I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

9.4.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 97/1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 294/2008,

annettu 11 päivänä maaliskuuta 2008,

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 157 artiklan 3 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategiassa korostetaan tarvetta luoda sellaiset olosuhteet, jotka houkuttelevat investointeja osaamiseen ja innovaatioon Euroopassa, jotta voidaan tukea kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä Euroopan unionissa.

(2)	On ensi sijassa jäsenvaltioiden asia huolehtia siitä, että Euroopassa on vahva teollinen, kilpailu- ja innovaatioperusta. Euroopan unionin kohtaama innovaatiotoimintaan kohdistuva haaste on luonteeltaan ja laajuudeltaan kuitenkin sellainen, että toimia tarvitaan myös yhteisön tasolla.

(3)	Yhteisön olisi tarjottava innovaatiotoiminnan edistämiseksi tukea erityisesti tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja demonstroinnin seitsemännen puiteohjelman, kilpailukyvyn ja innovaation puiteohjelman, integroidun elinikäisen oppimisen ohjelman ja rakennerahastojen kautta.

(4)

Olisi perustettava uusi yhteisön tason aloite, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti, jäljempänä ’EIT’, jolla tuetaan yhteisön ja jäsenvaltioiden nykyisiä linjauksia ja aloitteita edistämällä niin sanotun osaamiskolmion – korkea-asteen koulutus, tutkimus ja innovaatio – integrointia kaikkialla Euroopan unionissa.

(5)	Kesäkuun 15 ja 16 päivänä 2006 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota valmistelemaan syksyllä 2006 esitettävän virallisen ehdotuksen EIT:n perustamiseksi.

(6)

EIT:n olisi ensisijaisesti pyrittävä edesauttamaan yhteisön ja jäsenvaltioiden innovaatiokapasiteetin kehittämistä nivomalla toimintaansa kaikkein korkealuokkaisinta korkeakoulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. EIT:n olisi toiminnallaan helpotettava ja edistettävä eurooppalaisten innovaatioyhteisöjen verkostoitumista ja yhteistyötä sekä luoda synergioita niiden kesken.

(7)

EIT:n toimien olisi vastattava Euroopan strategisiin pitkän aikavälin innovaatiohaasteisiin, erityisesti tieteenalojen rajat ylittävillä ja/tai monitieteisillä aloilla, mukaan lukien Euroopan tasolla jo määritellyt haasteet. EIT:n olisi toiminnallaan edistettävä säännöllistä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa.

(8)	EIT:n olisi asetettava etusijalle korkeakoulutus- sekä tutkimus- ja innovaatiotoimintansa siirtäminen yritystoimintayhteyteen, tällaisen toiminnan kaupallinen soveltaminen sekä uusien yritysten perustamisen, spin-off-toiminnan ja pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) tukeminen.

(9)

EIT:n olisi toiminnassaan käytettävä ensisijaisesti huippuosaamiseen perustuvia korkea-asteen oppilaitosten, tutkimusorganisaatioiden, yritysten ja muiden sidosryhmien autonomisia yhteistyöryhmiä innovaatioprosessiin kuuluvina kestävinä ja pitkäaikaisina itsenäisinä strategisina verkostoina. EIT:n hallintoneuvoston olisi valittava yhteistyöryhmät avoimen huippuosaamiseen perustuvan prosessin pohjalta ja nimettävä ne osaamis- ja innovaatioyhteisöiksi. Hallintoneuvoston olisi myös ohjattava EIT:n toimia ja arvioitava osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimintaa. Hallintoneuvostossa olisi oltava jäseninä kokeneita edustajia tasapainoisesti yritysmaailmasta, korkea-asteen koulutuksen ja/tai tutkimuksen piiristä ja innovaation alalta.

(10)

Jotta ne voisivat tukea Euroopan talouden kilpailukykyä ja lisätä sen kansainvälistä houkuttelevuutta ja innovaatiokapasiteettia, EIT:n sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen pitäisi pystyä vetämään puoleensa kumppaniorganisaatioita, tutkijoita ja opiskelijoita koko maailmasta, myös rohkaisemalla heidän liikkuvuuttaan, ja tekemään yhteistyötä kolmansissa maissa toimivien organisaatioiden kanssa.

(11)	EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen suhteiden olisi perustuttava sopimuksiin, joissa vahvistetaan yhteisöjen oikeudet ja velvollisuudet sekä varmistetaan toimien riittävä yhteensovittaminen ja luodaan menettelyt yhteisöjen toimien ja niiden tulosten seurantaa ja arviointia varten.

(12)

On tarpeen tukea korkea-asteen koulutusta, joka on olennainen mutta usein pois jäävä osa kokonaisvaltaista innovaatiostrategiaa. EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen sopimuksissa olisi määrättävä, että yhteisöjen myöntämien tutkintojen myöntäjien olisi oltava osallistuvia korkea-asteen oppilaitoksia, joita olisi rohkaistava luokittelemaan ne myös EIT-tutkinnoiksi. Toimillaan ja työllään EIT:n olisi edistettävä liikkuvuutta eurooppalaisella tutkimus- ja korkeakoulutusalueella sekä edistettävä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminnan yhteydessä tutkijoille ja opiskelijoille myönnettyjen apurahojen siirrettävyyttä. Kaikissa näissä toimissa olisi noudatettava ammattipätevyyden tunnustamisesta 7 päivänä syyskuuta 2005 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2005/36/EY (4).

(13)

EIT:n olisi laadittava teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnointia varten selkeät ja avoimet ohjeet, joilla tulisi edistää teollis- ja tekijänoikeuksien hyödyntämistä asianmukaisin edellytyksin. Näissä ohjeissa olisi oltava säännökset siitä, että eri kumppaniorganisaatioiden panos osaamis- ja innovaatioyhteisöihin otetaan asianmukaisesti huomioon niiden koosta riippumatta. Jos toimia rahoitetaan yhteisön tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmista, olisi sovellettava kyseisten ohjelmien sääntöjä.

(14)	EIT:n vastuunalaisuuden ja sen toiminnan avoimuuden takaamiseksi on annettava asianmukaiset säännökset. Sen toimintaa sääntelevät säännöt olisi annettava EIT:n perussäännössä.

(15)	EIT:n olisi oltava oikeushenkilö, ja jotta voidaan taata sen toiminnallinen riippumattomuus, sen olisi hallinnoitava omaa talousarviotaan, jonka rahoituslähteisiin olisi kuuluttava yhteisön rahoitusosuus.

(16)

EIT:n olisi pyrittävä kasvattamaan rahoituksessaan yksityisen sektorin osuutta ja sen omasta toiminnasta saatavien tulojen osuutta. Teollisuuden sekä rahoitus- ja palvelusektorien odotetaan siksi osallistuvan merkittävässä määrin EIT:n ja erityisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjen talousarvioiden rahoittamiseen. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi pyrittävä saamaan yksityissektorin rahoitusosuus mahdollisimman suureksi. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ja niiden kumppaniorganisaatioiden olisi tuotava julkisuuteen se, että niiden toiminta tapahtuu EIT:n puitteissa ja että ne saavat rahoitusta Euroopan unionin yleisestä talousarviosta.

(17)

Yhteisön osuudella olisi katettava EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen perustamisesta sekä niiden hallinnollisista ja yhteensovittamistoimista aiheutuvat kulut. Päällekkäisen rahoituksen välttämiseksi näihin toimiin ei olisi samanaikaisesti myönnettävä rahoitusta yhteisön muista ohjelmista, kuten tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta, kilpailukyvyn ja innovaation puiteohjelmasta, integroidusta elinikäisen oppimisen ohjelmasta tai rakennerahastoista. Jos osaamis- ja innovaatioyhteisöt tai niiden kumppaniorganisaatiot hakevat suoraan yhteisön ohjelmista tai rahastoista myönnettävää avustusta, niiden hakemuksia ei myöskään olisi millään tavalla asetettava etusijalle muihin hakemuksiin nähden.

(18)

Yhteisön rahoitusosuuteen ja muihin Euroopan unionin yleisestä talousarviosta maksettaviin avustuksiin olisi sovellettava yhteisön talousarviomenettelyä. Tilintarkastustuomioistuimen olisi suoritettava tilintarkastus Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (5) mukaisesti.

(19)

Tällä asetuksella vahvistetaan kaudeksi 2008–2013 rahoituskehys, jota budjettivallan käyttäjä pitää ensisijaisena ohjeenaan talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (6) 37 kohdan mukaisesti.

(20)

EIT on asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yhteisöjen perustama elin, jonka olisi siten vahvistettava varainhoitosäännöksensä. EIT:hen olisi näin ollen sovellettava asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19 päivänä marraskuuta 2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2343/2002 (7).

(21)

EIT:n olisi laadittava vuosikertomus edellisen kalenterivuoden aikana toteutetuista toimista ja jatkuvasti päivitettävä kolmivuotinen työohjelma, jossa esitetään sen suunnittelemat toimet ja jonka avulla EIT voi vastata tieteen, teknologian, korkea-asteen koulutuksen, innovaation ja muiden asiaan liittyvien alojen sisäiseen ja ulkoiseen kehitykseen. Nämä asiakirjat olisi toimitettava Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission olisi voitava antaa lausunto luonnoksesta EIT:n ensimmäiseksi kolmivuotiseksi työohjelmaksi.

(22)

EIT:n strategiset pitkän aikavälin prioriteettialat ja rahoitustarpeet seitsemäksi vuodeksi olisi esitettävä strategisessa innovaatio-ohjelmassa. Ottaen huomioon strategisen innovaatio-ohjelman tärkeyden yhteisön innovaatiopolitiikan kannalta ja sen sosioekonomisten vaikutusten poliittisen merkityksen yhteisölle, Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi hyväksyttävä se komission EIT:n toimittaman luonnoksen perusteella laatiman ehdotuksen pohjalta.

(23)	On aiheellista, että komissio käynnistää riippumattoman ulkoisen arvioinnin EIT:n toiminnasta erityisesti strategisen innovaatio-ohjelman valmistelua silmällä pitäen. Komission olisi tarvittaessa tehtävä ehdotuksia tämän asetuksen muuttamiseksi.

(24)

EIT:n pitkän aikavälin kehityksen kannalta on aiheellista jatkaa sen asteittaista ja vaiheittaista täytäntöönpanoa. EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminnan arvioimiseksi ja tarvittaessa parannusten tekemiseksi tarvitaan aloitusvaihe, jolloin osaamis- ja innovaatioyhteisöjä on rajoitettu määrä. Hallintoneuvoston olisi 18 kuukauden kuluessa toimintansa aloittamisesta valittava kaksi tai kolme osaamis- ja innovaatioyhteisöä aloilta, jotka auttavat Euroopan unionia vastaamaan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin, ja jotka voivat käsittää sellaisia aloja kuin ilmastonmuutos, uusiutuvat energialähteet sekä tieto- ja viestintäteknologioiden seuraava sukupolvi. Edellä mainittujen lisäksi perustettavien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valinnan ja nimeämisen olisi oltava mahdollista sen jälkeen, kun ensimmäisen EIT:n yksityiskohtaiset toimintamenettelyt sisältävä strateginen innovaatio-ohjelma on hyväksytty.

(25)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitetta, joka on EIT:n perustaminen, vaan se voidaan sen laajuuden ja rajat ylittävän luonteen vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Perustetaan Euroopan teknologiainstituutti, jäljempänä ’EIT’.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

’innovaatiolla’ tarkoitetaan sitä prosessia tuloksineen, jolla vastataan uusilla ideoilla yhteiskunnalliseen tai taloudelliseen kysyntään ja luodaan uusia tuotteita, palveluja tai liiketoiminta- ja organisaatiomalleja, jotka otetaan menestyksellisesti käyttöön olemassa olevilla markkinoilla tai jotka pystyvät luomaan uusia markkinoita;

’osaamis- ja innovaatioyhteisöllä’ tarkoitetaan sen täsmällisestä oikeudellisesta muodosta riippumatta korkea-asteen oppilaitosten, tutkimusorganisaatioiden, yritysten ja muiden innovaatioprosessiin osallistuvien tahojen autonomista yhteistyöryhmää, joka toimisi yhteiseen keskipitkän ja pitkän aikavälin innovaatiosuunnitteluun perustuvana strategisena verkostona ja jonka tavoitteena on vastata EIT:lle asetettuihin haasteisiin;

3)	’osallistuvalla valtiolla’ tarkoitetaan joko Euroopan unionin jäsenvaltiota tai muuta maata, joka on tehnyt EIT:tä koskevan sopimuksen yhteisön kanssa;

4)	’kolmannella maalla’ tarkoitetaan mitä tahansa valtiota, joka ei ole osallistuva valtio;

5)	’kumppaniorganisaatiolla’ tarkoitetaan osaamis- ja innovaatioyhteisön jäsenorganisaatioita, jotka voivat olla erityisesti korkea-asteen oppilaitoksia, tutkimusorganisaatioita, julkisia tai yksityisiä yrityksiä, rahoituslaitoksia, alue- ja paikallisviranomaisia tai säätiöitä;

6)	’tutkimusorganisaatiolla’ tarkoitetaan kaikentyyppisiä julkisia tai yksityisiä oikeussubjekteja, joiden päätehtäviin kuuluu tutkimus tai teknologinen kehittäminen;

7)	’korkea-asteen oppilaitoksella’ tarkoitetaan korkeakouluja ja kaikentyyppisiä korkea-asteen koulutusta antavia laitoksia, joissa voi kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti suorittaa maisterin- tai tohtorintutkinnon, riippumatta laitoksesta kansallisesti käytetystä nimityksestä;

8)	’tutkinnoilla’ tarkoitetaan osallistuvien korkea-asteen oppilaitosten osaamis- ja innovaatioyhteisön suorittaman korkea-asteen koulutustoiminnan yhteydessä myöntämiä maisterin- tai tohtorintutkintoja;

9)	’strategisella innovaatio-ohjelmalla’ tarkoitetaan toimintapoliittista asiakirjaa, jossa hahmotellaan EIT:n prioriteettialat tulevia aloitteita varten ja johon sisältyy yleiskatsaus seitsemän vuoden aikajaksolle suunniteltuihin korkeakoulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimiin.

3 artikla

Tavoite

EIT:n tavoitteena on edistää Euroopan kestävää talouskasvua ja kilpailukykyä tehostamalla jäsenvaltioiden ja yhteisön innovaatiokapasiteettia. Se pyrkii saavuttamaan tavoitteensa edistämällä integroimalla korkealuokkaisinta korkeakoulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.

4 artikla

EIT:n elimet

1. EIT:llä on seuraavat elimet:

hallintoneuvosto, joka koostuu innovaatiotoiminnan, yritystoiminnan, tutkimuksen ja korkea-asteen koulutuksen alojen kokeneista korkean tason jäsenistä. Hallintoneuvosto vastaa EIT:n toimien ohjaamisesta, osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valinnasta, nimeämisestä ja arvioinnista sekä kaikista muista strategisista päätöksistä;

b)	toimeenpanokomitea, joka valvoo EIT:n toimintaa ja tekee päätökset, jotka on tehtävä hallintoneuvoston kokousten välillä;

c)	johtaja, joka vastaa hallintoneuvostolle EIT:n rahoitus- ja muusta hallinnosta ja toimii EIT:n laillisena edustajana;

d)	sisäinen tarkastustoimi, joka antaa hallintoneuvostolle ja johtajalle neuvoja EIT:n rahoitus- ja muusta hallinnosta ja valvontarakenteista, osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa muodostettavien rahoitusyhteyksien organisoinnista sekä hallintoneuvoston pyynnöstä muista seikoista.

2. Komissio voi nimittää tarkkailijoita osallistumaan hallintoneuvoston kokouksiin.

3. EIT:n elimiä koskevat yksityiskohtaiset säännökset on esitetty EIT:n perussäännössä, joka on tämän asetuksen liitteenä.

5 artikla

Tehtävät

1. Saavuttaakseen tavoitteensa EIT:

a)	määrittelee prioriteettialansa;

b)	tekee toimintaansa tunnetuksi mahdollisten kumppaniorganisaatioiden parissa ja rohkaisee niitä osallistumaan toimintaansa;

valitsee ja nimeää osaamis- ja innovaatioyhteisöjä prioriteettialoilla 7 artiklan mukaisesti sekä määrittelee sopimuksella niiden oikeudet ja velvollisuudet; tarjoaa niille asianmukaista tukea, soveltaa asianmukaisia laadunvalvontatoimenpiteitä, seuraa jatkuvasti niiden toimia ja arvioi niitä määräajoin sekä huolehtii niiden välisestä sopivan tasoisesta yhteensovittamisesta;

d)	hankkii varoja julkisista ja yksityisistä lähteistä sekä käyttää resurssejaan tämän asetuksen mukaisesti. Se pyrkii erityisesti rahoittamaan toimintansa suurelta osin yksityisistä lähteistä ja sen omasta toiminnasta saaduilla tuloilla sekä kasvattamaan tätä osuutta;

e)	edistää osaamis- ja innovaatioyhteisöissä kumppaneina toimivien korkea-asteen oppilaitosten myöntämien loppututkintojen, jotka voidaan myös luokitella EIT-tutkinnoiksi, tunnustamista jäsenvaltioissa;

f)	edistää hyvien toimintatapojen levittämistä osaamiskolmion integroimiseksi ja yhteisen innovaatiokulttuurin sekä tietämyksen siirron kulttuurin kehittämiseksi;

g)	pyrkii maailmanluokan huippuosaamista edustavaksi laitokseksi korkea-asteen koulutuksessa, tutkimuksessa ja innovaatiossa;

h)	varmistaa EIT:n ja yhteisön muiden ohjelmien välisen synergian ja keskinäisen täydentävyyden.

2. EIT:llä on oikeus perustaa säätiö, jäljempänä ’EIT-säätiö’, jonka nimenomaisena tavoitteena on edistää ja tukea EIT:n toimia.

6 artikla

Osaamis- ja innovaatioyhteisöt

1. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tehtäviin kuuluvat erityisesti seuraavat:

a)	innovaatiotoiminta ja -investoinnit, joissa Euroopan tason toiminta tuo lisäarvoa ja joissa otetaan kaikilta osin huomioon korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuksen näkökohdat kriittisen massan saavuttamiseksi, jolloin edistetään tulosten levittämistä ja hyödyntämistä;

b)	innovaatioon perustuva huippututkimus aloilla, joilla on suuri taloudellinen tai yhteiskunnallinen merkitys ja joilla hyödynnetään sekä Euroopan että kansallisen tason tutkimuksen tuloksia Euroopan kilpailukyvyn lujittamiseksi kansainvälisesti;

c)	maisterin- ja tohtorintutkintotason koulutustoiminta aloilla, joilla on mahdollisuudet vastata Euroopan tuleviin sosioekonomisiin tarpeisiin ja jotka edistävät innovaatioon liittyvien taitojen kehittämistä, johtamis- ja yrittäjäntaitojen parantamista sekä tutkijoiden ja opiskelijoiden liikkuvuutta;

d)	parhaiden innovaatioon liittyvien toimintamallien levittäminen, joka kohdistuu ennen muuta korkeakoulutus- ja tutkimusalan ja yritysmaailman, mukaan lukien palvelu- ja rahoitusalan yhteistyön kehittämiseen.

2. Osaamis- ja innovaatioyhteisöille annetaan laajat valtuudet itse määritellä sisäinen organisaationsa ja kokoonpanonsa sekä täsmällinen toimintasuunnitelmansa ja omat työmenetelmänsä. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen on erityisesti pyrittävä pysymään avoimina uusille jäsenille silloin, kun nämä tuovat lisäarvoa yhteistyöryhmään.

3. EIT:n ja kunkin osaamis- ja innovaatioyhteisön välinen suhde perustuu sopimukseen.

7 artikla

Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valitseminen

1. EIT valitsee ja nimeää yhteistyöryhmän osaamis- ja innovaatioyhteisöksi kilpailuun perustuvalla avoimella menettelyllä. EIT hyväksyy ja julkaisee osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valintaa koskevat yksityiskohtaiset perusteet, joissa periaatteina ovat huippuosaaminen ja merkityksellisyys innovaation kannalta; valintamenettelyyn osallistuu myös ulkopuolisia riippumattomia asiantuntijoita.

2. Edellä 1 kohdassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valinnassa kiinnitetään erityistä huomiota seuraavaan:

a)	yhteistyöryhmän olemassa olevat ja potentiaaliset innovaatiovalmiudet sekä sen korkea-asteen koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioon liittyvä huippuosaaminen;

b)	yhteistyöryhmän valmiudet saavuttaa strategisessa innovaatio-ohjelmassa asetetut tavoitteet;

c)	yhteistyöryhmän valmiudet varmistaa pitkän aikavälin kestävä ja omavarainen rahoitus, joka muodostuu huomattavassa ja kasvavassa määrin yksityiseltä sektorilta, teollisuudelta ja palvelualalta saatavista varoista;

d)	korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja innovaation osaamiskolmiossa toimivien organisaatioiden osallistuminen kumppanuuteen;

e)	osoitus asiaankuuluvalla alalla sovellettavien teollis- ja tekijänoikeuksien hallintasuunnitelmasta, joka vastaa teollis- ja tekijänoikeuksien hallintaa koskevien EIT:n periaatteita ja ohjeita, mukaan lukien se, miten eri kumppaniorganisaatioiden panos on otettu huomioon;

toimenpiteet, joilla tuetaan yksityisen sektorin, mukaan lukien rahoitussektori ja erityisesti pk-yritykset, osallistumista ja yhteistyötä sen kanssa sekä uusien yritysten perustamista, spin-off-toimintaa ja pk-yrityksiä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tulosten kaupallista hyödyntämistä silmällä pitäen;

g)	valmius vuorovaikutukseen muiden osaamis- ja innovaatioyhteisön ulkopuolisten järjestöjen ja verkostojen kanssa hyvien toimintamallien ja huippuosaamisen jakamiseksi.

3. Osaamis- ja innovaatioyhteisön muodostamisen vähimmäisehtona on, että siihen osallistuu vähintään kolme kumppaniorganisaatiota vähintään kahdesta eri jäsenvaltiosta. Kaikkien näiden kumppaniorganisaatioiden on oltava toisistaan riippumattomia säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007–2013), 18 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1906/2006 (8) 6 artiklan mukaisesti.

4. Osaamis- ja innovaatioyhteisöön voi hallintoneuvoston suostumuksella kuulua kumppaniorganisaatioita kolmansista maista. Osaamis- ja innovaatioyhteisön muodostavien kumppanuusorganisaatioiden enemmistön on oltava jäsenvaltioihin sijoittautuneita. Kuhunkin osaamis- ja innovaatioyhteisöön on kuuluttava ainakin yksi korkea-asteen oppilaitos ja yksi yksityinen yritys.

8 artikla

Tutkinnot

1. Osallistuvat korkea-asteen oppilaitokset myöntävät 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun korkea-asteen koulutustoimintaansa liittyviä tutkintoja kansallisten sääntöjen ja hyväksymismenettelyjen mukaisesti. EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen sopimuksessa on määrättävä, että nämä tutkinnot voidaan luokitella myös EIT:n tutkinnoiksi.

2. EIT rohkaisee osallistuvia korkea-asteen oppilaitoksia:

a)	myöntämään osaamis- ja innovaatioyhteisöjen integroidun luonteen mukaisesti yhteisiä tai moninkertaisia tutkintoja. Ne voivat kuitenkin olla myös vain yhden korkea-asteen oppilaitoksen myöntämiä tutkintoja;

ottamaan huomioon:

i)	perustamissopimuksen 149 ja 150 artiklan mukaisesti toteutetut yhteisön toimet;

ii)	eurooppalaisen korkeakoulutusalueen puitteissa toteutetut toimet.

9 artikla

EIT:n riippumattomuus ja sen toimien yhdenmukaisuus yhteisön, jäsenvaltioiden tai hallitustenvälisten toimien kanssa

1. EIT toimii riippumattomana kansallisista viranomaisista ja ulkoisista vaikutuksista.

2. EIT:n toiminnan on oltava yhdenmukaista yhteisön tasolla etenkin korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja innovaation alalla toteutettavan muun toiminnan ja muiden välineiden kanssa.

3. EIT on lisäksi otettava asianmukaisesti huomioon alueelliset, kansalliset ja hallitustenväliset politiikat ja aloitteet hyvien käytäntöjen, vakiintuneiden mallien ja olemassa olevien resurssien hyödyntämiseksi.

10 artikla

Teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnointi

1. EIT antaa muun muassa asetuksen (EY) N:o 1906/2006 pohjalta ohjeet teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnoimiseksi.

2. Näiden ohjeiden perusteella kuhunkin osaamis- ja innovaatioyhteisöön kuuluvat kumppaniorganisaatiot tekevät keskenään teollis- ja tekijänoikeuksien hallintaa ja käyttöä koskevan sopimuksen, jossa määritellään erityisesti se, miten eri kumppaniorganisaatioiden, myös pk-yritysten, panos otetaan huomioon.

11 artikla

Oikeudellinen asema

1. EIT on yhteisön elin, joka on oikeushenkilö. Sillä on kussakin jäsenvaltiossa laajin mahdollinen oikeustoimikelpoisuus, joka oikeushenkilöillä kansallisen lainsäädännön mukaan voi olla. Se voi erityisesti hankkia tai luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

2. EIT:hen sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa.

12 artikla

Korvausvastuu

1. EIT vastaa yksin velvoitteistaan.

2. EIT:n sopimusperusteinen korvausvastuu määritellään asiaan liittyvissä sopimusmääräyksissä ja kyseiseen sopimukseen sovellettavassa lainsäädännössä. Yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista asia EIT:n tekemässä sopimuksessa mahdollisesti olevan välityslausekkeen nojalla.

3. Muun kuin sopimukseen perustuvan vastuun osalta EIT:n on korvattava EIT:n tai EIT:n henkilöstön tehtäviään suorittaessaan aiheuttamat vahingot jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti.

Yhteisöjen tuomioistuimella on tuomiovalta tällaisten vahinkojen korvaamista koskevissa riita-asioissa.

4. EIT:n kaikkien maksujen, joiden tarkoituksena on kattaa 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu vastuu, sekä siihen liittyvien menojen ja kulujen katsotaan olevan EIT:n kuluja, ja ne on katettava EIT:n varoista.

5. Yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista EIT:tä vastaan nostetut kanteet perustamissopimuksen 230 ja 232 artiklassa määrätyin edellytyksin.

13 artikla

Avoimuus ja asiakirjojen saatavuus

1. EIT huolehtii siitä, että sen toimintaa harjoitetaan erittäin avoimesti. EIT:n on erityisesti luotava helppopääsyinen, maksuton verkkosivusto, josta saa tietoa EIT:n ja yksittäisten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminnasta.

2. EIT julkaisee työjärjestyksensä, 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut erityiset rahoitussääntönsä ja 7 artiklassa tarkoitetut osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valintaa koskevat yksityiskohtaiset perusteet ennen kuin julkaistaan ensimmäinen ehdotuspyyntö ensimmäisten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valitsemiseksi.

3. EIT julkaisee viipymättä kolmivuotisen jatkuvasti päivitettävän toimintaohjelmansa sekä 15 artiklassa tarkoitetun vuosittaisen toimintakertomuksen.

4. EIT ei saa luovuttaa kolmansille osapuolille saamiaan luottamuksellisia tietoja, jotka on perustellusti pyydetty pitämään luottamuksellisina, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 ja 6 kohdan soveltamista.

5. EIT:n elinten jäseniä koskee Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 287 artiklassa tarkoitettu salassapitovelvollisuus.

EIT:n tämän asetuksen mukaisesti keräämään tietoon sovelletaan yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 (9).

6. EIT:n hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 (10). Hallintoneuvosto hyväksyy mainitun asetuksen soveltamista koskevat käytännön järjestelyt viimeistään kuuden kuukauden kuluessa EIT:n perustamisesta.

7. EIT:n viralliset asiakirjat ja julkaisut käännetään Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä 15 päivänä huhtikuuta 1958 annetun asetuksen N:o 1/1958 (11) mukaisesti. Tarvittavista käännöspalveluista huolehtii neuvoston asetuksella (EY) N:o 2965/1994 (12) perustettu Euroopan unionin elinten käännöskeskus.

14 artikla

Rahoitus

1. EIT:n rahoitus järjestetään Euroopan unionin talousarviosta 19 artiklassa vahvistettujen vuoteen 2013 saakka voimassa olevien rahoituspuitteiden mukaisesti, sekä muista yksityisistä ja julkisista lähteistä.

2. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen rahoitus järjestetään erityisesti seuraavista lähteistä:

a)	yrityksiltä tai yksityisiltä organisaatioilta saatavat rahoitusosuudet, jotka muodostavat merkittävän rahoituslähteen;

b)	Euroopan unionin talousarviosta myönnettävät rahoitusosuudet;

c)	osallistuvien valtioiden, kolmansien maiden tai niiden viranomaisten lakisääteisesti tai vapaaehtoisesti myöntämät rahoitusosuudet;

d)	testamenttilahjoitukset, lahjoitukset sekä yksityishenkilöiltä, instituutioilta, säätiöiltä tai muilta kansallisilta elimiltä saatava rahoitus;

e)	osaamis- ja innovaatioyhteisön omasta toiminnasta sekä teollis- ja tekijänoikeuksista saatavista rojalteista peräisin olevat tulot;

f)	EIT:n omasta toiminnasta ja sen tuloksista tai pääomalahjoituksista, mukaan luettuina ne, joita hallinnoi EIT:n säätiö, peräisin olevat tulot;

g)	kansainvälisten elinten tai instituutioiden myöntämät varat;

h)	Euroopan investointipankin myöntämät lainat tai varat, mukaan lukien mahdollisuus käyttää riskinjakorahoitusvälinettä tukikelpoisuusedellytysten ja valintamenettelyn mukaisesti.

Ne voivat olla myös luontoissuorituksia.

3. Rahoituksen saamista EIT:ltä koskevat yksityiskohtaiset säännöt määritellään 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa EIT:n varainhoitoa koskevissa säännöksissä.

4. Euroopan unionin talousarviosta rahoitettava osuus osaamis- ja innovaatioyhteisöjen perustamisesta sekä niiden hallinnollisista ja yhteensovittamistoimista aiheutuvista kuluista maksetaan 19 artiklassa vahvistettujen, vuoteen 2013 saakka voimassa olevien rahoituspuitteiden mukaisesti.

5. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt tai niiden kumppanuusorganisaatiot voivat hakea yhteisön avustusta, etenkin yhteisön ohjelmista ja rahastoista myönnettävää, niitä koskevien sääntöjen mukaisesti ja tasavertaiselta pohjalta muihin hakemuksiin nähden. Tällaista avustusta ei tällöin osoiteta toimiin, joita jo rahoitetaan yhteisön talousarviosta.

15 artikla

Toiminnan ohjelmointi

EIT hyväksyy:

jatkuvasti päivitettävän kolmivuotisen työohjelman, joka perustuu strategiseen innovaatio-ohjelmaan sen tultua hyväksytyksi ja jossa esitetään sen keskeiset painopisteet ja suunnitellut toimet sekä arvio rahoitustarpeista ja -lähteistä. EIT toimittaa työohjelman tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle;

vuosikertomuksen kunkin vuoden 30 päivään kesäkuuta mennessä. Kertomuksessa selostetaan EIT:n edellisen kalenterivuoden aikana toteuttamat toimet ja arvioidaan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja aikatauluun, toteutettuihin toimiin liittyviä riskejä sekä resurssien käyttöä ja EIT:n yleistä toimintaa.

16 artikla

EIT:n seuranta ja arviointi

1. Mahdollisimman laadukkaisiin tuloksiin, tieteelliseen huippuosaamiseen ja mahdollisimman tehokkaaseen resurssienkäyttöön pääsemiseksi EIT varmistaa, että sen toimia – mukaan luettuina osaamis- ja innovaatioyhteisöjen hallinnoimat toimet – seurataan jatkuvasti ja järjestelmällisesti ja että niistä tehdään määräajoin riippumaton arviointi. Arviointien tulokset julkistetaan.

2. Komissio suorittaa EIT:tä koskevan arvioinnin kesäkuuhun 2011 mennessä ja aina viiden vuoden kuluttua uuden rahoituskehyksen voimaantulosta. Arviointi perustuu riippumattomaan ulkoiseen arvioon, ja siinä tarkastellaan, miten EIT täyttää tehtävänsä. Siinä käsitellään kaikkia EIT:n sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimia ja tarkastellaan EIT:n tuomaa lisäarvoa, toteutettujen toimien vaikutusta, tehokkuutta, kestävyyttä, toimivuutta, merkitystä ja suhdetta nykyisiin kansallisiin ja yhteisön politiikkoihin ja/tai sitä, miten ne täydentävät näitä politiikkoja, korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja innovaation tukemiseksi. Siinä otetaan huomioon eri osapuolten näkökannat sekä eurooppalaisella että kansallisella tasolla.

3. Komissio toimittaa arvioinnin tulokset yhdessä oman lausuntonsa ja tarvittaessa tämän asetuksen muuttamista koskevien ehdotusten kanssa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. Hallintoneuvosto ottaa arvioinnin tulokset asianmukaisesti huomioon EIT:n ohjelmissa ja toimissa.

17 artikla

Strateginen innovaatio-ohjelma

1. EIT laatii 30 päivään kesäkuuta 2011 mennessä ja sen jälkeen seitsemän vuoden välein ehdotuksen seitsemänvuotiseksi strategiseksi innovaatio-ohjelmaksi ja toimittaa sen komissiolle.

2. Strategisessa innovaatio-ohjelmassa määritellään EIT:n pitkän aikavälin prioriteettialat ja siihen sisältyy arvio sen sosioekonomisista vaikutuksista ja mahdollisuuksista saada innovaatiosta parasta lisäarvoa. Strategisessa innovaatio-ohjelmassa otetaan EIT:n seurannan ja arvioinnin tulokset huomioon 16 artiklan mukaisesti.

3. Strategiseen innovaatio-ohjelmaan sisältyy arvio rahoitustarpeista ja -lähteistä EIT:n tulevaa toimintaa sekä pitkän aikavälin kehitystä ja rahoitusta silmällä pitäen. Siinä on myös alustava rahoitussuunnitelma, joka kattaa rahoituskehyksen voimassaoloajan.

4. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät strategisen innovaatio-ohjelman komission ehdotuksesta ja perustamissopimuksen 157 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

18 artikla

Aloitusvaihe

1. Hallintoneuvosto toimittaa 15 artiklassa tarkoitetun luonnoksen ensimmäiseksi jatkuvasti päivitettäväksi kolmivuotiseksi toimintaohjelmaksi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle 12 kuukauden kuluessa toimintansa aloittamisesta. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio voivat kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona ne saivat luonnoksen, kukin antaa hallintoneuvostolle lausunnon mistä tahansa aiheesta, jota käsitellään luonnoksessa. Kun sille annetaan tällainen lausunto, hallintoneuvosto vastaa siihen kolmen kuukauden kuluessa ilmoittaen painopisteisiinsä ja suunniteltuihin toimiinsa mahdollisesti tehdyistä muutoksista.

2. EIT valitsee ja nimeää 18 kuukauden kuluttua hallintoneuvoston toiminnan aloittamisesta kahdesta kolmeen osaamis- ja innovaatioyhteisöä 7 artiklassa säädettyjen edellytysten ja menettelyjen mukaisesti.

3. Komissio toimittaa EIT:n luonnoksen pohjalta laatimansa ehdotuksen ensimmäiseksi strategiseksi innovaatio-ohjelmaksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle ennen vuoden 2011 loppua.

Strategisen innovaatio-ohjelman 17 artiklan mukaisen sisällön lisäksi ensimmäinen strateginen innovaatio-ohjelma sisältää:

a)	EIT:n toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja tehtävänkuvaukset;

b)	hallintoneuvoston sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen välistä yhteistyötä koskevat säännöt;

c)	osaamis- ja innovaatioyhteisöjen rahoitusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

4. Sen jälkeen, kun ensimmäinen strateginen innovaatioohjelma on hyväksytty 17 artiklan 4 kohdan mukaisesti, hallintoneuvosto voi valita ja nimetä lisää osaamis- ja innovaatioyhteisöjä 6 ja 7 artiklan säännösten mukaisesti.

19 artikla

Talousarviositoumukset

Rahoituspuitteet tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi 1 päivästä tammikuuta 2008 alkavaksi ja 31 päivänä joulukuuta 2013 päättyväksi kaudeksi ovat 308,7 miljoonaa euroa. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen rajoissa.

20 artikla

Vuotuisen talousarvion laatiminen ja hyväksyminen

1. EIT:n menoihin kuuluvat henkilöstöstä, hallinnosta, infrastruktuurista ja toiminnasta aiheutuvat kulut. Hallintomenot on pidettävä mahdollisimman vähäisinä.

2. Varainhoitovuosi on kalenterivuosi.

3. Johtaja laatii ennakkoarvion EIT:n seuraavan varainhoitovuoden tuloista ja menoista ja toimittaa sen hallintoneuvostolle.

4. Tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

5. Hallintoneuvosto hyväksyy ennakkoarvion, johon kuuluu henkilöstötaulukkoluonnos ja alustava jatkuvasti päivitettävä kolmivuotinen työohjelma, ja toimittaa ne komissiolle 31 päivään maaliskuuta mennessä.

6. Komissio sisällyttää ennakkoarvion perusteella Euroopan unionin alustavaan talousarvioesitykseen arviot, joiden se katsoo olevan yleisestä talousarviosta suoritettavan avustuksen määrän osalta välttämättömiä.

7. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy EIT:lle annettavaa avustusta koskevat määrärahat.

8. Hallintoneuvosto hyväksyy EIT:n talousarvion, josta tulee lopullinen, kun Euroopan unionin yleinen talousarvio on lopullisesti hyväksytty. Sitä mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti.

9. Hallintoneuvosto ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle mahdollisimman pian aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta sen talousarvion rahoittamiseen, erityisesti kiinteistöihin liittyviä hankkeita, kuten kiinteistöjen vuokraus tai ostaminen. Hallintoneuvosto ilmoittaa asiasta komissiolle.

10. Kaikki merkittävät muutokset talousarvioon tehdään samaa menettelyä noudattaen.

21 artikla

Talousarvion toteuttaminen ja valvonta

1. EIT hyväksyy varainhoitosäännöksensä asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Säännökset voivat poiketa asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002 ainoastaan, jos EIT:n toiminnalliset erityisvaatimukset sitä edellyttävät ja jos komissio on antanut tähän etukäteen suostumuksensa. On asianmukaisesti huolehdittava EIT:n toiminnan riittävästä joustavuudesta, jotta se voi saavuttaa tavoitteensa ja houkutella ja pitää mukana kumppaneita yksityiseltä sektorilta.

2. Johtaja toteuttaa EIT:n talousarvion.

3. EIT:n kirjanpito sisällytetään komission kirjanpitoon.

4. Euroopan parlamentti myöntää johtajalle ennen vuoden n + 2 huhtikuun 30 päivää neuvoston suosituksesta varainhoitovuotta n koskevan vastuuvapauden EIT:n talousarvion toteuttamisen ja hallintoneuvostolle säätiön osalta.

22 artikla

Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen

1. Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi EIT:hen sovelletaan rajoituksetta Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1073/1999 (13).

2. EIT liittyy Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tekemään toimielinten väliseen sopimukseen (14). Hallintoneuvosto vahvistaa liittymisen ja antaa tarvittavat säännökset, joilla helpotetaan petostentorjuntaviraston suorittamien sisäisten tutkimusten tekemistä.

3. Kaikissa EIT:n tekemissä päätöksissä ja sopimuksissa on nimenomaisesti mainittava, että petostentorjuntavirasto ja tilintarkastustuomioistuin voivat paikan päällä, myös lopullisten edunsaajien toimitiloissa, suorittaa kaikkien yhteisöltä varoja saaneiden sopimuspuolten ja näiden alihankkijoiden asiakirjojen tarkastuksia.

4. Edellä olevan 1, 2 ja 3 kohdan säännöksiä sovelletaan tarpeellisin muutoksin osin EIT:n säätiöön.

23 artikla

Perussääntö

Hyväksytään liitteessä esitetty EIT:n perussääntö.

24 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 11 päivänä maaliskuuta 2008.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

H.-G. PÖTTERING

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. LENARČIČ

(1) EUVL C 161, 13.7.2007, s. 28.

(2) EUVL C 146, 30.6.2007, s. 27.

(3) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 26. syyskuuta 2007 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 21. tammikuuta 2008 (EUVL C 52 E, 26.2.2008, s. 7) ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 11. maaliskuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4) EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1430/2007 (EUVL L 320, 6.12.2007, s. 3).

(5) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1525/2007 (EUVL L 343, 27.12.2007, s. 9).

(6) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1, toimielinten sopimus sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 2008/29/EY (EUVL L 6, 10.1.2008, s. 7).

(7) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.

(8) EUVL L 391, 30.12.2006, s. 1.

(9) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

(10) EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

(11) EYVL 17, 6.10.1958, s. 385/58, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).

(12) EYVL L 314, 7.12.1994, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1645/2003 (EUVL L 245, 29.9.2003, s. 13).

(13) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

(14) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.

LIITE

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perussääntö

1 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

1. Hallintoneuvostossa on sekä nimitettyjä jäseniä, jotka nimitetään tasapainoisesti yritystoiminnan, korkea-asteen koulutuksen ja tiede- ja tutkimustoiminnan piiristä, jäljempänä ’nimitetyt jäsenet’, että jäseniä, jotka edustavat Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin, jäljempänä ’EIT’ ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen korkeakoulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaan osallistuvaa, teknistä ja hallintohenkilökuntaa, opiskelijoita ja väitöskirjaa valmistelevia tutkijoita ja jotka ovat heidän valitsemiaan, jäljempänä ’edustajajäsenet’.

Perustamisvaiheen hallintoneuvosto koostuu pelkästään nimitetyistä jäsenistä, kunnes edustajajäsenten vaali voidaan järjestää ensimmäisen osaamis- ja innovaatioyhteisön perustamisen jälkeen.

2. Nimitettyjä jäseniä on 18. Heidän toimikautensa kestää kuusi vuotta, eikä sitä voida uusia. Komissio nimittää jäsenet avoimen menettelyn mukaisesti. Komissio tiedottaa valintaprosessista ja hallintoneuvoston jäsenten lopullisesta nimityksestä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Perustamisvaiheen hallintoneuvoston nimitetyt jäsenet nimitetään väliaikaisen valintalautakunnan esittämän ehdokasluettelon perusteella. Väliaikainen valintalautakunta koostuu neljästä komission nimeämästä riippumattomasta korkean tason asiantuntijasta. Loput nimitetyistä jäsenistä nimitetään hallintoneuvoston esittämän ehdokasluettelon perusteella.

3. Komissio huolehtii nimityksissä korkeakoulutus-, tutkimus- ja innovaatiokokemuksen sekä innovaatio- ja yrityskokemuksen samoin kuin naisten ja miesten tasapainoisesta edustuksesta ja ottaa huomioon korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja innovaation toimintaympäristön eri puolilla unionia.

4. Kahden vuoden välein kolmannes nimitetyistä jäsenistä korvataan uusilla. Hallintoneuvostoon nimitetty jäsen, joka on palvellut tehtävässään vähemmän kuin neljä vuotta, voidaan valita uudelleen kuitenkin niin, että toimikausi voi olla yhteensä enintään kuusi vuotta.

Siirtymäkaudella kahdelletoista alkuperäiseen hallintoneuvostoon nimitetyn jäsenen toimikaudeksi määrätään arvalla neljä vuotta. Alkuperäisen neljän vuoden toimikauden jälkeen kuuden kahdestatoista uudelleen nimitetystä jäsenestä toimikaudeksi määrätään arvalla neljä vuotta. Hallitusneuvoston puheenjohtaja ei osallistu siirtymäkauden järjestelyihin.

5. Edustajajäseniä on neljä. Heidän toimikautensa on kolme vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Toimikausi päättyy, jos jäsen jättää EIT:n tai osaamis- ja innovaatioyhteisön. Jäsenten tilalle valitaan toimikauden loppuajaksi uudet jäsenet samaa menettelyä noudattaen.

6. Hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksesta edustajajäsenten valintaan ja korvaamiseen liittyvät ehdot ja menettelytavat ennen kuin ensimmäinen osaamis- ja innovaatioyhteisö on aloittanut toimintansa. Menettelyllä varmistetaan edustuksen asianmukaisuus, ja siinä otetaan huomioon EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kehitys.

7. Jos hallintoneuvoston jäsen ei pysty hoitamaan tehtäviään toimikautensa loppuun saakka, hänen tilalleen nimitetään tai valitaan toimikauden loppuajaksi uusi jäsen samaa menettelyä noudattaen kuin hallintoneuvoston jättävä jäsen oli nimitetty tai valittu.

2 artikla

Hallintoneuvoston tehtävät

1. Hallintoneuvoston jäsenet toimivat itsenäisesti EIT:n etujen mukaisesti sekä sen päämäärien ja tehtävän, identiteetin ja yhtenäisyyden turvaamiseksi.

2. Hallintoneuvostolla on erityisesti seuraavat tehtävät:

a)	se määrittää johtajan ehdotuksen perusteella strategiseen innovaatio-ohjelmaan kirjatun EIT:n strategian, sen kolmivuotisen jatkuvasti päivitettävän toimintaohjelman, talousarvion, vuotuisen tilinpäätöksen ja taseen sekä sen vuosikertomuksen;

b)	se määrittelee prioriteettialat, joille osaamis- ja innovaatioyhteisöt perustetaan;

c)	se antaa osaltaan tukea strategisen innovaatio-ohjelman valmisteluun;

d)	se laatii EIT:n toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja toimintaohjeet strategisen innovaatio-ohjelman puitteissa, mukaan lukien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimien rahoitusta, seurantaa ja arviointia koskevat perusteet ja menettelyt;

e)	se valitsee ja nimeää yhteistyöryhmän osaamis- ja innovaatioyhteisöksi ja peruuttaa nimeämisen tarvittaessa;

f)	se huolehtii osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminnan jatkuvasta arvioimisesta;

g)	se vahvistaa työjärjestyksensä, mukaan lukien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valintaa koskevan työjärjestyksen, toimeenpanokomitean työjärjestyksen sekä EIT:n erityiset varainhoitosäännökset;

h)	se määrittelee komission suostumuksella hallintoneuvoston ja toimeenpanokomitean jäsenille suoritettavat asianmukaiset korvaukset, joiden suuruudessa otetaan huomioon vastaavat järjestelyt jäsenvaltioissa;

i)	se hyväksyy menettelyn, jolla johtaja ja toimeenpanokomitean jäsenet valitaan;

j)	se nimittää ja tarvittaessa erottaa johtajan sekä käyttää kurinpitovaltaa hänen suhteensa;

k)	se nimittää tilinpitäjän sekä toimeenpanokomitean ja sisäisen tarkastustoimen jäsenet;

l)	se perustaa tarvittaessa neuvoa-antavia ryhmiä, joiden toimikausi voi olla määräaikainen;

m)	se tekee EIT:tä tunnetuksi maailmassa lisätäkseen sen houkuttelevuutta ja tehdäkseen siitä maailmanluokan elimen huipputason korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja innovaation alalla;

n)	se hyväksyy eturistiriitoihin liittyvät menettelysäännöt;

o)	se määrittelee teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnoinnin periaatteet ja ohjeet;

p)	se perustaa sisäisen tarkastustoimen komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002 mukaisesti;

q)	se valtuutetaan perustamaan säätiö, jäljempänä ’EIT-säätiö’, jonka erityisenä tavoitteena on edistää ja tukea EIT:n toimia;

r)	se varmistaa EIT:n ja yhteisön muiden ohjelmien välisen keskinäisen täydentävyyden ja synergian;

s)	se päättää EIT:n kielijärjestelyistä ottaen huomioon voimassa olevat monikielisyysperiaatteet ja EIT:n toiminnan asettamat käytännön vaatimukset.

3. Hallintoneuvosto voi antaa yksittäisiä tehtäviä toimeenpanokomitean tehtäväksi.

4. Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajansa nimitettyjen jäsentensä keskuudesta. Puheenjohtajan toimikausi on kolme vuotta, ja se voidaan uusia kerran.

3 artikla

Hallintoneuvoston toiminta

1. Hallintoneuvosto tekee päätökset jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä, tämän kuitenkaan vaikuttamatta siihen, mitä 2 kohdassa säädetään.

Tämän perussäännön 2 artiklan 2 kohdan a, b, c, d, i ja s alakohdan nojalla tehtävät päätökset edellyttävät kuitenkin jäsenistön kahden kolmasosan määräenemmistöä.

2. Edustajajäsenet eivät voi äänestää 2 artiklan 2 kohdan e, g, i, j, k, q ja s alakohdan nojalla tehtävistä päätöksistä.

3. Hallintoneuvosto kokoontuu varsinaiseen kokoukseen vähintään kolme kertaa vuodessa ja lisäksi ylimääräiseen kokoukseen, jonka voi kutsua kokoon sen puheenjohtaja tai vähintään yksi kolmasosa sen jäsenistöstä.

4 artikla

Toimeenpanokomitea

1. Toimeenpanokomiteassa on viisi jäsentä, joista yksi hallintoneuvoston puheenjohtaja, joka toimii myös toimeenpanokomitean puheenjohtajana.

Hallintoneuvosto valitsee nimitettyjen jäsentensä joukosta, puheenjohtajaa lukuun ottamatta, toimeenpanokomitean neljä muuta jäsentä.

2. Toimeenpanokomitea kokoontuu säännöllisesti puheenjohtajansa kokoon kutsumana tai johtajan pyynnöstä.

3. Toimeenpanokomitea tekee päätökset jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä.

4. Toimeenpanokomitea

a)	valmistelee hallintoneuvoston kokoukset;

b)	valvoo strategisen innovaatio-ohjelman ja jatkuvasti päivitettävän kolmivuotisen toimintaohjelman toteuttamista;

c)	valvoo osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valintamenettelyä;

d)	tekee hallintoneuvoston sille tehtäväksi uskomat päätökset.

5 artikla

Johtaja

1. Johtajalla on oltava kokemusta ja tunnustettu asema EIT:n toiminta-aloilla. Hallintoneuvosto nimittää johtajan neljän vuoden mittaiseksi toimikaudeksi. Hallintoneuvosto voi jatkaa toimikautta kerran neljällä vuodella, jos se katsoo sen olevan paras EIT:n etujen mukainen ratkaisu.

2. Johtaja vastaa EIT:n päivittäisestä johtamisesta ja on sen laillinen edustaja. Hän vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle ja raportoi sille säännöllisesti EIT:n toiminnasta.

3. Johtajalla on erityisesti seuraavat tehtävät:

a)	tukea hallintoneuvostoa ja toimeenpanokomiteaa niiden työssä ja järjestää niiden kokousten sihteeristöpalvelut;

b)	valmistella strategisen innovaatio-ohjelman ja jatkuvasti päivitettävän kolmivuotisen toimintaohjelman luonnokset, vuosikertomuksen ja vuotuisen talousarvion toimitettavaksi hallintoneuvostolle toimeenpanokomitean kautta;

c)	hallinnoida osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valintaan käytettävää menettelyä ja varmistaa, että menettelyn eri vaiheet toteutetaan avoimella ja puolueettomalla tavalla;

d)	organisoida EIT:n toimet ja hallinnoida niitä;

e)	varmistaa EIT:n toiminnan tehokkaiden seuranta- ja arviointimenettelyjen toteuttaminen asetuksen 16 artiklan mukaisesti;

f)	vastata hallinto- ja talousasioista, myös EIT:n talousarvion toteuttamisesta. Tässä yhteydessä johtaja ottaa asianmukaisesti huomioon sisäiseltä tarkastustoimelta saamansa neuvot;

g)	vastata kaikista henkilöstöasioista;

h)	toimittaa EIT:n alustava tilinpäätös ja tase sisäiselle tarkastustoimelle ja sen jälkeen hallintoneuvostolle toimeenpanokomitean välityksellä;

i)	huolehtia, että EIT:n tekemissä sopimuksissa asetettuja EIT:n velvoitteita noudatetaan;

j)	antaa toimeenpanokomitealle ja hallintoneuvostolle kaikki tiedot, joita ne tarvitsevat tehtäviensä suorittamisessa.

6 artikla

Tukirakenteen perustamisen valmistelu

Komissio antaa siirtymäkauden ajan tarvittavaa tukea EIT:n rakenteen perustamiselle. Tätä varten ja siihen saakka kunnes hallintoneuvoston ensimmäiset nimitetyt jäsenet on nimitetty, komission nimeämä virkamies toimii EIT:n laillisena edustajana sekä vastaa henkilöstö-, hallinto- ja rahoitusasioista, mukaan lukien EIT:n talousarvion toteuttaminen. Sen jälkeen hallintoneuvosto nimittää avointa menettelyä noudattaen henkilön hoitamaan näitä tehtäviä tai jatkaa komission nimeämän virkamiehen toimeksiantoa, siihen saakka kunnes EIT:n johtaja ottaa vastaan tehtävänsä hallintoneuvoston nimitettyä hänet 5 artiklan mukaisesti. Hallintoneuvosto aloittaa viipymättä menettelyn EIT:n johtajan valitsemiseksi.

7 artikla

EIT:n henkilöstö

1. EIT:n henkilöstö koostuu EIT:n suoraan määräaikaisilla sopimuksilla palkkaamista työntekijöistä. EIT:n johtajaan ja muuhun henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja.

2. Osallistuvat valtiot ja muut työnantajat voivat lähettää asiantuntijoita EIT:hen määräajaksi.

Hallintoneuvosto hyväksyy osallistuvien valtioiden tai muiden työnantajien EIT:hen lähettämien asiantuntijoiden työskentelyä koskevat määräykset, joissa määritellään heidän oikeutensa ja velvollisuutensa.

3. EIT käyttää henkilöstöasioissa niitä valtuuksia, jotka työsopimusten tekoon valtuutettu viranomainen sille on antanut.

4. Henkilöstön jäsentä voidaan vaatia korvaamaan kokonaan tai osittain EIT:n kärsimä vahinko, joka johtuu hänen tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä tekemästään vakavasta virheestä.

8 artikla

Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen arviointia ja seurantaa koskevat periaatteet

EIT huolehtii siitä, että kunkin osaamis- ja innovaatioyhteisön tuloksia seurataan jatkuvasti ja että niistä tehdään määräajoin riippumaton arviointi. Arviointien on perustuttava hyviin hallintomenettelyihin ja tulossuuntautuneisiin tekijöihin, ja niissä on vältettävä turhia muodollisuuksia ja menettelyteknisiä piirteitä.

9 artikla

Osaamis- ja innovaatioyhteisön toiminnan kesto, jatkaminen ja päättäminen

1. Määräajoin tehtävien arviointien tulokset ja toiminta-alojen erityispiirteet huomioiden osaamis- ja innovaatioyhteisön toiminta-aika on tavallisesti 7–15 vuotta.

2. Hallintoneuvosto voi päättää jatkaa osaamis- ja innovaatioyhteisön toiminta-aikaa alun perin asetettua pitemmälle, jos se on tarkoituksenmukaisin keino saavuttaa EIT:n tavoitteet.

3. Jos osaamis- ja innovaatioyhteisön arvioinnit osoittavat, että tulokset ovat riittämättömät, hallintoneuvoston on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet, joihin kuuluvat rahoitustuen vähentäminen, muuttaminen tai peruuttaminen taikka sopimuksen purkaminen.

10 artikla

EIT:n lopettaminen

Jos EIT päätetään lopettaa, selvitysmenettely suoritetaan komission valvonnassa asiaan sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa tehtävissä sopimuksissa ja EIT:n säätiön perustamissäädöksessä on oltava asianmukaiset määräykset tällaista tilannetta varten.

9.4.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 97/13

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 295/2008,

annettu 11 päivänä maaliskuuta 2008,

yritystoiminnan rakennetilastoista

(uudelleen laadittu toisinto)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 285 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Yritystoiminnan rakennetilastoista 20 päivänä joulukuuta 1996 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 58/97 (3) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin (4). Nyt kun mainittua asetusta muutetaan vielä uudelleen, kyseiset säännökset olisi selkeyden ja järkeistämisen vuoksi laadittava uudelleen.

(2)	Asetuksella (EY, Euratom) N:o 58/97 määritettiin yhteinen järjestelmä yhteisössä toimivien yritysten rakennetta, toimintaa, kilpailukykyä ja tuloksia koskevien yhteisön tilastojen keräämiselle, laatimiselle, toimittamiselle ja arvioinnille.

(3)

Yhteisön tilasto-ohjelmasta vuosiksi 2003–2007 16 päivänä joulukuuta 2002 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 2367/2002/EY (5) mukaisesti ohjelmaa ohjaavat yhteisön keskeiset poliittiset painopisteet, joita ovat talous- ja rahaliitto, Euroopan unionin laajentuminen ja kilpailukyky, aluepolitiikka, kestävä kehitys sekä sosiaalipoliittinen ohjelma. Yritysten taloudellista toimintaa koskevat tilastot ovat tämän ohjelman keskeinen osa.

(4)

Tässä asetuksessa olisi säädettävä nykyisillä politiikan aloilla tehtävien päätösten tueksi annettavan tilastollisen tuen jatkamisesta ja sen olisi vastattava niihin lisätarpeisiin, joita syntyy yhteisön uusien poliittisten aloitteiden sekä tilastotyön painopistealueiden ja tuotettujen tilastojen relevanssin jatkuvan tarkastelun myötä, kun tavoitteena on saatavilla olevien resurssien mahdollisimman onnistunut käyttö ja vastaajille aiheutuvan rasitteen minimointi. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä yhteisön energia- ja ympäristöpolitiikan toimintalinjojen, kuten asetukseen (EY) N:o 1907/2006 (6) (REACH) sisältyvien toimintalinjojen, vaikutukseen yritystoimintaan. Kansallisten tilastolaitosten välistä yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa olisi kannustettava hallinnollisten tietolähteiden tehokkaamman käytön varmistamiseksi.

(5)

Palveluita, ja erityisesti liike-elämän palveluita, koskevia tietoja tarvitaan yhä enemmän. Tilastotietoja tarvitaan talousanalyyseihin ja politiikan suunnitteluun tällä toimialalla, joka on nykytalouksissa dynaamisin, erityisesti kasvumahdollisuuksien ja työpaikkojen luojana. Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto korosti palveluiden merkitystä. Palveluiden taloudellisen merkityksen todellinen ymmärtäminen edellyttää liikevaihdon mittaamista yksityiskohtaisesti palvelutuotteiden mukaan jaoteltuna. Tukholmassa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2001 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi päätelmissään, että tehokkaasti toimivien sisämarkkinoiden luominen palveluille on yksi Euroopan tärkeimmistä painopisteistä. Yksityiskohtaisesti palvelutuotteiden mukaan jaotellut tilastotiedot rajatylittävästä kaupasta ovat olennaisen tärkeitä seurattaessa palveluiden sisämarkkinoiden toimintaa ja arvioitaessa palveluiden kilpailukykyä ja esteiden vaikutusta palveluilla käytävään kauppaan.

(6)

Tiedot yritysdemografiasta ovat tarpeen, erityisesti sen vuoksi, että ne ovat osa rakenneindikaattoreita, jotka on laadittu Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamista koskevaa seurantaa varten. Yritysdemografiaa ja sen työllisyysvaikutusta koskevia yhdenmukaistettuja tietoja tarvitaan lisäksi yrittäjyyttä tukevien toimintapoliittisten suositusten laatimiseen.

(7)

Tilastoalalla tarvitaan myös joustava väline, jonka avulla voidaan riittävän nopeasti vastata uusiin käyttäjätarpeisiin, joita syntyy tietoon perustuvan talouden yhä dynaamisempien, innovatiivisempien ja monitahoisempien ominaispiirteiden myötä. Tällaisen tilapäisen tiedonkeruun yhdistämisellä jatkuvaan yritysten rakennetilastotietojen keruuseen saataisiin lisäarvoa kummassakin tutkimuksessa kerätyille tiedoille ja voitaisiin keventää vastaajille koituvaa rasitetta poistamalla tiedonkeruun päällekkäisyydet.

(8)	On tarpeen säätää menettelyistä, joilla tämän asetuksen täytäntöönpanotoimenpiteet hyväksytään, ja näin edelleen selkeyttää sääntöjä, jotka koskevat tietojen keruuta ja tilastokäsittelyä sekä saatujen tulosten käsittelyä ja toimittamista.

