ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 317

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

50. vuosikerta
5. joulukuuta 2007


Sisältö

 

I   EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Neuvoston asetus (EY) N:o 1419/2007, annettu 29 päivänä marraskuuta 2007, Kiinan kansantasavallasta peräisin oleviin integroitujen elektronisten pienloistelamppujen (CFL-i) tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden osittaisen välivaiheen tarkastelun päättämisestä

1

 

*

Neuvoston asetus (EY) N:o 1420/2007, annettu 4 päivänä joulukuuta 2007, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta ja Kazakstanista peräisin olevan piimangaanin tuonnissa sekä Ukrainasta peräisin olevan piimangaanin tuontia koskevan menettelyn päättämisestä

5

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1421/2007, annettu 4 päivänä joulukuuta 2007, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

32

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1422/2007, annettu 4 päivänä joulukuuta 2007, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyihin sovellettavien kynnysarvojen osalta ( 1 )

34

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1423/2007, annettu 4 päivänä joulukuuta 2007, maataloustuotteiden tuonti-, vienti- ja ennakkovahvistustodistusmenettelyn soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 1291/2000 muuttamisesta

36

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1424/2007, annettu 4 päivänä joulukuuta 2007, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön tehdyn neuvoston päätöksen 2001/822/EY täytäntöönpanosta annetun komission asetuksen (EY) N:o 2304/2002 muuttamisesta ja kymmenennen EKR:n alustavien määrärahojen kohdentamisesta

38

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1425/2007, annettu 3 päivänä joulukuuta 2007, Belgian lipun alla purjehtivien alusten turskan kalastuksen kieltämisestä ICES-alueella IV ja EY:n vesillä alueella II a

55

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1426/2007, annettu 3 päivänä joulukuuta 2007, Belgian lipun alla purjehtivien alusten turskan kalastuksen kieltämisestä ICES-alueilla VIIb–k, VIII, IX ja X sekä EY:n vesillä CECAF-alueella 34.1.1

57

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1427/2007, annettu 3 päivänä joulukuuta 2007, Belgian lipun alla purjehtivien alusten molvan kalastuksen kieltämisestä ICES-alueella IV olevilla EY:n vesillä

59

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1428/2007, annettu 4 päivänä joulukuuta 2007, tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteen VII muuttamisesta ( 1 )

61

 

 

II   EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

Neuvosto

 

 

2007/786/EY

 

*

Neuvoston päätös, tehty 22 päivänä lokakuuta 2007, Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Israelin valtion Euro–Välimeri-sopimukseen liitettävän pöytäkirjan allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi

63

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden ja Israelin valtion välisestä assosioinnista tehtyyn Euro–Välimeri-sopimukseen liitettävä Pöytäkirja Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi

65

 

 

2007/787/EY

 

*

Neuvoston päätös, tehty 29 päivänä marraskuuta 2007, Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Israelin valtion välisen assosioinnin perustavaan Euro–Välimeri-sopimukseen liitettävän pöytäkirjan tekemisestä Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi

75

 

 

Komissio

 

 

2007/788/EY

 

*

Komission päätös, tehty 13 päivänä syyskuuta 2007, EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan mukaisesta menettelystä (Asia COMP/E-2/39.140 – DaimlerChrysler) (tiedoksiannettu numerolla K(2007) 4275)

76

 

 

2007/789/EY

 

*

Komission päätös, tehty 4 päivänä joulukuuta 2007, Kiinan kansantasavallasta ja Kazakstanista peräisin olevan piimangaanin tuonnissa asetuksella (EY) N:o 1420/2007 käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin suspendoimisesta

79

 

 

Euroopan keskuspankki

 

 

2007/790/EY

 

*

Euroopan keskuspankin päätös, tehty 23 päivänä marraskuuta 2007, vuonna 2008 liikkeeseen laskettavien metallirahojen määrän hyväksymisestä (EKP/2007/16)

81

 

 

III   Euroopan unionista tehtyä sopimusta soveltamalla annetut säädökset

 

 

EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN V OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET

 

*

Neuvoston päätös 2007/791/YUTP, tehty 4 päivänä joulukuuta 2007, Euroopan unionin poliisioperaatiosta Bosnia ja Hertsegovinassa hyväksytyn yhteisen toiminnan 2007/749/YUTP täytäntöönpanosta

83

 

 

Oikaisuja

 

 

Oikaistaan komission asetus (EY) N:o 1391/2007, annettu 27 päivänä marraskuuta 2007, asetuksen (EY) N:o 1267/2007 soveltamista koskevista erityisistä toimenpiteistä sianliha-alalla (EUVL L 310, 28.11.2007)

84

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

ASETUKSET

5.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 317/1


NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1419/2007,

annettu 29 päivänä marraskuuta 2007,

Kiinan kansantasavallasta peräisin oleviin integroitujen elektronisten pienloistelamppujen (CFL-i) tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden osittaisen välivaiheen tarkastelun päättämisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 9 artiklan ja 11 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka tämä on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

sekä katsoo seuraavaa:

A.   MENETTELY

(1)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1470/2001 (2) käyttöön lopulliset 0–66,1 prosentin suuruiset polkumyyntitullit Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien integroitujen elektronisten pienloistelamppujen, jäljempänä ’pienloistelamput’, tuonnissa tutkimuksen seurauksena. Sitä ennen komissio oli ottanut käyttöön väliaikaiset polkumyyntitullit asetuksella (EY) N:o 255/2001 (3).

(2)

Neuvosto laajensi asetuksella (EY) N:o 866/2005 (4) voimassa olevat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet koskemaan myös Vietnamin sosialistisesta tasavallasta, Pakistanin islamilaisesta tasavallasta ja Filippiinien tasavallasta lähetettyjen pienoisloistelamppujen tuontia riippumatta siitä, onko tuotteiden ilmoitettu olevan peräisin Vietnamin sosialistisesta tasavallasta, Pakistanin islamilaisesta tasavallasta tai Filippiinien tasavallasta vai ei. Soveltamisalaa laajennettiin perusasetuksen 13 artiklan mukaisen toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen johdosta.

(3)

Neuvosto muutti asetuksella (EY) N:o 1322/2006 (5) voimassa olevia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä. Muutos tehtiin tuotteen määritelmää koskevan välivaiheen tarkastelun johdosta. Tutkimuksen ja muutosasetuksen tuloksena tasavirralla toimivat pienoisloistelamput, jäljempänä ’tasavirtalamput’, olisi jätettävä toimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle. Näin ollen polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kattaisivat vain vaihtovirralla toimivat pienoisloistelamput (myös sekä vaihto- että tasavirralla toimivat elektroniset pienloistelamput), jäljempänä ’vaihtovirtalamput’.

(4)

Neuvosto pidensi voimassa olevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden soveltamisaikaa asetuksella (EY) N:o 1205/2007 (6). Soveltamisalaa pidennettiin perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun johdosta.

(5)

Tutkimus pantiin vireille perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan nojalla esitetyn tarkastelupyynnön johdosta. Pyynnön esitti Community Federation of Lighting Industry of Compact Fluorescent Lamps Integrated (2 CFLI), jäljempänä ’pyynnön esittäjä’.

(6)

Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa komissio päätti, että oli olemassa riittävä näyttö tarkastelun vireille panemiseksi, mistä syystä se pani 8 päivänä syyskuuta 2006 vireille tutkimuksen (7) perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan nojalla. Välivaiheen tarkastelu rajattiin koskemaan polkumyynnin tasoa yhden vientiä harjoittavan tuottajan, Lisheng Electronic & Lighting (Xiamen), osalta.

(7)

Komissio ilmoitti tarkastelun vireillepanosta virallisesti pyynnön esittäjälle, kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle ja viejämaan viranomaisille.

(8)

Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(9)

Saadakseen tutkimuksensa kannalta välttämättöminä pitämiään tietoja komissio lähetti kyselylomakkeen asianomaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle. Vientiä harjoittava tuottaja toimi yhteistyössä vastaamalla kyselylomakkeisiin, ja myöhemmin tehtiin tarkastuskäyntejä vientiä harjoittavan tuottajan ja muiden vientiä harjoittavaan tuottajaan etuyhteydessä olevien osapuolten toimitiloihin; niitä ovat:

Lisheng Electronic & Lighting (Xiamen) Co. Ltd

Kiinassa toimiva etuyhteydessä oleva yritys

Megaman Electrical & Lighting Ltd (Xiamen)

Etuyhteydessä olevat yritykset Hongkongissa

Neonlite Electronic & Lighting Ltd (Hongkong)

Electric Light Systems Ltd (Hongkong)

Etuyhteydessä oleva yhteisön tuoja

IDV, Import und Direkt-Vertreibs-Ges.mbH, Saksa.

(10)

Yhtä vientiä harjoittavaa tuottajaa, Lisheng Electronic & Lighting (Xiamen) Co. Ltd, koskevassa polkumyynnin tason määrittämiseksi suoritetussa välivaiheen tarkastelussa tutkimusajanjakso käsitti 1 päivän heinäkuuta 2005 ja 30 päivän kesäkuuta 2006 välisen ajanjakson.

B.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

(11)

Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin muutosasetuksessa määritelty tuote, eli Kiinan kansantasavallasta peräisin olevat, vaihtovirralla toimivat elektroniset pienloistelamput (myös sekä vaihto- että tasavirralla toimivat elektroniset pienloistelamput), joissa on yksi tai useampi lasiputki ja joissa kaikki valaistusosat ja elektroniset rakenneosat on kiinnitetty tai yhdistetty lampun kantaan ja jotka luokitellaan nykyisin CN-koodiin ex 8539 31 90, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(12)

Alkuperäisen tutkimuksen päätelmiä vastaavasti todettiin, että Kiinan kotimarkkinoilla tuotetut ja myydyt pienloistelamput ja Kiinasta yhteisöön viedyt pienloistelamput ovat fyysisiltä ja teknisiltä perusominaisuuksiltaan ja käyttötarkoituksiltaan samanlaiset. Tästä syystä ja kuten soveltamisajan pidentämistä koskevassa asetuksessa todetaan, mainitut tuotteet ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

C.   POLKUMYYNTI

(13)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla normaaliarvo määritetään Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa kyseisen artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niille vientiä harjoittaville tuottajille, jotka voivat osoittaa, että ne täyttävät 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut edellytykset eli että samankaltaisen tuotteen valmistus ja myynti tapahtuvat markkinatalousolosuhteissa.

(14)

Koska kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle myönnettiin alkuperäisessä tutkimuksessa markkinatalouskohtelu, välivaiheen tarkastelussa oli arvioitava, olivatko markkinatalouskohtelun edellytykset vielä voimassa. Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla esitetyt markkinatalouskohtelua koskevat pyynnöt saatiin sittemmin kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta ja siihen etuyhteydessä olevalta yritykseltä Megaman Electrical & Lighting Ltd (Xiamen).

(15)

Markkinatalouskohtelun edellytykset ovat lyhyesti seuraavat:

1.

Liiketoimintaa ja kustannuksia koskevat päätökset tehdään markkinasignaalien perusteella ja ilman valtion merkittävää puuttumista asiaan.

2.

Yrityksillä on yksi ainoa selkeä kirjanpito, joka on riippumattoman tarkastuksen kohteena kansainvälisten kirjanpitonormien (IAS) mukaisesti ja jota sovelletaan kaikkeen toimintaan.

3.

Aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä johtuvia merkittäviä vääristymiä ei ole.

4.

Konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntö takaavat oikeusvarmuuden ja vakauden.

5.

Valuuttojen muuntaminen tapahtuu markkinahintaan.

(16)

Kuten edellä todettiin, komissio hankki ja tarkasti vientiä harjoittavan tuottajan ja Megaman Electrical & Lighting Ltd:n toimitiloihin tehtyjen tarkastuskäyntien yhteydessä kaikki markkinatalouskohtelua koskevissa pyynnöissä esitetyt ja tarpeellisina pidetyt tiedot. Tutkimus osoitti, että kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja täytti kaikki markkinatalouskohtelun myöntämisen edellytykset.

(17)

Normaaliarvon määrittämiseksi tarkistettiin ensin, oliko vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti edustava eli vähintään viisi prosenttia tarkasteltavana olevan yhteisöön viedyn tuotteen kokonaismyyntimäärästä.

(18)

Edellä mainitun edellytyksen suhteen tutkimuksessa kävi ilmi, että vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynnin ei voitu katsoa olevan edustavaa, joten normaaliarvo oli muodostettava laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti eli perustana käytettiin viejämaan tuotantokustannuksia ja niihin lisättiin kohtuullinen määrä myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia sekä voittoa.

(19)

Normaaliarvo määritettiin näin ollen käyttämällä perustana vientiä harjoittavan tuottajan omia tietoja valmistuskustannuksista kotimarkkinoiden kulutukseen tarkoitetussa tuotannossa.

(20)

Myynti-, yleis- ja hallintokustannusten ja voiton määrää ei voitu sen sijaan määrittää perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan johdantokappaleen mukaisesti todellisten tuotantoa ja myyntiä koskevien tietojen perusteella tarkasteltavana olevan tuotteen tavanomaisessa kaupankäynnissä.

(21)

Tutkittiin, voitaisiinko myynti-, yleis- ja hallintokustannusten ja voiton määrä vahvistaa 2 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti. Koska tässä tarkastelussa ei tutkittu muita viejiä, 2 artiklan 6 kohdan a alakohdan menetelmää eli muiden viejien tosiasiallisten määrien painotettua keskiarvoa ei kuitenkaan voitu käyttää. Myöskään 2 artiklan 6 kohdan b alakohdan menetelmä ei ollut soveltuva, koska kotimarkkinoilla ei myyty samaan luokkaan kuuluvia tuotteita.

(22)

Näin ollen komissio laski painotetun keskiarvon käyttämällä kahden yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan ilmoittamia myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia sekä voittomarginaaleja vertailumaassa, jota käytettiin perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan nojalla tehdyssä voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa ja jonka kotimarkkinoilla myytiin tarkasteltavana olevaa tuotetta tavanomaisessa kaupankäynnissä. Asianomaisen vientiä harjoittavan tuottajan vientiin menevien tuotelajien tuotantokustannuksiin lisättiin yhteistyössä toimineiden eteläkorealaisten vientiä harjoittavien tuottajien myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä keskimääräinen voittomarginaali, kuten perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdassa säädetään.

(23)

Vientiä harjoittava tuottaja myi tavaraa vietäväksi yhteisöön sekä suoraan riippumattomille asiakkaille että kolmannessa maassa ja yhteisössä sijaitsevien etuyhteydessä olevien tuojien välityksellä. Kaikissa niissä tapauksissa, joissa tarkasteltavana olevaa tuotetta oli viety yhteisön riippumattomille asiakkaille, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti eli tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella.

(24)

Jos myynti tapahtui etuyhteydessä olevan tuojan tai kauppiaan kautta, vientihinta muodostettiin kyseisen etuyhteydessä olevan tuojan riippumattomilta asiakkailta veloittamien jälleenmyyntihintojen perusteella. Tässä yhteydessä tehtiin oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti kaikkien tuonnin ja jälleenmyynnin välissä aiheutuneiden kustannusten, myös myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten, sekä kohtuullisen voittomarginaalin huomioon ottamiseksi. Asianmukainen voittomarginaali vahvistettiin yhteisön markkinoilla toimivien riippumattomien yhteistyössä toimineiden kauppiaiden tai tuojien antamien tietojen perusteella.

(25)

Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolinen, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Tutkitulle vientiä harjoittavalle tuottajalle myönnettiin oikaisut kuljetus-, merirahti-, vakuutus-, käsittely-, lastaus-, liitännäis-, pakkaus-, luotto-, vakuus- ja takauskustannusten sekä palkkioiden erojen huomioon ottamiseksi aina, kun se katsottiin perustelluksi.

(26)

Vientiä harjoittava tuottaja pyysi, että luottokustannuksia oikaistaisiin siten, että luottokoron sijasta käytettäisiin talletuskorkoa, koska kyseisellä yrityksellä oli riittävä maksuvalmius ja siten sen luottokustannukset rajoittuvat korkotuloihin, joita ei makseta sen talletustilille.

(27)

Yhteisön toimielinten vakiintuneen käytännön mukaisesti katsottiin, että luottokustannuksia koskevaa oikaisua ei ole aiheellista perustaa talletuskorkoon, koska kyseiset kustannukset ovat vaihtoehtoisia verrattuna tosiasiallisiin kustannuksiin.

(28)

Tältä osin on syytä huomata, että maksuviivästyksen sattuessa kuluttajien maksettavaksi tuleva viivästyskorko viittaa siihen, että yritys on määrittänyt kyseiset korot pikemminkin luottokorkojen kuin talletuskorkojen perusteella.

(29)

Tarkasteltavana olevan yhteisöön viedyn tuotteen kunkin lajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin kunkin vastaavan lajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti. Vertailusta kävi ilmi, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla yhteisöön suuntautunutta vientiä harjoittavan tuottajan polkumyyntimarginaali oli vähimmäistasoa pienempi.

D.   PÄÄTELMÄ

(30)

Tältä pohjalta pääteltiin, että polkumyyntiin johtaneet olosuhteet, joiden perusteella asianomaista yritystä koskevat toimenpiteet vahvistettiin alkuperäisessä tutkimuksessa, eivät ole muuttuneet. Perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan nojalla vireille pantu osittainen välivaiheen tarkastelu olisi siksi päätettävä.

E.   TARKASTELUN PÄÄTTÄMINEN

(31)

Edellä esitetyn perusteella yritystä Lisheng Electronic & Lighting (Xiamen) Co. Ltd koskeva osittainen välivaiheen tarkastelu olisi päätettävä ilman, että asetusta (EY) N:o 1205/2007 muutetaan.

(32)

Asianomaisille osapuolille ilmoitettiin keskeisistä tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella komissio esittää tarkasteltavana olevan menettelyn päättämistä. Esitetyt näkökannat tutkittiin, mutta ne eivät muuttaneet edellä mainittuja päätelmiä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Päätetään yrityksen Lisheng Electronic & Lighting (Xiamen) Co. Ltd valmistamien ja Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien integroitujen elektronisten pienloistelamppujen tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden osittainen välivaiheen tarkastelu, joka pantiin vireille asetuksen (EY) N:o 384/96 11 artiklan 3 kohdan nojalla, ilman, että asetusta (EY) N:o 1205/2007 muutetaan.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä marraskuuta 2007.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. LINO


(1)  EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2117/2005 (EUVL L 340, 23.12.2005, s. 17).

(2)  EYVL L 195, 19.7.2001, s. 8.

(3)  EYVL L 38, 8.2.2001, s. 8.

(4)  EUVL L 145, 9.6.2005, s. 1.

(5)  EUVL L 244, 7.9.2006, s. 1.

(6)  EUVL L 272, 17.10.2007, s. 1.

(7)  EUVL C 217, 8.9.2006, s. 2.


5.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 317/5


NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1420/2007,

annettu 4 päivänä joulukuuta 2007,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta ja Kazakstanista peräisin olevan piimangaanin tuonnissa sekä Ukrainasta peräisin olevan piimangaanin tuontia koskevan menettelyn päättämisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 9 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka tämä on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

sekä katsoo seuraavaa:

A.   MENETTELY

1.   Menettelyn aloittaminen

(1)

Komissio ilmoitti 6 päivänä syyskuuta 2006 perusasetuksen 5 artiklan mukaisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella (2), jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva ilmoitus’, aloittavansa Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, Kazakstanista ja Ukrainasta, jäljempänä ’asianomaiset maat’, peräisin olevan piimangaanin (ferropiimangaani mukaan luettuna) tuontia yhteisöön koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn.

(2)

Menettely aloitettiin valituksen perusteella, jonka teki 24 päivänä heinäkuuta 2006 Euroalliages (Comité de Liaison des Industries de Ferro-Alliages), jäljempänä ’valituksen tekijä’, edustaen tuottajia, joiden tuotanto muodostaa pääosan eli tässä tapauksessa yli 50 prosenttia yhteisön koko piimangaanin tuotannosta, jäljempänä ’valituksen tehneet tuottajat’. Valituksessa esitetty alustava näyttö asianomaisista maista peräisin olevan piimangaanin polkumyynnistä ja siitä aiheutuvasta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi menettelyn aloittamiseksi.

(3)

Yksi asianomaisista osapuolista esitti, että komission olisi pitänyt laajentaa kyseinen menettely koskemaan myös Intiasta peräisin olevaa tuontia. Kun tämä menettely aloitettiin, komissiolla ei kuitenkaan ollut käytettävissään vahingollista polkumyyntiä koskevaa riittävää näyttöä, jonka perusteella se olisi voinut aloittaa Intiasta peräisin olevaa tuontia koskevan menettelyn perusasetuksen 5 artiklan 2 kohdan vaatimusten mukaisesti.

2.   Menettelyn osapuolet

(4)

Komissio ilmoitti virallisesti menettelyn aloittamisesta valituksen tekijälle, valituksen tehneille tuottajille ja muille tiedossa oleville yhteisön tuottajille, asianomaisissa maissa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille/kauppiaille ja niiden järjestöille, tavarantoimittajille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä asianomaisten viejämaiden edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Kaikille osapuolille, jotka esittivät kuulemispyynnön ja osoittivat, että niiden kuulemiseen oli erityisiä syitä, annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi.

(5)

Jotta kiinalaiset ja kazakstanilaiset vientiä harjoittavat tuottajat voisivat halutessaan esittää markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön, komissio lähetti lomakkeet pyyntöjen esittämistä varten niille vientiä harjoittaville tuottajille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan ja Kazakstanin viranomaisille. Neljä kiinalaista vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää ja yksi kazakstanilainen vientiä harjoittava tuottaja pyysivät perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan nojalla markkinatalouskohtelua tai vaihtoehtoisesti yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, että ne eivät tutkimuksen mukaan täyttäisi markkinatalouskohtelun saamisen edellytyksiä.

(6)

Koska Kiinassa on ilmeisen paljon vientiä harjoittavia tuottajia ja yhteisössä tuojia, menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa esitettiin polkumyynnin ja vahingon määrittämistä otantamenetelmällä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(7)

Jotta komissio voisi päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen, kaikkia kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia ja yhteisön tuojia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen mukaisesti perustiedot tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvästä liiketoiminnastaan 1 päivän heinäkuuta 2005 ja 30 päivän kesäkuuta 2006 välisenä aikana.

(8)

Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta päätettiin, että otantamenetelmää ei tarvita, koska vain neljä yritysryhmää, joilla oli piimangaanin vientimyyntiä yhteisöön tutkimusajanjaksolla, ilmaisi halukkuutensa kuulua otokseen.

(9)

Euroopan yhteisöön tuojien osalta vain kaksi etuyhteydetöntä tuojaa ilmoittautui ja toimitti pyydetyt tiedot määräajassa. Näin ollen päätettiin, että otantamenetelmää ei tarvinnut käyttää.

(10)

Komissio lähetti kyselylomakkeen kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kaikille muille yrityksille, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Kyselyyn vastasi neljä yhteisön tuottajaa, neljä kiinalaista vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää, ainoa kazakstanilainen vientiä harjoittava tuottaja, kolme ukrainalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa sekä kaksi etuyhteydetöntä tuottajaa ja yhdeksän etuyhteydetöntä käyttäjää yhteisöstä. Lisäksi kaksi käyttäjää esitti näkemyksiään vastaamatta kyselylomakkeeseen.

(11)

Yksi kiinalaisista vientiä harjoittavien tuottajien ryhmistä ei kuitenkaan myöhemmin suostunut suunnitelmaan toteuttaa niiden markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevissa pyynnöissä ja kyselylomakevastauksissa annettujen tietojen tarkastus paikan päällä. Ilmoitettuaan asianomaisille yrityksille yhteistyöstä kieltäytymisen seuraukset, joista säädetään perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdassa, komissio on näin ollen todennut 18 artiklan säännösten mukaisesti, että mainitut yritykset eivät toimi menettelyssä yhteistyössä, ja on jättänyt huomioimatta kaikki niiden tekemät huomautukset.

(12)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki tiedot, joita se piti tarpeellisena markkinatalouskohtelun tai yksilöllisen kohtelun myöntämiseksi Kiinassa ja Kazakstanissa toimiville yrityksille sekä polkumyynnin, siitä johtuvan vahingon ja yhteisön edun määrittämiseksi kaikkien asianomaisten maiden osalta. Seuraavien yritysten toimitiloihin tehtiin tarkastuskäyntejä:

a)

Yhteisön tuottajat

Eramet Comilog Manganese, Pariisi, Ranska

Ferroatlantica S.L., Madrid, Espanja

Huta Łaziska SA, Łaziska Górne, Puola

OFZ, a.s., Istebne, Slovakia.

b)

Yhteisön käyttäjät

Compañía Española de Laminación, S.L., Castellbisbal, Espanja

Mittal Steel Poland SA (Arcelor SA), Krakova, Puola.

c)

Etuyhteydettömät tuojat

Metalleghe S.P.A., Brescia, Italia.

d)

Kiinassa toimivat vientiä harjoittavat tuottajat

Minmetals-ryhmä

Minmetals (Guizhou) Ferro-Alloys Co., Ltd, Guiyang

Guiyang Huaxi Minmetals Ferro-Alloys Co., Ltd, Qingzhen

China Minmetals Shenzhen Co., Ltd, Shenzhen

Minmetals Shanghai Pudong Trading Co., Ltd, Shanghai

China National Minerals Co., Ltd, Beijing

Minmetals Orient Import & Export Trading Co., Ltd, Beijing.

Jilin-ryhmä

Jilin Ferroalloys Co., Ltd, Jilin City

Jilin Ferroalloy Imp & Exp Co., Ltd, Jilin City.

Shanxi Jinneng -ryhmä

Shanghai Jinneng International Trade Co. Ltd, Shanghai

Datong Jinneng Jinli Ferroalloy Co. Ltd, Datong

Shanxi Jinneng Group Jinguan Ferroalloy, Datong

Datong Jinneng Industrial Silicon Co. Ltd, Datong.

e)

Kazakstanissa toimiva vientiä harjoittava tuottaja

OJSC Kazchrome (”Kazchrome”), Aktyubinsk ja Aksu.

f)

Ukrainassa toimivat vientiä harjoittavat tuottajat

PJSC Nikopol Ferroalloys Plant (”NFP”), Nikopol ja siihen etuyhteydessä olevat kauppiaat

SPIG ”Interpipe” Corporation, Dniepropetrovsk

Nikopolskie Ferrosplavy LLC, Dniepropetrovsk

JSC Stakhanov Ferroalloys Plant (”Stakhanov”), Stakhanov

OJSC Zaporozhye Ferroalloys Plant (”Zaporozhye”), Zaporozhye.

g)

Etuyhteydessä olevat kauppiaat Sveitsissä

Steelex SA, Lugano, etuyhteys: PJSC Nikopol Ferroalloys Plant

ENRC, Kloten, etuyhteys: OJSC Kazchrome.

(13)

Niille Kiinan ja Kazakstanin vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei ehkä myönnettäisi markkinatalouskohtelua, on tarpeen vahvistaa normaaliarvo vertailumaata koskevien tietojen perusteella, mitä varten tehtiin tarkastuskäynti seuraavan Amerikan yhdysvalloissa, jäljempänä ’Yhdysvallat’, toimivan tuottajan ja siihen etuyhteydessä olevan myyntiyhtiön toimitiloihin:

Eramet Marietta, Inc., Marietta, Ohio (tuottaja)

Eramet North America, Inc., Coraopolis, Pennsylvania (etuyhteydessä oleva myyntiyhtiö).

3.   Tutkimusajanjakso

(14)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2005 ja 30 päivän kesäkuuta 2006 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon määrittämisen kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2002 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

B.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1.   Tarkasteltavana oleva tuote

(15)

Tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta, Kazakstanista ja Ukrainasta peräisin oleva piimangaani (mukaan luettuna ferropiimangaani), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, joka yleensä luokitellaan CN-koodeihin 7202 30 00 ja ex 8111 00 11.

(16)

Tarkasteltavana olevaa tuotetta käytetään terästeollisuudessa hapen poistoon sekä seoksena. Sitä valmistetaan pääasiassa mangaanimalmista ja piistä, jotka sekoitetaan ja sulatetaan avoimissa valokaariuuneissa.

(17)

Piimangaania on eri laatuja, joissa on eri määrä rautaa (Fe), mangaania (Mn), piitä (Si) ja hiiltä (C). Hiilipitoisuuden perusteella voidaan erottaa toisistaan erittäin vähän hiiltä sisältävä piimangaani, joka on korkealaatuisempaa (mikä nostaa hinnan korkeammaksi), ja enemmän hiiltä sisältävä piimangaani, jota voidaan pitää normaalilaatuisena. Piimangaania myydään eri karkeuksisina ja kokoisina jauheina, rakeina tai paloina. Näistä eroista huolimatta kaikkia laatuja ja kokoja on pidetty yhtenä tuotteena, koska niiden keskeiset kemialliset ja fyysiset ominaisuudet sekä pääasialliset käyttötarkoitukset ovat samanlaiset.

2.   Samankaltainen tuote

(18)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että yhteisön tuotannonalan yhteisössä tuottama ja myymä piimangaani, Kiinan, Kazakstanin ja Ukrainan kotimarkkinoilla sekä vertailumaaksi lopulta valitun Yhdysvaltojen kotimarkkinoilla tuotettu ja myyty piimangaani samoin kuin Kiinasta, Kazakstanista ja Ukrainasta yhteisöön tuotu piimangaani ovat kemiallisilta ja fyysisiltä perusominaisuuksiltaan ja peruskäyttötarkoituksiltaan olennaisesti samanlaisia. Tämän vuoksi niitä pidetään perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(19)

Eräs vientiä harjoittava tuottaja oli sitä mieltä, että muokkaamattoman mangaanin, joka yleensä luokitellaan CN-koodiin 8111 00 11, ei pitäisi sisältyä tutkimukseen. Tältä osin vahvistetaan, että tarkasteltavana olevana tuotteena ei ole muokkaamaton mangaani vaan piimangaani, kuten johdanto-osan 15 kappaleessa todetaan, mutta siihen sisältyy myös muokkaamaton piimangaani. Piimangaani luokitellaan tavallisesti CN-koodiin 7202 30 00, mutta rautapitoisuudesta riippuen se voidaan luokitella myös muokkaamattomaksi piimangaaniksi tai piimangaanijauheiksi CN-koodiin 8111 00 11.

C.   POLKUMYYNTI

1.   Markkinatalouskohtelu

(20)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti Kiinasta ja Kazakstanista peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa normaaliarvo määritetään kyseisen artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niille tuottajille, jotka ovat osoittaneet täyttävänsä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa esitetyt vaatimukset, toisin sanoen jos tällaiset vientiä harjoittavat tuottajat osoittavat, että samankaltaisen tuotteen valmistus ja myynti on tapahtunut markkinatalousolosuhteissa. Kyseiset vaatimukset ovat lyhyesti seuraavat:

1)

liiketoimintaa koskevat päätökset tehdään markkinasignaalien perusteella ilman merkittävää valtion puuttumista asiaan, ja kustannukset heijastavat markkina-arvoa;

2)

yrityksillä on yksi ainoa selkeä kirjanpito, joka on riippumattoman tarkastuksen kohteena kansainvälisten kirjanpitonormien mukaisesti ja jota sovelletaan kaikkeen toimintaan;

3)

aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä johtuvia merkittäviä vääristymiä ei ole;

4)

konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntö takaavat toiminnan vakauden ja oikeusvarmuuden;

5)

valuuttamuunnokset tehdään markkinahintaan.

(21)

Neljä kiinalaista vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää haki perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla markkinatalouskohtelua, ja ne palauttivat vientiä harjoittaville tuottajille tätä tarkoitusta varten toimitetut lomakkeet annetun määräajan kuluessa. Yksi ryhmistä päätti kuitenkin myöhemmin kieltäytyä yhteistyöstä tutkimuksessa (kuten johdanto-osan 11 kappaleessa todetaan). Näin ollen harkittavaksi jäivät johdanto-osan 12 kappaleessa lueteltujen kolmen jäljellä olevan yhteistyössä toimivan kiinalaisen vientiä harjoittavien tuottajien ryhmän markkinatalouskohtelun myöntämistä koskevat lomakkeet. Kaikkiin näihin ryhmiin kuului sekä tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajia että niihin etuyhteydessä olevia yrityksiä, jotka osallistuivat tarkasteltavana olevan tuotteen myyntiin. Komission vakiintuneena käytäntönä on selvittää, täyttävätkö keskenään etuyhteydessä olevat yritykset kokonaisuutena markkinatalouskohtelun myöntämisedellytykset.

(22)

Ainoa kazakstanilainen vientiä harjoittava tuottaja haki perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla markkinatalouskohtelua, ja se palautti vientiä harjoittaville tuottajille tätä tarkoitusta varten toimitetut lomakkeet annetun määräajan kuluessa.

(23)

Yhteistyössä toimivien vientiä harjoittavien tuottajien osalta komissio hankki kaikki tarpeellisina pidetyt tiedot ja tarkasti kaikki markkinatalouskohtelupyynnössä toimitetut tiedot kyseisten yritysten tiloissa tarpeen mukaan.

1.1   Markkinatalouskohtelun edellytysten tarkastelu kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta

(24)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että yhdellekään johdanto-osan 12 kappaleessa luetellulle kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle ei voitu myöntää markkinatalouskohtelua, sillä mikään ryhmä ei täyttänyt perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan mukaista vaatimusta 1 ja lisäksi yksi niistä ei täyttänyt vaatimusta 2 ja eräs toinen ei täyttänyt vaatimusta 3. Lisäksi sen ryhmän osalta, joka ei täyttänyt vaatimuksia 1 ja 2, oli vahvoja epäilyksiä myös vaatimuksen 3 suhteen. Kyseinen ryhmä ei myöskään toimittanut täydellisesti täytettyjä markkinatalouskohtelun pyytämiseen tarkoitettuja lomakkeita eikä kyselylomakkeita siihen etuyhteydessä olevien tarkasteltavana olevan tuotteen tuottamiseen ja/tai kauppaan osallistuvien yritysten osalta.

(25)

Yksikään asianomaisista kiinalaisista yritysryhmistä ei osoittanut täyttävänsä vaatimusta 1. Kaikkien kyseisten yritysryhmien todettiin olevan pohjimmiltaan valtion omistamia, eivätkä ne pystyneet toimittamaan näyttöä, jota olisi voitu pitää riittävänä poistamaan epäilyt valtion merkittävästä puuttumisesta päätöksentekoon. Näin ollen ei voitu sulkea pois sitä, että valtiolla on merkittävää määräysvaltaa näihin yrityksiin ja että valtio puuttuu niiden asioihin merkittävästi.

(26)

Sen lisäksi, että yksi yritysryhmistä ei täyttänyt vaatimusta 1, tutkimuksessa todettiin, että se ei pystynyt osoittamaan, että aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä johtuvia vääristymiä ei ole (vaatimus 3), sillä eräs ryhmään kuuluvista yrityksistä oli saanut valtion omistamalta emoyritykseltään tiettyjä korvauksettomia lainaetuuksia.

