ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 165

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

50. vuosikerta
27. kesäkuu 2007


Sisältö

 

I   EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 723/2007, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2007, Euroopan yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin sovellettavien korjauskertoimien mukauttamisesta

1

 

*

Komission asetus (EY) N:o 724/2007, annettu 27 päivänä helmikuuta 2007, interventiovarastoista tulevien elintarvikkeiden yhteisön kaikkein varattomimpien hyväksi toimittamisen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä annetun asetuksen (ETY) N:o 3149/92 muuttamisesta

2

 

*

Komission asetus (EY) N:o 725/2007, annettu 27 päivänä helmikuuta 2007, interventiovarastosta tulevien elintarvikkeiden yhteisön kaikkein varattomimpien hyväksi toimittamisen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä annetun asetuksen (ETY) N:o 3149/92 mukauttamisesta Bulgarian ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen vuoksi

4

 

 

Komission asetus (EY) N:o 726/2007, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2007, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

6

 

*

Komission asetus (EY) N:o 727/2007, tehty 26 päivänä kesäkuuta 2007, tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteiden I, III, VII ja X muuttamisesta ( 1 )

8

 

 

DIREKTIIVIT

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/30/EY, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2007, neuvoston direktiivin 89/391/ETY ja sen erityisdirektiivien sekä neuvoston direktiivien 83/477/ETY, 91/383/ETY, 92/29/ETY ja 94/33/EY muuttamisesta käytännön täytäntöönpanoa koskevien kertomusten yksinkertaistamiseksi ja järkeistämiseksi ( 1 )

21

 

*

Komission direktiivi 2007/39/EY, tehty 26 päivänä kesäkuuta 2007, neuvoston direktiivin 90/642/ETY liitteen II muuttamisesta diatsinonin jäämien enimmäismäärien osalta ( 1 )

25

 

 

II   EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

Neuvosto

 

 

2007/441/EY

 

*

Neuvoston päätös, tehty 18 päivänä kesäkuuta 2007, luvan antamisesta Italian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 26 artiklan 1 kohdan a alakohdasta ja 168 artiklasta poikkeavia toimenpiteitä

33

 

 

Oikaisuja

 

*

Oikaistaan komission asetus (EY) N:o 208/2007, annettu 27 päivänä helmikuuta 2007, interventiovarastosta tulevien elintarvikkeiden yhteisön kaikkein varattomimpien hyväksi toimittamisen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä annetun asetuksen (ETY) N:o 3149/92 mukauttamisesta Bulgarian ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen vuoksi (EUVL L 61, 28.2.2007)

35

 

*

Oikaistaan komission asetus (EY) N:o 209/2007, annettu 27 päivänä helmikuuta 2007, interventiovarastoista tulevien elintarvikkeiden yhteisön kaikkein varattomimpien hyväksi toimittamisen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä annetun asetuksen (ETY) N:o 3149/92 muuttamisesta (EUVL L 61, 28.2.2007)

35

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

ASETUKSET

27.6.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 165/1


NEUVOSTON ASETUS (EY, EURATOM) N:o 723/2007,

annettu 18 päivänä kesäkuuta 2007,

Euroopan yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin sovellettavien korjauskertoimien mukauttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan ja erityisesti sen 13 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt ja muuta henkilöstöä koskevat palvelussuhteen ehdot, sellaisina kuin ne ovat vahvistettuina neuvoston asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (1), ja erityisesti henkilöstösääntöjen 63 artiklan, 64 artiklan, 65 artiklan 2 kohdan sekä liitteet VII ja XI ja palvelussuhteen ehtojen 20 artiklan 1 kohdan, 64 artiklan ja 92 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo, että elinkustannukset ovat nousseet huomattavasti Virossa kesäkuun ja joulukuun 2006 välisenä aikana, ja sen vuoksi virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin sovellettavia korjauskertoimia olisi mukautettava,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korjauskerroin, joka tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007 ja jota sovelletaan henkilöstösääntöjen 64 artiklan nojalla virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin, vahvistetaan kyseessä olevan maan osalta seuraavasti:

Viro 83,4.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 18 päivänä kesäkuuta 2007.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

F.-W. STEINMEIER


(1)  EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1895/2006 (EUVL L 397, 30.12.2006, s. 6).


27.6.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 165/2


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 724/2007,

annettu 27 päivänä helmikuuta 2007,

interventiovarastoista tulevien elintarvikkeiden yhteisön kaikkein varattomimpien hyväksi toimittamisen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä annetun asetuksen (ETY) N:o 3149/92 muuttamisesta (1)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yleisistä säännöistä yhteisön vähävaraisimmille henkilöille jaettavaksi tarkoitettujen elintarvikkeiden luovuttamisesta interventiovarastoista tietyille järjestöille 10 päivänä joulukuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3730/87 (2) ja erityisesti sen 6 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisön 1 päivänä tammikuuta 1995 ja 1 päivänä toukokuuta 2004 tapahtuneiden laajentumisten yhteydessä ei mukautettu komission asetusta (ETY) N:o 3149/92 (3) mainittuina päivinä jäseniksi liittyneiden uusien jäsenvaltioiden kielillä olevien mainintojen sisällyttämiseksi siihen. Mainittua asetusta olisi täydennettävä sisällyttämällä siihen maininnat kyseessä olevilla kielillä.

(2)

Jotta säilytettäisiin johdonmukaisuus komission asetuksen (EY) N:o 725/2007 (4) kanssa, jolla mukautetaan asetusta (ETY) N:o 3149/92 Bulgarian ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen vuoksi, tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2007.

(3)

Sen vuoksi asetusta (ETY) N:o 3149/92 olisi muutettava.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (ETY) N:o 3149/92 seuraavasti:

1)

Korvataan 7 artiklan 5 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

”Lähtöpaikan interventioelimen tekemässä lähetysilmoituksessa on oltava yksi liitteessä olevista maininnoista.”

2)

Lisätään tämän asetuksen liite liitteeksi.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä helmikuuta 2007.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  Katso tämän virallisen lehden sivu 35.

(2)  EYVL L 352, 15.12.1987, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2535/95 (EYVL L 260, 31.10.1995, s. 3).

(3)  EYVL L 313, 30.10.1992, s. 50. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 133/2006 (EUVL L 23, 27.1.2006, s. 11).

(4)  Katso tämän virallisen lehden sivu 4.


LIITE

”LIITE

Asetuksen 7 artiklan 5 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetut maininnat:

espanjaksi

:

Transferencia de productos de intervención — aplicación del artículo 7, apartado 5, del Reglamento (CEE) no 3149/92.

tšekiksi

:

Přeprava intervenčních produktů – Použití čl. 7 odst. 5 nařízení (EHS) č. 3149/92.

tanskaksi

:

Overførsel af interventionsprodukter — Anvendelse af artikel 7, stk. 5, i forordning (EØF) nr. 3149/92.

saksaksi

:

Transfer von Interventionserzeugnissen — Anwendung von Artikel 7 Absatz 5 der Verordnung (EWG) Nr. 3149/92.

viroksi

:

Sekkumistoodete üleandmine – määruse (EMÜ) nr 3149/92 artikli 7 lõike 5 rakendamine.

kreikaksi

:

Μεταφορά προϊόντων παρέμβασης — Εφαρμογή του άρθρου 7 παράγραφος 5 του κανονισμού (ΕΟΚ) αριθ. 3149/92.

englanniksi

:

Transfer of intervention products — Application of Article 7(5) of Regulation (EEC) No 3149/92.

ranskaksi

:

Transfert de produits d'intervention — Application de l'article 7, paragraphe 5, du règlement (CEE) no 3149/92.

italiaksi

:

Trasferimento di prodotti d'intervento — Applicazione dell'articolo 7, paragrafo 5, del regolamento (CEE) n. 3149/92.

latviaksi

:

Intervences produktu transportēšana – Piemērojot Regulas (EEK) Nr. 3149/92 7. panta 5. punktu.

liettuaksi

:

Intervencinių produktų vežimas – taikant Reglamento (EEB) Nr. 3149/92 7 straipsnio 5 dalį.

unkariksi

:

Intervenciós termékek átszállítása – A 3149/92/EGK rendelet 7. cikke (5) bekezdésének alkalmazása.

maltaksi

:

Trasferiment ta’ prodotti ta’ l-intervent – Applikazzjoni ta’ l-Artikolu 7 (5) tar-Regolament (KEE) Nru 3149/92.

hollanniksi

:

Overdracht van interventieproducten — Toepassing van artikel 7, lid 5, van Verordening (EEG) nr. 3149/92.

puolaksi

:

Przekazanie produktów objętych interwencją – stosuje się art. 7 ust. 5 rozporządzenia (EWG) nr 3149/92.

portugaliksi

:

Transferência de produtos de intervenção — aplicação do n.o 5 do artigo 7.o do Regulamento (CEE) n.o 3149/92.

slovakiksi

:

Premiestnenie intervenčných výrobkov – uplatnenie článku 7 odseku 5 nariadenia (EHS) č. 3149/92.

sloveeniksi

:

Prenos intervencijskih proizvodov – Uporaba člena 7(5) Uredbe (EGS) št. 3149/92.

suomeksi

:

Interventiotuotteiden siirtäminen – Asetuksen (ETY) N:o 3149/92 7 artiklan 5 kohdan soveltaminen.

ruotsiksi

:

Överföring av interventionsprodukter – Tillämpning av artikel 7.5 i förordning (EEG) nr 3149/92.”


27.6.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 165/4


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 725/2007,

annettu 27 päivänä helmikuuta 2007,

interventiovarastosta tulevien elintarvikkeiden yhteisön kaikkein varattomimpien hyväksi toimittamisen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä annetun asetuksen (ETY) N:o 3149/92 mukauttamisesta Bulgarian ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen vuoksi (1)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Bulgarian ja Romanian liittymissopimuksen,

ottaa huomioon Bulgarian ja Romanian liittymisasiakirjan ja erityisesti sen 56 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksessa (ETY) N:o 3149/92 (2) on tietyt maininnat yhteisön, sellaisena kuin se oli 31 päivänä joulukuuta 2006, kaikilla kielillä. Kyseisiin mainintoihin olisi sisällytettävä maininnat myös bulgarian ja romanian kielillä.

(2)

Sen vuoksi asetusta (ETY) N:o 3149/92 olisi muutettava,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (ETY) N:o 3149/92 liite tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä helmikuuta 2007.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  Katso tämän virallisen lehden sivu 35.

(2)  EYVL L 313, 30.10.1992, s. 50. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 724/2007 (katso tämän virallisen lehden sivu 2).


LIITE

”LIITE

Asetuksen 7 artiklan 5 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetut maininnat:

bulgariaksi

:

Превоз на интервенционни продукти — прилагане на член 7, параграф 5 от Регламент (ЕИО) № 3149/92.

espanjaksi

:

Transferencia de productos de intervención — aplicación del artículo 7, apartado 5, del Reglamento (CEE) no 3149/92.

tšekiksi

:

Přeprava intervenčních produktů – Použití čl. 7 odst. 5 nařízení (EHS) č. 3149/92.

tanskaksi

:

Overførsel af interventionsprodukter — Anvendelse af artikel 7, stk. 5, i forordning (EØF) nr. 3149/92.

saksaksi

:

Transfer von Interventionserzeugnissen — Anwendung von Artikel 7 Absatz 5 der Verordnung (EWG) Nr. 3149/92.

viroksi

:

Sekkumistoodete üleandmine – määruse (EMÜ) nr 3149/92 artikli 7 lõike 5 rakendamine.

kreikaksi

:

Μεταφορά προϊόντων παρέμβασης — Εφαρμογή του άρθρου 7 παράγραφος 5 του κανονισμού (ΕΟΚ) αριθ. 3149/92.

englanniksi

:

Transfer of intervention products — Application of Article 7(5) of Regulation (EEC) No 3149/92.

ranskaksi

:

Transfert de produits d'intervention — Application de l'article 7, paragraphe 5, du règlement (CEE) no 3149/92.

italiaksi

:

Trasferimento di prodotti d'intervento — Applicazione dell'articolo 7, paragrafo 5, del regolamento (CEE) n. 3149/92.

latviaksi

:

Intervences produktu transportēšana – Piemērojot Regulas (EEK) Nr. 3149/92 7. panta 5. punktu.

liettuaksi

:

Intervencinių produktų vežimas – taikant Reglamento (EEB) Nr. 3149/92 7 straipsnio 5 dalį.

unkariksi

:

Intervenciós termékek átszállítása – A 3149/92/EGK rendelet 7. cikke (5) bekezdésének alkalmazása.

maltaksi

:

Trasferiment ta’ prodotti ta’ l-intervent – Applikazzjoni ta’ l-Artikolu 7 (5) tar-Regolament (KEE) Nru 3149/92.

hollanniksi

:

Overdracht van interventieproducten — Toepassing van artikel 7, lid 5, van Verordening (EEG) nr. 3149/92.

puolaksi

:

Przekazanie produktów objętych interwencją – stosuje się art. 7 ust. 5 rozporządzenia (EWG) nr 3149/92.

portugaliksi

:

Transferência de produtos de intervenção — aplicação do n.o 5 do artigo 7.o do Regulamento (CEE) n.o 3149/92.

romaniaksi

:

Transfer de produse de intervenție — Aplicare a articolului 7 alineatul (5) din Regulamentul (CEE) nr. 3149/92.

slovakiksi

:

Premiestnenie intervenčných výrobkov – uplatnenie článku 7 odseku 5 nariadenia (EHS) č. 3149/92.

sloveeniksi

:

Prenos intervencijskih proizvodov – Uporaba člena 7(5) Uredbe (EGS) št. 3149/92.

suomeksi

:

Interventiotuotteiden siirtäminen – Asetuksen (ETY) N:o 3149/92 7 artiklan 5 kohdan soveltaminen.

ruotsiksi

:

Överföring av interventionsprodukter – Tillämpning av artikel 7.5 i förordning (EEG) nr 3149/92.”


