ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 125

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

50. vuosikerta
15. toukokuu 2007


Sisältö

 

I   EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Neuvoston asetus (EY) N:o 530/2007, annettu 8 päivänä toukokuuta 2007, poikkeuksellisten kaupan toimenpiteiden käyttöönotosta Euroopan unionin vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuville tai siihen yhteydessä oleville maille ja alueille annetun asetuksen (EY) N:o 2007/2000 muuttamisesta

1

 

 

Komission asetus (EY) N:o 531/2007, annettu 14 päivänä toukokuuta 2007, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

5

 

*

Komission asetus (EY) N:o 532/2007, annettu 14 päivänä toukokuuta 2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista erityissäännöistä maidon ja maitotuotteiden vientitodistusten ja vientitukien osalta annetun asetuksen (EY) N:o 1282/2006 sekä maataloustuotteiden nimikkeistöstä vientitukia varten annetun asetuksen (ETY) N:o 3846/87 muuttamisesta

7

 

*

Komission asetus (EY) N:o 533/2007, annettu 14 päivänä toukokuuta 2007, tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista siipikarjanliha-alalla

9

 

 

II   EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

Komissio

 

 

2007/332/EY

 

*

Komission päätös, tehty 23 päivänä huhtikuuta 2007, julkisen palvelun velvoitteiden asettamisesta tietyille Sardiniasta ja Sardiniaan liikennöitäville reiteille yhteisön lentoliikenteen harjoittajien pääsystä yhteisön sisäisen lentoliikenteen reiteille annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklan nojalla (tiedoksiannettu numerolla K(2007) 1712)

16

 

 

2007/333/EY

 

*

Komission päätös, tehty 8 päivänä toukokuuta 2007, jäsenvaltioiden mahdollisuudesta pidentää uusien tehoaineiden benalaksyyli-M, fluoksastrobiini, protiokonatsoli, spirodiklofeeni, spiromesifeeni ja sulfuryylifluoridi väliaikaisia lupia (tiedoksiannettu numerolla K(2007) 1929)  ( 1 )

27

 

 

III   Euroopan unionista tehtyä sopimusta soveltamalla annetut säädökset

 

 

EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN V OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET

 

*

Neuvoston yhteinen toiminta 2007/334/YUTP, hyväksytty 14 päivänä toukokuuta 2007, Euroopan unionin suunnitteluryhmän (EUPT Kosovo) asettamisesta Kosovossa oikeusvaltion alalla ja mahdollisilla muilla aloilla mahdollisesti toteutettavaa EU:n kriisinhallintaoperaatiota varten hyväksytyn yhteisen toiminnan 2006/304/YUTP muuttamisesta ja voimassaolon jatkamisesta

29

 

 

Oikaisuja

 

*

Oikaistaan komission päätös 2007/319/EY, tehty 8 päivänä syyskuuta 2006, valtiontuesta C 45/04 (ex NN 62/04), joka on myönnetty tšekkiläiselle Třinecké železárny, a. s. -teräksentuottajalle (EUVL L 119, 9.5.2007)

31

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

ASETUKSET

15.5.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 125/1


NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 530/2007,

annettu 8 päivänä toukokuuta 2007,

poikkeuksellisten kaupan toimenpiteiden käyttöönotosta Euroopan unionin vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuville tai siihen yhteydessä oleville maille ja alueille annetun asetuksen (EY) N:o 2007/2000 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 2007/2000 (1) säädetään vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvista maista ja alueilta peräisin oleville lähes kaikille tuotteille rajoittamattomasta tullittomasta pääsystä yhteisön markkinoille.

(2)

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Albanian tasavallan välinen vakautus- ja assosiaatiosopimus allekirjoitettiin Luxemburgissa 12 päivänä kesäkuuta 2006. Koska sen voimaantuloa varten tarvittavien menettelyjen päätökseen saattamista on vielä odotettava, Euroopan yhteisön ja Albanian tasavallan välillä allekirjoitettiin ja tehtiin kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskeva väliaikainen sopimus (2), joka tuli voimaan 1 päivänä joulukuuta 2006.

(3)

Vakautus- ja assosiaatiosopimukset sekä väliaikaiset sopimukset muodostavat yhteisön ja kunkin edunsaajamaan välisen sopimuksiin perustuvan kauppajärjestelmän. Kahdenväliset kaupalliset myönnytykset vastaavat yhteisön kannalta myönnytyksiä, joita sovelletaan osana asetuksen (EY) N:o 2007/2000 mukaisia yksipuolisia kaupan toimenpiteitä.

(4)

Asetus (EY) N:o 2007/2000 olisi siksi muutettava tämän kehityksen huomioon ottamiseksi. Erityisesti on aiheellista poistaa Albanian tasavalta tariffimyönnytysten edunsaajien luettelosta silloin, kun samoille tuotteille on myönnetty tariffimyönnytyksiä sopimusjärjestelmän nojalla. Lisäksi on tarpeen mukauttaa tiettyjen sellaisten tuotteiden kokonaistariffikiintiöiden määrää, joille on sopimusjärjestelmillä myönnetty tariffikiintiöt.

(5)

Albanian tasavalta, Kroatian tasavalta ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia pysyvät asetuksen (EY) N:o 2007/2000 edunsaajamaina niiltä osin kuin asetuksessa säädetään myönnytyksistä, jotka ovat edullisempia kuin sopimusjärjestelmien voimassa olevat myönnytykset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 2007/2000 seuraavasti:

1)

Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Tullietuusmenettelyt

1.   Bosnia ja Hertsegovinasta, Montenegrosta tai Serbian tai Kosovon tullialueilta peräisin olevia muita kuin yhdistetyn nimikkeistön nimikkeisiin 0102, 0201, 0202, 1604, 1701, 1702 ja 2204 kuuluvia tuotteita saa tuoda yhteisöön ilman määrällisiä rajoituksia tai muita vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä ja tullitta ja ilman maksuja, joilla on vastaava vaikutus, 3 ja 4 artiklassa esitettyjen erityissäännösten mukaisesti.

2.   Albaniasta, Kroatian tasavallasta tai entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta peräisin oleviin tuotteisiin sovelletaan edelleen tämän asetuksen säännöksiä, kun niin ilmoitetaan, tai sellaisia tässä asetuksessa säädettyjä toimenpiteitä, jotka ovat edullisempia kuin Euroopan yhteisön ja kyseisten maiden kahdenvälisissä sopimuksissa annetut kaupalliset myönnytykset.

3.   Bosnia ja Hertsegovinasta, Montenegrosta tai Serbian tai Kosovon tullialueilta peräisin olevien yhdistetyn nimikkeistön nimikkeisiin 1701 ja 1702 kuuluvien sokerialan tuotteiden tuontiin sovelletaan 4 artiklassa säädettyjä myönnytyksiä.”

2)

Korvataan 4 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Bosnia ja Hertsegovinasta, Montenegrosta ja Serbian tai Kosovon tullialueilta peräisin olevien yhdistetyn nimikkeistön nimikkeisiin 1701 ja 1702 kuuluvien sokerialan tuotteiden tuontiin sovelletaan seuraavia vuotuisia tullittomia tariffikiintiöitä:

a)

12 000 tonnia (nettopaino) Bosnia ja Hertsegovinasta peräisin oleville sokerialan tuotteille;

b)

180 000 tonnia (nettopaino) Montenegrosta ja Serbian tai Kosovon tullialueilta peräisin oleville sokerialan tuotteille.”

3)

Korvataan liite I tämän asetuksen liitteessä olevalla tekstillä.

2 artikla

Tavaroihin, jotka 16 päivänä toukokuuta 2007 ovat joko kuljetettavina tai yhteisössä väliaikaisesti varastoituina tullivarastossa tai vapaa-alueilla ja joille on myönnetty asianmukaisesti ennen kyseistä päivämäärää tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (3) IV osaston 2 luvun 2 jakson mukaisesti alkuperäselvitys, jossa niiden todetaan olevan peräisin Albaniasta tai entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta, sovelletaan edelleen asetusta (EY) N:o 2007/2000 16 päivään syyskuuta 2007 asti.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 8 päivänä toukokuuta 2007.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. STEINBRÜCK


(1)  EYVL L 240, 23.9.2000, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1946/2005 (EUVL L 312, 29.11.2005, s. 1).

(2)  EUVL L 239, 1.9.2006, s. 2.

(3)  EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 214/2007 (EUVL L 62, 1.3.2007, s. 6).


LIITE

”LIITE I

ASETUKSEN 4 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETUT TARIFFIKIINTIÖT

Tavaran kuvauksen sanamuotoa on pidettävä ainoastaan ohjeellisena, joten etuusmenettely määräytyy tässä liitteessä CN-koodien kattavuuden mukaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisen nimikkeistön tulkintasääntöjen määräyksiä. Jos CN-koodin edessä on ex-etuliite, etuusmenettely määräytyy sekä CN-koodin että sitä vastaavan tavaran kuvauksen perusteella.


Järjestysnumero

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Kiintiön määrä vuodessa (1)

Edunsaajat

Tulli

09.1571

0301 91 10

0301 91 90

0302 11 10

0302 11 20

0302 11 80

0303 21 10

0303 21 20

0303 21 80

0304 19 15

0304 19 17

ex 0304 19 19

ex 0304 19 91

0304 29 15

0304 29 17

ex 0304 29 19

ex 0304 99 21

ex 0305 10 00

ex 0305 30 90

0305 49 45

ex 0305 59 80

ex 0305 69 80

Taimenet (Salmo trutta, Oncorhynchus gilae), kirjolohi (Oncorhynchus mykiss), punakurkkulohi (Oncorhynchus clarki), kultalohi (Oncorhynchus aguabonita), Oncorhynchus apache ja Onchorhynchus chrysogaster: elävä; tuore tai jäähdytetty; jäädytetty; kuivattu, suolattu tai suolavedessä oleva, savustettu; kalafileet ja muu kalanliha; ihmisravinnoksi sopivat jauhot, jauheet ja pelletit

70 tonnia

Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Serbian tai Kosovon tullialueet

Vapaa

09.1573

0301 93 00

0302 69 11

0303 79 11

ex 0304 19 19

ex 0304 19 91

ex 0304 29 19

ex 0304 99 21

ex 0305 10 00

ex 0305 30 90

ex 0305 49 80

ex 0305 59 80

ex 0305 69 80

Karppi: elävä; tuore tai jäähdytetty; jäädytetty; kuivattu, suolattu tai suolavedessä oleva, savustettu; kalafileet ja muu kalanliha; ihmisravinnoksi sopivat jauhot, jauheet ja pelletit

120 tonnia

Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Serbian tai Kosovon tullialueet

Vapaa

09.1575

ex 0301 99 80

0302 69 61

0303 79 71

ex 0304 19 39

ex 0304 19 99

ex 0304 29 99

ex 0304 99 99

ex 0305 10 00

ex 0305 30 90

ex 0305 49 80

ex 0305 59 80

ex 0305 69 80

Hammasahven (Dentex dentex ja Pagellus spp.): elävä; tuore tai jäähdytetty; jäädytetty; kuivattu, suolattu tai suolavedessä oleva, savustettu; kalafileet ja muu kalanliha; ihmisravinnoksi sopivat jauhot, jauheet ja pelletit

95 tonnia

Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Serbian tai Kosovon tullialueet

Vapaa

09.1577

ex 0301 99 80

0302 69 94

ex 0303 77 00

ex 0304 19 39

ex 0304 19 99

ex 0304 29 99

ex 0304 99 99

ex 0305 10 00

ex 0305 30 90

ex 0305 49 80

ex 0305 59 80

ex 0305 69 80

Meribassi (Dicentrarchus labrax): elävä; tuore tai jäähdytetty; jäädytetty; kuivattu; kuivattu, suolattu tai suolavedessä oleva, savustettu; kalafileet ja muu kalanliha; ihmisravinnoksi sopivat jauhot, jauheet ja pelletit

80 tonnia

Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Serbian tai Kosovon tullialueet

Vapaa

09.1579

1604 13 11

1604 13 19

ex 1604 20 50

Sardiinivalmisteet ja -säilykkeet

70 tonnia

Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Serbian tai Kosovon tullialueet

6 %

09.1561

1604 16 00

1604 20 40

Sardellivalmisteet ja -säilykkeet (aito anjovis)

260 tonnia

Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Serbian tai Kosovon tullialueet

12,5 %

09.1515

2204 21 79

ex 2204 21 80

2204 21 84

ex 2204 21 85

2204 29 65

ex 2204 29 75

2204 29 83

ex 2204 29 84

Tuoreista rypäleistä valmistettu viini, todellinen alkoholipitoisuus enintään 15 tilavuusprosenttia, muu kuin kuohuviini

145 000 hl (2)

Albania (3), Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia (4), entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (5), Montenegro, Serbian tai Kosovon tullialueet

Vapaa


(1)  Edunsaajien kesken jaettava kokonaismäärä tariffikiintiötä kohden.

(2)  Tämän kokonaistariffikiintiön määrä supistetaan, jos järjestysnumeroiden 09.1588 ja 09.1548 mukaisesti Kroatiasta peräisin oleviin viineihin sovellettavien yksittäisten tariffikiintiöiden kiintiömääriä lisätään.

(3)  Albanian tasavallasta peräisin oleva viini voidaan ottaa tähän kokonaistariffikiintiöön vasta sen jälkeen, kun Albanian kanssa tehdyn viiniä koskevan lisäpöytäkirjan mukaiset yksilölliset tariffikiintiöt on käytetty loppuun. Kyseiset yksilölliset tariffikiintiöt avataan järjestysnumeroilla 09.1512 ja 09.1513.

(4)  Kroatian tasavallasta peräisin oleva viini voidaan ottaa tähän kokonaistariffikiintiöön vasta sen jälkeen, kun Kroatian kanssa tehdyn viiniä koskevan lisäpöytäkirjan mukaiset yksilölliset tariffikiintiöt on käytetty loppuun. Kyseiset yksilölliset tariffikiintiöt avataan järjestysnumeroilla 09.1588 ja 09.1589.