(9)	Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (7) mukaisesti.

(10)

Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta saattaa liitteissä olevat tietojen luettelot ajan tasalle, päättää tilastojen laatimisväleistä, tietojen toimittamista osaksi Euroopan laajuisia kokonaistilastoja (ns. CETO-merkintä) koskevista säännöistä ja tilastoja laadittaessa käytettävästä ensimmäisestä viitevuodesta, määritellä tulosten jaottelu, käytettävät luokitukset ja kokoluokkien yhdistelmät, saattaa tietojen toimittamiskaudet ajan tasalle, mukauttaa toimialojen ja tuotteiden jaottelu vastaamaan Euroopan yhteisön tilastollisen toimialaluokituksen (NACE) ja tilastollisen toimialoittaisen tuoteluokituksen (CPA) muutoksia tai tarkistuksia, toteuttaa pilottitutkimusten arvioinnin perusteella toimenpiteitä, muuttaa liitteessä VIII tarkoitetun perusjoukon alarajaa sekä vahvistaa laadun arviointiperusteet. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niillä muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, myös täydentämällä sitä uusilla muilla kuin keskeisillä osilla, ne on hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

(11)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on yhteisön yritysten rakennetta, toimintaa, kilpailukykyä ja tuloksia koskevien yhdenmukaistettujen tietojen tarjoaminen, vaan se voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Aihe

Tässä asetuksessa määritetään yhteinen järjestelmä yhteisössä toimivien yritysten rakennetta, toimintaa, kilpailukykyä ja tuloksia koskevien yhteisön tilastojen keräämiselle, laatimiselle, toimittamiselle ja arvioinnille.

Tilastojen laatimisen tarkoituksena on erityisesti selvittää

a)	yritysten toiminnan rakennetta ja kehitystä;

b)	käytettyjä tuotannontekijöitä samoin kuin muita yritysten toiminnan, kilpailukyvyn ja tulosten mittaamisen mahdollistavia tekijöitä;

c)	yritysten ja markkinoiden alueellista, kansallista, yhteisön tasoista ja kansainvälistä kehitystä;

d)	yritysten käyttäytymistä;

e)	pieniä ja keskisuuria yrityksiä; sekä

f)	yritysten erityispiirteitä, jotka liittyvät toimialojen tiettyyn jaotteluun.

2 artikla

Soveltamisala

1. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluu kaikki markkinaehtoinen toiminta asetuksella (EY) N:o 1893/2006 perustetun Euroopan yhteisön yhteisen tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 (jäljempänä ’NACE Rev. 2’) pääluokissa B–N sekä P–S.

2. Asetuksen soveltamisalaan kuuluvat tilastoyksiköistä yhteisön tuotantojärjestelmän havainnointia ja analyysia varten 15 päivänä maaliskuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 696/93 (8) liitteessä olevassa I jaksossa luetellut tilastoyksikkötyypit, jotka luokitellaan johonkin 1 kohdassa tarkoitettuun toimintaan. Erityisten yksiköiden käyttö tilastoja laadittaessa määritellään tämän asetuksen liitteissä.

3 artikla

Moduulit

1. Tilastot, jotka laaditaan 1 artiklassa määritellyiltä alueilta, ryhmitellään moduuleiksi.

2. Tämän asetuksen mukaiset moduulit ovat

a)	liitteessä I määritelty vuosittaisten rakennetilastojen yleinen moduuli;

b)	liitteessä II määritelty teollisuuden rakennetilastojen yksityiskohtainen moduuli;

c)	liitteessä III määritelty kaupan rakennetilastojen yksityiskohtainen moduuli;

d)	liitteessä IV määritelty rakentamisen rakennetilastojen yksityiskohtainen moduuli;

e)	liitteessä V määritelty vakuutusalan rakennetilastojen yksityiskohtainen moduuli;

f)	liitteessä VI määritelty luottolaitosten rakennetilastojen yksityiskohtainen moduuli;

g)	liitteessä VII määritelty eläkerahastojen rakennetilastojen yksityiskohtainen moduuli;

h)	liitteessä VIII määritelty liike-elämän palveluiden rakennetilastojen yksityiskohtainen moduuli;

i)	liitteessä IX määritelty yritysdemografian rakennetilastojen yksityiskohtainen moduuli;

j)	joustava moduuli yritysten ominaisuustietoja koskevaa tiettyä ja rajattua tilapäistä tiedonkeruuta varten.

3. Kuhunkin moduuliin on sisällytettävä seuraavat tiedot:

a)	2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun soveltamisalaan kuuluvat toimialat, joista tilastoja laaditaan;

b)	2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tilastoyksiköiden luettelon mukaiset, tilastoja laadittaessa käytettävät tilastoyksikkötyypit;

c)	niiden ominaisuustietojen luettelot, joista tilastoja laaditaan 1 artiklassa tarkoitetuilta alueilta sekä näiden ominaisuustietojen viiteajanjakso;

d)	tilastojen laatimisen aikaväli joko vuosittain tai määrävuosin. Jos tilastot laaditaan määrävuosin, ne on laadittava vähintään kerran kymmenessä vuodessa;

e)	laadittavien tilastojen ensimmäisten viitevuosien aikataulu;

f)	edustavuuteen ja laadunarviointiin liittyvät normit;

g)	viitejakson jälkeinen määräaika, jossa tulokset on toimitettava;

h)	myönnettävän siirtymäkauden sallittu enimmäispituus.

4. Edellä 2 kohdan j alakohdassa tarkoitetun joustavan moduulin käyttö suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Komissio päättää sen soveltamisalasta, ominaisuustietojen luettelosta, viiteajanjaksosta, käsiteltävistä toimialoista sekä laatustandardeista 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen vähintään 12 kuukautta ennen viiteajanjakson alkua. Komissio myös määrittää tiedontarpeen sekä tietojen keruusta yrityksille aiheutuvan rasitteen ja jäsenvaltioille aiheutuvat kustannukset.

Yrityksille aiheutuvan rasitteen ja jäsenvaltioille aiheutuvien kustannusten rajoittamiseksi kerättävien tietojen laajuus on rajoitettava korkeintaan 20:een yrityksen ominaisuustietoon tai kysymykseen, korkeintaan 25 000 vastaajayritykseen koko Euroopan unionissa sekä korkeintaan 1,5 tunnin keskimääräiseen arvioituun työmäärään yksittäistä vastaajaa kohti. Tilapäisen tiedonkeruun on katettava eri jäsenvaltioita edustavasti. Jos tuloksia tarvitaan vain Euroopan tasolla, komissio voi määritellä eurooppalaisen otantamenettelyn sen varmistamiseksi, että rasite ja kustannukset ovat mahdollisimman vähäiset.

Komissio voi vakiintuneita menettelyitä noudattaen myöntää yhteisrahoitusta tilapäisen tiedonkeruun kustannuksiin.

4 artikla

Pilottitutkimukset

1. Komissio järjestää pilottitutkimuksia, joita jäsenvaltiot toteutettavat vapaaehtoisuuden pohjalta liitteissä esitetyllä tavalla. Komissio myöntää ehdotuspyynnön perusteella avustuksen yhteisön tilastoista 17 päivänä helmikuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 (9) 2 artiklassa tarkoitetuille kansallisille viranomaisille.

2. Pilottitutkimukset tehdään tietojen relevanssin ja niiden saantimahdollisuuksien arvioimiseksi. Komissio arvioi pilottitutkimusten tulokset ja ottaa huomioon tietojen tuomat hyödyt suhteessa niiden keruukustannuksiin ja yrityksille aiheutuvaan rasitteeseen.

3. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle pilottitutkimusten tuloksista.

4. Pilottitutkimusten arvioinnin perusteella toteutettavat toimenpiteet, joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

5 artikla

Tietojen hankinta

1. Jäsenvaltioiden on hankittava tarvittavat tiedot niiden ominaisuustietojen havainnoimiseksi, joiden luettelot ovat 3 artiklassa tarkoitetuissa moduuleissa.

2. Jäsenvaltiot voivat, hallinnon yksinkertaistamisen periaatetta soveltaen hankkia tarvittavat tiedot yhdistelemällä seuraavia lähteitä:

a)	pakolliset tutkimukset; oikeudelliset yksiköt, joihin jäsenvaltioiden tietojen antamiseen käyttämät tilastoyksiköt kuuluvat tai joista ne koostuvat, ovat velvollisia antamaan tarkat ja täydelliset tiedot asetetuissa määräajoissa;

b)	muut lähteet, jotka ovat tarkkuudeltaan ja laadultaan vähintään vastaavia;

c)	tilastolliset arviointimenetelmät, kun joitakin ominaisuustietoja ei ole havainnoitu kaikkien yksiköiden osalta.

3. Vastaajille aiheutuvan rasitteen vähentämiseksi kansallisilla viranomaisilla ja komissiolla (Eurostat) on kunkin jäsenvaltion ja komission oman toimivaltansa puitteissa määrittelemien rajojen ja ehtojen mukaisesti oikeus päästä käyttämään oman julkisen hallintonsa toiminta-aloja koskevia hallinnollisia tietolähteitä siltä osin kuin kyseiset tiedot ovat tarpeellisia 6 artiklassa tarkoitettujen tarkkuusvaatimusten noudattamiseksi. Lisäksi aina, kun se on mahdollista, on tämän asetuksen ilmoitusvaatimusten noudattamiseksi käytettävä asianmukaisia hallinnollisia tietoja.

4. Jäsenvaltiot ja komissio edistävät toimivaltansa rajoissa edellytyksiä sähköisen tiedonvälityksen ja automaattisen tietojenkäsittelyn laajempaan käyttöön.

6 artikla

Tarkkuus

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että toimitetut tiedot kuvastavat liitteissä määriteltyjen tilastoyksikköjen perusjoukon rakennetta.

2. Laadun arviointi suoritetaan vertaamalla tietojen tuomia hyötyjä niiden keräämisestä aiheutuviin kustannuksiin ja erityisesti pienille yrityksille aiheutuvaan rasitteeseen.

3. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle sen pyynnöstä kaikki 2 kohdassa tarkoitetun arvioinnin suorittamiseksi tarvittavat tiedot.

7 artikla

Vertailukelpoisuus

1. Jäsenvaltioiden on tuotettava kerätyistä ja arvioiduista tiedoista vertailukelpoiset tulokset noudattaen 3 artiklassa ja vastaavissa liitteissä kunkin moduulin osalta säädettyä jaottelua.

2. Yhteisön aggregaattien laatimiseksi jäsenvaltioiden on tuotettava kansalliset osatulokset NACE Rev. 2:n tasojen mukaan, jotka on esitetty liitteissä tai määritelty 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

8 artikla

Tulosten toimittaminen

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava tämän asetuksen 7 artiklassa tarkoitetut tulokset, myös salassapidettävät tiedot, komissiolle (Eurostat) salassapidettävien tilastotietojen toimittamista koskevien yhteisön voimassa olevien säännösten, erityisesti neuvoston asetuksen (Euratom, ETY) N:o 1588/90 (10), mukaisesti. Kyseisiä yhteisön säännöksiä sovelletaan tulosten käsittelyyn siltä osin kuin niihin sisältyy salassapidettäviä tietoja.

2. Tulokset on toimitettava asianmukaisessa teknisessä muodossa 3 artiklan 2 kohdan a–h ja j alakohdassa tarkoitettujen moduulien osalta 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen säädetyssä viitejakson jälkeisessä määräajassa, joka voi olla enintään 18 kuukautta. Edellä 3 artiklan 2 kohdan i alakohdassa tarkoitetun moduulin osalta määräaika voi olla enintään 30 kuukautta tai 18 kuukautta liitteessä IX olevan 9 jakson mukaisesti. Lisäksi 3 artiklan 2 kohdan a–g alakohdassa tarkoitettujen moduulien osalta on toimitettava pieni määrä estimoituja ennakkotuloksia mainitun menettelyn mukaisesti säädetyssä viitejakson jälkeisessä määräajassa, ja joka voi olla enintään 10 kuukautta. Edellä 3 artiklan 2 kohdan i alakohdassa tarkoitetun moduulin osalta ennakkotulosten määräaika voi olla enintään 18 kuukautta.

3. Yrityksille aiheutuvan rasitteen ja kansallisille tilastoviranomaisille aiheutuvien kustannusten minimoimiseksi jäsenvaltiot voivat liittää tietoihin merkinnän, jonka mukaan niitä voidaan käyttää vain osana Euroopan laajuisia kokonaistilastoja (ns. CETO-merkintä). Eurostat ei julkaise tällaisia tietoja eivätkä jäsenvaltiot saa varustaa kansallisesti julkaistuja tietoja CETO-merkinnällä. CETO-merkinnän käyttö määräytyy sen perusteella, mikä kyseisen jäsenvaltion osuus on koko EU:n tuottamasta yritystoiminnan lisäarvosta:

a)	Saksa, Ranska, Italia ja Yhdistynyt kuningaskunta: CETO-merkittyjä tietoja saa toimittaa NACE Rev. 2:n nelinumerotasoista ja kokoluokittain jaoteltuina NACE Rev. 2:n kolminumerotasoista. Merkittyjen solujen osuus saa olla enintään 15 prosenttia.

Belgia, Tanska, Irlanti, Kreikka, Espanja, Alankomaat, Itävalta, Puola, Portugali, Suomi ja Ruotsi: CETO-merkittyjä tietoja saa toimittaa NACE Rev. 2:n nelinumerotasoista ja kokoluokittain jaoteltuina NACE Rev. 2:n kolminumerotasoista. Merkittyjen solujen osuus saa olla enintään 25 prosenttia. Lisäksi, jos jossakin tämän ryhmän jäsenvaltiossa NACE Rev. 2:n nelinumerotason tai NACE Rev. 2:n kolminumerotason kokoluokan osuus on alle 0,1 prosenttia asianomaisen jäsenvaltion yritystoiminnasta, tiedot voidaan lähettää CETO-merkinnällä varustettuina.

Bulgaria, Tšekki, Viro, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Unkari, Malta, Romania, Slovenia ja Slovakia: CETO-merkittyjä tietoja saa toimittaa NACE Rev. 2:n kolmi- ja nelinumerotasoista ja kokoluokittain jaoteltuina NACE Rev. 2:n kolminumerotasoista. Merkittyjen solujen osuus kolminumerotasolla saa olla enintään 25 prosenttia.

CETO-merkintää koskevien sääntöjen tarkistamiseen ja jäsenvaltioiden ryhmittelyyn liittyvät toimenpiteet, joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, myös täydentämällä sitä, hyväksytään 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen 29 päivään huhtikuuta 2013 mennessä ja sen jälkeen viiden vuoden välein.

9 artikla

Täytäntöönpanotiedot

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tämän pyynnöstä kaikki ne merkitykselliset tiedot, jotka koskevat tämän asetuksen täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa.

10 artikla

Siirtymäkaudet

1. Siirtymäkausien aikana voidaan 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen myöntää poikkeuksia liitteiden määräyksiin, jos kansallisia tilastojärjestelmiä on mukautettava merkittävästi.

2. Jäsenvaltiolle voidaan myöntää lisäsiirtymäkausia tilastojen laatimiseksi, jos tämän asetuksen säännösten noudattaminen on mahdotonta siksi, että jäsenvaltiolle on myönnetty poikkeuksia tilastointiin tarkoitettujen yritysrekisterien laatimisen yhteensovittamisesta yhteisössä 22 päivänä heinäkuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2186/93 (11) mukaisesti.

11 artikla

Täytäntöönpanotoimet

1. Seuraavat tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet hyväksytään 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen:

a)	ominaisuustietojen määritelmien ja niiden tietyille toimialoille soveltuvuuden vahvistaminen (3 artikla ja liitteessä I olevan 4 jakson 2 kohta);

b)	viiteajanjakson määritelmän vahvistaminen (3 artikla);

c)	tulosten toimittamisen asianmukaisen teknisen muodon vahvistaminen (8 artikla sekä liitteessä I olevan 9 jakson 2 kohta);

d)	siirtymäkauden ja tämän asetuksen säännöksiin siirtymäkauden aikana myönnettyjen poikkeusten vahvistaminen (10 artikla sekä liitteessä I oleva 11 jakso, liitteessä II oleva 10 jakso, liitteessä III oleva 9 jakso, liitteessä VIII oleva 8 jakso ja liitteessä IX oleva 13 jakso);

neuvoston asetuksella (ETY) N:o 3037/90 (12) perustettua Euroopan yhteisön yhteistä tilastollista toimialaluokitusta (jäljempänä ”NACE Rev. 1.1”) käyttäen toimitettavien vuoden 2008 ominaisuustietojen luetteloiden ja tulosten tuottamista koskevien yksityiskohtien vahvistaminen (liitteessä I olevan 9 jakson 2 kohta);

f)	edellä 3 artiklan 2 kohdan j luetelmakohdassa ja 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen joustavien moduulien käytön vahvistaminen; ja

g)	liitteessä II olevan 4 jakson 3 ja 4 kohdassa, liitteessä III olevan 3 jakson 3 kohdassa ja liitteessä IV olevan 3 jakson 3 kohdassa tarkoitettujen tilapäisten tiedonkeruiden osalta noudatettavien menettelyjen vahvistaminen.

2. Seuraavat tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet, joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, myös täydentämällä sitä, hyväksytään 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen:

ominaisuustietojen luetteloiden päivitys sekä ennakkotulokset siltä osin kuin tämä päivitys ei määrällisesti arvioiden merkitse tutkittavien yksiköiden määrän eikä näille yksiköille aiheutuvan rasitteen suhteetonta lisäämistä odotettuihin tuloksiin nähden (4 ja 8 artikla sekä liitteessä I oleva 6 jakso, liitteessä II oleva 6 jakso, liitteessä III oleva 6 jakso, liitteessä IV oleva 6 jakso);

b)	tilastojen laatimisen aikavälien vahvistaminen (3 artikla);

c)	niiden sääntöjen vahvistaminen, jotka koskevat tietojen merkitsemistä käytettäviksi vain osana Euroopan laajuisia kokonaistilastoja (8 artiklan 3 kohta);

d)	tulosten laatimisen ensimmäisen viitevuoden vahvistaminen (8 artikla ja liitteessä I oleva 5 jakso);

e)	tulosten jaottelun ja erityisesti käytettävien luokitusten ja kokoluokkien yhdistelmien vahvistaminen (7 artikla sekä liitteessä VIII olevan 4 jakson 2 ja 3 kohta, liitteessä IX olevan 8 jakson 2 ja 3 kohta ja liitteessä IX oleva 10 jakso);

f)	tietojen toimittamisen määräaikojen päivittäminen (8 artikla sekä liitteessä I olevan 8 jakson 1 kohta ja liitteessä VI oleva 7 jakso);

g)	toimialaluokituksen mukauttaminen NACE-luokituksen muutoksiin tai tarkistuksiin ja tuotteiden jaottelun mukauttaminen CPA-luokituksen muutoksiin tai tarkistuksiin;

h)	pilottitutkimusten arvioinnin perusteella toteutetut toimenpiteet (4 artiklan 4 kohta);

i)	perusjoukon alarajan muuttaminen (liitteessä VIII oleva 3 jakso);

j)	laadun arviointiperusteiden vahvistaminen (6 artikla sekä liitteessä I oleva 6 jakso, liitteessä II oleva 6 jakso, liitteessä III oleva 6 jakso ja liitteessä IV oleva 6 jakso).

12 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa neuvoston päätöksellä 89/382/ETY, Euratom (13) perustettu Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitea.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

13 artikla

Selvitys

1. Komissio esittää 29 päivään huhtikuuta 2011 mennessä ja sen jälkeen kolmen vuoden välein Euroopan parlamentille ja neuvostolle selvityksen tämän asetuksen nojalla laadituista tilastoista ja erityisesti niiden laadusta ja yrityksille aiheutuvasta rasitteesta.

2. Komissio ehdottaa 1 kohdassa tarkoitetuissa selvityksissään tarpeellisiksi katsomiaan muutoksia.

14 artikla

Kumoaminen

1. Kumotaan asetus (EY, Euratom) N:o 58/97. Kumotaan myös asetuksen (EY) N:o 1893/2006 20 artikla.

2. Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen viitevuodesta 2008 alkaen, ja viittaukset luetaan liitteessä XI olevan vastaavuustaulukon mukaisesti. Asetuksen (EY, Euratom) N:o 58/97 säännöksiä sovelletaan edelleen vuotta 2007 ja sitä aikaisempia viitevuosia koskevien tilastotietojen keräämiseen, laatimiseen ja toimittamiseen.

15 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 11 päivänä maaliskuuta 2008.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

H.-G. PÖTTERING

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. LENARČIČ

(1) EUVL C 318, 23.12.2006, s. 78.

(2) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 29. maaliskuuta 2007 (EUVL C 27 E, 31.1.2008, s. 139), ja neuvoston päätös, tehty 14. helmikuuta 2008.

(3) EYVL L 14, 17.1.1997, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1893/2006 (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).

(4) Katso liite X.

(5) EYVL L 358, 31.12.2002, s. 1, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 787/2004/EY (EUVL L 138, 30.4.2004, s. 12).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) ja Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1, oikaisu EUVL L 136, 29.5.2007, s. 3), asetus sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1354/2007 (EUVL L 304, 22.11.2007, s. 1).

(7) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

(8) EYVL L 76, 30.3.1993, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(9) EYVL L 52, 22.2.1997, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.

(10) EYVL L 151, 15.6.1990, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.

(11) EYVL L 196, 5.8.1993, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.

(12) EYVL L 293, 24.10.1990, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1893/2006.

(13) EYVL L 181, 28.6.1989, s. 47.

LIITE I

VUOSITTAISTEN RAKENNETILASTOJEN YLEINEN MODUULI

1 JAKSO

Tarkoitus

Tämän liitteen tarkoituksena on määrittää yhteinen järjestelmä jäsenvaltioiden yritysten rakennetta, toimintaa, kilpailukykyä ja tuloksia koskevien yhteisön tilastojen keräämiselle, laatimiselle, toimittamisella ja arvioinnille.

2 JAKSO

Alueet

Laadittavat tilastot koskevat 1 artiklan toisen kohdan a, b, c ja e alakohdassa tarkoitettuja alueita ja erityisesti arvonlisän ja sen pääasiallisten osatekijöiden analyysiä.

3 JAKSO

Soveltamisala

1.	Laaditaan tilastoja 9 jaksossa luetelluilta toimialoilta.

2.	Tehdään pilottitutkimuksia 10 jaksossa mainituilta toimialoilta.

4 JAKSO

Ominaisuustiedot

1.	Jäljempänä esitetyissä ominaisuustietojen luetteloissa mainitaan tarvittaessa tilastoyksikkötyyppi, josta tilastot laaditaan.

2.	NACE Rev. 2:n pääluokasta K laadittavista tilastoista ominaisuustietojen nimikkeet, jotka parhaiten vastaavat 3, 4 ja 5 kohdassa lueteltuja otsikoita, vahvistetaan 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.

Vuosittaiset demografiset tilastot:

Koodi	Nimike
Rakennetta koskevat tiedot
11 11 0	Yritysten lukumäärä
11 21 0	Paikallisten yksiköiden lukumäärä

Yritysten ominaisuustiedot, joista laaditaan vuosittaiset tilastot:

Koodi	Nimike
Kirjanpitotiedot
12 11 0	Liikevaihto
12 12 0	Tuotannon arvo
12 15 0	Arvonlisäys tuotannontekijähintaan
12 17 0	Käyttökate
13 11 0	Tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä
13 12 0	Sellaisinaan jälleenmyytäviksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä
13 13 1	Maksut työvoiman vuokraamisesta
13 31 0	Henkilömenot
13 32 0	Palkat
13 33 0	Sosiaaliturvamaksut
Pääomatiliä koskevat tiedot
15 11 0	Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen
Työllisyyttä koskevat tiedot
16 11 0	Työhön osallistuvien lukumäärä
16 13 0	Palkatun henkilöstön lukumäärä
16 14 0	Palkatun henkilöstön lukumäärä kokopäivätyötä vastaavana

Ominaisuustiedot, joista laaditaan vuosittaiset aluetilastot:

Koodi	Nimike
Kirjanpitotiedot
13 32 0	Palkat
Työllisyyttä koskevat tiedot
16 11 0	Työhön osallistuvien lukumäärä

6.	Tehdään pilottitutkimuksia 10 jaksossa lueteltujen ominaisuustietojen osalta.

5 JAKSO

Ensimmäinen viitevuosi

Ensimmäinen viitevuosi, jolta tilastot laaditaan, on kalenterivuosi 2008. Tiedot jaotellaan 9 jakson mukaisesti. Päätös ensimmäisestä viitevuodesta, jolta NACE Rev. 2:n kolminumerotasojen 64.2, 64.3 ja 64.9 ja kaksinumerotason 66 kattamista toiminnoista laaditaan tilastot, tehdään kuitenkin 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

6 JAKSO

Selvitys tilastojen laadusta

Jäsenvaltiot ilmoittavat kunkin keskeisen ominaisuustiedon osalta tarkkuusasteen suhteessa 95 prosentin luotettavuustasoon, minkä komissio esittää 13 artiklan mukaisessa kertomuksessaan, ottaen huomioon kyseisen artiklan soveltaminen kussakin jäsenvaltiossa. Keskeisistä ominaisuustiedoista säädetään 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

7 JAKSO

Tulosten tuottaminen

1.	Tulokset on jaoteltava nelinumerotasolla 9 jaksossa luetelluista toimialoista.

2.	Tietyt tulokset jaotellaan myös kokoluokkiin kolminumerotasolla 9 jakson soveltamisalaan kuuluvilla toimialoilla.

3.	Aluetilastot jaotellaan sekä NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle (pääryhmä) että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1059/2003 (1) perustetun yhteisen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön (jäljempänä ’NUTS’) NUTSin tasolle 2.

8 JAKSO

Tulosten toimittaminen

Tulokset toimitetaan 18 kuukauden kuluessa viiteajanjakson kalenterivuoden päättymisestä lukuun ottamatta NACE Rev. 2:n nelinumerotason 64.11 toimintoja ja liitteiden V, VI ja VII kattamia NACE Rev. 2:n toimintoja. NACE Rev. 2:n nelinumerotason 64.11 toimintojen osalta toimitusaika on 10 kuukautta. Liitteiden V, VI ja VII kattamien toimintojen osalta toimitusajasta säädetään kyseisissä liitteissä. Päätös NACE Rev. 2:n kolminumerotasojen 64.2, 64.3 ja 64.9 sekä kaksinumerotason 66 kattamia toimintoja koskevien tulosten toimitusajasta tehdään kuitenkin 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

Seuraavista yritystilastojen ominaisuustiedoista toimitetaan NACE Rev.2:n kaksinumerotasoja 64 ja 65 lukuun ottamatta kansallisen tason ennakkotulokset tai estimaatit 10 kuukauden kuluessa viitejakson kalenterivuoden päättymisestä:

Koodi	Nimike
Kirjanpitotiedot
12 11 0	Liikevaihto
Työllisyyttä koskevat tiedot
16 11 0	Työhön osallistuvien lukumäärä

Ennakkotulokset tai estimaatit jaotellaan NACE Rev. 2:n kolminumerotason mukaan. NACE Rev. 2:n kaksinumerotason 66 osalta päätös ennakkotulosten tai estimaattien toimittamisesta tehdään 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

9 JAKSO

Toimialajaottelu

1.	Yhteisön tilastojen laatimiseksi jäsenvaltiot toimittavat viitevuodesta 2008 alkaen kansalliset osatulokset nelinumerotasolla NACE Rev. 2:n pääluokista B–N ja kaksinumerotasolta 95.

Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle viitevuotta 2008 koskevat yritystoiminnan rakennetilastot sekä NACE Rev.1.1:n että NACE Rev.2:n mukaisina, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan 1 kohdan soveltamista.

NACE Rev.1.1 -luokituksen mukaisesti toimitettavasta ominaisuustietojen luettelosta ja tulosten tuottamisen yksityiskohdista päätetään 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.

10 JAKSO

Selvitykset ja pilottitutkimukset

1.	Komissio toteuttaa NACE Rev. 2:n pääluokkia P–R sekä pääluokan S kaksinumerotasoja pääryhmiä 94 ja 96 koskevia pilottitutkimuksia, joilla testataan mahdollisuutta kattaa kyseisten pääluokkien markkinaehtoinen toiminta.

Komissio panee vireille rahoitustileihin ja aineettomiin investointeihin, tuotantojärjestelmän organisointimuotoihin sekä yritystoiminnan rakennetilastojen ja työmarkkinoista ja tuottavuudesta laadittavien tilastojen vertailtavuuteen liittyviä ominaisuustietoja koskevan pilottitutkimusohjelman. Nämä pilottitutkimukset on sopeutettava kunkin alan erityispiirteisiin.

11 JAKSO

Siirtymäkausi

Ominaisuustietoja 12 17 0, 13 13 1 ja 16 14 0 koskevia tilastoja laadittaessa siirtymäkausi ei saa olla pitempi kuin kaksi vuotta 5 jaksossa tarkoitetusta ensimmäisestä viitevuodesta (2008) lukien.

(1) EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 105/2007 (EUVL L 39, 10.2.2007, s. 1).

LIITE II

TEOLLISUUDEN RAKENNETILASTOJEN YKSITYISKOHTAINEN MODUULI

1 JAKSO

Tarkoitus

Tämän liitteen tarkoituksena on määrittää yhteinen järjestelmä teollisuuden rakennetta, toimintaa, kilpailukykyä ja tuloksia koskevien yhteisön tilastojen keräämiselle, laatimiselle, toimittamiselle ja arvioinnille.

2 JAKSO

Alat

Laadittavat tilastot koskevat 1 artiklan toisen kohdan a–e alakohdassa mainittuja alueita, ja erityisesti

—	keskeistä luetteloa tilastoista teollisuustoiminnan rakenteen, toiminnan, kilpailukyvyn ja tulosten yksityiskohtaista analyysiä varten,

—	täydentävää tilastoluetteloa erityiskysymysten tutkimusta varten.

