22.12.2007

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 340/1

---

NEUVOSTON ASETUS (EY, EURATOM) N:o 1558/2007,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2007,

Euroopan yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden sekä näihin palkkoihin ja eläkkeisiin liittyvien korjauskertoimien mukauttamisesta 1 päivästä heinäkuuta 2007

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan ja erityisesti sen 13 artiklan,

ottaa huomioon neuvoston asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (1) vahvistetut Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt ja muuta henkilöstöä koskevat palvelussuhteen ehdot, ja erityisesti henkilöstösääntöjen 63, 64, 65 ja 82 artiklan sekä liitteet VII, XI ja XIII ja palvelussuhteen ehtojen 20 artiklan 1 kohdan, 64 artiklan ja 92 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo, että jäsenvaltioiden kansallisten virkamiesten ostovoiman kehitystä vastaavan kehityksen takaamiseksi Euroopan yhteisöjen virkamiehille ja muulle henkilöstölle on Euroopan yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoja ja eläkkeitä syytä mukauttaa vuoden 2007 tarkistuksen yhteydessä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan 1 päivästä heinäkuuta 2007 henkilöstösääntöjen 63 artiklan toisessa kohdassa oleva ilmaisu ”1 päivästä heinäkuuta 2006” ilmaisulla ”1 päivästä heinäkuuta 2007”.

2 artikla

Korvataan 1 päivästä heinäkuuta 2007 henkilöstösääntöjen 66 artiklassa oleva taulukko, joka koskee palkkojen ja eläkkeiden laskemiseen sovellettavia kuukausittaisia peruspalkkoja, seuraavalla taulukolla:

1.7.2007	Palkkataso
Palkkaluokka	1	2	3	4	5
16	15 761,93	16 424,26	17 114,43
15	13 930,91	14 516,30	15 126,30	15 547,14	15 761,93
14	12 312,60	12 829,99	13 369,12	13 741,07	13 930,91
13	10 882,28	11 339,57	11 816,07	12 144,81	12 312,60
12	9 618,12	10 022,29	10 443,43	10 733,99	10 882,28
11	8 500,81	8 858,03	9 230,25	9 487,05	9 618,12
10	7 513,30	7 829,02	8 158,00	8 384,97	8 500,81
9	6 640,50	6 919,54	7 210,31	7 410,91	7 513,30
8	5 869,09	6 115,72	6 372,71	6 550,01	6 640,50
7	5 187,30	5 405,28	5 632,41	5 789,12	5 869,09
6	4 584,71	4 777,36	4 978,11	5 116,61	5 187,30
5	4 052,11	4 222,39	4 399,82	4 522,23	4 584,71
4	3 581,39	3 731,89	3 888,71	3 996,90	4 052,11
3	3 165,35	3 298,37	3 436,97	3 532,59	3 581,39
2	2 797,64	2 915,20	3 037,71	3 122,22	3 165,35
1	2 472,65	2 576,55	2 684,82	2 759,52	2 797,64

3 artikla

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2007 henkilöstösääntöjen 64 artiklan nojalla virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin sovellettavat korjauskertoimet jäljempänä olevan taulukon sarakkeen 2 mukaisesti.

Vahvistetaan 1 päivästä tammikuuta 2008 henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 17 artiklan 3 kohdan nojalla virkamiesten ja muun henkilöstön palkansiirtoihin sovellettavat korjauskertoimet jäljempänä olevan taulukon sarakkeen 3 mukaisesti.

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2007 henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 20 artiklan 2 kohdan nojalla eläkkeisiin sovellettavat korjauskertoimet jäljempänä olevan taulukon sarakkeen 4 mukaisesti.

Vahvistetaan 1 päivästä toukokuuta 2008 henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 20 artiklan 2 kohdan nojalla eläkkeisiin sovellettavat korjauskertoimet jäljempänä olevan taulukon sarakkeen 5 mukaisesti.

1	2	3	4	5
Maa/paikkakunta	Palkka 1.7.2007	Siirto 1.1.2008	Eläke 1.7.2007	Eläke 1.5.2008
Bulgaria	65,8	58,0	100,0	100,0
Tšekki	81,2	74,7	100,0	100,0
Tanska	139,4	135,3	136,1	135,3
Saksa	99,3	99,7	100,0	100,0
Bonn	98,3
Karlsruhe	96,9
München	106,6
Viro	79,6	77,7	100,0	100,0
Kreikka	95,3	93,3	100,0	100,0
Espanja	100,4	96,4	100,0	100,0
Ranska	117,4	107,3	109,3	107,3
Irlanti	121,8	118,0	118,8	118,0
Italia	110,6	107,1	107,8	107,1
Varese	98,6
Kypros	89,9	92,0	100,0	100,0
Latvia	79,3	75,2	100,0	100,0
Liettua	71,3	67,8	100,0	100,0
Unkari	89,8	77,7	100,0	100,0
Malta	84,8	87,0	100,0	100,0
Alankomaat	111,5	103,0	104,7	103,0
Itävalta	107,8	107,2	107,3	107,2
Puola	80,7	73,0	100,0	100,0
Portugali	92,2	90,6	100,0	100,0
Romania	76,3	70,5	100,0	100,0
Slovenia	88,3	84,1	100,0	100,0
Slovakia	81,3	74,8	100,0	100,0
Suomi	117,8	114,6	115,2	114,6
Ruotsi	117,0	113,7	114,4	113,7
Yhdistynyt kuningaskunta	143,1	119,8	124,5	119,8
Culham	115,9

4 artikla

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2007 henkilöstösääntöjen 42 a artiklan toisessa ja kolmannessa kohdassa tarkoitetun vanhempainloman aikaisen lisän määräksi 849,38 euroa ja yksinhuoltajavanhemmille 1 132,49 euroa.

5 artikla

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2007 henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kotitalouslisän perusosaksi 158,86 euroa.

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2007 henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun huollettavasta lapsesta maksettavan lisän määräksi 347,13 euroa.

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2007 henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun koulutuslisän määräksi 235,53 euroa.

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2007 henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun koulutuslisän määräksi 84,80 euroa.

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2007 henkilöstösääntöjen 69 artiklassa ja sen liitteessä VII olevan 4 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun ulkomaankorvauksen vähimmäismääräksi 470,83 euroa.

6 artikla

Mukautetaan 1 päivästä tammikuuta 2008 henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 8 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu kilometrikorvaus seuraavasti:

0 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on 0–200 km

0,3531 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on 201–1 000 km

0,5884 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on 1 001–2 000 km

0,3531 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on 2 001–3 000 km

0,1177 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on 3 001–4 000 km

0,0567 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on 4 001–10 000 km

0 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on 10 000 km.

Edellä oleviin lisätään kiinteämääräinen lisäkorvaus seuraavasti:

—	176,52 euroa, jos asemapaikan ja lähtöpaikkakunnan välinen etäisyys rautateitse on 725–1 450 kilometriä,

—	353,02 euroa, jos asemapaikan ja lähtöpaikkakunnan välinen etäisyys rautateitse on yli 1 450 kilometriä.

7 artikla

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2007 henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päivärahan määräksi

—	36,48 euroa virkamiehelle, jolla on oikeus kotitalouslisään,

—	29,41 euroa virkamiehelle, jolla ei ole oikeutta kotitalouslisään.

8 artikla

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2007 muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun asettautumiskorvauksen vähimmäismääräksi

—	1 038,73 euroa henkilölle, jolla on oikeus kotitalouslisään,

—	617,64 euroa henkilölle, jolla ei ole oikeutta kotitalouslisään.

9 artikla

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2007 muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 28 a artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun työttömyyskorvauksen vähimmäismääräksi 1 245,73 euroa, enimmäismääräksi 2 491,48 euroa ja kiinteämääräiseksi vähennykseksi 1 132,49 euroa.

10 artikla

Korvataan muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 63 artiklassa oleva kuukausittaisia peruspalkkoja koskeva taulukko 1 päivästä heinäkuuta 2007 seuraavasti:

1.7.2007	Palkkataso
Ura-alue	Ryhmä	1	2	3	4
A	I	6 348,95	7 135,39	7 921,83	8 708,27
	II	4 607,96	5 056,98	5 506,00	5 955,02
	III	3 872,28	4 044,77	4 217,26	4 389,75
B	IV	3 719,83	4 084,00	4 448,17	4 812,34
	V	2 921,86	3 114,47	3 307,08	3 499,69
C	VI	2 778,90	2 942,50	3 106,10	3 269,70
	VII	2 487,22	2 571,85	2 656,48	2 741,11
D	VIII	2 248,06	2 380,46	2 512,86	2 645,26
	IX	2 164,97	2 195,13	2 225,29	2 255,45

11 artikla

Korvataan muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 93 artiklassa oleva kuukausittaisia peruspalkkoja koskeva taulukko 1 päivästä heinäkuuta 2007 seuraavasti:

Tehtäväryhmä	1.7.2007	Palkkataso
	Palkkaluokka	1	2	3	4	5	6	7
IV	18	5 433,53	5 546,53	5 661,87	5 779,61	5 899,81	6 022,50	6 147,74
	17	4 802,29	4 902,16	5 004,11	5 108,17	5 214,40	5 322,84	5 433,53
	16	4 244,39	4 332,66	4 422,76	4 514,73	4 608,62	4 704,46	4 802,29
	15	3 751,30	3 829,31	3 908,95	3 990,24	4 073,22	4 157,92	4 244,39
	14	3 315,50	3 384,44	3 454,83	3 526,67	3 600,01	3 674,88	3 751,30
	13	2 930,32	2 991,26	3 053,46	3 116,96	3 181,78	3 247,95	3 315,50
III	12	3 751,25	3 829,25	3 908,88	3 990,16	4 073,14	4 157,84	4 244,30
	11	3 315,47	3 384,41	3 454,79	3 526,63	3 599,97	3 674,83	3 751,25
	10	2 930,32	2 991,25	3 053,45	3 116,95	3 181,77	3 247,93	3 315,47
	9	2 589,91	2 643,76	2 698,74	2 754,86	2 812,14	2 870,62	2 930,32
	8	2 289,04	2 336,64	2 385,23	2 434,83	2 485,46	2 537,15	2 589,91
II	7	2 589,84	2 643,71	2 698,70	2 754,83	2 812,12	2 870,61	2 930,32
	6	2 288,93	2 336,53	2 385,13	2 434,74	2 485,38	2 537,07	2 589,84
	5	2 022,97	2 065,05	2 108,00	2 151,84	2 196,60	2 242,29	2 288,93
	4	1 787,92	1 825,11	1 863,07	1 901,82	1 941,37	1 981,75	2 022,97
I	3	2 202,57	2 248,29	2 294,95	2 342,58	2 391,20	2 440,82	2 491,48
	2	1 947,17	1 987,58	2 028,83	2 070,94	2 113,92	2 157,79	2 202,57
	1	1 721,38	1 757,11	1 793,57	1 830,80	1 868,79	1 907,58	1 947,17

12 artikla

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2007 muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 94 artiklassa tarkoitetun asettautumiskorvauksen vähimmäismääräksi

—	781,31 euroa henkilölle, jolla on oikeus kotitalouslisään,

—	463,22 euroa henkilölle, jolla ei ole oikeutta kotitalouslisään.

13 artikla

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2007 muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 96 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun työttömyyskorvauksen vähimmäismääräksi 934,31 euroa, enimmäismääräksi 1 868,61 euroa ja kiinteämääräiseksi vähennykseksi 849,38 euroa.

14 artikla

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2007 neuvoston asetuksen (EHTY, ETY, Euratom) N:o 300/76 (2) 1 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyiksi korvauksiksi keskeytyksettä tai vuorotyössä tehtäviään hoitaville virkamiehille 356,04 euroa, 537,38 euroa, 587,56 euroa ja 801,03 euroa.

15 artikla

Korjataan 1 päivästä heinäkuuta 2007 neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68 (3) 4 artiklassa esitettyjä määriä kertoimella 5,139465.

16 artikla

Korvataan 1 päivästä heinäkuuta 2007 henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 8 artiklan 2 kohdassa esitetty sovellettavia määriä koskeva taulukko seuraavalla taulukolla:

1.7.2007	Palkkataso
Palkkaluokka	1	2	3	4	5	6	7	8
16	15 761,93	16 424,26	17 114,43	17 114,43	17 114,43	17 114,43
15	13 930,91	14 516,30	15 126,30	15 547,14	15 761,93	16 424,26
14	12 312,60	12 829,99	13 369,12	13 741,07	13 930,91	14 516,30	15 126,30	15 761,93
13	10 882,28	11 339,57	11 816,07	12 144,81	12 312,60
12	9 618,12	10 022,29	10 443,43	10 733,99	10 882,28	11 339,57	11 816,07	12 312,60
11	8 500,81	8 858,03	9 230,25	9 487,05	9 618,12	10 022,29	10 443,43	10 882,28
10	7 513,30	7 829,02	8 158,00	8 384,97	8 500,81	8 858,03	9 230,25	9 618,12
9	6 640,50	6 919,54	7 210,31	7 410,91	7 513,30
8	5 869,09	6 115,72	6 372,71	6 550,01	6 640,50	6 919,54	7 210,31	7 513,30
7	5 187,30	5 405,28	5 632,41	5 789,12	5 869,09	6 115,72	6 372,71	6 640,50
6	4 584,71	4 777,36	4 978,11	5 116,61	5 187,30	5 405,28	5 632,41	5 869,09
5	4 052,11	4 222,39	4 399,82	4 522,23	4 584,71	4 777,36	4 978,11	5 187,30
4	3 581,39	3 731,89	3 888,71	3 996,90	4 052,11	4 222,39	4 399,82	4 584,71
3	3 165,35	3 298,37	3 436,97	3 532,59	3 581,39	3 731,89	3 888,71	4 052,11
2	2 797,64	2 915,20	3 037,71	3 122,22	3 165,35	3 298,37	3 436,97	3 581,39
1	2 472,65	2 576,55	2 684,82	2 759,52	2 797,64

17 artikla

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2007 henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 14 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun huollettavasta lapsesta maksettavan lisän määriksi:

1.7.2007–31.12.2007	319,27
1.1.2008–31.12.2008	333,19

18 artikla

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2007 henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 15 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun koulutuslisän määriksi:

1.7.2007–31.8.2007	50,86
1.9.2007–31.8.2008	67,83

19 artikla

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2007 henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 18 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi ennen 1 päivää toukokuuta 2004 voimassa olleessa henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa entisessä 4 a artiklassa mainitun kiinteämääräisen korvauksen määräksi

—	122,83 euroa kuukaudessa virkamiehille, joiden palkkaluokka on C 4 tai C 5,

—	188,31 euroa kuukaudessa virkamiehille, joiden palkkaluokka on C 1, C 2 tai C 3.

20 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 337/2007 (EUVL L 90, 30.3.2007, s. 1).

(2)  Neuvoston asetus (EHTY, ETY, Euratom) N:o 300/76, annettu 9 päivänä helmikuuta 1976, edunsaajaryhmien, korvausten antamista koskevien edellytysten ja sellaisten korvausmäärien määrittämisestä, jotka voidaan myöntää keskeytyksettä tai vuorotyössä tehtäviään hoitaville virkamiehille (EYVL L 38, 13.2.1976, s. 1). Asetus sellaisena kuin se on täydennettynä asetuksella (Euratom, EHTY, ETY) N:o 1307/87 (EYVL L 124, 13.5.1987, s. 6) ja viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1873/2006 (EUVL L 360, 19.12.2006, s. 61).

(3)  Neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68, annettu 29 päivänä helmikuuta 1968, Euroopan yhteisöille suoritettavaan veroon sovellettavien edellytysten ja menettelyjen vahvistamisesta (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 8). Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1750/2002 (EYVL L 264, 2.10.2002, s. 15).

---

22.12.2007

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 340/8

---

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1559/2007,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2007,

tonnikalan monivuotisesta elvytyssuunnitelmasta Itä-Atlantilla ja Välimerellä ja asetuksen (EY) N:o 520/2007 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Yhteisö on ollut 14 päivästä marraskuuta 1997 lähtien Atlantin tonnikalojen suojelusta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (2) osapuoli.

(2)	Kansainvälinen Atlantin tonnikalojen suojelukomissio (International Commission for the Conservation of Atlantic Tunas, ICCAT) hyväksyi vuosikokouksessaan marraskuussa 2006 suosituksen 2006[05], joka koskee 15-vuotisen tonnikalan elvytyssuunnitelman käyttöön ottamista Itä-Atlantilla ja Välimerellä.