27.6.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 165/6


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 726/2007,

annettu 26 päivänä kesäkuuta 2007,

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmien ja vihannesten tuontijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä joulukuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 3223/94 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 3223/94 4 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 27 päivänä kesäkuuta 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 26 päivänä kesäkuuta 2007.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL L 337, 24.12.1994, s. 66. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 386/2005 (EUVL L 62, 9.3.2005, s. 3).


LIITE

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi 26 päivänä kesäkuuta 2007 annettuun komission asetukseen

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmannen maan koodi (1)

Tuonnin kiinteä arvo

0702 00 00

MA

41,5

MK

39,3

TR

94,9

ZZ

58,6

0707 00 05

JO

159,1

TR

100,2

ZZ

129,7

0709 90 70

IL

42,1

TR

88,0

ZZ

65,1

0805 50 10

AR

53,1

TR

92,6

UY

68,9

ZA

53,3

ZZ

67,0

0808 10 80

AR

91,5

BR

80,6

CA

102,7

CL

86,6

CN

73,1

CO

90,0

NZ

99,1

US

112,0

UY

91,5

ZA

96,1

ZZ

92,3

0809 10 00

TR

195,4

ZZ

195,4

0809 20 95

TR

274,4

US

545,4

ZZ

409,9

0809 30 10, 0809 30 90

ZA

88,5

ZZ

88,5

0809 40 05

IL

251,6

ZZ

251,6


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


27.6.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 165/8


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 727/2007,

tehty 26 päivänä kesäkuuta 2007,

tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteiden I, III, VII ja X muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä 22 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 (1) ja erityisesti sen 6 a artiklan 2 kohdan ja 23 artiklan

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 999/2001 vahvistetaan säännöt nautaeläinten, lampaiden ja vuohien tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden seurantaa varten sekä niitä hävittämistoimenpiteitä varten, jotka on toteutettava lampaiden ja vuohien tarttuvan spongiformisen enkefalopatian (TSE) toteamisen jälkeen.

(2)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) antoi lokakuussa 2005 lausunnon pienten märehtijöiden epätyypillisten TSE-tapausten luokituksesta. EFSA:n lausunnossa todetaan, että epätyypillisen scrapien operatiivinen määritelmä on mahdollista tehdä ja siitä saadaan scrapie-tapausten luokitukseen tarvittavat tiedot. Lisäksi EFSA suosittelee käytettäväksi valvontaohjelmia, joihin sisältyy testausta ja näytteenottojärjestelyjä, jotta pienten märehtijöiden kaikki TSE-muodot pystytään toteamaan.

(3)

Tästä syystä katsotaan asianmukaiseksi ottaa käyttöön pienten märehtijöiden TSE:n, scrapie-tapauksen, klassisen scrapie-tapauksen ja epätyypillisen scrapie-tapauksen määritelmät.

(4)

Kun ihmisravinnoksi teurastetulle eläimelle tehdyn nykyisten sääntöjen eli asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteen III mukaisen pikatestin tulos on positiivinen, positiiviseksi todetun ruhon lisäksi on hävitettävä vähintään välittömästi ennen positiiviseksi todettua ruhoa teurastettu ruho ja kaksi välittömästi positiiviseksi todetun ruhon jälkeen teurastettua ruhoa samalla teurastuslinjalla.

(5)

Pikatestillä positiiviseksi todetun ruhon läheisyydessä olleiden kolmen ruhon täydellinen hävittäminen samalla teurastuslinjalla on riskiin nähden suhteetonta. Kyseiset ruhot olisi hävitettävä ainoastaan, jos pikatestin tulos varmistuu positiiviseksi tai siitä ei saada täyttä varmuutta vertailumenetelmillä tehdyissä tutkimuksissa.

(6)

Asetuksessa (EY) N:o 999/2001, sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksilla (EY) N:o 214/2005 (2) ja (EY) 1041/2006 (3), säädetään lampaiden ja vuohien tehostetuista seurantaohjelmista sen jälkeen, kun vuonna 2005 oli todettu vuohessa naudan spongiforminen enkefalopatia (BSE) -tartunta ja lampaissa kolme epätavallista TSE-tapausta, joissa BSE-tartuntaa ei voitu sulkea pois. Mainittuja seurantaohjelmia olisi tarkistettava kaksi vuotta jatkuneen tehostetun testaustoiminnan tulosten perusteella, sillä uusia BSE-tapauksia lampaissa ja vuohissa ei ole todettu. Ohjelmien tehokkaan toteuttamisen varmistamiseksi uudistettuja seurantavaatimuksia olisi sovellettava 1 päivästä heinäkuuta 2007.

(7)

Lampaita ja vuohia koskevat seurantaohjelmat olisi arvioitava ja niitä olisi tarkistettava uuden tieteellisen tiedon perusteella.

(8)

TSE-tartunnan saaneita karjoja koskeva nykyinen tiukka teurastus- ja uusimisohjelma vaikuttaa lampaiden ja vuohien tehostetun seurannan tulosten perusteella suhteettomalta. Lisäksi useat erityisesti tartunnan saaneiden karjojen uusimista koskevat seikat hankaloittavat karjassa todettua TSE-tartuntaa seuraavien toimenpiteiden tehokasta toteuttamista.

(9)

EFSA antoi 8 päivänä maaliskuuta 2007 lausunnon tietyistä lampaiden ja vuohien TSE-riskeihin liittyvistä näkökohdista. Viranomaisen lausunnossa todetaan, että epidemiologisesta tai molekyylitason yhteydestä klassisen ja/tai epätyypillisen scrapien ja ihmisissä esiintyvien TSE:iden välillä ei ole näyttöä ja että BSE-taudinaiheuttaja on ainoa zoonoosien aiheuttajaksi tunnistettu TSE-taudinaiheuttaja. Viranomainen toteaa myös, että nykyiset EY:n lainsäädännön mukaiset erottelevat testit, jotka on tarkoitettu scrapien ja BSE:n erottelemiseen, ovat luotettavia BSE:n erottamiseksi klassisesta ja epätyypillisestä scrapiesta.

(10)

Muita tekijöitä, jotka vahvistavat pienten märehtijöiden TSE:n hävittämistoimenpiteiden uudelleenarviointitarpeen, ovat muun muassa puuttuva tieteellinen näyttö siitä, että scrapie voisi tarttua ihmisiin, pois suljettu BSE:n mahdollisuus pienten märehtijöiden TSE-tapauksissa ja todetut epätyypilliset TSE-tapaukset, joissa tartunnan leviäminen karjan sisällä on vähäistä mutta joita esiintyy myös lampaissa, joiden genotyyppiä pidetään resistenttinä BSE:lle ja klassiselle scrapielle.

(11)

Lampaan- ja vuohenkasvatusalan rakenne on huomattavan erilainen eri puolilla yhteisöä, minkä vuoksi jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus soveltaa vaihtoehtoisia toimintatapoja edellyttäen, että vahvistetaan yhdenmukaiset säännöt.

(12)

Komission TSE-suunnitelmassa, joka hyväksyttiin 15 päivänä heinäkuuta 2005, vahvistetaan yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi tarkistaa pienten märehtijöiden hävittämistoimenpiteet niin, että otetaan huomioon käytettävissä olevat uudet diagnoosivälineet ja huolehditaan nykyisen tasoisen kuluttajansuojan säilymisestä.

(13)

EFSA antoi 13 päivänä heinäkuuta 2006 lausunnon jalostusohjelmista, joiden tavoitteena on saada lampaissa aikaan TSE-resistenssi. EFSA:n lausunnossa todetaan, että jalostusohjelmat lisäävät lammaspopulaatioiden kykyä vastustaa nykyisin tunnettuja TSE:itä ja parantavat siten osaltaan sekä eläinten terveyttä että kuluttajansuojaa. EFSA antoi myös prioniproteiinin genotyypin määrittelemistä koskevia suosituksia.

(14)

Asetuksen (EY) N:o 999/2001 6 a artiklassa säädetään, että jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön jalostusohjelmia, joiden tavoitteena on TSE-resistenssi niiden lammaspopulaatioissa. On tarpeen ottaa käyttöön kyseisiä jalostusohjelmia koskevat yhdenmukaiset vähimmäisvaatimukset.

(15)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 999/2001 olisi muutettava.

(16)

Vähimmäisvaatimuksista jalostusohjelmien perustamiseksi tavoitteena saada lampaissa aikaan resistenssi tarttuvia spongiformisia enkefalopatioita vastaan 13 päivänä helmikuuta 2003 tehty komission päätös 2003/100/EY (4) on vanhentunut, sillä siinä annetut säännökset on nyt tarkoitus korvata tässä asetuksessa vahvistetuilla säännöksillä. Selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi mainittu päätös olisi kumottava.

(17)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteet I, III, VII ja X tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Kumotaan päätös 2003/100/EY.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämän asetuksen liitteessä olevan 2 kohdan b alakohtaa sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 26 päivänä kesäkuuta 2007.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen


(1)  EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1923/2006 (EUVL L 404, 30.12.2006, s. 1).

(2)  EUVL L 37, 10.2.2005, s. 9.

(3)  EUVL L 187, 8.7.2006, s. 10.

(4)  EUVL L 41, 14.2.2003, s. 41.


LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteet I, III, VII ja X seuraavasti:

1)

Korvataan liitteessä I oleva 2 kohta seuraavasti:

”2.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan lisäksi:

a)

’kotoperäisellä BSE-tapauksella’ naudan spongiforminen enkefalopatia -tapausta, jonka ei ole selvästi osoitettu aiheutuneen elävän eläimen tuontia edeltävästä tartunnasta;

b)

’erillisellä rasvakudoksella’ teurastuksen ja leikkaamisen aikana poistettua sisäistä ja ulkoista rasvaa, erityisesti nautaeläinten sydämen, vatsapaidan ja munuaisen tuoretta rasvaa sekä leikkaamoista peräisin olevaa rasvaa;

c)

’kohortilla’ nautaeläinten ryhmää, johon sisältyvät sekä

i)

eläimet, jotka ovat syntyneet samaan karjaan kuin tartunnan saanut nautaeläin 12 kuukautta ennen tai jälkeen sen syntymän; että

ii)

eläimet, joita on kasvatettu jossain vaiheessa ensimmäisen elinvuoden aikana yhdessä tartunnan saaneen nautaeläimen kanssa tämän ensimmäisen elinvuoden aikana;

d)

’indeksitapauksella’ tilan tai epidemiologisesti määritellyn ryhmän ensimmäistä eläintä, jossa todetaan TSE-tartunta;

e)

’pienten märehtijöiden TSE:llä’ lampaassa tai vuohessa epänormaalin PrP-proteiinin varmistustestillä todettua tarttuva spongiforminen enkefalopatia -tapausta;

f)

’scrapie-tapauksella’ lampaassa tai vuohessa varmistettua tarttuva spongiforminen enkefalopatia -tapausta, jossa BSE-tartunta on suljettu pois TSE-kannan määrittelemistä pienissä märehtijöissä koskevassa yhteisön vertailulaboratorion teknisessä käsikirjassa (1) vahvistettujen perusteiden mukaisesti;

g)

’klassisella scrapie-tapauksella’ varmistettua scrapie-tapausta, joka luokitellaan klassiseksi TSE-kannan määrittelemistä pienissä märehtijöissä koskevassa yhteisön vertailulaboratorion teknisessä käsikirjassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti;

h)

’epätyypillisellä scrapie-tapauksella’ varmistettua scrapie-tapausta, joka voidaan erottaa klassisesta scrapiesta TSE-kannan määrittelemistä pienissä märehtijöissä koskevassa yhteisön vertailulaboratorion teknisessä käsikirjassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti.

