että kausityöntekijät tekevät suurimman osan tuotantotöistä. Siksi työntekijöiden määrää kuvaava suhdeluku on vähemmän merkityksellinen, ja kauden aikana tehtyjen työtuntien kokonaismäärää olisi pidettävä tärkeimpänä työllisyyttä kuvaavana indikaattorina. Kuten edellä olevassa taulukossa esitetään, yhteisön tuotannonala on parantanut tuottavuuttaan asteittain. Tuottavuus ylsi parhaimmalle tasolle koko tarkastelukauden aikana tutkimusajanjaksolla. Näin ollen tuotettua tonnia kohti tarvittavien työtuntien määrä laski kauden 2002/2003 17 tunnista tutkimusajanjakson 15,5 tuntiin (– 9 prosenttia). Työntekijöiden määrä nousi huippuunsa tutkimusajanjakson aikana, kun tuotantomäärät kasvoivat uudelleen kauden 2005/2006 alhaisten tuotantomäärien jälkeen. Tätä kuvastaa myös työtuntien määrän kasvu tutkimusajanjaksolla. Yhteisön tuotannonalan tuottavuuden kehitys tutkimusajanjaksolla ilmentää sen tehokkuuden parantamiseksi toteutettuja toimia Kiinasta peräisin olevan mittavan polkumyyntituonnin torjumiseksi.

(80)

Huomautettakoon, että absoluuttisesti ilmaistut palkkatiedot eivät ole merkityksellisiä tuotantotason suurien vaihtelujen takia. Palkkakustannukset tuotantotonnia kohti on merkityksellisempi indikaattori, joka osoittaa, että vaikka tuntipalkka on kasvanut luontaisesti inflaation takia, tuottavuuden lisääntymisen ansiosta yhteisön tuotannonala pystyi pienentämään palkkakustannuksia tuotantotonnia kohti kolmen prosenttiyksikön verran.

(81)

Edellä johdanto-osan 50 kappaleessa määritetty koko maata koskeva väliaikainen polkumyyntimarginaali ylittää selvästi vähimmäistason. Kun lisäksi otetaan huomioon polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ja hinnat, tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin vaikutusta ei voida pitää vähäisenä.

(82)

Ei ole mitään todisteita tarkasteltavana olevan tuotteen aiemmasta polkumyynnistä tai sille myönnetystä valtiontuesta. On kuitenkin pantava merkille, että yhteisön tuotannonala on toipumassa merkittävästi kasvaneiden tuontimäärien vaikutuksista, jotka aiheuttivat sille vakavaa vahinkoa ja joiden takia komissio määräsi vuosina 2003 ja 2004 sekä väliaikaisia että lopullisia suojatoimenpiteitä (ks. johdanto-osan 4 kappale). Kuten edellä johdanto-osan 57 ja 70 kappaleessa todetaan, näillä suojatoimenpiteillä autettiin tuotannonalaa parantamaan hieman asemaansa kauden 2003/2004 varastointitoimista huolimatta, ja ilman vahingollista polkumyyntiä niiden olisi odotettu parantavan yhteisön tuotannonalan tilannetta merkittävästi enemmän.

(83)

Edellä esitettyä arviota yhteisön tuotannonalan tilanteesta on tarkasteltava sen seikan valossa, että tarkastelujakson alussa yhteisön tuottajien määrä ja tuotantokapasiteetti olivat merkittävästi suurempia. Asetuksen (EY) N:o 658/2004 ja ilmoituksen C 322/06 mukaan tuotantokapasiteetti oli tuolloin 129 000 mt. Edellä kuvattu tuotannonalan rakenneuudistus johti tuotantokapasiteetin yli 45 prosentin laskuun. Tässä tilanteessa ja suojatoimenpiteiden käyttöönoton takia olisi odotettu, että jäljelle jääneiden neljän yhteisön tuottajan asema olisi yleisesti ottaen parantunut, jolloin ne olisivat muun muassa saaneet merkittävämmän osuuden markkinoilta poistuneiden yritysten myynnistä, lisänneet merkittävästi tuotantoa ja kapasiteetin käyttöastetta sekä hyötyneet paljon voimakkaammin suuremmista hintojen ja kustannusten eroista, jotka mahdollistivat voittojen kertymisen.

(84)

Vastoin odotuksia tuotanto on lisääntynyt vain 9 prosenttia, kapasiteetin käyttöaste on pysynyt alhaisena (ja kasvoi vain itse kapasiteetin vähenemisen takia) ja myyntimäärät pysyivät vähäisinä sektorilla tapahtuneesta keskittymisestä huolimatta samalla kun varastot ovat kasvaneet jopa 66 prosentilla. Tappiot ovat jatkuneet (– 4,3 prosenttia), ja sijoitetun pääoman tuotto on kehittynyt entistä negatiivisemmaksi (– 28,9 prosenttia) huolimatta jatkuvista investoinneista kilpailukyvyn parantamiseksi ja tuottavuuden 9 prosentin kasvusta.

