1.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 314/1

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

1.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 314/3

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 10 artiklan 2 kohdassa säädetään, että CN-koodeihin 1001 10 00, 1001 90 91, ex 1001 90 99 (korkealaatuinen tavallinen vehnä), 1002, ex 1005 (hybridisiemeniä lukuun ottamatta) ja ex 1007 (kylvämiseen tarkoitettua hybridiä lukuun ottamatta) kuuluvien tuotteiden tuontitulli on sama kuin näiden tuotteiden tuontihetkellä voimassa oleva interventiohinta, jota korotetaan 55 prosentilla ja josta vähennetään kyseiseen lähetykseen sovellettava cif-tuontihinta. Tuontitulli ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin yhteisen tullitariffin tullit.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 10 artiklan 3 kohdassa säädetään, että mainitun artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tuontitullin laskemista varten kyseisille tuotteille vahvistetaan säännöllisesti edustavat cif-tuontihinnat.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 2 kohdan mukaan CN-koodeihin 1001 10 00, 1001 90 91, ex 1001 90 99 (korkealaatuinen tavallinen vehnä), 1002 00, 1005 10 90, 1005 90 00 ja 1007 00 90 kuuluvien tuotteiden tuontitullin laskemisessa käytetään kyseisen asetuksen 4 artiklan mukaisesti määriteltyä päivittäistä edustavaa cif-tuontihintaa.

(4)

Tuontitullit olisi vahvistettava 1 päivästä joulukuuta 2007 alkavalle ajanjaksolle, ja niitä olisi sovellettava kunnes uusi vahvistus tulee voimaan,

1.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 314/6

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 89 artiklan 1 kohdassa vahvistetaan 2 000 000 hehtaarin taattu enimmäispinta-ala, josta kyseisen asetuksen 88 artiklassa käyttöön otettua energiakasvien tukea voidaan maksaa. Kyseisen artiklan 2 kohdassa säädetään, että viljelijäkohtaista alaa, jolle tukea on haettu, vähennetään suhteessa kyseisenä vuonna, jos pinta-ala, jolle tukea haetaan, ylittää taatun enimmäispinta-alan.

(2)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat mainitun asetuksen IV ja IV a osastossa säädettyjä tukijärjestelmiä sekä kesannoidun maan käyttöä raaka-aineiden tuottamiseen 29 päivänä lokakuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1973/2004 (2) 4 artiklan mukaan vähennyskerroin on vahvistettava ennen maksujen myöntämistä viljelijöille ja viimeistään seuraavan vuoden 31 päivänä tammikuuta mainitun asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti toimitettujen tietojen perusteella.

(3)

Jäsenvaltiot ovat toimittaneet asetuksen (EY) N:o 1973/2004 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti komissiolle tiedot kokonaispinta-alasta, jolle on vahvistettu asetuksen (EY) N:o 1782/2003 88 artiklassa säädetty energiakasvien tuki vuodeksi 2007. Ilmoitusten perusteella vuoden 2007 kokonaispinta-alaksi vahvistetaan 2 843 450 hehtaaria.

(4)

Koska edellä ilmoitettu 2 843 450 hehtaarin määrä on suurempi kuin 2 000 000 hehtaarin taattu enimmäispinta-ala, josta tukea voidaan maksaa, on syytä vahvistaa vähennyskerroin, jota sovelletaan viljelijäkohtaiseen pinta-alaan, jolle on haettu tukea vuodeksi 2007.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat suorien tukien hallintokomitean lausunnon mukaiset,

1.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 314/7

(1)

Yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2007 21 päivänä joulukuuta 2006 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 41/2007 (3) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2007.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai siinä maassa rekisteröityjen aluksien kyseisen kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2007 kiintiön.

(3)

Tämän vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, sen hallussa pitäminen aluksessa, sen uudelleenlastaaminen ja purkaminen,

1.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 314/9

(1)

Yhteisön mekanismin perustamisesta tiiviimmän yhteistyön edistämiseksi pelastuspalvelualan avustustoimissa (jäljempänä ’mekanismi’) 23 päivänä lokakuuta 2001 tehtyyn neuvoston päätökseen 2001/792/EY, Euratom (3) on tehtävä useita sisällöllisiä muutoksia, jotta Euroopan unionin toiminnasta hätätilanteissa tulisi aiempaa yhtenäisempää ja tehokkaampaa. Selkeyden vuoksi mainittu päätös olisi laadittava uudelleen.

(2)

Viime vuosina on tapahtunut aiempaa huomattavasti enemmän sekä luonnonkatastrofeja että ihmisen aiheuttamia suuronnettomuuksia ja ne ovat olleet aiempaa vakavampia, mistä on aiheutunut ihmishenkien, omaisuuden, kulttuuriperintö mukaan lukien, menetyksiä, taloudellisen ja yhteiskunnallisen infrastruktuurin tuhoutumista sekä vahinkoja ympäristölle.

(3)

Jäsenvaltioiden keskinäisen avunannon parantamisesta luonnonkatastrofin tai teknologisen suuronnettomuuden tapahtuessa 8 päivänä heinäkuuta 1991 annetun neuvoston päätöslauselman (4) täytäntöönpanemiseksi toteutetut yhteisön toimet ovat edistäneet ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojelua. Teollisuusonnettomuuksien rajojen yli ulottuvista vaikutuksista 17 päivänä maaliskuuta 1992 tehty Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission yleissopimus, jonka yhteisö on hyväksynyt neuvoston päätöksellä 98/685/EY (5), on auttanut parantamaan teollisuusonnettomuuksien ennaltaehkäisemistä ja hallintaa.

(4)

Mekanismin yleisenä tarkoituksena on antaa pyynnöstä tukea hätätilanteissa ja helpottaa jäsenvaltioiden ja yhteisön avustustoimien koordinoinnin parantamista, ottaen huomioon myös yhteisön eristyneiden, syrjäisimpien ja muiden alueiden tai saarien erityistarpeet. Viime vuosina huomattavasti aiempaa useammat maat ovat pyytäneet mekanismin kautta pelastuspalveluapua. Mekanismia olisi vahvistettava osoituksena aiempaa tehokkaammasta ja näkyvämmästä Euroopan solidaarisuudesta ja jotta se mahdollistaisi Euroopan nopean toiminnan valmiuden kehittämisen jäsenvaltioiden pelastuspalveluyksiköiden pohjalta 16 ja 17 päivänä kesäkuuta 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston kehotuksen sekä Euroopan parlamentin 13 päivänä tammikuuta 2005 tsunamikatastrofista antamassa päätöslauselmassaan ilmaiseman kehotuksen mukaisesti.

(5)

Kyseisessä mekanismissa otettaisiin asianmukaisesti huomioon asiaa koskeva Euroopan yhteisön lainsäädäntö ja kansainväliset sitoumukset. Tämä päätös ei tästä syystä saisi vaikuttaa jäsenvaltioille sellaisten kahden- tai monenvälisten sopimusten nojalla kuuluviin keskinäisiin oikeuksiin tai velvollisuuksiin, jotka liittyvät tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluviin asioihin.

(6)

Mekanismilla olisi helpotettava pelastuspalvelutoimia kaikentyyppisissä vakavissa hätätilanteissa, mukaan luettuina sekä yhteisön alueella että sen ulkopuolella tapahtuvat luonnonkatastrofit ja ihmisen aiheuttamat suuronnettomuudet, terroriteot, teknologian aiheuttamat onnettomuudet ja säteilyonnettomuudet, ympäristökatastrofit, mukaan lukien onnettomuuksista aiheutuva meren pilaantuminen. Kaikissa näissä hätätilanteissa voidaan pyytää pelastuspalveluapua, jolla täydennetään hätätilanteesta kärsivän maan toimintavalmiuksia.

(7)

Ennaltaehkäisyllä on huomattava merkitys suojautumisessa luonnonkatastrofeja, teknologian aiheuttamia suuronnettomuuksia ja ympäristökatastrofeja vastaan ja sen osalta olisi harkittava jatkotoimia. Yhteisön olisi avustettava jäsenvaltioita edistämällä osaltaan havainto- ja ennakkovaroitusjärjestelmien kehittämistä, jotta ne voisivat käynnistää katastrofitoimet mahdollisimman pienellä viiveellä ja tiedottaa vaarasta EU:n kansalaisille. Näissä järjestelmissä olisi otettava huomioon olemassa olevat tietolähteet, joihin niiden olisi myös perustuttava.

(8)

Jäsenvaltioiden ja yhteisön tasolla on ryhdyttävä valmistelutoimiin, jotta pelastusryhmiä voidaan hätätilanteissa lähettää nopeasti paikalle ja koordinoida riittävän joustavasti ja jotta koulutusohjelman avulla varmistetaan arviointi- ja/tai koordinointiryhmien, pelastusryhmien ja muiden tarvittavien voimavarojen tehokas toimintakyky ja niiden keskinäinen täydentävyys.

(9)

Muita valmistelutoimia ovat esimerkiksi tarvittavia lääkintäresursseja koskevien tietojen yhteen kokoaminen ja kannustaminen uuden tekniikan käyttöön. Nämä tiedot koskevat lääkintäresursseja, joita jäsenvaltiot voisivat antaa käyttöön vapaaehtoisesti kansanterveyden suojelemiseksi saatuaan mekanismin mukaisen pyynnön osallistua pelastuspalvelutoimiin. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 296 artiklan mukaisesti mikään jäsenvaltio ei ole velvollinen antamaan tietoja, joiden ilmaisemisen se katsoo keskeisten turvallisuusetujensa vastaiseksi.

(10)

Nopean pelastuspalvelutoiminnan valmiuden edistämiseksi olisi harkittava uusien yhden tai usean jäsenvaltion voimavaroista koostuvien, täysimääräiseen yhteentoimivuuteen pyrkivien pelastuspalveluyksiköiden kehittämistä. Yksiköt organisoidaan jäsenvaltioissa näiden johdossa ja määräysvallassa.

(11)

Jos yhteisön alueella syntyy vakava hätätilanne tai on olemassa välitön uhka tällaisesta tilanteesta, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa rajojen yli ulottuvia vaikutuksia tai joka voi johtaa yhden tai useamman jäsenvaltion esittämään avunpyyntöön, asiasta olisi asianmukaisesti ilmoitettava vakiintuneen ja luotettavan yhteisen hätäviestintä- ja tietojärjestelmän kautta.

(12)

Mekanismin avulla pitäisi olla mahdollista käynnistää avustustoimia ja helpottaa niiden koordinointia, jotta voitaisiin parantaa ensisijaisesti ihmisten turvallisuutta mutta myös ympäristön ja omaisuuden, kulttuuriperintö mukaan lukien, suojelua ja näin vähentää ihmishenkien menetyksiä, vammoja, aineellisia vahinkoja sekä taloudellisia ja ympäristövahinkoja, mikä puolestaan tekee sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja yhteisvastuullisuuden tavoitteiden saavuttamisen entistä konkreettisemmaksi. Pelastuspalvelutoimien vahvistetun yhteistyön olisi perustuttava yhteisön pelastuspalvelurakenteeseen, joka koostuu seuranta- ja tiedotuskeskuksesta sekä komission hallinnoimasta yhteisestä hätäviestintä- ja tietojärjestelmästä ja jäsenvaltioiden yhteyspisteistä. Sen tulisi mahdollistaa tarkennettujen hätätilannetietojen kerääminen, tietojen jakaminen jäsenvaltioille ja pelastuspalvelutoimista saatujen kokemusten vaihtaminen.

(13)

Jäsenvaltioiden yhteyspisteiden olisi oltava sellaisessa asemassa, että ne voivat tarjota tietoa hätätilanteesta kärsivän maan pyytämän pelastuspalveluavun saatavuudesta, mukaan luettuna tiedot sotilaallisten voimavarojen saatavuudesta.

(14)

Riittävän kuljetuskaluston saatavuutta on parannettava, jotta nopean toimintavalmiuden kehittämistä voidaan tukea yhteisön tasolla. Yhteisön olisi tuettava ja täydennettävä jäsenvaltioiden toimia helpottamalla jäsenvaltioiden kuljetuskaluston yhdistämistä sekä osallistumalla tarvittaessa lisäkaluston rahoitukseen.

