27.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 283/1

(1)

Jotta markkinoiden rakenteellinen tasapaino säilyisi, komissio voi tehdä päätöksen sokerin poistamisesta markkinoilta. Jos päätetään ennakoivasta markkinoiltapoistosta, on tarpeen rajoittaa neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 (1) 6 artiklan 5 kohdassa säädetyn velvoitteen soveltamisalaa, jotta sokeriyrityksille ei asetettaisi velvoitetta maksaa vähimmäishintaa niiden koko kiintiötä vastaavista sokerijuurikasmääristä, joihin kuuluvat määrät, joiden tuotanto voi ylittää enimmäismäärän.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 318/2006 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio päättää viimeistään vuoden 2010 helmikuun lopussa kansallisten ja alueellisten kiintiöiden lineaarisesta alentamisesta mukauttaakseen nämä kiintiöt kestävälle tasolle sen jälkeen, kun yhteisön sokerialan väliaikaisesta rakenneuudistusjärjestelmästä 20 päivänä helmikuuta 2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 320/2006 (2) perustetun väliaikaisen rakenneuudistusjärjestelmän soveltaminen päättyy.

Jotta kyseiseen rakenneuudistusjärjestelmään osallistumista kannustettaisiin entistä enemmän, katsotaan aiheelliseksi alentaa asetuksen (EY) N:o 318/2006 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua prosenttiosuutta ottaen huomioon rakenneuudistusjärjestelmän mukainen jäsenvaltiokohtainen kiintiön kokonaisalennus ja mukauttaa tätä prosenttiosuutta kunkin yrityksen toteuttamien yksittäisten rakenneuudistustoimien perusteella.

(3)

Perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut syrjäisimmät alueet eivät kuulu asetuksen (EY) N:o 320/2006 soveltamisalaan. Näin ollen kyseiset alueet olisi jätettävä sen lopullisen leikkauksen ulkopuolelle, jonka avulla komissiolla on oikeus mukauttaa kiintiöitä rakenneuudistusjärjestelmän voimassaolon päätyttyä.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 320/2006 4 a artiklassa säädetään, että kiintiötuotantoon tarkoitetun sokerijuurikkaan ja -ruo’on viljelijät voivat hakea rakenneuudistustukea suoraan edellyttäen, että viljelijät lakkaavat toimittamasta sokeria yrityksille, joiden kanssa viljelijät ovat tehneet toimitussopimuksia edellisenä markkinointivuonna. Tällaisten hakemusten hyväksymisen vuoksi jäsenvaltioiden on alennettava kyseisten yritysten kiintiötä asetuksen (EY) N:o 318/2006 11 artiklan 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetun 10 prosentin rajoituksen puitteissa. Tämän vuoksi on tarpeen muuttaa kyseistä artiklaa, jotta yrityksille myönnettyjä kiintiöitä voidaan alentaa lopullisesti.

(5)

Julkisen intervention piirissä olevan sokerin moitteeton hallinnointi tarkoittaa sitä, että sokeri on jälleenmyytävä markkinoilla heti kun markkinakehitys mahdollistaa sen, jotta vältetään pitkä varastointiaika ja siihen liittyvät laadun heikkenemisuhat. Katsotaan aiheelliseksi antaa mahdollisuus jälleenmyyntiin teollisuudelle tarkoitettuna sokerina.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 318/2006 19 artiklassa säädetään mahdollisuudesta poistaa tarvittaessa sokeria markkinoilta, jotta markkinoiden rakenteellinen tasapaino pysyisi viitehintaa lähellä olevalla hintatasolla. Tämän toimenpiteen soveltaminen perustuu tällä hetkellä prosenttiosuuteen, joka on yhteinen kaikille jäsenvaltioille ja jota sovelletaan kaikkeen kiintiötuotantoon. Viimeaikainen kokemus on osoittanut, että tällainen lineaarinen soveltaminen voi vaikuttaa haitallisesti, koska tuottajilla on kannustin tuottaa sopimusperusteisia tarpeitaan enemmän voidakseen varautua markkinoilta poistettujen määrien mahdolliseen pakolliseen varastointiin.

Näin ollen katsotaan aiheelliseksi mukauttaa markkinoiltapoiston välinettä korvaamalla lineaarinen prosenttiosuus enimmäismäärällä, joka määritetään soveltamalla kullekin yritykselle myönnettyyn kiintiöön kerrointa ja jonka ylittyessä kiintiön mukaiset määrät poistetaan markkinoilta. Tällä tavoin yritysten pitäisi pystyä välttämään markkinoiltapoiston seuraukset mukauttamalla tuotantoaan siten, ettei se ylitä enimmäismäärää.

(7)

Katsotaan, että markkinoiltapoiston tavoite saavutetaan paremmin, jos markkinoiltapoiston kerroin voidaan vahvistaa ennaltaehkäisevästi edellisen markkinointivuoden maaliskuun puoleenväliin mennessä, koska tällä tavoin sokerijuurikkaan viljelijät pystyvät mukauttamaan kylvöjään ennusteeseen. Asetus (EY) N:o 320/2006 avaa mahdollisuuden kiintiöistä luopumiseen kahdessa vaiheessa rakenneuudistustuen maksua vastaan. Määriä, joista voidaan luopua toisessa vaiheessa, ei voida ottaa huomioon vahvistettaessa ennaltaehkäisevän markkinoiltapoiston kerrointa markkinointivuoden 2008/2009 osalta, koska kyseiset määrät ovat tiedossa vasta 16 päivän maaliskuuta 2008 jälkeen, joka on kertoimen vahvistamiselle asetettu määräaika. Tästä syystä olisi selvennettävä, että kerrointa on sovellettava kyseisellä hetkellä edelleen käytettävissä oleviin kiintiöihin.

(8)

Jotta tuotantoa koskevat päivitetyt markkinatiedot otettaisiin huomioon, olisi säädettävä, että maaliskuussa vahvistettua ennaltaehkäisevää markkinoiltapoiston kerrointa mukautetaan tarvittaessa kyseisen markkinavuoden osalta.

(9)

Asetuksen (EY) N:o 318/2006 19 artiklan 3 kohdassa säädetään, että markkinoilta poistettuja määriä, joita ei pidetä kaupan teollisuudelle tarkoitettuna sokerina tai isoglukoosina, pidetään ensimmäisinä seuraavan markkinointivuoden kiintiössä tuotettavina määrinä. Tämän säännön vuoksi voi olla mahdollista, etteivät yritykset, jotka haluavat osallistua rakenneuudistusjärjestelmään markkinointivuosina 2008/2009 ja 2009/2010, pysty käyttämään tätä järjestelmää hyväkseen täysimääräisesti. Jottei sokerialan rakenneuudistus estyisi, katsotaan tarpeelliseksi säätää yrityksen pyynnöstä tapahtuvasta, markkinoiltapoistoa koskevasta vapautuksesta markkinointivuonna 2007/2008 tai mahdollista markkinoiltapoistoa koskevasta vapautuksesta markkinointivuonna 2008/2009 niiden yritysten osalta, jotka ovat markkinointivuonna, jona kyseinen markkinoiltapoisto toteutettiin, saaneet asetuksen (EY) N:o 320/2006 mukaista rakenneuudistustukea, minkä vuoksi ne aikovat luopua seuraavana markkinointivuonna koko kiintiöstään.

(10)

Jotta rakenneuudistusjärjestelmään osallistumista kannustettaisiin entistä enemmän, katsotaan aiheelliseksi säätää kertoimen korottamisesta suhteessa jäsenvaltion rakenneuudistusjärjestelmän mukaisesti luovuttamien kiintiöiden kokonaismäärään.

(11)

Tiettyjen etuuskohtelujärjestelmien mukaisia tuontitodistuksia saa myöntää ainoastaan päätoimisille puhdistamoille asetuksen (EY) N:o 318/2006 29 artiklassa säädetyn perinteisen hankintatarpeen rajoissa. Markkinoiltapoiston soveltaminen ei saa heikentää tätä etuoikeutta, sillä puhdistamoilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia kuin sokerintuottajilla mukauttaa tuotantoaan markkinoiltapoiston enimmäismääriin.

(12)

Asetuksen (EY) N:o 318/2006 6 artiklassa vahvistetaan toimialakohtaisiin sopimuksiin sovellettavat säännöt. Mainitun artiklan 6 kohdan mukaisesti toimialakohtaisissa sopimuksissa voidaan poiketa joistakin säännöistä. Olisi säädettävä mahdollisuudesta poiketa sokeriyrityksiä, jotka eivät ole tehneet ennen kylvöä sopimuksia kiintiösokeriaan vastaavasta määrästä, koskevasta velvoitteesta maksaa vähimmäishinta kaikesta sokeriksi jalostettavasta sokerijuurikkaasta, kuten asia oli ennen asetuksen (EY) N:o 318/2006 soveltamista.

(13)

Asetuksen (EY) N:o 318/2006 10 artiklan 1 kohdassa säädetään mainitun asetuksen liitteessä III vahvistettujen kansallisten ja alueellisten kiintiöiden mukauttamisesta vuosittain. Erilaisten mekanismien soveltamisen tuloksena yksittäisille yrityksille myönnetyt kiintiöt kasvavat tai alenevat. Asetuksen (EY) N:o 318/2006 10 artiklan 1 kohdassa viitataan myös mainitun asetuksen 14 ja 19 artiklaan, joissa säädetään ylijäämäsokerin siirtämisestä ja sokerin poistamisesta markkinoilta. Mainittujen artiklojen soveltaminen ei kuitenkaan johda kiintiön kasvuun tai alenemiseen. Sen vuoksi kyseinen viittaus olisi poistettava.

(14)

Tämän vuoksi asetus (EY) N:o 318/2006 olisi muutettava vastaavasti.

(15)

Tässä asetuksessa olisi otettava huomioon se seikka, että inuliinisiirapin tuotantokiintiöstä luovuttiin asetuksella (EY) N:o 320/2006 perustetun rakenneuudistusjärjestelmän mukaisesti kokonaisuudessaan jo markkinointivuonna 2006/2007,

1)

Korvataan 6 artiklan 5 ja 6 kohta seuraavasti:

”5.   Sokeriyritysten, jotka eivät ole allekirjoittaneet ennen kylvöä toimitussopimuksia vähimmäishintaan juurikaskiintiön osalta sokerikiintiötään vastaavasta juurikasmäärästä, jota on tapauksen mukaan mukautettu 19 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti vahvistetulla ennaltaehkäisevällä markkinoiltapoiston kertoimella, on maksettava ainakin vähimmäishinta kiintiöjuurikkaan osalta kaikesta sokeriksi jalostamastaan sokerijuurikkaasta.

6.   Toimialakohtaisissa sopimuksissa voidaan asianomaisen jäsenvaltion luvalla poiketa 3, 4 ja 5 kohdasta.”

2)

Korvataan 10 artikla seuraavasti:

”10 artikla

Kiintiöiden hallinnointi

1.   Tämän asetuksen liitteessä III vahvistettuja kiintiöitä mukautetaan 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen markkinointivuoden 2008/2009 osalta 30 päivään huhtikuuta 2008 mennessä ja markkinointivuosien 2009/2010 ja 2010/2011 osalta viimeistään vuosien 2009 ja 2010 helmikuun loppuun mennessä. Mukautuksissa on otettava huomioon tämän asetuksen 8 ja 9 artiklan, tämän artiklan 2 kohdan sekä asetuksen (EY) N:o 320/2006 3 artiklan ja 4 a artiklan 4 kohdan soveltamisen tulokset.

2.   Jotta vältetään markkinoiden epätasapaino markkinointivuodesta 2010/2011 alkaen, komissio päättää asetuksessa (EY) N:o 320/2006 säädetyn rakenneuudistusjärjestelmän tulokset huomioon ottaen viimeistään vuoden 2010 helmikuun lopussa tämän asetuksen 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen yhteisestä prosenttiosuudesta, jolla on tarpeen alentaa olemassa olevia sokeri- ja isoglukoosikiintiöitä jäsenvaltiota tai aluetta kohden. Jäsenvaltioiden on mukautettava kunkin yrityksen kiintiötä vastaavasti.

Poiketen siitä, mitä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden kansallista kiintiötä on alennettu asetuksen (EY) N:o 320/2006 3 artiklan ja 4 a artiklan 4 kohdan mukaisen kiintiöstä luopumisen vuoksi, prosenttiosuus vahvistetaan tämän asetuksen 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti soveltamalla tämän asetuksen liitettä VIII. Näiden jäsenvaltioiden on mukautettava kunkin alueelleen sijoittautuneen, kiintiön omaavan yrityksen prosenttiosuutta tämän asetuksen liitteen IX mukaisesti.