2)

Muutetaan liitteessä III oleva A luku seuraavasti:

a)

Korvataan I osan 6.4 ja 6.5 kohta seuraavasti:

”6.4

Kun eläimelle tehdyn pikatestin tulos on positiivinen tai tuloksesta ei ole täyttä varmuutta, kaikki kyseisen eläimen ruhon osat, myös vuota, on hävitettävä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 4 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti, lukuun ottamatta B luvun III osan mukaista rekisteriä varten säilytettävää ainesta.

6.5

Kun ihmisravinnoksi teurastetulle eläimelle tehdyn pikatestin tulos on positiivinen tai tuloksesta ei ole täyttä varmuutta, BSE-positiiviseksi todetun tai epävarman testituloksen saaneen ruhon lisäksi vähintään yksi välittömästi sitä ennen teurastettu ruho ja vähintään kaksi välittömästi sen jälkeen teurastettua ruhoa samalla teurastuslinjalla on hävitettävä 6.4 kohdan mukaisesti. Tästä poiketen jäsenvaltiot voivat päättää tuhota mainitut ruhot ainoastaan siinä tapauksessa, että pikatestin tulos varmistuu positiiviseksi tai tuloksesta ei edelleenkään saada täyttä varmuutta liitteessä X olevan C luvun 3.1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa varmennustutkimuksissa.”

b)

Korvataan II osa seuraavasti:

”II.   LAMPAIDEN JA VUOHIEN SEURANTA

1.   Yleistä

Lampaiden ja vuohien seuranta toteutetaan liitteessä X olevan C luvun 3.2 kohdan b alakohdassa säädettyjen laboratoriotutkimusmenetelmien mukaisesti.

2.   Ihmisravinnoksi teurastettujen lampaiden ja vuohien seuranta

a)

Niissä jäsenvaltioissa, joissa uuhien ja astutettujen uuhikaritsojen populaatio on yli 750 000 eläintä, on testattava 4 kohdassa annettujen näytteenottosääntöjen mukaisesti vuosittain 10 000:n ihmisravinnoksi teurastetun lampaan vähimmäisotos.

b)

Niissä jäsenvaltioissa, joissa jo poikineiden vuohien ja pariutuneiden vuohien populaatio on yli 750 000 eläintä, on testattava 4 kohdassa annettujen näytteenottosääntöjen mukaisesti vuosittain 10 000:n ihmisravinnoksi teurastetun vuohen vähimmäisotos.

c)

Jos jäsenvaltiolla on vaikeuksia kerätä riittävästi terveinä teurastettuja lampaita ja vuohia sille a ja b kohdassa määrätyn vähimmäisotoksen saavuttamiseksi, se voi korvata enintään 50 prosenttia sille määrätystä vähimmäisotoksesta testaamalla yli 18 kuukauden ikäisiä kuolleita lampaita tai vuohia suhteessa yksi yhteen ja 3 kohdassa vahvistetun vähimmäisotoksen lisäksi. Lisäksi jäsenvaltio voi korvata enintään 10 prosenttia sille määrätystä vähimmäisotoksesta testaamalla taudin hävittämiskampanjan yhteydessä teurastettuja yli 18 kuukauden ikäisiä lampaita tai vuohia suhteessa yksi yhteen.

3.   Muusta syystä kuin ihmisravinnoksi teurastettujen lampaiden ja vuohien seuranta

Jäsenvaltioiden on testattava 4 kohdassa annettujen näytteenottosääntöjen sekä taulukoissa A ja B vahvistettujen vähimmäisotosten mukaisesti kuolleet tai teurastetut lampaat ja vuohet, joita ei kuitenkaan ole

lopetettu taudin hävittämiskampanjan yhteydessä tai

teurastettu ihmisravinnoksi.

Taulukko A

Uuhien ja astutettujen uuhikaritsojen populaatio jäsenvaltiossa

Kuolleiden lampaiden vähimmäisotos (2)

> 750 000

10 000

100 000–750 000

1 500

40 000–100 000

100 % 500 eläimeen saakka

< 40 000

100 % 100 eläimeen saakka


Taulukko B

Jo poikineiden vuohien ja pariutuneiden vuohien populaatio jäsenvaltiossa

Kuolleiden vuohien vähimmäisotos (3)

> 750 000

10 000

250 000–750 000

1 500

40 000–250 000

100 % 500 eläimeen saakka

< 40 000

100 % 100 eläimeen saakka

4.   Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin eläimiin sovellettavat näytteenottosäännöt

Eläinten on oltava yli 18 kuukauden ikäisiä, tai niiden ikenistä on tullut puhjeta enemmän kuin kaksi pysyvää etuhammasta.

Eläinten ikä on arvioitava hampaiston, iän mukanaan tuomien selkeiden merkkien tai muun luotettavan tiedon perusteella.

Otoksen valinta on suunniteltava siten, että pyritään välttämään minkä tahansa ryhmän liiallinen edustus alkuperän, iän, rodun, tuotantotyypin tai minkä tahansa muun ominaispiirteen osalta.

Otosten on oltava edustavia kunkin alueen ja vuodenajan osalta. Moninkertaista näytteiden ottamista samasta karjasta on vältettävä mahdollisuuksien mukaan. Valvontaohjelmissaan jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä sisällyttämään peräkkäisten vuosien TSE-testiotoksiin kaikki virallisesti rekisteröidyt tilat, joilla on yli 100 eläintä ja joilla ei ole koskaan todettu TSE-tapauksia.

Jäsenvaltioiden on laadittava kohdennettu tai muu tarkistusjärjestelmä sen varmistamiseksi, että eläimiä ei jätetä pois otoksista.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin päättää poikkeuksesta otokseen syrjäisillä alueilla, joissa eläinten tiheys on alhainen ja joilla ei ole järjestetty kuolleiden eläinten keräystä. Poikkeusta hyödyntävien jäsenvaltioiden on ilmoitettava siitä komissiolle ja toimitettava luettelo poikkeuksen kohteena olevista syrjäisistä alueista. Poikkeus saa koskea enintään 10:tä prosenttia jäsenvaltion lammas- ja vuohipopulaatiosta.

5.   Tartunnan saaneiden karjojen seuranta

Yli 18 kuukauden ikäiset eläimet tai eläimet, joiden ikenistä on puhjennut enemmän kuin kaksi pysyvää etuhammasta ja jotka on teurastettu hävitettäväksi liitteessä VII olevan 2.3 kohdan b alakohdan i tai ii alakohdan taikka 5 kohdan a alakohdan säännösten mukaisesti, on testattava yksinkertaisella satunnaisotannalla valittavan, seuraavassa taulukossa ilmoitetun otosmäärän mukaisesti:

Yli 18 kk:n ikäisten tai sellaisten, joiden ikenistä on puhjennut enemmän kuin kaksi pysyvää etuhammasta, hävitettäväksi teurastettujen eläinten lukumäärä karjassa

Vähimmäisotos

70 tai vähemmän

Kaikki testauskriteerit täyttävät eläimet

80

68

90

73

100

78

120

86

140

92

160

97

180

101

200

105

250

112

300

117

350

121

400

124

450

127

500 tai enemmän

150

6.   Muiden eläinten seuranta

Edellä 2, 3 ja 4 kohdassa esitettyjen seurantaohjelmien lisäksi jäsenvaltiot voivat vapaaehtoisesti harjoittaa erityisesti seuraavien muiden eläinten seurantaa:

maidontuotantoon tarkoitetut eläimet,

maista, joissa esiintyy kotoperäistä TSE:tä, peräisin olevat eläimet,

mahdollisesti saastunutta rehua saaneet eläimet,

TSE-tartunnan saaneista naaraista syntyneet tai polveutuvat eläimet.

7.   Lampaiden ja vuohien testauksen jälkeen toteutettavat toimenpiteet

7.1

Kun ihmisravinnoksi teurastettu lammas tai vuohi on 2 kohdan mukaisesti valittu testattavaksi TSE:n toteamiseksi, asetuksen (EY) N:o 854/2004 liitteessä I olevan III luvun I jaksossa tarkoitettua terveysmerkintää ei saa laittaa kyseisen eläimen ruhoon, ennen kuin pikatestistä on saatu negatiivinen tulos.

7.2

Jäsenvaltiot voivat poiketa 7.1 kohdasta, kun teurastamossa on käytössä toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä järjestelmä, jolla varmistetaan, että kaikki eläinten osat voidaan jäljittää ja että mikään tutkittujen eläinten ruhonosa, jossa on terveysmerkintä, ei lähde teurastamosta, ennen kuin pikatestistä on saatu negatiivinen tulos.

7.3

Kaikki testatun eläimen ruhon osat, myös vuota, on pidettävä virallisessa valvonnassa, kunnes pikatestistä on saatu negatiivinen testitulos, lukuun ottamatta eläimistä saatavia sivutuotteita, jotka hävitetään välittömästi asetuksen (EY) N:o 1774/2002 4 artiklan 2 kohdan a, b tai e alakohdan mukaisesti.

7.4

Kun eläimelle tehdyn pikatestin tulos on positiivinen, kaikki kyseisen eläimen ruhon osat, myös vuota, on hävitettävä välittömästi asetuksen (EY) N:o 1774/2002 4 artiklan 2 kohdan a, b tai e alakohdan mukaisesti, lukuun ottamatta tässä liitteessä olevan B luvun III osan mukaista rekisteriä varten säilytettävää materiaalia.

8.   Genotyypin määrittäminen

8.1

Jokaisen TSE-positiivisen lampaan prioniproteiinin genotyyppi kodonien 136, 154 ja 171 osalta on määriteltävä. Sellaisissa lampaissa, joiden genotyyppi koodaa alaniinin molemmissa alleeleissa kodonissa 136, arginiinin molemmissa alleeleissa kodonissa 154 ja arginiinin molemmissa alleeleissa kodonissa 171, todetuista TSE-tapauksista on ilmoitettava välittömästi komissiolle. Jos TSE- positiivinen tapaus on epätyypillinen scrapie-tapaus, on määritettävä prioniproteiinin genotyyppi kodonin 141 osalta.

8.2

Niiden eläinten lisäksi, joiden genotyyppi on määritelty kohdan 8.1 mukaisesti, prioniproteiinin genotyyppi kodonien 136, 141, 154 ja 171 osalta on määriteltävä lampaiden vähimmäisotoksesta. Jos täysikasvuisten lampaiden populaatio jäsenvaltiossa on yli 750 000 eläintä, on otokseen sisällytettävä vähintään 600 eläintä. Muissa jäsenvaltioissa otokseen on otettava vähintään 100 eläintä. Otokset voidaan valita ihmisravinnoksi teurastetuista, tilalla kuolleista tai elossa olevista eläimistä. Otoksen on oltava edustava koko lammaspopulaation osalta.”

3)

Korvataan liite VII seuraavasti:

”LIITE VII

TARTTUVIEN SPONGIFORMISTEN ENKEFALOPATIOIDEN HÄVITTÄMINEN

A   LUKU

Toimenpiteet TSE:n esiintymisen toteamisen jälkeen

1.