(27)

Lisäksi erään toisen yritysryhmän, joka ei täyttänyt vaatimusta 1, osalta todettiin myös, että se ei pystynyt osoittamaan, että aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä johtuvia vääristymiä ei ole, varsinkin koska tutkimusajanjakson aikana oli harjoitettu vaihtokauppaa. Tämä ryhmä ei myöskään pystynyt osoittamaan useiden tarkastettujen yksiköiden osalta, että niiden kirjanpito oli tarkastettu riippumattomasti kansainvälisten kirjanpitonormien mukaisesti, sillä emoyritys ei ollut noudattanut moitteettoman peruskirjanpidon periaatteita vaan oli puuttunut etenkin käyttöomaisuuden poistojen kirjaamiseen, ja yritysten tilintarkastajat olivat hyväksyneet tämän rikkomuksen.

(28)

Samasta ryhmästä ainakin yksi yritys, joka ilmeisesti osallistui tarkasteltavana olevan tuotteen kauppaan, oli lisäksi jättänyt palauttamatta sekä markkinatalouskohtelun pyytämiseen tarkoitetun lomakkeen että kyselylomakkeen, mikä asetti toimitettujen tietojen luotettavuuden kyseenalaiseksi.

(29)

Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää huomautuksia edellä esitetyistä päätelmistä. Kahdelta kiinalaiselta vientiä harjoittavien yritysten ryhmältä saaduissa huomautuksissa ei esitetty uutta näyttöä, joka olisi muuttanut markkinatalouskohtelun edellytysten tarkastelun päätelmiä.

(30)

Edellä esitetyn perusteella yksikään kiinalainen vientiä harjoittavien tuottajien yritysryhmä ei ole osoittanut täyttävänsä kaikkia perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan mukaisia edellytyksiä, eikä niille sen vuoksi voitu myöntää markkinatalouskohtelua.

1.2   Markkinatalouskohtelun edellytysten tarkastelu kazakstanilaisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta

(31)

Ainoa kazakstanilainen vientiä harjoittava tuottaja osoitti täyttävänsä kaikki perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan mukaiset viisi vaatimusta, joten sille myönnettiin markkinatalouskohtelu. Vientiä harjoittavalle tuottajalle ja yhteisön tuotannonalalle (katso johdanto-osan 91 kappale) annettiin tilaisuus esittää huomautuksia markkinatalouskohtelun myöntämistä koskevista päätelmistä. Yhteisön tuotannonalalta saaduissa huomautuksissa ei esitetty uutta näyttöä, joka olisi muuttanut markkinatalouskohtelun edellytysten tarkastelun päätelmiä.

2.   Yksilöllinen kohtelu

(32)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan kyseisen artiklan soveltamisalaan kuuluville maille vahvistetaan tarvittaessa koko maata koskeva tulli lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa, että ne täyttävät kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut edellytykset.

(33)

Kaikki kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat, jotka pyysivät markkinatalouskohtelua, pyysivät myös yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, ettei niille myönnettäisi markkinatalouskohtelua.

(34)

Käytettävissä olevien tietojen perusteella todettiin, että yksikään asianomaisista yritysryhmistä ei kyennyt osoittamaan, että ne täyttävät kumulatiivisesti kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut yksilöllisen kohtelun vaatimukset. Todettiin, että yritykset eivät täyttäneet perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan c alakohdan mukaista vaatimusta, jonka mukaan osake-enemmistön on oltava yksityishenkilöiden hallussa, sillä kaikkien yritysten todettiin olevan perimmiltään valtion omistamia, kuten johdanto-osan 25 kappaleessa selvitetään. Sen vuoksi niiden esittämät pyynnöt oli hylättävä.

3.   Normaaliarvo

3.1   Yleiset menetelmät

i)   Yleinen edustavuus

(35)

Normaaliarvon määrittämiseksi komissio tutki ensin perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti kunkin asianomaisen Kazakstanissa ja Ukrainassa toimivan vientiä harjoittavan tuottajan osalta, oliko sen tarkasteltavana olevan tuotteen kotimarkkinamyynti riippumattomille asiakkaille ollut edustavaa, eli oliko kyseisen myynnin kokonaismäärä vähintään 5 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisöön suuntautuneen vientimyynnin kokonaismäärästä.

ii)   Tuotelajien vertailu

(36)

Komissio yksilöi tämän jälkeen ne kotimarkkinoiden kokonaismyynniltään edustavien vientiä harjoittavien tuottajien kotimarkkinoillaan myymät tuotelajit, jotka ovat samanlaisia kuin yhteisöön vietäväksi myytävät lajit tai suoraan verrattavissa niihin.

iii)   Tuotelajikohtainen edustavuus

(37)

Kunkin vientiä harjoittavien tuottajien kotimarkkinoillaan myymän ja yhteisöön vietäväksi myydyn tuotelajin kanssa suoraan vertailukelpoiseksi todetun tuotelajin osalta tutkittiin, oliko kotimarkkinamyynti ollut perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi riittävän edustavaa. Tietyn tuotelajin kotimarkkinamyyntiä pidettiin riittävän edustavana, jos sen myynti kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille tutkimusajanjakson aikana oli vähintään 5 prosenttia yhteisöön viedyn vastaavan tuotelajin kokonaismyyntimäärästä.

iv)   Tavanomaisen kaupankäynnin määrittäminen

(38)

Tämän jälkeen komissio tutki kunkin vientiä harjoittavan tuottajan osalta Kazakstanissa ja Ukrainassa, voitiinko kunkin kotimarkkinamyynniltään edustavan tuotelajin kotimarkkinamyyntiä pitää tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneena perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tämä tehtiin määrittämällä, kuinka suuri osuus kunkin viedyn tuotelajin riippumattomille asiakkaille suuntautuneesta kotimarkkinoiden myynnistä oli ollut kannattavaa tutkimusajanjaksolla.

(39)

Jos yli 80 prosenttia tietyn tuotelajin kotimarkkinamyynnin määrästä tapahtui vähintään yksikkökustannuksia vastaavilla hinnoilla ja jos sen myyntihintojen painotettu keskiarvo oli vähintään sama kuin tuotantokustannusten painotettu keskiarvo, kyseisen tuotelajin normaaliarvo määritettiin sen kaikkien kotimarkkinamyynnissä veloitettujen hintojen painotettuna keskiarvona.

(40)

Jos tuotelajin kokonaismyyntimäärästä enintään 80 prosenttia oli kannattavaa tai jos kyseisen tuotelajin painotettu keskihinta oli tuotantokustannuksia alempi, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä yksinomaan kyseisen tuotelajin kannattavan myynnin painotettu keskiarvo edellyttäen, että kannattavan myynnin osuus tuotelajin kokonaismyyntimäärästä oli vähintään 10 prosenttia.

(41)

Tapauksissa, joissa jonkin tuotelajin kannattavan myynnin määrä oli alle 10 prosenttia sen kokonaismyynnin määrästä, kyseisen tuotelajin myyntiä pidettiin riittämättömänä, eikä kotimarkkinahinnan katsottu soveltuvan normaaliarvon määrittämisen perustaksi.

(42)

Kun vientiä harjoittavan tuottajan myymän tietyn tuotelajin kotimarkkinahintoja ei voitu käyttää normaaliarvon määrittämiseen, oli sovellettava toista menetelmää. Tällöin komissio määritti laskennallisen normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti seuraavassa esitetyllä tavalla.

(43)

Laskennallinen normaaliarvo määritettiin lisäämällä kunkin viejän vientiin myytyjen tuotelajien tuotantokustannuksiin, jotka oikaistiin tarvittaessa, kohtuullinen osuus myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksista sekä kohtuullinen voittomarginaali.

(44)

Kaikissa tapauksissa myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdassa esitettyjen menetelmien mukaisesti. Tätä varten komissio tutki, olivatko tiedot kullekin vientiä harjoittavalle tuottajalle kotimarkkinoilla aiheutuneista myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksista sekä sen kotimarkkinoilla saamasta voitosta luotettavia.

3.2   Vertailumaa

(45)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan normaaliarvo niille siirtymätalousmaissa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetä markkinatalouskohtelua, on määritettävä markkinataloutta toteuttavassa kolmannessa maassa, jäljempänä ’vertailumaa’, käytettävien hintojen tai vastaavan laskennallisen arvon perusteella, tai jos se ei ole mahdollista, jollakin muulla hyväksyttävällä perusteella.

(46)

Menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa Brasilian katsottiin tarvittaessa sopivan vertailumaaksi normaaliarvon määrittämiseksi Kiinan ja Kazakstanin osalta ja pyydettiin asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia asiasta. Yksikään asianomainen osapuoli ei vastustanut ehdotusta.

(47)

Komissio selvitti Brasiliassa ja myöhemmin myös muissa mahdollisissa vertailumaissa eli Intiassa, Japanissa, Norjassa, Etelä-Afrikassa ja Yhdysvalloissa toimivien tiedossa olevien tuottajien halukkuutta yhteistyöhön. Yhteistyöhalukkuutensa ilmaisivat kuitenkin vain norjalaiset ja yhdysvaltalaiset tuottajat. Kolmelta norjalaiselta yritykseltä saatujen tietojen perusteella pääteltiin, että piimangaanin kotimarkkinat Norjassa ovat erittäin pienet. Tämän vuoksi Norjan markkinoita ei pidetty riittävän edustavina normaaliarvon määrittämiseksi Kiinan ja Kazakstanin osalta.

(48)

Ainoalle tiedossa olevalle yhdysvaltalaiselle tuottajalle lähetettiin kyselylomake, ja sen vastauksessa toimitetut tiedot tarkastettiin paikan päällä. Kyseisen yhdysvaltalaisen tuottajan kotimarkkinamyynnin määrä todettiin merkittäväksi ja riittävän edustavaksi suhteessa tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinasta ja Kazakstanista yhteisöön suuntautuvan viennin määrään. Lisäksi Yhdysvaltojen markkinoita voidaan pitää avoimina, koska tuontitullin taso on alhainen (suosituimmuustulli 3,9 prosenttia fob-hinnasta). Tutkimus osoitti, että piimangaania tuotiin Yhdysvaltain markkinoille merkittäviä määriä. Tämän vuoksi Yhdysvaltojen markkinoita pidettiin kilpailuun perustuvina ja riittävän edustavina normaaliarvon määrittämiseksi Kiinan ja Kazakstanin osalta.

(49)

Asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään asiasta huomautuksia, ja niitä saatiin kolmelta osapuolelta, jotka vastustivat Yhdysvaltojen valitsemista vertailumaaksi. Yksi kiinalainen vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä väitti, että Yhdysvaltojen markkinoilla kilpailu on riittämätöntä, koska i) yhteistyössä toimiva tuottaja on ainoa kotimarkkinoilla toimiva tuottaja ja ii) Yhdysvaltojen markkinoille tuonnin epäillään olevan vähäistä siksi, että Yhdysvalloissa sovelletaan polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä piimangaanin tuonnissa maailman tärkeimmistä tuottajamaista. Lisäksi sen, että yhteistyössä toimiva yhdysvaltalainen tuottajayritys on etuyhteydessä erääseen valituksen tehneistä tuottajista, väitettiin asettavan yrityksen toimittamien kustannus- ja hintatietojen luotettavuuden kyseenalaiseksi. Näiden lisäksi väitettiin vielä, että olisi otettava huomioon se, että raaka-aineiden saanti Yhdysvalloissa, jossa ei ole pääraaka-aineen eli mangaanimalmin kotimaisia toimittajia, on erilaista kuin Kiinassa, jossa on kotimaista tarjontaa. Neljäntenä seikkana väitettiin, että vertailumaaksi sopisi Yhdysvaltoja paremmin jokin sellainen maa, jonka talouden kehitystaso vastaa paremmin Kiinan talouden kehitystasoa.

(50)

Kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että Intia tai toissijaisesti Ukraina olisivat soveltuvampia vaihtoehtoja vertailumaaksi pääsiassa siksi, että niiden kilpailu- ja markkinaolosuhteet olisivat paremmin verrattavissa Kiinan tilanteeseen. Kolmantena vaihtoehtona esitettiin normaaliarvon määrittämistä Kiinan osalta niiden kiinalaisten tuottajien, jotka täyttävät markkinatalouskohtelun myöntämisedellytykset, toimittamien tietojen perusteella. Jos Yhdysvallat kuitenkin olisi lopullinen vertailumaa, normaaliarvoon väitettiin tarvittavan oikaisuja raaka-aineiden saantiin ja tuotantokustannuksiin liittyvien erojen, jotka johtuvat Yhdysvaltojen korkeammista työvoima- ja ympäristökustannuksista, huomioon ottamiseksi.

(51)

Kahden muun asianomaisen osapuolen tekemät huomautukset eivät sisältäneet edellä mainittuihin kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan huomautuksiin nähden uutta tietoa.

(52)

Komissio selvitti useiden intialaisten tuottajien halukkuutta yhteistyöhön, mutta joistakin alkuvaiheen myönteisistä merkeistä huolimatta yhteistyöhön ei lopulta päästy. Näin ollen Intiaa ei voitu valita vertailumaaksi. Ukrainan osalta tutkimuksessa havaittiin maassa harjoitetun polkumyynnin olevan merkittävää (katso johdanto-osan 87 kappale). Vakiintuneen käytännön mukaan maan, jossa tapahtuu kyseisenlaista polkumyyntiä, ei voida katsoa soveltuvan vertailumaaksi. Ehdotetun kolmannen vaihtoehdon – eli Kiinaa koskevan normaaliarvon määrittämisen markkinatalouskohtelun myöntämisedellytykset täyttävien kiinalaistuottajien toimittamien tietojen perusteella – osalta on todettava, että perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan on käytettävä nimenomaan ”kolmatta maata, joka on markkinatalousmaa”. Lisäksi todettiin, että yksikään yhteistyössä toiminut kiinalainen tuottaja ei täyttänyt markkinatalouskohtelun myöntämisedellytyksiä.

(53)

Yhdysvaltojen soveltumista vertailumaaksi koskevien vastalauseiden osalta on huomattava vielä seuraavat seikat: tutkimus kumosi kotimarkkinoiden kilpailun puuttumista koskevan väitteen, kuten johdanto-osan 48 kappaleessa mainitaan, sillä vaikka yhteistyössä toiminut yhdysvaltalainen tuottaja on ainoa tuottaja kotimarkkinoilla, Yhdysvaltoihin tuotiin merkittäviä määriä piimangaania. Tutkimusajanjaksolla tuonti oli runsasta verrattuna yhteistyössä toimineen yhdysvaltalaistuottajan kotimarkkinamyyntiin. Tässä yhteydessä on myös huomattava, että jossakin maassa voimassa olevat kyseessä olevaa tuotetta koskevat kaupan suojatoimenpiteet eivät estä maan valitsemista vertailumaaksi, sillä polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä on nimenomaan tarkoitus palauttaa terveet kilpailuolosuhteet kyseisille markkinoille.

(54)

Väite, jonka mukaan tutkimuksessa yhteistyössä toimineen yhdysvaltalaisen yrityksen ja erään eurooppalaisen tuottajan välinen etuyhteys voisi vaikuttaa toimitettujen tietojen luotettavuuteen, ei saanut tukea tutkimuksen tuloksista. Ei havaittu merkkejä siitä, että etuyhteys olisi millään tavalla vääristänyt Yhdysvalloissa toimivan tuottajan hintoja, tuotantokustannuksia tai kannattavuutta, joten komissio saattoi olla varma tutkimusta varten toimitettujen tietojen tarkkuudesta ja luotettavuudesta.

(55)

Lopuksi tarkasteltiin väitteitä, jotka koskivat raaka-aineiden saantia ja tuotantokustannusten eroja. Yhteistyössä toimineen yhdysvaltalaisen tuottajan piimangaanin valmistuksessa käyttämän pääraaka-aineen (mangaanimalmin) hintaa verrattiin kiinalaisten yritysten mangaanimalmista maksamiin hintoihin, eikä merkittäviä eroja todettu. Lisäksi todettiin, että myös kiinalaiset yhteistyössä toimineet tuottajat toivat osan tarvitsemastaan mangaanimalmista. Sen vuoksi väite ja oikaisuvaatimus hylättiin.

(56)

Muiden esille otettujen tekijöiden, kuten talouden kehitystason tai työvoima- ja ympäristökustannusten osalta asianomainen osapuoli ei pystynyt esittämään riittävää näyttöä, joten kyseisiä tekijöitä ei pidetty merkittävinä ratkaistaessa, sopiiko Yhdysvallat vertailumaaksi ja onko normaaliarvon oikaiseminen aiheellista. Koska kustannusten ja hintojen ei yleisesti ottaen katsota muodostavan asianmukaista perustaa normaaliarvon määrittämiselle niille maille, joihin sovelletaan perusasetuksen 2 artiklan 7 kohtaa, tällainen vertailu itse asiassa tekee tyhjäksi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdassa esitettyjen menetelmien käyttämisen.

(57)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että Yhdysvallat sopii perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdassa tarkoitetuksi vertailumaaksi.

3.3   Kiinan kansantasavalta

(58)

Kun Yhdysvallat oli valittu vertailumaaksi, kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, joista yhdellekään ei myönnetty markkinatalouskohtelua, määritettiin normaaliarvo perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti ainoalta yhteistyössä toimineelta yhdysvaltalaiselta tuottajalta saatujen todennettujen tietojen perusteella.

(59)

Edellä johdanto-osan 35–44 kappaleessa kuvattua yleistä menetelmää sovellettiin vertailumaan yhteistyössä toimineeseen tuottajaan. Koska yhteistyössä toimineen yhdysvaltalaisen tuottajan piimangaanin kotimarkkinamyynti tutkimusajanjaksolla ei tapahtunut tavanomaisessa kaupankäynnissä, normaaliarvo muodostettiin laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Normaaliarvon laskemiseen käytetty voittomarginaali määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan b alakohdan mukaisesti yhdysvaltalaisen tuottajan samaan yleiseen luokkaan kuuluviin tuotteisiin sovellettavan voittomarginaalin perusteella. Yhteistyössä toimineelle yhdysvaltalaiselle tuottajalle kotimarkkinoiden kokonaismyynnissä tutkimusajanjaksolla aiheutuneet myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset otettiin huomioon.

3.4   Kazakstan

(60)

Johdanto-osan 35–44 kappaleessa kuvattua yleistä menetelmää sovellettiin ainoaan kazakstanilaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan, jolle myönnettiin markkinatalouskohtelu. Kotimarkkinamyynnin vähäisyyden vuoksi normaaliarvo oli muodostettava laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Todettiin, että Kazchrome-yrityksen samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynti ei ollut edustavaa ja että tuottajan samaan yleiseen luokkaan kuuluvien tuotteiden myynti kotimarkkinoilla ei ollut tapahtunut tavanomaisessa kaupankäynnissä. Sen vuoksi normaaliarvon määrittämisessä käytettyjen myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton määrät perustuivat alun perin yhteistyössä toimineiden ukrainalaisten tuottajien samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnin vastaavien määrien painotettuun keskiarvoon perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton määrittämiseen käytetty menetelmä ei ollut soveltuva, koska yhteistyössä toimineiden ukrainalaisten vientiä harjoittavien tuottajien todettiin harjoittaneen merkittävää polkumyyntiä. Kazakstanilainen vientiä harjoittava tuottaja esitti, että käytettäisiin vertailumaalle vahvistettuja myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton määriä. Näiden huomautusten perusteella katsottiinkin, että kyseisissä olosuhteissa ei ollut asianmukaista käyttää ukrainalaisten tuottajien voittoa perusteena. Sen vuoksi tarkasteltiin uudelleen perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti, millä perusteilla myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton määrä voitaisiin määrittää. Arvioitiin, voitiinko mitään piimangaaniin liittyviä yrityksen myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia käyttää asianmukaisen summan määrittämiseen. Koska yrityksen katsotaan toimivan markkinaolosuhteissa ja jotta kazakstanilaisen yrityksen kotimarkkinatilanne otettaisiin mahdollisimman tarkasti huomioon, päätettiin, että olisi käytettävä piimangaanin myynnistä kotimarkkinoiden etuyhteydettömille ja etuyhteydessä oleville asiakkaille yritykselle aiheutuneiden myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä yrityksen saaman voiton painotettua keskiarvoa perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan nojalla. Tässä yhteydessä on syytä huomata, että yrityksen myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ja voitto kotimarkkinoilla olivat lähes samaa tasoa sekä etuyhteydettömien että etuyhteydessä olevien asiakkaiden osalta, mikä viittaa siihen, että etuyhteys ei vaikuta kotimarkkinoiden etuyhteydessä oleville asiakkaille myyntiä koskeviin myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksiin eikä voittoon. Lisäksi kotimarkkinamyynnin todettiin tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä ja olleen kohtalaisen merkittävää (2,8 prosenttia piimangaanin yhteisöön viedystä määrästä). Koska perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdassa asetetaan ensisijaiseksi yrityksen omien myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja kotimarkkinamyynnillä tavanomaisessa kaupankäynnissä saadun voiton käyttö, vaatimus käyttää vertailumaan tuottajalta saatuja tietoja hylättiin.

3.5   Ukraina

(61)

Johdanto-osan 35–44 kappaleessa kuvattua yleistä menetelmää sovellettiin kaikkiin kolmeen ukrainalaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan. Suurimmilta osin normaaliarvo oli muodostettava laskennallisesti, koska vastaavien tuotelajien kotimarkkinamyynti ei ollut riittävää. Perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan b alakohdan mukaisesti myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitot, joita käytettiin normaaliarvoa muodostettaessa, perustuivat samaan yleiseen luokkaan kuuluvien tuotteiden tuotantoa ja myyntiä tavanomaisessa kaupankäynnissä koskeviin yritysten tosiasiallisiin tietoihin.

4.   Vientihinta

(62)

Vientiä harjoittavat tuottajat veivät tuotetta yhteisöön joko suoraan riippumattomille asiakkaille tai yhteisön ulkopuolella sijaitsevien etuyhteydessä olevien tai etuyhteydettömien kauppayhtiöiden välityksellä.

(63)

Kun tuotetta vietiin joko suoraan riippumattomille asiakkaille yhteisöön tai yhteisön ulkopuolella sijaitsevien etuyhteydettömien kauppayhtiöiden välityksellä, vientihinnat määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tarkasteltavana olevasta tuotteesta tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

(64)

Kun tuotetta vietiin yhteisöön kolmannessa maassa sijaitsevien etuyhteydessä olevien kauppayhtiöiden välityksellä, vientihinnat määritettiin niiden jälleenmyyntihintojen perusteella, jotka etuyhteydessä olevat kauppiaat veloittivat ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta yhteisössä.

4.1   Kiinan kansantasavalta

(65)

Koska yhdellekään yhteistyössä toimineelle kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle ei myönnetty markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua, niiden vientimyyntiä koskevia tietoja ei käytetty yksilöllisten polkumyyntimarginaalien määrittämiseen, vaan ainoastaan koko maata koskevan tullin laskemiseen jäljempänä johdanto-osan 79 kappaleessa kuvatun mukaisesti.

(66)

Kaikki kolme yhteistyössä toiminutta kiinalaista vientiä harjoittavien yritysten ryhmää veivät tuotetta yhteisöön pelkästään suoraan riippumattomille asiakkaille. Sen vuoksi vientihinnat määritettiin tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

4.2   Kazakstan

(67)

Ainoa yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja vei tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön kolmannessa maassa sijaitsevan etuyhteydessä olevan kauppayhtiön välityksellä. Kyseisen yrityksen vientihinta määritettiin näin ollen sen ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta yhteisössä veloittaman jälleenmyyntihinnan perusteella.

4.3   Ukraina

(68)

Ukrainalaisista vientiä harjoittavista tuottajista kaksi vei tuotetta yhteisöön pelkästään yhteisön ulkopuolisessa kolmannessa maassa sijaitsevien etuyhteydettömien kauppayhtiöiden välityksellä ja kolmas ukrainalainen vientiä harjoittava tuottaja myi osan tarkasteltavana olevasta tuotteesta Ukrainassa sijaitsevalle riippumattomalle kauppayhtiölle vietäväksi yhteisöön. Molemmissa tapauksissa vientihinta määritettiin niiden tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella, joita tuotteesta perittiin myytäessä sitä kauppayhtiölle vietäväksi yhteisöön.

(69)

Osa kolmannen vientiä harjoittavan tuottajan myynnistä tapahtui etuyhteydessä olevien yritysten ketjun ja viime kädessä kolmannessa maassa sijaitsevan etuyhteydessä olevan kauppiaan välityksellä. Näissä tapauksissa vientihinta määritettiin kyseisen etuyhteydessä olevan kauppayhtiön yhteisön riippumattomilta asiakkailta veloittamien jälleenmyyntihintojen perusteella.

5.   Vertailu

(70)

Normaaliarvoa ja vientihintoja verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla ja samassa kaupan portaassa. Jotta normaaliarvon ja vientihintojen vertailu olisi tasapuolinen, otettiin hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(71)

Kaikille tutkituille kazakstanilaisille ja ukrainalaisille vientiä harjoittaville tuottajille tehtiin tällä perusteella oikaisut kaupan portaan erojen sekä kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäis-, pakkaus- ja luottokustannusten ja myynnin jälkeisten kustannusten (vakuus/takuu) erojen huomioon ottamiseksi aina, kun se katsottiin aiheelliseksi.

(72)

Myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset, joita käytettiin normaaliarvon laskemiseksi kazakstanilaista vientiä harjoittavaa tuottajaa varten johdanto-osan 60 kappaleessa esitetyn menetelmän mukaisesti, sisälsivät kotimaan kuljetuskustannuksia ja vakuutuskustannuksia. Sen vuoksi normaaliarvoon tehtiin viran puolesta oikaisuja 2 artiklan 10 kohdan e alakohdan mukaisesti vähentämällä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksista kotimaan kuljetuksista ja vakuutuksista aiheutuneiden kustannusten määrä.

(73)

Ainoa yhteistyössä toiminut kazakstanilainen vientiä harjoittava tuottaja, Kazchrome, huomautti, että se ja Sveitsissä sijaitseva siihen etuyhteydessä oleva kauppias, ENRC, muodostavat ”yhden liiketoimintayksikön”. Tästä syystä tuottaja esitti, että vaikka kauppiaan myyntihintoja käytettäisiin vientihinnan määrittämiseen, oikaisuja ei tarvitsisi tehdä kuljetuskustannusten, myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten eikä kauppiaan saaman voiton osalta.

(74)

Väite tutkittiin asianmukaisesti. Todettiin, että ENRC ja Kazchrome ovat erilliset liiketoimintayksiköt, vaikka osapuolet ovatkin etuyhteydessä keskenään. Lisäksi näiden kahden yksikön välillä oli ostajan ja myyjän välinen suhde. Näin ollen pääteltiin, että Kazchromen yhteisöön suuntautuvassa myynnissä ENRC:n toiminta muistutti palkkioperusteisen edustajan toimintaa. Lisäksi kävi ilmi, että vaikka ENCR hoiti Kazchromen yhteisöön suuntautuvan myynnin kokonaan, kyseinen kauppias ei ollut osapuolena Kazchromen kotimarkkinamyynnissä. Tämän lisäksi pääteltiin, että vientihinnan oikaisun olisi koskettava myös kuljetuskustannuksia tehtaalta alkaen ja siinä olisi otettava huomioon erilaiset myyntiehdot, jotta voidaan varmistaa vientihinnan ja normaaliarvon tasapuolinen vertailu noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(75)

Tästä syystä väite oli hylättävä ja vientihintaan tehtiin oikaisut palkkion huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisesti ja kuljetuskustannusten huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan e alakohdan mukaisesti. Palkkio laskettiin edellä tarkoitettujen tehtävien olemassaoloon viittaavan suoran näytön perusteella. Palkkiota laskettaessa otettiin huomioon Kazchromen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen myynnistä ENRC:lle aiheutuneet myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä ENRC:n voittomarginaali, joka perustui tässä tapauksessa erään tutkimuksessa yhteistyössä toimineen etuyhteydettömän tuojan ilmoittamaan voittomarginaaliin.

(76)

Ukrainalaisen tuottajan osalta, jonka myynti tapahtui loppujen lopuksi kolmannessa maassa sijaitsevan etuyhteydessä olevan kauppiaan välityksellä (katso johdanto-osan 69 kappale), vientihintaa oikaistiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisesti palkkion huomioon ottamiseksi tapauksissa, joissa myynti tapahtui tämän etuyhteydessä olevan kauppiaan kautta, koska kyseisen kauppiaan tehtävät olivat samantyyppisiä kuin palkkioperusteisen edustajan tehtävät. Kyseinen yritys, NFP, ja siihen etuyhteydessä oleva kyseinen kauppias, Steelex SA, olivat tutkimuksen mukaan erillisiä oikeudellisia yksiköitä, joiden toiminta perustuu suoraan tai välillisesti ostajan ja myyjän väliseen suhteeseen. Lisäksi Steelex SA:n vientimyynnistä yhteisöön maksettiin palkkiota. Yhteisön toimielinten laskema palkkio perustui edellä tarkoitettujen tehtävien olemassaoloon viittaavan suoraan näyttöön. Tässä yhteydessä otettiin huomioon Steelex SA:lle NFP:n tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen myynnistä aiheutuneet myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä erään tutkimuksessa yhteistyössä toimineen etuyhteydettömän tuojan ilmoittama voittomarginaali. Lisäksi osa Steelex SA:n toteuttamasta NFP:n yhteisöön suuntautuvasta myynnistä tapahtui kolmannessa maassa sijaitsevan etuyhteydettömän kauppiaan välityksellä. Tällaisen myynnin osalta katsottiin asianmukaiseksi tehdä oikaisu Steelex SA:n saaman palkkion lisäksi myös etuyhteydettömän kauppiaan saaman palkkion huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisesti, koska myös kyseisen kauppiaan tehtävät muistuttivat palkkioperusteisen edustajan tehtäviä. Palkkio määritettiin kauppiaan kyseisestä kaupasta saaman laskennallisen katteen perusteella.

(77)

Yksi ukrainalainen vientiä harjoittava tuottaja pyysi valuutan muuntamiseen liittyvän oikaisun tekemistä perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan j alakohdan mukaisesti. Pyyntöä perusteltiin laskun päivämäärän vaihtokurssin ja maksupäivän vaihtokurssin välisellä vaihtelulla. Tältä osin on syytä korostaa, että perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan j alakohdan mukaan myyntipäivänä pidetään laskun päivämäärää, ja käytettävä vaihtokurssi on myyntipäivänä voimassa ollut vaihtokurssi. Tästä syystä pyyntö oli hylättävä.

6.   Polkumyyntimarginaalit

6.1   Kiinan kansantasavalta

(78)

Koska yhdellekään yhteistyössä toimineelle kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle ei myönnetty markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua, Kiinaa varten laskettiin koko maata koskeva polkumyyntimarginaali käyttämällä painotuskertoimena kunkin sekä yhteistyössä toimineen että siitä kieltäytyneen viejien ryhmän CIF-arvoa.

(79)

Tätä varten polkumyyntimarginaali laskettiin ensiksi yhteistyössä toimineille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti vertailemalla tuotelajikohtaisesti vertailumaan normaaliarvon painotettua keskiarvoa ja edellä kuvatun mukaisesti määritettyä vientihinnan painotettua keskiarvoa.

(80)

On syytä huomata, että Kiinasta tuotiin sekä hiilipitoisuudeltaan normaalia että vähähiilistä piimangaania. Yhteistyössä toiminut vertailumaan tuottaja tuotti kuitenkin ainoastaan hiilipitoisuudeltaan normaalia piimangaania. Sen vuoksi vertailussa käytettiin vain tätä tavanomaista tuotelajia koskevia tietoja.

(81)

Tämän jälkeen määritettiin kaikkien yhteistyöstä kieltäytyneiden vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaali käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(82)

Yhteistyöstä kieltäytyneiden vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin määrittämiseksi selvitettiin ensin yhteistyöstä kieltäytymisen taso. Tätä varten verrattiin yhteistyössä toimineiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamia yhteisöön viennin määriä Kiinasta tulevan tuonnin kokonaismäärään, joka perustui Eurostatin tuontitilastoihin. Vertailu osoitti, että yhteistyössä toimimisen taso oli alhainen, koska yhteistyössä toimineiden tuottajien vienti muodosti alle 29 prosenttia kokonaistuonnista Kiinasta yhteisöön tutkimusajanjaksolla.

(83)

Sen vuoksi yhteistyöstä kieltäytyneiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien vientimääriä koskeva polkumyynnin taso määritettiin korkeimman yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille määritetyn hiilipitoisuudeltaan normaalia piimangaania koskevan polkumyyntimarginaalin perusteella. Tätä tapaa pidettiin sopivana, koska ei ollut viitteitä siitä, että yksikään yhteistyöstä kieltäytynyt tuottaja olisi harjoittanut polkumyyntiä vähäisemmässä määrin kuin yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat. Näin ollen laskettiin koko maata koskeva keskimääräinen polkumyyntimarginaali käyttämällä painotuskertoimena kunkin viejäryhmän eli yhteistyössä toimineiden ja yhteistyöstä kieltäytyneiden viejien CIF-arvoa. Tällä perusteella koko maata koskeva polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina CIF-tuontihinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana on 60,1 prosenttia.

6.2   Kazakstan

(84)

Sekä valituksesta, ilmoittautuneelta vientiä harjoittavalta tuottajalta että muista tilastoista saadut tiedot osoittivat, että OJSC Kazchrome on ainoa piimangaanin vientiä harjoittava tuottaja Kazakstanissa. Koska ei ollut viitteitä siitä, että yksikään vientiä harjoittava tuottaja olisi tarkoituksellisesti kieltäytynyt yhteistyöstä, katsottiin sopivaksi vahvistaa jäännöspolkumyyntimarginaali OJSC Kazchromille määritetyn polkumyyntimarginaalin tasolle.

(85)

Näin ollen vahvistetut polkumyyntimarginaalit ovat prosentteina CIF-tuontihinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana ilmaistuina seuraavat:

OJSC Kazchrome: 6,5 prosenttia

kaikki muut yritykset: 6,5 prosenttia.

6.3   Ukraina

(86)

Sekä valituksesta, ilmoittautuneilta vientiä harjoittavilta tuottajilta että muista tilastoista saatujen tietojen perusteella pääteltiin, että Ukrainan osalta yhteistyön taso oli yli 80 prosenttia. Sen vuoksi katsottiin sopivaksi vahvistaa jäännöspolkumyyntimarginaali asianomaisen maan yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle määritetyn korkeimman polkumyyntimarginaalin tasolle.

(87)

Tällä perusteella polkumyyntimarginaalit ovat prosentteina CIF-tuontihinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana ilmaistuina seuraavat:

PJSC Nikopol Ferroalloys Plant: 39,1 prosenttia

JSC Stakhanov Ferroalloys Plant: 53,4 prosenttia

OJSC Zaporozhye Ferroalloys Plant: 56,7 prosenttia

kaikki muut yritykset: 56,7 prosenttia.