Tämän kohdan ensimmäistä ja toista alakohtaa ei sovelleta perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin syrjäisimpiin alueisiin.”

3)

Muutetaan 11 artikla seuraavasti:

4)

Korvataan 15 artiklan 1 kohdan c alakohta seuraavasti:

5)

Lisätään 18 artiklan 3 kohdan a alakohtaan luetelmakohta seuraavasti:

”tai

6)

Korvataan 19 artikla seuraavasti:

”19 artikla

Sokerin markkinoiltapoisto

1.   Jotta markkinoiden rakenteellinen tasapaino säilyisi viitehintaa lähellä olevalla hintatasolla, komissio voi päättää poistaa markkinoilta tietyn markkinointivuoden osalta kiintiöiden mukaisesti tuotetut sokeri- tai isoglukoosimäärät, jotka ylittävät tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti lasketun enimmäismäärän, ottaen huomioon perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista johtuvat yhteisön sitoumukset.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu markkinoiltapoiston enimmäismäärä lasketaan kullekin yritykselle, jolla on kiintiö, kertomalla sen kiintiö kertoimella, joka vahvistetaan 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen viimeistään edellisen markkinointivuoden 16 päivään maaliskuuta mennessä odotettavissa olevan markkinakehityksen perusteella. Markkinointivuoden 2008/2009 osalta kyseistä kerrointa sovelletaan viimeistään 15 päivänä maaliskuuta 2008 myönnettyyn, asetuksen (EY) N:o 320/2006 mukaisesti alennettuun kiintiöön.

Ajantasaisen markkinakehityksen perusteella komissio voi päättää 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen kyseisen markkinointivuoden 31 päivään lokakuuta mennessä joko mukauttaa kerrointa tai, jos päätöstä ei ole tehty tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, vahvistaa kertoimen.

3.   Kunkin yrityksen, jolle on myönnetty kiintiö, on varastoitava omalla kustannuksellaan seuraavan markkinointivuoden alkuun saakka kiintiön mukaisesti tuotetut sokerimäärät, jotka ylittävät 2 kohdan mukaisesti lasketun enimmäismäärän. Minä tahansa markkinointivuonna markkinoilta poistettuja sokeri- tai isoglukoosimääriä pidetään ensimmäisinä seuraavan markkinointivuoden kiintiössä tuotettavina määrinä.

Poiketen siitä, mitä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, sokerialan odotettavissa olevan markkinakehityksen huomioon ottaen voidaan 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen päättää, että kuluvana ja/tai seuraavana markkinointivuonna markkinoilta poistettua sokeria tai isoglukoosia pidetään kokonaan tai osittain

4.   Jos yhteisön sokeritarjonta on riittämätön, voidaan 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen päättää, että tietty määrä markkinoilta poistettua sokeria voidaan myydä yhteisön markkinoilla ennen markkinoiltapoistamisjakson päättymistä.

5.   Jos markkinoilta poistettua sokeria kohdellaan seuraavan markkinointivuoden ensimmäisenä sokerintuotantona, sokerijuurikkaan viljelijöille maksetaan kyseisen markkinointivuoden vähimmäishinta.

Jos markkinoilta poistettu sokeri voidaan käyttää teollisuudelle tarkoitettuna sokerina tai se viedään tämän artiklan 3 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti, sokerijuurikkaan vähimmäishintaa koskevan 5 artiklan vaatimuksia ei sovelleta.

Jos markkinoilta poistettu sokeri myydään yhteisön markkinoilla ennen markkinoiltapoistamisjakson päättymistä 4 kohdan mukaisesti, sokerijuurikkaan viljelijöille maksetaan kuluvan markkinointivuoden vähimmäishinta.”

7)

Lisätään artikla seuraavasti:

”19 a artikla

Sokerin poistaminen markkinoilta markkinointivuosina 2007/2008, 2008/2009 ja 2009/2010

1.   Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 19 artiklan 2 kohdassa säädetään, niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden kansallista kiintiötä on alennettu asetuksen (EY) N:o 320/2006 3 artiklan ja 4 a artiklan 4 kohdan mukaisen kiintiöstä luopumisen vuoksi, kerroin vahvistetaan tämän asetuksen 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti markkinointivuosien 2007/2008, 2008/2009 ja 2009/2010 osalta soveltamalla tämän asetuksen liitettä X.

2.   Tämän asetuksen 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja kertoimia ei pyynnöstä sovelleta asianomaisena markkinointivuonna yritykseen, joka asetuksen (EY) N:o 320/2006 3 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdan mukaisesti luopuu seuraavasta markkinointivuodesta alkaen mainitulle yritykselle myönnetystä kokonaiskiintiöstä. Kyseinen pyyntö on jätettävä ennen sen markkinointivuoden päättymistä, johon markkinoiltapoistoa sovelletaan.”

8)

Korvataan 29 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”1.   Puhdistettavaksi tarkoitetun sokerin perinteiseksi hankintatarpeeksi yhteisössä vahvistetaan markkinointivuotta kohden 2 324 735 tonnia valkoisena sokerina ilmaistuna.”

9)

Korvataan liitteessä V olevassa VI kohdassa oleva viittaus 10 artiklan 3 kohtaan viittauksella 10 artiklan 2 kohtaan.

10)

Lisätään tämän asetuksen liitteessä oleva teksti liitteiksi VIII, IX ja X.

27.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 283/8

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 320/2006 (1) tavoitteena oli antaa vähiten kilpailukykyisille sokerintuottajille mahdollisuus luopua kiintiötuotannosta. Kiintiöistä luopuminen mainitun asetuksen mukaisesti ei ole kuitenkaan saavuttanut alun perin odotettua tasoa.

(2)

Sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 20 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 (2) 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti kansallisia ja alueellisia kiintiöitä on alennettava lineaarisesti viimeistään vuoden 2010 helmikuun lopussa ottaen huomioon rakenneuudistusjärjestelmän tulokset, jotta vältetään markkinoiden epätasapaino markkinointivuodesta 2010/2011 alkaen. Tällainen lineaarinen leikkaus voi olla epäedullinen kaikkein kilpailukykyisimmille yrityksille ja heikentää koko alaa. Tällaisen vaikutuksen välttämiseksi on tarpeen parantaa rakenneuudistusjärjestelmän toimintaa, jotta voidaan lisätä mainitun järjestelmän mukaista kiintiöistä luopumista.

(3)

Näyttää siltä, että sokeriyritykset eivät hae rakenneuudistustukea niille myönnettävän tuen määrään liittyvän epävarmuuden vuoksi, sillä jäsenvaltiot voivat päättää korottaa sokerijuurikkaan, sokeriruo'on tai juurisikurin viljelijöille ja koneurakoitsijoille varatun tuen vähimmäisprosenttiosuutta asetuksen (EY) N:o 320/2006 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Epävarmuuden poistamiseksi viljelijöille ja koneurakoitsijoille varatun tuen määrä olisi vahvistettava 10 prosentiksi sokeriyrityksille myönnettävästä tuesta, ja kyseisille viljelijöille olisi myönnettävä lisätukea markkinointivuonna 2008/2009. Tietyissä tapauksissa rakenneuudistusprosessi edellyttää pitempää valmistelujaksoa. Jos tällaisissa tapauksissa yritykset päättävät hakea rakenneuudistustukea markkinointivuodesta 2009/2010 alkaen ja jotta viljelijöitä ei tällöin saatettaisi epäedulliseen asemaan, lisätukea olisi myönnettävä viljelijöille myös markkinointivuodeksi 2009/2010 edellyttäen, että yrityksen hakemus toimitetaan 31 päivään tammikuuta 2008 mennessä.

(4)

Jotta rakenneuudistusjärjestelmään markkinointivuosina 2006/2007 ja 2007/2008 osallistuneet yritykset ja viljelijät eivät kärsisi, kyseisinä markkinointivuosina myönnetyn tuen määrän ja markkinointivuonna 2008/2009 myönnettävän tuen määrän välinen erotus olisi maksettava näille takautuvasti.

(5)

Jotta voitaisiin luoda lisäkannustin rakenneuudistusjärjestelmään osallistumiseksi, katsotaan aiheelliseksi säätää, että yritykset, jotka luopuvat markkinointivuonna 2008/2009 sellaisesta prosenttiosuudesta kiintiötään, joka vastaa vähintään yritykseen markkinointivuonna 2007/2008 sovellettavaa markkinoiltapoiston prosenttiosuutta, vapautetaan osittain asetuksen (EY) N:o 320/2006 11 artiklan mukaisesti maksettavasta väliaikaisesta rakenneuudistusmaksusta markkinointivuonna 2007/2008. Määrän, johon vapautusta sovelletaan, olisi vastattava markkinoiltapoiston prosenttiosuutta.

(6)

Lisäksi on aiheellista perustaa kaksivaiheinen hakumenettely, joka tarjoaisi niille yrityksille, jotka päättävät 31 päivään tammikuuta 2008 mennessä luopua osasta vähintään markkinoiltapoiston prosenttimäärää vastaavaa kiintiötään, mahdollisuuden jättää 31 päivään maaliskuuta 2008 asti toisen hakemuksen, jonka avulla ne voivat luopua vielä osasta kiintiötä tai koko kiintiöstä kyseisessä vaiheessa tiedossa olevan markkinatilanteen huomioon ottaen.

(7)

Rakenneuudistusjärjestelmän katsotaan johtavan parempiin tuloksiin, jos viljelijät voivat luopua kiintiösokeriksi jalostettavan sokerijuurikkaan tai -ruo'on tuotannosta omasta aloitteestaan. Tätä varten viljelijöille olisi annettava markkinointivuonna 2008/2009 mahdollisuus hakea suoraan asetuksen (EY) N:o 320/2006 3 artiklan 6 kohdassa säädettyä tukea edellyttäen, että he lakkaavat toimittamasta sokerijuurikkaita tai -ruokoa yrityksille, joiden kanssa he ovat tehneet toimitussopimuksia edellisenä markkinointivuonna. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi alennettava kyseisten sokeriyritysten kiintiötä. Tietyissä tapauksissa saattaa olla tarkoituksenmukaisempaa soveltaa tätä mahdollisuutta pikemminkin jäsenvaltio- kuin yritystasolla.

(8)

Jotta sokeriyritysten, joihin viljelijöiden tukihakemukset vaikuttavat, taloudellinen elinkelpoisuus ei vaarantuisi, kiintiön alennus olisi rajoitettava 10 prosenttiin kullekin yritykselle myönnetystä kiintiöstä, mikä vastaa kiintiön sitä prosenttiosuutta, jonka jäsenvaltio voi jakaa uudelleen kunakin markkinointivuonna asetuksen (EY) N:o 318/2006 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(9)

Kun sokeriyrityksen kiintiötä alennetaan viljelijöiden tukihakemusten vuoksi, kyseiselle yritykselle olisi myönnettävä asetuksen (EY) N:o 320/2006 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua rakenneuudistustukea. Sen vuoksi olisi sovellettava mainitun asetuksen 3 artiklan 5 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja tuen määriä. Kyseisiä määriä olisi kuitenkin tarkistettava alaspäin, jos yritys ei toteuta toimenpiteitä tukeakseen henkilöstöä, johon kiintiötuotannon alentaminen vaikuttaa.

(10)

Sokeriyrityksellä, johon viljelijöiden tukihakemukset vaikuttavat, olisi oltava kyseistä markkinointivuotta edeltävään 31 päivään tammikuuta asti oikeus jättää asetuksen (EY) N:o 320/2006 3 ja 4 artiklassa säädettyä rakenneuudistustukea koskeva hakemus edellyttäen, että se luopuu kiintiöstä, joka vastaa vähintään samantasoista kiintiönalennusta kuin viljelijöiden jättämistä tukihakemuksista olisi johtunut. Tässä tapauksessa sokeriyrityksen tukihakemuksen olisi korvattava viljelijöiden hakemukset.

(11)

Asetuksen (EY) N:o 320/2006 6 artiklassa säädetään monipuolistamistuesta. On ilmennyt, että mainitun artiklan 4 kohdan kolmannen alakohdan merkitystä on selvennettävä. Olisi tehtävä selväksi, että kyseisen artiklan mukaisesti Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20 päivänä syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 (3) toimintalinjojen 1 ja 3 mukaisista toimenpiteistä maksettavia tukia rajoittavat kyseisen asetuksen liitteessä vahvistetut tukimäärät ja -prosentit.