Asetuksen 13 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa tutkimuksessa on selvitettävä:

a)

nautaeläimien osalta:

kaikki sairaaksi todetun eläimen kanssa samalla tilalla olevat muut märehtijät,

sairaaksi todetun naaraspuolisen eläimen jälkeläiset, jotka ovat syntyneet emän kliinisten oireiden toteamisen jälkeen tai kahden vuoden sisällä sitä ennen,

kaikki sairaaksi todetun eläimen kohortin eläimet,

sairauden mahdollinen alkuperä,

muut eläimet sairaaksi todetun eläimen tilalla tai muilla sellaisilla tiloilla, joille TSE:n taudinaiheuttaja on saattanut levitä tai jotka ovat saattaneet altistua samalle rehulle tai samalle saastuntalähteelle,

mahdollisesti saastuneen rehun tai muun materiaalin siirrot tai muut tartuntakeinot, jotka ovat voineet siirtää TSE:n taudinaiheuttajan kyseessä olevalle tilalle tai sieltä muualle;

b)

lampaiden ja vuohien osalta:

kaikki sairaaksi todetun eläimen kanssa samalla tilalla olevat muut märehtijät kuin lampaat ja vuohet,

sairaaksi todetun eläimen vanhemmat ja naaraspuolisen eläimen tapauksessa kaikki alkiot, munasolut ja viimeiset jälkeläiset, sikäli kuin ne ovat tunnistettavissa,

kaikki sairaaksi todetun eläimen kanssa samalla tilalla olevat muut lampaat ja vuohet toisessa luetelmakohdassa tarkoitettujen eläinten lisäksi,

taudin mahdollinen alkuperä ja muut tilat, joilla on TSE:n taudinaiheuttajan mahdollisesti tartuttamia eläimiä, alkioita tai munasoluja tai jotka ovat saaneet samaa rehua tai altistuneet samalle saastuntalähteelle,

mahdollisesti saastuneen rehun tai muun materiaalin siirrot tai muut tartuntakeinot, jotka ovat voineet siirtää TSE:n taudinaiheuttajan kyseessä olevalle tilalle tai sieltä muualle.

2.

Asetuksen 13 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädettyihin toimenpiteisiin on sisällyttävä vähintään seuraavat:

2.1

Jos nautaeläimessä on todettu BSE-tauti, 1 kohdan a alakohdan toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetussa tutkimuksessa tunnistetut nautaeläimet lopetetaan ja hävitetään täydellisesti; jäsenvaltio voi kuitenkin päättää

olla lopettamatta ja hävittämättä 1 kohdan a alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetun kohortin eläimiä, jos on esitetty todisteita siitä, että näillä eläimillä ei ollut mahdollisuutta syödä samaa rehua kuin tartunnan saanut eläin,

lykätä 1 kohdan a alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetun kohortin eläinten lopettamista ja hävittämistä niiden tuotantoiän loppuun, kun on kyse jatkuvasti keinosiemennysasemilla olevista sonneista ja voidaan varmistaa, että ne hävitetään täydellisesti kuoleman jälkeen.

2.2

Jos TSE:tä epäillään lampaassa tai vuohessa jäsenvaltiossa sijaitsevalla tilalla, kaikille tilan muille lampaille ja vuohille on määrättävä virallinen siirtämisrajoitus, kunnes tutkimustulokset ovat käytettävissä. Jos on näyttöä siitä, että tila, jolla eläin oli, kun TSE:tä alettiin epäillä, ei todennäköisesti ole tila, jolla eläin olisi voinut altistua TSE:lle, toimivaltainen viranomainen voi päättää, että muut tilat tai ainoastaan tila, jolla altistus tapahtui, asetetaan viralliseen valvontaan käytettävissä olevan epidemiologisen tiedon mukaan.

2.3

Jos lampaassa tai vuohessa on todettu TSE

a)

ja BSE:tä ei voida sulkea pois liitteessä X olevan C luvun 3.2 kohdan c alakohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti tehdyn yhteistestin tulosten perusteella, kaikki 1 kohdan b alakohdan toisesta viidenteen luetelmakohdassa tarkoitetussa tutkimuksessa tunnistetut eläimet lopetetaan ja hävitetään täydellisesti sekä alkiot ja munasolut hävitetään täydellisesti;

b)

ja BSE voidaan sulkea pois liitteessä X olevan C luvun 3.2 kohdan c alakohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti toimivaltaisen viranomaisen päätöksellä,

joko

i)

kaikki 1 kohdan b alakohdan toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetussa tutkimuksessa tunnistetut eläimet lopetetaan ja hävitetään täydellisesti sekä alkiot ja munasolut hävitetään täydellisesti; tilaan sovelletaan 3 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä;

tai

ii)

kaikki 1 kohdan b alakohdan toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetussa tutkimuksessa tunnistetut eläimet lopetetaan ja hävitetään täydellisesti sekä alkiot ja munasolut hävitetään täydellisesti, lukuun ottamatta:

jalostuspässejä, jotka ovat ARR/ARR-genotyyppiä,

jalostusuuhia, joilla on vähintään yksi ARR-alleeli mutta ei ainoatakaan VRQ-alleelia, ja, mikäli tällaiset jalostusuuhet ovat tiineinä tutkimuksen aikana, myöhemmin syntyviä karitsoja, jos niiden genotyyppi on tämän kohdan vaatimusten mukainen,

lampaita, joilla on vähintään yksi ARR-alleeli ja jotka on tarkoitettu yksinomaan teurastettaviksi,

mikäli toimivaltainen viranomainen niin päättää, alle kolmen kuukauden ikäisiä lampaita ja vuohia, jotka on tarkoitettu yksinomaan teurastettaviksi;

tilaan sovelletaan 3 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä;

tai

iii)

jäsenvaltio voi päättää, että 1 kohdan b alakohdan toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetussa tutkimuksessa tunnistettuja eläimiä ei lopeteta ja hävitetä, jos tunnetun genotyypin lampaita on vaikea korvata tai jos ARR-alleelia esiintyy tietyssä rodussa tai koko tilalla vain vähän taikka jos sen katsotaan olevan tarpeellista sisäsiitoksen välttämiseksi tai ottaen aiheellisesti huomioon kaikki epidemiologiset tekijät. Tilaan sovelletaan 4 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä.

c)

Poiketen edellä b alakohdassa säädetyistä toimenpiteistä ja ainoastaan siinä tapauksessa, että tilalla vahvistunut TSE-tapaus on epätyypillinen scrapie-tapaus, jäsenvaltio voi päättää soveltaa jäljempänä 5 kohdassa säädettyjä toimenpiteitä.

d)

Jäsenvaltiot voivat päättää

i)

kaikkien b alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen eläinten lopettamisen ja lopullisen hävittämisen sijaan teurastaa ne ihmisravinnoksi;

ii)

kaikkien b alakohdan ii alakohdassa tarkoitettujen eläinten lopettamisen ja lopullisen hävittämisen sijaan teurastaa ne ihmisravinnoksi

edellyttäen, että:

eläimet teurastetaan kyseisen jäsenvaltion alueella,

kaikki eläimet, jotka ovat yli 18 kk:n ikäisiä tai joiden ikenistä on puhjennut enemmän kuin kaksi pysyvää etuhammasta ja jotka teurastetaan ihmisravinnoksi, testataan TSE:n toteamiseksi liitteessä X olevan C luvun 3.2 kohdan b alakohdassa säädettyjen laboratoriotutkimusmenetelmien mukaisesti.

e)

Edellä olevan b alakohdan i ja iii alakohdan mukaisesti lopetettujen ja hävitettyjen tai ihmisravinnoksi teurastettujen enintään 50 lampaan prioniproteiinin genotyyppi on määriteltävä.

2.4

Jos tartunnan saanut eläin on tuotu kyseiselle tilalle muulta tilalta, jäsenvaltio voi päättää tapauksen mukaan, toteuttaako se hävittämistoimenpiteitä alkuperätilalla vai tilalla, jossa tartunta vahvistettiin, vai molemmissa; jos yhteislaidunta on käyttänyt useampi kuin yksi karja, jäsenvaltiot voivat kaikki epidemiologiset tekijät aiheellisesti huomioon otettuaan päättää rajoittaa kyseiset hävittämistoimenpiteet koskemaan vain yhtä karjaa; jos tilalla pidetään useampaa kuin yhtä karjaa, jäsenvaltiot voivat päättää rajoittaa toimenpiteiden soveltamisen siihen karjaan, jossa TSE on todettu, edellyttäen että on varmistettu, että karjat on pidetty erillään toisistaan ja tartunnan leviäminen karjojen välillä suoran tai epäsuoran kontaktin välityksellä on epätodennäköistä.

3.

Kun tilalla on toteutettu 2.3 kohdan a alakohdassa ja b alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitetut toimet:

3.1

Tilalle (tiloille) saa tuoda ainoastaan seuraavia eläimiä:

a)

urospuolisia lampaita, jotka ovat ARR/ARR-genotyyppiä,

b)

naaraspuolisia lampaita, joilla on vähintään yksi ARR-alleeli mutta ei yhtään VRQ-alleelia,

c)

vuohia, jos

i)

tilalla ei ole muita kuin sellaisia jalostuslampaita, joilla on a ja b alakohdassa tarkoitettu genotyyppi

ii)

kaikki eläintilat on puhdistettu ja desinfioitu perusteellisesti karjan hävittämisen jälkeen.

3.2

Tilalla (tiloilla) saa käyttää ainoastaan seuraavanlaista siemennestettä ja seuraavanlaisia alkioita:

a)

ARR/ARR-genotyypin pässien siemennestettä,

b)

alkioita, joissa on vähintään yksi ARR-alleeli mutta ei yhtään VRQ-alleelia.

3.3

Eläinten siirtämiseen tilalta muualle sovelletaan seuraavia edellytyksiä:

a)

ARR/ARR-genotyypin lampaiden siirtämiseen tilalta muualle ei sovelleta mitään rajoituksia;

b)

lampaita, joilla on vain yksi ARR-alleeli, saa siirtää tilalta muualle ainoastaan suoraan teurastettaviksi ihmisravinnoksi tai hävittämistarkoituksessa; kuitenkin

uuhia, joilla on yksi ARR-alleeli mutta ei yhtään VRQ-alleelia, voidaan siirtää muille tiloille, joille on asetettu rajoitus 2.3 kohdan b alakohdan ii alakohdan tai 4 kohdan mukaisesti toteutettujen toimenpiteiden johdosta,

jos toimivaltainen viranomainen niin päättää, karitsoja ja vohlia voidaan siirtää yhdelle muulle tilalle yksinomaan teurastusta varten lihotettaviksi; määränpäänä olevalla tilalla ei saa olla muita kuin teurastusta varten lihotettavia lampaita tai vuohia, ja kyseinen tila saa lähettää eläviä lampaita tai vuohia muille tiloille ainoastaan suoraan teurastettaviksi;

c)

vuohia voidaan siirtää edellyttäen, että tilalla toteutetaan tehostettuja TSE:n seurantatoimia, mukaan luettuna kaikkien sellaisten vuohien testaus, jotka ovat yli 18 kuukauden ikäisiä ja

i)

jotka on teurastettu ihmisravinnoksi niiden tuotantoiän päättyessä tai

ii)

jotka ovat kuolleet tai jotka on lopetettu tilalla ja jotka täyttävät liitteessä III olevan A luvun II osan 3 kohdan edellytykset;

d)

mikäli jäsenvaltio niin päättää, alle kolmen kuukauden ikäisiä karitsoja ja vohlia voidaan siirtää tilalta suoraan ihmisravinnoksi teurastettaviksi.

3.4

Edellä 3.1, 3.2 ja 3.3 kohdassa vahvistettujen poikkeusten soveltamista jatketaan tilalla kahden vuoden ajan siitä päivämäärästä, kun

a)

tilan kaikki lampaat on luokiteltu ARR/ARR-genotyypiksi; tai

b)

eläintiloissa viimeksi on pidetty lampaita tai vuohia; tai

c)

3.3 kohdan c alakohdassa säädetty tehostettu TSE:n seuranta alkoi; tai

d)

tilan kaikki jalostuspässit ovat ARR/ARR-genotyyppiä ja kaikilla jalostusuuhilla on vähintään yksi ARR-alleeli mutta ei yhtään VRQ-alleelia, edellyttäen että näiden kahden vuoden aikana seuraavien yli 18 kuukauden ikäisten eläinten TSE-testauksen tulokset ovat negatiivisia:

vuotuinen otos ihmisravinnoksi tuotantoikänsä päättyessä teurastetuista lampaista liitteessä III olevan A luvun II osan 5 kohdan taulukossa esitetyn otoskoon mukaisesti ja

kaikki liitteessä III olevan A luvun II osan 3 kohdassa tarkoitetut lampaat, jotka ovat kuolleet tai jotka on lopetettu tilalla.

4.