(3)

Kannan elvyttämiseksi ICCAT:n elvytyssuunnitelmassa on määräykset suurimman sallitun saaliin (TAC) tason asteittaisesta alentamisesta vuodesta 2007 vuoteen 2010, kalastuksen rajoittamisesta tietyillä alueilla ja tiettyinä aikoina, tonnikalan uudesta vähimmäiskoosta, urheilu- ja virkistyskalastusta koskevista toimenpiteistä sekä valvontatoimenpiteistä ja ICCAT:n yhteisen kansainvälisen tarkastus- ja valvontaohjelman täytäntöönpanosta elvytyssuunnitelman tehokkuuden varmistamiseksi.

(4)

ICCAT:n suosituksesta johtuvien kansainvälisten velvollisuuksien noudattamiseksi ICCAT:n tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä koskeva elvytyssuunnitelma on pantu täytäntöön väliaikaisesti asetuksen (EY) N:o 41/2007 muuttamisesta Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission suositteleman tonnikalan elvyttämissuunnitelman osalta 11 päivänä kesäkuuta 2007 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 643/2007 (3), kunnes on vuonna 2007 annettu asetus monivuotisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta tonnikalakannan elvyttämiseksi.

(5)

Sen vuoksi on tarpeen panna ICCAT:n elvytyssuunnitelma täytäntöön pysyvästi elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (4) 5 artiklassa säädetyn elvytyssuunnitelmasta annettavalla asetuksella, jota sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2008.

(6)	Eräät ICCAT:n hyväksymät tonnikalaa koskevat tekniset toimenpiteet on saatettu osaksi yhteisön lainsäädäntöä eräiden laajasti vaeltavien kalakantojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä 7 päivänä toukokuuta 2007 annetulla asetuksella (EY) N:o 520/2007 (5).

(7)

Tämän asetuksen mukaisesti hyväksytyn ICCAT:n elvytyssuunnitelman täytäntöön panemiseksi toteutettuja toimenpiteitä sekä asetuksen (EY) N:o 643/2007 nojalla väliaikaisesti toteutettavia toimenpiteitä olisi ainoastaan niiden rahoittamiseksi 31 päivään joulukuuta 2014 saakka pidettävä asetuksen (EY) 2371/2002 5 artiklassa tarkoitettuna elvytyssuunnitelmana asetuksen (EY) N:o 643/2007 voimaantulopäivästä alkaen.

(8)	ICCAT:n hyväksymien uusien tonnikalaa koskevien teknisten toimenpiteiden vuoksi sekä edellä mainitun asetuksen antamisesta lähtien voimassa olleiden teknisten toimenpiteiden saattamiseksi ajan tasalle eräät asetuksen (EY) N:o 520/2007 säännökset olisi kumottava ja korvattava tällä asetuksella,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa annetaan Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) suositteleman tonnikalan (Thunnus thynnus) elvytyssuunnitelman soveltamista koskevat yleiset säännöt, joita yhteisön on noudatettava. Tätä asetusta sovelletaan tonnikalaan Itä-Atlantilla ja Välimerellä.

Elvytyssuunnitelman tavoitteena on saavuttaa kestävää enimmäistuottoa vastaava biomassa (biomass corresponding to the maximum sustainable yield, Bmsy) suuremmalla kuin 50 prosentin todennäköisyydellä.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a)	’sopimuspuolilla’ tarkoitetaan Atlantin tonnikalojen suojelusta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen sopimuspuolia sekä yhteistyötä tekeviä muita kuin sopimuspuolia ja yhteisöjä tai kalastusyhteisöjä;

b)	’kalastusaluksella’ tarkoitetaan mitä tahansa alusta, jota käytetään tai aiotaan käyttää tonnikalavarojen kaupallisessa hyödyntämisessä, jalostusalukset, kuljetusalukset, hinaajat ja jälleenlaivausalukset mukaan luettuina;

c)	’yhteisellä kalastustoimella’ tarkoitetaan ICCAT:n eri sopimuspuolten tai eri jäsenvaltioiden lipun alla purjehtivan yhden tai useamman aluksen välistä tointa, jonka yhteydessä yhden aluksen saalis osoitetaan kokonaan tai osittain yhteen tai useampaan muuhun alukseen;

d)	’siirtotoimilla’ tarkoitetaan tonnikalan siirtämistä: i) kalastusaluksesta tonnikalan lihotuslaitokseen loppulihotusta varten, kuljetuksen aikana kuolleet tai karanneet kalat mukaan luettuina; ii) tonnikalan lihotuslaitoksesta tai tonnikalarysästä jalostusalukseen, kuljetusalukseen tai maihin;

e)	’tonnikalarysällä’ tarkoitetaan pohjaan ankkuroitua kiinteää pyydystä, jossa on yleensä aitaverkko, joka johdattaa kalat rysän suljettuun peräosaan;

f)	’altaaseen panemisella’ tarkoitetaan sitä, että elävää tonnikalaa ei nosteta alukseen; siihen sisältyy sekä lihotus että kasvatus;

g)	’lihotuksella’ tarkoitetaan tonnikalan panemista altaaseen lyhyeksi ajaksi (yleensä kahdesta kuuteen kuukauteen) tavoitteena lähinnä nostaa kalan rasvapitoisuutta;

h)	’kasvatuksella” tarkoitetaan tonnikalan panemista altaaseen vuotta pitemmäksi ajaksi tavoitteena lisätä kalan kokonaisbiomassaa;

i)	’jälleenlaivauksella’ tarkoitetaan kaiken kalastusaluksella olevan tonnikalamäärän tai sen osan purkamista toiseen kalastusalukseen;

j)	’jalostusaluksella’ tarkoitetaan alusta, jolla kalastustuotteille tehdään yksi tai useampia seuraavista toimenpiteistä ennen tuotteiden pakkaamista: fileointi tai viipalointi, pakastus ja/tai jalostus;

k)	’urheilukalastuksella’ tarkoitetaan ei-kaupallista kalastusta, jonka harjoittajat kuuluvat kansalliseen urheilujärjestöön tai joilla on kansallinen urheilukalastuslupa;

l)	’virkistyskalastuksella’ tarkoitetaan ei-kaupallista kalastusta, jonka harjoittajat eivät kuulu kansalliseen urheilujärjestöön ja joilla ei ole kansallista urheilukalastuslupaa;

m)	’tehtävällä II’ tarkoitetaan ICCATin teoksessa ’Field manual for statistics and sampling Atlantic tunas and tuna-like fish’ (kolmas painos, ICCAT, 1990) määrittelemää tehtävää II;

n)	’kuljetusaluksella’ tarkoitetaan alusta, joka ottaa vastaan luonnonvaraisia yksilöitä ja kuljettaa ne lihotus- tai kasvatuslaitoksiin.

II   LUKU

KALASTUSMAHDOLLISUUDET

3 artikla

Suurimmat sallitut saaliit (TACit)

ICCAT:n sopimuspuolille vahvistamat Itä-Atlantin ja Välimeren tonnikalakantaa koskevat TACit ovat seuraavat:

—	vuonna 2008: 28 500 tonnia,

—	vuonna 2009: 27 500 tonnia,

—	vuonna 2010: 25 500 tonnia.

Jos ICCAT sopii uusista TAC-tasoista, neuvosto kuitenkin mukauttaa määräenemmistöllä komission ehdotuksesta ensimmäisessä kohdassa säädettyjä TACeja tätä vastaavasti.

4 artikla

1.   Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että sen alusten ja niiden tonnikalarysien pyyntiponnistus on oikeassa suhteessa kyseisen jäsenvaltion Itä-Atlantilla ja Välimerellä käytettävissä oleviin tonnikalan kalastusmahdollisuuksiin.

2.   Kunkin jäsenvaltion on laadittava tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä kalastavia aluksia ja niiden tonnikalarysiä koskeva vuosittainen kalastussuunnitelma. Ne jäsenvaltiot, joiden tonnikalakiintiö on alle viisi prosenttia yhteisön kiintiöstä, voivat kalastussuunnitelmassaan ottaa käyttöön erityisen menetelmän kiintiönsä hallinnoimiseksi, jolloin 3 kohdan säännöksiä ei sovelleta.

3.   Vuosittaiseen kalastussuunnitelmaan sovelletaan seuraavia säännöksiä:

a)	kalastussuunnitelmassa on ilmoitettava muun muassa 12 artiklassa tarkoitettuun luetteloon merkityt yli 24 metrin pituiset alukset ja näille aluksille myönnetyt aluskohtaiset kiintiöt;

b)	korkeintaan 24 metrin pituisten alusten ja tonnikalarysien osalta kalastussuunnitelmassa on ilmoitettava ainakin tuottajaorganisaatioille tai vastaavanlaisilla pyydyksillä pyytävien kalastusalusten ryhmille myönnetty kiintiö.

4.   Vuosittainen kalastussuunnitelma on toimitettava komissiolle viimeistään kunkin vuoden tammikuun 31 päivänä. Kaikki vuosittaiseen kalastussuunnitelmaan tai kiintiön hallinnoimista koskevaan erityiseen menetelmään myöhemmin tehtävät muutokset on toimitettava komissiolle vähintään kymmenen päivää ennen asianomaista muutosta vastaavan toiminnan harjoittamista.

5.   Lippujäsenvaltion on toteutettava tässä kohdassa tarkoitetut toimet, kun sen lipun alla purjehtiva alus

a)	ei ole täyttänyt 17 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuuttaan;

b)	on syyllistynyt 26 artiklassa tarkoitettuun rikkomukseen.

Lippujäsenvaltion on varmistettava, että alusten fyysinen tarkastus tapahtuu lippujäsenvaltion satamissa sen viranomaisen valvonnassa tai että sen tekee muu lippujäsenvaltion nimeämä henkilö, jos alus ei ole yhteisön satamassa.

Kun aluskohtainen kiintiö on käytetty loppuun, lippujäsenvaltio voi vaatia alusta siirtymään viipymättä tämän jäsenvaltion osoittamaan satamaan.

6.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä tammikuuta edellisen vuoden kalastussuunnitelmiensa täytäntöönpanoa koskeva kertomus. Näihin kertomuksiin on sisällyttävä

a)	tonnikalan pyyntitoimintaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä tosiasiallisesti harjoittavien alusten määrä;

b)	kunkin aluksen saaliit; ja

c)	niiden päivien kokonaismäärä, joina kukin alus on kalastanut Itä-Atlantilla ja Välimerellä.

7.   Jonkin jäsenvaltion kansalaisten ja jonkin sopimuspuolen kansalaisten välisiä yksityisiä kauppajärjestelyjä kyseisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivan kalastusaluksen käyttämiseksi kalastuksessa jonkin sopimuspuolen tonnikalakiintiön puitteissa saa tehdä ainoastaan kyseisen jäsenvaltion ja ICCAT:n komission luvalla; jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta komissiolle.

8.   Jäsenvaltioiden on lähetettävä ennen kunkin vuoden maaliskuun 1 päivää komissiolle tiedot kansalaistensa ja jonkin sopimuspuolen kansalaisten välisistä yksityisistä kauppajärjestelyistä.

9.   Edellä 8 kohdassa tarkoitettuihin tietojen on sisällettävä seuraavat seikat:

a)	luettelo kaikista kalastusaluksista, jotka purjehtivat sellaisen jäsenvaltion lipun alla, jolla on lupa kalastaa tonnikalaa yksityisen kauppajärjestelyn nojalla;

b)	yhteisön kalastuslaivastorekisteristä 30 päivänä joulukuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 26/2004 (6) liitteessä I määritelty aluksen sisäinen numero;

c)	yksityisten kauppajärjestelyjen kesto;

d)	jäsenvaltion suostumus yksityiseen järjestelyyn;

e)	kyseisen sopimuspuolen nimi.

10.   Komissio lähettää 9 kohdassa mainitut tiedot viipymättä ICCAT:n toimeenpanevalle sihteeristölle.

11.   Komissio varmistaa, että sopimuspuolen tonnikalakiintiön prosenttiosuus, joka voidaan käyttää yhteisön kalastusalusten rahtaukseen neuvoston asetuksen (EY) N:o 1936/2001 (7) 8 b artiklan mukaisesti, ei ylitä 60 prosenttia vuonna 2007, 40 prosenttia vuonna 2008 ja 20 prosenttia vuonna 2009.

12.   Yhteisön kalastusalusten tonnikalaa koskeva rahtaus Itä- Atlantilla ja Välimerellä kielletään vuonna 2010 ja sitä seuraavina vuosina.

13.   Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen tonnikalaa kalastavien rahdattujen alusten määrä ja rahtauksen kesto ovat oikeassa suhteessa rahtausvaltiolle myönnettyyn kiintiöön.

III   LUKU

TEKNISET TOIMENPITEET

5 artikla

Kalastuskieltokausi

1.   Tonnikalan kalastus on kiellettyä Itä-Atlantilla ja Välimerellä suurilla pelagisilla pitkäsiima-aluksilla, joiden pituus on yli 24 metriä, 1 päivän kesäkuuta ja 31 päivän joulukuuta 2007 välisenä aikana lukuun ottamatta aluetta, joka sijaitsee pituuspiiriin 10°W länsipuolella ja leveyspiiriin 42°N pohjoispuolella.

2.   Tonnikalan nuottakalastus on kiellettyä Itä-Atlantilla ja Välimerellä 1 päivän heinäkuuta ja 31 päivän joulukuuta välisenä aikana.

3.   Tonnikalan kalastus vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla on kiellettyä Itä-Atlantilla ja Välimerellä 15 päivän marraskuuta ja 15 päivän toukokuuta välisenä aikana.

4.   Tonnikalan kalastus pelagisilla troolareilla on kiellettyä Itä-Atlantilla 15 päivän marraskuuta ja 15 päivän toukokuuta välisenä aikana.

6 artikla

Ilma-alusten käyttö

Lentokoneiden tai helikoptereiden käyttäminen tonnikalojen etsintään yleissopimusalueella on kielletty.

7 artikla

Vähimmäiskoko

1.   Tonnikalan vähimmäiskoko on Itä-Atlantilla ja Välimerellä 30 kilogrammaa tai 115 senttimetriä.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tonnikalan (Thunnus thynnus) 8 kilogramman tai 75 senttimetrin vähimmäiskokoa sovelletaan seuraaviin tonnikaloihin, sanotun kuitenkaan estämättä 9 artiklan soveltamista:

a)	vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla, uisteluveneillä ja pelagisilla troolareilla Itä-Atlantilla pyydetyt tonnikalat;

b)	Adrianmerellä kasvatustarkoituksiin pyydetyt tonnikalat.

3.   Edellä 2 kohdan a alakohdan soveltamiseksi neuvosto päättää määräenemmistöllä komission ehdotuksesta vapapyydyksiä käyttävien alusten, tonnikalankalastusta harjoittavien uisteluveneiden ja sivusaaliina tonnikalaa pyytävien pelagisten troolarien enimmäismäärän. Vapapyydyksiä käyttävien alusten ja uisteluveneiden määräksi vahvistetaan niiden yhteisön alusten määrä, jotka osallistuivat vuonna 2006 tonnikalan kohdennettuun kalastukseen. Pelagisten troolareiden määräksi vahvistetaan niiden yhteisön alusten määrä, joilla oli lupa kalastaa vuonna 2006 sivusaaliina tonnikalaa.

4.   Edellä 2 kohdan a alakohdan soveltamiseksi neuvosto jakaa määräenemmistöllä komission ehdotuksesta jäsenvaltioiden kesken 3 kohdan mukaisesti päätettävän alusten määrän.

5.   Edellä 2 kohdan a alakohdan soveltamiseksi enintään 10 prosenttia yhteisön vähintään 8 kilogramman tai 75 senttimetrin ja enintään 30 kilogramman tai 115 senttimetrin kokoisten tonnikalojen kiintiöstä myönnetään 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuille luvan saaneille aluksille; tästä enintään 200 tonnia vähintään 6,4 kilogramman painoisia tai 70 senttimetrin pituisia tonnikaloja saa olla pyydetty kokonaispituudeltaan alle 17 metrin pituisilla vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla. Neuvosto päättää määräenemmistöllä komission ehdotuksesta yhteisön kiintiön jaosta jäsenvaltioiden kesken.

6.   Enintään kaksi prosenttia yhteisön 8–30 kilogramman painoisten tonnikalojen kiintiöstä voidaan myöntää pienimuotoista tuoreen kalan rannikkokalastusta Itä-Atlantilla harjoittaville pienaluksille. Neuvosto päättää määräenemmistöllä komission ehdotuksesta yhteisön kiintiön jaosta jäsenvaltioiden kesken.