(12)

Asetuksen (EY) N:o 320/2006 10 artiklan 4 kohdassa säädetään rakenneuudistusrahaston piiriin kuuluvien tukien maksupäivistä. Kokemus osoittaa, että tietyissä olosuhteissa tukien maksamisen aikaistaminen voisi toimia lisäkannustimena rahaston käyttöönotolle. Komissiolla pitäisi näin ollen olla toimivalta päättää tällaisesta toimenpiteestä ottaen huomioon rahastossa käytettävissä olevat varat.

(13)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 320/2006 olisi muutettava.

(14)

Tässä asetuksessa olisi otettava huomioon se seikka, että inuliinisiirapin koko tuotantokiintiöstä luovuttiin rakenneuudistusjärjestelmän mukaisesti markkinointivuonna 2006/2007. Näin ollen ei ole enää tarpeen viitata tähän tuotteeseen tai sen tuotannossa tarvittavaan raaka-aineeseen eli juurisikuriin,

1)

Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

2)

Lisätään 4 artiklan 1 kohdan jälkeen kohta seuraavasti:

”1a.   Yritykset voivat jättää rakenneuudistustukea koskevan lisähakemuksen 31 päivään maaliskuuta 2008 saakka luopuakseen markkinointivuodesta 2008/2009 alkaen vielä osasta niille myönnettyä kiintiötä tai koko kiintiöstä, jos

Kuitenkin niissä jäsenvaltioissa sijaitsevat yritykset, joissa ensimmäisen alakohdan toisessa luetelmakohdassa täsmennettynä ajankohtana vahvistettu markkinoiltapoiston prosenttimäärä on 0, voivat käyttää hyväksi kyseisessä alakohdassa säädettyä mahdollisuutta riippumatta siitä, onko aikaisemmin jätetty hakemuksia viljelijöiden aloitteesta vai kyseisten yritysten toimesta.

3)

Lisätään artikla seuraavasti:

”4 a artikla

Viljelijöiden rakenneuudistustukea koskevat hakemukset

1.   Kiintiösokeriksi jalostettavan sokerijuurikkaan tai -ruo'on viljelijät voivat markkinointivuonna 2008/2009 hakea 3 artiklan 6 kohdassa ja 3 artiklan 7 kohdassa säädettyä tukea suoraan kyseiseltä jäsenvaltiolta; hakemukseen on liitettävä sitoumus, joka koskee luopumista tietyn kiintiösokerijuurikas- tai sokeriruokomäärän toimittamisesta yritykselle, jonka kanssa viljelijä on tehnyt toimitussopimuksen edellisenä markkinointivuonna.

Ensimmäisestä alakohdasta poiketen toimialakohtaisessa sopimuksessa voidaan päättää, että ainoastaan viljelijöillä, jotka ovat tehneet edellisenä markkinointivuonna toimitussopimuksia yhden ja saman yrityksen kanssa, on oikeus jättää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu hakemus edellyttäen, että

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut hakemukset on jätettävä 30 päivään marraskuuta 2007 mennessä. Hakemuksia voi jättää 30 päivästä lokakuuta 2007 alkaen.

3.   Kyseisen jäsenvaltion on laadittava 1 kohdassa tarkoitetuista hakemuksista luettelo, jossa hakemukset mainitaan saapumisjärjestyksessä, ja ilmoitettava koko kiintiömäärä, johon vastaanotetut hakemukset vaikuttavat, komissiolle ja kyseisille yrityksille 10 työpäivän kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun hakemusten jättämisajan päättymisestä.

4.   Kyseisen jäsenvaltion on 15 päivään maaliskuuta 2008 mennessä hyväksyttävä 3 kohdassa tarkoitetun saapumisjärjestyksen perusteella ja 5 artiklan 2 kohdan neljännen luetelmakohdan mukaisen tarkistuksen jälkeen viljelijöiden hakemukset, jotka koskevat enintään 10:tä prosenttia kullekin yritykselle myönnetystä kiintiöstä, ja alennettava suhteessa kyseisen yrityksen sokerikiintiötä asetuksen (EY) N:o 318/2006 11 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Kyseisten jäsenvaltioiden on kuitenkin tämän artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa hyväksyttävä samoin edellytyksin viljelijöiden hakemukset, jotka koskevat enintään 10:tä prosenttia jäljellä olevasta, asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitteessä III kyseiselle jäsenvaltiolle vahvistetusta sokerikiintiöstä.

Jos yksikin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu 10 prosentin enimmäismäärä täyttyy, kyseisen jäsenvaltion on hylättävä tämän enimmäismäärän ylittävät hakemukset niiden saapumisjärjestyksessä.

Kyseisen yrityksen on laadittava 4 artiklan 3 kohdan f alakohdassa tarkoitettu sosiaalinen suunnitelma ja pantava se täytäntöön.

5.   Jäsenvaltion 4 kohdan mukaisesti hyväksymien hakemusten perusteella rakenneuudistustuen määrä myönnetään seuraavasti:

6.   Tämän artiklan 4 ja 5 kohtaa ei sovelleta, jos yrityksen 4 artiklan mukainen hakemus on hyväksytty markkinointivuodesta 2008/2009 alkaen ja siinä luovutaan suuremmasta kiintiömäärästä kuin mitä on kasvattajien hakemusten kohteena oleva kiintiö. Sama pätee kaikkiin tapauksiin, joissa yrityksen hakemus, jossa luovutaan yli 10 prosentista kiintiötä, on hyväksytty markkinointivuodesta 2008/2009 alkaen.”

4)

Lisätään 5 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Siinä tapauksessa, että jätetään rakenneuudistustukea koskevia lisähakemuksia 4 artiklan 1a kohdan mukaisesti, jäsenvaltioiden on 5 artiklan 2 kohdan neljännessä luetelmakohdassa säädetyn tarkistuksen jälkeen tehtävä päätös näihin hakemuksiin liittyvän tuen myöntämisestä vuoden 2008 huhtikuun loppuun mennessä.”

5)

Korvataan 6 artiklan 4 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

”Tämän artiklan 1 kohdassa säädetty tuki ei saa ylittää asetuksen (EY) N:o 1698/2005 liitteessä vahvistettuja tukimääriä ja -prosentteja.”

6)

Korvataan 10 artiklan 5 kohta seuraavasti:

”5.   Komissio voi päättää lykätä 6, 7, 8 ja 9 artiklassa tarkoitettujen tukien maksamista siihen asti, kun tarvittavat rahavarat on maksettu rakenneuudistusrahastoon, tai, jos tarvittavat rahavarat ovat saatavilla kyseisessä rahastossa, aikaistaa tukien maksupäiviä.”

7)

Lisätään 11 artiklaan kohta seuraavasti:

”6.   Markkinointivuonna 2008/2009 yritykset, joihin sovellettiin asetuksen (EY) N:o 290/2007 1 artiklan 1 tai 2 kohdassa 16 päivänä maaliskuuta 2007 vahvistettua markkinoiltapoiston prosenttiosuutta ja jotka luopuvat kiintiöstä, jonka prosenttiosuus vastaa vähintään markkinoiltapoiston prosenttiosuutta, vapautetaan osittain markkinointivuonna 2007/2008 maksettavasta väliaikaisesta rakenneuudistusmaksusta.

Jos tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät, väliaikaisen rakenneuudistusmaksun alennus lasketaan kertomalla kyseinen määrä asetuksen (EY) N:o 290/2007 1 artiklan 1 kohdan tai 1 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti vahvistetulla markkinoiltapoiston prosenttiosuudella.”

27.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 283/13

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

27.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 283/15

(1)

Asetuksen (EY) N:o 318/2006 19 artiklassa tarkoitetun prosenttiosuuden vahvistamisesta markkinointivuodeksi 2007/2008 16 päivänä maaliskuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 290/2007 (2) kyseisen markkinointivuoden markkinoiltapoistamisen prosenttiosuudeksi vahvistetaan 13,5 prosenttia.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 290/2007 2 artiklan 1 kohdassa muutetaan asetuksen (EY) N:o 318/2006 29 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja puhdistettavaksi tarkoitetun sokerin perinteisiä hankintatarpeita soveltamalla niihin markkinoiltapoistamisprosenttia vastaavaa vähennystä asetuksen (EY) N:o 318/2006, sellaisena kuin se on asetuksen (EY) N:o 290/2007 hyväksymishetkellä, 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan säännösten mukaisesti. Asetuksen (EY) N:o 318/2006, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1260/2007 (3), 19 artiklan säännösten mukaisesti mainittuja tarpeita ei tulisi muuttaa kiintiössä tuotettavan sokerin ja isoglukoosin tuotantoon sovellettavalla markkinoiltapoistamisella. Sen vuoksi mainittuja tarpeita koskeva vähennys olisi poistettava.

(3)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 290/2007 olisi muutettava.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

27.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 283/16

(1)

Asetukseen (EY) N:o 320/2006 neuvoston asetuksella (EY) N:o 1261/2007 (2) tehtyjen muutosten vuoksi on tarpeen mukauttaa komission asetusta (EY) N:o 968/2006 (3) vastaavasta ja täsmentää eräitä siinä käytettyjä käsitteitä.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 320/2006 3 artiklan 6 kohdassa vahvistetaan viljelijöille ja koneurakoitsijoille maksettavan rakenneuudistustuen prosenttiosuudeksi 10 prosenttia. Tästä syystä ei ole enää aiemman tapaan tarpeen tehdä päätöksiä prosenttiosuuden vahvistamisesta; lisäksi jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset tarvitsevat vähemmän aikaa viljelijöille ja koneurakoitsijoille annettavan tuen prosenttiosuuden määrittämiseen. Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 968/2006 2 artiklan 4 kohdassa ja 6 artiklan 1 kohdassa säädetyn yritysten ja viljelijöiden kuulemisen ajanjaksoa voidaan lyhentää.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 320/2006 3 artiklan 6 kohden toisessa alakohdassa säädetään, että jäsenvaltiot määrittävät sokerijuurikkaan ja -ruo'on viljelijöiden toimituksiin sovellettavan viitekauden. Kun viljelijät käyttävät oikeuttaan jättää asetuksen (EY) N:o 320/2006 4 a artiklassa säädetty rakenneuudistustukea koskeva hakemus, mainitun artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, että kyseiseksi kaudeksi on vahvistettava markkinointivuotta 2008/2009 edeltävä markkinointivuosi eli markkinointivuosi 2007/2008. Selkeyden vuoksi olisi säädettävä, että jäsenvaltioiden olisi tällöin vahvistettava markkinointivuosi 2007/2008.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 320/2006 4 a artiklassa sokerijuurikkaan ja -ruo'on viljelijöille annetaan oikeus jättää rakenneuudistustukea koskeva hakemus omasta aloitteestaan. Yrityksiä, joihin tällaiset viljelijöiden hakemukset vaikuttavat, kehotetaan esittämään sosiaalinen suunnitelma mainitun artiklan 4 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti. Olisi täsmennettävä suunnitelman esittämistä koskevat määräajat ja siihen sisällytettävät tiedot.

(5)

Olisi säädettävä viljelijöiden hakemuksiin sovellettavaa hakemusmenettelyä koskevista yksityiskohdista ja erityisesti hakemuksissa olevista tiedoista ja osoitteista, joihin hakemukset voidaan jättää. Jäsenvaltiot voivat vahvistaa itse muita toimitustapoja. Lisäksi on tarpeen täsmentää tapaukset, joissa kaikki hakemukset hylätään, koska viljelijää kohden on jätetty useampi kuin yksi hakemus.

(6)

Viljelijöiden hakemusten lukumäärä ja yritysten, joihin tällaiset hakemukset vaikuttavat, kiintiön määrä edellyttävät, että kyseiset yritykset tekevät omalta osaltaan päätöksen siitä, haluavatko ne jättää hakemuksen asetuksen (EY) N:o 320/2006 4 artiklan mukaisesti. Lisäksi jäsenvaltioiden on tarpeen toteuttaa nopeasti toimia seurantaa koskevien päätösten tekemiseksi heti viljelijöiden hakemusten vastaanottamisen jälkeen. Sen vuoksi on tärkeää, että jätettyjä hakemuksia koskeva tilanne säilyy muuttumattomana eikä viljelijän hakemusta voi enää peruuttaa.

(7)

On myös tarpeen määritellä menettely, jota jäsenvaltiot soveltavat yrityksille, joihin viljelijöiden hakemukset vaikuttavat, ja komissiolle tehtäviin tiedonantoihin ja hakemusten hyväksymistä koskeviin päätöksiin.

