I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

21.2.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 46/1

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 146/2008,

annettu 14 päivänä helmikuuta 2008,

yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun asetuksen (EY) N:o 1698/2005 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kokemus on osoittanut, että on tarpeen sallia vähäiset täydentävien ehtojen noudattamatta jättämiset, jos noudattamatta jättämisen vakavuuden, laajuuden ja keston vuoksi ei olisi perusteltua välittömästi vähentää myönnettäviä suoria tukia. Tällaiseen sallivuuteen vähäisten noudattamatta jättämisten osalta olisi kuitenkin sisällytettävä toimivaltaisen kansallisen viranomaisen toteuttamat asianmukaiset jatkotoimenpiteet, kunnes noudattamatta jättäminen on korjattu. Lisäksi vähennysten tekeminen jo alun perin hyvin pieniin suorien tukien summiin saattaa osoittautua työlääksi verrattuna mahdollisesti saavutettavaan varoittavaan vaikutukseen. Tästä syystä olisi määriteltävä sopiva raja, jonka alittuessa jäsenvaltiot voivat päättää olla tekemättä vähennystä edellyttäen, että toimivaltainen kansallinen viranomainen toteuttaa toimenpiteet sen varmistamiseksi, että viljelijä korjaa kyseisen noudattamatta jättämisen.

(2)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 (2) 44 artiklan 3 kohdassa säädetään, että viljelylohkojen, jotka vastaavat tukikelpoista hehtaarimäärää, on oltava viljelijän käytössä vähintään 10 kuukautta. Kokemuksen mukaan tämä edellytys saattaa rajoittaa maakaupan markkinoiden toimivuutta ja se aiheuttaa asianomaisille viljelijöille ja hallintovirkamiehille huomattavan hallinnollisen taakan. Sen varmistamiseksi, että samasta maa-alasta ei tehdä kahta hakemusta, olisi kuitenkin asetettava päivämäärä, jona lohkojen olisi oltava viljelijän käytössä. Olisi asianmukaista, että jäsenvaltiot vahvistavat kyseisen päivämäärän, joka ei saisi olla myöhäisempi kuin määräpäivä tukihakemuksen muuttamiselle. Samaa sääntöä olisi sovellettava myös jäsenvaltioihin, jotka soveltavat yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää.

(3)

Koska määräaika, jona viljelijällä on oltava käytössään tukikelpoista hehtaarimäärää vastaavat viljelylohkot sekä tilatukijärjestelmän että yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän osalta, on lyhennetty yhteen päivään, täydentävien ehtojen mukaisia vastuusääntöjä olisi selkeytettävä erityisesti siinä tapauksessa, että maata siirretään kyseisen kalenterivuoden aikana. Sen vuoksi olisi tehtävä selväksi, että tukihakemuksen jättävän viljelijän olisi oltava vastuussa toimivaltaiselle viranomaiselle täydentävien ehtojen noudattamatta jättämisestä kyseisenä kalenterivuotena koko tukihakemuksessa ilmoitetun maatalousmaan osalta. Tällä ei tulisi estää yksityisoikeudellisia järjestelyjä kyseisen viljelijän ja sen henkilön välillä, jolle tai jolta maatalousmaa on siirtynyt.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 71 h artiklassa säädetään, että mainitun asetuksen 2 artiklan g alakohdassa tarkoitetut uudet jäsenvaltiot voivat tilatukijärjestelmässä vahvistaa erilaisia oikeuksien yksikköarvoja jaettavaksi nurmena tai monivuotisena laitumena oleville hehtaareille ja muille tukikelpoisille hehtaareille sellaisina kuin ne on määritelty 30 päivänä kesäkuuta 2003 tai Bulgarian ja Romanian osalta 30 päivänä kesäkuuta 2005. Uudet jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön viljelylohkojen tunnistusjärjestelmän mainitun asetuksen 20 artiklan mukaisesti. Teknisten ongelmien vuoksi on kuitenkin mahdollista, että kyseiseen tunnistusjärjestelmään siirryttäessä eräiden vuonna 2003 olemassa olleiden lohkojen ominaispiirteitä ei ole otettu asianmukaisesti huomioon. Jotta mahdollisuutta vahvistaa erilaisia yksikköarvoja voitaisiin soveltaa joustavasti, lohkojen määrittelemisen päivämäärä olisi mukautettava 30 päiväksi kesäkuuta 2006. Bulgarian ja Romanian osalta lohkojen määrittelemisen päivämäärän olisi kuitenkin oltava 1 päivä tammikuuta 2008. Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 1782/2003 71 h artikla olisi muutettava.

(5)

Kokemus on myös osoittanut, että täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen kattamien lakisääteisten hoitovaatimusten hallinnointia varten tarvittavan hallinnollisen infrastruktuurin perustaminen edellyttää merkittävää hallinnointityötä. Lakisääteisten hoitovaatimusten käyttöönottoa ja juohevaa täytäntöönpanoa helpottaisi, jos yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää soveltavissa uusissa jäsenvaltioissa sovellettaisiin kolmen vuoden pituista lakisääteisten hoitovaatimusten asteittaista käyttöönottomenettelyä, joka on samanlainen kuin yhteisössä sen 30 päivän huhtikuuta 2004 mukaisessa kokoonpanossa sovellettava, asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteessä III esitetyn aikataulun mukainen asteittainen käyttöönottomenettely. Tätä asteittaista käyttöönottomenettelyä olisi voitava soveltaa myös, vaikka uusi jäsenvaltio päättää soveltaa suoria tukia täysimääräisesti ennen yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän viimeistä mahdollista soveltamispäivää. Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 1782/2003 143 b artiklan 6 kohta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 (3) 51 artiklan 3 kohta olisi muutettava.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 143 b artiklan 10 ja 11 kohdassa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat uusien jäsenvaltioiden siirtymistä yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmästä tilatukijärjestelmään. Kyseisten sääntöjen mukaan komission täytyy hyväksyä uuden jäsenvaltion päätös panna täytäntöön tilatukijärjestelmä arvioituaan, miten valmis kyseinen uusi jäsenvaltio on siihen. Tällainen etukäteislupa ei enää ole tarpeellinen, koska lähes kaikki suorat tuet on irrotettu tuotannosta ja koska sekä yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmä että tilatukijärjestelmä on irrotettu tuotannosta ja ne ovat pinta-alaperusteisia tukia ja sisältävät useimmat yhdennetyn järjestelmän osat, erityisesti viljelylohkojen tunnistusjärjestelmän. Sen vuoksi kyseiset säännökset olisi poistettava. 143 b artiklan 10 ja 11 kohdan poistaminen edellyttää merkittävää muutosta 143 b artiklan 9 kohtaan. Sen vuoksi myös kyseinen säännös olisi muutettava.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteessä XII olevassa taulukossa 2 vahvistetaan täydentävän kansallisen suoran tuen maksettavat kokonaismäärät Kyproksessa, jossa yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää sovelletaan vuoteen 2008 asti. Koska yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän soveltamista on jatkettu neuvoston asetuksella (EY) N:o 2012/2006 (4), on tarpeen vahvistaa tuen maksettavat kokonaismäärät Kyproksessa sikäli kuin yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää sovelletaan vuosina 2009 ja 2010.

(8)	Tilatukijärjestelmän valinneet uudet jäsenvaltiot ovat päättäneet ottaa sen käyttöön vuodesta 2007 alkaen. Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 1782/2003 71 h artiklan muutosta on asianmukaista soveltaa näihin uusiin jäsenvaltioihin kyseisestä ajankohdasta alkaen.

(9)

Monilla tällä asetuksella muutetuilla säännöksillä säännöt tulisivat voimassa olevia sääntöjä edullisemmiksi asianomaisten viljelijöiden kannalta: näitä ovat varsinkin täydentävien ehtojen vähäisen noudattamatta jättämisen salliminen, vähennysten tekeminen tietyn rajan alapuolella, sen päivämäärän vahvistaminen, jona viljelijällä on oltava käytössään tilatukijärjestelmän ja yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän mukaan tukikelpoinen maa-alue sekä yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää soveltaville uusille jäsenvaltioille myönnettävä asteittaisen käyttöönoton jakso täydentäviin ehtoihin liittyvien vaatimusten panemiseksi täysin täytäntöön niiden alueella. Säännösten taannehtivalla soveltamisella ei tulisi loukata asianomaisten taloudellisten toimijoiden oikeusvarmuuden periaatetta. Sama koskee asetuksen (EY) N:o 1782/2003 71 h artiklan muutettua säännöstä. Viljelijöiden vastuuta ehtojen noudattamatta jättämisestä maan siirtämisen ollessa kyseessä koskevia säännöksiä olisi kuitenkin sovellettava 1 päivästä huhtikuuta 2008, jotta asianomaisille viljelijöille taattaisiin riittävä oikeusvarmuus ja varmistettaisiin samalla näiden säännösten tehokas soveltaminen vuonna 2008.

(10)	Näin ollen asetukset (EY) N:o 1782/2003 ja (EY) N:o 1698/2005 olisi muutettava vastaavasti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1782/2003 seuraavasti:

Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Jos lakisääteisiä hoitovaatimuksia tai hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusta ei jonkin kalenterivuoden (jäljempänä ’asianomainen kalenterivuosi’) jonain aikana noudateta ja kyseinen noudattamatta jättäminen johtuu suoraan tukihakemuksen asianomaisena kalenterivuonna jättäneen viljelijän toiminnasta tai laiminlyönnistä, viljelijälle myönnettävien suorien tukien kokonaismäärää vähennetään tai määrä perutaan 7 artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti sen jälkeen kun on sovellettu 10 ja 11 artiklaa.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan myös, jos kyseinen noudattamatta jättäminen johtuu suoraan sellaisen henkilön toiminnasta tai laiminlyönnistä, jolle tai jolta maatalousmaa on siirtynyt.

Ensimmäistä ja toista alakohtaa sovellettaessa vuoden 2008 osalta kalenterivuosi vastaa jaksoa 1. huhtikuuta–31. joulukuuta 2008.

Tässä kohdassa ’siirtymisellä’ tarkoitetaan minkä tahansa tyyppistä toimea, jolla maatalousmaa lakkaa olemasta siirtäjän käytössä.”

Lisätään kohta seuraavasti:

”3. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, ja 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa yksityiskohtaisissa säännöissä säädettyjen edellytysten mukaisesti jäsenvaltiot voivat päättää olla tekemättä vähennystä tai jättämättä tuen ulkopuolelle, jos kyseinen määrä on enintään 100 euroa viljelijää ja kalenterivuotta kohti.

Jos jäsenvaltio päättää käyttää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua vaihtoehtoa, toimivaltainen viranomainen toteuttaa seuraavana vuonna tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että viljelijä oikaisee havaitun noudattamatta jättämisen. Havainnot ja tilanteen korjaamiseksi toteutettavat toimet on ilmoitettava viljelijälle.”

Lisätään 7 artiklan 2 kohtaan alakohdat seuraavasti:

”Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa jäsenvaltiot voivat päättää olla tekemättä vähennystä, kun noudattamatta jättämistä on sen vakavuuden, laajuuden ja keston vuoksi pidettävä vähäisenä. Vähäisenä ei kuitenkaan pidetä noudattamatta jättämistä, joka aiheuttaa välittömän vaaran kansanterveydelle tai eläinten terveydelle.

Jollei viljelijä ole ryhtynyt välittömästi toimiin havaitun noudattamatta jättämisen korjaamiseksi, toimivaltainen viranomainen toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, jotka voidaan mikäli tarkoituksenmukaista rajoittaa hallinnolliseen tarkistukseen, sen varmistamiseksi, että viljelijä oikaisee havaitun noudattamatta jättämisen. Havainnot vähäisestä noudattamatta jättämisestä ja tilanteen korjaamiseksi toteutettavat toimet on ilmoitettava viljelijälle.”

Korvataan 44 artiklan 3 kohdan toinen virke seuraavasti:

”Paitsi jos kyseessä on ylivoimainen este tai poikkeukselliset olosuhteet, kyseisten lohkojen on oltava viljelijän käytössä jäsenvaltion vahvistamana päivänä, joka ei saa olla myöhempi kuin kyseisessä jäsenvaltiossa vahvistettu määräpäivä tukihakemuksen muuttamiselle.”

Korvataan 71 h artikla seuraavasti:

”71 h artikla

Nurmi

Uudet jäsenvaltiot voivat puolueettomien kriteerien mukaisesti myös vahvistaa alueellisen enimmäismäärän tai sen osan puitteissa erilaisia oikeuksien yksikköarvoja jaettavaksi 71 f artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille viljelijöille nurmena olevien hehtaarien, sellaisina kuin ne on määritelty 30 päivänä kesäkuuta 2006, ja muiden tukikelpoisten hehtaarien tai vaihtoehtoisesti monivuotisena laitumena olevien hehtaarien, sellaisina kuin ne on määritelty 30 päivänä kesäkuuta 2006, ja muiden tukikelpoisten hehtaarien osalta.

Bulgarian ja Romanian osalta määrittelemisen päivämäärä on kuitenkin 1 päivä tammikuuta 2008.”

Muutetaan 143 b artikla seuraavasti:

Lisätään 5 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Paitsi jos kyseessä on ylivoimainen este tai poikkeukselliset olosuhteet, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen lohkojen on oltava viljelijän käytössä jäsenvaltion vahvistamana päivänä, joka ei saa olla myöhempi kuin kyseisessä jäsenvaltiossa vahvistettu määräpäivä tukihakemuksen muuttamiselle.”;

Korvataan 6 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

”Edellä 3, 4, 6, 7 ja 9 artiklan soveltaminen on 1 päivästä tammikuuta 2005 alkaen 31 päivään joulukuuta 2008 saakka uusille jäsenvaltioille valinnaista siltä osin kuin kyseiset säännökset liittyvät lakisääteisiin hoitovaatimuksiin. Yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmässä kyseisissä jäsenvaltioissa tukia saavan viljelijän on 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen noudatettava liitteessä III tarkoitettuja lakisääteisiä hoitovaatimuksia seuraavan aikataulun mukaisesti:

a)	liitteessä III olevassa A kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2009;

b)	liitteessä III olevassa B kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2011;

c)	liitteessä III olevassa C kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2011.

Bulgariassa ja Romaniassa 3, 4, 6, 7 ja 9 artiklan soveltaminen on kuitenkin valinnaista 31 päivään joulukuuta 2011 saakka siltä osin kuin kyseiset säännökset liittyvät lakisääteisiin hoitovaatimuksiin. Yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmässä kyseisissä jäsenvaltioissa tukia saavan viljelijän on 1 päivästä tammikuuta 2012 alkaen noudatettava liitteessä III tarkoitettuja lakisääteisiä hoitovaatimuksia seuraavan aikataulun mukaisesti:

a)	liitteessä III olevassa A kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2012;

b)	liitteessä III olevassa B kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014;

c)	liitteessä III olevassa C kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

Uudet jäsenvaltiot voivat soveltaa kolmannessa alakohdassa säädettyä vaihtoehtoa myös sikäli kuin ne päättävät lopettaa yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän soveltamisen ennen 9 kohdassa säädetyn soveltamiskauden päättymistä.”;

c)	Korvataan 9 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti: ”Yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmä on kunkin uuden jäsenvaltion käytettävissä soveltamiskauden, joka päättyy vuoden 2010 lopussa.”;

d)	Poistetaan 10 ja 11 kohta.

6)	Muutetaan liite XII tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1698/2005 51 artiklan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Ensimmäisessä alakohdassa säädettyä poikkeusta sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2008 saakka. Yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmässä tukia saavan viljelijän on 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen noudatettava asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteessä III tarkoitettuja lakisääteisiä hoitovaatimuksia seuraavan aikataulun mukaisesti:

a)	liitteessä III olevassa A kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2009;

b)	liitteessä III olevassa B kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2011;

c)	liitteessä III olevassa C kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2011.

Bulgariassa ja Romaniassa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 3, 4, 6, 7 ja 9 artiklan soveltaminen on kuitenkin valinnaista 31 päivään joulukuuta 2011 saakka siltä osin kuin kyseiset säännökset liittyvät lakisääteisiin hoitovaatimuksiin. Yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmässä tukia saavan viljelijän on 1 päivästä tammikuuta 2012 alkaen noudatettava asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteessä III tarkoitettuja lakisääteisiä hoitovaatimuksia seuraavan aikataulun mukaisesti:

a)	liitteessä III olevassa A kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2012;

b)	liitteessä III olevassa B kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014;

c)	liitteessä III olevassa C kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

Uudet jäsenvaltiot voivat myös soveltaa toisessa alakohdassa säädettyä vaihtoehtoa sikäli kuin ne päättävät lopettaa yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän soveltamisen ennen asetuksen (EY) N:o 1782/2003 143 b artiklan 9 kohdassa säädetyn soveltamiskauden päättymistä.”