(15)

Mekanismilla olisi edistettävä ja tuettava yhteisön ja jäsenvaltioiden yhteisön alueen ulkopuolella toteuttamia pelastuspalvelun avustustoimia. Avustustoimet yhteisön alueen ulkopuolella voitaisiin suorittaa joko itsenäisesti tai osallistumalla jonkin kansainvälisen järjestön johtamaan operaatioon, minkä vuoksi yhteisön olisi kehitettävä suhteitaan asiaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen kanssa.

(16)

Jos Yhdistyneet Kansakunnat on mukana operaatiossa, sillä on yleinen koordinointirooli kolmansissa maissa toteutettavissa hätäaputoimissa. Mekanismin puitteissa tarjottavaa pelastuspalveluapua olisi koordinoitava Yhdistyneiden Kansakuntien ja muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa, jotta käytettävissä olevien resurssien käyttö voidaan maksimoida ja jotta työn tarpeetonta päällekkäisyyttä voidaan välttää. Pelastuspalvelutoimien koordinoinnin parantaminen mekanismin avulla on edellytys yleisen koordinoinnin tukemiselle ja sen varmistamiselle, että Euroopan panos hätäaputoimiin kokonaisuutena on kattava. Vakavissa hätätilanteissa, joissa apua annetaan sekä mekanismin kautta että humanitaarisesta avusta 20 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/96 (6) perusteella, komission olisi varmistettava yhteisön kaikkien toimien tehokkuus, johdonmukaisuus ja täydentävyys.

(17)

Yhteisön mekanismia voitaisiin myös käyttää edistämään ja tukemaan kriisinhallintaa yhteisön pelastuspalvelumekanismin käytöstä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osastossa tarkoitetussa kriisinhallinnassa 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston ja komission yhteisen julistuksen mukaisesti. Tämä päätös ei vaikuta puheenjohtajavaltion toimivaltuuksiin eikä sen asemaan V osaston mukaisessa kriisinhallinnassa.

(18)

Mekanismia voitaisiin käyttää pelastuspalvelutoimien yhteydessä myös EU:n kansalaisille annettavan konsuliavun tukena kolmansissa maissa ilmenevissä vakavissa hätätilanteissa, jos jäsenvaltioiden konsuliviranomaiset sitä pyytävät.

(19)

Silloin kun sotilaallisten voimavarojen käyttö katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, sotilaiden kanssa tehtävässä yhteistyössä noudatetaan yksityiskohtaisia käytäntöjä, menettelyjä ja perusteita, jotka neuvosto tai sen toimivaltaiset elimet ovat vahvistaneet antaakseen mekanismin käyttöön siviiliväestön suojelemiseksi tarvittavia sotilaallisia voimavaroja.

(20)

Sotilaallisten voimavarojen käytössä olisi noudatettava myös YK:n asiaan liittyvien suuntaviivojen periaatteita.

(21)

Ehdokasvaltioiden osallistumisen ja muiden kolmansien maiden sekä kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön olisi oltava mahdollista.

(22)

Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet olisi hyväksyttävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (7) mukaisesti.

(23)

Mekanismin tavoitteita, eli yhteisön ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistäminen pelastuspalvelun avustustoimissa vakavissa hätätilanteissa tai sellaisen tilanteen välittömästi uhatessa, ei voida riittävästi saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan ehdotettujen toimien laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, ottaen huomioon mekanismin toiminnasta saatavat hyödyt ihmishenkien menetysten ja vahinkojen vähentymisen osalta.

Jos vakavasta hätätilanteesta kärsivän jäsenvaltion toimintavalmiudet eivät ole riittävät, kyseisen jäsenvaltion olisi voitava pyytää yhteisön mekanismia täydentämään sen omia pelastuspalveluresursseja. Yhteisö voi tämän vuoksi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(24)

Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksessa ei anneta muita valtuuksia tämän päätöksen tekemiselle kuin EY:n perustamissopimuksen 308 artikla ja Euratomin perustamissopimuksen 203 artikla,

1)

hätätilanteissa toteutettavia avustustoimia varten jäsenvaltioissa käytettävissä olevien pelastusryhmien ja muunlaisen tukitoiminnan kartoitus;

2)

pelastusryhmille ja muulle tukitoiminnalle sekä arvioinnista ja/tai koordinoinnista vastaavien ryhmien (jäljempänä ’arviointi- ja/tai koordinointiryhmät’) asiantuntijoille tarkoitetun koulutusohjelman perustaminen ja toteuttaminen;

3)

avustustoimien pääasiallisia näkökohtia käsittelevät työkokoukset, seminaarit ja pilottihankkeet;

4)

arviointi- ja/tai koordinointiryhmien perustaminen ja paikalle lähettäminen;

5)

vuorokauden ympäri tavoitettavissa olevan, välittömästi toimintavalmiin ja jäsenvaltioita ja komissiota mekanismin puitteissa palvelevan seuranta- ja tiedotuskeskuksen (MIC) perustaminen ja hallinnointi;

6)

seuranta- ja tiedotuskeskuksen ja jäsenvaltioiden operatiivisten yhteyspisteiden välisen yhteydenpidon ja tietojenvaihdon mahdollistavan yhteisen hätäviestintä- ja tietojärjestelmän (CECIS) perustaminen ja hallinnointi;

7)

myötävaikuttaminen sellaisten suuronnettomuuksien havainto- ja ennakkovaroitusjärjestelmien kehittämiseen, joilla voi olla vaikutusta jäsenvaltioiden alueisiin, jotta jäsenvaltiot ja yhteisö voivat toteuttaa nopeita toimia, sekä tällaisten järjestelmien perustamiseen toteuttamalla niiden tarvetta ja toteutettavuutta koskevia tutkimuksia ja arviointeja sekä toteuttamalla toimia sen edistämiseksi, että järjestelmät ovat yhteydessä sekä toisiinsa että seuranta- ja tiedotuskeskukseen ja yhteiseen hätäviestintä- ja tietojärjestelmään. Järjestelmissä otetaan huomioon olemassa olevat tieto-, seuranta- ja havaintolähteet, joihin ne myös perustuvat;

8)

jäsenvaltioiden tukeminen tarvike- ja kuljetusresurssien hankkimisessa:

9)

jäsenvaltioiden toimittamien kuljetusvälineiden täydentäminen tarjoamalla ylimääräisiä kuljetusresursseja, jotka ovat tarpeen nopean toiminnan varmistamiseksi vakavissa hätätilanteissa;

10)

pelastuspalvelutoimien yhteydessä EU:n kansalaisille annettavan konsuliavun tukeminen kolmansissa maissa sattuvissa vakavissa hätätilanteissa, jos jäsenvaltioiden konsuliviranomaiset sitä pyytävät;

11)

muut mekanismin edellyttämät tukevat ja täydentävät toimet, jotka mainitaan pelastuspalvelun rahoitusvälineen perustamisesta 5 päivänä maaliskuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/162/EY, Euratom (8) 4 artiklassa.

1)

’vakavalla hätätilanteella’ tarkoitetaan tilannetta, jolla on tai voi olla haitallisia vaikutuksia ihmisiin, ympäristöön tai omaisuuteen ja jonka johdosta voidaan esittää mekanismin puitteissa annettavaa apua koskeva pyyntö;

2)

’avustustoimilla’ tarkoitetaan mekanismin puitteissa toteutettuja toimia, jotka toteutetaan vakavan hätätilanteen aikana tai sen jälkeen sen välittömien seurausten torjumiseksi;

3)

’valmiudella’ tarkoitetaan henkilöiden ja tarvikkeiden valmiina olemista ja ennalta toteutettuihin toimiin perustuvaa kykyä varmistaa tehokkaat ja nopeat avustustoimet hätätilanteessa;

4)

’ennakkovaroituksella’ tarkoitetaan oikea-aikaista ja tehokasta tiedottamista, jonka ansiosta voidaan toteuttaa toimia riskien välttämiseksi tai vähentämiseksi ja varmistaa valmius tehokkaisiin avustustoimiin;

5)

’yksiköllä’ tarkoitetaan etukäteen määriteltyä jäsenvaltioiden voimavarojen omavaraista ja itsenäistä, tehtävä- ja tarvelähtöistä järjestämistä tai jäsenvaltioiden liikkuvaa operatiivista ryhmää, jolla on sekä tarvittava henkilöstö että materiaali ja joka voidaan luokitella sen toimintaedellytysten perusteella tai niiden tehtävien perusteella, jotka se pystyy suorittamaan.

a)

koostuvat yhden tai useamman mekanismiin osallistuvan valtion resursseista;

b)

kykenevät suorittamaan tehtäviä toiminta-alueilla;

c)

kykenevät suorittamaan tehtävänsä hyväksyttyjen kansainvälisten ohjeiden mukaisesti ja jotka tämän vuoksi

d)

ovat yhteentoimivia muiden yksiköiden kanssa;

e)

on koulutettu ja harjoitettu täyttämään a ja d alakohdassa tarkoitetut yhteentoimivuusvaatimukset;

f)

toimivat sellaisen henkilön johdolla, joka vastaa niiden toiminnasta;

g)

kykenevät antamaan apua muille EU:n elimille ja/tai kansainvälisille elimille, erityisesti YK:lle.

1)

perustaa seuranta- ja tiedotuskeskuksen (MIC) ja hallinnoi sitä;

2)

perustaa yhteisen hätäviestintä- ja tietojärjestelmän (CECIS) ja hallinnoi sitä;

3)

edistää suuronnettomuuksien havainto- ja ennakkovaroitusjärjestelmien kehittämistä 2 artiklan 7 alakohdan mukaisesti;

4)

luo valmiuden koota ja lähettää mahdollisimman lyhyessä ajassa pieniä asiantuntijaryhmiä, joiden tehtävänä on:

5)

perustaa koulutusohjelman, jolla on tarkoitus parantaa pelastuspalvelun avustusoperaatioiden koordinointia siten, että 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen avustusryhmien ja -yksikköjen tai 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun muun tarvittavan tuen yhteensopivuus ja keskinäinen täydentävyys varmistetaan ja 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen asiantuntijoiden toimintavalmiuksia lisätään. Ohjelmaan olisi sisällyttävä yhteisiä kursseja ja harjoituksia sekä vaihtojärjestelmä, jonka puitteissa yksittäisiä henkilöitä voidaan lähettää komennukselle muihin jäsenvaltioihin;

6)

kokoaa ja yhdistää vakavissa hätätilanteissa tiedot jäsenvaltioiden valmiuksista ylläpitää seerumien ja rokotteiden tai muiden välttämättömien lääkintäresurssien tuotantoa sekä niiden varastoista, joita voidaan mahdollisesti käyttää pelastustoiminnassa;

7)

perustaa ohjelman niistä kokemuksista, joita on saatu mekanismin puitteissa hoidetuista pelastuspalvelutoimista, ja levittää tiedot näistä kokemuksista tietojärjestelmän kautta;

8)

edistää ja suosii mekanismin tarkoituksia varten uuden teknologian käyttöönottoa ja käyttöä;

9)

toteuttaa 2 artiklan 8 ja 9 alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet;

10)

luo valmiudet tarjota logistiikan perustukea arviointi- ja/tai koordinointiasiantuntijoille;

11)

toteuttaa muita mekanismin kannalta tarpeellisia tuki- ja täydennystoimenpiteitä, jotka mainitaan päätöksen 2007/162/EY, Euratom 4 artiklassa.

a)

toimitettava pyyntö edelleen muiden jäsenvaltioiden yhteyspisteisiin;

b)

helpotettava ryhmien, asiantuntijoiden, yksiköiden ja muun avustustoiminnan tuen mobilisointia;

c)

kerättävä hätätilannetta koskevia vahvistettuja tietoja ja levitettävä niitä jäsenvaltioille.

