I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

13.6.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

L 152/1

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 617/2007,

annettu 14 päivänä toukokuuta 2007,

kymmenennen Euroopan kehitysrahaston täytäntöönpanosta AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisesti

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen (1), sellaisena kuin se on tarkistettuna Luxemburgissa 25 päivänä kesäkuuta 2005 (2), jäljempänä ’AKT–EY-kumppanuussopimus’,

ottaa huomioon neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen vuosia 2008-2013 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvan yhteisön avun rahoituksesta AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämisestä EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille (3), jäljempänä ’sisäinen sopimus’, ja erityisesti sen 10 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan investointipankin lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	AKT–EY-ministerineuvoston päätöksellä N:o 1/2006 (4) vahvistetaan vuosia 2008-2013 koskeva monivuotinen rahoituskehys ja lisätään AKT–EY-kumppanuussopimukseen uusi liite I b.

(2)	Sisäisessä sopimuksessa määrätään kymmenennen Euroopan kehitysrahaston, jäljempänä ’EKR’, määrärahat, jakoperusteet ja maksuosuudet, perustetaan ”EKR:n komitea” ja investointikehyskomitea sekä vahvistetaan niissä sovellettavat äänten painotukset ja määräenemmistöt.

(3)

Lisäksi sisäisellä sopimuksella vahvistetaan yhteisön Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmälle, jäljempänä ’AKT-valtiot’, (Etelä-Afrikan tasavaltaa lukuun ottamatta) sekä merentakaisille maille ja alueille, jäljempänä ’MMA’, jäsenvaltioiden rahoittamasta kymmenennestä EKR:stä myöntämän avun kokonaismääräksi 22 682 miljoonaa euroa kuusivuotisjaksolla 2008–2013. Sisäisellä sopimuksella vahvistetuista kymmenennen EKR:n määrärahoista 21 966 miljoonaa euroa olisi osoitettava AKT-valtioille AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä I b tarkoitetun vuosia 2008–2013 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti, 286 miljoonaa euroa MMA:ille ja 430 miljoonaa euroa EKR:n ohjelmasuunnittelusta ja toteutuksesta komissiolle aiheutuvien tukimenojen kattamiseen.

(4)

Kymmenennestä EKR:sta MMA:ille annettavien määrärahojen jakaminen määritellään merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön 27 päivänä marraskuuta 2001 tehdyssä neuvoston päätöksessä N:o 2001/822/EY (5) ja päätöksen täytäntöönpanosta annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2304/2002 (6), tähän asetukseen myöhemmin tehtävät muutokset mukaan lukien.

(5)

Humanitaarisesta avusta 20 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/96 (7) soveltamisalaan kuuluvia tukikelpoisia toimenpiteitä pitäisi rahoittaa kymmenennestä EKR:stä vain poikkeuksellisesti silloin, kun apu on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että yhteistyö jatkuu kriisivaiheen yli vakaalle kehitykselle suotuisten edellytysten luomiseen asti, ja kun sitä ei voida rahoittaa Euroopan unionin yleisestä talousarviosta.

(6)	Neuvosto vahvisti 11 päivänä huhtikuuta 2006 periaatteen, jonka mukaan Afrikan rauhanrahastoa rahoitetaan kymmenennestä EKR:stä 300 miljoonalla eurolla vuosien 2008–2010 ajan, ja sopi rauhanrahaston tulevista järjestelyistä ja rakenteesta.

(7)

Yhteisön sokerialan uudistuksen kohteena olevien AKT–EY-kumppanuussopimuksen pöytäkirjassa 3 tarkoitettujen sokeripöytäkirjan maiden olisi voitava hyötyä liitännäistoimenpiteistä, joita rahoitetaan kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta 18 päivänä joulukuuta 2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1905/2006 (8). AKT-valtiot saavat yhteisön apua myös kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä sekä demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä 20 päivänä joulukuuta 2006 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1889/2006 perustuvista temaattisista ohjelmista (9). Näiden temaattisten ohjelmien olisi tuotava EKR:sta rahoitettuihin maantieteellisiin ohjelmiin lisäarvoa, oltava yhdenmukaisia niiden kanssa ja täydennettävä niitä.

(8)	AKT–EY-kumppanuussopimuksessa tähdennetään alueellisen yhteistyön merkitystä AKT-valtioille, MMA:ille ja yhteisön syrjäisimmille alueille.

(9)

Neuvostossa 2005/446/EY kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien tekemässä päätöksessä (10) vahvistetaan 31 päivä joulukuuta 2007 ajankohdaksi, jonka jälkeen komission hallinnoimia yhdeksännen EKR:n varoja, Euroopan investointipankin, jäljempänä ’EIP’, hallinnoimia korkotukia ja näistä määrärahoista kertyviä korkotuloja ei enää voida sitoa. Tätä päivämäärää voidaan tarvittaessa tarkistaa.

(10)

EKR:n täytäntöön panemiseksi olisi vahvistettava menettely avun ohjelmointia, tarkastelua ja hyväksymistä varten sekä avun käytön valvomisen yksityiskohtaiset säännöt. Neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajat tekivät 17 päivänä heinäkuuta 2006 päätöksen 2006/610/EY (11) sisäisen sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta täytäntöönpanoasetuksen ja varainhoitoasetuksen antamiseksi ja muun muassa EKR:n komitean ja investointikehyskomitean perustamiseksi.

(11)

Neuvosto antoi 24 päivänä marraskuuta 2004 päätelmät EU:n ulkoisen toiminnan tehokkuudesta, myös yhteisön ja jäsenvaltioiden kehitysyhteistyön välisen täydentävyyden ja koordinoinnin lisäämisestä. Neuvosto sitoutui 24 päivänä toukokuuta 2005 panemaan ajallaan täytäntöön avun tuloksellisuutta käsittelevän Pariisin julistuksen ja EU:n erityissitoumukset, jotka annettiin 28 päivästä helmikuuta2 päivään maaliskuuta 2005 järjestetyssä Pariisin foorumissa, ja valvomaan niitä. Neuvosto antoi 11 päivänä huhtikuuta 2006 päätelmät maakohtaisten strategia-asiakirjojen yhteisestä kehyksestä ja mahdollisti näin EU:n ja muiden asiasta kiinnostuneiden avunantajien yhteisen monivuotisen ohjelmasuunnittelun. Neuvosto antoi 16 päivänä lokakuuta 2006 päätelmät täydentävyyden ja työnjaon tärkeydestä avun tuloksellisuuden tekijöinä.

(12)

Neuvosto ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajat, Euroopan parlamentti ja komissio antoivat 22 päivänä joulukuuta 2005 yhteisen julkilausuman Euroopan unionin kehityspolitiikasta (12). Sen jälkeen Eurooppa-neuvosto hyväksyi Afrikkaa koskevan strategian joulukuussa 2005 ja neuvosto antoi päätelmät Karibian aluetta koskevasta strategiasta (10 päivänä huhtikuuta 2006) ja Tyynenmeren aluetta koskevasta strategiasta (17 päivänä heinäkuuta 2006).

(13)

Neuvosto hyväksyi 16 päivänä lokakuuta 2006 päätelmät kehityspolitiikkaa koskevasta eurooppalaisesta konsensuksesta ja hallintotavasta: kohti yhdenmukaista lähestymistapaa Euroopan unionissa muistuttaen siitä, että hallintotapa-aloitteen kannustinerien myöntämisestä olisi keskusteltava perusteellisesti jäsenvaltioiden ja komission välillä ja korostaen, että komission on otettava neuvoston asiaankuuluvat elimet mukaan asian käsittelyyn,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

YLEISET PERIAATTEET

1 artikla

Ohjelmasuunnittelun ja täytäntöönpanon yleiskehys

1. Tämän asetuksen nojalla tehtävän yhteistyön ensisijaisena ja yleisenä tavoitteena on poistaa köyhyys kumppanimaista ja -alueilta osana kestävää kehitystä ja pyrkiä toteuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet.

2. AKT-valtioiden ja -alueiden kanssa kymmenennen EKR:n puitteissa tehtävä maantieteellinen yhteistyö perustuu AKT–EY-kumppanuussopimuksen yleisiin määräyksiin sisältyviin perusperiaatteisiin ja arvoihin sekä niiden kehitystavoitteiden ja yhteistyöstrategioiden huomioon ottamiseen, jotka on esitetty perustamissopimuksen XX osastossa.

Yhteisestä kehityspolitiikasta 22 päivänä joulukuuta 2005 annettu julkilausuma ”Eurooppalainen konsensus” antaa yleiskehyksen kymmenennen EKR:n ohjelmasuunnittelulle ja täytäntöönpanolle, ja siihen sisältyvät myös Pariisin julistuksessa esitetyt periaatteet avun tuloksellisuudesta.

3. Pariisin julistus avun tuloksellisuudesta sisältää seuraavat kumppanimaita ja -alueita sekä avunantajia koskevat periaatteet: omavastuullisuus, mukauttaminen, yhdenmukaistaminen, avun organisoinnin tuloshakuisuus ja keskinäinen tilintekovelvollisuus.

Näitä periaatteita noudattamalla luodaan olosuhteet, joissa kumppanimaat ja -alueet voivat tuloksellisesti johtaa kehitysyhteistyöohjelmiensa ja -strategioidensa toteuttamista, ja päästään maa- tai alueperusteiseen ja maa- tai aluejohtoiseen lähestymistapaan, jossa kuullaan laajalti eri sidosryhmiä ja lisätään mukauttamista kansallisiin tai alueellisiin kehitystavoitteisiin ja strategioihin, erityisesti köyhyyden vähentämisstrategioihin. Tämä edellyttää avunantajien toiminnan tehokasta koordinointia, jossa pyritään täydentävyyteen, avoimeen lähestymistapaan ja sellaisten kaikille avunantajille avoimien aloitteiden edistämiseen, jotka on mukautettu ja jotka perustuvat olemassa oleviin analyyseihin, prosesseihin ja strategioihin sekä maa- tai aluekohtaisiin menettelyihin ja instituutioihin.

4. Tämän asetuksen nojalla ei rahoiteta toimia, jotka kuuluvat asetuksen (EY) N:o 1257/96 soveltamisalaan ja joihin voi saada tukea sen nojalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tarvetta varmistaa yhteistyön jatkuminen kriisivaiheen yli vakaalle kehitykselle suotuisten edellytysten luomiseen asti.

II OSASTO

OHJELMASUUNNITTELU

2 artikla

Ohjelmasuunnitteluprosessi

1. Komission AKT–EY-kumppanuussopimuksen nojalla hallinnoiman, AKT-valtioille ja -alueille suunnatun avun ohjelmasuunnitteluprosessi tapahtuu kyseisen sopimuksen liitteessä IV olevien 1–14 artiklan mukaisesti ja tämän asetuksen 1 artiklassa mainittujen yleisten periaatteiden mukaisesti.

2. Ohjelmasuunnittelulla tarkoitetaan tässä asetuksessa muun muassa:

a)	maakohtaisten tukistrategioiden (jäljempänä ’maakohtaiset strategia-asiakirjat’) ja aluekohtaisten tukistrategioiden (jäljempänä ’aluekohtaiset strategia-asiakirjat’) laatimista ja kehittämistä;

b)	yhteisön selvää ilmoitusta ohjelmoitavista ohjeellisista määrärahoista, jotka maille ja alueille voidaan myöntää kymmenennen EKR:n kuusivuotiskaudella;

c)	monivuotisen maa- ja alueohjelman laatimista ja hyväksymistä maa- ja aluekohtaisten strategia-asiakirjojen täytäntöönpanoon;

d)	tarkistusprosessia, joka kattaa maa- ja aluekohtaiset strategia-asiakirjat, monivuotiset maa- ja alueohjelmat ja niiden määrärahat.

3. Kansallisen ja alueellisen tason ohjelmasuunnittelu suoritetaan koordinoidusti. Koordinoinnilla tarkoitetaan tässä asetuksessa muun muassa seuraavaa:

asianomainen kumppanimaa tai -alue toimii mahdollisimman laajalti yhteisön avun ohjelmasuunnittelun johtajana. Edellä 5 kohdassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta ohjelmasuunnittelu suoritetaan yhdessä asianomaisen kumppanimaan tai -alueen kanssa ja sitä mukautetaan enenevässä määrin kumppanimaan tai -alueen köyhyyden vähentämistä koskeviin tai vastaaviin strategioihin; yhteiseen prosessiin osallistuu tarpeen mukaan muita sidosryhmiä, kuten parlamentteja, paikallisviranomaisia ja asianomaisia valtiosta riippumattomia toimijoita, jotka otetaan ohjelmasuunnitteluun mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa;

komissio työskentelee strategia-asiakirjojen laatimiseksi ja kehittämiseksi koordinoidusti paikalla edustettuina olevien jäsenvaltioiden kanssa sekä EIP:n kanssa sen asiantuntemukseen ja toimintaan kuuluvissa, muun muassa investointikehykseen liittyvissä asioissa. Jäsenvaltiot, jotka eivät ole pysyvästi edustettuina kyseisessä maassa tai kyseisellä alueella, voivat myös osallistua koordinointiin;

komissio ja paikan päällä edustettuina olevat jäsenvaltiot pyrkivät mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan yhteiseen ohjelmasuunnitteluun, yhteinen vastestrategia mukaan lukien. Jäsenvaltiot, jotka eivät ole pysyvästi edustettuina kyseisessä maassa tai kyseisellä alueella, voivat myös osallistua koordinointiin joustavien menetelmien ansiosta;

komissio ja jäsenvaltiot pyrkivät säännölliseen ja tiiviiseen tietojen vaihtoon, myös muiden avunantajien ja kehityspankkien kanssa, sekä edistämään politiikkojen parempaa yhteensovittamista, menettelyjen yhdenmukaistamista, täydentävyyttä ja työnjakoa ja täten tehostamaan politiikkojen ja ohjelmasuunnittelun vaikutusta. Avunantajien toiminta olisi, mikäli mahdollista, koordinoitava olemassa olevilla avunantajien koordinointijärjestelmillä ja sen olisi perustuttava asianomaisessa kumppanimaassa tai asianomaisella alueella käynnissä oleviin yhdenmukaistamisprosesseihin. Asianomaisen kumppanimaan tai -alueen olisi mahdollisimman pitkälti omaksuttava johtoasema yhteisön avun yhteensovittamisessa muiden avunantajien tuen kanssa; aina kun laaditaan yhteisiä strategioita, yhteisen ohjelmasuunnittelun tulisi olla avoinna muille avunantajille ja sen tulisi täydentää, vahvistaa, ja mikäli mahdollista, olla osa olemassa olevia prosesseja.

4. Maa- ja aluekohtaisten strategia-asiakirjojen lisäksi AKT–EY-suurlähettiläskomitean kanssa laaditaan AKT-valtioiden välinen strategia-asiakirja ja siihen liittyvä monivuotinen ohjelma, jotka perustuvat AKT-valtioiden keskinäisessä poliittisessa toimintakehyksessä esitettyihin kriteereihin AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä IV olevaan 12 artiklaan sisältyvien täydentävyyttä ja maantieteellistä soveltamisalaa koskevien periaatteiden mukaisesti.

5. AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä IV olevissa 3 artiklan 4 kohdassa ja 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuissa poikkeuksellisissa olosuhteissa, joiden vuoksi maat eivät voi saada tavanomaisia ohjelmoitavia varoja ja/tai kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä on estynyt hoitamasta tehtäviään, yhteisö antaa tämän asetuksen 4 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuja erityissäännöksiä.

6. Ohjelmointi toteutetaan niin, että se täyttää mahdollisimman hyvin OECD:n kehitysapukomitean vahvistamat julkisen kehitysavun arviointiperusteet.

7. Ohjelmoinnissa varmistetaan tarvittaessa Euroopan näkyvyys kumppanimaissa ja -alueilla.

3 artikla

Varojen jakaminen

1. Ohjelmasuunnitteluprosessien alussa komissio määrittää AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä IV olevissa 3, 9 ja 12 artiklassa määriteltyjen tarve- ja suoriutumisperusteiden mukaisesti ja sisäisen sopimuksen 2 artiklassa vahvistetuissa rajoissa kullekin AKT-valtiolle ja -alueelle ja niiden väliselle yhteistyölle ohjeelliset monivuotiset määrärahat, joille ohjelmasuunnittelu perustuu. Noudatettavat perusteet ovat vakiomuotoiset, puolueettomat ja avoimet.

2. Kansallisiin ohjeellisiin määrärahoihin sisältyy ohjelmoitava osuus, mukaan lukien hallintoa koskevien kriteerien perusteella myönnettävät kannustimet neuvoston 16 päivänä lokakuuta 2006 hyväksymien hallintotapaa koskevien periaatteiden mukaisesti, ja AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä IV olevan 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu määräraha, jolla katetaan ennakoimattomat tarpeet.

3. Jäljempänä 11 artiklassa tarkoitettu EKR:n komitea antaa lausuntonsa 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun hallintomenettelyn mukaisesti komission esityksen mukaisesta varojen jakamista koskevien yleisten perusteiden soveltamisessa käytetystä menetelmästä.

Myönnettyjen yhdistettyjen maa- ja aluekohtaisten tukien on vastattava sisäisen sopimuksen 2 artiklassa vahvistettuja määriä. Ne sisällytetään maa- ja aluekohtaisiin strategia-asiakirjoihin ja monivuotisiin maa- ja alueohjelmiin, ja komissio hyväksyy ne 11 artiklan 3 kohdassa esitetyn hallintomenettelyn mukaisesti. Komissio hyväksyy myös 4 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuihin erityistukiohjelmiin ja erityistoimiin varatut varat 11 artiklan 3 kohdan hallintomenettelyä noudattaen.

4 artikla

Maa- ja aluekohtaiset strategia-asiakirjat ja monivuotinen ohjelmasuunnittelu

1. Maa- ja aluekohtaiset strategia-asiakirjat laaditaan 1 ja 2 artiklassa tarkoitettujen koordinointia, omavastuullisuutta ja avun tuloksellisuutta koskevien yleisten periaatteiden pohjalta maakohtaisia strategia-asiakirjoja koskevan yhteisen kehyksen ja neuvoston 11 päivänä huhtikuuta 2006 hyväksymien yhteisen monivuotisen ohjelmasuunnittelun periaatteiden mukaisesti.

2. Strategia-asiakirjojen tarkoituksena on luoda yhtenäinen kehys yhteisön ja asianomaisen kumppanimaan tai -alueen väliselle yhteistyölle AKT–EY-kumppanuussopimuksen yleisen tarkoituksen, soveltamisalan, tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti. Strategia-asiakirja kattaa EKR:n varoista rahoitettavan kehitysyhteistyön, ja lisäksi siinä otetaan huomioon kaikki muut yhteisön välineet, joilla on vaikutusta kumppanimaahan tai -alueeseen, ja siinä pyritään politiikan johdonmukaisuuteen yhteisön muilla aloilla toteuttamien ulkoisten toimien kanssa, tarvittaessa myös EIP:n kanssa.