D.   VAHINKO

1.   Yleistä

(88)

Vuonna 1998 otettiin käyttöön Kiinasta ja Ukrainasta peräisin olevan piimangaanin tuonnissa sovellettavat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet (asetus (EY) N:o 495/98 (3)). Kyseiset toimenpiteet raukesivat maaliskuun alkupuolella vuonna 2003. Tämän vuoksi tarkastelujakson alkuvaiheessa oli voimassa toimenpiteitä, jotka koskivat nyt tarkasteltavana olevista maista kahta. Tämä seikka otettiin huomioon vahinkoa koskevaa analyysiä tehtäessä. Kuten jäljempänä johdanto-osan 118 kappaleessa todetaan, kannattavuudessa tapahtunut kehitys on selvä osoitus siitä, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden poistaminen maaliskuussa 2003 ei vaikuttanut merkittävästi yhteisön tuotannonalan tilanteeseen sitä seuranneella ajanjaksolla. Näin ollen päätellään – eräiden asianomaisten osapuolten esittämistä väitteistä poiketen – että vuotta 2002 voidaan pitää perustana johdanto-osan 93–141 kappaleessa tarkoitettujen osoittimien laskennalle.

(89)

Piimangaani on keskeinen raaka-aine teräksen tuotannossa. Teräksen kysyntä oli maailmanlaajuisesti, mutta etenkin Aasiassa, huomattavan korkealla ajanjaksolla, joka alkoi vuoden 2003 loppupuolella ja jatkui vuoden 2004 puoliväliin. Tämä seikka yhdessä Aasian riittämättömän piimangaanin tuotannon kanssa johti piimangaanin maailmanlaajuisen kysynnän kasvuun, mistä syystä hinnat nousivat ennätyksellisen korkealle vuonna 2004. Nämä poikkeukselliset olosuhteet on otettu huomioon vahinkoa arvioitaessa, jotta ne eivät aiheettomasti vaikuttaisi vahingosta saatavaan kokonaiskuvaan.

2.   Yhteisön tuotanto ja yhteisön tuotannonala

(90)

Samankaltaista tuotetta valmistaa yhteisössä viisi tuottajaa. Näiden viiden yhteisön tuottajan tuotannon katsotaan näin ollen muodostavan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisön tuotannonalan.

(91)

Näistä viidestä tuottajasta neljä, jotka ovat valituksen tehneen yhdistyksen jäseniä, ilmoittivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa vahvistetussa määräajassa halukkuutensa toimia menettelyssä yhteistyössä, ja toimivat asianmukaisesti yhteistyössä tutkimuksessa. Näiden neljän tuottajan todettiin vastaavan suurimmasta osasta, tässä tapauksessa noin 88 prosentista, samankaltaisen tuotteen tuotannosta yhteisössä. Yhteistyössä toimineiden neljän tuottajan katsotaan muodostavan yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti, ja niistä käytetään jäljempänä nimitystä ’yhteisön tuotannonala’. Jäljelle jäävästä yhteisön tuottajasta käytetään jäljempänä nimitystä ’viides yhteisön tuottaja’. Kyseinen viides yhteisön tuottaja ei vastustanut valituksen tekemistä.

3.   Yhteisön kulutus

(92)

Yhteisön kulutus määritettiin yhteisön tuotannonalan oman tuotannon määrien perusteella ottaen huomioon varastomäärissä tapahtuneet muutokset, Eurostatilta saatujen yhteisön markkinoita koskevien tuonti- ja vientimäärätilastojen sekä viidennen yhteisön tuottajan osalta yhteisön tuotannonalan tuottajien tekemien arviointien perusteella.

(93)

Tutkimusajanjakson aikana tarkasteltavana olevan tuotteen ja samankaltaisen tuotteen yhteisön markkinat olivat suunnilleen 9 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2002, eli noin 914 000 tonnia. Tarkastelujaksolla kulutus lisääntyi ja saavutti huippunsa vuonna 2004, jolloin se oli 14 prosenttia korkeammalla kuin vuonna 2002, mutta seuraavina kahtena vuotena kulutus väheni.

 

2002

2003

2004

2005

Tutk.ajanj.

Yhteisön kokonaiskulutus (tonnia)

835 419

882 607

953 692

921 654

914 240

Indeksi (2002=100)

100

106

114

110

109

4.   Asianomaisista maista tuleva tuonti

a)   Tarkasteltavana olevan tuonnin vaikutusten kumulatiivinen arviointi

(94)

Komissio tutki, olisiko asianomaisista maista tulevaa tuontia arvioitava kumulatiivisesti perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa säädettyjen arviointiperusteiden mukaisesti.

(95)

Kunkin asianomaisen maan osalta todettu polkumyyntimarginaali ylitti vähimmäistason, tuontimäärä yhdestäkään kyseisestä maasta ei ollut vähäpätöinen, ja kumulatiivista arviointia voitiin pitää asianmukaisena ottaen huomioon asianomaisista maista tulleen tuonnin ja samankaltaisen yhteisön tuotteen välillä vallitsevat kilpailuolosuhteet. Samankaltaisista kilpailuolosuhteista on osoituksena se, että asianomaisista maista tuotu tarkasteltavana oleva tuote oli samanlaista kuin yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla tuottama ja myymä samankaltainen tuote, ja sitä jaeltiin samojen kauppakanavien kautta. Lisäksi kaikki tuontimäärät olivat huomattavia ja johtivat huomattaviin markkinaosuuksiin. Koska hinnan alittavuus ei kuitenkaan koskenut Ukrainasta tulevaa tuontia, kuten johdanto-osan 104 kappaleessa todetaan, katsotaan, että Ukrainasta tulevan tuonnin vaikutuksia olisi arvioitava erikseen.

(96)

Kazakstanissa toimiva vientiä harjoittava tuottaja esitti, että Kazakstania ei pitäisi tarkastella kumulatiivisesti Kiinan kanssa vahinkoa arvioitaessa sen markkinoiden täysin erilaisen käyttäytymisen vuoksi. Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja väitti muun muassa, että Kazakstanista yhteisöön tulevan tuonnin määrien, arvojen ja markkinaosuuden kehitys poikkesi muista asianomaisista maista ja että tuotevalikoima oli erilainen. Tältä osin myönnetään, että Kazakstanista tulevan tuonnin määrä ja sen markkinaosuus pienenivät tarkastelujaksolla (markkinaosuus oli 5,8 prosenttia vuonna 2002 ja 4,6 prosenttia tutkimusajanjaksolla). Sekä Kazakstanista tulevan tuonnin määrä että sen markkinaosuus pysyivät kuitenkin tarkastelujaksolla suhteellisen vakaina ja tasolla, jota ei voida pitää merkityksettömänä. Lisäksi tutkimus osoitti, että Kazakstanista tulevan tuonnin hintojen kehitys ei oleellisesti poikkea muista asianomaisista maista tulevan tuonnin hintakehityksestä. Näin ollen ei voida päätellä – ja tätä tukevat myös edellä johdanto-osan 73–75 kappaleessa esitetyt huomiot – että markkinakäyttäytyminen olisi täysin erilaista Kiinasta ja Kazakstanista tulevan tuonnin välillä, joten väite on hylättävä.

(97)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että kaikki perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa esitetyt edellytykset täyttyivät Kiinan ja Kazakstanin osalta. Näistä kahdesta maasta tulevaa tuontia tarkasteltiin sen vuoksi kumulatiivisesti, ja Ukrainasta tulevaa tuontia arvioitiin erikseen.

b)   Määrä

(98)

Tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinasta ja Kazakstanista yhteisöön tulevan tuonnin määrä kasvoi tasaisesti noin 48 000 tonnista vuonna 2002 noin 162 000 tonniin vuonna 2004, kunnes se laski noin 96 000 tonniin tutkimusajanjaksolla. Vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana kyseisistä maista tulevan tuonnin määrä kasvoi 99 prosenttia.

 

2002

2003

2004

2005

Tutk.ajanj.

Kiinasta ja Kazakstanista tulevan tuonnin määrä (tonnia)

48 091

66 509

162 227

142 993

95 491

Indeksi (2002=100)

100

138

337

297

199

Kiinasta ja Kazakstanista tulevan tuonnin markkinaosuus

5,8 %

7,5 %

17,0 %

15,5 %

10,4 %

Kiinasta ja Kazakstanista tulevan tuonnin hinta (euroa/tonni)

462

464

829

689

564

Indeksi (2002=100)

100

101

179

149

122

(99)

Tarkasteltavana olevan tuotteen Ukrainasta yhteisöön tulevan tuonnin määrä väheni hieman noin 154 000 tonnista vuonna 2002 noin 138 000 tonniin vuosina 2003 ja 2004, kunnes se kasvoi noin 180 000 tonniin vuonna 2005 ja noin 210 000 tonniin tutkimusajanjaksolla. Vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana kyseisestä maasta tulevan tuonnin määrä kasvoi 36 prosenttia.

 

2002

2003

2004

2005

Tutk.ajanj.

Ukrainasta tulevan tuonnin määrä (tonnia)

154 391

137 683

137 514

179 993

210 302

Indeksi (2002=100)

100

89

89

117

136

Ukrainasta tulevan tuonnin markkinaosuus

18,5 %

15,6 %

14,4 %

19,5 %

23,0 %

Ukrainasta tulevan tuonnin hinta

(euroa/tonni)

508

490

912

602

550

Indeksi (2002=100)

100

97

180

118

108

c)   Markkinaosuus

(100)

Kiinasta ja Kazakstanista tulevan tuonnin markkinaosuus oli 5,8 prosenttia vuonna 2002. Osuus kasvoi vuonna 2003 ja vielä lisää vuonna 2004, jolloin se oli 17 prosenttia. Vuonna 2005 markkinaosuus pieneni hieman 15,5 prosenttiin ja edelleen tutkimusajanjaksolla 10,4 prosenttiin. Kaiken kaikkiaan markkinaosuus kasvoi vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä 4,6 prosenttiyksikköä eli lähes kaksinkertaiseksi vuoden 2002 markkinaosuuteen verrattuna.

(101)

Ukrainasta tulevan tuonnin markkinaosuus oli 18,5 prosenttia vuonna 2002. Osuus pieneni vuonna 2003 ja vielä lisää vuonna 2004, jolloin se oli 14,4 prosenttia. Vuonna 2005 markkinaosuus kasvoi 19,5 prosenttiin ja edelleen tutkimusajanjaksolla 23,0 prosenttiin. Kaiken kaikkiaan markkinaosuus kasvoi vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä 4,5 prosenttiyksikköä.

d)   Hinnat

i)   Hintojen kehitys

(102)

Vuoden 2004 aikana piimangaanin hinnat nousivat maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen korkeiksi epätavallisen suuren kysynnän ja vähäisen tarjonnan vuoksi, kuten johdanto-osan 89 kappaleessa todetaan. Tämä näkyi asianomaisista maista tulevan tuonnin hinnoissa kyseisenä vuonna ja osittain vuonna 2005. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut hintoihin tutkimusajanjaksolla. Kiinasta ja Kazakstanista peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen keskimääräinen tuontihinta nousi 22 prosenttia vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä, ja Ukrainasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen keskimääräinen tuontihinta kasvoi samana aikana 8 prosenttia.

ii)   Hintojen alittavuus

(103)

Vientiä harjoittavien tuottajien ja yhteisön tuotannonalan keskimääräisiä myyntihintoja yhteisössä vertailtiin keskenään tuotelajikohtaisesti. Tätä varten yhteisön tuotannonalan hintoja etuyhteydettömille asiakkaille vertailtiin asianomaisten maiden yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien hintoihin. Oikaisuja tehtiin tarvittaessa kaupan tason ja tuotteiden laadun erojen huomioon ottamiseksi.

(104)

Vertailu osoitti, että tutkimusajanjaksolla sekä Kiinasta että Kazakstanista peräisin olevan ja yhteisössä myydyn piimangaanin hinta alitti yhteisön tuotannonalan hinnat 4,5 prosentilla ja painotetun keskiarvon perusteella kaikkiaan 4,5 prosentilla. Ukrainasta tulevan tuonnin hinnat olivat yhteisön tuotannonalan hintoihin verrattavissa olevalla tasolla (eli hintoja ei alitettu).

(105)

Sen varmistamiseksi, että hintojen alittavuutta laskettaessa hintojen vertailu tapahtui samalla kaupan tasolla, verrattiin yhteisön tuotannonalan noudettuna lähettäjältä -hintoja tuontitavaroiden hintoihin niiden saapuessa yhteisön fyysiselle alueelle, ja tehtiin asianmukaiset oikaisut purkamis- ja tulliselvityskustannusten huomioon ottamiseksi. Yksi asianomainen osapuoli asetti kyseenalaiseksi kazakstanilaisen yrityksen osalta käytetyn menetelmän ja väitti, että tuontihintojen laskentaperusteena olisi oltava CIF-hinta EU:n satamien tulliselvityspisteessä eikä tuontitavaroiden hinta niiden saapuessa yhteisön fyysiselle alueelle (tässä tapauksessa Liettuan maarajalle). Sellaisia vakuuttavia perusteluja ei esitetty, jotka olisivat tukeneet erilaisen laskentamenetelmän käyttöä kyseisen yrityksen osalta. Päinvastoin on huomattava, että Kazakstanista tulevan tuonnin CIF-hinnat tulliselvityspisteessä sisältävät huomattavan määrän kuljetuskustannuksia, jotka ovat aiheutuneet sen jälkeen, kun tavarat ovat ylittäneet yhteisön rajan Liettuassa, ja näiden hintojen vertaaminen yhteisön tuotannonalan noudettuna lähettäjältä -hintoihin olisi viimeksi mainittua syrjivää, koska noudettuna lähettäjältä -hintoihin ei sisälly kuljetuskustannuksia. Näin ollen päätellään, että sovellettu menetelmä on mitä sopivin, ja tästä syystä väite hylätään.

5.   Yhteisön tuotannonalan tilanne

(106)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia olennaisia taloudellisia tekijöitä ja osoittimia, jotka vaikuttavat yhteisön tuotannonalan tilanteeseen.

a)   Tuotanto

(107)

Yhteisön tuotannonalan tuotanto lisääntyi vuoden 2002 noin 241 000 tonnista vuoden 2004 huippulukemiin, noin 255 000 tonniin, johdanto-osan 89 kappaleessa kuvatun poikkeuksellisen suuren kysynnän vuoksi. Tämän jälkeen tuotanto väheni vuonna 2005 ja lisääntyi hieman tutkimusajanjaksolla. Tarkastelujaksolla tuotanto väheni kaiken kaikkiaan 6 prosenttia, ja sen määrä oli tutkimusajanjaksolla noin 226 000 tonnia. On syytä huomata, että yksi yhteisön tuottaja lopetti piimangaanin tuotannon vuodeksi 2003 ja suurimmaksi osaksi tutkimusajanjaksoa.

 

2002

2003

2004

2005

Tutk.ajanj.

Tuotanto (tonnia)

241 784

220 073

255 671

221 402

226 142

Indeksi (2002=100)

100

91

106

92

94

b)   Kapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(108)

Yhteisön tuotannonalan tuotantokapasiteetti pysyi vakaana, noin 325 000 tonnissa, koko tarkastelujakson ajan.

 

2002

2003

2004

2005

Tutk.ajanj.

Tuotantokapasiteetti (tonnia)

325 226

325 537

325 254

326 068

326 696

Indeksi (2002=100)

100

100

100

100

100

Kapasiteetin käyttöaste

74 %

68 %

79 %

68 %

69 %

Indeksi (2002=100)

100

91

106

91

93

(109)

Kapasiteetin käyttöaste oli 74 prosenttia vuonna 2002. Se laski 68 prosenttiin vuonna 2003, nousi taas 79 prosenttiin vuonna 2004 ja laski 69 prosenttiin tutkimusajanjaksolla. Tämä on johdanto-osan 107 kappaleessa kuvatun tuotantomäärien vaihtelun mukaista.

c)   Varastot

(110)

Yhteisön tuotannonalan loppuvarastojen suuruus pieneni 45 prosentilla vuonna 2003, mutta palautui vuonna 2004 lähes vuoden 2002 tasolle. Varastojen jyrkkä väheneminen vuoden 2003 lopulla johtui reagoinnista johdanto-osan 89 kappaleessa tarkoitettuun kysynnän poikkeukselliseen kasvuun. Tämän jälkeen loppuvarastot kasvoivat 22 prosentilla vuonna 2005, mutta pienenivät huomattavasti tutkimusajanjaksolla 30 prosenttia vuoden 2002 tasoa pienemmiksi. Tämä loppuvarastojen pieneneminen kokonaisuutena on selityksenä sille, että yhteisön tuotannonalan yhteisössä myynnin määrä pysyi yleisesti ottaen vakaana (katso johdanto-osan 111 kappale) huolimatta johdanto-osan 107 kappaleessa kuvatusta tuotannon vähenemisestä.

 

2002

2003

2004

2005

Tutk.ajanj.

Loppuvarastot (tonnia)

21 017

11 561

20 983

25 682

14 618

Indeksi (2002=100)

100

55

100

122

70

d)   Myyntimäärä

(111)

Yhteisön tuotannonalan oman tuotannon myyntimäärä etuyhteydettömille asiakkaille yhteisön markkinoilla tutkimusajanjaksolla oli noin 227 000 tonnia eli sama kuin vuonna 2002. Myyntimäärä oli kuitenkin 6 prosenttia pienempi vuonna 2003 ja 8 prosenttia pienempi vuonna 2005. Myyntimäärä oli suurempi vuonna 2004 ollen 104 prosenttia vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson määrään verrattuna edellä johdanto-osan 89 kappaleessa esitetyistä syistä.

 

2002

2003

2004

2005

Tutk.ajanj.

Yhteisön tuotannonalan myynti asiakkaille (tonnia)

227 571

213 778

236 494

208 687

227 690

Indeksi (2002=100)

100

94

104

92

100

e)   Markkinaosuus

(112)

Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni vuonna 2002 mitatusta 27,2 prosentista 24,2 prosenttiin vuonna 2003 ja kohosi 24,8 prosenttiin vuonna 2004. Vuonna 2005 markkinaosuus laski jälleen 22,6 prosenttiin. Tutkimusajanjaksolla se palautui jonkin verran 24,9 prosenttiin. Yhteisön tuotannonala menetti 2,3 prosenttiyksikköä markkinaosuudestaan tarkastelujakson aikana.

 

2002

2003

2004

2005

Tutk.ajanj.

Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus

27,2 %

24,2 %

24,8 %

22,6 %

24,9 %

Indeksi (2002=100)

100

89

91

83

91

f)   Kasvu

(113)

Yhteisön kulutus kasvoi vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä 9 prosenttiyksikköä, mutta yhteisön tuotannonalan myyntimäärä yhteisön markkinoilla ei kasvanut ja yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni 2,3 prosenttiyksikköä. Toisaalta Kiinan ja Ukrainan myyntimäärät ja markkinaosuus kasvoivat samana aikana. Näin ollen päätellään, että yhteisön tuotannonala ei hyötynyt yhteisön markkinoiden kasvusta.

g)   Työllisyys

(114)

Yhteisön tuotannonalan työntekijämäärä laski ensin 32 prosenttia vuodesta 2002 vuoteen 2003, kasvoi 27 prosenttiyksikköä vuonna 2004 ja laski sitten 13 prosenttiyksikköä vuonna 2005 ja vielä 26 prosenttiyksikköä tutkimusajanjaksolla. Tarkastelujakson aikana tuotantomäärä pysyi suhteellisen vakaana vaihdellen 91 prosentista 106 prosenttiin vuoden 2002 tasoon verrattuna. Yhden tuottajan, joka lopetti piimangaanin tuotannon tutkimusajanjakson aikana, kuten johdanto-osan 107 kappaleessa todetaan, tuotantomäärän vaihtelu tarkastelujaksolla oli kuitenkin voimakkaampaa ja työntekijöiden määrän vaihtelu sen mukaista. Yhteisön tuotannonalan työntekijöiden määrä väheni kaiken kaikkiaan noin 44 prosenttia vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä, eli noin 700 henkilöstä 400 henkilöön. Tämä osoittaa, että yhteisön tuotannonala paransi tehokkuuttaan, sillä tuotantomäärät pienenivät samana aikana ainoastaan 6 prosenttia.

 

2002

2003

2004

2005

Tutk.ajanj.

Työntekijöiden määrä (henkilöä)

702

475

668

577

391

Indeksi (2002=100)

100

68

95

82

56

h)   Tuottavuus

(115)

Yhteisön tuotannonalan työvoiman tuottavuus työntekijäkohtaisena vuosituotoksena (tonneissa) mitattuna oli alkujaan 344 tonnia työntekijää kohti ja nousi tarkastelujakson aikana, vuotta 2004 lukuun ottamatta, päätyen tutkimusajanjaksolla 68 prosenttia vuotta 2002 korkeammalle. Tämä selittää työllisyyden vähenemisen 44 prosentilla tarkastelujakson aikana, vaikka tuotanto väheni ainoastaan 6 prosenttia. Tuottavuuden nousu johtuu osittain siitä, että työpaikat vähenivät eniten niiden yhteisön tuottajien osalta, joiden tuottavuus oli alun alkaen suhteellisen matala.

 

2002

2003

2004

2005

Tutk.ajanj.

Tuottavuus (tonnia työntekijää kohti)

344

463

383

384

578

Indeksi (2002=100)

100

135

111

111

168

i)   Palkat

(116)

Työntekijöiden keskipalkka nousi 26 prosentilla vuodesta 2002 vuoteen 2003, pysyi samanlaisella tasolla vuonna 2004, kunnes nousi taas vuonna 2005 ja tutkimusajanjaksolla ja oli lopulta 77 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2002. Keskimääräisten palkkakustannusten nousu johtuu osittain siitä, että työpaikat vähenivät eniten niiden yhteisön tuottajien osalta, joiden keskipalkat olivat alun alkaen suhteellisen matalat.

 

2002

2003

2004

2005

Tutk.ajanj.

Vuotuiset työvoimakustannukset työntekijää kohti (euroa)

17 602

22 102

21 636

22 459

31 092

Indeksi (2002=100)

100

126

123

128

177

j)   Myyntihintoihin vaikuttavat tekijät

(117)

Yhteisön tuotannonalan etuyhteydettömiltä asiakkailta veloittamat yksikköhinnat nousivat kaikkiaan 14 prosenttia vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä. Vuonna 2004 hinnat olivat poikkeuksellisen korkeita maailmalla vallinneen tilanteen vuoksi, jossa kysyntä oli epätavallisen suurta ja tarjonta vähäistä, kuten johdanto-osan 89 kappaleessa todetaan. Tämän tilanteen vaikutukset näkyivät osin vielä vuonna 2005, jolloin hinnat palasivat tavanomaisemmalle tasolle, mutta olivat tutkimusajanjaksolla 14 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2002.

 

2002

2003

2004

2005

Tutk.ajanj.

Yksikköhinta yhteisön markkinoilla

(euroa/tonni)

521

526

928

640

593

Indeksi (2002=100)

100

101

178

123

114

k)   Kannattavuus ja sijoitetun pääoman tuotto

(118)

Tarkastelujaksolla yhteisön tuotannonalan samankaltaisen tuotteen myynnin kannattavuus ilmaistuna nettomyynnin prosenttiosuutena parani 0,8 prosentista vuonna 2002 3,1 prosenttiin vuonna 2003, parani poikkeuksellisen paljon 37,2 prosenttiin vuonna 2004 edellä johdanto-osan 89 kappaleessa kuvatusta tilanteesta johtuen, palasi 7,0 prosenttiin vuonna 2005 ja 2,5 prosenttiin tutkimusajanjaksolla. Kannattavuus parani näin ollen vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 1,7 prosenttiyksikköä.

 

2002

2003

2004

2005

Tutk.ajanj.

Kannattavuus yhteisön tuotannonalan myynnissä etuyhteydettömille asiakkaille (% nettomyynnistä)

0,8 %

3,1 %

37,2 %

7,0 %

2,5 %

 

100

385

4 668

884

313

Sijoitetun pääoman tuotto (voitot % sijoitetun pääoman nettokirjanpitoarvosta)

3,6 %

11,0 %

410,2 %

24,4 %

10,4 %

 

100

303

11 252

668

284

(119)

Sijoitetun pääoman tuotto, ilmaistuna voittoprosenttina sijoitetun pääoman nettokirjanpitoarvosta, noudatti suunnilleen kannattavuuden kehitystä. Se parani 3,6 prosentista vuonna 2002 11 prosenttiin vuonna 2003, nousi poikkeuksellisesti 410 prosenttiin vuonna 2004 ja laski takaisin 24 prosenttiin vuonna 2005 päätyen lopulta 10,4 prosenttiin tutkimusajanjaksolla eli parani tarkastelujakson aikana 6,8 prosenttiyksikköä.

l)   Kassavirta ja pääoman saanti

(120)

Operatiiviseen toimintaan perustuva nettokassavirta oli lähes olematon vuonna 2002. Se kasvoi noin 9 miljoonaan euroon vuonna 2003, 83 miljoonaan euroon vuonna 2004 ja palasi noin 16 miljoonaan euroon vuonna 2005 ja 17 miljoonaan tutkimusajanjaksolla. Ei ollut viitteitä siitä, että yhteisön tuotannonalalla olisi ollut ongelmia pääoman saamisessa.

 

2002

2003

2004

2005

Tutk.ajanj.

Kassavirta (euroa)

132

9 551

83 701

16 445

17 092

Indeksi (2002=100)

100

7 214

63 220

12 421

12 910

m)   Investoinnit

(121)

Yhteisön tuotannonalan vuotuiset investoinnit samankaltaisen tuotteen tuotantoon kasvoivat viisinkertaisiksi vuodesta 2002 vuoteen 2003 ja palautuivat vuonna 2004 suunnilleen vuoden 2002 tasolle. Vuosien 2004 ja 2005 välillä investoinnit kasvoivat jälleen noin kahdeksankertaisiksi ja laskivat hieman tutkimusajanjaksolla. Investoinnit lisääntyivät kaiken kaikkiaan noin 900 prosenttia vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä. Yhteisön tuotannonalan investoinneista vastasi pääasiassa yksi yhteisön tuottaja, jonka todettiin investoineen lähinnä nykyisten laitteiden ylläpitoon ja uudistamiseen, eikä tarkoituksena ollut lisätä kapasiteettia.

 

2002

2003

2004

2005

Tutk.ajanj.

Nettoinvestoinnit (tuhatta euroa)

1 528

8 376

2 351

17 365

15 333

Indeksi (2002=100)

100

548

154

1 136

1 003

n)   Polkumyyntimarginaalin suuruus

(122)

Asianomaisista maista tapahtuneen tuonnin määrä, markkinaosuus ja hinnat huomioon ottaen nykyisen polkumyyntimarginaalin suuruuden vaikutusta yhteisön tuotannonalalle ei voida pitää vähäpätöisenä.

o)   Aiemmasta polkumyynnistä toipuminen

(123)

Kuten johdanto-osan 88 kappaleessa todetaan, kannattavuudessa tapahtunut kehitys on selvä osoitus siitä, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden poistaminen maaliskuussa 2003 ei vaikuttanut merkittävästi yhteisön tuotannonalan tilanteeseen sitä seuranneella ajanjaksolla.

6.   Vahinkoa koskeva päätelmä

(124)

Samaan aikaan, kun kulutus kasvoi, yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni 2,3 prosenttiyksikköä 24,9 prosenttiin tarkastelujakson aikana. Vastaavana aikana tuotanto väheni 6 prosenttia ja myös kapasiteetin käyttöaste pieneni 5 prosenttiyksikköä. Lisäksi yhteisön tuotannonalan oli irtisanottava monia työntekijöitä. Toisaalta eräät vahingon osoittimet, kuten kannattavuus, kassavirta, sijoitetun pääoman tuotto ja myyntihinta, joka nousi 14 prosenttia, kertovat myönteisestä kehityssuuntauksesta tarkastelujaksolla. Kyseisten tietojen perusteellisempi tarkastelu osoittaa kuitenkin, että liiketoiminnan luonteesta johtuen 2,5 prosentin voittomarginaalia ei pidetä riittävänä, koska se ei takaa tuotantotoiminnan jatkumista pitkällä aikavälillä. Hintojen nousu riitti kattamaan raaka-aineen hintojen nousun mutta ei nostamaan voittomarginaalia kestävälle tasolle. Näin ollen, vaikka eräät osoittimet näyttävät myönteistä kehityssuuntausta, yhteisön tuotannonala ei pystynyt lainkaan hyötymään kulutuksen yleisestä kasvusta yhteisön markkinoilla, mikä käy ilmi sen menettämästä markkinaosuudesta, tuotannon laskusta ja heikosta kannattavuudesta.

(125)

Koska yksi yhteisön tuottaja ei valmistanut samankaltaista tuotetta jatkuvasti koko tarkastelujakson ajan ja lopetti tuotannon kokonaan vuoden 2003 ajaksi ja suurimmaksi osaksi tutkimusajanjaksoa, kuten johdanto-osan 107 kappaleessa todetaan, tämän epäjatkuvuuden vaikutuksia tutkittiin tarkemmin. Tarkastelu osoitti kuitenkin, että koska kyseisen tuottajan kokonaistuotanto oli melko pieni, sen tuotannon epäjatkuvuudella oli vain vähän vaikutusta vahinkoon kokonaisuutena eikä se merkittävästi kasvattanut vahinkoa osoittavia lukuja. Tästä on näyttönä se, että kyseisen tuottajan jättäminen tarkastelun ulkopuolelle parantaisi tuloslukuja vain hieman. Etenkin yhteisön tuotannonalan kannattavuus olisi yhä kaukana tyydyttävästä, 3,2 prosenttia tutkimusajanjaksolla, ja tuotanto ja kapasiteetin käyttöaste osoittaisivat edelleen laskevaa suuntausta. Siksi päätellään, että yhteisön tuotannonalan kärsimän vahingon ei voida katsoa johtuneen yksinomaan kyseisestä yhteisön tuottajasta.

(126)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

E.   SYY-YHTEYS

1.   Johdanto

(127)

Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti, oliko polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut yhteisön tuotannonalalle vahinkoa siinä määrin, että sitä voidaan pitää merkittävänä. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisäksi tutkittiin muita tiedossa olevia tekijöitä, jotka olisivat voineet samaan aikaan aiheuttaa yhteisön tuotannonalalle vahinkoa, jotta voitiin varmistaa, ettei niiden yhteisön tuotannonalalle aiheuttaman mahdollisen vahingon tulkittu johtuneen polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

2.   Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutus

(128)

Kiinasta ja Kazakstanista peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä lisääntyi vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä 99 prosenttia ja sen osuus yhteisön markkinoista kasvoi noin 4,6 prosenttiyksikköä. Kyseisen tuonnin keskimääräiset hinnat nousivat 22 prosenttia vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä, mutta ne olivat tarkastelujaksolla yleisesti alhaisemmat kuin yhteisön tuotannonalan hinnat. Samana aikana tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtunut tuonti Ukrainasta lisääntyi 36 prosenttia ja sen osuus yhteisön markkinoista kasvoi noin 4,5 prosenttiyksikköä. Kyseisen tuonnin keskimääräiset hinnat nousivat 8 prosenttia vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä, mutta ne olivat tarkastelujaksolla yleisesti lähes samaa tasoa kuin yhteisön tuotannonalan hinnat.

(129)

Kuten edellä johdanto-osan 104 kappaleessa todetaan, Kiinasta ja Kazakstanista tulevan tuonnin yleinen hintojen alittavuus oli 4,5 prosenttia painotetun keskiarvon perusteella, mutta Ukrainasta tuleva tuonti ei alittanut yhteisön hintoja.

(130)

Koska Kiinasta ja Kazakstanista tuleva tuonti alitti yhteisön tuotannonalan hinnat, kyseisen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin katsotaan aiheuttaneen laskupainetta hintoihin ja estäneen yhteisön tuotannonalaa nostamasta myyntihintojaan tasolle, joka olisi ollut tarpeen kestävän voiton saavuttamiseksi. Näin ollen kyseisen tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle koituneen vahingon välillä on selvä syy-yhteys. Kun toisaalta otetaan huomioon se, että Ukrainasta tulevassa tuonnissa hintoja ei alitettu ja että vahinkomarginaali on Ukrainan osalta vähimmäistasoa (katso johdanto-osan 168 ja 169 kappale), Ukrainasta tulevan tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle koituneen vahingon välillä ei katsota olevan selvää syy-yhteyttä.

3.   Muiden tekijöiden vaikutus

a)   Yhteisön tuotannonalan vientitulos

(131)

Kuten seuraavasta taulukosta nähdään, vientimyynnin määrä pieneni 40 prosentilla tarkastelujakson aikana. Kyseisen myynnin yksikköhinnat pysyivät melko muuttumattomina vuoden 2004 hintoja lukuun ottamatta.

 

2002

2003

2004

2005

Tutk.ajanj.

Vientimyynnin määrä (tonnia)

12 056

16 445

10 524

9 713

7 191

Indeksi (2002=100)

100

136

87

81

60

Vientimyynnin hinta (euroa/tonni)

598

522

787

592

578

Indeksi (2002=100)

100

87

132

99

97

(132)

On kuitenkin syytä huomata, että vientimyynnin määrä ei ole merkittävä suhteessa yhteisön tuotannonalan kokonaismyyntiin, sillä sen osuus kokonaismyynnistä tarkastelujakson aikana on vain 3–7 prosentin luokkaa. Näin ollen päätellään, että vientitoiminnasta ei ole voinut aiheutua merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

b)   Kolmansista maista tuleva tuonti

(133)

Kolmansista maista tulevan tuonnin tarkastelu perustuu Eurostatilta saatuihin tietoihin. Monien maiden osalta oli mahdollista verrata näitä tietoja asianomaisten osapuolten toimittamiin todennettuihin tietoihin, mikä vahvisti Eurostatin tietojen luotettavuuden.

(134)

Kaikista muista kuin asianomaisista maista tulevan tuonnin kokonaismäärä väheni tarkastelujaksolla noin 6 prosentilla eli 377 000 tonnista vuonna 2002 noin 354 000 tonniin tutkimusajanjaksolla. Markkinaosuus pieneni vastaavasti 45 prosentista 39 prosenttiin. Tärkeimmät kolmannet maat, joista tuotetta tuodaan, ovat Norja, Intia, Etelä-Afrikka ja Brasilia.

 

2002

2003

2004

2005

Tutk.ajanj.

Tuontimäärä kaikista muista kolmansista maista (tonnia)

376 919

437 205

393 857

364 250

353 802

Indeksi (2002=100)

100

116

104

97

94

Kaikkien muiden kolmansien maiden tuonnin markkinaosuus

45,1 %

49,5 %

41,3 %

39,5 %

38,7 %

Tuontihinta kaikista muista kolmansista maista (euroa/tonni)

523

528

823

691

597

Indeksi (2002=100)

100

101

157

132

114

Lähde: Eurostat.

