ISSN 1725-261X |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 127 |
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
51. vuosikerta |
Sisältö |
|
I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista |
Sivu |
|
|
ASETUKSET |
|
|
* |
||
|
|
||
|
|
||
|
* |
|
|
II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista |
|
|
|
KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET |
|
|
|
Komissio |
|
|
|
2008/367/EY |
|
|
* |
|
|
III Euroopan unionista tehtyä sopimusta soveltamalla annetut säädökset |
|
|
|
EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN V OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET |
|
|
* |
||
|
* |
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista
ASETUKSET
15.5.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 127/1 |
NEUVOSTON ASETUS (EY, EURATOM) N:o 420/2008,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2008,
Euroopan yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden mukauttamisesta 1 päivästä heinäkuuta 2007
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan ja erityisesti sen 13 artiklan,
ottaa huomioon asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (1) vahvistetut Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt ja muuta henkilöstöä koskevat palvelussuhteen ehdot ja erityisesti henkilöstösääntöjen 63, 65 ja 82 artiklan sekä liitteet VII, XI ja XIII ja palvelussuhteen ehtojen 20 artiklan 1 kohdan, 64 artiklan ja 92 artiklan,
ottaa huomioon komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Italia ilmoitti joulukuussa 2007 hyväksytyn kansallisen lainsäädännön mukaisesti maansa keskushallinnon palveluksessa olevien virkamiesten palkkojen takautuvaa korotusta 1 päivästä helmikuuta 2007 koskevat uudet tiedot. Palkkojen korotus ajoittuu viiteajanjaksolle 1.7.2006–1.7.2007 ja sen vuoksi Eurostat mukautti kyseisen viiteajanjakson erityisindikaattoria. |
(2) |
Koska mainittuja tietoja ei ollut saatavilla silloin, kun komissio esitti viiteajanjaksoa 1.7.2006–1.7.2007 koskevan ehdotuksensa, ehdotuksen pohjalta annetussa neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1558/2007 ei otettu huomioon kyseistä virkamiesten palkkojen korotusta Italiassa. |
(3) |
Jotta Euroopan yhteisöjen virkamiehille ja muulle henkilöstölle voidaan taata jäsenvaltioiden kansallisten virkamiesten ostovoiman kehitystä vastaava ostovoima, on syytä mukauttaa Euroopan yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoja ja eläkkeitä lisätarkistuksen yhteydessä, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Korvataan 1 päivästä heinäkuuta 2007 henkilöstösääntöjen 66 artiklassa oleva taulukko, joka koskee palkkojen ja eläkkeiden laskemiseen sovellettavia kuukausittaisia peruspalkkoja, seuraavasti:
1.7.2007 |
Palkkataso |
||||
Palkkaluokka |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
16 |
15 824,35 |
16 489,31 |
17 182,21 |
|
|
15 |
13 986,08 |
14 573,79 |
15 186,20 |
15 608,71 |
15 824,35 |
14 |
12 361,36 |
12 880,80 |
13 422,07 |
13 795,49 |
13 986,08 |
13 |
10 925,38 |
11 384,48 |
11 862,87 |
12 192,91 |
12 361,36 |
12 |
9 656,21 |
10 061,97 |
10 484,79 |
10 776,50 |
10 925,38 |
11 |
8 534,47 |
8 893,10 |
9 266,80 |
9 524,62 |
9 656,21 |
10 |
7 543,05 |
7 860,02 |
8 190,31 |
8 418,17 |
8 534,47 |
9 |
6 666,80 |
6 946,94 |
7 238,86 |
7 440,26 |
7 543,05 |
8 |
5 892,33 |
6 139,94 |
6 397,95 |
6 575,95 |
6 666,80 |
7 |
5 207,84 |
5 426,68 |
5 654,72 |
5 812,04 |
5 892,33 |
6 |
4 602,86 |
4 796,28 |
4 997,82 |
5 136,87 |
5 207,84 |
5 |
4 068,16 |
4 239,11 |
4 417,24 |
4 540,14 |
4 602,86 |
4 |
3 595,57 |
3 746,66 |
3 904,10 |
4 012,72 |
4 068,16 |
3 |
3 177,89 |
3 311,43 |
3 450,58 |
3 546,58 |
3 595,57 |
2 |
2 808,72 |
2 926,75 |
3 049,73 |
3 134,58 |
3 177,89 |
1 |
2 482,44 |
2 586,76 |
2 695,45 |
2 770,45 |
2 808,72 |
2 artikla
Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2007 henkilöstösääntöjen 42 a artiklan toisessa ja kolmannessa kohdassa tarkoitetun vanhempainloman aikaisen lisän määräksi 852,74 euroa ja yksinhuoltajavanhemmille 1 136,98 euroa.
3 artikla
Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2007 henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kotitalouslisän perusosaksi 159,49 euroa.
Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2007 henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun huollettavasta lapsesta maksettavan lisän määräksi 348,50 euroa.
Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2007 henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun koulutuslisän määräksi 236,46 euroa.
Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2007 henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun koulutuslisän määräksi 85,14 euroa.
Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2007 henkilöstösääntöjen 69 artiklassa ja sen liitteessä VII olevan 4 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun ulkomaankorvauksen vähimmäismääräksi 472,70 euroa.
4 artikla
Mukautetaan 1 päivästä tammikuuta 2008 henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 8 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu kilometrikorvaus seuraavasti:
|
0 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on 0–200 km |
|
0,3545 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on 201–1 000 km |
|
0,5908 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on 1 001–2 000 km |
|
0,3545 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on 2 001–3 000 km |
|
0,1181 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on 3 001–4 000 km |
|
0,0569 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on 4 001–10 000 km |
|
0 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on 10 000 km. |
Edellä oleviin lisätään kiinteämääräinen lisäkorvaus seuraavasti:
— |
177,22 euroa, jos asemapaikan ja lähtöpaikkakunnan välinen etäisyys rautateitse on 725–1 450 kilometriä, |
— |
354,41 euroa, jos asemapaikan ja lähtöpaikkakunnan välinen etäisyys rautateitse on vähintään 1 450 kilometriä. |
5 artikla
Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2007 henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päivärahan määräksi
— |
36,63 euroa virkamiehelle, jolla on oikeus kotitalouslisään, |
— |
29,53 euroa virkamiehelle, jolla ei ole oikeutta kotitalouslisään. |
6 artikla
Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2007 muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun asettautumiskorvauksen vähimmäismääräksi
— |
1 042,85 euroa henkilölle, jolla on oikeus kotitalouslisään, |
— |
620,08 euroa henkilölle, jolla ei ole oikeutta kotitalouslisään. |
7 artikla
Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2007 muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 28 a artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun työttömyyskorvauksen vähimmäismääräksi 1 250,67 euroa, enimmäismääräksi 2 501,35 euroa ja kiinteämääräiseksi korvaukseksi 1 136,98 euroa.
8 artikla
Korvataan 1 päivästä heinäkuuta 2007 muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 63 artiklassa oleva kuukausittaisia peruspalkkoja koskeva taulukko seuraavasti:
1.7.2007 |
|
Palkkaluokka |
|||
Ura-alue |
Ryhmä |
1 |
2 |
3 |
4 |
A |
I |
6 374,10 |
7 163,65 |
7 953,20 |
8 742,75 |
II |
4 626,21 |
5 077,00 |
5 527,79 |
5 978,58 |
|
III |
3 887,62 |
4 060,79 |
4 233,96 |
4 407,13 |
|
B |
IV |
3 734,56 |
4 100,17 |
4 465,78 |
4 831,39 |
V |
2 933,43 |
3 126,80 |
3 320,17 |
3 513,54 |
|
C |
VI |
2 789,91 |
2 954,16 |
3 118,41 |
3 282,66 |
VII |
2 497,07 |
2 582,03 |
2 666,99 |
2 751,95 |
|
D |
VIII |
2 256,96 |
2 389,89 |
2 522,82 |
2 655,75 |
IX |
2 173,54 |
2 203,82 |
2 234,10 |
2 264,38 |
9 artikla
Korvataan 1 päivästä heinäkuuta 2007 muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 93 artiklassa oleva kuukausittaisia peruspalkkoja koskeva taulukko seuraavasti:
Tehtäväryhmä |
1.7.2007 |
Palkkataso |
||||||
Palkkaluokka |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
|
IV |
18 |
5 455,05 |
5 568,49 |
5 684,30 |
5 802,51 |
5 923,17 |
6 046,35 |
6 172,09 |
17 |
4 821,32 |
4 921,58 |
5 023,93 |
5 128,40 |
5 235,05 |
5 343,92 |
5 455,05 |
|
16 |
4 261,20 |
4 349,82 |
4 440,28 |
4 532,62 |
4 626,88 |
4 723,10 |
4 821,32 |
|
15 |
3 766,16 |
3 844,48 |
3 924,43 |
4 006,04 |
4 089,35 |
4 174,39 |
4 261,20 |
|
14 |
3 328,63 |
3 397,85 |
3 468,51 |
3 540,64 |
3 614,28 |
3 689,44 |
3 766,16 |
|
13 |
2 941,93 |
3 003,11 |
3 065,56 |
3 129,31 |
3 194,39 |
3 260,82 |
3 328,63 |
|
III |
12 |
3 766,10 |
3 844,42 |
3 924,36 |
4 005,97 |
4 089,27 |
4 174,31 |
4 261,11 |
11 |
3 328,60 |
3 397,82 |
3 468,48 |
3 540,60 |
3 614,23 |
3 689,38 |
3 766,10 |
|
10 |
2 941,92 |
3 003,10 |
3 065,55 |
3 129,30 |
3 194,37 |
3 260,80 |
3 328,60 |
|
9 |
2 600,17 |
2 654,24 |
2 709,43 |
2 765,77 |
2 823,29 |
2 881,99 |
2 941,92 |
|
8 |
2 298,11 |
2 345,90 |
2 394,68 |
2 444,48 |
2 495,31 |
2 547,20 |
2 600,17 |
|
II |
7 |
2 600,10 |
2 654,18 |
2 709,39 |
2 765,74 |
2 823,27 |
2 881,99 |
2 941,93 |
6 |
2 297,99 |
2 345,79 |
2 394,58 |
2 444,38 |
2 495,22 |
2 547,12 |
2 600,10 |
|
5 |
2 030,98 |
2 073,23 |
2 116,35 |
2 160,37 |
2 205,30 |
2 251,17 |
2 297,99 |
|
4 |
1 795,00 |
1 832,33 |
1 870,45 |
1 909,35 |
1 949,06 |
1 989,60 |
2 030,98 |
|
I |
3 |
2 211,30 |
2 257,19 |
2 304,04 |
2 351,86 |
2 400,67 |
2 450,49 |
2 501,35 |
2 |
1 954,88 |
1 995,46 |
2 036,87 |
2 079,14 |
2 122,29 |
2 166,34 |
2 211,30 |
|
1 |
1 728,20 |
1 764,07 |
1 800,68 |
1 838,05 |
1 876,20 |
1 915,14 |
1 954,88 |
10 artikla
Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2007 muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 94 artiklassa tarkoitetun asettautumiskorvauksen vähimmäismääräksi
— |
784,40 euroa henkilölle, jolla on oikeus kotitalouslisään, |
— |
465,05 euroa henkilölle, jolla ei ole oikeutta kotitalouslisään. |
11 artikla
Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2007 muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 96 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun työttömyyskorvauksen vähimmäismääräksi 938,01 euroa, enimmäismääräksi 1 876,01 euroa ja kiinteämääräiseksi vähennykseksi 852,74 euroa.
12 artikla
Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2007 neuvoston asetuksen (EHTY, ETY, Euratom) N:o 300/76 (2) 1 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyiksi korvauksiksi keskeytyksettä tai vuorotyössä tehtäviään hoitaville virkamiehille 357,45 euroa, 539,51 euroa, 589,88 euroa ja 804,20 euroa.
13 artikla
Korjataan 1 päivästä heinäkuuta 2007 neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68 (3) 4 artiklassa esitetyt määrät kertoimella 5,159819.
14 artikla
Korvataan 1 päivästä heinäkuuta 2007 henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 8 artiklan 2 kohdassa esitetty sovellettavia määriä koskeva taulukko seuraavasti:
1.7.2007 |
Palkkataso |
|||||||
Palkkaluokka |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
8 |
16 |
15 824,35 |
16 489,31 |
17 182,21 |
17 182,21 |
17 182,21 |
17 182,21 |
|
|
15 |
13 986,08 |
14 573,79 |
15 186,20 |
15 608,71 |
15 824,35 |
16 489,31 |
|
|
14 |
12 361,36 |
12 880,80 |
13 422,07 |
13 795,49 |
13 986,08 |
14 573,79 |
15 186,20 |
15 824,35 |
13 |
10 925,38 |
11 384,48 |
11 862,87 |
12 192,91 |
12 361,36 |
|
|
|
12 |
9 656,21 |
10 061,97 |
10 484,79 |
10 776,50 |
10 925,38 |
11 384,48 |
11 862,87 |
12 361,36 |
11 |
8 534,47 |
8 893,10 |
9 266,80 |
9 524,62 |
9 656,21 |
10 061,97 |
10 484,79 |
10 925,38 |
10 |
7 543,05 |
7 860,02 |
8 190,31 |
8 418,17 |
8 534,47 |
8 893,10 |
9 266,80 |
9 656,21 |
9 |
6 666,80 |
6 946,94 |
7 238,86 |
7 440,26 |
7 543,05 |
|
|
|
8 |
5 892,33 |
6 139,94 |
6 397,95 |
6 575,95 |
6 666,80 |
6 946,94 |
7 238,86 |
7 543,05 |
7 |
5 207,84 |
5 426,68 |
5 654,72 |
5 812,04 |
5 892,33 |
6 139,94 |
6 397,95 |
6 666,80 |
6 |
4 602,86 |
4 796,28 |
4 997,82 |
5 136,87 |
5 207,84 |
5 426,68 |
5 654,72 |
5 892,33 |
5 |
4 068,16 |
4 239,11 |
4 417,24 |
4 540,14 |
4 602,86 |
4 796,28 |
4 997,82 |
5 207,84 |
4 |
3 595,57 |
3 746,66 |
3 904,10 |
4 012,72 |
4 068,16 |
4 239,11 |
4 417,24 |
4 602,86 |
3 |
3 177,89 |
3 311,43 |
3 450,58 |
3 546,58 |
3 595,57 |
3 746,66 |
3 904,10 |
4 068,16 |
2 |
2 808,72 |
2 926,75 |
3 049,73 |
3 134,58 |
3 177,89 |
3 311,43 |
3 450,58 |
3 595,57 |
1 |
2 482,44 |
2 586,76 |
2 695,45 |
2 770,45 |
2 808,72 |
|
|
|
15 artikla
Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2007 henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 14 artiklan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun huollettavasta lapsesta maksettavan lisän määriksi:
1.7.2007–31.12.2007 |
320,54 EUR |
1.1.2008–31.12.2008 |
334,51 EUR |
16 artikla
Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2007 henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 15 artiklan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun koulutuslisän määriksi:
1.7.2007–31.8.2007 |
51,07 EUR |
1.9.2007–31.8.2008 |
68,10 EUR |
17 artikla
Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2007 henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 18 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi ennen 1 päivää toukokuuta 2004 voimassa olevassa henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 4 a artiklassa mainitun kiinteämääräisen korvauksen määräksi
— |
123,31 euroa kuukaudessa virkamiehille, joiden palkkaluokka on C 4 tai C 5, |
— |
189,06 euroa kuukaudessa virkamiehille, joiden palkkaluokka on C 1, C 2 tai C 3. |
18 artikla
Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 14 päivänä toukokuuta 2008.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
A. BAJUK
(1) EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1558/2007 (EUVL L 340, 22.12.2007, s. 1).
(2) Neuvoston asetus (EHTY, ETY, Euratom) N:o 300/76, annettu 9 päivänä helmikuuta 1976, edunsaajaryhmien, korvausten antamista koskevien edellytysten ja sellaisten korvausmäärien määrittämisestä, jotka voidaan myöntää keskeytyksettä tai vuorotyössä tehtäviään hoitaville virkamiehille (EYVL L 38, 13.2.1976, s. 1). Asetus sellaisena kuin se on täydennettynä asetuksella (Euratom, EHTY, ETY) N:o 1307/87 (EYVL L 124, 13.5.1987, s. 6) ja viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1558/2007.
(3) Neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68, annettu 29 päivänä helmikuuta 1968, Euroopan yhteisöille suoritettavaan veroon sovellettavien edellytysten ja menettelyjen vahvistamisesta (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 8). Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1558/2007.
15.5.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 127/7 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 421/2008,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2008,
tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (1) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta. |
(2) |
Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä toukokuuta 2008.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 14 päivänä toukokuuta 2008.
Komission puolesta
Jean-Luc DEMARTY
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.
LIITE
tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi 14 päivänä toukokuuta 2008 annettuun komission asetukseen
(EUR/100 kg) |
||
CN-koodi |
Kolmannen maan koodi (1) |
Tuonnin kiinteä arvo |
0702 00 00 |
MA |
50,7 |
TN |
111,0 |
|
TR |
105,3 |
|
ZZ |
89,0 |
|
0707 00 05 |
EG |
167,2 |
JO |
196,3 |
|
MK |
40,9 |
|
TR |
163,9 |
|
ZZ |
142,1 |
|
0709 90 70 |
TR |
124,2 |
ZZ |
124,2 |
|
0805 10 20 |
EG |
44,5 |
IL |
59,9 |
|
MA |
50,9 |
|
TN |
52,0 |
|
TR |
55,2 |
|
US |
49,8 |
|
ZZ |
52,1 |
|
0805 50 10 |
AR |
151,8 |
MK |
58,7 |
|
TR |
147,5 |
|
US |
129,7 |
|
ZA |
131,1 |
|
ZZ |
123,8 |
|
0808 10 80 |
AR |
93,2 |
BR |
80,4 |
|
CA |
95,7 |
|
CL |
91,0 |
|
CN |
87,7 |
|
MK |
65,0 |
|
NZ |
109,3 |
|
US |
116,4 |
|
UY |
76,3 |
|
ZA |
79,5 |
|
ZZ |
89,5 |
(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.
15.5.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 127/9 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 422/2008,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2008,
sokerialan tuotteiden 5 päivän toukokuuta ja 9 päivän toukokuuta 2008 välisenä aikana haettujen tuontitodistusten myöntämiseen tariffikiintiöissä ja etuuskohtelusopimusten mukaisesti sovellettavasta jakokertoimesta
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 20 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 (1),
ottaa huomioon eräissä tariffikiintiöissä tai eräiden etuuskohtelusopimusten mukaisesti tapahtuvaa sokerialan tuotteiden tuontia ja puhdistusta koskevista yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä markkinointivuosiksi 2006/2007, 2007/2008 ja 2008/2009 28 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 950/2006 (2) ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Toimivaltaisille viranomaisille on jätetty 5 päivän toukokuuta ja 9 päivän toukokuuta 2008 välisenä aikana asetuksen (EY) N:o 950/2006 tai siirtymätoimenpiteistä sokerialalla Bulgarian ja Romanian liittymisen vuoksi 13 päivänä joulukuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1832/2006 (3) mukaisesti tuontitodistushakemuksia, joissa haettu kokonaismäärä on samansuuruinen tai suurempi kuin järjestysnumerolle 09.4337 (2008–2009) käytettävissä oleva määrä. |
(2) |
Sen vuoksi komission olisi vahvistettava jakokerroin, jotta todistukset voidaan myöntää suhteessa käytettävissä olevaan määrään, ja ilmoitettava jäsenvaltioille kyseisen määrän täyttymisestä, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Tuontitodistukset, joita on haettu asetuksen (EY) N:o 950/2006 4 artiklan 2 kohdan tai asetuksen (EY) N:o 1832/2006 5 artiklan mukaisesti 5 päivän toukokuuta ja 9 päivän toukokuuta 2008 välisenä aikana, myönnetään tämän asetuksen liitteessä mainittujen määrien rajoissa.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 14 päivänä toukokuuta 2008.
Komission puolesta
Jean-Luc DEMARTY
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 58, 28.2.2006, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1260/2007 (EUVL L 283, 27.10.2007, s. 1). Asetus (EY) N:o 318/2006 korvataan asetuksella (EY) N:o 1234/2007 (EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1) 1 päivästä lokakuuta 2008.
(2) EUVL L 178, 1.7.2006, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 371/2007 (EUVL L 92, 3.4.2007, s. 6).
(3) EUVL L 354, 14.12.2006, s. 8.
LIITE
Etuuskohteluun oikeutettu AKT–maista/Intiasta peräisin oleva sokeri
Asetuksen (EY) N:o 950/2006 IV osasto
Markkinointivuosi 2007/2008
Järjestysnumero |
Maa |
Haetuista määristä myönnettävä prosenttiosuus 5.5.2008-9.5.2008 välisellä viikolla |
Raja |
09.4331 |
Barbados |
100 |
|
09.4332 |
Belize |
0 |
Saavutettu |
09.4333 |
Norsunluurannikko |
100 |
|
09.4334 |
Kongo |
100 |
|
09.4335 |
Fidži |
100 |
|
09.4336 |
Guyana |
100 |
|
09.4337 |
Intia |
0 |
Saavutettu |
09.4338 |
Jamaika |
100 |
|
09.4339 |
Kenia |
100 |
|
09.4340 |
Madagaskar |
100 |
|
09.4341 |
Malawi |
100 |
|
09.4342 |
Mauritius |
100 |
|
09.4343 |
Mosambik |
0 |
Saavutettu |
09.4344 |
Saint Kitts ja Nevis |
— |
|
09.4345 |
Suriname |
— |
|
09.4346 |
Swazimaa |
100 |
|
09.4347 |
Tansania |
100 |
|
09.4348 |
Trinidad ja Tobago |
100 |
|
09.4349 |
Uganda |
— |
|
09.4350 |
Sambia |
100 |
|
09.4351 |
Zimbabwe |
100 |
|
Etuuskohteluun oikeutettu AKT–maista/Intiasta peräisin oleva sokeri
Asetuksen (EY) N:o 950/2006 IV osasto
Markkinointivuosi 2008/2009
Järjestysnumero |
Maa |
Haetuista määristä myönnettävä prosenttiosuus 5.5.2008-9.5.2008 välisellä viikolla |
Raja |
09.4331 |
Barbados |
— |
|
09.4332 |
Belize |
100 |
|
09.4333 |
Norsunluurannikko |
— |
|
09.4334 |
Kongo |
— |
|
09.4335 |
Fidži |
— |
|
09.4336 |
Guyana |
— |
|
09.4337 |
Intia |
100 |
Saavutettu |
09.4338 |
Jamaika |
— |
|
09.4339 |
Kenia |
— |
|
09.4340 |
Madagaskar |
— |
|
09.4341 |
Malawi |
— |
|
09.4342 |
Mauritius |
— |
|
09.4343 |
Mosambik |
100 |
|
09.4344 |
Saint Kitts ja Nevis |
— |
|
09.4345 |
Suriname |
— |
|
09.4346 |
Swazimaa |
— |
|
09.4347 |
Tansania |
— |
|
09.4348 |
Trinidad ja Tobago |
— |
|
09.4349 |
Uganda |
— |
|
09.4350 |
Sambia |
— |
|
09.4351 |
Zimbabwe |
— |
|
Täydentävä sokeri
Asetuksen (EY) N:o 950/2006 V osasto
Markkinointivuosi 2007/2008
Järjestysnumero |
Maa |
Haetuista määristä myönnettävä prosenttiosuus 5.5.2008-9.5.2008 välisellä viikolla |
Raja |
09.4315 |
Intia |
100 |
|
09.4316 |
AKT-pöytäkirjan allekirjoittajamaat |
100 |
|
CXL-myönnytyksiin oikeutettu sokeri
Asetuksen (EY) N:o 950/2006 VI osasto
Markkinointivuosi 2007/2008
Järjestysnumero |
Maa |
Haetuista määristä myönnettävä prosenttiosuus 5.5.2008-9.5.2008 välisellä viikolla |
Raja |
09.4317 |
Australia |
0 |
Saavutettu |
09.4318 |
Brasilia |
0 |
Saavutettu |
09.4319 |
Kuuba |
0 |
Saavutettu |
09.4320 |
Muut kolmannet maat |
0 |
Saavutettu |
Balkanin maista peräisin oleva sokeri
Asetuksen (EY) N:o 950/2006 VII osasto
Markkinointivuosi 2007/2008
Järjestysnumero |
Maa |
Haetuista määristä myönnettävä prosenttiosuus 5.5.2008-9.5.2008 välisellä viikolla |
Raja |
09.4324 |
Albania |
100 |
|
09.4325 |
Bosnia ja Hertsegovina |
0 |
Saavutettu |
09.4326 |
Serbia, Montenegro ja Kosovo |
100 |
|
09.4327 |
Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia |
100 |
|
09.4328 |
Kroatia |
100 |
|
Poikkeustuonnin alainen sokeri ja teollisuuden tarpeisiin tuotava sokeri
Asetuksen (EY) N:o 950/2006 VIII osasto
Markkinointivuosi 2007/2008
Järjestysnumero |
Tyyppi |
Haetuista määristä myönnettävä prosenttiosuus 5.5.2008-9.5.2008 välisellä viikolla |
Raja |
09.4380 |
Poikkeustuonnin alainen |
— |
|
09.4390 |
Teollisuuden tarpeisiin tuotava |
— |
|
Sokerin tuonti Bulgarialle ja Romanialle avatuissa siirtymäkauden tariffikiintiöissä
Asetuksen (EY) N:o 1832/2006 I luvun 2 jakso
Markkinointivuosi 2007/2008
Järjestysnumero |
Maa |
Haetuista määristä myönnettävä prosenttiosuus 5.5.2008-9.5.2008 välisellä viikolla |
Raja |
09.4365 |
Bulgaria |
0 |
Saavutettu |
09.4366 |
Romania |
100 |
|
15.5.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 127/13 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 423/2008,
annettu 8 päivänä toukokuuta 2008,
neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä sekä viininvalmistusmenetelmiä ja -käsittelyjä koskevista yhteisön säännöistä
(Kodifioitu toisinto)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon viinin yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 (1) ja erityisesti sen 46 ja 80 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä sekä viininvalmistusmenetelmiä ja -käsittelyjä koskevista yhteisön säännöistä 24 päivänä heinäkuuta 2000 annettua komission asetusta (EY) N:o 1622/2000 (2) muutettu useita kertoja ja huomattavilta osilta (3). Sen vuoksi olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava mainittu asetus. |
(2) |
Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 V osaston I luvussa ja useissa liitteissä vahvistetaan viininvalmistusmenetelmiä ja -käsittelyjä koskevat yleiset säännöt ja viitataan muilta osin yksityiskohtaisiin soveltamissääntöihin, jotka komissio antaa. |
(3) |
Yhteisön elinkeinonharjoittajien ja yhteisön lainsäädännön soveltamisesta vastaavan hallinnon edun mukaista olisi yhdistää nämä säännökset yhteisön viininvalmistusmenetelmiä ja -käsittelyjä koskeviksi yhteisön säännöiksi. |
(4) |
Näin vahvistettuihin yhteisön sääntöihin olisi sisällytettävä ainoastaan neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1493/1999 nimenomaisesti tarkoittamat yksityiskohtaiset soveltamissäännöt. Muiden sääntöjen osalta perustamissopimuksen 28 artiklasta ja sitä seuraavista artikloista johtuvien sääntöjen pitäisi olla riittävät takaamaan viininvalmistuksen alalla viinialan tuotteiden vapaa liikkuvuus. |
(5) |
Lisäksi olisi syytä täsmentää, että näitä sääntöjä sovelletaan rajoittamatta muilla aloilla vahvistettujen erityissäännösten soveltamista. Tällaisia erityissääntöjä voi olla tai niitä voidaan vahvistaa elintarvikesääntelyn osalta. |
(6) |
Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 42 artiklan 5 kohdassa sallitaan, että muita kuin kyseisen asetuksen 19 artiklan mukaisesti laaditussa luokituksessa mainittuja viininvalmistuksessa käytettäviä rypälelajikkeita ja niistä johdettuja tuotteita käytetään yhteisössä kyseisen 42 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden valmistukseen. On syytä vahvistaa luettelo lajikkeista, joiden osalta kyseisistä poikkeuksista säädetään. |
(7) |
Olisi laadittava asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteen V mukaisesti luettelo niistä määritetyillä alueilla tuotetuista väkevistä tma-laatuviineistä, joille on hyväksytty erityiset valmistussäännöt. Tuotteiden tunnistamisen ja yhteisön sisäisen kaupan helpottamiseksi olisi viitattava tuotteen kuvaukseen muodossa, jossa se on yhteisön säännöissä tai tarvittaessa kansallisessa lainsäädännössä. |
(8) |
Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteen IV mukaisesti olisi myös vahvistettava eräiden aineiden käyttörajat ja käyttöedellytykset. |
(9) |
Kahden jäsenvaltion tekemien, lysotsyymin käyttöä viiniyttämisessä koskevien testien perusteella on varmistunut, että tämän aineen lisäämisestä on merkittävää hyötyä viinien stabiloimisessa ja että sen avulla on mahdollista tuottaa laatuviinejä, joiden rikkidioksidipitoisuus on alhainen. Näin ollen on syytä sallia sen käyttö ja vahvistaa enimmäiskäyttöannokset, jotka vastaavat testeissä paljastuneita teknologisia tarpeita. |
(10) |
Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 337/79 (4) 44 artiklassa, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (ETY) N:o 3307/85 (5), säädetään, että 1 päivästä syyskuuta 1986 muiden viinien kuin kuohuviinien, väkevien viinien ja eräiden laatuviinien korkeimpia kokonaisrikkidioksidipitoisuuksia alennetaan 15 milligrammalla litraa kohden. Viinien menekkivaikeuksien välttämiseksi tämän valmistussäännön muuttamisen jälkeen sallittiin, että kyseisen päivämäärän jälkeen saa tarjota sellaisenaan nautittavaksi yhteisöstä, Portugalia lukuun ottamatta, peräisin olevia viinejä, jotka on tuotettu ennen kyseistä päivämäärää, ja edellä mainitusta päivämäärästä alkavan yhden vuoden siirtymäkauden ajan kolmansista maista ja Portugalista peräisin olevia viinejä, jos niiden kokonaisrikkidioksidipitoisuus on ennen 1 päivää syyskuuta 1986 voimassa olleen yhteisön ja tarvittaessa Espanjan lainsäädännön mukainen. Kyseisen toimenpiteen soveltamista olisi jatkettava, koska tällaisia viinejä voi vielä olla varastoissa. |