3. Lukuun ottamatta 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja olosuhteita monivuotiset maa- ja alueohjelmat laaditaan asianomaisen strategia-asiakirjan perusteella ja niihin tarvitaan kyseisen maan/alueen hyväksyntä. Painopiste on tarpeiden ja suoritusten yhteisessä arvioinnissa, alakohtaisessa analyysissä ja ensisijaisissa tavoitteissa. Jäljempänä olevan 11 artiklan 3 kohdan asiayhteydessä ja komission osallistuessa yhteiseen ohjelmasuunnitteluprosessiin monivuotinen maa- tai aluekohtainen ohjelma yhdistetään tarvittaessa yhteisesti muiden osallistuvien avunantajien kanssa laadittuun asiakirjaan. Monivuotisiin maa- ja alueohjelmiin sisältyvät seuraavat:

a)	yhteisön rahoitettaviksi valitut painopistealat, kokonaistavoitteet, tuensaajat, toimintapoliittiset yleissitoumukset ja odotettavissa olevat vaikutukset;

ohjeelliset määrärahat sekä kokonaisuudessaan että painopistealoittain. Painopistealakohtaiset määrärahat voidaan tarvittaessa esittää myös rajoitettuna vaihteluvälinä. Yhteisön apu keskitetään rajatulle määrälle painopistealoja, se rahoitetaan tarvittaessa yleisistä budjettivaroista ja se on mukautettava kyseisen AKT-valtion tai -alueen rahoittamiin toimiin ja on varmistettava, että se on jäsenvaltioiden ja muiden avunantajien rahoittamia toimia täydentävä ja johdonmukainen niihin nähden;

jos rahoitus tulee yleisistä budjettivaroista, painopistealakohtaiset erityistavoitteet, toimintapoliittiset sitoumukset sekä näiden tavoitteiden saavuttamiseen parhaiten soveltuvat toimenpiteet ja toimet. Maa- ja alueohjelmissa on myös kuvattava odotettavissa olevat vaikutukset ja määriteltävä tulokset sekä määrää ja laatua osoittavat tulosindikaattorit sekä täytäntöönpanoaikataulu, myös maksusitoumusten ja maksujen osalta, ja toivottujen tulosten saavuttamisaikataulu. Indikaattorit on mahdollisuuksien mukaan mukautettava kumppanimaan tai -alueen omaan seurantajärjestelmään ja niiden olisi perustuttava siihen;

painopistealojen ulkopuolisiin ohjelmiin ja hankkeisiin varatut varat sekä mahdollisuuksien mukaan tällaisten toimien pääpiirteet ja viite kutakin tointa varten käytettävistä varoista. Niitä voivat olla 10 artiklassa tarkoitettujen yhteisön syrjäisimpien alueiden, MMA:iden tai naapureina olevien kumppanimaiden ja -alueiden kanssa tehtävän yhteistyön ensisijaiset tavoitteet ja yhteistyön vahvistamiseen tarkoitetut erityisvarat sekä yksityiskohtaiset säännöt tällaisten yhteistä etua edustavien hankkeiden yksilöintiin ja valinnan koordinointiin;

e)	valtiosta riippumattomien toimijoiden tukikelpoisuuden määritelmä sekä mahdollisuuksien mukaan jaettavat varat ja tuettavat toiminta-alat.

Varat voidaan kanavoida erilaisin tavoin, jotka voivat olla täydentäviä sen mukaisesti, mikä on toimivin ratkaisu kussakin maassa. Budjettivaroja käytetään AKT–EY-kumppanuussopimuksen 61.2 artiklassa määrättyjen rahoituskelpoisuusperusteiden mukaisesti.

4. Strategia-asiakirjoissa ja monivuotisissa maa- ja alueohjelmissa on otettava huomioon sellaiset toimet ja ohjelmat, jotka voivat saada rahoitusta aiemmista EKR:istä tai yhteisön muista välineistä, ja vältettävä päällekkäisyyttä niiden kanssa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kansallisten, alueellisten ja AKT-valtioiden välisten strategioiden väliseen vuorovaikutukseen sekä niiden yhdenmukaisuuteen yhteisön välineiden kanssa, erityisesti asetuksen (EY) N:o 1905/2006, asetuksen (EY) N:o 1889/2006 ja asetuksen (EY) N:o 1257/96 kanssa ottaen huomioon vakautusvälineen perustamisesta 15 päivänä marraskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1717/2006 (13) nojalla toteutetut toimet. Kehitysyhteistyön rahoitusvälineellä käyttöön otettavat sokeripöytäkirjan valtioita koskevat monivuotiset mukautusstrategiat sisällytetään maakohtaisiin strategia-asiakirjoihin.

5. Komissio hyväksyy 4 kohdassa tarkoitetun strategia-asiakirjan ja siihen liittyvän monivuotisen maa- tai alueohjelman 11 artiklan 3 kohdassa säädetyn hallintomenettelyn mukaisesti. Komissio lähettää 1 kohdassa tarkoitetut strategia-asiakirjat samanaikaisesti sekä EKR:n komitean jäsenvaltioille että tiedoksi yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle noudattaen tämän asetuksen IV osaston mukaista päätöksentekomenettelyä.

6. Tämän jälkeen komissio ja asianomainen AKT-valtio tai -alue hyväksyvät yhteisellä sopimuksella strategia-asiakirjan ja monivuotisen maa- tai alueohjelman, jotka ovat tämän jälkeen sekä yhteisöä että kyseistä valtiota tai aluetta sitovia. Maat, joilla ei ole allekirjoitettua strategia-asiakirjaa, voivat hakea rahoitusta AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä IV olevan 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista ennakoimattomiin tarpeisiin varatuista määrärahoista.

7. Edellä 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut säännökset voidaan antaa kansallisen strategia-asiakirjan korvaavan erityistukiohjelman muodossa AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä IV olevan 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa silloin, kun kumppanimaan kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä on estynyt hoitamasta tehtäviään, tai AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä IV olevan 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin ennakoimattomiin tarpeisiin varatuista määrärahoista rahoitettavien toimien muodossa kyseisen liitteen 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa silloin kun kumppanimaa ei voi saada kyseisen liitteen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja tavanomaisia ohjelmoitavia varoja. Näiden ennakoimattomiin tarpeisiin varatuista määrärahoista rahoitettavien erityistukiohjelmien ja -toimien on oltava edellä olevien kohtien mukaisia ja niissä on otettava huomioon tämän asetuksen 5 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitetut erityiset näkökohdat. Komissio hyväksyy ne 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua hallintomenettelyä noudattaen.

5 artikla

Tarkastelu

1. Strategia-asiakirjojen ja monivuotisten maa- ja alueohjelmien samoin kuin tämän asetuksen 4 artiklan 7 kohdassa tarkoitettujen erityistukiohjelmien ja erityistoimien täytäntöönpanoa tarkastellaan vuosittain, minkä lisäksi niitä tarkastellaan soveltamisjakson puolivälissä ja lopussa sekä tarvittaessa tapauskohtaisesti. Komissio ja asianomainen kumppanimaa tai -alue suorittavat tarkastelun AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä IV olevan 5 artiklan mukaisesti, ja se valmistellaan 1 ja 2 artiklassa tarkoitettujen koordinointia, omavastuullisuutta ja avun tuloksellisuutta koskevien yleisten periaatteiden pohjalta. Strategia-asiakirjojen ja monivuotisten maa- ja alueohjelmien täytäntöönpanoa voidaan tarkastella myös tapauskohtaisesti soveltamisjaksolla kesken vuotta tai ennen puoliväli- ja lopputarkasteluja AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä IV olevan 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

2. Soveltamisjakson puolivälissä ja lopussa suoritettava tarkastelu on erottamaton osa ohjelmasuunnitteluprosessia. Tarkastelussa arvioidaan strategia-asiakirjaa, sokeripöytäkirjan maita koskevia monivuotisia mukautusstrategioita, mitä tahansa 4 artiklan 4 kohdassa mainituista komission välineistä rahoitettavia ohjelmia ja monivuotista maa- tai alueohjelmaa senhetkisten tarpeiden ja suoritusten perusteella. Tarkasteluun sisällytetään mahdollisuuksien mukaan yhteisön kehitysyhteistyön vaikutusten arviointi 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun yleiseen köyhyyden vähentämistavoitteeseen, strategia-asiakirjoissa vahvistettuihin tavoitteisiin, myönnettyihin varoihin ja indikaattoreihin nähden sekä 1 ja 2 artiklassa tarkoitettujen avun tuloksellisuutta koskevien periaatteiden noudattamisen ja mahdollisen edistämisen arviointi. Väli- ja lopputarkastelun päätteeksi:

strategia-asiakirjoja ja monivuotisia maa- ja alueohjelmia voidaan mukauttaa, jos tarkastelussa on tullut esiin erityisiä ongelmia, tavoitteiden tai toivottujen tulosten saavuttamisessa ei ole edistytty tai olosuhteet ovat muuttuneet, myös meneillään olevan yhdenmukaistamisprosessin, esimerkiksi komission, jäsenvaltioiden ja mahdollisten muiden avunantajien välillä toteutetun työnjaon seurauksena.

b)	kansallisia ja alueellisia monivuotisia määrärahoja voidaan lisätä tai vähentää senhetkisten tarpeiden ja suoritusten perusteella.

3. Vuosittainen toiminnan tarkastelu suoritetaan AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä IV olevan 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Monivuotisia ohjeellisia määrärahoja voidaan lisätä täytäntöönpanon vuosittaisen tarkastelun päätteeksi, jos tarkastelussa on ilmennyt AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä IV olevan 3 artiklan 5 kohdassa ja 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja uusia tai erityisiä tarpeita, jotka voivat olla seurausta esimerkiksi kriisinjälkeisestä tilanteesta tai poikkeuksellisesta suorituskyvystä, jolloin monivuotiset ohjeelliset määrärahat on sidottu kokonaan ja lisärahoituksen absorptiokyky on varmistettu tehokkailla köyhyyden vähentämisstrategioilla ja moitteettomalla varainhoidolla.

Vuosittaisen toiminnan tarkastelun yleiset tulokset esitetään 11 artiklan 4 kohdan mukaisesti EKR:n komitealle näkemystenvaihtoa varten.

4. Tapauskohtaisia tarkasteluja voidaan suorittaa asianomaisen AKT-valtion tai komission pyynnöstä, jos ilmenee uusia tai erityisiä tarpeita, jos suoriutuminen on ollut poikkeuksellista 3 kohdassa kuvatulla tavalla, tai humanitaarista apua ja hätäapua koskevissa AKT–EY-kumppanuussopimuksen 72 ja 73 artiklassa tarkoitetuissa poikkeusolosuhteissa. Komissio ottaa huomioon tapauskohtaisia tarkasteluja koskevat jäsenvaltioiden pyynnöt. Luonnononnettomuuksista, ihmisen aiheuttamista kriiseistä, kuten sodista ja muista selkkauksista, selkkausten jälkeisistä tilanteista sekä demokratiaan, oikeusvaltioon, ihmisoikeuksiin tai perusvapauksiin kohdistuvista uhkista johtuvat äkilliset, ennakoimattomat, vakavat ja luonteeltaan poikkeukselliset humanitaariset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset ongelmat tai maassa tai alueella vallitsevat vaikutuksiltaan vastaavat poikkeukselliset olosuhteet voidaan katsoa perustelluiksi syiksi tapauskohtaiselle tarkastelulle.

Tapauskohtaisen tarkastelun päätteeksi voidaan ehdottaa 8 artiklassa tarkoitettuja erityistoimenpiteitä. Monivuotisen maa- tai aluekohtaisen ohjelman tai erityistoimintaohjelman määrärahoja voidaan tarvittaessa lisätä sisäisen sopimuksen 2 artiklassa vahvistetuissa käytettävissä olevien varojen rajoissa. Jos strategia-asiakirjaa ei ole allekirjoitettu, erityistukea voidaan myöntää AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä IV olevan 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista ennakoimattomiin tarpeisiin varatuista määrärahoista.

b)	Toteutettavien toimenpiteiden on oltava yhtenäisiä ja johdonmukaisia yhteisön muiden välineiden, myös 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun humanitaarisen avun välineen, kanssa ja täydennettävä niitä.

Kun kumppanimaat tai niiden ryhmät ovat kriisitilanteessa tai kriisin jälkitilanteessa tai tällaisen vaikutuspiirissä, monivuotisessa ohjelmasuunnittelussa korostetaan erityisesti hätäavun, kunnostustoimien ja kehityksen yhteensovittamisen parantamista sen varmistamiseksi, että hätätilanteesta siirrytään kehitysvaiheeseen, sekä säännöllisesti luonnononnettomuuksille alttiiden maiden ja alueiden osalta katastrofivalmiutta ja katastrofien ehkäisyä.

5. Kun uusia tarpeita ilmenee AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä IV olevan, AKT-valtioiden välistä yhteistyötä käsittelevän 12 artiklan 2 kohtaan viittaavassa yhteisessä VI julistuksessa määritellyn mukaisesti, AKT-valtioiden väliseen yhteistyöhön tarkoitettuja ohjelmoitavia määrärahoja voidaan lisätä rahoittamalla lisäys kyseiseen yhteistyöhön tarkoitetusta vararahastosta sisäisen sopimuksen 2 artiklan b alakohdassa vahvistetuissa yleisissä rajoissa.

6. Komissio hyväksyy 1–4 kohdassa tarkoitettujen tarkastelujen johdosta strategia-asiakirjaan ja/tai varojen jakoon mahdollisesti tehtävät muutokset 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua hallintomenettelyä noudattaen. Tämän jälkeen komissio ja asianomainen AKT-valtio tai -alue hyväksyvät yhteisellä sopimuksella lisäykset strategia-asiakirjaan, siihen liittyvään monivuotiseen maa- tai alueohjelmaan ja erityistukiohjelmiin, minkä jälkeen ne sitovat sekä yhteisöä että kyseistä valtiota tai aluetta.

III OSASTO

TÄYTÄNTÖÖNPANO

6 artikla

Yleinen täytäntöönpanokehys

Komission AKT–EY-kumppanuussopimuksen nojalla hallinnoima AKT-valtioille ja -alueille myönnettävä apu pannaan täytäntöön kyseisen sopimuksen liitteen IV, sisäisen sopimuksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun varainhoitoasetuksen sekä 1 artiklassa tarkoitettujen omavastuullisuuden ja avun tuloksellisuuden periaatteiden mukaisesti.

7 artikla

Vuosittaiset toimintaohjelmat

1. Komissio hyväksyy 4 artiklassa tarkoitettuihin strategia-asiakirjoihin ja monivuotisiin maa- ja alueohjelmiin perustuvat vuosittaiset toimintaohjelmat.

Komissio voi poikkeuksellisesti, jos esimerkiksi vuosittaista toimintaohjelmaa ei ole vielä hyväksytty, päättää samoja sääntöjä ja menettelyjä noudattaen toimenpiteistä, jotka perustuvat strategia-asiakirjoihin ja monivuotisiin maa- ja alueohjelmiin ilman, että niitä on mainittu vuosittaisessa toimintaohjelmassa.

2. Komissio valmistelee vuosittaiset toimintaohjelmat kumppanimaan tai -alueen kanssa, kutsuu mukaan paikalla edustettuina olevat jäsenvaltiot sekä tarvittaessa koordinoi toimia muiden avunantajien kanssa, erityisesti yhteisen ohjelmasuunnittelun yhteydessä, ja EIP:n kanssa. Vuosittaisissa toimintaohjelmissa määritellään yleiset puitteet sekä arvioidaan yhteisön apua ja saatuja kokemuksia myös talousarviotuen osalta, erityisesti 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen toiminnan vuosittaisten tarkastelujen pohjalta. Toimintaohjelmissa määritellään tavoitteet, toimien alat ja suunnitellun rahoituksen kokonaismäärä sekä ilmoitetaan kunkin toimen rahoitukseen käytettävä määrä. Niihin on sisällytettävä kustakin suunnitellusta toimesta erikseen laadittu yksityiskohtainen selvitys, jossa tarkastellaan asianomaisen alan puitteita, määritellään rahoitettavat toimet sekä mainitaan tärkeimmät sidosryhmät, laatua ja määrää osoittavien indikaattoreiden perusteella odotettavat tulokset, hallintomenettely, toimien täytäntöönpanon alustava aikataulu sekä talousarviotuen osalta kassastamaksun perusteet myös mahdollisten muuttuvien maksuosuuksien osalta. Tavoitteiden on oltava mitattavissa olevia realistisia erityistavoitteita, niillä on oltava aikaan sidotut arviointiperusteet ja ne on mukautettava mahdollisimman pitkälti kumppanimaan tai -alueen omiin tavoitteisiin ja arviointiperusteisiin. Toimintaohjelmissa on ilmoitettava, miten nykyiset tai suunnitellut EIP:n toimet otetaan tavoitteissa huomioon.

3. Komissio hyväksyy vuosittaiset toimintaohjelmat tämän asetuksen 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua hallintomenettelyä noudattaen. Jokaisella jäsenvaltiolla on oikeus pyytää, että tietty hanke tai ohjelma poistetaan vuosittaisesta toimintaohjelmasta. Jos sisäisen sopimuksen 8 artiklan 3 kohdassa yhdessä 8 artiklan 2 kohdan kanssa tarkoitettu jäsenvaltioiden määrävähemmistö kannattaa pyyntöä, komissio hyväksyy vuosittaisen toimintaohjelman ilman kyseistä hanketta tai ohjelmaa tämän asetuksen 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua hallintomenettelyä noudattaen. Lukuun ottamatta sitä tapausta, että komissio, EKR:n jäsenvaltioiden näkemysten mukaisesti, ei halua jatkaa toimintaohjelmasta poistettua hanketta tai ohjelmaa, se on annettava myöhemmin uudelleen EKR:n komitean tarkasteltavaksi vuosittaisen toimintaohjelman ulkopuolella tämän artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti rahoitusehdotuksena, jonka komissio hyväksyy 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua hallintomenettelyä noudattaen.

4. Vuosittaisiin toimintaohjelmiin tai vuosittaisiin toimintaohjelmiin sisältymättömiin toimenpiteisiin tehtävät muutokset hyväksytään 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua hallintomenettelyä noudattaen. Jos vuosittaisiin toimintaohjelmiin tai vuosittaisiin toimintaohjelmiin sisältymättömiin toimenpiteisiin tehtävien muutosten osuus alkuperäisestä hankkeesta, ohjelmasta tai niihin osoitetuista kokonaisvaroista on enintään 20 prosenttia ja määrä enintään 10 miljoonaa euroa, komissio hyväksyy ne edellyttäen, etteivät ne vaikuta komission päätöksessä vahvistettuihin alkuperäisiin tavoitteisiin. Komissio ilmoittaa kaikista muutoksista EKR:n komitealle kuukauden kuluessa.

5. Komissio hyväksyy tämän asetuksen 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua hallintomenettelyä noudattaen erityistoimintaohjelmat sisäisen sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin tukimenoihin, joita ei kateta monivuotisista maa- tai alueohjelmista. Tukimenojen kattamiseen tarkoitettuihin toimintaohjelmiin mahdollisesti tehtävät muutokset hyväksytään tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti.

6. Komissio tiedottaa säännöllisesti maassa tai alueella edustettuina oleville jäsenvaltiolle, muille asiasta kiinnostuneille jäsenvaltioille ja tarvittaessa myös EIP:lle yhteisön hankkeiden ja ohjelmien täytäntöönpanosta. Vastavuoroisesti jokainen jäsenvaltio ja EIP tiedottavat myös säännöllisesti komissiolle maan tai alueen tasolla kussakin maassa tai alueella täytäntöönpanemistaan tai suunnittelemistaan yhteistyötoimista.

