II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

7.3.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 64/1

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 20 päivänä joulukuuta 2007,

rautatietunneleiden turvallisuutta Euroopan laajuisessa tavanomaisessa ja suurten nopeuksien rautatiejärjestelmässä koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä

(tiedoksiannettu numerolla K(2007) 6450)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/163/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, JOKA

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta 19 päivänä maaliskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/16/EY (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta 23 päivänä heinäkuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/48/EY (2) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivin 2001/16/EY 5 artiklan 1 kohdan ja direktiivin 96/48/EY 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti kutakin osajärjestelmää varten on laadittava yhteentoimivuuden tekninen eritelmä (YTE). Tarvittaessa osajärjestelmää varten voidaan laatia useita YTE:iä, tai yksi YTE voi koskea useita osajärjestelmiä. YTE:n laatimista ja/tai tarkistamista koskeva päätös ja sen teknisen ja maantieteellisen soveltamisalan valinta edellyttää toimeksiantoa direktiivin 2001/16/EY 6 artiklan 1 kohdan ja direktiivin 96/48/EY 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(2)	YTE:n laadinnan ensimmäinen vaihe on, että yhteiseksi edustuselimeksi nimetty Euroopan rautatiejärjestelmien yhteentoimivuuden liitto (AEIF) laatii esityksen YTE:ksi.

(3)	AEIF:lle on annettu toimeksi laatia rautatietunneleiden turvallisuutta koskeva esitys YTE:ksi direktiivin 2001/16/EY 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(4)	Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta annetulla neuvoston direktiivillä 96/48/EY perustettu komitea, johon viitataan direktiivin 2001/16/EY 21 artiklassa, on tutkinut esitykset YTE:ksi.

(5)

Direktiivejä 2001/16/EY ja 96/48/EY sekä YTE:iä sovelletaan uudistamiseen muttei kunnossapitoon liittyvään korvaamiseen. Jäsenvaltioita kannustetaan kuitenkin soveltamaan mahdollisuuksiensa mukaan YTE:iä myös kunnossapitoon liittyvään korvaamiseen, kun se on kunnossapitoon liittyvän työn laajuuden vuoksi aiheellista.

(6)	YTE:n nykyisessä versiossa ei käsitellä kaikilta osin kaikkia olennaisia vaatimuksia. Direktiivin 2001/16/EY 17 artiklan ja direktiivin 96/48/EY 17 artiklan mukaisesti tekniset seikat, joita ei käsitellä, esitetään tämän YTE:n liitteessä C ”avoimina kohtina”.

(7)

Direktiivin 2001/16/EY 17 artiklan ja direktiivin 96/48/EY 17 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on ilmoitettava toisille jäsenvaltioille ja komissiolle kansallisista teknisistä säännöistä, joita käytetään näihin avoimiin kohtiin liittyvien olennaisten vaatimusten täyttämiseksi, sekä elimistä, jotka se nimittää suorittamaan vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyn, sekä käytössä olevasta, direktiivin 2001/16/EY 16 artiklan 2 kohdan ja direktiivin 96/48/EY 16 artiklan 2 kohdan mukaisesta osajärjestelmien yhteentoimivuuden tarkastusmenettelystä. Viimeksi mainittua tarkoitusta varten jäsenvaltioiden olisi mahdollisuuksien mukaan sovellettava direktiiveissä 2001/16/EY ja 96/48/EY säädettyjä periaatteita ja perusteita. Jäsenvaltioiden olisi mahdollisuuksien mukaan käytettävä direktiivin 2001/16/EY 20 artiklan ja direktiivin 96/48/EY 20 artiklan mukaisesti ilmoitettuja elimiä. Komission olisi analysoitava tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet kansallisista säännöistä, menettelyistä, täytäntöönpanomenettelyistä vastaavista elimistä ja menettelyjen kestosta sekä tarvittaessa keskusteltava komitean kanssa lisätoimenpiteiden tarpeellisuudesta.

(8)	YTE:ssä ei tulisi edellyttää erityisten tekniikoiden tai teknisten ratkaisujen käyttöä paitsi silloin, kun se on Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden kannalta ehdottomasti tarpeen.

(9)

YTE perustuu parhaisiin asiantuntijatietoihin, jotka olivat käytettävissä, kun sitä koskeva esitys laadittiin. Tätä YTE:ää voi olla tarpeen muuttaa tai täydentää tekniikan kehityksen tai toiminnallisten, turvallisuutta koskevien tai yhteiskunnallisten vaatimusten kehityksen vuoksi. Tarvittaessa olisi aloitettava tarkastusmenettely tai ajantasaistamismenettely direktiivin 2001/16/EY 6 artiklan 3 kohdan tai direktiivin 96/48/EY 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(10)	Liitteenä olevaa YTE:ää olisi innovoinnin edistämiseksi ja saatujen kokemusten huomioon ottamiseksi tarkistettava säännöllisesti.

(11)	Jos innovatiivisia ratkaisuja ehdotetaan, valmistajan tai hankintayksikön on ilmoitettava poikkeamat asianomaisesta YTE:n osasta. Euroopan rautatievirasto viimeistelee ratkaisun aiheelliset toiminnalliset ja rajapintaeritelmät ja kehittää arviointimenetelmät.

(12)

Toimeksiannossa pyydettiin, että rautatietunneleiden turvallisuutta koskevassa YTE:ssä käsiteltäisiin tunneleissa tapahtuvien, etenkin palovaaroista aiheutuvien onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ehkäisemistä ja niiden seurausten lieventämistä. Tässä yhteydessä olisi käsiteltävä kaikkia asiaan liittyviä mahdollisia riskejä, kuten raiteilta suistumiseen, yhteentörmäykseen, tulipaloon ja vaarallisten aineiden vapautumiseen liittyviä riskejä. Nämä tavoitteet ja riskit olisi kuitenkin otettava huomioon vain siinä määrin kuin ne vaikuttavat direktiiveissä kuvattuihin osajärjestelmiin, ja jos tuloksena saatavat eritelmät voidaan yhdistää asiaa koskeviin olennaisiin vaatimuksiin. Toimeksiannossa oletettiin, että huomioon otettaisiin useita direktiivien liitteessä II kuvattuja osajärjestelmiä, pääasiassa seuraavat: infrastruktuuri, liikkuva kalusto, käyttötoiminta ja liikenteen hallinta sekä huolto.

(13)

Kansainvälisen rautatieliiton (UIC) ja Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) rautatietunneliasiantuntijat ovat vuosina 2000–2003 arvioineet ja koonneet parhaat Euroopassa nykyisin sovellettavat toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan uusien ja olemassa olevien tunneleiden turvallisuus. YTE-työryhmässä vuosina 2003–2005 kokoontuneet infrastruktuurin haltijoiden, rautatieyritysten, liikkuvan kaluston valmistajien ja tutkimuslaitosten asiantuntijat ovat aloittaneet valintaprosessin käsittelemällä näitä suosituksia parhaiksi käytännöiksi. UIC:n ja UNECE:n asiantuntijoiden tavoin myös AEIF:n asiantuntijat katsoivat, että rautateiden vahvuus on onnettomuuksien ehkäisyssä. Ehkäisevät toimenpiteet ovat yleensä kustannustehokkaampia kuin seurausten lieventämiseen tähtäävät tai pelastustoimenpiteet. Tavoitteena on saavuttaa paras mahdollinen turvallisuus kohtuullisilla kustannuksilla, ja tämä voidaan parhaiten toteuttaa ehkäisevien ja seurausten lieventämiseen tähtäävien toimenpiteiden yhdistelmällä, jota täydennetään pelastautumis- ja pelastustoimenpiteillä.

(14)

Perustana olevien direktiivien 96/48/EY ja 2001/16/EY päätavoite on yhteentoimivuus. Tavoitteena on yhdenmukaistaa nykyisin sovellettavia turvallisuustoimenpiteitä ja teknisiä sääntöjä, jotta voidaan mahdollistaa yhteentoimivuus ja tarjota kaikille matkustajille koko Euroopan alueella samanlainen lähestymistapa turvallisuuteen ja turvallisuustoimenpiteisiin. Lisäksi junan, joka on tämän YTE:n (ja liikkuvan kaluston YTE:n) mukainen, pitäisi yleensä voida kulkea kaikissa Euroopan laajuiseen verkkoon kuuluvissa tunneleissa.

(15)

Yhteisön rautatiejärjestelmän turvallisuustaso on yleisesti ottaen korkea etenkin maantieliikenteeseen verrattuna. Tunnelit ovat tilastojen valossa jopa muuta rataverkkoa turvallisempia. On kuitenkin tärkeää, että turvallisuus säilytetään vähintään nykyisellä tasolla parhaillaan menossa olevan rautateiden rakenneuudistuksen aikana; rakenneuudistuksessa erotetaan toisistaan entisten integroitujen rautatieyritysten eri toiminnot ja siirretään rautatiesektori itsesääntelystä enemmän julkisen sääntelyn piiriin. Tämä on yhteisön rautateiden turvallisuudesta sekä rautatieyritysten toimiluvista annetun neuvoston direktiivin 95/18/EY ja rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta annetun direktiivin 2001/14/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY (3) (rautatieturvallisuusdirektiivin) päätarkoitus: turvallisuutta olisi parannettava edelleen, kun se on toteutettavissa kohtuudella ja rautatieliikenteen kilpailukyky huomioon ottaen.

(16)	Tämän YTE:n tarkoituksena on ohjata tunneleiden turvallisuuden alalla tapahtuvaa teknistä kehitystä kohti yhdenmukaistettuja ja kustannustehokkaita toimenpiteitä; niiden pitäisi olla mahdollisimman pitkälle toteutettavissa samalla tavoin kaikkialla Euroopassa.

(17)

Tätä YTE:ää sovelletaan taajamien ulkopuolella sijaitseviin tunneleihin, joiden liikennemäärä on alhainen, sekä kaupunkialueiden ytimessä oleviin tunneleihin, joissa kulkee paljon junia ja matkustajia. Tässä YTE:ssä määrätään ainoastaan vähimmäisvaatimuksista: YTE:n vaatimusten noudattaminen ei sinällään takaa turvallista käyttöönottoa ja toimintaa. Kaikkien turvallisuusasioiden kanssa tekemisissä olevien on tehtävä tämän YTE:n ja yhteentoimivuusdirektiivien mukaisesti yhteistyötä, jotta kulloinkin kyseessä olevassa tunnelissa päästään asianmukaiselle turvallisuustasolle. Aina kun jäsenvaltiot avaavat uuden tunnelin tai kun yhteentoimivat junat kulkevat olemassa olevissa tunneleissa, jäsenvaltioita pyydetään tarkastamaan, edellyttävätkö paikalliset olosuhteet, mukaan luettuna liikennetyyppi ja -tiheys, täydentäviä toimenpiteitä tässä YTE:ssä määrättyjen toimenpiteiden lisäksi. Ne voivat käyttää tällaisessa tarkastuksessa riskianalyysiä tai muita edistyneempiä menettelyjä. Nämä tarkastukset ovat osa rautatieturvallisuusdirektiivin 10 ja 11 artiklassa säädettyjä turvallisuustodistusten ja turvallisuuslupien myöntämisprosesseja.

(18)

Eräissä jäsenvaltioissa sovelletaan jo turvallisuustoimenpiteitä, joissa edellytetään korkeampaa turvallisuustasoa kuin tässä YTE:ssä. Tällaisia voimassa olevia sääntöjä olisi käsiteltävä rautatieturvallisuusdirektiivin 8 artiklan mukaisesti. Lisäksi mainitun direktiivin 4 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että rautateiden turvallisuustaso pystytään yleisesti säilyttämään ja että sitä parannetaan jatkuvasti, jos se on kohtuudella mahdollista, ottaen huomioon yhteisön lainsäädännön kehittyminen sekä tekniikan ja tieteen kehitys ja asettamalla etusijalle vakavien onnettomuuksien ehkäiseminen.

(19)

Jäsenvaltiot voivat pyytää lupaa soveltaa erityistilanteissa tiukempia toimenpiteitä, kunhan ne eivät estä yhteentoimivuutta. Tällainen mahdollisuus sallitaan rautatieturvallisuusdirektiivin 8 artiklassa ja tämän YTE:n 1.1.6 kohdassa. Tällaiset tiukemmat vaatimukset voivat perustua skenaarioanalyysiin tai riskianalyysiin, ja ne voivat koskea infrastruktuurin, energian ja käyttötoiminnan osajärjestelmiä. Jäsenvaltioiden odotetaan tarkastelevan tällaisia tiukempia vaatimuksia suhteessa rautateiden taloudelliseen kannattavuuteen ja kuulevan asianomaisia infrastruktuurin haltijoita, rautatieyrityksiä ja pelastustointa.

(20)

Tunnelissa ja junassa toteutettavien toimenpiteiden määrittelyä varten on määritelty vain rajallinen määrä onnettomuustyyppejä. Tässä YTE:ssä on kartoitettu asianmukaiset toimenpiteet, joilla poistetaan näistä onnettomuustyypeistä aiheutuva vaara tai vähennetään sitä merkittävästi. Toimenpiteitä on laadittu seuraavissa luokissa: ehkäisy, seurausten lieventäminen, evakuointi ja pelastustoimenpiteet. Tämän YTE:n liitteessä D esitetään onnettomuustyyppien ja toimenpiteiden välinen kvalitatiivinen suhde ja osoitetaan, millä toimenpiteillä käsitellään kutakin onnettomuustyyppien luokkaa. Tämän YTE:n soveltaminen ei siis takaa kuolemanriskin häviämistä.

(21)

Kansallisilla viranomaisilla on toimivalta määritellä pelastustoimen asema ja vastuu. Tässä YTE:ssä määritellyt pelastustoimeen liittyvät toimenpiteet perustuvat oletukseen, että tunnelionnettomuuteen vastaavat pelastusyksiköt suojelevat ihmishenkiä eivätkä aineellista omaisuutta kuten vaunuja tai rakenteita. Tässä YTE:ssä määritellään myös pelastustoimen ennalta määrätyt tehtävät kussakin onnettomuustyypissä.

(22)	Tämän päätöksen säännökset ovat neuvoston direktiivin 96/48/EY 21 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Komissio hyväksyy rautatietunneleiden turvallisuutta koskevan yhteentoimivuuden teknisen eritelmän (YTE), joka koskee direktiivin 2001/16/EY 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua Euroopan laajuista tavanomaista rautatiejärjestelmää ja direktiivin 96/48/EY 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua Euroopan laajuista suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää.

YTE on tämän päätöksen liitteenä.

YTE:ää sovelletaan kaikilta osin direktiivin 2001/16/EY liitteessä I määriteltyyn Euroopan laajuiseen tavanomaiseen rautatiejärjestelmään ja direktiivin 96/48/EY liitteessä I määriteltyyn Euroopan laajuiseen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmään ottaen huomioon tämän päätöksen 2 artikla.

2 artikla

1. YTE:n liitteessä C ”avoimiksi kohdiksi” luokitelluissa kysymyksissä direktiivin 96/48/EY 16 artiklan 2 kohdassa ja direktiivin 2001/16/EY 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa yhteentoimivuuden tarkastamisessa noudatettavia ehtoja ovat ne sovellettavat tekniset säännöt, jotka ovat käytössä tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluville osajärjestelmille käyttöönottoluvan myöntävässä jäsenvaltiossa.

2. Kunkin jäsenvaltion on annettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle tiedoksi kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksi antamisesta:

(a)	luettelo 1 kohdassa mainituista sovellettavista teknisistä säännöistä;

(b)	vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt sekä tarkastusmenettelyt, joita on noudatettava niiden soveltamisessa;

(c)	elimet, jotka jäsenvaltio nimittää suorittamaan kyseiset vaatimustenmukaisuuden arviointi- ja tarkastusmenettelyt.

3 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2008.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 20 päivänä joulukuuta 2007.

Komission puolesta

Jacques BARROT

Komission Varapuheenjohtaja

(1) EYVL L 110, 20.4.2001, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2007/32/EY (EYVL L 141, 2.6.2007).

(2) EYVL L 235, 17.9.1996, s. 6. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2007/32/EY.

(3) EUVL L 164, 30.4.2004, s. 44.

LIITE

DIREKTIIVI 2001/16/EY — EUROOPAN LAAJUISEN TAVANOMAISEN RAUTATIEJÄRJESTELMÄN YHTEENTOIMIVUUS

DIREKTIIVI 96/48/EY — EUROOPAN LAAJUISEN SUURTEN NOPEUKSIEN RAUTATIEJÄRJESTELMÄN YHTEENTOIMIVUUS

YHTEENTOIMIVUUDEN TEKNISEN ERITELMÄN LUONNOS

Osajärjestelmät ”Infrastruktuuri”, ”Energia”, ”Käyttötoiminta”, ”Ohjaus, hallinta ja merkinanto”, ”Liikkuva kalusto”

Näkökohta: ”Rautatietunneleiden turvallisuus”

JOHDANTO

1.1	Tekninen soveltamisala

1.1.1

Tunneleiden turvallisuus osana yleistä turvallisuutta

1.1.2

Tunneleiden pituus

1.1.3

Henkilövaunujen paloturvallisuusluokat

1.1.3.1

Liikkuva kalusto enintään 5 km pitkiin tunneleihin

1.1.3.2

Liikkuva kalusto kaikkiin tunneleihin

1.1.3.3

Liikkuva kalusto tunneleissa, joissa on maanalaisia asemia

1.1.4

Maanalaiset asemat

1.1.5

Vaaralliset aineet

1.1.6

Erityiset turvallisuusvaatimukset jäsenvaltioissa

1.1.7

Tämän YTE:n soveltamisalaan kuuluvat ja kuulumattomat riskit

1.2	Maantieteellinen soveltamisala

1.3	Tämän YTE:n sisältö

2.	NÄKÖKOHDAN/SOVELTAMISALAN MÄÄRITELMÄ

2.1

Yleistä

2.2	Riskiskenaariot

2.2.1

”Kuumat” vaaratilanteet: tulipalo, räjähdys ja sitä seuraava tulipalo, myrkyllisen savun tai kaasun muodostuminen

2.2.2

”Kylmät” vaaratilanteet: törmäys, raiteilta suistuminen

2.2.3

Pitkittynyt pysähdys

2.2.4

Rajoitukset

2.3	Pelastustoimen rooli

3.	OLENNAISET VAATIMUKSET

3.1	Direktiivissä 2001/16/EY asetetut olennaiset vaatimukset

3.2	Tunneleiden turvallisuuteen liittyvät yksityiskohtaiset olennaiset vaatimukset

4.	OSAJÄRJESTELMÄN KUVAUS

4.1

Johdanto

4.2	Osajärjestelmien toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.2.1

Yleiskatsaus eritelmiin

4.2.2

Infrastruktuuriosajärjestelmä

4.2.2.1

Vaihteiden ja risteysten asennus

4.2.2.2

Luvattoman pääsyn estäminen hätäuloskäynteihin ja laitetiloihin.

4.2.2.3

Rakenteita koskevat paloturvallisuusvaatimukset

4.2.2.4

Rakennusmateriaaleja koskevat paloturvallisuusvaatimukset

4.2.2.5

Palon ilmaiseminen

4.2.2.6

Mahdollisuudet pelastautumiseen, evakuointiin ja pelastamiseen vaaratilanteissa

4.2.2.6.1

Turvallisen alueen määritelmä

4.2.2.6.2

Yleistä

4.2.2.6.3

Sivu- ja/tai pystysuuntaiset hätäuloskäynnit maan pinnalle

4.2.2.6.4

Poikkikäytävä toiseen tunneliin

4.2.2.6.5

Vaihtoehtoiset tekniset ratkaisut

4.2.2.7

Poistumistiet

4.2.2.8

Poistumisreittien hätävalaistus

4.2.2.9

Poistumisteiden ja -reittien merkinnät

4.2.2.10

Hätäviestintä

4.2.2.11

Pelastustoimen hyökkäystiet

4.2.2.12

Pelastusalueet tunneleiden ulkopuolella

4.2.2.13

Vedensaanti

4.2.3

Energiaosajärjestelmä

4.2.3.1

Ajojohdon tai virtakiskojen ryhmittäminen

4.2.3.2

Ajojohdon tai virtakiskojen maadoitus

4.2.3.3

Sähkönsyöttö

4.2.3.4

Tunneleiden sähkökaapeleita koskevat vaatimukset

4.2.3.5

Sähköasennusten luotettavuus

4.2.4

Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä

4.2.4.1

Kuumakäynti-ilmaisimet

4.2.5

Liikkuvan kaluston osajärjestelmä

4.2.5.1

Liikkuvan kaluston materiaalien ominaisuudet

4.2.5.2

Palosammuttimet henkilövaunuissa

4.2.5.3

Tavarajunien paloturvallisuus

4.2.5.3.1

Ajettavuus

4.2.5.3.2

Kuljettajan suojaaminen

4.2.5.3.3

Matkustaja- ja tavara- tai autojunien paloturvallisuus

4.2.5.4

Palomuurit henkilövaunuissa

4.2.5.5

Lisätoimenpiteet, joilla parannetaan henkilövaunujen ajettavuutta tulipalon sattuessa

4.2.5.5.1

Matkustajajunien ajettavuutta koskevat yleiset tavoitteet ja vaatimukset

4.2.5.5.2

Jarruja koskevat vaatimukset

4.2.5.5.3

Vetolaitteita koskevat vaatimukset

4.2.5.6

Palovaroittimet junissa

4.2.5.7

Viestintävälineet junissa

4.2.5.8

Hätäjarrun ohitus

4.2.5.9

Hätävalaistusjärjestelmä junassa

4.2.5.10

Junan ilmastoinnin kytkentä pois päältä

4.2.5.11

Poistuminen henkilövaunuista

4.2.5.11.1

Matkustajille tarkoitetut hätäuloskäynnit

4.2.5.11.2

Matkustajien käyttämät ovet

4.2.5.12

Pelastustoimen tiedottaminen ja pääsy paikalle

4.3	Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.3.1

Yleistä

4.3.2

Liitännät infrastruktuuriosajärjestelmään

4.3.2.1

Poistumistiet

4.3.2.2

Tunneleiden kunnon tarkastus

4.3.3

Liitännät energiaosajärjestelmään

4.3.3.1

Radan virransyöttöjärjestelmien ryhmittäminen

4.3.4

Liitännät ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmään

4.3.5

Liitännät käyttötoiminnan osajärjestelmään

4.3.5.1

Pelastussuunnitelma ja -harjoitukset tunneleita varten

4.3.5.2

Reittikirja

4.3.5.3

Turvallisuuden ja hätätilanteiden osalta junassa annettava tiedotus matkustajille

4.3.5.4

Junan miehistön ja muun henkilökunnan henkilöstön pätevyys tunneleiden osalta

4.3.6

Liitännät liikkuvan kaluston osajärjestelmään

4.3.6.1

Liikkuvan kaluston materiaalien ominaisuudet

4.3.6.2

Muut liikkuvaa kalustoa koskevat eritelmät

4.3.7

Liitännät liikuntarajoitteisten henkilöiden liikkuvuutta (PRM) koskevaan osajärjestelmään

4.3.7.1

Poistumistiet

4.4	Käyttösäännöt

4.4.1

Junien kunnon ja matkakuntoisuuden tarkastus

4.4.1.1

Ennen kuin juna aloittaa liikennöinnin

4.4.1.2

Kun juna on liikenteessä

4.4.1.2.1

Turvallisuuteen liittyvät laitteet

4.4.1.2.2

Kuumakäynnit

4.4.2

Pelastusohje

4.4.3

Pelastussuunnitelma ja -harjoitukset tunneleita varten

4.4.3.1

Sisältö

4.4.3.2

Tunnistaminen

4.4.3.3

Harjoitukset

4.4.4

Eristys- ja maadoitustavat

4.4.5

Reittikirja

4.4.6

Turvallisuuden ja hätätilanteiden osalta junassa annettava tiedotus matkustajille

4.4.7

Tunneleiden valvontakeskusten toiminnan koordinointi

4.5	Kunnossapitosäännöt

4.5.1

Tunneleiden kunnon tarkastus

4.5.2

Liikkuvan kaluston kunnossapito

4.5.2.1

Henkilövaunut

4.5.2.2

Tavaravaunut

4.6	Ammatillinen pätevyys

4.6.1

Junan miehistön ja muun henkilökunnan pätevyys tunneleiden osalta

4.7	Työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat edellytykset

4.7.1

Pelastautumislaitteet

4.8	Infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston rekisterit

4.8.1

Infrastruktuurirekisteri

4.8.2

Liikkuvan kaluston rekisteri

5.	YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

6.	OSATEKIJÖIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN JA/TAI KÄYTTÖÖNSOVELTUVUUDEN ARVIOINTI SEKÄ OSAJÄRJESTELMÄN TARKASTUS

6.1	Yhteentoimivuuden osatekijät

6.2	Osajärjestelmät

6.2.1

Vaatimustenmukaisuuden arviointi (yleistä)

6.2.2

Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt (moduulit)

6.2.3

Olemassa olevat ratkaisut

6.2.4

Innovatiiviset ratkaisut

6.2.5

Kunnossapidon arviointi

6.2.6

Käyttösääntöjen arviointi

6.2.7

Rataverkon haltijaa koskevien eritelmien arviointiin liittyvät lisävaatimukset

6.2.7.1

Vaihteiden ja risteysten asennus

6.2.7.2

Luvattoman pääsyn estäminen hätäuloskäynteihin ja laitetiloihin

6.2.7.3

Rakenteita koskevat paloturvallisuusvaatimukset

6.2.7.4

Mahdollisuudet pelastautumiseen, evakuointiin ja pelastamiseen vaaratilanteissa

6.2.7.5

Pelastustoimen hyökkäysreitit ja laitteet

6.2.7.6

Sähköasennusten luotettavuus

6.2.7.7

Kuumakäynti-ilmaisimet

6.2.8

Rautatieyritystä koskevien eritelmien arviointiin liittyvät lisävaatimukset

6.2.8.1

Pelastustoimen tiedottaminen ja pääsy paikalle

6.2.8.2

Pelastautumisvälineet

7.	TÄYTÄNTÖÖNPANO

7.1	Tämän YTE:n soveltaminen käyttöön otettaviin osajärjestelmiin

7.1.1

Yleistä

7.1.2

Nykyisen mallin mukaan rakennettu uusi kalusto

7.1.3

Nykyinen liikkuva kalusto, jonka on tarkoitus kulkea uusissa tunneleissa

7.2	Tämän YTE:n soveltaminen käytössä oleviin osajärjestelmiin

7.2.1

Johdanto

7.2.2

Yli kilometrin pituisten tunneleiden parannus- ja uudistustoimenpiteet, osajärjestelmät INS ja ENE

7.2.2.1

INS

7.2.2.2

ENE

7.2.3

Parannus- ja uudistustoimenpiteet, osajärjestelmät CCS, OPE, RST

7.2.3.1

CCS: Ei vaadittavia toimenpiteitä.

7.2.3.2

OPE:

7.2.3.3

RST (henkilövaunut)

7.2.4

Muut olemassa olevat tunnelit

7.3	YTE:ien tarkistus

7.4	Kansallisia, kahdenvälisiä, monenvälisiä tai kansainvälisiä sopimuksia koskevat poikkeukset

7.4.1

Voimassa olevat sopimukset

7.4.2

Tulevat sopimukset tai voimassa olevien sopimusten muutokset

7.5	Erityistapaukset

7.5.1

Johdanto

7.5.2

Erityistapausten luettelo

LIITE A —

INFRASTRUKTUURIREKISTERI

LIITE B —

LIIKKUVAN KALUSTON REKISTERI

LIITE C —

AVOIMET KOHDAT

LIITE D —

VAARATILANNETYYPPIEN JA TOIMENPITEIDEN VÄLINEN SUHDE

LIITE E —

OSAJÄRJESTELMIEN ARVIOINTI

LIITE F —

OSAJÄRJESTELMIEN EY-TARKASTUKSEN MODUULIT

LIITE G —

SANASTO

1. JOHDANTO

1.1 Tekninen soveltamisala

1.1.1

Tunneleiden turvallisuus osana yleistä turvallisuutta

Tätä YTE:ä sovelletaan uusiin, uudistettuihin ja parannettuihin osajärjestelmiin. Se koskee seuraavia osajärjestelmiä, jotka mainitaan direktiivien 96/48/EY ja 2001/16/EY, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 2004/50/EY, liitteessä II: infrastruktuuri (”INS”), energia (”ENE”), ohjaus, hallinta ja merkinanto (”CCS”), käyttötoiminta (”OPE”) ja liikkuva kalusto (”RST”).

Rautateiden yleiset turvallisuustoimenpiteet (kuten merkinanto), joita ei määritellä tässä YTE:ssä, vaikuttavat turvallisuuteen tunneleissa. Tässä kuvaillaan ainoastaan erityiset toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään tiettyjä tunneleihin liittyviä riskejä.

Rautateiden yleiset turvallisuustoimenpiteet:

Rautateiden yleiset turvallisuustoimenpiteet kohdistuvat puhtaasti rautateiden toimintaan liittyviin riskeihin, kuten raiteilta suistumiseen ja törmäykseen toisen junan kanssa. Tässä YTE:ssä käsitellään tunneliympäristön vaikutusta ja siten joitakin siihen liittyviä vastatoimenpiteitä siltä osin, kuin ne vaikuttavat turvallisuuteen rautatietunneleissa.

Tunneleita koskevat toimenpiteet:

Tässä YTE:ssä on tarkoitus määritellä infrastruktuurin; energian; ohjauksen, hallinnan ja merkinannon; liikkuvan kaluston ja käyttötoiminnan osajärjestelmiä varten yhtenäinen sarja toimenpiteitä, joiden avulla tunneleiden optimaalinen turvallisuus voidaan järjestää mahdollisimman kustannustehokkaasti. Se mahdollistaa direktiivien 96/48/EY (suurten nopeuksien radat, HS) ja 2001/16/EY (tavanomaiset radat, CR) mukaisten junien vapaan liikkuvuuden Euroopan laajuisessa rautatiejärjestelmässä yhdenmukaistetuissa turvallisuusolosuhteissa.

1.1.2

Tunneleiden pituus

—	Kaikkia tämän YTE:n eritelmiä sovelletaan yli kilometrin pituisiin tunneleihin, ellei toisin ilmoiteta.

—

Yli 20 kilometriä pitkät tunnelit edellyttävät erityistä turvallisuusarviointia, jonka perusteella saatetaan määritellä ylimääräisiä turvallisuustoimenpiteitä, jotka eivät sisälly tähän YTE:än, jotta yhteentoimivat junat (asiaa koskevien YTE:ien mukaiset junat) voisivat toimia hyväksyttävässä paloturvallisuusympäristössä.

—

Perättäisiä tunneleita EI katsota yhdeksi tunneliksi, jos seuraavat kaksi vaatimusta täyttyvät:

A)	niiden välillä on yli 500 m ulkoilmassa,

B)	niiden välisestä tilasta on kulkuyhteys turvalliselle alueelle.

1.1.3

Henkilövaunujen paloturvallisuusluokat

Tunneleihin hyväksyttävän liikkuvan kaluston on kuuluttava jompaankumpaan seuraavista paloturvallisuusluokista A ja B (seuraavat määritelmät on yhdenmukaistettu suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n (HS RST YTE) 4.2.7.2.1 kohdan ja standardin prEN45545 osan 1 kanssa):

1.1.3.1

Liikkuva kalusto enintään 5 km pitkiin tunneleihin

Liikkuva kalusto, joka on suunniteltu ja rakennettu toimimaan enintään 5 km pitkillä maanalaisilla rataosuuksilla ja tunneleissa, joiden sivuilta on evakuointimahdollisuus, kuuluu luokkaan A. Jos palohälytin aktivoidaan, juna jatkaa kulkuaan turvalliselle alueelle (ks. määritelmä 4.2.2.6.1 kohdassa), joka on enintään 4 minuutin ajoajan päässä, jos juna voi kulkea nopeudella 80 km/t. Matkustajat ja miehistö voidaan evakuoida junasta turvallisella alueella. Jos juna ei voi jatkaa kulkuaan, se evakuoidaan tunnelin infrastruktuurin kautta.

1.1.3.2

Liikkuva kalusto kaikkiin tunneleihin

Liikkuva kalusto, joka on suunniteltu ja rakennettu toimimaan kaikissa Euroopan laajuisen verkon tunneleissa, kuuluu luokkaan B. Palomuurit suojaavat matkustajia ja miehistöä kuumuudelta ja savulta palavassa junassa 15 minuutin ajan. Palomuurien ja ajettavuutta edistävien lisätoimenpiteiden ansiosta tällaiset junat pääsevät poistumaan 20 km pitkästä tunnelista ja saapumaan turvalliselle alueelle, jos juna voi kulkea nopeudella 80 km/t. Jos juna ei pääse poistumaan tunnelista, se evakuoidaan tunnelin infrastruktuurin kautta.

1.1.3.3

Liikkuva kalusto tunneleissa, joissa on maanalaisia asemia

Jos pelastussuunnitelmassa on määritelty evakuointipaikoiksi 1.1.4 kohdan mukaisia maanalaisia asemia ja jos perättäisten maanalaisten asemien välimatka ja lähimmän maanalaisen aseman ja tunnelin suuaukon välimatka on alle 5 km, junien on täytettävä luokan A vaatimukset.

1.1.4

Maanalaiset asemat

Tunneleissa sijaitsevien asemien on rautateiden osajärjestelmien osalta täytettävä tämän YTE:n niiden kannalta asiaankuuluvat eritelmät.

Lisäksi asemien yleisten tilojen on oltava kansallisten paloturvallisuusmääräysten mukaisia.

Jos nämä kaksi ehtoa täyttyvät, maanalaista asemaa pidetään 4.2.2.6.1 kohdassa tarkoitettuna turvallisena alueena.

1.1.5

Vaaralliset aineet

Vaarallisten aineiden kuljetusta koskevat yleiset turvallisuustoimenpiteet määritellään käyttötoimintaa koskevassa YTE:ssä ja RID-sopimuksessa. Tässä YTE:ssä ei määrätä mitään tunneleita koskevia toimenpiteitä. Asianomainen kansallinen viranomainen voi määrätä erityisiä toimenpiteitä 1.1.6 kohdan mukaisesti.

1.1.6

Erityiset turvallisuusvaatimukset jäsenvaltioissa

Tämän YTE:n eritelmät ovat yleisesti ottaen yhdenmukaistettuja vaatimuksia. Direktiivin 2004/49/EY (rautatieturvallisuusdirektiivi) 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti maan nykyistä turvallisuustasoa ei saa heikentää. Jäsenvaltiot voivat säilyttää voimassa tiukemmat vaatimukset, kunhan nämä vaatimukset eivät estä direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, mukaisten junien toimintaa.

Jäsenvaltiot voivat määrätä uusia ja entistä tiukempia vaatimuksia direktiivin 2004/49/EY (rautatieturvallisuusdirektiivi) 8 artiklan mukaisesti; tällaiset vaatimukset on ilmoitettava komissiolle, ennen kuin ne otetaan käyttöön. Tällaisten tiukempien vaatimusten on pohjauduttava riskianalyysiin, ja ne on perusteltava erityisellä riskitilanteella. Niistä on kuultava rataverkon haltijaa ja pelastusviranomaisia, ja niistä on tehtävä kustannus-hyötyanalyysi.

1.1.7

Tämän YTE:n soveltamisalaan kuuluvat ja kuulumattomat riskit

Tämä YTE kattaa matkustajien ja junahenkilökunnan erityiset turvallisuusriskit tunneleissa edellä mainittujen osajärjestelmien alalla.

Tämä YTE ei kata seuraavia riskejä:

—	terrorismi tahallisena ja harkittuna tekona, jolla on tarkoitus aiheuttaa mielivaltaisesti tuhoa, henkilövahinkoja ja kuolonuhreja

—	tunneleiden kiinteiden rakenteiden kunnossapitoon osallistuvan henkilökunnan terveys ja turvallisuus

—	rakenteiden ja junien vaurioitumisesta aiheutuvat taloudelliset tappiot

—	luvaton tunkeutuminen tunneliin

—	raiteilta suistuneen junan törmäys tunnelirakenteeseen: asiantuntija-arvion mukaan raiteilta suistuneen junan törmäys ei riitä heikentämään tunnelirakenteen kantokykyä

—	ohi kulkevien junien aiheuttaman ilmavirran vaikutuksista johtuvia turvallisuusongelmia ei käsitellä tässä YTE:ssä (ks. HS INS YTE).

1.2 Maantieteellinen soveltamisala

Tämän YTE:n maantieteellinen soveltamisala on direktiivin 2001/16/EY liitteessä I kuvattu Euroopan laajuinen tavanomainen rautatiejärjestelmä ja direktiivin 96/48/EY liitteessä I kuvattu Euroopan laajuinen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmä.

1.3 Tämän YTE:n sisältö

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti tässä YTE:ssä

a)	ilmoitetaan tarkoitettu soveltamisala (direktiivin liitteessä I mainitun verkon tai liikkuvan kaluston osa; direktiivin liitteessä II mainittu osajärjestelmä tai osajärjestelmän osa) — 2 luku;

b)	täsmennetään olennaiset vaatimukset kyseiselle osajärjestelmälle ja sillä muiden osajärjestelmien kanssa oleville liitännöille — 3 luku;

määritellään toiminnalliset ja tekniset eritelmät, jotka osajärjestelmän ja sillä muiden osajärjestelmien kanssa olevien liitäntöjen on täytettävä. Tarvittaessa nämä eritelmät voivat poiketa toisistaan osajärjestelmän käytön mukaan, esimerkiksi liitteessä I mainittujen rataluokkien, solmukohtien ja/tai liikkuvan kaluston mukaan — 4 luku;

d)	määritetään yhteentoimivuuden osatekijät ja liitännät, joita varten on oltava olemassa eurooppalaiset eritelmät, mukaan lukien eurooppalaiset standardit, jotka ovat välttämättömiä Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden toteuttamiseksi — 5 luku;

ilmoitetaan kussakin käsiteltävässä tapauksessa vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arviointia koskevat menettelyt. Tämä tarkoittaa erityisesti päätöksessä 93/465/ETY määriteltyjä moduuleja tai tarvittaessa erityismenettelyjä, joita on käytettävä yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arvioinnissa sekä osajärjestelmien EY-tarkastuksessa — 6 luku;

f)	ilmoitetaan YTE:n käyttöönottostrategia. Erityisesti täsmennetään välivaiheet, joiden kautta siirrytään asteittain nykytilanteesta sellaiseen lopulliseen tilanteeseen, jossa YTE:n noudattaminen on yleistä — 7 luku;

g)	ilmoitetaan sen henkilöstön osalta, jota YTE koskee, ammattipätevyyttä koskevat edellytykset, joita tarkoitetun osajärjestelmän käyttö sekä YTE:n käyttöönotto edellyttävät — 4 luku.

Lisäksi voidaan 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti määrittää erityistapauksia kutakin YTE:ä varten; nämä selostetaan 7 luvussa.

Tämän YTE:n 4 luvussa on myös tarkennettu edellä 1.1 ja 1.2 kohdassa mainittua soveltamisalaa koskevat käyttö- ja kunnossapitosäännöt.

2. NÄKÖKOHDAN/SOVELTAMISALAN MÄÄRITELMÄ

2.1 Yleistä

YTE ”Rautatietunneleiden turvallisuus” (SRT) kattaa kaikki rautatiejärjestelmän osat, jotka liittyvät matkustajien ja junahenkilökunnan turvallisuuteen rautatietunneleissa toiminnan aikana. Merkitykselliset osajärjestelmät on määritelty asiakirjan teknistä soveltamisalaa koskevassa 1.1 kohdassa; tässä YTE:ssä käsitellään vain tunneleita koskevia turvallisuustoimenpiteitä. YTE:n 2.2 kohdassa käsitellään riskiskenaarioita tunneleissa.

Tunneleiden turvallisuutta edistävään järjestelmään kuuluu neljä perättäistä tasoa: ehkäisy, seurausten lieventäminen, evakuointi ja pelastus. Toimet painottuvat ensisijaisesti ehkäisyyn, toissijaisesti seurausten lieventämiseen ja niin edelleen. Rautateiden tärkeä ominaisuus on, että niillä voidaan ehkäistä onnettomuuksia siten, että liikenne kulkee radalla ja sitä ohjataan ja säädellään merkinantojärjestelmällä. Turvaamisen eri tasot tuottavat yhdessä alhaisen jäännösriskin.

2.2 Riskiskenaariot

Tässä YTE:ssä lähdetään siitä, että puhtaat ”rautatieriskit” katetaan asianmukaisilla toimenpiteillä, jotka perustuvat yleensä rautatiealalla sovellettaviin turvallisuusvaatimuksiin ja joita vahvistetaan muissa, parhaillaan laadittavissa tai Euroopan rautatievirastolle (ERA) toimeksi annettavissa YTE:issä. Tässä YTE:ssä tarkastellaan kuitenkin myös toimenpiteitä, joilla voidaan helpottaa tai keventää evakuointi- tai pelastustoimia rautatieonnettomuuden jälkeen.

Toimenpiteitä, joilla näistä skenaarioista seuraavia riskejä voidaan poistaa tai merkittävästi vähentää, on yksilöity. Niitä on kehitetty ehkäisyn, seurausten lieventämisen, evakuoinnin ja pelastuksen tasolla, mutta niitä ei esitetä näiden otsikoiden alla tässä YTE:ssä vaan asianomaisten osajärjestelmien otsikoiden alla.

Toimenpiteitä voidaan pitää ratkaisuna seuraaviin kolmenlaisiin vaaratilanteisiin.

2.2.1

”Kuumat” vaaratilanteet: tulipalo, räjähdys ja sitä seuraava tulipalo, myrkyllisen savun tai kaasun muodostuminen

Suurin vaara on tulipalo. Tulipalon oletetaan syttyvän yhdessä matkustajavaunussa tai voimalaitteessa ja leviävän täyteen laajuuteen 15 minuutin kuluessa syttymisestä. Se havaitaan ja hälytys tehdään näiden 15 minuutin aikana.

Juna poistuu tunnelista, jos se on mahdollista.

Jos juna pysähtyy, matkustajat evakuoidaan junan miehistön johdolla tai oma-aloitteisesti turvalliselle alueelle.

2.2.2

”Kylmät” vaaratilanteet: törmäys, raiteilta suistuminen

Tunneleita koskevissa toimenpiteissä keskitytään evakuoinnissa ja pelastustyöntekijöiden toiminnassa käytettäviin kulkuväyliin. Erona kuumiin skenaarioihin on, ettei tulipalon luoma vaarallinen ympäristö rajoita ajallisesti toimintaa.

2.2.3

Pitkittynyt pysähdys

Pitkittynyt pysähdys (yli 10 minuuttia kestävä suunnittelematon pysähdys tunnelissa ilman tulipaloa junassa) ei itsessään aiheuta vaaraa matkustajille ja miehistölle. Se saattaa kuitenkin aiheuttaa paniikkia ja johtaa spontaaniin hallitsemattomaan evakuointiin, joka altistaa matkustajat tunneliympäristön vaaroille. Tällaisen tilanteen hallintaan on vahvistettava toimenpiteet.

2.2.4

Rajoitukset

Skenaariot, joita ei käsitellä tässä YTE:ssä, luetellaan 1.1.7 kohdassa.

2.3 Pelastustoimen rooli

Asianomainen kansallinen viranomainen määrittelee pelastustoimen roolin. Tässä YTE:ssä pelastuksen osalta määriteltävät toimenpiteet perustuvat oletukseen, että tunnelionnettomuuden pelastustöihin osallistuvan pelastustoimen ensisijaisena tavoitteena on suojella ihmishenkiä eikä aineellista omaisuutta, kuten vaunuja tai rakenteita. Niiden oletetaan:

”kuumassa” vaaratilanteessa

—	yrittävän pelastaa ihmiset, jotka eivät pääse turvalliselle alueelle

—	antavan ensiapua evakuoiduille henkilöille

—	rajoittavan tulipaloa siinä määrin kuin se on tarpeen heidän itsensä ja onnettomuuteen joutuneiden henkilöiden suojelemiseksi

—	johtavan evakuointia tunnelin sisällä olevilta turvallisilta alueilta ulkoilmaan

”kylmässä” vaaratilanteessa

—	antavan ensiapua vakavasti loukkaantuneille henkilöille

—	pelastavan loukkuun jääneet henkilöt

—	evakuoivan ihmisiä.

Tässä YTE:ssä ei aseteta mitään ajallisia tai toiminnallisia vaatimuksia. Kun otetaan huomioon, että useita kuolonuhreja vaativat rautatietunneleissa tapahtuvat onnettomuudet ovat harvinaisia, on selvää, että on olemassa erittäin epätodennäköisiä tapahtumia, joissa hyvin varustautuneetkin pelastustoimet olisivat voimattomia, kuten tavarajunan suuri tulipalo.

Asianomaisen kansallisen viranomaisen hyväksyttäväksi esitettäviä pelastussuunnitelmia varten laaditaan paikallisiin olosuhteisiin sopeutettuja yksityiskohtaisia skenaarioita. Jos suunnitelmissa esitettävät pelastustointen odotukset ylittävät edellä kuvaillut oletukset, voidaan määrätä lisätoimenpiteistä tai -varusteista.

Liitteessä D esitetään vaaratilanteiden ja toimenpiteiden välinen laadullinen suhde. Lisäksi liitteessä D kuvaillaan yksityiskohtaisesti, miten toimenpiteet tukevat 2.1 kohdassa mainittuja puolustuksen neljää tasoa: ehkäisyä, seurausten lieventämistä, evakuointia ja pelastusta.

3. OLENNAISET VAATIMUKSET

Tässä luvussa täsmennetään ne direktiivin liitteen III olennaiset vaatimukset, joita sovelletaan kyseiseen osajärjestelmään, osajärjestelmän osaan tai näkökohtaan.

Kunkin olennaisen vaatimuksen osalta tarkennetaan, miten se on otettu huomioon YTE:ssä esimerkiksi toiminnallisen tai teknisen eritelmän, käyttösäännön tai henkilöstön pätevyyteen liittyvän edellytyksen kautta.

3.1 Direktiivissä 2001/16/EY asetetut olennaiset vaatimukset

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteessä III asetetaan seuraavat olennaiset vaatimukset, jotka on täytettävä Euroopan laajuisessa tavanomaisessa rautatiejärjestelmässä:

—	turvallisuus

—	luotettavuus ja käyttökunto

—

terveys

—	ympäristönsuojelu

—	tekninen yhteensopivuus.

Turvallisuus ja tekninen yhteensopivuus ovat merkityksellisiä tämän YTE:n soveltamisalalla. (Luotettavuutta ja käyttökuntoa voidaan pitää turvallisuuden edellytyksenä, eikä niistä pidä tinkiä tämän YTE:n perusteella. Terveyteen ja ympäristönsuojeluun liittyvät samat direktiivin liitteessä III tarkennetut olennaiset vaatimukset).

3.2 Tunneleiden turvallisuuteen liittyvät yksityiskohtaiset olennaiset vaatimukset

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteessä III luetellut yksityiskohtaiset olennaiset vaatimukset, joilla on merkitystä tunneleiden turvallisuuden kannalta, esitetään jäljempänä kursivoituina.

Liitteessä III oleva 1.1.1 kohta (yleiset vaatimukset): Turvallisuuden kannalta olennaisten komponenttien ja erityisesti junien liikkumiseen liittyvien laitteiden suunnittelun, rakentamisen tai valmistamisen sekä huollon ja valvonnan on taattava sellainen turvallisuustaso, joka vastaa rataverkolle vahvistettuja tavoitteita, myös määritellyissä vajaatoimintatilanteissa.

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdissa 4.2 ”Osajärjestelmien toiminnalliset ja tekniset eritelmät” ja 4.5 ”Kunnossapitosäännöt”.

Liitteessä III oleva 1.1.4 kohta (yleiset vaatimukset): Kiinteät laitteistot ja liikkuva kalusto on suunniteltava ja käytettävät materiaalit valittava siten, että tulipalon sattuessa tulen ja savun syntymistä ja leviämistä sekä niiden vaikutuksia voidaan rajoittaa.

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdissa 4.2.2.3 ”Rakenteita koskevat paloturvallisuusvaatimukset”, 4.2.2.4 ”Rakennusmateriaaleja koskevat paloturvallisuusvaatimukset” ja 4.2.5.1 ”Liikkuvan kaluston materiaalien ominaisuudet”.

Liitteessä III oleva 2.1.1 kohta (infrastruktuuri): On ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin, jotta estetään pääsy tai asiaton tunkeutuminen laitteistoihin.

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdassa 4.2.2.2 ”Luvattoman pääsyn estäminen hätäuloskäynteihin ja laitetiloihin”.

On ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin pitkien tunneleiden asettamien erityisten turvallisuusvaatimusten huomioon ottamiseksi.

Tämä olennainen vaatimus täytetään tällä YTE:llä sen kokonaisuudessa; sitä sovelletaan 1–20 km pituisiin tunneleihin. Yli 20 km pitkiä tunneleita käsitellään kohdassa 1.1.2.

Liitteessä III oleva 2.2.1 kohta (energia): Energian syöttölaitteiden toiminta ei saa vaarantaa junien eikä ihmisten (käyttäjät, käyttöhenkilökunta, ratavarren asukkaat, sivulliset) turvallisuutta.

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä vaatimuksilla kohdissa 4.2.3.1 ”Ajojohdon tai virtakiskojen ryhmittäminen”, 4.2.3.2 ”Ajojohdon tai virtakiskojen maadoitus”, 4.2.3.5 ”Sähköasennusten luotettavuus” ja 4.2.3.4 ”Tunneleiden sähkökaapeleita koskevat vaatimukset”.

Liitteessä III oleva 2.4.1 kohta (liikkuva kalusto): Vaaratilanteita varten on oltava käytettävissä laitteita, joiden avulla matkustajat voivat ilmoittaa vaarasta kuljettajalle ja junahenkilökunta voi olla yhteydessä häneen.

Tämä olennainen vaatimus täytetään HS RST YTE:n matkustajien käyttöön tarkoitettuja hälyttimiä koskevassa 4.2.5.3 kohdassa olevilla toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä. Tässä rautatietunneleiden turvallisuutta koskevassa YTE:ssä asiaa koskevat olennaiset vaatimukset esitetään kohdissa 4.2.5.7 ”Viestintävälineet junissa” ja 4.2.5.8 ”Hätäjarrun ohitus”.

Käytössä on oltava hätäuloskäyntejä, ja ne on merkittävä.

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdissa 4.4.6 ”Turvallisuuden ja hätätilanteiden osalta junassa annettava tiedotus matkustajille” ja 4.2.5.11 ”Poistuminen henkilövaunuista”.

On ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin pitkien tunneleiden asettamien erityisten turvallisuusvaatimusten huomioon ottamiseksi.

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdissa 4.2.5.3 ”Tavarajunien paloturvallisuus”, 4.2.5.4 ”Palomuurit henkilövaunuissa”, 4.2.5.5 ”Lisätoimenpiteet, joilla parannetaan henkilövaunujen ajettavuutta tulipalon sattuessa” ja 4.2.5.6 ”Palovaroittimet junissa”.

Junissa on oltava riittävän tehokas hätävalaistusjärjestelmä, jolla on riittävä oma tehonlähde.

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdassa 4.2.5.3 ”Hätävalaistusjärjestelmä junassa”.

Junissa on oltava kuulutusjärjestelmä, jonka avulla junahenkilökunta ja liikenteenohjaus voivat välittää viestejä matkustajille.

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdassa 4.2.5.7 ”Viestintävälineet junissa”.

Liitteessä III oleva 2.6.1 kohta (käyttötoiminta ja liikenteen hallinta): Verkoilla on oltava yhtenäiset käyttösäännöt sekä kuljettajilla ja junien ja liikenteenohjauksen henkilökunnalla riittävä pätevyys, jotta voidaan taata turvallinen käyttö, ottaen huomioon rajat ylittävien ja sisäisten palvelujen erilaiset vaatimukset.

Huoltotoimien ja huoltovälin, huoltohenkilökunnan ja liikenteenohjauksen henkilökunnan koulutuksen ja pätevyyden sekä asianomaisten liikenteenharjoittajien käyttämän laadunvarmistusjärjestelmän on oltava sellaiset, että ne takaavat korkean turvallisuustason.

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdissa 4.4.1 ”Junien kunnon ja matkakuntoisuuden tarkastus”, 4.4.2 ”Pelastusohje”, 4.4.5 ”Reittikirja”, 4.4.3 ”Pelastussuunnitelma ja -harjoitukset tunneleita varten” ja 4.6.1 ”Junan miehistön ja muun henkilökunnan pätevyys tunneleiden osalta”.

4. OSAJÄRJESTELMÄN KUVAUS

4.1 Johdanto

Euroopan laajuinen tavanomainen rautatiejärjestelmä, jota direktiivi 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, koskee ja johon osajärjestelmät kuuluvat, on integroitu järjestelmä, jonka yhtenäisyys on tarkastettava. Tämä yhtenäisyys on tarkastettu siltä osin kuin on kyse tämän YTE:n eritelmien laadinnasta, tämän YTE:n liitännöistä järjestelmiin, joihin se on integroitu, sekä rautateiden käyttö- ja kunnossapitosäännöistä.

Rautatietunneleiden turvallisuutta osajärjestelmissä CR INS / ENE / CCS / OPE / RST käsitellään 4.2 kohdassa siten, että kaikki sovellettavat olennaiset vaatimukset otetaan huomioon.

Tätä YTE:ä sovelletaan uusiin, uudistettuihin ja parannettuihin osajärjestelmiin (infrastruktuuri; energia; ohjaus, hallinta ja merkinanto; käyttötoiminta; liikkuva kalusto) tunneleiden osalta. Edellytykset, joilla sitä sovelletaan uudistettuihin ja parannettuihin osajärjestelmiin, määritellään direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, 14 artiklan 3 kohdassa, ja sen käyttöönottostrategia esitetään 7 luvussa. Parantamista ja uudistamista koskevat vaatimukset (jotka kuvataan 7 luvussa) saattavat olla suppeammat kuin ne, jotka on asetettu kohdeosajärjestelmille (ja jotka kuvataan 4 luvussa).

Osajärjestelmän ja sen liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät, jotka on kuvattu 4.2 ja 4.3 kohdassa, eivät edellytä tiettyjen tekniikoiden tai teknisten ratkaisujen käyttöä paitsi silloin, kun se on ehdottoman tarpeellista Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatieverkon yhteentoimivuuden kannalta. Innovatiiviset ratkaisut, jotka eivät täytä tässä YTE:ssä määriteltyjä vaatimuksia ja/tai joita ei voida arvioida tässä YTE:ssä määritellyllä tavalla, edellyttävät uusia eritelmiä ja/tai arviointimenetelmiä. Teknisen innovoinnin mahdollistamiseksi nämä eritelmät ja arviointimenetelmät kehitetään 6.2.4 kohdassa kuvaillun prosessin mukaisesti.

4.2 Osajärjestelmien toiminnalliset ja tekniset eritelmät

Edellä 3 luvussa luetellut olennaiset vaatimukset huomioon ottaen toiminnalliset ja tekniset eritelmät, jotka koskevat tunneleiden turvallisuutta edellä mainituissa osajärjestelmissä, ovat seuraavat:

4.2.1

Yleiskatsaus eritelmiin

Infrastruktuuriosajärjestelmä

Vaihteiden ja risteysten asennus

Luvattoman pääsyn estäminen hätäuloskäynteihin ja laitetiloihin

Rakenteita koskevat paloturvallisuusvaatimukset

Rakennusmateriaaleja koskevat paloturvallisuusvaatimukset

Palon ilmaiseminen

Mahdollisuudet pelastautumiseen, evakuointiin ja pelastamiseen vaaratilanteissa

Turvallisen alueen määritelmä

Yleistä

Sivu- ja/tai pystysuuntaiset hätäuloskäynnit maan pinnalle

Poikkikäytävä toiseen tunneliin

Vaihtoehtoiset tekniset ratkaisut

Poistumistiet

Poistumisreittien hätävalaistus

Hätäviestintä

Pelastustoimen hyökkäystiet

Pelastusalueet tunneleiden ulkopuolella

Vedensaanti

Energiaosajärjestelmä

Ajojohdon tai virtakiskojen ryhmittäminen

Ajojohdon tai virtakiskojen maadoitus

Sähkönsyöttö

Tunneleiden sähkökaapeleita koskevat vaatimukset

Sähköasennusten luotettavuus

Ohjaus-, hallinta ja merkinanto-osajärjestelmä

Kuumakäynti-ilmaisimet

Liikkuvan kaluston osajärjestelmä

Liikkuvan kaluston materiaalien ominaisuudet

Palosammuttimet henkilövaunuissa

Tavarajunien paloturvallisuus

Ajettavuus

Kuljettajan suojaaminen

Matkustaja- ja tavara- tai autojunien paloturvallisuus

Palomuurit henkilövaunuissa

Lisätoimenpiteet, joilla parannetaan henkilövaunujen ajettavuutta tulipalon sattuessa

Matkustajajunien ajettavuutta koskevat yleiset tavoitteet ja vaatimukset

Jarruja koskevat vaatimukset

Vetolaitteita koskevat vaatimukset

Palovaroittimet junissa

Viestintävälineet junissa

Hätäjarrun ohitus

Hätävalaistusjärjestelmä junassa

Junan ilmastoinnin kytkentä pois päältä

Poistuminen henkilövaunuista

Matkustajille tarkoitetut hätäuloskäynnit

Matkustajien käyttämät ovet

Pelastustoimen tiedottaminen ja pääsy paikalle

Käyttösäännöt

Junien kunnon ja matkakuntoisuuden tarkastus

Ennen kuin juna aloittaa liikennöinnin

Kun juna on liikenteessä

Turvallisuuteen liittyvät laitteet

Kuumakäynnit

Pelastusohje

Pelastussuunnitelma ja -harjoitukset tunneleita varten

Sisältö

Tunnistaminen

Harjoitukset

Maadoitustavat

Reittikirja

Turvallisuuden ja hätätilanteiden osalta junassa annettava tiedotus matkustajille

Tunneleiden valvontakeskusten toiminnan koordinointi

Kunnossapitosäännöt

Tunneleiden kunnon tarkastus

Liikkuvan kaluston kunnossapito

Henkilövaunut

Tavaravaunut

Ammatillinen pätevyys

Junan miehistön ja muun henkilökunnan pätevyys tunneleiden alalla

Työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat edellytykset

Pelastautumisessa käytettävät laitteet

4.2.2

Infrastruktuuriosajärjestelmä

Ohi kulkevien junien aiheuttaman ilmavirran vaikutukset on otettava huomioon, kun tunneleihin asennetaan turvalaitteita.

4.2.2.1

Vaihteiden ja risteysten asennus

Rataverkon haltijan on varmistettava, että vaiheita ja risteyksiä asennetaan vain vähimmäismäärä suunnittelua, turvallisuutta ja toimintaa koskevien vaatimusten mukaisesti.

4.2.2.2

Luvattoman pääsyn estäminen hätäuloskäynteihin ja laitetiloihin.

Luvaton pääsy ulkopuolelta laitetiloihin ja hätäuloskäynteihin on estettävä fyysisillä järjestelmillä, kuten lukoilla; ovet on aina voitava avata sisäpuolelta evakuointia varten.

4.2.2.3

Rakenteita koskevat paloturvallisuusvaatimukset

Tämä eritelmä koskee kaikkia tunneleita niiden pituudesta riippumatta.

Rakenteen eheyden on säilyttävä tulipalossa riittävän pitkään, jotta matkustajat ja henkilökunta voivat pelastautua ja heidät voidaan evakuoida ja jotta pelastustoimi pääsee toimimaan ilman vaaraa rakenteen romahtamisesta.

Valmiin tunnelipinnan — oli kyseessä kallioseinämä tai betonipäällyste — tulenkestävyys on arvioitava. Sen on kestettävä palon kuumuutta tietty aika. Lämpötila-aikakäyrä (EUREKA-käyrä) esitetään seuraavassa kuvassa. Sitä käytetään yksinomaan betonirakenteiden suunnittelussa.

4.2.2.4

Rakennusmateriaaleja koskevat paloturvallisuusvaatimukset

Tämä eritelmä koskee kaikkia tunneleita niiden pituudesta riippumatta.

Tätä eritelmää sovelletaan muihin tunneleiden rakennusmateriaaleihin ja laitteistoihin kuin rakenteisiin, joita käsitellään 4.2.2.3 kohdassa. Niiden on oltava huonosti syttyviä, syttymättömiä tai palosuojattuja suunnitteluvaatimusten mukaan. Tunnelin alusrakenteen materiaalin on täytettävä standardin EN 13501-1:2002 luokan A2 vaatimukset. Muiden kuin rakenne-elementtien samoin kuin laitteiden on täytettävä standardin EN 13501-1:2002 luokan A2 vaatimukset.

4.2.2.5

Palon ilmaiseminen

Tekniikkahuoneet ovat suljettuja tiloja, joiden ovet ovat tunnelin sisä- tai ulkopuolella ja joissa on seuraaviin toimintoihin tarvittavat turvalaitteet: pelastautuminen ja evakuointi, hätäviestintä, pelastus- ja palontorjuntatoimet, radan virransyöttö. Ne on varustettava ilmaisimilla, jotka antavat rataverkon haltijalle hälytyksen tulipalosta.

4.2.2.6

Mahdollisuudet pelastautumiseen, evakuointiin ja pelastamiseen vaaratilanteissa

4.2.2.6.1.

Turvallisen alueen määritelmä

Määritelmä: turvallinen alue on tunnelin sisä- tai ulkopuolella oleva paikka, joka täyttää kaikki seuraavat kriteerit:

—	siellä on olosuhteet, jotka mahdollistavat hengissä pysymisen,

—	sinne pääsee avustetusti ja avustamatta,

—	sieltä voi pelastautua, jos tilanne sallii sen, tai siellä voi odottaa, että pelastustoimi pelastaa pelastussuunnitelmassa määritellyn toimintatavan mukaisesti,

—	sieltä on matkapuhelinyhteys tai kiinteä viestintäyhteys rataverkon haltijan liikenteenohjaukseen.

4.2.2.6.2

Yleistä

Tunnelin suunnittelussa on otettava huomioon tarve varata keinot matkustajien ja henkilöstön pelastautumiseen ja evakuointiin sekä pelastustoimelle ihmisten pelastamiseen, jos tunnelissa tapahtuu onnettomuus.

Jäljempänä 4.2.2.6.3–4.2.2.6.5 kohdassa kuvailtavat tekniset ratkaisut täyttävät tämän vaatimuksen, ja niistä on valittava yksi.

4.2.2.6.3

Sivu- ja/tai pystysuuntaiset hätäuloskäynnit maan pinnalle

Näitä on oltava vähintään 1 000 metrin välein.

Ulos johtavien sivu- tai pystysuuntaisten hätäuloskäyntien on oltava vähintään 1,50 m leveät ja 2,25 m korkeat. Oviaukkojen on oltava vähintään 1,40 m leveät ja 2,00 m korkeat. Pelastustoimen pääasiallisina pääsyreitteinä toimivia hätäuloskäyntejä koskevat vaatimukset kuvaillaan 4.2.2.11 kohdassa ”Pelastustoimen hyökkäysreitit”.

Kaikki uloskäynnit on valaistava ja merkittävä.

4.2.2.6.4

Poikkikäytävä toiseen tunneliin

Vierekkäisiä erillisiä tunneleita voidaan käyttää turvallisena alueena niihin vievien poikkikäytävien ansiosta. Nämä poikkikäytävät on valaistava ja merkittävä. Poikkikäytävän on oltava vähintään 2,25 m korkea ja 1,50 m leveä. Ovien on oltava vähintään 2,00 m korkeat ja 1,40 m leveät. Näiden vaatimusten mukaisia poikkikäytäviä on oltava vähintään 500 metrin välein.

4.2.2.6.5

Vaihtoehtoiset tekniset ratkaisut

Vaihtoehtoiset tekniset ratkaisut, joilla järjestetään turvallisuustasoltaan vastaava turvallinen alue, ovat sallittuja. Vaihtoehtoisesta ratkaisusta on tehtävä tekninen tutkimus, jonka asianomainen kansallinen viranomainen hyväksyy.

4.2.2.7

Poistumistiet

Tämä eritelmä koskee kaikkia yli 500 m pitkiä tunneleita.

Yksiraiteisessa tunnelissa vähintään toiselle puolelle raidetta ja kaksiraiteisessa tunnelissa tunnelin molemmille sivuille on rakennettava kulkutiet. Leveämmissä tunneleissa, joissa on enemmän kuin kaksi raidetta, on jokaiselta raiteelta päästävä kulkutielle.

Kulkutien on oltava vähintään 0,75 m leveä ja sen vapaan korkeuden on oltava vähintään 2,25 m.

Kulkutien on oltava vähintään samalla korkeudella kuin raide.

Poistumisalueella olevien esteiden aiheuttamia paikallisia rajoituksia on vältettävä. Esteet eivät saa kaventaa vähimmäisleveyttä alle 0,7 metriin, eikä yksittäinen este saa olla pidempi kuin 2 metriä.

Noin metrin korkeudelle kulkutiestä, joka johtaa turvalliselle alueelle, on asennettava kaide. Kaiteet on sijoitettava kulkutien vähimmäistilan ulkopuolelle. Kaiteet on taivutettava 30–40 asteen kulmaan tunnelin pituusakselista ennen estettä ja esteen jälkeen.

4.2.2.8

Poistumisreittien hätävalaistus

Tämä eritelmä koskee kaikkia yhtämittaisia tunneleita, jotka ovat yli 500 m pitkiä.

Matkustajat ja henkilökunta on ohjattava hätävalaistuksen avulla turvalliselle alueelle hätätilanteessa.

Valaistus voidaan saada aikaan muulla tavalla kuin sähköllä, kunhan se täyttää sille tarkoitetun tehtävän.

Valaistukselle on asetettu seuraavat vaatimukset:

Yksiraiteinen tunnelikäytävä: yhdellä puolella (kulkutien puolella).

Kaksiraiteinen tunnelikäytävä: molemmilla puolilla.

Valaisimien sijoitus: kulkutien yläpuolella mahdollisimman matalalla rajoittamatta kuitenkaan ihmisten kulkuun varattua vapaata tilaa, tai upotettuna kaiteisiin.

Valaistusvoimakkuuden on oltava vähintään 1 luksi kulkutien tasolta mitattuna.

Riippumattomuus ja luotettavuus: hätätilannetta koskevien ja muiden vaatimusten täyttämiseen tarvittavan virtalähteen on oltava käytettävissä vähintään 90 minuuttia.

Jos hätävalaistus on normaaleissa käyttöolosuhteissa kytketty pois päältä, se on voitava kytkeä päälle molemmilla seuraavista tavoista:

—	se on voitava kytkeä päälle manuaalisesti tunnelin sisäpuolelta 250 m välein,

—	tunnelin haltijan on voitava kytkeä se päälle kauko-ohjauksella.

4.2.2.9

Poistumisteiden ja -reittien merkinnät

Tämä eritelmä koskee kaikkia yli 100 m pitkiä tunneleita.

Poistumisreittien merkinnöillä osoitetaan hätäuloskäynnit sekä etäisyys ja suunta turvalliselle alueelle. Kaikki opasteet on suunniteltava siten, että ne täyttävät työssä käytettäviä turvallisuus- ja/tai terveysmerkkejä koskevista vähimmäisvaatimuksista 24 päivänä kesäkuuta 1992 annetussa direktiivissä 92/58/EY asetetut vaatimukset ja standardin ISO 3864-1 mukaiset vaatimukset.

Poistumisreittien opasteet on asennettava sivuseinille. Opasteiden välillä saa olla enintään 50 m.

Tunneliin on asennettava opasteet, jotka osoittavat hätälaitteiden sijainnin, jos tällaisia laitteita on.

4.2.2.10

Hätäviestintä

Kaikissa tunneleissa on oltava GSM-R-järjestelmä junan ja liikenteenohjauksen väliseen radioviestintään. Muita viestintäjärjestelmiä, kuten hätäpuhelimia, ei tarvita.

Radioyhteyden jatkuvuus on turvattava, jotta pelastustoimi voisi olla yhteydessä paikan päällä toimiviin johtoyksikköihinsä. Järjestelmän on sallittava pelastustoimen käyttää omia viestintävälineitään.

4.2.2.11

Pelastustoimen hyökkäystiet

Pelastustoimen on päästävä tunneliin hätätilanteessa tunnelin suuaukon ja/tai asianmukaisten hätäuloskäyntien kautta (ks. 4.2.2.6.3 kohta). Näiden pääsyreittien on oltava vähintään 2,25 m leveät ja 2,25 m korkeat. Rataverkon haltijan on kuvailtava nämä pääsyreitit pelastussuunnitelmassa.

Jos pelastussuunnitelmassa vaaditaan pääsyä maantieltä, sen on oltava mahdollisimman lähellä suunniteltua pelastusaluetta. Vaihtoehtoiset pääsyreitit on kuvailtava pelastussuunnitelmassa.

4.2.2.12

Pelastusalueet tunneleiden ulkopuolella

Tunneleiden läheisyyteen pääsyteiden varrelle on järjestettävä vähintään 500 m2 suuruiset pelastusalueet. Olemassa olevia maanteitä voidaan pitää pelastusalueina. Jos maantielle ei ole kohtuullisen helppoa pääsyä, pelastustoimen kanssa käytävien neuvottelujen pohjalta on järjestettävä vaihtoehtoisia ratkaisuja.

4.2.2.13

Vedensaanti

Tunnelin sisäänpääsykohtiin on järjestettävä vedenottopisteet pelastustoimen kanssa käytävien neuvottelujen pohjalta. Niiden kapasiteetin on oltava vähintään 800 litraa minuutissa kahden tunnin ajan. Vedenlähde voi olla vesiposti tai mikä tahansa vähintään 100 m3 vesivarasto, kuten allas, joki tai muu vastaava. Menetelmä, jolla vesi kuljetetaan onnettomuuspaikalle, on kuvailtava pelastussuunnitelmassa.

4.2.3

Energiaosajärjestelmä

Tätä kohtaa sovelletaan energiaosajärjestelmän infrastruktuuria koskevaan osaan.

4.2.3.1

Ajojohdon tai virtakiskojen ryhmittäminen

Tämä eritelmä koskee yli 5 km pitkiä tunneleita.

Radan virransyöttöjärjestelmä on jaettava tunneleissa sähköistysryhmiin, joista jokainen saa olla enintään 5 km pitkä. Tätä eritelmää sovelletaan vain, jos merkinantojärjestelmä sallii useamman kuin yhden junan kulkea tunnelissa samanaikaisesti kullakin radalla.

Kytkimet on sijoitettava tunnelin pelastussuunnitelman vaatimusten mukaisesti ja siten, että tunnelissa on mahdollisimman vähän kytkimiä.

Jokaisen ”kytkinosuuden” on oltava valvottavissa ja kytkettävissä kauko-ohjauksella.

Kytkimen sijaintipaikalla on oltava viestintämahdollisuus ja valaistus siten, että kytkintä voidaan turvallisesti käyttää ja huoltaa manuaalisesti.

4.2.3.2

Ajojohdon tai virtakiskojen maadoitus

Tunnelin sisäänpääsykohtiin ja sähköistysryhmien välisten erotusjaksojen läheisyyteen on järjestettävä maadoituslaitteet. Niiden on oltava joko manuaalisesti käytettäviä tai kauko-ohjattavia kiinteitä laitteita.

Maadoituksen tekemistä varten on järjestettävä tarvittava viestintämahdollisuus ja valaistus.

Rataverkon haltijan ja pelastustoimen maadoitukseen liittyvät menettelytavat ja vastuut määritellään pelastussuunnitelmassa (ks. 4.4.4 kohta ”Maadoitustavat”)

4.2.3.3

Sähkönsyöttö

Tunnelin sähkönjakelujärjestelmän on sovelluttava pelastustoimen laitteisiin tunnelin pelastussuunnitelman mukaisesti.

Joillakin kansallisilla pelastustoimen ryhmillä saattaa olla omat virtalähteet. Näiden ryhmien käyttöön ei välttämättä tarvitse järjestää virtalähdettä. Tällainen päätös on kuitenkin kuvailtava pelastussuunnitelmassa.

4.2.3.4

Tunneleiden sähkökaapeleita koskevat vaatimukset

Näkyvien kaapeleiden on tulipalon sattuessa oltava sellaisia, että ne syttyvät ja palavat huonosti ja että ne muodostavat vain vähän myrkyllisiä päästöjä ja savua. Nämä vaatimukset täyttyvät, jos kaapelit ovat standardien EN 50267-2-1 (1998), EN 50267-2-2 (1998) ja EN 50268-2 (1999) mukaisia.

4.2.3.5

Sähköasennusten luotettavuus

Turvallisuuden kannalta merkitykselliset sähköasennukset (palonilmaisu-, hätävalaistus-, hätäviestintä- ja kaikki muut järjestelmät, jotka rataverkon haltija tai hankintayksikkö on määritellyt ratkaisevan tärkeiksi matkustajien turvallisuudelle tunneleissa), on suojattava mekaanisesta törmäyksestä, kuumuudesta tai tulipalosta johtuvalta vaurioitumiselta. Jakelujärjestelmä on suunniteltava siten, että se kestää pahat vauriot (esimerkiksi) kytkemällä sähkönsyöttö vaihtoehtoisten yhteyksien kautta. Virransyötön on toimittava täysitehoisesti, jos jokin tärkeä osa rikkoontuu. Hätävalaistuksen ja viestintäjärjestelmien on toimittava varajärjestelmällä 90 minuuttia.

4.2.4

Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä

Tätä kohtaa sovelletaan ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän raiteita koskevaan osaan.

4.2.4.1

Kuumakäynti-ilmaisimet

Tunneleita sisältävissä rataverkoissa on asennettava strategisiin paikkoihin radan varrelle kuumakäynnin ilmaisu- tai ennustuslaitteita siten, että laakerien kuumakäynti voidaan hyvin todennäköisesti havaita ennen kuin juna menee tunneliin ja viallinen juna voidaan pysäyttää ennen tunnelia.

Rataverkon haltija ilmoittaa infrastruktuurirekisteriin radan varressa olevat kuumakäynti-ilmaisimet ja niiden sijainnin. Rautatieyritys sisällyttää reittikirjaan tiedon niistä.

4.2.5

Liikkuvan kaluston osajärjestelmä

4.2.5.1

Liikkuvan kaluston materiaalien ominaisuudet

Materiaalien ja komponenttien valinnassa on otettava huomioon niiden palamiskäyttäytyminen.

Henkilövaunut: HS RST YTE:n 4.2.7.2.2 kohta koskee myös tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvaa kalustoa.

Tavaravaunut: ks. materiaaleja koskevia vaatimuksia käsittelevä CR RST YTE:n 4.2.7.2.2.4 kohta (tavaravaunut, 5.1.2005 päivätty versio EN07).

4.2.5.2

Palosammuttimet henkilövaunuissa

HS RST YTE:n 4.2.7.2.3.2 kohdan määräykset koskevat myös tavanomaisen rautatiejärjestelmän henkilövaunuja.

4.2.5.3

Tavarajunien paloturvallisuus

4.2.5.3.1

Ajettavuus

Tavarajunien vetoyksiköiden tai vaunujen ajettavuudelle tulipalon sattuessa ei ole määritelty mitään erityisiä vaatimuksia (CR RST YTE:n tavaravaunuja koskevien eritelmien lisäksi), mutta myös tavarajunien tavoitteena on, että ne pääsevät ulos tunnelista. Tavarajunien vetoyksiköiden osalta on määriteltävä junissa olevat palovaroittimet samalla tavalla kuin matkustajajunien vetoyksiköiden osalta (4.2.5.6 kohta).

4.2.5.3.2

Kuljettajan suojaaminen

Vähimmäisvaatimukset kuljettajan suojaamiseksi palolta: Vetoyksiköissä on oltava palomuuri, joka suojaa ohjaamoa. Palomuurien on estettävä tulen leviäminen vähintään 15 minuutin ajan. Tulenkestävyys testataan standardin EN 1363-1 väliseiniä koskevien vaatimusten mukaisesti.

(Huomautus: kuljettajan suojaamista käsitellään myös 4.7.1 kohdassa.)

4.2.5.3.3

Matkustaja- ja tavara- tai autojunien paloturvallisuus

Matkustajia ja tavaroita tai ajoneuvoja kuljettavien junien matkustajavaunujen on täytettävä tämän YTE:n 4.2.5 kohdan asiaa koskevat määräykset. Kansallisessa lainsäädännössä voidaan asettaa toimintaa koskevia lisävaatimuksia tällaisten junien ylimääräisten riskien huomioimiseksi, kunhan nämä vaatimukset eivät estä direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, mukaisten junien liikennöintiä. (Kansallisia, kahdenvälisiä, monenvälisiä tai kansainvälisiä sopimuksia koskevat poikkeukset luetellaan 7.4 kohdassa.) Vetoyksiköiden on täytettävä matkustajajunien vetureille asetetut vaatimukset. Tavarajuniin sovelletaan asianmukaista YTE:ä.

4.2.5.4

Palomuurit henkilövaunuissa

HS RST YTE:n tulenkestävyyttä koskevaa 4.2.7.2.3.3 kohtaa sovelletaan myös tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvaan kalustoon.

4.2.5.5

Lisätoimenpiteet, joilla parannetaan henkilövaunujen ajettavuutta tulipalon sattuessa

4.2.5.5.1

Matkustajajunien ajettavuutta koskevat yleiset tavoitteet ja vaatimukset

Tähän kohtaan sisältyy toimenpiteitä, jotka on toteutettava, jotta matkustajajuna voisi tulipalon sattuessa todennäköisesti jatkaa toimintaansa

—	4 minuuttia, jos kyseessä on 1.1.3.1 kohdan mukaisesti paloturvallisuusluokkaan A kuuluva liikkuva kalusto. Tämän vaatimuksen katsotaan täyttyvän, jos jarruja koskevat vaatimukset (4.2.5.5.2 kohta) täyttyvät.

—	15 minuuttia, jos kyseessä on 1.1.3.2 kohdan mukaisesti paloturvallisuusluokkaan B kuuluva liikkuva kalusto. Tämän vaatimuksen katsotaan täyttyvän, jos jarruja ja vetolaitteita koskevat vaatimukset (4.2.5.5.2 ja 4.2.5.5.3 kohta) täyttyvät.

Yli 20 km pitkien tunneleiden osalta on harkittava ylimääräisiä turvallisuustoimenpiteitä infrastruktuurin ja käyttötoiminnan alalla. Paloturvallisuusluokkaan B kuuluvaa junaa, joka täyttää asiaa koskevan YTE:n vaatimukset, ei saa estää kulkemasta yli 20 km pitkissä tunneleissa.

4.2.5.5.2

Jarruja koskevat vaatimukset

HS RST YTE:n 4.2.7.2.4 kohdassa jarruille asetettuja vaatimuksia sovelletaan myös paloturvallisuusluokkiin A ja B kuuluvaan tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvaan kalustoon.

4.2.5.5.3

Vetolaitteita koskevat vaatimukset

HS RST YTE:n 4.2.7.2.4 kohdassa vetolaitteille asetettuja vaatimuksia sovelletaan myös paloturvallisuusluokkaa B kuuluvaan tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvaan kalustoon.

4.2.5.6

Palovaroittimet junissa

HS RST YTE:n 4.2.7.2.3.1 kohdan vaatimukset koskevat myös tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvaa kalustoa.

4.2.5.7

Viestintävälineet junissa

HS RST YTE:n 4.2.5.1 kohdan vaatimukset koskevat myös tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvaa kalustoa.

4.2.5.8

Hätäjarrun ohitus

HS RST YTE:n matkustajien käyttöön tarkoitettuja hälyttimiä käsittelevän 4.2.5.3 kohdan määräykset koskevat myös tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvaa kalustoa.

4.2.5.9

Hätävalaistusjärjestelmä junassa

HS RST YTE:n hätävalaistusta koskevan 4.2.7.13 kohdan määräykset koskevat myös tavanomaisen rautatiejärjestelmän henkilövaunuja sillä erotuksella, että järjestelmän on toimittava itsenäisesti 90 minuuttia sen jälkeen, kun pääasiallinen virtalähde on lakannut toimimasta.

4.2.5.10

Junan ilmastoinnin kytkentä pois päältä

HS RST YTE:n ilmastoituja matkustaja- ja henkilöstötiloja käsittelevän 4.2.7.12.1 kohdan määräykset koskevat myös tavanomaisen rautatiejärjestelmän henkilövaunuja.

4.2.5.11

Poistuminen henkilövaunuista

4.2.5.11.1

Matkustajille tarkoitetut hätäuloskäynnit

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän henkilövaunuissa olevien hätäuloskäyntien järjestelyjen, toiminnan ja merkinnän on täytettävä HS RST YTE:n 4.2.7.1.1 kohdan A–C alakohdan vaatimukset.

4.2.5.11.2

Matkustajien käyttämät ovet

Jokaisen oven sisä- ja ulkopuolella on oltava hätäavauslaite, joka on HS RST YTE:n 4.2.2.4.2.1 kohdan g alakohdan mukainen.

4.2.5.12

Pelastustoimen tiedottaminen ja pääsy paikalle

Pelastustoimelle on annettava kuvaus liikkuvasta kalustosta, jotta ne osaavat toimia hätätilanteissa. Niille on erityisesti annettava tieto siitä, miten ne pääsevät sisään liikkuvaan kalustoon.