(11) |
Yhteisössä tuotetuista ja asetuksen (ETY) N:o 337/79 liitteessä II olevassa 13 kohdassa määritellyistä kuohuviineistä 5 päivänä helmikuuta 1979 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 358/79 (6) 12 ja 16 artiklassa säädetään, että 1 päivästä syyskuuta 1986 kuohuviinien, laatukuohuviinien ja määritetyillä alueilla tuotettujen laatukuohuviinien korkeimpia kokonaisrikkidioksidipitoisuuksia alennetaan 15 milligrammalla litraa kohden. Muista yhteisön maista kuin Portugalista peräisin olevien kuohuviinien osalta asetuksen (ETY) N:o 358/79 22 artiklan 1 kohdassa säädetään mahdollisuudesta myydä kyseisiä tuotteita varastojen loppumiseen saakka, jos ne on valmistettu asetuksen (ETY) N:o 358/79, sellaisena kuin sitä sovelletaan ennen 1 päivää syyskuuta 1986, säännösten mukaisesti. Olisi annettava siirtymäsäännöksiä tuontikuohuviineistä sekä Espanjasta ja Portugalista peräisin olevista, ennen 1 päivää syyskuuta 1986 valmistetuista kuohuviineistä näiden tuotteiden menekkivaikeuksien välttämiseksi. On syytä sallia näiden tuotteiden tarjoaminen kyseisen päivämäärän jälkeen siirtymäkauden ajan, jos niiden kokonaisrikkidioksidipitoisuus on ennen 1 päivää syyskuuta 1986 voimassa olevien yhteisön säännösten mukainen. |
(12) |
Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevan B kohdan 1 kohdassa vahvistetaan viinien haihtuvien happojen enimmäispitoisuudet. Poikkeuksista voidaan säätää eräiden määritetyillä alueilla tuotettujen laatuviinien (tma-laatuviinien) ja eräiden maantieteellisellä merkinnällä kuvattujen pöytäviinien osalta tai jos alkoholipitoisuus on vähintään 13 prosenttia. Eräiden Saksasta, Espanjasta, Ranskasta, Italiasta, Itävallasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta peräisin olevien, kyseisiin luokkiin kuuluvien viinien haihtuvien happojen pitoisuudet ylittävät edellä mainitussa liitteessä V säädetyt pitoisuudet erityisten valmistusmenetelmien ja korkean alkoholipitoisuuden vuoksi. Olisi säädettävä poikkeuksesta edellä mainitusta liitteessä V olevan B kohdan 1 kohdasta, jotta edellä tarkoitettuja viinejä voidaan edelleen valmistaa perinteisin menetelmin, joiden ansiosta ne saavat ominaispiirteensä. |
(13) |
Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevan D kohdan 3 kohdan mukaisesti on tarpeen määritellä ne viinialueet, joilla perinteisesti harjoitettiin sakkaroosin lisäämistä 8 päivänä toukokuuta 1970 olemassa olleen lainsäädännön mukaisesti. |
(14) |
Luxemburgissa viininviljelyalueiden pieni koko mahdollistaa sen, että toimivaltaiset viranomaiset voivat suorittaa kaikkien viiniytettävien tuote-erien järjestelmällistä analyyttistä valvontaa. Niin kauan kuin kyseiset edellytykset säilyvät, väkevöimistä koskevaa ilmoitusta ei vaadita. |
(15) |
Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevan G kohdan 5 kohdassa säädetään, että kaikista väkevöimistä, happamuuden lisäämistä ja happamuuden vähentämistä koskevista toimenpiteistä on tehtävä ilmoitus toimivaltaisille viranomaisille. Sama koskee mainittuja toimenpiteitä suorittavien luonnollisten tai oikeushenkilöiden hallussaan pitämiä sokerin, tiivistetyn rypäleen puristemehun tai puhdistetun tiivistetyn rypäleen puristemehun määriä. Näiden ilmoitusten tavoitteena on mahdollistaa kyseisten toimenpiteiden valvonta. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että ilmoitukset osoitetaan sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka alueella toimenpide tapahtuu. Ilmoitusten on myös oltava mahdollisimman täsmällisiä, ja jos kyseessä on alkoholipitoisuuden lisääminen, niiden on oltava toimivaltaisella viranomaisella hyvissä ajoin, jotta sitä voidaan valvoa tehokkaasti. Happamuuden lisäämisen ja vähentämisen osalta riittää jälkikäteen tapahtuva valvonta. Tästä syystä olisi hallinnon keventämiseksi sallittava, että markkinointivuoden ensimmäistä ilmoitusta lukuun ottamatta ilmoitukset tehdään saattamalla ajan tasalle toimivaltaisen viranomaisen säännöllisesti tarkastamat rekisterit. |
(16) |
Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevan F kohdan 1 kohdassa vahvistetaan tietyt säännöt viinien makeuttamisesta. Tämä säännös koskee ensisijaisesti pöytäviinejä. Sitä voidaan kuitenkin mainitun asetuksen VI liitteessä olevan G kohdan 2 kohdan mukaan soveltaa tma-laatuviineihin. |
(17) |
Makeuttaminen ei saa johtaa asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevassa C kohdassa vahvistetut rajat ylittävään lisäväkevöimiseen. Tämän tarpeen huomioon ottamiseksi mainitun asetuksen liitteessä V olevan F kohdan 1 kohdassa vahvistetaan erityissäännökset. Lisäksi valvontatoimenpiteet ovat välttämättömiä erityisesti kyseisten säännösten noudattamisen takaamiseksi. |
(18) |
On suotavaa, erityisesti valvonnan tehokkuuden lisäämiseksi, että makeuttaminen tehdään ainoastaan tuotantovaiheessa tai tuotantoa mahdollisimman lähellä olevassa vaiheessa. Tämän vuoksi on tarpeen rajoittaa makeuttaminen tuotanto- ja tukkukauppavaiheeseen. |
(19) |
On tarpeen, että valvontaelin saa tiedon tulossa olevista toimista. Tässä tarkoituksessa olisi säädettävä, että jokaisen makeuttamista suunnittelevan henkilön on tehtävä siitä valvontaelimelle kirjallinen ilmoitus. Tätä menettelyä voidaan kuitenkin helpottaa, jos makeuttamisen tekee toistuvasti tai jatkuvasti jokin yritys. |
(20) |
Ilmoituksen tarkoituksena on mahdollistaa kyseisten toimien valvonta. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että ilmoitukset osoitetaan sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka alueella toimenpide tapahtuu. Ilmoitusten on myös oltava mahdollisimman täsmällisiä, ja niiden on oltava toimivaltaisella viranomaisella ennen toimenpiteen suorittamista. |
(21) |
Valvonnan tehokkuuden vuoksi on välttämätöntä, että asianosainen tekee ilmoituksen hallussa pitämistään rypäleen puristemehun tai tiivistetyn rypäleen puristemehun määristä ennen makeuttamista. Tämä ilmoitus on arvoton, jollei siihen liity velvoitetta pitää lähtö- ja tulorekisteriä makeuttamiseen käytetyistä tuotteista. |
(22) |
Sakkaroosin käytön välttämiseksi väkevien viinien makeuttamisessa olisi sallittava tiivistetyn rypäleen puristemehun ohella myös puhdistetun tiivistetyn rypäleen puristemehun käyttö. |
(23) |
Leikkaaminen on yleinen viininvalmistusmenetelmä, jonka käytöstä on sen mahdollisten vaikutusten vuoksi säädettävä väärinkäytösten välttämiseksi. |
(24) |
Sellaisille viineille tai rypäleen puristemehuille, jotka ovat lähtöisin samalta yhteisön viinialueelta tai samalta kolmannen maan tuotantovyöhykkeeltä, on merkintä maantieteellisestä alkuperäalueesta tai viiniköynnöslajikkeesta erittäin tärkeä niiden kaupallisen arvon kannalta. Leikkaamisella olisi siten tarkoitettava myös sellaisten viinien ja rypäleen puristemehujen sekoitusta, jotka ovat lähtöisin samalta vyöhykkeeltä, mutta sen eri maantieteellisistä yksiköistä, sekä sellaisten viinien ja rypäleen puristemehujen sekoitusta, jotka on saatu eri viiniköynnöslajikkeista tai eri satovuosina, kun näitä koskevat merkinnät tehdään tällä tavoin saatavan tuotteen kuvaukseen. |
(25) |
On syytä antaa jäsenvaltiolle lupa sallia määrätyn ajan ja kokeilutarkoituksissa eräiden sellaisten viininviljelymenetelmien tai -käsittelyjen käyttö, joista ei säädetä asetuksessa (EY) N:o 1493/1999. |
(26) |
Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 46 artiklan 3 kohdassa säädetään sellaisten määritysmenetelmien vahvistamisesta, joiden avulla voidaan määrittää mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden koostumus, ja säännöistä, joiden avulla voidaan tarkastaa, onko näitä tuotteita käsitelty sallittujen viininvalmistusmenetelmien vastaisesti. |
(27) |
Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VI olevan J kohdan 1 kohdassa säädetään analyyttisesta tutkimuksesta, jossa on mitattava vähintään kyseisten tma-laatuviinien mainitun kohdan 3 kohdassa lueteltujen laatutekijöiden arvot. |
(28) |
Kyseisiä tuotteita koskevissa asiakirjoissa olevien tietojen valvonta tekee tarpeelliseksi sellaisten yhdenmukaisten määritysmenetelmien laatimisen, joita käyttämällä varmistetaan tarkkojen ja verrattavissa olevien tulosten saaminen. Tämän vuoksi näiden menetelmien on oltava pakollisia kaikissa liiketoimissa ja kaikessa valvonnassa. Valvonnan tarpeen ja kaupan rajoitettujen mahdollisuuksien vuoksi olisi kuitenkin hyväksyttävä rajoitetuksi ajaksi tiettyjä tavanomaisia menetelmiä, joilla voidaan tehdä nopea ja tarpeeksi varma tutkittavien aineiden määritys. |
(29) |
Viinialalla sovellettavat yhteisön vertailumääritysmenetelmät vahvistetaankomission asetuksessa (ETY) N:o 2676/90 (7). Koska kyseisessä asetuksessa kuvatut menetelmät ovat asianmukaisia, se olisi pidettävä voimassa lukuun ottamatta tavanomaisia menetelmiä, joita ei vastaisuudessa enää kuvata. |
(30) |
Viinin hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Kohde
Viininvalmistusmenetelmiä ja -käsittelyjä koskevan yhteisön lainsäädännön muodostavat asetuksen (EY) N:o 1493/1999 V osaston I luku ja liitteet sekä nämä säännöt, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kaikkia elintarvikkeita koskevien yleisten säännösten soveltamista.
Nämä säännöt koskevat asetuksen (EY) N:o 1493/1999 yksityiskohtaisia soveltamissääntöjä erityisesti seuraaville: viiniytettäväksi tarkoitetut tuotteet (I osasto) ja yhteisössä sallitut viininvalmistusmenetelmät ja -käsittelyt (II ja III osasto).
I OSASTO
ERÄITÄ RYPÄLEITÄ JA RYPÄLEEN PURISTEMEHUJA KOSKEVAT VAATIMUKSET
2 artikla
Eräiden rypälelajikkeiden käyttö
1. Yksinomaan syötäväksi tarkoitettuja viinirypäleitä tuottaviksi lajikkeiksi luokitelluista lajikkeista saatujen rypäleiden viiniyttäminen on kiellettyä.
2. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 42 artiklan 5 kohdassa säädetään, tässä säännöksessä tarkoitettujen tuotteiden valmistukseen yhteisössä voidaan käyttää tämän asetuksen liitteessä I esitetyistä lajikkeista saatuja rypäleitä.
3 artikla
Eräiden tuotteiden, joilla ei ole luonnollista alkoholipitoisuutta, käyttö kuohuviinien, hiilihapotettujen kuohuviinien tai hiilihapotettujen helmeilevien viinien valmistuksessa
Tämän asetuksen liitteessä II vahvistetaan vuodet, jolloin huonojen ilmasto-olojen vuoksi A- ja B-viininviljelyvyöhykkeiltä saatuja tuotteita, joiden luonnollinen alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina ei ole kyseiselle viininviljelyvyöhykkeelle vahvistetun vähimmäismäärän suuruinen, voidaan asetuksen (EY) N:o 1493/1999 44 artiklan 3 kohdassa säädetyin edellytyksin käyttää kuohuviinien, hiilihapotettujen kuohuviinien tai hiilihapotettujen helmeilevien viinien valmistukseen.
4 artikla
Tiettyjen viiniköynnöslajikkeiden rypäleistä saatujen rypäleen puristemehujen käyttö aromaattisten laatukuohuviinien ja aromaattisten tma-laatukuohuviinien valmistukseen ja poikkeukset tällaisesta käytöstä
1. Tämän asetuksen liitteessä III olevassa A osassa esitetään sellaisia rypäleitä tuottavat viiniköynnöslajikkeet, joista saadaan rypäleen puristemehua tai käymistilassa olevaa rypäleen puristemehua, joita on käytettävä aromaattisten laatukuohuviinien ja aromaattisten tma-laatukuohuviinien valmistukseen tarkoitetun cuvéen koostumukseen asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevan I kohdan 3 kohdan a alakohdan ja liitteessä VI olevan K kohdan 10 kohdan a alakohdan mukaisesti.
2. Tämän asetuksen liitteessä III olevassa B osassa vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevan I kohdan 3 kohdan a alakohdassa ja liitteessä VI olevan K kohdan 10 kohdan a alakohdassa tarkoitetut poikkeukset, jotka koskevat viiniköynnöslajikkeita ja cuvéen koostumuksen muodostavia tuotteita.
II OSASTO
VIININVALMISTUSMENETELMÄT JA -KÄYTÄNNÖT
I LUKU
Viininvalmistuksessa sallittujen eräiden aineiden käytön rajoitukset ja edellytykset
5 artikla
Eräiden aineiden käytön rajoitukset
Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä IV vahvistettuja viininvalmistuksessa sallittuja aineita voidaan käyttää ainoastaan tämän asetuksen liitteessä IV esitetyissä rajoissa.
6 artikla
Viininvalmistusmenetelmissä käytettävien aineiden puhtaus- ja tunnistevaatimukset
Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 46 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetuissa viinivalmistusmenetelmissä käytettävien aineiden puhtaus- ja tunnistevaatimukset ovat komission direktiivissä 96/77/EY (8) vahvistetut vaatimukset. Puhtausvaatimuksia täydennetään tarvittaessa tässä asetuksessa säädetyillä vaatimuksilla.
7 artikla
Kalsiumtartraatti
Kalsiumtartraattia, jonka käytöstä tartraatin saostumisen edistämiseksi säädetään asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä IV olevan 3 kohdan v alakohdassa, saa käyttää ainoastaan, jos se täyttää tämän asetuksen liitteessä V esitetyt vaatimukset.
8 artikla
Viinihappo
1. Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä IV olevan 1 kohdan m alakohdassa ja 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetty viinihapon käyttö happamuuden vähentämiseksi on sallittu ainoastaan tuotteille, jotka
a) |
saadaan Elbling- ja Riesling -viiniköynnöslajikkeista; ja |
b) |
on valmistettu rypäleistä, jotka on korjattu seuraavilla A-viininviljelyvyöhykkeen pohjoisosassa sijaitsevilla viinialueilla:
|
2. Viinihapon, jonka käyttämisestä säädetään asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä IV olevan 1 kohdan l ja m alakohdassa ja 3 kohdan k ja l alakohdassa ja josta käytetään myös nimitystä L-viinihappo, on oltava peräisin maataloustuotannosta ja nimenomaan viininviljelystä. Sen on myös täytettävä direktiivissä 96/77/EY asetetut puhtausvaatimukset.
9 artikla
Aleppo-mäntypihka
1. Aleppo-mäntypihkaa, jonka käytöstä säädetään asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä IV olevan 1 kohdan n alakohdassa, saa käyttää ainoastaan retsina-pöytäviinin valmistuksessa. Tätä viininvalmistusmenetelmää saa soveltaa ainoastaan
a) |
Kreikan maantieteellisellä alueella; |
b) |
sellaisista rypäleistä saadussa rypäleen puristemehussa, joiden lajikkeet, tuotantoalue ja viiniyttämisalue on määritelty 31 päivänä joulukuuta 1980 voimassa olleessa Kreikan lainsäädännössä; |
c) |
pihkaa saa lisätä korkeintaan 1 000 grammaa hehtolitraan käytettävää tuotetta ennen käyttämistä, jos todellinen alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina ei ole käyttämisen aikana yli kolmannesta tilavuusprosentteina ilmoitetusta kokonaisalkoholipitoisuudesta. |
2. Jos Kreikka aikoo muuttaa 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja säännöksiä, sen on ilmoitettava tästä etukäteen komissiolle. Kreikka voi panna kyseiset muutokset täytäntöön, jos komissio ei vastaa kahden kuukauden kuluessa tiedonannosta.
10 artikla
Beetaglukanaasi
Beetaglukanaasia, jonka käytöstä säädetään asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä IV olevan 1 kohdan j alakohdassa ja 3 kohdan m alakohdassa, saa käyttää ainoastaan, jos se täyttää tämän asetuksen liitteessä VI esitetyt vaatimukset.
11 artikla
Maitohappobakteerit
Maitohappobakteereja, joiden käytöstä säädetään asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä IV olevan 1 kohdan q alakohdassa ja 3 kohdan z alakohdassa, saa käyttää ainoastaan, jos ne täyttävät tämän asetuksen liitteessä VII esitetyt vaatimukset.
12 artikla
Lysotsyymi
Lysotsyymiä, jonka käytöstä säädetään asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä IV olevan 1 kohdan r alakohdassa ja 3 kohdan zb alakohdassa, saa käyttää ainoastaan, jos se täyttää tämän asetuksen liitteessä VIII esitetyt vaatimukset.
13 artikla
Ioninvaihtohartsit
Ioninvaihtohartsit, joita voidaan käyttää asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä IV olevan 2 kohdan h alakohdan mukaisesti, ovat sulfonihappo- ja ammoniumryhmiä sisältäviä styreenin tai divinyylibentseenin kopolymeerejä. Niiden on oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1935/2004 (9) säännösten ja sen noudattamiseksi annettujen yhteisön ja kansallisten säännösten mukaiset. Ne eivät saa myöskään luovuttaa tämän asetuksen liitteessä IX olevalla määritysmenetelmällä testattaessa yhdellekään mainitulle uutteelle enemmän kuin 1 milligramman orgaanisia aineita litraa kohti. Niiden regenerointi on suoritettava käyttämällä elintarvikkeiden valmistukseen sallittuja aineita.
Niitä voidaan käyttää ainoastaan enologin tai teknisen asiantuntijan valvonnassa sen jäsenvaltion viranomaisten hyväksymässä laitoksessa, jonka alueella näitä hartseja käytetään. Näiden viranomaisten on määritettävä hyväksytyille enologeille ja teknisille asiantuntijoille kuuluvat tehtävät ja velvollisuudet.
14 artikla
Kaliumferrosyanidi
Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä IV olevan 3 kohdan p alakohdassa säädetty kaliumferrosyanidin käyttö on sallittu ainoastaan niiden enologien tai teknisten asiantuntijoiden valvonnassa, jotka ovat sen jäsenvaltion viranomaisten hyväksymiä, joiden alueella käsittely tapahtuu ja joiden vastuuta koskevat vaatimukset vahvistaa tarvittaessa kyseinen jäsenvaltio.
Kaliumferrosyanidikäsittelyn jälkeen viinin on sisällettävä rautajäämiä.
Tässä artiklassa tarkoitetun aineen käytön valvontaan sovelletaan jäsenvaltioiden vahvistamia säännöksiä.
15 artikla
Kalsiumfytaatti
Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä IV olevan 3 kohdan p alakohdassa säädetty kalsiumfytaatin käyttö on sallittu ainoastaan niiden enologien tai teknisten asiantuntijoiden valvonnassa, jotka ovat sen jäsenvaltion viranomaisten hyväksymiä, joiden alueella käsittely tapahtuu ja joiden vastuuta koskevat vaatimukset vahvistaa tarvittaessa kyseinen jäsenvaltio.
Käsittelyn jälkeen viinin on sisällettävä rautajäämiä.
Tässä artiklassa tarkoitetun aineen käytön valvontaan sovelletaan jäsenvaltioiden vahvistamia säännöksiä.
16 artikla
DL-viinihappo
Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä IV olevan 3 kohdan s alakohdassa säädetty DL-viinihapon käyttö on sallittu ainoastaan niiden enologien tai teknisten asiantuntijoiden valvonnassa, jotka ovat sen jäsenvaltion viranomaisten hyväksymiä, joiden alueella käsittely tapahtuu ja joiden vastuuta koskevat vaatimukset vahvistaa tarvittaessa kyseinen jäsenvaltio.
Tässä artiklassa tarkoitetun aineen käytön valvontaan sovelletaan jäsenvaltioiden vahvistamia säännöksiä.
17 artikla
Dimetyylidikarbonaatti
Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä IV olevan 3 kohdan zc alakohdassa vahvistettu dimetyylidikarbonaatin lisääminen voidaan tehdä ainoastaan tämän asetuksen liitteessä IV vahvistetuissa rajoissa ja tämän asetuksen liitteessä X olevia vaatimuksia noudattaen.
18 artikla
Elektrodialyysikäsittely
Elektrodialyysikäsittelyä, jonka käytöstä tartraatin stabiloitumisen edistämiseksi säädetään asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä IV olevan 4 kohdan b alakohdassa, saa soveltaa ainoastaan sillä edellytyksellä, että käsittely täyttää tämän asetuksen liitteessä XI esitetyt vaatimukset.
19 artikla
Ureaasi
Ureaasia, jonka käytöstä viinien ureapitoisuuden vähentämiseksi säädetään asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä IV olevan 4 kohdan c alakohdassa, saa käyttää ainoastaan, jos se täyttää tämän asetuksen liitteessä XII esitetyt vaatimukset ja puhtausvaatimukset.
20 artikla
Hapen lisääminen
Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä IV olevan 4 kohdan a alakohdassa säädetty happi on lisättävä puhtaana kaasumaisena happena.
21 artikla
Viinin kaataminen viinisakan, puristejäännöksen tai ”aszú”-lajikkeen puristetun hedelmälihan päälle
Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä IV olevan 4 kohdan d alakohdassa säädetty viinin kaataminen viinisakan, puristejäännöksen tai ”aszú”-lajikkeen puristetun hedelmälihan päälle on tehtävä 1 päivänä toukokuuta 2004 voimassa olevien Unkarin säännösten mukaisesti seuraavasti:
a) |
”Tokaji fordítás” -viini on valmistettava kaatamalla rypäleen puristemehua tai viiniä ”aszú”-lajikkeen puristetun hedelmälihan päälle; |
b) |
”Tokaji máslás” -viini on valmistettava kaatamalla rypäleen puristemehua tai viiniä ”szamorodni”- tai ”aszú”-lajikkeen viinisakan päälle. |
22 artikla
Tammipuun palasten käyttö
Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä IV olevan 4 kohdan e alakohdassa vahvistettu tammipuun palasten käyttö on sallittua ainoastaan tämän asetuksen liitteessä XIII olevia vaatimuksia noudattaen.
II LUKU
Erityiset rajoitukset ja edellytykset
23 artikla
Rikkidioksidipitoisuus
1. Tämän asetuksen liitteessä XIV esitetään asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevan A kohdan 2 kohdassa esitettyjen viiniluettelojen muutokset.
2. Sellaisenaan nautittavaksi voidaan tarjota varastojen loppumiseen asti
— |
ennen 1 päivää syyskuuta 1986 tuotettuja yhteisöstä, Portugalia lukuun ottamatta, peräisin olevia muita viinejä kuin kuohuviinejä ja väkeviä viinejä, ja |
— |
ennen 1 päivää syyskuuta 1987 tuotettuja kolmansista maista tai Portugalista peräisin olevia muita viinejä kuin kuohuviinejä ja väkeviä viinejä, |
joiden kokonaisrikkidioksidipitoisuus ei niitä sellaisenaan nautittavaksi tarjottaessa ylitä seuraavia rajoja:
a) |
175 milligrammaa litraa kohti punaviineissä; |
b) |
225 milligrammaa litraa kohti valko- ja roseeviineissä; |
c) |
poiketen siitä, mitä a ja b alakohdassa säädetään, 225 milligrammaa litraa kohti punaviineissä ja 275 milligrammaa litraa kohti valko- ja roseeviineissä, jos viinien jäännössokeripitoisuus inverttisokerina ilmaistuna on vähintään 5 grammaa litraa kohti. |
Tuotantomaassa voidaan lisäksi tarjota varastojen loppumiseen asti nautittavaksi tai viedä kolmansiin maihin:
— |
Espanjasta peräisin olevia, ennen 1 päivää syyskuuta 1986 valmistettuja viinejä, joiden kokonaisrikkidioksidipitoisuus ei ylitä ennen tätä päivämäärää Espanjassa voimassa olleissa säädöksissä säädettyjä pitoisuuksia, |
— |
Portugalista peräisin olevia, ennen 1 päivää tammikuuta 1991 valmistettuja viinejä, joiden kokonaisrikkidioksidipitoisuus ei ylitä ennen tätä päivämäärää Portugalissa voimassa olleissa säännöksissä säädettyjä pitoisuuksia. |
3. Sellaisenaan nautittavaksi voidaan tarjota varastojen loppumiseen asti kolmansista maista tai Portugalista peräisin olevia yhteisöön ennen 1 päivää syyskuuta 1987 tuotuja viinejä, joiden kokonaisrikkidioksidipitoisuus ei ylitä tapauksen mukaan seuraavia rajoja:
— |
250 milligrammaa litraa kohti kuohuviineissä; |
— |
200 milligrammaa litraa kohti tma-kuohuviineissä. |
Tuotantomaassa voidaan lisäksi tarjota varastojen loppumiseen asti nautittavaksi tai viedä kolmansiin maihin:
— |
Espanjasta peräisin olevia, ennen 1 päivää syyskuuta 1986 valmistettuja viinejä, joiden kokonaisrikkidioksidipitoisuus ei ylitä ennen tätä päivämäärää Espanjassa voimassa olleissa säädöksissä säädettyjä pitoisuuksia, |
— |
Portugalista peräisin olevia, ennen 1 päivää tammikuuta 1991 valmistettuja viinejä, joiden kokonaisrikkidioksidipitoisuus ei ylitä ennen tätä päivämäärää Portugalissa voimassa olleissa säännöksissä säädettyjä pitoisuuksia. |
4. Luettelo tapauksista, joissa jäsenvaltiot voivat sallia ilmastollisista syistä eräillä alueellaan sijaitsevilla viininviljelyalueilla tuotettujen tiettyjen viinien osalta asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevassa A kohdassa tarkoitettujen 300 milligrammaa litraa kohti pienempien kokonaisrikkidioksidipitoisuuksien nostamisen enintään 40 milligrammalla litraa kohti, on tämän asetuksen liitteessä XV.
24 artikla
Haihtuvien happojen pitoisuus
Tämän asetuksen liitteessä XVI esitetään viinit, joiden osalta säädetään haihtuvien happojen kokonaispitoisuutta koskevista poikkeuksista asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevan B kohdan 3 kohdan mukaisesti.
25 artikla
Kalsiumsulfaatin käyttö eräissä väkevissä viineissä
Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevan J kohdan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja kalsiumsulfaatin käyttöä koskevia poikkeuksia voidaan soveltaa ainoastaan seuraaviin espanjalaisiin viineihin:
a) |
”vino generoso”, sellaisena kuin se määritellään asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VI olevan L kohdan 8 kohdassa, |
b) |
”vino generoso de licor”, sellaisena kuin se määritellään asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VI olevan L kohdan 11 kohdassa. |
III OSASTO
VIININVALMISTUSMENETELMÄT
I LUKU
Väkevöiminen
26 artikla
Sakkaroosin käytön salliminen
Sakkaroosin käyttö on sallittu asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevan D kohdan 3 kohdan mukaisesti seuraavilla viinialueilla:
a) |
A-viininviljelyvyöhyke |
b) |
B-viininviljelyvyöhyke |
c) |
C-viininviljelyvyöhykkeet, lukuun ottamatta Italiassa, Kreikassa, Espanjassa ja Portugalissa sekä seuraavien hovioikeuksien tuomiovaltaan kuuluvissa Ranskan departementeissa:
|
Kansalliset viranomaiset voivat kuitenkin poikkeuksellisesti sallia väkevöimisen kuivasokeroimalla c alakohdassa tarkoitetuissa Ranskan departementeissa. Ranskan on annettava tästä tieto viipymättä komissiolle ja muille jäsenvaltiolle.
27 artikla
Väkevöittäminen silloin, kun ilmasto-olot ovat olleet poikkeuksellisen huonot
Vuodet, jolloin asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevan C kohdan 3 kohdassa tarkoitettu luonnollisen alkoholipitoisuuden lisääminen on poikkeuksellisen huonojen ilmasto-olojen vuoksi sallittu mainitun asetuksen 75 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen mainitussa liitteessä olevan C kohdan 4 kohdan mukaisesti, sekä tarvittaessa asianomaiset viiniviljelyvyöhykkeet, maantieteelliset alueet ja lajikkeet mainitaan tämän asetuksen liitteessä XVII.
28 artikla
Kuohuviinien cuvéen väkevöiminen
Jäsenvaltiot voivat asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevan H kohdan 4 kohdan ja I kohdan 5 kohdan sekä liitteessä VI olevan K kohdan 11 kohdan mukaisesti sallia cuvéen väkevöimisen kuohuviinien valmistuspaikalla, jos
a) |
mitään cuvéen ainesosaa ei ole vielä väkevöity; |
b) |
cuvéen ainesosat ovat peräisin ainoastaan sen alueella korjatuista rypäleistä; |
c) |
väkevöiminen suoritetaan ainoastaan kerran; |
d) |
seuraavat raja-arvot eivät ylity:
|
e) |
käytetty menetelmä on sakkaroosin, tiivistetyn rypäleen puristemehun tai puhdistetun tiivistetyn rypäleen puristemehun lisääminen. |
Edellä d alakohdassa mainitut raja-arvot eivät estä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 44 artiklan 3 kohdan säännösten soveltamista mainitun asetuksen liitteessä I olevassa 15 kohdassa tarkoitettujen kuohuviinien valmistukseen tarkoitettuihin cuvéisiin.