a)

arvioitava mekanismin mahdollisen käytön soveltuvuutta kriisinhallinnan helpottamiseen ja tukemiseen;

b)

luotava, katsoessaan sen tarpeelliseksi, suhteet hätätilanteesta kärsivään kolmanteen maahan poliittisella tasolla ja pidettävä yhteyttä tuohon maahan hätätilanteen kaikissa vaiheissa avustustoimien yleiseen politiikkaan ja strategiaan liittyvissä asioissa.

a)

jatkuva vuoropuhelu jäsenvaltioiden yhteyspisteiden kanssa Euroopan pelastuspalvelutoiminnan tehokkaan ja yhtenäisen panoksen varmistamiseksi avustustoimien kokonaisuudessa mekanismin kautta, erityisesti:

b)

yhteydenpito hätätilanteesta kärsivän kolmannen maan kanssa teknisistä yksityiskohdista, kuten täsmällisestä avuntarpeesta, tarjousten hyväksymisestä sekä avun paikallisen vastaanoton ja jakamisen käytännön järjestelyistä;

c)

yhteydenpito tai yhteistyö Yhdistyneiden Kansakuntien humanitaaristen asiain koordinointitoimiston (UN OCHA) kanssa, mikäli se on toimissa mukana, ja muiden avustustoimiin osallistuvien toimijoiden kanssa mahdollisimman laajan synergian ja täydentävyyden saavuttamiseksi sekä päällekkäisyyksien ja puutteellisuuksien välttämiseksi;

d)

yhteydenpito kaikkien asianomaisten toimijoiden kanssa erityisesti mekanismin mukaisten avustustoimien loppuvaiheessa, jotta sujuva tehtävien siirto helpottuisi.

a)

kaikki jäsenvaltiot, jotka antavat 1 kohdassa tarkoitettua pelastuspalveluapua vastauksena seuranta- ja tiedotuskeskuksen kautta tehtyyn pyyntöön, tiedottavat seuranta- ja tiedotuskeskukselle kaikesta toiminnastaan; ja

b)

jäsenvaltioiden paikan päällä olevat ryhmät ja yksiköt, jotka osallistuvat avustustoimiin mekanismin kautta, pitävät tiivistä yhteyttä seuranta- ja tiedotuskeskuksen paikan päällä oleviin koordinointi- ja/tai arviointiryhmiin.

1)

4 artiklassa tarkoitetuista avustustoimia varten käytettävissä olevista voimavaroista;

2)

2 artiklan 5 kohdassa tarkoitetusta seuranta- ja tiedotuskeskuksesta;

3)

2 artiklan 6 kohdassa tarkoitetusta yhteisestä hätäviestintä- ja tietojärjestelmästä;

4)

2 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista arviointi- ja/tai koordinointiryhmistä, mukaan lukien asiantuntijoiden valintaperusteet;

5)

2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta koulutusohjelmasta;

6)

4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista yksiköistä;

7)

2 artiklan 7 alakohdassa tarkoitetuista havainto- ja ennakkovaroitusjärjestelmistä;

8)

5 artiklan 6 alakohdassa tarkoitetuista lääkintäresursseja koskevista tiedoista;

9)

7 artiklassa tarkoitetuista yhteisön sisällä toteutettavista pelastuspalvelutoimista sekä 8 artiklassa tarkoitetuista toimista yhteisön ulkopuolella.

1.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 314/20

(1)

Päätöksessä 2003/17/EY (5) säädetään, että rajoitettuna ajanjaksona tietyissä kolmansissa maissa tiettyjen lajien siemeniä tuottaville kasvustoille tehtävien viljelystarkastusten katsotaan vastaavan yhteisön lainsäädännön mukaisesti tehtäviä viljelytarkastuksia ja että kyseisissä maissa tuotettujen tiettyjen lajien siementen katsotaan vastaavan yhteisön lainsäädännön mukaisesti tuotettuja siemeniä.

(2)

Nämä viljelytarkastukset näyttävät edelleen antavan samat takeet kuin jäsenvaltioiden suorittamat tarkastukset. Siksi kyseisten viljelytarkastusten katsotaan edelleen vastaavan toisiaan.

(3)

Koska päätöksen 2003/17/EY voimassaolo lakkaa 31 päivänä joulukuuta 2007, olisi pidennettävä jaksoa, jonka aikana vastaavuus kyseisen päätöksen mukaisesti tunnustetaan. Jakson pituuden olisi oltava viisi vuotta.

(4)

Sen vuoksi päätös 2003/17/EY olisi muutettava vastaavasti,

1.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 314/21

(1)

Yhdysvaltalaisen Blackstone Groupin, jäljempänä ’Blackstone’, tytäryhtiö Travelport LLC käyttää toiminnassaan maailmanlaajuista jakelujärjestelmää (global distribution system, GDS) Galileota ja Gulliver’s Travel Associates -varausjärjestelmää. Lisäksi Travelport toimii useiden online-matkatoimistojen ja verkkosivustojen kautta. Näitä ovat muun muassa ebookers, Orbitz, Cheaptickets, Octopus Travel, HotelClub ja RatesToGo.

(2)

Worldspan Technologies Inc., jäljempänä ’Worldspan’, tarjoaa matkailupalveluita Worldspan-jakelujärjestelmän kautta. Se keskittyy toiminnassaan GDS-palveluiden tarjoamiseen online-matkatoimistoille ja nykyisin myös perinteisille matkatoimistoille pääasiassa vapaa-ajan matkailun alalla. Lisäksi Worldspan tarjoaa (esim. yhtiöiden sisäiseen varausjärjestelmään ja lentotoimintatekniikkaan liittyviä) tietotekniikkapalveluita lentoyhtiöille.

(3)

Kyseisellä yrityskaupalla, jonka käsittelypaikka on siirretty neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004, jäljempänä ’sulautuma-asetus’, 4 artiklan 5 kohdan nojalla, Travelport hankkii sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräysvallan Worldspanissa ostamalla osakkeita.

(4)

Komission markkinatutkimuksen perusteella näyttää siltä, että ehdotettu keskittymä ei aiheuta sellaisia kilpailuongelmia, jotka olennaisesti haittaisivat tehokasta kilpailua yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla.

(5)

Aiemmissa tapauksissa komissio on määritellyt GDS-järjestelmän matkatoimistojen käyttöön tarkoitetuksi välineeksi, jonka avulla ne voivat hankkia matkailupalveluiden tarjoajiin (ts. lentoyhtiöihin, hotelleihin ja autonvuokrausyrityksiin) liittyviä tietoja ja tehdä niitä koskevia varauksia. Matkailupalveluiden tarjoajat puolestaan toimittavat GDS-järjestelmään tuotevalikoimaansa liittyviä tietoja.

(6)

Tämän yrityskaupan vaikutuspiiriin kuuluvat tuotemarkkinat määritellään päätöksessä GDS-järjestelmän kautta tarjottavien sähköisten matkailualan jakelupalveluiden markkinoiksi. Kyseiset markkinat jakautuvat kahteen osaan ja kahteen eri asiakasryhmään. GDS-palveluiden tarjoajat toimivat välittäjinä, joiden kautta yhtäältä matkailupalveluiden tarjoajat (jotka toimivat GDS-palveluiden tarjoajiin nähden tuotantoketjun alkupäässä) voivat hoitaa matkatarjontansa jakelun matkatoimistoille ja viime kädessä asiakkaille sekä toisaalta matkatoimistot (jotka toimivat GDS-palveluiden tarjoajiin nähden tuotantoketjun loppupäässä) voivat tutustua matkatarjontaan ja varata sitä asiakkailleen. Perusteellisesta tutkimuksesta saatiin vahvistus näille tuotemarkkinoiden ominaisuuksille.

(7)

Komissio on arvioinut, koostuvatko merkitykselliset tuotemarkkinat varsinaisten GDS-palveluiden tarjoajien lisäksi myös vaihtoehtoisesta tekniikasta, joka mahdollistaa GDS-palveluiden tarjoajien ohittamisen ja niiden käytön välttämisen. Näitä vaihtoehtoja ovat i) metahakukoneet, ii) suorat yhteydet, iii) uudet tulokkaat GDS-palveluiden markkinoille (”GDS New Entrants”, GNE) ja iv) matkailupalveluiden tarjoajien omat verkkosivustot (”supplier.com”).

(8)

Kolme ensimmäistä vaihtoehtoa on jätetty päätöksessä merkityksellisten tuotemarkkinoiden ulkopuolelle, sillä perusteellinen tutkinta osoitti varmuudella, että ne eivät ole realistisia vaihtoehtoja GDS-palveluille tai että niitä on tarjolla erittäin vähän ja/tai niiden vaikutukset jäävät erittäin vähäisiksi Euroopan talousalueella. Jotta voitaisiin määrittää, voidaanko GDS-palvelut korvata matkailupalveluiden tarjoajien verkkosivustojen kautta tarjottavilla palveluilla ja kuuluvatko nämä samoille tuotemarkkinoille, toteutettiin monimutkainen arviointi, joka kattoi markkinoiden molemmat osat.

(9)

Tuotantoketjun alkupään markkinoilla matkailupalveluiden tarjoajat voivat alentaa huomattavasti keskimääräisiä jakelukustannuksiaan ja rajakustannuksiaan käyttämällä omia verkkosivustojaan, sillä tällä tavoin ne voivat välttyä maksamasta GDS-palveluiden tarjoajien veloittamaa varausmaksua ja GDS-varauksen tekevän matkatoimiston mahdollisesti veloittamaa varauspalkkiota.

(10)

Perinteisillä lentoyhtiöillä on siten paremmat edellytykset kilpailla verkkosivustoja pääasiallisena jakelukanavanaan käyttävien halpalentoyhtiöiden kanssa. Lisäksi matkailupalveluiden tarjoajien kannattaa panostaa verkkosivustoihin siksi, että ne vaikeuttavat eri palveluntarjoajien välistä vertailua, koska käyttäjien on tehtävä hakuja useammalla erillisellä verkkosivustolla. Tämä on osasyy verkkosivustojen kasvuun viime vuosina. IATA:n keräämien tietojen mukaan keskimäärin 25 prosenttia ETA:n 20 suurimman lentoyhtiön kaikista varauksista oli vuonna 2005 suoria varauksia (20 prosenttia vuonna 2004 ja 16 prosenttia vuonna 2003).

(11)

Perusteellisen tutkinnan mukaan se, missä määrin matkailupalveluiden tarjoajat kykenevät tekemään varaukset GDS-palveluiden tarjoajien sijaan omien verkkosivustojensa kautta, vaihtelee huomattavasti sen mukaan, millaisen liiketoimintamallin palveluntarjoaja on valinnut. Muita tähän vaikuttavia tekijöitä ovat palveluntarjoajan asiakaskunnan koko ja toimintatavat, sillä asiakkaiden on oltava jossain määrin tottuneita matkatarjonnan jakeluun GDS-järjestelmän kautta.

(12)

Tuotantoketjun loppupään markkinoilla GDS-järjestelmän kautta varauksia tekevät matkatoimistot saavat GDS-palveluiden tarjoajilta huomattavia kannustinpalkkioita ja toisinaan myös matkailupalveluiden tarjoajien maksamia varauspalkkioita. Matkatoimistot menettävät nämä tulot, jos ne tekevät varauksensa verkkosivustojen kautta. Kompensoidakseen tämän tulonmenetyksen matkatoimistojen olisi veloitettava käyttäjiltä palvelumaksu (joka puolestaan voi aiheuttaa sen, että käyttäjä varaa lippunsa verkkosivuston eikä matkatoimiston kautta, mikä taas pienentää entisestään matkatoimiston tuloja). Komissio toteaa päätöksessä tämän vuoksi, että matkatoimistoilla on voimakkaat kannustimet jatkaa GDS-järjestelmän käyttöä ja olla korvaamatta sen kautta tehtyjä varauksia verkkosivustojen kautta tehdyillä varauksilla. Komission perusteellisesta tutkimuksesta saatiin lisäksi vahvistus sille, että matkatoimistot pitävät verkkosivustojen käyttöä vaivalloisena eivätkä halua luopua GDS:n käytön mahdollistamasta hintavertailusta ja kokonaistarjontaan tutustumisesta.