4.3 Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.3.1

Yleistä

Tämä rautatietunneleiden turvallisuutta (SRT) koskeva YTE on poikittainen YTE, joten siinä määritellään moniin muihin osajärjestelmiin liittyviä toimenpiteitä jollakin seuraavista tavoista:

—	pelkästään viittaamalla toisen osajärjestelmän tiettyyn kohtaan,

—	viittaamalla toisen osajärjestelmän tiettyyn kohtaan ja täydentämällä sitä erityisesti rautatietunneleita koskevilla vaatimuksilla (esim. 4.5.1 kohta ”Tunneleiden kunnon tarkastus”),

—

viittaamalla toisen osajärjestelmän tiettyyn kohtaan ja ilmoittamalla, että kyseistä kohtaa sovelletaan myös osajärjestelmään, jolle ei ole vielä laadittu YTE:ä (esim. 4.2.5.2 kohdassa ”Palosammuttimet henkilövaunuissa” viitataan HS RST YTE:n 4.2.7.2.3.2 kohtaan ja ilmoitetaan, että tätä kohtaa sovelletaan myös tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvaan kalustoon).

Liitännät on luetteloitu jäljempänä. Viittauksia muiden YTE:ien kohtiin on pidettävä suosituksina sen tavanomaisen rautatiejärjestelmän YTE:n osalta, johon viitataan.

4.3.2

Liitännät infrastruktuuriosajärjestelmään

CR SRT YTE

HS INS YTE

4.2.2.7

Poistumistiet

4.2.23.2

Hätäpoistumistiet tunneleissa

4.5.1.

Tunneleiden kunnon tarkastus

4.5.1

Huoltosuunnitelma

Liitännät CR INS -osajärjestelmään tarkennetaan myöhemmin, kun CR INS YTE on valmis.

4.3.2.1

Poistumistiet

Poistumisteiden määritelmä esitetään CR SRT YTE:n 4.2.2.7 kohdassa. HS INS YTE:ssä viitataan tähän eritelmään. Siitä vastaa CR SRT YTE.

4.3.2.2

Tunneleiden kunnon tarkastus

Tunneleiden kunnon tarkastus perustuu HS INS YTE:n ja tulevan CR INS YTE:n 4.5.1 kohdassa olevan huoltosuunnitelman yleisiin eritelmiin sekä tämän YTE:n 4.5.1 kohdassa kuvailtuihin lisävaatimuksiin.

4.3.3

Liitännät energiaosajärjestelmään

CR SRT YTE

HS ENE YTE

4.2.3.1

Ajojohdon tai virtakiskojen ryhmittäminen

4.2.7.

Virransyötön jatkuvuus häiriötilanteissa

Liitännät CR ENE -osajärjestelmään tarkennetaan myöhemmin, kun CR ENE YTE on valmis.

4.3.3.1

Radan virransyöttöjärjestelmien ryhmittäminen

Tämän SRT YTE:n 4.2.3.1 kohdassa ”Ajojohdon tai virtakiskojen ryhmittäminen” ja HS ENE YTE:n 4.2.7 kohdassa käsitellään samoja asioita, eli ajojohtojärjestelmän ryhmittämistä ja toiminnan jatkuvuutta. Ne ovat kytköksissä toisiinsa.

4.3.4

Liitännät ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmään

CR SRT YTE

HS CCS YTE

CR CCS YTE

4.2.4.1

Kuumakäynti-ilmaisimet

4.2.4.1

Kuumakäynti-ilmaisimien on havaittava laakereiden kuumakäynti. Tässä SRT YTE:ssä ei määritellä mitään osajärjestelmän eritelmiä vaan ainoastaan kuumakäynti-ilmaisimien sijainti.

4.3.5

Liitännät käyttötoiminnan osajärjestelmään

CR SRT YTE

HS OPE YTE

CR OPE YTE

4.4.1

Junien kunnon tarkastus ja asianmukaiset toimet

4.2.2.7.1

4.2.3.3

4.2.3.3.2

4.2.3.6.3

4.2.3.7

4.4.3

Pelastussuunnitelma ja -harjoitukset tunneleita varten

4.2.3.7

4.4.5

Reittikirja

4.2.1.2.2

4.4.6

Turvallisuuden ja hätätilanteiden osalta junassa annettava tiedotus matkustajille

4.2.3.7

4.6.1

Junan miehistön ja muun henkilökunnan pätevyys tunneleiden osalta

4.6 sekä liitteet H ja J

4.3.5.1

Pelastussuunnitelma ja -harjoitukset tunneleita varten

CR OPE YTE:n 4.2.3.7 kohdassa hätätilanteiden hallintaan määriteltyjen vaatimusten lisäksi tämän YTE:n 4.4.3 kohdassa määritellään erityiset vaatimukset tunneleita koskeville pelastussuunnitelmille.

4.3.5.2

Reittikirja

Tunneleita sisältävillä radoilla reittikirjassa on tarkennettava CR OPE YTE:n 4.2.1.2.2 kohdassa määriteltyjen vaatimusten lisäksi tämän YTE:n 4.4.5 kohdassa määritellyt vaatimukset.

4.3.5.3

Turvallisuuden ja hätätilanteiden osalta junassa annettava tiedotus matkustajille

CR OPE YTE:n 4.2.3.7 kohdassa hätätilanteiden hallintaan määriteltyjen vaatimusten lisäksi tämän YTE:n 4.4.6 kohdassa määritellään erityiset vaatimukset tunneleiden turvallisuudelle.

4.3.5.4

Junan miehistön ja muun henkilökunnan henkilöstön pätevyys tunneleiden osalta

CR OPE YTE:n ammatillista pätevyyttä ja kielitaitoa sekä niiden varmistamisen arviointiprosessia käsittelevässä 4.6 kohdassa määriteltyjen vaatimusten lisäksi tämän SRT YTE:n 4.6.1 kohdassa määritellään pätevyysvaatimukset vajaatoimintatilanteiden hallintaan tunneleissa.

4.3.6

Liitännät liikkuvan kaluston osajärjestelmään

CR SRT YTE

HS RST YTE

CR WAG YTE

4.2.5.1

Liikkuvan kaluston materiaalien ominaisuudet

4.2.7.2.2

4.2.7.2.1

4.2.5.2

Palosammuttimet henkilövaunuissa

4.2.7.2.3.2

4.2.5.3

Tavarajunien paloturvallisuus

4.2.5.4

Palomuurit henkilövaunuissa

4.2.7.2.3.3

4.2.5.5

Lisätoimenpiteet, joilla parannetaan henkilövaunujen ajettavuutta tulipalon sattuessa

4.2.7.2.4

4.2.5.6

Palovaroittimet junissa

4.2.7.2.3.1

4.2.5.7

Viestintävälineet junissa

4.2.5.1

4.2.5.8

Hätäjarrun ohitus

4.2.5.3

4.2.5.9

Hätävalaistusjärjestelmä junassa

4.2.7.13

4.2.5.10

Junan ilmastoinnin kytkentä pois päältä

4.2.7.12.1

4.2.5.11

Poistuminen henkilövaunuista

4.2.7.1.1 A–C

4.2.2.4.2.1 g

Liitännät CR RST -osajärjestelmään muiden kuin tavaravaunujen osalta tarkennetaan myöhemmin, kun asiaa koskeva CR RST YTE on valmis.

4.3.6.1

Liikkuvan kaluston materiaalien ominaisuudet

Tämän YTE:n 4.2.5.1 kohdassa tarkennetaan materiaalien ja komponenttien palamiskäyttäytyminen. Siinä vaaditaan tavanomaisen rautatiejärjestelmän henkilövaunuilta samoja ominaisuuksia kuin suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän liikkuvalta kalustolta, ja siksi siinä viitataan HS RST YTE:n 4.2.7.2.2 kohtaan. Tavanomaisen rautatiejärjestelmän tavaravaunujen ominaisuudet määritellään CR WAG YTE:n 4.2.7.2.1 kohdassa.

4.3.6.2

Muut liikkuvaa kalustoa koskevat eritelmät

Tämän SRT YTE:n 4.2.5.2 ja 4.2.5.4–4.2.5.11 kohdassa tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvalle kalustolle määritellyt eritelmät ovat samat kuin suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän liikkuvalle kalustolle.

4.3.7

Liitännät liikuntarajoitteisten henkilöiden liikkuvuutta (PRM) koskevaan osajärjestelmään

CR SRT YTE

PRM YTE

4.2.2.7

Poistumistiet

4.2.2.3

Pyörätuolipaikat

4.3.7.1

Poistumistiet

Poistumisteiden mittojen määrittelyssä on otettu huomioon CR PRM YTE, jonka mukaan pyörätuolin käyttöön on varattava 0,75 metrin leveys.

4.4 Käyttösäännöt

Seuraavat käyttösäännöt eivät ole mukana osajärjestelmien arvioinnissa.

Edellä 3 luvussa esitetyt olennaiset vaatimukset huomioon ottaen käyttösäännöt, jotka koskevat tunneleiden turvallisuutta tämän YTE:n alaan kuuluvissa osajärjestelmissä, ovat seuraavat:

4.4.1

Junien kunnon ja matkakuntoisuuden tarkastus

Junan turvallisuuden kannalta merkityksellisten laitteiden kunto on tarkastettava.

—	Liikkuvan kaluston huollon yhteydessä tarkastuksen suorittaa rautatieyritys tai liikkuvan kaluston huollosta vastaava yksikkö (ks. 4.5.2 kohta).

—	Ennen kuin juna aloittaa liikennöinnin, tarkastuksen suorittaa rautatieyritys.

—	Kun juna on liikenteessä, tarkastuksen suorittaa rautatieyritys.

Tämä vaatimus täydentää CR OPE YTE:n 4.2.2.7 kohtaa.

4.4.1.1

Ennen kuin juna aloittaa liikennöinnin

CR OPE YTE:n 4.2.3.3 kohta on merkityksellinen rautatietunneleiden turvallisuuden kannalta.

4.4.1.2

Kun juna on liikenteessä

CR OPE YTE:n 4.2.3.3.2, 4.2.3.6.3 ja 4.2.3.7 kohta ovat merkityksellisiä rautatietunneleiden turvallisuuden kannalta.

4.4.1.2.1

Turvallisuuteen liittyvät laitteet

Jos jonkin seuraavista todetaan olevan viallinen, kun juna on toiminnassa:

—	kuulutusjärjestelmä,

—	hätävalaistus,

—	ovien lukituksen avaamisjärjestelmä,

—	hätäjarrun ohitus,

—	palovaroitin,

—	junan radio,

rautatieyrityksellä on oltava suunnitelmat, joilla varmistetaan junien turvallisen toiminnan jatkuminen viasta johtuvassa vajaatoimintatilassa tai junien pysähtyminen.

Junan miehistön on välittömästi ilmoitettava asiasta rataverkon haltijalle.

4.4.1.2.2

Kuumakäynnit

Jos ilmaisin havaitsee laakerin kuumakäynnin:

—	Viallisen junan on pysähdyttävä mahdollisimman nopeasti sopivaan paikkaan ennen tunnelia.

—	Rataverkon haltijalle on välittömästi ilmoitettava junan pysähtymispaikka.

—	Junan miehistön on tarkastettava vialliset osat.

—	Rautatieyrityksellä on oltava säännöt, joilla varmistetaan turvallisen toiminnan jatkuminen vajaatoimintatilassa.

4.4.2

Pelastusohje

Rataverkon haltijan käyttösäännöissä on vahvistettava ja tarvittaessa tarkennettava periaate, jonka mukaan vaaratilanteessa (lukuun ottamatta raiteilta suistumista, joka edellyttää välitöntä pysähtymistä)

—	juna pysäytetään ennen tunnelia tai ajetaan ulos tunnelista,

—	tunneleissa, joissa on maanalaisia asemia, juna voidaan evakuoida maanalaisen laiturin kohdalla. Rataverkon haltija ja rautatieyritys laativat tällaiseen tilanteeseen menettelyt, jotka kuvaillaan yksityiskohtaisesti pelastussuunnitelmassa.

Junan miehistön on joka tapauksessa ilmoitettava asiasta välittömästi rataverkon haltijalle, eikä tunneliin saa päästää muita reittiliikenteessä olevia junia.

4.4.3

Pelastussuunnitelma ja -harjoitukset tunneleita varten

Rataverkon haltijan johdolla ja tarpeen mukaan yhteistyössä rautatieyrityksen, pelastustoimen ja asianomaisten viranomaisten kanssa on laadittava pelastussuunnitelma jokaiselle tunnelille. Sen on täytettävä CR OPE YTE:n 4.2.3.7 kohdassa ”Hätätilanteiden hallinta” asetetut vaatimukset, ja sen on oltava lisäksi seuraavien eritelmien mukainen.

Jos reitin varrella olevat tunnelit ovat samankaltaisia, pelastussuunnitelma voi olla luonteeltaan yleinen.

4.4.3.1

Sisältö

Pelastussuunnitelman on oltava yhdenmukainen pelastautumis-, evakuointi- ja pelastuskeinojen kanssa.

Pelastussuunnitelmaan on sisällyttävä vähintään seuraavat:

—	kaikkien asianomaisten tahojen tehtävät, nimet, osoitteet ja puhelinnumerot; kaikki niiden muutokset on ilmoitettava välittömästi, ja rataverkon haltijan on vastaavasti saatettava pelastussuunnitelma ajan tasalle;

—	tunnelin yksilöllinen tunniste sekä tarkka kuvaus ja kartta pääsyreiteistä pelastustoimelle;

—

toimenpiteet ja strategia matkustajien evakuoimiseksi tunnelista vaaratilanteessa. Pitkittyneen pysähdyksen (joka määritellään 2.2 kohdassa ”Riskiskenaariot”) tapauksessa päätös matkustajien evakuoinnista on voitava tehdä ja evakuoinnin valmistelutoimet (evakuoinnin aloittaminen tai sopivan evakuointijunan lähettäminen) on voitava toteuttaa 60 minuutin kuluessa junan pysähtymisestä. Päätöksen on perustuttava arviointiin suhteellisista riskeistä, joita liittyy matkustajien pysymiseen junassa tai heidän siirtämiseensä turvalliselle alueelle;

—	eristys- ja maadoitustavat (ks. 4.4.4 kohta).

4.4.3.2

Tunnistaminen

Kaikki hätäuloskäyntien tai poikkikäytävien (ks. 4.2.2.6 kohta) ovet on yksilöitävä ja merkittävä molemmilta puolilta. Tämä tunniste on kuvailtava pelastussuunnitelmassa ja reittikirjassa, ja sitä on käytettävä kaikessa rautatieyrityksen, rataverkon haltijan ja pelastustoimen välisessä viestinnässä. Kaikki sitä koskevat merkitykselliset muutokset on ilmoitettava välittömästi; rataverkon haltijan on pidettävä pelastussuunnitelma ja rautatieyrityksen on pidettävä reittikirja ajan tasalla CR OPE YTE:n 4.2.1.2.2.2 kohdan mukaisesti.

4.4.3.3

Harjoitukset

Ennen kuin yksittäinen tunneli tai tunnelisarja otetaan käyttöön, on järjestettävä evakuointi- ja pelastusmenettelyt kattava täysimittainen pelastusharjoitus, johon osallistuvat kaikki pelastussuunnitelmassa määritellyt työntekijäryhmät.

Pelastussuunnitelmassa on määriteltävä, miten kaikki asianomaiset tahot voivat perehtyä infrastruktuuriin ja kuinka usein on järjestettävä käyntejä tunnelissa ja teoreettisia tai muita harjoituksia.

4.4.4

Eristys- ja maadoitustavat

Jos radan virransyöttö on katkaistava pelastustoimea varten, sille on taattava, että ajojohdin tai virtakiskot on kytketty pois päältä, ennen kuin se menee sisään tunneliin tai tunnelin osaan.

Radan virransyötön katkaiseminen on rataverkon haltijan vastuulla. Vastuu maadoituksesta määritellään pelastussuunnitelmassa. Tunnelin osa, jossa onnettomuus on tapahtunut, on voitava eristää.

4.4.5

Reittikirja

CR OPE YTE:n 4.2.1.2.2.1 kohdassa määritellyssä reittikirjassa on esitettävä tarvittavat tunneleita koskevat turvallisuustiedot.

4.4.6

Turvallisuuden ja hätätilanteiden osalta junassa annettava tiedotus matkustajille

CR OPE YTE:n 4.2.3.7 kohdassa määrätään, että rautatieyrityksellä on oltava menetelmät, joiden mukaan matkustajille tiedotetaan junassa tapahtuvista hätätilanteista ja turvallisuusmenettelyistä tunneleissa. Tällainen tiedotus on annettava ainakin sen maan kielellä, jossa juna kulkee, ja englannin kielellä. Visuaalista tiedotusta (kuvia) on käytettävä mahdollisimman paljon. Tiedotuksen ydinsisällön ja vähimmäisvaatimusten on oltava seuraavat:

—	Älkää säilyttäkö matkatavaroita, polkupyöriä jne. käytävillä tai ovien, hätäuloskäyntien ja palosammuttimien edessä.

—	Tulipalon syttyessä yrittäkää sammuttaa se junassa olevilla palosammuttimilla, jos voitte.

—	Ilmoittakaa asiasta junan miehistölle.

—	Jos ette ole välittömässä vaarassa, odottakaa junan miehistön ohjeita.

—	Tarvittaessa ja pyydettäessä siirtykää toiseen vaunuun.

—	Kun juna on pysähtynyt, noudattakaa junan miehistön antamia ohjeita.

—	Jos poistutte junasta hätätilanteessa, seuratkaa hätäuloskäyntien opasteita.

—	Varokaa viereisillä raiteilla kulkevia junia.

4.4.7

Tunneleiden valvontakeskusten toiminnan koordinointi

Asianomaisten valvontakeskusten (esim. energia, käyttötoiminta, tunneliin asennetut laitteet) toiminnan koordinointimenettelyjen on oltava pelastussuunnitelmaa koskevien vaatimusten mukaisia.

4.5 Kunnossapitosäännöt

Edellä 3 luvussa esitetyt olennaiset vaatimukset huomioon ottaen kunnossapitosäännöt, jotka koskevat tunneleiden turvallisuutta tämän YTE:n alaan kuuluvissa osajärjestelmissä, ovat seuraavat:

4.5.1

Tunneleiden kunnon tarkastus

Tämä eritelmä koskee kaikkia tunneleita niiden pituudesta riippumatta.

HS INS YTE:n 4.5.1 kohdan ja tulevan CR INS YTE:n mukaisessa huoltosuunnitelmassa on otettava huomioon seuraavat tarkastusmääräykset:

—	rataverkon haltijan on tehtävä vuosittain silmämääräinen tarkastus,

—	rataverkon haltijan huoltosuunnitelman mukaiset yksityiskohtaiset tarkastukset on tehtävä,

—	tunnelin kuntoon mahdollisesti vaikuttaneiden onnettomuuksien ja luonnontapahtumien jälkeen on tehtävä erikoistarkastuksia,

—	uudistus- ja/tai parannustöiden jälkeen ja niiden aikana sekä ennen junaliikenteen palauttamista tunneliin on tehtävä sopivilla keinoilla tarkastus, jossa varmistetaan, että rakenteen vakaus on turvattu ja että ulottumaa koskevat vaatimukset täyttyvät.

4.5.2

Liikkuvan kaluston kunnossapito

4.5.2.1

Henkilövaunut

Matkustajajunaan kuuluvan liikkuvan kaluston huoltosuunnitelmaan on erityisesti sisällytettävä seuraavien turvallisuuteen liittyvien tekijöiden tarkastus:

—	kuulutusjärjestelmä,

—	hätävalaistus,

—	ovien lukituksen avaamisjärjestelmä,

—	hätäjarrun ohitusjärjestelmä,

—	ilmastoinnin kytkentä pois päältä,

—	junan radio,

—	junassa olevien palovaroittimien toiminnan testaus,

—	poistumisreitit.

4.5.2.2

Tavaravaunut

Tavarajunaan kuuluvien vetoyksiköiden huoltosuunnitelmaan on erityisesti sisällyttävä vähintään yhden sellaisen laitteen tarkastus vetoyksikössä, jota voidaan käyttää pelastautumiseen.

4.6 Ammatillinen pätevyys

Tämän YTE:n alaan kuuluvien osajärjestelmien tunneleiden turvallisuuteen liittyvään käyttöön tarvittavalta henkilöstöltä edellytetään tämän YTE:n 4.4 kohdassa lueteltujen käyttösääntöjen nojalla seuraavaa ammatillista pätevyyttä:

4.6.1

Junan miehistön ja muun henkilökunnan pätevyys tunneleiden osalta

Junaa kuljettavalla ja junassa mukana olevalla henkilökunnalla sekä kulkulupia antavalla henkilökunnalla on oltava tiedot toimintahäiriöiden hallinnasta onnettomuustilanteessa ja kyky soveltaa näitä tietoja. Junaa kuljettavaa ja/tai junassa mukana olevaa henkilökuntaa koskevat yleiset vaatimukset määritellään CR OPE YTE:n ammatillista pätevyyttä koskevassa 4.6 kohdassa sekä liitteissä H (ammatillisen pätevyyden vähimmäisvaatimukset junan kuljettamiseksi) ja J (ammatillisen pätevyyden vähimmäisvaatimukset junassa mukana olevan henkilöstön osalta).

Kaikkien junan miehistön jäsenten on tunnettava turvallisuuskäyttäytyminen tunneleissa ja erityisesti kyettävä evakuoimaan juna tunnelissa. Siihen kuuluu matkustajien neuvominen siirtymään viereiseen vaunuun tai poistumaan junasta sekä heidän ohjaamisensa junan ulkopuolella turvalliseen paikkaan.

Apuhenkilöstön (kuten tarjoilu- ja siivoushenkilöstön), joka ei kuulu jäljempänä määriteltävään junan miehistöön, on saatava peruskoulutuksen lisäksi koulutusta junan miehistön avustamiseen (1).

Osajärjestelmien kunnossapidosta ja toiminnasta vastaavien teknikoiden ja päälliköiden ammatillisen koulutuksen on katettava turvallisuus rautatietunneleissa.

4.7 Työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat edellytykset

Tämän YTE:n alaan kuuluvien osajärjestelmien tunneleiden turvallisuuteen liittyvään käyttöön ja tämän YTE:n käyttöönottoon tarvittavan henkilöstön työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat edellytykset ovat seuraavat:

4.7.1

Pelastautumislaitteet

Tavarajunien miehitetyt vetoyksiköt on varustettava kuljettajan ja muiden mukana olevien henkilöiden pelastautumislaitteilla, jotka täyttävät joko standardin EN 402:2003 tai standardin 403:2004 vaatimukset. Rautatieyrityksen on valittava toinen näissä standardeissa määritellyistä kahdesta erilaisesta ratkaisusta.

4.8 Infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston rekisterit

Direktiivin 2001/16/EY 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti kussakin YTE:ssä on ilmoitettava täsmällisesti, mitkä tiedot infrastruktuurirekisterissä ja liikkuvan kaluston rekisterissä on oltava.

4.8.1

Infrastruktuurirekisteri

Ks. tämän YTE:n liite A.

4.8.2

Liikkuvan kaluston rekisteri

Ks. tämän YTE:n liite B.

5. YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

Tässä SRT YTE:ssä ei ole määritelty mitään yhteentoimivuuden osatekijöitä.

6. OSATEKIJÖIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN JA/TAI KÄYTTÖÖNSOVELTUVUUDEN ARVIOINTI SEKÄ OSAJÄRJESTELMÄN TARKASTUS

6.1 Yhteentoimivuuden osatekijät

Ei sovelleta, koska SRT YTE:ssä ei ole määritelty mitään yhteentoimivuuden osatekijöitä.

6.2 Osajärjestelmät

6.2.1

Vaatimustenmukaisuuden arviointi (yleistä)

Hankintayksikön, kuten rautatieyrityksen, rataverkon haltijan, liikkuvan kaluston valmistajan tai yhteisöön sijoittautuneen valtuutetun edustajan on jätettävä valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle liikkuvan kaluston osajärjestelmän, energiaosajärjestelmän, ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän tai infrastruktuuriosajärjestelmän arvioimista koskeva hakemus.

Nykyään on erotettava toisistaan seuraavat:

—	osajärjestelmät, joille on jo laadittu YTE: CR CCS, CR OPE, CR RST (vaunut)

—	osajärjestelmät, joille ei ole vielä laadittu YTE:ä: CR RST (muut osat kuin vaunut), CR ENE, CR INS

Ensin mainittujen osalta SRT YTE:n vaatimustenmukaisuuden arviointi on tehtävä samassa yhteydessä kun arvioidaan, täyttääkö asianomainen osajärjestelmä sitä koskevan YTE:n vaatimukset. Jälkimmäisten [CR RST (muut osat kuin vaunut), CR INS ja CR ENE] osalta arviointi joko määritellään tässä luvussa tai olemassa olevien HS YTE:ien (RST, INS, ENE) asiaa koskevissa kohdissa.

Niiltä osin kuin CR SRT YTE:n 4 luvun eritelmä on riittävä, tässä luvussa ei anneta lisätietoja arvioinnista.

Viittaukset esitetään seuraavassa taulukossa.

Eritelmä

Viite

4.2.2.1.

Vaihteiden ja risteysten asennus

CR SRT YTE 6.2.7.1

4.2.2.2

Luvattoman pääsyn estäminen hätäuloskäynteihin ja laitetiloihin

CR SRT YTE 6.2.7.2

4.2.2.3

Rakenteita koskevat paloturvallisuusvaatimukset

CR SRT YTE 6.2.7.3

4.2.2.4

Rakennusmateriaaleja koskevat paloturvallisuusvaatimukset

CR SRT YTE 4.2.2.4

4.2.2.5

Palon ilmaiseminen

CR SRT YTE 4.2.2.5

4.2.2.6

Mahdollisuudet pelastautumiseen, evakuointiin ja pelastamiseen vaaratilanteissa

CR SRT YTE 6.2.7.4

4.2.2.7

Poistumistiet

CR SRT YTE 4.2.2.7

4.2.2.8

Poistumisreittien hätävalaistus

CR SRT YTE 4.2.2.8

4.2.2.9

Poistumisteiden ja -reittien merkinnät

CR SRT YTE 4.2.2.9

4.2.2.10

Hätäviestintä

CR SRT YTE 6.2.7.5

4.2.2.11

Pelastustoimen hyökkäystiet

CR SRT YTE 6.2.7.5

4.2.2.12

Pelastusalueet tunneleiden ulkopuolella

CR SRT YTE 6.2.7.5

4.2.2.13

Vedensaanti

CR SRT YTE 6.2.7.5

4.2.3.1

Ajojohdon tai virtakiskojen ryhmittäminen

CR SRT YTE 4.2.3.1

4.2.3.2

Ajojohdon tai virtakiskojen maadoitus

CR SRT YTE 6.2.7.5

4.2.3.3

Sähkönsyöttö

CR SRT YTE 6.2.7.5

4.2.3.4

Tunneleiden sähkökaapeleita koskevat vaatimukset

CR SRT YTE 4.2.3.4

4.2.3.5

Sähköasetusten luotettavuus

CR SRT YTE 6.2.7.6

4.2.4.1

Kuumakäynti-ilmaisimet

CR SRT YTE 6.2.7.7

4.2.5.1

Liikkuvan kaluston materiaalien ominaisuudet

HS RST YTE/ CR WAG YTE

4.2.5.2

Palosammuttimet henkilövaunuissa

HS RST YTE

4.2.5.3

Tavarajunien paloturvallisuus

CR SRT YTE 4.2.5.3

4.2.5.4

Palomuurit henkilövaunuissa

HS RST YTE

4.2.5.5

Lisätoimenpiteet, joilla parannetaan henkilövaunujen ajettavuutta tulipalon sattuessa

CR SRT YTE 4.2.5.5

4.2.5.6

Palovaroittimet junissa

HS RST YTE

4.2.5.7

Viestintävälineet junissa

HS RST YTE

4.2.5.8

Hätäjarrun ohitus

CR SRT YTE 4.2.5.8

4.2.5.9

Hätävalaistusjärjestelmä junassa

CR SRT YTE 4.2.5.9

4.2.5.10

Junan ilmastoinnin kytkentä pois päältä

HS RST YTE

4.2.5.11

Poistuminen henkilövaunuista

CR SRT YTE 4.2.5.11

4.2.5.12

Pelastustoimen tiedottaminen ja pääsy paikalle

CR SRT YTE 6.2.8.1

4.4.1

Junien kunnon ja matkakuntoisuuden tarkastus

CR OPE YTE

4.4.2

Pelastusohje

CR OPE YTE

4.4.3

Pelastussuunnitelma ja -harjoitukset tunneleita varten

CR OPE YTE

4.4.4

Maadoitustavat

CR OPE YTE

4.4.5

Reittikirja

CR OPE YTE

4.4.6

Turvallisuuden ja hätätilanteiden osalta junassa annettava tiedotus matkustajille

CR OPE YTE

4.4.7

Tunneleiden valvontakeskusten toiminnan koordinointi

CR OPE YTE

4.5.1

Tunneleiden kunnon tarkastus

CR SRT YTE 6.2.5

4.5.2

Liikkuvan kaluston kunnossapito

CR SRT YTE 6.2.5

4.6.1.

Junan miehistön ja muun henkilökunnan pätevyys tunneleiden osalta

CR SRT YTE 4.6.1

4.7.1.

Pelastautumislaitteet

CR SRT YTE 6.2.8.2

Ilmoitetun laitoksen on oltava valtuutettu

—	joko arvioimaan jokainen edellä mainituista osajärjestelmistä

—	tai arvioimaan vain yksi osajärjestelmä, mutta siinä tapauksessa sen on sovittava muiden ilmoitettujen laitosten kanssa, jotka on ilmoitettu muiden osajärjestelmien arviointiin, muiden osajärjestelmien asianmukaisia vaatimuksia koskevasta arvioinnista (ks. tämän YTE:n 4.2 kohta).

Hakijan (hakijoiden) on laadittava osajärjestelmien osalta direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, 18 artiklan 1 kohdan ja liitteen VI mukainen EY-tarkastustodistus.

Osajärjestelmän käyttöönottoluvan saanti edellyttää EY-tarkastustodistusta.

Osajärjestelmän vaatimustenmukaisuuden arviointi tehdään tämän YTE:n 6.2.2 kohdan ja liitteen E nojalla jonkin seuraavan moduulin tai niiden yhdistelmän mukaisesti:

Osajärjestelmien EY-tarkastuksen moduulit (ks. liite F)

Moduuli SB: Suunnittelu- ja kehitysvaiheita koskeva tyyppitarkastus

Moduuli SD: Tuotantovaihetta koskeva tuotannon laadunvarmistusjärjestelmä

Moduuli SF: Tuotantovaihetta koskeva tuotteen tarkastus

Moduuli SG: Yksikkötarkastus

Moduuli SH2: Suunnittelu-, kehitys- ja tuotantovaiheita koskeva täydellinen laadunvarmistusjärjestelmä ja suunnitteluvaiheen tarkastus

Hakijan ja ilmoitetun laitoksen on määriteltävä hyväksyntäprosessi ja arvioinnin sisältö tässä YTE:ssä esitettyjen vaatimusten mukaisesti ja tämän YTE:n luvussa 7 esitettyjä sääntöjä noudattaen.

6.2.2

Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt (moduulit)

Hakijan on valittava yksi seuraavassa taulukossa esitetyistä moduuleista tai moduuliyhdistelmistä.

Taulukko

Arviointimenettelyt

Arvioitava osajärjestelmä	Moduuli SB+SD	Moduuli SB+SF	Moduuli SG	Moduuli SH2
Liikkuvan kaluston osajärjestelmä	X	X		X
Energiaosajärjestelmä	X	X	X	X
Infrastruktuuriosajärjestelmä			X	X
Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä			X	X

Asianmukaisissa vaiheissa arvioitavat osajärjestelmän ominaisuudet esitetään liitteessä E. Hakijan on vahvistettava, että jokainen tuotettu osajärjestelmä on yhdenmukainen hyväksytyn tyypin kanssa. Liitteen E taulukon E sarakkeessa 4 oleva X osoittaa, että asianomaiset ominaisuudet on tarkastettava testaamalla erikseen jokainen osajärjestelmä.

Kunnossapito-osajärjestelmän arviointi kuvaillaan 6.2.5 kohdassa.

6.2.3

Olemassa olevat ratkaisut

Jos olemassa oleva ratkaisu on jo arvioitu aiemman hakemuksen yhteydessä vastaavissa olosuhteissa ja se on jo käytössä, noudatetaan seuraavaa prosessia:

Hakijan on osoitettava, että aiemman hakemuksen yhteydessä tehtyjen testien ja tarkastusten tulokset ovat yhdenmukaiset tämän YTE:n vaatimusten kanssa. Tällöin osajärjestelmän ominaisuuksien aiempi tyyppiarviointi jää voimaan uuden hakemuksen osalta.

6.2.4

Innovatiiviset ratkaisut

Jos osajärjestelmään sisältyy 4.1 kohdassa määritelty innovatiivinen ratkaisu, valmistajan tai hankintayksikön on ilmoitettava poikkeamat tämän YTE:n asianmukaisista kohdista ja esitettävä ne Euroopan rautatievirastolle (ERA). ERA laatii ja vahvistaa tämän ratkaisun asianmukaiset toiminnalliset ja liitäntää koskevat eritelmät ja laatii arviointimenettelyt.

Asianmukaiset toiminnalliset ja liitäntää koskevat eritelmät ja arviointimenettelyt sisällytetään YTE:än tarkistusprosessin kautta. Sen jälkeen kun direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehty komission päätös on tullut voimaan, innovatiivista ratkaisua voidaan käyttää, ennen kuin se on sisällytetty YTE:än.

6.2.5

Kunnossapidon arviointi

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti ilmoitetun laitoksen on laadittava tekniset asiakirjat, joihin kuuluu huoltokansio. Tämä tarkoittaa erityisesti, että ilmoitetun laitoksen on tarkastettava, että

—	huoltokansio on olemassa,

—	huoltokansiossa on liikkuvan kaluston osalta HS RST YTE:n 4.2.10.2 kohdassa määritellyt tekijät,

mutta sen ei tarvitse tarkistaa huoltokansion sisällön paikkansapitävyyttä.

Kunnossapidon vaatimustenmukaisuuden arviointi on asianomaisen kansallisen viranomaisen vastuulla.

6.2.6

Käyttösääntöjen arviointi

Rautatieyrityksen tai rataverkon haltijan on osoitettava, että tämän YTE:n vaatimuksia noudatetaan. Ne voivat tehdä sen osana direktiivissä 2004/49/EY kuvattua turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Tämän YTE:n käyttösääntöjen noudattaminen ei edellytä ilmoitetun laitoksen erillistä arviointia, ellei sellaista vaadita OPE YTE:ssä.

Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava kaikki uudet ja muutetut operatiiviset menettelyt ja prosessit ennen niiden käyttöönottoa, ennen kuin se myöntää uuden tai tarkistetun turvallisuusluvan/-todistuksen. Tämän arvioinnin on oltava osa turvallisuusluvan/-todistuksen myöntämisprosessia.

6.2.7

Rataverkon haltijaa koskevien eritelmien arviointiin liittyvät lisävaatimukset

6.2.7.1

Vaihteiden ja risteysten asennus

Ilmoitetun laitoksen on tarkistettava, että teknisiin asiakirjoihin sisältyy tekninen tutkimus, jolla perustellaan vaihteiden ja risteysten sijainti tunnelissa ja jolla vahvistetaan, että vaihteita ja risteyksiä on asennettu vain vähimmäismäärä 4.2.2.1 kohdan vaatimusten mukaisesti.

6.2.7.2

Luvattoman pääsyn estäminen hätäuloskäynteihin ja laitetiloihin

Arvioinnissa on vahvistettava, että

—	hätäuloskäyntien ulkoilmaan vievissä ovissa ja laitetilojen ovissa on asianmukaiset lukot,

—	lukot ovat yhdenmukaiset tunnelia ja sen läheistä infrastruktuuria koskevan yleisen turvallisuusstrategian kanssa,

—	hätäuloskäyntejä ei voi lukita sisäpuolelta ja evakuoitava matkustaja voi avata ne,

—	pelastustoimen pääsy on järjestetty.

6.2.7.3

Rakenteita koskevat paloturvallisuusvaatimukset

Ilmoitetun laitoksen on arvioitava 4.2.2.3 kohdassa määriteltyjen rakenteita koskevien paloturvallisuusvaatimusten noudattaminen rataverkon haltijan tai hankintayksikön tekemien laskelmien tulosten avulla.

6.2.7.4

Mahdollisuudet pelastautumiseen, evakuointiin ja pelastamiseen vaaratilanteissa

Ilmoitetun laitoksen on tarkistettava, että valittu ratkaisu on ilmoitettu selkeästi teknisissä asiakirjoissa ja että se on 4.2.2.6 kohdan vaatimusten mukainen. Jos ratkaisu on 4.2.2.6.5 kohdan mukainen vaihtoehtoinen tekninen ratkaisu, ilmoitetun laitoksen on tarkistettava, että siitä on tehty asianmukainen tekninen tutkimus, jonka asianomainen kansallinen viranomainen on hyväksynyt.

6.2.7.5

Pelastustoimen hyökkäysreitit ja laitteet

Ilmoitetun laitoksen on varmistettava tarkastamalla tekniset asiakirjat ja ottaen huomioon pelastustoimen kanssa käytyjen neuvottelujen tulokset, että seuraavissa kohdissa asetetut vaatimukset on täytetty:

—	4.2.2.10 Hätäviestintä

—	4.2.2.11 Pelastustoimen hyökkäystiet

—	4.2.2.12 Pelastusalueet tunneleiden ulkopuolella

—	4.2.2.13 Vedensaanti

—	4.2.3.2 Ajojohdon tai virtakiskojen maadoitus

—	4.2.3.3 Sähkönsyöttö

6.2.7.6

Sähköasennusten luotettavuus

Ilmoitetun laitoksen on varmistettava vain, että 4.2.3.5 kohdan toiminnalliset vaatimukset täyttävä vikatyypin arviointi on tehty.

6.2.7.7

Kuumakäynti-ilmaisimet

Ilmoitetun laitoksen on varmistettava, että kuumakäynnin ilmaisu- tai ennustuslaitteet on järjestetty 4.2.4.1 kohdan vaatimusten mukaisesti ja että rataverkon haltija on laatinut hälytystä seuraaville toimille menettelyt, joilla estetään epäilyttävän liikkuvan kaluston pääsy tunneliin tai pysähtyminen tunnelissa.

6.2.8

Rautatieyritystä koskevien eritelmien arviointiin liittyvät lisävaatimukset

Tässä YTE:ssä CR RST:n osalta esitetyt eritelmät ovat samat kuin ne, jotka määritellään HS RST YTE:ssä. Liikkuvaa kalustoa koskevien eritelmien arviointi on näin ollen tehtävä HS RST YTE:n 6 luvussa määriteltyjen arviointieritelmien mukaisesti, lukuun ottamatta seuraavia kohtia, joissa esitetään lisävaatimuksia ja lisätietoa:

4.2.5.3 Tavarajunien paloturvallisuus

4.2.5.12 Pelastustoimen tiedottaminen ja pääsy paikalle

6.2.8.1

Pelastustoimen tiedottaminen ja pääsy paikalle

Ilmoitetun laitoksen on tarkistettava pelastustoimen kanssa käytyjen neuvottelujen tulosten avulla, että 4.2.5.12 kohdan vaatimukset täyttyvät.

6.2.8.2

Pelastautumisvälineet

Vaatimustenmukaisuuden arviointi kuvaillaan standardeissa EN401:1994, EN402:2003 ja EN403:2004.

7. TÄYTÄNTÖÖNPANO

Tässä SRT YTE:ssä tarkennetaan perusparametrit, joita vaaditaan uusilta, uudistetuilta ja parannetuilta tunneleilta (tavanomaisilla radoilla) tai uudelta, uudistetulta ja parannetulta tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvalta kalustolta tunneleiden yleisen turvallisuustason yhdenmukaistamiseksi Euroopassa. Pääasiallinen keino, jolla tavoite voidaan saavuttaa, on optimaalinen yhdistelmä infrastruktuurin, liikkuvan kaluston ja käyttötoiminnan osajärjestelmien turvallisuusvaatimuksia. Tässä luvussa määritellään SRT YTE:n käyttöönottostrategia, jonka mukaan siirrytään asteittain nykytilanteesta sellaiseen lopulliseen tilanteeseen, jossa YTE:n noudattaminen on yleistä.

7.1 Tämän YTE:n soveltaminen käyttöön otettaviin osajärjestelmiin

7.1.1

Yleistä

Edellä olevia 4–6 lukuja sovelletaan kokonaisuudessaan osajärjestelmiin, jotka kuuluvat tämän YTE:n maantieteelliseen soveltamisalaan (ks. 1.2 kohta) ja jotka otetaan käyttöön sen jälkeen, kun tämä YTE on tullut voimaan.

Ne koskevat erityisesti sekä uusia tunneleita että uusia tunnelihankkeita. Hankkeita, jotka ovat jo edenneet pitkälle, ja sopimuksia, jotka on jo tehty, käsitellään direktiivin 2001/16/EY 7 artiklan a kohdassa.

7.1.2

Nykyisen mallin mukaan rakennettu uusi kalusto

Uusi liikkuva kalusto, jonka malli on ollut olemassa ennen tämän YTE:n voimaantuloa ja hyväksytty yhdessä tai useassa jäsenvaltiossa toimimaan tarkoin määritellyillä radoilla, voidaan ottaa käyttöön neljän vuoden kuluessa tämän YTE:n voimaantulosta ilman SRT YTE:n vaatimustenmukaisuuden arviointia, kunhan juna toimii vain sille määritellyillä radoilla.

Jos liikkuvan kaluston on kuitenkin tarkoitus kulkea radoilla, joilla on yli kilometrin pituisia tunneleita, se on varustettava tämän YTE:n 4.2.5.8 kohdan mukaisella hätäjarrun ohituslaitteella.

7.1.3

Nykyinen liikkuva kalusto, jonka on tarkoitus kulkea uusissa tunneleissa

Nykyisten junien toimintaa YTE:n mukaisissa tunneleissa ei saa rajoittaa, ellei ilmoitetuissa kansallisissa määräyksissä määritelty yleinen turvallisuus muutoin heikkenisi.

7.2 Tämän YTE:n soveltaminen käytössä oleviin osajärjestelmiin

7.2.1

Johdanto

Käytössä olevia osajärjestelmiä parannetaan ja uudistetaan direktiivin 2001/16/EY 14 artiklan 3 kohdassa esitettyjen edellytysten mukaisesti.

Tältä osin siirtymästrategiassa (ks. 7.2.2 kohta) esitetään tapa, jolla jokainen olemassa oleva osajärjestelmä tunnelissa, jota ollaan uudistamassa tai parantamassa, mukautetaan täyttämään tämän YTE:n vaatimukset.

Parantaminen ja uudistaminen määritellään direktiivin 2001/16/EY 2 artiklan l, m ja n alakohdassa. Kaikkia jäljempänä määriteltäviä toimenpiteitä sovelletaan sekä parannus- että uudistustoimiin.

Tämän YTE:n ennakoivan käyttöönoton mahdollistamiseksi jäsenvaltioita kannustetaan edistämään ja tukemaan täytäntöönpanostrategiaa. Kun käytössä olevan tunneliosuuden tai liikkuvan kaluston osajärjestelmiä parannetaan tai uudistetaan, tulisi harkita mahdollisuutta sisällyttää muita osia, jotka eivät kuulu parannus- tai uudistamissuunnitelmaan mutta jotka voidaan saattaa tämän YTE:n mukaisiksi, erityisesti silloin kun ne parantavat turvallisuutta merkittävästi ja parannus voidaan toteuttaa vähäisillä lisäkustannuksilla.

Jos tunneleiden turvallisuuden kannalta merkityksellinen osajärjestelmä arvioidaan uudelleen jotakin toista YTE:ä vasten uudistus- tai parannustöiden seurauksena, ainoastaan ne järjestelmät ja komponentit, joihin työt vaikuttavat suoraan, on arvioitava uudelleen tätä YTE:ä vasten.

7.2.2

Yli kilometrin pituisten tunneleiden parannus- ja uudistustoimenpiteet, osajärjestelmät INS ja ENE

Kun seuraavien osajärjestelmien osia, jotka vaikuttavat tunneleiden turvallisuuteen, parannetaan tai uudistetaan, on toteutettava seuraavat toimenpiteet. Kokoonpanoja ja komponentteja, jotka eivät sisälly johonkin tiettyyn parannus- tai uudistusohjelmaan, ei tarvitse saattaa vaatimustenmukaisiksi tällaisen ohjelman yhteydessä.

7.2.2.1

INS

—	4.5.1 Tunneleiden kunnon tarkastus (vastuussa oleva yksikkö: rataverkon haltija)

—	4.2.2.2 Luvattoman pääsyn estäminen hätäuloskäynteihin ja laitetiloihin (vastuussa oleva yksikkö: rataverkon haltija)

—	4.2.2.4 Rakennusmateriaaleja koskevat paloturvallisuusvaatimukset (vain uudet asennettavat materiaalit; vastuussa oleva yksikkö: rataverkon haltija, hankintayksikkö)

—	4.2.2.9 Poistumisreittien merkinnät (vastuussa oleva yksikkö: rataverkon haltija)

—	4.2.2.10 Hätäviestintä (vastuussa oleva yksikkö: rataverkon haltija)

7.2.2.2

ENE

4.2.3.4 Tunneleiden sähkökaapeleita koskevat vaatimukset, kun kaapeleita vaihdetaan (vastuussa oleva yksikkö: rataverkon haltija)

7.2.3

Parannus- ja uudistustoimenpiteet, osajärjestelmät CCS, OPE, RST

7.2.3.1

CCS: Ei vaadittavia toimenpiteitä.

7.2.3.2

OPE:

OPE-toimenpiteet on toteutettava olemassa olevissa tunneleissa muita osajärjestelmiä koskevista uudistus- tai parannustoimista riippumatta CR OPE YTE:n 7 luvun vaatimusten mukaisesti.

—	4.4.3 Pelastussuunnitelma ja -harjoitukset tunneleita varten (vastuussa oleva yksikkö: rataverkon haltija)

—	4.4.4 Maadoitustavat (vastuussa oleva yksikkö: rataverkon haltija)

—	4.4.5 Reittikirja (vastuussa oleva yksikkö: rautatieyritys)

—	4.6.1 Junan miehistön ja muun henkilökunnan pätevyys tunneleiden osalta (vastuussa oleva yksikkö: rataverkon haltija ja rautatieyritys)

—	4.4.6 Turvallisuuteen ja hätätilanteisiin liittyvä matkustajien tiedotus junassa (vastuussa oleva yksikkö: rautatieyritys)

7.2.3.3

RST (henkilövaunut)

—	4.2.5.1 Liikkuvan kaluston materiaalien ominaisuudet (vain uudet asennettavat materiaalit; vastuussa oleva yksikkö: rautatieyritys, hankintayksikkö)

—	4.2.5.2 Palosammuttimet henkilövaunuissa (vastuussa oleva yksikkö: rautatieyritys, hankintayksikkö)

—	4.2.5.7 Viestintävälineet junissa (vastuussa oleva yksikkö: rautatieyritys, hankintayksikkö)

—	4.2.5.8 Hätäjarrun ohitus (vastuussa oleva yksikkö: rautatieyritys), lukuun ottamatta veturien vetämiä junia, joiden osalta sovelletaan kansallisia päätöksiä

—	4.2.5.9 Hätävalaistusjärjestelmä junassa (vastuussa oleva yksikkö: rautatieyritys, hankintayksikkö)

—	4.2.5.10 Junan ilmastoinnin kytkentä pois päältä (vastuussa oleva yksikkö: rautatieyritys)

—	4.2.5.11.1 Poistuminen henkilövaunuista (vastuussa oleva yksikkö: rautatieyritys, hankintayksikkö)

—	4.2.5.12 Pelastustoimen tiedottaminen ja pääsy paikalle (vastuussa oleva yksikkö: rautatieyritys, hankintayksikkö)

Tavaravaunuja koskevat toimenpiteet määritellään CR RST YTE:ssä (tavaravaunut).

7.2.4

Muut olemassa olevat tunnelit

Tätä YTE:ä ei sovelleta olemassa oleviin osajärjestelmiin, joita ei uudisteta tai paranneta. Sitä ei sovelleta alle 1 000 m pitkiin tunneleihin, joita parannetaan tai uudistetaan.

Euroopan laajuisen verkon turvallisuustason yhdenmukaistamiseksi on syytä kiinnittää huomiota UNECE:n suositukseen (TRANS/AC.9/9, 1.12.2003), jonka E osassa todetaan, että ”Tunneleita on jo paljon käytössä. Monet niistä on rakennettu aikana, jolloin turvallisuusvaatimukset eivät olleet yhtä tiukkoja kuin nykyään. Niitä ei tietenkään voida mukauttaa kohtuullisilla kustannuksilla vastaamaan uusilta tunneleilta vaadittavia mittoja. Rautatietunneleiden turvallisuus ei kuitenkaan riipu yksinomaan rakenteellisista toimenpiteistä, vaan sitä voidaan parantaa myös liikkuvaa kalustoa ja käyttöä koskevilla toimenpiteillä.

Ryhmä suositteleekin, että olemassa olevia tunneleita varten laadittaisiin turvallisuussuunnitelmia (2) , joissa arvioitaisiin tunneleiden turvallisuutta ja ehdotettaisiin tarvittaessa turvallisuuden parantamiseksi toimenpiteitä, jotka voidaan toteuttaa kohtuullisilla kustannuksilla. Ryhmä odottaa, että nämä toimenpiteet valitaan uusia tunneleita koskevista vähimmäisvaatimusten mukaisista toimenpiteistä siten, että etusijalle asetetaan muut kuin rakenteelliset toimenpiteet.”

7.3 YTE:ien tarkistus

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, 6 artiklan 3 kohdan mukaan Euroopan rautatievirasto vastaa YTE:ien tarkistuksen ja ajan tasalle saattamisen valmistelusta. Lisäksi rautatievirasto antaa asianmukaiset suositukset direktiivin 21 artiklassa mainitulle komitealle, jotta tekninen kehitys tai sosiaaliset vaatimukset otetaan huomioon.

Myös toisten YTE:ien vähitellen tapahtuvalla täytäntöönpanolla ja tarkistuksella voi olla vaikutuksia tähän YTE:än. Tähän YTE:än ehdotetut muutokset tarkistetaan perusteellisesti, ja ajan tasalle saatetut YTE:t julkaistaan lähtökohtaisesti kolmen vuoden välein.

Rautatievirastolle on ilmoitettava kaikista tarkasteltavina olevista innovatiivisista ratkaisuista, jotta se voisi päättää niiden sisällyttämisestä YTE:än.

7.4 Kansallisia, kahdenvälisiä, monenvälisiä tai kansainvälisiä sopimuksia koskevat poikkeukset

7.4.1

Voimassa olevat sopimukset

Jos sopimuksissa on tunneleihin liittyviä vaatimuksia, jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tämän YTE:n voimaantulosta seuraavista sopimuksista, joiden nojalla tämän YTE:n soveltamisalaan kuuluvia junia käytetään:

a)	jäsenvaltioiden ja rautatieyritysten tai rataverkon haltijoiden väliset pysyvät tai väliaikaiset kansalliset, kahden- tai monenväliset sopimukset, jotka ovat suunnitellun liikennepalvelun hyvin erityisen tai paikallisen luonteen vuoksi välttämättömiä;

b)	rautatieyritysten, rataverkon haltijoiden tai jäsenvaltioiden kahdenväliset tai monenväliset sopimukset, joilla saadaan aikaan merkittävää paikallista tai alueellista yhteentoimivuutta;

yhden tai useamman jäsenvaltion ja vähintään yhden kolmannen maan tai jäsenvaltioiden rautatieyritysten tai rataverkon haltijoiden ja vähintään yhden kolmannen maan rautatieyrityksen tai rataverkon haltijan välillä tehdyt kansainväliset sopimukset, joilla saadaan aikaan merkittävää paikallista tai alueellista yhteentoimivuutta.

Edellä mainittujen sopimusten yhteensopivuutta EU:n lainsäädännön kanssa, myös niiden syrjimättömyyttä ja erityisesti yhteensopivuutta tämän YTE:n kanssa, arvioidaan, ja komissio ryhtyy tarvittaviin toimiin, joita voivat esimerkiksi olla tämän YTE:n tarkistukset, joilla siihen sisällytetään mahdollisia erikoistapauksia tai siirtymätoimenpiteitä.

Nämä sopimukset sallitaan siihen saakka, kunnes tarvittavat toimenpiteet on toteutettu, mukaan lukien tähän YTE:än liittyvien EU-tason sopimusten tekeminen Venäjän ja kaikkien niiden IVY-maiden kanssa, joilla on yhteistä rajaa EU:n kanssa.

RID-sopimuksesta ja COTIF-asiakirjoista ei ilmoiteta, sillä ne ovat jo tiedossa.

7.4.2

Tulevat sopimukset tai voimassa olevien sopimusten muutokset

Kaikissa tulevissa sopimuksissa tai voimassa olevien sopimusten muutoksissa on otettava huomioon EU:n lainsäädäntö ja erityisesti tämä YTE. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tällaisista sopimuksista tai sopimusten muutoksista. Tällöin sovelletaan 7.4.1 kohdan mukaista menettelyä.

7.5 Erityistapaukset

7.5.1

Johdanto

Seuraavat erityismääräykset koskevat jäljempänä esitettyjä erityistapauksia.

Erityistapaukset jakaantuvat kahteen ryhmään: tapauksiin, joissa määräykset ovat voimassa pysyvästi (tapaus ”P”), ja tapauksiin, joissa määräykset ovat voimassa tilapäisesti (tapaus ”T”). Tilapäisesti voimassa olevien määräysten osalta on suositeltavaa, että asianomaiset jäsenvaltiot saattaisivat kyseisen osajärjestelmän vaatimusten mukaiseksi joko vuoteen 2010 mennessä (tapaus ”T1”) yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi 23. heinäkuuta 1996 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1692/96/EY mukaisesti, taikka vuoteen 2020 mennessä (tapaus ”T2”).

7.5.2

Erityistapausten luettelo

Ei erityistapauksia.

(1) Junan miehistö määritellään OPE YTE:n sanastossa seuraavasti: Junassa mukana olevan henkilöstön jäsenet, joilla on pätevyystodistus ja jotka rautatieyritys on asettanut hoitamaan määrättyjä omia turvallisuuteen liittyviä tehtäviään junassa, esimerkkinä kuljettaja tai vartija.

(2) Turvallisuussuunnitelma määritellään UNECE:n suositusten D osassa.

LIITE A

INFRASTRUKTUURIREKISTERI

Infrastruktuurirekisteriä koskevat vaatimukset

Tiedot	Yhteen-toimivuuden kannalta ratkaiseva	Turval-lisuuden kannalta ratkaiseva
Perustiedot
Liikenteen tyyppi (matkustajaliikenne, tavaraliikenne, vaarallisten aineiden kuljetus tai näiden yhdistelmä, mukaan lukien tavara- ja matkustajaliikenne)
Ratatyyppi
Tunnelin alku ja loppu (ratakilometreinä)
Tunnelityyppi (yksi-, kaksikäytäväinen)
Maanalaisen aseman sijainti (sijainti tunneli- tai ratakilometreinä)
Tekniset tiedot
Tunnelin pituus (metreinä)
Suurin sallittu nopeus (km/t), nopeusjärjestelmä (pienin ja suurin sallittu nopeus junien tai tyyppien mukaan)
Poikkileikkaus (m2)
Hätäuloskäyntien sijainti (ratakilometreinä)
Hätäuloskäynnin tyyppi (porraskuilu, hissi, vaakasuuntainen, reitin pituus)
Kaksikäytäväiset tunnelit: poikkikäytävien sijainti
Hätävalaistus
Hätäviestintä (viestintäjärjestelmä, -kanava jne.)
Pelastustoimen sisäänpääsyn sijainti
Pelastusalueiden sijainti
Sammutusvesiputket (nykyiset, kuivat, täytetyt)
Sammutusvesikapasiteetti
Ajojohdon maadoituslaite (automaattinen/manuaalinen)
>5 km: ajojohdon ryhmittäminen, vaihteiden sijainti
Poistumistien vähimmäisleveys
Kuormaulottuma (kaksikerroksiset matkustajavaunut)
Käytössä olevat ylimääräiset turvallisuustoimenpiteet (tyyppi ja sijainti)
Maanalaisen aseman pituus (metreinä)
Etäisyys maanalaiselta asemalta ulkoilmaan (metreinä)
Maanalaisten asemien sisään-/uloskäynnit (portaat, hissi, liukuportaat)
Maanalaisen aseman ilmanvaihto
Erityiset paloturvallisuustoimenpiteet maanalaisilla asemilla (esim. vesisumuttimet)
Toiminnalliset tiedot
Kaikkien asianomaisten rautatieliikenteen valvontakeskusten nimet
Vastuussa olevan pelastustoimien valvontakeskuksen nimi
Muiden asianomaisten valvontakeskusten nimet
Pelastussuunnitelma (on / ei ole)
Henkilövaunuilta vaadittava paloturvallisuusluokka (ks. 1.1.3 kohta)

LIITE B

LIIKKUVAN KALUSTON REKISTERI

Liikkuvan kaluston rekisteriä koskevat vaatimukset

Tiedot

Yhteen-toimivuuden kannalta ratkaiseva

Turval-lisuuden kannalta ratkaiseva

Perustiedot

Liikkuvan kaluston nimi

Tyyppi

A.	Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmä

B.	Tavanomainen rautatiejärjestelmä

C.	Tavaravaunu

a.	Sähköveturi

b.	Dieselveturi

EMU

DMU

e.	Tavallinen matkustajavaunu

f.	Kaksikerroksinen matkustajavaunu

g.	Makuuvaunu

h.	Muut (esim. höyry)

Henkilövaunujen paloturvallisuusluokka (A tai B, ks. 1.1.3 kohta)

Liikkuva kalusto, jota ei ole tarkoitus käyttää tunneleissa

Tekniset tiedot

Kuumakäynti-ilmaisimet (junassa tai muualla)

Materiaalien palamiskäyttäytyminen (syttymisherkkyys)

Palomuurit (sijainnit, minuutit)

Hätäjarrun ohitus (on / ei ole)

Palovaroittimet junissa (vetoyksikössä, tekniikkakaapeissa jne.)

Viestintävälineet junissa (on / ei ole)

Viestintävälineet valvontakeskuksiin (on / ei ole)

Hätävalaistusjärjestelmä junassa (on / ei ole)

Ilmastoinnin kytkentä pois päältä (paikallinen ja/tai keskusjärjestelmä, manuaalinen ja/tai automaattinen)

Matkustajien hätäuloskäynnit (tyyppi ja etäisyys metreinä)

Turvallisuuden ja hätätilanteiden osalta junassa annettava tiedotus matkustajille (on / ei ole sekä kielet)

Pelastustoimen tiedottaminen ja pääsy paikalle

Liikkuvan kaluston rekisteriin tarvitaan myös perustietoja, kuten seuraavat:

Osapuolet

—	Omistaja tai haltija

—	Ilmoitettu laitos, joka on hyväksynyt liikkuvan kaluston

—	Kansallinen viranomainen, joka on ilmoittanut ilmoitetun laitoksen

—	Kansallinen viranomainen, joka on antanut käyttöönottoluvan

Vaatimustenmukaisuuden arviointi

—	Vaatimustenmukaisuustodistus

—	EY-tarkastusvakuutus

—	Käyttöönottolupa

—	Sovelletut YTE:t

LIITE C

AVOIMET KOHDAT

YTE:n 6 luvussa esitettyjä kunnossapitosääntöjä koskeva vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely — F4 kohta.

LIITE D

VAARATILANNETYYPPIEN JA TOIMENPITEIDEN VÄLINEN SUHDE

Energian ja liikenteen pääosaston sekä pelastustointen kanssa järjestetyn työpajan ehdotuksen mukaisesti 2.2 kohdassa määritellyt kolme yleistä riskiskenaariota

—	2.2.1. ”Kuumat” vaaratilanteet: tulipalo, räjähdys ja sitä seuraava tulipalo, myrkyllisen savun tai kaasun muodostuminen

—	2.2.2. ”Kylmät” vaaratilanteet: törmäys, raiteilta suistuminen

—	2.2.3. Pitkittynyt pysähdys: spontaani evakuointi

on saatettu vastaamaan tässä YTE:ssä määriteltyjä toimenpiteitä. Seuraavassa taulukossa esitetään vaaratilannetyyppien ja toimenpiteiden välinen laadullinen suhde ilmoittamalla, millä toimenpiteillä vastataan mihinkin vaaratilannetyyppiin.

Tunneleiden turvallisuutta edistävään järjestelmään kuuluu neljä perättäistä tasoa: ehkäisy, seurausten lieventäminen, evakuointi ja pelastus.

Esimerkiksi ”kuumia vaaratilanteita” varten on laadittu seuraava strategia:

Ehkäisy: sopivien huonosti syttyvien materiaalien käyttö (4.2.5.1 kohta) vähentää tulipalon syttymisen riskiä. Myös junan kunnon tarkistamisella (4.4.1 kohta) ja asianmukaisilla toimilla voidaan vähentää tulipalon syttymisen todennäköisyyttä.

Seurausten lieventäminen: sopivien huonosti palavien materiaalin käyttö (4.2.5.1 kohta) vähentää merkittävästi kuumuutta ja savua sekä nopeutta, jolla palo leviää matkustajajunissa. Palosammuttimen avulla (4.2.5.2 kohta) voidaan rajoittaa tulipalon leviämistä. Jos junassa syttyy tulipalo, annetaan hälytys (4.2.5.7 kohta). Matkustajat hakeutuvat turvaan junan vahingoittumattomaan osaan, ja luokan B junissa heitä suojaavat palomuurit (4.2.5.4 kohta). Ilmastointi kytketään pois päältä savun leviämisen estämiseksi (4.2.5.10 kohta). Juna poistuu tunnelista, jos se on mahdollista. Hätäjarrun ohitusjärjestelmällä (4.2.5.8 kohta) estetään ei-toivottu pysähtyminen tunneliin, ja lisätoimenpiteillä säilytetään palavan junan ajettavuus (4.2.5.5 kohta).

Evakuointi ja pelastus: jos juna kuitenkin pysähtyy tunneliin, sopivien huonosti palavien ja vain vähän myrkyllisiä päästöjä ja savua muodostavien materiaalien käyttö (4.2.5.1 kohta) auttaa säilyttämään tunnelin ilman sellaisena, että juna voidaan evakuoida. Jos juna pysähtyy, matkustajat evakuoidaan junan miehistön johdolla (4.6.1 kohta) turvalliselle alueelle. Liikkuva kalusto (4.2.5.11 kohta) ja tunnelin infrastruktuuri (4.2.2.6–4.2.2.10 kohta) on suunniteltu siten, että juna voidaan evakuoida tunnelissa. Pelastustoimelle tiedotetaan, miten se pääsee tunneliin (4.2.2.11 kohta) ja liikkuvan kaluston sisätiloihin (4.2.5.12 kohta).

Selitys: INS-, ENE- ja CCS-toimenpiteet on merkitty sinisellä, RST-toimenpiteet vihreällä ja OPE-toimenpiteet keltaisella.

A. Kuuma vaaratilanne

Ehkäisy

Seurausten lieventäminen

Evakuointi ja pelastus

Tulipalo, räjähdys, vaarallisen kaasun muodostuminen

4.2.5.1

Liikkuvan kaluston materiaalien ominaisuudet

4.2.5.1

Liikkuvan kaluston materiaalien ominaisuudet

4.2.5.1

Liikkuvan kaluston materiaalien ominaisuudet

4.4.1

Junien kunnon ja matkakuntoisuuden tarkastus

4.2.2.4

Rakennusmateriaaleja koskevat paloturvallisuusvaatimukset

4.2.2.3

Rakenteita koskevat paloturvallisuusvaatimukset

4.2.3.1

Ajojohdon tai virtakiskojen ryhmittäminen

4.2.2.7

Poistumistiet

4.2.3.4

Tunneleiden sähkökaapeleita koskevat vaatimukset

4.2.2.8

Poistumisreittien hätävalaistus

4.2.3.5

Sähköasennusten luotettavuus

4.2.2.10

Hätäviestintä

4.2.4.1

Kuumakäynti-ilmaisimet

4.2.2.11

Pelastustoimen hyökkäystiet

4.2.5.2

Palonsammuttimet henkilövaunuissa

4.2.2.12

Pelastusalueet tunneleiden ulkopuolella

4.2.5.3

Tavarajunien paloturvallisuus

4.2.2.13

Vedensaanti

4.2.5.4

Palomuurit henkilövaunuissa

4.2.3.2

Ajojohdon tai virtakiskojen maadoitus

4.2.5.5

Lisätoimenpiteet, joilla parannetaan henkilövaunujen ajettavuutta tulipalon sattuessa

4.2.3.3

Sähkönsyöttö

4.2.5.7

Viestintävälineet junissa

4.2.5.11

Poistuminen henkilövaunuista

4.2.5.8

Hätäjarrun ohitus

4.2.5.12

Pelastustoimen tiedottaminen ja pääsy paikalle

4.2.5.9

Hätävalaistusjärjestelmä junassa

4.4.3

Pelastussuunnitelma ja -harjoitukset tunneleita varten

4.2.5.10

Junan ilmastoinnin kytkentä pois päältä

4.4.4

Maadoitustavat

4.4.2

Pelastusohje

4.7.1

Pelastautumislaitteet (tavarajunien miehistölle)

4.4.5

Reittikirja

4.4.6

Turvallisuuden ja hätätilanteiden osalta junassa annettava tiedotus matkustajille

4.4.7

Tunneleiden valvontakeskusten toiminnan koordinointi

4.6.1

Junan miehistön ja muun henkilökunnan pätevyys tunneleiden osalta

B Kylmä vaaratilanne

Ehkäisy

Seurausten lieventäminen

Evakuointi ja pelastus

Törmäys, raiteilta suistuminen

4.2.2.1

Vaihteiden ja risteysten asennus

4.2.3.1

Ajojohdon tai virtakiskojen ryhmittäminen

4.2.2.6

Mahdollisuudet pelastautumiseen, evakuointiin ja pelastamiseen vaaratilanteissa

4.5.1

Tunneleiden kunnon tarkastus

4.2.3.5

Sähköasennusten luotettavuus

4.2.2.7

Poistumistiet

4.2.5.7

Viestintävälineet junissa

4.2.2.8

Poistumisreittien hätävalaistus

4.2.2.9

Poistumisreittien merkinnät

4.4.5

Reittikirja

4.2.2.10

Hätäviestintä

4.4.6

Turvallisuuden ja hätätilanteiden osalta junassa annettava tiedotus matkustajille

4.2.2.11

Pelastustoimen hyökkäystiet

4.4.7

Tunneleiden valvontakeskusten toiminnan koordinointi

4.2.2.12

Pelastusalueet tunneleiden ulkopuolella

4.6.1

Junan miehistön ja muun henkilökunnan pätevyys tunneleiden osalta

4.2.2.13

Vedensaanti

4.4.2

Pelastusohje

4.2.3.2

Ajojohdon tai virtakiskojen maadoitus

4.2.5.9

Hätävalaistusjärjestelmä junassa

4.2.3.3

Sähkönsyöttö

4.2.5.11

Poistuminen henkilövaunuista

4.2.5.12

Pelastustoimen tiedottaminen ja pääsy paikalle

4.4.3

Pelastussuunnitelma ja -harjoitukset tunneleita varten

4.4.4

Maadoitustavat

C Pitkittynyt pysähdys

Ehkäisy

Seurausten lieventäminen

Evakuointi ja pelastus

Spontaani evakuointi

4.2.5.7

Viestintävälineet junissa

4.4.2

Pelastusohje

4.2.2.6

Mahdollisuudet pelastautumiseen, evakuointiin ja pelastamiseen vaaratilanteissa

4.4.6

Turvallisuuden ja hätätilanteiden osalta junassa annettava tiedotus matkustajille

4.4.3

Pelastussuunnitelma ja -harjoitukset tunneleita varten

4.2.2.7

Poistumistiet

4.4.7

Tunneleiden valvontakeskusten toiminnan koordinointi

4.2.2.8

Poistumisreittien hätävalaistus

4.2.2.9

Poistumisteiden ja -reittien merkinnät

4.6.1

Junan miehistön ja muun henkilökunnan pätevyys tunneleiden osalta

4.2.2.10

Hätäviestintä

4.2.5.9

Hätävalaistusjärjestelmä junassa

4.2.2.11

Pelastustoimen hyökkäystiet

4.2.2.12

Pelastusalueet tunneleiden ulkopuolella

LIITE E

OSAJÄRJESTELMIEN ARVIOINTI

E.1 Liitteen soveltamisala

Tässä liitteessä käsitellään osajärjestelmien vaatimustenmukaisuuden arviointia.

E.2 Ominaisuudet ja moduulit

Suunnittelun, kehityksen ja tuotannon eri vaiheissa arvioitavat osajärjestelmän ominaisuudet on taulukossa E merkitty X:llä.

Taulukko E

Arviointi

1	2	3	4	5	6
		Suunnittelu- ja kehitysvaihe	Tuotantovaihe
	Arvioitavat ominaisuudet	Suunnittelun katselmus	Valmistus, kokoon-pano, asennus	Kokoon-pano (ennen käyttöön-ottoa)	Arviointi normaa-leissa käyttö-oloissa
4.2.2.1.	Vaihteiden ja risteysten asennus	X
4.2.2.2.	Luvattoman pääsyn estäminen hätäuloskäynteihin ja laitetiloihin	X		X
4.2.2.3.	Rakenteita koskevat paloturvallisuusvaatimukset	X
4.2.2.4.	Rakennusmateriaaleja koskevat paloturvallisuusvaatimukset	X
4.2.2.5.	Palon ilmaiseminen	X		X
4.2.2.6.	Mahdollisuudet pelastautumiseen, evakuointiin ja pelastamiseen vaaratilanteissa	X
4.2.2.6.1.	Turvallisen alueen määritelmä
4.2.2.6.2.	Yleistä
4.2.2.6.3.	Sivu- ja/tai pystysuuntaiset hätäuloskäynnit ulkoilmaan	X
4.2.2.6.4.	Poikkikäytävät toiseen tunneliin	X
4.2.2.6.5.	Vaihtoehtoiset tekniset ratkaisut	X
4.2.2.7.	Poistumistiet	X
4.2.2.8.	Poistumisreittien hätävalaistus	X		X
4.2.2.9.	Poistumisteiden ja -reittien merkinnät	X
4.2.2.10.	Hätäviestintä	X
4.2.2.11.	Pelastustoimen hyökkäystiet	X
4.2.2.12.	Pelastusalueet tunneleiden ulkopuolella	X
4.2.2.13.	Vedensaanti	X
4.2.3.1.	Ajojohdon tai virtakiskojen ryhmittäminen	X		X
4.2.3.2.	Ajojohdon tai virtakiskojen maadoitus	X		X
4.2.3.3.	Sähkönsyöttö	X
4.2.3.4.	Tunneleiden sähkökaapeleita koskevat vaatimukset	X
4.2.3.5.	Sähköasennusten luotettavuus	X
4.2.5.1.	Liikkuvan kaluston materiaalien ominaisuudet	X
4.2.5.2.	Palosammuttimet henkilövaunuissa	X
4.2.5.3.	Tavarajunien paloturvallisuus	X
4.2.5.4.	Palomuurit henkilövaunuissa	X
4.2.4.1.	Kuumakäynti-ilmaisimet	X
4.2.5.5.	Lisätoimenpiteet, joilla parannetaan henkilövaunujen ajettavuutta tulipalon sattuessa	X
4.2.5.5.1.	Matkustajajunien ajettavuutta koskevat yleiset tavoitteet ja vaatimukset
4.2.5.5.2.	Jarruja koskevat vaatimukset	X
4.2.5.5.3.	Vetolaitteita koskevat vaatimukset	X
4.2.5.6.	Palovaroittimet junissa	X
4.2.5.7.	Viestintävälineet junissa	X
4.2.5.8.	Hätäjarrun ohitus	X	X
4.2.5.9.	Hätävalaistusjärjestelmä junassa	X			X
4.2.5.10.	Junan ilmastoinnin kytkentä pois päältä	X			X
4.2.5.11	Poistuminen henkilövaunuista	X
4.2.5.12.	Pelastustoimen tiedottaminen ja pääsy paikalle	X
4.4.1	Junien kunnon ja matkakuntoisuuden tarkastus Huomautus: 6.2.6 kohdassa selitetään, miksi käyttösääntöjen arviointi on kunkin asianomaisen jäsenvaltion turvallisuusviranomaisen vastuulla ja miksi ilmoitetun laitoksen ei tarvitse arvioida niitä erikseen. Tästä syystä 4.4 ja 4.6 kohdan eritelmiä ei mainita tässä taulukossa.
4.5.1.	Tunneleiden kunnon tarkastus	X
4.5.2.	Liikkuvan kaluston kunnossapito	X
4.7.1.1.	Pelastautumisessa käytettävät kasvosuojukset	X

LIITE F

OSAJÄRJESTELMIEN EY-TARKASTUKSEN MODUULIT

F.1 Moduulien luettelo

Osajärjestelmiä koskevat moduulit

—	Moduuli SB: tyyppitarkastus

—	Moduuli SD: tuotannon laadunvarmistus

—	Moduuli SF: tuotteen tarkastus

—	Moduuli SG: yksikkötarkastus

—	Moduuli SH2: täydellinen laatujärjestelmä ja suunnittelun katselmus

Huoltojärjestelyjä koskeva moduuli

—	Moduuli: vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely

F.2 Yhteentoimivuuden osatekijöitä koskevat moduulit

Ei sovelleta (yhteentoimivuuden osatekijöitä ei ole)

F.3 Osajärjestelmien EY-tarkastuksen moduulit

F.3.1 Moduuli SB: tyyppitarkastus

Tässä moduulissa kuvataan EY-tarkastusmenettely, jota noudattaen ilmoitettu laitos hankintayksikön tai tämän yhteisön alueelle sijoittautuneen valtuutetun edustajan pyynnöstä tarkastaa ja todistaa, että aiottua tuotantoa edustavan infrastruktuuriosajärjestelmän, energiaosajärjestelmän, ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän tai liikkuvan kaluston osajärjestelmän tyyppi

—	on tämän YTE:n ja muiden asiaa koskevien YTE:ien mukainen, mikä osoittaa, että direktiivin 2001/16/EY olennaiset vaatimukset (1) on täytetty,

—	on muiden perustamissopimuksesta seuraavien säädösten mukainen.

Tässä moduulissa määriteltyyn tyyppitarkastukseen voi sisältyä erityisiä arviointivaiheita, kuten suunnittelun katselmus, tyyppitesti tai valmistuksen katselmus, jotka on eritelty asiaa koskevassa YTE:ssä.

Hankintayksikön (2) on jätettävä valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle osajärjestelmän (tyyppitarkastuksena tehtävää) EY-tarkastusta koskeva hakemus.

Hakemukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot ja asiakirjat:

—	hankintayksikön tai tämän valtuutetun edustajan nimi ja osoite,

—	3 kohdan mukainen tekninen dokumentaatio.

Tarkastusta pyytävän on annettava ilmoitetun laitoksen käyttöön aiottua tuotantoa edustava osajärjestelmän (3) näytekappale, josta käytetään jäljempänä nimitystä ”tyyppi”.

Tyyppi saattaa edustaa useita osajärjestelmän versioita edellyttäen, että versioiden väliset erot eivät vaikuta YTE:n määräyksiin.

Ilmoitettu laitos voi tarvittaessa pyytää lisänäytteitä, jos ne ovat tarpeen testiohjelman läpiviemiseksi.

Mikäli testi- ja tarkastusmenetelmät, YTE:n määräykset tai YTE:ssä mainittu eurooppalainen eritelmä (4) niin edellyttävät, ilmoitetulle laitokselle on toimitettava näyte tai näytteitä osajärjestelmän osakokoonpanosta tai kokoonpanosta tai näyte osajärjestelmän esikokoonpanosta.

Teknisen dokumentaation ja näytteiden avulla on voitava tulkita oikein osajärjestelmän suunnittelua, valmistusta, asennusta, kunnossapitoa ja käyttöä sekä pystyttävä arvioimaan, onko osajärjestelmä tässä YTE:ssä esitettyjen vaatimusten mukainen.

Tekniseen dokumentaatioon on sisällyttävä seuraavat osat:

—	osajärjestelmän, sen tekniikan ja rakenteen yleiskuvaus,

—	infrastruktuurirekisteri ja/tai liikkuvan kaluston rekisteri, jossa on kaikki YTE:ssä määrätyt tiedot,

—	komponenttien, osakokoonpanojen, kokoonpanojen, virtapiirien jne. periaatepiirustukset sekä osapiirustukset ja -luettelot,

—	kuvaukset ja selitykset, jotka selvittävät edellä mainittuja piirustuksia ja luetteloja sekä osajärjestelmän kunnossapitoa ja käyttöä,

—	käytetyt tekniset eritelmät, mukaan lukien eurooppalaiset eritelmät,

—	tarvittavat todisteet kyseisten määräysten riittävyydestä erityisesti, mikäli eurooppalaisia eritelmiä ja asianomaisia kohtia ei ole sovellettu kokonaisuudessaan,

—	luettelo osajärjestelmään kuuluvista yhteentoimivuuden osatekijöistä,

—	jäljennökset yhteentoimivuuden osatekijöitä koskevista EY-vaatimustenmukaisuus- tai EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutuksista sekä kaikki direktiivin VI liitteessä määritellyt elementit,

—	todisteet muissa perustamissopimuksesta johtuvissa säädöksissä (todistukset mukaan luettuina) esitettyjen vaatimusten mukaisuudesta,

—	osajärjestelmän valmistusta ja kokoonpanoa koskeva tekninen dokumentaatio,

—	luettelo osajärjestelmän suunnitteluun, valmistukseen, kokoonpanoon ja asennukseen osallistuvista valmistajista,

—	osajärjestelmän käyttöön liittyvät ehdot (ajoaikaan tai -matkaan liittyvät rajoitukset, kulumisrajat jne.),

—	kunnossapitoa koskevat ehdot ja osajärjestelmän kunnossapitoa koskeva tekninen dokumentaatio,

—	kaikki osajärjestelmän tuotannossa, kunnossapidossa tai käytössä huomioon otettavat tekniset vaatimukset,

—	suunnittelun yhteydessä tehtyjen laskelmien tulokset, tehdyt tarkastukset jne.

—	testiraportit.

Mikäli YTE:ssä edellytetään, että tekninen dokumentaatio sisältää muita tietoja, ne on lisättävä.

4.	Ilmoitetun laitoksen on tehtävä seuraavat toimet:

4.1	Ilmoitetun laitoksen on tarkastettava tekninen dokumentaatio.

4.2

Ilmoitetun laitoksen on todennettava, että osajärjestelmästä tai osajärjestelmän kokoonpanoista tai osakokoonpanoista toimitetut näytteet on valmistettu teknisen dokumentaation vaatimusten mukaisesti, ja tehtävä tai teetettävä tyyppitestit YTE:n ja asiaa koskevien eurooppalaisten eritelmien määräysten mukaisesti. Kyseinen valmistus on todennettava asianmukaista arviointimoduulia käyttäen.

4.3	Jos YTE:ssä edellytetään suunnittelun katselmusta, ilmoitetun laitoksen on tarkastettava suunnittelumenetelmät ja -työkalut sekä suunnittelun tulokset arvioidakseen, voidaanko niiden avulla täyttää osajärjestelmän vaatimustenmukaisuutta koskevat vaatimukset suunnitteluprosessin valmistuttua.

4.4	Ilmoitetun laitoksen on yksilöitävä ne elementit, jotka on suunniteltu YTE:n ja eurooppalaisten eritelmien asiaa koskevien määräysten mukaisesti, sekä ne elementit, jotka on suunniteltu soveltamatta näiden eurooppalaisten eritelmien asiaa koskevia määräyksiä.

4.5	Ilmoitetun laitoksen on tehtävä tai teetettävä kohtien 4.2 ja 4.3 mukaiset asianmukaiset tarkastukset ja tarvittavat testit selvittääkseen, onko asiaa koskevia eurooppalaisia eritelmiä todella noudatettu tapauksissa, joissa valmistaja on päättänyt niitä soveltaa.

4.6	Ilmoitetun laitoksen on tehtävä tai teetettävä kohtien 4.2 ja 4.3 mukaiset asianmukaiset tarkastukset ja tarvittavat testit selvittääkseen, ovatko valmistajan ratkaisut YTE:n vaatimusten mukaisia tapauksissa, joissa YTE:ssä mainittuja asiaa koskevia eurooppalaisia eritelmiä ei ole sovellettu.

4.7	Ilmoitetun laitoksen on sovittava hakijan kanssa paikka, jossa tarkastukset ja tarvittavat kokeet suoritetaan.

Jos tyyppi on YTE:n määräysten mukainen, ilmoitetun laitoksen on annettava hakijalle tyyppitarkastustodistus. Todistuksessa on mainittava teknisessä dokumentaatiossa mainitut hankintayksikön ja valmistajan/valmistajien nimi ja osoite, tarkastuksen tulos, todistuksen voimassaolon ehdot sekä tarvittavat tiedot hyväksytyn tyypin yksilöimiseksi.

Todistukseen on liitettävä luettelo teknisen dokumentaation oleellisista kohdista, ja ilmoitetun laitoksen on säilytettävä tämän luettelon jäljennös.