29 artikla
Väkevöimistä koskevat hallinnolliset säännöt
1. Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevan G kohdan 5 kohdassa tarkoitetun alkoholipitoisuuden lisäämistä koskevan ilmoituksen tekevät luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, jotka suorittavat tarkoitettuja toimenpiteitä. Ilmoitus on tehtävä sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, jonka alueella toimenpide suoritetaan, vahvistamassa määräajassa ja sen vahvistamia asianmukaisia valvontaedellytyksiä noudattaen.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä kirjallisesti, ja siinä on oltava seuraavat tiedot:
a) |
ilmoituksen tekijän nimi ja osoite; |
b) |
paikka, jossa toimenpide suoritetaan; |
c) |
toimenpiteen suorittamisen alkamispäivämäärä ja –kellonaika; |
d) |
toimenpiteen kohteena olevan tuotteen kuvaus; |
e) |
käytettävä menetelmä sekä kuvaus siinä käytettävän tuotteen luonteesta. |
3. Jäsenvaltiot voivat sallia, että toimivaltaiselle viranomaiselle toimitetaan etukäteisilmoitus, joka koskee useampia toimenpiteitä tai tiettyä ajanjaksoa. Tällainen ilmoitus hyväksytään ainoastaan, jos yritys pitää rekisteriä, johon on kirjattu 6 kohdan mukaisesti kukin väkevöimistoimenpide sekä 2 kohdassa tarkoitetut tiedot.
4. Jäsenvaltioiden on määritettävä edellytykset, joilla ilmoituksen tekijä, joka ylivoimaisen esteen vuoksi on estynyt suorittamasta ilmoituksessaan mainittua toimenpidettä, esittää toimivaltaiselle viranomaiselle uuden, tarvittavan valvonnan suorittamisen mahdollistavan ilmoituksen.
Jäsenvaltioiden on annettava nämä säännökset kirjallisesti tiedoksi komissiolle.
5. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua ilmoitusta ei vaadita Luxemburgissa.
6. Alkoholipitoisuuden lisäämiseen liittyvät merkinnät on tehtävä rekistereihin asetuksen (EY) N:o 1493/1999 70 artiklan mukaisesti välittömästi varsinaisen toimenpiteen päättymisen jälkeen.
Jos etukäteisilmoitus kattaa useita toimenpiteitä eikä siihen merkitä toimenpiteiden alkamispäivää eikä -tuntia, rekisteriin on tehtävä merkintä myös ennen kunkin toimenpiteen alkamista.
II LUKU
Happamuuden lisääminen ja vähentäminen
30 artikla
Happamuuden lisäämistä ja vähentämistä koskevat hallinnolliset säännöt
1. Toimijoiden on esitettävä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevan G kohdan 5 kohdassa tarkoitettu ilmoitus happamuuden lisäämisen ja vähentämisen osalta viimeistään toisena päivänä markkinointivuoden aikana suoritetun ensimmäisen toimenpiteen jälkeen. Ilmoitus on voimassa kaikkien kyseisen markkinointivuoden toimenpiteiden osalta.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä kirjallisesti, ja siinä on oltava seuraavat tiedot:
a) |
ilmoituksen tekijän nimi ja osoite; |
b) |
toimenpiteen luonne; |
c) |
paikka, jossa toimenpide suoritetaan. |
3. Happamuuden lisäämis- tai vähentämistoimenpiteisiin liittyvät merkinnät on tehtävä rekistereihin asetuksen (EY) N:o 1493/1999 70 artiklan mukaisesti vahvistettujen säännösten mukaisesti.
III LUKU
Väkevöimistoimenpiteitä sekä happamuuden lisäämis- Ja vähentämistoimenpiteitä koskevat yhteiset säännöt
31 artikla
Saman tuotteen happamuuden lisääminen ja vähentäminen
Tapaukset, joissa asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä I määritellyn saman tuotteen happamuuden lisääminen ja väkevöiminen ovat sallittuja asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevan E kohdan 7 kohdan mukaisesti, päätetään asetuksen (EY) N:o 1493/1999 75 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ja esitetään tämän asetuksen liitteessä XVIII.
32 artikla
Muiden tuotteiden kuin viinin väkevöimistoimenpiteitä sekä happamuuden lisäämis- ja vähentämistoimenpiteitä koskevat yleiset edellytykset
Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevan G kohdan 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet on tehtävä ainoastaan kerran. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin säätää, että jotkut näistä toimenpiteistä voidaan tehdä useaan kertaan, jos tällainen käsittely parantaa kyseisten tuotteiden viiniytymistä. Tällöin asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V säädettyjä raja-arvoja sovelletaan koko toimenpiteeseen.
33 artikla
Väkevöimistoimenpiteille sekä happamuuden lisäämis- ja vähentämistoimenpiteille vahvistetuista päivämääristä poikkeaminen
Poiketen asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevan G kohdan 7 kohdassa vahvistetuista päivämääristä väkevöimistoimenpiteet sekä happamuuden lisäämis- ja vähentämistoimenpiteet voidaan suorittaa ennen tämän asetuksen liitteessä XIX esitettyjä päivämääriä.
IV LUKU
Makeuttaminen
34 artikla
Makeuttamista koskevat tekniset säännöt
Pöytäviinien ja tma-laatuviinien makeuttaminen on sallittua ainoastaan tuotanto- tai tukkukauppavaiheessa.
35 artikla
Makeuttamista koskevat hallinnolliset säännöt
1. Makeuttamista suunnittelevien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden on toimitettava ilmoitus sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka alueella makeuttaminen tehdään.
2. Ilmoitukset on tehtävä kirjallisina. Niiden on oltava toimivaltaisella viranomaisella vähintään 48 tuntia ennen päivää, jona makeuttaminen tehdään.
Kun makeuttamisen tekee toistuvasti tai jatkuvasti jokin yritys, jäsenvaltiot voivat kuitenkin sallia, että toimivaltaiselle viranomaiselle toimitetaan ilmoitus, joka koskee useampia toimenpiteitä tai tiettyä ajanjaksoa. Tällainen ilmoitus hyväksytään ainoastaan, jos yritys pitää rekisteriä, johon merkitään jokainen makeutustoimenpide ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot.
3. Ilmoitusten on sisällettävä seuraavat tiedot:
a) |
Kun kyseessä on asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevan F kohdan 1 kohdan a alakohdassa ja liitteessä VI olevan G kohdan 2 kohdassa tarkoitettujen edellytysten mukaisesti tehty makeutus,
|
b) |
Kun kyseessä on asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevan F kohdan 1 kohdan b alakohdassa ja liitteessä VI olevan G kohdan 2 kohdassa tarkoitettujen edellytysten mukaisesti tehty makeutus,
|
4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden on pidettävä kirjaa saapuvista ja lähtevistä eristä kirjaamalla makeuttamisen suorittamiseksi hallussaan pitämien rypäleen puristemehujen ja tiivistettyjen rypäleen puristemehujen määrät.
36 artikla
Eräiden tuotujen viinien makeuttaminen
Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevan F kohdan 3 kohdassa tarkoitettuun tuotujen viinien makeuttamiseen sovelletaan tämän asetuksen 34 ja 35 artiklassa säädettyjä edellytyksiä.
37 artikla
Väkevien viinien makeuttamista koskevat erityiset säännöt
1. Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VI olevan L kohdan 11 kohdassa määriteltyä ”vino generoso de licoria” on sallittua makeuttaa asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevan J kohdan 6 kohdan a alakohdan toisessa luetelmakohdassa säädetyin edellytyksin.
2. Väkevää tma-laatuviiniä ”Madeira” on sallittua makeuttaa asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevan J kohdan 6 kohdan a alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa säädetyin edellytyksin.
V LUKU
Leikkaaminen
38 artikla
Määritelmä
1. Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 46 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan leikkaamisella tarkoitetaan seuraavaa: sellaisten viinien ja rypäleen puristemehujen sekoittamista, jotka ovat lähtöisin
a) |
eri valtioista; |
b) |
asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä III tarkoitetuilta yhteisön eri viininviljelyvyöhykkeiltä tai kolmannen maan eri tuotantovyöhykkeiltä; |
c) |
samalta yhteisön viininviljelyvyöhykkeeltä tai samalta kolmannen maan tuotantovyöhykkeeltä, mutta jotka kuitenkin ovat peräisin eri maantieteellisiltä alkuperäalueilta, eri viiniköynnöslajikkeista tai eri satovuosilta, kun kyseisiä alueita, lajikkeita tai vuosia koskevat merkinnät tehdään tai on tehtävä kyseisen tuotteen kuvaukseen; tai |
d) |
eri viiniluokista tai rypäleen puristemehuluokista. |
2. Eri viiniluokilla tai rypäleen puristemehuluokilla tarkoitetaan:
a) |
punaviiniä, valkoviiniä sekä rypäleen puristemehuja ja viinejä, jotka soveltuvat yhden viiniluokan viinin valmistukseen; |
b) |
pöytäviiniä, tma-laatuviiniä sekä rypäleen puristemehuja ja viinejä, jotka soveltuvat yhden viiniluokan viinin valmistukseen. |
Tätä kohtaa sovellettaessa roseeviiniä pidetään punaviininä.
3. Leikkaamisella ei tarkoiteta
a) |
tiivistetyn rypäleen puristemehun tai puhdistetun tiivistetyn rypäleen puristemehun lisäämistä kyseisen tuotteen luonnollisen alkoholipitoisuuden kohottamiseksi; |
b) |
seuraavien makeuttamista:
|
c) |
tma-laatuviinin valmistusta asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VI olevan D kohdan 2 kohdassa tarkoitetuin perinteisin menetelmin. |
39 artikla
Leikkaamista koskevat yleiset yksityiskohtaiset säännöt
1. Seuraavien tuotteiden sekoittaminen ja leikkaaminen on kiellettyä, jos jokin niiden ainesosa ei täytä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 tai tämän asetuksen säännöksiä:
a) |
pöytäviinit, kun ne sekoitetaan tai leikataan keskenään; tai |
b) |
pöytäviinin valmistukseen soveltuvat viinit, kun ne sekoitetaan keskenään tai toisten pöytäviinien kanssa taikka kun ne leikataan keskenään tai toisilla pöytäviineillä; tai |
c) |
tma-laatuviinit, kun ne sekoitetaan tai leikataan keskenään. |
2. Sekoittamalla tuoreita rypäleitä, rypäleen puristemehua, käymistilassa olevaa rypäleen puristemehua tai käymistilassa olevaa uutta viiniä kyseisten viinien valmistukseen soveltuvien tuotteiden tai pöytäviinin kanssa ei saada pöytäviinien valmistukseen soveltuvaa viiniä tai pöytäviiniä, jos jokin edellä mainituista tuotteista ei täytä pöytäviinin valmistukseen soveltuvan viinin tai pöytäviinin valmistuksen osalta säädettyjä vaatimuksia.
3. Pöytäviinejä ovat ainoastaan tuotteet, jotka on saatu leikkaamalla pöytäviinejä keskenään tai leikkaamalla pöytäviinejä pöytäviinien valmistukseen soveltuvilla viineillä, jos kyseessä olevien soveltuvien viinien luonnollinen alkoholipitoisuus ei ylitä 17:ää tilavuusprosenttia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta seuraavien kohtien soveltamista.
4. Rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1493/1999 44 artiklan 7 kohdan soveltamista leikattaessa pöytäviinin valmistukseen soveltuvaa viiniä
a) |
pöytäviinillä saadaan pöytäviiniä ainoastaan, jos toimenpide tehdään viininviljelyvyöhykkeellä, jolla pöytäviinin valmistukseen soveltuva viini on tuotettu; |
b) |
muulla pöytäviinin valmistukseen soveltuvalla viinillä saadaan pöytäviiniä ainoastaan, jos
|
5. On kiellettyä leikata rypäleen puristemehua tai pöytäviiniä, jolle on tehty asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä IV olevan 1 kohdan n alakohdassa tarkoitettu viininvalmistuskäsittely, rypäleen puristemehulla tai pöytäviinillä, jolle kyseistä viininvalmistuskäsittelyä ei ole tehty.
VI LUKU
Muiden tuotteiden lisääminen
40 artikla
Tisleen lisääminen väkeviin viineihin ja eräisiin väkeviin tma-laatuviineihin
Tämän asetuksen liitteessä XX vahvistetaan ominaisuudet viinistä tai kuivatuista rypäleistä saatavalle tisleelle, jota voi asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevan J kohdan 2 kohdan a alakohdan i alakohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti lisätä väkeviin viineihin ja eräisiin väkeviin tma-laatuviineihin.
41 artikla
Muiden tuotteiden lisääminen eräisiin väkeviin tma-laatuviineihin ja rypäleen puristemehun käyttö niiden valmistuksessa
1. Tämän asetuksen liitteessä XXI olevassa A osassa esitetään luettelo väkevistä tma-laatuviineistä, joiden valmistuksessa käytetään rypäleen puristemehua tai rypäleen puristemehun ja viinin sekoitusta asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevan J kohdan 1 kohdan mukaisesti.
2. Tämän asetuksen liitteessä XXI olevassa B osassa esitetään luettelo väkevistä tma-laatuviineistä, joihin voidaan lisätä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevan J kohdan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja tuotteita.
42 artikla
Alkoholin lisääminen helmeileviin viineihin
Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 42 artiklan 3 kohdan mukaisesti alkoholin lisääminen helmeileviin viineihin saa lisätä helmeilevien viinien kokonaisalkoholipitoisuutta korkeintaan 0,5 tilavuusprosentilla. Alkoholia saa lisätä ainoastaan expedition-liuoksena ja sillä edellytyksellä, että kyseinen menetelmä on tuottajajäsenvaltion lainsäädännössä sallittu ja että kyseisestä lainsäädännöstä on ilmoitettu komissiolle ja muille jäsenvaltioille.
VII LUKU
Eräät vanhentamista koskevat edellytykset
43 artikla
Eräiden väkevien viinien vanhentaminen
Väkevää tma-laatuviiniä ”Madeira” on sallittua vanhentaa asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevan J kohdan 6 kohdan c alakohdassa säädetyin edellytyksin.
IV OSASTO
UUSIEN VIININVALMISTUSMENETELMIEN KOEKÄYTTÖ
44 artikla
Yleiset säännöt
1. Kukin jäsenvaltio voi asetuksen (EY) N:o 1493/1999 46 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettua koekäyttöä varten antaa luvan käyttää enintään kolmen vuoden ajan eräitä viininvalmistusmenetelmiä ja -käsittelyjä, joista ei säädetä asetuksessa (EY) N:o 1493/1999 tai tässä asetuksessa, sillä edellytyksellä että
a) |
kyseiset menetelmät tai käsittelyt täyttävät asetuksen (EY) N:o 1493/1999 42 artiklan 2 kohdassa vahvistetut edellytykset; |
b) |
menettelyjen tai käsittelyjen kohteena olevat määrät ovat koetta kohden korkeintaan 50 000 hehtolitraa vuodessa; |
c) |
saatuja tuotteita ei lähetetä sen jäsenvaltion alueen ulkopuolelle, jossa koe tehtiin; |
d) |
asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille kokeen alussa kunkin luvan edellytykset. |
Koe on yksi tai useampi toimenpide, joka toteutetaan osana täsmällisesti määriteltyä tutkimushanketta, jossa sovelletaan yhtenäistä koemenettelyä.
2. Jäsenvaltion on ennen 1 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymistä toimitettava komissiolle tiedonanto luvan saaneesta kokeesta. Komissio ilmoittaa kokeen tuloksista muille jäsenvaltioille. Asianomainen jäsenvaltio voi tapauksen mukaan ja tulosten perusteella jättää komissiolle hakemuksen kokeen jatkamisen sallimisesta mahdollisesti ensimmäistä koetta suuremmalla määrällä vielä enintään kolmeksi vuodeksi. Jäsenvaltion on liitettävä hakemukseensa asianmukainen asiakirja-aineisto.
3. Komissio tekee tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettua hakemusta koskevan päätöksen asetuksen (EY) N:o 1493/1999 75 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen; se voi samalla päättää, että koe voidaan toteuttaa muissa jäsenvaltioissa samoin edellytyksin.
4. Saatuaan kaikki kyseistä koetta koskevat tiedot komissio tekee 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun määräajan päätyttyä tarvittaessa neuvostolle ehdotuksen kyseisessä kokeessa käytetyn viininvalmistusmenetelmän tai -käsittelyn sallimisesta pysyvästi.
V OSASTO
LOPPUSÄÄNNÖKSET
45 artikla
Ennen 1 päivää elokuuta 2000 tuotetut viinit
Ennen 1 päivää elokuuta 2000 tuotettuja viinejä voidaan tarjota ja toimittaa sellaisenaan nautittavaksi, jos ne ovat yhteisön tai kansallisten ennen tuota päivämäärää voimassa olevien säännösten mukaiset.
46 artikla
Sellaisten tuotteiden tislausta, liikkuvuutta ja käyttötarkoitusta koskevat edellytykset, jotka eivät täytä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 tai tämän asetuksen säännöksiä
1. Tuotteet, joita ei asetuksen (EY) N:o 1493/1999 45 artiklan 1 kohdan mukaan voi tarjota tai toimittaa sellaisenaan nautittavaksi, on hävitettävä. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin sallia, että tiettyjä sellaisia tuotteita, joiden ominaisuudet jäsenvaltiot määrittävät, voidaan käyttää tislaamoissa, etikkavalmistamoissa tai teollisuudessa.
2. Kyseiset tuotteet eivät saa olla ilman laillista perustetta tuottajan tai kauppiaan hallussa, eikä niitä voida siirtää muualle kuin tislaamoon, etikkavalmistamoon tai laitokseen, joka käyttää tai jalostaa niitä teollisesti, taikka laitokseen, jossa ne tuhotaan.
3. Jäsenvaltiot voivat lisätä denaturointiainetta tai indikaattoriainetta 1 kohdassa tarkoitettuihin viineihin niiden tunnistamisen helpottamiseksi. Ne voivat myös kieltää 1 kohdassa säädetyt käyttötarkoitukset perustelluista syistä ja hävittää kyseiset tuotteet.
47 artikla
Sovellettavat yhteisön määritysmenetelmät
Asetusta (ETY) N:o 2676/90 sovelletaan tuotteisiin, jotka kuuluvat asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamisalaan.
48 artikla
Kumoaminen
Kumotaan asetus (EY) N:o 1622/2000.
Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä XXIII olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.
49 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 8 päivänä toukokuuta 2008.
Komission puolesta
José Manuel BARROSO
Puheenjohtaja
(1) EYVL L 179, 14.7.1999, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).
(2) EYVL L 194, 31.7.2000, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1300/2007 (EUVL L 289, 7.11.2007, s. 8).
(3) Katso liite XXII.
(4) EYVL L 54, 5.3.1979, s. 1.
(5) EYVL L 367, 31.12.1985, s. 39.
(6) EYVL L 54, 5.3.1979, s. 130.
(7) EYVL L 272, 3.10.1990, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1293/2005 (EUVL L 205, 6.8.2005, s. 12).
(8) EYVL L 339, 30.12.1996, s. 1.
(9) EUVL L 338, 13.11.2004, s. 4.
LIITE I
Luettelo viiniköynnöslajikkeista, joiden rypäleitä voidaan käyttää tässä säädöksessä tarkoitettujen tuotteiden valmistukseen poiketen asetuksen (EY) N:o 1493/1999 42 artiklan 5 kohdan säännöistä
(tämän asetuksen 2 artikla)
(p.m.)
LIITE II
Vuodet, jolloin A- ja B-viininviljelyvyöhykkeiltä saatuja tuotteita, joiden luonnollinen alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina ei täytä asetuksessa (EY) N:o 1493/1999 vahvistettua vähimmäispitoisuutta, voidaan käyttää kuohuviinien, hiilihapotettujen kuohuviinien tai hiilihapotettujen helmeilevien viinien valmistukseen
(tämän asetuksen 3 artikla)
(p.m.)
LIITE III
A. Luettelo viiniköynnöslajikkeista, joiden rypäleitä voidaan käyttää aromaattisten laatukuohuviinien ja aromaattisten tma laatukuohuviinien cuvéen valmistukseen
(tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohta)
|
Aleatico N |
|
Ασύρτικο (Assyrtiko) |
|
Bourboulenc B |
|
Brachetto N |
|
Clairette B |
|
Colombard B |
|
Csaba gyöngye B |
|
Cserszegi fűszeres B |
|
Freisa N |
|
Gamay N |
|
Gewürztraminer Rs |
|
Girò N |
|
Γλυκερίθρα (Glykerythra) |
|
Huxelrebe |
|
Irsai Olivér B |
|
Macabeu B |
|
Kaikki Malvoise-lajikkeet |
|
Mauzac, valkoinen ja rosee |
|
Monica N |
|
Μοσχοφίλερο (Moschofilero) |
|
Müller-Thurgau B |
|
Kaikki Muscat-lajikkeet |
|
Nektár |
|
Pálava B |
|
Parellada B |
|
Perle B |
|
Piquepoul B |
|
Poulsard |
|
Prosecco |
|
Ροδίτης (Roditis) |
|
Scheurebe |
|
Torbato |
|
Zefír B |
B. Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevan i kohdan 3 kohdan a alakohdassa ja liitteessä VI olevan K kohdan 10 kohdan a alakohdassa tarkoitetut poikkeukset, jotka koskevat aromaattisten laatukuohuviinien ja aromaattisten tma-laatukuohuviinien cuvéen valmistusta
(tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohta)
Poiketen siitä, mitä liitteessä VI olevan K kohdan 10 kohdan a alakohdassa säädetään, aromaattisen tma-laatukuohuviinin cuvéen valmistuksessa saa käyttää ainoastaan viinejä, jotka on saatu Prosecco-viiniköynnöslajikkeesta peräisin olevista rypäleistä, jotka on korjattu Conegliano-Valdobbiadene- ja Montello e Colli Asolan -alkuperänimityksen mukaan määritellyiltä maantieteellisiltä alueilta.
LIITE IV
Eräiden aineiden käytön rajoitukset
(tämän asetuksen 5 artikla)
Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä IV tarkoitettujen aineiden käyttöä koskevat enimmäisrajat siinä esitetyin edellytyksin ovat seuraavat:
Aine |
Käyttö tuoreille rypäleille, rypäleen puristemehulle, käymistilassa olevalle rypäleen puristemehulle, kuivuneista viinirypäleistä valmistetulle käymistilassa olevalle rypäleen puristemehulle, tiivistetylle rypäleen puristemehulle ja käymistilassa olevalle uudelle viinille |
Käyttö sellaisenaan nautittavaksi tarkoitetulle käymistilassa olevalle rypäleen puristemehulle, pöytäviinin valmistukseen soveltuvalle viinille, pöytäviinille, kuohuviinille, hiilihapotetulle kuohuviinille, helmeilevälle viinille, hiilihapotetulle helmeilevälle viinille, väkeville viineille ja tma-laatuviinille |
Hiivasoluseos |
40 g/hl |
40 g/hl |
Hiilidioksidi |
|
enimmäispitoisuus näin käsitellyssä viinissä: 2 g/l |
L-askorbiinihappo |
250 mg/l |
250 mg/l; enimmäispitoisuus näin käsitellyssä viinissä saa olla enintään 250 mg/l |
Sitruunahappo |
|
enimmäispitoisuus näin käsitellyssä viinissä: 1 g/l |
Metaviinihappo |
|
100 mg/l |
Kuparisulfaatti |
|
1 g/hl, jos näin käsitellyn tuotteen kuparipitoisuus ei ole yli 1 mg/l |
Viininvalmistuskäyttöön tarkoitettu hiili |
100 g kuivatuotetta/hl |
100 g kuivatuotetta/hl |
Ravintosuolat: diammoniumfosfaatti tai ammoniumsulfaatti |
1 g/l (suolana ilmaistuna) (1) |
0,3 g/l (suolana ilmaistuna) kuohuviinien valmistuksessa |
Ammoniumsulfiitti tai ammoniumbisulfiitti |
0,2 g/l (suolana ilmaistuna) (2) |
|
Kasvunedistäjät: tiamiini tiamiinihydrokloridina |
0,6 mg/l (tiamiinina ilmaistuna) |
0,6 mg/l (tiamiinina ilmaistuna) kuohuviinien valmistuksessa |
Polyvinyylipolypyrrolidoni |
80 g/hl |
80 g/hl |
Kalsiumtartraatti |
|
200 g/hl |
Kalsiumfytaatti |
|
8 g/hl |
Lysotsyymi |
500 mg/l (3) |
500 mg/l (4) |
Dimetyylidikarbonaatti |
|
200 mg/l; markkinoille saatetussa viinissä ei saa olla havaittavissa jäämiä |
(1) Näitä tuotteita voidaan käyttää myös yhdessä siten, että kokonaispitoisuuden raja on 1 g/l eikä edellä mainittu enimmäispitoisuus 0,2 g/l ylity.
(2) Näitä tuotteita voidaan käyttää myös yhdessä siten, että kokonaispitoisuuden raja on 1 g/l eikä edellä mainittu enimmäispitoisuus 0,2 g/l ylity.
(3) Kun lisätään rypäleen puristemehuun tai viiniin, kumuloituva määrä voi olla enintään 500 mg/l.
(4) Kun lisätään rypäleen puristemehuun tai viiniin, kumuloituva määrä voi olla enintään 500 mg/l.
LIITE V
Kalsiumtartraattia koskevat vaatimukset
(tämän asetuksen 7 artikla)
KÄYTTÖALUE
Kalsiumtartraattia lisätään viiniin teknisenä apuaineena tartraatin saostumisen ja viinikiven stabiloinnin edistämiseksi, koska se vähentää kaliumvetytartraatin ja kalsiumtartraatin lopullista konsentraatiota.
VAATIMUKSET
— |
Enimmäismäärä vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä IV. |
— |
Kalsiumtartraatin lisäämisen yhteydessä viiniä ravistellaan ja se jäähdytetään, minkä jälkeen muodostuneet kiteet erotellaan fysikaalisilla menetelmillä. |
LIITE VI
Beetaglukanaasia koskevat vaatimukset
(tämän asetuksen 10 artikla)
1. Beetaglukanaasin kansainvälinen koodi: E.C. 3-2-1-58.
2. Beetaglukanaasi hydrolaasi (Botrytis cinerean sisältämän glukaanin vähentäminen).
3. Alkuperä: Trichoderma harzianum.
4. Käyttöalue: viinien sisältämän beetaglukaanin vähentäminen; erityisesti botrytisoiduista rypäleistä valmistetut viinit.
5. Enimmäisannos: 3 grammaa entsymaattista seosta, joka sisältää 25 prosenttia orgaanista ainesta suspensiossa (TOS) hehtolitraa kohden.
6. Kemiallista ja mikrobiologista puhtautta koskevat vaatimukset:
Hävikki kuivattaessa: |
alle 10 % |
Raskasmetallit: |
alle 30 ppm |
Lyijy: |
alle 10 ppm |
Arseeni: |
alle 3 ppm |
Kokonaiskolibakteerit: |
ei lainkaan |
Escherichia coli |
ei lainkaan 25 g:n näytteessä |
Salmonella spp: |
ei lainkaan 25 g:n näytteessä |
Aerobiset mikrobit yhteensä: |
alle 5 × 104 mikrobia/g |
LIITE VII
Maitohappobakteerit
(tämän asetuksen 11 artikla)
VAATIMUKSET
Maitohappobakteerien, joiden käytöstä säädetään asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä IV olevan 1 kohdan q alakohdassa ja 3 kohdan z alakohdassa, on kuuluttava Leuconostoc-, Lactobacillus- ja/tai Pediococcus-sukuun. Niiden on muutettava rypäleen puristemehun tai viinin omenahappo maitohapoksi, eivätkä ne saa aiheuttaa makuvirheitä. Ne on eristettävä viinirypäleistä, rypäleen puristemehuista, viineistä tai viinirypäleistä valmistetuista tuotteista. Suvun ja lajin nimi sekä kannan viite on mainittava etiketissä samoin kuin alkuperä ja kannan kasvattaja.
Maitohappobakteerien geenimanipulaatioon on anottava lupaa etukäteen.
MUOTO
Maitohappobakteereja käytetään nestemäisessä tai jäädytetyssä muodossa tai kylmäkuivauksella saatavana jauheena, puhtaana tai yhdistettynä viljelmänä.
LIIKKUMATTOMIKSI TEHDYT BAKTEERIT
Valmistettaessa liikkumattomiksi tehtyjä bakteereja elatusaineen on oltava inerttiä ja viininvalmistukseen hyväksyttyä.
TARKASTUKSET
Kemialliset:
valvottavien aineiden, erityisesti raskasmetallien osalta vaatimukset ovat samat kuin muilla enologisilla valmisteilla.
Mikrobiologiset:
— |
herätettävissä olevien maitohappobakteerien pitoisuuden on oltava vähintään 108/g tai 107/ml, |
— |
kyseiseen kantaan tai kantoihin kuulumattomia lajeja edustavien maitohappobakteerien osuuden on oltava alle 0,01 % kaikista herätettävissä olevista bakteereista, |
— |
aerobisten bakteerien pitoisuuden on oltava alle 103 grammassa jauhetta tai millilitrassa, |
— |
kokonaishiivapitoisuuden on oltava alle 103 grammassa jauhetta tai millilitrassa, |
— |
homesienipitoisuuden on oltava alle 103 grammassa jauhetta tai millilitrassa. |
LISÄAINEET
Maitohappobakteerikantoja valmistettaessa tai aktivoitaessa käytettyjen lisäaineiden on oltava elintarvikkeissa käytettäviksi hyväksyttyjä aineita, ja ne on mainittava etiketissä.
TUOTANTOPÄIVÄ
Tuotantotehtaasta lähtöpäivä on mainittava etiketissä.
KÄYTTÖ
Valmistajan on annettava käyttöohjeet tai ilmoitettava aktivointimenettely.
SÄILYTTÄMINEN
Varastointiolosuhteita koskevat vaatimukset on mainittava selvästi etiketissä.
MÄÄRITYSMENETELMÄT
— |
maitohappobakteerit: liuos A(1), B(2) tai C(3) tuottajan ilmoittaman kannan käyttömenetelmän mukaisesti, |
— |
aerobiset bakteerit: Bacto-Agar-liuos |
— |
hiivat: Malt-Wickerham-liuos |
— |
homesienet: Malt-Wickerham- tai Czapeck-liuos. |
Liuos A
Hiivauute |
5 g |
Lihauute |
10 g |
Trypsiinipeptoni |
15 g |
Natriumasetaatti |
5 g |
NH4-sitraatti |
2 g |
Tween 80 |
1 g |
MnSO4 |
0,050 g |
MgSO4 |
0,200 g |
Glukoosi |
20 g |
Vettä kunnes liuosta on |
1 000 ml |
pH |
5,4 |
Liuos B
Tomaattimehu |
250 ml |
Difco-hiivauute |
5 g |
Peptoni |
5 g |
L-omenahappo |
3 g |
Tween 80 |
1 tippa |
MnSO4 |
0,050 g |
MgSO4 |
0,200 g |
Vettä kunnes liuosta on |
1 000 ml |
pH |
4,8 |
Liuos C
Glukoosi |
5 g |
Difco-tryptoni |
2 g |
Difco-peptoni |
5 g |
Maksauute |
1 g |
Tween 80 |
0,05 g |
4,2-kertaisesti laimennettu tomaattimehu suodatettuna Whatman nro 1:n läpi |
1 000 ml |
pH |
5,5 |
LIITE VIII
Lysotsyymiä koskevat vaatimukset
(tämän asetuksen 12 artikla)
KÄYTTÖALUE
Lysotsyymiä voidaan lisätä rypäleen puristemehuun, käymistilassa olevaan rypäleen puristemehuun ja viiniin seuraavan tavoitteen saavuttamiseksi: kyseisten tuotteiden malolaktisesta käymisestä vastaavien bakteerien kasvun ja toiminnan kontrollointi.