7.   Vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla, uisteluveneillä ja pelagisilla troolareilla Itä-Atlantilla pyydettyjä tonnikaloja koskevat erityiset lisäedellytykset ovat liitteessä I.

8 artikla

Tonnikalan näytteenottosuunnitelma

1.   Kunkin jäsenvaltion on laadittava näytteenotto-ohjelma pyydettyjen tonnikalojen kappalemäärien arvioimiseksi kokoluokittain.

2.   Kokonäytteet altaissa on otettava otoksesta, joka on 100 yksilöä 100:aa tonnia elävää kalaa kohti tai otoksesta, joka on 10 prosenttia altaaseen pantujen kalojen kokonaislukumäärästä. Kokonäytteet otetaan pituuden ja painon perusteella lihotuslaitoksella tapahtuvan altaasta nostamisen aikana ja kuolleiden kalojen osalta kuljetuksen aikana noudattaen ICCAT:n hyväksymää menetelmää tehtävästä II raportoimiseksi.

3.   Lisämenetelmiä ja näytteenottoa on kehitettävä sellaisia kaloja varten, joita on kasvatettu yli vuoden ajan.

4.   Näytteenotto on toteutettava satunnaisotannalla valitun altaasta nostamisen yhteydessä ja sen on koskettava kaikkia altaita. Kunkin vuoden näytteenottoa koskevat tiedot on toimitettava komissiolle viimeistään seuraavan vuoden toukokuun 31 päivänä.

9 artikla

Sivusaalis

1.   Enintään kahdeksan prosentin sivusaalis alle 30 kilogramman mutta vähintään 10 kilogramman painoista tonnikalaa sallitaan kaikille kalastusaluksille riippumatta siitä, kalastavatko ne aktiivisesti tonnikalaa vai eivät, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 artiklan 2 kohdan soveltamista.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu prosenttiluku lasketaan joko kokonaissivusaaliin lukumäärän perusteella purettua saalista kohti näiden alusten kokonaistonnikalasaaliista tai vastaavan painon perusteella prosenttiosuutena.

3.   Sivusaalis on vähennettävä lippujäsenvaltion kiintiöstä. Kuolleiden kalojen poisheittäminen 1 kohdassa tarkoitetusta sivusaaliista on kielletty tonnikalan kalastuskauden aikana, ja kuolleet kalat on vähennettävä lippujäsenvaltion kiintiöstä.

4.   Tonnikalan sivusaaliiden purkamiseen sovelletaan 14 artiklaa ja 18 artiklan 1 kohtaa.

10 artikla

Virkistyskalastus

1.   Virkistyskalastuksessa on kiellettyä pyytää, pitää aluksella, jälleenlaivata ja purkaa enemmän kuin yksi tonnikala kutakin merelle tehtävää matkaa kohti.

2.   Virkistyskalastuksessa pyydetyn tonnikalan kaupan pitäminen on kielletty hyväntekeväisyystarkoituksia lukuun ottamatta.

3.   Kunkin jäsenvaltion on kirjattava virkistyskalastusta koskevat saalistiedot ja toimitettava ne komissiolle. Komissio toimittaa tiedot ICCAT:n pysyvälle tutkimus- ja tilastokomitealle.

4.   Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen mahdollisimman laajasti, että virkistyskalastuksessa elävinä pyydetyt tonnikalat, erityisesti kalanpoikaset, vapautetaan.

11 artikla

Urheilukalastus

1.   Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet urheilukalastuksen sääntelemiseksi erityisesti lupamenettelyllä.

2.   Urheilukalastuskilpailuissa pyydetyn tonnikalan kaupan pitäminen on kielletty hyväntekeväisyystarkoituksia lukuun ottamatta.

3.   Kunkin jäsenvaltion on kirjattava urheilukalastusta koskevat saalistiedot ja toimitettava ne komissiolle. Komissio toimittaa tiedot ICCAT:n pysyvälle tutkimus- ja tilastokomitealle.

4.   Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen mahdollisimman laajasti, että urheilukalastuksessa elävinä pyydetyt tonnikalat, erityisesti kalanpoikaset, vapautetaan.

IV   LUKU

VALVONTATOIMENPITEET

12 artikla

Rekisteri aluksista, joilla on lupa kalastaa aktiivisesti tonnikalaa

1.   Jäsenvaltioiden on lähetettävä komissiolle sähköisessä muodossa viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2008 luettelo kaikista lippunsa alla purjehtivista kalastusaluksista, jotka saavat niille myönnetyn erityiskalastusluvan nojalla kalastaa aktiivisesti tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä.

2.   Komissio lähettää tiedot ICCAT:n toimeenpanevalle sihteeristölle, jotta nämä alukset voidaan kirjata ICCAT:n rekisteriin aluksista, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa.

3.   Tässä artiklassa tarkoitetut yhteisön alukset, joita ei ole kirjattu ICCAT:n rekisteriin, eivät saa kalastaa, pitää aluksella, jälleenlaivata, kuljettaa, siirtää tai purkaa tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä.

4.   Asetuksen (EY) N:o 1936/2001 8 a artiklan 2, 4, 6, 7 ja 8 kohdan kalastuslisenssejä koskevia sääntöjä sovelletaan tarpeellisin muutoksin.

13 artikla

Rekisteri tonnikalarysistä, joilla saa kalastaa tonnikalaa

1.   Jäsenvaltioiden on lähetettävä komissiolle sähköisessä muodossa viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2008 luettelo kaikista sallituista tonnikalarysistä, joilla saadaan niille myönnetyn erityiskalastuslisenssin nojalla kalastaa aktiivisesti tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä. Luettelossa on oltava rysien nimet ja rekisterinumerot.

2.   Komissio lähettää luettelon ICCAT:n toimeenpanevalle sihteeristölle, jotta nämä tonnikalarysät voidaan kirjata ICCAT:n rekisteriin tonnikalarysistä, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa.

3.   Yhteisön tonnikalarysillä, joita ei ole kirjattu ICCAT:n rekisteriin, ei saa kalastaa, säilyttää, jälleenlaivata tai purkaa tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä.

4.   Asetuksen (EY) N:o 1936/2001 8 a artiklan 2, 4, 6, 7 ja 8 kohtaa sovelletaan tarpeellisin muutoksin.

14 artikla

Nimetyt satamat

1.   Jäsenvaltioiden on nimettävä saaliiden purkamiseen käytettävä paikka tai lähellä rannikkoa oleva paikka (nimetyt satamat), jossa tonnikalan purkamis- ja jälleenlaivaustoimet saadaan tehdä.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle luettelo nimetyistä satamista viimeistään kunkin vuoden huhtikuun 1 päivänä. Komissio toimittaa nämä tiedot ICCAT:n toimeenpanevalle sihteeristölle ennen kunkin vuoden huhtikuun 15 päivää. Kaikista myöhemmistä luetteloa koskevista muutoksista on ilmoitettava vähintään 15 päivää ennen muutoksen voimaantuloa komissiolle, joka toimittaa tiedot edelleen ICCAT:n toimeenpanevalle sihteeristölle.

3.   Edellä 12 artiklassa tarkoitetuista aluksista on kiellettyä purkaa tai jälleenlaivata Itä-Atlantilla ja Välimerellä pyydettyä tonnikalaa muualla kuin sopimuspuolen ja jäsenvaltioiden 1 ja 2 kohdan mukaisesti nimeämissä satamissa.

4.   Tätä säännöstä sovelletaan vapapyydyksiä käyttävien alusten, uisteluveneiden ja pelagisten troolareiden Itä-Atlantilla liitteessä I säädettyjen erityisten edellytysten mukaisesti pyytämien tonnikalojen purkamiseen ja jälleenlaivaamiseen.

15 artikla

Kirjaamista koskevat vaatimukset

1.   Sen lisäksi, että 12 artiklassa tarkoitetun yhteisön kalastuspäällikön on toimittava yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2847/93 (8) 6 ja 8 artiklan mukaisesti, hänen on tarvittaessa kirjattava kalastuspäiväkirjaan liitteessä II luetellut tiedot.

2.   Yhteiseen kalastustoimeen osallistuvan 12 artiklassa tarkoitetun yhteisön aluksen päällikön on kirjattava seuraavat lisätiedot kalastuspäiväkirjaansa:

a)

jos saalis on otettu alukselle tai siirretty altaisiin: — yhteisessä kalastustoimessa pyydetyn saaliin päivämäärä ja kellonaika, — yhteisessä kalastustoimessa pyydetyn saaliin sijainti (pituus-/leveyspiiri), — alukselle otetun tai altaisiin siirretyn tonnikalasaaliin määrä, — pyyntialuksen nimi ja kansainvälinen radiokutsutunnus;

b)

niiden alusten osalta, jotka osallistuvat yhteiseen kalastustoimeen mutta eivät kalojen siirtoon: — yhteisen kalastustoimen päivämäärä ja kellonaika, — yhteisen kalastustoimen sijainti (pituus-/leveyspiiri), — ilmoitus siitä, että saaliita ei ole otettu alukselle tai siirretty altaisiin kyseisellä aluksella, — pyyntialuksen nimi ja kansainvälinen radiokutsutunnus tai pyyntialusten nimet ja kansainväliset radiokutsutunnukset.

3.   Kun yhteiseen kalastustoimeen osallistuva pyyntialus ilmoittaa pyydyksillään kalastetun tonnikalan määrän, päällikön on ilmoitettava kunkin saaliin osalta, minkä aluksen tai alusten saalis on kyseessä ja minkä lippuvaltion tai lippuvaltioiden kiintiöön saalis on luettava.

16 artikla

Yhteiset kalastustoimet

1.   Tonnikalaa koskevat yhteiset kalastustoimet, joissa on mukana yhden tai useamman jäsenvaltion lipun alla purjehtivia aluksia, ovat sallittuja ainoastaan kyseisen yhden tai useamman lippujäsenvaltion suostumuksella.

2.   Kunkin jäsenvaltion on lupaa haettaessa toteutettava tarvittavat toimenpiteet saadakseen yhteiseen kalastustoimeen osallistuvilta kalastusaluksiltaan yksityiskohtaiset tiedot yhteisen toimen kestosta, toimeen osallistuvien toimijoiden henkilöllisyydestä ja saaliiden jakoperusteesta toimeen osallistuvien alusten välillä.

3.   Kunkin jäsenvaltion on toimitettava 2 kohdassa tarkoitetut tiedot komissiolle. Komissio toimittaa tiedot viipymättä ICCAT:n sihteeristölle.

17 artikla

Saalisilmoitukset

1.   Edellä 12 artiklassa tarkoitetun pyyntialuksen päällikön on lähetettävä lippujäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille saalisilmoitus, jossa ilmoitetaan hänen aluksensa saalistamat tonnikalamäärät, myös silloin, kun saalista ei ole.

2.   Saalisilmoitus on annettava ensimmäisen kerran viimeistään 10 päivän kuluttua Itä-Atlantille tai Välimerelle saapumisesta tai kalastusmatkan alkamisesta. Jos on kyse yhteisistä kalastustoimista, pyyntialuksen päällikön on ilmoitettava kunkin saaliin osalta, minkä aluksen tai alusten osalta saaliit on luettava lippuvaltion tai lippuvaltioiden kiintiöön.

3.   Kalastusalusten päällikön on toimitettava kunkin vuoden kesäkuun 1 päivästä alkaen tonnikalan määriä koskeva saalisilmoitus viiden päivän välein, myös jos saalista ei ole.

4.   Kunkin jäsenvaltion on ilmoitukset saatuaan toimitettava ne joko sähköisessä muodossa tai muulla tavoin komissiolle. Komissio toimittaa tiedot viipymättä ICCAT:n sihteeristölle.

5.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle sähköisessä muodossa ennen kunkin kuukauden 15 päivää Itä-Atlantilla ja Välimerellä pyydetyt tonnikalamäärät, jotka on purettu, jälleenlaivattu, pyydetty tai pantu altaaseen niiden lipun alla purjehtivien alusten toimesta edellisen kuukauden aikana. Komissio toimittaa tiedot viipymättä ICCAT:n sihteeristölle.

18 artikla

Purkaminen

1.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (ETY) N:o 2847/93 7 artiklassa säädetään, tämän asetuksen 12 artiklassa tarkoitetun yhteisön kalastusaluksen päällikön tai hänen edustajansa on ilmoitettava sen jäsenvaltion (myös lippujäsenvaltion) tai sen sopimuspuolen, jonka satamia tai purkamislaitteistoja he haluavat käyttää, toimivaltaiselle viranomaiselle vähintään neljä tuntia ennen arvioitua satamaan saapumisaikaa seuraavat tiedot:

a)	arvioitu saapumisaika;

b)	aluksella olevan tonnikalan arvioitu määrä;

c)	sitä aluetta koskevat tiedot, jolta saaliit on pyydetty.

2.   Jos purkaminen tapahtuu muun jäsenvaltion kuin lippujäsenvaltion nimetyssä satamassa, tämän jäsenvaltion asianomaisen viranomaisen on lähetettävä selvitys purkamisesta aluksen lippuvaltion viranomaiselle 48 tunnin kuluessa purkamisen päättymisestä.

3.   Tätä säännöstä ei sovelleta vapapyydyksiä käyttävien alusten, uisteluveneiden ja pelagisten troolareiden Itä-Atlantilla pyytämien tonnikalojen purkamiseen.

19 artikla

Jälleenlaivaus

1.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (ETY) N:o 2847/93 11 artiklassa säädetään, tonnikalan jälleenlaivaus merellä on Itä-Atlantilla ja Välimerellä kielletty lukuun ottamatta tonnikalaa pyytäviä suuria pitkäsiima-aluksia, jotka toimivat tonnikalaa pyytäviä suuria pitkäsiima-aluksia koskevasta ohjelmasta vuonna 2005[06] annetun ICCAT:n suosituksen, sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisesti.

2.   Vastaanottavan aluksen (pyynti- tai jalostusaluksen) päällikön tai hänen edustajansa on ennen aluksen satamaan saapumista ilmoitettava sen jäsenvaltion, jonka satamaa hän aikoo käyttää, toimivaltaisille viranomaisille vähintään 48 tuntia ennen arvioitua saapumisaikaa seuraavat tiedot:

a)	arvioitu saapumisaika;

b)	aluksella olevan tonnikalan arvioitu määrä;

c)	niitä maantieteellisiä alueita koskevat tiedot, joilta jälleenlaivattavat tonnikalasaaliit on pyydetty;

d)	tonnikalaa luovuttavan pyyntialuksen nimi ja sen numero ICCAT:n niiden alusten rekisterissä, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa;

e)	vastaanottavan aluksen nimi ja sen numero ICCAT:n niiden alusten rekisterissä, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa;

f)	jälleenlaivattavan tonnikalan määrä.

3.   Pyyntialusten ei saa antaa jälleenlaivata, elleivät ne ole saaneet ennakkolupaa lippuvaltioltaan.

4.   Pyyntialuksen päällikön on ennen jälleenlaivauksen alkamista ilmoitettava lippuvaltiolleen seuraavat tiedot:

a)	jälleenlaivattavan tonnikalan määrät;

b)	jälleenlaivauksen päivämäärä ja jälleenlaivaussatama;

c)	vastaanottavan aluksen nimi, rekisterinumero ja lippuvaltio sekä sen numero ICCAT:n niiden alusten rekisterissä, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa;

d)	maantieteellinen alue, jolta tonnikalasaaliit on pyydetty.

5.   Sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, jonka satamassa jälleenlaivaus tehdään, on

a)	tarkastettava vastaanottava alus sen saapuessa ja tarkastettava jälleenlaivaustoimeen liittyvä lasti ja asiakirjat;

b)	lähetettävä selvitys jälleenlaivaamisesta pyyntialuksen lippuvaltion viranomaisille 48 tunnin kuluessa jälleenlaivaamisen päättymisestä.

6.   Edellä 12 artiklassa tarkoitetun yhteisön kalastusaluksen päällikön on täytettävä ICCAT:n jälleenlaivausilmoitus ja toimitettava se sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jonka lipun alla kyseiset alukset purjehtivat. Ilmoitus on toimitettava 15 päivän kuluessa satamassa tapahtuneesta jälleenlaivauspäivästä liitteessä III olevan mallin mukaisesti.