Kun tilalla on toteutettu 2.3 kohdan b alakohdan iii alakohdassa säädetyt toimet ja kahden vuoden ajan viimeisen TSE-tapauksen toteamisen jälkeen

a)

tilan kaikki lampaat ja vuohet on tunnistettava;

b)

tilan kaikkia lampaita ja vuohia saa siirtää ainoastaan kyseisen jäsenvaltion alueella ihmisravinnoksi teurastettavaksi tai hävittämistarkoituksessa; kaikki yli 18 kuukauden ikäiset ihmisravinnoksi teurastettavat eläimet on testattava TSE:n toteamiseksi liitteessä X olevan C luvun 3.2 kohdan b alakohdassa säädettyjen laboratoriotutkimusmenetelmien mukaisesti;

c)

toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että alkioita ja munasoluja ei lähetetä tilalta muualle;

d)

tilalla voidaan käyttää ainoastaan ARR/ARR-genotyypin pässien siemennestettä sekä alkioita, joissa on vähintään yksi ARR-alleeli mutta ei yhtään VRQ-alleelia;

e)

kaikki lampaat ja vuohet, jotka ovat yli 18 kuukauden ikäisiä ja jotka ovat kuolleet tai jotka on lopetettu tilalla, on testattava TSE:n toteamiseksi;

f)

tilalle saa tuoda ainoastaan urospuolisia lampaita, jotka ovat ARR/ARR-genotyyppiä, sekä naaraspuolisia lampaita tiloilta, joilla ei ole todettu TSE-tapauksia tai karjoista, jotka täyttävät 3.4 kohdassa vahvistetut edellytykset;

g)

tilalle voidaan tuoda vuohia ainoastaan tiloilta, joilla ei ole todettu TSE-tapauksia, tai karjoista, jotka täyttävät 3.4 kohdassa vahvistetut edellytykset;

h)

tilan kaikkiin lampaisiin ja vuohiin sovelletaan yhteislaiduntamisrajoituksia, jotka toimivaltainen viranomainen määrittelee ottaen aiheellisesti huomioon kaikki epidemiologiset tekijät;

i)

b alakohdasta poiketen, jos toimivaltainen viranomainen niin päättää, karitsoja ja vohlia voidaan siirtää muulle tilalle samassa jäsenvaltiossa yksinomaan teurastusta varten lihotettaviksi; määränpäänä olevalla tilalla ei saa olla muita kuin teurastusta varten lihotettavia lampaita tai vuohia, ja kyseinen tila saa lähettää eläviä lampaita tai vuohia muille tiloille ainoastaan suoraan teurastettaviksi.

5.

Kun sovelletaan 2.3 kohdan c alakohdassa säädettyä poikkeusta, on sovellettava seuraavia toimenpiteitä:

a)

joko kaikki 1 kohdan b alakohdan toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetussa tutkimuksessa tunnistetut eläimet lopetetaan ja hävitetään täydellisesti sekä alkiot ja munasolut hävitetään täydellisesti; jäsenvaltiot voivat päättää määritellä lopetettujen ja tuhottujen lampaiden prioniproteiinin genotyypin;

b)

tai toteutetaan kahden vuoden ajan viimeisen TSE-tapauksen toteamisesta vähintään seuraavat toimenpiteet:

i)

tilan kaikki lampaat ja vuohet on tunnistettava;

ii)

tilalla on toteutettava kahden vuoden ajan tehostettua TSE:n seurantaa, johon sisältyy kaikkien yli 18 kuukauden ikäisten ja ihmisravinnoksi teurastettujen lampaiden ja vuohien sekä kaikkien yli 18 kuukauden ikäisten tilalla kuolleiden tai lopetettujen lampaiden ja vuohien testaaminen;

iii)

toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että eläviä lampaita ja vuohia tai alkioita ja munasoluja ei lähetetä tilalta muihin jäsenvaltioihin tai kolmansiin maihin.

6.

Jäsenvaltioiden, jotka soveltavat 2.3 kohdan b alakohdan iii alakohdassa vahvistettuja toimenpiteitä tai 2.3 kohdan c ja d alakohdassa säädettyjä poikkeuksia, on annettava komissiolle selvitys niiden myöntämiselle asettamistaan ehdoista ja perusteista. Jos uusia TSE-tapauksia todetaan karjoissa, joihin sovelletaan poikkeuksia, poikkeusten myöntämisehdot on arvioitava uudelleen.

B   LUKU

Vähimmäisvaatimukset TSE-resistenssiä lampaissa tavoittelevalle 6 a artiklan mukaiselle jalostusohjelmalle:

OSA 1

Yleiset vaatimukset

1.

Jalostusohjelmassa keskitytään jalostusarvoltaan korkealuokkaisiin karjoihin.

2.

Perustetaan tietokanta, joka sisältää ainakin seuraavat tiedot:

a)

eläinten tunnistetiedot, rotu ja määrä kaikissa jalostusohjelmaan osallistuvissa karjoissa;

b)

tunnistetiedot kaikista eläimistä, joista on otettu näyte jalostusohjelman yhteydessä;

c)

mahdollisten genotyyppitestien tulokset.

3.

Perustetaan yhtenäinen sertifiointijärjestelmä, jossa kukin eläin, josta on jalostusohjelman puitteissa otettu näyte, sertifioidaan omalla ainutkertaisella tunnistenumerollaan.

4.

Perustetaan eläinten ja näytteiden tunnistamista, näytteiden käsittelyä ja tulosten jakelua varten järjestelmä, joka minimoi inhimillisen erehdyksen mahdollisuuden. Järjestelmän tehokkuutta valvotaan säännöllisillä satunnaisotantaan perustuvilla tarkastuksilla.

5.

Veren tai muiden jalostusohjelmaa varten kerättyjen kudosten genotyypin määritys tehdään ohjelman puitteissa hyväksytyissä laboratorioissa.

6.

Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat avustaa jalostusyhdistyksiä perustamaan geenipankkeja, joihin koottavat siemenneste, munasolut ja/tai alkiot edustavat sellaisia prioniproteiinin genotyyppejä, joista jalostusohjelman tuloksena tulee todennäköisesti harvinaisia.

7.

Kullekin rodulle laaditaan jalostusohjelma, jossa otetaan huomioon seuraavat:

a)

eri alleelien esiintymistiheys rodussa;

b)

rodun harvinaisuus;

c)

sisäsiitoksen ja perintöaineksen ulosvirtauksen välttäminen.

OSA 2

Erityiset säännöt ohjelmaan osallistuville karjoille

1.

Jalostusohjelman tavoitteena on lisätä ARR-alleelin esiintyvyyttä lammaskarjassa ja vähentää niiden alleelien esiintyvyyttä, joiden on osoitettu myötävaikuttavan TSE-alttiuteen.

2.

Osallistujakarjoihin sovelletaan seuraavia vähimmäisvaatimuksia:

a)

Kaikki ne karjan eläimet, joista aiotaan ottaa näyte, on yksilöitävä luotettavasti.

b)

Karjan kaikkien jalostuspässien genotyyppi on määritettävä ennen käyttöä jalostukseen.

c)

Kaikki urospuoliset eläimet, joilla on VRQ-alleeli, on teurastettava tai kastroitava 6 kuukauden kuluessa genotyypin määrittämisestä. Näitä eläimiä saa siirtää tilalta ainoastaan teurastettavaksi.

d)

Naaraspuolisia eläimiä, joilla tiedetään olevan VRQ-alleeli, saa siirtää tilalta ainoastaan teurastettavaksi.

e)

Muita kuin ohjelman puitteissa sertifioituja urospuolisia eläimiä – myös sellaisia, joilta otetaan siemennestettä keinosiemennystä varten – ei saa käyttää jalostukseen kyseisessä karjassa.

3.

Jäsenvaltiot voivat päättää myöntää poikkeuksia 2 kohdan c ja d alakohdan vaatimuksista rotujen ja tuotanto- ja teurasominaisuuksien suojelemiseksi.

4.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 3 kohdan perusteella myöntämistään poikkeuksista ja niiden perusteista.

OSA 3

Järjestelmä lammaskarjojen tunnustamiseksi TSE-resistenteiksi

1.

Järjestelmällä tunnustetaan TSE-resistenteiksi sellaiset lammaskarjat, jotka 6 a artiklassa säädettyyn jalostusohjelmaan osallistumisen perusteella täyttävät ohjelmassa vaaditut kriteerit.

Tunnustuksia on oltava vähintään seuraavia kahta tasoa:

a)

Tason I karjat koostuvat yksinomaan ARR/ARR-genotyypin lampaista.

b)

Tason II karjoissa jälkeläiset ovat yksinomaan ARR/ARR-genotyyppiä edustavien pässien siittämiä.

Jäsenvaltiot voivat päättää muistakin tunnustustasoista maansa erityisvaatimusten mukaisesti.

2.

TSE-resistentteihin karjoihin kuuluvista lampaista on säännöllisesti otettava näytteitä satunnaisotannalla seuraavasti:

a)

tilalla tai teurastamossa genotyypin vahvistamiseksi;

b)

kun on kyse tason I karjoista, yli 18 kuukauden ikäisistä eläimistä teurastamossa TSE:n toteamiseksi liitteen III mukaisesti.

OSA 4

Jäsenvaltioiden raportit komissiolle

Niiden jäsenvaltioiden, jotka ottavat käyttöön lammaspopulaatioiden TSE-resistenssiä tavoittelevia kansallisia jalostusohjelmia, on ilmoitettava komissiolle kyseisiin ohjelmiin sovellettavat vaatimukset ja toimitettava vuosittainen raportti niissä edistymisestä. Kunkin kalenterivuoden kertomus on toimitettava viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun 31 päivänä.”

4)

Muutetaan liitteessä X oleva C luku seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Otanta

Kaikki näytteet, jotka aiotaan tutkia TSE:n toteamiseksi, on otettava käyttäen Maailman eläintautijärjestön (OIE) diagnostisia testejä ja rokotteita käsittelevän käsikirjan (Manual for Diagnostic Tests and vaccines for Terrestrial Animals), jäljempänä ’käsikirja’, viimeisimmässä laitoksessa esitettyjä menetelmiä ja käytänteitä. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että OIE:n menetelmien ja käytänteiden lisäksi, tai jos niitä ei ole, käytetään yhteisön vertailulaboratorion antamien ohjeiden mukaisia näytteenottomenetelmiä ja -käytänteitä, jotta taataan riittävän materiaalin saaminen. Toimivaltaisen viranomaisen on erityisesti kerättävä asiaankuuluvat kudokset, joita tarvitaan käytettävissä olevan tieteellisen näytön ja yhteisön vertailulaboratorion antamien ohjeiden perusteella sen varmistamiseen, että kaikki tunnetut TSE-kannat voidaan todeta pienmärehtijöissä, ja pidettävä vähintään puolet kerätystä kudoksesta kylmässä mutta ei pakastettuna, kunnes pikatestistä saadaan negatiivinen tulos. Jos tulos on positiivinen tai siitä ei ole täyttä varmuutta, jäljelle jääneet kudokset on käsiteltävä yhteisön vertailulaboratorion antamien ohjeiden mukaisesti.

Näytteisiin on merkittävä asianmukaisesti otokseen valitun eläimen tunnistetiedot.”

b)

Korvataan 3.2 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)   TSE:n seuranta

Laboratoriotesteihin liitteessä III olevan A luvun II osan (Lampaiden ja vuohien seuranta) säännösten nojalla lähetetyille lampaiden ja vuohien näytteille on tehtävä pikatesti käyttäen asianmukaisia menetelmiä ja käytänteitä, joita tarvitaan käytettävissä olevan tieteellisen näytön ja yhteisön vertailulaboratorion antamien ohjeiden perusteella sen varmistamiseen, että kaikki tunnetut TSE-kannat voidaan todeta.

Jos pikatestin tulos ei anna täyttä varmuutta tai on positiivinen, kerätyt kudokset on välittömästi lähetettävä viralliseen laboratorioon varmennustutkimuksen tekemistä varten; tutkimus tehdään immunosolukemiallisella testillä, immunoblottauksella tai osoittamalla taudille ominaiset fibrillit elektronimikroskopian avulla a alakohdan mukaisesti. Jos varmennustutkimuksen tulos on negatiivinen tai siitä ei saada täyttä varmuutta, on tehtävä varmentavia lisätestejä yhteisön vertailulaboratorion ohjeiden mukaisesti.

Jos jonkin edellä mainitun varmennustutkimuksen tulos on positiivinen, kyseinen eläin on katsottava TSE-positiiviseksi tapaukseksi.”

c)

Korvataan 3.2 kohdan c alakohdan ii alakohdan kolmas kappale seuraavasti:

”Tartunnan saaneiden karjojen kanssa samalla tilalla todetuille TSE-positiivisille näytteille on tehtävä lisätestejä vähintään kahdessa ensimmäisessä todetussa TSE-positiivisessa tapauksessa joka vuosi indeksitapauksen jälkeen.”