(85)

Huomautettakoon, että Kiinan kansantasavallasta polkumyynnillä tapahtuneen tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrä kasvoi tarkastelujakson aikana lähes 10 prosentilla, samalla kun myyntihinta pysyi käytännössä samana kuin vuonna 2002 raakamateriaalikustannusten kasvusta huolimatta. Lisäksi tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat alittivat merkittävästi yhteisön tuotannonalan myyntihinnat tutkimusajanjaksolla.

(86)

Kun kaikki nämä tekijät otetaan huomioon, päätellään alustavasti, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(87)

Komissio on myös tutkinut perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti, onko Kiinan kansantasavallasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä syy-yhteys. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin lisäksi tutkittiin muita tiedossa olevia tekijöitä, jotka olisivat voineet samaan aikaan aiheuttaa yhteisön tuotannonalalle vahinkoa, jotta voitiin varmistaa, ettei niiden yhteisön tuotannonalalle aiheuttaman mahdollisen vahingon tulkittu johtuneen polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

(88)

On syytä huomata, että Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tuonnin osuus yhteisön markkinoista pysyi niinkin korkealla kuin 70 prosentissa. Kun otetaan huomioon Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tuonnin selvä määräävä markkina-asema, sitä voidaan käytännössä pitää epäilemättä merkittävänä syynä yhteisön tuotannonalan tilanteen heikkenemiseen.

(89)

Tätä käsitystä vahvistaa se, että kiinalaisten tuotteiden hinnat ovat jatkuvasti olleet alhaisempia kuin yhteisön tuotannonalan hinnat – ja tavoitteena on päästä yhteisön tuotannonalan kustannuksia merkittävästi alhaisemmalle tasolle – mikä viittaa saalistushinnoitteluun. Yhteisön tuotannonala vastasi hinnaltaan erittäin alhaisen tuonnin suuriin määriin yrittämällä ylläpitää kohtuullista markkinaosuutta ja kuromalla umpeen hintoja. Yhteisön tuotannonala ei siten yltänyt tavanomaiseen kannattavuuteen.

(90)

Siksi on selvää, että hinnaltaan yhä alhaisemman tuonnin voimakkaalla kasvulla ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä on voimakas syy-yhteys.

(91)

Muiden kuin kiinalaisten tuontien määrä oli tutkimusajanjaksolla alle kaksi prosenttia yhteisön kokonaistuonneista. Siksi niiden (mahdollista) vaikutusta on pidettävä vähäisenä. On väitetty, että tällainen tuonti on todellisuudessa kiinalaisten tuotteiden jälleenmyyntiä. Tätä näkemystä vahvistaa se, että muissa maissa ei ole riittävästi tuotantoa, kuten soveltuvien vertailumaiden puute osoittaa (ks. edellä johdanto-osan 40–41 kappale).

(92)

Kuten alla olevasta taulukosta voidaan nähdä, yhteisön tuotannonalan vientitoiminta väheni tarkastelujakson aikana.

(93)

Yhteisön tuotannonala toimitti aiemmin tarkasteltavana olevaa tuotetta Yhdysvaltoihin perinteisille markkinoille. Nykyään Yhdysvaltoihin (ja useimpiin tuontimaihin) tehtävien vientien tärkein lähtömaa on Kiina, joka näyttää soveltavan samanlaista polkumyyntistrategiaa ja merkittävää hintojen alittavuutta Yhdysvaltoihin suuntautuvan yhteisön tuotannonalan viennin suhteen.

(94)

Vaikka yhteisön tuotannonala olisikin säilyttänyt vientimäärät ja -hinnat samalla tasolla, pelkästään kiinalaisen tuonnin markkinoilletulon aste ja hintojen alittavuuden laajuus viittaavat siihen, että edellä mainitulla tuonnilla on merkittävä vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen. Yhteisön tuotannonalan vientitoiminnan väheneminen ei poista syy-yhteyttä, vaan se pikemminkin ennakoi, mitä voi tapahtua yhteisön tuotannonalan myynnille, jos polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttama paine jatkuu.

(95)

Toinen tekijä, jonka yhteisön tuotannonala väitti aiheuttaneen vahinkoa, on Kiinan renminbin (RMB) vaihtokurssin heikkeneminen euroon nähden. Lokakuun 2002 ja syyskuun 2007 välisenä aikana Yhdysvaltain dollarin valuuttakurssi heikkeni yli 40 prosenttia euroon nähden. Koska Kiinan renminbi on sidottu Yhdysvaltain dollariin, kiinalaiset viejät saivat kilpailuetua tarkasteltavana olevan tuotteen eurooppalaisiin viejiin nähden. Tätä varten huomautettakoon, että tutkimuksessa on selvitettävä, onko polkumyynnillä tapahtunut tuonti (hintojen ja määrien osalta) aiheuttanut merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle vai onko merkittävä vahinko aiheutunut muista tekijöistä. Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa todetaan tältä osin, että on osoitettava, aiheuttaako polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hintataso vahinkoa. Siinä viitataan sen vuoksi pelkästään hintatasojen väliseen eroon, eikä vaadita analysoimaan hintatasoihin vaikuttavia tekijöitä.