Jos hankintayksiköltä evätään tyyppitarkastustodistus, ilmoitetun laitoksen on annettava yksityiskohtainen selostus epäämisen syistä.

Hakijalle on varattava mahdollisuus valitusmenettelyyn.

6.	Kunkin ilmoitetun laitoksen on annettava muille ilmoitetuille laitoksille oleelliset tiedot tyyppitarkastustodistuksista, jotka se on antanut, peruuttanut tai evännyt.

7.	Muut ilmoitetut laitokset saavat pyynnöstä jäljennökset annetuista tyyppitarkastustodistuksista ja/tai niiden lisäyksistä. Todistusten liitteiden on oltava muiden ilmoitettujen laitosten käytettävissä.

8.	Hankintayksikön on säilytettävä tyyppitarkastustodistusten ja niiden lisäysten jäljennöksiä yhdessä teknisen dokumentaation kanssa osajärjestelmän koko käyttöiän ajan. Nämä on toimitettava niitä pyytävälle jäsenvaltiolle.

Tuotantovaiheessa hakijan on ilmoitettava tyyppitarkastustodistukseen liittyvää teknistä dokumentaatiota hallussaan pitävälle ilmoitetulle laitokselle kaikista sellaisista hyväksyttyyn osajärjestelmään tehtävistä muutoksista, joilla saattaa olla vaikutusta osajärjestelmän YTE:n mukaiseen vaatimuksenmukaisuuteen tai määräysten mukaiseen käyttöön. Tällaisissa tapauksissa osajärjestelmän on saatava lisähyväksyntä. Tällöin ilmoitetun laitoksen on tehtävä vain ne tarkastukset ja testit, jotka ovat asiaan kuuluvia ja muutosten kannalta välttämättömiä. Tämä lisähyväksyntä annetaan joko liitteenä alkuperäiseen tyyppitarkastustodistukseen tai kokonaan uutena todistuksena vanhan todistuksen peruuttamisen jälkeen.

F.3.2 Moduuli SD: tuotannon laadunvarmistus

Tässä moduulissa kuvataan EY-tarkastusmenettely, jota noudattaen ilmoitettu laitos hankintayksikön tai tämän yhteisön alueelle sijoittautuneen valtuutetun edustajan pyynnöstä tarkastaa ja todistaa, että infrastruktuurin, energian tai liikkuvan kaluston osajärjestelmä, jolle ilmoitettu laitos on jo myöntänyt tyyppitarkastustodistuksen,

—	on tämän YTE:n ja muiden asiaa koskevien YTE:ien mukainen, mikä osoittaa, että direktiivin 2001/16/EY olennaiset vaatimukset (5) on täytetty,

—	on muiden perustamissopimuksesta seuraavien säädösten mukainen

ja voidaan ottaa käyttöön.

Ilmoitettu laitos tekee tämän tarkastuksen edellyttäen, että

—	hakemuksen mukaisella osajärjestelmällä on voimassa oleva ennen arviointia annettu tyyppitarkastustodistus,

—	hankintayksikkö (6) ja mukana oleva pääurakoitsija täyttävät 3 kohdan velvoitteet.

Sanalla ”pääurakoitsija” tarkoitetaan yrityksiä, joiden toiminta edesauttaa YTE:n olennaisten vaatimusten täyttämistä. Näitä ovat:

—	yritykset, jotka vastaavat koko osajärjestelmähankkeesta (ja erityisesti osajärjestelmän integroinnista),

—	muut yritykset, jotka ovat mukana vain osassa osajärjestelmähanketta (esimerkiksi osajärjestelmän kokoonpanossa tai asennuksessa).

Sanalla ei tarkoiteta valmistajan alihankkijoita, jotka toimittavat komponentteja ja yhteentoimivuuden osatekijöitä.

EY-tarkastusmenettelyn alaista osajärjestelmää varten hankintayksiköllä tai pääurakoitsijalla, jos sellaista käytetään, on oltava 5 kohdan mukainen valmistusta, tuotteen lopputarkastusta ja testausta koskeva hyväksytty laatujärjestelmä, jota on valvottava 6 kohdan mukaisesti.

Mikäli hankintayksikkö on itse vastuussa koko osajärjestelmähankkeesta (erityisesti osajärjestelmän integroinnista) tai hankintayksikkö suoranaisesti osallistuu tuotantoon (mukaan lukien kokoonpano ja asennus), sillä on oltava käytössä näitä toimintoja koskeva hyväksytty laatujärjestelmä, jota on valvottava 6 kohdan mukaisesti.

Koko osajärjestelmähankkeesta vastaavalla pääurakoitsijalla (jolla on erityisesti vastuu osajärjestelmän integroinnista) on joka tapauksessa oltava valmistusta, tuotteen lopputarkastusta ja testausta koskeva hyväksytty laatujärjestelmä, jota on valvottava 6 kohdan mukaisesti.

4.	EY-tarkastusmenettely

4.1

Hankintayksikön on jätettävä valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle osajärjestelmän EY-tarkastushakemus, joka koskee tuotannon laadunvarmistusta ja johon sisältyy 5.3 ja 6.5 kohdan mukainen laatujärjestelmien valvonnan koordinaatio. Hankintayksikön on ilmoitettava hankkeessa mukana oleville valmistajille valitsemastaan ilmoitetusta laitoksesta ja hakemuksesta.

Hakemuksen perusteella on voitava tulkita oikein osajärjestelmän suunnittelua, valmistusta, kokoonpanoa, asennusta, kunnossapitoa ja käyttöä, ja sen on mahdollistettava tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukaisuuden ja YTE:n vaatimusten mukaisuuden arviointi.

Hakemukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot ja asiakirjat:

—	hankintayksikön tai tämän valtuutetun edustajan nimi ja osoite,

—

hyväksyttyä tyyppiä koskeva tekninen dokumentaatio, mukaan luettuna tyyppitarkastustodistus, joka on annettu moduuli SB:n mukaisen tyyppitarkastusmenettelyn jälkeen,

ja, mikäli ne eivät jo sisälly tähän dokumentaatioon,

—	osajärjestelmän, sen tekniikan ja rakenteen yleiskuvaus,

—	käytetyt tekniset eritelmät, mukaan lukien eurooppalaiset eritelmät (7),

—

tarvittavat todisteet em. eritelmien käytöstä, erityisesti tapauksissa, joissa eurooppalaisia eritelmiä ja olennaisia kohtia ei ole sovellettu täydessä laajuudessaan. Näihin todisteisiin on liitettävä valmistajan suorittamien tai valmistajan puolesta asianmukaisessa laboratoriossa suoritettujen kokeiden tulokset,

—	infrastruktuurirekisteri ja/tai liikkuvan kaluston rekisteri, jossa on kaikki YTE:ssä määrätyt tiedot,

—	osajärjestelmän valmistukseen ja kokoonpanoon liittyvä tekninen dokumentaatio,

—	todisteet muissa perustamissopimuksesta johtuvissa tuotantovaihetta koskevissa säädöksissä (todistukset mukaan luettuina) esitettyjen vaatimusten mukaisuudesta,

—	luettelo osajärjestelmään kuuluvista yhteentoimivuuden osatekijöistä,

—	jäljennökset kaikista osatekijöille vaadittavista EY-vaatimustenmukaisuus- tai EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutuksista sekä kaikki direktiivin VI liitteessä määritellyt vaadittavat elementit,

—	luettelo osajärjestelmän suunnittelussa, valmistuksessa, kokoonpanossa ja asennuksessa mukana olleista valmistajista,

—	selvitys siitä, että kaikki 5.2 kohdan mukaiset vaiheet on tehty hankkeessa mahdollisesti mukana olevan hankintayksikön ja/tai pääurakoitsijan laatujärjestelmän alaisuudessa sekä todisteet näiden järjestelmien tehokkuudesta,

—	tiedot siitä ilmoitetusta laitoksesta, joka vastaa näiden laatujärjestelmien hyväksynnästä ja valvonnasta.

4.3

Ilmoitetun laitoksen on ensiksi tarkastettava hakemus siltä osin, ovatko tyyppitarkastus ja tyyppitarkastustodistus voimassa.

Jos ilmoitettu laitos katsoo, ettei tyyppitarkastustodistus enää ole voimassa tai asianmukainen ja että uusi tyyppitarkastus on välttämätön, sen on perusteltava päätöksensä.

Laatujärjestelmä

5.1

Hankkeessa mahdollisesti mukana olevan hankintayksikön ja siinä mahdollisesti käytettävän pääurakoitsijan on jätettävä valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle laatujärjestelmänsä arvioimista koskeva hakemus.

Hakemukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot ja asiakirjat:

—	kaikki oleelliset aiottua osajärjestelmää koskevat tiedot,

—	laatujärjestelmän dokumentaatio,

—	hyväksytyn tyypin tekninen dokumentaatio ja jäljennös tyyppitarkastustodistuksesta, joka on myönnetty moduulin SB tyyppitarkastusmenettelyn loppuun saattamisen jälkeen.

Osapuolista, jotka ovat mukana vain osassa osajärjestelmähanketta, vaaditaan vain tätä osaa koskevat tiedot.

5.2

Koko osajärjestelmähankkeesta vastaavan pääurakoitsijan tai hankintayksikön osalta laatujärjestelmän on varmistettava, että osajärjestelmä on kokonaisuudessaan tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukainen ja että osajärjestelmä kokonaisuudessaan täyttää YTE:n vaatimukset. Muiden urakoitsijoiden laatujärjestelmiltä edellytetään, että ne varmistavat, että näiden panos osajärjestelmään on tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin ja YTE:n vaatimusten mukainen.

Kaikki hakijoiden soveltamat elementit, vaatimukset ja määräykset on dokumentoitava järjestelmällisesti kirjallisina toimintaohjeina, menettelyinä ja ohjeina. Tämän laatujärjestelmän dokumentaation avulla on voitava tulkita yksiselitteisesti laatuohjelmia, suunnitelmia, käsikirjoja ja tallenteita.

Dokumentoinnin on kaikkien hakijoiden osalta erityisesti sisällettävä seuraavien seikkojen asianmukainen kuvaus:

—	laatutavoitteet ja organisaatio,

—	vastaavat käytettävät valmistus-, laadunvalvonta- ja laadunhallintamenetelmät ja -prosessit sekä järjestelmälliset toimenpiteet,

—	ennen valmistusta, kokoonpanoa ja asennusta, niiden aikana ja niiden jälkeen tehtävät tarkastukset ja testit sekä selvitys siitä, kuinka usein niitä tehdään,

—	laatuun liittyvät tallenteet, kuten tarkastusraportit ja testitiedot, kalibrointitiedot, raportit laadunvarmistuksessa työskentelevien henkilöiden pätevyyksistä jne.,

sekä lisäksi koko osajärjestelmähankkeesta vastaavan pääurakoitsijan tai hankintayksikön osalta:

—	osajärjestelmän kokonaislaatuun liittyvät johdon vastuut ja valtuudet, mukaan lukien erityisesti osajärjestelmän integraation hallinta.

Tutkimusten, testien ja tarkastusten on koskettava kaikkia seuraavia osa-alueita:

—	osajärjestelmän rakenne, erityisesti mukaan lukien maa- ja vesirakennustyöt, osatekijöiden kokoonpano, loppusäätötoimenpiteet,

—	osajärjestelmän lopputestaus ja

—	arviointi normaaleissa käytön aikaisissa oloissa, kun YTE:ssä sitä vaaditaan.

5.3

Hankintayksikön valitseman ilmoitetun laitoksen on tutkittava, kattaako hakijoiden laatujärjestelmän hyväksyntä ja valvonta riittävästi ja asianmukaisesti kaikki osajärjestelmään liittyvät 5.2 kohdan mukaiset vaiheet (8).

Jos osajärjestelmän tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukaisuus ja osajärjestelmän YTE:n vaatimustenmukaisuus perustuu useampaan kuin yhteen laatujärjestelmään, ilmoitetun laitoksen on erityisesti tutkittava seuraavat seikat:

—	onko laatujärjestelmien väliset suhteet ja liitännät selkeästi dokumentoitu ja

—	onko koko osajärjestelmän vaatimustenmukaisuutta koskevat pääurakoitsijan johdon vastuut ja valtuudet riittävästi ja asianmukaisesti määritelty.

5.4

Edellä 5.1 kohdassa mainitun ilmoitetun laitoksen on arvioitava laatujärjestelmä selvittääkseen, täyttääkö se 5.2 kohdassa esitetyt vaatimukset. Ilmoitetun laitoksen on katsottava, että laatujärjestelmä on vaatimusten mukainen, jos hakija toteuttaa tuotannossa, tuotteen lopputarkastuksessa ja testauksessa standardin EN/ISO 9001:2000 mukaista laatujärjestelmää, jossa otetaan huomioon sen osajärjestelmän ominaispiirteet, johon sitä sovelletaan.

Jos hakijalla on käytössä sertifioitu laatujärjestelmä, ilmoitetun laitoksen on otettava tämä huomioon arviointia tehdessään.

Arvioinnin on kohdistuttava nimenomaan kyseiseen osajärjestelmään, ja siinä on otettava huomioon hakijan panos osajärjestelmään. Arviointiryhmässä on oltava ainakin yksi jäsen, jolla on kokemusta kyseiseen osajärjestelmään liittyvän tekniikan arvioimisesta. Arviointimenettelyyn tulee sisältyä tarkastuskäynti hakijan tiloihin.

Arvioinnin tuloksesta on ilmoitettava hakijalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä tutkimuksen johtopäätökset ja perusteltu arviointipäätös.

5.5

Hankintayksikön, mikäli se on mukana hankkeessa, ja pääurakoitsijan on vastattava hyväksytyn laatujärjestelmän mukaisista velvoitteista sekä järjestelmän pitämisestä asianmukaisena ja tehokkaana.

Niiden on ilmoitettava laatujärjestelmän hyväksyneelle ilmoitetulle laitokselle kaikista merkittävistä muutoksista, jotka vaikuttavat siihen, täyttääkö osajärjestelmä YTE:n vaatimukset.

Ilmoitetun laitoksen on arvioitava ehdotetut muutokset ja päätettävä, täyttääkö muutettu laatujärjestelmä edelleen 5.2 kohdan vaatimukset vai onko se arvioitava uudelleen.

Ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava päätöksestään hakijalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä tutkimuksen johtopäätökset ja perusteltu arviointipäätös.

6.	Ilmoitetun laitoksen vastuulla tapahtuva laatujärjestelmien valvonta

6.1	Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että hankintayksikkö, mikäli se on mukana hankkeessa, ja pääurakoitsija täyttävät hyväksytystä laatujärjestelmästä seuraavat velvoitteensa.

6.2

Hankintayksikön, mikäli se on mukana hankkeessa, ja pääurakoitsijan on lähetettävä (tai annettava lähettää) 5.1 kohdassa mainitulle ilmoitetulle laitokselle kaikki vaadittavat asiakirjat, varsinkin osajärjestelmää koskevat toteutussuunnitelmat ja tekniset tiedot (sikäli kuin ne hakijan osajärjestelmähankkeeseen antaman panoksen kannalta ovat oleellisia) ja erityisesti seuraavat tiedot:

—	laatujärjestelmän dokumentaatio, mukaan luettuina erityiset toimet, joihin on ryhdytty sen varmistamiseksi, että

—	koko osajärjestelmähankkeesta vastaavan pääurakoitsijan tai hankintayksikön osalta:

—	koko osajärjestelmän vaatimustenmukaisuuteen liittyvät johdon vastuut ja valtuudet on riittävästi ja asianmukaisesti määritelty,

—	kunkin hakijan osalta: laatujärjestelmää hoidetaan oikein, jotta integraatio osajärjestelmätasolla voidaan toteuttaa,

—	valmistukseen (mukaan lukien kokoonpano ja asennus) liittyvän laatujärjestelmän osan tallenteet, kuten tarkastusraportit ja testitiedot, kalibrointitiedot, raportti laadunvarmistuksessa työskentelevien henkilöiden pätevyyksistä jne.

6.3

Ilmoitetun laitoksen on suoritettava säännöllisesti arviointeja varmistaakseen, että hankintayksikkö, mikäli se on mukana hankkeessa, ja pääurakoitsija ylläpitävät ja käyttävät laatujärjestelmää, sekä annettava näille arviointiraportti. Kun näillä on käytössä sertifioitu laatujärjestelmä, ilmoitetun laitoksen on otettava tämä valvonnassa huomioon.

Näitä arviointeja on suoritettava vähintään kerran vuodessa siten, että vähintään yksi 8 kohdan mukaisen EY-tarkastuksen alaisen osajärjestelmän arviointi tehdään kunkin vaiheen (valmistus, kokoonpano ja asennus) aikana.

6.4

Lisäksi ilmoitettu laitos voi tehdä ennalta ilmoittamatta käyntejä hakijan (hakijoiden) asiaan liittyviin tiloihin. Tällaisten käyntien aikana ilmoitettu laitos voi tarvittaessa tehdä täydellisiä tai osittaisia arviointeja sekä tehdä tai teettää testejä todentaakseen, että laatujärjestelmä toimii oikein. Ilmoitetun laitoksen on annettava hakijalle (hakijoille) raportti käynnistä, arviointiraportti, jos arviointi on suoritettu, sekä testiraportti, jos testi on suoritettu.

6.5

Mikäli hankintayksikön valitsema ja EY-tarkastuksesta vastaava ilmoitettu laitos ei itse valvo kaikkia asiaan liittyviä laatujärjestelmiä, sen on koordinoitava kaikkien muiden tästä tehtävästä vastaavien ilmoitettujen laitosten valvontaa siten, että

—	varmistetaan, että osajärjestelmään liittyvien eri laatujärjestelmien väliset liitännät on oikein hallittu,

—	kerätään yhteistyössä hankintayksikön kanssa arvioinnissa vaadittavat elementit, jotta voidaan taata erilaisten laatujärjestelmien yhdenmukaisuus ja kokonaisvalvonta.

Tähän koordinointiin sisältyvät seuraavat ilmoitetun laitoksen oikeudet:

—	oikeus saada muiden ilmoitettujen laitosten laatima dokumentaatio (hyväksyntään ja valvontaan liittyvä)

—	oikeus olla todistamassa 6.3 kohdan mukaisia valvonta-arviointeja,

—	oikeus käynnistää 6.4 kohdan mukaisia lisäarviointeja omalla vastuullaan sekä yhdessä toisten ilmoitettujen laitosten kanssa.

Edellä 5.1 kohdassa mainitun ilmoitetun laitoksen on aina päästävä tarkastuksia, arviointeja ja valvontaa varten rakennustyömaille, tuotanto- ja kokoonpanotiloihin, asennustyömaille ja varastotiloihin sekä tarvittaessa esivalmistus- ja testaustiloihin ja yleensä kaikkiin tiloihin, joihin pääsyä se pitää tehtäviensä kannalta välttämättömänä hakijan osajärjestelmähankkeeseen antaman panoksen mukaan.

Hankintayksikön, mikäli se on mukana hankkeessa, ja pääurakoitsijan on säilytettävä seuraavat asiakirjat kansallisia viranomaisia varten kymmenen vuotta sen jälkeen, kun viimeinen osajärjestelmä on valmistettu:

—	5.1 kohdan toisen kappaleen toisen luetelmakohdan mukainen dokumentaatio

—	5.5 kohdan toisen kappaleen mukaisiin muutoksiin liittyvät asiakirjat

—	5.4, 5.5 ja 6.4 kohdan mukaiset ilmoitetun laitoksen päätökset ja raportit.

Jos osajärjestelmä täyttää YTE:n vaatimukset, ilmoitetun laitoksen on tyyppitarkastuksen sekä laatujärjestelmän (-järjestelmien) hyväksynnän ja valvonnan perusteella laadittava hankintayksikölle tarkoitettu vaatimustenmukaisuustodistus. Hankintayksikkö puolestaan laatii EY-tarkastusvakuutuksen, joka on tarkoitettu sen jäsenvaltion valvontaviranomaiselle, jonka alueella osajärjestelmä sijaitsee ja/tai toimii.

EY-tarkastusvakuutus ja sen liitteenä olevat asiakirjat on varustettava allekirjoituksella ja päiväyksellä. Vakuutus on kirjoitettava samalla kielellä kuin tekniset asiakirjat, ja siinä on oltava vähintään direktiivin liitteen V mukaiset tiedot.

10.

Hankintayksikön valitseman ilmoitetun laitoksen on laadittava EY-tarkastusvakuutukseen liitettävät tekniset asiakirjat. Niihin on sisällyttävä vähintään direktiivin 18 artiklan 3 kohdan mukaiset tiedot ja erityisesti seuraavat tiedot:

—	kaikki tarvittavat osajärjestelmän ominaisuuksiin liittyvät asiakirjat,

—	luettelo osajärjestelmään kuuluvista yhteentoimivuuden osatekijöistä,

—

EY-vaatimustenmukaisuusvakuutusten ja tarvittaessa EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutusten jäljennökset, jotka on annettava direktiivin 13 artiklan mukaisesti, sekä tarvittaessa niiden liitteenä vastaavat, ilmoitettujen laitosten antamat asiakirjat (todistukset, laatujärjestelmien hyväksynnät ja valvonta-asiakirjat),

—	kaikki osajärjestelmän kunnossapitoon ja käyttöehtoihin ja -rajoituksiin liittyvät tiedot,

—	kaikki ohjeet, jotka liittyvät huoltoon, jatkuvaan tai normaaliin valvontaan, säätöihin ja kunnossapitoon,

—	osajärjestelmän tyyppitarkastustodistus ja moduulissa SB kuvattu siihen liitetty tekninen dokumentaatio,

—	todisteet muissa perustamissopimuksesta johtuvissa säädöksissä (todistukset mukaan luettuina) esitettyjen vaatimusten mukaisuudesta,

—

9 kohdassa mainittu ilmoitetun laitoksen antama ja allekirjoituksellaan vahvistama vaatimustenmukaisuustodistus, jonka liitteenä on asiaa koskevat tarkastus- ja laskelmamuistiinpanot ja jossa todetaan, että hanke on direktiivin ja YTE:n vaatimusten mukainen ja jossa tarvittaessa mainitaan ne varaukset, jotka on arvioinnin kestäessä kirjattu ja joita ei ole peruttu. Todistukseen on myös tarvittaessa liitettävä tarkastuksen yhteydessä laaditut 6.3 ja 6.4 kohdassa mainitut tarkastus- ja arviointiraportit ja erityisesti:

—	infrastruktuurirekisteri ja/tai liikkuvan kaluston rekisteri, jossa on kaikki YTE:ssä määrätyt tiedot.

11.	Jokaisen ilmoitetun laitoksen on annettava toisille ilmoitetuille laitoksille olennaiset tiedot annetuista, perutuista tai evätyistä laatujärjestelmien hyväksynnöistä. Toiset ilmoitetut laitokset saavat pyynnöstä jäljennökset annetuista laatujärjestelmän hyväksynnöistä.

12.

Kaikki vaatimustenmukaisuustodistuksen liitteenä olevat tallenteet on annettava hankintayksikölle.

Yhteisöön sijoittautuneen hankintayksikön on säilytettävä mainittujen teknisten asiakirjojen jäljennöksiä niin kauan kuin osajärjestelmä on käytössä ja vielä kolme vuotta sen jälkeen; jäljennökset on myös lähetettävä niitä pyytävälle jäsenvaltiolle.

F.3.3 Moduuli SF: tuotteen tarkastus

Tässä moduulissa kuvataan EY-tarkastusmenettely, jota noudattaen ilmoitettu laitos hankintayksikön tai tämän yhteisön alueelle sijoittautuneen valtuutetun edustajan pyynnöstä tarkastaa ja todistaa, että infrastruktuurin, energian tai liikkuvan kaluston osajärjestelmä, jolle ilmoitettu laitos on jo myöntänyt EY-tyyppitarkastustodistuksen,

—	on tämän YTE:n ja muiden asiaa koskevien YTE:ien mukainen, mikä osoittaa, että direktiivin 2001/16/EY olennaiset vaatimukset (9) on täytetty,

—	on muiden perustamissopimuksesta seuraavien säädösten mukainen

—	ja voidaan ottaa käyttöön.

Hankintayksikön (10) on jätettävä valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle osajärjestelmän (tuotetarkastuksena tehtävää) EY-tarkastusta koskeva hakemus.

Hakemukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot ja asiakirjat:

—	hankintayksikön tai tämän valtuutetunedustajan nimi ja osoite,

—	tekninen dokumentaatio.

Tällä menettelyn osalla hankintayksikkö varmistaa ja vakuuttaa, että kyseinen osajärjestelmä on tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukainen ja täyttää sitä koskevan YTE:n vaatimukset.

Ilmoitettu laitos tekee tämän tarkastuksen edellyttäen, että hakemuksen mukaisella osajärjestelmällä on voimassa oleva ennen arviointia annettu tyyppitarkastustodistus.

Hankintayksikön on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että valmistusprosessin (myös pääurakoitsijan (11) silloin kun sellaista käytetään, tekemä yhteentoimivuuden osatekijöiden kokoonpano ja integrointi) avulla voidaan varmistaa, että osajärjestelmä on yhdenmukainen tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin kanssa ja vastaa sitä koskevan YTE:n vaatimuksia.

Hakemuksen perusteella on voitava tulkita oikein osajärjestelmän suunnittelua, valmistusta, asennusta, kunnossapitoa ja käyttöä, ja sen on mahdollistettava tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukaisuuden ja YTE:n vaatimusten mukaisuuden arviointi.

Hakemukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot ja asiakirjat:

—	hyväksyttyä tyyppiä koskeva tekninen dokumentaatio, mukaan luettuna tyyppitarkastustodistus, joka on annettu moduuli SB:n mukaisen tyyppitarkastusmenettelyn jälkeen,

ja, mikäli ne eivät jo sisälly tähän dokumentaatioon,

—	osajärjestelmän, sen tekniikan ja rakenteen yleiskuvaus,

—	infrastruktuurirekisteri ja/tai liikkuvan kaluston rekisteri, jossa on kaikki YTE:ssä määrätyt tiedot,

—	komponenttien, osakokoonpanojen, kokoonpanojen, virtapiirien jne. periaatepiirustukset sekä osapiirustukset ja -luettelot,

—	osajärjestelmän valmistukseen ja kokoonpanoon liittyvä tekninen dokumentaatio,

—	käytetyt tekniset eritelmät, mukaan lukien eurooppalaiset eritelmät (12),

—	tarvittavat todisteet edellä mainittujen eritelmien käytöstä, erityisesti tapauksissa, joissa eurooppalaisia eritelmiä ja olennaisia kohtia ei ole sovellettu täydessä laajuudessaan,

—	todisteet muissa perustamissopimuksesta johtuvissa tuotantovaihetta koskevissa säädöksissä (todistukset mukaan luettuina) esitettyjen vaatimusten mukaisuudesta,

—	luettelo osajärjestelmään kuuluvista yhteentoimivuuden osatekijöistä,

—	jäljennökset kaikista osatekijöille vaadittavista EY-vaatimustenmukaisuus- tai EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutuksista sekä kaikki direktiivin liitteessä VI määritellyt vaadittavat elementit,

—	luettelo osajärjestelmän suunnittelussa, valmistuksessa, kokoonpanossa ja asennuksessa mukana olleista valmistajista.

Mikäli YTE:ssä edellytetään, että tekninen dokumentaatio sisältää muita tietoja, ne on lisättävä.

Ilmoitetun laitoksen on ensiksi tarkastettava hakemus siltä osin, ovatko tyyppitarkastus ja tyyppitarkastustodistus voimassa.

Jos ilmoitettu laitos katsoo, ettei tyyppitarkastustodistus enää ole voimassa tai asianmukainen ja että uusi tyyppitarkastus on välttämätön, sen on perusteltava päätöksensä.

Ilmoitetun laitoksen on suoritettava tarvittavat tarkastukset ja testit sen varmistamiseksi, että osajärjestelmä on yhdenmukainen tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin kanssa ja vastaa YTE:n vaatimuksia. Ilmoitetun laitoksen on tarkastettava ja testattava jokainen sarjatuotantona valmistettava, 4 kohdan mukainen osajärjestelmä.

7.	Tarkastus tutkimalla ja testaamalla jokainen (sarjatuotantona valmistettu) osajärjestelmä

7.1	Ilmoitetun laitoksen on tehtävä testit, tarkastukset ja todennukset varmistuakseen siitä, että sarjatuotantona valmistetut osajärjestelmät ovat YTE:n vaatimusten mukaiset. Tutkimukset, testit ja tarkastukset on ulotettava YTE:n mukaisiin vaiheisiin.

7.2

Kaikki (sarjatuotantona valmistetut) osajärjestelmät on yksitellen tutkittava, testattava ja todennettava (13) sen todentamiseksi, että osajärjestelmät ovat tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin sekä niitä koskevien YTE:n vaatimusten mukaisia. Jos testiä ei ole määritelty YTE:ssä (tai YTE:ssä mainitussa eurooppalaisessa standardissa), sovelletaan eurooppalaisia eritelmiä tai vastaavia testejä.

Ilmoitetun laitoksen on sovittava hankintayksikön (ja pääurakoitsijan) kanssa siitä, missä testit tehdään, sekä siitä, että hankintayksikkö tekee itse osajärjestelmän lopputestit ja YTE:n edellyttämät testit normaaleissa käytönaikaisissa oloissa ilmoitetun laitoksen valvonnassa ja sen edustajien läsnä ollessa.

Ilmoitetun laitoksen on aina päästävä testauksia ja tarkastuksia varten tuotanto- ja kokoonpanotiloihin sekä asennustyömaille sekä tarvittaessa esivalmistus- ja testaustiloihin, jotta se voi suorittaa sille YTE:ssä määrätyt tehtävät.

Jos osajärjestelmä täyttää YTE:n vaatimukset, ilmoitetun laitoksen on laadittava hankintayksikölle tarkoitettu vaatimustenmukaisuustodistus. Hankintayksikkö puolestaan laatii EY-tarkastusvakuutuksen, joka on tarkoitettu sen jäsenvaltion valvontaviranomaiselle, jonka alueella osajärjestelmä sijaitsee ja/tai toimii.

Näiden ilmoitetun laitoksen toimien on perustuttava tyyppitarkastukseen ja kaikille sarjatuotantona valmistetuille tuotteille 7 kohdassa mainittuihin ja YTE:ssä ja/tai asiaa koskevissa eurooppalaisissa eritelmissä vaadittuihin testeihin, todennuksiin ja tarkastuksiin.

10.

Ilmoitetun laitoksen on laadittava EY-tarkastusvakuutukseen liitettävät tekniset asiakirjat. Niihin on sisällyttävä vähintään direktiivin 18 artiklan 3 kohdan mukaiset tiedot ja erityisesti seuraavat tiedot:

—	kaikki tarvittavat osajärjestelmän ominaisuuksiin liittyvät asiakirjat,

—	infrastruktuurirekisteri ja/tai liikkuvan kaluston rekisteri, jossa on kaikki YTE:ssä määrätyt tiedot,

—	luettelo osajärjestelmään kuuluvista yhteentoimivuuden osatekijöistä,

—

—	kaikki osajärjestelmän kunnossapitoon ja käyttöehtoihin ja -rajoituksiin liittyvät tiedot,

—	kaikki ohjeet, jotka liittyvät huoltoon, jatkuvaan tai normaaliin valvontaan, säätöihin ja kunnossapitoon,

—	osajärjestelmän tyyppitarkastustodistus ja moduulissa SB kuvattu siihen liitetty tekninen dokumentaatio,

—

edellä 9 kohdassa mainittu ilmoitetun laitoksen antama ja allekirjoituksellaan vahvistama vaatimustenmukaisuustodistus, jonka liitteenä on asiaa koskevat laskelmamuistiinpanot ja jossa todetaan, että hanke on direktiivin ja YTE:n vaatimusten mukainen ja jossa tarvittaessa mainitaan ne varaukset, jotka on arvioinnin kestäessä kirjattu ja joita ei ole peruttu. Todistukseen on lisäksi tarvittaessa liitettävä

—	tarkastuksen yhteydessä laaditut tarkastus- ja arviointiraportit.

11.

Kaikki vaatimustenmukaisuustodistuksen liitteenä olevat tallenteet on annettava hankintayksikölle.

Hankintayksikön on säilytettävä mainittujen teknisten asiakirjojen jäljennöksiä niin kauan kuin osajärjestelmä on käytössä ja vielä kolme vuotta sen jälkeen; jäljennökset on myös lähetettävä niitä pyytävälle jäsenvaltiolle.

F.3.4 Moduuli SG: yksikkötarkastus

Tässä moduulissa kuvaillaan EY-tarkastusmenettely, jota noudattaen ilmoitettu laitos hankintayksikön tai tämän yhteisön alueelle sijoittautuneen valtuutetun edustajan pyynnöstä tarkastaa ja todistaa, että infrastruktuuriosajärjestelmä, energiaosajärjestelmä, ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä tai liikkuvan kaluston osajärjestelmä

—	on tämän YTE:n ja muiden asiaa koskevien YTE:ien mukainen, mikä osoittaa, että direktiivin 2001/16/EY olennaiset vaatimukset (14) on täytetty,

—	on muiden perustamissopimuksesta seuraavien säädösten mukainen

ja voidaan ottaa käyttöön.

Hankintayksikön (15) on jätettävä valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle osajärjestelmän (yksikkötarkastuksena tehtävää) EY-tarkastusta koskeva hakemus.

Hakemukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot ja asiakirjat:

—	hankintayksikön tai tämän valtuutetun edustajan nimi ja osoite,

—	tekninen dokumentaatio.

Teknisen dokumentaation avulla on voitava tulkita oikein osajärjestelmän suunnittelua, valmistusta, asennusta ja käyttöä, ja sen on mahdollistettava YTE:n vaatimusten mukaisuuden arviointi.

Tekniseen dokumentaatioon on sisällyttävä seuraavat osat:

—	osajärjestelmän, sen tekniikan ja rakenteen yleiskuvaus,

—	infrastruktuurirekisteri ja/tai liikkuvan kaluston rekisteri, jossa on kaikki YTE:ssä määrätyt tiedot,

—	komponenttien, osakokoonpanojen, kokoonpanojen, virtapiirien jne. periaatepiirustukset sekä osapiirustukset ja -luettelot,

—	kuvaukset ja selitykset, jotka selvittävät edellä mainittuja piirustuksia ja luetteloja sekä osajärjestelmän kunnossapitoa ja käyttöä,

—	käytetyt tekniset eritelmät, mukaan lukien eurooppalaiset eritelmät (16),

—	tarvittavat todisteet kyseisten määräysten riittävyydestä erityisesti, mikäli eurooppalaisia eritelmiä ja asianomaisia kohtia ei ole sovellettu kokonaisuudessaan,

—	luettelo osajärjestelmään kuuluvista yhteentoimivuuden osatekijöistä,

—	jäljennökset kaikista osatekijöille vaadittavista EY-vaatimustenmukaisuus- tai EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutuksista sekä kaikki direktiivin liitteessä VI määritellyt vaadittavat elementit,

—	todisteet muissa perustamissopimuksesta johtuvissa säädöksissä (todistukset mukaan luettuina) esitettyjen vaatimusten mukaisuudesta,

—	osajärjestelmän valmistusta ja kokoonpanoa koskeva tekninen dokumentaatio,

—	luettelo osajärjestelmän suunnittelussa, valmistuksessa, kokoonpanossa ja asennuksessa mukana olleista valmistajista,

—	osajärjestelmän käyttöön liittyvät ehdot (ajoaikaan tai -matkaan liittyvät rajoitukset, kulumisrajat jne.),

—	kunnossapitoa koskevat ehdot ja osajärjestelmän kunnossapitoa koskeva tekninen dokumentaatio,

—	kaikki osajärjestelmän tuotannossa, kunnossapidossa tai käytössä huomioon otettavat tekniset vaatimukset,

—	suunnittelun yhteydessä tehtyjen laskelmien tulokset, tehdyt tarkastukset jne.

—	kaikki muut asianmukaiset tekniset todisteet, joilla voidaan osoittaa, että itsenäiset ja valtuutetut elimet ovat aiemmin tehneet hyväksyttävät tarkastukset tai testit vastaavissa oloissa.

Mikäli YTE:ssä edellytetään, että tekninen dokumentaatio sisältää muita tietoja, ne on lisättävä.

Ilmoitetun laitoksen on tarkastettava hakemus ja tekninen dokumentaatio sekä yksilöitävä ne elementit, jotka on suunniteltu YTE:n ja eurooppalaisten eritelmien asiaa koskevien määräysten mukaisesti, sekä ne elementit, jotka on suunniteltu soveltamatta näiden eurooppalaisten eritelmien asiaa koskevia määräyksiä.

Ilmoitetun laitoksen on tarkastettava osajärjestelmä ja varmistettava, että asianmukaisilla ja välttämättömillä testeillä on selvitetty, että valittuja asiaa koskevia eurooppalaisia eritelmiä on todella sovellettu, ja että valitut ratkaisut ovat YTE:n vaatimusten mukaisia tapauksissa, joissa asianmukaisia eurooppalaisia eritelmiä ei ole sovellettu.

Tutkimukset, testit ja tarkastukset on ulotettava seuraaviin YTE:n mukaisiin vaiheisiin:

—	tekniikan yleiskuvaus,

—	osajärjestelmän rakenne, erityisesti ja tarvittaessa mukaan luettuina maa- ja vesirakennustyöt, osatekijöiden kokoonpano, loppusäätötoimenpiteet,

—	osajärjestelmän lopputestaus ja

—	arviointi normaaleissa käytön aikaisissa oloissa, milloin YTE sitä vaatii.

Ilmoitettu laitos voi ottaa huomioon muiden elinten tai hakijan vastaavissa oloissa tekemät (tai hakijan puolesta tehdyt) hyväksyttävät tutkimukset, tarkastukset tai testit (17) silloin, kun niin todetaan asiaa koskevassa YTE:ssä. Ilmoitettu laitos päättää sitten, käyttääkö se näiden tarkastusten tai testien tuloksia.

Ilmoitetun laitoksen kokoamat todisteet kelpaavat ja riittävät osoittamaan YTE:n vaatimusten täyttymisen ja sen, että kaikki vaaditut tarkastukset ja testit on tehty.

Kaikkia käytettäviä todisteita, jotka ovat peräisin muilta osapuolilta, tarkastellaan ennen kuin mitään testejä tai tarkistuksia tehdään, koska ilmoitettu laitos voi halutessaan arvioida, todistaa tai tarkistaa testejä tai tarkistuksia silloin, kun ne tehdään.

Tällaisten muiden todisteiden laajuus on perusteltava dokumentoiduilla analyyseilla, jotka koskevat muun muassa jäljempänä lueteltuja tekijöitä (18). Nämä perustelut on sisällytettävä teknisiin asiakirjoihin.

Kaikissa tapauksissa lopullinen vastuu niistä kuuluu ilmoitetulle laitokselle.

5.	Ilmoitetun laitoksen on sovittava hankintayksikön kanssa siitä, missä testit tehdään, sekä siitä, että hankintayksikkö tekee itse osajärjestelmän lopputestit ja YTE:n edellyttämät testit normaaleissa käytön aikaisissa oloissa ilmoitetun laitoksen valvonnassa ja sen edustajien läsnä ollessa.

6.	Ilmoitetun laitoksen on päästävä testauksia ja tarkastuksia varten suunnitteluosastoille, rakennustyömaille, tuotanto- ja kokoonpanotiloihin sekä asennustyömaille sekä tarvittaessa esivalmistus- ja testaustiloihin, jotta se voi suorittaa sille YTE:ssä määrätyt tehtävät.

Jos osajärjestelmä täyttää YTE:n vaatimukset, ilmoitetun laitoksen on YTE:n ja/tai asiaa koskevien eurooppalaisten eritelmien vaatimusten mukaisesti tehtyjen testien, tarkastusten ja tarkistusten perusteella laadittava hankintayksikölle tarkoitettu vaatimustenmukaisuustodistus. Hankintayksikkö puolestaan laatii EY-tarkastusvakuutuksen, joka on tarkoitettu sen jäsenvaltion valvontaviranomaiselle, jonka alueella osajärjestelmä sijaitsee ja/tai toimii.

—	kaikki tarvittavat osajärjestelmän ominaisuuksiin liittyvät asiakirjat,

—	luettelo osajärjestelmään kuuluvista yhteentoimivuuden osatekijöistä,

—

—	kaikki osajärjestelmän kunnossapitoon ja käyttöehtoihin ja -rajoituksiin liittyvät tiedot,

—	kaikki ohjeet, jotka liittyvät huoltoon, jatkuvaan tai normaaliin valvontaan, säätöihin ja kunnossapitoon,

—

edellä 7 kohdassa mainittu ilmoitetun laitoksen antama ja allekirjoituksellaan vahvistama vaatimustenmukaisuustodistus, jonka liitteenä on asiaa koskevat tarkastus- ja laskelmamuistiinpanot ja jossa todetaan, että hanke on direktiivin ja YTE:n vaatimusten mukainen ja jossa tarvittaessa mainitaan ne varaukset, jotka on arvioinnin kestäessä kirjattu ja joita ei ole peruttu; todistukseen on myös tarvittaessa liitettävä tarkastuksen yhteydessä laaditut tarkastus- ja arviointiraportit,

—	todisteet muissa perustamissopimuksesta johtuvissa säädöksissä (todistukset mukaan luettuina) esitettyjen vaatimusten mukaisuudesta,

—	infrastruktuurirekisteri ja/tai liikkuvan kaluston rekisteri, jossa on kaikki YTE:ssä määrätyt tiedot.

Kaikki vaatimustenmukaisuustodistuksen liitteenä olevat tallenteet on annettava hankintayksikölle.

Hankintayksikön on säilytettävä teknisten asiakirjojen jäljennöksiä niin kauan kuin osajärjestelmä on käytössä ja vielä kolme vuotta sen jälkeen; jäljennökset on myös lähetettävä niitä pyytävälle jäsenvaltiolle.

F.3.5 Moduuli SH2: täydellinen laatujärjestelmä ja suunnittelun katselmus

—	on tämän YTE:n ja muiden asiaa koskevien YTE:ien mukainen, mikä osoittaa, että direktiivin 2001/16/EY olennaiset vaatimukset (19) on täytetty,

—	on muiden perustamissopimuksesta johtuvien säädösten mukainen ja voidaan ottaa käyttöön.

Ilmoitettu laitos tekee tämän tarkastuksen, johon sisältyy osajärjestelmän suunnitteluvaiheen tarkastus, edellyttäen, että hankintayksikkö (20) ja mukana oleva pääurakoitsija täyttävät 3 kohdan vaatimukset.

Sanalla ”pääurakoitsija” tarkoitetaan yrityksiä, joiden toiminta edesauttaa YTE:n olennaisten vaatimusten täyttämistä. Näitä ovat

—	yritykset, jotka vastaavat koko osajärjestelmähankkeesta (ja erityisesti osajärjestelmän integroinnista)

—	muut yritykset, jotka ovat mukana vain osassa osajärjestelmähanketta (esimerkiksi osajärjestelmän suunnittelussa, kokoonpanossa tai asennuksessa).

Sanalla ei tarkoiteta valmistajan alihankkijoita, jotka toimittavat komponentteja ja yhteentoimivuuden osatekijöitä.

EY-tarkastusmenettelyn alaista osajärjestelmää varten hankintayksiköllä tai pääurakoitsijalla, jos sellaista käytetään, on oltava 5 kohdan mukainen suunnittelua, valmistusta, tuotteen lopputarkastusta ja testausta koskeva hyväksytty laatujärjestelmä, jota on valvottava 6 kohdan mukaisesti.

Koko osajärjestelmähankkeesta vastaavalla pääurakoitsijalla (jolla on erityisesti vastuu osajärjestelmän integroinnista) on joka tapauksessa oltava suunnittelua ja valmistusta sekä tuotteen lopputarkastusta ja testausta koskeva hyväksytty laatujärjestelmä, jota on valvottava 6 kohdan mukaisesti.

Mikäli hankintayksikkö on itse vastuussa koko osajärjestelmähankkeesta (erityisesti osajärjestelmän integroinnista) tai hankintayksikkö osallistuu itse suunnitteluun ja/tai tuotantoon (mukaan lukien kokoonpano ja asennus), sillä on oltava käytössä näitä toimintoja koskeva hyväksytty laatujärjestelmä, jota on valvottava 6 kohdan mukaisesti.

Hakijoilta, jotka ovat mukana vain kokoonpanossa ja asennuksessa, vaaditaan ainoastaan valmistusta, tuotteen lopputarkastusta ja testausta koskeva hyväksytty laatujärjestelmä.

4.	EY-tarkastusmenettely

4.1

Hankintayksikön on jätettävä valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle osajärjestelmän EY-tarkastushakemus, joka koskee täydellistä laadunvarmistusta ja suunnittelun tarkastusta ja johon sisältyy 5.4. ja 6.6 kohdan mukainen laatujärjestelmien valvonnan koordinointi. Hankintayksikön on ilmoitettava hankkeessa mukana oleville valmistajille valitsemastaan ilmoitetusta laitoksesta ja hakemuksesta.

4.2

Hakemukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot ja asiakirjat:

—	hankintayksikön tai sen valtuutetun edustajan nimi ja osoite,

—

tekninen dokumentaatio, joka sisältää seuraavat tiedot:

—	osajärjestelmän, sen tekniikan ja rakenteen yleiskuvaus,

—	käytetyt tekniset eritelmät, mukaan luettuina eurooppalaiset eritelmät (21),

—	tarvittavat todisteet em. eritelmien käytöstä, erityisesti tapauksissa, joissa eurooppalaisia eritelmiä ja olennaisia kohtia ei ole sovellettu täydessä laajuudessaan,

—	testiohjelma,

—	infrastruktuurirekisteri ja/tai liikkuvan kaluston rekisteri, jossa on kaikki YTE:ssä määrätyt tiedot,

—	osajärjestelmän valmistukseen ja kokoonpanoon liittyvä tekninen dokumentaatio

—	luettelo osajärjestelmään kuuluvista yhteentoimivuuden osatekijöistä,

—	jäljennökset kaikista osatekijöille vaadittavista EY-vaatimustenmukaisuus- tai EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutuksista sekä kaikki direktiivin VI liitteessä määritellyt vaadittavat elementit,

—	todisteet muissa perustamissopimuksesta johtuvissa säädöksissä (todistukset mukaan luettuina) esitettyjen vaatimusten mukaisuudesta,

—	luettelo osajärjestelmän suunnittelussa, valmistuksessa, kokoonpanossa ja asennuksessa mukana olleista valmistajista,

—	osajärjestelmän käyttöön liittyvät ehdot (ajoaikaan tai -matkaan liittyvät rajoitukset, kulumisrajat jne.),

—	kunnossapitoa koskevat ehdot ja osajärjestelmän kunnossapitoa koskeva tekninen dokumentaatio,

—	kaikki osajärjestelmän tuotannossa, kunnossapidossa tai käytössä huomioon otettavat tekniset vaatimukset,

—	selvitys siitä, että kaikki 5.2 kohdan mukaiset vaiheet on tehty hankkeessa pääurakoitsijan ja/tai mahdollisesti mukana olevan hankintayksikön laatujärjestelmän alaisuudessa sekä todisteet näiden järjestelmien tehokkuudesta,

—	tiedot ilmoitetusta laitoksesta (laitoksista), joka vastaa näiden laatujärjestelmien hyväksynnästä ja valvonnasta.

4.3	Hankintayksikön on esitettävä asianmukaisen laboratorion tämän puolesta tekemien tutkimusten, tarkastusten ja testien tulokset (22), mukaan lukien mahdollisesti vaadittujen tyyppitestien tulokset.

4.4

Ilmoitetun laitoksen on tutkittava hakemus suunnittelun tarkastuksen osalta ja arvioitava testien tulokset. Jos suunnittelu on sitä koskevan YTE:n ja direktiivin vaatimusten mukainen, ilmoitetun laitoksen on annettava hakijalle suunnittelutarkastustodistus. Todistuksen on sisällettävä suunnittelutarkastuksen päätelmät, todistuksen voimassaoloehdot, suunnittelukohteen yksilöimiseksi tarvittavat tiedot sekä tarvittaessa kuvaus osajärjestelmän toiminnasta.

Jos hankintayksiköltä evätään suunnittelutarkastustodistus, ilmoitetun laitoksen on annettava yksityiskohtainen selostus epäämisen syistä.

Hakijalle on varattava mahdollisuus valitusmenettelyyn.

4.5

Tuotantovaiheessa hakijan on ilmoitettava suunnittelutarkastustodistukseen liittyvää teknistä dokumentaatiota hallussaan pitävälle ilmoitetulle laitokselle kaikista sellaisista hyväksyttyyn osajärjestelmään tehtävistä muutoksista, joilla saattaa olla vaikutusta osajärjestelmän YTE:n mukaiseen vaatimuksenmukaisuuteen tai määräysten mukaiseen käyttöön. Tällaisissa tapauksissa osajärjestelmän on saatava lisähyväksyntä. Tällöin ilmoitetun laitoksen on tehtävä vain ne tarkastukset ja testit, jotka ovat asiaan kuuluvia ja muutosten kannalta välttämättömiä. Tämä lisähyväksyntä annetaan joko liitteenä alkuperäiseen suunnittelutarkastustodistukseen tai kokonaan uutena todistuksena vanhan todistuksen peruuttamisen jälkeen.

5.	Laatujärjestelmä

5.1

Hakemukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot ja asiakirjat:

—	kaikki oleelliset aiottua osajärjestelmää koskevat tiedot,

—

laatujärjestelmän dokumentaatio.

—	Osapuolista, jotka ovat mukana vain osassa osajärjestelmähanketta, vaaditaan vain tätä osaa koskevat tiedot.

5.2

Koko osajärjestelmähankkeesta vastaavan pääurakoitsijan tai hankintayksikön osalta laatujärjestelmän on varmistettava, että osajärjestelmä kokonaisuudessaan täyttää YTE:n vaatimukset.

Muiden urakoitsijoiden laatujärjestelmiltä edellytetään, että ne varmistavat, että näiden panos osajärjestelmään on YTE:n vaatimusten mukainen.

Järjestelmään on erityisesti sisällyttävä seuraavien seikkojen asianmukainen kuvaus:

—

kaikkien hakijoiden osalta:

—	laatutavoitteet ja organisaatio,

—	vastaavat käytettävät valmistus-, laadunvalvonta- ja laadunhallintamenetelmät ja -prosessit sekä järjestelmälliset toimenpiteet,

—	ennen suunnittelua, valmistusta, kokoonpanoa ja asennusta, niiden aikana ja niiden jälkeen tehtävät tarkastukset ja testit sekä selvitys siitä, kuinka usein niitä tehdään,

—	laatuun liittyvät tallenteet, kuten tarkastusraportit ja testitiedot, kalibrointitiedot, raportti laadunvarmistuksessa työskentelevien henkilöiden pätevyyksistä jne.,

—

pääurakoitsijan osalta siinä laajuudessa, kuin ne ovat oleellisia tämän osajärjestelmän suunnitteluun antaman panoksen osalta:

—	ne suunnittelun pohjana olevat tekniset tiedot ja eurooppalaiset eritelmät, joita sovelletaan, ja, mikäli eurooppalaisia eritelmiä ei sovelleta kokonaisuudessaan, keinot, joilla varmistetaan, että osajärjestelmää koskevat YTE:n vaatimukset täytetään,

—	käytettävät suunnittelunvalvonta- ja suunnitteluntarkastusmenetelmät, prosessit ja järjestelmälliset toimet, joita käytetään osajärjestelmän suunnittelussa,

—	keinot, joilla suunnittelun ja osajärjestelmän vaaditun laatutason saavuttamista ja laatujärjestelmän tehokasta toimintaa seurataan kaikissa vaiheissa, myös tuotannossa,

—

sekä lisäksi koko osajärjestelmähankkeesta vastaavan pääurakoitsijan tai hankintayksikön osalta:

—	osajärjestelmän kokonaislaatuun liittyvät johdon vastuut ja valtuudet, mukaan lukien erityisesti osajärjestelmän integraation hallinta.

Tutkimusten, testien ja tarkastusten on koskettava kaikkia seuraavia osa-alueita:

—	tekniikan yleiskuvaus,

—	osajärjestelmän rakenne, mukaan lukien erityisesti maa- ja vesirakennustyöt, osatekijöiden kokoonpano, loppusäätötoimenpiteet,

—	osajärjestelmän lopputestaus ja

—	arviointi normaaleissa käytön aikaisissa oloissa, milloin YTE sitä vaatii.

5.3

Jos osajärjestelmän YTE:n vaatimusten mukaisuus perustuu useampaan kuin yhteen laatujärjestelmään, ilmoitetun laitoksen on erityisesti tutkittava seuraavat seikat:

—	onko laatujärjestelmien väliset suhteet ja liitännät selkeästi dokumentoitu ja onko koko osajärjestelmän vaatimustenmukaisuutta koskevat pääurakoitsijan johdon vastuut ja valtuudet riittävästi ja asianmukaisesti määritelty.

5.4

Edellä 5.1 kohdassa mainitun ilmoitetun laitoksen on arvioitava laatujärjestelmä selvittääkseen, täyttääkö se 5.2 kohdassa esitetyt vaatimukset. Ilmoitetun laitoksen on katsottava, että laatujärjestelmä on vaatimustenmukainen, jos hakija toteuttaa suunnittelussa, tuotannossa, tuotteen lopputarkastuksessa ja testauksessa standardin EN/ISO 9001:2000 mukaista laatujärjestelmää, jossa otetaan huomioon sen osajärjestelmän ominaispiirteet, johon sitä sovelletaan.

Jos hakijalla on käytössä sertifioitu laatujärjestelmä, ilmoitetun laitoksen on otettava tämä huomioon arviointia tehdessään.

Arvioinnin tuloksesta on ilmoitettava hakijalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä tutkimuksen johtopäätökset ja perusteltu arviointipäätös.

5.5

Niiden on ilmoitettava laatujärjestelmän hyväksyneelle ilmoitetulle laitokselle kaikista merkittävistä muutoksista, jotka vaikuttavat siihen, täyttääkö osajärjestelmä annetut vaatimukset.

Ilmoitetun laitoksen on arvioitava ehdotetut muutokset ja päätettävä, täyttääkö muutettu laatujärjestelmä edelleen 5.2 kohdan vaatimukset vai onko se arvioitava uudelleen.

Ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava päätöksestään hakijalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä tutkimuksen johtopäätökset ja perusteltu arviointipäätös.

6.	Ilmoitetun laitoksen vastuulla tapahtuva laatujärjestelmien valvonta

6.1	Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että hankintayksikkö, mikäli se on mukana hankkeessa, ja pääurakoitsija täyttävät hyväksytystä laatujärjestelmästä seuraavat velvoitteensa.

6.2

Hankintayksikön, mikäli se on mukana hankkeessa, ja pääurakoitsijan on lähetettävä (tai annettava lähettää) 5.1 kohdassa mainitulle ilmoitetulle laitokselle kaikki tähän tarvittavat asiakirjat sekä erityisesti osajärjestelmää koskevat toteutussuunnitelmat ja tekniset tiedot (sikäli kuin ne hakijan osajärjestelmähankkeeseen antaman panoksen kannalta ovat oleellisia), mukaan lukien seuraavat tiedot:

—	laatujärjestelmän dokumentaatio, mukaan lukien erityiset toimet, joihin on ryhdytty sen varmistamiseksi, että

—	koko osajärjestelmähankkeesta vastaavan pääurakoitsijan tai hankintayksikön osalta: koko osajärjestelmän vaatimustenmukaisuuteen liittyvät johdon vastuut ja valtuudet on riittävästi ja asianmukaisesti määritelty,

—	kunkin hakijan osalta: laatujärjestelmää hoidetaan oikein, jotta integraatio osajärjestelmätasolla voidaan toteuttaa,

—	suunnitteluun liittyvän laatujärjestelmän osan tallenteet, kuten analyysien, laskelmien ja testien tulokset jne.,

—	valmistukseen (mukaan lukien kokoonpano, asennus ja integrointi) liittyvän laatujärjestelmän osan tallenteet, kuten tarkastusraportit ja testitiedot, kalibrointitiedot, raportti laadunvarmistuksessa työskentelevien henkilöiden pätevyyksistä jne.

6.3

Näitä arviointeja on suoritettava vähintään kerran vuodessa siten, että vähintään yksi 4 kohdan mukaisen EY-tarkastuksen alaisen osajärjestelmän arviointi tehdään kunkin vaiheen (suunnittelu, valmistus, kokoonpano tai asennus) aikana.

6.4

Lisäksi ilmoitettu laitos voi tehdä ennalta ilmoittamatta käyntejä hakijan (hakijoiden) 5.2 kohdassa mainittuihin tiloihin. Tällaisten käyntien aikana ilmoitettu laitos voi tarvittaessa tehdä täydellisiä tai osittaisia arviointeja sekä tehdä tai teettää testejä todentaakseen, että laatujärjestelmä toimii oikein. Ilmoitetun laitoksen on annettava hakijalle (hakijoille) raportti käynnistä, arviointiraportti, jos arviointi on suoritettu, sekä testiraportti, jos testi on suoritettu.

6.5

Mikäli hankintayksikön valitsema ja EY-tarkastuksesta vastaava ilmoitettu laitos ei itse valvo kaikkia 5 kohdassa mainittuja asiaan liittyviä laatujärjestelmiä, sen on koordinoitava kaikkien muiden tästä tehtävästä vastaavien ilmoitettujen laitosten valvontaa siten, että

—	varmistetaan, että osajärjestelmään liittyvien eri laatujärjestelmien väliset liitännät on oikein hallittu,

—	kerätään yhteistyössä hankintayksikön kanssa arvioinnissa vaadittavat elementit, jotta voidaan taata erilaisten laatujärjestelmien yhdenmukaisuus ja kokonaisvalvonta.

Tähän koordinointiin sisältyvät seuraavat ilmoitetun laitoksen oikeudet:

—	oikeus saada muiden ilmoitettujen laitosten laatima dokumentaatio (hyväksyntään ja valvontaan liittyvä),

—	oikeus olla todistamassa 5.4 kohdan mukaisia valvonta-arviointeja,

—	oikeus käynnistää 5.5 kohdan mukaisia lisäarviointeja omalla vastuullaan sekä yhdessä toisten ilmoitettujen laitosten kanssa.

Kohdassa 5.1 mainitun ilmoitetun laitoksen on aina päästävä tarkastuksia, arviointia ja valvontaa varten suunnittelutiloihin, rakennustyömaille, tuotanto- ja kokoonpanotiloihin, asennustyömaille ja varastotiloihin sekä tarvittaessa esivalmistus- ja testaustiloihin ja yleensä kaikkiin tiloihin, jonne pääsyä se pitää tehtäviensä kannalta välttämättömänä hakijan osajärjestelmähankkeeseen antaman panoksen mukaan.

—	5.1 kohdan toisen kappaleen toisen luetelmakohdan mukainen dokumentaatio,

—	5.5 kohdan toisen kappaleen mukaisiin muutoksiin liittyvät asiakirjat,

—	5.4, 5.5 ja 6.4 kohdan mukaiset ilmoitetun laitoksen päätökset ja raportit.

Jos osajärjestelmä täyttää YTE:n vaatimukset, ilmoitetun laitoksen on suunnittelutarkastuksen sekä laatujärjestelmän (-järjestelmien) hyväksynnän ja valvonnan perusteella laadittava hankintayksikölle tarkoitettu vaatimustenmukaisuustodistus. Hankintayksikkö puolestaan laatii EY-tarkastusvakuutuksen, joka on tarkoitettu sen jäsenvaltion valvontaviranomaiselle, jonka alueella osajärjestelmä sijaitsee ja/tai toimii.

10.

—	kaikki tarvittavat osajärjestelmän ominaisuuksiin liittyvät asiakirjat,

—	luettelo osajärjestelmään kuuluvista yhteentoimivuuden osatekijöistä,

—

—	todisteet muissa perustamissopimuksesta johtuvissa säädöksissä (todistukset mukaan luettuina) esitettyjen vaatimusten mukaisuudesta,

—	kaikki osajärjestelmän kunnossapitoon ja käyttöehtoihin ja -rajoituksiin liittyvät tiedot,

—	kaikki ohjeet, jotka liittyvät huoltoon, jatkuvaan tai normaaliin valvontaan, säätöihin ja kunnossapitoon,

—

Todistukseen on myös tarvittaessa liitettävä tarkastuksen yhteydessä laaditut 6.3 ja 6.4 kohdassa mainitut tarkastus- ja arviointiraportit,

—	infrastruktuurirekisteri ja/tai liikkuvan kaluston rekisteri, jossa on kaikki YTE:ssä määrätyt tiedot.

11.

Jokaisen ilmoitetun laitoksen on annettava toisille ilmoitetuille laitoksille olennaiset tiedot antamistaan, perumistaan tai epäämistään laatujärjestelmien hyväksynnöistä ja EY-suunnitteluntarkastustodistuksista.

Toiset ilmoitetut laitokset saavat pyynnöstä jäljennökset seuraavista asiakirjoista:

—	annetut laatujärjestelmän hyväksynnät ja lisähyväksynnät sekä

—	annetut EY-suunnitteluntarkastustodistukset ja niiden lisäykset.

12.

Kaikki vaatimustenmukaisuustodistuksen liitteenä olevat tallenteet on annettava hankintayksikölle.

F.4 Huoltojärjestelyjen arviointi: vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely

Tämä on avoin kohta.

(1) Olennaiset vaatimukset käyvät ilmi teknisistä parametreista, liitännöistä ja suorituskykyvaatimuksista, jotka esitetään tämän YTE:n 4 luvussa.

(2) Tässä moduulissa ”hankintayksiköllä” tarkoitetaan ”osajärjestelmän hankintayksikköä siten kuin se on direktiivissä määritelty, tai tämän yhteisöön sijoittautunutta valtuutettua edustajaa”.

(3) Asiaa koskevassa YTE:n osassa mahdollisesti määritellään erityisiä vaatimuksia tämän osalta.

(4) Eurooppalainen eritelmä on määritelty direktiiveissä 96/48/EY ja 2001/16/EY. Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää koskevien YTE:ien soveltamisohjeessa selostetaan, kuinka eurooppalaisia eritelmiä käytetään.

(5) Olennaiset vaatimukset käyvät ilmi teknisistä parametreista, liitännöistä ja suorituskykyvaatimuksista, jotka esitetään tämän YTE:n 4 luvussa.

(6) Tässä moduulissa ”hankintayksiköllä” tarkoitetaan ”osajärjestelmän hankintayksikköä siten kuin se on direktiivissä määritelty, tai tämän yhteisöön sijoittautunutta valtuutettua edustajaa”.

(7) Eurooppalainen eritelmä on määritelty direktiiveissä 96/48/EY ja 2001/16/EY. Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää koskevien YTE:ien soveltamisohjeessa selostetaan, kuinka eurooppalaisia eritelmiä käytetään.

(8) Liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n osalta ilmoitettu laitos voi osallistua veturien tai junien käytönaikaiseen lopputestiin, joka tehdään YTE:n asiaa koskevassa luvussa määritellyissä oloissa.

(9) Olennaiset vaatimukset käyvät ilmi teknisistä parametreista, liitännöistä ja suorituskykyvaatimuksista, jotka esitetään tämän YTE:n 4 luvussa.

(10) Tässä moduulissa ”hankintayksiköllä” tarkoitetaan ”osajärjestelmän hankintayksikköä siten kuin se on direktiivissä määritelty, tai tämän yhteisöön sijoittautunutta valtuutettua edustajaa”.

(11) Sanalla ”pääurakoitsija” tarkoitetaan yrityksiä, joiden toiminta edesauttaa YTE:n olennaisten vaatimusten täyttämistä. Näitä ovat yritykset, jotka vastaavat koko osajärjestelmähankkeesta sekä muut yritykset, jotka ovat mukana vain osassa osajärjestelmähanketta (esimerkiksi osajärjestelmän kokoonpanossa tai asennuksessa).

(12) Eurooppalainen eritelmä on määritelty direktiiveissä 96/48/EY ja 2001/16/EY. Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää koskevien YTE:ien soveltamisohjeessa selostetaan, kuinka eurooppalaisia eritelmiä käytetään.

(13) Ilmoitettu laitos osallistuu liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n osalta erityisesti liikkuvan kaluston tai junan käytönaikaisiin lopputesteihin. Tämä käy ilmi YTE:n vastaavasta kohdasta.

(14) Olennaiset vaatimukset käyvät ilmi teknisistä parametreista, liitännöistä ja suorituskykyvaatimuksista, jotka esitetään tämän YTE:n 4 luvussa.

(15) Tässä moduulissa ”hankintayksiköllä” tarkoitetaan ”osajärjestelmän hankintayksikköä siten kuin se on direktiivissä määritelty, tai tämän yhteisöön sijoittautunutta valtuutettua edustajaa”.

(16) Eurooppalainen eritelmä on määritelty direktiiveissä 96/48/EY ja 2001/16/EY. Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää koskevien YTE:ien soveltamisohjeessa selostetaan, kuinka eurooppalaisia eritelmiä käytetään.

(17) Tarkastusten ja testien luotettavuuteen olisi sovellettava samoja edellytyksiä kuin ilmoitettu laitos itse noudattaa alihankinnan osalta (ks. uutta lähestymistapaa koskevan sinisen kirjan 6.5 kohta).

(18) Ilmoitetun laitoksen on tutkittava osajärjestelmään liittyvän työn eri osia ja selvitettävä ennen työtä sekä työn aikana ja sen jälkeen

—	osajärjestelmän ja sen eri osien riskeihin ja turvallisuuteen liittyvät näkökohdat

—

käytettävät olemassa olevat laitteet ja järjestelmät, joita

—	käytetään samalla tavalla kuin aiemmin

—	on käytetty aiemmin mutta mukautettu käytettäväksi uudessa työssä

—	käytettävät olemassa olevat mallit, tekniikat, materiaalit ja tuotantotekniikat

—	suunnittelua, tuotantoa, testausta ja käyttöönottoa koskevat järjestelyt

—	käyttöön ja huoltoon liittyvät tehtävät

—	muiden toimivaltaisten elinten aiemmin antamat hyväksynnät

—

muiden asiaan liittyvien elinten akkreditoinnit

—	ilmoitettu laitos voi ottaa huomioon standardin EN45004 mukaisen pätevän akkreditoinnin edellyttäen, että eturistiriitoja ei ole, että akkreditointi kattaa tehtävän testauksen ja että akkreditointi on voimassa

—	jos mitään virallista akkreditointia ei ole olemassa, ilmoitetun laitoksen on vahvistettava, että pätevyyden, riippumattomuuden, testauksen ja materiaalien käsittelyn prosessit, tilat ja laitteet sekä muut osajärjestelmään annettavan panoksen kannalta merkitykselliset prosessit ovat valvottuja

—	ilmoitetun laitoksen on joka tapauksessa tarkasteltava järjestelyjen asianmukaisuutta ja päätettävä vaadittava osallistumisen taso

—	käytettävät moduulin f mukaiset yhtenäiset erät ja järjestelmät.

(19) Olennaiset vaatimukset käyvät ilmi teknisistä parametreista, liitännöistä ja suorituskykyvaatimuksista, jotka esitetään tämän YTE:n 4 luvussa.

(20) Tässä moduulissa ”hankintayksiköllä” tarkoitetaan ”osajärjestelmän hankintayksikköä siten kuin se on direktiivissä määritelty, tai tämän yhteisöön sijoittautunutta valtuutettua edustajaa”.

(21) Eurooppalainen eritelmä on määritelty direktiiveissä 96/48/EY ja 2001/16/EY. Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää koskevien YTE:ien soveltamisohjeessa selostetaan, kuinka eurooppalaisia eritelmiä käytetään.

(22) Tulokset voidaan esittää hakemusta jätettäessä tai myöhemmin.

(23) Ilmoitettu laitos osallistuu liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n osalta erityisesti liikkuvan kaluston tai junan käytönaikaisiin lopputesteihin. Tämä käy ilmi YTE:n vastaavasta kohdasta.

LIITE G

SANASTO

Huoltosuunnitelma

Huoltoa, myös tarkastusta, korjausta ja uudelleenrakentamista säätelevä asiakirja, joka sisältää asianmukaiset eritelmät.

Hätäviestintä

1)	Rautatieyrityksen henkilöstön ja rataverkon haltijan välinen viestintä hätätilanteessa.

2)	Rautateiden itsenäinen viestintäjärjestelmä pelastustointa ja valtion viranomaisia varten.

Junan miehistö

Junassa mukana olevan henkilöstön jäsenet, joilla on pätevyystodistus ja jotka rautatieyritys on asettanut hoitamaan määrättyjä omia turvallisuuteen liittyviä tehtäviään junassa, esimerkkinä kuljettaja tai vartija.

Käyttöluokat

Eri verkoissa käytettävien vaunujen turvallisuuden määritelmä.

Lämpötila-aikakäyrä

Rakenneosien suunnittelua ja arviointia koskeva eritelmä; tässä se on palonkestävyyden suunnittelua, eli palon kestoon suhteutettua tosiasiallista lämpötilaa koskeva eritelmä.

Maadoitus

Toimenpide, jolla ajojohto tai virtakisko yhdistetään suoraan maahan liian korkean kosketusjännitteen välttämiseksi sähköistetyillä radoilla tehtävien töiden aikana.

Maanalainen asema

Tunnelin sisällä, maanpinnan alapuolella oleva asema, jossa on yleisiä tiloja.

Pelastusalue

Alue, johon pelastustoimi voivat asentaa erilaisia laitteita (esim. potilaiden luokittelua, paikan päällä tehtävää käskynjakoa ja pumppuasemaa varten).

Pelastusalueelta voidaan myös evakuoida ihmisiä.

Pelastussuunnitelma

Pelastussuunnitelma on rataverkon haltijan johdolla ja tarpeen mukaan yhteistyössä rautatieyrityksen, pelastustoimen ja asianomaisten viranomaisten kanssa laadittava suunnitelma jokaiselle tunnelille.

Pelastussuunnitelman on oltava yhdenmukainen pelastautumis-, evakuointi- ja pelastuskeinojen kanssa.

Pelastustoimi

Pelastustoimeen kuuluvat palokunta, lääkintäpalvelut (esim. Punainen Risti), tekniset organisaatiot (esim. THW Saksassa), armeijan tai poliisin erikoisyksiköt (esim. pioneerijoukot, SAR).

Perättäiset tunnelit

Kaksi perättäistä tunnelia, joiden välissä on vähemmän kuin 500 metriä ulkoilmassa ja joiden välisestä tilasta ei ole kulkuyhteyttä turvalliselle alueelle, määritellään yhdeksi tunneliksi, jonka on täytettävä asianmukaiset vaatimukset. Tämä 500 metriä vastaa junan enimmäispituutta ja lisätilaa junan molemmissa päissä (esim. vaikeaa jarrutusta varten).

Poikkikäytävä

Lyhyt tunneli, joka yhdistää kaksi tai useampia rinnakkaisia tunneleita ja jota käytetään pelastus-, huolto- ja asennustehtävissä sekä toisinaan aerodynaamisista syistä.

Suojattu sähkökaapeli

Suojattu sähkökaapeli on kaapeli, joka ei tulipalossa päästä palamistuotteita ympäristöön.

Tekniikkahuone

Huone, jossa on teknisiä laitteita rautatiesovelluksia varten (esim. merkinantoa, virransyöttöä, vetolaitteiden hallintaa varten)

Tunnelin pituus

Tunnelin pituus mitataan suuaukolta toiselle raiteiden tasolla. Sen vaihteluväli määritellään 1.1.2 kohdassa.

Turvallinen alue

YTE:n 4.2.2.6.1 kohdan mukainen määritelmä: turvallinen alue on tunnelin sisä- tai ulkopuolella oleva paikka, joka täyttää kaikki seuraavat kriteerit:

—	siellä on olosuhteet, jotka mahdollistavat hengissä pysymisen,

—	sinne pääsee avustetusti ja avustamatta,

—	sieltä voi pelastautua, jos tilanne sallii sen, tai siellä voi odottaa, että pelastustoimi pelastaa pelastussuunnitelmassa määritellyn toimintatavan mukaisesti,

—	sieltä on matkapuhelinyhteys tai kiinteä viestintäyhteys rataverkon haltijan liikenteenohjaukseen.

7.3.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 64/72

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 21 päivänä joulukuuta 2007,

”liikuntarajoitteisia henkilöitä” Euroopan laajuisessa tavanomaisessa ja suurten nopeuksien rautatiejärjestelmässä koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä

(tiedoksiannettu numerolla K(2007) 6633)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/164/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta 23 päivänä heinäkuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/48/EY (2) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivin 2001/16/EY 5 artiklan 1 kohdan ja direktiivin 96/48/EY 5 artiklan 1 kohdan mukaan kutakin osajärjestelmää varten laaditaan yhteentoimivuuden tekninen eritelmä (YTE). Tarvittaessa osajärjestelmää voi koskea useampi YTE ja yksi YTE voi koskea useaa osajärjestelmää. YTE:n laatimista ja/tai tarkistamista koskeva päätös ja sen teknisen ja maantieteellisen soveltamisalan valinta edellyttää toimeksiantoa direktiivin 2001/16/EY 6 artiklan 1 kohdan ja direktiivin 96/48/EY 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(2)

Direktiivin 2001/16/EY liitteessä II säädetään, että liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeet on otettava huomioon osajärjestelmien infrastruktuuri (direktiivin 2001/16/EY liitteessä II oleva 2.1 jakso) ja liikkuva kalusto (direktiivin 2.6 jakso) YTE:iä laadittaessa. Tätä varten yhteiseksi edustuselimeksi nimetylle Euroopan rautatiejärjestelmien yhteentoimivuuden liitolle (AEIF) annettiin toimeksi laatia YTE ”saavutettavuus liikuntarajoitteisille henkilöille”, johon sisältyvät sekä infrastruktuuriin että liikkuvaan kalustoon sovellettavat säännökset.

(3)

AEIF:lle annettiin vuonna 2001 toimeksi tarkistaa ensimmäiset suurten nopeuksien verkon YTE:t, jotka hyväksyttiin vuonna 2002. Nämä YTE:t koskivat osajärjestelmiä liikkuva kalusto; infrastruktuuri; ohjaus, hallinta ja merkinanto; energia; kunnossapito ja käyttö. Tässä yhteydessä AEIF:ää pyydettiin tarkastelemaan muun ohella YTE:ien yhdenmukaistamista tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuutta koskevien YTE:ien kanssa sekä saavutettavuutta liikuntarajoitteisille henkilöille. Tämän vuoksi AEIF:n laatima liikuntarajoitteisia henkilöitä koskeva YTE-esitys kattaa sekä tavanomaiset että suurten nopeuksien rautatiet.

(4)

Ensimmäinen suurten nopeuksien YTE, joka koski liikkuvan kaluston osajärjestelmää, oli päätöksen 2002/735/EY liitteenä ja tuli voimaan vuonna 2002. Entisten sopimusvelvoitteiden vuoksi uudet liikkuvan kaluston osajärjestelmät tai yhteentoimivuuden osatekijät taikka niiden uusiminen ja parantaminen saattavat nykyisin kuulua ensimmäisen YTE:n mukaisen vaatimustenmukaisuuden arvioinnin piiriin. Koska tämän päätöksen liitteenä olevaa YTE:ä sovelletaan kaikkeen uuteen, uusittuun ja parannettuun suurten nopeuksien ja tavanomaiseen liikkuvaan kalustoon, on tärkeää vahvistaa ensimmäisen, päätökseen 2002/735/EY liitetyn suurten nopeuksien liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n soveltamisala. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava kattava luettelo kehittämistyön loppuvaiheessa olevista osajärjestelmistä ja yhteentoimivuuden osatekijöistä, jotka kuuluvat direktiivin 96/48/EY 7 artiklan a alakohdan soveltamisalaan. Näistä on ilmoitettava komissiolle viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän päätöksen voimaantulopäivästä.

(5)	Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta annetulla neuvoston direktiivillä 96/48/EY (3) on 23 heinäkuu 1996 perustettu komitea, johon viitataan direktiivin 2001/16/EY 21 artiklassa, on tutkinut YTE-esityksen.

(6)	Tärkeimpiä sidosryhmiä on kuultu YTE-esityksen laatimisen aikana. Niiden huomiot ja huolenaiheet on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon.

(7)

Komissio sisällytti ehdotukseensa asetukseksi kansainvälisen rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista (4) useita säännöksiä, joilla on tarkoitus varmistaa, että liikuntarajoitteiset henkilöt saavat junissa ja asemilla apua, jotta heillä olisi muiden kansalaisten kanssa yhtäläiset mahdollisuudet matkustaa junalla.

(8)

Kansainvälisen rautatieliikenteen matkustajien oikeuksia ja velvollisuuksia koskevassa ehdotuksessa on myös säännöksiä, joiden mukaan rautatieyritysten ja infrastruktuurin haltijoiden on annettava kaikki tarvittavat tiedot liikuntarajoitteisten henkilöiden mahdollisuudesta käyttää liikennepalvelua sekä vastaavista käyttöehdoista.

(9)

Direktiivien 2001/16/EY ja 96/48/EY tärkein tavoite on yhteentoimivuus. YTE:n tavoitteena on yhdenmukaistaa säännökset, joita annetaan liikuntarajoitteisten henkilöiden matkustamisesta tavanomaisessa ja suurten nopeuksien rautatiejärjestelmässä. YTE:ssä kuvailtujen toimenpiteiden mukaiset junat, asemat ja infrastruktuurin osat mahdollistavat yhteentoimivuuden ja tarjoavat liikuntarajoitteisille henkilöille samanlaisen saatavuuden kaikkialla Euroopan laajuisessa verkossa. YTE ei estä jäsenvaltioita ottamasta käyttöön lisätoimenpiteitä saavutettavuuden parantamiseksi, jos niiden toteuttaminen ei haittaa yhteentoimivuutta tai aiheuta ylimääräisiä kustannuksia rautatieyrityksille. Liikkuvan kaluston ja asemien saavutettavuuden parantaminen liikuntarajoitteisille henkilöille saattaa tuoda uusia matkustajia niiden joukosta, jotka nyt joutuvat käyttämään muita liikennemuotoja.

(10)

(11)

YTE:n nykyisessä versiossa ei käsitellä kaikilta osin kaikkia olennaisia vaatimuksia. Direktiivin 2001/16/EY 17 artiklan ja direktiivin 96/48/EY 17 artiklan, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 2004/50/EY, mukaisesti tekniset seikat, joita ei käsitellä, esitetään tämän YTE:n liitteessä L ”avoimina kohtina”.

(12)

Direktiivin 2001/16/EY 17 artiklan ja direktiivin 96/48/EY 17 artiklan, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 2004/50/EY, mukaisesti jäsenvaltioiden on ilmoitettava toisille jäsenvaltioille ja komissiolle kansallisista teknisistä säännöistä, joita käytetään näihin avoimiin kohtiin liittyvien olennaisten vaatimusten täyttämiseksi, sekä elimistä, jotka se nimittää suorittamaan vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyn, sekä käytössä olevasta, direktiivin 2001/16/EY 16 artiklan 2 kohdan ja direktiivin 96/48/EY 16 artiklan 2 kohdan mukaisesta osajärjestelmien yhteentoimivuuden tarkastusmenettelystä. Viimeksi mainittua tarkoitusta varten jäsenvaltioiden olisi mahdollisuuksien mukaan sovellettava direktiiveissä 2001/16/EY ja 96/48/EY säädettyjä periaatteita ja perusteita. Jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan käytettävä direktiivin 2001/16/EY 20 artiklan ja direktiivin 96/48/EY 20 artiklan mukaisesti ilmoitettuja elimiä. Komission olisi analysoitava tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet kansallisista säännöistä, menettelyistä, täytäntöönpanomenettelyistä vastaavista elimistä ja menettelyjen kestosta sekä tarvittaessa keskusteltava komitean kanssa lisätoimenpiteiden tarpeellisuudesta.

(13)	YTE:ssä ei tulisi edellyttää erityisten tekniikoiden tai teknisten ratkaisujen käyttöä paitsi silloin, kun se on Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden kannalta ehdottomasti tarpeen.

(14)

(15)	Liitteenä olevaa YTE:ää olisi innovoinnin edistämiseksi ja saatujen kokemusten huomioon ottamiseksi tarkistettava säännöllisesti.

(16)	Jos innovatiivisia ratkaisuja ehdotetaan, valmistajan tai hankintayksikön on ilmoitettava poikkeamat asianomaisesta YTE:n osasta. Euroopan rautatievirasto viimeistelee ratkaisun aiheelliset toiminnalliset ja rajapintaeritelmät ja kehittää arviointimenetelmät.

(17)	Tämän päätöksen säännökset ovat neuvoston direktiivin 96/48/EY 21 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Komissio hyväksyy liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevan yhteentoimivuuden teknisen eritelmän (YTE) direktiivin 2001/16/EY 6 artiklan 1 kohdan ja direktiivin 96/48/EY 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

YTE on tämän päätöksen liitteenä.

YTE:ää sovelletaan kaikilta osin direktiivin 2001/16/EY 2 artiklassa ja liitteessä I määriteltyyn Euroopan laajuiseen tavanomaiseen rautatiejärjestelmään ja direktiivin 96/48/EY 2 artiklassa ja liitteessä I määriteltyyn Euroopan laajuiseen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmään.

2 artikla

Direktiivin 96/48/EY 7 artiklan a alakohdan soveltamisalaan kuuluvissa hankkeissa jäsenvaltiot voivat edelleen soveltaa komission päätöstä 2002/735/EY.