(5)  Entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta peräisin oleva viini voidaan ottaa tähän kokonaistariffikiintiöön vasta sen jälkeen, kun entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa tehdyn viiniä koskevan lisäpöytäkirjan mukaiset yksilölliset tariffikiintiöt on käytetty loppuun. Kyseiset yksilölliset tariffikiintiöt avataan järjestysnumeroilla 09.1558 ja 09.1559.”


15.5.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 125/5


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 531/2007,

annettu 14 päivänä toukokuuta 2007,

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmien ja vihannesten tuontijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä joulukuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 3223/94 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 3223/94 4 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä toukokuuta 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä toukokuuta 2007.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL L 337, 24.12.1994, s. 66. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 386/2005 (EUVL L 62, 9.3.2005, s. 3).


LIITE

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi 14 päivänä toukokuuta 2007 annettuun komission asetukseen

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmannen maan koodi (1)

Tuonnin kiinteä arvo

0702 00 00

MA

38,7

TN

110,8

TR

92,6

ZZ

80,7

0707 00 05

JO

171,8

MK

35,1

TR

123,0

ZZ

110,0

0709 90 70

TR

107,8

ZZ

107,8

0805 10 20

EG

43,1

IL

62,1

MA

45,9

ZZ

50,4

0805 50 10

AR

51,4

ZZ

51,4

0808 10 80

AR

84,4

BR

80,4

CL

80,0

CN

87,8

NZ

122,0

US

127,9

UY

58,0

ZA

88,9

ZZ

91,2


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


15.5.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 125/7


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 532/2007,

annettu 14 päivänä toukokuuta 2007,

neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista erityissäännöistä maidon ja maitotuotteiden vientitodistusten ja vientitukien osalta annetun asetuksen (EY) N:o 1282/2006 sekä maataloustuotteiden nimikkeistöstä vientitukia varten annetun asetuksen (ETY) N:o 3846/87 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1) ja erityisesti sen 31 artiklan 14 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Jotta Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvotteluiden aikana tehdyn maatalousalan sopimuksen (2) mukaisesti vahvistetulla vientituella vietäviä enimmäismääriä ei ylitettäisi, komission asetuksen (EY) N:o 1282/2006 (3) 16 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, että lisättyä sokeria sisältävien maitotuotteiden sakkaroosin osuutta ei oteta huomioon, jos kyseisten tuotteiden maitotuoteosuuden tuen määrä on nolla tai jos sitä ei ole vahvistettu. Vaikka kyseisen säännöksen käyttöönottohetkellä oli olemassa todellinen kyseisten määrien ylittämisriski, tällaista riskiä ei enää ole.

(2)

Maidon ja maitotuotteiden vientitukien vahvistamisesta 25 päivänä tammikuuta 2007 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 61/2007 (4) poistetaan täysmaitojauheen ja maitotiivisteen tuet, ja sen vuoksi sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1282/2006 16 artiklan 3 kohdan toista alakohtaa. Maidon ja sakkaroosin osuuksien tukien poistaminen voi johtaa lisättyä sokeria sisältävien maitotuotteiden markkinaosuuksien merkittäviin menetyksiin. Sen vuoksi on aiheellista ottaa uudelleen käyttöön lisättyä sokeria sisältävien maitotuotteiden sakkaroosiosuuden vientituet.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1282/2006 24 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, että mainitun asetuksen 23 artiklassa tarkoitettujen kiintiöiden mukaisesti Yhdysvaltoihin vietävää juustoa koskevien tuontitodistusten 16 kohtaan on merkittävä yhdistetyn nimikkeistön mukainen tuotteen kahdeksannumeroinen koodi. Kokemus on osoittanut, että sen jälkeen kun vientitodistukset on myönnetty, yhdysvaltalaiset tuojat voivat pyytää toimittamaan samaan tuoteryhmään kuuluvaa muuntyyppistä juustoa. Tällaisen joustavuuden sallimiseksi olisi aiheellista mukauttaa asetuksen (EY) N:o 1282/2006 24 artiklan 1 kohtaa.

(4)

Maidon ja maitotuotteiden vientitukien vahvistamisesta 30 päivänä maaliskuuta 2006 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 522/2006 (5) säädetään, että 31 päivästä maaliskuuta 2006 alkaen kaikki vientituet vahvistetaan euroina 100:aa kilogrammaa kohti. Asetuksen (EY) N:o 1282/2006 16 artiklan ja komission asetuksen (ETY) N:o 3846/87 (6) liitteessä I olevan 9 ryhmän sanamuotoa olisi mukautettava vastaavalla tavalla.

(5)

Sen vuoksi asetuksia (ETY) N:o 3846/87 ja (EY) N:o 1282/2006 olisi muutettava.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1282/2006 seuraavasti:

1)

Muutetaan 16 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu osa lasketaan kertomalla tuen vahvistettu määrä koko tuotteen maitotuotepitoisuudella.”

b)

poistetaan 3 kohdan toinen alakohta.

2)

Lisätään 24 artiklan 1 kohdan toiseen alakohtaan virke seuraavasti:

”Todistukset ovat kuitenkin voimassa myös CN-koodiin 0406 kuuluvia muita koodeja varten.”

2 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 3846/87 liitteessä I olevassa 9 ryhmässä alaviitteiden 4 ja 14 a alakohdan ensimmäiset virkkeet seuraavasti:

”annettu määrä 100:aa kilogrammaa kohti kerrottuna 100 kilogrammassa tuotetta olevan maito-osuuden painolla.”

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Asetuksen 1 artiklan 2 kohtaa sovelletaan kiintiövuodeksi 2007 ja sen jälkeen myönnettyihin vientitodistuksiin.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä toukokuuta 2007.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2005 (EUVL L 307, 25.11.2005, s. 2).

(2)  EYVL L 336, 23.12.1994, s. 22.

(3)  EUVL L 234, 29.8.2006, s. 4. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1919/2006 (EUVL L 380, 28.12.2006, s. 1).

(4)  EUVL L 19, 26.1.2007, s. 8.

(5)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 45.

(6)  EYVL L 366, 24.12.1987, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1854/2006 (EUVL L 361, 19.12.2006, s. 1).


15.5.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 125/9


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 533/2007,

annettu 14 päivänä toukokuuta 2007,

tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista siipikarjanliha-alalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon siipikarjanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä lokakuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2777/75 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisö on sitoutunut Maailman kauppajärjestön yhteydessä avaamaan eräille siipikarjanliha-alan tuotteille tariffikiintiöitä. Sen vuoksi on syytä vahvistaa näiden kiintiöiden hallinnointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(2)

Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, olisi sovellettava maataloustuotteiden tuonti-, vienti- ja ennakkovahvistustodistusmenettelyn soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 9 päivänä kesäkuuta 2000 annettua komission asetusta (EY) N:o 1291/2000 (2) ja tuontitodistusjärjestelmän alaisten maataloustuotteiden tuontitariffikiintiöiden hallinnointia koskevista yhteisistä säännöistä 31 päivänä elokuuta 2006 annettua komission asetusta (EY) N:o 1301/2006 (3).

(3)

Siipikarjanliha-alaa koskevien tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista 28 päivänä kesäkuuta 1996 annettua komission asetusta (EY) N:o 1251/96 (4) on muutettu useita kertoja huomattavasti, ja uusiakin muutoksia on tarpeen tehdä. Sen vuoksi asetus (EY) N:o 1251/96 olisi kumottava ja korvattava uudella asetuksella.

(4)

Tuonnin säännöllisyyden varmistamiseksi on tarpeen jakaa 1 päivän heinäkuuta ja seuraavan vuoden 30 päivän kesäkuuta välinen kiintiökausi useisiin osakausiin. Asetuksessa (EY) N:o 1301/2006 säädetään, että todistusten voimassaolo päättyy kaikissa tapauksissa tariffikiintiökauden viimeisenä päivänä.

(5)

Tariffikiintiöitä olisi hallinnoitava tuontitodistusten avulla. Tätä tarkoitusta varten olisi vahvistettava hakemusten esittämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja täsmennettävä hakemuksiin ja todistuksiin merkittävät tiedot.

(6)

Siipikarjanliha-alan järjestelmään liittyvän keinotteluvaaran vuoksi olisi vahvistettava yksityiskohtaiset edellytykset, jotka koskevat toimijoiden pääsyä tariffikiintiöjärjestelmään.

(7)

Tariffikiintiöiden asianmukaisen hallinnoinnin varmistamiseksi olisi tuontitodistuksiin liittyväksi vakuudeksi vahvistettava 20 euroa 100:aa kilogrammaa kohden.

(8)

Toimijoiden edun huomioon ottamiseksi olisi säädettävä, että komissio määrittää hakematta jääneet määrät, jotka lisätään seuraavalle kiintiöosakaudelle asetuksen (EY) N:o 1301/2006 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat siipikarjanlihan ja munien hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Avataan liitteessä I tarkoitetut tariffikiintiöt samassa liitteessä tarkoitettuihin CN-koodeihin kuuluvien siipikarjanliha-alan tuotteiden tuontia varten.

Tariffikiintiöt avataan vuosittain 1 päivän heinäkuuta ja seuraavan vuoden 30 päivän kesäkuuta väliseksi ajanjaksoksi.

2.   Niiden tuotteiden, joihin sovelletaan 1 kohdassa tarkoitettuja kiintiöitä, määrät, tullit, järjestysnumerot ja vastaavan ryhmän numerot vahvistetaan liitteessä I.

2 artikla

Asetusten (EY) N:o 1291/2000 ja (EY) N:o 1301/2006 säännöksiä sovelletaan, jollei tämän asetuksen säännöksistä muuta johdu.

3 artikla

Vuotuiselle kiintiökaudelle vahvistettu määrä jaetaan kunkin järjestysnumeron osalta neljään osakauteen seuraavasti:

a)

25 prosenttia 1 päivästä heinäkuuta 30 päivään syyskuuta;

b)

25 prosenttia 1 päivästä lokakuuta 31 päivään joulukuuta;

c)

25 prosenttia 1 päivästä tammikuuta 31 päivään maaliskuuta;

d)

25 prosenttia 1 päivästä huhtikuuta 30 päivään kesäkuuta.

4 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 1301/2006 5 artiklan soveltamiseksi tuontitodistuksen hakijan on tiettyä kiintiökautta koskevaa ensimmäistä hakemusta esittäessään osoitettava tuoneensa tai vieneensä vähintään 50 tonnia asetuksen (ETY) N:o 2777/75 soveltamisalaan kuuluvia tuotteita kumpanakin mainitussa 5 artiklassa tarkoitettuna kautena.

2.   Todistushakemus saa sisältää ainoastaan yhden tämän asetuksen liitteessä I vahvistetun järjestysnumeron. Se voi koskea useita eri CN-koodeihin kuuluvia tuotteita. Tällöin kaikki CN-koodit on merkittävä todistushakemuksen ja todistuksen 16 kohtaan ja tavaran kuvaukset 15 kohtaan.

Todistushakemuksen on koskettava vähintään 10:tä tonnia ja enintään 10:tä prosenttia kyseisellä osakaudella kyseisen kiintiön osalta käytettävissä olevasta määrästä.

3.   Todistushakemuksessa ja todistuksessa on oltava:

a)

8 kohdassa alkuperämaa;

b)

20 kohdassa jokin liitteessä II olevassa A osassa luetelluista maininnoista.

Todistuksen 24 kohdassa on oltava jokin liitteessä II olevassa B osassa luetelluista maininnoista.

5 artikla

1.   Todistushakemus voidaan jättää ainoastaan kutakin 3 artiklassa tarkoitettua osakautta edeltävän kuukauden ensimmäisten seitsemän päivän aikana.

2.   Todistushakemusta jätettäessä on asetettava vakuus, joka on 20 euroa 100 kilogrammalta.

3.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1301/2006 6 artiklan 1 kohdassa säädetään, kukin hakija voi esittää useita tuontitodistushakemuksia tuotteille, jotka kuuluvat ainoastaan yhteen järjestysnumeroon, jos tuotteet ovat peräisin eri maista. Hakemukset, joista kukin koskee yhtä ainoaa alkuperämaata, on tehtävä samanaikaisesti jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Ne katsotaan tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun enimmäismäärän osalta yhdeksi hakemukseksi.

4.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään viidentenä päivänä hakemusten jättämisen määräajan päättymisestä kunkin ryhmän osalta haetut kokonaismäärät kilogrammoina ilmaistuina.

5.   Todistukset on annettava aikaisintaan seitsemäntenä ja viimeistään yhdentenätoista työpäivänä 4 kohdassa säädetyn ilmoitukselle vahvistetun määräajan päättymisen jälkeen.

6.   Komissio määrittää tarvittaessa määrät, joista ei ole jätetty hakemuksia ja jotka lisätään ilman eri toimenpiteitä seuraavalle kiintiöosakaudelle vahvistettuun määrään.

6 artikla

1.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1301/2006 11 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi ennen kunkin kiintiöosakauden ensimmäisen kuukauden loppua mainitun asetuksen 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut kokonaismäärät, joille on myönnetty todistukset, kilogrammoina ilmaistuina.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ennen kutakin vuotuista kiintiökautta seuraavan neljännen kuukauden loppua kunkin järjestysnumeron osalta kilogrammoina kokonaismäärät, jotka on tosiasiallisesti luovutettu tämän asetuksen mukaisesti vapaaseen liikkeeseen kyseisellä jaksolla.

3.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1301/2006 11 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi tuontitodistusten sisältämät määrät, jotka ovat jääneet käyttämättä tai jotka on käytetty vain osittain, ensimmäisen kerran samanaikaisesti viimeistä osakautta koskevan hakemuksen kanssa ja sen jälkeen ennen kutakin vuotuista kiintiökautta seuraavan neljännen kuukauden loppua.

7 artikla

1.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1291/2000 23 artiklassa säädetään, tuontitodistusten voimassaoloaika on 150 päivää alkaen sen osakauden ensimmäisestä päivästä, joksi ne on myönnetty.