(13)

Korvaavuus on tuotantoketjun alkupäässä vain osittaista, mikä aiheuttaa sen, että huomattava osa matkailupalveluiden tarjoajien varauksista tehdään edelleen GDS-palveluiden tarjoajien kautta. Koska korvaavuus tuotantoketjun loppupäässä on lisäksi erittäin rajallista, päätöksessä todetaan, että verkkosivustoja ei pitäisi sisällyttää merkityksellisiin tuotemarkkinoihin, joilla GDS-palveluiden tarjoajat toimivat.

(14)

Päätöksessä myönnetään kuitenkin, että verkkosivustojen nopea leviäminen vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin GDS-palveluiden markkinoilla ja rajoittaa sulautuvien yritysten markkinakäyttäytymistä.

(15)

Tuotantoketjun alkupään muodostama osa markkinoista määritellään päätöksessä maantieteellisesti ETA:n laajuiseksi. Matkailupalveluiden tarjoajien ja GDS-palveluiden tarjoajien välisiin maailmanlaajuisiin sopimuksiin sisältyy yleensä erilliset hinnoittelujärjestelmät ETA:lle, Yhdysvalloille ja muille alueille eri puolilla maailmaa. Varausmaksut, joita matkailupalveluiden tarjoajat maksavat GDS-järjestelmän kautta tehdystä varauksesta, ovat ETA:ssa huomattavasti korkeammat kuin Yhdysvalloissa. Lisäksi ETA-markkinoita säännellään EU:n käytännesäännöillä, kun taas Yhdysvaltain markkinoiden sääntely purettiin vuonna 2006. GDS-palveluiden tarjoajien markkinaosuuksissa on huomattavaa vaihtelua sen mukaan, mistä alueesta ja maasta on kyse. Komissio toteaa tämän vuoksi päätöksessä, että ETA:n ja Yhdysvaltain kilpailuolosuhteissa on merkittäviä eroja.

(16)

Tuotantoketjun loppupään muodostama osa markkinoista määritellään päätöksessä kansalliseksi, sillä GDS-palveluiden tarjoajien markkinaosuuksissa on merkittävää vaihtelua jäsenvaltioiden välillä. Tämä kanta noudattaa samaa linjaa komission aiempien päätösten kanssa ja myös markkinatutkimus tukee sitä. Lähes kaikki matkatoimistot – ja usein myös online-matkatoimistot – toimivat edelleen vain yhdessä maassa. Tästä ovat poikkeuksena muutamat Euroopan laajuista (tai maailmanlaajuista) toimintaa harjoittavat matkatoimistot. Myös asiakasmaksuissa, joita matkatoimistot maksavat GDS:n käytöstä, ja kannustinpalkkioissa, joita niille maksetaan, on suurta vaihtelua eri ETA-maiden välillä. Lisäksi Amadeus- ja Galileo-järjestelmät ovat perustaneet lähes kaikkiin ETA-maihin kansallisia myynti- ja palvelupisteitä palvellakseen paremmin kunkin maan kansallisten markkinoiden tarpeita.

(17)

Komissio toteaa 3. toukokuuta 2007 tehdyssä päätöksessään, että ilmoitetun toimenpiteen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan on vakavia epäilyitä. Sen vuoksi komissio aloitti tässä asiassa sulautumisasetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisen menettelyn.

(18)

Kyseisessä 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisessa menettelyssä tehdyn päätöksen mukaan sulautumalla voi teoriassa olla sekä yhteensovittamattomia että yhteensovitettuja vaikutuksia. Yhteensovittamattomien vaikutusten osalta komissio yksilöi kolme haittaskenaariota, jotka se katsoi lähtökohtaisesti realistisiksi. Sen lisäksi, että komissio arvioi yhteensovittamattomiin vaikutuksiin liittyvän riskin, se keskittyi yhteensovittamattomia vaikutuksia koskevassa perusteellisessa tutkimuksessa arvioimaan seuraavia seikkoja:

(19)

Tutkinnan alkuvaiheessa oltiin huolissaan siitä, että Galileo/Worldspan kykenisivät hyödyntämään sulautumisen jälkeen markkinavoimaansa suhteessa matkatoimistoihin monilla kansallisilla tuotantoketjun loppupään markkinoilla vahvistaakseen neuvotteluasemiaan suhteessa matkailupalveluiden tarjoajiin tuotantoketjun alkupään markkinoilla ETA:ssa. Tällaista mahdollisuutta markkinavoiman hyödyntämiseen voidaan kutsua markkinoiden väliseksi vertikaaliseksi vaikutukseksi. Tätä vertikaalista vaikutusta voidaan kuvailla seuraavasti.

(20)

Sulautuman toteuttamisen jälkeen Galileo/Worldspan kasvattaisivat markkinaosuuksiaan merkittävästi erityisesti tuotantoketjun loppupään markkinoilla Irlannissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Italiassa, Alankomaissa, Unkarissa ja Belgiassa (ks. tuotantoketjun loppupään markkinoita koskeva jakso jäljempänä).

(21)

Jos matkailupalveluiden tarjoaja saa erityistä hyötyä siitä, että sillä on laaja jakeluverkosto sellaisessa jäsenvaltiossa, jossa sulautuman tuloksena syntyvällä yrityksellä olisi laaja matkatoimistoverkosto, Galileo/Worldspan voi mahdollisesti hyödyntää osuuttaan kyseisen jäsenvaltion tuotantoketjun loppupään markkinoista saadakseen matkailupalveluiden tarjoajan tekemään myönnytyksiä, kun osapuolet käyvät neuvotteluita maailmanlaajuisesta sopimuksesta. Sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen neuvotteluasema suhteessa matkailupalveluiden tarjoajiin voisi toisin sanoen aiheuttaa sen, että Galileon/Worldspanin markkinavoima olisi suurempi kuin niiden [20–30 prosentin] osuus tuotantoketjun alkupään markkinoista ETA:ssa antaisi aihetta olettaa. Tämä neuvotteluvoima voisi mahdollistaa sen, että sulautuman tuloksena syntyvä yritys voisi korottaa yksipuolisesti hintoja sulautumisen jälkeen.

(22)

GDS-palveluiden markkinat koostuvat tyypillisesti kaksijakoisesta järjestelmästä, jonka toisen puolen muodostaa monen palveluntarjoajan käyttöön perustuva ”multi-homing” ja toisen yhden palveluntarjoajan käyttöön perustuva ”single-homing”. Matkailupalveluiden tarjoajat käyttävät yleensä multi-homing-muotoa, sillä niiden on käytettävä matkatarjontansa jakeluun kaikkia neljää GDS-palvelua saavuttaakseen markkinoiden kattavuutta koskevan tavoitteensa. Useimmat matkatoimistot puolestaan käyttävät single-homing-muotoa, sillä ne pystyvät yleensä hankkimaan tarvitsemansa matkatarjonnan yhden GDS-palvelun kautta.

(23)

Kun matkatoimistot käyttävät single-homing-muotoa, GDS-palveluiden tarjoajilla on yksinoikeus palvella niiden matkatoimistoverkostoihin kuuluvia matkatoimistoja. Kukin GDS-palveluiden tarjoaja on sen vuoksi tietynlaisessa monopoliasemassa suhteessa matkailupalveluiden tarjoajiin, joiden on saavutettava yhteen GDS-palveluun sidoksissa olevat matkatoimistot. Monopoliasemansa ansiosta GDS-palveluiden tarjoaja voi veloittaa matkailupalveluiden tarjoajilta korkeampia hintoja. Tätä monopolihinnoitteluasemaa suhteessa matkailupalveluiden tarjoajiin hyödynnetään suurelta osin matkatoimistoille myönnettyjen rahoitusetujen kattamisessa.

(24)

Komissio on kuitenkin havainnut, että GDS-palveluiden tarjoajien ja asiakkaiden keskinäiset neuvotteluasemat markkinoiden molemmilla puolilla ovat alkaneet muuttua. Matkailupalveluiden tarjoajat ja matkatoimistot ovat viime aikoina kasvattaneet neuvotteluvoimaansa suhteessa GDS-palveluiden tarjoajiin. Muutokset suhteellisessa neuvotteluvoimassa johtuvat i) matkatoimistojen yhdistymisestä, ii) varausten tekemisestä suoraan verkkosivustojen kautta ja iii) matkailupalveluiden tarjoajien veloittamista ylihinnoista.

(25)

Sen lisäksi, että matkailupalveluiden tarjoajat ovat uhanneet asettaa matkatarjontansa saataville ainoastaan verkkosivustoille, ne ovat kehittäneet lisäkeinon painostaa GDS-palveluiden tarjoajia. Veloittamalla tai uhkaamalla veloittaa matkatoimistoilta ylihintoja, matkailupalveluiden tarjoajat voivat vaikuttaa tietyn GDS:n käyttöön ja aiheuttaa sen, että osa kyseisen palvelun myyntivolyymista siirtyy verkkosivustoille tai muille GDS-palveluille.

(26)

GDS-palveluiden tarjoajien lukumäärän supistuminen ei todennäköisesti johda hinnankorotuksiin markkinoiden välisten vertikaalisten vaikutusten tuloksena seuraavista syistä.

(27)

Matkailupalveluiden tarjoajien osalta perusteellisessa tutkinnassa saatiin vahvistus sille, että ne kykenevät pakottamaan GDS-palveluiden tarjoajat alentamaan hintojaan asettamalla sen ehdoksi sille, että ne asettavat matkatarjontansa kokonaisuudessaan kyseisen palveluntarjoajan käyttöön, tai vaihtoehtoisesti lupautumalla olemaan veloittamatta ylihintoja kyseiseen GDS-palveluiden tarjoajaan sopimussuhteessa olevilta matkatoimistoilta. Erityisesti lentoyhtiöt ovat kehittäneet monia neuvottelukeinoja (varsinkin verkkosivustoja mutta myös muita), joiden avulla ne voivat säilyttää osan ylijäämästään GDS-palveluiden tarjoajien kanssa käytävissä neuvotteluissa. Vaikka GDS-palveluiden tarjoajia olisi vain kolme, mikään niistä ei kykene korottamaan hintoja, koska matkailupalveluiden tarjoajilla on edelleen riittävästi neuvotteluvoimaa, joka perustuu i) niiden valmiuteen kanavoida varauksia verkkosivustoille, ii) matkatoimistoilta veloitettaviin ylihintoihin, iii) niiden tuotemerkin tunnettuuteen kotimarkkinoilla ja iv) mahdollisuuteen kehittää jatkossa uusia neuvottelukeinoja. Komissio toteaa tämän vuoksi päätöksessään, että GDS-palveluiden tarjoajien lukumäärän supistuminen neljästä kolmeen ei lisää todennäköisyyttä, että ne korottaisivat hintoja yksipuolisesti markkinoiden välisten vertikaalisten vaikutusten tuloksena.

(28)

Tämä päätelmä kattaa myös muut matkailupalveluiden tarjoajat, kuten autovuokraamot ja hotelliketjut.

(29)

Matkatoimistojen osalta niiden saatavilla on edelleen riittävä määrä GDS-järjestelmiä eivätkä kustannukset, joita aiheutuu vaihdosta toiseen GDS-palveluiden tarjoajaan, ole niin korkeita, että ne muodostaisivat vaihdolle ylipääsemättömän esteen. Se, että GDS-palveluiden tarjoajien on luotava riittävän laaja matkatoimistoverkosto ja ylläpidettävä sitä saadakseen aikaa kysyntää matkailupalveluiden tarjoajien keskuudessa, asettaa matkatoimistot suotuisaan neuvotteluasemaan suhteessa GDS-palveluiden tarjoajiin, vaikka yksi näistä poistuisikin markkinoilta.

(30)

Komissio toteaa päätöksessään, että kyseiset seikat (matkailupalveluiden tarjoajien vahva neuvotteluasema ja meneillään oleva tai mahdollisesti aloitettava lisäneuvottelukeinojen kehitystyö) riittävät tasapainottamaan sulautuman potentiaalista haitallista vaikutusta, joka aiheutuu GDS-palveluiden tarjoajien lukumäärän supistumisesta neljästä kolmeen ja mahdollisesti ilmenevistä markkinoiden välisistä vertikaalisista vaikutuksista.

