I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

19.4.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 109/1

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 348/2008,

annettu 18 päivänä huhtikuuta 2008,

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (1) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)	Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä huhtikuuta 2008.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä huhtikuuta 2008.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.

LIITE

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi 18 päivänä huhtikuuta 2008 annettuun komission asetukseen

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmannen maan koodi (1)	Tuonnin kiinteä arvo
0702 00 00	MA	59,2
	TN	144,8
	TR	116,5
	ZZ	106,8
0707 00 05	JO	178,8
	MK	86,2
	TR	147,2
	ZZ	137,4
0709 90 70	MA	97,2
	TR	120,4
	ZZ	108,8
0709 90 80	EG	349,4
0709 90 80	ZZ	349,4
0805 10 20	EG	54,0
	IL	51,8
	MA	54,2
	TN	57,6
	TR	59,6
	US	44,5
	ZZ	53,6
0805 50 10	AR	117,4
	IL	126,5
	TR	128,4
	ZA	141,8
	ZZ	128,5
0808 10 80	AR	92,3
	BR	89,7
	CA	79,6
	CL	102,4
	CN	94,6
	MK	65,6
	NZ	119,1
	TR	69,6
	US	114,4
	UY	77,2
	ZA	67,0
	ZZ	88,3
0808 20 50	AR	92,6
	AU	80,7
	CL	112,4
	CN	54,7
	ZA	101,3
	ZZ	88,3

(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

19.4.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 109/7

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 351/2008,

annettu 16 päivänä huhtikuuta 2008,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/36/EY täytäntöönpanosta yhteisön lentoasemia käyttävien ilma-alusten asematasotarkastusten ensisijaisen kohdentamisen osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön lentoasemia käyttävien kolmansien maiden ilma-alusten turvallisuudesta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/36/EY (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivillä 2004/36/EY otetaan käyttöön yhdenmukaistettu lähestymistapa kansainvälisten turvallisuusnormien tehokkaaseen täytäntöönpanoon yhteisössä yhdenmukaistamalla ne asematasotarkastuksia koskevat säännöt ja menettelyt, joita sovelletaan kolmansien maiden ilma-aluksiin niiden laskeutuessa jäsenvaltioissa sijaitseville lentoasemille. Siinä edellytetään, että jäsenvaltioiden on yhdenmukaistettua menettelyä noudattaen tehtävä asematasotarkastuksia sellaisille kolmansien maiden ilma-aluksille, joiden epäillään jättäneen noudattamatta kansainvälisiä turvallisuusnormeja ja jotka laskeutuvat jollekin niiden kansainväliselle lentoliikenteelle avoimista lentoasemista, ja osallistuttava tehtyjä asematasotarkastuksia koskevien tietojen keräämiseen ja vaihtoon.

(2)	Jotta kunkin jäsenvaltion toimivaltaisten tarkastusviranomaisten rajallisia voimavaroja voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, niiden olisi kohdennettava asematasotarkastukset ensisijaisesti sellaisiin toimija- ja ilma-alusluokkiin, jotka ovat erityisen alttiita turvallisuuspuutteille.

(3)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 (2) 12 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1.	’asematasotarkastusten ensisijaisella kohdentamisella’ sitä, että jäsenvaltion vuosittain tekemien asematasotarkastusten kokonaislukumäärästä kohdennetaan soveltuva osa tämän asetuksen 2 artiklan mukaisesti;

2.	’kohteella’ yhtä toimijaa ja/tai tietyn valtion kaikkia toimijoita ja/tai ilma-alustyyppiä ja/tai tiettyä ilma-alusta.

2 artikla

Kohdentamisperusteet

Rajoittamatta direktiivin 2004/36/EY 8 artiklan 3 kohdan soveltamista jäsenvaltioiden on ensisijaisesti kohdennettava asematasotarkastukset seuraaviin kohteisiin, jotka laskeutuvat jollekin niiden kansainväliselle ilmaliikenteelle avoimista lentoasemista:

1.	Kohteet, joiden on Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) säännöllisesti tekemien analyysien perusteella todettu aiheuttavan mahdollisen turvallisuutta uhkaavan vaaran.

Kohteet, joista on lentoturvallisuuskomitean Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2111/2005 (3) täytäntöönpanon yhteydessä esittämän lausunnon perusteella todettu, että on tarpeen todentaa tarkemmin asiaa koskevien turvallisuusnormien tosiasiallinen noudattaminen tekemällä kyseisten kohteiden osalta järjestelmällisiä asematasotarkastuksia. Niihin voi kuulua kohteita, jotka on poistettu asetuksella (EY) N:o 2111/2005 perustetusta yhteisössä toimintakieltoon asetettuja lentoliikenteen harjoittajia koskevasta luettelosta, jäljempänä ’yhteisön luettelo’.

3.	Kohteet, jotka on tunnistettu sellaisten tietojen perusteella, jotka komissio on saanut jäsenvaltioilta tai EASA:lta asetuksen (EY) N:o 2111/2005 4 artiklan 3 kohdan nojalla.

4.	Ilma-alukset, joita yhteisön luettelon liitteessä B luetellut liikenteenharjoittajat liikennöivät yhteisöön.

5.	Ilma-alukset, joita liikennöi liikenteenharjoittaja, joka on saanut luvan samassa valtiossa kuin jokin tällä hetkellä yhteisön luettelossa mainittava liikenteenharjoittaja.

3 artikla

Tiedonannot

1. EASA:n on annettava jäsenvaltioille tiedoksi 2 artiklassa tarkoitettuja kohteita koskeva luettelo sähköisesti vähintään joka neljäs kuukausi.

2. EASA:n on valvottava kohdentamisprosessia ja annettava yhteistyössä ilmailualan toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa jäsenvaltioille tarvittavat tiedot, mukaan lukien asiaa koskevat lentoliikennetilastot, jotta nämä voivat seurata, kuinka 2 artiklassa tarkoitettujen kohteiden osalta tehtävien tarkastusten ensisijainen kohdentaminen etenee yhteisössä.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä huhtikuuta 2008.

Komission puolesta

Jacques BARROT

Varapuheenjohtaja

(1) EUVL L 143, 30.4.2004, s. 76. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2111/2005 (EUVL L 344, 27.12.2005, s. 15).

(2) EYVL L 373, 31.12.1991, s. 4. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 216/2008 (EUVL L 79, 19.3.2008, s. 1).

(3) EUVL L 344, 27.12.2005, s. 15.

19.4.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 109/9

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 352/2008,

annettu 18 päivänä huhtikuuta 2008,

asetuksen (EY) N:o 1580/2007 muuttamisesta sen määrän osalta, josta alkaen aletaan kantaa lisätullia kurkuista ja kirsikoista (muista kuin hapankirsikoista)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmä- ja vihannesalan erityissäännöistä sekä direktiivien 2001/112/EY ja 2001/113/EY, asetusten (ETY) N:o 827/68, (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96, (EY) N:o 2826/2000, (EY) N:o 1782/2003 ja (EY) N:o 318/2006 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 2202/96 kumoamisesta 26 päivänä syyskuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1182/2007 (1) ja erityisesti sen 35 artiklan 4 kohdan ja 42 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 (2) säädetään sen liitteessä XVII lueteltujen tuotteiden tuonnin valvonnasta. Valvonta tapahtuu tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (3) 308 d artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

(2)

Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen yhteydessä tehdyn maataloussopimuksen (4) 5 artiklan 4 kohdan soveltamiseksi ja vuosilta 2004, 2005 ja 2006 saatavilla olevien viimeisimpien tietojen perusteella määrää, josta alkaen kurkuista ja kirsikoista (muista kuin hapankirsikoista) aletaan periä lisätullia, olisi mukautettava.

(3)	Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1580/2007 olisi muutettava.

(4)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1580/2007 liite XVII tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä toukokuuta 2008.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä huhtikuuta 2008.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EUVL L 273, 17.10.2007, s. 1.

(2) EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.

(3) EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 214/2007 (EUVL L 62, 1.3.2007, s. 6).

(4) EYVL L 336, 23.12.1994, s. 22.

LIITE

”LIITE XVII

LISÄTUONTITULLIT: IV OSASTON II LUVUN 2 JAKSO

Tavaran kuvauksen sanamuotoa on pidettävä ainoastaan ohjeellisena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhdistetyn nimikkeistön tulkintasääntöjä. Lisätullien soveltamisala määräytyy tässä liitteessä CN-koodien sisällön mukaan, sellaisena kuin ne ovat tämän asetuksen antamishetkellä.

Järjestys-numero	CN-koodi	Kuvaus	Soveltamisjakso	Määrä, josta alkaen kannetaan lisätullia (tonnia)
78.0015	0702 00 00	Tomaatit	1. lokakuuta – 31. toukokuuta	325 606
78.0020	0702 00 00	Tomaatit	1. kesäkuuta – 30. syyskuuta	25 103
78.0065	0707 00 05	Kurkut	1. toukokuuta – 31. lokakuuta	70 873
78.0075	0707 00 05	Kurkut	1. marraskuuta – 30. huhtikuuta	46 491
78.0085	0709 90 80	Latva-artisokat	1. marraskuuta – 30. kesäkuuta	19 799
78.0100	0709 90 70	Kesäkurpitsat	1. tammikuuta – 31. joulukuuta	117 360
78.0110	0805 10 20	Appelsiinit	1. joulukuuta – 31. toukokuuta	454 253
78.0120	0805 20 10	Klementiinit	1. marraskuuta alkaen helmikuun loppuun	606 155
78.0130	0805 20 30 0805 20 50 0805 20 70 0805 20 90	Mandariinit (myös tangeriinit ja satsumat); wilkingit ja muut niiden kaltaiset sitrushedelmähybridit	1. marraskuuta alkaen helmikuun loppuun	104 626
78.0155	0805 50 10	Sitruunat	1. kesäkuuta – 31. joulukuuta	326 861
78.0160	0805 50 10	Sitruunat	1. tammikuuta – 31. toukokuuta	53 842
78.0170	0806 10 10	Syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet	21. heinäkuuta – 20. marraskuuta	70 731
78.0175	0808 10 80	Omenat	1. tammikuuta – 31. elokuuta	886 383
78.0180	0808 10 80	Omenat	1. syyskuuta – 31. joulukuuta	81 237
78.0220	0808 20 50	Päärynät	1. tammikuuta – 30. huhtikuuta	241 637
78.0235	0808 20 50	Päärynät	1. heinäkuuta – 31. joulukuuta	35 748
78.0250	0809 10 00	Aprikoosit	1. kesäkuuta – 31. heinäkuuta	14 163
78.0265	0809 20 95	Kirsikat (muut kuin hapankirsikat)	21. toukokuuta – 10. elokuuta	151 059
78.0270	0809 30	Persikat, myös nektariinit	11. kesäkuuta – 30. syyskuuta	11 980
78.0280	0809 40 05	Luumut	11. kesäkuuta – 30. syyskuuta	5 806”

19.4.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 109/11

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 353/2008,

annettu 18 päivänä huhtikuuta 2008,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1924/2006 15 artiklassa säädettyjen terveysväitteiden hyväksyntää koskevien hakemusten soveltamissäännöistä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä 20 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1924/2006 (1), ja erityisesti sen 15 artiklan 4 kohdan,

on kuullut Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (EY) N:o 1924/2006 vahvistetaan ravitsemus- ja terveysväitteiden käyttöä koskevat säännöt elintarvikkeiden merkinnöissä, esillepanossa ja mainonnassa.