2.   Todistuksista johtuvat oikeudet voidaan siirtää ainoastaan siirronsaajille, jotka täyttävät asetuksen (EY) N:o 1301/2006 5 artiklassa ja tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa määritellyt kelpoisuusehdot, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1291/2000 9 artiklan 1 kohdan soveltamista.

8 artikla

Kumotaan asetus (EY) N:o 1251/96.

Viittaukset kumottuun asetukseen katsotaan viittauksiksi tähän asetukseen, ja niitä on luettava liitteessä III olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

9 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä kesäkuuta 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä toukokuuta 2007.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 282, 1.11.1975, s. 77. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 679/2006 (EUVL L 119, 4.5.2006, s. 1).

(2)  EYVL L 152, 24.6.2000, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 311/2007 (EUVL L 90, 30.3.2007, s. 12).

(3)  EUVL L 238, 1.9.2006, s. 13. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o,289/2007 (EUVL L 78, 17.3.2007, s. 17).

(4)  EYVL L 161, 29.6.1996, s. 136. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1179/2006 (EUVL L 212, 2.8.2006, s. 7).


LIITE I

Ryhmänumero

Järjestysnumero

CN-koodi

Kannettava tulli

(euroa/tonni)

Vuotuiset määrät

(tonnia)

P 1

09.4067

0207 11 10

131

6 249

0207 11 30

149

0207 11 90

162

0207 12 10

149

0207 12 90

162

P 2

09.4068

0207 13 10

512

8 070

0207 13 20

179

0207 13 30

134

0207 13 40

93

0207 13 50

301

0207 13 60

231

0207 13 70

504

0207 14 20

179

0207 14 30

134

0207 14 40

93

0207 14 60

231

P 3

09.4069

0207 14 10

795

2 305

P 4

09.4070

0207 24 10

170

1 201

0207 24 90

186

0207 25 10

170

0207 25 90

186

0207 26 10

425

0207 26 20

205

0207 26 30

134

0207 26 40

93

0207 26 50

339

0207 26 60

127

0207 26 70

230

0207 26 80

415

0207 27 30

134

0207 27 40

93

0207 27 50

339

0207 27 60

127

0207 27 70

230


LIITE II

A.   Asetuksen 4 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut maininnat:

bulgariaksi

:

Регламент (ЕО) № 533/2007.

espanjaksi

:

Reglamento (CE) no 533/2007.

tšekiksi

:

Nařízení (ES) č. 533/2007.

tanskaksi

:

Forordning (EF) nr. 533/2007.

saksaksi

:

Verordnung (EG) Nr. 533/2007.

viroksi

:

Määrus (EÜ) nr 533/2007.

kreikaksi

:

Kανονισμός (ΕΚ) αριθ. 533/2007.

englanniksi

:

Regulation (EC) No 533/2007.

ranskaksi

:

Règlement (CE) no 533/2007.

italiaksi

:

Regolamento (CE) n. 533/2007.

latviaksi

:

Regula (EK) Nr. 533/2007.

liettuaksi

:

Reglamentas (EB) Nr. 533/2007.

unkariksi

:

533/2007/EK rendelet.

maltaksi

:

Ir-Regolament (KE) Nru 533/2007.

hollanniksi

:

Verordening (EG) nr. 533/2007.

puolaksi

:

Rozporządzenie (WE) nr 533/2007.

portugaliksi

:

Regulamento (CE) n.o 533/2007.

romaniaksi

:

Regulamentul (CE) nr. 533/2007.

slovakiksi

:

Nariadenie (ES) č. 533/2007.

sloveeniksi

:

Uredba (ES) št. 533/2007.

suomeksi

:

Asetus (EY) N:o 533/2007.

ruotsiksi

:

Förordning (EG) nr 533/2007.

B.   Asetuksen 4 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut maininnat:

bulgariaksi

:

намаляване на общата митническа тарифа съгласно предвиденото в Регламент (ЕО) № 533/2007.

espanjaksi

:

reducción del arancel aduanero común prevista en el Reglamento (CE) no 533/2007.

tšekiksi

:

snížení společné celní sazby tak, jak je stanoveno v nařízení (ES) č. 533/2007.

tanskaksi

:

toldnedsættelse som fastsat i forordning (EF) nr. 533/2007.

saksaksi

:

Ermäßigung des Zollsatzes nach dem GZT gemäß Verordnung (EG) Nr. 533/2007.

viroksi

:

ühise tollitariifistiku maksumäära alandamine vastavalt määrusele (EÜ) nr 533/2007.

kreikaksi

:

Μείωση του δασμού του κοινού δασμολογίου, όπως προβλέπεται στον κανονισμό (ΕΚ) αριθ. 533/2007.

englanniksi

:

reduction of the Common Customs Tariff pursuant to Regulation (EC) No 533/2007.

ranskaksi

:

réduction du tarif douanier commun comme prévu au règlement (CE) no 533/2007.

italiaksi

:

riduzione del dazio della tariffa doganale comune a norma del regolamento (CE) n. 533/2007.

latviaksi

:

Regulā (EK) Nr. 533/2007 paredzētais vienotā muitas tarifa samazinājums.

liettuaksi

:

bendrojo muito tarifo muito sumažinimai, nustatyti Reglamente (EB) Nr. 533/2007.

unkariksi

:

a közös vámtarifában szereplő vámtétel csökkentése a 533/2007/EK rendelet szerint.

maltaksi

:

tnaqqis tat-tariffa doganali komuni kif jipprovdi r-Regolament (KE) Nru 533/2007.

hollanniksi

:

Verlaging van het gemeenschappelijke douanetarief overeenkomstig Verordening (EG) nr. 533/2007.

puolaksi

:

Cła WTC obniżone jak przewidziano w rozporządzeniu (WE) nr 533/2007.

portugaliksi

:

redução da Pauta Aduaneira Comum como previsto no Regulamento (CE) n.o 533/2007.

romaniaksi

:

reducerea Tarifului Vamal Comun astfel cum este prevăzut în Regulamentul (CE) nr. 533/2007.

slovakiksi

:

Zníženie spoločnej colnej sadzby, ako sa ustanovuje v nariadení (ES) č. 533/2007.

sloveeniksi

:

znižanje skupne carinske tarife v skladu z Uredbo (ES) št. 533/2007.

suomeksi

:

Asetuksessa (EY) N:o 533/2007 säädetty yhteisen tullitariffin alennus.

ruotsiks

:

nedsättning av dEn gemensamma tulltaxan i enlighet med förordning (EG) nr 533/2007.


LIITE III

Vastaavuustaulukko

Asetus (EY) N:o 1251/96

Tämä asetus

1 artikla

1 artikla

2 artikla

3 artikla

3 artikla

4 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohta

4 artiklan 1 kohta

4 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohta

4 artiklan 2 kohta

4 artiklan ensimmäisen kohdan c alakohta

4 artiklan 3 kohta

4 artiklan ensimmäisen kohdan d alakohta

4 artiklan 3 kohta

4 artiklan ensimmäisen kohdan e alakohta

4 artiklan 3 kohta

5 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta

5 artiklan 1 kohta

5 artiklan 1 kohdan toinen alakohta

5 artiklan 2 kohta

5 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta

5 artiklan 3 kohta

5 artiklan 3 kohta

5 artiklan 2 kohta

5 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta

5 artiklan 4 kohta

5 artiklan 4 kohdan toinen alakohta

5 artiklan 5 kohta

5 artiklan 6 kohta

5 artiklan 7 kohta

5 artiklan 8 kohdan ensimmäinen alakohta

6 artiklan 2 kohta

5 artiklan 8 kohdan toinen alakohta

6 artiklan ensimmäinen kohta

7 artiklan 1 kohta

6 artiklan toinen kohta

7 artikla

8 artikla

9 artikla

Liite I

Liite I

Liite II

Liite III

Liite IV


II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

PÄÄTÖKSET

Komissio

15.5.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 125/16


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 23 päivänä huhtikuuta 2007,

julkisen palvelun velvoitteiden asettamisesta tietyille Sardiniasta ja Sardiniaan liikennöitäville reiteille yhteisön lentoliikenteen harjoittajien pääsystä yhteisön sisäisen lentoliikenteen reiteille annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklan nojalla

(tiedoksiannettu numerolla K(2007) 1712)

(Ainoastaan italiankielinen teksti on todistusvoimainen)

(2007/332/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön lentoliikenteen harjoittajien pääsystä yhteisön sisäisen lentoliikenteen reiteille 23 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2408/92 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

I   TOSISEIKAT

(1)

Italian tasavalta toimitti komissiolle 27 päivänä tammikuuta ja 28 päivänä helmikuuta 2006 infrastruktuuri- ja liikenneministeriön 29 päivänä joulukuuta 2005 antamat (Italian tasavallan virallisessa lehdessä 11 päivänä tammikuuta 2006 julkaistut) asetukset nro 35 ja 36, jäljempänä ’asetukset nro 35 ja 36’, joissa asetetaan julkisen palvelun velvoite yhteensä 16:lle Sardinian kolmen lentoaseman ja usean Manner-Italian kansallisen lentoaseman väliselle reitille. Lisäksi Italian tasavalta pyysi komissiota julkaisemaan ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä yhteisön lentoliikenteen harjoittajien pääsystä yhteisön sisäisen lentoliikenteen reiteille annetun asetuksen (ETY) N:o 2408/92, jäljempänä ’asetus’, 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(2)

Italian tasavalta täsmensi 28 päivänä helmikuuta 2006 päivätyssä kirjeessään, että:

asetusta nro 36 oli muutettu 8 päivänä helmikuuta 2006 annetulla asetuksella, joka koskee vuorotiheyksiä, aikatauluja ja matkustajapaikkoja reitillä Cagliari–Torino,

se pyysi julkaisemaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa myös ilmoituksen, jossa todetaan, että jos 30 päivän kuluessa tämän tarjouspyynnön julkaisemisesta yksikään lentoliikenteen harjoittaja ei ole ilmoittanut aloittavansa säännöllistä lentoliikennettä kullakin asetuksessa nro 36 säädetyllä reitillä julkisen palvelun velvoitteiden mukaisesti ja rahallista korvausta vaatimatta, Italia voi asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklan 1 kohdan d alakohdassa säädettyä menettelyä noudattaen rajoittaa pääsyn tälle reitille koskemaan vain yhtä lentoliikenteen harjoittajaa ja myöntää tarjouskilpailun perusteella oikeuden tällaisen liikenteen harjoittamiseen edellä mainitun asetuksen säännösten mukaisesti.

(3)

Komissio julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä24 päivänä maaliskuuta 2006 tiedonannon asetuksessa nro 35 asetetuista julkisen palvelun velvollisuuksista (2) seuraavilla kuudella reitillä:

Alghero–Rooma ja Rooma–Alghero

Alghero–Milano ja Milano–Alghero

Cagliari–Rooma ja Rooma–Cagliari

Cagliari–Milano ja Milano–Cagliari

Olbia–Rooma ja Rooma–Olbia

Olbia–Milano ja Milano–Olbia.

(4)

Komissio julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä21 päivänä huhtikuuta 2006 tiedonannon asetuksessa nro 36 asetetuista julkisen palvelun velvollisuuksista (3) seuraavilla kymmenellä reitillä:

Alghero–Bologna ja Bologna–Alghero

Alghero–Torino ja Torino–Alghero

Cagliari–Bologna ja Bologna–Cagliari

Cagliari–Firenze ja Firenze–Cagliari

Cagliari–Torino ja Torino–Cagliari

Cagliari–Verona ja Verona–Cagliari

Cagliari–Napoli ja Napoli–Cagliari

Cagliari–Palermo ja Palermo–Cagliari

Olbia–Bologna ja Bologna–Olbia

Olbia–Verona ja Verona–Olbia.

(5)

Komissio julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä22 päivänä huhtikuuta 2006 tiedotteen Italian esittämästä tarjouskilpailusta, joka koskee asetuksessa nro 36 asetettuja julkisen palvelun velvollisuuksia. Tiedotteessa todetaan, että Italian tasavalta aikoo kunkin asetuksessa tarkoitetun kymmenen reitin osalta soveltaa asetuksen (EY) N:o 2408/92 4 artiklan 1 kohdan d alakohdassa säädettyä menettelyä, jos yksikään lentoliikenteen harjoittaja ei täytä julkisen palvelun velvoitteita kyseisillä reiteillä (4).

(6)

Maaliskuun 24 päivänä ja huhtikuun 21 päivänä 2006 julkaistujen julkisen palvelun velvoitteiden pääpiirteet ovat seuraavat:

Reitit Alghero–Rooma ja Alghero–Milano (yhdessä) sekä Olbia–Rooma ja Olbia–Milano (yhdessä) muodostavat kumpikin yhden kokonaisuuden, joka asianomaisten lentoliikenteen harjoittajien on hyväksyttävä täydellisesti ja kokonaan vaatimatta minkäänlaista korvausta. Reitit Cagliari–Rooma ja Cagliari–Milano on sitä vastoin hyväksyttävä erillisinä kokonaisuuksina vaatimatta minkäänlaista korvausta.

Asianomaisten lentoliikenteen harjoittajien on hyväksyttävä kaikki 21 päivänä huhtikuuta 2006 annetussa ilmoituksessa julkaistut kymmenen reittiä ja niille kullekin asetettu julkisen palvelun velvoite täydellisesti ja kokonaan.

Lentoliikenteen harjoittajan, joka hyväksyy julkisen palvelun velvoitteet, on taattava palvelun yhtäjaksoinen jatkuvuus vähintään 36 kuukauden ajan, eikä se voi keskeyttää palvelun harjoittamista ilman ennakkoilmoitusta, joka on toimitettava Italian ilmailulaitokselle (ENAC) ja Sardinian autonomisen alueen viranomaisille vähintään kuusi kuukautta aikaisemmin.