(135)

Tuonti Norjasta väheni noin 11 prosenttia ja kyseisen tuonnin markkinaosuus 4,9 prosenttiyksikköä (tutkimusajanjaksolla 21,9 prosenttia) tarkastelujakson aikana. Norjasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta oli yleisesti ottaen yhteisön tuotannonalan hintaa korkeampi koko tarkastelujakson. Vähän hiiltä sisältävän piimangaanin Norjasta tuleva tuonti saattoi alittaa yhteisön tuotannonalan hinnat jossain määrin, mutta koska kyseinen tuotelaatu muodostaa vain pienen osan (noin 5 prosenttia) yhteisön tuotannonalan kokonaistuotannosta ja koska yleistä hintojen alittavuutta ei todettu ja sekä tuonnin määrä että markkinaosuus pienenivät, Norjasta tulevan tuonnin ei katsottu vaikuttaneen yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon.

Norja

2002

2003

2004

2005

Tutk.ajanj.

Tuontimäärä (tonnia)

224 253

213 838

178 639

200 310

200 272

Indeksi (2002=100)

100

95

80

89

89

Tuonnin markkinaosuus

26,8 %

24,2 %

18,7 %

21,7 %

21,9 %

Tuontihinta (euroa/tonni)

574

604

956

765

656

Indeksi (2002=100)

100

105

167

133

114

Lähde: Eurostat.

(136)

Tuonti Intiasta lisääntyi yli 300 prosenttia ja kyseisen tuonnin markkinaosuus 7,3 prosenttiyksikköä (tutkimusajanjaksolla 9,7 prosenttia) tarkastelujakson aikana. Samaan aikaan Intiasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta oli hieman korkeampi kuin yhteisön tuotannonalan hinta (eli hintoja ei alitettu). Koska Intiasta tulevassa tuonnissa ei todettu hintojen alittavuutta, ei katsota olevan selvää näyttöä siitä, että Intiasta tuleva tuonti olisi vaikuttanut yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

Intia

2002

2003

2004

2005

Tutk.ajanj.

Tuontimäärä (tonnia)

19 954

33 497

31 593

48 123

89 017

Indeksi (2002=100)

100

168

158

241

446

Tuonnin markkinaosuus

2,4 %

3,8 %

3,3 %

5,2 %

9,7 %

Tuontihinta (euroa/tonni)

479

449

804

591

521

Indeksi (2002=100)

100

94

168

123

109

Lähde: Eurostat.

(137)

Tuonti Etelä-Afrikasta väheni noin 38 prosenttia ja kyseisen tuonnin markkinaosuus 2,45 prosenttiyksikköä (tutkimusajanjaksolla 3,2 prosenttia) tarkastelujakson aikana. Etelä-Afrikasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta oli alle yhteisön tuotannonalan hinnan ja samankaltainen kuin asianomaisten maiden veloittama hinta. Tämän vuoksi katsotaan, että Etelä-Afrikasta tuleva tuonti on saattanut vaikuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Koska Etelä-Afrikasta tulevan tuonnin määrä ja sen markkinaosuus kuitenkin yleisesti ottaen pienenivät merkittävästi, sen ei katsota riittävän poistamaan syy-yhteyttä yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon ja Kiinasta ja Kazakstanista tulevan polkumyynnin väliltä.

Etelä-Afrikka

2002

2003

2004

2005

Tutk.ajanj.

Tuontimäärä (tonnia)

47 808

81 330

58 753

52 640

29 531

Indeksi (2002=100)

100

170

123

110

62

Tuonnin markkinaosuus

5,7 %

9,2 %

6,2 %

5,7 %

3,2 %

Tuontihinta (euroa/tonni)

417

429

660

611

501

Indeksi (2002=100)

100

103

158

147

120

Lähde: Eurostat.

(138)

Tuonti muista kolmansista maista, Brasilia mukaan luettuna, väheni noin 59 prosenttia ja kyseisen tuonnin markkinaosuus noin 6,4 prosenttiyksikköä (tutkimusajanjaksolla 3,8 prosenttia) tarkastelujakson aikana. Samaan aikaan muista kolmansista maista tulevan tuonnin keskimääräinen hinta oli korkeampi kuin yhteisön tuotannonalan hinta (eli hintoja ei alitettu). Koska kyseisessä tuonnissa ei todettu hintojen alittavuutta ja sen kehityssuunta oli vähenevä, sen ei katsota vaikuttaneen yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon.

Muut kolmannet maat (myös Brasilia)

2002

2003

2004

2005

Tutk.ajanj.

Tuontimäärä (tonnia)

84 904

108 539

124 872

63 178

34 982

Indeksi (2002=100)

100

128

147

74

41

Tuonnin markkinaosuus

10,2 %

12,3 %

13,1 %

6,9 %

3,8 %

Tuontihinta (euroa/tonni)

460

476

713

598

528

Indeksi (2002=100)

100

104

155

130

115

Lähde: Eurostat.

c)   Viidennen yhteisön tuottajan aiheuttama kilpailu

(139)

Kuten edellä johdanto-osan 91 kappaleessa todetaan, yksi yhteisön tuottaja ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä. Yhteistyössä toimineilta yhteisön tuottajilta tutkimuksen aikana saatujen tietojen perusteella arvioidaan, että kyseisen tuottajan myynnin määrä yhteisössä oli noin 30 000 tonnia koko tarkastelujakson aikana. Vastaavasti markkinaosuus pysyi koko tarkastelujakson ajan vakaasti noin 3 prosentissa. Viides yhteisön tuottaja ei näin ollen lisännyt myyntimääräänsä tai markkinaosuuttaan yhteisön tuotannonalan kustannuksella. Kyseisen yhteisön tuottajan hinnoista ei ollut tietoa saatavilla.

 

2002

2003

2004

2005

Tutk.ajanj.

Viidennen yhteisön tuottajan myynti yhteisössä (tonnia)

30 000

30 000

30 000

30 000

30 000

Indeksi (2002=100)

100

100

100

100

100

Viidennen yhteisön tuottajan markkinaosuus

3,6 %

3,4 %

3,1 %

3,3 %

3,3 %

Indeksi (2002=100)

100

95

88

91

91

Lähde: Tutkimus, valitus.

(140)

Kun otetaan huomioon edellä esitetyt seikat ja koska päinvastaista näyttöä ei ole esitetty, voidaan päätellä, ettei viidennellä yhteisön tuottajalla ollut vaikutusta yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

d)   Tuotantokustannukset (raaka-aineet)

(141)

Kokonaistuotantokustannusten tärkeimmät tekijät ovat raaka-aineet (noin 45–55 prosenttia) ja sähkö (noin 20–30 prosenttia). Suorien työvoimakustannusten osuus on noin 5 prosenttia. Yhteisön tuotannonalan tuotantokustannukset kasvoivat 12 prosenttia vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä.

 

2002

2003

2004

2005

Tutk.ajanj.

Tuotannon yksikkökustannukset

(euroa/tonni)

517

510

583

595

578

Indeksi (2002=100)

100

99

113

115

112

(142)

Eräät asianomaiset osapuolet väittivät, että yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko johtui kasvaneista tuotantokustannuksista. Raaka-aineiden, jotka ovat yleensä perushyödykkeitä, joita kaupataan periaatteessa kansainvälisillä markkinoilla, hintojen nousun voidaan katsoa vaikuttaneen kaikkiin piimangaanin tuottajiin, joiden on yleisesti ollut pakko nostaa myyntihintojaan. Näin ollen vahinko ei johtunut raaka-aineen yleisestä hintojen noususta sinänsä, vaan siitä, että yhteisön tuotannonalan hinnat alittavalla polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vuoksi yhteisön tuotannonala ei pystynyt myymään sellaisilla hinnoilla, jotka olisivat mahdollistaneet riittävän voittomarginaalin saannin. Kuten edellä johdanto-osan 115 kappaleessa todetaan työvoimakustannusten osalta, tuottavuutta koskevien tietojen mukaan yhteisön tuotannonala on yleisesti ottaen onnistunut tasoittamaan kustannusten nousua tehokkuutta ja tuottavuutta lisäämällä. Eräät osapuolet viittasivat sähkökustannuksiin tärkeimpänä syynä yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Tältä osin vahvistettiin, että teollisuuskäyttäjiltä veloitetun sähkön hinta niissä maissa, joihin yhteisön tuotannonala on sijoittautunut, oli samaa tasoa kuin muilla maailman tärkeimmillä markkinoilla, eikä sitä voida näin ollen pitää itse aiheutettuna vahingon lähteenä. Sähkökustannuksilla on saattanut olla jonkin verran vaikutusta kokonaistulokseen, mutta vain yhden yhteisön tuottajan osalta, jolla oli puutteita sähkön saannissa sähkön hinnan huomattavan nousun ja siihen liittyvän energiantoimittajan kanssa syntyneen riidan vuoksi. Voidaan päätellä, että tuotantokustannusten kasvu ei yleisesti ottaen ole vaikuttanut yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

e)   Itse aiheutettu vahinko

(143)

Koska yhden yhteisön tuottajan investointi lisääntyi huomattavasti vuodesta 2004 vuoteen 2005 (katso johdanto-osan 121 kappale), tutkittiin, oliko vahinko itse aiheutettu. Kyseisellä investoinnilla oli suora vaikutus tuotantokustannuksiin ja siten yhteisön tuotannonalan kannattavuuteen. Tutkimus osoitti kuitenkin, että kyseisellä investoinnilla oli vain vähän vaikutusta kokonaistuotantokustannuksiin, joten sen vaikutus kannattavuuteen oli vähäpätöinen. Näin ollen päätellään, että yhden yhteisön tuottajan investointi on saattanut vaikuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon, mutta ei siinä määrin, että se poistaisi syy-yhteyden.

f)   Terästuotannon kausivaihtelusta johtuva piimangaanin markkinoiden laskusuhdanne

(144)

Eräät osapuolet väittivät, että teräksen kysynnän väheneminen ja siitä johtuva piimangaanin kysynnän väheneminen, jotka tapahtuivat vuoden 2004 jälkipuoliskolla ja vuoden 2005 alkupuoliskolla sen jälkeen, kun kysyntä oli kasvanut poikkeuksellisen suureksi johdanto-osan 89 kappaleessa kuvatun mukaisesti, vaikuttivat yhteisön tuotannonalan huonoon tilaan. Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että koko tarkastelujaksolla yhteisön kulutus kasvoi 9 prosenttia. Tästä syystä väite hylätään.

4.   Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

(145)

Kun otetaan huomioon toisaalta Kiinasta ja Kazakstanista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja sen markkinaosuuden kasvu sekä todettu hinnan alittavuus ja toisaalta samaan aikaan tapahtunut yhteisön tuotannonalan tilanteen heikkeneminen, voidaan päätellä, että polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti yhteisön tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(146)

Muitakin tekijöitä analysoitiin, mutta niillä ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta kärsittyyn vahinkoon. Koska Ukrainan, jonka markkinaosuus on 23 prosenttia, osalta ei havaittu yleistä hintojen alittavuutta, sieltä tulevan tuonnin ei katsota vaikuttaneen yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Etelä-Afrikasta tulevalla tuonnilla on saattanut olla vaikutusta yhteisön tuotannonalan kärsimään vahinkoon, mutta sen pienen markkinaosuuden ja pienenevien tuontimäärien vuoksi vaikutus ei ole riittävä Kiinasta ja Kazakstanista tulevan tuonnin osalta todetun syy-yhteyden poistamiseen. Hintojen alittavuuden puuttumisen, tuontimäärien ja kehityssuuntausten perusteella ei ole myöskään näyttöä siitä, että Intiasta tai muista kolmansista maista (Brasilia mukaan luettuna) tuleva tuonti olisi vaikuttanut yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Yhden yhteisön tuottajan investointi on saattanut vaikuttaa yhteisön tuotannonalan kärsimään vahinkoon. Koska investoinnin painoarvo on kuitenkin vähäinen, sen vaikutus ei riitä syy-yhteyden poistamiseen. Mikään muukaan tiedossa oleva tekijä, kuten yhteisön tuotannonalan vientitulos, viidennen yhteisön tuottajan aiheuttama kilpailu, tuotantokustannusten kasvu tai teräksen markkinajakso, ei ole vaikuttanut yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

(147)

Edellä esitetyn analyysin perusteella, jossa asianmukaisesti erotettiin kaikkien tiedossa olevien tekijöiden vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vahingollisista vaikutuksista, päätellään, että Kiinasta ja Kazakstanista peräisin oleva tuonti on aiheuttanut yhteisön tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

F.   YHTEISÖN ETU

(148)

Komissio tutki, oliko polkumyyntiä, vahinkoa ja syy-yhteyttä koskevista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella olisi pääteltävä, että toimenpiteiden käyttöönotto ei tässä tapauksessa ole yhteisön edun mukaista. Tätä tarkoitusta varten komissio tarkasteli perusasetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimenpiteiden todennäköistä vaikutusta kaikkiin osapuoliin, ja myös todennäköisiä seurauksia, jos toimenpiteisiin ei ryhdyttäisi.

1.   Yhteisön tuotannonalan etu

(149)

Edellä esitetyn perusteella olisi otettava käyttöön Kiinasta ja Kazakstanista tulevaa tuontia koskevia toimenpiteitä. Toimenpiteiden käyttöönoton odotetaan johtavan kyseisistä maista tulevan piimangaanin hinnan kohoamiseen ja antavan yhteisön tuotannonalalle tilaisuuden parantaa tilannettaan korkeampien hintojen ja mahdollisesti suurempien myyntimäärien ja kasvavan markkinaosuuden ansiosta. Jos toimenpiteitä ei toteuteta, matalahintaisen tuonnin Kiinasta ja Kazakstanista odotetaan jatkuvan, jolloin yhteisön tuotannonala ei saisi tilaisuutta tilanteensa parantamiseen.

(150)

Vähähiilisen tuotelajin osuus yhteisön tuotannonalan tuotannosta on vain 5 prosenttia, ja sitä tuodaan pääasiassa Norjasta, mutta lisäksi myös Kiinasta. Vaikka nykyisin Kiinasta tulevien määrien arvellaan jossakin määrin voivan korvautua Norjasta tulevalla tuonnilla, jos toimenpiteet otetaan käyttöön, yhteisön tuotannonala saisi tilaisuuden kasvattaa omaa vähähiilisen tuotelajin tuotantoaan ja myyntiään kysyntään vastaamiseksi.

2.   Viidennen yhteisön tuottajan etu

(151)

Yhteisön tuotannonalan lisäksi yhteisössä toimii vain yksi tuottaja. Koska kyseinen tuottaja ei toiminut yhteistyössä eikä tarkkoja tietoja sen toiminnasta näin ollen saatu, yhteistyössä toimineilta yhteisön tuottajilta saatujen tietojen perusteella arvioidaan kyseisen valmistajan tuotannon olevan noin 10–15 prosenttia yhteisön tuotannonalan tuotannosta. Jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet otetaan käyttöön, tämän viidennen yhteisön tuottajan toiminnan odotetaan kehittyvän vastaavasti kuin yhteisön tuotannonalan eli johdanto-osan 149 ja 150 kappaleessa kuvatulla tavalla.

3.   Etuyhteydettömien yhteisön tuojien etu

(152)

Kaksi riippumatonta tarkasteltavana olevan tuotteen tuojaa toimi menettelyssä yhteistyössä täyttämällä ja palauttamalla kyselylomakkeen.

(153)

Nämä tuojat ilmaisivat huolensa siitä, että i) toimenpiteiden mahdollinen käyttöönotto vaikuttaisi kielteisesti yhteisön sisäiseen tarjontatilanteeseen, koska kokonaistuotantokapasiteetti yhteisössä oli vain noin kolmannes kulutuksesta, ja ii) millä tahansa toimenpiteellä olisi epäsuotuisa vaikutus tarkasteltavana olevan tuotteen hintaan, ja koska se on teräksentuotannon perusraaka-aine, vaikutukset ulottuisivat yleisesti yhteisön terästuotantoon.

(154)

Yhteisön tarjontatilanteen osalta on totta, että kulutus on kolme kertaa suurempaa kuin yhteisön nykyinen tuotantokapasiteetti ja että yhteisön tuotannonalan toimittama määrä oli vain noin 25 prosenttia yhteisön kysynnästä tutkimusajanjakson aikana. Yhteisön tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste oli kuitenkin noin 70 prosenttia tutkimusajanjaksolla ja 70 ja 80 prosentin välillä koko tarkastelujaksolla. Näin ollen sen on mahdollista kasvattaa huomattavasti nykyistä tuotantoaan. Koska toimenpiteet kohdistuvat suhteelliseen pieniin tuontimääriin (kuten edellä johdanto-osan 149 ja 150 kappaleessa todetaan) ja asianomaisista maista tulevan tuonnin mahdollinen väheneminen saattaa korvautua muiden maiden viennillä, katsotaan lisäksi, että tullien käyttöönotolla ei olisi suurta vaikutusta tuotteen saantiin tuojien kannalta. Yhteisön tuotannonalalta ja tutkimuksen kohteena olevista maista saatavan tuotteen lisäksi tuotetta saadaan yhteisön markkinoille myös tuomalla sitä muista maista (lähes 40 prosenttia kulutuksesta), etenkin Norjasta, Intiasta, Etelä-Afrikasta ja Brasiliasta. Kumulatiivisesti nämä maat ovat aiemmin toimittaneet yhteisöön suurempia määriä.

(155)

On tiedossa, että jos toimenpiteet otetaan käyttöön, joitakin lyhytaikaisia häiriöitä saattaa esiintyä yhteisön tuotannon lisäämiseen liittyvien mahdollisten viivytysten vuoksi tai siksi, että joidenkin käyttäjien on järjestettävä uusia tai vaihtoehtoisia toimituksia.

(156)

Vaikka yhteisön tuotannonala lisäisi tuotantoaan, myyntiään ja markkinaosuuttaan yhteisössä, tarvittaisiin edelleen myös merkittävää tuontitoimintaa, koska yhteisön tuotannonala voi toimittaa vain noin 30 prosenttia markkinoista ja yhteisön kulutus kasvaa. Vaikka tiedetään, että tuojien voittomarginaali on yleensä suhteellisen pieni ja että mahdolliset lyhytaikaiset häiriöt, jotka johtuvat käyttäjien pyrkimyksistä uusien tai vaihtoehtoisten toimitusten järjestämiseen, voivat vaikuttaa kielteisesti tuojien marginaaleihin, niiden katsotaan pystyvän turvaamaan voittomarginaalinsa siirtämällä mahdolliset kustannuskasvut käyttäjille.

4.   Käyttäjien etu

(157)

Kymmenen metalliteollisuudessa toimivaa tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjää toimi menettelyssä yhteistyössä täyttämällä ja palauttamalla kyselylomakkeet tai esittämällä näkökantojaan. Myös Euroopan rauta- ja terästeollisuuden liitto (Eurofer) esitti näkökantansa.

(158)

Käyttäjien huolenaiheet olivat samankaltaisia kuin edellä johdanto-osan 153 kappaleessa kuvatut tuojien huolenaiheet eli tarjonnan riittävyys ja loppukäyttäjien kustannusten kasvu. Johdanto-osan 154 kappaleessa esitetyistä syistä katsotaan, että toimenpiteiden käyttöönotolla ei olisi keskipitkällä aikavälillä vakavaa haitallista vaikutusta yhteisön tarjontatilanteeseen.

(159)

Piimangaanin hinnannousun suora vaikutus terästuotannon kustannuksiin olisi vähäinen, sillä piimangaanin osuus hiiliteräksen tuotantokustannuksista on korkeintaan 1 prosentti ja ruostumattoman teräksen kohdalla vielä vähemmän. Käyttäjäteollisuutta edustavan liiton (Eurofer) ilmoittamien piimangaanin käytön kokonaisvuosikustannusten perusteella arvioidaan, että vaikka kaikkia piimangaanilaatuja koskeva hinnannousu olisi huomattavat 20 prosenttia, teräksen tuottajien (joiden voitto on nykyisin 10–40 prosentin tasolla) kannattavuus heikkenisi ainoastaan noin 0,2 prosenttia. Koska toimenpiteiden taso olisi huomattavasti matalampi ja ne vaikuttaisivat korkeintaan 10 prosenttiin yhteisön kulutuksesta (siinä tapauksessa, että toimenpiteiden kohteena oleva tuonti ei korvaudu muista lähteistä tulevalla tuonnilla), mahdollisten toimenpiteiden vaikutus terästeollisuuden kannattavuuteen olisi erittäin vähäinen.

(160)

On väitetty, että piimangaanin markkinat ovat maailmanlaajuiset ja että maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa teräksen kysynnän kasvun mukaisesti. Kun kysyntä kasvaa tarjontaa suuremmaksi, hintapaineet voivat nousta huomattaviksi, kuten tapahtui vuonna 2004. Jos tarjonnan ja kysynnän suhde yhteisössä häiriintyisi tilapäisesti johdanto-osan 155 kappaleessa kuvatulla tavalla, lyhyellä aikavälillä saattaisi olla seurauksena mahdollisesti asetettavaa tullia suurempia hinnannousuja. Koska piimangaanin markkinat kuitenkin ovat maailmanlaajuiset, yhteisön sisäisen hintatason katsotaan määräytyvän maailmanlaajuisen tarjonnan ja kysynnän vuorovaihtelun mukaan, ja yhteisön hintojen ei pidemmillä ajanjaksoilla pitäisi poiketa suuresti maailmanhinnoista, koska tuontia muista markkinalähteistä esiintyy huomattavasti. Lisäksi teräksen tuottajilla, joiden toiminnan voitot ovat nykyisin tyydyttävää tasoa (10–40 prosenttia), on joka tapauksessa mahdollisuus siirtää eteenpäin tarkasteltavana olevan tuotteen mahdollisen hinnannousun vaikutukset, joita vähentää piimangaanin suhteellisen pieni merkitys suhteessa terästuotannon kokonaiskustannuksiin.

(161)

Käyttäjät asettivat kyseenalaiseksi myös toimenpiteiden käyttöönoton tehokkuuden ja väittivät, että aiempien toimenpiteiden käyttöönotolla ja poistamisella oli vain vähän vaikutusta yhteisön tuotannonalan kannattavuuteen. Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönoton tarkoituksena on palauttaa tasapuoliset markkinaolosuhteet ja antaa siten yhteisön tuotannonalalle, jolle polkumyynnillä tapahtunut tuonti on aiheuttanut merkittävää vahinkoa, tilaisuus toipua. Vaikka tällainen toipuminen olisi aikaisemmin jäänyt toteutumatta, sen perusteella ei voida katsoa, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden, jotka nyt ovat perusteltuja, käyttöönotto ei olisi sopivaa.

(162)

Eräät käyttäjät huomauttivat, että kymmenen viime vuoden aikana yhteisön terästeollisuus on kärsinyt kustannusten noususta, joka on johtunut pelkästään tai pääasiassa teräksen tuotantoon käytettäville useille eri raaka-aineille asetetuista polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä. Lisäksi käyttäjät huomauttivat, että nyt käsiteltävän menettelyn lisäksi oli käynnissä useita muita menettelyjä, jotka koskivat teräksen tuotannossa käytettäviä raaka-aineita. Ne väittivät, että menettelyjen yhteisvaikutuksesta yhteisön terästuottajat joutuvat kansainvälisesti epäedulliseen asemaan. On huomattava, että suurin osa aikaisemmista toimenpiteistä on jo rauennut. Kun on kyse useita eri raaka-aineita koskevien toimenpiteiden kumuloituvasta vaikutuksesta, olisi muistettava, että polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä on tarkoitus poistaa polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvien vääristyneiden markkinaolosuhteiden vaikutukset. Tästä syystä polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä ei pitäisi olla vääristävää vaikutusta silloinkaan, kun niitä otetaan käyttöön samaan tuotannonalaan vaikuttavien useiden eri raaka-aineiden osalta. Tässä tapauksessa mahdollisten toimenpiteiden käyttöönoton vaikutukset terästeollisuuteen jäisivät joka tapauksessa vähäpätöisiksi, kuten edellä johdanto-osan 159 kappaleessa selvitetään.

(163)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen Eurofer toisti väitteensä, että toimenpiteiden käyttöönotto ei olisi yhteisön yleisen edun mukaista, koska niiden vuoksi käyttäjien kustannukset nousisivat ja ne parantaisivat yhteisön tuotannonalan tilannetta vain vähän. Tähän liittyvää uutta tietoa ei toimitettu, minkä vuoksi edellä johdanto-osan 157–162 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan ja niiden perusteella katsotaan, että polkumyyntitullin asettamisen mahdolliset vaikutukset käyttäjien taloudelliseen tilanteeseen ovat todennäköisesti kaiken kaikkiaan vähäpätöiset.

5.   Yhteisön etua koskevat päätelmät

(164)

Huolimatta siitä, että markkinoilla on saatavilla pieniä ja yhä väheneviä määriä muista maista (toisin sanoen Etelä-Afrikasta ja Norjasta, kun on kyse vähähiilisestä piimangaanista) sekä sellaisilta toimittajilta, joihin ei kohdistu toimenpiteitä, tulevaa piimangaania Kiinan ja Kazakstanin ennen tullien käyttöönottoa veloittamia hintoja vastaavilla hinnoilla, voidaan yhteenvetona todeta, että Kiinasta ja Kazakstanista tulevaa tuontia koskevien toimenpiteiden käyttöönoton odotetaan antavan yhteisön tuotannonalalle – samoin kuin viidennelle yhteisön tuottajalle – tilaisuuden parantaa tilannettaan myyntimäärien, myyntihintojen ja markkinaosuuden kasvun myötä. Joitakin kielteisiä vaikutuksia saattaa ilmetä, kuten käyttäjien kustannusten kasvua siksi, että niiden on mahdollisesti tarpeen järjestää uusia tai vaihtoehtoisia toimituksia, mutta Kiinaa ja Kazakstania koskevien toimenpiteiden käyttöönoton yleisten käyttäjiin kohdistuvien vaikutusten katsotaan jäävän vähäisiksi. Edellä esitetyn perusteella päätellään, että pakottavia syitä toimenpiteiden käyttöönotosta luopumiselle ei tässä tapauksessa ole ja että toimenpiteiden käyttöönotto olisi yhteisön edun mukaista.

G.   LOPULLISET TOIMENPITEET

(165)

Polkumyyntitoimenpiteiden tason olisi oltava riittävä poistamaan polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko ylittämättä todettuja polkumyyntimarginaaleja. Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteiden olisi oltava sellaisia, että yhteisön tuotannonala voisi niiden ansiosta saada sellaisen myyntivoiton (ennen veroja), joka voitaisiin kohtuudella saada tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta.

(166)

Yhteisön tuotannonalan esittämän väitteen mukaan 8 prosenttia liikevaihdosta olisi asianmukaista tasoa oleva voittomarginaali, jonka sen voisi olettaa saavuttavan silloin, kun vahingollista polkumyyntiä ei esiinny. Asiaa tutkittiin ja todettiin, että väitetyn suuruisen voittomarginaalin avulla pääomainvestointi elpyisi suhteellisen lyhyessä ajassa. Tutkimus osoitti myös, että yhteisön tuotannonala itse yleensä teki pääomainvestointien poistot pidemmän ajan kuluessa. Tästä syystä katsotaan, että 5 prosentin voittomarginaali, joka vastaa aikaisempien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden perustana olleessa tutkimuksessa käytettyä marginaalia, on sopiva taso, jonka yhteisön tuotannonalan voitaisiin odottaa saavuttavan silloin, kun vahingollista polkumyyntiä ei esiinny.

(167)

Tarvittava hinnankorotus määritettiin sitten vertaamalla tuotelajeittain hinnan alittavuuden laskemista varten määritettyä painotettua keskimääräistä tuontihintaa yhteisön tuotannonalan markkinoillaan myymän samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vahinkoa aiheuttamaton hinta saatiin oikaisemalla yhteisön tuotannonalan myyntihintaa niin, että siinä otettiin huomioon edellä mainittu voittomarginaali. Tästä vertailusta johtuvat mahdolliset erot ilmaistiin tämän jälkeen prosentteina tuonnin CIF-kokonaisarvosta. Koska yhdellekään yhteistyössä toimineelle kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle ei myönnetty markkinatalouskohtelua eikä yksilöllistä kohtelua, Kiinaa varten määritettiin koko maata koskeva laskennallinen vahinkomarginaali Comext-tietokannasta saatujen hintatietojen perusteella.

(168)

Mainitun hintavertailun tuloksena saatiin seuraavat vahinkomarginaalit:

Ukraina: kaikki yritykset

1,6 %

OJSC Kazchrome

7,3 %

Kiina

8,2 %

(169)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti Kazakstanista ja Kiinasta peräisin olevan piimangaanin tuontia koskevat lopulliset polkumyyntitullit olisi otettava käyttöön alimpien polkumyynti- ja vahinkomarginaalien suuruisina alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Koska Ukrainan vahinkomarginaali on alle vähimmäistason, tutkimus olisi perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti lopetettava kyseisen maan osalta.

(170)

Näin ollen ja aiemmin johdanto-osan 165–169 kappaleessa esitettyjen syiden perusteella polkumyyntitullit olisi vahvistettava seuraavasti:

Maa

Yritys

Tulli

Kazakstan

Kaikki yritykset

6,5 %

Kiina

Kaikki yritykset

8,2 %

H.   SITOUMUKSET

(171)

Sen jälkeen kun olennaiset tosiasiat ja huomiot, joiden perusteella aiottiin suositella lopullisten polkumyyntitullien käyttöönottoa, oli annettu tiedoksi, kazakstanilainen vientiä harjoittava tuottaja tarjosi perusasetuksen 8 artiklan 1 kohdan mukaista hintasitoumusta. Tarkasteltavana olevan tuotteen hinnat ovat viime vuosina vaihdelleet huomattavasti, eikä sen vuoksi ole asianmukaista tehdä vahvistettua hintasitoumusta. Ongelman ratkaisemiseksi vientiä harjoittava tuottaja tarjoutui indeksoimaan vähimmäistuontihinnan tärkeimmän raaka-aineen eli mangaanimalmin hintaan. Tarkasteltavana olevan tuotteen hintavaihtelua ei kuitenkaan voida selittää tärkeimmän raaka-aineen hintavaihtelulla, joten vähimmäistuontihinnan indeksoiminen raaka-aineen hintaan ei ole mahdollista. Vientiä harjoittava tuottaja tarjoutui vaihtoehtoisesti myös indeksoimaan vähimmäistuontihinnan sen omien, tarkistetun tilinpäätöksen mukaisten tuotantokustannusten perusteella. Tätä toimintatapaa ei kuitenkaan voida hyväksyä, koska tuottajan kustannuskehitys ei välttämättä vastaa sen hintakehitystä. Lisäksi tällainen sitoumus katsotaan mahdottomaksi toteuttaa, sillä komission olisi erittäin vaikeaa seurata jatkuvasti kustannusten kehittymistä. Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että viejän tarjoamaa sitoumusta ei voida hyväksyä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Kiinan kansantasavallasta ja Kazakstanista peräisin olevan, CN-koodeihin 7202 30 00 ja ex 8111 00 11 (Taric-koodi 8111001110) luokiteltavan piimangaanin (ferropiimangaani mukaan luettuna) tuonnissa.

2.   Jäljempänä lueteltujen yritysten valmistamien 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettavat polkumyyntitullit ovat seuraavat:

Maa

Valmistaja

Tulli

Kazakstan

Kaikki yritykset

6,5 %

Kiina

Kaikki yritykset

8,2 %

3.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Päätetään Ukrainasta peräisin olevan piimangaanin tuontia koskeva menettely.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 4 päivänä joulukuuta 2007.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

F. TEIXEIRA DOS SANTOS


(1)  EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2117/2005 (EUVL L 340, 23.12.2005, s. 17).

(2)  EUVL C 214, 6.9.2006, s. 14.

(3)  EYVL L 62, 3.3.1998, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 154/2003 (EYVL L 25, 30.1.2003, s. 25).


5.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 317/32


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1421/2007,

annettu 4 päivänä joulukuuta 2007,

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmien ja vihannesten tuontijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä joulukuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 3223/94 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 3223/94 4 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä joulukuuta 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 4 päivänä joulukuuta 2007.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL L 337, 24.12.1994, s. 66. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 756/2007 (EUVL L 172, 30.6.2007, s. 41).


LIITE

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi 4 päivänä joulukuuta 2007 annettuun komission asetukseen

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmannen maan koodi (1)

Tuonnin kiinteä arvo

0702 00 00

IL

114,0

MA

63,5

SY

68,2

TR

97,5

ZZ

85,8

0707 00 05

JO

196,3

MA

52,5

TR

80,2

ZZ

109,7

0709 90 70

MA

57,9

TR

82,6

ZZ

70,3

0709 90 80

EG

301,9

ZZ

301,9

0805 10 20

AR

28,9

AU

15,0

SZ

38,2

TR

50,7

ZA

40,1

ZW

17,7

ZZ

31,8

0805 20 10

MA

66,5

ZZ

66,5

0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90

CN

62,5

HR

21,2

IL

66,9

TR

81,9

UY

95,3

ZZ

65,6

0805 50 10

EG

61,3

TR

102,4

ZA

104,9

ZZ

89,5

0808 10 80

AR

87,7

CA

87,3

CL

86,0

CN

78,9

MK

31,5

US

83,6

ZA

95,7

ZZ

78,7

0808 20 50

AR

71,1

CN

45,5

TR

141,1

ZZ

85,9


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


5.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 317/34


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1422/2007,

annettu 4 päivänä joulukuuta 2007,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyihin sovellettavien kynnysarvojen osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY (1) ja erityisesti sen 69 artiklan,

ottaa huomioon julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY (2) ja erityisesti sen 78 artiklan,

on kuullut julkisia hankintoja käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa (1986–1994) laadittujen sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa 22 päivänä joulukuuta 1994 tehdyllä päätöksellä 94/800/EY (3) julkisia hankintoja koskevan sopimuksen, jäljempänä ’julkisia hankintoja koskeva sopimus’. Julkisia hankintoja koskevaa sopimusta olisi sovellettava kaikissa hankintasopimuksissa, joiden arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin sopimuksessa vahvistetut määrät, jäljempänä ’kynnysarvot’, jotka ilmaistaan erityisnosto-oikeuksina.

(2)

Yksi direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY tavoitteista on se, että hankintayksiköt ja hankintaviranomaiset, jotka soveltavat kyseisiä direktiivejä, voivat samanaikaisesti noudattaa julkisia hankintoja koskevassa sopimuksessa olevia velvoitteita. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi julkisille hankinnoille, jotka kuuluvat julkisia hankintoja koskevan sopimuksen soveltamisalaan, kyseisissä direktiiveissä vahvistetut kynnysarvot olisi yhdenmukaistettava sen varmistamiseksi, että ne vastaavat julkisia hankintoja koskevassa sopimuksessa vahvistettujen kynnysarvojen euromääräisiä vasta-arvoja pyöristettynä alaspäin lähimpään tuhanteen euroon.