Kattava luettelo osajärjestelmistä ja yhteentoimivuuden osatekijöistä, joihin edellistä kohtaa sovelletaan, on annettava komissiolle tiedoksi viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän päätöksen voimaantulopäivästä.

3 artikla

1. YTE:n liitteessä C ”avoimiksi kohdiksi” luokitelluissa kysymyksissä direktiivin 2001/16/EY 16 artiklan 2 kohdassa ja direktiivin 96/48/EY 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa yhteentoimivuuden tarkastamisessa noudatettavia ehtoja ovat ne sovellettavat tekniset säännöt, jotka ovat käytössä tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluville osajärjestelmille käyttöönottoluvan myöntävässä jäsenvaltiossa.

2. Kunkin jäsenvaltion on annettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle tiedoksi kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksi antamisesta:

(a)	luettelo 1 kohdassa mainituista sovellettavista teknisistä säännöistä;

(b)	vaatimustenmukaisuuden arviointi- ja tarkastusmenettelyt, joita on noudatettava mainittujen sääntöjen soveltamisessa;

(c)	elimet, jotka jäsenvaltio nimittää suorittamaan kyseiset vaatimustenmukaisuuden arviointi- ja tarkastusmenettelyt.

4 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2008.

5 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 21 päivänä joulukuuta 2007.

Komission puolesta

Jacques BARROT

Komission Varapuheenjohtaja

(1) EYVL L 110, 20.4.2001, s. 1.

(2) EYVL L 235, 17.9.1996, s. 6.

(3) EYVL L 235, 17.9.1996, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2007/32/EY (EYVL L 141, 2.6.2007 p. 63,)

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kansainvälisen rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista, KOM(2004) 143 lopullinen, 3.3.2004.

LIITE

EUROOPAN LAAJUINEN TAVANOMAINEN RAUTATIEJÄRJESTELMÄ JA SUURTEN NOPEUKSIEN RAUTATIEJÄRJESTELMÄ

YHTEENTOIMIVUUDEN TEKNINEN ERITELMÄ

Soveltamisala: Osajärjestelmät Infrastruktuurit ja liikkuva kalusto

Näkökohta: Saavutettavuus liikuntarajoitteisille henkilöille

JOHDANTO

1.1	Tekninen soveltamisala

1.2	Maantieteellinen soveltamisala

1.3	Tämän YTE:n sisältö

2.	OSAJÄRJESTELMÄN MÄÄRITELMÄ / SOVELTAMISALA

2.1	Osajärjestelmien määritelmät

2.1.1

Infrastruktuuri:

2.1.2

Liikkuva kalusto:

2.1.3

Henkilöliikenteen telemaattiset sovellukset

2.2	Liikuntarajoitteisen henkilön määritelmä

3.	OLENNAISET VAATIMUKSET

3.1

Yleistä

3.2	Olennaiset vaatimukset liittyvät seuraaviin asioihin:

3.3	Yleiset vaatimukset

3.3.1

Turvallisuus

3.3.2

Luotettavuus ja käytettävyys

3.3.3

Terveys

3.3.4

Ympäristönsuojelu

3.3.5

Tekninen yhteensopivuus

3.4	Infrastruktuuriosajärjestelmän vaatimukset

3.4.1

Turvallisuus

3.5	Liikkuvan kaluston osajärjestelmän vaatimukset

3.5.1

Turvallisuus

3.5.2

Luotettavuus ja käytettävyys

3.5.3

Tekninen yhteensopivuus

3.6	Muiden osajärjestelmien vaatimukset, jotka koskevat myös infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston osajärjestelmiä

3.6.1

Energiaosajärjestelmä

3.6.1.1

Turvallisuus

3.6.1.2

Ympäristönsuojelu

3.6.1.3

Tekninen yhteensopivuus

3.6.2

Liikenteenohjaus ja valvonta sekä opasteet/merkinanto

3.6.2.1

Turvallisuus

3.6.2.2

Tekninen yhteensopivuus

3.6.3

Huolto

3.6.3.1

Terveys ja turvallisuus

3.6.3.2

Ympäristönsuojelu

3.6.3.3

Tekninen yhteensopivuus

3.6.4

Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta

3.6.4.1

Turvallisuus

3.6.4.2

Tekninen yhteensopivuus

3.6.5

Henkilö- ja tavaraliikenteen telemaattiset sovellukset

3.6.5.1

Tekninen yhteensopivuus

3.6.5.2

Terveys

3.7	Liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevan YTE:n tekijät, jotka liittyvät olennaisiin vaatimuksiin

4.	OSAJÄRJESTELMIEN KUVAUS

4.1	Infrastruktuurin osajärjestelmä

4.1.1

Johdanto

4.1.2

Toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.1.2.1

Yleistä

4.1.2.2

Liikuntarajoitteisten henkilöiden pysäköintimahdollisuudet

4.1.2.3

Esteettömät reitit

4.1.2.3.1

Yleistä

4.1.2.3.2

Reittien merkintä

4.1.2.4

Ovet ja sisäänkäynnit

4.1.2.5

Lattiapinnat

4.1.2.6

Läpinäkyvät esteet

4.1.2.7

WC:t ja lastenhoitotasot

4.1.2.7.1

Osajärjestelmän vaatimukset

4.1.2.7.2

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

4.1.2.8

Kalusteet ja irralliset laitteet

4.1.2.9

Lipunmyynti-, neuvonta- ja asiakaspalvelupisteet

4.1.2.9.1

Osajärjestelmän vaatimukset

4.1.2.9.2

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

4.1.2.10

Valaistus

4.1.2.11

Näkyvä tiedotus: opasteet, kuvasymbolit, dynaaminen tiedotus

4.1.2.11.1

Osajärjestelmän vaatimukset

4.1.2.11.2

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

4.1.2.12

Puhuttu tiedotus

4.1.2.13

Hätäuloskäynnit, hälyttimet

4.1.2.14

Jalankulkusiltojen ja -tunnelien geometria

4.1.2.15

Portaat

4.1.2.16

Käsijohteet

4.1.2.17

Luiskat, liukuportaat, hissit, liukukäytävät

4.1.2.18

Laiturin korkeus ja etäisyys raiteesta

4.1.2.18.1

Laiturin korkeus

4.1.2.18.2

Laiturin etäisyys raiteesta

4.1.2.18.3

Raiteiden sijoittaminen laiturin kohdalla

4.1.2.19

Laiturin leveys ja reuna

4.1.2.20

Laiturin pääty

4.1.2.21

Kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet pyörätuolia käyttäville matkustajille

4.1.2.21.1

Osajärjestelmän vaatimukset

4.1.2.21.2

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

4.1.2.22

Tasoristeykset asemilla

4.1.3

Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.1.4

Käyttösäännöt

4.1.5

Kunnossapitosäännöt

4.1.6

Ammattipätevyys

4.1.7

Työterveys- ja työturvallisuusolosuhteet

4.1.8

Infrastruktuurirekisteri

4.2	Liikkuvan kaluston osajärjestelmä

4.2.1

Johdanto

4.2.2

Toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.2.2.1

Yleistä

4.2.2.2

Istuimet

4.2.2.2.1

Yleistä

4.2.2.2.2

Ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitetut istuimet

4.2.2.2.2.1

Yleistä

4.2.2.2.2.2

Samansuuntaiset istuimet

4.2.2.2.2.3

Vastakkaiset istuimet

4.2.2.3

Pyörätuolipaikat

4.2.2.4

Ovet

4.2.2.4.1

Yleistä

4.2.2.4.2

Ulko-ovet

4.2.2.4.2.1

Osajärjestelmän vaatimukset

4.2.2.4.2.2

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

4.2.2.4.3

Sisäovet

4.2.2.4.3.1

Osajärjestelmän vaatimukset

4.2.2.4.3.2

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

4.2.2.5

Valaistus

4.2.2.6

WC:t

4.2.2.6.1

Yleistä

4.2.2.6.2

Tavalliset WC:t (yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset)

4.2.2.6.3

Inva-WC:t

4.2.2.6.3.1

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset (Inva-WC:t)

4.2.2.6.3.2

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset (lastenhoitotaso)

4.2.2.7

Kulkuväylät

4.2.2.8

Asiakasneuvonta

4.2.2.8.1

Yleistä

4.2.2.8.2

Tiedotus (opasteet, kuvasymbolit, induktiosilmukat ja hätäkutsulaitteet)

4.2.2.8.2.1

Osajärjestelmän vaatimukset

4.2.2.8.2.2

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

4.2.2.8.3

Tiedotus (reitin kuvaus ja paikanvaraus)

4.2.2.8.4

Tiedotus (yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset)

4.2.2.9

Korkeuden muutokset

4.2.2.10

Käsijohteet

4.2.2.11

Pyörätuolin käyttäjille soveltuvat yöpymistilat

4.2.2.12

Portaan paikka vaunun sisään- ja uloskäynneissä

4.2.2.12.1.

Yleiset vaatimukset

4.2.2.12.2

Sisään- ja uloskäyntiportaat

4.2.2.12.3

Kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet

4.2.2.12.3.1

Yleistä

4.2.2.12.3.2

Kulkuneuvoon pääsyä helpottavien laitteiden saatavuus pyörätuolin käyttäjille

4.2.2.12.3.3

Yleiset vaatimukset luokalle A

4.2.2.12.3.4

Yleiset vaatimukset luokalle B

4.2.2.12.3.5

Erityisvaatimukset liikuteltaville portaille

4.2.2.12.3.6

Erityisvaatimukset siirrettäville luiskille

4.2.2.12.3.7

Erityisvaatimukset puoliautomaattisille luiskille

4.2.2.12.3.8

Erityisvaatimukset siltalevyille

4.2.2.12.3.9

Erityisvaatimukset junahisseille

4.2.3

Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.2.4

Käyttösäännöt

4.2.5

Kunnossapitosäännöt

4.2.6

Ammattipätevyys

4.2.7

Työterveys- ja työturvallisuusolosuhteet

4.2.8

Liikkuvan kaluston rekisteri

4.3	Tässä YTE:ssä käytettyjen termien määritelmät

5.	YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

5.1	Määritelmä

5.2	Innovatiiviset ratkaisut

5.3	Luettelo osatekijöistä

5.3.1

Infrastruktuuri

5.3.2

Liikkuva kalusto

5.4	Osatekijöiden suoritustasot ja eritelmät

5.4.1

Infrastruktuuri

5.4.2

Liikkuva kalusto

6.	VAATIMUSTENMUKAISUUDEN JA/TAI KÄYTTÖÖNSOVELTUVUUDEN ARVIOINTI

6.1.	Yhteentoimivuuden osatekijät

6.1.1

Vaatimustenmukaisuuden arviointi (yleistä)

6.1.2

Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt (moduulit)

6.1.3

Innovatiiviset ratkaisut

6.1.4

Käyttöönsoveltuvuuden arviointi

6.2	Osajärjestelmät

6.2.1

Vaatimustenmukaisuuden arviointi (yleistä)

6.2.2

Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely (moduulit)

6.2.3

Innovatiiviset ratkaisut

6.2.4

Kunnossapidon arviointi

6.2.5

Käyttösääntöjen arviointi

6.2.6

Yksittäisten vaunujen arviointi

6.3	Yhteentoimivuuden osatekijät, joille ei ole EY-vakuutusta

6.3.1

Yleistä

6.3.2

Siirtymäkausi

6.3.3

Todistuksen antaminen siirtymäkaudella osajärjestelmille, jotka sisältävät yhteentoimivuuden osatekijöitä, joille ei ole vakuutusta

6.3.3.1

Ehdot

6.3.3.2

Ilmoitus

6.3.3.3

Käyttöönotto elinkaaren aikana

6.3.4

Valvontajärjestelyt

7.	LIIKUNTARAJOITTEISIA HENKILÖITÄ KOSKEVAN YTE:N KÄYTTÖÖNOTTO

7.1	Tämän YTE:n soveltaminen uuteen infrastruktuuriin / liikkuvaan kalustoon

7.1.1

Infrastruktuuri

7.1.2

Liikkuva kalusto

7.1.2.1

Yleistä

7.1.2.2

Uusi uudenmallinen liikkuva kalusto

7.1.2.2.1

Määritelmät

7.1.2.2.2

Yleistä

7.1.2.2.3

Vaihe A

7.1.2.2.4

Vaihe B

7.1.2.3

Vanhanmallinen liikkuva kalusto

7.1.2.4

Siirtymäkausi

7.2	YTE:ien tarkistus

7.3	Tämän YTE:n soveltaminen nykyiseen infrastruktuuriin / liikkuvaan kalustoon

7.3.1

Infrastruktuuri

7.3.1.1

Yleistä

7.3.1.2

Esteettömät reitit — Yleistä (4.1.2.4.1)

7.3.1.3

Jalankulkusiltojen ja -tunneleiden sekä portaikkojen geometria (4.1.2.14 ja 4.1.2.15)

7.3.1.4

Luiskat, liukuportaat, hissit ja liukukäytävät (4.1.2.17)

7.3.1.5

Laiturin leveys ja reuna (4.1.2.19)

7.3.1.6

Laiturin korkeus ja sijoitus (4.1.2.18)

7.3.1.7

Historialliset rakennukset

7.3.2

Liikkuva kalusto

7.3.2.1

Yleistä

7.3.2.2

Istuimet

7.3.2.3

Pyörätuolipaikat

7.3.2.4

Ulko-ovet

7.3.2.5

Sisäovet

7.3.2.6

Valaistus

7.3.2.7

WC:t

7.3.2.8

Kulkuväylät

7.3.2.9

Tiedotus

7.3.2.10

Korkeuden muutokset

7.3.2.11

Käsijohteet

7.3.2.12

Pyörätuolin käyttäjille soveltuvat yöpymistilat

7.3.2.13

Portaan paikka, portaat ja kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet

7.4	Erityistapaukset

7.4.1

Yleistä

7.4.1.1

Laiturin korkeus

7.4.1.2

Laiturin sijoitus

7.4.1.3

Sisään- ja uloskäyntiportaat

7.4.1.3.1

Yleistä

7.4.1.3.2

Erityistapaus, joka koskee Isossa-Britanniassa liikennöivää liikkuvaa kalustoa, ”P”

7.4.1.3.3

Erityistapaus, joka koskee Suomessa liikennöivää liikkuvaa kalustoa, ”P”

7.4.1.3.4

Erityistapaus, joka koskee liikkuvaa kalustoa, jonka on tarkoitus liikennöidä Portugalin nykyisessä tavanomaisessa rautatieverkossa, ”P”

7.4.1.4

Kulkuväylät

7.4.1.5

Tämän YTE:n 4.2.2.4.1 kohdan mukaiset ovien äänimerkit, ”P”

7.4.1.6

Ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitetut istuimet, ”P”

7.4.1.7

Esteettömät reitit ”P” (4.1.2.3.1 kohta)

7.4.1.8

Matkustajamäärät

7.5	Liikkuva kalusto, jonka käyttöä säännellään kansallisilla, kahdenvälisillä, monikansallisilla tai kansainvälisillä sopimuksilla

7.5.1

Voimassa olevat sopimukset

7.5.2

Tulevat sopimukset

7.6	Infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston käyttöönotto

1. JOHDANTO

1.1 Tekninen soveltamisala

Tämä YTE kattaa direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteessä I määritellyt tavanomaisen ja suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän infrastruktuurin ja matkustajaliikenteen liikkuvan kaluston osajärjestelmät yksinomaan näkökohdan ”Saavutettavuus liikuntarajoitteisille henkilöille” osalta. Se koskee myös joitakin henkilöliikenteen telemaattisten sovellusten osajärjestelmän näkökohtia, kuten esimerkiksi lipunmyyntilaitteita.

Tämän YTE:n tavoitteena on parantaa rautatieliikenteen saavutettavuutta liikuntarajoitteisille henkilöille. Tavoite kattaa niiden infrastruktuurin julkisten alueiden (mukaan lukien asemat) saavutettavuuden, jotka ovat rautatieyrityksen, infrastruktuurin haltijan tai aseman haltijan hallinnassa. Seuraaviin on kiinnitettävä erityistä huomiota:

(i)	laiturin ja junan välisen rajapinnan aiheuttamat ongelmat, jotka edellyttävät sekä infrastruktuurin että liikkuvan kaluston kattavaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa;

(ii)	evakuointitarpeet vaaratilanteissa.

Tässä YTE:ssä ei tarkenneta käyttösääntöjä evakuointia varten, vaan ainoastaan tekniset vaatimukset ja ammattipätevyysvaatimukset. Teknisten vaatimusten tarkoituksena on helpottaa kaikkien evakuointia.

Tämän YTE:n 4.1.4 ja 4.2.4 kohdassa on joitakin käyttösääntöjä, jotka eivät liity evakuointiin.

Tämä YTE koskee seuraavia osajärjestelmiä:

—	Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteessä II olevan 1 kohdan luettelossa esitetty tavanomaisen rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmä.

—

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteessä II olevan 1 kohdan luettelossa esitetty tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston osajärjestelmä yksinomaan siltä osin, kuin se koskee matkustajien kuljetusta. Historiallisen liikkuvan kaluston ei kuitenkaan tarvitse täyttää vaatimuksia, kun sitä parannetaan tai uudistetaan.

—	Direktiivin 96/48/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteessä II olevan 1 kohdan luettelossa esitetty suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmä.

—	Direktiivin 96/48/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteessä II olevan 1 kohdan luettelossa esitetty suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston osajärjestelmä.

—	Tietyin osin direktiivin 96/48/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteessä II ja direktiivin 2001/16/EY liitteessä II määritelty suurten nopeuksien ja tavanomaisen rautatiejärjestelmän henkilöliikenteen telemaattisten sovellusten osajärjestelmä

Osajärjestelmistä on lisätietoa 2 luvussa.

1.2 Maantieteellinen soveltamisala

Tämän YTE:n maantieteellinen soveltamisala on direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteessä I määritelty Euroopan laajuinen tavanomainen rautatiejärjestelmä ja direktiivin 96/48/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteessä I määritelty Euroopan laajuinen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmä.

Tässä yhteydessä viitataan erityisesti niihin tavanomaisen ja suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän ratoihin, jotka mainitaan yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi 23 päivänä heinäkuuta 1996 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1692/96/EY, tai niihin, jotka sisältyvät johonkin päätöksen 21 artiklassa määrätyn tarkistamisen seurauksena tehtyyn päätöksen päivitettyyn versioon, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston 29 huhtikuuta 2004 tekemään päätökseen N:o 884/2004/EY.

1.3 Tämän YTE:n sisältö

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, 5 artiklan 3 kohdan ja direktiivin 96/48/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti tässä YTE:ssä

(a)	ilmoitetaan tarkoitettu soveltamisala (direktiivin liitteessä I mainitun verkon tai liikkuvan kaluston osa; direktiivin liitteessä II mainittu osajärjestelmä tai osajärjestelmän osa tai asianomainen näkökohta) — (2 luku);

(b)	täsmennetään olennaiset vaatimukset kyseiselle osajärjestelmälle ja sillä muiden osajärjestelmien kanssa oleville liitännöille (3 luku);

(c)	määritellään toiminnalliset ja tekniset eritelmät, jotka osajärjestelmän ja sillä muiden osajärjestelmien kanssa olevien liitäntöjen on täytettävä (4 luku);

(d)	määritetään yhteentoimivuuden osatekijät ja liitännät, joita varten on oltava olemassa eurooppalaiset eritelmät, mukaan lukien eurooppalaiset standardit, jotka ovat välttämättömiä Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden toteuttamiseksi (5 luku);

(e)

(f)	ilmoitetaan YTE:n käyttöönottostrategia. On erityisesti täsmennettävä välivaiheet, joiden kautta siirrytään asteittain nykytilanteesta sellaiseen lopulliseen tilanteeseen, jossa YTE:n noudattaminen on yleistä (7 luku);

(g)	ilmoitetaan sen henkilöstön osalta, jota YTE koskee, ammattipätevyyttä ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat edellytykset, joita tarkoitetun osajärjestelmän käyttö ja ylläpito sekä YTE:n käyttöönotto edellyttävät (4 luku).

Lisäksi 5 artiklan 5 kohdan nojalla voidaan kutakin YTE:ä varten määrittää erityistapauksia; nämä ilmoitetaan 7 luvussa.

Lopuksi tämän YTE:n 4 lukuun sisältyvät myös edellä 1.1 ja 1.2 kohdassa mainittua soveltamisalaa koskevat käyttö- ja kunnossapitosäännöt.

2. OSAJÄRJESTELMÄN MÄÄRITELMÄ / SOVELTAMISALA

2.1 Osajärjestelmien määritelmät

2.1.1 Infrastruktuuri:

Raiteet, vaihteet, tekniset rakenteet (sillat, tunnelit jne.), asemien infrastruktuuri (laiturit, kulkuyhteydet, mukaan lukien liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeet jne.), sekä turva- ja suojalaitteet.

Tämä kattaa niiden infrastruktuurin julkisten alueiden (mukaan lukien asemat) saavutettavuuden, jotka ovat rautatieyrityksen, infrastruktuurin haltijan tai aseman haltijan hallinnassa.

Tätä YTE:ä sovelletaan ainoastaan niihin asemien julkisiin alueisiin ja niiden kulkuyhteyksiin, jotka ovat rautatieyrityksen, infrastruktuurin haltijan tai aseman haltijan hallinnassa.

2.1.2 Liikkuva kalusto:

Rakenteet, junien kaikkien laitteiden ohjaus- ja valvontajärjestelmä, vetoyksiköt, energian muuntoyksiköt, jarrulaitteet, kytkinlaitteet, pyörästölaitteet (telit, akselit) ja jousitus, ovet, ihmisen ja koneen väliset rajapinnat (kuljettaja, junahenkilökunta, matkustajat, mukaan lukien liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeet), passiiviset ja aktiiviset turvalaitteet sekä matkustajien ja junahenkilökunnan terveyttä turvaavat laitteet.

2.1.3 Henkilöliikenteen telemaattiset sovellukset

Henkilöliikenteen sovellukset, mukaan lukien matkustajille tarkoitetut tiedotusjärjestelmät ennen matkaa ja sen aikana, varaus- ja maksujärjestelmät, matkatavaroiden käsittely sekä yhteyksien järjestäminen junien välillä ja muiden liikennemuotojen kanssa.

2.2 Liikuntarajoitteisen henkilön määritelmä

Liikuntarajoitteisilla henkilöillä tarkoitetaan kaikkia henkilöitä, joiden on vaikea käyttää junia tai niihin liittyvää infrastruktuuria. Näihin kuuluvat seuraavat:

—	pyörätuolin käyttäjät (henkilöt, jotka liikkuvat pyörätuolin avulla sairauden tai vamman takia)

—

muut henkilöt, joiden liikuntakyky on rajoittunut, mukaan lukien seuraavat:

—	henkilöt, joilla on raajavamma

—	henkilöt, joiden on vaikea liikkua

—	lasten kanssa liikkuvat henkilöt

—	henkilöt, joilla on raskaita tai kookkaita matkatavaroita

—

vanhukset

—	raskaana olevat naiset

—	heikkonäköiset

—	sokeat henkilöt

—	heikkokuuloiset

—	kuurot henkilöt

—	kommunikointihäiriöiset henkilöt (henkilöt, joiden on vaikea kommunikoida tai ymmärtää kirjoitettua tai puhuttua kieltä, mukaan lukien ulkomaalaiset henkilöt, jotka eivät osaa paikallista kieltä, ja henkilöt, joilla on aisti-, psyykkinen tai oppimishäiriö)

—	pienikokoiset ihmiset (mukaan lukien lapset).

Vammat voivat olla pitkäaikaisia tai tilapäisiä, ja ne voivat olla näkyviä tai näkymättömiä.

Liikuntarajoitteisiin henkilöihin eivät kuitenkaan kuulu henkilöt, jotka ovat alkoholi- tai huumeriippuvaisia, ellei riippuvuus ole aiheutunut lääkintähoidosta.

Ylimittaisten esineiden (esimerkiksi polkupyörien ja kookkaiden matkatavaroiden) kuljetus ei sisälly tämän YTE:n soveltamisalaan. Näihin esineisiin sovelletaan infrastruktuurin haltijan, aseman haltijan tai rautatieyrityksen sääntöjä, turvallisuusvaatimuksia ja liiketoimintapäätöksiä, jotka koskevat sallittua kokoa, painoa ja turvallisuusjärjestelyjä.

3. OLENNAISET VAATIMUKSET

3.1 Yleistä

Tässä luvussa mainittujen olennaisten vaatimusten täyttyminen varmistetaan tämän YTE:n osalta noudattamalla eritelmiä, jotka kuvaillaan

—	osajärjestelmälle 4 luvussa,

—	ja yhteentoimivuuden osatekijöille 5 luvussa,

mikä osoitetaan

—	yhteentoimivuuden osatekijän vaatimustenmukaisuuden ja/tai käyttöönsoveltuvuuden arvioinnista

—	ja osajärjestelmän tarkastuksesta

saadulla hyväksytyllä tuloksella, siten kuin 6 luvussa on kuvattu.

Osaan olennaisista vaatimuksista sovelletaan kansallisia määräyksiä seuraavista syistä:

—	eritelmien puuttuminen liitteessä L lueteltujen kohtien osalta;

—	direktiivin 2001/16/EY 7 artiklan nojalla myönnetty poikkeus;

—	tämän YTE:n 7.3 kohdassa kuvatut erityistapaukset.

Vastaava vaatimustenmukaisuuden arviointi tehdään sen jäsenvaltion vahvistamien menettelyjen mukaisesti, joka on ilmoittanut kansallisista määräyksistä tai pyytänyt poikkeusta tai erityistapausta.

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, 4 artiklan 1 kohdan mukaan Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän, osajärjestelmien ja niiden yhteentoimivuuden osatekijöiden on täytettävä direktiivin liitteessä III yleisesti esitetyt olennaiset vaatimukset.

Infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston osajärjestelmien ja niiden osatekijöiden olennaisten vaatimusten mukaisuus tarkastetaan direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, säännösten sekä tämän YTE:n määräysten mukaisesti.

3.2 Olennaiset vaatimukset liittyvät seuraaviin asioihin:

—	turvallisuus;

—	luotettavuus ja käytettävyys;

—

terveys;

—	ympäristönsuojelu;

—	tekninen yhteensopivuus.

Näihin vaatimuksiin sisältyvät sekä yleiset vaatimukset että kutakin osajärjestelmää koskevat erityisvaatimukset. Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY liitteen II mukaan infrastruktuuri ja liikkuva kalusto ovat osajärjestelmiä, jotka on luokiteltu ”rakenteellisin perustein”. Molempien osajärjestelmien määritelmissä mainitaan erityisesti liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeet, ja nämä määritelmät ovat seuraavat:

Infrastruktuuri:

”Raiteet, vaihteet, tekniset rakenteet (sillat, tunnelit jne.), asemien perusrakenteet (laiturit, kulkuyhteydet, mukaan lukien liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeet jne.), sekä turva- ja suojalaitteet.”

Liikkuva kalusto:

”Rakenteet, junien kaikkien laitteiden ohjaus- ja valvontajärjestelmä, vetolaitteet, energian muuntolaitteet, jarrulaitteet, kytkinlaitteet, pyörästölaitteet (telit, akselit) ja jousitus, ovet, ihmisen ja koneen väliset rajapinnat (kuljettaja, junahenkilökunta, matkustajat, mukaan lukien liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeet), passiiviset ja aktiiviset turvalaitteet sekä matkustajien ja junahenkilökunnan terveyttä turvaavat laitteet.”

Jäljempänä lueteltavat olennaiset vaatimukset perustuvat direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY — joka on julkaistu viimeksi –, liitteeseen III.

3.3 Yleiset vaatimukset

3.3.1 Turvallisuus

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 1.1.1:

”Turvallisuuden kannalta olennaisten komponenttien ja erityisesti junien liikkumiseen liittyvien laitteiden suunnittelun, rakentamisen tai valmistamisen sekä huollon ja valvonnan on taattava sellainen turvallisuustaso, joka vastaa verkolle vahvistettuja tavoitteita, myös määritellyissä vajaatoimintatilanteissa.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdissa:

—	4.1.2.4 (Infrastruktuuri — Ovet ja sisäänkäynnit)

—	4.2.2.4 (Liikkuva kalusto — Ovet)

—	4.2.2.4.2 (Liikkuva kalusto — Ulko-ovet)

—	4.2.2.4.3 (Liikkuva kalusto — Sisäovet)

—	4.2.2.9 (Liikkuva kalusto — Korkeuden muutokset)

—	4.2.2.10 (Liikkuva kalusto — Käsijohteet)

—	4.2.2.12 (Liikkuva kalusto — Portaan paikka vaunun sisään- ja uloskäynneissä)

—	4.2.2.12.1 (Liikkuva kalusto — Yleiset vaatimukset)

—	4.2.2.12.2 (Liikkuva kalusto — Sisään- ja uloskäyntiportaat)

—	4.2.2.12.3 (Liikkuva kalusto — Kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet pyörätuolia käyttäville matkustajille)

—	4.1.2.21 (Infrastruktuuri — Kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet)

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 1.1.5:

”Käyttäjien käsiteltäviksi tarkoitetut laitteet on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna laitteiden turvallista käyttöä tai käyttäjien terveyttä ja turvallisuutta, jos niitä käytetään ennakoitavissa olevalla tavalla ohjeiden vastaisesti.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdissa:

—	4.2.2.4 (Liikkuva kalusto — Ovet)

—	4.2.2.4.2 (Liikkuva kalusto — Ulko-ovet)

—	4.2.2.4.3 (Liikkuva kalusto — Sisäovet)

3.3.2 Luotettavuus ja käytettävyys

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 1.2:

”Junien liikkumiseen liittyvien kiinteiden tai liikkuvien osatekijöiden seuranta ja huolto on järjestettävä ja toteutettava sekä niiden laajuus määritettävä siten, että ne pysyvät toimintakuntoisina tarkoitetuissa olosuhteissa.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdissa:

—	4.2.2.4 (Liikkuva kalusto — Ulko- ja sisäovet)

—	4.2.2.4.2 (Liikkuva kalusto — Ulko-ovet)

—	4.2.2.4.3 (Liikkuva kalusto — Sisäovet)

3.3.3 Terveys

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 1.3.1:

”Materiaaleja, jotka voivat käyttötavastaan johtuen vaarantaa niiden kanssa kosketuksiin joutuvien ihmisten terveyden, ei saa käyttää junissa eikä rautateiden infrastruktuureissa.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdissa:

—	4.2.2.2 (Liikkuva kalusto — Istuimet)

—	4.2.2.2.1 (Liikkuva kalusto — Yleistä)

—	4.2.2.2.2 (Liikkuva kalusto — Ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitetut istuimet)

—	4.2.2.7 (Liikkuva kalusto — Kulkuväylät)

3.3.4 Ympäristönsuojelu

Ei ole merkityksellinen tämän YTE:n kannalta.

3.3.5 Tekninen yhteensopivuus

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 1.5:

”Infrastruktuurien ja kiinteiden laitteistojen teknisten ominaisuuksien on sovittava yhteen keskenään sekä Euroopan laajuisessa tavanomaisessa rautatiejärjestelmässä liikkuvien junien ominaisuuksien kanssa.

Jos näiden ominaisuuksien noudattaminen osoittautuu vaikeaksi verkon tietyissä osissa, voidaan toteuttaa väliaikaisia ratkaisuja, joiden avulla taataan yhteensopivuus tulevaisuudessa.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdissa:

—	4.1.2.18 (Infrastruktuuri — Laiturin korkeus ja etäisyys raiteesta)

—	4.2.2.12 (Liikkuva kalusto — Portaan paikka vaunun sisään- ja uloskäynneissä)

3.4 Infrastruktuuriosajärjestelmän vaatimukset

3.4.1 Turvallisuus

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 2.1.1:

”On ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin ihmisille aiheutuvan vaaraan rajoittamiseksi erityisesti junien kulkiessa asemien läpi.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdassa:

—	4.1.2.19 (Infrastruktuuri — Laiturin leveys ja reuna)

”Infrastruktuurit, joihin yleisöllä on pääsy, on suunniteltava ja toteutettava siten, että rajoitetaan ihmisille aiheutuvia turvallisuusriskejä (infrastruktuurien vakaus, tulipalot, pääsytiet, evakuointi, laiturit jne.).”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdissa:

—	4.1.2.3 (Infrastruktuuri — Esteettömät reitit)

—	4.1.2.3.1 (Infrastruktuuri — Yleistä)

—	4.1.2.3.2 (Infrastruktuuri — Reittien merkintä)

—	4.1.2.4 (Infrastruktuuri — Ovet ja sisäänkäynnit)

—	4.1.2.5 (Infrastruktuuri — Lattiapinnat)

—	4.1.2.6 (Infrastruktuuri — Läpinäkyvät esteet)

—	4.1.2.8 (Infrastruktuuri — Kalusteet ja irralliset laitteet)

—	4.1.2.9 (Infrastruktuuri — Lipunmyynti-, neuvonta- ja asiakaspalvelupisteet)

—	4.1.2.10 (Infrastruktuuri — Valaistus)

—	4.1.2.12 (Infrastruktuuri — Puhuttu tiedotus)

—	4.1.2.13 (Infrastruktuuri — Hätäuloskäynnit)

—	4.1.2.14 (Infrastruktuuri — Jalankulkusiltojen ja -tunnelien geometria)

—	4.1.2.15 (Infrastruktuuri — Portaat)

—	4.1.2.16 (Infrastruktuuri — Käsijohteet)

—	4.1.2.17 (Infrastruktuuri — Luiskat, liukuportaat, hissit ja liukukäytävät)

—	4.1.2.18 (Infrastruktuuri — Laiturin korkeus ja etäisyys raiteesta)

—	4.1.2.19 (Infrastruktuuri — Laiturin leveys ja reuna)

—	4.1.2.20 (Infrastruktuuri — Laiturin reuna)

—	4.1.2.21 (Infrastruktuuri — Kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet)

—	4.1.2.22 (Infrastruktuuri — Tasoristeykset asemilla)

3.5 Liikkuvan kaluston osajärjestelmän vaatimukset

3.5.1 Turvallisuus

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 2.4.1:

”Liikkuvan kaluston ja vaunujen välisten liitosten rakenteet on suunniteltava siten, että matkustaja- ja ohjaamotilat ovat suojattuja, jos junat törmäävät tai suistuvat raiteilta.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdassa:

—	4.2.2.3 (Liikkuva kalusto — Pyörätuolipaikat)

”On ryhdyttävä toimiin pääsyn estämiseksi jännitteisiin laitteisiin, jotta ihmisten turvallisuus ei vaarantuisi.”

Ei ole merkityksellinen tämän YTE:n kannalta.

”Vaaratilanteita varten on oltava käytettävissä laitteita, joiden avulla matkustajat voivat ilmoittaa vaarasta kuljettajalle ja junahenkilökunta voi olla yhteydessä häneen.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdissa:

—	4.2.2.3 (Liikkuva kalusto — Pyörätuolipaikat)

—	4.2.2.6.3 (Liikkuva kalusto — Inva-WC:t)

—	4.2.2.11 (Liikkuva kalusto — Pyörätuolin käyttäjille soveltuvat yöpymistilat)

”Ovissa on oltava matkustajien turvallisuuden takaava sulkemis- ja avausjärjestelmä.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdassa:

—	4.2.2.4.2 (Ovet — Ulko-ovet)

”Käytössä on oltava hätäuloskäyntejä, ja ne on merkittävä.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdissa:

—	4.2.2.4.2 (Liikkuva kalusto — Ulko-ovet)

—	4.2.2.8 (Liikkuva kalusto — Asiakasneuvonta)

”Junissa on oltava riittävän tehokas hätävalaistusjärjestelmä, jolla on riittävä oma tehonlähde.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdassa:

—	4.2.2.5 (Liikkuva kalusto — Valaistus)

”Junissa on oltava kuulutusjärjestelmä, jonka avulla junahenkilökunta ja valvontakeskus voivat välittää viestejä matkustajille.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdissa:

—	4.2.2.8 (Liikkuva kalusto — Asiakasneuvonta)

—	4.2.2.8.2 (Liikkuva kalusto — Tiedotus (merkinnät ja kuvasymbolit))

3.5.2 Luotettavuus ja käytettävyys

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 2.4.2:

”Elintärkeät ajo-, veto- ja jarrutuslaitteet sekä ohjaus- ja valvontalaitteet on suunniteltava siten, että määritellyssä vajaatoimintatilanteessa juna voi jatkaa matkaansa ilman, että siitä on haittaa käyttöön jääville laitteille.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdissa:

—	4.2.2.12.3 (Liikkuva kalusto — Pyörätuolia käyttävien matkustajien kulkuneuvoon nousemista ja siitä poistumista helpottavat laitteet)

—	4.2.2.12.3.5 (Liikkuva kalusto — Liikuteltavat portaat)

3.5.3 Tekninen yhteensopivuus

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 2.4.3:

”Sähkölaitteiden on oltava yhteensopivia ohjaus-, valvonta- ja opastinlaitteiden toiminnan kanssa.”

Ei ole merkityksellinen tämän YTE:n kannalta.

”Jos vetovoima tuotetaan sähköllä, virranottolaitteiden on oltava sellaisia, että junat voivat kulkea Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän energiansyöttöjärjestelmän avulla.”

Ei ole merkityksellinen tämän YTE:n kannalta.

”Liikkuvan kaluston ominaisuuksien on oltava sellaisia, että se voi kulkea kaikilla rataosuuksilla, joilla sitä aiotaan käyttää.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdassa:

—	4.2.2.12 (Liikkuva kalusto — Portaan paikka vaunun sisään- ja uloskäynneissä)

3.6 Muiden osajärjestelmien vaatimukset, jotka koskevat myös infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston osajärjestelmiä

3.6.1 Energiaosajärjestelmä

3.6.1.1 Turvallisuus

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 2.2.1:

”Energian syöttölaitteiden toiminta ei saa vaarantaa junien eikä ihmisten (käyttäjät, käyttöhenkilökunta, ratavarren asukkaat, sivulliset) turvallisuutta.”

Ei ole merkityksellinen tämän YTE:n kannalta.

3.6.1.2 Ympäristönsuojelu

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 2.2.2:

”Sähkö- tai lämpöenergiansyöttölaitteiden toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen on pysyttävä määritellyissä rajoissa.”

Ei ole merkityksellinen tämän YTE:n kannalta.

3.6.1.3 Tekninen yhteensopivuus

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 2.2.3:

”Sähkö- tai lämpöenergian syöttöjärjestelmien on

—	mahdollistettava se, että junat saavuttavat määritellyt suoritustasot,

—	sähkönsyöttöjärjestelmien osalta sovittava yhteen juniin asennettujen virranottolaitteiden kanssa.”

Ei ole merkityksellinen tämän YTE:n kannalta.

3.6.2 Liikenteenohjaus ja valvonta sekä opasteet/merkinanto

3.6.2.1 Turvallisuus

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 2.3.1:

”Käytettyjen ohjaus-, valvonta- ja opastinlaitteiden ja niiden toiminnan on mahdollistettava junaliikenne, jonka turvallisuustaso vastaa verkolle asetettuja tavoitteita. Ohjaus-, valvonta- ja opastinjärjestelmien on edelleen mahdollistettava verkossa luvallisesti liikkuvien junien turvallinen liikkuminen määritellyssä vajaatoimintatilanteessa.”

Ei ole merkityksellinen tämän YTE:n kannalta.

3.6.2.2 Tekninen yhteensopivuus

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 2.3.2:

”Uudet infrastruktuurit ja uusi liikkuva kalusto, joka on rakennettu tai kehitetty yhteensopivien ohjaus-, valvonta- ja opastinjärjestelmien käyttöönoton jälkeen, on mukautettava näiden järjestelmien käyttöön.”

Ei ole merkityksellinen tämän YTE:n kannalta.

”Junien ohjaamoihin asennettujen ohjaus-, valvonta- ja opastelaitteiden on mahdollistettava tavanomainen käyttötoiminta määritellyissä olosuhteissa Euroopan laajuisessa tavanomaisessa rautatiejärjestelmässä.”

Ei ole merkityksellinen tämän YTE:n kannalta.

3.6.3 Huolto

3.6.3.1 Terveys ja turvallisuus

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 2.5.1:

”Keskuksissa käytettävien teknisten laitteiden ja menetelmien on taattava kyseisen osajärjestelmän turvallinen käyttö eikä niistä saa aiheutua vaaraa terveydelle ja turvallisuudelle.”

Ei ole merkityksellinen tämän YTE:n kannalta.

3.6.3.2 Ympäristönsuojelu

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 2.5.2:

”Huoltokeskuksissa käytettävät tekniset laitteet ja menetelmät eivät saa ylittää ympäristön kannalta hyväksyttäviä haittatasoja.”

Ei ole merkityksellinen tämän YTE:n kannalta.

3.6.3.3 Tekninen yhteensopivuus

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 2.5.3:

”Tavanomaisessa liikkuvassa kalustossa käytettävien huoltolaitteiden on oltava sellaisia, että niillä voidaan suorittaa turvallisuuteen, terveyteen ja mukavuuteen liittyvät toimet sille kalustolle, joita varten ne on suunniteltu.”

Ei ole merkityksellinen tämän YTE:n kannalta.

3.6.4 Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta

3.6.4.1 Turvallisuus

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 2.6.1:

”Verkoilla on oltava yhtenäiset käyttösäännöt sekä kuljettajilla ja junien ja valvontakeskusten henkilökunnalla riittävä pätevyys, jotta voidaan taata turvallinen käyttö, ottaen huomioon rajat ylittävien ja sisäisten palvelujen erilaiset vaatimukset.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdissa:

—	4.1.4 (Infrastruktuuri — Käyttösäännöt)

—	4.1.6 (Infrastruktuuri — Ammattipätevyys)

—	4.2.4 (Liikkuva kalusto — Käyttösäännöt)

—	4.2.6 (Liikkuva kalusto — Ammattipätevyys)

”Huoltotoimien ja huoltovälin, huoltohenkilökunnan ja valvontakeskusten henkilökunnan koulutuksen ja pätevyyden sekä asianomaisten liikenteenharjoittajien valvonta- ja huoltokeskuksissa käyttämän laadunvarmistusjärjestelmän on oltava sellaiset, että ne takaavat korkean turvallisuustason.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdissa:

—	4.1.4 (Infrastruktuuri — Käyttösäännöt)

—	4.1.6 (Infrastruktuuri — Ammattipätevyys)

—	4.2.4 (Liikkuva kalusto — Käyttösäännöt)

—	4.2.6 (Liikkuva kalusto — Ammattipätevyys)

3.6.4.2 Tekninen yhteensopivuus

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 2.6.3:

”Verkoilla on oltava yhtenäiset käyttösäännöt sekä kuljettajilla, junahenkilökunnalla ja liikenteen hallinnasta vastaavalla henkilökunnalla riittävä pätevyys, jotta voidaan taata Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän tehokas käyttö, ottaen huomioon kotimaisten ja rajat ylittävien palvelujen erilaiset vaatimukset.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdissa:

—	4.1.4 (Infrastruktuuri — Käyttösäännöt)

—	4.1.6 (Infrastruktuuri — Ammattipätevyys)

—	4.2.4 (Liikkuva kalusto — Käyttösäännöt)

—	4.2.6 (Liikkuva kalusto — Ammattipätevyys)

3.6.5 Henkilö- ja tavaraliikenteen telemaattiset sovellukset

3.6.5.1 Tekninen yhteensopivuus

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 2.7.1:

”Telemaattisten sovellusten olennaiset vaatimukset, joilla taataan palvelujen vähimmäislaatu matkustajille ja tavaraliikenteen asiakkaille, koskevat erityisesti teknistä yhteensopivuutta.

Näiden sovellusten osalta on varmistettava, että

—	tiedostot, ohjelmat ja tiedonsiirtokäytännöt suunnitellaan siten, että niillä taataan suurin mahdollinen tietojenvaihto eri sovellusten ja eri liikenteenharjoittajien välillä sulkien pois liiketoimintaan liittyvät luottamukselliset tiedot;

—	tiedot ovat helposti käyttäjien saatavilla.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdissa:

—	4.1.2.9 (Infrastruktuuri — Lipunmyynti-, tiedotus- ja asiakaspalvelupisteet)

—	4.1.2.11 (Infrastruktuuri — Näkyvä tiedotus, opasteet, kuvasymbolit ja dynaaminen tiedotus)

—	4.1.2.12 (Infrastruktuuri — Puhuttu tiedotus)

—	4.2.2.8 (Liikkuva kalusto — Asiakasneuvonta)

3.6.5.2 Terveys

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 2.7.3:

”Näiden järjestelmien käyttäjäliittymissä on noudatettava ergonomian ja terveyden suojelun vähimmäissääntöjä.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdissa:

—	4.1.2.9 (Infrastruktuuri — Lipunmyynti-, neuvonta- ja asiakaspalvelupisteet)

—	4.1.2.12 (Infrastruktuuri — Puhuttu tiedotus)

—	4.2.2.8 (Liikkuva kalusto — Asiakasneuvonta)

3.7 Liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevan YTE:n tekijät, jotka liittyvät olennaisiin vaatimuksiin

Infrastruktuuri		Viittaus direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, kohtaan
Infrastruktuuri		Liite II	Liitteen III olennainen vaatimus
Liikunta-rajoitteisia henkilöitä koskevan YTE:n tekijä	Viittaus kohdassa		Turvallisuus	Luotettavuus ja käytettävyys	Terveys	Ympäristön-suojelu	Tekninen yhteensopivuus
Yleistä	4.1.2.1	2.1
Liikuntarajoitteisten henkilöiden pysäköintimahdollisuudet	4.1.2.2	2.1
Esteettömät reitit	4.1.2.3	2.1	2.1.1
Yleistä	4.1.2.3.1	2.1	2.1.1
Reittien merkintä	4.1.2.3.2	2.1	2.1.1
Ovet ja sisäänkäynnit	4.1.2.4	2.1	1.1.1 2.1.1
Lattiapinnat	4.1.2.5	2.1	2.1.1
Läpinäkyvät esteet	4.1.2.6	2.1	2.1.1
WC:t ja lastenhoitotasot	4.1.2.7	2.1	1.1.5 2.1.1
Kalusteet ja irralliset laitteet	4.1.2.8	2.1	2.1.1
Lipunmyynti-, neuvonta- ja asiakaspalvelupisteet	4.1.2.9	2.1	2.1.1	2.7.3			2.7.1
Valaistus	4.1.2.10	2.1	2.1.1
Näkyvä tiedotus: opasteet, kuvasymbolit, dynaaminen tiedotus	4.1.2.11	2.1					2.7.1
Puhuttu tiedotus	4.1.2.12	2.1	2.1.1	2.7.3			2.7.1
Hätäuloskäynnit, hälyttimet	4.1.2.13	2.1	2.1.1
Jalankulkusiltojen ja -tunnelien geometria	4.1.2.14	2.1	2.1.1
Portaat	4.1.2.15	2.1	2.1.1
Käsijohteet	4.1.2.16	2.1	2.1.1
Luiskat, liukuportaat, hissit ja liukukäytävät	4.1.2.17	2.1	2.1.1
Laiturin korkeus ja etäisyys raiteesta	4.1.2.18	2.1	2.1.1				1.5
Laiturin korkeus	4.1.2.18.1	2.1	2.1.1				1.5
Laiturin etäisyys raiteesta	4.1.2.18.2	2.1	2.1.1				1.5
Raiteiden sijoittaminen laiturin kohdalla	4.1.2.18.3	2.1	2.1.1				1.5
Laiturin leveys ja reuna	4.1.2.19	2.1	2.1.1
Laiturin pääty	4.1.2.20	2.1	2.1.1
Kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet pyörätuolia käyttäville matkustajille	4.1.2.21	2.1	1.1.1
Tasoristeykset asemilla	4.1.2.22	2.1	2.1.1

Liikkuva kalusto		Viittaus direktiivin 2001/16/EC, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, kohtaan
Liikkuva kalusto		Liite II	Liitteen III olennainen vaatimus
Liikunta-rajoitteisia henkilöitä koskevan YTE:n tekijä	Viittaus kohdassa		Turvallisuus	Luotettavuus ja käytettävyys	Terveys	Ympäristön-suojelu	Tekninen yhteensopivuus
Yleistä	4.2.2.1	2.6
Istuimet	4.2.2.2	2.6			1.3.1
Yleistä	4.2.2.2.1	2.6			1.3.1
Ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitetut istuimet	4.2.2.2.2	2.6			1.3.1
Pyörätuolipaikat	4.2.2.3	2.6	2.4.1
Ovet	4.2.2.4	2.6	1.1.1 1.1.5	1.2
Ulko-ovet	4.2.2.4.2	2.6	1.1.1 1.1.5 2.4.1	1.2
Sisäovet	4.2.2.4.3	2.6	1.1.1 1.1.5	1.2
Valaistus	4.2.2.5	2.6	2.4.1
WC:t	4.2.2.6	2.6	2.4.1
Yleistä	4.2.2.6.1	2.6	2.4.1
Tavalliset WC:t	4.2.2.6.2	2.6	2.4.1
Inva-WC:t	4.2.2.6.3	2.6	2.4.1
Kulkuväylät	4.2.2.7	2.6			1.3.1
Asiakasneuvonta	4.2.2.8	2.6	2.4.1	2.7.3			2.7.1
Yleistä	4.2.2.8.1	2.6
Tiedotus (merkinnät ja kuvasymbolit)	4.2.2.8.2	2.6	2.4.1
Tiedotus (reitin kuvaus ja paikanvaraus)	4.2.2.8.3	2.6
Korkeuden muutokset	4.2.2.9	2.6	1.1.5
Käsijohteet	4.2.2.10	2.6	1.1.5
Pyörätuolin käyttäjille soveltuvat yöpymistilat	4.2.2.11	2.6	2.4.1
Portaan paikka vaunun sisään- ja uloskäynneissä	4.2.2.12	2.6	1.1.1				1.5 2.4.3
Yleiset vaatimukset	4.2.2.12.1	2.6	1.1.1				1.5 2.4.3
Sisään- ja uloskäyntiportaat	4.2.2.12.2	2.6	1.1.1				1.5 2.4.3
Kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet	4.2.2.12.3	2.6	1.1.1	2.4.2			1.5 2.4.3

4. OSAJÄRJESTELMIEN KUVAUS

4.1 Infrastruktuurin osajärjestelmä

4.1.1 Johdanto

Euroopan laajuinen tavanomainen rautatiejärjestelmä, johon sovelletaan direktiiviä 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, ja johon kuuluu infrastruktuurin osajärjestelmä, on integroitu järjestelmä, jonka yhtenäisyys on tarkastettava. Yhtenäisyys on tarkastettava erityisesti siltä osin kuin on kyse osajärjestelmän eritelmistä, sen liitännöistä järjestelmään, johon se on integroitu, sekä käyttö- ja kunnossapitosäännöistä.

Jäljempänä 4.1.2 kohdassa kuvailtavat osajärjestelmän ja sen liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät eivät edellytä tiettyjen tekniikoiden tai teknisten ratkaisujen käyttöä paitsi silloin, kun se on Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden kannalta ehdottomasti tarpeen. Yhteentoimivuuden innovatiiviset ratkaisut saattavat edellyttää uusia eritelmiä ja/tai uusia arviointimenetelmiä. Teknisen innovoinnin mahdollistamiseksi nämä eritelmät ja arviointimenetelmät kehitetään 6.1.4 ja 6.2.4 kohdassa kuvaillun prosessin mukaisesti.

Infrastruktuurin osajärjestelmällä on kaikki sovellettavat olennaiset vaatimukset huomioon ottaen seuraavat keskeiset piirteet:

4.1.2 Toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.1.2.1 Yleistä

Edellä 3 luvussa lueteltujen olennaisten vaatimusten mukaisesti infrastruktuurin osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät, jotka liittyvät saavutettavuuteen liikuntarajoitteisille henkilöille, on järjestetty seuraavasti:

—	liikuntarajoitteisten henkilöiden pysäköintimahdollisuudet

—	ovet ja portaattomat sisäänkäynnit

—	matkustajien kulkureitit, pääasialliset kävelyreitit

—	lattiapinnat

—	tuntoon perustuva opastus

—	ohjaavat polut

—	lasiovien ja -seinien merkinnät

—

WC:t

—

kalusteet

—	lipunmyyntipisteet tai -automaatit / tiedotuspisteet

—	lipuntarkastuskoneet

—

valaistus

—	näkyvä tiedotus: merkinnät, kuvasymbolit, dynaaminen tiedotus

—	puhuttu tiedotus

—	hätäuloskäynnit, hälyttimet

—	jalankulkusiltojen ja -tunnelien geometria

—

portaat

—	käsijohteet

—	luiskat, liukuportaat, hissit, liukukäytävät

—	laiturien korkeudet ja etäisyydet raiteesta

—	laiturien leveydet ja reunat

—	laiturien päädyt

—	kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet

—	tasoristeykset.

Jokainen perusparametri esitellään ensin yleisesti.

Sen jälkeen tarkennetaan ehdot, joiden on täytyttävä ensimmäisessä kohdassa esitettyjen vaatimusten noudattamiseksi.

4.1.2.2 Liikuntarajoitteisten henkilöiden pysäköintimahdollisuudet

Asemilla, joilla on pysäköintialue, on varattava invapaikkojen käyttöön oikeutetuille liikuntarajoitteisille henkilöille pysäköintipaikat mahdollisimman lähellä heille soveltuvaa sisäänkäyntiä.

Rautateille ei ole muita vaatimuksia, koska pysäköintipaikkoihin sovelletaan eurooppalaisia tai kansallisia määräyksiä (määräykset koskevat muun muassa muttei yksinomaan paikkojen määrää, saavutettavuutta, sijaintia, mittasuhteita, materiaaleja, värejä, merkintää ja valaistusta).

4.1.2.3 Esteettömät reitit

4.1.2.3.1 Yleistä

Esteetön reitti on reitti, jota kaikki liikuntarajoitteisten henkilöiden luokat voivat kulkea vapaasti. Siihen voi sisältyä luiskia tai hissejä, jotka on rakennettu ja jotka toimivat 4.1.2.17 kohdan mukaisesti.

Vähintään yhden esteettömän reitin on yhdistettävä seuraavat pisteet ja palvelut, jos sellaiset ovat olemassa:

—	muilla liikennemuodoilla harjoitettavan liityntäliikenteen pysähdyspaikat asemalla (esimerkiksi taksi, linja-auto, raitiovaunu, metro, lautta)

—	autojen pysäköintialueet

—	liikuntarajoitteisille henkilöille soveltuvat sisään- ja uloskäynnit

—	neuvontapisteet

—	muut tiedotusjärjestelmät

—	lipunmyyntipisteet

—	asiakasneuvonta

—	odotusalueet

—	matkatavaroiden säilytyspisteet

—

WC:t

—

laiturit

Kaikkien esteettömien reittien, portaiden, jalankulkusiltojen ja -tunnelien vapaan leveyden on oltava vähintään 1 600 mm, ja kulkukorkeuden on oltava vähintään 2 300 mm koko 1 600 mm:n leveydellä. Vähimmäisleveydessä ei ole otettu huomioon sitä, että matkustajavirta saattaa edellyttää lisäleveyttä. Leveysvaatimusta ei sovelleta liukuportaisiin, liukukäytäviin eikä hisseihin.

Esteettömien reittien pituuden on oltava lyhin käytännöllinen etäisyys.

Esteettömien reittien lattiapintojen on oltava heijastamattomia.

Uusilla asemilla, joiden kautta kulkee alle 1 000 matkustajaa päivässä (juniin nousevien ja niistä poistuvien matkustajien yhteenlaskettu määrä), ei tarvitse olla hissejä tai luiskia, joita tämän kohdan vaatimusten noudattaminen muutoin edellyttäisi, jos samalla rataosuudella on alle 30 km:n päässä asema, jolla on kaikki vaatimukset täyttävä esteetön reitti. Tällaisissa olosuhteissa uusien asemien suunnitelmiin on sisällyttävä mahdollisuus asentaa tulevaisuudessa hissi ja/tai luiska siten, että asema soveltuu kaikille liikuntarajoitteisten henkilöiden luokille.

4.1.2.3.2 Reittien merkintä

Esteettömät reitit on merkittävä selkeästi kohdassa 4.1.2.11 määritellyllä näkyvällä opastuksella.

Esteettömistä reiteistä on tiedotettava heikkonäköisille henkilöille vähintään yhdellä seuraavista keinoista: tuntoon perustuvat polut, kuuluvat, tuntoon perustuvat opasteet, ääniopasteet, pistekirjoitetut kartat.

Jos asemalle rakennetaan tuntoon perustuva polku, sen on oltava kansallisten määräysten mukainen, ja sen on katettava esteetön reitti (esteettömät reitit) kokonaisuudessaan.

Jos laiturille vievän esteettömän reitin varrella on käsijohteita tai käden ulottuvilla olevia seiniä, niissä on esitettävä käsijohteen takapinnalla tai seinällä 850–1 000 mm:n korkeudella lyhyet tiedot (esimerkiksi laiturin numero tai suuntatieto) pistekirjoituksella ja särmiöistä kootuilla kirjaimilla tai numeroilla. Numerot ja nuolet ovat ainoat sallitut tuntoon perustuvat kuvasymbolit.

4.1.2.4 Ovet ja sisäänkäynnit

Tätä kohtaa sovelletaan kaikkiin oviin ja sisäänkäynteihin, jotka sijaitsevat esteettömillä reiteillä.

Asemalle ja laitureille on oltava vähintään yksi liikuntarajoitteisille henkilöille soveltuva sisäänkäynti.

Ovien ja sisäänkäyntien vapaan aukon leveyden on oltava vähintään 800 mm ja vapaan kulkukorkeuden on oltava vähintään 2 100 mm.

Ovet voivat olla manuaalisia, puoliautomaattisia tai automaattisia.

Ovien käyttölaitteiden on sijaittava 800–1 200 mm:n korkeudella.

Manuaalisissa ovissa, jotka eivät ole liukuovia, on oltava molemmilla puolilla vaakasuuntaiset työntötangot, jotka kattavat oven koko leveyden.

Automaattisissa ja puoliautomaattisissa ovissa on oltava laitteet, jotka estävät matkustajien jäämisen loukkuun, kun ovia käytetään.

Jos ovien käyttöön on painikkeita tai muita kauko-ohjauslaitteita, jokaisen painikkeen tai laitteen on erotuttava ympäristöstään ja toimittava enintään 15 Newtonin voimalla.

Jos avaus- ja sulkemispainikkeet sijaitsevat päällekkäin, ylemmän painikkeen on aina oltava avauspainike.

Ohjaimen keskipisteen on oltava vähintään 800 mm:n ja enintään 1 200 mm:n korkeudella lattiatasosta.

Tällaiset ohjaimet on voitava tunnistaa kosketuksella (esimerkiksi tuntoon perustuvilla merkinnöillä), ja niissä on esitettävä niiden toiminto.

Manuaalisen oven avaamiseen tai sulkemiseen tuulettomissa oloissa tarvittava voima ei saa olla suurempi kuin 25 Newtonia.

Manuaalisen oven salvan avaavaa tai sulkevaa kahvaa on voitava käyttää kämmenellä, ja se saa edellyttää enintään 20 Newtonin voimaa.

Mahdollisen pyöröoven vieressä on oltava tavallinen ovi, joka on vapaasti käytettävissä.

Ovien ja sisäänkäyntien kynnys ei saa olla korkeampi kuin 25 mm. Mahdollisten kynnysten värin on erotuttava niiden välittömästä taustasta.

4.1.2.5 Lattiapinnat

Kaikkien lattiapintojen on oltava liukumattomia julkisia rakennuksia koskevien kansallisten määräysten mukaisesti.

Asemarakennusten lattioiden kävelypinnoissa ei saa olla missään kohdin yli 5 mm:n eroavuutta, lukuun ottamatta tuntoon perustuvia ohjattuja polkuja, viemäröintikanavia ja tuntoon perustuvia varoitusmerkintöjä.

4.1.2.6 Läpinäkyvät esteet

Matkustajien käyttämillä pääreiteillä tai niiden varrella olevat läpinäkyvät esteet, jotka koostuvat lasiovista tai läpinäkyvistä seinistä, on merkittävä vähintään kahdella selkeästi näkyvällä kaistaleella, joissa on opasteita, liikemerkkejä, tunnuskuvia tai koristeita ja joista ylempi sijaitsee 1 500–2 000 mm:n korkeudella ja alempi 850–1 050 mm:n korkeudella. Näiden merkintöjen on erotuttava taustastaan. Merkintöjen on oltava vähintään 100 mm korkeat.

Tällaisia merkintöjä ei tarvitse kiinnittää läpinäkyviin seiniin, jos matkustajia suojataan törmäämiseltä jollakin toisella tavalla — esimerkiksi käsijohteilla tai yhtäjaksoisilla penkeillä.

4.1.2.7 WC:t ja lastenhoitotasot

4.1.2.7.1 Osajärjestelmän vaatimukset

Jos asemalla on WC:t, vähintään yhteen molemmille sukupuolille tarkoitettuun koppiin on päästävä pyörätuolilla.

Jos asemalla on WC:t, siellä on oltava myös lastenhoitotaso, jota voivat käyttää sekä miehet että naiset. Lastenhoitotason on täytettävä kohdassa 4.1.2.7.2 asetetut vaatimukset.

Jotta kookkaita matkatavaroita kuljettavat matkustajat voivat käyttää WC:itä, jokaisen WC-tilan on oltava vähintään 900 mm leveä ja 1 700 mm syvä, jos ovi avautuu sisäänpäin, ja 1 500 mm syvä, jos ovi avautuu ulospäin tai jos se on liukuovi. WC-tilojen oven ja kaikkien sisäänkäyntien vapaan leveyden on oltava vähintään 650 mm.

Pyörätuolin käyttäjille tarkoitettujen WC:iden mittasuhteisiin ja varusteisiin sovelletaan eurooppalaisia ja kansallisia määräyksiä.

4.1.2.7.2 Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

Lastenhoitotasot

Lastenhoitotason on käyttöasennossa oltava 800–1 000 mm:n korkeudella lattiasta. Sen on oltava vähintään 500 mm leveä ja 700 mm pitkä.

Se on suunniteltava siten, ettei vauva voi vahingossa pudota siltä pois, siinä ei saa olla teräviä reunoja, ja sen on kestettävä vähintään 80 kg:n paino.

Jos lastenhoitotaso työntyy WC-tilaan, se on voitava asettaa säilytysasentoon enintään 25 Newtonin voimalla.

4.1.2.8 Kalusteet ja irralliset laitteet

Kaikkien asemilla olevien kalusteiden ja irrallisten laitteiden on erotuttava taustastaan, ja niissä on oltava pyöristetyt reunat.

Kalusteet ja irralliset laitteet on sijoitettava asema-alueella siten, etteivät ne estä sokeiden tai heikkonäköisten kulkua, ja keppiä käyttävän sokean henkilön on voitava havaita ne.

Esineet, joissa on yli 150 mm etäisyydelle ulottuvia ulokkeita alle 2 100 mm:n korkeudessa, on merkittävä esteellä, joka on enintään 300 mm:n korkeudella ja jonka keppiä käyttävä sokea henkilö voi havaita.

Alle 2 100 mm:n korkeudella ei saa olla roikkuvia osia.

Jokaisella laiturilla, jolla matkustajat voivat odottaa junia, ja kaikilla levähdysalueilla on oltava vähintään yksi säältä suojattu alue, jossa on ergonomisia istuimia. Istuimissa on oltava selkänoja, ja vähintään kolmasosassa istuimista on oltava käsinojat. Seisoville henkilöille on oltava vähintään 1 400 mm pitkä tukitanko, ja lisäksi on oltava tila pyörätuolille.

4.1.2.9 Lipunmyynti-, neuvonta- ja asiakaspalvelupisteet

4.1.2.9.1 Osajärjestelmän vaatimukset

Jos esteettömän reitin varrella sijaitsee lipunmyyntitiskejä, neuvonta- ja asiakaspalvelupisteitä, vähintään yhden palvelutiskin alapinnan on oltava 650 mm korkeudella, ja sen jalkatilan on oltava vähintään 300 mm syvä ja 600 mm leveä. Yläpinnan tai sen osan, jonka leveys on vähintään 300 mm ja syvyys vähintään 200 mm, on oltava 700–800 mm:n korkeudella. Tämän alueen on sovelluttava pyörätuolin käyttäjille, ja siellä on oltava vaihtoehtoiset istumajärjestelyt muille liikuntarajoitteisille henkilöille.

Jos lipunmyyntitiskillä on matkustajan ja myyjän välissä lasieste, se on joko voitava poistaa tai — jos sitä ei voida poistaa — siihen on asennettava sisäpuhelinjärjestelmä. Tällaisen lasiesteen on oltava kirkasta lasia.

Vähintään yksi lipunmyyntipiste on varustettava välineillä, joiden avulla heikkokuuloiset liikuntarajoitteiset henkilöt voivat kuulla puheen kytkemällä kuulokojeensa ”T”-asentoon.

Jos myyjä näkee hintatiedot elektronisista laitteista, myös lipun ostajan on voitava nähdä hinta tällaisista laitteista.

Jos aseman esteettömällä reitillä on lipunmyyntiautomaatteja, vähintään yhden tällaisen automaatin on täytettävä kohdassa 4.1.2.9.2 asetetut vaatimukset.

Mahdollisista lipuntarkastuskoneista vähintään yhdessä on oltava vapaa käytävä, joka on vähintään 800 mm leveä ja josta voi kulkea enintään 1 200 mm pitkä pyörätuoli.

Niillä asemilla, joilla on kääntöportteja, liikuntarajoitteisten henkilöiden on voitava kulkea kaikkina aseman aukioloaikoina kohdasta, jossa ei ole kääntöporttia.

4.1.2.9.2 Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

Aseman esteettömällä reitillä 4.1.2.9.1 kohdan mukaisesti sijaitsevien lipunmyyntiautomaattien kosketuspinta-alueen (johon kuuluvat näppäimistö, maksulaite ja lipun tulostuslaite) on oltava 700–1 200 mm:n korkeudella. Vähintään yhden näyttöruudun ja näppäimistön on oltava sekä pyörätuolissa istuvan henkilön että automaatin edessä seisovan henkilön nähtävissä. Jos tiedot syötetään näyttöruudun kautta, sen on täytettävä tässä kohdassa esitetyt vaatimukset.

4.1.2.10 Valaistus

Aseman edustan valaistuksen on oltava eurooppalaisten tai kansallisten määräysten mukainen.

Liikuntarajoitteisille henkilöille soveltuvalta rakennuksen sisäänkäynniltä laiturille asemarakennuksen sisällä kulkevalla esteettömällä reitillä on oltava vähintään 100 luksin valaistus lattian tasolta mitattuna. Pääsisäänkäynnin, portaiden ja luiskien päätyjen vähimmäisvalaistus on 100 luksia lattian tasolta mitattuna. Jos tämän saavuttamiseen tarvitaan keinovalaistusta, tarvittavan valaistuksen on oltava vähintään 40 luksia korkeampi kuin ympäröivä valaistus, ja sen värilämpötilan on oltava kylmempi.

Laitureiden ja muiden aseman ulkopuolisten matkustaja-alueiden keskimääräisen valaistuksen on oltava vähintään 20 luksia lattian tasolta mitattuna siten, että vähimmäisarvo on 10 luksia.

Jos yksityiskohtaisten tietojen lukemiseen tarvitaan keinovalaistusta, tällaiset paikat on korostettava valaistuksella, joka on vähintään 15 luksia korkeampi kuin viereisillä alueilla. Tällaisen lisävalaistuksen värilämpötilan on myös oltava erilainen kuin viereisillä alueilla.

Hätävalaistuksen on oltava eurooppalaisten tai kansallisten määräysten mukainen.

4.1.2.11 Näkyvä tiedotus: opasteet, kuvasymbolit, dynaaminen tiedotus

4.1.2.11.1 Osajärjestelmän vaatimukset

Kaiken asemalla annettavan tiedotuksen on oltava yhtenäistä ja eurooppalaisten tai kansallisten määräysten mukaista.

Kaikessa kirjoitetussa tiedotuksessa käytetään Sans Serif -kirjasinlajia ja sekä isoja että pieniä kirjaimia (ei yksinomaan isoja kirjaimia).

Typistettyjä kirjainten ala- ja yläindeksejä ei saa käyttää.

Alaindeksien on oltava selkeästi tunnistettavia, ja niiden koon on oltava vähintään 20 prosenttia isojen kirjainten koosta.

Kaiken esitettävän tiedon on oltava yhdenmukaista yleisen reititys- ja tiedotusjärjestelmän kanssa, erityisesti laiturien ja sisäänkäyntien värin ja kontrastin osalta.

Näkyvän tiedotuksen on oltava luettavissa kaikissa valaistusoloissa aseman aukioloaikoina.

Näkyvän tiedotuksen on erotuttava taustastaan.

Mahdollisen dynaamisen näkyvän tiedotuksen on oltava yhtenäistä olennaisen puhutun tiedotuksen kanssa.

Seuraavat tiedot on annettava:

—	turvallisuustiedotteet ja turvaohjeet eurooppalaisten tai kansallisten määräysten mukaisesti

—	varoitus-, kielto- ja määräysmerkit eurooppalaisten tai kansallisten määräysten mukaisesti

—	lähtevää junaliikennettä koskeva tiedotus

—	aseman palvelujen tunnisteet, missä saatavilla, ja kulkureitit näiden palvelujen luo.

Tietoa on tarjottava kaikissa paikoissa, joissa matkustajien on valittava reitti, ja reitin varrella enintään 100 metrin välein. Merkit, symbolit ja kuvasymbolit on esitettävä yhtenäisesti koko reitin varrella.

Tarjottavan tiedon on riitettävä reitin valintaa koskevan päätöksen tekemiseen. Esimerkiksi ensimmäisessä valintakohdassa asemalle tultaessa saattaa riittää teksti ”Laitureille” yksittäisiä laitureita koskevien erityismerkintöjen sijasta.

Tuntoon perustuvia opasteita on asennettava seuraavasti:

—	WC:ihin tiedot toimintaohjeista ja tarvittaessa hätäkutsun tekemisestä

—	hisseihin standardin EN 81-70:2003 liitteen E.4 mukaisesti.

Reititys- ja tiedotusjärjestelmiin ei saa yhdistää mainoksia.

Huomautus: Julkisen liikenteen palveluja koskevaa yleistä tiedotusta ei pidetä tässä kohdassa tarkoitettuna mainontana.

Seuraavat liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevat graafiset symbolit ja kuvasymbolit on asennettava:

—	merkki, joka on kansainvälisen symbolin ”tarkoitettu invalideille tai liikuntarajoitteisille” mukainen, siten kuin se kuvaillaan liitteen N kohdissa N.2 ja N.4

—	esteetöntä reittiä ja pyörätuolin käyttäjille soveltuvia palveluja koskevat suuntatiedot

—	inva-WC:n osoitus

—	jos laiturilla esitetään tieto junan kokoonpanosta, tieto paikasta, josta pyörätuolin käyttäjille on pääsy junaan.

Näitä symboleja voidaan yhdistää muihin symboleihin (esimerkiksi hissien tai WC:iden symboleihin).

Mahdolliset induktiosilmukat on osoitettava liitteen N kohdissa N.2 ja N.5 kuvaillulla merkillä.

Jos asemalla on säilytystila raskaille matkatavaroille ja kookkaille tavaroille, se on osoitettava graafisella symbolilla.

Jos asemalla on laite, jolla voi soittaa ja pyytää apua tai tietoa, se on osoitettava liitteen N kohdissa N.2 ja N.6 kuvaillulla merkillä.

Mahdollinen hätäkutsulaite on osoitettava

—	näkyvillä ja tuntoon perustuvilla symboleilla,

—	liitteen N kohdissa N.2 ja N.7 kuvaillulla merkillä,

ja siinä on oltava

—	näkyvä ja kuuluva osoitus siitä, että laite on otettu käyttöön

—	tarvittaessa lisätietoja laitteen toiminnasta.

Inva-WC:issä ja pyörätuolin käyttäjille soveltuvissa WC:issä, joissa on kääntyvä kädensija, on oltava graafinen symboli, jossa esitetään kädensija sekä pystyasennossa että alaslasketussa asennossa.

Yhden suunnan esittämiseen saa olla samassa paikassa ja vierekkäin enintään viisi kuvasymbolia ja nuoli.

4.1.2.11.2 Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

Näyttölaitteiden on oltava riittävän suuria, jotta niissä voidaan esittää asemien nimet tai sanomien sanat kokonaisuudessaan. Jokainen aseman nimi tai sanoman sana on esitettävä vähintään 2 sekunnin ajan. Vieritysnäytössä (vaaka- tai pystysuuntaisessa) on esitettävä jokainen kokonainen sana vähintään 2 sekunnin ajan, ja vaakasuuntainen vieritysnopeus saa olla enintään 6 merkkiä sekunnissa.

Kirjaimien vähimmäiskorkeus lasketaan seuraavalla kaavalla: lukuetäisyys mm:issä jaettuna 250:llä = kirjasinkoko (esimerkiksi: 10 000 mm / 250 = 40 mm).

Kaikkiin turva-, varoitus-, määräys- ja kieltomerkkeihin on sisällyttävä kuvasymboleita, ja niiden on täytettävä standardin ISO 3864-1 vaatimukset.

Suurin lukuetäisyys on yhteentoimivuuden osatekijän ominaisuus.

4.1.2.12 Puhuttu tiedotus

Puhutun tiedotuksen RASTI-arvon on oltava standardin IEC 60268-16 osan 16 mukaisesti vähintään 0,5 kaikilla alueilla.

Mahdollisen puhutun tiedotuksen on oltava yhtenäistä olennaisen näkyvän tiedotuksen kanssa.

Jos puhuttua tiedotusta ei anneta automaattisesti, käyttäjien on voitava pyynnöstä saada tietoa ääniviestintäjärjestelmällä.

4.1.2.13 Hätäuloskäynnit, hälyttimet

Hätäuloskäyntien ja hälyttimien on oltava eurooppalaisten tai kansallisten määräysten mukaisia.

4.1.2.14 Jalankulkusiltojen ja -tunnelien geometria

Jos matkustajien tavallisiin kävelyreitteihin asema-alueella kuuluu jalankulkusiltoja tai -tunneleita, niissä on oltava kauttaaltaan vähintään 1 600 mm leveä ja 2 300 mm korkea esteetön alue. Vähimmäisleveydessä ei ole otettu huomioon sitä, että vilkas matkustajavirta saattaa edellyttää lisäleveyttä, jonka on oltava kansallisten määräysten mukainen.

4.1.2.15 Portaat

Portaikkojen on oltava eurooppalaisten tai kansallisten määräysten mukaisia.

Pääreitillä olevissa portaikoissa on oltava vähintään 1 600 mm:n esteetön leveys käsijohteiden välistä mitattuna. Vähimmäisleveydessä ei ole otettu huomioon sitä, että matkustajavirta saattaa edellyttää lisäleveyttä.

Kaikkien portaiden askelmien pintojen on oltava liukumattomia.

Ennen ensimmäistä nousevaa porrasta ja ennen ensimmäistä laskevaa porrasta on oltava tuntoon perustuva kaistale, joka kattaa koko portaan leveyden. Kaistaleen vähimmäissyvyys on 400 mm, sen on erotuttava lattiapinnasta ja sen on oltava integroitu lattiapintaan. Kaistaleen on erottava niistä kaistaleista, joita käytetään mahdollisissa tuntoon perustuvissa ohjatuissa poluissa.

Portaiden alapuolella olevat avoimet alueet on suojattava siten, etteivät matkustajat törmää vahingossa rakenteellisiin tukiin ja alueisiin, joilla kulkukorkeus on madallettu.

4.1.2.16 Käsijohteet

Portaiden ja luiskien molemmilla puolilla on oltava kahdella korkeudella käsijohteet. Ylemmän käsijohteen on oltava 850–1 000 mm:n korkeudella lattiatasosta, ja alemman käsijohteen on oltava 500–750 mm:n korkeudella lattiatasosta.

Käsijohteiden ja rakenteen muiden osien kuin pidikkeiden välissä on oltava vähintään 40 mm:n vapaa tila.

Käsijohteiden on oltava yhtäjaksoisia. Portaikoissa käsijohteiden on jatkuttava vähintään 300 mm alimman ja ylimmän portaan jälkeen (nämä jatko-osat voivat olla kaarevia, jotta ne eivät haittaisi kulkua).

Käsijohteen on oltava pyöristetty, ja sen poikkipinnan on vastattava 30–50 mm halkaisijaa.

Käsijohteiden on erotuttava ympäröivien seinien väreistä.

4.1.2.17 Luiskat, liukuportaat, hissit, liukukäytävät

Liikuntarajoitteisille henkilöille, jotka eivät voi nousta portaita, on asennettava luiskat, ellei hissejä ole käytössä.

Luiskien on oltava eurooppalaisten tai kansallisten määräysten mukaisia.

Mahdollisten liukuportaiden enimmäisnopeus on 0,65 m/s, ja niiden on oltava eurooppalaisten tai kansallisten määräysten mukaisia.

Jos luiskia ole on oltava hissit, jotka täyttävät standardin EN 81-70:2003 kohdan 5.3.2.1 taulukossa 1 esitetyt vaatimukset.

Mahdollisten liukukäytävien enimmäisnopeus on 0,75 m/s, niiden enimmäiskaltevuus on 12 astetta (21,3 %), ja niiden on oltava eurooppalaisten tai kansallisten määräysten mukaisia.

4.1.2.18 Laiturin korkeus ja etäisyys raiteesta

4.1.2.18.1 Laiturin korkeus

Tavanomaisen rautatieverkon varrella olevien laitureiden korkeudeksi on kaksi sallittua nimellisarvoa: 550 mm ja 760 mm kiskojen yläpinnasta. Näiden korkeuksien toleranssi on - 35 mm / + 0 mm.

Tavanomaisen rautatieverkon varrella olevien laitureiden, joilla raitiovaunujen (esim. Stadtbahn tai Tram-Train) on tarkoitus pysähtyä, sallittu nimelliskorkeus on 300–380 mm. Näiden korkeuksien toleranssi on +/– 20 mm.

Kaarteissa, joiden kaarresäde on alle 500 m, laiturin korkeus voi olla edellä määrättyä suurempi tai pienempi, jos kulkuneuvon alin käytettävä porras on kohdan 4.2.2.12.1 kuvan 11 mukainen.

4.1.2.18.2 Laiturin etäisyys raiteesta

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevasta YTE:stä menettelyn lopussa poistettava huomautus: suurten nopeuksien rautatieverkon infrastruktuuria koskevassa YTE:ssä asetetaan vaatimuksia suurten nopeuksien rautatieverkon laitureille.

Tavanomaisen rautatieverkon laitureiden reunojen, jotka ovat nimelliskorkeuksilla 550 mm ja 760 mm, on täytettävä aukean tilan vähimmäisulottumaa koskevat vaatimukset (avoin kysymys, aukean tilan vähimmäisulottumaan sovelletaan kansallisia määräyksiä siihen asti, kun YTE tarkistetaan standardin EN 15273-3:2006 julkaisemisen jälkeen); ja tavanomainen arvo bq0 kulkupinnan suuntaisesta raiteiden keskiviivasta on laskettava kaavalla, jossa ei oteta huomioon seuraavien vaikutuksia:

—	raideleveyden kasvu kaarteissa

—

kallistus

—	vaihteet ja risteykset

—	kvasistaattinen kallistuskulma

—	rakennus- ja huoltotoleranssit

jossa

Formula

R on raiteen kaarresäde metreissä.

Laskennallinen arvo bqlim määritellään standardissa pr EN15273-3:2006, ja siinä otetaan huomioon kaikki muut arvot, jotka eivät sisälly kaavaan bq0. Tosiasiallinen arvo bq laitureiden reunojen sijainnille kulkupinnan suuntaisesta raiteiden keskiviivasta voi vaihdella toleranssin Tq rajoissa, joka liittyy laitureiden sijoitteluun ja kunnossapitoon: bqlim ≤ bq ≤ bqlim + Tq.

Toleranssin Tq on oltava 0 ≤ Tq ≤ 50 mm.

Kallistuksen vaikutus voidaan korvata kaarteen ulkopuolella 25 mm ylittävältä osalta laiturin reunalla, joka ulkonee sen syvennyksen yläpuolella, joka tarvitaan aukean tilan ulottuman kvasistaattiseen kallistuskulmaan kulkupinnasta kohtisuoraan mitattuna.

Tosiasiallinen väli voi näin ollen olla suurempi kuin tavanomainen väli.

4.1.2.18.3 Raiteiden sijoittaminen laiturin kohdalla

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevasta YTE:stä menettelyn lopussa poistettava huomautus: suurten nopeuksien rautatieverkon tyypin I ratojen varrella olevien laitureiden on oltava suurten nopeuksien rautatieverkon infrastruktuuria koskevan YTE:n mukaisia.

Suurten nopeuksien rautatieverkon infrastruktuuria koskevaan YTE:än sisällytettävä huomautus: suurten nopeuksien rautatieverkon tyypin II ja III ratojen varrella olevien laitureiden on tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevan YTE:n 4.1.2.18.3 kohdan mukaisia.

Tavanomaisen rautatieverkon varrella olevien laitureiden viereisten raiteiden tulisi mieluiten olla suorat, mutta niiden säde ei saa missään olla pienempi kuin 300 m.