(96)

Useat osapuolet ovat väittäneet, että vahinko ei ole aiheutunut polkumyyntituonnista vaan riittämättömästä tarjonnasta ja raaka-aineiden korkeista hinnoista heikon sadon seurauksena. Vahinkoa koskeva tutkimusajanjakso kattaa useita erilaisia satoja – alhaisine ja korkeine raaka-ainetuotantotasoineen – ja eri hintoja. Nämä vaihtelut eivät kuitenkaan korreloi yhteisön tuotannonalan yleisen tilanteen kanssa, kuten voidaan nähdä esimerkiksi alla olevasta taulukosta. Yhteisön tuotannonalan tilanne on itse asiassa heikentynyt koko tarkastelujakson aikana raaka-aineiden tarjonnasta ja hinnoista riippumatta. Tämä viittaa siihen, että vahinko on aiheutunut muista tekijöistä.

(97)

Edellä esitetyn perusteella ei ole viitteitä siitä, että tämä tekijä olisi ollut omiaan purkamaan syy-yhteyden Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalan heikentyneen tilanteen välillä.

(98)

Jotkin osapuolet väittivät, että yhteisön tuotannonalan tilanne johtuu yli-investoinneista. Tämä väite vaikuttaa kuitenkin perusteettomalta. Yhteisön tuotannonalan tekemät investoinnit liittyvät lähinnä koneisiin ja laitteisiin tehtyihin parannuksiin tehokkuuden lisäämiseksi. Näillä investoinneilla myötävaikutettiin tuottavuuden paranemiseen, jolla voitaisiin kompensoida mahdollista lyhyen aikavälin yksikkökustannusten kasvua. Siksi näitä investointeja ei voida pitää vahinkoa aiheuttaneena tekijänä. Näin ollen väite hylätään.

(99)

Jotkin osapuolet väittivät, että yhteisön tuotannonalan tilanne johtuu yhteisön tuotteiden heikommasta laadusta. Kuten edellä johdanto-osan 18–21 kappaleessa todetaan, komissio tutki tuotteiden samankaltaisuutta ja totesi, että yhteisön tuote ja kiinalainen tuote ovat samankaltaisia tuotteita. Näiden kahden tuotteen välillä havaitut erot olivat vähäisiä, eivätkä ne tukeneet väitettä. Joka tapauksessa tällaiset mahdolliset pienet erot näyttäisivät hyödyttävän kiinalaisia tuotteita ja johtavan hinnan alittavuuden kasvuun. Siksi väite hylätään.

(100)

Johtopäätöksenä vahvistetaan, että yhteisön tuotannonalalle koitunut merkittävä vahinko, jota ilmentävät myynnin vähäisyys, alhainen kapasiteetin käyttöaste ja negatiivinen taloudellinen tulos, on aiheutunut tarkasteltavana olevasta polkumyyntituonnista. Muiden tuontien, yhteisön tuotannonalan vientitoiminnan, valuuttakurssien vaihtelujen, raaka-aineiden tarjonnan, laatuerojen tai investointien mahdollinen vaikutus yhteisön tuotannonalan kielteiseen kehitykseen on ollut vain vähäinen.

(101)

Edellä esitetyssä arviossa on erotettu toisistaan asianmukaisesti kaikkien tiedossa olevien tekijöiden vaikutukset yhteisön tuotannonalan tilanteeseen ja polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingolliset vaikutukset, minkä perusteella voidaan vahvistaa, että kyseiset muut tekijät eivät muuta sitä tosiseikkaa, että arvioidun vahingon on katsottava johtuvan polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

(102)

Komissio on tutkinut, onko olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella voitaisiin päätellä, että polkumyyntitullin käyttöönotto Kiinan kansantasavallasta peräisin olevassa tuonnissa ei olisi yhteisön edun mukaista. Yhteisön edun määrittäminen perustuu kaikista asiaan liittyvistä etunäkökohdista, kuten yhteisön tuotannonalan, tuojien ja toimittajien eduista, tehtyyn arviointiin.

(103)

Yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut vahinkoa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista. Muistutettakoon myös siitä, että edellä esitetyt yhteisön tuotannonalan taloudelliset indikaattorit osoittivat taloudellisten tulosten heikentyneen tarkastelujakson aikana. Käyttöönotetuilla suojatoimenpiteillä (ks. johdanto-osan 4 kappale) on lievennetty osittain joitakin Kiinasta peräisin olevan tuonnin vaikutuksia. Vahingon luonteen (kuten toistuvat tappiot, kotimaan myynnin heikkeneminen) takia yhteisön tuotannonalan tilanne heikkenee edelleen merkittävästi, jos toimenpiteitä ei toteuteta.

(104)

Tutkimuksen mukaan yhteisön tuotanto muodostuu neljästä sitrushedelmävalmisteiden ja -säilykkeiden (mandariinien jne.) alalla toimivasta tuottajasta, jotka työllistävät noin 2 000 henkilöä tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa ja myynnissä. Tarkasteltavana olevan tuotteen osuus oli keskimäärin 30 prosenttia niiden tuotannosta. Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, hinnat laskevat edelleen, ja yhteisön tuottajille aiheutuu jatkossakin suuria tappioita, jotka olisivat kestämättömiä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Lisäksi tällä olisi kielteisiä vaikutuksia kyseisten yritysten muille toimille. Tuotantojärjestelmiin tehtyjen investointien takia voidaan odottaa, että osa yhteisön tuottajista ei toipuisi tekemistään investoinneista, jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön. Edellä esitetyn perusteella on ilmeistä, että yhteisön tuotannonala hyötyisi polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotosta.