(31)

Toinen komission tutkima haittaskenaario liittyy Worldspanin toimintaan ETA:ssa eräänlaisena riippumattomana hinnoittelijana, joka veloittaa kilpailijoitaan (Galileo, Sabre ja Amadeus) alhaisempia hintoja. Markkinatutkimuksen aikana oli esitetty epäilyjä siitä, että sulautuvien yritysten välisen kilpailun päättymisen seurauksena Worldspanin hintoja korotettaisiin, ja ne mukautettaisiin Galileon hintoihin.

(32)

Komission perusteellinen tutkinta osoittaa kuitenkin, että tätä haittaskenaariota ei voida pitää perusteltuna. Jotta voitaisiin todeta, että Worldspan korottaisi sulautumisen tuloksena todennäköisesti merkittävästi hintojaan, olisi osoitettava, että Worldspanin hinnat ovat ennen sulautumista huomattavasti sen kilpailijoita ja erityisesti Galileota alhaisemmat ja että sulautuvilla yrityksillä olisi kannustimet ja valmiudet korottaa Worldspanin hintoja sulautumisen jälkeen.

(33)

Ilmoituksen tekijä on esittänyt vertailun sulautuman osapuolten tavanomaisimmista varaustyypeistä vuonna 2006. Vertailun kohteena ovat Galileon aktiivinen verkkopalvelu (”Active Net Segment”) ja Worldspanin täyden palvelun toiminto (”Full Service”). Vertailu osoittaa, että Worldspanin listahinta on käytännössä […] kuin luettelohinta, jota Galileo veloittaa ”Full Service” -varausvaihtoehtojen […]-tyypeistä. Jos Worldspanin kustakin varausluokasta veloittamia maksuja painotetaan kaikkien varausten keskiarvona Worldspanin ”Full Service” -toiminnon neljän hinnoitteluluokan suhteellisen painoarvon mukaan, tulokseksi saadaan […] Yhdysvaltain dollaria. Galileon ”Active Net Segment” -hinta puolestaan oli vuonna 2006 […] Yhdysvaltain dollaria.

(34)

Komissio toteaa tämän vuoksi päätöksessä, että Worldspan ei useimmiten ole edullisin matkailupalveluiden tarjoajien saatavilla oleva GDS-vaihtoehto. Markkinoilla on yleensä aina saatavilla Worldspania edullisempi vaihtoehto.

(35)

Toinen syy siihen, että Worldspania ei ilmoituksen tekijän mukaan voida katsoa riippumattomaksi hinnoittelijaksi, on se, että sen matalaksi väitetty hintataso ei ole tarjonnut sille tilaisuutta vahvistaa aggressiivisesti markkina-asemaansa. Ilmoituksen tekijä väittää, että Worldspan on päinvastoin ollut jo yli viisi vuotta ETA:n pienin GDS-palveluiden tarjoaja eikä näkyvissä ole merkkejä siitä, että sen markkinaosuus olisi kasvussa.

(36)

Worldspanin markkinaosuus on supistunut vuosien 2003 ja 2006 välisenä aikana [0–5 prosenttia] tuotantoketjun alkupään markkinoilla (ETA:ssa). Tuotantoketjun loppupään markkinoilla Worldspanin markkinaosuudet ovat pysyneet suhteellisen vakaina. Keskimääräinen vuotuinen kasvu/supistuminen on ollut noin [0–5 prosenttia] tai jopa alhaisempi, lukuun ottamatta Unkaria, jossa Worldspanin markkinaosuus kasvoi vuosina 2004–2005. Toisin kuin voitaisiin odottaa yritykseltä, jonka väitetään olevan riippumaton toimija, ei ole yleisesti ottaen näkyvissä mitään viitteitä siitä, että Worldspanin markkinaosuudet olisivat kasvussa.

(37)

Ilmoituksen tekijän mukaan Worldspanin ei voida katsoa toimivan ETA:ssa riippumattomana hinnoittelijana, sillä se toimii pikemminkin hinnanottajan kuin hinnanmäärittäjän tavoin. Ilmoituksen tekijä viittaa tällä muun muassa siihen, että muut GDS-palveluiden tarjoajat olivat ETA:n ensimmäisiä palveluntarjoajia, jotka tekivät koko matkatarjontaa koskevia sopimuksia viiden ETA:n suurimpiin kuuluvan lentoyhtiön kanssa. Perusteellinen tutkinta vahvisti tämän seikan.

(38)

Ilmoituksen tekijä katsoo, että Worldspanin mahdollisuuksia korottaa hintojaan sulautuman jälkeen pienentää myös se, että Galileo ja Worldspan eivät ole toistensa lähimpiä kilpailijoita ETA-markkinoilla.

(39)

Perusteellisen tutkimuksen mukaan matkailupalveluiden tarjoajat pitävät yleensä Galileota vahvempana liikematkailun alalla, kun taas Worldspan on vahvemmassa asemassa vapaa-ajan matkailun alalla ja online-matkatoimistojen keskuudessa. Tuotantoketjun loppupään osalta valtaosa matkatoimistoista katsoo Amadeuksen olevan sekä Galileon että Worldspanin lähin kilpailija.

(40)

Se seikka, että sulautuvat yritykset eivät ole toistensa lähimpiä kilpailijoita, vähentää niiden kannustimia korottaa Worldspanin hintoja sulautumisen jälkeen. Osapuolten tuotto-osuuksien supistuminen ennen sulautumista on lisäksi osoitus siitä, että niiden mahdollisuudet hinnankorotuksiin sulautumisen jälkeen ovat rajalliset.

(41)

Myös se seikka, että hintojen korottaminen saattaisi saada matkailupalveluiden tarjoajat luopumaan Worldspanin GDS-järjestelmä käytöstä matkatarjonnan jakelussa tai veloittamaan Worldspania käyttäviltä matkatoimistoilta ylihintoja vähentää todennäköisyyttä, että tuotantoketjun alkupäässä korotettaisiin hintoja sulautumisen jälkeen.

(42)

Komission perusteellinen tutkimus osoittaa kaiken kaikkiaan, ettei ole riittävästi näyttöä siitä, että Worldspan veloittaisi kilpailijoitaan alhaisempia hintoja ja toimisi riippumattomana hinnoittelijana. Päätöksessä todetaan sen vuoksi, että on epätodennäköistä, että yrityskauppa johtaisi Worldspanin hintojen korottamiseen.

(43)

Tuotantoketjun loppupään markkinoilla yrityskauppa johtaisi erittäin suuriin (yli 40 prosentin) markkinaosuuksiin kuudessa jäsenvaltiossa. Markkinaosuuksien kasvu olisi huomattavaa. Osapuolten markkinaosuudet vaihtelivat vuonna 2006 kyseisissä kuudessa jäsenvaltiossa [40–50 prosentista] [70–80 prosenttiin].

(44)

Osapuolten yhteenlaskettujen markkinaosuuksien suuruus voisi mahdollistaa näissä kuudessa jäsenvaltioissa sen, että osapuolet voisivat toimia sulautumisen jälkeen riippumattomasti kilpailijoihinsa ja asiakkaisiinsa nähden sekä käyttää hyväkseen liikesuhdettaan matkatoimistoihin.

(45)

Perusteellinen tutkinta osoittaa kuitenkin, että sulautuman osapuolet eivät voi käyttää sulautumisen tuloksena markkinavoimaa matkatoimistoihin nähden niillä kansallisilla markkinoilla, joilla yrityskauppa johtaa suuriin yhteenlaskettuihin markkinaosuuksiin.

(46)

Ilmoituksen tekijä väittää, että Galileo on menettänyt merkittäviä markkinaosuuksia kaikissa niissä jäsenvaltioissa, joissa sillä oli perinteisesti huomattava markkinaosuus kansallisiin liikenteenharjoittajiin aiemmin luomiensa suhteiden ansiosta.

(47)

Galileon markkinaosuuksien supistuminen on ilmoituksen tekijän mukaan osoitus siitä, että sen keskimääräistä suurempi markkinaosuus ei perustu markkinavoimaan. Yrityskauppa ei todennäköisesti käännä Galileon markkinaosuuden kehityssuuntausta päinvastaiseksi varsinkaan, kun otetaan huomioon Worldspanin vähäinen markkinaosuus ETA:n markkinoilla ja se, että se ei todistetusti ole kyennyt parantamaan vuosien mittaan markkina-asemaansa ETA:n markkinoilla.

(48)

Perusteellinen tutkimus osoitti paikkansapitäviksi näkemykset, jotka on esitetty Galileon markkinaosuuksien kehityssuuntauksesta ja Worldspanin vähäisestä markkinaosuudesta ETA:n markkinoilla.

(49)

Matkatoimistot ovat yleensä nettosaajia, sillä taloudelliset kannustimet, joita ne saavat GDS-palveluiden tarjoajilta, ovat suurempia kuin asiakasmaksut, joita ne maksavat GDS-palveluiden tarjoajille. Kannustinpalkkiot ovat vuosien mittaan kasvaneet jatkuvasti – myös niissä jäsenvaltioissa, joissa osapuolilla on suuret markkinaosuudet (yli 40 prosenttia). Perusteellinen tutkimus osoitti, että matkatoimistojen tulot kasvoivat yleisesti ottaen vuosina 2003–2006 ja niiden bruttomarginaalien kehitys on myönteinen.

(50)

Tämä kehitys osoittaa, kuinka tärkeässä asemassa matkatoimistot ovat GDS-palveluiden tarjoajien kannalta, ja noudattelee perusteelliseen tutkimukseen vastanneiden esittämää yleistä näkemystä, jonka mukaan GDS-palveluiden tarjoajien välillä käydään tiukkaa kilpailua tuotantoketjun loppupään markkinoilla.

(51)

Lisäsyy siihen, että yrityskauppa ei todennäköisesti johda hinnankorotuksiin tuotantoketjun loppupään markkinoilla, on se, että vaihtokustannukset eivät muodosta ylittämättömiä esteitä vaihdolle, kuten myös perusteellinen tutkimus osoittaa.

(52)

Vaikka vaihtokustannusten mittaaminen on vaikeaa sekä vaihtoon tarvittavan ajan että sen edellyttämän koulutuksen osalta kuten myös rahoituksen kannalta, perusteellisen tutkimuksen pohjalta voidaan tehdä joitakin yleisiä päätelmiä. Pienet matkatoimistot tarvitsevat yhden viikon tai useampia viikkoja vaihtaakseen GDS-palvelusta toiseen. Koulutustarpeet eivät ole mittavia, eikä matkatoimistojen tuottavuus kärsi vaihdosta. Suuret matkatoimistot arvioivat kuitenkin tarvitsevansa vaihtoon noin 12 kuukautta ja joutuvansa panostamaan siihen huomattavan määrän varoja (yli miljoona euroa). Suurten matkatoimistojen koulutustarpeet ovat myös suuremmat. Tietyissä tapauksissa (esim. kun vaihtoon liittyy teknisiä näkökohtia) kustannukset voivat olla vielä suurempia ja vaihtoon kuluva aika vielä pidempi.

(53)

Vaikka perusteellisesta tutkimuksesta saatiin vahvistus sille, että GDS-palvelun vaihdosta todellakin aiheutuu kustannuksia, tutkimus osoitti myös, etteivät kyseiset kustannukset ole estäneet aiemmin merkittävää vaihtoa. Useammat matkatoimistot vaihtoivat vuosina 2003–2006 Galileosta Amadeukseen. Lisäksi Worldspan menetti kyseisen jakson aikana kaksi tärkeimpien asiakkaidensa joukkoon kuulunutta asiakasta, […]:n ja […]:n.