7. Jokaisella jäsenvaltiolla on tämän asetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaisesti oikeus milloin tahansa pyytää, että EKR:n komitean esityslistalle lisätään näkemystenvaihto tietyn komission hallinnoiman hankkeen tai ohjelman täytäntöönpanokysymyksistä. Näkemystenvaihdossa voidaan tarkastella myös tapaa, jolla komissio soveltaa 2 kohdassa tarkoitettuja talousarviotuen kassastamaksun perusteita.

8 artikla

Erityistoimenpiteiden hyväksyminen

1. Komissio voi hyväksyä 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa strategia-asiakirjoihin ja monivuotisiin maa- ja alueohjelmiin sisältymättömiä erityistoimenpiteitä 2 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

2. Erityistoimenpiteiden osalta on määriteltävä tavoitteet, toimien alat, tuensaajat, toivotut tulokset, hallintomenettely ja rahoituksen kokonaismäärä. Niissä on esitettävä kuvaus rahoitettavista toimista, kunkin toimen rahoitukseen käytettävä määrä ja täytäntöönpanon alustava aikataulu. Samoin niissä on määriteltävä, minkä tyyppisiä suoritusindikaattoreita erityistoimenpiteiden täytäntöönpanossa seurataan. Indikaattoreissa on tarvittaessa otettava huomioon kumppanimaan tai -alueen seurantajärjestelmät.

3. Jos erityistoimenpiteiden kustannukset ovat yli 10 miljoonaa euroa, komissio hyväksyy erityistoimenpiteet 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua hallintomenettelyä noudattaen. Alle 10 miljoonan euron erityistoimenpiteistä komissio ilmoittaa EKR:n komitealle kuukauden kuluessa niiden hyväksymisestä. Jokaisella jäsenvaltiolla on 11 artiklan 4 kohdan mukaisesti oikeus milloin tahansa pyytää, että EKR:n komitean esityslistalle lisätään näitä toimia koskeva näkemystenvaihto. Näkemystenvaihdon perusteella voidaan laatia suositukset, jotka komissio ottaa huomioon.

4. Erityistoimenpiteiden muutoksia, jotka koskevat esimerkiksi teknisiä mukautuksia, täytäntöönpanojakson pidentämistä, varojen uudelleenkohdentamista alustavan talousarvion puitteissa tai talousarvion lisäämistä tai vähentämistä alle 20 prosentilla mutta enintään 10 miljoonalla eurolla talousarvion alkuperäisestä määrästä, ei tarvitse hyväksyä 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua hallintomenettelyä noudattaen edellyttäen, että muutokset eivät vaikuta komission päätöksessä vahvistettuihin alkuperäisiin tavoitteisiin. Kaikista teknisistä mukautuksista ilmoitetaan jäsenvaltioille kuukauden kuluessa.

5. Erityistoimenpiteistä käydään EKR:n komiteassa vuosittainen näkemystenvaihto komission laatiman kertomuksen pohjalta.

9 artikla

Yhteisrahoitus ja jäsenvaltioiden lisärahoitusosuudet

1. Yhteisrahoituksesta on kyse silloin, kun hanke tai ohjelma rahoitetaan eri lähteistä:

a)	rinnakkaisessa yhteisrahoituksessa hanke tai ohjelma jaetaan useammaksi selvästi yksilöitävissä olevaksi osaksi, joista kutakin rahoittavat yhteisrahoitukseen osallistuvat eri kumppanit siten, että rahoituksen lopullinen kohde on aina yksilöitävissä;

b)	yhdistetyssä yhteisrahoituksessa hankkeen tai ohjelman kokonaiskustannukset jaetaan yhteisrahoitukseen osallistuvien kumppanien kesken ja varat yhdistetään, jolloin ei enää ole mahdollista yksilöidä hankkeeseen tai ohjelmaan kuuluvien yksittäisten toimien rahoituslähdettä.

2. Komission osallistuessa yhdistettyyn yhteisrahoitukseen varojen käyttöön liittyvät täytäntöönpanojärjestelyt ja tarvittaessa myös se, onko yhteisiin arviointeihin tarvetta ja miten yhdistettyjen varojen hallinnoinnista vastaavalle taholle mahdollisesti aiheutuvat hallinnolliset menot katetaan, on vahvistettava rahoitussopimuksella sisäisen sopimuksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa varainhoitoasetuksessa annettuja sääntöjä ja menettelyjä noudattaen.

Kun komissio vastaanottaa ja hallinnoi varoja:

a)	jäsenvaltioiden ja niiden alue- ja paikallisviranomaisten sekä erityisesti niiden julkisten ja puolijulkisten virastojen,

b)	muiden avunantajamaiden, erityisesti niiden julkisten ja puolijulkisten virastojen, sekä

c)	kansainvälisten organisaatioiden, myös alueellisten organisaatioiden, erityisesti kansainvälisten ja alueellisten rahoituslaitosten puolesta,

yhteisten toimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi, se käsittelee kyseisiä varoja käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina sisäisen sopimuksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun varainhoitoasetuksen mukaisesti, ja ne sisällytetään sellaisenaan vuosittaisiin toimintaohjelmiin. Jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien näkyvyys on varmistettava.

Komission uskoessa edellisessä alakohdassa tarkoitetuille tahoille varoja viranomaistehtävien, erityisesti EKR:n täytäntöönpanon rahoittamiseen, asianomainen yhteisrahoitus on kuvattava ja perusteltava vuosittaisissa toimintaohjelmissa ja EKR:n rahoitusosuuden näkyvyys on varmistettava.

3. Jos EIP nimetään yhdistetyn yhteisrahoitusjärjestelyn hallinnoijaksi, varojen käyttöön liittyvät täytäntöönpanojärjestelyt, tarvittaessa myös se miten EIP:lle aiheutuvat hallinnolliset menot katetaan, on vahvistettava EIP:n perussääntöä ja sisäisiä määräyksiä noudattaen.

4. Jäsenvaltiot voivat omasta aloitteestaan myös myöntää komission tai EIP:n käyttöön vapaaehtoisia rahoitusosuuksia sisäisen sopimuksen 1 artiklan 9 kohdan mukaisesti, jotta AKT–EY-kumppanuussopimuksen tavoitteet saavutettaisiin muutoin kuin yhdistetyn yhteisrahoituksen keinoin. Vapaaehtoiset rahoitusosuudet eivät vaikuta varojen yleiseen kohdentamiseen kymmenennen EKR:n mukaisesti, ja varauksia voidaan tehdä vain asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, esimerkiksi 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa poikkeuksellisissa olosuhteissa toteutettavia toimia varten. Lisävarat on integroitava tässä asetuksessa tarkoitettuihin ohjelmasuunnitteluun, tarkasteluprosessiin ja vuosittaisiin toimintaohjelmiin, ja niiden on ilmennettävä kumppanimaan tai -alueen omavastuullisuutta. Komissio käsittelee sille uskottuja vapaaehtoisia rahoitusosuuksia käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina sisäisen sopimuksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun varainhoitoasetuksen mukaisesti. Vapaaehtoisia rahoitusosuuksia käsitellään samalla tavalla kuin sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja jäsenvaltioiden varsinaisia rahoitusosuuksia, lukuun ottamatta sisäisen sopimuksen 6 ja 7 artiklan määräyksiä, joiden osalta voidaan tehdä erityisjärjestelyjä kahdenvälisessä rahoitussopimuksessa.

5. AKT–EY-kumppanuussopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi komissiolle tai EIP:lle vapaaehtoisia rahoitusosuuksia uskovien jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä rahoitusosuuksista neuvostolle ja EKR:n komitealle etukäteen. Komissio perustelee asianmukaisesti kaikki varaukset ja hyväksyy niistä vuosittaisiin toimintaohjelmiin tai strategia-asiakirjoihin mahdollisesti johtuvat muutokset 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua hallintomenettelyä noudattaen.

10 artikla

Kolmannen maan tai alueen osallistuminen

Komissio voi yhteisön avun johdonmukaisuuden ja tuloksellisuuden varmistamiseksi päättää, että ensinnäkin AKT-valtioiden ryhmään kuulumattomat kehitysmaat ja alueellista yhdentymistä ajavat elimet, joiden toimintaan osallistuu AKT-valtioita ja jotka edistävät yhteisön tukeen oikeutettua alueellista yhteistyötä ja yhdentymistä asetuksen (EY) N:o 1905/2006 ja eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä 24 päivänä lokakuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1638/2006 (14) nojalla, toiseksi päätöksen 2001/822/EY nojalla yhteisön tukeen oikeutetut merentakaiset maat ja alueet ja kolmanneksi yhteisön syrjäisimmät alueet voivat saada sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettuja varoja, jos kyseessä oleva hanke tai ohjelma on luonteeltaan alueellinen tai rajat ylittävä ja AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä IV olevan 6 artiklan mukainen. Strategia-asiakirjoihin ja monivuotisiin maa- ja alueohjelmiin sekä tämän asetuksen 8 artiklassa tarkoitettuihin erityistoimenpiteisiin voidaan sisällyttää kohta tästä rahoitusmahdollisuudesta. Kohta sisällytetään myös vuosittaisiin toimintaohjelmiin.

IV OSASTO

PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELYT

11 artikla

EKR:n komitean vastuuala

1. Sisäisen sopimuksen 8 artiklan mukaisesti perustettu EKR:n komitea antaa lausuntonsa kymmenennestä EKR:stä ja muista 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista yhteisön varoista rahoitettavan, maa- ja aluetason ja AKT-valtioiden keskinäisen kehitysyhteistyön keskeisistä kysymyksistä 3 kohdassa tarkoitettua hallintomenettelyä noudattaen.

2. EKR:n komitean tehtävät kattavat vastuut, jotka on jaoteltu tässä asetuksessa II ja III osastoon:

a)	kymmenennestä EKR:stä myönnettävään yhteisön apuun liittyvä ohjelmasuunnittelu ja sen tarkastelu, jonka painopiste on maa- ja aluestrategioissa ja AKT-valtioiden välisen yhteistyön strategioissa; ja

yhteisön avun täytäntöönpanon seuranta, joka kattaa muun muassa avun vaikutukset köyhyyden vähentymiseen, alakohtaiset näkökohdat, monialaiset kysymykset, jäsenvaltioiden ja muiden avunantajien välisen koordinoinnin toimivuuden kenttätasolla sekä 1 artiklassa tarkoitettujen avun tuloksellisuuden periaatteiden noudattamisen.

3. Kun EKR:n komiteaa pyydetään antamaan lausunto, komission edustaja antaa EKR:n komitealle ehdotuksen toteutettavista toimenpiteistä sisäisen sopimuksen 8 artiklan 5 kohdassa tarkoitetussa EKR:n komitean työjärjestyksestä tehdyssä neuvoston päätöksessä säädetyssä määräajassa. EKR:n komitea antaa lausuntonsa määräajassa, jonka puheenjohtaja asettaa asian kiireellisyyden perusteella ja jonka enimmäiskesto on 30 päivää. EIP osallistuu näkemystenvaihtoon. Lausunto annetaan sisäisen sopimuksen 8 artiklan 3 kohdassa vahvistetulla määräenemmistöllä painottamalla jäsenvaltioiden ääniä sisäisen sopimuksen 8 artiklan 2 kohdassa esitetyllä tavalla.

EKR:n komitean annettua lausuntonsa komissio hyväksyy toimenpiteet, joita sovelletaan välittömästi. Jos toimenpiteet eivät kuitenkaan ole EKR:n komitean lausunnon mukaisia, komissio ilmoittaa niistä viipymättä neuvostolle. Tällöin komissio lykkää toimenpiteiden soveltamista ajanjaksolla, joka saa periaatteessa kestää enintään 30 päivää ilmoituksen antopäivästä mutta jota voidaan pidentää poikkeustapauksissa enintään 30 päivällä. Neuvosto voi tämän määräajan kuluessa tehdä toisenlaisen päätöksen samalla määräenemmistöllä kuin EKR.

4. EKR:n komitea vaihtaa näkemyksiä toiminnan vuosittaisten tarkastelujen ja 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun vuosikertomuksen yleisistä päätelmistä. Jokainen jäsenvaltio voi myös pyytää näkemystenvaihtoa 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista arvioista.

Jokainen jäsenvaltio voi milloin tahansa pyytää komissiota antamaan EKR:n komitealle tietoja ja esittämään sille näkemystenvaihtoa asioista, jotka liittyvät 2 kohdassa määriteltyihin tehtäviin.

Jäsenvaltiot voivat näkemystenvaihdon perusteella laatia suositukset, jotka komissio ottaa huomioon.

5. Komission tarkasteluihin nojautuvien päätelmiensä perusteella EKR:n komitea tarkastelee myös yhteisön avun ja jäsenvaltioiden avun ja tarvittaessa muiden avunantajien avun yhdenmukaisuutta ja täydentävyyttä 1 ja 2 artiklan säännösten mukaisesti.

12 artikla

Afrikan rauhanrahasto

AKT-valtioiden välisen yhteistyön ohjelmasta osoitetaan varoja Afrikan rauhanrahastolle Afrikan rauhanrahaston rahoittamisesta kymmenennestä EKR:stä 300 miljoonalla eurolla kolmen vuoden ajan 11 päivänä huhtikuuta 2006 tehtyjen neuvoston päätelmien mukaisesti. Erityishallintomenettelyä sovelletaan seuraavasti:

Afrikan unionin pyynnöstä, jonka AKT–EY-suurlähettiläskomitea vahvistaa, komissio laatii vuodet 2008-2010 kattavan toimintaohjelman. Toimintaohjelmassa on muun muassa määriteltävä tavoitteet, mahdollisten toimien laajuus ja luonne, täytäntöönpanojärjestelyt sekä sovittu malli tausta-asiakirjojen, pyyntöjen ja raporttien laatimiseen. Toimintaohjelman liitteessä on kuvattava kutakin mahdollista toimea koskeva päätöksentekomenettely toimen luonteen, laajuuden ja kiireellisyyden mukaan;

neuvoston asianomaiset valmistelevat työryhmät ja poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea keskustelevat toimintaohjelmasta ja kaikista siihen tehtävistä muutoksista, a alakohdassa tarkoitettu liite mukaan lukien, ja pysyvien edustajien komitea vahvistaa sen sisäisen sopimuksen 8 artiklan 3 kohdassa määritellyllä määräenemmistöllä ennen kuin komissio hyväksyy sen tämän asetuksen 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua hallintomenettelyä noudattaen;

c)	toimintaohjelma, lukuun ottamatta a alakohdassa tarkoitettua liitettä, on komission ja Afrikan unionin välillä tehtävän rahoitussopimuksen perustana;

kullekin rahoitussopimuksen nojalla toteutettavalle toimelle on saatava poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean ennakkohyväksyntä; neuvoston asianomaisille valmistelutyöryhmille on ilmoitettava tai niitä on kuultava toimista hyvissä ajoin ennen niiden saattamista a alakohdassa tarkoitettujen erityisten päätöksentekomenettelyjen mukaisesti poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean käsiteltäväksi, jotta voidaan varmistaa, että tarkoitettujen toimenpiteiden sotilas- ja turvallisuusulottuvuuden lisäksi otetaan huomioon myös niiden kehitysyhteistyöhön liittyvät näkökohdat. Erityistä huomiota on siten kiinnitettävä julkiseksi kehitysavuksi todettuun toimintaan;

e)	komissio laatii varojen käytöstä neuvostolle ja EKR:n komitealle niiden pyynnöstä vuosittain tiedoksi toimintakertomuksen, jossa tehdään ero julkista kehitysapua koskevien ja muiden maksusitoumusten ja maksujen välillä;

f)	vuonna 2010 on tarkoitus tehdä arviointi, jossa tarkastellaan Afrikan rauhanrahaston menettelyjä sekä mahdollisia tulevaisuuden vaihtoehtoisia rahoituslähteitä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalta saatava rahoitus mukaan luettuna.

13 artikla

Investointikehyskomitea

1. Sisäisen sopimuksen 9 artiklan mukaisesti EIP:n alaisuuteen perustettu investointikehyskomitea muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja komission edustajasta. Jokainen hallitus nimittää yhden edustajan ja yhden varaedustajan. Komissio toimii oman edustajansa osalta samoin. Jatkuvuuden turvaamiseksi investointikehyskomitean jäsenet valitsevat keskuudestaan investointikehyskomitean puheenjohtajan kahdeksi vuodeksi. EIP huolehtii komitean sihteeristöstä ja tukipalveluista. Ainoastaan jäsenvaltioiden nimittämät investointikehyskomitean jäsenet tai heidän varajäsenensä voivat äänestää.

Neuvosto hyväksyy investointikehyskomitean työjärjestyksen yksimielisesti ehdotuksesta, jonka EIP laatii komissiota kuultuaan.

Investointikehyskomitea tekee päätöksensä määräenemmistöllä. Äänten painotuksesta määrätään sisäisen sopimuksen 8 artiklassa.

Investointikehyskomitea kokoontuu vähintään neljästi vuodessa. Lisäkokouksia voidaan kutsua koolle EIP:n tai komitean jäsenten pyynnöstä työjärjestyksen mukaisesti. Investointikehyskomitea voi lisäksi antaa lausunnon kirjallisella menettelyllä sen työjärjestyksessä vahvistetuin edellytyksin.

2. Investointikehyskomitea hyväksyy:

a)	investointikehyksen täytäntöönpanon suuntaviivat, sen kehitysvaikutusten arviointikehyksen ja niiden tarkistamista koskevat ehdotukset;

b)	investointikehystä koskevat investointistrategiat ja liiketoimintasuunnitelmat, myös suoritusindikaattorit, AKT–EY-kumppanuussopimuksen tavoitteiden ja yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan yleisperiaatteiden perusteella;

c)	investointikehyksen vuosikertomukset;

d)	kaikki investointikehystä koskevat yleiset toimintapoliittiset asiakirjat, myös arviointikertomukset.

3. Lisäksi investointikehyskomitea antaa lausunnon seuraavista:

ehdotukset korkotuen myöntämisestä AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä II olevien 2 artiklan 7 kohdan ja 4 artiklan 2 kohdan nojalla. Tällöin investointikehyskomitea antaa lausunnon myös korkotuen käytöstä. Vähäisiä toimia koskevan hyväksymismenettelyn yksinkertaistamiseksi investointikehyskomitea voi antaa puoltavan lausuntonsa myönnettävien korkotukien kokonaismäärää koskevista EIP:n ehdotuksista, ja EIP kohdentaa määrärahoja myöhemmin edelleen yksittäisille hankkeille ilman investointikehyskomitean ja/tai komission uutta lausuntoa kyseisten määrärahojen kokonaismäärää koskevien perusteiden mukaisesti, mukaan lukien edelleen kohdennetun korkotukimäärärahan enimmäismäärä hanketta kohti;

b)	ehdotukset investointikehysinvestoinnista johonkin hankkeeseen, josta komissio on antanut kielteisen lausunnon;

c)	muut investointikehykseen liittyvät ehdotukset, jotka perustuvat toimintaa koskevissa suuntaviivoissa määriteltyihin yleisperiaatteisiin.

Lisäksi EIP:n hallintoelimet voivat ajoittain pyytää, että investointikehyskomitea antaa lausunnon kaikista rahoitusehdotuksista tai tietyistä rahoitusehdotusten ryhmistä.