Jokaisen yksittäisen lentoliikenteen harjoittajan (tai pääasiallisen lentoliikenteen harjoittajan), joka hyväksyy julkisen palvelun velvoitteen, on annettava vakuus, jolla taataan palvelun asianmukainen suorittaminen ja jatkuminen. Vakuuden määrän on oltava vähintään viisi prosenttia ENACin arvioimasta kokonaisliikevaihdosta kullekin reittiyhdistelmälle suunnitellussa lentoliikenteessä. Vakuus maksetaan ENACille, joka käyttää sen julkisen palvelun velvoitteiden jatkumisen varmistamiseen siinä tapauksessa, että lentoliikenteen harjoittaja jättää velvoitteensa hoitamatta ilman perusteltua syytä, ja se muodostuu 50-prosenttisesti ”first demand”-tyyppisestä pankkitakuusta ja 50-prosenttisesti vakuutuksesta.

Jotta voidaan estää liikakapasiteetti, joka saattaisi aiheutua siitä, että useampi lentoliikenteen harjoittaja liikennöi reittiä, jolle velvoite on asetettu, ja ottaen huomioon kyseisten lentoasemien infrastruktuureihin liittyvät rajoitukset ja olosuhteet, ENAC vastaa yleisen edun nimissä – Sardinian autonomista aluetta kuultuaan – julkisen palvelun velvoitteen hyväksyvien lentoliikenteen harjoittajien toimintaohjelmien mukauttamisesta siten, että ne ovat täysin sopusoinnussa julkisen palvelun velvoitteissa liikenteelle asetettujen vaatimusten kanssa. Tämän on perustuttava reittien ja lentojen määrien tasapuoliseen jakamiseen asianomaisten lentoliikenteen harjoittajien kesken kyseisillä reiteillä (tai reittiyhdistelmissä) kahden edellisen vuoden aikana todettujen liikennemäärien perusteella.

Lentojen vähimmäismäärät, aikataulut ja tarjottava kapasiteetti määritellään 24 päivänä maaliskuuta 2006 ja 21 päivänä huhtikuuta 2006 annettujen tiedonantojen kohdassa 2 ”JULKISEN PALVELUN VELVOITTEET”.

Käytettävien ilma-alusten vähimmäiskapasiteetti määritellään tiedonantojen kohdassa 3 ”REITEILLÄ KÄYTETTÄVIEN ILMA-ALUSTEN TYYPPI”.

Lentolippujen hinnoittelurakenne kaikilla kyseisillä reiteillä määritellään tiedonantojen kohdassa 4 ”HINNAT”. Edullisten erikoishintojen osalta molempien tiedonantojen kohdassa 4.8 täsmennetään, että kyseisillä reiteillä liikennöivillä lentoliikenteen harjoittajilla on lakisääteinen velvollisuus soveltaa edullisia erikoishintoja (jotka on määritelty kohdassa 4 ”HINNAT”) ainakin Sardiniassa syntyneisiin henkilöihin, vaikka heidän asuinpaikkansa olisikin Sardinian ulkopuolella.

Komissiolle 29 päivänä joulukuuta 2005 lähetetyn ja Italian tasavallan virallisessa lehdessä 11 päivänä tammikuuta 2006 julkaistun asetuksen nro 35 mukaan kyseisiä reittejä koskeva velvoite alkaa 31 päivänä maaliskuuta 2006 ja päättyy 30 päivänä maaliskuuta 2009. Italian viranomaiset ilmoittivat 28 päivänä helmikuuta 2006 komissiolle kuitenkin 23 päivänä helmikuuta 2006 annetusta asetuksesta (Italian pysyvän edustuston kirje nro 2321), jolla nämä päivämäärät muutetaan 2 päiväksi toukokuuta 2006 ja 1 päiväksi toukokuuta 2009. Nämä päivämäärät on julkaistu 24 päivänä maaliskuuta 2006Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Italian tasavalta ilmoittaa komissiolle 29 päivänä joulukuuta 2005 lähetetyn, Italian tasavallan virallisessa lehdessä 11 päivänä tammikuuta 2006 ja Euroopan unionin virallisessa lehdessä21 päivänä huhtikuuta 2006 julkaistun asetuksen nro 36 mukaan, että kyseisiä reittejä koskevien julkisen palvelun velvoitteiden alkamis- ja päättymispäivä vahvistetaan myöhemmin. Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistussa ilmoituksessa ei sen vuoksi asetettu velvoitteelle lopullisia alkamis- ja päättymispäiviä.

Lentoliikenteen harjoittajien, joiden aikomuksena on hyväksyä julkisen palvelun velvoite, on esitettävä 30 päivän kuluessa siitä, kun velvoitteen käyttöönottoa käsittelevä ilmoitus on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, virallinen hyväksyntä Italian toimivaltaiselle viranomaiselle.

(7)

Ennen tämän päätöksen kohteena olevien julkisen palvelun velvoitteiden asettamista Italian tasavalta oli 1 päivänä elokuuta ja 21 päivänä joulukuuta 2000 annetuilla asetuksilla asettanut julkisen palvelun velvoitteen kuudelle reitille Sardinian sekä Rooman ja Milanon lentoasemien välillä. Nämä velvoitteet julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä7 päivänä lokakuuta 2000 (5). Asetuksen 4 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti kyseisistä reiteistä järjestettiin tarjouskilpailu sellaisten liikenteenharjoittajien valitsemiseksi, jotka saisivat yksinoikeuden reiteillä ja joille maksettaisiin liikennöinnistä korvausta (6).

(8)

Julkisen palvelun velvoitteen mukaista liikennettä valittiin hoitamaan seuraavat lentoliikenteen harjoittajat:

Alitalia reitillä Cagliari–Rooma

Air One reiteillä Cagliari–Milano, Alghero–Milano ja Alghero–Rooma

Meridiana reiteillä Olbia–Rooma ja Olbia–Milano.

(9)

Tämä liikennöintijärjestely muutettiin julkisen palvelun velvoitteilla, jotka asetettiin 8 päivänä marraskuuta 2004 annetulla Italian asetuksella ja julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä10 päivänä joulukuuta 2004 (7). Lazion alueellisen hallinto-oikeuden tehtyä 17 päivänä maaliskuuta 2005 päätöksen, jolla 8 päivänä marraskuuta 2004 annettu asetus kumottiin osittain, Italian viranomaiset ilmoittivat komissiolle ”lakkauttaneensa” kyseiset velvoitteet. Tätä koskeva ilmoitus julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä1 päivänä heinäkuuta 2005 (8). Italian viranomaiset ilmoittivat 6 päivänä joulukuuta 2005 komissiolle, että 8 päivänä marraskuuta 2004 annettu asetus oli kumottu 15 päivästä marraskuuta 2004 alkaen.

II   MENETTELY

(10)

Komissio lähetti Italian tasavallalle 9 päivänä maaliskuuta 2006 kirjeen (rekisteröity numerolla 204756), jossa se ilmaisi huolensa asetuksilla nro 35 ja 36 asetettujen julkisen palvelun velvoitteiden suhteen. Se pyysi tarkempia tietoja niiden täytäntöönpanon syistä ja yksityiskohdista. Italian tasavalta vastasi ensin 22 päivänä maaliskuuta 2006 päivätyllä kirjeellä, jonka liitteenä oli vastausluonnos, ja sen jälkeen 4 päivänä huhtikuuta 2006 päivätyllä kirjeellä.

(11)

Komissio lähetti ENACille 27 päivänä huhtikuuta 2006 kirjeen, jossa pyydettiin tarkennuksia ja tiedusteltiin julkisen palvelun velvoitteiden nykyisestä toiminnasta ennen uusien velvoitteiden voimaantuloa.

(12)

ENAC vastasi 9 päivänä toukokuuta 2006 päivätyllä kirjeellä, jossa se vahvisti, että julkisen palvelun velvoitteiden järjestelmä, jota sovelletaan Sardinian sekä Rooman ja Milanon välisillä reiteillä 2 päivään toukokuuta 2006 asti, on vuoden 2000 järjestelmä, joka on edelleen voimassa, koska vuoden 2004 asetus, jolla järjestelmää aiottiin muuttaa, oli kumottu. Asetuksessa nro 35 säädettyä uutta järjestelmää sovelletaan 2 päivästä toukokuuta 2006. Lisäksi vastauksessa selitettiin, että julkisen palvelun velvoitteet kattavat Milanon lentoasemajärjestelmän kokonaisuudessaan, kuten vuonna 2000 julkaistussa ilmoituksessa esitetään.

(13)

Italian tasavalta vastasi 4 päivänä elokuuta 2006 uudestaan komission 9 päivänä maaliskuuta lähettämään kirjeeseen ja antoi joitakin täydentäviä tietoja, jotka eivät kuitenkaan olleet uusia tai merkityksellisiä.

(14)

Komissio teki 1 päivänä elokuuta 2006 omasta aloitteestaan päätöksen käynnistää asetuksen 4 artiklan 3 kohdassa säädetty selvitys (9). Tämä päätös on annettu tiedoksi Italian tasavallalle 1 päivänä elokuuta 2006 (asiakirjan numero K(2006) 3516). Samassa päätöksessä komissio pyysi Italian viranomaisia vastaamaan kuukauden kuluessa näille esittämiinsä useisiin kysymyksiin.

(15)

Italian viranomaiset vastasivat pyyntöön 31 päivänä elokuuta 2006 päivätyllä kirjeellä. Vastaus kattoi suuren osan esitetyistä kysymyksistä.

(16)

Komissio lähetti kuitenkin Italian pysyvälle edustustolle 2 päivänä lokakuuta 2006 kirjeen, jossa pyydettiin täydentäviä tietoja.

(17)

Italian tasavalta toimitti 6 päivänä lokakuuta 2006 pitkän vastauksen, joka sisälsi useita vastauksia komission täydentäviin kysymyksiin.

(18)

Komission (yksikön TREN.F.1) ja Italian viranomaisten (liikenneministeriö, pysyvä edustusto, Sardinian aluehallitus ja ENAC) välinen kokous pidettiin Brysselissä 17 päivänä lokakuuta 2006.

(19)

Kokouksessa annetuissa vastauksissa todettiin erityisesti, että seuraavia reittejä liikennöitiin jo nyt asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla asetettujen julkisen palvelun velvoitteiden mukaisesti:

Olbia–Rooma: Meridiana

Olbia–Milano: Meridiana

Alghero–Rooma: Air One

Alghero–Milano: Air One

Cagliari–Rooma: Air One ja Meridiana

Cagliari–Milano: Air One ja Meridiana

Cagliari–Bologna: Meridiana

Cagliari–Torino: Meridiana

Cagliari–Verona: Meridiana

Olbia–Bologna: Meridiana.

Yksikään yhtiö ei ole sitä vastoin suostunut liikennöimään lopuilla kuudella reitillä asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyn järjestelyn mukaisesti. Italian tasavalta aikoo sen vuoksi järjestää 4 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisen tarjouskilpailun. Seuraavat yhtiöt on valittu osallistumaan tarjouskilpailuun:

Olbia–Verona: Meridiana

Alghero–Bologna: Air One

Alghero–Torino: Air One

Cagliari–Firenze: Air One ja Meridiana

Cagliari–Napoli: Air One ja Meridiana

Cagliari–Palermo: Air One ja Meridiana (10).

Italian tasavalta selitti kuitenkin, ettei se ollut vielä jakanut näitä reittejä käynnissä olevan komission selvityksen vuoksi.

III   ANALYYSI

1.   Oikeudellinen kehys

(20)

Julkisen palvelun velvoitetta koskevat säännöt vahvistetaan asetuksessa (ETY) N:o 2408/92, jossa määritellään palvelujen tarjoamisen vapauden periaatteen soveltamiseen liittyvät edellytykset ilmailualalla.

(21)

Julkisen palvelun velvoite voidaan nähdä poikkeuksena asetuksessa lausuttuun periaatteeseen, jonka mukaan ”jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, jäsenvaltioiden on sallittava yhteisössä toimivien lentoliikenteen harjoittajien käyttää liikenneoikeuksia yhteisön sisäisillä reiteillä” (11).

(22)

Julkisen palvelun velvoitteen asettamisen edellytykset on määritelty asetuksen 4 artiklassa. Niitä tulkitaan tiukasti ja noudattaen syrjimättömyyden ja oikeasuhteisuuden periaatteita. Velvoitteelle on esitettävä riittävät perustelut mainitussa artiklassa esitettyjen edellytysten mukaisesti.

(23)

Julkisen palvelun velvoitetta koskevien sääntöjen mukaisesti ”jäsenvaltio voi alueellaan asettaa tällaisen velvoitteen syrjäistä tai kehitysaluetta palvelevalle lentoasemalle suuntautuvalle säännölliselle lentoliikenteelle, tai kyseisen jäsenvaltion alueella sijaitsevalle alueelliselle lentoasemalle suuntautuvalle harvaan liikennöitävälle reitille, jos näiden reittien katsotaan olevan ehdottoman välttämättömiä sen alueen talouskehitykselle, jolla lentoasema sijaitsee, siltä osin kuin tämä on tarpeen sen varmistamiseksi, että kyseisellä reitillä voidaan tarjota asianmukainen palvelu, joka täyttää jatkuvuutta, säännöllisyyttä, kapasiteettia ja hintoja koskevat vahvistetut vaatimukset, joita liikenteenharjoittaja ei täyttäisi, mikäli se ottaisi huomioon ainoastaan kaupallisen edun” (12).

(24)

Jäsenvaltiot arvioivat lentoliikenteen riittävyyden ottamalla huomioon erityisesti ”yleisen edun, mahdollisuuden käyttää muita liikennemuotoja, muiden liikennemuotojen edellytykset vastata kyseessä oleviin liikennetarpeisiin sekä kyseistä reittiä liikennöivien tai sillä liikennöintiä aikovien lentoliikenteen harjoittajien toiminnan kokonaisvaikutuksen” (13).