20 artikla

Altaaseenpanotoimet

1.   Jäsenvaltion, jonka lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella tonnikalan lihotus- tai kasvatuslaitos sijaitsee, on toimitettava viikon kuluessa altaaseenpanon päättymisestä tarkkailijan vahvistama altaaseenpanoraportti sille jäsenvaltiolle tai sopimuspuolelle, jonka lipun alla purjehtivat alukset ovat tonnikalat kalastaneet, ja komissiolle. Komissio toimittaa tiedot viipymättä ICCAT:n sihteeristölle. Raportissa on oltava tiedot, jotka sisältyvät asetuksen (EY) N:o 1936/2001 4 b artiklassa tarkoitettuun altaaseenpanoilmoitukseen.

2.   Jos lihotus- tai kasvatuslaitokset sijaitsevat aavalla merellä, 1 kohdan säännöksiä sovelletaan tarpeellisin muutoksin niihin jäsenvaltioihin, joihin lihotus- tai kasvatuslaitoksista vastaavat luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt ovat sijoittautuneet.

3.   Ennen altaaseen siirtoa lihotus- tai kasvatuslaitoksen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava pyyntialuksen lippujäsenvaltiolle tai lippusopimuspuolelle sen lipun alla purjehtivien kalastusalusten pyytämien määrien altaaseen siirtämisestä.

Pyyntialuksen lippujäsenvaltion on pyydettävä lihotus- tai kasvatuslaitoksen jäsenvaltion toimivaltaista viranomaista takavarikoimaan saaliit ja päästämään kalat takaisin mereen, jos se tiedot saatuaan katsoo, että

a)	kalastusaluksella, jonka ilmoitettiin pyytäneen kalat, ei ollut riittävää aluskohtaista kiintiötä kattamaan altaaseen pannut tonnikalat; tai

b)	kalamäärää ei ole asianmukaisesti ilmoitettu eikä otettu huomioon mitään sovellettavaa kiintiötä laskettaessa; tai

c)	kalastusaluksella, jonka ilmoitettiin pyytäneen kalat, ei ole lupaa pyytää tonnikalaa.

4.   Yhteisön kalastusaluksen päällikön on täytettävä ja toimitettava lippujäsenvaltiolle tai lippusopimuspuolelle ICCAT:n siirtoilmoitus 15 päivän kuluessa päivästä, jona saalis on siirretty hinaajille tai altaaseen liitteessä III olevan mallin mukaisesti. Siirtoilmoituksen on seurattava siirrettävien kalojen mukana altaaseenkuljetusmatkan ajan.

21 artikla

Rysäpyynti

1.   Rysällä pyydetyt saalit on kirjattava tonnikalarysän jokaisen kalastustoimen jälkeen ja ilmoitettava joko sähköisessä muodossa tai muulla tavoin 48 tunnin kuluessa kunkin kalastustoimen päättymisestä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa rysä sijaitsee.

2.   Kunkin jäsenvaltion on saalisilmoitukset saatuaan toimitettava ne sähköisessä muodossa komissiolle. Komissio toimittaa tiedot viipymättä ICCAT:n sihteeristölle.

22 artikla

Tarkastus satamassa tai laitoksessa

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että satamassa tarkastetaan kaikki ICCAT:n rekisterissä tarkoitetut alukset, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa ja jotka saapuvat nimettyyn satamaan purkamaan aluksesta ja/tai jälleenlaivaamaan Itä-Atlantilla tai Välimerellä pyydettyä tonnikalaa.

2.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tarkastaakseen kaikki altaaseenpanotoimet niiden lainkäyttövaltaan kuuluvissa lihotus- tai kasvatuslaitoksissa.

3.   Jos lihotus- tai kasvatuslaitokset sijaitsevat aavalla merellä, 2 kohtaa tarpeellisin muutoksin osin niihin jäsenvaltioihin, joihin lihotus- tai kasvatuslaitoksista vastaavat luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt ovat sijoittautuneet.

23 artikla

Ristiintarkastus

1.   Jäsenvaltioiden on tarkistettava – myös satelliittiseurantajärjestelmää (vessel monitoring system, VMS) käyttäen – että niiden alukset ovat toimittaneet kalastuspäiväkirjansa ja että kalastuspäiväkirjoihin, siirto-/jälleenlaivausasiakirjaan ja saalisasiakirjoihin on kirjattu asianmukaiset tiedot.

2.   Jäsenvaltioiden on tehtävä kaikkia saaliiden purkamisia, jälleenlaivaamisia tai altaaseenpanoja koskevia hallinnollisia ristiintarkastuksia alusten kalastuspäiväkirjaan tai jälleenlaivausilmoitukseen lajeittain kirjattujen määrien ja purkamisilmoitukseen tai altaaseenpanoilmoitukseen ja mihin tahansa muuhun asiaa koskevaan asiakirjaan, kuten kauppalaskuun ja/tai myynti-ilmoitukseen, kirjattujen määrien välillä.

24 artikla

ICCAT:n yhteinen kansainvälinen tarkastusjärjestelmä

1.   ICCAT:n neljännessä sääntömääräisessä kokouksessaan (Madridissa marraskuussa 1975) hyväksymää ja tämän asetuksen liitteessä IV olevaa ICCAT:n yhteistä kansainvälistä tarkastusjärjestelmää sovelletaan yhteisössä.

2.   Jäsenvaltioiden, joiden kalastusaluksilla on lupa kalastaa tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä, on nimettävä tarkastajat ja tehtävä mainitun järjestelmän mukaisia tarkastuksia merellä.

3.   Komissio tai sen nimeämä elin voi osoittaa järjestelmään yhteisön tarkastajia.

4.   Komission tai sen nimeämän elimen on sovitettava yhteen valvonta- ja tarkastustoimet yhteisössä. Sitä varten se voi laatia yhteistyössä kyseisten jäsenvaltioiden kanssa yhteisiä tarkastusohjelmia, joiden avulla yhteisö voi täyttää järjestelmän mukaiset velvollisuutensa. Niiden jäsenvaltioiden, joiden alukset harjoittavat tonnikalan kalastusta, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet näiden ohjelmien täytäntöönpanon helpottamiseksi erityisesti tarvittavien aineellisten ja henkilöresurssien osalta sekä näiden resurssien käyttöaikojen ja -alueiden osalta.

5.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään kunkin vuoden huhtikuun 1 päivänä niiden tarkastajien ja tarkastusalusten nimet, jotka ne aikovat osoittaa järjestelmään seuraavana vuonna. Näiden tietojen avulla komissio laatii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ennakkosuunnitelman yhteisön osallistumisesta järjestelmään kunakin vuonna sekä toimittaa tämän suunnitelman ICCAT:n sihteeristölle ja jäsenvaltioille.

25 artikla

Tarkkailijaohjelma

1.   Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen yli 15 metrin pituisten kalastusalusten tarkkailijaohjelma kattaa ainakin

a)	20 prosenttia sen aktiivisista nuotta-aluksista. Jos on kyse yhteisistä kalastustoimista, tarkkailijan on oltava läsnä kalastustoimen aikana;

b)	20 prosenttia sen aktiivisista pelagisista troolareista;

c)	20 prosenttia sen aktiivisista pitkäsiima-aluksista;

d)	20 prosenttia sen aktiivisista vapapyydyksiä käyttävistä aluksista;

e)	100 prosenttia tonnikalarysistä niitä koettaessa.

Tarkkailijan tehtävänä on erityisesti

a)	seurata, että alus noudattaa tätä asetusta;

b)	kirjata kalastustoimet ja raportoida niistä;

c)	tarkkailla ja arvioida saaliita ja tarkistaa kalastuspäiväkirjaan tehdyt merkinnät;

d)	tarkkailla ja kirjata aluksia, jotka mahdollisesti kalastavat ICCAT:n säilyttämistoimenpiteiden vastaisesti.

Lisäksi tarkkailijan on tehtävä tieteellistä työtä, kuten kerättävä ICCAT:n pysyvän tutkimus- ja tilastokomitean ohjeiden perusteella ICCAT:n määrittelemiä tehtävän II mukaisia tietoja, kun ICCAT sitä pyytää.

2.   Kunkin jäsenvaltion, jonka lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella tonnikalan lihotus- tai kasvatuslaitos sijaitsee, on varmistettava, että tarkkailija on läsnä aina kun tonnikaloja siirretään altaisiin ja kun niitä nostetaan altaasta laitoksella.

Tarkkailijan tehtävänä on erityisesti

a)	tarkkailla ja seurata, että kasvatustoiminnassa noudatetaan asetuksen (EY) N:o 1936/2001 4 a, 4 b ja 4 c artiklaa;

b)	vahvistaa tämän asetuksen 20 artiklassa tarkoitettu altaaseenpanoraportti;

c)	tehdä tieteellistä työtä – esimerkiksi kerätä näytteitä – Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission pyynnöstä ja ICCAT:n pysyvän tutkimus- ja tilastokomitean ohjeiden perusteella.

26 artikla

Soveltamisen valvonta

1.   Jäsenvaltion on toteutettava sen lipun alla purjehtivaa kalastusalusta koskevia soveltamisen valvontatoimenpiteitä, jos sen lakien mukaisesti on todettu, ettei alus noudata 4, 5, 7, 14, 15, 16, 17 ja 19 artiklaa. Toimenpiteisiin voi sisältyä rikkomisen vakavuudesta riippuen ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti erityisesti seuraavia:

a)

sakko;

b)	laittomien pyydysten ja saaliiden takavarikointi;

c)	aluksen takavarikointi;

d)	kalastusluvan keskeyttäminen tai peruuttaminen;

e)	kalastuskiintiön pienentäminen tai peruuttaminen, jos sovellettavissa.

2.   Kunkin jäsenvaltion, jonka lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella tonnikalan lihotuslaitos sijaitsee, on toteutettava kyseistä laitosta koskevia soveltamisen valvontatoimenpiteitä, jos sen lakien mukaisesti on todettu, ettei laitos noudata tämän asetuksen 20 artiklaa tai 25 artiklan 2 kohtaa taikka asetuksen (EY) N:o 1936/2001 4 a, 4 b tai 4 c artiklaa. Toimenpiteisiin voi sisältyä erityisesti rikkomisen vakavuudesta riippuen ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti seuraavia:

a)

sakko;

b)	poistaminen väliaikaisesti tai pysyvästi lihotuslaitosrekisteristä;

c)	tonnikalan altaassa pitämisen tai kaupan pitämisen kieltäminen.

27 artikla

Markkinatoimenpiteet

1.   Itä-Atlantilta ja Välimereltä pyydetyn tonnikalan (Thunnus thynnus), jonka mukana ei ole tässä asetuksessa vaadittuja tarkkoja, täydellisiä ja vahvistettuja asiakirjoja, yhteisössä tapahtuva kauppa, purkaminen, tuonti, vienti, altaaseen lihotettavaksi tai kasvatettavaksi paneminen, jälleenvienti ja jälleenlaivaaminen on kielletty.

2.   Sellaisten kalastusalusten, joiden lippuvaltiolla joko ei ole ICCAT:n hoito- ja säilyttämistoimenpiteiden mukaista Itä-Atlantin ja Välimeren tonnikalaa koskevaa kiintiötä, saalisrajaa tai myönnettyä pyyntiponnistusta taikka kun lippuvaltion kalastusmahdollisuudet on käytetty loppuun, Itä-Atlantilta ja Välimereltä pyytämän tonnikalan yhteisössä tapahtuva kauppa, tuonti, purkaminen, altaaseen lihotettavaksi tai kasvatettavaksi paneminen, jalostaminen, vienti, jälleenvienti ja jälleenlaivaaminen on kielletty. Komissio ilmoittaa ICCAT:n sihteeristöltä saamiensa tietojen perusteella kaikille jäsenvaltioille sopimuspuolen kiintiön käyttämisestä loppuun.

3.   Tonnikalan yhteisössä tapahtuva kauppa, tuonti, purkaminen, jalostaminen ja vienti lihotus- tai kasvatuslaitoksilta, jotka eivät noudata ICCAT:n tonnikalan kasvatusta koskevaa suositusta 2006 [07], on kielletty.

28 artikla

Muuntokertoimet

ICCAT:n pysyvän tutkimus- ja tilastokomitean hyväksymiä muuntokertoimia sovelletaan, kun jalostetun tonnikalan paino muunnetaan vastaavaksi kokonaisen kalan painoksi.

29 artikla

Rahoitus

Itä-Atlantin ja Välimeren tonnikalan monivuotista elvytyssuunnitelmaa pidetään 31 päivään joulukuuta 2014 Euroopan kalatalousrahastosta 27 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen(EY) N:o 1198/2006 (9) 21 artiklan a alakohdan i alakohdan soveltamiseksi asetuksen (EY) N:o 2371/2002 5 artiklassa tarkoitettuna elvytysohjelmana.

V   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

30 artikla

Asetuksen (EY) N:o 520/2007 muuttaminen

Muutetaan asetus (EY) N:o 520/2007 seuraavasti:

1)	kumotaan 6 ja 11 artikla;

2)	poistetaan liitteestä IV tonnikalaa koskeva merkintä.

31 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2008.

Sen 29 artiklaa sovelletaan kuitenkin 13 päivästä kesäkuuta 2007.

---

(1)  Lausunto annettu 15. marraskuuta 2007 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  EYVL L 162, 18.6.1986, s. 33.

(3)  EUVL L 151, 13.6.2007, s. 1.

(4)  EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 865/2007 (EUVL L 192, 24.7.2007, s. 1).

(5)  EUVL L 123, 12.5.2007, s. 3.

(6)  EUVL L 5, 9.1.2004, s. 25. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1799/2006 (EUVL L 341, 7.12.2006, s. 26).

(7)  EYVL L 263, 3.10.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 869/2004 (EUVL L 162, 30.4.2004, s. 8).

(8)  EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1098/2007 (EUVL L 248, 22.9.2007, s. 1).

(9)  EUVL L 223, 15.8.2006, s. 1.

---

---

---

---

---

22.12.2007

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 340/25

---

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1560/2007,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2007,

asetuksen (EY) N:o 21/2004 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse lammas- ja vuohieläinten elektronisen tunnistamisen käyttöönottopäivämäärästä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta 17 päivänä joulukuuta 2003 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 21/2004 (2) säädetään, että kunkin jäsenvaltion on otettava käyttöön lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmä kyseisen asetuksen säännösten mukaisesti.

(2)	Kyseisessä asetuksessa säädetään, että elektroninen tunnistaminen on pakollinen 1 päivästä tammikuuta 2008 kaikille kyseisen päivän jälkeen syntyneille eläimille.

(3)

Lisäksi kyseisessä asetuksessa säädetään, että komissio toimittaa neuvostolle ennen 30 päivää kesäkuuta 2006 kertomuksen elektronisen tunnistamisen järjestelmän soveltamisesta sekä aiheellisia ehdotuksia, joista neuvosto tekee päätöksen ja joiden tarkoituksena on tarvittaessa vahvistaa päivämäärä, josta lähtien kyseisen järjestelmän käyttö on pakollista, tai muuttaa sitä, ja saattaa tarvittaessa ajan tasalle eräät elektronisen tunnistamisen soveltamiseen liittyvät tekniset seikat.

(4)

Komission kertomuksessa tehdään se johtopäätös, ettei 1 päivää tammikuuta 2008 voida perustellusti vahvistaa pakollisen elektronisen tunnistamisen käyttöönottopäiväksi. Näin ollen on aiheellista muuttaa tätä päivämäärää lykkäämällä sitä 31 päivään joulukuuta 2009, jotta jäsenvaltiot voivat ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin järjestelmän soveltamiseksi asianmukaisesti ottaen huomioon sen tämänhetkiset ja mahdollisesti aiheutuvat taloudelliset vaikutukset.

(5)

Eräät jäsenvaltiot ovat jo kehittäneet teknologiaa, jota tarvitaan elektronisen tunnistamisen käyttöönottoon ja hankkineet merkittävästi kokemusta sen toteuttamisesta. Niitä ei pitäisi estää ottamasta elektronista tunnistamista käyttöön kansallisella tasolla, jos ne katsovat sen aiheelliseksi. Komissio ja muut jäsenvaltiot saavat niiden kokemuksista lisää arvokasta tietoa elektronisen tunnistamisen teknisistä näkökohdista ja sen vaikutuksista.

(6)

Tämän asetuksen taloudellinen merkitys huomioon ottaen on tarpeen soveltaa Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan yhteisön perustamissopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyn, kansallisten kansanedustuslaitosten asemaa Euroopan unionissa koskevan pöytäkirjan I osan 3 kohdassa olevaa määräystä asian kiireellisyydestä.