3 JAKSO

Soveltamisala

Tilastot on laadittava kaikista NACE Rev. 2:n pääluokkiin B, C, D ja E luokitelluista toimialoista. Nämä pääluokat kattavat kaivostoiminnan ja louhinnan (B), teollisuuden (C), sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastointihuollon (D) ja vesihuollon, viemäri- ja jätevesihuollon, jätehuollon ja ympäristön puhtaanapidon (E). Yritystilastot koskevat kaikkien niiden yritysten perusjoukkoa, joiden pääasiallinen toiminta luokitellaan pääluokkiin B, C, D ja E.

4 JAKSO

Ominaisuustiedot

Jäljempänä esitetyissä ominaisuustietojen ja tilastojen luetteloissa mainitaan tarvittaessa ne tilastoyksikkötyypit, joista tilastot laaditaan, sekä se, laaditaanko tilastot vuosittain vai määrävuosin. Kursivoidut tilastoja ja ominaisuustietoja koskevat merkinnät sisältyvät myös liitteessä I määritellyn yleisen moduulin luetteloihin.

Vuosittaiset demografiset tilastot:

Koodi	Nimike
Rakennetta koskevat tiedot
11 11 0	Yritysten lukumäärä
11 21 0	Paikallisten yksiköiden lukumäärä
11 31 0	Toimialayksiköiden lukumäärä

Yritysten ominaisuustiedot, joista laaditaan vuosittaiset tilastot:

Koodi	Nimike
Kirjanpitotiedot
12 11 0	Liikevaihto
12 12 0	Tuotannon arvo
12 13 0	Jälleenmyytävien tavaroiden myyntikate
12 15 0	Arvonlisäys tuotannontekijähintaan
12 17 0	Käyttökate
13 11 0	Tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä
13 12 0	Sellaisinaan jälleenmyytäviksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä
13 13 1	Maksut työvoiman vuokraamisesta
13 21 3	Valmistevaraston ja keskeneräisten töiden muutos
13 31 0	Henkilöstömenot
13 32 0	Palkat
13 33 0	Sosiaaliturvamaksut
13 41 1	Maksut tavaroiden pitkäaikaisesta vuokrauksesta ja käyttöleasingista
Pääomatiliä koskevat tiedot
15 11 0	Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen
15 12 0	Bruttoinvestoinnit maahan
15 13 0	Bruttoinvestoinnit olemassa oleviin rakennuksiin ja rakennelmiin
15 14 0	Bruttoinvestoinnit uudisrakentamiseen ja rakennusten muutostöihin
15 15 0	Bruttoinvestoinnit koneisiin ja laitteisiin
15 21 0	Aineellisen käyttöomaisuuden myynnit
Työllisyyttä koskevat tiedot
16 11 0	Työhön osallistuvien lukumäärä
16 13 0	Palkatun henkilöstön lukumäärä
16 14 0	Palkatun henkilöstön lukumäärä kokopäivätyötä vastaavana
16 15 0	Palkatun henkilöstön työtuntien määrä
Liikevaihdon jakautuminen toimialoittain
18 11 0	Liikevaihto pääasiallisesta toiminnasta NACE Rev. 2:n kolminumerotasolla
Energiatuotteiden ostot
20 11 0	Energiatuotteiden ostot (arvo)	Pääluokkia D ja E lukuun ottamatta
Ympäristötiedot
21 11 0	Investoinnit laitteisiin ja laitoksiin, jotka on tarkoitettu päästöjen vähentämiseen sekä erityisiin päästöjen vähentämislaitteisiin (pääasiassa putkien suulle asennettavat) (1)
21 12 0	Investoinnit laitteisiin ja laitoksiin, jotka liittyvät ympäristöä säästävään teknologiaan (”yhdennetty teknologia”) (1)

Yritysten ominaisuustiedot, joista laaditaan tilastot määrävuosin:

Koodi	Nimike
Pääomatiliä koskevat tiedot
15 42 0	Bruttoinvestoinnit toimilupiin, patentteihin, lisensseihin, tavaramerkkeihin ja vastaaviin oikeuksiin
15 44 1	Investoinnit hankittuihin tietokoneohjelmistoihin
Liikevaihdon jakautuminen toimialoittain
18 12 0	Liikevaihto teollisuuden toimialoilta
18 15 0	Liikevaihto palvelutoiminnasta
18 16 0	Liikevaihto kaupan osto-, jälleenmyynti- ja välitystoiminnasta
Ympäristötiedot
21 14 0	Juoksevat ympäristönsuojelumenot yhteensä (2)
Alihankinta
23 11 0	Maksut alihankkijoille

Ominaisuustiedot, joista laaditaan vuosittain aluetilastot:

Koodi	Nimike
Kirjanpitotiedot
13 32 0	Palkat
Työllisyyttä koskevat tiedot
16 11 0	Työhön osallistuvien lukumäärä

Toimialayksikön ominaisuustiedot, joista laaditaan vuosittaiset tilastot:

Koodi	Nimike
Kirjanpitotiedot
12 11 0	Liikevaihto
12 12 0	Tuotannon arvo
13 32 0	Palkat
Pääomatiliä koskevat tiedot
15 11 0	Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen
Työllisyyttä koskevat tiedot
16 11 0	Työhön osallistuvien lukumäärä

7.	Tehdään pilottitutkimuksia 9 jaksossa lueteltujen ominaisuustietojen osalta.

5 JAKSO

Ensimmäinen viitevuosi

Ensimmäinen viitevuosi, jolta vuositilastot laaditaan, on kalenterivuosi 2008. Määrävuosin laadittavien tilastojen ensimmäiset viitevuodet määritellään jäljempänä ominaisuustietojen koodeilla:

Kalenterivuosi	Koodit
2009	15 42 0 ja 15 44 1
2008	18 12 0, 18 15 0, 18 16 0 ja 23 11 0

2.	Määrävuotiset tilastot laaditaan vähintään kerran viidessä vuodessa.

3.	Ensimmäinen viitevuosi, jolta ominaisuustietoja 21 14 0 koskevat tilastot laaditaan, on kalenterivuosi 2010.

4.	Ominaisuustietoa 21 12 0 koskevat tilastot laaditaan vuosittain. Ominaisuustietoa 21 14 0 koskevat tilastot laaditaan joka kolmas vuosi.

6 JAKSO

Kertomus tilastojen laadusta

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kunkin keskeisen ominaisuustiedon osalta tarkkuusaste suhteessa 95 prosentin luotettavuustasoon, minkä komissio esittää 13 artiklan mukaisessa kertomuksessaan, ottaen huomioon kyseisen artiklan soveltaminen kussakin jäsenvaltiossa. Keskeisistä ominaisuustiedoista päätetään 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

7 JAKSO

Tulosten tuottaminen

1.	Tulokset, lukuun ottamatta ominaisuustietoja 18 11 0, 18 12 0, 18 15 0 ja 18 16 0, on jaoteltava NACE Rev. 2:n nelinumerotasolle. Ominaisuustiedot 18 11 0, 18 12 0, 18 15 0 ja 18 16 0 on jaoteltava NACE Rev. 2:n kolminumerotasolle.

2.	Tietyt tulokset on jaoteltava myös kokoluokkiin ja NACE Rev. 2:n kolminumerotasolle (ryhmä).

3.	Toimialayksiköistä laadittavien tilastojen tulokset on jaoteltava NACE Rev. 2:n nelinumerotasolle (luokka).

4.	Aluetilastojen tulokset on jaoteltava NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle ja NUTSin tasolle 2.

5.	Ominaisuustietoja 21 11 0, 21 12 0 ja 21 14 0 koskevat tulokset jaotellaan NACE Rev. 2:n kaksinumerotason mukaan.

6.	Ominaisuustietoja 21 11 0, 21 12 0 ja 21 14 0 koskevat tulokset on jaoteltava seuraaviin ympäristöalan osa-alueisiin: ilmanlaadun ja ilmaston suojelu, jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristönsuojelu. Ympäristöalan osa-aluekohtaiset tulokset jaotellaan NACE Rev. 2:n kaksinumerotason mukaan.

8 JAKSO

Tulosten toimittaminen

Tulokset on toimitettava 18 kuukauden kuluessa viiteajanjakson kalenterivuoden päättymisestä.

Kansalliset ennakkotulokset tai estimaatit on toimitettava 10 kuukauden kuluessa viiteajanjakson kalenterivuoden päättymisestä 4 jakson 3 kohdassa tarkoitetuista yritystilastoista, jotka laaditaan seuraavista ominaisuustiedoista:

Koodi	Nimike
Rakennetta koskevat tiedot
11 11 0	Yritysten lukumäärä
Kirjanpitotiedot
12 11 0	Liikevaihto
12 12 0	Tuotannon arvo
13 11 0	Tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä
13 32 0	Palkat
15 11 0	Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen
Työllisyyttä koskevat tiedot
16 11 0	Työhön osallistuvien lukumäärä

Nämä ennakkotulokset on jaoteltava NACE Rev 2:n kolminumerotasolle (ryhmä).

9 JAKSO

Selvitykset ja pilottitutkimukset

Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle selvityksen seuraavien ominaisuustietojen tulosten laadinnassa tarvittavien tietojen saatavuudesta:

Koodi	Nimike	Huomautukset
Ympäristötiedot
21 11 0	Investoinnit laitteisiin ja laitoksiin, jotka on tarkoitettu päästöjen vähentämiseen, sekä erityisiin päästöjen vähentämislaitteisiin (pääasiassa putkien suulle asennettavat)	Erityinen jaottelu ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen Kioton pöytäkirjan noudattamiselle
21 12 0	Investoinnit laitteisiin ja laitoksiin, jotka liittyvät puhtaampaan tuotantotekniikkaan (”integroitu tekniikka”)	Erityinen jaottelu ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen Kioton pöytäkirjan noudattamiselle
21 14 0	Ympäristönsuojelun toimintamenot yhteensä	Erityinen jaottelu EU:n ympäristöpolitiikan täytäntöönpanosta aiheutuville menoille
Alihankinta
23 12 0	Tulot alihankinnasta

Komissio panee vireille näitä ominaisuustietoja koskevan pilottitutkimusohjelman.

10 JAKSO

Siirtymäkausi

Ominaisuustietoja 21 12 0 ja 21 14 0 koskevia tilastoja laadittaessa siirtymäkausi päättyy viitevuoteen 2008.

(1) Jos liikevaihdon tai työhön osallistuvien kokonaismäärä NACE Rev.2:n pääluokkien B–E jollakin kaksinumerotasolla on jonkin jäsenvaltion osalta alle yksi prosentti yhteisön kokonaismäärästä, tässä asetuksessa tarkoitettuja tietoja ominaisuustietoja 21 11 0 ja 21 12 0 koskevien tilastojen laatimiseksi ei tarvitse kerätä. Jos yhteisön politiikka sitä edellyttää, komissio voi 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen pyytää näiden tietojen tilapäistä keräämistä.

(2) Jos liikevaihdon tai työhön osallistuvien kokonaismäärä NACE Rev.2:n pääluokkien B–E jollakin kaksinumerotasolla on jonkin jäsenvaltion osalta alle yksi prosentti yhteisön kokonaismäärästä, tässä asetuksessa tarkoitettuja tietoja ominaisuustietoa 21 14 0 koskevien tilastojen laatimiseksi ei tarvitse kerätä. Jos yhteisön politiikka sitä edellyttää, komissio voi 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen pyytää näiden tietojen tilapäistä keräämistä.

LIITE III

KAUPAN RAKENNETILASTOJEN YKSITYISKOHTAINEN MODUULI

1 JAKSO

Tarkoitus

Tämän liitteen tarkoituksena on määrittää yhteinen järjestelmä kaupan rakennetta, toimintaa, kilpailukykyä ja tuloksia koskevien yhteisön tilastojen keräämiselle, laatimiselle, toimittamiselle ja arvioinnille.

2 JAKSO

Alat

Laadittavat tilastot koskevat 1 artiklan toisen kohdan a–e alakohdassa mainittuja alueita, ja erityisesti

—	kaupan verkoston rakennetta ja sen kehitystä,

—	kaupan yritysten toimintaa ja myynnin muotoja sekä toimitus- ja myyntitapoja.

3 JAKSO

Soveltamisala

Tilastot on laadittava kaikista NACE Rev. 2:n pääluokkaan G luokiteltavista toimialoista. Tähän pääluokkaan kuuluvat tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus. Yritystilastot koskevat kaikkien niiden yritysten perusjoukkoa, joiden pääasiallinen toiminta luokitellaan pääluokkaan G.

Jos NACE Rev. 2:n pääluokan G jossain pääryhmässä liikevaihdon kokonaismäärä ja työhön osallistuvien henkilöiden lukumäärä on jäsenvaltiossa yleensä alle yksi prosentti yhteisön kokonaismäärästä, tässä liitteessä tarkoitettuja tietoja, jotka eivät kuulu liitteeseen I, ei tarvitse kerätä tämän asetuksen soveltamiseksi.

3.	Jos yhteisön politiikka sitä edellyttää, komissio voi 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen pyytää 2 kohdassa tarkoitettua tilapäistä tiedonkeruuta.

4 JAKSO

Ominaisuustiedot

Jäljempänä esitetyissä ominaisuustietojen ja tilastojen luetteloissa mainitaan tarvittaessa ne tilastoyksikkötyypit, joista tilastot laaditaan, sekä se, laaditaanko tilastot vuosittain vai määrävuosin. Kursivoidut ominaisuustietoja ja tilastoja koskevat merkinnät sisältyvät myös liitteessä I määritellyn yleisen moduulin luetteloihin.

Vuosittaiset demografiset tilastot:

Koodi	Nimike
Rakennetta koskevat tiedot
11 11 0	Yritysten lukumäärä
11 21 0	Paikallisten yksiköiden lukumäärä

Yritysten ominaisuustiedot, joista laaditaan vuosittaiset tilastot:

Koodi	Nimike
Tilinpitotiedot
12 11 0	Liikevaihto
12 12 0	Tuotannon arvo
12 13 0	Jälleenmyytävien tavaroiden myyntikate
12 15 0	Arvonlisäys tuotannontekijähintaan
12 17 0	Käyttökate
13 11 0	Tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä
13 12 0	Sellaisinaan jälleenmyytäviksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä
13 13 1	Maksut työvoiman vuokraamisesta
13 21 0	Tavaroiden ja palvelujen varastojen muutos
13 21 1	Sellaisinaan myytäviksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen varastojen muutos
13 31 0	Henkilöstömenot
13 32 0	Palkat
13 33 0	Sosiaaliturvamaksut
Pääomatiliä koskevat tiedot
15 11 0	Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen
15 12 0	Bruttoinvestoinnit maahan
15 13 0	Bruttoinvestoinnit olemassa oleviin rakennuksiin ja rakennelmiin
15 14 0	Bruttoinvestoinnit uudisrakentamiseen ja rakennusten muutostöihin
15 15 0	Bruttoinvestoinnit koneisiin ja laitteisiin
15 21 0	Aineellisen käyttöomaisuuden myynnit
Työllisyyttä koskevat tiedot
16 11 0	Työhön osallistuvien lukumäärä
16 13 0	Palkatun henkilöstön lukumäärä
16 14 0	Palkatun henkilöstön lukumäärä kokopäivätyötä vastaavana

Yritysten ominaisuustiedot, joista laaditaan tilastot määrävuosin:

Koodi	Nimike	Huomautukset
	Yritysten kaupankäynnin muotoja koskevat tiedot	Ainoastaan kaksinumerotaso 47
17 32 0	Vähittäismyymälöiden määrä
Liikevaihdon jakautuminen toimialoittain
18 10 0	Liikevaihto maatalous-, metsätalous-, kalastus- ja teollisuustoiminnasta
18 15 0	Liikevaihto palvelutoiminnasta
18 16 0	Liikevaihto kaupan osto-, jälleenmyynti- ja välitystoiminnasta
Liikevaihdon jakautuminen tuotetyypeittäin
18 21 0	Liikevaihdon jakautuminen tuotteittain (CPA:n pääluokan G mukaisesti (1))

Ominaisuustiedot, joista laaditaan vuosittaiset aluetilastot:

Koodi	Nimike
Kirjanpitotiedot
13 32 0	Palkat
Työllisyyttä koskevat tiedot
16 11 0	Työhön osallistuvien lukumäärä

Ominaisuustiedot, joista laaditaan aluetilastot määrävuosin:

Koodi	Nimike	Huomautukset
Kirjanpitotiedot
12 11 0	Liikevaihto	Ainoastaan kaksinumerotasot 45 ja 47
Kauppaliikettä koskevia tietoja
17 33 1	Myyntipinta-ala	Ainoastaan kaksinumerotaso 47

5 JAKSO

Ensimmäinen viitevuosi

Ensimmäinen viitevuosi, jolta tilastot laaditaan, on kalenterivuosi 2008. Määrävuosin laadittavien tilastojen ensimmäiset viitevuodet määritellään jäljempänä kustakin sellaisesta NACE Rev. 2:n kaksinumerotasosta, josta tietoja kerätään, sekä määrävuotisista aluetilastoista:

Kalenterivuosi	Jaottelu
2012	Kaksinumerotaso 47
2008	Kaksinumerotaso 46
2009	Aluetilastot
2010	Kaksinumerotaso 45

2.	Määrävuosin laadittavat tilastot laaditaan viiden vuoden välein.

6 JAKSO

Kertomus tilastojen laadusta

Jäsenvaltiot ilmoittavat kunkin keskeisen ominaisuustiedon osalta tarkkuusasteen suhteessa 95 prosentin luotettavuustasoon, minkä komissio esittää 13 artiklan mukaisessa kertomuksessaan, ottaen huomioon tämän artiklan soveltaminen kussakin jäsenvaltiossa. Komissio päättää keskeisistä ominaisuustiedoista 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

7 JAKSO

Tulosten tuottaminen

1.	Yhteisön yleisten tulosten laatimiseksi jäsenvaltioiden on tuotettava kansalliset osatulokset jaoteltuina NACE Rev. 2:n nelinumerotasojen mukaan.

2.	Tietyt tulokset on jaoteltava myös kokoluokkiin kunkin NACE Rev. 2:n kolminumerotason osalta.

3.	Aluetilastot on jaoteltava sekä kullekin NACE Rev. 2:n kolminumerotasolle (ryhmä) että NUTSin tasolle 2.

Määrävuosin laadittavien aluetilastojen soveltamisala vastaa niiden paikallisten yksiköiden perusjoukkoa, joiden pääasiallinen toiminta luokitellaan pääluokkaan G. Soveltamisala voidaan kuitenkin rajoittaa niihin paikallisiin yksiköihin, jotka kuuluvat NACE Rev. 2:n pääluokkaan G luokiteltaviin yrityksiin, jos tämä perusjoukko kattaa yli 95 % koko soveltamisalasta. Tämä suhde lasketaan yritysrekisteristä saatavien työllistämistä koskevien ominaisuustietojen perusteella.

8 JAKSO

Tulosten toimittaminen

1.	Tulokset on toimitettava 18 kuukauden kuluessa viiteajanjakson kalenterivuoden päättymisestä.

Kansalliset ennakkotulokset tai estimaatit on toimitettava 10 kuukauden kuluessa viiteajanjakson kalenterivuoden päättymisestä niistä yritystilastoista, jotka laaditaan seuraavista ominaisuustiedoista:

Koodi	Nimike
Kirjanpitotiedot
12 11 0	Liikevaihto
Työllisyyttä koskevat tiedot
16 11 0	Työhön osallistuvien lukumäärä

Nämä ennakkotulokset on jaoteltava NACE Rev. 2:n kolminumerotasolle (ryhmä).

9 JAKSO

Siirtymäkausi

Ominaisuustietoja 13 13 1 ja 16 14 0 koskevia tilastoja laadittaessa siirtymäkausi ei saa olla pitempi kuin kaksi vuotta 5 jaksossa tarkoitetusta ensimmäisestä viitevuodesta (2008) lukien.

(1) Neuvoston asetus (ETY) N:o 3696/93, annettu 29 päivänä lokakuuta 1993, Euroopan talousyhteisön tilastollisesta toimialoittaisesta tuoteluokituksesta (CPA) (EYVL L 342, 31.12.1993, s. 1), asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.

LIITE IV

RAKENTAMISEN RAKENNETILASTOJEN YKSITYISKOHTAINEN MODUULI

1 JAKSO

Tarkoitus

Tämän liitteen tarkoituksena on määrittää yhteinen järjestelmä rakentamisen rakennetta, toimintaa, kilpailukykyä ja tuloksia koskevien yhteisön tilastojen keräämiselle, laatimiselle, toimittamiselle ja arvioinnille.

2 JAKSO

Alat

Laadittavat tilastot koskevat tämän asetuksen 1 artiklan toisen kohdan a–e alakohdassa mainittuja alueita, ja erityisesti

—	keskeisiä tilastoja rakennustoiminnan rakenteen, toiminnan, kilpailukyvyn ja tulosten yksityiskohtaista analyysia varten,

—	täydentävää luetteloa tilastoista erityiskysymysten tutkimista varten.

3 JAKSO

Soveltamisala

1.	Tilastot on laadittava kaikista NACE Rev. 2:n pääluokkaan F luokiteltavista toimialoista. Yritystilastot koskevat kaikkien niiden yritysten perusjoukkoa, joiden pääasiallinen toiminta luokitellaan pääluokkaan F.

Jos NACE Rev. 2:n pääluokan F jossain pääryhmässä liikevaihdon kokonaismäärä ja työhön osallistuvien henkilöiden lukumäärä on jäsenvaltiossa yleensä alle yksi prosentti yhteisön kokonaismäärästä, tässä liitteessä tarkoitettuja tietoja, jotka eivät kuulu liitteeseen I, ei tarvitse kerätä tämän asetuksen soveltamiseksi.

3.	Jos yhteisön politiikka sitä edellyttää, komissio voi 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen pyytää 2 kohdassa tarkoitettua tilapäistä tiedonkeruuta.

4 JAKSO

Ominaisuustiedot

Jäljempänä luetelluissa ominaisuustietojen ja tilastojen luetteloissa mainitaan tarvittaessa ne tilastoyksikkötyypit, joista tilastot laaditaan, sekä se, laaditaanko tilastot vuosittain vai määrävuosin. Kursivoidut tilastoja ja ominaisuustietoja koskevat merkinnät sisältyvät myös liitteessä I määritellyn yleisen moduulin luetteloihin.

Vuosittaiset demografiset tilastot:

Koodi	Nimike
Rakennetta koskevat tiedot
11 11 0	Yritysten lukumäärä
11 21 0	Paikallisten yksiköiden lukumäärä

Yritysten ominaisuustiedot, joista laaditaan vuosittaiset tilastot:

Koodi	Nimike	Huomautukset
Kirjanpitotiedot
12 11 0	Liikevaihto
12 12 0	Tuotannon arvo
12 13 0	Jälleenmyytävien tavaroiden myyntikate	Kaksinumerotasot 41 ja 42 sekä kolminumerotasot 43.1 ja 43.9 – vapaaehtoinen
12 15 0	Arvonlisäys tuotannontekijähintaan
12 17 0	Käyttökate
13 11 0	Tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä
13 12 0	Sellaisinaan jälleenmyytäviksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä	Kaksinumerotasot 41 ja 42 sekä kolminumerotasot 43.1 ja 43.9 – vapaaehtoinen
13 13 1	Maksut työvoiman vuokraamisesta
13 21 3	Valmisvaraston ja keskeneräisten töiden muutos
13 31 0	Henkilöstömenot
13 32 0	Palkat
13 33 0	Sosiaaliturvamaksut
13 41 1	Maksut tavaroiden pitkäaikaisesta vuokrauksesta ja käyttöleasingista
Pääomatiliä koskevat tiedot
15 11 0	Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen
15 12 0	Bruttoinvestoinnit maahan
15 13 0	Bruttoinvestoinnit olemassa oleviin rakennuksiin ja rakennelmiin
15 14 0	Bruttoinvestoinnit uudisrakentamiseen ja rakennusten muutostöihin
15 15 0	Bruttoinvestoinnit koneisiin ja laitteisiin
15 21 0	Aineellisen käyttöomaisuuden myynnit
Työllisyyttä koskevat tiedot
16 11 0	Työhön osallistuvien lukumäärä
16 13 0	Palkatun henkilöstön lukumäärä
16 14 0	Palkatun henkilöstön lukumäärä kokopäivätyötä vastaavana
16 15 0	Palkatun henkilöstön työtuntien määrä
Liikevaihdon jakautuminen toimialoittain
18 11 0	Liikevaihto pääasiallisesta toiminnasta NACE Rev. 2:n kolminumerotasolla
Energiatuotteiden ostot
20 11 0	Energiatuotteiden ostot (arvo)

Ominaisuustiedot, joista laaditaan aluetilastot määrävuosin:

Koodi	Nimike	Huomautukset
Pääomatiliä koskevat tiedot
15 44 1	Investoinnit hankittuihin tietokoneohjelmistoihin
Liikevaihdon jakautuminen toimialoittain
18 12 1	Liikevaihto teollisuustoiminnasta rakennustoimintaa lukuun ottamatta
18 12 2	Liikevaihto rakennustoiminnasta
18 15 0	Liikevaihto palvelutoiminnasta
18 16 0	Liikevaihto kaupan osto-, jälleenmyynti- ja välitystoiminnasta
18 31 0	Liikevaihto rakennusten rakentamisesta	Ainoastaan kaksinumerotasot 41 ja 42 sekä kolminumerotasot 43.1 ja 43.9
18 32 0	Liikevaihto tie- ja vesirakentamisesta	Ainoastaan kaksinumerotasot 41 ja 42 sekä kolminumerotasot 43.1 ja 43.9
Alihankinta
23 11 0	Maksut alihankkijoille
23 12 0	Tulot alihankinnasta

Ominaisuustiedot, joista laaditaan vuosittaiset aluetilastot:

Koodi	Nimike
Kirjanpitotiedot
13 32 0	Palkat
Työllisyyttä koskevat tiedot
16 11 0	Työhön osallistuvien lukumäärä

Toimialayksiköiden ominaisuustiedot, joista laaditaan vuosittaiset tilastot:

Koodi	Nimike
Kirjanpitotiedot
12 11 0	Liikevaihto
12 12 0	Tuotannon arvo
13 32 0	Palkat
15 11 0	Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen
Työllisyyttä koskevat tiedot
16 11 0	Työhön osallistuvien lukumäärä

5 JAKSO

Ensimmäinen viitevuosi

Ensimmäinen viitevuosi, jolta vuosittaiset tilastot laaditaan, on kalenterivuosi 2008. Määrävuosin laadittavien tilastojen ensimmäiset viitevuodet määritellään jäljempänä ominaisuustietojen koodeilla:

Kalenterivuosi	Koodi
2009	15 44 1
2008	18 12 1, 18 12 2, 18 15 0, 18 16 0, 18 31 0, 18 32 0, 23 11 0 ja 23 12 0

2.	Määrävuosin laadittavat tilastot laaditaan vähintään kerran viidessä vuodessa.

6 JAKSO

Selvitys tilastojen laadusta

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kunkin keskeisen ominaisuustiedon osalta tarkkuusaste suhteessa 95 prosentin luotettavuustasoon, minkä komissio esittää 13 artiklan mukaisessa kertomuksessaan, ottaen huomioon tämän artiklan soveltaminen kussakin jäsenvaltiossa. Keskeisistä ominaisuustiedoista päätetään 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

7 JAKSO

Tulosten tuottaminen

Tilastojen tulokset, lukuun ottamatta ominaisuustietoja 15 44 1, 18 11 0, 18 12 1, 18 12 2, 18 15 0, 18 16 0, 18 31 0 ja 18 32 0, jaotellaan NACE Rev. 2:n nelinumerotason mukaan.

Tulokset, jotka koskevat ominaisuustietoja 15 44 1, 18 11 0, 18 12 1, 18 12 2, 18 15 0, 18 16 0, 18 31 0 ja 18 32 0, jaotellaan NACE Rev. 2:n kolminumerotason mukaan.

2.	Tietyt tulokset on jaoteltava myös kokoluokkiin kullekin NACE Rev. 2:n kolminumerotasolle (ryhmä).

3.	Toimialayksiköistä laadittavat tilastot on jaoteltava NACE Rev. 2:n nelinumerotasolle (luokka).

4.	Aluetilastot on jaoteltava NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle (pääryhmä) ja NUTSin tasolle 2.

8 JAKSO

Tulosten toimittaminen

Tulokset on toimitettava 18 kuukauden kuluessa viiteajanjakson kalenterivuoden päättymisestä.

Koodi	Nimike
Rakennetta koskevat tiedot
11 11 0	Yritysten lukumäärä
Kirjanpitotiedot
12 11 0	Liikevaihto
12 12 0	Tuotannon arvo
13 11 0	Tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä
13 32 0	Palkat
Pääomatilejä koskevat tiedot
15 11 0	Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen
Työllisyyttä koskevat tiedot
16 11 0	Työhön osallistuvien lukumäärä

Nämä ennakkotulokset on jaoteltava NACE Rev. 2:n kolminumerotasolle (ryhmä).

9 JAKSO

Siirtymäkausi

Siirtymäkautta ei voida myöntää.

LIITE V

VAKUUTUSALAN RAKENNETILASTOJEN YKSITYISKOHTAINEN MODUULI

1 JAKSO

Tarkoitus

Tämän liitteen tarkoituksena on määrittää yhteinen järjestelmä jäsenvaltioiden vakuutusalan rakennetta, toimintaa, kilpailukykyä ja tuloksia koskevien yhteisön tilastojen keruulle, laatimiselle, toimittamiselle ja arvioinnille. Tässä moduulissa on yksityiskohtainen luettelo tiedoista, joita käytetään tilastojen laatimiseen, jotta vakuutusalan kansallisen, yhteisön tason ja kansainvälisen kehityksen tuntemus paranee.

2 JAKSO

Alat

Laadittavat tilastot koskevat 1 artiklan toisen kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuja aloja ja erityisesti

—	vakuutusyritysten rakenteen, toiminnan, kilpailukyvyn ja tulosten yksityiskohtaista tarkastelua,

—	koko toiminnan sekä tuotekohtaisen toiminnan kehitystä ja jakautumista, vakuutuksenottajien kulutustottumuksia, kansainvälistä toimintaa, henkilöstöä, sijoituksia, omaa pääomaa sekä vakuutusteknistä vastuuvelkaa.

3 JAKSO

Soveltamisala

1.	Tilastoja laaditaan kaikista toiminnoista, jotka kuuluvat NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 65, lukuun ottamatta kolminumerotasoa 65.3.