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2008 seuraavin poikkeuksin:

a)	asetuksen 1 artiklan 1 kohdan a alakohtaa sovelletaan 1 päivästä huhtikuuta 2008;

b)	asetuksen 1 artiklan 4 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä helmikuuta 2008.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. ZVER

(1) Lausunto annettu 11. joulukuuta 2007 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2) EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1276/2007 (EUVL L 284, 30.10.2007, s. 11).

(3) EUVL L 277, 21.10.2005, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2012/2006 (EUVL L 384, 29.12.2006, s. 8).

(4) EUVL L 384, 29.12.2006, s. 8.

LIITE

Lisätään asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteessä XII olevaan taulukkoon 2 seuraavat kaksi saraketta:

”2009	2010
0	0
1 795 543	1 572 955
0	0
3 456 448	3 438 488
4 608 945	4 608 945
10 724 282	10 670 282
5 547 000	5 115 000
156 332	149 600
4 323 820	4 312 300
1 038 575	1 035 875
31 650 945	30 903 405”

21.2.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 46/11

NEUVOSTON DIREKTIIVI 2008/7/EY,

annettu 12 päivänä helmikuuta 2008,

pääoman hankinnasta suoritettavista välillisistä veroista

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 93 ja 94 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Pääoman hankinnasta suoritettavista välillisistä veroista 17 päivänä heinäkuuta 1969 annettua neuvoston direktiiviä 69/335/ETY (3) on muutettu merkittävällä tavalla useaan otteeseen (4). Koska siihen on tarpeen tehdä lisää muutoksia, direktiivi olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

(2)

Pääoman hankinnasta suoritettavat välilliset verot, joita ovat pääoman hankintavero (yhtiöihin ja yrityksiin sijoitettavista pääomapanoksista kannettava vero), arvopapereista suoritettava leimavero ja rakenneuudistustoimista kannettava vero riippumatta siitä, lisäävätkö tällaiset toimet pääomaa vai eivät, saattavat johtaa syrjintään, kaksinkertaiseen verotukseen ja eroavuuksiin, jotka häiritsevät pääomien vapaata liikkuvuutta. Sama koskee myös muita välillisiä veroja, joilla on samat ominaisuudet kuin pääoman hankintaverolla ja arvopapereista suoritettavalla leimaverolla.

(3)	Sen vuoksi on sisämarkkinoiden etujen mukaista yhdenmukaistaa pääoman hankinnasta suoritettavia välillisiä veroja koskeva lainsäädäntö, jotta voitaisiin mahdollisimman suurelta osin poistaa tekijät, jotka saattavat vääristää kilpailun edellytyksiä tai estää pääomien vapaata liikkuvuutta.

(4)	Pääoman hankintaveron taloudelliset vaikutukset haittaavat yritysten uudelleen järjestämistä ja toiminnan kehittämistä. Tällaiset vaikutukset ovat erityisen haitallisia talouden nykytilanteessa, jossa ensisijaiseksi tavoitteeksi on asetettava investointien edistäminen.

(5)	Paras keino näiden päämäärien saavuttamiseksi olisi pääoman hankintaveron poistaminen.

(6)

Eräät tällä hetkellä pääoman hankintaveroa soveltavat jäsenvaltiot eivät kuitenkaan voi hyväksyä tulonmenetyksiä, joita aiheutuisi tällaisen toimenpiteen välittömästä toteuttamisesta. Näillä jäsenvaltioilla olisi sen vuoksi oltava mahdollisuus jatkaa pääoman hankintaveron soveltamista kaikkiin tai joihinkin kyseessä oleviin liiketoimiin, kuitenkin niin, että samassa jäsenvaltiossa on sovellettava kiinteää verokantaa. Kun jäsenvaltio on päättänyt olla soveltamatta pääoman hankintaveroa kaikkiin tai joihinkin tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluviin liiketoimiin, sillä ei saisi olla mahdollisuutta ottaa tällaista veroa uudelleen käyttöön.

(7)

Sisämarkkinoiden käsitteeseen sisältyy jo se, että sisämarkkinoilla yhtiöltä tai yritykseltä olisi kannettava pääoman hankinnasta vero vain yhden kerran. Jos siis jäsenvaltio, jolla on kyseinen verotusoikeus, ei kanna pääoman hankintaveroa jostakin tai kaikista tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvista liiketoimista, millään muullakaan jäsenvaltiolla ei ole verotusoikeutta näihin liiketoimiin.

(8)	On aiheellista soveltaa edelleen tiukkoja vaatimuksia tilanteisiin, joissa jäsenvaltiot jatkavat pääoman hankintaveron kantamista, erityisesti poikkeusten ja verokannan alennusten osalta.

(9)	Pääoman hankintaveron lisäksi pääoman hankinnasta ei olisi kannettava muita välillisiä veroja. Erityisesti arvopapereista ei olisi kannettava leimaveroa, siitä riippumatta, mikä on arvopapereiden alkuperä ja edustavatko ne yrityksen omaa pääomaa vai sen lainapääomaa.

(10)	Direktiivissä 69/335/ETY oleva pääomayhtiöiden luettelo on epätäydellinen ja sitä olisi sen vuoksi mukautettava.

(11)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, vaan ne siten voidaan paremmin saavuttaa yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(12)

Velvoite saattaa tämä direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä olisi rajattava niihin säännöksiin, jotka johtavat asiasisällön muuttumiseen aiempiin direktiiveihin verrattuna. Muuttumattomien säännösten saattamista kansallisen lainsäädännön osaksi koskeva velvoite johtuu aikaisemmista direktiiveistä.

(13)	Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa liitteessä II olevassa B osassa mainittuihin jäsenvaltioita velvoittaviin määräaikoihin, joiden kuluessa jäsenvaltioiden on saatettava direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä.

(14)	Pääoman hankintaveron haitalliset vaikutukset huomioon ottaen komission olisi kyseisen veron poistamista silmällä pitäen annettava joka kolmas vuosi kertomus tämän direktiivin toimivuudesta,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I LUKU

KOHDE JA SOVELTAMISALA

1 artikla

Kohde

Tässä direktiivissä säädetään välillisten verojen kantamisesta seuraavissa tapauksissa:

a)	pääomayhtiöiden pääomapanokset;

b)	pääomayhtiöiden rakenneuudistustoimet;

c)	eräiden arvopaperien ja debentuurilainojen liikkeeseen laskeminen.

2 artikla

Pääomayhtiö

1. Tässä direktiivissä ’pääomayhtiöllä’ tarkoitetaan

a)	yhtiötä, jonka yhtiömuoto on jokin liitteessä I luetelluista;

b)	yhtiötä, yritystä, yhteenliittymää tai oikeushenkilöä, jonka pääoman tai varojen osuudet ovat vaihdettavissa arvopaperipörssissä;

c)	voittoa tavoittelevaa yhtiötä, yritystä, yhteenliittymää tai oikeushenkilöä, jonka osakkailla on oikeus myydä osuutensa kolmansille osapuolille ilman etukäteisvaltuutusta ja joiden vastuu yhtiön, yrityksen, yhteenliittymän tai oikeushenkilön veloista rajoittuu heidän osuuksiensa arvoon.

2. Tässä direktiivissä pääomayhtiöksi katsotaan myös muu voittoa tavoitteleva yhtiö, yritys, yhteenliittymä tai oikeushenkilö.

3 artikla

Pääomapanokset

Jollei 4 artiklasta muuta johdu, tässä direktiivissä pidetään seuraavia liiketoimia pääomapanoksina:

a)	pääomayhtiön perustaminen;

b)	sellaisen yhtiön, yrityksen, yhteenliittymän tai oikeushenkilön, joka ei ole pääomayhtiö, muuttaminen pääomayhtiöksi;

c)	pääomayhtiön pääoman korottaminen millaisten tahansa omaisuuserien sijoituksella;

pääomayhtiön varojen lisääminen millaisten tahansa omaisuuserien sijoituksella siten, että vastikkeena tästä ei anneta osuuksia yhtiön pääomasta tai varoista, vaan osakkailla olevien oikeuksien kaltaisia oikeuksia, kuten äänioikeuksia tai oikeuksia osuuteen yhtiön voitosta taikka oikeuksia jako-osaan yhtiötä purettaessa;

e)	sellaisen pääomayhtiön tosiasiallisen liikkeenjohdon siirtäminen kolmannesta maasta jäsenvaltioon, jonka sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee kolmannessa maassa;

f)	sellaisen pääomayhtiön sääntömääräisen kotipaikan siirtäminen kolmannesta maasta jäsenvaltioon, jonka tosiasiallinen liikkeenjohto sijaitsee kolmannessa maassa;

g)	pääomayhtiön pääoman korottaminen käyttämällä tähän tämän pääomayhtiön voittoja tai pysyviä tai väliaikaisia rahastoja;

h)	pääomayhtiön varojen sellainen lisääminen jonkin osakkaan tarjoamilla palveluilla, joka ei johda yhtiön pääoman korottamiseen, mutta joka johtaa oikeuksien muuttumiseen yhtiössä tai joka voi lisätä yhtiön osuuksien arvoa;

i)	pääomayhtiön lainanotto, jos velkojalla on oikeus osuuteen yhtiön voitosta;

j)	pääomayhtiön lainanotto osakkaalta tai osakkaan puolisolta taikka lapselta sekä osakkaan takaaman lainan otto kolmannelta henkilöltä edellyttäen, että lainalla on sama vaikutus kuin yhtiön pääoman lisäämisellä.

4 artikla

Rakenneuudistustoimet

1. Tässä direktiivissä seuraavia rakenneuudistustoimia ei pidetä pääomapanoksina:

yhden tai useamman pääomayhtiön kaikkien varojen ja velkojen tai yhden tai useamman toimialan siirtäminen yhteen tai useampaan pääomayhtiöön, jota ollaan parhaillaan perustamassa tai joka on jo perustettu, jos siirron vastasuoritus koostuu ainakin osittain hankkivan yhtiön pääomaa edustavista arvopapereista;

sellaisen pääomayhtiön, jota ollaan parhaillaan perustamassa tai joka on jo perustettu, suorittama osakkeiden hankinta, jolla saavutetaan enemmistö jonkin toisen pääomayhtiön äänioikeuksista, jos osakkeiden hankkimisen vastasuoritus koostuu ainakin osittain ensiksi mainitun yhtiön pääomaa edustavista arvopapereista. Jos enemmistö äänioikeuksista saavutetaan kahdella tai useammalla liiketoimella, ainoastaan sitä liiketointa, jolla enemmistö äänioikeudesta saavutetaan, ja sitä seuraavia liiketoimia pidetään rakenneuudistustoimina.

2. Rakenneuudistustoimiin kuuluu myös sellaisen pääomayhtiön kaikkien varojen ja velkojen siirtäminen toiseen pääomayhtiöön, jonka viimeksi mainittu omistaa kokonaan.

II LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

5 artikla

Liiketoimet, joista ei kanneta välillisiä veroja

1. Jäsenvaltiot eivät saa kantaa pääomayhtiöiltä mitään välillistä veroa seuraavista:

a)	pääomapanokset;

b)	lainat tai palvelujen tarjonta, joka tapahtuu osana pääomapanosta;

c)	ennen liiketoiminnan aloittamista tehtävä rekisteröinti tai muu muodollisuus, jota pääomayhtiöltä voidaan edellyttää sen oikeudellisen muodon vuoksi;

pääomayhtiön perustamisasiakirjan tai sääntöjen muuttaminen ja erityisesti seuraavat:

i)	pääomayhtiön muuttaminen erityyppiseksi pääomayhtiöksi;

ii)	pääomayhtiön tosiasiallisen liikkeenjohdon keskuksen tai sääntömääräisen kotipaikan siirtäminen yhdestä jäsenvaltiosta toiseen jäsenvaltioon;

iii)	muutos pääomayhtiön tavoitteissa;

iv)	pääomayhtiön toiminta-ajan pidentäminen;

e)	edellä 4 artiklassa tarkoitetut rakenneuudistustoimet.

2. Jäsenvaltiot eivät saa kantaa mitään välillistä veroa seuraavista:

osakkeiden, osuuksien tai muiden samankaltaisten arvopapereiden taikka tällaisia arvopapereita vastaavien todistusten laatiminen, liikkeeseen laskeminen, ottaminen kaupankäynnin kohteeksi arvopaperipörssissä, vaihdantaan saattaminen tai niillä tapahtuva kaupankäynti, niiden liikkeeseenlaskijasta riippumatta;

lainat, mukaan lukien valtion joukkovelkakirjalainat, jotka toteutetaan laskemalla liikkeeseen debentuureja tai muita siirtokelpoisia arvopapereita, niiden liikkeeseenlaskijasta riippumatta, tai näihin liittyvät muodollisuudet, tai tällaisten joukkovelkakirjojen tai muiden siirtokelpoisten arvopapereiden laatiminen, liikkeeseen laskeminen, ottaminen kaupankäynnin kohteeksi arvopaperipörssissä, vaihdantaan saattaminen tai niillä tapahtuva kaupankäynti.

6 artikla

Verot ja arvonlisävero

1. Sen estämättä, mitä 5 artiklassa säädetään, jäsenvaltiot voivat kantaa seuraavia veroja:

a)	kiinteä tai vaihtuvamääräinen vero arvopapereiden siirroista;

b)	oikeuden luovutuksista kannettava vero, mukaan lukien maa-alueiden rekisteröinnistä kannettava vero, joka kohdistuu jäsenvaltion alueella sijaitsevan liiketoiminnan tai kiinteän omaisuuden siirtämiseen pääomayhtiöön;

c)	pääomayhtiöön siirrettävän kaikenlaisen omaisuuden luovutuksista kannettava vero sikäli kuin tämä omaisuus luovutetaan muuta korvausta kuin yhtiöosuuksia vastaan;

d)	verot, jotka koskevat maa-alueiden tai muun omaisuuden osalta kirjattavien kiinnitysten ja muiden rasitteiden perustamista, kirjaamista tai kuolettamista;

e)	palkkioiden ja korvausten muodossa kannettavat verot;

f)	arvonlisävero.

2. Edellä 1 kohdan b–e alakohdassa lueteltujen maksujen ja verojen määrä ei saa vaihdella sen perusteella, sijaitseeko pääomayhtiön tosiasiallinen liikkeenjohto tai sääntömääräinen kotipaikka maksut ja verot kantavassa jäsenvaltiossa vai ei. Nämä määrät eivät saa ylittää niiden maksujen ja verojen määriä, joita kannetaan näitä veroja ja maksuja kantavassa jäsenvaltiossa suoritettavista samanlaisista liiketoimista.

III LUKU

ERITYISSÄÄNNÖKSET

7 artikla

Pääoman hankintaveron kantaminen eräissä jäsenvaltioissa

1. Sen estämättä, mitä 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään, jäsenvaltio, joka 1 päivänä tammikuuta 2006 kantoi pääomayhtiön pääomapanoksista veroa, jäljempänä ’pääoman hankintavero’, saa jatkaa veron kantamista edellyttäen, että se täyttää 8–14 artiklassa säädetyt vaatimukset.

2. Jos jäsenvaltio lopettaa pääoman hankintaveron kantamisen 1 päivän tammikuuta 2006 jälkeen, se ei saa ottaa sitä uudelleen käyttöön.

3. Sen estämättä, mitä 10 artiklan 2 kohdassa säädetään, jos jäsenvaltio lopettaa pääoman hankintaveron kantamisen 3 artiklan g–j alakohdassa tarkoitetuista pääomanpanoksista 1 päivän tammikuuta 2006 jälkeen, se ei saa ottaa sitä uudelleen käyttöön näiden pääomapanosten osalta.

4. Sen estämättä, mitä 10 artiklan 4 kohdassa säädetään, jos jäsenvaltio lopettaa pääoman hankintaveron kantamisen sijoitus- tai käyttöpääoman hankkimisesta sivuliikkeelle 1 päivän tammikuuta 2006 jälkeen, se ei saa ottaa sitä uudelleen käyttöön näiden pääomapanosten osalta.

5. Jos jäsenvaltio myöntää 13 artiklan nojalla poikkeuksia 1 päivän tammikuuta 2006 jälkeen, se ei saa enää myöhemmin kantaa pääoman hankintaveroa näistä pääomapanoksista.

8 artikla

Pääoman hankintaveron verokanta

1. Pääoman hankintaveron verokannan on oltava kiinteä.

2. Jäsenvaltion soveltama pääoman hankintaveron verokanta ei saa olla korkeampi kuin asianomaisen jäsenvaltion 1 päivänä tammikuuta 2006 soveltama verokanta.

Jos jäsenvaltio mainitun päivän jälkeen alentaa sovellettavaa verokantaa, se ei saa ottaa uudelleen käyttöön korkeampaa verokantaa.