(3)

Johdonmukaisuuden vuoksi on aiheellista yhdenmukaistaa myös direktiiveissä 2004/17/EY ja 2004/18/EY olevat kynnysarvot, jotka eivät kuulu julkisia hankintoja koskevan sopimuksen soveltamisalaan.

(4)

Sen vuoksi direktiivejä 2004/17/EY ja 2004/18/EY olisi muutettava,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 2004/17/EY seuraavasti:

1.

Muutetaan 16 artikla seuraavasti:

a)

korvataan a alakohdassa ilmaisu ”422 000 euroa” ilmaisulla ”412 000 euroa”,

b)

korvataan b alakohdassa ilmaisu ”5 278 000 euroa” ilmaisulla ”5 150 000 euroa”.

2.

Muutetaan 61 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdassa ilmaisu ”422 000 euroa” ilmaisulla ”412 000 euroa”,

b)

korvataan 2 kohdassa ilmaisu ”422 000 euroa” ilmaisulla ”412 000 euroa”.

2 artikla

Muutetaan direktiivi 2004/18/EY seuraavasti:

1.

Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

a)

korvataan a alakohdassa ilmaisu ”137 000 euroa” ilmaisulla ”133 000 euroa”,

b)

korvataan b alakohdassa ilmaisu ”211 000 euroa” ilmaisulla ”206 000 euroa”,

c)

korvataan c alakohdassa ilmaisu ”5 278 000 euroa” ilmaisulla ”5 150 000 euroa”.

2.

Muutetaan 8 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:

a)

korvataan a alakohdassa ilmaisu ”5 278 000 euroa” ilmaisulla ”5 150 000 euroa”,

b)

korvataan b alakohdassa ilmaisu ”211 000 euroa” ilmaisulla ”206 000 euroa”.

3.

Korvataan 56 artiklassa ilmaisu ”5 278 000 euroa” ilmaisulla ”5 150 000 euroa”.

4.

Korvataan 63 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa ilmaisu ”5 278 000 euroa” ilmaisulla ”5 150 000 euroa”.

5.

Muutetaan 67 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a)

korvataan a alakohdassa ilmaisu ”137 000 euroa” ilmaisulla ”133 000 euroa”,

b)

korvataan b alakohdassa ilmaisu ”211 000 euroa” ilmaisulla ”206 000 euroa”,

c)

korvataan c alakohdassa ilmaisu ”211 000 euroa” ilmaisulla ”206 000 euroa”.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 4 päivänä joulukuuta 2007.

Komission puolesta

Charlie McCREEVY

Komission jäsen


(1)  EUVL L 134, 30.4.2004, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston direktiivillä 2006/97/EY (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 107).

(2)  EUVL L 134, 30.4.2004, s. 114. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2006/97/EY.

(3)  EYVL L 336, 23.12.1994, s. 1.


5.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 317/36


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1423/2007,

annettu 4 päivänä joulukuuta 2007,

maataloustuotteiden tuonti-, vienti- ja ennakkovahvistustodistusmenettelyn soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 1291/2000 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon viljan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan sekä maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annettujen muiden asetusten vastaavat artiklat,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1291/2000 (2) 19 artiklassa säädetään mahdollisuudesta myöntää sähköisiä tuonti- ja vientitodistuksia.

(2)

Kokemus on osoittanut, että tuonti- ja vientitoimien tehostamiseksi 25 artiklan säännöksiä voitaisiin parantaa sen ilmaisemiseksi selkeästi, että jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat säilyttää ja hallinnoida todistuksia sähköisessä muodossa sen sijaan, että ne myönnetään tuojalle tai viejälle, ja että jos vientiä koskevat tiedot on merkitty todistukseen ja toimitettu todistuksen myöntävälle viranomaiselle sähköisesti, myös merkinnät sähköiseen vientitodistukseen sekä sen vahvistaminen voidaan tehdä sähköisesti.

(3)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1291/2000 olisi muutettava.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kaikkien asianomaisten hallintokomiteoiden lausuntojen mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1291/2000 25 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Sen estämättä, mitä 24 artiklassa säädetään, jäsenvaltio voi hyväksyä, että

a)

todistus jätetään todistuksen myöntävälle virastolle tai tuen maksamisesta vastaavalle viranomaiselle;

b)

jos 19 artiklaa sovelletaan, todistus tallennetaan todistuksen myöntävän viraston tai tuen maksamisesta vastaavan viranomaisen tietokantaan.”;

b)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Jäsenvaltio päättää toimivaltaisen viranomaisen, jolla on oikeus tehdä merkinnät ja vahvistaa todistus.

Todistus katsotaan kuitenkin myönnetyksi ja vahvistetuksi myös silloin, kun

a)

on olemassa tietokoneella tuotettu asiakirja, jossa viedyt määrät eritellään; tämä asiakirja on liitettävä todistukseen ja arkistoitava yhdessä sen kanssa;

b)

vientimäärät on merkitty asianomaisen jäsenvaltion viralliseen sähköiseen tietokantaan, ja kyseisen tiedon ja sähköisen todistuksen välillä on linkki; jäsenvaltiot voivat päättää arkistoida kyseiset tiedot käyttämällä sähköisten asiakirjojen paperiversioita.

Merkintöjen tekemisen ajankohtana pidetään 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamispäivää.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 4 päivänä joulukuuta 2007.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 735/2007 (EUVL L 169, 29.6.2007, s. 6).

(2)  EYVL L 152, 24.6.2000, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2006 (EUVL L 365, 21.12.2006, s. 52).


5.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 317/38


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1424/2007,

annettu 4 päivänä joulukuuta 2007,

merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön tehdyn neuvoston päätöksen 2001/822/EY täytäntöönpanosta annetun komission asetuksen (EY) N:o 2304/2002 muuttamisesta ja kymmenennen EKR:n alustavien määrärahojen kohdentamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön 27 päivänä marraskuuta 2001 tehdyn neuvoston päätöksen 2001/822/EY (1) (päätös merentakaisten alueiden assosiaatiosta), ja erityisesti sen 23 artiklan,

ottaa huomioon merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön tehdyn neuvoston päätöksen 2001/822/EY (päätös merentakaisten alueiden assosiaatiosta) täytäntöönpanosta 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2304/2002 (2),

ottaa huomioon neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen vuosia 2008–2013 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvan yhteisön avun rahoituksesta AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämisestä EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille (3), jäljempänä ’kymmenettä EKR:a koskeva sisäinen sopimus’,

ottaa huomioon kymmenenteen EKR:on sovellettavan varainhoitoasetuksen (4),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Merentakaisten alueiden assosiaatiopäätöksen 23 artiklan nojalla annettuja asetuksen (EY) N:o 2304/2002 säännöksiä olisi muutettava kymmenennen Euroopan kehitysrahaston, jäljempänä ’kymmenes EKR’, perustamisen johdosta niin, että ne vastaavat kyseiseen päätökseen tehtyjä muutoksia. Ne olisi myös saatettava Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen sopimuksen (AKT–EY-kumppanuussopimus) (5) liitteeseen IV sisältyvien vastaavien tarkistettujen artiklojen mukaisiksi.

(2)

Kunkin merentakaisen maan ja alueen, jäljempänä ’MMA:t’, erityiset tarpeet, valmiudet ja rajoitukset huomioon ottaen kymmenennen EKR:n rahoitustuki olisi annettava MMA:ille talousarviotukena edellyttäen, että ne hallinnoivat julkisia menojaan riittävän avoimesti, vastuullisesti ja tuloksellisesti. Lisäksi MMA:iden julkisten hankintamenettelyjen olisi vastattava kymmenennen EKR:n varainhoitoasetuksen avoimuusvaatimuksia. Yhdeksännestä EKR:sta saatujen kokemusten perusteella kymmenennen EKR:n rahoitustukea olisi myönnettävä hankkeisiin tai ohjelmiin ainoastaan poikkeustapauksissa eli silloin kun talousarviotuen edellytykset eivät täyty.

(3)

Ennen yhtenäisten ohjelma-asiakirjojen hyväksymistä olisi tarkastettava, että ne sisältävät kaikki tiedot, joita komissio tarvitsee voidakseen tehdä merentakaisten alueiden assosiaatiopäätöksen 20 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun rahoituspäätöksen.

(4)

Merentakaisten alueiden assosiaatiopäätöksen liitteessä II Aa olevan 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti yhtenäisissä ohjelma-asiakirjoissa olisi tarvittaessa kiinnitettävä erityistä huomiota toimiin, joilla pyritään lujittamaan edunsaaja-MMA:iden hallintotapaa ja niiden institutionaalisia valmiuksia, sekä suunniteltujen toimien todennäköiseen toteuttamisaikatauluun etenkin julkiseen talouteen ja verotukseen liittyvien ja oikeudellisten kysymysten osalta.

(5)

Kymmenennen EKR:n määrärahoja koskevaa ohjelmasuunnittelua varten olisi annettava alueellista yhteistyötä ja yhdentymistä tukevat säännökset, jotta voitaisiin parantaa MMA:iden kykyä vastata haasteisiin, joita niiden asema pieninä saarimikrotalouksina merkitsee, esimerkiksi alueellisia katastrofivalmiuksia kehittämällä ja katastrofien vaikutusten lieventämiseen tähtäävillä aloitteilla. Tässä yhteydessä olisi varmistettava koordinointi erityisesti alueelliseen yhteistyöhön ja yhdentymiseen kohdennettavan tuen ja MMA:iden tasolla kohdennettavan tuen välillä. Lisäksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota MMA:iden, AKT-valtioiden ja – koordinoidusti yhteisön muiden rahoitusvälineiden kanssa – perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen syrjäisimpien alueiden väliseen yhteistyöhön.

(6)

MMA:ille kymmenennestä EKR:sta alustavasti kohdennettavista määristä olisi päätettävä merentakaisten alueiden assosiaatiopäätöksen liitteessä II Aa olevan 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyistä toimenpiteistä on kuultu MMA:ita.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat merentakaisten alueiden assosiaatiopäätöksen 24 artiklalla perustetun EKR–MMA-komitean lausunnon mukaisia,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 2304/2002 seuraavasti:

1.

Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa säädetään Euroopan yhteisön merentakaisille maille ja alueille (MMA:t) antaman ja komission kymmenennen Euroopan kehitysrahaston (EKR) kautta hallinnoiman rahoitusavun ohjelmasuunnittelusta, täytäntöönpanosta ja valvonnasta merentakaisten alueiden assosiaatiopäätöksen ja kymmenenteen EKR:oon sovellettavan varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti.”

2.

Korvataan 3 artikla seuraavasti:

”3 artikla

Maantieteellinen ohjelmasuunnittelu

Sellaisten toimenpiteiden, jotka rahoitetaan kymmenennestä EKR:sta merentakaisten alueiden assosiaatiopäätöksen puitteissa tuella, jota ei makseta takaisin, ohjelmasuunnittelu toteutetaan mahdollisimman pian kymmenennen EKR:n perustamisesta tehdyn sisäisen sopimuksen voimaantulon jälkeen hyväksymällä yhtenäinen ohjelma-asiakirja (ohjelma-asiakirja), joka on tämän asetuksen liitteenä olevan mallin mukainen.”

3.

Korvataan 4 artikla seuraavasti:

”4 artikla

Ohjelma-asiakirjan valmistelu

1.   MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset valmistelevat ehdotuksen ohjelma-asiakirjaksi kuultuaan kehitysprosessin toimijoita mahdollisimman laajasti ja käyttäen hyväkseen saatuja kokemuksia ja parhaita käytänteitä.

Kunkin ehdotetun ohjelma-asiakirjan on sovelluttava asianomaisen MMA:n tarpeisiin ja erityisolosuhteisiin. Siinä määritellään seurattavat tulosindikaattorit ja edistetään vastuun ottamista yhteistyöohjelmista paikallistasolla.

2.   Ohjelma-asiakirjaehdotuksesta vaihdetaan näkemyksiä MMA:n, asianomaisen jäsenvaltion ja komission välillä, tarvittaessa asianomaisen lähetystön kautta.

MMA toimittaa kaikki tarvittavat tiedot, mukaan luettuina toteutettavuustutkimusten tulokset, jotta komissio voi arvioida ohjelma-asiakirjan luonnosta mahdollisimman tehokkaasti.

3.   Rahoitusapu kohdennetaan kymmenennestä EKR:sta normaalisti talousarviotukena, mistä voidaan poiketa vain asianmukaisesti perustelluissa poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Ohjelma-asiakirjassa esitetään toimenpiteet, joilla voidaan luoda edellytykset talousarviotuelle, jos nämä edellytykset eivät muutoin täyty.

Kaikki eroavuudet MMA:n oman analyysin ja Euroopan yhteisön analyysin välillä kirjataan.”

4.

Korvataan 5 artikla seuraavasti:

”5 artikla

Komission arvio ohjelma-asiakirjasta

Komissio arvioi ehdotuksen ohjelma-asiakirjaksi päättääkseen, sisältääkö se kaikki tarvittavat osat ja onko se merentakaisten alueiden assosiaatiopäätöksen ja tämän asetuksen sekä aiheeseen liittyvien yhteisön politiikkojen tavoitteiden mukainen.

Komissio arvioi ohjelma-asiakirjaehdotuksen päättääkseen myös siitä, sisältääkö se kaikki tarvittavat osat, jotta komissio voi tehdä merentakaisten alueiden assosiaatiopäätöksen 20 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun rahoituspäätöksen.

Komissio ilmoittaa Euroopan investointipankille otettuaan luonnoksen vastaan.

Rajoittamatta 4 artiklan 3 kohdan soveltamista komissio päättää, onko kymmenennen EKR:n rahoitusapu annettava talousarviotukena, jolloin arvioidaan etukäteen julkisen varainhoidon avoimuus, vastuullisuus ja tehokkuus sekä julkisten hankintojen avoimuus kymmenenteen EKR:oon sovellettavan varainhoitoasetuksen vaatimusten mukaisesti, vai onko se tukea ohjelmille ja hankkeille.”

5.

Korvataan 6 artikla seuraavasti:

”6 artikla

Alueohjelmat

1.   Asetuksen 3–5 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin rahoitusapuun, jolla tuetaan alueellista yhteistyötä ja yhdentymistä merentakaisten alueiden assosiaatiopäätöksen liitteessä II Aa olevan 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Ehdotuksia arvioidessaan komissio ottaa erityisesti huomioon vaikutukset, joita ehdotuksella oletettavasti olisi edunsaaja-MMA:n yhdentymiseen siihen alueeseen, johon se kuuluu.

Koordinointi maantieteellisen tason ohjelmien sekä AKT-maiden ja/tai perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen syrjäisimpien alueiden kanssa toteutettavien ohjelmien välillä olisi varmistettava mahdollisimman hyvin. Tässä yhteydessä voidaan määritellä painopisteet ja erityisresurssit AKT-maiden ja/tai syrjäisimpien alueiden kanssa tehtävän yhteistyön lujittamista varten sekä yhteisen edun mukaisten toimien määrittelyssä ja valinnan koordinoinnissa käytettävät yksityiskohtaiset säännöt.

Menoihin sitoutumista edeltää komission rahoituspäätös, joka kattaa tuen hankkeille ja ohjelmille.

2.   Tarpeellisen mittakaavan saavuttamiseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi alueellisia ja maantieteellisiä varoja voidaan yhdistää sellaisten alueohjelmien rahoittamiseksi, joihin sisältyy erityinen maantieteellinen osuus.

3.   Asetuksen 8 artiklaa ja 16–30 artiklaa sovelletaan alueohjelmiin soveltuvin osin.”

6.

Korvataan 7 artikla seuraavasti:

”7 artikla

Varauksen käyttö

1.   Komissio kohdentaa B-varauksesta määrärahoja merentakaisten alueiden assosiaatiopäätöksen liitteessä II Aa olevan 3 artiklan 4 kohdan b alakohdassa mainittuihin tarkoituksiin tämän asetuksen 22 artiklassa tarkoitetun väliarvioinnin perusteella. Komissio muuttaa jo kohdennettuja alustavia määriä vastaavasti ja ilmoittaa MMA:ille ja jäsenvaltioille uusia rahoitusosuuksia koskevista päätöksistään.

2.   Merentakaisten alueiden assosiaatiopäätöksen 28 artiklassa ja liitteessä II D säädetyn rahoituksen saamiseksi MMA:n, joka pitää itseään tukikelpoisena tuota rahoitusta saamaan, on jätettävä komission lomakkeelle asianmukaisesti täytetty hakemus, joka sisältää kaikki arviointia varten tarvittavat tiedot.

Hakemus on jätettävä komissiolle viimeistään sitä vuotta, jota lisätuen tarve koskee, seuraavan vuoden lopussa.

Komissio ilmoittaa MMA:lle päätöksestään mahdollisimman nopeasti.”

7.

Korvataan 8 artikla seuraavasti:

”8 artikla

Sitoumukset

1.   Komissio tekee sitoumuksen MMA:lle annettavasta rahoitusavusta EKR:oon sovellettavan varainhoitoasetuksen mukaisesti.

2.   Ohjelma-asiakirjan soveltamisalalla menoihin sitoutumista edeltää komission rahoituspäätös, joka kattaa talousarviotuen tai tuen hankkeille ja ohjelmille, mistä voidaan poiketa vain asianmukaisesti perustelluissa poikkeuksellisissa olosuhteissa.

3.   Ohjelma-asiakirjan soveltamisalan ulkopuolella komissio tekee merentakaisten alueiden assosiaatiopäätöksen liitteessä II Aa olevan 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti varattuun kohdentamattomaan B-varaukseen liittyvistä menoista sitoumuksen ja panee sen täytäntöön kymmenenteen EKR:oon sovellettavan varainhoitoasetuksen mukaisesti.”

8.

Korvataan 9 artikla seuraavasti:

”9 artikla

Maksuasiamiehet

Maksuasiamiehinä toimivat MMA:ssa toimivat rahoituslaitokset, joissa komissio avaa tilin kymmenenteen EKR:oon sovellettavan varainhoitoasetuksen mukaisesti MMA:n kanssa tehtävän yhteistyön täytäntöönpanemiseksi.

Maksuasiamiehille yhteisössä talletetuista varoista maksetaan korkoa.

Maksuasiamiehet eivät saa palkkiota palveluistaan, eikä talletetuista varoista makseta korkoa.”

9.

Korvataan 10 artikla seuraavasti:

”10 artikla

Sopimuksia koskevat yleiset määräykset

1.   Sopimusten myöntämistä koskevat menettelytavat ilmoitetaan rahoitussopimuksissa.

2.   Kun rahoitusapua myönnetään talousarviotukena, sovelletaan kyseisen MMA:n julkisten hankintojen menettelytapoja.

3.   Kaikissa muissa tapauksissa sopimukset myönnetään kymmenenteen EKR:oon sovellettavan varainhoitoasetuksen asianomaisten säännösten mukaisesti.”

10.

Korvataan 13 artikla seuraavasti:

”13 artikla

Lähetystöt

1.   Kun lähetystö edustaa komissiota lähetystön päällikön johdolla, se ilmoittaa siitä asianomaiselle MMA:lle. Näissä tapauksissa sovelletaan kymmenenteen EKR:oon sovellettavan varainhoitoasetuksen säännöksiä edelleenvaltuutetuista tulojen ja menojen hyväksyjistä ja tilinpitäjistä.

2.   Lähetystön päällikkö on asianomaisessa MMA:ssa ensisijainen yhteyshenkilö yhteistyön eri osapuoliin nähden. Hän työskentelee tiiviisti yhdessä tulojen ja menojen paikallisen hyväksyjän kanssa.

3.   Lähetystön päälliköllä on oltava tarvittavat ohjeet ja valtuudet kaikkien tämän asetuksen mukaisten toimien helpottamiseksi ja jouduttamiseksi.

4.   Lähetystön päällikkö tiedottaa säännöllisesti MMA:n viranomaisille yhteisön toimista, jotka voivat liittyä suoraan yhteisön ja kyseisen MMA:n väliseen yhteistyöhön.”

11.

Korvataan 14 artikla seuraavasti:

”14 artikla

Tulojen ja menojen paikallinen hyväksyjä

1.   Kunkin MMA:n hallitus nimeää tulojen ja menojen paikallisen hyväksyjän edustamaan itseään kaikissa komission ja EIP:n hallinnoiman EKR:n varoista rahoitettavissa toimenpiteissä. Tulojen ja menojen paikallinen hyväksyjä nimeää yhden tai useamman tulojen ja menojen paikallisen hyväksyjän varahenkilön, joka hoitaa hänen tehtäviään hänen ollessaan estynyt, ja ilmoittaa kyseisistä nimityksistä komissiolle. Jos institutionaalista toimintakykyä ja moitteetonta varainhoitoa koskevat edellytykset täyttyvät, tulojen ja menojen paikallinen hyväksyjä voi siirtää asianomaisten ohjelmien ja hankkeiden toteuttamiseen liittyviä tehtäviään asiasta vastaavalle MMA:n hallintoelimelle. Tulojen ja menojen paikallinen hyväksyjä ilmoittaa kaikista tehtävien siirroista komissiolle.

Jos komissio saa tietää, että EKR:n varojen hallinnointimenettelyihin liittyy ongelmia, se ottaa tulojen ja menojen paikallisen hyväksyjän kanssa yhteyttä tarvittaviin tahoihin asian korjaamiseksi ja toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet.

Tulojen ja menojen paikallinen hyväksyjä on taloudellisesti vastuussa ainoastaan hänelle annetuista toimeenpanotehtävistä.

Jos EKR:n varoja hallinnoidaan keskitetysti ja jos komissio antaa tulojen ja menojen paikalliselle hyväksyjälle lisävaltuudet, tämä

a)

vastaa yhteistyön toteutuksen koordinoinnista, ohjelmasuunnittelusta, säännöllisestä seurannasta, vuosi-, väli- ja loppuarvioinnista sekä tarvittaessa koordinoinnista avunantajien kanssa;

b)

vastaa tiiviissä yhteistyössä komission kanssa hankkeiden ja ohjelmien valmistelusta, esittämisestä ja arvioinnista;

c)

laatii asiakirjat tarjouspyyntöjä ja tarvittaessa ehdotuspyyntöjä varten;

d)

toimittaa tarjouspyyntöasiakirjat ja tarvittaessa ehdotuspyyntöasiakirjat komissiolle hyväksyttäviksi ennen tarjouspyynnön ja tarvittaessa ehdotuspyynnön käynnistämistä;

e)

käynnistää tarjouskilpailut ja tarvittaessa ehdotuspyynnöt tiiviissä yhteistyössä komission kanssa;

f)

ottaa vastaan tarjoukset ja tarvittaessa ehdotukset ja toimittaa komissiolle jäljennökset tarjouksista; johtaa tarjousten avaamista ja päättää niiden käsittelyn tuloksista niiden voimassaoloaikana ottaen huomioon sopimusten hyväksymiseen tarvittavan ajan;

g)

kutsuu komission tarjousten ja tarvittaessa ehdotusten avaamistilaisuuteen ja ilmoittaa komissiolle tarjousten ja ehdotusten käsittelyn tuloksista sopimusten ja avustusten myöntämistä koskevien ehdotusten hyväksymistä varten;

h)

toimittaa sopimukset ja työsuunnitelmat sekä niiden mahdolliset liitteet komissiolle hyväksyttäviksi;

i)

allekirjoittaa komission hyväksymät sopimukset ja niiden liitteet;

j)

hyväksyy ja valtuuttaa menot hänelle osoitettujen varojen puitteissa; ja

k)

tekee toimien täytäntöönpanon aikana mahdollisesti tarvittavat mukautukset sen varmistamiseksi, että hyväksyttyjen ohjelmien tai hankkeiden toteutus on taloudellisesti ja teknisesti asianmukaista.

2.   Tulojen ja menojen paikallinen hyväksyjä päättää toimien täytäntöönpanon aikana seuraavista asioista ja antaa kyseiset päätökset komission tiedoksi:

a)

ohjelmiin ja hankkeisiin tehtävät tekniset mukautukset ja muutokset yksityiskohtia koskevissa asioissa, kunhan ne eivät vaikuta hyväksyttyyn tekniseen ratkaisuun vaan pysyvät varainhoitoasetuksessa säädetyn mukautusvarauman rajoissa;

b)

moniosaisten ohjelmien tai hankkeiden toteutuspaikan muutokset, jos ne ovat perusteltuja teknisistä, taloudellisista tai sosiaalisista syistä;

c)

viivästyssakkojen käyttöönotto tai niistä vapauttaminen;

d)

vastuuvapauden myöntäminen takaajille;

e)

tuotteiden hankkiminen paikallisilta markkinoilta niiden alkuperästä riippumatta;

f)

sellaisten rakennusvälineiden ja -koneiden käyttö, jotka eivät ole peräisin MMA:ista, jäsenvaltioista tai AKT-valtioista edellyttäen, että vastaavia välineitä ja koneita ei valmisteta MMA:issa, yhteisössä tai AKT-valtioissa;

g)

alihankinta;

h)

lopullinen hyväksyminen sillä edellytyksellä, että komissio on läsnä tilapäisessä hyväksymisessä, hyväksyy asiaa koskevan pöytäkirjan ja soveltuvissa tapauksissa on läsnä lopullisessa hyväksymisessä erityisesti silloin, kun tilapäisessä hyväksymisessä tehtyjen varausten laajuus edellyttää huomattavaa lisätyötä; ja

i)

konsulttien ja muiden teknisen avun asiantuntijoiden palkkaaminen.

3.   Lisäksi tulojen ja menojen paikallinen hyväksyjä

a)

laatii vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen ja toimittaa sen seurantakomitean hyväksynnän jälkeen komissiolle;

b)

tekee 22 artiklassa tarkoitetun väliarvioinnin;

c)

varmistaa, että EKR:n ohjelmien hallintoon ja toteutukseen osallistuvien elinten kirjanpitojärjestelmät ovat erilliset tai että niillä on asianmukainen kirjanpitokoodi kaikille apuun liittyville tilitapahtumille; ja

d)

toteuttaa tarvittavat toimenpiteet 16, 19, 24 ja 30 artiklan täytäntöönpanon varmistamiseksi.

4.   Kun 21 artiklassa tarkoitettu vuotuinen täytäntöönpanokertomus on toimitettu, komissio ja tulojen ja menojen paikallinen hyväksyjä tarkastelevat kuluneen vuoden tärkeimpiä saavutuksia.

Tämän tarkastelun jälkeen komissio voi esittää huomautuksia tulojen ja menojen paikalliselle hyväksyjälle. Tulojen ja menojen paikallinen hyväksyjä ilmoittaa komissiolle kaikista toimista, joita näiden huomautusten perusteella on toteutettu. Kun komissio katsoo asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, että nämä toimenpiteet ovat riittämättömiä, se voi antaa MMA:lle ja tulojen ja menojen paikalliselle hyväksyjälle suosituksia muutoksista, joiden tarkoituksena on valvonta- ja hallintojärjestelyjen tehokkuuden parantaminen, perustellen nämä suositukset.

Saatuaan tällaisia suosituksia tulojen ja menojen paikallinen hyväksyjä antaa selvityksen toimista, joita on toteutettu valvonta- ja hallintojärjestelyjen parantamiseksi, tai selittää, miksei toimia ole toteutettu.”

12.

Korvataan 22 artikla seuraavasti:

”22 artikla

Väliarviointi

1.   Ohjelma-asiakirjan alustavien tulosten, niiden merkityksellisyyden ja tavoitteiden saavuttamisen laajuuden tarkastelemiseksi järjestetään väliarviointi.

Siinä arvioidaan myös varainkäyttöä sekä seuranta- ja täytäntöönpanotoimia.

2.   Väliarviointi tehdään komission vastuulla ja yhteistyössä tulojen ja menojen paikallisen hyväksyjän ja asianomaisen jäsenvaltion kanssa.

Väliarviointi tehdään pääsääntöisesti 30–42 kuukauden kuluttua kymmenennen EKR:n perustamisesta tehdyn sisäisen sopimuksen voimaantulosta.

Ohjelma-asiakirjassa voidaan määrätä muusta määräajasta erityisesti talousarviotuen käyttöä varten valittujen indikaattoreiden osalta.

Väliarvioinnin tekee riippumaton arvioija ja sen tulos toimitetaan ensin seurantakomitealle ja sitten komissiolle.

3.   Komissio tarkastelee väliarvioinnin merkityksellisyyttä ja laatua ohjelma-asiakirjassa määriteltyjen perusteiden nojalla, mukaan luettuna EKR:n rahoitusosuuteen liittyvät perusteet.”

13.

Korvataan 27 artikla seuraavasti:

”27 artikla

EKR:n osuuksien mukauttaminen

Valvonnan, tarkastuksen ja arviointien tulosten perusteella ja ottaen huomioon seurantakomitean huomiot komissio voi tarkistaa alkuperäisen ohjelma-asiakirjan määriä ja ehtoja omasta aloitteestaan tai asianomaisen MMA:n ehdotuksesta kyseisen MMA:n senhetkisten tarpeiden ja suorituskyvyn mukaisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon uusimmat kyseisen MMA:n osalta käytettävissä olevat tilastotiedot.

Mukauttaminen tehdään tavallisesti 22 artiklassa tarkoitetun väliarvioinnin yhteydessä, tai väärinkäytösten tapauksessa mahdollisimman pikaisesti, merentakaisten alueiden assosiaatiopäätöksen 24 artiklassa määrätyn menettelytavan mukaisesti.”

14.

Korvataan 29 artikla seuraavasti:

”29 artikla

Perintä ja takaisinmaksu

1.   Kaikki komissiolle takaisin maksettavat varat on maksettava määräajassa, joka on ilmoitettu kymmenenteen EKR:oon sovellettavan varainhoitoasetuksen mukaisesti laaditussa perintämääräyksessä. Tämä eräpäivä on määräyksen antamista seuraavan toisen kuukauden viimeinen päivä.

2.   Takaisinmaksun viivästyessä on aina maksettava viivästyskorkoa 1 kohdassa tarkoitetun eräpäivän ja tosiasiallisen maksupäivän väliseltä ajalta. Korkoprosentti on puolitoista prosenttiyksikköä korkeampi kuin Euroopan keskuspankin tärkeimpiin jälleenrahoitustoimiinsa soveltama korko sen kuukauden, johon eräpäivä ajoittuu, ensimmäisenä työpäivänä.

3.   Tulojen ja menojen paikallinen hyväksyjä pitää kirjaa yhteisön avusta jo suoritetuista maksuista takaisinperittävistä varoista ja varmistaa, että ne peritään takaisin ilman aiheettomia viivästyksiä.

Edunsaajan on maksettava takaisin kaikki takaisinperittävät varat sekä viivästyneen maksun korot vähentämällä ne seuraavasta menoselvityksestään ja komissiolle osoitetusta maksupyynnöstä tai, jos tämä ei riitä, maksamalla määrä takaisin Euroopan yhteisölle.

Tulojen ja menojen paikallinen hyväksyjä lähettää komissiolle kerran vuodessa ilmoituksen sillä hetkellä perintää odottavista varoista perintämenettelyn aloitusvuoden mukaisesti luetteloituina.”

15.

Korvataan liite uudella liitteellä, jonka teksti on tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Merentakaisten alueiden assosiaatiopäätöksen liitteessä II Aa olevan 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kymmenennen EKR:n alustavat määrät ovat seuraavat:

(milj. euroa)

MMA

Kymmenennen EKR:n alustava määräraha

Uusi-Kaledonia

19,81

Ranskan Polynesia

19,79

Wallis ja Futuna

16,49

Mayotte

22,92

Saint-Pierre ja Miquelon

20,74

Aruba

8,88

Alankomaiden Antillit

24

Falklandinsaaret

4,13

Turks- ja Caicossaaret

11,85

Anguilla

11,7

Montserrat

15,66

Saint Helena, Ascension, Tristan da Cunha

16,63

Pitcairnsaaret

2,4

Alueellinen yhteistyö ja yhdentyminen

40

Kohdentamaton B-varaus

15

3 artikla

Tämä asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus tulee voimaan kymmenennen EKR:n perustamisesta tehdyn sisäisen sopimuksen voimaantulopäivänä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 4 päivänä joulukuuta 2007.

Komission puolesta

Louis MICHEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 314, 30.11.2001, s. 1. Päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2007/249/EY (EUVL L 109, 26.4.2007, s. 33).

(2)  EYVL L 348, 21.12.2002, s. 82.

(3)  EUVL L 247, 9.9.2006, s. 32.

(4)  Ei vielä julkaistu – KOM(2007) 410 lopullinen, 16.7.2007.

(5)  EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3. Sopimus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna AKT–EY-ministerineuvoston päätöksellä N:o 1/2006 (EUVL L 247, 9.9.2006, s. 22).


LIITE

”LIITE

VAKIORAKENNE MERENTAKAISTEN MAIDEN JA ALUEIDEN YHTENÄISILLE OHJELMA-ASIAKIRJOILLE KYMMENENNEN EKR:N YHTEYDESSÄ

Ohjelma-asiakirjan pituus (tiivistelmä ja luvut 1–6 mukaan luettuina) saa olla enintään 15 sivua (Word Count). Tämä sivumäärä ei sisällä liitteitä.

OSA A:   YHTEISTYÖSTRATEGIA

Tiivistelmä

Ohjelma-asiakirjan alussa on puolen sivun mittainen tiivistelmä, jossa esitetään MMA:n suurimmat poliittiset, institutionaaliset, taloudelliset, sosiaaliset sekä ympäristökysymyksiin liittyvät keskipitkän ja pitkän aikavälin haasteet, ohjelma-asiakirjan pääasiallinen tavoite, tärkeimmät painopistealan valintaan vaikuttaneet syyt sekä varojen jakautuminen.

1. luku:   EY:n kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteet

Tässä luvussa esitetään selkeästi EY:n kehitysyhteistyön yleistavoitteet sellaisina kuin ne on määritelty EY:n perustamissopimuksessa, merentakaisten alueiden assosiaatiopäätöksessä, sisäisessä sopimuksessa sekä kehitysyhteistyöpolitiikasta hiljattain annetussa EY:n julkilausumassa.

2. luku:   Poliittisen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen sekä ympäristön tilan arviointi

Tässä luvussa olisi tarkasteltava keskeisiä sisäpoliittisia kehityssuuntia/kysymyksiä sekä ulkosuhteisiin liittyviä olennaisia seikkoja, esimerkiksi poliittista tilannetta, kauppaan liittyviä näkökohtia, taloudellista ja sosiaalista tilannetta, ympäristönäkökohtia sekä nykyisten toimintalinjojen kestävyyttä ja keskipitkän aikavälin haasteita.

Tarkastelun olisi oltava analyyttinen, ei pelkästään kuvaileva. Analyysin olisi perustuttava vuoropuheluun, ja se olisi tehtävä tiiviissä yhteistyössä mahdollisten muiden avunantajien kanssa ja myös valtiosta riippumattomien toimijoiden tulisi osallistua siihen.

Aina tarvittaessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, kuinka julkistaloudessa, verotuksessa ja oikeudellisissa kysymyksissä noudatetaan kansainvälisiä hyvän hallintotavan periaatteita, sekä tässä yhteydessä toteutettavien uudistusten laajuuteen ja aikatauluun.