(8)

Jotta voitaisiin laatia viljelijöiden ja yritysten hakemuksia koskeva kronologinen luettelo, viljelijöiden hakemusten jättämispäiväksi olisi määriteltävä kutakin yritystä, joka ei ole itse jättänyt tukikelpoista hakemusta asetuksen (EY) N:o 320/2006 4 artiklan mukaisesti, koskevan viimeisen viljelijän hakemuksen jättämispäivä.

(9)

Olisi vahvistettava säännöt, joita sovelletaan laadittaessa asetuksen (EY) N:o 320/2006 4 a artiklan 3 kohdassa tarkoitettua viljelijöiden hakemusten kronologista luetteloa, jos samanaikaisesti jätetään useita tällaisia hakemuksia ja näiden hakemusten kattamat sokerimäärät ylittävät mainitun artiklan 4 kohdassa säädetyn enimmäismäärän.

(10)

Asetuksen (EY) N:o 320/2006 4 artiklan 1 ja 1a kohdassa säädetään, että yritykset voivat jättää rakenneuudistustukea koskevia hakemuksia kiintiöistä luopumisen osalta markkinointivuodesta 2008/2009 alkaen kahdessa vaiheessa eli ensimmäisen hakemuksen viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2008 ja toisen hakemuksen viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2008. Asetuksen (EY) N:o 1261/2007 johdanto-osan 6 kappaleessa, jossa kyseinen mahdollisuus mainitaan, viitataan kaksivaiheisen hakemusmenettelyn käyttöönottoon. Tästä syystä on aiheellista säätää, että kiintiöstä luopumista koskevia yritysten alkuperäisiä hakemuksia voidaan tarkastella uudelleen lisähakemuksen perusteella siltä osin, myönnetäänkö lisäkiintiö asianomaiselle tehtaalle tai asianomaisille tehtaille vai tarkastellaanko 3 artiklan 1 kohdan b tai c alakohdan mukaisia alkuperäisiä hakemuksia uudelleen 3 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdan mukaisina hakemuksina. Koska tällainen lisähakemus vaikuttaa täytettäviin velvollisuuksiin, olisi laadittava tarkistettu rakenneuudistussuunnitelma, jossa otetaan huomioon luovutettavan kiintiön määrän kasvu ja asetuksen (EY) N:o 320/2006 3 artiklan 1 kohdassa säädetyt velvollisuudet ja joka on liitettävä lisähakemukseen.

(11)

Asetuksen (EY) N:o 968/2006 13 artiklassa säädetään päivämääristä, joihin mennessä komissio päättää määristä, jotka myönnetään kullekin jäsenvaltiolle rakenneuudistusrahastosta. Koska tässä asetuksessa otetaan käyttöön erilaisia hakemusmenettelyjä, on tarpeen säätää pidemmästä ajanjaksosta, jonka aikana komissio päättää näistä määristä.

(12)

Asetuksen (EY) N:o 320/2006 3 artiklan 8 kohdassa säädetään tuen myöntämisestä takautuvasti tietyissä tilanteissa. Olisi vahvistettava tässä yhteydessä noudatettavaan menettelyyn sovellettavat säännöt erityisesti tällaisen tuen tason ja maksamisen määräajan määrittämiseksi.

(13)

Asetuksen (EY) N:o 320/2006 11 artiklan 6 kohdassa säädetään väliaikaisen rakenneuudistusmaksun alentamisesta, kun yritykset luopuvat kiintiöstä, jonka prosenttiosuus vastaa vähintään niihin asetuksen (EY) N:o 290/2007 mukaisesti sovellettavaa markkinoiltapoiston prosenttiosuutta. Mainitun artiklan 5 kohdassa säädetään rakenneuudistusmaksun maksamisesta kahdessa erässä. Koska kyseisen maksun alennusta laskettaessa tarvittavat tiedot eivät ole vielä saatavilla ensimmäisen erän maksamisen määräaikaan mennessä, olisi säädettävä, että alennus on tehtävä yritysten maksamasta toisesta erästä.

(14)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 968/2006 olisi muutettava.

(15)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalousrahastojen komitean lausunnon mukaiset,

1)

Lisätään 1 artiklaan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Tässä asetuksessa tarkoitetaan

2)

Korvataan 2 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Kuulemismenettelyn on sisällettävä vähintään kaksi kokousta, ja se saa kestää enintään 20 päivää kutsun lähettämispäivästä, ellei sopimukseen päästä aiemmin.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, asetuksen (EY) N:o 320/2006 4 artiklan 1a kohdan mukaisten rakenneuudistustukea koskevien hakemusten osalta kuuleminen saa kestää enintään 10 päivää ja sen on sisällettävä vähintään yksi kokous.”

3)

Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

4)

Lisätään 7 artiklaan kohta seuraavasti:

”4.   Asetuksen (EY) N:o 320/2006 4 a artiklan 4 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettu sosiaalinen suunnitelma on esitettävä viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2008. Sosiaalisessa suunnitelmassa on ilmoitettava viljelijöiden hakemuksista aiheutuvan kiintiön alennuksen vaikutus työvoimaan, työvoiman tukemiseksi toteutettavat toimet ja toimenpiteet sekä aiheutuvat kustannukset.”

5)

Lisätään 7 a artikla seuraavasti:

”7 a artikla

Rakenneuudistustukea koskeva viljelijän hakemus

1.   Kussakin viljelijän hakemuksessa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

2.   Jokaisen rakenneuudistustukea koskevan viljelijän hakemuksen on koskettava ainoastaan yhtä tuotetta (sokerijuurikas/-ruoko) ja yhtä yritystä. Jos viljelijällä on toimitusoikeuksia useammasta kuin yhdestä tuotteesta ja/tai useamman kuin yhden yrityksen kanssa, viljelijä voi jättää yhden hakemuksen tuotetta ja/tai yritystä kohden.

3.   Jätettyä viljelijän hakemusta ei voi peruuttaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 artiklan 5 kohdan soveltamista.”

6)

Korvataan 8 artiklan 6 kohta seuraavasti:

”Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on kahden työpäivän kuluessa vastaanottoilmoituksen antamisesta ilmoitettava siitä komission yksiköille liitteessä I olevaa mallitaulukkoa käyttäen. Kustakin tuotteesta ja markkinointivuodesta on tarvittaessa käytettävä omaa taulukkoa.”

7)

Lisätään 8 a artikla seuraavasti:

”8 a artikla

Rakenneuudistustukea koskevan viljelijän hakemuksen vastaanottaminen

1.   Viljelijän hakemus on jätettävä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jonne kyseinen yritys on sijoittautunut, joko liitteessä II olevassa luettelossa olevaan kyseisen jäsenvaltion osoitteeseen tai tarvittaessa kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tätä tarkoitusta varten ilmoittamaan mihin tahansa muuhun osoitteeseen tai ilmoittamalla millä tahansa muulla tavalla. Viljelijän hakemus on lähetettävä ainoastaan yhteen osoitteeseen, ja siinä on oltava 7 a artiklan 1 kohdassa mainitut tiedot.

Jos viljelijä jättää samasta tuotteesta ja samasta yrityksestä useamman kuin yhden hakemuksen tai saman hakemuksen useampaan kuin yhteen osoitteeseen, viljelijän hakemusta tai hakemuksia ei hyväksytä.

2.   Viljelijöiden hakemusten on saavuttava toimivaltaiselle viranomaiselle 30 päivän lokakuuta 2007 kello 0.00 ja 30 päivän marraskuuta 2007 kello 24.00 välisenä aikana. Sovellettava aika on määräpaikan paikallista aikaa. 30 päivän marraskuuta 2007 jälkeen vastaanotetut hakemukset hylätään.

3.   Asetuksen (EY) N:o 320/2006 4 a artiklan 3 kohtaa sovellettaessa jäsenvaltioiden on laadittava alustava laskelma sen kiintiön määrästä, johon viljelijöiden hakemukset vaikuttavat. Viljelijöiden hakemuksiin sisältyviä yksityiskohtia, varsinkaan hakijoiden henkilöllisyyttä, ei saa paljastaa kolmansille osapuolille.

Asetuksen (EY) N:o 320/2006 4 a artiklan 3 kohdassa säädettyjen tiedonantojen on sisällettävä kaikki luovutettavien toimitusoikeuksien määrät, joista on jätetty hakemuksia.”

8)

Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

9)

Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

10)

Lisätään 11 a artikla seuraavasti:

”11 a artikla

Rakenneuudistustukea koskeviin lisähakemuksiin liittyvä erityistilanne

1.   Tehtaasta, jota varten on myönnetty rakenneuudistustukea asetuksen (EY) N:o 320/2006 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti mainitun asetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisen hakemuksen perusteella, on jätettävä lisäkiintiöstä luopumista varten rakenneuudistustukea koskeva lisähakemus mainitun asetuksen 4 artiklan 1 a kohdan mukaisesti. Hakemukseen on liitettävä rakenneuudistussuunnitelma, joka perustuu luovutettavaan kokonaiskiintiöön ja joka korvaa ensimmäisen hakemuksen yhteydessä esitetyn, mainitun asetuksen 5 artiklan mukaisesti hyväksytyn rakenneuudistussuunnitelman.

Samaa menettelyä sovelletaan, kun ensimmäinen hakemus ja lisähakemus jätetään rakenneuudistustuen saamiseksi asetuksen (EY) N:o 320/2006 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

2.   Tehtaasta, jota varten on myönnetty rakenneuudistustukea asetuksen (EY) N:o 320/2006 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti mainitun asetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisen hakemuksen perusteella, on jätettävä lisäkiintiöstä luopumista varten rakenneuudistustukea koskeva lisähakemus mainitun asetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti. Aiempaa hakemusta voidaan tarkastella tuen myöntämiseksi uudelleen mainitun asetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti edellyttäen, että lisähakemukseen on liitetty rakenneuudistussuunnitelma, joka perustuu luovutettavaan kokonaiskiintiöön ja joka korvaa ensimmäisen hakemuksen yhteydessä esitetyn, mainitun asetuksen 5 artiklan mukaisesti hyväksytyn rakenneuudistussuunnitelman.

Samaa menettelyä sovelletaan ensimmäisiin hakemuksiin, jotka jätettiin rakenneuudistustuen saamiseksi asetuksen (EY) N:o 320/2006 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti, jos lisähakemus jätetään rakenneuudistustuen saamiseksi mainitun asetuksen 3 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdan mukaisesti.”

11)

Korvataan 13 artiklan 1 kohdan johdantolause seuraavasti:

”1.   Komissio päättää markkinointivuoden 2008/2009 osalta viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2008 ja markkinointivuoden 2009/2010 osalta viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2009 määristä, jotka myönnetään kullekin jäsenvaltiolle rakenneuudistusrahastosta”.

12)

Korvataan V luvun otsikko seuraavasti:

”TUKIEN JA VÄLIAIKAISEN RAKENNEUUDISTUSMAKSUN MAKSAMINEN”.

13)

Lisätään 16 artiklaan 1 kohta seuraavasti:

”Jos jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen kuitenkin katsoo, että 22 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät ennen yhdenkään erän maksamista, maksaminen ei edellytä vakuuden asettamista.”

14)

Lisätään 16 a artikla seuraavasti:

”16 a artikla

Takautuvasti myönnetyn rakenneuudistustuen maksaminen viljelijöille ja yrityksille, jotka ovat toteuttaneet rakenneuudistustoimia markkinointivuosina 2006/2007 ja 2007/2008

1.   Asetuksen (EY) N:o 320/2006 3 artiklan 8 kohdassa säädetyt takautuvat maksut koskevat määriä, joista yrityksille ja viljelijöille markkinointivuosina 2006/2007 ja 2007/2008 myönnetyn tuen, ja tuen, joka olisi myönnetty markkinointivuonna 2008/2009 sovellettavien edellytysten mukaisesti, välinen positiivinen erotus muodostuu.

Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään 30 päivänä marraskuuta 2007 asetuksen (EY) N:o 320/2006 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti viljelijöille ja urakoitsijoille vahvistamansa prosenttiosuudet kaikkien markkinointivuosien 2006/2007 ja 2007/2008 rakenneuudistustukea koskevien hakemusten osalta.

Komissio vahvistaa jäsenvaltiokohtaiset määrät, jotka voidaan myöntää takautuvasti.

2.   Takautuvat maksut suoritetaan kesäkuussa 2008.

Edellä olevan 16 artiklan 1 ja 2 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.”