3. Pääoman hankintaveron verokanta ei missään tapauksessa saa olla korkeampi kuin 1 prosentti.

9 artikla

Eräiden yhteisöjen jättäminen direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle

Jäsenvaltiot voivat pääoman hankintaveroa kantaessaan olla pitämättä 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja yhteisöjä pääomayhtiöinä.

10 artikla

Pääoman hankintaveron alaiset liiketoimet ja verotusoikeuksien jakaminen

1. Jos jäsenvaltio jatkaa pääoman hankintaveron kantamista 7 artiklan 1 kohdan nojalla, sen on kannettava sitä 3 artiklan a–d alakohdassa tarkoitetuista pääomapanoksista, jos pääomayhtiön tosiasiallinen liikkeenjohto sijaitsee kyseisessä jäsenvaltiossa silloin, kun pääomapanos sijoitetaan.

Sen on myös kannettava pääoman hankintaveroa 3 artiklan e ja f alakohdassa tarkoitetuista pääomapanoksista.

2. Kun jäsenvaltio jatkaa pääoman hankintaveron kantamista, se saa kantaa sitä 3 artiklan g–j alakohdassa tarkoitetuista pääomapanoksista, jos pääomayhtiön tosiasiallinen liikkeenjohto sijaitsee kyseisessä jäsenvaltiossa silloin, kun pääomapanos sijoitetaan.

3. Kun pääomayhtiön tosiasiallinen liikkeenjohto sijaitsee kolmannessa maassa ja sen sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee pääoman hankintaveroa soveltavassa jäsenvaltiossa, pääomapanoksista kannetaan pääoman hankintaveroa kyseisessä jäsenvaltiossa.

4. Kun pääomayhtiön sääntömääräinen kotipaikka ja tosiasiallinen liikkeenjohto sijaitsevat kolmannessa maassa, sijoitus- tai käyttöpääoman hankkimisesta sivuliikkeelle, joka sijaitsee pääoman hankintaveroa soveltavassa jäsenvaltiossa, pääoman hankintaveroa saadaan kantaa tässä jäsenvaltiossa.

11 artikla

Pääoman hankintaveron veroperuste

1. Edellä 3 artiklan a, c ja d alakohdassa tarkoitettujen pääomapanosten osalta pääoman hankintaveron veroperusteena käytetään kaikenlaisten osakkailta saatujen tai saatavien varojen tosiasiallista arvoa, josta on vähennetty siirretyt velkavastuut ja kustakin pääomapanoksesta yhtiölle aiheutuneet kustannukset.

Pääoman hankintaveron kantamista voidaan lykätä siihen saakka, kun pääomapanokset on sijoitettu.

2. Edellä 3 artiklan b, e ja f alakohdassa tarkoitettujen pääomapanosten osalta pääoman hankintaveron veroperusteena käytetään yhtiölle muuttamis- tai siirtohetkellä kuuluneiden varojen tosiasiallista arvoa, josta on vähennetty velat ja kulut, joista yhtiö vastasi kyseisenä ajankohtana.

3. Edellä 3 artiklan g alakohdassa tarkoitettujen pääomapanosten osalta pääoman hankintaveron veroperusteena käytetään tällaisen lisäyksen nimellisarvoa.

4. Edellä 3 artiklan h alakohdassa tarkoitettujen pääomapanosten osalta pääoman hankintaveron veroperusteena käytetään tarjottavien palvelujen tosiasiallista arvoa, josta on vähennetty siirretyt velkavastuut ja tällaisista palveluista yhtiölle aiheutuvat kustannukset.

5. Edellä 3 artiklan i ja j alakohdassa tarkoitettujen pääomapanosten osalta pääoman hankintaveron veroperusteena käytetään otetun lainan nimellisarvoa.

6. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kullekin osakkaalle merkittyjen tai kuuluvien yhtiön osakkeiden tosiasiallista arvoa voidaan käyttää pääoman hankintaveron veroperusteena, paitsi jos pääomapanokset on suoritettu pelkästään käteismaksuna.

Veronalainen määrä ei missään tapauksessa saa olla pienempi kuin kullekin osakkaalle merkittyjen tai kuuluvien yhtiön osakkeiden nimellisarvo.

12 artikla

Määrät, joita ei oteta huomioon pääoman hankintaveron veroperusteessa

1. Pääoman korottamisen osalta ei pääoman hankintaveron veroperusteessa oteta huomioon seuraavia:

a)	pääomayhtiölle kuuluvat varat, jotka on sidottu pääoman lisäämiseen ja joista on jo kannettu pääoman hankintavero;

b)	pääomayhtiön ottamat lainat, jotka on muunnettu yhtiöosuuksiksi ja joista on jo kannettu pääoman hankintavero.

2. Jäsenvaltio saa olla ottamatta huomioon pääoman hankintaveron veroperusteessa sellaisen osakkaan pääoman määrän, jolla on rajoittamaton vastuu pääomayhtiön velvoitteista, sekä tällaisen osakkaan osuuden yhtiön varoista.

Jos jäsenvaltio käyttää tätä mahdollisuutta, pääoman hankintaveroa kannetaan liiketoimista, joiden osalta osakkaan vastuu rajoittuu hänen osuuteensa yhtiön pääomasta erityisesti silloin, kun vastuun rajoitus johtuu pääomayhtiön muuntamisesta muuntyyppiseksi pääomayhtiöksi.

Pääoman hankintavero kannetaan kaikissa tällaisissa tapauksissa sellaisten yhtiön osuuksien arvosta, jotka kuuluvat osakkaille, joilla on rajoittamaton vastuu yhtiön velvoitteista.

3. Edellä 3 artiklan c alakohdassa tarkoitetun pääomapanoksen osalta, kun yhtiön pääoma on alentunut syntyneiden tappioiden vuoksi, se osa pääomapanoksesta, joka vastaa tällaista pääoman alenemista, voidaan jättää huomioon ottamatta veroperusteessa edellyttäen, että pääomapanos suoritetaan neljän vuoden kuluessa pääoman alenemisesta.

13 artikla

Eräisiin pääomayhtiöihin sijoitettaville pääomapanoksille myönnettävä poikkeus

Jäsenvaltiot voivat olla kantamatta pääoman hankintaveroa seuraaviin yhtiöihin sijoitettavista pääomapanoksista:

a)	pääomayhtiöt, jotka tarjoavat julkisia palveluja, kuten julkisen liikenteen harjoittajat, satamayritykset sekä vesi-, kaasu- ja sähkölaitokset, jos valtio taikka alue- tai paikallisviranomaiset omistavat vähintään puolet yhtiön pääomasta;

b)	pääomayhtiöt, jotka sääntöjensä mukaisesti ja tosiasiallisesti toimivat yksinomaan ja välittömästi kulttuuri-, sosiaali-, avustus- tai koulutustarkoituksessa.

Jäsenvaltion, joka ei kanna pääoman hankintaveroa tällaisista pääomapanoksista, on myös myönnettävä vastaava poikkeus 10 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulle sijoitus- tai käyttöpääoman hankkimiselle sivuliikkeelle, joka on sijoittautunut sen alueella.

14 artikla

Poikkeusmenettely

Tietyntyyppisiin pääomapanoksiin tai pääomayhtiöihin voidaan soveltaa poikkeuksia tai verokannan alennuksia, jotta verotus olisi tasapuolista, tai sosiaaliset näkökohdat tulisivat huomioon otetuiksi tai jäsenvaltioille annettaisiin mahdollisuus toimia erityistilanteissa.

Jos jäsenvaltio aikoo toteuttaa tällaisen toimenpiteen, sen on ilmoitettava asiasta hyvissä ajoin komissiolle ottaen huomioon perustamissopimuksen 97 artiklan määräykset.

IV LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

15 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin 3, 4, 5, 7, 8, 12, 13 ja 14 artiklan noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2008. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset sekä niiden ja tämän direktiivin välinen vastaavuustaulukko.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Niissä on myös mainittava, että voimassa oleviin lakeihin, asetuksiin ja hallinnollisiin määräyksiin sisältyviä viittauksia tällä direktiivillä kumottuihin direktiiveihin pidetään viittauksina tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten tällainen maininta tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

16 artikla

Kumoaminen

Kumotaan direktiivi 69/355/EY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä II olevassa A osassa luetelluilla direktiiveillä, 1 päivästä tammikuuta 2009, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioille asetettuja velvoitteita, jotka koskevat liitteessä II olevassa B osassa mainittuja määräaikoja, joiden kuluessa mainitut direktiivit on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksena tähän direktiiviin liitteessä III olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

17 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio antaa joka kolmas vuosi neuvostolle erityisesti pääoman hankintaveron poistamista silmällä pitäen kertomuksen tämän direktiivin toimivuudesta. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kertomuksen laatimista varten tiedot pääoman hankintaveron tuotosta.

18 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Edellä 1, 2, 6, 9, 10 ja 11 artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2009.

19 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 12 päivänä helmikuuta 2008.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. BAJUK

(1) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 12. joulukuuta 2007 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2) EUVL C 126, 7.6.2007, s. 6.

(3) EYVL L 249, 3.10.1969, s. 25. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2006/98/EY (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 129).

(4) Katso liitteessä II oleva A osa.

LIITE I

LUETTELO 2 ARTIKLAN 1 KOHDAN A ALAKOHDASSA TARKOITETUISTA YHTIÖISTÄ

1)	Eurooppayhtiön (SE) säännöistä 8 päivänä lokakuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2157/2001 (1) nojalla perustetut yhtiöt

Belgian lainsäädännön nojalla perustetut yhtiöt:

i)	société anonyme/naamloze vennootschap

ii)	société en commandite par actions/commanditaire vennootschap op aandelen

iii)	société privée à responsabilité limitée/besloten vennootschap met beperkte aansprakelijkheid

Bulgarian lainsäädännön nojalla perustetut yhtiöt:

i)	”Акционерно дружество”

ii)	”Командитно дружество с акции”

iii)	”Дружество с ограничена отговорност”

Tšekin lainsäädännön nojalla perustetut yhtiöt:

i)	akciová společnost

ii)	komanditní společnost

iii)	společnost s ručením omezeným

Tanskan lainsäädännön nojalla perustetut yhtiöt:

i)	aktieselskab

ii)	kommandit-aktieselskab

Saksan lainsäädännön nojalla perustetut yhtiöt:

i)	Aktiengesellschaft

ii)	Kommanditgesellschaft auf Aktien

iii)	Gesellschaft mit beschränkter Haftung

lainsäädännön nojalla perustetut yhtiöt:

täisühing

ii)	usaldusühing

iii)

osaühing

iv)	aktsiaselts

v)	tulundusühistu

8)	Irlannin lainsäädännön nojalla perustetut yhtiöt: companies incorporated with limited liability

Kreikan lainsäädännön nojalla perustetut yhtiöt:

i)	Ανώνυμος Εταιρία

ii)	Ετερόρρυθμος κατά μετοχάς Εταιρία

iii)	Εταιρία Περιωρισμένης Ευθύνης

10)

Espanjan lainsäädännön nojalla perustetut yhtiöt:

i)	sociedad anónima

ii)	sociedad comanditaria por acciones

iii)	sociedad de responsabilidad limitada

11)

Ranskan lainsäädännön nojalla perustetut yhtiöt:

i)	société anonyme

ii)	société en commandite par actions

iii)	société à responsabilité limitée

12)

Italian lainsäädännön nojalla perustetut yhtiöt:

i)	società per azioni

ii)	società in accomandita per azioni

iii)	società a responsabilità limitata

13)	Kyproksen lainsäädännön nojalla perustetut yhtiöt: εταιρείες περιορισμένης ευθύνης

14)	Latvian lainsäädännön nojalla perustetut yhtiöt: kapitālsabiedrība

15)

Liettuan lainsäädännön nojalla perustetut yhtiöt:

i)	akcinė bendrovė

ii)	uždaroji akcinė bendrovė

16)

Luxemburgin lainsäädännön nojalla perustetut yhtiöt:

i)	société anonyme

ii)	société en commandite par actions

iii)	société à responsabilité limitée

17)

Unkarin lainsäädännön nojalla perustetut yhtiöt:

i)	részvénytársaság

ii)	korlátolt felelősségű társaság

18)

Maltan lainsäädännön nojalla perustetut yhtiöt:

i)	Kumpaniji ta’ Responsabilità Limitata

ii)	Soċjetajiet in akkomandita li l-kapital tagħhom jkun maqsum f’azzjonijiet

19)

Alankomaiden lainsäädännön nojalla perustetut yhtiöt:

i)	naamloze vennootschap

ii)	besloten vennootschap met beperkte aansprakelijkheid

iii)	open commanditaire vennootschap

20)

Itävallan lainsäädännön nojalla perustetut yhtiöt:

i)	Aktiengesellschaft

ii)	Gesellschaft mit beschränkter Haftung

21)

Puolan lainsäädännön nojalla perustetut yhtiöt:

i)	spółka akcyjna

ii)	spółka z ograniczoną odpowiedzialnością

22)

Portugalin lainsäädännön nojalla perustetut yhtiöt:

i)	sociedade anónima

ii)	sociedade em comandita por acções

iii)	sociedade por quotas

23)

Romanian lainsäädännön nojalla perustetut yhtiöt:

i)	”societăți în nume colectiv”

ii)	”societăți în comandită simplă”

iii)	”societăți pe acțiuni”

iv)	”societăți în comandită pe acțiuni”

v)	”societăți cu răspundere limitată”.

24)

Slovenian lainsäädännön nojalla perustetut yhtiöt:

i)	delniška družba

ii)	komanditna delniška družba

iii)	družba z omejeno odgovornostjo

25)

Slovakian lainsäädännön nojalla perustetut yhtiöt:

i)	akciová spoločnosť

ii)	poločnosť s ručením obmedzeným

iii)	komanditná spoločnosť

26)

Suomen lainsäädännön nojalla perustetut yhtiöt:

i)	osakeyhtiö – aktiebolag

ii)	osuuskunta – andelslag

iii)	säästöpankki – sparbank

iv)	vakuutusyhtiö – försäkringsbolag

27)

Ruotsin lainsäädännön nojalla perustetut yhtiöt:

i)	aktiebolag

ii)	försäkringsaktiebolag

28)	Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön nojalla perustetut yhtiöt: companies incorporated with limited liability.

(1) EYVL L 294, 10.11.2001, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).

LIITE II

A OSA

Kumottu direktiivi ja siihen myöhemmin tehdyt muutokset

(direktiivin 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu)

Neuvoston direktiivi 69/335/ETY	(EYVL L 249, 3.10.1969, s. 25).
Vuoden 1972 liittymisasiakirjan liitteessä I oleva VI.1 kohta	(EYVL L 73, 27.3.1972, s. 93).
Neuvoston direktiivi 73/79/ETY	(EYVL L 103, 18.4.1973, s. 13).
Neuvoston direktiivi 73/80/ETY	(EYVL L 103, 18.4.1973, s. 15).
Neuvoston direktiivi 74/553/ETY	(EYVL L 303, 13.11.1974, s. 9).
Vuoden 1979 liittymisasiakirjan liitteessä I oleva VI.1 kohta	(EYVL L 291, 19.11.1979, s. 95).
Neuvoston direktiivi 85/303/ETY	(EYVL L 156, 15.6.1985, s. 23).
Vuoden 1985 liittymisasiakirjan liitteessä I oleva VI.1 kohta	(EYVL L 302, 15.11.1985, s. 167).
Vuoden 1994 liittymisasiakirjan liitteessä I oleva XI.B.I.1 kohta	(EYVL C 241, 29.8.1994, s. 196).
Vuoden 2003 liittymisasiakirjan liitteessä II oleva 9.1 kohta	(EUVL L 236, 23.9.2003, s. 555).