4. EIP:n vastuulla on toimittaa investointikehyskomitean käsiteltäväksi ajoissa asiat, jotka vaativat investointikehyskomitean hyväksynnän tai lausunnon 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti. Kaikki komitean lausuntoa varten toimitetut ehdotukset tehdään toimintaa koskevissa suuntaviivoissa esitettyjen asiaa koskevien perusteiden ja periaatteiden mukaisesti.

5. EIP tekee tiiviisti yhteistyötä komission kanssa ja koordinoi tarvittaessa toimensa muiden avunantajien kanssa. Etenkin EIP:

laatii tai tarkistaa yhdessä komission kanssa 2 kohdan a alakohdassa mainitut investointikehyksen täytäntöönpanon suuntaviivat; EIP on vastuussa suuntaviivojen noudattamisesta ja sen on varmistettava, että sen tukemissa hankkeissa noudatetaan kansainvälisiä sosiaalialan ja ympäristönormeja ja että ne ovat yhdenmukaisia AKT–EY-kumppanuussopimuksen tavoitteiden sekä yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan yleisperiaatteiden ja asiaan liittyvien maa- ja aluekohtaisten yhteistyöstrategioiden kanssa;

b)	pyytää etukäteen komissiolta lausunnon investointistrategioista, liiketoimintasuunnitelmista ja yleispoliittisista asiakirjoista;

antaa komissiolle tietoja hallinnoimistaan hankkeista 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja pyytää hankkeiden ennakkoarviointivaiheessa komissiolta lausunnon hankkeiden yhdenmukaisuudesta maa- ja aluekohtaisten yhteistyöstrategioiden tai joissakin tapauksissa investointikehyksen yleisten tavoitteiden kanssa;

pyytää, lukuun ottamatta 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun korkotukien kokonaismäärään sisältyviä korkotukia, myös hankkeiden ennakkoarviointivaiheessa komissiolta hyväksynnän investointikehyskomitealle esitettyjen korkotukiehdotusten yhdenmukaisuudesta AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä II olevien 2 artiklan 7 kohdan ja 4 artiklan 2 kohdan sekä investointikehyksen toimintaa koskevissa suuntaviivoissa määriteltyjen perusteiden kanssa.

Komission katsotaan antaneen puoltavan lausunnon tai hyväksyntänsä ehdotukselle, jos se ei anna kahden viikon kuluessa ehdotuksen toimittamisesta kyseisestä ehdotuksesta kielteistä lausuntoa. Antaakseen lausunnon rahoitusalan tai julkisen sektorin hankkeesta ja hyväksyäkseen korkotukiehdotuksen komissio voi pyytää, että lopullinen hanke-ehdotus toimitetaan sille kaksi viikkoa ennen investointikehyskomitealle toimittamista.

6. EIP ei toteuta 2 kohdassa mainittuja toimia, ellei investointikehyskomitea ole antanut puoltavaa lausuntoa.

Sen jälkeen kun investointikehyskomitea on antanut puoltavan lausunnon, EIP tekee ehdotuksesta päätöksen omien menettelyjensä mukaisesti. Erityisesti se voi päättää hylätä ehdotuksen. EIP ilmoittaa investointikehyskomitealle ja komissiolle määräajoin tapauksista, joissa se on päättänyt hylätä ehdotuksen.

Kun on kyse EIP:n omista varoista annettavista lainoista ja investointikehysinvestoinneista, jotka eivät edellytä investointikehyskomitean lausuntoa, EIP tekee päätökset ehdotuksista omien menettelyjensä mukaisesti ja investointikehyksen osalta investointikehyskomitean hyväksymien suuntaviivojen ja investointistrategioiden mukaisesti.

Vaikka investointikehyskomitea antaisi korkotuen myöntämistä koskevasta ehdotuksesta kielteisen lausunnon, EIP voi antaa kyseisen lainan mutta ilman korkotukea. EIP ilmoittaa investointikehyskomitealle ja komissiolle määräajoin kaikista tapauksista, joissa se päättää toimia näin.

EIP voi päättää muuttaa sellaisen lainan tai investointikehysinvestoinnin ehtoja, josta investointikehyskomitea on antanut puoltavan lausunnon 2 kohdan mukaisesti, tai minkä tahansa sellaisen lainan ehtoja, jonka korkotuista investointikehyskomitea on antanut puoltavan lausunnon, jollei toimintaa koskevissa suuntaviivoissa vahvistetuista edellytyksistä muuta johdu ja edellyttäen, että asianomaisen lainan tai investointikehysinvestoinnin olennainen tavoite ei muutu. EIP voi erityisesti päättää korottaa lainan tai investointikehysinvestoinnin määrää enintään 20 prosentilla.

Tällainen korotus voi AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä II olevan 2 artiklan 7 kohdassa tarkoitettujen korkotukea sisältävien hankkeiden osalta johtaa korkotuen arvon suhteelliseen korotukseen. EIP ilmoittaa investointikehyskomitealle ja komissiolle määräajoin kaikista tapauksista, joissa se päättää toimia näin. Jos korkotuen arvon korotusta pyydetään AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä II olevan 2 artiklan 7 kohdan mukaisille hankkeille, investointikehyskomitean edellytetään antavan lausuntonsa ennen kuin EIP toteuttaa korotuksen.

7. EIP hoitaa investointikehysinvestoinnit ja kaikki investointikehyksen lukuun hallittavat varat AKT–EY-kumppanuussopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Se voi erityisesti olla mukana niissä oikeushenkilöiden hallinto- ja valvontaelimissä, joihin investointikehyksen varoja on investoitu, sopia investointikehyksen lukuun hallittavista oikeuksista sekä kumota ja muuttaa niitä toimintaa koskevien suuntaviivojen mukaisesti.

V OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

14 artikla

EKR:stä myönnettävän avun täytäntöönpanon edistymistä koskevat seuranta- ja tiedonantovelvoitteet

1. Komissio ja EIP, kumpikin siltä osin kuin asia sitä koskee, seuraavat, miten saajat käyttävät EKR:stä myönnettävän avun.

2. EIP ilmoittaa määräajoin komissiolle hallinnoimiensa, kymmenennen EKR:n varoista rahoitettavien hankkeiden ja ohjelmien täytäntöönpanosta investointikehyksen toimintaa koskevissa suuntaviivoissa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti.

3. Komissio tarkastelee kymmenennen EKR:n täytäntöönpanon etenemistä ja toimittaa neuvostolle vuosikertomuksen täytäntöönpanosta ja tuloksista sekä mahdollisuuksien mukaan avun merkittävimmistä seurauksista, tuloksista ja vaikutuksista. Kyseinen kertomus lähetetään myös EKR:n komitealle näkemystenvaihtoa varten, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

Siinä esitetään edellisen vuoden tiedot rahoitetuista toimenpiteistä, seuranta- ja arviointitoimien tuloksista, kumppaneiden osallistumisesta ja niiden kanssa tehdystä yhdenmukaistamistyöstä, myös täytäntöönpanosta käyttämällä sisäisen sopimuksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa varainhoitoasetuksessa määriteltyä hajautettua yhteistyötä sekä maksusitoumuksista ja maksuista maittain, alueittain ja yhteistyöaloittain eriteltyinä.

Siinä arvioidaan avun tuloksellisuutta köyhyyden poistamisessa käyttämällä mahdollisimman paljon täsmällisiä ja mitattavissa olevia indikaattoreita, joilla selvitetään avun roolia AKT–EY-kumppanuussopimuksen tavoitteiden toteutumisessa. Kyseiset indikaattorit mukautetaan kumppanimaan tai -alueen seurantajärjestelmiin ja avunantajayhteisön sekä kumppanimaan tai -alueen yhteisiin kehitysyhteistyöstrategioiden seurantaindikaattoreihin.

Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa on edistytty.

Kertomuksissa käsitellään myös edistymistä tämän asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen koordinointia, omavastuullisuutta ja avun tuloksellisuutta koskevien periaatteiden täytäntöönpanon saavuttamisessa sekä talouskumppanuussopimusten liitännäistoimenpiteitä.

4. EIP toimittaa investointikehyskomitealle tietoja siitä, miten investointikehyksen tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty. AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä II olevan 6 b artiklan mukaisesti investointikehyksen kokonaistoimintaa tarkastellaan yhdessä kymmenennen EKR:n voimassaoloajan puolivälissä ja lopussa. Välitarkastelun suorittavat riippumattomat ulkopuoliset asiantuntijat yhteistyössä EIP:n kanssa ja se toimitetaan investointikehyskomitealle.

5. Komissio toimittaa neuvostolle vuonna 2010 ehdotuksen kokonaistoiminnan tarkastelusta, joka on tehtävä AKT-valtioiden kanssa AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä I b olevan 7 kohdan nojalla. Tarkastelussa arvioidaan rahoituksen toimivuutta, erityisesti maksusitoumusten ja maksujen toteutumisastetta, sekä avun määrää ja laatua, erityisesti tuloksia ja vaikutuksia, joita mitataan vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneen edistymisen näkökulmasta. Tarkastelussa kartoitetaan myös mahdollisuuksia tehostaa yhteisön AKT-valtioille annettavan tulevan tuen mukauttamista kumppanimaan tai -alueen olemassa oleviin strategioihin, ohjelmasuunnitteluun ja budjettisykliin, sekä annetaan suosituksia siitä, miten se toteutettaisiin; lisäksi siinä käsitellään yhdenmukaistamisen jatkamista tuenantajien kesken.

15 artikla

Arviointi

1. Komissio ja EIP arvioivat säännöllisesti maantieteellisten ja aihekohtaisten politiikkojen ja ohjelmien sekä alakohtaisten politiikkojen täytäntöönpanon tuloksia sekä ohjelmasuunnittelun tehokkuutta köyhyyden poistamisessa — tarvittaessa riippumattomien ulkoisten arviointien avulla — tarkastaakseen tavoitteiden saavuttamisen ja laatiakseen suosituksia tulevien toimien parantamiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan johdonmukaisuudesta huolehtimiseen ja siihen, miten vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa on edistytty.

2. Arvioinnit tehdään yhdessä kumppanimaan tai -alueen kanssa ja koordinoidusti paikalla edustettuina olevien jäsenvaltioiden kanssa. Muut asiasta kiinnostuneet jäsenvaltiot ja tarvittaessa myös muut avunantajat osallistuvat. Komissio pyrkii toteuttamaan yhteisistä arvioinneista annetut avun tuloksellisuutta koskevat suositukset.

3. Komissio antaa maita ja alueita koskevat arviointikertomuksensa neuvostolle, EKR:n komitealle ja EIP:lle tiedoksi. Jäsenvaltiot voivat 11 artiklan 4 kohdan mukaisesti milloin tahansa pyytää, että tietyistä arvioinneista käydään keskustelua EKR:n komiteassa. Tuloksia hyödynnetään ohjelmasuunnittelussa ja määrärahojen kohdentamisessa sekä tuenantajien koordinoinnissa ja avun tuloksellisuuden toteuttamisessa.

4. Komissio ottaa asianomaiset sidosryhmät, myös valtiosta riippumattomat toimijat, mukaan vaiheeseen, jossa jo annettua yhteisön apua arvioidaan.

16 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan saman ajan kuin sisäistä sopimusta.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä toukokuuta 2007.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

F.-W. STEINMEIER

(1) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.

(2) EUVL L 209, 11.8.2005, s. 27.

(3) EUVL L 247, 9.9.2006, s. 32.

(4) EUVL L 247, 9.9.2006, s. 22.

(5) EYVL L 314, 30.11.2001, s. 1, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2007/249/EY (EUVL L 109, 26.4.2007, s. 33).

(6) EYVL L 348, 21.12.2002, s. 82.

(7) EYVL L 163, 2.7.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(8) EUVL L 378, 27.12.2006, s. 41.

(9) EUVL L 386, 29.12.2006, s. 1.

(10) EUVL L 156, 18.6.2005, s. 19.

(11) EUVL L 247, 9.9.2006, s. 30.

(12) EUVL C 46, 24.2.2006, s. 1.

(13) EUVL L 327, 24.11.2006, s. 1.

(14) EUVL L 310, 9.11.2006, s. 1.

EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN V OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET

13.6.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

L 152/14

NEUVOSTON PÄÄTÖS 2007/384/YUTP,

tehty 14 päivänä toukokuuta 2007,

(kodifioitu toisinto)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 13 artiklan 3 kohdan ja 28 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin sellaisten operaatioiden yhteisten kustannusten rahoituksen hallinnointijärjestelmän perustamisesta, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla 23 päivänä helmikuuta 2004 tehtyä neuvoston päätöstä 2004/197/YUTP (1) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osilta (2). Sen vuoksi olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava mainittu päätös.

(2)

Helsingissä 10 ja 11 päivänä joulukuuta 1999 kokoontunut Eurooppa-neuvosto päätti erityisesti, että EU-johtoisiin operaatioihin vapaaehtoisesti osallistuvien jäsenvaltioiden on kyettävä vuoteen 2003 mennessä saattamaan 60 päivässä toimintavalmiuteen kaikkiin Petersbergin tehtäviin kykenevät joukot aina 50 000–60 000 sotilaan vahvuuteen saakka ja ylläpitämään niitä vähintään vuoden ajan.

(3)	Neuvosto hyväksyi 17 päivänä kesäkuuta 2002 asiakirjan 10155/02, joka koskee sellaisten EU-johtoisten kriisinhallintaoperaatioiden rahoitusta, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla.

(4)	Neuvosto vahvisti 14 päivänä toukokuuta 2003 antamissaan päätelmissä nopean toiminnan voimavarojen tarpeen erityisesti humanitaarisissa ja pelastustehtävissä.

(5)	Thessalonikissa 19 ja 20 päivänä kesäkuuta 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto pani tyytyväisyydellä merkille 19 päivänä toukokuuta 2003 kokoontuneen neuvoston päätelmät, joissa muun muassa vahvistettiin Euroopan unionin nopean toiminnan sotilaallisten voimavarojen tarve.

(6)

Neuvosto päätti 22 päivänä syyskuuta 2003, että Euroopan unionin olisi hankittava joustavat valmiudet erilaajuisten, vaikeudeltaan ja kiireellisyydeltään eritasoisten sotilasoperaatioiden yhteisen kustannusten rahoituksen hoitamiseen muun muassa perustamalla 1 päivään maaliskuuta 2004 mennessä pysyvä rahoitusjärjestelmä tulevista EU:n sotilasoperaatioista johtuvien yhteisten kustannusten rahoittamiseksi.

(7)	EU:n sotilaskomitea määritteli yksityiskohtaisesti EU:n nopean sotilaallisen toiminnan toimintamallin 3 päivänä maaliskuuta 2004 antamassaan raportissa. Lisäksi se määritteli EU:n taisteluosastojen toimintamallin 14 päivänä kesäkuuta 2004.

(8)	Eurooppa-neuvosto hyväksyi 17 päivänä kesäkuuta 2004 Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevan selvityksen, jossa korostetaan, että EU:n nopean toiminnan voimavaroja koskevaa työtä olisi jatkettava, jotta EU:lla olisi alustava toimintakyky vuoden 2005 alkupuolella.

(9)

Tämän kehityksen perusteella EU:n sotilasoperaatioiden ennakkorahoitusta olisi parannettava erityisesti nopean toiminnan operaatioiden osalta. Uusi ennakkorahoitusjärjestelmä on näin ollen tarkoitettu ensisijaisesti nopean toiminnan operaatioiden rahoittamiseen; ennakkoon maksettua rahoitusosuutta voidaan kuitenkin erityisolosuhteissa käyttää tavallisen operaation ennakkorahoitukseen erityisesti silloin, kun operaation toteuttamista koskevan yhteisen toiminnan hyväksymisen ja operaation käynnistämistä koskevan päätöksen tekemisen välinen aika on lyhyt.

(10)	Neuvosto päättää tapauskohtaisesti, onko operaatiolla sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla perustamissopimuksen 28 artiklan 3 kohdan tarkoittamassa merkityksessä.

(11)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 28 artiklan 3 kohdassa määrätään, että ne jäsenvaltiot, joiden edustaja on antanut neuvostossa virallisen lausuman 23 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, eivät ole velvollisia osallistumaan kyseessä olevan sellaisen operaation rahoitukseen, jolla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla.

(12)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 6 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu niiden Euroopan unionin päätösten ja toimien valmisteluun ja täytäntöönpanoon, joilla on merkitystä puolustuksen alalla, eikä Tanska osallistu järjestelmän rahoitukseen,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

a)	’osallistuvilla jäsenvaltioilla’ Euroopan unionin jäsenvaltioita Tanskaa lukuun ottamatta;

’rahoitukseen osallistuvilla valtioilla’ jäsenvaltioita, jotka osallistuvat kyseisen sotilasoperaation rahoitukseen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 28 artiklan 3 kohdan mukaisesti, ja kolmansia valtioita, jotka osallistuvat kyseisen operaation yhteisten kustannusten rahoitukseen Euroopan unionin kanssa tekemiensä sopimusten nojalla;

c)	’operaatioilla’ tarkoitetaan EU:n operaatioita, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla;

d)	’sotilasalan tukitoimilla’ tarkoitetaan sellaisia EU:n operaatioita tai sen osia, joilla neuvosto on päättänyt tukea kolmatta valtiota tai kolmatta järjestöä ja joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla, mutta jotka eivät kuulu EU:n sotilasesikunnan alaisuuteen.

1 LUKU

JÄRJESTELMÄ

2 artikla

Järjestelmän perustaminen

1. Perustetaan operaatioiden yhteisten kustannusten rahoituksen hallinnointijärjestelmä.

2. Järjestelmää kutsutaan nimellä Athene.

3. Athene toimii osallistuvien jäsenvaltioiden nimissä tai yksittäisten operaatioiden osalta 1 artiklassa määriteltyjen rahoitukseen osallistuvien valtioiden nimissä.

3 artikla

Oikeuskelpoisuus

Euroopan unionin sellaisten operaatioiden rahoituksen hallinnoimiseksi, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla, Athenella on tarvittava oikeuskelpoisuus, jotta sillä muun muassa voi olla pankkitili ja jotta se voi hankkia, säilyttää tai luovuttaa omaisuutta, tehdä sopimuksia tai hallinnollisia järjestelyjä sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä. Athenen tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa.

4 artikla

Kolmansien osapuolten kanssa suoritettava yhteensovittaminen

Athene sovittaa toimintansa yhteen jäsenvaltioiden, yhteisön toimielinten ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa siinä määrin kuin tämä on sen tehtävien hoitamiseksi tarpeen ja ottaen huomioon Euroopan unionin tavoitteet ja politiikat.

2 LUKU

ORGANISAATIORAKENNE

5 artikla

Hallintoelimet ja henkilöstö

1. Athenea hallinnoivat erityiskomitean alaisuudessa:

a)	hallinnoija;

b)	kunkin operaation komentaja johtamansa operaation osalta, jäljempänä ’operaation komentaja’;

c)	tilinpitäjä.

2. Athene hyödyntää kaikin mahdollisin tavoin Euroopan unionin olemassa olevia hallintorakenteita. Athene käyttää EU:n toimielinten sen käyttöön osoittamaa tai jäsenvaltioiden lähettämää henkilöstöä.

3. Neuvoston pääsihteeri voi määrätä hallinnoijan tai tilinpitäjän avuksi näiden tehtäviensä hoitoon tarvitseman henkilöstön, tarvittaessa osallistuvan jäsenvaltion pyynnöstä.