4.1.2.19 Laiturin leveys ja reuna

Laiturin leveys voi vaihdella laiturin koko pituudella. Laiturin esteettömän vähimmäisleveyden on oltava suurempi kuin joko

—	vaara-alueen leveys lisättynä kahdella vastakkaisella 800 mm:n väylällä (yhteensä 1 600 mm:llä) tai

yksipuolisella laiturilla 2 500 mm tai saarekelaiturilla 3 300 mm (tämä leveys voi kaventua 2 500 mm:iin laiturin päädyissä).

Vähimmäisleveydessä ei ole otettu huomioon sitä, että matkustajavirta saattaa edellyttää lisäleveyttä.

Edellä mainitulla 1 600 mm:n väylällä voi olla alle 1 000 mm pitkiä pieniä esteitä (esimerkiksi mastoja, pylväitä, koppeja, istuimia). Laiturin reunan ja esteen välisen etäisyyden on oltava vähintään 1 600 mm, ja esteen reunan ja vaara-alueen välissä on oltava vähintään 800 mm:n väylä.

Jos kahden pienen esteen välinen etäisyys on alle 2 400 mm, niiden katsotaan muodostavan yhden suuren esteen.

Sellaisten esteiden reunan, kuten seinien, istuinpaikkojen, hissien ja portaiden, joiden pituus on yli 1 000 mm mutta alle 10 000 mm, ja vaara-alueen reunan välisen etäisyyden on oltava vähintään 1 200 mm. Laiturin reunan ja tällaisen esteen reunan välisen etäisyyden on oltava vähintään 2 000 mm.

Sellaisten esteiden reunan, kuten seinien, istuinpaikkojen, liukukäytävien ja portaiden, joiden pituus on yli 10 000 mm, ja vaara-alueen reunan välisen etäisyyden on oltava vähintään 1 600 mm. Laiturin reunan ja tällaisen esteen reunan välisen etäisyyden on oltava vähintään 2 400 mm.

Jos junissa tai laitureilla on apulaitteita, joiden avulla pyörätuolin käyttäjät voivat nousta juniin ja junista, sen laitteen, jolla pyörätuoli nousee junaan tai laskeutuu maahan, laiturinpuoleisen reunan ja läheisimmän laiturilla olevan esteen tai vastakkaisen vaara-alueen välissä on oltava 1 500 mm vapaata tilaa siinä paikassa, jossa tällaista laitetta todennäköisesti käytetään. Uuden aseman on täytettävä tämä vaatimus kaikkien niiden junien osalta, joiden on suunniteltu pysähtyvän laiturilla.

Laiturin vaara-alue alkaa laiturin radanpuolesta reunasta, ja se määritellään alueeksi, jolla liikkuvien junien aiheuttama ilmavirta saattaa niiden nopeuden mukaan altistaa matkustajat vaarallisille voimille. Tavanomaisessa rautatiejärjestelmässä tämän vaara-alueen on oltava kansallisten määräysten mukainen.

Vaara-alueen raja, joka on kauimpana radanpuoleisesta laiturin reunasta, on merkittävä näkyvillä ja tuntoon perustuvilla varoituksilla. Tuntoon perustuvien merkintöjen on oltava kansallisten määräysten mukaisia.

Näkyvä varoitus on väriltään erottuva, liukumaton varoitusviiva, joka on vähintään 100 mm leveä.

Laiturin radanpuoleisen reunamateriaalin on erotuttava tummasta aukosta. Tämän materiaalin on oltava liukumaton.

4.1.2.20 Laiturin pääty

Laiturin päädyssä on oltava sekä näkyvät että tuntoon perustuvat merkinnät.

4.1.2.21 Kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet pyörätuolia käyttäville matkustajille

4.1.2.21.1 Osajärjestelmän vaatimukset

Edellä 4.1.2.3.1 kohdassa määriteltyjä esteettömiä kulkureittejä sisältävän aseman laitureilla, joilla on tarkoitus pysähtyä normaalissa toiminnassa olevia junia, joissa on pyörätuolin käyttäjille soveltuvia ovia, on tällaisen oven ja laiturin välillä oltava käytössä kulkuneuvoon pääsyä helpottava laite, jonka avulla pyörätuolia käyttävä matkustaja voi nousta junaan tai junasta,

—	ellei ole osoitettu, että tämän oven kynnyksen reunan ja laiturin reunan välinen etäisyys on enintään 75 mm vaakasuunnassa ja enintään 50 mm pystysuunnassa, ja

—	ellei samalla rataosuudella ole alle 30 km päässä asema, jossa on kulkuneuvoon pääsyä helpottavia laitteita.

Vastuussa olevat infrastruktuurin haltija (tai aseman haltija(t), jos ne ovat vastuussa) ja rautatieyritys sopivat kansainvälisen rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1371/2007 (1) mukaisesti, kumpi osapuoli vastaa kulkuneuvoon pääsyä helpottavien laitteiden tarjoamisesta. Infrastruktuurin haltija (tai aseman haltija(t)) ja rautatieyritys varmistavat, että niiden sopima vastuunjako on toimivin kokonaisratkaisu.

Tällaisessa sopimuksessa määritellään

—	aseman laiturit, joilla infrastruktuurin haltijan tai aseman haltijan on tarjottava kulkuneuvoon pääsyä helpottava laite, ja liikkuva kalusto, jota varten sitä käytetään,

—	aseman laiturit, joilla rautatieyrityksen on tarjottava kulkuneuvoon pääsyä helpottava laite, ja liikkuva kalusto, jota varten sitä käytetään,

—	liikkuva kalusto, jolla rautatieyrityksen on tarjottava kulkuneuvoon pääsyä helpottava laite, ja aseman laituri, jolla sitä käytetään,

—	erityissäännöt junien pysäyttämiseksi 4.1.2.19 kohdan mukaisesti (alue pyörätuolia käyttävien matkustajien kulkuneuvoon pääsyä helpottavia laitteita varten).

Rautatieyrityksen on ilmoitettava turvallisuusjohtamisjärjestelmässään, mitkä velvoitteet sille kuuluvat tällaisten sopimusten nojalla ja miten se aikoo täyttää ne.

Infrastruktuurin haltijan on ilmoitettava turvallisuusjohtamisjärjestelmässään, mitkä velvoitteet sille kuuluvat tällaisten sopimusten nojalla ja miten se aikoo täyttää ne.

Edellä esitetyissä kohdissa laitureita hoitavaa aseman haltija pidetään direktiivin 91/440/ETY 3 artiklassa olevassa infrastruktuurin määritelmässä ja asetuksessa (ETY) N:o 2598/70 tarkoitettuna infrastruktuurin haltijana.

Jos edellä esitetystä seuraa, että kaikki laiturilla pysähtyvät liikkuvan kaluston tyypit varustetaan asemalle soveltuvilla kulkuneuvoon pääsyä helpottavilla laitteilla, näitä laitteita ei tarvitse tarjota laiturilla.

Kulkuneuvoon pääsyä helpottavan laitteen on täytettävä 4.1.2.21.2 kohdassa asetetut vaatimukset. Jos pyörätuolien kulkuneuvoon pääsyn kohta on määritelty ennalta, pyörätuolille soveltuvat oviaukkojen paikat voidaan merkitä laituriin kansainvälisellä symbolilla ”tarkoitettu invalideille tai liikuntarajoitteisille”. Tällaisten merkintöjen on oltava liitteen N kohtien N.2 ja N.4 mukaisia.

Luiskat

Asemalla tai junassa on oltava saatavilla manuaalinen tai puoliautomaattinen kulkuluiska, jota hoitaa henkilöstön jäsen.

Luiskan on täytettävä 4.1.2.21.2 kohdassa asetetut vaatimukset.

Laiturihissit

Mahdollisten laiturihissien on täytettävä 4.1.2.21.2 kohdassa asetetut vaatimukset.

4.1.2.21.2 Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

Asemalle sijoitettujen kulkuneuvoon pääsyä helpottavien laitteiden on sovelluttava pyörätuolille, jonka ominaisuudet määritellään liitteessä M.

Kulkuneuvoon pääsyä helpottavan laitteen on kestettävä vähintään 300 kilon paino sijoitettuna laitteen keskelle ja jakautuneena alueelle, jonka koko on 660 mm kertaa 660 mm.

Jos kulkuneuvoon pääsyä helpottava laite on sähkökäyttöinen, sitä on hätätilanteessa voitava käyttää manuaalisesti, jos virransyöttö katkeaa.

Luiskat

Luiskan pinnan on oltava liukumaton, ja sen tosiasiallisen vapaan leveyden on oltava vähintään 760 mm.

Luiskan molempien reunojen on oltava korotetut siten, etteivät liikkumisen apuvälineiden pyörät pääse liukumaan pois.

Luiskan molemmissa päädyissä olevien reunakappaleiden on oltava viistot, ja ne saavat olla enintään 20 mm korkeat. Niissä on oltava erottuvat varoitusnauhat.

Luiskan kaltevuus saa olla enintään 10,2 astetta (18 %).

Kun luiskaa käytetään junaan nousuun tai siitä poistumiseen, se on kiinnitettävä siten, ettei se pääse siirtymään kuormituksen aikana.

Luiskien, myös siirrettävien luiskien, säilyttämisessä on varmistettava, etteivät ne haittaa matkustajien kulkua.

Laiturihissit

Mahdollisten laiturihissien on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Hissin lavan pinnan on oltava liukumaton. Hissin lavan vapaan leveyden on oltava pinnan tasolla vähintään 720 mm.

Hissin rakenteen on taattava, ettei vaunua voida siirtää silloin, kun hissiä ei ole varastoitu.

Kaikkien hissin käyttöönottoon, laskemiseen, nostamiseen ja varastoimiseen tarkoitettujen ohjaimien on vaadittava käyttäjältä jatkuvaa käsikäyttöistä ohjausta, eivätkä ne saa mahdollistaa hissin toimintojen tapahtumista väärässä järjestyksessä, kun hississä on matkustaja.

Hissi on voitava hätätilanteessa ottaa käyttöön, laskea maan tasolle matkustajan kanssa, nostaa ja varastoida, jos sen virransyöttö katkeaa.

Mikään hissin lavan osa ei saa liikkua nopeammin kuin 150 mm sekunnissa silloin, kun matkustajaa lasketaan ja nostetaan, eikä nopeammin kuin 300 mm sekunnissa, silloin kun hissiä otetaan käyttöön tai varastoidaan (ellei hissiä oteta käyttöön tai varastoida manuaalisesti). Hissin suurin sallittu vaaka- tai pystysuuntainen kiihtyvyys lastattuna on 0,3 g.

Hissin lavassa on oltava esteet, jotka estävät pyörätuolin pyöriä vierimästä pois hissin lavalta käytön aikana.

Pyörätuolin vieriminen kulkuneuvoa lähimpänä olevan reunan yli, ennen kuin hissi on nostettu aivan ylös, on estettävä siirrettävällä esteellä tai kiinteällä rakenneosalla.

Hissin lavan molemmilla puolilla, jotka ulottuvat kulkuneuvon ulkopuolelle, kun hissi on nostettu ylös, on oltava vähintään 25 mm korkea este. Nämä esteet eivät saa haitata kulkua käytävälle tai käytävältä.

Kuormausreunan esteen (ulompi este), joka toimii kuormausluiskana, kun hissi on maan tasolla, on riitettävä nostettuna tai suljettuna estämään sähkökäyttöisen pyörätuolin kulkeminen sen yli, tai tämä on varmistettava lisäjärjestelmällä.

Pyörätuoli on voitava sekä ajaa suoraan että peruuttaa hissiin.

Pitävällä varastointijärjestelmällä on varmistettava, ettei varastoitu hissi haittaa matkustajan pyörätuolia tai liikkumisen apuvälinettä tai aiheuta mitään vaaraa matkustajille.

4.1.2.22 Tasoristeykset asemilla

Jos kansallisissa määräyksissä sallitaan matkustajien käyttää tasoristeyksiä ja vaaditaan esteettömän reitin tarjoamista, tällaisen reitin on oltava kaikkien liikuntarajoitteisten henkilöiden käytettävissä.

Esteettömät reitit on suunniteltava siten, ettei liitteessä M määritelty pienin pyörätuolin pyörä voi jäädä jumiin ylitystien ja raiteen väliin.

Ylitystien rajat on merkittävä näkyvillä ja tuntoon perustuvilla merkinnöillä.

4.1.3 Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät

Tämä kohta on vielä avoin kysymys, koska tavanomaisen rautatiejärjestelmän YTE:iä ei ole vielä laadittu matkustajille tarkoitetun liikkuvan kaluston eikä infrastruktuurin osalta.

Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmään ei ole liitäntää.

Liitännät käyttötoimintaa koskevaan osajärjestelmään määritellään 4.1.4 kohdassa ”Käyttösäännöt”.

4.1.4 Käyttösäännöt

Seuraavat käyttösäännöt eivät ole osa infrastruktuurin arviointia.

Tässä YTE:ssä ei tarkenneta käyttösääntöjä vaaratilanteissa tehtävää evakuointia varten, vaan ainoastaan merkitykselliset tekniset vaatimukset. Infrastruktuurin teknisten vaatimusten tarkoituksena on helpottaa evakuointia kaikille, myös liikuntarajoitteisille henkilöille.

Edellä 3 luvussa esitettyjen olennaisten vaatimusten mukaisesti tässä YTE:ssä tarkoitettua infrastruktuurin osajärjestelmää koskevat 1.1 kohdassa määritellyn asiakirjan teknisen soveltamisalan nojalla seuraavat käyttösäännöt:

—

Yleistä

Infrastruktuurin haltijalla tai aseman haltijalla on oltava kirjalliset toimintaohjeet, joilla varmistetaan, että kaikilla liikuntarajoitteisten henkilöiden luokilla on mahdollisuus päästä matkustajille tarkoitettuun infrastruktuuriin kaikkina aukioloaikoina tämän YTE:n teknisten vaatimusten mukaisesti. Toimintaohjeiden on lisäksi oltava kaikkien sellaisten rautatieyritysten toimintaohjeiden mukaisia, jotka saattavat tarvittaessa haluta käyttää tiloja (katso 4.2.4 kohta). Toimintaohjeet pannaan täytäntöön tarjoamalla asianmukaista tietoa henkilöstölle, vahvistamalla menettelyjä ja antamalla koulutusta. Infrastruktuuria koskeviin toimintaohjeisiin on sisällyttävä muun muassa mutteivät yksinomaan käyttösäännöt seuraavia tilanteita varten:

—

Esteettömät reitit

Silloin, kun uusi, uudistettu tai parannettu asema, jonka 12 kuukauden ajalla mitattu keskimääräinen päivittäinen matkustajavirta on enintään 1 000 matkustajaa, juniin nousevat ja niistä poistuvat matkustajat yhteenlaskettuina, ei täytä 4.1.2.3.1 kohdan mukaisen esteettömän reitin hissiä ja/tai luiskaa koskevia vaatimuksia, pyörätuolin käyttäjien kuljetus heille soveltuvalla keinolla tämän aseman ja seuraavan saman rataosuuden varrella olevan esteettömän aseman välillä järjestetään kansallisten määräysten mukaisesti.

—	Aseman saavutettavuus On laadittava käyttösäännöt, jotta varmistetaan, että kaikkien asemien saavutettavuutta koskevaa tietoa on helposti saatavilla.

—

Miehittämättömät asemat — Lipunmyynti heikkonäköisille matkustajille

Niitä miehittämättömiä asemia varten, joilla lipunmyynti tapahtuu yksinomaan automaateilla (katso 4.1.2.9 kohta), on laadittava ja pantava täytäntöön käyttösäännöt. Tällaisissa tilanteissa on aina oltava käytössä vaihtoehtoinen lipunmyyntitapa, joka soveltuu heikkonäköisille matkustajille (esimerkiksi mahdollisuus ostaa lippu junassa tai määränpäässä).

—

Lipuntarkastus — Kääntöportit

Jos lipuntarkastukseen käytetään kääntöporttia, on pantava täytäntöön käyttösäännöt, joilla liikuntarajoitteisille henkilöille tarjotaan mahdollisuus kulkea tällaisten tarkastuspisteiden läpi rinnakkaisen kulkuväylän kautta. Tästä liikuntarajoitteisille henkilöille tarkoitetusta kulkuväylästä on voitava kulkea muun muassa pyörätuolilla sekä lastenvaunujen ja kookkaiden matkatavaroiden kanssa, ja se voi olla henkilöstön valvoma tai automaattinen.

—

Näkyvä tiedotus ja puhuttu tiedotus — Yhtenäisyyden saavuttaminen

Olennaisen näkyvän tiedotuksen ja puhutun tiedotuksen (katso 4.1.2.12 kohta) välinen yhtenäisyys on varmistettava käyttösäännöillä. Kuulutuksia tekevän henkilöstön on noudatettava vakiomenettelyjä olennaisen tiedotuksen täydellisen yhtenäisyyden saavuttamiseksi.

—

Pyynnöstä tarjottava puhuttu tiedotusjärjestelmä matkustajille

Jos asemalla ei tarjota olennaista puhuttua tiedotusta yleisellä kuulutusjärjestelmällä (katso 4.1.2.12 kohta), käyttösäännöillä on varmistettava sellaisen vaihtoehtoisen tiedotusjärjestelmän tarjoaminen, jolla matkustajat voivat saada saman tiedotuksen kuuluvana (esimerkiksi henkilöstön hoitama tai automaattinen puhelintiedotuspalvelu).

—

Laituri — Pyörätuolin kulkuneuvoon pääsyä helpottavan laitteen toiminta-alue

Rautatieyrityksen ja infrastruktuurin haltijan tai aseman haltijan on määritettävä yhdessä laiturin alue, jolla laitetta todennäköisesti käytetään, ja osoitettava sen kelpoisuus. Tämän alueen on oltava yhdenmukainen niiden olemassa olevien laitureiden kanssa, joilla juna todennäköisesti pysähtyy.

Edellä esitetystä seuraa, että junan pysähdyspaikkaa on joissakin tapauksissa mukautettava tämä vaatimuksen täyttämiseksi.

Käyttösäännöissä on otettava huomioon junien erilaiset kokoonpanot (katso 4.1.2.19 kohta) siten, että junien pysähdyspaikka voidaan määritellä kulkuneuvoon pääsyä helpottavan laitteen toiminta-alueen perusteella.

Laiturilla on varattava jokaiselle kulkuneuvoon pääsyä helpottavalle laitteelle vapaa tila, joka ulottuu 1 500 mm laiturin reunasta (katso 4.1.2.19 kohta).

—

Pyörätuolien kulkuneuvoon pääsyä helpottavien käsikäyttöisten ja koneellisten laitteiden turvallisuus

Käyttösäännöt, jotka koskevat kulkuneuvoon pääsyä helpottavien laitteiden käyttöä aseman henkilöstön toimesta (katso 4.1.2.21.1 ja 4.1.2.21.2 kohta), on pantava täytäntöön.

Käyttösääntö, joka koskee pyörätuolihisseihin asennettujen siirrettävien suojaesteiden käyttöä henkilöstön toimesta (katso 4.1.2.21.2 kohta), on pantava täytäntöön.

Käyttösäännöillä on varmistettava, että henkilöstö kykenee ottamaan käyttöön, laskemaan, nostamaan ja varastoimaan kulkuluiskia turvallisesti (katso 4.1.2.21.2 kohta).

—

Pyörätuolin käyttäjien avustaminen

Käyttösäännöillä on varmistettava, että henkilöstö on tietoinen siitä, että pyörätuolin käyttäjät saattavat tarvita apua junaan nousemisessa tai siitä poistumisessa, ja että henkilöstö tarjoaa tarvittaessa tällaista apua.

Pyörätuolin käyttäjät voivat joutua tilaamaan ennalta tällaisen avunannon sen varmistamiseksi, että koulutettua henkilöstöä on käytettävissä.

—

Valvotut tasoristeykset

Jos kansallisissa määräyksissä sallitaan valvotut tasoristeykset, käyttösäännöillä on varmistettava, että valvotuissa tasoristeyksissä työskentelevä henkilöstö auttaa asianmukaisesti liikuntarajoitteisia henkilöitä muun muassa ilmoittamalla, milloin rata on turvallista ylittää.

4.1.5 Kunnossapitosäännöt

Infrastruktuurin haltijalla tai aseman haltijalla on oltava menettelyt, joihin sisältyy vaihtoehtoisen avun tarjoaminen liikuntarajoitteisille henkilöille silloin, kun näille henkilöille tarkoitettuja laitteita huolletaan, vaihdetaan tai korjataan.

4.1.6 Ammattipätevyys

Tässä YTE:ssä tarkoitetun infrastruktuurin osajärjestelmän käyttöön tarvittavalta henkilöstöltä edellytetään 1.1 kohdassa määritellyn asiakirjan teknisen soveltamisalan ja 4.1.4 kohdassa lueteltujen käyttösääntöjen nojalla seuraavaa ammattipätevyyttä:

Junassa mukana olevan henkilöstön, matkustajia asemalla palvelevan ja auttavan henkilöstön sekä lipunmyyntihenkilöstön ammatillisen koulutuksen on katettava vammaisuuteen liittyvä tietoisuus ja tasavertainen kohtelu, mukaan lukien kunkin liikuntarajoitteisten henkilöiden luokan erityiset tarpeet.

Infrastruktuurin kunnossapidosta ja käytöstä vastaavan teknisen ja esimiesasemassa olevan henkilöstön ammatillisen koulutuksen on katettava vammaisuuteen liittyvä tietoisuus ja tasavertainen kohtelu, mukaan lukien kunkin liikuntarajoitteisten henkilöiden luokan erityiset tarpeet.

4.1.7 Työterveys- ja työturvallisuusolosuhteet

Tämän YTE:n soveltamisalalla ei ole infrastruktuurin osajärjestelmän käyttöön eikä YTE:n käyttöönottoon tarvittavan henkilöstön työterveys- ja työturvallisuusolosuhteisiin liittyviä erityisiä vaatimuksia.

4.1.8 Infrastruktuurirekisteri

Infrastruktuurirekisteriä koskevat tämän YTE:n osalta seuraavat vaatimukset:

—	Edellä 1.2 kohdassa määritelty asiakirjan maantieteellinen soveltamisala;

—	määritellyllä maantieteellisellä soveltamisalalla sijaitsevat asemat, joita tämä YTE koskee, on lueteltava;

—	jokaisen yksilöidyn aseman laiturit, jotka kuuluvat tämän YTE:n soveltamisalaan, on lueteltava.

Jokaisen yksilöidyn aseman ja kaikkien tämän YTE:n soveltamisalaan kuuluvien laitureiden osalta on lueteltava seuraavat ominaisuudet ja kuvailtava ne tämän YTE:n merkityksellisten kohtien mukaisesti:

—	pysäköintimahdollisuudet 4.1.2.2 kohdan mukaisesti;

—	esteettömät reitit 4.1.2.3 kohdan mukaisesti;

—	mahdolliset tuntoon perustuvat ohjatut polut 4.1.2.3.2 kohdan mukaisesti;

—	WC:t, mukaan lukien sellaiset, jotka soveltuvat pyörätuolin käyttäjille, 4.1.2.7 kohdan mukaisesti;

—	lipunmyynti-, neuvonta- ja asiakaspalvelupisteet 4.1.2.9 kohdan mukaisesti;

—	näkyvät tiedotusjärjestelmät 4.1.2.11 kohdan mukaisesti;

—	luiskat, liukuportaat, hissit tai liukukäytävät, jotka on asennettu 4.1.2.17 kohdan mukaisesti;

—	jokaisen laiturin korkeus, etäisyys raiteesta, leveys ja pituus 4.1.2.18 ja 4.1.2.19 kohdan mukaisesti;

—	kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet ja tarvittaessa niiden kuvaus 4.1.2.21 kohdan mukaisesti;

—	liikuntarajoitteisten henkilöiden käytössä olevat tasoristeykset 4.1.2.22 kohdan mukaisesti.

Jos kansallisia määräyksiä sovelletaan tämän YTE:n vaatimusten täyttämiseksi, asianomaiset määräykset ja niiden kohdat esitetään rekisterin merkityksellistä kohtaa vasten.

4.2 Liikkuvan kaluston osajärjestelmä

4.2.1 Johdanto

Jäjempänä 4.2.2 kohdassa kuvailtavat osajärjestelmän ja sen liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät eivät edellytä erityistekniikoiden tai teknisten ratkaisujen käyttöä paitsi silloin, kun se on Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden kannalta ehdottomasti tarpeen. Yhteentoimivuuden innovatiiviset ratkaisut saattavat edellyttää uusia eritelmiä ja/tai uusia arviointimenetelmiä. Teknisen innovoinnin mahdollistamiseksi nämä eritelmät ja arviointimenetelmät kehitetään 6.1.4 ja 6.2.4 kohdassa kuvaillun prosessin mukaisesti.

Liikkuvan kaluston osajärjestelmällä on kaikki sovellettavat olennaiset vaatimukset huomioon ottaen seuraavat keskeiset piirteet:

4.2.2 Toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.2.2.1 Yleistä

Edellä 3 luvussa lueteltujen olennaisten vaatimusten mukaisesti liikkuvan kaluston osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät, jotka liittyvät saavutettavuuteen liikuntarajoitteisille henkilöille, on järjestetty seuraavasti:

—

istuimet

—	pyörätuolipaikat

—

ovet

—

valaistus

—

WC:t

—	kulkuväylät

—	asiakasneuvonta

—	korkeuden muutokset

—	käsijohteet

—	pyörätuolin käyttäjille soveltuvat yöpymistilat

—	portaan paikka vaunun sisään- ja uloskäynneissä.

Jokainen perusparametri esitellään ensin yleisesti.

Sen jälkeen tarkennetaan ehdot, joiden on täytyttävä ensimmäisessä kohdassa esitettyjen vaatimusten noudattamiseksi.

4.2.2.2 Istuimet

4.2.2.2.1 Yleistä

Kaikkien käytävänpuoleisten istuimien selkänojaan on asennettava kädensija, pystysuuntainen käsijohde tai muu esine, josta henkilö voi ottaa tukea, kun hän kulkee käytävällä, paitsi jos istuin on seläkkäin sellaisen istuimen kanssa, jossa on kädensija, tai koskettaa väliseinää.

Kädensijat tai muut esineet, joista henkilö voi ottaa tukea, on sijoitettava 800–1 200 mm:n korkeudelle lattiasta, ne eivät saa työntyä kulkuväylälle, ja niiden on erotuttava istuimista.

Istuinalueilla, joissa on kiinteät pitkittäiset istuimet, henkilöiden on voitava ottaa tukea käsijohteista. Nämä käsijohteet on sijoitettava enintään 2 000 mm:n etäisyydelle toisistaan, ne on sijoitettava 800–1 200 mm korkeudelle lattiasta, ja niiden on erotuttava vaunun sisustuksesta.

Kädensijoissa tai muissa esineissä ei saa olla teräviä reunoja.

4.2.2.2.2 Ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitetut istuimet

4.2.2.2.2.1 Yleistä

Vähintään 10 prosenttia kiinteän junayksikön tai yksittäisen vaunun sekä kunkin luokan istuimista on varattava ensisijaisesti liikuntarajoitteisten henkilöiden käyttöön.

Ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitetut istuimet ja vaunut, joissa ne sijaitsevat, on merkittävä liitteen N kohtien N.3 ja N.8 mukaisilla merkeillä, ja niissä on ilmoitettava, että muiden matkustajien tulisi luovuttaa tällaiset istuimet henkilöille, joiden käyttöön ne on tarkoitettu.

Ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitetut istuimet on sijoitettava matkustamoon ulko-ovien läheisyyteen.

Jos istuimissa on käsinojat, ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitetuissa istuimissa on oltava siirrettävät käsinojat paitsi silloin, kun on kyse vaunun seinän vieressä olevista käsinojista. Siirrettävät käsinojat on voitava siirtää selkänojan kylkeen siten, että istuimeen tai johonkin viereiseen ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitettuun istuimeen on esteetön pääsy.

Ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitetut istuimet eivät saa olla taittoistuimia.

Jokaisen ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitetun istuimen ja sen käyttäjälle varatun tilan on oltava kuvissa 1–4 esitettyjen piirrosten mukainen.

Ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitettujen istuimien istuinpinnan on oltava vähintään 450 mm leveä (katso kuva 1).

Jokaisen ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitetun istuimen tyynyn yläosan on oltava 430–500 mm:n korkeudella lattiatasosta istuimen etureunasta mitattuna. Jokaisen istuimen yläpuolella olevan vapaan pääntilan on oltava vähintään 1 680 mm lattiatasosta (katso kuva 2) paitsi kaksikerroksisissa junissa, joissa matkatavaratelineet sijaitsevat istuimien yläpuolella. Tässä tapauksessa ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitettujen istuimien pääntila voi olla 1 520 mm matkatavaratilan alapuolella, jos vähintään 50 prosentissa ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitetuista istuimista on kuitenkin 1 680 mm korkea pääntila.

Huomautus: Seuraavissa kuvissa 2–4 poikkileikkauskuva on otettu istuimen keskiviivasta.

Jos istuimissa on säädettävä selkänoja, edellä mainitut mitat mitataan siten, että istuin on pystyasennossa.

4.2.2.2.2.2 Samansuuntaiset istuimet

Samansuuntaisten ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitettujen istuimien edessä olevan vapaan tilan on oltava kuvan 2 mukainen.

Kuten kuvissa 1–4 esitetään, selkänojan etupinnan ja edessä olevan istuimen takimmaisen osan pystytason välisen etäisyyden on oltava vähintään 680 mm, ja tämä vaadittu tuoliväli mitataan istuimen keskeltä 70 mm korkeudella kohdasta, jossa istuinosa ja selkänoja kohtaavat. Istuinosan etureunan ja edessä olevan istuimen edellä mainitun pystytason välissä on oltava vähintään 230 mm:n vapaa tila.

4.2.2.2.2.3 Vastakkaiset istuimet

Vastakkaisten ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitettujen istuimien istuinosien etureunojen välisen etäisyyden on oltava vähintään 600 mm (katso kuva 4).

Jos vastakkaiset ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitetut istuimet on varustettu pöydällä, istuinosan etureunan ja pöydän istuimen puoleisen reunan välissä on oltava vaakasuoraan mitattuna vähintään 230 mm:n vapaa tila (katso kuva 3).

4.2.2.3 Pyörätuolipaikat

Junassa on oltava sen pituuden mukaan, veturia tai moottorivaunua lukuun ottamatta, vähintään seuraavassa taulukossa esitetty määrä pyörätuolipaikkoja:

Junan pituus	Pyörätuolitilojen määrä junaa kohti
Alle 205 metriä	2 pyörätuolipaikkaa
205–300 metriä	3 pyörätuolipaikkaa
Yli 300 metriä	4 pyörätuolipaikkaa

Vakauden varmistamiseksi pyörätuolipaikan on oltava sellainen, että pyörätuoli voidaan sijoittaa siihen joko kasvot tai selkä kulkusuuntaan päin.

Yhdelle pyörätuolin käyttäjälle tarkoitetun pyörätuolipaikan on sovelluttava jäljempänä määriteltävälle pyörätuolille.

Asemilla mahdollisesti olevien kulkuneuvoon pääsyä helpottavien laitteiden on sovelluttava liitteessä M määritellylle pyörätuolille.

Määritetyssä paikassa ei saa olla vaunun lattian ja katon välillä mitään muuta estettä kuin ylätavaratila, vaunun seinään tai kattoon kiinnitetty vaakasuora käsijohde tai 4.2.2.10 kohdan vaatimusten mukainen pöytä.

Pyörätuolipaikan ja etupinnan 2 välillä on oltava pituussuunnassa kuvan 5 mukainen vähimmäisetäisyys. Pinta 1 voi olla suljettu taittoistuin, kokoon taitettu istuin tai väliseinä.

Jos pinta 2 on vastakkaisen käytössä olevan matkustajapaikan istuintyynyn etureuna, etäisyyden on oltava vähintään 300 mm.

Jos pinta 2 on samansuuntaisen matkustajapaikan selkänoja, tai pyörätuolipaikan edessä oleva väliseinä, suljettu taittoistuin tai kokoon taitettu istuin, etäisyyden on oltava vähintään 200 mm.

Pyörätuolipaikalle voidaan asentaa taittoistuimia tai kokoontaitettavia istuimia, mutta ne eivät saa säilytysasennossa viedä tilaa pyörätuolipaikalle vaadituista mitoista.

Pyörätuolipaikan yhdessä reunassa on oltava rakenne tai muu hyväksyttävä varuste, joka on 700 mm leveä (katso kuva 6). Rakenteen tai varusteen on oltava kooltaan sellainen, että se estää pyörätuolia, jonka selkä nojaa siihen, kaatumasta taaksepäin.

Pyörätuolipaikan vieressä tai sitä vastapäätä on oltava vähintään yksi istuin pyörätuolin käyttäjän matkakumppanille. Tämän istuimen on vastattava mukavuudeltaan muita istuimia, ja se voi sijaita kulkuväylän toisella puolella.

Pyörätuolipaikka on varustettava hälyttimellä, jonka avulla pyörätuolin käyttäjä voi vaaratilanteessa ottaa yhteyttä henkilöön, joka voi ryhtyä asianmukaisiin toimiin. Hälyttimen on sijaittava viitteenä olevassa pyörätuolissa istuvan henkilön ulottuvilla.

Sen jälkeen, kun hälytin on aktivoitu, hälytysjärjestelmän on annettava näkyvä ja kuuluva ilmoitus siitä, että se on toiminnassa.

Hälytintä ei saa sijoittaa kapeaan koloon tai minkään suojuksen alle, joka estää sen suoran aktivoinnin kämmenellä.

Hälyttimen on oltava vaivattomasti pyörätuolin käyttäjän ulottuvilla sen sijaan, että se olisi enimmäisetäisyydellä.

Pyörätuolipaikan välittömään läheisyyteen tai itse pyörätuolipaikkaan on asennettava liitteen N kohtien N.3 ja N.4 mukainen merkki, josta paikan tunnistaa pyörätuolipaikaksi.

4.2.2.4 Ovet

4.2.2.4.1 Yleistä

Yleisön käytössä olevan manuaalisen oven salvan avaavaa tai sulkevaa ohjauslaitetta on voitava käyttää kämmenellä, ja se saa edellyttää enintään 20 Newtonin voimaa.

Ovien manuaalisten ohjainten ja painikkeiden on erotuttava pinnasta, johon ne on kiinnitetty.

Jos ovien käyttöön on painikkeita tai muita kauko-ohjauslaitteita, jokaisen painikkeen tai laitteen on edellytettävä enintään 15 Newtonin voimaa.

Jos avaus- ja sulkemispainikkeet sijaitsevat päällekkäin, ylemmän painikkeen on aina oltava avauspainike.

4.2.2.4.2 Ulko-ovet

4.2.2.4.2.1 Osajärjestelmän vaatimukset

Matkustajien käyttämiin automaattisiin ja puoliautomaattisiin ulko-oviin on sisällyttävä laitteita, jotka havaitsevat, jos ovien sulkeutuessa niiden väliin jää matkustaja, ja siinä tapauksessa ovien on pysähdyttävä automaattisesti ja pysyttävä auki tietyn ajan.

Kaikkien matkustajien käyttämien ulko-ovien oviaukkojen vapaan leveyden on oltava vähintään 800 mm, kun ovi on auki.

Ulko-ovet on maalattava tai merkittävä ulkopuolelta siten, että ne erottuvat vaunun kyljestä.

Pyörätuolille soveltuvien määritettyjen ulko-ovien on oltava ne ovet, jotka ovat lähimpänä määritettyjä pyörätuolipaikkoja.

Pyörätuolille tarkoitetut ovet on merkittävä selkeästi liitteen N kohtien N.3 ja N.4 mukaisella merkillä.

Ulko-ovien sijainti on merkittävä selkeästi vaunun sisäpuolella käyttämällä oven viereisessä lattiassa päällystettä, joka eroaa vaunun muusta lattiasta.

Oven lukituksen avaamisesta on ilmoitettava äänimerkillä, joka kuuluu selkeästi sekä junan sisällä että sen ulkopuolella. Tämän varoitusäänen on kuuluttava vähintään 5 sekunnin ajan, paitsi jos ovi avataan, jolloin varoitusääni voi lakata 3 sekunnin jälkeen. Tätä vaatimusta ei sovelleta luokkien 1 ja 2 suurten nopeuksien junien osalta ulkona kuuluviin äänimerkkeihin.

Kun kuljettaja tai muu junan miehistön jäsen avaa oven automaattisesti tai kauko-ohjauksella, varoitusäänen on kuuluttava vähintään 3 sekunnin ajan hetkestä, jolloin ovi alkaa avautua.

Automaattisesti tai kauko-ohjauksella toimivan oven sulkeutumisesta on ilmoitettava junan sisällä ja sen ulkopuolella kuuluvalla äänimerkillä. Varoitusäänen on kuuluttava vähintään 2 sekunnin ajan ennen kuin ovi alkaa sulkeutua, ja sen on erotuttava äänestä, joka kuuluu, kun oven lukitus avataan. Varoitusäänen on jatkuttava oven sulkeutumisen aikana.

Ovien varoitusäänen äänilähteen on sijaittava lähellä ohjauslaitetta, tai — jos sellaista ei ole — lähellä oviaukkoa.

Matkustajien käyttämien ovien varoitusäänet — Oven lukituksen avaaminen

—

Ominaisuus

—	Kahden yhdistetyn äänen jatkuva tai hitaasti toistuva moniäänisignaali (enintään kaksi pulssia sekunnissa)

—

Taajuudet

—	3 000 Hz +/- 500 Hz ja

—	1 750 Hz +/- 500 Hz

—	Äänenpainetaso 70 dB LAeq, T +/-2 mitattuna välikön keskipisteessä 1,5 metrin korkeudella lattiatasosta (T = äänitapahtuman kokonaiskesto).

Matkustajien käyttämien ovien varoitusäänet — Oven sulkeutuminen

—

Ominaisuus

—	Nopeasti toistuva äänisignaali (6–10 pulssia sekunnissa)

—

Taajuus

—	1 900 Hz +/- 500 Hz

—	Äänenpainetaso 70 dB LAeq, T +/- 2 mitattuna vaunun ulkopuolella 1,5 metrin etäisyydellä vaunun oven keskilinjasta ja 1,5 metrin korkeudella laiturintasosta. Vaunun sisällä mittaus tehdään samalla tavalla kuin oven avautumisen kohdalla (T = äänitapahtuman kokonaiskesto).

Ovet avaa junan miehistö tai ne avautuvat puoliautomaattisesti (eli siten, että matkustaja painaa painiketta).

Oven ohjaimen on sijaittava joko oven vieressä tai ovilevyssä.

Ulko-ovien laiturilta käytettävien ohjaimien keskipisteen on oltava vähintään 800 mm:n ja enintään 1 200 mm:n korkeudella mitattuna pystysuoraan laiturista kaikilla laitureilla, joilla juna pysähtyy. Ulko-ovien junan sisällä olevien ohjaimien keskipisteen on oltava vähintään 800 mm:n ja enintään 1 200 mm:n korkeudella mitattuna pystysuoraan vaunun lattiatasosta.

4.2.2.4.2.2 Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

Jos ovet toimivat painikkeilla, jokaisessa painikkeessa tai sen lähellä on oltava näkyvä merkki siitä, että painike on käytössä, ja painikkeen on edellytettävä enintään 15 Newtonin voimaa. Jos junan miehistö sulkee oven kauko-ohjauksella, näkyvän merkin on poistuttava viimeistään 2 sekuntia ennen kuin ovi alkaa sulkeutua.

Tällaiset painikkeet on voitava tunnistaa kosketuksella (esimerkiksi tuntoon perustuvilla merkinnöillä), ja niissä on esitettävä niiden toiminto.

4.2.2.4.3 Sisäovet

4.2.2.4.3.1 Osajärjestelmän vaatimukset

Automaattisissa ja puoliautomaattisissa ovissa on oltava laitteet, jotka estävät matkustajien jäämisen loukkuun, kun ovia käytetään.

Mahdollisten sisäovien on täytettävä tässä kohdassa asetetut vaatimukset.

Pyörätuolin käyttäjille soveltuvien oviaukkojen vapaan leveyden on oltava vähintään 800 mm.

Yleisön käytössä olevan käsikäyttöisen oven salvan avaavaa tai sulkevaa ohjauslaitetta on voitava käyttää kämmenellä, ja se saa edellyttää enintään 20 Newtonin voimaa.

Käsikäyttöisen oven avaamiseen tai sulkemiseen vaadittava voima saa olla enintään 60 Newtonia.

Sisäovien ohjaimien keskipisteen on oltava vähintään 800 mm:n ja enintään 1 200 mm:n korkeudella mitattuna pystysuoraan vaunun lattiatasosta.

Automaattisten vaunun sisäisten ovien ja peräkkäisten vaunujen välisten väliovien on toimittava joko synkronisesti parina tai siten, että toinen ovi automaattisesti havaitsee lähestyvän henkilön ja avautuu.

Jos yli 75 prosenttia oven pinta-alasta on läpinäkyvää materiaalia, se on merkittävä vähintään kahdella selkeästi näkyvällä kaistaleella, joissa on opasteita, liikemerkkejä, tunnuskuvia tai koristeita. Ylemmän kaistaleen on sijaittava 1 500–2 000 mm:n korkeudella ja alemman 850–1 050 mm:n korkeudella, ja niiden on erotuttava taustastaan koko oven leveydellä. Kaistaleiden on oltava vähintään 100 mm korkeat.

4.2.2.4.3.2 Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

Jos ovet toimivat painikkeilla, jokaiseen painikkeeseen (tai sen ympäristöön) on sytyttävä valo, kun se on käytössä, ja painikkeen on edellytettävä enintään 15 Newtonin voimaa.

Ohjaimien keskipisteen on oltava vähintään 800 mm:n ja enintään 1 200 mm:n korkeudella mitattuna pystysuoraan vaunun lattiatasosta.

Tällaiset ohjaimet on voitava tunnistaa kosketuksella (esimerkiksi tuntoon perustuvilla merkinnöillä), ja niissä on esitettävä niiden toiminto.

4.2.2.5 Valaistus

Vaunun sisäänkäyntien portaat on valaistava portaaseen tai sen välittömään läheisyyteen sijoitetulla valolla, jonka teho on vähintään 75 luksia mitattuna 80 prosentilla portaan leveydestä.

4.2.2.6 WC:t

4.2.2.6.1 Yleistä

Jos junassa on WC:t, pyörätuolipaikalta on oltava pääsy inva-WC:hen, ja sekä tavallisten että inva-WC:iden on täytettävä niille asetetut vaatimukset.

4.2.2.6.2 Tavalliset WC:t (yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset)

Tavallista WC:tä ei ole suunniteltu pyörätuolin käyttäjille soveltuvaksi.

Oven vapaan leveyden on oltava vähintään 500 mm.

WC-tilan sisä- tai ulkopuolella olevan kahvan, lukon tai ohjauslaitteen keskipisteen on sijaittava vähintään 800 mm:n ja enintään 1 200 mm:n korkeudella lattiasta.

Oven lukituksesta on oltava näkyvä ja tuntoon perustuva (tai kuuluva) merkki.

Oven ohjauslaitteen tai muun WC-tilan sisällä olevan varusteen (paitsi lastenhoitotason) käyttö saa edellyttää enintään 20 Newtonin voimaa.

Kaikkien ohjauslaitteiden, myös huuhtelujärjestelmän, on erotuttava väriltään ja/tai sävyltään taustastaan, ja ne on voitava tunnistaa kosketuksella.

Kaikkien ohjauslaitteiden käyttöön on annettava selkeät ja tarkat ohjeet, joissa on oltava symbolikuvia ja joiden on oltava tuntoon perustuvia.

WC-istuimen ja pesualtaan vieressä on oltava kiinteä pysty- tai vaakasuora käsijohde.

Käsijohteiden on oltava pyöristetyt, niiden ulkohalkaisijan on oltava 30–40 mm, ja niiden ja viereisten pintojen välissä on oltava vähintään 45 mm:n vapaa tila. Jos käsijohde on kaareva, kaaren sisäpinnan säteen on oltava vähintään 50 mm.

WC-istuimen ja sen kannen sekä kaikkien käsijohteiden on erotuttava väriltään ja/tai sävyltään taustasta.

4.2.2.6.3 Inva-WC:t

Inva-WC on tarkoitettu kaikkien matkustajien, myös kaikkien liikuntarajoitteisten henkilöiden luokkien, käyttöön.

4.2.2.6.3.1 Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset (Inva-WC:t)

WC:n oven vapaan leveyden on oltava vähintään 800 mm.

Ovi on merkittävä ulkopuolelta liitteen N kohtien N.3 ja N.4 mukaisella merkillä.

WC-tilan sisä- tai ulkopuolella olevan kahvan, lukon tai ohjauslaitteen keskipisteen on sijaittava vähintään 800 mm:n ja enintään 1 200 mm:n korkeudella lattiasta.

Oven lukituksesta on oltava näkyvä ja tuntoon perustuva (tai kuuluva) merkki.

Oven ohjauslaitteen tai muun WC-tilan sisällä olevan varusteen (paitsi lastenhoitotason) käyttö saa edellyttää enintään 20 Newtonin voimaa.

WC-tilassa on oltava riittävästi tilaa, jotta liitteessä M määritelty pyörätuoli voidaan sijoittaa WC-istuimen viereen kuvan 8a mukaisesti.

WC-istuimen edessä on oltava vähintään 700 mm:n vapaa tila kuvan 8b mukaisesti.

WC-istuimen molemmilla puolilla on oltava edellä asetettujen mittavaatimusten mukainen vaakasuora käsijohde. Pyörätuolin puoleisen käsijohteen on käännyttävä siten, että pyörätuolin käyttäjä voi siirtyä esteettömästi WC-istuimelle ja siitä pois, kuvien 9 ja 10 mukaisesti.

Alaslasketun WC-istuimen yläpinnan on oltava 450–500 mm:n korkeudella lattiatasosta.

Kaikkien varusteiden (pesualtaan, saippuanannostelijan, peilin, vesihanan ja käsien kuivauslaitteen) on oltava vaivattomasti pyörätuolin käyttäjän ulottuvilla.

WC-tilaan on asennettava vähintään kaksi hälytintä, joiden avulla liikuntarajoitteinen henkilö voi vaaratilanteessa ottaa yhteyttä henkilöön, joka voi ryhtyä asianmukaisiin toimiin. Yhden hälyttimen on sijaittava enintään 450 mm:n korkeudella lattiasta mitattuna pystysuoraan lattianpinnasta ohjaimen yläreunaan. Toisen hälyttimen on sijaittava vähintään 800 mm:n ja enintään 1 200 mm:n korkeudella lattiasta mitattuna pystysuoraan lattianpinnasta ohjaimen yläreunaan.

Alempi hälytin on sijoitettava siten, että maassa makaava henkilö ylettyy sen ohjaimeen. Nämä kaksi hälytintä on sijoitettava tilan eri pystypinnoille siten, että niihin ylettyy useista eri asennoista.

Hälyttimeen on oltava eri ohjain kuin WC:n muihin laitteisiin, ja ohjaimen on oltava erivärinen kuin muiden laitteiden ohjaimien.

Kunkin hälyttimen välittömään läheisyyteen on sijoitettava liitteen N kohtien N.3 ja N.7 mukainen merkki. Merkissä on kuvailtava toiminto ja siihen vaadittavat toimet, sen on erotuttava tausta, ja siinä on esitettävä tiedot selkeästi näkyvällä ja tuntoon perustuvalla tavalla.

WC:ssä on annettava näkyvä ja kuuluva ilmoitus siitä, että hälytysjärjestelmä on aktivoitu.

4.2.2.6.3.2 Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset (lastenhoitotaso)

Jos junassa ei ole erillistä lastenhoitotilaa, inva-WC:hen on asennettava lastenhoitotaso. Lastenhoitotason on oltava alaslaskettuna 800–1 000 mm:n korkeudella lattiasta. Sen on oltava vähintään 500 mm leveä ja 700 mm pitkä.

Se on suunniteltava siten, ettei lapsi voi vahingossa pudota siltä pois, siinä ei saa olla teräviä reunoja, ja sen on kestettävä vähintään 80 kg:n paino.

Jos lastenhoitotaso työntyy WC-tilaan, se on voitava asettaa säilytysasentoon enintään 25 Newtonin voimalla.

4.2.2.7 Kulkuväylät

Vaunun kulkuväylän on oltava sisäänkäynnistä koko vaunun läpi vähintään 450 mm leveä lattiatasosta 1 000 mm:n korkeudelle ja 550 mm leveä 1 000 mm:stä 1 950 mm:n korkeudelle.

Junan vaunujen välillä kulkuväylän leveyden on oltava vähintään 550 mm tasamaalla olevalla radalla mitattuna.

Pyörätuolipaikoille sekä pyörätuolille soveltuville alueille ja oville vievien kulkuväylien on oltava kaikissa kohdissa vähintään 800 mm leveät vähintään 1 450 mm:n korkeudelle. Kulkuväylän on oltava sellainen, että sillä voi kulkea esteettömästi liitteessä M määritellyllä viitepyörätuolilla.

Pyörätuolipaikan vieressä on oltava kääntymispaikka, jonka halkaisija on vähintään 1 500 mm ja jossa viitepyörätuolia käyttävä liikuntarajoitteinen henkilö voi kääntää pyörätuolinsa. Pyörätuolipaikka voi olla osa kääntöympyrää.

4.2.2.8 Asiakasneuvonta

4.2.2.8.1 Yleistä

Kaiken tiedotuksen on oltava yhtenäistä ja eurooppalaisten tai kansallisten määräysten mukaista.

Kaiken tiedotuksen on oltava yhdenmukaista yleisen reititys- ja tiedotusjärjestelmän kanssa, erityisesti värin ja kontrastin osalta junissa, laitureilla ja sisäänkäynneissä.

Näkyvän tiedotuksen on oltava luettavissa kaikissa valaistusoloissa, kun kulkuneuvo tai asema on toiminnassa.

Näkyvän tiedotuksen on erotuttava taustastaan.

Pystykirjasinten alaindeksien on oltava selkeästi tunnistettavia, ja niiden koon on oltava vähintään 20 prosenttia isojen kirjainten koosta.

Kirjainten ala- ja yläindeksejä ei saa typistää.

Tietoa (sekä kuuluvaa että näkyvää) on voitava antaa usealla kielellä (rautatieyritys valitsee kielet ja niiden määrän kunkin junaliikennepalvelun asiakaskunnan mukaan).

Seuraavat tiedot on annettava:

—	turvatiedot ja turvaohjeet eurooppalaisten tai kansallisten määräysten mukaisesti

—	kuuluvat turvaohjeet hätätilanteessa

—	varoitus-, kielto- ja määräysmerkit eurooppalaisten tai kansallisten määräysten mukaisesti

—	junan reittiä koskevat tiedot

—	junan varusteiden sijainti.

4.2.2.8.2 Tiedotus (opasteet, kuvasymbolit, induktiosilmukat ja hätäkutsulaitteet)

4.2.2.8.2.1 Osajärjestelmän vaatimukset

Kaikkiin turva-, varoitus-, määräys- ja kieltomerkkeihin on sisällyttävä kuvasymboleja, ja niiden on täytettävä standardin ISO 3864-1 vaatimukset.

Yhden suunnan esittämiseen saa olla samassa paikassa ja vierekkäin enintään viisi kuvasymbolia ja nuoli.

Tuntoon perustuvia opasteita on asennettava seuraavasti:

—	WC:ihin tiedot toimintaohjeista ja tarvittaessa hätäkutsun tekemisestä

—	juniin tiedot ovien avaus-/sulkemispainikkeista ja hätäkutsun tekemisestä.

Reititys- ja tiedotusjärjestelmiin ei saa yhdistää mainoksia.

Seuraavat liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevat graafiset symbolit ja kuvasymbolit on asennettava:

—	liitteen N kohtien N.3 ja N.4 mukainen pyörätuolin symboli

—	pyörätuolin käyttäjille soveltuvia palveluja koskevat suuntatiedot

—	osoitus pyörätuolille soveltuvan oven sijainnista junan ulkopuolella

—	osoitus pyörätuolipaikan sijainnista junassa

—	inva-WC:n osoitus

Näitä symboleja voidaan yhdistää muihin symboleihin (esimerkiksi hissien tai WC:iden symboleihin).

4.2.2.8.2.2 Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

Mahdolliset induktiosilmukat on osoitettava liitteen N kohtien N.3 ja N.5 mukaisella merkillä.

Mahdollinen säilytystila raskaille matkatavaroille ja kookkaille tavaroille on osoitettava graafisella symbolilla.

Jos junassa on laite, jolla voi soittaa ja pyytää apua tai tietoa, se on osoitettava liitteen N kohtien N.3 ja N.6 mukaisella merkillä,

ja siinä on oltava

—	näkyvä ja kuuluva osoitus siitä, että laite on otettu käyttöön

—	tarvittaessa lisätietoja laitteen toiminnasta.

Mahdollisen hätäkutsulaitteen on oltava liitteen N kohtien N.3 ja N.7 mukainen, ja siinä on oltava

—	näkyviä ja tuntoon perustuvia symboleja

—	näkyvä ja kuuluva osoitus siitä, että laite on otettu käyttöön

—	tarvittaessa lisätietoja laitteen toiminnasta.

Inva-WC:issä ja pyörätuolin käyttäjille soveltuvissa WC:issä, joissa on kääntyvä käsijohde, on oltava graafinen symboli, jossa johde esitetään sekä pystyasennossa että alaslasketussa asennossa.

4.2.2.8.3 Tiedotus (reitin kuvaus ja paikanvaraus)

Määränpää tai reitti on esitettävä junan laiturin puoleiselle ulkosivulla vähintään yhden matkustajien käyttämän oven vieressä vähintään joka toisessa vaunussa.

Tietoja ei tarvitse esittää sellaisten junien ulkosivuilla, jotka liikennöivät järjestelmässä, jossa aseman laitureilla esitetään näkyvää dynaamista tietoa vähintään 50 metrin välein ja määränpäätä tai reittiä koskeva tieto esitetään myös junan etuosassa.

Junan määränpää tai reitti on esitettävä jokaisen vaunun sisäpuolella.

Junan seuraava pysähdyspaikka on esitettävä siten, että tieto voidaan lukea vähintään 51 prosentista matkustajapaikoista jokaisessa vaunussa. Tämä tieto on esitettävä vähintään kaksi minuuttia ennen saapumista kyseiselle asemalle. Jos seuraavalle asemalle on aikataulun mukaan alle kahden minuutin matka, tieto seuraavasta asemasta on esitettävä välittömästi sen jälkeen, kun juna lähtee edelliseltä asemalta.

Vaatimusta, jonka mukaan tieto määränpäästä ja seuraavasta pysähdyspaikasta on voitava nähdä vähintään 51 prosentista matkustajapaikoista, ei tarvitse täyttää, jos juna on osittain tai kokonaan jaettu käytävän varrella oleviin, enintään 8 istuimen hytteihin. Hytin ulkopuolella käytävällä seisovan henkilön ja pyörätuolipaikalla istuvan matkustajan on kuitenkin voitava nähdä näyttölaite.

Reitistä tai verkosta, jolla juna liikennöi, on oltava saatavilla yksityiskohtaista tietoa (rautatieyritys päättää, miten tämä tieto tarjotaan).

Seuraavaa pysähdyspaikkaa koskeva tieto voidaan esittää samalla näyttölaitteella kuin tieto määränpäästä. Näyttölaitteen on kuitenkin palattava näyttämään tieto määränpäästä heti, kun juna on pysähtynyt.

Järjestelmällä on voitava antaa ilmoituksia useammalla kuin yhdellä kielellä (rautatieyritys valitsee kielet ja niiden määrän kunkin junaliikennepalvelun asiakaskunnan mukaan).

Jos järjestelmä on automaattinen, virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa on voitava poistaa tai korjata.

Vaunuissa, joissa on varattavia istumapaikkoja, on esitettävä vaunun numero tai kirjain (sen mukaan mitä varausjärjestelmässä käytetään) jokaisessa ovessa tai jokaisen oven vieressä vähintään 70 mm korkeilla merkeillä.

Jos istuimet on yksilöity numeroilla tai kirjaimilla, istuimen numero tai kirjain on esitettävä jokaisessa istuimessa tai jokaisen istuimen vieressä vähintään 12 mm korkeilla merkeillä. Tällaisten numeroiden tai kirjainten on erotuttava taustastaan.

Junassa on oltava kuulutusjärjestelmä, jolla kuljettaja tai muu miehistön jäsen, jolla on erityinen vastuu matkustajista, voi tehdä rutiini- tai hätäilmoituksia.

Järjestelmä voi toimia käsikäyttöisesti, automaattisesti tai ennalta ohjelmoituna. Jos järjestelmä on automaattinen, virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa on voitava poistaa tai korjata.

Järjestelmän avulla kuulutetaan junan määränpää ja seuraava pysähdyspaikka tai lähtö pysähdyspaikalta.

Järjestelmän avulla kuulutetaan junan seuraava pysähdyspaikka vähintään kaksi minuuttia ennen, kuin juna saapuu kyseiselle pysäkille. Jos seuraavalle asemalle on aikataulun mukaan alle kahden minuutin matka, tieto seuraavasta asemasta on kuulutettava välittömästi sen jälkeen, kun juna lähtee edelliseltä asemalta.

Puhutun tiedotuksen RASTI-arvon on oltava standardin IEC 60268-16 osan 16 mukaisesti vähintään 0,5 kaikilla alueilla. Järjestelmän on täytettävä tämä vaatimus jokaisella istumapaikalla ja pyörätuolipaikalla.

Järjestelmällä on voitava tehdä kuulutuksia useammalla kuin yhdellä kielellä (rautatieyritys valitsee kielet ja niiden määrän kunkin junaliikennepalvelun asiakaskunnan mukaan).

Jos järjestelmä on automaattinen, virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa on voitava poistaa tai korjata.

4.2.2.8.4 Tiedotus (yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset)

Jokaisen aseman nimi (joka voi olla lyhennetty) tai sanomien sanat on esitettävä vähintään 2 sekunnin ajan. Vieritysnäytössä (vaaka- tai pystysuuntaisessa) on esitettävä jokainen kokonainen sana vähintään 2 sekunnin ajan, ja vaakasuuntainen vieritysnopeus saa olla enintään 6 merkkiä sekunnissa. Kaikessa kirjoitetussa tiedotuksessa käytetään Sans Serif -kirjasinlajia ja sekä isoja että pieniä kirjaimia (ei yksinomaan isoja kirjaimia).

Isojen kirjaimien ja numeroiden on oltava junan etuosassa ulkopuolella olevissa näyttölaitteissa vähintään 70 mm korkeita ja junan ulko- ja sisäsivuilla olevissa näyttölaitteissa vähintään 35 mm korkeita.

Junien sisällä kirjasinkoon on oltava vähintään 35 mm, kun lukuetäisyys on yli 5 000 mm.

Merkkejä, joiden koko on 35 mm, katsotaan olevan luettavissa enintään 10 000 mm:n etäisyydeltä.

4.2.2.9 Korkeuden muutokset

Sisäportaiden (muiden kuin sisääntuloportaiden) enimmäiskorkeus on 200 mm ja vähimmäissyvyys on 280 mm mitattuna portaiden keskiviivasta. Ensimmäinen ja viimeinen porras on osoitettava erottuvalla kaistaleella, joka on 45–50 mm syvä ja joka kattaa portaiden koko leveyden portaan etureunan etu- ja yläpinnassa. Kaksikerroksisissa junissa tämä syvyys voidaan laskea 270 mm:iin yläkerrokseen vievissä portaissa.

Pyörätuolille soveltuvan ulko-oven eteisen, pyörätuolipaikan, pyörätuolille soveltuvan makuuosaston ja inva-WC:n välillä ei saa olla mitään portaita, lukuun ottamatta oven kynnystä, joka saa olla enintään 15 mm korkea.

Junassa olevien luiskien enimmäiskaltevuus ei saa ylittää seuraavia arvoja:

Luiskan pituus	Enimmäisjyrkkyys (aste)	Enimmäisjyrkkyys ( %)
> 1 000 mm	4,47	8
600–1 000 mm	8,5	15
< 600 mm	10,2	18

Huomautus: Nämä jyrkkyydet mitataan, kun vaunu seisoo tasamaalla olevalla suoralla radalla.

4.2.2.10 Käsijohteet

Vaunuun asennettujen käsijohteiden on oltava pyöristetyt, niiden ulkohalkaisijan on oltava 30–40 mm, ja niiden ja viereisten pintojen välissä on oltava vähintään 45 mm:n vapaa tila. Jos johde on kaareva, kaaren sisäpinnan säteen on oltava vähintään 50 mm.

Kaikkien käsijohteiden on erotuttava taustastaan.

Oviaukoissa, joissa on enemmän kuin kaksi porrasta, on oltava oviaukon molemmilla puolilla käsijohde, joka on asennettu sisäpuolelle mahdollisimman lähelle vaunun ulkoseinää. Käsijohteiden on ulotuttava 800–900 mm:n korkeudelle alimmasta käytettävästä portaasta niiden laitureiden korkeuden mukaan, joilla liikkuvan kaluston on tarkoitus kulkea, ja niiden on oltava yhdensuuntaiset portaiden kanssa.

Junaan nousua ja siitä poistumista varten on oltava myös pystysuuntainen käsijohde. Oviaukoissa, joissa on enintään kaksi porrasta, on oltava oviaukon molemmilla puolilla pystysuuntainen käsijohde, joka on asennettu sisäpuolelle mahdollisimman lähelle vaunun ulkoseinää. Käsijohteiden on oltava 700–1 200 mm:n korkeudella ensimmäisen portaan juuresta.

Matkustajien käyttämissä vaunujen välisissä yhdyskäytävissä, jotka ovat alle 1 000 mm leveitä ja yli 2 000 mm pitkiä, tai niiden vieressä on oltava käsijohteet tai kädensijat. Yhdyskäytävissä, jotka ovat vähintään 1 000 mm leveitä, on oltava käsijohteet tai kädensijat.

4.2.2.11 Pyörätuolin käyttäjille soveltuvat yöpymistilat

Junassa, jossa on yöpymistilat matkustajille, on oltava vaunu, jossa on vähintään yksi pyörätuolin käyttäjille soveltuva yöpymistila, johon mahtuu liitteessä M määritelty pyörätuoli.

Junassa, jossa on useampi kuin yksi vaunu, jossa on yöpymistilat matkustajille, on oltava vähintään kaksi pyörätuolin käyttäjille soveltuvaa makuuosastoa.

Raidekulkuneuvon, jossa on pyörätuolin käyttäjille soveltuvat yöpymistilat, asianomaisen vaunun oven ulkopuolella on oltava liitteen N kohtien N.3 ja N.4 mukainen merkki.

Yöpymistilassa on oltava vähintään kaksi hälytintä, joiden avulla liikuntaesteinen voi vaaratilanteessa ottaa yhteyttä henkilöön, joka voi ryhtyä asianmukaisiin toimiin. Yhden hälyttimen on sijaittava enintään 450 mm:n korkeudella lattiasta mitattuna pystysuoraan lattianpinnasta ohjaimen yläreunaan. Toisen hälyttimen on sijaittava vähintään 600 mm:n ja enintään 800 mm:n korkeudella lattiasta mitattuna pystysuoraan lattianpinnasta ohjaimen yläreunaan.

Alempi hälytin on sijoitettava siten, että maassa makaava henkilö ylettyy vaivattomasti sen ohjaimeen. Nämä kaksi hälytintä on sijoitettava yöpymistilan eri pystypinnoille. Hälyttimeen on oltava eri ohjain kuin yöpymistilan muihin laitteisiin, ja ohjaimen on oltava erivärinen kuin muiden laitteiden ohjaimien.

Kunkin hälyttimen välittömään läheisyyteen on sijoitettava liitteen N kohtien N.3 ja N.7 mukainen merkki. Merkissä on kuvailtava toiminto ja siihen vaadittavat toimet, sen on erotuttava taustaan, ja siinä on esitettävä tiedot selkeästi näkyvällä ja tuntoon perustuvalla tavalla.

Yöpymistilassa on annettava näkyvä ja kuuluva ilmoitus siitä, että hälytysjärjestelmä on aktivoitu.

4.2.2.12 Portaan paikka vaunun sisään- ja uloskäynneissä

4.2.2.12.1. Yleiset vaatimukset

On osoitettava, että rataan nähden keskellä seisovan, käyttökunnossa olevan vaunun, jossa on uudet pyörät muttei matkustajia, molemmilla puolilla olevien sisäänkäyntiovien portaiden (2) etureunan keskipiste on jäljempänä kuvassa 11 ”portaan paikaksi” nimetyn alueen sisällä ja täyttää jäljempänä asetetut vaatimukset.

Vaunun sisäänkäyntiportaiden on täytettävä jäljempänä esitetyt vaatimukset sen laiturityypin mukaan, jolla liikkuvan kaluston on tarkoitus pysähtyä normaalikäytössä. Sisäänkäyntioven edessä olevan lattianreunaa pidetään portaana.

Portaiden on oltava sellaiset, että vaunun suurin rakenteellinen ulottuma täyttää tavaraliikenteen vaunujen YTE:n liitteessä C asetetut vaatimukset.

Vaatimus a) kaikelle liikkuvalle kalustolle, jonka on tarkoitus pysähtyä normaalikäytössä laitureilla, joiden korkeus on alle 550 mm:

Alimman portaan (ensimmäisen tason) on sijaittava vaunun rakenteellisen ulottuman alarajalla, joka määritellään kyseistä vaunua koskevissa tavaraliikenteen vaunujen YTE:n liitteen C vaatimuksissa.

Alimman portaan (ensimmäisen tason) vaakasuuntaisen paikan on sijaittava vaunun rakenteellisen ulottuman ulkorajalla, joka määritellään kyseistä vaunua koskevissa tavaraliikenteen vaunujen YTE:n liitteen C vaatimuksissa.

Vaatimus b) kaikelle liikkuvalle kalustolle, jonka on tarkoitus pysähtyä normaalikäytössä laitureilla, joiden korkeus on 550 mm:

Portaan on oltava kuvassa 11 esitettyjen vaatimusten ja seuraavien arvojen mukainen, kun ajoneuvo on pysähtynyt nimellisasemaansa

	δh mm	δv+ mm	δv- mm
tasamaalla olevalla suoralla radalla	200	230	160
radalla, jonka kaarresäde on 300 m	290	230	160

Vaatimus c) kaikelle liikkuvalle kalustolle, jonka on tarkoitus pysähtyä normaalikäytössä laitureilla, joiden korkeus on 760 mm:

Portaan on oltava kuvassa 11 esitettyjen vaatimusten ja seuraavien arvojen mukainen, kun ajoneuvo on pysähtynyt nimellisasemaansa

	δh mm	δv+ mm	δv- mm
tasamaalla olevalla suoralla radalla	200	230	160
radalla, jonka kaarresäde on 300 m	290	230	160

Vaatimus d) kaikelle liikkuvalle kalustolle, jonka on tarkoitus pysähtyä normaalikäytössä sekä laitureilla, joiden korkeus 760 mm, että laitureilla, joiden korkeus on 550 mm tai matalampi, ja joissa on vähintään kaksi sisääntuloporrasta:

Edellä esitettyjen merkityksellisten vaatimusten lisäksi portaan on oltava kuvassa 11 esitettyjen vaatimusten ja seuraavien — laiturin 760 mm:n nimelliskorkeuteen perustuvien — arvojen mukainen, kun vaunu on pysähtynyt nimellisasemaansa

	δh mm	δv+ mm	δv- mm
tasamaalla olevalla suoralla radalla	380	230	160
radalla, jonka kaarresäde on 300 m	470	230	160

4.2.2.12.2 Sisään- ja uloskäyntiportaat

Kaikkien sisään- ja uloskäyntiportaiden on oltava liukumattomia, ja niiden tosiasiallisen vapaan leveyden on vastattava oviaukon leveyttä.

Sisäänkäyntien sisäportaiden enimmäiskorkeus on 200 mm ja vähimmäissyvyys on 240 mm mitattuna portaiden pystysuuntaisten reunojen välillä. Jokaisen portaan nousukorkeuden on oltava sama. Ensimmäinen ja viimeinen porras on osoitettava erottuvalla kaistaleella, joka on 45–50 mm syvä ja joka kattaa portaiden koko leveyden portaan etureunan etu- ja yläpinnassa.

Portaiden korkeutta voidaan nostaa enintään 230 mm:iin, jos voidaan osoittaa, että näin vähennetään portaiden kokonaismäärää yhdellä (esimerkiksi 460 mm:n pystysuoralla etäisyydellä voidaan osoittaa, että portaiden määrä vähenee kolmesta kahteen, jos portaiden korkeus on 230 mm).

Kiinteiden tai liikuteltavien ulkopuolisten sisäänkäyntiportaiden enimmäiskorkeus on 230 mm portaiden välillä ja vähimmäissyvyys on 150 mm. Jos vaunussa on astinlauta, joka on vaunun ulkopuolelle ulottuva kynnyksen jatke, ja jos astinlaudan ja vaunun lattian välillä ei ole korkeuseroa, astinlautaa ei pidetä tässä eritelmässä tarkoitettuna portaana. Mahdollisimman pieni, enintään 60 mm:n pudotus eteisen lattiatason ja oven ohjaamiseen ja lukitsemiseen käytettävän vaunun ulkopuolisen tason välillä on myös sallittu, eikä sitä pidetä portaana.

Vaunun eteiseen saa olla enintään 4 porrasta, joista yksi voi olla vaunun ulkopuolella.

4.2.2.12.3 Kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet

4.2.2.12.3.1 Yleistä

Kulkuneuvoon pääsyä helpottavien laitteiden on täytettävä seuraavassa taulukossa esitetyt vaatimukset:

Kulkuneuvoon pääsyä helpottavan laitteen käyttö	Ei sovellu pyörätuolin käyttäjille	Sekä pyörätuolin käyttäjien että muiden henkilöiden käytettävissä	Vain pyörätuolin käyttäjien käytettävissä
Kulkuneuvoon pääsyä helpottavan laitteen luokka*	Liikuteltava porras	Luiska	Hissi
	Muut laitteet	Siltalevy	Muut laitteet
		Muut laitteet
Yleiset vaatimukset seuraavan mukaan:	Luokka A	Luokka A	Luokka B
Yleiset vaatimukset seuraavan mukaan:		Luokka B

4.2.2.12.3.2 Kulkuneuvoon pääsyä helpottavien laitteiden saatavuus pyörätuolin käyttäjille

Kun junan pyörätuolille soveltuva oviaukko on tarkoitus avata normaalikäytössä sellaisen aseman laiturilla, jolla on 4.1.2.3.1 kohdan mukaisia esteettömiä reittejä, oviaukon ja laiturin välillä on oltava käytössä laite, jonka avulla pyörätuolin käyttäjä voi nousta junaan ja siitä pois, ellei ole osoitettu, että oviaukon kynnyksen reunan ja laiturin reunan väliin jäävä tila on vaakasuoraan mitattuna enintään 75 mm leveä ja pystysuuntaan mitattuna enintään 50 mm korkea.

Niiden laitureiden reunan sijainti, joille liikkuvan kaluston kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet soveltuvat edellisen kohdan mukaisesti, on ilmoitettava liikkuvan kaluston ominaisuuksissa.

Jos samalla rataosuudella olevien asemien, joilla on sellaisia liikkuvan kaluston käytössä olevia laitureita, jotka on varustettu pyörätuolin käyttäjille tarkoitetuilla kulkuneuvoon pääsyä helpottavilla laitteilla, välinen etäisyys on enintään 30 km, näitä laitteita ei välttämättä tarvitse kuljettaa liikkuvassa kalustossa.

Vastuussa olevat infrastruktuurin haltija (tai aseman haltija(t), jos ne ovat vastuussa) ja rautatieyritys sopivat kansainvälisen rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1371/2007 mukaisesti, kumpi osapuoli vastaa kulkuneuvoon pääsyä helpottavien laitteiden tarjoamisesta. Infrastruktuurin haltija (tai aseman haltija(t)) ja rautatieyritys varmistavat, että niiden sopima vastuunjako on toimivin kokonaisratkaisu.

Tällaisessa sopimuksessa määritellään

—	aseman laiturit, joilla infrastruktuurin haltijan tai aseman haltijan on tarjottava kulkuneuvoon pääsyä helpottava laite, ja liikkuva kalusto, jota varten sitä käytetään,

—	aseman laiturit, joilla rautatieyrityksen on tarjottava kulkuneuvoon pääsyä helpottava laite, ja liikkuva kalusto, jota varten sitä käytetään,

—	liikkuva kalusto, jolla rautatieyrityksen on tarjottava kulkuneuvoon pääsyä helpottava laite, ja aseman laituri, jolla sitä käytetään,

—	erityissäännöt junien pysäyttämiseksi 4.1.2.19 kohdan mukaisesti (alue pyörätuolia käyttävien matkustajien kulkuneuvoon pääsyä helpottavia laitteita varten).

Rautatieyrityksen on ilmoitettava turvallisuusjohtamisjärjestelmässään, mitkä velvoitteet sille kuuluvat tällaisten sopimusten nojalla ja miten se aikoo täyttää ne.

Infrastruktuurin haltijan on ilmoitettava turvallisuusjohtamisjärjestelmässään, mitkä velvoitteet sille kuuluvat tällaisten sopimusten nojalla ja miten se aikoo täyttää ne.

Edellä esitetyissä kohdissa laitureita hoitavaa aseman haltijaa pidetään direktiivin 91/440/ETY 3 artiklassa olevassa infrastruktuurin määritelmässä ja asetuksessa (ETY) N:o 2598/70 tarkoitettuna infrastruktuurin haltijana.

4.2.2.12.3.3 Yleiset vaatimukset luokalle A

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

Laitteen on kestettävä ilman pysyvää muodonmuutosta 2 kN:n keskitetty alaspäin suuntautuva pystykuorma, joka kohdistuu 100 mm * 200 mm pinta-alalle missä tahansa kohdassa avoimen portaan pintaa.

Laitteen on kestettävä avoimella pinnallaan ilman pysyvää muodonmuutosta 4 kN:n jaettu alaspäin suuntautuva pystykuorma portaan pituuden metriä kohti.

Laitteen vakaus käyttö- ja säilytysasennossa on varmistettava asianmukaisella mekanismilla.

Laitteen pinnan on oltava liukumaton, ja sen tosiasiallisen vapaan leveyden on vastattava oviaukon leveyttä.

Laitteessa on oltava laite, jolla portaan liike pysäytetään, jos portaan etureuna joutuu kosketuksiin jonkin esineen tai henkilön kanssa, kun porras on liikkeessä.

Laitteen kohdistaman voiman suurimman arvon on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Laitteen kohdistama voima avaussuunnassa saa olla enintään 300 N, kun laite törmää esteeseen.

Kun matkustajien on tarkoitus seistä pystysuunnassa liikuteltavassa laitteessa vaunun sisällä, porras ei saa toimia pystysuuntaisella voimalla, joka on yli 150 N kohdistettuna 80 mm halkaisijan alueeseen missä tahansa portaan kohdassa.

Laite on voitava hätätilanteessa ottaa käyttöön ja varastoida, jos portaan virransyöttö katkeaa.

4.2.2.12.3.4 Yleiset vaatimukset luokalle B

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

Asemalle sijoitettujen kulkuneuvoon pääsyä helpottavien laitteiden on sovelluttava pyörätuolille, jonka ominaisuudet määritellään liitteessä M.

Laitteen pinnan on oltava liukumaton, ja sen tosiasiallisen vapaan leveyden on oltava vähintään 760 mm, lukuun ottamatta hissejä, joiden leveys voi olla 720 mm. Jos taso on alle 900 mm leveä, sen molempien reunojen on oltava korotetut siten, etteivät liikkumisen apuvälineiden pyörät pääse liukumaan pois.

Laitteen on kestettävä vähintään 300 kilon paino sijoitettuna luiskan keskelle ja jakautuneena alueelle, jonka koko on 660 mm kertaa 660 mm.

4.2.2.12.3.5 Erityisvaatimukset liikuteltaville portaille

Liikuteltava porras on vaunuun kiinnitetty täysin automaattinen laite, joka käynnistyy oven avaamisen/sulkemisen yhteydessä.

Liikuteltavia portaita voi käyttää, jos ne täyttävät liikkuvan kaluston rakenteellista ulottumaa koskevat vaatimukset, jotka asetetaan tavaraliikenteen vaunujen YTE:n liitteessä C.

Jos liikuteltava porras ulottuu ulottumaa koskevissa määräyksissä sallittua kauemmas, junan on oltava pysäköitynä, kun porras levitetään.

Liikuteltavan portaan on oltava levitettynä, ennen kuin matkustajat pääsevät kulkemaan avatusta ovesta, ja käänteisesti porrasta voidaan alkaa poistaa vasta, kun liikuntarajoitteiset matkustajat eivät enää voi kulkea ovesta.

4.2.2.12.3.6 Erityisvaatimukset siirrettäville luiskille

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

Kun henkilöstö käyttää laitetta manuaalisesti, sen on oltava turvallinen ja sen käytön on oltava mahdollisimman vaivatonta.

Jos kulkuneuvoon pääsyä helpottava laite on sähkökäyttöinen, sitä on hätätilanteessa voitava käyttää manuaalisesti, jos virransyöttö katkeaa. Tällaisen käyttötavan on oltava vaaraton sekä laitteen matkustajalle että sen käyttäjälle.

Aseman laiturilla tai junassa säilytettävän kulkuluiskan voi joko asettaa paikalleen henkilöstö tai se voidaan ottaa käyttöön puoliautomaattisesti koneella, jota käyttää joko henkilöstö tai matkustaja.

Luiskan pinnan on oltava liukumaton, ja sen tosiasiallisen vapaan leveyden on oltava vähintään 760 mm.

Luiskien molempien reunojen on oltava korotetut siten, etteivät liikkumisen apuvälineiden pyörät pääse liukumaan pois.

Luiskan molemmissa päädyissä olevien reunakappaleiden on oltava viistot, ja ne saavat olla enintään 20 mm korkeat. Niissä on oltava erottuvat varoitusnauhat.

Kun luiskaa käytetään junaan nousuun tai siitä poistumiseen, se on kiinnitettävä siten, ettei se pääse siirtymään kuormituksen aikana.

Kiinteällä lokerolla varmistetaan, etteivät varastoidut luiskat, myös siirrettävät luiskat, haittaa matkustajan pyörätuolia tai liikkumisen apuvälinettä eivätkä aiheuta matkustajille mitään vaaraa äkillisen pysähdyksen yhteydessä.

Luiskan kaltevuus saa olla enintään 10,2 astetta (18 %). Tämä enimmäisarvo saattaa edellyttää matkustajien avustamista.

Osajärjestelmän vaatimukset

4.2.2.12.3.7 Erityisvaatimukset puoliautomaattisille luiskille

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

Puoliautomaattisessa luiskassa on oltava laite, jolla luiskan liike pysäytetään, jos luiskan etureuna joutuu kosketuksiin jonkin esineen tai henkilön kanssa, kun taso on liikkeessä.

Luiskan kaltevuus saa olla enintään 10,2 astetta (18 %). Tämä enimmäisarvo saattaa edellyttää matkustajien avustamista.

Osajärjestelmän vaatimukset

Ohjaimella on varmistettava, ettei vaunua voida siirtää, kun puoliautomaattista luiskaa ei ole varastoitu.

4.2.2.12.3.8 Erityisvaatimukset siltalevyille

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

Siltalevy on vaunuun kiinnitetty täysin automaattinen laite, joka käynnistyy oven avaamisen/sulkemisen yhteydessä. Se pysyy vaaka-asennossa ilman laiturilla olevaa tukea.

4.2.2.12.3.9 Erityisvaatimukset junahisseille

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

Junahissi on vaunun oviaukkoon kiinnitetty laite, jonka ottaa käyttöön junan henkilöstö. Järjestelmän on katettava käyttöalueen suurin korkeusero vaunun lattian ja aseman laiturin välillä.

Mahdollisen junahissin on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Kaikkien hissin käyttöönottoon, laskemiseen, nostamiseen ja varastoimiseen tarkoitettujen ohjaimien on vaadittava käyttäjältä jatkuvaa käsikäyttöistä ohjausta, eivätkä ne saa mahdollistaa hissin virheellistä vaiheistusta, kun hississä on matkustaja.

Hissi on voitava hätätilanteessa ottaa käyttöön, laskea maan tasolle matkustajan kanssa, nostaa ja varastoida, jos sen virransyöttö katkeaa.

Hissin lavassa on oltava esteet, jotka estävät pyörätuolin pyöriä vierimästä pois hissin lavalta käytön aikana.

Pyörätuolin vieriminen kulkuneuvoa lähimpänä olevan reunan yli, ennen kuin hissi on nostettu aivan ylös, on estettävä siirrettävällä esteellä tai kiinteällä rakenneosalla.

Pyörätuoli on voitava sekä ajaa suoraan että peruuttaa hissiin.

Pitävällä varastointijärjestelmällä varmistetaan, ettei varastoitu hissi haittaa matkustajan pyörätuolia tai liikkumisen apuvälinettä tai aiheuta mitään vaaraa matkustajille.

Kun hissi on varastoituna, oviaukon vapaan leveyden on oltava vähintään 800 mm.

Osajärjestelmän vaatimukset

Hissin osalta on varmistettava, ettei vaunua voida siirtää silloin, kun hissiä ei ole varastoitu.

4.2.3 Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät

Tämä kohta on vielä avoin kysymys, koska tavanomaisen rautatiejärjestelmän YTE:iä ei ole vielä laadittu matkustajille tarkoitetun liikkuvan kaluston eikä infrastruktuurin osalta.

Liikenteenohjausta ja valvontaa sekä opasteita/merkinantoa koskevaan osajärjestelmään ei ole liitäntää.