(105)

Jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet otetaan käyttöön, on hyvin todennäköistä, että yhteisön tuotannonala kykenee nostamaan myyntihintojaan sellaiselle tasolle, jolla varmistetaan kohtuullinen voittomarginaali.

(106)

Tästä syystä päätellään alustavasti, että polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisivat yhteisön tuotannonalan edun mukaisia.

(107)

Osa tuojista vastusti toimenpiteitä. Toiset tuojat, ja etenkin kuusi etuyhteydetöntä tuojaa, jotka kuuluivat otokseen ja jotka vastasivat kyselylomakkeeseen, olivat samaa mieltä toimenpiteiden käyttöönottoa koskevasta periaatteesta, kun pidetään mielessä tarve säilyttää tällaisen mahdollisille satoon liittyville tuotantovaihteluille alttiin tuotteen kaksi hankintalähdettä. Ne korostivat myös vakaiden markkinoiden tärkeyttä.

(108)

Komissio tarkasteli myös yhteistyössä toimineiden tuojien kyselylomakkeen yhteydessä toimittamia tietoja. Kaikissa tapauksissa tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Kiinasta on vain hyvin pieni osa niiden koko toiminnasta. Kiinasta peräisin olevaa tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia koskevalla mahdollisella toimenpiteellä ei siten todennäköisesti olisi suhteetonta vaikutusta tuontialan tilanteeseen yhteisön tuotannonalan saamiin etuihin nähden.

(109)

On syytä muistaa, että tarkasteltavana olevaa tuotetta, jota käytetään ensisijaisesti yksityisessä elintarvikekulutuksessa jälkiruokana tai lisäkkeenä, myydään lähinnä vähittäiskaupan alalle. Isoissa säiliöissä olevaa tuotetta myydään etupäässä suoraan ateriapalvelualalle, jonka osuus kulutuksesta on 25 prosenttia. Tutkimukseen ei kuitenkaan osallistunut yhtään ateriapalveluyritystä.

(110)

Sekä vähittäiskaupan ala että ateriapalveluala ostavat asianomaisessa liiketoiminnassaan monenlaisia tuotteita, ja tarkasteltavana olevan tuotteen osuus niiden tarpeista ja näin ollen niiden kustannuksista on hyvin pieni. Tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinasta tapahtuvaa tuontia koskevalla mahdollisella toimenpiteellä ei siten todennäköisesti olisi suhteetonta vaikutusta tuotetta käyttävän alan tilanteeseen yhteisön tuotannonalan saamiin etuihin nähden.

(111)

Lisäksi on syytä muistaa, että lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä toimenpiteiden käyttöön ottamatta jättäminen voisi hyvinkin johtaa yhteisön tuotannonalan toiminnan vähenemiseen tai jopa loppumiseen. Tämä tarkoittaisi sitä, että hankintalähteitä olisi vain yksi – ja tämä lähde on lisäksi altis satoon liittyville tuotantovaihteluille. Tämä ei olisi käyttäjien edun mukaista.

(112)

Tutkimuksen aikana ei esitetty päinvastaista näyttöä.

(113)

Kuluttajajärjestöt eivät osallistuneet yhteistyöhön. Vaikka hintoihin kohdistuvat vaikutukset olisivatkin suuret, tarkasteltavana oleva tuote muodostaa niin pienen osuuden kotitalouksien elintarvikemenoista, että kuluttajiin kohdistuva vaikutus olisi merkityksetön.

(114)

Lisäksi on syytä muistaa, että lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä toimenpiteiden käyttöön ottamatta jättäminen voisi hyvinkin johtaa yhteisön tuotannonalan toiminnan vähentymiseen tai jopa loppumiseen. Tämä tarkoittaisi sitä, että hankintalähteitä olisi vain yksi – ja tämä lähde on lisäksi altis satoon liittyville tuotantovaihteluille. Tämä ei olisi kuluttajien edun mukaista.

(115)

Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin kasvusta on haittaa raaka-aineen toimittajille, ja toimenpiteet ovat niiden etujen mukaisia. Raaka-aineen toimittajien yhteisön tuottajille toimittama raaka-aine on niille tärkeä liikevaihdon lähde. Jos tuotanto loppuisi, se johtaisi merkittäviin häiriöihin kyseisellä Espanjan alueella harjoitettavassa maataloustoiminnassa, etenkin koska säilöntä on tiettyjen sitruslajikkeiden tärkein myyntikeino niiden maun ja koostumuksen takia.

(116)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, ettei tässä tapauksessa ole pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaan sitrushedelmävalmisteiden ja -säilykkeiden (mandariinien jne.) tuontiin sovellettavia polkumyyntitulleja.