4. Athenen elinten ja niiden henkilöstön aktivointi tapahtuu operatiivisten tarpeiden perusteella.

6 artikla

Erityiskomitea

1. Perustetaan erityiskomitea, jonka muodostaa yksi edustaja kustakin osallistuvasta jäsenvaltiosta, jäljempänä ’erityiskomitea’. Komissio osallistuu erityiskomitean kokouksiin osallistumatta sen äänestyksiin.

2. Athenea hallinnoidaan erityiskomitean alaisuudessa.

3. Komitean käsitellessä tietyn operaation yhteisten kustannusten rahoitusta:

a)	erityiskomitea muodostuu yhdestä kunkin rahoitukseen osallistuvan jäsenvaltion edustajasta;

b)	rahoitukseen osallistuvien kolmansien valtioiden edustajat osallistuvat erityiskomitean työskentelyyn mutta eivät osallistu äänestyksiin eivätkä ole niissä läsnä;

c)	operaation komentaja tai hänen edustajansa osallistuu erityiskomitean työskentelyyn osallistumatta sen äänestyksiin.

4. Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltio kutsuu koolle erityiskomitean kokoukset ja toimii sen puheenjohtajana. Hallinnoija vastaa erityiskomitean sihteeristöstä. Hän laatii komitean pöytäkirjan. Hän ei osallistu äänestyksiin.

5. Tilinpitäjä osallistuu tarvittaessa erityiskomitean työskentelyyn ottamatta osaa sen äänestyksiin.

6. Puheenjohtajavaltio kutsuu erityiskomitean koolle enintään 15 päivän määräajassa jonkin osallistuvan jäsenvaltion, hallinnoijan tai operaation komentajan pyynnöstä.

7. Hallinnoija ilmoittaa asianmukaisella tavalla erityiskomitealle kaikista Atheneen kohdistuvista korvausvaatimuksista tai riidoista.

8. Komitea tekee päätökset yksimielisesti ottaen huomioon sen kokoonpanon sellaisena kuin se on määritelty 1 ja 3 kohdassa. Sen päätökset ovat sitovia.

9. Erityiskomitea hyväksyy kaikki talousarviot ottaen huomioon asianomaiset rahoitusohjeet ja käyttää 20, 21, 22, 23, 26, 27, 29, 31, 33, 34, 38, 39, 40 ja 41 artiklassa säädettyä toimivaltaa.

10. Hallinnoija, operaation komentaja ja tilinpitäjä antavat tietoja erityiskomitealle tämän päätöksen säännösten mukaisesti.

11. Erityiskomitean 20, 21, 22, 23, 24, 26, 29, 31, 33, 34, 39, 40 ja 41 artiklan nojalla hyväksymien säädösten tekstin allekirjoittavat sitä hyväksyttäessä erityiskomitean puheenjohtajana oleva henkilö sekä hallinnoija.

7 artikla

Hallinnoija

1. Tiedotettuaan asiasta erityiskomitealle neuvoston pääsihteeri nimittää hallinnoijan ja ainakin yhden apulaishallinnoijan kolmen vuoden toimikaudeksi.

2. Hallinnoija käyttää toimivaltaansa Athenen nimissä.

3. Hallinnoija:

a)	valmistelee ja antaa erityiskomitean käsiteltäväksi talousarvioesitykset; talousarvioesityksen operaation menoja koskeva osa laaditaan operaation komentajan ehdotuksen perusteella;

b)	vahvistaa talousarviot sen jälkeen, kun erityiskomitea on hyväksynyt ne;

c)	toimii tulojen, operaatioiden valmisteluvaiheen tai niiden jälkeisten yhteisten kustannusten ja muuhun kuin operaation aktiivivaiheeseen liittyvien yhteisten operatiivisten kustannusten hyväksyjänä;

d)	toteuttaa tulojen osalta kolmansien osapuolten kanssa tehdyt rahoitusjärjestelyt, jotka liittyvät unionin sotilasoperaatioiden yhteisten kustannusten rahoitukseen.

4. Hallinnoija huolehtii, että tässä päätöksessä vahvistettuja sääntöjä noudatetaan ja että erityiskomitean päätöksiä sovelletaan.

5. Hallinnoija voi toteuttaa tarpeellisiksi katsomansa toimenpiteet Athenen kautta rahoitettujen menojen toteuttamiseksi. Hänen on ilmoitettava niistä erityiskomitealle.

6. Hallinnoija sovittaa yhteen unionin sotilasoperaatioiden rahoitukseen liittyvien kysymysten käsittelyn. Hän toimii kansallisten hallintojen ja tarvittaessa kansainvälisten järjestöjen yhteystahona näissä kysymyksissä.

7. Hallinnoija on toiminnastaan vastuussa erityiskomitealle.

8 artikla

Operaation komentaja

1. Operaation komentaja hoitaa johtamansa operaation yhteisten kustannusten rahoitukseen liittyviä toimivaltuuksiaan Athenen nimissä.

2. Johtamansa operaation osalta operaation komentaja:

a)	toimittaa hallinnoijalle ehdotuksensa talousarvioesitysten osaan ”yhteiset operatiiviset menot/kustannukset”;

toteuttaa tulojen ja menojen hyväksyjänä yhteisiin operatiivisiin kustannuksiin liittyvät määrärahat; hän käyttää toimivaltaa kaikkiin kyseisten määrärahojen toteuttamiseen osallistuviin henkilöihin nähden, ennakkomaksut mukaan luettuina; hän voi tehdä hankintoja ja sopimuksia Athenen nimissä; hän avaa johtamalleen operaatiolle Athenen nimissä pankkitilin.

3. Operaation komentaja voi tämän päätöksen nojalla toteuttaa tarpeellisiksi katsomansa toimenpiteet Athenen kautta rahoitettujen menojen toteuttamiseksi johtamansa operaation osalta. Hänen on ilmoitettava asiasta hallinnoijalle ja erityiskomitealle.

9 artikla

Tilinpitäjä

1. Neuvoston pääsihteeri nimittää tilinpitäjän ja vähintään yhden apulaistilinpitäjän kahden vuoden toimikaudeksi.

2. Tilinpitäjä käyttää toimivaltaansa Athenen nimissä.

3. Tilinpitäjän tehtävänä on:

a)	suorittaa maksut asianmukaisesti, kantaa tulot ja periä vahvistetut saamiset;

b)	valmistella kunakin vuonna Athenen tilinpäätös ja kunkin operaation päätyttyä operaation tilinpäätös;

c)	avustaa hallinnoijaa tämän toimittaessa vuosittaisen tilinpäätöksen tai operaation tilinpäätöksen erityiskomitean hyväksyttäväksi;

d)	hoitaa Athenen kirjanpito;

e)	vahvistaa kirjanpitosäännöt ja -menetelmät sekä tililuettelo;

f)	vahvistaa ja validoida kirjanpitojärjestelmät tuloja varten sekä tarvittaessa validoida tulojen ja menojen hyväksyjän määrittelemät järjestelmät, joiden tarkoituksena on antaa tilitietoja tai niiden perusteluja;

g)	säilyttää kirjanpitotositteet;

h)	hoitaa käteisvaroja yhdessä hallinnoijan kanssa.

4. Hallinnoija ja operaation komentaja antavat tilinpitäjälle kaikki tarvittavat tiedot sellaisen tilinpäätöksen laatimiseksi, joka antaa oikean kuvan Athenen varoista ja Athenen hallinnoimasta talousarvion toteuttamisesta. He vastaavat tietojen oikeellisuudesta.

5. Tilinpitäjä on toiminnastaan vastuussa erityiskomitealle.

10 artikla

Hallinnoijaan, tilinpitäjään ja Athenen henkilöstöön sovellettavat yleiset säännökset

1. Yhtäältä hallinnoijan tai apulaishallinnoijan ja toisaalta tilinpitäjän tai apulaistilinpitäjän tehtäviä ei voi hoitaa sama henkilö.

2. Apulaishallinnoijat toimivat hallinnoijan alaisuudessa. Apulaistilinpitäjät toimivat tilinpitäjän alaisuudessa.

3. Apulaishallinnoija toimii hallinnoijan sijaisena tämän ollessa poissa tai estynyt. Apulaistilinpitäjä toimii tilinpitäjän sijaisena tämän ollessa poissa tai estynyt.

4. Euroopan yhteisöjen virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön sovelletaan heidän hoitaessaan Athenen tehtäviä edelleen heihin sovellettavia sääntöjä ja määräyksiä.

5. Jäsenvaltioiden Athenen käyttöön antamaan henkilöstöön sovelletaan sääntöjä, jotka on vahvistettu neuvoston päätöksessä palvelukseen määrättäviin kansallisiin asiantuntijoihin sovellettavista säännöistä, sekä säännöksiä, joista on sovittu heidän kansallisen hallintonsa ja yhteisön toimielimen tai Athenen kesken.

6. Athenen henkilöstön jäsenille on ennen heidän nimitystään tehtävä luotettavuusselvitys, joka valtuuttaa heidät käsittelemään neuvoston hallussa olevia luokiteltuja tietoja ainakin luokkaan ”secret UE” asti, tai vastaava jäsenvaltion teettämä luotettavuusselvitys.

7. Hallinnoija voi neuvotella ja sopia jäsenvaltioiden tai yhteisön toimielinten kanssa järjestelyistä, joilla voidaan etukäteen nimetä henkilöstö, joka tarvittaessa saadaan viipymättä Athenen käyttöön.

3 LUKU

HALLINNOLLISET JÄRJESTELYT JÄSENVALTIOIDEN, EU:N TOIMIELINTEN, KOLMANSIEN VALTIOIDEN JA KANSAINVÄLISTEN JÄRJESTÖJEN KANSSA

11 artikla

Hallinnolliset järjestelyt jäsenvaltioiden tai EU:n toimielinten kanssa

1. Jäsenvaltioiden tai EU:n toimielinten kanssa voidaan neuvotella hallinnolliset järjestelyt, joiden tarkoituksena on helpottaa operaatioihin liittyvien hankintojen suorittamista taloudellisesti edullisimmalla tavalla. Nämä järjestelyt toteutetaan Athenen, jota edustaa operaation komentaja tai, jos komentajaa ei ole, hallinnoija, ja kyseisten jäsenvaltioiden tai EU:n toimielinten toimivaltaisten hallintoyksiköiden välisenä kirjeenvaihtona.

2. Erityiskomiteaa on kuultava ennen kyseisen järjestelyn allekirjoittamista.

12 artikla

Hallinnolliset järjestelyt kolmannen valtion tai kansainvälisen järjestön kanssa

1. Kolmannen valtion tai kansainvälisen järjestön kanssa voidaan neuvotella hallinnollinen järjestely, jonka tarkoituksena on muun muassa helpottaa hankintojen suorittamista operaatioalueella taloudellisesti edullisimmalla tavalla ottaen huomioon operatiiviset vaatimukset. Nämä järjestelyt toteutetaan Athenen, jota edustaa operaation komentaja tai, jos komentajaa ei ole, hallinnoija, ja kyseisen kolmannen valtion tai kansainvälisen järjestön toimivaltaisten hallintoyksiköiden välisenä kirjeenvaihtona.

2. Kyseinen järjestely on toimitettava erityiskomitean hyväksyttäväksi ennen sen allekirjoittamista.

13 artikla

Kolmansien valtioiden rahoitusosuuksien maksamiseen liittyvät pysyvät ja tapauskohtaiset hallinnolliset järjestelyt

1. Hallinnoija neuvottelee neuvoston nimeämien, EU:n operaatioiden rahoitukseen mahdollisesti osallistuvien kolmansien valtioiden kanssa pysyvät hallinnolliset järjestelyt ja neuvoston nimeämien, tietyn EU:n operaation rahoitukseen osallistuvien kolmansien valtioiden kanssa tapauskohtaiset hallinnolliset järjestelyt EU:n ja kyseisten kolmansien valtioiden välillä tehtyjen sopimusten puitteissa. Nämä järjestelyt toteutetaan Athenen ja kyseisten kolmansien valtioiden toimivaltaisten hallintoyksiköiden välisenä kirjeenvaihtona, jossa vahvistetaan tarvittavat menettelytavat unionin tulevia sotilasoperaatioita koskevien rahoitusosuuksien maksamiseksi nopeasti.

2. Kunnes 1 kohdassa tarkoitetut sopimukset on tehty, hallinnoija voi toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet rahoitukseen osallistuvien kolmansien valtioiden maksujen helpottamiseksi.

3. Hallinnoijan on ilmoitettava suunnitelluista järjestelyistä etukäteen erityiskomitealle ennen kuin hän allekirjoittaa ne Athenen nimissä.

4. Unionin käynnistäessä sotilasoperaation hallinnoija toteuttaa operaation rahoitukseen osallistuvien kolmansien valtioiden kanssa sovitut järjestelyt neuvoston päättämien rahoitusosuuksien mukaisesti.

4 LUKU

PANKKITILIT

14 artikla

Avaaminen ja tarkoitus

1. Hallinnoija avaa yhden tai useampia pankkitilejä Athenen nimissä.

2. Pankkitili tai pankkitilit avataan unionin jäsenvaltioon sijoittautuneessa ensiluokkaisessa rahoituslaitoksessa.

3. Rahoitukseen osallistuvien valtioiden rahoitusosuudet maksetaan näille tileille. Tileiltä voidaan maksaa Athenen hallinnoimat menot ja maksaa operaation komentajalle sotilasoperaation yhteisiin kustannuksiin liittyvien menojen toteuttamiseen tarvittavat ennakkomaksut. Pankkitilejä ei saa ylittää.

15 artikla

Varainhoito

1. Kaikki Athenen tililtä suoritettavat maksut edellyttävät sekä hallinnoijan tai apulaishallinnoijan että tilinpitäjän tai apulaistilinpitäjän allekirjoitusta.

2. Athenen hallinnoimia varoja, operaation komentajalle uskotut varat mukaan luettuina, saa tallettaa vain ensiluokkaiseen rahoituslaitokseen euromääräisenä ja käyttötilille tai lyhytaikaiselle tilille.

5 LUKU

YHTEISET KUSTANNUKSET

16 artikla

Yhteisten kustannusten määritelmä ja hyväksyttävien maksujen kaudet

1. Athene vastaa liitteessä I luetelluista yhteisistä kustannuksista riippumatta siitä, milloin ne ovat syntyneet. Kun kustannukset otetaan talousarvion momenttiin, josta käy ilmi operaatio, johon ne lähinnä liittyvät, niitä pidetään kyseisen operaation ”operatiivisina kustannuksina”. Muutoin niitä pidetään ”operaatioiden valmisteluvaiheen tai niiden jälkeisinä yhteisinä kustannuksina”.

2. Lisäksi Athene vastaa liitteessä II luetelluista yhteisistä operatiivisista kustannuksista operaatiota koskevan kriisinhallinnallisen toimintaperiaatteen hyväksymisestä alkavan ja operaation komentajan nimittämiseen päättyvän kauden aikana. Erityiskomitea voi erityistapauksissa kuultuaan poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteaa muuttaa kautta, jonka aikana Athene vastaa kyseisistä kustannuksista.

3. Operaation aktiivivaiheen aikana, joka alkaa operaation komentajan nimittämisestä ja päättyy päivään, jona operaatioesikunta lopettaa toimintansa, Athene vastaa yhteisinä operatiivisina kustannuksina

a)	liitteessä III-A luetelluista yhteisistä kustannuksista;

b)	neuvoston niin päättäessä liitteessä III-B luetelluista yhteisistä kustannuksista.

4. Sotilasalan tukitoimen aktiivivaiheen aikana, sellaisena kuin neuvosto on sen määritellyt, Athene vastaa yhteisinä operatiivisina kustannuksina neuvoston tapauskohtaisesti liitteen III perusteella määrittelemistä yhteisistä kustannuksista.

5. Operaation yhteisiä operatiivisia kustannuksia ovat myös liitteessä IV luetellut operaation loppuselvitykseen tarvittavat menot.

Operaatio on selvitetty loppuun, kun yhteisesti operaatiota varten rahoitetut varusteet ja infrastruktuurit on toimitettu niiden lopulliseen määränpäähän ja operaation tilinpäätös on laadittu.

6. Yhteisiksi kustannuksiksi ei hyväksytä mitään menoja sellaisten kustannusten kattamiseksi, jotka yksi tai useampi rahoitukseen osallistuva valtio, yhteisön toimielin tai kansainvälinen järjestö olisi operaation järjestämisestä riippumatta joka tapauksessa ottanut vastatakseen.

7. Erityiskomitea voi päättää tapauskohtaisesti, että tiettyjä muita kuin liitteen III osassa B lueteltuja lisäkustannuksia voidaan erityistapauksissa pitää tietyn operaation yhteisinä kustannuksina sen aktiivivaiheen aikana.

8. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava hallinnoijan välityksellä neuvostolle ja erityiskomitealle kustannusten jakamista koskevat järjestelyt, joihin ne osallistuvat EU:n operaation osalta.

17 artikla

Harjoitukset

1. Euroopan unionin harjoitusten yhteiset kustannukset rahoitetaan Athenen kautta sellaisten sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti, jotka ovat samanlaisia kuin operaatioissa, joiden rahoitukseen kaikki osallistuvat jäsenvaltiot osallistuvat.

2. Nämä harjoitusten yhteiset kustannukset koostuvat ensinnäkin toiminta-alueelle siirrettävistä tai kiinteistä esikunnista aiheutuvista lisäkustannuksista ja toiseksi lisäkustannuksista, jotka syntyvät Euroopan unionille harjoituksen käyttöön tarjottujen Naton yhteisten voimavarojen käyttämisestä.

3. Harjoitusten yhteisiin kustannuksiin eivät sisälly kustannukset, jotka liittyvät

a)	pääomahankintoihin, mukaan lukien rakennuksiin, infrastruktuuriin ja varusteisiin liittyvät hankinnat;

b)	harjoitusten suunnittelu- ja valmisteluvaiheeseen;

c)	joukkojen kuljetukseen, kasarmeihin ja majoitukseen.

18 artikla

Rahoitusohje

Jokaiseen yhteiseen toimintaan, jolla neuvosto päättää unionin toteuttamasta sotilasoperaatiosta, ja jokaiseen yhteiseen toimintaan tai päätökseen, jolla neuvosto päättää jatkaa unionin operaatiota, on sisällyttävä rahoitusohje kyseisen operaation yhteisten kustannusten kattamiseksi. Hallinnoija arvioi erityisesti unionin sotilasesikunnan ja operaation komentajan, jos tämä on aloittanut tehtävänsä, avustuksella operaation yhteisten kustannusten kattamiseksi suunnitellulla ajanjaksolla tarvittavan arvioidun määrän. Hallinnoija ehdottaa määrää puheenjohtajavaltion välityksellä neuvoston elimille, joiden tehtävänä on käsitellä ehdotusta yhteiseksi toiminnaksi tai päätökseksi.

6 LUKU

TALOUSARVIO

19 artikla

Talousarvion periaatteet

1. Euromääräisenä laadittava talousarvio on säädös, jolla ennakoidaan ja hyväksytään kullekin varainhoitovuodelle Athenen hallinnoimat kokonaistulot ja -menot.

2. Kaikki menot liitetään tiettyyn operaatioon lukuun ottamatta tarvittaessa liitteessä I lueteltuja kustannuksia.

3. Talousarvioon otetut määrärahat hyväksytään varainhoitovuodeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta samana vuonna.