Tilastoja laaditaan seuraavista yrityksistä:

—	muut vakuutusyritykset kuin henkivakuutusyritykset: kaikki direktiivin 91/674/ETY (1) 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut yritykset,

—	henkivakuutusyritykset: kaikki direktiivin 91/674/ETY 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut yritykset,

—	jälleenvakuutustoimintaan erikoistuneet yritykset: kaikki direktiivin 91/674/ETY 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut yritykset,

—	Lloyd’s-nimellä tunnettu vakuutuksenantajien yhteenliittymä: kaikki direktiivin 91/674/ETY 4 artiklassa tarkoitetut yritykset,

—	yleisyritykset: kaikki sekä henkivakuutustoimintaa että muuta vakuutustoimintaa harjoittavat yritykset.

3.	Lisäksi direktiivien 73/239/ETY (2) ja 2002/83/EY (3) III osastossa tarkoitetut yritysten sivukonttorit, joiden toiminta kuuluu johonkin 2 kohdassa tarkoitettuun NACE Rev. 2:n nelinumerotasoon, katsotaan vastaaviksi 2 kohdassa määritellyiksi yrityksiksi.

4.	Yhdenmukaistettuja yhteisön tilastoja laadittaessa jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon direktiivin 73/239/ETY 3 artiklassa ja direktiivin 2002/83/EY 3 artiklan 2, 3, 5, 6 ja 7 kohdassa tarkoitetut poikkeukset.

4 JAKSO

Ominaisuustiedot

Kursiivilla merkityt ominaisuustiedot sisältyvät myös liitteessä I määritellyn yleisen moduulin luetteloihin. Jäljempänä 3 kohdan luettelossa A ja 4 kohdan luettelossa B tarkoitetut tiedot kerätään 5 jakson mukaisesti. Käytettäessä suoraan tilinpäätöksestä saatavia tietoja rinnastetaan viitevuonna päättyvät tilivuodet samaan viitevuoteen.

Luetteloissa A ja B henkivakuutusyritysten tiedot on merkitty numerolla 1, muiden vakuutusyritysten kuin henkivakuutusyritysten tiedot numerolla 2, yleisyritysten tiedot numerolla 3, jälleenvakuutuksiin erikoistuneiden yritysten tiedot numerolla 4, yleisyritysten henkivakuutustoiminnan tiedot numerolla 5 ja yleisyritysten muun vakuutustoiminnan kuin henkivakuutusten tiedot (mukaan lukien jälleenvakuutus) numerolla 6.

Luettelo A sisältää seuraavat tiedot:

direktiivin 91/674/ETY 6 artiklassa luetellut tiedot henkivakuutusyrityksistä, muista vakuutusyrityksistä kuin henkivakuutusyrityksistä, yleisyrityksistä ja jälleenvakuutukseen erikoistuneista yrityksistä: taseen vastaavissa kohdat C I (maa-alueet ja rakennukset, joita vakuutusyritys käyttää omaan toimintaansa), C II, C II 1 + C II 3 yhdistettynä, C II 2 + C II 4 yhdistettynä, C III, C III 1, C III 2, C III 3, C III 4, C III 5, C III 6 + C III 7 yhdistettynä, C IV, D; taseen vastattavissa: kohdat A, A I, A II + A III + A IV yhdistettynä, B, C 1 a (yleisyritysten osalta erikseen henkivakuutustoiminnasta ja muusta vakuutustoiminnasta), C 2 a (yleisyritysten osalta erikseen henkivakuutustoiminnasta ja muusta vakuutustoiminnasta), C 3 a (yleisyritysten osalta erikseen henkivakuutustoiminnasta ja muusta vakuutustoiminnasta), C 4 a, C 5, C 6 a, D a, G III (esittämättä erikseen vaihtovelkakirjalainoja), G IV;

direktiivin 91/674/ETY 34 artiklan I kohdassa luetellut tiedot muista vakuutusyrityksistä kuin henkivakuutusyrityksistä, jälleenvakuutukseen erikoistuneista yrityksistä sekä yleisyritysten muusta kuin henkivakuutustoiminnasta: kohdat 1 a, 1 b, 1 c, 1 d, 2, 4 a aa, 4 a bb, 4 b aa, 4 b bb, 7 (brutto), 7 d, 9, 10 (brutto ja netto erikseen);

direktiivin 91/674/ETY 34 artiklan II kohdassa luetellut tiedot henkivakuutusyrityksistä sekä yleisyritysten henkivakuutustoiminnasta: kohdat 1 a, 1 b, 1 c (erikseen bruttosumma ja jälleenvakuuttajien osuus), 2, 3, 5 a aa, 5 a bb, 5 b aa, 5 b bb, 6 a aa, 6 a bb, 8 (brutto), 8 d, 9, 10, 12, 13 (brutto ja netto erikseen);

direktiivin 91/674/ETY 34 artiklan III kohdassa luetellut tiedot henkivakuutusyrityksistä, muista vakuutusyrityksistä kuin henkivakuutusyrityksistä, yleisyrityksistä ja jälleenvakuutukseen erikoistuneista yrityksistä: kohdat 3, 4 (vain henkivakuutusyrityksistä ja yleisyrityksistä), 5, 6 (vain muista vakuutusyrityksistä kuin henkivakuutusyrityksistä, yleisyrityksistä ja jälleenvakuutukseen erikoistuneista yrityksistä), 7, 8, 9 + 14 + 15 yhdistettynä, 10 (ennen veroja), 13, 16;

direktiivin 91/674/ETY 63 artiklassa tarkoitetut tiedot:

—	henkivakuutusyrityksistä, muista kuin henkivakuutusyrityksistä ja yleisyritysten sekä henkivakuutustoiminnasta että muusta vakuutustoiminnasta: ensivakuutuksen bruttovakuutusmaksutulo CPA:n (ala)luokkien mukaisesti (viisinumerotaso ja alaluokat 66.03.21, 66.03.22),

—

muista vakuutusyrityksistä kuin henkivakuutusyrityksistä ja yleisyritysten muusta kuin henkivakuutustoiminnasta: ensivakuutustoiminnan korvauskulut (brutto), ensivakuutustoiminnan bruttokulut ja jälleenvakuutuksen osuus siitä, kaikki ominaisuustiedot eriteltyinä CPA:n (ala)luokkien mukaisesti (viisinumerotaso ja alaluokat 66.03.21, 66.03.22),

—	henkivakuutusyrityksistä ja yleisyritysten henkivakuutustoiminnasta: ensivakuutustoiminnan bruttovakuutusmaksutulo eriteltynä kyseisen artiklan II kohdan 1 kohdan mukaisesti;

direktiivin 91/674/ETY 64 artiklassa tarkoitetut tiedot: henkivakuutusyrityksistä, muista kuin henkivakuutusyrityksistä, yleisyrityksistä sekä jälleenvakuutukseen erikoistuneista yrityksistä: palkkiot ensivakuutustoiminnasta (lukuun ottamatta jälleenvakuutukseen erikoistuneita yrityksiä) sekä palkkioiden kokonaismäärä;

seuraavassa taulukossa luetellut lisätiedot:

Koodi	Nimike	Yritykset/liiketoiminta
Rakennetta koskevat tiedot
11 11 0	Yritysten lukumäärä	(1, 2, 3, 4)
11 11 1	Yritysten lukumäärä oikeudellisen muodon mukaan	(1, 2, 3, 4)
11 11 2	Yritysten lukumäärä bruttovakuutusmaksutulon suuruusluokan mukaan	(1, 2, 3)
11 11 3	Yritysten lukumäärä vakuutusteknisen bruttovastuuvelan suuruusluokan mukaan	(1)
11 11 5	Yritysten lukumäärä emoyhtiön kotipaikan mukaan	(1, 2, 3, 4)
11 41 0	Sivukonttoreiden lukumäärä ja sijainti muissa maissa	(1, 2, 3)
Kirjanpitotiedot / tuloslaskelman vakuutustekninen osa
32 11 4	Bruttovakuutusmaksutulo oikeudellisen muodon mukaan	(1, 2, 4, 5, 6)
32 11 5	Ensivakuutuksen vakuutusmaksutulo (brutto) emoyhtiön kotipaikan mukaan	(1, 2, 5, 6)
32 11 6	Jälleenvakuutuksen vakuutusmaksutulo (brutto) emoyhtiön kotipaikan mukaan	(1, 2, 4, 6)
32 18 2	Jälleenvakuuttajan osuus bruttovakuutusmaksutulosta emoyhtiön kotipaikan mukaan	(1, 2, 4, 5, 6)
32 16 0	Muut vakuutusteknisen laskelman kohdat, bruttomääräisenä	(1, 2, 4, 5, 6)
32 18 0	Jälleenvakuutuksen osuus	(1, 2, 4, 5, 6)
32 18 8	Jälleenvakuuttajan osuus muiden vakuutusteknisen laskelman kohtien bruttomäärästä	(1, 2, 4, 5, 6)
Kirjanpitotiedot / tuloslaskelman muu kuin vakuutustekninen osa
32 19 0	Yhteensä II (vakuutustekninen nettotulos)	(3)
Tuloslaskelmaan liittyvät lisätiedot
32 61 4	Ulkoiset kulut tavaroiden ja palveluiden hankinnasta	(1, 2, 3, 4)
13 31 0	Henkilöstömenot	(1, 2, 3, 4)
32 61 5	Ulkoiset ja sisäiset vahingonselvittelykulut	(1, 2, 4, 5, 6)
32 61 6	Hankintamenot	(1, 2, 4, 5, 6)
32 61 7	Hallintokulut	(1, 2, 4, 5, 6)
32 61 8	Muut vakuutustekniset kulut, brutto	(1, 2, 4, 5, 6)
32 61 9	Sijoitusten hoitokulut	(1, 2, 4, 5, 6)
32 71 1	Tuotot merkittävistä omistusyhteyksistä	(1, 2, 4, 5, 6)
32 71 3	Tuotot maa-alueista ja rakennuksista	(1, 2, 4, 5, 6)
32 71 4	Tuotot muista sijoituksista	(1, 2, 4, 5, 6)
32 71 5	Sijoitusten palautuneet arvonalennukset	(1, 2, 4, 5, 6)
32 71 6	Sijoitusten myyntivoitot	(1, 2, 4, 5, 6)
32 72 1	Sijoitusten hoitokulut, korot mukaan lukien	(1, 2, 4, 5, 6)
32 72 2	Sijoituksista tehdyt arvonalennukset	(1, 2, 4, 5, 6)
32 72 3	Sijoitusten myyntitappiot	(1, 2, 4, 5, 6)
Tuotetiedot CPA:n (ala)luokkien mukaisesti
33 12 1	Jälleenvakuuttajan osuus ensivakuutuksen bruttovakuutusmaksutulosta (viisinumerotaso, alaluokat 66.03.21 ja 66.03.22)	(1, 2, 5, 6)
Kansainvälinen toiminta (sijoittautumisoikeuden piiriin kuuluvan vakuutustoiminnan maantieteellinen jakautuma)
34 31 1	Ensivakuutuksen vakuutusmaksutulo (brutto) CPA-luokan (viisinumerotaso) ja jäsenvaltion mukaan	(1, 2, 5, 6)
Kansainvälinen toiminta (palveluiden vapaan tarjoamisen piiriin kuuluvan vakuutustoiminnan maantieteellinen jakautuma)
34 32 1	Ensivakuutuksen vakuutusmaksutulo (brutto) CPA-luokan (viisinumerotaso) ja jäsenvaltion mukaan	(1, 2, 5, 6)
Työllisyyttä koskevat tiedot
16 11 0	Työhön osallistuvien lukumäärä	(1, 2, 3, 4)
Tasetiedot (vastaavaa/vastattavaa)
36 30 0	Taseen loppusumma	(1, 2, 3, 4)
37 33 1	Ensivakuutukseen liittyvät korvausvastuuvaraukset, brutto	(2, 6)
37 30 1	Vakuutusteknisten varausten kokonaismäärä, netto	(1, 2, 3, 4)

Luettelossa B on seuraavat tiedot:

a)	direktiivin 91/674/ETY 34 artiklan I kohdassa luetellut tiedot muista vakuutusyrityksistä kuin henkivakuutusyrityksistä, jälleenvakuutukseen erikoistuneista vakuutusyrityksistä sekä yleisyritysten muusta kuin henkivakuutustoiminnasta: kohdat 3, 5, 6, 8;

b)	direktiivin 91/674/ETY 34 artiklan II kohdassa luetellut tiedot henkivakuutusyrityksistä sekä yleisyritysten henkivakuutustoiminnasta: kohdat 4, 6 b, 7, 11;

direktiivin 91/674/ETY 63 artiklassa luetellut tiedot henkivakuutusyrityksistä ja muista kuin henkivakuutusyrityksistä sekä yleisyritysten henkivakuutustoiminnasta ja muusta vakuutustoiminnasta: ensivakuutustoiminnan bruttovakuutusmaksutulon maantieteellinen jakauma eli kyseinen tulo yrityksen pääkonttorin sijaintijäsenvaltiossa, muissa jäsenvaltioissa, muissa ETA-maissa, Sveitsissä, Yhdysvalloissa, Japanissa ja muissa Euroopan unionin ulkopuolisissa maissa;

seuraavassa taulukossa luetellut lisätiedot:

Koodi	Nimike	Yritykset/liiketoiminta	Huomio
Kirjanpitotiedot/tuloslaskelman vakuutustekninen osa
32 13 2	Kyseisen tilivuoden bruttokorvauskulut	(2, 4, 6)
Kansainvälinen toiminta (yleisesti)
34 12 0	Jälleenvakuutuksen bruttovakuutusmaksutulon maantieteellinen jakauma	(1, 2, 4, 5, 6)
34 13 0	Maantieteellinen jakauma: jälleenvakuuttajan osuus bruttovakuutusmaksutulosta	(1, 2, 4, 5, 6)
Tasetiedot (vastaavaa/vastattavaa)
36 11 2	Maa-alueet ja rakennukset (käypä arvo)	(1, 2, 3, 4)
36 12 3	Sijoitukset sidosyrityksiin sekä merkittävät omistusyhteydet (käypä arvo)	(1, 2, 3, 4)
36 13 8	Muut sijoitukset (käypä arvo)	(1, 2, 3, 4)
36 21 0	Sijoitukset sellaisten henkivakuutuksen ottajien hyväksi, jotka kantavat sijoitusriskin – maa-alueet ja rakennukset	(1, 3)
36 22 0	Sijoitukset sellaisten henkivakuutuksen ottajien hyväksi, jotka kantavat sijoitusriskin – muut sijoitukset	(1, 3)
37 10 1	Kokonaispääoma ja varaukset, oikeudellisen muodon mukaan jaoteltuna	(1, 2, 3, 4)
37 33 3	Bruttovaraukset ensivakuutukseen liittyviä korvausvastuita varten CPA:n (ala)luokkien (viisinumerotaso) ja alaluokkien 66.03.21, 66.03.22 mukaan	(2, 6)
Muut tiedot
39 10 0	Sopimusten määrä tilivuoden lopussa; ensivakuutustoiminnan kaikki yksilölliset henkivakuutussopimukset sekä seuraavat CPA-(ala)luokat: 66.01.1, 66.03.1, 66.03.4 ja 66.03.5	(1, 2, 5, 6)
39 20 0	Vakuutettujen määrä tilivuoden lopussa; ensivakuutustoiminnan ryhmähenkivakuutukset sekä seuraava CPA-alaluokka: 66.03.1	(1, 2, 5, 6)
39 30 0	Vakuutettujen ajoneuvojen määrä tilivuoden lopussa ensivakuutustoiminnassa seuraavassa CPA-alaluokassa: 66.03.2	(2, 6)	vapaaehtoinen
39 40 0	Vakuutusten bruttosumma tilivuoden lopussa ensivakuutustoiminnassa seuraavissa CPA-alaluokissa: 66.01.1 ja 66.01.4	(1, 5)	vapaaehtoinen
39 50 0	Vahinkojen lukumäärä tilivuoden aikana ensivakuutusliikkeessä CPA-alaluokassa 66.03.2	(2, 6)	vapaaehtoinen

5 JAKSO

Ensimmäinen viitevuosi

Ensimmäinen viitevuosi, jolta vuosittaiset tilastot laaditaan, on kalenterivuosi 2008.

6 JAKSO

Tulosten tuottaminen

Tilastot on jaoteltava NACE Rev. 2:n nelinumerotasolle (luokat).

7 JAKSO

Tulosten toimittaminen

Tulokset toimitetaan 12 kuukauden kuluessa viitekalenterivuoden päättymisestä 3 jaksossa tarkoitettujen yritysten osalta, lukuun ottamatta jälleenvakuutukseen erikoistuneita yrityksiä, joiden osalta tulokset toimitetaan 18 kuukauden kuluessa viiteajanjakson päättymisestä.

8 JAKSO

Euroopan vakuutus- ja työeläkekomitea

Komissio ilmoittaa komission päätöksen 2004/9/EY (4) nojalla perustetulle Euroopan vakuutus- ja työeläkekomitealle tämän moduulin soveltamisesta ja kaikista 12 artiklan mukaisesti päättämistään toimista, joilla tietojen keruuta ja tilastollista käsittelyä sekä tulosten käsittelyä ja toimittamista mukautetaan taloudelliseen ja tekniseen kehitykseen.

9 JAKSO

Siirtymäkausi

Siirtymäkautta ei voida myöntää.

(1) Neuvoston direktiivi 91/674/ETY, annettu 19 päivänä joulukuuta 1991, vakuutusyritysten tilinpäätöksistä ja konsolidoiduista tilinpäätöksistä (EYVL L 374, 31.12.1991, s. 7), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2006/46/EY (EUVL L 224, 16.8.2006, s. 1).

(2) Ensimmäinen neuvoston direktiivi 73/239/ETY, annettu 24 päivänä heinäkuuta 1973, muun ensivakuutusliikkeen kuin henkivakuutusliikkeen aloittamista ja harjoittamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EYVL L 228, 16.8.1973, s. 3), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2005/68/EY (EUVL L 323, 9.12.2005, s. 1).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/83/EY, annettu 5 päivänä marraskuuta 2002, henkivakuutuksesta (EYVL L 345, 19.12.2002, s. 1), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2007/44/EY (EUVL L 247, 21.9.2007, s. 1).

(4) EUVL L 3, 7.1.2004, s. 34.

LIITE VI

LUOTTOLAITOKSIA KOSKEVIEN RAKENNETILASTOJEN YKSITYISKOHTAINEN MODUULI

1 JAKSO

Tarkoitus

Tämän liitteen tarkoituksena on määrittää yhteinen järjestelmä luottolaitosalan rakennetta, toimintaa, kilpailukykyä ja tuloksia koskevien yhteisön tilastojen keruuta, laatimista, toimittamista ja arviointia varten. Tämä moduuli sisältää yksityiskohtaisen luettelon ominaisuustiedoista, joista laaditaan tilastot luottolaitosalan kansallisen, yhteisön tason ja kansainvälisen kehityksen tuntemuksen parantamiseksi.

2 JAKSO

Soveltamisala

Laadittavat tilastot koskevat 1 artiklan toisen kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuja aloja ja erityisesti

—	luottolaitosten rakenteen, toiminnan, kilpailukyvyn ja tulosten yksityiskohtaista tarkastelua,

—	koko liiketoiminnan sekä tuotekohtaisen liiketoiminnan kehitystä ja jakautumista, kansainvälistä toimintaa, henkilöstöä, omaa pääomaa sekä muita varoja ja velkoja.

3 JAKSO

Soveltamisala

1.	Tilastot laaditaan NACE Rev.2:n nelinumerotasoille 64.19 ja 64.92 kuuluvista luottolaitostoiminnoista.

Tilastot laaditaan kaikkien pankkien ja muiden rahoituslaitosten tilinpäätöksestä ja konsolidoidusta tilinpäätöksestä 8 päivänä joulukuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 86/635/ETY (1) 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 2 kohdan mukaisten luottolaitosten toiminnoista (lukuun ottamatta keskuspankkeja).

Luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/48/EY (uudelleenlaadittu teksti) (2) 38 artiklassa tarkoitetut luottolaitosten sivukonttorit, joiden toiminta kuuluu NACE Rev. 2:n nelinumerotasoihin 64.19 ja 64.92, katsotaan 2 kohdassa määritellyiksi luottolaitoksiksi.

4 JAKSO

Ominaisuustiedot

Ominaisuustiedot luetellaan jäljempänä. Kursiivilla merkityt ominaisuustiedot sisältyvät myös liitteessä I määritellyn yleisen moduulin luetteloihin. Käytettäessä suoraan tilinpäätöksestä saatavia tietoja rinnastetaan viitevuonna päättyvät tilivuodet kyseiseen viitevuoteen.

Luettelo sisältää

a)	direktiivin 86/635/ETY 4 artiklassa luetellut ominaisuustiedot: taseen vastaavaa puoli: kohta 4; taseen vastattavaa puoli: kohdat 2 a) + 2 b) yhdistettynä, kohdat 7 + 8 + 9 + 10 + 11 + 12 + 13 + 14 yhdistettynä;

direktiivin 86/635/ETY 27 artiklassa luetellut ominaisuustiedot: kohta 2, kohdat 3 a) + 3 b) + 3 c) yhdistettynä, kohta 3 a), kohta 4, kohta 5, kohta 6, kohta 7, kohdat 8 a) + 8 b) yhdistettynä, kohta 8 b), kohta 10, kohdat 11 + 12 yhdistettynä, kohdat 9 + 13 + 14 yhdistettynä, kohdat 15 + 16 yhdistettynä, kohta 19, kohdat 15 + 20 + 22 yhdistettynä, kohta 23;

lisäksi seuraavat ominaisuustiedot:

Koodi	Nimike	Huomautus
Rakennetta koskevat tiedot
11 11 0	Yritysten lukumäärä
11 11 1	Yritysten lukumäärä oikeudellisen muodon mukaan
11 11 4	Yritysten lukumäärä emoyhtiön kotipaikan mukaan
11 11 6	Yritysten lukumäärä taseen loppusummaan perustuvan kokoluokan mukaan
11 11 7	Yritysten lukumäärä luottolaitosluokan mukaan
11 21 0	Paikallisten yksiköiden lukumäärä
11 41 1	Muissa kuin ETA-maissa sijaitsevien sivuliikkeiden kokonaismäärä sijaintipaikan mukaan
11 51 0	Ulkomailla sijaitsevien rahoitustytäryhtiöiden kokonaismäärä sijaintipaikan mukaan
Tilinpäätöstiedot: tuloslaskelma
42 11 0	Korkotuotot ja muut vastaavat tuotot
42 11 1	Korkotuotot ja muut vastaavat tuotot kiinteätuottoisista arvopapereista
42 12 1	Korkokulut ja muut vastaavat kulut liikkeelle lasketuista joukkovelkakirjoista
12 12 0	Tuotannon arvo
13 11 0	Tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä
13 31 0	Henkilöstömenot
12 14 0	Arvonlisäys perushintaan	Vapaaehtoinen
12 15 0	Arvonlisäys tuotannontekijähintaan
15 11 0	Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen
Tilinpäätöstiedot: tase
43 30 0	Taseen loppusumma (CI)
43 31 0	Taseen loppusumma emoyhtiön kotipaikan mukaan
43 32 0	Taseen loppusumma oikeudellisen muodon mukaan
Tuotekohtaiset tiedot
44 11 0	Korkotuotot ja muut vastaavat tuotot CPA:n (ala)luokkien mukaan	Vapaaehtoinen
44 12 0	Korkokulut ja muut vastaavat kulut CPA:n (ala)luokkien mukaan	Vapaaehtoinen
44 13 0	Saadut palkkiot CPA:n (ala)luokkien mukaan	Vapaaehtoinen
44 14 0	Maksetut palkkiot CPA:n (ala)luokkien mukaan	Vapaaehtoinen
Sisämarkkinoita ja kansainvälistymistä koskevat tiedot
45 11 0	ETA-maissa sijaitsevien sivuliikkeiden maantieteellinen jakautuminen
45 21 0	Korkotuottojen ja muiden vastaavien tuottojen maantieteellinen jakautuminen
45 22 0	Taseen loppusumman maantieteellinen jakautuminen
45 31 0	Palvelujen tarjoamisen vapauteen perustuvan toiminnan korkotuottojen ja muiden vastaavien tuottojen maantieteellinen jakautuminen (muut ETA-maat)	Vapaaehtoinen
45 41 0	Sivuliikkeiden toimintaan perustuvien korkotuottojen ja muiden vastaavien tuottojen maantieteellinen jakautuminen (muut kuin ETA-maat)	Vapaaehtoinen
45 42 0	Palvelujen tarjoamisen vapauteen perustuvan toiminnan korkotuottojen ja muiden vastaavien tuottojen maantieteellinen jakautuminen (muut kuin ETA-maat)	Vapaaehtoinen
Työllisyyttä koskevat tiedot
16 11 0	Työhön osallistuvien lukumäärä
16 11 1	Työhön osallistuvien lukumäärä luottolaitosluokan mukaan
16 11 2	Työhön osallistuvien naisten lukumäärä
16 13 0	Palkatun henkilöstön lukumäärä
16 13 6	Naispuolisen palkatun henkilöstön lukumäärä
16 14 0	Palkatun henkilöstön lukumäärä kokopäivätyötä vastaavana
Muut tiedot
47 11 0	Tilien lukumäärä CPA:n (ala)luokkien mukaan	Vapaaehtoinen
47 12 0	Asiakkaille myönnettyjen luottojen ja ennakkojen lukumäärä CPA:n (ala)luokkien mukaan	Vapaaehtoinen
47 13 0	Luottolaitoksen omistamien pankkiautomaattien määrä

Ominaisuustiedot, joista laaditaan vuosittaiset aluetilastot:

Koodi	Nimike	Huomautukset
Rakennetta koskevat tiedot
11 21 0	Paikallisten yksiköiden lukumäärä
Kirjanpitotiedot
13 32 0	Palkat	Vapaaehtoinen
Työllisyyttä koskevat tiedot
16 11 0	Työhön osallistuvien lukumäärä

5 JAKSO

Ensimmäinen viitevuosi

Ensimmäinen viitevuosi, jolta 4 jaksossa luetelluista ominaisuustiedoista laaditaan vuositilastot, on kalenterivuosi 2008.

6 JAKSO

Tulosten tuottaminen

1.	Tulokset jaotellaan NACE Rev. 2:n nelinumerotasoille 64.19 ja 64.92.

2.	Alueellisten tilastojen tulokset jaotellaan NACE Rev. 2:n nelinumerotasolle ja NUTSin tasolle 1.

7 JAKSO

Tulosten toimittaminen

Tulosten toimitusaikaa koskeva päätös tehdään 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Toimitusaika voi olla enintään 10 kuukautta viitevuoden päättymisestä.

8 JAKSO

Raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomitea

Komissio ilmoittaa neuvoston päätöksellä 2006/856/EY (3) perustetulle raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomitealle tämän moduulin täytäntöönpanosta ja kaikista toimenpiteistä, joilla tietojen keruuta ja tilastollista käsittelyä sekä tulosten käsittelyä ja toimittamista mukautetaan taloudelliseen ja tekniseen kehitykseen.

9 JAKSO

Pilottitutkimukset

Komissio käynnistää seuraavat tämän liitteen kattamaa toimintaa koskevat pilottitutkimukset, jotka jäsenvaltiot toteuttavat:

a)	johdannaisia ja taseen ulkopuolisia eriä koskevat tiedot;

b)	jakeluverkkoja koskevat tiedot;

c)	tiedot, jotka tarvitaan luottolaitosten liiketoimien erittelemiseksi hinta- ja volyymikomponentteihin.

2.	Pilottitutkimuksilla arvioidaan tiedonkeruun toteutettavuutta ja kerättävien tietojen tarkoituksenmukaisuutta siten, että huomioon otetaan tiedoista saatava hyöty suhteessa tiedonkeruun kustannuksiin ja keruusta yrityksille aiheutuviin rasitteisiin.

10 JAKSO

Siirtymäkausi

Siirtymäkautta ei voida myöntää.

(1) EYVL L 372, 31.12.1986, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2006/46/EY.

(2) EUVL L 177, 30.6.2006, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2007/44/EY.

(3) EUVL L 332, 30.11.2006, s. 21.

LIITE VII

ELÄKERAHASTOJA KOSKEVIEN RAKENNETILASTOJEN YKSITYISKOHTAINEN MODUULI

1 JAKSO

Tarkoitus

Tämän liitteen tarkoituksena on määrittää yhteinen järjestelmä eläkerahastojen rakennetta, toimintaa, kilpailukykyä ja tuloksia koskevien yhteisön tilastojen keruulle, laatimiselle, toimittamiselle ja arvioinnille. Tämä moduuli sisältää yksityiskohtaisen luettelon ominaisuustiedoista, joista laaditaan tilastot eläkevakuutusalan kansallisen, yhteisön tason ja kansainvälisen kehityksen tuntemuksen parantamiseksi.

2 JAKSO

Alat

Laadittavat tilastot koskevat 1 artiklan toisen kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuja aloja ja erityisesti

—	eläkerahastojen rakenteen, toiminnan, kilpailukyvyn ja tulosten yksityiskohtaista tarkastelua,

—	koko liiketoiminnan kehitystä ja jakautumista sekä eläkerahastojen jäsenrakennetta, kansainvälistä toimintaa, henkilöstöä sekä sijoituksia ja velkoja.

3 JAKSO

Soveltamisala

1.	Tilastot laaditaan kaikista NACE Rev. 2:n kolminumerotasoon 65.3 kuuluvista toiminnoista. Tämä kolminumerotaso kattaa itsenäisten eläkerahastojen toiminnan.

2.	Joitakin tilastoja laaditaan yrityksistä, joilla on aputoiminnoiksi luokiteltavia epäitsenäisiä eläkerahastoja.

4 JAKSO

Ominaisuustiedot

Jäljempänä olevassa ominaisuustietojen luettelossa ilmoitetaan tarvittaessa, minkä tyyppisestä tilastoyksiköstä tilastot laaditaan. Kursiivilla merkityt ominaisuustiedot sisältyvät myös liitteessä I määritellyn yleisen moduulin luetteloihin. Käytettäessä suoraan tilinpäätöksestä saatavia tietoja rinnastetaan viitevuonna päättyvät tilivuodet kyseiseen viitevuoteen.