(2)	Terveysväitteiden hyväksyntää koskevissa hakemuksissa olisi riittävällä tavalla osoitettava, että terveysväite perustuu yleisesti hyväksyttyyn tieteelliseen näyttöön, jossa on otettu huomioon kaikki käytettävissä olevat tieteelliset tiedot ja punnittu näyttöä.

(3)	Kuten asetuksen (EY) N:o 1924/2006 15 artiklan 4 kohdassa säädetään, on tarpeen vahvistaa asetuksen mukaisesti toimitettujen, terveysväitteitä koskevien hakemusten soveltamissäännöt, hakemuksen laatimista ja esittämistä koskevat säännöt mukaan luettuina.

(4)	Soveltamissäännöillä olisi varmistettava, että hakemusasiakirjat kootaan niin, että niissä on määritelty ja luokiteltu tarvittavat tieteelliset tiedot, jotta Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen voi arvioida hakemukset.

(5)	Soveltamissääntöjen tarkoituksena on toimia ensisijaisesti yleisenä oppaana, ja väitteen luonteesta riippuen sen tieteellisten tosiseikkojen arvioimiseksi tarvittavien tutkimusten luonne ja laajuus voi vaihdella.

(6)

Terveysväitteitä koskevissa hakemuksissa olisi otettava huomioon asetuksessa (EY) N:o 1924/2006 säädetyt vaatimukset ja erityisesti sen 3 ja 5 artiklassa säädetyt yleiset periaatteet ja edellytykset. Yksittäisistä terveysväitteistä olisi tehtävä erilliset hakemukset, joissa luonnehditaan väitteen tyyppi.

(7)

Tämän asetuksen mukaisesti toimitettavien tietojen ja asiakirjojen toimittaminen ei estä sellaisten lisätietojen toimittamista, joita Euroopan elintarviketurvalli-suusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, saattaa tarvittaessa pyytää asetuksen (EY) N:o 1924/2006 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(8)

Elintarviketurvallisuusviranomainen on antanut komission pyynnöstä lausunnon (2), joka koskee terveysväitteitä koskevien hakemusten laatimiseen ja esittämiseen liittyviä tieteellisiä ja teknisiä ohjeita. Hakemuksissa olisi noudatettava elintarviketurvallisuusviranomaisen ohjeita yhdessä soveltamissääntöjen kanssa, jotta varmistetaan elintarviketurvallisuusviranomaiselle jätettyjen hakemusten yhdenmukaisuus.

(9)	Asetuksen (EY) N:o 1924/2006 21 artiklassa säädetyn tietosuojan hyödyntämiseksi pyynnöt teollisoikeuksiin liittyvien tietojen suojaamiseksi on perusteltava ja kaikki tiedot pidettävä hakemuksen erillisessä osassa.

(10)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Asetuksessa vahvistetaan seuraavia hakemuksia koskevat soveltamissäännöt:

a)	hyväksyntää koskevat hakemukset, jotka on jätetty asetuksen (EY) N:o 1924/2006 15 artiklan mukaisesti; ja

b)	väitteen sisällyttämistä 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun luetteloon koskevat hakemukset, jotka on jätetty asetuksen (EY) N:o 1924/2006 18 artiklan mukaisesti.

2 artikla

Hakemuksen soveltamisala

Kukin hakemus voi kattaa vain yhden ravintoaineen tai muun aineen taikka elintarvikkeen tai elintarvikeryhmän ja yhden väitetyn vaikutuksen välisen suhteen.

3 artikla

Terveysväitetyypin täsmentäminen

Hakemuksessa on täsmennettävä, mikä asetuksen (EY) N:o 1924/2006 13 ja 14 artiklassa luetelluista terveysväitetyypeistä on kyseessä.

4 artikla

Teollisoikeuksiin liittyvät tiedot

Hakemuksen erilliseen osaan on sisällytettävä ilmoitus asetuksen (EY) N:o 1924/2006 15 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitetuista tiedoista, jotka olisi katsottava teollisoikeuden alaisiksi, ja niiden todennettavissa olevat perustelut.

5 artikla

Tieteelliset tutkimukset

Asetuksen (EY) N:o 1924/2006 15 artiklan 3 kohdan c ja e alakohdassa tarkoitettujen tutkimusten ja muun aineiston

a)	on muodostuttava pääasiassa ihmisillä tehdyistä tutkimuksista ja lasten kehitykseen ja terveyteen liittyvien väitteiden tapauksessa lapsilla tehdyistä tutkimuksista;

b)	on oltava esitetty tutkimustyyppihierarkian mukaisesti niin, että niistä käy ilmi erityyppisistä tutkimuksista saatavan näytön suhteellinen vahvuus.

6 artikla

Käyttöehdot

Asetuksen (EY) N:o 1924/2006 15 artiklan 3 kohdan f alakohdan mukaisesti ja terveysväitteen ehdotetun sanamuodon lisäksi käyttöehdoissa on ilmoitettava

a)	aiotun terveysväitteen kohderyhmä;

b)	kuinka paljon ja kuinka usein ravintoainetta tai muuta ainetta taikka elintarviketta tai elintarvikeryhmää on nautittava väitetyn hyödyn saamiseksi;

c)	tarvittaessa maininta henkilöistä, joiden olisi vältettävä terveysväitteen kohteena olevan ravintoaineen tai muun aineen taikka elintarvikkeen tai elintarvikeryhmän käyttöä;

d)	varoitus niistä ravintoaineista tai muista aineista taikka elintarvikkeista tai elintarvikeryhmistä, joiden liiallisesta nauttimisesta todennäköisesti aiheutuu terveysriski;

e)	muut mahdolliset käyttörajoitukset ja valmistus- ja/tai käyttöohjeet.

7 artikla

Tekniset säännöt

Hakemus on laadittava ja esitettävä liitteessä esitettyjen teknisten sääntöjen mukaisesti.

8 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä huhtikuuta 2008.

Komission puolesta

Androulla VASSILIOU

Komission jäsen

(1) EUVL L 404, 30.12.2006, s. 9, oikaisu EUVL L 12, 18.1.2007, s. 3. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 109/2008 (EUVL L 39, 13.2.2008, s. 14).

(2) http://www.efsa.europa.eu/EFSA/efsa_locale-1178620753812_1178623592471.htm

LIITE

Terveysväitteitä koskevan hakemuksen laatimiseen ja esittämiseen liittyvät tekniset säännöt

JOHDANTO

1.	Tätä liitettä sovelletaan terveysväitteisiin, jotka liittyvät elintarvikeryhmän, elintarvikkeen tai sen ainesosien (näihin kuuluvat yksittäinen ravintoaine tai muu aine taikka ravintoaineiden ja muiden aineiden yhdistelmä), jäljempänä ’elintarvike’, nauttimiseen.

2.	Tapauksissa, joissa hakija on jättänyt pois joitakin tietoja, joita vaaditaan tämän liitteen mukaisesti, olettaen että ne eivät koske kyseistä hakemusta, on annettava syyt siihen, miksi nämä tiedot eivät sisälly hakemukseen.

3.	Jäljempänä termillä ’hakemus’ tarkoitetaan itsenäistä asiakirjaa, joka sisältää yleiset ja tieteelliset tiedot, jotka on toimitettu kyseisen terveysväitteen hyväksymistä varten.

Kustakin terveysväitteestä on laadittava oma hakemus. Tämä tarkoittaa sitä, että kunkin hakemuksen kohteena voi olla vain elintarvikkeen ja yhden väitetyn vaikutuksen välinen suhde. Hakija voi kuitenkin esittää samassa hakemuksessa useita elintarvikkeen koostumuksia ehdolle terveysväitteen kohteeksi, kunhan tieteelliset tiedot ovat päteviä kaikkien näiden ehdotettujen elintarvikkeen koostumusten osalta.

5.	Hakemuksessa on ilmoitettava, onko jonkin jäsenvaltion tai kolmannen maan toimivaltainen kansallinen viranomainen arvioinut tieteellisesti kyseisen tai vastaavan terveysväitteen. Jos tieteellinen arviointi on tehty, siitä on toimitettava kopio.

Asiaankuuluvia tieteellisiä tietoja ovat kaikki julkaistut tai julkaisemattomat ihmisillä tehdyt ja muut tutkimukset, jotka ovat relevantteja hakemuksen kohteena olevan terveysväitteen perustelemiseksi sikäli, että niissä käsitellään elintarvikkeen ja väitetyn vaikutuksen välistä suhdetta, mukaan lukien tiedot, jotka puoltavat suhdetta tai puhuvat sitä vastaan. Asiaankuuluvat julkaistut ihmisillä tehtyjä tutkimuksia koskevat tiedot kartoitetaan kattavalla arvioinnilla.

7.	Abstrakteja ja artikkeleita, jotka on julkaistu sanomalehdissä, aikakausjulkaisuissa, uutiskirjeissä tai lehtisissä ja joille ei ole tehty vertaisarviointia, ei saa mainita. Kuluttajille tarkoitettuja tai yleistajuisia kirjoja tai kirjojen lukuja ei saa mainita.

TIETEELLISIÄ PERUSTELUJA KOSKEVAT YLEISET PERIAATTEET

Hakemuksen on sisällettävä kaikki terveysväitteen kannalta asiaankuuluvat julkaistut ja julkaisemattomat tieteelliset tiedot, jotka tukevat tai eivät tue sitä, sekä kattava arviointi ihmisillä tehdyistä tutkimuksista saaduista tiedoista, jotta voidaan osoittaa, että tieteelliset tiedot kokonaisuudessaan tukevat terveysväitettä, ja punnita näyttöä. Terveysväitteen tueksi vaaditaan ihmisillä tehdyistä tutkimuksista saadut tiedot, joissa käsitellään elintarvikkeen nauttimisen ja väitetyn vaikutuksen välistä suhdetta.

Hakemuksessa on arvioitava kattavasti ihmisillä tehdyistä tutkimuksista saatuja tietoja, joissa käsitellään elintarvikkeen ja väitetyn vaikutuksen välistä erityissuhdetta. Arviointi ja terveysväitteen kannalta asiaankuuluvien tietojen kartoittaminen on tehtävä järjestelmällisesti ja avoimesti, jotta voidaan osoittaa, että hakemuksessa tuodaan riittävän tasapuolisesti esille kaikki saatavilla oleva näyttö.

Terveysväitteiden perusteluissa on otettava huomioon kaikki saatavilla olevat tieteelliset tiedot ja näyttöä punnitsemalla osoitettava, missä määrin

a)	elintarvikkeen väitetty vaikutus on hyödyllinen ihmisten terveydelle;

b)	elintarvikkeen nauttimisen ja väitetyn vaikutuksen välillä on syy-seuraussuhde (esim. vahvuus, johdonmukaisuus, spesifisyys, annos-vaste sekä suhteen biologinen uskottavuus);

c)	elintarvikkeen määrä ja kulutustapa, joka vaaditaan väitetyn vaikutuksen saamiseksi, voidaan kohtuudella saada osana monipuolista ruokavaliota;

d)	erityinen tutkimusryhmä, jossa näyttö saatiin, edustaa kohderyhmää, jolle väite on suunnattu.