(7)	Koska tätä asetusta on määrä soveltaa 1 päivästä tammikuuta 2008, sen olisi tultava voimaan välittömästi.

(8)	Tämän vuoksi asetus (EY) N:o 21/2004 olisi muutettava vastaavasti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 21/2004 seuraavasti:

1)	Korvataan 9 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti: ”3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen lisäohjeiden mukainen elektroninen tunnistaminen liitteessä olevan A jakson asiaa koskevien säännösten mukaisesti on pakollinen 31 päivästä joulukuuta 2009 kaikille eläimille.”

2)	Korvataan 9 artiklan 4 kohta seuraavasti: ”4.   Jäsenvaltiot voivat ottaa elektronisen tunnistamisen pakollisesti käyttöön alueellaan syntyneiden eläinten osalta ennen 31 päivää joulukuuta 2009.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  Lausunto annettu 13. joulukuuta 2007 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  EUVL L 5, 9.1.2004, s. 8. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).

---

22.12.2007

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 340/27

---

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1561/2007,

annettu 21 päivänä joulukuuta 2007,

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmien ja vihannesten tuontijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä joulukuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 3223/94 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)	Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 3223/94 4 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä joulukuuta 2007.

---

(1)  EYVL L 337, 24.12.1994, s. 66. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 756/2007 (EUVL L 172, 30.6.2007, s. 41).

---

---

22.12.2007

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 340/29

---

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1562/2007,

annettu 21 päivänä joulukuuta 2007,

vilja-alalla 1 päivästä tammikuuta 2008 alkaen kannettavien tuontitullien vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon viljan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vilja-alan tuontitullien osalta 28 päivänä kesäkuuta 1996 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1249/96 (2) ja erityisesti sen 2 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 10 artiklan 2 kohdassa säädetään, että CN-koodeihin 1001 10 00, 1001 90 91, ex 1001 90 99 (korkealaatuinen tavallinen vehnä), 1002, ex 1005 (hybridisiemeniä lukuun ottamatta) ja ex 1007 (kylvämiseen tarkoitettua hybridiä lukuun ottamatta) kuuluvien tuotteiden tuontitulli on sama kuin näiden tuotteiden tuontihetkellä voimassa oleva interventiohinta, jota korotetaan 55 prosentilla ja josta vähennetään kyseiseen lähetykseen sovellettava cif-tuontihinta. Tuontitulli ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin yhteisen tullitariffin tullit.

(2)	Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 10 artiklan 3 kohdassa säädetään, että mainitun artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tuontitullin laskemista varten kyseisille tuotteille vahvistetaan säännöllisesti edustavat cif-tuontihinnat.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 2 kohdan mukaan CN-koodeihin 1001 10 00, 1001 90 91, ex 1001 90 99 (korkealaatuinen tavallinen vehnä), 1002 00, 1005 10 90, 1005 90 00 ja 1007 00 90 kuuluvien tuotteiden tuontitullin laskemisessa käytetään kyseisen asetuksen 4 artiklan mukaisesti määriteltyä päivittäistä edustavaa cif-tuontihintaa.

(4)	Tuontitullit olisi vahvistettava 1 päivästä tammikuuta 2008 alkavalle ajanjaksolle, ja niitä olisi sovellettava kunnes uusi vahvistus tulee voimaan,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut vilja-alan tuontitullit vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä I liitteessä II lueteltujen tekijöiden perusteella 1 päivästä tammikuuta 2008 alkaen.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

---

(1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 735/2007 (EUVL L 169, 29.6.2007, s. 6). Asetus (EY) N:o 1784/2003 korvataan asetuksella (EY) N:o 1234/2007 (EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1) 1 päivästä heinäkuuta 2008.

(2)  EYVL L 161, 29.6.1996, s. 125. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1816/2005 (EUVL L 292, 8.11.2005, s. 5).

---

---

---

22.12.2007

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 340/32

---

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1563/2007,

annettu 21 päivänä joulukuuta 2007,

yhteisön tariffikiintiöiden avaamisesta lampaille ja vuohille sekä lampaan- ja vuohenlihalle vuodeksi 2008

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon lampaan- ja vuohenliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä joulukuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2529/2001 (1) ja erityisesti sen 16 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Lampaan- ja vuohenlihaa koskevat yhteisön tariffikiintiöt olisi avattava vuodeksi 2008. Asetuksessa (EY) N:o 2529/2001 tarkoitetut tullit ja määrät olisi vahvistettava niiden asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten mukaisesti, jotka ovat voimassa vuonna 2008.

(2)

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen tasavallan välisestä assosiaatiosta tehdyn sopimuksen tariffimääräysten täytäntöönpanosta yhteisön osalta 18 päivänä helmikuuta 2003 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 312/2003 (2) avataan 1 päivästä helmikuuta 2003 tuotekoodille 0204 ylimääräinen 2 000 tonnin kahdenvälinen tariffikiintiö, jonka määrää lisätään vuosittain 10 prosenttia alkuperäisestä määrästä. Sen vuoksi Chilen GATT/WTO-kiintiöön olisi lisättävä 200 tonnia, ja kumpaakin kiintiötä olisi hallinnoitava edelleen samalla tavoin vuonna 2008.

(3)

Maataloustuotteiden kaupassa myönnettäviä etuuksia koskevassa, Euroopan yhteisön ja Islannin tasavallan välisessä Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 19 artiklan perusteella kirjeenvaihtona tehdyssä sopimuksessa (3), joka on hyväksytty neuvoston päätöksellä 2007/138/EY (4), määrätään tuoreen, jäähdytetyn, jäädytetyn tai savustetun lampaanlihan 500 tonnin (teuraspainoa) vuotuisen lisätariffikiintiömäärän myöntämisestä Islannille. Tämän vuoksi Islannin käytettävissä olevaa määrää olisi mukautettava vastaavasti.

(4)

Eräät kiintiöt on määritelty tietyn vuoden 1 päivästä heinäkuuta seuraavan vuoden 30 päivään kesäkuuta ulottuvaksi kaudeksi. Koska tämän asetuksen mukaista tuontia olisi hallinnoitava kalenterivuosittain, vastaavat kyseisiä kiintiöitä koskevat vuodeksi 2008 vahvistettavat määrät saadaan laskemalla yhteen puolet 1 päivän heinäkuuta 2007 ja 30 päivän kesäkuuta 2008 välisen kauden määrästä ja puolet 1 päivän heinäkuuta 2008 ja 30 päivän kesäkuuta 2009 välisen kauden määrästä.

(5)	Yhteisön tariffikiintiöiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi on tarpeen vahvistaa teuraspainona ilmaistut määrät. Koska tietyissä tariffikiintiöissä saadaan lisäksi tuoda joko eläviä eläimiä tai niiden lihaa, tarvitaan muuntokerroin.

(6)

Sen vuoksi lampaan- ja vuohenlihatuotteiden kiintiöitä olisi hallinnoitava asetuksen (EY) N:o 2529/2001 16 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti poiketen siitä, mitä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3013/89 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä lampaan- ja vuohenliha-alan tuotteiden tuonnin ja viennin osalta 26 päivänä kesäkuuta 1995 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1439/95 (5) säädetään. Lisäksi olisi noudatettava tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (6) 308 a ja 308 b artiklaa ja 308 c artiklan 1 kohtaa.

(7)

Tämän asetuksen mukaisia tariffikiintiöitä ei ole aluksi syytä pitää asetuksen (ETY) N:o 2454/93 308 c artiklan mukaisesti kriittisinä, kun niitä hallinnoidaan ”ensiksi tullutta palvellaan ensin” -järjestelmällä. Sen vuoksi tulliviranomaisten olisi voitava poiketa vakuuden vaatimisesta tavaroilta, jotka on alun perin tuotu näissä kiintiöissä asetuksen (ETY) N:o 2454/93 308 c artiklan 1 kohdan ja 248 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Niiden erityispiirteiden vuoksi, joita liittyy siirtymiseen yhdestä hallinnointijärjestelmästä toiseen, kyseisen asetuksen 308 c artiklan 2 ja 3 kohtaa ei ole syytä soveltaa.

(8)	Olisi selvennettävä, millaisia tuotteiden alkuperätodistuksia toimijoiden on toimitettava saadakseen oikeuden tariffikiintiöiden käyttöön ”ensiksi tullutta palvellaan ensin” -järjestelmässä.

(9)

Kun toimijat esittävät lampaanlihatuotteita tuontitarkoituksessa tulliviranomaisille, näiden on vaikeaa määritellä, ovatko kyseiset tuotteet peräisin kotieläiminä pidettävistä lampaista vai muista lampaista. Tullin määrä määräytyy kuitenkin tällä perusteella. Sen vuoksi on aiheellista säätää, että kyseisestä seikasta on annettava selvitys alkuperätodistuksessa.

(10)

Ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/99/EY (7) II luvun ja kolmansista maista yhteisöön tuotavien tuotteiden eläinlääkinnällisten tarkastusten järjestämistä koskevista periaatteista 18 päivänä joulukuuta 1997 annetun neuvoston direktiivin 97/78/EY (8) mukaisesti ainoastaan sellaisia tuotteita voidaan tuoda, jotka täyttävät yhteisön voimassa olevat vaatimukset elintarvikeketjua koskevista menettelyistä, säännöistä ja tarkastuksista.

(11)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat lampaiden ja vuohien hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tässä asetuksessa avataan yhteisön tuontitariffikiintiöt lampaille ja vuohille sekä lampaan- ja vuohenlihalle 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2008 väliseksi ajaksi.

2 artikla

Edellä 1 artiklassa tarkoitetuissa kiintiöissä tuotaviin tuotteisiin sovellettavat tullit, CN-koodit, alkuperämaat maaryhmittäin sekä järjestysnumerot vahvistetaan liitteessä.

3 artikla

1.   Edellä 1 artiklassa tarkoitetuissa kiintiöissä tuotavan lihan teuraspainoekvivalenttina ilmaistut tuotemäärät vahvistetaan liitteessä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen teuraspainoekvivalenttina ilmaistujen määrien laskemiseksi lampaan- ja vuohenlihatuotteiden nettopainoon sovelletaan seuraavia kertoimia:

a)	elävät eläimet: 0,47;

b)	luuton karitsan- ja vohlanliha: 1,67;

c)	luuton lampaanliha ja luuton muu vuohenliha kuin vohlanliha ja näiden sekoitukset: 1,81;

d)	luulliset tuotteet: 1,00.

’Vohlalla’ tarkoitetaan enintään vuoden ikäistä vuohta.

4 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1439/95 II A ja B osastosta poiketen tämän asetuksen liitteessä vahvistettuja tariffikiintiöitä on hallinnoitava ”ensiksi tullutta palvellaan ensin” -periaatteella asetuksen (ETY) N:o 2454/93 308 a ja 308 b artiklan sekä 308 c artiklan 1 kohdan mukaisesti 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta 2008. Kyseisen asetuksen 308 c artiklan 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta. Tuontitodistusta ei vaadita.

5 artikla

1.   Liitteessä vahvistettujen tariffikiintiöiden käyttöoikeus edellyttää, että yhteisön tulliviranomaisille esitetään asianomaisen kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten antama voimassa oleva alkuperätodistus sekä kyseisten tuotteiden vapaaseen liikkeeseen luovuttamista koskeva tulli-ilmoitus.

Muiden kuin tullietuussopimuksiin perustuvien tariffikiintiöiden alaisten tuotteiden alkuperä on määriteltävä yhteisössä voimassa olevien säännösten mukaisesti.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja alkuperätodistuksia ovat seuraavat:

a)	tullietuussopimukseen kuuluvan tariffikiintiön tapauksessa kyseisessä sopimuksessa määrätty alkuperätodistus;

b)

muiden tariffikiintiöiden osalta asetuksen (ETY) N:o 2454/93 47 artiklan mukaisesti laadittu todistus, jossa ilmoitetaan kyseisessä artiklassa säädettyjen tietojen lisäksi seuraavat tiedot: — CN-koodi (ainakin ensimmäiset neljä numeroa), — kyseisen tariffikiintiön järjestysnumero tai järjestysnumerot, — nettopaino yhteensä tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa säädettyjä kertoimia varten määriteltyjen luokkien mukaisesti;

c)	sellaisen maan osalta, jonka a ja b alakohtaan kuuluvat kiintiöt on yhdistetty, a alakohdassa tarkoitettu todistus.

Jos b alakohdassa tarkoitettu alkuperätodistus esitetään vain yhden vapaaseen liikkeeseen luovuttamista koskevan ilmoituksen yhteydessä, siinä voi olla useita järjestysnumeroita. Kaikissa muissa tapauksissa siinä saa olla vain yksi järjestysnumero.

6 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2008.

---

(1)  EYVL L 341, 22.12.2001, s. 3. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2005 (EUVL L 307, 25.11.2005, s. 2).

(2)  EUVL L 46, 20.2.2003, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 305/2005 (EUVL L 52, 25.2.2005, s. 6).

(3)  EUVL L 61, 28.2.2007, s. 29.

(4)  EUVL L 61, 28.2.2007, s. 28.

(5)  EYVL L 143, 27.6.1995, s. 7. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 272/2001 (EYVL L 41, 10.2.2001, s. 3).

(6)  EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 214/2007 (EUVL L 62, 1.3.2007, s. 6).

(7)  EYVL L 18, 23.1.2003, s. 11.

(8)  EYVL L 24, 30.1.1998, s. 9. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston direktiivillä 2006/104/EY (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 352).

---

---

22.12.2007

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 340/36

---

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1564/2007,

annettu 21 päivänä joulukuuta 2007,

Kanadasta peräisin olevan sianlihan tuonnissa sovellettavan tariffikiintiön avaamisesta ja hallinnoinnista annetun asetuksen (EY) N:o 979/2007 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sianliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä lokakuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2759/75 (1) ja erityisesti sen 11 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksen (EY) N:o 979/2007 (2) 4 artiklan 1 kohdassa säädetään, että hakijoiden on tiettyä tariffikiintiön osakautta koskevaa ensimmäistä hakemusta jättäessään osoitettava tuoneensa tai vieneensä kullakin mainitussa artiklassa tarkoitetulla kaudella vähintään 50 tonnia asetuksen (ETY) N:o 2759/75 1 artiklassa tarkoitettuja tuotteita.

(2)

Vaikuttaa tarpeelliselta täsmentää, että todiste toimijan aiemmasta kokemuksesta olisi esitettävä yhdessä vuotuista kiintiökautta koskevan ensimmäisen hakemuksen yhteydessä. Ensimmäinen hakemus voi koskea mitä tahansa kiintiövuoden neljästä osakiintiöstä, ja todiste toimitetaan vain kerran, jos toimija tekee useita osakausia koskevia hakemuksia.

(3)	Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 979/2007 olisi muutettava.

(4)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sianlihan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 979/2007 4 artiklan 1 kohta seuraavasti:

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EYVL L 282, 1.11.1975, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2005 (EUVL L 307, 25.11.2005, s. 2).

(2)  EUVL L 217, 22.8.2007, s. 12.

---

22.12.2007

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 340/37

---

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1565/2007,

annettu 21 päivänä joulukuuta 2007,

neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maito- ja maitotuotealan tuontijärjestelmän ja tariffikiintiöiden avaamisen osalta annetun asetuksen (EY) N:o 2535/2001 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1) ja erityisesti sen 26 artiklan 3 kohdan a alakohdan ja 29 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton sopimuksessa maataloustuotteiden kaupasta (2), joka on hyväksytty neuvoston ja komission päätöksellä 2002/309/EY, Euratom (3), määrätään juustojen kahdenvälisen kaupan täydellisestä vapauttamisesta 1 päivästä kesäkuuta 2007 viiden vuoden siirtymäkauden jälkeen.

(2)

Sen vuoksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maito- ja maitotuotealan tuontijärjestelmän ja tariffikiintiöiden avaamisen osalta 14 päivänä joulukuuta 2001 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2535/2001 (4), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 487/2007 (5), ei säädetty enää Sveitsistä peräisin olevia juustoja koskevista tuontikiintiöistä ja tuontitulleista. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 1255/1999 26 artiklan 3 kohdan a alakohdassa, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1152/2007 (6), käyttöön otettu tuontitodistusvaatimusta koskeva jousto, on aiheellista kumota vaatimus tuontitodistuksen esittämisestä kaikkien Sveitsistä tuotujen juustojen osalta.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 2535/2001 19 a artiklassa säädetään maitotuotteiden tuonnin hallinnoinnista ”ensin tullutta palvellaan ensin” periaatteella tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (7) 308 a–308 c artiklan mukaisesti. Tämä hallinnointijärjestelmä ja sen menettelyt tekevät tuontitodistusten käytön tarpeettomaksi, ja niiden esittämisestä olisi sen vuoksi luovuttava.