Demografiset ja yrityksiä koskevat ominaisuustiedot, joista laaditaan vuosittaiset tilastot (vain itsenäisistä eläkerahastoista):

Koodi	Nimike	Huomautus
Rakennetta koskevat tiedot
11 11 0	Yritysten lukumäärä
11 11 8	Yritysten lukumäärä investointeihin perustuvien kokoluokkien mukaan
11 11 9	Yritysten lukumäärä vakuutettujen määrään perustuvien kokoluokkien mukaan
11 61 0	Eläkejärjestelmien lukumäärä	Vapaaehtoinen
Tilinpäätöstiedot: tuloslaskelma
12 11 0	Liikevaihto
48 00 1	Eläkevakuutusmaksut vakuutetuilta
48 00 2	Eläkevakuutusmaksut työnantajilta
48 00 3	Saadut siirrot
48 00 4	Muut eläkevakuutusmaksut
48 00 5	Eläkevakuutusmaksut etuusperusteisiin järjestelmiin
48 00 6	Eläkevakuutusmaksut maksuperusteisiin järjestelmiin
48 00 7	Eläkevakuutusmaksut sekajärjestelmiin
48 01 0	Sijoitustoiminnan tuotot (eläkerahastot)
48 01 1	Pääomavoitot ja -tappiot
48 02 1	Saadut vakuutuskorvaukset
48 02 2	Muut tulot (eläkerahastot)
12 12 0	Tuotannon arvo
12 14 0	Arvonlisäys perushintaan	Vapaaehtoinen
12 15 0	Arvonlisäys tuotannontekijähintaan
48 03 0	Eläkemenot yhteensä
48 03 1	Maksetut jatkuvamaksuiset eläkkeet
48 03 2	Maksetut kertamaksuiset eläkkeet
48 03 3	Suoritetut siirrot
48 04 0	Vakuutusteknisen vastuuvelan muutos, netto
48 05 0	Maksetut vakuutusmaksut
48 06 0	Toimintamenot yhteensä
13 11 0	Tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä
13 31 0	Henkilöstömenot
15 11 0	Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen
48 07 0	Verot yhteensä
Taseen tiedot: vastaavaa
48 11 0	Maa-alueet ja rakennukset (eläkerahastot)
48 12 0	Sijoitukset sidosyrityksiin ja merkittävät omistusyhteydet (eläkerahastot)
48 13 0	Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit
48 13 1	Säännellyillä markkinoilla myydyt osakkeet
48 13 2	Pk-yrityksiin erikoistuneilla säännellyillä markkinoilla myydyt osakkeet
48 13 3	Muilla kuin julkisilla markkinoilla myydyt osakkeet
48 13 4	Muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit
48 14 0	Osuudet yhteissijoitusyrityksissä
48 15 0	Joukkovelkakirjat ja muut kiinteätuottoiset arvopaperit
48 15 1	Julkishallinnon liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat ja muut kiinteätuottoiset arvopaperit	Vapaaehtoinen
48 15 2	Muut joukkovelkakirjat ja muut kiinteätuottoiset arvopaperit	Vapaaehtoinen
48 16 0	Osuudet yhteissijoituksista (eläkerahastot)
48 17 0	Kiinnelainat ja muualle luokittelemattomat muut lainasaamiset
48 18 0	Muut sijoitukset
48 10 0	Eläkerahastojen sijoitukset yhteensä
48 10 1	Sijoitukset työnantajayritykseen yhteensä
48 10 4	Sijoitukset yhteensä markkina-arvoon
48 20 0	Muut vastaavaa-erät
Taseen tiedot: vastattavaa
48 30 0	Oma pääoma
48 40 0	Vakuutustekninen vastuuvelka, netto (eläkerahastot)
48 50 0	Muut vastattavaa-erät
Sisämarkkinoita ja kansainvälistymistä koskevat tiedot
48 61 0	Liikevaihdon maantieteellinen jakautuminen
48 62 0	Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit sijaintialueittain	Vapaaehtoinen
48 63 0	Sijoitukset yhteensä sijoituskohteen sijainnin mukaan	Vapaaehtoinen
48 64 0	Sijoitukset yhteensä jaoteltuina euromääräisiin ja muihin kuin euromääräisiin
Työllisyyttä koskevat tiedot
16 11 0	Työhön osallistuvien lukumäärä
Muut tiedot
48 70 0	Vakuutettujen määrä
48 70 1	Vakuutettujen määrä etuusperusteisissa järjestelmissä
48 70 2	Vakuutettujen määrä maksuperusteisissa järjestelmissä
48 70 3	Vakuutettujen määrä sekajärjestelmissä
48 70 4	Aktiivipolveen kuuluvien vakuutettujen määrä
48 70 5	Eläkeoikeuksia ansainneiden järjestelmästä poistuneiden vakuutettujen määrä
48 70 6	Eläkkeensaajien määrä

Yrityksiä koskevat ominaisuustiedot, joista laaditaan vuosittaiset tilastot (vain yrityksistä, joilla on epäitsenäisiä eläkerahastoja):

Koodi	Nimike	Huomautus
Rakennetta koskevat tiedot
11 15 0	Niiden yritysten lukumäärä, joilla on epäitsenäisiä eläkerahastoja
Tilinpäätöstiedot: tuloslaskelma
48 08 0	Epäitsenäisten eläkerahastojen liikevaihto	Vapaaehtoinen

5 JAKSO

Ensimmäinen viitevuosi

Ensimmäinen viitevuosi, jolta 4 jaksossa luetelluista ominaisuustiedoista laaditaan vuositilastot, on kalenterivuosi 2008.

6 JAKSO

Tulosten tuottaminen

1.	Edellä 4 jakson 2 kohdassa lueteltuja ominaisuustietoja koskevat tulokset jaotellaan NACE Rev. 2:n nelinumerotasolle.

2.	Edellä 4 jakson 3 kohdassa lueteltuja ominaisuustietoja koskevat tulokset jaotellaan NACE Rev. 2:n pääluokkatasolle.

7 JAKSO

Tulosten toimittaminen

Tulokset toimitetaan 12 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä.

8 JAKSO

Euroopan vakuutus- ja työeläkekomitea

Komissio ilmoittaa Euroopan vakuutus- ja työeläkekomitealle tämän moduulin täytäntöönpanosta ja kaikista toimenpiteistä, joilla tietojen keruuta, tilastollista käsittelyä ja tulosten käsittelyä ja toimittamista mukautetaan talouden ja tekniikan kehitykseen.

9 JAKSO

Pilottitutkimukset

Komissio käynnistää seuraavat tämän liitteen kattamaa toimintaa koskevat pilottitutkimukset, jotka jäsenvaltiot toteuttavat:

Eläkerahastojen rajatylittävää toimintaa koskevat tarkemmat tiedot:

Koodi	Nimike
Rakennetta koskevat tiedot
11 71 0	Niiden yritysten lukumäärä, joilla on vakuutettuja muissa ETA-maissa
11 72 0	Niiden yritysten lukumäärä, joilla on aktiivipolveen kuuluvia vakuutettuja muissa ETA-maissa
Sisämarkkinoita ja kansainvälistymistä koskevat tiedot
48 65 0	Sukupuolen mukaan jaotellun vakuutettujen määrän maantieteellinen jakautuminen
48 65 1	Etuusperusteisiin järjestelmiin kuuluvien vakuutettujen määrän maantieteellinen jakautuminen
48 65 2	Maksuperusteisiin järjestelmiin kuuluvien vakuutettujen määrän maantieteellinen jakautuminen
48 65 3	Sekajärjestelmiin kuuluvien vakuutettujen määrän maantieteellinen jakautuminen
48 65 4	Aktiivipolveen kuuluvien vakuutettujen määrän maantieteellinen jakautuminen
48 65 5	Eläkeoikeuksia ansainneiden järjestelmästä poistuneiden vakuutettujen määrän maantieteellinen jakautuminen
48 65 6	Eläkkeensaajien määrän maantieteellinen jakautuminen
48 65 7	Johdettuihin oikeuksiin perustuvaa eläkettä saavien määrän maantieteellinen jakautuminen
Muut tiedot
48 70 7	Naispuolisten vakuutettujen määrä

Epäitsenäisiä eläkerahastoja koskevat lisätiedot:

Koodi	Nimike
Rakennetta koskevat tiedot
11 15 1	Niiden yritysten lukumäärä, joilla on epäitsenäisiä eläkerahastoja, vakuutettujen määrään perustuvien kokoluokkien mukaan jaoteltuna
Taseen tiedot: vastattavaa
48 40 1	Epäitsenäisten eläkerahastojen vakuutustekninen vastuuvelka, netto
Muut tiedot
48 72 0	Vakuutettujen määrä epäitsenäisissä eläkerahastoissa
Sisämarkkinoita ja kansainvälistymistä koskevat tiedot
48 66 1	Aktiivipolveen kuuluvien vakuutettujen määrän maantieteellinen jakautuminen epäitsenäisissä eläkerahastoissa
48 66 2	Eläkeoikeuksia ansainneiden järjestelmästä poistuneiden vakuutettujen määrän maantieteellinen jakautuminen epäitsenäisissä eläkerahastoissa
48 66 3	Epäitsenäisistä eläkerahastoista eläkettä saavien määrän maantieteellinen jakautuminen
48 66 4	Johdettuihin oikeuksiin perustuvaa eläkettä epäitsenäisistä eläkerahastoista saavien määrän maantieteellinen jakautuminen
Tilinpäätöstiedot: tuloslaskelma
48 09 0	Epäitsenäisten eläkerahastojen maksamat eläkkeet

Johdannaisia ja taseen ulkopuolisia eriä koskevat tiedot.

Pilottitutkimuksilla arvioidaan tiedonkeruun toteutettavuutta ja kerättyjen tietojen tarkoituksenmukaisuutta siten, että huomioon otetaan tiedoista saatava hyöty suhteessa tiedonkeruun kustannuksiin ja keruusta yrityksille aiheutuviin rasitteisiin.

10 JAKSO

Siirtymäkausi

Siirtymäkautta ei voida myöntää.

LIITE VIII

LIIKE-ELÄMÄN PALVELUITA KOSKEVIEN RAKENNETILASTOJEN YKSITYISKOHTAINEN MODUULI

1 JAKSO

Tarkoitus

Tämän liitteen tarkoituksena on määrittää yhteinen järjestelmä liike-elämän palveluiden rakennetta, toimintaa, kilpailukykyä ja tuloksia koskevien yhteisön tilastojen keräämiselle, laatimiselle, toimittamiselle ja arvioinnille.

2 JAKSO

Alat

Laadittavat tilastot koskevat 1 artiklan toisen kohdan a–d ja f alakohdassa mainittuja alueita, ja erityisesti ominaispiirteiden luetteloa liike-elämän palveluiden rakenteen, toiminnan, tulosten ja kilpailukyvyn yksityiskohtaista analyysia varten.

3 JAKSO

Soveltamisala

Tilastot laaditaan kaikista NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoihin 62, 69, 71, 73 ja 78 sekä kolminumerotasoihin 58.2, 63.1 ja 70.2 kuuluvista toimialoista. Kyseiset toimialat kattavat osan kustannustoiminnasta, tietoteknisen palvelutoiminnan, osan tietopalvelutoiminnasta sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan ja työllistämistoiminnan. Tämän moduulin tilastot koskevat kaikkien niiden yritysten perusjoukkoa, joissa työhön osallistuvien lukumäärä on vähintään 20 ja joiden pääasiallinen toiminta luokitellaan edellä mainittuihin kaksi- ja kolminumerotasoihin. Komissio voi aikaisintaan vuonna 2011 käynnistää tutkimuksen perusjoukon alarajan muuttamisen tarpeellisuudesta ja mahdollisuudesta. Tutkimuksen perusteella hyväksytään alarajan muuttamista koskevia toimenpiteitä, joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

4 JAKSO

Ominaisuustiedot

1.	Jäljempänä annettavassa ominaisuustieto- ja tilastoluettelossa osoitetaan tilastot, jotka kootaan vuosittain tai joka toinen vuosi. Kursiivilla merkityt taulukot ja ominaisuustiedot sisältyvät myös liitteessä I määritellyn yleisen moduulin luetteloihin.

Ominaispiirteet, joista kootaan vuosittain tilastot NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle 62 ja 78 sekä kolminumerotasoille 58.2, 63.1 ja 73.1 kuuluvista yrityksistä:

Koodi

Nimike

Huomautukset

Rakennetta koskevat tiedot

11 11 0

Yritysten lukumäärä

Liikevaihdon jakautuminen tuotetyypeittäin

12 11 0

Liikevaihdon jakautuminen tuotteittain (CPA:n mukaisesti)

Tuotteiden jaottelu on määritettävä 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

Tiedot asiakkaan kotipaikasta

12 11 0

Liikevaihto asiakkaan kotipaikan mukaisesti, erityisesti seuraavat:

Kotimainen

Ulkomainen, joista

—	EU:n sisäinen

—	EU:n ulkopuolinen

Ominaispiirteet, joista kootaan tilastot joka toinen vuosi NACE REV. 2:n kolminumerotasoihin 69.1, 69.2, 70.2, 71.1, 71.2 ja 73.2 kuuluvista yrityksistä:

Koodi

Nimike

Huomautukset

Rakennetta koskevat tiedot

11 11 0

Yritysten lukumäärä

Liikevaihdon jakautuminen tuotetyypeittäin

12 11 0

Liikevaihdon jakautuminen tuotteittain (CPA:n mukaisesti)

Tuotteiden jaottelu on määritettävä 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

Tiedot asiakkaan kotipaikasta

12 11 0

Liikevaihto asiakkaan kotipaikan mukaisesti, erityisesti seuraavat:

Kotimainen

Ulkomainen, joista

—	EU:n sisäinen

—	EU:n ulkopuolinen

5 JAKSO

Ensimmäinen tilastovuosi

Ensimmäinen viitevuosi, jolta on laadittava vuosittaiset tilastot NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle 62 ja 78 sekä kolminumerotasoille 58.2, 63.1 ja 73.1 kuuluvista toimialoista, ja joka toinen vuosi koottavat tilastot NACE Rev. 2:n kolminumerotasoille 69.1, 69.2 ja 70.2 kuuluvista toimialoista, on vuosi 2008. Ensimmäinen viitevuosi, jolta on koottava joka toinen vuosi kerättävät tilastot NACE Rev. 2:n kolminumerotasoille 71.1, 71.2 ja 73.2 kuuluvista toimialoista, on vuosi 2009.

6 JAKSO

Tulosten tuottaminen

1.	Yhteisön tason tilastojen laatimiseksi jäsenvaltioiden on tuotettava NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle 62 ja 78 sekä kolminumerotasoille 58.2, 63.1, 69.1, 69.2, 70.2, 71.1, 71.2, 73.1 ja 73.2 jaoteltuja kansallisia osatuloksia.

2.	Liikevaihtoa koskevat tulokset on lisäksi jaoteltava tuotteittain ja asiakkaan kotipaikan mukaan NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla 62 ja 78 sekä kolminumerotasoilla 58.2, 63.1, 69.1, 69.2, 70.2, 71.1, 71.2 73.1 ja 73.2.

7 JAKSO

Tulosten toimittaminen

Tulokset on toimitettava 18 kuukauden kuluessa viitejakson kalenterivuoden päättymisestä.

8 JAKSO

Siirtymäkausi

Tässä liitteessä määritellyn yksityiskohtaisen moduulin soveltamiseksi siirtymäkausi ei saa olla pitempi kuin kolme vuotta 4 jaksossa tarkoitettujen tilastojen laatimisen ensimmäisistä viitevuosista (ks. 5 jakso) lukien.

LIITE IX

YRITYSDEMOGRAFIAA KOSKEVIEN RAKENNETILASTOJEN YKSITYISKOHTAINEN MODUULI

1 JAKSO

Tarkoitus

Tämän liitteen tarkoituksena on vahvistaa yhteinen järjestelmä yritysdemografiaa koskevien yhteisön tilastojen keräämiselle, laatimiselle, toimittamiselle ja arvioinnille.

2 JAKSO

Alat

Laadittavat tilastot koskevat 1 artiklan toisen kohdan a–f alakohdassa mainittuja alueita, ja erityisesti sellaisten ominaispiirteiden joukkoa, joista tehdään yksityiskohtainen analyysi toiminnassa olevien yritysten, aloitettujen yritysten ja lopetettujen yritysten populaatioista sekä hiljattain perustettujen yritysten eloonjäännistä ja näihin liittyvästä yrityspopulaation rakenteesta, toiminnasta ja kehityksestä.

3 JAKSO

Soveltamisala

1.	Laaditaan tilastoja 10 jaksossa luetelluilta toimialoilta.

2.	Pilottitutkimuksia on tehtävä 12 jaksossa luetelluista tilastoyksiköistä, toiminnoista ja demografisista tapahtumista.

4 JAKSO

Määritelmät

Tässä liitteessä tarkoitetaan

—	’viitejaksolla’ vuotta, jonka aikana havainnoidaan toiminnassa olevien yritysten, aloitettujen yritysten, lopetettujen yritysten ja eloonjääneiden yritysten populaatioita. Siihen viitataan 5 jaksossa kirjaimella ”t”.

5 JAKSO

Ominaisuustiedot

Vuosittaiset demografiset tilastot, joissa tilastoyksikkönä käytetään yritystä, on koottava seuraavista ominaisuustiedoista:

Koodi	Nimike
Rakennetta koskevat tiedot
11 91 0	Toiminnassa olevien yritysten populaatio vuonna t
11 92 0	Aloitettujen yritysten lukumäärä vuonna t
11 93 0	Lopetettujen yritysten lukumäärä vuonna t
11 94 1	Niiden vuonna t-1 aloitettujen yritysten lukumäärä, jotka ovat jääneet eloon vuonna t
11 94 2	Niiden vuonna t-2 aloitettujen yritysten lukumäärä, jotka ovat jääneet eloon vuonna t
11 94 3	Niiden vuonna t-3 aloitettujen yritysten lukumäärä, jotka ovat jääneet eloon vuoteen t
11 94 4	Niiden vuonna t-4 aloitettujen yritysten lukumäärä, jotka ovat jääneet eloon vuonna t
11 94 5	Niiden vuonna t-5 aloitettujen yritysten lukumäärä, jotka ovat jääneet eloon vuoteen t

Yritysten ominaispiirteet, joista on koottava vuosittaiset tilastot toiminnassa olevien yritysten, aloitettujen yritysten, lopetettujen yritysten ja eloonjääneiden yritysten populaatiota varten:

Koodi	Nimike
Työllisyyttä koskevat tiedot
16 91 0	Työhön osallistuvien lukumäärä toiminnassa olevien yritysten populaatiossa vuonna t
16 91 1	Palkatun henkilöstön lukumäärä toiminnassa olevien yritysten populaatiossa vuonna t
16 92 0	Työhön osallistuvien lukumäärä aloitettujen yritysten populaatiossa vuonna t
16 92 1	Palkatun henkilöstön lukumäärä aloitettujen yritysten populaatiossa vuonna t
16 93 0	Työhön osallistuvien lukumäärä lopetettujen yritysten populaatiossa vuonna t
16 93 1	Palkatun henkilöstön lukumäärä lopetettujen yritysten populaatiossa vuonna t
16 94 1	Työhön osallistuvien lukumäärä niiden vuonna t-1 aloitettujen yritysten populaatiossa, jotka ovat jääneet eloon vuoteen t
16 94 2	Työhön osallistuvien lukumäärä niiden vuonna t-2 aloitettujen yritysten populaatiossa, jotka ovat jääneet eloon vuoteen t
16 94 3	Työhön osallistuvien lukumäärä niiden vuonna t-3 aloitettujen yritysten populaatiossa, jotka ovat jääneet eloon vuoteen t
16 94 4	Työhön osallistuvien lukumäärä niiden vuonna t-4 aloitettujen yritysten populaatiossa, jotka ovat jääneet eloon vuoteen t
16 94 5	Työhön osallistuvien lukumäärä niiden vuonna t-5 aloitettujen yritysten populaatiossa, jotka ovat jääneet eloon vuoteen t
16 95 1	Työhön osallistuvien lukumäärä yrityksen aloitusvuonna niiden vuonna t-1 aloitettujen yritysten populaatiossa, jotka ovat jääneet eloon vuoteen t
16 95 2	Työhön osallistuvien lukumäärä yrityksen aloitusvuonna niiden vuonna t-2 aloitettujen yritysten populaatiossa, jotka ovat jääneet eloon vuoteen t
16 95 3	Työhön osallistuvien lukumäärä yrityksen aloitusvuonna niiden vuonna t-3 aloitettujen yritysten populaatiossa, jotka ovat jääneet eloon vuoteen t
16 95 4	Työhön osallistuvien lukumäärä yrityksen aloitusvuonna niiden vuonna t-4 aloitettujen yritysten populaatiossa, jotka ovat jääneet eloon vuoteen t
16 95 5	Työhön osallistuvien lukumäärä yrityksen aloitusvuonna niiden vuonna t-5 aloitettujen yritysten populaatiossa, jotka ovat jääneet eloon vuoteen t

6 JAKSO

Ensimmäinen viitevuosi

Ensimmäinen viitevuosi, jolta vuosittaiset tilastot kootaan on seuraava:

Kalenterivuosi	Koodi
2004	11 91 0, 11 92 0, 11 93 0, 16 91 0, 16 91 1, 16 92 0, 16 92 1, 16 93 0 ja 16 93 1
2005	11 94 1, 16 94 1 ja 16 95 1
2006	11 94 2, 16 94 2 ja 16 95 2
2007	11 94 3, 16 94 3 ja 16 95 3
2008	11 94 4, 16 94 4 ja 16 95 4
2009	11 94 5, 16 94 5 ja 16 95 5

7 JAKSO

Selvitys tilastojen laadusta

Jäsenvaltiot toimittavat laatuselvityksiä, joista käy ilmi liitteessä I tarkoitettujen ominaisuustietojen 11 91 0 ja 16 91 0 vertailukelpoisuus ominaisuustietoihin 11 11 0 ja 16 11 0 nähden sekä tarvittaessa myös toimitettujen tietojen vaatimustenmukaisuus 11 jaksossa tarkoitetussa suosituskäsikirjassa vahvistettuihin menetelmiin nähden.

8 JAKSO

Tulosten tuottaminen

1.	Tulokset on jaoteltava 10 jaksossa luetellun toimialajaottelun tasolle.

Tietyt tulokset, jotka määritetään 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen, jaotellaan lisäksi kokoluokkiin 10 jaksossa lueteltujen yksityiskohtien mukaan, lukuun ottamatta NACE Rev. 2:n pääluokkia L, M ja N, joiden osalta edellytetään ainoastaan jaottelua kolminumerotason mukaan.

Tietyt tulokset, jotka määritetään 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen, jaotellaan lisäksi oikeudellisiin muotoihin 10 jaksossa lueteltujen yksityiskohtien mukaan, lukuun ottamatta NACE Rev. 2:n pääluokkia L, M ja N, joiden osalta edellytetään ainoastaan jaottelua kolminumerotason mukaan.

9 JAKSO

Tulosten toimittaminen

Alustavat tulokset yritysten lopettamiseen liittyvistä ominaispiirteistä (11 93 0, 16 93 0, 16 93 1) on toimitettava 18 kuukauden kuluessa viitejakson kalenterivuoden päättymisestä. Näiden ominaispiirteiden tarkistetut tulokset, jotka saadaan kun kahden toiminnattoman vuoden jälkeen yrityksen lopettaminen vahvistuu, on toimitettava 30 kuukauden kuluessa edellä mainitusta viitejaksosta. Kaikki muut tulokset on toimitettava 18 kuukauden kuluessa viitekauden kalenterivuoden päättymisestä.

Tulokset vuotta 2008 edeltäviltä viitevuosilta toimitetaan kuukauden kuluessa vuoden 2008 päättymisestä, lukuun ottamatta tarkistetuttuja tuloksia yritysten lopettamisesta (11 93 0, 16 93 0, 16 93 1) viitevuodelta 2007, jotka toimitetaan 18 kuukauden kuluessa vuoden 2008 päättymisestä.

10 JAKSO

Toimialajaottelu

Viitevuosien 2004–2007 tiedot esitetään seuraavan NACE Rev. 1.1 -luokituksen mukaisen jaottelun mukaisesti:

Pääluokka C Kaivostoiminta ja louhinta

Yhteisön tason tilastojen laatimiseksi jäsenvaltiot toimittavat kansalliset tilastot NACE Rev. 1.1:n mukaisiin pääluokkiin jaoteltuna.

Pääluokka D Teollisuus

Yhteisön tason tilastojen laatimiseksi jäsenvaltiot toimittavat kansalliset tilastot NACE Rev. 1.1:n mukaisiin välitason pääluokkiin jaoteltuna.

Pääluokat E ja F Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ja rakentaminen

Yhteisön tason tilastojen laatimiseksi jäsenvaltiot toimittavat kansalliset tilastot NACE Rev. 1.1:n mukaisiin luokkiin jaoteltuna.

Pääluokka G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen, moottoripyörien sekä henkilökohtaisten ja taloustavaroiden korjaus

Yhteisön tason tilastojen laatimiseksi jäsenvaltiot toimittavat kansalliset osatulokset NACE Rev. 1.1:n koodeista G, 50, 51, 52, 52.1, 52.2, 52.3 + 52.4 + 52.5, 52.6 ja 52.7.

Pääluokka H Hotellit ja ravintolat

Jotta yhteisön tilastot voidaan koota, jäsenvaltiot toimittavat kansalliset osatulokset NACE Rev. 1.1:n koodeista 55, 55.1 + 55.2 ja 55.3 + 55.4 + 55.5.

Pääluokka I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne

Jotta yhteisön tilastot voidaan koota, jäsenvaltiot toimittavat kansalliset osatulokset NACE Rev. 1.1:n koodeista I, 60, 61, 62, 63, 64, 64.1 ja 64.2.

Pääluokka J Rahoitustoiminta

Yhteisön tason tilastojen laatimiseksi jäsenvaltiot toimittavat kansalliset tilastot NACE Rev. 1.1:n kaksinumerotasolle (pääryhmiin) jaoteltuna.

Pääluokka K Kiinteistöalan toiminta, vuokraustoiminta sekä liiketoiminta

NACE Rev. 1.1:n luokka 74.15 ei kuulu tämän liitteen soveltamisalaan. Yhteisön tason tilastojen laatimiseksi jäsenvaltiot toimittavat kansalliset tilastot NACE Rev. 1.1:n nelinumerotasolle (luokkiin) jaoteltuna.

Viitevuotta 2008 ja sitä seuraavia viitevuosia koskevat tiedot toimitetaan käyttäen seuraavaa NACE Rev. 2 luokituksen mukaista toimialojen jaottelua:

Pääluokka B Kaivostoiminta ja louhinta

Yhteisön tilastojen laatimiseksi jäsenvaltiot toimittavat kansalliset osatulokset NACE Rev. 2:n pääluokan mukaan jaoteltuina.

Pääluokka C Teollisuus

Yhteisön tilastojen laatimiseksi jäsenvaltiot toimittavat kansalliset osatulokset NACE Rev. 2:n koodeista C, 10 + 11 + 12, 13 + 14, 15, 16, 17 + 18, 19, 20 + 21, 22, 23, 24 + 25, 26 + 27, 28, 29 + 30, 31 + 32 ja 33.

Pääluokat D, E ja F Sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastointihuolto; vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito; rakentaminen

Yhteisön tilastojen laatimiseksi jäsenvaltioiden on toimitettava kansalliset osatulokset NACE Rev. 2:n pääluokan mukaan jaoteltuina.

Pääluokka G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Yhteisön tilastojen laatimiseksi jäsenvaltiot toimittavat kansalliset osatulokset NACE Rev. 2:n koodeista G, 45, 46, 47, 47.1, 47.2, 47.3, 47.4 + 47.5 + 47.6 + 47.7 ja 48.8 + 48.9.

Pääluokat H ja I Kuljetus ja varastointi; majoitus- ja ravitsemistoiminta

Yhteisön tilastojen laatimiseksi jäsenvaltiot toimittavat kansalliset osatulokset NACE Rev. 2:n kaksinumerotason mukaan jaoteltuina.

Pääluokka J Informaatio ja viestintä

Yhteisön tilastojen laatimiseksi jäsenvaltiot toimittavat kansalliset osatulokset NACE Rev. 2:n kaksinumerotason mukaan jaoteltuina ja lisäksi kaksinumerotason 62 osalta NACE Rev. 2:n nelinumerotason mukaan jaoteltuina.

Pääluokka K Rahoitus- ja vakuutustoiminta

Tätä liitettä ei sovelleta NACE Rev. 2:n kolminumerotasoon 64.2. Yhteisön tilastojen laatimiseksi jäsenvaltiot toimittavat kansalliset osatulokset NACE Rev. 2:n kaksinumerotason mukaan jaoteltuina.

Pääluokat L, M ja N Kiinteistöalan toiminta; ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; hallinto- ja tukipalvelutoiminta

Yhteisön tilastojen laatimiseksi jäsenvaltiot toimittavat kansalliset osatulokset NACE Rev. 2:n nelinumerotason mukaan jaoteltuina.

Erityisaggregaatit

Yritysdemokratiaa koskevien yhteisön tilastojen laatimiseksi tieto- ja viestintätekniikan alalta toimitetaan tiettyjä NACE REV. 2:n erityisaggregaatteja. Aggregaatit määritetään 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

Vuosina 2004, 2005, 2006 ja 2007 aloittaneita uusia yrityksiä koskevat tiedot toimitetaan myös NACE Rev. 2:n mukaan jaoteltuina tämän jakson 2 kohdassa määritellyn mukaisesti. Tämä koskee ominaisuustietoja 11 92 0, 16 92 0 ja 16 92 1 edellä mainituilta viitevuosilta. Tulokset toimitetaan yhdessä viitevuotta 2008 koskevien tietojen kanssa.

11 JAKSO

Suosituskäsikirja

Komissio julkaisee tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa suosituskäsikirjan, jossa annetaan lisäohjeistusta tämän liitteen mukaisesti tuotettavista yhteisön tilastoista. Suosituskäsikirja julkaistaan, kun tämä asetus tulee voimaan.