ELINTARVIKKEEN OMINAISUUDET

Terveysväitteen kohteena olevasta elintarvikkeen ainesosasta, elintarvikkeesta tai elintarvikeryhmästä on annettava seuraavat tiedot:

Elintarvikkeen ainesosa

a)	alkuperä ja spesifikaatiot (1), kuten fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet, koostumus; ja

b)	tarpeen mukaan elintarvikkeen ainesosan mikrobiologiset ainesosat.

Elintarvike tai elintarvikeryhmä:

a)	kuvaus elintarvikkeesta tai elintarviketypistä, myös elintarvikematriisin sekä yleisen koostumuksen ominaisuuksien kuvaus, mukaan lukien elintarvikkeen ravintoainepitoisuus;

b)	elintarvikkeen tai elintarvikeryhmän alkuperä ja spesifikaatiot ja erityisesti terveysväitteeseen liittyvien ainesosien pitoisuus.

Kaikissa tapauksissa

a)	tarpeen mukaan eräkohtainen vaihtelevuus;

b)	sovelletut analyysimenetelmät;

c)	tarpeen mukaan tiivistelmä tehdyistä tutkimuksista, jotka koskevat tuotantoedellytyksiä, eräkohtaista vaihtelevuutta ja analyyttisiä menettelyitä, tiivistelmä säilyvyystutkimusten tuloksista ja päätelmistä, sekä päätelmät varastointiedellytyksistä ja säilyvyysajasta;

d)	tarpeen mukaan asiaankuuluvat tiedot ja perustelut, jotka osoittavat, että terveysväitteen kohteena oleva ainesosa on muodossa, jonka ihmisen elimistö pystyy käyttämään;

e)	jos väitetyn vaikutuksen tuottamiseksi ei tarvita imeytymistä, kuten kasvisterolien, kuitujen ja maitohappobakteerin osalta, asiaankuuluvat tiedot ja perustelut, jotka osoittavat, että ainesosa saavuttaa tarkoitetun kohteen;

f)	kaikki käytettävissä olevat tiedot tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa terveysväitteen kohteena olevan ainesosan imeytymiseen tai hyödyntämiseen elimistössä.

ASIAANKUULUVIEN TIETEELLISTEN TIETOJEN JÄRJESTYS

1.	Kartoitetut tieteelliset tiedot on esitettävä seuraavassa järjestyksessä: ihmisiä koskevat tiedot ja niiden jälkeen tarvittaessa muut tiedot.

Ihmisiä koskevat tiedot on luokiteltava tutkimustyyppihierarkian mukaisesti seuraavaan järjestykseen:

a)	ihmisillä tehdyt interventiotutkimukset, satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset, muut satunnaistetut tutkimukset (ei-kontrolloidut), kontrolloidut (ei-satunnaistetut) tutkimukset, muut interventiotutkimukset;

b)	ihmisillä tehdyt havainnointitutkimukset, kohorttitutkimukset, tapausverrokkitutkimukset, poikkileikkaustutkimukset, muut havainnointitutkimukset, kuten tapausselostukset;

c)	muut ihmisillä tehdyt tutkimukset, joissa käsitellään mekanismeja, joiden välityksellä elintarvike voisi olla vastuussa väitetystä vaikutuksesta, myös biologista hyödynnettävyyttä koskevat tutkimukset.

Muut kuin ihmisiä koskevat tiedot muodostuvat seuraavista:

a)	eläimillä saadut tiedot, mukaan lukien tutkimukset, joilla tutkitaan elintarvikkeen imeytymiseen, leviämiseen, aineenvaihduntaan ja eritykseen liittyviä näkökohtia, mekaaniset tutkimukset ja muut tutkimukset;

b)	ex vivo- tai in vivo -tiedot, jotka perustuvat joko ihmisten tai eläinten biologisiin näytteisiin ja liittyvät toimintamekanismiin, jonka välityksellä elintarvike voi vastata väitetystä vaikutuksesta, ja muut muutoin kuin ihmisillä tehdyt tutkimukset.

TIIVISTELMÄ ASIAANKUULUVISTA TIETEELLISISTÄ TIEDOISTA

Asetuksen (EY) N:o 1924/2006 15 artiklan 3 kohdan g alakohdassa esitetyn hakemuksen yhteenvedon lisäksi hakijoiden on esitettävä tiivistelmä asiaankuuluvista tieteellisistä tiedoista, ja siihen on sisällyttävä seuraavat tiedot:

1.	asiaankuuluvista ihmisillä tehdyistä tutkimuksista saatujen tietojen tiivistelmä, joka osoittaa, missä määrin elintarvikkeen ja väitetyn vaikutuksen välinen suhde saa tukea kaikista ihmisiin liittyvistä tiedoista

2.	asiaankuuluvista muista kuin ihmisillä tehdyistä tutkimuksista saatujen tietojen tiivistelmä, joka osoittaa miten ja missä määrin kyseiset tutkimukset voivat tukea elintarvikkeen ja väitetyn vaikutuksen välistä suhdetta

yleiset päätelmät, joissa otetaan huomioon kaikki tiedot, myös asiaa puoltava tai sitä vastaan puhuva näyttö, ja punnitaan näyttöä. Yleisissä päätelmissä olisi selvästi määriteltävä, missä määrin

a)	elintarvikkeen väitetty vaikutus on hyödyllinen ihmisten terveydelle;

b)	elintarvikkeen nauttimisen ja väitetyn vaikutuksen välillä on syy-seuraussuhde (esim. vahvuus, johdonmukaisuus, spesifisyys, annos-vaste sekä suhteen biologinen uskottavuus);

c)	elintarvikkeen määrä ja kulutustapa, joka vaaditaan väitetyn vaikutuksen saamiseksi, voidaan kohtuudella saada osana monipuolista ruokavaliota;

d)	erityinen tutkimusryhmä, jossa näyttö saatiin, edustaa kohdepopulaatiota, jolle väite on suunnattu.

HAKEMUKSEN RAKENNE

Hakemuksessa on oltava seuraavanlainen rakenne. Jos hakija esittää perustelut, jotkin osat voidaan jättää pois.

Osa 1 – Hallinnolliset ja tekniset tiedot

1.1	Sisällysluettelo

1.2	Hakulomake

1.3	Yleiset tiedot

1.4	Terveysväitteitä koskevat tarkat tiedot

1.5	Hakemuksen tiivistelmä

1.6

Viitteet

Osa 2 – Elintarvikkeen/ainesosien ominaispiirteet

2.1	Elintarvikkeen ainesosa

2.2	Elintarvike tai elintarvikeryhmä

2.3

Viitteet

Osa 3 – Yleinen tiivistelmä asiaankuuluvista tieteellisistä tiedoista

3.1	Taulukkomuotoinen tiivistelmä kaikista kartoitetuista asiaankuuluvista tutkimuksista

3.2	Taulukkomuotoinen tiivistelmä ihmisillä tehdyistä asiaankuuluvista tutkimuksista saaduista tiedoista

3.3	Kirjallinen tiivistelmä ihmisillä tehdyistä asiaankuuluvista tutkimuksista saaduista tiedoista

3.4	Kirjallinen tiivistelmä muista kuin ihmisillä tehdyistä asiaankuuluvista tutkimuksista saaduista tiedoista

3.5	Yleiset päätelmät

Osa 4 – Kartoitetut asiaankuuluvat tieteelliset tiedot

4.1	Asiaankuuluvien tieteellisten tietojen kartoittaminen

4.2	Kartoitetut asiaankuuluvat tiedot

Osa 5 – Hakemuksen liitteet

5.1	Sanasto ja lyhenteet

5.2	Jäljennökset asiaankuuluvista julkaistuista tiedoista

5.3	Täydelliset tutkimusraportit asiaankuuluvista julkaisemattomista tiedoista

5.4

Muut

(1) Tarpeen mukaan voidaan mainita kansainvälisesti tunnustetut spesifikaatiot.

19.4.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 109/17

KOMISSION DIREKTIIVI 2008/49/EY,

annettu 16 päivänä huhtikuuta 2008,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/36/EY liitteen II muuttamisesta yhteisön lentoasemia käyttävien ilma-alusten asematasotarkastusten suorittamisperusteiden osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivillä 2004/36/EY otetaan käyttöön yhdenmukaistettu lähestymistapa kansainvälisten turvallisuusvaatimusten tehokkaaksi täytäntöönpanemiseksi yhteisössä siten, että yhdenmukaistetaan säännöt ja menettelyt, joita sovelletaan jäsenvaltioissa sijaitseville lentoasemille laskeutuvien kolmansien maiden ilma-alusten asematasotarkastuksiin. Direktiivissä edellytetään, että jäsenvaltiot suorittavat yhdenmukaisen menettelyn mukaisesti asematasotarkastuksia kolmansien maiden ilma-aluksille, jotka laskeutuvat jollekin niiden kansainväliselle lentoliikenteelle avoimista lentoasemista, ja että jäsenvaltiot osallistuvat suoritettuja asematasotarkastuksia koskevien tietojen keräämiseen ja vaihtoon.

(2)

Jäsenvaltiot voivat toteuttaa direktiivistä 2004/36/EY johtuvat yhteisön velvoitteet suureksi osaksi osallistumalla Euroopan siviili-ilmailukonferenssin (ECAC) vuonna 1996 käynnistämään ulkomaisten ilma-alusten turvallisuuden arviointia (Safety Assessment of Foreign Aircraft, SAFA) koskevaan ohjelmaan, jonka hallinnointi annettiin aluksi Euroopan ilmailuviranomaisten yhteistyöjärjestön (JAA) tehtäväksi.

(3)

SAFA-ohjelma siirtyi 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan, ja sitä hallinnoi nykyisin komissio, jota avustaa tässä tehtävässä Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/36/EY täytäntöönpanosta yhteisön lentoasemia käyttävien ilma-alusten turvallisuutta ja tietojärjestelmän hallinnointia koskevien tietojen keruun ja vaihtamisen osalta 19 päivänä toukokuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 768/2006 (2) mukaisesti.

(4)	SAFA-ohjelmaa olisi täydennettävä aiheellisilla toimenpiteillä sen varmistamiseksi, että asematasotarkastusten suorittamiseen sovelletaan yhteisiä vaatimuksia, esimerkiksi asematasotarkastuksia koskevaa käsikirjaa.

(5)

Direktiivin 2004/36/EY liitteessä II vahvistetaan ainoastaan hyvin yleiset perusteet, sillä direktiivin antamisen aikaan yksityiskohtaisia teknisiä ohjeita ja menettelyjä julkaisi ja ajantasaisti säännöllisesti JAA, ja niiden täytäntöönpano SAFA-ohjelmaan osallistuvissa ECAC-valtioissa oli vapaaehtoista.

(6)

Koska SAFA-ohjelma on siirretty yhteisön toimivaltaan ja komissio on alkanut kiinnittää entistä enemmän huomiota SAFA-ohjelman mukaisten asematasotarkastusten tuloksiin tehdessään päätöksiä lentoliikenteen harjoittajien sisällyttämisestä toimintakieltoon asetettuja lentoliikenteen harjoittajia koskevaan yhteisön luetteloon, joka vahvistetaan yhteisössä toimintakieltoon asetettuja lentoliikenteen harjoittajia koskevan yhteisön luettelon laatimisesta ja lennon suorittavan lentoliikenteen harjoittajan ilmoittamisesta lentomatkustajille sekä direktiivin 2004/36/EY 9 artiklan kumoamisesta 14 päivänä joulukuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2111/2005 mukaisesti, on tarpeen määritellä asematasotarkastusten suorittamista koskevan käsikirjan keskeiset osat.