(1)  http://www.defra.gov.uk/corporate/vla/science/science-tse-rl-confirm.htm”

(2)  Otosten vähimmäiskoot on määritelty siten, että niissä otetaan huomioon lammaspopulaatioiden koko yksittäisissä jäsenvaltioissa ja että tavoitteet on mahdollista saavuttaa.

(3)  Otosten vähimmäiskoot on määritelty siten, että niissä otetaan huomioon vuohipopulaatioiden koko yksittäisissä jäsenvaltioissa ja että tavoitteet on mahdollista saavuttaa.


DIREKTIIVIT

27.6.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 165/21


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2007/30/EY,

annettu 20 päivänä kesäkuuta 2007,

neuvoston direktiivin 89/391/ETY ja sen erityisdirektiivien sekä neuvoston direktiivien 83/477/ETY, 91/383/ETY, 92/29/ETY ja 94/33/EY muuttamisesta käytännön täytäntöönpanoa koskevien kertomusten yksinkertaistamiseksi ja järkeistämiseksi

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 137 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Kunkin jäsenvaltion laatimasta käytännön täytäntöönpanoa koskevasta kertomuksesta, joka muodostaa työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä koskevien yhteisön säännösten täytäntöönpanoa koskevien komission määräaikaiskertomusten perustan, säädetään toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä 12 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa neuvoston direktiivissä 89/391/ETY (3) sekä sen 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa erityisdirektiiveissä, jotka ovat työpaikoille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista 30 päivänä marraskuuta 1989 annettu neuvoston direktiivi 89/654/ETY (4), työntekijöiden työssään käyttämille työvälineille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista 30 päivänä marraskuuta 1989 annettu neuvoston direktiivi 89/655/ETY (5), työntekijöiden työpaikalla käyttämille henkilönsuojaimille turvallisuutta ja terveyttä varten asetettavista vähimmäisvaatimuksista 30 päivänä marraskuuta 1989 annettu neuvoston direktiivi 89/656/ETY (6), terveyttä ja turvallisuutta varten asetettavista vähimmäisvaatimuksista sellaisessa käsin tapahtuvassa taakkojen käsittelyssä, johon liittyy erityisesti työntekijän selän vahingoittumisen vaara 29 päivänä toukokuuta 1990 annettu neuvoston direktiivi 90/269/ETY (7), turvallisuutta ja terveyttä varten näyttöpäätetyölle asetettavista vähimmäisvaatimuksista 29 päivänä toukokuuta 1990 annettu neuvoston direktiivi 90/270/ETY (8), turvallisuutta ja terveyttä koskevien vähimmäisvaatimusten täytäntöönpanosta tilapäisillä tai liikkuvilla rakennustyömailla 24 päivänä kesäkuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/57/ETY (9), työssä käytettäviä turvallisuus- ja/tai terveysmerkkejä koskevista vähimmäisvaatimuksista 24 päivänä kesäkuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/58/ETY (10), toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä 19 päivänä lokakuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/85/ETY (11), vähimmäisvaatimuksista porausta käyttävän kaivannaisteollisuuden työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelun parantamiseksi 3 päivänä marraskuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/91/ETY (12), vähimmäisvaatimuksista avo- ja kaivoslouhintateollisuuden työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelun parantamiseksi 3 päivänä joulukuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/104/ETY (13), turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista kalastusaluksilla tehtävässä työssä 23 päivänä marraskuuta 1993 annettu neuvoston direktiivi 93/103/EY (14), työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemisesta työpaikalla esiintyviin kemiallisiin tekijöihin liittyviltä riskeiltä 7 päivänä huhtikuuta 1998 annettu neuvoston direktiivi 98/24/EY (15), vähimmäisvaatimuksista räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamalle vaaralle mahdollisesti alttiiksi joutuvien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelun parantamiseksi 16 päivänä joulukuuta 1999 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/92/EY (16), terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (tärinä) aiheutuville riskeille 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/44/EY (17), terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (melu) aiheutuville riskeille 6 päivänä helmikuuta 2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/10/EY (18), terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille 29 päivänä huhtikuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/40/EY (19) sekä terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (keinotekoinen optinen säteily) aiheutuville riskeille 5 päivänä huhtikuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/25/EY (20).

(2)

Täytäntöönpanoa koskevasta kertomuksesta säädetään myös määräaikaisessa tai tilapäisessä työsuhteessa olevien työntekijöiden työturvallisuuden ja -terveyden parantamisen edistämistä koskevien toimenpiteiden täydentämisestä 25 päivänä kesäkuuta 1991 annetussa neuvoston direktiivissä 91/383/ETY (21), terveydelle ja turvallisuudelle asetettavista vähimmäisvaatimuksista aluksilla tapahtuvan sairaanhoidon parantamiseksi 31 päivänä maaliskuuta 1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/29/ETY (22) sekä nuorten työntekijöiden suojelusta 22 päivänä kesäkuuta 1994 annetussa neuvoston direktiivissä 94/33/EY (23).

(3)

Direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa erityisdirektiiveissä sekä direktiiveissä 91/383/ETY, 92/29/ETY ja 94/33/EY olevat kertomusten laadintaa koskevat säännökset vaihtelevat kertomusten toimittamisvälin ja sisällön osalta.

(4)

Jäsenvaltioiden velvoite laatia kertomus käytännön täytäntöönpanosta ja komission velvoite laatia kertomus kansallisten kertomusten perusteella on lainsäädäntömenettelyn tärkeä vaihe, jossa kootaan yhteen kyseisten direktiivien säännösten käytännön täytäntöönpanosta saadut kokemukset ja arvioidaan täytäntöönpanon eri näkökohtia; siksi on tarpeen laajentaa kyseisen velvoitteen soveltaminen koskemaan seuraavia direktiivejä, joissa ei säädetä kertomusten laadinnasta: työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät biologisille tekijöille altistumiseen työssä 18 päivänä syyskuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/54/EY (seitsemäs direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (24), työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/37/EY (kuudes direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan l kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (25) sekä työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistukseen työssä 19 päivänä syyskuuta 1983 annettu neuvoston direktiivi 83/477/ETY (toinen direktiivin 80/1107/ETY 8 artiklassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (26).

(5)

Tämän vuoksi on tarpeen yhdenmukaistaa direktiivin 89/391/ETY, sen 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen erityisdirektiivien sekä direktiivien 83/477/ETY, 91/383/ETY, 92/29/ETY ja 94/33/EY säännökset.

(6)

Komission tiedonannossa ”Työn ja yhteiskunnan muutoksiin sopeutuminen: Yhteisön uusi työterveys- ja työturvallisuusstrategia vuosiksi 2002–2006” mainitaan sellaisten lainsäädäntöaloitteiden laadinta, joilla yksinkertaistetaan ja järkeistetään täytäntöönpanoa koskevia kertomuksia; tämä toimintatapa on valittu myös yhdeksi ensisijaisista toimista yhteisön lainsäädännön yksinkertaistamiseksi osana lainsäädännön parantamista koskevaa aloitetta.

(7)

On tarpeen yksinkertaistaa menettelyä yhdenmukaistamalla komissiolle toimitettavien täytäntöönpanoa koskevien kansallisten kertomusten toimitusväli ja säätämällä vain yhdestä käytännön täytäntöönpanoa koskevasta kertomuksesta, jossa on kaikkiin direktiiveihin sovellettava yleisosa ja kunkin direktiivin ominaispiirteitä kuvaavat erityisosat. Näillä säännöksillä ja erityisesti direktiiviin 89/391/ETY lisättävällä uudella 17 a artiklalla täytäntöönpanoa koskevaan raportointimenettelyyn voidaan sisällyttää myös direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut erityisdirektiivit, joissa ei säädetä kyseisten kertomusten laadinnasta, eli direktiivit 2000/54/EY ja 2004/37/EY, sekä kaikki direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tulevat erityisdirektiivit.

(8)

Olisi aiheellista säätää jäsenvaltioiden kertomusten laadinnasta ja niiden komissiolle toimittamisesta viiden vuoden välein; ensimmäisen kertomuksen olisi poikkeuksellisesti katettava pidempi ajanjakso; kertomusten rakenteen olisi oltava yhtenäinen, jotta niitä voidaan hyödyntää; kertomukset olisi laadittava komission kyselykaavakkeen pohjalta sen jälkeen, kun on kuultu työterveyden ja työturvallisuuden neuvoa-antavaa komiteaa, ja niihin on sisällytettävä asianmukaiset tiedot ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä jäsenvaltioissa, jotta komissio voi ottaa huomioon kaikki Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston sekä Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön olennaiset tutkimustulokset arvioidakseen asianmukaisesti, miten lainsäädäntö käytännössä toimii.

(9)

Komissio kuuli työmarkkinaosapuolia yhteisön tasolla asiaan liittyvän yhteisön toiminnan mahdollisista suuntaviivoista perustamissopimuksen 138 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(10)

Kuulemisen jälkeen komissio piti yhteisön toimia aiheellisina, ja se kuuli uudelleen työmarkkinaosapuolia yhteisön tasolla suunnitellun ehdotuksen sisällöstä perustamissopimuksen 138 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(11)

Tämän toisen kuulemisvaiheen päätyttyä työmarkkinaosapuolet eivät ole ilmoittaneet komissiolle halukkuudestaan käynnistää menettelyä, joka voisi johtaa perustamissopimuksen 138 artiklan 4 kohdan mukaisen sopimuksen tekemiseen.

(12)

Jäsenvaltioiden olisi ryhdyttävä vaadittaviin toimenpiteisiin tämän direktiivin aiheuttamien muutosten saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja kun otetaan huomioon direktiivin erityisluonne, tämä voidaan tarvittaessa toteuttaa hallinnollisten määräysten muodossa,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Direktiivin 89/391/ETY muuttaminen

Lisätään direktiiviin 89/391/ETY artikla seuraavasti:

”17 a artikla

Täytäntöönpanoa koskevat kertomukset

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava viiden vuoden välein komissiolle yksi kertomus tämän direktiivin sekä 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen erityisdirektiivien käytännön täytäntöönpanosta ja ilmoitettava siinä työmarkkinaosapuolten kanta. Kertomuksessa on arvioitava eri direktiivien käytännön täytäntöönpanoon liittyviä seikkoja ja toimitettava tarvittaessa sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja, mikäli niitä on saatavissa.

2.   Komissio päättää kertomuksen rakenteesta sekä kertomuksen sisällön erittelevästä kyselylomakkeesta yhteistyössä työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean kanssa.

Kertomuksessa on yleisosa, jossa käsitellään tämän direktiivin säännöksiä, jotka liittyvät kaikkiin 1 kohdassa tarkoitettuihin direktiiveihin sovellettaviin yhteisiin periaatteisiin ja näkökohtiin.

Yleisosaa täydennetään erityisjaksoilla, jotka käsittelevät kunkin direktiivin erityisnäkökulmien täytäntöönpanoa, mukaan lukien erityiset indikaattorit, jos niitä on saatavilla.

3.   Komissio lähettää jäsenvaltioille toimenpiteitä varten kertomuksen rakenteen sekä edellä mainitun kyselylomakkeen, jossa eritellään kertomuksen sisältö, vähintään kuusi kuukautta ennen kertomuksen kattaman ajanjakson päättymistä. Kertomus on toimitettava komissiolle kahdentoista kuukauden kuluessa sen kattaman viisivuotiskauden päättymisestä.

4.   Komissio arvioi kyseisten kertomusten perusteella kaikkien asianomaisten direktiivien täytäntöönpanoa ottaen erityisesti huomioon niiden merkityksen, eri alojen tutkimukset ja uudet tieteelliset tiedot. Komissio tiedottaa 36 kuukauden kuluessa viisivuotiskauden päättymisestä Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavalle komitealle tekemänsä arvioinnin tuloksista ja tarvittavista aloitteista, joilla pyritään parantamaan sääntelyjärjestelmän toimintaa.

5.   Ensimmäinen kertomus kattaa vuodet 2007–2012.”

2 artikla

Direktiivien 83/477/ETY, 91/383/ETY, 92/29/ETY ja 94/33/EY muuttaminen

1.   Lisätään direktiiviin 83/477/ETY artikla seuraavasti:

”17 a artikla

Täytäntöönpanoa koskeva kertomus

Jäsenvaltioiden on toimitettava viiden vuoden välein komissiolle kertomus tämän direktiivin käytännön täytäntöönpanosta direktiivin 89/391/ETY 17 a artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun yhden kertomuksen erityisjaksona, jota komissio käyttää perustana kyseisen 17 a artiklan 4 kohdan mukaisesti tekemässään arvioinnissa.”