(4)

Eräät todistukset, jotka koskevat Sveitsistä peräisin olevia juustoja ja ”ensin tullutta palvellaan ensin” periaatteella hallinnoiduissa kiintiöissä tuotavia maitotuotteita, joita tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 2535/2001 I a luvussa, pysyvät voimassa 1 päivän tammikuuta 2008 jälkeen. Kyseisiä todistuksia koskevia sitoumuksia on noudatettava, ja sitoumusten laiminlyönti johtaa vakuuden menettämiseen. Koska tällaista tuontia voidaan mainitusta päivästä alkaen harjoittaa ilman todistusta ja siihen liittyviä rahoituskuluja, tällaisia todistuksia, joita ei ole käytetty kokonaisuudessaan kyseiseen päivään mennessä, hallussaan pitävien tuojien pitäisi voida hakea asetettujen vakuuksien vapauttamista, joka olisi heille myönnettävä.

(5)

GATT 1994 sopimuksen XXVIII artiklan nojalla kirjeenvaihtona tehdyssä Euroopan yhteisön ja Uuden-Seelannin välisessä sopimuksessa GATT 1994 -sopimuksen liitteenä olevassa luettelossa CXL määrätyn Uuden-Seelannin voita koskevan WTO tariffikiintiön muuttamiseksi (8), joka on hyväksytty 20 päivänä joulukuuta 2007 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2007/867/EY (9), määrätään muutoksista Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen mukaisesti laaditussa Euroopan yhteisöjen luettelossa CXL olevaan voin tariffikiintiöön. Asetuksen (EY) N:o 2535/2001 liitettä III A olisi sen vuoksi muutettava.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 2535/2001 liitteessä IV ja V säädetään erittäin monimutkaisesta järjestelmästä ja työläästä menettelystä sen varmistamiseksi, että rasvapitoisuutta koskevia vaatimuksia on noudatettu niin Uudessa-Seelannissa kuin yhteisössä. Äskettäin hyväksytty kiintiön kuvaus, jossa rasvapitoisuuden vaihteluväliä laajennetaan 80–82 prosentista 80–85 prosenttiin, mahdollistaa valvontamenettelyjen yksinkertaistuksen, erityisesti luopumalla tyypilliseen prosessiin liittyvään standardipoikkeamaan perustuvaa rasvapitoisuutta koskevien valvontatulosten tulkinnasta. Yksinkertaistuksen myötä molemmille osapuolille aiheutuvat hallintorasitteet ja kustannukset vähenevät niin ikään merkittävästi, ja viejät ja tuojat pääsevät helpommin osalliseksi kiintiöstä.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 2535/2001 33 artiklan 1 kohdan d alakohdassa säädetään, että Uuden-Seelannin todistuksen myöntävän elimen on myönnettävä IMA 1 -todistus ennen kuin asianomainen tuote poistuu todistuksen myöntävän maan alueelta. Kiintiövuodelle 2008 kuuluvaa voita voidaan toimittaa Uudesta-Seelannista marraskuusta 2007 alkaen. Koska tällaisiin toimituksiin on mahdotonta soveltaa asetuksen (EY) N:o 2535/2001, sellaisena kuin se on muutettuna tällä asetuksella, uusia säännöksiä ja koska uusien säännösten asianmukainen täytäntöönpano vaatii jonkin verran aikaa, asetuksen (EY) N:o 2535/2001 33 artiklan 1 kohdan d alakohtaa ei pitäisi soveltaa 1 päivän marraskuuta 2007 ja 31 päivän tammikuuta 2008 välisenä aikana.

(8)	Samalla on aiheellista päivittää joitakin asetuksen (EY) N:o 2535/2001 liitteessä XII olevia Uuden-Seelannin todistuksen myöntävään elimeen liittyviä tietoja.

(9)	Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 2535/2001 olisi muutettava.

(10)

Komission päätöksessä 2001/651/EY (10) vahvistettiin Uudesta-Seelannista tuodun voin tyypillinen prosessiin liittyvä rasvapitoisuuden standardipoikkeama asetuksen (EY) N:o 2535/2001 liitteen IV mukaisten tarkastusten helpottamiseksi. Kiintiön kuvauksen laajentamista suolattomaan voihin koskevan uuden järjestelyn mukaisesti on mahdollista luopua valvontatulosten tulkinnasta ja näin ollen monimutkaisesta menettelystä, joka koskee tyypillistä prosessiin liittyvää rasvapitoisuuden standardipoikkeamaa. Päätös 2001/651/EY on näin ollen vanhentunut, ja se olisi kumottava.

(11)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 2535/2001 seuraavasti:

1)	Korvataan 2 artikla seuraavasti: ”2 artikla Rajoittamatta sitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1291/2000 II osastossa säädetään, ja jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, maitotuotteiden tuonti edellyttää aina tuontitodistuksen esittämistä.”

2)	Muutetaan 19 a artikla seuraavasti: a) Korvataan 2 kohta seuraavasti: ”2.   Tuonti 1 kohdassa tarkoitetuissa kiintiöissä ei edellytä tuontitodistuksen esittämistä.” b) Poistetaan 3 kohta.

3)	Muutetaan 20 artikla seuraavasti: a) Korvataan 1 kohdan d alakohta seuraavasti: ”d) maataloustuotteiden kaupasta Euroopan yhteisön ja Sveitsin välillä tehdyn sopimuksen liite 2.” b) Poistetaan 3 kohta.

4)

Lisätään 22 artiklan jälkeen luku seuraavasti: ”II a   LUKU KIINTIÖIDEN ULKOPUOLINEN TUONTI TUONTITODISTUSTA ESITTÄMÄTTÄ 22a artiklaan 1.   Tätä artiklaa sovelletaan maataloustuotteiden kaupasta Euroopan yhteisön ja Sveitsin välillä tehdyn sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettuun etuuskohteluun oikeutettuun tuontiin. 2.   Kaikki CN-koodiin 0406 kuuluvat Sveitsistä peräisin olevat tuotteet vapautetaan tuontitullista ja tuontitodistuksen esittämisvaatimuksesta. 3.   Tullista vapauttaminen edellyttää vapaaseen liikkeeseen luovuttamista koskevan ilmoituksen ja sen mukana seuraavan, Brysselissä 22 päivänä heinäkuuta 1972 allekirjoitetun Euroopan talousyhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen pöytäkirjan 3 mukaisesti myönnetyn alkuperätodistuksen esittämistä.”

5)	Poistetaan 38 artikla.

6)	Poistetaan 40 artiklan 1 kohdan toinen, kolmas ja neljäs alakohta.

7)	Korvataan liitteessä II oleva D osa tämän asetuksen liitteellä I.

8)	Korvataan liite III A tämän asetuksen liitteellä II.

9)	Muutetaan liite IV tämän asetuksen liitteen III mukaisesti.

10)	Korvataan liite V tämän asetuksen liitteellä IV.

11)

Korvataan liitteessä VIII olevan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti: ”IMA 1 -todistukset myöntävä viranomainen voi peruuttaa IMA 1 todistuksen tai sen osan sellaisten siinä tarkoitettujen määrien osalta, jotka ovat tuhoutuneet tai muuttuneet myyntikelvottomiksi viejästä riippumattomista syistä. Jos osa IMA 1 -todistuksessa tarkoitetusta määrästä on tuhoutunut tai muuttunut myyntikelvottomaksi, jäljellä olevalle määrälle voidaan antaa korvaava IMA 1 todistus. -Liitteessä III A tarkoitetun Uuden-Seelannin voin osalta on tässä tarkoituksessa käytettävä tuotteen tunnistusluetteloa. Korvaava todistus on voimassa alkuperäisen todistuksen voimassaoloajan. Tällöin korvaavan IMA 1 -todistuksen 17 kohtaan on merkittävä ’voimassa 00.00.0000 asti’.”.

12)	Muutetaan liite X tämän asetuksen liitteen V mukaisesti.

13)

Korvataan liitteessä XII olevat Uutta-Seelantia koskevat tiedot seuraavasti: ”Uusi-Seelanti ex 0405 10 11 ex 0405 10 19 ex 0405 10 30 ex 0406 90 01 ex 0406 90 21 Voi Voi Voi Jalostettavaksi tarkoitettu juusto Cheddar New Zealand Food Safety Authority Telecom Towers, 86 Jervois Quay, PO Box 2835 Wellington Uusi-Seelanti Puhelin: (64-4) 894 2500 Faksi: (64-4) 894 2501”

2 artikla

Tuontitodistusten myöntämiseksi asetetut vakuudet on asianomaisten pyynnöstä vapautettava seuraavin edellytyksin:

a)	todistukset myönnetään I a luvussa tarkoitetuissa kiintiöissä tapahtuvalle tuonnille tai todistukset myönnetään CN-koodiin 0406 kuuluvien Sveitsistä peräisin olevien tuotteiden tuonnille;

b)	todistusten voimassaoloaika ei ole päättynyt ennen 1 päivää tammikuuta 2008;

c)	todistuksia on käytetty ainoastaan osittain, tai niitä ei ole käytetty lainkaan 1 päivään tammikuuta 2008 mennessä.

3 artikla

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 2535/2001 34 artiklan 2 kohdassa säädetään, kyseisen asetuksen 33 artiklan 1 kohdan d alakohtaa ei sovelleta 1 päivän marraskuuta 2007 ja 31 päivän tammikuuta 2008 välisenä aikana kiintiövuoteen 2008 liittyvään tuontiin.

4 artikla

Kumotaan päätös 2001/651/EY.

5 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2008. Sen 3 artiklaa sovelletaan kuitenkin 1 päivästä marraskuuta 2007.

---

(1)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2007 (EUVL L 307, 25.11.2005, s. 2). Asetus (EY) N:o 1255/1999 korvataan asetuksella (EY) N:o 1234/2007 (EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1) 1 päivästä heinäkuuta 2008.

(2)  EYVL L 114, 30.4.2002, s. 132.

(3)  EYVL L 114, 30.4.2002, s. 1.

(4)  EUVL L 341, 22.12.2001, s. 29. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1324/2007 (EUVL L 294, 13.11.2007, s. 14).

(5)  EUVL L 114, 1.5.2007, s. 8.

(6)  EUVL L 258, 4.10.2007, s. 3.

(7)  EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 214/2007 (EUVL L 62, 1.3.2007, s. 6).

(8)  Katso tämän virallisen lehden sivu 95.

(9)  Katso tämän virallisen lehden sivu 95.

(10)  EYVL L 229, 25.8.2001, s. 24. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2004/584/EY (EUVL L 255, 31.7.2004, s. 41).

---

---

---

---

---

---

22.12.2007

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 340/46

---

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1566/2007,

annettu 21 päivänä joulukuuta 2007,

kalastustoimia koskevien tietojen sähköisestä kirjaamisesta ja toimittamisesta sekä kaukohavaintokeinoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1966/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon kalastustoimia koskevien tietojen sähköisestä kirjaamisesta ja toimittamisesta sekä kaukohavaintokeinoista 21 päivänä joulukuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1966/2006 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (2) 22 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään, että yhteisen kalastuspolitiikan soveltamisalaan kuuluvien toimien harjoittaminen on kiellettyä, jollei aluksen päällikkö kirjaa ja raportoi viipymättä kalastustoimia koskevat tiedot, myös tiedot puretuista ja jälleenlaivatuista saaliista, ja että kirjatuista tiedoista on toimitettava jäljennös viranomaisten käyttöön.

(2)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1966/2006 mukaisesti velvoitetta, joka koskee kalastuspäiväkirjaa, purkamisilmoitusta ja jälleenlaivausta koskevien tietojen sähköistä kirjaamista ja toimittamista, sovelletaan kokonaispituudeltaan yli 24 metriä pitkien kalastusalusten päälliköihin 24 kuukauden kuluessa täytäntöönpanosääntöjen voimaantulosta ja kokonaispituudeltaan yli 15 metriä pitkien kalastusalusten päälliköihin 42 kuukauden kuluessa täytäntöönpanosääntöjen voimaantulosta.

(3)	Kalastustoimia koskevien tietojen päivittäinen toimittaminen tarjoaa mahdollisuuden lisätä merkittävästi tarkkailu-, valvonta- ja seurantatoimien tehokkuutta ja toimivuutta niin merellä kuin maalla.

(4)	Yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2847/93 (3) 6 artiklassa säädetään, että yhteisön kalastusalusten päälliköiden on pidettävä toiminnastaan kalastuspäiväkirjaa.

(5)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2847/93 8 artiklassa säädetään, että jokaisen yhteisön kalastusaluksen päällikön, jonka aluksen kokonaispituus on vähintään 10 metriä, tai hänen edustajansa on kunkin kalastusmatkan jälkeen ja 48 tunnin kuluessa saaliin aluksesta purkamisesta toimitettava ilmoitus sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa purkaminen on suoritettu.

(6)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2847/93 9 artiklassa säädetään, että huutokauppakeskusten tai muiden elinten tai henkilöiden, jotka vastaavat kalastustuotteiden saattamisesta ensimmäistä kertaa markkinoille, on luovutettava myynti-ilmoitus ensimmäisen myynnin ajankohtana sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa tuotteet saatetaan ensimmäistä kertaa markkinoille.

(7)

Asetuksen (ETY) N:o 2847/93 9 artiklassa säädetään myös, että jos kalastustuotteiden ensimmäinen markkinoille saattaminen ei tapahdu siinä jäsenvaltiossa, jossa tuotteet on purettu aluksesta, ensimmäisen markkinoille saattamisen seurannasta vastaavan jäsenvaltion on varmistettava, että myynti-ilmoituksen jäljennös toimitetaan mahdollisimman pian näiden tuotteiden aluksesta purkamisen seurannasta vastaaville viranomaisille.

(8)	Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2847/93 19 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on luotava tietokoneistettu tietokanta ja perustettava varmentamisjärjestelmä, johon kuuluu erityisesti tietojen vertailu ja tarkastaminen.

(9)	Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2847/93 19 b ja 19 e artiklan mukaan yhteisön kalastusalusten päälliköiden on laadittava pyyntikertomuksia ja kirjattava ne kalastuspäiväkirjoihinsa.

(10)	Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2347/2002 (4) 5 artiklassa edellytetään, että yhteisön sellaisen kalastusaluksen päällikön, jolla on syvänmeren kalastuslupa, on kirjattava pyydysten ominaisuuksia ja kalastustoimia koskevat tiedot kalastuspäiväkirjaan tai lippujäsenvaltion toimittamalle lomakkeelle.

(11)

Yhteisön kalastuksenvalvontaviraston perustamisesta ja yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä annetun asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta 26 päivänä huhtikuuta 2005 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 768/2005 (5) säädetään yhteiskäyttösuunnitelmien toiminnasta.

(12)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kalastus- ja vesiviljelyalan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä asetusta sovelletaan

a)	1 päivästä tammikuuta 2010 alkaen kokonaispituudeltaan yli 24 metriä pitkiin yhteisön kalastusaluksiin;

b)	1 päivästä heinäkuuta 2011 alkaen kokonaispituudeltaan yli 15 metriä pitkiin yhteisön kalastusaluksiin;

c)	1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen rekisteröityihin ostajiin tai rekisteröityihin huutokauppoihin tai muihin jäsenvaltioiden hyväksymiin yhteisöihin tai henkilöihin, jotka vastaavat kalastustuotteiden ensimyynnistä ja joiden kalastustuotteiden ensimyynnin liikevaihto on yli 400 000 euroa vuodessa.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdan a alakohdassa säädetään, tätä asetusta sovelletaan aiemmin kuin 1 päivästä tammikuuta 2010 jäsenvaltion lipun alla purjehtiviin, kokonaispituudeltaan yli 24 metriä oleviin yhteisön kalastusaluksiin, jos kyseinen valtio niin säätää.

3.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdan b alakohdassa säädetään, tätä asetusta sovelletaan aiemmin kuin 1 päivästä heinäkuuta 2011 jäsenvaltion lipun alla purjehtiviin, kokonaispituudeltaan yli 15 metriä oleviin yhteisön kalastusaluksiin, jos kyseinen valtio niin säätää.