VAATIMUKSET
— |
Enimmäiskäyttöannos vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä IV. |
— |
Käytettävän tuotteen on täytettävä direktiivissä 96/77/EY vahvistetut puhtausvaatimukset. |
LIITE IX
Ioninvaihtohartsien orgaanisten aineiden hävikin määritys
(tämän asetuksen 13 artikla)
1. TARKOITUS JA KÄYTTÖALUE
Ioninvaihtohartsien orgaanisten aineiden hävikin määritys.
2. MÄÄRITELMÄ
Ioninvaihtohartsien orgaanisten aineiden hävikit. Jäljempänä esitetyllä menetelmällä määritetyt hävikit.
3. PERIAATE
Uuttamisliuottimet johdetaan tähän tarkoitukseen esikäsiteltyjen hartsien läpi ja uutetun orgaanisen aineen paino määritetään gravimetrisesti.
4. REAGENSSIT
Kaikkien reagenssien on oltava analyysilaatua.
Uuttamisliuottimet
4.1. Tislattu vesi tai vastaavaa puhtausastetta oleva deionisoitu vesi.
4.2. Etanoli, 15 % v/v. Valmistetaan sekoittamalla 15 osaa absoluuttista etanolia 85 osaan vettä (4.1 kohta).
4.3. Etikkahappo, 5 % m/m. Valmistetaan sekoittamalla 5 paino-osaa jääetikkahappoa 95 paino-osaan vettä (4.1 kohta).
5. VÄLINEISTÖ
5.1. Ioninvaihtokromatografiakolonneja.
5.2. Vetoisuudeltaan 2 litran mittalaseja.
5.3. Litteitä haihdutusmaljoja, joiden lämmönsietokyky muhveliuunissa on 850 °C.
5.4. Termostaattisäätöinen uuni, säädetty noin 105 ± 2 °C:seen.
5.5. Termostaattisäätöinen muhveliuuni, säädetty noin 850 ± 25 °C:seen.
5.6. Analyysivaaka, tarkkuus 0,1 milligrammaa.
5.7. Haihdutin, sähkölevy tai infrapunahaihdutin.
6. SUORITUS
6.1. Lisätään kaikkiin kolmeen ioninvaihtokromatografiakolonniin (5.1 kohta) 50 millilitraa testattavia ioninvaihtohartseja, jotka on pesty ja käsitelty valmistajan elintarvikealalla käytettäväksi tarkoitettuja hartseja koskevien ohjeiden mukaisesti.
6.2. Anionihartsien osalta lasketaan kolme uuttamisliuotinta (4.1, 4.2 ja 4.3 kohta) erikseen tätä varten esikäsiteltyjen kolonnien (6.1 kohta) läpi 350–450 millilitraa tunnissa olevalla virtausnopeudella. Jokaisella kerralla heitetään pois ensimmäinen litra eluaattia ja kerätään seuraavat kaksi litraa asteikolla varustettuihin mittalaseihin (5.2 kohta). Kationihartsien osalta lasketaan vain kaksi uuttamisliuotinta (4.1 ja 4.2 kohta) erikseen tätä varten esikäsiteltyjen kolonnien läpi.
6.3. Haihdutetaan kukin kolmesta eluaatista sähkölevyllä tai infrapunahaihduttimen avulla (5.7 kohta) ennalta puhdistetussa ja punnitussa (m0) litteässä haihdutusmaljassa (5.3 kohta). Asetetaan maljat uuniin (5.4 kohta) ja kuivataan vakiopainoon (ml).
6.4. Kun tällä tavoin kuivatun maljan paino (6.3 kohta) on merkitty muistiin, se asetetaan muhveliuuniin (5.5 kohta), ja sitä poltetaan, kunnes vakiopaino saavutetaan (m2).
6.5. Määritetään uutettu orgaaninen aine (7.1 kohta). Jos määrä on suurempi kuin 1 milligramma litraa kohti, tehdään reagenssien sokeakoe ja lasketaan uudelleen uutetun orgaanisen aineen paino.
Tehdään sokeakoe toistamalla 6.3 ja 6.4 kohdan menettelyt kuitenkin käyttämällä kaksi litraa uuttamisliuotinta, mistä saadaan tulokseksi vastaavasti 6.3 ja 6.4 kohtaa vastaavat painot m3 ja m4.
7. TULOSTEN ILMOITTAMINEN
7.1. Kaava ja tulosten laskeminen
|
Ioninvaihtohartseista uutetun orgaanisen aineen paino ilmaistuna milligrammoina litraa kohti saadaan seuraavalla kaavalla: 500 (m1 – m2) jossa m1 ja m2 on ilmaistu grammoina. |
|
Ioninvaihtohartseista uutetun orgaanisen aineen korjattu paino ilmaistuna milligrammoina litraa kohti saadaan seuraavalla kaavalla: 500 (m1 – m2 – m3 + m4) jossa m1, m2, m3 ja m4 on ilmaistu grammoina. |
7.2. Kahden samasta näytteestä tehdyn rinnakkaisen määrityksen tulokset eivät saa erota toisistaan enemmän kuin 0,2 milligrammaa litraa kohti.
LIITE X
Dimetyylidikarbonaattia koskevat vaatimukset
(tämän asetuksen 17 artikla)
SOVELTAMISALA
Dimetyylidikarbonaattia saa lisätä viiniin seuraavasta syystä: käymiskelpoisia sokereita sisältävän pullotetun viinin mikrobiologisen stabiloinnin varmistaminen.
VAATIMUKSET
— |
Lisäämisen on tapahduttava vain vähän ennen pullotusta, joka on määritelty kyseisen tuotteen pakkaamiseksi enintään 60 litran astioihin kaupallisessa tarkoituksessa, |
— |
käsittelyä voidaan soveltaa ainoastaan viiniin, jonka sokeripitoisuus on vähintään 5 g/l, |
— |
suurin sallittu käyttömäärä vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä IV, eikä ainetta saa olla havaittavissa markkinoille saatetussa viinissä, |
— |
käytettävän tuotteen on täytettävä direktiivissä 96/77/EY vahvistetut puhtausvaatimukset, |
— |
tämä käsittely on kirjattava asetuksen (EY) N:o 1493/1999 70 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla. |
LIITE XI
Elektrodialyysikäsittelyä koskevat vaatimukset
(tämän asetuksen 18 artikla)
Tällä käsittelyllä pyritään viinikiven stabilointiin happaman kaliumtartraatin ja kalsiumtartraatin (ja muiden kalsiumsuolojen) osalta erottamalla viinistä siinä olevat liialliset ionit sähkökentän avulla käyttäen sekä sellaisia kalvoja, jotka ainoastaan anionit läpäisevät että sellaisia kalvoja, jotka ainoastaan kationit läpäisevät.
1. KALVOIHIN SOVELLETTAVAT VAATIMUKSET
1.1. Kalvot asetetaan vaihdellen ’suotopuristimen’ tyyppiseen järjestelmään tai johonkin vastaavaan järjestelmään, joka erottaa käsittelyosaston (viini) ja tiivistymisosaston (ylimääräinen vesi).
1.2. Kalvot, jotka kationit lävistävät, on mukautettava sopiviksi ainoastaan kationien erottamiseen ja erityisesti kationien K+ ja Ca++ erottamiseen.
1.3. Kalvot, jotka anionit lävistävät, on mukautettava sopiviksi ainoastaan anionien erottamiseen ja erityisesti tartraattianionien erottamiseen.
1.4. Kalvoista ei saa aiheutua liiallisia muutoksia viinin fysikaalis-kemialliseen koostumukseen tai aistittaviin ominaisuuksiin. Niiden on vastattava seuraavia edellytyksiä:
— |
Niiden on oltava valmistettu hyvän valmistustavan mukaisesti niistä aineista, joita voidaan käyttää komission direktiivin 2002/72/EY liitteessä II mainittujen, elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvien muovimateriaalien valmistuksessa (1). |
— |
Eletrodialyysilaitteen käyttäjän on osoitettava, että käytetyt kalvot vastaavat edellä kuvailtuja ominaisuuksia ja että korvaamisen on suorittanut asiantunteva henkilö. |
— |
Niistä ei saa irrota mitään ainetta siinä määrin, että siitä aiheutuu vaaraa ihmisten terveydelle tai se vaikuttaa haitallisesti elintarvikkeiden hajuun tai makuun, ja niiden on vastattava direktiivissä 2002/72/EY säädettyjä vaatimuksia. |
— |
Käytettäessä kalvoja niiden ja viinin ainesosien välillä ei saa tapahtua yhteisvaikutusta, joka voi aiheuttaa käsiteltävässä tuotteessa uusia yhdisteitä, joilla voi olla toksikologisia vaikutuksia. |
Uusien elektrodialyysikalvojen stabiliteetti varmistetaan viinin fysikaalis-kemiallista koostumusta jäljittelevällä simulantilla, jotta tiettyjen elektrodialyysikalvoista peräisin olevien ainesten mahdollista siirtymistä voidaan tutkia.
Suositeltu koemenettely on seuraava:
Simulantti on vesi-etanoliliuos, joka on puskuroitu viinin pH:n sekä sähkönjohtokyvyn tasolle. Sen koostumus on seuraava:
— |
puhdas etanoli: 11 l |
— |
hapan kaliumtartraatti: 380 g |
— |
kaliumkloridi: 60 g |
— |
tiivistetty rikkihappo: 5 ml |
— |
tislattu vesi: riittävästi 100 litralle. |
Tätä liuosta käytetään siirtymäkokeissa elektrodialyysilaitteiston suljetussa virtapiirissä sähköjännitteen (1 voltti/kenno) vallitessa suhteessa 50 litraa/m2 anioni- ja kationikalvoja, kunnes liuoksen suolapitoisuus on vähentynyt 50 prosenttiin. Kierto nesteessä käynnistetään liuoksella, jonka kaliumkloridipitoisuus on 5 g/l. Siirtyviä aineksia tutkitaan simulantista sekä elektrodialyysista tulevasta nesteestä.
Kalvon koostumukseen sisältyvät orgaaniset molekyylit, jotka voivat siirtyä käsiteltävään liuokseen, analysoidaan. Jokaisesta yhdisteestä suoritetaan erityinen analyysi hyväksytyssä laboratoriossa. Kaikkien analysoitujen yhdisteiden pitoisuuden simulantissa on oltava yhteensä alle 50 g/l.
Yleensäkin kyseisiin kalvoihin on sovellettava yleisohjeita, jotka koskevat elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja.
2. KALVOJEN KÄYTTÖÖN SOVELLETTAVAT VAATIMUKSET
Kalvopari, jota voidaan käyttää viinikiven elektrodialyysilla suoritettavaan stabilointiin, määritetään siten, että seuraavia edellytyksiä noudatetaan:
— |
viinin pH laskee enintään 0,3 pH-yksikköä, |
— |
haihtuvien happojen pitoisuus vähenee vähemmän kuin 0,12 g/l (2 meq etikkahappona ilmoitettuna), |
— |
elektrodialyysikäsittely ei vaikuta viinin ei-ionisiin yhdisteisiin, varsinkaan polyfenoleihin ja polysakkarideihin, |
— |
pienten molekyylien kuten etanolin diffuusio vähenee, ja alkoholipitoisuus pienenee enintään 0,1 tilavuusprosenttia, |
— |
kyseisten kalvojen säilytys ja puhdistus on suoritettava sallittujen menettelytapojen mukaisesti aineilla, joiden käyttö on sallittu elintarvikkeiden valmistuksessa, |
— |
kalvot merkitään, jotta niiden vaihdon seuranta järjestelmässä on mahdollista, |
— |
käytettävää laitteistoa ohjataan ohjaus- ja valvontajärjestelmällä, jossa otetaan huomioon kullekin viinille ominainen epästabiliteetti siten, että ainoastaan liiallinen hapan kaliumtartraatti ja liialliset kalsiumsuolat poistetaan, |
— |
käsittelyn toteuttamisesta vastaa enologi tai tekninen asiantuntija. |
Tämä käsittely on kirjattava asetuksen (EY) N:o 1493/1999 70 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla.
LIITE XII
Ureaasia koskevat vaatimukset
(tämän asetuksen 19 artikla)
1) Ureaasin kansainvälinen koodi: EC nro 3-5-1-5, CAS N:o: 9002-13-5.
2) Aktiivisuus: ureaasi (aktiivinen happamassa ympäristössä) hajottaa urean ammoniakiksi ja hiilidioksidiksi. Ilmoitettu aktiivisuus: vähintään 5 yksikköä/mg, kun 1 yksikkö on määritelty entsyymimääräksi, joka 37 °C:ssa vapauttaa 5g/l:n ureakonsentraatiosta (pH 4) yhden mikromoolin NH3:a minuutissa.
3) Alkuperä: Lactobacillus fermentum.
4) Käyttöalue: viineissä olevan urean hajottaminen sellaisissa viineissä, joita on tarkoitus vanhentaa pidempään, jos alkuperäinen ureakonsentraatio on yli 1 mg/l.
5) Enimmäisannos: 75 mg entsyymivalmistetta viinilitraa kohden; viinilitrassa ei saa olla yli 375 yksikköä ureaasia. Käsittelyn lopuksi entsyymijäämät on poistettava suodattamalla viini (huokoskoko alle 1 μm).
6) Kemiallista ja mikrobiologista puhtautta koskevat vaatimukset:
Hävikki kuivattaessa: |
alle 10 % |
Raskasmetallit: |
alle 30 ppm |
Lyijy: |
alle 10 ppm |
Arseeni: |
alle 2 ppm |
Kokonaiskolibakteerit: |
ei lainkaan |
Salmonella spp: |
ei lainkaan 25 g:n näytteessä |
Aerobiset mikrobit yhteensä: |
alle 5 × 104 mikrobia/g |
Viinin käsittelyssä sallittava ureaasi on valmistettava samanlaisissa olosuhteissa kuin ureaasi, josta on annettu elintarvikealan tiedekomitean lausunto 10 päivänä joulukuuta 1998.
LIITE XIII
Tammipuun palasia koskevat vaatimukset
(Tämän asetuksen 22 artikla)
TARKOITUS, ALKUPERÄ JA KÄYTTÖALUE
Tammipuun palasia käytetään viininvalmistukseen ja tiettyjen tammipuusta peräisin olevien yhdisteiden viiniin siirtämiseen.
Puunpalasten on oltava peräisin yksinomaan Quercus-suvun lajeista.
Niiden on oltava joko luonnontilaisia tai kevyesti, kohtalaisesti tai voimakkaasti kuumennettuja, mutta ne eivät saa olla edes pinnaltaan palaneita eikä niiden pinta saa tuntua hiiltyneeltä eikä murenevalta. Ne eivät saa olla kemiallisesti, entsymaattisesti eikä fyysisesti käsiteltyjä, kuumentamista lukuun ottamatta. Niihin ei saa lisätä mitään tuotetta, jolla pyrittäisiin lisäämään niiden luonnollista aromaattista vaikutusta tai niiden uuttuvia fenoliyhdisteitä.
TUOTTEIDEN PÄÄLLYSMERKINNÄT
Päällysmerkinnöissä on mainittava tammipuulajin tai -lajien alkuperä ja mahdollisesti käytetyn kuumennuksen voimakkuus, säilytysolosuhteet ja turvaohjeet.
KOKO
Puunpalasten on oltava kooltaan sellaisia, että vähintään 95 painoprosenttia pysähtyy seulaan, jonka silmäkoko on 2 mm (seulamitta 9).
PUHTAUS
Tammipuun palasista ei saa vapautua aineita sellaisina pitoisuuksina, jotka voisivat aiheuttaa mahdollisia terveysriskejä.
Tämä käsittely on kirjattava asetuksen (EY) N:o 1493/1999 70 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla.
LIITE XIV
Rikkidioksidipitoisuutta koskevat poikkeukset
(tämän asetuksen 23 artiklan 1 kohta)
Täydentäen asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevaa A kohtaa rikkidioksidipitoisuuden enimmäismääräksi vahvistetaan sellaisten viinien osalta, joiden jäännössokeripitoisuus inverttisokerina ilmaistuna on vähintään 5 grammaa litraa kohti
a) |
300 mg/l:
|
b) |
400 mg/l:
|
c) |
350 mg/l:
|
Täydentäen asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevaa A kohtaa rikkidioksidipitoisuuden enimmäismääräksi vahvistetaan 400 mg/l sellaisten Kanadasta peräisin olevien valkoviinien osalta, joiden jäännössokeripitoisuus inverttisokerina ilmaistuna on vähintään 5 grammaa litraa kohti ja joilla on oikeus merkintään ”Icewine”.
LIITE XV
Kokonaisrikkidioksidipitoisuuden enimmäismäärän nostaminen ilmasto-olosuhteiden niin edellyttäessä
(tämän asetuksen 23 artiklan 4 kohta)
|
Vuosi |
Jäsenvaltio |
Viininviljelyalue(et) |
Kyseeseen tulevat viinit |
1. |
2000 |
Saksa |
Kaikki Saksan alueella sijaitsevat viininviljelyalueet |
Kaikki vuoden 2000 aikana korjatuista rypäleistä saadut viinit |
2. |
2006 |
Saksa |
Baden-Württembergin, Baijerin, Hessenin ja Rheinland-Pfalzin alueiden viininviljelyalueet |
Kaikki vuoden 2006 aikana korjatuista rypäleistä saadut viinit |
3. |
2006 |
Ranska |
Bas-Rhinin ja Haut-Rhinin departementtien viininviljelyalueet |
Kaikki vuoden 2006 aikana korjatuista rypäleistä saadut viinit |
LIITE XVI
Haihtuvien happojen pitoisuus
(tämän asetuksen 24 artikla)
Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevan B kohdan 1 kohdassa säädetään, viinien haihtuvien happojen enimmäispitoisuudet vahvistetaan seuraavasti:
a) |
saksalaiset viinit:
|
b) |
ranskalaiset viinit:
|
c) |
italialaiset viinit:
|
d) |
itävaltalaiset viinit:
|
e) |
Yhdistyneestä kuningaskunnasta peräisin olevat viinit: 25 milliekvivalenttia litrassa tma-laatuviineille, joita kuvataan ja joita esitellään maininnalla ”botrytis” tai vastaavilla maininnoilla, maininnalla ”noble harvest”, ”noble late harvested” tai ”special late harvested” ja jotka täyttävät tällaista kuvausta koskevat edellytykset. |
f) |
Espanjasta peräisin olevat viinit:
|
g) |
Kanadasta peräisin olevat viinit: 35 milliekvivalenttia litrassa viineille, joita kuvataan maininnalla ”Icewine”; |
h) |
unkarilaiset viinit:
|
i) |
tšekkiläiset viinit:
|
j) |
kreikkalaiset viinit: 30 milliekvivalenttia litrassa seuraaville tma-laatuviineille, joiden kokonaisalkoholipitoisuus on vähintään 13 tilavuusprosenttia ja jäännössokeripitoisuus vähintään 45 g/l:
|
k) |
kyproslaiset viinit: 25 milliekvivalenttia litrassa väkeville tma-laatuviinille ”Κουμανδαρία” (Commandaria); |
l) |
slovakialaiset viinit:
|
m) |
slovenialaiset viinit:
|
n) |
luxemburgilaiset viinit:
|
o) |
romanialaiset viinit:
|
LIITE XVII
Väkevöittäminen silloin kun ilmasto-olot ovat olleet poikkeuksellisen huonot
(tämän asetuksen 27 artikla)
|
Vuosi |
Viininviljelyvyöhyke |
Maantieteellinen alue |
Lajike (tarvittaessa) |
1. |
2000 |
A |
Englanti, Wales |
Auxerrois, Chardonnay, Ehrenfelser, Faber, Huxelrebe, Kerner, Pinot Blanc, Pinot Gris, Pinot Noir, Riesling, Schonburger, Scheurebe, Seyval Blanc and Wurzer |
LIITE XVIII
Tapaukset, joissa saman tuotteen happamuuden lisääminen ja väkevöiminen ovat sallittuja
(tämän asetuksen 31 artikla)
(p.m.)
LIITE XIX
Päivämäärät, joita ennen väkevöimistoimenpiteet sekä happamuuden lisäämis- ja vähentämistoimenpiteet voidaan toteuttaa poikkeuksellisten ilmasto-olojen vuoksi
(tämän asetuksen 33 artikla)
(p.m.)
LIITE XX
Ominaisuudet viinistä tai kuivatuista rypäleistä saatavalle tisleelle, jota voi lisätä väkeviin viineihin ja eräisiin väkeviin tma-laatuviineihin
(tämän asetuksen 40 artikla)
|
raaka-aineessa ei havaittavissa minkäänlaista vierasta makua |
||
2. Alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina |
|||
vähintään |
52 til-% |
||
enintään |
86 til-% |
||
|
125 g tai enemmän /hl 100 til-%:n alkoholia |
||
|
<200 g/hl 100 til-%:n alkoholia |
LIITE XXI
Luettelo väkevistä tma-laatuviineistä, joiden valmistusta koskevat erityissäännöt
A. LUETTELO VÄKEVISTÄ TMA-LAATUVIINEISTÄ, JOIDEN VALMISTUKSEEN KÄYTETÄÄN RYPÄLEEN PURISTEMEHUA TAI RYPÄLEEN PURISTEMEHUN JA VIININ SEKOITUSTA
(tämän asetuksen 41 artiklan 1 kohta)
KREIKKA
Σάμος (Samos), Μοσχάτος Πατρών (Muscat de Patras), Μοσχάτος Ρίου Πατρών (Muscat Rion de Patras), Μοσχάτος Κεφαλληνίας (Muscat de Cephalonie), Μοσχάτος Ρόδου (Muscat de Rhodos), Μοσχάτος Λήμνου (Muscat de Lemnos), Σητεία (Sitia), Νεμέα (Nemee), Sαντορίνη (Santorini), Δαφνές (Dafnes), Μαυροδάφνη Κεφαλληνίας (Mavrodafne de Cephalonie), Μαυροδάφνη Πατρών (Mavrodafne de Patras)
ESPANJA
Väkevä tma-laatuviini |
Yhteisön tai jäsenvaltion lainsäädännössä vahvistettu tuotteen kuvaus |
Alicante |
Moscatel de Alicante Vino dulce |
Cariñena |
Vino dulce |
Jerez-Xérès-Sherry |
Pedro Ximénez Moscatel |
Montilla-Moriles |
Pedro Ximénez |
Priorato |
Vino dulce |
Tarragona |
Vino dulce |
Valencia |
Moscatel de Valencia Vino dulce |
ITALIA
Cannonau di Sardegna, giró di Cagliari, malvasia di Bosa, malvasia di Cagliari, Marsala, monica di Cagliari, moscato di Cagliari, moscato di Sorso-Sennori, moscato di Trani, nasco di Cagliari, Oltrepó Pavese moscato, San Martino della Battaglia, Trentino, Vesuvio Lacrima Christi.
B. LUETTELO VÄKEVISTÄ TMA-LAATUVIINEISTÄ, JOIHIN VOIDAAN LISÄTÄ ASETUKSEN (EY) N:o 1493/1999 LIITTEESSÄ V OLEVAN J KOHDAN 2 KOHDAN B ALAKOHDASSA TARKOITETTUJA TUOTTEITA
(tämän asetuksen 41 artiklan 2 kohta)
1. Luettelo väkevistä tma-laatuviineistä, joiden valmistukseen kuuluu sellaisen viinistä tai kuivatuista viinirypäleistä valmistetun alkoholin lisääminen, jonka alkoholipitoisuus on vähintään 95 tilavuusprosenttia ja enintään 96 tilavuusprosenttia
(asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevan J kohdan 2 kohdan b alakohdan ii alakohdan ensimmäinen luetelmakohta)
KREIKKA
Σάμος (Samos), Μοσχάτος Πατρών (Muscat de Patras), Μοσχάτος Ρίου Πατρών (Muscat Rion de Patras), Μοσχάτος Κεφαλληνίας (Muscat de Cephalonie), Μοσχάτος Ρόδου (Muscat de Rhodos), Μοσχάτος Λήμνου (Muscat de Lemnos), Σητεία (Sitia), Σαντορίνη (Santorini), Δαφνές (Dafnes), Μαυροδάφνη Πατρών (Mavrodafne de Patras), Μαυροδάφνη Κεφαλληνίας (Mavrodafne de Cephalonie).
ESPANJA
Contado de Huelva, Jerez-Xérès-Sherry, Manzanilla-Sanlúcar de Barrameda, Málaga, Montilla-Moriles, Rueda.
KYPROS
Κουμανδαρία (Commandaria).
2. Luettelo väkevistä tma-laatuviineistä, joiden valmistukseen kuuluu sellaisen viinistä tai rypäleen puristejäännöksestä saadun tislatun alkoholijuoman lisääminen, jonka alkoholipitoisuus on vähintään 52 tilavuusprosenttia ja enintään 86 tilavuusprosenttia
(asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevan J kohdan 2 kohdan b alakohdan ii alakohdan toinen luetelmakohta)
KREIKKA
Μαυροδάφνη Πατρών (Mavrodafne de Patras), Μαυροδάφνη Κεφαλληνίας (Mavrodafne de Cephalonie), Σητεία (Sitia), Σαντορίνη (Santorini), Δαφνές (Dafnes), Νεμέα (Nemee).
RANSKA
Pineau des Charentes tai pineau charentais, floc de Gascogne, macvin du Jura
KYPROS
Κουμανδαρία (Commandaria)
3. Luettelo väkevistä tma-laatuviineistä, joiden valmistukseen kuuluu sellaisen viinistä tai kuivatuista viinirypäleistä valmistetun alkoholin lisääminen, jonka alkoholipitoisuus on vähintään 52 tilavuusprosenttia ja enintään 94,5 tilavuusprosenttia
(asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevan J kohdan 2 kohdan b alakohdan ii alakohdan kolmas luetelmakohta)
KREIKKA
Μαυροδάφνη Πατρών (Mavrodafne de Patras), Μαυροδάφνη Κεφαλληνίας (Mavrodafne de Cephalonie).
4. Luettelo väkevistä tma-laatuviineistä, joiden valmistukseen kuuluu kuivatuista rypäleistä peräisin olevan osittain käyneen rypäleen puristemehun lisääminen
(asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevan J kohdan 2 kohdan b alakohdan iii alakohdan ensimmäinen luetelmakohta)
ESPANJA
Väkevä tma-laatuviini |
Yhteisön tai jäsenvaltion lainsäädännössä vahvistettu tuotteen kuvaus |
Jerez-Xérès-Sherry |
Vino generoso de licor |
Málaga |
Vino dulce |
Montilla-Moriles |
Vino generoso de licor |
ITALIA
Aleatico di Gradoli, Giro di Cagliari, Malvasia delle Lipari, Malvasia di Cagliari, Moscato passito di Pantelleria
KYPROS
Κουμανδαρία (Commandaria)
5. Luettelo väkevistä tma-laatuviineistä, joiden valmistukseen kuuluu sellaisen tiivistetyn rypäleen puristemehun lisääminen, joka on saatu suoraan kuumentamalla ja joka vastaa tätä menettelyä lukuun ottamatta tiivistetyn rypäleen puristemehun määritelmää
(asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevan J kohdan 2 kohdan b alakohdan iii alakohdan toinen luetelmakohta)
ESPANJA
Väkevä tma-laatuviini |
Yhteisön tai jäsenvaltion lainsäädännössä vahvistettu tuotteen kuvaus |
Alicante |
|
Condado de Huelva |
Vino generoso de licor |
Jerez-Xérès-Sherry |
Vino generoso de licor |
Málaga |
Vino dulce |
Montilla-Moriles |
Vino generoso de licor |
Navarra |
Moscatel |
ITALIA
Marsala
6. Luettelo väkevistä tma-laatuviineistä, joiden valmistukseen kuuluu tiivistetyn rypäleen puristemehun lisääminen
(asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevan J kohdan 2 kohdan b alakohdan iii alakohdan kolmas luetelmakohta)
ESPANJA
Väkevä tma-laatuviini |
Yhteisön tai jäsenvaltion lainsäädännössä vahvistettu tuotteen kuvaus |
Málaga |
Vino dulce |
Montilla-Moriles |
Vino dulce |
Tarragona |
Vino dulce |
ITALIA
Oltrepó Pavese Moscato, Marsala, Moscato di Trani.