(25)

Asetuksen 4 artiklassa säädetään kaksivaiheisesta mekanismista: ensimmäisessä vaiheessa (4 artiklan 1 kohdan a alakohta) asianomainen jäsenvaltio asettaa julkisen palvelun velvoitteen yhdelle tai useammalle reitille, joka pysyy avoimena kaikille yhteisön liikenteenharjoittajille, ja tällöin ainoan rajoitteen muodostaa edellä mainitun velvoitteen noudattaminen. Jos yksikään lentoliikenteen harjoittaja ei ilmoita halukkuuttaan aloittaa säännöllistä lentoliikennettä reitillä, jolle on asetettu julkisen palvelun velvoite, kyseinen jäsenvaltio voi edetä toiseen vaiheeseen (4 artiklan 1 kohdan d alakohta), jossa se saa rajoittaa reitille pääsyn vain yhteen lentoliikenteen harjoittajaan enintään kolmen vuoden ajaksi, minkä jälkeen sopimus on uusittavissa. Tämä liikenteenharjoittaja valitaan yhteisön laajuisen tarjouskilpailun perusteella. Valitulle liikenteenharjoittajalle voidaan siis suorittaa taloudellista korvausta julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä.

(26)

Asetuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaan komissiolla on joko jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan tehdyn selvityksen jälkeen valtuudet päättää, voidaanko julkisen palvelun velvoitteen soveltamista edelleen jatkaa. Komission päätös annetaan tiedoksi neuvostolle ja jäsenvaltioille.

2.   Kelpuutettavien reittien tyyppi

(27)

Italian tasavalta on perustellut julkisen palvelun velvoitteiden asettamista tarpeella kehittää Sardiniaa, jonka saariasemasta aiheutuu sille haittoja.

(28)

Sardinian autonomisen alueen hallitus on lisäksi sitoutunut edistämään alueen asukkaiden liikkuvuutta. Sardinian ja Manner-Italian välisiä reittejä ei liikennöidä säännöllisesti läpi vuoden, vaikka liikkuvuusperiaatetta olisi voitava soveltaa Sardinian asukkaisiin jatkuvasti koko vuoden ajan. Italian tasavalta korostaa lisäksi, että Sardinian eri lentoasemien väliset etäisyydet ovat suuret niin kilometreissä kuin ajassa mitattuna, sillä kyseisen alueen infrastruktuurissa on puutteita. Juuri näillä seikoilla Italia perustelee sitä, miksi julkisen palvelun velvoitteiden olisi katettava kaikki kolme Sardinian lentokenttää.

(29)

Komissio arvioi, että Sardiniaa voidaan pitää syrjäisenä alueena sen saariaseman vuoksi ja koska muita todellisia vaihtoehtoisia liikennemuotoja ei ole olemassa.

(30)

Monet asiakirjat todistavat myös Sardinian alikehittyneisyydestä muihin Italian alueisiin verrattuna: Sardinian eristyneisyys ja sen pieni väestö, jota voimakas muuttoliike pienentää entisestään, selittävät, miksi tämä saari on Mezzogiornon alueiden tavoin jäänyt talouskehityksessä muista jälkeen.

(31)

Komission analyysissä ei käytettävissä olevien tietojen perusteella voida kyseenalaistaa Italian viranomaisten korostamaa asianomaisten reittien välttämättömyyttä.

3.   Julkisen palvelun velvoitteiden riittävyys

3.1   Yleisiä huomioita

(32)

Asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti jäsenvaltiot voivat asettaa julkisen palvelun velvoitteen ainoastaan ”siltä osin kuin se on tarpeen sen varmistamiseksi, että kyseisellä reitillä voidaan tarjota asianmukainen palvelu, joka täyttää jatkuvuutta, säännöllisyyttä, kapasiteettia ja hintoja koskevat vahvistetut vaatimukset, joita liikenteenharjoittaja ei täyttäisi, mikäli se ottaisi huomioon ainoastaan liiketaloudellisen edun”.

(33)

Palvelujen riittävyyttä arvioidaan ottaen huomioon seuraavat asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa esitetyt kriteerit:

yleinen etu,

mahdollisuus käyttää muita liikennemuotoja varsinkin saaristoalueella sekä se, kuinka hyvin nämä liikennemuodot vastaavat kyseessä olevia liikennetarpeita;

ne lentoliikenteen kuljetusmaksut ja -ehdot, joita käyttäjille voidaan tarjota,

kyseistä reittiä liikennöivien tai sillä liikennöintiä aikovien lentoliikenteen harjoittajien toiminnan kokonaisvaikutus.

(34)

Lisäksi julkisen palvelun velvoitteen on oltava oikeasuhteisuuden ja syrjimättömyyden periaatteiden mukainen (ks. esimerkiksi yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-205/99, Asociación Profesional de Empresas Navieras de Líneas Regulares (Analir) ym. vastaan Administración General del Estado, 20.2.2001 antama tuomio (Kok. 2001, s. I-01271)).

(35)

Tässä tapauksessa komissio katsoo Italian viranomaisten toimittamien tietojen perusteella, että julkisen palvelun velvoitteiden asettaminen vuorotiheyksien ja matkustajapaikkojen sekä hintojen osalta voi olla tarpeen riittävien palvelujen takaamiseksi kyseisillä reiteillä.

(36)

Komissio katsoo kuitenkin, että eräät asetuksissa nro 35 ja 36 asetetut edellytykset ovat tarpeettoman rajoittavia tai suhteettomia.

3.2   Vaatimus esittää julkisen palvelun velvoitteiden hyväksyntä 30 päivän kuluessa

(37)

Asetuksissa nro 35 ja 36 säädettyjen julkisen palvelun velvoitteiden 8 kohdassa todetaan, että ”lentoliikenteen harjoittajien, jotka aikovat hyväksyä tässä asiakirjassa olevat julkisen palvelun velvoitteet, on 30 päivän kuluessa kyseisiä julkisen palvelun velvoitteita koskevan komission tiedonannon julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä esitettävä ENACille virallinen hyväksymisilmoituksensa”. Tämä velvollisuus on jopa peruste sellaisen liikenteenharjoittajan hylkäämiseksi, joka on esittänyt hyväksyntänsä päivän ”liian myöhään”. Näin ollen liikenteenharjoittaja, joka ei esitä hyväksyntäänsä kaikille julkisen palvelun velvoitteiden edellytyksille mainitussa määräajassa, saatetaan hylätä koko kaudeksi.

(38)

Komissio katsoo, että tällä vaatimuksella ei ole asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti mitään oikeusperustaa ja että se on tarpeettoman rajoittava. Asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti jäsenvaltiot eivät voi rajoittaa reiteille pääsevien liikenteenharjoittajien lukumäärää, vaan ne voivat ainoastaan asettaa yleisen julkisen palvelun velvoitteen, jota voidaan soveltaa kaikkiin liikenteenharjoittajiin, jotka liikennöivät tai aikovat liikennöidä kyseisillä reiteillä. Liikenteenharjoittajien lukumäärää voidaan tällä tavoin rajoittaa ainoastaan 4 artiklan 1 kohdan d alakohdan nojalla.

(39)

Näin ollen minkä tahansa liikenteenharjoittajan, joka aikoo noudattaa asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti asetettuja julkisen palvelun velvoitteita, on voitava liikennöidä kyseisellä reitillä riippumatta ajankohdasta, jona liikenteenharjoittaja aikoo aloittaa palvelujensa tarjonnan. Jos yksikään liikenteenharjoittaja ei ole tiettyyn päivämäärään mennessä aloittanut tietyllä reitillä säännöllistä lentoliikennettä 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla asetettujen julkisen palvelun velvoitteiden mukaisesti, jäsenvaltio saa 4 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti rajoittaa liikenteenharjoittajien pääsyä tälle reitille. Jos yksi tai useampi toimija on kuitenkin aloittanut liikennöinnin määräajassa, jäsenvaltio ei voi sulkea tältä reitiltä pois muita liikenteenharjoittajia, jotka ilmaisevat aikovansa liikennöidä reitillä milloin tahansa määräajan jälkeen. Uusien toimijoiden mukaantulo voi kuitenkin edellyttää mukautuksia kullekin liikenteenharjoittajalle asetettuihin julkisen palvelun velvoitteisiin. (ks. jäljempänä oleva kohta 3.4).

3.3   Vaatimus liikennöidä reittiä kolmen vuoden ajan

(40)

Asetuksissa nro 35 ja 36 säädettyjen julkisen palvelun velvoitteiden 5 kohdassa todetaan, että ”asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti lentoliikenteen harjoittajan, joka hyväksyy julkisen palvelun velvoitteet, on taattava palvelun yhtäjaksoinen jatkuvuus vähintään 36 kuukauden ajan, eikä se voi keskeyttää palvelun harjoittamista ilman ennakkoilmoitusta, joka on toimitettava Italian ilmailulaitokselle (ENAC) ja Sardinian autonomisen alueen viranomaisille vähintään kuusi kuukautta aikaisemmin”.

(41)

Vähimmäisliikennöintiajan vaatimus on tarkasteltavana olevassa tapauksessa yhdenmukainen 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan kanssa, jossa säädetään, että ”jos riittävää ja jatkuvaa lentoliikennettä ei voida taata muilla liikennemuodoilla, asianomaiset jäsenvaltiot voivat sisällyttää julkisten palvelujen velvoitteeseen vaatimuksen, että lentoliikenteen harjoittajat, jotka aikovat liikennöidä tiettyä reittiä, antavat takeet siitä, että ne liikennöivät tätä reittiä tietyn, julkisten palvelujen velvoitteen muiden ehtojen mukaisesti täsmennettävän ajan”. Komissio arvioi, että koska Sardinia on kaukana mantereelta sijaitseva saari, vaihtoehtoista riittävää liikennettä ei voida taata muilla liikennemuodoilla.

(42)

Komissio katsoo kuitenkin, että asetuksissa nro 35 ja 36 liikennöinnille asetettu kolmen vuoden vähimmäiskesto on ylimitoitettu ja suhteeton.

(43)

Komissio voi ymmärtää tarpeen taata liikenteen jatkuvuus ja saada liikenteenharjoittajilta sitoumus tietyn ajan jatkuvaan liikennöintiin. Kuten edellä todetaan, ei ole kuitenkaan julkisen palvelun velvoitteiden täytäntöönpanosta vastaavien viranomaisten tehtävä estää mahdollisia ehdokkaita tarjoamasta palvelujaan: julkisen palvelun velvoitteet, joihin ei liity yksinoikeuksia eikä korvauksia, eivät saa missään tapauksessa johtaa markkinoiden lopulliseen tai pitkäaikaiseen sulkemiseen.

(44)

Reiteille, joiden liikennöinti vaihtelee voimakkaasti vuodenajasta riippuen, voi olla oikeutettua asettaa velvoitteita vuoden tiettyinä jaksoina. Tällaisilla reiteillä toimivat liikenteenharjoittajat saattavat nimittäin usein rajoittaa tai keskittää tarjontansa viikoille, joiden aikana liikennöintitiheys on riittävä palvelun kannattavuuden takaamiseksi, ja luopua liikennöinnistä vuoden muina jaksoina. Komissio katsoo kuitenkin, että tällaisissa olosuhteissa ajanjakso, jonka aikana on taattava jatkuva liikennöinti 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyn julkisen palvelun velvoitteita koskevan järjestelyn avulla, voisi suhteellisuusperiaatteen mukaisesti olla enintään yksi vuosi.

(45)

Lisäksi komissio on sitä mieltä, että tämän ajanjakson kesto ei estä julkisen palvelun velvoitteiden soveltamisesta vastaavaa viranomaista tekemästä säännöllistä uudelleenarviota liikennöinnin riittävyydestä. Kuten jäljempänä mainitaan, tällainen tarkastelu olisi joka tapauksessa toteutettava, kun uusi liikennöijä aloittaa toimintansa tai on aloittamassa toimintaansa asianomaisella reitillä.

3.4   Reittien ja lentojen määrien jakaminen ENACin toimesta

(46)

Asetusten nro 35 ja 36 kohdassa 1.6 säädetään seuraavaa: ”Jotta voidaan estää liikakapasiteetti, joka saattaisi aiheutua siitä, että useampi lentoliikenteen harjoittaja liikennöi samaa reittiä, ja ottaen huomioon kyseisten lentoasemien infrastruktuureihin liittyvät rajoitukset ja paineet, ENAC vastaa yhteisen edun nimissä – Sardinian autonomista aluetta kuultuaan – asianomaisten lentoliikenteen harjoittajien toimintaohjelmien mukauttamisesta siten, että ne ovat täysin sopusoinnussa julkisen palvelun velvoitteissa liikenteelle asetettujen vaatimusten kanssa. Tämän on perustuttava reittien ja lentojen määrien tasapuoliseen jakamiseen asianomaisten lentoliikenteen harjoittajien kesken kyseisillä reiteillä (tai reittiyhdistelmissä) kahden edellisen vuoden aikana todettujen liikennemäärien perusteella”.

(47)

Näiden valtuuksien nojalla ENAC voi sovitella ja edistää samalla reitillä liikennöivien useiden yhtiöiden välillä tehtävää sopimusta. Sardinian tapauksessa ENAC on toiminut valvojana tietyistä reiteistä kiinnostuneiden liikennöijien välisissä kokouksissa ja määritellyt näiden kanssa sen, miten liikenne jaetaan.

(48)

Italian tasavalta puolustaa ENACin väliintulo-oikeutta, jolla Italian mukaan varmistetaan palvelun jatkuvuus ja suojataan julkisen palvelun velvoitteet sellaisiin toimijoihin liittyviltä riskeiltä, jotka saattavat olla vähemmän kiinnostuneita hyväksymään julkisen palvelun velvoitteet korvauksetta ja lopettavat yhtäkkiä liikennöinnin. Italia viittaa erityisesti Lazion alueellisen hallinto-oikeuden 17 päivänä maaliskuuta 2005 antamaan tuomioon, jonka mukaan oli ”täysin laillista, että vuoden 2004 asetuksessa määritellään skenaario, jossa kaikilla julkisen palvelun velvoitteiden soveltamisalaan kuuluvilla reiteillä toimii useita itsenäisiä keskenään kilpailevia liikenteenharjoittajia. Tällaisesta mahdollisuudesta on kuitenkin ilmoitettava selkeästi ja määriteltävä ennakolta objektiivinen vähimmäiskriteeri sille, miten lähtö- ja saapumisajat jaetaan suhteessa julkisen palvelun velvoitteen mahdollisesti hyväksyneiden liikenteenharjoittajien lukumäärään (yksi, kaksi tai useampi), jotta vältettäisiin tarjonnan haitallinen liikakapasiteetti ja erityisesti, jotta lähtö- ja saapumisaikojen jakaminen ei johtaisi liikennöinnin mielivaltaiseen aloittamiseen ja sen tosiasialliseen yksinoikeudellisuuteen, jotka asetuksessa nimenomaisesti kielletään” (14).