(7)

Käsikirjan keskeiset osat muodostavat asematasotarkastusten suorittamisen olennaiset vaatimukset, joten ne olisi – erityisesti nyt kun SAFA-ohjelma on siirretty yhteisön toimivaltaan – sisällytettävä mahdollisimman nopeasti direktiivin 2004/36/EY liitteeseen II, jossa vahvistetaan menettelyt asematasotarkastusten suorittamiseksi.

(8)	EASA on tehnyt ehdotuksen direktiivin 2004/36/EY liitteen II muuttamiseksi komission asetuksen (EY) N:o 768/2006 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(9)	Sen vuoksi direktiiviä 2004/36/EY olisi muutettava.

(10)	Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/1991 (3) 12 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Direktiivin 2004/36/EY muuttaminen

Korvataan direktiivin 2004/36/EY liite II tämän direktiivin liitteessä olevalla tekstillä.

2 artikla

Ohjeet

Kun Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) laatii tämän direktiivin liitteessä tarkoitetut ohjeet, joita jäsenvaltioiden on sovellettava, sen on vahvistettava jäsenvaltioiden kuulemista varten avoin menettely, jossa käytetään hyväksi jäsenvaltioiden ilmailualan sääntelyviranomaisten asiantuntemusta ja käytetään tarvittaessa asianomaisten osapuolten asianmukaisia asiantuntijoita. Se voi perustaa tätä varten työryhmän.

3 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua direktiivin voimaantulosta.

Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

4 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 16 päivänä huhtikuuta 2008.

Komission puolesta

Jacques BARROT

Varapuheenjohtaja

(1) EUVL L 143, 30.4.2004, s. 76. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2111/2005 (EUVL L 344, 27.12.2005, s. 15).

(2) EUVL L 134, 20.5.2006, s. 16.

(3) EYVL L 373, 31.12.1991, s. 4. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 216/2008 (EUVL L 79, 19.3.2008, s. 1).

LIITE

”

LIITE II

EY:n SAFA-asematasotarkastusten käsikirja – keskeiset osat

1. YLEISET OHJEET

1.1 SAFA-asematasotarkastuksia suorittavilla tarkastajilla on oltava riittävät tiedot tarkastettavalta alalta ja erityisesti riittävät tekniset, operatiiviset ja lentokelpoisuutta koskevat tiedot, jos tarkastetaan kaikki tarkistuslistan kohdat. Jos asematasotarkastusta suorittaa vähintään kaksi tarkastajaa, tarkastuksen pääkohdat eli ilma-aluksen ulkoinen silmämääräinen tarkastus sekä ohjaamon ja matkustamon ja/tai rahtitilojen tarkastaminen voidaan jakaa tarkastajien kesken.

1.2 Tarkastajien on ilmoittauduttava ilma-aluksen päällikölle tai – jos päällikköä ei tavoiteta – jollekin ohjaamomiehistön jäsenistä taikka ilma-aluksen käyttäjän johtavan tason edustajalle ennen kuin asematasotarkastuksen ilma-aluksessa suoritettava osuus aloitetaan. Jos ei ole mahdollista ilmoittautua ilma-aluksen käyttäjän edustajalle tai jos tällaista edustajaa ei ole tavattavissa ilma-aluksessa tai sen läheisyydessä, yleisenä periaatteena on, että SAFA-asematasotarkastusta ei saa suorittaa. Erityisolosuhteissa voidaan kuitenkin päättää tehdä SAFA-asematasotarkastus, mutta sen on rajoituttava ainoastaan ilma-aluksen ulkoiseen silmämääräiseen tarkastukseen.

1.3 Tarkastuksen on oltava niin kattava kuin käytettävissä olevan ajan ja resurssien puitteissa on mahdollista. Tämä tarkoittaa sitä, että jos aika tai resurssit eivät riitä kaikkien kohteiden tarkastamiseen, niistä voidaan tarkastaa vain osa. SAFA-asematasotarkastuksessa tarkastettavat kohteet valitaan käytettävissä olevan ajan ja resurssien mukaan ottaen huomioon EY:n SAFA-ohjelman tavoitteet.

1.4 Asematasotarkastus ei saa viivästyttää tarkastettavan ilma-aluksen lähtöä kohtuuttomasti. Mahdollisia viivästymisen syitä ovat muuan muassa lennon valmistelun asianmukaisuuteen tai ilma-aluksen lentokelpoisuuteen kohdistuvat epäilyt taikka muut seikat, jotka vaikuttavat suoraan ilma-aluksen ja siinä olevien henkilöiden turvallisuuteen.

2. TARKASTAJIEN PÄTEVYYS

2.1 Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 päivästä tammikuuta 2009 lähtien kaikki niiden alueella suoritettavat SAFA-asematasotarkastukset ovat pätevien tarkastajien tekemiä.

2.2 Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden tarkastajat täyttävät jäljempänä esitetyt pätevyysvaatimukset

2.3 Pätevyysvaatimukset

2.3.1 Kelpoisuusvaatimukset

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että SAFA-tarkastajiksi ehdolla olevien henkilöiden pätevyyden kelpuuttaminen edellyttää asianmukaista ilmailualan koulutusta ja/tai käytännön kokemusta tarkastettavalta alalta tai tarkastettavilta aloilta, joita ovat:

a)	lentotoiminta;

b)	henkilöstön lupakirjat;

c)	ilma-aluksen lentokelpoisuus;

d)	vaaralliset aineet.

2.3.2 Koulutusta koskevat vaatimukset

Ennen pätevyyden saavuttamista ehdokkaiden on suoritettava koulutus, joka muodostuu seuraavista:

—	2.4 kohdan mukaisesti määritellyn SAFA:n koulutusorganisaation antama teoreettinen koulutus,

—	2.4 kohdan mukaisesti määritellyn SAFA:n koulutusorganisaation tai jäsenvaltion 2.5 kohdan mukaisesti nimittämän, SAFA:n koulutusorganisaatiosta riippumattoman ylitarkastajan antama käytännön koulutus,

—	työpaikkakoulutus, joka muodostuu jäsenvaltion 2.5 kohdan mukaisesti nimittämän ylitarkastajan suorittamista tarkastuksista.

2.3.3 Pätevyyden säilyttämistä koskevat vaatimukset

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että pätevöityneet tarkastajat säilyttävät pätevyytensä

a)	osallistumalla jatkokoulutukseen, joka muodostuu 2.4 kohdan mukaisesti määritellyn SAFA:n koulutusorganisaation antamasta teoreettisesta koulutuksesta;

suorittamalla viimeisimmän SAFA-koulutuksen jälkeen vähimmäismäärän asematasotarkastuksia kunkin 12 kuukauden jakson aikana, ellei tarkastaja ole samalla jonkin jäsenvaltion kansallisen ilmailuviranomaisen pätevä lentotoiminnan tai lentokelpoisuuden tarkastaja, joka suorittaa säännöllisesti kotimaisten käyttäjien ilma-alusten tarkastuksia.

2.3.4 Ohjeet

EASA laatii ja julkaisee viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2008 jäsenvaltioille tarkoitetut yksityiskohtaiset ohjeet 2.3.1, 2.3.2 ja 2.3.3 kohdan täytäntöönpanosta.

2.4 SAFA:n koulutusorganisaatiot

2.4.1 SAFA:n koulutusorganisaatio voi olla osa jäsenvaltion toimivaltaista viranomaista tai ulkopuolinen organisaatio.

Ulkopuolinen organisaatio voi olla:

—	osa toisen jäsenvaltion toimivaltaista viranomaista,

—	riippumaton yksikkö.

2.4.2 Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kansallisten viranomaisten toteuttama koulutus, jota tarkoitetaan 2.3.2 kohdassa ja 2.3.3 kohdan a alakohdassa, vastaa vähintään EASA:n laatimia ja julkaisemia koulutusvaatimuksia.

2.4.3 Jäsenvaltioiden, jotka ovat antaneet SAFA:an liittyvän koulutuksen ulkopuolisen organisaation hoidettavaksi, on perustettava järjestelmä tällaisen organisaation arvioimiseksi. Järjestelmän on oltava yksinkertainen, selkeä ja oikeasuhteinen, ja siinä on otettava huomioon EASA:n laatimat ja julkaisemat ohjeet. Lisäksi järjestelmässä voidaan ottaa huomioon muiden jäsenvaltioiden toteuttamat arvioinnit.

2.4.4 Ulkopuolista organisaatiota saa käyttää vain, jos arviointi osoittaa, että koulutusta annetaan EASA:n laatimien ja julkaisemien koulutusvaatimusten mukaisesti.

2.4.5 Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toimivaltaisten viranomaisten koulutusohjelmia ja/tai niiden järjestelmiä ulkopuolisten koulutusorganisaatioiden arvioimiseksi muutetaan, jos se on tarpeen suositusten perusteella, joita EASA on antanut komission asetuksessa (EY) N:o 736/2006 (1) säädettyjen työmenetelmien mukaisesti tehtyjen standardointitarkastusten johdosta.

2.4.6 Jäsenvaltio voi pyytää EASA:a arvioimaan koulutusorganisaation ja antamaan neuvoja, joihin jäsenvaltio voi perustaa oman arviointinsa.

2.4.7 EASA:n on laadittava ja julkaistava viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2008 jäsenvaltioille tarkoitetut yksityiskohtaiset ohjeet tämän kohdan täytäntöönpanosta.

2.5 Ylitarkastajat

2.5.1 Jäsenvaltio voi nimittää ylitarkastajia, joiden on täytettävä kyseisen jäsenvaltion erikseen vahvistamat pätevyysvaatimukset.

2.5.2 Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 2.5.1 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten mukaisesti edellytetään, että nimitettävä henkilö

—	on ollut pätevä SAFA-tarkastaja vähintään kolme vuotta ennen nimitystä,

—	on tehnyt vähintään 36 SAFA-tarkastusta nimitystä edeltävien kolmen vuoden aikana.

2.5.3 Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden ylitarkastajien antama käytännön koulutus ja/tai työpaikkakoulutus perustuu EASA:n laatimiin ja julkaisemiin koulutusvaatimuksiin.

2.5.4 Jäsenvaltiot voivat myös määrätä ylitarkastajansa antamaan käytännön koulutusta ja/tai työpaikkakoulutusta muista jäsenvaltioista oleville harjoittelijoille.

EASA:n on laadittava ja julkaistava viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2008 jäsenvaltioille tarkoitetut yksityiskohtaiset ohjeet tämän kohdan täytäntöönpanosta.

2.6 Siirtymätoimenpiteet

2.6.1 SAFA-tarkastajia, jotka täyttävät 2.3.1 kohdassa tarkoitetut kelpoisuusvaatimukset ja 2.3.3 kohdan b alakohdassa tarkoitetut kokemusvaatimukset komission direktiivin 2008/49/EY 3 artiklan mukaisesti vahvistettuna ajankohtana, pidetään pätevinä toimimaan tarkastajina tässä luvussa esitettyjen vaatimusten mukaisesti.

2.6.2 Sen estämättä, mitä 2.3.3 kohdan a alakohdassa säädetään, 2.6.1 kohdan mukaisesti pätevinä pidettävien tarkastajien on osallistuttava SAFA:n koulutusorganisaation vaiheittain antamaan jatkokoulutukseen 1 päivään heinäkuuta 2010 mennessä ja sen jälkeen 2.3.3 kohdan a alakohdan mukaisesti.