LIITE XXII
Kumottu asetus ja luettelo sen muutoksista
Kommission asetus (EY) N:o 1622/2000 |
|
Asetus (EY) N:o 2451/2000 |
|
Asetus (EY) N:o 885/2001 |
Ainoastaan 2 artikla |
Asetus (EY) N:o 1609/2001 |
|
Asetus (EY) N:o 1655/2001 |
|
Asetus (EY) N:o 2066/2001 |
|
Asetus (EY) N:o 2244/2002 |
|
Asetus (EY) N:o 1410/2003 |
|
Vuoden 2003 liittymisasiakirjan liitteessä II oleva 6.A.30 kohta |
|
Asetus (EY) N:o 1427/2004 |
|
Asetus (EY) N:o 1428/2004 |
|
Asetus (EY) N:o 1163/2005 |
|
Asetus (EY) N:o 643/2006 |
Ainoastaan 1 artikla |
Asetus (EY) N:o 1507/2006 |
Ainoastaan 1 artikla |
Asetus (EY) N:o 2030/2006 |
Ainoastaan 2 artikla |
Asetus (EY) N:o 388/2007 |
|
Asetus (EY) N:o 389/2007 |
|
Asetus (EY) N:o 556/2007 |
|
Asetus (EY) N:o 1300/2007 |
|
LIITE XXIII
Vastaavuustaulukko
Asetus (EY) N:o 1622/2000 |
Tämä asetus |
1–7 artikla |
1–7 artikla |
8 artiklan ensimmäisen alakohdan johdantokappale |
8 artiklan 1 kohdan johdantokappale |
8 artiklan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen luetelmakohta |
8 artiklan 1 kohdan a alakohta |
8 artiklan ensimmäisen alakohdan toinen luetelmakohta |
8 artiklan 1 kohdan b alakohta |
8 artiklan toinen alakohta |
8 artiklan 2 kohta |
9 artiklan ensimmäisen alakohdan johdantokappale |
9 artiklan 1 kohdan johdantokappale |
9 artiklan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen luetelmakohta |
9 artiklan 1 kohdan a alakohta |
9 artiklan ensimmäisen alakohdan toinen luetelmakohta |
9 artiklan 1 kohdan b alakohta |
9 artiklan ensimmäisen alakohdan kolmas luetelmakohta |
9 artiklan 1 kohdan c alakohta |
9 artiklan toinen alakohta |
9 artiklan 2 kohta |
10 ja 11 artikla |
10 ja 11 artikla |
11 a artikla |
12 artikla |
12 artikla |
13 artikla |
13 artikla |
14 artikla |
14 artikla |
15 artikla |
15 artikla |
16 artikla |
15 a artikla |
17 artikla |
16 artikla |
18 artikla |
17 artikla |
19 artikla |
18 artikla |
20 artikla |
18 a artikla |
21 artikla |
18 b artikla |
22 artikla |
19 artikla |
23 artikla |
20 artikla |
24 artikla |
21 artikla |
25 artikla |
22 artikla |
26 artikla |
23 artikla |
27 artikla |
24 artiklan johdantokappale |
28 artiklan johdantokappale |
24 artiklan a alakohta |
28 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohta |
24 artiklan b alakohta |
28 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohta |
24 artiklan c alakohta |
28 artiklan ensimmäisen kohdan c alakohta |
24 artiklan d alakohdan johdantokappale |
28 artiklan ensimmäisen kohdan d alakohdan johdantokappale |
24 artiklan d alakohdan ensimmäinen luetelmakohta |
28 artiklan ensimmäisen kohdan d alakohdan i alakohta |
24 artiklan d alakohdan toinen luetelmakohta |
28 artiklan ensimmäisen kohdan d alakohdan ii alakohta |
24 artiklan d alakohdan kolmas luetelmakohta |
28 artiklan ensimmäisen kohdan d alakohdan iii alakohta |
24 artiklan d alakohdan toinen alakohta |
28 artiklantoinen alakohta |
24 artiklan e alakohta |
28 artiklan ensimmäisen kohdan e alakohta |
25 artiklan 1 kohta |
29 artiklan 1 kohta |
25 artiklan 2 kohdan johdantokappale |
29 artiklan 2 kohdan johdantokappale |
25 artiklan 2 kohdan ensimmäinen luetelmakohta |
29 artiklan 2 kohdan a alakohta |
25 artiklan 2 kohdan toinen luetelmakohta |
29 artiklan 2 kohdan b alakohta |
25 artiklan 2 kohdan kolmas luetelmakohta |
29 artiklan 2 kohdan c alakohta |
25 artiklan 2 kohdan neljäs luetelmakohta |
29 artiklan 2 kohdan d alakohta |
25 artiklan 2 kohdan viides luetelmakohta |
29 artiklan 2 kohdan e alakohta |
25 artiklan 3–6 kohta |
29 artiklan 3–6 kohta |
26 artiklan 1 kohta |
30 artiklan 1 kohta |
26 artiklan 2 kohdan johdantokappale |
30 artiklan 2 kohdan johdantokappale |
26 artiklan 2 kohdan ensimmäinen luetelmakohta |
30 artiklan 2 kohdan a alakohta |
26 artiklan 2 kohdan toinen luetelmakohta |
30 artiklan 2 kohdan b alakohta |
26 artiklan 2 kohdan kolmas luetelmakohta |
30 artiklan 2 kohdan c alakohta |
26 artiklan 3 kohta |
30 artiklan 3 kohta |
27 artikla |
31 artikla |
28 artikla |
32 artikla |
29 artikla |
33 artikla |
30 artikla |
34 artikla |
31 artikla |
35 artikla |
32 artikla |
36 artikla |
33 artikla |
37 artikla |
34 artiklan 1 kohta |
38 artiklan 1 kohta |
34 artiklan 2 kohdan johdantokappale |
38 artiklan 2 kohdan johdantokappale |
34 artiklan 2 kohdan ensimmäinen luetelmakohta |
38 artiklan 2 kohdan a alakohta |
34 artiklan 2 kohdan toinen luetelmakohta |
38 artiklan 2 kohdan b alakohta |
34 artiklan 2 kohdan toinen alakohta |
38 artiklan 2 kohdan alakohta |
34 artiklan 3 kohta |
38 artiklan 3 kohta |
35 artiklan 1 kohdan johdantokappale |
39 artiklan 1 kohdan johdantokappale |
35 artiklan 1 kohdan ensimmäinen luetelmakohta |
39 artiklan 1 kohdan a alakohta |
35 artiklan 1 kohdan toinen luetelmakohta |
39 artiklan 1 kohdan b alakohta |
35 artiklan 1 kohdan kolmas luetelmakohta |
39 artiklan 1 kohdan c alakohta |
35 artiklan 1 kohdan toinen alakohta |
39 artiklan 1 kohdan johdantokappale |
35 artiklan 2 ja 3 kohta |
39 artiklan 2 ja 3 kohta |
35 artiklan 4 kohdan johdantokappale |
39 artiklan 4 kohdan johdantokappale |
35 artiklan 4 kohdan a alakohta |
39 artiklan 4 kohdan a alakohta |
35 artiklan 4 kohdan b alakohdan johdantokappale |
39 artiklan 4 kohdan b alakohdan johdantokappale |
35 artiklan 4 kohdan b alakohdan ensimmäinen luetelmakohta |
39 artiklan 4 kohdan b alakohdan i alakohta |
35 artiklan 4 kohdan b alakohdan toinen luetelmakohta |
39 artiklan 4 kohdan b alakohdan ii alakohta |
35 artiklan 5 kohta |
39 artiklan 5 kohta |
37 artikla |
40 artikla |
38 artikla |
41 artikla |
39 artikla |
42 artikla |
40 artikla |
43 artikla |
41 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan johdantokappale |
44 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan johdantokappale |
41 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen luetelmakohta |
44 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohta |
41 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan toinen luetelmakohta |
44 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohta |
41 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan kolmas luetelmakohta |
44 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohta |
41 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan neljäs luetelmakohta |
44 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohta |
41 artiklan 1 kohdan toinen alakohta |
44 artiklan 1 kohdan toinen alakohta |
41 artiklan 2, 3 ja 4 kohta |
44 artiklan 2, 3 ja 4 kohta |
42 artikla |
45 artikla |
43 artikla |
46 artikla |
44 artiklan 1 kohta |
- |
44 artiklan 2 kohta |
47 artikla |
- |
48 artikla |
45 artikla |
49 artikla |
Liite I |
Liite I |
Liite II |
Liite II |
Liite III |
Liite III |
Liite IV |
Liite IV |
Liite VI |
Liite V |
Liite VII |
Liite VI |
Liite VIII |
Liite VII |
Liite VIII a |
Liite VIII |
Liite IX |
Liite IX |
Liite IX a |
Liite X |
Liite X |
Liite XI |
Liite XI |
Liite XII |
Liite XI a |
Liite XIII |
Liite XII |
Liite XIV |
Liite XII a |
Liite XV |
Liite XIII |
Liite XVI |
Liite XIV |
Liite XVII |
Liite XV |
Liite XVIII |
Liite XVI |
Liite XIX |
Liite XVII |
Liite XX |
Liite XVIII |
Liite XXI |
- |
Liite XXII |
- |
Liite XXIII |
II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista
KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET
Komissio
15.5.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 127/58 |
EUROOPAN YHTEISÖN JA SVEITSIN VALALIITON LENTOLIIKENNETTÄ KOSKEVAN SOPIMUKSEN MUKAISESTI PERUSTETUN YHTEISÖN JA SVEITSIN LENTOLIIKENNEKOMITEAN PÄÄTÖS N:o 2/2007,
tehty 15 päivänä joulukuuta 2007,
Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton lentoliikennettä koskevan sopimuksen liitteen korvaamisesta
(2008/367/EY)
YHTEISÖN JA SVEITSIN LENTOLIIKENNEKOMITEA, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton sopimuksen lentoliikenteestä, jäljempänä ’sopimus’, ja erityisesti sen 23 artiklan 4 kohdan,
ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:
Ainoa artikla
Korvataan sopimuksen liite tämän päätöksen liitteellä.
Tehty Brysselissä 15 päivänä joulukuuta 2007.
Sekakomitean puolesta
Yhteisön valtuuskunnan johtaja
Daniel CALLEJA CRESPO
Sveitsin valtuuskunnan johtaja
Raymond CRON
LIITE
Tätä sopimusta sovellettaessa
— |
aina kun tässä liitteessä mainituissa säädöksissä viitataan Euroopan yhteisön jäsenvaltioihin, tai niissä vaaditaan yhteyttä näihin valtioihin, viittausten katsotaan koskevan myös Sveitsiä tai yhteyttä Sveitsiin koskevaa vaatimusta, |
— |
seuraavissa yhteisön direktiiveissä ja asetuksissa käytetty käsite ”yhteisön lentoliikenteen harjoittaja” tarkoittaa myös lentoliikenteen harjoittajia, joilla on liikennöintilupa ja joiden pääasiallinen toimipaikka tai mahdollinen rekisteröity kotipaikka sijaitsee Sveitsissä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2407/92 säännösten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 15 artiklan soveltamista. |
1. Kolmas lentoliikenteen vapauttamista koskeva lainsäädäntökokonaisuus ja muut siviili-ilmailua koskevat säännöt
2407/92
Neuvoston asetus, annettu ’23 päivänä heinäkuuta 1992’, yhteisön lentoliikenteen harjoittajien toimiluvista
(1–18 artikla)
Sovellettaessa 13 artiklan 3 kohtaa viittaus EY:n perustamissopimuksen 226 artiklaan katsotaan viittaukseksi tämän sopimuksen sovellettaviin menettelyihin.
2408/92
Neuvoston asetus, annettu ’23 päivänä heinäkuuta 1992’, yhteisön lentoliikenteen harjoittajien pääsystä yhteisön sisäisen lentoliikenteen reiteille
(1–10 artikla ja 12–15 artikla)
(Liitteet muutetaan siten, että niihin sisällytetään Sveitsin lentoasemat.)
(Sovelletaan Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehtoja ja niiden sopimusten mukautuksia, joihin Euroopan unioni perustuu, koskevan asiakirjan liitteen I muutoksia, jotka johtuvat liitteessä II olevan 8 luvun (Liikennepolitiikka) G jakson (Ilmaliikenne) 1 kohdasta.)
2409/92
Neuvoston asetus, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1992, lentoliikenteen kuljetus- ja rahtimaksuista
(1–11 artikla)
2000/79
Neuvoston direktiivi, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, Euroopan lentoyhtiöiden liiton (AEA), Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF), Euroopan ohjaamomiehistöyhdistyksen (ECA), Euroopan alueellisten lentoyhtiöiden yhdistyksen (ERA) ja Kansainvälisen tilauslentoyhtiöiden järjestön (IACA) tekemän, siviili-ilmailun liikkuvien työntekijöiden työajan järjestämistä koskevan eurooppalaisen sopimuksen täytäntöönpanosta
93/104
Neuvoston direktiivi, annettu 23 päivänä marraskuuta 1993, tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna:
— |
22 päivänä kesäkuuta 2000 annetulla direktiivillä 2000/34/EY. |
437/2003
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu ’27 päivänä helmikuuta 2003’, matkustajien, rahdin ja postin lentokuljetuksia koskevista tilastotiedoista
1358/2003
Komission asetus, annettu 31 päivänä heinäkuuta 2003, matkustajien, rahdin ja postin lentokuljetuksia koskevista tilastotiedoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 437/2003 täytäntöönpanosta sekä liitteiden I ja II muuttamisesta
785/2004
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu ’21 päivänä huhtikuuta 2004’, lentoliikenteen harjoittajia ja ilma-alusten käyttäjiä koskevista vakuutusvaatimuksista
91/670
Neuvoston direktiivi, annettu 16 päivänä joulukuuta 1991, siviili-ilmailun tehtävien suorittamiseksi annettujen henkilöstön lupakirjojen vastavuoroisesta hyväksymisestä
(1–8 artikla)
95/93
Neuvoston asetus, annettu ’18 päivänä tammikuuta 1993’, lähtö- ja saapumisaikojen jakamista yhteisön lentoasemilla koskevista yhteisistä säännöistä (1–12 artikla), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna:
— |
21 päivänä huhtikuuta 2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella 793/2004 (1–2 artikla). |
96/67
Neuvoston direktiivi, annettu 15 päivänä lokakuuta 1996, pääsystä maahuolinnan markkinoille yhteisön lentoasemilla
(1–9, 11–23 ja 25 artikla)
2027/97
Neuvoston asetus, annettu 9 päivänä lokakuuta 1997, lentoliikenteen harjoittajien korvausvastuusta onnettomuustapauksissa (1–8 artikla), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna:
— |
13 päivänä toukokuuta 2002 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella 889/2002 (1–2 artikla). |
2. Kilpailusäännöt
Seuraavissa säädöksissä olevat viittaukset EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklaan katsotaan viittauksiksi tämän sopimuksen 8 ja 9 artiklaan.
17/62
Neuvoston asetus, annettu 6 päivänä helmikuuta 1962, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan täytäntöönpanosta (8 artiklan 3 kohta), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna:
— |
asetuksella 59/62, |
— |
asetuksella 118/63, |
— |
asetuksella 2822/71, |
— |
asetuksella 1216/99, |
— |
16 päivänä joulukuuta 2002 annetulla asetuksella 1/2003 (1–13 artikla ja 15–45 artikla). |
2988/74
Neuvoston asetus, annettu 26 päivänä marraskuuta 1974, vanhentumisajoista liikennettä ja kilpailua koskeviin Euroopan talousyhteisön sääntöihin liittyvissä menettelyissä ja niiden nojalla määrättyjen seuraamusten täytäntöönpanossa, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna:
— |
16 päivänä joulukuuta 2002 annetulla neuvoston asetuksella 1/2003 (1–13 ja 15–45 artikla). |
3975/87
Neuvoston asetus, annettu 14 päivänä joulukuuta 1987, menettelystä sovellettaessa kilpailusääntöjä lentoliikenteen alalla toimiviin yrityksiin (1–7 artikla, 8 artiklan 1–2 kohta, 9–11 artikla, 12 artiklan 1–2 kohta ja 4–5 kohta, 13 artiklan 1–2 kohta ja 14–19 artikla), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna:
— |
14 päivänä toukokuuta 1991 annetulla neuvoston asetuksella 1284/91 (1 artikla), |
— |
23 päivänä heinäkuuta 1992 annetulla neuvoston asetuksella 2410/92 (1 artikla), |
— |
16 päivänä joulukuuta 2002 annetulla neuvoston asetuksella 1/2003 (1–13 ja 15–45 artikla). |
3976/87
Neuvoston asetus, annettu 14 päivänä joulukuuta 1987, perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta tiettyjen sopimusten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmiin lentoliikenteen alalla (1–5 artikla ja 7 artikla), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna:
— |
24 päivänä heinäkuuta 1990 annetulla neuvoston asetuksella 2344/90 (1 artikla), |
— |
23 päivänä heinäkuuta 1992 annetulla neuvoston asetuksella 2411/92 (1 artikla), |
— |
16 päivänä joulukuuta 2002 annetulla neuvoston asetuksella 1/2003 (1–13 ja 15–45 artikla). |
1617/93(2)
Komission asetus, annettu 25 päivänä kesäkuuta 1993, perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta aikataulujen yhteistä suunnittelua ja yhteensovittamista, yhteisen lentoliikenteen harjoittamista, neuvotteluja säännöllisen lentoliikenteen matkustaja- ja rahtimaksuista sekä lähtö- ja saapumisaikojen jakamista lentoasemilla koskevien sopimusten, päätösten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmiin (1–7 artikla), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna:
— |
24 päivänä heinäkuuta 1996 annetulla neuvoston asetuksella 1523/96 (1 ja 2 artikla), |
— |
26 päivänä toukokuuta 1999 annetulla komission asetuksella 1083/1999, |
— |
29 päivänä kesäkuuta 2001 annetulla komission asetuksella 1324/2001. |
4261/88
Komission asetus, annettu 16 päivänä joulukuuta 1988, menettelystä sovellettaessa kilpailusääntöjä lentoliikenteen alalla toimiviin yrityksiin annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3975/87 säädetyistä valituksista, hakemuksista ja kuulemisista
(1–14 artikla)
80/723
Komission direktiivi, annettu 25 päivänä kesäkuuta 1980, jäsenvaltioiden ja julkisten yritysten välisten taloudellisten suhteiden avoimuudesta (1–9 artikla), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna:
— |
24 päivänä heinäkuuta 1985 annetulla komission direktiivillä 85/413/ETY (1–3 artikla). |
1/2003
Neuvoston asetus, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta
(1–13 ja 15–45 artikla)
(Siltä osin kuin kyseisellä asetuksella on sopimuksen soveltamisen kannalta merkitystä. Asetuksen lisääminen ei vaikuta tämän sopimuksen mukaiseen työnjakoon).
773/2004
Komission asetus, annettu 7 päivänä huhtikuuta 2004, EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan mukaisten komission menettelyjen kulusta
139/2004
Neuvoston asetus, annettu 20 päivänä tammikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta (EY:n sulautuma-asetus)
(1–18 artikla, 19 artiklan 1–2 kohta ja 20–23 artikla)
Sulautuma-asetuksen 4 artiklan 5 kohdan osalta Euroopan yhteisön ja Sveitsin välillä sovelletaan seuraavaa:
(1) |
Kun on kyse asetuksen (EY) N:o 139/2004 3 artiklassa määritellystä keskittymästä, joka ei ole kyseisen asetuksen 1 artiklassa tarkoitettu yhteisönlaajuinen keskittymä ja jota voidaan tarkastella vähintään kolmen EY:n jäsenvaltion ja Sveitsin kansallisen kilpailulainsäädännön perusteella, kyseisen asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut henkilöt tai yritykset voivat ennen toimivaltaisille viranomaisille ilmoittamista ilmoittaa EY:n komissiolle perustellulla lausunnolla, että komission olisi tutkittava keskittymä. |
(2) |
EY:n komissio toimittaa kaikki asetuksen (EY) N:o 139/2004 4 artiklan 5 kohdan ja edellä olevan kohdan mukaiset lausunnot viipymättä Sveitsille. |
(3) |
Jos Sveitsin valaliitto on ilmoittanut olevansa eri mieltä asian käsittelyn siirtämistä koskevasta pyynnöstä, Sveitsin toimivaltaiset kilpailuviranomaiset säilyttävät toimivaltansa eikä asiaa tämän kohdan nojalla siirretä pois Sveitsiltä. |
Sulautuma-asetuksen 4 artiklan 4 ja 5 kohdassa, 9 artiklan 2 ja 6 kohdassa ja 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen määräaikojen osalta:
(1) |
EY:n komissio toimittaa kaikki asiaa koskevat asiakirjat 4 artiklan 4 ja 5 kohdan, 9 artiklan 2 ja 6 kohdan sekä 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti viipymättä Sveitsin toimivaltaiselle viranomaiselle. |
(2) |
Asetuksen (EY) N:o 139/2004 4 artiklan 4 ja 5 kohdassa, 9 artiklan 2 ja 6 kohdassa sekä 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen määräaikojen laskeminen Sveitsin osalta alkaa siitä päivästä, jona Sveitsin toimivaltainen viranomainen vastaanottaa asiaa koskevat asiakirjat. |
802/2004
Komission asetus, annettu 7 päivänä huhtikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 täytäntöönpanosta
(1–24 artikla)
3. Lentoturvallisuus
3922/91
Neuvoston asetus, annettu 16 päivänä joulukuuta 1991, sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistamisesta siviili-ilmailun alalla (1–3 artikla, 4 artiklan 2 kohta, (5–11 artikla ja 13 artikla), sellaisena kuin se on muutettuna:
— |
12 päivänä joulukuuta 2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella 1899/2006, |
— |
20 päivänä joulukuuta 2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella 1900/2006. |
94/56
Neuvoston direktiivi, annettu 21 päivänä marraskuuta 1994, siviili-ilmailun onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinnan perusperiaatteista
(1–13 artikla)
36/2004
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, yhteisön lentoasemia käyttävien kolmansien maiden ilma-alusten turvallisuudesta
(1–9 ja 11–14 artikla)
768/2006
Komission asetus, annettu 19 päivänä toukokuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/36/EY täytäntöönpanosta yhteisön lentoasemia käyttävien ilma-alusten turvallisuutta ja tietojärjestelmän hallinnointia koskevien tietojen keruun ja vaihtamisen osalta
2003/42
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2003, poikkeamien ilmoittamisesta siviili-ilmailun alalla
(1–12 artikla)
1592/2002
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2002, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta (jäljempänä ’asetus’), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna:
— |
22 päivänä heinäkuuta 2003 annetulla asetuksella 1643/2003, |
— |
24 päivänä syyskuuta 2003 annetulla asetuksella 1701/2003, |
— |
28 päivänä maaliskuuta 2007 annetulla komission asetuksella 334/2007, |
— |
53 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun siirtymäkauden jatkamisesta 2 päivänä helmikuuta 2007 annetulla komission asetuksella 103/2007, |
— |
asetuksella 1592/2002 perustetun komitean päätöksillä. |
Lentoturvallisuusvirastolla on myös Sveitsissä lentoturvallisuusvirastolle asetuksen säännösten mukaan myönnetyt valtuudet.
Komissiolla on myös Sveitsissä valtuudet, jotka on myönnetty komissiolle päätöksiä varten 10 artiklan 2, 4 ja 6 kohdan, 16 artiklan 4 kohdan, 29 artiklan 3 kohdan i alakohdan, 31 artiklan 3 kohdan, 32 artiklan 5 kohdan ja 53 artiklan 4 kohdan mukaisesti.
Sen estämättä, mitä Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton lentoliikennettä koskevan sopimuksen liitteen ensimmäisessä luetelmakohdassa esitetään horisontaalisesta mukautuksesta, asetuksen 54 artiklassa tai kyseisessä säännöksessä mainituissa päätöksen 1999/468/EY säännöksissä esitettyjen viittausten ”jäsenvaltioihin” ei katsota koskevan Sveitsiä.
Asetuksen ei mitenkään katsota siirtävän Euroopan lentoturvallisuusvirastolle valtaa toimia kansainvälisten sopimusten perusteella Sveitsin puolesta muussa tarkoituksessa kuin sen avustamiseksi tällaisiin sopimuksiin perustuvien velvoitteiden täyttämisessä.
Sopimusta sovellettaessa asetuksen tekstiä koskevat seuraavat mukautukset:
a) |
Muutetaan 9 artikla seuraavasti:
|
b) |
Lisätään 20 artiklaan kohta seuraavasti: ”4. Poiketen siitä, mitä Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 12 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetään, Sveitsin kansalaisia, joilla on täydet kansalaisoikeudet, voidaan ottaa palvelukseen viraston pääjohtajan tekemällä sopimuksella.” |
c) |
Lisätään 21 artiklaan kohta seuraavasti: ”Sveitsi soveltaa virastoon liitteen A lisäyksen mukaisesti Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehtyä pöytäkirjaa, joka on tämän liitteen liitteenä A.” |
d) |
Lisätään 28 artiklaan kohta seuraavasti: ”Sveitsi osallistuu hallintoneuvoston työskentelyyn täysimääräisesti, ja sillä on äänioikeutta lukuun ottamatta hallintoneuvostossa samat oikeudet ja velvoitteet kuin EU:n jäsenvaltioilla.” |
e) |
Lisätään 48 artiklaan kohta seuraavasti: ”8. Sveitsi osallistuu 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun rahoitusosuuteen seuraavan kaavan mukaisesti: S (0,2/100) + S [1 – (a+b) 0,2/100] c/C jossa
|
f) |
Lisätään 50 artiklaan kohta seuraavasti: ”Yhteisön toteuttamaa viraston toimintaan osallistuvien sveitsiläisten osanottajien varainhoidon valvontaa koskevat säännökset ovat tämän liitteen liitteenä B.” |
g) |
Asetuksen liitettä II laajennetaan siten, että se sisältää seuraavat ilma-alukset ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuus- ja ympäristöhyväksyntää sekä suunnittelu- ja tuotanto-organisaatioiden hyväksyntää koskevista täytäntöönpanosäännöistä 24 päivänä syyskuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1702/2003 (1) 2 artiklan 3 kohdan a alakohdan ii alakohdan soveltamisalaan kuuluvina tuotteina:
|
736/2006
Komission asetus, annettu 16 päivänä toukokuuta 2006, Euroopan lentoturvallisuusviraston työmenetelmistä standardointitarkastuksia suoritettaessa
1702/2003
Komission asetus, annettu 24 päivänä syyskuuta 2003, ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuus- ja ympäristöhyväksyntää sekä suunnittelu- ja tuotanto-organisaatioiden hyväksyntää koskevista täytäntöönpanosäännöistä, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna:
— |
7 päivänä maaliskuuta 2005 annetulla komission asetuksella 381/2005, |
— |
8 päivänä toukokuuta 2006 annetulla komission asetuksella 706/2006, |
— |
28 päivänä maaliskuuta 2007 annetulla komission asetuksella 335/2007, |
— |
30 päivänä maaliskuuta 2007 annetulla komission asetuksella 375/2007. |
Sopimuksen soveltamiseksi asetuksen 1702/2003 säännösten tulkintaa mukautetaan seuraavasti:
Muutetaan 2 artikla seuraavasti:
Korvataan 3, 10 ja 11 kohdassa ilmaisu ”ennen 28 päivää syyskuuta 2003” ilmaisulla ”ennen asetuksen 1592/2002 sisällyttämistä sopimuksen liitteeseen koskevan yhteisön ja Sveitsin lentoliikennekomitean päätöksen voimaantulopäivää”, sekä korvataan 4, 6, 8, 13 ja 14 kohdassa ilmaisu ”28 päivänä syyskuuta 2003” ilmaisulla ”asetuksen 1592/2002 sisällyttämistä sopimuksen liitteeseen koskevan yhteisön ja Sveitsin lentoliikennekomitean päätöksen voimaantulopäivänä”.
2042/2003
Komission asetus, annettu 20 päivänä marraskuuta 2003, lentokelpoisuuden ja ilmailutuotteiden, osien ja laitteiden ylläpidosta, ja näihin tehtäviin osallistuvien organisaatioiden ja henkilöstön hyväksymisestä, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna:
— |
8 päivänä toukokuuta 2006 annetulla komission asetuksella 707/2006, |
— |
30 päivänä maaliskuuta 2007 annetulla komission asetuksella 376/2007. |
104/2004
Komission asetus, annettu 22 päivänä tammikuuta 2004, Euroopan lentoturvallisuusviraston valituslautakunnan organisaatiota ja kokoonpanoa koskevista säännöistä
488/2005
Komission asetus, annettu 21 päivänä maaliskuuta 2005, Euroopan lentoturvallisuusviraston perimistä maksuista ja palkkioista
779/2006
Komission asetus, annettu 24 päivänä toukokuuta 2006, Euroopan lentoturvallisuusviraston perimistä maksuista ja palkkioista annetun asetuksen (EY) N:o 488/2005 muuttamisesta
593/2007,
Komission asetus, annettu 31 päivänä toukokuuta 2007, Euroopan lentoturvallisuusviraston perimistä maksuista ja palkkioista (14.2)
2111/2005
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 14 päivänä joulukuuta 2005, yhteisössä toimintakieltoon asetettuja lentoliikenteen harjoittajia koskevan yhteisön luettelon laatimisesta ja lennon suorittavan lentoliikenteen harjoittajan ilmoittamisesta lentomatkustajille sekä direktiivin 2004/36/EY 9 artiklan kumoamisesta
473/2006
Komission asetus, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2006, yhteisössä toimintakieltoon asetettuja lentoliikenteen harjoittajia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2111/2005 II luvussa tarkoitetun yhteisön luettelon laatimissäännöistä
Asetusta sovelletaan niin kauan kuin se on voimassa EU:ssa.
4. Ilmailun turvaaminen
2320/2002
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä (1–8 ja 10–13 artikla), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna:
— |
29 päivänä huhtikuuta 2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella 849/2004. |
622/2003
Komission asetus, annettu 4 päivänä huhtikuuta 2003, toimenpiteistä ilmailun turvaamista koskevien yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanemiseksi, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna:
— |
15 päivänä tammikuuta 2004 annetulla komission asetuksella 68/2004, |
— |
24 päivänä toukokuuta 2005 annetulla komission asetuksella 781/2005 (1–2 artikla), |
— |
6 päivänä kesäkuuta 2005 annetulla komission asetuksella 857/2005 (1–2 artikla), |
— |
2 päivänä kesäkuuta 2006 annetulla komission asetuksella 831/2006, |
— |
29 päivänä syyskuuta 2006 annetulla komission asetuksella 1448/2006, |
— |
4 päivänä lokakuuta 2006 annetulla komission asetuksella 1546/2006, |
— |
15 päivänä joulukuuta 2006 annetulla komission asetuksella 1862/2006, |
— |
13 päivänä tammikuuta 2006 annetulla komission asetuksella 65/2006, |
— |
10 päivänä helmikuuta 2006 annetulla komission asetuksella 240/2006, |
— |
20 päivänä huhtikuuta 2007 annetulla komission asetuksella 437/2007. |
1217/2003
Komission asetus, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2003, kansallisia siviili-ilmailun turvaamisen laadunvalvontaohjelmia koskevista yhteisistä vaatimuksista
1486/2003
Komission asetus, annettu 22 päivänä elokuuta 2003, siviili-ilmailun turvaamisen alalla suoritettavissa komission tarkastuksissa noudatettavista menettelyistä
(1–13 ja 15–18 artikla)
1138/2004
Komission asetus, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2004, lentoasemien turvavalvottujen alueiden kriittisten osien yhteisestä määritelmästä
5. Ilmaliikenteen hallinta
549/2004
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisen puitteista (puiteasetus)
Komissiolla on Sveitsissä komissiolle 6 artiklan, 8 artiklan 1 kohdan sekä 10, 11 ja 12 artiklan mukaisesti myönnetyt valtuudet.
Sen estämättä, mitä Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton lentoliikennettä koskevan sopimuksen liitteen ensimmäisessä luetelmakohdassa esitetään horisontaalisesta mukautuksesta, asetuksen (EY) N:o 549/2004 5 artiklassa tai kyseisessä säännöksessä mainituissa päätöksen 1999/468/EY säännöksissä esitettyjen viittausten ”jäsenvaltioihin” ei katsota koskevan Sveitsiä.
— |
asetuksella (EY) N:o 549/2004 perustettu komitea (yhtenäisen ilmatilan komitea). |
550/2004
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisesta yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa (palveluntarjonta-asetus)
Komissiolla on Sveitsiä kohtaan komissiolle 16 artiklan mukaisesti, sellaisena kuin mainittu artikla on jäljempänä muutettuna, myönnetyt valtuudet.