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä myös ajantasaisen tilastotiedon saatavuuteen.

3. luku:   MMA:n poliittinen ohjelma

Tässä luvussa esitetään lyhyesti hallituksen tavoitteet sellaisina kuin ne määritellään virallisissa toimintapoliittisissa asiakirjoissa, keskipitkän tai pitkän aikavälin suunnitelmissa, uudistusstrategioissa tai kehittämisohjelmissa. Tämän lisäksi ilmoitetaan, miten hallitus aikoo saavuttaa nämä tavoitteet.

4. luku:   EY:n aikaisemman ja nykyisen yhteistyön arviointi

Tässä luvussa olisi kuvattava lyhyesti tuloksia ja kokemuksia aikaisemmasta ja nykyisestä yhteistyöstä EY:n kanssa. Tähän liittyvien, kyseistä MMA:ta, tiettyjä aloja tai hankkeita koskevien arviointien tulokset olisi otettava huomioon.

Johdonmukaisuutta käsittelevässä kohdassa (EY:n eri politiikat) olisi arvioitava ohjelma-asiakirjan ja muiden yhteisön politiikkojen, resurssien ja välineiden välisiä yhtymäkohtia. EU:n jäsenvaltioiden ja muiden avunantajien ohjelmia olisi selostettava lyhyesti (soveltuvin osin). Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä maantieteellisten ja alueellisten ohjelmien väliseen koordinointiin sekä AKT-maiden ja EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen syrjäisimpien alueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.

5. luku:   Strategia

Tässä luvussa olisi määriteltävä EY:n yhteistyön strategiset valinnat ja eriteltävä, mihin alueeseen tai alaan apu keskitetään. Valinnan pitäisi perustua loogisesti seuraaviin tekijöihin:

EY:n politiikan tavoitteet;

MMA:n tilanteen ja sen kehitysstrategian analyysi, joka vaikuttaa tukistrategian hyödyllisyyteen ja kestävyyteen;

eri politiikkojen johdonmukaisuutta analysoitaessa tehdyt päätelmät;

käytettävissä olevien määrärahojen ohjeellinen määrä;

EY:n aikaisemmista ja nykyisistä toimista saadut kokemukset;

täydentävyys muiden tärkeimpien avunantajien antaman avun ja hallituksen omien ohjelmien kanssa. Yhteisön apu olisi keskitettävä aloihin, joilla siitä on suhteellista etua tai joilla yhteisöllä on erityistä asiantuntemusta.

Tässä luvussa olisi esitettävä lyhyt arvio institutionaalisista valmiuksista ja tilanteen mukaan otettava esille mahdolliset instituutioiden ja valmiuksien kehittämistä koskevat tarpeet tai tarvittaessa hallintotavan lujittamiseksi esimerkiksi julkisen talouden, verotuksen tai oikeusalan yhteydessä toteutettaviin toimiin kohdennettava tuki.

Jos rahoitustavaksi ehdotetaan ohjelmiin tai hankkeisiin kohdennettavaa tukea, olisi kuvailtava ne asianmukaisesti perustellut poikkeukselliset olosuhteet, joiden vuoksi apua ei voida toimittaa talousarviotukena. Jos talousarviotuen edellytykset eivät täyty, olisi kerrottava, mitä toimenpiteitä näiden edellytysten luomiseksi aiotaan toteuttaa.

OSA B:   MAANTIETEELLINEN OHJELMA

6. luku:   Maantieteellinen ohjelma

Tässä luvussa esitellään MMA:n maantieteellinen ohjelma, joka perustuu strategiseen analyysiin ja on sen kanssa täysin yhteensopiva. Maantieteellinen ohjelma on ohjelma-asiakirjan erottamaton osa ja sen olisi sisällettävä seuraavat osat:

VAIHTOEHTO A:   ALAKOHTAINEN TUKIOHJELMA

Määrittely

Otsikko

 

Kustannukset yhteensä

Tarkennetaan: EY:n rahoitusosuus ja mahdollinen edunsaaja-MMA:n (ja muiden avunantajien) rahoitusosuus

Tukimenetelmä/hallinnointitapa

Alakohtainen tukiohjelma:

alakohtainen talousarviotuki (keskitetty hallinnointi);

yhteisrahasto ((suora tai välillinen) keskitetty/hajautettu/tai yhteinen hallinnointi);

hankerahoitus ((suora tai välillinen) keskitetty/hajautettu/tai yhteinen hallinnointi);

DAC-koodi

 

Ala

 

1.   Perusteet ja MMA-konteksti

Taloudellinen ja sosiaalinen tilanne

Makrotaloudellista tilannetta koskevan arvioinnin keskeiset, erityisesti keskipitkän ja pitkän aikavälin kattavat päätelmät.

Jos rahoitustapana on talousarviotuki, ilmoitetaan seuraavat seikat:

Makrotaloudellinen tilanne: BKT:n rakenne; viimeaikainen taloudellinen suorituskyky ja BKT:n kasvua ja inflaatiokehitystä koskevat odotukset; julkinen talous ja sen alijäämä, velkataakka ja maksurästit; keskeisten alojen osuus menoista; maksutase, vaihtotase ja pääomatase, varaukset; rahatalouden tilanne; ulkopuolisen avun merkitys taloudessa; suhteet Kansainväliseen valuuttarahastoon.

Köyhyysprofiili ja -suuntaukset: kokonaistuotannon kehitys henkeä kohden; kasvunopeuden ja köyhyyden vähentämistavoitteen yhteensopivuus; köyhyystutkimusten tulokset; tilanne tärkeimpien sosiaalisten indikaattorien valossa muihin maihin verrattuna, indikaattorien kehitys viime vuosina (jos tietoja saatavilla).

Talousarviotuen saamisen keskeinen peruste täyttyy eli makrotalouden tila on riittävän vakaa.

Edunsaaja-MMA:n yhteistyöpolitiikka

Toimintapolitiikan tärkeimmät periaatteet, strategiset painopisteet ja suuntaviivat:

kansallisen kehityspolitiikan ja kehitysstrategian keskeiset piirteet (nykytilanteen arvio, toimintapolitiikan ja strategian esittely, toimintasuunnitelma(t), keskipitkän aikavälin rahoitusnäkymät ja talousarvio, tulosten mittaus, seuranta ja arviointi);

toimintapolitiikan ja strategian realistisuus (esim. kasvun ja köyhyyden vähentämisen välinen yhteys, strategiset suuntaviivat);

toimintaperiaatteiden ja strategian ottaminen yleisesti hallituksen ja erityisesti asianomaisen ministeriön vastuulle.

Julkisen sektorin ohjelma

Julkisen sektorin ohjelman alkuperä ja asema:

alakohtaista politiikkaa, alan määrärahoja ja sen keskipitkän aikavälin rahoitusnäkymiä koskevan arvioinnin keskeiset päätelmät (jos saatavilla) sekä yhteys maantieteelliseen strategiseen toimintakehykseen;

institutionaalisten valmiuksien arviointi;

alakohtaisten toimintapolitiikkojen ja strategioiden täytäntöönpanon seurannan yleinen kehys.

Jos rahoitustapana on talousarviotuki, esitetään julkista varainhoitoa koskevan arvioinnin keskeiset päätelmät:

julkisen varainhoidon järjestelmän laadukkuus mukaan luettuna julkiseen varainhoitoon liittyvät ongelmat ja uudistukset;

julkisen varainhoidon parantamisprosessin yleisarvio.

Jos käytetään talousarviotukea, osoitetaan, että seuraavat olennaiset tukikelpoisuuskriteerit täyttyvät:

hyvin määritelty alakohtainen toimintapolitiikka, ja

hyvin määritelty ohjelma julkisen varainhoidon parantamiseksi.

Kokemukset

Viittaus aikaisempien merkittävien toimien tarkistuksiin, seurantatuloksiin ja arviointeihin.

Täydentävät toimet

Yleisesitys meneillään olevista, kyseessä olevaa tointa täydentävistä EY:n, muiden avunantajien ja/tai edunsaaja-MMA:n toimista.

Avunantajien välinen koordinointi

Asianomaisen toimen sekä edunsaaja-MMA:n ja/tai muiden avunantajien, erityisesti jäsenvaltioiden, toiminnan välisen koordinoinnin kuvaus.

2.   Kuvaus

Tavoitteet ja odotetut tulokset

Julkisen sektorin ohjelman tavoitteet ja keskeiset osatekijät sekä ohjelmaan liittyvät nykyisen alakohtaisen tukiohjelman tavoitteet.

Julkisen sektorin ohjelmasta sekä alakohtaisesta tukiohjelmasta odotetut tulokset; alakohtaisen tukiohjelman alla toteutettavat erityiset toimet.

Toimijat

Tärkeimpien toimijoiden kuvaus edunsaajat mukaan luettuina; kansalaisyhteiskunnan ja muiden kumppanien kuuleminen; omavastuullisuus ja institutionaalisten valmiuksien arviointi.

Riskit ja oletukset

Pääasiallisten riskien määrittely sekä riskien pienentämiseen tähtäävien toimenpiteiden yleiskuvaus; ehdotetun toimen kestävyyttä tukevat seikat. Jos rahoitustapana käytetään talousarviotukea, on mainittava tukikelpoisuuskriteereihin liittyvät riskit.

Monialaiset kysymykset

Ympäristön kestävyys, sukupuolten tasa-arvo, hyvä hallintotapa ja ihmisoikeudet.

3.   Toteutus

Toteuttamistavat

Valitaan sopiva vaihtoehto valitun rahoitustavan mukaan:

Keskitetty hallinnointi.

Yhteinen hallinnointi, joka vahvistetaan allekirjoittamalla sopimus jonkin kansainvälisen järjestön kanssa.

Hajautettu hallinnointi, joka vahvistetaan allekirjoittamalla sopimus MMA:n kanssa (tätä vaihtoehtoa käytetään, kun on kyse osittain keskitetystä ja osittain hajautetusta toteutuksesta).

Kun on kyse hankintasopimusten ja avustusten myöntämiseen sovellettavien menettelyjen hajauttamisesta:

komissio valvoo hankintasopimusten tekomenettelyjä ennakolta, kun sopimusten arvo on yli 50 000 euroa, ja jälkikäteen, kun sopimusten arvo on enintään 50 000 euroa,

tai

komissio valvoo sopimusmenettelyjä jälkikäteen (täysimääräinen hajauttaminen voidaan valita vain siinä tapauksessa, että hajauttamiselle varainhoitoasetuksessa asetetut vaatimukset täyttyvät kaikilta osin).

Kun on kyse maksujen hajauttamisesta (mahdollista vain, jos asianomaisten sopimusten myöntämismenettelyt on hajautettu):

toimintakustannuksia ja sopimuksia koskevat maksut hajautetaan työsuunnitelmien avulla seuraaviin enimmäismääriin asti:

Rakennusurakat

Tavarahankinnat

Palvelut

Avustukset

< 300 000 euroa

< 150 000 euroa

< 200 000 euroa

≤ 100 000 euroa

tai

maksut hajautetaan kokonaan (täysimääräinen hajauttaminen voidaan valita vain siinä tapauksessa, että hajauttamiselle varainhoitoasetuksessa asetetut vaatimukset täyttyvät kaikilta osin).

Hankintamenettelyt ja avustusten myöntämismenettelyt

Toimiin, joihin sovelletaan EY:n menettelyjä, liitetään muutoksitta seuraava: ’Kaikki toimen toteuttamista koskevat sopimukset on myönnettävä ja pantava täytäntöön komission ulkomaanavun toimien toteutusta varten laatimien ja kyseistä menettelyä käynnistettäessä sovellettavien menettelyjen ja yhdenmukaisten asiakirjamallien mukaisesti.’

Jos kansainvälisen järjestön kanssa tehty sopimus edellyttää, että sovelletaan järjestön omia, kansainvälisten vaatimusten mukaisia sääntöjä ja menettelyjä, liitetään muutoksitta seuraava: ’Kaikki toimen toteuttamista koskevat sopimukset on myönnettävä ja pantava täytäntöön asianomaisen järjestön laatimien menettelyjen ja yhdenmukaisten asiakirjamallien mukaisesti.’

Jos käytetään muita kuin EY:n sääntöjä ja menettelyjä, ne on täsmennettävä ja niiden on täytettävä varainhoitoasetuksessa asetetut vaatimukset.

Määrärahat ja aikataulu

Kokonaismäärän alustava jako tärkeimmille osa-alueille, joihin kuuluvat myös arviointi, tarkastus ja näkyvyys. Tarvittaessa tarkennetaan myös edunsaaja-MMA:n osuus budjettikohdittain sekä se, maksetaanko tämä osuus luontoissuorituksena vai käteisenä.

Jos mahdollista, ilmoitetaan avustuksia ja hankintasopimuksia varten varatut rahoitusosuudet; sopimuksista ilmoitetaan hankinnan tyyppi (palvelu, tavaratoimitus, rakennusurakka) ja avustuksista pääasiallinen edunsaajaryhmä.

Soveltuvissa tapauksissa ilmoitetaan alustavasti ajanjakso, jonka kuluessa hankintamenettelyt tai ehdotuspyyntö käynnistetään.

Jos rahoitustapana on talousarviotuki, esitetään alustava maksuaikataulu kuukausina sekä tarvittaessa erikseen kiinteät ja muuttuvat erät.

Toiminnan kesto ilmoitetaan kuukausina rahoitussopimuksen (jos sitä ei ole allekirjoitettu, hankintasopimuksen tai muun täytäntöönpanosopimuksen) allekirjoitusajankohdasta laskettuna.

Edistymisen seuranta ja maksuperusteet

Edistymisen seurantaa koskevien sopimusten kuvaus.

Alakohtaisen tukiohjelman tulosindikaattorit; johdonmukaisuus yleisen sektorin ohjelman saavutusten yleisen arviointikehyksen kanssa; edistymisen seurantaprosessi; tarkastuskeinot; toimenpiteet saavutusten mittaamisen parantamiseksi (tarvittaessa).

Jos rahoitustavaksi on valittu talousarviotuki tai yhteisrahasto, varojen maksun yleiset edellytykset kaikkien erien osalta; alat, joilla määritellään erityisedellytykset yksittäisten erien maksulle.

Panokset, tuotokset, tulokset ja mahdollisuuksien mukaan vaikutukset on yksilöitävä painopistealan piiriin kuuluvien politiikkojen osalta. Indikaattorien olisi oltava SMART-periaatteen mukaisia (erityisiä, mitattavissa lyhyellä/keskipitkällä aikavälillä, saavutettavissa olevia, realistisia ja aikaan sidottuja) ja niihin on kuuluttava lähtötaso, tavoite ja selkeä aikahorisontti, jonka perusteella voidaan tehdä vertailuja vuosiarvioinnin, väliarvioinnin ja loppuarvioinnin yhteydessä.

Arviointi ja tarkastukset

Arviointien (väli-, loppu-, jälkiarviointi) ja tarkastusjärjestelyjen kuvaus.

Viestintä ja näkyvyys

Viestintää koskevien ja näkyvyyttä lisäävien toimien kuvaus.

VAIHTOEHTO B:   YLEINEN TALOUSARVIOTUKI

Määrittely

Otsikko

 

Kustannukset yht.

EY osallistuu

Tukimenetelmä/hallinnointitapa

Yleinen talousarviotuki keskitetty hallinnointi

DAC-koodi

 

Ala

 

1.   Perusteet ja MMA-konteksti

Taloudellinen ja sosiaalinen tilanne

Makrotaloudellinen tilanne: BKT:n rakenne; viimeaikainen taloudellinen suorituskyky, joka kattaa BKT:n ja inflaation; julkinen talous ja sen alijäämä, velkataakka ja maksurästit; keskeisten alojen osuus menoista; maksutase, vaihtotase ja pääomatase, varaukset; rahatalouden tilanne; ulkopuolisen avun merkitys taloudessa; makrotaloudellisten muuttujien aiempia ja odotettuja kehityssuuntauksia koskeva tiivistelmä; kumppanimaan ja Kansainvälisen valuuttarahaston välisten suhteiden kuvaus; muut mahdolliset MAA:n makrotaloudelliseen tilanteeseen vaikuttavat erityiskysymykset.

Köyhyysprofiili ja -suuntaukset: kokonaistuotannon kehitys henkeä kohden; kasvunopeuden ja köyhyyden vähentämistavoitteen yhteensopivuus; köyhyystutkimusten tulokset; tilanne tärkeimpien sosiaalisten indikaattorien valossa muihin maihin verrattuna, indikaattorien kehitys viime vuosina (jos tietoja saatavilla).

Osoitetaan, että talousarviotuen saamisen keskeinen peruste täyttyy eli että sovelletaan tai ollaan ottamassa käyttöön makrotalouden vakauteen tähtäävää politiikkaa, jota EY:n olisi tuettava.

Edunsaaja-MMA:n yhteistyöpolitiikka ja -strategia

Toimintapolitiikan tärkeimmät periaatteet, strategiset painopisteet ja suuntaviivat:

MMA:n toimintapolitiikka ja strategia:

MMA:n politiikan ja strategian keskeiset piirteet (nykytilanteen arvio, toimintapolitiikan ja strategian esittely, toimintasuunnitelma(t), keskipitkän aikavälin rahoitusnäkymät ja talousarvio, tulosten mittaus, seuranta ja arviointi),

politiikan ja strategian realistisuus (esim. kasvun ja köyhyyden vähentämisen välinen yhteys, strategiset suuntaviivat),

politiikan ja strategian ottaminen omalle vastuulle.

Tulosten mittaaminen: onko olemassa seurantajärjestely, joka käsittää tulosindikaattorit tavoitteiden saavuttamisen mittaamista varten; yhteensopivuus kehityksen vuosituhattavoitteiden kanssa ja lähentyminen EU:hun poliittisesti ja taloudellisesti; onko MMA:lla ohjelma käytettävien tulosindikaattorien laadukkuuden varmistamiseksi.

Osoitetaan, että talousarviotuen saamisen keskeinen peruste täyttyy eli että sovelletaan tai ollaan ottamassa käyttöön hyvin määriteltyä kehitys- tai uudistuspolitiikkaa ja strategiaa, joita EY:n olisi tuettava.

Eri alojen politiikat (tarvittaessa)

Yleiskatsaus, jossa esitetään ohjelman painopistealoihin kuuluvien tärkeimpien alojen ja alakohtaisten politiikkojen ominaispiirteet.

Julkinen talous

Tärkeimmät julkiseen talouteen liittyvät kysymykset jakautuvat kahteen keskeiseen aihealueeseen:

Julkinen varainhoito:

julkisen varainhoidon nykyisen järjestelmän laadun arviointi,

arvio julkista varainhoitoa koskevista parannuksista, joihin kuuluu myös MMA:n viranomaisten sitoumus parantaa julkista varainhoitoa; uudistusstrategian merkitys ja sen täytäntöönpanon toteutumisaste; julkisen varainhoidon alalla toteutettavien valmiuksien kehittämisohjelmien merkitys ja niiden koordinoinnin ja täytäntöönpanon toteutumisaste,

osoitetaan, että talousarviotuen saamisen keskeinen peruste täyttyy eli että MMA:lla on uskottava ja asianmukainen ohjelma julkisen varainhoidon parantamiseksi.

Kansallinen talousarvio ja keskipitkän aikavälin rahoitusnäkymät: talousarviotuen suuruus suhteessa talousarvioon; talousarvion tyyppi ja kattavuus (myös talousarviotulojen ja -menojen jaottelu); MMA:n politiikan ja strategian sekä kohdennettujen talousarviomäärärahojen ja talousarviomenojen yhteensopivuus, talousarviostrategia (mukaan luettuina julkisen talouden kestävyys, julkisen velan kestävä taso, talousarviosäännöt, rahoitusstrategiat); kaikki varojen tehokkaampaan käyttöön tähtäävä työ; mahdollisten keskipitkän aikavälin rahoitusnäkymien tilanne (mm. kattavuus, missä määrin sisältyvät talousarviomenettelyyn, missä määrin suunnattu uudelleen politiikkojen ja strategioiden mukaan).

Kokemukset

Tiivistelmä aikaisemmista kokemuksista, mukaan luettuina tämän ohjelman kannalta merkityksellisiä toimia koskevien tarkistusten, seurantatulosten ja arviointien tulokset.

Täydentävät toimet

Yleisesitys meneillään olevista, nyt kyseessä olevaa tointa täydentävistä EY:n, muiden avunantajien ja/tai edunsaaja-MMA:n toimista.

Avunantajien välinen koordinointi

Asianomaisen toimen sekä edunsaaja-MMA:n ja/tai muiden avunantajien, erityisesti jäsenvaltioiden, toiminnan välisen koordinoinnin kuvaus.

2.   Kuvaus

Tavoitteet

Yleiset tavoitteet: nämä MMA:n politiikkaan ja strategiaan perustuvat tavoitteet liittyvät yleensä laajoihin kehitystavoitteisiin tai vuosituhattavoitteisiin, joita ovat muun muassa kasvu, köyhyyden vähentäminen, turvallisuus ja hyvä naapuruus, yhdentyminen maailmantalouteen, taloudellinen kumppanuus.

Tarkoitus (erityistavoite): tämä MMA:n politiikkaan ja strategiaan perustuva tavoite liittyy joihinkin tiettyihin kokonaisstrategian näkökohtiin. Usein tavoite liittyy makrotalouden vakauteen, julkiseen varainhoitoon tai hallintoa ja sosiaalipalveluja koskevien uudistusten ja parannusten täytäntöönpanoon.

Odotetut tulokset ja tärkeimmät toiminnot

Odotetut tulokset: nämä liittyvät usein julkisen sektorin ja julkishallinnon toiminnan ja niiden tavara- ja palvelutarjonnan paranemiseen sekä yleisen järjestyksen ja julkisten menojen toimintakehyksen vahvistamiseen. Tavarat ja palvelut voivat olla samoja, joiden avulla edistetään yleisiä tavoitteita kuten köyhyyden vähentämistä ja vuosituhattavoitteita.

Toiminnot kattavat poliittisen vuoropuhelun, valmiuksien kehittämistoimet sekä talousarviotuen maksamiselle asetettujen edellytysten täyttymisen seurannan. Varoilla (tai panoksilla) tarkoitetaan pääasiassa talousarviotukena toimitettavaa taloudellista tukea, jonka suuruus ilmoitetaan suhteessa keskeisiin makrotaloudellisiin muuttujiin.

Toimijat

Tärkeimpien toimijoiden kuvaus, edunsaajat mukaan luettuina; kansalaisyhteiskunnan ja muiden kumppanien kuuleminen; omavastuullisuus ja institutionaalisten valmiuksien arviointi.

Riskit ja oletukset

Pääasiallisten riskien määrittely etenkin tukikelpoisuuskriteerien osalta sekä riskien pienentämiseen tähtäävien toimenpiteiden yleiskuvaus.

Monialaiset kysymykset

Ympäristön kestävyys, sukupuolten tasa-arvo, hyvä hallintotapa ja ihmisoikeudet.

3.   Toteutus

Määrärahat ja aikataulu

Ilmoitetaan maksujen kokonaismäärä ja alustava aikataulu kuukausina sekä tarvittaessa erikseen kiinteät ja muuttuvat erät.

Toiminnan kesto ilmoitetaan kuukausina rahoitussopimuksen allekirjoitusajankohdasta laskettuna.

Tointa täydentäviin tukitoimenpiteisiin kohdennetut määrärahat.

Talousarviotuen muoto

Täsmennetään: suora/välillinen; kohdennettu/kohdentamaton; keskipitkän/pitkän aikavälin politiikka ja strategia (tarvittaessa).

Hankintamenettelyt ja avustusten myöntämismenettelyt

Koskee ainoastaan täydentävää tukea kuten teknistä apua, tarkastuksia, arviointia. Lisätään muutoksitta seuraava: ’Kaikki toimen toteuttamista koskevat sopimukset on myönnettävä ja pantava täytäntöön komission ulkomaanavun toimien toteutusta varten laatimien ja kyseistä menettelyä käynnistettäessä sovellettavien menettelyjen ja yhdenmukaisten asiakirjamallien mukaisesti.’

Edistymisen seuranta ja maksuperusteet

Edistymisen seurantaa koskevien järjestelyjen, kaikkien erien maksuun sovellettavien yleisten edellytysten ja yksittäisten erien maksuun sovellettavien erityisedellytysten kuvaus. Panokset, tuotokset, tulokset ja mahdollisuuksien mukaan vaikutukset on yksilöitävä painopistealan piiriin kuuluvien politiikkojen osalta. Indikaattorien olisi oltava SMART-periaatteen mukaisia (erityisiä, mitattavissa lyhyellä/keskipitkällä aikavälillä, saavutettavissa olevia, realistisia ja aikaan sidottuja) ja niihin on kuuluttava lähtötaso, tavoite ja selvä aikahorisontti, jonka perusteella voidaan tehdä vertailuja vuosiarvioinnin, väliarvioinnin ja loppuarvioinnin yhteydessä.

Arviointi ja tarkastukset

Arviointien (väli-, loppu-, jälkiarviointi) ja tarkastusjärjestelyjen kuvaus.

Viestintä ja näkyvyys

Viestintää koskevien ja näkyvyyttä lisäävien toimien kuvaus.

VAIHTOEHTO C:   HANKERAHOITUS

Määrittely

Otsikko

 

Kustannukset yht.

Tarkennetaan: EY:n rahoitusosuus ja mahdollinen edunsaaja-MMA:n (ja muiden avunantajien) rahoitusosuus

Tukimenetelmä/hallinnointitapa

Hankerahoitus – keskitetty (suora tai välillinen)/hajautettu/yhteinen hallinnointi)

DAC-koodi

 

Ala

 

1.   Perustelut

Alan konteksti

Asianomaisen alan tai aihepiirin ominaispiirteet ja toimintaperiaatteet (tarvittaessa aluetasolla) ja tärkeimmät ongelmat, joihin hankkeella on tarkoitus puuttua.

Kokemukset

Viittaus tämän hankkeen kannalta merkittävien aikaisempien toimien tarkistuksiin, arvosteluihin, seurantatuloksiin ja arviointeihin.

Täydentävät toimet

Yleisesitys meneillään olevista, kyseessä olevaa tointa täydentävistä EY:n, muiden avunantajien ja/tai edunsaaja-MMA:n toimista.

Avunantajien välinen koordinointi

Asianomaisen toimen sekä edunsaaja-MMA:n ja/tai muiden avunantajien, erityisesti jäsenvaltioiden, toiminnan välisen koordinoinnin kuvaus.

2.   Kuvaus

Tavoitteet

EY-tuen yleiset tavoitteet ja tarkoitus (erityistavoite).

Odotetut tulokset ja tärkeimmät toiminnot

Valittu strategia niiden ongelmien korjaamiseksi, joita hankkeessa on tarkoitus käsitellä; odotetut tulokset ja kuvaus siitä, kuinka ne aiotaan saavuttaa.

Toimijat

Tärkeimpien toimijoiden kuvaus edunsaajat mukaan luettuina; kansalaisyhteiskunnan ja tilanteen mukaan muiden kumppanien kuuleminen; omavastuullisuus ja institutionaalisten valmiuksien arviointi.

Riskit ja oletukset

Pääasiallisten riskien määrittely sekä riskien pienentämiseen tähtäävien toimenpiteiden yleiskuvaus mukaan luettuina edellytykset, jotka on täytettävä ennen toteutusta ja sen aikana; ehdotetun toimen kestävyyttä tukevat seikat.

Monialaiset kysymykset

Ympäristön kestävyys, sukupuolten tasa-arvo, hyvä hallintotapa ja ihmisoikeudet.

3.   Toteutus

Toteuttamistavat

Valitkaa sopiva vaihtoehto valitun rahoitustavan mukaan:

Keskitetty hallinnointi.

Yhteinen hallinnointi, joka vahvistetaan allekirjoittamalla sopimus jonkin kansainvälisen järjestön kanssa.

Hajautettu hallinnointi, joka vahvistetaan allekirjoittamalla sopimus MMA:n kanssa (tätä vaihtoehtoa käytetään, kun on kyse osittain keskitetystä ja osittain hajautetusta toteutuksesta).

Ilmoitetaan tehtävät (hankintamenettelyt ja sopimusten myöntämismenettelyt/maksut), jotka on tarkoitus keskittää tai hajauttaa, sekä sopimus- ja maksuviranomaiset.

Jos on kyse hankintamenettelyjen ja avustusten myöntämismenettelyjen hajauttamisesta:

komissio valvoo hankintasopimusten tekomenettelyjä ennakolta, kun sopimusten arvo on yli 50 000 euroa, ja jälkikäteen, kun sopimusten arvo on enintään 50 000 euroa,

tai

komissio valvoo sopimusmenettelyjä jälkikäteen (täysimääräinen hajauttaminen voidaan valita vain siinä tapauksessa, että hajauttamiselle varainhoitoasetuksessa asetetut vaatimukset täyttyvät kaikilta osin).

Kun on kyse maksujen hajauttamisesta (mahdollista vain, jos asianomaisten sopimusten myöntämismenettelyt on hajautettu):

Toimintakustannuksia ja sopimuksia koskevat maksut hajautetaan työsuunnitelmien avulla seuraaviin enimmäismääriin asti:

Rakennusurakat

Tavarahankinnat

Palvelut

Avustukset

< 300 000 euroa

< 150 000 euroa

< 200 000 euroa

≤ 100 000 euroa

tai

maksut hajautetaan kokonaan (täysimääräinen hajauttaminen voidaan valita vain siinä tapauksessa, että hajauttamiselle varainhoitoasetuksessa asetetut vaatimukset täyttyvät kaikilta osin).

Hankintamenettelyt ja avustusten myöntämismenettelyt

Toimissa, joihin sovelletaan EY:n menettelyjä, lisätään muutoksitta seuraava: ’Kaikki toimen toteuttamista koskevat sopimukset on myönnettävä ja pantava täytäntöön komission ulkomaanavun toimien toteutusta varten laatimien ja kyseistä menettelyä käynnistettäessä sovellettavien menettelyjen ja yhdenmukaisten asiakirjamallien mukaisesti.’

Jos kansainvälisen järjestön kanssa tehty sopimus edellyttää, että sovelletaan järjestön omia, kansainvälisten vaatimusten mukaisia sääntöjä ja menettelyjä, liitetään muutoksitta seuraava: ’Kaikki toimen toteuttamista koskevat sopimukset on myönnettävä ja pantava täytäntöön asianomaisen järjestön laatimien menettelyjen ja yhdenmukaisten asiakirjamallien mukaisesti.’

Jos käytetään muita kuin EY:n sääntöjä ja menettelyjä, ne on täsmennettävä ja niiden on täytettävä varainhoitoasetuksessa asetetut vaatimukset.

Määrärahat ja aikataulu

Kokonaismäärän alustava jako tärkeimpien osa-alueiden mukaan, joihin kuuluvat muun muassa arviointi, tarkastus ja näkyvyys. Tarvittaessa tarkennetaan myös edunsaaja-MMA:n osuus budjettikohdittain sekä se, maksetaanko tämä osuus luontoissuorituksena vai käteisenä.

Jos mahdollista, ilmoitetaan avustuksia ja hankintasopimuksia varten varatut rahoitusosuudet; sopimuksista ilmoitetaan hankinnan tyyppi (palvelu, tavaratoimitus, rakennusurakka) ja avustuksista pääasiallinen edunsaajaryhmä.

Soveltuvissa tapauksissa ilmoitetaan alustavasti ajanjakso, jonka kuluessa hankintamenettelyt tai ehdotuspyyntö käynnistetään.

Ilmoitetaan toiminnan ennakoitu kesto kuukausina rahoitussopimuksen (jos sitä ei ole allekirjoitettu, hankintasopimuksen tai muun täytäntöönpanosopimuksen) allekirjoitusajankohdasta laskettuna.

Edistymisen seuranta

Edistymisen seurantaa koskevien sopimusten kuvaus; keskeisiä edistymistä mittaavia indikaattoreita koskeva yleisesitys. Panokset, tuotokset, tulokset ja mahdollisuuksien mukaan vaikutukset on yksilöitävä painopistealan piiriin kuuluvien politiikkojen osalta. Indikaattorien olisi oltava SMART-periaatteen mukaisia (erityisiä, mitattavissa lyhyellä/keskipitkällä aikavälillä, saavutettavissa olevia, realistisia ja aikaan sidottuja) ja niihin on kuuluttava lähtötaso, tavoite ja selvä aikahorisontti, jonka perusteella voidaan tehdä vertailuja vuosiarvioinnin, väliarvioinnin ja loppuarvioinnin kesken.

Arviointi ja tarkastukset

Arviointien (väli-, loppu-, jälkiarviointi) ja tarkastusjärjestelyjen kuvaus.

Viestintä ja näkyvyys

Viestintää koskevien ja näkyvyyttä lisäävien toimien kuvaus.”


5.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 317/55


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1425/2007,

annettu 3 päivänä joulukuuta 2007,

Belgian lipun alla purjehtivien alusten turskan kalastuksen kieltämisestä ICES-alueella IV ja EY:n vesillä alueella II a

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (1) ja erityisesti sen 26 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2847/93 (2) ja erityisesti sen 21 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2007 21 päivänä joulukuuta 2006 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 41/2007 (3) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2007.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai siinä maassa rekisteröityjen alusten kyseisen kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2007 kiintiön.

(3)

Tämän vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, sen hallussa pitäminen aluksessa, sen uudelleenlastaaminen ja purkaminen,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kiintiön täyttyminen

Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion kalastuskiintiö vuodeksi 2007 kyseisessä liitteessä tarkoitetulle kannalle katsotaan kokonaan käytetyksi liitteessä vahvistetusta päivämäärästä alkaen.

2 artikla

Kiellot

Tämän asetuksen liitteessä mainitun kannan kalastus kielletään siinä mainitun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta tai siinä maassa rekisteröidyiltä aluksilta liitteessä vahvistetusta päivämäärästä alkaen. Kielletään aluksilta tuon päivämäärän jälkeen pyydetyn kannan hallussa pitäminen aluksessa, sen uudelleenlastaaminen ja purkaminen.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 3 päivänä joulukuuta 2007.

Komission puolesta

Fokion FOTIADIS

Kalastus- ja meriasioiden pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 865/2007 (EUVL L 192, 24.7.2007, s. 1).

(2)  EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1967/2006 (EUVL L 409, 30.12.2006, s. 11); oikaistu EUVL L 36, 8.2.2007, s. 6.

(3)  EUVL L 15, 20.1.2007, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 898/2007 (EUVL L 196, 28.7.2007, s. 22).


LIITE

Nro

78

Jäsenvaltio

Belgia

Kanta

COD/2AC4.

Laji

Turska (Gadus morhua)

Alue

IV; EY:n vedet alueella II a

Päivämäärä

15.11.2007


5.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 317/57


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1426/2007,

annettu 3 päivänä joulukuuta 2007,

Belgian lipun alla purjehtivien alusten turskan kalastuksen kieltämisestä ICES-alueilla VIIb–k, VIII, IX ja X sekä EY:n vesillä CECAF-alueella 34.1.1

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (1) ja erityisesti sen 26 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2847/93 (2) ja erityisesti sen 21 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2007 21 päivänä joulukuuta 2006 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 41/2007 (3) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2007.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai siinä maassa rekisteröityjen alusten kyseisessä liitteessä mainitun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2007 kiintiön.