4.   Jäsenvaltio voi 1 kohdan a ja b alakohdassa vahvistetuista päivämääristä poiketen päättää soveltaa tätä asetusta lippunsa alla purjehtiviin, enintään 15 metrin aluksiin ennen kyseisiä päivämääriä asetuksen (EY) N:o 1966/2006 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

5.   Jäsenvaltiot voivat tehdä kahdenvälisiä sopimuksia lippunsa alla suvereniteettiinsa tai lainkäyttövaltaansa kuuluvilla vesillä purjehtivia aluksia koskevien sähköisten raportointijärjestelmien käytöstä, edellyttäen, että alukset noudattavat kaikkia tässä asetuksessa vahvistettuja sääntöjä.

6.   Tätä asetusta sovelletaan yhteisön kalastusaluksiin riippumatta vesialueista tai satamista, joissa ne harjoittavat kalastustoimintaa.

7.   Tätä asetusta ei sovelleta yksinomaan vesiviljelyyn käytettäviin yhteisön kalastusaluksiin.

2 artikla

Toimijoiden ja alusten luettelo

1.   Kunkin jäsenvaltion on laadittava luettelo rekisteröidyistä ostajista, rekisteröidyistä huutokaupoista tai muista hyväksymistään yhteisöistä tai henkilöistä, jotka vastaavat kalastustuotteiden ensimyynnistä ja joiden kalastustuotteista saama liikevaihto on yli 400 000 euroa vuodessa. Ensimmäinen vertailuvuosi on 2007, ja luettelo on saatettava ajan tasalle kuluvan vuoden (vuosi n) 1 päivänä tammikuuta sen vuotuisen kalastustuotteista saadun liikevaihdon perusteella, joka oli vuonna n–2 yli 400 000 euroa. Luettelo on julkaistava jäsenvaltion virallisella verkkosivustolla.

2.   Kunkin jäsenvaltion on laadittava ja saatettava säännöllisesti ajan tasalle luettelot lippunsa alla purjehtivista yhteisön kalastusaluksista, joihin sovelletaan tämän asetuksen säännöksiä 1 artiklan 2, 3, 4 ja 5 kohdan mukaisesti. Luettelot on julkaistava jäsenvaltion virallisella verkkosivustolla jäsenvaltioiden ja komission välisissä neuvotteluissa päätettävässä muodossa.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)	’kalastustoimella’ kaikkea toimintaa, joka liittyy kalojen etsimiseen, pyydysten laskemiseen, asettamiseen ja nostamiseen sekä saaliin pyydyksistä poistamiseen;

b)	’yhteiskäyttösuunnitelmalla’ suunnitelmaa, jossa esitetään käytettävissä olevien valvonta- ja tarkastusresurssien käyttöä koskevat toiminnalliset järjestelyt.

II   LUKU

TIETOJEN SÄHKÖINEN TOIMITTAMINEN

4 artikla

Tiedot, jotka alusten päälliköiden tai heidän edustajiensa on toimitettava

1.   Yhteisöjen kalastusalusten päälliköiden on toimitettava kalastuspäiväkirjaa ja jälleenlaivauksia koskevat tiedot sähköisesti lippujäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

2.   Yhteisön kalastusalusten päälliköiden tai heidän edustajiensa on toimitettava saaliiden purkamisilmoituksia koskevat tiedot sähköisesti lippujäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

3.   Kun yhteisön kalastusalus purkaa saaliinsa muussa jäsenvaltiossa kuin lippujäsenvaltiossa, lippujäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on heti purkamisilmoituksen tiedot vastaanotettuaan toimitettava ne sähköisessä muodossa sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa saalis purettiin.

4.   Yhteisön alusten päälliköiden on, jos yhteisön säännöissä niin edellytetään, toimitettava lippujäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle sähköisessä muodossa ennakkoilmoitus satamaan saapumisesta ajankohtana, jona sen toimitusta edellytetään.

5.   Kun alus aikoo saapua muun jäsenvaltion kuin lippujäsenvaltion satamaan, lippujäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on heti 4 kohdassa tarkoitetun ennakkoilmoituksen vastaanotettuaan toimitettava se sähköisessä muodossa kyseisen rannikkojäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

5 artikla

Tiedot, jotka ensimyynnistä tai haltuunotosta vastaavien yhteisöjen tai henkilöiden on toimitettava

1.   Rekisteröityjen ostajien, rekisteröityjen huutokauppojen tai muiden jäsenvaltioiden hyväksymien yhteisöjen tai henkilöiden, jotka vastaavat kalastustuotteiden ensimyynnistä, on toimitettava tiedot, jotka vaaditaan kirjattaviksi myynti-ilmoitukseen, sähköisessä muodossa sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa tuotteet saatetaan ensimmäistä kertaa markkinoille.

2.   Kun ensimmäinen markkinoille saattaminen tapahtuu muussa jäsenvaltioissa kuin lippujäsenvaltiossa, sen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten, jossa ensimmäinen markkinoille saattaminen tapahtuu, on varmistettava, että myynti-ilmoituksen tietojen jäljennös toimitetaan asiaan kuuluvien tietojen vastaanottamisen jälkeen sähköisessä muodossa lippujäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

3.   Jos kalastustuotteiden ensimmäinen markkinoille saattaminen ei tapahdu siinä jäsenvaltiossa, jossa tuotteet on purettu aluksesta, jäsenvaltion, jossa ensimmäinen markkinoille saattaminen tapahtuu, on varmistettava, että myynti-ilmoituksen tietojen jäljennös toimitetaan heti asiaan kuuluvien tietojen vastaanottamisen jälkeen sähköisessä muodossa

a)	sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa kalastustuotteet on purettu aluksesta; ja

b)	aluksen, josta kalastustuotteet on purettu, lippujäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

4.   Haltuunottoilmoituksen haltijan on toimitettava sähköisessä muodossa tiedot, jotka vaaditaan kirjattaviksi haltuunottoilmoitukseen, sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa haltuunotto fyysisesti tapahtuu.

6 artikla

Tietojen toimittamisen tiheys

1.   Aluksen päällikön on toimitettava sähköisessä muodossa olevat kalastuspäiväkirjatiedot lippujäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille vähintään päivittäin ja viimeistään 24 tunnin kuluttua, vaikka saaliita ei olisi saatu. Hänen on lähetettävä tällaiset tiedot myös

a)	lippujäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä;

b)	heti sen jälkeen, kun viimeinen kalastustoimi on suoritettu;

c)	ennen satamaan saapumista;

d)	merellä suoritettavien tarkastusten yhteydessä;

e)	yhteisön lainsäädännössä määriteltyjen tai lippuvaltion määrittelemien tapahtumien yhteydessä.

2.   Päällikkö voi tehdä sähköiseen kalastuspäiväkirjaan ja jälleenlaivausilmoituksiin oikaisuja kalastusmatkan lopussa tehtävään viimeiseen tietojen toimittamiseen asti ja ennen satamaan saapumista. Oikaisujen on oltava helposti tunnistettavissa. Lippujäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tallennettava kaikki sähköisen kalastuspäiväkirjan alkuperäiset tiedot ja niihin tehdyt oikaisut.

3.   Päällikön tai hänen edustajiensa on toimitettava purkamisilmoitus sähköisessä muodossa heti purkamisilmoituksen laatimisen jälkeen.

4.   Luovuttavien ja vastaanottavien alusten päälliköiden on toimitettava jälleenlaivauksia koskevat tiedot sähköisessä muodossa heti jälleenlaivauksen jälkeen.

5.   Päällikön on pidettävä kalastusaluksella jäljennös 1 kohdassa tarkoitetuista tiedoista kunkin kalastusmatkan keston ajan siihen asti, kun purkamisilmoitus on toimitettu.

7 artikla

Aluksesta sen lippuvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle toimitettavien tietojen muoto

Kukin jäsenvaltio määrittelee, missä muodossa tiedot toimitetaan sen lipun alla purjehtivasta aluksesta sen toimivaltaisille viranomaisille.

8 artikla

Vastausviestit

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden lipun alla purjehtiville aluksille lähetetään vastausviestit kustakin kalastuspäiväkirjaa, jälleenlaivausta ja purettuja saaliita koskevien tietojen toimittamisesta. Vastausviestien on sisällettävä vastaanottoilmoitus.

III   LUKU

VAPAUTUKSET

9 artikla

Vapautukset

1.   Jäsenvaltio voi vapauttaa lippunsa alla purjehtivien alusten päälliköt 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista velvollisuuksista, kun alukset tekevät kyseisen jäsenvaltion suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä enintään 24 tunnin kalastusmatkoja, edellyttäen, että alukset eivät pura saaliitaan lippujäsenvaltion alueen ulkopuolella.

2.   Yhteisön kalastusalusten päälliköt vapautetaan velvollisuudesta pitää paperimuodossa olevia kalastuspäiväkirjoja sekä purkamis- ja jälleenlaivausilmoituksia.

3.   Muussa jäsenvaltiossa kuin lippujäsenvaltioissa saaliinsa purkavien yhteisön alusten päälliköt tai heidän edustajansa vapautetaan vaatimuksesta, joka koskee paperimuodossa olevan purkamisilmoituksen toimittamista kyseiselle rannikkojäsenvaltiolle.

4.   Jäsenvaltiot voivat tehdä kahdenvälisiä sopimuksia lippunsa alla niiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä purjehtivia aluksia koskevien sähköisten raportointijärjestelmien käytöstä. Tällaisten sopimusten soveltamisalaan kuuluvat alukset vapautetaan paperimuodossa olevan kalastuspäiväkirjan pitämisestä kyseisillä vesillä.

5.   Yhteisön alusten päälliköt, jotka kirjaavat sähköisiin kalastuspäiväkirjoihinsa asetuksen (ETY) N:o 2847/93 19 b artiklan mukaisesti vaaditut pyyntiponnistustiedot, vapautetaan velvollisuudesta toimittaa pyyntiponnistusraportit teleksillä, VMS:llä, faksilla, puhelimella tai radiolla.

IV   LUKU

SÄHKÖISTEN KIRJAAMIS- JA RAPORTOINTIJÄRJESTELMIEN TOIMINTA

10 artikla

Sähköisten kirjaamis- ja raportointijärjestelmien teknisen vian tai toimimattomuuden yhteydessä sovellettavat säännökset

1.   Jos sähköiseen kirjaamis- ja raportointijärjestelmään tulee tekninen vika tai se lakkaa toimimasta, aluksen päällikön tai omistajan tai näiden edustajan on toimitettava kalastuspäiväkirjaa, purkamisilmoitusta ja jälleenlaivausta koskevat tiedot lippujäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille lippujäsenvaltion vahvistamalla tavalla päivittäin ja viimeistään 24 tunnin kuluttua, vaikka saaliita ei ole saatu.

a)	lippuvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä;

b)	heti sen jälkeen, kun viimeinen kalastustoimi on suoritettu;

c)	ennen satamaan saapumista;

d)	merellä suoritettavien tarkastusten yhteydessä;

e)	yhteisön lainsäädännössä määriteltyjen tai lippuvaltion määrittelemien tapahtumien yhteydessä.

2.   Lippujäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on saatettava sähköinen kalastuspäiväkirja ajan tasalle heti 1 kohdassa tarkoitetut tiedot saatuaan.

3.   Yhteisön kalastusalus ei saa teknisen vian tai toimintahäiriön jälkeen lähteä satamasta ennen kuin sen sähköinen kirjaamis- ja raportointijärjestelmä toimii lippujäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia tyydyttävällä tavalla tai ennen kuin lippujäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset muuten antavat sille luvan lähteä. Lippujäsenvaltion on ilmoitettava rannikkojäsenvaltioille heti, kun se on antanut lippunsa alla purjehtivalle alukselle luvan lähteä rannikkojäsenvaltion satamasta.

11 artikla

Tietojen saamatta jääminen

1.   Jos lippujäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset eivät ole saaneet 4 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisia tietoja, niiden on ilmoitettava asiasta mahdollisimman pian aluksen päällikölle tai omistajalle tai näiden edustajalle. Jos tällainen tilanne toistuu tietyn aluksen osalta useammin kuin kolme kertaa yhden vuoden aikana, lippujäsenvaltion on varmistettava, että kyseinen sähköinen raportointijärjestelmä tarkastetaan. Asianomaisen jäsenvaltion on tutkittava asiaa selvittääkseen, miksi tietoja ei ole saatu.

2.   Jos lippujäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset eivät ole saaneet 4 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisia tietoja ja alusten satelliittiseurantajärjestelmästä saatu viimeinen sijainti-ilmoitus oli jonkin rannikkojäsenvaltion vesiltä, viranomaisten on ilmoitettava asiasta mahdollisimman pian kyseisen rannikkojäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

3.   Aluksen päällikön tai omistajan tai näiden edustajan on lähetettävä lippujäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille viipymättä kaikki tiedot, joista on saatu 1 kohdan mukainen ilmoitus.

12 artikla

Häiriö tietoihin pääsyssä

1.   Kun jonkin rannikkojäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset havaitsevat vesillään jonkin toisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivan aluksen eivätkä pääse tietoihin 15 artiklan mukaisesti, niiden on pyydettävä lippujäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia varmistamaan tietoihin pääsy.

2.   Jos tietoihin ei ole 1 kohdassa tarkoitettua pääsyä neljän tunnin kuluessa pyynnöstä, rannikkojäsenvaltion on ilmoitettava asiasta lippujäsenvaltiolle. Ilmoituksen saatuaan lippujäsenvaltion on lähetettävä tiedot viipymättä rannikkojäsenvaltiolle millä tahansa käytettävissä olevalla sähköisellä välineellä.

3.   Jos rannikkojäsenvaltio ei saa 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja, aluksen päällikön tai omistajan tai näiden edustajan on pyynnöstä lähetettävä tiedot ja jäljennös 8 artiklassa tarkoitetusta vastausviestistä rannikkojäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille millä tahansa käytettävissä olevalla sähköisellä välineellä.

4.   Jos aluksen päällikkö tai omistaja tai näiden edustaja ei voi toimittaa rannikkojäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille jäljennöstä 8 artiklassa tarkoitetusta vastausviestistä, kyseisen aluksen rannikkojäsenvaltion vesillä harjoittama kalastustoiminta kielletään, kunnes päällikkö tai hänen edustajansa voi toimittaa vastausviestin jäljennöksen tai 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot mainituille viranomaisille.

13 artikla

Sähköisen raportointijärjestelmän toimintaa koskevat tiedot

1.   Jäsenvaltioiden on pidettävä yllä sähköisten raportointijärjestelmiensä toimintaa koskevia tietokantoja. Niiden on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot:

a)	luettelo jäsenvaltion lipun alla purjehtivista kalastusaluksista, joiden sähköisiin raportointijärjestelmiin on tullut tekninen vika tai ne ovat lakanneet toimimasta;

b)	päivittäin saatujen sähköisten kalastuspäiväkirjatoimitusten lukumäärä ja yhtä alusta kohden saatujen tietotoimitusten keskimääräinen lukumäärä lippujäsenvaltioittain;

c)	saatujen purkamis-, jälleenlaivaus-, haltuunotto- ja myynti-ilmoitusten lukumäärä lippujäsenvaltioittain.

2.   Komissiolle on sen pyynnöstä lähetettävä tiivistelmiä jäsenvaltioiden sähköisten raportointijärjestelmien toimintaa koskevista tiedoista sellaisessa muodossa ja sellaisin aikavälein, kuin jäsenvaltioiden ja komission välisissä neuvotteluissa päätetään.

V   LUKU

TIETOJENVAIHTO JA TIETOIHIN PÄÄSY

14 artikla

Jäsenvaltioiden välisessä tietojenvaihdossa noudatettava muoto

1.   Jäsenvaltioiden välisessä tietojenvaihdossa on käytettävä liitteessä määriteltyä muotoa, joka perustuu laajennettavissa olevaan kuvauskieleen (XML).

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin tehdyt oikaisut on merkittävä selvästi.

3.   Jos jäsenvaltio saa joltain toiselta jäsenvaltiolta sähköisessä muodossa olevia tietoja, sen on varmistettava, että kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille lähetetään vastausviesti. Vastausviestien on sisällettävä vastaanottoilmoitus.

4.   Liitteen tietoelementit, jotka päälliköiden on yhteisön sääntöjen mukaisesti kirjattava kalastuspäiväkirjaansa, ovat pakollisia myös jäsenvaltioiden välisessä tietojenvaihdossa.