(49)

Asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla asetetuissa julkisen palvelun velvoitteissa on otettava huomioon kaikki liikenteenharjoittajat, jotka liikennöivät tai aikovat liikennöidä asianomaisella reitillä. Tämä vahvistetaan 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, jossa säädetään, että ”jäsenvaltiot arvioivat lentoliikenteen riittävyyden ottamalla huomioon kyseistä reittiä liikennöivien tai sillä liikennöintiä aikovien lentoliikenteen harjoittajien toiminnan kokonaisvaikutuksen”.

(50)

Komissio katsoo, että tätä periaatetta ei pitäisi noudattaa ainoastaan julkisen palvelun velvoitteen asettamishetkellä vaan koko velvoitteen keston ajan. Näin ollen aina kun uusi liikenteenharjoittaja aloittaa tai on aloittamassa toimintaansa kyseisellä reitillä, kullekin toimijalle julkisen palvelun velvoitteella määrättyjen matkustajapaikkojen ja vuorotiheyksien tasoa olisi mukautettava siten, että kullakin reitillä tarjottavien matkustajapaikkojen ja vuorotiheyksien kokonaismäärä ei ylitä sitä, mikä on ehdottoman tarpeen riittävän palvelun tarjoamiseksi.

(51)

Liikenteenharjoittajien ei asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla asetettujen julkisen palvelun velvoitteiden yhteydessä edellytetä sitoutuvan toimijakohtaisesti takaamaan lentojen tai matkustajapaikkojen määrää, vaan kaikki toimijat voivat yhdessä varmistaa kyseisen vähimmäispalvelun tarjonnan.

(52)

Komissio myöntää, että julkisen palvelun velvoitteista vastaavan viranomaisen voi olla tarpeen varmistua, että lentojen ja matkustajapaikkojen taso täyttää julkisen palvelun velvoitteet. Viranomaisen ei kuitenkaan pidä missään tapauksessa rajoittaa kyseisten liikenteenharjoittajien mahdollisuutta tarjota halutessaan palveluja, jotka ylittävät julkisen palvelun velvoitteissa vaaditun kapasiteetin tai vuorotiheyden, sillä viimeksi mainitut voivat olla ainoastaan vähimmäisvelvollisuuksia. Näin ollen voidaan todeta, että sikäli kuin ENACin noudattamien sääntöjen tarkoituksena on estää liikenteenharjoittajaa tarjoamasta ylimääräisiä palveluja, ne ovat tarpeettoman rajoittavia ja ristiriidassa asetuksen kanssa.

(53)

Tältä osin komissio pitää myönteisenä sitä, että Italian tasavalta vahvisti 15 päivänä marraskuuta 2006 päivätyssä kirjeessään laativansa tilanteesta vuosittaisia uudelleenarvioita ja arvioivansa sellaisten toimijoiden mahdollisesti esittämiä pyyntöjä, jotka olisivat valmiita liikennöimään julkisen palvelun velvoitteiden soveltamisalaan kuuluvilla reiteillä (15). Komissio panee merkille Italian tasavallan vahvistaneen, että ”mikään ei estä jäsenvaltiota tarkastamasta (myös julkisen palvelun velvoitteiden soveltamiskaudella) julkisen palvelun velvoitteiden riittävyyttä ja tarvetta sekä muuttamasta tai peruuttamasta niitä, ellei niiden hyödyllisyyttä tai lainmukaisuutta tunnusteta myöhemmin” (16).

3.5   Reittien Alghero–Rooma ja Alghero–Milano sekä reittien Olbia–Rooma ja Olbia–Milano yhdistäminen

(54)

Italian tasavalta perustelee reittien Alghero–Rooma ja Alghero–Milano sekä reittien Olbia–Rooma ja Olbia–Milano yhdistämistä kyseisten reittien liikennöinnin keskinäisellä täydentävyydellä ja riippuvuudella. Italian viranomaiset katsovat, että liikenne on kyseisillä reiteillä vuoden kahdella kolmanneksella puolueettomasti tarkasteltuna vähäistä liikenteen erittäin suurten kausivaihteluiden vuoksi. Koska kyseisille reiteille ei ole vahvistettu mitään taloudellisia korvauksia, viranomaisten vastuulla olisi varmistaa, että liikenteenharjoittajien toiminta näillä reiteillä jatkuu, vaikkei se olekaan taloudellisesti kannattavaa. Tavoitteena on saada aikaan ”toiminnallisen keskinäisriippuvuuden myönteisiä vaikutuksia”, jotka mahdollistavat ”ilma-alusten rotaation talvisaikaan kysynnän vähyyden vuoksi” samalla kun ”reittien yhdistäminen lisää liikenteenharjoittajien kiinnostusta näillä reiteillä liikennöimiseen”. Italian tasavalta toteaa lisäksi, että kesäkauden kysyntään voitaisiin vastata paremmin useiden reittien yhdistetyn liikennöinnin avulla. Italian tasavalta väittää, että asetuksessa itsessään tarjotaan mahdollisuus yhdistää reittejä kysynnän vaihtelun mukaan esimerkiksi saman viikon aikana. Reittejä yhdistämällä voitaisiin siis hillitä kustannuksia ja optimoida kapasiteetti ja vastata samalla paremmin kuluttajien vaatimuksiin. Reittien yhdistäminen ei näin ollen rajoittaisi markkinoita vaan päinvastoin houkuttaisi useampia toimijoita liikennöimään kyseisillä reiteillä.

(55)

Komissio arvioi, että reittien yhdistäminen ei ole yhdenmukaista asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdan kanssa. Kyseisissä säännöksissä vahvistetuissa julkisen palvelun velvoitteiden kelpoisuutta ja riittävyyttä koskevissa perusteissa viitataankin nimenomaisesti yhteen ”reittiin” eikä kertaakaan reittien yhdistämiseen. Tästä on pääteltävä, että kutakin kyseisistä perusteista on arvioitava erikseen suhteessa kuhunkin yksittäiseen reittiin.

(56)

Tämä tulkinta noudattaa myös suhteellisuusperiaatteen vaatimuksia. Reittien yhdistäminen antaisi jäsenvaltioille mahdollisuuden asettaa julkisen palvelun velvoitteita reiteille, joilla niitä ei tarvita riittävän liikennöinnin varmistamiseksi. Reittien yhdistämismahdollisuuteen viitataan näin ollen vain 4 artiklan 1 kohdan d alakohdassa, jossa mainitaan, että julkisen tarjouskilpailun perusteella myönnetään oikeus harjoittaa tällaista liikennettä ”yhdellä tai useammalla reitillä”. Tämä nimenomainen 4 artiklan 1 kohdan d alakohdassa oleva maininta sulkee pois mahdollisuuden reittien yhdistämiseen 4 artiklan 1 kohdan a, b ja c kohdan puitteissa. Ainoastaan jos markkinoilta ei löydy yhtäkään lentoliikenteen harjoittajaa, joka on aloittanut tai aikoo aloittaa säännöllisen lentoliikenteen tietyllä reitillä tälle reitille asetettujen julkisen palvelun velvoitteiden mukaisesti, jäsenvaltio voi rajoittaa tälle reitille pääsyn vain yhteen liikenteenharjoittajaan enintään kolmen vuoden ajaksi ja julkaista tarjouspyynnön, joka voi koskea useampia reittejä. Yhteenvetona voidaan todeta, että useampien reittien yhdistämistä voidaan pitää vastauksena selkeään tarjonnan puuttumiseen markkinoilla ja epäsuoran korvauksen muotona, joka suorien korvausten tavoin sallitaan ainoastaan 4 artiklan 1 kohdan d alakohdan yhteydessä. Asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisessa julkisen palvelun velvoitteita koskevassa järjestelyssä reittien yhdistämisen tavoitteena ei voi missään tapauksessa olla kahden erillisen reitin saaminen kannattavaksi yhden tai useamman liikenteenharjoittajan toiminnan edistämistä varten.

(57)

Lisäksi todetaan, että Italian viranomaisten antamien selvitysten tueksi ei esitetä mitään teknisiä tai taloudellisia numerotietoja.

Italian viranomaisten näkemystä voidaan vastustaa seuraavista syistä:

Vaaditun kapasiteetin ja vuorotiheyden on kuvastettava reittikohtaisia tarpeita eikä niiden tehokkaampi organisointi saisi edellyttää kyseisten reittien yhdistämistä.

Reittien yhdistämiseen liittyvät vuorotiheyttä koskevat vaatimukset ovat niin tiukkoja, että ne saavat monet mahdolliset liikenteenharjoittajat, jotka haluaisivat hyväksyä julkisen palvelun velvoitteet ja liikennöidä Sardiniaan ja Sardiniasta, luopumaan tästä aikeestaan; ja jos liikenteenharjoittajien toimipaikka ei sijaitse toisessa kyseisistä kaupungeista, niillä ei ole mitään mahdollisuutta tarjota tätä palvelua. Reittien yhdistäminen vaikuttaa näin ollen pikemminkin markkinoita sulkevasti.

Näin ollen on selvää, että vain pieni määrä jo paikalla olevia toimijoita pystyisi vastaamaan myöntävästi tällä tavoin yhdistettyihin julkisen palvelun velvoitteisiin. Julkisten palvelujen velvoitteiden käyttöönotto on sen vuoksi sysännyt syrjään yhtiöitä, jotka liikennöivät tai aikoivat liikennöidä Roomasta ja Milanosta lähtevillä reiteillä, joiden määräpaikkoina olivat molemmat kyseiset lentoasemat eli Olbia ja Alghero. Kyseiset liikenteenharjoittajat eivät näin ollen pystyneet, vaikka olisivat halunneetkin, jättämään hakemustaan kyseisten liikennöintipalvelujen tarjoamiseksi, koska se olisi tullut niille liian kalliiksi. Reittien yhdistäminen on siis omiaan estämään muiden mahdollisten toimijoiden markkinoille pääsyn.

Nämä rajoittavat vaikutukset ovat entistäkin merkittävämpiä, kun huomioon otetaan asianomaisten markkinoiden laajuus (matkustajien kokonaismäärä vuonna 2005 – Italian tasavallan esittämät luvut):

Olbia–Rooma ja Olbia–Milano: 731 349 matkustajaa (390 186 kesällä ja 341 163 talvella),

Alghero–Rooma ja Alghero–Milano: 502 820 matkustajaa (184 273 kesällä ja 318 547 talvella).

Näissä oloissa on epätodennäköistä, että näiden Italian kahden suuren kaupungin sekä Sardiniassa sijaitsevien Olbian ja Algheron lentoasemien väliset reitit olisivat niin epäkiinnostavia, että ne pitäisi yhdistää liikenteenharjoittajien kiinnostuksen herättämiseksi.

(58)

Tästä syystä komissio katsoo, että tiettyjen reittien yhdistäminen on ristiriidassa asetuksen kanssa ja tarpeettoman rajoittavaa.

3.6   Alennetut hinnat henkilöille, jotka ovat syntyneet Sardiniassa mutteivät asu siellä

(59)

Asetuksissa nro 35 ja 36 vaaditaan, että liikenteenharjoittajat soveltavat alennettuja hintoja henkilöihin, jotka ovat syntyneet Sardiniassa mutteivät asu siellä. Italian viranomaisten arvioiden mukaan näiden säännösten soveltaminen koskisi enintään 220 000:ta henkilöä, ja todellisuudessa 110 000:ta henkilöä, jos arvioidaan, että 50 prosenttia heistä matkustaisi Sardiniaan kerran vuodessa.

(60)

Tällainen toimenpide suosii käytännössä Italian kansalaisuuden omaavia Euroopan kansalaisia suhteessa muihin kansalaisuuksiin. Näin ollen sitä voidaan pitää lähtökohtaisesti kansalaisuuden perusteella syrjivänä toimenpiteenä, jolloin se on perustamissopimuksen vastainen. Tällainen julkisen palvelun velvoitteita koskevan järjestelyn puitteissa toteutettava toimenpide voitaisiin sallia ainoastaan, jos tämä kohtelun eroavaisuus olisi perusteltua sellaisista objektiivisista syistä, jotka eivät liity asianomaisten henkilöiden kansalaisuuteen ja jotka ovat oikeassa suhteessa kansallisessa oikeudessa hyväksyttävästi tavoiteltuun päämäärään.

(61)

Italian tasavallan selvityksen mukaan toimenpide on tarpeen lähinnä sen vuoksi, että Sardiniasta muuttaneet sardinialaiset voisivat säilyttää siteet omaan kulttuuriyhteisöönsä (17). Vaikka tätä tavoitetta voitaisiin pitää hyväksyttävänä yleisen edun mukaisena tavoitteena asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohdan mukaisesti, se on kuitenkin selvästi suhteeton. Toimenpidettä voidaan ensinnäkin soveltaa kaikkiin henkilöihin, jotka ovat syntyneet Sardiniassa mutteivät asu siellä, ilman vaatimusta osoittaa kyseisen henkilön ja hänen kotiseutunsa välillä esimerkiksi perhesuhteiden muodossa vielä olevaa sidettä. Toiseksi toimenpidettä sovelletaan kaikkiin siirtolaisiin näiden taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Kolmanneksi siirtolaiset matkustavat Sardiniaan vain silloin tällöin (Italian viranomaisten mukaan enintään 50 prosenttia heistä matkustaa Sardiniaan mahdollisesti kerran vuodessa) toisin kuin Sardinian asukkaat, joiden on matkustettava mannermaalle suhteellisen usein tiettyjen peruspalvelujen vuoksi (koulutus, terveydenhoito) tai harjoittaakseen Sardinian kehittämisen kannalta tarpeellisia elinkeinoja. Näin ollen kyseisten satunnaisten matkojen kokonaiskustannukset ovat suhteessa alhaisemmat kuin Sardinian asukkaille aiheutuvat kustannukset, ja siirtolaiset voivat useimmissa tapauksissa kattaa ne helposti tarvitsematta turvautua asetuksissa nro 35 ja 36 säädettyyn alennukseen. Lopuksi voidaan todeta, että jos joillakin siirtolaisilla ei olisi varaa vuosittaiseen Sardiniaan suuntautuvaan lentomatkaan, asianmukaisempi ja vähemmän rajoittava toimenpide olisi tuen tarjoaminen kyseisille siirtolaisille.