3. VAATIMUKSET

3.1 ICAO:n vaatimukset ja ICAO:n Eurooppaa koskevat alueelliset lisävaatimukset muodostavat perustason, jonka suhteen ilma-alus ja sen käyttäjä tarkastetaan EY:n SAFA-ohjelmassa. Lisäksi ilma-aluksen teknisen kunnon tarkastamisessa on otettava huomioon ilma-aluksen valmistajan vaatimukset.

4. TARKASTUSMENETTELY

Tarkistuslistan kohdat

4.1 Tarkastettavat kohteet valitaan SAFA:n asematasotarkastusilmoituksessa olevasta tarkistuslistasta, jossa on yhteensä 54 kohtaa. (Ks. lisäys 1.)

4.2 Tehty tarkastus ja sen yhteydessä mahdollisesti tehdyt havainnot on ilmoitettava SAFA:n asematasotarkastusilmoituksessa, kun tarkastus on saatu päätökseen.

SAFA:n yksityiskohtaiset ohjeet

4.3 SAFA-asematasotarkastusilmoituksessa olevan tarkistuslistan jokaisesta kohdasta laaditaan yksityiskohtainen kuvaus, jossa täsmennetään tarkastuksen laajuus ja menetelmä. Lisäksi ilmoitetaan viittaus ICAO:n liitteiden asiaa koskeviin vaatimuksiin. Näistä laaditaan ja julkaistaan EASA:n yksityiskohtaiset ohjeet, joita muutetaan tarvittaessa uusimpien sovellettavien vaatimusten huomioon ottamiseksi.

Ilmoitusten tallentaminen SAFA:n keskitettyyn tietokantaan

4.4 Ilmoitus tarkastuksesta on tallennettava SAFA:n keskitettyyn tietokantaan mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään 15 työpäivän kuluttua tarkastuspäivästä riippumatta siitä, onko tarkastuksessa todettu havaintoja.

5. HAVAINTOJEN LUOKITTELU

5.1 Jokaisen tarkastettavan kohdan osalta havainnot luokitellaan kolmeen ryhmään sen mukaan, millainen poikkeama 3.1 kohdassa tarkoitetuista vaatimuksista on kyseessä. Havaintojen ryhmät ovat seuraavat:

—	ryhmä 1: havainnolla katsotaan olevan vähäinen vaikutus turvallisuuteen

—	ryhmä 2: havainnolla voi olla merkittävä vaikutus turvallisuuteen

—	ryhmä 3: havainnolla voi olla huomattava vaikutus turvallisuuteen.

5.2 Havaintojen luokittelusta laaditaan yksityiskohtaiset säännöt, jotka julkaistaan EASA:n yksityiskohtaisina ohjeina ja joita muutetaan tarvittaessa alan tieteen ja tekniikan kehittymisen huomioon ottamiseksi.

6. SEURANTATOIMET

6.1 SAFA-tarkastuksen päättyessä siitä on laadittava todistus, johon on sisällyttävä vähintään lisäyksessä 2 luetellut seikat, ja jäljennös todistuksesta on annettava ilma-aluksen päällikölle tai – jos päällikköä ei tavoiteta – jollekin ohjaamomiehistön jäsenistä taikka ilma-aluksen käyttäjän johtavan tason edustajalle, joka on tavattavissa ilma-aluksessa tai sen läheisyydessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1.2 kohdan soveltamista. Tarkastajan on pyydettävä vastaanottajalta allekirjoitettu tarkastustodistuksen vastaanottoilmoitus sekä säilytettävä se. Jos vastaanottaja kieltäytyy allekirjoittamasta, tästä tehdään maininta asiakirjaan. EASA:n on laadittava ja julkaistava tätä koskevat yksityiskohtaiset säännöt yksityiskohtaisina ohjeina.

6.2 Havaintojen luokittelun perusteella on määritelty tiettyjä seurantatoimia. Havaintoryhmän ja sitä seuraavien toimien suhde esitetään toimien luokkina, jotka EASA:n on vahvistettava ja julkaistava yksityiskohtaisina ohjeina.

6.3 Luokka 1: SAFA-asematasotarkastuksen tuloksista tiedottaminen ilma-aluksen päällikölle tai – jos päällikköä ei tavoiteta – jollekin ohjaamomiehistön jäsenistä taikka ilma-aluksen käyttäjän johtavan tason edustajalle. Se toteutetaan tiedottamalla suullisesti ja antamalla tarkastustodistus. Tämä on tehtävä jokaisen tarkastuksen jälkeen riippumatta siitä, onko tarkastuksessa todettu havaintoja.

6.4 Luokka 2: Molemmat seuraavista:

1)	asianomaiselle ilma-aluksen käyttäjälle annettava kirjallinen ilmoitus, johon sisältyy vaatimus todistaa korjaavien toimien toteuttaminen, ja

vastuulliselle valtiolle (ilma-aluksen käyttäjän valtio ja/tai rekisterinpitäjävaltio) annettava kirjallinen ilmoitus, jossa todetaan asianomaisen valtion turvallisuusvalvonnan alaisuudessa käytetyn ilma-aluksen tarkastuksen tulokset. Ilmoituksessa on tarvittaessa vaadittava vahvistamaan 1 kohdan mukaisesti toteutettujen korjaavien toimien hyväksyminen.

Jäsenvaltioiden on annettava EASA:lle kuukausittain selvitys niiden seurantatoimien edistymisestä, joita ne ovat toteuttaneet asematasotarkastusten johdosta.

Luokan 2 toimiin on ryhdyttävä silloin, kun on todettu ryhmään 2 tai 3 luokiteltuja havaintoja.

EASA:n on laadittava ja julkaistava tätä koskevat yksityiskohtaiset säännöt yksityiskohtaisina ohjeina.

6.5 Luokka 3: Luokan 3 toimiin on ryhdyttävä silloin, kun on todettu ryhmään 3 luokiteltu havainto. Sen mukaan, mikä on ryhmään 3 luokitellun havainnon mahdollinen vaikutus ilma-aluksen ja siinä olevien henkilöiden turvallisuuteen, on määritelty seuraavat alaluokat:

1)	Luokka 3 a – ilma-aluksen käytön rajoittaminen: asematarkastuksen tekevä toimivaltainen viranomainen katsoo tarkastuksessa todettujen puutteiden perusteella, että ilma-alus saa lähteä vain tietyin rajoituksin.

2)	Luokka 3 b – korjaavat toimet ennen lentoa: asematasotarkastuksessa todetaan puutteita, jotka edellyttävät korjaavia toimia ennen lentoon lähtöä.

Luokka 3 c – tarkastuksen suorittavan kansallisen ilmailuviranomaisen asettama lentokielto: ilma-alus asetetaan lentokieltoon, kun asematasotarkastuksen suorittava toimivaltainen viranomainen ryhmän 3 (huomattavan) havainnon tehtyään ei ole vakuuttunut siitä, että ilma-aluksen käyttäjä toteuttaa korjaavia toimia puutteiden korjaamiseksi ennen lentoon lähtöä, jolloin ilma-aluksen ja siinä olevien henkilöiden turvallisuus olisi välittömästi uhattuna. Tällaisissa tapauksissa asematasotarkastuksen suorittavan kansallisen viranomaisen on asetettava ilma-alus lentokieltoon siihen asti, kun vaara on poistettu, sekä ilmoitettava asiasta välittömästi asianomaisen ilma-aluksen käyttäjän ja ilma-aluksen rekisteröintivaltion toimivaltaisille viranomaisille.

Edellä olevan 2 ja 3 kohdan mukaisesti toteutettaviin toimiin voi sisältyä ilman matkustajia suoritettava siirtolento huoltotukikohtaan.

4)	Luokka 3 d – välitön toimintakielto: jos vaara turvallisuudelle on välitön ja ilmeinen, jäsenvaltio voi asettaa toimintakiellon sovellettavan kansallisen tai yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

Lisäys 1

SAFA-asematasotarkastusilmoitus

Lisäys 2

Tarkastustodistuslomake

”

(1) EUVL L 129, 17.5.2006, s. 10.

II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

19.4.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 109/27

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 7 päivänä huhtikuuta 2008,

direktiivin 2003/96/EY 19 artiklan mukaisen luvan antamisesta Italialle soveltaa lämmitykseen käytettävään kaasuöljyyn ja nestekaasuun alennettuja verokantoja tietyillä maantieteellisillä alueilla

(Ainoastaan italiankielinen teksti on todistusvoimainen)

(2008/318/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27 päivänä lokakuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/96/EY (1) ja erityisesti sen 19 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Italialla oli direktiivin 2003/96/EY 18 artiklan 1 kohdan ja liitteen II perusteella lupa soveltaa lämmitykseen käytettävään kevyeen polttoöljyyn ja nestekaasuun alennettuja valmisteverokantoja tietyillä ”epäsuotuisilla maantieteellisillä alueilla”. Tämä poikkeus oli voimassa 31 päivään joulukuuta 2006 saakka.

(2)

Italian viranomaiset pyysivät 17 päivänä lokakuuta 2006 päivätyllä kirjeellä direktiivin 2003/96/EY 19 artiklan mukaisesti lupaa soveltaa alennettuja verokantoja lämmitykseen käytettävään kaasuöljyyn ja nestekaasuun samoilla maantieteellisillä alueilla. Italia haluaa jatkaa edellä mainitun poikkeuksen mukaista kansallista käytäntöään 31 päivän joulukuuta 2006 jälkeen. Lupaa pyydetään 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2012 väliseksi ajaksi.

(3)

Italian alue on hyvin vaihteleva erilaisine maantieteellisine ja ilmasto-olosuhteineen. Italia korotti vuonna 1999 yleistä valmisteverotasoa verojärjestelmänsä uudistuksen yhteydessä. Ottaen huomioon alueensa erityispiirteet, se otti samalla käyttöön kaasuöljyyn ja nestekaasuun sovellettavat alennetut verokannat pienentääkseen tiettyjen maantieteellisten alueiden asukkaille koituvia kohtuuttomia lämmityskustannuksia.

(4)

Verotuksen eriyttämisen tavoitteena on saattaa veronalennukseen oikeutettujen alueiden väestö tasa-arvoisempaan asemaan Italian muun väestön kanssa vähentämällä kohtuuttomia lämmityskustannuksia. Määritelläkseen veronalennukseen oikeutetut alueet Italia on tukeutunut puolueettomiin perusteisiin, jotka koskevat näiden alueiden ilmasto-olosuhteita ja pääsyä maakaasuverkkoon. Jälkimmäisellä perusteella voidaan arvioida, missä määrin kunkin alueen asukkaat voivat valita eri polttoaineiden välillä.

(5)

Tältä pohjalta veronalennusta voidaan soveltaa maantieteellisiin alueisiin (kuntiin), jotka täyttävät jonkin seuraavista perusteista: i) kunnat, jotka kuuluvat ilmastovyöhykkeeseen F, joka on määritelty vuonna 1993 annetussa presidentin asetuksessa N:o 412 (2), eli kunnat, joiden astepäiväluku on yli 3 000; ii) kunnat, jotka kuuluvat ilmastovyöhykkeeseen E, joka on määritelty vuonna 1993 annetussa presidentin asetuksessa N:o 412, eli kunnat, joiden astepäiväluku on 2 100–3 000 (3); ja iii) Sardinia ja pienet saaret (kaikki Italian saaret Sisiliaa lukuun ottamatta). Koska maakaasuverkon kehittäminen vähentäisi merkittävästi ylimääräisiä lämmityskustannuksia ja ennen kaikkea parantaisi kuluttajien mahdollisuuksia valita eri polttoaineiden välillä, veronalennusta ei sovelleta toisena ja kolmantena mainittuihin vyöhykkeisiin kuuluviin kuntiin sen jälkeen, kun kyseisen kunnan maakaasuverkko on valmistunut.