(117)

Väliaikaisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tason olisi oltava riittävä siten, että sillä poistetaan polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko muttei ylitetä todettuja polkumyyntimarginaaleja. Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteillä pitäisi voida taata yhteisön tuotannonalalle mahdollisuus kattaa kustannuksensa ja saada sellainen ennen veroja laskettu myyntivoitto, jonka se voisi kohtuudella saada tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin puuttuessa. Tässä laskennassa käytetty voittomarginaali ennen veroja oli 6,8 prosenttia. Tämä oli yhteisön tuotannonalan voittomarginaali ennen tuonnin kasvua, joka aiheutti tuotannonalalle vakavaa vahinkoa. Tämän todettiin olevan voittotaso, joka vastaa yhteisön tuotannonalan kannattavuutta tarkasteltavana olevan tuotteen alalla ilman vahingollista polkumyyntiä.

(118)

Tarvittava hinnankorotus määritettiin tämän jälkeen vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisen yhteydessä (ks. johdanto-osan 62–64 kappale) määritettyä keskimääräistä tuontihintaa ja yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymän samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamatonta hintaa. Vahinkoa aiheuttamaton hinta on saatu oikaisemalla yhteisön tuotannonalan myyntihintaa edellä mainitun voittomarginaalin huomioon ottamiseksi. Vertailun tuloksena saadut erot, jotka on ilmaistu prosentteina tuonnin cif-kokonaisarvosta ja jotka esitetään alla yritystä kohden, ovat alhaisempia kuin todettu polkumyyntimarginaali:

(119)

Edellä esitetyn perusteella ja perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti katsotaan, että väliaikainen polkumyyntitulli olisi otettava käyttöön alhaisimman polkumyyntimarginaalin ja todetun vahingon poistavan tason suuruisena alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Koska vahingon poistava taso on kaikissa tapauksissa alhaisempi kuin polkumyyntimarginaali, sen olisi oltava toimenpiteiden yleisen tason perustana.

(120)

Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tarkoituksena on poistaa vahingollisen polkumyynnin vaikutukset. Tätä tarkoitusta varten toimenpiteiden muodolla on keskeinen merkitys. Toimenpiteiden muoto olisi määritettävä kyseessä olevan tuotteen ja sen markkinoiden erityisyyden mukaan siten, että niillä voidaan poistaa tehokkaasti edellä mainitut vaikutukset.

(121)

Nyt tarkasteltavassa tapauksessa, kuten yhteisön tuottajat ja useat tuojat väittävät, tuotteen ja markkinoiden erityispiirteet, jotka on otettava huomioon, ovat seuraavat.

(122)

Toimenpiteiden muodolla olisi vältettävä suojatoimenpidetutkimuksessa tai suojatoimenpiteiden yhteydessä sekä nykyisessä tutkimuksessa havaittuja ilmiöitä. Nämä ilmiöt, joilla on taipumus vesittää toimenpiteet aina kun mahdollista, esitetään jäljempänä.

(123)

Ensimmäinen ilmiö liittyy uusissa jäsenvaltioissa juuri ennen yhteisöön liittymistä tehtyyn varastointiin, kuten edellä mainitaan. Ennen vuonna 2004 tapahtunutta Euroopan unionin laajentumista kiinalaiset viejät toimittivat merkittäviä määriä tarkasteltavana olevaa tuotetta tuleviin jäsenvaltioihin; nämä tuotteet tuotiin siten yhteisön markkinoille ilman, että niihin sovellettiin suojatoimenpiteitä, kun kyseiset valtiot liittyivät Euroopan unioniin.

(124)

Toinen ilmiö liittyy sellaisten uusien tuotetyyppien käyttöönottoon, jotka jäivät nimellisesti suojatoimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle mutta joilla oli samat fyysiset ja tekniset ominaisuudet kuin suojatoimenpiteiden alaisilla tuotteilla. Kuten edellä johdanto-osan 14 kappaleessa todetaan, ne sisältyvät tarkasteltavana olevaan tuotteeseen, jota esillä oleva polkumyyntitapaus koskee.

(125)

Kolmas ilmiö on hinnantasaus. Yhteisön toimijat hankkivat paitsi tarkasteltavana olevan tuotteen myös erityyppiset jalostetut elintarviketuotteet usein kiinalaisilta kauppiailta.

(126)

Tällöin vaarana on se, että arvotullin kaltaisen perinteisen toimenpiteen vaikutus voidaan kompensoida muista tuoduista elintarviketuotteista perittävillä korkeammilla hinnoilla. Edellä esitetyn valossa toimenpiteen on oltava muodoltaan sellainen, että sillä minimoidaan tällaiset ilmiöt, jotka heikentäisivät merkittävästi toimenpiteiden tehokkuutta. Tällaisissa olosuhteissa tulli olisi määrättävä tietyn suuruisena tonnia kohden, jotta varmistetaan toimenpiteiden tehokkuus ja ehkäistään polkumyynnin vastaisen toimenpiteen vesittyminen vientihintoja alentamalla. Tämä summa saadaan soveltamalla vahinkoa korjaavaa marginaalia polkumyynnin laskemisessa käytettyihin kunkin yrityksen vientihintoihin tutkimusajanjaksolla. Paljoustulli, jota sovelletaan kaikkiin otokseen kuulumattomiin yhteistyössä toimineisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, lasketaan kunkin otokseen kuuluvan yrityksen vastaavien tietojen keskiarvona. Kaikkien muiden yritysten paljoustulli on otokseen kuuluvien yritysten korkein yksittäinen tulli. Näillä perusteilla paljoustullin määrä on seuraava:

(127)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevia ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavia tulleja) yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeussubjektien tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yrityksen nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa, mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset, sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(128)

Kaikki näiden yrityskohtaisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt) on toimitettava viipymättä komissiolle. Niihin on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot ja erityisesti ne, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Komissio muuttaa tätä asetusta tarvittaessa neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelon ajan tasalle.