B OSA

Määräajat saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä

(direktiivin 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu)

Direktiivi	Määräaika saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä
Neuvoston direktiivi 69/335/ETY	1. tammikuuta 1972
Neuvoston direktiivi 73/79/ETY	—
Neuvoston direktiivi 73/80/ETY	—
Neuvoston direktiivi 74/553/ETY	—
Neuvoston direktiivi 85/303/ETY	1. tammikuuta 1986

LIITE III

Vastaavuustaulukko

Direktiivi 69/335/ETY	Tämä direktiivi
1 artikla	7 artikla
—	1 artikla
2 artiklan 1 kohta	10 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta ja 10 artiklan 2 kohta
2 artiklan 2 kohta	10 artiklan 3 kohta
2 artiklan 3 kohta	10 artiklan 4 kohta
3 artiklan 1 kohdan johdantolause	2 artiklan 1 kohdan johdantolause
3 artiklan 1 kohdan a alakohta	2 artiklan 1 kohdan a alakohta ja liite I
3 artiklan 1 kohdan b alakohta	2 artiklan 1 kohdan b alakohta
3 artiklan 1 kohdan c alakohta	2 artiklan 1 kohdan c alakohta
3 artiklan 2 kohdan ensimmäinen virke	2 artiklan 2 kohta
3 artiklan 2 kohdan toinen virke	9 artikla
4 artiklan 1 kohdan a–f alakohta	3 artiklan a–f alakohta ja 10 artiklan 1 kohta
4 artiklan 1 kohdan g ja h alakohta	5 artiklan 1 kohdan d alakohdan ii alakohta
4 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta	3 artiklan g–j alakohta, 7 artiklan 3 kohta ja 10 artiklan 2 kohta
4 artiklan 2 kohdan toinen alakohta	—
4 artiklan 3 kohta	5 artiklan 1 kohdan d alakohta
5 artiklan 1 kohdan a alakohta	11 artiklan 1 kohta
5 artiklan 1 kohdan b alakohta	11 artiklan 2 kohta
5 artiklan 1 kohdan c alakohta	11 artiklan 3 kohta
5 artiklan 1 kohdan d alakohta	11 artiklan 4 kohta
5 artiklan 1 kohdan e alakohta	11 artiklan 5 kohta
5 artiklan 2 kohta	11 artiklan 6 kohta
5 artiklan 3 kohta	12 artiklan 1 kohta
6 artiklan 1 kohta	12 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta
6 artiklan 2 kohta	12 artiklan 2 kohdan toinen ja kolmas alakohta
7 artiklan 1 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta	4 artikla, 5 artiklan 1 kohdan e alakohta
Kumottu 7 artiklan 1 kohdan b alakohta	4 artiklan a alakohta
Kumottu 7 artiklan 1 kohdan bb alakohta	4 artiklan b alakohta
7 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta	—
7 artiklan 2 kohta	7 ja 8 artikla
7 artiklan 3 kohta	12 artiklan 3 kohta
8 artikla	7 artiklan 5 kohta ja 13 artiklan ensimmäinen kohta
—	13 artiklan toinen kohta
9 artikla	14 artikla
10 artikla	5 artiklan 1 kohdan a–c alakohta
11 artikla	5 artiklan 2 kohta
12 artikla	6 artikla
13 artikla	15 artiklan 1 kohta
14 artikla	15 artiklan 2 kohta
—	16 artikla
—	17 artikla
15 artikla	18 artikla
3 artiklan 1 kohdan a alakohta	Liite I
—	Liite II
—	Liite III

II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

21.2.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 46/23

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 28 päivänä tammikuuta 2008,

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kiinan kansantasavallan välisen meriliikennesopimuksen tekemisestä

(2008/143/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 80 artiklan 2 kohdan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen ja 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto valtuutti 12 päivänä helmikuuta 1998 komission käynnistämään neuvottelut Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kiinan kansantasavallan hallituksen välisen meriliikennesopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, tekemiseksi, ja antoi tätä varten neuvotteluohjeet.

(2)	Nämä neuvottelut on saatu päätökseen, ja komissio parafoi sopimuksen 12 päivänä joulukuuta 2001.

(3)	Sopimus allekirjoitettiin Brysselissä 6 päivänä joulukuuta 2002 sillä edellytyksellä, että se tehdään myöhemmin.

(4)

Pekingissä allekirjoitettiin 5 päivänä syyskuuta 2005 pöytäkirja sopimuksen muuttamisesta, jotta voitaisiin ottaa huomioon Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittyminen Euroopan unioniin.

(5)	Vuoden 2005 liittymisasiakirjan 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti Bulgaria ja Romania liittyvät sopimukseen neuvoston ja Kiinan kansantasavallan välisellä pöytäkirjalla.

(6)	Tarvittavat perustuslailliset ja institutionaaliset menettelyt on saatettu päätökseen, joten sopimus olisi hyväksyttävä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään yhteisön puolesta Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kiinan kansantasavallan hallituksen välinen meriliikennesopimus.

Sopimuksen teksti (2) on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja tekee Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden puolesta sopimuksen 15 artiklan 2 kohdassa määrätyn ilmoituksen.

Tehty Brysselissä 28 päivänä tammikuuta 2008.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. RUPEL

(1) Lausunto annettu 2. syyskuuta 2003 (EUVL C 76 E, 25.3.2004, s. 102).

(2) Katso tämän virallisen lehden sivu 25.

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kiinan kansantasavallan hallituksen

SOPIMUS

meriliikenteestä

BELGIAN KUNINGASKUNTA,

TANSKAN KUNINGASKUNTA,

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

HELLEENIEN TASAVALTA,

ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

RANSKAN TASAVALTA,

IRLANTI,

ITALIAN TASAVALTA,

LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA,

ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA,

ITÄVALLAN TASAVALTA,

PORTUGALIN TASAVALTA,

SUOMEN TASAVALTA,

RUOTSIN KUNINGASKUNTA,

ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA,

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen osapuolet, jäljempänä ’yhteisön jäsenvaltiot’, sekä

EUROOPAN YHTEISÖ,

jäljempänä ’yhteisö’,

KIINAN KANSANTASAVALLAN HALLITUS,

jäljempänä ’Kiina’,

jotka

OTTAVAT HUOMIOON toukokuussa 1985 tehdyn Euroopan talousyhteisön ja Kiinan kansantasavallan välisen kauppaa ja taloudellista yhteistyötä koskevan sopimuksen,

OTTAVAT HUOMIOON yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kiinan välisten merenkulkusuhteiden tärkeyden,

USKOVAT, että osapuolten yhteistyö kansainvälisen merenkulun alalla hyödyttää Kiinan sekä yhteisön ja sen jäsenvaltioiden kauppa- ja taloussuhteiden kehittämistä,

HALUAVAT vahvistaa ja lujittaa kansainvälisen meriliikennealan suhteita entisestään tasavertaisuuden ja molemminpuolisen edun pohjalta,

TUNNUSTAVAT meriliikennepalvelujen tärkeyden ja haluavat entisestään edistää multimodaaliliikennettä, johon sisältyy merikuljetusosuus, kuljetusketjun tehokkuuden lisäämiseksi,

TUNNUSTAVAT joustavan ja markkinasuuntautuneen lähestymistavan jatkokehittämisen tärkeyden sekä sen, että kummankin osapuolen taloudelliset toimijat voivat hyötyä mahdollisuudesta valvoa ja hoitaa omia kansainvälisiä rahtiliikennepalvelujaan tehokkaassa kansainvälisessä meriliikennejärjestelmässä,

OTTAVAT HUOMIOON yhteisön jäsenvaltioiden ja Kiinan kahdenväliset merenkulkualan sopimukset,

KANNATTAVAT meriliikennepalveluja koskevia monenvälisiä neuvotteluja Maailman kauppajärjestössä,

BELGIAN KUNINGASKUNTA:

Isabelle DURANT

varapääministeri ja liikenneministeri

TANSKAN KUNINGASKUNTA:

Bendt BENDTSEN

talous- ja elinkeinoministeri

SAKSAN LIITTOTASAVALTA:

Manfred STOLPE

liikenne-, rakennus- ja asuntoministeri

Wilhelm SCHÖNFELDER

suurlähettiläs, Saksan liittotasavallan pysyvä edustaja

HELLEENIEN TASAVALTA:

Georgios ANOMERITIS

kauppamerenkulkuministeri

ESPANJAN KUNINGASKUNTA:

Francisco ÁLVAREZ-CASCOS FERNÁNDEZ

alueellisen kehityksen ministeri

RANSKAN TASAVALTA:

Pierre SELLAL

suurlähettiläs, Ranskan tasavallan pysyvä edustaja

IRLANTI:

Peter GUNNING

Irlannin pysyvän edustajan sijainen

ITALIAN TASAVALTA:

Pietro LUNARDI

infrastruktuuri- ja liikenneministeri

LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA:

Henri GRETHEN

talous- ja liikenneministeri

ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA:

Roelf Hendrik de BOER

liikenne- ja yleisten töiden ministeri

ITÄVALLAN TASAVALTA:

Mathias REICHHOLD

liikenne-, innovaatio- ja teknologiaministeri

PORTUGALIN TASAVALTA:

Luís Francisco VALENTE DE OLIVEIRA

yleisten töiden, liikenne- ja asuntoministeri

SUOMEN TASAVALTA:

Kimmo SASI

liikenne- ja viestintäministeri

RUOTSIN KUNINGASKUNTA:

Ulrica MESSING

viestintäministeri

ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA:

David JAMIESON

parlamentaarinen valtiosihteeri liikenneministeriössä

EUROOPAN YHTEISÖ:

Bendt BENDTSEN

Tanskan kuningaskunnan talous- ja elinkeinoministeri

tehtävää hoitava Euroopan unionin neuvoston puheenjohtaja

Loyola de PALACIO

Euroopan yhteisöjen komission varapuheenjohtaja

KIINAN KANSANTASAVALLAN HALLITUS:

Chunxian ZHANG

viestintäministeri

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Tavoite

Tämän sopimuksen tavoitteena on parantaa niitä edellytyksiä, joilla merirahtikuljetuksia toteutetaan toisaalta Kiinan ja yhteisön välillä sekä toisaalta yhteisön ja Kiinan sekä kolmansien maiden välillä, osapuolten taloudellisten toimijoiden eduksi. Se perustuu meriliikennepalvelujen tarjoamisen vapauteen, lastin vapaaseen kuljetusoikeuteen ja vapaaseen pääsyyn kolmansien maiden väliseen liikenteeseen, rajoittamattomaan pääsyyn satamiin sekä syrjimättömään kohteluun satamien ja merenkulkupalvelujen käytössä ja liiketoiminnan harjoittamisessa. Sopimus kattaa ovelta–ovelle-palvelujen kaikki osatekijät.

2 artikla

Soveltamisala

1. Tätä sopimusta sovelletaan kansainvälisiin merirahtikuljetuksiin ja logistiikkapalveluihin, mukaan luettuina merikuljetusosuuden sisältävät multimodaalikuljetukset Kiinan ja yhteisön jäsenvaltioiden satamien välillä, sekä kansainvälisiin merirahtikuljetuksiin yhteisön jäsenvaltioiden satamien välillä. Sitä sovelletaan myös kolmansien maiden väliseen liikenteeseen sekä tyhjien konttien ja vastaavan välineistön kuljettamiseen Kiinan ja yhteisön jäsenvaltioiden satamien välillä silloin, kun niitä ei kuljeteta rahtina maksua vastaan.

Jos yhden osapuolen alukset liikennöivät toisen osapuolen yhdestä satamasta toiseen tai yhteisön jäsenvaltion yhdestä satamasta toiseen lastatakseen alukseen kolmansiin maihin tarkoitettua rahtia taikka purkaakseen aluksesta ulkomailta tuotua rahtia, tätä toimintaa pidetään osana kansainvälistä meriliikennettä.

Tätä sopimusta ei sovelleta kotimaanliikenteeseen, jota harjoitetaan pelkästään Kiinan satamien välillä tai yhteisön jonkin jäsenvaltion satamien välillä.

2. Tämä sopimus ei vaikuta Kiinan ja yhteisön jäsenvaltioiden kahdenvälisiin meriliikennesopimuksiin niiden kysymysten osalta, jotka eivät kuulu tämän sopimuksen soveltamisalaan.

3. Tämä sopimus ei vaikuta kolmansien osapuolten alusten oikeuteen harjoittaa rahti- ja matkustajaliikennettä osapuolten satamien tai yhden osapuolen ja kolmannen osapuolen satamien välillä.

3 artikla

Määritelmät

Tässä sopimuksessa tarkoitetaan:

’kansainvälisellä merirahtiliikenteellä ja logistiikkapalveluilla’ kansainvälistä merirahtiliikennettä sekä siihen liittyvää lastin käsittelyä, varastointia ja varastopalveluja, tulliselvityspalveluja, konttiasemia ja konttien säilytystä satamassa tai sisämaassa, varustamon edustajan palveluja ja huolintapalveluja;

b)	’multimodaalikuljetuksilla’ tavaroiden kuljettamista samalla asiakirjalla käyttäen useampaa kuin yhtä kuljetusmuotoa ja siten, että kuljetukseen sisältyy merimatka;

’varustamon edustajan palveluilla’ yhden tai useamman laivayhtiön tai varustamon kaupallisten etujen edustamista edustajana tietyllä maantieteellisellä alueella seuraavissa tarkoituksissa:

—

meriliikenteen ja niihin liittyvien oheispalvelujen markkinointiin ja myyntiin liittyvät toimet hinnoittelusta laskutukseen sekä konossementtien laatiminen varustamojen puolesta, tarvittavia oheispalveluja koskevien sopimusten tekeminen, asiakirjojen laatiminen ja liiketoimintaa koskevien tietojen toimittaminen,

—	aluksen satamassa käynnin järjestäminen tai rahdin haltuunotto tarvittaessa varustamon puolesta;

d)	’huolintapalveluilla’ laivauksen järjestämistä ja seurantaa laivaajan puolesta hankkimalla tarvittavat oheispalvelut, laatimalla asiakirjat ja toimittamalla liiketoimintaa koskevia tietoja;

’varustamolla’ yhtiötä, joka täyttää seuraavat edellytykset:

i)	se on perustettu Kiinan taikka yhteisön tai yhteisön jäsenvaltion julkis- tai yksityisoikeuden säännösten mukaisesti;

ii)	sen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka on Kiinassa tai yhteisössä;

iii)	se harjoittaa kansainvälistä merenkulkua joko omistamillaan tai liikennöimillään aluksilla.

Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan myös yhteisön jäsenvaltion tai Kiinan kansalaisten määräämisvallassa oleviin, yhteisön tai Kiinan ulkopuolelle sijoittautuneisiin varustamoihin, jos niiden alukset on rekisteröity kyseiseen jäsenvaltioon tai Kiinaan näiden lainsäädännön mukaisesti;

f)	’tytäryhtiöllä’ varustamon omistamaa yhtiötä, joka on oikeushenkilö;

g)	’sivuliikkeellä’ varustamon omistamaa liikettä, joka ei ole oikeushenkilö;

h)	’edustustolla’ yhden osapuolen varustamoa edustavaa toimistoa toisen osapuolen alueella;

’aluksella’ kauppalaivaa, joka on merkitty Kiinan tai yhteisön tai sen jäsenvaltioiden lakien mukaisesti jommankumman osapuolen alusrekisteriin kyseisen osapuolen kansallisen lipun alle ja joka harjoittaa kansainvälistä meriliikennettä, mukaan luettuina kolmansien maiden lipun alla purjehtivat alukset, jotka omistaa tai joita liikennöi Kiinan tai yhteisön jäsenvaltion varustamo. Sillä ei kuitenkaan tarkoiteta sota-aluksia tai muita muussa kuin kaupallisessa käytössä olevia aluksia.

4 artikla

Palvelujen tarjoaminen

1. Kumpikin osapuoli takaa toisen osapuolen lipun alla purjehtiville tai toisen osapuolen kansalaisten tai varustamojen liikennöimille aluksille syrjimättömän kohtelun, joka on verrattavissa sen omien alusten kohteluun satamaan pääsyn, satamien infrastruktuurien ja niiden merenkulkupalvelujen käytön sekä niihin liittyvien palkkioiden ja maksujen, tullimuodollisuuksien, ankkuripaikkojen jakamisen sekä lastaus- ja lastinpurkamislaitteiden osalta.

2. Osapuolet sitoutuvat soveltamaan tehokkaasti syrjimättömyyteen ja kaupallisuuteen perustuvaa rajoittamatonta pääsyä kansainväliseen meriliikenteeseen ja meriliikennemarkkinoille.

3. Edellä olevan 1 ja 2 kohdan soveltamiseksi osapuolet

a)	eivät sisällytä kolmansien maiden kanssa tulevaisuudessa tekemiinsä meriliikennesopimuksiin lastinjakolausekkeita ja lopettavat nykyisiin kahdenvälisiin sopimuksiin mahdollisesti sisältyvien tällaisten lausekkeiden soveltamisen kohtuullisen ajan kuluessa;

b)	poistavat tämän sopimuksen voimaantullessa kaikki yksipuoliset hallinnolliset, tekniset tai muut toimenpiteet, joista voi olla seurauksena välillisiä rajoituksia tai syrjiviä vaikutuksia palvelujen vapaaseen tarjontaan kansainvälisessä meriliikenteessä;

c)	pidättäytyvät tämän sopimuksen tultua voimaan panemasta täytäntöön hallinnollisia, teknisiä tai lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, joista voisi olla seurauksena toisen osapuolen kansalaisiin tai varustamoihin kohdistuvaa syrjintää kansainvälisen meriliikenteen palvelujen tarjoamisessa.