4. Talousarvioon otettujen tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

5. Mitään tuloa tai menoa ei voida toteuttaa muutoin kuin osoittamalla se tiettyyn budjettikohtaan ja siihen otettujen määrärahojen rajoissa.

20 artikla

Vuosittaisen talousarvion laatiminen ja hyväksyminen

1. Hallinnoija laatii joka vuosi talousarvioesityksen seuraavaa varainhoitovuotta varten, ”yhteisiä operatiivisia kustannuksia” koskevilta osin kunkin operaation komentajan avustuksella. Hallinnoija esittää talousarvioesityksen erityiskomitealle viimeistään 31 päivänä lokakuuta.

2. Esitys sisältää:

a)	arvioidut määrärahat operaatioiden valmisteluvaiheen tai niiden jälkeisten yhteisten kustannusten kattamiseksi;

b)	arvioidut määrärahat meneillään olevien tai suunniteltujen operaatioiden yhteisten operatiivisten kustannusten kattamiseksi, tarvittaessa myös jonkun valtion tai kolmannen osapuolen ennakkoon rahoittamien yhteisten kustannusten korvaamiseen tarvittavat määrärahat;

c)	arvion menojen kattamiseen tarvittavista tuloista.

3. Maksusitoumus- ja maksumäärärahat jaotellaan osastoihin ja lukuihin, joissa menot ryhmitellään laatunsa tai käyttötarkoituksensa mukaan ja jaotellaan tarvittaessa edelleen momentteihin. Talousarvioesitykseen sisältyy luvuittain tai momenteittain eritelty selvitysosa. Kutakin operaatiota varten on yksi osasto. Yksi osasto on talousarvion yleinen osa, johon kuuluvat operaatioiden valmisteluvaiheen tai niiden jälkeiset yhteiset kustannukset.

4. Kussakin osastossa voi olla luku ”alustavat määrärahat”. Nämä määrärahat otetaan talousarvioon, kun vakavien perusteiden nojalla on epävarmuutta määrärahojen määrästä tai talousarvioon otettujen määrärahojen toteuttamismahdollisuudesta.

5. Tulot muodostuvat:

a)	osallistuvien jäsenvaltioiden ja rahoitukseen osallistuvien jäsenvaltioiden sekä tarvittaessa rahoitukseen osallistuvien kolmansien valtioiden rahoitusosuuksista;

b)	sekalaisista tuloista, jotka jaotellaan osaston mukaan ja jotka käsittävät korkotuloja ja myyntituloja sekä edellisen varainhoitovuoden toteutuneen saldon sen jälkeen, kun erityiskomitea on sen määritellyt.

6. Erityiskomitea hyväksyy talousarvioesityksen ennen joulukuun 31 päivää. Hallinnoija vahvistaa hyväksytyn talousarvion ja antaa sen tiedoksi osallistuville valtioille ja rahoitukseen osallistuville valtioille.

21 artikla

Lisätalousarviot

1. Väistämättömissä, poikkeuksellisissa tai odottamattomissa olosuhteissa hallinnoija voi ehdottaa lisätalousarvioesitystä, erityisesti kun operaation toteuttamista harkitaan kesken varainhoitovuoden. Jos lisätalousarvioesitys ylittää huomattavasti kyseisen operaation rahoitusohjeen, erityiskomitea voi pyytää neuvostoa hyväksymään sen.

2. Lisätalousarvio laaditaan, esitetään, hyväksytään, vahvistetaan ja annetaan tiedoksi samaa menettelyä noudattaen kuin vuosittainen talousarvio. Kun lisätalousarvio liittyy unionin sotilasoperaation aloittamiseen, siihen on kuitenkin liitettävä operaation ennakoituja yhteisiä kustannuksia kokonaisuudessaan koskeva yksityiskohtainen rahoitusselvitys. Erityiskomitea käsittelee esityksen asian kiireellisyyden huomioon ottaen.

22 artikla

Määrärahasiirrot

1. Hallinnoija voi tarvittaessa operaation komentajan ehdotuksesta suorittaa määrärahasiirtoja. Hallinnoijan on ilmoitettava erityiskomitealle aikomuksestaan vähintään viikko etukäteen, sikäli kuin tämä on mahdollista asian kiireellisyys huomioon ottaen. Erityiskomitean ennakkohyväksyntä vaaditaan kuitenkin silloin, kun:

a)	suunniteltu määrärahasiirto muuttaa operaation ennakoituja kokonaismäärärahoja; tai

b)	varainhoitokaudelle suunnitellut määrärahasiirrot luvusta toiseen ylittävät 10 prosenttia sen luvun määrärahoista, josta määrärahat siirretään, sellaisina kuin ne on otettu varainhoitovuoden talousarvioon päivänä, jona harkittava määrärahasiirtoehdotus tehdään.

2. Operaation komentaja voi, katsoessaan sen operaation moitteettoman toiminnan kannalta tarpeelliseksi, kolmen kuukauden kuluessa operaation aloittamispäivästä toteuttaa operaatiolle osoitettujen määrärahojen siirtoja momentilta toiselle ja luvusta toiseen talousarvion osassa ”yhteiset operatiiviset kustannukset”. Hänen on ilmoitettava asiasta hallinnoijalle ja erityiskomitealle.

23 artikla

Määrärahojen siirto varainhoitovuodelta toiselle

1. Operaatioiden valmisteluvaiheen tai niiden jälkeisten yhteisten kustannusten kattamiseen tarkoitetut määrärahat, joita ei ole sidottu, peruutetaan periaatteessa varainhoitovuoden lopussa.

2. Athenen hallinnoimien tarvikkeiden ja varusteiden varastointikulujen kattamiseen tarkoitetut määrärahat voidaan siirtää yhden kerran seuraavalle varainhoitovuodelle, sikäli kuin vastaava sitoumus on annettu ennen kuluvan varainhoitovuoden joulukuun 31 päivää. Yhteisten operatiivisten kustannusten kattamiseen tarkoitetut määrärahat voidaan siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle, sikäli kuin niitä tarvitaan operaatioon, jota ei ole selvitetty loppuun.

3. Hallinnoijan on annettava edelliseltä varainhoitovuodelta siirrettäviä määrärahoja koskevat ehdotukset erityiskomitean hyväksyttäväksi ennen helmikuun 15 päivää. Ehdotukset katsotaan hyväksytyiksi, jollei erityiskomitea päätä toisin maaliskuun 15 päivään mennessä.

24 artikla

Menojen aikaistettu toteuttaminen

Sen jälkeen kun vuosittainen talousarvio on hyväksytty, määrärahoja voidaan käyttää sitoumusten ja maksujen kattamiseen siinä määrin, kuin se on operaation kannalta välttämätöntä.

7 LUKU

RAHOITUSOSUUDET JA KORVAUKSET

25 artikla

Rahoitusosuuksien määrittäminen

1. Operaatioiden valmisteluvaiheen tai niiden toteuttamisen jälkeisten yhteisten kustannusten kattamiseen tarkoitetut maksumäärärahat, joita ei voida kattaa sekalaisilla tuloilla, rahoitetaan osallistuvien jäsenvaltioiden rahoitusosuuksilla.

2. Yhteisten operatiivisten kustannusten kattamiseen tarkoitetut maksumäärärahat katetaan operaation rahoitukseen osallistuvien jäsenvaltioiden ja kolmansien valtioiden rahoitusosuuksilla.

3. Operaation rahoitukseen osallistuvien jäsenvaltioiden rahoitusosuudet ovat määrältään yhtä suuret kuin talousarvioon otetut, operaation yhteisten operatiivisten kustannusten kattamiseen tarkoitetut maksumäärärahat vähennettynä niiden rahoitusosuuksien määrällä, jotka rahoitukseen osallistuvat kolmannet valtiot ovat velvollisia maksamaan samaa operaatiota varten tämän päätöksen 13 artiklan mukaisesti.

4. Rahoitusosuuksien jakautuminen niiden jäsenvaltioiden kesken, joilta rahoitusosuuksia pyydetään, määräytyy Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 28 artiklan 3 kohdassa määritellyn bruttokansantulon mukaan määräytyvän asteikon ja Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 29 päivänä syyskuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/597/EY, Euratom (3) tai muun, sen korvaavan neuvoston päätöksen mukaisesti.

5. Rahoitusosuuksien laskennassa käytetään Euroopan yhteisöjen viimeisimpään talousarvioon liitetyssä taulukossa ”Yleisen talousarvion rahoitus omien varojen lajien ja jäsenvaltioiden mukaan” olevassa sarakkeessa ”BKTL-varat” olevia tietoja. Kutakin jäsenvaltiota, jolta rahoitusosuutta pyydetään, koskeva rahoitusosuus on suhteessa kyseisen jäsenvaltion bruttokansantulon (BKTL) osuuteen niiden jäsenvaltioiden, joilta rahoitusosuuksia pyydetään, yhteenlasketusta BKTL:stä.

26 artikla

Rahoitusosuuksien maksuaikataulu

1. Kun neuvosto vahvistaa rahoitusohjeen unionin sotilasoperaatiolle, rahoitukseen osallistuvat jäsenvaltiot maksavat rahoitusosuuksinaan noin 30 prosenttia rahoitusohjeesta, ellei neuvosto päätä korkeammasta prosenttiosuudesta.

2. Erityiskomitea voi hallinnoijan ehdotuksesta päättää, että lisärahoitusosuuksia pyydetään ennen operaation lisätalousarvion vahvistamista. Erityiskomitea voi päättää siirtää asian neuvoston toimivaltaisten valmistelevien elinten käsiteltäväksi.

3. Kun operaation yhteisten operatiivisten kustannusten kattamiseen tarkoitetut määrärahat on otettu talousarvioon, jäsenvaltiot maksavat kyseistä operaatiota koskevien 25 artiklan mukaisten rahoitusosuuksiensa jäljellä olevan määrän, josta on vähennetty niiltä samaan operaatioon samana varainhoitovuonna jo maksuun pannut rahoitusosuudet. Jos operaation suunniteltu kesto on enemmän kuin kuusi kuukautta, rahoitusosuuksien jäljellä oleva määrä maksetaan kuitenkin puolivuosittaisina erinä. Tällöin ensimmäinen erä on maksettava kahden kuukauden kuluessa operaation aloittamisesta; toinen erä on maksettava määräajassa, jonka erityiskomitea asettaa hallinnoijan ehdotuksesta ottaen huomioon operatiiviset tarpeet. Erityiskomitea voi poiketa näistä säännöksistä.

4. Kun rahoitusohje tai talousarvio on vahvistettu, hallinnoija lähettää kirjallisesti sitä vastaavat rahoituspyynnöt kansallisille hallinnoille, joiden yhteystiedot on ilmoitettu hänelle.

5. Rahoitusosuudet on maksettava 30 päivän kuluessa vastaavan pyynnön lähettämisestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän päätöksen muiden säännösten soveltamista.

6. Kukin rahoitukseen osallistuva valtio vastaa rahoitusosuuksien maksamiseen liittyvistä pankkikuluista omalta osaltaan.

7. Hallinnoija vahvistaa rahoitusosuudet vastaanotetuiksi.

27 artikla

Ennakkorahoitus

1. EU:n nopean toiminnan sotilasoperaation yhteydessä rahoitukseen osallistuvat jäsenvaltiot maksavat rahoitusosuuksinaan rahoitusohjetta vastaavan määrän. Maksut suoritetaan jäljempänä määritellyllä tavalla sanotun kuitenkaan rajoittamatta 26 artiklan 3 kohdan soveltamista.

2. EU:n nopean toiminnan sotilasoperaatioiden rahoittamiseksi ennakkoon operaatioon osallistuvien jäsenvaltioiden on:

a)	joko maksettava Athenea koskevia rahoitusosuuksia ennakkoon;

b)	tai, kun neuvosto päättää toteuttaa EU:n nopean toiminnan sotilasoperaation, jonka rahoitukseen ne osallistuvat, maksettava rahoitusosuutensa kyseisen operaation yhteisiin kustannuksiin viiden päivän kuluessa pyynnön lähettämisestä rahoitusohjeen suuruisena, jollei neuvosto toisin päätä.

3. Edellä mainittua tarkoitusta varten alustavat määrärahat talousarvion erityiseen osastoon määrittää erityiskomitea, jossa on yksi edustaja kustakin niistä jäsenvaltioista, jotka ovat päättäneet maksaa rahoitusosuuksia ennakkoon (jäljempänä ’ennakkoon maksavat jäsenvaltiot’). Nämä alustavat määrärahat katetaan rahoitusosuuksilla, jotka ennakkoon maksavien jäsenvaltioiden on maksettava 90 päivän kuluessa kyseisiä rahoitusosuuksia koskevan pyynnön lähettämisestä.

4. Rahoitusosuudet, jotka ennakkoon maksavan jäsenvaltion on maksettava nopean toiminnan operaatiota varten ja joiden määrä vastaa enintään sen tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin alustaviin määrärahoihin maksamaa rahoitusosuutta, on maksettava 90 päivän kuluessa pyynnön lähettämisestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 26 artiklan 3 kohdan soveltamista. Samansuuruinen määrä voidaan osoittaa operaation komentajan käyttöön ennakkoon maksetuista rahoitusosuuksista.

5. Sen estämättä, mitä 22 artiklassa säädetään, tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetut alustavat määrärahat, joita käytetään operaatioon, on täydennettävä 90 päivän kuluessa pyynnön lähettämisestä.

6. Ennakkoon maksava jäsenvaltio voi erityisolosuhteissa valtuuttaa hallinnoijan käyttämään sen ennakkoon maksettua rahoitusosuutta kyseisen jäsenvaltion rahoitusosuuden kattamiseksi sellaisessa muun kuin nopean toiminnan operaatiossa, johon se osallistuu, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista. Kyseisen jäsenvaltion on täydennettävä ennakkoon maksettu rahoitusosuus 90 päivän kuluessa pyynnön lähettämisestä.

7. Jos varoja tarvitaan operaatioon, joka ei ole nopean toiminnan operaatio, ennen kuin rahoitusosuuksia kyseiseen operaatioon on vastaanotettu riittävästi, rahoitusosuuksista, joita operaation rahoitukseen osallistuvat jäsenvaltiot ovat maksaneet ennakkoon, voidaan kyseisten ennakkoon maksaneiden jäsenvaltioiden suostumuksella käyttää enintään 50 prosenttia operaation edellyttämien rahoitusosuuksien kattamiseksi. Ennakkoon maksavien jäsenvaltioiden on täydennettävä ennakkoon maksettavia rahoitusosuuksia 90 päivän kuluessa pyynnön lähettämisestä.

8. Sen estämättä, mitä 33 artiklan 3 kohdassa säädetään, operaation komentaja saa sitoa ja maksaa hänen käyttöönsä osoitetut määrärahat.

9. Jäsenvaltio voi peruuttaa tekemänsä valinnan ilmoittamalla siitä hallinnoijalle vähintään kolme kuukautta etukäteen.

28 artikla

Ennakkomaksujen korvaaminen

1. Jäsenvaltio, kolmas valtio tai soveltuvin osin kansainvälinen järjestö, jonka neuvosto on valtuuttanut rahoittamaan ennakkoon osan operaation yhteisistä kustannuksista, voi saada Athenelta korvauksen esittämällä hallinnoijalle viimeistään kahden kuukauden kuluttua kyseisen operaation päättymisestä pyynnön, johon on liitetty tarvittavat tositteet.

2. Korvaus voidaan maksaa vain, jos operaation komentaja ja hallinnoija ovat hyväksyneet sen.

3. Jos rahoitukseen osallistuvan valtion korvauspyyntö hyväksytään, korvaus voidaan vähentää hallinnoijan kyseiselle valtiolle osoittamasta seuraavasta rahoitusosuuspyynnöstä.

4. Jos rahoitusosuuspyyntöjä ei ole suunnitteilla, kun pyyntö hyväksytään, tai mikäli hyväksytty korvauspyyntö ylittää suunnitellun rahoitusosuuspyynnön, hallinnoija maksaa korvattavan summan 30 päivän kuluessa ottaen huomioon Athenen käteisvarat ja kyseisen operaation yhteisten kustannusten rahoitustarpeet.

5. Korvaus maksetaan tämän päätöksen mukaisesti, vaikka operaatio olisi peruttu.

29 artikla

Athenen suorittama muiden kuin yhteisiin kustannuksiin kuuluvien menojen hallinnointi

1. Erityiskomitea voi hallinnoijan tai jäsenvaltion ehdotuksesta päättää, että tiettyjen operaatioon liittyvien menojen hallinnointi, erityisesti joukkojen huollon osalta, annetaan Athenelle, vaikka kukin jäsenvaltio vastaakin niistä edelleen omalta osaltaan.

2. Erityiskomitea voi päätöksessään valtuuttaa operaation komentajan tekemään operaatioon osallistuvien jäsenvaltioiden nimissä sopimuksia tarkoitettujen tarvikkeiden hankkimiseksi. Se voi antaa valtuutuksen sille, että Athenen talousarviosta rahoitetaan ennakolta jäsenvaltioiden menoja, tai päättää, että Athene kerää ennakkoon jäsenvaltioilta tarvittavat varat tekemiensä sopimusten noudattamiseksi.

3. Athene hoitaa jäsenvaltioiden vastuulla olevien menojen kirjanpidon siltä osin kuin niiden hallinnointi on annettu sille. Se lähettää joka kuukausi kullekin jäsenvaltiolle yhteenvedon jäsenvaltion vastuulla olevista menoista, joita jäsenvaltiolle tai sen henkilöstölle on koitunut edellisen kuukauden kuluessa, ja pyytää tarvittavat varat menojen hoitamiseksi. Jäsenvaltioiden on maksettava pyydetyt varat Athenelle 30 päivän kuluessa pyynnön lähettämisestä.

30 artikla

Viivästyskorko

1. Jos valtio ei ole hoitanut rahoitusta koskevia velvoitteitaan, siihen sovelletaan soveltuvin osin yhteisöjen talousarvio-osuuksien maksamiseen sovellettavia viivästyskorkoja koskevia yhteisön sääntöjä, jotka on vahvistettu Euroopan yhteisön yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (4) 71 artiklassa.

2. Jos maksu on myöhässä enintään kymmenen päivää, korkoa ei peritä. Jos maksu on myöhässä enemmän kuin kymmenen päivää, korkoa peritään koko viivästyksen ajalta.

8 LUKU

MENOJEN TOTEUTTAMINEN

31 artikla

Periaatteet

1. Athenen määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteita noudattaen.

2. Tulojen ja menojen hyväksyjien on toteutettava Athenen tulot ja menot moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen ja niiden laillisuuden ja asianmukaisuuden varmistaen. Tulojen ja menojen hyväksyjät suorittavat budjettiin ja lakiin perustuvat sitoumukset, menojen maksatuksen ja hyväksymisen sekä määrärahojen toteuttamista edeltävät toimet. Tulojen ja menojen hyväksyjä voi siirtää tehtäviään tekemällä päätöksen, josta käyvät ilmi

a)	tehtävien hoitajat asianmukaisella tasolla;

b)	siirretyn toimivallan ulottuvuus; ja

c)	edunsaajien mahdollisuus siirtää saamaansa toimivaltaa edelleen toiselle.