(54)

Vaikka vaihdosta aiheutuu kustannuksia, näyttää epätodennäköiseltä, että yrityskauppa johtaisi kilpailuongelmiin sen vuoksi, että osapuolilla on suuret markkinaosuudet tuotantoketjun loppupäässä. Tähän ovat syynä i) osapuolten yhteenlaskettujen markkinaosuuksien negatiivinen kehitys, ii) tiukka kilpailu GDS-palveluiden tarjoajien välillä, myös kansallisilla markkinoilla, joilla niillä on suuret markkinaosuudet tuotantoketjun loppupäässä, mistä on osoituksena matkatoimistoille kansallisilla markkinoilla maksettujen kannustinpalkkioiden kasvu ajan mittaan, ja iii) matkatoimistojen yleisesti ottaen myönteinen suhtautuminen sulautumiseen, jonka ne uskovat muodostavan varteenotettavan vaihtoehdon Amadeukselle.

(55)

Komissio toteaa tämän vuoksi päätöksessä, että sulautumasta ei todennäköisesti aiheudu yhteensovittamattomia vaikutuksia tuotantoketjun loppupään markkinoilla.

(56)

Perusteellisessa tutkimuksessa analysoitiin lisäksi sitä mahdollisuutta, että sulautumalla olisi yhteensovitettuja vaikutuksia GDS-markkinoilla sekä tuotantoketjun alkuettä loppupäässä.

(57)

Mitä ongelmattomampi ja vakaampi taloudellinen toimintaympäristö yleisesti ottaen on, sitä helpompi yritysten on päästä yhteisymmärrykseen yhteensovittamisen ehdoista. Kysynnän vaihtelu, joidenkin markkinoilla toimivien yritysten huomattava sisäinen kasvu tai uusien yritysten markkinoilletulon yleisyys saattavat olla osoituksia siitä, että tilanne ei ole riittävän vakaa, jotta yhteensovittamisesta sopiminen olisi todennäköistä.

(58)

Vaikka markkinoille ei ole tullut viiden viime vuoden aikana merkittäviä uusia GDS-palveluiden tarjoajia, markkinaosuuksien kehittyminen viiden viime vuoden aikana osoittaa, että taloudellinen toimintaympäristö, jossa GDS-palveluiden tarjoajat kilpailevat keskenään ETA:ssa, on muuttunut huomattavasti.

(59)

Myös verkkosivustojen kasvu viiden viime vuoden aikana olisi otettava huomioon epävakautta lisäävänä tekijänä sovittaessa GDS-markkinoiden yhteensovittamista koskevista ehdoista. Markkinatutkimuksesta saatiin vahvistus myös sille, että useimmat lentoyhtiöt odottavat verkkosivustojen kautta tapahtuvan suoran myynnin jatkavan kasvuaan. Autovuokraamojen ja hotellien varausten osalta matkatarjonnan jakelu GDS-järjestelmän kautta muodostaa suhteellisen pienen osan.

(60)

Vaikka edellä esitetyt seikat eivät sulje täysin pois mahdollisuutta, että tuotantoketjun alkupään markkinoille jäävät kolme GDS-palveluiden tarjoajaa voisivat päästä sopimukseen yhteensovittamisen ehdoista, komissio toteaa päätöksessä, että kyseiset seikat vaikeuttaisivat yhteensovittamista ja vähentäisivät sen vuoksi sen todennäköisyyttä.

(61)

Yrityksiä voidaan estää poikkeamasta yhteensovittamisen ehdoista vain uhkaamalla niitä uskottavasti oikea-aikaisilla ja riittävillä vastatoimenpiteillä. Tämä edellyttää markkinoilta riittävää avoimuutta, jotta yhteensovittamiseen osallistuvat yritykset voivat seurata riittävän tarkasti, rikkovatko yritykset sovittuja ehtoja.

(62)

Vaikka GDS-palveluiden tarjoajien palvelut ovat melko homogeenisia, kaikkien palveluntarjoajien hinnoittelurakenne ja tuotetarjonta ovat monimutkaisia. GDS-palveluiden tarjoajat soveltavat nykyisin ETA:ssa samanaikaisesti erityyppisiä sopimuksia eli osallistuvien liikenteenharjoittajien välillä tehtäviä vakiomuotoisia Participating Carrier Agreement -sopimuksia ja koko matkatarjonnasta tehtäviä sopimuksia, joita täydennetään toisinaan osallistumisesta tehtävillä opt-in-sopimuksilla. Näissä sopimuksissa käsiteltyjen hinnoittelurakenteiden ja tuotetarjontojen väliset erot ja vaihtelu aiheuttavat sen, että jatkuva yhteensovittaminen on mahdotonta. Sekin vähäinen avoimuus, joka markkinoilla on vielä jäljellä, vähenee entisestään sen vuoksi, että GDS-palveluiden tarjoajat muuttavat jatkuvasti tuotetarjontaansa ja hintarakenteitaan.

(63)

Vaikka markkinatutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että GDS-palveluiden tarjoajien sekä autovuokraamoiden ja hotellien välisten sopimusten rakenne on vähemmän monimutkainen, nekään eivät ole niin avoimia, että yhteensovittaminen olisi mahdollista.

(64)

Eräät markkinatutkimukseen vastanneista mainitsivat vastauksessaan nk. Most Favoured Nation -lausekkeet eli suosituimmuuslausekkeet, joita niiden sopimukset GDS-palveluiden tarjoajien kanssa sisältävät. Tällaisten suosituimmuuslausekkeiden käyttö saattaa lisätä hintojen avoimuutta. Markkinatutkimus vahvisti kuitenkin, että suosituimmuuslausekkeet liittyvät useimmiten matkailupalveluiden tarjoajien velvollisuuteen tarjota matkatarjontaansa tasapuolisesti GDS-palveluiden tarjoajille eli ne perustuvat käytännesääntöjen mukaisiin velvoitteisiin.

(65)

Komissio katsoo päätöksessä, että merkityksellisten markkinoiden ominaisuudet ja erityisesti niiden riittämätön avoimuus aiheuttavat sen, että kolmen jäljelle jäävän GDS-palveluiden tarjoajan olisi vaikea seurata poikkeamisia yhteensovitetuista toimintatavoista.

(66)

Yhteensovittaminen voi olla kestävää vain silloin, kun sovituista ehdoista poikkeamisen seuraukset ovat riittävän ankaria yhteensovittamiseen osallistuvien yritysten vakuuttamiseksi siitä, että yhteensovittamisen ehtojen noudattaminen on niiden ensisijaisten etujen mukaista.

(67)

Välittömällä vastatoimella, jossa yhteensovittamiseen osallistuvat GDS-palveluiden tarjoajat alentavat matkailupalvelujen tarjoajilta veloitettavia maksuja, ei olisi vaikutusta ehdoista poikkeaviin GDS-palveluiden tarjoajiin, sillä se ei saisi matkailupalveluiden tarjoajia muuttamaan toimintatapojaan, sillä ne tarvitsevat kaikkien neljän GDS-palveluiden tarjoajan palveluita.

(68)

Realistisempi vastatoimi voisi olla se, että matkailupalveluiden tarjoaja tarjoaisi tietyille tärkeille matkatoimistoille, jotka käyttävät ehdoista poikkeavan GDS-palvelun tarjoajan palveluita, korkeampia kannustinpalkkioita tai suoria kiinteämääräisiä maksuja, joilla matkatoimistoja kannustettaisiin vaihtamaan ehdoista poikkeavasta GDS-palvelun tarjoajasta toiseen GDS-palveluun. Vaikka tällaiset toimenpiteet olisivat mahdollisia, niistä aiheutuisi huomattavat kustannukset, sillä matkatoimistoille tarjottavien kannustinmaksujen on oltava riittävän suuria, jotta matkatoimistot saataisiin vaihtamaan GDS-palvelua.

(69)

Komissio toteaa sen vuoksi päätöksessä, että vastatoimea, joka perustuu matkatoimistoille suunnattujen kannustinmaksujen korottamiseen, ei sinänsä voida katsoa poissuljetuksi vaihtoehdoksi.

(70)

Jotta yhteensovittaminen onnistuisi, siihen osallistumattomien yritysten, potentiaalisten kilpailijoiden ja asiakkaiden toimet eivät saisi vaarantaa siitä odotettavissa olevia tuloksia.

(71)

Tarkasteltavana olevassa tapauksessa näyttäisi siltä, että markkinoilla on merkittävää kilpailupainetta, joka voi horjuttaa mahdollisia yhteensovittamispyrkimyksiä. Paineen katsotaan johtuvan erityisesti siitä, että matkailupalveluiden tarjoajilla on mahdollisuus olla asettamatta matkatarjontaansa saataville tai asettaa se saataville vain suoran jakelukanavan, kuten verkkosivuston kautta. Lisäksi hinnankorotuksiin johtava yhteensovittaminen voisi saada ETA:ssa toimivat matkailupalveluiden tarjoajat lisäämään investointia GDS:lle vaihtoehtoisten palveluiden (kuten GDS New Entrants -palvelun ja suorien yhteyksien) kehittämiseen.

(72)

Kun otetaan huomioon edellä kuvaillut seikat ja se, että kriteerit, jotka on täytettävä yhteensovitettujen vaikutusten näyttämiseksi toteen, ovat kumulatiivisia, on todettava, että sulautumalla ei todennäköisesti ole yhteensovitettuja vaikutuksia matkailupalveluiden tarjoajille tarjottavien GDS-palveluiden tarjonnan markkinoilla EU:ssa.

(73)

Yhteensovittamista koskeva kysymys voisi periaatteessa nousta esiin myös tuotantoketjun loppupään markkinoilla, jotka kattavat GDS-palveluiden tarjoajien ja matkatoimistojen välisen suhteen. Tuotantoketjun loppupään markkinoille ETA:ssa on ominaista se, että neljän GDS-palveluiden tarjoajan markkinaosuuksissa on merkittäviä maakohtaisia eroja.

(74)

GDS-palveluiden tarjoajien välillä käydään tiukkaa kilpailua tuotantoketjun loppupään markkinoilla, eikä näkyvissä ole viitteitä yhteensovitetusta käyttäytymisestä. Galileo ja Worldspan ovat menettäneet […] viime vuoden aikana […] markkinaosuuksistaan Amadeukselle. Markkinatutkimuksesta saadaan lisäksi vahvistus sille, että GDS-palveluiden tarjoajien välillä käydään tällä hetkellä tiukkaa kilpailua matkatoimistojen kanssa tehtävistä sopimuksista, mistä on osoituksena se, että GDS-palveluiden tarjoajat ovat korottaneet matkatoimistoille maksamiaan kannustinmaksuja viiden viime vuoden aikana.

(75)

Edellä esitetystä voidaan päätellä, että sulautuvien yritysten markkina-asemat ovat useimmilla tuotantoketjun loppupään markkinoilla suhteellisen epävakaat, mikä aiheuttanee sen, että yritysten on vaikea päästä sopimukseen yhteensovittamisen ehdoista.

(76)

Matkatoimistojen kanssa tehtävien sopimusten ehdot ja edellytykset eivät yleensä ole avoimia, sillä niistä neuvotellaan yleensä tapauskohtaisesti matkatoimistojen ja GDS-palveluiden tarjoajien kesken. GDS-palveluiden tarjoajat eivät saa tietoonsa kilpailevien palveluntarjoajien tarjoamia kokonaisehtoja ja -edellytyksiä. Vaikka hintoihin saattaa liittyä jonkin verran avoimuutta matkatoimistojen ja GDS-palveluiden tarjoajien sopimusneuvotteluiden puitteissa mahdollisesti harjoittaman tietojenvaihdon tuloksena, se, että valtaosa sopimuksista neuvotellaan tapauskohtaisesti, rajoittaa tuntuvasti tästä tietojenvaihdosta seuraavaa avoimuutta. Mahdollisuudet yhteen sovitetun käyttäytymisen tuloksekkaaseen seurantaan näyttävät tämän vuoksi erittäin rajallisilta, sillä se edellyttäisi tarjonnan tason, toimintojen, palveluiden, rahoitusavun, bonusten ja muiden sellaisten ehtojen ja edellytysten seurantaa, joita kukin GDS-palveluntarjoajan tarjoaa yksittäisille matkatoimistoille.