15 artikla

Tietoihin pääsy

1.   Lippujäsenvaltion on varmistettava, että rannikkojäsenvaltiolla on reaaliaikainen online-pääsy sen lipun alla purjehtivien kalastusalusten sähköisen kalastuspäiväkirjan ja saaliiden purkamisilmoituksen tietoihin alusten harjoittaessa kalastustoimintaa rannikkojäsenvaltion suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen on katettava vähintään tiedot viimeisestä satamasta lähdöstä alkaen siihen asti, kun purkaminen on saatettu päätökseen. Viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana tehtyjä kalastusmatkoja koskevat tiedot on toimitettava pyynnöstä.

3.   Yhteisön kalastusaluksen päälliköllä on kaikkina viikonpäivinä ja vuorokauden ympäri oltava turvattu pääsy aluksen omiin, lippujäsenvaltion tietokantaan tallennettuihin sähköisen kalastuspäiväkirjan tietoihin.

4.   Rannikkojäsenvaltion on yhteiskäyttösuunnitelman puitteissa myönnettävä toisen jäsenvaltion kalastuksen valvonta-alukselle online-pääsy kalastuspäiväkirjaa koskevaan tietokantaansa.

16 artikla

Tietojenvaihto jäsenvaltioiden välillä

1.   Edellä 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tietoihin pääsy tapahtuu suojatun Internet-yhteyden kautta kaikkina viikonpäivinä ja vuorokauden ympäri.

2.   Jäsenvaltioiden on vaihdettava merkityksellisiä teknisiä tietoja varmistaakseen molemminpuolisen pääsyn sähköisiin kalastuspäiväkirjoihin.

3.   Jäsenvaltioiden on

a)	varmistettava, että tämän asetuksen mukaisesti saadut tiedot säilytetään turvallisesti atk-pohjaisissa tietokannoissa, ja toteutettava kaikki toimenpiteet varmistaakseen, että niitä käsitellään luottamuksellisina;

b)	toteutettava tarvittavat tekniset toimenpiteet tietojen suojaamiseksi vahingossa tapahtuvalta tai luvattomalta tuhoamiselta, vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä, vahingoittumiselta, jakelulta tai luvattomalta käytöltä.

17 artikla

Yksi kansallinen viranomainen

1.   Kaikkien tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tietojen lähettämisestä, vastaanottamisesta, hallinnoinnista ja käsittelystä on kussakin jäsenvaltiossa vastuussa yksi viranomainen.

2.   Jäsenvaltioiden on vaihdettava 1 kohdassa tarkoitettua viranomaista koskevat luettelot ja yhteystiedot sekä ilmoitettava asiasta komissiolle.

3.   Kaikki 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin tehdyt muutokset on annettava viipymättä tiedoksi komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

VI   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

18 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

---

(1)  EUVL L 409, 30.12.2006, s. 1. Oikaisu, EUVL L 36, 8.2.2007, s. 3.

(2)  EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 865/2007 (EUVL L 192, 24.7.2007, s. 1).

(3)  EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1967/2006 (EUVL L 409, 30.12.2006, s. 11, oikaisu EUVL L 36, 8.2.2007, s. 6).

(4)  EYVL L 351, 28.12.2002, s. 6. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2269/2004 (EUVL L 396, 31.12.2004, s. 1).

(5)  EUVL L 128, 21.5.2005, s. 1.

---

---

22.12.2007

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 340/58

---

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1567/2007,

annettu 21 päivänä joulukuuta 2007,

kiintiön ulkopuolisen isoglukoosin viennin määrällisen rajoituksen vahvistamisesta markkinointivuoden 2007/2008 loppuun

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 20 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 (1) ja erityisesti sen 12 artiklan d alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 318/2006 vahvistetaan sokerialan yhteistä markkinajärjestelyä koskevat säännöt. Asetuksen (EY) N:o 318/2006 12 artiklan d alakohdan mukaisesti kyseisen asetuksen 7 artiklassa tarkoitetun kiintiön ulkopuolella tuotettu isoglukoosi voidaan viedä ainoastaan vahvistettavan määrällisen rajoituksen puitteissa.

(2)

Vienti yhteisöstä on merkittävä osa joidenkin yhteisön isoglukoosin tuottajien taloudellisesta toiminnasta ja niillä on perinteiset markkinat yhteisön ulkopuolella. Isoglukoosin vienti näille markkinoille voisi olla taloudellisesti kannattavaa myös ilman vientitukia. Tätä varten on tarpeen vahvistaa kiintiön ulkopuolisen isoglukoosin viennin määrällinen rajoitus siten, että kyseiset yhteisön tuottajat voivat jatkaa toimituksia perinteisille markkinoillensa.

(3)	Kiintiön ulkopuolisen isoglukoosin viennin määrällisen rajoituksen vahvistamisen 40 000 tonniksi kuiva-aineena ilmaistuna arvioidaan vastaavan markkinakysyntää markkinointivuoden 2007/2008 loppuun eli 30 päivään syyskuuta 2008 asti.

(4)

Hallinnoinnin säännönmukaisuuden varmistamiseksi, keinottelun estämiseksi ja tehokkaan valvonnan vuoksi olisi säädettävä yksityiskohtaiset säännöt todistushakemusten jättämisestä. Säännöissä olisi otettava huomioon voimassa olevassa lainsäädännössä vahvistetut menettelyt, joita olisi mukautettava soveltuvalla tavalla tämän alan erityistarpeiden huomioon ottamiseksi.

(5)

Petosriskin minimoimiseksi ja jotta vältettäisiin kyseisen isoglukoosin mahdollisesta yhteisöön jälleentuonnista tai -toimittamisesta aiheutuvat väärinkäytökset, tietyt Länsi-Balkanin maat olisi jätettävä kiintiön ulkopuolisen isoglukoosin vientiä varten hyväksyttyjen määräpaikkojen ulkopuolelle. Tämä ei kuitenkaan saisi koskea sellaisia alueen maita, joiden viranomaisten on annettava yhteisöön vietäville sokeri- tai isoglukoosituotteille vientitodistus alkuperän vahvistamiseksi, koska petosriski on vähäisempi.

(6)

Jotta varmistetaan johdonmukaisuus niiden vientiä koskevien sokerialan säännösten kanssa, jotka on vahvistettu valkoisen sokerin vientiä koskevasta pysyvästä tarjouskilpailusta vientitukien vahvistamiseksi markkinointivuoden 2007/2008 loppuun saakka 27 päivänä heinäkuuta 2007 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 900/2007 (2) ja pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta Belgian, Tšekin, Irlannin, Espanjan, Italian, Unkarin, Slovakian ja Ruotsin interventioelinten hallussa olevan sokerin myymiseksi uudelleen vientiä varten 14 päivänä syyskuuta 2007 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1060/2007 (3), kiintiön ulkopuolisen isoglukoosin vientiä tiettyihin lähellä sijaitseviin määräpaikkoihin ei myöskään olisi sallittava.

(7)

Jälleentuonnin riskin estämiseksi ja erityisesti sen varmistamiseksi, että yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (4) ja tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (5) säännöksiä noudatetaan, jäsenvaltiot olisi velvoitettava toteuttamaan kaikki tarvittavat valvontatoimenpiteet.

(8)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kolmansien maiden kanssa käytävän sokerialan kaupan osalta 30 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 951/2006 (6) säännösten lisäksi olisi tässä asetuksessa vahvistettavan määrällisen rajoituksen hallinnointia varten vahvistettava täytäntöönpanoa koskevia lisäsäännöksiä erityisesti vientitodistusten hakuedellytysten osalta.

(9)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kiintiön ulkopuolisen isoglukoosin viennin määrällisen rajoituksen vahvistaminen

1.   Asetuksen (EY) N:o 318/2006 12 artiklan d alakohdassa tarkoitettu määrällinen rajoitus markkinointivuoden 2007/2008 loppuun eli 30 päivään syyskuuta 2008 on 40 000 tonnia kuiva-aineena vietäessä CN-koodeihin 1702 40 10, 1702 60 10 ja 1702 90 30 kuuluvaa kiintiön ulkopuolista isoglukoosia ilman vientitukea.

2.   Vienti 1 kohdassa vahvistetun määrällisen rajoituksen puitteissa sallitaan kaikkiin määräpaikkoihin lukuun ottamatta

a)	seuraavia kolmansia maita: Andorra, Albania, Bosnia ja Hertsegovina, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Liechtenstein, Montenegro, Pyhä istuin (Vatikaanivaltio) ja San Marino;

b)	jäsenvaltioiden yhteisön tullialueen ulkopuoliset alueet: Ceuta ja Melilla, Färsaaret, Grönlanti, Helgoland, Livignon ja Campionen kunnat Italiassa sekä ne Kyproksen tasavallan alueet, jotka eivät kuulu Kyproksen tasavallan hallituksen tosiasialliseen hallintaan;

c)	yhteisön tullialueen ulkopuoliset Euroopan alueet, joiden ulkosuhteista vastaa jokin jäsenvaltio: Gibraltar.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden vienti on sallittua ainoastaan, jos ne täyttävät seuraavat edellytykset:

a)	ne on saatu glukoosia isomeroimalla;

b)	niiden fruktoosipitoisuus on vähintään 41 prosenttia kuivapainosta määritettynä;

c)	niiden polysakkaridien ja oligosakkaridien sekä di- tai trisakkaridien kokonaispitoisuus on enintään 8,5 prosenttia kuivapainosta.

Isoglukoosin kuiva-ainepitoisuus määritetään painosuhteessa 1:1 laimennetun liuoksen tiheyden perusteella ja jähmeiden tuotteiden osalta kuivattamalla.

2 artikla

Vientitodistukset

1.   Vienti tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa vahvistetun määrällisen rajoituksen puitteissa edellyttää vientitodistuksen esittämistä komission asetuksen (EY) N:o 1291/2000 (7), asetuksen (EY) N:o 951/2006 ja komission asetuksen (EY) N:o 967/2006 (8) 19 artiklan säännösten mukaisesti, jollei tässä asetuksessa muuta säädetä.

2.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1291/2000 9 artiklassa säädetään, vientitodistuksista johtuvia oikeuksia ei voi siirtää.

3 artikla

Vientitodistushakemus

1.   Tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa vahvistettua määrällistä rajoitusta koskevia vientitodistushakemuksia voivat jättää ainoastaan isoglukoosin tuottajat, jotka on hyväksytty asetuksen (EY) N:o 318/2006 17 artiklan mukaisesti ja joille on myönnetty isoglukoosikiintiö markkinointivuodeksi 2007/2008 mainitun asetuksen 7 artiklan mukaisesti.

2.   Vientitodistushakemus jätetään sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa hakijalle on myönnetty isoglukoosikiintiö.

3.   Vientitodistushakemukset jätetään viikoittain maanantaista perjantaihin tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkaen siihen asti, kun todistusten myöntäminen keskeytetään 8 artiklan mukaisesti.

4.   Hakijat voivat jättää ainoastaan yhden hakemuksen kutakin 3 kohdassa tarkoitettua viikon pituista jaksoa kohti.

5.   Kussakin vientitodistuksessa haettu määrä saa olla enintään 5 000 tonnia.

6.   Hakemuksen mukana on oltava todiste siitä, että 4 artiklassa tarkoitettu vakuus on asetettu.

7.   Vientitodistushakemuksen ja todistuksen 20 kohdassa on oltava seuraava merkintä:

”kiintiön ulkopuolinen isoglukoosi vientiin ilman vientitukea”.

4 artikla

Vientitodistuksen vakuus

1.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 951/2006 12 artiklan 1 kohdan b alakohdan neljännessä luetelmakohdassa säädetään, hakijan on asetettava vakuus, joka on 110 euroa isoglukoositonnin nettopainoa kohden kuiva-aineena ilmaistuna.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu vakuus voidaan hakijan valinnan mukaan asettaa joko käteisenä tai sellaisen laitoksen antamana takauksena, joka täyttää todistushakemuksen jättöpaikkana olevan jäsenvaltion säätämät perusteet.

3.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu vakuus vapautetaan asetuksen (EY) N:o 1291/2000 35 artiklan säännösten mukaisesti

a)	siltä määrältä, jonka osalta hakija on asetuksen (EY) N:o 1291/200 31 artiklan b kohdan ja 32 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohdan mukaisesti täyttänyt tämän asetuksen 6 artiklan mukaisesti myönnetyistä todistuksista johtuvat vientivelvoitteet; ja

b)	jonka osalta hakija on esittänyt vientitodistuksen myöntäneen jäsenvaltion toimivaltaista viranomaista tyydyttävän todisteen siitä, että tuontimuodollisuudet tullissa on kyseisen isoglukoosimäärän osalta hoidettu komission asetuksen (EY) N:o 800/1999 (9) 16 artiklan mukaisesti.

4.   Edellä 3 kohdassa tarkoitetut todisteet on toimitettava 12 kuukauden kuluessa vienti-ilmoituksen vastaanottopäivästä.

5 artikla

Jäsenvaltioiden tiedonannot

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään kunkin viikon ensimmäisenä työpäivänä isoglukoosimäärät, joista on esitetty vientitodistushakemukset edellisellä viikolla.

Haetut määrät on eriteltävä kahdeksannumeroisen CN-koodin mukaan. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle myös, jos vientitodistushakemuksia ei ole jätetty.

Tätä kohtaa sovelletaan ainoastaan jäsenvaltioihin, joiden isoglukoosikiintiö on vahvistettu markkinointivuodeksi 2007/2008 asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitteessä III ja/tai liitteessä IV olevassa II kohdassa.

2.   Komissio kirjaa viikoittain määrät, joista vientitodistuksia on haettu.

6 artikla

Todistusten myöntäminen ja voimassaoloaika

1.   Todistukset on myönnettävä kolmantena työpäivänä 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta ottaen tarvittaessa huomioon komission 8 artiklan mukaisesti vahvistama hyväksymisprosentti.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään kunkin viikon ensimmäisenä työpäivänä isoglukoosimäärät, joille on myönnetty vientitodistukset edellisellä viikolla.

3.   Edellä 1 artiklan 1 kohdassa vahvistetun määrällisen rajoituksen osalta myönnetyt vientitodistukset ovat voimassa myöntämispäivästä myöntämiskuukautta seuraavan kolmannen kuukauden loppuun, mutta enintään 30 päivään syyskuuta 2008.

4.   Jäsenvaltioiden on pidettävä kirjaa vientitodistusten mukaisesti tosiasiallisesti viedyistä isoglukoosimääristä.

5.   Jäsenvaltioiden on ennen kunkin kuukauden loppua ilmoitettava komissiolle edellisenä kuukautena tosiasiallisesti viedyt isoglukoosimäärät.

6.   Tämän artiklan 2, 4 ja 5 kohtaa sovelletaan ainoastaan jäsenvaltioihin, joiden isoglukoosikiintiö on vahvistettu markkinointivuodeksi 2007/2008 asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitteessä III ja/tai liitteessä IV olevassa II kohdassa.

7 artikla

Ilmoitustavat

Edellä 5 artiklan 1 kohdassa sekä 6 artiklan 2 ja 5 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset tehdään sähköisesti lomakkeilla, jotka komissio antaa jäsenvaltioiden käyttöön.

8 artikla

Vientitodistusten myöntämisen keskeyttäminen

Jos vientitodistuksissa haettu määrä ylittää tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa vahvistetun määrällisen rajoituksen kyseisellä ajanjaksolla, sovelletaan asetuksen (EY) N:o 951/2006 9 artiklaa soveltuvin osin.

9 artikla

Tarkastukset

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sellaisten asianmukaisten tarkastusten toteuttamiseksi, joita tarvitaan sen varmistamiseen, että palautustavaroista asetuksen (ETY) N:o 2913/92 VI osaston 2 luvussa ja asetuksen (ETY) N:o 2454/93 I osaston III osassa annettuja erityissääntöjä noudatetaan, sekä kolmansien maiden kanssa tehtyjen etuuskohtelusopimusten kiertämisen estämiseen.

10 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL L 58, 28.2.2006, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1260/2007 (EUVL L 283, 27.10.2007, s. 1).

(2)  EUVL L 196, 28.7.2007, s. 26.

(3)  EUVL L 242, 15.9.2007, s. 8.

(4)  EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).

(5)  EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 214/2007 (EUVL L 62, 1.3.2007, s. 6).

(6)  EUVL L 178, 1.7.2006, s. 24. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2031/2006 (EUVL L 414, 30.12.2006, s. 43).

(7)  EYVL L 152, 24.6.2000, s. 1.

(8)  EUVL L 176, 30.6.2006, s. 22.

(9)  EYVL L 102, 17.4.1999, s. 11.

---