(129)

Yksilölliset tullit vaihtelevat määrältään merkittävästi, ja vientiä harjoittavia tuottajia on useita. Kaikki nämä tekijät voivat lisätä pyrkimyksiä kanavoida vientivirrat uudelleen perinteisten viejien kautta, joihin sovelletaan alhaisimpia tulleja. Näin ollen, jos alhaisemmista yksilöllisistä tulleista hyötyvän yrityksen viennin määrä kasvaa yli 30 prosenttia, kyseisten yksilöllisten toimenpiteiden katsotaan olevan todennäköisesti riittämättömiä havaitun vahingollisen polkumyynnin korjaamiseksi. Jos vaaditut näkökohdat täyttyvät, toimenpiteiden muodon tai tason korjaamiseksi voidaan siten käynnistää tutkimus.

(130)

Edellä esitetyn ja yhteisön tuotannonalan ja muutamien tuojien esittämien, toimenpiteiden muotoon sovellettavia yksityiskohtaisia sääntöjä koskevien huomautusten perusteella tätä asiaa voidaan tarkastella uudelleen lopullisessa vaiheessa, jos siihen on perusteet.

(131)

On syytä muistuttaa, että 5. marraskuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1295/2007 säädettiin tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien sitrushedelmävalmisteiden ja -säilykkeiden (mandariinien jne.) tuonnin kirjaamisvelvoitteesta polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista taannehtivaa soveltamista varten perusasetuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Yhteisön tuotannonala on pyytänyt toimenpiteiden soveltamista taannehtivasti. Asiaa tarkastellaan parhaillaan. Tässä vaiheessa on syytä panna merkille, että käytettävissä olevien tilastojen mukaan Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti kasvoi yli 60 prosenttia marraskuun 2007 ja helmikuun 2008 välisenä aikana edellisten vuosien vastaavaan ajanjaksoon verrattuna (16 300 tonnista 27 300 tonniin). Samanaikaisesti tämän kasvun kanssa vastaavien tuontituotteiden keskimääräinen hinta laski 4 prosenttia.

(132)

Väliaikaiset toimenpiteet on otettava käyttöön kuudeksi kuukaudeksi perusasetuksen 7 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

(133)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi on vahvistettava määräaika, jonka kuluessa ne asianomaiset osapuolet, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa, voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja että niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisista lopullisista tulleista päätettäessä.

5.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 178/38

(1)

Slovakian viranomaiset ilmoittivat EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissiolle 29 päivänä marraskuuta 2006 päivätyllä sähköisellä ilmoituksella, jonka komissio kirjasi saapuneeksi numerolla A/39718, aikomuksestaan myöntää Glunz&Jensen s.r.o. -yhtiölle tapauskohtaista alueellista investointitukea.

(2)

Komissio lähetti 26 päivänä tammikuuta 2007 tietopyynnön (D/50360). Slovakian viranomaiset vastasivat siihen 20 päivänä helmikuuta 2007 päivätyllä kirjeellä (A/31585).

(3)

Komissio ilmoitti Slovakialle 24 päivänä huhtikuuta 2007 päivätyllä kirjeellä päätöksestään, jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva päätös’, aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely.

(4)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2). Komissio pyysi asianosaisia esittämään huomautuksensa.

(5)

Komissio ei ole saanut huomautuksia asianosaisilta eikä Slovakialta.

(6)

Toimenpiteen tarkoituksena on tukea Itä-Slovakiassa sijaitsevan Prešovin alueen aluekehitystä. Ilmoituksen ajankohtana voimassa olleen Slovakian aluetukikartan (3) mukaan alue kuului EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisiin tukialueisiin. Aluetuen nettoavustusekvivalentti alueella oli enintään 50 prosenttia.

(7)

Ehdotetussa hankkeessa on kyse tapauskohtaisesta tuesta, josta Slovakian viranomaiset ovat tehneet ilmoituksen. Tukea ei myönnetä mistään voimassa olevasta tukiohjelmasta (toisin sanoen sille ei mainita voimassa olevan tuen oikeusperustaa liittymissopimuksessa, sitä ei ole hyväksytty nk. väliaikaisen menettelyn mukaisesti eikä komissio ole hyväksynyt näihin määräyksiin perustuvaa tukiohjelmaa Slovakian EU:hun liittymisen jälkeen).