Liitännät käyttötoimintaa koskevaan osajärjestelmään määritellään 4.1.4 kohdassa ”Käyttösäännöt”.

4.2.4 Käyttösäännöt

Seuraavat käyttösäännöt eivät ole osa liikkuvan kaluston arviointia.

Tässä YTE:ssä ei tarkenneta käyttösääntöjä vaaratilanteissa tehtävää evakuointia varten, vaan ainoastaan merkitykselliset tekniset vaatimukset. Liikkuvan kaluston teknisten vaatimusten tarkoituksena on helpottaa evakuointia kaikille, myös liikuntarajoitteisille henkilöille.

Edellä 3 luvussa esitettyjen olennaisten vaatimusten mukaisesti tässä YTE:ssä tarkoitettua liikkuvan kaluston osajärjestelmää koskevat 1.1 kohdassa määritellyn asiakirjan teknisen soveltamisalan nojalla seuraavat käyttösäännöt:

—

Yleistä

Rautatieyrityksellä on oltava kirjalliset toimintaohjeet, joilla varmistetaan, että kaikilla liikuntarajoitteisten henkilöiden luokilla on mahdollisuus päästä matkustajille tarkoitettuun liikkuvaan kalustoon kaikkina toiminta-aikoina tämän YTE:n teknisten vaatimusten mukaisesti. Toimintaohjeiden on lisäksi oltava kaikkien asianomaisten infrastruktuurin haltijan tai aseman haltijan toimintaohjeiden kanssa yhteensopivia (katso 4.2.4 kohta). Toimintaohjeet on pantava täytäntöön tarjoamalla asianmukaista tietoa henkilöstölle, vahvistamalla menettelyjä ja antamalla koulutusta. Liikkuvaa kalustoa koskeviin toimintaohjeisiin on sisällyttävä muun muassa mutteivät yksinomaan käyttösäännöt seuraavia tilanteita varten:

—

Ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitettujen istuimien saatavuus ja varaus

Ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitettuihin istuimiin liittyy kaksi vaihtoehtoa: (i) varaamaton ja (ii) varattu (katso 4.2.2.2.1 kohta). Vaihtoehdossa (i) käyttösäännöt on suunnattu muille matkustajille (merkintä), joita pyydetään jättämään istuimet ensisijaisesti kaikille liikuntarajoitteisten henkilöiden luokille, joilla on oikeus käyttää tällaisia istuimia, ja luovuttamaan tarvittaessa tällaiset istumapaikat. Vaihtoehdossa (ii) rautatieyrityksen on pantava käyttösäännöt täytäntöön varmistaakseen, että lipunvarausjärjestelmä kohtelee liikuntarajoitteisia henkilöitä tasavertaisesti. Näillä säännöillä varmistetaan, että ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitetut istuimet ovat vain liikuntarajoitteisten henkilöiden varattavissa määrättyyn ajankohtaan asti ennen lähtöä. Niihin on myös sisällyttävä avustajakoiran kanssa matkustavan henkilön mahdollisuus varata kaksi paikkaa — yhden liikuntarajoitteiselle henkilölle ja toisen koiralle. Määrätyn ajankohdan jälkeen ensisijaisesti liikuntarajoitteisille henkilöille tarkoitetut istuimet ovat kaikkien matkustajien, myös liikuntarajoitteisten henkilöiden, varattavissa.

—	Avustajakoirien kuljetus Käyttösäännöillä on varmistettava, ettei avustajakoiran kanssa matkustavalta liikuntarajoitteiselta henkilöltä peritä lisämaksua.

—

Pyörätuolipaikkojen saatavuus ja varaus

Edellä esitettyjä ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitettujen istuimien saatavuutta ja varausta koskevia sääntöjä sovelletaan myös pyörätuolipaikkoihin (katso 4.2.2.3 kohta) sillä erotuksella, että pyörätuolin käyttäjät ovat ainoa liikuntarajoitteisten henkilöiden luokka, joille nämä istuimet on ensisijaisesti tarkoitettu. Käyttösääntöjen on lisäksi katettava saattajien (muiden kuin liikuntarajoitteisten henkilöiden) mahdollisuus saada (i) varaamaton tai (ii) varattu istumapaikka pyörätuolipaikan vieressä tai sitä vastapäätä. Pyörätuolipaikat voidaan muuttaa yleisiksi istumapaikoiksi taittotuoleilla.

—

Pyörätuolille soveltuvan makuuosaston saatavuus ja varaus

Edellä esitettyjä ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitettujen istuimien varausta koskevia sääntöjä sovelletaan myös pyörätuolille soveltuviin makuuosastoihin (katso 4.2.2.3 kohta). Käyttösäännöissä on kuitenkin estettävä pyörätuolille soveltuvan makuuosaston käyttö ilman varausta (eli sellainen on aina varattava ennalta).

—	Pyörätuolipaikan hälytin (pyörätuolin käyttäjille tarkoitettu hälytysjärjestelmä) Käyttösäännöillä on varmistettava junan miehistön asianmukainen toiminta, kun pyörätuolipaikan hälytin aktivoidaan (katso 4.2.2.3 kohta).

—	Junan miehistön hoitama ulko-ovien aktivointi Käyttösäännöt, joka koskevat junan miehistön hoitamaa ulko-ovien aktivointia kaikkien matkustajien, myös liikuntarajoitteisten henkilöiden, turvallisuuden varmistamiseksi (katso 4.2.2.4.1 kohta), on pantava täytäntöön.

—	Junan miehistö — Inva-WC:iden hälytysjärjestelmä Käyttösäännöillä on varmistettava junan miehistön asianmukainen toiminta, kun kuka tahansa matkustaja, myös liikuntarajoitteinen henkilö, aktivoi inva-WC:iden hälyttimen (katso 4.2.2.6.3 kohta).

—	Kuuluvat turvaohjeet hätätilanteessa Käyttösäännöt, jotka koskevat kuuluvien turva-ohjeiden antamista matkustajille hätätilanteessa (katso 4.2.2.8.1 kohta), on pantava täytäntöön. Näihin sääntöihin on sisällyttävä ohjeiden luonne ja niiden välitystapa.

—	Näkyvä tiedotus — Mainosten valvonta Näkyvän tiedotuksen (katso 4.2.2.8.2 kohta) mahdollinen häiritseminen mainoksilla on estettävä käyttösäännöillä. Näissä säännöissä on käsiteltävä mainosten sijoittamista, mittasuhteita ja valaistusta.

—	Automaattinen tiedotusjärjestelmä — Virheellisen tai harhaanjohtavan tiedotuksen manuaalinen korjaus Käyttösäännöt, jotka koskevat junan miehistön mahdollisuutta vahvistaa oikeaksi automaattinen tiedotus ja korjata virheellinen automaattinen tiedotus (katso 4.2.2.8 kohta), on pantava täytäntöön.

—	Määränpään ja seuraavan pysähdyspaikan ilmoittamista koskevat säännöt Käyttösäännöillä on varmistettava, että seuraava pysähdyspaikka ilmoitetaan viimeistään 2 minuuttia ennen saapumista (katso 4.2.2.8 kohta).

—

Junassa tehtävissä kuulutuksissa käytettävä kieli

Junassa tehtävät kuulutukset voivat olla nauhoitettuja tai suoria. Molemmissa tapauksissa on vahvistettava käyttösäännöt, joissa perustellaan käytettävät kielet sen mukaan, mikä on reitin tai reittien tavallisten matkustajien puhuma kieli tai kielet kansallisuuden perusteella (katso 4.2.2.8 kohta).

—	Hälytysjärjestelmä makuuosastoissa Käyttösäännöillä on varmistettava junan miehistön asianmukainen toiminta, kun mikä tahansa matkustaja, myös liikuntarajoitteinen henkilö, aktivoi makuuosaston hälyttimen (katso 4.2.2.11 kohta).

—

Junan kokoonpanoa koskevat säännöt, joilla mahdollistetaan pyörätuolien kulkuneuvoon pääsyä helpottavien laitteiden käyttö laiturijärjestelyjen mukaan

Käyttösäännöissä on otettava huomioon junien erilaiset kokoonpanot siten, että junien pysähdyspaikka voidaan määritellä kulkuneuvoon pääsyä helpottavan laitteen toiminta-alueen perusteella.

—

Pyörätuolien kulkuneuvoon pääsyä helpottavien käsikäyttöisten ja koneellisten laitteiden turvallisuus

Käyttösäännöt, jotka koskevat kulkuneuvoon pääsyä helpottavien laitteiden käyttöä junan ja aseman henkilöstön toimesta, on pantava täytäntöön. Käsikäyttöisten laitteiden käytön on oltava fyysisesti mahdollisimman vaivatonta henkilöstölle. Koneellisia laitteita on voitava hätätilanteessa käyttää turvallisesti, jos virransyöttö katkeaa. Käyttösääntö, joka koskee pyörätuolihisseihin asennettujen siirrettävien suojaesteiden käyttöä junan tai aseman henkilöstön toimesta, on pantava täytäntöön.

Käyttösäännöillä on varmistettava, että junan ja aseman henkilöstö kykenee ottamaan käyttöön, kiinnittämään, nostamaan, laskemaan ja varastoimaan kulkuluiskia turvallisesti.

—

Pyörätuolin käyttäjien avustaminen

Pyörätuolin käyttäjät voivat joutua tilaamaan ennalta tällaisen avunannon sen varmistamiseksi, että koulutettua henkilöstöä on käytettävissä.

—

Laituri — Pyörätuolin kulkuneuvoon pääsyä helpottavan laitteen toiminta-alue

Rautatieyritys ja infrastruktuurin haltija tai aseman haltija määrittelevät yhdessä laiturin alueen, jolla laitetta todennäköisesti käytetään, ja osoittavat sen kelpoisuuden. Tämän alueen on oltava yhteensopiva niiden olemassa olevien laitureiden kanssa, joilla juna todennäköisesti pysähtyy.

Edellä esitetystä seuraa, että junan pysähdyspaikkaa on joissakin tapauksissa mukautettava tämä vaatimuksen täyttämiseksi.

—	Hätämenetelmä liikuteltavien portaiden käyttöönottoon Käyttösäännöt, jotka koskevat siltalevyn käyttöönottoa ja varastointia hätätilanteessa, jos virransyöttö katkeaa, on pantava täytäntöön.

—	Lastenvaunujen kuljetus Lastenvaunujen kuljetusta koskevat käyttösäännöt on pantava täytäntöön.

—	Matkatavaroiden kuljetus Matkatavaroiden kuljetusta koskevat käyttösäännöt on pantava täytäntöön.

—

Liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevan YTE:n vaatimukset täyttävän ja niistä poikkeavan liikkuvan kaluston yhdistelmien käyttö

Kun junassa on sekä vaatimukset täyttävää että niistä poikkeavaa liikkuvaa kalustoa, on pantava täytäntöön toimintamenettelyt, joilla varmistetaan, että junassa on vähintään kaksi liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevan YTE:n mukaista pyörätuolipaikkaa. Jos junassa on WC:itä, on myös varmistettava, että pyörätuolin käyttäjällä on mahdollisuus päästä inva-WC:hen.

Tällaisten liikkuvan kaluston yhdistelmien osalta on vahvistettava menettelyt, joilla varmistetaan, että kaikissa vaunuissa on saatavilla näkyvää ja kuuluvaa reittitietoa.

Dynaamisten tiedotusjärjestelmien ja pyörätuolipaikkojen/inva-WC:iden hälyttimien ei tarvitse olla täysin toimivia tällaisissa kokoonpanoissa.

—

Junien muodostaminen yksittäisistä vaunuista, jotka ovat liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevan YTE:n mukaisia

Kun juna muodostetaan vaunuista, jotka on arvioitu yksitellen 6.2.7 kohdan mukaisesti, on laadittava toimintamenettelyt, joilla varmistetaan, että juna on kokonaisuudessaan tämän YTE:n 4.2 kohdan merkityksellisten kohtien mukainen.

4.2.5 Kunnossapitosäännöt

Siltä varalta, että liikuntarajoitteisille henkilöille tarkoitettu laite (mukaan lukien tuntoon perustuvat opasteet) vioittuu, rautatieyrityksen on varmistettava, että sillä on menettelyt laitteen korjaamiseksi tai vaihtamiseksi 6 työpäivän kuluessa tapahtuman raportoinnista.

4.2.6 Ammattipätevyys

Tässä YTE:ssä tarkoitetun liikkuvan kaluston osajärjestelmän käyttöön ja kunnossapitoon tarvittavalta henkilöstöltä edellytetään 1.1 kohdassa määritellyn asiakirjan teknisen soveltamisalan ja 4.2.4 kohdassa lueteltujen käyttösääntöjen nojalla seuraavaa ammattipätevyyttä:

Junien kunnossapidosta ja käytöstä vastaavan teknisen ja esimiesasemassa olevan henkilöstön ammatillisen koulutuksen on katettava vammaisuuteen liittyvä tietoisuus ja tasavertainen kohtelu, mukaan lukien kunkin liikuntarajoitteisten henkilöiden luokan erityiset tarpeet.

4.2.7 Työterveys- ja työturvallisuusolosuhteet

Tämän YTE:n soveltamisalalla ei ole liikkuvan kaluston käyttöön eikä tämän YTE:n käyttöönottoon tarvittavan henkilöstön työterveys- ja työturvallisuusolosuhteisiin liittyviä erityisiä vaatimuksia.

4.2.8 Liikkuvan kaluston rekisteri

Liikkuvan kaluston rekisteriä koskevat tämän YTE:n osalta seuraavat vaatimukset.

Liikkuvan kaluston rekisteriin on sisällyttävä seuraavat yleiset tiedot kaikista liikkuvan kaluston tyypeistä:

—	yleinen kuvaus liikkuvan kaluston tyypistä (mukaan lukien suurin ajonopeus ja kiinteiden istuimien määrä);

—	liikkuvaa kaluston toiminnasta vastaava rautatieyritys ja liikkuvan kaluston omistaja, jos tämä ei ole sama kuin ensin mainittu;

—	jäsenvaltio, joka hyväksyy liikkuvan kaluston tämän YTE:n osalta;

—	liikkuvan kaluston sarjan numero ja yksittäisten vaunujen numerot;

—	liikkuvan kaluston valmistaja;

—	päivämäärä, jolloin liikkuva kalusto on otettu matkustajaliikenteeseen;

—	reitit, joilla liikkuvan kaluston käyttö on sallittu;

—	päivämäärä jolloin liikkuvalle kalustolle on myönnetty vaatimustenmukaisuusvakuutus tämän YTE:n osalta;

—	ilmoitettu laitos, joka on vahvistanut tämän vaatimustenmukaisuuden;

—	liikkuvan kaluston kokoonpano(t), kun sitä käytetään tämän YTE:n mukaisesti.

Lisäksi jokaisesta liikkuvan kaluston yksiköstä on lueteltava seuraavat ominaisuudet ja kuvailtava ne tämän YTE:n merkityksellisten kohtien mukaisesti:

—	ensisijaisesti liikuntarajoitteisille henkilöille tarkoitettujen istuimien määrä 4.2.2.2 kohdan mukaisesti;

—	pyörätuolipaikkojen määrä 4.2.2.3 kohdan mukaisesti;

—	WC:iden määrä 4.2.2.6 kohdan mukaisesti;

—	mahdollisten pyörätuolin käyttäjille soveltuvien yöpymispaikkojen määrä 4.2.2.11 kohdan mukaisesti;

—	vaunun lattian korkeus ja kaikkien vaunun sisääntulo- ja ulosmenoportaiden paikat 4.2.2.12.1, 4.2.2.12.2 ja 4.2.2.12.3 kohdan mukaisesti;

—	niiden laitureiden korkeudet (mukaan lukien erityistapaukset), joille liikkuvan kaluston on tarkoitus soveltua, 4.2.2.12.1 kohdan mukaisesti;

—	mahdollisten vaunuun kiinnitettyjen kulkuneuvoon pääsyä helpottavien laitteiden kuvaus 4.2.2.12.4 kohdan mukaisesti;

—	niiden kulkuneuvoon pääsyä helpottavien siirrettävien laitteiden kuvaus, jotka kuljetetaan liikkuvassa kalustossa, 4.2.2.12.4 kohdan mukaisesti;

Jos kansallisia määräyksiä sovelletaan tämän YTE:n vaatimusten täyttämiseksi, asianomaiset määräykset ja niiden kohdat on esitettävä rekisterin merkityksellistä kohtaa vasten.

Jos rekisteröintijäsenvaltio muuttuu, liikkuvan kaluston rekisterin kyseistä vaunua koskeva sisältö, joka liittyy tähän YTE:än, on siirrettävä alkuperäisestä rekisteröintivaltiosta uuteen rekisteröintivaltioon.

Liikkuvan kaluston rekisteriin sisältyviä tietoja tarvitsee

—	jäsenvaltio sen varmistamiseksi, että liikkuva kalusto täyttää tämän YTE:n vaatimukset;

—	infrastruktuurin haltija sen varmistamiseksi, että liikkuva kalusto on yhteensopiva sen infrastruktuurin kanssa, jolla sitä on tarkoitus käyttää;

—	rautatieyritys sen varmistamiseksi, että liikkuva kalusto vastaa sen tarpeita.

4.3 Tässä YTE:ssä käytettyjen termien määritelmät

Kämmenellä käytettävä

Se, että laitetta voi käyttää kämmenellä, tarkoittaa, että laitetta on sen käyttöasennossa voitava käyttää kämmenellä tai millä tahansa käden osalla ilman, että sormia tarvitsee ojentaa. Matkustajat, joilla on niveliin vaikuttavia kivuliaita sairauksia, kuten niveltulehdus, eivät välttämättä kykene kohdistamaan voimaa vain yhden sormen kärjellä (ja se on heille todennäköisesti vaikeaa tai kivuliasta). Monet heistä eivät kykene ojentamaan sormeaan tätä varten.

Kontrasti (eroavuus)

Kun kahdella vierekkäisellä pinnalla käytetään eri värejä niiden erottamiseksi toisistaan, värien välinen kontrasti määritellään kummankin heijastuvuuden, värisävyn ja värin intensiteetin mukaan.

Tämän YTE:n yhteydessä kontrastia arvioidaan hajavalon heijastuvuuden mukaan, mutta sitä voidaan parantaa värisävyn ja värin intensiteetin vaihteluilla.

”Kontrasti hajavalon heijastuvuuden mukaan” tarkoittaa seuraavassa kaavassa määriteltävää pintojen kontrastia:

Formula

K	=	kontrasti
L0	=	esineen hajavalon heijastuvuus
Lh	=	taustan tai viereisen pinnan hajavalon heijastuvuus

Kun kontrasti (tai eroavuus) mainitaan tässä YTE:ssä, sen vähimmäisarvo on K = 0,3.

Kaavassa L on pinnan elementistä tiettyyn suuntaan heijastuvan valon valovoima jaettuna samaan suuntaan projisoidun elementin pinta-alalla.

Kontrastissa ei saa käyttää punaisen ja vihreän värin yhdistelmää.

Hajavalon heijastuvuus mitataan eurooppalaisten tai kansallisten standardien mukaisesti.

Värisävyjen eroavuus määräytyy sen mukaan, kuinka lähekkäin kyseiset kaksi väriä ovat värispektrissä, siten, että värit, jotka ovat lähekkäin värispektrissä, eroavat toisistaan vähemmän kuin sellaiset, jotka ovat kauempana toisistaan.

Värin intensiteetti kuvaa sen voimakkuutta ja kylläisyyttä. Mitä suurempi on värin kylläisyys, sitä suurempi on sen intensiteetti.

Ensimmäinen porras

Ensimmäisellä portaalla tarkoitetaan vaunun ensimmäistä porrasta, jota matkustaja käyttää noustakseen junaan tai poistuakseen siitä. Se on yleensä laiturin reunaa lähimpänä oleva porras. Se voi olla kiinteä tai liikuteltava porras.

Liukumaton

Liukumattomalla tarkoitetaan, että käytettävän päällysteen tulisi olla riittävän karkeaa tai muulla tavalla muodostettu erityisesti siten, että pinnan ja henkilön kengän tai liikkumisen apuvälineen välinen kitka pysyy hyväksyttävällä tasolla sekä kosteissa että kuivissa oloissa.

Lattiapintojen liukumattomuutta kuvaavan kitkakertoimen määrittelyyn ei ole mitään yksittäistä tai yleistä hyväksyttyä järjestelmää.

Liikkuvan kaluston osalta riittää, kun osoitetaan, että nimetyn liukumattoman pinnan ja kumipohjaisen kengän välinen staattinen kitkakerroin on kansallisesti tai kansainvälisesti tunnustetulla testausmenetelmällä mitattuna vähintään 0,35 myös silloin, kun pinta kastellaan puhtaalla vedellä. Testissä käytetyn kumin laatu on ilmoitettava testitulosten yhteydessä, ja sen on edustettava Euroopan unionin jäsenvaltioissa arkikäyttöön myytävien kenkien valmistuksessa käytettäviä materiaaleja.

Infrastruktuurin osalta sovelletaan vastaaviin rakennusten pintoihin liittyviä kansallisia määräyksiä.

Tuntoon perustuvat merkinnät ja tuntoon perustuvat ohjaimet

Tuntoon perustuvat merkinnät ja tuntoon perustuvat ohjaimet voivat olla esimerkiksi kohokuvasymboleja, kohomerkkejä tai pistekirjoitusta. Tuntoon perustuvien kuvasymbolien ja merkkien syvyyden on oltava vähintään 0,5 mm pinnan yläpuolella, ne eivät saa olla kaiverrettuja, ja niiden reunojen on oltava suorakulmaiset (eikä pyöristetyt tai terävät).

Merkkien tai kuvasymbolien välin on oltava sellainen, että kohotetun kirjaimen, numeron tai kuvan molemmat reunat voi tuntea yhdellä sormen pyyhkäisyllä.

Merkkien tai numeroiden vähimmäiskorkeus on 15 mm.

Pistekirjoituksessa on käytettävä kansallista vakiomuotoista pistekirjoitusta. Pistekirjoituksen pisteen on oltava kupolinmuotoinen. Yksittäisissä sanoissa käytetään Grade I Braille -pistekirjoitusta, ja niihin sisällytetään kohdistin.

Aseman haltija

Aseman haltija vastaa aseman päivittäisestä hallinnosta. Tehtävän voi suorittaa rautatieyritys, infrastruktuurin haltija tai kolmas osapuoli.

Turvatiedot

Turvatiedot ovat matkustajille annettavia tietoja, joilla heille kerrotaan ennalta, miten heidän tulee toimia hätätilanteessa.

Turvaohjeet

Turvaohjeet ovat ohjeet, jotka matkustajille annetaan hätätilanteessa, jotta he tietäisivät, miten heidän tulee toimia.

Kulkuväylä

Kulkuväylä on esteetön tila, jonka kautta vaunussa voi liikkua 4 luvussa nimetyille alueilla.

Yhdyskäytävä

Käytävän kautta matkustajat voivat siirtyä yhdestä junan vaunusta seuraavaan.

5. YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

5.1 Määritelmä

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, 2 artiklan d kohdan mukaan yhteentoimivuuden osatekijällä tarkoitetaan ”osajärjestelmään kuuluvan tai siihen liitettäväksi tarkoitetun laitteen perusosaa, perusosien ryhmää, osakokonaisuutta tai kokonaisuutta, josta Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatieverkon yhteentoimivuus riippuu suoraan tai epäsuorasti. Osatekijän käsite kattaa aineellisten esineiden lisäksi myös aineettomat hyödykkeet kuten tietokoneohjelmat.”

5.2 Innovatiiviset ratkaisut

Kuten tämän YTE:n 4 luvussa mainitaan, innovatiiviset ratkaisut saattavat edellyttää uusia eritelmiä ja/tai uusia arviointimenetelmiä. Nämä eritelmät ja arviointimenetelmät kehitetään 6.1.3 kohdassa kuvaillun prosessin mukaisesti.

5.3 Luettelo osatekijöistä

Yhteentoimivuuden osatekijöihin sovelletaan direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2001/16/EY, merkityksellisiä säännöksiä, ja ne on luetteloitu jäljempänä.

5.3.1 Infrastruktuuri

Seuraavat tekijät on yksilöity infrastruktuuria koskeviksi yhteentoimivuuden osatekijöiksi:

Matkustajien näkyvät tiedotuslaitteet

Kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet

Painikkeet

Lastenhoitotasot

Tuntoon perustuvat merkinnät

Lipunmyyntiautomaatit

5.3.2 Liikkuva kalusto

Seuraavat tekijät on yksilöity liikkuvaa kalustoa koskeviksi yhteentoimivuuden osatekijöiksi:

Tavalliset WC-modulit ja inva-WC-modulit

Matkustajien tiedotuslaitteet (kuuluvat ja näkyvät)

Matkustajien hälytyslaitteet

Kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet

Painikkeet

Lastenhoitotasot

Näkyvät ja tuntoon perustuvat merkinnät

5.4 Osatekijöiden suoritustasot ja eritelmät

5.4.1 Infrastruktuuri

Vaadittavat ominaisuudet esitetään seuraavissa 4.1 kohdan merkityksellisissä kohdissa.

Matkustajien näkyvät tiedotuslaitteet (4.1.2.11.2 kohta ja liite N)

Kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet (4.1.2.21.2 kohta)

Tuntoon perustuvat painikkeet (4.1.2.4 kohta)

Lastenhoitotasot (4.1.2.7.2 kohta)

Tuntoon perustuvat merkinnät (4.1.2.11 kohta)

Lipunmyyntiautomaatit (4.1.2.9.2 kohta)

5.4.2 Liikkuva kalusto

Vaadittavat ominaisuudet esitetään seuraavissa 4.2 kohdan merkityksellisissä kohdissa.

WC-modulit (4.2.2.6 kohta)

Matkustajien näkyvät tiedotuslaitteet (4.2.2.8.3 kohta ja liite N)

Matkustajien hälytyslaitteet:

Hälytyslaitetta on voitava käyttää kämmenellä, ja se saa edellyttää enintään 30 Newtonin voimaa.

Kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet (4.2.2.12.3 kohta)

Painikkeet:

Painikkeet saavat edellyttää enintään 15 Newtonin voimaa.

Lastenhoitotasot (4.2.2.6.3.2 kohta)

Näkyvät ja tuntoon perustuvat merkinnät (4.2.2.8.1 ja 4.2.2.8.2 kohta sekä liite N)

6. VAATIMUSTENMUKAISUUDEN JA/TAI KÄYTTÖÖNSOVELTUVUUDEN ARVIOINTI

6.1. Yhteentoimivuuden osatekijät

6.1.1 Vaatimustenmukaisuuden arviointi (yleistä)

Valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen edustajan on laadittava direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, 13 artiklan 1 kohdan ja liitteessä IV olevan 3 luvun mukainen EY-vaatimustenmukaisuus- tai käyttöönsoveltuvuusvakuutus, ennen kuin yhteentoimivuuden osatekijä saatetaan markkinoille.

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimustenmukaisuuden arviointi tehdään seuraavien moduulien mukaisesti (moduulit määritellään tämän YTE:n liitteessä F):

Yhteentoimivuuden osatekijöitä koskevat moduulit:

Moduuli A: Suunnittelu, kehitys- ja tuotantovaiheita koskeva sisäinen tuotannonvalvonta

Moduuli A1: Suunnittelu-, kehitys- ja tuotantovaiheita koskeva sisäinen tuotannonvalvonta ja tuotteen tarkastus

Moduuli B: Suunnittelu- ja kehitysvaiheita koskeva tyyppitarkastus

Moduuli C: Tuotantovaihetta koskeva tyypin vaatimustenmukaisuus

Moduuli D: Tuotantovaihetta koskeva tuotannon laadunvarmistusjärjestelmä

Moduuli F: Tuotantovaihetta koskeva tuotteen tarkastus

Moduuli H1: Suunnittelu-, kehitys- ja tuotantovaiheita koskeva täydellinen laadunvarmistusjärjestelmä

Moduuli H2: Suunnittelu-, kehitys- ja tuotantovaiheita koskeva täydellinen laadunvarmistusjärjestelmä ja suunnitteluvaiheen tarkastus

Moduuli V: Käyttökokemuksiin perustuva tyyppihyväksyntä (Käyttöönsoveltuvuus)

Jos asianmukainen moduuli edellyttää ilmoitetun laitoksen osallistumista,

—	valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen edustajan ja ilmoitetun laitoksen on määriteltävä hyväksyntäprosessi ja arvioinnin sisältö tässä YTE:ssä esitettyjen vaatimusten mukaisesti.

—	valmistajan valitsema ilmoitettu laitos on jokaisen tarvittavan yhteentoimivuuden osatekijän osalta valtuutettu joko:

arvioimaan liikkuvan kaluston osajärjestelmän yhteentoimivuuden osatekijät ja/tai arvioimaan infrastruktuurin osajärjestelmän yhteentoimivuuden osajärjestelmät.

6.1.2 Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt (moduulit)

Vaatimustenmukaisuuden arvioinnin on katettava tämän YTE:n liitteessä D olevassa taulukossa D1 X:llä merkityt vaiheet ja ominaisuudet. Valmistaja tai tämän yhteisöön sijoittautunut edustaja valitsee osatekijän mukaan yhden moduulin tai moduuliyhdelmän, joka esitetään seuraavassa taulukossa 16.

Taulukko 16

Arviointimenettelyt

Kohta	Arvioitavat osatekijät	Moduuli A	Moduuli A1 (3)	Moduuli B+C	Moduuli B+D	Moduuli B+F	Moduuli H1 (3)	Moduuli H2
4.1.2.11.2 ja 4.1.2.12.2	Matkustajien näkyvät tiedotuslaitteet		X	X	X		X	X
4.1.2.21.2	Kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet		X		X	X	X	X
4.1.2.4	Tuntoon perustuvat painikkeet	X		X			X
4.1.2.7.2	Lastenhoitotasot	X		X			X
4.1.2.11	Tuntoon perustuvat merkinnät	X		X			X
4.1.2.9.2	Lipunmyyntiautomaatit	X		X			X
4.2.2.6	WC-modulit		X	X	X		X	X
4.2.2.8	Matkustajien näkyvät tiedotuslaitteet		X	X	X		X	X
4.2.2.3, 4.2.2.6 ja 4.2.2.11	Matkustajien hälytyslaitteet	X		X			X
4.2.2.12.3	Kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet		X		X	X	X	X
4.2.2.4	Painikkeet	X		X			X
4.2.2.6.3.2	Lastenhoitotasot	X		X			X
4.2.2.8.1, 4.2.2.8.2 ja liite N	Näkyvät ja tuntoon perustuvat merkinnät	X		X			X

6.1.3 Innovatiiviset ratkaisut

Jos yhteentoimivuuden osatekijää varten ehdotetaan 5.2 kohdan mukaista innovatiivista ratkaisua, valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen edustajan on ilmoitettava poikkeamat YTE:n asianmukaisista kohdista ja esitettävä ne Euroopan rautatievirastolle (ERA). ERA vahvistaa osatekijöiden asianmukaiset toiminnalliset ja liitäntää koskevat eritelmät ja laatii arviointimenettelyt.

Tällä tavalla tuotetut asianmukaiset toiminnalliset ja liitäntää koskevat eritelmät ja arviointimenettelyt sisällytetään YTE:än tarkistusprosessin yhteydessä.

Sen jälkeen kun direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehty komission päätös on tullut voimaan, innovatiivista ratkaisua voidaan käyttää, ennen kuin se on sisällytetty YTE:än.

6.1.4 Käyttöönsoveltuvuuden arviointi

Seuraavia yhteentoimivuuden osatekijöitä varten on tehtävä tämän YTE:n liitteessä F esitetty käyttökokemuksiin perustuvan tyyppihyväksynnän mukainen käyttöönsoveltuvuuden arviointi:

Ei mikään

6.2 Osajärjestelmät

6.2.1 Vaatimustenmukaisuuden arviointi (yleistä)

Direktiivin 96/48/EY liitteen VI mukaisesti hankintayksikön tai tämän yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan (hakija) on jätettävä valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle liikkuvan kaluston tai infrastruktuurin osajärjestelmän arvioimista koskeva hakemus.

Liikkuvan kaluston vaatimustenmukaisuuden arviointihakemuksen jättäminen valmistajan toimesta on avoin kysymys (katso DV11 kysymys 3).

Ilmoitetulle laitokselle on ilmoitettava liikkuvan kaluston tai infrastruktuurin osajärjestelmän arvioinnista.

Hakijan on laadittava direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, 18 artiklan 1 kohdan ja liitteen VI mukainen EY-tarkastusvakuutus.

Tämä EY-tarkastusvakuutus vaaditaan osajärjestelmän käyttöönottoa koskevan luvan saamiseen.

Osajärjestelmän vaatimustenmukaisuuden arviointi tehdään tämän YTE:n 6.2.2 kohdan ja liitteen E nojalla jonkin seuraavan moduulin tai niiden yhdistelmän mukaisesti (moduulit määritellään tämän YTE:n liitteessä F):

Osajärjestelmien EY-tarkastuksen moduulit

Moduuli SB: Suunnittelu- ja kehitysvaiheita koskeva tyyppitarkastus

Moduuli SD: Tuotantovaihetta koskeva tuotannon laadunvarmistusjärjestelmä

Moduuli SF: Tuotantovaihetta koskeva tuotteen tarkastus

Moduuli SG: Yksikkötarkastus

Moduuli SH2: Suunnittelu-, kehitys- ja tuotantovaiheita koskeva täydellinen laadunvarmistusjärjestelmä ja suunnitteluvaiheen tarkastus.

6.2.2 Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely (moduulit)

Hakija valitsee yhden taulukossa 17 esitetyistä moduuleista tai moduuliyhdistelmistä.

Taulukko 17

Arviointimenettelyt

Arvioitava osajärjestelmä	Moduuli SB+SD	Moduuli SB+SF	Moduuli SG	Moduuli SH2
Liikkuvan kaluston osajärjestelmä	X	X		X
Infrastruktuurin osajärjestelmä	X		X	X

Asianmukaisissa vaiheissa arvioitavat osajärjestelmän ominaisuudet esitetään tämän YTE:n liitteessä E taulukossa E.1 (infrastruktuurin osajärjestelmä) ja taulukossa E.2 (liikkuvan kaluston osajärjestelmä). Hakijan on vahvistettava, että jokainen tuotettu osajärjestelmä on yhdenmukainen hyväksytyn tyypin kanssa.

Yhteentoimivuuden osatekijöiden ominaisuudet, jotka esitetään liitteen D taulukossa D1, esitetään myös liitteen E taulukossa E.1 tai E.2. Näiden ominaisuuksien arviointi on osa yhteentoimivuuden osatekijän EY-vaatimustenmukaisuusvakuutusta.

Kunnossapito-osajärjestelmän arviointi kuvaillaan 6.2.5 kohdassa.

6.2.3 Innovatiiviset ratkaisut

Jos osajärjestelmään sisältyy 4.1.1 tai 4.2.1 kohdassa määritelty innovatiivinen ratkaisu, valmistajan tai hankintayksikön on ilmoitettava poikkeamat YTE:n asianmukaisista kohdista ja esitettävä ne Euroopan rautatievirastolle (ERA). ERA vahvistaa ratkaisun asianmukaiset toiminnalliset ja liitäntää koskevat eritelmät ja laatii arviointimenettelyt.

Asianmukaiset toiminnalliset ja liitäntää koskevat eritelmät ja arviointimenettelyt sisällytetään YTE:än tarkistusprosessin yhteydessä.

6.2.4 Kunnossapidon arviointi

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, 18 artiklan 3 kohdan mukaan ilmoitetun laitoksen on laadittava tekniset asiakirjat, joihin kuuluu huoltokansio. Tämä tarkoittaa erityisesti, että ilmoitetun laitoksen on tarkastettava, että

—	huoltokansio on olemassa,

—	huoltokansiossa on liikkuvan kaluston osalta suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston YTE:n 4.2.10.2 kohdassa määritellyt tekijät,

mutta sen ei tarvitse tarkistaa huoltokansion sisällön paikkansapitävyyttä.

Kunnossapidon vaatimustenmukaisuuden arviointi on kunkin asianomaisen jäsenvaltion vastuulla.

Liitteen F kohdassa F.4 (joka on avoin kysymys) kuvaillaan menettely, jonka mukaan jokainen jäsenvaltio varmistaa, että kunnossapitojärjestelyt ovat tämän YTE:n määräysten mukaiset ja että perusparametreja ja olennaisia vaatimuksia noudatetaan osa-alueen käyttöiän ajan.

6.2.5 Käyttösääntöjen arviointi

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttöä koskevan YTE:n 6.2.1 kohdassa todetaan, ettei mikään tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevaan YTE:än sisältyvä osa edellytä nykyään erillistä ilmoitetun laitoksen arviointia.

Ilmoitetun laitoksen ei tarvitse tarkastaa tämän liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevan YTE:n osalta mitään käyttösääntöä, vaikka ne luetellaan 4.1.4 tai 4.2.4 kohdassa.

6.2.6 Yksittäisten vaunujen arviointi

Kun liikkuva kalusto toimitetaan yksittäisinä vaunuina eikä kiinteänä junayksikkönä, vaunut on arvioitava tämän YTE:n merkityksellisiä kohtia vasten pitäen mielessä, ettei jokaisessa vaunussa ole pyörätuolipaikkoja, pyörätuolille soveltuvia tiloja tai inva-WC:tä.

On kuitenkin osoitettava, että kun vaunuista muodostetaan muiden yhteensopivien vaunujen kanssa kokonainen juna, kaikki tämän liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevan YTE:n vaatimukset täyttyvät.

6.3 Yhteentoimivuuden osatekijät, joille ei ole EY-vakuutusta

6.3.1 Yleistä

Yhteentoimivuuden osatekijöitä, joille ei ole EY-vaatimustenmukaisuus- tai käyttöönsoveltuvuusvakuutusta voidaan siirtymäkaudeksi kutsutun rajallisen ajanjakson aikana poikkeuksellisesti sisällyttää osajärjestelmiin sillä ehdolla, että tässä kohdassa esitetyt määräykset täyttyvät.

6.3.2 Siirtymäkausi

Siirtymäkausi alkaa tämän YTE:n voimaantulosta ja kestää kuusi vuotta.

Siirtymäkauden päätyttyä ja jäljempänä 6.3.3.3 kohdassa myönnetyin poikkeuksin yhteentoimivuuden osatekijöille on oltava EY-vaatimustenmukaisuus- ja/tai käyttöönsoveltuvuusvakuutus, ennen kuin ne voidaan sisällyttää osajärjestelmään.

6.3.3 Todistuksen antaminen siirtymäkaudella osajärjestelmille, jotka sisältävät yhteentoimivuuden osatekijöitä, joille ei ole vakuutusta

6.3.3.1 Ehdot

Ilmoitettu laitos voi siirtymäkaudella antaa vaatimustenmukaisuustodistuksen osajärjestelmälle, vaikka joillekin siihen sisältyville yhteentoimivuuden osatekijöille ei olisikaan tämän YTE:n mukaista EY-vaatimustenmukaisuus- ja/tai käyttöönsoveltuvuusvakuutusta, jos seuraavat kolme ehtoa täyttyvät:

—	ilmoitettu laitos on tarkistanut osajärjestelmän vaatimustenmukaisuuden tämän YTE:n 4 luvussa esitettyjä vaatimuksia vasten, ja

—	ilmoitettu laitos vahvistaa ylimääräisillä arvioinneilla, että yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuus ja/tai käyttöönsoveltuvuus täyttää luvussa 5 esitetyt vaatimukset, ja

—	yhteentoimivuuden osatekijöitä, joille ei ole asianmukaista EY-vaatimustenmukaisuus- ja/tai käyttöönsoveltuvuusvakuutusta, on käytetty osajärjestelmässä, joka on otettu käyttöön vähintään yhdessä jäsenvaltiossa ennen tämän YTE:n voimaantuloa.

Tällä tavalla arvioiduille yhteentoimivuuden osatekijöille ei laadita EY-vaatimustenmukaisuus- ja/tai käyttöönsoveltuvuusvakuutusta.

6.3.3.2 Ilmoitus

—	Osajärjestelmän vaatimustenmukaisuustodistuksessa on ilmoitettava selkeästi, mitkä yhteentoimivuuden osatekijät ilmoitettu laitos on arvioinut osana osajärjestelmän tarkastusta.

—	Osajärjestelmän EY-tarkastusvakuutuksessa on ilmoitettava selkeästi:

—	mitkä yhteentoimivuuden osatekijät on arvioitu osana osajärjestelmää

—	vahvistus siitä, että osajärjestelmä sisältää samanlaiset yhteentoimivuuden osatekijät kuin ne, jotka on tarkastettu osana osajärjestelmää

—	syy(t), miksi valmistaja ei laatinut EY-vaatimustenmukaisuus- ja/tai käyttöönsoveltuvuusvakuutusta ennen kyseisten yhteentoimivuuden osatekijöiden sisällyttämistä osajärjestelmään.

6.3.3.3 Käyttöönotto elinkaaren aikana

Asianomaisen osajärjestelmän tuotanto ja/tai parannus/uudistus on toteutettava kuusivuotisen siirtymäkauden aikana. Osajärjestelmän elinkaaren osalta:

—	siirtymäkauden aikana ja

—	osajärjestelmän EY-tarkastustodistuksen antaneen elimen vastuulla

yhteentoimivuuden osatekijöitä, joille ei ole EY-vaatimustenmukaisuus- ja/tai käyttöönsoveltuvuusvakuutusta ja jotka ovat samantyyppiset ja saman valmistajan rakentamat, voidaan käyttää osajärjestelmän kunnossapitoon liittyvissä töissä ja varaosina.

Siirtymäkauden päätyttyä ja

—	kunnes osajärjestelmä parannetaan, uudistetaan tai korvataan ja

—	osajärjestelmän EY-tarkastustodistuksen antaneen elimen vastuulla

6.3.4 Valvontajärjestelyt

Siirtymäkauden aikana jäsenvaltioiden on

—	valvottava niiden alueella markkinoille saatettujen yhteentoimivuuden osatekijöiden määrää ja tyyppiä;

—	varmistettava, että kun osajärjestelmälle haetaan lupaa, ne syyt yksilöidään, joiden takia valmistaja ei ole antanut todistusta yhteentoimivuuden osatekijälle;

—	ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille tarkat tiedot yhteentoimivuuden osatekijästä, jolle ei ole annettu todistusta, ja syyt, joiden takia todistusta ei ole annettu.

7. LIIKUNTARAJOITTEISIA HENKILÖITÄ KOSKEVAN YTE:N KÄYTTÖÖNOTTO

Tässä luvussa ilmoitetaan YTE:n käyttöönottostrategia. Erityisen tarpeellista on täsmentää välivaiheet, joiden kautta siirrytään asteittain nykytilanteesta sellaiseen lopulliseen tilanteeseen, jossa YTE:n noudattaminen on yleistä. Tämän luvun taustalla on tarve koordinoida tämän YTE:n käyttöönottoa ensisijaisesti teknisistä tai toiminnallisista syistä, mutta siinä otetaan myös huomioon kustannus-hyötyanalyysi direktiivin asiaa koskevien säännösten mukaisesti. Lisäksi otetaan huomioon, että YTE:n käyttöönottoa on toisinaan koordinoitava muiden YTE:ien käyttöönoton kanssa.

YTE:ien käyttöönotossa on otettava huomioon tavanomaisen ja suurten nopeuksien rautatieverkon kehittäminen kokonaisuutena kohti täyttä yhteentoimivuutta.

Edellä mainitun tukemiseksi YTE:issä sallitaan vaiheittain tapahtuva eteneminen ja muiden YTE:ien kanssa koordinoitu käyttöönotto.

7.1 Tämän YTE:n soveltaminen uuteen infrastruktuuriin / liikkuvaan kalustoon

7.1.1 Infrastruktuuri

Tämän YTE:n 2–6 luvun infrastruktuuria koskevia näkökohtia ja jäljempänä esitettäviä erityismääräyksiä sovelletaan kokonaisuudessaan uuteen infrastruktuuriin, joka otetaan käyttöön.

Tätä YTE:n kohtaa ei sovelleta uuteen infrastruktuuriin, jota koskeva sopimus on allekirjoitettu tai jota koskeva tarjouskilpailumenettely on loppuvaiheessa, kun tämä YTE tulee voimaan.

Infrastruktuurin haltija tai rautatieyritys tai aseman haltija, joka vastaa rautatieasemasta, järjestää lähialueen hallinnasta vastaavien elinten kanssa kuulemismenettelyn aina, kun asemalle tai sen lähialueelle tehdään uudisrakennustöitä, jotta saavutettavuusvaatimukset voitaisiin täyttää aseman lisäksi myös sen kulkuyhteyksien osalta.

7.1.2 Liikkuva kalusto

7.1.2.1 Yleistä

Tämän YTE:n 2–6 luvun liikkuvaa kalustoa koskevia näkökohtia ja jäljempänä esitettäviä erityismääräyksiä sovelletaan kokonaisuudessaan uuteen liikkuvaan kalustoon, joka otetaan käyttöön.

Tätä YTE:ä ei sovelleta uuteen liikkuvaan kalustoon, jota koskeva sopimus on allekirjoitettu tai jota koskeva tarjouskilpailumenettely on loppuvaiheessa, kun tämä YTE tulee voimaan.

7.1.2.2 Uusi uudenmallinen liikkuva kalusto

7.1.2.2.1 Määritelmät

Tämän YTE:n 7.1.1 kohdassa ja 7.1.2.1 kohdassa

—	vaiheen A ajanjakso alkaa, kun ilmoitettu laitos nimetään ja sille toimitetaan kuvaus liikkuvasta kalustosta, joka on tarkoitus kehittää ja rakentaa tai hankkia,

—	vaiheen B ajanjakso alkaa, kun ilmoitettu laitos antaa EY-tarkastusta koskevan tyyppitarkastus- tai suunnitteluvaiheen tarkastustodistuksen, ja päättyy, kun EY-tarkastusta koskevan tyyppitarkastus- tai suunnitteluvaiheen tarkastustodistuksen voimassaolo päättyy.

7.1.2.2.2 Yleistä

—	Kuka tahansa 6.2.1 ja 6.1.1 kohdassa määritelty hakija voi pyytää

—	EY-tarkastusta koskevaa tyyppitarkastus- tai suunnitteluvaiheen tarkastustodistusta osajärjestelmälle ja/tai

vaatimustenmukaisuutta ja/tai käyttöönsoveltuvuutta koskevaa tyyppitarkastus- tai suunnitteluvaiheen tarkastustodistusta yhteentoimivuuden osatekijöille.

Hakijan on ilmoitettava tämän YTE:n 6 luvun mukaisesti valitulle ilmoitetulle laitokselle aikeistaan, jotka koskevat uuden liikkuvan kaluston ja/tai yhteentoimivuuden osatekijän kehitystä ja arviointia. Ilmoituksen yhteydessä hakijan on esitettävä kuvaus liikkuvasta kalustosta tai yhteentoimivuuden osatekijästä, jonka se aikoo kehittää ja rakentaa tai hankkia.

7.1.2.2.3 Vaihe A

Ilmoitetun laitoksen nimeämispäivän jälkeen määritellyt liikkuvaa kalustoa koskevat ja nimeämispäivänä voimassaolevan YTE:n mukaiset todistuksen antamisen perusteet vahvistetaan seitsemän vuotta kestäväksi vaiheen A ajanjaksoksi, ellei direktiivin 96/48/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, 19 artiklaa sovelleta.

YTE:n tarkistettua versiota, myös tätä, joka tulee voimaan vaiheen A ajanjaksolla, voidaan käyttää joko kokonaisuudessaan tai tietyin osin, jos hakija ja ilmoitettu laitos sopivat siitä yhdessä. Tällaiset järjestelyt on dokumentoitava.

Hyväksytyn arvioinnin jälkeen ilmoitettu laitos antaa EY-tarkastusta koskevan tyyppitarkastus- tai suunnitteluvaiheen tarkastustodistuksen osajärjestelmälle tai vaatimustenmukaisuutta ja/tai käyttöönsoveltuvuutta koskevan tyyppitarkastus- tai suunnitteluvaiheen tarkastustodistuksen yhteentoimivuuden osatekijälle.

7.1.2.2.4 Vaihe B

Osajärjestelmän vaatimukset

Osajärjestelmän tyyppitarkastus- tai suunnitteluvaiheen tarkastustodistus on voimassa seitsemän vuotta kestävän vaiheen B ajanjakson, vaikka uusi YTE tulisi voimaan, ellei direktiivin 96/48/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, 19 artiklaa sovelleta. Tänä aikana voidaan ottaa käyttöön samantyyppistä liikkuvaa kalustoa ilman uutta tyypin arviointia.

Ennen seitsemän vuotta kestävän vaiheen B ajanjakson päättymistä liikkuva kalusto arvioidaan voimassaolevan YTE:n mukaisesti niiden vaatimusten osalta, jotka ovat muuttuneet tai jotka ovat uusia todistuksen antamisen perusteisiin nähden.

—

Jos poikkeusta pyydetään ja se hyväksytään, voimassaoleva tyyppitarkastuksen tai suunnitteluvaiheen tarkastuksen perusteella annettu EY-tarkastustodistus pysyy voimassa vielä kolme vuotta kestävän vaiheen B ajanjakson. Sama arviointi- ja poikkeushakemusprosessi voidaan toistaa ennen kuin kolme vuotta kestävä ajanjakso päättyy.

—	Jos osajärjestelmän malli on vaatimustenmukainen, tyyppitarkastuksen tai suunnitteluvaiheen tarkastuksen perusteella annettu EY-tarkastustodistus pysyy voimassa vielä seitsemän vuotta kestävän vaiheen B ajanjakson.

Jos yhtään uutta YTE:ä ei tule voimaan ennen vaiheen B ajanjakson päättymistä, liikkuvaa kalustoa ei tarvitse arvioida, ja asianmukainen todistus pysyy voimassa vielä seitsemän vuotta kestävän vaiheen B ajanjakson.

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimus

Tyyppitarkastus- tai suunnitteluvaiheen tarkastustodistus tai käyttöönsoveltuvuustodistus pysyy voimassa viisi vuotta kestävän vaiheen B ajanjakson, vaikka uusi YTE tulisi voimaan, ellei direktiivin 96/48/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, 19 artiklaa sovelleta. Tänä aikana voidaan ottaa käyttöön samantyyppisiä osatekijöitä ilman arviointia.

Ennen viisi vuotta kestävän vaiheen B ajanjakson päättymistä osatekijä arvioidaan voimassaolevan YTE:n mukaisesti niiden vaatimusten osalta, jotka ovat muuttuneet tai jotka ovat uusia todistuksen antamisen perusteisiin nähden.

7.1.2.3 Vanhanmallinen liikkuva kalusto

Liikkuvaan kalustoon, jonka mallille ei ole annettu YTE:ien mukaista todistusta, sovelletaan 7.5.2 kohdassa määriteltyjä ehtoja.

7.1.2.4 Siirtymäkausi

Jäsenvaltiot eivät voi soveltaa YTE:ä siirtymäkaudella, joka päättyy 1. tammikuuta 2010. Edellä mainittu sallitaan vain seuraavissa tapauksissa:

—	tämän YTE:n voimaantulopäivänä jo allekirjoitetut tai tarjouskilpailumenettelyn loppuvaiheessa olevat sopimukset ja niissä olevat optiot lisäkulkuneuvojen tilaamiseen, tai

—	tämän siirtymäkauden aikana allekirjoitetut sopimukset, joilla tilataan vanhanmallista uutta liikkuvaa kalustoa.

7.2 YTE:ien tarkistus

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, 6 artiklan 2 kohdan mukaan Euroopan rautatievirasto vastaa YTE:ien tarkistuksen ja ajan tasalle saattamisen valmistelusta. Lisäksi rautatievirasto antaa asianmukaiset suositukset direktiivin 21 artiklassa mainitulle komitealle, jotta tekninen kehitys tai sosiaaliset vaatimukset otetaan huomioon. Myös toisten YTE:ien vähitellen tapahtuvalla käyttöönotolla ja tarkistuksella voi olla vaikutuksia tähän YTE:än. Tähän YTE:än ehdotetut muutokset tarkistetaan perusteellisesti, ja ajan tasalle saatetut YTE:t julkaistaan lähtökohtaisesti kolmen vuoden välein.

Rautatievirastolle on ilmoitettava kaikista tarkasteltavina olevista innovatiivisista ratkaisuista, jotta se voisi päättää niiden sisällyttämisestä YTE:än.

7.3 Tämän YTE:n soveltaminen nykyiseen infrastruktuuriin / liikkuvaan kalustoon

Nykyisen infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston osalta tätä YTE:ä sovelletaan osiin, joita uudistetaan tai parannetaan direktiivin 14 artiklan 3 kohdassa asetettujen ehtojen mukaisesti.

7.3.1 Infrastruktuuri

Nykyinen infrastruktuuri on infrastruktuuri, joka on käytössä tämän YTE:n voimaantulopäivänä.

Tätä YTE:ä ei sovelleta nykyiseen infrastruktuuriin, ennen kuin sitä uudistetaan tai parannetaan.

Tätä YTE:ä ei sovelleta infrastruktuuriin, jota uudistetaan tai parannetaan sellaisen sopimuksen ehdoilla, joka on allekirjoitettu tai tarjouskilpailumenettelyn loppuvaiheessa tämän YTE:n voimaantulopäivänä.

Infrastruktuurin haltija tai rautatieyritys tai aseman haltija, joka vastaa rautatieasemasta, järjestää lähialueen hallinnasta vastaavien elinten kanssa kuulemismenettelyn aina, kun asemaa tai sen lähialuetta uudistetaan tai parannetaan, jotta saavutettavuusvaatimukset voitaisiin täyttää aseman lisäksi myös sen kulkuyhteyksien osalta.

Nykyiselle asemalle, jonka 12 kuukauden ajalla mitattu keskimääräinen päivittäinen matkustajavirta on enintään 1 000 matkustajaa, juniin nousevat ja niistä poistuvat matkustajat yhteenlaskettuina, ei tarvitse uudistuksen tai parannuksen yhteydessä asentaa hissejä tai luiskia, joita tämän kohdan vaatimusten noudattaminen muutoin edellyttäisi, jos samalla rataosuudella on alle 50 km:n päässä asema, jolla on kaikki vaatimukset täyttävä esteetön reitti. Tällaisissa olosuhteissa uusien asemien suunnitelmiin on sisällyttävä mahdollisuus asentaa tulevaisuudessa hissi ja/tai luiska siten, että asema soveltuu kaikille liikuntarajoitteisten henkilöiden luokille.

7.3.1.1 Yleistä

Uudistettujen tai parannettujen osien on täytettävä tämän YTE:n vaatimukset seuraavin poikkeuksin:

Jos infrastruktuurin parannus- tai uudistustyö vaikuttaa jossakin tämän liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevan YTE:n kohdassa säädeltyyn infrastruktuurin näkökohtaan, se arvioidaan uudelleen tämän YTE:n asianmukaista vaatimusta vasten seuraavin ehdoin:

Tämän YTE:n vaatimusten täyttyminen ei ole pakollista, jos vaatimustenmukaisuuden saavuttamiseksi tarvittava työ edellyttää rakenteellisia muutoksia johonkin kantavaan elementtiin.

Järjestelmiä ja komponentteja, jotka eivät kuulu johonkin tiettyyn parannus- tai uudistusohjelmaan, ei tarvitse saattaa vaatimustenmukaisiksi tällaisen ohjelman yhteydessä.

Jos uudistus- tai parannustyön seurauksena infrastruktuuri arvioidaan uudelleen jotakin toista YTE:ä vasten, se on arvioitava uudelleen tätä YTE:ä vasten vain niiden järjestelmien ja komponenttien osalta, joihin kyseiset työt vaikuttavat suoraan.

Infrastruktuuri jaetaan kahteen ryhmään

—	asemarakennukset (mukaan lukien pysäköintialueet, WC:t, myyntipisteet jne.)

—

laiturit.

Kun kokonaista ryhmää parannetaan tai uudistetaan, sinne on (tarvittaessa) rakennettava esteetön reitti, joka voidaan yhdistää toisen ryhmän osiin, jos ja kun niitä parannetaan tai uudistetaan.

Infrastruktuurin osien tavalliseen huoltoon ei liity uudelleen arviointia tämän YTE:n nojalla.

7.3.1.2 Esteettömät reitit — Yleistä (4.1.2.4.1)

Nykyisten jalankulkusiltojen ja -tunneleiden ei tarvitse täyttää jalankulkusiltojen ja -tunneleiden leveyteen ja/tai kulkukorkeuteen liittyviä vaatimuksia.

7.3.1.3 Jalankulkusiltojen ja -tunneleiden sekä portaikkojen geometria (4.1.2.14 ja 4.1.2.15)

Nykyisten jalankulkusiltojen ja -tunneleiden sekä portaikkojen ei tarvitse täyttää jalankulkusiltojen ja -tunneleiden sekä portaikkojen leveyteen ja/tai kulkukorkeuteen liittyviä vaatimuksia.

7.3.1.4 Luiskat, liukuportaat, hissit ja liukukäytävät (4.1.2.17)

Nykyisten luiskien, liukuportaiden, hissien ja liukukäytävien ei tarvitse täyttää luiskiin, liukuportaisiin, hisseihin ja liukukäytäviin liittyviä vaatimuksia.

7.3.1.5 Laiturin leveys ja reuna (4.1.2.19)

Nykyisten asemien ei tarvitse täyttää laiturin vähimmäisleveyteen liittyviä vaatimuksia, jos poikkeaminen johtuu tietyistä laiturilla olevista esteistä (kuten rakenteellisista pylväistä, porraskuiluista, hisseistä jne.), joita ei todennäköisesti voida siirtää.

7.3.1.6 Laiturin korkeus ja sijoitus (4.1.2.18)

Uudistettujen laitureiden ei tarvitse täyttää laiturin korkeuteen ja sijoitukseen liittyviä vaatimuksia, mutta parannettujen laitureiden on täytettävä ne.

7.3.1.7 Historialliset rakennukset

Jos nykyinen asema tai sen osa on kansallisella lainsäädännöllä suojeltu historiallinen rakennus, infrastruktuurin haltijan on pyrittävä ottamaan käyttöön tämän YTE:n sisältö. Niitä YTE:n vaatimuksia ei kuitenkaan tarvitse ottaa käyttöön, joiden voidaan osoittaa rikkovan rakennuksen suojelua koskevaa kansallista lainsäädäntöä.

7.3.2 Liikkuva kalusto

Nykyinen liikkuva kalusto, on liikkuva kalusto, joka on ollut käytössä tai jota koskeva sopimus on allekirjoitettu tai tarjouskilpailumenettelyn loppuvaiheessa tämän YTE:n voimaantulopäivänä.

YTE:ä ei sovelleta nykyiseen liikkuvaan kalustoon, ellei sitä uudisteta tai paranneta.

Tätä YTE:n kohtaa ei sovelleta liikkuvaan kalustoon, jota uudistetaan tai parannetaan sellaisen sopimuksen ehdoilla, joka on allekirjoitettu tai tarjouskilpailumenettelyn loppuvaiheessa tämän YTE:n voimaantulopäivänä.

7.3.2.1 Yleistä

Jos liikkuvan kaluston parannus- tai uudistustyö vaikuttaa jossakin tämän liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevan YTE:n kohdassa säädeltyyn liikkuvan kaluston näkökohtaan, se arvioidaan uudelleen tämän YTE:n asianmukaista vaatimusta vasten seuraavin ehdoin:

Järjestelmiä ja komponentteja, jotka eivät kuulu johonkin tiettyyn parannus- tai uudistusohjelmaan, ei tarvitse saattaa vaatimustenmukaisiksi tällaisen ohjelman yhteydessä.

Jos uudistus- tai parannustyön seurauksena kulkuneuvo arvioidaan uudelleen jotakin toista YTE:ä vasten, se on arvioitava uudelleen tätä YTE:ä vasten vain niiden järjestelmien ja komponenttien osalta, joihin kyseiset työt vaikuttavat suoraan.

Tämän YTE:n vaatimusten täyttyminen ei ole pakollista, jos vaatimustenmukaisuuden saavuttamiseksi tarvittava työ edellyttää rakenteellisia muutoksia oviportaaleihin (sisä- tai ulko-oviin), aluskehykseen, törmäyspylväisiin, vaunun runkoon tai vaunujen kaatumissuojiin tai mitään muutoksia, joiden takia vaunun rakenteen eheys olisi arvioitava uudelleen standardin EN 12663:heinäkuu 2001 ja/tai muiden YTE:ien mukaisesti.

7.3.2.2 Istuimet

Istuimien selkänojiin kiinnitettyjä kädensijoja koskevaa 4.2.2.1 kohtaa on noudatettava vain, jos koko vaunun istuinrakenteita uudistetaan tai parannetaan.

Ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitettuja istuimia koskevaa 4.2.2.2 kohtaa on noudatettava vain, jos koko junan istuimien sijoitusta muutetaan ja jos vaatimus voidaan täyttää vähentämättä junan kuljetuskapasiteettia. Jälkimmäisessä tapauksessa on järjestettävä niin monta ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitettua istuinta kuin on mahdollista vähentämättä kapasiteettia.

Ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitettujen istuimien pääntilaa koskevasta vaatimuksesta voi poiketa, jos pääntilaa vähentävä tekijä on matkatavarateline, jonka rakennetta ei muuteta uudistus- tai parannustyön yhteydessä.

7.3.2.3 Pyörätuolipaikat

Pyörätuolipaikkoja koskevaa vaatimusta on noudatettava vain, jos koko junan istuimien sijoitusta muutetaan. Pyörätuolipaikkaa ei kuitenkaan tarvitse järjestä istuimien sijoituksen muuttamisen yhteydessä, jos sisäänkäyntiä tai kulkuväylää ei voida muuttaa pyörätuolille soveltuvaksi.

Pyörätuolipaikalle ei tarvitse asentaa hälytintä, jos vaunussa ei ole sähköistä viestintäjärjestelmää, johon tällainen hälytin voidaan liittää.

7.3.2.4 Ulko-ovet

Ovien ulkosivujen merkintää ja eroavuutta koskevat vaatimukset on täytettävä vain, kun vaunu maalataan uudelleen (tai sen ulkonäköä muutetaan muulla tavalla).

Vaatimukset, jotka koskevat ulko-ovien merkintää vaunun sisäpuolella lattiatason kontrastilla, on täytettävä vain, kun lattianpäällystettä uudistetaan tai parannetaan.

Ovien avautumista tai sulkeutumista ilmaisevaa merkkiä koskevat vaatimukset on täytettävä vain, kun ovien ohjausjärjestelmää uudistetaan tai parannetaan.

Ovien ohjaimien sijaintia ja valaistusta koskevat vaatimukset on täytettävä kokonaisuudessaan vain, kun ovien ohjausjärjestelmää uudistetaan tai parannetaan, tai kun ohjaimet voidaan sijoittaa uudelleen muuttamatta vaunun rakennetta tai ovea. Uudistetut tai parannetut ohjaimet on kuitenkin asennettava mahdollisimman lähelle vaatimustenmukaista sijaintia.

7.3.2.5 Sisäovet

Ovien ohjaimien edellyttämää käyttövoimaa ja sijaintia koskevat vaatimukset on täytettävä vain, jos ovea ja ovimekanismia ja/tai ohjainta parannetaan tai uudistetaan.

Vaatimus, jonka mukaan vaunun välisten ja perättäisten väliovien on toimittava synkronisesti, on täytettävä vain, jos ovet ovat jo automaattiset, jos ovien ohjausjärjestelmää uudistetaan tai parannetaan ja jos vaunujen välillä on sopiva ohjausjärjestelmä.

7.3.2.6 Valaistus

Ulko-ovien portaiden valaisua koskevaa 4.2.2.5 kohdan mukaista vaatimusta ei tarvitse täyttää, jos voidaan osoittaa, ettei sähköjärjestelmän kapasiteetti riitä kattamaan ylimääräistä kuormitusta tai ettei tällaista valaisua voida toteuttaa tehokkaasti ilman oviaukon rakenteellista muutosta.

7.3.2.7 WC:t

Täydellisesti vaatimustenmukainen inva-WC on pakollinen vain, kun nykyisiä WC:itä uudistetaan tai parannetaan perusteellisesti, kun vaunussa on pyörätuolipaikka ja kun vaatimustenmukaisen inva-WC:n rakentaminen ei edellytä vaunun rungon rakenteellista muutosta.

Inva-WC:hen ei tarvitse asentaa hälytintä, jos vaunussa ei ole sähköistä viestintäjärjestelmää, johon tällainen hälytin voidaan liittää.

7.3.2.8 Kulkuväylät

Edellä 4.2.2.7 kohdassa esitetty vaatimus on täytettävä vain, jos koko vaunun istuimien sijoitusta muutetaan ja vaunussa on pyörätuolipaikka.

Perättäisten vaunujen välistä yhdyskäytävää koskevat vaatimukset on täytettävä vain, jos käytävää uudistetaan tai parannetaan.

7.3.2.9 Tiedotus

Reittiä koskevasta tiedotuksesta 4.2.2.8.2.2 kohdassa esitettyjä vaatimuksia ei tarvitse täyttää uudistus- tai parannustöiden yhteydessä. Uudistus- tai parannusohjelman yhteydessä asennettavan automaattisen reittitiedotusjärjestelmän on kuitenkin täytettävä tässä kohdassa esitetyt vaatimukset.

Muut 4.2.2.8 kohdan vaatimukset on täytettävä, kun merkintöjä tai sisäpintoja uudistetaan tai parannetaan.

7.3.2.10 Korkeuden muutokset

Uudistus- tai parannustöiden yhteydessä ei tarvitse täyttää muita 4.2.2.9 kohdassa esitettyjä vaatimuksia kuin se, että askelmiin on asennettava väriltään erottuva kaistale, kun niiden pintamateriaaleja uudistetaan tai parannetaan.

7.3.2.11 Käsijohteet

Edellä 4.2.2.10 kohdassa esitetyt vaatimukset on täytettävä vain, kun nykyisiä käsijohteita uudistetaan tai parannetaan.

7.3.2.12 Pyörätuolin käyttäjille soveltuvat yöpymistilat

Pyörätuolin käyttäjille soveltuvaa yöpymispaikkaa koskeva vaatimus on täytettävä vain, kun nykyisiä yöpymistiloja uudistetaan tai parannetaan.

Pyörätuolin käyttäjille soveltuvaan yöpymistilaan ei tarvitse asentaa hälytintä, jos vaunussa ei ole sähköistä viestintäjärjestelmää, johon tällainen hälytin voidaan liittää.

7.3.2.13 Portaan paikka, portaat ja kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet

Uudistus- tai parannustöiden yhteydessä ei tarvitse täyttää muita 4.2.2.12 kohdassa esitettyjä vaatimuksia kuin se, että mahdollisesti asennettavien liikuteltavien portaiden tai muiden kulkuneuvoon pääsyä helpottavien laitteiden on täytettävä tämän YTE:n luvun merkitykselliset alakohdat.

Vaunussa on kuitenkin oltava 4.2.2.12.4 kohdan mukainen kulkuneuvoon pääsyä helpottava laite, jos vaunuun luodaan uudistus- tai parannustöiden yhteydessä 4.2.23 kohdan mukainen pyörätuolipaikka.

Vastuussa olevien infrastruktuurin haltijoiden (tai aseman haltijoiden, jos ne ovat vastuussa) ja rautatieyrityksen on sovittava ennen uudistetun tai parannetun liikkuvan kaluston käyttöönottoa direktiivin 91/440/ETY, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2004/51/EY, 10 artiklan 5 kohdan mukaisesti, kumpi osapuoli vastaa tarvittaessa kulkuneuvoon pääsyä helpottavien laitteiden tarjoamisesta (4.2.2.12.4 kohta). Infrastruktuurin haltija (tai aseman haltija(t)) ja rautatieyritys varmistavat, että niiden sopima vastuunjako on toimivin kokonaisratkaisu.

7.4 Erityistapaukset

7.4.1 Yleistä

Seuraavat erityismääräykset koskevat jäljempänä esitettyjä erityistapauksia.

Erityistapaukset jakaantuvat kahteen ryhmään: tapauksiin, joissa määräykset ovat voimassa pysyvästi (tapaus ”P”), ja tapauksiin, joissa määräykset ovat voimassa tilapäisesti (tapaus ”T”). Tilapäisesti voimassa olevien määräysten osalta on suositeltavaa, että asianomaiset jäsenvaltiot saattaisivat kyseisen osajärjestelmän vaatimusten mukaiseksi joko vuoteen 2010 mennessä (tapaus ”T1”) yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi 23 päivänä heinäkuuta 1996 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1692/96/EY mukaisesti tai vuoteen 2020 mennessä (tapaus ”T2”).

7.4.1.1 Laiturin korkeus

Tanska ”P”

Laiturin korkeus saa olla 920 mm kiskon selästä S-Bahn-liikenteessä.

Ranska ”P”

Laiturin korkeus saa olla 920 mm kiskon selästä Ile-de-Francen verkossa.

Saksa ”P”

Laiturin korkeus saa olla 960 mm kiskon selästä S-Bahn-liikenteessä.

Iso-Britannia, Pohjois-Irlanti ja Irlanti ”P”

Laiturin korkeus saa olla 915 mm kiskon selästä.

Liettua, Latvia ja Viro ”P”

Yksinomaan tavanomaisten ratojen infrastruktuurissa laiturin korkeus saa olla 200 mm tai 1 100 mm (+20 mm, - 50 mm) kiskon selästä.

Puola ”P”

Laiturin korkeus saa olla 960 mm kiskon selästä S-Bahn-liikenteessä.

Portugali ”P”

Kaikessa Portugalin nykyisessä tavanomaisten ratojen infrastruktuurissa laiturin korkeus saa olla 900 mm kiskojen yläpinnasta.

Asemilla ja pysähdyspaikoilla, joilla ei ole lähiliikennettä, laiturin korkeus saa olla 685 mm kiskojen yläpinnasta.

Huomautus: Uuden (esikaupunkialueella ja pääradalla käytettävän) liikkuvan kaluston ulko-ovien kynnykset on optimoitava laitureille, joiden korkeus on 900 mm.

Espanja ”P”

Laiturin korkeus saa olla 680 mm kiskon selästä tietyillä lähiliikenteen tai paikallisliikenteen laitureilla.

Ruotsi ”P”

Laiturin korkeus saa olla 580 mm ja 730 mm kiskon selästä.

Alankomaat ”P”

Laiturin korkeus saa olla 840 mm kiskon selästä.

7.4.1.2 Laiturin sijoitus

Irlanti ”P”

Tasamaalla olevalla suoralla radalla bq0 = 1 561 mm.

Iso-Britannia ”P”

Laiturin etäisyys raiteesta:

Tasamaalla suoralla olevat laiturit.

∞ ≥ R ≥ 360	360 ≥ R ≥ 160
bq0 = 1 447,5

Radoilla, joilla liikennöi (luokan 373) Eurostar, ja radoilla, joilla liikennöivät 2,6 metrin kontit.

∞ ≥ R ≥ 360	360 ≥ R ≥ 160
bq0 = 1 477,5

Radoilla, joilla liikennöivät 2,6 metrin kontit.

	∞ ≥ R ≥ 500	500 ≥ R ≥ 160
Kaarteen sisäpuoli	bq0 = 1 447,5

	∞ ≥ R ≥ 360	360 ≥ R ≥ 160
Kaarteen ulkopuoli	bq0 = 1 447,5

Laitureiden, joiden korkeus on 550 mm ja 760 mm, sijoituksen on oltava seuraava:

Belgia ”P”

Formula kaarteessa, jonka säde R on 1 000 ≤ R < ∞ (m)

Formula kaarteessa, jonka säde R on R < 1 000 (m)

Italia ”P”

Laitureilla, joiden korkeus on 550 mm

Formula

Suomi ”P”

Formula

Liettua, Latvia, Viro ”P”

Yksinomaan tavanomaisten ratojen infrastruktuurissa:

Laitureilla, joiden korkeus on 200 mm bq0 = 1 745 mm (+30 mm, - 25 mm).

Laitureilla, joiden korkeus on 1 100 mm bq0 = 1 920 mm (+30 mm, - 25 mm).

Pohjois-Irlanti ”P”

Tasamaalla olevalla suoralla radalla bq0 = 1 560 mm.

Puola ”P”

Formula

Portugali ”P”

Yksinomaan kaikessa nykyisessä tavanomaisten ratojen infrastruktuurissa.

Raideleveys (nimellinen): 1 668 mm

Laitureilla, joiden korkeus (h) on 900 mm (700 mm < h ≤ 1 170 mm)

Formula

Laitureilla, joiden korkeus (h) on 685 mm (400 mm ≤ h ≤ 700 mm)

Formula

Espanja ”P”

Vain ne verkon osat, joilla raideleveys on 1 668 mm

Formula

Ruotsi ”P”

Formula kaavassa: sisäpuoli

Formula kaavassa: ulkopuoli

7.4.1.3 Sisään- ja uloskäyntiportaat

7.4.1.3.1 Yleistä

Kun yhteentoimiva liikkuva kalusto liikennöi erityistapauksiin kuuluvilla, 7.4.1.2 kohdassa yksityiskohtaisesti määritellyillä laitureilla, joiden korkeus on 550 mm tai 760 mm, seuraava ylimääräinen arvo δ g voidaan lisätä tavanomaiseen arvoon δ h .

Vastaava arvo b q0 esitetään myös taulukoissa.

Ylimääräinen arvo δ g tasamaalla olevalla suoralla radalla.

	Belgia ”P”	Suomi ”P”	Italia ”P”	Puola ”P”	Portugali ”P”laiturikorkeudella 900 mm	Portugali ”P”laiturikorkeudella 685 mm	Ruotsi ”P”	Espanja ”P”	Iso-Britannia ”P”
δg	0	150	11,5	75	+ 120 mm	+ 150 mm	20	70	- 202,5
bq0	1 650	1 800	1 661,5	1 725	1 770 mm	1 800 mm	1 670	1 720	1 447,5
Ylimääräisistä mitoista on lisätietoja kohdassa		7.4.1.3.3			7.4.1.3.4	7.4.1.3.4			7.4.1.3.2

Ylimääräinen arvo δ g kun R = 300 m

	Belgia ”P”	Suomi ”P”	Italia ”P”	Puola ”P”	Portugali ”P” laiturikorkeudella 900 mm	Portugali ”P” laiturikorkeudella 685 mm	Ruotsi ”P”	Espanja ”P”	Iso-Britannia ”P”
δg	54,5	257,5	11,5	195	+ 213 mm	+ 215 mm	Sisäreuna 144 Ulkoreuna 123,5	70	Vakiomalli -200 Eurostar -170
bq0	1 716,5	1 920	1 674	1 845	1 876 mm	1 878 mm	Sisäreuna 1 806,5 Ulkoreuna 1 773,5	1 732,5	Vakiomalli 1 462,5 Eurostar 1 492,5
Ylimääräisistä mitoista on lisätietoja kohdassa		7.4.1.3.3			7.4.1.3.4	7.4.1.3.4			7.4.1.3.2

7.4.1.3.2 Erityistapaus, joka koskee Isossa-Britanniassa liikennöivää liikkuvaa kalustoa, ”P”

Koska δg on negatiivinen arvo, 4.2.2.12.1 kohdassa määritelty ensimmäinen porras on poistettava, kun liikennöidään Ison-Britannian radoilla. Näin ollen ensimmäisen käytettävän portaan on Ison-Britannian radoilla oltava seuraavan taulukon mukainen:

	δh mm	δv+ mm	δv- mm
tasamaalla olevalla suoralla radalla	200	230	160
radalla, jonka kaarresäde on 300 m, normaalitapaus	200	230	160
radalla, jonka kaarresäde on 300 m, Eurostar	255	230	160

7.4.1.3.3 Erityistapaus, joka koskee Suomessa liikennöivää liikkuvaa kalustoa, ”P”

Koska arvo δg kasvaa, Suomen radoilla on käytettävä ylimääräistä porrasta. Näin ollen ensimmäisen käytettävän portaan on oltava seuraavan taulukon mukainen ja sellainen, että vaunun suurin rakenteellinen ulottuma täyttää tavaraliikenteen vaunujen YTE:n liitteessä W asetetut vaatimukset:

	δh mm	δv+ mm	δv- mm
tasamaalla olevalla suoralla radalla	200	230	160
radalla, jonka kaarresäde on 300 m	410	230	160

7.4.1.3.4 Erityistapaus, joka koskee liikkuvaa kalustoa, jonka on tarkoitus liikennöidä Portugalin nykyisessä tavanomaisessa rautatieverkossa, ”P”

Koska arvo δg kasvaa ja laiturikorkeus (900 mm ja 685 mm) on toinen kuin normaali laiturikorkeus (760 mm ja 550 mm), Portugalin radoilla on käytettävä ylimääräistä porrasta. Näin ollen ensimmäisen käytettävän portaan on oltava seuraavan taulukon mukainen ja sellainen, että vaunun suurin rakenteellinen ulottuma täyttää vaatimukset, jotka asetetaan standardissa prEN 15273-2:2005 — Railway applications — Gauges — Part 2: Rolling stock gauge — Annex related to Portuguese Kinematics gauges (CP).

Uuden (esikaupunkialueella ja pääradalla käytettävän) liikkuvan kaluston ulko-ovien kynnykset on optimoitava laitureille, joiden korkeus on 900 mm.

	δh mm	δv+ mm	δv- mm
tasamaalla olevalla suoralla radalla	200	230	160
radalla, jonka kaarresäde on 300 m	370	230	160

7.4.1.4 Kulkuväylät

Erityistapaus, joka koskee Isoa-Britanniaa, Pohjois-Irlantia ja Irlantia, ”P”

Aukean tilan ulottuman, radan kaarevuuden ja näin ollen vaunun rajoitetun leveyden takia sovelletaan seuraavia vaatimuksia:

Vaunun sisäänkäynnin ja ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitettujen istuimien välisen kulkuväylän vähimmäisleveyttä koskevat samat vaatimukset kuin yleisessä tapauksessa.

Muille istuimille vievän kulkuväylän vähimmäisleveydelle ei ole liikuntarajoitteisiin henkilöihin liittyviä erityisvaatimuksia.

7.4.1.5 Tämän YTE:n 4.2.2.4.1 kohdan mukaiset ovien äänimerkit, ”P”

Saksaa koskeva erityistapaus

Nykyaikaisten saksalaisten junien alemman melutason johdosta äänimerkin vähimmäisvoimakkuus on 60 dB (LAeg, T +/- 2). Vaihtoehtoisesti äänimerkin on oltava 5 dB voimakkaampi kuin ympäröivä melu.

7.4.1.6 Ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitetut istuimet, ”P”

Saksaa ja Tanskaa koskevat erityistapaukset

Yhteensä 10 prosenttia kaikista istuimista on varattava ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille. Junissa, joissa istumapaikan voi varata tai joissa se täytyy varata, vähintään 20 prosenttia näistä ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitetuista istuimista on merkittävä kuvasymbolilla, ja loput 80 prosenttia on voitava varata ennalta.

Junissa, joissa istumapaikkoja ei voi varata, kaikki ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitetut istuimet on merkittävä kuvasymbolilla 4.2.2.2.1.1 kohdan mukaisesti.

7.4.1.7 Esteettömät reitit ”P” (4.1.2.3.1 kohta)

Ranskaa koskeva erityistapaus (vain Ile de Francen verkko)

Uusien, uudistettujen tai parannettujen asemien, joiden päivittäinen matkustajavirta on alle 5 000 matkustajaa (juniin nousevat ja niistä poistuvat matkustajat yhteenlaskettuina), ei tarvitse täyttää esteettömän reitin hissiä ja/tai luiskaa koskevia vaatimuksia, jos samalla rataosuudella on alle 25 km:n päässä asema, jolla on esteetön reitti. Tällaisissa olosuhteissa uusien asemien suunnitelmiin on sisällyttävä mahdollisuus asentaa tulevaisuudessa hissi ja/tai luiska siten, että asema soveltuu kaikille liikuntarajoitteisten henkilöiden luokille.

7.4.1.8 Matkustajamäärät

Itävaltaa koskeva erityistapaus ”T1”

Itävallan viranomaisten nopean käyttöönottosuunnitelman johdosta edellä 7.1.1 ja 7.3.1 kohdassa (infrastruktuuri) ja 4.1.4 kohdassa (esteettömiä reittejä koskevat käyttösäännöt) matkustajamäärille asetettuja vaatimuksia sovelletaan tilapäisesti voimassa olevan erityistapauksen keston ajan vain uuteen, parannettuun tai uudistettuun infrastruktuuriin niiden asemien osalta, joiden keskimääräinen päivittäinen matkustajavirta on vähintään 2 000 matkustajaa, juniin nousevat ja niistä poistuvat matkustajat yhteenlaskettuina.

7.5 Liikkuva kalusto, jonka käyttöä säännellään kansallisilla, kahdenvälisillä, monikansallisilla tai kansainvälisillä sopimuksilla

7.5.1 Voimassa olevat sopimukset

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tämän YTE:n voimaantulosta seuraavat sopimukset, jotka koskevat tämän YTE:n soveltamisalaan (tämän YTE:n 2 luvussa määritellyn liikkuvan kaluston rakentaminen, uudistaminen, parantaminen, käyttöönotto, käyttö ja hallinta) kuuluvaa liikkuvaa kalustoa:

—	jäsenvaltioiden ja rautatieyritysten tai infrastruktuurin haltijoiden väliset pysyvät tai väliaikaiset kansalliset, kahden- tai monenväliset sopimukset, jotka ovat suunnitellun liikennepalvelun hyvin erityisen tai paikallisen luonteen vuoksi välttämättömiä;

—	rautatieyritysten, infrastruktuurin haltijoiden tai turvallisuusviranomaisten kahden- tai monenväliset sopimukset, joilla saadaan aikaan merkittävää paikallista tai alueellista yhteentoimivuutta;

—

yhden tai useamman jäsenvaltion ja vähintään yhden EU:n ulkopuolisen maan tai jäsenvaltioiden rautatieyritysten tai infrastruktuurin haltijoiden ja vähintään yhden EU:n ulkopuolisen maan rautatieyrityksen tai infrastruktuurin haltijan väliset kansainväliset sopimukset, joilla saadaan aikaan merkittävää paikallista tai alueellista yhteentoimivuutta.