(3)

Tämän vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, sen hallussa pitäminen aluksessa, sen uudelleenlastaaminen ja purkaminen,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kiintiön täyttyminen

Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion kalastuskiintiö vuodeksi 2007 kyseisessä liitteessä tarkoitetulle kannalle katsotaan kokonaan käytetyksi liitteessä vahvistetusta päivämäärästä alkaen.

2 artikla

Kiellot

Tämän asetuksen liitteessä mainitun kannan kalastus kielletään siinä mainitun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta tai siinä maassa rekisteröidyiltä aluksilta liitteessä vahvistetusta päivämäärästä alkaen. Kielletään aluksilta tuon päivämäärän jälkeen pyydetyn kannan hallussa pitäminen aluksessa, sen uudelleenlastaaminen ja purkaminen.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 3 päivänä joulukuuta 2007.

Komission puolesta

Fokion FOTIADIS

Kalastus- ja meriasioiden pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 865/2007 (EUVL L 192, 24.7.2007, s. 1).

(2)  EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1967/2006 (EUVL L 409, 30.12.2006, s. 11); oikaistu EUVL L 36, 8.2.2007, s. 6.

(3)  EUVL L 15, 20.1.2007, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 898/2007 (EUVL L 196, 28.7.2007, s. 22).


LIITE

Nro

79

Jäsenvaltio

Belgia

Kanta

COD/7X7A34

Laji

Turska (Gadus morhua)

Alue

VIIb-k, VIII, IX ja X; EY:n vedet CECAF-alueella 34.1.1

Päivämäärä

15.11.2007


5.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 317/59


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1427/2007,

annettu 3 päivänä joulukuuta 2007,

Belgian lipun alla purjehtivien alusten molvan kalastuksen kieltämisestä ICES-alueella IV olevilla EY:n vesillä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (1) ja erityisesti sen 26 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2847/93 (2) ja erityisesti sen 21 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2007 21 päivänä joulukuuta 2006 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 41/2007 (3) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2007.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai siinä maassa rekisteröityjen alusten kyseisen kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2007 kiintiön.

(3)

Tämän vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, sen hallussa pitäminen aluksessa, sen uudelleenlastaaminen ja purkaminen,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kiintiön täyttyminen

Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion kalastuskiintiö vuodeksi 2007 kyseisessä liitteessä tarkoitetulle kannalle katsotaan kokonaan käytetyksi liitteessä vahvistetusta päivämäärästä alkaen.

2 artikla

Kiellot

Tämän asetuksen liitteessä mainitun kannan kalastus kielletään siinä mainitun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta tai siinä maassa rekisteröidyiltä aluksilta liitteessä vahvistetusta päivämäärästä alkaen. Kielletään aluksilta tuon päivämäärän jälkeen pyydetyn kannan hallussa pitäminen aluksessa, sen uudelleenlastaaminen ja purkaminen.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 3 päivänä joulukuuta 2007.

Komission puolesta

Fokion FOTIADIS

Kalastus- ja meriasioiden pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 865/2007 (EUVL L 192, 24.7.2007, s. 1).

(2)  EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1967/2006 (EUVL L 409, 30.12.2006, s. 11); oikaistu EUVL L 36, 8.2.2007, s. 6.

(3)  EUVL L 15, 20.1.2007, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 898/2007 (EUVL L 196, 28.7.2007, s. 22).


LIITE

Nro

80

Jäsenvaltio

Belgia

Kanta

LIN/04.

Laji

Molva (Molva molva)

Alue

ICES-alueella IV olevat EY:n vedet

Päivämäärä

15.11.2007


5.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 317/61


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1428/2007,

annettu 4 päivänä joulukuuta 2007,

tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteen VII muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä 22 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 (1) ja erityisesti sen 23 artiklan ensimmäisen kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä VII vahvistetaan hävittämistoimenpiteet, jotka on toteutettava lampaiden ja vuohien tarttuvan spongiformisen enkefalopatian (TSE) toteamisen jälkeen.

(2)

Heinäkuun 15 päivänä 2005 annetun TSE-suunnitelmaa koskevan komission tiedonannon (2) puitteissa ja 21 päivänä marraskuuta 2006 julkaistun ajanjaksoa 2006–2007 koskevan terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston TSE-työohjelman (3) mukaisesti komissio antoi 26 päivänä kesäkuuta 2007 asetuksen (EY) N:o 727/2007 tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteiden I, III, VII ja X muuttamisesta. Asetuksessa (EY) N:o 999/2001, sellaisena kuin se on muutettuna, säädetään eräistä toimenpiteistä, joita on sovellettava silloin, kun lammas- tai vuohitilalla todetaan TSE:n esiintyminen ja naudan spongiforminen enkefalopatia (BSE) on suljettu pois.

(3)

Koska lampaan- ja vuohenkasvatusalan rakenne on tunnetusti hyvin erilainen eri puolilla yhteisöä, asetuksella (EY) N:o 999/2001, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 727/2007, otettiin käyttöön mahdollisuus soveltaa vaihtoehtoisia toimintatapoja edellyttäen, että yhteisön tasolla laaditaan yhdenmukaistetut säännöt.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä VII, sellaisena kuin se oli ennen asetuksella (EY) N:o 727/2007 tehtyjä muutoksia, säädettiin poikkeuksesta, joka koski lampaiden ja vuohien hävittämistä sen jälkeen, kun tilalla oli näissä eläimissä todettu TSE-tapaus. Sen mukaan jäsenvaltioiden oli mahdollista päättää lykätä eläinten hävittämistä jopa viidellä vuodella tietyin edellytyksin. Kyseinen poikkeus ei kuitenkaan sisältynyt asetuksen (EY) N:o 999/2001, sellaisena kuin se on muutettuna, liitteeseen VII, koska se ei enää ollut tarpeellinen.

(5)

Ranska nosti 17 päivänä heinäkuuta 2007 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa Euroopan komissiota vastaan kanteen (asia T-257/07), jossa vaaditaan asetuksen (EY) N:o 727/2007 tiettyjen, etenkin TSE-tartunnan saaneisiin karjoihin sovellettavia toimenpiteitä koskevien, säännösten kumoamista tai vaihtoehtoisesti koko asetuksen kumoamista. Syyskuun 28 päivänä 2007 antamassaan määräyksessä tuomioistuin keskeytti kyseisten säännösten soveltamisen väliaikaisena toimenpiteenä ennen lopullisen tuomion julistamista.

(6)

Kyseisen määräyksen mukaan jäsenvaltiot eivät voi enää soveltaa toimenpiteitä, joita keskeytys koskee. Sen vuoksi joillakin jäsenvaltioilla saattaa olla vaikeuksia toteuttaa asiaankuuluvien eläinten välitön hävittäminen.

(7)

Näin ollen on tarpeen ottaa uudestaan käyttöön poikkeus, jota sovellettiin ennen asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä VII olevien asiaa koskevien säännösten muuttamista asetuksella (EY) N:o 727/2007, jotta jäsenvaltioiden on mainitun määräyksen voimaantulosta alkaen mahdollista lykätä asiaankuuluvien eläinten hävittämistä enintään viidellä vuodella, jos ARR-alleelia esiintyy tietyssä rodussa tai koko tilalla vain vähän tai jos toimenpiteen katsotaan olevan tarpeellinen sisäsiitoksen välttämiseksi.

(8)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 999/2001 olisi muutettava.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Lisätään liitteessä VII olevan A luvun 2.3 kohtaan f alakohta seuraavasti:

”f)

Jos ARR-alleelia esiintyy tietyssä rodussa tai koko tilalla vain vähän tai tämän toimenpiteen katsotaan olevan tarpeellinen sisäsiitoksen välttämiseksi, jäsenvaltio voi päättää lykätä enintään viidellä vuodella 2.3 kohdan b alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitettua eläinten hävittämistä.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 28 päivästä syyskuuta 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 4 päivänä joulukuuta 2007.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen


(1)  EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 727/2007 (EUVL L 165, 27.6.2007, s. 8).

(2)  KOM(2005) 322 lopull.

(3)  SEK(2006) 1527.


II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

PÄÄTÖKSET

Neuvosto

5.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 317/63


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 22 päivänä lokakuuta 2007,

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Israelin valtion Euro–Välimeri-sopimukseen liitettävän pöytäkirjan allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi

(2007/786/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 310 artiklan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen kanssa,

ottaa huomioon vuoden 2005 liittymisasiakirjan ja erityisesti sen 6 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto valtuutti 23 päivänä lokakuuta 2006 komission aloittamaan Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden puolesta neuvottelut Israelin kanssa Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Israelin valtion välisestä assosioinnista tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen (1), jäljempänä ’Euro–Välimeri-sopimus’ mukauttamisesta Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi.

(2)

Neuvottelut on saatu päätökseen komissiota tyydyttävällä tavalla.

(3)

Israelin kanssa neuvotellun pöytäkirjan 9 artiklan 2 kohdassa määrätään pöytäkirjan väliaikaisesta soveltamisesta ennen sen voimaantuloa.

(4)

Pöytäkirja olisi allekirjoitettava Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden puolesta ja sitä olisi sovellettava väliaikaisesti sillä edellytyksellä, että se tehdään myöhemmin,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden puolesta Euro–Välimeri-sopimukseen liitettävän pöytäkirjan allekirjoittaminen sillä edellytyksellä, että mainittu pöytäkirja tehdään.

Pöytäkirjan teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja oikeutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on valtuudet allekirjoittaa pöytäkirja Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden puolesta sillä edellytyksellä, että pöytäkirja tehdään.

3 artikla

Pöytäkirjaa sovelletaan väliaikaisesti 1 päivästä tammikuuta 2007 vastavuoroisuusperiaatetta noudattaen, kunnes sen tekemistä varten tarvittavat menettelyt on saatettu päätökseen.

Tehty Luxemburgissa 22 päivänä lokakuuta 2007.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. SILVA


(1)  EYVL L 147, 21.6.2000, s. 3.


Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden ja Israelin valtion välisestä assosioinnista tehtyyn Euro–Välimeri-sopimukseen liitettävä

PÖYTÄKIRJA

Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi

BELGIAN KUNINGASKUNTA,

BULGARIAN TASAVALTA,

TŠEKIN TASAVALTA,

TANSKAN KUNINGASKUNTA,

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

VIRON TASAVALTA,

HELLEENIEN TASAVALTA,

ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

RANSKAN TASAVALTA,

IRLANTI,

ITALIAN TASAVALTA,

KYPROKSEN TASAVALTA,

LATVIAN TASAVALTA,

LIETTUAN TASAVALTA,

LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA,

UNKARIN TASAVALTA,

MALTAN TASAVALTA,

ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA,

ITÄVALLAN TASAVALTA,

PUOLAN TASAVALTA,

PORTUGALIN TASAVALTA,

ROMANIA,

SLOVENIAN TASAVALTA,

SLOVAKIAN TASAVALTA,

SUOMEN TASAVALTA,

RUOTSIN KUNINGASKUNTA,

ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA,

jäljempänä ’jäsenvaltiot’, joita edustaa Euroopan unionin neuvosto,

ja

EUROOPAN YHTEISÖ, jäljempänä ’yhteisö’, jota edustavat Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan yhteisöjen komissio,

sekä

ISRAELIN VALTIO, jäljempänä ’Israel’,

jotka

KATSOVAT, että Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Israelin valtion välisestä assosioinnista tehty Euro–Välimeri-sopimus, jäljempänä ’Euro–Välimeri-sopimus’, allekirjoitettiin Brysselissä 20 päivänä marraskuuta 1995, ja se tuli voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2000,

KATSOVAT, että Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymistä koskeva sopimus ja siihen liitetty asiakirja allekirjoitettiin Luxemburgissa 25 päivänä huhtikuuta 2005, ja se tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007,

KATSOVAT, että vuoden 2005 liittymisasiakirjan 6 artiklan 2 kohdan mukaan uusien osapuolten liittymisestä Euro–Välimeri-sopimukseen on sovittava tekemällä kyseiseen sopimukseen pöytäkirja,

KATSOVAT, että Euro–Välimeri-sopimuksen 21 artiklan mukaiset neuvottelut on käyty sen varmistamiseksi, että yhteisön ja Israelin yhteiset edut tulevat huomioon otetuiksi,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Bulgarian tasavallasta ja Romaniasta, jäljempänä ’uudet jäsenvaltiot’, tulee Euro–Välimeri-sopimuksen osapuolia, ja ne hyväksyvät ja ottavat huomioon muiden jäsenvaltioiden tavoin Euro–Välimeri-sopimuksen sekä yhteisten julistusten, muiden julistusten ja kirjeenvaihtojen tekstin.

I   LUKU

EURO–VÄLIMERI-SOPIMUKSEEN JA SEN LIITTEISIIN JA PÖYTÄKIRJOIHIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET

2 artikla

Maataloustuotteet, jalostetut maataloustuotteet ja kalataloustuotteet

1.   Täydennetään Euro–Välimeri-sopimuksen liitteen VI taulukkoa 1, jossa vahvistetaan Israelista peräisin olevien tavaroiden tuonnissa yhteisöön sovellettavat tullimyönnytykset, lisäämällä siihen seuraava tullimyönnytys:

”CN-koodi (1)

Tavaran kuvaus (2)

Vuotuinen kiintiö

(tonnia)

Kiintiön rajoissa sovellettava myönnytys

ex 2106 90 98

Virvoitusjuomien valmistukseen käytettävät sitrushedelmävalmisteet, jotka sisältävät vähintään 30 painoprosenttia hedelmämehutiivistettä ja enintään 50 prosenttia sakkaroosia ja jotka eivät sisällä maitoa tai maitotuotteita.

5 550 (3)

33 prosentin alennus maatalouden maksuosasta

2.   Maataloustuotteita, jalostettuja maataloustuotteita tai kalataloustuotteita koskevien kahdenvälisten myönnytysten mukauttamiseksi osapuolet sopivat lisämyönnytyksistä liitteessä olevien määräysten mukaisesti.

3 artikla

Alkuperäsäännöt

Muutetaan pöytäkirja N:o 4 seuraavasti:

1)

Poistetaan 3 artiklan 1 kohdassa ja 4 artiklan 1 kohdassa oleva viittaus uusiin jäsenvaltioihin.

2)

Korvataan liite IV a seuraavasti:

”Bulgariankielinen toisinto

Износителят на продуктите, които се обхващатот този документ (митническо разрешение № … (1)) декларира, че освен когато ясно е отбелязано друго, тези продукти са с … преференциален произход (2).

Espanjankielinen toisinto

El exportador de los productos incluidos en el presente documento [autorización aduanera no … (1)] declara que, salvo indicación clara en sentido contrario, estos productos gozan de un origen preferencial … (2).

Tšekinkielinen toisinto

Vývozce výrobků uvedených v tomto dokumentu (číslo povolení … (1)) prohlašuje, že kromě zřetelně označených mají tyto výrobky preferenční původ v … (2).

Tanskankielinen toisinto

Eksportøren af varer, der er omfattet af nærværende dokument, (toldmyndighedernes tilladelse nr. … (1)), erklærer, at varerne, medmindre andet tydeligt er angivet, har præferenceoprindelse i … (2).

Saksankielinen toisinto

Der Ausführer (Ermächtigter Ausführer; Bewilligungs-Nr. … (1)) der Waren, auf die sich dieses Handelspapier bezieht, erklärt, dass diese Waren, soweit nicht anders angegeben, präferenzbegünstigte … (2) Ursprungswaren sind.

Vironkielinen toisinto

Käesoleva dokumendiga hõlmatud toodete eksportija (tolli kinnitus nr … (1)) deklareerib, et need tooted on … (2) sooduspäritoluga, välja arvatud juhul, kui on selgelt näidatud teisiti.

Kreikankielinen toisinto

Ο εξαγωγέας των προϊόντων που καλύπτονται από το παρόν έγγραφο [άδεια τελωνείου υπ' αριθ. … (1)] δηλώνει ότι, εκτός εάν δηλώνεται σαφώς άλλως, τα προϊόντα αυτά είναι προτιμησιακής καταγωγής … (2).

Englanninkielinen toisinto

The exporter of the products covered by this document (customs authorisation No … (1)) declares that, except where otherwise clearly indicated, these products are of … (2) preferential origin.

Ranskankielinen toisinto

L’exportateur des produits couverts par le présent document [autorisation douanière no … (1)] déclare que, sauf indication claire du contraire, ces produits ont l’origine préférentielle … (2).

Italiankielinen toisinto

L’esportatore delle merci contemplate nel presente documento [autorizzazione doganale n. … (1)] dichiara che, salvo espressa indicazione contraria, le merci sono di origine preferenziale … (2).

Latviankielinen toisinto

Eksportētājs produktiem, kuri ietverti šajā dokumentā (muitas pilnvara Nr. … (1)), deklarē, ka, izņemot tur, kur ir citādi skaidri noteikts, šiem produktiem ir priekšrocību izcelsme no … (2).

Liettuankielinen toisinto

Šiame dokumente išvardintų prekių eksportuotojas (muitinès liudijimo Nr. … (1)) deklaruoja, kad, jeigu kitaip nenurodyta, tai yra … (2) preferencinès kilmés prekés.

Unkarinkielinen toisinto

A jelen okmányban szereplő áruk exportőre (vámfelhatalmazási szám: … (1)) kijelentem, hogy eltérő jelzés hiányában az áruk preferenciális … (2) származásúak.

Maltankielinen toisinto

L-esportatur tal-prodotti koperti b’dan id-dokument (awtorizzazzjoni tad-dwana nru … (1)) jiddikjara li, ħlief fejn indikat b’mod ċar li mhux hekk, dawn il-prodotti huma ta’ oriġini preferenzjali … (2).

Hollanninkielinen toisinto

De exporteur van de goederen waarop dit document van toepassing is (douanevergunning nr. … (1)), verklaart dat, behoudens uitdrukkelijke andersluidende vermelding, deze goederen van preferentiële … oorsprong zijn (2).

Puolankielinen toisinto

Eksporter produktów objętych tym dokumentem (upoważnienie władz celnych nr … (1)) deklaruje, że z wyjątkiem gdzie jest to wyraźnie określone, produkty te mają … (2) preferencyjne pochodzenie.

Portugalinkielinen toisinto

O exportador dos produtos cobertos pelo presente documento [autorização aduaneira n.o … (1)], declara que, salvo expressamente indicado em contrário, estes produtos são de origem preferencial … (2).

Romaniankielinen toisinto

Exportatorul produselor la care se referă acest document [autorizația vamală nr. … (1)] declară că, exceptând cazul în care în mod expres este indicat altfel, aceste produse sunt de origine preferențială … (2).

Sloveeninkielinen toisinto

Izvoznik blaga, zajetega s tem dokumentom (pooblastilo carinskih organov št. … (1)) izjavlja, da, razen če ni drugače jasno navedeno, ima to blago preferencialno … (2) poreklo.

Slovakinkielinen toisinto

Vývozca výrobkov uvedených v tomto dokumente [číslo povolenia … (1)] vyhlasuje, že okrem zreteľne označených, majú tieto výrobky preferenčný pôvod v … (2).

Suomenkielinen toisinto

Tässä asiakirjassa mainittujen tuotteiden viejä (tullin lupa n:o … (1)) ilmoittaa, että nämä tuotteet ovat, ellei toisin ole selvästi merkitty, etuuskohteluun oikeutettuja … alkuperätuotteita (2).

Ruotsinkielinen toisinto

Exportören av de varor som omfattas av detta dokument (tullmyndighetens tillstånd nr. … (1)) försäkrar att dessa varor, om inte annat tydligt markerats, har förmånsberättigande … ursprung (2).

Hepreankielinen toisinto

Image

3)

Korvataan liite IV b seuraavasti:

”Bulgariankielinen toisinto

Износителят на продуктите, които се обхващат от този документ [митническо разрешение № … (1)] декларира, че освен когато ясно е отбелязано друго, тези продукти са с … преференциален произход (2):

cumulation applied with … (maan nimi/maiden nimet)

no cumulation applied (3).

Espanjankielinen toisinto

El exportador de los productos incluidos en el presente documento [autorización aduanera no … (1)] declara que, salvo indicación clara en sentido contrario, estos productos gozan de un origen preferencial. … (2):

cumulation applied with … (maan nimi/maiden nimet)

no cumulation applied (3).

Tšekinkielinen toisinto

Vývozce výrobků uvedených v tomto dokumentu (číslo povolení … (1)) prohlašuje, že kromě zřetelně označených mají tyto výrobky preferenční původ v … (2):

cumulation applied with … (maan nimi/maiden nimet)

no cumulation applied (3).

Tanskankielinen toisinto

Eksportøren af varer, der er omfattet af nærværende dokument, (toldmyndighedernes tilladelse nr. … (1)), erklærer, at varerne, medmindre andet tydeligt er angivet, har præferenceoprindelse i … (2):

cumulation applied with … (maan nimi/maiden nimet)

no cumulation applied (3).

Saksankielinen toisinto

Der Ausführer (Ermächtigter Ausführer; Bewilligungs-Nr. … (1)) der Waren, auf die sich dieses Handelspapier bezieht, erklärt, dass diese Waren, soweit nicht anders angegeben, präferenzbegünstigte … (2) Ursprungswaren sind:

cumulation applied with … (maan nimi/maiden nimet)

no cumulation applied (3).

Vironkielinen toisinto

Käesoleva dokumendiga hõlmatud toodete eksportija (tolli kinnitus nr … (1)) deklareerib, et need tooted on … (2) sooduspäritoluga, välja arvatud juhul, kui on selgelt näidatud teisiti:

cumulation applied with … (maan nimi/maiden nimet)

no cumulation applied (3).

Kreikankielinen toisinto

Ο εξαγωγέας των προϊόντων που καλύπτονται από το παρόν έγγραφο [άδεια τελωνείου υπ' αριθ. … (1)] δηλώνει ότι, εκτός εάν δηλώνεται σαφώς άλλως, τα προϊόντα αυτά είναι προτιμησιακής καταγωγής … (2):

cumulation applied with … (maan nimi/maiden nimet)

no cumulation applied (3).

Englanninkielinen toisinto

The exporter of the products covered by this document (customs authorisation No … (1)) declares that, except where otherwise clearly indicated, these products are of … (2) preferential origin:

cumulation applied with … (maan nimi/maiden nimet)

no cumulation applied (3).

Ranskankielinen toisinto

L’exportateur des produits couverts par le présent document [autorisation douanière no … (1)] déclare que, sauf indication claire du contraire, ces produits ont l’origine préférentielle … (2):

cumulation applied with … (maan nimi/maiden nimet)

no cumulation applied (3).

Italiankielinen toisinto

L’esportatore delle merci contemplate nel presente documento [autorizzazione doganale n. … (1)] dichiara che, salvo espressa indicazione contraria, le merci sono di origine preferenziale … (2):

cumulation applied with … (maan nimi/maiden nimet)

no cumulation applied (3).

Latviankielinen toisinto

Eksportētājs produktiem, kuri ietverti šajā dokumentā (muitas pilnvara Nr. … (1)), deklarē, ka, izņemot tur, kur ir citādi skaidri noteikts, šiem produktiem ir priekšrocību izcelsme no … (2):

cumulation applied with … (maan nimi/maiden nimet)

no cumulation applied (3).

Liettuankielinen toisinto

Šiame dokumente išvardintų prekių eksportuotojas (muitinės liudijimo Nr. … (1)) deklaruoja, kad, jeigu kitaip nenurodyta, tai yra … (2) preferencinės kilmės prekės:

cumulation applied with … (maan nimi/maiden nimet)

no cumulation applied (3).

Unkarinkielinen toisinto

A jelen okmányban szereplő áruk exportőre (vámfelhatalmazási szám: … (1)) kijelentem, hogy eltérő jelzés hiányában az áruk preferenciális … (2) származásúak:

cumulation applied with … (maan nimi/maiden nimet)

no cumulation applied (3).

Maltankielinen toisinto

L-esportatur tal-prodotti koperti b’dan id-dokument (awtorizzazzjoni tad-dwana nru … (1)) jiddikjara li, ħlief fejn indikat b’mod ċar li mhux hekk, dawn il-prodotti huma ta’ oriġini preferenzjali … (2):

cumulation applied with … (maan nimi/maiden nimet)

no cumulation applied (3).

Hollanninkielinen toisinto

De exporteur van de goederen waarop dit document van toepassing is (douanevergunning nr. … (1)), verklaart dat, behoudens uitdrukkelijke andersluidende vermelding, deze goederen van preferentiële … oorsprong zijn (2):

cumulation applied with … (maan nimi/maiden nimet)

no cumulation applied (3).

Puolankielinen toisinto

Eksporter produktów objętych tym dokumentem (upoważnienie władz celnych nr … (1)) deklaruje, że z wyjątkiem gdzie jest to wyraźnie określone, produkty te mają … (2) preferencyjne pochodzenie:

cumulation applied with … (maan nimi/maiden nimet)

no cumulation applied (3).

Portugalinkielinen toisinto

O exportador dos produtos cobertos pelo presente documento [autorização aduaneira n.o … (1)], declara que, salvo expressamente indicado em contrário, estes produtos são de origem preferencial … (2):

cumulation applied with … (maan nimi/maiden nimet)

no cumulation applied (3).

Romaniankielinen toisinto

Exportatorul produselor la care se referă acest document [autorizația vamală nr. … (1)] declară că, exceptând cazul în care în mod expres este indicat altfel, aceste produse sunt de origine preferențială … (2):

cumulation applied with … (maan nimi/maiden nimet)

no cumulation applied (3).

Sloveeninkielinen toisinto

Izvoznik blaga, zajetega s tem dokumentom (pooblastilo carinskih organov št … (1)) izjavlja, da, razen če ni drugače jasno navedeno, ima to blago preferencialno … (2) poreklo:

cumulation applied with … (maan nimi/maiden nimet)

no cumulation applied (3).

Slovakinkielinen toisinto

Vývozca výrobkov uvedených v tomto dokumente [číslo povolenia … (1)] vyhlasuje, že okrem zreteľne označených, majú tieto výrobky preferenčný pôvod v … (2):

cumulation applied with … (maan nimi/maiden nimet)

no cumulation applied (3).

Suomenkielinen toisinto

Tässä asiakirjassa mainittujen tuotteiden viejä (tullin lupa n:o … (1)) ilmoittaa, että nämä tuotteet ovat, ellei toisin ole selvästi merkitty, etuuskohteluun oikeutettuja … alkuperätuotteita (2).

cumulation applied with … (maan nimi/maiden nimet)

no cumulation applied (3).

Ruotsinkielinen toisinto

Exportören av de varor som omfattas av detta dokument (tullmyndighetens tillstånd nr. … (1)) försäkrar att dessa varor, om inte annat tydligt markerats, har förmånsberättigande … ursprung (2):

cumulation applied with … (maan nimi/maiden nimet)

no cumulation applied (3).

Hepreankielinen toisinto

Image

II   LUKU

SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET

4 artikla

Alkuperäselvitykset ja hallinnollinen yhteistyö

1.   Alkuperäselvitykset, jotka Israel tai jokin uusista jäsenvaltioista on asianmukaisesti antanut keskinäisesti sovellettavien kahdenvälisten vapaakauppasopimusten tai yksipuolisten järjestelyjen nojalla, on hyväksyttävä molemmissa maissa tämän pöytäkirjan mukaisesti, jos

a)

tällainen alkuperä oikeuttaa tullietuuskohteluun joko Euro–Välimeri-sopimuksen tai yhteisön yleisen tullietuusjärjestelmän mukaisten tullietuuksien perusteella;

b)

alkuperäselvitys ja kuljetusasiakirjat on annettu viimeistään liittymispäivää edeltävänä päivänä;

c)

alkuperäselvitys toimitetaan tulliviranomaisille neljän kuukauden kuluessa liittymispäivästä.

Kun tavarat on ennen liittymispäivää esitetty tullille maahantuontia varten Israelissa tai jossakin uusista jäsenvaltioista sellaisten kahdenvälisten vapaakauppasopimusten tai yksipuolisten järjestelyjen nojalla, joita sovellettiin tuona aikana Israelin ja kyseisen uuden jäsenvaltion välillä, myös tällaisten sopimusten tai järjestelyjen nojalla jälkikäteen annetut alkuperäselvitykset voidaan hyväksyä, jos ne toimitetaan tulliviranomaisille neljän kuukauden kuluessa liittymispäivästä.

2.   Israel ja uudet jäsenvaltiot saavat pitää voimassa ”hyväksytyn viejän” asemaa koskevat luvat, jotka oli myönnetty keskinäisesti sovellettujen kahdenvälisten vapaakauppasopimusten tai yksipuolisten järjestelyjen puitteissa edellyttäen, että:

a)

tällaisesta mahdollisuudesta määrätään myös ennen liittymispäivää tehdyssä Israelin ja yhteisön välisessä sopimuksessa sekä

b)

hyväksytty viejä soveltaa sopimuksessa määrättyjä voimassa olevia alkuperäsääntöjä.

Nämä luvat korvataan viimeistään vuoden kuluttua liittymispäivästä uusilla luvilla, jotka myönnetään Euro–Välimeri-sopimuksessa määrättyjä vaatimuksia noudattaen.

3.   Israelin tai uusien jäsenvaltioiden toimivaltaiset tulliviranomaiset voivat esittää 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen kahdenvälisten vapaakauppasopimusten tai yksipuolisten järjestelyjen nojalla annettujen alkuperäselvitysten jälkitarkastuspyyntöjä, ja kyseiset viranomaiset hyväksyvät jälkitarkastuspyynnöt kyseisen alkuperäselvityksen antamista seuraavien kolmen vuoden ajan. Tarkastukset suoritetaan niiden kahdenvälisten vapaakauppasopimusten nojalla, jotka olivat voimassa alkuperäselvityksen antamispäivänä.

5 artikla

Kauttakuljetettavat tavarat

1.   Euro–Välimeri-sopimuksen määräyksiä voidaan soveltaa Israelista johonkin uuteen jäsenvaltioon tai jostakin uudesta jäsenvaltiosta Israeliin vietäviin tavaroihin, jotka ovat pöytäkirjan N:o 4 määräysten mukaisia ja jotka ovat liittymispäivänä joko parhaillaan kuljetettavina taikka väliaikaisesti varastoituina, tullivarastossa tai vapaa-alueella Israelissa tai kyseessä olevassa uudessa jäsenvaltiossa.

2.   Tällaisissa tapauksissa voidaan myöntää etuuskohtelu, jos tuojamaan tulliviranomaisille esitetään neljän kuukauden kuluessa liittymispäivästä viejämaan tulliviranomaisten jälkikäteen antama alkuperäselvitys.

YLEISET MÄÄRÄYKSET JA LOPPUMÄÄRÄYKSET

6 artikla

Israel ei esitä yhteisön laajentumisen perusteella mitään maataloustuotteita, jalostettuja maataloustuotteita tai kalataloustuotteita koskevia vaatimuksia tai pyyntöjä eikä käytä muutoksenhakuoikeutta tai muuta tai peruuta myönnytyksiä GATT 1994 -sopimuksen XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan nojalla edellyttäen, että muiden kuin CN-koodiin 2106 90 98 kuuluvien tuotteiden osalta saatetaan päätökseen uutta lisäpöytäkirjaa koskevat neuvottelut maataloustuotteiden, jalostettujen maataloustuotteiden ja kalataloustuotteiden kahdenvälisten kauppamyönnytysten mukauttamiseksi kyseisen pöytäkirjan liitteen mukaisesti.

7 artikla

Tämä pöytäkirja on erottamaton osa Euro–Välimeri-sopimusta.

Tämän pöytäkirjan liite on erottamaton osa tätä pöytäkirjaa.

8 artikla

1.   Yhteisö, Euroopan unionin neuvosto jäsenvaltioiden puolesta ja Israel hyväksyvät tämän pöytäkirjan omien menettelyjensä mukaisesti.

2.   Osapuolet ilmoittavat toisilleen 1 kohdassa mainittujen menettelyjen saattamisesta päätökseen. Hyväksymisasiakirjat talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristöön.

9 artikla

1.   Tämä pöytäkirja tulee voimaan viimeisen hyväksymisasiakirjan tallettamispäivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.

2.   Tätä pöytäkirjaa sovelletaan väliaikaisesti 1 päivästä tammikuuta 2007.

3.   Sen estämättä, mitä tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa määrätään, tämän pöytäkirjan 2 artiklan 1 kohtaa sovelletaan tämän pöytäkirjan allekirjoituspäivää seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä.

10 artikla

Tämä pöytäkirja laaditaan kahtena kappaleena kaikilla osapuolten virallisilla kielillä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen.

11 artikla

Euro–Välimeri-sopimuksen ja sen erottamattoman osan muodostavien liitteiden ja pöytäkirjojen sekä päätösasiakirjan ja siihen liitettyjen julistusten teksti laaditaan bulgarian ja romanian kielillä (4), ja kyseiset tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia kuin alkuperäiset tekstit.

Assosiaationeuvoston on hyväksyttävä nämä tekstit.

Съставено в Брюксел, 31 октомври 2007 г.

Hecho en Bruselas, el 31 de octubre de 2007.

V Bruselu dne 31. října 2007.

Udfærdiget i Bruxelles, den 31. oktober 2007.

Geschehen zu Brüssel am 31. Oktober 2007.

Brüsselis, 31. oktoober 2007.

Έγινε στις Βρυξέλλες, στις 31 Οκτωβρίου 2007.

Done at Brussels on the 31 October 2007, which corresponds to the 19th day of Heshvan in the year five thousend seven hundred and sixty eight in the Hebrew calendar.

Fait à Bruxelles, le 31 octobre 2007.

Fatto a Bruxelles, addì 31 ottobre 2007.

Briselē, 2007. gada 31. oktobrī.

Priimta Briuselyje, 2007 m. spalio 31 d.

Kelt Brüsszelben, 2007. október 31-én.

Magħmul fi Brussell, 31 ta' Ottubru 2007.

Gedaan te Brussel, 31 oktober 2007.

Sporządzono w Brukseli, dnia 31 października 2007 r.

Feito em Bruxelas, em 31 de Outubro de 2007.

Întocmit la Bruxelles, 31 octombrie 2007.

V Bruseli 31. októbra 2007.

V Bruslju, dne 31. oktobra 2007.

Tehty Brysselissä 31. lokakuuta 2007.

Som skedde i Bryssel den 31 oktober 2007.