2.   Lisätään direktiiviin 91/383/ETY artikla seuraavasti:

”10 a artikla

Täytäntöönpanoa koskeva kertomus

Jäsenvaltioiden on toimitettava viiden vuoden välein komissiolle kertomus tämän direktiivin käytännön täytäntöönpanosta direktiivin 89/391/ETY 17 a artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun yhden kertomuksen erityisjaksona, jota komissio käyttää perustana kyseisen 17 a artiklan 4 kohdan mukaisesti tekemässään arvioinnissa.”

3.   Lisätään direktiiviin 92/29/ETY artikla seuraavasti:

”9 a artikla

Täytäntöönpanoa koskeva kertomus

Jäsenvaltioiden on toimitettava viiden vuoden välein komissiolle kertomus tämän direktiivin käytännön täytäntöönpanosta direktiivin 89/391/ETY 17 a artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun yhden kertomuksen erityisjaksona, jota komissio käyttää perustana kyseisen 17 a artiklan 4 kohdan mukaisesti tekemässään arvioinnissa.”

4.   Lisätään direktiiviin 94/33/EY artikla seuraavasti:

”17 a artikla

Täytäntöönpanoa koskeva kertomus

Jäsenvaltioiden on toimitettava viiden vuoden välein komissiolle kertomus tämän direktiivin käytännön täytäntöönpanosta direktiivin 89/391/ETY 17 a artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun yhden kertomuksen erityisjaksona, jota komissio käyttää perustana kyseisen 17 a artiklan 4 kohdan mukaisesti tekemässään arvioinnissa.”

3 artikla

Kumoaminen

Kumotaan seuraavat säännökset 27 päivästä kesäkuuta 2007 alkaen:

1)

direktiivin 89/391/ETY 18 artiklan 3 ja 4 kohta;

2)

direktiivin 89/654/ETY 10 artiklan 3 ja 4 kohta;

3)

direktiivin 89/655/ETY 10 artiklan 3 ja 4 kohta;

4)

direktiivin 89/656/ETY 10 artiklan 3 ja 4 kohta;

5)

direktiivin 90/269/ETY 9 artiklan 3 ja 4 kohta;

6)

direktiivin 90/270/ETY 11 artiklan 3 ja 4 kohta;

7)

direktiivin 91/383/ETY 10 artiklan 3 ja 4 kohta;

8)

direktiivin 92/29/ETY 9 artiklan 3 ja 4 kohta;

9)

direktiivin 92/57/ETY 14 artiklan 4 ja 5 kohta;

10)

direktiivin 92/58/ETY 11 artiklan 4 ja 5 kohta;

11)

direktiivin 92/85/ETY 14 artiklan 4, 5 ja 6 kohta;

12)

direktiivin 92/91/ETY 12 artiklan 4 kohta;

13)

direktiivin 92/104/ETY 13 artiklan 4 kohta;

14)

direktiivin 93/103/EY 13 artiklan 3 ja 4 kohta;

15)

direktiivin 94/33/EY 17 artiklan 4 ja 5 kohta;

16)

direktiivin 98/24/EY 15 artikla;

17)

direktiivin 1999/92/EY 13 artiklan 3 kohta;

18)

direktiivin 2002/44/EY 13 artikla;

19)

direktiivin 2003/10/EY 16 artikla;

20)

direktiivin 2004/40/EY 12 artikla;

21)

direktiivin 2006/25/EY 12 artikla.

4 artikla

Täytäntöönpano

Jäsenvaltioiden on toteutettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät toimenpiteet viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012.

5 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

6 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa 20 päivänä kesäkuuta 2007.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

H.-G. PÖTTERING

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. GLOSER


(1)  Lausunto annettu 17. tammikuuta 2006.

(2)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 26. huhtikuuta 2007 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Neuvoston päätös, tehty 30. toukokuuta 2007.

(3)  EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(4)  EYVL L 393, 30.12.1989, s. 1.

(5)  EYVL L 393, 30.12.1989, s. 13. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/45/EY (EYVL L 195, 19.7.2001, s. 46).

(6)  EYVL L 393, 30.12.1989, s. 18.

(7)  EYVL L 156, 21.6.1990, s. 9.

(8)  EYVL L 156, 21.6.1990, s. 14.

(9)  EYVL L 245, 26.8.1992, s. 6.

(10)  EYVL L 245, 26.8.1992, s. 23.

(11)  EYVL L 348, 28.11.1992, s. 1.

(12)  EYVL L 348, 28.11.1992, s. 9.

(13)  EYVL L 404, 31.12.1992, s. 10.

(14)  EYVL L 307, 13.12.1993, s. 1.

(15)  EYVL L 131, 5.5.1998, s. 11.

(16)  EYVL L 23, 28.1.2000, s. 57.

(17)  EYVL L 177, 6.7.2002, s. 13.

(18)  EUVL L 42, 15.2.2003, s. 38.

(19)  EUVL L 159, 30.4.2004, s. 1, oikaisu EUVL L 184, 24.5.2004, s. 1.

(20)  EUVL L 114, 27.4.2006, s. 38.

(21)  EYVL L 206, 29.7.1991, s. 19.

(22)  EYVL L 113, 30.4.1992, s. 19. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.

(23)  EYVL L 216, 20.8.1994, s. 12.

(24)  EYVL L 262, 17.10.2000, s. 21.

(25)  EUVL L 158, 30.4.2004, s. 50, oikaisu EUVL L 229, 29.6.2004, s. 23.

(26)  EYVL L 263, 24.9.1983, s. 25. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/18/EY (EUVL L 97, 15.4.2003, s. 48).


27.6.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 165/25


KOMISSION DIREKTIIVI 2007/39/EY,

tehty 26 päivänä kesäkuuta 2007,

neuvoston direktiivin 90/642/ETY liitteen II muuttamisesta diatsinonin jäämien enimmäismäärien osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon torjunta-ainejäämien enimmäismäärien vahvistamisesta tietyille kasvikunnasta peräisin oleville tuotteille, mukaan lukien hedelmät ja vihannekset, 27 päivänä marraskuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/642/ETY (1) ja erityisesti sen 7 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Esittelijänä toimiva jäsenvaltio ilmoitti komissiolle, että direktiivissä 90/642/ETY diatsinonille asetettuja jäämien enimmäismääriä saattaa olla tarpeen tarkistaa, sillä kuluttajien jäämille altistuminen aiheuttaa huolta. Komissiolle on esitetty ehdotukset jäämiä koskevien yhteisön enimmäismäärien tarkistamiseksi.

(2)

Sekä yhteisön käyttämät että Codex Alimentariuksessa suositetut jäämien enimmäismäärät vahvistetaan ja arvioidaan samankaltaisin menetelmin. Diatsinonille on olemassa muutamia Codexin asettamia jäämien enimmäismääriä. Esittelijänä toimiva jäsenvaltio on lisäksi arvioinut Codexin suosittelemiin jäämien enimmäismääriin perustuvat yhteisön käyttämät jäämien enimmäismäärät kuluttajille koituvaa riskiä koskevien uusien tietojen pohjalta.

(3)

Elintarvikkeiden välityksellä tapahtuvaa kuluttajien elinikäistä ja lyhytaikaista altistumista diatsinonille on arvioitu yhteisössä käytössä olevien menettelyjen ja käytänteiden mukaan ottaen huomioon Maailman terveysjärjestön julkaisemat ohjeet (2). Tältä pohjalta on aiheellista vahvistaa uudet jäämien enimmäismäärät, joilla taataan, että kuluttajien altistuminen ei ole liiallista.

(4)

Kuluttajien akuuttia altistumista diatsinonille kaikkien sellaisten elintarvikkeiden välityksellä, jotka saattavat sisältää jäämiä, on tarvittaessa arvioitu yhteisössä käytössä olevien menettelyjen ja käytänteiden mukaan ottaen samalla huomioon Maailman terveysjärjestön julkaisemat ohjeet. On todettu, että uusia jäämien enimmäismääriä vastaavilla tai niitä alhaisemmilla torjunta-ainejäämillä ei ole akuutteja myrkytysvaikutuksia.

(5)

Sen vuoksi on tarpeen muuttaa direktiivin 90/642/ETY liitteessä II vahvistettuja jäämien enimmäismääriä torjunta-aineiden käyttökiellon asianmukaisen seurannan ja valvonnan mahdollistamiseksi ja kuluttajien suojelemiseksi.

(6)

Yhteisön kauppakumppaneita on kuultu uusista jäämien enimmäismääristä Maailman kauppajärjestön välityksellä, ja niiden näitä tasoja koskevat huomautukset on otettu huomioon.

(7)

Sen vuoksi päätöksen 90/642/ETY liitettä II olisi muutettava.

(8)

Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 90/642/ETY tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

2 artikla

Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 27 päivänä joulukuuta 2007. Niiden on toimitettava komissiolle viipymättä kirjallisina nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 28 päivästä joulukuuta 2007.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 26 päivänä kesäkuuta 2007.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen


(1)  EYVL L 350, 14.12.1990, s. 71. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2007/28/EY (EUVL L 135, 26.5.2007, s. 6).

(2)  Ohjeet ravinnon mukana saatavien torjunta-ainejäämien arvioimiseksi (tarkistettu), laadittu GEMS/Food Programme -ohjelmassa yhdessä torjunta-ainejäämiä käsittelevän Codex-komitean kanssa, Maailman terveysjärjestön julkaisu, 1997 (WHO/FSF/FOS/97.7).


LIITE

Korvataan direktiivin 90/642/ETY liitteessä II olevassa A osassa diatsinonia koskevat rivit seuraavasti:

Torjunta-ainejäämät ja jäämien enimmäismäärät (mg/kg)

”Ryhmät ja esimerkkejä yksittäisistä tuotteista, joihin jäämien enimmäismääriä sovelletaan

Diatsinoni

1.   

Tuoreet, kuivatut tai keittämättömät, jäädyttämällä ilman sokerin lisäystä säilötyt hedelmät; pähkinät

i)

SITRUSHEDELMÄT

0,01 (1)

Greipit

 

Sitruunat

 

Limetit

 

Mandariinit (mukaan lukien klementiinit ja muut sitrushybridit)

 

Appelsiinit

 

Pomelot

 

Muut

 

ii)

PÄHKINÄT (kuoritut tai kuorimattomat)

 

Mantelit

0,05

Parapähkinät

 

Cashewpähkinät

 

Kastanjat

 

Kookospähkinät

 

Hasselpähkinät

 

Queenslandin pähkinät

 

Pekaanipähkinät

 

Pinjansiemenet

 

Pistaasimantelit

 

Saksanpähkinät

 

Muut

0,01 (1)

iii)

SIEMENHEDELMÄT

0,01 (1)

Omenat

 

Päärynät

 

Kvittenit

 

Muut

 

iv)

KIVIHEDELMÄT

0,01 (1)

Aprikoosit

 

Kirsikat

 

Persikat (mukaan lukien nektariinit ja niiden kaltaiset hybridit)

 

Luumut

 

Muut

 

v)

MARJAT JA PIENET HEDELMÄT

 

a)

Syötäväksi ja viinin valmistukseentarkoitetut viinirypäleet

0,01 (1)

Syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet

 

Viinin valmistukseen tarkoitetut viinirypäleet

 

b)

Mansikat (muut kuin luonnonvaraiset)

0,01 (1)

c)

Vadelmat ja vatukat (muut kuin luonnonvaraiset)

0,01 (1)

Karhunvatukat

 

Sinivatukat

 

Jättivatukat (boysen- ja loganinmarjat)

 

Vadelmat

 

Muut

 

d)

Muut pienet hedelmät ja marjat (muut kuin luonnonvaraiset)

 

Mustikat

 

Karpalot

0,2

Herukat (puna-, musta- ja valkoherukat)

 

Karviaiset

 

Muut

0,01 (1)

e)

Luonnonvaraiset marjat ja hedelmät

0,01 (1)

vi)

MUUT HEDELMÄT

 

Avokadot

 

Banaanit

 

Taatelit

 

Viikunat

 

Kiivit

 

Kumkvatit

 

Litsit

 

Mangot

 

Oliivit (syötäväksi tarkoitetut)

 

Oliivit (öljyn valmistukseen tarkoitetut)

 

Papaijat

 

Passionhedelmät

 

Ananakset

0,3

Granaattiomenat

 

Muut

0,01 (1)

2.   