12 JAKSO

Pilottitutkimukset

Komissio käynnistää seuraavat tämän liitteen kattamaa toimintaa koskevat pilottitutkimukset, jotka jäsenvaltiot toteuttavat:

—	tietojen tuottaminen siten, että tilastoyksikkönä käytetään paikallista yksikköä,

—	tietojen tuottaminen muista demografisista tapahtumista kuin yritysten aloittamisesta, eloon jäämisestä ja lopettamisesta sekä,

—	tietojen tuottaminen NACE Rev. 2:n pääluokista P, Q, R ja S.

Jos markkinatonta toimintaa NACE Rev. 1.1:n pääluokissa M–O koskevien pilottitutkimusten arviointien perusteella komissio katsoo, että on tarpeen laajentaa tämän asetuksen nykyistä soveltamisalaa, sen antaa tällaisen ehdotuksen perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.

13 JAKSO

Siirtymäkausi

Sovellettaessa tätä tässä liitteessä määriteltyä yksityiskohtaista moduulia siirtymäkausi ei saa olla pidempi kuin neljä vuotta 6 jaksossa tarkoitetuista tilastojen laatimisen ensimmäisistä viitevuosista lukien.

LIITE X

KUMOTTU ASETUS JA MUUTOKSET

Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 58/97 (EYVL L 14, 17.1.1997, s. 1)

Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 410/98 (EYVL L 52, 21.2.1998, s. 1)

Komission asetuksen (EY) N:o 1614/2002 (EYVL L 244, 12.9.2002, s. 7) 1 artikla

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2056/2002 (EYVL L 317, 21.11.2002, s. 1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1) liitteessä III oleva 69 kohta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1893/2006 (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1) 11 ja 20 artikla ja liite II

LIITE XI

VASTAAVUUSTAULUKKO

Asetus (EY, Euratom) N:o 58/97	Tämä asetus
1 artikla	1 artikla
2 artikla	1 artikla
3 artikla	2 artikla
4 artiklan 1 kohta	3 artiklan 1 kohta
4 artiklan 2 kohta	3 artiklan 3 kohta
5 artikla	3 artiklan 2 kohta
—	3 artiklan 4 kohta
—	4 artikla
6 artikla	5 artikla
7 artikla	6 artikla
8 artikla	7 artikla
9 artikla	8 artiklan 1 ja 2 kohta
—	8 artiklan 3 kohta
10 artikla	9 artikla
11 artikla	10 artikla
12 artiklan i–x alakohta	11 artiklan 1 kohta
—	11 artiklan 2 kohta
13 artikla	12 artikla
14 artikla	13 artikla
15 artikla	—
—	14 artikla
16 artikla	15 artikla
Liitteessä 1 oleva 1–9 jakso	Liitteessä I oleva 1–9 jakso
Liitteessä 1 olevan 10 jakson 1 ja 2 kohta	Liitteessä I olevan 10 jakson 1 ja 2 kohta poistoineen
Liitteessä 1 olevan 10 jakson 3 ja 4 kohta	—
Liitteessä 1 oleva 11 jakso	Liitteessä I oleva 11 jakso
Liite 2	Liite II
Liitteessä 3 oleva 1–8 jakso	Liitteessä III oleva 1–8 jakso
Liitteessä 3 oleva 9 jakso	—
Liitteessä 3 oleva 10 jakso	Liitteessä III oleva 9 jakso
Liitteessä 4 oleva 1–8 jakso	Liitteessä IV oleva 1–8 jakso
Liitteessä 4 oleva 9 jakso	—
Liitteessä 4 oleva 10 jakso	Liitteessä IV oleva 9 jakso
—	Liite V
—	Liite VI
—	Liite VII
—	Liite VIII
—	Liite IX
—	Liite X
—	Liite XI

9.4.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 97/72

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 300/2008,

annettu 11 päivänä maaliskuuta 2008,

yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 2320/2002 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 80 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2) ja ottavat huomioon sovittelukomitean 16 päivänä tammikuuta 2008 hyväksymän yhteisen tekstin,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Henkilöiden ja tavaroiden suojelemiseksi Euroopan unionissa olisi siviili-ilma-aluksiin kohdistuvat ja siviili-ilmailun turvallisuuden vaarantavat laittomat teot estettävä vahvistamalla yhteiset siviili-ilmailun turvaamista koskevat säännöt. Tämä tavoite olisi saavutettava vahvistamalla yhteiset ilmailun turvaamista koskevat säännöt ja perusvaatimukset sekä mekanismit, joilla seurataan niiden noudattamista.

(2)	Siviili-ilmailun yleisen turvaamisen kannalta on suotavaa luoda perusta Chicagossa 7 päivänä joulukuuta 1944 tehdyn kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 17 yhteiselle tulkinnalle.

(3)

Yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2320/2002 (3) annettiin Yhdysvaltojen vuoden 11. syyskuuta 2001 päivän tapahtumien seurauksena. Siviili-ilmailun turvaamisen alalla tarvitaan yhteistä lähestymistapaa, ja olisi pohdittava tehokkaimpia tapoja tarjota tukea liikenteen alalla merkittäviä seurauksia aiheuttaneiden terroritekojen jälkeen.

(4)	Asetuksen (EY) N:o 2320/2002 sisältöä olisi tarkistettava saatujen kokemusten valossa, ja itse asetus olisi kumottava ja korvattava tällä asetuksella, jolla yksinkertaistettaisiin, yhdenmukaistettaisiin ja selvennettäisiin voimassa olevia sääntöjä sekä parannettaisiin turvatasoa.

(5)

Koska turvatoimenpiteiden ja -menettelyjen joustavampi toteuttaminen on tarpeen, jotta voidaan ottaa huomioon riskinarvioinnin kehitys ja mahdollistaa uusien teknologioiden käyttöönotto, tässä asetuksessa olisi vahvistettava sitä koskevat perusperiaatteet, mitä on tehtävä siviili-ilmailun turvaamiseksi siihen kohdistuvilta laittomilta teoilta, esittämättä kuitenkaan näiden periaatteiden täytäntöönpanoa koskevia teknisiä ja menettelyllisiä yksityiskohtia.

(6)	Tätä asetusta olisi sovellettava jäsenvaltion alueella sijaitseviin siviili-ilmailua palveleviin lentoasemiin, näillä lentoasemilla palveluja tarjoaviin toiminnanharjoittajiin sekä näille lentoasemille tai näiden lentoasemien kautta tavaroita toimittaviin tai palveluja tarjoaviin yksiköihin.

(7)

Tässä asetuksessa olisi vahvistettava myös turvatoimenpiteet, joita sovelletaan yhteisön lentoliikenteen harjoittajien ilma-aluksissa tai lentojen aikana, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rikoksista ja eräistä muista teoista ilma-aluksissa Tokiossa vuonna 1963 tehdyn yleissopimuksen, ilma-alusten laittoman haltuunoton ehkäisemisestä Haagissa vuonna 1970 tehdyn yleissopimuksen ja siviili-ilmailun turvallisuuteen kohdistuvien laittomien tekojen ehkäisemisestä Montrealissa vuonna 1971 tehdyn yleissopimuksen soveltamista.

(8)

Kullakin jäsenvaltiolla on edelleen toimivalta päättää, käytetäänkö kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyissä ilma-aluksissa ja niiden lentoliikenteen harjoittajien lennoilla, joille ne ovat myöntäneet toimiluvan, lennon turvahenkilöitä, sekä varmistaa Chicagossa tehdyn kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteessä 17 olevan 4.7.7 kohdan mukaisesti ja kyseisen yleissopimuksen mukaisella tavalla, että turvahenkilöt ovat julkishallinnon henkilöstöä, joka on erityisesti valikoitu ja koulutettu ilma-alusten vaaditut turva- ja turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen.

(9)

Siviili-ilmailualan eri toimintoja uhkaavat vaarat eivät välttämättä ole samanlaisia. Asetettaessa ilmailun turvaamista koskevia yhteisiä perusvaatimuksia olisi otettava huomioon ilma-aluksen koko, toiminnan luonne ja/tai toimintojen toistumistiheys lentoasemilla, jotta voidaan sallia poikkeusten myöntäminen.

(10)	Lisäksi olisi sallittava, että jäsenvaltiot soveltavat riskinarvioinnin perusteella tiukempia toimenpiteitä kuin tässä asetuksessa säädetään.

(11)

Kolmannet maat voivat vaatia tässä asetuksessa säädetyistä toimenpiteistä poikkeavien toimenpiteiden soveltamista, kun on kyse jäsenvaltiossa sijaitsevalta lentoasemalta lähtevistä lennoista, jotka suuntautuvat kyseiseen kolmanteen maahan tai kulkevat sen yli. Komissiolla tulisi kuitenkin olla mahdollisuus tutkia kolmannen maan vaatimat toimenpiteet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sellaisten kahdenvälisten sopimusten soveltamista, joissa yhteisö on osapuolena.

(12)	Vaikka ilmailun turvaaminen saattaa kuulua samassa jäsenvaltiossa kahdelle tai useammalle elimelle, kunkin jäsenvaltion olisi nimettävä yksi viranomainen, joka vastaa turvavaatimusten täytäntöönpanon yhteensovittamisesta ja seurannasta.

(13)

Kunkin jäsenvaltion olisi laadittava kansallinen siviili-ilmailun turvaohjelma vastuualueiden määrittelemiseksi ilmailun turvaamista koskevien yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanoa varten sekä niiden toimenpiteiden kuvaamiseksi, joita vaaditaan toiminnanharjoittajilta ja muilta yksiköiltä tätä tarkoitusta varten. Lisäksi kunkin lentoaseman pitäjän, lentoliikenteen harjoittajan ja yksikön, joka panee täytäntöön ilmailun turvaamista koskevia vaatimuksia, olisi laadittava turvaohjelma, sovellettava sitä ja pidettävä sitä yllä noudattaakseen sekä tätä asetusta että sovellettavaa kansallista siviili-ilmailun turvaohjelmaa.

(14)	Tämän asetuksen ja kansallisen siviili-ilmailun turvaohjelman noudattamisen seuraamiseksi kunkin jäsenvaltion olisi laadittava kansallinen ohjelma, jonka avulla voidaan tarkistaa siviili-ilmailun turvaamisen taso ja laatu, sekä varmistaa kyseisen ohjelman täytäntöönpano.

(15)	Seuratakseen, miten jäsenvaltiot soveltavat tätä asetusta, ja voidakseen antaa suosituksia ilmailun turvaamisen parantamiseksi komission olisi tehtävä tarkastuksia, myös siten, ettei se ilmoita niistä ennakolta.

(16)

Komission olisi pääsääntöisesti julkaistava toimenpiteet, jotka vaikuttavat suoranaisesti matkustajiin. Täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan yhteiset toimenpiteet ja menettelyt sellaisten ilmailun turvaamista koskevien yhteisten perusvaatimusten täytäntöön panemiseksi, jotka sisältävät arkaluonteisia turvatietoja, sekä komission tarkastuskertomuksia ja toimivaltaisten viranomaisten vastauksia olisi pidettävä komission sisäisten menettelysääntöjen muuttamisesta 29 päivänä marraskuuta 2001 tehdyssä komission päätöksessä 2001/844/EY, EHTY, Euratom (4) tarkoitettuina EU:n turvaluokiteltuina tietoina. Kyseisiä tietoja ei tulisi julkaista ja ne olisi annettava ainoastaan niiden toiminnanharjoittajien ja yksiköiden saataville, joiden oikeutettua etua ne koskevat.

(17)	Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (5) mukaisesti.

(18)

Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta hyväksyä toimenpiteitä, joilla muutetaan yhteisten perusvaatimusten muita kuin keskeisiä osia niitä täydentämällä, asettaa perusteita, joiden nojalla jäsenvaltiot voivat sekä poiketa yhteisistä perusvaatimuksista että hyväksyä vaihtoehtoisia turvatoimenpiteitä, ja vahvistaa kansallisia laadunvalvontaohjelmia koskevat vaatimukset. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä uusilla muilla kuin keskeisillä osilla, ne on hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

(19)

Kun valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn tavallisesti kuuluvia määräaikoja ei erittäin kiireellisissä tapauksissa voida noudattaa, komission olisi siviili-ilmailun turvaamista koskevia yhteisiä sääntöjä hyväksyttäessä voitava käyttää päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 6 kohdassa säädettyä kiireellistä menettelyä,

(20)	”Yhden turvatarkastuksen periaatetta” olisi edistettävä kaikilla Euroopan unionin alueella tapahtuvilla lennoilla.

(21)

Lisäksi ei olisi oltava tarpeen turvatarkastaa uudelleen kolmansista maista tulevilla lennoilla saapuvia matkustajia tai heidän matkatavaroitaan, jos näiden maiden ilmailun turvavaatimukset vastaavat tämän asetuksen mukaisia vaatimuksia. Sen vuoksi olisi, tämän kuitenkaan rajoittamatta kunkin jäsenvaltion oikeutta soveltaa tiukempia toimenpiteitä tai vaikuttamatta yhteisön ja jäsenvaltioiden toimivaltaan, rohkaistava tekemään komission päätöksiä ja tarvittaessa yhteisön ja kolmansien maiden välisiä sopimuksia, joilla kolmannessa maassa sovelletut turvavaatimukset tunnustetaan yhteisiä vaatimuksia vastaaviksi, koska niillä edistetään yhden turvatarkastuksen periaatetta.

(22)	Tämä asetus ei vaikuta lentoturvallisuussääntöjen soveltamiseen, vaarallisten aineiden kuljetusta koskevien sääntöjen soveltaminen mukaan lukien.

(23)	Tämän asetuksen säännösten rikkomisesta olisi säädettävä seuraamukset. Näiden seuraamusten, jotka voivat olla siviilioikeudellisia tai hallinnollisia, olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(24)

Lontoossa 2 päivänä joulukuuta 1987 annettu lentoasemia koskeva yhteinen julistus korvataan vuoropuhelua Gibraltarin kanssa käsittelevän foorumin ensimmäisessä ministerikokouksessa Cordobassa 18 päivänä syyskuuta 2006 annetulla Gibraltarin lentoasemaa koskevalla ministereiden julistuksella, jonka täysimääräisen noudattamisen katsotaan täyttävän vuoden 1987 julistuksen vaatimukset.

(25)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli siviili-ilmailun turvaamista siihen kohdistuvilta laittomilta teoilta ja perustan muodostamista Chicagossa tehdyn kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 17 yhteiselle tulkinnalle, vaan ne voidaan tämän asetuksen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tavoitteet

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan yhteiset säännöt siviili-ilmailun suojelemiseksi siihen kohdistuvilta ja sen turvallisuuden vaarantavilta laittomilta teoilta.

Lisäksi se muodostaa perustan Chicagossa tehdyn kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 17 yhteiselle tulkinnalle.

2. Edellä 1 kohdassa asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa:

a)	vahvistamalla ilmailun turvaamista koskevat yhteiset säännöt ja yhteiset perusvaatimukset;

b)	mekanismeilla, joilla seurataan niiden noudattamista.

2 artikla

Soveltamisala

1. Tätä asetusta sovelletaan:

a)	kaikkiin jäsenvaltion alueella sijaitseviin lentoasemiin tai lentoasemien osiin, joita ei käytetä yksinomaan sotilastarkoituksiin;

b)	kaikkiin a alakohdassa tarkoitetuilla lentoasemilla palveluja tarjoaviin toiminnanharjoittajiin, lentoliikenteen harjoittajat mukaan luettuina;

c)	kaikkiin ilmailun turvaamista koskevia vaatimuksia noudattaviin yksiköihin, jotka toimivat lentoaseman tilojen sisä- tai ulkopuolella sijaitsevista tiloista käsin ja toimittavat tavaroita ja/tai tarjoavat palveluja a alakohdassa tarkoitetuille lentoasemille tai kyseisten lentoasemien kautta.

2. Tämän asetuksen soveltamisen Gibraltarin lentoasemaan ei katsota vaikuttavan Espanjan kuningaskunnan tai Yhdistyneen kuningaskunnan oikeudelliseen asemaan kiistassa siitä, minkä valtion suvereniteetin alaisuuteen alue, jolla tämä lentoasema sijaitsee, kuuluu.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)	’siviili-ilmailulla’ siviili-ilma-aluksen harjoittamaa lentotoimintaa, lukuun ottamatta Chicagossa tehdyn kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen 3 artiklassa tarkoitetuilla valtion ilma-aluksilla harjoitettavaa toimintaa;

2)	’ilmailun turvaamisella’ toimenpiteiden sekä inhimillisten ja aineellisten voimavarojen yhdistelmää, jolla on tarkoitus turvata siviili-ilmailu siihen kohdistuvilta ja sen turvallisuuden vaarantavilta laittomilta teoilta;

3)	’toiminnanharjoittajalla’ henkilöä, organisaatiota tai yritystä, joka harjoittaa lentoliikennetoimintaa tai tarjoutuu harjoittamaan sitä;

4)	’lentoliikenteen harjoittajalla’ lentoliikenneyritystä, jolla on voimassa oleva liikennelupa tai vastaava;

5)	’yhteisön lentoliikenteen harjoittajalla’ lentoliikenteen harjoittajaa, jolla on jäsenvaltion yhteisön lentoliikenteen harjoittajien toimiluvista 23 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2407/92 (6) mukaisesti myöntämä voimassa oleva liikennelupa;

6)	’yksiköllä’ henkilöä, organisaatiota tai yritystä, joka on muu kuin toiminnanharjoittaja;

7)	’kielletyillä esineillä’ aseita, räjähteitä ja muita vaarallisia laitteita, esineitä tai aineita, joita voidaan käyttää siviili-ilmailuun kohdistuvaan ja sen turvallisuuden vaarantavaan laittomaan tekoon;

8)	’turvatarkastuksella’ teknisten tai muiden keinojen käyttämistä kiellettyjen esineiden tunnistamiseksi ja/tai havaitsemiseksi;

9)	’turvavalvontatoimenpiteellä’ sellaisten keinojen käyttämistä, joilla voidaan estää kiellettyjen esineiden tuominen ilma-alukseen;

10)	’kulunvalvonnalla’ sellaisten keinojen käyttämistä, joilla voidaan estää asiattomien henkilöiden, asiattomien ajoneuvojen tai näiden molempien pääsy;

11)	’lentokenttäalueella’ lentoaseman kenttäaluetta sekä ympäröivää maastoa ja rakennuksia tai niiden osia, joihin on rajoitettu pääsy;

12)	’maaliikennealueella’ niitä osia lentoasemasta sekä ympäröivästä maastosta ja rakennuksista tai niiden osista, jotka eivät kuulu lentokenttäalueeseen;

13)	’turvavalvotulla alueella’ lentokenttäalueen aluetta, jolla sovelletaan rajoitetun pääsyn lisäksi muita ilmailun turvaamista koskevia vaatimuksia;

14)	’merkityllä alueella’ aluetta, joka on kulunvalvonnan avulla erotettu lentoaseman turvavalvotuista alueista tai, jos merkitty alue itse on turvavalvottu alue, lentoaseman muista turvavalvotuista alueista;

15)	’taustan tarkistuksella’ yksilön henkilöllisyyden, rikostausta mukaan luettuna, dokumentoitua tarkistamista osana soveltuvuusarviointia, joka tehdään sen selvittämiseksi, voidaanko hänelle myöntää pääsy ilman saattajaa turvavalvotuille alueille;

16)	’transfer-matkustajilla, -matkatavaroilla, -rahdilla tai -postilähetyksillä’, matkustajia, matkatavaroita, rahtia tai postilähetyksiä, jotka lähtevät toisella ilma-aluksella kuin sillä, jolla he tai ne ovat saapuneet;

17)	’transit-matkustajilla, -matkatavaroilla, -rahdilla tai -postilähetyksillä’ matkustajia, matkatavaroita, rahtia tai postilähetyksiä, jotka lähtevät samalla ilma-aluksella, jolla he tai ne ovat saapuneet;

18)	’mahdollisesti häiriötä aiheuttavalla matkustajalla’ matkustajaa, joka on joko karkotettava henkilö, maahanmuuttosyistä käännytettävä henkilö tai pidätetty tai vangittu henkilö;

19)	’käsimatkatavaralla’ ilma-aluksen matkustamossa kuljetettavaksi tarkoitettua matkatavaraa;

20)	’ruumassa kuljetettavalla matkatavaralla’ ilma-aluksen ruumassa kuljetettavaksi tarkoitettua matkatavaraa;

21)	’mukana kulkevalla ruumassa kuljetettavalla matkatavaralla’ ilma-aluksen ruumassa kuljetettavaa matkatavaraa, jonka samalla lennolla matkustava matkustaja on kirjannut lennolle;

22)	’lentoliikenteen harjoittajan postilähetyksillä’ postilähetyksiä, joiden lähettäjänä ja vastaanottajana on lentoliikenteen harjoittaja;

23)	’lentoliikenteen harjoittajan materiaalilla’ materiaalia, jonka lähettäjänä ja vastaanottajana on lentoliikenteen harjoittaja tai jota lentoliikenteen harjoittaja käyttää;

24)	’postilähetyksellä’ kirje- ja muita tavaralähetyksiä, lukuun ottamatta lentoliikenteen harjoittajan postilähetyksiä, jotka posti on jättänyt lähetettäviksi tai jotka on tarkoitettu postin toimitettaviksi Maailman postiliiton sääntöjen mukaisesti;

25)	’rahdilla’ ilma-aluksella kuljetettavaa omaisuutta, lukuun ottamatta matkatavaroita, postilähetyksiä, lentoliikenteen harjoittajan postilähetyksiä ja materiaalia sekä lennon aikana käytettäviä tarvikkeita;

26)	’valvotulla edustajalla’ lentoliikenteen harjoittajaa, asiamiestä, rahtihuolitsijaa tai muuta yksikköä, joka huolehtii turvavalvontatoimenpiteistä rahdin tai postilähetysten osalta;

27)	’tunnetulla lähettäjällä’ lähettäjää, joka luovuttaa rahtinsa tai postilähetyksensä kuljetettavaksi omaan lukuunsa ja jonka menettelyt ovat siinä määrin yhteisten turvasääntöjen ja -vaatimusten mukaiset, että rahti tai posti voidaan kuljettaa millä tahansa ilma-aluksella;

28)

’tunnetulla tiliasiakkaalla’ lähettäjää, joka luovuttaa rahtinsa tai postilähetyksensä kuljetettavaksi omaan lukuunsa ja jonka menettelyt ovat siinä määrin yhteisten turvasääntöjen ja -vaatimusten mukaiset, että kyseinen rahti tai postilähetys voidaan kuljettaa yksinomaan rahdin kuljettamiseen tarkoitetulla ilma-aluksella tai yksinomaan postin kuljettamiseen tarkoitetulla ilma-aluksella;

29)	’ilma-aluksen turvatarkastuksella’ ilma-aluksen sisätilojen niiden osien tarkastusta, joihin matkustajilla on saattanut olla pääsy, sekä ilma-aluksen ruuman tarkastusta kiellettyjen esineiden ja ilma-alukseen kohdistuvien laittomien tekojen havaitsemiseksi;

30)	’ilma-aluksen turvaetsinnällä’ ilma-aluksen sisätilojen ja niiden ulko-osien tarkastusta, joihin on mahdollista päästä, kiellettyjen esineiden ja ilma-alukseen kohdistuvien ja sen turvallisuuden vaarantavien laittomien tekojen havaitsemiseksi;

31)

’lennon turvahenkilöllä’ henkilöä, jonka valtio on ottanut palvelukseen, jotta tämä matkustaisi sellaisen lentoliikenteen harjoittajan ilma-aluksella, jolle kyseinen valtio on myöntänyt toimiluvan, suojellakseen kyseistä ilma-alusta ja siinä olevia henkilöitä lennon turvallisuuden vaarantavilta laittomilta teoilta.

4 artikla

Yhteiset perusvaatimukset

1. Yhteiset perusvaatimukset siviili-ilmailun turvaamiseksi siihen kohdistuvilta ja sen turvallisuuden vaarantavilta laittomilta teoilta esitetään liitteessä.

Yhteiset lisäperusvaatimukset, joita ei ole otettu huomioon tämän asetuksen voimaan tullessa, on lisättävä liitteeseen perustamissopimuksen 251 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

2. Yleiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa edellä 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisten perusvaatimusten muita kuin keskeisiä osia niitä täydentämällä, hyväksytään 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

Yleisten toimenpiteiden on kohdistuttava seuraaviin seikkoihin:

a)	sallitut turvatarkastusmenetelmät;

b)	mahdollisesti kiellettävien esineiden ryhmät;

c)	kulunvalvonnan osalta perusteet pääsyn myöntämiselle lentokenttäalueelle ja turvavalvotuille alueille;

d)	menetelmät, joilla voidaan suorittaa ajoneuvojen tarkastukset, ilma-aluksen turvatarkastukset ja ilma-aluksen turvaetsinnät;

e)	vaatimukset kolmansien maiden turvavaatimusten vastaavuuden tunnustamista varten;

f)	edellytykset, joiden mukaisesti rahti ja postilähetykset turvatarkastetaan tai niihin sovelletaan muita turvavalvontatoimenpiteitä sekä valvottuja edustajia, tunnettuja lähettäjiä ja tunnettuja tiliasiakkaita koskeva hyväksyntä- tai nimitysmenettely;

g)	edellytykset, joiden mukaisesti lentoliikenteen harjoittajan postilähetykset ja lentoliikenteen harjoittajan materiaali turvatarkastetaan tai niihin sovelletaan muita turvavalvontatoimenpiteitä;

h)	edellytykset, joiden mukaisesti lennon aikana käytettävät tarvikkeet ja lentoasematarvikkeet turvatarkastetaan tai niihin sovelletaan muita turvavalvontatoimenpiteitä sekä valvottuja toimittajia ja tunnettuja toimittajia koskeva hyväksyntä- tai nimitysmenettely;

i)	vaatimukset turvavalvottujen alueiden kriittisten osien määrittelyä varten;

j)	henkilöstön palvelukseen ottamista ja koulutusmenetelmiä koskevat vaatimukset;

k)	edellytykset, joiden mukaisesti voidaan soveltaa erityisiä turvamenettelyjä tai vapautuksia turvavalvontatoimenpiteistä; ja

l)	kaikki yleiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa edellä 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisten perusvaatimusten muita kuin keskeisiä osia niitä täydentämällä ja joita ei ole otettu huomioon tämän asetuksen voimaan tullessa.

Jos on kyse erittäin kiireellisestä tapauksesta, komissio voi käyttää 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua erittäin kiireellistä menettelyä.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanon edellyttämät yksityiskohtaiset toimenpiteet ja 2 kohdassa tarkoitetut yleiset toimenpiteet vahvistetaan 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.

Näihin kuuluvat:

a)	turvatarkastusta koskevat vaatimukset ja menettelyt;

b)	kiellettyjen esineiden luettelo;

c)	kulunvalvontaa koskevat vaatimukset ja menettelyt;

d)	ajoneuvojen tarkastusta, ilma-aluksen turvatarkastuksia ja ilma-aluksen turvaetsintöjä koskevat vaatimukset ja menettelyt;

e)	kolmannessa maassa sovellettujen turvavaatimusten vastaavuuden tunnustamista koskevat päätökset;

f)	rahdin ja postilähetysten osalta valvottuja edustajia, tunnettuja lähettäjiä ja tunnettuja tiliasiakkaita koskevat hyväksyntä- ja nimitysmenettelyt ja heitä koskevat velvoitteet;

g)	lentoliikenteen harjoittajan postilähetysten ja lentoliikenteen harjoittajan materiaalin turvavalvontatoimenpiteitä koskevat vaatimukset ja menettelyt;

h)	lennon aikana käytettävien ja lentoasematarvikkeiden osalta valvottuja toimittajia ja tunnettuja toimittajia koskevat hyväksyntä- tai nimitysmenettelyt ja heitä koskevat velvoitteet;

i)	turvavalvottujen alueiden kriittisten osien määritelmä;

j)	henkilöstön palvelukseen ottamista ja koulutusta koskevat vaatimukset;

k)	erityiset turvamenettelyt tai vapautukset turvavalvontatoimenpiteistä;

l)	turvalaitteiden käyttöä koskevat tekniset erittelyt ja hyväksyntämenettelyt; ja

m)	mahdollisesti häiriötä aiheuttavia matkustajia koskevat vaatimukset ja menettelyt.

4. Muuttamalla tätä asetusta päätöksellä 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn mukaisesti komissio asettaa kriteerit, joiden perusteella jäsenvaltiot voivat poiketa 1 kohdassa tarkoitetuista yhteisistä perusvaatimuksista ja toteuttaa paikallisen riskinarvioinnin perusteella vaihtoehtoisia turvatoimenpiteitä, jotka tarjoavat riittävän suojan tason. Tällaiset vaihtoehtoiset toimenpiteet on perusteltava syillä, jotka liittyvät ilma-aluksen kokoon, tai syillä, jotka liittyvät toiminnan tai muiden asiaa koskevien toimien luonteeseen, laajuuteen tai toistumistiheyteen.

Jos on kyse erittäin kiireellisestä tapauksesta, komissio voi käyttää 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua erittäin kiireellistä menettelyä.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tällaisista toimenpiteistä.

5. Jäsenvaltioiden on varmistettava 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisten perusvaatimusten soveltaminen alueellaan. Jos jäsenvaltiolla on syytä uskoa ilmailun turvatason olevan uhattuna turvatoimiin liittyvän puutteen vuoksi, sen on huolehdittava asianmukaisten ja ripeiden toimien toteuttamisesta kyseisen puutteen korjaamiseksi ja taattava siviili-ilmailun turvaamisen jatkuvuus.

5 artikla

Turvatoimenpiteiden kustannukset

Kukin jäsenvaltio voi asiassa sovellettavien yhteisön oikeussääntöjen puitteissa määrittää, missä tapauksessa ja miltä osin tämän asetuksen mukaisesti suoritetuista turvatoimenpiteistä siviili-ilmailun turvaamiseksi siihen kohdistuvilta laittomilta teoilta aiheutuvat kustannukset kuuluvat valtion, lentoasematoiminnan harjoittajien, lentoliikenteen harjoittajien, muiden asiasta vastaavien laitosten tai käyttäjien maksettaviksi. Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa osallistua yhteisön lainsäädännön mukaisesti kustannuksiin, joita käyttäjille aiheutuu tämän asetuksen nojalla toteutetuista tiukemmista turvatoimenpiteistä. Kaikkien turvatoimenpiteistä perittävien tai siirrettävien kustannusten on, siinä määrin kuin se on käytännössä mahdollista, liityttävä suoraan asianomaisten turvapalvelujen tuottamisesta aiheutuviin kustannuksiin, ja niiden määrän on katettava vain asiaankuuluvat todelliset kustannukset.