(6)

Näiden kuntien yhteisenä piirteenä on, että niille koituu ylimääräisiä lämmityskustannuksia muuhun Italiaan verrattuna. Ilmastovyöhykkeillä E ja F veronalennus on keskimäärin 11–12 prosenttia lämmitykseen käytettävän kaasuöljyn ja nestekaasun hinnasta. Ilmasto-olosuhteiden vuoksi keskimääräiset lämmityskustannukset ovat vyöhykkeellä E yli 90 prosenttia suuremmat ja vyöhykkeellä F yli 170 prosenttia suuremmat kuin maan keskiarvo. Saarten Manner-Italiaa suuremmat lämmityskustannukset johtuvat niiden maantieteellisistä erityispiirteistä, rajallisesta polttoaineiden saannista ja ylimääräisistä kuljetuskustannuksista sekä tämän seurauksena korkeammista polttoaineiden hinnoista kuin Manner-Italiassa.

(7)

Koska veronalennus on kaikissa tapauksissa pienempi kuin kyseiselle väestölle koituvat ylimääräiset lämmityskustannukset, kyse ei ole ylikorvauksesta. Italian viranomaiset ovat tähdentäneet, että veronalennus ei ole suurempi kuin vyöhykkeiden E ja F kylmästä ilmastosta johtuvat ylimääräiset kustannukset. Lisäksi viranomaiset ovat ilmoittaneet, ettei veronalennus laske polttoainehintoja saarilla alemmaksi kuin mantereella.

(8)	Alennettu verokanta on yhä sekä kaasuöljyn että nestekaasun osalta korkeampi kuin direktiivissä 2003/96/EY säädetyt yhteisön vähimmäisverotasot.

(9)	Toimenpide koskee ainoastaan sisätilojen lämmitystä (yksityisten ja yritysten tiloissa) eikä mainittujen tuotteiden käyttöä muihin liiketoimintatarkoituksiin.

(10)	Toimenpiteen ei ole todettu vääristävän kilpailua eikä estävän sisämarkkinoiden toimintaa, eikä sitä pidetä yhteisön ympäristö-, energia- ja liikennepolitiikan vastaisena.

(11)

Sen vuoksi Italialle olisi direktiivin 2003/96/EY 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti annettava lupa soveltaa 31 päivään joulukuuta 2012 saakka alennettua verokantaa kaasuöljyyn ja nestekaasuun, joita käytetään lämmitykseen tämän päätöksen liitteessä tarkoitetuilla maantieteellisillä alueilla, joille ovat luonteenomaista korkeat lämmityskustannukset.

(12)

Olisi varmistettava, että Italia pystyy soveltamaan tässä päätöksessä tarkoitettua veroalennusta heti sen jälkeen, kun direktiivin 2003/96/EY 18 artiklan ja liitteen II mukainen tilanne päättyy ennen 1 päivää tammikuuta 2007. Pyydetty lupa olisi sen vuoksi annettava 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Italialle annetaan lupa soveltaa alennettuja verokantoja kaasuöljyyn ja nestekaasuun, joita käytetään lämmitykseen liitteessä tarkoitetuilla maantieteellisillä alueilla, joille ovat luonteenomaista korkeat lämmityskustannukset.

Ylikorvausten välttämiseksi alennus ei saa ylittää kyseisille alueille koituvia ylimääräisiä lämmityskustannuksia.

Alennetun verokannan on oltava direktiivissä 2003/96/EY asetettujen vaatimusten ja erityisesti sen 9 artiklassa vahvistettujen vähimmäisverotasojen mukainen.

2 artikla

Alennettuja verokantoja voidaan soveltaa kulutukseen tämän päätöksen liitteen 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuilla alueilla sijaitsevissa kunnissa ainoastaan niin kauan kuin kyseisissä kunnissa ei ole maakaasuverkkoa.

3 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen 31 päivään joulukuuta 2012 saakka.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu Italian tasavallalle.

Tehty Luxemburgissa 7 päivänä huhtikuuta 2008.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

R. ŽERJAV

(1) EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/75/EY (EUVL L 157, 30.4.2004, s. 100).

(2) Kyseisessä asetuksessa Italian alue jaetaan kuuteen ilmastovyöhykkeeseen (A–F). Luokitus perustuu astepäiviin, joilla ilmaistaan niiden keskimääräisten päivälämpötilojen summa, jotka poikkeavat optimaalisesta 20 °C:n lämpötilasta tavanomaisen lämmityskauden aikana. Mitä suurempi astepäiväluku kunnalla on, sitä alhaisempi on keskimääräinen ulkolämpötila lämmityskauden aikana.

(3) Muut ilmastovyöhykkeet määritellään astepäivien perusteella seuraavasti: vyöhyke A (alle 600), vyöhyke B (yli 600 mutta enintään 900), vyöhyke C (yli 900 mutta enintään 1 400) ja vyöhyke D (yli 1 400 mutta enintään 2 100).

LIITE

Tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvat maantieteelliset alueet

—	kunnat, jotka kuuluvat 26 päivänä elokuuta 1993 annetussa presidentin asetuksessa N:o 412 määriteltyyn ilmastovyöhykkeeseen F,

—	kunnat, jotka kuuluvat 26 päivänä elokuuta 1993 annetussa presidentin asetuksessa N:o 412 määriteltyyn ilmastovyöhykkeeseen E,

—	Sardinian ja pienten saarten kunnat (kaikki Italian saaret Sisiliaa lukuun ottamatta).

19.4.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 109/32

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 25 päivänä maaliskuuta 2008,

kriittisiä käyttötarkoituksia varten yhteisössä sallittujen metyylibromidin määrien vahvistamisesta 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2008 väliseksi ajaksi otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2037/2000 nojalla

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 1053)

(Ainoastaan puolan- ja espanjankieliset tekstit ovat todistusvoimaiset)

(2008/320/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon otsonikerrosta heikentävistä aineista 29 päivänä kesäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2037/2000 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 2 kohdan ii alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 2037/2000 3 artiklan 2 kohdan i alakohdan d alakohdassa ja 4 artiklan 2 kohdan i alakohdan d alakohdassa kielletään metyylibromidin tuotanto, tuonti ja markkinoille saattaminen kaikkiin tarkoituksiin 31 päivän joulukuuta 2004 jälkeen, lukuun ottamatta muun muassa (2) kriittisiä käyttötarkoituksia 3 artiklan 2 kohdan ii alakohdan mukaisesti sekä Montrealin pöytäkirjan osapuolten päätöksessä IX/6 esitettyjä perusteita ja muita osapuolten hyväksymiä asiaankuuluvia perusteita. Kriittisiä käyttötarkoituksia varten myönnettävät vapautukset on tarkoitettu rajoitetuiksi, lyhytkestoisiksi poikkeuksiksi, joiden voimassaoloaikana otetaan käyttöön vaihtoehtoisia ratkaisuja.

(2)

Päätöksessä IX/6 todetaan, että metyylibromidin käyttöä olisi pidettävä ’kriittisenä’ vain, jos hakija todistaa, että mahdottomuus käyttää metyylibromidia tiettyyn käyttötarkoitukseen johtaisi merkittävään markkinahäiriöön ja että käyttäjän saatavilla ei ole teknisesti ja taloudellisesti toteutuskelpoisia vaihtoehtoja tai korvaavia tuotteita, jotka ovat ympäristön ja terveyden kannalta hyväksyttäviä ja soveltuvat kyseessä oleville kasveille pyynnössä tarkoitetuissa olosuhteissa. Jos metyylibromidia käytetään ja kulutetaan kriittisiin käyttötarkoituksiin, se olisi lisäksi sallittava vain, jos kaikki teknisesti ja taloudellisesti mahdolliset toimet metyylibromidin kriittisen käytön ja siihen mahdollisesti liittyvien päästöjen minimoimiseksi on toteutettu. Hakijan olisi myös todistettava, että vaihtoehtoisia ja korvaavia tuotteita pyritään asianmukaisesti arvioimaan, saattamaan markkinoille ja hyväksymään kansallisessa sääntelyssä ja että vaihtoehtoisten ja korvaavien tuotteiden kehittämiseksi ja levittämiseksi on olemassa tutkimusohjelmia.

(3)	Komissio sai kuusi ehdotusta metyylibromidin kriittisiksi käyttötarkoituksiksi kahdelta jäsenvaltiolta, jotka ovat Puola (12 995 kg) ja Espanja (232 151 kg). Pyynnöt olivat yhteensä 245 146 kg.

(4)

Komissio vahvisti metyylibromidin kriittisiin käyttötarkoituksiin sallitun määrän vuonna 2008 soveltaen päätöksessä IX/6 ja asetuksen (EY) N:o 2037/2000 3 artiklan 2 kohdan ii alakohdassa esitettyjä perusteita. Komissio totesi jäsenvaltioita kuultuaan, että yhteisössä on saatavilla asianmukaisia vaihtoehtoisia tuotteita ja että ne ovat yleistyneet monissa Montrealin pöytäkirjan osapuolina olevissa valtioissa sen jälkeen, kun jäsenvaltiot ovat koonneet kriittisiä käyttötarkoituksia koskevat ehdotuksensa. Tämän vuoksi komissio vahvisti, että metyylibromidin käyttöä pyytäneissä jäsenvaltioissa voidaan vuonna 2008 käyttää 212 671 kg metyylibromidia kriittisiin käyttötarkoituksiin. Määrä vastaa 1,1:tä prosenttia metyylibromidin kulutuksesta Euroopan yhteisössä vuonna 1991, mikä merkitsee, että yli 98,9 prosenttia metyylibromidista on korvattu vaihtoehtoisilla tuotteilla. Kriittiset käyttötarkoitukset ovat samankaltaisia kuin Montrealin pöytäkirjan (3) yhdeksännentoista osapuolikokouksen päätöksen XIX/9 taulukossa A määritellyt käyttötarkoitukset.

(5)

Asetuksen 3 artiklan 2 kohdan ii alakohdassa säädetään, että komissio myös määrittelee käyttäjät, jotka voivat käyttää kriittisiä käyttötarkoituksia koskevaa poikkeusta hyväkseen. Koska 17 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on määriteltävä metyylibromidin käyttöön osallistuvan henkilökunnan vähimmäispätevyysvaatimukset, ja koska kaasutus on ainoa käyttötarkoitus, komissio päätti, että ainoita käyttäjiä ovat metyylibromidin kaasuttajat, joita jäsenvaltio on ehdottanut ja joille komissio on antanut luvan metyylibromidin käyttöön kriittisiä käyttötarkoituksia varten. Kaasutuksen suorittajilla on työn suorittamisen vaatima pätevyys. Jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön menettelyjä määritelläkseen alueellaan toimivat kaasuttajat, joilla on lupa käyttää metyylibromidia kriittisiin käyttötarkoituksiin.