(77)

Komissio katsoo päätöksessä, että tuotantoketjun loppupään markkinoiden vähäinen avoimuusaste aiheuttaa sen, että kolmen jäljelle jäävän GDS-palveluiden tarjoajan olisi vaikea seurata poikkeamisia yhteensovitetuista toimintatavoista.

(78)

Sovellettavat pelotemekanismit ovat valtaosin samat kuin tuotantoketjun alkupään markkinoilla.

(79)

Yhteensovitetun käyttäytymisen osalta matkatoimistojen ulottuvilla on vain harvoja valmiiksi saatavilla olevia vaihtoehtoja. Verkkosivustojen käyttö on matkatoimistojen kannalta liian hankalaa ja muut GDS-palveluille vaihtoehtoiset palvelut ovat ETA:ssa tällä hetkellä liian kehittymättömiä, jotta niitä voitaisiin pitää varteenotettavina vaihtoehtoina.

(80)

Koska kriteerit, jotka on täytettävä yhteensovitettujen vaikutusten näyttämiseksi toteen, ovat kumulatiivisia, komissio toteaa päätöksessä, että sulautuma ei todennäköisesti aiheuta yhteensovitettuja vaikutuksia myöskään tuotantoketjun loppupään markkinoilla.

(81)

Komissio toteaa päätöksessä, että ehdotettu keskittymä ei aiheuta kilpailuongelmia, jotka olennaisesti estäisivät tehokasta kilpailua yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla. Tämän vuoksi komissio aikoo katsoa keskittymän soveltuvan sulautuma-asetuksen 8 artiklan 1 kohdan ja ETA-sopimuksen 57 artiklan nojalla yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan.

1.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 314/29

(1)

Päätöksessä 90/424/ETY vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt yhteisön osallistumisesta eläintautien ja zoonoosien hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmien rahoitukseen.

(2)

Päätöksen 90/424/EY 24 artiklan 1 kohdassa säädetään lisäksi, että otetaan käyttöön yhteisön rahoitustoimi niiden kustannusten korvaamiseksi, joita jäsenvaltioille aiheutuu päätöksen liitteessä olevassa luettelossa mainittujen eläintautien ja zoonoosien kansallisten hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmien rahoittamisesta.

(3)

Tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista tehdyn päätöksen 90/424/ETY muuttamisesta 19 päivänä joulukuuta 2006 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2006/965/EY (2) korvattiin muutettavan päätöksen 24 artikla uudella säännöksellä. Päätökseen 2006/965/EY sisältyy siirtymäsäännös, jonka mukaan nautaeläinten tarttuvaa leukoosia ja Aujeszkyn tautia koskevia ohjelmia voidaan rahoittaa 31 päivään joulukuuta 2010.

(4)

Tiettyjen eläintautien hävittämis- ja valvontatoimiin sovellettavista yhteisön perusteista 27 päivänä marraskuuta 1990 tehdyssä neuvoston päätöksessä 90/638/ETY (3) säädetään, että jotta jäsenvaltioiden komissiolle esittämät ohjelmat voitaisiin hyväksyä päätöksen 90/424/ETY 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin toimiin, niiden on täytettävä päätöksen 90/638/ETY liitteissä esitetyt perusteet.

(5)

Tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä 22 päivänä toukokuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 999/2001 (4) säädetään jäsenvaltioiden vuotuisista ohjelmista naudoissa, lampaissa ja vuohissa esiintyvien tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden TSE:iden valvontaa varten.

(6)

Yhteisön toimenpiteistä lintuinfluenssan torjumiseksi annetussa neuvoston direktiivissä 2005/94/EY (5) säädetään siipikarjaa ja luonnonvaraisia lintuja koskevista valvontaohjelmista, joita jäsenvaltioiden on toteutettava ja joiden tarkoituksena on muiden muassa lisätä säännöllisesti päivitettyjen riskinarviointien pohjalta tietämystä luonnonvaraisten lintujen aiheuttamista uhkista minkä tahansa linnuissa esiintyvän lintuperäisen influenssaviruksen suhteen. Myös nämä vuotuiset valvontaohjelmat ja niiden rahoitus olisi hyväksyttävä.

(7)

Tietyt jäsenvaltiot ovat esittäneet komissiolle vuotuisia eläintautien hävittämis-, torjunta- ja valvontaohjelmia, zoonoosien torjuntaan tarkoitettuja tarkastusohjelmia sekä vuotuisia tiettyjen TSE:iden hävittämis- ja valvontaohjelmia, joille ne toivovat saavansa yhteisön rahoitusta.

(8)

Tietyt jäsenvaltiot ovat lisäksi esittäneet komissiolle monivuotisia eläintautien hävittämis-, torjunta- ja valvontaohjelmia, joille ne toivovat saavansa yhteisön rahoitusta. Monivuotisia ohjelmia koskevat rahoituspäätökset tehdään Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (6) 76 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Ensimmäinen monivuotista ohjelmaa koskeva talousarviositoumus tehdään ohjelman hyväksymisen jälkeen. Komissio tekee kaikki myöhemmät maksusitoumukset päätöksen 90/424/ETY 24 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun, rahoitusosuuden myöntämistä koskevan päätöksen perusteella.

(9)

Komissio on tutkinut jäsenvaltioiden toimittamat vuotuisia ja monivuotisia ohjelmia koskevat ehdotukset sekä eläinlääkinnälliseltä että taloudelliselta kannalta. Ohjelmien on todettu vastaavan asiaan liittyvää yhteisön eläinlääkintälainsäädäntöä ja erityisesti päätöksessä 90/638/ETY vahvistettuja perusteita.

(10)

Kun otetaan huomioon näiden ohjelmien merkitys yhteisön tavoitteiden saavuttamiselle eläinten terveyden ja kansanterveyden alalla samoin kuin TSE- ja lintuinfluenssaohjelmien pakollinen soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa, on asianmukaista vahvistaa yhteisön taloudellisen tuen määrä, jotta korvataan jäsenvaltioille tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset kullekin ohjelmalle asetettuun enimmäismäärään asti.

(11)

Hallinnon parantamiseksi, yhteisön varojen käytön tehostamiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi on lisäksi tarpeen vahvistaa jäsenvaltioille tapauksen mukaan kunkin ohjelman osalta korvattavat enimmäismäärät tietyistä kuluista kuten jäsenvaltioissa käytetyistä testeistä ja omistajille eläinten teurastamisesta tai lopettamisesta aiheutuneiden menetysten korvaamisesta.

(12)

Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 (7) mukaisesti eläintautien hävittämis- ja valvontaohjelmat rahoitetaan Euroopan maatalouden tukirahastosta. Varainhoidon valvonnan osalta sovelletaan mainitun asetuksen 9, 36 ja 37 artiklaa.

(13)

Yhteisön rahoitusosuus myönnetään, jos suunnitellut toimet toteutetaan tehokkaasti ja toimivaltaiset viranomaiset toimittavat kaikki tarvittavat tiedot tässä päätöksessä säädetyissä määräajoissa. Vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta vaatia tiheämmin laadittavia teknisiä raportteja, jotta voidaan arvioida, kuinka tehokkaasti hyväksytyt ohjelmat on pantu täytäntöön.

(14)

Hallinnollisen tehokkuuden varmistamiseksi olisi kaikki yhteisön rahoitusosuutta varten esitettävät menot ilmoitettava euromääräisinä. Muuna valuuttana kuin euroina ilmaistujen menojen muuntokurssin olisi asetuksen (EY) N:o 1290/2005 mukaisesti oltava viimeisin kurssi, jonka Euroopan keskuspankki on vahvistanut ennen sen kuukauden ensimmäistä päivää, jona jäsenvaltio jättää hakemuksen.

(15)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

a)

1 200 000 euroa Irlannin osalta;

b)

4 400 000 euroa Espanjan osalta;

c)

2 100 000 euroa Italian osalta;

d)

153 000 euroa Kyproksen osalta;

e)

1 900 000 euroa Portugalin osalta;

f)

1 200 000 euroa Yhdistyneen kuningaskunnan osalta.

a)

rose bengal -testi:

0,2 euroa testiä kohti

b)

seroagglutinaatiotesti (SAT):

0,2 euroa testiä kohti

c)

komplementinsitoutumistesti:

0,4 euroa testiä kohti

d)

ELISA-testi:

1 euro testiä kohti.

a)

24 000 euroa Viron osalta;

b)

6 100 000 euroa Espanjan osalta;

c)

2 700 000 euroa Italian osalta;

d)

1 100 000 euroa Puolan osalta;

e)

347 000 euroa Portugalin osalta.

a)

tuberkuliinitesti:

1 euro testiä kohti

b)

gamma-interferonitesti:

5 euroa testiä kohti.

a)

5 600 000 euroa Espanjan osalta;

b)

2 800 000 euroa Italian osalta;

c)

93 000 euroa Kyproksen osalta;

d)

1 100 000 euroa Portugalin osalta.

a)

rose bengal -testi:

0,2 euroa testiä kohti

b)

komplementinsitoutumistesti:

0,4 euroa testiä kohti.

a)

377 000 euroa Belgian osalta;

b)

5 400 euroa Bulgarian osalta;

c)

3 100 000 euroa Saksan osalta;

d)

100 000 euroa Kreikan osalta;

e)

4 100 000 euroa Espanjan osalta;

f)

351 000 euroa Ranskan osalta;

g)

1 300 000 euroa Italian osalta;

h)

70 000 euroa Luxemburgin osalta;

i)

527 000 euroa Alankomaiden osalta;

j)

245 000 euroa Itävallan osalta;

k)

1 004 000 euroa Portugalin osalta;

l)

43 000 euroa Romanian osalta;

m)

61 000 euroa Slovenian osalta.

a)

550 000 euroa Belgian osalta;

b)

10 000 euroa Bulgarian osalta;

c)

200 000 euroa Tšekin osalta;

d)

75 000 euroa Tanskan osalta;

e)

600 000 euroa Saksan osalta;

f)

120 000 euroa Irlannin osalta;

g)

150 000 euroa Kreikan osalta;

h)

800 000 euroa Espanjan osalta;

i)

500 000 euroa Ranskan osalta;

j)

470 000 euroa Italian osalta;

k)

45 000 euroa Kyproksen osalta;

l)

60 000 euroa Latvian osalta;

m)

400 000 euroa Unkarin osalta;

n)

1 300 000 euroa Alankomaiden osalta;

o)

50 000 euroa Itävallan osalta;

p)

2 000 000 euroa Puolan osalta;

q)

600 000 euroa Portugalin osalta;

r)

400 000 euroa Romanian osalta;

s)

275 000 euroa Slovakian osalta.

a)

bakteriologinen testi (viljely):

5,0 euroa testiä kohti

b)

rokoteannoksen osto:

0,05 euroa annosta kohti

c)

relevanttien Salmonella spp –isolaattien serotyypin määritys:

20,0 euroa testiä kohti.

a)

750 000 euroa Belgian osalta;

b)

20 000 euroa Bulgarian osalta;

c)

1 000 000 euroa Tšekin osalta;

d)

2 000 000 euroa Saksan osalta;

e)

20 000 euroa Viron osalta;

f)

500 000 euroa Kreikan osalta;

g)

3 500 000 euroa Espanjan osalta;

h)

2 500 000 euroa Ranskan osalta;

i)

1 000 000 euroa Italian osalta;

j)

80 000 euroa Kyproksen osalta;

k)

300 000 euroa Latvian osalta;

l)

10 000 euroa Luxemburgin osalta;

m)

2 000 000 euroa Unkarin osalta;

n)

2 000 000 euroa Alankomaiden osalta;

o)

1 000 000 euroa Itävallan osalta;

p)

2 000 000 euroa Puolan osalta;

q)

1 000 000 euroa Portugalin osalta;

r)

500 000 euroa Romanian osalta;

s)

1 000 000 euroa Slovakian osalta;

t)

80 000 euroa Yhdistyneen kuningaskunnan osalta.

a)

bakteriologinen testi (viljely):

5,0 euroa testiä kohti

b)

rokoteannoksen osto:

0,05 euroa annosta kohti

c)

relevanttien Salmonella spp –isolaattien serotyypin määritys:

20,0 euroa testiä kohti.

a)

Bulgarian, Saksan, Ranskan, Luxemburgin, Romanian, Slovenian ja Slovakian esittämät klassisen sikaruton torjunta- ja seurantaohjelmat 1 päivän tammikuuta 2008 ja 31 päivän joulukuuta 2008 väliseksi ajaksi;

b)

Italian esittämä klassisen sikaruton ja afrikkalaisen sikaruton torjunta- ja seurantaohjelma 1 päivän tammikuuta 2008 ja 31 päivän joulukuuta 2008 väliseksi ajaksi.

a)

400 000 euroa Bulgarian osalta;

b)

1 000 000 euroa Saksan osalta;

c)

650 000 euroa Ranskan osalta;

d)

100 000 euroa Italian osalta;

e)

15 000 euroa Luxemburgin osalta;

f)

2 500 000 euroa Romanian osalta;

g)

40 000 euroa Slovenian osalta;

h)

525 000 euroa Slovakian osalta.

a)

127 000 euroa Belgian osalta;

b)

76 000 euroa Bulgarian osalta;

c)

65 000 euroa Tšekin osalta;

d)

202 000 euroa Tanskan osalta;

e)

580 000 euroa Saksan osalta;

f)

8 000 euroa Viron osalta;

g)

58 000 euroa Irlannin osalta;

h)

72 000 euroa Kreikan osalta;

i)

306 000 euroa Espanjan osalta;

j)

155 000 euroa Ranskan osalta;

k)

380 000 euroa Italian osalta;

l)

15 000 euroa Kyproksen osalta;

m)

33 000 euroa Latvian osalta;

n)

43 000 euroa Liettuan osalta;

o)

12 000 euroa Luxemburgin osalta;

p)

184 000 euroa Unkarin osalta;

q)

444 000 euroa Alankomaiden osalta;

r)

55 000 euroa Itävallan osalta;

s)

81 000 euroa Puolan osalta;

t)

165 000 euroa Portugalin osalta;

u)

465 000 euroa Romanian osalta;

v)

43 000 euroa Slovenian osalta;

w)

50 000 euroa Slovakian osalta;

x)

35 000 euroa Suomen osalta;

y)

290 000 euroa Ruotsin osalta;

z)

400 000 euroa Yhdistyneen kuningaskunnan osalta.

a)

ELISA-testi:

1 euro testiä kohti

b)

agargeeli-immunodiffuusiotesti:

1,2 euroa testiä kohti

c)

H5-/H7-alatyyppien HI-testi:

12 euroa testiä kohti

d)

viruseristystesti:

30 euroa testiä kohti

e)

PCR-testi:

15 euroa testiä kohti

f)

otanta luonnonvaraisista linnuista:

20 euroa lintua kohti.

a)

1 950 000 euroa Belgian osalta;

b)

850 000 euroa Bulgarian osalta;

c)

950 000 euroa Tšekin osalta;

d)

1 600 000 euroa Tanskan osalta;

e)

9 500 000 euroa Saksan osalta;

f)

250 000 euroa Viron osalta;

g)

5 000 000 euroa Irlannin osalta;

h)

950 000 euroa Kreikan osalta;

i)

4 700 000 euroa Espanjan osalta;

j)

14 750 000 euroa Ranskan osalta;

k)

3 050 000 euroa Italian osalta;

l)

250 000 euroa Kyproksen osalta;

m)

300 000 euroa Latvian osalta;

n)

550 000 euroa Liettuan osalta;

o)

150 000 euroa Luxemburgin osalta;

p)

700 000 euroa Unkarin osalta;

q)

37 000 euroa Maltan osalta;

r)

3 150 000 euroa Alankomaiden osalta;

s)

1 250 000 euroa Itävallan osalta;

t)

3 250 000 euroa Puolan osalta;

u)

1 250 000 euroa Portugalin osalta;

v)

7 500 euroa Romanian osalta;

w)

200 000 euroa Slovenian osalta;

x)

750 000 euroa Slovakian osalta;

y)

650 000 euroa Suomen osalta;

z)

1 150 000 euroa Ruotsin osalta;

za)

5 300 000 euroa Yhdistyneen kuningaskunnan osalta.

a)

5 euroa testiä kohti, kun on kyse asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä III tarkoitetuille naudoille tehtävistä testeistä;

b)

30 euroa testiä kohti, kun on kyse asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä III tarkoitetuille lampaille ja vuohille tehtävistä testeistä;

c)

50 euroa testiä kohti, kun on kyse asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä III tarkoitetuille hirvieläimille tehtävistä testeistä;

d)

175 euroa testiä kohti, kun on kyse erottelevista primaarisista molekyylitesteistä, joita tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä X olevan C luvun 3.2 kohdan c alakohdan i alakohdassa.

a)

50 000 euroa Belgian osalta;

b)

50 000 euroa Bulgarian osalta;

c)

150 000 euroa Tšekin osalta;

d)

50 000 euroa Tanskan osalta;

e)

145 000 euroa Saksan osalta;

f)

50 000 euroa Viron osalta;

g)

430 000 euroa Irlannin osalta;

h)

50 000 euroa Kreikan osalta;

i)

500 000 euroa Espanjan osalta;

j)

100 000 euroa Ranskan osalta;

k)

150 000 euroa Italian osalta;

l)

50 000 euroa Luxemburgin osalta;

m)

50 000 euroa Alankomaiden osalta;

n)

50 000 euroa Itävallan osalta;

o)

100 000 euroa Puolan osalta;

p)

232 000 euroa Portugalin osalta;

q)

10 000 euroa Slovenian osalta;

r)

125 000 euroa Slovakian osalta;

s)

25 000 euroa Suomen osalta;

t)

176 000 euroa Yhdistyneen kuningaskunnan osalta.

a)

66 000 euroa Belgian osalta;

b)

26 000 euroa Bulgarian osalta;

c)

88 000 euroa Tšekin osalta;

d)

204 000 euroa Tanskan osalta;

e)

1 000 000 euroa Saksan osalta;

f)

12 100 euroa Viron osalta;

g)

550 000 euroa Irlannin osalta;

h)

700 000 euroa Kreikan osalta;

i)

3 800 000 euroa Espanjan osalta;

j)

3 000 000 euroa Ranskan osalta;

k)

1 500 000 euroa Italian osalta;

l)

1 100 000 euroa Kyproksen osalta;

m)

1 100 euroa Latvian osalta;

n)

3 000 euroa Liettuan osalta;

o)

27 000 euroa Luxemburgin osalta;

p)

343 000 euroa Unkarin osalta;

q)

258 000 euroa Alankomaiden osalta;

r)

26 000 euroa Itävallan osalta;

s)

35 000 euroa Portugalin osalta;

t)

881 000 euroa Romanian osalta;

u)

61 000 euroa Slovenian osalta;

v)

302 000 euroa Slovakian osalta;

w)

201 000 euroa Suomen osalta;

x)

4 000 000 euroa Yhdistyneen kuningaskunnan osalta.

a)

700 000 euroa Bulgarian osalta;

b)

700 000 euroa Liettuan osalta;

c)

1 500 000 euroa Unkarin osalta;

d)

290 000 euroa Itävallan osalta;

e)

3 900 000 euroa Puolan osalta;

f)

2 500 000 euroa Romanian osalta;

g)

575 000 euroa Slovakian osalta.

a)

ELISA-testi:

8 euroa testiä kohti

b)

testi tetrasykliinin toteamiseksi luusta:

8 euroa testiä kohti.

a)

15 000 euroa Viron osalta;

b)

200 000 euroa Liettuan osalta;

c)

800 000 euroa Puolan osalta.

a)

ELISA-testi:

0,5 euroa testiä kohti

b)

agargeeli-immunodiffuusiotutkimus:

0,5 euroa testiä kohti.

a)

450 000 euroa Espanjan osalta;

b)

60 000 euroa Unkarin osalta;

c)

5 000 000 euroa Puolan osalta.

a)

1 päivän tammikuuta 2008 ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi Tšekin ja Saksan osalta;

b)

1 päivän tammikuuta 2008 ja 31 päivän joulukuuta 2010 väliseksi ajaksi Latvian ja Suomen osalta;

c)

1 päivän tammikuuta 2008 ja 31 päivän joulukuuta 2011 väliseksi ajaksi Viron osalta;

d)

1 päivän tammikuuta 2008 ja 31 päivän joulukuuta 2012 väliseksi ajaksi Slovenian osalta.

a)

ELISA-testi:

8 euroa testiä kohti

b)

testi tetrasykliinin toteamiseksi luusta:

8 euroa testiä kohti.

a)

1 000 000 euroa Tšekin osalta;

b)

800 000 euroa Saksan osalta;

c)

4 750 000 euroa Viron osalta;

d)

3 700 000 euroa Latvian osalta;

e)

1 750 000 euroa Slovenian osalta;

f)

300 000 euroa Suomen osalta.

a)

500 000 euroa Tšekin osalta;

b)

475 000 euroa Saksan osalta;

c)

1 000 000 euroa Viron osalta;

d)

1 200 000 euroa Latvian osalta;

e)

350 000 euroa Slovenian osalta;

f)

100 000 euroa Suomen osalta.

a)

ELISA-testi:

0,5 euroa testiä kohti

b)

agargeeli-immunodiffuusiotutkimus:

0,5 euroa testiä kohti.

a)

2 000 000 euroa Italian osalta;

b)

170 000 euroa Latvian osalta;

c)

1 000 000 euroa Portugalin osalta.

a)

400 000 euroa Italian osalta;

b)

60 000 euroa Latvian osalta;

c)

300 000 euroa Portugalin osalta.

a)

nautaeläimistä enintään:

375 euroa eläintä kohti

b)

lampaista ja vuohista enintään:

50 euroa eläintä kohti

c)

Gallus gallus -lajin jalostuslinnuista enintään:

3,5 euroa lintua kohti

d)

Gallus gallus -lajin munivista linnuista enintään:

1,5 euroa lintua kohti.

a)

toteuttavat ohjelmat yhteisön lainsäädännön asiaa koskevien säännösten, myös kilpailusääntöjä ja julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesti;

b)

saattavat 1–18 artiklassa tarkoitettujen ohjelmien toteuttamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2008;

c)

toimittavat 1–18 artiklassa tarkoitettuja ohjelmia koskevat tekniset ja rahoitusta koskevat välikertomukset komissiolle viimeistään 1 päivänä kesäkuuta 2008 päätöksen 90/424/ETY 24 artiklan 7 kohdan mukaisesti;

d)

toimittavat komissiolle komission online-järjestelmän kautta kertomuksen positiivisista ja negatiivisista tuloksista, jotka on havaittu 9 artiklassa tarkoitettuihin ohjelmiin liittyvien tutkimusten yhteydessä siipikarjan ja luonnonvaraisten lintujen valvonnassa, kolmen kuukauden välein neljän viikon kuluessa kertomuskuukauden lopusta;

e)

toimittavat 10–12 artiklassa tarkoitettujen ohjelmien osalta komissiolle kuukausittain kertomuksen TSE-valvontaohjelman edistymisestä neljän viikon kuluessa kertomuskuukauden lopusta;

f)

toimittavat komissiolle viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2009 päätöksen 90/424/ETY 24 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti 1–18 artiklassa tarkoitettujen ohjelmien teknistä toteutusta koskevan loppukertomuksen, jonka mukana on oltava tositteet 1 päivän tammikuuta 2008 ja 31 päivän joulukuuta 2008 välisenä aikana jäsenvaltion maksamista kustannuksista ja saaduista tuloksista;

g)

toteuttavat 1–18 artiklassa tarkoitetut ohjelmat tehokkaasti;

h)

eivät pyydä 1–18 artiklassa tarkoitettujen ohjelmien osalta muuta yhteisön rahoitusta kyseisiin toimenpiteisiin eivätkä ole aikaisemmin esittäneet tällaisia pyyntöjä.