Sopimusta sovellettaessa asetuksen tekstiä koskevat seuraavat mukautukset:
a) |
Muutetaan 3 artikla seuraavasti: Lisätään 2 kohdassa ilmaisun ”yhteisössä” jälkeen ilmaisu ”ja Sveitsissä” sekä ilmaisun ”yhteisöön” jälkeen ilmaisu ”ja Sveitsiin”. |
b) |
Muutetaan 7 artikla seuraavasti: Lisätään 1 kohdassa ilmaisun ”Yhteisön” ja 6 kohdassa ilmaisun ”yhteisön” jälkeen ilmaisu ”ja Sveitsin”. |
c) |
Muutetaan 8 artikla seuraavasti: Lisätään 1 kohdassa ilmaisun ”yhteisön” jälkeen ilmaisu ”ja Sveitsin”. |
d) |
Muutetaan 10 artikla seuraavasti: Lisätään 1 kohdassa ilmaisun ”yhteisössä” jälkeen ilmaisu ”ja Sveitsissä”. |
e) |
Korvataan 16 artiklan 3 kohta seuraavasti: ”Komissio osoittaa päätöksensä jäsenvaltioille sekä ilmoittaa siitä palvelun tarjoajalle, mikäli asia koskee tätä oikeudellisesti.” |
551/2004
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan organisoinnista ja käytöstä (ilmatila-asetus)
Komissiolla on Sveitsissä komissiolle 2 artiklan, 3 artiklan 5 kohdan ja 10 artiklan mukaisesti myönnetyt valtuudet.
552/2004
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon yhteentoimivuudesta (yhteentoimivuusasetus)
Komissiolla on Sveitsissä komissiolle 4 ja 7 artiklan sekä 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti myönnetyt valtuudet.
Sopimusta sovellettaessa asetuksen tekstiä koskevat seuraavat mukautukset:
a) |
Muutetaan 5 artikla seuraavasti: Lisätään 2 kohdassa ilmaisun ”yhteisöön” jälkeen ilmaisu ”taikka Sveitsiin”. |
b) |
Muutetaan 7 artikla seuraavasti: Lisätään 4 kohdassa ilmaisun ”yhteisöön” jälkeen ilmaisu ”taikka Sveitsiin”. |
c) |
Muutetaan liite III seuraavasti: Lisätään 3 kohdan toisessa ja viimeisessä luetelmakohdassa ilmaisun ”yhteisöön” jälkeen ilmaisu ”taikka Sveitsiin”. |
2096/2005
Komission asetus, annettu 20 päivänä joulukuuta 2005, lennonvarmistuspalvelujen tarjoamista koskevista yhteisistä vaatimuksista
Komissiolla on Sveitsissä komissiolle 9 artiklan mukaisesti myönnetyt valtuudet.
2150/2005
Komission asetus, annettu 23 päivänä joulukuuta 2005, ilmatilan joustavaa käyttöä koskevista yhteisistä säännöistä
2006/23
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2006, yhteisön lennonjohtajan lupakirjasta
730/2006
Komission asetus, annettu 11 päivänä toukokuuta 2006, ilmatilan luokittelusta ja näkölentosääntöjen mukaisten lentojen sallimisesta lentopinnan 195 yläpuolella
1033/2006
Komission asetus, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2006, lentoa edeltävän vaiheen lentosuunnitelmia koskeviin menettelyihin liittyvistä vaatimuksista yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa varten
1032/2006
Komission asetus, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2006, lennonjohtoyksiköiden väliseen lentoja koskevien tietojen ilmoittamiseen, lentojen koordinointiin ja niiden siirtämiseen tarkoitettujen lentotietojen vaihdon automaattisten järjestelmien vaatimuksista
1794/2006
Komission asetus, annettu 6 päivänä joulukuuta 2006, lennonvarmistuspalvelujen yhteisestä maksujärjestelmästä
219/2007
Neuvoston asetus, annettu 27 päivänä helmikuuta 2007, yhteisyrityksen perustamisesta uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämiseksi
633/2007
Komission asetus, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2007, lennonjohtoyksiköiden välillä tapahtuvaan lentoja koskevien tietojen ilmoittamiseen, lentojen koordinointiin ja niiden siirtämiseen käytettävän lentotietosanomien siirtoyhteyskäytännön soveltamisvaatimuksista
6. Ympäristö ja melu
2002/30
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2002, meluun liittyvien toimintarajoitusten asettamista yhteisön lentoasemilla koskevien sääntöjen ja menettelyjen vahvistamisesta
(1–12 ja 14–18 artikla)
(Sovelletaan Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehtoja ja niiden sopimusten mukautuksia, joihin Euroopan unioni perustuu, koskevan asiakirjan liitteen I muutoksia, jotka johtuvat liitteessä II olevan 8 luvun (Liikennepolitiikka) G jakson (Ilmaliikenne) 2 kohdasta.)
80/51
Neuvoston direktiivi, annettu 20 päivänä joulukuuta 1979, ääntä hitaammin lentävien ilma-alusten melupäästöjen rajoittamisesta (1–9 artikla), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna:
— |
direktiivillä 83/206/ETY. |
89/629
Neuvoston direktiivi, annettu 4 päivänä joulukuuta 1989, siviilikäytössä olevien ääntä hitaammin lentävien suihkukoneiden aiheuttaman melun rajoittamisesta
(1–8 artikla)
92/14
Neuvoston direktiivi, annettu 2 päivänä maaliskuuta 1992, kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteessä 16 (toinen painos 1988) olevan I niteen II osan 2 lukuun kuuluvien ääntä hitaammin lentävien lentokoneiden liikennöimisen rajoittamisesta
(1–11 artikla)
7. Kuluttajansuoja
90/314
Neuvoston direktiivi, annettu 13 päivänä kesäkuuta 1990, matkapaketeista, pakettilomista ja pakettikiertomatkoista
(1–10 artikla)
93/13
Neuvoston direktiivi, annettu 5 päivänä huhtikuuta 1993, kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista
(1–11 artikla)
2299/89
Neuvoston asetus, annettu 24 päivänä heinäkuuta 1989, tietokonepohjaisten paikanvarausjärjestelmien käyttöä koskevista käyttäytymissäännöistä (1–22 artikla), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna:
— |
neuvoston asetuksella 3089/93, |
— |
8 päivänä helmikuuta 1999 annetulla neuvoston asetuksella 323/1999. |
261/2004
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 11 päivänä helmikuuta 2004, matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta
(1–18 artikla)
8. Muut
2003/96
Neuvoston direktiivi, annettu 27 päivänä lokakuuta 2003, energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta
(14 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 2 kohta)
Liitteet:
A: |
Pöytäkirja Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista |
B: |
Euroopan lentoturvallisuusviraston toimintaan osallistuvia sveitsiläisiä osanottajia koskeva varainhoidon valvonta |
C: |
Neuvoston julistus Sveitsin osallistumisesta yhteisön komiteoiden työhön |
(1) EUVL L 243, 27.9.2003, s. 6.
LIITE A
PÖYTÄKIRJA EUROOPAN YHTEISÖJEN ERIOIKEUKSISTA JA VAPAUKSISTA
KORKEAT SOPIMUSPUOLET,
JOTKA KATSOVAT, että Euroopan yhteisöjen yhteisen neuvoston ja yhteisen komission perustamisesta tehdyn sopimuksen 28 artiklan mukaisesti näillä yhteisöillä sekä Euroopan investointipankilla on jäsenvaltioiden alueella sellaiset erioikeudet ja vapaudet, jotka ovat tarpeen niiden tehtävien toteuttamiseksi,
OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka liitetään tähän sopimukseen:
I LUKU
EUROOPAN YHTEISÖJEN OMAISUUS, VARAT JA LIIKETOIMET
1 artikla
Yhteisöjen tilat ja rakennukset ovat loukkaamattomia. Niihin ei saa kohdistaa etsintää, takavarikkoa, menettämisseuraamusta tai pakkolunastusta.
Yhteisöjen omaisuus ja varat eivät voi olla minkään hallinnollisen tai oikeudellisen pakkotoimenpiteen kohteena ilman yhteisöjen tuomioistuimen lupaa.
2 artikla
Yhteisöjen arkistot ovat loukkaamattomia.
3 artikla
Yhteisöt, niiden varat, tulot ja muu omaisuus on vapautettu kaikista välittömistä veroista.
Jäsenvaltioiden hallitusten on toteutettava aina kun se on mahdollista aiheelliset toimenpiteet hyvittääkseen tai maksaakseen takaisin irtaimen tai kiinteän omaisuuden hintaan sisältyvät välilliset verot ja myyntiverot, kun yhteisöt suorittavat virkakäyttöönsä huomattavia hankintoja, joiden hintaan sisältyy tällaisia veroja. Näiden määräysten soveltaminen ei kuitenkaan saa johtaa kilpailun vääristymiseen yhteisöissä.
Vapautus ei koske sellaisia veroja ja maksuja, jotka ovat ainoastaan korvausta yleishyödyllisistä palveluista.
4 artikla
Yhteisöt on vapautettu kaikista tulleista, tuonti- ja vientikielloista sekä tuonti- ja vientirajoituksista yhteisöjen virkakäyttöön tarkoitettujen tavaroiden osalta; tämän vapautuksen nojalla maahantuotuja tavaroita ei saa luovuttaa maksua vastaan eikä ilmaiseksi sen maan alueella, johon ne on tuotu, muuten kuin tämän maan hallituksen kanssa sovituin edellytyksin.
Myös yhteisöjen julkaisut on vapautettu tulleista, tuonti- ja vientikielloista sekä tuonti- ja vientirajoituksista.
5 artikla
Euroopan hiili- ja teräsyhteisö saa pitää hallussaan kaikenlaista valuuttaa, ja se voi pitää tilejä missä tahansa valuutassa.
II LUKU
VIESTINTÄYHTEYDET JA KULKULUVAT
6 artikla
Kunkin jäsenvaltion alueella yhteisöjen toimielimet saavat virallisissa viestintäyhteyksissään sekä kaikkien asiakirjojensa toimittamisessa saman kohtelun, jonka kyseinen valtio myöntää diplomaattisille edustustoille.
Yhteisöjen toimielinten virallista kirjeenvaihtoa ja muita virallisia tiedonantoja ei saa sensuroida.
7 artikla
1. Yhteisöjen toimielinten puheenjohtajat ja presidentit voivat myöntää yhteisöjen toimielinten jäsenille ja muulle henkilöstölle kulkulupia, joiden muodosta neuvosto päättää ja jotka jäsenvaltioiden viranomaiset tunnustavat päteviksi matkustusasiakirjoiksi. Näitä kulkulupia annetaan virkamiehille ja muulle henkilöstölle Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä ja yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevissa palvelussuhteen ehdoissa vahvistetuin edellytyksin.
Komissio voi tehdä sopimuksia näiden kulkulupien tunnustamiseksi päteviksi matkustusasiakirjoiksi kolmansien valtioiden alueella.
2. Kunnes tämän artiklan 1 kohdan määräyksiä sovelletaan, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 6 artiklan määräyksiä sovelletaan kuitenkin edelleen sellaisiin toimielinten jäseniin ja muuhun henkilöstöön, joilla on tämän sopimuksen voimaan tullessa kyseisessä artiklassa tarkoitettu kulkulupa.
III LUKU
EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET
8 artikla
Euroopan parlamentin jäsenten vapaalle liikkuvuudelle heidän matkustaessaan Euroopan parlamentin kokouspaikkaan tai heidän palatessaan sieltä ei aseteta hallinnollisia tai muita esteitä.
Euroopan parlamentin jäsenet saavat tullien ja valuutanvaihtovalvonnan osalta:
a) |
omalta hallitukseltaan samat helpotukset, jotka myönnetään ulkomailla tilapäisissä virkatehtävissä matkustaville korkeille virkamiehille; |
b) |
toisten jäsenvaltioiden hallituksilta samat helpotukset, jotka myönnetään vieraiden valtioiden edustajille tilapäisissä virkatehtävissä. |
9 artikla
Euroopan parlamentin jäseniä ei voida alistaa tutkittavaksi, pidättää tai haastaa oikeuteen heidän tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestystensä perusteella.
10 artikla
Euroopan parlamentin istuntojen ajan sen jäsenillä on:
a) |
oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus; |
b) |
toisen jäsenvaltion alueella vapaudenriistoa koskeva koskemattomuus ja lainkäytöllinen koskemattomuus. |
Koskemattomuus koskee jäseniä myös silloin kun he matkustavat Euroopan parlamentin istuntoihin tai palaavat niistä.
Koskemattomuuteen ei voida vedota silloin, kun jäsen tavataan itse teosta, eikä se estä Euroopan parlamenttia käyttämästä oikeuttaan pidättää koskemattomuuden yhden jäsenen osalta.
IV LUKU
JÄSENVALTIOIDEN EDUSTAJAT, JOTKA OSALLISTUVAT EUROOPAN YHTEISÖJEN TOIMIELINTEN TYÖHÖN
11 artikla
Jäsenvaltioiden edustajilla, jotka osallistuvat yhteisöjen toimielinten työhön, sekä näiden neuvonantajilla sekä teknisillä asiantuntijoilla on tavanomaiset erioikeudet, vapaudet ja helpotukset heidän hoitaessaan tehtäviään sekä matkustaessaan kokouspaikalle ja palatessaan sieltä.
Tätä artiklaa sovelletaan myös yhteisöjen neuvoa-antavien toimielinten jäseniin.
V LUKU
EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRKAMIEHET JA MUU HENKILÖSTÖ
12 artikla
Yhteisöjen virkamiehillä ja muulla henkilöstöllä on kansallisuudestaan riippumatta jokaisen jäsenvaltion alueella seuraavat erioikeudet ja vapaudet:
a) |
lainkäytöllinen koskemattomuus heidän virallisessa ominaisuudessaan suorittamiensa toimien osalta, mukaan lukien heidän suulliset lausumansa sekä kirjalliset esityksensä, jollei sellaisissa perustamissopimusten määräyksissä, jotka toisaalta koskevat virkamiesten ja muun henkilöstön vastuuta yhteisöjä kohtaan ja toisaalta tuomioistuimen toimivaltaa yhteisöjen ja niiden virkamiesten ja muun henkilöstön välisissä riidoissa, toisin määrätä. Tämä koskemattomuus jatkuu heidän tehtäviensä päättymisen jälkeenkin; |
b) |
maahanmuuttoa koskevat rajoitukset tai ulkomaalaisten rekisteröintiä koskevat muodollisuudet eivät koske heitä, heidän puolisoitaan eikä heidän huollettavanaan olevia perheenjäseniään; |
c) |
valuutta- ja valuutanvaihtosääntelyssä samat helpotukset, jotka tavallisesti myönnetään kansainvälisten järjestöjen virkamiehille; |
d) |
oikeus tuoda maahan tullitta huonekalunsa ja henkilökohtainen käyttöomaisuutensa, kun he ensimmäisen kerran ryhtyvät hoitamaan tehtäviään kyseisessä maassa, ja heillä on oikeus viedä uudelleen nämä huonekalut ja tämä omaisuus tullitta virkatehtävien päättyessä, jollei sen valtion hallitus, jossa tätä oikeutta käytetään, aseta tuonnille tai viennille tarpeellisiksi katsomiaan ehtoja; |
e) |
oikeus tuoda maahan tullitta henkilökohtaiseen käyttöönsä auto, jonka he ovat hankkineet kyseisen maan sisämarkkinoita koskevin ehdoin joko siinä maassa, jossa he ovat viimeksi asuneet, tai maassa, jonka kansalaisia he ovat, ja viedä se uudelleen tullitta, jollei kyseisen valtion hallitus aseta tuonnille tai viennille tarpeellisiksi katsomiaan ehtoja. |
13 artikla
Niillä edellytyksin ja noudattaen sitä menettelyä, jotka neuvosto komission ehdotuksesta vahvistaa, yhteisöjen virkamiehet ja muu henkilöstö ovat velvollisia maksamaan yhteisöille veroa yhteisöjen heille maksamista palkoista ja palkkioista.
He eivät maksa kansallista veroa yhteisöjen maksamista palkoista ja palkkiosta.
14 artikla
Sovellettaessa tuloverotusta, varallisuusverotusta ja perintöverotusta sekä kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi yhteisöjen jäsenvaltioiden välillä tehtyjä yleissopimuksia yhteisöjen niiden virkamiesten ja sen muun henkilöstön kotipaikan, jotka hoitaakseen tehtäväänsä yhteisöjen palveluksessa muuttavat asumaan muun jäsenvaltion alueelle kuin siihen jäsenvaltioon, jossa heidän verotuksellinen kotipaikkansa oli heidän ryhtyessä hoitamaan tehtäviään yhteisöissä, katsotaan sekä maassa, jossa he tosiasiallisesti asuvat että maassa, jossa heillä on verotuksellinen kotipaikka, olevan edelleen viimeksi mainitussa maassa, jos se on yhteisöjen jäsenvaltio. Tätä määräystä sovelletaan myös puolisoon, jos tämä ei harjoita omaa ansiotoimintaa, sekä tässä artiklassa tarkoitettujen henkilöiden huollettavina oleviin lapsiin.
Edellisessä kohdassa tarkoitetuille henkilöille kuuluva irtain omaisuus, joka sijaitsee siinä maassa, jossa nämä henkilöt oleskelevat, on vapautettu perintöverosta kyseisessä maassa; määrättäessä perintöveroa tällaisen omaisuuden katsotaan olevan jäsenvaltiossa, jossa kyseisillä henkilöillä on verotuksellinen kotipaikka, jollei kolmansien maiden oikeuksista ja kaksinkertaista verotusta koskevien kansainvälisten yleissopimusten määräysten soveltamisesta mahdollisesti muuta johdu.
Tämän artiklan määräyksiä sovellettaessa ei oteta huomioon sellaista kotipaikkaa, joka on hankittu ainoastaan tehtävien hoitamiseksi muiden kansainvälisten järjestöjen palveluksessa.
15 artikla
Neuvosto vahvistaa yksimielisesti komission ehdotuksesta yhteisöjen virkamiehiä ja muuta henkilöstöä koskevan sosiaalietuusjärjestelmän.
16 artikla
Neuvosto määrittää komission ehdotuksesta ja kuultuaan muita toimielimiä, joita asia koskee, ne yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön ryhmät, joihin sovelletaan kokonaisuudessaan tai osittain 12 artiklan, 13 artiklan toisen kohdan sekä 14 artiklan määräyksiä.
Virkamiesten ja muun näihin ryhmiin kuuluvan henkilöstön nimet, ura-alueet ja osoitteet toimitetaan määräajoin tiedoksi jäsenvaltioiden hallituksille.
VI LUKU
KOLMANSIEN MAIDEN EUROOPAN YHTEISÖIHIN PERUSTETTUJEN EDUSTUSTOJEN ERIOIKEUDET JA VAPAUDET
17 artikla
Jäsenvaltio, jonka alueella yhteisöjen päämaja sijaitsee, myöntää kolmansien maiden yhteisöihin akkreditoiduille edustustoille tavanomaiset diplomaattiset erioikeudet ja vapaudet.
VII LUKU
YLEISET MÄÄRÄYKSET
18 artikla
Yhteisöjen virkamiehille ja muulle henkilöstölle myönnetään erioikeudet, vapaudet ja helpotukset yksinomaan yhteisöjen etuun liittyen.
Kunkin yhteisöjen toimielimen on kumottava virkamiehelle tai muulle henkilöstölle myönnetty vapaus silloin kun toimielin katsoo, että tämä kumoaminen ei ole ristiriidassa yhteisöjen edun kanssa.
19 artikla
Tämän pöytäkirjan soveltamiseksi yhteisöjen toimielimet toimivat yhteistyössä kyseisten jäsenvaltioiden vastuussa olevien viranomaisten kanssa.
20 artikla
Komission jäseniin sovelletaan 12–15 artiklaa sekä 18 artiklaa.
21 artikla
Yhteisöjen tuomioistuimen tuomareihin, julkisasiamiehiin, kirjaajaan sekä avustaviin esittelijöihin sovelletaan 12–15 artiklaa sekä 18 artiklaa, tämän kuitenkaan rajoittamatta tuomioistuimen perussääntöä koskevien pöytäkirjojen 3 artiklan soveltamista, joka koskee tuomareiden ja julkisasiamiesten lainkäytöllistä koskemattomuutta.
22 artikla
Tätä pöytäkirjaa sovelletaan myös Euroopan investointipankkiin, sen toimielinten jäseniin, sen henkilöstöön ja sen toimintaan osallistuviin jäsenvaltioiden edustajiin, tämän kuitenkaan rajoittamatta pankin perussääntöä koskevan pöytäkirjan määräysten soveltamista.
Euroopan keskuspankki vapautetaan myös kaikista veroista ja veronluonteisista maksuista sen pääomaa korotettaessa sekä erilaisista niihin mahdollisesti liittyvistä muodollisuuksista valtiossa, jossa pankin päämaja sijaitsee. Instituutin lakkauttamisen tai selvitystilaan asettamisen yhteydessä ei kanneta veroa. Pankin tai sen toimielinten perussäännön mukaisesti harjoittama toiminta ei liioin ole liikevaihtoveron alaista.
23 artikla
Tätä pöytäkirjaa sovelletaan myös Euroopan keskuspankkiin, sen toimielinten jäseniin ja henkilöstöön, tämän kuitenkaan rajoittamatta Euroopan keskuspankkijärjestelmästä ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan määräysten soveltamista.
Euroopan keskuspankki vapautetaan myös kaikista veroista ja veronluonteisista maksuista sen pääomaa korotettaessa sekä erilaisista niihin mahdollisesti liittyvistä muodollisuuksista valtiossa, jossa pankin päämaja sijaitsee. Pankin ja sen elinten Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön mukaisesti harjoittama toiminta ei ole liikevaihtoveron alaista.
Edellä olevia määräyksiä sovelletaan myös Euroopan rahapoliittiseen instituuttiin. Instituutin lakkauttamisen tai selvitystilaan asettamisen yhteydessä ei kanneta veroa.
TÄMÄN VAKUUDEKSI alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.
Tehty Brysselissä kahdeksantena päivänä huhtikuuta vuonna tuhatyhdeksänsataakuusikymmentäviisi.
LIITE
YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT EUROOPAN YHTEISÖJEN ERIOIKEUKSISTA JA VAPAUKSISTA TEHDYN PÖYTÄKIRJAN SOVELTAMISESTA SVEITSISSÄ
1. Soveltamisen ulottaminen Sveitsiin
Aina kun Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa, jäljempänä ’pöytäkirja’, viitataan jäsenvaltioihin, viittausten katsotaan koskevan myös Sveitsiä, jollei seuraavissa säännöksissä muuta sovita.
2. Lentoturvallisuusviraston vapauttaminen välillisistä veroista (arvonlisävero mukaan luettuna)
Sveitsin ulkopuolelle vietävät tavarat ja palvelut eivät kuulu Sveitsin arvonlisäveron piiriin. Tavarat ja palvelut, jotka toimitetaan lentoturvallisuusvirastolle Sveitsissä lentoturvallisuusviraston virkakäyttöön, vapautetaan arvonlisäverosta pöytäkirjan 3 artiklan toisen kappaleen mukaisesti maksamalla se takaisin. Vapautus arvonlisäverosta myönnetään, jos tavaroiden ja palvelujen laskussa tai vastaavassa asiakirjassa mainittu tosiasiallinen ostohinta on yhteensä vähintään 100 Sveitsin frangia (verot mukaan luettuna).
Arvonlisäveron palautusta varten Sveitsin veroviranomaisten arvonlisäveroasioista vastaavalle osastolle (l'Administration fédérale des contributions, Division principale de la TVA) esitetään tähän tarkoitetut sveitsiläiset lomakkeet. Hakemukset käsitellään periaatteessa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun korvaushakemus ja siihen liittyvät tarvittavat todisteet on jätetty käsiteltäväksi.
3. Yksityiskohtaiset säännöt lentoturvallisuusviraston henkilöstöä koskevien määräysten soveltamisesta
Pöytäkirjan 13 artiklan toisen kappaleen osalta todetaan, että Sveitsi vapauttaa oman lainsäädäntönsä periaatteita noudattaen liittovaltion ja kantonien veroista sekä kunnallisista veroista palkat ja palkkiot, jotka yhteisö maksaa 25 päivänä maaliskuuta 1969 annetun asetuksen (Euratom, EHTY, ETY) N:o 549/69 (1) 2 artiklassa tarkoitetuille lentoturvallisuusviraston virkamiehille ja muulle henkilöstölle ja joista yhteisö perii veroa omaan lukuunsa.
Sveitsiä ei katsota jäsenvaltioksi tämän lisäyksen 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla sovellettaessa pöytäkirjan 14 artiklaa.
Yhteisön virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön sovellettavaan sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvat lentoturvallisuusviraston virkamiehet ja muu henkilöstö sekä heidän perheenjäsenensä eivät ole velvoitettuja kuulumaan Sveitsin sosiaaliturvajärjestelmän piiriin.
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on yksinomainen toimivalta kaikissa kysymyksissä, jotka liittyvät lentoturvallisuusviraston tai komission ja niiden henkilöstön välisiin suhteisiin 29 päivänä helmikuuta 1968 annetun neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (2) ja muiden työehdoista annettujen yhteisön säädösten soveltamisen osalta.
(1) Neuvoston asetus (Euratom, EHTY, ETY) N:o 549/69, annettu 25 päivänä maaliskuuta 1969, niiden Euroopan yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön ryhmien määräämisestä, joihin sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 12 artiklan, 13 artiklan toisen kohdan ja 14 artiklan määräyksiä (EYVL L 74, 27.3.1969, s. 1). Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1749/2002 (EYVL L 264, 2.10.2002, s. 13).
(2) Neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68, annettu 29 päivänä helmikuuta 1968, Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta ja komission virkamiehiin väliaikaisesti sovellettavista erityistoimenpiteistä (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1). Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 2104/2005 (EUVL L 337, 22.12.2005, s. 7).
LIITE B
EUROOPAN LENTOTURVALLISUUSVIRASTON TOIMINTAAN OSALLISTUVIA SVEITSILÄISIÄ OSANOTTAJIA KOSKEVA VARAINHOIDON VALVONTA
1 artikla
Suora viestintä
Lentoturvallisuusvirasto ja komissio ovat suoraan yhteydessä kaikkiin niihin Sveitsiin sijoittautuneisiin henkilöihin tai elimiin, jotka osallistuvat lentoturvallisuusviraston toimintaan joko sopimuspuolina, lentoturvallisuusviraston jonkin ohjelman osanottajina, lentoturvallisuusviraston tai yhteisön talousarviosta suoritettujen maksujen saajina tai alihankkijoina. Nämä voivat toimittaa suoraan komissiolle ja lentoturvallisuusvirastolle asiaan liittyvät tiedot ja kaiken aineiston, jotka ne ovat velvollisia toimittamaan tässä päätöksessä tarkoitettujen asiakirjojen sekä niitä sovellettaessa tehtyjen sopimusten ja päätösten perusteella.
2 artikla
Tarkastukset
1. Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (1) lentoturvallisuusviraston hallintoneuvoston 26 päivänä maaliskuuta 2003 hyväksymän varainhoitoasetuksen sekä Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002 (2) sekä muiden tässä päätöksessä tarkoitettujen asiakirjojen mukaisesti sopimuksissa ja päätöksissä, jotka tehdään Sveitsiin sijoittautuneiden edunsaajien kanssa, voidaan määrätä, että lentoturvallisuusviraston ja komission virkailijat tai muut näiden valtuuttamat henkilöt voivat milloin tahansa suorittaa kyseisten edunsaajien tai niiden alihankkijoiden toimitiloissa tieteellisiä, rahoitukseen liittyviä, teknisiä tai muita tarkastuksia.
2. Tarkastusten suorittamiseksi lentoturvallisuusviraston ja komission virkailijoilla ja muilla näiden valtuuttamilla henkilöillä on oltava asianmukaiset mahdollisuudet tutustua paikkoihin, töihin ja asiakirjoihin sekä kaikkiin, myös sähköisessä muodossa oleviin, tietoihin. Tämä oikeus toistetaan selvästi sopimuksissa, jotka tehdään tässä päätöksessä tarkoitettuja asiakirjoja sovellettaessa.
3. Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimella on samat oikeudet kuin komissiolla.
4. Tarkastukset voidaan tehdä viiden vuoden kuluessa tämän päätöksen voimassaolon päättymisestä tai asianomaisissa sopimuksissa tai päätöksissä vahvistettujen ehtojen mukaisesti.
5. Sveitsin valtiontalouden tarkastusvirastolle (Contrôle fédéral des finances) ilmoitetaan ennakolta Sveitsissä suoritettavista tarkastuksista. Ilmoittaminen ei kuitenkaan ole laissa säädetty edellytys tarkastusten suorittamiselle.
3 artikla
Paikalla suoritettavat tarkastukset
1. Tämän päätöksen yhteydessä komissiolla (Euroopan petostentorjuntavirasto, OLAF) on valtuudet suorittaa Sveitsissä paikalla tarkastuksia ja todentamisia Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2185/96 (3) säädettyjen ehtojen mukaisesti.
2. Komissio valmistelee ja johtaa paikalla tehtävät tarkastukset ja todentamiset yhdessä Sveitsin valtiontalouden tarkastusviraston tai muiden sen nimeämien Sveitsin toimivaltaisten viranomaisten kanssa, joille on ilmoitettava mahdollisimman pian tarkastusten ja todentamisten aihe, tavoite ja oikeusperusta, jotta tarkastukseen voidaan antaa kaikki tarvittava apu. Tätä varten Sveitsin toimivaltaisten viranomaisten toimihenkilöt voivat osallistua paikalla tehtäviin tarkastuksiin ja todentamisiin.
3. Jos asiasta vastaavat Sveitsin viranomaiset niin toivovat, ne voivat suorittaa paikalla tehtävät tarkastukset ja todentamiset yhdessä komission kanssa.
4. Jos ohjelman osanottajat vastustavat paikalla suoritettavaa tarkastusta tai todentamista, Sveitsin viranomaisten on tarjottava kansallisten säännöstensä mukaisesti komission tarkastajille tarvittavaa apua, jotta nämä voivat suorittaa paikalla tehtävät tarkastukset ja todentamiset.
5. Komissio ilmoittaa mahdollisimman pian Sveitsin valtiontalouden tarkastusvirastolle kaikki väärinkäytöksiä koskevat tosiseikat ja epäilyt, jotka ovat tulleet sen tietoon suoritettaessa paikalla tarkastusta tai todentamista. Komission on aina ilmoitettava edellä tarkoitetulle viranomaiselle tarkastusten ja todentamisten tulokset.
4 artikla
Tiedotus ja kuulemiset
1. Tämän liitteen moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi Sveitsin ja yhteisön toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat tietoja säännöllisesti ja järjestävät kuulemisia jommankumman niin pyytäessä.