(6)

Päätöksessä IX/6 todetaan, että metyylibromidin tuotanto ja käyttö kriittisiin käyttötarkoituksiin olisi sallittava vain, jos metyylibromidia ei ole saatavana käyttämättömän tai kierrätetyn metyylibromidin varastoista. Asetuksen 3 artiklan 2 kohdan ii alakohdassa säädetään, että metyylibromidin tuotanto ja tuonti sallitaan vain, jollei kierrätettyä tai regeneroitua metyylibromidia ole saatavissa miltään osapuolelta. Päätöksen IX/6 ja asetuksen 3 artiklan 2 kohdan ii alakohdan mukaisesti komissio vahvisti, että kriittisiin käyttötarkoituksiin voidaan käyttää 6 296,744 kg varastossa olevaa metyylibromidia.

(7)

Asetuksen 4 artiklan 2 kohdan ii alakohdassa säädetään, että jollei 4 artiklan 4 kohdasta muuta johdu, metyylibromidin markkinoille saattaminen ja käyttö muiden yritysten kuin tuottajien ja maahantuojien toimesta kielletään 31 päivän joulukuuta 2005 jälkeen. Asetuksen 4 artiklan 4 kohdassa säädetään, että 4 artiklan 2 kohtaa ei sovelleta valvottavien aineiden markkinoille saattamiseen ja käyttöön, jos on kyse 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti sallittujen kriittisten käyttötarkoitusten aiheuttaman kysynnän tyydyttämisestä.

Sen vuoksi kaasuttajilla, jotka komissio on rekisteröinyt vuonna 2008, olisi tuottajien ja tuojien lisäksi lupa saattaa metyylibromidia markkinoille ja käyttää sitä kriittisiin käyttötarkoituksiin 31 päivän joulukuuta 2007 jälkeen. Kaasuttaja edellyttää yleensä tuojaa niin metyylibromidin tuontiin kuin sen toimitukseen. Kaasuttajilla, jotka komissio on rekisteröinyt kriittisten käyttötarkoitusten osalta vuonna 2007, olisi lupa siirtää vuodelle 2008 mahdolliset jäljellä olevat metyylibromidimäärät (jäljempänä ’varastot’), joita ei ollut käytetty vuonna 2007. Euroopan komissio on aloittanut lupamenettelyn vähentääkseen tällaisia metyylibromidivarastoja ennen kuin tuodaan tai tuotetaan lisää metyylibromidia sallittuihin kriittisiin käyttötarkoituksiin vastaamiseksi vuonna 2008.

(8)

Koska metyylibromidin käytön sallimista kriittisiin käyttötarkoituksiin sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2008 ja koska on tarpeen varmistaa, että asianomaiset yritykset ja toiminnanharjoittajat voivat käyttää hyväkseen lupajärjestelmää, on aiheellista, että tätä päätöstä sovelletaan kyseisestä päivästä alkaen.

(9)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 2037/2000 18 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Espanjan kuningaskunnan ja Puolan tasavallan sallitaan käyttää yhteensä 212 671 kg metyylibromidia kriittisiin käyttötarkoituksiin 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2008 välisenä aikana liitteessä 1 ja liitteessä 2 esitettyjen erityisten määrien ja käyttötarkoitusten mukaisesti.

2 artikla

Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen ilmoittamien, kriittisiin käyttötarkoituksiin saatavilla olevien varastojen määrä vähennetään määrästä, joka voidaan tuoda maahan tai tuottaa kyseisessä jäsenvaltiossa kriittisiä käyttötarkoituksia varten.

3 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2008, ja sen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2008.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu Espanjan kuningaskunnalle ja Puolan tasavallalle.

Tehty Brysselissä 25 päivänä maaliskuuta 2008.

Komission puolesta

Stavros DIMAS

Komission jäsen

(1) EYVL L 244, 29.9.2000, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission päätöksellä 2007/540/EY (EUVL L 198, 31.7.2007, s. 35).

(2) Muita käyttötarkoituksia ovat karanteenikäsittely ja kuljetusta edeltävä käsittely, käyttö raaka-aineeksi sekä laboratorio- ja analyysikäyttötarkoitukset.

(3) UNEP/OzL.Pro.19/7. Report of the Eighteenth Meeting of the Parties to the Montreal Protocol on Substances that Deplete the Ozone Layer, New Delhi, 17. syyskuuta 2007 – 21. syyskuuta 2007. http://ozone.unep.org/Meeting_Documents/mop/index.shtml

LIITE I

ESPANJAN KUNINGASKUNTA

Sallitut kriittiset käyttötarkoitukset	Kg
Mansikan rönsyt (ylängöillä kasvatettavat)	200 000
Leikkokukat (ainoastaan tutkimuskäyttöön)	25
Mansikat ja paprika (ainoastaan tutkimuskäyttöön)	151
Yhteensä	200 176

Jäsenvaltion kriittisiin käyttötarkoituksiin saatavilla olevan metyylibromidin varastot: 6 288,12 kg

LIITE II

PUOLAN TASAVALTA

Sallitut kriittiset käyttötarkoitukset	Kg
Mansikan rönsyt	11 995
Kahvipavut	500
Yhteensä	12 495

Jäsenvaltion kriittisiin käyttötarkoituksiin saatavilla olevan metyylibromidin varastot: 8,624 kg.

19.4.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 109/35

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 8 päivänä huhtikuuta 2008,

Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta ja Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä yhteisörahoituksen ulkopuolelle

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 1283)

(Vain englannin-, espanjan-, hollannin-, italian-, portugalin-, ranskan-, saksan-, tanskan- ja tšekinkieliset tekstit ovat todistusvoimaisia)

(2008/321/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1258/1999 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 (2) ja erityisesti sen 31 artiklan,

on kuullut maatalousrahastojen komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1258/1999 7 artiklan 4 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 1290/2005 31 artiklassa säädetään, että komissio tekee tarvittavat tarkastukset, antaa jäsenvaltioille tiedoksi tarkastustensa tulokset, ottaa huomioon jäsenvaltioiden huomautukset, aloittaa kahdenväliset keskustelut sopimukseen pääsemiseksi kyseisten jäsenvaltioiden kanssa ja antaa niille muodollisesti päätelmänsä tiedoksi.

(2)	Jäsenvaltioilla on ollut mahdollisuus pyytää sovittelumenettelyn aloittamista. Tätä mahdollisuutta onkin käytetty joissakin tapauksissa, ja komissio on tutkinut menettelyn päätteeksi laaditun kertomuksen.

(3)	Asetuksessa (EY) N:o 1258/1999 ja asetuksessa (EY) N:o 1290/2005 säädetään, että ainoastaan yhteisön sääntöjen mukaisesti toteutetut maatalousmenot voidaan rahoittaa.

(4)

Tehdyistä tarkastuksista, kahdenvälisten keskustelujen tuloksista ja sovittelumenettelyistä on käynyt ilmi, että osa jäsenvaltioiden ilmoittamista menoista ei täytä tätä edellytystä, eikä niitä näin ollen voida rahoittaa EMOTR:n tukiosastosta eikä Euroopan maatalouden tukirahastosta, jäljempänä ’maataloustukirahasto’.

(5)	Olisi ilmoitettava määrät, joita ei ole hyväksytty maksettaviksi EMOTR:n tukiosastosta eikä maataloustukirahastosta ja jotka eivät koske menoja, jotka on suoritettu aikaisemmin kuin 24 kuukautta ennen tarkastusten tuloksista jäsenvaltioille annettua komission kirjallista tiedonantoa.

(6)	Komissio on tässä päätöksessä tarkoitetuissa tapauksissa ilmoittanut jäsenvaltioille arvion yhteisön sääntöjen noudattamatta jättämisen vuoksi yhteisörahoituksen ulkopuolelle jätettävistä määristä asiaa koskevassa yhteenvetokertomuksessa.

(7)	Tämä päätös ei estä komissiota määrittelemästä rahoitusseuraamuksia sellaisten tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluviin seikkoihin liittyvien yhteisöjen tuomioistuimen tuomioiden perusteella, jotka annetaan 15 päivänä joulukuuta 2007 vireillä olleissa asioissa,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Liitteessä olevat jäsenvaltioiden nimeämien maksajavirastojen EMOTR:n tukiosastolle tai maataloustukirahastolle ilmoittamat menot jätetään yhteisörahoituksen ulkopuolelle, koska ne eivät ole yhteisön sääntöjen mukaisia.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Tšekin tasavallalle, Tanskan kuningaskunnalle, Saksan liittotasavallalle, Irlannille, Espanjan kuningaskunnalle, Ranskan tasavallalle, Italian tasavallalle, Luxemburgin suurherttuakunnalle, Alankomaiden kuningaskunnalle, Itävallan tasavallalle ja Portugalin tasavallalle.

Tehty Brysselissä 8 päivänä huhtikuuta 2008.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 103.

(2) EUVL L 209, 11.8.2005, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1437/2007 (EUVL L 322, 7.12.2007, s. 1).