Tuoreet tai keittämättömät, jäädytetyt tai kuivatut vihannekset

i)

JUUREKSET JA JUURIMUKULAT

 

Punajuurikkaat

 

Porkkanat

 

Kassavat

 

Mukulasellerit

 

Piparjuuret

 

Maa-artisokat

 

Palsternakat

 

Juuripersiljat

 

Retiisit ja retikat

0,1

Kaurajuuret

 

Bataatit

 

Lantut

 

Nauriit

 

Jamssit

 

Muut

0,01 (1)

ii)

SIPULIT

 

Valkosipulit

 

Sipulit

0,05

Salottisipulit

 

Varhaissipulit

 

Muut

0,01 (1)

iii)

HEDELMÄVIHANNEKSET

 

a)

Solanaceae-suvun vihannekset

 

Tomaatit

 

Paprikat

0,05

Munakoisot

 

Okra

 

Muut

0,01 (1)

b)

Syötäväkuoriset Cucurbitaceae-suvun vihannekset

0,01 (1)

Kurkut

 

Pikkukurkut

 

Kesäkurpitsat

 

Muut

 

c)

Paksukuoriset Cucurbitaceae-suvun vihannekset

0,01 (1)

Melonit

 

Kurpitsat

 

Vesimelonit

 

Muut

 

d)

Sokerimaissi

0,02

iv)

KAALIT

 

a)

Kukinnon muodostavat kaalit

0,01 (1)

Parsakaalit

 

Kukkakaalit

 

Muut

 

b)

Kerivät kaalit

 

Ruusukaalit

 

Keräkaalit

0,5

Muut

0,01 (1)

c)

Lehtikaalit

 

Kiinankaalit

0,05

Lehtikaalit

 

Muut

0,01 (1)

d)

Kyssäkaalit

0,2

v)

LEHTIVIHANNEKSET JA TUOREET YRTIT

0,01 (1)

a)

Lehtisalaatti ja sen kaltaiset vihannekset

 

Vihanneskrassi

 

Vuonankaali

 

Lehtisalaatti

 

Siloendiivi

 

Rucola

 

Kaalin lehdet ja varret

 

Muut

 

b)

Pinaatti ja sen kaltaiset vihannekset

 

Pinaatti

 

Mangoldi

 

Muut

 

c)

Vesikrassi

 

d)

Sikuri (valkolehti)

 

e)

Yrtit

 

Kirveli

 

Ruohosipuli

 

Persilja

 

Yrttiselleri

 

Muut

 

vi)

PALKOVIHANNEKSET (tuoreet)

0,01 (1)

Pavut (silpimättömät)

 

Pavut (silvityt)

 

Herneet (silpimättömät)

 

Herneet (silvityt)

 

Muut

 

vii)

VARSIVIHANNEKSET (tuoreet)

0,01 (1)

Parsat

 

Kardoni

 

Ruotisellerit

 

Fenkoli

 

Latva-artisokka

 

Purjo

 

Raparperi

 

Muut

 

viii)

SIENET

0,01 (1)

a)

Viljellyt sienet

 

b)

Luonnonvaraiset sienet

 

3.

Kuivatut palkokasvit

0,01 (1)

Pavut

 

Linssit

 

Herneet

 

Lupiinit

 

Muut

 

4.

Öljykasvien siemenet

0,02 (1)

Pellavansiemenet

 

Maapähkinät

 

Unikonsiemenet

 

Seesaminsiemenet

 

Auringonkukansiemenet

 

Rapsinsiemenet

 

Soijapavut

 

Sinapinsiemenet

 

Puuvillansiemenet

 

Hampunsiemenet

 

Muut

 

5.

Perunat

0,01 (1)

Varhaisperunat

 

Varastoperunat

 

6.

Tee (kuivatut lehdet ja lehtiruodit, fermentoitu ja muu, Camellia sinensis -laji)

0,02 (1)

7.

Humala (kuivattu), humalan siemenet ja tähkäjauhe mukaan luettuina

0,5


(1)  Analyysiherkkyyden alaraja.”


II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

PÄÄTÖKSET

Neuvosto

27.6.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 165/33


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 18 päivänä kesäkuuta 2007,

luvan antamisesta Italian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 26 artiklan 1 kohdan a alakohdasta ja 168 artiklasta poikkeavia toimenpiteitä

(2007/441/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) ja erityisesti sen 395 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Italia on pyytänyt 9 päivänä lokakuuta 2006 päivätyllä kirjeellä, jonka komission pääsihteeristö on kirjannut saapuneeksi 11 päivänä lokakuuta 2006, lupaa ottaa käyttöön toimenpiteitä, jotka poikkeavat jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta – yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste – 17 päivänä toukokuuta 1977 annetun neuvoston direktiivin 77/388/ETY (2) säännöksistä, jotka koskevat verovelvollisen oikeutta hankinnoista maksetun arvonlisäveron vähentämiseen, sekä mainitun direktiivin säännöksistä, joiden mukaan yrityksen liikeomaisuuden yksityiskäytöstä on suoritettava veroa.

(2)

Direktiivi 77/388/ETY on korvattu direktiivillä 2006/112/EY.

(3)

Komissio on direktiivin 2006/112/ETY 395 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimittanut Italian hakemuksen muille jäsenvaltioille 28 päivänä helmikuuta 2007 päivätyllä kirjeellä. Se oli antanut Italialle aiemmin 21 päivänä marraskuuta 2006 päivätyllä kirjeellä tiedon siitä, että sillä oli kaikki hakemuksen arviointia varten tarvittavat tiedot.

(4)

Direktiivin 2006/112/EY 168 artiklassa vahvistetaan verovelvollisen oikeus vähentää verosta, joka tämän on maksettava, arvonlisävero, joka on kannettu verovelvollisen verollisia liiketoimiaan varten vastaanottamien tavaroiden luovutuksista ja palvelujen suorituksista. Mainitun direktiivin 26 artiklan 1 kohdan a alakohta sisältää vaatimuksen, jonka mukaan liikeomaisuuden yksityiskäytöstä on suoritettava arvonlisäveroa.

(5)

Ajoneuvojen yksityiskäyttöä on vaikea määrittää tarkasti, ja silloinkin, kun se on mahdollista, määritysmenetelmää on usein hankala käyttää. Hakemuksen kohteena olevissa toimenpiteissä arvonlisäveroksi, joka voidaan vähentää sellaisiin ajoneuvoihin liittyvistä kustannuksista, jotka eivät ole pelkästään yrityskäytössä, vahvistettaisiin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kiinteä prosenttimäärä. Italian viranomaisten mielestä 40 prosentin osuus on käytettävissä olevien tietojen perusteella oikeutettu. Jos ajoneuvoon sovelletaan edellä mainittua rajoitusta, siihen ei kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tulisi soveltaa vaatimusta, jonka mukaan ajoneuvon yksityiskäytöstä on suoritettava arvonlisäveroa. Näitä toimenpiteitä voidaan perustella tarpeella yksinkertaistaa arvonlisäveron kantamista ja estää veropetokset, jotka perustuvat virheelliseen kirjanpitoon.

(6)

Koska ehdotettu prosenttimäärä perustuu ajoneuvojen yrityskäyttöä koskeviin alustaviin päätelmiin, poikkeavia toimenpiteitä olisi rajoitettava ajallisesti, jotta niiden toimivuutta ja prosenttimäärän sopivuutta voidaan arvioida.

(7)

Komissio on 4 päivänä marraskuuta 2004 antanut ehdotuksen neuvoston direktiiviksi, joka koskee direktiivin 77/388/ETY (nykyään direktiivin 2006/112/EY) muuttamista arvonlisäveron vähennysoikeuden osalta (3). Poikkeavien toimenpiteiden voimassaolon olisi päätyttävä, kun ehdotettu direktiivi tulee voimaan, jos tämä tapahtuu ennen tässä päätöksessä mainittua päivämäärää,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Italialle annetaan direktiivin 2006/112/EY 168 artiklasta poiketen lupa rajoittaa arvonlisäveron vähennysoikeus 40 prosenttiin, kun arvonlisävero on kannettu sellaisiin moottorikäyttöisiin maantieajoneuvoihin liittyvistä kustannuksista, jotka eivät ole pelkästään yrityskäytössä.

2 artikla

Lisäksi edellytetään direktiivin 2006/112/EY 26 artiklan 1 kohdan a alakohdasta poiketen, että Italia ei rinnasta vastikkeellisiin palveluihin sellaisten ajoneuvojen yksityiskäyttöä, jotka kuuluvat verovelvollisen yrityksen liikeomaisuuteen, jos kyseisiä ajoneuvoja koskevaa arvonlisäveron vähennysoikeutta on rajoitettu tämän päätöksen nojalla.

3 artikla

Tämän päätöksen mukaista arvonlisäveron vähennysoikeuden rajoitusta ei sovelleta sellaisiin ajoneuvoihin liittyviin kustannuksiin, jotka kuuluvat johonkin seuraavista ryhmistä:

ajoneuvo on osa verovelvollisen elinkeinoa,

ajoneuvoa käytetään taksina,

autokoulu käyttää ajoneuvoa opetuksessaan,

ajoneuvoa vuokrataan tai liisataan,

ajoneuvo on myyntiedustajien käytössä.

4 artikla

Moottorikäyttöisiin maantieajoneuvoihin liittyvät kustannukset sisältävät ajoneuvon hankinnan, myös kokoonpanosopimukset ja vastaavat, ajoneuvon valmistamisen, yhteisöhankinnan, tuonnin, liisauksen tai vuokraamisen, muutostyöt, korjauksen tai kunnossapidon sekä kustannukset ajoneuvoihin ja niiden käyttöön liittyvistä luovutuksista tai palveluista, mukaan lukien voiteluaineet ja polttoaine.

5 artikla

Edellä olevia 1 ja 2 artiklaa sovelletaan maatalous- tai metsätraktoreita lukuun ottamatta kaikkiin moottoriajoneuvoihin, joita käytetään yleensä henkilöiden tai tavaroiden kuljettamiseen maanteillä ja joiden suurin sallittu paino on enintään 3 500 kilogrammaa ja joissa on enintään kahdeksan istuinta kuljettajan istuimen lisäksi.

6 artikla

Komissiolle on annettava kahden vuoden kuluttua tämän päätöksen voimaantulosta ja joka tapauksessa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009 arviointi, joka käsittää tämän päätöksen kaksi ensimmäistä soveltamisvuotta, mukaan lukien sovelletun prosenttimääräisen rajoituksen arviointi.

7 artikla

Tämä päätöksen voimassaolo päättyy päivänä, jona tulevat voimaan yhteisön säännöt, joissa määritetään, mistä moottorikäyttöisiin maantieajoneuvoihin liittyvistä kustannuksista arvonlisäveroa ei voida vähentää täysimääräisenä, ja joka tapauksessa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010.

8 artikla

Tämä päätös on osoitettu Italian tasavallalle.

Tehty Luxemburgissa 18 päivänä kesäkuuta 2007.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

F.-W. STEINMEIER


(1)  EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2006/138/EY (EUVL L 384, 29.12.2006, s. 92).

(2)  EYVL L 145, 13.6.1977, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2006/98/EY (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 129).

(3)  EUVL C 24, 29.1.2005, s. 10.


Oikaisuja

27.6.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 165/35


Oikaistaan komission asetus (EY) N:o 208/2007, annettu 27 päivänä helmikuuta 2007, interventiovarastosta tulevien elintarvikkeiden yhteisön kaikkein varattomimpien hyväksi toimittamisen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä annetun asetuksen (ETY) N:o 3149/92 mukauttamisesta Bulgarian ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen vuoksi

( Euroopan unionin virallinen lehti L 61, 28. helmikuuta 2007 )

Asetuksen julkaisu yllä mainitussa virallisessa lehdessä mitätöidään.


27.6.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 165/35


Oikaistaan komission asetus (EY) N:o 209/2007, annettu 27 päivänä helmikuuta 2007, interventiovarastoista tulevien elintarvikkeiden yhteisön kaikkein varattomimpien hyväksi toimittamisen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä annetun asetuksen (ETY) N:o 3149/92 muuttamisesta

( Euroopan unionin virallinen lehti L 61, 28. helmikuuta 2007 )

Asetuksen julkaisu yllä mainitussa virallisessa lehdessä mitätöidään.