15)

Korvataan 22 artiklan 1 kohdan johdantolause seuraavasti:

”1.   Edellä olevan 16 artiklan 1 kohdassa, 16 a artiklan 2 kohdassa ja 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut vakuudet vapautetaan, jos”.

16)

Lisätään V lukuun 22 a artikla seuraavasti:

”22 a artikla

Väliaikainen rakenneuudistusmaksu

Asetuksen (EY) N:o 320/2006 11 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu väliaikaisen rakenneuudistusmaksun alennus tehdään toisesta erästä, joka kyseisten yritysten on maksettava mainitun artiklan 5 kohdan toisen alakohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2008.”

17)

Asetuksen (EY) N:o 968/2006 liite numeroidaan uudelleen liitteeksi I.

18)

Lisätään liite II tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

27.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 283/25

(1)

Liikennemäärien kasvaessa eurooppalaisessa ilmaliikenteen hallintaverkossa (European Air Traffic Management Network, EATMN) ilmaliikenteen hallintakapasiteettia on ollut tarpeellista lisätä. Tämä on edellyttänyt operatiivisia parannuksia, kuten ilmatilan sektoreiden uudelleenjärjestelyä, mikä on puolestaan lisännyt VHF-jakamisen kysyntää.

(2)

Koska VHF-jakamisen kysyntää on vaikea tyydyttää siirtyvän ilmailuradioliikenteen käyttökaistalla 117,975–137 MHz ja koska varatun taajuusalueen laajentaminen ja/tai taajuuksien uudelleenkäyttö on mahdollista vain rajallisesti, Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö, ICAO, päätti pienentää kanavavälin 25 kHz:stä 8,33 kHz:iin.

(3)

ICAO:n vuosina 1994 ja 1995 tekemien päätösten jälkeen 8,33 kHz:n kanavaväli otettiin käyttöön lentopinnan 245 yläpuolella ICAO:n EUR-alueella lokakuussa 1999. Ensimmäisessä vaiheessa seitsemän valtiota määräsi, että 8,33 kHz:n kanavavälin radiolaitteet ovat pakollisia ilma-aluksissa. Lokakuussa 2002 myös 23 muuta valtiota teki tällaisista laitteista pakollisia ilma-aluksissa.

(4)

Koska VHF-jakamisen kysynnän ennustettiin kasvavan entisestään, ICAO päätti vuonna 2002 ottaa 8,33 kHz:n kanavavälin käyttöön myös lentopinnan 245 alapuolelle ja pyysi Euroopan lennonvarmistusjärjestöä (Eurocontrol) hallinnoimaan tätä käyttöönottoa. Eurocontrolin pysyvä komissio suositteli tämän jälkeen, että 8,33 kHz:n kanavaväli otetaan käyttöön lentopinnan 195 yläpuolella ICAO:n EUR-alueella 15 päivästä maaliskuuta 2007.

(5)

Liikenteen odotetaan kasvavan edelleen tulevina vuosina, mikä lisää VHF-jakamisen kysyntää. Sen vuoksi 8,33 kHz:n kanavavälin käyttöönottoa lentopinnan 195 yläpuolella olisi pidettävä vasta ensimmäisenä vaiheena, ja sen mahdollista laajentamista olisi tarkasteltava uudelleen tietyn ajan kuluttua toiminnallisia, taloudellisia ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä koskevan perusteellisen vaikutustenarvioinnin pohjalta.

(6)

Eurocontrol on valtuutettu asetuksen (EY) N:o 549/2004 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti laatimaan vaatimuksia pienennettyyn 8,33 kHz:n kanavaväliin perustuvan ilma-aluksen ja maa-aseman välisen puheviestinnän koordinoitua käyttöönottoa varten. Tämä asetus perustuu kyseisen valtuutuksen johdosta 12 päivänä lokakuuta 2006 tehtyyn toimeksiantokertomukseen.

(7)

Yhteentoimivuuden varmistamiseksi maa-asemien ja ilma-alusten 8,33 kHz:n kanavaväliä käyttävien puheyhteysjärjestelmien olisi täytettävä suorituskykyä koskevat yhteiset vähimmäisvaatimukset.

(8)

Erityisten menettelyjen yhdenmukainen soveltaminen yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa on olennaisen tärkeää yhteentoimivuuden ja saumattoman toiminnan saavuttamiseksi.

(9)

Tiedon ilma-aluksen valmiudesta käyttää 8,33 kHz:n kanavaväliä olisi sisällyttävä lennonjohtoyksiköiden käsittelemiin ja välittämiin lentosuunnitelmiin.

(10)

Tätä asetusta ei pitäisi soveltaa asetuksen (EY) N:o 549/2004 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin sotilasoperaatioihin tai -koulutukseen.

(11)

Jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan liittyvistä sotilaallisista kysymyksistä antamassaan yleisessä lausumassa (3) toimivansa yhteistyössä keskenään kansalliset sotilaalliset tarpeet huomioon ottaen, jotta kaikki ilmatilan käyttäjät soveltaisivat ilmatilan joustavan käytön käsitettä täysimääräisesti ja yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kaikkien ilmatilan käyttäjien olisi ryhdyttävä käyttämään pienennettyä 8,33 kHz:n kanavaväliä ilma-aluksen ja maa-aseman välisessä puheviestinnässä.

(12)

Sellaisten valtion ilma-alusten käsittely, joiden lennot suoritetaan yleisenä ilmaliikenteenä ja joissa ei ole valmiutta käyttää 8,33 kHz:n kanavaväliä, voi lisätä lennonjohdon työtaakkaa ja heikentää eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon kapasiteettia ja turvallisuustasoa. Tällaisten vaikutusten minimoimiseksi mahdollisimman suuri osa valtion ilma-aluksista olisi varustettava 8,33 kHz:n kanavavälin radiolaitteilla.

(13)

Suurin osa valtion ilma-aluksista, joiden lennot suoritetaan yleisenä ilmaliikenteenä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvassa ilmatilassa, on tyypiltään kuljetuskoneita. Sen vuoksi olisi ensisijaisesti varmistettava, että tällaiset valtion ilma-alukset on varustettu 8,33 kHz:n kanavavälin radiolaitteilla.

(14)

Tekniset tai taloudelliset rajoitukset voivat estää jäsenvaltioita varustamasta tiettyjä valtion ilma-alusten luokkia 8,33 kHz:n kanavavälin radiolaitteilla. Komissiolle olisi ilmoitettava tällaisista tapauksista.

(15)

Turvallisuustason ylläpitämiseksi lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien olisi laadittava suunnitelmat sellaisten valtion ilma-alusten käsittelystä, joita ei voida varustaa 8,33 kHz:n kanavavälin radioilla.

(16)

Vallitsevan turvallisuustason säilyttämiseksi tai parantamiseksi jäsenvaltiot olisi velvoitettava varmistamaan, että ne osapuolet, joita asia koskee, toteuttavat turvallisuusarvioinnin, johon sisältyy vaaratekijöiden tunnistaminen, riskinarviointi ja riskien vähentäminen. Näiden menettelyjen yhdenmukainen soveltaminen tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin järjestelmiin edellyttää, että kaikkia yhteentoimivuus- ja suorituskykyvaatimuksia varten on yksilöitävä erityiset turvallisuusvaatimukset.

(17)

Asetuksen (EY) N:o 552/2004 3 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisesti yhteentoimivuutta koskevissa täytäntöönpanosäännöissä olisi kuvattava erityiset vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt, joita on käytettävä arvioitaessa rakenneosien vaatimustenmukaisuutta tai käyttöönsoveltuvuutta sekä järjestelmien tarkastamista.

(18)

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien rakenneosien markkinat ovat niin kypsät, että rakenneosien vaatimustenmukaisuutta tai käyttöönsoveltuvuutta voidaan tyydyttävästi arvioida valmistuksen sisäisellä tarkastuksella käyttäen menettelyjä, jotka perustuvat teknistä yhdenmukaistamista koskevien direktiivien vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen eri vaiheissa käytettäviksi tarkoitetuista moduuleista ja CE-merkinnän kiinnittämistä koskevista säännöistä ja käytöstä 22 päivänä heinäkuuta 1993 tehdyn neuvoston päätöksen 93/465/ETY (4) liitteessä olevaan moduuliin A.

(19)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 549/2004 5 artiklan 1 kohdalla perustetun yhtenäisen ilmatilan komitean lausunnon mukaiset,

1.

’8,33 kHz:n kanavavälillä’ 8,33 kHz:n taajuuserotusta naapurikanavien välillä;

2.

’kanavalla’ puheyhteyslaitteiden virityksen yhteydessä käytettävää tunnistenumeroa, joka mahdollistaa käytetyn radiotaajuuden ja kanavavälin yksilöllisen tunnistamisen;

3.

’lennonjohtoyksiköllä’, jäljempänä ’ATC-yksikkö’, tapauksesta riippuen aluelennonjohtokeskusta, lähestymislennonjohtoyksikköä tai lähilennonjohtoa;

4.

’aluelennonjohtokeskuksella’, jäljempänä ’ACC’, yksikköä, joka on perustettu tarjoamaan lennonjohtopalvelua johdetuille lennoille sen vastuulla olevilla lennonjohtoalueilla;

5.

’näkölentosääntöjen mukaisilla lennoilla’ (VFR-lennot) kaikkia lentoja, jotka suoritetaan kansainvälisestä siviili-ilmailusta vuonna 1944 tehdyn Chicagon yleissopimuksen liitteessä 2 (7) määriteltyjen näkölentosääntöjen mukaisesti;

6.

’VHF-jakamisella’ VHF-taajuuden jakamista ilmailupalvelulle puheyhteyslaitteiden käyttöä varten;

7.

’kantoaallonsiirrosmenetelmällä’ menetelmää, jota käytetään tilanteissa, joissa kuuluvuutta ei voida varmistaa yhdellä lähetin-vastaanotinyhdistelmällä, jolloin häiriöiden minimoimiseksi signaalit siirretään pois pääkantotaajuudelta;

8.

’määrätyllä operatiivisella kuuluvuusalueella’ ilmatilaa, jossa tiettyä palvelua tarjotaan ja jossa palvelun taajuus on suojattu;

9.

’lentotoiminnan harjoittajalla’ henkilöä, organisaatiota tai yritystä, joka harjoittaa tai tarjoutuu harjoittamaan ilma-aluksilla lentotoimintaa;

10.

’työpisteellä’ kalustusta ja teknistä laitteistoa, joilla ilmaliikennepalveluhenkilöstöön kuuluva työntekijä suorittaa henkilöstön työhön liittyvää tehtävää;

11.

’radiopuhelinliikenteellä’ radioviestinnän muotoa, joka on pääasiassa tarkoitettu informaation vaihtoon puheen muodossa;

12.

’yhteistoimintasopimuksella’ kahden lähekkäisen ATC-yksikön välistä sopimusta, jossa määritellään, miten niiden lennonjohtovelvollisuudet sovitetaan yhteen;

13.

’integroidulla alustavien lentosuunnitelmien käsittelyjärjestelmällä’, jäljempänä ’IFPS-järjestelmä’, eurooppalaiseen ilmaliikenteen hallintaverkkoon kuuluvaa järjestelmää, jonka välityksellä tarjotaan keskitettyä lentosuunnitelmien käsittely- ja jakelupalvelua lentosuunnitelmien vastaanottamiseksi, hyväksymiseksi ja jakamiseksi tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvassa ilmatilassa;

14.

’valtion ilma-aluksella’ sotilas-, tulli- ja poliisi-ilma-alusta;

15.