(8)

Ilmoitettu tuki on tarkoitus myöntää vuotuisena verohelpotuksena vuosina 2007–2010. Verohelpotus on enimmillään 100 prosenttia tuensaajan Glunz&Jensen s.r.o -yhtiön yhtiöverosta. Verohelpotuksen kokonaismäärä on enintään 42 miljoonaa Slovakian korunaa nykyarvossa ilmaistuna (4) (noin 1,15 miljoonaa euroa). Tuki ei voi kasautua muista lähteistä samaan investointihankkeeseen saatavan tuen kanssa.

(9)

Tapauskohtaisen tuen oikeusperustan muodostavat valtiontukea koskeva laki 231/1999, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna; tuloverolaki 595/2003, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna; ja tuloverolaki 366/1999, sellaisena kuin se on muutettuna 31 päivänä joulukuuta 2003. Oikeusperustana on erityisesti tuloverolain 595/2003, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna, 52 pykälän 3 momentti niiden ehtojen mukaisesti, jotka mainitaan tuloverolain 366/1999, sellaisena kuin se on muutettuna 31 päivänä joulukuuta 2003, 35 a pykälässä (5).

(10)

Tuensaaja Glunz&Jensen s.r.o on suuryritys, toisin sanoen se ei ole yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 70/2001 (6) tarkoitettu pk-yritys. Glunz&Jensen s.r.o. on Glunz&Jensen A/S -yhtiön, jäljempänä ’Glunz&Jensen’, slovakialainen tytäryhtiö. Glunz&Jensenin päätoimipaikka on Ringstede (Tanska), ja sillä oli ilmoituksen ajankohtana tytäryhtiöt myös Virginiassa Yhdysvalloissa ja Thetfordissa Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

(11)

Glunz&Jensen on maailman johtaviin kuuluva graafisessa offsetpainamisessa käytettävien prepress-käsittelylaitteiden ja oheislaitteiden valmistus- ja jakeluyhtiö, jolla on noin […] (7) prosentin markkinaosuus Euroopassa.

(12)

Glunz&Jensen s.r.o. käynnisti alkuinvestoinnit Slovakiassa vuonna 2004. Investoinnit ovat yhteensä 213 miljoonaa Slovakian korunaa (noin 5,8 miljoonaa euroa). Slovakian viranomaisten mukaan investointihanke on määrä toteuttaa vuosina 2004–2009 kahdessa vaiheessa: 2004–2006 ja 2007–2009.

(13)

Hankkeen tarkoituksena on siirtää vuonna 2004 Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Tanskassa harjoitettu tuotantotoiminta Prešoviin. Siirron vuoksi Thetfordin laitoksen toiminta lopetettiin vuoden 2006 lopussa.

(14)

Prešovin tehtaasta on määrä tulla yrityksen pääasiallinen tuotantokeskus. Kuten Slovakian viranomaiset toteavat, kaikki Slovakian laitokseen asennettavat koneet ja laitteet siirretään suoraan Tanskasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Hankkeen tukikelpoiset kustannukset kattavat siksi ainoastaan rakennukset ja tietyn lisälaitteiston.

(15)

Ensimmäinen toimenpide investointivaiheessa 2004–2006 oli hankkia tuotantohalli ja rakentamaton tontti tulevaa laajentamista varten. Toisena toimenpiteenä oli tilojen kunnostaminen ja (muun kuin tuotantoon välittömästi liittyvän) laitteiston hankinta. Nämä ensimmäiset investoinnit olivat 128 miljoonaa Slovakian korunaa (noin 3,5 miljoonaa euroa). Kuten ilmoituksiin liitetyissä lausumissa todetaan, Glunz&Jensen s.r.o. ei saanut tukea kyseiseen hankkeen osaan eikä tällaista tukea ole haettu.

(16)

Vuosina 2007–2009 toteutettava investoinnin toinen vaihe on hanke, jonka Slovakian viranomaiset ilmoittivat 29 päivänä marraskuuta 2006. Kyseessä on investoinnin jatkovaihe, johon kuuluu lisärakentaminen ja lisälaitteiston hankinta (tietotekniikka, kuljetuskalusto ja toimistovarustus) nykyarvossa yhteensä 84 miljoonalla Slovakian korunalla (noin 2,3 miljoonalla eurolla).

(17)

Slovakian tuotantoyksikkö avattiin huhtikuussa 2005. Tämän jälkeen tuotanto tehtaassa on merkittävästi kasvanut ja tuottavuus huomattavasti parantunut (8).

(18)

Komissio totesi muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään, että sillä on epäilyksiä tuen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan ja alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen (9) perusteella, jäljempänä ’vuoden 1998 suuntaviivat’, seuraavista syistä:

(19)

Slovakian viranomaisilta tai kolmansilta osapuolilta ei saatu huomautuksia, jotka olisivat hälventäneet muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen yhteydessä esitetyt epäilykset.

(20)

Koska Slovakian viranomaiset ilmoittivat tukitoimenpiteestä ja standstill-lausekkeesta, jolla tuen täytäntöönpano keskeytettiin kunnes komissio on hyväksynyt sen, EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaista menettelyä koskevat vaatimukset täyttyvät.

(21)

Komissio katsoo, että toimenpide on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea seuraavista syistä, jotka mainittiin jo menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä.