4. Osapuoli antaa toisen osapuolen varustamoille oikeuden käyttää syrjimättömin perustein ja asianomaisten varustamojen sopimin ehdoin ensin tarkoitetun osapuolen alueelle rekisteröityjen varustamojen tarjoamia Kiinan ja yhteisön jäsenvaltion satamien välisen kansainvälisen rahtiliikenteen syöttöliikennepalveluja.

5 artikla

Liiketoiminta

Kansainvälisen merirahtiliikenteen ja logistiikkapalvelujen, mukaan luettuina multimodaalikuljetukset ovelta ovelle, tarjoamisen osalta kumpikin osapuoli sallii omien lakiensa ja asetustensa mukaisesti toisen osapuolen varustamojen kokonaan omistamien tai yhteisinvestointeihin perustuvien tytäryhtiöiden, sivuliikkeiden ja edustustojen perustamisen sekä tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden taloudellisen toiminnan harjoittamisen. Tällaista toimintaa voi olla muun muassa

1)	rahtikapasiteetin tarjoaminen ja tilan varaaminen;

2)	konossementin laatiminen, vahvistaminen, käsittely ja antaminen, mukaan luettuna kansainvälisessä meriliikenteessä yleisesti hyväksytty kauttakulkukonossementti; kuljetus- ja tulliasiakirjoja koskevan asiakirja-aineiston valmistelu;

3)	rahdin ja muiden palvelusopimuksiin tai tariffeihin perustuvien maksujen vahvistaminen, periminen ja välittäminen;

4)	palvelusopimusten neuvottelu ja allekirjoittaminen;

5)	maantie- ja rautatiekuljetuksia, rahdinvälitystä ja muita oheispalveluja koskevien sopimusten allekirjoittaminen;

6)	hintatietojen ilmoittaminen ja julkaiseminen;

7)	palvelujen markkinointi;

8)	asianomaiseen taloudelliseen toimintaan tarvittavan laitteiston omistaminen;

9)	liiketoimintaa koskevien tietojen toimittaminen kaikin keinoin, mukaan luettuina tietojärjestelmät ja sähköinen tietojenvaihto, jollei televiestintää koskevista syrjimättömistä rajoituksista muuta johdu;

10)	yhteisyritysten perustaminen varustamojen paikallisten edustajien kanssa niiden toimintaan liittyvän liiketoiminnan aloittamiseksi; tällaista liiketoimintaa voi olla esimerkiksi aluksen satamassa käynnin järjestäminen tai rahdin vastaanottaminen kuljetettavaksi.

6 artikla

Avoimuus

1. Kumpikin osapuoli julkaisee kuulemisen ja asianmukaisen ennakkoilmoituksen jälkeen viipymättä tiedot kaikista yleisesti sovellettavista toimenpiteistä, jotka liittyvät tämän sopimuksen toimintaan tai voivat vaikuttaa siihen.

2. Mikäli 1 kohdassa tarkoitettu julkaiseminen ei ole mahdollista, tulee tieto saattaa muutoin yleisesti saataville.

3. Kumpikin osapuoli vastaa viipymättä kaikkiin toisen osapuolen pyyntöihin, jotka koskevat sen toteuttamia, 1 kohdassa tarkoitettuja yleisesti sovellettavia toimenpiteitä koskevia erityisiä tietoja.

7 artikla

Kansalliset säännöt

1. Osapuolet varmistavat, että kaikkien kansainvälisen meriliikenteen kauppaan vaikuttavien yleisesti sovellettavien toimenpiteiden toteutus on kohtuullista, objektiivista ja puolueetonta.

2. Jos on haettava lupaa, osapuolen toimivaltaisten viranomaisten tulee kohtuullisen ajan kuluessa kotimaisten lakien ja säännösten mukaan täydellisen hakemuksen jättämisestä tiedottaa hakijalle hakemusta koskevasta päätöksestä. Hakijan pyynnöstä osapuolen toimivaltaisten viranomaisten on ilman kohtuutonta viivytystä annettava tieto hakemuksen käsittelyvaiheesta.

3. Sen varmistamiseksi, että teknisiin standardeihin ja lupavaatimuksiin ja menettelyihin liittyvät toimenpiteet eivät muodosta tarpeettomia kaupan esteitä, vaatimusten on perustuttava puolueettomiin, syrjimättömiin ja avoimiin ennalta vahvistettuihin perusteisiin, joita voi olla esimerkiksi kyky tarjota palvelua; lupamenettelyjen ollessa kyseessä nämä vaatimukset eivät itsessään saa muodostaa palvelun tarjoamisen estettä tai rajoitusta.

8 artikla

Avainhenkilöstö

Yhden osapuolen varustamojen toisen osapuolen alueelle perustamien varustamon kokonaan omistamien tai yhteisinvestointeihin perustuvien tytäryhtiöiden, sivuliikkeiden ja edustustojen palveluksessa saa olla isäntämaan voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti avainhenkilöstö näiden kansalaisuudesta riippumatta. Kumpikin osapuoli helpottaa ulkomaisten työntekijöiden työlupien ja viisumien saamista.

9 artikla

Maksut ja pääoman liikkeet

1. Yhden osapuolen kansalaisten tai varustamojen toisen osapuolen alueella kansainvälisestä meriliikenteestä ja multimodaalikuljetuksista saamat tulot voidaan suorittaa vapaasti vaihdettavina valuuttoina.

2. Yhden osapuolen varustamojen toisen osapuolen alueelle sijoittautuneiden tytäryhtiöiden, sivuliikkeiden ja edustustojen tulot ja menot voidaan suorittaa isäntämaan valuuttana. Edellä mainittujen varustamojen, tytäryhtiöiden, sivuliikkeiden tai edustustojen tuloista paikallisten kulujen vähentämisen jälkeen jäävän osan saa vapaasti siirtää toiseen maahan siirtopäivänä voimassa olevalla pankin valuuttakurssilla.

10 artikla

Merenkulkualan yhteistyö

Osapuolet edistävät merenkulkunsa kehittämistä kannustamalla toimivaltaisia viranomaisiaan, varustamojaan, satamiaan, alan tutkimuslaitoksiaan, yliopistojaan ja oppilaitoksiaan tekemään yhteistyötä muun muassa seuraavilla aloilla:

1)	mielipiteiden vaihto toiminnasta kansainvälisissä merenkulkujärjestöissä;

2)	meriliikennettä ja markkinoiden hallintaa koskevan lainsäädännön valmistelu ja viimeistely;

3)	meriliikenteessä käydyn kansainvälisen kaupan tehokkaiden kuljetuspalvelujen edistäminen osapuolten satamien ja laivastojen tehokkaalla käytöllä;

4)	meriturvallisuuden varmistaminen ja merten pilaantumisen ehkäiseminen;

5)	merenkulkualan, erityisesti merenkulkijoiden koulutuksen edistäminen;

6)	henkilöstön sekä tieteellisten ja teknisten tietojen vaihto;

7)	merirosvouden ja terrorismin torjunnan tehostaminen.

11 artikla

Kuuleminen ja riitojen ratkaisu

1. Osapuolet vahvistavat aiheelliset menettelyt tämän sopimuksen asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi.

2. Jos osapuolten välillä esiintyy erimielisyyttä tämän sopimuksen tulkinnasta, niiden toimivaltaiset viranomaiset pyrkivät ratkaisemaan riidan ystävällismielisellä kuulemisella. Jos yhteisymmärrykseen ei päästä, riita ratkaistaan diplomaattisin keinoin.

12 artikla

Sopimuksen muuttaminen

Tätä sopimusta voidaan muuttaa osapuolten kirjallisella sopimuksella, ja muutos tulee voimaan 15 artiklan 2 kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti.

13 artikla

Alueet, joilla sopimusta sovelletaan

Tätä sopimusta sovelletaan toisaalta alueilla, joilla sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimusta, mainitun perustamissopimuksen edellytyksin, sekä toisaalta Kiinan alueella.

14 artikla

Todistusvoimainen teksti

Tämä sopimus on laadittu kahtena kappaleena englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, portugalin, ranskan, ruotsin, saksan, suomen, tanskan ja kiinan kielellä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen.

15 artikla

Voimassaoloaika ja voimaantulo

1. Tämä sopimus tehdään viideksi vuodeksi. Se uusiutuu vuosittain, jollei toinen osapuolista irtisano sitä kirjallisesti kuusi kuukautta ennen sen voimassaolon päättymistä.

2. Osapuolet hyväksyvät tämän sopimuksen omia menettelyjään noudattaen.

Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona osapuolet ilmoittavat toisilleen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen menettelyjen päätökseen saattamisesta.

3. Jos tämä sopimus on joissakin kysymyksissä vähemmän suotuisa kuin yhteisön jäsenvaltioiden ja Kiinan nykyiset kahdenväliset sopimukset, suotuisammilla määräyksillä on etusija, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön velvollisuuksien ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen määräysten noudattamista. Tämän sopimuksen määräykset korvaavat yhteisön jäsenvaltioiden ja Kiinan aikaisempien kahdenvälisten sopimusten määräykset, jos viimeksi mainitut ovat edellisessä virkkeessä tarkoitettua tilannetta lukuun ottamatta epäjohdonmukaisia tai täsmälleen samoja ensin mainittujen määräysten kanssa. Nykyisten kahdenvälisten sopimusten määräysten, jotka eivät kuulu tämän sopimuksen soveltamisalaan, soveltamista jatketaan.

EN FE DE LO CUAL, los plenipotenciarios abajo firmantes suscriben el presente Acuerdo.

TIL BEKRÆFTELSE HERAF har undertegnede befuldmægtigede underskrevet denne aftale.

ZU URKUND DESSEN haben die unterzeichneten Bevollmächtigten dieses Abkommen unterzeichnet.

ΣΕ ΠΙΣΤΩΣΗ ΤΩΝ ΑΝΩΤΕΡΩ, οι υπογράφοντες πληρεξούσιοι έθεσαν την υπογραφή τους κάτω από την παρούσα συμφωνία.

IN WITNESS WHEREOF the undersigned Plenipotentiaries have signed this Agreement.

EN FOI DE QUOI, les plénipotentiaires soussignés ont apposé leur signature sur le présent accord.

IN FEDE DI CHE i Plenipotenziari sottoscritti hanno apposto le loro firme in calce al presente accordo.

TEN BLIJKE WAARVAN de, hiertoe naar behoren gemachtigde, ondergetekenden hun handtekening onder deze overeenkomst hebben gesteld.

EM FÉ DO QUE, os abaixo-assinados apuseram as suas assinaturas no presente Acordo.

TÄMÄN VAKUUDEKSI alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

TILL BEVIS HÄRPÅ har undertecknade befullmäktigade undertecknat detta avtal.

Hecho en Bruselas, el seis de diciembre del dos mil dos.

Udfærdiget i Bruxelles den sjette december to tusind og to.

Geschehen zu Brüssel am sechsten Dezember zweitausendzwei.

'Εγινε στις Βρυξέλλες, στις έξι Δεκεμβρίου δύο χιλιάδες δύο.

Done at Brussels on the sixth day of December in the year two thousand and two.

Fait à Bruxelles, le six décembre deux mille deux.

Fatto a Bruxelles, addì sei dicembre duemiladue.

Gedaan te Brussel, de zesde december tweeduizendtwee.

Feito em Bruxelas, em seis de Dezembro de dois mil e dois.

Tehty Brysselissä kuudentena päivänä joulukuuta vuonna kaksituhattakaksi.

Som skedde i Bryssel den sjätte december tjugohundratvå.

Pour le Royaume de Belgique

Voor het Koninkrijk België

Für das Königreich Belgien

Cette signature engage également la Communauté française, la Communauté flamande, la Communauté germanophone, la Région wallonne, la Région flamande et la Région de Bruxelles-Capitale.

Deze handtekening verbindt eveneens de Vlaamse Gemeenschap, de Franse Gemeenschap, de Duitstalige Gemeenschap, het Vlaamse Gewest, het Waalse Gewest en het Brussels Hoofdstedelijk Gewest.

Diese Unterschrift bindet zugleich die Deutschsprachige Gemeinschaft, die Flämische Gemeinschaft, die Französische Gemeinschaft, die Wallonische Region, die Flämische Region und die Region Brüssel-Hauptstadt.

På Kongeriget Danmarks vegne

Für die Bundesrepublik Deutschland

Για την Ελληνική Δημοκρατία

Por el Reino de España

Pour la Republique française

Thar cheann Na hÉireann

For Ireland

Per la Repubblica italiana

Pour le Grand-Duché de Luxembourg

Voor het Koninkrijk der Nederlanden

Für die Republik Österreich

Pela República Portuguesa

Suomen tasavallan puolesta

För Konungariket Sverige

For the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland

Por la Comunidad Europea

For Det Europæiske Fællesskab

Für die Europäische Gemeinschaft

Για την Ευρωπαϊκή Κοινότητα

For the European Community

Pour la Communauté européenne

Per la Comunità europea

Voor de Europese Gemeenschap

Pela Comunidade Europeia

Euroopan yhteisön puolesta

På Europeiska gemenskapens vägnar

21.2.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 46/37

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 28 päivänä tammikuuta 2008,

pöytäkirjan tekemisestä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kiinan kansantasavallan välisen meriliikennesopimuksen muuttamisesta Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen ottamiseksi huomioon

(2008/144/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kiinan kansantasavallan välinen meriliikennesopimus, jäljempänä ‘sopimus’, allekirjoitettiin Brysselissä 6 päivänä joulukuuta 2002.

(2)

Pekingissä allekirjoitettiin 5 päivänä syyskuuta 2005 pöytäkirja sopimuksen muuttamisesta Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen ottamiseksi huomioon.

(3)	Vuoden 2005 liittymisasiakirjan 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti Bulgaria ja Romania liittyvät sopimukseen neuvoston ja Kiinan kansantasavallan välisellä pöytäkirjalla.

(4)	Tarvittavat perustuslailliset ja institutionaaliset menettelyt on saatettu päätökseen, joten pöytäkirja olisi hyväksyttävä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

Ainoa artikla

1. Hyväksytään yhteisön puolesta pöytäkirja Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kiinan kansantasavallan välisen meriliikennesopimuksen muuttamisesta Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen ottamiseksi huomioon.

Pöytäkirjan teksti (2) on tämän päätöksen liitteenä.

2. Neuvoston puheenjohtaja tekee Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden puolesta pöytäkirjan 3 artiklassa edellytetyn ilmoituksen.

Tehty Brysselissä 28 päivänä tammikuuta 2008.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. RUPEL

(1) Lausunto annettu 5. heinäkuuta 2005 (EUVL C 157 E, 6.7.2006, s. 53).

(2) Katso tämän virallisen lehden sivu 38

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kiinan kansantasavallan hallituksen välisen meriliikennesopimuksen muuttamista koskeva

PÖYTÄKIRJA

BELGIAN KUNINGASKUNTA,

TŠEKIN TASAVALTA,

TANSKAN KUNINGASKUNTA,

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

VIRON TASAVALTA,

HELLEENIEN TASAVALTA,

ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

RANSKAN TASAVALTA,

IRLANTI,

ITALIAN TASAVALTA,

KYPROKSEN TASAVALTA,

LATVIAN TASAVALTA,

LIETTUAN TASAVALTA,

LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA,

UNKARIN TASAVALTA,

MALTAN TASAVALTA,

ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA,

ITÄVALLAN TASAVALTA,

PUOLAN TASAVALTA,

PORTUGALIN TASAVALTA,

SLOVENIAN TASAVALTA,

SLOVAKIAN TASAVALTA,

SUOMEN TASAVALTA,

RUOTSIN KUNINGASKUNTA,

ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA,

jäljempänä ’jäsenvaltiot’, joita edustaa Euroopan unionin neuvosto, ja

EUROOPAN YHTEISÖ, jäljempänä ’yhteisö’, joita edustaa Euroopan unionin neuvosto,

sekä

KIINAN KANSANTASAVALLAN HALLITUS,

jotka

OTTAVAT HUOMIOON 1 päivänä toukokuuta 2004 tapahtuneen Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisen Euroopan unioniin ja siten Euroopan yhteisöön,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Tšekin tasavalta, Viron tasavalta, Kyproksen tasavalta, Latvian tasavalta, Liettuan tasavalta, Unkarin tasavalta, Maltan tasavalta, Puolan tasavalta, Slovenian tasavalta ja Slovakian tasavalta ovat Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kiinan kansantasavallan hallituksen välisen, 6 päivänä joulukuuta 2002 Brysselissä allekirjoitetun meriliikennesopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, osapuolia.

2 artikla

Tähän pöytäkirjaan liitettävät sopimuksen latvian-, liettuan-, maltan-, puolan-, slovakin-, sloveenin-, tšekin-, unkarin- ja vironkieliset tekstit ovat todistusvoimaisia samoin edellytyksin kuin sopimuksen 14 artiklan mukaisesti laaditut muut kielitoisinnot.