LIITE

Alamomentti 6701

JV	Toimenpide	VV	Oikaisun peruste	Tyyppi	%	Valuutta	Määrä	Jo tehdyt vähennykset	Rahoitusvaikutukset
AT	Tilintarkastus – Ylitys	2004	Rahoitusta koskevien enimmäismäärien ylitys	yksittäinen		EUR	–61 104,20	0,00	–61 104,20
YHTEENSÄ AT							–61 104,20	0,00	–61 104,20
CZ	Tilintarkastus – Ylitys	2006	Rahoitusta koskevien enimmäismäärien ylitys	yksittäinen		CZK	– 358 046,95	0,00	– 358 046,95
YHTEENSÄ CZ							– 358 046,95	0,00	– 358 046,95
DE	Maaseudun kehittäminen, tukiosasto – Liitännäistoimenpit.	2003	Rahoitusta koskevien enimmäismäärien ylitys	yksittäinen		EUR	–4 256 495,00	0,00	–4 256 495,00
DE	Tilintarkastus – Viiväst. maksut	2006	Viivästyneet maksut	yksittäinen		EUR	–80 851,39	–80 851,39	0,00
YHTEENSÄ DE							–4 337 346,39	–80 851,39	–4 256 495,00
DK	Maitojauhe kaseiinin valmistuks.	2002	Joidenkin tuotantoprosessiin liittyvien vaatimusten noudattamatta jättäminen	yksittäinen		DKK	–8 915,00	0,00	–8 915,00
DK	Maitojauhe kaseiinin valmistuks.	2003	Joidenkin tuotantoprosessiin liittyvien vaatimusten noudattamatta jättäminen	yksittäinen		DKK	– 157 528,05	0,00	– 157 528,05
DK	Maitojauhe kaseiinin valmistuks.	2004	Joidenkin tuotantoprosessiin liittyvien vaatimusten noudattamatta jättäminen	yksittäinen		DKK	–98 154,15	0,00	–98 154,15
YHTEENSÄ DK							– 264 597,20	0,00	– 264 597,20
ES	Todentaminen	2004	Perimättä jääneet velat	yksittäinen		EUR	–1 882 525,15	0,00	–1 882 525,15
ES	Hedelmät ja vihann. – Banaanit	2004	Toisen vaiheen laatutarkastusten puutteet (tiheys ja näytteenotto)	kiinteä	2,00	EUR	– 948 158,64	0,00	– 948 158,64
ES	Hedelmät ja vihann. – Banaanit	2005	Toisen vaiheen laatutarkastusten puutteet (tiheys ja näytteenotto)	kiinteä	2,00	EUR	–1 394 194,02	0,00	–1 394 194,02
ES	Hedelmät ja vihann. – Banaanit	2006	Toisen vaiheen laatutarkastusten puutteet (tiheys ja näytteenotto)	kiinteä	2,00	EUR	– 406 510,05	0,00	– 406 510,05
ES	Viinin tislaus	2003	Puutteita viiniköynnösten täydellisen istutuskiellon valvonnassa	kiinteä	10,00	EUR	–25 824 435,94	0,00	–25 824 435,94
ES	Viinin tislaus	2004	Puutteita viiniköynnösten täydellisen istutuskiellon valvonnassa	kiinteä	10,00	EUR	–29 124 759,86	0,00	–29 124 759,86
YHTEENSÄ ES							–59 580 583,66	0,00	–59 580 583,66
FR	Hedelmät ja vihann. – Banaanit	2004	Tiettyjen hyväksymisperusteiden noudattam. jättäminen tuottajaorganisaatioissa	kiinteä	5,00	EUR	– 780,11		– 780,11
FR	Hedelmät ja vihann. – Banaanit	2005	Tiettyjen hyväksymisperusteiden noudattam. jättäminen tuottajaorganisaatioissa	kiinteä	5,00	EUR	–4 958 177,57	0,00	–4 958 177,57
FR	Hedelmät ja vihann. – Banaanit	2006	Tiettyjen hyväksymisperusteiden noudattam. jättäminen tuottajaorganisaatioissa	kiinteä	5,00	EUR	–2 263 498,77	0,00	–2 263 498,77
FR	Hedelmät ja vihann. – Banaanit	2007	Tiettyjen hyväksymisperusteiden noudattam. jättäminen tuottajaorganisaatioissa	kiinteä	5,00	EUR	–3 775 871,38	0,00	–3 775 871,38
FR	Sokerin julkinen varastointi	2005	Tukeen kelpaamaton määrä ilmoitettu	yksittäinen		EUR	– 535 626,90	0,00	– 535 626,90
FR	Sokerin julkinen varastointi	2006	Tukeen kelpaamaton määrä ilmoitettu	yksittäinen		EUR	475 793,12	0,00	475 793,12
FR	Tupakkapalkkiot	2004	Seuraamusten soveltamatta jättäminen	yksittäinen		EUR	–9 947,35	0,00	–9 947,35
FR	Tupakkapalkkiot	2005	Seuraamusten soveltamatta jättäminen	yksittäinen		EUR	–38 983,31	0,00	–38 983,31
FR	Tupakkapalkkiot	2006	Seuraamusten soveltamatta jättäminen	yksittäinen		EUR	–85 816,53	0,00	–85 816,53
YHTEENSÄ FR							–11 192 908,80	0,00	–11 192 908,80
IE	Maitojauhe kaseiinin valmistuks.	2003	Puutteita tuotantoerien näytteenottomenettelyssä	kiinteä	2,00	EUR	– 209 164,22	0,00	– 209 164,22
IE	Maitojauhe kaseiinin valmistuks.	2004	Puutteita tuotantoerien näytteenottomenettelyssä	kiinteä	2,00	EUR	– 423 850,43	0,00	– 423 850,43
IE	Maitojauhe kaseiinin valmistuks.	2005	Puutteita tuotantoerien näytteenottomenettelyssä	kiinteä	2,00	EUR	– 131 507,65	0,00	– 131 507,65
YHTEENSÄ IE							– 764 522,30	0,00	– 764 522,30
IT	Vientituet	2003	Fyysisiä tarkastuksia koskevien tietojen puute	kiinteä	5,00	EUR	–30 905,27	0,00	–30 905,27
IT	Tilintarkastus – Viiväst. maksut	2004	Viivästyneet maksut	yksittäinen		EUR	– 308 289,90	0,00	– 308 289,90
IT	Maaseudun kehittäminen, tukiosasto – Liitännäistoimenpit.	2003	Hallintotarkastuksia ei suoritettu kattavasti vastoin asetuksen 817/2004 68 artiklaa; paikalla tehdyt tarkastukset epätyydyttäviä	kiinteä	5,00	EUR	– 428 284,00	0,00	– 428 284,00
IT	Maaseudun kehittäminen, tukiosasto – Liitännäistoimenpit.	2003	Paikalla tehdyt tarkastukset suoritettu liian myöhään vastoin asetuksen 445/2002 61 artiklaa	kiinteä	5,00	EUR	–2 985 884,00	0,00	–2 985 884,00
IT	Maaseudun kehittäminen, tukiosasto – Liitännäistoimenpit.	2004	Hallintotarkastuksia ei suoritettu kattavasti vastoin asetuksen 817/2004 68 artiklaa; paikalla tehdyt tarkastukset epätyydyttäviä	kiinteä	5,00	EUR	– 754 180,00	0,00	– 754 180,00
IT	Maaseudun kehittäminen, tukiosasto – Liitännäistoimenpit.	2004	Paikalla tehdyt tarkastukset suoritettu liian myöhään vastoin asetuksen 445/2002 61 artiklaa	kiinteä	5,00	EUR	–32 396,00	0,00	–32 396,00
IT	Maaseudun kehittäminen, tukiosasto – Liitännäistoimenpit.	2005	Paikalla tehdyt tarkastukset suoritettu liian myöhään vastoin asetuksen 445/2002 61 artiklaa	kiinteä	5,00	EUR	–54 645,00	0,00	–54 645,00
IT	Maaseudun kehittäminen, tukiosasto – Liitännäistoimenpit.	2006	Paikalla tehdyt tarkastukset suoritettu liian myöhään vastoin asetuksen 445/2002 61 artiklaa	kiinteä	5,00	EUR	–58 709,00	0,00	–58 709,00
YHTEENSÄ IT							–4 653 293,17	0,00	–4 653 293,17
LU	Tilintarkastus – Viiväst. maksut	2006	Viivästyneet maksut	yksittäinen		EUR	0,00	–14 516,49	14 516,49
LU	Tilintarkastus – Ylitys	2006	Rahoitusta koskevien enimmäismäärien ylitys	yksittäinen		EUR	–1 107 241,81	–1 107 241,81	0,00
LU	Maaseudun kehittäminen, tukiosasto – Liitännäistoimenpit.	2004	Puutteita olennaisessa ja lisävalvonnassa	kiinteä	5,00	EUR	– 484 845,00	0,00	– 484 845,00
LU	Maaseudun kehittäminen, tukiosasto – Liitännäistoimenpit.	2005	Puutteita olennaisessa ja lisävalvonnassa	kiinteä	5,00	EUR	– 479 643,00	0,00	– 479 643,00
YHTEENSÄ LU							–2 071 729,81	–1 121 758,30	– 949 971,51
NL	Tilintarkastus – Ylitys	2005	Rahoitusta koskevien enimmäismäärien ylitys	yksittäinen		EUR	–7 905,99	0,00	–7 905,99
YHTEENSÄ NL							–7 905,99	0,00	–7 905,99
PT	Tilintarkastus – Ylitys	2006	Rahoitusta koskevien enimmäismäärien ylitys	yksittäinen		EUR	– 271 398,38	0,00	– 271 398,38
YHTEENSÄ PT							– 271 398,38	0,00	– 271 398,38

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 109

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	51. vuosikerta 19. huhtikuu 2008

Sisältö		I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista	Sivu
		ASETUKSET
		Komission asetus (EY) N:o 348/2008, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2008, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	1
		Komission asetus (EY) N:o 349/2008, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2008, valkosipulin tuontitodistusten myöntämisestä osakaudella 1 päivästä kesäkuuta31 päivään elokuuta 2008	3
		Komission asetus (EY) N:o 350/2008, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2008, asetuksessa (EY) N:o 1109/2007 markkinointivuodeksi 2007/2008 vahvistettujen tiettyjen sokerialan tuotteiden edustavien hintojen ja tuonnissa sovellettavien lisätullien määrien muuttamisesta	5
	*	Komission asetus (EY) N:o 351/2008, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2008, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/36/EY täytäntöönpanosta yhteisön lentoasemia käyttävien ilma-alusten asematasotarkastusten ensisijaisen kohdentamisen osalta ( 1 )	7
	*	Komission asetus (EY) N:o 352/2008, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2008, asetuksen (EY) N:o 1580/2007 muuttamisesta sen määrän osalta, josta alkaen aletaan kantaa lisätullia kurkuista ja kirsikoista (muista kuin hapankirsikoista)	9
	*	Komission asetus (EY) N:o 353/2008, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2008, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1924/2006 15 artiklassa säädettyjen terveysväitteiden hyväksyntää koskevien hakemusten soveltamissäännöistä ( 1 )	11
		DIREKTIIVIT
	*	Komission direktiivi 2008/49/EY, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2008, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/36/EY liitteen II muuttamisesta yhteisön lentoasemia käyttävien ilma-alusten asematasotarkastusten suorittamisperusteiden osalta ( 1 )	17

(EUR)
CN-koodi	Edustava hinta 100 kilogrammalta kyseistä tuotetta	Lisätulli 100 kilogrammalta kyseistä tuotetta
1701 11 10 (1)	21,18	5,71
1701 11 90 (1)	21,18	11,12
1701 12 10 (1)	21,18	5,52
1701 12 90 (1)	21,18	10,60
1701 91 00 (2)	23,17	14,19
1701 99 10 (2)	23,17	9,13
1701 99 90 (2)	23,17	9,13
1702 90 95 (3)	0,23	0,41

	II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista
	PÄÄTÖKSET
	Neuvosto
	2008/318/EY
*	Neuvoston päätös, tehty 7 päivänä huhtikuuta 2008, direktiivin 2003/96/EY 19 artiklan mukaisen luvan antamisesta Italialle soveltaa lämmitykseen käytettävään kaasuöljyyn ja nestekaasuun alennettuja verokantoja tietyillä maantieteellisillä alueilla	27
	2008/319/EY
*	Neuvoston päätös, tehty 14 päivänä huhtikuuta 2008, varainhoitoasetuksesta, joka koskee talousarviomenettelyä neuvoston varapääsihteerin hallinnoimien, hänen tiettyjen jäsenvaltioiden puolesta tekemiensä Schengen-ympäristön tietoliikenneinfrastruktuurin (Sisnet) perustamista ja toimintaa koskevien sopimusten osalta, tehdyn päätöksen 2000/265/EY muuttamisesta	30
	Komissio
	2008/320/EY
*	Komission päätös, tehty 25 päivänä maaliskuuta 2008, kriittisiä käyttötarkoituksia varten yhteisössä sallittujen metyylibromidin määrien vahvistamisesta 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2008 väliseksi ajaksi otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2037/2000 nojalla (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 1053)	32
	2008/321/EY
*	Komission päätös, tehty 8 päivänä huhtikuuta 2008, Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta ja Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä yhteisörahoituksen ulkopuolelle (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 1283)	35
	2008/322/EY
*	Komission päätös, tehty 18 päivänä huhtikuuta 2008, jäsenvaltioiden velvoittamisesta toteuttamaan toimia markkinoille saatettavien savukkeensytyttimien lapsiturvallisuuden varmistamiseksi ja muiden kuin savukkeensytytintä muistuttavien savukkeensytyttimien markkinoille saattamisen kieltämiseksi tehdyn päätöksen 2006/502/EY voimassaoloajan pidentämiseksi (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 1442) ( 1 )	40