2. Sveitsin toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat lentoturvallisuusvirastolle ja komissiolle viipymättä kaikista tietoonsa saamista seikoista, jotka antavat aihetta epäillä, että tässä sopimuksessa tarkoitettuja asiakirjoja sovellettaessa tehtyjen sopimusten tekemiseen ja täytäntöönpanoon liittyy väärinkäytöksiä.
5 artikla
Luottamuksellisuus
Kaikki tämän liitteen nojalla toimitetut ja saadut tiedot, niiden muodosta riippumatta, kuuluvat ammattisalaisuuden piiriin ja niillä on sama tietosuoja, joka vastaaville tiedoille on säädetty Sveitsin lainsäädännössä ja yhteisön toimielimiin sovellettavissa vastaavissa säännöksissä. Kyseisiä tietoja saa ilmaista vain niille henkilöille, joiden on ne tehtäviensä vuoksi tunnettava yhteisön toimielimissä, jäsenvaltioissa tai Sveitsissä, ja niitä saa käyttää vain sopimuspuolten taloudellisten etujen tehokkaan suojaamisen varmistamiseksi.
6 artikla
Hallinnolliset toimenpiteet ja seuraamukset
Rajoittamatta Sveitsin rikoslain soveltamista lentoturvallisuusvirasto ja komissio voivat määrätä hallinnollisia toimenpiteitä ja seuraamuksia 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 sekä Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (4) mukaisesti.
7 artikla
Perintä ja täytäntöönpano
Lentoturvallisuusviraston tai komission tekemät, tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat päätökset, jotka koskevat jonkin muun subjektin kuin valtion maksuvelvoitetta, ovat Sveitsissä täytäntöönpanokelpoisia.
Täytäntöönpanomääräyksen antaa Sveitsin hallituksen nimeämä ja lentoturvallisuusvirastolle tai komissiolle ilmoittama viranomainen, joka tarkastaa ainoastaan määräyksen oikeellisuuden. Täytäntöönpanoon sovelletaan Sveitsin menettelysääntöjä. Täytäntöönpanomääräyksen muodostavan päätöksen lainvoimaisuutta valvoo Euroopan yhteisöjen tuomioistuin.
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen välityslausekkeen nojalla antamat tuomiot ovat täytäntöönpanokelpoisia samoilla ehdoilla.
(1) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(2) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.
LIITE C
NEUVOSTON JULISTUS SVEITSIN OSALLISTUMISESTA KOMITEOIDEN TYÖHÖN
— |
Euroopan unionin neuvosto hyväksyy sen, että Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton lentoliikennettä koskevan sopimuksen päätösasiakirjan liitteenä oleva julistus Sveitsin osallistumisesta komiteoiden työhön sisältää vastedes seuraavan luetelmakohdan:
|
— |
Euroopan unionin neuvosto hyväksyy sen, että Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton lentoliikennettä koskevan sopimuksen päätösasiakirjan, joka allekirjoitettiin 21 päivänä kesäkuuta 1999 ja jonka neuvosto hyväksyi 4 päivänä huhtikuuta 2002, liitteenä oleva julistus Sveitsin osallistumisesta komiteoiden työhön sisältää vastedes seuraavan luetelmakohdan:
|
III Euroopan unionista tehtyä sopimusta soveltamalla annetut säädökset
EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN V OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET
15.5.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 127/78 |
NEUVOSTON YHTEINEN TOIMINTA 2008/368/YUTP,
hyväksytty 14 päivänä toukokuuta 2008,
Yhdistyneiden Kansakuntien päätöslauselman 1540 (2004) täytäntöönpanon tukemisesta joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian täytäntöönpanon puitteissa
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 14 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Eurooppa-neuvosto hyväksyi 12 päivänä joulukuuta 2003 joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen Euroopan unionin strategian, jonka III luvussa on lueteltu toimenpiteitä, joita sekä Euroopan unionissa että kolmansissa maissa on toteutettava tällaisten aseiden leviämisen torjumiseksi. |
(2) |
Euroopan unioni panee aktiivisesti täytäntöön tätä strategiaa ja on toteuttamassa sen III luvussa lueteltuja toimenpiteitä erityisesti osoittamalla varoja monenvälisten järjestöjen toteuttamien erityishankkeiden tukemiseen, antamalla erilaisia asesulkutoimia koskevaa teknistä tukea ja asiantuntemusta valtioille, jotka tarvitsevat sitä, sekä vahvistamalla Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston asemaa. |
(3) |
Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) turvallisuusneuvosto hyväksyi 28 päivänä huhtikuuta 2004 yksimielisesti päätöslauselman 1540 (2004), jäljempänä ’päätöslauselma 1540’, joka on ensimmäinen kansainvälinen asiakirja, joka käsittelee integroidusti ja kattavasti joukkotuhoaseita, niiden maaliinsaattamisjärjestelmiä ja niihin liittyvää materiaalia. Siinä vahvistetaan kaikkia valtioita koskevat sitovat velvoitteet, joiden tarkoituksena on estää tällaisten aseiden ja niihin liittyvän materiaalin päätyminen valtioista riippumattomien toimijoiden käsiin. Päätöslauselmassa 1540 kehotetaan valtioita myös esittämään sillä perustetulle turvallisuusneuvoston komitealle, jäljempänä ’päätöslauselman 1540 komitea’, selvitys toimenpiteistä, joita ne ovat toteuttaneet tai aikovat toteuttaa päätöslauselman 1540 täytäntöönpanemiseksi. |
(4) |
YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi 27 päivänä huhtikuuta 2006 yksimielisesti päätöslauselman 1673 (2006) ja päätti, että komitean olisi tehostettava ponnistelujaan edistääkseen päätöslauselman 1540 täysimääräistä täytäntöönpanoa työohjelmien, tukitoimintojen, avunannon, vuoropuhelun ja yhteistyön avulla. Lisäksi siinä kehotettiin päätöslauselman 1540 komiteaa tarkastelemaan yhdessä valtioiden sekä kansainvälisten, alueellisten tai osa-alueellisten järjestöjen kanssa mahdollisuutta jakaa saatuja kokemuksia ja opetuksia, sekä sellaisten ohjelmien saatavuutta, joilla voitaisiin helpottaa päätöslauselman 1540 täytäntöönpanoa. |
(5) |
Päätöslauselman 1540 komitean raportissa huhtikuussa 2006 suositeltiin, että alueellisia ja osa-alueellisia tukitoimintoja olisi laajennettava ja tehostettava jäsennellyn ohjauksen antamiseksi valtioille päätöslauselman 1540 mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanossa, ottaen huomioon, että tuolloin 62 valtiota ei ollut vielä toimittanut ensimmäistä kansallista selvitystään ja ensimmäisen kansallisen selvityksensä toimittaneista valtioista 55 ei ollut vielä toimittanut päätöslauselman 1540 komitean pyytämiä lisätietoja ja selvityksiä. |
(6) |
Euroopan unioni hyväksyi 12 päivänä kesäkuuta 2006 ensimmäisen neuvoston yhteisen toiminnan, 2006/419/YUTP (1), päätöslauselman 1540 täytäntöönpanon tukemisesta osana joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen Euroopan unionin strategian täytäntöönpanoa. Kyseisen yhteisen toiminnan tavoitteena oli lisätä tietoisuutta päätöslauselmaan 1540 liittyvistä vaatimuksista sekä auttaa vahvistamaan kolmansien maiden hallinnollisia valmiuksia päätöslauselman 1540 täytäntöönpanoa koskevien kansallisten selvitysten laatimiseksi. |
(7) |
Neuvoston yhteisen toiminnan 2006/419/YUTP täytäntöönpanon tuloksena oli viiden alueellisen seminaarin järjestäminen Afrikassa, Lähi-idässä, Latinalaisessa Amerikassa, Karibian alueella sekä Aasian ja Tyynenmeren alueella. Nämä toimet auttoivat merkittävästi vähentämään niiden valtioiden määrää, jotka eivät olleet toimittaneet kansallista selvitystään, ja niiden valtioiden määrää, jotka eivät olleet puutteellisen selvityksen toimitettuaan toimittaneet päätöslauselman 1540 komitean pyytämiä lisätietoja. |
(8) |
Päätöslauselman 1540 komitea korosti YK:n turvallisuusneuvostolle joulukuussa 2007, että komitean käytännön työskentelyssä päähuomio tulisi siirtää kansallisesta raportoinnista päätöslauselman 1540 kaikkien näkökohtien täytäntöönpanoon. Tältä osin tapauksittain suunnitellut tukitoimet ja avunanto, joilla vastataan aluekohtaisiin ja muihin erityisolosuhteisiin, voisivat auttaa jäsenvaltioita selviytymään täytäntöönpanon haasteista. Päätöslauselman 1540 komitea on myös todennut työohjelmassaan, että kansalliset täytäntöönpanoa koskevat suunnitelmat tai ohjeet voivat toimia valtioiden kannalta hyödyllisinä suunnitteluvälineinä, ja tätä ajatusta olisi edelleen tuettava. Asianomaisille maille olisi annettava lisää apua niiden kansallisten toimintasuunnitelmien kehittämisessä. |
(9) |
Tämän yhteisen toiminnan perusteella toteutettavien hankkeiden tekninen täytäntöönpano olisi uskottava Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristön alaiselle aseistariisunta-asioista vastaavalle yksikölle, joka antaa päätöslauselman 1540 komitealle ja sen asiantuntijoille aineellista ja logistista tukea. |
(10) |
Tämä yhteinen toiminta olisi pantava täytäntöön noudattaen Euroopan komission ja Yhdistyneiden Kansakuntien välistä taloudellisia ja hallinnollisia asioita koskevaa puitesopimusta, jota sovelletaan Euroopan unionin Yhdistyneiden Kansakuntien hallinnoimiin ohjelmiin tai hankkeisiin maksamien rahoitusosuuksien hallinnointiin, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN YHTEISEN TOIMINNAN:
1 artikla
1. Euroopan unioni tukee edelleen YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1540 (2004), jäljempänä ’päätöslauselma 1540’, täytäntöönpanoa joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen Euroopan unionin strategian, jäljempänä EU:n strategia, mukaisesti, jossa tavoitteeksi asetetaan YK:n turvallisuusneuvoston aseman vahvistaminen ja sen asiantuntemuksen kehittäminen joukkotuhoaseiden leviämisen asettamaan haasteeseen vastaamiseksi.
2. EU:n strategiaan sisältyviä toimenpiteitä vastaavat, päätöslauselman 1540 tukemiseen tähtäävät hankkeet toteutetaan aihekohtaisten työkokousten sarjana useissa kohdealueiden osissa.
Työkokouksilla on kaksi tavoitetta:
— |
parantaa kohdevaltioiden vientivalvontaprosessin hoitamisesta vastaavien viranomaisten valmiuksia kokonaisvaltaisesti siten, että ne pystyvät käytännön tasolla toteuttamaan tehokkaita toimia päätöslauselman 1540 täytäntöön panemiseksi, |
— |
mahdollistaa se, että hankkeisiin osallistuvien kohdevaltioiden virkamiehet pystyvät selvästi tunnistamaan puutteet ja tarpeet erilaiset näkökulmat (hallituksen ja teollisuuden) huomioon ottaen siten, että tuloksellisten avunantopyyntöjen laatiminen on mahdollista. |
Hankkeiden yksityiskohtainen kuvaus on liitteessä.
2 artikla
1. Puheenjohtajavaltio, jota avustaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimiva neuvoston pääsihteeri, vastaa tämän yhteisen toiminnan täytäntöönpanosta. Komissio osallistuu tähän täysimääräisesti.
2. Edellä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden tekninen toteuttaminen annetaan YK:n sihteeristön (aseistariisunta-asioista vastaava yksikkö) tehtäväksi, jäljempänä ’YK:n sihteeristö (ODA)’. Se suorittaa tämän tehtävänsä puheenjohtajavaltiota avustavan, korkeana edustajana toimivan neuvoston pääsihteerin valvonnassa. Tätä tarkoitusta varten korkeana edustajana toimiva neuvoston pääsihteeri sopii tarvittavista järjestelyistä YK:n sihteeristön (ODA) kanssa.
3. Puheenjohtajavaltio, korkeana edustajana toimiva pääsihteeri ja komissio tiedottavat toisilleen säännöllisesti tämän yhteisen toiminnan täytäntöönpanosta, kukin toimivaltansa mukaisesti.
3 artikla
1. Rahoitusohje 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi on 475 000 euroa, jotka rahoitetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta.
2. Edellä 1 kohdassa mainitulla määrällä rahoitettavia menoja hallinnoidaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavien yhteisön menettelytapojen ja sääntöjen mukaisesti.
3. Komissio valvoo 2 kohdassa tarkoitettujen tukena annettavien menojen asianmukaista hallinnointia. Tätä tarkoitusta varten komissio tekee YK:n sihteeristön (ODA) kanssa rahoitussopimuksen. Rahoitussopimuksessa määrätään, että YK:n sihteeristön (ODA) on varmistettava Euroopan unionin osuuden näkyvyys sen suuruuden mukaisesti.
4. Komissio pyrkii tekemään 3 kohdassa tarkoitetun rahoitussopimuksen mahdollisimman pian tämän yhteisen toiminnan voimaantulon jälkeen. Se ilmoittaa neuvostolle prosessissa mahdollisesti ilmenevistä vaikeuksista sekä rahoitussopimuksen tekopäivästä.
4 artikla
Puheenjohtajavaltio, jota avustaa YUTP:n korkeana edustajana toimiva neuvoston pääsihteeri, raportoi neuvostolle tämän yhteisen toiminnan täytäntöönpanosta YK:n sihteeristön (ODA) säännöllisin väliajoin laatimien raporttien perusteella. Nämä raportit ovat perustana neuvoston suorittamalle arvioinnille. Komissio osallistuu tähän täysimääräisesti ja raportoi tämän yhteisen toiminnan täytäntöönpanon rahoitusnäkökohdista.
5 artikla
Tämä yhteinen toiminta tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.
Sen voimassaolo päättyy 24 kuukauden kuluttua 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun rahoitussopimuksen tekemisestä, tai 3 kuukauden kuluttua päivästä, jona tämä yhteinen toiminta hyväksytään, jos rahoitussopimusta ei ole tehty tämän ajan kuluessa.
6 artikla
Tämä yhteinen toiminta julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 14 päivänä toukokuuta 2008.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
A. BAJUK
(1) EUVL L 165, 17.6.2006, s. 30.
LIITE
EU:n tuki Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1540 (2004) täytäntöönpanolle
1. Tausta
Huhtikuussa 2006 toimittamassaan raportissa päätöslauselman 1540 komitea totesi, että 62 valtion oli vielä toimitettava ensimmäinen kansallinen raporttinsa, ja 55 valtion, jotka olivat sen toimittaneet, oli vielä toimitettava lisätietoja ja selvennyksiä. Koska nämä valtiot ovat keskittyneet kolmelle maantieteelliselle alueelle (Afrikka, Karibian alue ja eteläisen Tyynenmeren alue) ja koska kansallisissa selvityksissä ilmenevät puutteet noudattavat tiettyjä alueellisia malleja, päätöslauselman 1540 komitea ehdotti, että päätöslauselman 1540 vaatimusten täytäntöönpanemiseksi valtioille tarjottavat avustustoimet olisi keskitettävä sellaisille alueille, joilla on todettu ilmenevän erityistarpeita.
Vastauksena tähän näkemykseen EU antoi päätöslauselman 1540 komitealle kaudella 2004–2007 kahdenlaista tukea:
— |
EU toteutti virallisia yhteydenottoja kolmansiin valtioihin edistääkseen päätöslauselman 1540 mukaisten kansallisten selvitysten toimittamista, |
— |
EU hyväksyi 12 päivänä kesäkuuta 2006 yhteisen toiminnan 2006/419/YUTP, jolla annetaan rahoitustukea viidelle tukitoimelle, jotka toteutetaan viidellä kehitysmaissa sijaitsevalla kohdealueella. Seminaarien muodossa järjestettyjen tukitoimien tavoitteena oli lisätä kehitysmaiden tietoisuutta niiden päätöslauselmaan 1540 liittyvistä velvoitteista sekä auttaa vahvistamaan kolmansien maiden kansallisia hallinnollisia valmiuksia päätöslauselman 1540 täytäntöönpanoa koskevien kansallisten selvitysten laatimiseksi. |
Päätöslauselman 1540 komitean puheenjohtajan YK:n turvallisuusneuvostolle 17 päivänä joulukuuta 2007 antaman viimeisimmän selonteon mukaan YK:n jäsenvaltioiden raportointivelvoitteiden osalta on tapahtunut huomattavaa edistymistä, mutta seuraavalla kaudella tarvitaan lisää ponnisteluja päätöslauselman kaikkien näkökohtien täysimääräisen täytäntöönpanon saavuttamiseksi. Maaliskuuhun 2008 mennessä 144 valtiota oli toimittanut ensimmäisen selvityksensä ja 99 valtiota oli toimittanut pyydettyjä lisätietoja. Päätöslauselman 1540 komitean tukitoimista käymissä aihekohtaisissa keskusteluissa lokakuussa 2007 tunnustettiin myös asteittaisen lähestymistavan tarve ja suositeltiin, että tulevissa tukitoimissa keskityttäisiin vähemmän raportointiin ja enemmän valtioiden avustamiseen täytäntöönpanoon liittyvissä kysymyksissä.
Joulukuun 2007 selonteossa korostettiin myös sitä, että päätöslauselman 1540 komitean tulisi siirtää käytännön työssä päähuomionsa raportoinnista päätöslauselman 1540 kaikkien näkökohtien täytäntöönpanoon. Tältä osin tapauskohtaisesti suunnitellut tukitoimet ja avunanto, joilla vastataan aluekohtaisiin ja muihin erityisolosuhteisiin, voisivat auttaa jäsenvaltioita selviytymään täytäntöönpanon haasteista. Kuten komitea totesi työohjelmassaan, kansalliset täytäntöönpanoa koskevat suunnitelmat tai ohjeet voivat toimia valtioiden kannalta hyödyllisinä suunnitteluvälineinä, ja tätä ajatusta olisi edelleen tuettava. Asianomaisille maille olisi annettava lisää apua niiden kansallisten toimintasuunnitelmien kehittämisessä. Vastaavasti tulisi myös parantaa jäsenvaltioiden kykyä laatia tuloksellisia avunantopyyntöjä.
2. Hankkeiden kuvaus
YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1540 täytäntöönpanon tukemista koskevat hankkeet toteutetaan kuutena työkokouksena, joiden tavoitteena on parantaa vientivalvontaprosessin hoitamisesta kuudella alueella (Afrikka, Keski-Amerikka, Mercosur-maat, Lähi-itä ja Persianlahden alueet, Tyynenmeren saaret ja Kaakkois-Aasia) vastaavien viranomaisten valmiuksia siten, että ne pystyvät käytännön tasolla toteuttamaan toimia YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1540 täytäntöön panemiseksi. Ehdotetut työkokoukset on erityisesti räätälöity rajavalvonta-, tulli- ja sääntelyviranomaisille ja koostuvat vientivalvontaprosessin tärkeimmistä osatekijöistä, mukaan lukien sovellettava lainsäädäntö (mm. kansalliset ja kansainväliset oikeudelliset näkökohdat), sen noudattamisen valvonta (mm. lupamääräykset, loppukäyttäjän varmennus ja tietoisuuden lisäämisohjelmat) ja täytäntöönpano (mm. tuotetunnistus, riskinarviointi ja havainnointimenetelmät).
Työkokouksen aikana valtioita rohkaistaan kertomaan ja jakamaan kokemuksiaan täytäntöönpanon käytännön näkökohdista. Valtioilla on tilaisuus vertailla vientivalvontaprosessejaan ja tunnistaa näin ne käytännöt, joiden osalta voitaisiin hyötyä toisten kokemuksista. Mikäli valtiot tarvitsevat apua tehokkaimpien käytäntöjen soveltamisessa, voidaan kehittää avunanto-ohjelmia.
Ehdotettujen toimien tulisi myös mahdollistaa se, että edellä mainitut virkamiehet pystyvät selvästi tunnistamaan puutteet ja tarpeet erilaiset näkökulmat (hallituksen ja teollisuuden) huomioon ottaen siten, että voidaan laatia koulutusta, laitteistoa ja muita toiminnan osa-alueita koskevia tuloksellisia avunantopyyntöjä. Pyynnöt toimitetaan päätöslauselman 1540 komitealle, joka toimittaa ne eteenpäin valtioille, tai suoraan valtioille taikka kansainvälisille, alueellisille ja hallituksista riippumattomille järjestöille. Työkokousten on voitava hyödyntää paitsi päätöslauselman 1540 komitean asiantuntijoita, myös kansainvälisesti saatavilla olevaa asiantuntemusta. Näin ollen myös avunantajamaat samoin kuin kansainväliset hallitustenväliset järjestöt voisivat asiantuntijoidensa avulla tarjota vakiintunutta ja tunnustettua osaamista työkokousten aikana.
Tämä uusi yhteinen toiminta perustuu edelliseen yhteiseen toimintaan 2006/419/YUTP, jonka perusteella toteutettuja, pääosin tietoisuuden lisäämiseen ja raportointivelvoitteisiin kohdistuneita pyrkimyksiä se tehostaa. Se tuo hankkeisiin selkeästi toiminnallisen ja osa-alueellisen ulottuvuuden siten, että keskimäärin kolme valtion virkamiestä (käytännön taso/asiantuntijataso) kustakin osallistuvasta valtiosta on mukana työkokouksissa, jotka kestävät kolmesta neljään päivään.
Puutteiden ja tarpeiden selkeä määrittely, jota helpotetaan tästä yhteisestä toiminnasta rahoitetuilla työkokouksilla, on Euroopan unionin kannalta erityisen hyödyllistä etenkin niiden maiden valitsemiseksi, jotka voisivat hyötyä uudesta vakautusvälineestä rahoitetuista valmiuksien parantamiseen tähtäävistä hankkeista. Se auttaa myös määrittelemään tarkoin alueet, joilla EU:n lisätoimia tarvitaan eniten. Työkokouksiin osallistujia kannustetaan toimittamaan erityisiä avunantopyyntöjä. EU määrittää avun laajuuden ottamalla huomioon muiden mahdollisten avunantajien aikeet ja varmistaa mahdollisimman kattavan synergian EU:n muiden rahoitusvälineiden kanssa (esimerkiksi sen, että vakautusvälineen mukaiset toimet vientivalvonnan alalla kolmansissa maissa täydentävät tämän yhteisen toiminnan mukaisia toimia).
Hankkeiden tulokset:
— |
Osallistujien parempi tietämys kansallisista, alueellisista ja kansainvälisistä pyrkimyksistä joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen estämiseksi; |
— |
Selkeämpi kuva nykyisistä täytäntöönpanotoimista ja toteutettujen tai suunniteltujen toimien lisääminen päätöslauselman 1540 täytäntöönpanemiseksi kaikilta osin; |
— |
Tehostetut riskinarviointi-, havainnointi- ja tutkimustekniikat; |
— |
Kansallisten ja alueellisten vientivalvonta- ja toimeenpanoviranomaisten parempi vuorovaikutus ja tietojenvaihto; |
— |
Lastin siirtojen ja vientivalvontaprosessien kiertämiseen käytettyjen menetelmien parempi tuntemus; |
— |
Eräiden tuotteiden kaksikäyttöluonteen parempi tuntemus ja parempi valmius tunnistaa joukkotuhoaseisiin ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmiin liittyvät kaksikäyttötuotteet; |
— |
Sääntely- ja toimeenpanoviranomaisten ja teollisuuden parempi yhteistyö; |
— |
Osallistujien työkokoustyöskentelystä saamat valmiudet:
|
3. Kesto
Hankkeen arvioitu kokonaiskesto on 24 kuukautta.
4. Tuensaajat ja osallistujat
Osallistuvat valtiot on valittu useita eri perusteita käyttäen. Päätöslauselman 1540 täytäntöönpanoa koskevan maakohtaisen taulukon tarkastelua käytettiin niiden valtioiden tunnistamiseksi, jotka saattavat tarvita riskinarviointia, rajavalvontaa ja uudelleenlastauksen valvontaa, tuotetunnistusta sekä havainnointitekniikoita koskevaa apua.
Kun jäljempänä mainittuja valtioita on ehdotettu hankkeiden osallistujiksi, on kiinnitetty huomiota myös niiden tasoeroihin täytäntöönpanon ja valmiuksien osalta. Alueellisia aiheita, kuten uudelleenlastausta, koskevat samankaltaisuudet muodostavat yhteisen tekijän ja mahdollistavat valtioiden välisten synergioiden tunnistamisen ja kehittämisen.
Lisäksi valitut valtiot ovat osallistuneet kyseisillä osa-alueilla aiemmin järjestettyihin tukitoimiin.
Valtioita pyydetään nimeämään täytäntöönpanotason virkamiehiä, jotka tuntevat vienti- ja rajavalvontaprosessit. Heidän joukossaan tulisi olla seuraavien hallintoalojen edustajia:
— |
sääntelyviranomaiset, sekä |
— |
rajavalvontaviranomaiset (tulli- ja poliisiviranomaiset mukaan luettuina; erityistä huomiota kiinnitetään ministeriöiden välisiin ja virastojen välisiin prosesseihin). |
Muita vientivalvontaprosessin kannalta keskeisinä pidettäviä virastoja pyydetään osallistumaan tarvittaessa, kun EU:n puheenjohtajavaltio, jota korkeana edustajana toimiva pääsihteeri avustaa, on tehnyt siitä päätöksen.
Myös asiaankuuluvien hallitustenvälisten ja alueellisten järjestöjen kutsumista työkokoukseen voidaan harkita.
On tärkeää korostaa, että jotkut osallistuvista valtioista saattavat joutua jopa tietämättään joukkotuhoaseiden leviämiseen liittyvien riskien kohteeksi maantieteellisen sijaintinsa, poliittisen tilanteensa tai kansallisten energiasuunnitelmiensa vuoksi. Monet niistä ovat jo ryhtyneet käymään rakentavaa joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevaa vuoropuhelua EU:n kanssa mm. neuvottelemalla ja allekirjoittamalla kahdenvälisiä sopimuksia, joihin sisältyy joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevia lausekkeita. Tämän työkokousten sarjan järjestäminen on EU:lle erinomainen tilaisuus täyttää mainittujen lausekkeiden mukaiset sitoumuksensa ja osoittaa, miten tärkeänä se pitää kehitysmaiden avustamista myös monenvälisin keinoin.
Työkokousten osallistujiksi valitut valtiot ovat:
1. |
Afrikan kattava hanke Ghana, Kenia, Marokko, Nigeria, Uganda, Etelä-Afrikka, Kongon tasavalta, Egypti, Libya ja Tansania. |
2. |
Keski-Amerikan kattava hanke Belize, Costa Rica, El Salvador, Guatemala, Honduras, Meksiko, Nicaragua ja Panama. |
3. |
Mercosur-valtiot kattava hanke Argentiina, Brasilia, Uruguay, Paraguay, Venezuela, Bolivia, Chile, Kolumbia, Ecuador ja Peru. |
4. |
Lähi-idän ja Persianlahden alueet käsittävä hanke Bahrain, Irak, Jordania, Kuwait, Oman, Saudi-Arabia, Syyria, Yhdistyneet arabiemiirikunnat. |
5. |
Tyynenmeren saarivaltiot kattava hanke Fidži, Marshallinsaaret, Mikronesia (liittovaltio), Nauru, Palau, Papua-Uusi-Guinea, Salomonsaaret (tasavalta), Itä-Timor, Tuvalu, Vanuatu. |
6. |
Kaakkois-Aasian valtiot kattava hanke Kambodža, Indonesia, Malesia, Myanmar, Filippiinit, Singapore, Thaimaa ja Vietnam. |
5. Täytäntöönpanosta vastaava elin
Puheenjohtajavaltio vastaa korkeana edustajana toimivan pääsihteerin avustamana tämän yhteisen toiminnan täytäntöönpanosta. Puheenjohtajavaltio antaa teknisen toteuttamisen YK:n sihteeristön (ODA) tehtäväksi. YK:n sihteeristö (ODA) allekirjoittaa isäntämaan tukea koskevan sopimuksen niiden valtioiden kanssa, jotka valitaan isäntämaiksi. Isäntämaa osallistuu tällä yhteisellä toiminnalla rahoitettavien hankkeiden toteuttamiseen. YK:n sihteeristö (ODA) hankkii tämän yhteisen toiminnan yhteydessä isäntävaltioista tavarat, työsuoritukset tai palvelut voimassa olevien YK:n sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti, kuten YK:n sihteeristön (ODA) kanssa tehdyssä rahoitussopimuksessa on tarkemmin määrätty (tämän yhteisen toiminnan 3 artiklan 3 kohta).
15.5.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 127/84 |
NEUVOSTON YHTEINEN KANTA 2008/369/YUTP,
hyväksytty 14 päivänä toukokuuta 2008,
Kongon demokraattista tasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä ja yhteisen kannan 2005/440/YUTP kumoamisesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 15 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston hyväksyttyä 18 päivänä huhtikuuta 2005 päätöslauselman 1596 (2005) neuvosto hyväksyi Kongon demokraattista tasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä 13 päivänä kesäkuuta 2005 annetun yhteisen kannan 2005/440/YUTP (1). |
(2) |
Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto hyväksyi 31 päivänä maaliskuuta 2008 päätöslauselman 1807 (2008), jossa vahvistetaan uudet poikkeukset rajoittaviin toimenpiteisiin, jotka koskevat aseidenvientikieltoa, varojen jäädyttämistä ja matkustuskieltoa, luetellaan perusteet, joiden mukaisesti Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 1533 (2004) perustettu pakotekomitea nimeää henkilöt ja yhteisöt, joihin kohdistetaan varojen jäädyttäminen ja matkustuskielto, ja jatketaan mainittuja toimenpiteitä 31 päivään joulukuuta 2008. |
(3) |
Yhteisessä kannassa 2005/440/YUTP määrätyt toimenpiteet ja päätöslauselman 1807 (2008) mukaisesti määrättävät toimenpiteet olisi selvyyden vuoksi yhdistettävä yhdeksi oikeudelliseksi välineeksi. |
(4) |
Yhteinen kanta 2005/440/YUTP olisi näin ollen kumottava. |
(5) |
Tiettyjen toimenpiteiden täytäntöön panemiseksi tarvitaan yhteisön toimia, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN YHTEISEN KANNAN:
1 artikla
1. Kielletään jäsenvaltioiden kansalaisten harjoittama tai jäsenvaltioiden alueelta käsin tai niiden lipun alla purjehtivaa alusta tai ilma-alusta käyttämällä tapahtuva aseiden ja kaikenlaisten niihin liittyvien tarvikkeiden, kuten ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden, sotilasajoneuvojen ja sotatarvikkeiden, puolisotilaallisten tarvikkeiden ja edellä mainittuihin tarkoitettujen varaosien suora tai välillinen toimittaminen, myynti tai siirtäminen kaikille Kongon demokraattisen tasavallan alueella toimiville valtiosta riippumattomille yhteisöille ja yksityishenkilöille riippumatta siitä, ovatko mainitut tarvikkeet peräisin jäsenvaltioiden alueelta.