(22)

Koska kyseessä on yhtiöveron maksusta vapauttaminen, toimenpiteeseen liittyy valtion varojen käyttöä.

(23)

Toimenpiteellä vapautetaan tuensaaja kustannuksista, jotka sille lankeaisivat tavanomaisissa markkinaolosuhteissa. Siksi se tarjoaa Glunz&Jensen s.r.o. -yhtiölle edun verrattuna muihin yrityksiin.

(24)

Toimenpide on valikoiva, koska se koskee ainoastaan yhtä yritystä.

(25)

Toimenpide vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, koska i) tuensaaja toimii alalla, jolla kauppa on vahvaa yhteisössä, ja ii) toimintojen siirtämisellä Tanskasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta on suuri vaikutus kauppavirtoihin kyseisellä alalla.

(26)

Jos toimenpide on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, on arvioitava, soveltuuko se yhteismarkkinoille perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdassa määrättyjen poikkeusten nojalla. Perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdassa määrättyjä poikkeuksia, jotka koskevat yksittäisille kuluttajille myönnettävää sosiaalista tukea, tukea luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi sekä tukea tietyille Saksan liittotasavallan alueille, ei voida soveltaa tähän tapaukseen. Tukea ei voida myöskään pitää 87 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisena tukena, joka myönnetään Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen edistämiseen tai Slovakian taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen. Siihen ei liioin voida soveltaa 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrättyä poikkeusta, jonka mukaan yhteismarkkinoille soveltuvana voidaan pitää tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Toimenpiteen tavoitteena ei ole myöskään kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistäminen 87 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisesti.

(27)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaan yhteismarkkinoille soveltuvana voidaan pitää tukea taloudellisen kehityksen edistämiseen alueilla, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla vajaatyöllisyys on vakava ongelma. Prešovin alue (Itä-Slovakia) on tämän poikkeuksen nojalla tukikelpoinen alue.

(28)

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio mainitsi syyt (jotka esitetään tiivistetysti tämän päätöksen 3 jaksossa) epäilyksiinsä siitä, voidaanko toimenpiteen katsoa täyttävän perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisen poikkeuksen ehdot. Koska Slovakia tai kolmannet osapuolet eivät ole esittäneet mitään huomautuksia, komissio voi tehdä ainoastaan sen johtopäätöksen, että sen epäilykset ovat saaneet vahvistuksen.

(29)

Komissio katsoo, että johdanto-osan 6–9 kappaleessa kuvattu Slovakian ilmoittama toimenpide ei sovellu yhteismarkkinoille perustamissopimuksessa määrättyjen poikkeusten nojalla, minkä vuoksi toimenpide on kiellettävä. Slovakian viranomaisten antamien tietojen mukaan tukea ei ole myönnetty, minkä vuoksi sitä ei tarvitse periä takaisin,

5.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 178/43

(1)

Komission päätöksessä 2007/716/EY (2), tehty 30 päivänä lokakuuta 2007, vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksissa (EY) N:o 852/2004 ja (EY) N:o 853/2004 säädettyjä rakenteellisia vaatimuksia tietyissä liha- ja maitoalan laitoksissa Bulgariassa koskevat siirtymätoimenpiteet. Laitosten siirtymävaiheen aikana niistä peräisin olevia tuotteita saisi saattaa ainoastaan kotimaan markkinoille tai käyttää jatkojalostukseen siirtymävaiheessa olevissa Bulgarian laitoksissa.

(2)

Päätöstä 2007/716/EY on muutettu komission päätöksillä 2008/290/EY (3) ja 2008/330/EY.

(3)

Bulgarian toimivaltaisen viranomaisen virallisen ilmoituksen mukaan tietyt liha- ja maitoalan laitokset ovat lopettaneet toimintansa tai ovat saattaneet päätökseen tarvittavat uudistukset ja täyttävät nyt täysin yhteisön lainsäädännössä asetetut vaatimukset. Kyseiset laitokset olisi siksi poistettava siirtymäajan piiriin kuuluvien laitosten luettelosta.

(4)

Päätöksen 2007/716/EY liitettä olisi sen vuoksi muutettava.

(5)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

5.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 178/45

(1)

Slovakiassa on esiintynyt klassista sikaruttoa.

(2)

Slovakiassa esiintyvän klassisen sikaruton vastaisista tietyistä suojatoimenpiteistä 8 päivänä toukokuuta 2008 tehdyn komission päätöksen 2008/377/EY (2) tavoitteena oli vahvistaa toimenpiteitä, joita Slovakia oli toteuttanut yhteisön toimenpiteistä klassisen sikaruton torjumiseksi 23 päivänä lokakuuta 2001 annetun neuvoston direktiivin 2001/89/EY (3) nojalla.

(3)

Slovakian toimittamien tietojen mukaan kyseisessä jäsenvaltiossa esiintyneisiin klassisen sikaruton taudinpurkauksiin liittyvät tartunnat on hävitetty ja epidemiologisten tutkimusten tulokset osoittavat, ettei klassinen sikarutto ole levinnyt laajemmalle.

(4)

Sen vuoksi päätös 2008/377/EY olisi kumottava.

(5)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

5.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 178/46