6 artikla

Jäsenvaltioiden soveltamat tiukemmat toimenpiteet

1. Jäsenvaltiot voivat soveltaa tiukempia toimenpiteitä kuin 4 artiklassa tarkoitettuja yhteisiä perusvaatimuksia. Näin tehdessään niiden on toimittava riskinarvioinnin pohjalta ja yhteisön oikeuden mukaisesti. Tiukempien toimenpiteiden on oltava asianmukaisia, puolueettomia, syrjimättömiä ja oikein suhteutettuja niiden kohteena olevaan riskiin.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä toimenpiteistä komissiolle mahdollisimman pian sen jälkeen kun niitä aletaan soveltaa. Heti kun komissio on vastaanottanut tällaiset tiedot, se toimittaa ne muille jäsenvaltioille.

3. Jäsenvaltioita ei vaadita ilmoittamaan kyseisistä toimenpiteistä komissiolle, jos ne koskevat vain yhtä tiettynä päivänä tapahtuvaa lentoa.

7 artikla

Kolmannen maan vaatimat turvatoimenpiteet

1. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle kolmannen maan vaatimista toimenpiteistä, jos ne poikkeavat 4 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä perusvaatimuksista, kun on kyse jäsenvaltiossa sijaitsevalta lentoasemalta lähtevistä lennoista, jotka suuntautuvat kyseiseen kolmanteen maahan tai kulkevat sen yli, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kahdenvälisiä sopimuksia, joissa yhteisö on osapuolena.

2. Komissio tarkastelee kyseisen jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan 1 kohdan nojalla ilmoitettujen toimenpiteiden soveltamista ja voi 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen laatia asianmukaisen vastauksen kyseiselle kolmannelle maalle.

3. Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta, jos:

a)	kyseinen jäsenvaltio soveltaa kyseisiä toimenpiteitä 6 artiklan mukaisesti;

b)	kolmannen maan vaatimus koskee vain yhtä tiettynä päivänä tapahtuvaa lentoa.

8 artikla

Yhteistyö Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön kanssa

Komissio voi tehdä Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) kanssa tarkastuksia koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan, jotta vältetään päällekkäinen seuranta sen osalta, noudattavatko jäsenvaltiot Chicagossa tehdyn kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitettä 17, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen 300 artiklan soveltamista.

9 artikla

Toimivaltainen viranomainen

Jos siviili-ilmailun turvaaminen kuuluu samassa jäsenvaltiossa kahdelle tai useammalle elimelle, kyseisen jäsenvaltion on nimettävä yksi viranomainen, jäljempänä ’toimivaltainen viranomainen’, joka vastaa 4 artiklassa tarkoitettujen yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanon yhteensovittamisesta ja seurannasta.

10 artikla

Kansallinen siviili-ilmailun turvaohjelma

1. Kunkin jäsenvaltion on laadittava kansallinen siviili-ilmailun turvaohjelma, sovellettava sitä ja pidettävä sitä yllä.

Ohjelmassa on määriteltävä vastuualueet 4 artiklassa tarkoitettujen yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanoa varten sekä kuvattava toimenpiteet, joita vaaditaan toiminnanharjoittajilta ja yksiköiltä tätä tarkoitusta varten.

2. Toimivaltaisen viranomaisen on annettava tiedon tarpeen perusteella asianmukaiset osat kansallisesta siviili-ilmailun turvaohjelmastaan kirjallisesti niiden toiminnanharjoittajien ja yksiköiden saataville, joiden oikeutettua etua se katsoo niiden koskevan.

11 artikla

Kansallinen laadunvalvontaohjelma

1. Kunkin jäsenvaltion on laadittava kansallinen laadunvalvontaohjelma, sovellettava sitä ja pidettävä sitä yllä.

Ohjelman avulla jäsenvaltion on voitava tarkistaa siviili-ilmailun turvaamisen laatu, jotta voidaan seurata tämän asetuksen ja kansallisen siviili-ilmailun turvaohjelman noudattamista.

2. Kansallista laadunvalvontaohjelmaa koskevat vaatimukset on vahvistettava muuttamalla tätä asetusta lisäämällä siihen liite 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

Jos on kyse erittäin kiireellisestä tapauksesta, komissio voi käyttää 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua erittäin kiireellistä menettelyä.

Ohjelman avulla puutteet on voitava havaita ja korjata nopeasti. Ohjelmassa on myös edellytettävä, että kaikkia kyseisen jäsenvaltion alueella sijaitsevia lentoasemia, toiminnanharjoittajia ja yksikköjä, jotka vastaavat ilmailun turvavaatimusten täytäntöönpanosta, seurataan säännöllisesti joko suoraan toimivaltaisen viranomaisen toimesta tai tämän valvonnassa.

12 artikla

Lentoaseman turvaohjelma

1. Kunkin lentoaseman pitäjän on laadittava lentoaseman turvaohjelma, sovellettava sitä ja pidettävä sitä yllä.

Ohjelmassa on kuvattava menetelmät ja menettelyt, joita lentoaseman pitäjä soveltaa tämän asetuksen sekä sen jäsenvaltion kansallisen siviili-ilmailun turvaohjelman noudattamiseksi, jossa kyseinen lentoasema sijaitsee.

Ohjelmaan on kuuluttava sisäistä laadunvalvontaa koskevat säännökset, joissa kuvataan, miten lentoaseman pitäjä seuraa näiden menetelmien ja menettelyjen noudattamista.

2. Lentoaseman turvaohjelma on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle, joka voi tarvittaessa toteuttaa lisätoimia.

13 artikla

Lentoliikenteen harjoittajan turvaohjelma

1. Kunkin lentoliikenteen harjoittajan on laadittava lentoliikenteen harjoittajan turvaohjelma, sovellettava sitä ja pidettävä sitä yllä.

Ohjelmassa on kuvattava menetelmät ja menettelyt, joita lentoliikenteen harjoittaja soveltaa tämän asetuksen sekä sen jäsenvaltion kansallisen siviili-ilmailun turvaohjelman noudattamiseksi, josta se tarjoaa palveluja.

Ohjelmaan on kuuluttava sisäistä laadunvalvontaa koskevat säännökset, joissa kuvataan, miten lentoliikenteen harjoittaja seuraa näiden menetelmien ja menettelyjen noudattamista.

2. Lentoliikenteen harjoittajan turvaohjelma on pyynnöstä toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle, joka voi tarvittaessa toteuttaa lisätoimia.

3. Jos sen jäsenvaltion, joka on myöntänyt liikenneluvan yhteisön lentoliikenteen harjoittajalle, toimivaltainen viranomainen on vahvistanut kyseisen lentoliikenteen harjoittajan turvaohjelman, kaikkien muiden jäsenvaltioiden on tunnustettava, että lentoliikenteen harjoittaja täyttää 1 kohdan vaatimukset. Tämä ei mitenkään vaikuta jäsenvaltion oikeuteen pyytää lentoliikenteen harjoittajalta tietoja siitä, miten se toteuttaa:

a)	kyseisen jäsenvaltion 6 artiklan nojalla soveltamat turvatoimenpiteet; ja/tai

b)	paikalliset menettelyt, joita sovelletaan sen käyttämillä lentoasemilla.

14 artikla

Yksikön turvaohjelma

1. Kunkin yksikön, jonka edellytetään 10 artiklassa tarkoitetun kansallisen siviili-ilmailun turvaohjelman mukaisesti soveltavan ilmailun turvaamista koskevia vaatimuksia, on laadittava turvaohjelma, sovellettava sitä ja pidettävä sitä yllä.

Ohjelmassa on kuvattava menetelmät ja menettelyt, joita yksikkö noudattaa, jotta sen toimet kyseisessä jäsenvaltiossa olisivat jäsenvaltion kansallisen siviili-ilmailun turvaohjelman mukaisia.

Ohjelmaan on kuuluttava sisäistä laadunvalvontaa koskevat säännökset, joissa kuvataan, miten yksikkö itse seuraa näiden menetelmien ja menettelyjen noudattamista.

2. Ilmailun turvaamista koskevia vaatimuksia noudattavan yksikön turvaohjelma on pyynnöstä toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle, joka voi tarvittaessa toteuttaa lisätoimia.

15 artikla

Komission tekemät tarkastukset

1. Komissio tekee yhteistyössä asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen kanssa tarkastuksia, mukaan luettuina ilmailun turvaamista koskevia vaatimuksia soveltavien lentoasemien, toiminnanharjoittajien ja yksiköiden tarkastukset, seuratakseen, miten jäsenvaltiot soveltavat tätä asetusta, ja antaakseen tarvittaessa suosituksia ilmailun turvaamisen parantamiseksi. Tätä varten toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava komissiolle kirjallisesti kaikista alueellaan sijaitsevista siviili-ilmailua palvelevista lentoasemista lukuun ottamatta niitä, joihin sovelletaan 4 artiklan 4 kohtaa.

Komission tekemiä tarkastuksia koskevat menettelyt hyväksytään 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.

2. Komission tekemistä ilmailun turvaamista koskevia vaatimuksia soveltavien lentoasemien, toiminnanharjoittajien ja yksiköiden tarkastuksista ei anneta ennakkoilmoitusta. Komissio ilmoittaa tarkastuksesta asianomaiselle jäsenvaltiolle hyvissä ajoin ennen tarkastusta.

3. Jokainen komission tarkastuskertomus saatetaan asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tiedoksi, ja tämän on ilmoitettava vastauksessaan toimenpiteet, jotka on toteutettu havaittujen puutteiden korjaamiseksi.

Kertomus ja toimivaltaisen viranomaisen antama vastaus saatetaan myöhemmin muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tiedoksi.

16 artikla

Vuosikertomus

Komissio antaa vuosittain Euroopan parlamentille, neuvostolle ja jäsenvaltioille kertomuksen, jossa näille tiedotetaan tämän asetuksen soveltamisesta sekä sen vaikutuksesta ilmailun turvatilanteen paranemiseen.

17 artikla

Sidosryhmien neuvoa-antava työryhmä

Komissio perustaa ilmailun turvaamista käsittelevän sidosryhmien neuvoa-antavan työryhmän, joka koostuu eurooppalaisten ilmailun turvaamisen alalla toimivien tai ilmailun turvaamiseen suorassa vaikutussuhteessa olevien järjestöjen edustajista, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta 19 artiklassa tarkoitetun komitean asemaan. Työryhmän tehtävänä on pelkästään antaa neuvoja komissiolle. Jäljempänä 19 artiklassa tarkoitettu komitea antaa sidosryhmien neuvoa-antavalle työryhmälle asianmukaisia tietoja koko sääntelyprosessin ajan.

18 artikla

Tietojen levittäminen

Komissio julkaisee pääsääntöisesti toimenpiteet, jotka vaikuttavat suoranaisesti matkustajiin. Seuraavia asiakirjoja pidetään kuitenkin päätöksessä 2001/844/EY, EHTY, Euratom tarkoitettuina EU:n turvaluokiteltuina tietoina:

a)	4 artiklan 3 kohdassa, 4 artiklan 4 kohdassa, 6 artiklan 1 kohdassa ja 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet ja menettelyt, jos ne sisältävät arkaluonteisia turvatietoja;

b)	15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut komission tarkastuskertomukset ja toimivaltaisten viranomaisten vastaukset.

19 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa komitea.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan yhdeksi kuukaudeksi.

3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

4. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1, 2, 4 ja 6 kohtaa sekä 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

20 artikla

Yhteisön ja kolmansien maiden väliset sopimukset

Yhteisön ja kolmannen maan välisiin, perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisiin ilmailusopimuksiin voidaan harkita tarvittaessa sisällytettävän yhteisön oikeuden mukaisesti sopimuksia, joissa tunnustetaan, että kolmannessa maassa sovellettavat turvavaatimukset vastaavat yhteisön vaatimuksia, jotta edistetään ”yhden turvatarkastuksen” tavoitetta kaikilla Euroopan unionin ja kolmansien maiden välisillä lennoilla.

21 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne pannaan täytäntöön. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

22 artikla

Komission rahoituskertomus

Komissio esittää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2008 kertomuksen siviili-ilmailun turvatoimenpiteiden kustannusten rahoittamisesta. Kertomuksessa tarkastellaan, millaisia toimia on toteutettava sen varmistamiseksi, että turvamaksut käytetään yksinomaan turvakustannusten kattamiseksi, ja tällaisten maksujen avoimuuden parantamiseksi. Kertomuksessa käsitellään myös periaatteita, joita tarvitaan kilpailun säilyttämiseksi vääristymättömänä lentoasemien ja lentoliikenteen harjoittajien välillä, sekä erilaisia menetelmiä kuluttajansuojan turvaamiseksi jaettaessa kustannuksia veronmaksajien ja käyttäjien välillä. Komission kertomukseen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus.

23 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 2320/2002.

24 artikla

Voimaantulo

1. Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2. Sitä sovelletaan 4 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti hyväksytyissä täytäntöönpanosäännöissä määritellystä päivämäärästä alkaen, mutta viimeistään 24 kuukautta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen.

3. Edellä olevasta 2 kohdasta poiketen 4 artiklan 2, 3 ja 4 kohtaa, 8 artiklaa, 11 artiklan 2 kohtaa, 15 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa sekä 17, 19 ja 22 artiklaa sovelletaan tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkaen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 11 päivänä maaliskuuta 2008.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

H.-G. PÖTTERING

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. LENARČIČ

(1) EUVL C 185, 8.8.2006, s. 17.

(2) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 15. kesäkuuta 2006 (EUVL C 300 E, 9.12.2006, s. 463), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 11. joulukuuta 2006 (EUVL C 70 E, 27.3.2007, s. 21) ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 25. huhtikuuta 2007 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma, annettu 11. maaliskuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 4. maaliskuuta 2008.

(3) EYVL L 355, 30.12.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 849/2004 (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 1, oikaisu EUVL L 229, 29.6.2004, s. 3).

(4) EYVL L 317, 3.12.2001, s. 1, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2006/548/EY, Euratom (EUVL L 215, 5.8.2006, s. 38).

(5) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

(6) EYVL L 240, 24.8.1992, s. 1.

LIITE

YHTEISET PERUSVAATIMUKSET SIVIILI-ILMAILUN TURVAAMISEKSI SIIHEN KOHDISTUVILTA LAITTOMILTA TEOILTA (4 ARTIKLA)

1. LENTOASEMIEN TURVAAMINEN

1.1 Lentoasemien suunnittelua koskevat vaatimukset

1.	Tässä liitteessä ja sen täytäntöönpanosäännöksissä esitettyjen yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanoa koskevat edellytykset on otettava kaikilta osin huomioon suunniteltaessa ja rakennettaessa lentoaseman uusia tiloja tai muutettaessa lentoaseman olemassa olevia tiloja.

Lentoasemille on perustettava seuraavat alueet:

a)	maaliikennealue;

b)	lentokenttäalue;

c)	turvavalvotut alueet; ja

d)	turvavalvottujen alueiden kriittiset osat.

1.2 Kulunvalvonta

1.	Lentokenttäalueelle pääsyä on rajoitettava, jotta estetään henkilöiden ja ajoneuvojen luvaton pääsy tälle alueelle.

2.	Pääsyä turvavalvotuille alueille on valvottava, jotta varmistetaan, että henkilöt ja ajoneuvot eivät luvattomasti pääse näille alueille.

3.	Henkilöille ja ajoneuvoille voidaan myöntää pääsy lentokenttäalueelle ja turvavalvotuille alueille vain, jos he tai ne täyttävät vaaditut turvaehdot.

4.	Ennen kuin henkilöille, ohjaamomiehistön jäsenet mukaan lukien, annetaan joko miehistön henkilökortti tai lentoaseman henkilökortti, joka oikeuttaa pääsyyn turvavalvotuille alueille ilman saattajaa, heille on pitänyt suorittaa taustan tarkistus.

1.3 Muiden henkilöiden kuin matkustajien ja näiden henkilöiden mukana olevien tavaroiden turvatarkastus

1.	Muut henkilöt kuin matkustajat ja näiden henkilöiden mukana olevat tavarat on turvatarkastettava toistuvin satunnaistarkastuksin heidän saapuessaan turvavalvotuille alueille, jotta estetään kiellettyjen esineiden tuominen näille alueille.

2.	Muut henkilöt kuin matkustajat ja näiden henkilöiden mukana olevat tavarat on turvatarkastettava turvavalvottujen alueiden kriittisiin osiin saavuttaessa, jotta estetään kiellettyjen esineiden tuominen näihin osiin.

1.4 Ajoneuvojen tarkastus

Turvavalvotulle alueelle saapuvat ajoneuvot on tarkastettava, jotta estetään kiellettyjen esineiden tuominen näille alueille.

1.5 Valvonta, kiertovartiointi ja muut fyysiset tarkastukset

Lentoasemilla ja tarvittaessa niiden viereisillä alueilla, joille on yleinen pääsy, on oltava valvonta ja kiertovartiointi, ja niille on tehtävä muita fyysisiä tarkastuksia, jotta voidaan havaita epäilyttävästi käyttäytyvät henkilöt sekä heikkoudet, joita voidaan hyödyntää laittoman teon toteuttamiseksi, ja estää henkilöitä toteuttamasta tällaisia tekoja.

2. LENTOASEMIEN MERKITYT ALUEET

Ilma-alukset, jotka on pysäköity lentoasemien merkityille alueille ja joihin sovelletaan 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja vaihtoehtoisia toimenpiteitä, on erotettava niistä ilma-aluksista, joihin sovelletaan yhteisiä perusvaatimuksia kaikilta osin, jotta turvavaatimusten soveltaminen jälkimmäisiin ilma-aluksiin ja niiden matkustajiin, matkatavaroihin, rahtiin ja postilähetyksiin ei vaarantuisi.

3. ILMA-ALUKSEN TURVAAMINEN

1.	Ennen lähtöä ilma-aluksessa on tehtävä ilma-aluksen turvatarkastus tai ilma-aluksen turvaetsintä, jotta varmistetaan, että ilma-aluksessa ei ole kiellettyjä esineitä. Kauttakulussa olevaan ilma-alukseen voidaan soveltaa muita asianmukaisia toimenpiteitä.

2.	Jokaista ilma-alusta on suojattava luvattomilta teoilta.

4. MATKUSTAJAT JA KÄSIMATKATAVARAT

4.1 Matkustajien ja käsimatkatavaroiden turvatarkastus

1.	Kaikki matkansa aloittavat matkustajat ja transfer- ja transit-matkustajat sekä heidän käsimatkatavaransa on turvatarkastettava, jotta estetään kiellettyjen esineiden tuominen turvavalvotuille alueille ja ilma-alukseen.

Transfer-matkustajat ja heidän käsimatkatavaransa voidaan vapauttaa turvatarkastuksesta, jos:

a)	he saapuvat jostakin jäsenvaltiosta, paitsi jos komissio tai kyseinen jäsenvaltio on ilmoittanut, että kyseisiä matkustajia ja heidän käsimatkatavaroitaan ei voida pitää sellaisina matkustajina ja käsimatkatavaroina, joille olisi tehty yhteisten perusvaatimusten mukainen turvatarkastus;

b)	he saapuvat kolmannesta maasta, jossa sovelletaan turvavaatimuksia, joiden on 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun sääntelymenettelyn mukaisesti tunnustettu vastaavan yhteisiä perusvaatimuksia.

Transit-matkustajat ja heidän käsimatkatavaransa voidaan vapauttaa turvatarkastuksesta, jos:

a)	he jäävät ilma-alukseen;

b)	he eivät kohtaa muita turvatarkastettuja matkustajia kuin niitä, jotka ovat samassa ilma-aluksessa;

c)	he saapuvat jostakin jäsenvaltiosta, paitsi jos komissio tai kyseinen jäsenvaltio on ilmoittanut, että kyseisiä matkustajia ja heidän käsimatkatavaroitaan ei voida pitää sellaisina matkustajina ja käsimatkatavaroina, joille olisi tehty yhteisten perusvaatimusten mukainen turvatarkastus;

d)	he saapuvat kolmannesta maasta, jossa sovelletaan turvavaatimuksia, joiden on 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun sääntelymenettelyn mukaisesti tunnustettu vastaavan yhteisiä perusvaatimuksia.

4.2 Matkustajien ja käsimatkatavaroiden suojaaminen

1.	Matkustajia ja heidän käsimatkatavaroitaan on suojattava heihin tai niihin kohdistuvilta luvattomilta teoilta siitä alkaen, kun heille tai niille on tehty turvatarkastus, aina sen ilma-aluksen lähtöön asti, joka kuljettaa näitä matkustajia ja tavaroita.

Turvatarkastetut lähtevät matkustajat eivät saa kohdata saapuvia matkustajia, paitsi kun:

a)	matkustajat saapuvat jostakin jäsenvaltiosta eikä komissio tai kyseinen jäsenvaltio ole ilmoittanut, että kyseisiä matkustajia ja heidän käsimatkatavaroitaan ei voida pitää sellaisina matkustajina ja käsimatkatavaroina, joille on tehty yhteisten perusvaatimusten mukainen turvatarkastus; tai

b)	matkustajat saapuvat kolmannesta maasta, jossa sovelletaan turvavaatimuksia, joiden on 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun sääntelymenettelyn mukaisesti tunnustettu vastaavan yhteisiä perusvaatimuksia.

4.3 Mahdollisesti häiriötä aiheuttavat matkustajat

Mahdollisesti häiriötä aiheuttaviin matkustajiin on ennen lähtöä kohdistettava asianmukaisia turvatoimenpiteitä.

5. RUUMASSA KULJETETTAVA MATKATAVARA

5.1 Ruumassa kuljetettavien matkatavaroiden turvatarkastus

1.	Kaikille ruumassa kuljetettaville matkatavaroille on tehtävä turvatarkastus ennen kuin ne kuormataan ilma-alukseen, jotta estettäisiin kiellettyjen esineiden joutuminen turvavalvotuille alueille ja ilma-alukseen.

Ruumassa kuljetettavat transfer-matkatavarat voidaan vapauttaa turvatarkastuksesta, jos:

a)	ne saapuvat jostakin jäsenvaltiosta, paitsi jos komissio tai kyseinen jäsenvaltio on ilmoittanut, että näitä ruumassa kuljetettavia matkatavaroita ei voida pitää sellaisina matkatavaroina, joille olisi tehty yhteisten perusvaatimusten mukainen turvatarkastus;

b)	ne saapuvat kolmannesta maasta, jossa sovelletaan turvavaatimuksia, joiden on 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun sääntelymenettelyn mukaisesti tunnustettu vastaavan yhteisiä perusvaatimuksia.

3.	Ruumassa kuljetettavat transit-matkatavarat voidaan vapauttaa turvatarkastuksesta, jos ne jäävät ilma-alukseen.

5.2 Ruumassa kuljetettavien matkatavaroiden suojaaminen

Ilma-aluksen ruumassa kuljetettavat matkatavarat on suojattava siten, ettei niihin voi päästä luvattomasti käsiksi sen jälkeen, kun niille on tehty turvatarkastus tai ne on hyväksytty lentoliikenteen harjoittajan haltuun sen mukaan, kumpi näistä suoritetaan aiemmin, aina sen ilma-aluksen lähtöön asti, jossa ne on määrä kuljettaa.

5.3 Matkatavaroiden tunnistaminen

1.	Jokainen ruumassa kuljetettaviin matkatavaroihin kuuluva tavara on yksilöitävä joko matkustajan mukana tai matkustajasta erillään kulkevaksi tavaraksi.

2.	Matkustajasta erillään kulkevia ruumassa kuljetettavia matkatavaroita ei kuljeteta, paitsi jos ne ovat joutuneet erilleen matkustajasta riippumattomista syistä tai jos niille tehdään asiaankuuluvia turvavalvontatoimenpiteitä.

6. RAHTI JA POSTILÄHETYKSET

6.1 Rahtia ja postilähetyksiä koskevat turvavalvontatoimenpiteet

Kaikkiin rahtitavaroihin ja postilähetyksiin on kohdistettava turvavalvontatoimenpiteitä ennen niiden kuormaamista ilma-alukseen. Lentoliikenteen harjoittaja ei saa hyväksyä rahtia tai postilähetyksiä kuljetettavaksi ilma-aluksella, jollei se ole suorittanut kyseisiä turvavalvontatoimenpiteitä itse tai jollei valvottu edustaja, tunnettu lähettäjä tai tunnettu tiliasiakas ole vahvistanut niiden suorittamista ja ottanut niistä vastuuta.

2.	Transfer-rahdille ja -postilähetyksille voidaan suorittaa vaihtoehtoisia turvavalvontatoimenpiteitä, joista säädetään yksityiskohtaisesti täytäntöönpanosäädöksessä.

3.	Transit-rahti ja -postilähetykset voidaan vapauttaa turvavalvontatoimenpiteistä, jos ne jäävät ilma-alukseen.

6.2 Rahdin ja postilähetysten suojaaminen

1.	Ilma-aluksella kuljetettava rahti ja postilähetykset on suojattava siten, että niihin ei voi päästä luvattomasti käsiksi sen jälkeen, kun niille on suoritettu turvavalvontatoimenpiteet, aina sen ilma-aluksen lähtöön asti, jossa ne on määrä kuljettaa.

2.	Rahdille ja postilähetyksille, joita ei ole riittävästi suojattu luvattomalta käsittelyltä turvavalvontatoimenpiteiden suorittamisen jälkeen, on tehtävä turvatarkastus.

7. LENTOLIIKENTEEN HARJOITTAJAN POSTILÄHETYKSET JA MATERIAALI

Lentoliikenteen harjoittajan postilähetyksiin ja materiaaliin on kohdistettava turvavalvontatoimenpiteitä, minkä jälkeen ne on suojattava, kunnes ne lastataan ilma-alukseen, jotta estetään kiellettyjen esineiden tuominen ilma-alukseen.

8. LENNON AIKANA KÄYTETTÄVÄT TARVIKKEET

Lennon aikana käytettäviin tarvikkeisiin, ateriapalvelutarvikkeet mukaan luettuina, jotka aiotaan kuljettaa tai joita aiotaan käyttää ilma-aluksessa, on kohdistettava turvavalvontatoimenpiteitä, minkä jälkeen ne on suojattava, kunnes ne lastataan ilma-alukseen, jotta estetään kiellettyjen esineiden tuominen ilma-alukseen.

9. LENTOASEMATARVIKKEET

Lentoasemien turvavalvotuilla alueilla myytäviin tai käytettäviin tarvikkeisiin, verottomien tavaroiden myymälöiden ja ravintoloiden tarvikkeet mukaan luettuina, on kohdistettava turvavalvontatoimenpiteitä, jotta estetään kiellettyjen esineiden tuominen näille alueille.

10. LENNONAIKAISET TURVATOIMENPITEET

Asiattomia henkilöitä on estettävä pääsemästä ohjaamoon lennon aikana,

a)	mahdollisesti häiriötä aiheuttaviin matkustajiin on kohdistettava asianmukaisia turvatoimenpiteitä lennon aikana,

b)	sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavien lentoturvallisuussääntöjen noudattamista.

2.	Lennonaikaisten laittomien tekojen estämiseksi on toteutettava turvatoimenpiteitä, joita ovat esimerkiksi ohjaamomiehistön ja matkustamomiehistön kouluttaminen.

3.	Ilma-aluksessa ei saa kuljettaa aseita, lukuun ottamatta ruumassa kuljetettavia aseita, paitsi jos kansallisen lainsäädännön mukaan vaaditut turvaehdot on täytetty ja valtiot, joita asia koskee, ovat antaneet siihen luvan.

4.	Edellä olevaa 3 kohtaa sovelletaan myös lennon turvahenkilöihin, jos he kantavat asetta.

11. HENKILÖSTÖN PALVELUKSEEN OTTAMINEN JA KOULUTUS

Henkilöt, jotka toteuttavat turvatarkastuksia, kulunvalvontaa tai muita turvavalvontatoimenpiteitä tai ovat vastuussa niiden toteuttamisesta, on otettava palvelukseen, koulutettava ja tarvittaessa sertifioitava sen varmistamiseksi, että he soveltuvat palvelukseen ja ovat päteviä suorittamaan heille osoitetut tehtävät.

2.	Henkilöiden, jotka eivät ole matkustajia ja joiden tarvitsee päästä turvavalvotuille alueille, on saatava turvakoulutus ennen kuin heille annetaan lentoaseman henkilökortti tai miehistön henkilökortti.

3.	Edellä 1 ja 2 alakohdassa mainittu koulutus on järjestettävä siten, että se käsittää sekä perus- että määräaikaiskoulutuksen.

4.	Edellä 1 ja 2 alakohdassa mainittujen henkilöiden koulutukseen osallistuvilla kouluttajilla on oltava tarvittava pätevyys.

12. TURVALAITTEET

Turvatarkastuksiin, kulunvalvontaan ja muihin turvavalvontatoimenpiteisiin käytettävien laitteiden on oltava sellaisia, että ne täyttävät määritellyt vaatimukset ja niillä pystytään suorittamaan kyseiset turvavalvontatoimenpiteet.

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 97

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	51. vuosikerta 9. huhtikuu 2008

Sisältö		I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista	Sivu
		ASETUKSET
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 294/2008, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2008, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisesta	1
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 295/2008, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2008, yritystoiminnan rakennetilastoista (uudelleen laadittu toisinto) ( 1 )	13
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 296/2008, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2008, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) annetun asetuksen (EY) N:o 562/2006 muuttamisesta komissiolle siirretyn täytäntöönpanovallan osalta	60
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 297/2008, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2008, kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1606/2002 muuttamisesta komissiolle siirretyn täytäntöönpanovallan osalta	62
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 298/2008, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2008, muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta komissiolle siirretyn täytäntöönpanovallan osalta	64
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 299/2008, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2008, torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla annetun asetuksen (EY) N:o 396/2005 muuttamisesta komissiolle siirretyn täytäntöönpanovallan osalta	67
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 300/2008, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2008, yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 2320/2002 kumoamisesta ( 1 )	72
	*	Neuvoston asetus (EY) N:o 301/2008, annettu 17 päivänä maaliskuuta 2008, rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta annetun asetuksen (EY) N:o 882/2004 liitteen I mukauttamisesta ( 1 )	85