(62)

Näissä oloissa komissio katsoo, että tämä säännös on suhteeton ja ristiriidassa asetuksen kanssa.

3.7   Soveltaminen koko lentoasemajärjestelmään

(63)

Asetuksissa nro 35 ja 36 säädetään julkisen palvelun velvoitteiden soveltamisesta Rooman ja Milanon lentoasemajärjestelmiin kokonaisuudessaan, sellaisena kuin ne esitetään asetuksen (ETY) N:o 2408/92 liitteessä II, eli:

Rooman osalta Fiumicinon ja Ciampinon lentoasemiin

Milanon osalta Linaten, Malpensan ja Bergamon lentoasemiin.

(64)

Olisi huomattava, että vuoden 2000 julkisen palvelun velvoitteet kattoivat ”Rooman (Fiumicino) ja Milanon” lentoasemat. Perustamalla asetuksen 8 artiklan ja liitteen II nojalla Milanon lentoasemajärjestelmän Italia laajensi ilman eri toimenpiteitä julkisen palvelun velvoitteiden soveltamisalaa, joka kattaa nyt kyseisen lentoasemajärjestelmän kokonaisuudessaan.

(65)

Italian tasavalta perusteli valintaansa yksinomaan teknisillä syillä, mikä merkitsee sitä, että julkisen palvelun velvoitteiden piiriin kuuluvat automaattisesti kaikki lentoasemajärjestelmät kokonaisuudessaan. Se vahvisti kuitenkin, että julkisen palvelun velvoitteet koskivat lähinnä Rooman Fiumicinon ja Milanon Linaten lentoasemia, joita julkisen palvelun velvoitteiden edunsaajat suosivat, koska ne sijaitsevat lähellä kaupungin keskustaa, mikä oli peruste seuraavalle julkisen palvelun velvoitteita koskevalle määräykselle: ”Käytettävissä olevien lähtö- ja saapumisaikojen mukaan vähintään 50 prosenttia Sardinian ja Rooman/Milanon lentoasemien välisistä suunnitelluista yhteyksistä on lennettävä Fiumicinon ja Linaten lentoasemille” (18).

(66)

Italian tasavalta totesi, että oli ”puolueettomasti todistettu, että Rooman Fiumicinon ja Milanon Linaten lentoasemat ovat käyttäjien kannalta mukavimpia, parhaiten liikennöityjä ja houkuttelevimpia määräpaikkoja, sillä ne sijaitsevat lähinnä näiden kahden kaupungin keskustoja hyvien liikenneyhteyksien päässä”. Italia selitti, että ”paremman palvelun takaamiseksi ja käyttäjien vaatimuksiin vastaamiseksi katsottiin, että on tarpeen estää julkisen palvelun velvoitteet hyväksyviä liikenteenharjoittajia korvaamasta nämä lentoasemat kokonaisuudessaan samaan lentoasemajärjestelmään kuuluvilla muilla (käyttäjien kannalta hankalampien välimatkojen päässä sijaitsevilla) lentoasemilla” (19).

(67)

Toimitetuista tiedoista ilmenee lisäksi, että lentoja liikennöidään talvisaikaan ainoastaan Fiumicinon ja Linaten lentoasemilta ja -asemille.

(68)

Tarkasteltavana olevassa tapauksessa komissio epäilee tällaisen toimenpiteen tarpeellisuutta ja pitää sitä suhteettomana tavoiteltuihin päämääriin nähden eli liikkuvuuden varmistamiseksi mannermaalle ja alueellisen koheesion takaamiseksi. Toimenpiteen suorana vaikutuksena onkin, että se julkisen palvelun velvoitteen periaatteeseen vaikuttamatta estää satunnaisia liikenteenharjoittajia tarjoamasta palvelujaan ja edistää markkinoiden lopullista sulkemista uusilta toimijoilta kilpailluimmilla reiteillä, erityisesti kesäaikaan.

(69)

Italian tasavalta myönsi kuitenkin, että Malpensan päälentoasemalla on olennaisen tärkeä rooli kansainvälisessä liikenteessä, kun taas Ciampinon ja Bergamon lentoasemat, joita halpalentoyhtiöt käyttävät Italian sisäisen liikenteen päälentoaseminaan, mahdollistavat yhteisön taloudellisen ja sosiaalisen koheesion periaatteen noudattamisen sekä Sardinian kaltaisen saaren ja muiden Euroopan alueiden välisen alueellisen koheesion toteutumisen. Italian tasavalta sitoutui tämän vuoksi muuttamaan asetusta nro 35 siten, että julkisen palvelun velvoitetta ei sovelleta Malpensan, Bergamon ja Ciampinon lentoasemiin (20).

(70)

Komissio katsoo, että kyseinen sitoumus kumoaa tehokkaasti epäilyt, joita voidaan esittää, ja että mainitun asetuksen muuttamisen myötä voidaan merkittävästi alentaa julkisen palvelun velvoitteista johtuvien aiheettomien rajoitusten vaikutuksia ja vastata Sardinian liikkuvuutta koskeviin tarpeisiin asettamatta kyseisille markkinoille suhteettomia rajoituksia.

(71)

Ottaen huomioon tämän Italian tasavallan sitoumuksen komissio ei aio enää arvioida sitä, onko järjestelyn soveltaminen kaikkiin Milanon ja Rooman lentoasemiin suhteetonta, samalla kun se varaa itselleen mahdollisuuden tarkastella tarvittaessa myöhemmin kyseistä näkökohtaa voimassa olevien ja tulevaisuudessa asetettavien julkisen palvelun velvoitteiden osalta.

IV   PÄÄTELMÄT

(72)

Italian tasavallan toimittamien tietojen perusteella komissio ei aseta kyseenalaiseksi periaatetta, jonka mukaan Sardinian ja Manner-Italian välisiin reitteihin sovelletaan julkisen palvelun velvoitetta, joka voi vuorotiheyksien ja matkustajapaikkojen sekä hintojen osalta olla tarpeen riittävien palvelujen takaamiseksi kyseisillä reiteillä.

(73)

Komissio katsoo kuitenkin, että eräät Italian tasavallan asetuksissa nro 35 ja 36 asetetut edellytykset ovat tarpeettoman rajoittavia tai suhteettomia.

(74)

Komissio katsoo asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti asetettujen julkisen palvelun velvoitteiden edellyttävän, että minkä tahansa liikenteenharjoittajan, joka aikoo tarjota palvelujaan julkisen palvelun velvoitteiden nojalla, on voitava liikennöidä kyseisellä reitillä riippumatta ajankohdasta, jona liikenteenharjoittaja aikoo aloittaa palvelujensa tarjonnan. Näin ollen hakemusten jättämistä koskevan määräajan asettaminen, jolla lähtökohtaisesti suljetaan pois kaikki toimijat, jotka jättävät hakemuksensa kyseisen määräajan jälkeen, on tarpeettoman rajoittavaa ja ristiriidassa asetuksen kanssa.

(75)

Vaikka palvelujen jatkumisen keston määrittely saattaa vaikuttaa oikeutetulta, komissio arvioi, että suhteellisuusperiaatteen noudattamiseksi kestolle on vahvistettava kohtuulliset rajat ja että se voi 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyssä julkisen palvelun velvoitteita koskevassa järjestelyssä olla enintään yksi vuosi.

(76)

Komissio katsoo, että ENACille myönnetyt valtuudet, jotka koskevat liikenteenharjoittajien toimien koordinointia liikakapasiteetin välttämiseksi, ovat tarpeettoman rajoittavia ja ristiriidassa asetuksen kanssa.

(77)

Komissio toteaa, että reittien Olbia–Rooma ja Olbia–Milano sekä reittien Alghero–Rooma ja Alghero–Milano yhdistäminen on tarpeettoman rajoittavaa ja ristiriidassa asetuksen kanssa.

(78)

Komissio arvioi, että erikoishintojen soveltaminen henkilöihin, jotka ovat syntyneet Sardiniassa mutteivät asu siellä, on suhteetonta ja ristiriidassa asetuksen kanssa.

(79)

Komissio epäilee tarvetta soveltaa julkisen palvelun velvoitteita kaikkiin Rooman ja Milanon lentoasemiin, sillä tämä on sen mielestä suhteetonta tavoiteltuihin päämääriin nähden, jotka ovat liikkuvuuden varmistaminen mannermaalle ja alueellinen koheesio. Ottaen kuitenkin huomioon Italian tasavallan sitoumuksen muuttaa asetusta nro 35 siten, että julkisen palvelun velvoitteita ei sovelleta Bergamon, Malpensan ja Ciampinon lentoasemiin, komissio ei jatka analyysiään varaten kuitenkin itselleen mahdollisuuden tarkastella tarvittaessa myöhemmin tätä näkökohtaa voimassa olevien ja tulevaisuudessa asetettavien julkisen palvelun velvoitteiden osalta,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.   Italian tasavalta voi jatkaa infrastruktuuri- ja liikenneministeriön 29 päivänä joulukuuta 2005 antamissa (Italian tasavallan virallisessa lehdessä 11 päivänä tammikuuta 2006 julkaistuissa) asetuksissa nro 35 ja 36 asetettujen ja yhteisön lentoliikenteen harjoittajien pääsystä yhteisön sisäisen lentoliikenteen reiteille annetun asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä24 päivänä maaliskuuta 2006 (asetus nro 35) ja 21 päivänä huhtikuuta 2006 (asetus nro 36) julkaistujen julkisen palvelun velvoitteiden soveltamista yhteensä 16:lla Sardinian kolmen lentoaseman ja usean Manner-Italian kansallisen lentoaseman välisellä reitillä seuraavien edellytysten mukaisesti:

a)

Kaikkien lentoliikenteen harjoittajien, jotka aikovat noudattaa julkisen palvelun velvoitteita, on voitava liikennöidä kyseisellä reitillä riippumatta ajankohdasta, jona liikenteenharjoittaja on ilmoittanut aikeestaan aloittaa palvelujensa tarjonta ja riippumatta siitä, toimitettiinko kyseinen ilmoitus asetuksissa säädetyn 30 päivän määräajan aikana vai sen jälkeen.

b)

Lentoliikenteen harjoittajien palvelujen tarjonnalle ei saa julkisen palvelun velvoitteiden puitteissa asettaa kestoa, joka on pitempi kuin yksi vuosi.

c)

Italian viranomaisten on arvioitava uudelleen tarve säilyttää reitillä julkisen palvelun velvoite sekä kullekin liikenteenharjoittajalle asetettujen velvoitteiden taso heti kun uusi liikenteenharjoittaja aloittaa liikennöinnin tai ilmoittaa aikeestaan liikennöidä kyseisellä reitillä ja joka tapauksessa kerran vuodessa.

d)

Italian viranomaiset eivät saa estää lentoliikenteen harjoittajia tarjoamasta kyseisillä reiteillä palveluja, jotka ylittävät julkisen palvelun velvoitteissa säädetyt vuorotiheyttä ja kapasiteettia koskevat vähimmäisvaatimukset.

e)

Lentoliikenteen harjoittajia ei saa edellyttää tarjoamaan alennettuja hintoja henkilöille, jotka ovat syntyneet Sardiniassa mutteivät asu siellä.

f)

Italian viranomaiset eivät saa vaatia, että oikeus tarjota palveluja jollain kahden kaupungin välisellä reitillä edellyttää liikennöimistä jollain toisella kahden kaupungin välisellä reitillä.

2.   Italian tasavallan on ilmoitettava komissiolle tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi toteutetut toimenpiteet viimeistään 1 päivänä elokuuta 2007.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Italian tasavallalle.

Tehty Brysselissä 23 päivänä huhtikuuta 2007.

Komission puolesta

Jacques BARROT

Varapuheenjohtaja


(1)  EYVL L 240, 24.8.1992, s. 8. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).

(2)  EUVL C 72, 24.3.2006, s. 4.

(3)  EUVL C 93, 21.4.2006, s. 13.

(4)  EUVL C 95, 22.4.2006, s. 9–27, 30.

(5)  EYVL C 284, 7.10.2000, s. 16.

(6)  EYVL C 51, 16.2.2001, s. 12–22.

(7)  EUVL C 306, 10.12.2004, s. 6.

(8)  EUVL C 161, 1.7.2005, s. 10.

(9)  EUVL L 215, 5.8.2006, s. 31.

(10)  Ks. Italian tasavallan 6 päivänä lokakuuta ja 15 päivänä marraskuuta 2006 antamat vastaukset sekä 23 päivänä toukokuuta 2006 päivätty ENACin lehdistötiedote.

(11)  23 päivänä heinäkuuta 1992 annetun asetuksen (ETY) N:o 2408/92 3 artiklan 1 kohta.

(12)  23 päivänä heinäkuuta 1992 annetun asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklan 1 kohdan a alakohta.

(13)  23 päivänä heinäkuuta 1992 annetun asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklan 1 kohdan b alakohta.

(14)  Lazion alueellisen hallinto-oikeuden 17 päivänä maaliskuuta 2005 antama tuomio numero 2436.

(15)  Italian tasavallan 15 marraskuuta 2006 päivätty kirje, s. 2.

(16)  Italian tasavallan 15 marraskuuta 2006 päivätty kirje, s. 11.

(17)  Italian tasavallan 6. lokakuuta 2006 päivätty kirje, s. 72–74.

(18)  24 päivänä maaliskuuta 2006 annetun tiedonannon kohta 1.2.