’kuljetuskonetyyppisellä valtion ilma-aluksella’ kiinteäsiipistä valtion ilma-alusta, joka on suunniteltu matkustajien ja/tai rahdin kuljetukseen.

a)

tieto lennon valmiudesta käyttää 8,33 kHz:n kanavaväliä on välitettävä ATC-yksiköiden välillä;

b)

tieto lennon valmiudesta käyttää 8,33 kHz:n kanavaväliä on toimitettava käytettäväksi asiaankuuluvassa työpisteessä;

c)

lennonjohtajan on voitava muuttaa tietoja, jotka koskevat lennon valmiutta käyttää 8,33 kHz:n kanavaväliä.

a)

koska ne poistetaan käytöstä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010;

b)

hankintoihin liittyvien rajoitusten vuoksi.

a)

pakottavien teknisten tai taloudellisten rajoitusten vuoksi;

b)

koska ne poistetaan käytöstä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010;

c)

hankintoihin liittyvien rajoitusten vuoksi.

a)

laadittava ja pidettävä yllä toimintakäsikirjoja, jotka sisältävät riittävät ohjeet ja tiedot, jotta kaikki asiaan liittyvä henkilöstö pystyy soveltamaan tätä asetusta;

b)

varmistettava, että a alakohdassa tarkoitetut käsikirjat ovat saatavilla ja ajan tasalla ja että niiden ajantasaistaminen ja jakelu toteutetaan asiakirja-aineiston laadun ja kokoamisen kannalta asianmukaisesti;

c)

varmistettava, että työmenetelmät ja toimintaohjeet ovat tämän asetuksen mukaiset.

a)

laatii ja pitää yllä toimintakäsikirjoja, jotka sisältävät riittävät ohjeet ja tiedot, jotta kaikki asiaan liittyvä henkilöstö pystyy soveltamaan tätä asetusta;

b)

varmistaa, että a alakohdassa tarkoitetut käsikirjat ovat saatavilla ja ajan tasalla ja että niiden ajantasaistaminen ja jakelu toteutetaan asiakirja-aineiston laadun ja kokoamisen kannalta asianmukaisesti;

c)

varmistaa, että työmenetelmät ja toimintaohjeet ovat tämän asetuksen mukaiset.

27.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 283/37

(1)

Direktiivissä 2000/75/EY vahvistetaan säännöt bluetongue-taudin valvomiseksi ja toimenpiteet sen torjumiseksi yhteisössä; toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa suoja- ja valvontavyöhykkeiden perustaminen ja kielto siirtää bluetongue-taudille alttiiden lajien eläimiä näiltä vyöhykkeiltä. Komissio voi päättää kieltoa koskevista poikkeuksista kyseisessä direktiivissä säädetyn menettelyn mukaisesti.

(2)

Lampaan bluetongue-tautiin liittyvistä suoja- ja valvontavyöhykkeistä sekä näiltä vyöhykkeiltä ja niiden kautta tapahtuviin siirtoihin sovellettavista edellytyksistä 23 päivänä toukokuuta 2005 tehdyssä komission päätöksessä 2005/393/EY (3) säädetään niiden yleisten maantieteellisten alueiden rajaamisesta, joille jäsenvaltioiden on perustettava suoja- ja valvontavyöhykkeitä, jäljempänä ’rajoitusvyöhykkeet’.

(3)

Päätöksen 2005/393/EY jälkeen bluetongue-tautitilanne yhteisössä on muuttunut huomattavasti, ja uusia kokemuksia taudin torjunnasta on saatu erityisesti bluetongue-viruksen uusien serotyyppitapausten ilmettyä äskettäin; kyseessä ovat serotyyppi 8 sellaisella yhteisön alueella, jolla tautitapauksista ei ollut aiemmin ilmoitettu ja jota ei pidetty bluetongue-taudin riskialueena, sekä viruksen serotyyppi 1.

(4)

Jotta voidaan vakiinnuttaa kestävämpi bluetongue-taudin torjuntastrategia, on aiheellista saatujen kokemusten perusteella paremmin yhdenmukaistaa yhteisön tason sääntöjä, jotka koskevat bluetongue-taudin torjuntaa, seurantaa ja valvontaa sekä taudille alttiiden lajien eläinten siirtoja koskevia rajoituksia, luonnonvaraisia eläimiä lukuun ottamatta, koska säännöt ovat ratkaisevan tärkeitä taudille alttiiden tuotantoeläinten turvallisen kaupan kannalta siirrettäessä eläimiä rajoitusvyöhykkeillä ja rajoitusvyöhykkeiltä. Yhteisön lainsäädännön yhdenmukaistamisen ja selkeyden vuoksi on tarpeen kumota päätös 2005/393/EY ja korvata se tällä asetuksella.

(5)

Uusi bluetongue-tautitilanne on myös saanut komission pyytämään tieteellistä neuvontaa ja tukea Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselta (EFSA), joka on laatinut kaksi bluetongue-tautia koskevaa tieteellistä raporttia ja lausuntoa vuonna 2007.

(6)

Suoja- ja valvontavyöhykkeitä muodostettaessa on direktiivin 2000/75/EY mukaisesti otettava huomioon bluetongue-tautiin liittyvät maantieteelliset, hallinnolliset, ekologiset ja epitsootologiset tekijät sekä valvontajärjestelyt. Näiden huomioon ottamiseksi olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat bluetongue-taudin seurannan ja valvonnan yhdenmukaistettuja vähimmäisvaatimuksia yhteisössä.

(7)

Valvonta ja tiedonvaihto ovat bluetongue-taudin riskiperusteisen torjunnan keskeisiä toimia. Tästä syystä on aiheellista direktiivin 2000/75/EY 2 artiklassa säädetyn määritelmän lisäksi vahvistaa erityisesti bluetongue-tautitapausta koskeva määritelmä, jotta kyseisen taudin puhkeamiseen liittyvät olennaiset parametrit ymmärretään samalla tavalla.

(8)

Päätöksessä 2005/393/EY käytetty rajoitusvyöhykkeiden käsite on osoittautunut riittäväksi, etenkin jos bluetongue-virus todetaan tartunta-alueella kahtena peräkkäisenä kautena. Käytännön syistä ja yhteisön lainsäädännön selkeyden vuoksi on aiheellista vahvistaa rajoitusvyöhykkeitä koskeva määritelmä, joka käsittää sekä suoja- että valvontavyöhykkeet, jotka jäsenvaltiot ovat rajanneet direktiivin 2000/75/EY 8 artiklan 1 kohdassa säädetyn mukaisesti.

(9)

Keskeinen keino selviytyä pitkäjänteisesti bluetongue-taudin taudinpurkauksista ja varmistaa eläinten turvalliset siirrot on sellaisen alueen määrittäminen, jolla tiettynä vuodenaikana ei esiinny bluetongue-virusta eikä valvonnassa ole ilmennyt näyttöä bluetongue-taudin välittymisestä tai mahdollisista tartunnanlevittäjistä. Tämän vuoksi on aiheellista vahvistaa yhdenmukaiset perusteet, joiden mukaan määritetään tartunnanlevittäjistä vapaa kausi.

(10)

Bluetongue-taudin taudinpurkauksista on ilmoitettava direktiivin 82/894/ETY 3 artiklan mukaisesti käyttäen kooditettuja muotoja ja koodeja, joista säädetään neuvoston direktiivin 82/894/ETY mukaisen eläintaudeista ilmoittamisen kooditetusta muodosta ja koodeista 1 päivänä maaliskuuta 2005 tehdyssä komission päätöksessä 2005/176/EY (4). Bluetongue-taudin nykyisen epidemiologisen tilanteen perusteella ilmoitusvelvollisuuden laajuutta olisi väliaikaisesti mukautettava täsmentämällä velvoitetta ilmoittaa primaarisista taudinpurkauksista.

(11)

Bluetongue-taudin alkuperää ja esiintymistä koskevan eläinten terveyttä ja hyvinvointia käsittelevän EFSA:n tiedelautakunnan 27 päivänä huhtikuuta 2007 antaman lausunnon (5) mukaan käytössä on ehdottomasti oltava asianmukaiset valvontaohjelmat, jotta kyseisen taudin puhkeaminen pystytään toteamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Valvontaohjelmiin on kuuluttava kliininen, serologinen ja entomologinen osuus, joiden on toimittava saumattomasti eri jäsenvaltioiden kesken.

(12)

Yhteisön tason integroidut toimet ovat tarpeen, jotta pystytään analysoimaan bluetongue-taudin seuranta- ja valvontaohjelmissa saatuja epidemiologisia tietoja, mukaan luettuina tiedot tartunnan alueellisesta ja globaalista jakautumisesta sekä tartunnanlevittäjistä.

(13)

Eläinlääkintäalan kustannuksista 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetussa neuvoston päätöksessä 90/424/ETY (6) säädetään yhteisön osallistumisesta bluetongue-taudin hävittämis-, torjunta- ja seurantatoimien rahoitukseen.

(14)

Yhteisön rahoitustuen myöntämisestä Italialle bluetongue-tautia koskevien epidemiologisten tietojen keruu- ja analysointijärjestelmän täytäntöönpanoa varten 25 päivänä toukokuuta 2007 tehdyllä komission päätöksellä 2007/367/EY (7) perustettiin päätöksen 90/424/ETY mukaisesti verkkopohjainen järjestelmä (BlueTongue NETwork application, jäljempänä ’BT-Net-järjestelmä’) bluetongue-taudin seurantaa koskevien tietojen keräämistä, tallettamista ja analysointia varten jäsenvaltioissa. Järjestelmän täysipainoinen käyttö on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan vahvistaa parhaiten soveltuvat taudin torjuntamenetelmät ja varmistaa toimien tehokkuus sekä taudille alttiiden lajien eläinten turvalliset siirrot. Jotta käytössä olevia bluetongue-taudin seuranta- ja valvontaohjelmia koskeva tiedonvaihto olisi tehokkaampaa ja toimivampaa jäsenvaltioiden ja komission kesken, tiedot olisi vaihdettava käyttämällä BT-Net-järjestelmää.

(15)

Ellei suoja- ja valvontavyöhykkeiden muodostaminen yhteisön tasolla direktiivin 2000/75/EY 8 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti osoittaudu tarpeelliseksi, jäsenvaltioiden on muodostettava vyöhykkeet. Avoimuuden vuoksi jäsenvaltioiden on kuitenkin viipymättä ilmoitettava komissiolle suoja- ja valvontavyöhykkeensä ja kaikki niiden muutokset. Erityisesti niissä tapauksissa, joissa jäsenvaltio aikoo poistaa rajoitusvyöhykkeeltä epidemiologisesti merkityksellisen maantieteellisen alueen, jäsenvaltion on etukäteen toimitettava komissiolle tarpeelliset tiedot, joilla osoitetaan, että bluetongue-virus ei leviä kyseisellä alueella.

(16)

Poikkeuksista kiellolle siirtää taudille alttiita eläimiä sekä niiden siemennestettä, munasoluja ja alkioita rajoitusalueelta on päätettävä riskianalyysin perusteella, jossa otetaan huomioon bluetongue-taudin valvontaohjelmissa kerätyt tiedot, tiedonvaihto BT-Net-järjestelmällä muiden jäsenvaltioiden ja komission välillä, eläinten määräpaikka sekä tiettyjen terveysvaatimusten noudattaminen, joilla varmistetaan eläinten turvallisuus. Eläinten siirto välittömästi tapahtuvaa teurastusta varten olisi myös katsottava poikkeukseksi tietyissä olosuhteissa. Kun otetaan huomioon alhainen riskitaso siirrettäessä eläimiä välittömästi tapahtuvaa teurastusta varten ja tietyt riskinlieventämistekijät, on aiheellista säätää erityisehdoista, joilla minimoidaan viruksen tartuntariski ohjaamalla eläinten siirto rajoitusvyöhykkeellä olevalta tilalta riskinarvioinnin perusteella nimettyihin teurastamoihin.

(17)

Eläinten siirto samalla rajoitusvyöhykkeellä, jolla esiintyy bluetongue-viruksen samaa serotyyppiä tai samoja serotyyppejä, ei muodosta lisäriskiä eläinten terveydelle, minkä vuoksi toimivaltaisen viranomaisen olisi tietyin edellytyksin se sallittava.

(18)

Eläinten terveyttä ja hyvinvointia käsittelevän EFSA:n tiedelautakunnan tartunnanlevittäjistä ja rokotteista 27 päivänä huhtikuuta 2007 antaman lausunnon (8) mukaan rokotettujen tai luonnollisella tavoin immunisoitujen eläinten siirrot voidaan katsoa turvallisiksi riippumatta viruksen leviämisestä alkuperäpaikassa tai tartunnanlevittäjien aktiivisuudesta määräpaikassa. Sen vuoksi on vahvistettava ehdot, jotka immunisoitujen eläinten on täytettävä ennen niiden siirtämistä rajoitusalueelta.

(19)

Eläinten terveyteen liittyvistä ongelmista yhteisön sisäisessä nautaeläinten ja sikojen kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1964 annetussa neuvoston direktiivissä 64/432/ETY (9), eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä lampaiden ja vuohien kaupassa 28 päivänä tammikuuta 1991 annetussa neuvoston direktiivissä 91/68/ETY (10), eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista eläinten, siemennesteen, munasolujen ja alkioiden yhteisön sisäisessä kaupassa ja yhteisöön tuonnissa siltä osin, kuin niitä eivät koske direktiivin 90/425/ETY liitteessä A olevassa I jaksossa mainittujen erityisten yhteisön säädösten eläinten terveyttä koskevat vaatimukset, 13 päivänä heinäkuuta 1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/65/ETY (11) ja kolmansiin maihin vietäviksi tarkoitettujen tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden yhteisön sisäistä kauppaa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 tehdyssä komission päätöksessä 93/444/ETY (12) säädetään, että eläimiä siirrettäessä mukana on oltava terveystodistukset. Jos poikkeuksia kieltoon siirtää bluetongue-taudille alttiiden lajien eläimiä rajoitusvyöhykkeeltä sovelletaan eläimiin, jotka on tarkoitettu yhteisön sisäiseen kauppaan tai kolmanteen maahan vietäviksi, terveystodistuksiin on sisällyttävä viittaus tähän asetukseen.