3 artikla

Sopimuspuolet hyväksyvät tämän pöytäkirjan omia menettelyjään noudattaen. Se tulee voimaan samana päivänä kuin sopimus. Jos sopimuspuolet kuitenkin hyväksyvät tämän pöytäkirjan vasta sopimuksen voimaantulon jälkeen, pöytäkirja tulee voimaan päivänä, jona sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen sisäisten hyväksyntämenettelyjen saattamisesta päätökseen.

4 artikla

Tämä pöytäkirja on laadittu Pekingissä viidentenä päivänä syyskuuta vuonna kaksituhattaviisi kahtena kappaleena englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin, viron ja kiinan kielellä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen.

Por los Estados miembros

Za členské státy

For medlemsstaterne

Für die Mitgliedstaaten

Liikmesriikide nimel

Για τα κράτη μέλη

For the Member States

Pour les États membres

Per gli Stati membri

Dalībvalstu vārdā

Valstybių narių vardu

A tagállamok részéről

Għall-Istati Membri

Voor de lidstaten

W imieniu państw członkowskich

Pelos Estados-Membros

Za členské štáty

Za države članice

Jäsenvaltioiden puolesta

På medlemsstaternas vägnar

Por la Comunidad Europea

Za Evropské společenství

For Det Europæiske Fællesskab

Für die Europäische Gemeinschaft

Euroopa Ühenduse nimel

Για την Ευρωπαϊκή Κοινότητα

For the European Community

Pour la Communauté européenne

Per la Comunità europea

Eiropas Kopienas vārdā

Europos bendrijos vardu

az Európai Közösség részéről

Għall-Komunità Ewropea

Voor de Europese Gemeenschap

W imieniu Wspólnoty Europejskiej

Pela Communidade Europeia

Za Európske spoločenstvo

za Evropsko skupnost

Euroopan yhteisön puolesta

På Europeiska gemenskapens vägnar

Por el Gobierno de la República Popular China

Za vládu Čínské lidové republiky

For Folkerepublikken Kinas regering

Im Namen der Regierung der Volksrepublik China

Hiina Rahvavabariigi valitsuse nimel

Για την κυβέρνηση της Λαϊκής Δημοκρατίας της Κίνας

For the Government of the People's Republic of China

Pour le gouvernement de la République populaire de Chine

Per il Governo della Repubblica popolare cinese

Kīnas Tautas Republikas vārdā

Kinijos Liaudies Respublikos Vyriausybės vardu

A Kínai Népköztársaság kormánya részéről

Għall-Gvern tar-Repubblika tal-Poplu taċ-Ċina

Voor de regering van de Volksrepubliek China

W imieniu rządu Chińskiej Republiki Ludowej

Pelo Governo da República Popular da China

Za vládu Čínskej l'udovej republiky

Za Vlado Ljudske republike Kitajske

Kiinan kansantasavallan hallituksen puolesta

På Folkrepubliken Kinas regerings vägnar

21.2.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 46/41

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 12 päivänä syyskuuta 2007

valtiontuesta, C 54/2006 (ex NN 276/2006), jonka Puola aikoo myöntää Bison Bial SA -nimiselle yritykselle

(tiedoksiannettu numerolla K(2007) 4145)

(Ainoastaan puolankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/145/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa (1),

sekä katsoo seuraavaa:

1. MENETTELY

(1)	Puola ilmoitti 4 päivänä toukokuuta 2006 rakenneuudistustuesta, jonka se aikoi myöntää Bison-Bial SA -nimiselle yritykselle, jäljempänä ’BB’.

(2)

Komissio pyysi Puolalta 13 päivänä kesäkuuta 2006 päivätyllä kirjeellä eräitä puuttuvia tietoja, jotka Puolan viranomaiset toimittivat 13 päivänä heinäkuuta 2006. Komissio pyysi lisätietoja 29 päivänä elokuuta 2006 päivätyllä kirjeellä. Puolan viranomaiset toimittivat vastukset 18 päivänä syyskuuta, 20 päivänä lokakuuta ja 3 päivänä marraskuuta 2006 päivätyillä kirjeillä.

(3)

Komissio ilmoitti Puolalle 20 päivänä joulukuuta 2006 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa edellä mainitun tuen osalta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely. Komission päätös EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2). Komissio on kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa toimenpiteestä.

(4)	Puolan viranomaiset esittivät huomautuksensa 23 päivänä tammikuuta 2007 päivätyllä kirjeellä. Kolmansilta ei ole saatu huomautuksia.

(5)	Maaliskuun 28 päivänä 2007 järjestettiin tapaaminen Puolan viranomaisten ja BB:n edustajien kanssa. Tämän jälkeen komissio pyysi lisätietoja 17 päivänä huhtikuuta 2007 päivätyllä kirjeellä. Puolan viranomaiset toimittivat vastauksensa 15 päivänä toukokuuta 2007 päivätyllä kirjeellä.

2. TUKITOIMENPITEIDEN YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS

2.1 Yritys

(6)

BB on suuryritys, jonka tuotteita ovat konetyökalujen osat, mm. sorvin istukat, tuurnat, kehykset ja laakerikuoret sekä jyrsinkoneet ja teränpitimet. Yritys perustettiin vuonna 1948, ja se oli aluksi valtionyhtiö. Vuonna 1997 valtio myi 53 prosenttia BB:n osakkeista Metalexport sp. z o.o. -nimiselle yksityisyritykselle, joka vuonna 2004 vaihtoi nimekseen Mex-Holding sp. z o.o. Vuoden 2006 lopussa valtio omisti 18 prosenttia BB:n osakkeista, ja muut osakkeenomistajat olivat yksityisiä sijoittajia. Vuosina 2000–2006 BB:n työntekijöiden määrä väheni 1 680:sta 950:een.

(7)

Vuonna 2004 BB:n osuus Puolan konetyökalujen osien markkinoista oli 17 prosenttia. Näille markkinoille menee kuitenkin vain 20 prosenttia yrityksen tuotannosta, sillä pääosa siitä on suunnattu vientiin (vuonna 2004 tuotannosta 30 % vietiin Yhdysvaltoihin, 15 % Italiaan, 7 % Itä-Euroopan maihin, mm. Venäjälle, ja 5 % Yhdistyneeseen kuningaskuntaan). Vientituotteiden jakelusta vastaavat pääasiallisesti Mex-Holding-konserniin kuuluvat yritykset, mm. Toolmex Corporation (Yhdysvallat), Mexpol GmbH (Saksa), Toolmex Polmach (Yhdistynyt kuningaskunta) ja Italmex SA (Italia).

(8)	BB:n osuus Euroopan markkinoista on noin 1,3 prosenttia. Maantieteellisesti BB:n tuotteiden markkinat kattavat ainakin Euroopan ja mahdollisesti koko maailman. BB:n valmistamien konetyökalujen osien tuotantosektorille on ominaista ylikapasiteetti sekä Euroopassa ja maailmanlaajuisesti.

(9)	Yritys sijaitsee alueella, jolla voidaan myöntää aluetukea EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla.

2.2 Yrityksen vaikeudet

(10)

BB:n vaikeudet alkoivat vuonna 2001, kun yritys kirjasi 24 miljoonan zlotyn tappiot. Puolan viranomaisten mukaan yrityksen taloudelliset vaikeudet johtuvat lähinnä seuraavista syistä:

—	zlotyn vahvistuminen suhteessa Yhdysvaltain dollariin (30 % tuotannosta myydään Yhdysvaltoihin);

—	koko konsernin vaikea taloudellinen tilanne ja se, että emoyhtiö ei ole maksanut takaisin 16 miljoonan zlotyn lainaa;

—	ulkomaisen myynnin supistuminen Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopassa syyskuun 2001 jälkeen alkaneen talouden pysähtyneisyyden vuoksi.

(11)

Nämä tekijät yhdessä kalliiden markkinahintaisten lainojen kanssa ovat johtaneet tilanteeseen, jossa BB:n on ollut erittäin vaikea säilyttää maksukykyään. Taloudellisten vaikeuksien vuoksi yritys ei pystynyt maksamaan velkojaan aikataulun mukaisesti. Vuonna 2002 neljä pankkia vaati velkojensa välitöntä takaisinmaksua. BB ei pystynyt maksamaan juoksevia kuluja, mm. palkkoja, minkä vuoksi tuotantotoiminta lakkautettiin neljäksi kuukaudeksi. Tämän seurauksena taas myynti putosi puoleen (vuonna 2001 se oli 91 miljoonaa zlotya, vuonna 2002 vain 48 miljoonaa zlotya), ja vuoden nettotappiot olivat 74,8 miljoonaa zlotya.

(12)	BB:n vaikeudet heijastivat emoyhtiön, Mex-Holding Sp. z o.o.:n, heikentyvää tilannetta. Vuonna 2002 koko konsernin tappiot olivat 75,8 miljoonaa zlotya. Tilanne on sittemmin hieman kohentunut, mutta konsernin toiminta on edelleen tappiollista, ja sen oman pääoman arvo on negatiivinen.

(13)

Vuonna 2003 BB:n tappiot supistuivat 8,5 miljoonaan zlotyyn, ja vuonna 2004 se tuotti voittoa 5,1 miljoonaa zlotya. Puolan viranomaisten mukaan tämä oli BB:ssä aloitetun rakenneuudistuksen ansiota. Ensimmäisten rakenneuudistustoimenpiteiden tuloksena myynti lisääntyi, kustannukset vähenivät ja osa veloista mitätöitiin. Vuonna 2005 yritys saavutti voittoa 20 miljoonaa zlotya ja vuonna 2006 12,5 miljoonaa zlotya.

(14)

Voitoista huolimatta BB kärsii edelleen vaikeuksista. Vuodesta 2001 alkaen kasautuneet tuotantotoiminnan tappiot ovat johtaneet huomattavaan velkaantumiseen. Vuonna 2004 yrityksellä oli varallisuutta noin 57 miljoonaa zlotya ja velkaa 115,7 miljoonaa zlotya. Toisin sanoen oma pääoma oli negatiivinen. Vuoden 2006 lopussa oma pääoma oli edelleen negatiivinen: – 26 miljoonaa zlotya. Komissiolle esitetty analyysi osoittaa, että ilman tukea yritys joudutaan pian asettamaan selvitystilaan, koska se ei kykene maksamaan eräitä välittömästi maksettavaksi erääntyviä velkoja.

(15)

BB on laatinut rakenneuudistussuunnitelman, joka kattaa vuodet 2003–2009. Se koskee ensisijaisesti taloudellista rakenneuudistusta sekä varallisuuden ja työvoiman rakenneuudistusta. Taloudellinen rakenneuudistus aloitettiin vuonna 2003. Siihen kuului vanhojen velkojen takaisinmaksu yksityisten velkojien kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti, yksityisten ja julkisten velkojen osittainen mitätöinti ja muiden julkisten velkojen takaisinmaksu varoilla, jotka oli tarkoitus saada lainaksi valtiolle kuuluvalta teollisuuden kehittämisrahastolta (Agencja Rozwoju Przemysłu, jäljempänä ’ARP’).

(16)	Vuonna 2004 BB allekirjoitti sopimuksen, joka koski velkojen takaisinmaksua pankeille ja yrityksen työntekijöille, sekä tuomioistuimessa tehdyn sopimuksen muiden yksityisten velkojien kanssa.

(17)

Tuotantotoiminnan rakenneuudistus alkoi vuonna 2001. Yritys vähensi työvoimaa siten, että kun työntekijöitä vuonna 2000 oli 1 680, vuonna 2001 yritys työllisti enää 1 144 ja vuonna 2005 vain 925 työntekijää. Rakenneuudistuskauden päättyessä yrityksen on tarkoitus työllistää enää 800 työntekijää. Näin ollen työntekijöitä vähennetään rakenneuudistuksen yhteydessä 52 prosentilla vuoteen 2000 verrattuna ja 30 prosentilla vuoteen 2001 verrattuna.

(18)

BB:n varallisuuden rakenneuudistus on tarkoitus toteuttaa myymällä tarpeeton omaisuus, siirtämällä tuotantolaitokset toiseen paikkaan ja myymällä tontit, joilla nykyiset tuotantolaitokset sijaitsevat. Tonttien markkina-arvoksi on arvioitu […] (3) miljoonaa zlotya. Puolan viranomaisten alun perin toimittamien tietojen mukaan tontit on tarkoitus myydä vuonna 2009, mutta sitä ennen on koneet ja laitteet siirrettävä uuteen tuotantopaikkaan. Lisäksi myytäväksi tarkoitettu kiinteistö on kiinnitetty. Sen jälkeen kun komissio oli päättänyt aloittaa virallisen tutkintamenettelyn, Puolan viranomaiset ilmoittivat, että myynti saatetaan lykätä vuoteen 2010.

(19)

Vuosina 2003–2005 BB toteutti investointeja 1,4 miljoonan zlotyn arvosta, ja vuosiksi 2006–2009 suunniteltujen investointien arvo on 14,2 miljoonaa zlotya. Kyse on ennen muuta korvaavista investoinneista eli tehokkaampien ja ympäristöystävällisempien koneiden ja laitteiden hankinnoista. Suunnitelman mukaan suurempia investointeja on tarkoitus tehdä seuraavan kerran vasta vuoden 2009 jälkeen, koska varoja on tällä hetkellä käytettävissä niukasti. Valtaosa investoinneista on määrä toteuttaa vuonna 2010, ja ne liittyvät suunnitteilla olevaan yrityksen siirtämiseen toiseen paikkaan.

(20)

Puolan viranomaiset ehdottivat aluksi, että työvoiman vähentäminen ja yrityksen tuotantopinta-alan supistaminen riittäisi tuen vääristävien vaikutusten lieventämiseen. Samaan aikaan Puolan viranomaiset kuitenkin vakuuttivat, että investoinnit tehokkaampiin laitteisiin tasapainottaisivat työvoiman ja tuotanto-pinta-alan vähentämisen seurauksia niin, että BB:n tuotantokapasiteetti säilyisi ennallaan. Puolan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että tuotantokapasiteetin säilyttäminen ennallaan (sen sijaan että sitä nostettaisiin) on itsessään katsottava vastasuoritteeksi.

(21)	Ilmoitetun rakenneuudistussuunnitelman mukaan rakenneuudistuksen kustannukset vuosina 2003–2009 ovat 138 miljoonaa zlotya, mistä valtaosa eli 122,6 miljoonaa zlotya liittyy taloudelliseen rakenneuudistukseen. Loput 15,6 miljoonaa zlotya ovat investointikustannuksia.

(22)

Suunnitelman mukaan taloudellinen rakenneuudistus perustuu siihen, että pankeille maksetaan takaisin 65,6 miljoonan zlotyn velat asianomaisten velkojien kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Lisäksi maksetaan takaisin muita yksityisiä velkoja yhteensä 17,5 miljoonan zlotyn arvosta ja julkisia velkoja 39,5 miljoonan zlotyn arvosta. Suunniteltu valtiontuki on tarkoitus käyttää kokonaisuudessaan julkisten velkojen hoitamiseen. Osa rakenneuudistuksen kustannuksista on tarkoitus rahoittaa tuloista, jotka saadaan varallisuuden myynnistä sen jälkeen kun yritys siirretään toiseen paikkaan.

(23)

BB:n rakenneuudistusta varten on myönnetty julkista tukea kahden säädöksen nojalla. Ne ovat 30 päivänä elokuuta 2002 annettu laki yritysten julkisten velkojen uudelleenjärjestelystä, jäljempänä ’30 päivänä elokuuta 2002 annettu laki’, ja 30 päivänä lokakuuta 2002 annettu laki työmarkkinoiden kannalta erityisen merkittäville yrityksille myönnettävästä valtiontuesta, jäljempänä ’30 päivänä lokakuuta 2002 annettu laki’, sellaisina kuin ne ovat muutettuina 14 päivänä marraskuuta 2003 annetulla lailla, jäljempänä ’14 päivänä marraskuuta 2003 annettu laki’.

(24)

Puolassa tuli 30 päivänä elokuuta 2002 annetun lain myötä mahdolliseksi toteuttaa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien yritysten julkisten velkojen uudelleenjärjestely, joka perustuu velkojen mitätöintiin. Yrityksen on esitettävä velkojen mitätöintiä koskeva hakemus yhdessä rakenneuudistussuunnitelman kanssa jokaiselle julkiselle viranomaiselle, jonka saatavat kuuluvat uudelleenjärjestelyn piiriin, jäljempänä ’rakenneuudistusviranomainen’. Kun rakenneuudistusviranomainen on vakuuttunut siitä, että rakenneuudistus voi parantaa yrityksen taloudellista tilannetta, se tekee rakenneuudistuksen edellytyksiä koskevan päätöksen, jossa mainitaan uudelleenjärjestelyn piiriin kuuluvat velat. Jos yritys täyttää rakenneuudistuksen edellytyksiä koskevassa päätöksessä asetetut edellytykset, rakenneuudistusviranomaisella on lakisääteinen velvollisuus tehdä päätös siinä mainittujen velkojen mitätöinnistä.