Näiden sopimusten soveltamisalaan kuuluvan liikkuvan kaluston käyttöä/kunnossapitoa voidaan jatkaa, kunhan sopimukset ovat yhteisön lainsäädännön mukaisia.

Näiden sopimusten yhteensopivuutta EU:n lainsäädännön kanssa, myös niiden syrjimättömyyttä ja erityisesti yhteensopivuutta tämän YTE:n kanssa, arvioidaan, ja komissio ryhtyy tarvittaviin toimiin, joita voivat esimerkiksi olla tämän YTE:n tarkistukset, joilla siihen sisällytetään mahdollisia erikoistapauksia tai siirtymätoimenpiteitä.

7.5.2 Tulevat sopimukset

Kaikissa tulevissa sopimuksissa tai jo voimassa olevien sopimusten — erityisesti niiden, jotka liittyvät sellaisen liikkuvan kaluston hankintaan, jonka mallille ei ole annettu tämän YTE:n mukaista todistusta — muutoksissa on otettava huomioon EU:n lainsäädäntö ja erityisesti tämä YTE. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tällaisista sopimuksista tai sopimusten muutoksista. Tällöin sovelletaan 7.5.1 kohdan mukaista menettelyä.

7.6 Infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston käyttöönotto

Direktiivin 2001/16/EY 16 artiklan 1 kohdan mukaan EY-tarkastusvakuutus, jonka jokin jäsenvaltio on myöntänyt liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevan YTE:n vaatimukset täyttävälle infrastruktuurille ja liikkuvalle kalustolle, on tunnustettava vastavuoroisesti kaikissa jäsenvaltioissa niiltä osin, kuin se koskee saavutettavuutta liikuntarajoitteisille henkilöille.

Hakiessaan direktiivin 2004/49/EY 10 artiklan mukaista turvallisuustodistusta (todistuksen osa B) tai direktiivin 2001/16/EY 14 artiklan 1 kohdan mukaista käyttöönottolupaa rautatieyritykset voivat hakea todistusta tai käyttöönottolupaa infrastruktuurille ja liikkuvalle kalustolle. Liikkuva kalusto voidaan ryhmitellä sarjan tai tyypin mukaan.

Yhdessä käytettävän infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston yhteensopivuus on varmistettava. Tämä voidaan tehdä infrastruktuurirekisterin ja liikkuvan kaluston rekisterin avulla.

(1) EYVL L 315, 3.12.2007, s. 14.

(2) Tavallisia ulottumaa koskevia määräyksiä sovelletaan myös askelmiin. Tämä sulkee pois oven sijoittamisen tiettyihin vaunun osiin.

(3) Moduulit A1 ja H1 sallitaan olemassa oleville ratkaisuille vain 6.1.3 kohdassa määriteltyjen ehtojen mukaisesti.

LIITTEITÄ (YTE:ÄÄN)

Soveltamisala: Koko osajärjestelmä — Näkökohta: Saavutettavuus liikuntarajoitteisille henkilöille

LIITE A

Varattu

LIITE B

Varattu

LIITE C

Kunnossapitojärjestelyjen arviointi: Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely (Liite F4)

LIITE D

Yhteentoimivuuden osatekijöiden arviointi

D.1	Soveltamisala

D.2	Ominaisuudet

LIITE E

Osajärjestelmien arviointi

E.1	Soveltamisala

E.2	Ominaisuudet ja moduulit

LIITE F

Vaatimustenmukaisuuden ja käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyt

F.1	Moduuliluettelo

F.2	Yhteentoimivuuden osatekijöitä koskevat moduulit

F.2.1

Moduuli A: Sisäinen tuotannonvalvonta

F.2.2

Moduuli A1: Sisäinen suunnittelunvalvonta ja tuotteen tarkastus

F.2.3

Moduuli B: Tyyppitarkastus

F.2.4

Moduuli C: Tuotteen tyyppitarkastuksenmukaisuus

F.2.5

Moduuli D: Tuotannon laadunvarmistus

F.2.6

Moduuli F: Tuotteen tarkastus

F.2.7

Moduuli H1: Täydellinen laadunvarmistus

F.2.8

Moduuli H2: Täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmus

F.2.9

Moduuli V: Käyttökokemuksiin perustuva tyyppihyväksyntä (Käyttöönsoveltuvuus)

F.3	Osajärjestelmien EY-tarkastuksen moduulit

F.3.1

Moduuli SB: Tyyppitarkastus

F.3.2

Moduuli SD: Tuotannon laadunvarmistus

F.3.3

Moduuli SF: Tuotteen tarkastus

F.3.4

Moduuli SG: Yksikkötarkastus

F.3.5

Moduuli SH2: Täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmus

F.4	Kunnossapitojärjestelyjen arviointi: Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely

LIITE G

Varattu

LIITE H

Varattu

LIITE I

Varattu

LIITE J

Varattu

LIITE K

Varattu

LIITE L

Liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeita koskevassa YTE:ssä käsittelemättömiä asioita, joihin sovelletaan yhteisön sääntöjä tai joita koskevat kansalliset määräykset on ilmoitettava

LIITE M

Kuljetettava pyörätuoli

M.1	Soveltamisala

M.2	Ominaisuudet

LIITE N

Liikuntarajoitteisille tarkoitetut merkinnät

N.1	Soveltamisala

N.2	Infrastruktuurissa käytettävät merkit

N.3	Liikkuvassa kalustossa käytettävät merkit

N.4	Kansainvälinen pyörätuolin merkki

N.5	Induktiosilmukan merkki

N.6	Avun tai tiedon pyyntöön tarkoitetun laitteen merkki

N.7	Hätäpuhelimen merkki

N.8	Ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitettujen istuimien merkit

LIITE A

Varattu

LIITE B

Varattu

LIITE C

Kunnossapitojärjestelyjen arviointi: Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely (Liite F4)

LIITE D

Yhteentoimivuuden osatekijöiden arviointi

D.1 Soveltamisala

Tässä liitteessä käsitellään yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden ja käyttöönsoveltuvuuden arviointia.

D.2 Ominaisuudet

Suunnittelun, kehityksen ja tuotannon eri vaiheissa arvioitavat yhteentoimivuuden osatekijöiden ominaisuudet on merkitty X:llä taulukossa D.1.

Taulukko D.1

Yhteentoimivuuden osatekijöiden arviointi.

Yhteentoimivuuden osatekijät ja arvioitavat ominaisuudet

Vaihe, jossa arviointi tehdään:

Suunnittelu- ja kehitysvaihe

Tuotantovaihe

Suunnittelun katselmus ja/tai suunnittelun tarkastus

Valmistus-prosessin katselmus

Tyyppitesti

Tuotteen tyyppitarkas-tuksenmu-kaisuuden todentaminen

4.1.2.11.2 ja 4.1.2.12.2

Matkustajille tarkoitetut näkyvät tiedotuslaitteet

4.1.2.21.2

Kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet

4.1.2.4

Tuntoon perustuvat painikkeet

4.1.2.7.2

Lastenhoitotaso

4.1.2.11

Tuntoon perustuvat merkinnät

4.1.2.9.2

Lipunmyyntiautomaatit

4.2.2.6

WC:t

4.2.2.8.3

Matkustajille tarkoitetut näkyvät tiedotuslaitteet

4.2.2.3, 4.2.2.6 ja 4.2.2.11

Matkustajille tarkoitetut hälyttimet

4.2.2.12.3

Kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet

4.2.2.4.

Painikkeet

4.2.2.6.3.2

Lastenhoitotaso

4.2.2.8.1, 4.2.2.8.2 ja Liite N

Näkyvä tiedotus ja merkinanto

LIITE E

Osajärjestelmien arviointi

E.1 Soveltamisala

Tässä liitteessä käsitellään osajärjestelmien vaatimustenmukaisuuden arviointia.

E.2 Ominaisuudet ja moduulit

Suunnittelun, kehityksen ja tuotannon eri vaiheissa arvioitavat osajärjestelmän ominaisuudet on merkitty X:llä infrastruktuuriosajärjestelmää koskevassa taulukossa E.1 ja liikkuvan kaluston osajärjestelmää koskevassa taulukossa E.2.

Taulukko E.1

Infrastruktuuriosajärjestelmän arviointi (osajärjestelmä valmistettu ja toimitettu yhtenä kokonaisuutena)

Arvioitavat ominaisuudet

Suunnittelu- ja kehitysvaihe

Tuotantovaihe

Suunnittelun katselmus ja/tai suunnittelun tarkastus

Valmistus, kokoonpano, asennus

Asennus (ennen käyttöönottoa)

Arviointi käytön aikana

4.1.2.2

Liikuntarajoitteisten henkilöiden pysäköintimahdollisuudet

4.1.2.3

Esteettömät reitit

4.1.2.3.1

Yleistä

4.1.2.3.2

Reitin merkintä

4.1.2.4

Ovet ja sisäänkäynnit

4.1.2.5

Lattiapinnat

4.1.2.6

Läpinäkyvät esteet

4.1.2.7

WC:t

4.1.2.8

Kalusteet ja irralliset laitteet

4.1.2.9

Lipunmyynti / Lipunmyyntitiski tai -automaatti / Neuvontatiski / Lipuntarkistusautomaatti / Kääntöportit / Asiakaspalvelupisteet

4.1.2.10

Valaistus

4.1.2.11

Näkyvä tiedotus: opasteet, kuvasymbolit, dynaaminen tiedotus

4.1.2.12

Puhuttu tiedotus

4.1.2.13

Hätäuloskäynnit, hälyttimet

4.1.2.14

Jalankulkusiltojen ja -tunnelien geometria

4.1.2.15

Portaat

4.1.2.16

Käsijohteet

4.1.2.17

Luiskat, liukuportaat, hissit, liukukäytävät

4.1.2.18.1

Laiturin korkeus

4.1.2.18.1

Laiturin etäisyys raiteesta

4.1.2.18.3

Raiteiden sijoittaminen laiturin kohdalla

4.1.2.19

Laiturin leveys ja laiturin reuna

4.1.2.20

Laiturin pääty

4.1.2.21

Kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet pyörätuolia käyttäville matkustajille

4.1.2.22

Tasoristeykset asemilla

Taulukko E. 2

Liikkuvan kaluston osajärjestelmän arviointi (osajärjestelmä valmistettu ja toimitettu sarjatuotantona)

Arvioitavat ominaisuudet

Suunnittelu- ja kehitysvaihe

Tuotantovaihe

Suunnittelun katselmus ja/tai suunnittelun tarkastus

Tyyppitesti

Rutiinitestaus

4.2.2.2

Istuimet

4.2.2.2.1

Yleistä

4.2.2.2.1

Ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitetut istuimet, yleistä

4.2.2.2.2.2

Samansuuntaiset istuimet

4.2.2.2.3.3

Vastakkaiset istuimet

4.2.2.3

Pyörätuolitilat

4.2.2.4

Ovet

4.2.2.4.1

Yleistä

4.2.2.4.2

Ulko-ovet

4.2.2.4.3

Sisäovet

4.2.2.5

Valaistus

4.2.2.6

WC:t

4.2.2.6.1

Yleistä

4.2.2.6.2

Tavalliset WC:t

4.2.2.6.3

Inva-WC:t

4.2.2.7

Kulkuväylät

4.2.2.8

Asiakasneuvonta

4.2.2.8.1

Yleistä

4.2.2.8.2

Tiedotus (merkinanto)

4.2.2.8.2

Tiedotus (reitin kuvaus ja paikanvaraus)

4.2.2.9

Korkeuden muutokset

4.2.2.10

Käsijohteet

4.2.2.11

Pyörätuolin käyttäjille soveltuvat yöpymistilat

4.2.2.12

Portaan paikka vaunun sisään- ja uloskäynneissä

4.2.2.12.1

Yleiset vaatimukset

4.2.2.12.2

Sisään- ja uloskäyntiportaat

4.2.2.12.3.5

Liikuteltavat portaat

4.2.2.12.3.6

Siirrettävät luiskat

4.2.2.12.3.7

Puoliautomaattiset luiskat

4.2.2.12.3.8

Siltalevyt

4.2.2.12.3.9

Junahissit

LIITE F

Vaatimustenmukaisuuden ja käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyt

F.1 Moduuliluettelo

Yhteentoimivuuden osatekijöitä koskevat moduulit:

—	Moduuli A: Sisäinen tuotannonvalvonta

—	Moduuli A1: Sisäinen suunnittelunvalvonta ja tuotteen tarkastus

—	Moduuli B: Tyyppitarkastus

—	Moduuli C: Tuotteen tyyppitarkastuksenmukaisuus

—	Moduuli D: Tuotannon laadunvarmistus

—	Moduuli F: Tuotteen tarkastus

—	Moduuli H1: Täydellinen laadunvarmistus

—	Moduuli H2: Täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmus

—	Moduuli V: Käyttökokemuksiin perustuva tyyppihyväksyntä (Käyttöönsoveltuvuus)

Osajärjestelmiä koskevat moduulit

—	Moduuli SB: Tyyppitarkastus

—	Moduuli SD: Tuotannon laadunvarmistus

—	Moduuli SF: Tuotteen tarkastus

—	Moduuli SG: Yksikkötarkastus

—	Moduuli SH2: Täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmus

Kunnossapitojärjestelyjä koskeva moduuli:

—	Moduulin vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely

F.2 Yhteentoimivuuden osatekijöitä koskevat moduulit

F.2.1 Moduuli A: Sisäinen tuotannonvalvonta

1.	Tässä moduulissa kuvataan menettely, jolla valmistaja tai tämän yhteisön alueelle sijoittautunut valtuutettu edustaja, joka suorittaa 2 kohdassa määrätyt tehtävät, varmistaa ja vakuuttaa, että kyseinen yhteentoimivuuden osatekijä täyttää sitä koskevat YTE:n vaatimukset.

2.	Valmistajan on laadittava 3 kohdassa kuvattu tekninen dokumentaatio.

Teknisen dokumentaation avulla on voitava arvioida, onko yhteentoimivuuden osatekijä YTE:ssä esitettyjen vaatimusten mukainen. Dokumentaation on katettava yhteentoimivuuden osatekijän suunnittelu, valmistus, kunnossapito ja käyttö niiltä osin kuin se tämän arvioinnin kannalta on oleellista. Sikäli kuin se arvioinnin kannalta on oleellista, dokumentaation on sisällettävä seuraavat osat:

—	yhteentoimivuuden osatekijän yleiskuvaus,

—	komponenttien, osakokoonpanojen, virtapiirien jne. periaatepiirustukset sekä osapiirustukset ja -luettelot,

—	kuvaukset ja selitykset, jotka selvittävät edellä mainittuja piirustuksia ja luetteloja sekä yhteentoimivuuden osatekijän kunnossapitoa ja käyttöä,

—	tekniset eritelmät, mukaan luettuna eurooppalaiset eritelmät (1) oleellisine kohtineen, joita on sovellettu kokonaan tai osittain,

—	niiden ratkaisujen kuvaus, jotka on otettu käyttöön YTE:ssä esitettyjen vaatimusten täyttämiseksi tapauksissa, joissa eurooppalaisia eritelmiä ei ole sovellettu kokonaisuudessaan,

—	suunnittelun yhteydessä tehtyjen laskelmien tulokset, tehdyt tarkastukset jne.,

—	testiraportit.

4.	Valmistajan on tehtävä kaikki tarpeellinen, jotta valmistusprosessilla varmistetaan kunkin valmistettavan yhteentoimivuuden osatekijän yhdenmukaisuus 3 kohdassa mainitun teknisen dokumentaation kanssa sekä sitä koskevien YTE:n vaatimusten kanssa.

Valmistajan tai tämän yhteisön alueelle sijoittautuneen valtuutetun edustajan on laadittava yhteentoimivuuden osatekijää koskeva kirjallinen vaatimustenmukaisuusvakuutus. Tähän vakuutukseen on sisällyttävä vähintään direktiivin 2001/16/EY liitteessä IV olevan 3 kohdan ja 13 artiklan 3 kohdan mukaiset tiedot. EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja sen mukana toimitettavat asiakirjat on varustettava päiväyksellä ja allekirjoituksella.

Vakuutus on laadittava samalla kielellä kuin siihen liittyvä tekninen dokumentaatio, ja siihen on sisällyttävä seuraavat kohdat:

—	viittaus direktiiviin (direktiivi 2001/16/EY ja muut kyseistä yhteentoimivuuden osatekijää mahdollisesti koskevat direktiivit),

—	valmistajan tai tämän valtuuttaman, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan nimi ja osoite (annettava toiminimi ja täydellinen osoite sekä, jos käytetään valtuutettua edustajaa, myös valmistajan tai rakentajan toiminimi),

—	yhteentoimivuuden osatekijän kuvaus (merkki, tyyppi jne.),

—	vaatimustenmukaisuusvakuutuksen antamisessa noudatetun menettelyn (moduulin) kuvaus,

—	kaikki ne asiaan liittyvät kuvaukset, joiden mukainen yhteentoimivuuden osatekijä on, ja erityisesti sen käyttöehdot,

—	viittaus tähän YTE:ään ja muihin asiaa koskeviin YTE:iin sekä tarpeen mukaan viittaus eurooppalaisiin eritelmiin,

—	sen allekirjoittajan henkilöllisyys, jolla on oikeus tehdä sitoumuksia valmistajan tai tämän yhteisön alueelle sijoittautuneen valtuutetun edustajan puolesta.

Valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan on säilytettävä jäljennös EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta ja siihen liittyvistä teknisistä asiakirjoista vähintään kymmenen vuoden ajan yhteentoimivuuden osatekijän valmistamisen jälkeen.

Jos valmistaja tai tämän edustaja eivät ole sijoittautuneet yhteisön alueelle, vastuu teknisten asiakirjojen saatavilla pitämisestä on sillä, joka tuo tuotteen yhteisön markkinoille.

7.	Jos YTE edellyttää yhteentoimivuuden osatekijälle EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen lisäksi EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutusta, tämä vakuutus on liitettävä oheen sitten, kun valmistaja on antanut sen moduulin V ehtojen mukaisesti.

F.2.2 Moduuli A1: Sisäinen suunnittelunvalvonta ja tuotteen tarkastus

1.	Tässä moduulissa kuvataan menettely, jolla valmistaja tai tämän yhteisön alueelle sijoittautunut valtuutettu edustaja, joka suorittaa 2 kohdassa määrätyt tehtävät, varmistaa ja vakuuttaa, että kyseinen yhteentoimivuuden osatekijä täyttää sitä koskevat YTE:n vaatimukset.

2.	Valmistajan on laadittava 3 kohdassa kuvattu tekninen dokumentaatio.

Teknisen dokumentaation avulla on voitava arvioida, onko yhteentoimivuuden osatekijä YTE:ssä esitettyjen vaatimusten mukainen.

Teknisestä dokumentaatiosta on myös käytävä ilmi, että jo ennen tämän YTE:n täytäntöönpanoa hyväksytyn yhteentoimivuuden osatekijän suunnittelu on YTE:n mukainen ja että yhteentoimivuuden osatekijä on ollut samantyyppisessä käytössä.

Dokumentaation on katettava yhteentoimivuuden osatekijän suunnittelu, valmistus, kunnossapito ja käyttö niiltä osin kuin se tämän arvioinnin kannalta on oleellista. Sikäli kuin se arvioinnin kannalta on oleellista, dokumentaation on sisällettävä seuraavat osat:

—	yhteentoimivuuden osatekijän yleiskuvaus ja käyttöehdot,

—	komponenttien, osakokoonpanojen, virtapiirien jne. periaatepiirustukset sekä osapiirustukset ja -luettelot,

—	kuvaukset ja selitykset, jotka selvittävät edellä mainittuja piirustuksia ja luetteloja sekä yhteentoimivuuden osatekijän kunnossapitoa ja käyttöä,

—	tekniset eritelmät, mukaan luettuna eurooppalaiset eritelmät (2) oleellisine kohtineen, joita on sovellettu kokonaan tai osittain,

—	niiden ratkaisujen kuvaukset, jotka on otettu käyttöön YTE:ssä esitettyjen vaatimusten täyttämiseksi tapauksissa, joissa eurooppalaisia eritelmiä ei ole sovellettu kokonaisuudessaan,

—	suunnittelun yhteydessä tehtyjen laskelmien tulokset, tehdyt tarkastukset jne.,

—	testiraportit.

4.	Valmistajan on tehtävä kaikki tarpeellinen, jotta valmistusprosessilla varmistetaan kunkin valmistettavan yhteentoimivuuden osatekijän yhdenmukaisuus 3 kohdassa mainitun teknisen dokumentaation kanssa sekä sitä koskevien YTE:n vaatimusten kanssa.

Valmistajan valitseman ilmoitetun laitoksen on suoritettava tarvittavat tarkastukset ja testit sen varmistamiseksi, että valmistettava yhteentoimivuuden osatekijä on yhdenmukainen 3 kohdassa mainitussa teknisessä dokumentaatiossa kuvatun tyypin kanssa ja vastaa YTE:n vaatimuksia. Valmistaja (3) voi valita yhden seuraavista menetelmistä:

5.1 Tarkastus tutkimalla ja testaamalla jokainen tuote

5.1.1

Kukin tuote on tutkittava yksitellen ja tehtävä asiaa koskevat testit sen todentamiseksi, että se on teknisessä dokumentaatiossa kuvatun tyypin ja sitä koskevan YTE:n vaatimusten mukainen. Jos testiä ei ole määritelty YTE:ssä (tai YTE:ssä mainitussa eurooppalaisessa standardissa), sovelletaan eurooppalaisia eritelmiä tai vastaavia testejä.

5.1.2

Ilmoitetun laitoksen on laadittava kirjallinen, tehtyihin testeihin liittyvä vaatimustenmukaisuustodistus.

5.2 Tilastollinen tarkastus

5.2.1

Valmistajan on luovutettava valmistamansa tuotteet tasalaatuisina erinä ja tehtävä kaikki tarvittava, jotta valmistusprosessi takaa kunkin valmistetun erän tasalaatuisuuden.

5.2.2

Kaikkien yhteentoimivuuden osatekijöiden on oltava tarkastettavissa tasalaatuisina erinä. Kustakin erästä on otettava satunnaisnäyte. Kukin tuote on tutkittava yksitellen ja tehtävä asiaa koskevat testit sen varmistamiseksi, että se on teknisessä dokumentaatiossa kuvatun tyypin ja sitä koskevan YTE:n vaatimusten mukainen, ja sen määrittämiseksi, onko erä hyväksytty vai hylätty. Jos testiä ei ole määritelty YTE:ssä (tai YTE:ssä mainitussa eurooppalaisessa standardissa), sovelletaan eurooppalaisia eritelmiä tai vastaavia testejä.

5.2.3

Tilastollisessa menettelyssä on käytettävä asianmukaisia elementtejä (tilastollista menetelmää, näytteenottosuunnitelmaa jne.) arvioitavien ominaisuuksien mukaan, kuten YTE:ssä on määritelty.

5.2.4

Ilmoitetun laitoksen on laadittava kirjallinen, tehtyihin testeihin liittyvä vaatimustenmukaisuustodistus hyväksytyille erille. Kaikki kyseisen erän sisältämät yhteentoimivuuden osatekijät voidaan saattaa markkinoille, paitsi ne näytteeseen sisältyneet yhteentoimivuuden osatekijät, jotka eivät olleet vaatimusten mukaisia.

5.2.5

Jos erä hylätään, ilmoitetun laitoksen tai toimivaltaisen viranomaisen on ryhdyttävä vaadittaviin toimiin, jotta kyseisen erän markkinoille pääsy estetään. Mikäli eriä joudutaan hylkäämään usein, ilmoitettu laitos voi toistaiseksi lakkauttaa tilastolliset tarkastukset.

Valmistajan tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on laadittava yhteentoimivuuden osatekijää koskeva EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus.

Tämän vakuutuksen on sisällettävä vähintään direktiivin 2001/16/EY liitteessä IV olevassa 3 kohdassa sekä 13 artiklan 3 kohdassa mainitut tiedot. EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja sen mukana toimitettavat asiakirjat on varustettava päiväyksellä ja allekirjoituksella.

Vakuutus on laadittava samalla kielellä kuin siihen liittyvä tekninen dokumentaatio, ja siihen on sisällyttävä seuraavat kohdat:

—	viittaus direktiiviin (direktiivi 2001/16/EY ja muut kyseistä yhteentoimivuuden osatekijää mahdollisesti koskevat direktiivit),

—	valmistajan tai tämän valtuuttaman, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan nimi ja osoite (annettava toiminimi ja täydellinen osoite sekä, jos käytetään valtuutettua edustajaa, myös valmistajan tai rakentajan toiminimi),

—	yhteentoimivuuden osatekijän kuvaus (merkki, tyyppi jne.),

—	vaatimustenmukaisuusvakuutuksen antamisessa noudatetun menettelyn (moduulin) kuvaus,

—	kaikki ne asiaan liittyvät kuvaukset, joiden mukainen yhteentoimivuuden osatekijä on, ja erityisesti kaikki käyttöehdot,

—	vaatimustenmukaisuusvakuutuksen yhteydessä noudatettuun menettelyyn osallistuneen ilmoitetun laitoksen (laitosten) nimi ja osoite sekä todistusten päiväys ja todistuksen voimassaoloaika ja ehdot,

—	viittaus YTE:ään ja muihin asiaa koskeviin YTE:iin sekä tarpeen mukaan viittaus eurooppalaisiin eritelmiin,

—	sen allekirjoittajan henkilöllisyys, jolla on oikeus tehdä sitoumuksia valmistajan tai tämän yhteisön alueelle sijoittautuneen valtuutetun edustajan puolesta.

Todistus, johon viitataan, on 5 kohdassa mainittu vaatimustenmukaisuustodistus. Valmistajan tai tämän yhteisön alueelle sijoittautuneen valtuutetun edustajan on kyettävä vaadittaessa esittämään ilmoitetun laitoksen antamat vaatimustenmukaisuustodistukset.

Jos valmistaja tai tämän edustaja eivät ole sijoittautuneet yhteisön alueelle, vastuu teknisten asiakirjojen saatavilla pitämisestä on sillä, joka tuo tuotteen yhteisön markkinoille.

8.	Jos YTE edellyttää yhteentoimivuuden osatekijälle EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen lisäksi EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutusta, tämä vakuutus on liitettävä oheen sitten, kun valmistaja on antanut sen moduulin V ehtojen mukaisesti.

F.2.3 Moduuli B: Tyyppitarkastus

1.	Tässä moduulissa kuvataan se menettelyn osa, jossa ilmoitettu laitos varmistaa ja vahvistaa, että aiottua tuotantoa edustava tyyppi on sitä koskevien YTE:n määräysten mukainen.

Valmistajan tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on pyydettävä tätä EY-tyyppitarkastusta.

Hakemukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot ja asiakirjat:

—	valmistajan nimi ja osoite ja, mikäli pyynnön esittää valtuutettu edustaja, myös tämän nimi ja osoite,

—	kirjallinen vakuutus siitä, ettei samaa hakemusta ole jätetty millekään muulle ilmoitetulle laitokselle,

—	kohdassa 3 kuvattu tekninen dokumentaatio.

Tarkastusta pyytävän on annettava ilmoitetun laitoksen käyttöön aiottua tuotantoa edustavan näytteen, jota jäljempänä kutsutaan nimellä ”tyyppi”. Tyyppi saattaa edustaa useita yhteentoimivuuden osatekijän versioita edellyttäen, että versioiden väliset erot eivät vaikuta YTE:n määräyksiin.

Ilmoitettu laitos voi tarvittaessa pyytää lisänäytteitä, jos ne ovat tarpeen testiohjelman läpiviemiseksi.

Mikäli tyyppitarkastusmenettely ei edellytä tyyppitestejä ja 3 kohdassa kuvattu tekninen dokumentaatio määrittelee tyypin riittävän tarkasti, voi ilmoitettu laitos päättää, ettei sen käyttöön tarvitse asettaa näytteitä.

Teknisen dokumentaation avulla on voitava arvioida, onko yhteentoimivuuden osatekijä YTE:ssä esitettyjen vaatimusten mukainen. Dokumentaation on katettava yhteentoimivuuden suunnittelu, valmistus, kunnossapito ja käyttö niiltä osin kuin se tämän arvioinnin kannalta on oleellista.

Teknisen dokumentaation on sisällettävä seuraavat tiedot:

—	yleinen tyyppikuvaus,

—	komponenttien, osakokoonpanojen, kokoonpanojen, virtapiirien jne. periaatepiirustukset sekä osapiirustukset ja -luettelot,

—	kuvaukset ja selitykset, jotka selvittävät edellä mainittuja piirustuksia ja luetteloja sekä yhteentoimivuuden osatekijän kunnossapitoa ja käyttöä,

—	vaatimukset, jotka koskevat yhteentoimivuuden osatekijän integrointia järjestelmäympäristöönsä (osakokoonpanoon, kokoonpanoon, osajärjestelmään), sekä tarvittavia liittymäkohtia koskevat vaatimukset,

—	vaatimukset, jotka koskevat yhteentoimivuuden osatekijän käyttöä ja huoltoa (käyttöaikaa tai -matkaa koskevat rajoitukset, kulumisrajat jne.),

—	tekniset eritelmät, mukaan luettuna eurooppalaiset eritelmät (4) oleellisine kohtineen, joita on sovellettu kokonaan tai osittain,

—	niiden ratkaisujen kuvaukset, jotka on otettu käyttöön YTE:ssä esitettyjen vaatimusten täyttämiseksi tapauksissa, joissa eurooppalaisia eritelmiä ei ole sovellettu kokonaisuudessaan,

—	suunnittelun yhteydessä tehtyjen laskelmien tulokset, tehdyt tarkastukset jne.

—	testiraportit.

4.	Ilmoitetun laitoksen tehtävät

4.1	Ilmoitetun laitoksen on tarkastettava tekninen dokumentaatio.

4.2	Ilmoitetun laitoksen on todennettava, että kaikki testejä varten vaadittavat näytteet on valmistettu teknisen dokumentaation vaatimusten mukaisesti, ja tehtävä tai teetettävä tyyppitestit YTE:n ja/tai asiaa koskevien eurooppalaisten eritelmien määräysten mukaisesti.

4.3

Jos YTE:ssä edellytetään suunnittelun katselmusta, ilmoitetun laitoksen on tarkastettava suunnittelumenetelmät ja -työkalut sekä suunnittelun tulokset arvioidakseen, voidaanko niiden avulla täyttää yhteentoimivuuden osatekijän vaatimustenmukaisuutta koskevat vaatimukset suunnitteluprosessin päätyttyä.

4.4

Jos YTE:ssä edellytetään valmistuksen katselmusta, ilmoitetun laitoksen on tarkastettava yhteentoimivuuden osatekijän valmistusta varten luotu valmistusprosessi arvioidakseen sen vaikutusta tuotteen vaatimustenmukaisuuteen ja/tai tarkastettava valmistajan suunnitteluprosessin lopuksi suorittama katselmus.

4.5	Ilmoitetun laitoksen on yksilöitävä ne elementit, jotka on suunniteltu YTE:n eurooppalaisten eritelmien asiaa koskevien määräysten mukaisesti, sekä ne elementit, jotka on suunniteltu soveltamatta näiden eurooppalaisten eritelmien asiaa koskevia määräyksiä.

4.6	Ilmoitetun laitoksen on tehtävä tai teetettävä 4.2., 4.3. ja 4.4. kohdan mukaiset asianmukaiset tarkastukset ja tarvittavat testit selvittääkseen, onko asiaa koskevia eurooppalaisia eritelmiä todella noudatettu tapauksissa, joissa valmistaja on päättänyt niitä soveltaa.

4.7	Ilmoitetun laitoksen on tehtävä tai teetettävä 4.2., 4.3. ja 4.4. kohdan mukaiset asianmukaiset tarkastukset ja tarvittavat testit selvittääkseen, ovatko valmistajan ratkaisut YTE:n vaatimusten mukaisia tapauksissa, joissa asiaa koskevia eurooppalaisia eritelmiä ei ole sovellettu.

4.8	Ilmoitetun laitoksen on sovittava hakijan kanssa paikka, jossa tarkastukset ja tarvittavat kokeet suoritetaan.

Jos tyyppi on YTE:n määräysten mukainen, ilmoitetun laitoksen on annettava hakijalle tyyppitarkastustodistus. Todistuksessa on oltava valmistajan nimi ja osoite, tarkastuksen päätelmät, todistuksen voimassaolon ehdot ja hyväksytyn tyypin yksilöimiseen tarvittavat tiedot.

Voimassaoloaika ei saa ylittää viittä vuotta.

Todistukseen on liitettävä luettelo teknisen dokumentaation oleellisista osista, ja ilmoitetun laitoksen on säilytettävä sen jäljennös.

Jos valmistajalta tai tämän valtuutetulta, yhteisön alueelle sijoittautuneelta edustajalta evätään tyyppitarkastustodistus, ilmoitetun laitoksen on annettava yksityiskohtainen selostus epäämisen syistä.

Hakijalle on varattava mahdollisuus valitusmenettelyyn.

Hakijan on ilmoitettava tyyppitarkastustodistukseen liittyvää teknistä dokumentaatiota hallussaan pitävälle ilmoitetulle laitokselle kaikista sellaisista hyväksyttyyn tuotteeseen tehtävistä muutoksista, joilla saattaa olla vaikutusta tuotteen YTE:n mukaiseen vaatimuksenmukaisuuteen tai määräysten mukaiseen käyttöön. Näissä tapauksissa EY-tyyppitarkastustodistuksen myöntäneen ilmoitetun laitoksen on erikseen hyväksyttävä yhteentoimivuuden osatekijä. Tällöin ilmoitetun laitoksen on tehtävä vain ne tarkastukset ja testit, jotka ovat asiaan kuuluvia ja muutosten kannalta välttämättömiä. Lisähyväksyntä on annettava joko liitteenä alkuperäiseen tyyppitarkastustodistukseen tai kokonaan uutena todistuksena vanhan todistuksen peruuttamisen jälkeen.

Mikäli 6 kohdassa tarkoitettuja muutoksia ei ole tehty, todistuksen voimassaoloajan päättyessä sitä voidaan jatkaa. Hakijan tulee pyytää voimassaoloajan pidentämistä vahvistamalla kirjallisesti, ettei mainitunlaisia muutoksia ole tehty, jolloin ilmoitettu laitos pidentää todistuksen voimassaoloaikaa 5 kohdan mukaisesti, mikäli sille ei ole esteitä. Tämä menettely voidaan toistaa.

8.	Kunkin ilmoitetun laitoksen on annettava muille ilmoitetuille laitoksille oleelliset tiedot tyyppitarkastustodistuksista ja niiden lisäyksistä, jotka se on antanut, peruuttanut tai evännyt.

9.	Muiden ilmoitettujen laitosten on pyynnöstä saatava jäljennökset annetuista tyyppitarkastustodistuksista ja/tai niiden lisäyksistä. Todistusten liitteiden (ks. 5 kohta) on oltava muiden ilmoitettujen laitosten käytettävissä.

10.

Valmistajan tai tämän yhteisön alueelle sijoittautuneen valtuutetun edustajan on säilytettävä tyyppitarkastustodistusten ja niiden lisäysten teknisiä asiakirjoja kymmenen vuoden ajan siitä lukien, kun viimeinen yhteentoimivuuden osatekijä on valmistettu. Jos valmistaja tai tämän valtuutettu edustaja eivät ole sijoittautuneet yhteisön alueelle, vastuu teknisten asiakirjojen saatavilla pitämisestä on sillä, joka tuo tuotteen yhteisön markkinoille.

F.2.4 Moduuli C: Tuotteen tyyppitarkastuksenmukaisuus

1.	Tässä moduulissa kuvataan se menettelyn osa, jolla valmistaja tai tämän yhteisön alueelle sijoittautunut valtuutettu edustaja varmistaa ja vakuuttaa, että kyseessä oleva yhteentoimivuuden osatekijä on tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukainen ja täyttää sitä koskevat YTE:n vaatimukset.

2.	Valmistajan on tehtävä kaikki tarpeellinen, jotta valmistusprosessilla varmistetaan kunkin valmistettavan yhteentoimivuuden osatekijän yhdenmukaisuus EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin kanssa sekä niitä koskevien YTE:n vaatimusten kanssa.

Valmistajan tai tämän yhteisön alueelle sijoittautuneen valtuutetun edustajan on laadittava yhteentoimivuuden osatekijää koskeva EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus.

Tähän vakuutukseen on sisällyttävä vähintään direktiivin 2001/16/EY liitteessä IV olevan 3 kohdan ja 13 artiklan 3 kohdan mukaiset tiedot. EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja sen mukana toimitettavat asiakirjat on varustettava päiväyksellä ja allekirjoituksella.

Vakuutus on laadittava samalla kielellä kuin siihen liittyvä tekninen dokumentaatio, ja siihen on sisällyttävä seuraavat kohdat:

—	viittaus direktiiviin (direktiivi 2001/16/EY ja muut kyseistä yhteentoimivuuden osatekijää mahdollisesti koskevat direktiivit),

—	valmistajan tai tämän valtuuttaman, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan nimi ja osoite (annettava toiminimi ja täydellinen osoite sekä, jos käytetään valtuutettua edustajaa, myös valmistajan tai rakentajan toiminimi),

—	yhteentoimivuuden osatekijän kuvaus (merkki, tyyppi jne.),

—	vaatimustenmukaisuusvakuutuksen antamisessa noudatetun menettelyn (moduulin) kuvaus,

—	kaikki ne asiaan liittyvät kuvaukset, joiden mukainen yhteentoimivuuden osatekijä on, ja erityisesti sen käyttöehdot,

—	tyyppitarkastuksen yhteydessä noudatettuun menettelyyn osallistuneen ilmoitetun laitoksen (laitosten) nimi ja osoite sekä EY-tyyppitarkastustodistuksen (ja sen lisäysten) päiväys ja todistuksen voimassaoloaika ja ehdot,

—	viittaus tähän YTE:ään ja muihin asiaa koskeviin YTE:iin sekä tarpeen mukaan viittaus eurooppalaisiin eritelmiin (5),

—	sen allekirjoittajan henkilöllisyys, jolla on oikeus tehdä sitoumuksia valmistajan tai tämän yhteisön alueelle sijoittautuneen valtuutetun edustajan puolesta.

Valmistajan tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on säilytettävä EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutuksen jäljennöstä kymmenen vuoden ajan siitä lukien, kun viimeinen sen mukainen yhteentoimivuuden osatekijä on valmistettu.

Jos valmistaja tai tämän valtuutettu edustaja eivät ole sijoittautuneet yhteisön alueelle, vastuu teknisten asiakirjojen saatavilla pitämisestä on sillä, joka tuo tuotteen yhteisön markkinoille.

5.	Jos YTE:ssä edellytetään yhteentoimivuuden osatekijälle EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen lisäksi EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutusta, tämä vakuutus on liitettävä oheen sitten, kun valmistaja on antanut sen moduulin V ehtojen mukaisesti.

F.2.5 Moduuli D: Tuotannon laadunvarmistus

Tässä moduulissa kuvataan menettely, jolla valmistaja tai tämän yhteisön alueelle sijoittautunut valtuutettu edustaja, joka suorittaa 2 kohdassa määrätyt tehtävät, varmistaa ja vakuuttaa, että kyseessä oleva yhteentoimivuuden osatekijä on tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukainen ja täyttää sitä koskevat YTE:n vaatimukset.

2.	Valmistajalla on oltava käytössään hyväksytty tuotantoa, tuotteen lopullista tarkastusta ja testausta koskeva, kohdan 3 mukainen laatujärjestelmä, jota valvotaan kohdan 4 mukaisesti. 4.

3.	Laatujärjestelmä

3.1

Valmistajan on jätettävä valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle hakemus laatujärjestelmänsä arvioinnista kyseisten yhteentoimivuuden osatekijöiden osalta.

Hakemukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot ja asiakirjat:

—	kaikki olennaisee tiedot tuoteryhmästä, joka edustaa aiottua yhteentoimivuuden osatekijää,

—	laatujärjestelmän dokumentaatio,

—	hyväksytyn tyypin tekninen dokumentaatio sekä jäljennös tyyppitarkastustodistuksesta, joka on annettu moduulin B mukaisen tyyppitarkastusmenettelyn jälkeen.

—	kirjallinen vakuutus siitä, ettei samaa hakemusta ole jätetty millekään muulle ilmoitetulle laitokselle,

3.2

Laatujärjestelmällä on varmistettava, että yhteentoimivuuden osatekijät ovat tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukaiset ja täyttävät niitä koskevan YTE:n vaatimukset. Kaikki valmistajan soveltamat elementit, vaatimukset ja määräykset on dokumentoitava järjestelmällisesti kirjallisina toimintaohjeina, menettelyinä ja ohjeina. Laatujärjestelmän dokumentaation avulla on voitava tulkita yksiselitteisesti laatuohjelmia, suunnitelmaa, käsikirjoja ja tallenteita.

Dokumentointiin on erityisesti sisällyttävä seuraavien seikkojen asianmukainen kuvaus:

—	laatutavoitteet ja organisaatio,

—	tuotteen laatuun liittyvät johdon vastuut ja oikeudet,

—	käytettävät valmistus-, laadunvalvonta- ja laadunvarmistusmenetelmät ja -prosessit sekä järjestelmälliset toimenpiteet,

—	ennen valmistusta, sen aikana ja sen jälkeen tehtävät tarkastukset ja testit sekä selvitys siitä, kuinka usein niitä tehdään,

—	laatuun liittyvät tallenteet, kuten tarkastusraportit ja testitiedot, kalibrointitiedot, raportti laadunvarmistuksessa työskentelevien henkilöiden pätevyyksistä jne.,

—	keinot, joilla tuotteen vaaditun laatutason saavuttamista ja laatujärjestelmän tehokasta toimintaa seurataan.

3.3

Ilmoitetun laitoksen on arvioitava laatujärjestelmä selvittääkseen, täyttääkö se 3.2. kohdan vaatimukset. Ilmoitetun laitoksen on katsottava, että laatujärjestelmä on vaatimusten mukainen, jos valmistaja toteuttaa asiaa koskevan standardin EN/ISO 9001:2000 mukaista tuotteen lopputarkastusta ja testausta, jossa otetaan huomioon sen yhteentoimivuuden osatekijän ominaispiirteet, johon sitä sovelletaan.

Jos valmistajalla on käytössä sertifioitu laatujärjestelmä, ilmoitetun laitoksen on otettava tämä huomioon arviointia tehdessään.

Arvioinnin on koskettava nimenomaan sitä tuoteryhmää, joka edustaa kyseistä yhteentoimivuuden osatekijää. Arviointiryhmässä on oltava ainakin yksi jäsen, jolla on kokemusta kyseisen tuotantotekniikan arvioimisesta. Arviointimenettelyyn on sisällyttävä tarkastuskäynti valmistajan tiloihin.

Arvioinnin tuloksesta on ilmoitettava valmistajalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä tutkimuksen johtopäätökset ja arviointipäätöksen perustelut.

3.4

Valmistajan on vastattava hyväksytystä laatujärjestelmästä ja sen pitämisestä asianmukaisena ja tehokkaana.

Valmistajan tai tämän yhteisön alueelle sijoittautuneen valtuutetun edustajan on ilmoitettava laatujärjestelmän hyväksyneelle ilmoitetulle laitokselle kaikista aiotuista laatujärjestelmän uudistuksista.

Ilmoitetun laitoksen on arvioitava ehdotetut muutokset ja päätettävä, täyttääkö muutettu laatujärjestelmä edelleen 3.2 kohdan vaatimukset vai onko se arvioitava uudelleen.

Ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava arvioinnin tulos valmistajalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä tutkimuksen johtopäätökset ja arviointipäätöksen perustelut.

4.	Ilmoitetun laitoksen vastuulla tapahtuva laatujärjestelmän valvonta.

4.1	Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että valmistaja täyttää asianmukaisesti hyväksytystä laatujärjestelmästä seuraavat velvollisuutensa.

4.2

Valmistajan on sallittava tarkastajien pääsy tarkastusta varten tiloihin, joissa valmistus, tarkastus, testaus ja varastointi tapahtuu, sekä annettava ilmoitetulle laitokselle kaikki tarvittavat tiedot, erityisesti:

—	laatujärjestelmän dokumentaatio,

—	laatuun liittyvät muistiinpanot, kuten tarkastusraportit ja testitiedot, kalibrointitiedot, laadunvarmistushenkilökunnan kvalifiointiraportit jne.

4.3

Näitä tarkastuksia on tehtävä vähintään kerran vuodessa.

Jos valmistajalla on käytössä sertifioitu laatujärjestelmä, ilmoitetun laitoksen on otettava tämä huomioon valvonnassa.

4.4

Lisäksi ilmoitettu laitos voi tehdä yllätyskäyntejä valmistajan luo. Tällaisten käyntien aikana ilmoitettu laitos voi tarvittaessa tehdä tai teettää testejä todentaakseen, että laatujärjestelmä toimii oikein. Ilmoitetun laitoksen on annettava valmistajalle raportti käynnistä sekä testiraportti, jos testi on suoritettu.

5.	Jokaisen ilmoitetun laitoksen on annettava toisille ilmoitetuille laitoksille olennaiset tiedot annetuista, perutuista tai evätyistä laatujärjestelmien hyväksynnöistä. Toiset ilmoitetut laitokset saavat pyynnöstä jäljennökset annetuista laatujärjestelmän hyväksynnöistä.

Valmistajan on säilytettävä seuraavat asiakirjat kansallisia viranomaisia varten kymmenen vuotta sen jälkeen, kun viimeinen asiaan liittyvä tuote on valmistettu:

—	3.1. kohdan toisen luetelmakohdan mukainen dokumentaatio,

—	3.4. kohdan toisen alakohdan mukaisiin muutoksiin liittyvät asiakirjat,

—	3.4, 4.3 ja 4.4 kohdan viimeisen alakohdan mukaiset ilmoitetun laitoksen päätökset ja raportit.

Valmistajan tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on laadittava yhteentoimivuuden osatekijää koskeva EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus.

Vakuutus on laadittava samalla kielellä kuin siihen liittyvä tekninen dokumentaatio, ja siihen on sisällyttävä seuraavat kohdat:

—	viittaus direktiiviin (direktiivi 2001/16/EY ja muut kyseistä yhteentoimivuuden osatekijää mahdollisesti koskevat direktiivit),

—	valmistajan tai tämän valtuuttaman, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan nimi ja osoite (annettava toiminimi ja täydellinen osoite sekä, jos käytetään valtuutettua edustajaa, myös valmistajan tai rakentajan toiminimi),

—	yhteentoimivuuden osatekijän kuvaus (merkki, tyyppi jne.),

—	vaatimustenmukaisuusvakuutuksen antamisessa noudatetun menettelyn (moduulin) kuvaus,

—	kaikki ne asiaan liittyvät kuvaukset, joiden mukainen yhteentoimivuuden osatekijä on, ja erityisesti kaikki käyttöehdot,

—	vaatimustenmukaisuusvakuutuksen yhteydessä noudatettuun menettelyyn osallistuneen ilmoitetun laitoksen (laitosten) nimi ja osoite sekä todistusten päiväys ja todistuksen voimassaoloaika ja ehdot,

—	viittaus YTE:ään ja muihin asiaa koskeviin YTE:iin sekä tarpeen mukaan viittaus eurooppalaiseen eritelmään (6),

—	sen allekirjoittajan henkilöllisyys, jolla on oikeus tehdä sitoumuksia valmistajan tai tämän yhteisön alueelle sijoittautuneen valtuutetun edustajan puolesta.

Todistukset, joihin viitataan, ovat:

—	3 kohdassa määritelty laatujärjestelmän hyväksyntä,

—	tyyppitarkastustodistus ja sen lisäykset.

Valmistajan tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on säilytettävä EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen jäljennöstä kymmenen vuoden ajan siitä lukien, kun viimeinen sen mukainen yhteentoimivuuden osatekijä on valmistettu.

9.	Jos YTE:ssä edellytetään yhteentoimivuuden osatekijälle EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen lisäksi EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutusta, tämä vakuutus on liitettävä oheen sitten, kun valmistaja on antanut sen moduulin V ehtojen mukaisesti.

F.2.6 Moduuli F: Tuotteen tarkastus

Tässä moduulissa kuvataan menettely, jolla valmistaja tai tämän yhteisön alueelle sijoittautunut valtuutettu edustaja tarkastaa ja vakuuttaa, että kyseinen yhteentoimivuuden osatekijä, johon sovelletaan 3 kohdan määräyksiä, on EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukainen ja täyttää sitä koskevan YTE:n vaatimukset.

2.	Valmistajan on tehtävä kaikki tarpeellinen, jotta valmistusprosessilla varmistetaan yhteentoimivuuden osatekijöiden yhdenmukaisuus tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin kanssa sekä niitä koskevien YTE:n vaatimusten kanssa.

Ilmoitetun laitoksen on suoritettava tarvittavat tarkastukset ja testit sen varmistamiseksi, että yhteentoimivuuden osatekijä on yhdenmukainen EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin kanssa ja vastaa YTE:n vaatimuksia. Valmistaja (7) voi valita joko jokaisen yhteentoimivuuden osatekijän tarkastuksen ja testauksen 4 kohdan mukaisesti tai yhteentoimivuuden osatekijöiden tilastollisen tarkastuksen ja testauksen 5 kohdan mukaisesti.

4. Tarkastus tutkimalla ja testaamalla jokainen yhteentoimivuuden osatekijä

4.1

Kukin tuote on tutkittava yksitellen ja tehtävä asiaa koskevat testit sen todentamiseksi, että se on tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukainen ja täyttää sitä koskevan YTE:n vaatimukset. Jos testiä ei ole määritelty YTE:ssä (tai YTE:ssä mainitussa eurooppalaisessa standardissa), sovelletaan eurooppalaisia eritelmiä (8) tai vastaavia testejä.

4.2	Ilmoitetun laitoksen on laadittava hyväksytyistä tuotteista kirjallinen, tehtyihin testeihin liittyvä vaatimustenmukaisuustodistus.

4.3	Valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan on kyettävä vaadittaessa esittämään ilmoitetun laitoksen antamat vaatimustenmukaisuustodistukset.

5. Tilastollinen tarkastus

5.1	Valmistajan on luovutettava valmistamansa yhteentoimivuuden osatekijät tasalaatuisina erinä ja tehtävä kaikki tarvittava, jotta valmistusprosessi takaa kunkin valmistetun erän tasalaatuisuuden.

5.2

Kaikkien yhteentoimivuuden osatekijöiden on oltava tarkastettavissa tasalaatuisina erinä. Kustakin erästä on otettava satunnaisnäyte. Kaikki näyte-erään sisältyvät yhteentoimivuuden osatekijät on yksitellen tutkittava ja testattava sen varmistamiseksi, että tuotteet ovat tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin sekä niitä koskevien YTE:n vaatimusten mukaisia, sekä sen määrittämiseksi, onko erä hyväksyttävä vai hylättävä. Jos testiä ei ole määritelty YTE:ssä (tai YTE:ssä mainitussa eurooppalaisessa standardissa), sovelletaan eurooppalaisia eritelmiä tai vastaavia testejä.

5.3	Tilastollisessa menettelyssä on käytettävä asianmukaisia elementtejä (tilastollista menetelmää, näytteenottosuunnitelmaa jne.) arvioitavien ominaisuuksien mukaan, kuten YTE:ssä on määritelty.

5.4

5.5	Valmistajan tai tämän yhteisön alueelle sijoittautuneen valtuutetun edustajan on kyettävä vaadittaessa esittämään ilmoitetun laitoksen antamat vaatimustenmukaisuustodistukset.

Valmistajan tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on laadittava yhteentoimivuuden osatekijää koskeva EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutus.

Vakuutus on laadittava samalla kielellä kuin siihen liittyvä tekninen dokumentaatio, ja siihen on sisällyttävä seuraavat kohdat:

—	viittaus direktiiviin (direktiivi 2001/16/EY ja muut kyseistä yhteentoimivuuden osatekijää mahdollisesti koskevat direktiivit),

—	valmistajan tai tämän valtuuttaman, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan nimi ja osoite (annettava toiminimi ja täydellinen osoite sekä, jos käytetään valtuutettua edustajaa, myös valmistajan tai rakentajan toiminimi),

—	yhteentoimivuuden osatekijän kuvaus (merkki, tyyppi jne.),

—	vaatimustenmukaisuusvakuutuksen antamisessa noudatetun menettelyn (moduulin) kuvaus,

—	kaikki ne asiaan liittyvät kuvaukset, joiden mukainen yhteentoimivuuden osatekijä on, ja erityisesti kaikki käyttöehdot,

—	vaatimustenmukaisuusvakuutuksen yhteydessä noudatettuun menettelyyn osallistuneen ilmoitetun laitoksen (laitosten) nimi ja osoite sekä todistusten päiväys ja todistuksen voimassaoloaika ja ehdot,

—	viittaus YTE:ään ja muihin asiaa koskeviin YTE:iin sekä tarpeen mukaan viittaus eurooppalaisiin eritelmiin,

—	sen allekirjoittajan henkilöllisyys, jolla on oikeus tehdä sitoumuksia valmistajan tai tämän yhteisön alueelle sijoittautuneen valtuutetun edustajan puolesta.

Todistukset, joihin viitataan, ovat:

—	tyyppitarkastustodistus ja sen lisäykset,

—	4 tai 5 kohdassa mainittu vaatimustenmukaisuustodistus.

8.	Jos YTE:ssä edellytetään yhteentoimivuuden osatekijälle EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen lisäksi EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutusta, tämä vakuutus on liitettävä oheen sitten, kun valmistaja on antanut sen moduulin V ehtojen mukaisesti.

F.2.7 Moduuli H1: Täydellinen laadunvarmistus

1.	Tässä moduulissa kuvataan menettely, jolla valmistaja tai tämän yhteisön alueelle sijoittautunut valtuutettu edustaja, joka suorittaa 2 kohdassa määrätyt tehtävät, varmistaa ja vakuuttaa, että kyseinen yhteentoimivuuden osatekijä täyttää sitä koskevat YTE:n vaatimukset.

2.	Valmistajalla on oltava käytössä hyväksytty suunnittelua ja tuotantoa sekä lopullista tarkastusta ja testausta koskeva, kohdan 3 mukainen laatujärjestelmä, jota valvotaan kohdan 4 mukaisesti. 4.

3. Laatujärjestelmä

3.1

Valmistajan on jätettävä valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle hakemus laatujärjestelmänsä arvioinnista kyseisten yhteentoimivuuden osatekijöiden osalta.

Hakemukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot ja asiakirjat:

—	kaikki olennaiset tiedot tuoteryhmästä, joka edustaa aiottua yhteentoimivuuden osatekijää,

—	laatujärjestelmän dokumentaatio,

—	kirjallinen vakuutus siitä, ettei samaa hakemusta ole jätetty millekään muulle ilmoitetulle laitokselle,

3.2

Laatujärjestelmällä on varmistettava, että yhteentoimivuuden osatekijä on sitä koskevan YTE:n vaatimusten mukainen. Kaikki valmistajan soveltamat elementit, vaatimukset ja määräykset on dokumentoitava järjestelmällisesti kirjallisina toimintaohjeina, menettelyinä ja ohjeina. Tämän laatujärjestelmän dokumentaation avulla on voitava tulkita yksiselitteisesti laatuohjelmia, suunnitelmia, käsikirjoja ja tallenteita.

Dokumentointiin on erityisesti sisällyttävä seuraavien seikkojen asianmukainen kuvaus:

—	laatutavoitteet ja organisaatio,

—	suunnitteluun ja tuotteen laatuun liittyvät johdon vastuut ja oikeudet,

—	ne suunnittelun pohjana olevat tekniset tiedot ja eurooppalaiset eritelmät (9), joita sovelletaan, ja, mikäli eurooppalaisia eritelmiä ei sovelleta kokonaisuudessaan, keinot, joilla varmistetaan, että yhteentoimivuuden osatekijää koskevat YTE:n vaatimukset täytetään,

—	käytettävät suunnittelunvalvonta- ja suunnitteluntarkastusmenetelmät, prosessit ja järjestelmälliset toimet, joita käytetään kyseiseen tuoteryhmään kuuluvien yhteentoimivuuden osatekijöiden suunnittelussa,

—	vastaavat valmistus-, laadunvalvonta- ja laadunvarmistusmenetelmät ja -prosessit sekä järjestelmälliset toimenpiteet,

—	ennen valmistusta, sen aikana ja sen jälkeen tehtävät tarkastukset ja testit sekä selvitys siitä, kuinka usein niitä tehdään,

—	laatuun liittyvät tallenteet, kuten tarkastusraportit ja testitiedot, kalibrointitiedot, laadunvarmistushenkilökunnan kvalifiointiraportit jne.,

—	keinot, joilla suunnittelun ja tuotteen vaaditun laatutason saavuttamista seurataan ja joilla laatujärjestelmän tehokasta toimintaa valvotaan.

Laatuun liittyvien toimintaohjeiden ja menettelyjen on käsitettävä erityisesti arviointivaiheet, kuten suunnittelun katselmus, valmistusprosessin katselmus ja tyyppitestit, siten kuin ne on YTE:ssä määritelty yhteentoimivuuden osatekijän eri ominaisuuksille ja suoritustasoille.

3.3

Ilmoitetun laitoksen on arvioitava laatujärjestelmä selvittääkseen, täyttääkö se 3.2. kohdan vaatimukset. Ilmoitetun laitoksen on katsottava, että laatujärjestelmä on vaatimusten mukainen, jos valmistaja toteuttaa asiaa koskevan standardin EN/ISO 9001:2000 mukaista suunnittelua, valmistusta, tuotteen lopputarkastusta ja testausta, jossa otetaan huomioon sen yhteentoimivuuden osatekijän ominaispiirteet, johon sitä sovelletaan.

Jos valmistajalla on käytössä sertifioitu laatujärjestelmä, ilmoitetun laitoksen on otettava tämä huomioon arviointia tehdessään.

Arvioinnin on koskettava nimenomaan sitä tuoteryhmää, joka edustaa kyseistä yhteentoimivuuden osatekijää. Arviointiryhmässä on oltava ainakin yksi jäsen, jolla on kokemusta kyseisen tuotantotekniikan arvioimisesta. Arviointimenettelyyn tulee sisältyä tarkastuskäynti valmistajan tiloihin.

Arvioinnin tuloksesta on ilmoitettava valmistajalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä tutkimuksen johtopäätökset ja arviointipäätöksen perustelut.

3.4

Valmistajan on vastattava hyväksytystä laatujärjestelmästä ja sen pitämisestä asianmukaisena ja tehokkaana.

Ilmoitetun laitoksen on arvioitava ehdotetut muutokset ja päätettävä, täyttääkö muutettu laatujärjestelmä edelleen 3.2 kohdan vaatimukset vai onko se arvioitava uudelleen.

Ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava arvioinnin tulos valmistajalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä arvioinnin johtopäätökset ja arviointipäätöksen perustelut.

4.	Ilmoitetun laitoksen vastuulla tapahtuva laatujärjestelmän valvonta.

4.1	Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että valmistaja täyttää asianmukaisesti hyväksytystä laatujärjestelmästä seuraavat velvollisuutensa.

4.2

Valmistajan on sallittava ilmoitetun laitoksen pääsy tarkastusta varten tiloihin, joissa suunnittelu, valmistus, tarkastus, testaus ja varastointi tapahtuu, sekä annettava ilmoitetulle laitokselle kaikki tarvittavat tiedot, erityisesti:

—	laatujärjestelmän dokumentaatio,

—	suunnitteluun liittyvän laatujärjestelmän osan muistiinpanot, kuten analyysien, laskelmien ja testien tulokset jne.,

—	laatujärjestelmän valmistukseen liittyvän osan muistiinpanot, kuten tarkastusraportit ja testitiedot, kalibrointitiedot, laatujärjestelmää käyttävän henkilökunnan kvalifiointiraportit jne.

4.3

Ilmoitetun laitoksen on suoritettava säännöllisiä tarkastuksia varmistaakseen, että valmistaja ylläpitää ja käyttää laatujärjestelmää. Ilmoitetun laitoksen on myös annettava tarkastuksista raportti valmistajalle. Jos valmistajalla on käytössä sertifioitu laatujärjestelmä, ilmoitetun laitoksen on otettava tämä huomioon valvontaa tehdessään.

Näitä tarkastuksia on tehtävä vähintään kerran vuodessa.

4.4

Lisäksi ilmoitettu laitos voi tehdä yllätyskäyntejä valmistajan luo. Tällaisten käyntien aikana ilmoitettu laitos voi tarvittaessa tehdä tai teettää testejä todentaakseen, että laatujärjestelmä toimii oikein. Sen on annettava valmistajalle raportti käynnistä sekä testiraportti, jos testi on suoritettu.

Valmistajan on säilytettävä seuraavat asiakirjat kansallisia viranomaisia varten kymmenen vuotta sen jälkeen, kun viimeinen asiaan liittyvä tuote on valmistettu:

—	3.1. kohdan toisen alakohdan toisen luetelmakohdan mukainen dokumentaatio,

—	3.4 kohdan toisen alakohdan mukaisiin muutoksiin liittyvät asiakirjat,

—	3.4, 4.3 ja 4.4 kohdan viimeisen alakohdan mukaiset ilmoitetun laitoksen päätökset ja raportit.

6.	Jokaisen ilmoitetun laitoksen on annettava toisille ilmoitetuille laitoksille olennaiset tiedot annetuista, perutuista tai evätyistä laatujärjestelmien hyväksynnöistä. Toiset ilmoitetut laitokset saavat pyynnöstä jäljennökset annetuista laatujärjestelmän hyväksynnöistä ja lisähyväksynnöistä.

Valmistajan tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on laadittava yhteentoimivuuden osatekijää koskeva EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutus.

Vakuutus on laadittava samalla kielellä kuin siihen liittyvä tekninen dokumentaatio, ja siihen on sisällyttävä seuraavat kohdat:

—	viittaus direktiiviin (direktiivi 2001/16/EY ja muut kyseistä yhteentoimivuuden osatekijää mahdollisesti koskevat direktiivit),

—	valmistajan tai tämän valtuuttaman, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan nimi ja osoite (annettava toiminimi ja täydellinen osoite sekä, jos käytetään valtuutettua edustajaa, myös valmistajan tai rakentajan toiminimi),

—	yhteentoimivuuden osatekijän kuvaus (merkki, tyyppi jne.),

—	vaatimustenmukaisuusvakuutuksen antamisessa noudatetun menettelyn (moduulin) kuvaus,

—	kaikki ne asiaan liittyvät kuvaukset, joiden mukainen yhteentoimivuuden osatekijä on, ja erityisesti sen käyttöehdot,

—	vaatimustenmukaisuusvakuutuksen yhteydessä noudatettuun menettelyyn osallistuneen ilmoitetun laitoksen (laitosten) nimi ja osoite sekä todistuksen päiväys ja todistuksen voimassaoloaika ja ehdot,

—	viittaus YTE:ään ja muihin asiaa koskeviin YTE:iin sekä tarpeen mukaan eurooppalaisiin eritelmiin,

—	sen allekirjoittajan henkilöllisyys, jolla on oikeus tehdä sitoumuksia valmistajan tai tämän yhteisön alueelle sijoittautuneen valtuutetun edustajan puolesta.

Todistus, johon viitataan, on:

—	3 kohdassa määritellyt laatujärjestelmän hyväksynnät.

9.	Jos YTE:ssä edellytetään yhteentoimivuuden osatekijälle EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen lisäksi EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutusta, tämä vakuutus on liitettävä oheen sitten, kun valmistaja on antanut sen moduulin V ehtojen mukaisesti.

F.2.8 Moduuli H2: Täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmus

Tässä moduulissa kuvaillaan menettely, jolla ilmoitettu laitos suorittaa yhteentoimivuuden osatekijän suunnittelun katselmuksen ja jolla kohdan 2 vaatimukset täyttänyt valmistaja tai tämän valtuutettu, yhteisön alueelle sijoittautunut edustaja varmistaa ja vakuuttaa, että kyseinen yhteentoimivuuden osatekijä täyttää sitä koskevat YTE:n vaatimukset.

2.	Valmistajalla on oltava käytössä hyväksytty suunnittelua ja tuotantoa sekä lopullista tarkastusta ja testausta koskeva, kohdan 3 mukainen laatujärjestelmä, jota valvotaan kohdan 4 mukaisesti. 4.

3. Laatujärjestelmä.

3.1

Valmistajan on jätettävä valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle hakemus laatujärjestelmänsä arvioinnista kyseisten yhteentoimivuuden osatekijöiden osalta.

Hakemukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot ja asiakirjat:

—	kaikki olennaiset tiedot tuoteryhmästä, joka edustaa aiottua yhteentoimivuuden osatekijää,

—	laatujärjestelmän dokumentaatio,

—	kirjallinen vakuutus siitä, ettei samaa hakemusta ole jätetty millekään muulle ilmoitetulle laitokselle,

3.2

Dokumentointiin on erityisesti sisällyttävä seuraavien seikkojen asianmukainen kuvaus:

—	laatutavoitteet ja organisaatio,

—	suunnitteluun ja tuotteen laatuun liittyvät johdon vastuut ja oikeudet,

—	ne suunnittelun pohjana olevat tekniset tiedot ja eurooppalaiset eritelmät (10), joita sovelletaan, ja, mikäli eurooppalaisia eritelmiä ei sovelleta kokonaisuudessaan, keinot, joilla varmistetaan, että yhteentoimivuuden osatekijää koskevat YTE:n vaatimukset täytetään,

—	käytettävät suunnittelunvalvonta- ja suunnitteluntarkastusmenetelmät, prosessit ja järjestelmälliset toimet, joita käytetään kyseiseen tuoteryhmään kuuluvien yhteentoimivuuden osatekijöiden suunnittelussa,

—	vastaavat valmistus-, laadunvalvonta- ja laadunvarmistusmenetelmät ja -prosessit sekä järjestelmälliset toimenpiteet,

—	ennen valmistusta, sen aikana ja sen jälkeen tehtävät tarkastukset ja testit sekä selvitys siitä, kuinka usein niitä tehdään,

—	laatuun liittyvät tallenteet, kuten tarkastusraportit ja testitiedot, kalibrointitiedot, raportti laadunvarmistuksessa työskentelevien henkilöiden pätevyyksistä jne.,

—	keinot, joilla suunnittelun ja tuotteen vaaditun laatutason saavuttamista seurataan ja joilla laatujärjestelmän tehokasta toimintaa valvotaan.

Laatuun liittyvien toimintaohjeiden ja menettelyjen on käsitettävä erityisesti arviointivaiheet, kuten suunnittelun katselmus, valmistusprosessin katselmus ja tyyppitestit siten, kun ne on YTE:ssä määritelty yhteentoimivuuden osatekijän eri ominaisuuksille ja suoritustasoille.

3.3

Ilmoitetun laitoksen on arvioitava laatujärjestelmä selvittääkseen, täyttääkö se 3.2. kohdan vaatimukset. Ilmoitetun laitoksen on katsottava, että laatujärjestelmä on vaatimusten mukainen, jos valmistaja toteuttaa suunnittelussa, tuotannossa, tuotteen lopputarkastuksessa ja testauksessa standardin EN/ISO 9001:2000 mukaista laatujärjestelmää, jossa otetaan huomioon sen yhteentoimivuuden osatekijän ominaispiirteet, johon sitä sovelletaan.

Jos valmistajalla on käytössä sertifioitu laatujärjestelmä, ilmoitetun laitoksen on otettava tämä huomioon arviointia tehdessään.

Arvioinnin on koskettava nimenomaan sitä tuoteryhmää, joka edustaa kyseistä yhteentoimivuuden osatekijää. Arviointiryhmässä on oltava ainakin yksi jäsen, jolla on kokemusta kyseisen tuotantotekniikan arvioimisesta. Arviointimenettelyyn tulee sisältyä tarkastuskäynti valmistajan tiloihin.

Arvioinnin tuloksesta on ilmoitettava valmistajalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä tarkastuksen päätelmät ja arviointipäätöksen perustelut.

3.4

Valmistajan on vastattava hyväksytystä laatujärjestelmästä ja sen pitämisestä asianmukaisena ja tehokkaana.

Ilmoitetun laitoksen on arvioitava ehdotetut muutokset ja päätettävä, täyttääkö muutettu laatujärjestelmä edelleen 3.2 kohdan vaatimukset vai onko se arvioitava uudelleen.

Ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava arvioinnin tulos valmistajalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä arvioinnin johtopäätökset ja arviointipäätöksen perustelut.

4. Ilmoitetun laitoksen vastuulla tapahtuva laatujärjestelmän valvonta.

4.1	Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että valmistaja täyttää asianmukaisesti hyväksytystä laatujärjestelmästä seuraavat velvollisuutensa.

4.2

—	laatujärjestelmän dokumentaatio,

—	suunnitteluun liittyvän laatujärjestelmän osan muistiinpanot, kuten analyysien, laskelmien ja testien tulokset jne.,

—	laatujärjestelmän valmistukseen liittyvän osan muistiinpanot, kuten tarkastusraportit ja testitiedot, kalibrointitiedot, laatujärjestelmää käyttävän henkilökunnan kvalifiointiraportit jne.

4.3

Näitä tarkastuksia on tehtävä vähintään kerran vuodessa.

4.4

Lisäksi ilmoitettu laitos voi tehdä yllätyskäyntejä valmistajan luo. Tällaisten käyntien aikana ilmoitettu laitos voi tarvittaessa tehdä tai teettää testejä todentaakseen, että laatujärjestelmä toimii oikein. Sen on annettava valmistajalle raportti käynnistä sekä testiraportti, jos testi on suoritettu.

Valmistajan on säilytettävä seuraavat asiakirjat kansallisia viranomaisia varten kymmenen vuotta sen jälkeen, kun viimeinen asiaan liittyvä tuote on valmistettu:

—	3.1 kohdan toisen alakohdan toisen luetelmakohdan mukainen dokumentaatio,

—	3.4 kohdan toisen alakohdan mukaisiin muutoksiin liittyvät asiakirjat,

—	3.4, 4.3 ja 4.4 kohdan viimeisen alakohdan mukaiset ilmoitetun laitoksen päätökset ja raportit.

6. Suunnittelun tarkastus

6.1	Valmistajan on jätettävä valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle hakemus yhteentoimivuuden osatekijän suunnittelua koskevasta arvioinnista.

6.2

Hakemuksen avulla on voitava arvioida yhteentoimivuuden osatekijän suunnittelua, valmistusta, kunnossapitoa ja käyttöä sekä sitä, miten se täyttää YTE:n vaatimukset.

Teknisen dokumentaation on sisällettävä seuraavat tiedot:

—	yleinen tyyppikuvaus,

—	kokonaan tai osittain sovellettuina käytetyt suunnittelun perustana olevat tekniset eritelmät ja eurooppalaiset eritelmät,

—	tarvittavat todisteet em. eritelmien asianmukaisuudesta, erityisesti tapauksissa, joissa eurooppalaisia eritelmiä ja olennaisia kohtia ei ole sovellettu täydessä laajuudessaan,

—	testiohjelma,

—	vaatimukset, jotka koskevat yhteentoimivuuden osatekijän integrointia järjestelmäympäristöönsä (osakokoonpanoon, kokoonpanoon, osajärjestelmään) sekä tarvittavia liittymäkohtia koskevat vaatimukset,

—	vaatimukset, jotka koskevat yhteentoimivuuden osatekijän käyttöä ja huoltoa (käyttöaikaa tai -matkaa koskevat rajoitukset, kulumisrajat jne.),

—	kirjallinen vakuutus siitä, ettei samaa hakemusta ole jätetty millekään muulle ilmoitetulle laitokselle,

6.3	Haki·jan on esitettävä asianmukaisen laboratorion tämän puolesta tekemien testien tulokset (11) mukaan luettuina mahdollisesti vaadittujen tyyppitestien tulokset.

6.4

Ilmoitetun laitoksen on tutkittava hakemus ja arvioitava testien tulokset. Jos tuotteen suunnittelu täyttää sitä koskevan YTE:n vaatimukset, ilmoitetun laitoksen on annettava hakijalle EY-suunnittelutarkastustodistus. Todistuksessa on oltava tarkastuksen päätelmät, todistuksen voimassaolon ehdot, hyväksytyn suunnittelutuloksen yksilöimiseen tarvittavat tiedot ja tarpeen mukaan kuvaus tuotteen toiminnasta.

Voimassaoloaika ei saa ylittää viittä vuotta.

6.5

Hakijan on ilmoitettava EY-suunnittelutarkastustodistuksen myöntäneelle ilmoitetulle laitokselle kaikista sellaisista hyväksyttyyn suunnittelutulokseen tehtävistä muutoksista, joilla saattaa olla vaikutusta yhteentoimivuuden osatekijän YTE:n mukaiseen vaatimuksenmukaisuuteen tai määräysten mukaiseen käyttöön. Näissä tapauksissa EY-suunnittelutarkastustodistuksen myöntäneen ilmoitetun laitoksen on erikseen hyväksyttävä yhteentoimivuuden osatekijä. Tällöin ilmoitetun laitoksen on tehtävä vain ne tarkastukset ja testit, jotka ovat asiaan kuuluvia ja muutosten kannalta välttämättömiä. Lisähyväksyntä on annettava liitteenä alkuperäiseen EY-suunnittelutarkastustodistukseen.

6.6

Mikäli 6.4 kohdassa tarkoitettuja muutoksia ei ole tehty, todistuksen voimassaoloajan päättyessä sitä voidaan jatkaa. Hakijan tulee pyytää voimassaoloajan pidentämistä vahvistamalla kirjallisesti, ettei mainitunlaisia muutoksia ole tehty, jolloin ilmoitettu laitos pidentää todistuksen voimassaoloaikaa kohdan 6.3 mukaisesti, mikäli sille ei ole esteitä. Tämä menettely voidaan toistaa.

Toiset ilmoitetut laitokset saavat pyynnöstä jäljennökset seuraavista asiakirjoista:

—	annetut laatujärjestelmän hyväksynnät ja lisähyväksynnät sekä

—	annetut EY-suunnittelutarkastustodistukset ja niiden lisäykset.

Valmistajan tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on laadittava yhteentoimivuuden osatekijää koskeva EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutus.

Vakuutus on laadittava samalla kielellä kuin siihen liittyvä tekninen dokumentaatio, ja siihen on sisällyttävä seuraavat kohdat:

—	viittaus direktiiviin (direktiivi 2001/16/EY ja muut kyseistä yhteentoimivuuden osatekijää mahdollisesti koskevat direktiivit),

—	valmistajan tai tämän valtuuttaman, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan nimi ja osoite (annettava toiminimi ja täydellinen osoite sekä, jos käytetään valtuutettua edustajaa, myös valmistajan tai rakentajan toiminimi),

—	yhteentoimivuuden osatekijän kuvaus (merkki, tyyppi jne.),

—	vaatimustenmukaisuusvakuutuksen antamisessa noudatetun menettelyn (moduulin) kuvaus,

—	kaikki ne asiaan liittyvät kuvaukset, joiden mukainen yhteentoimivuuden osatekijä on, ja erityisesti kaikki käyttöehdot,

—	vaatimustenmukaisuusvakuutuksen yhteydessä noudatettuun menettelyyn osallistuneen ilmoitetun laitoksen (laitosten) nimi ja osoite sekä todistusten päiväys ja todistuksen voimassaoloaika ja ehdot,

—	viittaus YTE:ään ja muihin asiaa koskeviin YTE:iin sekä tarpeen mukaan eurooppalaisiin eritelmiin,

—	sen allekirjoittajan henkilöllisyys, jolla on oikeus tehdä sitoumuksia valmistajan tai tämän yhteisön alueelle sijoittautuneen valtuutetun edustajan puolesta.

Todistukset, joihin viitataan, ovat:

—	3 kohdan mukainen laatujärjestelmän hyväksyntä ja 4 kohdan mukaiset valvontaraportit,

—	EY-suunnittelutarkastustodistus lisäyksineen.

10.	Jos YTE:ssä edellytetään yhteentoimivuuden osatekijälle EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen lisäksi EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutusta, tämä vakuutus on liitettävä oheen sitten, kun valmistaja on antanut sen moduulin V ehtojen mukaisesti.

F.2.9 Moduuli V: Käyttökokemuksiin perustuva tyyppihyväksyntä (Käyttöönsoveltuvuus)

1.	Tässä moduulissa kuvataan se menettelyn osa, jolla ilmoitettu laitos varmistaa ja vakuuttaa, että aiottua tuotantoa edustava näyte täyttää sitä koskevan YTE:n vaatimukset käyttöönsoveltuvuuden osalta, antamalla tyyppihyväksynnän käytönaikaisten kokemusten perusteella (12).

Valmistajan tai tämän yhteisön alueelle sijoittautuneen valtuutetun edustajan on jätettävä valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle hakemus tyyppihyväksynnästä käytönaikaisten kokemusten perusteella.

Hakemukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot ja asiakirjat:

—	valmistajan nimi ja osoite ja, mikäli pyynnön esittää valtuutettu edustaja, myös tämän nimi ja osoite,

—	kirjallinen vakuutus siitä, ettei samaa hakemusta ole jätetty millekään muulle ilmoitetulle laitokselle,

—	3 kohdan mukainen tekninen dokumentaatio,

—	4 kohdassa kuvattu ohjelma käytönaikaisten kokemusten arvioimiseksi,

—	niiden tahojen (infrastruktuurin hallinnoijien ja/tai junayhtiöiden) nimet ja osoitteet, jotka ovat suostuneet auttamaan käyttöönsoveltuvuuden arvioinnissa käytönaikaisten kokemusten perusteella

—	käyttämällä yhteentoimivuuden osatekijää normaalikäytössä,

—	seuraamalla sen käytön aikaista käyttäytymistä ja

—	laatimalla käytön aikaisista kokemuksista loppuraportin,

—	sen yrityksen nimi ja osoite, joka hoitaa yhteentoimivuuden osatekijän huollon käytönaikaisten kokemusten keräämisen vaatiman käyttöajan tai -matkan kuluessa,

—	yhteentoimivuuden osatekijää koskeva EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus sekä

—	EY-tyyppitarkastustodistus, jos YTE:ssä edellytetään moduulin B käyttöä,

—	EY-suunnittelutarkastustodistus, jos YTE:ssä edellytetään moduulin H2 käyttöä.

Hakijan on annettava aiottua tuotantoa edustava näyte tai riittävä määrä näytteitä (joista jäljempänä käytetään nimitystä tyyppi) niiden yritysten käyttöön, jotka ovat suostuneet ottamaan kyseisen yhteentoimivuuden osatekijän koekäyttöön. Yksi tyyppi voi edustaa useita yhteentoimivuuden osatekijän versioita, edellyttäen, että eri versioiden väliset erot on selvitetty EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksissa ja edellä mainituissa todistuksissa.

Ilmoitettu laitos voi pyytää, että käyttöön otetaan lisänäytteitä, mikäli se on tarpeen käytönaikaisten kokemusten arvioimiseksi.

Teknisen dokumentaation avulla on voitava arvioida tuotetta YTE:n vaatimusten osalta. Dokumentaatioon on sisällyttävä selostus yhteentoimivuuden osatekijän toiminnasta sekä myös sen suunnittelusta, valmistuksesta ja kunnossapidosta, mikäli se on arvioinnin kannalta oleellista.

Teknisen dokumentaation on sisällettävä seuraavat tiedot:

—	yleinen tyyppikuvaus,

—	se tekninen eritelmä, jonka perusteella yhteentoimivuuden osatekijän toiminta ja käytön aikainen käyttäytyminen arvioidaan (asiaa koskeva YTE ja/tai asiaa koskevat kohdat sisältävät eurooppalaiset eritelmät),

—	vaatimukset, jotka koskevat yhteentoimivuuden osatekijän integrointia järjestelmäympäristöönsä (osakokoonpanoon, kokoonpanoon, osajärjestelmään), sekä tarvittavia liittymäkohtia koskevat vaatimukset,

—	vaatimukset, jotka koskevat yhteentoimivuuden osatekijän käyttöä ja huoltoa (käyttöaikaa tai -matkaa koskevat rajoitukset, kulumisrajat jne.),

—	kuvaukset ja selonteot, jotka ovat tarpeen yhteentoimivuuden osatekijän suunnittelun, valmistuksen ja käytön ymmärtämiseksi,

sekä, sikäli kuin ne ovat arvioinnin kannalta tarpeen,

—	periaate- ja osapiirustukset,

—	tehtyjen suunnittelulaskelmien ja tarkastusten tulokset,

—	testiraportit.

Mikäli YTE:ssä edellytetään, että tekninen dokumentaatio sisältää muita tietoja, ne on lisättävä.

Oheen on liitettävä luettelo niistä eurooppalaisista eritelmistä, joihin teknisessä dokumentaatiossa viitataan ja joita on sovellettu osittain tai kokonaan.