3. Määrärahojen toteuttaminen varmistetaan noudattamalla tulojen ja menojen hyväksyjän sekä tilinpitäjän tehtävien eriyttämisen periaatetta. Tulojen ja menojen hyväksyjän sekä tilinpitäjän tehtäviä ei voi hoitaa sama henkilö. Kaikki Athenen hallinnoimista varoista suoritettavat maksut edellyttävät tulojen ja menojen hyväksyjän sekä tilinpitäjän yhteistä allekirjoitusta.

4. Kun yhteisten menojen toteuttaminen annetaan jäsenvaltiolle, yhteisön toimielimelle tai soveltuvin osin kansainväliselle järjestölle, kyseinen valtio, toimielin tai järjestö soveltaa sääntöjä, joita sovelletaan sen omien menojen toteuttamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän päätöksen soveltamista. Kun hallinnoija toteuttaa menoja suoraan, se noudattaa Euroopan yhteisöjen yleisen talousarvion neuvostoa koskevan osan toteuttamiseen sovellettavia sääntöjä.

5. Hallinnoija voi kuitenkin toimittaa puheenjohtajavaltiolle luonnoksia neuvostolle tai erityiskomitealle annettaviksi ehdotuksiksi yhteisten menojen toteuttamista koskevista säännöistä.

6. Erityiskomitea voi antaa yhteisten menojen toteuttamista koskevia sääntöjä, jotka poikkeavat 4 kohdasta.

32 artikla

Operaatioiden valmisteluvaiheen tai niiden toteuttamisen jälkeiset yhteiset kustannukset

Hallinnoija hoitaa tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävät operaatioiden valmisteluvaiheen tai niiden toteuttamisen jälkeisten yhteisten kustannusten osalta.

33 artikla

Yhteiset operatiiviset kustannukset

1. Operaation komentaja hoitaa tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävät johtamansa operaation yhteiset operatiiviset kustannukset kattavien menojen osalta. Hallinnoija hoitaa kuitenkin tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävät niiden operaation yhteiset operatiiviset kustannukset kattavien menojen osalta, jotka ovat syntyneet yksittäisen operaation valmisteluvaiheen aikana ja jotka Athene toteuttaa suoraan tai jotka liittyvät operaatioon sen aktiivivaiheen jälkeen.

2. Hallinnoija siirtää operaation komentajalle tämän pyynnöstä operaation menojen kattamiseen tarvittavat määrät Athenen pankkitililtä Athenen puolesta avatulle pankkitilille, jonka operaation komentaja on hallinnoijalle ilmoittanut.

3. Edellä olevasta 19 artiklan 5 kohdasta poiketen rahoitusohjeen hyväksyminen antaa hallinnoijalle ja operaation komentajalle, kummallekin oman toimivaltansa puitteissa, oikeuden sitoa ja maksaa kyseisen operaation menoja enintään 30 prosentin määrän rahoitusohjeesta, jollei neuvosto vahvista korkeampaa prosenttiosuutta. Erityiskomitea voi hallinnoijan ehdotuksesta päättää lisämenojen sitomisesta ja maksatuksesta. Erityiskomitea voi päättää siirtää puheenjohtajavaltion välityksellä asian neuvoston toimivaltaisten valmistelevien elinten käsiteltäväksi. Tätä poikkeusta ei sovelleta enää sen jälkeen kun kyseisen operaation talousarvio on hyväksytty.

4. Ennen operaation talousarvion hyväksymistä hallinnoijan ja operaation komentajan tai hänen edustajansa on annettava, kummankin omalta osaltaan, erityiskomitealle kuukausittain selvitys menoista, joita voidaan käsitellä kyseisen operaation yhteisinä menoina. Erityiskomitea voi hallinnoijan, operaation komentajan tai jäsenvaltion ehdotuksesta antaa ohjeet menojen toteuttamiseksi tänä aikana.

5. Edellä olevasta 19 artiklan 5 kohdasta poiketen operaation komentaja voi, mikäli unionin sotilasoperaatioon osallistuva henkilöstö on välittömässä hengenvaarassa, ylittää talousarvioon otetut määrärahat toteuttaakseen näiden ihmishenkien säästämiseksi tarvittavat menot. Hänen on ilmoitettava asiasta hallinnoijalle ja erityiskomitealle mahdollisimman pian. Tässä tapauksessa hallinnoija ehdottaa yhdessä operaation komentajan kanssa tarvittavat määrärahasiirrot ennakoimattomien menojen kattamiseksi. Jos tällaisten menojen riittävää rahoitusta ei voida varmistaa määrärahasiirroin, hallinnoijan on tehtävä ehdotus lisätalousarvioksi.

9 LUKU

YHTEISESTI RAHOITETTUJEN LAITTEISTOJEN JA INFRASTRUKTUURIEN LOPULLINEN KÄYTTÖTARKOITUS

34 artikla

1. Operaation komentaja toteuttaa johtamansa operaation loppuselvitystä varten tarvittavat toimet lopullisen käyttötarkoituksen löytämiseksi operaatiota varten yhteisesti hankituille laitteistoille ja infrastruktuureille. Hänen on tarvittaessa ehdotettava erityiskomitealle asiaankuuluvaa arvonalennuskerrointa.

2. Hallinnoija hallinnoi operaation aktiivivaiheen päätyttyä olemassa olevia laitteistoja ja infrastruktuureja ja toteuttaa tarvittavat toimet näiden lopullisen käyttötarkoituksen löytämiseksi. Hänen on tarvittaessa ehdotettava erityiskomitealle asiaankuuluvaa arvonalennuskerrointa.

3. Erityiskomitea hyväksyy laitteistojen, infrastruktuurien ja muun omaisuuden arvonalennuskertoimet mahdollisimman nopeasti.

4. Erityiskomitea hyväksyy yhteisesti rahoitettujen laitteistojen ja infrastruktuurien lopullisen käyttötarkoituksen ja ottaa siinä huomioon operatiiviset tarpeet ja rahoitusta koskevat arviointiperusteet. Lopullinen käyttötarkoitus voi olla seuraava:

a)	infrastruktuurit voidaan myydä tai luovuttaa Athenen välityksellä isäntävaltiolle, jäsenvaltiolle tai kolmannelle osapuolelle;

b)	laitteistot voidaan joko myydä Athenen välityksellä jäsenvaltiolle, isäntävaltiolle tai kolmannelle osapuolelle tai varastoida ja ylläpitää Athenen, jäsenvaltion tai kolmannen osapuolen toimesta.

5. Laitteistot ja infrastruktuurit myydään rahoitukseen osallistuvalle valtiolle, isäntävaltiolle tai kolmannelle osapuolelle soveltamalla markkina-arvoa tai, jos markkina-arvoa ei voida määrittää, ottamalla huomioon asiaankuuluva arvonalennuskerroin.

6. Myynti tai luovutus isäntävaltiolle tai kolmannelle osapuolelle toteutetaan ottamalla tarvittaessa huomioon erityisesti neuvostossa, rahoitukseen osallistuvissa valtioissa ja Natossa voimassa olevat turvallisuussäännöt.

7. Jos päätetään, että Athene säilyttää operaatiota varten hankitut laitteistot, rahoitukseen osallistuvat jäsenvaltiot voivat pyytää muilta osallistuvilta jäsenvaltioilta taloudellista korvausta. Erityiskomitea, joka koostuu kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden edustajista, tekee tarvittavat päätökset hallinnoijan ehdotuksesta.

10 LUKU

KIRJANPITO JA OMAISUUSLUETTELO

35 artikla

Periaatteet

Kun yhteisten menojen toteuttaminen annetaan jäsenvaltiolle, yhteisön toimielimelle tai soveltuvin osin kansainväliselle järjestölle, kyseinen valtio, toimielin tai järjestö soveltaa sääntöjä, joita sovelletaan sen omien menojen kirjanpitoon ja omaisuusluetteloihin.

36 artikla

Yhteisten operatiivisten kustannusten kirjanpito

Operaation komentaja pitää kirjaa Athenelta saamistaan tilisiirroista sekä sitomistaan menoista ja suorittamistaan maksuista ja pitää yllä omaisuusluetteloa Athenen talousarviosta rahoitetusta irtaimesta omaisuudesta, jota käytetään hänen johtamassaan operaatiossa.

37 artikla

Konsolidoitu kirjanpito

1. Tilinpitäjä pitää kirjaa maksuun pantavista rahoitusosuuksista ja suoritetuista tilisiirroista. Lisäksi hän laatii kirjanpidon operaatioiden valmisteluvaiheen tai niiden toteuttamisen jälkeisistä yhteisistä kustannuksista ja välittömästi hallinnoijan vastuulla toteutetuista operatiivisista menoista.

2. Tilinpitäjä laatii konsolidoidun kirjanpidon Athenen tuloista ja menoista. Kukin operaation komentaja toimittaa hänelle sitä varten tilitiedot johtamansa operaation yhteisten operatiivisten kustannusten kattamiseksi sitomistaan menoista ja suorittamistaan maksuista sekä hyväksymistään ennakkomaksuista.

11 LUKU

TILINTARKASTUS JA TILINPÄÄTÖS

38 artikla

Säännöllinen tiedottaminen erityiskomitealle

Hallinnoija esittää joka kolmas kuukausi erityiskomitealle selvityksen viimeisten kolmen kuukauden kuluessa ja varainhoitovuoden alun jälkeen toteutetuista tuloista ja menoista. Tätä varten on kunkin operaation komentajan toimitettava ajoissa hallinnoijalle selvitys johtamansa operaation yhteisiin operatiivisiin kustannuksiin liittyvistä menoista.

39 artikla

Tilintarkastus

1. Kun Athenen menojen toteuttaminen on annettu jäsenvaltiolle, yhteisön toimielimelle tai kansainväliselle järjestölle, kyseinen valtio, toimielin tai järjestö soveltaa sääntöjä, joita sovelletaan sen omien menojen tilintarkastukseen.

2. Hallinnoija tai hänen nimeämänsä henkilöt voivat kuitenkin koska tahansa suorittaa Athenen operaatioiden valmisteluvaiheen tai niiden toteuttamisen jälkeisiä yhteisiä kustannuksia tai operaation yhteisiä operatiivisia kustannuksia koskevan tilintarkastuksen. Lisäksi erityiskomitea voi koska tahansa hallinnoijan tai jäsenvaltion pyynnöstä nimetä ulkoisia tilintarkastajia, joiden toimeksiannon ja työehdot se määrittää.

3. Ulkoisia tilintarkastuksia varten perustetaan kuuden jäsenen tilintarkastuslautakunta. Erityiskomitea nimittää joka vuosi seuraavan vuoden 1 päivästä tammikuuta lähtien kaksi jäsentä kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran, jäsenvaltioiden ehdottamien ehdokkaiden joukosta. Erityiskomitea voi pidentää jäsenten toimikautta enintään kuudella kuukaudella. Ehdokkaiden on oltava jäsenvaltion kansallisen tilintarkastuselimen jäseniä ja heidän on annettava riittävät takuut turvallisuudesta ja riippumattomuudesta. Heidän on oltava tarpeen mukaan käytettävissä Athenen puolesta suoritettaviin tehtäviin. Näissä tehtävissä:

a)	tilintarkastuslautakunnan jäsenten palkan maksaa tilintarkastuselin, jonka palveluksessa he ovat, ja Athene maksaa vain heidän virkamatkakulunsa Euroopan yhteisöjen vastaavaan palkkaluokkaan kuuluviin virkamiehiin sovellettavien sääntöjen mukaisesti;

b)	jäsenet eivät saa pyytää eivätkä ottaa vastaan neuvoja muilta kuin erityiskomitealta; tilintarkastustehtävässään tilintarkastuslautakunta ja sen jäsenet ovat täysin riippumattomia ja vastuussa ainoastaan ulkoisen tilintarkastuksen suorittamisesta;

c)	jäsenet selvittävät toimeksiantonsa tulokset vain erityiskomitealle;

jäsenet tarkistavat varainhoitovuoden aikana sekä jälkikäteen paikalla suoritettavilla tarkastuksilla ja kirjapitotositteiden tarkastuksilla, että Athenen rahoittamat menot tai ennakkoon rahoittamat menot on toteutettu sovellettavaa lainsäädäntöä sekä moitteettoman varainhoidon eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteita noudattaen ja että sisäinen valvonta on riittävää.

Tilintarkastuslautakunta valitsee joka vuosi keskuudestaan uuden puheenjohtajan tai jatkaa tämän kautta. Se hyväksyy jäsentensä suorittamiin tilintarkastuksiin sovellettavat säännöt, jotka ovat korkeimpien kansainvälisten normien mukaisia. Tilintarkastuslautakunta hyväksyy jäsentensä laatimat tilintarkastuskertomukset ennen niiden toimittamista hallinnoijalle ja erityiskomitealle.

4. Erityiskomitea voi tapauskohtaisesti ja erityisin perustein päättää käyttää muita ulkopuolisia elimiä.

5. Athenen menojen tilintarkastuksesta vastaavien henkilöiden on ennen toimeksiantonsa suorittamista läpäistävä luotettavuusselvitys, joka oikeuttaa heidät käsittelemään neuvoston hallussa olevia luokiteltuja tietoja ainakin luokkaan ”secret UE” asti, tai vastaava jäsenvaltion tai Naton teettämä luotettavuusselvitys. Näiden henkilöiden on huolehdittava tilintarkastustehtävän kuluessa tietoonsa saamien tietojen salassapidosta ja tietosuojasta kyseisiin tietoihin sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

6. Hallinnoijalla ja Athenen menojen tilintarkastuksesta vastaavilla henkilöillä on oikeus saada viipymättä ja ilman ennakkovaroitusta tutustua menoja koskeviin asiakirjoihin ja millä tahansa tietovälineillä tallennettuihin tietoihin sekä pääsy tiloihin, joissa kyseisiä asiakirjoja ja tietovälineitä säilytetään. He voivat tehdä niistä kopioita. Athenen menojen toteuttamiseen osallistuvien henkilöiden on avustettava hallinnoijaa ja menojen tilintarkastuksesta vastaavia henkilöitä siinä määrin kuin se on tarpeen näiden toimeksiannon toteuttamiseksi.

7. Athenen nimissä toimivien tilintarkastajien toteuttamien tilintarkastusten kustannuksia pidetään Athenen vastuulla olevina yhteisinä kustannuksina.

40 artikla

Vuosittainen tilinpäätös

1. Kunkin operaation komentaja toimittaa Athenen tilinpitäjälle yhteisiä kustannuksia koskevan vuosittaisen tilinpäätöksen 29 artiklan nojalla ennakkoon rahoitettuja ja takaisin maksettuja menoja koskevan vuosittaisen tilinpäätöksen sekä vuotuisen toimintakertomuksen laatimiseen tarvittavat tiedot varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivään mennessä tai neljän kuukauden kuluessa sen operaation päättymisestä, jonka komentaja hän on, riippuen siitä, kumpi ajankohta on aikaisempi.

2. Hallinnoija laatii tilinpitäjän ja kunkin operaation komentajan avustuksella alustavan vuosittaisen tilinpäätöksen ja vuotuisen toimintakertomuksen ja toimittaa ne erityiskomitealle ja tilintarkastuslautakunnalle varainhoitovuoden päättymistä seuraavan huhtikuun 30 päivään mennessä.

3. Tilintarkastuslautakunta toimittaa erityiskomitealle vuosittaisen tilintarkastuskertomuksen ja hallinnoija toimittaa tilinpitäjän ja kunkin operaation komentajan avustuksella erityiskomitealle Athenen lopullisen vuosittaisen tilinpäätöksen varainhoitovuoden päättymistä seuraavan heinäkuun 31 päivään mennessä. Erityiskomitea tarkastelee varainhoitovuotta seuraavan syyskuun 30 päivään mennessä vuosittaista tilinpäätöstä tilintarkastuslautakunnan kertomuksen perusteella vastuuvapauden antamiseksi hallinnoijalle, tilinpitäjälle ja kunkin operaation komentajalle.

4. Tilinpitäjä ja kukin operaation komentaja säilyttävät kumpikin omalla tasollaan kirjanpidon ja omaisuusluettelon kokonaisuudessaan viiden vuoden ajan siitä päivästä, jona niitä koskeva vastuuvapaus on myönnetty.

5. Erityiskomitea tekee päätöksen, jolla varainhoitovuoden toteutunut saldo siirretään tilien hyväksymisen jälkeen lisätalousarvion avulla tilanteen mukaan tuloina tai menoina seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon.

6. Se osa varainhoitovuoden toteutunutta saldoa, joka on peräisin operaatioiden valmisteluvaiheen tai niiden toteuttamisen jälkeisten yhteisten kustannusten kattamiseksi tarkoitettujen määrärahojen toteuttamisesta, kirjataan osallistuvien jäsenvaltioiden seuraaviin rahoitusosuuksiin.

7. Se osa toteutunutta saldoa, joka on peräisin tietyn operaation yhteisten operatiivisten kustannusten kattamiseksi tarkoitettujen määrärahojen toteuttamisesta, kirjataan kyseisen operaation rahoitukseen osallistuneiden jäsenvaltioiden seuraaviin rahoitusosuuksiin.

8. Jos korvausta ei voida toteuttaa tekemällä vähennys Athenesta johtuviin rahoitusosuuksiin, toteutunut saldo palautetaan asianomaisille jäsenvaltioille.

9. Jokaisen operaatioon osallistuvan jäsenvaltion on annettava vapaaehtoisesti hallinnoijalle, tarvittaessa operaation komentajan välityksellä, kunkin vuoden maaliskuun 31 päivään mennessä tiedot operaatiosta sille edellisenä varainhoitovuonna aiheutuneista lisäkustannuksista. Nämä tiedot on eriteltävä siten, että päämenoerät käyvät ilmi. Hallinnoija kokoaa tiedot yhteen ja antaa erityiskomitealle yleiskatsauksen operaation lisäkustannuksista.

41 artikla

Operaation tilinpäätös

1. Kun operaatio on loppuun suoritettu, erityiskomitea voi hallinnoijan tai jäsenvaltion ehdotuksesta päättää, että hallinnoija antaa tilinpitäjän ja kyseisen operaation komentajan avustuksella erityiskomitealle operaation tulostilin ja taseen ainakin sen loppuunsuorittamispäivään asti ja, jos mahdollista, loppuselvityspäivään asti. Hallinnoijalle annettavan määräajan on oltava vähintään neljä kuukautta operaation loppuunsuorittamispäivästä.

2. Jos operaation tulostiliin ja taseeseen ei voida annetussa määräajassa sisällyttää operaation likvidaatioon liittyviä tuloja ja menoja, nämä kirjataan Athenen vuosittaiseen tulostiliin ja taseeseen, ja erityiskomitea käsittelee ne vuosittaisen tilinpäätöksen yhteydessä.

3. Erityiskomitea hyväksyy sille annetun operaation tulostilin ja taseen. Se antaa kyseistä operaatiota koskevan vastuuvapauden hallinnoijalle, tilinpitäjälle ja operaation komentajalle.

4. Jos korvausta ei voida toteuttaa tekemällä vähennys Athenesta johtuviin rahoitusosuuksiin, toteutunut saldo palautetaan asianomaisille jäsenvaltioille.