(25)

Tämän lisäksi 30 päivänä lokakuuta 2002 annetulla lailla keskitettiin rakenneuudistusta koskevan järjestelyn ohjaus ARP:n puheenjohtajalle. Hänelle annettiin valtuudet tehdä edellä mainittua, rakenneuudistuksen edellytyksiä koskevaa päätöstä vastaava päätös eli niin sanottu rakenneuudistuspäätös (10 artiklan 1 kohdan 4 alakohta yhdessä 19 artiklan kanssa). Rakenneuudistuspäätös sisältää arvion rakenneuudistussuunnitelmasta sekä ohjeet, joiden mukaan suunnitelmassa esitetty julkisten velkojen uudelleenjärjestely on toteutettava. Toimivaltaisilla rakenneuudistusviranomaisilla on tämän jälkeen lakisääteinen velvollisuus tehdä yksittäiset päätökset rakenneuudistuspäätöksessä mainittujen julkisten velkojen mitätöinnistä.

(26)

Lokakuun 30 päivänä 2002 annettua lakia on sittemmin muutettu 14 päivänä marraskuuta 2003 annetulla lailla asettamalla julkisten velkojen uudelleenjärjestelyn ehdoksi, että varat, joiden arvo on vähintään 25 prosenttia uudelleenjärjestelyn piiriin kuuluvista veloista, siirretään kolmantena osapuolena toimivalle yritykselle, ns. operaattorille (joka on kokonaan ARP:n tai valtion omistuksessa). Tuloilla, jotka saadaan kun operaattori myy kyseiset varat, katetaan ainakin osa asianomaisista julkisista veloista, ja jäljelle jäävä osa mitätöidään sen jälkeen kun rakenneuudistus on saatettu päätökseen.

(27)

BB haki julkisten velkojen uudelleenjärjestelyä 30 päivänä elokuuta 2002 ja 30 päivänä lokakuuta 2002 annettujen lakien nojalla. Suunnitellun valtiontuen nimellisarvo on yhteensä 31,43 miljoonaa zlotya (4) (8,2 miljoonaa euroa). Toimenpiteet sisältävät edullisin ehdoin myönnetyn lainan ja julkisten velkojen mitätöinnin. Yksityiskohtainen kuvaus valtiontukitoimenpiteistä esitetään seuraavassa taulukossa.

Taulukko 2

Suunniteltu valtiontuki

(zlotyina)
Nro	Tuen myöntävä viranomainen	Tukimuoto	Tuen nimellisarvo (zlotyina)
30.8.2002 annetun lain nojalla myönnetty valtiontuki
1.	ZUS, Bialystok	Velkojen mitätöinti	933 474,51
2.	ZUS, Bielsk Podlaski	Velkojen mitätöinti	113 884,66
3.	ZUS, Zambrów	Velkojen mitätöinti	144 934,88
4.	Bialystokin kaupunginjohtaja	Velkojen mitätöinti	1 448 108,90
5.	Valtiollinen vammaisten kuntoutusrahasto (Państwowy Fundusz Rehabilitacji Osób Niepełnosprawnych, PFRON)	Velkojen mitätöinti	519 591,35
6.	Bialystokin verotoimisto II	Velkojen mitätöinti	217 590,00
30.8.2002 annetun lain nojalla myönnetty valtiontuki yhteensä			3 377 584,30 (ml. korot 31.12.2005) 6 171 774,74)
30.10.2002 annetun lain nojalla myönnetty valtiontuki
7.	ZUS, Bialystok	Velkojen mitätöinti	3 019 362,90
8.	Bialystokin kaupunginjohtaja	Velkojen mitätöinti	1 505 534,12
9.	Valtiollinen vammaisten kuntoutusrahasto (Państwowy Fundusz Rehabilitacji Osób Niepełnosprawnych, PFRON)	Velkojen mitätöinti	539 650,70
10.	Bialystokin verotoimisto	Velkojen mitätöinti	71 516,60
11.	Bialystokin lääninvirasto	Velkojen mitätöinti	25 064,81
12.	Grajewon piirikunta	Velkojen mitätöinti	12 133,80
13.	Kolnon piirikunta	Velkojen mitätöinti	17 224,60
14.	Kolnon kaupunginjohtaja	Velkojen mitätöinti	248 648,09
15.	ZUS, Zambrów	Velkojen mitätöinti	626 625,15
16.	ZUS, Bialystok	Velkojen mitätöinti	398 029,30
30.10.2002 annetun lain nojalla myönnetty valtiontuki yhteensä			6 463 790,07 (ml. korot 31.12.2005) 9 259 229,92)
17.	Teollisuuden kehittämisvirasto (Agencja Rozwoju Przemyslu SA, ARP)	Etuuslaina	16 000 000
Yhteensä			31 431 004,66

3. PÄÄTÖS ALOITTAA EY:N PERUSTAMISSOPIMUKSEN 88 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETTU MENETTELY

(28)	Komissio päätti aloittaa muodollisen tutkintamenettelyn, koska se ei ollut vakuuttunut rakenneuudistustuen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille.

(29)

Ensinnäkin komissio epäili, pystyttäisiinkö yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuus palauttamaan rakenneuudistussuunnitelman avulla. Komissio epäili, että yrityksen voitot vuosina 2004 ja 2005 johtuivat kertaluonteisista tapahtumista (kuten velkojen mitätöinnistä) eivätkä siten olleet osoitus yrityksen toimintakyvyn todellisesta paranemisesta. Lisäksi rakenneuudistussuunnitelmassa keskitytään vanhojen velkojen hoitamiseen, kun taas siihen sisältyvät investoinnit eivät todennäköisesti riittäisi takaamaan, että yrityksellä olisi rakenneuudistuksen päättyessä käytössään kilpailukykyiset tuotantovälineet.

(30)

Toiseksi komissio epäili myös ehdotettujen vastasuoritteiden riittävyyttä. Yritys suunnitteli tuotantotilojen pinta-alan supistamista, mikä ei kuitenkaan olisi vähentänyt sen tuotantokapasiteettia. Myös työvoimaa oli tarkoitus vähentää tuntuvasti, mutta näyttää siltä, että se oli välttämätöntä yrityksen elinkelpoisuuden säilyttämiseksi.

(31)

Lopuksi näyttää siltä, ettei kaikkia toimenpiteitä, jotka Puolan viranomaisten mukaan olivat yrityksen oma osuus rakenneuudistuksen kustannuksista, voida pitää sellaisina suuntaviivoissa tarkoitetussa merkityksessä. Näin ollen ei ollut selvää, olisiko yrityksen oma panos rakenneuudistukseen riittävä, eli oliko tuki rajattu välttämättömään.

4. PUOLAN VIRANOMAISTEN HUOMAUTUKSET

(32)	Sen jälkeen kun komissio oli päättänyt aloittaa BB:n hyväksi suunniteltua tukea koskevan virallisen tutkintamenettelyn, Puolan viranomaiset toimittivat yksityiskohtaisia tietoja yrityksen liiketoimintastrategiasta.

(33)

Puolan viranomaiset ilmoittivat, että yrityksen tuotantotoiminta Bialystokissa tapahtuu kahdessa tehtaassa, joista toinen sijaitsee Bialystokin keskustassa (osoitteessa ulica […]). BB aikoo myydä kyseisen kiinteistön ja siirtää tuotannon toiseen tehtaaseen tai ostaa kolmannen kiinteistön ja siirtää tuotantotoiminnan sinne ja myydä molemmat nykyiset tuotantolaitokset. Komissiolle toimitettujen suunnitelmien mukaan BB aikoo toteuttaa […] miljoonan zlotyn investoinnit vuonna 2010, sen jälkeen kun osoitteessa ulica […] sijaitseva kiinteistö on myyty. Jos yritys päättää myydä molemmat nykyiset kiinteistöt ja siirtää tuotannon uuteen paikkaan, investointien arvo on tätäkin suurempi.

(34)

Puolan viranomaiset ovat vahvistaneet, että yrityksessä on tarkoitus tehdä merkittäviä uudistuksia vuonna 2010, eli sen jälkeen kun yritys on siirretty uuteen paikkaan. Vuosina 2010–2014 BB aikoo toteuttaa yhteensä 43 miljoonan zlotyn investoinnit. Näistä […] miljoonan zlotyn investoinnit on tarkoitus toteuttaa vuoden 2010 loppuun mennessä, jolloin yritys siirretään toiseen paikkaan.

(35)

Puolan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että vuosiksi 2010–2014 suunniteltujen investointien tarkoituksena on suunnittelun ja tuotannon hallintajärjestelmien modernisointi, standardilaitteiden asennusprosessin automatisointi, yrityksessä valmistettavien laitteiden laadun parantaminen, teknologisten tuotantoprosessien sekä laitteiden kemiallisten ja lämpökäsittelyprosessien parantaminen ja valvonta- ja mittausmenetelmien kehittäminen. Puolan viranomaiset ovat myös vahvistaneet, että yrityksen siirtäminen toiseen paikkaan ja sen jälkeen toteutettavat investoinnit ovat osa yrityksen pitkän aikavälin strategiaa.

(36)

Jotta voitaisiin välttää tarpeeton kilpailun vääristyminen, Puolan viranomaiset ja yritys ovat ehdottaneet kolmenlaisia vaihtoehtoisia vastasuoritteita, jotka yritys voisi toteuttaa:

a)	tuotantokapasiteetin rajoittaminen vähentämällä tuotteiden määrää 5 prosentilla tuotantokapasiteetin suunniteltuun lisäykseen verrattuna, tai

b)	tuotantokapasiteetin rajoittaminen myymällä 5 prosenttia yrityksen omistamista konetyökaluista, tai

c)	tuotantokapasiteetin rajoittaminen myymällä […]:ssa sijaitseva tuotantolinja, jonka osuus BB:n liikevaihdosta vuonna 2006 oli 13 prosenttia ja joka tuotti 1,2 miljoonaa zlotya voittoa.

(37)

Kolmannen vaihtoehdon toteuttaminen eli […]:ssa sijaitsevan tuotantolaitoksen myyminen todennäköisesti supistaisi BB:n tuotevalikoimaa 46 prosentilla ja vähentäisi konetyökalujen määrää 12 prosentilla. Kyseinen […]:ssa sijaitseva tuotantolaitos on kuitenkin osittain velkaantunut; näiden velkojen uudelleenjärjestely on tarkoitus rahoittaa ilmoitetun valtiontuen avulla. Lisäksi […]:ssa sijaitsevan tuotantolaitoksen varallisuus on kiinnitetty eli sitä käytetään BB:n kaupallisten velkojen takaisinmaksun vakuutena. Näin ollen Puolan viranomaiset ilmoittavat, että ensin on ratkaistava […]:ssa sijaitsevan tuotantolaitoksen velkaongelma, ja tuotantolaitos voidaan myydä vasta sen jälkeen, eli aikaisintaan vuonna 2009. BB on sitoutunut toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta myynti voidaan toteuttaa vuoden 2009 loppuun mennessä, jos komissio päättää, että se on asianmukainen vastasuorite.

(38)

Rakenneuudistuksen rahoituksesta Puolan viranomaiset ovat todenneet, että kun otetaan huomioon kiinteistöjen hintojen nousu viime aikoina kyseisellä alueella sekä myyntiin pantavan laitoksen sijainti (Bialystokin keskusta), myynnistä odotetaan saatavan tuloja […] miljoonaa zlotya. Lisäksi […]:ssa sijaitsevan tuotantolaitoksen myynnistä arvioidaan saatavan tuloja […] miljoonaa zlotya. Lisäksi BB on suunnitellun valtiontukitoimen oikeusperustan nojalla velvollinen siirtämään julkisen elimen (operaattorin) hallintaan 2,795 miljoonan zlotyn varallisuuden vastineeksi velkojen mitätöinnistä.

5. TUKITOIMENPITEIDEN ARVIOINTI

5.1 EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki

(39)

EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrätään, että ”jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan”.

(40)

Myös suunniteltu julkisten velkojen mitätöinti korkoineen sekä valtion viraston myöntämä laina edellyttävät valtion varojen käyttöä. Sitä paitsi tällaiset ratkaisut tuovat yritykselle etua vähentämällä sille aiheutuvia kustannuksia. Toisen toimenpiteen osalta on huomautettava erityisesti, että koska BB on vaikeuksissa oleva yritys, jolla on selvästi enemmän velkaa kuin varallisuutta, se ei pystyisi saamaan tällaista rahoitusta markkinaehdoin. Siksi koko lainamäärää on pidettävä valtiontukena.

(41)

Jo tehdyt rakenneuudistuspäätökset, joissa luvataan mitätöidä julkiset velat ja lykätä velkojen takaisinmaksua, saattavat niin ikään olla valtiontukea. Komissio katsoo kuitenkin, että tässä tapauksessa tällaisiin lykkäyksiin sisältyvä tuki on otettu huomioon ilmoitetussa tuessa, eli niiden korkojen määrässä, jotka on laskettu koko ajalta ja lisätty mitätöitävien velkojen määrään.

(42)

BB:n valmistamia metallikonetyökaluja myydään EU:n markkinoilla. Lisäksi BB kilpailee EU:n tuottajien kanssa EU:n ulkopuolisilla markkinoilla. Tämän vuoksi valtiontuen aiheuttama BB:n aseman vahvistuminen voi vaikuttaa kilpailuun EU:n alueella. Näin ollen yhteisössä käytävään kauppaan aiheutuvaa vaikutusta koskeva edellytys täyttyy.

(43)	Tämän vuoksi edellä mainittuja toimenpiteitä on pidettävä EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna valtiontukena.

5.2 EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaiset poikkeukset

(44)

Tutkittavana olevassa tapauksessa ei voida soveltaa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdassa määrättyjä poikkeuksia. Kun otetaan huomioon, että tuen päätarkoituksena on palauttaa vaikeuksissa olevan yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuus, EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa määrätyistä poikkeuksista voidaan soveltaa ainoastaan 3 kohdan c alakohdassa määrättyä poikkeusta. Sen nojalla voidaan hyväksyä tuki tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Näin ollen tuen voidaan katsoa soveltuvan yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla, jos valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetuissa yhteisön suuntaviivoissa (5), jäljempänä ’suuntaviivat’, vahvistetut edellytykset täyttyvät.

5.3 Yrityksen tukikelpoisuus

(45)

Suuntaviivojen mukaan vaikeuksissa olevalla yrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka ei pysty omilla taikka osakkailta tai luotonantajilta saaduilla varoilla palauttamaan hyvää taloudellista tilannetta, vaan joutuu lähes varmasti lopettamaan toimintansa, elleivät viranomaiset puutu tilanteeseen. Suuntaviivoissa mainitaan myös eräitä tyypillisiä merkkejä, jotka kertovat siitä, että yritys on vaikeassa tilanteessa. Näitä ovat lisääntyvä velkaantuminen sekä substanssiarvon heikentyminen tai sen katoaminen. Suuntaviivojen 13 kohdan mukaan suurempaan yhtymään kuuluva yritys voi yleensä saada rakenneuudistustukea vain silloin, kun voidaan osoittaa, että vaikeudet kohdistuvat ainoastaan tähän yritykseen eikä niiden aiheuttajana ole sattumanvarainen kustannustenjako yhtymän sisällä, ja että nämä vaikeudet ovat niin vakavia, ettei yhtymä pysty selviytymään niistä itse.

(46)

BB:tä on pidettävä suuntaviivoissa tarkoitettuna vaikeuksissa olevana yrityksenä. Yrityksen oma pääoma on negatiivinen. Yritys maksaa vanhoja velkoja yksityisille velkojille näiden kanssa allekirjoitettujen sopimusten mukaisesti (viimeiset erät erääntyvät vuonna 2009). Jos yritys ei hoida julkisia velkojaan (maksamalla ne pois tai pyytämällä niiden mitätöintiä), ne erääntyvät välittömästi. Jos julkiset velat tulisivat maksettavaksi, yritys ei pystyisi maksamaan velkojaan yksityisille velkojille, ja se asetettaisiin todennäköisesti selvitystilaan. BB ei voi saada velkapääomaa markkinaehdoin julkisten velkojen maksamista varten, koska sen taloudellinen tilanne on hyvin huono ja sen kaikki varat on jo kiinnitetty.

(47)

Se, että yritys tuottaa nyt voittoa, ei vaikuta sen tukikelpoisuutta koskevaan arvioon, koska yrityksen oma pääoma on edelleen negatiivinen. Lisäksi on huomattava, että yritys on kyennyt tuottamaan voittoa ainoastaan siksi, että viranomaiset ovat lykänneet julkisten velkojen täytäntöönpanoa, koska ne on tarkoitus mitätöidä.