Käytön aikaisten kokemusten perusteella tehtävän hyväksynnän ohjelmaan on sisällyttävä seuraavat asiat:

—	kokeiltavana olevalta yhteentoimivuuden osatekijältä käyttöoloissa vaadittava suoritustaso tai käyttäytyminen,

—	asennustapa,

—	ohjelman kesto joko aikana tai matkana ilmaistuna,

—	odotettavissa olevat käytönaikaiset olot ja käyttöohjelma,

—	huolto-ohjelma,

—	käytön aikana mahdollisesti tehtävät erikoistestit,

—	näyte-erän koko, jos näytteitä on enemmän kuin yksi,

—	tarkastusohjelma (tarkastusten luonne, lukumäärä ja toistuvuus, dokumentaatio),

—	perusteet, joiden mukaan arvioidaan sallittuja vikoja, ja niiden vaikutus ohjelmaan,

—	tiedot, jotka on sisällytettävä yhteentoimivuuden osatekijää koekäyttävän yrityksen laatimaan raporttiin (ks. 2 kohta).

5.	Ilmoitetun laitoksen tehtävät

5.1	Ilmoitetun laitoksen on tarkastettava tekninen dokumentaatio ja käytönaikaisten kokemusten perusteella tehtävän hyväksynnän ohjelma.

5.2	Ilmoitetun laitoksen on todennettava, että tyyppi on edustava näyte ja että se on valmistettu teknisen dokumentaation mukaisesti.

5.3	Ilmoitetun laitoksen on todennettava, että käytönaikaisten kokemusten perusteella tehtävän hyväksynnän ohjelma soveltuu yhteentoimivuuden osatekijältä vaadittavan suoritustason ja käytön aikaisen käyttäytymisen arviointiin.

5.4	Ilmoitetun laitoksen on sovittava hakijan kanssa, mitä tarkastuksia ja testejä on tehtävä, missä ne tehdään ja mikä elin ne tekee (ilmoitettu laitos vai muu pätevä laboratorio).

5.5	Ilmoitetun laitoksen on seurattava ja tarkastettava yhteentoimivuuden osatekijän käyttöä, toimintaa ja huoltoa.

5.6	Ilmoitetun laitoksen on arvioitava raportti, jonka yhteentoimivuuden osatekijää koekäyttävä taho (infrastruktuurin hallinto tai junayhtiö) laatii, sekä kaikki muut asiakirjat ja menettelyn aikana saadut tiedot (testiraportit, huoltokokemukset jne.).

5.7	Ilmoitetun laitoksen on arvioitava, täyttääkö käytön aikainen käyttäytyminen YTE:n vaatimukset.

Jos tyyppi täyttää YTE:n vaatimukset, ilmoitetun laitoksen on annettava hakijalle käyttöönsoveltuvuustodistus. Todistuksessa on oltava valmistajan nimi ja osoite, tarkastuksen päätelmät, todistuksen voimassaolon ehdot ja hyväksytyn tyypin yksilöimiseen tarvittavat tiedot.

Voimassaoloaika ei saa ylittää viittä vuotta.

Todistukseen on liitettävä luettelo teknisen dokumentaation oleellisista osista, ja ilmoitetun laitoksen on säilytettävä sen jäljennös.

Jos hakijalta evätään käyttöönsoveltuvuustodistus, ilmoitetun laitoksen on annettava yksityiskohtainen selostus epäämisen syistä.

Hakijalle on varattava mahdollisuus valitusmenettelyyn.

Hakijan on ilmoitettava käyttöönsoveltuvuustodistukseen liittyvää teknistä dokumentaatiota hallussaan pitävälle ilmoitetulle laitokselle kaikista sellaisista hyväksyttyyn tuotteeseen tehtävistä muutoksista, jotka edellyttävät lisähyväksyntää, jos niillä saattaa olla vaikutusta tuotteen käyttöönsoveltuvuuteen tai määräysten mukaiseen käyttöön. Tällöin ilmoitetun laitoksen on tehtävä vain ne tarkastukset ja testit, jotka ovat asiaan kuuluvia ja muutosten kannalta välttämättömiä. Tämä lisähyväksyntä on annettava joko liitteenä alkuperäiseen käyttöönsoveltuvuustodistukseen tai kokonaan uutena todistuksena vanhan todistuksen peruuttamisen jälkeen.

Mikäli 7 kohdassa tarkoitettuja muutoksia ei ole tehty, todistuksen voimassaoloajan päättyessä sitä voidaan jatkaa. Hakijan tulee pyytää voimassaoloajan pidentämistä vahvistamalla kirjallisesti, ettei mainitunlaisia muutoksia ole tehty, jolloin ilmoitettu laitos pidentää todistuksen voimassaoloaikaa 6 kohdan mukaisesti, mikäli sille ei ole esteitä. Tämä menettely voidaan toistaa.

9.	Kunkin ilmoitetun laitoksen on annettava muille ilmoitetuille laitoksille oleelliset tiedot käyttöönsoveltuvuustodistuksista, jotka se on antanut, peruuttanut tai evännyt.

10.	Muut ilmoitetut laitokset saavat pyynnöstä jäljennökset annetuista käyttöönsoveltuvuustodistuksista ja/tai niiden lisäyksistä. Todistusten liitteet on pidettävä muiden ilmoitettujen laitosten saatavilla.

11.

Valmistajan tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on laadittava yhteentoimivuuden osatekijää koskeva EY:n käyttöönsoveltuvuusvakuutus.

Tämän vakuutuksen on sisällettävä vähintään direktiivin 2001/16/EY liitteessä IV olevassa 3 kohdassa sekä 13 artiklan 3 kohdassa mainitut tiedot. EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutus ja sen mukana toimitettavat asiakirjat on varustettava päiväyksellä ja allekirjoituksella.

Vakuutus on laadittava samalla kielellä kuin siihen liittyvä tekninen dokumentaatio, ja siihen on sisällyttävä seuraavat kohdat:

—	viittaus direktiiviin (direktiivi 2001/16/EY),

—	valmistajan tai tämän valtuuttaman, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan nimi ja osoite (annettava toiminimi ja täydellinen osoite sekä, jos käytetään valtuutettua edustajaa, myös valmistajan tai rakentajan toiminimi),

—	yhteentoimivuuden osatekijän kuvaus (merkki, tyyppi jne.),

—	kaikki ne asiaan liittyvät kuvaukset, joiden mukainen yhteentoimivuuden osatekijä on, ja erityisesti kaikki käyttöehdot,

—	käyttöönsoveltuvuuden toteamisen yhteydessä noudatettuun menettelyyn osallistuneen ilmoitetun laitoksen (laitosten) nimi ja osoite sekä käyttöönsoveltuvuustodistuksen päiväys ja todistuksen voimassaoloaika ja ehdot,

—	viittaus tähän YTE:ään ja muihin asiaa koskeviin YTE:iin sekä tarpeen mukaan viittaus eurooppalaisiin eritelmiin,

—	sen allekirjoittajan henkilöllisyys, jolla on oikeus tehdä sitoumuksia valmistajan tai tämän yhteisön alueelle sijoittautuneen valtuutetun edustajan puolesta.

12.

Valmistajan tai tämän yhteisön alueelle sijoittautuneen valtuutetun edustajan on säilytettävä EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutuksen jäljennöstä kymmenen vuoden ajan siitä lukien, kun viimeinen niiden mukainen yhteentoimivuuden osatekijä on valmistettu.

F.3 Osajärjestelmien EY-tarkastuksen moduulit

F.3.1 Moduuli SB: Tyyppitarkastus

—	on tämän YTE:n ja muiden asiaa koskevien YTE:ien mukainen, mikä osoittaa, että direktiivin 2001/16/EY olennaiset vaatimukset (13) on täytetty,

—	on muiden perustamissopimuksesta johdettujen säädösten mukainen.

Hankintayksikön (14) on jätettävä valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle (tyyppitarkastuksena tehtävää) EY-tarkastusta koskeva hakemus.

Hakemukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot ja asiakirjat:

—	hankintayksikön tai tämän valtuutetun edustajan nimi ja osoite,

—	kohdassa 3 kuvattu tekninen dokumentaatio.

Tarkastusta pyytävän on annettava ilmoitetun laitoksen käyttöön aiottua tuotantoa edustava osajärjestelmän (15) näytekappale, jota jäljempänä kutsutaan nimellä ”tyyppi”.

Tyyppi saattaa edustaa useita osajärjestelmän versioita edellyttäen, että versioiden väliset erot eivät vaikuta YTE:n määräyksiin.

Ilmoitettu laitos voi tarvittaessa pyytää lisänäytteitä, jos ne ovat tarpeen testiohjelman läpiviemiseksi.

Mikäli testi- ja tarkastusmenetelmät, YTE:n määräykset tai YTE:ssä mainittu eurooppalainen eritelmä (16) niin edellyttävät, ilmoitetulle laitokselle on toimitettava näyte tai näytteitä osajärjestelmän osakokoonpanosta tai kokoonpanosta tai näyte osajärjestelmän esikokoonpanosta.

Tekniseen dokumentaatioon on sisällyttävä seuraavat osat:

—	osajärjestelmän sekä sen tekniikan ja rakenteen yleiskuvaus,

—	infrastruktuurin tai liikkuvan kaluston rekisteri, jossa on kaikki YTE:ssä määrätyt tiedot,

—	komponenttien, osakokoonpanojen, kokoonpanojen, virtapiirien jne. periaatepiirustukset sekä osapiirustukset ja -luettelot,

—	kuvaukset ja selitykset, jotka selvittävät edellä mainittuja piirustuksia ja luetteloja sekä osajärjestelmän kunnossapitoa ja käyttöä,

—	käytetyt tekniset eritelmät, mukaan luettuna eurooppalaiset eritelmät,

—	tarvittavat todisteet kyseisten määräysten riittävyydestä erityisesti, mikäli eurooppalaisia eritelmiä ja asianomaisia kohtia ei ole sovellettu kokonaisuudessaan,

—	luettelo osajärjestelmään kuuluvista yhteentoimivuuden osatekijöistä,

—	jäljennökset yhteentoimivuuden osatekijöitä koskevista EY-vaatimustenmukaisuus- tai käyttöönsoveltuvuusvakuutuksista sekä kaikki direktiivin VI liitteessä määritellyt elementit,

—	todisteet muissa perustamissopimuksesta johtuvissa säädöksissä (todistukset mukaan luettuina) esitettyjen vaatimusten noudattamisesta,

—	osajärjestelmän valmistusta ja kokoonpanoa koskeva tekninen dokumentaatio,

—	luettelo osajärjestelmän suunnittelussa, valmistuksessa, kokoonpanossa ja asennuksessa mukana olleista valmistajista,

—	osajärjestelmän käyttöön liittyvät ehdot (ajoaikaan tai -matkaan liittyvät rajoitukset, kulumisrajat jne.),

—	kunnossapitoa koskevat ehdot ja osajärjestelmän kunnossapitoa koskeva tekninen dokumentaatio,

—	kaikki osajärjestelmän tuotannossa, kunnossapidossa tai käytössä huomioon otettavat tekniset vaatimukset,

—	kaikki osajärjestelmän tuotannossa, kunnossapidossa tai käytössä huomioon otettavat tekniset vaatimukset,

—	testiraportit.

Mikäli YTE:ssä edellytetään, että tekninen dokumentaatio sisältää muita tietoja, ne on lisättävä.

4.	Ilmoitetun laitoksen tehtävät

4.1	Ilmoitetun laitoksen on tarkastettava tekninen dokumentaatio.

4.2

4.3	Jos YTE:ssä edellytetään suunnittelun katselmusta, ilmoitetun laitoksen on tarkastettava suunnittelumenetelmät ja -työkalut sekä suunnittelun tulokset arvioidakseen, voidaanko niiden avulla täyttää osajärjestelmän vaatimustenmukaisuutta koskevat vaatimukset suunnitteluprosessin valmistuttua.

4.4	Ilmoitetun laitoksen on yksilöitävä ne elementit, jotka on suunniteltu YTE:n ja eurooppalaisten eritelmien asiaa koskevien määräysten mukaisesti, sekä ne elementit, jotka on suunniteltu soveltamatta näiden eurooppalaisten eritelmien asiaa koskevia määräyksiä.

4.5	Ilmoitetun laitoksen on tehtävä tai teetettävä kohtien 4.2 ja 4.3 mukaiset asianmukaiset tarkastukset ja tarvittavat testit selvittääkseen, onko asiaa koskevia eurooppalaisia eritelmiä todella noudatettu tapauksissa, joissa valmistaja on päättänyt niitä soveltaa.

4.6	Ilmoitetun laitoksen on tehtävä tai teetettävä kohtien 4.2 ja 4.3 mukaiset asianmukaiset tarkastukset ja tarvittavat testit selvittääkseen, ovatko valmistajan ratkaisut YTE:n vaatimusten mukaisia tapauksissa, joissa YTE:ssä mainittuja asiaa koskevia eurooppalaisia eritelmiä ei ole sovellettu.

4.7	Ilmoitetun laitoksen on sovittava hakijan kanssa paikka, jossa tarkastukset ja tarvittavat kokeet suoritetaan.

Todistukseen on liitettävä luettelo teknisen dokumentaation oleellisista osista, ja ilmoitetun laitoksen on säilytettävä sen jäljennös.

Jos hankintayksiköltä evätään tyyppitarkastustodistus, ilmoitetun laitoksen on annettava yksityiskohtainen selostus epäämisen syistä.

Hakijalle on varattava mahdollisuus valitusmenettelyyn.

6.	Kunkin ilmoitetun laitoksen on annettava muille ilmoitetuille laitoksille oleelliset tiedot tyyppitarkastustodistuksista, jotka se on antanut, peruuttanut tai evännyt.

7.	Muut ilmoitetut laitokset saavat pyynnöstä jäljennökset annetuista tyyppitarkastustodistuksista ja/tai niiden lisäyksistä. Todistusten liitteet on pidettävä muiden ilmoitettujen laitosten saatavilla.

8.	Hankintayksikön on säilytettävä tyyppitarkastustodistusten ja niiden lisäysten jäljennöksiä yhdessä teknisen dokumentaation kanssa osajärjestelmän koko käyttöiän ajan. Nämä on toimitettava niitä pyytävälle jäsenvaltiolle.

Hakijan on ilmoitettava tuotantovaiheessa tyyppitarkastustodistukseen liittyvää teknistä dokumentaatiota hallussaan pitävälle ilmoitetulle laitokselle kaikista sellaisista hyväksyttyyn osajärjestelmään tehtävistä muutoksista, joilla saattaa olla vaikutusta osajärjestelmän YTE:n mukaiseen vaatimuksenmukaisuuteen tai määräysten mukaiseen käyttöön. Tällaisissa tapauksissa osajärjestelmän on saatava lisähyväksyntä. Tällöin ilmoitetun laitoksen on tehtävä vain ne tarkastukset ja testit, jotka ovat asiaan kuuluvia ja muutosten kannalta välttämättömiä. Tämä lisähyväksyntä annetaan joko liitteenä alkuperäiseen tyyppitarkastustodistukseen tai kokonaan uutena todistuksena vanhan todistuksen peruuttamisen jälkeen.

F.3.2 Moduuli SD: Tuotannon laadunvarmistus

Tässä moduulissa kuvataan EY-tarkastusmenettely, jota noudattaen ilmoitettu laitos hankintayksikön tai tämän yhteisön alueelle sijoittautuneen valtuutetun edustajan pyynnöstä tarkastaa ja todistaa, että infrastruktuurin tai liikkuvan kaluston osajärjestelmä, jolle ilmoitettu laitos on jo myöntänyt EY-tyyppitarkastustodistuksen,

—	on tämän YTE:n ja muiden asiaa koskevien YTE:ien mukainen, mikä osoittaa, että direktiivin 2001/16/EY olennaiset vaatimukset (17) on täytetty

—	on muiden perustamissopimuksesta johdettujen säädösten mukainen

ja voidaan ottaa käyttöön.

Ilmoitettu laitos tekee tämän tarkastuksen edellyttäen, että

—	hakemuksen mukaisella osajärjestelmällä on voimassa oleva ennen arviointia annettu tyyppitarkastustodistus,

—	hankintayksikkö (18) ja mukana oleva pääurakoitsija täyttävät 3 kohdan velvoitteet.

’Pääurakoitsijalla’ tarkoitetaan yrityksiä, joiden toiminta edesauttaa YTE:n olennaisten vaatimusten täyttämistä. Näitä ovat:

—	yritykset, jotka vastaavat koko osajärjestelmähankkeesta (ja erityisesti osajärjestelmän integroinnista),

—	muut yritykset, jotka ovat mukana vain osassa osajärjestelmähanketta (esimerkiksi osajärjestelmän kokoonpanossa tai asennuksessa).

Pääurakoitsijoilla ei tarkoiteta valmistajan alihankkijoita, jotka toimittavat komponentteja ja yhteentoimivuuden osatekijöitä.

Mikäli hankintayksikkö on itse vastuussa koko osajärjestelmähankkeesta (erityisesti osajärjestelmän integroinnista) tai hankintayksikkö suoranaisesti osallistuu tuotantoon (mukaan luettuna kokonpano ja asennus), sillä on oltava käytössä näitä toimintoja koskeva hyväksytty laatujärjestelmä, jota on valvottava 6 kohdan mukaisesti.

4. EY-tarkastusmenettely

4.1

4.2

Hakemukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot ja asiakirjat:

—	hankintayksikön tai tämän valtuutetun edustajan nimi ja osoite,

—	hyväksyttyä tyyppiä koskeva tekninen dokumentaatio, mukaan lukien tyyppitarkastustodistus, joka on annettu moduuli SB:n mukaisen tyyppitarkastusmenettelyn jälkeen,

ja seuraavat tiedot, mikäli ne eivät jo sisälly kyseiseen dokumentaatioon:

—	osajärjestelmän, sen tekniikan ja rakenteen yleiskuvaus,

—	käytetyt tekniset eritelmät, mukaan luettuna eurooppalaiset eritelmät (19),

—

tarvittavat todisteet em. eritelmien käytöstä, erityisesti tapauksissa, joissa eurooppalaisia eritelmiä ja olennaisia kohtia ei ole sovellettu täydessä laajuudessaan. Näihin todisteisiin on liitettävä valmistajan suorittamien tai hänen puolestaan suoritettujen asianmukaisten laboratoriokokeiden tulokset.

—	infrastruktuurin tai liikkuvan kaluston rekisteri, jossa on kaikki YTE:ssä määrätyt tiedot,

—	osajärjestelmän valmistukseen ja kokoonpanoon liittyvä tekninen dokumentaatio,

—	todisteet muissa perustamissopimuksesta johtuvissa tuotantovaihetta koskevissa säädöksissä (todistukset mukaan luettuina) esitettyjen vaatimusten mukaisuudesta

—	luettelo osajärjestelmään kuuluvista yhteentoimivuuden osatekijöistä,

—	jäljennökset kaikista osatekijöille vaadittavista EY-vaatimustenmukaisuus- tai käyttöönsoveltuvuusvakuutuksista sekä kaikki direktiivin liitteessä VI määritellyt vaadittavat elementit

—	luettelo osajärjestelmän suunnittelussa, valmistuksessa, kokoonpanossa ja asennuksessa mukana olleista valmistajista,

—	todisteet siitä, että kaikki 5.2 kohdan mukaiset vaiheet on tehty hankkeessa mahdollisesti mukana olevan hankintayksikön ja/tai pääurakoitsijan laatujärjestelmän alaisuudessa sekä todisteet näiden järjestelmien tehokkuudesta,

—	tiedot siitä ilmoitetusta laitoksesta, joka vastaa näiden laatujärjestelmien hyväksynnästä ja valvonnasta.

4.3

Ilmoitetun laitoksen on ensiksi tarkastettava hakemus siltä osin, ovatko tyyppitarkastus ja tyyppitarkastustodistus voimassa.

Jos ilmoitettu laitos katsoo, ettei tyyppitarkastustodistus ole enää voimassa tai asianmukainen ja että uusi tyyppitarkastus on välttämätön, sen on perusteltava päätöksensä.

5. Laatujärjestelmä

5.1

Hakemukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot ja asiakirjat:

—	kaikki aiottua osajärjestelmää koskevat olennaiset tiedot

—	laatujärjestelmän dokumentaatio

—	hyväksytyn tyypin tekninen dokumentaatio sekä jäljennös tyyppitarkastustodistuksesta, joka on annettu moduuli SB:n mukaisen tyyppitarkastusmenettelyn jälkeen.

Osapuolista, jotka ovat mukana vain osassa osajärjestelmähanketta, vaaditaan vain tätä osaa koskevat tiedot.

5.2

Dokumentoinnin on kaikkien hakijoiden osalta erityisesti sisällettävä seuraavien seikkojen asianmukainen kuvaus:

—	laatutavoitteet ja organisaatio,

—	vastaavat käytettävät valmistus-, laadunvalvonta- ja laadunhallintamenetelmät ja -prosessit sekä järjestelmälliset toimenpiteet,

—	ennen valmistusta, kokoonpanoa ja asennusta, niiden aikana ja niiden jälkeen tehtävät tarkastukset ja testit sekä selvitys siitä, kuinka usein niitä tehdään,

—	laatuun liittyvät tallenteet, kuten tarkastusraportit ja testitiedot, kalibrointitiedot, laadunvarmistushenkilökunnan kvalifiointiraportit jne.,

sekä myös koko osajärjestelmähankkeesta vastaavan pääurakoitsijan tai hankintayksikön osalta:

—	osajärjestelmän kokonaislaatuun liittyvät johdon vastuut ja oikeudet, mukaan luettuna erityisesti osajärjestelmän integraation hallinta,

Tutkimusten, testien ja tarkastusten on koskettava kaikkia seuraavia osa-alueita:

—	osajärjestelmän rakenne, mukaan luettuina erityisesti maa- ja vesirakennustyöt, osatekijöiden kokoonpano, lopulliset säätötoimenpiteet,

—	osajärjestelmän lopputestaus,

—	arviointi normaaleissa käytön aikaisissa oloissa, kun YTE:ssä sitä vaaditaan.

5.3

Jos osajärjestelmän vaatimusten sekä tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukaisuus ja osajärjestelmän YTE:n vaatimustenmukaisuus perustuu useampaan kuin yhteen laatujärjestelmään, ilmoitetun laitoksen on erityisesti tutkittava seuraavat seikat:

—	onko laatujärjestelmien väliset suhteet ja liitännät dokumentoitu selkeästi,

—	onko koko osajärjestelmän vaatimustenmukaisuutta koskevat pääurakoitsijan johdon vastuut ja valtuudet riittävästi ja asianmukaisesti määritelty.

5.4

Edellä 5.1 kohdassa mainitun ilmoitetun laitoksen on arvioitava laatujärjestelmä selvittääkseen, täyttääkö se 5.2 kohdassa esitetyt vaatimukset. Ilmoitetun laitoksen on katsottava, että laatujärjestelmä on vaatimusten mukainen, jos hakija toteuttaa asiaa koskevan standardin EN/ISO 9001:2000 mukaista tuotteen lopputarkastusta ja testausta, jossa otetaan huomioon sen osajärjestelmän ominaispiirteet, johon sitä sovelletaan.

Jos hakijalla on käytössä sertifioitu laatujärjestelmä, ilmoitetun laitoksen on otettava tämä huomioon arviointia tehdessään.

Tarkastus on tehtävä nimenomaan kyseiselle osajärjestelmälle, ja hakijan panos siihen on otettava huomioon. Arviointiryhmässä on oltava ainakin yksi jäsen, jolla on kokemusta kyseiseen osajärjestelmään liittyvän tekniikan arvioimisesta. Arviointimenettelyyn tulee sisältyä tarkastuskäynti hakijan tiloihin.

Arvioinnin tuloksesta on ilmoitettava hakijalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä tutkimuksen johtopäätökset ja arviointipäätöksen perustelut.

5.5

Niiden on ilmoitettava laatujärjestelmän hyväksyneelle ilmoitetulle laitokselle kaikista merkittävistä muutoksista, jotka vaikuttavat siihen, täyttääkö osajärjestelmä YTE:n vaatimukset.

Ilmoitetun laitoksen on arvioitava ehdotetut muutokset ja päätettävä, täyttääkö muutettu laatujärjestelmä edelleen 5.2 kohdan vaatimukset vai onko se arvioitava uudelleen.

Ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava päätöksestään hakijalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä tutkimuksen johtopäätökset ja arviointipäätöksen perustelut.

6.	Ilmoitetun laitoksen vastuulla tapahtuva laatujärjestelmien valvonta

6.1	Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että hankintayksikkö, mikäli se on mukana hankkeessa, ja pääurakoitsija täyttävät hyväksytystä laatujärjestelmästä seuraavat velvoitteensa.

6.2

—	laatujärjestelmän dokumentaatio, mukaan luettuina erityiset toimet, joihin on ryhdytty sen varmistamiseksi, että

—	koko osajärjestelmähankkeesta vastaavan hankintayksikön tai pääurakoitsijan osalta:

koko osajärjestelmän vaatimustenmukaisuutta koskevat johdon vastuut ja valtuudet on riittävästi ja asianmukaisesti määritelty,

—	kunkin hakijan osalta:

laatujärjestelmiä hoidetaan oikein, jotta integraatio osajärjestelmätasolla voidaan toteuttaa,

—	valmistukseen (mukaan luettuina kokoonpano ja asennus) liittyvän laatujärjestelmän osan tallenteet, kuten tarkastusraportit ja testitiedot, kalibrointitiedot, laadunvarmistushenkilökunnan kvalifiointiraportit jne.

6.3

Ilmoitetun laitoksen on suoritettava säännöllisiä tarkastuksia varmistaakseen, että hankintayksikkö, mikäli se on mukana hankkeessa, ja pääurakoitsija ylläpitävät ja käyttävät laatujärjestelmää, sekä annettava näille tarkastuksista raportti. Kun näillä on käytössä sertifioitu laatujärjestelmä, ilmoitetun laitoksen on otettava tämä valvonnassa huomioon.

Näitä tarkastuksia on suoritettava vähintään kerran vuodessa siten, että vähintään yksi 8 kohdan mukaisen EY-tarkastuksen alaisen osajärjestelmän tarkastus tehdään kunkin vaiheen (valmistus, kokoonpano ja asennus) aikana.

6.4

Lisäksi ilmoitettu laitos voi tehdä yllätyskäyntejä hakijan (hakijoiden) asiaan liittyviin tiloihin. Tällaisten käyntien aikana ilmoitettu laitos voi tarvittaessa tehdä täydellisiä tai osittaisia tarkastuksia sekä tehdä tai teettää testejä todentaakseen, että laatujärjestelmä toimii oikein. Ilmoitetun laitoksen on annettava hakijalle (hakijoille) raportti käynnistä, tarkastusraportti, jos tarkastus on suoritettu, sekä testiraportti, jos testi on suoritettu.

6.5

—	varmistetaan, että osajärjestelmään liittyvien eri laatujärjestelmien välisiä liitäntöjä hoidetaan oikein,

—	kerätään yhteistyössä hankintayksikön kanssa arvioinnissa vaadittavat elementit, jotta voidaan taata erilaisten laatujärjestelmien yhdenmukaisuus ja kokonaisvalvonta.

Tähän koordinointiin sisältyvät seuraavat ilmoitetun laitoksen oikeudet:

—	oikeus saada muiden ilmoitettujen laitosten laatima dokumentaatio (hyväksyntään ja valvontaan liittyvä),

—	oikeus olla todistamassa 6.3 kohdan mukaisia valvontatarkastuksia,

—	oikeus käynnistää 6.4 kohdan mukaisia lisätarkastuksia omalla vastuullaan sekä yhdessä toisten ilmoitettujen laitosten kanssa.

Edellä 5.1 kohdassa mainitun ilmoitetun laitoksen on aina päästävä tarkastuksia ja valvontaa varten rakennustyömaille, tuotanto- ja kokoonpanotiloihin, asennustyömaille ja varastotiloihin sekä tarvittaessa esivalmistus- ja testaustiloihin ja yleensä kaikkiin tiloihin, joihin pääsyä se pitää tehtäviensä kannalta välttämättömänä hakijan osajärjestelmähankkeeseen antaman panoksen mukaan.

—	5.1 kohdan toisen alakohdan toisen luetelmakohdan mukainen dokumentaatio,

—	5.5 kohdan toisen kappaleen mukaisiin muutoksiin liittyvät asiakirjat,

—	5.4, 5.5 ja 6.4 kohdan mukaiset ilmoitetun laitoksen päätökset ja raportit.

10.

—	kaikki tarvittavat osajärjestelmän ominaisuuksiin liittyvät asiakirjat

—	luettelo osajärjestelmään kuuluvista yhteentoimivuuden osatekijöistä

—

—	kaikki osajärjestelmän kunnossapitoon ja käyttöehtoihin ja -rajoituksiin liittyvät tiedot

—	kaikki ohjeet, jotka liittyvät huoltoon, jatkuvaan tai normaaliin valvontaan, säätöihin ja kunnossapitoon,

—	osajärjestelmän tyyppitarkastustodistus ja moduulissa SB kuvattu siihen liitetty tekninen dokumentaatio

—	todisteet muissa perustamissopimuksesta johtuvissa säädöksissä (todistukset mukaan luettuina) esitettyjen vaatimusten mukaisuudesta

—

9 kohdassa mainittu ilmoitetun laitoksen antama ja allekirjoituksellaan vahvistama vaatimustenmukaisuustodistus, jonka liitteenä on asiaa koskevat tarkastus- ja/tai laskelmamuistiinpanot ja jossa todetaan, että hanke on direktiivin ja YTE:n vaatimusten mukainen, ja tarvittaessa mainitaan ne varaukset, jotka on arvioinnin kestäessä kirjattu ja joita ei ole peruttu. Todistukseen on myös tarvittaessa liitettävä tarkastuksen yhteydessä laaditut 6.3 ja 6.4 kohdassa mainitut tarkastusraportit ja erityisesti:

—	infrastruktuurin tai liikkuvan kaluston rekisteri, jossa on kaikki YTE:ssä määrätyt tiedot,

11.	Jokaisen ilmoitetun laitoksen on annettava toisille ilmoitetuille laitoksille olennaiset tiedot annetuista, perutuista tai evätyistä laatujärjestelmien hyväksynnöistä. Toiset ilmoitetut laitokset saavat pyynnöstä jäljennökset annetuista laatujärjestelmän hyväksynnöistä.

12.

Kaikki vaatimustenmukaisuustodistuksen liitteenä olevat tallenteet on annettava hankintayksikölle.

Yhteisön alueelle sijoittautuneen hankintayksikön on säilytettävä mainittujen teknisten asiakirjojen jäljennöksiä niin kauan kuin osajärjestelmä on käytössä ja sen lisäksi kolmen vuoden ajan sekä lähetettävä jäljennös sitä pyytävälle jäsenvaltiolle.

F.3.3 Moduuli SF: Tuotteen tarkastus

Tässä moduulissa kuvataan EY-tarkastusmenettely, jota noudattaen ilmoitettu laitos hankintayksikön tai tämän yhteisön alueelle sijoittautuneen valtuutetun edustajan pyynnöstä tarkastaa ja todistaa, että infrastruktuurin tai liikkuvan kaluston osajärjestelmä, jolle ilmoitettu laitos on jo myöntänyt EY-tyyppitarkastustodistuksen,

—	on tämän YTE:n ja muiden asiaa koskevien YTE:ien mukainen, mikä osoittaa, että direktiivin 2001/16/EY olennaiset vaatimukset (21) on täytetty

—	on muiden perustamissopimuksesta johdettujen säädösten mukainen

ja voidaan ottaa käyttöön.

Hankintayksikön (22) on jätettävä valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle osajärjestelmän (tuotteen tarkastuksena tehtävää) EY-tarkastusta koskeva hakemus.

Hakemukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot ja asiakirjat:

—	hankintayksikön tai tämän valtuutetun edustajan nimi ja osoite,

—	tekninen dokumentaatio.

Ilmoitettu laitos tekee tämän tarkastuksen edellyttäen, että hakemuksen mukaisella osajärjestelmällä on voimassa oleva ennen arviointia annettu tyyppitarkastustodistus.

Hankintayksikön on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että valmistusprosessin (myös pääurakoitsijan (23), silloin kun sitä käytetään, tekemä yhteentoimivuuden osatekijöiden kokoonpano ja integrointi) avulla voidaan varmistaa, että osajärjestelmä on yhdenmukainen tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin kanssa ja vastaa sitä koskevan YTE:n vaatimuksia.

Hakemukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot ja asiakirjat:

—	hyväksyttyä tyyppiä koskeva tekninen dokumentaatio, mukaan lukien tyyppitarkastustodistus, joka on annettu moduuli SB:n mukaisen tyyppitarkastusmenettelyn jälkeen,

ja seuraavat tiedot, mikäli ne eivät jo sisälly kyseiseen dokumentaatioon:

—	osajärjestelmän sekä sen tekniikan ja rakenteen yleiskuvaus,

—	infrastruktuurin tai liikkuvan kaluston rekisteri, jossa on kaikki YTE:ssä määrätyt tiedot,

—	komponenttien, osakokoonpanojen, kokoonpanojen, virtapiirien jne. periaatepiirustukset sekä osapiirustukset ja -luettelot,

—	osajärjestelmän valmistukseen ja kokoonpanoon liittyvä tekninen dokumentaatio,

—	käytetyt tekniset eritelmät, mukaan luettuna eurooppalaiset eritelmät (24),

—	tarvittavat todisteet edellä mainittujen eritelmien käytöstä, erityisesti tapauksissa, joissa eurooppalaisia eritelmiä ja olennaisia kohtia ei ole sovellettu täydessä laajuudessaan

—	todisteet muissa perustamissopimuksesta johtuvissa tuotantovaihetta koskevissa säädöksissä (todistukset mukaan luettuina) esitettyjen vaatimusten mukaisuudesta

—	luettelo osajärjestelmään kuuluvista yhteentoimivuuden osatekijöistä

—	jäljennökset kaikista osatekijöille vaadittavista EY-vaatimustenmukaisuus- tai käyttöönsoveltuvuusvakuutuksista sekä kaikki direktiivin VI liitteessä määritellyt vaadittavat elementit

—	luettelo osajärjestelmän suunnittelussa, valmistuksessa, kokoonpanossa ja asennuksessa mukana olleista valmistajista.

Mikäli YTE:ssä edellytetään, että tekninen dokumentaatio sisältää muita tietoja, ne on lisättävä.

Ilmoitetun laitoksen on ensiksi tarkastettava hakemus siltä osin, ovatko tyyppitarkastus ja tyyppitarkastustodistus voimassa.

Jos ilmoitettu laitos katsoo, ettei tyyppitarkastustodistus ole enää voimassa tai asianmukainen ja että uusi tyyppitarkastus on välttämätön, sen on perusteltava päätöksensä.

7.	Tarkastus tutkimalla ja testaamalla jokainen osajärjestelmä (sarjavalmistettuna tuotteena)

7.1	Ilmoitetun laitoksen on tehtävä testit, tarkastukset ja todennukset varmistuakseen siitä, että sarjatuotantona valmistetut osajärjestelmät ovat YTE:n vaatimusten mukaisia. Tutkimukset, testit ja tarkastukset on ulotettava YTE:n mukaisiin vaiheisiin.

7.2

Kaikki (sarjatuotantona valmistetut) osajärjestelmät on yksitellen tutkittava, testattava ja todennettava (25) sen todentamiseksi, että osajärjestelmät ovat tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin sekä niitä koskevien YTE:n vaatimusten mukaisia. Jos testiä ei ole määritelty YTE:ssä (tai YTE:ssä mainitussa eurooppalaisessa standardissa), sovelletaan eurooppalaisia eritelmiä tai vastaavia testejä.

Ilmoitettu laitos voi sopia hankintayksikön (ja pääurakoitsijan) kanssa siitä, missä testit tehdään, sekä siitä, että hankintayksikkö tekee itse osajärjestelmän lopputestit ja YTE:n edellyttämät testit normaaleissa käytönaikaisissa oloissa ilmoitetun laitoksen valvonnassa ja sen edustajien läsnä ollessa.

Ilmoitetun laitoksen on aina päästävä testauksia ja tarkastuksia varten tuotanto- ja kokoonpanotiloihin ja asennustyömaille sekä tarvittaessa esivalmistus- ja testaustiloihin, jotta se voi suorittaa sille YTE:ssä määrätyt tehtävät.

Näiden ilmoitetun laitoksen toimien on perustuttava tyyppitarkastukseen ja kaikille sarjavalmistetuille tuotteille 7 kohdassa mainittuihin ja YTE:ssä ja/tai asiaa koskevissa eurooppalaisissa eritelmissä vaadittuihin testeihin, todennuksiin ja tarkastuksiin.

10.

—	kaikki tarvittavat osajärjestelmän ominaisuuksiin liittyvät asiakirjat

—	infrastruktuurin tai liikkuvan kaluston rekisteri, jossa on kaikki YTE:ssä määrätyt tiedot,

—	luettelo osajärjestelmään kuuluvista yhteentoimivuuden osatekijöistä,

—

—	kaikki osajärjestelmän kunnossapitoon ja käyttöehtoihin ja -rajoituksiin liittyvät tiedot

—	kaikki ohjeet, jotka liittyvät huoltoon, jatkuvaan tai normaaliin valvontaan, säätöihin ja kunnossapitoon,

—	osajärjestelmän tyyppitarkastustodistus ja moduulissa SB kuvattu siihen liitetty tekninen dokumentaatio,

—

9 kohdassa mainittu ilmoitetun laitoksen antama ja allekirjoituksella vahvistettu vaatimustenmukaisuustodistus, jonka liitteenä on asiaa koskevat laskelmat ja muistiinpanot ja jossa todetaan, että hanke on direktiivin ja YTE:n vaatimusten mukainen, ja tarvittaessa mainitaan ne varaukset, jotka on arvioinnin kestäessä kirjattu ja joita ei ole peruttu. Todistukseen on myös tarvittaessa liitettävä tarkastuksen yhteydessä laaditut tarkastusraportit.

11.

Kaikki vaatimustenmukaisuustodistuksen liitteenä olevat tallenteet on annettava hankintayksikölle.

Hankintayksikön on säilytettävä mainittujen teknisten asiakirjojen jäljennöksiä niin kauan kuin osajärjestelmä on käytössä ja sen lisäksi kolmen vuoden ajan sekä lähetettävä jäljennös sitä pyytävälle jäsenvaltiolle.

F.3.4 Moduuli SG: Yksikkötarkastus

Tässä moduulissa kuvataan EY-tarkastusmenettely, jota noudattaen ilmoitettu laitos hankintayksikön tai tämän valtuuttaman yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan pyynnöstä tarkastaa ja todistaa, että infrastruktuurin tai liikkuvan kaluston osajärjestelmä

—	on tämän YTE:n ja muiden asiaa koskevien YTE:ien mukainen, mikä osoittaa, että direktiivin 2001/16/EY olennaiset vaatimukset (26) on täytetty

—	on muiden perustamissopimuksesta johdettujen säädösten mukainen

ja voidaan ottaa käyttöön.

Hankintayksikön (27) on jätettävä valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle osajärjestelmän (yksikkötarkastuksena tehtävää) EY-tarkastusta koskeva hakemus.

Hakemukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot ja asiakirjat:

—	hankintayksikön tai tämän valtuutetun edustajan nimi ja osoite,

—	tekninen dokumentaatio.

Teknisen dokumentaation avulla on voitava arvioida osajärjestelmän suunnittelua, valmistusta, asentamista ja käyttöä sekä sitä, miten se täyttää YTE:n vaatimukset.

Tekniseen dokumentaatioon on sisällyttävä seuraavat osat:

—	osajärjestelmän, sen tekniikan ja rakenteen yleiskuvaus,

—	infrastruktuurin tai liikkuvan kaluston rekisteri, jossa on kaikki YTE:ssä määrätyt tiedot,

—	komponenttien, osakokoonpanojen, kokoonpanojen, virtapiirien jne. periaatepiirustukset sekä osapiirustukset ja -luettelot,

—	kuvaukset ja selitykset, jotka selvittävät edellä mainittuja piirustuksia ja luetteloja sekä osajärjestelmän kunnossapitoa ja käyttöä,

—	käytetyt tekniset eritelmät, mukaan luettuna eurooppalaiset eritelmät (28),

—	tarvittavat todisteet kyseisten määräysten riittävyydestä erityisesti, mikäli eurooppalaisia eritelmiä ja asianomaisia kohtia ei ole sovellettu kokonaisuudessaan,

—	luettelo osajärjestelmään kuuluvista yhteentoimivuuden osatekijöistä,

—	jäljennökset kaikista osatekijöille vaadittavista EY-vaatimustenmukaisuus- tai käyttöönsoveltuvuusvakuutuksista sekä kaikki direktiivin VI liitteessä määritellyt vaadittavat elementit,

—	todisteet muissa perustamissopimuksesta johtuvissa tuotantovaihetta koskevissa säädöksissä (todistukset mukaan luettuina) esitettyjen vaatimusten mukaisuudesta,

—	osajärjestelmän valmistusta ja kokoonpanoa koskeva tekninen dokumentaatio,

—	luettelo osajärjestelmän suunnittelussa, valmistuksessa, kokoonpanossa ja asennuksessa mukana olleista valmistajista,

—	osajärjestelmän käyttöön liittyvät ehdot (ajoaikaan tai -matkaan liittyvät rajoitukset, kulumisrajat jne.),

—	kunnossapitoa koskevat ehdot ja osajärjestelmän kunnossapitoa koskeva tekninen dokumentaatio,

—	kaikki osajärjestelmän tuotannossa, kunnossapidossa tai käytössä huomioon otettavat tekniset vaatimukset,

—	suunnittelun yhteydessä tehtyjen laskelmien tulokset, tehdyt tarkastukset jne.,

—	kaikki muut asianmukaiset tekniset todisteet, joilla voidaan osoittaa, että itsenäiset ja valtuutetut elimet ovat aiemmin hyväksyttävästi tarkastaneet testit vastaavissa oloissa.

Mikäli YTE:ssä edellytetään, että tekninen dokumentaatio sisältää muita tietoja, ne on lisättävä.

Ilmoitetun laitoksen on tarkastettava osajärjestelmä ja todennettava, että on suoritettu asianmukaiset ja välttämättömät testit sen selvittämiseksi, onko asiaa koskevia eurooppalaisia eritelmiä todella noudatettu, silloin kun ne on valittu, tai ovatko valitut ratkaisut ovat YTE:n vaatimusten mukaisia tapauksissa, joissa asianmukaisia eurooppalaisia eritelmiä ei ole sovellettu.

YTE:n mukaan tehtävät tutkimukset, testit ja tarkastukset koskevat seuraavia osa-alueita:

—	tekniikan yleiskuvaus,

—	osajärjestelmän rakenne, tarvittaessa mukaan luettuna maa- ja vesirakennustyöt, osatekijöiden kokoonpano, lopulliset säätötoimenpiteet,

—	osajärjestelmän lopputestaus

—	ja arviointi normaaleissa käytön aikaisissa oloissa, milloin YTE sitä vaatii.

Ilmoitettu laitos voi ottaa huomioon hyväksyttävästi suoritetut tarkastukset tai testit (29), jotka muut elimet tai hakija ovat tehneet (tai jotka on tehty hakijan puolesta) vastaavissa oloissa, jos asianomaisessa YTE:ssä niin mainitaan. Ilmoitettu laitos päättää sitten, käyttääkö se näiden tarkastusten tai testien tuloksia.

Ilmoitetun laitoksen keräämien todisteiden on oltava sopivia ja riittäviä osoittamaan, että osa on YTE:n vaatimuksen mukainen ja että kaikki tarvittavat ja asianmukaiset tarkastukset ja testit on tehty.

Muilta osapuolilta peräisin oleva todistusaineisto, jota aiotaan käyttää, on arvioitava ennen testien tai tarkastusten suorittamista, koska ilmoitettu laitos voi haluta arvioida, todistaa ja tarkastella testejä ja tarkastuksia niiden suoritushetkellä.

Tällaisen muun todistusaineiston laajuus on perusteltava kirjallisesti, käyttäen muun muassa seuraavassa lueteltuja tekijöitä (30). Perustelut on liitettävä teknisiin asiakirjoihin.

Kaikissa tapauksissa lopullinen vastuu niistä kuuluu ilmoitetulle laitokselle.

5.	Ilmoitettu laitos voi sopia hankintayksikön kanssa siitä, missä testit tehdään, sekä siitä, että hankintayksikkö tekee itse osajärjestelmän lopputestit ja YTE:n edellyttämät testit normaaleissa käytön aikaisissa oloissa ilmoitetun laitoksen valvonnassa ja sen läsnä ollessa.

6.	Ilmoitetun laitoksen on päästävä testauksia ja tarkastuksia varten suunnitteluosastoille, rakennustyömaille, tuotanto- ja kokoonpanotiloihin sekä asennustyömaille sekä tarvittaessa esivalmistus- ja testaustiloihin, jotta se voi suorittaa sille YTE:ssä määrätyt tehtävät.

Jos osajärjestelmä täyttää YTE:n vaatimukset, ilmoitetun laitoksen on YTE:n ja/tai asiaa koskevien eurooppalaisten eritelmien vaatimusten mukaisesti tehtyjen testien, tarkastuksen ja tarkistusten perusteella laadittava hankintayksikölle tarkoitettu vaatimustenmukaisuustodistus. Hankintayksikkö puolestaan laatii EY-tarkastusvakuutuksen, joka on tarkoitettu sen jäsenvaltion valvontaviranomaiselle, jonka alueella osajärjestelmä sijaitsee ja/tai toimii.

—	kaikki tarvittavat osajärjestelmän ominaisuuksiin liittyvät asiakirjat,

—	luettelo osajärjestelmään kuuluvista yhteentoimivuuden osatekijöistä,

—

—	kaikki osajärjestelmän kunnossapitoon ja käyttöehtoihin ja -rajoituksiin liittyvät tiedot,

—	kaikki ohjeet, jotka liittyvät huoltoon, jatkuvaan tai normaaliin valvontaan, säätöihin ja kunnossapitoon,

—

edellä 7 kohdassa mainittu ilmoitetun laitoksen antama ja allekirjoituksellaan vahvistama vaatimustenmukaisuustodistus, jonka liitteenä on tarkastusta koskevat ja/tai niitä vastaavat laskelmamuistiinpanot ja jossa todetaan, että hanke on direktiivin ja YTE:n vaatimusten mukainen, ja tarvittaessa mainitaan ne varaukset, jotka on arvioinnin kestäessä kirjattu ja joita ei ole peruttu; todistukseen on myös tarvittaessa liitettävä tarkastuksen yhteydessä laaditut raportit,

—	todisteet muissa perustamissopimuksesta johtuvissa tuotantovaihetta koskevissa säädöksissä (todistukset mukaan luettuina) esitettyjen vaatimusten mukaisuudesta,

—	infrastruktuurin tai liikkuvan kaluston rekisteri, jossa on kaikki YTE:ssä määrätyt tiedot.

Kaikki vaatimustenmukaisuustodistuksen liitteenä olevat tallenteet on annettava hankintayksikölle.

F.3.5 Moduuli SH2: Täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmus

—	on tämän YTE:n ja muiden asiaa koskevien YTE:ien mukainen, mikä osoittaa, että direktiivin 2001/16/EY olennaiset vaatimukset (31) on täytetty

—	on muiden perustamissopimuksesta johdettujen säädösten mukainen ja voidaan ottaa käyttöön.

Ilmoitettu laitos tekee tämän tarkastuksen, johon sisältyy osajärjestelmän suunnitteluvaiheen tarkastus, edellyttäen, että hankintayksikkö (32) ja mukana oleva pääurakoitsija täyttävät 3 kohdan vaatimukset 3

’Pääurakoitsijalla’ tarkoitetaan yrityksiä, joiden toiminta edesauttaa YTE:n olennaisten vaatimusten täyttämistä. Näitä ovat

—	yritykset, jotka vastaavat koko osajärjestelmähankkeesta (ja erityisesti osajärjestelmän integroinnista)

—	muut yritykset, jotka ovat mukana vain osassa osajärjestelmähanketta (esimerkiksi osajärjestelmän suunnittelussa, kokoonpanossa tai asennuksessa).

Pääurakoitsijoilla ei tarkoiteta valmistajan alihankkijoita, jotka toimittavat komponentteja ja yhteentoimivuuden osatekijöitä.

Mikäli hankintayksikkö on itse vastuussa koko osajärjestelmähankkeesta (erityisesti osajärjestelmän integroinnista) tai hankintayksikkö suoranaisesti osallistuu suunnitteluun ja/tai tuotantoon (mukaan luettuna kokoonpano ja asennus), sillä on oltava käytössä näitä toimintoja koskeva hyväksytty laatujärjestelmä, jota on valvottava 6 kohdan mukaisesti.

Hakijoilta, jotka ovat mukana vain kokoonpanossa ja asennuksessa, vaaditaan ainoastaan valmistusta, tuotteen lopputarkastusta ja testausta koskeva hyväksytty laatujärjestelmä.

4. EY-tarkastusmenettely

4.1

Hankintayksikön on jätettävä valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle osajärjestelmän EY-tarkastushakemus, joka koskee täydellistä laadunvarmistusta ja tuotannon katselmusta ja johon sisältyy 5.4. ja 6.6 kohdan mukainen laatujärjestelmien valvonnan koordinaatio. Hankintayksikön on ilmoitettava hankkeessa mukana oleville valmistajille valitsemastaan ilmoitetusta laitoksesta ja hakemuksesta.

4.2

Hakemukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot ja asiakirjat:

—	hankintayksikön tai sen valtuutetun edustajan nimi ja osoite,

—

tekninen dokumentaatio, joka sisältää seuraavat tiedot:

—	osajärjestelmän sekä sen tekniikan ja rakenteen yleiskuvaus,

—	käytetyt suunnittelun perustana olevat tekniset tiedot ja eurooppalaiset eritelmät (33),

—	tarvittavat todisteet em. eritelmien käytöstä, erityisesti tapauksissa, joissa eurooppalaisia eritelmiä ja olennaisia kohtia ei ole sovellettu täydessä laajuudessaan,

—	testiohjelma,

—	infrastruktuurin tai liikkuvan kaluston rekisteri, jossa on kaikki YTE:ssä määrätyt tiedot,

—	osajärjestelmän valmistukseen ja kokoonpanoon liittyvä tekninen dokumentaatio,

—	luettelo osajärjestelmään kuuluvista yhteentoimivuuden osatekijöistä,

—	jäljennökset kaikista osatekijöille vaadittavista EY-vaatimustenmukaisuus- tai käyttöönsoveltuvuusvakuutuksista sekä kaikki direktiivin liitteessä VI määritellyt vaadittavat elementit,

—	todisteet muissa perustamissopimuksesta johtuvissa säädöksissä (todistukset mukaan luettuina) esitettyjen vaatimusten mukaisuudesta

—	luettelo osajärjestelmän suunnittelussa, valmistuksessa, kokoonpanossa ja asennuksessa mukana olleista valmistajista,

—	osajärjestelmän käyttöön liittyvät ehdot (ajoaikaan tai -matkaan liittyvät rajoitukset, kulumisrajat jne.),

—	kunnossapitoa koskevat ehdot ja osajärjestelmän kunnossapitoa koskeva tekninen dokumentaatio,

—	kaikki osajärjestelmän tuotannossa, kunnossapidossa tai käytössä huomioon otettavat tekniset vaatimukset,

—	selvitys siitä, että kaikki 5.2 kohdan mukaiset vaiheet on tehty hankkeessa pääurakoitsijoiden ja/tai mahdollisesti mukana olevan hankintayksikön laatujärjestelmän alaisuudessa sekä todisteet näiden järjestelmien tehokkuudesta,

—	tiedot siitä ilmoitetusta laitoksesta (laitoksista), joka vastaa näiden laatujärjestelmien hyväksynnästä ja valvonnasta.

4.3	Hankintayksikön on esitettävä asianmukaisen laboratorion tämän puolesta tekemien tutkimusten, tarkastusten ja testien tulokset (34), mukaan luettuina mahdollisesti vaadittujen tyyppitestien tulokset.

4.4

Ilmoitetun laitoksen on tutkittava hakemus suunnittelun tarkastuksen osalta ja arvioitava testien tulokset. Jos suunnittelun tulos on sitä koskevan YTE:n ja direktiivin vaatimusten mukainen, sen on annettava hakijalle suunnittelutarkastustodistus. Todistuksen on sisällettävä suunnittelutarkastuksen päätelmät, voimassaoloehdot, suunnittelukohteen tunnistetiedot sekä tarpeen mukaan kuvaus osajärjestelmän toiminnasta.

Jos hankintayksiköltä evätään suunnittelutarkastustodistus, ilmoitetun laitoksen on annettava yksityiskohtainen selostus epäämisen syistä.

Hakijalle on varattava mahdollisuus valitusmenettelyyn.

4.5

Hakijan on ilmoitettava tuotantovaiheessa suunnittelutarkastustodistukseen liittyvää teknistä dokumentaatiota hallussaan pitävälle ilmoitetulle laitokselle kaikista sellaisista hyväksyttyyn osajärjestelmään tehtävistä muutoksista, joilla saattaa olla vaikutusta osajärjestelmän YTE:n mukaiseen vaatimuksenmukaisuuteen tai määräysten mukaiseen käyttöön. Tällaisissa tapauksissa osajärjestelmän on saatava lisähyväksyntä. Tällöin ilmoitetun laitoksen on tehtävä vain ne tarkastukset ja testit, jotka ovat asiaan kuuluvia ja muutosten kannalta välttämättömiä. Tämä lisähyväksyntä annetaan joko liitteenä alkuperäiseen suunnittelutarkastustodistukseen tai kokonaan uutena todistuksena vanhan todistuksen peruuttamisen jälkeen.

5. Laatujärjestelmä

5.1

Hakemukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot ja asiakirjat:

—	kaikki oleelliset aiottua osajärjestelmää koskevat tiedot,

—	laatujärjestelmän dokumentaatio.

Osapuolista, jotka ovat mukana vain osassa osajärjestelmähanketta, vaaditaan vain tätä osaa koskevat tiedot.

5.2

Koko osajärjestelmähankkeesta vastaavan pääurakoitsijan tai hankintayksikön osalta laatujärjestelmän on varmistettava, että osajärjestelmä kokonaisuudessaan täyttää YTE:n vaatimukset.

Muiden urakoitsijoiden laatujärjestelmiltä edellytetään sen varmistamista, että näiden urakoitsijoiden panos osajärjestelmään on YTE:n vaatimusten mukainen.

Järjestelmän on erityisesti sisällettävä seuraavien seikkojen asianmukainen kuvaus:

—

kaikkien hakijoiden osalta:

—	laatutavoitteet ja organisaatio,

—	vastaavat käytettävät valmistus-, laadunvalvonta- ja laadunhallintamenetelmät ja -prosessit sekä järjestelmälliset toimenpiteet,

—	ennen suunnittelua, valmistusta, kokoonpanoa ja asennusta, niiden aikana ja niiden jälkeen tehtävät tarkastukset ja testit sekä selvitys siitä, kuinka usein niitä tehdään,

—	laatuun liittyvät tallenteet, kuten tarkastusraportit ja testitiedot, kalibrointitiedot, laadunvarmistushenkilökunnan kvalifiointiraportit jne.,

—

pääurakoitsijan osalta siinä laajuudessa, kuin ne ovat oleellisia pääurakoitsijan osajärjestelmän suunnitteluun antaman panoksen osalta:

—	suunnittelun pohjana olevat tekniset tiedot, mukaan lukien sovellettavat eurooppalaiset eritelmät, ja, mikäli eurooppalaisia eritelmiä ei sovelleta kokonaisuudessaan, keinot, joilla varmistetaan, että osajärjestelmää koskevan YTE:n vaatimukset täytetään,

—	käytettävät suunnittelunvalvonta- ja suunnitteluntarkastusmenetelmät, prosessit ja järjestelmälliset toimet, joita käytetään osajärjestelmän suunnittelussa,

—	keinot, joilla suunnittelun ja osajärjestelmän vaaditun laatutason saavuttamista ja laatujärjestelmän tehokasta toimintaa seurataan kaikissa vaiheissa, myös tuotannossa,

—

sekä myös koko osajärjestelmähankkeesta vastaavan pääurakoitsijan tai hankintayksikön osalta:

—	osajärjestelmän kokonaislaatuun liittyvät johdon vastuut ja oikeudet, mukaan luettuna erityisesti osajärjestelmän integraation hallinta,

Tutkimusten, testien ja tarkastusten on koskettava kaikkia seuraavia osa-alueita:

—	tekniikan yleiskuvaus,

—	osajärjestelmän rakenne, mukaan luettuina erityisesti maa- ja vesirakennustyöt, osatekijöiden kokoonpano, lopulliset säätötoimenpiteet,

—	osajärjestelmän lopputestaus,

—	arviointi normaaleissa käytön aikaisissa oloissa, kun YTE:ssä sitä vaaditaan.

5.3

Jos osajärjestelmän YTE:n vaatimusten mukaisuus perustuu useampaan kuin yhteen laatujärjestelmään, ilmoitetun laitoksen on erityisesti tutkittava seuraavat seikat:

—	onko laatujärjestelmien väliset suhteet ja liitännät dokumentoitu selkeästi,

—	onko koko osajärjestelmän vaatimustenmukaisuutta koskevat pääurakoitsijan johdon vastuut ja valtuudet riittävästi ja asianmukaisesti määritelty.

5.4

Edellä 5.1 kohdassa mainitun ilmoitetun laitoksen on arvioitava laatujärjestelmä selvittääkseen, täyttääkö se 5.2 kohdassa esitetyt vaatimukset. Ilmoitetun laitoksen on katsottava, että laatujärjestelmä on vaatimustenmukainen, jos hakija toteuttaa asiaa koskevan standardin EN/ISO 9001:2000 mukaista tuotteen lopputarkastusta ja testausta, jossa otetaan huomioon sen osajärjestelmän ominaispiirteet, johon sitä sovelletaan.

Jos hakijalla on käytössä sertifioitu laatujärjestelmä, ilmoitetun laitoksen on otettava tämä huomioon arviointia tehdessään.

Arvioinnin tuloksesta on ilmoitettava hakijalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä tutkimuksen johtopäätökset ja perusteltu arviointipäätös.

5.5

Niiden on ilmoitettava laatujärjestelmän hyväksyneelle ilmoitetulle laitokselle kaikista merkittävistä muutoksista, jotka vaikuttavat siihen, täyttääkö osajärjestelmä annetut vaatimukset.

Ilmoitetun laitoksen on arvioitava ehdotetut muutokset ja päätettävä, täyttääkö muutettu laatujärjestelmä edelleen 5.2 kohdan vaatimukset vai onko se arvioitava uudelleen.

Ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava päätöksestään hakijalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä tutkimuksen johtopäätökset ja perusteltu arviointipäätös.

6.	Ilmoitetun laitoksen vastuulla tapahtuva laatujärjestelmien valvonta

6.1	Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että hankintayksikkö, mikäli se on mukana hankkeessa, ja pääurakoitsija täyttävät hyväksytystä laatujärjestelmästä seuraavat velvoitteensa.

6.2

—	laatujärjestelmän dokumentaatio, mukaan luettuina erityiset toimet, joihin on ryhdytty sen varmistamiseksi, että

—

koko osajärjestelmähankkeesta vastaavan hankintayksikön tai pääurakoitsijan osalta:

—	koko osajärjestelmän vaatimustenmukaisuutta koskevat johdon vastuut ja valtuudet on riittävästi ja asianmukaisesti määritelty,

—

kunkin hakijan osalta:

—	laatujärjestelmiä hoidetaan oikein, jotta integraatio osajärjestelmätasolla voidaan toteuttaa,

—	suunnitteluun liittyvän laatujärjestelmän osan muistiinpanot, kuten analyysien, laskelmien ja testien tulokset jne.,

—	valmistukseen (mukaan luettuna kokoonpano, asennus ja integrointi) liittyvän laatujärjestelmän osan tallenteet, kuten tarkastusraportit ja testitiedot, kalibrointitiedot, laadunvarmistushenkilökunnan kvalifiointiraportit jne.

6.3

Näitä tarkastuksia on suoritettava vähintään kerran vuodessa siten, että vähintään yksi 4 kohdan mukaisen EY-tarkastuksen alaisen osajärjestelmän tarkastus tehdään kunkin vaiheen (suunnittelu, valmistus, kokoonpano tai asennus) aikana.

6.4

Lisäksi ilmoitettu laitos voi tehdä yllätyskäyntejä hakijan (hakijoiden) 5.2 kohdassa mainittuihin tiloihin. Tällaisten käyntien aikana ilmoitettu laitos voi tarvittaessa tehdä täydellisiä tai osittaisia tarkastuksia sekä tehdä tai teettää testejä todentaakseen, että laatujärjestelmä toimii oikein. Ilmoitetun laitoksen on annettava hakijalle (hakijoille) raportti käynnistä, tarkastusraportti ja/tai testiraportit tilanteen mukaan.

6.5

—	varmistetaan, että osajärjestelmään liittyvien eri laatujärjestelmien välisiä liitäntöjä hoidetaan oikein,

—	kerätään yhteistyössä hankintayksikön kanssa arvioinnissa vaadittavat elementit, jotta voidaan taata erilaisten laatujärjestelmien yhdenmukaisuus ja kokonaisvalvonta.

Tähän koordinointiin sisältyvät seuraavat ilmoitetun laitoksen oikeudet:

—	oikeus saada muiden ilmoitettujen laitosten laatima (hyväksyntään ja valvontaan liittyvä) dokumentaatio,

—	oikeus olla todistamassa 5.4 kohdan mukaisia valvontatarkastuksia,

—	oikeus käynnistää 5.5 kohdan mukaisia lisätarkastuksia omalla vastuullaan sekä yhdessä toisten ilmoitettujen laitosten kanssa.

Kohdassa 5.1 mainitun ilmoitetun laitoksen on aina päästävä tarkastuksia ja valvontaa varten suunnittelutiloihin, rakennustyömaille, tuotanto- ja kokoonpanotiloihin, asennustyömaille ja varastotiloihin sekä tarvittaessa esivalmistus- ja testaustiloihin ja yleensä kaikkiin tiloihin, jonne pääsyä se pitää tehtäviensä kannalta välttämättömänä hakijan osajärjestelmähankkeeseen antaman panoksen mukaan.

—	5.1 kohdan toisen alakohdan toisen luetelmakohdan mukainen dokumentaatio,

—	5.5 kohdan toisen kappaleen mukaisiin muutoksiin liittyvät asiakirjat,

—	5.4, 5.5 ja 6.4 kohdan mukaiset ilmoitetun laitoksen päätökset ja raportit.

10.

—	kaikki tarvittavat osajärjestelmän ominaisuuksiin liittyvät asiakirjat,

—	luettelo osajärjestelmään kuuluvista yhteentoimivuuden osatekijöistä,

—

—	todisteet muissa perustamissopimuksesta johtuvissa säädöksissä (todistukset mukaan luettuina) esitettyjen vaatimusten mukaisuudesta,

—	kaikki osajärjestelmän kunnossapitoon ja käyttöehtoihin ja -rajoituksiin liittyvät tiedot,

—	kaikki ohjeet, jotka liittyvät huoltoon, jatkuvaan tai normaaliin valvontaan, säätöihin ja kunnossapitoon,

—

9 kohdassa mainittu ilmoitetun laitoksen antama ja allekirjoituksellaan vahvistama vaatimustenmukaisuustodistus, jonka liitteenä ovat asiaa koskevat tarkastus- ja/tai laskelmamuistiinpanot ja jossa todetaan, että hanke on direktiivin ja YTE:n vaatimusten mukainen, ja tarvittaessa mainitaan ne varaukset, jotka on arvioinnin kestäessä kirjattu ja joita ei ole peruttu,

Todistukseen on myös tarvittaessa liitettävä tarkastuksen yhteydessä laaditut 6.4 ja 6.5 kohdassa mainitut tarkastusraportit.

—	infrastruktuurin tai liikkuvan kaluston rekisteri, jossa on kaikki YTE:ssä määrätyt tiedot.

11.

Toiset ilmoitetut laitokset saavat pyynnöstä jäljennökset seuraavista asiakirjoista:

—	annetut laatujärjestelmän hyväksynnät ja lisähyväksynnät sekä

—	annetut EY-suunnittelutarkastustodistukset ja niiden lisäykset.

12.

Kaikki vaatimustenmukaisuustodistuksen liitteenä olevat tallenteet on annettava hankintayksikölle.

F.4 Kunnossapitojärjestelyjen arviointi: Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely

Tämä kohta on avoin.

(1) Eurooppalainen eritelmä määritellään direktiiveissä 96/48/EY ja 2001/16/EY. Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää koskevien YTE:ien soveltamisohjeessa selostetaan, kuinka eurooppalaisia eritelmiä käytetään.

(2) Eurooppalainen eritelmä määritellään direktiiveissä 96/48/EY ja 2001/16/EY. Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää koskevien YTE:ien soveltamisohjeessa selostetaan, kuinka eurooppalaisia eritelmiä käytetään.

(3) Valmistajan harkintavaltaa voidaan tarvittaessa rajoittaa erityistekijöiden osalta. Tällöin yhteentoimivuuden osatekijää koskeva tarkastusprosessi määritellään YTE:ssä (tai sen liitteissä).

(4) Eurooppalainen eritelmä määritellään direktiiveissä 96/48/EY ja 2001/16/EY. Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää koskevien YTE:ien soveltamisohjeessa selostetaan, kuinka eurooppalaisia eritelmiä käytetään.

(5) Eurooppalainen eritelmä määritellään direktiiveissä 96/48/EY ja 2001/16/EY. Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää koskevien YTE:ien soveltamisohjeessa selostetaan, kuinka eurooppalaisia eritelmiä käytetään.

(6) Eurooppalainen eritelmä määritellään direktiiveissä 96/48/EY ja 2001/16/EY. Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää koskevien YTE:ien soveltamisohjeessa selostetaan, kuinka eurooppalaisia eritelmiä käytetään.

(7) Valmistajan valinnanvapaus saattaa tiettyjen YTE:ien kohdalla olla rajoitettu.

(8) Eurooppalainen eritelmä on määritelty direktiiveissä 96/48/ETY ja 2001/16/EY. Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää koskevien YTE:ien soveltamisohjeessa selostetaan, kuinka eurooppalaisia eritelmiä käytetään.

(9) Eurooppalainen eritelmä määritellään direktiiveissä 96/48/EY ja 2001/16/EY. Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää koskevien YTE:ien soveltamisohjeessa selostetaan, kuinka eurooppalaisia eritelmiä käytetään.

(10) Eurooppalainen eritelmä määritellään direktiiveissä 96/48/EY ja 2001/16/EY. Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää koskevien YTE:ien soveltamisohjeessa selostetaan, kuinka eurooppalaisia eritelmiä käytetään.

(11) Tulokset voidaan esittää hakemusta jätettäessä tai myöhemmin.

(12) Koekäytön aikana yhteentoimivuuden osatekijää ei saa saattaa markkinoille.

(13) Olennaiset vaatimukset käyvät ilmi teknisistä parametreista, liitännöistä ja suorituskykyvaatimuksista, jotka on esitetty YTE:n 4 luvussa.

(14) Tässä moduulissa ”hankintayksiköllä” tarkoitetaan ”osajärjestelmän hankintayksikköä siten kuin se on direktiivissä määritelty, tai tämän yhteisöön sijoittautunutta edustajaa”.

(15) Asiaa koskevassa YTE:n osassa määritellään mahdollisesti erityisiä vaatimuksia tämän osalta.

(16) Eurooppalainen eritelmä määritellään direktiiveissä 96/48/EY ja 2001/16/EY. Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää koskevien YTE:ien soveltamisohjeessa selostetaan, kuinka eurooppalaisia eritelmiä käytetään.

(17) Olennaiset vaatimukset käyvät ilmi teknisistä parametreista, liitännöistä ja suorituskykyvaatimuksista, jotka on esitetty YTE:n 4 luvussa.

(18) Tässä moduulissa ’'hankintayksiköllä’ tarkoitetaan ”osajärjestelmän hankintayksikköä siten kuin se on direktiivissä määritelty, tai tämän yhteisöön sijoittautunutta edustajaa”.

(19) Eurooppalainen eritelmä määritellään direktiiveissä 96/48/EY ja 2001/16/EY. Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää koskevien YTE:ien soveltamisohjeessa selostetaan, kuinka eurooppalaisia eritelmiä käytetään.

(20) Liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n osalta ilmoitettu laitos voi osallistua veturien tai junien YTE:n asiaa koskevassa luvussa määritellyissä oloissa tehtävään käytönaikaiseen lopputestiin.

(21) Olennaiset vaatimukset käyvät ilmi teknisistä parametreista, liitännöistä ja suorituskykyvaatimuksista, jotka on esitetty YTE:n 4 luvussa.

(22) Tässä moduulissa ’hankintayksiköllä’ tarkoitetaan ”osajärjestelmän hankintayksikköä siten kuin se on direktiivissä määritelty, tai tämän yhteisöön sijoittautunutta edustajaa”.

(23) ’Pääurakoitsijalla’ tarkoitetaan yrityksiä, joiden toiminta edesauttaa YTE:n olennaisten vaatimusten täyttämistä. Näitä ovat yritykset, jotka vastaavat koko osajärjestelmähankkeesta, sekä muut yritykset, jotka ovat mukana vain osassa osajärjestelmähanketta [esimerkiksi osajärjestelmän kokoonpanossa tai asennuksessa].

(24) Eurooppalainen eritelmä määritellään direktiiveissä 96/48/EY ja 2001/16/EY. Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää koskevien YTE:ien soveltamisohjeessa selostetaan, kuinka eurooppalaisia eritelmiä käytetään.

(25) Ilmoitettu laitos osallistuu liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n osalta erityisesti liikkuvan kaluston tai junan käytönaikaisiin lopputesteihin. Tämä käy ilmi YTE:n vastaavasta kohdasta.

(26) Olennaiset vaatimukset käyvät ilmi teknisistä parametreista, liitännöistä ja suorituskykyvaatimuksista, jotka on esitetty YTE:n 4 luvussa.

(27) Tässä moduulissa ’hankintayksiköllä’ tarkoitetaan ”osajärjestelmän hankintayksikköä siten kuin se on direktiivissä määritelty, tai tämän yhteisöön sijoittautunutta edustajaa”.

(28) Eurooppalainen eritelmä määritellään direktiiveissä 96/48/EY ja 2001/16/EY. Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää koskevien YTE:ien soveltamisohjeessa selostetaan, kuinka eurooppalaisia eritelmiä käytetään.

(29) Tarkastusten ja testien luotettavuuteen olisi sovellettava samoja edellytyksiä kuin ilmoitettu laitos itse noudattaa alihankinnan osalta (ks. uutta lähestymistapaa koskevan sinisen kirjan 6.5 kohta);

(30) Ilmoitetun laitoksen on tutkittava osajärjestelmää koskevan työn eri osat ja määriteltävä seuraavat asiat ennen työn aloittamista, työn kestäessä ja työn loppuunsuorittamisen jälkeen:

—	osajärjestelmään ja sen eri osiin liittyvät riskit ja turvallisuusnäkökohdat

—

nykyisten laitteiden ja järjestelmien käyttö:

—	käytetään samoin kuin ennen

—	on käytetty ennen, mutta mukautetaan uuteen työhön sopiviksi

—	nykyisen suunnittelun, teknologian, materiaalin ja tuotantotekniikan käyttö

—	suunnittelua, tuotantoa, testausta ja käyttöönottoa koskevat järjestelyt

—	käyttö ja huolto

—	muiden valtuutettujen elinten aiemmat hyväksynnät

—

muiden mukana olevien elinten hyväksynnät:

—	ilmoitettu laitos voi ottaa huomioon EN45004-standardin mukaisen voimassa olevan hyväksynnän edellyttäen, ettei eturistiriitaa ole, että hyväksyntä kattaa testauksen suorittamisen ja että hyväksyntä on kelvollinen.

—	ellei virallista hyväksyntää ole, ilmoitetun laitoksen on vahvistettava, että järjestelmät, joilla valvotaan pätevyyttä, riippumattomuutta, testausta ja materiaalinkäsittelyprosesseja, -tiloja ja -laitteita sekä muita osajärjestelmää koskevaan panokseen liittyviä prosesseja, on tarkastettu.

—	ilmoitetun laitoksen on kaikissa tapauksissa arvioitava järjestelmien soveltuvuus ja päätettävä, minkä tasoista todistusta vaaditaan

—	moduulin F mukaisten homogeenisten erien ja järjestelmien käyttö

(31) Olennaiset vaatimukset käyvät ilmi teknisistä parametreista, liitännöistä ja suorituskykyvaatimuksista, jotka on esitetty YTE:n 4 luvussa.

(32) Tässä moduulissa ’hankintayksiköllä’ tarkoitetaan ”osajärjestelmän hankintayksikköä siten kuin se on direktiivissä määritelty, tai tämän yhteisöön sijoittautunutta edustajaa”.

(33) Eurooppalainen eritelmä määritellään direktiiveissä 96/48/EY ja 2001/16/EY. Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää koskevien YTE:ien soveltamisohjeessa selostetaan, kuinka eurooppalaisia eritelmiä käytetään.

(34) Tulokset voidaan esittää hakemusta jätettäessä tai myöhemmin.

(35) Ilmoitettu laitos osallistuu liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n osalta erityisesti liikkuvan kaluston tai junan käytönaikaisiin lopputesteihin. Tämä käy ilmi YTE:n vastaavasta kohdasta.

LIITE G

Varattu

LIITE H

Varattu

LIITE I

Varattu

LIITE J

Varattu

LIITE K

Varattu

LIITE L

Liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeita koskevassa YTE:ssä käsittelemättömiä asioita, joihin sovelletaan yhteisön sääntöjä tai joita koskevat kansalliset määräykset on ilmoitettava

Infrastruktuuri

Liikuntarajoitteisten henkilöiden pysäköintimahdollisuudet (4.1.2.2 kohta)

(mukaan luettuina, mutteivät kuitenkaan yksinomaan, seuraavat seikat: — paikkojen lukumäärä, niihin pääsy, niiden sijainti, mitat, materiaalit, värit, merkintä ja valaistus).

Tuntoon perustuvat polut (4.1.2.3.2 kohta)

Lattiapintojen liukumattomuus (4.1.2.5 kohta)

Pyörätuolin käyttäjille soveltuvien WC:iden mitat ja varustus (4.1.2.7.1 kohta)

Aseman edustan valaistus (4.1.2.10 kohta)

Hätävalaistus (4.1.2.10 kohta)

Näkyvä tiedotus (4.1.2.11.1 kohta)

Turvatiedot ja turvaohjeet (4.1.2.11.1 kohta)

Varoitus-, kielto- ja määräysmerkit (4.1.2.11.1 kohta)

Hätäuloskäynnit ja hälyttimet (4.1.2.13 kohta)

Matkustajamäärien vaatimat leveydet (4.1.2.14 kohta)

Portaikot (4.1.2.15 kohta)

Luiskat (4.1.2.17 kohta)

Liukuportaat (4.1.2.17 kohta)

Liukukäytävät (4.1.2.17 kohta)

Vähimmäisulottuma (4.1.2.18.2 kohta)

Raideleveyden levennys (4.1.2.18.2 kohta)

Laiturin vaara-alueen määritelmä ja tuntoon perustuva merkintä (4.1.2.19 kohta)

Tasoristeysten käyttö (4.1.2.22 kohta)

Pyörätuolin käyttäjien kuljetuksen järjestäminen asemalta, jossa on liikuntaesteitä, seuraavalle saman reitin varrella olevalle esteettömälle asemalle helposti käytettävällä välineellä (4.1.4 kohta)

Liikkuva kalusto

Asiakastiedotus (4.2.2.8.1 kohta)

Turvatiedot ja turvaohjeet (4.2.2.8.1 kohta)

Varoitus-, kielto- ja määräysmerkit (4.2.2.8.1 kohta)

Määritelmät

Valon heijastumisen mittaaminen (4.3 kohta)

Kansallinen vakiomuotoinen pistekirjoitus (4.3 kohta)

LIITE M

Kuljetettava pyörätuoli

M.1 Soveltamisala

Tässä liitteessä määritellään kuljetettavan pyörätuolin suurimmat sallitut tekniset mitat.

M.2 Ominaisuudet

Tekniset vähimmäisvaatimukset ovat:

—

Tärkeimmät mitat

—	Leveys 700 mm, johon on lisättävä vähintään 50 mm kummallekin puolelle käsiä varten, kun pyörätuolilla liikutaan

—	Pituus 1 200 mm, johon on lisättävä 50 mm jalkoja varten

—

Pyörät

—	Pienimmän pyörän on sovelluttava rakoon, joka on leveydeltään 75 mm ja korkeudeltaan 50 mm

—

Korkeus

—	enintään 1 375 mm, johon sisältyy 95 % miespuolisista käyttäjistä

—

Kääntöympyrä

—

1 500 mm

—

Paino

—	Kokonaispaino 200 kg., johon sisältyy pyörätuoli ja sen käyttäjä (ja mahdolliset matkatavarat)

—

Esteen korkeus, joka voidaan ylittää ja maavara

—	Esteen korkeus, joka voidaan ylittää (enintään) 50 mm

—	Maavara (vähintään) 60 mm

—

Suurin turvallinen kaltevuus, jossa pyörätuoli pysyy paikoillaan:

—	Pyörätuolin on oltava dynaamisesti vakaa kaikkiin suuntiin 6 asteen kulmassa

—	Pyörätuolin on oltava staattisesti vakaa kaikkiin suuntiin (myös jarrua käytettäessä) 9 asteen kulmassa

LIITE N

Liikuntarajoitteisille tarkoitetut merkinnät

N.1 Soveltamisala

Tässä liitteessä määritellään erikoismerkinnät sekä infrastruktuuria että liikkuvaa kalustoa varten.

N.2 Infrastruktuurissa käytettävät merkit

Infrastruktuurissa olevien liikuntarajoitteisille tarkoitettujen merkkien mitat on laskettava seuraavalla kaavalla:

Kirjoitusta ja kuvia sisältävien symbolien kehyksen vähimmäismitta lasketaan seuraavalla kaavalla: Lukuetäisyys millimetreinä jaettuna 250:llä, se kerrottuna 1,25:llä = kehyksen koko millimetreinä, jos kehystä käytetään.

N.3 Liikkuvassa kalustossa käytettävät merkit

Liikkuvan kaluston sisätiloissa olevien liikuntarajoitteisille tarkoitettujen merkkien pienin sallittu ruudun koko on 60 mm.

Liikkuvan kaluston ulkotiloissa olevien liikuntarajoitteisille tarkoitettujen merkkien pienin sallittu ruudun koko on 85 mm.

N.4 Kansainvälinen pyörätuolin merkki

ISO-standardin 7000:2004 symbolin 0100 mukaisen kansainvälisen merkin ”tarkoitettu liikuntarajoitteisille ja invalideille”, jolla merkitään pyörätuolin käyttäjille soveltuvat alueet, on täytettävä seuraavat kriteerit:

Symboli	Tausta
RAL 9003 Signal White	RAL 5022 Night Blue
NCS S 0500-N	NCS S 6030-R70B
C0 M0 Y0 K0	Pantone 274 EC (C100 M100 Y0 K38)

N.5 Induktiosilmukan merkki

Merkin, jolla ilmoitetaan induktiosilmukan sijainti, on oltava kuvan 1 ja seuraavien ohjeiden mukainen:

Symboli	Tausta
RAL 9003 Signal White	RAL 5022 Night Blue
NCS S 0500-N	NCS S 6030-R70B
C0 M0 Y0 K0	Pantone 274 EC (C100 M100 Y0 K38)

N.6 Avun tai tiedon pyyntöön tarkoitetun laitteen merkki

Merkin, jolla ilmoitetaan apua tai tietoja antavan laitteen sijainnista, on oltava kuvan 2 ja seuraavien ohjeiden mukainen:

Symboli	Tausta
RAL 9003 Signal White	RAL 5022 Night Blue
NCS S 0500-N	NCS S 6030-R70B
C0 M0 Y0 K0	Pantone 274 EC (C100 M100 Y0 K38)

N.7 Hätäpuhelimen merkki

Merkin, jolla ilmoitetaan hätäpuhelimen sijainti, on oltava kuvan 3 ja seuraavien ohjeiden mukainen:

Symboli	Tausta
RAL 9003 Signal White	Vihreä
NCS S 0500-N	tilanteen mukaan
C0 M0 Y0 K0	ISO 3864-1:2002 11 luku

N.8 Ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitettujen istuimien merkit

Symboli	Tausta
RAL 9003 Signal White	RAL 5022 Night Blue
NCS S 0500-N	NCS S 6030-R70B
C0 M0 Y0 K0	Pantone 274 EC (C100 M100 Y0 K38)

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 64

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	51. vuosikerta 7. maaliskuu 2008

Sisältö		II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista	Sivu
		PÄÄTÖKSET
		Komissio
		2008/163/EY
	*	Komission päätös, tehty 20 päivänä joulukuuta 2007, rautatietunneleiden turvallisuutta Euroopan laajuisessa tavanomaisessa ja suurten nopeuksien rautatiejärjestelmässä koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (tiedoksiannettu numerolla K(2007) 6450) ( 1 )	1
		2008/164/EY
	*	Komission päätös, tehty 21 päivänä joulukuuta 2007, liikuntarajoitteisia henkilöitä Euroopan laajuisessa tavanomaisessa ja suurten nopeuksien rautatiejärjestelmässä koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (tiedoksiannettu numerolla K(2007) 6633) ( 1 )	72