(19)  Italian tasavallan 6. lokakuuta 2006 päivätty kirje, s. 78.

(20)  Italian tasavallan 15. marraskuuta 2006 päivätty kirje, s. 3.


15.5.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 125/27


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 8 päivänä toukokuuta 2007,

jäsenvaltioiden mahdollisuudesta pidentää uusien tehoaineiden benalaksyyli-M, fluoksastrobiini, protiokonatsoli, spirodiklofeeni, spiromesifeeni ja sulfuryylifluoridi väliaikaisia lupia

(tiedoksiannettu numerolla K(2007) 1929)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2007/333/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 15 päivänä heinäkuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/414/ETY (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 1 kohdan neljännen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivin 91/414/ETY 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti Portugali vastaanotti helmikuussa 2002 Isagrolta hakemuksen benalaksyyli-M-nimisen tehoaineen sisällyttämisestä direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I. Komission päätöksessä 2003/35/EY (2) vahvistettiin, että asiakirja-aineisto oli täydellinen ja että sen voitiin periaatteessa katsoa täyttävän kyseisen direktiivin liitteessä II ja III säädetyt tietovaatimukset.

(2)

Yhdistynyt kuningaskunta vastaanotti maaliskuussa 2002 Bayer CropSciencelta fluoksastrobiinia koskevan hakemuksen. Päätöksessä 2003/35/EY vahvistettiin, että asiakirja-aineisto oli täydellinen ja että sen voitiin periaatteessa katsoa täyttävän kyseisen direktiivin liitteessä II ja III säädetyt tietovaatimukset.

(3)

Yhdistynyt kuningaskunta vastaanotti maaliskuussa 2002 Bayer CropSciencelta protiokonatsolia koskevan hakemuksen. Päätöksessä 2003/35/EY vahvistettiin, että asiakirja-aineisto oli täydellinen ja että sen voitiin periaatteessa katsoa täyttävän kyseisen direktiivin liitteessä II ja III säädetyt tietovaatimukset.

(4)

Alankomaat vastaanotti elokuussa 2001 Bayer AG:lta spirodiklofeenia koskevan hakemuksen. Komission päätöksessä 2002/593/EY (3) vahvistettiin, että asiakirja-aineisto oli täydellinen ja että sen voitiin periaatteessa katsoa täyttävän kyseisen direktiivin liitteessä II ja III säädetyt tietovaatimukset.

(5)

Yhdistynyt kuningaskunta vastaanotti huhtikuussa 2002 Bayer AG:lta spiromesifeenia koskevan hakemuksen. Komission päätöksessä 2003/105/EY (4) vahvistettiin, että asiakirja-aineisto oli täydellinen ja että sen voitiin periaatteessa katsoa täyttävän kyseisen direktiivin liitteessä II ja III säädetyt tietovaatimukset.

(6)

Yhdistynyt kuningaskunta vastaanotti heinäkuussa 2002 Dow Agrosciences Ltd:lta sulfuryylifluoridia koskevan hakemuksen. Komission päätöksessä 2003/305/EY (5), jonka englanninkielisessä versiossa käytettiin nimitystä ”sulphuryl fluoride”, vahvistettiin, että asiakirja-aineisto oli täydellinen ja että sen voitiin periaatteessa katsoa täyttävän kyseisen direktiivin liitteessä II ja III säädetyt tietovaatimukset.

(7)

Asiakirja-aineistojen täydellisyyden varmistaminen oli tarpeen, jotta niitä voitaisiin tarkastella yksityiskohtaisesti ja jotta jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus myöntää asianomaisia tehoaineita sisältäville kasvinsuojeluaineille väliaikainen lupa enintään kolmeksi vuodeksi noudattaen samalla direktiivin 91/414/ETY 8 artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, erityisesti edellytystä tehdä yksityiskohtainen arviointi tehoaineista ja kasvinsuojeluaineesta direktiivin vaatimusten mukaisesti.

(8)

Näiden tehoaineiden vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön on arvioitu direktiivin 91/414/ETY 6 artiklan 2 ja 4 kohdan säännösten mukaisesti hakijan ehdottamien käyttötarkoitusten osalta. Esittelevät jäsenvaltiot toimittivat komissiolle arviointiraporttien luonnokset 4 päivänä joulukuuta 2003 (benalaksyyli-M), 14 päivänä lokakuuta 2003 (fluoksastrobiini), 20 päivänä lokakuuta 2004 (protiokonatsoli), 18 päivänä toukokuuta 2004 (spirodiklofeeni), 16 päivänä huhtikuuta 2004 (spiromesifeeni) ja 9 päivänä marraskuuta 2004 (sulfuryylifluoridi).

(9)

Esittelevien jäsenvaltioiden toimitettua arviointiraporttien luonnokset on käynyt ilmi, että hakijoilta on pyydettävä lisätietoja, joista esittelevien jäsenvaltioiden on niitä tarkasteltuaan toimitettava arviointi. Asiakirja-aineistojen tarkastelua jatketaan sen vuoksi edelleen, eikä arviointia ole mahdollista saada päätökseen direktiivissä 91/414/ETY säädetyssä määräajassa.

(10)

Koska arvioinnissa ei toistaiseksi ole ilmennyt välittömiä huolenaiheita, jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus pidentää näitä tehoaineita sisältäville kasvinsuojeluaineille myönnettyjä väliaikaisia lupia 24 kuukauden ajan direktiivin 91/414/ETY 8 artiklan mukaisesti, jotta asiakirjojen tutkimista voidaan jatkaa. Tämän 24 kuukauden ajanjakson oletetaan olevan riittävä arviointi- ja päätösmenettelyn saattamiseksi loppuun, jotta benalaksyyli-M:n, fluoksastrobiinin, protiokonatsolin, spirodiklofeenin, spiromesifeenin ja sulfuryylifluoridin mahdollisesta sisällyttämisestä liitteeseen I voidaan tehdä päätös.

(11)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Jäsenvaltiot voivat pidentää benalaksyyli-M:ää, fluoksastrobiinia, protiokonatsolia, spirodiklofeenia, spiromesifeenia ja sulfuryylifluoridia sisältäville tuotteille myönnettyjä väliaikaisia lupia enintään 24 kuukauden pituiseksi ajaksi tämän päätöksen hyväksymispäivästä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 8 päivänä toukokuuta 2007.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen


(1)  EYVL L 230, 19.8.1991, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2007/25/EY (EUVL L 106, 24.4.2007, s. 34).

(2)  EYVL L 11, 16.1.2003, s. 52.

(3)  EYVL L 192, 20.7.2002, s. 60.

(4)  EUVL L 43, 18.2.2003, s. 45.

(5)  EUVL L 112, 6.5.2003, s. 10.


III Euroopan unionista tehtyä sopimusta soveltamalla annetut säädökset

EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN V OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET

15.5.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 125/29


NEUVOSTON YHTEINEN TOIMINTA 2007/334/YUTP,

hyväksytty 14 päivänä toukokuuta 2007,

Euroopan unionin suunnitteluryhmän (EUPT Kosovo) asettamisesta Kosovossa oikeusvaltion alalla ja mahdollisilla muilla aloilla mahdollisesti toteutettavaa EU:n kriisinhallintaoperaatiota varten hyväksytyn yhteisen toiminnan 2006/304/YUTP muuttamisesta ja voimassaolon jatkamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 14 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 10 päivänä huhtikuuta 2006 yhteisen toiminnan 2006/304/YUTP (1) Euroopan unionin suunnitteluryhmän (EUPT Kosovo) asettamisesta Kosovossa oikeusvaltion alalla ja mahdollisilla muilla aloilla mahdollisesti toteutettavaa EU:n kriisinhallintaoperaatiota varten.

(2)

Neuvosto hyväksyi 11 päivänä joulukuuta 2006 yhteisen toiminnan 2006/918/YUTP yhteisen toiminnan 2006/304/YUTP muuttamisesta ja voimassaolon jatkamisesta 31 päivään toukokuuta 2007.

(3)

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea suositteli 27 päivänä maaliskuuta 2007, että EUPT Kosovon toimeksiantoa jatketaan edelleen – periaatteessa 1 päivään syyskuuta 2007, mutta siten, että tämä päivämäärä riippuu Yhdistyneissä Kansakunnissa käynnissä olevasta työstä.

(4)

Jotta Yhdistyneiden Kansakuntien Kosovon-siviilioperaation (UNMIK) ja Kosovossa toteutettavan EU:n kriisinhallintaoperaation välinen siirtyminen voitaisiin järjestää saumattomasti siitä päivästä lähtien, kun tietyt tehtävät siirretään UNMIKiltä EU:n kriisinhallintaoperaatiolle YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman hyväksymisen jälkeen, EUPT Kosovoa olisi käytettävä välineenä Kosovossa toteutettavan EU:n kriisinhallintaoperaation pohjustamiseksi siirtymäkauden aikana. Tähän liittyen kyseisenä aikana olisi varmistettava tiivis yhteistyö EUPT Kosovon johtajan ja Kosovossa toteutettavan EU:n kriisinhallintaoperaation johtajan välillä.

(5)

Yhteistä toimintaa 2006/304/YUTP olisi jatkettava ja muutettava tämän mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN YHTEISEN TOIMINNAN:

1 artikla

Muutetaan yhteinen toiminta 2006/304/YUTP seuraavasti:

1)

Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Korkeana edustajana toimiva pääsihteeri antaa ohjeita EUPT Kosovon johtajalle. Sen jälkeen, kun Kosovossa toteutettava EU:n kriisinhallintaoperaatio on perustettu, ja ennen sen operatiivisen vaiheen käynnistämistä korkeana edustajana toimiva pääsihteeri antaa ohjeita EUPT Kosovon johtajalle Kosovossa toteutettavan EU:n kriisinhallintaoperaation johtajan kautta sen jälkeen, kun tämä on nimitetty.”

b)

Korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4.   EUPT Kosovon johtaja johtaa EUPT Kosovoa ja vastaa sen päivittäisestä hallinnosta. Sen jälkeen, kun Kosovossa toteutettava EU:n kriisinhallintaoperaatio on perustettu, ja ennen sen operatiivisen vaiheen käynnistämistä EUPT Kosovon johtaja toimii Kosovossa toteutettavan EU:n kriisinhallintaoperaation johtajan alaisuudessa sen jälkeen, kun tämä on nimitetty.”

c)

Korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5.   EUPT Kosovon johtaja raportoi korkeana edustajana toimivalle pääsihteerille. Sen jälkeen, kun Kosovossa toteutettava EU:n kriisinhallintaoperaatio on perustettu, ja ennen sen operatiivisen vaiheen käynnistämistä EUPT Kosovon johtaja raportoi korkeana edustajana toimivalle pääsihteerille Kosovossa toteutettavan EU:n kriisinhallintaoperaation johtajan kautta sen jälkeen, kun tämä on nimitetty.”

d)

Lisätään kohta seuraavasti:

”6.   Kun poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea on päässyt periaatesopimukseen Kosovossa toteutettavan EU:n kriisinhallintaoperaation johtajan nimittämisestä, EUPT Kosovon johtaja varmistaa asianmukaisen yhteydenpidon ja koordinoinnin.”

2)

Korvataan 7 artikla seuraavasti:

”7 artikla

Kolmansien valtioiden osallistuminen

Kun Kosovossa toteutettava EU:n kriisinhallintaoperaatio on perustettu, kolmansia valtioita voidaan pyytää Euroopan unionin päätöksenteon riippumattomuutta ja unionin yhtenäistä toimielinjärjestelmää rajoittamatta osallistumaan EUPT Kosovoon edellyttäen, että ne vastaavat lähettämästään henkilöstöstä aiheutuneista menoista kuten palkoista, terveydenhuollosta, kulukorvauksista, vakuutuksesta, joka kattaa toiminnan riskialttiilla alueella, sekä matkakuluista operaatioalueelle ja takaisin, sekä osallistuvat tarvittaessa EUPT Kosovon toimintakuluihin.

Neuvosto valtuuttaa poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean tekemään tarvittavat päätökset osallistumisehdotusten hyväksymisestä.”

3)

Korvataan 14 artikla seuraavasti:

”14 artikla

Uudelleentarkastelu

Neuvosto arvioi viimeistään 15 päivänä heinäkuuta 2007, onko EUPT Kosovon toimintaa jatkettava 1 päivän syyskuuta 2007 jälkeen, ottaen huomioon sen, että siirtymisen Kosovossa mahdollisesti toteutettavaan EU:n kriisinhallintaoperaatioon on tapahduttava kitkattomasti.”

4)

Korvataan 15 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Sen voimassaolo päättyy 1 päivänä syyskuuta 2007.”

2 artikla

Yhteisen toiminnan 2006/918/YUTP 1 artiklan 4 kohdan mukaista rahoitusohjetta korotetaan 43 955 000 eurolla EUPT Kosovon toimeksiantoon 1 päivänä kesäkuuta 2007 alkavana ja 1 päivänä syyskuuta 2007 päättyvänä ajanjaksona liittyvien menojen kattamiseksi.

3 artikla

Tämä yhteinen toiminta tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

4 artikla

Tämä yhteinen toiminta julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 14 päivänä toukokuuta 2007.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

F.-W. STEINMEIER


(1)  EUVL L 112, 26.4.2006, s. 19. Yhteinen toiminta sellaisena kuin se on muutettuna yhteisellä toiminnalla 2006/918/YUTP (EUVL L 349, 12.12.2006, s. 57).


Oikaisuja

15.5.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 125/31


Oikaistaan komission päätös 2007/319/EY, tehty 8 päivänä syyskuuta 2006, valtiontuesta C 45/04 (ex NN 62/04), joka on myönnetty tšekkiläiselle Třinecké železárny, a. s. -teräksentuottajalle

( Euroopan unionin virallinen lehti L 119, 9. toukokuuta 2007 )

Sisällysluettelossa, sivulla 37, otsikossa ja sivulla 44, loppulausekkeessa:

korvataan:

”8 päivänä syyskuuta 2006”

seuraavasti:

”8 päivänä marraskuuta 2006”.