Image

За държавите-членки

Por los Estados miembros

Za členské státy

For medlemsstaterne

Für die Mitgliedstaaten

Liikmesriikide nimel

Για τα κράτη μέλη

For the Member States

Pour les États membres

Per gli Stati membri

Dalībvalstu vārdā —

Valstybių narių vardu

A tagállamok részéről

Għall-Istati Membri

Voor de lidstaten

W imieniu państw członkowskich

Pelos Estados-Membros

Pentru statele membre

Za členské štáty

Za države članice

Jäsenvaltioiden puolesta

På medlemsstaternas vägnar

Image

Image

За Европейската общност

Por las Comunidades Europeas

Za Evropská společenství

For Det Europæiske Fællesskab

Für die Europäische Gemeinschaft

Euroopa Ühenduste nimel

Για τις Ευρωπαϊκές Κοινότητες

For the European Community

Pour les Communautés européennes

Per le Comunità europee

Eiropas Kopienas vārdā —

Europos bendrijų vardu

Az Európai Közösség részéről

Għall-Komunitajiet Ewropej

Voor de Europese Gemeenschappen

W imieniu Wspólnot Europejskiej

Pelas Comunidades Europeias

Pentru Comunitatea Europeană

Za Európske spoločenstvá

Za Evropsko skupnost

Euroopan yhteisöjen puolesta

För Europeiska gemenskapernas vägnar

Image

Image

Image

За Държавата Израел

Por el Estado de Israel

Za Stát Izrael

For Staten Israel

Für den Staat Israel

Iisraeli Riigi nimel

Για τα Κράτος του Ισραήλ

For the State of Israel

Pour l'État d'Israël

Per lo Stato di Israele

Izraēlas Valsts vārdā —

Izraelio Valstybės vardu

Izrael Állam részéről

Għall-Istat ta' Iżrael

Voor de Staat Israël

W imieniu Państwa Izrael

Pelo Estado de Israel

Pentru statul Israel

Za Izraelský štát

Za Državo Izrael

Israelin valtion puolesta

På Staten Israels vägnar

Image

Image


(1)  CN-koodit asetuksen (EY) N:o 1549/2006 mukaisia (EUVL L 301, 31.10.2006, s. 1).

(2)  Jos CN-koodin edessä on ”ex”, etuusmenettely määräytyy sekä CN-koodin että sitä vastaavan tavaran kuvauksen perusteella.

(3)  Vuoden 2007 osalta kiintiö on 3 240 tonnia.”

(4)  Bulgarian- ja romaniankieliset toisinnot julkaistaan myöhemmin virallisen lehden erityispainoksessa.

LIITE

Maataloustuotteiden, jalostettujen maataloustuotteiden ja kalataloustuotteiden kauppamyönnytyksiin sovellettavat järjestelyt

Osapuolet sopivat, että voimassa olevien kahdenvälisten vapaakauppasopimusten mukainen kaupan nykyinen määrä Israelin ja Bulgarian sekä Israelin ja Romanian välillä ja sen markkinoille pääsyn edellytykset muodostavat vähimmäistason Euro–Välimeri-sopimuksessa tarkoitettujen maataloustuotteiden, jalostettujen maataloustuotteiden ja kalataloustuotteiden kahdenvälisten kauppamyönnytysten mukauttamiseksi uuden lisäpöytäkirjan puitteissa.


5.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 317/75


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 29 päivänä marraskuuta 2007,

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Israelin valtion välisen assosioinnin perustavaan Euro–Välimeri-sopimukseen liitettävän pöytäkirjan tekemisestä Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi

(2007/787/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 310 artiklan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan toisen virkkeen ja 3 kohdan toisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon vuoden 2005 liittymisasiakirjan ja erityisesti sen 6 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin puoltavan lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Israelin valtion välisen assosioinnin perustavaan Euro–Välimeri-sopimukseen liitettävä pöytäkirja (2) allekirjoitettiin yhteisön ja sen jäsenvaltioiden puolesta Brysselissä 31 päivänä lokakuuta 2007.

(2)

Pöytäkirja olisi hyväksyttävä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

Ainoa artikla

Hyväksytään yhteisön ja sen jäsenvaltioiden puolesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Israelin valtion välisen assosioinnin perustavaan Euro–Välimeri-sopimukseen liitettävä pöytäkirja Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi.

Pöytäkirjan teksti on tämän päätöksen liitteenä (3).

Tehty Brysselissä 29 päivänä marraskuuta 2007.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. LINO


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(2)  EYVL L 147, 21.6.2000, s. 3.

(3)  Katso tämän virallisen lehden sivu 65.


Komissio

5.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 317/76


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 13 päivänä syyskuuta 2007,

EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan mukaisesta menettelystä

(Asia COMP/E-2/39.140 – DaimlerChrysler)

(tiedoksiannettu numerolla K(2007) 4275)

(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

(2007/788/EY)

(1)

Tämä päätös on tehty neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 (1) 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja se osoitetaan DaimlerChrysler AG:lle (jäljempänä ’DaimlerChrysler’). Päätös koskee Mercedes-Benz- ja Smart-merkkisten ajoneuvojen korjaamista koskevien teknisten tietojen antamista.

(2)

Teknisiä tietoja ovat tiedot, prosessit ja ohjeet, jotka ovat tarpeen moottoriajoneuvojen viallisten/rikkoutuneiden/käytettyjen osien tarkistamisessa, korjaamisessa tai korvaamisessa tai ajoneuvon jonkin järjestelmän toiminnan korjaamisessa. Tiedot voidaan jakaa seitsemään pääryhmään:

perusparametrit (ajoneuvon kaikkia viitearvoja ja mitattavia asetusarvoja koskevat tiedot, kuten vääntömomentit, jarruliikkumavaran mittausarvot, hydrauli- ja ilmanpaineet);

korjauksen ja huollon eri vaiheisiin liittyvät kaaviot ja kuvaukset (huoltokäsikirjat, tekniset asiakirjat, kuten työsuunnitelmat, korjaamisessa käytettävien työkalujen kuvaukset sekä johdotuksia ja hydrauliikkaa kuvaavat kaaviot);

testaus ja vianmääritys (mukaan luettuna virhe- ja vianmäärityskoodit, tietokoneohjelmat ja muut ajoneuvojen vikojen määrityksessä tarvittavat tiedot) – suurin osa, joskaan eivät kaikki, näistä tiedoista sisältyy erityisiin sähköisiin työkaluihin;

ajoneuvoissa olevien sähköisten ohjausyksiköiden uudelleen ohjelmointiin, uudelleen säätämiseen tai alkuarvojen uudelleen asettamiseen tarvittavat koodit, tietokoneohjelmat ja muut tiedot. Tämä ryhmä liittyy edelliseen, sillä vianmäärityksessä käytetään usein samoja sähköisiä työkaluja kuin tarvittavien muutosten tekemisessä sähköisten ohjausyksiköiden kautta;

varaosia koskevat tiedot, mukaan luettuna varaosaluettelot koodeineen ja kuvauksineen, sekä ajoneuvojen tunnistamismenetelmät (toisin sanoen tiettyyn ajoneuvoon liittyvät tiedot, joiden avulla korjaamo selvittää ajoneuvoa valmistettaessa siihen asennettujen osien yksilölliset koodit ja kyseisen ajoneuvon alkuperäisten varaosien vastaavat koodit);

erityistiedot (ilmoitukset palautuspyynnöistä ja myynnistä poistamisesta sekä yleisistä vioista ilmoittaminen);

koulutusmateriaali.

(3)

Joulukuussa 2006 komissio aloitti menettelyn ja antoi DaimlerChryslerille ennakkoarvioinnin. Arviointi sisälsi alustavan kannan, jonka mukaan sopimusten, jotka DaimlerChrysler oli tehnyt myynnin jälkeisiä palveluita tarjoavien kumppaneidensa kanssa, epäiltiin olevan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdan vastaisia.

(4)

Komission ennakkoarvioinnin mukaan näytti siltä, että DaimlerChrysler ei ollut antanut tiettyjä korjausta koskevia teknisiä tietoja komission asetuksessa (EY) N:o 1400/2002 (2) säädetyn siirtymäkauden loputtua. Lisäksi komission pannessa vireille tutkimusta DaimlerChrysler ei ollut vieläkään ottanut käyttöön tehokasta järjestelmää, jonka avulla riippumattomat korjaamot voivat saada korjausta koskevia teknisiä tietoja eriytetysti. Vaikka DaimlerChrysler paransi teknisten tietojen saatavuutta komission tutkimuksen aikana erityisesti perustamalla verkkosivut kesäkuussa 2005, riippumattomien korjaamoiden saatavissa olevat tiedot eivät vieläkään näyttäneet olevan täydellisiä.

(5)

Ennakkoarvioinnissa katsottiin, että tarkasteltavana olevan menettelytavan kohteena olevat merkitykselliset markkinat olivat henkilöautojen korjaus- ja huoltopalvelujen tarjonnan markkinat sekä korjaamoille tarkoitettujen teknisten tietojen toimitusmarkkinat. Mercedes-Benzin ja Smartin valtuuttamilla korjaamoverkostoilla oli erittäin suuri markkinaosuus ensiksi mainituilla markkinoilla. Jälkimmäisillä markkinoilla DaimlerChrysler oli ainoa toimittaja, joka pystyi tarjoamaan kaikki sen valmistamia ajoneuvoja korjaavien tarvitsemat tekniset tiedot.

(6)

DaimlerChryslerin huoltoa ja varaosajakelua koskevissa sopimuksissa edellytetään, että sen valtuutettujen korjaamoverkostojen jäsenet suorittavat kaikenlaisia merkkikohtaisia korjauksia ja toimivat varaosien tukkumyyjinä. Komissio oli huolissaan siitä, että tällaisista sopimuksista mahdollisesti johtuvat kielteiset vaikutukset voisivat vahvistua, koska DaimlerChrysler ei toimita riippumattomille korjaamoille tarpeellisia teknisiä tietoja vaan on sulkenut kyseiset korjaamot markkinoilta, vaikka ne haluaisivat ja voisivat tarjota korjauspalveluja erilaisen liiketoimintamallin kautta.

(7)

Komission ennakkopäätelmän mukaan DaimlerChryslerin järjestelyt teknisten tietojen toimittamiseksi riippumattomille korjaamoille eivät vastanneet korjaamoiden tarvetta käytettävissä olevien tietojen laajuuden tai niiden saatavuuden suhteen, ja kyseinen menettelytapa olisi yhdessä toisten autonvalmistajien samanlaisten menettelytapojen kanssa saattanut johtaa riippumattomien korjaamoiden markkina-aseman heikentymiseen. Tämä puolestaan olisi voinut aiheuttaa huomattavasti haittaa kuluttajille varaosavalikoiman merkittävän vähentymisen, korjaamopalveluiden hintojen nousun, korjaamoiden määrän supistumisen ja mahdollisten turvallisuuskysymysten ongelmien sekä innovatiivisten korjaamojen puuttumisen vuoksi.

(8)

Lisäksi se, että DaimlerChrysler ei ilmeisesti toimita riippumattomille korjaamoille tarvittavia teknisiä tietoja, saattaisi estää asetuksella (EY) N:o 1400/2002 myönnetyn poikkeuksen soveltamisen myynnin jälkeisiä palveluja tarjoavien kumppaneiden kanssa tehtyihin sopimuksiin, sillä kyseisen asetuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti myönnettyä poikkeusta ei sovelleta, kun moottoriajoneuvojen toimittaja kieltäytyy antamasta riippumattomille toimijoille kyseisten moottoriajoneuvojen korjauksen ja huollon edellyttämiä teknisiä tietoja, vianmääritys- ja muita laitteita, työkaluja, mukaan lukien tarvittavat tietokoneohjelmat, tai koulutusta. Kuten asetuksen johdanto-osan 26 kappaleesta käy ilmi, tietojen saatavuutta koskevissa edellytyksissä ei saa tehdä eroa valtuutettujen ja riippumattomien toimijoiden välillä.

(9)

Komission alustava kanta oli se, että korjausta koskevien teknisten tietojen puuttumisen takia DaimlerChryslerin ja sen valtuutettujen korjaamoiden välisiin sopimuksiin ei todennäköisesti sovelleta 81 artiklan 3 kohtaa.

(10)

DaimlerChrysler tarjosi 14 päivänä helmikuuta 2007 komissiolle sitoumuksia ennakkoarvioinnissa esitettyjen kilpailuongelmien ratkaisemiseksi.

(11)

Sitoumusten mukaan annettavia tietoja koskevana periaatteena on, että riippumattomat ja valtuutetut korjaamot ovat tasa-arvoisessa asemassa. Tämän vuoksi DaimlerChrysler varmistaa, että kaikki sen moottoriajoneuvojen korjauksen ja huollon edellyttämät tekniset tiedot, työkalut, laitteet, tietokoneohjelmat ja koulutus, jotka DaimlerChrysler antaa tai sen puolesta annetaan kaikissa jäsenvaltioissa oleville Mercedes-Benz- ja Smart-merkkisten ajoneuvojen valtuutetuille korjaamoille ja/tai riippumattomille tuojille, ovat myös riippumattomien korjaamoiden saatavilla.

(12)

Sitoumuksissa vahvistetaan, että asetuksen (EY) N:o 1400/2002 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tekniset tiedot sisältävät kaikki Mercedes-Benz- ja Smart-ajoneuvojen korjausta ja huoltoa varten valtuutetuille korjaamoille annettavat tiedot. Teknisiä tietoja ovat muun muassa sähköisissä moottorin ohjausyksiköissä DaimlerChryslerin suosittelemien asetusten käyttöönottamiseksi tarvittavat tietokoneohjelmat, virhekoodit ja muut parametrit ja päivitykset, ajoneuvojen tunnistamismenetelmät, varaosaluettelot, tiettyä mallia tai erää koskevat käytännön työssä saadut ongelmien ratkaisumallit, ilmoitukset myynnistä poistamisesta sekä ilmoitukset palautuspyynnöistä ja korjauksista, joita voidaan tehdä veloituksetta valtuutetuissa korjaamoissa.

(13)

Työkalujen saatavuus tarkoittaa mahdollisuutta käyttää sähköisiä vianmääritys- ja muita laitteita, tietokoneohjelmia, mukaan lukien niiden säännölliset päivitykset, ja kyseisten työkalujen myynnin jälkeisiä palveluita.

(14)

Ehdotetut sitoumukset sitovat DaimlerChrysleriä ja siihen sidossuhteessa olevia yrityksiä mutta ne eivät suoraan sido Mercedes-Benz- ja Smart-ajoneuvomerkkien riippumattomia tuojia. DaimlerChrysler on sen vuoksi sopinut, että niissä jäsenvaltioissa, joissa Mercedes-Benz- ja/tai Smart-ajoneuvoja myyvät riippumattomat maahantuojat, se tekee parhaansa, jotta kyseiset yritykset velvoitettaisiin sopimuksella antamaan maksutta ja syrjimättömällä tavalla kansallisilla kaupallisilla verkkosivuillaan riippumattomille korjaamoille kaikki tekniset tiedot tai teknisten tietojen kieliversiot, jotka kyseiset maahantuojat ovat antaneet kyseisen jäsenvaltion valtuutetuille korjaamoille ja jotka eivät ole riippumattomien korjaamoiden saatavissa teknisiä tietoja koskevilla verkkosivuilla.

(15)

Asetuksen (EY) N:o 1400/2002 johdanto-osan 26 kappaleen mukaan DaimlerChrysler ei ole velvollinen antamaan riippumattomille korjaamoille sellaista teknistä tietoa, jonka avulla kolmannet voisivat ohittaa tai purkaa ajoneuvoihin asennetut murtohälyttimet ja/tai kalibroida uudelleen (3) sähköisiä laitteita tai tehdä muutoksia ajoneuvojen suorituskykyä rajoittaviin laitteisiin. Kuten kaikkia poikkeuksia EU:n lainsäädännössä, johdanto-osan 26 kappaletta on tulkittava suppeasti. Sitoumuksissa todetaan, että mikäli DaimlerChrysler perustelee kieltäytymistä teknisten tietojen antamisesta riippumattomille korjaamoille vetoamalla kyseiseen poikkeukseen, sen on sitouduttava varmistamaan, että tiedot rajoittuvat johdanto-osan 26 kappaleessa kuvatun suojan antamiseksi tarvittaviin tietoihin. Sitoumusten mukaan sen on myös varmistettava, että tietojen puute ei estä riippumattomia korjaamoita harjoittamasta muita kuin johdanto-osan 26 kappaleessa mainittuja toimia, mukaan luettuina sähköisiä moottorin ohjausyksiköitä, turvatyynyjä, turvavöiden esikiristimiä ja keskuslukitusjärjestelmiä koskevat korjaukset.

(16)

Asetuksen (EY) N:o 1400/2002 4 artiklan 2 kohdassa säädetään, että tekniset tiedot on annettava oikeassa suhteessa riippumattoman korjaamon tarpeisiin. Tämä tarkoittaa sekä tietojen eriyttämistä että hinnoittelua, jossa otetaan huomioon, miten paljon riippumattomat korjaamot käyttävät tietoja.

(17)

Tämän periaatteen mukaisesti sitoumuksissa todetaan, että DaimlerChrysler vie teknisiä tietoja koskeville verkkosivuilleen kaikki tekniset tiedot, jotka koskevat vuoden 1996 jälkeen myyntiin tulleita ajoneuvomalleja, ja se varmistaa, että kaikki päivitetyt tekniset tiedot löytyvät aina kyseisiltä sivuilta tai myöhemmin toteutetuilta vastaavilta verkkosivuilta. Mikäli tiettyjä vuoden 1996 jälkeen myyntiin tulleita malleja koskevia teknisiä tietoja tai niiden kieliversioita, jotka DaimlerChrysler tai siihen sidossuhteessa ovat yritykset antavat tietyn jäsenvaltion valtuutetuille korjaamoille, ei ole saatavissa teknisiä tietoja koskevilla verkkosivuilla, DaimlerChryslerin katsotaan noudattaneen sitoumuksiaan, jos se on antanut kyseiset tiedot viipymättä ja maksutta riippumattomien korjaamoiden käyttöön kaupallisilla verkkosivuillaan kyseisessä jäsenvaltiossa.

(18)

Lisäksi DaimlerChrysler varmistaa aina, että sivut ovat helposti löydettävissä ja ne toimivat yhtä tehokkaasti kuin tietolähteet, joiden kautta DaimlerChryslerin valtuutetut korjaamot saavat teknisiä tietoja. Kun DaimlerChrysler tai DaimlerChryslerin puolesta toimiva yritys antaa teknisiä tietoja valtuutetuille korjaamoille erityisesti jollakin EU:n kielellä, DaimlerChrysler varmistaa, että kyseinen kieliversio viedään verkkosivuille viipymättä.

(19)

DaimlerChrysler on asettanut vuosittaisen teknisiä tietoja koskevien verkkosivujen käyttömaksun, joka on 1 254 euroa (1 239 euroa pääsystä tärkeimmille WIS-net-sivuille; sähköisten varaosien luettelo on ilmainen lukuun ottamatta vuosittaista 15 euron maksua hallintokuluista). Asetuksessa säädetyn suhteellisuusvaatimuksen noudattamiseksi DaimlerChrysler jakaa WIS-netin käyttömaksun siten, että se on 180 euroa kuukaudelta, 70 euroa viikolta, 20 euroa päivältä ja 4 euroa tunnilta. DaimlerChrysler sitoutuu säilyttämään kyseisen käyttömaksurakenteen ja olemaan nostamatta maksua EU:n keskimääräistä inflaatioprosenttia enemmän sitoumusten voimassaoloaikana.

(20)

DaimlerChryslerin sitoumukset eivät rajoita soveltamasta mitään yhteisön tai kansallisen lainsäädännön nykyistä tai tulevaa vaatimusta, jolla mahdollisesti laajennetaan DaimlerChryslerin riippumattomille toimijoille antamia teknisiä tietoja ja/tai jolla tarjotaan soveltuvampia tapoja kyseisten tietojen antamiseen.

(21)

Jos riippumaton korjaamo tai korjaamoiden järjestö niin haluaa, DaimlerChrysler sitoutuu hyväksymään teknisiin tietoihin liittyvien riitojen ratkaisua koskevan välimiesmenettelyn. Välimiesmenettely kuuluu kansallisten välimiesmenettelyä koskevien sääntöjen sekä sen aineellisen oikeuden soveltamisalaan, josta DaimlerChrysler on sopinut siinä jäsenvaltiossa sijaitsevien valtuutettujen korjaamoidensa kanssa, jossa välimiesmenettelyä pyytänyt osapuoli sijaitsee. DaimlerChrysler sitoutuu antamaan pyynnöstä kyseisiä sääntöjä koskevia tietoja. Välimiesoikeus koostuu kolmesta sääntöjen nojalla nimitetystä välimiehestä. Välimiesmenettely ei rajoita oikeutta pyytää asian käsittelyä toimivaltaisessa kansallisessa tuomioistuimessa.

(22)

Päätöksessä todetaan, että sitoumusten ansiosta ei ole enää perusteita komission toimenpiteisiin. Sitoumukset ovat voimassa 31 päivään toukokuuta 2010.

(23)

Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevä neuvoa-antava komitea antoi myönteisen lausunnon 9 päivänä heinäkuuta 2007.


(1)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta (EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1). Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1419/2006 (EUVL L 269, 28.9.2006, s. 1).

(2)  Komission asetus (EY) N:o 1400/2002, annettu 31 päivänä heinäkuuta 2002, perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta vertikaalisten sopimusten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmiin moottoriajoneuvoalalla (EYVL L 203, 1.8.2002, s. 30). Asetus sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(3)  Eli muuttaa sähköisen moottorin ohjausyksikön alkuperäisiä asetuksia tavalla, jota DaimlerChrysler ei suosittele.


5.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 317/79


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 4 päivänä joulukuuta 2007,

Kiinan kansantasavallasta ja Kazakstanista peräisin olevan piimangaanin tuonnissa asetuksella (EY) N:o 1420/2007 käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin suspendoimisesta

(2007/789/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 14 artiklan 4 kohdan,

on kuullut neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

A.   MENETTELY

(1)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1420/2007 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, ja Kazakstanista peräisin olevan, CN-koodeihin 7202 30 00 ja ex 8111 00 11 (Taric-koodi 8111001110) luokiteltavan piimangaanin (ferropiimangaani mukaan luettuna), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, tuonnissa. Käyttöön otettu polkumyyntitulli on 8,2 prosenttia Kiinasta peräisin olevan tuotteen osalta ja 6,5 prosenttia Kazakstanista peräisin olevan tuotteen osalta.

(2)

Komissiolle toimitettiin tieto sellaisesta markkinaolosuhteiden muuttumisesta, joka tapahtui asetuksen (EY) N:o 1420/2007 mukaisen alkuperäisen tutkimusajanjakson jälkeen ja jonka perusteella saattaa olla perusteltua jättää käyttöön otetut toimenpiteet väliaikaisesti soveltamatta eli suspendoida ne perusasetuksen 14 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Komissio tarkasteli tämän vuoksi, onko suspendointi perusteltua.

B.   PERUSTEET

(3)

Perusasetuksen 14 artiklan 4 kohdan mukaan polkumyyntitoimenpiteet voidaan yhteisön edun mukaisesti jättää väliaikaisesti soveltamatta eli suspendoida, jos markkinaolosuhteet ovat väliaikaisesti muuttuneet siten, ettei suspendoinnista todennäköisesti aiheutuisi vahinkoa, ja sillä edellytyksellä, että yhteisön tuotannonalalla on ollut mahdollisuus esittää huomautuksiaan ja että nämä huomautukset on otettu huomioon. Lisäksi 14 artiklan 4 kohdassa säädetään, että asianomaisia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä voidaan milloin tahansa alkaa soveltaa uudelleen, jos niiden suspendoiminen ei enää ole perusteltua.

(4)

Piimangaanin maailmanmarkkinahintojen todettiin kohonneen alkuperäisen tutkimusajanjakson jälkeen, mikä oli osoitus markkinaolosuhteiden muuttumisesta. Sen vuoksi komissio on tehnyt lisätutkimuksen arvioidakseen tarkasteltavana olevan tuotteen määrien ja hintojen viimeaikaista kehitystä 1 päivän heinäkuuta 2006 ja 30 päivän syyskuuta 2007 välisenä aikana, kehityksen vaikutuksia yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon sekä yhteisön yleistä etua.

(5)

Koottujen tietojen perusteella todettiin, että piimangaanin markkinahinnat ovat nousseet yhteisön markkinoilla alkuperäisen tutkimusajanjakson jälkeen vuoden 2007 kolmanteen neljännekseen mennessä noin 69 prosenttia: keskimääräinen hinta oli vuoden 2006 kolmannella neljänneksellä 622 euroa/tonni ja vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä 1 051 euroa/tonni. Varsinkin vuoden 2007 toisen ja kolmannen neljänneksen välillä todettiin merkittävä, noin 42 prosentin hinnannousu. Nämä suuntaukset näkyvät myös muilla suurimmilla markkina-alueilla maailmanlaajuisesti samoin kuin piimangaanin tuonnissa yhteisöön.

(6)

Piimangaani on keskeinen raaka-aine teräksen tuotannossa. Edellä selostetun hinnannousun taustalla ovat väliaikaiset toimitusvaikeudet sekä piimangaanin aiempaa suurempi kysyntä, joka johtui teräksen kysynnän maailmanlaajuisesta kasvusta. Vuonna 2004 tapahtuneen hinnannousun kaltaisten äkillisten hinnannousujen yhteydessä on aiemmin osoittautunut, että tällainen kysynnän ja tarjonnan epätasapaino näillä markkinoilla on luonteeltaan väliaikaista. Yleensä hinnat palautuvat pitkän aikavälin tasolleen, kun piimangaanin vapaa kapasiteetti on käytetty kokonaan.

(7)

Kiinasta ja Kazakstanista peräisin olevan piimangaanin tuonnin markkinaosuus pieneni 1 päivän lokakuuta 2006 ja 30 päivän syyskuuta 2007 välisenä aikana 0,6 prosenttiyksikköä, 9,8 prosenttiin yhteisön kokonaiskulutuksesta. EY:n kulutus on lisääntynyt 20 prosenttia.

(8)

Yhteisön tuotannonalan tilanne on parantunut alkuperäisen tutkimusajanjakson jälkeen. Alkuperäisen tutkimusajanjakson ja 1 päivästä lokakuuta 200630 päivään syyskuuta 2007 ulottuvan ajanjakson välillä myynti kasvoi määrällisesti 15 prosenttia ja tuotanto 19 prosenttia. Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus kuitenkin supistui 1,1 prosenttiyksikköä, 23,8 prosenttiin. Kannattavuus parani huomattavasti: yhteisön tuotannonalan kannattavuus oli 42 prosenttia vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä eli se ylitti selvästi jopa alkuperäisessä tutkimuksessa sopivaksi katsotun 5 prosentin voittotason.

(9)

Kuten asetuksen (EY) N:o 1420/2007 johdanto-osan 157–163 kappaleessa todetaan, kyseisten toimenpiteiden käyttöönoton odotettiin johtavan käyttäjien kannalta joihinkin, tosin vähäisiin, kielteisiin vaikutuksiin, kuten käyttäjien kustannusten kasvuun siksi, että niiden on mahdollisesti tarpeen järjestää uusia tai vaihtoehtoisia toimituksia. Kun otetaan huomioon markkinaolosuhteiden väliaikainen muutos ja se, että tämän seurauksena yhteisön tuotannonalalle ei nykyisin aiheudu vahinkoa, voidaan todeta, että käyttäjiin kohdistuvat mahdolliset kielteiset vaikutukset voitaisiin poistaa suspendoimalla toimenpiteet. Näin ollen voidaan päätellä, että suspendointi on yhteisön yleisen edun mukaista.

(10)

Kun otetaan huomioon markkinaolosuhteiden väliaikainen muutos ja erityisesti piimangaanista yhteisön markkinoilla veloitettujen hintojen korkea taso, joka on huomattavasti korkeampi kuin alkuperäisessä tutkimuksessa todettu vahinkoa aiheuttava taso, sekä se, että tarkasteltavana olevan tuotteen kysynnän ja tarjonnan väitetään olevan epätasapainossa, päätellään, että Kiinasta ja Kazakstanista peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin liittyvää vahinkoa ei todennäköisesti aiheutuisi uudelleen suspendoinnin vuoksi. Sen vuoksi ehdotetaan, että voimassa olevat toimenpiteet suspendoidaan yhdeksän kuukauden ajaksi perusasetuksen 14 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

C.   YHTEISÖN TUOTANNONALAN KUULEMINEN

(11)

Komissio on perusasetuksen 14 artiklan 4 kohdan mukaisesti ilmoittanut yhteisön tuotannonalalle aikomuksestaan suspendoida kyseessä olevat polkumyyntitoimenpiteet. Yhteisön tuotannonalalle on annettu tilaisuus esittää huomautuksensa, eikä se vastustanut polkumyyntitoimenpiteiden suspendoimista.

D.   PÄÄTELMÄT

(12)

Komissio katsoo tämän vuoksi, että kaikki tarkasteltavana olevaan tuotteeseen sovellettavan polkumyyntitullin suspendoinnin edellytykset täyttyvät perusasetuksen 14 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Asetuksella (EY) N:o 1420/2007 käyttöön otettu polkumyyntitulli olisi sen vuoksi suspendoitava yhdeksän kuukauden ajaksi.

(13)

Komissio jatkaa tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin ja hintojen seurantaa. Jos jossain vaiheessa käy niin, että Kiinasta ja Kazakstanista peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtuva tuonti lisääntyy uudelleen ja tämän vuoksi aiheuttaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle, komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet polkumyyntitullin uudelleen käyttöön ottamiseksi vahingon arviointia koskevat aineelliset säännöt huomioon ottaen. Tarvittaessa voidaan suorittaa välivaiheen tarkastelu perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Suspendoidaan yhdeksän kuukauden ajaksi asetuksella (EY) N:o 1420/2007 käyttöön otettu lopullinen polkumyyntitulli Kiinan kansantasavallasta ja Kazakstanista peräisin olevan, CN-koodeihin 7202 30 00 ja ex 8111 00 11 (Taric-koodi 8111001110) luokiteltavan piimangaanin (ferropiimangaani mukaan luettuna) tuonnissa.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 4 päivänä joulukuuta 2007.

Komission puolesta

Peter MANDELSON

Komission jäsen


(1)  EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2117/2005 (EUVL L 340, 23.12.2005, s. 17).

(2)  Ks. tämän virallisen lehden sivu 5.


Euroopan keskuspankki

5.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 317/81


EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,

tehty 23 päivänä marraskuuta 2007,

vuonna 2008 liikkeeseen laskettavien metallirahojen määrän hyväksymisestä

(EKP/2007/16)

(2007/790/EY)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhtenäisvaluutan käyttöönottamisesta Kyproksessa 1 päivänä tammikuuta 200810 päivänä heinäkuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/503/EY (1),

ottaa huomioon perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhtenäisvaluutan käyttöönottamisesta Maltassa 1 päivänä tammikuuta 200810 päivänä heinäkuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/504/EY (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan keskuspankilla (EKP) on yksinoikeus hyväksyä euron käyttöön ottaneissa jäsenvaltioissa (jäljempänä ’rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot’) 1 päivästä tammikuuta 1999 liikkeeseen laskettavien metallirahojen määrä.

(2)

Vuoden 2003 liittymisasiakirjan 4 artiklassa tarkoitettu Kyprosta ja Maltaa koskeva poikkeus kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2008.

(3)

Rahaliittoon tällä hetkellä osallistuvat 13 jäsenvaltiota sekä Kypros ja Malta ovat toimittaneet EKP:n hyväksyttäväksi arvionsa vuonna 2008 liikkeeseen laskettavien eurokolikoiden määrästä, ja arvioon on liitetty selitys arviointiperiaatteesta,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Vuonna 2008 liikkeeseen laskettavien eurokolikoiden määrän hyväksyminen

EKP hyväksyy rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa vuonna 2008 liikkeeseen laskettavien eurokolikoiden määrän seuraavan taulukon mukaisesti:

(miljoonina euroina)

 

Vuonna 2008 liikkeeseen laskettavat käyttöön tarkoitetut metallirahat sekä liikkeeseen laskettavat keräilymetallirahat (ei tarkoitettu käytettäväksi maksuvälineenä)

Belgia

130,0

Saksa

655,0

Irlanti

114,0

Kreikka

97,3

Espanja

550,0

Ranska

500,0

Italia

375,2

Kypros

147,4

Luxemburg

49,0

Malta

56,7

Alankomaat

57,5

Itävalta

185,0

Portugali

50,0

Slovenia

39,0

Suomi

60,0

2 artikla

Loppumääräys

Tämä päätös on osoitettu rahaliittoon osallistuville jäsenvaltioille.

Tehty Frankfurt am Mainissa 23 päivänä marraskuuta 2007.

EKP:n puheenjohtaja

Jean-Claude TRICHET


(1)  EUVL L 186, 18.7.2007, s. 29.

(2)  EUVL L 186, 18.7.2007, s. 32.


III Euroopan unionista tehtyä sopimusta soveltamalla annetut säädökset

EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN V OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET

5.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 317/83


NEUVOSTON PÄÄTÖS 2007/791/YUTP,

tehty 4 päivänä joulukuuta 2007,

Euroopan unionin poliisioperaatiosta Bosnia ja Hertsegovinassa hyväksytyn yhteisen toiminnan 2007/749/YUTP täytäntöönpanosta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin poliisioperaatiosta Bosnia ja Hertsegovinassa 19 päivänä marraskuuta 2007 hyväksytyn neuvoston yhteisen toiminnan 2007/749/YUTP (1) ja erityisesti sen 12 artiklan 1 kohdan yhdessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 23 artiklan 2 kohdan toisen luetelmakohdan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 19 päivänä marraskuuta 2007 yhteisen toiminnan 2007/749/YUTP, jonka mukaan Euroopan unionin poliisioperaatiota jatketaan 31 päivään joulukuuta 2009. Vuosia 2008 ja 2009 koskevista rahoitusohjeista päätetään vuosittain.

(2)

Euroopan unionin poliisioperaation toimeksianto pannaan täytäntöön tilanteessa, joka saattaa huonontua ja voi haitata perustamissopimuksen 11 artiklassa vahvistettuja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteita,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

1.   Rahoitusohje yhteisen toiminnan 2007/749/YUTP täytäntöönpanoon liittyvien menojen kattamiseksi vuonna 2008 on 14 800 000 euroa.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä maksettavia menoja hallinnoidaan talousarviota koskevien Euroopan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavien menettelyjen ja sääntöjen mukaisesti, mutta kuitenkin siten, että ennakkomaksut eivät ole yhteisön omaisuutta.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään.

3 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 4 päivänä joulukuuta 2007.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

F. TEIXEIRA DOS SANTOS


(1)  EUVL L 303, 21.11.2007, s. 40.


Oikaisuja

5.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 317/84


Oikaistaan komission asetus (EY) N:o 1391/2007, annettu 27 päivänä marraskuuta 2007, asetuksen (EY) N:o 1267/2007 soveltamista koskevista erityisistä toimenpiteistä sianliha-alalla

( Euroopan unionin virallinen lehti L 310, 28. marraskuuta 2007 )

Sivulla 10, 1 artiklan 2 kohdassa:

korvataan:

”Hylätään hakemukset, jotka on jätetty 27 päivään marraskuuta 2007 mennessä ja joita koskeva”

seuraavasti:

”Hylätään hakemukset, jotka on jätetty 27 päivänä marraskuuta 2007 ja joita koskeva”.