(48)

Myös BB:n emoyhtiö on vaikeuksissa ja tappiollinen, eikä se pysty ratkaisemaan BB:n ongelmia, koska sen oma velkaantumisaste vain kasvaa. Emoyhtiön vaikeudet alkoivat pian vuoden 2000 jälkeen. Emoyhtiö ei maksanut takaisin BB:ltä saamaansa lainaa, mikä oli yksi BB:n vaikeuksiin johtaneista syistä; tässä tilanteessa tätä on pidettävä osoituksena siitä, että emoyhtiön taloudelliset vaikeudet ovat vakavia. Tarkoituksena ei ollut lisätä yhtymän tietyn osan voittoja eikä myöskään tarkoituksellisesti pahentaa BB:n vaikeuksia.

5.4 Elinkelpoisuuden palauttaminen

(49)

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään komissio ilmaisi suhtautuvansa rakenneuudistukseen epäilevästi, koska rakenneuudistus on luonteeltaan ennen muuta taloudellinen eikä kohdistu riittävästi teollisen toiminnan uudistamiseen. Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksen jälkeen Puolan viranomaiset toimittivat lisätietoja, jotka hälvensivät edellä mainitut komission epäilykset mahdollisuuksista palauttaa yrityksen elinkelpoisuus.

(50)

BB:n tilinpäätöksen yksityiskohtaisen analyysin perusteella voidaan todeta, että yrityksen tilanne on parantunut tuntuvasti vuosista 2004 ja 2005 alkaen ja että tämä parantuminen johtuu vain vähäisessä määrin satunnaisista tapahtumista. Tällaiset tapahtumat, esimerkiksi velkojen mitätöinti, ovat toki omalta osaltaan parantaneet yrityksen tulosta, mutta BB:n voitollinen tulos johtuu pääasiallisesti tuotantotoiminnasta.

(51)

Tuotannon rakenneuudistusta koskeva analyysi osoittaa, että yritys on keskittynyt yhä enemmän lisäarvoltaan suurempien laitteiden tuotantoon (vuonna 2001 BB:n tuotanto oli 709 000 laitetta ja liikevaihto 84,9 miljoonaa zlotya, kun taas vuonna 2006 tuotanto oli 377 000 laitetta ja liikevaihto 93,8 miljoonaa zlotya).

(52)

Vuosiksi 2003–2009 suunniteltujen investointien arvo on yhteensä 14,75 miljoonaa zlotya. Todellisuudessa yritys aikoo toteuttaa vuonna 2010 myös muita investointeja, joiden arvo on […] miljoonaa zlotya. Nämä investoinnit liittyvät suunnitelmaan siirtää tuotantolaitos toiseen paikkaan. Komissio katsoo, että vasta investointisuunnitelman toisen vaiheen toteuttaminen takaa yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palautumisen.

(53)

Tästä syystä ja ottaen huomioon sen, että investointien rahoittamiseksi välttämätöntä kiinteistön myyntiä on lykätty vuoteen 2010, komissio on sitä mieltä, että rakenneuudistuskautta on jatkettava vuoden 2010 loppuun ja yrityksen vuodeksi 2010 suunnittelemat investoinnit on sisällytettävä rakenneuudistustoimiin. Näin ollen vuosina 2003–2010 toteutettavien investointien arvo olisi yhteensä […] miljoonaa zlotya (14,75 miljoonaa zlotya + […] miljoonaa zlotya), mikä on selvästi enemmän kuin alun perin suunniteltu määrä, 15,6 miljoonaa zlotya.

(54)

Komissio kiinnittää huomiota siihen, että BB:n oman pääoman tuottoa ei voida tällä hetkellä laskea, koska yrityksen pääoma on edelleen negatiivinen. Pääoma muodostetaan vähitellen uudelleen vuoteen 2010 mennessä. Vuotta 2011 koskevia tietoja voidaan käyttää pitkän aikavälin arvona. Tänä vuonna oman pääoman tuotto on 9 prosenttia (nettovoitto on 4 miljoonaa zlotya, kun oma pääoma on 44 miljoonaa zlotya). Tämä ei ole kovin paljon, mutta komissio ottaa huomioon, että BB toimii markkinoilla, joilla kilpailu on kireää Aasian tuottajien kanssa ja marginaalit ovat rajalliset, joten tulosta voidaan pitää perusteltuna.

(55)	Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että rakenneuudistussuunnitelman toteuttaminen palauttaa yrityksen elinkelpoisuuden edellyttäen, että rakenneuudistus kattaa myös vuodeksi 2010 suunnitellut investoinnit ja rakenneuudistuskautta jatketaan vuoden 2010 loppuun.

5.5 Kohtuuttomien kilpailua vääristävien vaikutusten välttäminen

(56)	Sen jälkeen kun komissio oli päättänyt aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn, Puolan viranomaiset ehdottivat kolmea vaihtoehtoista toimenpidettä, jotka BB voisi toteuttaa vastasuoritteeksi.

(57)

Ensimmäisen ehdotuksen mukaan tuotantoa voitaisiin supistaa 5 prosentilla. Komissio katsoo, että BB on luonnostaan suuntaamassa tuotantoaan siten, että se tuottaa lukumääräisesti vähemmän mutta arvokkaampia laitteita. Näin ollen komissio katsoo, että toimenpide ei välttämättä todellisuudessa vaikuta yrityksen toimintaan eikä näin ollen takaa, että BB:n markkina-asema pienenee.

(58)

Toisen vaihtoehdon mukaan yritys myisi 5 prosenttia koneistaan. Kun otetaan huomioon, että BB aikoo toteuttaa kattavan modernisointiohjelman, jonka yhteydessä on tarkoitus hankkia tehokkaampia koneita, komissio ei pidä tätä vaihtoehtoa todellisena vastasuoritteena, koska myytyjen koneiden tuotantokapasiteetti voidaan korvata uusilla koneilla, joiden tuotantokapasiteetti on suurempi.

(59)	Edellä esitetyn nojalla komissio toteaa, että näiden kahden vaihtoehdon avulla ei voida rajoittaa tuen vääristäviä vaikutuksia kilpailuun.

(60)

Kolmantena vaihtoehtona on […]:ssa sijaitsevan tuotantolaitoksen myynti. Myynti supistaisi BB:n tuotevalikoimaa 46 prosentilla, liikevaihtoa 13 prosentilla ja konetyökalujen määrää 12 prosentilla. Tämä vaihtoehto käsittää siten sekä edellä mainitut kaksi vaihtoehtoa että eräitä muita toimenpiteitä. Lisäksi on otettava huomioon, että kun […]:ssa sijaitseva tuotantolaitos pannaan myyntiin, BB:n mahdollisilla kilpailijoilla on tilaisuus hankkia itselleen organisoitu osa BB:n tuotantokapasiteetista, mikä voi lieventää tuen vääristäviä vaikutuksia. Lisäksi […]:ssa sijaitseva tuotantolaitos tuo yritykselle tuloja, esimerkiksi vuonna 2006 se tuotti voittoa 1,2 miljoonaa zlotya, eli sen myyminen ei ole rakenneuudistuksen kannalta välttämätöntä.

(61)	Edellä esitetyn nojalla komissio katsoo, että […]:ssa sijaitsevan tuotantolaitoksen myynti on asianmukainen ja riittävä vastasuorite.

5.6 Tuen rajaaminen välttämättömään

(62)

Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 45 kappaleessa komissio ilmoitti suhtautuvansa epäilevästi siihen, voitaisiinko eräiden velkojen takaisinmaksu rakenneuudistuksen yhteydessä (6) laskea osaksi rakenneuudistuksen kustannuksia. Nämä epäilykset eivät ole poistuneet. Komissio toteaa, että kyseisen velkapääoman hankkiminen oli osa yrityksen tuotantotoiminnan tavanomaista rahoitusta ja että velka voidaan maksaa takaisin yrityksen nykyisistä varoista.

(63)	Sen jälkeen kun rakenneuudistuskautta jatketaan vuoteen 2010, jotta siihen voidaan sisällyttää myös tuolle vuodelle suunnitellut investoinnit, kyseiset investoinnit on laskettava mukaan rakenneuudistuksen kustannuksiin.

(64)

Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 46 ja 47 kappaleessa komissio ilmoitti suhtautuvansa epäilevästi siihen, voitaisiinko eräät Puolan ilmoittamat toimenpiteet katsoa suuntaviivojen 43 ja 44 kohdassa tarkoitetuksi tuensaajan omaksi rahoitusosuudeksi. Nämä epäilykset eivät ole poistuneet. Siksi näitä toimenpiteitä ei pidetä tuensaajan omana rahoitusosuutena myöskään seuraavassa analyysissa.

(65)

Näin ollen rakenneuudistuksen kustannukset, tuensaajan oma rahoitusosuus ja valtiontuen määrä muodostuvat seuraavasti:

(tuhansina zlotyina)
	2003-2009	2010	2003-2010
Rakenneuudistuksen kustannukset
Julkisten velkojen uudelleenjärjestely	31 431		31 431
Investoinnit	14 754	[…]	[…]
Yhteensä	46 185	[…]	[…]
Oma rahoitusosuus
Varallisuuden myynti (kiinteistö osoitteessa ulica […])		[…]	[…]
Osakkeiden siirto	2 795		2 795
[…]:ssa sijaitsevan tuotantolaitoksen myynti	[…]		[…]
Yhteensä	[…]	[…]	[…]
Valtiontuki	31 431		31 431
Oma rahoitusosuus/rakenneuudistuksen kustannukset 50,4 %

(66)	BB:n oma rahoitusosuus rakenneuudistuksen kustannuksista on tämän perusteella 50,4 prosenttia eli se täyttää suuntaviivojen 44 kohdassa asetetut vaatimukset.

(67)

Suuntaviivojen 45 kohdassa todetaan, että ”kilpailun vääristymisen rajoittamiseksi on vältettävä sen muotoisen tai niin suuren tuen myöntämistä, että yritys saisi liiallisia rahavaroja”. Komissio toteaa, että yrityksen toiminta on jälleen voitollista. Yrityksen elinkelpoisuus on kuitenkin uhattuna, kun otetaan huomioon välittömästi maksettavien velkojen määrä. Tässä tilanteessa se, että puolet tuesta on myönnetty lainan muodossa, auttaa varmistamaan, että tuen määrä on rajattu välttämättömään. Lainan ansiosta BB saa käyttöönsä välittömästi varoja, joilla se voi maksaa takaisin jäljellä olevat velat. Toisaalta BB:n on aikanaan maksettava takaisin myös tämä laina. Se on mahdollista, kun yritys kerää säännöllisesti voittoa ja huolehtii siitä, ettei sille kerry suuntaviivoissa tarkoitettuja liiallisia rahavaroja.

(68)	Tämän perusteella komissio katsoo, että tuki on rajattu välttämättömään.

6. PÄÄTELMÄ

(69)	Komissio katsoo, että Bison Bialille myönnettävä ilmoitettu valtiontuki soveltuu yhteismarkkinoille tietyin edellytyksin,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Puolan ilmoittamat valtiontukitoimet, jotka on tarkoitus toteuttaa Bison Bial -nimisen yrityksen hyväksi ja joiden arvo on 31,43 miljoonaa zlotya, soveltuvat yhteismarkkinoille, jos 2 artiklassa määritellyt velvoitteet ja edellytykset täyttyvät.

2 artikla

1. Rakenneuudistuskautta jatketaan vuoden 2010 loppuun, ja rakenneuudistussuunnitelma pannaan täytäntöön kokonaisuudessaan.

2. Osoitteessa ulica […] sijaitseva kiinteistö myydään vuoden 2010 loppuun mennessä.

3. Rakenneuudistuskauden aikana eli vuoden 2010 loppuun mennessä toteutetaan vähintään 41,61 miljoonan zlotyn investoinnit.

4. […]:ssa sijaitseva tuotantolaitos myydään vuoden 2009 loppuun mennessä BB:stä riippumattomalle ostajalle. Ennen myyntiä Puolan viranomaisten on varmistettava, että […]:ssa sijaitseva tuotantolaitos harjoittaa asianmukaista tuotantotoimintaa, että sillä on normaaliin kehitykseen tarvittavat varat ja että tuensaaja ei toteuta toimenpiteitä, joiden tarkoituksena olisi tahallisesti alentaa tuotantolaitoksen arvoa erityisesti siirtämällä aineettomia hyödykkeitä, työntekijöitä, asiakkaita tai myyntikapasiteettia muihin Bison Bialin tuotantolaitoksiin.

3 artikla

Puolan viranomaisten on toimitettava puolivuosittain tiedot rakenneuudistuksen etenemisestä.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu Puolan tasavallalle.

Tehty Brysselissä 12 päivänä syyskuuta 2007.

Komission puolesta

Neelie KROES

Komission jäsen

(1) EUVL C 23, 1.2.2007, s. 20.

(2) Ks. alaviite 1.

(3) Liikesalaisuus.

(4) Puolan viranomaiset ovat ehdottaneet, että toimenpiteeseen sisältyvän valtiontuen laskemista varten tuen nimellisarvosta olisi vähennettävä niiden varojen arvo, jotka siirretään operaattorille vastineeksi velkojen mitätöinnistä. Kyseisten varojen siirtäminen operaattorille merkitsee kuitenkin todellisuudessa pikemminkin yrityksen panosta rakenneuudistuksen toteuttamiseen, eikä se vaikuta tukitoimenpiteen arvoon. Sen vuoksi valtiontuen osuus on tässä tapauksessa yhtä suuri kuin tuen nimellisarvo.

(5) EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2.

(6) Ks. menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä oleva taulukko 1.

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 46

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	51. vuosikerta 21. helmikuu 2008

Sisältö		I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista	Sivu
		ASETUKSET
	*	Neuvoston asetus (EY) N:o 146/2008, annettu 14 päivänä helmikuuta 2008, yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun asetuksen (EY) N:o 1698/2005 muuttamisesta	1
		Komission asetus (EY) N:o 147/2008, annettu 20 päivänä helmikuuta 2008, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	7
	*	Komission asetus (EY) N:o 148/2008, annettu 20 päivänä helmikuuta 2008, asetusten (EY) N:o 900/2007 ja (EY) N:o 1060/2007 muuttamisesta sokerin vientitukien ulkopuolelle jätettyjen määräpaikkojen aseman selkeyttämiseksi	9
		DIREKTIIVIT
	*	Neuvoston direktiivi 2008/7/EY, annettu 12 päivänä helmikuuta 2008, pääoman hankinnasta suoritettavista välillisistä veroista	11

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmannen maan koodi (1)	Tuonnin kiinteä arvo
0702 00 00	IL	53,3
	JO	69,6
	MA	45,2
	TN	115,9
	TR	84,2
	ZZ	73,6
0707 00 05	JO	190,5
	MA	150,4
	TR	181,9
	ZZ	174,3
0709 90 70	MA	49,7
	TR	115,6
	ZZ	82,7
0709 90 80	EG	111,9
0709 90 80	ZZ	111,9
0805 10 20	EG	52,6
	IL	54,8
	MA	57,4
	TN	48,4
	TR	85,6
	ZZ	59,8
0805 20 10	IL	110,6
	MA	111,4
	ZZ	111,0
0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90	CN	42,0
	EG	82,4
	IL	76,7
	JM	114,0
	MA	117,2
	PK	65,4
	TR	77,5
	ZZ	82,2
0805 50 10	EG	107,9
	IL	107,6
	MA	114,0
	TR	116,6
	ZZ	111,5
0808 10 80	AR	96,3
	CA	88,1
	CL	60,8
	CN	83,1
	MK	37,5
	US	126,4
	ZZ	82,0
0808 20 50	AR	89,6
	CN	92,4
	US	122,2
	ZA	85,7
	ZZ	97,5

	II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista
	PÄÄTÖKSET
	Neuvosto
	2008/143/EY
*	Neuvoston päätös, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kiinan kansantasavallan välisen meriliikennesopimuksen tekemisestä	23
	Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kiinan kansantasavallan hallituksen sopimus meriliikenteestä	25
	2008/144/EY
*	Neuvoston päätös, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, pöytäkirjan tekemisestä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kiinan kansantasavallan välisen meriliikennesopimuksen muuttamisesta Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen ottamiseksi huomioon	37
	Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kiinan kansantasavallan hallituksen välisen meriliikennesopimuksen muuttamista koskeva pöytäkirja	38
	Komissio
	2008/145/EY
*	Komission päätös, tehty 12 päivänä syyskuuta 2007 valtiontuesta, C 54/2006 (ex NN 276/2006), jonka Puola aikoo myöntää Bison Bial SA -nimiselle yritykselle (tiedoksiannettu numerolla K(2007) 4145) ( 1 )	41