(20)

Tartunnanlevittäjiä ja rokotteita käsittelevän EFSA:n lausunnon mukaisesti on aiheellista säätää ehdoista, jotka koskevat tartunnalle alttiita eläimiä rajoitusvyöhykkeen ulkopuolelle tai rajoitusvyöhykkeen ulkopuolisten alueiden kautta kuljettavien ajoneuvojen käsittelyä sallituilla hyönteismyrkyillä kuormauspaikoilla. Mikäli rajoitusvyöhykkeen kautta kuljetettaessa on tarkoitus pysähtyä valvontapaikassa, eläimet on suojattava tartunnanlevittäjiltä. Saastuneilla tiloilla saadaan eläimiä, eläinsuojia ja niiden ympäristöä käsitellä sallituilla hyönteismyrkyillä kuitenkin ainoastaan, jos noudatetaan tapauskohtaisen riskinarvioinnin myönteiseen tulokseen perustuvaa vahvistettua menettelyä ja otetaan huomioon maantieteellinen, epidemiologinen, ekologinen, ympäristöllinen ja entomologinen tilanne sekä kustannus-hyötyanalyysi.

(21)

Direktiiveissä 64/432/ETY, 91/68/ETY ja 92/65/ETY sekä päätöksessä 93/444/ETY säädettyihin, yhteisön sisäiseen kauppaan tai kolmanteen maahan vietäviksi tarkoitettuja eläimiä koskeviin terveystodistuksiin on sisällyttävä viittaus mahdolliseen tämän asetuksen mukaisesti toteutettuun käsittelyyn hyönteismyrkyllä.

(22)

Kaupan tarpeettoman häiriön välttäminen edellyttää kiireisiä toimia bluetongue-viruksen torjuntaa koskevan kestävän strategian luomiseksi, jotta taudille alttiiden lajien eläinten kaupan turvallisuus pystytään takaamaan siirrettäessä eläimiä rajoitusvyöhykkeillä ja rajoitusvyöhykkeiltä.

(23)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

a)

’bluetongue-tautitapauksella’ eläintä, joka täyttää yhden seuraavista edellytyksistä:

Lisäksi epidemiologisista tiedoista on käytävä ilmi, että bluetongue-tautitartuntaan viittaavat kliiniset oireet tai laboratoriotestien tulokset ovat seurausta virusten leviämisestä tilalla, jolla eläintä pidetään, eivätkä rokotettujen tai seropositiivisten eläinten saapumisesta rajoitusvyöhykkeiltä;

b)

’bluetongue-taudin taudinpurkauksella’ kyseisen taudin esiintymistä sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 82/894/ETY 2 artiklan c kohdassa;

c)

’primaarisella taudinpurkauksella’ taudinpurkausta sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 82/894/ETY 2 artiklan d kohdassa ja ottaen huomioon, että sovellettaessa kyseisen direktiivin 3 artiklan 1 kohdan ensimmäistä luetelmakohtaa bluetongue-tautitapaus on primaarinen taudinpurkaus seuraavissa tapauksissa:

d)

’rajoitusvyöhykkeellä’ vyöhykettä, joka muodostuu sekä suojavyöhykkeestä että valvontavyöhykkeestä, jotka on perustettu direktiivin 2000/75/EY 8 artiklan 1 kohdan nojalla;

e)

’bluetongue-taudista kausittain vapaalla vyöhykkeellä’ epidemiologisesti merkityksellistä jäsenvaltion maantieteellistä aluetta, jolla valvonnassa ei tiettynä aikana vuodesta havaita merkkejä bluetongue-tautiviruksen leviämisestä tai tartunnanlevittäjinä todennäköisesti toimivien Culicoides-lajin aikuisten hyönteisten esiintymisestä;

f)

’kauttakuljetuksella’ eläinten siirtämistä:

a)

bluetongue-taudin seurantaohjelmat rajoitusvyöhykkeillä, jäljempänä ’bluetongue-taudin seurantaohjelmat’

b)

bluetongue-taudin valvontaohjelmat rajoitusvyöhykkeiden ulkopuolella, jäljempänä ’bluetongue-taudin valvontaohjelmat’.

a)

kuukausiraportti, joka on toimitettava viimeistään kuukauden kuluttua raportointikuukauden päättymisestä ja jonka on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot:

b)

väliraportti, joka kattaa vuoden kuusi ensimmäistä kuukautta ja joka on toimitettava vuosittain viimeistään 31 päivänä heinäkuuta ja jonka on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot:

c)

vuosiraportti, joka on toimitettava viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun 30 päivänä ja jonka on sisällettävä b alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitetut tiedot edelliseltä vuodelta.

a)

eläimet täyttävät liitteessä III vahvistetut edellytykset; tai

b)

eläimet täyttävät jotkin muut eläinten terveyttä koskevat riittävät takeet sillä perusteella, että bluetongue-tautiviruksen leviämisen torjumista ja tartunnanlevittäjiltä suojelemista koskevista toimenpiteistä tehdyn riskinarvioinnin, jota alkuperäpaikan toimivaltainen viranomainen edellyttää ja jonka määräpaikan toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt, tulos on myönteinen ennen kyseisten eläinten siirtämistä; tai

c)

eläimet on tarkoitus teurastaa välittömästi.

a)

tämän asetuksen liitteessä III vahvistetut edellytykset; tai

b)

jotkin muut eläinten terveyttä koskevat riittävät takeet sillä perusteella, että bluetongue-tautiviruksen leviämisen torjumista ja tartunnanlevittäjiltä suojelemista koskevista toimenpiteistä tehdyn riskinarvioinnin, jota alkuperäpaikan toimivaltainen viranomainen edellyttää ja jonka määräpaikan toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt, tulos on myönteinen ennen kyseisten eläinten siirtämistä.

a)

alkuperätilalla ei ole havaittu bluetongue-tautitapausta vähintään 30 päivän aikana ennen lähetyspäivää;

b)

eläimet kuljetetaan viranomaisen valvonnassa suoraan teurastamoon teurastettaviksi 24 tunnin kuluessa niiden saapumisesta määränpäänä olevaan teurastamoon;

c)

lähetyspaikan toimivaltainen viranomainen ilmoittaa eläinten suunnitellusta siirrosta määräpaikan toimivaltaiselle viranomaiselle vähintään 48 tuntia ennen eläinten lastaamista.

a)

rajoitusvyöhykkeeltä peräisin olevat eläimet, jotka siirretään rajoitusvyöhykkeen ulkopuolella sijaitsevien alueiden kautta, ja niiden kuljetusväline käsitellään sallituilla hyönteismyrkyllä ja/tai -karkotteella riittävän puhdistuksen ja desinfioinnin jälkeen lastauspaikassa tai viimeistään ennen rajoitusvyöhykkeeltä poistumista

b)

eläimet, jotka siirretään rajoitusvyöhykkeen ulkopuolelta rajoitusvyöhykkeen kautta, ja niiden kuljetusväline käsitellään sallitulla hyönteismyrkyllä ja/tai -karkotteella riittävän puhdistuksen ja desinfioinnin jälkeen lastauspaikassa tai viimeistään ennen rajoitusvyöhykkeelle saapumista

c)

jos rajoitusvyöhykkeen kautta tehtävän siirron aikana aiotaan pysähtyä jollakin tarkastusasemalla, eläimet on suojattava tartunnanlevittäjiltä.

27.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 283/53

(1)

Sianliha-alalla voidaan päättää interventiotoimenpiteistä, jos teurastetun sian keskihinta yhteisön edustavilla markkinoilla laskee tasolle, joka on vähemmän kuin 103 prosenttia perushinnasta, ja ilmeisesti myös pysyy tämän tason alapuolella.

(2)

Markkinahinnat ovat laskeneet edellä mainitun tason alapuolelle. Kausittaisen ja jaksottaisen kehityksen vuoksi tilanne saattaa jatkua samanlaisena.

(3)

On tarpeen toteuttaa interventiotoimenpiteitä. Nämä toimenpiteet voidaan rajoittaa yksityisen varastoinnin tuen myöntämiseen noudattaen säännöksiä, jotka vahvistetaan yksityisen varastoinnin tuen myöntämisen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä sianliha-alalla 27 päivänä marraskuuta 1990 annetussa komission asetuksessa (ETY) N:o 3444/90 (2).

(4)

Yksityisen varastoinnin tukien myöntämistä koskevista yleisistä säännöistä sianliha-alalla 29 päivänä lokakuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) 2763/75 (3) 3 artiklan mukaisesti komissio voi päättää varastointiajan lyhentämisestä tai pidentämisestä. Olisi vahvistettava kestoltaan määräaikaisen varastoinnin tuen määrien lisäksi myös korotusten ja vähennysten määrät, jos komissio tekee tällaisen päätöksen.

(5)

Sopimusten tekemisestä johtuvien hallinnollisten ja valvontatehtävien helpottamiseksi olisi aiheellista vahvistaa vähimmäismäärät.

(6)

Vakuus olisi vahvistettava tasolle, joka riittää varmistamaan, että varastoija täyttää sopimusvelvoitteensa.

(7)

Sianlihan hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

a)

10 tonnia luuttomiksi leikattujen tuotteiden osalta;

b)

15 tonnia muiden tuotteiden osalta.

27.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 283/55

(1)

Yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2007 21 päivänä joulukuuta 2006 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 41/2007 (3) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2007.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai siinä maassa rekisteröityjen alusten kyseisen kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2007 kiintiön.

(3)

Tämän vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, sen hallussa pitäminen aluksessa, sen uudelleenlastaaminen ja purkaminen,

27.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 283/57

(1)

Yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2007 21 päivänä joulukuuta 2006 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 41/2007 (3) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2007.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai siinä maassa rekisteröityjen aluksien kyseisen kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2007 kiintiön.

(3)

Tämän vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, sen hallussa pitäminen aluksessa, sen uudelleenlastaaminen ja purkaminen,

27.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 283/59

(1)

Yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2007 21 päivänä joulukuuta 2006 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 41/2007 (3) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2007.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai siinä maassa rekisteröityjen aluksien kyseisen kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2007 kiintiön.

(3)

Tämän vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, sen hallussa pitäminen aluksessa, sen uudelleenlastaaminen ja purkaminen,

27.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 283/61

(1)

Elintarvikeapuna toimitettavista maataloustuotteista aiheutuvien menojen yhteisörahoituksesta 21 päivänä lokakuuta 1974 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2681/74 (3) 2 artiklassa säädetään, että asiaa koskevien yhteisön sääntöjen mukaisesti vahvistettuja vientitukia vastaava osa menoista kuuluu Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastoon.

(2)

Yhteisön elintarvikeaputoimia koskevan talousarvion laatimisen ja hallinnon helpottamiseksi ja jotta jäsenvaltiot saisivat tietoonsa kansallisia elintarvikeaputoimia koskevan yhteisön rahoitusosuuden, olisi määriteltävä näille toimille myönnettävien tukien taso.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 13 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 1785/2003 13 artiklassa säädettyjä vientitukea koskevia yleisiä sääntöjä ja sen soveltamista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin edellä mainittuihin toimiin.

(4)

Riisin vientituen laskemisessa huomioon otettavat erityisperusteet määritellään asetuksen (EY) N:o 1785/2003 14 artiklassa.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

27.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 283/63

(1)

Tämä päätös on osoitettu seuraaville yrityksille: Aalberts Industries NV, Aquatis France SAS, Simplex Armaturen + Fittings GmbH & Co. KG, VSH Italia Srl., Yorkshire Fittings Limited, Advanced Fluid Connections plc, IBP Limited, International Building Products France SA, International Building Products GmbH, Delta plc, Aldway Nine Limited, Delta Engineering Holdings Limited, Druryway Samba Limited, Flowflex Holdings Ltd, Flowflex Components Ltd, IMI plc, IMI Kynoch Ltd, Mueller Industries Inc., Mueller Europe Ltd, WTC Holding Company Inc., Pegler Ltd, Tomkins plc, FRA.BO SpA., Supergrif SL, SANHA Kaimer GmbH & Co. KG, Kaimer GmbH & Co. Holdings KG, SANHA Italia srl, Viega GmbH & Co. KG, Legris Industries SA ja Comap SA.