12 LUKU

OIKEUDELLINEN VASTUU

42 artikla

1. Edellytykset, jotka koskevat operaation komentajan, hallinnoijan ja erityisesti yhteisön toimielinten tai jäsenvaltioiden käyttöön asettaman muun henkilöstön kurinpidollista ja rikosoikeudellista vastuuta talousarvion täytäntöönpanoa koskevan virheen tai laiminlyönnin vuoksi, määrätään heihin sovellettavissa henkilöstösäännöissä tai palvelussuhteen ehdoissa. Lisäksi Athene voi joko omasta aloitteestaan tai rahoitukseen osallistuvan valtion pyynnöstä saattaa edellä mainitun henkilöstön siviilioikeudelliseen vastuuseen.

2. Rahoitukseen osallistuva valtio ei missään tapauksessa voi saattaa Euroopan yhteisöjä eikä neuvoston pääsihteeriä vastuuseen sen johdosta, miten hallinnoija, tilinpitäjä tai heitä avustavat henkilöt ovat tehtäviään hoitaneet.

3. Rahoitukseen osallistuvat valtiot vastaavat Athenen välityksellä mahdollisesta sopimukseen perustuvasta vastuusta, joka perustuu talousarvion toteuttamiseksi tehtyihin sopimuksiin. Sopimukseen perustuva vastuu määräytyy kyseiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaan.

4. Sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun osalta rahoitukseen osallistuvat valtiot korvaavat Athenen välityksellä jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden ja operaatioalueella voimassa olevien joukkoja koskevien henkilöstösääntöjen mukaisesti vahingot, joita operaatio, kriisiorganisaatioon kuuluvat operaatioesikunnat, joukkojen esikunnat ja operaatioon asetetut puolustushaarojen yhteisesikunnat, joiden kokoonpanon operaation komentaja hyväksyy, tai niihin määrätyt henkilöt ovat tehtäviään hoitaessaan aiheuttaneet.

5. Rahoitukseen osallistuva valtio ei missään tapauksessa voi saattaa Euroopan yhteisöjä tai jäsenvaltioita vastuuseen talousarvion täytäntöönpanon yhteydessä tehdyistä sopimuksista tai niistä vahingoista, joita kriisiorganisaatioon kuuluvat yksiköt ja osastot, joiden kokoonpanon operaation komentaja hyväksyy, tai niihin määrätyt henkilöt ovat tehtäviään hoitaessaan aiheuttaneet.

43 artikla

Uudelleentarkastelu

Tätä päätöstä ja sen liitteitä tarkastellaan uudelleen kunkin operaation jälkeen ja vähintään 18 kuukauden väliajoin. Ensimmäinen uudelleentarkastelu tehdään viimeistään vuoden 2004 loppuun mennessä. Athenen hallintoelimet osallistuvat näihin uudelleentarkasteluihin.

44 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätös 2004/197/YUTP.

Viittauksia kumottuun päätökseen pidetään viittauksina tähän päätökseen liitteessä VI olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

45 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään.

46 artikla

Julkaiseminen

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 14 päivänä toukokuuta 2007.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

F.-W. STEINMEIER

(1) EUVL L 63, 28.2.2004, s. 68, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2007/91/YUTP (EUVL L 41, 13.2.2007, s. 11).

(2) Katso liite V.

(3) EYVL L 253, 7.10.2000, s. 42.

(4) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

LIITE I

Athenen vastuulla kaikissa tapauksissa olevat yhteiset kustannukset

Jos seuraavia yhteisiä kustannuksia ei voida suoraan yhdistää tiettyyn operaatioon, erityiskomitea voi päättää niitä vastaavien määrärahojen merkitsemisestä vuosittaisen talousarvion ”yleiseen osaan”. Nämä määrärahat olisi mahdollisuuksien mukaan merkittävä budjettikohtiin, joista käy ilmi se operaatio, joihin määrärahat parhaiten liittyvät.

1.	Operaation komentajan ja hänen alaistensa virkamatkakulut, jotka ovat aiheutuneet operaation tilinpäätöksen toimittamisesta erityiskomitealle

2.	Athenen kautta maksettavat vahingonkorvaukset ja vahingonkorvausvaatimuksista aiheutuneet kustannukset

3.	Operaatiota varten yhteisesti hankittujen tarvikkeiden varastoinnista aiheutuvat kustannukset (yhteys tiettyyn operaatioon on ilmoitettava silloin, kun nämä kustannukset merkitään vuosittaisen talousarvion ”yleiseen osaan”).

Vuosittaisen talousarvion ”yleiseen osaan” voidaan tarvittaessa merkitä määrärahoja seuraavien yhteisten kustannusten kattamiseksi operaatioissa, joiden rahoitukseen operaatioon osallistuvat jäsenvaltiot osallistuvat:

1.	Pankkikulut

2.	Tilintarkastuskustannukset

3.	Yhteiset kustannukset, jotka liittyvät operaation valmisteluvaiheeseen liitteessä II määritellyn mukaisesti.

LIITE II

Athenen vastuulla olevat operaation valmisteluvaiheeseen liittyvät yhteiset operatiiviset kustannukset

Kuljetukseen ja majoitukseen liittyvät lisäkustannukset: sotilasjoukkojen tilanteenkartoitustehtävät ja valmistelut (erityisesti tiedonkeruutehtävät ja tiedustelu) tiettyä unionin sotilasoperaatiota varten.

Lääkintä: sotilasjoukkojen tiedustelutehtäviin ja valmisteluihin tiettyä unionin operaatiota varten osallistuvien henkilöiden lääkinnällisistä syistä tapahtuvan evakuoinnin kustannukset, jos lääkinnällistä hoitoa ei voida antaa operaatioalueella.

LIITE III

III-A

Athenen vastuulla aina olevat operaatioiden aktiivivaiheeseen liittyvät yhteiset operatiiviset kustannukset

Jäljempänä määritellyt operaation toteuttamiseksi välttämättömät lisäkustannukset ovat kaikkien unionin sotilasoperaatioiden osalta Athenen vastuulla yhteisinä operatiivisina kustannuksina.

EU-johtoisten operaatioiden tai harjoitusten esikunnista (toiminta-alueelle siirrettävä tai kiinteä) aiheutuvat lisäkustannukset

a)	Esikunnat:

operaatioesikunta, joukkojen esikunta, puolustushaaraesikunta.

b)	Operaatioesikunta:

kiinteä, operaatioalueen ulkopuolella sijaitseva operaation komentajan esikunta, joka vastaa EU-joukkojen kokoamisesta, sijoittamisesta, ylläpitämisestä ja paluusta.

Tietyn operaation operaatioesikunnan osalta sovellettavaa yhteisten kustannusten määritelmää sovelletaan myös neuvoston pääsihteeristöön ja Atheneen siltä osin kuin niiden toiminta liittyy suoraan kyseiseen operaatioon.

c)	Joukkojen esikunta:

operaatioalueelle sijoitettujen EU-joukkojen johtamisesta vastaava esikunta.

d)	Puolustushaaraesikunta:

operaation käyttöön asetetun EU:n komentajan (esim. maa-, meri- ja ilmavoimien sekä muiden erikoisjoukkojen komentajat, joiden käyttöön asettaminen saatetaan katsoa tarpeelliseksi operaation luonteesta riippuen) esikunta.

e)	Kuljetuskustannukset:

kuljetukset operaatioalueelle ja -alueelta joukkojen esikuntien ja puolustushaaraesikuntien sijoittamista, ylläpitoa ja paluuta varten.

Hallinto:

ylimääräiset toimisto- tai majoitustarvikkeet, sopimuksiin perustuvat palvelut ja yleiset peruspalvelut, rakennusten ylläpitokustannukset.

g)	Paikallinen henkilöstö:

operaation toteuttamisessa tavanomaisten operatiivisten vaatimusten lisäksi tarvittava siviilihenkilöstö, kansainväliset konsultit ja paikallinen (kansallinen ja muunmaalainen) henkilöstö (mukaan lukien mahdolliset ylityökorvaukset).

h)	Viestintä:

täydentävän viestintä- ja tietoliikennelaitteiston hankintaan ja käyttöön tarvittavat pääomamenot sekä suoritetuista palveluista aiheutuvat kustannukset (modeemien, puhelinyhteyksien, satelliittipuhelinten, kryptofaksien, turvattujen yhteyksien, Internet-yhteyksien, tiedonsiirtolinjojen, lähiverkkojen jne. vuokraus ja ylläpito).

i)	Esikuntien operaatio-alueella toteutettaviin ajoneuvokuljetuksiin ja muilla keinoilla matkustamiseen sekä rahtikuluihin liittyvät kuljetus- ja matkustusmenot (päivärahat pois lukien)

kansallisten vahvistusten ja vierailijoiden kuljetus mukaan lukien; polttoaineen lisäkustannukset tavanomaisten operaatioiden kustannusten lisäksi; lisäajoneuvojen vuokraus; operaatioalueen ja Brysselin ja/tai EU:n järjestämien kokousten sijaintipaikkojen välisten virkamatkojen kustannukset; vastuuvakuutukset, jotka tietyt maat määräävät alueellaan operaatioita toteuttaville kansainvälisille järjestöille.

j)	Kasarmit ja majoitus/infrastruktuuri:

tarvittaessa esikuntien operaatioalueella tarvitsemien rakennelmien ja laitteiden hankinnasta, vuokraamisesta ja kunnostamisesta (rakennusten, suojien, telttojen vuokraus) aiheutuvat menot.

k)	Yleisölle tiedottaminen:

tiedotuskampanjoihin ja tiedotusvälineille tiedottamiseen liittyvät menot operaatioesikunnassa ja joukkojen esikunnassa operaatioesikunnan laatiman tiedotusstrategian mukaisesti.

l)	Edustus ja edustaminen:

edustuskulut; esikunnan tasolla operaation toteuttamiseen tarvittavat menot.

Joukkojen yleisestä tukemisesta aiheutuvat lisäkustannukset:

Jäljempänä määritellyt kustannukset, jotka syntyvät joukkojen operaatioalueelle sijoittamisen seurauksena:

a)	Sijoittamiseen liittyvät työt/infrastruktuurit:

joukkojen tehtävänsä suorittamiseksi ehdottomasti tarvitsemat yleiset menot (yhteisessä käytössä olevat lentokentät, rautatiet, satamat, tiet, mukaan lukien purkamispaikat ja edempänä olevat kokoontumispaikat, energian ja veden jakelu, joukkojen suojelu paikan päällä, varastointitilat, pysäköintitilat, tekninen tuki).

b)	Tunnusmerkinnät:

erityiset tunnusmerkinnät, Euroopan unionin henkilöllisyystodistukset, henkilökortit, mitalit, Euroopan unionin väreissä olevat liput tai muut joukkojen tai esikunnan tunnisteet (vaatteet, päähineet tai univormut poislukien).

Lääkintä:

lääkinnällisistä syistä tapahtuva kiireellinen evakuointi (Medevac).

Lisäkustannukset, joita aiheutuu EU:lle Naton EU-johtoisen operaation käyttöön tarjoamien yhteisten voimavarojen käyttämisestä.

Kustannukset, jotka syntyvät Euroopan unionille, kun johonkin sen sotilasoperaatioon sovelletaan niitä EU:n ja Naton välisiä sopimuksia, jotka koskevat Naton EU-johtoiselle operaatiolle tarjoamien yhteisten voimavarojen luovuttamista, valvontaa sekä palauttamista tai takaisinpyyntöä. Korvaukset Natolta EU:lle.

Lisäkustannukset, joita aiheutuu EU:lle niistä yhteisten menojen luetteloon sisältyvistä tavaroista, palveluista ja töistä, jotka jäsenvaltio, EU:n toimielin, kolmas valtio tai kansainvälinen järjestö on tarjonnut EU-johtoisen operaation käyttöön 11 ja 12 artiklassa tarkoitetun järjestelyn mukaisesti. Korvaukset valtiolta, EU:n toimielimeltä tai kansainväliseltä järjestöltä tällaisen järjestelyn pohjalta.

III-B

Athenen vastuulla neuvoston niin päättäessä olevat tietyn operaation aktiivivaiheeseen liittyvät yhteiset operatiiviset kustannukset

Kuljetuskustannukset:	kuljetukset operaatioalueelle ja -alueelta operaatioon tarvittavien joukkojen sijoittamista, ylläpitoa ja paluuta varten.
Kasarmit ja majoitus/infrastruktuuri:	operaatioon tarvittavien joukkojen operaatioalueella tarvitsemien rakennelmien ja laitteiden hankinnasta, vuokraamisesta ja kunnostamisesta (rakennusten, suojien, telttojen vuokraus) aiheutuvat menot.
Monikansallisten tehtäväkohtaisten joukkojen esikunta:	operaatioalueelle sijoitettujen EU:n tehtäväkohtaisten joukkojen monikansallinen esikunta.
Tietojen hankkiminen:	tietojen hankkiminen (satelliittikuvat, operaatioalueen tiedustelutiedot, taktinen tiedustelu ja valvonta (ISR), mukaan lukien ilmasta maahan (AGSR), henkilötiedustelu.

III-C

Athenen vastuulla olevat yhteiset operatiiviset kustannukset tapauksissa, joissa operaation komentaja on niitä pyytänyt ja erityiskomitea on ne hyväksynyt

a)	Välttämättömät lisävarusteet: operaation toteuttamisen kannalta välttämättömän erityislaitteiston ennalta suunnittelematon vuokraaminen tai hankinta operaation kuluessa, sikäli kuin hankittua laitteistoa ei palauteta kotimaahan operaation päätyttyä.

b)	Lääkintä: luokkien 1, 2 ja 3 rakennelmat ja laitteet operaatioalueella.

c)	Tietojen hankkiminen: tietojen hankkiminen (satelliittikuvat, operaatioalueen tiedustelutiedot, taktinen tiedustelu ja valvonta (ISR), mukaan lukien ilmasta maahan (AGSR), henkilötiedustelu.

Muut olennaiset operaatioalueen voimavarat: operaatioalueen voimavarat (miinanraivaus operaatioalueella jos se on tarpeen operaation kannalta; kemiallinen, biologinen, säteily- ja ydinturva; polttoaineen varastointi- ja jakelulaitteistot; operaatioalueelta kerättyjen aseiden ja ammusten varastointi ja tuhoaminen) yhteisen toiminnan mukaisesti.

LIITE IV

Athenen vastuulla olevien operaation loppuselvitykseen liittyvät yhteiset operatiiviset kustannukset

Kustannukset lopullisen käyttötarkoituksen löytämisestä operaatiota varten yhteisesti rahoitetuille laitteistoille ja infrastruktuureille.

Lisäkustannukset operaation tilinpäätöksen laatimisesta. Hyväksyttävät yhteiset kustannukset määritetään liitteen III mukaisesti ottaen huomioon, että tilinpäätöksen laatimiseen tarvittava henkilöstö kuuluu operaatioesikuntaan senkin jälkeen, kun tämä on lopettanut toimintansa.

LIITE V

Kumottu päätös ja sen muutokset

Neuvoston päätös 2004/197/YUTP	(EUVL L 63, 28.2.2004, s. 68)
Neuvoston päätös 2004/925/YUTP	(EUVL L 395, 31.12.2004, s. 68)
Neuvoston päätös 2005/68/YUTP	(EUVL L 27, 29.1.2005, s. 59)
Neuvoston päätös 2007/91/YUTP	(EUVL L 41, 13.2.2007, s. 11)

LIITE VI

Vastaavuustaulukko

Päätös 2004/197/YUTP	Tämä päätös
1-10 artikla	1-10 artikla
10a artikla	11 artikla
10b artikla	12 artikla
11 artikla	13 artikla
12 artikla	14 artikla
13 artikla	15 artikla
14 artiklan 1-3 kohta	16 artiklan 1-3 kohta
14 artiklan 3a kohta	16 artiklan 4 kohta
14 artiklan 4 kohta	16 artiklan 5 kohta
14 artiklan 5 kohta	16 artiklan 6 kohta
14 artiklan 6 kohta	16 artiklan 7 kohta
14 artiklan 7 kohta	16 artiklan 8 kohta
15 artikla	17 artikla
16 artikla	18 artikla
17 artikla	19 artikla
18 artikla	20 artikla
19 artikla	21 artikla
20 artikla	22 artikla
21 artikla	23 artikla
22 artikla	24 artikla
23 artikla	25 artikla
24 artiklan 2 kohta	26 artiklan 1 kohta
24 artiklan 3 kohta	26 artiklan 2 kohta
24 artiklan 4 kohta	26 artiklan 3 kohta
24 artiklan 5 kohta	26 artiklan 4 kohta
24 artiklan 6 kohta	26 artiklan 5 kohta
24 artiklan 7 kohta	26 artiklan 6 kohta
24 artiklan 8 kohta	26 artiklan 7 kohta
25 artiklan 1-6 kohta	27 artiklan 1-6 kohta
25 artiklan 9 kohta	27 artiklan 7 kohta
25 artiklan 7 kohta	27 artiklan 8 kohta
25 artiklan 8 kohta	27 artiklan 9 kohta
26 artikla	28 artikla
27 artikla	29 artikla
28 artikla	30 artikla
29 artikla	31 artikla
30 artikla	32 artikla
31 artikla	33 artikla
32 artikla	34 artikla
33 artikla	35 artikla
34 artikla	36 artikla
35 artikla	37 artikla
36 artikla	38 artikla
37 artiklan 1 ja 2 kohta	39 artiklan 1 ja 2 kohta
37 artiklan 4 kohta	39 artiklan 3 kohta
37 artiklan 5 kohta	39 artiklan 4 kohta
37 artiklan 6 kohta	39 artiklan 5 kohta
37 artiklan 7 kohta	39 artiklan 6 kohta
37 artiklan 8 kohta	39 artiklan 7 kohta
38 artiklan 1 ja 2 kohta	40 artiklan 1 ja 2 kohta
38 artiklan 2a kohta	40 artiklan 3 kohta
38 artiklan 3 kohta	40 artiklan 4 kohta
38 artiklan 4 kohta	40 artiklan 5 kohta
38 artiklan 5 kohta	40 artiklan 6 kohta
38 artiklan 6 kohta	40 artiklan 7 kohta
38 artiklan 7 kohta	40 artiklan 8 kohta
38 artiklan 8 kohta	40 artiklan 9 kohta
39 artikla	41 artikla
40 artikla	42 artikla
42 artikla	43 artikla
—	44 artikla
43 artiklan ensimmäinen virke	45 artikla
43 artiklan toinen virke	46 artikla
Liite I, ensimmäisen kohdan 2 kohta	Liite I, ensimmäisen kohdan 1 kohta
Liite I, ensimmäisen kohdan 3 kohta	Liite I, ensimmäisen kohdan 2 kohta
Liite I, ensimmäisen kohdan 5 kohta	Liite I, ensimmäisen kohdan 3 kohta
Liite I, toinen kohta	Liite I, toinen kohta
Liitteet II-IV	Liitteet II-IV
—	Liite V
—	Liite VI

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 152

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	50. vuosikerta 13. kesäkuu 2007

Sisältö		I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista	Sivu
		ASETUKSET
	*	Neuvoston asetus (EY) N:o 617/2007, annettu 14 päivänä toukokuuta 2007, kymmenennen Euroopan kehitysrahaston täytäntöönpanosta AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisesti	1

	III Euroopan unionista tehtyä sopimusta soveltamalla annetut säädökset
	EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN V OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET
*	Neuvoston päätös 2007/384/YUTP, tehty 14 päivänä toukokuuta 2007, Euroopan unionin sellaisten operaatioiden yhteisten kustannusten rahoituksen hallinnointijärjestelmän perustamisesta, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla (Athene) (kodifioitu toisinto)	14