2. Samoin kielletään:
a) |
teknisen avun, välityspalvelujen ja muiden sellaisten palvelujen myöntäminen, myynti, toimittaminen tai siirtäminen, jotka liittyvät sotilastoimintaan tai aseiden ja kaikenlaisten niihin liittyvien tarvikkeiden, kuten ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden, sotilasajoneuvojen ja sotatarvikkeiden, puolisotilaallisten tarvikkeiden ja edellä mainittuihin tarkoitettujen varaosien toimitukseen, valmistukseen, huoltoon ja käyttöön, suoraan tai välillisesti kaikille Kongon demokraattisessa tasavallassa toimiville valtiosta riippumattomille yhteisöille ja yksityishenkilöille; |
b) |
sotilastoimintaan liittyvän rahoituksen tai rahoitustuen, erityisesti avustusten, lainojen ja vientiluottovakuutusten, myöntäminen aseiden ja niihin liittyvien tarvikkeiden myyntiin, toimittamiseen, siirtämiseen tai vientiin taikka teknisen avun, välityspalvelujen ja muiden palvelujen myöntämiseen, myyntiin, toimittamiseen tai siirtämiseen suoraan tai välillisesti kaikille Kongon demokraattisessa tasavallassa toimiville valtiosta riippumattomille yhteisöille ja yksityishenkilöille. |
2 artikla
1. Edellä olevaa 1 artiklaa ei sovelleta:
a) |
yksinomaan Yhdistyneiden Kansakuntien Kongon demokraattisessa tasavallassa olevien tarkkailijajoukkojen (MONUC) tukemiseen tai niiden käyttöön tarkoitettujen aseiden ja niihin liittyvien tarvikkeiden toimittamiseen, myyntiin tai siirtämiseen taikka aseisiin ja niihin liittyviin tarvikkeisiin liittyvän teknisen avun, rahoituksen, rahanvälityspalvelujen ja muiden palvelujen toimittamiseen; |
b) |
sellaisen suojavaatetuksen, mukaan lukien luodinkestävät liivit ja sotilaskypärät, toimittamiseen, myyntiin tai siirtämiseen, jota Yhdistyneiden Kansakuntien henkilökunta, tiedotusvälineiden edustajat sekä humanitaarisissa ja kehitysyhteistyötehtävissä toimivat työntekijät ja avustava henkilökunta vievät tilapäisesti Kongon demokraattiseen tasavaltaan yksinomaan henkilökohtaiseen käyttöönsä; |
c) |
yksinomaan humanitaariseen tai suojaavaan käyttöön tarkoitettujen ei-tappavien sotilastarvikkeiden toimittamiseen, myyntiin tai siirtämiseen taikka tällaisiin ei-tappaviin tarvikkeisiin liittyvän teknisen avun ja koulutuksen antamiseen. |
2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettuun aseiden ja niihin liittyvien tarvikkeiden toimittamiseen, myyntiin tai siirtämiseen taikka palvelujen toimittamiseen tai teknisen avun ja koulutuksen antamiseen on saatava etukäteen lupa jäsenvaltioiden toimivaltaisilta viranomaisilta.
3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava etukäteen Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1533 (2004) mukaisesti perustetulle pakotekomitealle kaikista aseiden ja niihin liittyvien tarvikkeiden kuljetuksista Kongon demokraattiseen tasavaltaan tai mistä tahansa sotilaalliseen toimintaan liittyvän teknisen avun, rahoituksen, rahanvälityspalvelujen tai muiden palvelujen toimittamisesta Kongon demokraattiseen tasavaltaan 1 kohdan a ja b alakohdassa mainittuja kuljetuksia ja toimituksia lukuun ottamatta. Tällaisissa ilmoituksissa on oltava kaikki asiaankuuluvat tiedot, mukaan lukien soveltuvin osin loppukäyttäjä, ehdotettu toimituspäivä ja kuljetusten aikataulu.
4. Jäsenvaltioiden on arvioitava 1 kohdassa tarkoitettuja toimituksia tapauskohtaisesti ottaen täysin huomioon Euroopan unionin aseiden vientiä koskevissa käytännesäännöissä vahvistetut perusteet. Jäsenvaltioiden on vaadittava asianmukaiset takeet 2 kohdan mukaisesti myönnetyn luvan väärinkäytön estämiseksi, ja tarvittaessa niiden on toteutettava toimia toimitettujen aseiden ja niihin liittyvien tarvikkeiden palauttamiseksi.
3 artikla
Jäljempänä olevassa 4 artiklan 1 kohdassa sekä 5 artiklan 1 ja 2 kohdassa määrätyt rajoittavat toimenpiteet kohdistetaan seuraaviin pakotekomitean nimeämiin henkilöihin ja tarvittaessa yhteisöihin:
— |
edellä 1 artiklassa tarkoitettua aseidenvientikieltoa ja siihen liittyviä toimenpiteitä rikkovat henkilöt ja yhteisöt, |
— |
Kongon demokraattisessa tasavallassa toimivien ulkomaisten aseellisten ryhmien poliittiset ja sotilasjohtajat, jotka estävät näihin ryhmiin kuuluvien taistelijoiden aseistariisunnan ja vapaaehtoisen kotiuttamisen tai uudelleensijoittamisen, |
— |
Kongon demokraattisen tasavallan ulkopuolelta tukea saavien kongolaisten puolisotilaallisten joukkojen poliittiset ja sotilasjohtajat, jotka estävät taistelijoidensa osallistumisen aseistariisunta-, demobilisaatio- ja sopeuttamisprosesseihin, |
— |
Kongon demokraattisessa tasavallassa toimivat poliittiset ja sotilasjohtajat, jotka sovellettavan kansainvälisen oikeuden vastaisesti värväävät tai käyttävät lapsia aseellisissa selkkauksissa, |
— |
Kongon demokraattisessa tasavallassa toimivat henkilöt, jotka ottamalla lapset ja naiset kohteiksi aseellisessa selkkauksessa syyllistyvät vakaviin kansainvälisen oikeuden loukkauksiin, kuten tappamiseen ja vammauttamiseen, seksuaaliseen väkivaltaan, kaappauksiin ja pakkosiirtoihin. |
Kyseiset henkilöt ja yhteisöt luetellaan liitteessä.
4 artikla
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet estääkseen 3 artiklassa tarkoitettujen henkilöiden pääsyn alueelleen ja kauttakulun alueensa kautta.
2. Edellä oleva 1 kohta ei velvoita jäsenvaltiota kieltämään omien kansalaistensa pääsyä alueelleen.
3. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, jos pakotekomitea
a) |
toteaa etukäteen tapauskohtaisesti, että tällainen alueelle pääsy tai kauttakulku on perusteltua humanitaarisista syistä, uskonnolliset velvollisuudet mukaan lukien; |
b) |
toteaa, että poikkeus edistäisi YK:n turvallisuusneuvoston asiaankuuluvien päätöslauselmien tavoitteita eli rauhaa ja kansallista sovintoa Kongon demokraattisessa tasavallassa sekä alueen vakautta; |
c) |
antaa etukäteen ja tapauskohtaisesti luvan sellaisten henkilöiden kauttakululle, jotka palaavat sen valtion alueelle, jonka kansalaisia he ovat, tai osallistuvat toimiin, joiden tarkoituksena on saattaa vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin tai kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksiin syyllistyneet henkilöt oikeuden eteen. |
4. Jos jäsenvaltio sallii 3 kohdan mukaisesti pakotekomitean nimeämien henkilöiden pääsyn alueelleen tai kulkemisen sen kautta, lupa rajoitetaan koskemaan ainoastaan sitä tarkoitusta, johon se myönnetään, ja niitä henkilöitä, joita luvassa tarkoitetaan.
5 artikla
1. Jäädytetään kaikki varat, muu rahoitusomaisuus ja taloudelliset resurssit, jotka ovat liitteessä lueteltujen, 3 artiklassa tarkoitettujen henkilöiden tai yhteisöjen suorassa tai välillisessä omistuksessa tai määräysvallassa taikka heidän suoraan tai välillisesti omistamiensa tai määräysvallassaan olevien yhteisöjen hallussa taikka heidän puolestaan tai johdollaan toimivien henkilöiden tai yhteisöjen hallussa.
2. Varoja, muuta rahoitusomaisuutta tai taloudellisia resursseja ei saa suoraan tai välillisesti asettaa 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden tai yhteisöjen saataville tai niin, että ne hyötyisivät niistä.
3. Jäsenvaltiot voivat sallia poikkeuksia 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin sellaisten varojen, muun rahoitusomaisuuden tai taloudellisten resurssien osalta, jotka
a) |
ovat tarpeen sellaisten perusluonteisten menojen kattamiseksi, jotka aiheutuvat muun muassa elintarvikkeiden hankinnasta, vuokrasta tai asuntolainasta, lääkkeistä ja sairaanhoidosta, veroista, vakuutusmaksuista ja julkisten palvelujen käytöstä; |
b) |
on tarkoitettu yksinomaan oikeudellisiin palveluihin liittyvien kohtuullisten palkkioiden maksamiseen ja näistä palveluista aiheutuneiden kulujen korvaamiseen; |
c) |
on tarkoitettu yksinomaan jäädytettyjen varojen, muun rahoitusomaisuuden ja taloudellisten resurssien tavanomaisesta säilyttämisestä tai hoidosta aiheutuvien palkkioiden tai palvelumaksujen maksamiseen kansallisen lainsäädännön mukaisesti; |
d) |
ovat tarpeen poikkeuksellisia menoja varten edellyttäen, että kyseessä oleva jäsenvaltio on ilmoittanut tarpeesta pakotekomitealle ja että pakotekomitea on hyväksynyt sen; |
e) |
ovat tuomioistuimen, hallintoviranomaisen tai välimiesoikeuden antaman panttioikeuden tai päätöksen kohteena, jolloin varoja, muuta rahoitusomaisuutta ja taloudellisia resursseja voidaan käyttää kyseisen panttioikeuden tai päätöksen täyttämiseksi edellyttäen, että panttioikeus tai päätös on annettu ennen kuin pakotekomitea on nimennyt asianomaisen henkilön tai yhteisön ja että panttioikeus tai päätös ei hyödytä 3 artiklassa tarkoitettuja henkilöitä tai yhteisöjä, sen jälkeen kun kyseessä oleva jäsenvaltio on ilmoittanut asiasta pakotekomitealle. |
4. Edellä olevassa 3 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuja poikkeuksia voidaan soveltaa sen jälkeen, kun kyseessä oleva jäsenvaltio on ilmoittanut pakotekomitealle aikomuksestaan sallia tarvittaessa varojen, muun rahoitusomaisuuden ja taloudellisten resurssien käytön ja jos pakotekomitea ei tee asiasta kielteistä päätöstä neljän työpäivän kuluessa ilmoituksen jättämisestä.
5. Edellä olevaa 2 kohtaa ei sovelleta seuraaviin jäädytetyille tileille lisättäviin määriin:
a) |
näistä tileistä kertyvät korko- tai muut tuotot, tai |
b) |
sellaisista sopimuksista tai velvoitteista johtuvat maksut, jotka tehtiin tai jotka syntyivät ennen sitä päivää, josta lähtien rajoittavat toimenpiteet ovat koskeneet näitä tilejä, |
edellyttäen, että kyseisiin korkotuottoihin, muihin tuottoihin ja maksuihin sovelletaan edelleen 1 kohtaa.
6 artikla
Neuvosto laatii liitteessä olevan luettelon ja tekee siihen muutoksia pakotekomitean tekemien päätösten perusteella.
7 artikla
Tämä yhteinen kanta tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.
8 artikla
Tätä yhteistä kantaa tarkistetaan tai muutetaan tai se kumotaan tarvittaessa Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätösten perusteella.
9 artikla
Kumotaan yhteinen kanta 2005/440/YUTP.
10 artikla
Tämä yhteinen kanta julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 14 päivänä toukokuuta 2008.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
A. BAJUK
(1) EUVL L 152, 15.6.2005, s. 22. Yhteinen kanta sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna yhteisellä kannalla 2008/179/YUTP (EUVL L 57, 1.3.2008, s. 37).
LIITE
a) Luettelo 3, 4 ja 5 artiklassa tarkoitetuista henkilöistä
|
Sukunimi |
Etunimi |
Peitenimet |
Sukupuoli |
Virka, tehtävä |
Osoite (nro, kadun nimi, postinumero, kaupunki, maa) |
Syntymäaika |
Syntymäpaikka (kaupunki, maa) |
Passin tai henkilökortin numero (myös asiakirjan myöntänyt maa sekä myöntämispäivä ja-paikka) |
Kansalaisuus |
Nimeämispäivä |
Muita tietoja |
1. |
BWAMBALE |
Frank Kakolele |
Frank Kakorere, Frank Kakorere Bwambale |
M |
|
|
|
|
|
|
1.11.2005 |
DRC-ML:n entinen johtaja, joka vaikuttaa DRC-ML:n politiikkaan ja johtaa sen joukkojen toimia; DRC-ML on yksi päätöslauselman 1493 (2003) 20 kohdassa tarkoitetuista aseellisista ryhmittymistä ja puolisotilaallisista joukoista ja se on syyllistynyt laittomaan asekauppaan asevientikiellon vastaisesti. |
2. |
KAKWAVU BUKANDE |
Jérôme |
Jérôme Kakwavu |
M |
|
|
|
|
|
Kongolainen |
1.11.2005 |
Tunnetaan nimellä ”Commandant Jérôme”. UCD/FAPC:n entinen puheenjohtaja. FAPC:lla on hallinnassaan laittomia rajanylityspaikkoja Ugandan ja Kongon demokraattisen tasavallan rajalla, joka on aseiden tuontivirtojen keskeinen reitti. FAPC:n puheenjohtajana hän vaikuttaa FAPC:n politiikkaan ja johtaa sen joukkoja, jotka ovat sekaantuneet laittomaan asekauppaan ja näin ollen asevientikiellon rikkomuksiin. Ylennettiin Kongon demokraattisen tasavallan asevoimien kenraaliksi joulukuussa 2004. |
3. |
KATANGA |
Germain |
|
M |
|
|
|
|
|
Kongolainen |
1.11.2005 |
Kotiarestissa Kinshasassa maaliskuusta 2005 lähtien FRPI:n sekaannuttua ihmisoikeusrikkomuksiin. Kongon demokraattinen tasavalta luovutti hänet Kansainväliselle rikostuomioistuimelle 18. lokakuuta 2007. FRPI:n johtaja. Nimitettiin Kongon demokraattisen tasavallan asevoimien kenraaliksi joulukuussa 2004. Sekaantunut aseiden siirtoihin asevientikiellon vastaisesti. |
4. |
KAMBALE |
Kisoni |
Dr. Kisoni, Kidubai, Kambale KISONI |
M |
|
|
24.5.1961 |
Mulashe, Kongon demokraattinen tasavalta |
C0323172 |
Kongolainen |
29.3.2007 |
Kultakauppias, Butembo Airlinesin ja Congocom Trading Housen omistaja Butembossa. Menehtyi 5. heinäkuuta 2007 Butembossa Kongon demokraattisessa tasavallassa. Kisoni rahoitti puolisotilaallisia joukkoja ostamalla kultaa FNI:ltä ja myymällä sen Uganda Commercial Impexille (UCI Ltd) sekä Kongon demokraattisen tasavallan ja Ugandan välisen rajan yli tapahtuvalla salakuljetuksella. Kisoni tuki laitonta aseellista ryhmittymää (FNI) solmimalla henkilökohtaiset kauppasuhteet NJABUn kanssa (yksityishenkilö, johon sovelletaan jo pakotteita päätöslauselman 1596 (2005) nojalla), mikä rikkoo päätöslauselmissa 1493 (2003) ja 1596 (2005) määrättyä asevientikieltoa. |
5. |
LUBANGA |
Thomas |
|
M |
|
|
|
Ituri |
|
Kongolainen |
1.11.2005 |
Pidätettynä Kinshasassa maaliskuusta 2005 lähtien UPC/L:n sekaannuttua ihmisoikeusrikkomuksiin. UPC/L:n puheenjohtaja; UPC/L on yksi päätöslauselman 1493 (2003) 20 kohdassa tarkoitetuista aseellisista ryhmittymistä ja puolisotilaallisista joukoista ja se on sekaantunut laittomaan asekauppaan asevientikiellon vastaisesti. |
6. |
MANDRO |
Khawa Panga |
Kawa Panga, Kawa Panga Mandro, Kawa Mandro, Yves Andoul Karim, Mandro Panga Kahwa, Yves Khawa Panga Mandro |
M |
|
|
20.8.1973 |
Bunia |
|
Kongolainen |
1.11.2005 |
Tunnetaan nimillä ”Chief Kahwa”, ”Kawa”. PUSIC:n entinen puheenjohtaja; PUSIC on yksi päätöslauselman 1493 (2003) 20 kohdassa tarkoitetuista aseellisista ryhmittymistä ja puolisotilaallisista joukoista ja se on sekaantunut laittomaan asekauppaan asevientikiellon vastaisesti. Vangittuna Buniassa huhtikuusta 2005 lähtien Iturin rauhanprosessin sabotoinnin vuoksi. |
7. |
MPAMO |
Iruta Douglas |
Mpano, Douglas Iruta Mpamo |
M |
|
Bld Kanya-muhanga 52, Goma |
28.12.1965/29.12.1965 |
Bashali, Masisi/Goma, Kongon demok-raattinen tasavalta (aiemmin Zaire) |
|
Kongolainen |
1.11.2005 |
Asuu Gomassa. Compagnie Aérienne des Grands Lacs- ja Great Lakes Business Company yritysten omistaja/johtaja; näiden yritysten ilma-aluksia käytettiin päätöslauselman 1493 (2003) 20 kohdassa tarkoitettujen aseellisten ryhmittymien ja puolisotilaallisten joukkojen avustamiseen. Syyllistynyt myös lento- ja rahtitietojen väärentämiseen ilmeisesti mahdollistaakseen asevientikiellon rikkomisen. |
8. |
MUDACUMURA |
Sylvestre |
|
M |
|
|
|
|
|
Ruandalainen |
1.11.2005 |
Tunnetaan nimillä ”Radja”, ”Mupenzi Bernard”, ”kenraalimajuri Mupenzi”. FDLR:n joukkojen komentaja, joka vaikuttaa FDLR:n politiikkaan ja johtaa sen joukkojen toimia; FDLR on yksi päätöslauselman 1493 (2003) 20 kohdassa tarkoitetuista aseellisista ryhmittymistä ja puolisotilaallisista joukoista ja se on sekaantunut laittomaan asekauppaan asevientikiellon vastaisesti. |
9. |
MURWANASHY-AKA |
Dr. Ignace |
Ignace |
M |
|
|
14.5.1963 |
Butera (Ruanda)/Ngoma, Butare (Ruanda) |
|
Ruandalainen |
1.11.2005 |
Asuinpaikka Saksassa. FDLR:n puheenjohtaja, joka vaikuttaa FDLR:n politiikkaan ja johtaa sen joukkojen toimia; FDLR on yksi päätöslauselman 1493 (2003) 20 kohdassa tarkoitetuista aseellisista ryhmittymistä ja puolisotilaallisista joukoista ja se on sekaantunut laittomaan asekauppaan asevientikiellon vastaisesti. |
10. |
MUSONI |
Straton |
IO Musoni |
M |
|
|
6.4.1961 (mahdollisesti 4.6.1961) |
Mugam-bazi, Kigali, Ruanda |
|
Ruandalai-sen passin voimassaolo päättyi 10. syyskuuta 2004 |
29.3.2007 |
Asuinpaikka Neuffenissa Saksassa. FDLR-joukkojen (Forces Démocratiques de Libération du Rwanda) ensimmäinen varapuheenjohtaja Euroopassa. FDLR on Kongon demokraattisessa tasavallassa toimiva ulkomaalainen aseellinen ryhmittymä, ja toimimalla sen johdossa Musoni estää näihin ryhmittymiin kuuluvien taistelijoiden aseistariisuntaa ja vapaaehtoista kotiuttamista tai uudelleensijoittamista päätöslauselman 1649 (2005) vastaisesti. |
11. |
MUTEBUTSI |
Jules |
Jules Mutebusi, Jules Mutebuzi |
M |
|
|
|
Etelä-Kivu |
|
Kongolainen (Etelä-Kivu) |
1.11.2005 |
Nykyisin pidätettynä Ruandassa. Tunnetaan nimellä ”Colonel Mutebutsi”. Kongon demokraattisen tasavallan asevoimien kymmenennen sotilasalueen entinen alueellinen apulaiskomentaja huhtikuussa 2004; erotettiin kurinpitorikkomusten vuoksi ja liittyi yhteen entisestä RCD-G:stä eronneiden joukkojen kanssa vallatakseen Bukavun kaupungin väkivalloin toukokuussa 2004. Sekaantunut aseiden vastaanottamiseen Kongon demokraattisen tasavallan asevoimien organisaation ulkopuolelta ja tarvikkeiden toimittamiseen päätöslauselman 1493 (2003) 20 kohdassa tarkoitetuille aseellisille ryhmittymille ja puolisotilaallisille joukoille asevientikiellon vastaisesti. |
12. |
NGUDJOLO |
Matthieu Cui |
Cui Ngudjolo |
M |
|
|
|
|
|
|
1.11.2005 |
”Eversti” tai ”kenraali”. FNI:n esikuntapäällikkö ja FRPI:n entinen esikuntapäällikkö, joka vaikuttaa FRPI:n politiikkaan ja johtaa sen joukkojen toimia; FRPI on yksi päätöslauselman 1493 (2003) 20 kohdassa tarkoitetuista aseellisista ryhmittymistä ja puolisotilaallisista joukoista ja se on syyllistynyt laittomaan asekauppaan asevientikiellon vastaisesti. MONUC pidätti hänet Buniassa lokakuussa 2003. |
13. |
NJABU |
Floribert Ngabu |
Floribert Njabu, Floribert Ndjabu, Floribert Ngabu Ndjabu |
M |
|
|
|
|
|
|
1.11.2005 |
Pidätettynä ja kotiarestissa Kinshasassa maaliskuusta 2005 lähtien FNI:n sekaannuttua ihmisoikeusrikkomuksiin. FNI:n puheenjohtaja; FNI on yksi päätöslauselman 1493 (2003) 20 kohdassa tarkoitetuista aseellisista ryhmittymistä ja puolisotilaallisista joukoista ja se on sekaantunut laittomaan asekauppaan asevientikiellon vastaisesti. |
14. |
NKUNDA |
Laurent |
Laurent Nkunda Bwatare, Laurent Nkunda-batware, Laurent Nkunda Mahoro Batware, Laurant Nkunda Batware |
M |
|
|
6.2.1967/2.2.1967 |
Pohjois-Kivu/Rutshuru |
|
Kongolainen |
1.11.2005 |
Nykyinen olinpaikka tuntematon. On nähty Ruandassa ja Gomassa. Tunnetaan nimellä ”kenraali Nkunda”. Entinen RCD-G:n kenraali. Liittyi yhteen entisestä RCD-G:stä eronneiden joukkojen kanssa vallatakseen Bukavun väkivalloin toukokuussa 2004. Vastaanottanut aseita Kongon demokraattisen tasavallan asevoimien organisaation ulkopuolelta asevientikiellon vastaisesti. Perusti National Congress for the People’s Defense liikkeen vuonna 2006; Vanhempi upseeri Rally for Congolese Democracy-Goma liikkeessä (RCD-G) vuosina 1998–2006; Upseeri Rwandan Patriotic Front liikkeessä (RPF) vuosina 1992–1998. |
15. |
NYAKUNI |
James |
|
M |
|
|
|
|
|
Ugandalainen |
1.11.2005 |
”Commandant Jérômen” kauppakumppani erityisesti Kongon demokraattisen tasavallan ja Ugandan rajan yli tapahtuvassa salakuljetuksessa; epäillään myös aseiden ja sotilastarvikkeiden salakuljetuksesta tarkastamatta jääneillä kuorma-autoilla. Rikkonut asevientikieltoa ja toimittanut apua päätöslauselman 1493 (2003) 20 kohdassa tarkoitetuille aseellisille ryhmittymille ja puolisotilaallisille joukoille, mukaan lukien rahoitusapua, joka on mahdollistanut näiden sotilaallisen toiminnan. |
16. |
OZIA MAZIO |
Dieudonné |
Ozia Mazio |
M |
|
|
6.6.1949 |
Ariwara, Kongon demok-raattinen tasavalta |
|
Kongolainen |
1.11.2005 |
Tunnetaan nimillä ”Omari”, ”Mr Omari”. FEC:n puheenjohtaja Arun alueella. Rahoitusjärjestelyjä ”Commandant Jérômen” ja FAPC:n kanssa sekä salakuljetusta Kongon demokraattisen tasavallan ja Ugandan rajan yli, minkä ansiosta ”Commandant Jérôme” ja hänen joukkonsa saavat tarvikkeita ja rahaa. Rikkonut asevientikieltoa muun muassa toimittamalla apua päätöslauselman 1493 (2003) 20 kohdassa tarkoitetuille aseellisille ryhmittymille ja puolisotilaallisille joukoille. |
17. |
TAGANDA |
Bosco |
Bosco Ntaganda, Bosco Ntagenda |
M |
|
|
|
|
|
Kongolainen |
1.11.2005 |
Tunnetaan nimellä ”Terminator”, ”Major”. UPC/L:n sotilaskomentaja, joka vaikuttaa UPC/L:n politiikkaan ja johtaa sen joukkojen toimia; UPC/L on yksi päätöslauselman 1493 (2003) 20 kohdassa tarkoitetuista aseellisista ryhmittymistä ja puolisotilaallisista joukoista ja se on sekaantunut laittomaan asekauppaan asevientikiellon vastaisesti. Hänet nimitettiin Kongon demokraattisen tasavallan asevoimien kenraaliksi joulukuussa 2004, mutta hän ei hyväksynyt nimitystä ja jäi sen vuoksi asevoimien ulkopuolelle. |
b) Luettelo 3, 4 ja 5 artiklassa tarkoitetuista yhteisöistä
|
Nimi |
Peitenimet |
Osoite (nro, kadun nimi, postinumero, kaupunki, maa) |
Rekisteröintipaikka (kaupunki, maa) |
Rekisteröintipäivä |
Rekisteröintinumero |
Päätoimipaikka |
Nimeämispäivä |
Muita tietoja |
|||
18. |
BUTEMBO AIRLINES (BAL) |
|
|
Butembo, Kongon demokraattinen tasavalta |
|
|
|
29.3.2007 |
Butembosta käsin toimiva yksityisessä omistuksessa oleva lentoyhtiö. Kambale Kisoni käytti lentoyhtiötään FNI:n kullan, muonituksen ja aseiden kuljettamisessa Mongbwalun ja Butembon välillä. Tämä katsotaan ”avun toimittamiseksi” laittomille aseellisille ryhmittymille, mikä rikkoo päätöslauselmissa 1493 (2003) ja 1596 (2005) määrättyä asevientikieltoa. |
|||
19. |
CONGOCOM TRADING HOUSE |
|
|
Butembo, Kongon demokraattinen tasavalta (p. +253 (0) 99 983 784) |
|
|
|
29.3.2007 |
Kultakauppaa harjoittava yritys Butembossa. CONGOCOMin omistaja on Kambale Kisoni. Kisoni hankkii lähes kaiken kultatuotannon Mongbwalun alueelta, joka on FNI:n hallinnassa. FNI saa huomattavia tuloja tästä tuotannosta kannettavista veroista. Tämä katsotaan ”avun toimittamiseksi” laittomille aseellisille ryhmittymille, mikä rikkoo päätöslauselmissa 1493 (2003) ja 1596 (2005) määrättyä asevientikieltoa. |
|||
20. |
COMPAGNIE AERIENNE DES GRANDS LACS (CAGL), GREAT LAKES BUSINESS |
|
CAGL, Avenue Président Mobutu, Goma DRC (CAGL:lla on myös toimipaikka Gisenyissa Ruandassa); GLBC, PO Box 315, Goma, DRC (GLBC:lla on toimipaikka myös Gisenyissa Ruandassa) |
|
|
|
|
29.3.2007 |
CAGL:n ja GLBC:n omistaa Douglas MPAMO, joka on yksityishenkilö, johon sovelletaan jo päätöslauselmassa 1596 (2005) määrättyjä pakotteita. CAGL:aa ja GLBC:ta käytettiin aseiden ja ammusten kuljetuksessa, mikä rikkoo päätöslauselmissa 1493 (2003) ja 1596 (2005) määrättyä asevientikieltoa. |
|||
21. |
MACHANGA |
|
Kampala, Uganda |
|
|
|
|
29.3.2007 |
Kullan vientiä harjoittava yritys Kampalassa (johtaja Mr. Rajua). MACHANGA oli solminut säännölliset kauppasuhteet Kongon demokraattisessa tasavallassa toimiviin kauppiaisiin, joiden kautta se osti kultaa ja jotka olivat kiinteästi yhteydessä puolisotilaallisiin järjestöihin. Tämä katsotaan ”avun toimittamiseksi” laittomille aseellisille ryhmittymille, mikä rikkoo päätöslauselmissa 1493 (2003) ja 1596 (2005) määrättyä asevientikieltoa. |
|||
22. |
TOUS POUR LA PAIX ET LE DEVELOPPEMENT (NGO) |
TPD |
Goma, Pohjois-Kivu |
|
|
|
|
1.11.2005 |
Sekaantunut asevientikiellon rikkomiseen toimittamalla apua RCD-G:lle, erityisesti kuorma-autoja aseiden ja joukkojen kuljetuksiin, sekä kuljettamalla aseita jaettaviksi osalle Masisin ja Rutshurun (Pohjois-Kivu) väestöstä vuoden 2005 alussa. |
|||
23. |
UGANDA COMMERCIAL IMPEC (UCI) LTD |
|
vaihtoehtoinen osoite: PO Box 22709, Kampala, Uganda |
|
|
|
|
29.3.2007 |
Kullan vientiä harjoittava yritys Kampalassa. UCI oli solminut kauppasuhteet Kongon demokraattisessa tasavallassa toimiviin kauppiaisiin, joiden kautta se osti kultaa ja jotka olivat kiinteästi yhteydessä puolisotilaallisiin järjestöihin. Tämä katsotaan ”avun toimittamiseksi” laittomille aseellisille ryhmittymille, mikä rikkoo päätöslauselmissa 1493 (2003) ja 1596 (2005) määrättyä asevientikieltoa. |