(2)

Edellä mainitut 30 oikeushenkilöä (jotka kuuluvat 11 yritykseen ja joista osa on vastuussa emoyhtiön ominaisuudessa) ovat rikkoneet EY:n perustamissopimuksen 81 artiklaa ja ETA-sopimuksen 53 artiklaa osallistumalla jatkuvaan ja yhtenäiseen rikkomiseen 31 päivän joulukuuta 1988 ja 1 päivän huhtikuuta 2004 välisenä aikana Euroopan talousalueen putken liittimien tuotannon alalla. Kaikki yritykset eivät ole osallistuneet rikkomiseen koko mainitulla ajanjaksolla.

(3)

Rikkomisen tärkeimmät osa-alueet olivat hinnoista neuvottelu kilpailijoiden kesken, hinnoista sekä alennuksista ja hyvityksistä sopiminen ja näiden sopimusten täytäntöönpano ja valvonta, täytäntöönpanomenettelyistä sopiminen, markkinoiden ja asiakkaiden jakaminen, kaupallisesti tärkeiden ja luottamuksellisten markkinatietojen ja/tai yrityksiä koskevien tietojen vaihto, osallistuminen säännöllisiin kokouksiin ja muu yhteydenpito edellä mainituista rajoituksista sopimiseksi ja niiden täytäntöönpanon seuraamiseksi Euroopan talousalueella.

(4)

Kyseessä ovat kupariset putken liittimet (ns. putkiyhteet) sekä kupariseoksista (kuten tykkipronssista, messingistä ja muut kuparipohjaisista seoksista) valmistetut putken liittimet. Liittimillä yhdistetään veden, ilman, kaasun jne. kuljetuksessa käytettyjä putkia lämmitys-, vesijohto- ja ilmastointi- ynnä muihin tarkoituksiin. Liittimiä on eri tyyppisiä, kuten muhveja, juotettavia nippoja, puserrusliittimiä, puristus- ja työntösovitteita. Tämä päätös koskee kaikkia näitä tyyppejä.

(5)

Tutkinnassa ilmeni, että kartelli kattoi koko Euroopan talousalueen. Kuparisten ja kupariseoksista valmistettujen liittimien markkina-arvo Euroopan talousalueella vuonna 2003 oli noin 525 miljoonaa euroa ja tuotantomäärä noin 960 miljoonaa kappaletta.

(6)

Mueller Industries Inc. -yhtiö ilmoitti komissiolle tammikuussa 2001 liitinteollisuudessa (ja kupariputkimarkkinoilla toimivassa muussa lähiteollisuudessa) toimivasta kartellista ja totesi haluavansa tehdä yhteistyötä komission kanssa sakkojen määräämättä jättämisestä tai lieventämisestä kartelleja koskevissa asioissa vuonna 1996 annetun komission tiedonannon mukaisesti. Mueller toimitti komissiolle todistusaineiston, jonka perusteella tarkastukset voitiin toteuttaa.

(7)

Komissio teki ensimmäiset sekä kupariputkia että liittimiä koskevat tarkastukset 22 ja 23 päivänä maaliskuuta 2001. Tarkastuksista ei ilmoitettu yrityksille etukäteen. Huhtikuussa 2001 päätettiin, että tutkinta jaetaan kolmeksi eri asiaksi: kupariset vesi- ja viemäriputket (38.069), teollisuusputket (38.240) ja putken liittimet (38.121). Tämän jälkeen komissio teki 24 ja 25 päivänä huhtikuuta 2001 lisää yllätystarkastuksia Delta-konsernin tiloissa. Viimeksi mainitut tarkastukset koskivat yksinomaan liittimiä. Kupariputkialalla komissio teki kaksi päätöstä, joilla määrättiin sakkoja teollisuusputkiasiassa (vuonna 2003) ja kuparisia vesi- ja viemäriputkia koskevassa asiassa (vuonna 2004).

(8)

Syyskuussa 2003 tehtyjen tarkastusten ja tietopyyntöjen lähettämisen jälkeen IMI-konserni teki sakkojen määräämättä tai lieventämistä koskevan hakemuksen. Tämän jälkeen samanlaisen hakemuksen tekivät myös Delta-konserni (maaliskuussa 2004) ja Frabo (heinäkuussa 2004). Viimeksi hakemuksen teki Oystertec/Advanced Fluid Connections plc toukokuussa 2005.

(9)

Väitetiedoksianto osoitettiin 30 yritykselle, jotka kuuluvat 11 yritykseen, ja yhdelle yritysten yhteenliittymälle. Lukuun ottamatta Flowflex-, Comap- ja Supergrif-yrityksiä, kaikki osapuolet käyttivät oikeuttaan tulla kuulluiksi ja osallistuivat suulliseen kuulemiseen, joka pidettiin 25 ja 26 päivänä tammikuuta 2006.

(10)

Vaikka onkin olemassa viitteitä siitä, että ensimmäiset kilpailunvastaiset yhteydet Yhdistyneen kuningaskunnan tuottajien välillä otettiin ennen vuotta 1988, komission hallussa oleva todistusaineisto osoittaa kiistatta rikkomisen alkaneen joulukuussa 1988. Komissio katsoi, että salaiset järjestelyt aloitettiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa paikallisten valmistajien välillä 31 päivänä joulukuuta 1988. Yleiseurooppalaisella tasolla valmistajien yhteydet olivat ennen tammikuuta 1991 luonteeltaan tunnustelevia ja vapaamuotoisia, joten komissio rajoitti kilpailusääntöihin perustuvan arviointinsa ajanjaksoon, joka alkoi 31 päivänä tammikuuta 1991. Tuolloin järjestettiin ensimmäinen ”Super-EFMA-kokous” (EFMA: European Fittings Manufacturers Association), jossa kilpailijat sopivat hinnoista. Yleiseurooppalaisten järjestelyjen voidaan osoittaa olleen kyseisestä ajankohdasta alkaen organisoituja ja suunnitelmallisia.

(11)

Komission asiakirja-aineistossa olevat lisätodisteet osoittavat, että rikkominen jatkui komission maalis- ja huhtikuussa 2001 tekemien tarkastusten jälkeenkin. Comap, IBP/Oystertec (Advanced Fluid Connections) ja Frabo jatkoivat rikkomista huhtikuuhun 2004, ja Delta vähemmässä määrin. Aalberts osallistui rikkomiseen tarkastusten jälkeen kesäkuusta 2003 huhtikuuhun 2004. Tämä on ensimmäinen kartellitapaus, jossa tietyt osallistujayhtiöt jatkoivat kartellia kolme vuotta tarkastusten jälkeen.

(12)

Putken liittimiä koskevien kilpailunvastaisten järjestelyjen kokonaisrakenne osoittaa, että niitä voidaan pitää yhtenä rikkomisena, jonka yhteydessä kilpailijat neuvottelivat hinnoista, tekivät, toteuttivat ja valvoivat hintoja ja alennuksia koskevia sopimuksia, sopivat täytäntöönpanomenettelyistä, jakoivat markkinoita ja asiakkaita sekä vaihtoivat kaupallisesti tärkeää ja luottamuksellista markkinoita koskevaa tietoa.

(13)

Kun otetaan huomioon rikkomisen vakavuus, vaikutus markkinoihin ja maantieteellinen laajuus, sitä on pidettävä hyvin vakavana.

(14)

Koska kunkin yrityksen kartellin kohteena olleesta tuotannonalasta saaman liikevaihdon osuus vaihteli huomattavasti, komissio on soveltanut erilaista kohtelua (ryhmitellyt rikkojat) ottaakseen huomioon kunkin yrityksen painoarvon. Tällä tavoin pyritään erottamaan, miten kunkin yrityksen osuus vahingoitti kilpailua.

(15)

Yritykset on jaettu kuuteen luokkaan niiden suhteellisen merkityksen perusteella. Komissio käytti tässä rikkomisessa yrityksen suhteellisen painoarvon määrittämisperusteena yrityskohtaista kyseisen tuotteen markkinaosuutta. Rikkomiseen osallistujien yksilöllinen painoarvo saatiin vertaamalla kunkin valmistajan tuotteen markkinaosuutta kaikkiin yrityksiin Euroopan talousalueella vuonna 2000, lukuun ottamatta Aalberts ja Advanced Fluid Connections -yrityksiä, joiden osalta lähtökohtana käytettiin vuotta 2003. Komissio valitsi vuoden 2000, koska se oli viimeisin vuosi, jona kaikki ne yritykset, joille tämä päätös on osoitettu, osallistuivat aktiivisesti kartelliin, lukuun ottamatta kahta viimeksi mainittua yritystä.

(16)

Edellä esitetyn perusteella Viegener ja Aalberts sijoitettiin ensimmäiseen luokkaan. IMI ja Delta sijoitettiin toiseen luokkaan, Advanced Fluid Connections kolmanteen, Legris Industries neljänteen, SANHA Kaimer, Flowflex, Frabo ja Mueller viidenteen sekä Pegler kuudenteen luokkaan.

(17)

Komissio katsoo, että Tomkinsille ja Peglerille määrättyihin sakkoihin on asianmukaista soveltaa korotuskerrointa, jotta sakon määrällä varmistettaisiin riittävä varoittava vaikutus. Vuonna 2005, joka on viimeisin tilivuosi ennen tämän päätöksen tekemistä, Peglerin emoyhtiön Tomkinsin kokonaisliikevaihto oli 4,65 miljardia euroa.

(18)

Tämän vuoksi ja aikaisemmissa päätöksissä noudatetun linjan mukaisesti komissio katsoo, että on asianmukaista soveltaa Tomkinsin sakkoihin tiettyjä kertoimia.

(19)

Yrityskohtaisia kertoimia sovellettiin myös rikkomiseen osallistumisen keston perusteella.

(20)

Päätöksessä on todettu, että Oystertec/Advanced Fluid Connections, Comap, Frabo ja vähemmässä määrin myös Delta eivät lopettaneet rikkomista välittömästi tarkastusten jälkeen. Nämä yritykset osallistuivat rikkomiseen tarkastusten jälkeen. Aalbertsin osalta on todettu, että se osallistui rikkomiseen kesäkuun 2003 ja huhtikuun 2004 välillä tehtyjen tarkastusten jälkeen. Toiminta osoittaa räikeää piittaamattomuutta kilpailusäännöistä. Kun komissio tekee tarkastuksen kartelliasiassa, se ilmoittaa kyseisille yrityksille virallisesti, että kilpailusääntöjä on ehkä rikottu. Kokemus on osoittanut, että selvästi suurimmassa osassa tapauksia tarkastukset saavat yritykset lopettamaan rikkomisen välittömästi, mikä tätä kautta välittömästi helpottaa asiakkaiden tilannetta komission päätöstä odotettaessa. Tässä mielessä tarkastusten tehtävänä on varoittaa asianomaisia yrityksiä jatkamasta rikkomista. Tästä syystä yritysten olisi tarkastuksia seuraavana ajanjaksona välittömästi lopetettava sääntöjä mahdollisesti rikkova toiminta. Nämä yritykset eivät kuitenkaan piitanneet tarkastuksista, ja jotkin yrityksistä jatkoivat kartellitoimintaa jopa kolmen vuoden ajan tarkastusten jälkeen.

(21)

Tämän vuoksi on perusteltua korottaa seuraaville yrityksille määrättävän sakon perusmäärää: Aalberts, Advanced Fluid Connections, Comap, Frabo ja Delta.

(22)

Frabon osalta päätöksessä tunnustetaan kuitenkin sen erityisen ratkaiseva osuus asian käsittelyssä. Frabo oli ensimmäinen yhtiö, joka paljasti kilpailunvastaisen toiminnan tarkastusten jälkeen ja tarjosi yhdyssiteen tarkastuksia edeltävien ja seuraavien vuosien välille. Komissio pystyi näin osoittamaan kartellitoiminnan jatkumisen näiden kahden ajanjakson välillä, mitä ei olisi voitu todistaa ilman Frabon panosta. Tämän vuoksi ja tasapuolisuusperiaatteen mukaisesti Frabolle ei määrätty seuraamuksia tämän tarkastuksen jälkeisen järjestelyn paljastamisesta. Niinpä Frabon osalta tätä raskauttavaa tekijää ei otettu huomioon.